<Puhemies> Emme me voi tunnustaa Palestiinaa jo siksi, ettei Benkkua saa nyt rasittaa millään ylimääräisellä.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin.  Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.

Nimesi:

Lausahdus:

152 Käyttäjää paikalla! 0.0069308280944824

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Herra_Snellman

Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.

On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000
A_1996_1 | A_1996_2 | A_1996_3 | A_1996_4 | A_1996_5 | A_1996_6 | B_1996_1 | B_1996_2 | C_1996_1 | C_1996_2 | D_1996_1 | D_1996_2 | E_1996_1 | E_1996_2 | F_1996_1 | F_1996_2 | F_1996_3 | F_1996_4 | Hak_1996 | PTK_1996_1 | PTK_1996_2 | PTK_1996_3 | PTK_1996_4 | PTK_1996_5 | 
1: Vuoden 1996
2:                          ••   ••
3: VALTIOPAIVAT
4: 
5: 
6: 
7: 
8: Asiakirjat
9: F2
10: Kirjalliset kysymykset
11: 291-550
12: 
13: 
14: 
15: EDUSKUNTA
16: HELSINKI
17:  ISSN 0783-99JX
18: 
19: OY EDITA AB. HELSINKI1997
20: SISÄLLYSLUETTELO
21: 
22: 
23: 
24: 
25: Kirjalliset kysymykset 291-550
26: 291 Janne Viitamies /sd: Ammattikorkeakoulujen          306 Martti Tiuri /kok: Metsähallituksen asemasta
27:     tutkintonimikkeiden selkeyttämisestä                    merenpohjan maa-ainesten hyödyntämisessä
28: 
29: 292 Pirkko Peltomo /sd: Lähihoitajan tutkinnon          307 Kimmo Sasi /kok: Turkiselinkeinon toiminta-
30:     määrittelemisestä ammattitutkintolaissa                 edellytysten turvaamisesta
31: 
32: 293 Timo Ihamäki /kok ym.: Ruoka-aineiden ter-          308 Liisa Hyssälä/kesk ym.: Maatalousyrittäjien Iuo-
33:     veysmainonnasta                                         pumiskorvauksen verotuksesta
34: 
35: 294 Timo Ihamäki /kok ym.: Yksityishenkilön ase-        309 Sulo Aittoniemi /kesk: Veteraanien muistamises-
36:     masta työnantajana                                      ta Suomen itsenäisyyden 80-vuotisjuhlanisuuk-
37:                                                             sien yhteydessä
38: 295 Maija Rask /sd ym.: Rajajokikomission aseman
39:     selkeyttämisestä Tornionjoella                      310 Sulo Aittoniemi /kesk: Pankin asiakkaan kulut-
40:                                                             tajansuojasta pankkipalveluja vähennettäessä
41: 296 Esa Lahtela /sd ym.: Kotimyynnin väärinkäytös-
42:     ten vähentämisestä                                  311 Matti Vanhanen /kesk: Palveluiden saatavuuden
43:                                                             turvaamisesta Uudenmaan sairaanhoitopiirin
44: 297 Sulo Aittoniemi /kesk: Postipalvelujen kilpailut-       alueena
45:     tamisen vaikutuksista palvelujen tasoon
46:                                                         312 Maija-Liisa Veteläinen /kesk ym.: Tilapäisesti
47: 298 Sulo Aittoniemi /kesk: Julkisten hankintojen kil-       vieraana paikkakunnana asuvan henkilön asu-
48:     pailuttamisesta Euroopan unionin alueella               miskustannuksista
49: 
50: 299 Sulo Aittoniemi /kesk: Eläkevakuutusyhtiöiden       313 Hannu Takkula /kesk: VR:n matkustusalennuk-
51:     toiminnan valvonnan tehostamisesta                      sia koskevan etuisuuden laajentamisesta koske-
52:                                                             maan työttömyyseläkeläisiä
53: 300 Sulo Aittoniemi /kesk: Myymäläautopalvelujen
54:     tukemisesta                                         314 Kaarina Dromberg /kok: Ulkomaanyhdistysten
55:                                                             saamien avustusten myöntämis- ja maksatuspe-
56: 301 Kimmo Kiljunen /sd: Veteraanitunnusten myön-            rusteista
57:     tämisperusteiden laajentamisesta
58:                                                         315 Klaus Bremer /r: Virkamiehenjääviyssäännösten
59: 302 Pirkko Peltomo /sd: Kiikan postin toiminnan             soveltamisesta
60:     turvaamisesta
61:                                                         316 Sulo Aittoniemi /kesk: Mansoniemenja Raivalan
62: 303 Pentti Tiusanen /vas: Metsäyhteistyön kehittämi-        välisen tien 2611 peruskorja uksesta
63:     sestä Venäjän federaation kanssa
64:                                                         317 Liisa Hyssälä /kesk: Sponda Oy:n omaisuuden
65: 304 Klaus Bremer /r: Pakettiautojen verotuksen ke-          hankkimisesta Suomen Pankilta
66:     ventämisestä ympäristönsuojelullisista syistä
67:                                                         318 Esko-Juhani Tennilä /va-r ym.: Abiturienttien
68: 305 Päivi Räsänen /skl: Lähijunaliikenteen seisakkei-       veivoittamisesta osanistumaan ammattikoulu-
69:     den säilyttämisestä Helsingin ja Riihimäen väli-        tuksen yhteishakuun
70:     senä rataosuudena
71: 270178
72: 4                                              Sisällysluettelo
73: 
74: 
75: 319 Esa Lahtela /sd ym.: Saimaan jäänmurtokalus-         337 Erkki Pulliainen /vihr: Siuruanjoen veden laadun
76:     ton peruskorjauksesta                                    parantamisesta Oulun läänissä
77: 
78: 320 Raimo Holopainen /sd: Asuntolainojen korko-          338 Erkki Pulliainen /vihr: Lohenkalastuksesta lohen
79:     vähennysoikeuden palauttamisesta rakennustoi-            syönnösalueilla
80:     minnan elvyttämiskeinona
81:                                                          339 Klaus Bremer /r: Rautateiden ratapohjien turval-
82: 321 Timo Ihamäki /kok: Lossiliikenteen palveluta-            lisuudesta
83:     son laskemisesta aiheutuvista haitoista saaristo-
84:     kunnissa                                             340 Matti Saarinen /sd ym.: Yleishyödyllisten yhtei-
85:                                                              söjen omistamien kiinteistöjen kiinteistöverotuk-
86: 322 Timo Ihamäki /kok: Viitostien perusparantami-            sesta
87:     sesta välillä Koskenmylly-Seppälänjoki
88:                                                          341 Reijo Laitinen /sd ym.: Varusmiespalvelussa
89: 323 Timo Ihamäki /kok: Saimaan vesistön jäänmur-             vammautuneiden oikeusturvasta
90:     ron kustannusten korvaamisesta kanavan ollessa
91:     suljettuna                                           342 Sulo Aittoniemi /kesk: Eläkehakemuksia koske-
92:                                                              vien päätösten perustelemisesta
93: 324 Erkki Pulliainen /vihr: Valinnaisuuden lisäämi-
94:     sestä ylioppilastutkinnon reaalikokeen katso-        343 Anneli Jäätteenmäki /kesk: Puolustusvälineteol-
95:     musaineita koskevissa kysymyksissä                       lisuuden toimintaedellytyksistä
96: 
97: 325 Timo Ihamäki /kok: Kihlakuntajaon muuttami-          344 Raimo Vistbacka /ps: Lähijunaliikenteen seisak-
98:     sesta                                                    keiden säilyttämisestä Helsingin ja Tampereen
99:                                                              välisellä rataosuudella
100: 326 Timo Ihamäki /kok: Kullan ja hopean leimauk-
101:     sen keskittämisestä aiheutuvista ongelmista          345 Raimo Vistbacka /ps: Eläkkeen hakijoiden so-
102:                                                              siaali- ja oikeusturvasta
103: 327 Arto Bryggare /sd ym.: Kunnallisten liikuntapal-
104:     veluiden arvonlisäverosta                            346 Marja-Leena Viljamaa /sd ym.: Tulonsiirtojär-
105:                                                              jestelmien, verotuksen ja sosiaalietuuksien uudis-
106: 328 Esa Lahtela /sd: Onkamon postitoimipaikan toi-           tuksia koskevan päätöksenteon kehittämisestä
107:     minnan turvaamisesta Tohmajärvellä
108:                                                          347 Tuija Pohjola /sd: Äitiys-, isyys- ja vanhempain-
109: 329 Esa Lahtela /sd: Työsuhteiden pituuden vaiku-            rahan määräytymisperusteista
110:     tuksesta työeläkekertymän laskemiseen
111:                                                          348 Olavi Ala-Nissilä /kesk ym.: Puutarhatuotannon
112: 330 Esa Lahtela /sd: Tiepiirien harkintaoikeuden li-         tukien maksatuksesta
113:     säämisestä talvinopeusrajoituksia määrättäessä
114:                                                          349 Tuija Brax /vihr: Syyttömästi syytetyn korvaus-
115: 331 Raimo Vistbacka /ps: Luottamushenkilöeläkkei-            oikeudesta
116:     den maksun vaikutuksista työttömyysturvaan
117:                                                          350 Sulo Aittoniemi /kesk: Euroopan unioniin liitty-
118: 332 Raimo Vistbacka /ps: Luomutuotteiden arvonli-            misestä johtuvista hallitusmuodon muutostar-
119:     säverosta                                                peista
120: 
121: 333 Päivi Räsänen /skl: Yksilöllisten tarpeiden huo-     351 Timo Ihamäki /kok: EU:n koulumaito-ohjelman
122:     mioon ottamisesta vanhusten hoidossa                     muuttamisesta
123: 
124: 334 Esko-Juhani Tennilä /va-r: Sillan rakentamisesta     352 Esa Lahtela /sd: Suomalaisten metsämarjojen ja
125:     Ounasjoen yli Tapionkylässä                              sienten kilpailukyvyn säilyttämisestä
126: 
127: 335 Tuija Nurmi /kok: Maatilojen rakennekehityk-         353 Sulo Aittoniemi /kesk: Työn vuorottelun edistä-
128:     sen edistämisestä rahoitustukea myöntämällä              misestä julkisella sektorilla
129: 
130: 336 Erkki Pulliainen /vihr: Venäjältä tuotavasta raa-    354 Sulo Aittoniemi /kesk: Prostituution saamisesta
131:     kapuusta maksettavasta arvonlisäverosta                  yhteiskunnan valvontaan
132:                                                Sisällysluettelo                                             5
133: 
134: 355 Sulo Aittoniemi /kesk: Puhelinseksipalvelujen        372 Sulo Aittoniemi /kesk: Hallitusta sitovien sopi-
135:     tarjonnasta                                              musehtojen sanamuotojen täsmällisemmästä kir-
136:                                                              jaamisesta
137: 356 Markus Aaltonen /sd: Verohelpotusten myöntä-
138:     misestä yritysten taidehankinnoille                  373 Sulo Aittoniemi /kesk: Mahdollisen uuden ydin-
139:                                                              voimalan sijoituspaikasta
140: 357 Tuija Nurmi /kok: Opettajankoulutuksen jatka-
141:     misen turvaamisesta Lahden muotoiluinstituu-         374 Päivi Räsänen /skl: Ulkomailla toimivan yksityi-
142:     tissa                                                    sen peruskoulua korvaavan koulun opettajien
143:                                                              eläke-etuuksista
144: 358 Tuija Nurmi /kok: Rautatiepysäkkien säilyttämi-
145:     sestä maaseudulla                                    375 Tuija Nurmi /kok: Tasa-arvon toteutumisesta
146:                                                              nuorten viljelijöiden käynnistystukijärjestelmää
147: 359 Pentti Tiusanen /vas ym.: Bentseenin raja-arvon          sovellettaessa
148:     uudelleenmäärittelystä syöpään altistavana ai-
149:     neena                                                376 Päivi Räsänen /skl: Vanhusten avohuoltopalve-
150:                                                              luista perittävistä maksuista
151: 360 Esko-Juhani Tennilä /va-r: Lintulan kalanviljely-
152:     laitoksen käynnistämisestä Ounasjoen taimen-         377 Sulo Aittoniemi /kesk: Työttömyyskorvauksen
153:     kannan vahvistamiseksi                                   epäämisestä lomamatkan ajalta
154: 361 Sulo Aittoniemi /kesk: Kirpputorien liiketoimin-
155:     nan verottamisesta                                   378 Liisa Hyssälä /kesk: Päihdetyön kehittämistutki-
156:                                                              muksen ja koulutuksen ohjelman laatimisesta
157: 362 Sulo Aittoniemi /kesk: Valtion kotimaisen velan-
158:     oton aiheuttamasta uhasta yleisötalletuksille        379 Juha Karpio /kok: Onkisalon ja Judinsalon väli-
159:                                                              sen sillan rakentamisesta Luhangalla
160: 363 Sulo Aittoniemi /kesk: Alkon palvelujen kehittä-
161:     misestä                                              380 Sulo Aittoniemi /kesk: Henkilökuljetuksiin käy-
162:                                                              tettävien autotyyppien kustannuksiin liittyvistä
163: 364 Janne Viitamies /sd: Ulkomailta Suomeen muut-            eroista
164:     tavan henkilön tuoman auton verokohtelusta
165:                                                          381 Heikki Rinne /sd: Valtion velanotosta
166: 365 Bjarne Kallis /skl: Kansalaisuushakemusten kä-
167:     sittelyn nopeuttamisesta                             382 Päivi Räsänen /skl: Ottovanhempien rinnastami-
168:                                                              sesta biologisiin vanhempiin sairausvakuutusla-
169: 366 Esa Lahtela /sd ym.: Käytöstä poistetun maata-           kia sovellettaessa
170:     louskaluston ja -koneiden viennistä kehitysmai-
171:     hin                                                  383 Risto Kuisma /sd: Kauppa- ja teollisuusministe-
172:                                                              riön kehitysosaston käyttämistä konsulteista
173: 367 Raimo Holopainen /sd: Keinoista alkoholin lu-
174:     vattoman maahantuonnin estämiseksi                   384 Hannu Kemppainen /kesk: InkeriJäisten paluu-
175:                                                              muuttajien arkistotodistuksista perittävistä mak-
176: 368 Matti Väistö /kesk: Yritystoiminnan tarvitse-            suista
177:     mien vakuuksien järjestämisestä keinona työlli-
178:     syyden parantamiseksi                                385 Hannu Kemppainen /kesk: Ratapihan korjaus-
179:                                                              töiden toteuttamisesta Paltamossa
180: 369 Esa Lahtela /sd ym.: Metsänhoito-ja metsänpa-
181:     rannustöiden suorittamisesta                         386 Tuija Maaret Pykäläinen /vihr: Päätöksenteon
182:                                                              avoimuuden turvaamisesta kuntayhtiöissä
183: 370 Esa Lahtela /sd: Yksityisteiden ennalta arvaa-
184:     mattomien vaurioiden korjaamiseen tarvittavista      387 Tuija Maaret Pykäläinen /vihr: Kunnanjohtajien
185:     määrärahoista                                            valintaan liittyvistä sopimuksista
186: 
187: 371 Sulo Aittoniemi /kesk ym.: Virastojen myöhen-        388 Paula Kokkonen /kok ym.: Pankkikriisiinjohta-
188:     netystä aukioloajasta                                    neista syistä ja pankkituen käytön seurannasta
189: 6                                              Sisällysluettelo
190: 
191: 
192: 389 Esa Lahtela /sd ym.: Vanhusten ja vammaisten        407 Sulo Aittoniemi /kesk: Suunnitelmista lakkaut-
193:     asuntojen korjaustöistä                                 taa keskusrikospoliisi ja liikkuva poliisi
194: 
195: 390 Mikko Elo /sd ym.: Yritysten yhtiöittämisen vai-    408 Leena Luhtanen /sd ym.: Tupakkatuotteiden
196:     kutuksesta työnantajamaksuihin                          mainonnan ja myynninedistämisen valvonnasta
197: 
198: 391 Klaus Bremer /r ym.: Saaristokuntien liikenne-      409 Kari Rajamäki /sd: Jätemaksun määräämisestä
199:     suunnittelun ympäristövaikutusten arvioimises-          loma-asukkaille
200:     ta
201:                                                         410 Arto Bryggare /sd: Rahoitustarkastuksen toi-
202: 392 Erkki Pulliainen /vihr: Ympäristönäkökohtien            minnan valvonnasta
203:     huomioimisesta liikekeskuksia rakennettaessa
204:                                                         411 Sulo Aittoniemi /kesk: Ajoluvan myöntämiseen
205: 393 Erkki Pulliainen /vihr: Sokiin kaivoksen ympä-          vaaditun ikärajan alentamisesta
206:     ristövaikutuksista Nuorttijokeen Savukoskella
207:                                                         412 Sulo Aittoniemi /kesk: Turvatyynyjen määrää-
208: 394 Tero Mölsä /kesk ym.: Elintarviketeollisuuden           misestä pakollisiksi varusteiksi henkilö- ja paket-
209:     maataloustuotteista maksamista tuottajahin-             tiautoissa
210:     noista
211:                                                         413 Janne Viitamies /sd: Valtion tukemasta asunto-
212: 395 Arto Bryggare/sd ym.: Urheilijoiden palkkioiden         tuotannosta
213:     verotuksesta
214:                                                          414 Pia Viitanen /sd: Peruskoulun päättävien nuor-
215: 396 Klaus Bremer /r: Museoajoneuvojen rekisterikil-          ten oikeudesta jatkokoulutukseen
216:     vistä
217:                                                          415 Sulo Aittoniemi /kesk: Pohjalaisen latomaiseman
218: 397 Erkki Pulliainen /vihr: Tietokirjallisuuden tuke-        säilyttämisestä
219:     misesta
220:                                                          416 Raimo Holopainen /sd: Ylämyllyn varuskunnan
221: 398 Matti Vanhanen /kesk ym.: Rautateiden palvelu-           varusmieskoulutuksen lakkauttamisen vaiku-
222:     tason ylläpidon turvaamisesta                            tuksista henkilökunnan asemaan
223: 
224: 399 Maria Kaisa Aula /kesk: Invalidien vapauttami-       417 Raimo Holopainen /sd: Kihlakuntauudistuksen
225:     sesta ajoneuvoverosta                                    toteuttamisen seurannasta
226: 
227: 400 Sulo Aittoniemi /kesk: Päivähoitolain epäkoh-        418 Klaus Bremer lr ym.: Peruskoulun mahdolli-
228:     dista                                                    suuksista antaa uimaopetusta
229: 
230: 401 Matti Väistö /kesk: Bioenergian tutkimus- ja ke-     419 Esko-Juhani Tennilä /va-r: Suunnitelmista myy-
231:     hittämishankkeiden rahoituksesta                         dä valtion metsiä
232: 
233: 402 Klaus Bremer /r: Suomen tunnustamisesta Joulu-       420 Tarja Kautto /sd: Väestörekisteritietojen pysymi-
234:     pukin kotimaaksi                                         sestä ajan tasalla
235: 
236: 403 Klaus Bremer /r: Autoveroa koskevien säännös-        421 Pirkko Peltomo /sd: Postipalvelujen turvaamises-
237:     ten uudistamisesta                                       ta haja-asutusalueilla
238: 
239: 404 Erkki Pulliainen /vihr: Vaikeavammaisille tar-       422 Sulo Aittoniemi /kesk: Henkilökunnan vähäisyy-
240:     koitettujen yleissivistävien erityiskoulujen kus-        den vaikutuksesta sairaalahygienian tasoon
241:     tannuksista
242:                                                          423 Antero Kekkonen /sd: Rangaistusmääräysme-
243: 405 Sulo Aittoniemi /kesk: Sairaaloiden leikkaussa-          nettelyn käyttämisestä kaasusumuttimen luvat-
244:     lien käytön tehostamisesta                               tornissa hallussapitotapauksissa
245: 
246: 406 Sulo Aittoniemi /kesk: Lievien rattijuopumusta-      424 Ulla Anttila /vihr ym.: Maahanmuuttajien ja pa-
247:     pausten käsitteleruisestä rangaistusvaatimusme-          kolaisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä
248:     nettelyssä                                               heitä koskevien päätösten osalta
249:                                                   Sisällysluettelo                                               7
250: 
251: 425 Raimo Vistbacka /ps: Avena-yhtiöiden organi-            442 Kimmo Sasi /kok: Suomen Burman konsulille
252:     saatiorakenteen kehittämisestä                              langetetun vankeustuomion johdosta tarvittavis-
253:                                                                 ta toimenpiteistä
254: 426 Raimo Vistbacka /ps: Poliisin eläkejärjestelyistä
255:     rakennettaessa reservipoliisijärjestelmää               443 Reijo Kallio /sd: Huumausainerikosten ehkäise-
256:                                                                 misestä ja syyttäruiskäytännöstä
257: 427 Esa Lahtela /sd: Karhun ja moottoriajoneuvon
258:     yhteentörmäyksessä aiheutuneiden vahinkojen             444 Paula Kokkonen /kok ym.: Siirtymävarausten ja
259:     korvaamisesta valtion varoista                              investointivarausten purkamisessa noudatetta-
260:                                                                 vasta menettelystä
261: 428 Esa Lahtela /sd ym.: Petoeläinten tutkimuksen
262:     tehostamisesta                                          445 Liisa Hyssälä /kesk ym.: Kaupan keskittymisen
263:                                                                 vaikutuksista kotimaiseen elintarviketuotantoon
264: 429 Esa Lahtela /sd ym.: Invalidipysäköintiluvan
265:     omaavien vapauttamisesta auton käyttömaksus-            446 Liisa Hyssälä /kesk: Iltaopiskelijoiden oikeudes-
266:     ta                                                          ta työttömyysturvaan
267: 
268: 430 Esa Lahtela /sd ym.: Auton käyttömaksusta luo-          44 7 Eva Biaudet /sv m.fl.: Om bättre viiikor för gemå-
269:     pumisesta tai sen porrastamisesta auton hinnan               ler tili tjänstemän inom utrikesrepresentationen
270:     mukaan
271:                                                             447 Eva Biaudet /r ym.: Ulkomaanedustuksen virka-
272: 431 Asko Apukka /vas ym.: Metsäkeskusten henki-                 miesten puolisoiden aseman parantamisesta
273:     löstövähennyksistä
274:                                                             448 Kari Kantalainen /kok: Taiteilijaeläkkeiden
275: 432 Raimo Holopainen /sd: Auton käyttömaksusta                  myöntämisperusteista
276:     luopumisesta ja tuoton korvaamisesta polttoai-
277:     neverotuksessa                                          449 Sulo Aittaniemi /kesk: Haavan ja lepän käytön
278:                                                                 lisäämisestä kalusteteollisuudessa
279: 433 Anneli Jäätteenmäki /kesk ym.: Asianajopalk-
280:     kioiden kohtuullistamisesta                             450 Sulo Aittaniemi /kesk: Talousrikosten selvittämi-
281:                                                                 sen tehostamisesta
282: 434 Sulo Aittaniemi /kesk: Koti uttaruisrahan maksa-
283:     misesta asevelvolliselle                                451 Sulo Aittaniemi /kesk: Suurpetojen aiheuttamis-
284:                                                                 ta vaaroista
285: 435 Sulo Aittaniemi /kesk: Ahvenanmaan itsehallin-
286:     tolain eräiden kohtien muuttamisesta                    452 Sulo Aittaniemi /kesk: Röyhiönjärven kunnosta-
287:                                                                 misesta Ikaalisissa
288: 436 Kari Kantalainen /kok ym.: Yksityisen ilmailu-
289:     alan koulutuksen kilpailukyvystä                        453 Sulo Aittaniemi /kesk: Ivalon ja Nellimin välisen
290:                                                                 tien kunnostuksesta
291: 437 Esa Lahtela /sd ym.: Metsäkeskusten henkilös-
292:     tövoimavarojen riittävyydestä ja kohdentami-            454 Raimo Holopainen /sd ym.: Keski-ikäisten mah-
293:     sesta                                                       dollisuuksista päästä työhön uuteen ammattiin
294:                                                                 kouluttautumisen jälkeen
295: 438 Timo Ihamäki /kok ym.: Puolueeksi rekisteröity-
296:     misen edellytyksistä                                    455 Mari Kiviniemi /kesk ym.: Työttömien iltalukia-
297:                                                                 laisten oikeudesta opiskella iltapäivällä
298: 439 Timo Ihamäki /kok ym.: Kuntien yhdistymis-
299:     avustuslain voimassaolon jatkamisesta                   456 Kalevi Olin /sd ym.: Suurläänien muodostamisen
300:                                                                 tarkoituksenmukaisuudesta
301: 440 Satu Hassi /vihr ym.: Postin ja yritysten yhteistoi-
302:     minnasta monitoimipalveluverkon kehittämi-              457 Klaus Bremer /r: Rautateiden ratapohjien turval-
303:     seksi haja-asutusalueilla                                   lisuudesta
304: 
305:  441 Jorma Kukkonen /sd ym.: Rahoitus- ja luotto-           458 Klaus Bremer /r: Laupusen Heponiemen luotsi-
306:      laitosten salassapitovelvollisuudesta ja valvon-           aseman viereen rakennettavan lauttasataman
307:      nasta                                                      tarpeellisuudesta K ustavissa
308: 8                                              Sisällysluettelo
309: 
310: 
311: 459 Mikko Elo /sd: Kunnan kiinteistöinsinööriitä         476 Kari Kantalainen /kok ym.: Työttömyyskassojen
312:     vaadittavista kelpoisuusehdoista                         valvonnasta
313: 
314: 460 Risto Kuisma /sd: Postipalveluiden saatavuuden       477 Olavi Ala-Nissilä /kesk: Lohenkalastuksen kiel-
315:     turvaamisesta                                            tämisestä
316: 
317: 461 Risto Kuisma /sd: Yleisen oikeusaputoiminnan         478 Anu Vehviläinen /kesk: Erillisen kulttuuriminis-
318:     järjestämisestä                                          teriön perustamisesta
319: 
320: 462 Sulo Aittoniemi /kesk: Pankkitilitalletuksista       479 Anne Huotari /vas: Elinluovutuksista
321:     maksettavasta perintöverosta
322:                                                          480 Anne Huotari /vas: Rikosoikeudenkäyntimenet-
323: 463 Sulo Aittoniemi /kesk: Joulumaan rakentamises-           telyn uudistamisen edellyttämistä voimavaroista
324:     ta Lappiin Suomen matkailun edistämiseksi                käräjäoikeuksissa
325: 464 Gunnar Jansson /sv m.fl.: Om de effekter som
326:     tidtabellsarrangemang för fårjor har på skär-        481 Tarja Filatov /sd ym.: Nuorten tasavertaisesta
327:     gårdsbor                                                 kohtelusta myönnettäessä työmarkkinatukea
328: 
329: 464 Gunnar Jansson /r ym.: Lossiliikenteen aikatau-      482 Kimmo Sasi /kok: Eläinten oikeuksien nimissä
330:     lujärjestelyjen vaikutuksista saaristolaisille           harjoitetusta lainvastaisesta toiminnasta
331: 
332: 465 Ossi Korteniemi /kesk ym.: Hallituksen saame-        483 Ulla-Maj Kukkonen /sv m.fl.: Om gradering av
333:     laispoliittisesta linjasta                               övervakningsavgiften för alkoholdryckers detalj-
334:                                                              handelstillstånd
335: 466 Bjarne Kallis /skl ym.: Lappalaisten jälkeläisten
336:     merkitsemisestä saamelaiskäräjien vaaliluette-       483 Ulla-Maj Kukkonen /r ym.: Alkoholijuomien
337:     loon                                                     vähittäismyyntiluvan valvontamaksun porrasta-
338:                                                              misesta
339: 467 Raimo Holopainen /sd: Takausvelallisten ase-
340:     man parantamisesta                                   484 Håkan Malm /sv: Om ersättning för skador för-
341:                                                              orsakade av uttern
342: 468 Pentti Tiusanen /vas ym.: Vatsahaavalääkkeiden
343:     sairausvakuutuskorvaoksista                          484 Håkan Malm /r: Saukon aiheuttamien vahinko-
344:                                                              jen korvaamisesta
345: 469 Matti Väistö /kesk: Matkailuelinkeinon vahvis-
346:     tamisesta                                            485 Markus Aaltonen /sd ym.: Laman ja säästöjen
347:                                                              vaikutuksesta lapsiperheiden elämään
348: 470 Mari Kiviniemi /kesk: Työmarkkinatuen myön-
349:     tämisestä maatalousyrittäjän avopuolisolle           486 Margareta Pietikäinen /sv: Om friexemplar på
350:                                                              taltidningar på kassett
351: 471 Esa Lahtela /sd ym.: Tullittomuusasetuksen tul-
352:     kinnasta                                             486 Margareta Pietikäinen /r: Kasetilla toimitelta-
353:                                                              vien äänilehtien vapaakappaleista
354: 472 Esa Lahtela /sd ym.: Sukupuoleen perustuvan
355:     erottelun poistamisesta sotilasvammakorvaus-         487 Eila Rimmi /vas ym.: Alkoholin ja oluen valmis-
356:     järjestelmästä                                           /teveron alentamisesta
357: 
358: 473 Esa Lahtela /sd ym.: Tekijänoikeuksia koskevista     488 Kirsi Piha /kok: Säteilymittareiden tarkastuk-
359:     maksuista ja korvaoksista                                sesta
360: 
361: 474 Janina Andersson /vihr: Valintamahdollisuudes-       489 Marjaana Koskinen /sd ym.: Munuaistautipoti-
362:     ta kotihoidon tuen ja työllistämistuen välillä           laiden hoidon ja elintensiirtojen turvaamisesta
363: 
364: 475 Tuija Nurmi /kok: Kotihoidon tukea koskevien         490 Esa Lahtela /sd: Rataosuuden Niirala-Joen-
365:     säästöjen vaikutuksista                                  suu-Kontiomäki peruskorjauksesta
366:                                               Sisällysluettelo                                              9
367: 
368: 491 Esa Lahtela /sd ym.: Vapaan poisto-oikeuden         508 Kari Rajamäki /sd: Eduskunnan mahdollisuuk-
369:     kokeilemisesta itäsuomalaisissa yrityksissä             sista vaikuttaa valtionyhtiöiden toimintapolitiik-
370:                                                             kaan
371: 492 Esa Lahtela /sd: Asunto-osakkeiden myyntivoi-
372:     ton verotuksesta                                    509 Tauno Pehkonen /skl: Työllisyysmäärärahojen
373:                                                             riittävyydestä
374: 493 Tuija Maaret Pykäläinen /vihr ym.: Romani-
375:     asiain neuvottelukunnan pääsihteerin nimittämi-     510 Kari Rajamäki /sd: Hepatiitti C:n hoitoon käy-
376:     sestä                                                   tettävien uusien lääkkeiden sairausvakuutuskor-
377:                                                             vauksesta
378: 494 Klaus Heliberg /sd ym.: Kihlakuntien ulosotto-
379:     toimintojen järjestämisestä                         511 Säde Tahvanainen /sd ym.: Tulotason äkillisten
380:                                                             muutosten huomioon ottamisesta asumistuessa
381: 495 Raimo Holopainen /sd: Lossiliikenteen sujuvuu-
382:     denturvaamisesta Juuassa                            512 Säde Tahvanainen /sd ym.: Tuloloukkuongel-
383:                                                             man alueellisista eroista
384: 496 Sulo Aittoniemi /kesk: Rataverkoston kunnossa-
385:     pidosta                                             513 Säde Tahvanainen /sd ym.: Asumistuen määräy-
386:                                                             tymisperusteista
387: 497 Sulo Aittoniemi /kesk: Valtion sopimuspalkka-
388:     järjestelmästä                                      514 Kirsi Piha /kok: Tuloverotuksen tasosta
389: 
390: 498 Sulo Aittoniemi /kesk: Suomen ja EU:n välisestä     515 Kirsi Piha /kok: Kaupunkipoliittisen ohjelman
391:     maksusuhteesta                                          laatimisesta
392: 
393: 499 Sulo Aittoniemi /kesk: Sähkönsaannin turvaami-      516 Vuokko Rehn /kesk ym.: Palkkojen ennakonpi-
394:     sesta sairaaloissa                                      dätysten ja sosiaaliturvamaksujen tilittämisestä
395:                                                             valtiolle
396: 500 Sulo Aittoniemi /kesk: Merialueidemme puolus-
397:     tuksesta                                            517 Jukka Gustafsson /sd ym.: Ammattitutkintojär-
398:                                                             jestelmään liittyvien tutkintotoimikuntien työs-
399: 501 Sulo Aittoniemi /kesk: Suomijärven kunnostus-           kentelyedellytysten turvaamisesta
400:     suunnitelman etenemisestä Karvialla
401:                                                         518 Tuija Pohjola /sd: Suomen Uimaopetus- ja Hen-
402: 502 Sulo Aittoniemi /kesk: Uurasjärven paikallistien        genpelastusliiton toiminnan jatkuvuuden talou-
403:     kunnostamisesta Ikaalisissa                             dellisesta turvaamisesta
404: 
405: 503 Sulo Aittoniemi /kesk: Kevyen liikenteen väylän     519 Mikko Elo /sd: Henkivakuutusosakeyhtiö Kan-
406:     rakentamisesta Ikaalisissa                              san konkurssiin liittyvästä viranomaisvalvon-
407:                                                             nasta
408: 504 Henrik Lax /sv m.fl.: Om registreringen av mo-
409:     dersmålet                                           520 Ossi Korteniemi /kesk: Jalankulku- ja polku-
410:                                                             pyörätien rakentamisesta valtatie 21 :lle Ylimuo-
411: 504 Henrik Lax /r ym.: Äidinkielen rekisteröinnistä         niossa
412: 
413: 505 Margareta Pietikäinen /sv m.fl.: Om genomfö-        521 Erkki Pulliainen /vihr: Harmaan talouden paljas-
414:     rande av det handikappolitiska programmet               tamiseen tarkoitettujen voimavarojen käytöstä
415: 
416: 505 Margareta Pietikäinen /r ym.: Vammaispoliitti-     522 Toimi Kankaanniemi /skl: Kehitysyhteistyön Iin-
417:     sen ohjelman toteuttamisesta                           jauksista ja siihen käytettävistä määrärahoista
418: 
419: 506 Päivi Räsänen /skl: Velkajärjestelylain muutta-     523 Toimi Kankaanniemi /skl: Rintamaolosuhteissa
420:     misesta                                                 syntyneen nivelreuman hyväksymisestä sotilas-
421:                                                             vammaksi
422: 507 Antero Kekkonen /sd: Kotimaisten kuljetus- ja
423:     huolintaliikkeiden toimintaedellytysten turvaa-    524 Toimi Kankaanniemi /skl: Puolustusvoimien lii-
424:     misesta                                                kenneturvallisuusohjeiden täsmentämisestä
425: 2 270178
426: 10                                                 Sisällysluettelo
427: 
428: 
429: 525 Raimo Holopainen /sd: Wärtsilän teknillisen op-          539 Erkki Pulliainen /vihr: Kestävän kehityksen kä-
430:      pilaitoksen toiminnan turvaamisesta                          sitteestä
431: 
432: 526 Säde Tahvanainen /sd ym.: Vanhojen opintolai-            540 Marja-Liisa Tykkyläinen /sd: Eläkkeiden ja an-
433:      nojen koroista                                               siotulojen yhteensovittamisesta
434: 
435: 527 Esa Lahtela /sd ym.: Velallisen etujen huomioon          541 Maria KaisaA ula /kesk: Pohjois-Suomen vanho-
436:      ottamisesta kiinteistöjen pakkohuutokaupoissa                jen metsien suojelua koskevasta päätöksestä
437: 
438: 528 Kari Rajamäki /sd ym.: Toimenpiteistä vanhojen           542 Erkki Pulliainen /vihr: Kohdevaltioiden valinta-
439:      aravalainojen korkotason alentamiseksi                       perusteista kehitysyhteistyössä
440: 
441: 529 Matti Saarinen /sd ym.: Hiidenveden ja Lohjan-           543 Erkki Pulliainen /vihr: Imatran Voima Oy:n osa!-
442:      järven välisen vesiliikenteen edistämisestä                  ta tehdystä ydinjätehuollon taloudellista varau-
443:                                                                   tumista koskevasta päätöksestä
444: 530 Juhani Alaranta /kesk: InkeriJäisten sotaveteraa-
445:      nien mahdollisuudesta tuoda kehitysvammainen            544 Esko Seppänen /vas: Tasavallan presidentin eläk-
446:      lapsensa paluumuuton yhteydessä Suomeen                      keen verotuksesta
447: 
448: 531 Juhani Alaranta /kesk: Maitohygienialain sovel-          545 Klaus Bremer /r: Virkamiehiä koskevienjääviys-
449:      tamisesta                                                    säännösten soveltamisesta
450: 
451: 532 Markku Lehtosaari /kesk: Sähkökaupan vapaut-             546 Klaus Bremer /r: Työn ja toimeentulon kunnioi-
452:      tamisesta                                                    tuksesta ilmailuhallinnon alalla
453: 
454: 533 Matti Saarinen /sd ym.: Pienten ja keskisuurten          547 Johannes Koskinen /sd: Suomen Siirtolapuutar-
455:      yritysten kehittämiseen ja kansainvälistymiseen              haliiton koulutus- ja neuvontatoiminnan tukemi-
456:      tarkoitetuista määrärahoista Uudellamaalla                   sesta
457: 
458: 534 Markku Pohjola /sd ym.: Koulujen tapakasva-              548 Olavi Ala-Nissilä /kesk: Luonnonmukaisen tuo-
459:      tuksesta                                                     tannon sopimusehtojen yksipuolisesta muutta-
460:                                                                   misesta
461: 535 Hannu Takkula /kesk: Porotalouden luopumis-
462:      eläkkeistä                                              549 Kirsi Piha/kok: Kauppa- ja teollisuusministeriön
463:                                                                   ylitarkastajan nimityksestä tuomitun vahingon-
464: 536 Hannu Takkula /kesk: Lossiliikenteen aikatau-                 korvauksen takaisinperinnästä
465:      luista
466:                                                              550 Klaus Bremer /r: Lainsäädäntöön perustuvan
467: 537 Hannu Takkula/kesk: Musiikkioppilaitosten ke-                 yksityisen liikennelentäjäkoulutuksen tarpeesta
468:      säkurssien oppilasvalinnoista
469: 
470: 538 Kari Rajamäki /sd: Omaisuuden ja pääoma tulo-
471:      jen vaikutuksesta sosiaalisten tulonsiirtojen jär-
472:      jestelmässä
473:                                            KK 291/1996 vp
474: 
475: Kirjallinen kysymys 291
476: 
477: 
478: 
479: 
480:                                   Janne Viitamies /sd: Ammattikorkeakoulujen tutkintonimikkeiden
481:                                      selkeyttäruisestä
482: 
483: 
484:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
485: 
486:    Suomen opistoasteen koulutuksen laadun ke-        tutkinnoista, kuitenkin sillä erotuksella, että am-
487: hittämiseksi maahamme luodaan ammattikor-            mattikorkeakoulussa suoritetun tutkinnon ni-
488: keakoululaitosta. Ammattikorkeakoulut eroa-          mikkeeseen lisättäisiin esimerkiksi (a)-merkintä
489: vat tiedekorkeakouluista siinä, että niissä paino-   tms. Ammattikorkeakouluista valmistuisi siten
490: tetaan opetuksen ja käytännön työelämän välistä      diplomi-insinöörejä (a), kauppatieteiden maiste-
491: yhteyttä tieteellisen perustutkimuksen sijasta.      reita (a) jne. Tällainen tilanne vallitsee tietojeni
492: Esikuvina suomalaiselle hankkeelle ovat olleet       mukaan mm. Saksassa.
493: mm. Ison-Britannian ja Saksan ammattikorkea-            Vaikka ammattikorkeakoulututkintojen käy-
494: koulut.                                              tännön arvo mitataan työmarkkinoilla, lienee
495:    Suomen ammattikorkeakoulujen ylläpitäjinä         tutkintonimikkeillä siinäkin yhteydessä oma
496: ovat valtion sijasta lähinnä kunnat, kuntayhty-      merkityksensä. Ennen muuta tutkintojen nimik-
497: mät tai kuntien muodostamat muut yhteisöt.           keiden selkeytymisestä hyötyisivät oppilaitokset,
498: Toimiluvan myöntää valtioneuvosto. Myös              opiskelijat ja opintoratkaisujaan suunnittelevat
499: muutoin valtion rooli toiminnan laadun valvoja-      nuoret.
500: na korostuu. Näin voidaan varmistaa, että synty-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
501: vä ammattikorkeakoululaitos kehittyy kestäväl-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
502: lä ja tasapainoisella tavalla. Jotta ammattikor-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
503: keakouluille voidaan tehokkaasti asettaa kehit-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
504: tämishaasteita, tulee luoda tutkintojen standar-
505: dit, jotka ottaisivat huomioon myös tutkintojen               Aikooko Hallitus selkeyttää ja stan-
506: nimikkeet. Tässä asiassa Suomen tilanne on vielä            dardoida ammattikorkeakoulujen tut-
507: selkiytymätön. Voisi olla tarkoituksenmukaisin-             kintonimikkeitä,jotta nimikkeet vastaisi-
508: ta, että ammattikorkeakouluissa suoritetuista               vat paremmin kyseisten oppilaitosten
509: tutkinnoista voitaisiin käyttää vastaavia nimi-             korkeakouluasemaa?
510: tyksiä kuin tiedekorkeakouluissa suoritetuista
511: 
512:      Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1996
513: 
514:                                          Janne Viitamies /sd
515: 
516: 
517: 
518: 
519: 260017
520: 2                                            KK 291/1996 vp
521: 
522: 
523: 
524: 
525:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
526: 
527:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          voitteena ovat kansallisesti ja kansainvälisesti
528: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           korkeat kriteerit täyttävät korkeakoulututkin-
529: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         not, ovat ammattikorkeakoulututkinnot kor-
530: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Janne Vii-         keatasoinen vaihtoehto yliopistoissa suoritetta-
531: tamiehen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           ville korkeakoulututkinnoille. Jäljittelemällä yli-
532: n:o 291:                                                opistoja ammattikorkeakoulut eivät voi saavut-
533:                                                         taa asetettuja tavoitteita.
534:            Aikooko Hallitus selkeyttää ja stan-             Näin ammattikorkeakoulujen tutkintonimik-
535:         dardoida ammattikorkeakoulujen tut-             keille tulee asettaa tavoitteeksi pikemmin sel-
536:         kintonimikkeitä, jotta nimikkeet vastaisi-      keys, kuvaavuus ja erottelevuus kuin yhdenmu-
537:         vat paremmin kyseisten oppilaitosten            kaisuus yliopistollisten tutkintonimikkeiden
538:         korkeakouluasemaa?                              kanssa. Lisäksi yhdenmukaisuus yliopistollisten
539:                                                         tutkintonimikkeiden kanssa aiheuttaisi helposti
540:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            sekaannuksia, erityisesti kun yliopistojen tutkin-
541: vasti seuraavaa:                                        tojärjestelmää on vastikään uudistettu. On lisäk-
542:                                                         si todettava, että ei ole yhdenmukaista kansain-
543:    Ammattikorkeakoulujen syntymisen myötä               välistä käytäntöä yliopistojen ja ammattikorkea-
544: suomalainen korkeakoulujärjestelmä jakaantuu            koulujen tutkintonimikkeiden osalta, vaan
545: yliopistoista (tiede- ja taidekorkeakouluista)          tutkintonimikkeet vaihtelevat kansallisen perin-
546: muodostuvaan yliopistolliseen osaan ja ammat-           teen pohjalta.
547: tikorkeakouluista muodostuvaan ei-yliopistolli-             Opetusministeriö yhtenäisti ammattikorkea-
548: seen osaan. Ammattikorkeakoulututkinnot ovat            koulututkintojen tutkintonimikkeet vahvistaes-
549: korkeakoulututkintoja ja muodostavat korkea-            saan koulutusohjelmat lukuvuotta 1994--1995
550: koulututkintojen järjestelmässä oman ryhmän-            varten. Kaikilla aloilla otettiin käyttöön alakoh-
551: sä. Ammattikorkeakouluja ja ammattikorkea-              taiset tutkintonimikkeet, esimerkiksi liiketalou-
552: koulututkintoja kehitetään niin, että niillä on         den ammattikorkeakoulututkinto tai maa- ja
553: selkeä oma ammatillisesti ja käytännöllisesti pai-      metsätalouden ammattikorkeakoulututkinto.
554: nottuva työelämänläheinen profiili, joka poik-          Tutkinnon suorittaneet voivat lisäksi edelleen
555: keaa yliopistoissa suoritettavien tutkintojen ta-       käyttää vakiintuneita nimikkeitä, joiden perään
556: voitteista. Ammattikorkeakoulututkintoon joh-           lisätään suluissa ammattikorkeakoulua tarkoit-
557: tavien opintojen tarkoituksena on työelämän ja          tava lyhenne AMK, esimerkiksi agrologi
558: sen kehittämisen asettamien vaatimusten pohjal-         (AMK). Opetusministeriö päätti maaliskuussa
559: ta antaa tarpeelliset tiedolliset ja taidolliset val-   1996, että kaupan ja hallinnon koulutusalalla
560: miudet ammatillisissa asiantuntijatehtävissä toi-       ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet voi-
561: mimista varten.                                         vat käyttää tradenomi-nimikettä.
562:    Ammattikorkeakoulu-uudistuksen keskeisiä                 Ammattikorkeakoulujen asema korkeakou-
563: tavoitteita ovat koulutuksen tason ja laadun ko-        luina ja ammattikorkeakoulututkintojen asema
564: hottaminen. Opistoasteen ja ammatillisen kor-           korkeakoulututkintoina vahvistuu edellä esitet-
565: kea-asteen koulutus kohotetaan selkeästi kor-           tyyn perustuen parhaiten, mikäli niitä kehitetään
566: kea-asteen koulutukseksi. Samalla voidaan mer-          profiililtaan yliopistoista poikkeavana korkeata-
567: kittävästi parantaa ylimmän ammatillisen koulu-         soisena vaihtoehtona.
568: tuksen kansainvälistä vertailtavuutta. Vaikka ta-
569: 
570:      Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1996
571: 
572:                                                                 Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
573:                                            KK 291/1996 vp                                              3
574: 
575: 
576: 
577: 
578:                                        Tili Riksdagens Talman
579: 
580:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     tionelit och internationelit sett höga kriterier, är
581: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       yrkeshögskoleexamina ett högklassigt alternativ
582: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     tili de högkoleexmina som avläggs vid universi-
583: man Janne Viitamies undertecknade spörsmål           tet. Genom att ta efter universiteten kan yrkes-
584: nr 291:                                              högskolorna inte nå de mål som uppställts.
585:                                                          Således bör målet för benämningarna på yr-
586:           Ämnar Regeringen förtydliga och            kesskoleexamina vara klarhet, beskrivning och
587:        standardisera yrkeshögskolornas exa-          distinktion snarare än analogi med benäm-
588:        mensbenämningar, så att benämningarna         ningarna på universitetsexamina. Dessutom
589:        bättre motsvarar läroanstalternas status      skulie överensstämmelse med universitetsexami-
590:        som högskolor?                                na lätt leda tili förväxlingar, särskilt som exa-
591:                                                      menssystemet vid universiteten nyligen har refor-
592:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        merats. Vi kan vidare konstatera att det inte finns
593: anföra följande:                                     någon enhetlig internationell praxis när det gälier
594:                                                      benämningarna på universitets- och yrkeshög-
595:    I och med att yrkeshögskolorna kom tili är        skoleexamina, utan examensbenämningarna va-
596: högskolesystemet i Finland uppdelat i en univer-     rierar enligt den nationelia traditionen.
597: sitetsdel som utgörs av universiteten (vetenskaps-       Undervisningsministeriet förenhetligade be-
598: och konsthögskolorna) och en icke-universitets-      nämningarna på yrkeshögskoleexamina då mi-
599: del som utgörs av yrkeshögskolorna. Yrkeshög-        nisteriet fastställde utbildningsprogrammen för
600: skoleexamina är högskoleexamina och bildar           läsåret 1994--1995. Inom alla områden togs
601: inom systemet av högskoleexamina en egen             branschvisa examensbenämningar i bruk, t.ex.
602: grupp. Yrkeshögskolorna och yrkeshögskole-           yrkeshögskoleexamen i företagsekonomi elier
603: examina utvecklas så att de har en klar och egen     yrkeshögskoleexamen inom jord- och skogs-
604: arbetslivsnära profil med yrkesmässig och prak-      bruk. De som avlagt examen kan också fortsätta
605: tisk framtoning, som avviker från de syften som      att använda vedertagna benämningar med en
606: universitetsexamina har. A vsikten med de studier    förkortning efter inom parentes som anger att
607: som leder tili yrkeshögskoleexamen är att utgå-      examen avlagts vid en yrkeshögskola, t.ex. agro-
608: ende från arbetslivets krav och de krav som dess     log (YRKH, fi. AMK). Undervisningsministe-
609: utvecklande ställer ge behövlig beredskap i fråga    riet beslöt i mars 1996 att de som avlagt yrkeshög-
610: om kunskap och kunnande för sakkunniguppgif-         skoleexamen inom utbildningsprogrammet för
611: ter inom yrkeslivet.                                 handel och administration kan använda benäm-
612:    De viktigaste målen med yrkeshögskolerefor-       ningen tradenom.
613: men är att höja nivån och kvaliteten på utbild-          Yrkeshögskolornas stälining som högskolor
614: ningen. Utbildningen på institutnivå och yrkes-      och yrkeshögskoleexaminas status som hög-
615: utbildningen på högre nivå upphöjs tydligt tili      skoleexamina stärks med hänvisning tili det ovan
616: utbildning på högre nivå. På samma gång kan          anförda bäst om de utvecklas som ett högklassigt
617: man förbättra möjligheten tili internationelijäm-    alternativ med en profil som avviker från univer-
618: förelse av den högsta yrkesutbildningen. A ven       sitetens.
619: om målet är högskoleexamina som uppfylier na-
620: 
621:      Helsingforsden 8 maj 1996
622: 
623:                                                       Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
624:                                            KK 292/1996 vp
625: 
626: Kirjallinen kysymys 292
627: 
628: 
629: 
630: 
631:                                   Pirkko Peltomo /sd: Lähihoitajan tutkinnon määritteleruisestä am-
632:                                       mattitutkintolaissa
633: 
634: 
635:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
636: 
637:    Kunnalliset palvelut ovat viime vuosina joutu-    tutkinnossa valmiuksien hankkiruistapaa ei ole
638: neet voimakkaiden uudelleenarviointien ja muu-       määritelty, vaan aiemmin hankittu koulutus ja
639: tosten kohteeksi. Laitoshoitoa on purettu ja avo-    kokemus voidaan hyödyntää. Etenkin työelä-
640: hoitoon on siirretty hyvinkin huonokuntoisia         mässä pitkään mukana olleelle henkilölle tutkin-
641: asiakkaita, kotipalvelu on laajentunut ja mielen-    non suorittaminen näyttötutkintona on suoritta-
642: terveys- ja päihdeasiakkaat ovat lisääntyneet. Pe-   miseen kannustavaa. Näyttötutkinto voidaan
643: rushoito- ja hoivatyö on muuttunut, mutta ei         rinnastaa oppisopimuskoulutukseen tai yksityis-
644: vähentynyt. Myös hoivatyöntekijät ovat joutu-        opiskeluun, jotka molemmat ovat jo mahdollisia
645: neet suurten paineiden kohteeksi, samalla kun        lähihoitajakoulutuksessa. Näyttötutkinto ei hei-
646: heidän oma työkykynsä ja työmarkkinakelpoi-          kennä lähihoitajien tutkinnon tasoa, vaan päin-
647: suutensa on tarkoin arvioitu. Sekä palveluiden       vastoin toimii laadunvarmennusjärjestelmänä
648: että työntekijöiden kannalta uusien valmiuksien      aikuiskoulutuksessa.
649: hankkiminen hoivatyötä tekeville on entistä tär-        Lähihoitajan tutkinnon ottamiselle ammatti-
650: keämpää.                                             tutkintolain piiriin ei ole olemassa mitään järke-
651:    Lähihoitajan tutkinto on melko uusi sosiaali-     västi perusteltavia esteitä.
652: ja terveydenhuollon koulutasoinen tutkinto. Lä-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
653: hihoitajakoulutuksen aloituspaikoista 7 500 on       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
654: nuorisokoulutuspaikkoja ja 2 500 aikuiskoulu-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
655: tuspaikkoja. Aikuiskoulutus voi tällä hetkellä       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
656: olla perinteisen koulutusmuodon lisäksi oppiso-
657: pimus-tai työvoimakoulutusta. Aikuiskoulutuk-                  Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta lähi-
658: sen muotona työssäkäyville tutkinnon osittami-              hoitajan tutkinto otettaisiin ammattitut-
659: nen ja kokoaminen vähitellen sopii parhaiten.               kintolakiin ja tutkinnon voisi suorittaa
660:     Lähihoitajan tutkinto pitää voida suorittaa             näyttökokein?
661: myös näyttökokein. Näyttökokein suoritetussa
662: 
663:      Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1996
664: 
665:                                          Pirkko Peltomo /sd
666: 
667: 
668: 
669: 
670: 260017
671: 2                                          KK 292/1996 vp
672: 
673: 
674: 
675: 
676:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
677: 
678:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tännössä tämä on merkinnyt sitä, että koulutus-
679: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        toimikuntien työnantaja- ja työntekijäjärjestöjä
680: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      edustavien jäsenten on molempien oltava yhtä
681: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pirkko          mieltä tutkinnon ottamisesta tutkintorakentee-
682: Peltomon näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        seen ennen kuin opetushallitus on esittänyt asiaa
683: n:o 292:                                             eteenpäin. Opetusministeriö pitää menettelyä
684:                                                      ammattitutkintolain perustelujen mukaisena
685:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta lähi-     eikä ole ottanut tutkintorakennepäätökseen
686:        hoitajan tutkinto otettaisiin ammattitut-     muita kuin edellä kuvatun menettelyn läpäisseitä
687:        kintolakiin ja tutkinnon voisi suorittaa      tutkintoja.
688:        näyttökokein?                                     Sosiaali- ja terveysalojen koulutustoimikunta
689:                                                      on useaan otteeseen käsitellyt sosiaali- ja terveys-
690:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         alan perustutkinnon, lähihoitaja, ottamista am-
691: vasti seuraavaa:                                     mattitutkintorakenteeseen. Toistaiseksi eivät
692:                                                      kaikki koulutustoimikunnassa edustettuina ole-
693:     Ammattitutkintolain (306/94) 2 §:n mukaan        vat työmarkkinajärjestöt ole pitäneet tätä tarkoi-
694: mainitussa laissa tarkoitetusta tutkintoraken-       tuksenmukaisena.
695: teesta päättää opetusministeriö. Nyt voimassa            Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun
696: olevan ministeriön päätöksen mukaan tutkinto-        asetuksen (1314/92, muut. 311/94) 2 §:n mukaan
697: rakenteeseen kuuluu 258 tutkintoa. Ne jakautu-       opetushallitus päättää aikuiskoulutuksena an-
698: vat ammatillisiin perustutkintoihin, ammattitut-     nettavan ammatillisen peruskoulutuksen opetus-
699: kintoihin ja erikoisammattitutkintoihin.             suunnitelman valtakunnallisista perusteista niil-
700:     Hallituksen esityksessä eduskunnalle ammat-      lä koulutusaloilla, joilla ei järjestetä ammattitut-
701: titutkintoja koskevaksi lainsäädännöksi todet-       kintolaissa tarkoitettuja ammatillisia perustut-
702: tiin, että tutkintojen ajantasaisuuden varmista-     kintoja. Nyt voimassa oleviin tämän asetuksen
703: miseksi ja jotta tutkinnoista muodostuisi työ-       mukaisiin sosiaali- ja terveysalan perustutkin-
704: markkinoilla yleisesti hyväksyttyjä, tulee työelä-   non, lähihoitaja, perusteisiin opetushallitus on
705: män edustajilla olemaan merkittävä osuus tut-        sisällyttänyt näyttökokeet, joiden avulla koulu-
706: kintojärjestelmän toteuttamisessa. Tutkintora-       tusta järjestävä oppilaitos arvioi opiskelijoiden
707: kennetta koskevien opetusministeriön päätösten       ammattitaitoa luonnollisessa työympäristössä.
708: valmistelu tapahtuu eduskunnalle esitettyjen pe-     Oppilaitos voi käyttää apunaan myös työpaikko-
709: riaatteiden mukaisesti.                              jen henkilöstöä. Varsin merkittävän työpanok-
710:     Ensi vaiheessa opetushallituksen asiantuntija-   sen avulla kehitettyjä näyttökokeita voidaan siis
711: eliminä toimivat alakohtaiset koulutustoimikun-      tässä vaiheessa hyödyntää ja edelleen kehittää
712: nat tekevät opetushallitukselle esityksensä siitä,   oppilaitosten harjoittamassa ammattitaidon ar-
713: mitä tutkintoja tutkintorakenteeseen tulisi sisäl-   vioinnissa.
714: lyttää. Koulutustoimikuntien jäsenet edustavat           Opetusministeriö pitää tärkeänä, että tästä
715: alan työnantajia ja työntekijöitä, alan tutkimus-    välivaiheesta päästään mahdollisimman pian ti-
716: ja kehittämistoimintaa, opetushallitusta ja alan     lanteeseen,jossa sosiaali- ja terveysalan perustut-
717: opettajia. Opetushallitus tekee koulutustoimi-       kinto, lähihoitaja, sisällytetään ammattitutkin-
718: kuntien esitysten pohjalta sen jälkeen oman esi-     tolain mukaiseen tutkintorakenteeseen ja opiske-
719: tyksensä opetusministeriölle. Opetushallitus on      lijoiden ammattitaidon arvioinnissa voidaan siir-
720: edellä mainittujen periaatteiden mukaisesti          tyä työelämän edustajien johdolla toimivan op-
721: omaksunut käytännön, jonka mukaan se esittää         pilaitosten ulkopuolisen tahon, tutkintotoimi-
722: opetusministeriön hyväksyttäväksi vain sellaiset     kunnan, harjoittamaan koulutuksen laadunvar-
723: tutkinnot, jotka ilmeisesti tulevat olemaan työ-     mennukseen. Ammattitutkintolain toimeenpa-
724: markkinoilla riidattomasti tunnustettuja. Käy-       nossa noudattamiensa periaatteiden mukaisesti
725:                                           KK 292/1996 vp                                            3
726: 
727: ministeriö kuitenkin katsoo, että alan työmark-     ymmärrykseen. Asia on edelleen vireillä sosiaali-
728: kinajärjestöjen on ensin päästävä asiasta yhteis-   ja terveysalojen koulutustoimikunnassa.
729: 
730:      Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1996
731: 
732:                                                             Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
733: 4                                          KK 292/1996 vp
734: 
735: 
736: 
737: 
738:                                        Till Riksdagens Talman
739: 
740:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     erkännas allmänt på arbetsmarknaden. 1 prakti-
741: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       ken har detta inneburit att de medlemmar som
742: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     representerar arbetstagar- och arbetsgivarorga-
743: man Pirkko Peltomo undertecknade spörsmål nr         nisationerna i utbildningskommissionerna bägge
744: 292:                                                 måste vara en se om att en examen skall tas med i
745:                                                      examensstrukturen innan utbildningsstyrelsen
746:           Vad ämnar Regeringen göra för att          kan föra ärendet vidare. Undervisningsministe-
747:        närvårdarexamen skall tas med i lagen         riet anser att förfarandet överensstämmer med
748:        om yrkesexamina och så att examen skall       motiveringarna för lagen om yrkesexamina och
749:        kunna avläggas genom fristående yrkes-        har inte tagit in andra examina i examensstruktu-
750:        prov?                                         ren än sådana som godkänts enligt ovan beskriv-
751:                                                      na förfarande.
752:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Utbildningskommissionen för social- och häl-
753: anföra följande:                                     sovårdsbranschen har i flera repriser behandlat
754:                                                      frågan om grundexamen inom social- och hälso-
755:    Enligt 2 § lagen om yrkesexamina (306/94) be-     vård, närvårdare, skall tas med i yrkesexamens-
756: stämmer undervisningsministeriet om den exa-         strukturen. Tills vidare har inte alla arbetsmark-
757: mensstruktur som avses i lagen. Enligt gällande      nadsorganisationer som är företrädda i utbild-
758: beslut av undervisningsministeriet omfattar exa-     ningskommissionen funnit detta ändamålsenligt.
759: mensstrukturen 258 examina. De fördelar sig på          Enligt 2 § förordningen om yrkesinriktad vux-
760: yrkesinriktade grundexamina, yrkesexamina och        enutbildning (1314/92, ändr. 311/94) beslutar ut-
761: specialyrkesexamina.                                 bildningsstyrelsen om de riksomfattande grun-
762:    1 regeringens proposition till riksdagen med      derna för läroplanen för den grundläggande yr-
763: förslag tilllagstiftning om yrkesexamina konsta-     kesutbildning som ges i form av vuxenutbildning
764: terades att arbetslivets representanter bör spela    inom de utbildningsområden där yrkesinriktade
765: en betydande roll vid genomförandet av exa-          grundexamina enligt lagen om yrkesexamina inte
766: menssystemet för att examina skall hållas tidsen-    ordnas. 1 de gällande grunderna för grundexa-
767: liga och för att de allmänt skall godkännas på       men inom social- och hälsovård, närvårdare, vil-
768: arbetsmarknaden. Beredningen av undervis-            ka överensstämmer med ovan nämnda förord-
769: ningsministeriets beslut om examensstrukturen        ning, har utbildningsstyrelsen inkluderat fristå-
770: sker i enlighet med de principer som förelagts       ende yrkesprov, med vars hjälp den läroanstalt
771: riksdagen.                                           som ordnar utbildningen bedömer de studeran-
772:    1 det första skedet gör de områdesvisa utbild-    des yrkesskicklighet i normal arbetsmiljö. Läro-
773: ningskommissionerna, som är verksamma som            anstalten kan också ta personalen på arbetsplat-
774: sakkunnigorgan vid utbildningsstyrelsen, en          serna till hjälp. Dessa fristående yrkesprov, som
775: framställning till utbildningsstyrelsen om vilka     utvecklats med hjälp av en rätt omfattande ar-
776: examina som skall tas med i examensstrukturen.       betsinsats, kan alltså utnyttjas i detta skede och
777: Medlemmarna i utbildningskommissionerna fö-          vidareutvecklas vid den utvärdering av yrkes-
778: reträder arbetsgivarna och arbetstagarna i bran-     skickligheten som läroanstalterna gör.
779: schen, forsknings- och utvecklingsverksamheten          Undervisningsministeriet finner det viktigt att
780: i branschen, utbildningsstyrelsen och lärarna i      man från denna mellanfas så snabbt som möjligt
781: branschen. Utgående från utbildningskommis-          kommer vidare till en situation där grundexamen
782: sionernas framställningar gör utbildningsstyrel-     inom social- och hälsovård, närvårdare, tas med
783: sen därefter sin egen framställning till undervis-   i den examensstruktur som anges i lagen om
784: ningsministeriet. Utbildningsstyrelsen har enligt    yrkesexamina och att man vid utvärderingen av
785: ovan nämnda principer följt en sådan praxis att      de studerandes yrkesskicklighet kan övergå till
786: den för undervisningsministeriet endast föreslår     säkring av utbildningens kvalitet, som sköts av en
787: sådana examina som av allt att döma kommer att       examenskommission utanför läroanstalterna un-
788:                                             KK 292/1996 vp                                         5
789: 
790: der ledning av företrädare för arbetslivet. Enligt    måste nå samförstånd i denna fråga. Frågan är
791: de principer som ministeriet följt vid verkställan-   alltjämt under behandling i utbildningskommis-
792: det av lagen om yrkesexamina anser ministeriet        sionen för social- och hälsovårdsbranschen.
793: dock att arbetsmarknadsorganisationerna först
794: 
795:      Helsingfors den 26 april 1996
796: 
797:                                                        Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
798:                                            KK 293/1996 vp
799: 
800: Kirjallinen kysymys 293
801: 
802: 
803: 
804: 
805:                                   Timo Ihamäki /kok ym.: Ruoka-aineiden terveysmainonnasta
806: 
807: 
808: 
809:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
810: 
811:     Elintarvikevirasto on kieltänyt Valion Gefi-     teiden mainonta ja varsinkin piilomainonta. Nii-
812: lus-maidon mainoksen, jossa sanotaan mm., että       den väitetään parantavan tai lievittävän monia
813: juoman sisältämät maitohappobakteerit paran-         tauteja, vaikka valmistajilla ei ole minkäänlaista
814: tavat pikkulasten rotavirusripuliaja ruoka-aine-     näyttöä tuotteen väitetystä tehosta. Sen sijaan
815: allergiasta johtuvaa ihottumaa. Myös vastikään       lääkkeiden mainonnasta meillä on tiukat sään-
816: kotimaan markkinoille tulleen kolesterolia alen-     nöt ja tiukka valvonta, mikä asia onkin kohdal-
817: tavan margariinin mainos on viraston harkitta-       laan. Mutta jos jokin tuote on lainsäädännössä
818: vana. Kummankin edellä mainitun tuotteen vai-        luokiteltu ruoka-aineeksi, sitä ei voi mainostaa
819: kuttavasta tehosta on tieteellisesti pätevää näyt-   terveydellisessä mielessä parantavaksi.
820: töä.                                                    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
821:     Elintarvikelaki kieltää terveyteen liittyvien    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
822: väittämien ja lääkkeellisten tietojen antamisen      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
823: elintarvikkeesta. Ruoka-aineita saa mainostaa,       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
824:  mutta mainoksessa ei saa kertoa ruoka-aineen
825:  mahdollisesta terveydellisestä vaikutuksesta pa-              Pitääkö Hallitus nykyisen elintarvike-
826:  rantaa sairauksia.                                         lain säädöksiä tyydyttävinä siltä osin
827:     Samalla kun perusteellisesti tutkittujenkin ja          kuin ne koskevat ruoka-aineiksi luokitel-
828:  terveyttä edistäviksi todettujen ruoka-aineiden            tujen tuotteiden terveysmainontaa?
829:  mainokset kielletään, sallitaan ns. luontaistuot-
830: 
831:      Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1996
832:           Timo Ihamäki /kok              Tuija Nurmi /kok              Anne Knaapi /kok
833: 
834: 
835: 
836: 
837:  260017
838: 2                                           KK 293/1996 vp
839: 
840: 
841: 
842: 
843:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
844: 
845:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          viin hoitaviin vaikutuksiin. Ns. funktionaalisia
846: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           elintarvikkeita ei ole määritelty Suomen lainsää-
847: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         dännössä eikä myöskään yhteisösäännöksissä.
848: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-          Funktionaalisiksi käsitetään yleensä sellaiset ta-
849: mäen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           vanomaiset elintarvikkeet, joilla on terveyttä
850: n:o 293:                                                edistäviä ominaisuuksia. Myös näihin elintarvik-
851:                                                         keisiin sovelletaan elintarvikelain yleisiä sään-
852:           Pitääkö Hallitus nykyisen elintarvike-        nöksiä.
853:        lain säädöksiä tyydyttävinä siltä osin              Elintarvikevirasto valvoo kaikkien elintarvik-
854:        kuin ne koskevat ruoka-aineiksi luokitel-        keiden, myös luontaistuotteiden, markkinoinnin
855:        tujen tuotteiden terveysmainontaa?               lainmukaisuutta. Pakkausmerkintöjä valvovat
856:                                                         myös muut elintarvikevalvontaa suorittavat vi-
857:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            ranomaiset. Luontaistuotteiden markkinointiin
858: vasti seuraavaa:                                        samoin kuin muuhunkin elintarvikkeiden mark-
859:                                                         kinointiin puututaan siinä laajuudessa kuin se on
860:     Elintarvikelain 6 §:n mukaan kuluttajalle on        käytettävissä olevien voimavarojen puitteissa
861: annettava totuudenmukaiset ja riittävät tiedot          mahdollista. Käytännössä elintarvikelain 6 §:n
862: elintarvikkeesta. Harhaanjohtavien tietojen an-         soveltaminen on osoittautunut vaikeaksi ja ai-
863: taminen elintarvikkeesta on kielletty. Terveyteen       heuttanut tulkinta- ja rajanveto-ongelmia. Elin-
864: liittyvien väittämien ja lääkkeellisten tietojen an-    tarvikevirastossa valmistellaan parhaillaan
865: taminen tai niihin viittaaminen elintarvikkeiden        markkinointiväittämiä koskevia yleisiä valvon-
866: markkinoinnissa on kielletty. Säännöksellä on           taohjeita. Niissä pyritään selventämään, minkä
867: saatettu kansallisesti voimaan elintarvikkeiden         tyyppiset väittämät ovat kiellettyjä lääkkeenisinä
868: merkintöjä ja mainontaa koskeva neuvoston di-           tai terveyteen viittaavina väitteinä ja milloin on
869: rektiivi (79/112/ETY). Sen mukaan elintarvik-           mahdollisesti kysymys sallittavista funktionaali-
870: keen markkinoinnissa ei saa antaa ymmärtää,             sista väitteistä.
871: että elintarvikkeella on sairautta ennalta ehkäise-        Pakkausmerkinnöistä annetun neuvoston di-
872: viä, hoitavia tai parantavia ominaisuuksia. Väit-       rektiivin mukaan neuvosto voi laatia esimerkki-
873: teiden käyttö ei ole sallittua, vaikka niiden paik-     luettelon direktiivin tarkoittamista kielletyistä
874: kansapitävyys voitaisiin tieteellisesti osoittaa.       väittämistä. Koska yhteisötasolla on vireillä väit-
875: Elintarvikelain säännökset koskevat myös ns.            tämiä koskevien yleisten säännösten valmistelu,
876: luontaistuotteita. Myöskään niiden markkinoin-          hallitus ei tässä vaiheessa pidä tarkoituksenmu-
877: nissa ei saa viitata elintarvikkeen sairauksia pa-      kaisena ryhtyä valmistelemaan asiasta omia kan-
878: rantaviin, sairauksien syntyä estäviin tai vastaa-      sallisia säännöksiä.
879: 
880:      Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 1996
881: 
882:                                                        Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
883:                                              KK 293/1996 vp                                               3
884: 
885: 
886: 
887: 
888:                                          Tili Riksdagens Talman
889: 
890:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        nella livsmedel har inte definierats i den finska
891: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          lagstiftningen och inte heller i gemenskapens reg-
892: lem av statsrädet översänt följande av riksdags-        ler. Med funktionella livsmedel avses i regel såda-
893: man Timo Ihamäki m.fl. undertecknade spörs-             na sedvanliga livsmedel som har hälsofrämjande
894: mål nr 293:                                             egenskaper. Också på dessa livsmedel tillämpas
895:                                                         de allmänna föreskrifterna i livsmedelslagen.
896:           Anser Regeringen att stadgandena i               Livsmedelsverket övervakar marknadsföring-
897:        den gällande livsmedelslagen är tillfreds-       ens lagenlighet i fråga om samtliga livsmedel,
898:        ställande till dendel de gäller s.k. hälsore-    även naturprodukter. Tillsyn över förpacknings-
899:        klam för de produkter som klassificeras          påskrifter utövas även av andra myndigheter
900:        som födoämnen?                                   som har hand om livsmedelstillsynen. I mark-
901:                                                         nadsföringen av naturprodukter liksom även i
902:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           marknadsföringen av övriga livsmedel ingriper
903: anföra följande:                                        man i den utsträckning det är möjligt inom ramen
904:                                                         för de resurser som stär tili buds. I praktiken har
905:    Enligt 6 § livsmedelslagen skall konsumenten         det visat sig vara svårt att tillämpa stadgandena i
906: ges sanningsenliga och tillräckliga uppgifter om        livsmedelslagens 6 § och det har uppstått pro-
907: livsmedlet. Det är förbjudet att lämna vilseledan-      blem med tolkningen och gränsdragningen. Livs-
908: de uppgifter om livsmedlet. Att framföra pästå-         medelsverket håller på att förbereda allmänna
909: enden som gäller hälsan samt uppgifter om att ett       anvisningar om övervakningen av säljargument i
910: livsmedel har medicinska egenskaper eller hän-          marknadsföringen. Syftet är att utreda vilka ty-
911: visningar tili sådana uppgifter är förbjudna vid        per av argument som är förbjudna för att de
912: marknadsföringen av livsmedel. Med stadgandet           handlar om medicinska egenskaper eller innehål-
913: har kommissionens direktiv om märkning, pre-            ler hänvisningar tili hälsoeffekter och i vilka fall
914: sentation och reklam i fråga om livsmedel (79/          det är frågan om funktionella påståenden som
915:  112/EEG) trätt i kraft nationellt. Enligt direkti-     eventuellt kan godkännas.
916: vet får man inte låta påskina att ett 1ivsmede1 har        Enligt kommissionens direktiv angäende
917: egenskaper som förebygger, vårdar eller botar           märkning av förpackningar kan rådet uppgöra
918: sjukdom. Det är förbjudet att använda dylika            en förteckning över exempel på sådana förbjud-
919: påståenden även om deras giltighet skulle kunna         na säljargument som avses i direktivet. Eftersom
920: bevisas vetenskap1igt. Stadgandena i livsmedels-        man på gemenskapsnivån håller pä att förbereda
921: lagen gäller även s.k. naturprodukter. Vid mark-        allmänna bestämmelser om säljargument, anser
922:  nadsföringen av naturprodukter fär man inte hel-       regeringen det inte motiverat att på detta stadium
923: ler hänvisa tili egenskaper som botar sjukdom,          börja bereda egna nationella stadganden om sa-
924:  förebygger uppkomsten av sjukdom eller har             ken.
925:  motsvarande helande verkningar. S.k. funktio-
926: 
927:      Helsingforsden 2 maj 1996
928: 
929:                                                        Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
930:                                               KK 294/1996 vp
931: 
932: Kirjallinen kysymys 294
933: 
934: 
935: 
936: 
937:                                      Timo Ihamäki /kok ym.: Yksityishenkilön asemasta työnantajana
938: 
939: 
940: 
941:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
942: 
943:     Kun yksityishenkilö työllistää toisen henki-         sesti, lastenhoitajina, taloudenhoitajina, yksityi-
944: lön, hän ei saa vähentää tuloistaan maksamaansa          sessä rakentamisessa ja remonttitöissä sekä tila-
945: palkkaa eikä sen sivukuluja. Tilanne on johtanut         päisissä kiinteistönhoito- ja muissa vastaavissa
946: siihen, että yksityishenkilö ei juuri voi toista työl-   tehtävissä. Erityisesti tämä menettely saattaa hel-
947: listää.                                                  pottaa naisten ja nuorten työllistämistä. Samalla
948:     Työttömyyden ollessa nykyistä suuruusluok-           vanhusten, vammaisten ja lasten hoitopaikkoja
949: kaa on toivottavaa saada aikaan uusia käytäntö-          vapautuu laitoshoidon puolelta ja julkisen sekto-
950: jä. Nykyisin työllistäessään toisen yksityishenki-       rin kuluja voidaan keventää näillä alueilla. Etuna
951: lö on erilaisessa asemassa palkkaa maksaessaan           voidaan pitää sitäkin, ettei kuutamourakoinnille
952: kuin esimerkiksi yritys. Kuka tahansa veroja             löydy enää maksajia, koska pimeitä palkkoja ei
953: maksava Suomen kansalainen tulisikin rinnastaa           kannata kenenkään maksaa.
954: tavalliseen työnantajaan,jos hän työllistää toisen          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
955: henkilön tilapäisesti tai vakituisesti. Hänellä tuli-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
956: si olla oikeus vähentää omista tuloistaan työllis-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
957: tämänsä henkilön palkkakulut ja sivukulut ko-            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
958: konaan tai, jos kulut ovat yhtä paljon tai enem-
959:  män kuin tulo, johonkin rajaan saakka. Seurauk-                   Onko Hallituksen mielestä mahdollis-
960: sena on luonnollisesti työllistäjän verojen vähe-               ta, että yksityishenkilö rinnastettaisiin
961:  neminen, mutta vastaavasti työntekijä maksaa                   lainsäädännössä yritystyönantajaan hä-
962:  veronsa normaalisti.                                           nen työllistäessään toisen henkilön siten,
963:     Näin toimien työpaikkoja avautuu nopeaan                    että hän voisi vähentää tämän palkka- ja
964:  tahtiin esimerkiksi vanhusten ja vammaisten hoi-               muut kulut omista tuloistaan?
965:  tajina, sairaiden kotihoidossa vaikkapa tilapäi-
966: 
967:       Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1996
968: 
969:           Timo Ihamäki /kok                 Ville Itälä /kok                Kalevi Lamminen /kok
970: 
971: 
972: 
973: 
974: 260017
975: 2                                             KK 294/1996 vp
976: 
977: 
978: 
979:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
980: 
981:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          tukea ei käytetä elinkeinotoiminnassa, maata-
982: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           loudessa eikä metsätaloudessa. Valitettavasti
983: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         tätä tukimuotoa ovat käyttäneet hyödykseen
984: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-          vain varsin harvat.
985: mäen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen              Yksityishenkilöiden valtion ja kuntien varois-
986: n:o 294:                                                ta asunnonkorjaukseen saama avustus on niin
987:                                                         ikään verovapaata tuloa. Vanhusten ja vammais-
988:            Onko Hallituksen mielestä mahdollis-         ten omakotitalojen korjaukseen on tänä vuonna
989:         ta, että yksityishenkilö rinnastettaisiin       suunnattu valtion avustusta yli 200 miljoonaa
990:         lainsäädännössä yritystyönantajaan hä-          markkaa. Tämän avustuksen avulla voidaan pal-
991:         nen työllistäessään toisen henkilön siten,      kata esimerkiksi työttömiä remonttimiehiä.
992:         että hän voisi vähentää tämän palkka- ja           Kotitalouksien työllistämiskynnystä on ma-
993:         muut kulut omista tuloistaan?                   dallettu myös siten, että luonnollisen henkilön ei
994:                                                         tarvitse toimittaa ennakonpidätystä eikä maksaa
995:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            työnantajan sosiaaliturvamaksua, jos samalle
996: vasti seuraavaa:                                        palkansaajalle maksetun palkan määrä on enin-
997:                                                         tään 5 000 markkaa vuodessa.
998:    Verotuksessa on yleisenä periaatteena, että             Työnantaja voi lisäksi saada puhelimitse neu-
999: elantomenoja ei saa vähentää. Tyypillisiä elanto-       vontaa työnantajasuoritusten täyttämiseksi
1000: menoja ovat lasten tai vanhusten hoidosta aiheu-        Kouvolassa sijaitsevasta Pientyönantajien palve-
1001: tuvat menot tai asunnon rakentamisesta aiheutu-         lukeskuksesta. Tarvittaessa työnantaja voi myös
1002: vat menot. Jos tällaisia tehtäviä varten palkkaa        valtuuttaa palvelukeskuksen huolehtimaan hä-
1003: työntekijän, palkka- ja muita kustannuksia ei saa       nen puolestaan kaiken työnantajavelvoitteisiin
1004: vähentää verotuksessa.                                  kuuluvan byrokratian hoitamisesta, jolloin pal-
1005:    Yksityisen henkilön maksaman palkan vero-            velukeskus laskee ja maksaa verot ja eri sosiaali-
1006: vähennysoikeutta on usein esitetty muun muassa          maksut ja hoitaa hänen puolestaan työnantaja-
1007: työllisyyssyihin vedoten. Lukuun ottamatta ly-          velvoitteet pientä korvausta vastaan.
1008: hytaikaista palkan sivukulujen vähennyskelpoi-             Hallitus on vastikään hyväksynyt pk-yritys-
1009: suutta 1980-luvulla asia ei ole siihen liittyvien       poliittisen ohjelman. Vaikka tämä ohjelma kos-
1010: ongelmien vuoksi edennyt. Mahdollinen vähen-            keekin varsinaista yritystoimintaa, sen toteutta-
1011: nys tulisikin tehdä sellaiseksi, ettei se mahdollis-    misesta saattaa olla hyötyä myös yksityisen työn-
1012: taisi veron välttämistä vaikkapa keinotekoisin          antajan työnantajavelvoitteita yksinkertaistet-
1013: vaihtotyöjärjestelyin. Vähennyksen tulisi myös          taessa ja parannettaessa hänen työllistämismah-
1014: täyttää neutraalisuuden vaatimukset. Vähen-             dollisuuksiaan.
1015: nyksen avulla ei saisi suosia tietyntyyppistä työtä        Vaikka kotitalouksien työllistämismahdolli-
1016: samalla syrjien toisessa muodossa tehtävää sa-          suuksia on monin edellä kuvatuin tavoin pyritty
1017: manlaista työtä. Ennen kuin vähennysoikeus              parantamaan, monia epäkohtia on edelleen jää-
1018: voitaisiin säätää, tulisi olla tiedossa sen vaikutuk-   nyt jäljelle. Muun muassa yksityisten työnanta-
1019: set työllisyyteen, tulonjakoon ja valtiontalou-         jien ja työnteettäjien erilaisten velvoitteiden yk-
1020: teen.                                                   sinkertaistaminen ja helpottaminen työllisyyden
1021:    Hallitus on tiedostanut yksityishenkilön palk-       parantamiseksi olisi tärkeää. Tämän vuoksi on
1022: kaukseen liittyvät ongelmat ja on sen vuoksi ryh-       etsittävä keinoja, joilla työllistäminen voidaan
1023: tynyt eräisiin muihin verotusta koskeviin toi-          tehdä nykyistä yksinkertaisemmin ja helpom-
1024: miin, jotta kotitalouksilla olisi hyvät edellytykset    min. Tähän saattaisi verovähennystä paremmin
1025: työllistää muita henkilöitä. Yksityinen henkilö         avata tien esimerkiksi Pientyönantajien palvelu-
1026: voi saada työllistämistukea työllistäessään työt-       keskuksen toiminnan entisestään kehittäminen.
1027: tömän esimerkiksi asunnon rakennustöihin tai            Asiaa on tarkoitus selvittää yhteistyössä työvoi-
1028: lastenhoitajaksi. Tuki on verovapaata tuloa, jos        maviranomaisten kanssa.
1029:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1996
1030: 
1031:                                                                                    Ministeri Arja Alho
1032:                                             KK 294/1996 vp                                                3
1033: 
1034: 
1035:                                         Tili Riksdagens Talman
1036: 
1037:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      i jordbruk eller i skogsbruk. Beklagligt nog är ~et
1038: ger har Ni, Fru Talman, tili v~derböran?e med-        endast ett fåtal fysiska personer som har utnyttjat
1039: lem av statsrådet översänt fölJande av nksdags-       denna stödform.
1040: man Timo Ihamäki m.fl. undertecknade spörs-               Det understöd som privatpersoner får av stat-
1041: mål nr 294:                                           liga och korumunala medel för bostadsreparatio-
1042:                                                       ner är Iikaså skattefri inkomst. För reparation av
1043:           Anser Regeringen att det är möjligt att     åldringars och handikappades egnahemshus har
1044:        en privatperson i lagstiftningen k~nde         i år fördelats drygt 200 milj. mk i statligt under-
1045:        jämställas med en företagsarbetsgtvare         stöd. Med hjälp av detta understöd kan t.ex.
1046:        när han sysselsätter en annan person så        arbetslösa reparationskarlar anställas.
1047:        att han kunde dra av dennes löne- och              Tröskeln för att hushållen skall sysselsätta
1048:        andra kostnader från sina egna inkom-          personer har gjorts lägre även på det sättet att _en
1049:        ster?                                          fysisk person inte behöver verkställa förskottsm-
1050:                                                       nehållning eller betala arbetsgivares social-
1051:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         skyddsavgift, om beloppet av den lön som betalas
1052: anföra följande:                                      tili samma Iöntagare uppgår tili högst 5 000 mk
1053:                                                       per år.
1054:    En av de allmänna principerna i beskattningen          En arbetsgivare kan dessutom per telefon få
1055: är den att Ievnadskostnader inte får dras av.         rådgivning för fullgörande av sina skyldigheter
1056: Typiska Ievnadskostnader är utgifter som föran-       som arbetsgivare av Pientyönantajien palvelu-
1057: leds av vård av barn eller åldringar eller utgifter   keskus i Kouvola, en servicecentral som betjänar
1058: som föranleds av bostadsbyggande. Om man an-          små arbetsgivare. Vid behov kan arbetsgivaren
1059: ställer en arbetstagare för dylika uppgifter, får     också ge servicecentralen i uppdrag att för ~ans
1060: Iönen och andra kostnader inte dras av i beskatt-     del sköta den byråkrati som hör tili arbetsgtvar-
1061: ningen.                                     .         skyldigheterna. 1 dessa fall räknar servicecentra-
1062:     Rätt tili skatteavdrag för lön som en pnvatper-   Ien ut skatterna samt betalar dem och olika soci-
1063: son betalt har ofta föreslagits bl.a. med hänvis-     alavgifter och sköter för arbetsgivarens del hans
1064: ning till sysselsättningsskäl. Med undantag för en    arbetsgivarskyldigheter mot en liten ersättning.
1065: kortvarig avdragsrätt för lönebikostnader på              Regeringen godkände nyligen ett företagspoli-
1066:  1980-talet har frågan inte framskridit p.g.a. pro-   tiskt program för små och medelstora företag.
1067: blem i anknytning därtili. Ett eventuellt avdrag      Fastän detta program gäller egentlig företags-
1068: bör göras sådant att det inte gör det möjli~t att     verksamhet, kan det, när det fullföljs, vara tili
1069: undvika skatt t.ex. med hjälp av konstgJorda          nytta också när arbetsgivarskyldigheterna för en
1070: arrangemang så att man arbetar för varan~ra.          privat arbetsgivare förenklas och hans möjlighe-
1071: Avdraget bör också fylla alla kr~v på ~eu~rahtet.     ter att sysselsätta andra förbättras.
1072: Med hjälp av avdraget får ~~n mte pnonter~ en             Fastän man på många sätt som nämnts ovan
1073: viss typ av arbete och samtldtgt som man åstdo-       har försökt förbättra hushållens sysselsättnings-
1074: sätter Iiknande arbete som görs i en annan form.      möjligheter, kvarstår många olägenheter fortfa-
1075: Innan man kan stadga om en avdragsrätt borde          rande. Det vore bl.a. viktigt att för att förbättra
1076: man känna tili hur den påverkar sysselsättning-       sysselsättningen förenkla och underlätta de olika
1077: en, inkomstfördelningen och statsekonomin.            skyldigheterna för privata arbetsgivare och såda-
1078:     Regeringen är I?edveten o~. de problem__ so~      na som låter utföra arbete. Därför borde man
1079: anknyter tili en pnvatpersons !on och har darfor      söka medel för att göra sysselsättandet enklare
1080: vidtagit vissa andra åtgärder som gäller beskatt-     och lättare än vad nu är fallet. Vägen tili ett dylikt
1081: ningen, för att hushållen skall ha goda förut~ätt­    förhållande kunde öppnas t.ex. om verksamhe-
1082:  ningar att sysselsätta andra personer. En pnvat-     ten vid Pientyönantajien palvelukeskus utvecklas
1083: person kan få sysselsättningsstöd om han syssel-      ytterligare, i stället för att skatteavdrag införs.
1084:  sätter en arbetslös för att t.ex. bygga en bostad    A vsikten är att detta skall utredas i samarbete
1085: eller som barnskötare. Stödet är skattefri in-        med arbetskraftsmyndigheterna.
1086:  komst, om det inte används i näringsverksamhet,
1087:      Helsingfors den 7 maj 1996
1088: 
1089:                                                                                    Minister Arja Alho
1090:     1
1091: 
1092:     1
1093: 
1094: 
1095: 
1096: 
1097: 1
1098: 
1099: 1
1100:                                            KK 295/1996 vp
1101: 
1102: Kirjallinen kysymys 295
1103: 
1104: 
1105: 
1106: 
1107:                                   Maija Rask /sd ym.: Rajajokikomission aseman selkeyttämisestä
1108:                                       Tornionjoella
1109: 
1110: 
1111:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
1112: 
1113:    Suomen ja Ruotsin raja Tornionjoki on EU:n            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1114: sisäraja. Tornion- ja Muonionjokeen tarvitaan         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
1115: nyt välttämättä joustavaa ja eri tilanteisiin no-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
1116: peasti reagoivaa kalastuksensäätelyjärjestelmää.      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1117: Tällaisen luomiseksi on ensin oleellisesti muutet-
1118: tava suomalais-ruotsalaisen rajajokikomission                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1119: toimenkuvaa. Nykymuodossaan se sopii huo-                    ryhtyä suomalais-ruotsalaisen rajajoki-
1120: nosti kalastuksen joustavaan säätelyyn.                      komission toiminnan selkiyttämiseksi
1121:    Rajajokikomission toiminnan hitautta, jäyk-               niin, ettei se olisi hidaste tai este järkevät-
1122: kyyttä ja nykyaikaan sopimattomuutta ovat                    Ie kalastuspolitiikalle Tornion- ja Muo-
1123: useaan otteeseen arvostelleet Tornion- ja Muo-               nionjoessa, ja
1124: nionjoen varren asukkaat. Viimeksi rajajokiko-                  onko mahdollista, että se tarpeettoma-
1125: mission lakkautustarpeen otti esille Lapin läänin            na jopa lakkautetaan?
1126: maaherra tavatessaan ministeri Hemilän Muo-
1127: nion kalanviljelylaitoksen vihkiäisissä 15.4.1996.
1128: 
1129:      Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1996
1130: 
1131:           Maija Rask /sd                 Osmo Kurola /kok                Hannu Takkula /kesk
1132:           Esko-Juhani Tennilä /va-r      Erkki Pulliainen /vihr          Asko Apukka /vas
1133: 
1134: 
1135: 
1136: 
1137:  260017
1138: 2                                              KK 295/1996 vp
1139: 
1140: 
1141: 
1142: 
1143:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
1144: 
1145:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            nousua jokeen. Rauhoitus- ja rajoitustoimenpi-
1146: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,             teissään komissio on pyrkinyt tarkkaan otta-
1147: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           maan huomioon kummassakin maassa Itämerel-
1148: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Maija                lä ja Pohjanlahdella noudatetun kalastuspolitii-
1149: Raskin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-             kan. Samanaikaisesti komissio on päätöksissään
1150: sen n:o 295:                                              pyrkinyt ottamaan huomioon myös muun muas-
1151:                                                           sa rajavesistön kalastusmatkailuyhdistykset
1152:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo                Maa- ja metsätalousministeriön mielestä ko-
1153:        ryhtyä suomalais-ruotsalaisen rajajoki-            mission toiminta kalastuksen säätelemiseksi on
1154:        komission toiminnan selkiyttämiseksi               ollut asianmukaista. Komission toiminta on ol-
1155:        niin, ettei se olisi hidas te tai este järkeväl-   lut myösjoustavaaja nopeaa. Asioiden käsittely-
1156:        le kalastuspolitiikalle Tornion- ja Muo-           aika onkin ollut selvästi lyhyempi kuin esimer-
1157:        nionjoessa, ja                                     kiksi Suomen vesituomioistuimissa.
1158:           onko mahdollista, että se tarpeettoma-              Sopimuksen voimassaoloaikana sopimukseen
1159:        najopa lakkautetaan?                               liittyvää kalastussääntöä on kaksi kertaa muu-
1160:                                                           tettu ja parhaillaan on maiden käsiteltävänä ka-
1161:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              lastussäännön muutos lähinnä siten, että viime
1162: vasti seuraavaa:                                          vuosina sovellettu käytäntö kirjattaisiin itse
1163:                                                           sääntöön. Valmisteltu muutos, jota Ruotsin
1164:     Suomen ja Ruotsin välisen rajavesistön kalas-         asianomaiset viranomaiset eivät ole vielä lopulli-
1165: tus on säännelty pääasiallisesti maiden välillä           sesti hyväksyneet, pyritään saamaan voimaan
1166: 16.9.1971 solmitulla rajajokisopimuksella ja sen          mahdollisimman nopeasti.
1167: liitteenä olevalla Tornionjoen kalastusalueen ka-             Maiden välillä on käynnissä myös valmistelut
1168: lastussäännöllä. Rajajokisopimuksen soveltami-            sopimuksen laaja-alaisemmaksi tarkistamiseksi
1169: seen liittyvistä tehtävistä huolehtii vesituomiois-       lähinnä sen vuoksi, että molempien maiden
1170: tuimen luonteinen molemmille maille yhteinen              asianomaisessa lainsäädännössä on tapahtunut
1171: rajajokikomissio. Suomessa sopimuksen toteut-             sopimuksen voimassaoloaikana monia muutok-
1172: tamista ja komission toimintaa koskevista asiois-         sia ja maat ovat liittyneet useisiin kansainvälisiin
1173: ta huolehtii yleishallinnollisesti maa- ja metsäta-       sopimuksiin. Tämän vuoksi sopimusta on tar-
1174: lousministeriö.                                           peen tarkistaa ja saattaa se joka suhteessa ajan ta-
1175:     Kalastuksen säätelemiseksi komissio on anta-          salle. Kummassakin maassa komission toimin-
1176: nut useita kalastuksen rauhoittamista ja pyydys-          nan jatkamista on pidetty näissä valmisteluissa
1177: ten rajoittamista koskevia määräyksiä. Tärkein            tärkeänä ja tarpeellisena.
1178: näistä on ollut lohen ja taimenen kevätrauhoitus,             Edellä esitettyyn viitaten hallitus katsoo, että
1179: jota komissio on toteuttanut vuodesta 1983 läh-           kysymys ei tässä vaiheessa anna aihetta muuhun
1180: tien. Merkittävää oli myös, että Ruotsin valtio           kuin että hallitus seuraa edellä selostettujen toi-
1181: mm. komission tekemästä esityksestä lunasti               menpiteiden edistymistä rajajokisopimuksen ja
1182: 1990-luvun alussa jokisuulta huomattavan mää-             sen kalastussäännön tarkistamiseksi.
1183: rän lohirysiä, mikä toimenpide helpotti lohen
1184: 
1185:      Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1996
1186: 
1187:                                                            Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
1188:                                             KK 295/1996 vp                                             3
1189: 
1190: 
1191: 
1192: 
1193:                                         Tili Riksdagens Talman
1194: 
1195:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      missioneo har i sina frednings- och begränsnings-
1196: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        åtgärder noggrant försökt beakta den 9skepoli-
1197: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      tik som bedrivs i de bägge länderna på Ostersjön
1198: man Maija Rask m.fl. undertecknade spörsmål           och i Bottniska viken. Samtidigt har kommissio-
1199: nr 295:                                               nen i sina beslut också försökt beakta bl.a. de
1200:                                                       föreningar som sysslar med fisketurism i gräns-
1201:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        vattendraget.
1202:        ta för att klarlägga den finsksvenska             Jord- och skogsbruksministeriet anser att
1203:        gränsälvskommissionens verksamhet så           kommissionens verksamhet för reglering av fis-
1204:        att den inte fördröjer eller förhindrar en     ket har varit ändamålsenlig. Kommissionens
1205:        förnuftig fiskepolitik i Torne älv och         verksamhet har också varit flexibel och snabb.
1206:        Muonio älv, och                                Tiden för behandling av ärenden har varit klart
1207:           är det möjligt att kommissionen rentav      kortare än vad är fallet vid t.ex. vattendomstolar-
1208:        kommer att indras såsom obehövlig?             na i vårt land.
1209:                                                          Under den tid överenskommelsen har varit i
1210:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         kraft har den stadga för fisket inom Torne älvs
1211: anföra följande:                                      fiskeområde som hör tili överenskommelsen änd-
1212:                                                       rats två gånger och som bäst behandlar länderna
1213:     Fisket i gränsvattendraget mellan Finland och     en ändring av stadgan främst för att den praxis
1214: Sverige reglerades i huvudsak genom en bilateral      som har tiliämpats under de senaste åren skall
1215: gränsälvsöverenskommelse som ingicks den 16           skrivas in i själva stadgan. A vsikten är att den
1216: september 1971 och genom en stadga för fisket         ändring som beretts och som vederbörande
1217: inom Torne älvs fiskeområde, viiken bifogats          svenska myndigheter ännu inte har godkänt slut-
1218: gränsälvsöverenskommelsen. En gränsälvskom-           giltigt, skall träda i kraft så fort som möjligt.
1219: mission som är gemensam för de båda länderna             Mellan länderna pågår också förberedelser för
1220: och som har karaktären av en vattendomstol            en mer omfattande revidering av överenskom-
1221: sköter de uppgifter som anknyter tili tillämpning-    melsen främst för att många ändringar har gjorts
1222: en av gränsälvsöverenskommelsen. 1 Finland            i de båda ländernas lagstiftning under den tid
1223: sköter jord- och skogsbruksministeriet i allmänt      överenskommelsen har varit i kraft och för att
1224: administrativt hänseende de frågor som rör ge-        länderna har anslutit sig tili många internationel-
1225: nomförande av överenskommelsen och kommis-            la överenskommelser. Med anledning av detta är
1226: sionens verksamhet.                                   det nödvändigt att ändra överenskommelsen och
1227:     Kommissionen har för reglering av fisket ut-      att i varje avseende få den uppdaterad. De båda
1228: fardat ett flertal bestämmelser som gäller fred-      länderna har i dessa förberedelser ansett det vik-
1229: ning av fisket och begränsande av bragderna.          tigt och nödvändigt att kommissionen fortsätter
1230: Den viktigaste av dessa har varit vårfredningen       sin verksamhet.
1231: av lax och laxöring, viiken kommissionen har             Med hänvisning tili det ovan anförda anser
1232: genomfört fr.o.m. ingången av 1983. Av stor           regeringen att spörsmålet inte i detta skede ger
1233: betydelse var även det att den svenska staten bl.a.   anledning tili annat än att regeringen iakttar hur
1234: på föredragning av kommissionen löste in ett          de ovan anförda åtgärderna framskrider i fråga
1235:  stort antallaxryssjor kring älvmynningen i bör-      om revideringen av gränsälvsöverenskommelsen
1236: jan av 1990-talet, och denna åtgärd gjorde det        och dess stadga för fisket:
1237:  lättare för Iaxen att vandra uppför älven. Kom-
1238: 
1239:      Helsingfors den 30 april 1996
1240: 
1241:                                                        Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
1242:                                               KK 296/1996 vp
1243: 
1244: Kirjallinen kysymys 296
1245: 
1246: 
1247: 
1248: 
1249:                                     Esa Lahtela /sd ym.: Kotimyynnin väärinkäytösten vähentämisestä
1250: 
1251: 
1252: 
1253:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
1254: 
1255:     Kotimyynnissä ennen kaikkea vanhusten                  Myyjillä ei tunnu olevan monestikaan vas-
1256: osalta on rahastuksen maku. Erityisesti vanhus-         tuunoton halua: tärkeintä on saada kauppa ai-
1257: ten parissa näyttävät liikkuvan pölynimuri-, om-        kaan. Muutamissa tapauksissa tuntuu kuin koti-
1258: pelukone-, hieromakone-, huonekalu- ja kirja-           myyjä metsästäisikin tällaisia vanhuksia helppo-
1259: kauppiaat. Tuotteet, joita kaupataan, ovat omaa         jen ja hyvien kauppojen toivossa.
1260: tekoa tai suoraan maahantuotuja, joten hinnoit-            Seuraamuksena on ollut taloudellisiin vai-
1261: telun osalta ei monestikaan ole luotettavaa ver-        keuksiin joutumista ja henkistä kärsimystä. Täs-
1262: tailukohdetta. Vanhuksen on vaikea tehdä ver-           tä syystä kotimyynnin seitsemän päivän purkuai-
1263: tailua; vain hyvin liipattu sujuva kauppias on          ka on vanhusten osalta auttamattomasti liian
1264: ainoa, joka luo mielikuvan huipputuotteesta.            lyhyt, koska lähiomaisen mahdollisuudet huo-
1265:     On tullut ilmi lukuisia esimerkkejä, joissa koti-   lehtia päivittäin avohoidossa olevan vanhuksen
1266: myyntituotteiden hinta on satumaisen korkea ja          edunvalvonnasta ovat rajalliset. Samoin tulisi et-
1267: tuote arvoltaan vain murto-osa siitä, mitä osa-         siä muita keinoja, joilla kotimyynnin aiheutta-
1268: maksusopimukseen on sitten kirjoitettu. Esi-            milta haitailta suojattaisiin vanhuksia, joiden
1269: merkkinä voi mainita vaikka sohvakaluston,              oma arviointikyky on jo heikentynyt.
1270: jonka arvo kaupassa olisi ollut enintään 2 000             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1271: markkaa ja josta oli nyljetty vanhukselta reilut        tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme
1272: 8 000 markkaa. Kun vanhuksen lähiomaiset                kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
1273: huomasivat tämän yhdeksän päivän päästä kau-            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1274:  panteosta, kauppaa ei purettu, koska purkuaika
1275:  oli seitsemän päivää.                                            Onko Hallitus ollut tietoinen koti-
1276:     Tavallisen kuluttajan näkökulmasta usko-                   myynnin tuomista ongelmista, ja
1277:  mattomista hinnoista ei voi syyttää tyhmää osta-                 mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
1278: jaa silloin, kun hän on vanhus,jonka edellytykset              että erityisesti vanhuksiin kohdistuvan
1279:  hahmottaa kuukausierien suuruutta ja vertailla                kotimyynnin kielteisiä vaikutuksia voi-
1280:  niitä hinnan yhteismäärään ovat iän myötä hei-                taisiin minimoida?
1281:  kentyneet.
1282:       Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1996
1283: 
1284:                       Esa Lahtela /sd                            Marjaana Koskinen /sd
1285:                       Raimo Mähönen /sd                          Erkki Pulliainen /vihr
1286: 
1287: 
1288: 
1289: 
1290:  260017
1291: 2                                          KK 296/1996 vp
1292: 
1293: 
1294: 
1295: 
1296:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
1297: 
1298:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       jan on oltava kauppa- ja teollisuusministeriön
1299: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        vahvistaman tai kuluttajaviraston erikseen hy-
1300: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      väksymän kaavan mukainen. Tällä on haluttu
1301: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-      varmistaa, että asiakirja on muodoltaan ja sisäl-
1302: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         löltään riittävän selkeä. Jos kotimyyntiasiakirjaa
1303: n:o 296:                                             ei anneta, ostaja ei tule sidotuksi sopimukseen.
1304:                                                      Hän voi peruuttaa kaupan milloin tahansa laissa
1305:           Onko Hallitus ollut tietoinen koti-        säädetyn seitsemän päivän jälkeenkin.
1306:        myynnin tuomista ongelmista, ja                  On totta, että vanhukset ovat kotimyynnissä
1307:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,       tavanomaista heikommassa asemassa. Vanhuk-
1308:        että erityisesti vanhuksiin kohdistuvan       sen muisti, arviointikyky ja toimintakyky ovat
1309:        kotimyynnin kielteisiä vaikutuksia voi-       saattaneet siinä määrin heiketä, ettei hän ilman
1310:        taisiin minimoida?                            muiden apua kykene hoitamaan asioitaan, vaik-
1311:                                                      ka asianmukaiset ohjeet olisi annettukin. Peruut-
1312:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tamisajan pidentäminen ei välttämättä ratkaise
1313: vasti seuraavaa:                                     tätä ongelmaa. Voimassa olevassa lainsäädän-
1314:                                                      nössä on sen sijaan muita keinoja puuttua kysy-
1315:    Kotimyynnissä ostaja joutuu kaupantekoti-         myksessä esille tuotuihin kohtuuttomuuksiin ja
1316: lanteeseen ennalta arvaamatta, jolloin hänen         myyjän epäasialliseen menettelyyn.
1317: mahdollisuutensa harkita tuotteen tarpeellisuut-        Kohtuutonta hintaa ja muita kohtuuttomia
1318: ta ja vertailla eri vaihtoehtoja ovat rajoitetut.    sopimusehtoja voidaan sovitella kuluttajansuo-
1319: Ostajan ratkaisuihin voidaan vaikuttaa tavan-        jalain nojalla. Viime kädessä kohtuuton sopimus
1320: omaista voimakkaammin, ja myyjä saattaa käyt-        voidaan määrätä kokonaankin raukeamaan. Li-
1321: tää tätä seikkaa hyväkseen. Nämä kotimyynnin         säksi sopimus voidaan saattaa pätemättömäksi
1322: ongelmat ovat olleet tiedossa, ja niiden takia os-   varallisuusoikeudellisista oikeustoimista anne-
1323: tajalle on kuluttajansuojalaissa annettu viikon      tun lain mukaisilla perusteilla. Kysymyksessä
1324: pituinen harkinta-aika, jonka kuluessa hän saa       tarkoitetuissa tilanteissa voivat tulla sovelletta-
1325: peruuttaa tekemänsä kaupan. Oikeus peruuttaa         viksi erityisesti ne lain pätemättömyysperusteet,
1326: sopimus seuraamuksitta ja ilman erityistä syytä      jotka koskevat sopimuksen toisen osapuolen
1327: on sopimusoikeudessa poikkeuksellinen. Koti-         ymmärtämättömyyden hyväksikäyttämistä sekä
1328: myynnin ohella tällainen oikeus on vain kulutus-     kunnianvastaista ja arvotonta menettelyä.
1329: tavaroiden postimyynnissä.                              Katson, ettei kotimyynnin osalta ole tarvetta
1330:    Jotta ostaja tietäisi oikeutensa kotimyynnissä,   lain muuttamiseen. Nähdäkseni jo nyt on käytet-
1331: myyjän on annettava hänelle erityinen asiakirja,     tävissä riittävät keinot ostajien suojaamiseksi
1332: jossa on oltava maininta peruuttamisoikeudesta       myös vanhuksiin kohdistuvassa kotimyynnissä.
1333: ja ohjeet oikeuden käyttämistä varten. Asiakir-
1334: 
1335:      Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 1996
1336: 
1337:                                                                     Oikeusministeri Kari Häkämies
1338:                                             KK 296/1996 vp                                             3
1339: 
1340: 
1341: 
1342: 
1343:                                         Tili Riksdagens Talman
1344: 
1345:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      följa ett formulär som har fastställts av handels-
1346: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        och industriministeriet eller som särskilt har god-
1347: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      känts av konsumentverket. Genom detta har
1348: man Esa Lahtela m.fl. undertecknade spörsmål          man velat säkerställa att handlingen tili utform-
1349: nr 296:                                               ning och innehåll är tillräckligt tydlig. Om en
1350:                                                       hemförsäljningshandling inte överlämnas blir
1351:           Har Regeringen varit medveten om de         köparen inte bunden av avtalet. Han kan då
1352:        problem som hemförsäljningen har fört          frånträda köpet när som helst också efter den i
1353:        med sig, och                                   lagen stadgade fristen om sju dagar.
1354:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta          Det är sant att åldringarna vid hemförsäljning
1355:        för att de negativa verkningarna av hem-       står i en sämre ställning än normalt. En äldre
1356:        försäljning som speciellt riktar sig mot       persons minne, omdömes- och funktionsförmå-
1357:        åldringar kunde minimeras?                     ga kan ha försämrats så mycket att han inte utan
1358:                                                       andra personers hjälp kan sköta sina angelägen-
1359:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         heter även om behöriga anvisningar har getts. En
1360: anföra följande:                                      förlängning av fristen för frånträdesrätten löser
1361:                                                       nödvändigtvis inte detta problem. 1 gällande lag-
1362:     Vid hemförsäljning hamnar köparen in i köp-       stiftning finns däremot andra ruedel för att åtgär-
1363: tilifållet utan förvarning, varvid hans möjligheter   da de i spörsmålet anförda oskäligheterna och
1364: att överväga om varan är nödvändig och att            säljarens osakliga förfarande.
1365: jämföra olika alternativ är begränsade. Köpa-            Ett oskäligt pris och andra oskäliga avtalsvili-
1366: rens beslut kan påverkas starkare än vanligt, och     kor kan jämkas med stöd av konsumentskydds-
1367: säljaren kan dra nytta av denna omständighet.         lagen. 1 sista hand kan ett oskäligt avtal t.o.m.
1368: Dessa problem i hemförsäljningen har varit kän-       helt och hållet förordnas att återgå. Dessutom
1369: da, och köparen har därför i konsumentskydds-         kan ett avtal förklaras ogiltigt på de grunder som
1370: lagen getts en en vecka lång prövotid under vii-      nämns i lagen om rättshandlingar på förmögen-
1371: ken han kan frånträda köpet. Rätten att frånträ-      hetsrättens område. 1 de situationer som avses i
1372: da ett avtal utan påföljder och utan särskilt skäl    spörsmålet kan framför allt de av lagens ogiltig-
1373: är exceptionellt inom avtalsrätten. Vid sidan av      hetsgrunder som gäller begagnande av den andra
1374: hemförsäljningen finns en dylik rätt endast vid       partens oförstånd samt ett förfarande som strider
1375: postförsäljning av konsumtionsnyttigheter.            mot tro och heder bli tillämpliga.
1376:     För att köparen vid hemförsäljning skall kän-        Enligt min mening föreligger det inga behov a v
1377: na tili sina rättigheter skall säljaren tili honom    lagändringar i fråga om hemförsäljningen. Enligt
1378: överlämna en särskild handling som skall inne-        min åsikt står det redan nu tili buds tiliräckliga
1379: hålla uppgifter om frånträdesrätten och anvis-        medel för att skydda köparna även vid hemför-
1380: ningar för hur den skall utövas. Handlingen skall     säljning som riktar sig mot åldringar.
1381:      Helsingfors den 2 maj 1996
1382: 
1383:                                                                      Justitieminister Kari Häkämies
1384:                                               KK 297/1996 vp
1385: 
1386: Kirjallinen kysymys 297
1387: 
1388: 
1389: 
1390: 
1391:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Postipalvelujen kilpailuttamisen vaikutuksis-
1392:                                         ta palvelujen tasoon
1393: 
1394: 
1395:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
1396: 
1397:    Suomessa on postin kuljetuksissa ja jakelussa           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1398: totuttu luottamaan Postin palveluksiin. Nyt on          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1399: tarkoitus ryhtyä kilpailuttamaan postinkantoa           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1400: Postin ja yksityisten yritysten välillä. Nämä yksi-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1401: tyiset kilpailijat ovat mahdollisesti juuri niitä ja-
1402: keluyrityksiä,joidenjäljiltä on aina silloin tällöin              Millä tavoin Hallitus aikoo taata pos-
1403: nähtävissä muun muassa kerrostalojen roskalaa-                 tinkannon luotettavuuden sellaisessa ta-
1404: tikoissa lehti- ja mainosnippuja, jotka sopimuk-               pauksessa, että esimerkiksi kirjekannosta
1405: sen mukaan olisi pitänyt jakaa, mutta huoleton                 osa tai se kokonaan siirtyy kilpailuttami-
1406: jakaja onkin tehnyt helpomman ratkaisun. Jos                   sen kautta yksityisille yrityksille?
1407: postinkanto kilpailuttamisen kautta siirretään
1408: yksityisille yrityksille, jakelun kohtalo voi olla
1409: tuo roskalaatikkoratkaisu.
1410: 
1411:      Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1996
1412: 
1413:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
1414: 
1415: 
1416: 
1417: 
1418: 260017
1419: 2                                         KK 297/1996 vp
1420: 
1421: 
1422: 
1423: 
1424:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
1425: 
1426:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      alentuvan, tehokkuuden lisääntyvän ja asiakkai-
1427: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       den kokeman palvelun laadun parantuvan vaih-
1428: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     toehtojen lisääntyessä.
1429: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         Postitoiminnan laadun varmistamiseksi kui-
1430: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       tenkin vaaditaan, että jakelutoimintaa harjoitta-
1431: n:o 297:                                            valla yrityksellä on siihen vaadittava toimilupa.
1432:                                                     Toimiluvan myöntämisestä päättää hallitus. Toi-
1433:           Millä tavoin Hallitus aikoo taata pos-    miluvanvaraisuus on katsottu perustelluksi, kos-
1434:        tinkannon luotettavuuden sellaisessa ta-     ka postitoiminta mielletään kaikille kansalaisille
1435:        pauksessa, että esimerkiksi kirjekannasta    kuuluvaksi peruspalveluksi. Toimilupamenette-
1436:        osa tai se kokonaan siirtyy kilpailuttami-   lyllä halutaan varmistaa laadukkaan valtakun-
1437:        sen kautta yksityisille yrityksille?         nallisen postipalvelun säilyminen koko maassa ja
1438:                                                     hallitusmuodossa säädetyn kirjesalaisuuden to-
1439:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        teutuminen. Perusedellytyksenä tulee olla posti-
1440: vasti seuraavaa:                                    palvelujen turvaaminen kaikille postin käyttäjille
1441:                                                     tasapuolisin ehdoin ja kohtuullisin kustannuksin
1442:    Suomen postitoimintaa säätelevät 1.1.1994        koko maan alueella.
1443: voimaan tullut postitoimintalaki (907/93), posti-      Hallituksen on siis toimiluvan myöntämisen
1444: toiminta-asetus (1385/93) sekä liikenneministe-     yhteydessä harkittava kunkin hakijan osalta
1445: riön tarkentavat päätökset. Samanaikaisesti pos-    erikseen, toteutuvatko postitoimintalaissa asete-
1446: titoimintalain voimaantulon kanssa yhtiöitettiin    tut luvan edellytykset. Näiden laissa asetettujen
1447: Posti- ja telelaitos Suomen PT Oy -konserniksi,     ehtojen tarkoituksena on taata, että postia voi-
1448: johon myös Suomen Posti Oy kuuluu. Vuoden           daan lähettää ja vastaanottaa tasapuolisin eh-
1449: 1994 alusta Suomen Posti Oy:lle myönnettiin lain    doin koko maassa ja että postitoiminnan hoita-
1450: edellyttämä toimilupa. Toimiluvan mukaisesti        mista edistetään postin lähettäjien, postin saajien
1451: Suomen Posti Oy harjoittaa rajoittamatonta pos-     ja postitoiminnan kokonaisuuden edun mukai-
1452: titoimintaa koko maassa Ahvenanmaata lukuun         sesti. Lisäksi lain mukaan on turvattava postipal-
1453: ottamatta. Yhtiö on toimilupaosa mukaisesti         veluiden saatavuus ja kustannusten tasavertai-
1454: velvollinen turvaamaan postipalvelujen saata-       suus harvaan asutuilla alueilla. Toimiluvat voi-
1455: vuuden koko maassa, kuitenkin niin, että toimin-    daan myöntää määräaikaisiksi, ja näin voidaan
1456: nan lähtökohtina ovat laatu ja kustannustehok-      ottaa toimiluvan edellytykset määräajoin uudel-
1457: kuus.                                               leen harkittaviksi.
1458:    Kilpailun lisääminen postitoiminnassa on joh-       On huomattava, että kaikki postitoimintalais-
1459: donmukainen seuraus tapahtuneesta lainsää-          sa asetetut ehdot toimiluvan saamiselle liittyvät
1460: däntökehityksestä sekä Posti- ja telelaitoksen      oleellisesti postinkannon luotettavuuteen. Näin
1461: yhtiöittämisestä. Kilpailun seurauksena toimi-      hallitus takaa postitoiminnan luotettavuuden
1462: alan kokonaisuutena katsotaan kehittyvän kil-       myöntäessään toimilupia postitoimintalain edel-
1463: pailukykyisemmäksi, käyttäjien kustannusten         lytysten mukaisesti.
1464: 
1465:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1996
1466: 
1467:                                                              Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
1468:                                                 KK 297/1996 vp                                              3
1469: 
1470: 
1471: 
1472: 
1473:                                             Tili Riksdagens Talman
1474: 
1475:      I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        mer konkurrenskraftigt, användarkostnaderna
1476:    ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         sänks, effektiviteteten höjs och kvaliteten av
1477:    lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       kundservicen förbättras genom att alternativen
1478:    man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr          blir fler.
1479:    297:                                                       För att säkerställa kvaliteten på postförmed-
1480:                                                           lingen krävs dock koncession av ett företag som
1481:               På vilket sätt ämnar Regeringen säker-      sköter utdelning av post. Regeringen beslutar om
1482:            ställa att postutbärningen är pålitlig i så-   beviljandet av koncession. Det anses vara moti-
1483:            dant fall att exempelvis en del av brevbä-     verat att postfördelningen grundar sig på konces-
1484:            ringen eller den som helhet övergår tili       sion eftersom den uppfattas som basservice som
1485:            privata företag genom att sättas ut för        tillhör alla medborgare. A vsikten är att genom
1486:            konkurrens?                                    koncessionsförfarandet garantera en riksomfat-
1487:                                                           tande postservice av hög kvalitet i hela Jandet
1488:       Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         samt bavara brevhemligheten enligt regerings-
1489:     anföra följande:                                      formen. Grundförutsättningen skall vara att sä-
1490:                                                           kerställa postservice åt alla användare på jämlika
1491:        Postförmedlingen i Finland regleras i postla-      villkor och måttliga kostnader inom hela landet.
1492:     gen som trädde i kraft den l januari 1994 (907/           Regeringen skall särskilt för varje sökande
1493:     93), postförordningen (1385/93) samt trafikmi-        pröva om förutsättningarna för koncession i en-
1494:     nisteriets beslut med närmare föreskrifter. Samti-    lighet med postlagen förverkligas. Dessa krav är
1495:     digt med att postlagen trädde i kraft ombildades      avsedda att garantera postförmedling och -emot-
1496:     Post- och televerket tili koncernen PT Finland        tagning på lika vilikor i hela Jandet och främjan-
1497:     Ab, vilket även Posten Finland Ab hör tili.           de av postförmedlingen med hänsyn tili avsän-
1498:     Fr.o.m. början av 1994 beviljades Posten Finland      darnas, mottagarnas och hela postförmedlingens
1499:     Ab en koncession i enlighet med lagen. Enligt         intresse. Därtill skall enligt lagen tiligången tili
1500:     koncessionen idkar Posten Finland Ab obegrän-         postservicen och kostnadsjämlikheten i glest be-
1501:     sad postförmedling i hela Jandet förutom på           byggda områden garanteras. Koncession kan
1502:     Åland. Bolaget är i enlighet med koncessionen         beviljas för en viss tid och på detta sätt kan
1503:     skyldigt att garantera tiligången på postservice i    förutsättningrna för koncession alltefter en ut-
1504:     hela landet, dock så att utgångspunkterna för         satt tid prövas på nytt.
1505: \ \ verksamheten är kvalitet och kostnadseffektivi-           Det skall observeras att alla krav i postlagen
1506:   1 tet.                                                  som ställs för att få koncession är väsentligt an-
1507:        En utökad konkurrens inom postförmedling-          knutna tili postutbärningens tillförlitlighet. På
1508:     en är en konsekvent följd av utvecklingen inom        detta sätt säkerställer regeringen postförmed-
1509:     lagstiftningen och av bolagiseringen av Post- och     lingens tiliförlitlighet då den beviljar koncessio-
1510:     televerket. Det anses att konkurrensen för med        ner i enlighet med förutsättningarna i postlagen.
1511:     sig att verksamhetsområdet som helhet utvecklas
1512: 
1513:          Helsingfors den 7 maj 1996
1514: 
1515:                                                                        Trafikminister Tuula Linnainmaa
1516: 1
1517: 1
1518:  1
1519:   1
1520:   1
1521:    1
1522:     1
1523:     1
1524:      1
1525:       1
1526:       1
1527:        1
1528:         1
1529:         1
1530:          1
1531:           1
1532:           1
1533:            1
1534:             1
1535:             1
1536:              1
1537:               1
1538:               1
1539:                1
1540:                 1
1541:                 1
1542:                  1
1543:                   1
1544:                   1
1545: 
1546: 
1547: 
1548: 
1549:                  )
1550:                  1
1551:                  1
1552:                                             KK 298/1996 vp
1553: 
1554: Kirjallinen kysymys 298
1555: 
1556: 
1557: 
1558: 
1559:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Julkisten hankintojen kilpailuttamisesta
1560:                                        Euroopan unionin alueella
1561: 
1562: 
1563:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
1564: 
1565:     Euroopan unioninjäsenyyteen liittyy määräys       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1566: siitä, että tietynsuuruiset julkiset hankinnat on     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1567: kilpailutettava Euroopan unionin jäsenmaissa.         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1568: Jäsenyyden hyötyjä aikanaan puolusteltaessa
1569: esitettiin näkemys, että tämä olisi omiaan lisää-               Onko Hallitus tietoinen, minkälainen
1570: mään myös suomalaista osuutta Euroopan unio-                 osuus suomalaisille tavarantoimittajille
1571: nin jäsenmaiden julkisissa hankinnoissa.                     on lohjennutjulkisten hankintojen kilpai-
1572:     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          luttamisesta Euroopan unionin alueella?
1573: 
1574:      Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1996
1575: 
1576:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
1577: 
1578: 
1579: 
1580: 
1581: 260017
1582: 2                                           KK 298/1996 vp
1583: 
1584: 
1585: 
1586: 
1587:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
1588: 
1589:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tui kahteen osaan: 1) suomalaisten yritysten ko-
1590: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          kemukset osallistumisesta ulkomaisiin hankin-
1591: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        toihin ja 2) ulkomaisten hankintayksiköiden kä-
1592: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         sitykset suomalaisista yrityksistä tavaran- ja pal-
1593: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          velujen toimittajina.
1594: n:o 298:                                                  Selvityksen perustana olleeseen kyselyyn vas-
1595:                                                        tanneista suomalaisista yrityksistä runsas puolet
1596:           Onko Hallitus tietoinen, minkälainen         oli osallistunut ulkomaisiin tarjouskilpailuihin,
1597:        osuus suomalaisille tavarantoimittajille        ja näistä useampi kuin joka toinen ilmoitti saa-
1598:        on lohjennut julkisten hankintojen kilpai-      neensa tilauksen tai hankinta/urakkasopimuk-
1599:        luttamisesta Euroopan unionin alueella?         sen. Kyselyyn vastanneista ulkomaisista hankin-
1600:                                                        tayksiköistä 40,6% ilmoitti saaneensa tarjouk-
1601:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           sen tai hankintakilpailuun osallistumista koske-
1602: vasti seuraavaa:                                       van hakemuksen suomalaiselta yritykseltä tai
1603:                                                        sellaisen paikalliselta edustajalta. Tavaroiksi,joi-
1604:    Julkisten hankintojen kokonaisarvoksi Eu-           ta hankintayksiköt olivat ostaneet Suomesta tai
1605: roopan unionin alueella arvioidaan 4 000 miljar-       suomalaisten yritysten edustajilta, ilmoitettiin
1606: dia markkaa vuodessa. Tästä noin 60 % laske-           mm. hissit, hitsauskoneet, kirjekuoret ja muut
1607: taan olevan varsinaisen kilpailuttamisen koh-          paperitavarat, leikkikenttäkalusteet, lääkkeet,
1608: teeksi tulevia hankintoja loppuosan koostuessa         matkapuhelimet, meteorologiset tutkimusväli-
1609: vuokrista, lämmitys- ym. kiinteistömenoista,           neet, suojajalkineet, terveydenhoidon tekniset
1610: posti- ja telekommunikaatiokuluista, matka- ja         non-woven- ja muovituotteet sekä steriilipak-
1611: edustusmenoista jne. Kvantitatiivisia tietoja sii-     kaukset jne. Suomalaisia tuotteita ostaneet piti-
1612: tä, mikä osa näistä hankinnoista käsittää suoma-       vät niitä laadultaan korkeatasoisina ja toimitta-
1613: laista alkuperää olevia tavaroita tai palveluja, ei    jia luotettavina sekä hinta/laatusuhdetta edulli-
1614: ole saatavana ainakaan ennen kuin tämän vuo-           sena.
1615: den alussa voimaan tulleen Maailman kauppa-               Tehdyn selvityksen perusteella voidaan kat-
1616: järjestön WTO:njulkisten hankintojen sopimuk-          soa, että suomalaiset yritykset ovat päässeet alus-
1617: sen (GPA-sopimuksen) mukaisesti jäsenmaissa            ta lähtien hyvin tarjoamaan tuotteitaan julkisten
1618: ryhdytään keräämään hankintatilastoja, jotka           hankintojen markkinoille eri ED-maissa heti nii-
1619: erittelevät myös toimittajan kansallisuuden,           den avauduttua kansainväliselle kilpailulle ja
1620: minkä pitäisi ensimmäisen kerran tapahtua loka-        että suhtautuminen suomalaisiin tuotteisiin ja
1621: kuuhun 1997 mennessä.                                  toimittajiin vaikuttaa varsin myönteiseltä. Me-
1622:    Kauppa- ja teollisuusministeriö teki vuonna         nestyminen julkisista hankinnoista käytävässä
1623:  1995 selvityksen suomalaisten yritysten osallistu-    kilpailussa edellyttää yrityksiltä kuitenkin jat-
1624: misesta ulkomaisiin julkisiin hankintoihin erityi-     kuvia myyntiponnisteluja sekä ulkomaisten tar-
1625: sesti Euroopan unionin alueella. Tämä selvitys,        jouskilpailujen aktiivista seurantaa ja niihin osal-
1626: joka on julkaistu Kauppa- ja teollisuusministe-        listumista. Valtioiden välisillä sopimuksilla ei si-
1627: riön tutkimuksia ja raportteja -sarjaan sisälty-       nänsä saada aikaan vientituloksia, vaan niillä
1628: vässä vihkossa nro 119/1995, "Uusien hankinta-         voidaan vain luoda puitteita ja edellytyksiä yri-
1629: menettelyjen toteutuminen Suomessa", jakaan-           tysten toiminnalle.
1630: 
1631:      Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1996
1632: 
1633:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
1634:                                              KK 298/1996 vp                                              3
1635: 
1636: 
1637: 
1638: 
1639:                                          Till Riksdagens Talman
1640: 
1641:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        av deltagande i offentlig upphandling utomlands
1642: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          och 2) utländska upphandlingsenheters åsikter
1643: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        om finländre som varu- och tjänste-leverantörer.
1644: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr              Över hälften av de finländska företag som
1645: 298:                                                    besvarat den förfrågning på viiken undersök-
1646:                                                         ningen baserade sig på hade deltagit i anbudsför-
1647:             Vet Regeringen hur stor andel av den        farandet utomlands. Fler än vartannat av företa-
1648:         offentliga upphandling som är öppen för         gen uppgav att det hade erhållit beställning eller
1649:         fri konkurrens inom Europeiska unionen          slutit leverans/ackordsavtal. Av de utländska
1650:         har kommit de finska varuleverantörerna         upphandlingsenheterna uppgav sig 40,6 % ha er-
1651:         till del?                                       hållit anbud eller ansökan om att få delta i an-
1652:                                                         budsförfarandet från ett finskt företag eller dess
1653:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           lokala representant. Sådana varor som upphand-
1654: anföra följande:                                        lingsenheterna köpt från Finland eller av finländ-
1655:                                                         ska företags representanter uppgavs vara bl.a.
1656:     Det totala värdet av all offentlig upphandling      hissar, svetsanordningar, kuvert och övriga pap-
1657: inom Europeiska unionen uppskattas till 4 000           persvaror, lekplatsutrustning, läkemedel, mobil-
1658: miljarder mark per år. Av denna beräknas ca             telefoner, meteorologiska instrument, skydds-
1659: 60 % vara sådan upphandling som är öppen för            skor, hälsovårdens tekniska non-woven artiklar
1660: fri konkurrens och resten består av hyror, värme-       och plastartiklar samt sterilförpackningar osv.
1661: kostnader o.dyl. kostnader för fastighetsskötsel,       De som köpt finska varor tyckte att de var av hög
1662: kostnader för postning och telekommunikation,           kvalitet och att leverantörerna var pålitliga samt
1663: rese- och representationskostnader osv. Några           att förhållandet mellan pris och kvalitet var för-
1664: kvantitativa uppgifter om hur stor del av denna         månligt.
1665: upphandling består av varor eller tjänster av              På basis av den genomförda undersökningen
1666: finskt ursprung finns inte tillgängliga, åtminsto-      kan man säga att finländska företag ända från
1667: ne inte förrän man enligt Världshandelsorganisa-        början haft bra chanser att erbjuda sina varor och
1668: tionen WTO:s avtal om offentlig upphandling             tjänster i marknaden för offentlig upphandling i
1669: (GPA-avtalet) i medlemsländerna börjar samla            de olika EU-länderna efter att marknaden öpp-
1670: sådan statistik där även leverantörens nationali-       nat sig för internationell konkurrens och att in-
1671: tet uppges, vilket för första gången bör ske senast     ställningen till finländska produkter och varule-
1672: i oktober 1997.                                         verantörer verkar vara rätt positiv. Att kunna
1673:     Handels- och industriministeriet genomförde         vara framgångsrik i den konkurrens som råder
1674:  1995 en undersökning om finländska företags            inom offentlig upphandling förutsätter dock att
1675: deltagande i offentlig upphandling utomlands,           företagen ständigt anstränger sig ifråga om för-
1676: särskilt i EU-länderna. Denna utredning om hur          säljning och aktivt följer med och deltar i anbuds-
1677: det nya upphandlingsförfarandet förverkligats i         förfarandet i andra länder. Genom avtal mellan
1678:  Finland har publicerats i häfte nr 119/1995 i se-      staterna kan man i och för sig inte åstadkomma
1679: rien Handels- och industriministeriets undersök-        några konkreta exportresultat utan man kan där-
1680:  ningar och rapporter. Undersökningen var inde-         igenom endast skapa tillfållen och förutsättning-
1681: lad i två delar 1) de finska företagens erfarenheter    ar för företagens verksamhet.
1682: 
1683:        Helsingforsden 3 maj 1996
1684: 
1685:                                                        Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
1686:                                             KK 299/1996 vp
1687: 
1688: Kirjallinen kysymys 299
1689: 
1690: 
1691: 
1692: 
1693:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Eläkevakuutusyhtiöiden toiminnan valvon-
1694:                                        nan tehostamisesta
1695: 
1696: 
1697:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
1698: 
1699:    Suomalaiset ovat aikojen kuluessa oppineet         eläkkeiden maksamiseen on riittävä. Jos siis pu-
1700: luottamaan siihen, että palkanmaksun yhteydes-        hutaan kahdella pallilla istumisesta, niin näissä
1701: sä kerättävät eläkevarannot ovat hyvässä tallessa     asioissa se on todella sitä vuorineuvosten osalta.
1702: ja tätä kautta eläketurvana on vakaa pohja. Elä-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1703: kevakuutusyhtiöiden ympärillä pyörivä kasino-         tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
1704: peli on hyvää vauhtia murentamassa tätä uskoa,        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1705: ja siihen on varmasti perusteita. Yksi viime aikoi-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1706: na esille tullut hämäräpuuha on ollut Eläke-Sam-
1707: mon ja Eläke-Varman fuusiohanke, jonka pe-                      Milloin Hallitus aikoo tarttua isännän
1708: rimmäisenä tarkoituksena vain toisen rapakun-                ottein suomalaisen eläkevakuutusjärjes-
1709: nossa olevan eläkeyhtiön pohjien vahvistaminen.              telmän johtoon ja hallintoon niin, että
1710:  Kun joku on asettunut asiassa poikkiteloin, hä-             samat henkilöt eivät määrää suurteolli-
1711: nelle on annettu kenkää. Herää kysymys, ketkä                suudessa ja eläkeyhtiöissä, vaan eläkeyh-
1712:  ovat antaneet. Potkujen takana ovat vuorineu-               tiöiden johto ja hallinto varmistettaisiin
1713:  vokset, jotka edustavat suurpääomaa ja käyttä-              yhteiskunnallisen edustuksen pohjalta ja
1714:  vät valtaa prosessin molemmissa päissä: suur-               tätä kautta varmistettaisiin asioiden am-
1715:  teollisuudessa, joka maksaa ja takaisinlainaa,              mattitaitoinen hoitaminen ja eläkevaro-
1716:  sekä eläkeyhtiöissä, joiden tulisi varmistaa, että          jen turvallinen hallinta?
1717:  eläkevaranto on luotettavissa käsissä ja kyky
1718: 
1719:      Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1996
1720: 
1721:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
1722: 
1723: 
1724: 
1725: 
1726:  260017
1727: 2                                          KK 299/1996 vp
1728: 
1729: 
1730: 
1731: 
1732:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
1733: 
1734:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tä, hallintoelinten valinnasta ja vastuusta sääde-
1735: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tään vakuutusyhtiölaissa (1 062/79), osakeyhtiö-
1736: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      laissa (734/78) ja osakeyhtiön voimaanpanosta
1737: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       annetussa laissa (735/78).
1738: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            Sekä vakuutusyhtiölain että osakeyhtiölain
1739: n:o 299:                                             mukaan yhtiössä yhtiökokouksessa ylintä pää-
1740:                                                      täntävaltaa käyttävät yhtiön osakkeenomistajat.
1741:           Milloin Hallitus aikoo tarttua isännän     Mikäli kysymyksessä on yhtiömuodoltaan keski-
1742:        ottein suomalaisen eläkevakuutusjärjes-       näinen eläkevakuutusyhtiö, vakuutuksenottajat
1743:        telmän johtoon ja hallintoon niin, että       ovat osakkaita, joten he käyttävät tässä ominai-
1744:        samat henkilöt eivät määrää suurteolli-       suudessa vakuutuksenottajien päätäntävaltaa
1745:        suudessa ja eläkeyhtiöissä, vaan eläkeyh-     yhtiökokouksessa. Sitä vastoin ministeriö hallin-
1746:        tiöiden johto ja hallinto varmistettaisiin    toviranomaisena ei voi osallistua yhtiön päätök-
1747:        yhteiskunnallisen edustuksen pohjalta ja      sentekoon. Tästä on nimenomaan säädetty va-
1748:        tätä kautta varmistettaisiin asioiden am-     kuutusyhtiölain 14luvun 4 §:ssä.
1749:        mattitaitoinen hoitaminen ja eläkevaro-           Vakuutusyhtiön hallitus on toimielin, jonka
1750:        jen turvallinen hallinta?                     tehtävänä on osakeyhtiölain 8luvun 6 §:n nojalla
1751:                                                      huolehtia yhtiön hallinnosta ja toiminnan asian-
1752:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         mukaisesta järjestämisestä. Hallituksen on huo-
1753: vasti seuraavaa:                                     lehdittava myös siitä, että kirjanpidon ja varain-
1754:                                                      hoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty.
1755:    Vakuutusyhtiölain 14luvun 1 §:n 1 momentin        Saman lainkohdan mukaan toimitusjohtajan tu-
1756: mukaan vakuutusyhtiöiden valvonta kuuluu so-         lee hoitaa yhtiönjuoksevaa hallintoa hallituksen
1757: siaali- ja terveysministeriölle. Valvonnan keskei-   antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti.
1758: nen lähtökohta on varmistaa, että vakuutuk-          Toimitusjohtajan tulee huolehtia siitä, että yh-
1759: senottajien ja eläkkeen- ja korvauksensaajien        tiön kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito
1760: edut on turvaavasti suojattu ja että vakuutuksen     luotettavalla tavalla järjestetty. Yhtiökokous va-
1761: ehdot ja maksut ovat lain mukaiset ja että vakuu-    litsee osakeyhtiölain 8 luvun 1 §:n 2 momentin
1762: tus- ja eläkelaitokset noudattavat toiminnassaan     nojalla hallituksen ja lain 8 luvun II §:n 3 mo-
1763: lakia ja hyvää vakuutustapaa. Edelleen ministe-      mentin nojalla hallintoneuvoston. Hallituksen
1764: riön tehtävänä on valvoa vakuutustoiminnan           tai hallintoneuvoston asiana on osakeyhtiölain 8
1765: terveen kehityksen toteutumista.                     luvun 3 §:n ja vakuutusyhtiölain 7 luvun 2 §:n 1
1766:    Mikäli vakuutusyhtiö toimii edellä mainittu-      momentin nojalla toimitusjohtajan nimittämi-
1767: jen lain säännösten vastaisesti, ministeriö voi      nen.
1768: ~yhtyä toimenpiteisiin asiantilan korjaamiseksi.         Eläkevakuutusyhtiöitä koskevaa lainsäädän-
1769: Aärimmäisessä tapauksessa valtioneuvosto tai         töä ja hallintokäytäntöä on jatkuvasti kehitetty:
1770: ministeriö voi laissa mainituissa tapauksissa ra-        Eläkevakuutusyhtiöiden toiminnan itsenäi-
1771: joittaa tai peruuttaa vakuutusyhtiön toimiluvan.     syyden turvaamiseksi vakuutusyhtiölakia muu-
1772:    Lisäksi vakuutusyhtiön osakkeiden ja takuu-       tettiin vuonna 1987 siten, että eläkevakuutusyh-
1773: osuuksien hankintaa valvovana viranomaisena          tiön yhdistäminen toisen vakuutusyhtiön kon-
1774: sosiaali- ja terveysministeriöllä on oikeus laissa   sernitilinpäätökseen kiellettiin. Samalla lakia
1775: mainituissa tapauksissa kieltää vakuutusyhtiön       muutettiin siten, että eläkevakuutusyhtiön toimi-
1776: osakkeiden tai takuuosuuksien hankinta taikka        tusjohtaja ei saa olla pankin tai toisen vakuutus-
1777: kieltää tahi rajoittaa osakkeisiin tai takuuosuuk-   yhtiön taikka sen kanssa samaan konserniin kuu-
1778: siin liittyvän äänivallan käyttöä, jos omistuksen    luvan yhtiön palveluksessa. Vastaavasti lakisää-
1779: katsotaan vaarantavan vakuutustoiminnan ter-         teistä eläkevakuutusliikettä harjoittavan vakuu-
1780: vettä kehitystä.                                     tusyhtiön hallituksen ja hallintoneuvoston kaik-
1781:    Eläkevakuutusyhtiön hallinnon järjestämises-      kien jäsenten lukumäärästä tulee enemmistön
1782:                                                KK 299/1996 vp                                             3
1783: 
1784: olla henkilöitä, jotka eivät ole saman pankin tai        tyvien varojen seurannasta ja eläkeyhtiön halli-
1785: vakuutusyhtiön taikka sen kanssa samaan kon-             tus päättää ja vastaa työeläkevarojen sijoittami-
1786: serniin kuuluvan yhtiön palveluksessa taikka             sesta kokonaisuudessaan. Hallitus vastaa myös
1787: hallituksen tai hallintoneuvoston jäseninä (va-          siitä, että työeläkevarojen itsenäinen sijoitustoi-
1788: kuutusyhtiölain 7 luvun 3 §).                            minta toteutuu myös silloin, kun eläkeyhtiö toi-
1789:     Työntekijäin eläkelaki (395/61) perustuu             mii osana vakuutusyhtiöryhmittymää.
1790: vuonna 1956 asetetun eläkekomitean työhön,                   Sopimusten yhteydessä asetettiin myös työ-
1791: jonka tehtävänä oli tutkia työsuhteessa olevien          ryhmä selvittämään, miten työeläkelaitosten hal-
1792: henkilöiden eläkekysymystä. Eläkekomitean                lintoaja asemaa olisi tarpeen kehittää muuttuvia
1793: työskentelyyn osallistuneet työmarkkinajärjes-           olosuhteita vastaaviksi. Tämä selvitystyö johti
1794: töt asettivat hyväksymisensä ehdoksi sen, että           sopimukseen vuonna 1994. Sopimuksen mukaan
1795: järjestelmä tulisi olla hallinnollisesti itsenäinen ja   työeläkeyhtiöiden yhtiöjärjestyksiä tuli muuttaa
1796: että edellä mainittujen järjestöjen olisi voitava        siten, että:
1797: sitä valvoa.                                                 -työmarkkinajärjestöjen edustajat yhtiöiden
1798:     Vuoden 1974 tulopoliittisessa kokonaisratkai-        hallintoon nimetään työmarkkinain keskusjär-
1799: sussa työmarkkinaosapuolet ilmoittivat olevan-           jestöjen esityksen mukaisesti,
1800: sa yhtä mieltä siitä, että oli tarpeen kehittää työn-        -työmarkkinajärjestöjen edustus on yhteen-
1801: tekijä- ja työnantajapuolen mahdollisuuksia              sä vähintään kolmasosa hallituksen jäsenten lu-
1802:  osallistua työeläkevakuutusyhtiön hallintoon.           kumäärästä ja
1803: Samassa yhteydessä perustettiin työmarkkina-                - yhtiöiden hallituksissa vaaditaan 2/3:n
1804: järjestöjen ja työeläkelaitosten yhteinen luoton-        määräenemmistö (läsnäolevista jäsenistä) pää-
1805:  antoneuvottelukunta Työeläkelaitosten Liiton            tettäessä tai tehtäessä ehdotusta yhtiön osake-
1806:  yhteyteen.                                              pääoman muutoksista, fuusiosta, kannan siirros-
1807:      Kesäkuussa 1975 työmarkkinain keskusjär-            ta, takuupääomasta, ylijäämän käytöstä, toimi-
1808: jestötja eläkevakuutusyhtiöt sopivat työmarkki-          tusjohtajan valinnasta ja sijoitustoiminnan peri-
1809:  naosapuolten osallistumisesta eläkevakuutusyh-          aatteista ja menettelytavoista.
1810:  tiöiden hallituksiin ja hallintoneuvostoihin. Hal-          Eläkevakuutusyhtiöt ovat ottaneet edellä mai-
1811:  lituksiin tuli valita kaksi työntekijäjärjestöjä        nitut määräykset yhtiöjärjestyksiinsä.
1812:  edustavaa jäsentä ja kaksi työnantajajärjestöjä             Koska eläkevakuutusyhtiöiden toiminnan ke-
1813:  edustavaa jäsentä. Vastaavasti hallintoneuvos-          hittäminen ja varojen sijoittaminen ovat eläke-
1814:  toihin tuli valita neljä edustajaa molemmilta osa-      järjestelmässä tärkeitä kysymyksiä, olen käyn-
1815:  puolilta. Tämä sopimus uudistettiin vuonna 1988         nistänyt kaksi selvitystyötä. Sosiaali- ja terveys-
1816:  siten, että työmarkkinajärjestöjen edustusta li-        ministeriö on kutsunut eduskunnan varapuhe-
1817:  sättiin hallituksissa yhdellä edustajalla. Hallinto-    miehen Matti Louekosken selvitysmieheksi, jon-
1818:  neuvostossa edustusta lisättiin seitsemään edus-        ka tehtävänä on valmistella hallituksen esityksen
1819:  tajaan. Samalla Työeläkelaitosten Liiton yhtey-         muotoon laadittu ehdotus laiksi työeläkevakuu-
1820:  teen perustettiin työeläkelaitosten ja työmarkki-       tusyhtiöistä tai muuten tarpeellisiksi nähtävistä
1821:  najärjestöjen yhteinen neuvottelukunta käsittele-       työeläkeyhtiöiden asemaa koskevan lainsäädän-
1822:  mään työeläkejärjestelmän kehittämistä, sijoi-          nön muutoksista. Selvitys tulee saada päätök-
1823:  tustoimintaa ja hallintoa koskevia asioita.             seen 31.5.1996 mennessä. Lisäksi olen pyytänyt
1824:      Työmarkkinajärjestöt ovat sittemmin vuonna          toimitusjohtaja Kari Puroa selvittämään eläke-
1825:   1991 tulopoliittisen sopimuksen yhteydessä sekä        vakuutusyhtiön sijoitustoiminnan kehittämistä
1826:  sopiessaan vuonna 1992 työeläkemaksuista sopi-          ja tähän liittyviä säädösmuutoksia.
1827:  neet myös eräistä työeläkejärjestelmän lähtökoh-            Mahdolliseen jatkovalmisteluun ryhdytään
1828:  dista. Sopimusten mukaan eläkevakuutusyhtiö             näiden selvitysten valmistuttua.
1829:  huolehtii työntekijöiden työeläkemaksusta ker-
1830: 
1831:       Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1996
1832: 
1833:                                                          Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
1834: 4                                             KK 299/1996 vp
1835: 
1836: 
1837: 
1838: 
1839:                                           Tili Riksdagens Talman
1840: 
1841:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         ringsbolag, valet av och ansvaret för förvalt-
1842: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-           ningsorgan stadgas i lagen om försäkringsbolag
1843: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         (1062/79), lagen om aktiebolag (734/78) och la-
1844: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål               gen angående införande av lagen om aktiebolag
1845: nr 299:                                                  (735/78).
1846:                                                             Både enligt lagen om försäkringsbo1ag och
1847:             När ämnar Regeringen ingripa i led-          1agen om aktiebolag används den högsta beslu-
1848:         ningen och förvaltningen av det finländ-         tanderätten vid en bolagsstämma i ett bolag av
1849:         ska pensionsförsäkringssystemet så att           bolagets aktieägare. Om det är fråga om ett till
1850:         samma personer inte bestämmer i storin-          bolagsformen ömsesidigt pensionsförsäkrings-
1851:         dustrin och pensionsbolagen, utan pen-           bolag är försäkringstagarna aktionärer och såle-
1852:         sionsbolagens ledning och för valtning           des använder de i denna egenskap försäkringsta-
1853:         skulle säkerställas utgående från samhäl-        garnas beslutanderätt vid bolagsstämman. Där-
1854:         lelig representation och via detta säker-        emot kan ministeriet som förvaltningsmyndighet
1855:         ställa en yrkesmässig skötsel av ärendena        inte delta i bolagets beslutsfattande. Det har ut-
1856:         och en trygg förvaltning av pensionsmed-         tryckligen stadgats om detta i 14 kap. 4 § lagen
1857:         len?                                             om försäkringsbo1ag.
1858:                                                             Ett försäkringsbo1ags styre1se är ett verksam-
1859:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt            hetsorgan vars uppgift med stöd av 8 kap. 6 §
1860: anföra följande:                                         lagen om aktiebolag är att ombesörja bo1agets
1861:                                                          förvaltning och att organisera verksamheten på
1862:    Enligt 14 kap. 1 § l mom. lagen om försäk-            ett ändamå1senligt sätt. Styre1sen skall även om-
1863: ringsbo1ag ankommer tillsynen av försäkrings-            besörja att tillsynen över bokföringen och finans-
1864: bolagen på social- och hälsovårdsministeriet. En         förvaltningen är ordnade på ett ändamå1senligt
1865: central utgångspunkt för tillsynen är att säker-         sätt. En1igt samma 1agrum skall den verkställan-
1866: ställa att försäkringstagarnas och pensions- och         de direktören sköta den 1öpande förvaltningen i
1867: ersättningsmottagarnas förmåner har skyddats             en1ighet med de anvisningar och föreskrifter som
1868: på ett tryggt sätt och att villkoren och premierna       styrelsen har givit. Verkställande direktören skall
1869: för försäkringen är lagenliga och att försäkrings-       ombesörja att bo1agets bokföring är 1agen1ig och
1870: och pensionsinrättningarna i sin verksamhet              finansförvaltningen har ordnats på ett tillförlit-
1871: iakttar 1agen och god försäkringspraxis. Vidare          1igt sätt. Bo1agsstämman väljer styre1sen med
1872: är det ministeriets uppgift att övervaka att en          stöd av 8 kap. 1 § 2 mom. och förvaltningsrådet
1873: sund utveckling realiseras inom försäkringsverk-         med stöd av lagens 8 kap. 11 § 3 mom. Det är
1874: samheten.                                                styre1sens eller förvaltningsrådets sak att med
1875:    Om ett försäkringsbo1ag arbetar i strid med           stöd av 8 kap. 3 § lagen om aktiebolag och 7 kap.
1876: ovan nämnda stadganden kan ministeriet vidta             2 § 1 mom. 1agen om försäkringsbo1ag utnämna
1877: åtgärder för att avhjälpa missförhållandet. 1 yt-        en verkställande direktör.
1878: terlighetsfall kan statsrådet eller ministeriet i fall      Lagstiftningen och förvaltningspraxisen som
1879: som nämns i 1agen begränsa eller dra in ett för-         gäller pensionsförsäkringsbolag har kontinuer-
1880: säkringsbolags koncession.                               1igt utveck1ats:
1881:    Dessutom har social- och hä1sovårdsministe-              För att trygga självständigheten för pensions-
1882: riet som myndighet som övervakar försäkrings-            försäkringsbolag ändrades 1agen om försäkrings-
1883: bolagens anskaffning av aktier och garantiande-          bo1ag år 1987 så att förenandet av ett pensions-
1884: lar rätt att i fall som nämns i lagen förbjuda ett       försäkringsbo1ag med ett annat försäkringsbo-
1885: försäkringsbo1ag att skaffa aktier och garantian-        1ags koncernboks1ut förbjöds. Samtidigt ändra-
1886: de1ar eller förbjuda eller begränsa användning av        des 1agen så att ett pensionsförsäkringsbo1ags
1887: rösträtt i anknytning tili aktier eller garantiande-     verkställande direktör inte får vara anställd av en
1888: lar om ägandet anses äventyra försäkringsverk-           bank eller ett annat försäkringsbo1ag eller ett
1889: samhetens sunda utveckling.                              bolag som hör till samma koncern. På motsva-
1890:    Om ordnandet av förvaltningen av ett försäk-          rande sätt skall majoriteten av det totala anta1et
1891:                                             KK 299/1996 vp                                              5
1892: 
1893: medlemmar i styrelsen eller förvaltningsrådet för       om vissa utgångspunkter för arbetspensionssys-
1894: ett försäkringsbolag som bedriver lagstadgad            temet. Enligt avtalen ombesörjer ett pensionsbo-
1895: pensionsförsäkringsrörelse bestå av personer            lag uppföljningen av de medel som influtit av
1896: som inte är anställda hos samma bank eller för-         arbetstagarnas arbetspensionspremier och beslu-
1897: säkringsbolag eller hos ett bolag som hör tili          tar och ansvarar pensionsbolagets styrelse om
1898: samma koncern och som inte är medlemmar i               arbetspensionsmedlens placering i sin helhet.
1899: styrelsen eller förvaltningsrådet (7 kap. 3 § lagen     Styrelsen ansvarar även för det att den självstän-
1900: om försäkringsbolag).                                   diga placeringen av arbetspensionsmedlen reali-
1901:     Lagen om pension för arbetstagare (395/61)          seras även då pensionsbolaget fungerar som en
1902: grundar sig på den 1956 tillsatta pensionskom-          del av en försäkringsbolagsgruppering.
1903: mittens arbete. Kommitten hade i uppgift att               I samband med avtalet tillsattes även en ar-
1904: undersöka pensionsfrågan för personer i arbets-         betsgrupp för att utreda hur arbetspensionsan-
1905: förhållande. De arbetsmarknadsorganisationer            stalternas förvaltning och ställning borde utveck-
1906: som deltog i pensionskommittens arbete ställde          las för att motsvara de föränderliga omständig-
1907: som ett vilikor för sitt godkännande att systemet       heterna. Detta utredningsarbete ledde till ett av-
1908: skulle vara administrativt självständigt och att        tai 1994. Enligt avtalet skulle bolagsordningen
1909: ovan nämnda organisationer skulle kunna över-           för arbetspensionsbolagen ändras så att
1910: vaka det.                                                  - representanterna för arbetsmarknadsorga-
1911:     Vid den inkomstpolitiska helhetsuppgörelsen         nisationerna utnämns tili bolagens förvaltning i
1912: för 1974 meddelade arbetsmarknadsparterna att           enlighet med fram ställningarna av arbetsmark-
1913: de var överens om att det var nödvändigt att            nadens centralorganisationer,
1914: utveckla arbetstagar- och arbetsgivarsidans möj-           - arbetsmarknadsorganisationernas repre-
1915: ligheter att delta i ett arbetspensionsförsäkrings-     sentation är sammanlagt minst en tredjedel av
1916: bolags förvaltning. 1 detta sammanhang grunda-          antalet medlemmar i styrelsen, och
1917: des en gemensam kreditgivningsdelegation för               - i bolagens styrelser krävs 2/3 kvalificerad
1918: arbetsmarknadsorganisationerna och arbetspen-           majoritet (av de närvarande medlemmarna) då
1919: sionsinrättningarna i samband med Arbetspen-            man beslutar om eller föreslår ändringar i bola-
1920: sionsanstalternas Förbund.                              gets aktiekapital, fusioner, beståndsöverföring-
1921:     1 juni 1975 kom arbetsmarknadens centralor-         ar, garantikapital, användning av överskottet,
1922: ganisationer och pensionsförsäkringsbolagen             vai av verkställande direktör och placeringsverk-
1923: överens om att arbetsmarknadsparterna deltar i          samhetens principer och förfaringssätt.
1924: pensionsförsäkringsbolagens styrelser och för-             Pensionsförsäkringsbolagen har tagit ovan
1925: valtningsråd. Tili styrelserna skulle väljas två        nämnda föreskrifter i sina bolagsordningar.
1926: medlemmar som representerar arbetstagarorga-               Eftersom utvecklandet av pensionsförsäk-
1927: nisationer och två medlemmar som representerar          ringsbolagens verksamhet och placeringen av
1928: arbetsgivarorganisationer. På motsvarande sätt          medlen är viktiga frågor inom pensionssystemet
1929: skulle tili förvaltningsråden väljas fyra represen-     har jag inlett två utredningsarbeten. Social- och
1930: tanter för båda parterna. Detta avtal förnyades         hälsovårdsministeriet har kallat riksdagens vice-
1931:  1988 så att arbetsmarknadsorganisationernas re-        talman Matti Louekoski tili utredningsman med
1932: presentation ökades med en representant i styrel-       uppgift att bereda regeringens proposition med
1933: serna. Förvaltningsrådens representation ökades         förslag tililag om arbetspensionsförsäkringsbo-
1934: tili sju representanter. Samtidigt grundades i          lag eller annars ändringar av lagstiftningen som
1935: samband med Arbetspensionsanstalternas För-             gäller arbetspensionsbolagens ställning vilka an-
1936: bund en gemensam delegation för arbetspen-              ses behövliga. Utredningen skall vara fårdig se-
1937: sionsanstalterna och arbetsmarknadsorganisa-            nast 31.5 .1996. Dessutom har jag bett verkstäl-
1938:  tionerna för att behandla arbetspensionssyste-         lande direktör Kari Puro att utreda utvecklandet
1939:  mets utveckling, placeringsverksamhet och för-         av placeringsverksamheten för pensionsförsäk-
1940:  valtning.                                              ringsbolaget och författningsändringar i anknyt-
1941:     Arbetsmarknadsorganisationerna har seder-           ning tili detta.
1942:  mera 1991 i samband med den inkomstpolitiska              Eventuell fortsatt beredning blir aktuell då
1943:  uppgörelsen samt då de 1992 kom överens om             dessa utredningar har blivit fårdiga.
1944:  arbetspensionspremierna också kommit överens
1945: 
1946:      Helsingforsden 7 maj 1996
1947: 
1948:                                                       Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
1949:                                              KK 300/1996 vp
1950: 
1951: Kirjallinen kysymys 300
1952: 
1953: 
1954: 
1955: 
1956:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Myymäläautopalvelujen tukemisesta
1957: 
1958: 
1959: 
1960:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
1961: 
1962:    Maassamme lienee vielä toiminnassa parisen-            Myymäläautoille ei makseta valtion tukea
1963: sataa myymäläautoa. Myymäläauto on hyvin               edes siten, että ne voisivat saada polttoaineensa
1964: merkittävä palvelumuoto syrjäisiltä alueilla sel-      verovapaana. Jos mitään tukimuotoja ei sovelle-
1965: laiselle erityisesti vanhemmalle väestölle, jolla ei   ta, myymäläautot tulevat katoamaan suomalai-
1966: ole mahdollisuutta omaa kulkuvälinettä käyt-           sesta maisemasta muutaman vuoden kuluessa.
1967: täen käydä ostoksilla. Kesäaikaan myymäläau-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1968: tot taas palvelevat merkittävässä määrin myös          tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
1969: kesäasunnoilla lomaansa viettäviä. Myymäläau-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1970: tojen eräänlaista sosiaalista panosta maaseudun        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1971: toimintamuotona ei voi myöskään väheksyä.
1972:     Myymäläautojen toiminta on kuitenkin talou-                  Aikooko Hallitus harkita nykyisen
1973: dellisesti varsin heikosti kannattavaa, erityisesti           myymäläautokannan ottamista edes jon-
1974: siitä syystä, että joinakin päivinä reitti kulkee             kinlaisen yhteiskunnan maksaman tuen
1975: alueilla, joissa asutus ja ostajakunta on harvalu-            piiriin ja täten estää erityisesti harvaan
1976: kuista. Kun myymäläautoon on kuitenkin pal-                   asutuille alueille tärkeän myymäläauto-
1977: kattu henkilökunta, sen on lähdettävä liikkeelle              toiminnan uhkaamassa olevan loppumi-
1978: myös niinä päivinä, jolloin reitti kulkee taloudel-           sen?
1979: lisesti kannattamaUomia myyntireittejä pitkin.
1980: 
1981:      Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1996
1982: 
1983:                                           Sulo Aittaniemi /kesk
1984: 
1985: 
1986: 
1987: 
1988: 260017
1989: 2                                         KK 300/1996 vp
1990: 
1991: 
1992: 
1993: 
1994:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
1995: 
1996:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Haja-asutusalueiden päivittäistavarakauppa
1997: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       kokonaisuutena on ollut voimakkaassa lasku-
1998: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     suunnassa. Päivittäistavarakaupan supistumi-
1999: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-      nen on ollut selvästi nopeampaa kuin haja-asu-
2000: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       tusalueiden väestön väheneminen. Merkittävänä
2001: n:o 300:                                            syynä tähän on ollut kannattavuuden heikkene-
2002:                                                     minen väestöpohjan pienetessä ja myymälässä-
2003:           Aikooko Hallitus harkita nykyisen         käyntien autoistumisen myötä siirryttyä yhä ene-
2004:        myymäläautokannan ottamista edes jon-        nevässä määrin keskuksissa sijaitseviin parem-
2005:        kinlaisen yhteiskunnan maksaman tuen         min varustettuihin ja hintatasoltaankin halvem-
2006:        piiriin ja täten estää erityisesti harvaan   piin myymälöihin. Ostotapatutkimusten mu-
2007:        asutuille alueille tärkeän myymäläauto-      kaan 80-86% haja-asutusalueiden kotitalouk-
2008:        toiminnan uhkaamassa olevan loppumi-         sista viikonpäivästä riippuen suorittaa päivittäis-
2009:        sen?                                         tavaroiden ostosmatkansa henkilöautoa käyt-
2010:                                                     täen.
2011:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Myymäläautojen kilpailuaseman heikkenemi-
2012: vasti seuraavaa:                                    seen lienee eräänä syynä niiden varsin suppea
2013:                                                     tavaravalikoima. Ne haja-asutusalueiden asuk-
2014:    Myymäläautotoiminnalla on ollut aikoinaan        kaat, joilla on oman auton tuoma mahdollisuus
2015: tärkeä merkitys haja-asutusalueiden kauppapal-      käyttää taajamien hyvin ja monipuolisesti varus-
2016: velujen turvaamisessa. Haja-asutusalueiden elin-    tettuja myymälöitä, tekevät niin, koska myymä-
2017: tarvike- ja sekatavaramyymälöiden lukumäärän        läautosta ei ehkä voisi kuitenkaan tehdä kaikkia
2018: alkaessa laskea 1960-luvulla myymäläautojen         tarvittavia päivittäistavaraostoksia. Myös myy-
2019: tarjoamien palvelujen asema korostui harvaan        mäläautojen aikataulusidonnaisuus saattaa vai-
2020: asuttujen alueiden kuluttajille. Myymäläautotoi-    kuttaa kysyntää heikentävästi, koska ostostar-
2021: minnan lukumääräinen huippu saavutettiin jo         peet tulisi sopeuttaa aikatauluihin.
2022: vuonna 1970, jolloin myymäläautoja oli 1 230.          Myymäläautoyrittäjän näkökulmasta suu-
2023: Tämän jälkeen niiden määrä on voimakkaasti          rimpia ongelmia haja-asutusalueiden vähenevän,
2024: vähentynyt. Vuoden 1980 lopussa kymmenen            harvenevan ja ikääntyvän väestökehityksen li-
2025: vuoden takaisesta määrästä oli jäljellä enää run-   säksi ovat myymäläautojen kohonneet käyttö-
2026: saat puolet eli 660 autoa. Viime vuoden päättyes-   kustannukset ja auton korkea hinta. Toiminta-
2027: sä toiminnassa oli vain 170 myymäläautoa, mikä      edellytystenjatkuva heikkeneminen tuntuu myös
2028: merkitsee sitä, että nykyisin liikenteessä oleva    siten, että reittisuunnitteluun on kiinnitettävä
2029: myymäläautokanta on noin 14% huippuvuoden           yhä enemmän huomiota, mikä puolestaan tietää
2030: määrästä.                                           kannattamattomiksi arvioitavien, syrjäisten rei-
2031:     Haja-asu tusal ueiden päivittäistavarakaupan    tinosien poistamista ajo-ohjelmista. Jotta myy-
2032: kiinteiden myymälöiden kehitykseen verrattuna       mäläauton toiminta olisi kannattavaa, sen aja-
2033: on myymäläautojen lukumäärä vähentynyt suh-         mien reittien varrella pitäisi olla 3 000--4 000
2034: teellisesti yhtä nopeaa vauhtia viimeisten kym-     asukasta, edellyttäen että ostouskollisuus on
2035: menen vuoden aikana, mutta myymäläautojen           20%.
2036: myynnin volyymi on laskenut selvästi kiinteitä           Kauppa- ja teollisuusministeriöllä on ollut
2037: myymälöitä nopeammin. Viime vuonna myymä-           mahdollisuus tukea harvaan asuttujen alueiden
2038: läautojen myynti oli 349 miljoonaa markkaa,         kauppapalveluja vuosina 1975-1992 haja-asu-
2039: kun myynti vastaavasti haja-asutusalueiden kiin-    tusalueiden vähittäiskaupan rahoitustuesta an-
2040: teissä myymälöissä oli 2 590 miljoonaa markkaa.     netun lain (1086/74) perusteella. Myymäläautoil-
2041: Siten myymäläautojen myynti oli vain noin 13 %      le tuki myönnettiin korkotukena, investointi-
2042: haja-asutusalueiden myymälöiden myynnistä.          avustuksella ja toiminta tukena.
2043:                                         KK 300/1996 vp                                              3
2044: 
2045:     Nykytilanteessa yritystuesta annetun lain      taisesti ottaen huomioon yrityksen toimintaedel-
2046: (1136/93) säännösten perusteella ei ole estettä    lytykset ja hankkeen kannattavuus ja tarkoituk-
2047: myöntää myymäläautoinvestointeihin pienyri-        senmukaisuus. Lisäksi tarkastellaan hankkeen
2048: tystukea. Jokainen hanke katsotaan tapauskoh-      vaikutusta alueen elinkeinorakenteeseen.
2049: 
2050:     Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 1996
2051: 
2052:                                                   Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
2053: 4                                           KK 300/1996 vp
2054: 
2055: 
2056: 
2057: 
2058:                                          Tili Riksdagens Talman
2059: 
2060:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        på glesbygdsområdena. Ett viktigt skäl tili detta
2061: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          har varit att lönsamheten har sjunkit i och med
2062: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        det minskande befolkningsunderlaget och i och
2063: man Sulo Aittoniemi undertecknade skriftliga            med att butiksfårderna allt oftare sker per bil och
2064: spörsmål nr 300:                                        då går tili butiker i centrum, vilka är bättre för-
2065:                                                         sedda och har en lägre prisnivå. Enligt undersök-
2066:           Ämnar Regeringen överväga att ta              ningar av inköpssätten gör, beroende på vecko-
2067:        med den nuvarande butiksbilsparken ens           dagen, 80-86 % av hushållen i glesbygdsområ-
2068:        inom ramen för något slag av stöd som            dena sin fård för inköp av dagligvaror per bil.
2069:        samhället betalar och på detta sätt förhin-         Ett skäl tili att butiksbilarnas konkurrensläge
2070:        dra den hotande indragningen av butiks-          försämras torde vara deras synnerligen begränsa-
2071:        bilsverksamheten, som är viktig i synner-        de varuutbud. De invånare i glesbygden som tili
2072:        het i glest befolkade områden?                   följd av egen bil har möjlighet att utnyttja tätor-
2073:                                                         ternas väl och mångsidigt utrustade butiker gör
2074:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           det, eftersom man i butiksbilen kanske ändå inte
2075: anföra följande:                                        kunde göra alla nödvändiga dagligvaruinköp.
2076:                                                         Också butiksbilarnas bundenhet tili tidtabellen
2077:     Butiksbilsverksamheten har i tiden haft stor        kan påverka efterfrågan i riktning mot det sämre,
2078: betydelse då det gällt att trygga butikstjänsterna      eftersom inköpsbehoven måste anpassas tili tid-
2079: i glesbygden. När antalet livsmedels- och diverse-      tabellerna.
2080: varubutiker på glesbygdsområdena började min-              De största problemen ur en butiksbilsföreta-
2081: ska på 1960-talet framhävdes betydelsen av den          gares perspektiv, utöver den utveckling som gör
2082: service som butiksbilarna erbjöd konsumenterna          befolkningen i glesbygden allt fårre och äldre, är
2083: i glest befolkade områden. 1 fråga om antalet           butiksbilarnas ökande driftskostnader och det
2084: butiksbilar nåddes toppen redan år 1970, då bu-         höga priset på en bil. Den fortgående försämring-
2085: tiksbilarna var 1 230 st. Efter detta har deras         en av verksamhetsbetingelserna känns också på
2086: antal kraftigt minskat. Vid slutet av 1980 fanns        så sätt att allt större uppmärksamhet måste fåstas
2087: endast drygt hälften, eller 660 bilar, kvar av anta-    vid ruttplaneringen, vilket för sin del gör att
2088: let för tio år sedan. Vid utgången av fjolåret          sådana ruttavsnitt som bedöms som olönsamma
2089: omfattade verksamheten endast 170 butiksbilar,          och är avsides belägna slopas ur körprogrammet.
2090: vilket innebär att den butiksbilspark som i da-         För att butiksbilsverksamheten skall vara lön-
2091: gens läge äri trafik utgörca 14 %av antalet under       sam borde det finnas 3 000-4 000 invånare längs
2092: toppåret.                                               de rutter butiksbilen kör, eftersom inköpslojali-
2093:     Jämfört med utvecklingen i fråga om de fasta        teten mot butiksbilen ligger på 20 %.
2094: butikerna inom dagligvaruhandeln på glesbygds-             Handels- och industriministeriet har haft möj-
2095: områdena har antalet butiksbilar minskat rela-          lighet att stöda butiksservicen i glest befolkade
2096: tivt sett lika snabbt under de senaste tio åren, men    områden under åren 1975-1992 på basis av la-
2097: försäljningsvolymen i butiksbilarna har sjunkit         gen om finansieringsstöd för detaljhandeln i gles-
2098: klart snabbare än i de fasta butikerna. 1 fjol          bygder (1086/74). För butiksbilarna beviljades
2099: uppgick butiksbilarnas försäljning tili 349 miljo-      stödet i form av räntestöd, investeringsbidrag
2100: ner mark, medan försäljningen i de fasta butiker-       och verksamhetsstöd.
2101: na i glesbygdsområdena uppgick tili 2 590 miljo-           1 dagens läge finns det utgående från stadgan-
2102: ner mark. Därmed utgjorde försäljningen i bu-           dena i lagen om företagsstöd (1136/93) inga hin-
2103: tiksbilarna endast ca 13% av försäljningen i buti-      der för att bevilja småföretagsstöd för butiksbils-
2104: kerna i glesbygdsområdena.                              investeringar. Varje projekt betraktas separat
2105:     Dagligvaruhandeln i glesbygdsområdena har i         och då beaktas företagets verksamhetsbetingel-
2106: sin helhet visat en kraftig nedgångstrend. ln-          ser och projektets lönsamhet och ändamålsenlig-
2107: skränkningen av dagligvaruhandeln har gått              het. Dessutom granskas projektets effekt på nä-
2108: klart snabbare än minskningen av befolkningen           ringsstrukturen i området.
2109: 
2110:      Helsingfors den 2 maj 1996
2111: 
2112:                                                        Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
2113:                                            KK 301/1996 vp
2114: 
2115: Kirjallinen kysymys 301
2116: 
2117: 
2118: 
2119: 
2120:                                   Kimmo Kiljunen /sd: Veteraanitunnusten myöntämisperusteiden
2121:                                      laajentamisesta
2122: 
2123: 
2124:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
2125: 
2126:    Veteraanilainsäädäntömme mukaan sotien ai-        kohtuullista myöntää rintamapalvelustunnus
2127: kana rintamavastuussa olleessa sotilasyksikössä      kaikille niille miehille, jotka ovat toimineet so-
2128: palvelleelle myönnetään rintamasotilastunnus.        taan liittyvissä tehtävissä sotatoimialueilla.
2129: Naisille, jotka sotien aikana ovat palvelleet so-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2130: taan liittyvissä tehtävissä sotatoimialueella,       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2131: myönnetään vastaava rintamapalvelustunnus.           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2132: Edelleen miehille, jotka ovat sotien aikana työs-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2133: kennelleet linnoitusyksiköissä, myönnetään rin-
2134: tamatunnus.                                                    Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
2135:    Väliinputoajiksi jäävät ne miehet, jotka ovat            varmistaakseen tasa-arvon toteutumisen
2136: palvelleet työvelvollisuuslain nojalla erilaisissa          veteraanitunnusten myöntämisessä myös
2137: huolto- ja kuljetustehtävissä sotatoimialueilla.            sotatoimialueilla muissa kuin linnoitus-
2138: Jo tasa-arvonäkökohdat huomioon ottaen olisi                töissä työskennelleille miehille?
2139: 
2140:      Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1996
2141: 
2142:                                          Kimmo Kiljunen /sd
2143: 
2144: 
2145: 
2146: 
2147: 260017
2148: 2                                           KK 301/1996 vp
2149: 
2150: 
2151: 
2152: 
2153:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
2154: 
2155:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tunnusten myöntäminen mm. rautateiden henki-
2156: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         löstöön, viestintä- ja ilmansuojelutehtävissä ol-
2157: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       leisiin, kauppalaivastossa palvelleisiin, miinan-
2158: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kimmo            raivaukseen osallistuneisiin, sairaanhoitohenki-
2159: Kiljusen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         löstöön, Itä-Karjalan ja päämajan sotilashallin-
2160: n:o301:                                               non alaisuudessa palvelleisiin henkilöihin, sota-
2161:                                                       korvausteollisuudessa työskennelleisiin ym. hen-
2162:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä         kilöihin.
2163:        varmistaakseen tasa-arvon toteutumisen             Sosiaali- ja terveysministeriön asettama rinta-
2164:        veteraanitunnusten myöntämisessä myös          maveteraanitunnusten selvitystyöryhmä on
2165:        sotatoimialueilla muissa kuin linnoitus-       muistiossaan (STM 1990/l9) selvittänyt mahdol-
2166:        töissä työskennelleille miehille?              lisuudet rintamaveteraanitunnusten myöntämi-
2167:                                                       sen laajentamiseen ja toisaalta tunnusten myön-
2168:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tämisen lopettamiseen. Huolimatta siitä, että
2169: vasti seuraavaa:                                      työryhmä katsoi useiden henkilöryhmien panok-
2170:                                                       sen olleen olennainen Suomen puolustustaiste-
2171:     Rintamasotilastunnusta koskevan asetuksen         lussa, se halusi kuitenkin tunnustaa rintamalla
2172: (772/69) mukaan rintamasotilaalla tarkoitetaan        taistelleille veteraaneille erityisaseman. Näillä
2173: henkilöä, joka on vuosien 1939-1945 sotien ai-        henkilöillä on jo oikeus tunnuksiin. Sen vuoksi
2174: kana osallistunut puolustusvoimien joukoissa          työryhmä päätyi esittämään, ettei tunnusten
2175: varsinaisiin sotatoimiin reserviläisenä, nostomie-    myöntämistä enää laajenneta. Poikkeuksena oli-
2176: henä, vapaaehtoisena tai vakinaisessa palveluk-       vat vain ne ulkomaalaiset vapaaehtoiset, jotka
2177: sessa olevana. Varsinaisiin sotatoimiin osallistu-    todistettavasti ovat osallistuneet taisteluihin. Vii-
2178: neeksi katsotaan henkilö, joka todistettavasti on     meksi mainituille henkilöille voidaan myöntää
2179: osallistunut taisteluihin rintamavastuussa olleen     ulkomaalaisen rintamasotilastunnuksesta anne-
2180: sotatoimiyhtymän joukoissa tahi sen alueella          tun asetuksen mukaisesti rintamasotilastunnus
2181: taikka ilmatorjunta- tai rannikkojoukoissa, me-       (418/92) sekä oikeus kuntoutukseen ja rintama-
2182: rivoimien alusyksiköissä tahi ilmavoimien lento-      rahaan. Lisäksi työryhmä esitti, että rintamasoti-
2183: yksiköissä. Muissa tehtävissä sotatoimiyhtymän        las-, rintamapalvelus- ja rintamatunnuksen
2184: ulkopuolella palvelleita ei ole pidetty sellaisina    myöntäminen lopetetaan. Tämän mukaisesti on
2185: henkilöinä,jotka olisivat tunnukseen oikeutettu-      rintamaveteraanitunnusasetuksia muutettu si-
2186: ja edellä lueteltujen sotatoimiyhtymien joukko-       ten, että tunnusten myöntämisperusteita laajen-
2187: osastoissa palvelleiden tapaan.                       tamatta niiden myöntäminen on lopetettu vuo-
2188:     Ratkaisuissaan sotilasläänien esikunnat seu-      den 1994lopussa. Tämä vastaa rintamasotilaita
2189: raavat pääesikunnan teettämää sotahistorialli-        edustavien veteraanijärjestöjen kantaa, jotka
2190: sen tutkimuslaitoksen laatimaa luetteloa niistä       ovat suhtautunet tunnusten myöntämisen jatku-
2191: joukko-osastoista, joissa palvelleet katsotaan        vaan laajentamiseen jyrkän kielteisesti.
2192: edellä mainitun asetuksen mukaisiksi rintamaso-           Tässä valtion taloudellisessa tilanteessa ei
2193: tilaiksi.                                             myöskään ole mahdollisuutta laajentaa rintama-
2194:     Rintamatunnuksesta annetun asetuksen (256/        veteraanien erityisen sosiaaliturvan saajien piiriä
2195: 88) mukaan rintamatunnus myönnetään henki-            nykyisestään.
2196: lölle, joka on Suomen kansalaisena palvellut tai          Olen 20.9.1995 antanut apulaisosastopäällik-
2197: joka on nyt Suomen kansalainen ja on palvellut        kö Pitsingille erityistehtävän laatia selvitykset ja
2198: vuosien 1939-1945 sotien aikana työvelvolli-          niihin liittyvät ehdotukset tarpeellisiksi katsotta-
2199: suuslain nojalla linnoitusrakentajana puolustus-      viksi toimenpiteiksi erityisen tunnuksen myöntä-
2200: voimien linnoitusrakennusjoukoissa rintama-           misestä ja kuntoutuspalvelujen järjestämisestä
2201: vastuussa olleen sotatoimiyhtymän alueella.           eräille lähinnä rintamaolosuhteisiin rinnastetta-
2202:     Eri yhteyksissä on tullut esiin tarve laajentaa   vissa sodanajan ja välittömästi sotaan liittyneissä
2203:                                              KK 301/1996 vp                                             3
2204: 
2205: erityisen raskaissa ja vaarallisissa tehtävissä pal-   tä lisäselvityksiä, ja uudistuksen toteuttamiseksi
2206: velleille kansalaisryhmille. Selvityksen tuli sisäl-   tarvittaviin toimenpiteisiin on tarkoitus ryhtyä
2207: tää myös arviot ehdotusten toteuttamiseksi tar-        vasta sen jälkeen, kun sosiaali- ja terveysministe-
2208: vittavista määrärahoista.                              riössä valmisteltavana olevaan veteraaniprojekti
2209:     Selvitystehtävä valmistui 31.12.1995 ja siinä      -97:ään liittyvistä, rintamaveteraanien kuntou-
2210: päädyttiin ehdotukseen erityistehtävissä palvel-       tuksen tulevaa hallintoa ja rahoitusta koskevista
2211: leille henkilöille myönnettävästä tunnuksesta ja       mahdollisista uudelleenjärjestelyistä on päätetty.
2212: siihen liittyvästä kuntoutusetuudesta. Erityisen       Tämä päätös tehdään viimeistään valtion vuo-
2213: tunnuksen tarkemmat edellytykset määriteltäi-          den 1997 talousarvioesityksen käsittelyn yhtey-
2214: siin tarkemmin valtioneuvoston päätöksellä.            dessä.
2215:     Selvitysmiehen ehdotukset vaativat vielä eräi-
2216: 
2217:      Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1996
2218: 
2219:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
2220: 4                                            KK 301/1996 vp
2221: 
2222: 
2223: 
2224: 
2225:                                           Tili Riksdagens Talman
2226: 
2227:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        gifter inom förbindelseverksamheten och luft-
2228: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-          värnet, personer som tjänstgjort vid handelsflot-
2229: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-        tan, personer som deltagit i minröjning, sjuk-
2230: man Kimmo Kiljunen undertecknade spörsmå1               vårdspersonal, personer som tjänstgjort under-
2231: nr 301:                                                 ställda östra Karelens och huvudstabens militär-
2232:                                                         förvaltning samt personer som arbetat inom
2233:            Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-         krigsskadeståndsindustrin m.fl.
2234:         ta för att säkerställa att jäm1ikhet iakttas       Den arbetsgrupp som social och hälsovårds-
2235:         så att veterantecken även bevi1jas män          ministeriet tilisatt för att utreda frontveteran-
2236:         som inom ett krigsoperationsområde har          tecknen har i sitt PM (SHM 1990/19) klarlagt
2237:         utfört annat än befåstningsarbete?              möjligheterna att å ena sidan utvidga och å andra
2238:                                                         sidan slopa beviljandet av frontveterantecken.
2239:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt           Trots att arbetsgruppen ansåg att många person-
2240: anföra fö1jande:                                        gruppers insatser i Finlands försvarsstrid varit
2241:                                                         väsentliga önskade den dock tilierkänna de vete-
2242:     En1igt förordningen om frontmannatecken             raner som kämpat vid fronten en särställning.
2243: (772/69) avses med frontman en person som un-           Dessa personer har redan rätt tili tecken. Därför
2244: der krigen 1939-1945 deltagit i de egentliga            föreslog arbetsgruppen att beviljandet av teck-
2245: krigshand1ingarna inom försvarsväsendets trup-          nen inte längre skall utvidgas. Undantag utgör
2246: per såsom reservist, lantvärnsman eller friviliig       endast de utländska friviliiga som bevisligen har
2247: eller i aktiv tjänst. 1 de egentliga krigshandlingar-   deltagit i striderna. De sistnämnda kan enligt
2248: na anses den ha deltagit som bevisligen tagit del       förordningen om frontmannatecken för utlän-
2249: i strider inom trupper som hört tili en operativ        ningar (418/92) beviljas frontmannatecken samt
2250: enhet med frontansvar eller inom dess område            rätt tili rehabilitering och frontpenning. Vidare
2251: eller i luftvärns- eller kusttrupper, inom sjöstrids-   föreslog arbetsgruppen att beviljandet av front-
2252: krafternas fartygsenheter eller inom luftstrids-        manna-, fronttjänst- och fronttecken skall upp-
2253: krafternas flygenheter. De som tjänstgjort i an-        höra. 1 enlighet därmed har förordningarna om
2254: dra uppgifter utanför en operativ enhet har inte        frontveterantecken ändrats så att beviljandet av
2255: ansetts vara berättigade tili tecknet i likhet med      tecknena, utan att grunderna för beviljande av
2256: dem som har tjänstgjort i de ovan uppräknade            dem har utvidgats, har upphört vid utgången av
2257: operativa enheternas truppförband.                      1994. Detta motsvarar ståndpunkten hos de vete-
2258:     Staberna för militärlänen iakttar i sina beslut     ranorganisationer som företräder frontsoldater-
2259: en förteckning som huvudstaben har låtit Anstal-        na, vilka förhållit sig absolut negativt tili att
2260: ten för Krigshistorisk Forskning göra över de           beviljandet av tecknen fortlöpande utvidgas.
2261: truppförband, i vilka de personer skulle ha tjänst-        1 statens nuvarande ekonomiska situation är
2262: gjort som enligt ovan nämnda förordning skall           det inte heller möjligt att ytterligare utvidga kret-
2263: anses vara frontmän.                                    sen av dem som får fronveteranernas speciella
2264:     Enligt förordningen om fronttecken (256/88)         socialskydd.
2265: tilidelas fronttecken en person, viiken under kri-         Den 20 september 1995 gav jag biträdande
2266: gen 1939-1945 med stöd av lagen om arbetsplikt          avdelningschef Pitsinki specialuppdraget att ut-
2267: såsom finsk medborgare har tjänstgjort eller som        arbeta utredning om och lägga fram förslag tili
2268: nu är finsk medborgare och har tjänstgjort som          åtgärder som kan anses vara nödvändiga för att
2269: befåstningsbyggare i försvarsmaktens fortifika-         ett särskilt teeken skall kunna beviljas och reha-
2270: tionstrupper inom området för en operativ enhet         biliteringstjänster ordnas för de medborgargrup-
2271: med frontansvar.                                        per som under kriget och i omedelbar anslutning
2272:     Det har i olika sammanhang kommit fram              därtill tjänstgjort i särskilt tunga och farliga upp-
2273: behov att utsträcka beviljandet a v fronttecken tili    drag under förhållanden som närmast kan jäm-
2274: bl.a. järnvägspersonal, personer som utfört upp-        föras med förhållandena vid fronten. Enligt upp-
2275:                                            KK 301/1996 vp                                               5
2276: 
2277: draget skulle utredningen också innehålla en           vissa utredningar och avsikten är att de åtgärder
2278: uppskattning av de anslag som behövs för att           som reformen kräver vidtas först efter att beslut
2279: genomföra förslagen.                                   har fattats om de eventuella omorganiseringar av
2280:    Utredningen blev klar 31.12.1995 och innehöll       den framtida förvaltningen och finansieringen av
2281: ett förslag tili teckenjämte rehabiliteringsförmån     rehabiliteringen av frontveteraner, vilka ansluter
2282: för personer som tjänstgjort i specialuppdrag.         sig tili det veteranprojekt -97 som är under bered-
2283: Närmare villkor för det särskilda tecknet skall        ning i social- och hälsovårdsministeriet. Beslutet
2284: fastställas genom ett statsrådsbeslut.                 fattas senast i samband med behandlingen av
2285:    Utredningsrriannens förslag kräver ytterligare      budgetpropositionen för 1997.
2286: 
2287:      Helsingfors den 8 maj 1996
2288: 
2289:                                                      Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
2290:                                             KK 302/1996 vp
2291: 
2292: Kirjallinen kysymys 302
2293: 
2294: 
2295: 
2296: 
2297:                                    Pirkko Peltomo /sd: Kiikan postin toiminnan turvaamisesta
2298: 
2299: 
2300: 
2301:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
2302: 
2303:    Kiikan yli 100 vuotta toiminutta ja kannatta-      nen tunnu niin kovalta rangaistukselta kuin maa-
2304: vaa postitoimipaikkaa ollaan lakkauttamassa.          seudulla, jossa peruspalvelut ja työllisyys olisi
2305: Tilalle on suunniteltu asiamiespostia, joka ei tule   turvattava.
2306: vastaamaan paikkakunnan yritysten tarpeita.              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
2307: Ympäri kuntaa on monia eri alojen yrityksiä,          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2308: joiden toiminnan jatkuvuuden postin lopettami-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
2309: nen heikentää.                                        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2310:    Lopettamispäätös on tehty kuulematta kun-
2311: nan päättäjiä. Päätöksenteossa on jäänyt huo-                   Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta Kii-
2312: miotta se, että postilla on koko kuntaa ajatellen            kan postitoimipaikka säilytetään ja tur-
2313: merkittävä tehtävä palvella yritystoimintaa.                 vataan siten paikkakunnan yrittäjien toi-
2314:    Pääkaupunkiseudulla, jossa on runsaasti pal-              minnan jatkuminen ja taataan työllisyys
2315: veluja saatavilla, ei yhden toimipisteen sulkemi-            sekä peruspalvelut kuntalaisille?
2316: 
2317:      Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1996
2318: 
2319:                                           Pirkko Peltomo /sd
2320: 
2321: 
2322: 
2323: 
2324:  260017
2325: 2                                         KK 302/1996 vp
2326: 
2327: 
2328: 
2329: 
2330:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
2331: 
2332:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kahdelle pankkipalveluja tarjoavalle postille.
2333: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       Postipankki on kysynnän mukaisesti vähentänyt
2334: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     pankkipalvelujaan. Pankkipalvelujen loppumi-
2335: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pirkko         sen myötä Kiikassa postikonttorin toiminta
2336: Peltomon näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       ilman pankkipalveluja on selvästi kannattama-
2337: n:o 302:                                            tonta.
2338:                                                        Postipalvelujen saanti Kiikassa säilyy, mutta
2339:            Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta Kii-    asiointipaikka muuttuu siten, että postipalvelut
2340:        kan kunnan postitoimipaikka säilytetään      saa asiamiespostista. Neuvottelut tulevan asia-
2341:        ja turvataan siten paikkakunnan yrittä-      miehen kanssa ovat vielä kesken, eikä postikont-
2342:        jien toiminnan jatkuminen ja taataan         toria suljeta ennen kuin korvaava palvelu on
2343:        työllisyys sekä peruspalvelut kuntalai-      järjestetty.
2344:        sille?                                          Postjpankin palvelut ovat saatavissa lähim-
2345:                                                     mistä Aetsän ja Vammalan postikonttoreista,
2346:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        joihin on matkaa noin 8 kilometriä. Postipankin
2347: vasti seuraavaa:                                    asiakkaat voivat myös siirtyä käyttämään kont-
2348:                                                     torista riippumattomia palveluja, kuten laskujen
2349:     Suomen postitoimintaa säätelevät 1.1.1994       maksua kirjekuoressa, automaattista maksupal-
2350: voimaan tullut postitoimintalaki (907/93), posti-   velua tai puhelinpankin palveluja.
2351: toiminta-asetus (1385/93) sekä liikenneministe-        Posti on aktiivisesti kehittänyt postipalvelujen
2352: riön tarkentavat päätökset. Vuoden 1994 alusta      saatavuutta ja helppoutta luomalla asiamiespos-
2353: Suomen PT Oy -konserniin kuuluvalle Suomen          tiverkoston. Asiakkaat voivat asiamiesposteista
2354: Posti Oy:lle myönnettiin lain edellyttämä toi-      noutaa ja lähettää kirjeitä ja paketteja eli hoitaa
2355: milupa. Toimiluvan mukaisesti Suomen Posti Oy       normaalisti kaikkia postiasioita. Esimerkiksi
2356: harjoittaa rajoittamatonta postitoimintaa koko      kauppojen ja kioskien yhteydessä toimivat palve-
2357: maassa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Yhtiö         lupisteet voivat tarjota asiakkaille pitempiä auki-
2358: on toimilupansa mukaisesti velvollinen turvaa-      oloaikoja iltaisin ja viikonloppuisin. Postipalve-
2359: maan postipalvelujen saatavuuden koko maassa,       lujen hoito tuo asiamiehenä toimivalle yrittäjälle
2360: kuitenkin niin, että toiminnan lähtökohtina ovat    lisää liikevaihtoa ja asiakaskäyntejä ja siten var-
2361: laa~.u ja kustannustehokkuus.                       mistaa esimerkiksi kaupan säilymisen kylässä.
2362:     Aetsän kunnas~.a on nyt kaksi postikonttoria,      Nyt Kiikassa tapahtuva palvelujen muutos ei
2363: toinen on 32740 Aetsä ja toinen 38300 Kiikka.       vaikuta postinjakeluun, ja postiosoitteet säilyvät
2364: Näistä kahdesta konttorista postiliikenteen kan-    entisellään. Postin palvelu ei siis huonone, vaan
2365: nalta tarkasteltuna pienemmän eli Kiikan posti-     entiset palvelut toteutetaan uusin ja kannatta-
2366: kontt.~rin palvelujen tarjontaan tulee muutoksia,   vammin keinoin.
2367: sillä Aetsän kokoisessa kunnassa ei ole tarvetta
2368: 
2369:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1996
2370: 
2371:                                                              Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
2372:                                            KK 302/1996 vp                                               3
2373: 
2374: 
2375: 
2376: 
2377:                                        Tili Riksdagens Talman
2378: 
2379:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     kontor, som erbjudandet av tjänster ändras, för
2380: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       det finns inte behov av två postanstalter som
2381: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     erbjuder banktjänster i en kommun av den storle-
2382: man Pirkko Peltomo undertecknade spörsmål            ken. Postbanken har minskat sina tjänster allt
2383: nr 302:                                              efter efterfrågan. Efter att bankservicen i Kiikka
2384:                                                      upphört, är det klart olönsamt med postkonto-
2385:           Vad ämnar Regeringen göra för att          rets verksamhet.
2386:        bevara postanstalten i Kiikka kommun             Man erbjuds fortfarande posttjänster i Kiik-
2387:        och på så sätt säkerställa företagarnas       ka, men det blir hos postombudet där postären-
2388:        verksamhet på orten och garantera sys-        dena sköts. F örhandlingarna med det blivande
2389:        selsättning samt basservice åt kommun-        ombudet är inte slutförda än och postkontoret
2390:        borna?                                        stängs inte förrän en ersättande tjänst har ord-
2391:                                                      nats.
2392:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Postbankens ..tjänster kan fås på de närmaste
2393: anföra följande:                                     postkontoren i Aetsä och Vammala på cirka åtta
2394:                                                      kilometers avstånd. Postbankens kunder kan
2395:    Postförmedlingen i Finland regleras i postla-     även övergå att utnyttja av kontoret oberoende
2396: gen som trädde i kraft den 1 januari 1994 (9071      tjänster såsom betalning av räkningar per brev,
2397: 93), postförordningen (1385/93) samt trafikmi-       automatisk betalningsservice eller telefonbank-
2398: nisteriets beslut med närmare föreskrifter. Samti-   service.
2399: digt med att postlagen trädde i kraft ombildades        Posten har aktivt utvecklat tillgången tili och
2400: post- och televerket tili koncernen PT Finland       lättiligängligheten av posttjänsterna genom att
2401: Ab, vilket även Posten Finland Ab hör tili.          skapa ett postombudsnät. På ombudsposter kan
2402: Fr.o.m. början av 1994 beviljades Posten Finland     kunderna hämta och skicka brev och paket, dvs.
2403: Ab en koncession i enlighet med lagen. Enligt        sköta alla normala postärenden. Serviceställen
2404: koncessionen idkar Posten Finland Ab obegrän-        i anslutning tili exempelvis butiker och kiosker
2405: sad postförmedling i hela landet förutom på          kan erbjuda kunderna längre öppettider på
2406: Åland. Bolaget är i enlighet med koncessionen        kvällarna och under veckosluten. Skötseln av
2407: skyldigt att garantera tillgången på postservice i   postärendena inbringar ombudsföretagaren
2408: hela landet, dock så att utgångspunkterna för        större omsättning och fler kundbesök och ga-
2409: verksamheten är kvalitet och kostnadseffekti-        ran.terar på så sätt t.ex. att butiken bevaras i byn.
2410: vitet.                                                  Andringen av posttjänsterna i Kiikka påver-
2411:    1 Äetsä kommun fi~ns för tilifållet två post-     kar inte postutdelningen och postadresserna för-
2412: kontor, det ena 32740 Aetsä och det andra 38300      blir desamma. Postservicen försämras alltså inte
2413: Kiikka. Då man betraktar dessa två kontor ur         utan de nuvarande tjänsterna förverkligas genom
2414: postförmedlingens synvinkel, är det endast i frå-    nya och lönsammare medel.
2415: ga om det mindre av dessa två, dvs. Kiikka post-
2416: 
2417:      Helsingfors den 7 maj 1996
2418: 
2419:                                                                   Trafikminister Tuula Linnainmaa
2420:                           j
2421:                          j
2422:                         j
2423:                        j
2424:                        j
2425:                       j
2426:                      j
2427:                    j
2428:                  j
2429:                 j
2430:                j
2431:                j
2432:            j
2433:            j
2434:           j
2435:        j
2436:       j
2437:    j
2438:   j
2439:   j
2440:  j
2441: j
2442:                                            KK 303/1996 vp
2443: 
2444: Kirjallinen kysymys 303
2445: 
2446: 
2447: 
2448: 
2449:                                   Pentti Tiusanen /vas: Metsäyhteistyön kehittämisestä Venäjän fede-
2450:                                      raation kanssa
2451: 
2452: 
2453:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
2454: 
2455:    Suomalaiset yritykset harjoittavat puunhan-          Suomalaiset yritykset toteuttavat nyt Venäjäl-
2456: kintaa Suomen itärajan takaa. Sopimukset sol-        lä hakkuukäytäntöä, joka Suomessa on pystytty
2457: mitaan sikäläisen Suomen Metsähallitusta vas-        pitkälti lopettamaan. Konkreettisesti kyseessä
2458: taavan Leshos-organisaation kanssa. Organisaa-       on hakkuulupaan merkittyjen kaavamaisten,
2459: tio huolehtii valtion omistamista metsistä.          vanhentuneiden ja hallinnollisesti laadittujen
2460:    Puunhankinnassa noudatetaan Venäjän fede-         määräysten kehittäminen siltä osin, että ne ottai-
2461: raation määräyksiä. Lupaan sisältyy Venäjän          sivat huomioon metsän monimuotoisuuden esi-
2462: metsänhoidolliset määräykset,joita suomalaisen       merkiksi haapapuiden, lintujen kolo- ja pesintä-
2463: osapuolen on noudatettava. Määräykset ovat si-       puiden säilyttämisessä. YhteyshenkilöiDä tulevat
2464: käli ongelmallisia, että ne painottavat esimerkik-   kysymykseen mm. Leningradin alueen Valtion
2465: si harvennushakkuiden kohdalla metsän paran-         metsäkomitean puheenjohtaja Andrei Gosuda-
2466: tamista niin, että "vahingoittunut puusto" ja esi-   rev ja Viipurin Leshos-organisaationjohtaja Pa-
2467: merkiksi haavat on poistettava. Asia on ajankoh-     vel Merkulov.
2468: tainen suomalaisten yritysten suorittaessa har-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2469: vennushakkuutyyppistä toimintaa Suomesta             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2470: Viipuriin ja Pietariin vievien teiden varrella.      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2471:     Harvennettavista leimikoista kaadetaan lintu-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2472: jen kolopuut ja kaikki haapa puut. Näin metsien
2473: monimuotoisuutta köyhdytetään ratkaisevasti.                   Onko Hallitus valmis aloitteellisuu-
2474: Samalla metsänhoidollisessa kuin myös luon-                 teenja yhteistyöhön Venäjän federaation
2475: nonsuojelullisessa mielessä aiheutetaan vahin-              ja Leningradin alueen kanssa vaikuttaak-
2476:  koa vaikeuttamalla tikkojen ja pöllöjen, kuten             seen venäläisen harvennushakkuukäy-
2477: yleensä kolopesijäiden pesintää. Venäjän mää-               tännön muuttamiseen?
2478:  räykset tältä osin ovat vuosikymmenten takaa.
2479: 
2480:      Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1996
2481: 
2482:                                          Pentti Tiusanen /vas
2483: 
2484: 
2485: 
2486: 
2487: 260017
2488: 2                                           KK 303/1996 vp
2489: 
2490: 
2491: 
2492: 
2493:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
2494: 
2495:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        raava kokous pidetään Moskovassa 13.-
2496: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         14.5.1996. Käsiteltävät asiat liittyvät myös edus-
2497: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       kuntakysymyksessä mainittuun seikkaan. Esiiie
2498: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu-      otettaneen myös suomalais-venäläisen puukaup-
2499: sasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        pakomission perustaminen. Tätä ovat meillä tu-
2500: 303:                                                  keneet maa- ja metsätalousministeriö, ympäris-
2501:                                                       töministeriö sekä metsäteollisuus.
2502:           Onko Hallitus valmis aloitteellisuu-           Suomessa järjestettävissä suomalais-venäläi-
2503:        teenja yhteistyöhön Venäjän federaation        sessä metsälakiseminaarissa toukokuun lopulla
2504:        ja Leningradin alueen kanssa vaikuttaak-       sekä biologisen monimuotoisuuden suojelua ja
2505:        seen venäläisen harvennushakkuukäy-            metsätaloutta koskevassa kokouksessa kesä-
2506:        tännön muuttamiseen?                           kuun alussa tullaan käsittelemään myös harven-
2507:                                                       nushakkuisiin liittyviä metsänhoidollisia ja juri-
2508:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          disia kysymyksiä.
2509: vasti seuraavaa:                                         Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamien
2510:                                                       Venäjän lähialueiden metsätalouden kehittämis-
2511:     Luoteis-Venäjän ja Suomen luonnonolot             hankkeiden keskeisiä aiheita ovat harvennus-
2512: muistuttavat toisiaan ja molemmat maat, Suomi         hakkuitaja -korjuuta koskeva koulutus sekä kas-
2513: ja Venäjän federaatio, ovat sitoutuneet harjoitta-    vatusmetsien käsittely. Kyseisiä hankealueita on
2514: maan niin taloudellisesti, ekologisesti kuin so-      tarkoitus jatkaa ja laajentaa. Pyrkimyksenä on
2515: siaalisestikin kestävää metsätaloutta. Luonnon-       myös käynnistää pohjoismaisen metsänhoidon
2516: olojen yhtäläisyydestä huolimatta alueiden met-       ja hakkuumenetelmien soveltamisen koetoimin-
2517: sissä ja niiden hoidossa ja käytössä on eroja.        taa erityisillä mallimetsäalueilla.
2518: Venäjällä hakkuut ovat perinteisesti suuntautu-          Lähialueilla tapahtuvaa metsäalan yhteistyö-
2519: neet aiemmin hakkaamattomiin, taloudellisessa         tä varten pohjoismaat ovat asettaneet koordi-
2520: mielessä yli-ikäisiin metsiin ja hakkuutoiminta       naatioryhmän.
2521: on siirtynyt yhä kaukaisemmille ja tiettömille           Maiden välisen metsäyhteistyön yhtenä lähtö-
2522: alueille. Kustannussyistä ollaan kuitenkin li-        kohtana on kestävän metsätalouden edistämisen
2523: sääntyvässä määrin siirtymässä asutus- ja teolli-     kautta metsätaloudesta saatavien tulojen lisää-
2524: suuskeskuksia lähempänä olevien talousmetsien         minen. Tämä on tärkeää taloudellisessa muutos-
2525: käyttöön. Venäjän luoteisosan metsien kestävis-       vaiheessa oleville lähialueillemme. Yhteistyö
2526: tä hakkuumahdollisuuksista on tällä hetkellä          myös tukee maamme kauppapolitiikkaa.
2527: käytössä vain vajaa kolmannes.                           Edellä tarkastellun virallisluonteisen yhteis-
2528:     Harvennushakkuita tehdään Venäjällä vain          työn lisäksi suomalaisten metsäteollisuusyritys-
2529: vähän. Osasyynä tilanteeseen on käytettävissä         ten ja urakoitsijoiden Venäjällä, lähinnä Karja-
2530: oleva hakkuu- ja korjuukalusto, joka soveltuu         lan alueella, tapahtuvalla hakkuu- ja puunosto-
2531: lähinnä avohakkuisiin.                                toiminnalla on huomattava metsätaloudellista
2532:     Viimeksi kuluneen vuoden aikana Suomen ja         tietämystä ja asenteita muuttava vaikutus. Tä-
2533: Venäjän metsäyhteistyö on aktivoitunut. Sen           hän toimintaan on ajoittain kohdistunut arvoste-
2534: lähtökohdat, tavoitteet ja toimintalinjat on mää-     lua, mutta tällöin on muistettava, että suomalai-
2535: ritelty 19.1.1995 allekirjoitetussa maiden välises-   set työskentelevät paikallisten normien ja viran-
2536: sä pöytäkirjassa yhteistyöstä metsätalouden alal-     omaisten asettamilla ehdoilla.
2537: la. Kestävän metsätalouden edistämiseen tähtää-          Lähialuetoiminnan rahoitusta on tarkoitus
2538: vä sopimus lisää mahdollisuuksia monipuoliseen        järjestää uudelleen niin, että valtaosa toimintaan
2539: tiedonvaihtoon ja hanketyöskentelyyn. Sopimus         tarkoitetuista varoista siirtyy sektoriministeriöil-
2540: myös tukee Suomen rajan tuntumassa jo käyn-           tä ulkoasiainministeriölle. Muutoksen yhteydes-
2541: nissä olevaa yhteistyötä. Yhteistyötä koordinoi       sä tullaan ottamaan huomioon kestävän metsä-
2542: ja ohjaa suomalais-venäläinen ryhmä, jonka seu-       talouden edistämiseen tähtäävän toiminnan nä-
2543:                                              KK 303/1996 vp                                          3
2544: 
2545: köpiirissä olevat laajenevat tarpeet ja mahdolli-      vien metsänhoito-ja hakkuumenetelmien käyt-
2546: suudet Venäjän lähialueilla mutta myös kauem-          töönottomahdollisuudet Venäjällä. Yhteistyön
2547: pana federaation alueella.                             laajentaminen ja uudet toimintamuodot ovat jo
2548:    Hallitus on toiminut aktiivisesti Venäjään          lähiaikoina esillä maiden edustajien välisissä
2549: suuntautuvassa metsäyhteistyössä, ja toiminnas-        neuvotteluissa ja asiantuntijatapaamisissa.
2550: sa ovat olleet keskeisesti esillä meillä sovelletta-
2551: 
2552:      Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1996
2553: 
2554:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
2555: 4                                           KK 303/1996 vp
2556: 
2557: 
2558: 
2559: 
2560:                                         Tili Riksdagens Talman
2561: 
2562:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      Den finsk-ryska grupp som koordinerar och Ie-
2563: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        der samarbetet håller sitt följande möte i Moskva
2564: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      13-14.5. 1996. De frågor som skall behandlas
2565: man Pentti Tiusanen undertecknade spörsmål            har även anknytning tili det som nämns i riks-
2566: nr 303:                                               dagsspörsmålet. Antagligen tas också frågan om
2567:                                                       tilisättandet av en finsk-rysk kommission för vir-
2568:           Är Regeringen beredd att ta initiativ       keshandel upp. I Finland har detta stötts av jord-
2569:        och att samarbeta med Ryska federatio-         och skogsbruksministeriet, miljöministeriet samt
2570:        nen och Leningradområdet för att få tili       skogsindustrin.
2571:        stånd en ändring i Rysslands praxis i frå-         1 Finland ordnas ett finsk-ryskt skogslagsse-
2572:        ga om gallringshuggning?                       minarium i slutet av maj samt ett möte om beva-
2573:                                                       rande av den biologiska mångfalden och om
2574:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         skogsbruk i början av juni, och vid dessa tillfållen
2575: anföra följande:                                      kommer också skogsvårdsfrågor och juridiska
2576:                                                       frågor i anknytning tili gallringsavverkningar att
2577:    Naturförhållandena i nordvästra Ryssland           behandlas.
2578: påminner om de finländska, och både Finland               Centrala teman för de av jord- och skogs-
2579: och Ryska federationen har förbundit sig att idka     bruksministeriet finansierade projekten för ut-
2580: skogsbruk som är hållbart i såväl ekonomisk,          veckling av skogsbruket i de ryska närområdena
2581: ekologisk som social bemärkelse. Trots de likar-      är utbildning i gallringsavverkning och gallrings-
2582: tade naturförhållandena finns det skillnader mel-     drivning samt behandlingen av gallringsbestånd.
2583: lan skogarna i området och också i fråga om           Avsikten är att fortsätta och utvidga dessa pro-
2584: vården och användningen av dem. Ryssland har          jektområden. En strävan är också att starta för-
2585: traditionellt koncentrerat sin avverkning till oav-   söksverksamhet med nordisk skogsvård och till-
2586: verkade skogar som är överåriga i ekonomiskt          lämpning av avverkningsmetoder på särskilda
2587: hänseende, och avverkningen har förflyttats till      områden med mönsterskogar.
2588: allt avlägsnare och mera obanade områden. Av              De nordiska länderna har tillsatt en koordine-
2589: kostnadsskäl håller man dock alltmer på att över-     ringsgrupp för samarbetet inom skogsbranschen
2590: gå till att utnyttja ekonomiskogar som ligger         i närområdena.
2591: närmare bostads- och industricentra. Av de ut-            En av utgångspunkterna för ländernas samar-
2592: hålliga avverkningsmöjligheterna i nordvästra         bete i skogsfrågor är att man skall få ökade in-
2593: Ryssland är för närvarande endast en knapp            komster från skogsbruket genom att främja ett
2594: tredjedel i bruk.                                     hållbart skogsbruk. Detta är viktigt för våra när-
2595:    Gallringshuggningar förekommer endast i            områden, som lever i en tid av ekonomiska för-
2596: ringa mån i Ryssland. En bidragande orsak till        ändringar. Samarbetet stöder också Fin1ands
2597: detta är att den avverknings- och drivningsut-        handelspolitik.
2598: rustning som finns att tillgå lämpar sig främst för       Vid sidan av det samarbete av officiell karak-
2599: kalhyggen.                                            tär som behandlats ovan bedriver även finländ-
2600:    Under det senaste året har skogssamarbetet         ska skogsindustriföretag och entreprenörer av-
2601: mellan Finland och Ryssland blivit aktivare. Ut-      verkningar och virkesuppköp i Ryssland, främst
2602: gångspunkterna, målen och verksamhetslinjerna         i Karelen, och detta har betydande verkningar
2603: för samarbetet länderna emellan fastställdes i ett    när det gäller att påverka kunskaperna om och
2604: protokoll av den 19 januari 1995 om samarbete i       inställningen till skogsbruket. Verksamheten har
2605: skogsbruksfrågor. Avtalet syftar till att främja      tidvis kritiserats, men man skall komma i håg att
2606: ett hållbart skogsbruk, och det ökar möjligheter-     finländarna arbetar enligt lokala normer och på
2607: na tili allsidigt informationsutbyte och projektar-   de ryska myndigheternas villkor.
2608: bete. Avtalet stöder också det samarbetet som             Avsikten är att omorganisera finansieringen
2609: redan pågår i närheten av den finska gränsen.         av närområdesverksamheten så att huvudparten
2610:                                            KK 303/1996 vp                                             5
2611: 
2612: av de medel som är avsedda för verksamheten             Regeringen har aktivt samarbetat med Ryss-
2613: överförs från fackministerierna till utrikesminis-   land i skogsbruksfrågor, och möjligheterna att ta
2614: teriet. 1 samband med ändringen kommer man           i bruk våra skogsvårds- och avverkningsmetoder
2615: även att beakta de växande behov och möjlighe-       i Ryssland har haft en central plats i aktiviteter-
2616: ter som kan skönjas inom de ryska närområdena        na. Frågor om utvidgat samarbete och nya verk-
2617: men också inom avlägsnare områden av federa-         samhetsformer kommer inom den närmaste
2618: tionen när det gäller den verksamhet som syftar      framtiden att tas upp vid förhandlingar mellan
2619: till att främja ett hållbart skogsbruk.              företrädare för de båda länderna och vid ex-
2620:                                                      pertmöten.
2621: 
2622:      Helsingfors den 9 maj 1996
2623: 
2624:                                                       Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
2625:                                              KK 304/1996 vp
2626: 
2627: Kirjallinen kysymys 304
2628: 
2629: 
2630: 
2631: 
2632:                                     Klaus Bremer /r: Pakettiautojen verotuksen keventämisestä ympä-
2633:                                         ristönsuojelullisista syistä
2634: 
2635: 
2636:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
2637: 
2638:     "The environmental burden from increasing           Nissan Sunny Vanin. Nämä pakettiautot kulut-
2639: transport is threatening the environmental and          tavat vain 5-61 polttoainetta/1 00 km ja niillä on
2640: economic wellfare of our Europe. The Ministry           pakokaasujen katalysaattoripuhdistin.
2641: of Environment supports cities and regions                  Suomen vastaaviita viranomaisilta tämä tuo-
2642: taking a more active role in the implementation         tekehitys autoalalla on mennyt täysin huomaa-
2643: of sustainable transport in Europe", ympäristö-         matta ohi, tai he vähät välittävät siitä, sillä verot-
2644: ministeri Haavisto sanoo Kouvolassa pidettävän          tajamme määrittämien pakettiauton vähimmäis-
2645: "Sustainable Inter-Regional Transport" -konfe-          mittojen mukaan city-pakettiautoja verotetaan
2646: renssin kutsussa.                                       vielä raskaammin kuin henkilöautoja! Niille
2647:     Pakettiauto on kuljetuselinkeinolle työkalu,        määräytyy näet katalysaattoristaan huolimatta
2648: jonka tarkoituksenmukainen käyttö vaikuttaa             autovero ilman henkilöautoille suotua kataly-
2649: Suomen mahdollisuuksiin täyttää ympäristö-,             saattorivähennystä. Niinpä city-pakettiautoista
2650: päästö- ja energiansäästötavoitteensa. Se vaikut-       jouduttaisiin Suomessa maksamaan 4 500 mk
2651: taa myös Suomen logistiseen kilpailukykyyn              enemmän veroa kuin henkilöautosta!
2652: EU :ssa ja jopa maailmanmarkkinoilla.                       Verotussyistä kuljetuselinkeino, kauppa ja
2653:     Autoverolain 905/86 16 §:n 1 momentti mää-          teollisuus eivät käytä nykyajan ympäristöongel-
2654: rää verottoman pakettiauton vähimmäismitat:             mien ratkaisuiksi kehitettyjä city-pakettiautoja,
2655: lavan pituus 1,85 m, sisäkorkeus 1,3 m, tilavuus        vaan raskaita, suurikulutuksisia ja seurannais-
2656: 3 m 3 jne. Käytännössä verottajan määräämät             vaikutuksiltaan liikenteessä vielä suuripäästöi-
2657: vähimmäismitat johtavat siihen, että kuljetus-          sempiä isoja kuorma-autoja keveimpienkin tava-
2658: elinkeino joutuu pakettikuljetuksissa käyttä-           rankuljetusten suorittamiseen.
2659:  mään verovapaana työkalunaan kokonaispai-                  Pakettiautoille on lisäksi määrätty nopeusra-
2660:  noltaan yli 3 500 kg:n dieselkuorma-autoa.             joitus 80 km/t. Sen seurauksena abs-jarruilla ja
2661:     Tämän seurauksena Suomessa kuljetetaan              muilla vastaavilla liikenneturvallisuutta edistä-
2662:  kukkapuskaa, yksittäisiä pikkupaketteja ja mui-        villä varusteilla varustetut pakettiautot joutuvat
2663:  ta pienlähetyksiä taajamissa ja kaupunkikeskus-        kulkemaan tulppina liikennevirrassa aiheuttaen
2664:  toissa kokonaistaloudellisesti kalliilla kuorma-       kiivaita ohitustarpeita, kiihdytyksiä, tarpeetonta
2665:  autolla. Se hidastaa ja tukkii muuta liikennettä       energiankulutusta ja ylimääräisiä päästöjä muul-
2666:  kasvattaen liikenteen kokonaispäästöjen määrää         le liikenteelle siinä, missä 60 tonnin tukkirekat,
2667:  erittäin merkittävästi. Samalla kuorma-auto itse       linja-autot ja vanhat neljän pyörän rumpujarruil-
2668:  kuluttaa 15-251 polttoainetta/JOO km ja synnyt-        la varustetut autot talvikelilläkin saavat ajaa 100
2669:  tää polttoaineenkulutustaan vastaavan määrän           km/t ja jopa lujempaa.
2670:  haitallisia päästöjä.                                      Verottajan määräämä 1 800 kg:n omapaino-
2671:      Samanaikaisesti maailman autoteollisuus on         raja aiheuttaa jopa samalle automalliiie (esim.
2672:  paininut taajamien ja kaupunkikeskustojen tava-        Chevrolet Astro ), että yksilökohtaisesta painon-
2673:  rankuljetus-, liikenne- ja ympäristöongelmien          mittauksesta riippuen se on saattanut saada 80
2674:  kanssa ja kehittänyt ratkaisuksi vähän tilaa vaa-      km/t:n nopeusrajoituksen kaikilla teillä tai sitten
2675:  tivia, ketteriä, hyvin energiataloudellisia ja kata-   ei.
2676:  lysaattorilla varustettuja ns. city-pakettiautoja.         Edellä kerrotuilla verottajan määräämillä ra-
2677:  Alan kansainvälinen lehdistö palkitsi autoteolli-      joituksilla on lisäksi erittäin laajamittaiset kan-
2678:  suuden ponnistukset valitsemalla vuoden paket-         santaloudelliset vaikutukset mm. liikenneturval-
2679:  tiautoksi 1989 pienen Renault Expressin ja 1993        lisuuden vähentäjänä.
2680: 
2681: 260017
2682: 2                                          KK 304/1996 vp
2683: 
2684:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           korvaamiseksi kuljetustehtäviinsä näh-
2685: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-              den tarkoituksenmukaisilla, energian-
2686: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-              säästöä edistävillä ja haitallisia päästöjä
2687: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                      katalysaattorilla merkittävästi vähentä-
2688:                                                              villä sekä samalla yleistä liikenneturvalli-
2689:           Mitä ympäristöministeri aikoo tehdä                suutta parantavilla ns. city-pakettiautoil-
2690:        tarpeettoman isojen kuorma-autojen                    la?
2691: 
2692:      Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1996
2693: 
2694:                                            Klaus Bremer /r
2695:                                             KK 304/1996 vp                                             3
2696: 
2697: 
2698: 
2699: 
2700:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
2701: 
2702:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        viita henkilö- ja pakettiautoilta puhdistustehoa,
2703: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         joka voidaan saavuttaa katalysaattorilla tai edis-
2704: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tyoeellä moottoritekniikalla. Pakokaasumää-
2705: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-       räysten tiukentumisen vuoksi kaikki nykyisin
2706: merin kirjallisen kysymyksen n:o 304:                 käyttöön otettavat uudet bensiinikäyttöiset pa-
2707:                                                       kettiautot on varustettu katalysaattorilla. Bensii-
2708:            Mitä ympäristöministeri aikoo tehdä        nikäyttöisten pakettiautojen osuus uusista myy-
2709:        tarpeettoman isojen kuorma-autojen             dyistä pakettiautoista on noin 10 %. Osin edellä
2710:        korvaamiseksi kuljetustehtäviinsä näh-         selostetun verotuskäytännön takia vain pieni osa
2711:        den tarkoituksenmukaisilla, energian-          näistä on ns. city-pakettiautoja.
2712:        säästöä edistävillä ja haitallisia päästöjä        Pakettiautojen ominaispäästöt ovat korkeam-
2713:        katalysaattorilla merkittävästi vähentä-       mat ja niille määrätyt pakokaasupäästörajat löy-
2714:        villä sekä samalla yleistä liikenneturvalli-   semmät kuin henkilöautoilla. Katalysaattorilla
2715:        suutta parantavilla ns. city-pakettiautoil-    varustettujen pakettiautojen, dieselpakettiauto-
2716:        la?                                            jen ja ns. city-pakettiautojen pakokaasupäästä-
2717:                                                       rajat ovat kuitenkin täsmälleen samat. Yksittäis-
2718:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          ten automerkkien väliset erot päästöissä ja polt-
2719: vasti seuraavaa:                                      toainekulutuksessa ovat luonnollisesti suuria.
2720:                                                           Ottomoottorilla varustetuille henkilöautoille
2721:    Kysymys kuuluu verotusta koskeviita kohdin         myönnetään autoverosta 4 500 mk:n vähennys
2722: valtiovarainministeriölle ja ajoneuvojen teknis-      verotusarvosta. Veronhuojennus on alun perin
2723: ten seikkojen ja liikenneturvallisuuden osalta lii-   tarkoitettu katalysaattoriautojen käyttöönoton
2724: kenneministeriölle. Ympäristöministeriö pyrkii        edistämiseksi sekä samalla katalysaattorin ai-
2725: omalta osaltaan edistämään ympäristöasioitten         heuttamien lisäkustannusten kompensoimiseksi
2726: huomioon ottamista liikenteessä ja vähentämään        ja kuluttajahintojen nousun estämiseksi. Nykyi-
2727: liikenteen aiheuttamia haittoja yhteistyössä lii-     sin huojennus ylikompensoi katalysaattorista ai-
2728: kenneministeriön ja valtiovarainministeriön           heutuvat tuotantokustannukset. On syytä koros-
2729: kanssa.                                               taa, ettei Suomessa myönnetty katalysaattorivä-
2730:     Ympäristöministeriön tietojen mukaan ns.          hennys ole varsinainen ympäristö luokitus, koska
2731: city-pakettiauto ei ole minkään hyväksytyn luo-       kaikkien uusien autojen on täytettävä "kataly-
2732: kituksen mukainen, erityisiä ympäristövaati-          saattoritason" pakokaasumääräykset.
2733: muksia täyttävä ajoneuvo. Nimi viittaa kataly-            Pakettiauton ostajat osaavat todennäköisesti
2734: saattorilla varustettuihin pakettiautoihin, jotka     itse arvioida, minkä kokoinen ajoneuvo soveltuu
2735: eivät täytä autoverolaissa säädettyjä, yksin-         heidän käyttöönsä ja muodostuu myös taloudel-
2736: omaan tavarankuljetukseen tarkoitetun paketti-        lisesti pitkällä aikavälillä edullisimmaksi. Eräät
2737: auton vähimmäismittojajajoita sen vuoksi vero-        markkinoilla olevat pienet pakettiautot, joista
2738: tetaan kuten henkilöautoja. Yksinomaan tava-          kannetaan tavaratilan pienuuden vuoksi henki-
2739: rankuljetukseen tarkoitettujen pakettiautojen         löauton autovero, ovat hinnaltaan noin 110 000
2740: autovero on 35% ja kuorma-autojen 0% vero-            markkaa. Liikenteessä hyvin tavallinen keskiras-
2741: tusarvosta. Yleisimmin ostetuilla henkilöautoilla     kas pakettiauto maksaa 140 000-150 000 mark-
2742: autoveron määrä on noin 75 % verotusarvosta           kaa ja sen hinnassa on suunnilleen 25 000 mark-
2743: (vaihteluväli 50-90 %). Kuluttajahinnoista las-       kaa autoveroa. Keveimpien kuorma-autoksi re-
2744:  kettuna veron osuus on kuitenkin huomattavasti       kisteröitävissä olevien ajoneuvojen hinnat ovat
2745:  pienempi eli tavanomaisilla henkilöautoilla 26-      tästä ylöspäin ja niiden käyttökustannukset
2746:  28% ja keskikokoisilla pakettiautoilla noin 16%      muodostuvat helposti pakettiautovaihtoehtoa
2747:  kuluttajahinnasta.                                   kalliimmiksi. Kuorma-auton ajokorttivaatimus
2748:     Suomen voimassa olevat pakokaasupäästä-           vaikuttaa luonnollisesti myös auton valintaan ja
2749:  määräykset edellyttävät uusilta käyttöön otetta-     hidastaa siirtymää kuorma-autoihin. Käytän-
2750: 4                                           KK 304/1996 vp
2751: 
2752: nössä hieman alle 10 prosenttia uusista paketti-      onnettomuus-, pakokaasu- ja melukustannuk-
2753: autoista kuuluu pienten, täydellä autoverona ve-      set, huomioon ottamista ja katsoo, että taloudel-
2754: rotettavien pakettiautojen ryhmään. Vaihtoeh-         listen ohjauskeinojen käyttöä tulisi lisätä tämän
2755: toisten keveiden kuorma-autojen myynti on sa-         tavoitteen saavuttamiseksi. Erityisesti raskaan
2756: maa suuruusluokkaa.                                   tieliikenteen haitoista aiheutuu Euroopan laajui-
2757:    Onkin todettava, ettei pakettiautojen hankin-      sesti enemmän kustannuksia kuin mitä liikenne
2758: nassa ja käytössä ole verotussyistä tapahtunut tai    maksaa veroina ja maksuina yhteiskunnalle.
2759: tapahtumassa muutoksia, joilla voidaan katsoa         Hintapolitiikkaa tulisi kehittää niin, että raskas
2760: olevan merkityksellisiä ympäristövaikutuksia.         liikenne vastaisi mahdollisimman suuresta osas-
2761: Kehitys ei ole johtamassa niin raskaan ja paljon      ta aiheuttamiaan ulkoisia kustannuksia, kuiten-
2762: polttoainetta kuluttavan kaluston käyttöön kuin       kin siten, ettei kotimaisen kuljetuselinkeinon kil-
2763: kysymyksessä oletetaan. Ei näytä olevan myös-         pailukyky vaarannu.
2764: kään perusteita olettaa, että pakettiautoihin koh-        Ministeriö kannattaa ympäristöluokitusten
2765: distuvan verotuksen muutoksilla olisi asiaan          käyttöönottoa ympäristöystävällisempien ajo-
2766: mainittavaa vaikutusta. Verotus ei estä hankki-       neuvojenja polttoaineiden käytön edistämiseksi.
2767: masta pakettiautoja käyttäjien tosiasiallisten tar-   Luokitusten perusteista ja toteuttamistavasta tu-
2768: peiden mukaan. Uudet pakettiautot ovat koosta         lisi kuitenkin päättää harkitusti. Sellaisten Juoki-
2769: riippumatta suurimmaksi osaksi dieselkäyttöi-         tusten ja ohjauskeinojen käyttöönotto, mikä
2770: siä,joten autoverotuksessa myönnettävällä kata-       saattaisi johtaa ympäristön kannalta ei-toivot-
2771: lysaattorivähennykselläkään ei ole merkitystä.        tuihin seuraamuksiin, olisi voitava estää.
2772:    Ympäristöministeriö katsoo, ettei autovero-            Verotuksen painopisteen muutokset ja mah-
2773: tusta tulisi lähteä muuttamaan liian kapea-alai-      dolliset ympäristöluokitukset eivät ympäristömi-
2774: sesti. Liikenteen verotuskysymykset olisi syytä       nisteriön käsityksen mukaan saisi myöskäänjoh-
2775: ottaa laajaan ja perusteelliseen tarkasteluun lähi-   taa liikenteen kokonaisveroasteen alenemiseen,
2776: tulevaisuudessa. Ministeriö pitää tärkeänä lii-       jottei liikennemäärien kasvu kiihtyisi nykyises-
2777: kenteen ulkoisten kustannusten, kuten ruuhka-,        tään ja vaarantaisi päästövähennystavoitteita.
2778:      Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1996
2779: 
2780:                                                                 Ympäristöministeri Pekka Haavisto
2781:                                             KK 304/1996 vp                                               5
2782: 
2783: 
2784: 
2785: 
2786:                                         Tili Riksdagens Talman
2787: 
2788:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      lar som tas i bruk numera försedda med katalysa-
2789: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-        tor. De bensindrivna paketbilarna svarar för ca
2790: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-      10% av de nya paketbilar som säljs. Delvis på
2791: man Klaus Bremer undertecknade spörsmål nr            grund av den beskattningspraxis som förklarats
2792: 304:                                                  ovan är bara en liten del av dem så kallade citypa-
2793:                                                       ketbilar.
2794:           Vad avser miljöministern att göra för           De specifika utsläppen från paketbilar är hög-
2795:        att onödigt stora lastbilar skali ersättas     re och gränserna för deras avgasutsläpp lösare än
2796:        med så kaliade citypaketbilar, som är än-      för personbilar. Men för paketbilar försedda med
2797:        damålsenliga med tanke på transporter-         katalysator, dieselpaketbilar och så kallade city-
2798:        na, främjar energisparandet och avsevärt       paketbilar är gränserna för avgasutsläppen exakt
2799:        minskar de skadliga utsläppen genom att        desamma. Naturligtvis finns det avsevärda skili-
2800:        de har katalysator och som samtidigt för-      nader mellan olika bilmärken i fråga om utsläpp
2801:        bättrar den alimänna trafiksäkerheten?         och bränsleförbrukning.
2802:                                                           För personbilar försedda med ottomotor be-
2803:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         viljas 4 500 mk i avdrag på beskattningsvärdet.
2804: anföra följande:                                      Denna skattelättnad avsågs ursprungligen främ-
2805:                                                       ja introduktionen av katalysatorförsedda bilar,
2806:     1 fråga om beskattningen hör spörsmålet tili      kompensera merkostnaderna av katalysatorn
2807: finansministeriet, i fråga om de fordonstekniska      och förebygga en stegring av konsumentpriserna.
2808: faktorerna och trafiksäkerheten tili trafikmini-      Numera överkompenserar skattelättnaden de
2809: steriet. Miljöministeriet strävar i samråd med        produktionskostnader som katalysatorerna or-
2810: trafikministeriet och finansministeriet efter att     sakar. Det är skäl att framhålla att det finländska
2811: miljöaspekterna skali beaktas i trafiken och att      katalysatoravdraget inte innebär någon egentlig
2812: olägenheterna av trafiken skali minskas.              miljöklassning, eftersom alla nya bilar måste föl-
2813:     Enligt de uppgifter som miljöministeriet har      ja avgasbestämmelsema" på katalysatornivå".
2814: faller de så kallade citypaketbilarna inte inom          De som köper paketbilar är sannolikt själva
2815: någon godkänd klassificering för fordon som           kapabla att bedöma storleken på det fordon som
2816: uppfyller speciella miljökrav. Namnet hänvisar        passar dem och som med tiden är ekonomiskt
2817: tili katalysatorförsedda paketbilar som inte fyller   mest förmånligt. Vissa små paketbilar på mark-
2818: de minimimått för paketbilar för enbart varu-         naden, för vilka bilskatten på grund av det be-
2819: transport om vilka bilskattelagen stadgar och         gränsade varutransportutrymmet motsvarar
2820: vilka därför beskattas som personbilar. Bilskat-      personbilarnas, kostar ca 110 000 mark. Mellan-
2821: ten för paketbilar uteslutande avsedda för varu-      tunga paketbilar, som är ett vanligt inslag i trafi-
2822: transport är 35 %, för lastbilar 0 % av beskatt-      ken, kostar 140 000-150 000 mark, av vilket ca
2823: ningsvärdet. För de mest köpta personbilarna är       25 000 mark är bilskatt. Priserna på de lättaste
2824: bilskatten ca 75% av beskattningsvärdet (varia-       fordonen som kan registreras som lastbilar är
2825: tionsintervall50-90 %). Räknat på konsument-          högre an så, och driftskostnaderna blir ofta högre
2826: priset är skatteandelen dock avsevärt lägre, dvs.     än för paketbilar. Kraven för lastbilskörkortet
2827: 26-28 % av konsumentpriset för vanliga per-           inverkar naturligtvis också på valet av bil och
2828: sonbilar och ca 16 % av konsumentpriset för           fördröjer övergången tili bruk av lastbil. 1 prakti-
2829: medelstora paketbilar.                                ken faller mindre än 10 procent av de nya paket-
2830:     Våra ikraftvarande bestämmelser om avgasut-       bilarna inom den grupp små paketbilar för vilka
2831: släpp kräver att nya person- och paketbilar som       full bilskatt betalas. Försäljningen av de alterna-
2832: tas i bruk har den reningseffekt som kan uppnås       tiva lätta lastbilarna ligger i samma storleksklass.
2833: med tillhjälp av katalysator eller med avancerad         Vi får alltså lov att konstatera att beskattning-
2834: motorteknik. På grund av de strängare avgasbe-        en på anskaffning och bruk av paketbilar varken
2835:  stämmelserna är alla nya bensindrivna paketbi-       har lett tili eller håller på att leda tili ändringar
2836: 6                                          KK 304/1996 vp
2837: 
2838: som kunde anses ha betydande miljöverkningar.        tunga vägtrafiken orsakar inom hela Europa mer
2839: Utvecklingen kommer inte att föra med sig ett så     kostnader än vad som inflyter i skatter och avgif-
2840: tungt och bränsleförbrukande transportmateriel       ter för trafik. Prispolitiken borde läggas om så att
2841: som avses i spörsmålet. Det verkar inte heller att   den tunga trafiken står för en så stor del som
2842: finnas någon grund för att ändringar i beskatt-      möjligt av de externa kostnader den orsakar,
2843: ningen av paketbilar kunde ha nämnvärda effek-       dock så att den finländska trafiknäringens kon-
2844: ter i detta hänseende. Beskattningen hindrar ing-    kurrensförmåga inte äventyras.
2845: en att skaffa den paketbil han faktiskt behöver.        Ministeriet understöder ibruktagandet av mil-
2846: Oavsett storlek är de nya paketbilarna huvudsak-     jöklassificering i syfte att främja användningen
2847: ligen dieseldrivna, och följaktligen saknar också    av miljövänligare fordon och bränslen. Besluten
2848: katalysatoravdraget i bilbeskattningen betydelse     om grunderna för klassificeringen och om ge-
2849: i sammanhanget.                                      nomförandet av systemet bör dock bygga på
2850:    Miljöministeriet anser det inte ändamålsenligt    grundliga överväganden. Det borde vara möjligt
2851: att göra alltför begränsade ingrepp i bilbeskatt-    att hindra att sådana klassificeringar och styrme-
2852: ningen. Frågan om beskattning av trafiken borde      del tas i bruk som kan leda tili oönskade miljö-
2853: inom den närmaste framtiden tas tili grundlig och    verkningar.
2854: ingående översyn. Ministeriet anser det viktigt         Ändringar i inriktningen av beskattningen och
2855: att de externa kostnaderna för trafiken, såsom       eventuella miljöklassificeringar får enligt miljö-
2856: kostnader för trafikstockningar, olyckor, avga-      ministeriets uppfattning inte heller leda tili att
2857: ser och buller, tas med i beräkningarna. Använd-     totalskattegraden för trafiken sänks, för att inte
2858: ningen av ekonomiska styrmedel bör ökas för att      trafikmängden ytterligare skall öka, vilket skulle
2859: målet skall nås. Olägenheterna speciellt av den      äventyra målen för utsläppsminskningen.
2860: 
2861:      Helsingforsden 10 maj 1996
2862: 
2863:                                                                       Miljöminister Pekka Haavisto
2864:                                            KK 305/1996 vp
2865: 
2866: Kirjallinen kysymys 305
2867: 
2868: 
2869: 
2870: 
2871:                                   Päivi Räsänen /skl: Lähijunaliikenteen seisakkeiden säilyttämisestä
2872:                                       Helsingin ja Riihimäen välisellä rataosuudella
2873: 
2874: 
2875:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
2876: 
2877:    VR on ilmoittanut aikovansa lopettaa Tako-           Kattava lähijunaliikenne on merkittävä osa
2878: jan, Palopuron ja Monnin seisakkeet väliltä Hel-     sujuvaa ja ympäristöystävällistä joukkoliiken-
2879: sinki-Riihimäki ensi elokuussa. Lakkautus-           nettä, eikä lähijunaliikenteen tule joutua kauko-
2880: suunnitelmia perustellaan rataverkon liian pie-      junaliikenteen nopeusvaatimusten jalkoihin.
2881: nellä kapasiteetilla. VR esittää liikennepaikkojen      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2882: lakkaamisen korvaamista liityntäliikenteellä.        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2883:    Seisakkeiden lakkauttaminen aiheuttaisi mo-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2884: nia vaikeuksia alueilla asuville ihmisille. Päätös   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2885: vaikeuttaisi erityisesti työmatkaliikennettä ja
2886: palvelujen saatavuutta. Mm. Monnin kylän koh-                     Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
2887: dalla se romuttaisi tulevaisuuden suunnitelmat                 siin, jotta Helsingin ja Riihimäen välistä
2888: kylän kehittämisestä, kun mm. alueen valmisteil-               lähijunaliikennettä ei supisteta?
2889: la oleva yleisosakaava on laadittu seisakkeen ole-
2890: massaoloon nojautuen.
2891: 
2892:      Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1996
2893: 
2894:                                           Päivi Räsänen /skl
2895: 
2896: 
2897: 
2898: 
2899: 260017
2900: 2                                           KK 305/1996 vp
2901: 
2902: 
2903: 
2904: 
2905:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
2906: 
2907:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        liikenneaikatauluissa riittävä täsmällisyys. Kes-
2908: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         kimääräinen matkustajamäärä ao. seisakkeilla
2909: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       on ollut nollasta kahteen junaa kohden.
2910: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Rä-            Tehdyllä ratkaisulla pyritään junien lähilii-
2911: säsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        kenteen kokonaispalvelutason parantamiseen.
2912: 305:                                                  Lähiliikenne on luonteeltaan raskasta junalii-
2913:                                                       kennettä, joka on tarkoitettu suurten henkilö-
2914:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        määrien kuljettamiseen nopealla tavalla. Parane-
2915:        siin, jotta Helsingin ja Riihimäen välistä     va palvelun taso luo edellytyksiä matkustaja-
2916:        lähijunaliikennettä ei supisteta?              määrien kasvulle.
2917:                                                           Asia on ollut esillä liikenneministeriön, VR
2918:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Osakeyhtiön ja Uudenmaan lääninhallituksen
2919: vasti seuraavaa:                                      välisissä kokouksissa 16.2.1996 ja 14.3.1996. En-
2920:                                                       simmäiseen kokoukseen osallistui lisäksi Rata-
2921:    VR Osakeyhtiö esitti 9 .4.1996liikenneministe-     hallintokeskus. Informaatio- ja neuvottelutilai-
2922: riölle luopumista pääkaupunkiseudun lähiliiken-       suus kunnille asiasta pidettiin 1.4.1996, jossa pai-
2923: teeseen kuuluvien H-junien pysähtymisestä             kalla oli myös Hämeen lääninhallituksen edusta-
2924: Monnin, Palopuron ja Takojan seisakkeilla             ja.
2925: 12.8.1996 lukien. Liikenneministeriö hyväksyi             Liikenneministeriö edellyttää, että ao. seisake-
2926: esityksen 12.4.1996. Ministeriön hyväksyminen         alueille luodaan toimivat junaliikenteen liityn-
2927: koskee liikennettä. Päätös seisakkeiden lakkaut-      täyhteydet vähintään niille junille, joihin matkus-
2928: tamisesta on VR-konsernin sisäinen asia.              tajamäärät keskittyvät. Edelleen liikenneminis-
2929:    Kyseinenjunaliikenne on osa YTV-alueen ul-         teriö katsoo, että myöhemmässä vaiheessa tulee
2930: kopuolista pääkaupunkiseudun lähiliikennettä          olla valmius ottaa seisakkeet uudelleen käyttöön,
2931: ja liikenne kuuluu liikenneministeriön VR Osa-        mikäli junaliikennepalvelujen kysyntä tätä edel-
2932: keyhtiöltä ostamaan liikennekokonaisuuteen.           lyttää ja liikenteenhoidolle on olemassa riittävät
2933: Ostosopimuksen 31.10.1995 perusteella VR Osa-         toiminnalliset edellytykset.
2934: keyhtiön tulee hyväksyttää sopimusta koskevan             Perussuunnitelma liityntäliikennejärjestelyis-
2935: ostoliikenteen muutokset liikenneministeriöllä.       tä on tehty vuonna 1993 liikenneministeriön,
2936:    VR Osakeyhtiö perusteli esitystään vähäisillä      Uudenmaan lääninhallituksen, VR:n ja kuntien
2937: matkustajamäärillä, radan kapasiteettiongelmil-       yhteistyönä. Liityntäliikenteen suunnittelutyötä
2938: la ja liikenteenhoidon häiriötekijöillä, jotka esi-   jatketaan edelleen Uudenmaan ja Hämeen lää-
2939: tyksen mukaan johtuvat radan riittämättömästä         ninhallituksen johdolla. Mukana suunnittelu-
2940: kunnosta ja lisääntyvistä nopeusrajoituksista.        työssä ovat liikenneministeriö, VR Osakeyhtiö ja
2941: Kapasiteettiongelmien ja häiriötekijöiden vuoksi      ao.kunnat.
2942: VR Osakeyhtiöllä on ollut vaikeuksia saavuttaa
2943: 
2944:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1996
2945: 
2946:                                                                 Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
2947:                                              KK 305/1996 vp                                              3
2948: 
2949: 
2950: 
2951: 
2952:                                          Tili Riksdagens Talman
2953: 
2954:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       precision i tidtabellerna. Det genomsnittliga pas-
2955: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-         sagerarantalet på hållplatserna har varierat från
2956: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       noll tili två per tåg.
2957: man Päivi Räsänen undertecknade spörsmål nr               Genom beslutet avses att höja den allmänna
2958: 305:                                                   servicenivån för närtrafiken. Närtrafiken är tili
2959:                                                        sin karaktär tung tågtrafik avsedd för transport
2960:           Ämnar Regeringen skrida tili åtgärder        av stora passagerarvolymer på ett snabbt sätt. Då
2961:        för att undvika nedskärningar i närtrafi-       servicenivån höjs, skapas förutsättningar för en
2962:        ken mellan Helsingfors och Riihimäki?           ökQing av passagerarvolymen.
2963:                                                           Arendet har behandlats vid möten 16.2.1996
2964:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          och 14.3.1996 mellan trafikministeriet, VR Ak-
2965: anföra följande:                                       tiebolaget och länsstyrelsen i Nylands Iän. Därtill
2966:                                                        deltog Banförvaltningscentralen i det första mö-
2967:    VR Aktiebolag föreslog den 9 april 1996 för         tet. En sammankomst med information och möj-
2968: trafikministeriet att H-tågen i huvudstadsregio-       lighet tili diskussion angående ärendet ordnades
2969: nens närtrafik skall upphöra att stanna vid håll-      för kommunerna den 1 april 1996, där även en
2970: platserna i Monni, Palopuro och Takoja fr.o.m.         representant från länsstyrelsen i Tavastehus Iän
2971: den 12 augusti 1996. Trafikministeriet godkände        var närvarande.
2972: förslaget den 12 apri11996. Ministeriets godkän-          Trafikministeriet förutsätter att fungerande
2973: nande avser trafiken. Beslutet om att dra in håll-     matarförbindelser tili tågen skapas på ovan
2974: platserna är en intern angelägenhet inom VR-           nämnda hållplatsområden. Detta gäller åtmin-
2975: koncernen.                                             stone de tåg där passagerarvolymerna är som
2976:     Den avsedda tågtrafiken är en del av huvud-        störst. Vidare anser trafikministeriet att det skall
2977: stadsregionens närtrafik utanför SAD-området           vara möjligt att senare återinföra hållplatserna i
2978: och trafiken tillhör den helhet som trafikministe-     bruk om efterfrågan på tågtrafiktjänster kräver
2979: riet köpt av VR Aktiebolaget. Enligt köpkon-           detta och det finns tillräckliga funktionella förut-
2980: traktet 31.10.1995 skall VR Aktiebolaget fram-         sättningar för trafikens skötsel.
2981: lägga ändringarna av köptrafiken som avses i              En grundplan för matartrafiksystemet har
2982: kontraktet för trafikministeriets godkännande.         sammanställts år 1993 i samarbete mellan trafik-
2983:     VR Aktiebolaget motiverade sitt förslag med        ministeriet, länsstyrelsen i Nylands Iän, statsjärn-
2984: liten passagerarvolym, kapacitetsproblem på ha-        vägarna och kommunerna. Under ledning av
2985: nan och störningar i trafikens skötsel, vilka enligt   länsstyrelserna i Nylands och Tavastehus Iän
2986: förslaget beror på banans otillfredställande skick     fortsätter planeringsarbetet i fråga om matartra-
2987: och ökade hastighetsbegränsningar. P.g.a. kapa-        fiken. Trafikministeriet, VR Aktiebolaget och
2988: citetsproblem och störningsfaktorer har VR Ak-         kommunerna deltar i planeringen.
2989: tiebolaget haft problem med att uppnå tillräcklig
2990: 
2991:      Helsingfors den 7 maj 1996
2992: 
2993:                                                                     Trafikminister Tuula Linnainmaa
2994:                                            KK 306/1996 vp
2995: 
2996: Kirjallinen kysymys 306
2997: 
2998: 
2999: 
3000: 
3001:                                   Martti Tiuri /kok: Metsähallituksen asemasta merenpohjan maa-
3002:                                      ainesten hyödyntämisessä
3003: 
3004: 
3005:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
3006: 
3007:    Estonia-laivan peittäminen on tuonut esiin        mättömään asemaan, sillä Metsähallitus viran-
3008: Metsähallituksen kahdentaisen roolin toisaalta       omaisena määrää korvauksen, joka yksityisen
3009: merenpohjan maa-ainesten hyödyntäjänä ja toi-        hyödyntäjän on maksettava.
3010: saalta valtion puhevallan käyttäjänä maa-ainek-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3011: sia hyödynnettäessä. Metsähallitus on liikelai-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3012: toksena hakenut vesioikeudellista lupaa maa-ai-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3013: nesten ottoon valtion vesialueelta. Toisaalta        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3014: Metsähallitus voi tulkintansa mukaan myöntää
3015: itselleen luvan merenpohjan maa-ainesten hyö-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3016: dyntämiseen omistajan edustajana ilman kor-                   ryhtyä, jotta valtion vesialueilta tapahtu-
3017: vausta valtiolle.                                             vassa maa-ainesten hyödyntämisessä to-
3018:     Metsähallituksen kahdenlainen rooli asettaa               teutuu kilpailuoikeuden mukainen lupa-
3019: merenpohjan maa-aineksia hyödyntämään pyr-                    menettelyn yhdenvertaisuusperiaate?
3020: kivän yksityisen yrityksen kilpailullisesti kestä-
3021: 
3022:      Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1996
3023:                                           Martti Tiuri /kok
3024: 
3025: 
3026: 
3027: 
3028: 260017
3029: 2                                            KK 306/1996 vp
3030: 
3031: 
3032: 
3033: 
3034:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
3035: 
3036:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Vähäisenä on asetuksella säädetty pidettäväksi
3037: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          omaisuutta, jonka arvo ei ylitä 10 milj. markkaa.
3038: olette 18 päivänä huhtikuuta 1996 päivätyn kir-            Metsähallituksen palveluiden hinnoittelussa
3039: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       Metsähallituksesta annetun lain mukaan pääpe-
3040: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Martti Tiurin       riaatteena on toimiminen liiketaloudellisten peri-
3041: kirjallisen kysymyksen n:o 306:                        aatteiden mukaisesti. Näin menetellään myös so-
3042:                                                        raa myytäessä. Myös ennen yleisten vesialueiden
3043:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         siirtymistä Metsähallitukselle niiltä tapahtuvas-
3044:        ryhtyä, jotta valtion vesialueilta tapahtu-     sa soranmyynnissä käytettiin markkinahintaa.
3045:        vassa maa-ainesten hyödyntämisessä to-              Ministeriössä selvitetään parhaillaan oikeu-
3046:        teutuu kilpailuoikeuden mukainen lupa-          desta yleisiin vesialueisiin annetun lain tulkintaa
3047:        menettelyn yhdenvertaisuusperiaate?             ja mahdollisia lainsäädännön muutostarpeita
3048:                                                        erityisesti ottaen huomioon Metsähallituksen lii-
3049:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            kelaitosasema. Metsähallituksessa on siitä anne-
3050: taen seuraavaa:                                        tun lain 4 §:n mukaisesti erillinen yksikkö, joka
3051:                                                        ratkaisee Metsähallituksen päätettäviksi kuulu-
3052:     Metsähallitus on vuoden 1994 alusta ollut val-     vat viranomaisasiat. Myös lakiin yleisistä vesi-
3053: tion liikelaitoksista annetun lain (627 /87) mukai-    alueista liittyvä päätöksentekotoimivalta Metsä-
3054: nen uusimuotoinen valtion liikelaitos. Yleisiin        hallituksessa viranomaisyksikön ja liiketoimin-
3055: vesialueisiin sovelletaan lakia oikeudesta yleisiin    nan välillä on ministeriössä selvitettävänä.
3056: vesialueisiin (204/66). Sen 4 §:ää muutettiin              Metsähallituksella on valtion yleisten vesi-
3057: 1.3.1995 lukien siten, että yleiset vesialueet siir-   alueiden haltijana vastuu siitä, että vesialueita
3058: tyivät vesi- ja ympäristöhallitukselta Metsähalli-     hoidetaan ja hyödynnetään oikein ja tarkoituk-
3059: tuksen hallintaan ja hoitoon. Lain 5 §:n mukaan        senmukaisella tavalla. Metsähallitus toimii siten,
3060: oikeudesta luovuttaa ja vuokrata osa yleisestä         että vesistön luonnonarvot säilyvät ja luonnon-
3061: vesialueesta sekä myöntää yleistä vesialuetta          varoja hyödynnetään taloudellisesti tämän reu-
3062: koskevia käyttöoikeuksia ja muita näihin verrat-       naehdon puitteissa. Kysymys on siten luonnon-
3063: tavia erityisiä oikeuksia on säädetty oikeudesta       varojen kestävästä käytöstä, mikä on Metsähalli-
3064: luovuttaa valtion maaomaisuutta ja tuloa tuotta-       tuksen kaiken toiminnan perusperiaatteena.
3065: via oikeuksia annetussa laissa (687/78). Myös              Maa- ja metsätalousministeriö seuraa, ettei
3066: liikelaitoslain 24 §:n mukaan liikelaitoksen hal-      Metsähallitus käytä kohtuutonta hinnoittelu-
3067: linnassa olevan kiinteän omaisuuden luovutus           käytäntöä eikä muita kilpailunrajoituksista an-
3068: tapahtuu sen mukaan kuin valtion maaomaisuu-           netussa laissa (480/92) tarkoitettuja kiellettyjä
3069: den luovuttamisesta on erikseen säädetty. Lakia        menettelytapoja maa-ainesten hyödyntämisessä.
3070: oikeudesta luovuttaa valtion maaomaisuutta ja              Hallitus katsoo, että Metsähallitus on toimi-
3071: tuloatuottavia oikeuksia sovelletaan sen 1 §:n         nut yleisten vesialueiden soranmyynnissä voi-
3072: mukaan myös muun muassa maankamaran ai-                massa olevien säännösten ja periaatteiden mu-
3073: nestenja luonnontuotteiden ottamista määrätyl-         kaisesti. Mikäli edellä mainitut selvitykset vaati-
3074: tä alueelta tarkoittavien valtiolle tuloa tuottavien   vat muutoksia nykytilanteeseen, maa- ja metsä-
3075: oikeuksien luovuttamiseen. Lain 8 §:n mukaan           talousministeriö ryhtyy niiden johdosta asian-
3076: liikelaitos päättää hallinnassaan olevan arvol-        mukaisiin toimenpiteisiin.
3077: taan vähäisen maaomaisuuden luovuttamisesta.
3078: 
3079:      Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1996
3080: 
3081:                                                          Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
3082:                                              KK 306/1996 vp                                              3
3083: 
3084: 
3085: 
3086: 
3087:                                          Tili Riksdagens Talman
3088: 
3089:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           Enligt lagen om Forststyrelsen är huvudprin-
3090: ger har Ni, Fru Ta1man, med Er skrive1se av den         cipen vid prissättningen av Forststyre1sens tjäns-
3091: 18 apri1 1996 till vederbörande medlem av stats-        ter att den skall verka enligt företagsekonomiska
3092: rådet översänt följande av riksdagsman Martti           principer. Detta förfarande tillämpas även vid
3093: Tiuri undertecknade spörsmål nr 306:                    försäljning av grus. Också innan de allmänna
3094:                                                         vattenområdena överfördes på Forststyrelsen
3095:            Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-         användes marknadspriser vid försä1jningen av
3096:         ta för att utnyttjandet av jordmaterial på      grus från dessa områden.
3097:         statens vattenområden skall ske i över-            Ministeriet utreder som bäst tolkningen av
3098:         ensstämme1se med konkurrensrätten en-           lagen om rätt till allmänna vattenområden och
3099:         ligt principen om 1ikställighet vid till-       behovet av eventuella ändringar i lagstiftningen,
3100:         ståndsförfarande?                               i synnerhet med beaktande av Forststyre1sens
3101:                                                         ställning som affårsverk. Vid F orststyrelsen finns
3102:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           enligt 4 § lagen om Forststyrelsen en särskild
3103: anföra följande:                                        enhet som avgör de myndighetsfrågor som skall
3104:                                                         avgöras av Forststyrelsen. Också förde1ningen
3105:    Sedan ingången av 1994 har Forststyrelsen            mellan F orststyrelsens myndighetsenhet och af-
3106: varit ett statligt affårsverk av ny typ enligt 1agen    fårsverksamhet när det gäller befogenheterna att
3107: om statens affårsverk (627/87). På allmänna vat-        fatta beslut i anknytning tili lagen om rätt tili
3108: tenområden tillämpas 1agen om rätt tili allmänna        allmänna vattenområden är under utredning vid
3109: vattenområden (204/66). Lagens 4 § ändrades             ministeriet.
3110: fr.o.m. den 1 mars 1995 så att de allmänna vatten-         Som förvaltare av statens allmänna vattenom-
3111: områdena överfördes från vatten- och mi1jösty-          råden ansvarar Forststyrelsen för att vattenom-
3112: re1sen i Forststyrelsens förvaltning och vård. En-      rådena sköts och utnyttjas på ett riktigt och än-
3113: 1igt 5 § finns i 1agen om rätt att överlåta och         damå1senligt sätt. Forststyrelsen verkar för att
3114: upplåta statens jordegendom och inkomstgivan-           sjöarnas och vattendragens naturvärden skall
3115: de rättigheter (687/78) stadganden om rätten att        bevaras och naturresurserna utnyttjas ekono-
3116: över1åta och på lega upplåta en del av ett allmänt      miskt inom ramen för detta villkor. Det är alltså
3117: vattenområde samt att bevi1ja bruksrätter som           fråga om hållbart nyttjande av naturresurserna,
3118: gäller allmänna vattenområden och andra där-            och detta är den grund1äggande principen för
3119: med jämförliga särski1da rättigheter. Också en-         Forststyrelsens hela verksamhet.
3120: 1igt 24 § 1agen om statens affårsverk skall överlå-        Jord- och skogsbruksministeriet ger akt på att
3121: telse av fast egendom som ett affårsverk besitter       Forststyre1sen vid utnyttjandet av jordmateria1
3122: ske i en1ighet med vad som särski1t stadgas om          inte tillämpar en oskälig prissättningspraxis eller
3123:  överlåtelse av statens jordegendom. Lagen om           annars förfar på ett sätt som är förbjudet enligt
3124:  rätt att överlåta och upplåta statens jordegen-        lagen om konkurrensbegränsningar (480/92).
3125:  dom och inkomstgivande rättigheter tillämpas              Regeringen anser att Forststyrelsen har hand-
3126:  en1igt dess 1 § även bl.a. i fråga om överlåte1se av   lat enligt gällande stadganden och principer när
3127:  för staten inkomstgivande rättigheter som gäller       det gäller försä1jning av grus från allmänna vat-
3128:  tagande av materia! från marken och naturpro-          tenområden. Om de nämnda utredningarna visar
3129:  dukter inom ett visst område. En1igt 1agens 8 §        att nuvarande praxis behöver ändras, kommer
3130:  beslutar ett affårsverk självt om överlåtelse av       jord- och skogsbruksministeriet att vidta behöv-
3131:  jordegendom av ringa värde som det har i sin           liga åtgärder.
3132:  besittning. Genom förordning har stadgats att
3133:  egendom skall anses vara av ringa värde om
3134:  värdet inte överstiger 10 mi1j. mk.
3135: 
3136:       Helsingfors den 9 maj 1996
3137: 
3138:                                                          Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
3139:                                             KK 307/1996 vp
3140: 
3141: Kirjallinen kysymys 307
3142: 
3143: 
3144: 
3145: 
3146:                                    Kimmo Sasi /kok: Turkiselinkeinon toimintaedellytysten turvaami-
3147:                                       sesta
3148: 
3149: 
3150:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
3151: 
3152:    Turkistarhaus ja turkisten kauppa ovat lailli-     elinkeinoa silmittömältä, toistuvalta vahingon-
3153: sia elinkeinoja muiden elinkeinojen joukossa. Ih-     teolta.
3154: misillä on historian alkuajoista lähtien ollut sekä      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3155: halu että tarve käyttää turkisvaatteita. Suomen       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3156: oloissa tälle on ollut niinkin luonnollinen peruste   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3157: kuin kylmä, pohjoinen ilmastomme.                     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3158:    Useat turkiksia myyneet liikkeet ovat viime
3159: kuukausien aikana joutuneet laillisesta yhteis-                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
3160: kuntajärjestyksestä piittaamattoman, eläinten                siin poliisivalvonnan tehostamiseksi ja
3161: oikeuksien nimissä harjoitetun terrorismin koh-              turkiselinkeinon     toimintaedellytysten
3162: teeksi. Turkisliikkeiden sabotoinnista ei ole tois-          turvaamiseksi, ja
3163: taiseksi saatu tuomituksi ketään. Yksittäiset liik-             aikooko Hallitus tehdä ratkaisuja, joil-
3164: keenharjoittajat ja kiinteistöjen omistajat kärsi-           la yhteiskunta korvaa jäsenilleen koh-
3165: vät huomattavia taloudellisia menetyksiä esimer-             tuuttoman suuriksi nousevat kustannuk-
3166: kiksi liikkeiden vakuutusten kalliista omavas-               set organisoiduista ja toistuvista vahin-
3167: tuuosuuksista. Yhteiskunta on ollut voimaton                 gonteoista, joita yhteiskunta ei pysty es-
3168: suojellessaan yksittäisiä jäseniään ja kokonaista            tämään?
3169: 
3170:      Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1996
3171: 
3172:                                            Kimmo Sasi /kok
3173: 
3174: 
3175: 
3176: 
3177: 260017
3178: 2                                           KK 307/1996 vp
3179: 
3180: 
3181: 
3182: 
3183:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
3184: 
3185:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Iinen tai vahingollinen ja huomattavia haittavai-
3186: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          kutuksia aiheuttava rikollisuus vähenee vuoden
3187: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        1993 tasosta. Poliisi kehittää organisaatiotaan ja
3188: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kimmo             toimintamuotojaan voimakkaasti, jotta nämä
3189: Sasin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         tavoitteet saavutetaan. Maassamme esiintyvien
3190: 307:                                                   uudentyyppisten rikosilmiöiden torjunta on
3191:                                                        osoittanut, että poliisin tiedonhankintaan on
3192:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota. Te-
3193:        siin poliisivalvonnan tehostamiseksi ja         hokas rikostutkin ta ennalta estää uusia rikoksia,
3194:        turkiselinkeinon     toimintaedellytysten       mutta tehokkaasti hoidettu rikostiedustelu antaa
3195:        turvaamiseksi, ja                               poliisille mahdollisuuden toimia jo ennen kuin
3196:           aikooko Hallitus tehdä ratkaisuja, joil-     jotain tapahtuu.
3197:        la yhteiskunta korvaa jäsenilleen koh-              Kihlakuntauudistuksessa poliisipiirien määrä
3198:        tuuttoman suuriksi nousevat kustannuk-          vähenee huomattavasti. Uudistuksen eräänä ta-
3199:        set organisoiduista ja toistuvista vahin-       voitteena on voimavaroja keskittämällä ja pääl-
3200:        gonteoista, joita yhteiskunta ei pysty es-      lekkäisiä toimintoja vähentämällä siirtää nykyis-
3201:        tämään?                                         tä enemmän poliisihenkilöstöä sisätöistä kansa-
3202:                                                        laisten pariin kenttätehtäviin, eli sinne, missä po-
3203:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           liisin läsnäoloa todennäköisimmin tarvitaan.
3204: vasti seuraavaa:                                       Muina keinoina tulevat kysymykseen poliisipal-
3205:                                                        velujen ajalliseen ja asialliseen kysyntään perus-
3206:     Kysymyksen perusteluissa todetaan muun             tuvien partiointimuotojen käyttöönotto, tekni-
3207: muassa: "Useat turkiksia myyneet liikkeet ovat         sen valvonnan hyväksikäyttö riskialttiilla alueil-
3208: viime kuukausien aikana joutuneet laillisesta yh-      la ja kohteissa, liikkuvan poliisin ja paikallispo-
3209: teiskuntajärjestyksestä piittaamattoman, eläin-        liisin yhteistoiminnan tehostaminen sekä tehos-
3210: ten oikeuksien nimissä harjoitetun terrorismin         tettu ennalta estävä tiedottaminen ja rikostor-
3211: kohteeksi. Turkisliikkeiden sabotoinnista ei ole       junta.
3212: toistaiseksi saatu tuomituksi ketään. Yksittäiset          Vaikka poliisi on näkyvin osa lainvalvontako-
3213: liikkeenharjoittajat ja kiinteistöjen omistajat        neistoa, ei yhteiskunnan turvallisuudesta huoleh-
3214: kärsivät huomattavia taloudellisia menetyksiä.         timista voida koskaanjättää yksinomaan poliisin
3215: Yhteiskunta on ollut voimaton suojellessaan yk-        tehtäväksi. Käytännössä poliisilla ei ole mahdol-
3216: sittäisiä jäseniään ja kokonaista elinkeinoa sil-      lisuutta turkistarhojen ja turkisliikkeiden jatku-
3217: mittömältä, toistuvalta vahingonteolta."               vaan valvontaan. Edellä mainituin keinoin ja
3218:     Sisäasiainministeriö ja sen alaiset poliisiyksi-   uutena toimintamuotona käyttöön otettavana
3219: köt seuraavat jatkuvasti erityyppisen rikollisuu-      lähipoliisitoiminnalla voidaan kuitenkin merkit-
3220: den kansallista ja kansainvälistä kehitystä.           tävästi lisätä poliisin ja sen sidosryhmien sekä
3221: Vuonna 1995 tuli julkisuuteen kansainvälisen           kansalaisten ja yrittäjien yhteistyötä ja vuorovai-
3222: mallin mukaan toimiva eläinsuojeluryhmä. Sen           kutusta rikostorjunnassa. Sisäasiainministeriön
3223: ulkomainen esikuva on joissain maissa luokiteltu       käsityksen mukaan näiden toimenpiteiden seu-
3224: terroristijärjestöksi. Tämän sinänsä suppean           rauksena poliisin mahdollisuudet tarjota turval-
3225: ryhmän toiminta on poliisille tuttua jo useiden        lisuuspalveluja ovat kohtuullisen hyvät.
3226: vuosien ajalta. Jo vuonna 1994 se aiheutti vahin-          Rikosvahinkojen korvaamisesta valtion va-
3227: gonteoillaan eräille turkiksia myyville liikkeille     roista annetun lain perusteella korvataan lähinnä
3228: miljoonien markkojen tappiot.                          väkivaltarikoksen uhrille rikoksesta aiheutuneet
3229:     Poliisihallinnon tulostavoitteen mukaan ylei-      henkilövahingot. Esinevahingosta korvausta
3230: sen järjestyksen ja turvallisuuden taso pidetään       suoritetaan hyvin rajoitetusti ja vain silloin, kun
3231: lähivuosina vähintään vuoden 1993 tasolla, ja          rikoksen uhrina on ollut yksityishenkilö. Rikos-
3232: samalla yksilön ja yhteiskunnan kannalta vaara!-       vahinkojen yleisen korvausjärjestelmän laajenta-
3233:                                              KK 307/1996 vp                                             3
3234: 
3235: mista niin, että valtion varoista korvattaisiin        minja vakuutuksin. Jos kuitenkinjohonkin kan-
3236: myös elinkeinonharjoittajille rikoksilla aiheutet-     salaisryhmään kohdistuu jatkuvaa tai järjestel-
3237: tuja vahinkoja, ei ole pidetty aiheellisena. Valtion   mällistä rikollista toimintaa, jota vastaan ei voi-
3238: laaja korvausvastuu voi jopa lisätä alttiutta kysy-    da tavanomaisin keinoin suojautua, voidaan eri-
3239: myksessä mainitun kaltaiseen toimintaan. Ylei-         laisia yhteiskunnan tukikeinojakin harkita. Ny-
3240: nen lähtökohta on se, että kunkin tulee suojata        kytilanteessa tällaisia toimenpiteitä ei voida pi-
3241: omaisuutensa rikoksen varalta erilaisin varotoi-       tää ajankohtaisina.
3242: 
3243:      Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1996
3244: 
3245:                                                                Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
3246: 4                                            KK 307/1996 vp
3247: 
3248: 
3249: 
3250: 
3251:                                          Tili Riksdagens Talman
3252: 
3253:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       farlig eller skadlig för individen och samhället
3254: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         och som har betydande menliga verkningar min-
3255: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       ska från 1993-års nivå. Polisen utvecklar organi-
3256: man Kimmo Sasi undertecknade spörsmål nr               sationen och verksamhetsformerna kraftigt för
3257: 307:                                                   att dessa mål skall nås. Bekämpningen av de nya
3258:                                                        typer av brottsliga företeelser som förekommer i
3259:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder i            vårt land har visat att inhämtningen av informa-
3260:        syfte att effektivera polisövervakningen        tion inom polisen bör uppmärksammas mer. En
3261:        och trygga verksamhetsbetingelserna för         effektiv brottsutredning förebygger nya brott,
3262:        pälsdjursnäringen och                           men genom en effektiv underrättelseverksamhet
3263:           ämnar Regeringen fatta beslut om att         om brott kan polisen handla redan innan någon-
3264:        samhället skall ersätta sina medlemmar          ting händer.
3265:        för de oskäligt höga kostnaderna för så-           1 samband med häradsreformen minskar an-
3266:        dan organiserad och återkommande ska-           talet polisdistrikt betydligt. Ett mål för reformen
3267:        degörelse som samhället inte förmår             är att genom centrerade resurser och minskade
3268:        hindra?                                         överlappande funktioner kunna överföra mer
3269:                                                        polispersonal än hittilis från arbete inomhus tili
3270:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          fåltuppgifter bland medborgarna, dvs. tili platser
3271: anföra följande:                                       där det är mest sannolikt att polisens närvaro
3272:                                                        behövs. Andra sätt som kan komma i fråga är att
3273:    1 motiveringen tili spörsmålet konstateras          ta i bruk patrulleringsformer som med avseende
3274: bland annat: "Många affårer som säljer pälsva-         på tid och sak baserar sig på den faktiska efterfrå-
3275: ror under de senaste månaderna har blivit utsatta      gan på polistjänster, att utnyttja teknisk övervak-
3276: för terrorism som utan respekt för den lagliga         ning på riskfyllda områden och platser, att effek-
3277: samhällsordningen utövats i syfte att tilivarata       tivera samarbetet mellan rörliga polisen och den
3278: djurens rättigheter. Tilis vidare har ingen kunnat     lokala polisen samt att effektivera den förebyg-
3279: dömas för sabotage mot pälsaffårer. Enskilda           gaqpe informationen och brottsbekämpningen.
3280: företagare och fastighetsägare lider betydande            Aven om polisen är den mest synliga del en i
3281: ekonomiska förluster. Samhället har varit oför-        lagövervakningsmaskineriet, kan omsorgen om
3282: möget att skydda sina enskilda medlemmar och           samhällets säkerhet aldrig bli enbart polisens
3283: en hei näringsgren mot denna hänsynslösa, åter-        uppgift. 1 praktiken har polisen inga möjligheter
3284: kommande skadegörelse."                                att fortlöpande övervaka pälsdjursfarmerna och
3285:    lnrikesministeriet och de polisenheter som är       pälsaffårerna. På ovan nämnda sätt och genom
3286: underställda ministeriet följer kontinuerligt den      loka) polisverksamhet, som är den nya verksam-
3287: nationella och internationella utvecklingen av         hetsform som kommer att tas i bruk, kan man
3288: olika typer av brottslighet. En djurskyddsgrupp        dock avsevärt öka samarbetet och interaktionen
3289: som verkar enligt internationellt mönster trädde       mellan polisen och dess intressegrupper samt
3290: ut i offentligheten 1995. Dess utländska förebild      medborgarna och företagarna vid brottsbe-
3291: har i vissa Iänder klassificerats som terroristorga-   kämpningen. Inrikesministeriet anser att dessa
3292: nisation. Denna i sig snäva grupps verksamhet          åtgärder leder tili rätt bra möjligheter för polisen
3293: har varit känd för polisen i flera års tid. Redan      att erbjuda säkerhetstjänster.
3294: 1994 orsakade den genom sin skadegörelse för-             Med stöd av lagen om ersättning för brotts-
3295: luster om miljontals mark för vissa pälsvaruaffå-      skador av statsmedel ersätts närmast personska-
3296: rer.                                                   dor som förorsakats offret för ett våldsbrott.
3297:    Enligt polisförvaltningens resultatmål skall        Ersättning för sakskada betalas mycket begrän-
3298: den allmänna ordningen och säkerheten under de         sat och endast när offret för brottet är en privat-
3299: närmaste åren hållas på åtminstone samma nivå          person. Det har inte ansetts vara motiverat att
3300: som 1993. Samtidigt skall den brottslighet som är      utvidga det allmänna ersättningssystemet för
3301:                                         KK 307/1996 vp                                           5
3302: 
3303: brottsskador så att även skador som drabbar       försäkringar. Om någon medborgargrupp dock
3304: yrkesutövare ersätts av statsmedel. Statens om-   fortlöpande eller systematiskt blir utsatt för
3305: fattande ersättningsansvar kan tili och med öka   brottslig verksamhet som man inte kan skydda
3306: benägenheten att utöva sådan verksamhet som       sig emot med vanliga medel, kan olika samhälle-
3307: nämns i spörsmålet. Den allmänna utgångspunk-     liga stödåtgärder tas i övervägande. 1dagens läge
3308: ten är att var och en skall skydda sin egendom    kan sådana åtgärder inte anses vara aktuella.
3309: mot brott genom olika säkerhetsåtgärder och
3310: 
3311:      Helsingforsden 6 maj 1996
3312: 
3313:                                                               Inrikesminister Jan-Erik Enestam
3314:                     1
3315: 
3316:                     1
3317: 
3318: 
3319: 
3320: 
3321:                 1
3322: 
3323:                 1
3324: 
3325:             1
3326: 
3327:             1
3328: 
3329: 
3330: 
3331: 
3332:         1
3333: 
3334:         1
3335: 
3336:     1
3337: 
3338:     1
3339: 
3340: 
3341: 
3342: 
3343: 1
3344:                                            KK 308/1996 vp
3345: 
3346: Kirjallinen kysymys 308
3347: 
3348: 
3349: 
3350: 
3351:                                   Liisa Hyssälä /kesk ym.: Maatalousyrittäjien luopumiskorvauksen
3352:                                        verotuksesta
3353: 
3354: 
3355:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
3356: 
3357:     Luopumiskorvaus perustuu maatalousyrittä-         tuksessa eläketulovähennykseen. Tässä suhtees-
3358: jien luopumiskorvauksesta annettuun lakiin            sa se eroaa muista luopumisjärjestelmistä eli su-
3359: (1330/92). Maatalousyrittäjien luopumiskorvaus        kupolvenvaihdoseläkkeestä ja luopumistuesta.
3360: on osa maatalouden luopumisjärjestelmiä, joi-         Myös luopumiskorvausta edeltänyt luopumis-
3361: den tarkoituksena on parantaa maatalouden ra-         eläke oikeutti eläketulovähennykseen verotuk-
3362: kennetta. Luopumiskorvausjärjestelmällä pyri-         sessa. Luopumiskorvausjärjestelmän tavoite on
3363: tään vähentämään maataloustuotantoa anta-             kuitenkin sama kuin mainituissa muissa luopu-
3364: malla iäkkäille viljelijöille mahdollisuus luopua     misjärjestelmissä, ja luopumiskorvaus rinnaste-
3365: maataloudesta ennen vanhuuseläkeikää.                 taan muutoin monilta osin eläkkeisiin. Sen pe-
3366:     Luopumiskorvausjärjestelmä on määräaikai-         rusmäärä lasketaan maatalousyrittäjien eläke-
3367: nen siten, että luopumisen tulee tapahtua vuosina     lain mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen tavoin,
3368:  1993-1995. Luopumiskorvauksen saajia on nyt          ja sen maksamisessa noudatetaan pitkälti samoja
3369: noin 750. Korvauksensaajien kokonaismäärä ei          periaatteita kuin sukupolvenvaihdoseläkkeissä.
3370: merkittävästi enää kasva, koska luopumisen tuli           Ehdotamme luopumiskorvauksesta annetun
3371:  tapahtua viimeistään 31.12.1995, jotta olisi oi-     lain 37 §:ää muutettavaksi siten, että siihen otet-
3372:  keus luopumiskorvaukseen.                            taisiin uusi 4 momentti, jonka nojalla luopumis-
3373:     Luopumistuki muodostuu perusmäärästä ja           korvausta pidettäisiin verotuksessa tuloverolain
3374:  Iuopumislisästä. Perusmäärä lasketaan samoin         (1535/92) mukaiseen eläketulovähennykseen oi-
3375:  kuin maatalousyrittäjien eläkelain (467/69) mu-      keuttavana eläketulona.
3376:  kainen työkyvyttömyyseläke laskettaisiin. Luo-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3377:  pumislisä lasketaan peltohehtaarien ja kotieläin-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
3378:  ten määrän perusteella. Perusmäärää ja luopu-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3379:  mislisää maksetaan yleensä vanhuuseläkeikään         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3380:  asti. Vanhuuseläkeiässä perusmäärä muuttuu sa-
3381:  mansuuruiseksi maatalousyrittäjien eläkelain                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3382:  mukaiseksi vanhuuseläkkeeksi ja luopumislisän               ryhtyä,jotta luopumiskorvausta pidettäi-
3383:  maksu pääsääntöisesti lakkaa.                               siin verotuksessa eläketulovähennykseen
3384:     Luopumiskorvaus ei nykyisin oikeuta vero-                oikeuttavana eläketulona?
3385: 
3386:      Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1996
3387: 
3388:                      Liisa Hyssälä /kesk                       Anu Vehviläinen /kesk
3389: 
3390: 
3391: 
3392: 
3393: 260017
3394: 2                                        KK 308/1996 vp
3395: 
3396: 
3397: 
3398: 
3399:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
3400: 
3401:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     miseen tähtääviä sopimuksia valtion ja iäkkäit-
3402: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      ten viljelijöitten välillä. Luopumiskorvausjärjes-
3403: olette 18 päivänä huhtikuuta 1996 päivätyn kir-    telmä on tukimuotoinen maatalouspoliittinen
3404: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   järjestelmä, ja näin ollen se ei oikeuta eläketulo-
3405: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja       vähennykseen kuten eivät tuotannonmuutos-
3406: Liisa Hyssälän ym. näin kuuluvan kirjallisen ky-   sopimuksetkaan.
3407: symyksen n:o 308:                                     Luopumiskorvausjärjestelmän vaikutus jäi
3408:                                                    kaiken kaikkiaan hyvin vähäiseksi. Laki koski
3409:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    vuosina 1993-1995 tapahtuneita luopumisia, ja
3410:        ryhtyä, jotta luopumiskorvausta pidettäi-   lain piiriin tuli yhteensä 650 tilaa ja yhteensä 990
3411:        siin verotuksessa eläketulovähennykseen     isäntää ja emäntää.
3412:        oikeuttavana eläketulona?                      Luopumiskorvauksessa on muihin luopumis-
3413:                                                    järjestelmiin verrattuna lievemmät vaatimukset,
3414:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        mm.luopumiskorvauksen saajalla ei ole ansiotu-
3415: taen seuraavaa:                                    lorajaa ja tuensaaja voi sivuansion lopettaessaan
3416:                                                    saada myös työttömyyspäivärahaa.
3417:    Laki maatalousyrittäjien luopumiskorvauk-          Edellä esitetyn johdosta voidaan todeta, ettei
3418: sista (1330/92) tuli korvaamaan vuoden 1992lo-     ole perusteita muuttaa luopumiskorvauksesta
3419: pussa päättynyttä luopumiseläkejärjestelmää.       annettua lakia siten, että luopumiskorvausta pi-
3420: Luopumiskorvauksen tarkoituksena oli ainakin       dettäisiin verotuksessa eläketulovähennykseen
3421: osittain korvata maataloustuotannon vähentä-       oikeuttavana eläketulona.
3422: 
3423:      Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1996
3424:                                                      Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
3425:                                             KK 308/1996 vp                                             3
3426: 
3427: 
3428: 
3429: 
3430:                                         Tili Riksdagens Talman
3431: 
3432:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       avträdelseersättning är ett jordbrukspolitiskt
3433: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den       stödsystem, vilket innebär att det, liksom pro-
3434: 18 april 1996 till vederbörande medlem av stats-      duktionsändringsavtalen, inte berättigar tili pen-
3435: rådet översänt fö1jande av riksdagsman Liisa          sionsinkomstavdrag.
3436: Hyssälä m.fl. undertecknade spörsmål nr 308:             Verkningarna av systemet med avträdelseer-
3437:                                                       sättning blev allt som allt mycket ringa. Lagen
3438:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        gällde avträdelser åren 1993-1995 och omfatta-
3439:        ta för att avträdelseersättningen i beskatt-   de sammanlagt 650 1ägenheter och 990 husbön-
3440:        ningen skall betraktas som pensionsin-         der och husmödrar.
3441:        komst som berättigar tili pensionsin-             Jämfört med andra avträdelsesystem är kra-
3442:        komstavdrag?                                   ven när det gäller avträdelseersättning lindrigare,
3443:                                                       bl.a. finns det ingen fastställd förvärvsinkomst-
3444:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         gräns för mottagaren av avträdelseersättning och
3445: anföra följande:                                      stödmottagaren kan, när han inte längre har biin-
3446:                                                       komster, få även arbetslöshetsdagpenning.
3447:    Lagen om avträdelseersättning för lantbruks-          Med stöd av det som anförts ovan kan man
3448: företagare (1330/92) ersatte det avträdelsepen-       konstatera att det inte finns några skäl att ändra
3449: sionssystem som upphörde vid utgången av 1992.        Jagen om avträde1seersättning så att avträdelse-
3450: Avsikten med avträdelseersättningen var att åt-       ersättning i beskattningen skulle betraktas som
3451: minstone delvis ersätta sådana avtal mellan sta-      pensionsinkomst som berättigar till pensionsin-
3452: ten och äldre jordbrukare som har tili mål att        komstavdrag.
3453: minska jordbruksproduktionen. Systemet med
3454: 
3455:      Helsingfors den 26 apri1 1996
3456: 
3457:                                                        Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
3458:                                            KK 309/1996 vp
3459: 
3460: Kirjallinen kysymys 309
3461: 
3462: 
3463: 
3464: 
3465:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Veteraanien muistamisesta Suomen itsenäi-
3466:                                       syyden 80-vuotisjuhlallisuuksien yhteydessä
3467: 
3468: 
3469:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
3470: 
3471:    Suomen itsenäistymisestä tulee ensi vuonna        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3472: kuluneeksi 80 vuotta. Tosin Suomi ei ole enää        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3473: itsenäinen maa, mutta muistot elävät. Näissä
3474: muistoissa elävät todennäköisesti myös veteraa-                Onko Hallituksella suunnitelmia sota-
3475: nit, jotka viime sotien aikana kantoivat vastuun            veteraanien erityiseksi muistamiseksi,
3476: maan itsenäisyyden säilymisestä.                            kun maamme ensi vuonna viettää itsenäi-
3477:    Puskaradio on kertonut, että hallitus aikoo              syytensä saavuttamisen 80-vuotisjuhlaa,
3478: muistaa maamme sotaveteraaneja jollakin mer-                ja mikä tällaisen muistamisen sisältö saat-
3479: kittävällä tavalla juhlavuoden kunniaksi.                   taisi olla?
3480:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3481: tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
3482: 
3483:      Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1996
3484: 
3485:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
3486: 
3487: 
3488: 
3489: 
3490: 260017
3491: 2                                          KK 309/1996 vp
3492: 
3493: 
3494: 
3495: 
3496:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
3497: 
3498:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Toimikunnan tarkoituksena on ottaa myös vete-
3499: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        raanien asia huomioon aihetta käsiteltäessä. Juh-
3500: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      lavuoden aikana puolustusvoimat tulee järjestä-
3501: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       mään erilaisia tapahtumia, joihin veteraanikun-
3502: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        taa kutsutaan. Valtakunnallinen tapahtuma ensi
3503: n:o 309:                                             vuonna on mm. veteraanipäivän vietto Kajaanis-
3504:                                                      sa.
3505:           Onko Hallituksella suunnitelmia sota-          Todettakoon, että eri yhteyksissä on ehdotet-
3506:        veteraanien erityiseksi muistamiseksi,        tu veteraanien ylentämistä tulevana juhlavuote-
3507:        kun maamme ensi vuonna viettää itsenäi-       na yhdellä sotilasarvolla. Sotilasarvossa ylentä-
3508:        syytensä saavuttamisen 80-vuotisjuhlaa,       mistä ei kuitenkaan voida pitää ratkaisuna muis-
3509:        ja mikä tällaisen muistamisen sisältö saat-   tettaessa veteraaneja itsenäisyyden juhlavuonna
3510:        taisi olla?                                   1997. Sotilasarvo ei ole tarkoitettu kunnianosoi-
3511:                                                      tuksena käytettäväksi, vaan sen nimenomaisena
3512:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tarkoituksena on osoittaa kunkin asevelvollisen
3513: vasti seuraavaa:                                     sotilaskoulutukseen perustuva käytettävyys so-
3514:                                                      dan ajan tehtävissä. Sen sijaan pidetään tärkeä-
3515:    Puolustusministeriö pitää tärkeänä ja arvok-      nä, että koko veteraanikunnalle, mukaan lukien
3516: kaana asiana sotiemme veteraanien muuttamista        naiset, osoitetaan muilla sopivilla kunnianosoi-
3517: itsenäisyytemme juhlavuonna 1997. Juhlavuo-          tuksilla ja toimenpiteillä kansakunnan kiitolli-
3518: den valtakunnallista viettoa suunnittelemaan on      suus ja arvostus heidän ponnistuksistaan isän-
3519: valtioneuvoston kanslia 5.2.1996 asettanut Suo-      maan hyväksi.
3520: men itsenäisyyden 80-vuotisjuhlatoimikunnan.
3521: 
3522:      Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1996
3523: 
3524:                                                                   Puolustusministeri Anneli Taina
3525:                                              KK 309/1996 vp                                           3
3526: 
3527: 
3528: 
3529: 
3530:                                          Tili Riksdagens Talman
3531: 
3532:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       het. Kommissionen har för avsikt att ta upp
3533: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         också veteranernas sak när ärendet behandlas.
3534: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       Under jubileumsåret kommer försvarsmakten
3535: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr          att arrangera olika slag av evenemang tili vilka
3536: 309:                                                   veterankåren inbjuds. En riksomfattande begi-
3537:                                                        venhet nästa år är bl.a. firandet av veterandagen
3538:           Har Regeringen planer på att särskilt        i Kajana.
3539:        komma ihåg krigveteranerna när vårt                Det kan konstateras att det i olika samman-
3540:        land nästa år firar 80-årsjubileet tili åmin-   hang har framställts förslag om att veteranerna
3541:        nelse av att självständigheten uppnåddes,       under det kommande jubileumsåret skulle befor-
3542:        och vad kan denna hågkomst tänkas in-           dras med en militär grad. Detta förfarande kan
3543:        begripa?                                        dock inte anses vara en lämplig lösning när det
3544:                                                        gäller att uppmärksamma veteranerna under
3545:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          självständighetens jubileumsår 1997. Den militä-
3546: anföra följande:                                       ra graden är inte avsedd att användas som en
3547:                                                        hedersbetygelse, utan uttryckligen för att utvisa
3548:    F örsvarsministeriet anser det vara viktigt och     den enskilda värnpliktigas på militär utbildning
3549: värdefullt att våra krigsveteraner ihågkoms un-        baserade användbarhet i krigstida uppgifter.
3550: der vår självständighets jubileumsår 1997. För         Däremot anses det vara viktigt att hela veteran-
3551: planeringen av de riksomfattande festligheterna        kåren, inklusive kvinnorna, genom andra lämpli-
3552: med anledning av jubileumsåret tillsatte statsrå-      ga hedersbetygelser och åtgärder blir föremål för
3553: dets kansli 5.2.1996 kommissionen för 80-årsju-        nationens tacksamhet och uppskattning för sina
3554: bileet med anledning av Finlands självståndig-         insatser fosterlandet tili fromma.
3555: 
3556:      Helsingforsden 10 maj 1996
3557:                                                                       Försvarsminister Anneli Taina
3558:                                            KK 310/1996 vp
3559: 
3560: Kirjallinen kysymys 310
3561: 
3562: 
3563: 
3564: 
3565:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Pankin asiakkaan kuluttajansuojasta pank-
3566:                                       kipalveluja vähennettäessä
3567: 
3568: 
3569:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
3570: 
3571:    Suomessa kaikki rahaliikenne kulkee pank-            Kansalaiset ovat lainsuojattomia. He ovat
3572: kien kautta. Kansalaiset ovat tiukasti sidotut tä-   pankkien pakkoasiakkaita ilman palveluja.
3573: hän järjestelmään eikä heillä ole muuta mahdol-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3574: lisuutta raha-asioittensa hoitamiseen. Asiassa ei    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3575: ollut mitään huomauttamista silloin, kun pank-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3576: kipalvelut olivat tasokkaita ja jokainen asiakas     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3577: sai pankista palvelun enemmälti jonottamatta.
3578:    Kansalaiset ovat edelleen pankkijärjestelmän                Onko Hallitus huomannut raha-
3579: pakkopaidassa. Palvelujen taso on kuitenkin                 aswtssaan pankkeihin pakkosidotun
3580: muuttunut. Nykyisin asiakas saattaa joutua                  kansan saamien pankkipalvelujen heik-
3581: maksettava lasku kädessä odottamaan vuoro-                  kenemisen, ja
3582: lappunsa kanssa tunninkin, ennen kuin pääsee                   mitä Hallitus aikoo tehdä pankkien
3583: happaman ja ylitöiden rasittaman pankkineidin               veivoittamiseksi huolehtimaan asiakkai-
3584: palveltavaksi. Ellei sitten eteen ilmesty lappu:            densa kohtuullisen nopeasta ja asiallises-
3585: "Viereinen kassa, olkaa hyvä."                              ta palvelusta rahavirtojen vastineena?
3586: 
3587:      Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1996
3588: 
3589:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
3590: 
3591: 
3592: 
3593: 
3594: 260017
3595: 2                                              KK 310/1996 vp
3596: 
3597: 
3598: 
3599: 
3600:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
3601: 
3602:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa               Pankkien sopeutuminen muuttuneeseen toi-
3603: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,             mintaympäristöön ja kannattavuuden paranta-
3604: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           minen edellyttävät kustannusten alentamista, lii-
3605: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-            kakapasiteetin purkua ja uusien tulolähteiden
3606: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen             löytämistä. Pohjaa tulevalle kehitykselle luo las-
3607: n:o310:                                                   keva trendi pankkien liiketappioiden, luottotap-
3608:                                                           pioiden ja järjestämättömien luottojen osalta.
3609:            Onko Hallitus huomannut raha-                  Jatkokehitys riippuu sopeutumisesta kiristynee-
3610:         astmssaan pankkeihin pakkosidotun                 seen kilpailuun ja kokonaistaloudellisesta tilan-
3611:         kansan saamien pankkipalvelujen heik-             teesta.
3612:         kenemisen, ja                                        Pankkikriisi on vaikuttanut pankkijärjestel-
3613:            mitä Hallitus aikoo tehdä pankkien             män rakenteeseen voimakkaasti. Säästöpank-
3614:         veivoittamiseksi huolehtimaan asiakkai-           kien lukumäärä ja merkitys pankkimarkkinoilla
3615:         densa kohtuullisen nopeasta ja asiallises-        on vähentynyt terveimpien säästöpankkien jää-
3616:         ta palvelusta rahavirtojen vastineena?            dessä markkinoille. SYP:n ja KOP:n yhdistämi-
3617:                                                           nen on keskittänyt rahoitussektorin omistusra-
3618:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              kenteita. Pankkitoimipaikkojen määrä on vä-
3619: vasti seuraavaa:                                          hentynyt ja samalla asiakasmäärät pankkitoimi-
3620:                                                           paikkoja kohden ovat nousseet.
3621:    Vuosien 1991 ja 1995 välisenä aikana pankki-              Välttämätöntä pankkitoimipaikkasaneeraus-
3622: toimipaikkojen lukumäärä aleni 3 100 toimipai-            ta helpottaa omalta osaltaan pankkitekniikan
3623: kasta 2 000 toimipaikkaan, postitoimipaikkojen            kehittyminen, esim. puhelinpankkisopimukset ja
3624: määrä 1 000 toimipaikasta 900 toimipaikkaan ja            yksityisasiakkaiden tietokoneyhteydet pankkiin
3625: käteisautomaattien määrä 2 900 automaatista               ovat lisääntyneet. Em. palvelut tulevat myös
3626: 2 400 automaattiin. Pankkien kokopäiväinen                pankeille halvemmiksi, mikä vähentää tarvetta
3627: henkilöstö väheni 47 200 pankkitoimihenkilöstä            nostaa palvelumaksuja.
3628: 32 500 henkilöön. Samanaikaisesti tilisiirtoauto-            Rahoituksen välityksen pankkikeskeisyyttä
3629: maattien lukumäärä kuitenkin kasvoi 700 kap-              on mielestäni jatkossa vähennettävä ja rahoituk-
3630: paleesta 2 200 kappaleeseen. Myös asiakkaan ja            sen välitykseen käytettäviä keinoja monipuolis-
3631: pankin väliset tietoyhteydet lisääntyivät voimak-         tettava.
3632: kaasti. Viime vuonna oli jo 305 200 suorapankki-             Pankkisektorillamme tapahtuvaa kehitystä
3633: sopimusta ja 146 900 kotipäätesopimusta.                  tulee katsoa laajemmasta kuin vain Suomen nä-
3634:    Pankkitoimialan rationalisointi on siis ollut          kökulmasta. Pankkipalveluiden taso Suomessa
3635: nopeaa, mutta samalla myös välttämätöntä.                 kestää hyvin kansainvälisen vertailun. Ruotsissa
3636: Suomi ei voi poiketa kansainvälisestä kehitykses-         ja Norjassa pankeilla on huomattavasti vähem-
3637: tä pankkisektorilla. Valuutta- ja pääomamarkki-           män henkilökuntaa ja konttoreita kuin Suomes-
3638: noiden säännöstelyn purkaminen ja Euroopan                sa. Keveämmästä henkilöstörakenteesta huoli-
3639: yhdentymiskehitys ovat liittäneet kotimaiset ra-          matta naapurimaidemme pankit ovat ilmoitta-
3640: hoitusmarkkinat tiiviisti kehitykseen. Sääntelyn          neet henkilöstön ja kulujen karsimisesta edelleen.
3641: aikaisilta eriytyneiltä ja kilpailulta suojautuneil-         Kauppa- ja teollisuusministeriön vuonna 1994
3642: ta markkinoilta, joilla pankit toimivat tiukan toi-       tekemän Suomea, Ruotsia, Tanskaa, Isoa-Bri-
3643: mialasäätelyn alaisina, on siirrytty kansainvälis-        tanniaa, Ranskaa ja Saksaa koskevan rahoitus-
3644: tyneille, kilpailluille ja ylikapasiteetista kärsiville   palvelututkimuksen mukaan pankkipalveluiden
3645: markkinoille. Ulkomaisten pankkien ja muiden              taso ei eroa vertailumaiden tasosta ja Suomen
3646: rahoitusmarkkinoilla toimivien yritysten etab-            maksuliikennejärjestelmä on tehokas ja nykyai-
3647: loituminen Suomeen ja Euroopan unionin                    kainen. Esim. pankkiautomaattiverkosto ja
3648: alueella ilman kiinteää toimipaikkaa tapahtuva            maksukorttien käyttömahdollisuudet ovat Suo-
3649: palvelujen tarjonta kiristävät edelleen kilpailua.        messa vertailumaiden kärkeä.
3650:                                              KK 310/1996 vp                                             3
3651: 
3652:    Keskivertokuluttajat ovat melko tyytyväisiä         tokorttiyhtiöitä, kauppaa ja rakentajia harkitsee
3653: pankkinsa toimintaan. Kuluttajaviraston palve-         vain 1 %. Haastatelluista 12% pyytäisi tarjousta
3654: lutoimialatutkimuksen mukaan pankkien palve-           sekä pankeista että muilta rahoittajilta. Tutki-
3655: lun nopeutta piti poikkeuksellisen hyvänä tai riit-    muksessa haastateltiin eri puolilla Suomea asu-
3656: tävän hyvänä vuonna 1994 kuluttajista 76% ja           via yli 18-vuotiaita henkilöitä.
3657: vuonna 1995 77%. Palvelun luotettavuuden                   Mitä varsinaiseen kuluttajansuojaan tulee,
3658: osalta luvut olivat vuonna 1994 87% ja vuonna          voidaan todeta, että se on nimenomaan viime
3659: 1995 89 %. Palvelun ammattitaidon osalta luvut         vuosina parantunut esim. takaajan aseman ja
3660: olivat vuonna 1994 90% ja vuonna 1995 93%.             kulutusluottojen osalta. Kysymyksessä tarkoi-
3661: Muihin toimialoihin verrattuna pankit ovat kes-        tettua epäkohtaa voitaisiin paremminkin nimit-
3662: kitasoa heikommat hintatasossa, hintatiedoissa,        tää jonotuksesta johtuvaksi epämukavuudeksi,
3663: palvelunopeudessa ja aukioloajoissa. Palveluku-        joka on aiheutunut pääasiassa toteutettujen fuu-
3664: va ei kuitenkaan ole muuttunut vuosien 1994 ja         sioiden johdosta. Edellä esitettyjen tutkimus-
3665: 1995 välillä.                                          tulosten johdosta on perusteltua olettaa, että
3666:    Suomen Pankkiyhdistyksen tekemän 19.2.-             pankkien asiakkaat ovat melko tyytyväisiä
3667: 13.3.1996 aikana tehdyn tutkimuksen mukaan             pankkiensa toimintaan. Viime aikoina mahdol-
3668: 90 % haastatelluista on tyytyväisiä pääasiallisen      lisesti koetun epämukavuuden voidaan olettaa
3669: pankkinsa suhtautumiseen yksityisasiakkaisiin.         olevan luonteeltaan väliaikaista.
3670: Muutosta viime vuosina ei juuri ole tapahtunut.            Selvää kuitenkin on, että pankkitoimialan ra-
3671: Vuonna 1992luku oli 89%. Samanaikaisesti on            tionalisointi on kannattavuus- ja kilpailusyistä
3672: havaittavissa, että haastateltujen talouksien riip-    edelleen välttämätöntä, jotta pankkikriisi saatai-
3673: puvuus pankeista on vähenemässä. Vuonna 1992           siin lopullisesti hoidetuksi ja pankkituen tarve
3674: 49 %haastatelluista katsoi, että heidän talouten-      katkaistuksi. Samalla vähenee myös pankkien
3675: sa riippuvuus pankeista vähenee ja vuonna 1996         tarve nostaa palvelumaksuja.
3676: jo 53 %. Haastatelluista 34 %kysyisi säästämistä           Pankit tekevät toimintaansa koskevat pää-
3677: tai sijoittamista harkitessaan tarjouksen vain         tökset liiketaloudellisin perustein. Pankkien tar-
3678: omalta pankiltaan, 29 % useista pankeista ja           joamien palveluiden laatu on tärkeä kilpailu-
3679: 30 %sekä pankeista että muista sijoituspalveluja       tekijä. Markkinat eli asiakkaat ratkaisevat, min-
3680: tarjoavista yrityksistä. Haastatelluista 3 % har-      kä pankin palveluita he haluavat käyttää. Mark-
3681: kitsisi muita sijoituspalveluja tarjoavia yrityksiä.   kinataloudessa viranomaisten tehtävä on luoda
3682: Lainanottoa harkittaessa 38 % haastatelluista          pankkien toimintapuitteet ja pyrkiä edistämään
3683: pyytäisi tarjouksen vain omasta pankistaan ja          kilpailua, millä on myönteinen vaikutus palvelui-
3684: 40 %useista pankeista. Muita rahoittajia eli luot-     den laatuun.
3685:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1996
3686: 
3687:                                                                                   Ministeri Arja Alho
3688: 4                                            KK 310/1996 vp
3689: 
3690: 
3691: 
3692: 
3693:                                          Tili Riksdagens Talman
3694: 
3695:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          För att bankerna skall kunna anpassa sig till
3696: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         de förändrade verksamhetsförhållandena och
3697: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       förbättra sin lönsamhet måste kostnaderna sän-
3698: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr          kas, överkapaciteten avvecklas och nya inkomst-
3699: 310:                                                   källor upptäckas. Den nedåtgående trenden i
3700:                                                        bankernas rörelseförluster, kreditförluster och
3701:           Har Regeringen lagt märke till försäm-       oreglerade krediter bildar grunden för den kom-
3702:        ringen i den service bankerna erbjuder det      mande utvecklingen. Den fortsatta utvecklingen
3703:        finska folket som i sina penningärenden         är beroende av anpassningen tili den allt hårdare
3704:        är tvingade att anlita bankerna och             konkurrensen och på det samhällsekonomiska
3705:           vad ämnar Regeringen göra för att för-       läget.
3706:        plikta bankerna att sörja för att deras            Bankkrisen har haft en kraftig inverkan på
3707:        kunder får en relativt snabb och saklig         banksystemets struktur. Sparbankernas antal
3708:        service i utbyte mot penningströmmarna?         och betydelse på bankmarknaden har minskat
3709:                                                        och endast de sparbanker som haft den sundaste
3710:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ekonomin har blivit kvar på marknaden. Sam-
3711: anföra följande:                                       manslagningen av FBF och KOP har koncentre-
3712:                                                        rat ägarstrukturen inom den finansiella sektorn.
3713:    Mellan år 1991 och 1995 minskade antalet            Bankkontorens antal har minskat samtidigt som
3714: bankexpeditioner från 3 100 till 2 000, antalet        de enskilda kontorens kundantai har ökat.
3715: postexpeditioner från 1 000 tili 900 och antalet          Den utvecklade banktekniken underlättar på
3716: kontantautomater från 2 900 tili 2 400. Banker-        sitt sätt den ofrånkomliga banksaneringen. Bl.a.
3717: nas heltidsanställda personai minskade från            telefonbanksavtal och upprättandet av dataför-
3718: 47 200 bankfunktionärer tili 32 500. Samtidigt         bindelser mellan bankerna och deras privatkun-
3719: ökade emellertid antalet betalautomater från 700       der har ökat. Detta slag av tjänster blir också
3720: stycken tili 2 200. Också datakommunikationen          biliigare för bankerna, vilket gör att behovet att
3721: mellan kunderna och bankerna ökade kraftigt.           höja bankavgifterna minskar.
3722: Redan i fjol uppgick antalet direktbanksavtal tili         Koncentrationen av finansiell förmedling tili
3723: 305 200 och antalet avtal om hemdatorförbindel-        bankerna bör enligt min mening minska i framti-
3724: se tili 146 900.                                       den och metoderna för finansiell förmedling bör
3725:    Rationaliseringen inom banksektorn har allt-        göras mera mångsidiga.
3726: så varit snabb, men samtidigt också ofrånkomlig.           Utvecklingen inom banksektorn i vårt land
3727: Finland kan inte göra avsteg från den internatio-      måste ses i ett vidare perspektiv och inte enbart ur
3728: nella utvecklingen inom banksektorn. Den slopa-        Finlands synvinkel. Bankservicenivån i Finland
3729: de regleringen av valuta- och kapitalmarknader-        står sig väl vid en internationell jämförelse.
3730: na och den europeiska integrationen har nära           Svenska och norska banker har betydligt fårre
3731: förbundit den inhemska finansmarknaden med             anställda och kontor än de finska bankerna.
3732: utvecklingen. Det har skett en övergång från den       Trots den mindre personalstyrkan uppger ban-
3733: tidigare, reglerade marknaden som var avskär-          kerna i våra grannländer att personalen och ut-
3734: mad och skyddad från konkurrens, och där ban-          gifterna skall minskas ytterligare.
3735: kerna arbetade under en noggrann branschregle-             Enligt den undersökning gällande finansiella
3736: ring, tili en internationaliserad marknad som          tjänster i Finland, Sverige, Danmark, Storbritan-
3737: präglas av konkurrens och överkapacitet. Eta-          nien, Frankrike och Tyskland som handels- och
3738: bleringen av utländska banker och andra finans-        industriministeriet Iät göra 1994 skiljer sig inte
3739: marknadsföretag i Finland och det utbud av             bankservicenivån från nivån i de nämnda länder-
3740: tjänster inom Europeiska unionen som inte krä-         na och Finlands betalningsrörelsesystem är ef-
3741: ver något fast verksamhetsställe leder tili att kon-   fektivt och modernt. Bl.a. då det gäller bankauto-
3742: kurrensen hårdnar.                                     matnätet och möjligheterna att använda betal-
3743:                                             KK 310/1996 vp                                              5
3744: 
3745: kort var Finland bland de främsta av de Iänder        banken och 40 % från flera banker. Andra finan-
3746: som jämfördes.                                        siärer, såsom kreditkortsbolag, affårer och bygg-
3747:     Den genomsnittliga konsumenten är ganska          nadsentreprenörer, övervägdes enbart av 1 %.
3748: nöjd med den verksamhet hans bank bedriver.           Av de intervjuade skulle 12% begära offert från
3749: Enligt konsumentverkets undersökning av servi-        såväl banken som andra finansiärer. 1 undersök-
3750: cebranschen ansåg 76% av konsumenterna 1994           ningen deltog 18 år fyllda personer i o1ika delar
3751: och 77% av konsumenterna 1995 att bankservi-          avlandet.
3752: cen var anmärkningsvärt snabb eller tillräckligt         Beträffande det egentliga konsumentskyddet
3753: snabb. Beträffande banktjänsternas tillförlitlig-     kan det konstateras att detta uttryckligen har
3754: het var siffrorna 87% år 1994 och 89% år 1995.        förbättrats under de senaste åren, t.ex. då det
3755: Då det gällde personalens yrkesskicklighet var        gäller borgensmännens ställning och konsum-
3756: siffrorna 90% år 1994 och 93% år 1995. 1 jäm-         tionskrediter. De olägenheter som avses i spörs-
3757: förelse med andra branscher låg bankerna under        målet kunde kanske närmare kallas obehag tili
3758: genomsnittet i fråga om prisnivå, prisuppgifter,      följd av köande, vilket tili största delen föranleds
3759: betjäningshastighet och öppettider. Servicepro-       av de fusioner som genomförts. Med anledning
3760: filen har emellertid inte ändrats från 1994 tili      av de undersökningsresultat som presenteras
3761: 1995.                                                 ovan kan man helt motiverat anta att bank-
3762:     En1igt en undersökning som Bankföreningen i       kunderna är ganska nöjda med den verksamhet
3763: Finland rflät utföra 19.2-13.3.1996 är 90% av         bankerna bedriver. Det obehag som möjligen
3764: de intervjuade nöjda med hur den bank de i            upplevts under den senaste tiden kan antas vara
3765: huvudsak anlitar förhåller sig till sina privatkun-   av övergående natur.
3766: der. Någon nämnvärd förändring har inte skett            Det står emellertid klart att en ytterligare ra-
3767: under de senaste åren. År 1992 var andelen 89 %.      tionalisering av bankväsendet av lönsamhetsskäl
3768: Samtidigt kan det noteras att man i de hushåll        och konkurrensbetingade orsaker är ofrånkom-
3769: som deltog i intervjun inte längre anser sig vara     lig för att bankkrisen skall kunna anses vara
3770: lika beroende av bankerna som tidigare. År 1992       slutgiltigt överstånden och för att behovet av
3771: ansåg 49% av de intervjuade att deras ekonomis-       bankstöd skall falla bort. Samtidigt minskar ock-
3772: ka beroende av bankerna minskar, och år 1996          så bankernas behov av att höja serviceavgifterna.
3773: var andelen redan uppe i 53 %. 1fråga om sparan-         Bankerna fattar beslut rörande sin verksam-
3774: de och investeringar skulle 34% av de intervjua-      het på företagsekonomiska grunder. Kvaliteten
3775: de begära offert enbart från den egna banken,         på de tjänster bankerna erbjuder är en viktig
3776: 29 % från flera banker och 30% från såväl ban-        konkurrensfaktor. Marknaden, d.v.s. kunderna,
3777: ker som andra företag som erbjuder investerings-      avgör vilka banktjänster som utnyttjas. 1 en
3778: tjänster. Av de intervjuade övervägde 3 % att         marknadsekonomi är myndigheternas uppgift
3779: anlita andra företag som erbjuder investerings-       att skapa ramarna för bankernas verksamhet och
3780: tjänster. Vid planeringen av lån skulle 38% av de     sträva tili att främja konkurrensen, vilket har en
3781: intervjuade begära offert enbart från den egna        positiv inverkan på tjänsternas kvalitet.
3782:      Helsingfors den 13 maj 1996
3783: 
3784:                                                                                   Minister Arja Alho
3785:                                             KK 311/1996 vp
3786: 
3787: Kirjallinen kysymys 311
3788: 
3789: 
3790: 
3791: 
3792:                                    Matti Vanhanen /kesk: Palveluiden saatavuuden turvaamisesta
3793:                                       Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella
3794: 
3795: 
3796:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
3797: 
3798:    Erikoissairaanhoitolain perusteella Uudelle-       esimerkiksi Itä-Uudenmaan kunnissa vmnnyt
3799: maalle perustettiin Helsinkiin oma sairaanhoito-      halu perustaa Itä-Uudellemaalle oma sairaan-
3800: piiri ja muulle Uudellemaalle oma piirinsä. Li-       hoitopiirinsä, jotta alue saisi oikeutta.
3801: säksi Helsingin yliopistollinen keskussairaala jat-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3802: kaa omana yksikkönään.                                tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3803:    Läänin alueella on selvitysten mukaan ylika-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3804: pasiteettia erikoissairaanhoidon puolella. Teh-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3805: dyt esitykset erikoissairaanhoidon supistuksista
3806: ovat herättäneet pääkaupunkiseudun ulkopuoli-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3807: sella Uudellamaalla voimakasta kritiikkiä, kos-              ryhtyä, että Uudellemaalle saataisiin sel-
3808: ka karsinnat suuntautuvat etupäässä läänin reu-              lainen sairaanhoitopiirijako, jossa ääni-
3809: na-alueille. Keskustelussa on esitetty mm. usei-             valtasuhteet olisi tasapainoisemmin jaet-
3810: den synnytyssairaaloiden lopettamista ja Kilja-              tu kuntien kesken kuin nykyisessä Uu-
3811: van sairaalan erikoissairaanhoidon lopettamista.             denmaan sairaanhoitopiirissä ja sitä
3812: Alueen kunnissa vallitsee syvä huoli siitä, että             kautta turvattaisiin mm. synnytystoimin-
3813: pääkaupunkiseudun suurten kaupunkien ääni-                   nassa riittävä alueellinen palvelutaso ja
3814: valta piirissä jättää muiden kuntien mielipiteet             Kiljavan sairaalan erikoissairaanhoidon
3815: varjoonsa. Oireena tilanteen vakavuudesta on                 jatkuminen?
3816: 
3817:      Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1996
3818: 
3819:                                          Matti Vanhanen /kesk
3820: 
3821: 
3822: 
3823: 
3824: 260017
3825: 2                                           KK 311/1996 vp
3826: 
3827: 
3828: 
3829: 
3830:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
3831: 
3832:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        puuttumisen keskeisenä syynä siihen, ettei toi-
3833: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         menpideohjelma vielä ole toteutunut.
3834: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Toimenpideohjelmassa esitetään uudelleen-
3835: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti            järjestelyjä, joiden tuloksena erikoissairaanhoi-
3836: Vanhasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         don kustannustasoa voidaan alentaa noin 20
3837: n:o311:                                               prosenttia vuoden 1993 tasosta eli 800 miljoonaa
3838:                                                       markkaa vuoden 2000 loppuun mennessä. Tästä
3839:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        noin puolet on aikaansaatavissa vähentämällä
3840:        ryhtyä, että Uudellemaalle saataisiin sel-     Uudenmaan erikoissairaanhoidon sairaansijoja
3841:        lainen sairaanhoitopiirijako, jossa ääni-      900-1 000 sairaansijalla. Ohjelma sisältää myös
3842:        valtasuhteet olisi tasapainoisemmin jaet-      muita jäljempänä mainittuja uudelleenjärjestely-
3843:        tu kuntien kesken kuin nykyisessä Uu-          jä. On huomattava, että nämä voidaan toteuttaa
3844:        denmaan sairaanhoitopiirissä ja sitä           siten, että potilaiden tarvitsemien palveluiden
3845:        kautta turvattaisiin mm. synnytystoimin-       laatu ja saatavuus eivät huonone. Eräiden toi-
3846:        nassa riittävä alueellinen palvelutaso ja      mintojen kuten synnytysten kohdalla voidaan
3847:        Kiljavan sairaalan erikoissairaanhoidon        katsoa myös potilasturvallisuuden parantuvan.
3848:        jatkuminen?                                        Valtioneuvosto hyväksyi 3.4.1996 sosiaali- ja
3849:                                                       terveydenhuollon       järjestämisestä    vuosina
3850:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          199fr-1999 valtakunnalliseen suunnitelmaan
3851: vasti seuraavaa:                                      uuden kohdan erikoissairaanhoidon työnjaosta
3852:                                                       Uudenmaan läänissä. Sen mukaan " ... muun
3853:     Uudenmaan erikoissairaanhoidon ylikapasi-         muassa rinnakkaisia ja päällekkäisiä toimintoja
3854: teettija päällekkäisyydet muun terveydenhuolto-       yhdistetään tai lopetetaan ja toimintakäytäntöjä
3855: järjestelmän kanssa ovat hyvin tiedossa. Tervey-      uudistetaan Helsingin yliopistollisessa keskus-
3856: denhuollon toimivuutta ja kustannuksia arvioi-        sairaalassa (HYKS) sekä Helsingin ja Uuden-
3857: taessa tulee huomioida koko palvelujärjestelmä.       maan sairaanhoitopiireissä. Toimenpiteet on tar-
3858: Kuntatason perusterveydenhuolto ja sosiaalipal-       koitus kohdistaa muun muassa tuki- ja oheispal-
3859: velut muodostavat koko järjestelmän kivijalan,        veluihin, päivystys- ja synnytystoimintoihin sekä
3860: jota sairaanhoitopiirien ja Helsingin yliopistolli-   toimintaprosessien ja hoitokäytäntöjen uudista-
3861: sen keskussairaalan tuottamat erikoissairaan-         miseen. Toimenpideohjelman toteuttamiseksi on
3862: hoidon palvelut tukevat. Kelan subventoimat           tarpeen laatia HYKSin, Helsingin sairaanhoito-
3863: yksityinen terveydenhuolto ja työterveyshuolto        piirin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kesken
3864: täydentävätjulkisesti tuotettuja palveluja. Palve-    Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta an-
3865: lujen tuottajien työnjaon epäselvyyden takia po-      netun lain 2 §:n 2 momentissa tarkoitettu sopi-
3866: tilasvirrat eivät ole Uudellamaalla hallinnassa.      mus. Jos sopimusta ei ole laadittu 31.10.1996
3867: Oman terveyskeskuksen tutkimus- ja hoitomah-          mennessä, valtioneuvosto ryhtyy toimenpiteisiin
3868: dollisuudet eivät tule riittävästi huomioon ote-      sopimusriidan ratkaisemiseksi."
3869: tuiksi ja kunnat saavat maksaa tämän kalliina             Uudelleenjärjestelyt edellyttävät todetun yli-
3870: erikoissairaanhoidon kustannuksina.                   kapasiteetin purkamista. Sosiaali- ja terveysmi-
3871:     Sosiaali- ja terveysministeriö antoi Uuden-       nisteriö katsoo, että kunnallisilla päättäjillä on
3872: maan lääninhallituksen kuntapalvelujohtaja            parhaat edellytykset ratkaista ja sopia, miten
3873: Esko Hännisen ja Kansanterveyslaitoksen yli-          Uudenmaan erikoissairaanhoidon ylikapasitee-
3874: johtaja Jussi Huttusen tehtäväksi selvittää, mil-     tin purkaminen käytännössä toteutetaan. Tarvit-
3875: laisia tuloksia 31.8.1994 päivätyssä Uudenmaan        taessa ministeriö puuttuu asiaan valtioneuvoston
3876: läänin erikoissairaanhoidon toimenpideohjel-          päätöksen mukaisesti.Tärkeintä on, että läänin
3877: massa tehtyjen ehdotustenjatkovalmistelussa on        asukkaat saavat tarvitsemansa terveyspalvelut
3878: saavutettu. Selvitysmiehet pitävät toimenpide-        nykyistä laadukkaammin, mutta kohtuullisin
3879: ohjelmaa edelleen toteuttamiskelpoisena. He nä-       kustannuksin.
3880: kevät kattavan yhteistyö- ja työjakosopimuksen
3881:      Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1996
3882: 
3883:                                                                     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
3884:                                             KK 311/1996 vp                                             3
3885: 
3886: 
3887:                                         Tili Riksdagens Talman
3888: 
3889:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      grammet ännu inte har fullföljts är att det inte
3890: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        finns något heltäckande avtal om samarbete och
3891: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      arbetsfördelning.
3892: man Matti Vanhanen undertecknade spörsmål                1 åtgärdsprogrammet föreslås omorganise-
3893: nr311:                                                ringar genom vilka kostnadsnivån för den speci-
3894:                                                       aliserade sjukvården kan sänkas med ca 20 %
3895:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        från 1993 års nivå, dvs. med 800 milj. mk före
3896:        ta för att Nyland skall få en sådan indel-     utgången av år 2000. Hälften härav kan åstad-
3897:        ning i sjukvårdsdistrikt att rösträttsför-     kommas genom att bäddplatserna inom Nylands
3898:        hållandet är jämnare fördelat bland kom-       sjukvårdsdistrikt minskas med 900-1 000 bädd-
3899:        munerna än i det nuvarande Nylands             platser. Programmet omfattar också andra ne-
3900:        sjukvårdsdistrikt och att man på detta         dan nämnda omorganiseringar. Man bör märka
3901:        sätt kunde trygga en tillräcklig regional      att dessa kan genomföras utan att kvaliteten på
3902:        servicenivå bl.a. inom förlossningsverk-       och tiligången tili den service som patienterna
3903:        samheten och en fortsatt specialiserad         behöver försämras. 1 fråga om vissa funktioner,
3904:        sjukvård vid Kiljava sjukhus?                  såsom förlossningar, kan man anse att patient-
3905:                                                       tryggheten förbättras.
3906:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            Statsrådet godkände den 3 april 1996 i den
3907: anföra följande:                                      riksomfattande planen för anordande av social-
3908:                                                       och hälsovården åren 1996-1999 en ny punkt
3909:     Överkapaciteten på specialiserad sjukvård         som gäller arbetsfördelningen inom den speciali-
3910: och överlappningarna med det övriga hälso- och        serade sjukvården i Nylands Iän. Enligt den
3911: sjukvårdssystemet i Nyland känner alla tili. När      "skall bl.a. parallella och överlappande funktio-
3912: man bedömer funktionsdugligheten och kostna-          ner sammaslås eller upphöra och verksamhets-
3913: derna för hälso- och sjukvården bör man beakta        praxisen revideras vid Helsingfors universitets-
3914: hela servicesystemet. Primärvården och social-        centralsjukhus (HUCS) samt inom Helsingfors
3915: servicen på kommunal nivå bildar den grund i          och Nylands sjukvårdsdistrikt. A vsikten är att
3916: hela systemet som stöds a v de specialiserade sjuk-   åtgärderna bl.a. skall inriktas på stöd- och kring-
3917: vårdstjänster som sjukvårdsdistrikten och Hel-        service,jour- och förlossningsfunktioner samt på
3918: singfors universitetscentralsjukhus producerar.       en revidering av verksamhetsprocesserna och
3919: Den privata hälso- och sjukvården och företags-       vårdpraxisen. För genomförandet av åtgärds-
3920: hälsovården, vilka subventioneras av FPA, kom-        programmet är det nödvändigt att ingå ett sådant
3921: pletterar den service som produceras offentligt.      avtal mellan HUCS, Helsingfors sjukvårdsdi-
3922: På grund av oklarheter i arbetsfördelningen           strikt och Nylands sjukvårdsdistrikt som avses i
3923: bland dem som producerar service är patient-          2 § 2 mom. lagen om Helsingfors universitets-
3924: strömmarna i Nyland inte under kontroll. Un-          sjukhus. Om avtalet inte har ingåtts före
3925: dersöknings- och vårdmöjligheterna vid den            31.10.1996 vidtar statsrådet åtgärder för att av-
3926: egna hälsovårdscentralen beaktas inte tillräckligt    göra avtalstvisten."
3927: och kommunerna får betala dettai form av höga            Omorganiseringen förutsätter att den konsta-
3928: kostnader för den specialiserade sjukvården.          terade överkapaciteten upphävs. Social- och häl-
3929:     Social- och hälsovårdsministeriet gav i upp-      sovårdsministeriet anser att de kommunala be-
3930: drag åt direktören för kommuntjänster Esko            slutsfattarna har de bästa förutsättningarna att
3931:  Hänninen vid länsstyrelsen i Nylands Iän och         avgöra och komma överens om hur upphävandet
3932:  Folkhälsoinstitutets överdirektör Jussi Huttu-       av överkapaciteten inom den specialiserade sjuk-
3933:  nen att reda ut hurdana resultat som uppnåtts vid    vården i Nyland skall genomföras i praktiken.
3934:  den fortsatta beredningen av de förslag som          Vid behov vidtar ministeriet åtgärder i frågan i
3935:  framställdes i åtgärdsprogrammet för den specia-     enlighet med statsrådets beslut. Det viktigaste är
3936:  liserade sjukvården i Nylands Iän av den 31 au-      dock att invånarna i länet får den hälsovårdsser-
3937:  gusti 1994. Utredningsmännen anser att åtgärds-      vice som de behöver på ett kvalitativt bättre sätt
3938:  programmet fortfarande är värt att fullfölja. De     än för närvarande, men tili skäliga kostnader.
3939:  anser att den främsta orsaken tili att åtgärdspro-
3940: 
3941:      Helsingfors den 10 maj 1996
3942: 
3943:                                                                     Minister Terttu Huttu-Juntunen
3944:                                            KK 312/1996 vp
3945: 
3946: Kirjallinen kysymys 312
3947: 
3948: 
3949: 
3950: 
3951:                                   Maija-Liisa Veteläinen /kesk ym.: Tilapäisesti vieraalla paikkakun-
3952:                                      nalla asuvan henkilön asumiskustannuksista
3953: 
3954: 
3955:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
3956: 
3957:    Monet ihmiset ovatjoutuneet koulutuksen tai       mattavia valtiontaloudellisia vaikutuksia, mutta
3958: työnsaantimahdollisuuksien takia tilapäisesti        yksilön kannalta ratkaisulla olisi olennaista mer-
3959: muuttamaan suurkaupunkeihin tai maakunta-            kitystä.
3960: keskuksiin. Siksi nämä tilapäiset muuttajat ovat        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3961: yleensä vuokranneet asunnon oleskelupaikka-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
3962: kunnalta. Koska ko. henkilöillä on usein vaki-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3963: nainen asunto varsinaisella kotipaikkakunnalla,      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3964: ovat asumismenot nousseet mainitunlaisissa ta-
3965: pauksissa kohtuuttoman suuriksi.                                Aikooko Hallitus helpottaa tilapäises-
3966:    Muuttajien yleensä taloudellisesti tiukkaa elä-          ti vieraalla paikkakunnalla vuokra-asun-
3967: mäntilannetta helpottamaan tarvittaisiin jotain             nossa asuvan henkilön asemaa esimer-
3968: pehmennyskeinoa. Yksi mahdollisuus olisi                    kiksi niin, että tietyn määrän maksetuista
3969: myöntää esim. tietyn suuruinen verovähennysoi-              vuokrista voisi vähentää verotuksessa?
3970: keus maksetuista vuokrista. Tällä ei liene huo-
3971: 
3972:      Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1996
3973: 
3974:                     Maija-Liisa Veteläinen /kesk              Vuokko Rehn /kesk
3975: 
3976: 
3977: 
3978: 
3979: 260017
3980: 2                                           KK 312/1996 vp
3981: 
3982: 
3983: 
3984: 
3985:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
3986: 
3987:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        not. Muutoin oikeuskäytännössäkin on katsot-
3988: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tu, että toisella paikkakunnalla olevasta asun-
3989: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       nosta aiheutuneet menot ovat vähennyskelvotto-
3990: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Maija-Lii-       mia elantomenoja. Siten esimerkiksi verovelvol-
3991: sa Veteläisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-     linen, jolla oli vakituinen asunto ja työpaikka
3992: myksen n:o 312:                                       toisella paikkakunnalla, ei saanut vähentää aus-
3993:                                                       kultointiajalta vieraalla paikkakunnalla olevasta
3994:            Aikooko Hallitus helpottaa tilapäises-     asunnosta aiheutuvia menoja (KHO 1983 T
3995:        ti vieraalla paikkakunnalla vuokra-asun-       5005). Myöskään verovelvollinen,jolla oli puoli-
3996:        nossa asuvan henkilön asemaa esimer-           sonsa kanssa yhteinen asunto toisella paikka-
3997:        kiksi niin, että tietyn määrän maksetuista     kunnalla, ei saanut vähentää määräaikaisen toi-
3998:        vuokrista voisi vähentää verotuksessa?         men hoitamisen ajalta vieraalla paikkakunnalla
3999:                                                       asumisesta aiheutuvia menoja. Korkein hallinto-
4000:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          oikeus perusteli päätöstään (KHO 1984 II 574)
4001: vasti seuraavaa:                                      sillä, että kun verovelvollinen oli vuoden ajan
4002:                                                       päätoimena hoitanut määräaikaista tointa ole-
4003:    Verotuksessa tulonhankkimisesta ja säilyttä-       matta samanaikaisesti muualla toimessa, työ-
4004: misestä aiheutuneet menot ovat vähennyskelpoi-        paikkakunnan asunnosta aiheutuneet vuokra-
4005: sia. Sitä vastoin elantomenot ovat vähennyskel-       menot olivat verotuksessa vähennyskelvottomia
4006: vottomia. Tyypillisiä elantomenoja ovat verovel-      elantomenoja.
4007: vollisen asumisesta johtuvat menot kuten asun-            On tärkeää säilyttää periaate, että elantome-
4008: non vuokra. Siten yleensä toisella paikkakunnal-      noja ei vähennetä verotuksessa. Oikeuskäytän-
4009: la olevasta asunnosta aiheutuvia menoja ei ole        nön mukaan vieraalla paikkakunnalla olevasta
4010: saanut vähentää verotuksessa.                         asunnosta aiheutuneita menoja voidaan tietyissä
4011:    Oikeuskäytännössä on kuitenkin eräissä tilan-      oloissa pitää tulon hankkimisesta aiheutuvina
4012: teissa katsottu, että vieraalla paikkakunnalla ole-   menoina. Muutoin on oikeuskäytäntännössäkin
4013: vasta asunnosta aiheutuneet menot ovat tulon-         pidetty vieraalla paikkakunnalla olevasta asun-
4014: hankkimisesta aiheutuneita menoja. Näin on            nosta aiheutuvia menoja elantomenoina. Nyky-
4015: katsottu KHO:n päätöksessä 1982 T 5531. Ta-           tilanne on tyydyttävä: vuokramenojen laaja ve-
4016: pauksessa verovelvollisella oli vakituinen työ-       rovähennysoikeus saattaisijohtaa myös huomat-
4017: paikka toisella paikkakunnalla, jossa oli myös        taviin verotulojen menetyksiin, sillä yksittäinen
4018: hänen perheensä vakituinen koti. Hänet oli mää-       vähennys voisi olla varsin huomattava. Hallitus
4019: rätty toiselle paikkakunnalle hoitamaan viransi-      katsookin, että elantomenojen ja tulonhankki-
4020: jaisuutta määräajaksi. Näissä oloissa verovelvol-     mismenojen välistä rajaa ei ole syytä muuttaa
4021: linen sai vähentää viransijaisuuspaikkakunnalla       lainsäädäntöteitse.
4022: sijaitsevasta asunnosta aiheutuneet vuokrame-
4023: 
4024:      Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1996
4025: 
4026:                                                                                 Ministeri Arja Alho
4027:                                              KK 312/1996 vp                                               3
4028: 
4029: 
4030: 
4031: 
4032:                                           Tili Riksdagens Talman
4033: 
4034:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            det även i rättspraxis ansetts att kostnaderna för
4035: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande             en bostad på annan ort är 1evnadskostnader som
4036: medlem av statsrådet översänt fö1jande av riks-         inte är avdragsgilla. Därmed fick t.ex. en skatt-
4037: dagsman Maija-Liisa Veteläinen m.fl. under-             skyldig, som hade sin varaktiga bostad och ar-
4038: tecknade spörsmål nr 312:                               betsplats på annan ort inte dra av hyreskostna-
4039:                                                         derna för bostaden på den ort där han auskulte-
4040:           Ämnar Regeringen underlätta förhå1-           rade (HFD 1983 T 5005). lnte heller fick en
4041:        1andena för personer som tillfålligt bor i       skattskyldig som tillsammans med sin make hade
4042:        hyresbostad på främmande ort, t.ex. på så        en gemensam bostad på annan ort dra av boende-
4043:        sätt att en viss del av de beta1da hyrorna       kostnaderna för den tid han bodde på främman-
4044:        kunde dras av i beskattningen?                   de ort för att sköta ett arbete för viss tid. Högsta
4045:                                                         förvaltningsdomstolen motiverade sitt utslag
4046:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           (HFD 1984 II 574) med att den skattskyldige
4047: anföra fö1jande:                                        hade skött arbetet på heltid under ett års tid utan
4048:                                                         att samtidigt ha något arbete annanstans, varvid
4049:    Utgifterna för inkomstens förvärvande och            hyresutgifterna för boendet på den ort där ar-
4050: bibehållande är avdragsgilla i beskattningen.           betsplatsen låg var 1evnadskostnader som inte
4051: Däremot kan inte levnadskostnaderna dras av i           kunde dras av i beskattningen.
4052: beskattningen. Typiska levnadskostnader är ut-             Det är viktigt att hålla fast vid principen att
4053: gifter för den skattskyldiges boende, såsom bo-         levnadskostnader inte kan dras av i beskattning-
4054: stadshyra. Därmed har man i beskattningen i             en. Enligt rättspraxis kan utgifterna för en bostad
4055: allmänhet inte fått dra av utgifter som föran1eds       på främmande ort under vissa förhållanden anses
4056: av en bostad på annan ort.                              vara utgifter för inkomstens förvärvande. 1 öv-
4057:    1 rättspraxis har dock i vissa fall ansetts att de   rigt har utgifterna för en bostad på främmande
4058: utgifter som föranletts a v en bostad på främman-       ort också i rättspraxis ansetts vara 1evnadskost-
4059: de ort har utgjort utgifter för inkomstens förvär-      nader. Denna situation är tillfredsställande: en
4060: vande. Detta gäller t.ex. HFD:s uts1ag 1982 T           vidsträckt rätt att dra av hyresutgifter i beskatt-
4061: 5531. 1 detta fall hade den skattsky1dige sin sta-      ningen kunde leda tili betydande minskningar i
4062: digvarande arbetsplats på en ort där också hans         skatteinkomsterna, eftersom ett enskilt avdrag
4063: familj hade sitt stadigvarande hem. Han blev            kunde vara ganska stort. Regeringen anser såle-
4064: förordnad att sköta ett tidsbundet vikariat på          des att det inte är skäl att 1agstiftningsvägen änd-
4065: annan ort. Under dessa förhållanden fick den            ra gränsdragningen mellan levnadskostnader
4066: skattskyldige dra av hyresutgifterna för bostaden       och utgifter för inkomstens förvärvande.
4067: på den ort där han skötte vikariatet. 1 övrigt har
4068: 
4069:      Helsingforsden 10 maj 1996
4070: 
4071:                                                                                     Minister Arja Alho
4072:                                             KK 313/1996 vp
4073: 
4074: Kirjallinen kysymys 313
4075: 
4076: 
4077: 
4078: 
4079:                                    Hannu Takkula /kesk: VR:n matkustusalennuksia koskevan etui-
4080:                                       suuden laajentamisesta koskemaan työttömyyseläkeläisiä
4081: 
4082: 
4083:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
4084: 
4085:    Valtionrautatiet muodostavat erään keskei-         paikka on työttömyyseläkkeellä olevien ihmisten
4086: simmän osan joukkoliikenteestämme. Tällä het-         kohtelussa. Tällä hetkellä työttömyyseläkkeellä
4087: kellä rataverkkomme on vielä varsin kattava ja        olija ei saa VR:ltä samaa etua matkustamiseen
4088: hyväkuntoinen, joten VR:n palveluista pääsevät        kuin työkyvyttömyyseläkkeellä oleva tai yli 65-
4089: osallisiksi kohtuullisen hyvin myös haja-asutus-      vuotias eläkeläinen. Uskon, että kysymyksessä
4090: seudulla asuvat ihmiset, lukuun ottamatta aivan       on kömmähdys, mikä tultaneen pikaisesti kor-
4091: pohjoisin ta Suomea. VR on myös kompensoinut          jaamaan, muttajuuri sen vuoksi se on hyvä myös
4092: lippujensa hintoja niin, että erilaiset erityisryh-   näin kirjallisen kysymyksen muodossa tiedostaa
4093: mät, joiden matkustus muuten on monilta osin          ja tuoda esiin.
4094: vaikeutunut, joko taloudellisten tai terveydellis-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4095: ten syiden johdosta, ovat saaneet mahdollisuu-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4096: den matkustaa edullisemmin erilaisten eläkeläis-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4097: korttien yms. johdosta. Tällä tavalla on haluttu      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4098: huolehtia, näin ymmärrän, eräänlaisesta oikeu-
4099: denmukaisuuden toteutumisesta kansalaisten                      Mitä Hallitus tulee tekemään, jotta
4100: kesken sekä rohkaista ihmisiä matkustamaan.                  työttömyyseläkkeellä olijat pääsisivät sa-
4101:    Kuitenkaan tämä VR:n harjoittama varsin                   man VR:n matkustusedun piiriin kuin
4102: hyvä ja myönteinen järjestelmä ei kaikilta osin              työkyvyttömyyseläkkeellä olevat tai yli
4103: ole vielä aukoton, ja näin ollen se kaipaa edelleen          65-vuotiaat?
4104: kehittämistä. Yksi epäkohta ja kehittämisen
4105: 
4106:      Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1996
4107: 
4108:                                          Hannu Takkula /kesk
4109: 
4110: 
4111: 
4112: 
4113: 260017
4114: 2                                         KK 313/1996 vp
4115: 
4116: 
4117: 
4118: 
4119:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
4120: 
4121:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      sa. Valtio maksoi vuoteen 1992 asti ns. sosiaalista
4122: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       korvausta Valtionrautateille kompensaationa
4123: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     erityisryhmien lippualennuksista. Tämä rahoi-
4124: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannu          tusmuoto jouduttiin määrärahaleikkausten
4125: Takkulan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       vuoksi poistamaan vuonna 1993, mutta VR on
4126: n:o 313:                                            kuitenkin säilyttänyt etuudet ennallaan. Liiken-
4127:                                                     neministeriö ei vahvista rautatieliikenteen tak-
4128:           Mitä Hallitus tulee tekemään, jotta       soja. VR Osakeyhtiöllä on itsenäinen päätösval-
4129:        työttömyyseläkkeellä olijat pääsisivät sa-   ta muun muassa tämänkaltaisessa hinnoitteluky-
4130:        man VR:n matkustusedun piiriin kuin          symyksessä.
4131:        työkyvyttömyyseläkkeellä olevat tai yli         Julkiseen liikenteeseen käytetyt määrärahat
4132:        65-vuotiaat?                                 ovat varsin rajalliset ja niihin kohdistuu säästö-
4133:                                                     paineita. Tästä syystä ei myöskään ole mahdolli-
4134:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        suuksia käyttää valtion rahoitusta alennuksen
4135: vasti seuraavaa:                                    piiriin kuuluvien erityisryhmien lippualennuk-
4136:                                                     siin. On kuitenkin syytä olla tyytyväinen siihen,
4137:    VR:nlipunhintojen alennuskäytäntö on muo-        että etuuksia ei ole vähennetty niiltä, jotka jo nyt
4138: toutunut vuosien varrella nykyiseen laajuuteen-     ovat matkustusedun piirissä.
4139: 
4140:      Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1996
4141: 
4142:                                                               Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
4143:                                             KK 313/1996 vp                                             3
4144: 
4145: 
4146: 
4147: 
4148:                                         Tili Riksdagens Talman
4149: 
4150:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       utsträckning. Staten betalade fram tili år 1992 en
4151: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        s.k. social ersättning tili VR som kompensation
4152: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-      för specialgruppernas biljettrabatter. Pga ned-
4153: man Hannu Takkula undertecknade spörsmål nr           skärningar i anslagen var man tvungen att avstå
4154: 313:                                                  från denna ersättning, men VR har ändå bibehål-
4155:                                                       lit förmånerna som tidigare. Trafikministeriet
4156:             Vad ämnar Regeringen göra för att         fastställer inte tågtrafikens taxor. VR Aktiebolag
4157:          personer med arbetslöshetspension kun-       har sjä1vbestämmanderätt i bl.a. denna typ av
4158:          de bli berättigade tili samma VR-rabatter    prissättningspolitik.
4159:          som invaliditetspensionärer eller över 65-       Anslagen för kollektivtrafik är mycket be-
4160:          åringar?                                     gränsade och det föreligger tryck att spara in på
4161:                                                       dessa. Av denna orsak är det ej heller möjligt att
4162:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         använda statsfinansiering för specialgruppernas
4163: anföra följande:                                      biljettrabatter. Man har dock orsak att vara nöjd
4164:                                                       med att förmånerna för dem som redan nu är
4165:    VR:s principer för beviljande av rabatter har      berättigade tili biljettrabatter inte har minskats.
4166: formats under årens lopp tili dess nuvarande
4167:        Helsingforsden 14 maj 1996
4168:                                                                   Trafikminister Tuula Linnainmaa
4169:                                             KK 314/1996 vp
4170: 
4171: Kirjallinen kysymys 314
4172: 
4173: 
4174: 
4175: 
4176:                                    Kaarina Dromberg /kok: Ulkomaanyhdistysten saamien avustusten
4177:                                       myöntämis- ja maksatusperusteista
4178: 
4179: 
4180:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
4181: 
4182:     Opetusministeriön kansainvälinen osasto           laaja-alaisen toimikunnan jaettaviksi. Toimi-
4183: jakoi tänä vuonna II ,5 Mmk (valtion talousar-        kunnan nimeäisi valtioneuvosto, ja sen tehtävä
4184: vion momentti 29.08.50) yleisavustuksina ulko-        olisi samanlainen kuin opetusministeriön nuori-
4185: maanyhdistyksille. Lisäksi ministeriö jakaa vuo-      soavustustoimikunnan.
4186: sittain runsaasti projektirahoja em. kansalaisjär-       Yleisavustusmomentin (29.08.50) määrära-
4187: jestöille (esim. mom. 29.08.25). Avustustenjako       haa tulisi nostaa tuntuvasti siirtämällä varoja
4188: tapahtuu käytännössä virkamiesten toimesta            projektirahoista.
4189: eikä päätöksistä ole valitusosoitetta.                   Opetusministeriön tulisi lisäksi tehdä puoluee-
4190:     Ystävyysseurojen toiminnassa ja jäsenmääris-      ton selvitys ulkomaanyhdistysten toiminnan laa-
4191: sä on tapahtunut viime vuosina suuria muutok-         juudesta ja mahdollisuuksista toteuttaa työtään.
4192: sia, joita ei ole riittävästi otettu huomioon. Esi-   Jaettaville avustuksille tulisi määrätä selvät ha-
4193: merkiksi Viro-yhdistysten liiton jäsenmäärä ja        kuajat. Päätöksistä tulisi olla selkeä valitustie ja
4194: paikallisyhdistysten lukumäärä on noussut voi-        -osoite.
4195:  makkaasti. Sitä paljon pienemmät järjestöt saa-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4196:  vat silti enemmän valtionapua. Yleisavustusta        tyksen 37 §:n I momenttiin viitaten esitän kun-
4197:  saavat vain harvat järjestöt. Muutjoutuvat työs-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4198:  kentelemään projektirahojen varassa, mikä vai-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4199:  keuttaa ao. järjestöjen toimintaa ja toiminnan
4200:  suunnittelua. Kansalaisjärjestöjen taholta on tul-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
4201:  lut runsaasti negatiivista palautetta jakoproses-            ryhtyä ulkomaanyhdistysten saamien
4202:  sista,ja virkamiehiä kohtaan tunnetaan epäluot-              avustusten myöntämis- ja maksatuspe-
4203:  tamusta.                                                     rusteiden selkiyttämiseksi ja valitusmah-
4204:     Opetusministeriön kansainvälisen osaston ja-              dollisuuden takaamiseksi tehdyistä avus-
4205:  kamat yleisavustukset tulisi siirtää virkamiehiltä           tuspäätöksistä?
4206: 
4207:      Helsingissä I9 päivänä huhtikuuta I996
4208: 
4209:                                        Kaarina Dromberg /kok
4210: 
4211: 
4212: 
4213: 
4214: 260017
4215: 2                                         KK 314/1996 vp
4216: 
4217: 
4218: 
4219: 
4220:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
4221: 
4222:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      vastauksessa edellyttänyt, että lähialueilla toimi-
4223: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       vien ulkomaanyhdistysten toiminnan rahoitus
4224: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     turvataan suurin piirtein nykyisellä tasolla.
4225: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kaarina           Avustusten määrää harkittaessa on otettu
4226: Drombergin näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       huomioon sekä yhteisöjen talous ja jäsenistö että
4227: sen n:o 314:                                        ne toiminta panokset, joilla järjestöt osallistuvat
4228:                                                     virallisten kulttuurisuhteiden täydentämiseen
4229:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      kansalais- ja järjestötasolla, mutta myös järjestö-
4230:        ryhtyä ulkomaanyhdistysten saamien           jen oma osuus toiminnan rahoittamisessa.
4231:        avustusten myöntämis- ja maksatuspe-            Muutoksenhausta hallintoasioissa annetun
4232:        rusteiden selkiyttämiseksi ja valitusmah-    lain (154/50) 4 §:n mukaan asianosainen voi teh-
4233:        dollisuuden takaamiseksi tehdyistä avus-     dä valituksen ministeriön päätöksestä, jos hän
4234:        tuspäätöksistä?                              katsoo sen loukkaavan oikeuttansa. Valituspe-
4235:                                                     rustetta tarkoituksenmukaisuuden perusteella ei
4236:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        ole olemassa. Kysymyksessä olevat valtionavus-
4237: vasti seuraavaa:                                    tukset ovat harkinnanvaraisia eikä niistä ole eri-
4238:                                                     tyistä lainsäädäntöä. Saman lain 12 §:n mukaan
4239:    Ulkomaanyhdistysten valtionavun yleisenä         valitusosoitus on liitettävä ministeriöiden pää-
4240: perusteena on, että yhdistykset antavat merkittä-   töksiin ainoastaan silloin, kun niin on erikseen
4241: vän panoksen Suomen solmimien kulttuurisopi-        säädetty. Todettakoon, että viimeksi mainittu
4242: musten toimeenpanoon kukin oman kohde-              säädös valitusosoituksesta on ehdotettu muutet-
4243: maansa kanssa. Valtion tiukan talouden vuoksi       tavaksi eduskunnassa parhaillaan käsiteltävänä
4244: yleisavustusta saavien yhdistysten piiriä on jou-   olevassa hallituksen esityksessä hallintolainkäy-
4245: duttu supistamaan. Eduskunta on kuitenkin           töstä (HE 217/1995 vp).
4246: vuoden 1995 talousarvioesitykseen antamassaan
4247: 
4248:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1996
4249: 
4250:                                                                          Ministeri Claes Andersson
4251:                                            KK 314/1996 vp                                             3
4252: 
4253: 
4254: 
4255: 
4256:                                        Tili Riksdagens Talman
4257: 
4258:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     områdena skall hållas ungefår på oförändrad
4259: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       nivå.
4260: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-      När understödsbeloppen har prövats har av-
4261: damot Kaarina Dromberg undertecknade spörs-          seende fåsts både vid sammanslutningarnas eko-
4262: mål nr 314:                                          nomi och medlemskår och vid de verksamhetsin-
4263:                                                      satser genom vilka organisationerna deltar i
4264:            Vi1ka åtgärder har Regeringen för av-     kompletteringen av officiella kulturella relatio-
4265:        sikt att vidta för att göra grunderna för     ner på medborgar- och organisationsnivå. Också
4266:        bevi1jande och utbetalning av understöd       organisationernas egen ande1 i finansieringen av
4267:        tili utlandsföreningar klarare och garan-     verksamheten har beaktats.
4268:        tera möjligheten att anföra besvär över          Enligt 4 § lagen om ändringssökande i förvalt-
4269:        understöds besl u t?                          ningsärenden (154/50) kan en sakägare anföra
4270:                                                      besvär över ett ministeriums beslut, om han anser
4271:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        att beslutet kränker hans rätt. Någon besvärs-
4272: anföra följande:                                     grund som baserar sig på beslutets ändamålsen-
4273:                                                      lighet existerar inte. De aktuella statliga under-
4274:    Den allmänna grunden för statligt stöd tili       stöden är beroende av prövning, och det finns
4275: utlandsföreningar är att föreningarna tillsam-       ingen särskild lagstiftning om dem. Enligt 12 § i
4276: mans med respektive målland gör en betydande         samma lag skall en besvärsundervisning fogas tili
4277: insats vid fullgörandet av de kulturavtal som        ministeriebeslut endast då så särskilt stadgas. Det
4278: Finland ingått. Tili följd av statens strama eko-    kan noteras att det sistnämnda stadgandet om
4279: nomi har det varit nödvändigt att minska den         besvärsundervisning föreslås bli ändrat i sam-
4280: krets av föreningar som får allmänt understöd. 1     band med en regeringsproposition om förvalt-
4281: sitt svar på budgetpropositionen för 1995 har        ningsprocessen (RP 21711995 rd) som behandlas
4282: riksdagen dock förutsatt att finansieringen av       som bäst i riksdagen.
4283: utlandsföreningar som är verksamma inom när-
4284: 
4285:      Helsingfors den 13 maj 1996
4286:                                                                           Minister Claes Andersson
4287:                                              KK 315/1996 vp
4288: 
4289: Kirjallinen kysymys 315
4290: 
4291: 
4292: 
4293: 
4294:                                     Klaus Bremer /r: Virkamiehenjääviyssäännösten soveltamisesta
4295: 
4296: 
4297: 
4298:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
4299: 
4300:    Tietooni on tullut, että ilmailualan yksityinen     kahdella satulalla yhtaikaa istuvan ilmailuviran-
4301: yritys Air Botnia Oy on äskettäin irtisanonut          omaisen edunvalvonnat taannoin menneet jopa
4302: palveluksestaan lentäjän ja mekaanikon. Kum-           siinä määrin sekaisin, että hänet on ylivoimaisek-
4303: mankin mielestä kysymyksessä on laiton irtisa-         si kasvaneen julkisen pahennuksen jälkeen jou-
4304: nominen. Samanaikaisesti yrityksen palvelukses-        duttu erottamaan viranomaistyöstä.
4305: sa jatkaa ilmeisesti kaksikin Ilmailulaitoksen pal-       Ilmailulaitoksen puolustus lienee vieläkin,
4306: veluksessa olevaa lentäjää.                            että se pitää palveluksessaan olevien virkamies-
4307:     Vallitsevan suurtyöttömyyden aikana tuntuu         ten osalta läheisen kosketuksen säilyttämistä
4308: kohtuuttomalta, että alan viranomaiseksi pal-          alan kaupalliseen toimintaan hyvänä asiana.
4309: kattu on samanaikaisesti yksityisen yrityksen             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4310: palveluksessa lisäämässä maamme suurtyöttö-            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4311: myyttä. Samalla tuntuu sopimattomalta, että vi-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4312: ranomainen, jonka ratkaisuvalta vaikuttaa alan         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4313: yritysten keskinäisiin kilpailu- ja elinehtoihin, on
4314: yhden alalla kilpailevan yrityksen palveluksessa.                 Pitääkö Hallitus vallitsevaan työttö-
4315:     Ilmailulaitokselle, kuten sen edeltäjälle Ilmai-           myystilanteeseen nähden sopivana ja vi-
4316: luhallituksellekin, menettely on vakiintunut                   ranomaistehtäviin nähden hyväksyttävä-
4317: tapa. Vastaavia esimerkkejä on pitkä rivi vuosi-               nä sitä, että viranomaistehtäviin palkattu
4318: kymmenien takaa aina nykyisinkin vielä ilmailu-                henkilö on samanaikaisesti hallinnon-
4319: viranomaisenaja vakuutusyhtiön monipuolisena                   alansa yksityisen liikeyrityksen palveluk-
4320: edunvalvojana toimivaan tarkastajaan. Ovatpa                   sessa?
4321: 
4322:      Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1996
4323: 
4324:                                              Klaus Bremer /r
4325: 
4326: 
4327: 
4328: 
4329: 260017
4330: 2                                           KK 315/1996 vp
4331: 
4332: 
4333: 
4334: 
4335:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
4336: 
4337:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        pito-oikeutta 11mailulaitos ei edes saisi palveluk-
4338: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         seensa riittävän korkean ammattitaidon omaa-
4339: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       via tarkastuslentäjiä.
4340: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-           Edellä tarkoitettua käytäntöä on noudatettu
4341: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        jo usean vuoden ajan ja sitä on aivan viime vuosi-
4342: 315:                                                  na täsmennetty ja tarkennettu muun muassa kir-
4343:                                                       jallisin sopimuksin. Kaiken tarkoituksena on ol-
4344:           Pitääkö Hallitus vallitsevaan työttö-       lut turvata 11mailulaitoksen viranomaisvalvon-
4345:        myystilanteeseen nähden sopivana ja vi-        nan laatu ja tehokkuus sekä taata toisaalta tar-
4346:        ranomaistehtäviin nähden hyväksyttävä-         kastettavien yritysten ja lentäjien arvostus tar-
4347:        nä sitä, että viranomaistehtäviin palkattu     kastajien ammattitaitoa kohtaan. Järjestelmä on
4348:        henkilö on samanaikaisesti hallinnon-          toiminut moitteettomasti, eikä varsin pienen il-
4349:        alansa yksityisen liikeyrityksen palveluk-     mailupiirin tiedossa oleva järjestelmä ole aiheut-
4350:        sessa?                                         tanut erityisempää arvostelua.
4351:                                                           Sivutoimisena ansiolentäjänä toimimisessa on
4352:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           kyse nimenomaisesti viimeaikaisen lentokoke-
4353: taen seuraavaa:                                       muksenja tarkastuslentäjäitä edellytettävän am-
4354:                                                       mattitaidon ylläpitämisestä. Valvontatoimenpi-
4355:    Kysymyksen johdanto-osassa on viitattu 11-         teiden suorittaminen vaikeutuu käytännössä
4356: mailulaitokseen ja sen palveluksessa oleviin len-     huomattavasti, elleivät tarkastuslentäjät pysty
4357: täjiin. Tämän vuoksi asiasta on pyydetty 11mailu-     pitämään yllä ammattitaitoaan ja tarkastettavan
4358: laitoksen lausunto. Lausunnossaan 11mailulaitos       toiminnan edellyttämiä erityiskelpuutuksia.
4359: toteaa seuraavaa:                                     Kohtuudella ei voida vaatia, että toimenkuvaan-
4360:    11mailulaitoksen palveluksessa olevien työ-        sa kuuluvia valvonta- ja tarkastustehtäviä suorit-
4361: suhteisten lentotoiminnan tarkastajien työtehtä-      tava tarkastaja joutuisi yksityislentotoiminnalla
4362: viin kuuluu toimiluvan hakijoihin ja haitijoihin      pitämään voimassa esimerkiksi useiden moni-
4363: sekä ilmailulupakirjan hakijoihin ja haitijoihin      moottoristen lentokoneiden edellyttämiä erityis-
4364: kohdistuvia tarkastus- ja valvontatehtäviä. Näis-     kelpuutuksia. Mikäli näin olisi tilanne, olisi tar-
4365: sä tehtävissä lentotoiminnan tarkastajilta vaadi-     kastajien kannalta kohtuullista, että 11mailulai-
4366: taan hyvää ammattitaitoa ja erityisesti tarkastus-    tos korvaisi tarkastajilleen kelpuutuksien ja ko-
4367: lentäjiltä voimassa olevaa ansio- tai liikennelen-    kemuksen ylläpitämisestä aiheutuvat kustan-
4368: täjän lupakirjaa tarvittavin kelpuutuksin sekä        nukset, jotka muodostuvat pääsääntöisesti var-
4369: jatkuvasti ylläpidettävää lentokokemusta sillä        sin suuriksi ollen liikenneilmailun tarkastajan
4370: lentokalustolla, jolla he tarkastuslentoja suorit-    osalta noin 100 000 markkaa puolessa vuodessa.
4371: tavat.                                                llmailulaitoksen pitäisi valtionhallinnon vaati-
4372:    11mailulaitos on työsopimuksia solmittaessa        musten mukaisesti kohdentaa nämä kustannuk-
4373: antanut edellä mainittuja tehtäviä suorittaville      set edelleen 11mailulaitoksen viranomaismaksui-
4374: oikeuden toimia tarkoin rajoituksin ansiolento-       hin viime kädessä asiakkaidensa (ansiolentoyri-
4375: yrityksissä sivutoimisina lentäjinä oman toimen-      tysten ja lupakirjan haltijoiden) vastattavaksi.
4376: sa ohella. Tämä oikeus perustuu toisaalta 11mai-          Riippumatta siitä, mitkä liikenneilmailun tar-
4377: lulaitoksen ja lentotoiminnan tarkastajien väli-      kastajan kelpuutuksien ja kokemuksen ylläpito-
4378: seen kirjalliseen sopimukseen siihen liittyvine eh-   kustannukset ovat ja minkä tahon vastattavaksi
4379: toineen ja toisaalta 11mailulaitoksen, ansiolento-    kustannukset lopullisesti jäävät, olennaista on se,
4380: yrityksen ja lentotoiminnan tarkastajan väliseen      että tarkastajan tulee muodossa tai toisessa saada
4381: kirjalliseen sopimukseen tarkastajan toimimises-      jatkuvaa käytännön kokemusta ja tuntumaaelin-
4382: ta sivutoimisena ansiolentäjänä yrityksessä. 11-      keinotoimintana harjoitettuun lentotoimintaan.
4383: mailulaitos on joutunut käytännössä toteamaan,        Siksi monipuolista ja laajaa varsinkin suurimpien
4384: että ilman edellä mainittua ammattitaidon yllä-       ansiolentoyritysten toiminta nykyisin on.
4385:                                               KK 315/1996 vp                                               3
4386: 
4387:     Mitä vielä tulee Ilmailulaitoksen lentotoimin-      raustapaustenjohdosta, ensisijaisesti ansiolentä-
4388: nan tarkastajien ammattitaidon ylläpitämiseen,          jinä muita freelance-lentäjiä kuin Ilmailulaitok-
4389: Suomen lentotoiminnanharjoittajien liitto r.y. ja       sen tarkastajia. Ilmailulaitoksen tarkastajien
4390: Suomen Ansiolentäjät r.y. ovat liikenneministeri        käyttäminen tulee yhtiön mukaan harkintaan lä-
4391: Tuula Linnainmaalle osoittamassaan 30.1.1996            hinnä silloin, kun kolme yhtiöön kiinteässä työ-
4392: päivätyssä kirjeessään korostaneet vaatimusta,          suhteessa olevaa lentäjää on poissa lentotehtävis-
4393: että lentotoiminnan tarkastajilla on käytännön          tä. Tällöinkin yhtiö pyrkii käyttämään muita
4394: lentämistä koskevan tietämyksen ja kokemuksen           freelance-lentäjiä kuin Ilmailulaitoksen tarkasta-
4395: osalta oltava korkea ammattitaito. Sivutoimise-         jia. Ilmailulaitoksella ei ole mitään syytä epäillä
4396: na ansiolentäjänä toimiminen tukee osaltaan ky-         yhtiön ilmoituksen todenperäisyyttä. Tämän
4397: seistä vaatimusta korkean ammattitaidon ylläpi-         osoittavat tarkastajien vähäiset lentotuntimää-
4398: tämisestä. Korkean ammattitaidon vaatimus ei            rät yhtiössä. Ilmailulaitos pitää molempien tar-
4399: tule yksinomaan asiakkailta, vaan myös yhteis-          kastajien sinänsä jo nyt hyvän ammattitaidon
4400: eurooppalaisen ilmailuviranomaisen (IAA) ja             ylläpitämisen kannalta jopa toivottavana, että
4401: kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO)          heillä olisi mahdollisuus lisätä lentotuntiensa
4402: ohjeissa edellytetään, että lentotoiminnan tar-         määrää nykyisestä, kuitenkin niin, että se ei ta-
4403: kastajilla on ansiolentoluvan haltijan toimintoi-       pahdu muiden tärkeiden etujen kustannuksella.
4404: hin sopivaa operatiivista kokemusta ja samoin               Kysymyksessä on muun ohessa viitattu epä-
4405: kuin operaattorin omiin lentäjiin verrattavissa         suorasti Ilmailulaitoksen tarkastajien esteellisyy-
4406: olevaa viimeaikaista kokemusta ansiolentokäy-           teen toimia sivutoimisina ansiolentäjinä yhtiössä.
4407: tössä olevan lentokoneen lentäjänä.                     Ilmailulaitos katsoo, että kyseisten tarkastajien
4408:     Ilmailulaitoksen ja lentotoiminnan tarkasta-        toimiminen sivutoimisina ansiolentäjinä siinä
4409: jan väliseen sopimukseen kuuluu, että sivutoimi-        laajuudessa kuin Ilmailulaitos on tarkastajille oi-
4410: sena ansiolentäjänä toimiminen tapahtuu pää-            keuden myöntänyt, ei muodosta sellaista suhdet-
4411: sääntöisesti tarkastajan loma- ja vapaa-aikanaja        ta yhtiöön tai muihin intresentteihin, että tarkas-
4412: siten, että työnantajayritys maksaa palkan työ-         tajien puolueettomuus saattaisi joutua vaaran-
4413: suorituksesta. Sopimus mahdollistaa myös työ-           alaiseksi. Ilmailulaitoksen ja tarkastajien sopi-
4414:  päivien käyttämisen Ilmailulaitoksen ulkopuoli-        muksen mukaan tarkastaja ei saa osallistua asi-
4415:  siin lentotehtäviin, jolloin niiden päivien osuus      anomaista yritystä koskeviin lentotoiminnan tar-
4416:  vähennetään Ilmailulaitoksen tarkastajalle mak-        kastuksiin ja yritystä koskeviin lupa- yms. pää-
4417:  samasta kuukausipalkasta. Työpäivien käyttä-           tösten valmisteluun ja päätöksiin sinä aikana,
4418:  minen ulkopuolisiin lentotehtäviin edellyttää,         kun hän toimii lentäjänä, eikä puoli vuotta sen
4419:  että siitä on etukäteen sovittu esimiehen kanssa       jälkeen, kun hän on lopettanut lentotehtävät yri-
4420: ja että lentopäivistä pidetään kirjanpitoa. Kum-        tyksessä. Sitä vastoin tarkastuslentäjä on oikeu-
4421:  massakin edellä mainitussa tapauksessa yrityk-         tettu suorittamaan tarkastuslentoja yrityksen
4422:  sissä suoritettavia työpäiviä saa pääsääntöisesti      lentäjille yhtä lailla kuin yhtiön palveluksessa ole-
4423:  olla keskimäärin enintään neljä päivää kuukau-         vat valtuutetut tarkastuslentäjätkin. Sopimuk-
4424:  dessa.                                                 sessa painotetaan lisäksi, että tarkastajan on toi-
4425:     Sivutoimisina ohjaajina Oy Air Botnia Ab:ssä        mittava tehtävissään niin, ettei hänen toimintan-
4426:  lentäviä Ilmailulaitoksen tarkastajia on kaksi.        sa tasapuolisuutta asianomaisen yrityksen ja tois-
4427:  Käytännössä kumpikin tarkastaja lentää yhtiös-         ten yritysten suhteen aseteta epäilyksenalaiseksi.
4428:  sä vapaa-aikanaan. Toiselle kertyy yhtiössä len-       Kyseistä sopimusta on näiltäkin osin noudatettu
4429:  totunteja noin kahdeksan tuntia ja toiselle noin       tarkoin, eikä Ilmailulaitoksen tietoon ole saatettu
4430:  viisitoista tuntia. Kummankin tarkastajan lento-       mitään kyseisten tarkastajien toimintaan liittyviä
4431:  tuntien määrä on vähäinen, kun sitä vertaa yh-         epäilyjä, joilla voitaisiin osoittaa toimitun vas-
4432:  tiöön kiinteässä työsuhteessa olevan lentäjän          toin sopimusta tai joilla voitaisiin asettaa tarkas-
4433:  keskimääräiseen lentotuntimäärään. Yhtiöltä            tajien tasapuolisuus kyseenalaiseksi.
4434:  saadun tiedon mukaan ns. rivilentäjän lentotun-            Ilmailulaitos on edellyttänyt, että lentäminen
4435:  timäärä on 60-70 tuntia kuukaudessa.                   yhdessä yrityksessä olisi mahdollisimman lyhyt-
4436:      Oy Air Botnia Ab on lisäksi ilmoittanut Ilmai-     aikaista. Sopivien yritysten ja sopivan lentoka-
4437:  lulaitokselle suoraan, että se käyttää kyseisiä tar-   luston pieni määrä kuitenkin rajoittaa tämän ta-
4438:  kastajia ansiolentäjinä vain poikkeustapauksis-        voitteen toteutumista.
4439:  sa. Yhtiö käyttää ilmoituksensa mukaan len-               Ilmailulaitoksen Oy Air Botnia Ab:ltä saaman
4440:  totehtävissä poikkeustapauksissakin, kuten sai-        tiedon mukaan kysymyksessä viitattu lentäjän
4441: 4                                            KK 315/1996 vp
4442: 
4443: irtisanominen on liittynyt yksinomaan yhtiön           jestelystä, jonka yksinomaisena tarkoituksena
4444: asettamiin sisäisiin laatuvaatimuksiin ja valvon-      on tarkastajien korkean ammattitaidon kautta
4445: tatoimenpiteisiin, eikä sillä ole mitään tekemistä     edistää viranomaisvalvonnan ja -tarkastusten
4446: tai yhteyttä Ilmailulaitoksen kyseisten tarkasta-      laatua ja tehokkuutta.
4447: jien satunnaiseen lentämiseen yhtiössä. Ilmailu-           Ilmailulaitoksen lausunnossa todetaan lopuk-
4448: laitos ei kuitenkaan katso asiakseen selvittää irti-   si, että mitään perusteltuja syitä tai muita toteut-
4449: sanoruisasiaa tarkemmin, koska asia koskee yh-         tamiskelpoisia vaihtoehtoja ei ole esitetty nykyi-
4450: tiön sisäistä menettelyä.                              sen hyväksi koetun käytännön muuttamiseksi.
4451:     Kysymyksen johdanto-osassa on viitattu             Ilmailulaitos on mielellään valmis edelleen kehit-
4452: myös ilmailuviranomaisen palveluksessa olleen          tämään nykyistä menettelyä siten, että se par-
4453: henkilön irtisanomiseen nyt mainittuun asiaan          haalla mahdollisella tavalla palvelee asiakkaiden
4454: rinnasteisessa tapauksessa. Koska kyseisellä ta-       eli ilmailuyritysten ja lupakirjojen haltijoiden
4455: pauksella ei ole mitään tekemistä nyt käsiteltä-       etuaja on siinä tarkoituksessa valmis vastaanot-
4456: vän asian kanssa, Ilmailulaitos toteaa tapauksen       tamaan ja selvittämään tätä edistäviä muutoseh-
4457: osalta vain, että Ilmailulaitos puuttui tapaukseen     dotuksia.
4458: välittömästi saatuaan siitä tiedon ja tapaus käsi-         Ilmailulaitoksen asiassa antamaan selvityk-
4459: teltiin loppuun vuoden 1994 keväällä. Kyseinen         seen viitaten hallitus katsoo, että Ilmailulaitok-
4460: tapaus ei ole rinnastettavissa eikä verrattavissa      sella on ollut perusteltu ja hyväksyttävä syy sallia
4461: nyt käsiteltävänä olevaan asiaan. Nyt käsiteltä-       palveluksessaan olevien lentotoiminnan tarkas-
4462: vässä asiassa on kyse ilmailuviranomaisen hy-          tajien toimia sivutoimisina ansiolentäjinä yksi-
4463: väksymästä ja tarkassa valvonnassa olevasta jär-       tyisissä yrityksissä.
4464: 
4465:      Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1996
4466: 
4467:                                                                                    Ministeri Arja Alho
4468:                                             KK 315/1996 vp                                              5
4469: 
4470: 
4471: 
4472: 
4473:                                         Tili Riksdagens Talman
4474: 
4475:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      bisyssla. Luftfartsverket har i praktiken fått erfa-
4476: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        ra att det utan att medge denna rätt att upprätt-
4477: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      hålla yrkesskickligheten inte ens skulle kunna
4478: man Klaus Bremer undertecknade spörsmål nr            anställa kontrollflygare med tillräckligt god yr-
4479: 315:                                                  kesskicklighet.
4480:                                                          Den praxis som avses ovan har tillämpats re-
4481:           Anser Regeringen att det med beak-          dan i flera år och har under de senaste åren
4482:        tande av den rådande arbetslöshetssitua-       preciserats bl.a. genom skriftliga avtal. Avsikten
4483:        tionen är lämpligt och med tanke på myn-       med detta har varit att trygga kvaliteten och
4484:        dighetsuppgifterna godtagbart att en per-      effektiviteten av Luftfartsverkets myndighets-
4485:        son som avlönats för myndighetsuppgif-         övervakning samt att därtill säkerställa att de
4486:        ter samtidigt är anställd vid ett privat       företag och flygare som kontrolleras respekterar
4487:        företag inom samma förvaltningsområ-           kontrollanternas yrkesskicklighet. Systemet,
4488:        de?                                            som är bekant för en relativt liten krets inom
4489:                                                       luftfarten, har fungerat klanderfritt och har inte
4490:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         gett upphov till någon nämndvärd kritik.
4491: anföra följande:                                         I verksamheten som förvärvsflygare med bi-
4492:                                                       syssla är det uttryckligen fråga om upprätthål-
4493:    1 spörsmålets inledande del hänvisas tiii Luft-    Iande av flygerfarenhet och av sådan yrkesskick-
4494: fartsverket och de flygare som är anställda där.      lighet som krävs av kontrollflygare. Genomför-
4495: Därför har ett utlåtande i saken begärts av Luft-     andet av tillsynsåtgärderna försvåras i praktiken
4496: fartsverket. 1sitt utlåtande konstaterar Luftfarts-   avsevärt om kontrollflygarna inte kan upprätt-
4497: verket följande:                                      hålla sin yrkesskicklighet och den specialbehörig-
4498:    Till arbetsuppgifterna för de flygverksamhets-     het som förutsätts med tanke på verksamhet som
4499: kontrollanter som är anställda vid Luftfartsver-      kontrolleras. Det är inte rimligt att kräva att en
4500: ket hör att kontrollera och övervaka dem som          kontrollant, som utövar tillsyn och genomför
4501: söker och dem som innehar koncession samt dem         kontroller i enlighet med sin tjänstebeskrivning,
4502: som söker och dem som innehar Iuftfartscertifi-       skulle vara tvuhgen att genom privat flygverk-
4503: kat. 1 dessa uppgifter krävs av flygverksamhets-      samhet upprätthålla t.ex. den specialbehörighet
4504: kontrollanterna god yrkesskicklighet och i syn-       som krävs för många mångmotoriga flygplan.
4505: nerhet av kontrollflygarna ett gällande förvärvs-     Om situationen var denna, skulle det från kon-
4506: eller trafikflygarcertifikat jämte behövlig behö-     trollörernas synpunkt vara skäligt att Luftfarts-
4507: righet, samt sådan flygerfarenhet som fortgående      verket ersatte sina kontrollanter för de kostnader
4508: upprätthålls med den flygmateriel som används         som upprätthållandet av behörigheten och erfa-
4509: vid kontrollflygningarna.                             renheten föranleder, vilka i regel utgör mycket
4510:    Luftfartsverket har, då den ingått arbetsför-      stora summor. För t.ex. en flygverksamhetskon-
4511: hållanden, gett dem som utför ovan nämnda             trollant uppgår summan till ca 100 000 mk på ett
4512: uppgifter rätt att inom ramen för strikta begräns-    halvt år. Luftfartsverket skulle i enlighet med
4513: ningar vid sidan om deras egna tjänster vara          statsförvaltningens krav överföra dessa kostna-
4514: verksamma som flygare med bisyssla i flygföre-        der på Luftfartsverkets myndighetsavgifter, vil-
4515: tag. Denna rätt grundar sig å ena sidan på ett        ket Ieder till att kostnaderna i sista hand betala-
4516: skriftligt avtal mellan Luftfartsverket och flyg-     des av kunderna (flygföretagen och certifikatsin-
4517: verksamhetskontrollanterna jämte till avtalet         nehavarna).
4518: hörande villkor och å andra sidan på ett skriftligt      Oberoende av hur stora kostnaderna för upp-
4519: avtal mellan Luftfartsverket, flygföretaget och       rätthållande av behörighet och erfarenhet hos
4520: flygverksamhetskontrollanten beträffande kon-         trafikluftfartens kontrollanter är, och viiken in-
4521: trollantens verksamhet som förvärvsflygare med        stans som sist och slutligen skall svara för kostna-
4522: 6                                           KK 315/1996 vp
4523: 
4524: derna, är det relevanta i saken att kontrolianter-    arbetsförhåliande i bolaget. Enligt de uppgifter
4525: na i en elier annan form regelbundet bör få prak-     som erhåliits av bolaget är antalet flygtimmar för
4526: tisk erfarenhet av och komma i beröring med           vanliga flygare 60-70 timmar per månad.
4527: flygverksamhet som bedrivs som näringsverk-              Oy Air Botnia Ab har dessutom direkt tili
4528: samhet. Så pass mångsidig och omfattande är           Luftfartsverket uppgett att bolaget anlitar nämn-
4529: verksamheten särskilt i de större flygföretagen       da kontrolianter som förvärvsflygare endast i
4530: för närvarande.                                       undantagsfali. Enligt bolaget anlitar det i undan-
4531:    Som ett ytterligare led i upprätthåliandet av      tagsfali, t.ex. vid sjukdomsfall, i första hand an-
4532: yrkesskickligheten hos Luftfartsverkets flyg-         dra freelance-flygare än Luftfartsverkets kon-
4533: verksamhetskontrolianter har Suomen lentotoi-         trollanter som förvärvsflygare för sina flygupp-
4534: minnanharjoittajien liitto r.y. och Suomen An-        gifter. Anlitandet av Luftfartsverkets kontrol-
4535: siolentäjät r.y. i ett brev, daterat den 30 januari   lanter kommer enligt bolaget främst på fråga, när
4536: 1996, tili trafikminister Tuula Linnainmaa beto-      de tre fast anstälida f}ygarna inte är tillgängliga
4537: nat kravet på att flygverksamhetskontrolianter-       för flyguppgifterna. A ven i sådana fali försöker
4538: na, när det gälier kunnande och erfarenhet i fråga    bolaget anlita andra freelance-flygare än Luft-
4539: om praktisk flygning, måste besitta en god yrkes-     fartsverkets kontrolianter. Luftfartsverket har
4540: skicklighet. Verksamheten som förvärvsflygare         ingen orsak att betvivla riktigheten av bolagets
4541: med bisyssla bidrar tili att stöda nämnda krav på     uppgifter. Kontrolianternas låga antal flygtim-
4542: upprätthåliande av yrkesskicklighet. Kravet på        mar i bolaget är ett bevis på detta. Luftfartsverket
4543: god yrkesskicklighet dikteras inte enbart av kun-     anser att det med tanke på upprätthåliandet av de
4544: derna, utan även i den samnordiska luftfarts-         båda kontrolianternas redan nu goda yrkesskick-
4545: myndighetens (IAA) och den internationelia ci-        lighet t.o.m. är önskvärt att de skulie ha möjlig-
4546: viliuftfartsorganisationens (ICAO) anvisningar        het att öka antalet flygtimmar från det nuvaran-
4547: förutsätts att flygverksamhetskontrolianterna         de antalet, dock så att det inte sker på bekostnad
4548: har sådan ändamålsenlig operativ erfarenhet           av andra viktiga intressen.
4549: som lämpar sig för verksamhet som bedrivs av en          1 spörsmålet hänvisas bl.a. indirekt tili Luft-
4550: innehavare av förvärvsflygcertifikat samt sådan       fartsverkets kontrolianters jäv att arbeta som
4551: fårsk erfarenhet av att flyga med flygplan i för-     förvärvsflygare med bisyssla vid företaget. Luft-
4552: värvsflygning som kan jämföras med operatorns         fartsverket anser att nämnda kontrolianters
4553: egna flygare.                                         verksamhet som förvärvsflygare med bisyssla, i
4554:    1 avtalet melian Luftfartsverket och flygverk-     den utsträckning som Luftfartsverket har bevil-
4555: samhetskontrolianten förutsätts att bisysslan         jat kontrolianterna sådan rätt, inte medför ett
4556: som förvärvsflygare i huvudsak sköts under kon-       sådant förhållande tili bolaget elier tili andra
4557: troliantens semester- och fritid så, att arbetsgi-    intressenter att kontrolianternas objektivitet
4558: varföretaget betalar lönen för arbetsprestatio-       kunde äventyras. Enligt Luftfartsverkets och
4559: nen. A vtalet möjliggör att också arbetsdagar an-     kontrolianternas avtal får en kontroliant inte del-
4560: vänds för flyguppgifter utanför Luftfartsverkets      ta i sådana flygverksamhetskontrolier elier i be-
4561: regi, då dessa dagar dras av från den månadslön       redningen elier fattandet av sådana tillståndsbe-
4562: som Luftfartsverket betalar kontrolianten. För        slut och andra liknande beslut som gäller nämn-
4563: att arbetsdagar skali kunna användas för utom-        da bolag under den tid då han är verksam som
4564: stående flyguppgifter krävs en förhandsöverens-       flygare. Denna begränsning gäller ett halvt år
4565: kommelse med förmannen samt att flygdagarna           efter att personen i fråga har slutat flyga för
4566: bokförs. 1 bägge fali får antalet arbetsdagar i       bolaget. Däremot har en kontrollflygare rätt att
4567: företag i regel inte vara fler än i genomsnitt fyra   företa kontrollflygningar för företagets flygare
4568: dagar per månad.                                      på samma sätt som de förordnade kontroliflyga-
4569:    För närvarande är två av Luftfartsverkets          re som är anställda vid bolaget. 1 avtalet betonas
4570: kontrolianter verksamma som piloter med bi-           dessutom att en kontroliant skall sköta sina ar-
4571: syssla i Oy Air Botnia Ab. I praktiken flyger de      betsuppgifter så att opartiskheten i hans hand-
4572: båda kontrolianterna för bolaget på sin fritid.       lande i fråga om företaget och andra företag inte
4573: Flygtimmarna i bolaget uppgår för den ena pilo-       kan ifrågasättas. A vtalet har även tili dessa delar
4574: ten tili ca 8 timmar och för den andra tili ca 15     iakttagits noggrant, och tili Luftfartsverkets kän-
4575: timmar. Antalet flygtimmar är litet för de bägge      nedom har inte kommit några sådana misstankar
4576: kontrolianterna när det jämförs med det genom-        gäliande dessa kontrollanters förfaringssätt, som
4577: snittliga antalet flygtimmar för personer med fast    antyder att någon skulie ha brutit mot avtalet
4578:                                             KK 315/1996 vp                                             7
4579: 
4580: eller som kunde ifrågasätta kontrollanternas          handlades våren 1994. Fallet kan inte jämställas
4581: opartiskhet.                                          eller jämföras med det fall som nu behandlas. I
4582:    Luftfartsverket har förutsatt att den tid som en   det fall som nu behandlas är det fråga om ett
4583: flygare flyger för ett företag är så kort som möj-    system som är godkänt av luftfartsmyndigheter-
4584: ligt. Uppnåendet av detta mål försvåras dock av       na och som de utövar sträng tillsyn över, och vars
4585: det inte finns så många lämpliga företag och inte     enda uppgift är att genom kontrollanternas goda
4586: så mycket lämpligt flygmateriel.                      yrkesskicklighet främja kvaliteten och effektivi-
4587:    Enligt uppgifter som Luftfartsverket fått av       teten av myndighetsövervakningen och myndig-
4588: Oy Air Botnia Ab har uppsägningen av den fly-         hetskontrollen.
4589: gare som det hänvisas tili i spörsmålet enbart haft      I Luftfartsverkets utlåtande konstateras tili
4590: samband med bolagets interna kvalitetskrav och        sist att det inte har framförts några motiverade
4591: övervakningsåtgärder, och har sålunda inget           skäl eller andra genomförbara alternativ att änd-
4592: samband med de sporadiska flygningar för bola-        ra den nuvarande praxis som har visat sig vara
4593: get som nämnda kontrollanter vid Luftfartsver-        bra. Luftfartsverket förhåller sig positivt tili en
4594: ket sköter. Luftfartsverket anser dock inte att det   vidare utveckling av det nuvarande systemet så
4595: hör tili dess angelägenheter att mer ingående reda    att det på bästa möjliga sätt betjänar sina kund-
4596: ut uppsägningen eftersom det är fråga om bola-        ers, dvs. luftfartsföretagens och certifikatinneha-
4597: gets interna förfarande.                              varnas intressen, och är i detta syfte redo att ta
4598:    I spörsmålets inledande del har det också hän-     emot och överväga sådana ändringsförslag som
4599: visats tili uppsägningen av en person som varit       främjar detta.
4600: anställd hos luftfartsmyndigheterna i ett motsva-        Med hänvisning tili den utredning som Luft-
4601: rande fall som detta. Eftersom nämnda fall inte       fartsverket gett i saken anser regeringen att Luft-
4602: har någonting att göra med det fall som nu be-        fartsverket har haft motiverade och godtagbara
4603: handlas, konstaterar Luftfartsverket endast, att      skäl att tillåta de flygverksamhetskontrollanter
4604: verket ingrep i det nämnda fallet omedelbart då       som är i verkets tjänst att arbeta som förvärvsfly-
4605: det fick kännedom om det och att fallet slutbe-       gare med bisyssla i privata företag.
4606: 
4607:      Helsingforsden 14 maj 1996
4608: 
4609:                                                                                   Minister Arja Alho
4610:                                              KK 316/1996 vp
4611: 
4612: Kirjallinen kysymys 316
4613: 
4614: 
4615: 
4616: 
4617:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Mansoniemen ja Raivalan välisen tien 2611
4618:                                         peruskorjauksesta
4619: 
4620: 
4621:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
4622: 
4623:    Tie 2611 Mansoniemestä Raivalaan valtatei-          jotta tie saisi olemuksen, joka sille mielestäni on
4624: den 3 ja 23 välillä peruskunnostettiin vuosina         alun perin tarkoitettu.
4625: 1990-1991 Tielaitoksen Turun piirin toimesta.             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4626: Sittemmin vuonna 1992 tie päällystettiin sora-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4627: pintauksella. Yleisen käsityksen ja myös asian-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4628: tuntijoiden mukaan kyseistä päällystettä ei ole        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4629: voitu tarkoittaa lopulliseksi, vaan sen päälle olisi
4630: pitänyt vetää vielä toinen päällyste. Näin ei ole                Onko olemassa suunnitelmia tien 2611
4631: kuitenkaan tapahtunut, ja vastuu tiestä on sit-               Mansoniemi-Raivala tienpinnan kun-
4632: temmin siirtynyt Tielaitoksen Hämeen piirille.                nostamiseksi siten, että tien pintaan vede-
4633:    Tien pinta on todettu vuosien aikana erittäin              tään toinen öljysora tai asfalttipäällyste
4634: karkeaksi ja rengasta kuluttavaksi. Pinta on al-              olemassa olevan murskepinnan päälle ja
4635: kanut myös useissa kohdin murtua. Tämän                       tie saatetaan näin yleisen käytännön mu-
4636: vuoksi tulisi ottaa tien päällysteen uusiminen                kaisesti liikennöitävään kuntoon?
4637: kahden päällysteen muotoiseksi uudelleen esille,
4638: 
4639:      Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1996
4640: 
4641:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
4642: 
4643: 
4644: 
4645: 
4646: 260017
4647: 2                                          KK 316/1996 vp
4648: 
4649: 
4650: 
4651: 
4652:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
4653: 
4654:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Tien liikennemäärä vaihtelee 200:sta 300 ajoneu-
4655: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        voon vuorokaudessa.
4656: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Perustienpidon rahoitus on viime vuosina su-
4657: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       pistunut huomattavasti. Tielaitos on joutunut
4658: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        tästä syystä lykkäämään erityisesti alemman tie-
4659: n:o 316:                                             verkoston tiestön parantamiseksi tarkoitettuja
4660:                                                      toimenpiteitä. Lähitulevaisuudessa voidaan to-
4661:           Onko olemassa suunnitelmia tien 2611       teuttaa vain sellaisia hankkeita, joilla voidaan
4662:        Mansoniemi-Raivala tienpinnan kun-            selvästi parantaa liikenneturvallisuutta tai jotka
4663:        nostamiseksi siten, että tien pintaan vede-   parantavat erittäin huonokuntoista tieosuutta.
4664:        tään toinen öljysora tai asfalttipäällyste    Nämä toimenpiteet keskittyvät pääasiassa vil-
4665:        olemassa olevan murskepinnan päälle ja        kasliikenteisille teille ja taajamiin.
4666:        tie saatetaan näin yleisen käytännön mu-         Hämeen tiepiirissä on tekeillä sora- ja SOP-
4667:        kaisesti liikennöitävään kuntoon?             teiden parantamistarvetta koskeva selvitys. Sel-
4668:                                                      vityksessä, joka valmistuu kesällä 1996, asete-
4669:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        taan edellä mainitut tiet kiireellisyysjärjestyk-
4670: vasti seuraavaa:                                     seen,jonka perusteella priorisoidaan parannetta-
4671:                                                      vat soratiekohteet. Alustavien tulosten mukaan
4672:    Mansoniemen-Raivalan maantie 2611 on              maantien 2611 perusparantaminen ei mahdu
4673: päällystetty soratien pintauksella (SOP) vuonna      vuosien 1996-1999 ohjelmiin nykytasoisella pe-
4674: 1992. Tien pintaus on muutamissa kohdissa mur-       rustienpidon rahoituksella.
4675: tunut, ja näitä kohtia paikataan parhaillaan.
4676: 
4677:      Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1996
4678: 
4679:                                                               Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
4680:                                            KK 316/1996 vp                                             3
4681: 
4682: 
4683: 
4684: 
4685:                                        Tili Riksdagens Talman
4686: 
4687:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         Finansieringen av basväghållning har under
4688: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       de senaste åren kraftigt minskats. På grund av
4689: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-     detta har vägverket varit tvunget att framskjuta
4690: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr        speciellt de åtgärder som avser att förbättra vä-
4691: 316:                                                 gar som hör tili det lägre vägnätet. 1 närmaste
4692:                                                      framtid kan endast sådana projekt förverkligas
4693:           Finns det planer på att förbättra ytan     som klart kan öka trafiksäkerheten och förbättra
4694:        på landsväg 2611 Mansoniemi-Raiva1a           de vägavsnitt som är i mycket dåligt skick. Dessa
4695:        genom att lägga en oljegrus- eller asfalt-    åtgärder koncentreras huvudsakligen tili vägar
4696:        beläggning på den nuvarande grusbelägg-       och tätorter där trafiken är livlig.
4697:        ningen för att göra vägen trafikabel en1igt      Behovet att förbättra vägar som är belagda
4698:        allmän praktik?                               eller ytbehandlade med grus är som bäst under
4699:                                                      utredning i Tavastlands vägdistrikt. Utredningen
4700:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        blir fårdig sommaren 1996 och i denna kommer
4701: anföra följande:                                     de ovan nämnda vägarna att placeras i skynd-
4702:                                                      samhetsordning, enligt viiken grusvägsprojekten
4703:   År 1992 ytbehandlades landsväg 2611 Manso-         skall prioriteras. Enligt de preliminära resultaten
4704: niemi-Raivala med grus (SOP). Vägens ytbe-           kan basförbättring av landsväg 2611 inte inklu-
4705: handling har spruckit på några ställen, vilka re-    deras i programmen för åren 1996-1999 om
4706: pareras som bäst. Vägens trafikvolym varierar        finansieringen av basväghållning genomförs på
4707: mellan 200-300 fordon per dygn.                      nuvarande nivå.
4708: 
4709:      Helsingfors den 9 maj 1996
4710: 
4711:                                                                  Trafikminister Tuula Linnainmaa
4712:                                              KK 317/1996 vp
4713: 
4714: Kirjallinen kysymys 317
4715: 
4716: 
4717: 
4718: 
4719:                                     Liisa Hyssälä /kesk: Sponda Oy:n omaisuuden hankkimisesta Suo-
4720:                                         men Pankilta
4721: 
4722: 
4723:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
4724: 
4725:     Lisätalousarviossa vuodelle 1996 todetaan          taseen loppusumma on noin 5,7 mrd markkaa.
4726: seuraavaa luvussa 28.87: Eduskunnan pankki-            Selvitysosassa todettiin, että kuitenkin omaisuu-
4727: valtuuston edellytysten mukaisesti hallitus esit-      den markkina-arvoa vasta selvitetään. Kun edus-
4728: tää Sponda Oy:n omaisuuden hankkimista Suo-            kunta on tehnyt asiasta päätöksen, valtioneuvos-
4729: men Pankilta. Omaisuuden siirtoon tarvittava           to on sitonut sen käsiä jopa siltä osin, että edus-
4730: 5,8 mrd markan valtuus sekä 400 milj. markan           kunnalla päätöstä tehtäessä ei ole ollut tietoa,
4731: määräraha sisältyvät lisätalousarvioesitykseen.        paljonko tästä ns. kaupasta tulee valtiolle selvää
4732: Luvussa 28.87, Rahoitusmarkkinoiden vakaut-            tappiota, siis taseen loppusumman ja markkina-
4733: taminen, todetaan alaotsakekohdassa 88, Spon-          arvon välistä eroa. Eduskunnan olisi pitänyt saa-
4734: da Oy:n omaisuudenhankinta: Momentille                 da tietää, mikä tämän yritysrypäleen todellinen
4735: myönnetään 400 milj. markkaa. Määrärahan saa           markkina-arvo on tänä päivänä.
4736: käyttää Suomen Pankin kanssa Sponda Oy:n                   Lisämenoarvion yleisen osan viimeisessä koh-
4737: osakkeiden tai Sponda Oy:n omistamien yhtiöi-          dassa todettiin, että näistä kaikista järjestelyistä
4738: den taikka näiden omaisuuden hankkimista val-          ei tule aiheutumaan valtion nettovelkaantumis-
4739: tiolle tehtävistä sopimuksista aiheuttavien meno-      ta.
4740: jen maksamiseen. Näitä sopimuksia saa tehdä                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4741: siten, että niistä aiheutuu valtiolle tai Valtion      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4742: vakuusrahastosta annetun lain 1 §:n 5 momentis-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4743: sa tarkoitetulle omaisuudenhoitoyhtiölle menoja        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4744: enintään 5,8 mrd markkaa. Vaikka luvun otsak-
4745: keessa lukee Rahoitusmarkkinoiden vakautta-                      Miten Spondan rahoituksen epäsel-
4746:  minen, ei hallituksen esityksessä sanallakaan                vyyksistä huolimatta voidaan tehdä sel-
4747: mainita, miten tämä järjestely tulee vakautta-                lainen johtopäätös, ettei omaisuuden
4748: maan rahamarkkinoita.                                         hankintaan liittyvistä järjestelyistä tule
4749:      Hallitus esitti selvitysosassaan, että eduskun-          aiheutumaan valtion nettovelkaantumis-
4750:  nan pankkivaltuusto on lähestynyt valtioneuvos-              ta,ja
4751:  toa 14.12.1995. Tällöin se on esittänyt, että val-              miksi Sponda-konsernin omaisuus pi-
4752:  tioneuvosto ryhtyisi viipymättä toimiin Sponda-              täisi siirtää nimenomaan valtion haltuun
4753:  konsernissa olevan omaisuuden siirtämiseksi                  eikä sitä sen sijaan myydä ns. avoimilla
4754:  valtion vastuulle. Lisätalousarvioesitykseen ei              markkinoilla, sekä
4755:  liitetty eduskunnan pankkivaltuuston kirjettä                   mitä tällä saavutetaan ja mitä tässä
4756:  valtioneuvostolle, missä esitystä perusteltaisiin.           operaatiossa mahdollisesti menetetään?
4757:  Selvitysosassa todetaan, että Sponda-konsernin
4758: 
4759:       Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1996
4760: 
4761:                                            Liisa Hyssälä /kesk
4762: 
4763: 
4764: 
4765: 
4766:  260017
4767: 2                                            KK 317/1996 vp
4768: 
4769: 
4770: 
4771: 
4772:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
4773: 
4774:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         simmäiseen lisätalousarvioon. Siirrettävä omai-
4775: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          suus ja sen arvo, siirtyvien lainojen ehdot sekä
4776: olette 23 päivänä huhtikuuta 1996 päivätyn kir-        korkokustannukset selvitetään erillisessä työryh-
4777: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       mässä.
4778: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Liisa Hyssä-           Valtiovarainministeriö asetti tammikuussa
4779: län näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           1996 työryhmän selvittämään toimenpiteitä
4780: 317:                                                   Sponda-konserniin kuuluvan omaisuuden ja sen
4781:                                                        rahoittamiseen myönnettyjen lainojen siirtämi-
4782:            Miten Spondan rahoituksen epäsel-           seksi Suomen Pankilta valtiolle.
4783:        vyyksistä huolimatta voidaan tehdä sel-            Sponda-konserni on syntynyt vuonna 1991
4784:        lainen johtopäätös, ettei omaisuuden            tapahtuneen SKOPin haltuunoton seurauksena.
4785:        hankintaan liittyvistä järjestelyistä tule      Tuolloin Suomen Pankki joutui ottamaan
4786:        aiheutumaan valtion nettovelkaantumis-          SKOPin haltuunsa, jotta olisi vältetty pankkien
4787:        ta, ja                                          ongelmien laajeneminen. Valtiolla ei kriisin al-
4788:           miksi Sponda-konsernin omaisuus pi-          kaessa ollut kriisin hoitamisen edellyttämää or-
4789:        täisi siirtää nimenomaan valtion haltuun        ganisaatiota. Valtion vakuusrahasto perustettiin
4790:        eikä sitä sen sijaan myydä ns. avoimilla        vasta huhtikuussa 1992.
4791:        markkinoilla, sekä                                 Vuoden l995lopussa Sponda-konsernin liike-
4792:            mitä tällä saavutetaan ja mitä tässä        vaihto oli l 113 miljoonaa markkaa ja konsernin
4793:        operaatiossa mahdollisesti menetetään?          tappio oli 200 miljoonaa markkaa.
4794:                                                           Suurin osa konsernin omaisuudesta muodos-
4795:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tuu koti- ja ulkomailla olevista kiinteistöistä. Nii-
4796: vasti seuraavaa:                                       den osalta markkinatilanne on heikko. Näin ol-
4797:                                                        len niitä ei ole ollut helppoa myydä vapailla
4798:     Eduskunnan pankkivaltuusto esitti joulu-           markkinoilla. Tässä vaiheessa on vaikea arvioida
4799: kuussa 1995 valtioneuvostolle osoittamassaan           sitä, kuinka paljon tappioita omaisuudesta tulee
4800: kirjeessä, että valtioneuvosto ryhtyisi viipymättä     aiheutumaan.
4801: toimiin Sponda-konsernissa olevan omaisuuden              Valtion lopulliset menot omaisuuden hankin-
4802: siirtämiseksi valtion vastuulle. Valtiovarainmi-       nasta jäävät riippumaan tavasta, jolla Sponda-
4803: nisteriössä aloitettiin välittömästi asian jatkoval-   konsernin omaisuuserät realisoidaan, sekä omai-
4804: mistelu.                                               suuden myynnistä saatavasta hinnasta. Koska
4805:     Talouspoliittinen ministerivaliokunta käsitte-     lähtökohtana on, että Sponda Oy:n osakkeet
4806: li asiaa tammikuussa 1996. Sen kannanoton mu-          hankitaan Suomen Pankilta käypään hintaan, ei
4807: kaan Sponda-konserniin kuuluva kiinteä ja osa-         omaisuuden hankintaan liittyvistä järjestelyistä
4808: keomaisuus sekä näiden rahoittamiseen myön-            pitemmällä aikavälillä aiheutune valtion netto-
4809: netyt lainat siirtyvät Suomen Pankilta valtiolle.      velkaantumista.
4810: Lisäksi Suomen Pankille korvataan korkokus-               Siirrolla myös selkeytetään valtiovarainminis-
4811: tannuksia, jotka ovat aiheutuneet SKOPin hal-          teriön ja Suomen Pankin välistä työnjakoa pank-
4812: tuunotosta. Edelleen ministerivaliokunta totesi,       kituen hoidossa.
4813: että toimenpiteet valmistellaan vuoden 1996 en-
4814: 
4815:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1996
4816: 
4817:                                                                                    Ministeri Arja Alho
4818:                                             KK 317/1996 vp                                             3
4819: 
4820: 
4821: 
4822: 
4823:                                         Tili Riksdagens Talman
4824: 
4825:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      dess värde, villkoren för de lån som överförs samt
4826: ger har Ni, Fru Ta1man, med Er skrivelse av den       räntekostnaderna utreds av en särski1d arbets-
4827: 23 april 1996 tili vederbörande medlem av stats-      grupp.
4828: rådet översänt följande av riksdagsman Liisa             Finansministeriet tillsatte i januari 1996 en
4829: Hyssälä undertecknade spörsmål nr 317:                arbetsgrupp för att utreda vilka åtgärder som
4830:                                                       skall vidtas då det gäller överföringen från Fin-
4831:           Hur är det möjligt att utan hänsyn tili     lands Bank tili staten av Sponda-koncernens
4832:        oklarheterna gallande Spondas finansie-        egendom samt Iän som beviljats för finansiering-
4833:        ring komma tili en sådan slutsats att inte     en av denna.
4834:        arrangemangen kring anskaffningen av              Sponda-koncernen bildades 1991 tili följd av
4835:        egendomen skulle leda tili en nettoskuld-      övertagandet av SCAB. Då tvingades Finlands
4836:        sättning för staten och                        Bank överta SCAB för att ytterligare bankpro-
4837:           varför måste Sponda-koncernens              blem skulle kunna undvikas. Staten hade inte i
4838:        egendom överföras just i statens besitt-       början av krisen tiligång tili den organisation
4839:        ning i stället för att säljas på den s.k.      som hade krävts för att sköta den. Statens säker-
4840:        öppna marknaden samt                           hetsfond grundades först i april 1992.
4841:           vad uppnås med detta och vad förlorar          1 slutet av 1995 var Sponda-koncernens om-
4842:        man eventuellt på denna operation?             sättning 1 113 milj. mk. och koncernens förlust
4843:                                                       200 milj. mk.
4844:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            Största delen av koncernens egendom utgörs
4845: anföra följande:                                      av fastigheter i hemlandet och utomlands. Då det
4846:                                                       gäller dessa är marknadsläget dåligt, och det har
4847:     Riksdagens bankfullmäktige föreslog i ett         inte varit lätt att sälja dem på den fria markna-
4848: brev tili statsrådet i december 1995 att statsrådet   den. 1 detta skede är det svårt att bedöma hur
4849: utan dröjsmål skulle vidta åtgärder för att föra      stora förluster egendomen kommer att ge upp-
4850: över Sponda-koncernens egendom på statens             hov tili.
4851: ansvar. Finansministeriet inledde omedelbart             Statens slutgiltiga utgifter för anskaffningen
4852: den fortsatta beredningen av ärendet.                 av egendomen är beroende av det sätt på vilket
4853:     Det finanspolitiska ministerutskottet behand-     Sponda-koncernens egendomsdelar kan realise-
4854: Iade ärendet i januari 1996. Enligt dess stånd-       ras samt vilket pris som erhålls vid försäljningen
4855: punkt skall all fast egendom och den aktieegen-       av egendomen. Eftersom utgångspunkten är den,
4856: dom som hör tili Sponda-koncernen samt lån            att man köper Sponda Oy:s aktier av Finlands
4857: som beviljats för finansieringen av denna egen-       Bank till gängse pris, torde inte arrangemangen i
4858: dom överföras från Finlands Bank tili staten.         anslutning till anskaffningen av egendomen på
4859: Dessutom ersätts Finlands Bank för de ränte-          längre sikt föran1eda någon nettoskuldsättning
4860: kostnader som övertagandet av SCAB har föror-         för staten.
4861: sakat. Ministerutskottet konstaterade vidare att         Genom överföringen klargörs även hur sköt-
4862: man bereder åtgärderna inför 1996 års första          seln av bankstödet skall fördela sig mellan finans-
4863: tiliäggsbudget. Den egendom som överförs och          ministeriet och Finlands Bank.
4864: 
4865:      Helsingfors den 15 maj 1996
4866: 
4867:                                                                                   Minister Arja Alho
4868:                                            KK 318/1996 vp
4869: 
4870: 
4871: Kirjallinen kysymys 318
4872: 
4873: 
4874: 
4875: 
4876:                                   Esko-Juhani Tennilä /va-r ym.: Abiturienttien veivoittamisesta osal-
4877:                                      listumaan ammattikoulutuksen yhteishakuun
4878: 
4879: 
4880:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
4881: 
4882:    Vuoden 1995 valtiopäivät hyväksyi 29 .II.         tautuminen kesällä pidettäviin yliopistojen pää-
4883: 1995 hallituksen esityksestä (HE 172/1995 vp)        sykokeisiin, ei valmistautuminen ammatilliseen
4884: lain työmarkkinatuesta annetun lain muuttami-        koulutukseen. Abiturienttien/uusien ylioppilai-
4885: sesta. Kyseisen lain 15 §:n mukaan alle 17-vuo-      den pakottaminen työmarkkinatuen menettämi-
4886: tias ei ole oikeutettu työmarkkinatukeen. Samaa      sen uhalla yhteishakuun ei ole mielekästä nuoren
4887: sovelletaan myös 18- ja 19-vuotiaaseen henki-        eikä myöskään yhteishakujärjestelmän kannalta.
4888: löön,joka ilman hyväksyttävää syytä on jättänyt         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4889: hakematta hänelle soveltuvaan ammatilliseen          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
4890: koulutukseen. Laki tuli voimaan 1.1.1996.            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
4891:    Lain voimaantulo on aiheuttanut useita on-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4892: gelmia. Yksi ilmenneistä ongelmista on se, että
4893: kun vuoden 1996 abiturientti normaalissajärjes-                Tietääkö Hallitus, että tämän ke-
4894: tyksessä ilmoittautuu työttömäksi, häneltä evä-             vään abiturientteja/ylioppilaita pakote-
4895: tään työmarkkinatuki, ellei hän ole osallistunut            taan työmarkkinatuen menetyksen uhal-
4896: ammatillisenkoulutuksen yhteishakuun. Kun on                la osallistumaan yhteishakuun, ja
4897: lukenut itsensä ylioppilaaksi, ensisijainen etene-             aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-
4898: misreitti opinnoissa on korkeakoulu ja valmis-              miin tämän epäkohdan korjaamiseksi?
4899:    Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1996
4900: 
4901:           Esko-Juhani Tennilä /va-r      Mikko Kuoppa /va-r            Veijo Puhjo Iva-r
4902: 
4903: 
4904: 
4905: 
4906: 260017
4907: 2                                           KK 318/1996 vp
4908: 
4909: 
4910: 
4911: 
4912:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
4913: 
4914:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        matilliseen koulutukseen hakeutumista on ohjat-
4915: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tu lähinnä koulutuksesta kieltäytymisestä tai
4916: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-      eroamisesta annetuilla karensseilla.
4917: le jäsenelle kansanedustaja Esko-Juhani Tenni-            Työmarkkinatukea sai vuonna 1995 keski-
4918: län näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          määrin noin 143 000 henkilöä. Tuen piirissä ar-
4919: 318:                                                  vioidaan vuonna 1996 olevan keskimäärin noin
4920:                                                       123 000 henkilöä. Työmarkkinatukeen oikeute-
4921:           Tietääkö Hallitus, että tämän ke-           tuista ensi kertaa työmarkkinoille tulevia on noin
4922:        vään abiturienttejalylioppilaita pakote-       40 prosenttia, josta määrästä valtaosa on alle 25-
4923:        taan työmarkkinatuen menetyksen uhal-          vuotiaita nuoria. Edellä mainitulla työmarkkina-
4924:        la osallistumaan yhteishakuun, ja              tukilain 15 §:llä on pyritty tehostamaan ja paran-
4925:           aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-      tamaan työmarkkinatukijärjestelmän toimi-
4926:        miin tämän epäkohdan korjaamiseksi?            vuutta niin, että se edistäisi paremmin tuen saa-
4927:                                                       jien työllistymistä työmarkkinoilla ja poistaisi
4928:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          erityisesti sellaista nuorisotyöttömyyttä, joka
4929: vasti seuraavaa:                                      johtuu ammattitaidon ja koulutuksen puuttees-
4930:                                                       ta.
4931:    Lailla työmarkkinatuesta annetun lain muut-            Säännöksellä kohdeunetaan työmarkkinatu-
4932: tamisesta (HE 172/1995 vp) rajoitettiin muun          kea työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin osallis-
4933: muassa alle 20-vuotiaiden ammattikoulutusta           tuviin henkilöihin ja kannustetaan siten nuoria
4934: vailla olevien henkilöiden oikeutta työttömyysai-     ammattikoulutusta vailla olevia henkilöitä valit-
4935: kaiseen työmarkkinatukeen. Laki tuli voimaan          semaan koulutus passiivisen toimeentulotuen si-
4936: 1.1.1996.                                             jaan. Samanaikaisesti on lisätty olennaisesti kou-
4937:    Lain 15 §:n 2 momentin mukaan 17-vuotiaalla        lutustarjontaa sekätyöharjoittelu-ja muita aktii-
4938: ammattikouluttamattomalla henkilöllä on oi-           vitoimenpiteitä. Tulopoliittisen sopimuksen yh-
4939: keus työmarkkinatukeen ainoastaan työvoima-           teydessä nuorten ammatillisen koulutuksen aloi-
4940: poliittisen aikuiskoulutuksen, työharjoittelun,       tuspaikkoja lisättiin 9 000 vuosille 1996-1998.
4941: työkokeilun tai työhallinnon järjestämän kun-             Muutos, jolla rajoitettiin 18- ja 19-vuotiaiden
4942: toutuksen ajalta.                                     ammatillista koulutusta vailla olevien henkilöi-
4943:    Edellä mainittua sovelletaan 15 §:n 3 momen-       den oikeutta työmarkkinatukeen, on osoittanut
4944: tin mukaisesti myös 18- ja 19-vuotiaaseen am-         työvoimapoliittisen toimivuutensa. Alle 20-vuo-
4945: mattikoulutusta vailla olevaan henkilöön, joka        tiaiden työttömien työnhakijoiden osuus laski
4946: on ilman hyväksyttävää syytä kieltäytynyt työstä      joulukuusta 1995 tammikuuhun 1996lähes 9 000
4947: tai laissa mainituista aktiivitoimenpiteistä, taik-   henkilöllä. Tämä merkitsee lähes 36 prosentin
4948: ka joka on eronnut, kieltäytynyt tai jättänyt ha-     laskua. Lasku jatkui edelleen helmikuun 1996
4949: keutumatta hänelle sopivaan, sosiaaliset edut         aikana. Vastaavasti osallistuminen työharjoitte-
4950: turvaavaan ammatilliseen koulutukseen. Maini-         luun kasvoi joulukuusta 1995 tammikuuhun
4951: tusta menettelystä on siten seurauksena työttö-        1996 1 200 henkilöllä, eli 17,3 prosenttia.
4952: myysaikaisen työmarkkinatukioikeuden menet-               Edellä mainittua 18- ja 19-vuotiaisiin sovellet-
4953: täminen.                                              tua rajoitusta on tarkoitus laajentaa koskemaan
4954:    Työmarkkinatuen tarkoituksena on turvata           myös 20-24-vuotiaita ammattikoulutusta vailla
4955: niiden henkilöiden toimeentulo, jotka eivät ole        olevia nuoria. Muutos koskisi noin 11 000 nuor-
4956: olleet vakiintuneesti työmarkkinoilla. Keskeise-      ta, eli noin 3 prosenttia koko ikäluokasta, kun
4957: nä pyrkimyksenä on ollut ammatillista koulutus-       arviointiperusteena käytetään 14,5 prosentin
4958: ta vailla olevien nuorten koulutukseen hakeutu-       työttömyysastetta. Opetusministeriön budjetti-
4959: misen tehostaminen. Ennen puheena olevaa työ-         kehystä on nostettu vuodelle 1997 siten, että mi-
4960: markkinatukioikeuden rajoitusta nuorten am-           nisteriö varautuisi 15 000 uuden koulutuspaikan
4961:                                           KK 318/1996 vp                                            3
4962: 
4963: tarjontaan. Tästä määrästä kohdistettaisiin 20-     rienteista ja valmistuneista ylioppilaista hakeu-
4964: 24-vuotiaisiin 5 000 koulutuspaikkaa. Työmark-      tuukin sittemmin yliopistotasoiseen koulutuk-
4965: kinatuella järjestettävien työharjoittelupaikko-    seen, tämä eteneruisreitti ei tule ajankohtaiseksi
4966: jen määrää on tarkoitus lisätä vuonna 1997          kaikkien ylioppilaiden kohdalla, ei ainakaan heti
4967: 2 OOO:lla. Euroopan sosiaalirahaston avulla voi-    valmistumisen jälkeen. Mielestäni nuoren am-
4968: daan työllistää vuositasolla noin l 200 nuorta      mattikoulutusta vailla olevan työnhakijan kan-
4969: työpajatoimintaan. Lisäksi oppisopimuskoulu-        nalta on kaikissa tilanteissa parempi vaihtoehto
4970: tuksen osuutta tutkintoon johtavassa koulutuk-      päästä aktiivisten, ammattitaitoa ja työllistymis-
4971: sessa pyritään lisäämään siten, että se kattaa 20   edellytyksiä lisäävien toimenpiteiden piiriin kuin
4972: prosenttia koulutuksen aloittavista vuoteen 2000    jäädä passiivisen toimeentuloturvan varaan.
4973: mennessä.                                              Työministeriön näkökulmasta työmarkkina-
4974:    Edellä kuvattu ammatilliseen koulutukseen        tukilain koulutukseenhakeutumisvelvollisuuden
4975: hakeutumisvelvollisuus koskee myös abiturient-      soveltamista nykyiseen tapaan myös abiturient-
4976: teja ja valmistuneita ylioppilaita. Tämä tarkoit-   teihin ja vastavalmistuneisiin ylioppilaisiin voi-
4977: taa käytännössä velvollisuutta osallistua yhteis-   daan edellä mainituin perustein pitää tarkoituk-
4978: hakumenettelyyn. Vaikka merkittävä osa abitu-       senmukaisena.
4979:      Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1996
4980: 
4981:                                                                    Työministeri Liisa Jaakonsaari
4982: 4                                              KK 318/1996 vp
4983: 
4984: 
4985: 
4986: 
4987:                                            Tili Riksdagens Talman
4988: 
4989:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           tili yrkesutbi1dning främst genom karenser som
4990: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-            fö1jer av vägran att ta emot utbi1dning elier av att
4991: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags1e-        ha avbrutit utbi1dning.
4992: damot Esko-Juhani Tennilä undertecknade                       Arbetsmarknadsstöd beta1ades år 1995 till i
4993: spörsmå1 nr 318:                                          genomsnitt 143 000 personer. År 1996 beräknas
4994:                                                           stödet beröra i genomsnitt 123 000 personer. Av
4995:            Är Regeringen medveten om att vårens           dem som är berättigade till arbetsmarknadsstöd
4996:         abiturienter/studenter tvingas att delta i        är cirka 40 procent nytillträdande på arbets-
4997:         gemensam e1evansökan med risk för att             marknaden, av vi1ka merparten är ungdomar
4998:         annars gå miste om arbetsmarknadsstöd             under 25 år. Syftet med ovan nämnda 15 § i 1agen
4999:         samt                                              om arbetsmarknadsstöd har varit att effektivera
5000:            ämnar Regeringen skyndsamt vidta               och förbättra arbetsmarknadsstödets funktion
5001:         åtgärder för att avhjä1pa detta missför-          så att stödet i större utsträckning främjar stödta-
5002:         håliande?                                         garnas sysse1sättning på arbetsmarknaden och
5003:                                                           avskaffar särskilt sådan ungdomsarbets1öshet
5004:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt             som kommer av bristen på yrkeskunskap och
5005: anföra fö1jande:                                          utbi1dning.
5006:                                                               Genom stadgandet inriktas arbetsmarknads-
5007:    Genom 1agen om ändring av 1agen om arbets-             stödet på de personer som deltar i arbetskraftspo-
5008: marknadsstöd (RP 17211995 rd) begränsades                 1itiska åtgärder, och därigenom sporras ungdo-
5009: bl.a. de personers under 20 år som saknar yrkes-          mar som saknar yrkesutbi1dning att vä1ja utbi1d-
5010: utbi1dning rätt till arbetsmarknadsstöd under ti-         ning i stäliet för passivt utkomststöd. Samtidigt
5011: den för arbets1öshet. Lagen trädde i kraft                har utbildningsutbudet samt anta1et arbetsprak-
5012: 1.1.1996.                                                 tik- och andra aktiveringsåtgärder ökats väsent-
5013:    En1igt 1agens 15 § 2 mom. har en person som är         1igt. 1 samband med den inkomstpo1itiska uppgö-
5014: 17 år och inte har yrkesutbi1dning rätt till arbets-      re1sen utökades anta1et nya yrkesutbildnings-
5015: marknadsstöd endast under den tid han de1tar i            p1atser för ungdomar med 9 000 under åren
5016: arbetskraftspo1itisk vuxenutbi1dning, arbets-             1996---1998.
5017: praktik, arbetsprövning elier av arbetsförvalt-               Den ändring som innebar en begränsning av
5018: ningen ordnad rehabi1itering.                             18- och 19-åriga, icke-yrkesutbi1dade personers
5019:    En1igt 15 § 3 mom. tillämpas detta även på 18-         rätt till arbetsmarknadsstöd, verkar ha haft en
5020: och 19-åringar som saknar yrkesutbi1dning och             arbetskraftspo1itisk effekt. Ande1en arbets1ösa
5021: som utan godtagbart skä1 vägrar ta emot ett               arbetssökande under 20 år sjönk med närmare
5022: arbete elier delta i de aktiveringsåtgärder som           9 000 personer från december till januari. Detta
5023: nämns i 1agen, elier som vägrat delta i, avbrutit         innebär en minskning på nästan 36 procent.
5024: elier 1åtit bli att söka in tili sådan lämp1ig yrkesut-   Minskningen fortgick även i februari 1996. På
5025: bildning, som tryggar sociala förmåner. Av så-            samma sätt ökade de1tagandet i arbetspraktik
5026: dant förfarande följer så1edes att man förlorar sin       med 1 200 personer, dvs. 17,3 procent, från de-
5027: rätt tili arbetsmarknadsstöd under tiden för ar-          cember tili januari.
5028: betslösheten.                                                 Ovan nämnda begränsning som tillämpas på
5029:    Syftet med arbetsmarknadsstöd är att trygga            18- och 19-åringar har man för avsikt att utvidga
5030: de personers utkomst som inte har etablerad               till att gälia även ungdom~.r som är 20-24 år och
5031: stälining på arbetsmarknaden. Ett centralt må1            inte har yrkesutbi1dning. Andringen skulie berö-
5032: har varit att få icke-yrkesutbi1dade ungdomar att         ra ca 11 000 ungdomar, dvs. ungefår 3 procentav
5033: effektivare söka sig till utbildning. Före ovan           å1dersk1assen, då man som beräkningsgrund har
5034: nämnda begränsning av rätten till arbetsmark-             använt en arbets1öshetsgrad på 14,5 procent.
5035: nadsstöd har man styrt ungdomarnas sökande in             Undervisningsministeriets budgetram för år
5036:                                              KK 318/1996 vp                                             5
5037: 
5038: 1997 har höjts så att ministeriet bereder sig på att   Ä ven om en betydande del av abiturienterna och
5039: erbjuda 15 000 nya utbildningsplatser. Av detta        de nya studenterna senare söker sig tili utbildning
5040: antal skulle 5 000 utbildningsplatser riktas tili      på universitetsnivå, blir denna utbildningsväg
5041: 20-24 -åringarna. A vsikten är att antalet arbets-     inte aktuell för alla studenter, åtminstone inte
5042: praktikplatser som ordnas med hjälp av arbets-         genast efter utexamineringen. Jag anser att det
5043: marknadsstöd ökas med 2 000 år 1997. Med stöd          för unga arbetssökande som saknar utbildning i
5044: av Europeiska socialfonden kan ca 1 200 ungdo-         vilket fall som helst är bättre att komma in i
5045: mar på årsnivå sysselsättas i verkstadsverksam-        aktiva åtgärder som förbättrar deras yrkeskun-
5046: het. Vidare strävar man efter att utöka läroav-        skaper och sysselsättningsmöjligheter än att för-
5047: talsutbildningens andel av den utbildning som          bli beroende av passivt utkomstskydd.
5048: !eder tili examen så att den täcker 20 procent av         Ur arbetsministeriets synvinkel kan det på
5049: de nya utbildningsplatserna fram tili år 2000.         ovan nämnda grunder anses ändamålsenligt att
5050:    Ovan nämnda skyldighet att söka in tili yrkes-      den i lagen om arbetsmarknadsstöd avsedda
5051: utbildning gäller också abiturienter och nyutexa-      skyldigheten att ansöka om utbildning på nuva-
5052: minerade studenter. I praktiken betyder detta en       rande sätt också tillämpas på abiturienter och
5053: skyldighet att delta i gemensam elevansökan.           nyutexaminerade studenter.
5054: 
5055:      Helsingfors den 28 maj 1996
5056: 
5057:                                                                    Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
5058:                                             KK 319/1996 vp
5059: 
5060: Kirjallinen kysymys 319
5061: 
5062: 
5063: 
5064: 
5065:                                    Esa Lahtela /sd ym.: Saimaan jäänmurtokaluston peruskorjauk-
5066:                                        sesta
5067: 
5068: 
5069:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
5070: 
5071:     Ms Jääkotkaa on käytetty Saimaan kanavan,         kyisellään vielä muutaman vuoden. Tähän saak-
5072: sen tuloväylän ja Saimaan jäänmurtoon noin 15         ka tehdyt uudistamistoimet on toteutettu siten,
5073: vuoden ajan. Tänä aikana sen on todettu soveltu-      että ne sopivat tässä esitettyyn peruskorjaukseen,
5074: van hyvin näihin tehtäviin. Kokonaan uuden            joten kaksinkertaisia hankintoja ei tarvitse teh-
5075: murtajan saaminen on ilmeisesti erittäin vaikea-      dä. Tehdyissä selvityksissä on todettu, että aluk-
5076: ta, vaikka sellainen ehdottomasti tarvitaan.          sen runko täyttää erittäin hyvin jääluokan I A
5077: Vaikka Saimaan liikenteeseen saataisiinkin uusi,      Super vaatimukset, vaikka aluksen konetehoa
5078: kanavien ja väylien mittoihin soveltuva murtaja       suurennettaisiin tässä esitettävään tehoon 2 200
5079: tai monitoimialus, ei Jääkotkasta silti ole syytä     kW saakka.
5080: luopua, vaan se tarvittaisiin edelleen, jotta riit-       Ms Jääkotkan ylläpito ja parantaminen ny-
5081: tävä avustuskapasiteetti olisi käytössä erityi-       kyisellään ei ole enää järkevää, vaan edessä on
5082: sesti vilkkaina alkutalvina (marras-tammikuu).        perusteellinen peruskorjaus, joka sisältää uuden
5083: Sääolot voivat siihen aikaan vaihdella hetkelli-      pääkoneen potkurilaitteineen sekä uuden kansi-
5084: sesti erittäin paljon, ja pakkaskausiaseuraa usein    rakennelman. Perusteina peruskorjaukselle edel-
5085: pitkiäkin lauhempia sääjaksoja. Murtajien avus-       lä esitetyn lisäksi on, että pääkoneen keskeisten
5086: tuksella liikennettä voidaan tällöin jatkaa koh-      varaosien saatavuus on vaikeutunut (sylinteri-
5087: tuullisin kustannuksin keskimäärin 20.-25.1.          vuorit ja -kannet toimitetaan jo nyt käytettyinä
5088: saakka.                                               eikä osien toimivuutta takaa kukaan). Lisäksi
5089:      Saimaan liikenteen avustuskausina, 20.11. al-    alus soveltuu nykyisellään huonosti asumiseen
5090: kaen liikennekauden loppuun sekä liikennekau-         pitkien työjaksojen aikana. Suurimpia terveys-
5091:  den alusta (1.-10.4.) 10.5. saakka, liikenne on      haittoja ovat melu ja tärinä. Peruskorjauksen
5092:  viime vuosina kohonnut 350 000 tonniin vuodes-       yhteydessä nämäkin haitat poistuvat.
5093:  sa. Tämä on merkittävä määrä Saimaan liiken-             Peruskorjauksessa päämoottori vaihdetaan ja
5094:  teen ja yleensä Suomen sisäisen liikenteen mitta-    uudeksi pääkoneeksi valitaan Wärtsilä Vaasa 6
5095:  kaavassa. Ilman liikennekauden jatkamistajään-       R 32, teholtaan 2 220 kW (3 020 hv), kierroslu-
5096:  murtotoiminnan avulla muukin Saimaan alueen          vulla 720 rpm. Aluksen jäänmurtoteho paranee
5097:  liikenne tyrehtyy. Jäänmurrosta aiheutuvia kus-      tällöin oleellisesti (nykyinen koneteho on noin
5098:  tannuksia tulee verrata toisaalta Perämeren lii-      1 200 kW), mutta sen vahva runko kestää hyvin
5099:  kenteen vastaaviin kustannuksiin sekä toisaalta      tästä aiheutuvan lisärasituksen. Myös aluksen
5100:  rautatie- ja maantieliikenteen valtiolle aiheutta-   potkurilaite, ruorikone ohjauslaitteineen sekä
5101:  miin menoihin. Viime vuosina toteutunut kus-         apukone tulee uusia. Aluksen kansirakenne oh-
5102:  tannus, n. 10-14 mk avustettua tavaratonnia          jaamoineen rakennetaan täysin uudelleen. Uusi
5103:  kohden, on sinänsä varsin kilpailukykyinen, ja       kansirakenne kiinnitettäisiin joustavasti pääkan-
5104:  sitä on mahdollista hyvällä kalustolla ja eräillä    teen.
5105:  muilla toimenpiteillä vielä alentaa. Saimaan lii-        Työ voidaan toteuttaa yhtenä avovesikautena
5106:  kenteen tulisi saada valtion taholta liikennesuo-    suunnitellen huolellisesti etukäteen ja esim. kan-
5107:  ritteeseen verrattuna vastaavanlainen kohtelu        sirakennelma valmistetaan etukäteen ja asenne-
5108:   kuin esim. Perämeren liikenne saa.                  taan valmiina paikoilleen. Rahoitus voisi jakau-
5109:      Jääkotka on rakennettu vuonna 1963,joten se      tua kahdelle vuodelle. Näin peruskorjattuna ms
5110:   on nyt noin 33 vuoden ikäinen. Aluksen kunto on     Jääkotka. voisi toimia menestyksellisesti Sai-
5111:   viime vuosiin saakka ollut kohtalaisen hyvä. Sen    maan kanavan ja Saimaanjäänmurtajana pitkän
5112:   vuosikorjaukset ja muut uudistustyöt on tehty ja    ajan (20-30 v). Konetehon kasvattaminen 2 200
5113:   suunniteltu siten, että alus pystyy toimimaan ny-   kW:ksi parantaa jo sinänsä aluksenjäänmurtote-
5114: 
5115:  260017
5116: 2                                           KK 319/1996 vp
5117: 
5118: hoa oleellisesti, mutta lisähyötyä saavutettaisiin      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5119: vielä siten, että aluksen yhteydessä ryhdyttäisiin   tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme
5120: käyttämään jo valmiina olevaa irtokeulaa. Täl-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
5121: löin jäänmurtoteho kasvaisija avattu väylä leve-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5122: nisi nykyisestään vastaten rahtialusten vaati-
5123: muksia. Nykyisellään ms Jääkotka ei kykene                       Onko Hallitus tietoinen siitä heikosta
5124: käyttämään ko. irtokeulaa.                                   tilanteesta, mikä Saimaan jäänmurtoka-
5125:    Saimaan jäänmurtokalustosta huolehtiminen                 luston osalta on, ja
5126: on liikenteen jatkuvuuden kannalta keskeistä ja                  aikooko Hallitus ryhtyä toimiin ms
5127: täysin välttämätöntä. Ilman uudenjäänmurtajan                Jääkotkan peruskorjauksessa jo tulevan
5128: hankkimista tai ms Jääkotkan peruskorjausta                  kesäkauden aikana antaen samalla työtä
5129: Saimaan kanavan kautta tapahtuvan liikenteen                 suomalaiselle telakkateollisuudelle?
5130: avustamista jääoloissa ei voida enää monta vuot-
5131: ta järjestää.
5132: 
5133:      Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1996
5134: 
5135:                     Esa Lahtela /sd                           Jorma Vokkolainen /vas
5136:                     Erkki J. Partanen /sd                     Janne Viitamies /sd
5137:                                           KK 319/1996 vp                                             3
5138: 
5139: 
5140: 
5141: 
5142:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
5143: 
5144:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kan peruskorjaukseksi ja toisaalta uuden Sai-
5145: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       maan liikenteeseen soveltuvan monitoimimurta-
5146: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     jan hankkimiseksi. Ms Jääkotkan peruskorjauk-
5147: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-     sen kustannukset ovat noin 7-15 milj. markkaa
5148: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        riippuen peruskorjauksen laajuudesta. Uudis-
5149: n:o 319:                                            hankinnan hinnaksi on arvioitu noin 30 milj.
5150:                                                     markkaa. Näiden lisäksi varteenotettava vaihto-
5151:            Onko Hallitus tietoinen siitä heikosta   ehto on myös rannikolta vuokrattavan kaluston
5152:        tilanteesta, mikä Saimaan jäänmurtoka-       käyttö kovimmissa jäätilanteissa. Tästä aiheutu-
5153:        luston osalta on, ja                         vat vuotuiset lisäkulut olisivat noin 1 milj. mark-
5154:            aikooko Hallitus ryhtyä toimiin ms       kaa. Tämäkin vaihtoehto edellyttäisi ms Jääkot-
5155:        Jääkotkan peruskorjauksessa jo tulevan       kan peruskorjausta ainakin keveimmän vaihto-
5156:        kesäkauden aikana antaen samalla työtä       ehdon mukaan.
5157:        suomalaiselle telakkateollisuudelle?            Lopullinen päätös määrärahan osoittamisesta
5158:                                                     merenkulkulaitoksen kalustohankintoihin teh-
5159:   yastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        dään laitoksen esityksestä valtion talousarvion
5160: vasti seuraavaa:                                    käsittelyn yhteydessä hankintojen kiireellisyys ja
5161:                                                     rahoitusmahdollisuudet huomioon ottaen. Ky-
5162:    Merenkulkulaitoksessa on laadittu alustavia      symyksessä tarkoitettu kalustohankinta ei ole
5163: vaihtoehtoisia suunnitelmia toisaalta ms Jääkot-    luonteeltaan lisätalousarvioasia.
5164: 
5165:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1996
5166: 
5167:                                                              Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
5168: 4                                          KK 319/1996 vp
5169: 
5170: 
5171: 
5172: 
5173:                                        Tili Riksdagens Talman
5174: 
5175:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     för trafik på Saimen. Kostnaderna för en grund-
5176: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       reparation av M/S Jääkotka är 7-15 miljoner
5177: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-   mark beroende på grundreparationens omfatt-
5178: damot Esa Lahtela m.fl. undertecknade spörs-         ning. Priset på nyanskaffning har beräknats upp-
5179: mål nr 319:                                          gå tili ca 30 milj. mk. Hyrning av tonnage från
5180:                                                      kusten när isläget är som svårast är utöver dessa
5181:           Är Regeringen medveten om den un-          ett beaktansvärt alternativ. De årliga tilläggs-
5182:        dermåliga situation som isbrytarparken        kostnadera för detta alternativ är ca en miljon
5183:        vid Saimen befinner sig i, och                mark. Om detta alternativ förverkligas blir det
5184:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för        ändå nödvändigt att grundreparera M/S Jääkot-
5185:        att grundreparera M/S Jääkotka redan          ka; åtminstone göra en lätt grundreparation på
5186:        nästa sommar och samtidigt erbjuda ar-        fartyget.
5187:        bete åt den finska varvsindustrin?               Det slutliga beslutet om att anvisa medel för
5188:                                                      materielanskaffning tili sjöfartsverket görs på
5189:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        basis av verkets förslag i samband med behand-
5190: anföra följande:                                     lingen av statsbudgeten, med beaktande av an-
5191:                                                      skaffningarnas brådskande natur och finansie-
5192:    Vid sjöfartsverket har man preliminärt utarbe-    ringsmöjligheter. Den i spörsmålet avsedda ma-
5193: tat alternativa planer dels för grundreparation av   terielanskaffningen är tili sin natur inte ett ärende
5194: M/S Jääkotka, dels för anskaffning av en ny          som hör till tiliäggsbudgeten.
5195: isbrytare med många funktioner som lämpar sig
5196: 
5197:      Helsingfors den 15 maj 1996
5198: 
5199:                                                                   Trafikminister Tuula Linnainmaa
5200:                                              KK 320/1996 vp
5201: 
5202: Kirjallinen kysymys 320
5203: 
5204: 
5205: 
5206: 
5207:                                     Raimo Holopainen /sd: Asuntolainojen korkovähennysoikeuden
5208:                                         palauttamisesta rakennustoiminnan elvyttämiskeinona
5209: 
5210: 
5211:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
5212: 
5213:    Eduskunta sääti hiljattain asuntorahoitusta         sen elvyttämiseksi ja sitä kautta työllisyyden pa-
5214: koskevan lain, jolla pyritään elvyttämään asun-        rantamiseksi.
5215: torakentamista ja peruskorjaustoimintaa. Kun              Edellä oleyan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5216: rakennusalan työttömyys on erittäin korkea, on         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5217: mietittävä, millä muilla toimenpiteillä rakennus-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5218: alan työllisyyttä voitaisiin parantaa. Resursseja      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5219: olisi, sillä pankit pursuavat rahaa eivätkä saa sitä
5220: kiertoon. Vaikka kansalaisten varovaisuus esim.                 Onko Hallituksessa mietitty asuntolai-
5221: omakotirakentamisessa johtuukin monista epä-                  nojen korkovähennyksen palauttamista
5222: varmuustekijöistä, olisi asuntolainojen korko-                verotuksessa, ja
5223: vähennyksen palauttaminen verotuksessa täysi-                   mitä Hallitus aikoo tehdä asian eteen?
5224: määräisenä melkoinen piristysruiske rakentami-
5225: 
5226:      Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1996
5227: 
5228:                                          Raimo Holopainen /sd
5229: 
5230: 
5231: 
5232: 
5233:  260017
5234: 2                                            KK 320/1996 vp
5235: 
5236: 
5237: 
5238: 
5239:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
5240: 
5241:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kea. Taloudessa elettiin tuolloin ylikuumenemis-
5242: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          vaihetta: työllisyys näytti turvatulta, pankit
5243: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        myönsivät helposti lainaa ja korkovähennys siir-
5244: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo             si tulotasosta riippuen melkoisen osan koroista
5245: Holopaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          yhteiskunnan vastattavaksi. Asuntopolitiikan
5246: sen n:o 320:                                           asiantuntijat pitivät asuntolainojen korkovähen-
5247:                                                        nystä tuolloin huonona yhteiskunnan tukimuo-
5248:          Onko Hallituksessa mietitty asuntolai-        tona. Silloisen korkovähennyksen katsottiin osu-
5249:        nojen korkovähennyksen palauttamista            van huonosti tukea eniten tarvitseville, ajoittu-
5250:        verotuksessa, ja                                van väärään kohtaan perheiden elinkaarta ja
5251:          mitä Hallitus aikoo tehdä asian eteen?        suosivan suurituloisia. Lisäksi se oli yhteiskun-
5252:                                                        nalle huomattavan kallis ja aiheutti usean miljar-
5253:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           din markan verotulojen menetyksen.
5254: vasti seuraavaa:                                           Korkovähennyksen tilalle suunniteltiin nuo-
5255:                                                        riin kohdistuva 10 vuotta kestävä asuntovähen-
5256:     Kysymyksessä on esitetty, että asuntolainojen      nys,joka otettiin käyttöön vuonna 1990. Asunto-
5257: korkoja ei saisi vähentää verotuksessa. Näinhän        vähennyksen perusidea oli tukea nuoria asun-
5258: asia ei ole. Asuntolainan korot voi vähentää ve-       nonhankkijoita määräajan. Asuntovähennyksen
5259: rotuksessa täysimääräisesti pääomatuloista. Sil-       tarkoituksena oli korvata korkovähennys vähi-
5260: tä osin kuin pääomatuloja ei ole tai ne eivät riitä,   tellen. Kuitenkin uudistuksen tavoitteet jäivät
5261: asuntolainan korkoja voi vähentää laissa olevan        pitkälti toteuttamatta, koska korkovähennystä
5262: enimmäismäärän puitteissa pääomatuloista me-           ei supistettu ja vanha korkovähennys jäi lähes
5263: nevän veroprosentin mukaisesti ansiotuloista           ennalleen asuntovähennyksen ollessa sille vain
5264: menevistä veroista. Tänä vuonna asuntolainan           vaihtoehto. Lopulta asuntovähennyksestä pää-
5265: koroista saatava verohyöty on siten 28 prosent-        tettiin luopua. Vanha korkovähennyssäännöstö
5266: tia. Lisäksi ensiasunnon hankkija voi vähentää         jäi voimaan.
5267: ensiasunnon korkoja ansiotuloista määrättävis-             Pääomaverouudistuksen yhteydessä keskus-
5268: tä veroista 30 prosentin verokannan mukaan.            teltiin laajasti korkojen vähentämisestä. Pohjois-
5269:     Asuntolainan korkojen vähentäminen on ol-          maisen mallin mukaan vuonna 1993 toteutetun
5270: lut merkittävä asunto- ja veropoliittinen kysy-        pääomaverouudistuksen keskeinen piirre on
5271: mys pitkän ajan. Alkujaan kaikki korot olivat          korkovähennyksen ja korko- ja muiden pääoma-
5272: tuloverotuksessa täysimääräisesti vähennyskel-         tulojen symmetrinen vero kohtelu. Siten pääoma-
5273: poisia. Tämä perustui ajatukseen, että korkome-        tulojen ja niihin kohdistuvien vähennysten, ku-
5274: not heikentävät verovelvollisen veronmaksuky-          ten korkovähennyksen, verovaikutus säädettiin
5275: kyä. Vuodesta 1975 lähtien korkovähennystä             periaatteessa samansuuruiseksi. Näin päästiin
5276: ryhdyttiin rajoittamaan, samalla tunnustaen            eroon ns. veroarbitraasista, jolla tarkoitetaan ti-
5277: asuntolainakorkojen asuntopoliittisen tehtävän         lannetta, jossa korot vähennettiin marginaalive-
5278: siten, että niiden vähennyskelpoisuus oli muita        roprosentin mukaisesti, kun taas pääomatuloista
5279: korkoja laajempi. Vähitellen korkovähennyksen          ei useinkaan tarvinnut maksaa lainkaan veroa
5280: asema tärkeimpänä omistusasumisen tukimuo-             niihin kohdistuvien huojennusten johdosta.
5281: tona korostui. Viime vuosikymmenellä käytiin               Nykyinen asuntolainojen korkovähennysjär-
5282: laajaa keskustelua myös korkovähennyksen               jestelmä on poistanut aikaisemman vähennyksen
5283: mahdollisista haitoista muun muassa omistus-           suurituloisia suosivan piirteen. Vähennyksen
5284: asumista yksipuolisesti suosivana ja asuntojen         suuruus ei määräydy marginaaliveroprosentin
5285: hintoja korottavana tekijänä.                          mukaan vaan kulloisenkin pääomaveroprosen-
5286:     Holkerin hallituksen ns. kokonaisverouudis-        tin mukaan. Asuntolainan korot vähennetään
5287: tusta valmisteltaessa alettiin miettiä mahdolli-       ensisijaisesti pääomatuloista. Pääomatulojen
5288: suuksia vähentää asumiseen kohdistuvaa verotu-         ylittävästä osasta muodostetaan alijäämä, jonka
5289:                                            KK 320/1996 vp                                             3
5290: 
5291: perusteella myönnetään verosta tehtävä alijää-       merkittävästi lainakannan supistuminen ja kor-
5292: mähyvitys pääomatulojen verokantaa vastaaval-        kotason lasku. Lisäksi ylimääräinen korkovä-
5293: la verokannalla. Vuosina 1993-1995 verokanta         hennys pienenee olennaisesti tästä vuodesta lu-
5294: oli 25 prosenttia, tästä vuodesta lukien 28 pro-     kien. Toisaalta korkovähennyksen merkitys on
5295: senttia. Alijäämähyvityksen enimmäismäärä on         jälleen kasvamassa, kun verokanta on noussut 25
5296: 8 000 markkaa, joka vastaa nykyisellä verokan-       prosentista 28 prosenttiin.
5297: nalla noin 28 500 markan korkoja.                       Tänä vuonna toteutetun verokannan nousun
5298:    Verouudistuksen häviäjiin kuuluivat suuritu-      pitäisi osaltaan rohkaista asunnon hankintaa,
5299: loiset runsaasti velkaantuneet kotitaloudet. Jotta   peruskorjausta ja vaihtamista ainakin niiden
5300: muutos ei heidänkään kohdallaan olisi ollut yht-     osalta, joiden talous, maksukyky ja vakuudet sen
5301: äkkinen, heille annettiin aikaa sopeutua tilantee-   sallivat. Asuntojen ja rakentamisen suhteellisen
5302: seen säätämällä heille verosta myönnettävä yli-      halpuuden sekä korkokannan alhaisuuden pitäi-
5303: määräinen korkovähennys. Vähennys pienenee           si myös toimia samaan suuntaan. Ottaen huo-
5304: asteittain kymmenen vuoden aikana.                   mioon valtiontalouden vaikean tilan ja muistaen
5305:    Asumisen verotuki on käytännössä asteittain       viime vuosikymmenen lopun opetukset tulee
5306: alentunut. Myönnetyn asuntolainojen korkovä-         suhtautua pidättyväisesti korkovähennyksen
5307: hennyksen verovaikutuksen kokonaismäärä on           kasvattamista koskeviin vaatimuksiin. Näin ol-
5308: pudonnut vuonna 1992 vähennetystä noin 4,2           len hallitus ei aio ryhtyä uusiin veropoliittisiin
5309: miljardista markasta vuoden 1995 arvioituun          ratkaisuihin asuntolainojen korkovähennyksen
5310: noin 3,2 miljardiin markkaan. Kehitykseen on         kasvattamiseksi.
5311: vaikuttanut pääomaverouudistuksen ohella
5312: 
5313:      Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1996
5314: 
5315:                                                                                 Ministeri Arja Alho
5316: 4                                            KK 320/1996 vp
5317: 
5318: 
5319: 
5320: 
5321:                                          Tili Riksdagens Talman
5322: 
5323:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           Då den s.k. totala skattereformen bereddes
5324: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-          under Holkeris regering började man överväga
5325: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        möjligheterna att minska på skattestödet när det
5326: man Raimo Holopainen undertecknade spörs-               gällde boendet. Vi levde då i en tid av ekonomisk
5327: mål nr 320:                                             överhettning: sysselsättningen verkade tryggad,
5328:                                                         bankerna beviljade lätt lån och ränteavdraget
5329:            Har Regeringen övervägt att återinfö-        överförde, beroende på inkomstnivå, en stor del
5330:         ra rätten att dra av räntorna för bostads-      av räntorna på samhället. De sakkunniga inom
5331:         lån i beskattningen, och                        bostadspolitiken ansåg på den tiden att ränteav-
5332:            vad ämnar Regeringen göra i denna            draget för bostadslån var en dålig samhällelig
5333:         fråga?                                          stödform. Det dåtida ränteavdraget ansågs inte i
5334:                                                         så hög grad gagna dem som hade det största
5335:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           behovet av stöd och det ansågs stöda familjerna
5336: anföra följande:                                        under fel period i deras livscykel och gynna hög-
5337:                                                         inkomsttagare. Dessutom b1ev avdraget mycket
5338:    I spörsmålet framförs att räntorna för bo-           dyrt för samhället då det förorsakade förluster på
5339: stadslån inte skulle vara avdragsgilla i beskatt-       flera miljarder mark i skatteinkomster.
5340: ningen. Det här stämmer emellertid inte. Räntor-           1 stället för ränteavdraget planerades ett bo-
5341: na för bostadslån kan i beskattningen dras av tili      stadsavdrag som riktade sig tili unga och skulle
5342: sitt fulla belopp från kapitalinkomsterna. Tili         gälla i 10 år. Det togs i bruk 1990. Grundtanken
5343: dendel några kapitalinkomster inte finns eller de       bakom bostadsavdraget var att stöda unga bo-
5344: inte är tillräckliga, kan räntorna för bostadslån       stadsanskaffare under en viss tid. A vsikten var
5345: inom gränserna för det maximibelopp som lagen           att bostadsavdraget successivt skulle ersätta
5346: föreskriver avdras från skatterna för förvärvsin-       ränteavdraget. Målen med reformen uppnåddes
5347: komsterna enligt skatteprocenten för kapitalin-         likväl inte på långt när, eftersom ränteavdraget
5348: komster. 1 år är skattenyttan av bostadslånerän-        inte sänktes och det gamla ränteavdraget förblev
5349: torna således 28 %. Dessutom kan den som skaf-          nästan oförändrat med bostadsavdraget endast
5350: far sin första bostad avdra räntorna för denna          som ett alternativ. Tili slut beslöt man att slopa
5351: bostad från skatterna för förvärvsinkomsterna           bostadsavdraget. De gamla reglerna om ränteav-
5352: enligt en skattesats på 30 %.                           drag blev i kraft.
5353:     A vdraget för bostadslåneräntor har varit en           1 samband med kapitalskattereformen disku-
5354: betydande bostads- och skattepolitisk fråga en          terades avdraget för räntor livligt. Ett centralt
5355: längre tid. 1början var alla räntor till fullt belopp   drag i den kapitalskattereform som enligt nord-
5356: avdragsgilla i inkomstbeskattningen. Tanken             isk modell genomfördes 1993 är en symmetrisk
5357: bakom detta var att ränteutgifterna försvagar           behandling av ränteavdrag och ränte- och andra
5358: den skattskyldiges förmåga att betala skatt. Från       kapitalinkomster. Därför stadgades att skatteef-
5359: och med 1975 infördes begränsningar i ränteav-          fekten för kapitalinkomster och för avdrag som
5360: draget, samtidigt som bostadslåneräntornas bo-          gäller dem, såsom ränteavdrag, i princip skall
5361: stadspolitiska uppgift erkändes, på det sättet att      vara lika stor. På det här sättet slapp man det s.k.
5362: avdragsrätten för deras vidkommande var mera            skattearbitraget, som avser den situation där rän-
5363: omfattande än för andra räntor. Så småningom            torna avdrogs en1igt marginalskatteprocenten,
5364: fick ränteavdraget en allt mer framträdande roll        medan man ofta inte alls behövde betala skatt för
5365: som den viktigaste stödformen för ägarbostäder.         kapitalinkomster på grund av de lättnader som
5366: Under förra årtiondet fördes också omfattande           gällde dem.
5367: diskussioner om eventuella skadliga verkningar             Det nuvarande systemet med ränteavdrag för
5368: av ränteavdrag, bl.a. som en faktor som ensidigt        bostadslån har avskaffat den egenskap i det tidi-
5369: gynnar ägarboende och som höjer bostadspriser-          gare avdraget som gynnade höginkomsttagare.
5370: na.                                                     Avdragets storlek bestäms inte utgående från
5371:                                               KK 320/1996 vp                                            5
5372: 
5373: marginalskatteprocenten utan enligt den kapital-        ningsvis ca 3,2 mrd. mk 1995. Utvecklingen har
5374: skatteprocent som tillämpas. Bostadslåneräntor-         påverkats, förutom av kapitalskattereformen, i
5375: na avdras i första hand från kapitalinkomsterna.        betydande grad av det minskade lånebeståndet
5376: Av den del som överstiger kapitalinkomsterna            och den lägre räntenivån. Dessutom minskar det
5377: bildas ett underskott utgående från vilket en un-       extra ränteavdraget avsevärt från och med detta
5378: derskottsgottgörelse beviljas från skatterna med        år. Å andra sidan håller betydelsen av ränteav-
5379: en skattesats som motsvarar kapitalinkomster-           draget åter på att växa, eftersom skattesatsen har
5380: nas skattesats. Åren 1993-1995 var skattesatsen         stigit från 25 % tili 28 %.
5381: 25 % och från och med detta år 28 %. Under-                Den höjning av skattesatsen som genomförts i
5382: skottsgottgörelsen kan uppgå tili högst 8 000 mk,       år borde för sin del uppmuntra tili bostadsan-
5383: vilket med nuvarande skattesats motsvarar rän-          skaffning, renovering och byte av bostad åtmin-
5384: tor om ca 28 500 mk.                                    stone för dem vars ekonomi, soliditet och säker-
5385:    Tili förlorarna i skattereformen hörde de hus-       heter tillåter det. De relativt billiga bostäderna
5386: håll med höga inkomster som ådragit sig ansenli-        och de relativt låga kostnaderna för byggande
5387: ga skulder. För att förändringen inte heller för        samt den låga räntefoten borde också verka i
5388: deras vidkommande skulle bli för plötslig, fick de      samma riktning. Då man beaktar statsekono-
5389: tid på sig att anpassa sig tili situationen genom att   mins svåra läge och minns den läxa vi fick under
5390: det stadgades om ett extra ränteavdrag som kun-         slutet av förra årtiondet är det skäl att inta en
5391: de beviljas dem från skatten. Avdraget minskar          reserverad hållning gentemot kraven på att höja
5392: successivt under en tid av tio år.                      ränteavdraget. Regeringen har således inga pla-
5393:    Skattestödet för boende har i praktiken mins-        ner på att träffa några nya skattepolitiska avgö-
5394: kat gradvis. Det totala beloppet av skatteeffekten      randen som leder till en höjning av ränteavdraget
5395: av det ränteavdrag som beviljats för bostadslån         för bostadslån.
5396: har sjunkit från ca 4,2 mrd.mk 1992 till uppskatt-
5397:      Helsingfors den 10 maj 1996
5398: 
5399:                                                                                    Minister Arja Alho
5400:                                              KK 321/1996 vp
5401: 
5402: 
5403: Kirjallinen kysymys 321
5404: 
5405: 
5406: 
5407: 
5408:                                     Timo Ihamäki /kok: Lassiliikenteen palvelutason laskemisesta ai-
5409:                                          heutuvista haitoista saaristokunnissa
5410: 
5411: 
5412:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
5413: 
5414:     Tielaitos on säästösyistä heikentämässä !ossi-      Lassiyhteyksien takana asuvat kansalaiset saat-
5415: liikenteen palvelutasoa. Maassamme toimivista           tavat yöliikenteen loppuessa joutua kohtuutto-
5416: 57 lossista 54:llä on otettu tai on tarkoitus ottaa     man hankalaan tilanteeseen ja myös eriarvoiseen
5417: aikataulu käyttöön. Pääsääntönä olisi esimer-           asemaan muihin kansalaisiin nähden. Myös ti-
5418: kiksi Saimaan losseilla 30 minuutin vuoroväli.          lausperusteiseen yöliikenteeseen siirtyminen ai-
5419: Yöliikenteessä lossien palvelutasoluokitus mer-         heuttaa huomattavaa käytännön haittaa esimer-
5420: kitsisi vielä selvempää muutosta. Liikennöinti          kiksi kalastajille, maanviljelijöille, vuorotyönte-
5421: siirtyisi noin 20 lossilla vain tilauspohjalla tapah-   kijöilleja turisteille, etenkin, jos lossi täytyy tilata
5422: tuvaksi.                                                huomattavasti kuljetusta aikaisemmin. Lossien
5423:     Aikatauluttamisen on laskettu vähentävän            tulisikin kulkea myös yöllä silloin, kun kohtuulli-
5424: vuosittaisia 100 miljoonan markan menoja noin           sen pituista kiertotietä ei ole käytettävissä. Kulje-
5425: seitsemällä miljoonalla markalla. Monin pai-            tustarve saattaa syntyä yllättäen, esimerkiksi sai-
5426: koin, esimerkiksi Saimaan alueella toimivilla           raustapauksissa, joten kuljetuksen järjestämisen
5427: Sulkavan ja Puumalan losseilla, kustannusten            edellytyksenä ei voi olla lossin tilaaminen huo-
5428: lasketaan kuitenkin vielä lisääntyvän. Kovilla          mattavasti kuljetusta aikaisemmin.
5429: talvipakkasilla lassiväylän auki pitäminen vaa-            Saaristokunnissa kansalaisten liikkumiselle,
5430: tisi yöaikana tunnin välein läpiajoa, ettei reitti      yrityselämälle ja matkailulle !ossiliikenteen pal-
5431: jäädy.                                                  velutason heikentäminen tuottaa suuria hanka-
5432:     Suoranainen valtiolle koituva säästö on mo-         luuksia ja vaikeuksia. Näin on tapahtumassa si-
5433:  nin paikoin niin vähäinen, että palvelutason las-      sämaassa Saimaan vesistöalueella.
5434: keminen ei ole perusteltua. Kun otetaan lisäksi            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5435:  huomioon paikallistasen menojen ja vaikeuksien         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5436: lisääntyminen, aiheutetaan !ossiliikenteen palve-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5437: lutason heikentämisellä suuria vaikeuksia saaris-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5438:  toisissa kunnissa.
5439:     Saaristolain 5 §:n mukaan valtion on huoleh-                   Onko Hallitus tietoinen! ossiliikenteen
5440:  dittava siitä, että myös saariston liikennepalvelut            palvelutason heikentämisen aiheuttamis-
5441:  ovat riittävät. Toisaalta myös lossien hoitamat                ta hankaluuksista saaristo kunnissa, ja
5442:  osuudet ovat osa tieverkkoa, jonka käyttämisen                    mitä Hallitus aikoo tehdä tilanteen
5443:  tulee olla mahdollista kaiken aikaa ja yölläkin.               korjaamiseksi?
5444: 
5445:      Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1996
5446: 
5447:                                             Timo Ihamäki lkok
5448: 
5449: 
5450: 
5451: 
5452: 260017
5453: 2                                          KK 321/1996 vp
5454: 
5455: 
5456: 
5457: 
5458:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
5459: 
5460:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       den 1996 talousarviota koskevassa mietinnös-
5461: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        sään todennut, että lossiliikennettä varten on
5462: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      asianmukaista laatia aikataulut. Valiokunta
5463: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-       kiinnitti kuitenkin erityistä huomiota yöliiken-
5464: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        teen hoitamisen turvallisuusnäkökohtiin. Tämä
5465: 321:                                                 seikka on otettu huomioon ohjeiden täsmennyk-
5466:                                                      sissäja niiden käytännön soveltamisessa.
5467:           Onko Hallitus tietoinen! ossiliikenteen        Aikataulujen yksityiskohdista on sovittu ja
5468:        palvelutason heikentämisen aiheuttamis-       tullaan sopimaan kaikissa tapauksissa lossikoh-
5469:        ta hankaluuksista saaristo kunnissa, ja       taisesti kunkin kunnan ja tiepiirin kesken. Kysy-
5470:           mitä Hallitus aikoo tehdä tilanteen        myksessä tarkoitetut pysyvät ja tilapäiset tarpeet
5471:        korjaamiseksi?                                liikennöintiin tiettynä ajankohtana otetaan huo-
5472:                                                      mioon. Tilausliikennettä käytetään pääasiallises-
5473:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         ti ainoastaan sellaisissa lossipaikoissa, joissa öi-
5474: vasti seuraavaa:                                     sin kuljetetaan vain 1-5 ajoneuvoa. Paikalliset
5475:                                                      olosuhteet vaikuttavat siihen, miten hälytysteh-
5476:    Yleisellä tieverkolla- jonka osia lossipaikat     tävät hoidetaan. Kunta ja tiepiiri laativat tielai-
5477: ovat- on tarkoitus tarjota kaikille tienkäyttäjil-   toksen ja paikallisen hälytyskeskuksen kanssa
5478: le kohtuullinen palvelutaso. Kohtuullisuutta ar-     suunnitelman hälytystilanteissa noudatettavista
5479: vioitaessa joudutaan ottamaan huomioon sekä          toimintatavoista. Näin hälytysajot hoidetaan
5480: kysynnän määrä että tarjotun palvelutason kus-       kaikissa tilanteissa.
5481: tannukset. Losseja käyttävän liikenteen edut on          Kovilla talvipakkasilla lossilla liikennöidään
5482: otettu hyvin huomioon, sillä tielaitos pitää yllä    väylänjäätymisen estämiseksi myös yöllä. Näille
5483: yleisen tieverkon osana varsin vähäliikenteisiä-     vuoroille voidaan ottaa myös ajoneuvoja ja mat-
5484: kin lossipaikkoja.                                   kustajia.
5485:    Kaikki tielläliikkujat voivat käyttää losseja         Voimassa olevan lainsäädännön mukaan los-
5486: maksutta. Valtiolle koituu kuitenkin lossiliiken-    sien aikatauluista päättäminen kuuluu tielaitok-
5487: teen ylläpidosta huomattavia vuotuisia käyttö-       sen toimivaltaan. Kaikki tiepiirit ovat valmistel-
5488: kustannuksia ja myös pääomakustannuksia.             leet aikataulut tielaitoksen keskushallinnon
5489: Koska perustienpidon rahoitus on muutamassa          15.2.1995 vahvistaman ohjeen mukaisesti. Kai-
5490: vuodessa tuntuvasti alentunut, on perusteltua et-    killa losseilla siirrytään aikataulun mukaiseen lii-
5491: siä lossejakin koskevia säästökohteita. Jatkuva      kenteeseen 27.5.1996. Kun lossiliikenteestä on
5492: edestakainen ajo yhdenkin tielläliikkujan !ossi-     tämänjälkeen saatu kokemuksia, voidaan niiden
5493: paikalle saapumisen takia on kallista ja myös        perusteella luonnollisesti tehdä muutoksia ja tar-
5494: ympäristöä kuormittavaa (päästöt ja melu).           kistuksia kullakin lossipaikalla esiin tulleiden
5495:    Eduskunnan valtiovarainvaliokunta on vuo-         käytännön tarpeiden mukaisesti.
5496: 
5497:      Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1996
5498: 
5499:                                                                Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
5500:                                           KK 321/1996 vp                                             3
5501: 
5502: 
5503: 
5504: 
5505:                                        Tili Riksdagens Talman
5506: 
5507:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        Riksdagens statsutskott konstaterar i sitt be-
5508: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-      tänkande om budgetpropositionen för 1996 att
5509: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-    det är ändamålsenligt att utarbeta tidtabeller för
5510: man Timo Ihamäki undertecknade spörsmå1 nr          fårjetrafiken. Statsutskottet fåste dock särskild
5511: 321:                                                uppmärksamhet vid säkerhetsfaktorerna vid
5512:                                                     nattrafik. Detta har beaktats då man preciserat
5513:            Är Regeringen medveten om de svårig-     anvisningarna och deras praktiska tillämpning.
5514:         heter som orsakats av att servicenivån          Varje korumun och vägdistrikt har sinsemel-
5515:         inom fårjetrafiken sänkts i skärgårds-      lan kommit överens om detaljerna i tidtabellerna
5516:         kommuner, samt                              varje fårja för sig och skall fortsätta med detta.
5517:            vad ämnar Regeringen göra för att rät-   Sådana bestående och tillfålliga behov för
5518:         ta till situationen?                        trafik(ering) vid viss tidpunkt som spörsmålet
5519:                                                     avser beaktas. Beställningstrafik används hu-
5520:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       vudsakligen endast vid sådana fårjelägen där
5521: anföra följande:                                    bara 1-5 fordon transporteras nattetid. Lokala
5522:                                                     förhållanden påverkar skötseln av utrycknings-
5523:    Det allmänna vägnätet- a v vilket fårjelägena    uppdragen. Kommunen och vägdistriktet gör
5524: utgör en del - har som avsikt att erbjuda alla      tillsammans med vägverket och den 1oka1a
5525: trafikanter en rimlig servicenivå. Då man bedö-     alarmcentralen upp en pian om förfaringssättet
5526: mer vad som är rimligt, måste man ta hänsyn tili    vid alarm. På detta sätt sköts alarmkörningarna i
5527: såväl efterfrågan som kostnaderna för den servi-    alla1ägen.
5528: cenivå som erbjuds. Intressena för den trafik som       Vid hård kyla trafikeras fårjan även nattetid
5529: utnyttjar fårjor har väl beaktats, för vägverket    för att undvika isbildning. På dessa turer kan
5530: underhåller rätt så glest trafikerade fårjelägen    även fordon och passagerare följa med.
5531: som en del av vägnätet.                                 Vägverket fattar beslut om tidtabeller för får-
5532:    Alla trafikanter kan använda fårjor utan kost-   jorna enligt den gällande lagstiftningen. Alla
5533: nad. Staten åsamkas dock, vid sidan om kapital-     vägdistrikt har utarbetat tidtabeller enligt en
5534: kostnader, avsevärda årliga driftskostnader för     anvisning som vägverkets centralförvaltning
5535: skötseln av fårjetrafiken. Eftersom finansiering-   fastställt den 15 februari 1995. Alla fårjor skall
5536: en av basväghållningen under ett par år märkbart    övergå till tidtabellsbunden trafik den 27 maj
5537: har nedsatts, är det motiverat att söka bespa-      1996. Efter att man sedan får erfarenhet av fårje-
5538: ringsobjekt även i fråga om fårjor. Oavbruten       trafik, kan naturligtvis ändringar och revidering-
5539: körning fram och tilihaka för att hämta en trafi-   ar företas i enlighet med de praktiska behov som
5540: kant från fårjeläget är dyrt och belastar miljön    uppstått på varje fårje1äge.
5541: (utsläpp och buller).
5542: 
5543:        Helsingforsden 9 maj 1996
5544: 
5545:                                                                 Trafikminister Tuula Linnainmaa
5546:                                              KK 322/1996 vp
5547: 
5548: Kirjallinen kysymys 322
5549: 
5550: 
5551: 
5552: 
5553:                                     Timo Ihamäki /kok: Viitostien perusparantamisesta välillä Kosken-
5554:                                        mylly-Seppälänjoki
5555: 
5556: 
5557:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
5558: 
5559:    Viitostie on koko Itä-Suomen ja Etelä-Suo-          kuitenkin valtiovarainministeriössä. Välin Kos-
5560: men välinen valtasuoni. Helsingistä Lusiin nelos-      kenmylly-Seppälänjoki pituus on kahdeksan
5561: tienä kulkeva yhteys tulee rakennetuksi Lahteen        kilometriä, kustannusarvio 40 Mmk ja H/K-suh-
5562: saakka moottoritieksi ja valmistuu vuoden 1997         de 1,22. Välin parantaminen aikaansaisi tarpeel-
5563: kuluessa hieman Lusin pohjoispuolelle Kosken-          lisen sopeutumisjakson siirryttäessä moottori-
5564: myllyyn asti moottoriliikennetieksi. Siitä pohjoi-     väylältä vanhalle valtatielle.
5565: seen Koskenmyllyn-Mikkelin osuus on kasva-                Tiepiiri on perustienpidon varoin rakentanut
5566: valle liikenteelle riittämätön. Viitostien tämä        viitostielle muutamia ohituskaistoja ja risteysjär-
5567: osuus onkin koko maan kaikkein ongelmallisim-          jestelyjä. Ne ovat kuitenkin ensiapua, joilla pa-
5568: pia valtatiejaksoja, jolla on sujuvuuspuutteita ja     haa tilannetta voidaan hieman lievittää. Perus-
5569: onnettomuusmäärät ovat suuret. Vain yhtenä,            teelliset korjaukset olisi syytä saada aikaan aina-
5570: mutta valitettavan traagisena esimerkkinä on           kin välillä Koskenmylly-Seppälänjoki ennen
5571: helmikuussa Vihantasalmen lähellä sattunut seit-       nykyisen työmaan purkamista.
5572: semän ihmisen hengen vaatinut onnettomuus.                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5573:    Väli Koskenmylly-Seppälänjoki on yksi               tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5574: kaikkein heikoimmista viitostien kohdista. Eri-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5575: tyisen vaaralliseksi sen tekee sijainti moottorilii-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5576: kennetien välittömänä jatkeena. Tielaitos esitti
5577: viime syksynä, että tämä osuus olisi voitu sisällyt-             Mitkä ovat Hallituksen suunnitelmat
5578: tää budjetissa olevaan Vierumäen-Lusin tien                   perusparantaa valtakunnallisen viitos-
5579: kehittämishankkeeseen, jonka vieläkin budjetti-               tien kaikkein heikoin jakso välillä Kos-
5580: kirjassa olevan kustannusarvion 605 Mmk puit-                 kenmylly-Seppälänjoki?
5581: teisiin hanke olisi mahtunut. Ajatus kaatui silloin
5582: 
5583:      Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1996
5584: 
5585:                                            Timo Ihamäki /kok
5586: 
5587: 
5588: 
5589: 
5590: 260017
5591: 2                                         KK 322/1996 vp
5592: 
5593: 
5594: 
5595: 
5596:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
5597: 
5598:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      milj. markan vuotuisella määrärahatasolla ei
5599: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       voida aloittaa Lusin-Mikkelin tiejakson perus-
5600: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     teellista parantamista tällä vuosikymmenellä.
5601: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-      Perustienpidon rahoitus on myös viime vuosina
5602: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       tuntuvasti alentunut, mikä sitoo rahoituksen en-
5603: 322:                                                tistä tiukemmin päivittäiseen hoitoon ja kunnos-
5604:                                                     sapitoon.
5605:           Mitkä ovat Hallituksen suunnitelmat          Lusi-Mikkeli-välin ruuhkautuvan liikenteen
5606:        perusparantaa valtakunnallisen viitos-       helpottamiseksi on jo toteutettu neljä ohituskais-
5607:        tien kaikkein heikoin jakso välillä Kos-     taaja suunnitteilla on kaksi uutta. Koskenmyllyn
5608:        kenmylly-Seppälänjoki?                       ja Seppälänjoen kahdeksan kilometrin pituisella
5609:                                                     välillä tien suuntaus on kuitenkin niin huono,
5610:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        että järkeviä ohituskaistoja on hankala toteut-
5611: vasti seuraavaa:                                    taa. Tielaitoksen käsityksen mukaan koko tämä
5612:                                                     osuus olisi kerralla tehtävä riittävän tasokkaaksi.
5613:    Kysymyksessä esitettyihin näkökohtiin valta-     Välin kustannusarvio on 35 milj. markkaa,ja sitä
5614: tie 5:n parantamisen tarpeellisuudesta voi pää-     koskeva tiesuunnitelma on lainvoimainen.
5615: osin yhtyä. Tieolosuhteilla ei kuitenkaan tiettä-      Nykytasoisella perustienpidon (mom. 31.24.
5616: västi ollut osuutta Vihantasalmen lähellä tapah-    21) rahoituksella tämänsuuruinen hanke ei mah-
5617: tuneeseen traagiseen onnettomuuteen.                du Kaakkois-Suomen tiepiirin lähivuosien ohjel-
5618:    Tienpitoon käytettävissä olevaa rahoitusta ja    miin. Hankkeen aloittamismahdollisuudet ja
5619: lähivuosien kehittämishankkeita on viimeksi tar-    -ajankohta ratkeavat päätettäessä tielaitoksen
5620: kasteltu liikenneministeriön mietinnössä "Suo-      perustienpidon määrärahan suuruudesta tule-
5621: men liikenneinfrastruktuuri 201 0". Tieverkon       vien vuosien valtion talousarvioissa.
5622: kehittämisessä lähtökohtana olevalla alle 1 000
5623: 
5624:      Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1996
5625: 
5626:                                                              Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
5627:                                              KK 322/1996 vp                                                3
5628: 
5629: 
5630: 
5631: 
5632:                                          Tili Riksdagens Talman
5633: 
5634:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       kan inte påbörjas under detta decennium om
5635: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-         anslagen för vägnätets förbättring är under 1 000
5636: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       milj. mk per år. Finansieringen av basväghåll-
5637: man Timo Ihamäki undertecknade spörsmål nr             ning har också kraftigt minskats, vilket betyder
5638: 322:                                                   att finansieringen binds allt mer tili dagligt un-
5639:                                                        derhåll.
5640:           Vilka är Regeringens planer för att             För att minska trafikstockningarna på vägav-
5641:        grundligt förbättra det allra svagaste av-      snittet Lusi-S:t Michel har man byggt fyra om-
5642:        snittet av riksväg 5 mellan Koskenmyl-          körningsfålt och två nya är under planering. Väg-
5643:        ly-Seppälänjoki?                                linjen mellan Koskenmylly och Seppälänjoki är
5644:                                                        emellertid så dålig att det är svårt att hitta förnuf-
5645:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          tiga lösningar för omkörningsfålt. Enligt vägver-
5646: anföra följande:                                       kets uppfattning borde nivån på det hela vägav-
5647:                                                        snittet höjas tillräckligt. Kostnadsförs1aget på
5648:    Man kan huvudsakligen förena sig om de syn-         vägavsnittet är 35 milj. mk och dess vägplan har
5649: punkter på förbättring av riksväg 5 som läggs          vunnit laga kraft.
5650: fram i spörsmålet. Vägförhållandena bidrog                Med den nuvarande finansieringen av basväg-
5651: emellertid inte veterligen tili den tragiska olyckan   hållning (moment 31.24.21) kan ett projekt av
5652: nära Vihantasalmi.                                     denna storlek inte inkluderas i de program som
5653:    Finansieringen av väghållning och verksam-          Sydöstra Fin1ands vägdistrikt planerar för de
5654: hetsplaner för de närmaste åren har senast be-         närmaste åren. Projektets möjligheter och tid-
5655: handlats i trafikministeriets betänkande "Fin-         punkt är beroende av anslag som beviljas till
5656: lands trafikinfrastruktur 201 0". Den grundliga        vägverkets basväghållning i budgetpropositioner
5657: förbättringen av vägavsnittet Lusi-S:t Michel          under de kommande åren.
5658: 
5659:      Helsingforsden 14 maj 1996
5660: 
5661:                                                                     Trafikminister Tuula Linnainmaa
5662:                                            KK 323/1996 vp
5663: 
5664: Kirjallinen kysymys 323
5665: 
5666: 
5667: 
5668: 
5669:                                   Timo Ihamäki /kok: Saimaan vesistön jäänmurron kustannusten
5670:                                      korvaamisesta kanavan ollessa suljettuna
5671: 
5672: 
5673:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
5674: 
5675:     Saimaan kanavan ollessa avoinna liikenteelle     alueen jäänmurto on esimerkiksi metsäteollisuu-
5676: merenkulkulaitos hoitaa Saimaan vesistöalueen        den puunhuollon kannalta tärkeää myös Sai-
5677: jäänmurron osittain omalla kalustollaan ja osit-     maan kanavan ollessa suljettuna. Eduskunta on-
5678: tain vuokraamaliaan yksityisellä jäänmurtoka-        kin edellyttänyt hallituksen ryhtyvän toimenpi-
5679: lustolla. Saimaan kanavan ollessa suljettuna Sai-    teisiin korvauksen suorittamiseksi varustamolle.
5680: maan vesistönjäänmurto on hoidettu yksityises-       Samanlaisen lausunnon eduskunta on antanut
5681: ti. Merenkulkulaitos ei ole kuitenkaan suoritta-     viimeisimmän lisäbudjetin yhteydessä.
5682: nut korvausta jäänmurrosta keskitalvella huo-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5683: lehtivalle varustamolle. Valtiovarainvaliokunta      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5684: on katsonut, että pienten liikennemäärien ja yrit-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5685: täjien harvalukuisuuden vuoksi ei ole perustel-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5686: tua, että merenkulkulaitos hoitaisi itse jäänmur-
5687: taa Saimaalla läpi talven. Sen sijaan korvauksen              Milloin Hallitus ryhtyy eduskunnan
5688: suorittaminen jäänmurrosta huolehtivalle varus-             päätöksen mukaisesti suorittamaan kor-
5689: tamolle on perusteltua, koska Saimaan vesistö-              vausta Saimaan jäänmurros ta?
5690: 
5691:      Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1996
5692: 
5693:                                          Timo Ihamäki /kok
5694: 
5695: 
5696: 
5697: 
5698: 260017
5699: 2                                            KK 323/1996 vp
5700: 
5701: 
5702: 
5703: 
5704:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
5705: 
5706:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         nut väylän avaamisesta liikenteen edellyttämässä
5707: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          laajuudessa. Kysymys on asianomaisen varusta-
5708: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        mon omasta liikeideasta ja sen kannattavuudes-
5709: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-         ta, eikä valtion toimesta toistaiseksi ole tehty
5710: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          päätöksiä väylien aukipidosta tai jäänmurron
5711: 323:                                                   avustamisesta ympärivuotisesti.
5712:                                                           Merenkulkulaitoksen toimesta asianomaiselle
5713:          Milloin Hallitus ryhtyy eduskunnan            varustamolle on kuluvanakin vuonna suoritettu
5714:        päätöksen mukaisesti suorittamaan kor-          sovittu korvaus ostetuista palveluista sekä val-
5715:        vausta Saimaan jäänmurrosta?                    tion talousarvion momentilla 31.32.46 (Saimaan
5716:                                                        jäänmurron avustaminen) Saimaan jäänmurto-
5717:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           aluksen käyttökustannuksiin osoitettu 300 000
5718: vasti seuraavaa:                                       markan erillinen avustus.
5719:                                                           Kysymyksen perusteluissa tarkoitettujen
5720:     Merenkulkuhallitus, jolle väylänpito ja siihen     eduskunnan lausumien johdosta liikenneminis-
5721: liittyvä jäänmurtotoiminta kuuluvat, on tähän          teriö on 29.3.1996 asettanut työryhmän selvittä-
5722: saakka katsonut jäänmurtopalvelujen järjestä-          mään, onko Saimaan vesistöalueella tarvetta
5723: misen tarpeelliseksi Saimaan vesistön reiteillä        ympärivuotiseen alusliikenteeseen ja miten talvi-
5724: vain sinä aikana, kun liikennettä harjoitetaan         kauden jäänmurto alueella on järjestettävä sekä
5725: Saimaan kanavalla. Tätä toimintaa on hoidettu          miten talvikauden liikenteen turvaamisesta ai-
5726: osittain valtion omistamalla kalustolla ja osittain    heutuvat kustannukset on katettava.
5727: ostamalla jäänmurtopalvelua yksityiseltä sekto-           Työryhmän suorittaman valmistelun perus-
5728: rilta.                                                 teella hallitus tulee päättämään niistä toimenpi-
5729:     Saimaan kanavan ollessa suljettuna liikennet-      teistä, joihin eduskunnan edellä tarkoitetut lau-
5730: tä Saimaan vesistön sisäisillä reiteillä on harjoit-   sumat antavat aihetta, sekä saattamaan kannan-
5731: tanut yksi varustamo, joka on samalla huolehti-        ottonsa eduskunnan tietoon.
5732: 
5733:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1996
5734: 
5735:                                                                 Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
5736:                                              KK 323/1996 vp                                             3
5737: 
5738: 
5739: 
5740: 
5741:                                           Tili Riksdagens Talman
5742: 
5743:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             fråga om en affårside och dess lönsamhet som
5744: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande             rederiet sjä1vt kommit på. Staten har inte tills
5745: med1em av statsrådet översänt följande av riks-         vidare fattat beslut om att hålla farlederna öppna
5746: dagsman Timo Ihamäki undertecknade spörs-               eller att medverka i isbrytning året runt.
5747: må1 nr 323:                                                 Sjöfartsverket har även under innevarande år
5748:                                                         tili det ifrågavarande rederiet er1agt en överens-
5749:            När skall Regeringen i enlighet med          kommen ersättning för köpta tjänster samt ett
5750:         riksdagens bes1ut er1ägga ersättning för        särskilt understöd på 300 000 mark avsett för
5751:         isbrytning på Saimen?                           driftskostnaderna för isbrytaren på Saimen un-
5752:                                                         der moment 31.32.46 (understödjande av isbryt-
5753:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt           ning på Saimen).
5754: anföra följande:                                            Med an1edning av riksdagens uttalanden som
5755:                                                         avses i motiveringen tili spörsmålet har trafikmi-
5756:    Sjöfartsstyre1sen, som farledshållning inklusi-      nisteriet den 29 mars 1996 tillsatt en arbetsgrupp
5757: ve isbrytning hör till, har hittills ansett det vara    för att utreda om det i Saima vattendrag finns
5758: nödvändigt att ordna isbrytningstjänster på far-        behov för fartygstrafik året runt och hur isbryt-
5759: 1ederna i Saima vattendrag endast under tiden då        ningen skall ordnas på området samt hur kostna-
5760: Saima kana! trafikeras. Isbrytningen har skötts         derna för säkerställandet av vintertrafik skall
5761: de1vis med statsägd materiel och delvis genom att       täckas.
5762: köpa isbrytningtjänster av den privata sektorn.             Enligt arbetsgruppens beredning kommer re-
5763:    Medan Saima kana! är stängd hartrafiken på           geringen att bes1uta om åtgärder som riksdagens
5764: farlederna i Saima vattendrag idkats av ett rederi      ovannämnda utta1anden ger an1edning tili samt
5765: vilket samtidigt sett tili att farlederna hålls öppna   meddela riksdagen sitt ställningstagande.
5766: i den utvidgning som trafiken kräver. Det är
5767: 
5768:       Helsingfors den 15 maj 1996
5769: 
5770:                                                                     Trafikminister Tuula Linnainmaa
5771:                                             KK 324/1996 vp
5772: 
5773: Kirjallinen kysymys 324
5774: 
5775: 
5776: 
5777: 
5778:                                    Erkki Pulliainen /vihr: Valinnaisuuden lisäämisestä ylioppilastut-
5779:                                       kinnon reaalikokeen katsomusaineita koskevissa kysymyksissä
5780: 
5781: 
5782:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
5783: 
5784:     Luokaton lukio toi useita myönteisiä uudis-       kokelasta sitova, eikä siitä voi koetilanteessa poi-
5785: tuksia koulujärjestelmäämme. Muun muassa op-          keta. Jos esimerkiksi evankelis-luterilaiset tehtä-
5786: pilaiden valinnanvapaus lisääntyi useissa oppiai-     vät valinnut vastaa elämänkatsomustiedon teh-
5787: neissa. Lukion oppilas voi nyt valita pakollisten     täviin, jätetään suoritukset arvostelematta."
5788: kurssien lisäksi valinnaisia tai koulukohtaisia          Eriarvoisuus on ilmeinen. Voidaan jopa pu-
5789: kursseja. Näin hankittuja tietoja ja taitoja mita-    hua oppilaan oikeusturvan loukkaamisesta. Ti-
5790: taan sittemmin ylioppilaskirjoituksissa.              lanne vaatinee opetusministerin puuttumista
5791:     Katsomusaineissa tilanne ei ole yhtä hyvä         asiaan.
5792: kuin monissa muissa aineissa. Lukion oppilas voi         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5793: kylläkin valita kolmen pakollisen uskonnon tai        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5794: elämänkatsomustiedon kurssinjälkeen ristiin sy-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5795: ventäviä kursseja näiden aineiden sisällä. Tämän      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5796: jälkeen tulee kuitenkin ongelmia.
5797:     Lukion oppilas ei saakaan käyttää kaikkia                   Aikooko opetusministeri puuttua sii-
5798: tietojaan ja taitojaan ylioppilaskirjoituksissa,             hen, että nykykäytännön mukaan katso-
5799: mikä käy ilmi seuraavasta ylioppilastutkintolau-             musaineita lukiossa opiskelleet eivät voi
5800: takunnan ohjeesta (17 .8.1995) rehtoreille ja reaa-          ylioppilaskirjoituksissa käyttää kaikkia
5801:  liaineiden opettajille: "Kokelaan on reaalikokee-           näiden aineiden tietojaan ja taitojaan ku-
5802:  seen ilmoittautuessaan valittava, vastaako hän              ten on laita monissa muissa oppiaineissa,
5803:  evankelis-luterilaisen uskonnon, ortodoksisen               joissa valinnaiset ja/tai koulukohtaiset
5804:  uskonnon vai elämänkatsomustiedon tehtäviin.                kurssit ovat luokattomassa lukiossa mah-
5805:  Ilmoittautumisen yhteydessä tehty valinta on                dollisia?
5806: 
5807:       Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1996
5808: 
5809:                                          Erkki Pulliainen /vihr
5810: 
5811: 
5812: 
5813: 
5814:  260017
5815: 2                                          KK 324/1996 vp
5816: 
5817: 
5818: 
5819: 
5820:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
5821: 
5822:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa       seen ilmoittautuessaan valittava, vastaako hän
5823: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        evankelis-luterilaisen uskonnon, ortodoksisen
5824: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      uskonnon vai elämänkatsomustiedon tehtäviin.
5825: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-      Sama valintahan on tehty jo aikaisemmin perus-
5826: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o     kouluopintojen ja lukion pakollisten kurssien
5827: 324:                                                 osalta. Ilmoittautumisen yhteydessä tehty valin-
5828:                                                      ta on kokelasta sitova siitä syystä, että muutoin
5829:           Aikooko opetusministeri puuttua sii-       hän saisi valita tehtäviä valikosta, joka sisältää
5830:        hen, että nykykäytännön mukaan katso-         30 erilaista tehtävää evankelis-luterilaisesta us-
5831:        musaineita lukiossa opiskelleet eivät voi     konnosta, ortodoksisesta uskonnostaja elämän-
5832:        ylioppilaskirjoituksissa käyttää kaikkia      katsomustiedosta. Tämä antaisi katsomusaineil-
5833:        näiden aineiden tietojaan ja taitojaan ku-    le muihin aineisiin verrattuna kohtuuttoman
5834:        ten on laita monissa muissa oppiaineissa,     suuren painon ylioppilastutkinnon reaalikokees-
5835:        joissa valinnaiset ja/tai koulukohtaiset      sa, koska mainittujen kolmen aineen opetus-
5836:        kurssit ovat luokattomassa lukiossa mah-      suunnitelmat ovat katsomuspohjan erilaisuudes-
5837:        dollisia?                                     ta huolimatta tietopohjaltaan varsin samanlai-
5838:                                                      sia. Esimerkiksi tämän kevään reaalikokeessa oli
5839:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         biologiassa, filosofiassa, kemiassa ja maantie-
5840: vasti seuraavaa:                                     teessä yhteensä 30 tehtävää. Todettakoon, että
5841:                                                      reaalikokeessa saa vastata enintään kahdeksaan
5842:    Lukiolain mukaan lukiossa annetaan uskon-         tehtävään.
5843: non opetusta sen uskontokunnan tunnustuksen             Opiskelijat eivät ole reaalikokeessa eriarvoi-
5844: mukaan, johon oppilaiden enemmistö kuuluu.           sessa asemassa, sillä heillä on oikeus vastata ensi-
5845: Uskonnon opetuksenjärjestämisessä koulun toi-        sijaisesti oman uskontonsa perusteella laadittui-
5846: minnan perustana on uskontokuntaan tai uskon-        hin pakollisten ja syventävien kurssien tehtäviin
5847: nolliseen yhdistykseen kuuluminen sekä elämän-       tai valintansa mukaan muihin uskonnon tai elä-
5848: katsomustiedonjärjestämisen kohdalla uskonto-        mänkatsomustiedon tehtäviin. Ylioppilastutkin-
5849: kuntaan tai uskonnolliseen yhdistykseen kuulu-       non kokeiden tehtävät laaditaan ylioppilastut-
5850: mattomuus. Lain 19 §:n 4 momentti määrittelee        kintoasetuksen 13 §:n 1 momentin mukaan lu-
5851: elämänkatsomustiedon pakolliseksi vain uskon-        kion pakollisten ja syventävien kurssien oppi-
5852: tokuntiin kuulumattomille. Uskontokuntiin            määrien mukaisesti. Soveltavien kurssien sisäl-
5853: kuuluvilla ei ole tätä pakkoa. Uskonnon opetus       löstä ja toteuttamisesta jokainen lukio päättää
5854: on selkeästi tunnustuksellista, mikä antaa perus-    itsenäisesti. Niitä ei siten voi välttämättä nimetä
5855: teen koululainsäädännön juridiselle jaotukselle.     evankelis-luterilaisen uskonnon, ortodoksisen
5856:    Ylioppilastutkintoasetuksen 11 §:n 4 momen-       uskonnon tai elämänkatsomustiedon kursseiksi.
5857: tin mukaan reaalikoe sisältää tehtäviä, jotka kos-      Uskonto on valinnanvapauksineen ja pakolli-
5858: kevat uskontoa, elämänkatsomustietoa, psyko-         suuksineen poikkeuksellinen oppiaine. Se on ai-
5859: logiaa, filosofiaa, historiaa, yhteiskuntaoppia,     noa oppiaine, joka on jaettu erilaisiin toteutta-
5860: fysiikkaa, kemiaa, biologiaa, maantietoa sekä        mismuotoihin. Vastaavasti uskonnon asema on
5861: muita lautakunnan määräämiä oppiaineita ja           ylioppilastutkinnon reaalikokeessa nyt muotou-
5862: oppiainerajat ylittäviä tehtäviä.                    tunut siten, ettei tarvetta tilanteen muuttamiseen
5863:    Pääosin uskonnon opetuksen tunnustukselli-        ole. Uskonnon osuutta reaalikokeen osana kehi-
5864: suudesta seuraa, että kokelaan on reaalikokee-       tetään koko kokeen uudistamisen yhteydessä.
5865: 
5866:      Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 1996
5867: 
5868:                                                              Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
5869:                                              KK 324/1996 vp                                              3
5870: 
5871: 
5872: 
5873: 
5874:                                          Tili Riksdagens Talman
5875: 
5876:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       den vid anmälan tili realprovet välja om han
5877: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         svarar på uppgifter som hänför sig tili den evan-
5878: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       gelisk-lutherska tron, den ortodoxa tron eller
5879: man Erkki Pulliainen undertecknade spörsmål nr         livsåskådningskunskap. Samma vai har gjorts
5880: 324:                                                   redan tidigare i fråga om studierna i grundskolan
5881:                                                        och de obligatoriska kurserna i gymnasiet. Det
5882:            Ämnar undervisningsministern vidta          vai som sker i samband med anmälan är bindan-
5883:         åtgärder med anledning av att de som           de av den anledningen att examinanden annars
5884:         studerat livsåskådningsämnen i gymna-          skulle kunna välja från ett uppgiftsurval som
5885:         siet enligt nuvarande praxis inte kan an-      innehåller 30 olika uppgifter om evangelisk-luth-
5886:         vända alla sina kunskaper och fårdighe-        ersk tro, ortodox tro och livsåskådningskunskap.
5887:         ter i dessa ämnen i studentskrivningarna       Detta skulle ge livsåskådningsämnena en oskä-
5888:         så som fallet är i många andra sådana          ligt stor vikt i förhållande tili andra ämnen när
5889:         läroämnen, för vilka gäller att valfria och/   det gäller realprovet i studentexamen, eftersom
5890:         eller skolvisa kurser i ett årskurslöst gym-   läroplanerna i de tre ämnena trots skillnaderna i
5891:         nasium är möjliga?                             åskådning ändå är rätt lika vad kunskapsbasen
5892:                                                        beträffar. Som exempel kan nämnas att det i
5893:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          vårens realprov ingick sammanlagt 30 uppgifter i
5894: anföra följande:                                       biologi, filosofi, kemi och geografi. Examinan-
5895:                                                        derna får svara på högst åtta uppgifter i realpro-
5896:     Enligt gymnasielagen meddelas religionsun-         vet.
5897: dervisning i gymnasiet i enlighet med trosbekän-          De studerande står inte i olika ställning i real-
5898: nelsen i det religionssamfund tili vilket flertalet    provet eftersom de har rätt att i första hand
5899: av eleverna hör. Grunden för skolans handlande         besvara de uppgifter i obligatoriska och fördju-
5900: vid ordnandet av religionsundervisningen är att        pade kurser som utarbetats på basis av deras egen
5901: eleven hör till ett religionssamfund eller en reli-    religion, eller enligt eget vai i andra uppgifter i
5902: giös sammanslutning samt vid ordnandet av livs-        religion eller livsåskådningskunskap. Enligt 13 §
5903: åskådningskunskap att eleven inte hör till ett         1 mom. studentexamensförordningen utarbetas
5904: religionssamfund eller en religiös sammanslut-         provuppgifterna i studentexamen enligt de obli-
5905: ning. Enligt lagens 19 § 4 mom. är livsåskåd-          gatoriska och fördjupade lärokurserna i gymna-
5906: ningskunskap obligatorisk endast för dem som           siet. 1 fråga om de tillämpade kursernas innehåll
5907: inte hör till något religionssamfund. De som hör       och genomförandet av dem beslutar varje gym-
5908: till religionssamfund omfattas inte av detta           nasium självständigt. Dessa kurser kan således
5909: tvång. Religionsundervisningen är klart konfes-        inte nödvändigtvis kallas kurser i evangelisk-
5910: sionell, vilket ger en grund för denjuridiska indel-   luthersk tro, ortodox tro eller livsåskådnings-
5911: ningen i skollagstiftningen.                           kunskap.
5912:     Enligt 11 § 4 mom. studentexamensförord-              Religion är såtillvida ett speciellt ämne att det
5913: ningen innehåller realprovet uppgifter som hän-        är valfritt och obligatoriskt. Det är det enda
5914: för sig till religion, livsåskådningskunskap, psy-     ämne som indelats enligt olika former för genom-
5915: kologi, filosofi, historia, samhällslära, fysik,       förandet. På motsvarande sätt har religionens
5916: kemi, biologi, geografi samt andra läroämnen           ställning i realprovet i studentexamen nu utfor-
5917: och ämnesövergripande uppgifter som fastställs         mats så att det inte föreligger behov att ändra på
5918: av nämnden.                                            situationen. Religionens andel som en del av real-
5919:     Huvudsakligen på grund av att religionsun-         provet utvecklas i samband med att hela provet
5920: dervisningen är konfessionell måste examinan-          reformeras.
5921: 
5922:        Helsingfors den 17 maj 1996
5923: 
5924:                                                         Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
5925:                                             KK 325/1996 vp
5926: 
5927: Kirjallinen kysymys 325
5928: 
5929: 
5930: 
5931: 
5932:                                    Timo Ihamäki /kok: Kihlakuntajaon muuttamisesta
5933: 
5934: 
5935: 
5936:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
5937: 
5938:    Hallitus jakoi vuonna 1992 päätöksellään              Kuntakenttää edustavat maakunnalliset liitot
5939: (1462/92) maan perustellusti 95 kihlakuntaan.         sekä kunnat ja osa lääninhallituksista ovat olleet
5940: Korostetusti silloin otettiin huomioon paikallis-     tässä vaiheessa tehtäviä kihlakuntajaon muutok-
5941: hallinnon palveluiden saavutettavuus sekä maa-        sia vastaan, koska näiden näkemyksen mukaan
5942: seutuvaltaisten kuntien tarpeet. Oikeusministe-       valtakunnallisesti hyväksyttyyn kihlakuntaja-
5943: riö ja sisäasiainministeriö sopivat kesällä 1995      koon ei ole hallinnollisesti järkevää tehdä yksit-
5944: kihlakuntauudistuksen täytäntöönpanosta tällä         täisiä muutoksia uudistuksen tässä vaiheessa.
5945: eduskuntakaudella siten, että uudistus toteute-       Kihlakuntajaon auki repiminen tässä yhteydessä
5946: taan vuonna 1992 valtioneuvoston vahvistaman          merkitsee koko kihlakuntauudistusta koskevaa
5947: kihlakuntajaon mukaisesti. Helmikuussa 1996           muutosketjua, mikä seikka on omiaan herättä-
5948: sisäasiainministeriö yllättäen esitti viidelle lää-   mään levottomuutta uudistuksen ympärillä.
5949: ninhallitukselle, että nämä arvioisivat kihlakun-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5950: tajaon tarkoituksenmukaisuutta lääninsä alueel-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5951: la, vaikka uudistuksen täytäntöönpano vuoden          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5952: 1992 tehdyn kihlakuntajaon mukaisesti on ollut        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5953: täydessä käynnissä. Käytännössä kyseessä on
5954: katsottu olevan alustava esitys eräiden kihlakun-               Onko Hallituksella tarkoitus aiemmin
5955: tien yhdistämisestä Lapin, Vaasan, Keski-Suo-                tehdyistä päätöksistä poiketen muuttaa
5956: men, Mikkelin ja Pohjois-Karjalan lääneissä,                 kihlakuntajakoa sekä vähentää kihla-
5957: mikä vähentäisi 11 kihlakuntaa aiemmin pääte-                kuntien lukumäärää ja minkä takia?
5958: tystä.
5959:      Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1996
5960: 
5961:                                           Timo Ihamäki /kok
5962: 
5963: 
5964: 
5965: 
5966: 260017
5967: 2                                            KK 325/1996 vp
5968: 
5969: 
5970: 
5971: 
5972:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
5973: 
5974:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         osastojen päälliköiden täyden työmäärän saa-
5975: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          vuttaminen aina yhteistoimintajärjestelyinkään
5976: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        ole mahdollista.
5977: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-            Sittemmin kihlakuntauudistuksen toimeenpa-
5978: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          non valmistelussa on todettu, huomioon ottaen
5979: 325:                                                   myös eduskunnan hyväksymät toimialalait ja
5980:                                                        kannanotot, että hyväksytyllä kihlakuntajaolla
5981:            Onko Hallituksella tarkoitus aiemmin        on syntymässä tehtäviltään varsin suppeita kih-
5982:         tehdyistä päätöksistä poiketen muuttaa         lakunnanvirastoja. Erityisesti ulosottotoimen ja
5983:         kihlakuntajakoa sekä vähentää kihla-           syyttäjäntoimen osalta jouduttaisiin turvautu-
5984:         kuntien lukumäärää ja minkä takia?             maan laajoihin yhteistoimintajärjestelyihin. Laa-
5985:                                                        jojen yhteistoiminta-alueiden muodostaminen
5986:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           rikkoisi paikallishallintolaissa sekä toimiala-
5987: vasti seuraavaa:                                       laeissa todettua periaatetta, jonka mukaan val-
5988:                                                        tion paikallishallinto järjestetään kihlakunnit-
5989:    Valtion paikallishallinto järjestetään 1.12.        tain. Myös palvelujen riittävää määrää ja tasoa
5990: 1996 lukien kihlakunnittain perustamalla niihin        olisi vaikea turvata väestömäärältään pienissä
5991: joko yhtenäisjärjestelmän mukaiset kihlakun-           kihlakunnissa.
5992: nanvirastot tai erilliset virastot. Valtioneuvoston       Hallinnon kehittämisen ministerityöryhmän
5993: päätöksellä (1464/92) maa on jaettu 95 kihlakun-       käsiteltyä asiaa sisäasiainministeriö on 27.2.1996
5994: taan.                                                  pyytänyt Mikkelin, Pohjois-Karjalan, Vaasan,
5995:    Kihlakuntauudistukseen liittyen hallitus antoi      Keski-Suomen ja Lapin lääninhallituksia arvioi-
5996: syksyllä 1995 eduskunnalle edellisen vaali- ja hal-    maan kihlakuntajaon tarkoituksenmukaisuutta
5997: lituskauden aikana rauenneiden lakiesitysten           lääninsä alueella. Sisäasiainministeriön alusta-
5998: pohjalta uudet toimialalakiesitykset. Eduskunta        van näkemyksen mukaan yksitoista toiminta-
5999: hyväksyi toimialalakiesitykset 13.2.1996 muut-         edellytyksiltään ja palvelutasoltaan pääosin hei-
6000: taen niitä eräiltä osin sekä lakitekstin että perus-   koksi muodostuvaa kihlakuntaa tulisi näissä lää-
6001: telujen osalta.                                        neissä liittää toisiin kihlakuntiin. Lääninhallitus-
6002:    Eduskunta muutti esitystä laiksi poliisin hal-      ten tuli ennen esityksen tekemistä kuulla asiasta
6003: linnosta annetun lain muuttamisesta siten, että        asianomaisia kuntia sekä tarvittavia valtion pai-
6004: jokaisessa kihlakunnassa tulee olla ainakin kih-       kallishallintoviranomaisia.
6005: lakunnan poliisipäällikön virka. Eduskunnan               Lääninhallitusten esitysten pohjalta sisä-
6006: hyväksymässä hallintovaliokunnan mietinnössä           asiainministeriö on, neuvoteltuaan asiasta
6007: (HaVM 1311995 vp) korostetaan, että mikäli täl-        oikeusministeriön ja oikeuskanslerinviraston
6008: laisen viran perustaminen ei ole järkevää, on kih-     kanssa tarkistanut alustavaa näkemystään kihla-
6009: lakuntajakoa tarpeen muuttaa, ellei sitten sovel-      kuntajaon tarkistamiseksi ja päätynyt ehdotuk-
6010: leta nimismiesjärjestelmää. Hyväksyessään toi-         seen, joka merkitsi kihlakuntien määrän vähene-
6011: mialalait eduskunta on edellyttänyt hallituksen        mistä viidellä kihlakunnalla.
6012: huolehtivan siitä, että nimismiehen virkojen pe-          Valtioneuvosto muutti kihlakuntajakopää-
6013: rustamisessa noudatetaan suurta pidättyvyyttä          töstä 2.5.1996 siten, että Mikkelin läänissä Män-
6014: ja että siihen ryhdytään vasta, kun ulosotto- ja       tyharjun ja Mikkelin kihlakunnat yhdistettiin
6015: syyteasioiden määrä on vähäinen ja kun yhteis-         yhdeksi kihlakunnaksi, Pohjois-Karjalan läänis-
6016: toimintajärjestelyt eivät ole tarkoituksenmukai-       sä Outokummun ja Joensuun kihlakunnat, Vaa-
6017: sia.                                                   san läänissä Kaustisten ja Kannuksen kihlakun-
6018:    Eräissä osissa maata eräät kihlakunnat ovat         nat sekä Alajärven ja Lapuan kihlakunnat. Kes-
6019: alueeltaan ja väestömäärältään sellaisia, ettei eri    ki-Suomen läänissä Kinnulan, Pihtiputaan ja
6020:                                           KK 325/1996 vp                                           3
6021: 
6022: Viitasaaren kuntien muodostamasta kihlakun-         nat yhdistettiin ja Kyrönmaan kihlakunta jätet-
6023: nasta siirrettiin Pihtipudas ja Viitasaari Ääne-    tiin nykyiselleen. Keski-Suomen lääninhallitus ei
6024: kosken kihlakuntaanja Kinnula Saarijärven kih-      pitänyt perusteltuna kihlakuntajaon tarkistamis-
6025: lakuntaan.                                          ta, mutta katsoi, että mikäli kihlakuntajakoa
6026:    Mikkelin läänissä ehdotettu muutos oli lää-      kuitenkin tarkistetaan Viitasaaren kihlakunnan
6027: ninhallituksen esityksen mukainen. Vaasan lää-      osalta, tulisi Kinnulan kunta siirtää kunnan kan-
6028: nissä ehdotetut muutokset vastasivat lääninhalli-   nanoton huomioon ottaen Saarijärven kihlakun-
6029: tuksen esitystä lukuun ottamatta Keski-Pohjan-      taan. Pohjois-Karjalan lääninhallitus ei nähnyt
6030: maata, jossa Kannuksen ja Kaustisten kihlakun-      tarvetta muuttaa läänin kihlakuntajakoa.
6031: 
6032:      Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1996
6033: 
6034:                                                                         Ministeri Jouni Backman
6035: 4                                             KK 325/1996 vp
6036: 
6037: 
6038: 
6039: 
6040:                                            Till Riksdagens Talman
6041: 
6042:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-             Senare har man vid beredningen av genomför-
6043: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-           andet av häradsreformen, med beaktande av de
6044: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         av riksdagen antagna speciallagarna och riksda-
6045: man Timo Ihamäki undertecknade spörsmål nr               gens ståndpunkter, konstaterat att den godkän-
6046: 325:                                                     da häradsindelningen ger upphov tili häradsäm-
6047:                                                          beten som i fråga om uppgiftsfåltet är rätt små. I
6048:             Har Regeringen för avsikt att avvikan-       synnerhet när det gäller utsöknings- och åkiagar-
6049:         de från tidigare beslut ändra häradsindel-       väsendet skulle man bli tvungen att ta tili omfat-
6050:         ningen samt att minska antalet härad och         tande samarbetsarrangemang. Omfattande sam-
6051:         i så fall varför?                                arbetsområden skulle strida mot den princip i
6052:                                                          lokalförvaltningslagen och speciallagarna enligt
6053:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            viiken statens Iokalförvaltning skall ordnas hä-
6054: anföra följande:                                         radsvis. Det vore också svårt att kunna trygga ett
6055:                                                          tillräckligt serviceutbud och en tillräcklig service-
6056:     Statens lokaiförvaltning ordnas från och med         nivå i härad med litet invånarantal.
6057: den I december I996 häradsvis genom att det i                Sedan ärendet behandlats av ministerarbets-
6058: häradena inrättas antingen häradsämbeten eniigt          gruppen för utveckiande av förvaltningen har
6059: ett enhetssystem eller fristående ämbetsverk. Ge-        inrikesministeriet den 27 februari 1996 bett läns-
6060: nom ett statsrådsbeslut (I464/92) har Iandet de-         styrelserna i S:t Michels, Norra Kareiens, Vasa,
6061: Iats in i 95 härad.                                      Mellersta Finlands och Lappiands Iän utvärdera
6062:     I ansiutning tili häradsreformen avlät reger-        häradsindelningens ändamålsänlighet i sitt Iän.
6063: ingen tili riksdagen hösten I995 propositioner           Enligt inrikesministeriets preliminära uppfatt-
6064: med förslag tili nya speciallagar utgående från de       ning borde i dessa Iän elva härad som i fråga om
6065: lagförslag som förföll under föregående vai- och         verksamhetsförutsättningarna och servicenivån
6066: regeringsperiod. Riksdagen antog Iagförsiagen            biir mycket svaga sammanslås med andra härad.
6067: den I3 februari I996 efter diverse ändringar i           Länsstyrelserna skulle innan de framställde sina
6068: såvällag- som motiveringstexten.                         förslag höra de berörda kommunerna samt de
6069:     Riksdagen ändrade propositionen med för-             stat1iga Iokalförvaltningsmyndigheterna som be-
6070: slag tililag om ändring av polisförvaltningen på         hövde höras i ärendet.
6071: så sätt att det i varje härad skall finnas åtminsto-         Utgående från länsstyreisernas framställning-
6072: ne en tjänst som häradspolischef. I det betänkan-        ar har inrikesministeriet, efter att ha förhandiat
6073: de av förvaltningsutskottet (FvUB I3/1995 rd)            med justitieministeriet och justitiekansiersämbe-
6074: som riksdagen godkänt poängteras att om det              tet, ändrat sin preliminära uppfattning om en
6075: inte är förnuftigt att inrätta en dylik tjänst, är det   justering av häradsindelningen och stannat vid
6076: skäl att ändra häradsindelningen, såvida inte            ett förslag som innebär att antalet härad minskas
6077: länsmanssystemet tillämpas. Då riksdagen antog           med fem.
6078: speciallagarna förutsatte den att regeringen ser             Statsrådet ändrade sitt beslut om häradsindel-
6079: tili att man är mycket återhållsam med att inrätta       ningen den 2 maj 1996 så att Mäntyharju och S:t
6080: länsmanstjänster och att sådant inrättande blir          Michels härad i S:t Micheis Iän sammanslogs tili
6081: aktuellt först då antalet utsökningsärenden och          ett härad, liksom också Outokumpu och Joensuu
6082: mål är litet och då samarbetsarrangemang inte är         härad i Norra Karelens Iän och Kaustby och
6083: ändamålsänliga.                                          Kannus härad samt Alajärvi och Lappo härad i
6084:     I vissa delar av landet är en del härad i fråga      Vasa Iän. Av det härad som bestod av Kinnula,
6085: om sitt område och invånarantal sådana att det           Pihtipudas och Viitasaari kommuner i Mellersta
6086: inte är möjligt att uppnå full arbetsmängd för           Finla~ds Iän överfördes Pihtipudas och Viitasaa-
6087: cheferna vid olika avdelningar ens genom samar-          ri tili Aänekoski härad och Kinnula tili Saarijärvi
6088: betsarrangemang.                                         härad.
6089:                                          KK 325/1996 vp                                           5
6090: 
6091:     Den ändring som hade föreslagits i fråga om    lands Iän ansåg det inte motiverat att ändra hä-
6092: S:t Michels Iän stämmer överens med länsstyrel-    radsindelningen, men anförde att ifall häradsin-
6093: sens framställning. De ändringar som föreslagits   delningen ändå ändras i fråga om Viitasaari hä-
6094: i fråga om Vasa Iän stämmer överens med läns-      rad borde Kinoula korumun med beaktande av
6095: styrels~ns framställning med undantag av Mel-      kommunens ståndpunkt flyttas tili Saarijärvi hä-
6096: lersta Osterbotten, där Kannus och Kaustby hä-     rad. Enligt länsstyrelsen i Norra Karelens Iän
6097: rad sammanslogs och Kyrönmaa härad lämna-          förelåg inget behov att ändra häradsindelningen i
6098: des oförändrat. Länsstyrelsen i Mellersta Fin-     Iän et.
6099: 
6100:      Helsingforsden 14 maj 1996
6101: 
6102:                                                                         Minister Jouni Backman
6103:                                             KK 326/1996 vp
6104: 
6105: Kirjallinen kysymys 326
6106: 
6107: 
6108: 
6109: 
6110:                                    Timo Ihamäki /kok: Kullan ja hopean leimauksen keskittämisestä
6111:                                       aiheutuvista ongelmista
6112: 
6113: 
6114:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
6115: 
6116:     Teknillisestä tarkastuskeskuksesta säädetyn       sa on 2 500 kiloa, josta Heinolassa 444,3 kiloa (20
6117: lain (l 070/95) ja asetuksen (1142/95) sekä jalome-   prosenttia). Leimaus on ollut koko Suomessa
6118: tallituotteista annetun asetuksen (1164/95) mu-       1 300 kiloa, josta Heinolassa lähes 100 kiloa.
6119: kaan Tekniselle tarkastuskeskukselle on annettu       Kulut Heinolan leimauksista kahdelta vuodelta
6120: tehtäväksi järjestää kullan ja hopean leimaus.        ovat noin 20 000 markkaaja tulot 270 000 mark-
6121: TTK hinnoittelee ja myy palvelut yksinoikeudel-       kaa. Heinolassa on tähän mennessä voitu ottaa
6122: la tällä hetkellä Suomessa.                           koruista näytteet ja lähettää ne tutkittavaksi. Nyt
6123:     Lain 3 §:n mukaisesti TTK:n "tulee huolehtia      kuitenkin TKK aikoo siirtää palveluosa Helsin-
6124: palveluiden tarkoituksenmukaisesta tarjonnas-         kiin, mikä seikka asettaa Heinolassa ja kaikilla
6125: ta, sekä niiden kehittämisestä ottaen huomioon        muillakin paikkakunnilla työskentelevät korun-
6126: asiakkaiden ja koko yhteiskunnan tarpeet". Saa-       valmistajat eriarvoiseen asemaan ja suorastaan
6127: dun tiedon mukaan TTK aikoo siirtää palvelu-          pakottaa lopettamaan koko toiminnan. Korut
6128: toimintansa Helsinkiin, mikä seikka asettaa kai-      joudutaan näet kuljettamaan leimattavaksi Hei-
6129: killa muilla paikkakunnilla työskentelevät ko-        sinkin ja sen jälkeen takaisin valmistuspaikka-
6130: runvalmistajat eriarvoiseen asemaan. Tämä on          kunnalle pakattavaksi ja sitten vasta eteenpäin
6131: selkeä muutos aikaisempaan käytäntöön ja ai-          markkinoille lähetettäväksi.
6132: heuttaa monilla paikkakunnilla tapahtuvalle ko-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6133:  rujen valmistukselle suurta haittaa ja hankaluut-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6134:  ta. Lisäksi on voitu todeta, että vertailtaessa      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6135:  Ruotsin ja Suomen hintatasoa kullan analyysi-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6136:  maksun osalta on TTK:n hinnoittelu huomatta-
6137:  vasti kalliimpaa kuin esimerkiksi naapurimaas-                 Onko Hallitus tietoinen TTK:lle
6138:  sa. TTK:n yksinoikeus lienee ED-säännösten                  myönnetyn kullan ja hopean leimauksen
6139:  vastainen, koska monopoli estää kilpailun.                  yksinoikeuden yksipuolisen käytön ai-
6140:     Esimerkiksi voidaan ottaa tilanne Heinolassa.            heuttamista haitoista alan yritystoimin-
6141:  Heinolassa on useita alan pieniä yrityksiä, jotka           nalle?
6142:  valmistavat koruja. Kullan käyttö koko Suomes-
6143: 
6144:       Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1996
6145: 
6146:                                           Timo Ihamäki /kok
6147: 
6148: 
6149: 
6150: 
6151:  260017
6152: 2                                           KK 326/1996 vp
6153: 
6154: 
6155: 
6156: 
6157:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
6158: 
6159:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        lainsäädäntöjä sekä ns. jalometallikonventiota.
6160: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         Tavaroiden vapaan liikkuvuuden periaate vei-
6161: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       voittaaja nyt kohtelemaan tuontituotteita jako-
6162: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-        timaassa valmistettuja tuotteita tasapuolisesti.
6163: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         Tämä edellyttänee kotimaisen tuotannon tarkas-
6164: 326:                                                  tuksen tehostamista.
6165:                                                          TTK-liikelaitoksen tavoitteeksi on asetettu
6166:           Onko Hallitus tietoinen TTK:lle             toimintojen kehittäminen tasolle, joka takaa kes-
6167:        myönnetyn kullan ja hopean leimauksen          tävän kilpailukyvyn avoimilla ja yhä kansainvä-
6168:        yksinoikeuden yksipuolisen käytön ai-          lisemmillä tarkastuspalvelumarkkinoilla. Tähän
6169:        heuttamista haitoista alan yritystoimin-       tähtäävät kehittämistoimenpiteet ovat paraikaa
6170:        nalle?                                         käynnissä. Kehittämisen ja tehostamisen kohtee-
6171:                                                       na ovat myös jalometallituotteiden tarkastuspal-
6172:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          velut Palveluhinnat tulevat yhä selkeämmin pe-
6173: vasti seuraavaa:                                      rustumaan kustannusvastaavuuteen.
6174:                                                          TTK:n vuoden 1996 taloudellisena tulosta-
6175:    Jalometallituotteiden tarkastusleimaus on          voitteena on 0,1 miljoonan markan ylijäämä.
6176: paraikaa uudelleenjärjestelyjen alaisena. Syynä       Kauppa- ja teollisuusministeriön ja TTK:n välil-
6177: ovat toisaalta viime vuonna aloitetut Suomen          lä on toisaalta tuloskeskusteluissa sovittu, että
6178: teknillisen tarkastusjärjestelmän lainsäädännöl-      erityisesti niillä toiminta-alueilla, joissa TTK:lla
6179: liset ja organisatoriset uudistukset sekä toisaalta   on yksinoikeus, tulee palvelujen kohtuullisesta
6180: varautuminen valmisteilla olevan jalometalli-         saatavuudesta huolehtia. Kauppa- ja teollisuus-
6181: tuotteita koskevan direktiivin mahdollisiin vai-      ministeriö on osaltaan varautunut tällaisiin siir-
6182: kutuksiin.                                            tymäkauden järjestelyihin vuoden 1996 talousar-
6183:    Teknisen tarkastusjärjestelmän uudistusten         viossa.
6184: yhteydessä eriytettiin Teknillisen tarkastuskes-          Riippumatta siitä, tuleeko jalometallituotedi-
6185: kuksen (TTK) viranomaistoiminnat ja tekniset          rektiivi vai ei, tullaan tarkastusleimausjärjestel-
6186: palvelutoiminnat toisistaan. Viranomaistoimin-        määmme uudistamaan ja avaamaan tarkastus-
6187: ta, myös jalometallituotteiden osalta, siirrettiin    toiminta kilpailulle. Toiminnanharjoittajat saa-
6188: Turvatekniikan keskukseen. Tekninen tarkas-           vat tällöin käyttöönsä uusia vaihtoehtojajalome-
6189: tuspalvelutoiminta, johon myös jalometallituot-       tallituotteidensa pitoisuuden varmentamiseksi.
6190: teiden tarkastusleimaus lukeutuu, keskitettiin        Tässä yhteydessä myös TTK joutuu uudista-
6191: Teknilliseen tarkastuskeskukseen. Se aloitti toi-     maan tarkastusleimaustoimintojaan. TTK:n lii-
6192: mintansa valtion uusimuotoisena liikelaitoksena       ketoiminnan näkökulmasta tarkastusleimausta
6193: viime marraskuun alussa. Tarkoituksena on ava-        on tarkoituksenmukaista keskittää paikkakun-
6194: ta tarkastustoiminta kaikilta osin kilpailulle.       nille, joissa on riittävästi leimaustoimintaa.
6195: Kauppa- ja teollisuusministeriön tavoitteeksi         Tämä vähentää TTK:n leimauspisteiden luku-
6196: asetettiin tarvittavien säädösmuutosten valmis-       määrää, joka on nykyisin 27.
6197: telu vuoden 1996 aikana.                                 TTK:n jalometallituotteiden analyysilabora-
6198:    Jalometallituotteita koskevan EU-direktiivin       torio on tällä hetkellä Helsingissä, josta kertyy
6199: epäselvä tilanne on vaikeuttanut tarkastustoi-        myös yli puolet maamme leimausmaksutuloista.
6200: minnan suunnittelua. Vielä vuoden alussa direk-       Vaadittavat investoinnit sekä toisaalta toimin-
6201: tiiviehdotuksen hyväksyminen vaikutti mahdol-         nan volyymi ja pätevyysvaatimukset huomioon
6202: liselta. Tällä hetkellä sen hyväksyminen on kui-      ottaen ei analyysilaboratorioita kannata perus-
6203: tenkin epävarmaa. Direktiiviehdotus tuli neu-         taa muille paikkakunnille.
6204: voston Coreperin käsittelyyn kuluvan touko-               Kirjallisessa kysymyksessä viitataan kullan
6205: kuun alussa. Mahdollisen direktiivin voimaantu-       analyysimaksuun ja todetaan hinnan olevan
6206: loon asti noudatetaan ED-maissa kansallisia           Suomessa huomattavasti kalliimpi kuin Ruotsis-
6207:                                              KK 326/1996 vp                                              3
6208: 
6209: sa. TTK:n nykyisen hinnaston pohjana on viras-             Kysymyksessä esitetyt arviot leimaustoimin-
6210: toaikainen valtion maksuperustelakiin perustu-          nan kuluista sisältänevät vain sivutoimisen tar-
6211: nut hinnoittelu. Voimassa olevien hintojen ver-         kastusleimaajan palkkiot. Tarkastusleimauksen
6212: tailut eivät tue esitettyä väitettä. Yhden kulta-       perusta on kuitenkin tuotteiden metallurginen
6213: analyysin teettäminen maksaa Suomessa 165 mk,           analysointi Helsingissä. Tämä aiheuttaa valta-
6214: kun se Ruotsissa maksaa 166 mk (230 SEK).               osan koko jalometallitarkastuksen kustannuk-
6215: Lisäksi Ruotsissa peritään kiinteää perusmaksua         sista.
6216: 86 mk (120 SEK).                                           TTK on pyrkinyt pitämään hintatason koh-
6217:     Kysymyksessä on otettu esimerkiksi tilanne          tuullisena myös tarjoamalla kultasepille mahdol-
6218: Heinolassa, jossa käytetään kultaa 444,3 kiloa          lisuutta suorittaa itse leimaus valvotulla leimaus-
6219: vuodessa. Paikkakunnan tarkastusleimaajan ar-           paikalla. On selvää, että järjestelmän hyödyntä-
6220: vion mukaan tarkastusleimattavaksi esitettiin           mismahdollisuudet ovat erilaiset toiminnanhar-
6221: viime vuonna alle 70 kiloa kultatuotteita. Tar-         joittajan sijainnista riippuen. Esimerkkipaikka-
6222: kastusleimattavien tuotteiden osuus on näin ol-         kunta Heinola ei tässä suhteessa poikkea olen-
6223: len alle 16 prosenttia paikkakunnan koko tuo-           naisesti maamme useimmista muista alueista.
6224: tannosta. Voidaan olettaa, ettei tällä ole ratkaise-       Kauppa- ja teollisuusministeriö on osaltaan
6225: vaa merkitystä jalometallituotteiden valmistuk-         valmistautunut järjestämään jalometallituottei-
6226: sen jatkuvuuden kannalta Heinolan alueella.             den tarkastusleimauksen toimintaedellytykset si-
6227:  Heinolasta kertynyt tarkastusleimauslaskutus           ten, että yhteisösäädökset, toiminnanharjoitta-
6228:  kaikkien jalometallituotteiden osalta oli vajaat       jien tarpeet, kuluttajasuojan varmistaminen, ta-
6229:  83 000 markkaa, mikä on alle 5 prosenttia maan         loudellisesti kannattavan tarkastustoiminnan
6230:  kokonaislaskutuksesta.                                 vaatimukset sekä valtiontalouden näkökohdat
6231:                                                         otetaan kokonaisvaltaisesti huomioon.
6232: 
6233:      Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1996
6234:                                                        Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
6235: 4                                           KK 326/1996 vp
6236: 
6237: 
6238: 
6239: 
6240:                                         Tili Riksdagens Talman
6241: 
6242:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      i kraft tillämpar samtliga EU-länder sina egna
6243: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        nationella föreskrifter samt den s.k. ädelmetall-
6244: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      konventionen. Principen om fri rörlighet för va-
6245: man Timo Ihamäki undertecknade spörsmål nr            ror förpliktar oss redan nu att behandla importe-
6246: 326:                                                  rade varor och inhemska varor likvärdigt. Detta
6247:                                                       torde förutsätta att kontrollen av den inhemska
6248:          Är Regeringen medveten om de nack-           tillverkningen skärps.
6249:        delar som ensidig användning av den en-            Att verksamheten utvecklas så att en beståen-
6250:        samrätt till stämpling av guld och silver      de konkurrenskraft på den öppna och allt mer
6251:        som beviljats Tekniska kontrollcentralen       internationella marknaden för kontrolltjänster
6252:        medför för företagsamheten i branschen?        tryggas har uppsatts som mål för det nya TKC-
6253:                                                       affårsverkets verksamhet. Åtgärder som syftar
6254:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         tili en sådan utveckling har redan vidtagits. Aven
6255: anföra följande:                                      kontrolltjänsterna beträffande ädelmetallarbe-
6256:                                                       ten kommer att utvecklas och effektiveras. Pri-
6257:    Kontrollstämplingen av ädelmetallarbeten           serna på tjänsterna kommer i allt högre grad att
6258: omorganiseras som bäst. Orsakerna till omorga-        baseras på kostnadsmotsvarighet.
6259: niseringen utgörs dels av de reformer i lagstift-         Resultatmålet för TKC:s verksamhet 1996 är
6260: ningen om och organisationen för det tekniska         att uppnå ett överskott på 0,1 miljoner mark. Å
6261: kontrollsystemet i Finland som inleddes i fjol,       andra sidan har man i förhandlingarna mellan
6262: dels av det faktum att man håller på att förbereda    handels- och industriministeriet och TKC om
6263: sig inför de verkningar som ett eventuellt ikraft-    resultatmålet kommit överens om att en relativt
6264: trädande av direktivet om ädelmetallarbeten           bra tiligänglighet till tjänster, särskilt på de verk-
6265: kommer att ha.                                        samhetsområden där TKC innehar ensamrätten,
6266:    1 samband med reformen av det tekniska kon-        bör tryggas. Handels- och industriminsteriet å sin
6267: trollsystemet skildes Tekniska kontrollcentral-       sida har i 1996 års budget förberett sig på dylika
6268: ens (TKC) myndighetsåtgärder och tekniska             arrangemang under övergångsperioden.
6269: tjänster åt. Myndighetsåtgärderna, också när det          Oberoende av om direktivet om ädelmetallar-
6270: gäller ädelmetallarbeten, överfördes tili säker-      beten kommer att träda i kraft eller inte skall vårt
6271: hetsteknikcentralen. Dentekniska kontrollverk-        kontrollstämplingssystem förnyas och kontroll-
6272: samheten, som även omfattar kontrollstämpling-        verksamheten öppnas för konkurrens. Verksam-
6273: en av ädelmetallarbeten, koncentrerades tili Tek-     hetsidkarna får då nya alternativ tili sitt förfo-
6274: niska kontrollcentralen. Denna inledde sin verk-      gande när de skall fastställa halten av ädelmetall
6275: samhet som nytt statligt affårsverk i början av       i sina produkter. 1 detta sammanhang skall även
6276: november i fjol. Syftet är att öppna samtliga delar   TKC förnya sin kontrollstämplingsverksamhet.
6277: i kontrollverksamheten för konkurrens. Han-           Ur företagsekonomisk synvinkel är det förnuf-
6278: dels- och industriministeriet fick i uppdrag att      tigt att kontrollstämplingsaktiviteterna koncen-
6279: under 1996 bereda nödvändiga ändringar i stad-        treras till sådana orter där det finns tillräckligt
6280: gandena.                                              med stämplingskapacitet. Detta betyder att an-
6281:    Osäkerheten kring godkännandet av EU-di-           talet stämplingsställen som tilihör TKC, vilket
6282: rektivet om ädelmetallarbeten har försvårat pla-      för närvarande uppgår tili 27, kommer att min-
6283: neringen av kontrollverksamheten. Ännu i bör-         ska.
6284: jan av året verkade det som om direktivförslaget          TKC:s laboratorium för analys av ädelmetall-
6285: skulle bli godkänt. För närvarande är det dock        arbeten är för närvarande beläget i Helsingfors,
6286: osäkert om direktivförslaget kommer att god-          där även över hälften av inkomsterna av stämp-
6287: kännas eller inte. Rådets Coreper tog upp direk-      lingsverksamheten samlas. Med tanke på de in-
6288: tivförslaget för handläggning i början av inneva-     vesteringar som krävs samt verksamhetens om-
6289: rande månad. Fram tili dess att direktivet träder     fattning och kvalifikationskriterierna lönar det
6290:                                             KK 326/1996 vp                                              5
6291: 
6292: sig inte att grunda analyslaboratorier på andra           De uppskattningar om kostnaderna för
6293: orter.                                                 stämplingsverksamheten som framförs i spörs-
6294:     1 spörsmålet hänvisas tili den avgift som upp-     målet torde innefatta endast de arvoden som
6295: bärs för analys av guld och konstateras att avgif-     betalas åt en kontrollstämplare som har kontroll-
6296: ten är betydligt högre i Finland än i Sverige.         stämpling som bisyssla. Kontrollstämplingen
6297: Priserna i den aktuella prislistan som används av      grundar sig dock alltid på den metallurgiska ana-
6298: TKC baserar sig på lagen om grunderna för av-          lysen av arbetena som utförs i Helsingfors. Störs-
6299: gifter tili staten, som tillämpas vid ämbetsverken.    ta delen av kostnaderna för kontrollverksamhe-
6300: De jämförelser mellan gällande priser som ut-          ten orsakas ju också av denna analys.
6301: förts stöder inte det ovannämnda påståendet. En           TKC har strävat efter att hålla priserna på
6302: analys av guld kostar i Finland 165 mk medan en        rimlig nivå även genom att erbjuda guldsmeder-
6303: motsvarande analys i Sverige kostar 166 mk (230        na möjlighet att utföra stämplingen själv på ett
6304: SEK). 1 Sverige uppbärs dessutom en fast grund-        övervakat stämplingsställe. Det är klart att till-
6305: avgift på 86 mk (120 SEK).                             fållena att utnyttja denna möjlighet varierar från
6306:     1 spörsmålet har situationen i Heinola tagits      ort tili ort beroende på var verksamhetsidkaren
6307: som exempel. 1 Heinola används 444,3 kg guld           bedriver sin verksamhet. Heinola, som tagits som
6308: per år. Enligt ortens kontrollstämplare lämnades       exempel i detta fall, skiljer sig i detta hänseende
6309: i fjol mindre än 70 kg guldarbeten in för stämp-       inte väsentligt från de flesta andra orter i vårt
6310: ling. De arbeten som skall kontrollstämplas står       land.
6311: alltså för mindre än 16 % av all tillverkning på          Handels- och industriministeriet å sin sida är
6312:  orten. Man kan anta att detta inte har någon          berett att ordna förutsättningarna för kontroll-
6313:  avgörande betydelse för den fortsatta tillverk-       stämplingen av ädelmetallarbeten så att gemen-
6314:  ningen av ädelmetallarbeten i Heinolatrakten.         skapsreglerna, verksamhetsidkarnas behov,
6315:  Faktureringen för kontrollstämplingen av samt-        tryggandet av konsumentskydd, kraven på eko-
6316:  liga ädelmetallarbeten i Heinola uppgick tili         nomisk lönsamhet samt de statsfinansiella aspek-
6317:  knappa 83 000 mk, vilket är mindre än 5 procent       terna tas i betraktande.
6318:  av den sammanlagda faktureringen i hela landet.
6319: 
6320:      Helsingforsden 10 maj 1996
6321: 
6322:                                                       Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
6323:                                            KK 327/1996 vp
6324: 
6325: Kirjallinen kysymys 327
6326: 
6327: 
6328: 
6329: 
6330:                                   Arto Bryggare /sd ym.: Kunnallisten liikuntapalveluiden arvonlisä-
6331:                                       verosta
6332: 
6333: 
6334:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
6335: 
6336:    Kunnat ovat taloudellisesti vaikeinakio aikoi-    suun ja sitä kautta todennäköisesti myös liikun-
6337: na onnistuneet tukemaan ja järjestämään ilah-        taharrastuksen vähenemiseen. Kun kyseessä ole-
6338: duttavan kattavasti erilaisia liikuntapalveluita     van arvonlisäverovelvollisuuden fiskaalinen
6339: kansalaisille. Uimahalleissa ja muissa liikuntati-   merkitys valtiontaloudelle tulisi olemaan mini-
6340: loissa harrastettava liikunta on kuntien taloudel-   maalineo ja kun mahdolliset terveysvaikutukset
6341: lisen tuen avulla onnistuttu hinnoittelemaan suh-    voivat pitkällä aikavälillä olla hyvinkin vahin-
6342: teellisen edulliseksi. Tämä on mahdollistanut        gollisia, on kuvatunlainen verotustilanne koko-
6343: laajan ja aktiivisen liikuntaharrastuksen, joka      naistaloudellisesti järjetön.
6344: sekä psyykkisiltä että fyysisiltä vaikutuksiltaan       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6345: on kansallista terveydentilaa merkittävästi ko-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
6346: hentavaaja edullista ennakoilista terveydenhuol-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
6347: totoimintaa.                                         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6348:     Hiljattain on eräissä hallintotuomioistuimissa
6349: päädytty tulkintaan, jonka mukaan kuntien tu-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6350: kemat liikuntapalvelut ovat arvonlisäveron                  ryhtyä estääkseen arvonlisäverotuksen
6351: alaista toimintaa. Liikuntapalveluiden pääsy- ja            kielteisen vaikutuksen kunnallisesti tuet-
6352: käyttömaksuista olisi näin perittävä arvonlisä ve-          tujen liikuntapalveluiden hintakehityk-
6353: roa. Tämä tulee puolestaan johtamaan liikunta-              seen ja kansalaisten liikuntaharrastuk-
6354: palveluiden käyttäjähintojen merkittävään nou-              seen?
6355: 
6356:      Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1996
6357: 
6358:          Arto Bryggare /sd               Ilkka Kanerva /kok            Anssi Rauramo /kok
6359:          Tuija Pohjola /sd               Markku Pohjola /sd            Matti Saarinen /sd
6360:                                          Jukka Gustafsson /sd
6361: 
6362: 
6363: 
6364: 
6365: 260017
6366: 2                                          KK 327/1996 vp
6367: 
6368: 
6369: 
6370: 
6371:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
6372: 
6373:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Korkein hallinto-oikeus on eräissä ratkaisuis-
6374: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        saan katsonut, että myös julkisin varoin tuettu
6375: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      toiminta kuuluu verotuksen piiriin. Merkitystä ei
6376: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Arto Bryg-      annettu sille, että pääsymaksut ja muut käyttäjil-
6377: garen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       tä perityt maksut eivät ole kattaneet toiminnasta
6378: n:o 327:                                             aiheutuvia kustannuksia. Verotuskäytännössä
6379:                                                      tämä periaate on ulotettu varsin pitkälle. Kun-
6380:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       tien järjestämä samoin kuin niiden tukema toi-
6381:        ryhtyä estääkseen arvonlisäverotuksen         minta on hallituksen esityksen perusteluista poi-
6382:        kielteisen vaikutuksen kunnallisesti tuet-    keten yleensä katsottu arvonlisäverolliseksi toi-
6383:        tujen liikuntapalveluiden hintakehityk-       minnaksi, vaikka toiminta on pääosin rahoitettu
6384:        seen ja kansalaisten liikuntaharrastuk-       julkisin varoin.
6385:        seen?                                             Nykyistä oikeus- ja verotuskäytäntöä voidaan
6386:                                                      pitää ongelmallisena. Ongelmat eivät kuitenkaan
6387:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         suoranaisesti aiheudu siitä, että lipunmyyntitu-
6388: vasti seuraavaa:                                     loista tai muista myyntihinnoista on suoritettava
6389:                                                      veroa. Arvonlisävero on kulutusvero ,jonka tulee
6390:    Arvonlisäverolain mukaan arvonlisäveroa on        kohdistua kulutukseen mahdollisimman laajasti.
6391: suoritettava liiketoiminnan muodossa tapahtu-        Myös kilpailu- ja kulutusneutraalisuus edellyt-
6392: vasta tavaran ja palvelun myynnistä. Kaupalli-       tää, että yleisillä markkinoilla esiintyvien toisten-
6393: nen liikuntatoiminta on siten arvonlisäverotuk-      sa kanssa kilpailevien hyödykkeiden verokohte-
6394: sen piirissä samalla tavoin kuin muukin kaupalli-    lun tulee olla mahdollisimman yhdenmukainen.
6395: nen toiminta. Liikuntapalvelujen myyntiin sovel-     Yhteiskuntapoliittiset tavoitteet voidaan ottaa
6396: letaan kuitenkin alempaa verokantaa kuin muu-        huomioon palveluihin sovellettavan verokannan
6397: hun palvelu- ja tavaratarjontaan. Liikuntapalve-     tasoa määritettäessä. Tämän mukaisesti liikun-
6398: luihin sovellettava verokanta on 12 prosenttia.      tapalveluihin sovelletaankin normaalia alempaa
6399: Yleinen verokanta on 22 prosenttia.                   12 prosentin verokantaa.
6400:    Arvonlisäverolakia koskevan hallituksen esi-          Ongelmat aiheutuvat sitä vastoin julkisin va-
6401: tyksen perustelujen mukaan julkisyhteisöjen tu-      roin rahoitetun toiminnan verottamisesta siten,
6402: lee kilpailuneutraalisuussyistä olla verovelvolli-   että toiminnan rahoittamiseksi myönnetyt julki-
6403: sia samojen sääntöjen mukaan kuin yksityisten        set tuet jäävät verotuksen ulkopuolelle. Tällöin
6404: yritysten. Tämän vuoksi myös kuntien on suori-       voi syntyä tilanteita, joissa pääsymaksutuloista
6405: tettava veroa tavaroiden tai palvelujen myynnis-     tai muista myyntituloista kertyvä vero ei riitä
6406: tä, jos toiminta tapahtuu liiketoiminnan muo-        kattamaan investoinneista ja muista panoshan-
6407: dossa. Liiketoiminnan muodossa tapahtuvalta          kinnoista kannettua veroa, jolloin kunta tai tuet-
6408: toiminnalta edellytetään yleensä ansiotarkoitus-     tu yritys ei tilitä valtiolle veroa vaan saa palautus-
6409: ta. Julkisyhteisöjen harjoittaman myynnin kat-       ta. Tämä merkitsee verotuksen kautta tapahtu-
6410: sotaan tapahtuvan ansiotarkoituksessa silloin-       van perusteettoman valtion tuen antamista toi-
6411: kin, kun myynti tapahtuu omakustannushin-            minnalle.
6412: taan. Perustelujen mukaan selvästi alle omakus-          Hallituksen käsityksen mukaan pääasiassa
6413: tannushinnan tapahtuva myynti olisi sitä vastoin     julkisin varoin rahoitetun toiminnan verottami-
6414: verotonta. Julkisyhteisöjen tarjoamat liikunta-      nen siten, että siihen liittyy rajoittamaton vähen-
6415: palvelut jäisivät siten pääsääntöisesti verotuksen   nysoikeus, ei ole arvonlisäverotukselle alun perin
6416: ulkopuolelle, koska tällaisten palvelujen pääsy-     asetettujen tavoitteiden mukaista. Hallituksen
6417: maksut eivät yleensä kata kustannuksia, vaan         tarkoituksena onkin selvittää, miten nykykäy-
6418: merkittävä osa kustannuksista rahoitetaanjulki-      tännöstä aiheutuvat epäkohdat voitaisiin pois-
6419: sin varoin.                                          taa. Vaihtoehtoisia ratkaisumalleja ovat julkisin
6420:                                         KK 327/1996 vp                                          3
6421: 
6422: varoin rahoitetun toiminnan rajaaminen eräiltä    huomioon myös Euroopan yhteisön kuudennen
6423: osin verotuksen ulkopuolelJe tai vähennysoi-      arvonlisäverodirektiivin (77/388/ETY) asetta-
6424: keuksien rajoittaminen julkisin varoin rahoite-   mat rajoitukset.
6425: tun toiminnan osalta. Selvityksessä on otettava
6426: 
6427:     Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1996
6428: 
6429:                                                                           Ministeri Arja Alho
6430: 4                                            KK 327/1996 vp
6431: 
6432: 
6433: 
6434: 
6435:                                          Tili Riksdagens Talman
6436: 
6437:    l det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       avgifter som uppburits av användarna inte har
6438: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         täckt kostnaderna för verksamheten. l skatte-
6439: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       praxis har denna princip utsträckts ganska långt.
6440: man Arto Bryggare m.fl. undertecknade spörs-           Avvikande från motiveringen tili propositionen
6441: mål nr 327:                                            har verksamhet som kommunerna arrangerat el-
6442:                                                        ler understött i allmänhet ansetts vara mervär-
6443:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         desskattepliktig verksamhet, även om verksam-
6444:        ta för att hindra mervärdesskattens nega-       heten i huvudsak har finansierats med offentliga
6445:        tiva inverkan på prisutvecklingen för           medel.
6446:        kommunalt stödda idrottstjänster och på             Nuvarande rätts- och beskattningspraxis kan
6447:        medborgarnas idrottsliga intressen?             anses vara problematisk. Problemen uppstår
6448:                                                        dock inte direkt av att skatt skall betalats på
6449:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          biljettförsäljningsinkomster eller andra försälj-
6450: anföra följande:                                       ningspriser. Mervärdesskatten är en konsum-
6451:                                                        tionsskatt som skall drabba konsumtionen så
6452:    Enligt mervärdesskattelagen skall mervärdes-        vidsträckt som möjligt. Konkurrens- och kon-
6453: skatt betalas på rörelsemässig försäljning av va-      sumtionsneutraliteten förutsätter också att den
6454: ror och tjänster. Kommersiell idrottsverksamhet        skattemässiga behandlingen av de nyttigheter på
6455: omfattas således av mervärdesbeskattningen på          den allmänna marknaden som konkurrerar med
6456: samma sätt som övrig kommersiell verksamhet.           varandra är så enhetlig som möj1igt. Samhällspo-
6457: På försäljningen av idrottstjänster tiliämpas          litiska mål kan beaktas när nivån för den skatte-
6458: dock en lägre skattesats än på annat utbud av          sats som skall tillämpas på tjänster fastställs. l
6459: tjänster och varor. Skattesatsen för idrottstjäns-     enlighet därmed tillämpas på idrottstjänster en
6460: ter är 12 %. Den allmänna skattesatsen är 22 %.        skattesats av 12 %, som är lägre än den normala.
6461:    Enligt motiveringen tili den regeringsproposi-          Prob1em uppstår däremot av beskattningen av
6462: tion som gäller mervärdesskattelagen skall of-         verksamhet som finansierats med offentliga me-
6463: fentliga samfund av konkurrensneutralitetsskäl         del så att de offentliga stöd som beviljats för
6464: vara skattskyldiga enligt samma regler som pri-        finansieringen inte omfattas av beskattningen.
6465: vatföretagen. Därför skall även kommunerna             Då kan det uppstå situationer där den skatt som
6466: betala skatt på försäljningen av varor och tjäns-      borde betalas på inkomsterna av inträdesav-
6467: ter om verksamheten är rörelsemässig. Av rörel-        gifterna eller andra försäljningsinkomster inte
6468: semässig verksamhet förutsätts i allmänhet för-        räcker tili för att täcka den skatt som uppburits
6469: värvssyfte. Offentliga samfunds försäljning anses      på investeringar och andra insatser, varvid kom-
6470: ske i förvärvssyfte även när försäljningen sker tili   munen eller det stödda företaget inte redovisar
6471: självkostnadspris. Enligt motiveringen skulle          skatt till staten utan får återbäring. Detta betyder
6472: försäljning som klart understiger självkostnads-       att verksamheten grund1öst får ett statsunder-
6473: priset däremot vara skattefri. De idrottstjänster      stöd via beskattningen.
6474: som offentliga samfund erbjuder borde således i            Enligt regeringens mening är det inte förenligt
6475: regel inte beskattas, eftersom inträdesavgifterna      med de mål som ursprungligen sattes för mervär-
6476: för sådana tjänster i allmänhet inte täcker kost-      desbeskattningen att obegränsad avdragsrätt till-
6477: naderna, utan en betydande del av kostnaderna          lämpas vid beskattningen av en verksamhet som
6478: finansieras med offentliga medel.                      finansieras huvudsakligen med offentliga medel.
6479:    Högsta förvaltningsdomstolen har i vissa av         Det är regeringens avsikt att reda ut hur de miss-
6480: sina beslut ansett att även sådan verksamhet som       förhållanden som förorsakas av nuvarande prax-
6481: stöds med offentliga medel skall beskattas. Man        is kunde avhjälpas. Alternativa lösningar är att
6482: fåste ingen vikt vid att de inträdes- och andra        tili vissa delar avgränsa verksamhet som finansie-
6483:                                          KK 327/1996 vp                                           5
6484: 
6485: rats med offentliga medel så att den inte omfat-   beaktas begränsningarna i Europeiska gemen-
6486: tas av beskattningen eller att begränsa avdrags-   skapens sjätte mervärdesskattedirektiv (77/388/
6487: rätten i fråga om verksamhet som finansierats      EEG).
6488: med offentliga medel. I utredningen skall också
6489:      Helsingforsden 15 maj 1996
6490: 
6491:                                                                              Minister Arja Alho
6492:                                              KK 328/1996 vp
6493: 
6494: Kirjallinen kysymys 328
6495: 
6496: 
6497: 
6498: 
6499:                                     Esa Lahtela /sd: Onkamon postitoimipaikan toiminnan turvaami-
6500:                                         sesta Tohmajärvellä
6501: 
6502: 
6503:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
6504: 
6505:    Posti on lakkauttamassa taas lisää toimipaik-          Olisikin tärkeää, että otettaisiin kaikki koko-
6506: kojaan. Yksi lakkautusuhan alaisista toimipai-         naisvaikutukset huomioon, ja jos lopettamispää-
6507: koista on Tohmajärven kunnassa sijaitseva On-          tös on jo tehty, että päätöstä muutettaisiin ja
6508: kamon toimipiste. Kiinteän toimipaikan sijasta         annettaisiin Onkamon postille muutaman vuo-
6509: on tarkoitus jo kevätkauden kuluessa siirtyä           den lisäaika toimia entisessä laajuudessaan.
6510: asiamiespostijärjestelmään. Kun tiedossa on,              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6511: miten tämäjärjestelmä vaikuttaa palveluiden su-        tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
6512: pistumisena, on todettava, että se oleellisesti hei-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6513: kentää alueen kehittämistä ja aiheuttaa osaltaan       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6514: muuttopainetta kirkonkylään.
6515:    Lisäksi kyseessä oleva posti sijaitsee juuri kan-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6516: sainvälisen statuksen saaneelle Värtsilän rajan-               ryhtyä, jotta Tohmajärvellä sijaitseva
6517: ylityspaikalle vievän tien varressa, joten pankki-             Onkamon posti voisijatkaa toimintaansa
6518: palveluiden osalta paikka olisi päinvastoin kehit-             entisessä laajuudessaan?
6519: tämisen kohde, jossa matkailijat voisivat men-
6520: nessään rajalle tai rajalta pois tullessaan käydä
6521: nostamassa ja vaihtamassa rahaa.
6522: 
6523:      Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1996
6524:                                              Esa Lahtela /sd
6525: 
6526: 
6527: 
6528: 
6529: 260017
6530: 2                                          KK 328/1996 vp
6531: 
6532: 
6533: 
6534: 
6535:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
6536: 
6537:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sen yhteistyösopimuksen. Sopimukseen liittyy
6538: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        oleellisena osana pankkipalveluja tarjoavien toi-
6539: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      mipaikkojen vähentämisen lisäksi pyrkimys
6540: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-      markkinaosuuksien säilyttämiseen ja asioinnin
6541: lan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         ohjaukseen sekä asiakkaan että pankin kannalta
6542: 328:                                                 rationaalisempiin tapoihin. Pankkipalveluja tar-
6543:                                                      joavan konttoriverkoston harventamisella pyri-
6544:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       tään ennen kaikkea Postipankin kustannusten
6545:        ryhtyä, jotta Tohmajärvellä sijaitseva        alentamiseen ja kannattavuuden parantamiseen.
6546:        Onkamon posti voisijatkaa toimintaansa           Postin palveluja ei verkostouudistuksen yh-
6547:        entisessä laajuudessaan?                      teydessä ole aikomus heikentää. Lähes jokaisen
6548:                                                      pankkipalveluista luopuvan toimipaikan tilalle
6549:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tulee joko omalla henkilökunnalla toimiva posti-
6550: vasti seuraavaa:                                     konttori tai asiamiesposti. Asiamiespostit ovat
6551:                                                      yleensä kauppojen, kioskien tai huoltoasemien
6552:    Suomen postitoimintaa säätelevät 1.1.1994         yhteydessä. Ne tarjoavat yksityishenkilöille
6553: voimaan tullut postitoimintalaki (907/93), posti-    kaikki samat palvelut kuin omalla henkilökun-
6554: toiminta-asetus (1385/93) sekä liikenneministe-      nallakin toimiva postikonttori. Asiamiespostit
6555: riön tarkentavat päätökset. Samanaikaisesti pos-     tarjoavat lisäksi paremmat aukioloajat kuin
6556: titoimintalain voimaantulon kanssa yhtiöitettiin     omat postikonttorit.
6557: Posti- ja telelaitos Suomen PT Oy -konserniksi,         Posti tarjoaa tulevaisuudessakin postipalvelut
6558: johon myös Suomen Posti Oy kuuluu. Vuoden            Onkamon alueella kiinteän toimipaikan välityk-
6559: 1994 alusta Suomen Posti Oy:lle myönnettiin lain     sellä. Onkamon posti muuttuu lähikauppa Or-
6560: edellyttämä toimilupa. Toimiluvan mukaisesti         hon     tiloissa   toimivaksi    asiamiespostiksi
6561: Suomen Posti Oy harjoittaa rajoittamatonta pos-      20.5.1996. Postipalvelut ovat saatavissa maanan-
6562: titoimintaa koko maassa Ahvenanmaata lukuun          taista perjantaihin kello 9-17 ja lauantaisin kel-
6563: ottamatta. Yhtiö on toimilupansa mukaisesti          lo 9-13.
6564: velvollinen turvaamaan postipalvelujen saata-           Onkamon postin muuttuminen asiamiespos-
6565: vuuden koko maassa, kuitenkin niin, että toimin-     tiksi ei vaikuta postipalvelujen saatavuuteen.
6566: nan lähtökohtina ovat laatu ja kustannustehok-       Postin palvelu ei siis huononee, vaan entiset pal-
6567: kuus.                                                velut toteutetaan uusin ja kannattavarumin kei-
6568:    Posti ja Postipankki ovat solmineet viisivuoti-   noin.
6569: 
6570:      Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1996
6571: 
6572:                                                               Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
6573:                                            KK 328/1996 vp                                              3
6574: 
6575: 
6576: 
6577: 
6578:                                         Tili Riksdagens Talman
6579: 
6580:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          samarbetsavtal. Det som väsentligt anknyter tili
6581: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          avtalet är, förutom minskande av verksamhets-
6582: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      ställen som erbjuder banktjänster, strävan att
6583: dagsman Esa Lahtela undertecknade spörsmål           bevara marknadsandelarna och styrning av ser-
6584: nr 328:                                              viceutnyttjandet så att det både med tanke på
6585:                                                      kunden och banken fär mera rationella former.
6586:              Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-    Genom att minska på kontorsnätet som erbju-
6587:           ta för att Onkamo posti Tohmajärvi kan     der banktjänster strävar man framför allt efter
6588:           fortsätta sin verksamhet i den nuvarande   att sänka kostnaderna och förbättra lönsamhe-
6589:           utsträckningen?                            ten.
6590:                                                         Syftet med nätändringen är inte att försämra
6591:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        posttjänsterna. Så gott som alla postanstalter
6592: anföra följande:                                     som avstår från banktjänster ersätts med anting-
6593:                                                      en postkontor med egen personai eller med post-
6594:    Postförmedlingen i Finland regleras i postla-     ombud. Postombuden är i allmänhet verksamma
6595: gen som trädde i kraft den 1 januari 1994 (907/      i anslutning tili affårer, kiosker eller servicesta-
6596: 93), postförordningen (1385/93) samt trafikmi-       tioner. De erbjuder privatpersoner precis samma
6597: nisteriets beslut med närmare föreskrifter. Samti-   tjänster som postkontoren med egen personal.
6598: digt med att postlagen trädde i kraft ombildades     Dessutom erbjuder postombuden bättre öppet-
6599: Post- och televerket tili koncernen PT Finland       hållningstider än egna postkontor.
6600: Ab, vilket även Posten Finland Ab hör tili.             Posten erbjuder även i framtiden posttjänster i
6601: Fr.o.m. början av 1994 beviljades Posten Finland     närheten av Onkamo genom en fast postanstalt.
6602: Ab en koncession i enlighet med lagen. Enligt        Posten i Onkamo ändras tili ett postombud som
6603: koncessionen idkar Posten Finland Ab obegrän-        är verksam i närbutik Orhos lokaler fr.o.m. 20
6604: sad postförmedling i hela landet förutom på          maj 1996. Posttjänsterna fås från måndag tili
6605: Åland. Bolaget är i enlighet med koncessionen        fregag kJ. 9-17 och lördagar kl. 9-13.
6606: skyldigt att garantera tiligången på postservice i      Andringen av posten i Onkamo tili postom-
6607: hela landet, dock så att utgångspunkterna för        bud påverkar inte tillgången tili posttjänsterna.
6608: verksamheten är kvalitet och kostnadseffektivi-      Postservicen försämras alitså inte, utan de nuva-
6609: tet.                                                 rande tjänsterna förverkligas genom nya och lön-
6610:    Posten och Postbanken har slutit ett femårigt     sammare medel.
6611: 
6612:      Helsingfors den 8 maj 1996
6613: 
6614:                                                                   Trafikminister Tuula Linnainmaa
6615:                j
6616:               j
6617:              j
6618:             j
6619:            j
6620:           j
6621:          j
6622:         j
6623:        j
6624:       j
6625:      j
6626:     j
6627:    j
6628:   j
6629:  j
6630: j
6631:                                            KK 329/1996 vp
6632: 
6633: Kirjallinen kysymys 329
6634: 
6635: 
6636: 
6637: 
6638:                                   Esa Lahtela /sd: Työsuhteiden pituuden vaikutuksesta työeläkeker-
6639:                                       tymän laskemiseen
6640: 
6641: 
6642:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
6643: 
6644:    Työeläkelainsäädännössä on vielä nykyisel-        kertymäjärjestelmät tulisi kehittää sellaisiksi, et-
6645: lään aukko, joka mahdollistaa sellaisen kierto-      tei tällaisia kiertomahdollisuuksia tulisi, vaanjo-
6646: tien, ettei työnantajan tarvitse maksaa työeläke-    kaisesta työsuhteesta jouduttaisiin maksamaan
6647: maksua. Silloin ei työntekijällekään kerry eläket-   eläkemaksut ja kertyisi myös eläkettä.
6648: tä, jos työnantaja haluaa käyttää lain suoman            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6649: aukon hyväkseen.                                     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6650:    Tätä mahdollisuutta on tietojeni mukaan jo        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6651: ainakin yksi laaja-alainen ravintola-alalle vuok-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6652: ratyövoimaa myyvä yritys lähtenyt käyttämään.
6653:    Tässä yrityksessä työntekijää siirretään niin                Onko Hallitus ollut tietoinen lyhyiden
6654: tiheässä tahdissa yhtiön palveluksesta toiseen,              työsuhteiden käytöstä keinona välttää
6655: ettei työeläkemaksun maksuvelvollisuutta ennä-               työeläkemaksujen maksaminen, ja
6656: tä syntyä.                                                      mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6657:    Kysymys on myös laajemmasta asiasta, kun                  ryhtyä,jotta työeläkelainsäädäntöä muu-
6658: ottaa huomioon työmarkkinoiden kehittymisen                  tettaisiin siten, että jokaisesta työsuhtees-
6659: yhä enemmän pätkätyötä suosivaan suuntaan.                   ta tulisi maksaa työeläkemaksu ja jokai-
6660:    Tästä syystä myös työeläkkeen maksatus ja                 nen työsuhde kartuttaisi myös eläkettä?
6661: 
6662:      Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1996
6663: 
6664:                                            Esa Lahtela /sd
6665: 
6666: 
6667: 
6668: 
6669:  260017
6670: 2                                           KK 329/1996 vp
6671: 
6672: 
6673: 
6674: 
6675:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
6676: 
6677:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         deksitasossa) ja työntekijä on työssä vähintään
6678: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          20 tuntia kalenterikuukaudessa. Tällöin työsuh-
6679: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        teen katsotaan alkaneen sinä päivänä, jolta en-
6680: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-        simmäisen kerran maksettiin palkkaa, ja päätty-
6681: lan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           neen sinä päivänä, jolta viimeksi maksettiin palk-
6682: 329:                                                   kaa.
6683:                                                           Lisäksi työntekijäin eläkelakiin ehdotettiin
6684:           Onko Hallitus ollut tietoinen lyhyiden       otettavaksi oikeuskäytännössä jo noudatetusta
6685:        työsuhteiden käytöstä keinona välttää           periaatteesta nimenomainen säännös, jonka mu-
6686:        työeläkemaksujen maksaminen, ja                 kaan, jos eläketurvan järjestämisvelvollisuuden
6687:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         kiertämiseksi oikeustoimene on annettu sellainen
6688:        ryhtyä, jotta työeläkelainsäädäntöä muu-        sisältö, joka ei vastaa asian todellista luonnetta
6689:        tettaisiin siten, että jokaisesta työsuhtees-   tai tarkoitusta, on vakuuttamisvelvollisuutta rat-
6690:        ta tulisi maksaa työeläkemaksu ja jokai-        kaistaessa meneteltävä asian todellisen luonteen
6691:        nen työsuhde kartuttaisi myös eläkettä?         ja tarkoituksen mukaan. Epäselvissä tilanteissa
6692:                                                        asian ratkaisee työnantajan, työntekijän tai elä-
6693:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           kelaitoksen hakemuksesta Eläketurvakeskus.
6694: vasti seuraavaa:                                       Sen päätöksestä on tavanomainen valitusoikeus.
6695:                                                        Eduskunnan hyväksyttyä ehdotetut muutokset
6696:    Kysymys lyhyiden työsuhteiden vaikutukses-          ne tulivat voimaan tämän vuoden alusta. Tätä
6697: ta henkilön sosiaaliturvaan on ollut esillä val-       ennen lyhyiden työsuhteiden ketjuttaminen oli
6698: tionhallinnossa työministeriön asettamassa työ-        mahdollista vain, jos edellä kuvatun laisia työ-
6699: ryhmässä, joka selvitti epätyypillisiin työsuhtei-     suhteita oli peräkkäin vähintään kolmena kalen-
6700: siin liittyviä ongelmia ja niiden korjausmahdolli-     terikuukautena.
6701: suuksia. Työryhmä sai työnsä valmiiksi                     Kysymystä työsuhteen perusteella järjestettä-
6702: 29.2.1996. Myös työeläkejärjestelmässä lyhyisiin       västä vakuuttamisvelvollisuudesta on selvitetty
6703: työsuhteisiin liittyvät ongelmat on tiedostettu.       myös työntekijäin työeläkevakuutusmaksua
6704:    Eläketurvan osalta hallitus on viimeksi otta-       koskevan lainsäädännön valmistelun yhteydes-
6705: nut kantaa yksityisalojen lyhyiden työsuhteiden        sä. Silloin todettiin, että vaikka kaikesta palkasta
6706: vakuuttamisvelvollisuuteen ja tämän vakuutta-          perittäisiin maksu ja kaikista työansioista pyrit-
6707: misvelvollisuuden kiertämiseen hallituksen esi-        täisiin järjestämään eläketurva, eläketurvan ja
6708: tyksessä yksityisalojen työeläkejärjestelmän           maksun kohtaantoa ei saada aukottomaksi. Kun
6709: uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi (HE            työeläketurva on perinteisesti haluttu säilyttää
6710: 118/1995 vp). Se perustui työmarkkinajärjestöjen       vakuutusperusteisena, on maksun periminen ha-
6711: 18.5.1995 päiväämään sopimukseen yksityisalo-          luttu ulottaa vain todella sellaisiin ansioihin, joi-
6712: jen työeläkejärjestelmän rahoituksen ja etujen         den perusteella eläkettä on tarkoitus maksaa.
6713: tasapainottamisesta.                                       Kysymyksessä esitetty ehdotus työeläkelain-
6714:    Hallituksen esityksessä ehdotettiin työnteki-       säädännön muuttamisesta siten, että jokainen
6715: jäin eläkelain 1 §:n niin sanotun lyhyiden työsuh-     työsuhde kartuttaisi eläketurvaa ja kaikista työ-
6716: teiden ketjutussäännöksen muuttamista. Ehdo-           ansiosta tulisi maksaa työeläkevakuutusmaksu,
6717: tuksen mukaan jos työntekijä tekee vähintään           on käytännössä ongelmallinen. Se toisi toteu-
6718: kahtena peräkkäisenä kalenterikuukautena työ-          tuessaan satojentuhansien sellaisten työsuhtei-
6719: tä saman työnantajan palveluksessa alle kuukau-        den vakuuttamisvelvollisuuden, joista eläkettä
6720: den jatkuneissa työsuhteissa, työsuhteiden kat-        karttuisi muutama markka kuukaudessa. Ehdo-
6721: sotaan muodostavan yhdenjaksoisesti jatkuneen          tetun mallin voidaan myös arvioida johtavan
6722: työsuhteen, edellyttäen, että työansio kunakin         nykyistä lukuisampiin vakuuttamisvelvollisuu-
6723: kalenterikuukautena nousee ainakin 1 115,49            den laiminlyönteihin. Kaikkia pieniä palkkoja ei
6724: markkaan kuukaudessa (vuoden 1996 TEL-in-              tultaisi ilmoittamaan. Eläkejärjestelmän tulisi
6725:                                             KK 329/1996 vp                                            3
6726: 
6727: kuitenkin olla sellainen, että sitä voidaan käytän-   työajat tulevat entistä useammin ja monimuotoi-
6728: nössä hoitaa ja valvoa tarkoituksenmukaisella         semmin vaihtelemaan perinteisistä työaikajärjes-
6729: tavalla ja lakia noudattaen.                          telyistä. Tämä kehitys saattaa johtaa siihen, että
6730:    TEL:n piiriin pääsemisen karenssisäännökset        yhä useampi tällaisissa työsuhteissa työskentele-
6731: ovat työntekijän kannalta jo nyt hyvin edulliset.     vä jäisi voimassa olevien säännösten nojalla työ-
6732: Muualla Euroopassa työeläketurvan piiriin pää-        eläketurvan ulkopuolelle. Työmarkkinajärjestöt
6733: semisen aikarajat ovat huomattavasti pitemmät         ovatkin sopineet syksyllä 1995, että työeläketur-
6734: kuin Suomessa. Useissa Euroopan maissa aika-          van ulkopuolelle jäävät ansiot selvitetään ja tä-
6735: raja on jopa 5-15 vuotta.                             män selvitystyön pohjalta sovitaan mahdollisista
6736:    Kuten kysymyksessäkin todetaan, työelämän          lainsäädännöllisistä muutostarpeista. Selvitys-
6737: muutosten myötä lyhytaikaisten työsuhteiden           työn valmistuttua sosiaali- ja terveysministeriö
6738: määrä tulee entisestään lisääntymään. Myös päi-       ryhtyy tarpeellisiin lainsäädäntömuutoksiin.
6739: vittäiset, viikoittaiset ja tätä pitempien jaksojen
6740: 
6741:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1996
6742: 
6743:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
6744: 4                                            KK 329/1996 vp
6745: 
6746: 
6747: 
6748: 
6749:                                          Tili Riksdagens Talman
6750: 
6751:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       lendermånader i följd arbetar hos en och samma
6752: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande rued-        arbetsgivare i arbetsförhållanden som fortgår
6753: lero av statsrådet översänt följande av riksdags-      under kortare tid än en månad, skall arbetsför-
6754: man Esa Lahtela undertecknade spörsmål nr              hållandena enligt lagförslaget anses utgöra ett
6755: 329:                                                   fortlöpande arbetsförhållande, förutsatt att för-
6756:                                                        värvsinkomsten under varje kalendermånad sti-
6757:           Har Regeringen varit medveten om att         ger till åtminstone 1 115,49 mark per månad (en-
6758:        korta arbetsförhållanden tillämpas i syfte      ligt 1996 års APL-index) och att arbetstagaren är
6759:        att arbetsgivaren skall undgå att betala        i arbete minst 20 timmar per kalendermånad. I
6760:        arbetspensionspremier, och                      dessa fall anses arbetsförhållandet börja den dag
6761:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        för viiken lön första gången betalades samt upp-
6762:        för en ändring av arbetspensionslagstift-       höra den dag för viiken lön sist betalades.
6763:        ningen så att det för varje arbetsförhål-          1 propositionen föres1ogs dessutom att APL
6764:        lande skall betalas arbetspensionspremie        kompletteras med ett uttryckligt stadgande i en-
6765:        och att den anställda i fråga om varje          lighet med den princip som redan iakttagits inom
6766:        arbetsförhållande intjänar pension?             rättspraxis, enligt vilket man då försäkringsskyl-
6767:                                                        digheten avgörs skall förfara i enlighet med sa-
6768:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          kens faktiska natur och syfte ifall en rättshand-
6769: anföra följande:                                       ling, för att skyldigheten att anordna pensions-
6770:                                                        skydd skall kunna kringgås, har givits ett sådant
6771:     Frågan om de korta arbetsförhållandenas in-        innehåll som inte motsvarar sakens faktiska na-
6772: verkan på en persons socialskydd har behandlats        tur eller syfte. I oklara situationer avgörs saken
6773: inom statsförvaltningen i en av arbetsministeriet      av Pensionsskyddscentralen på ansökan av ved-
6774: tillsatt arbetsgrupp som hade i uppgift att kart-      erbörande arbetsgivare, arbetstagare eller pen-
6775: lägga problemen i anslutning tili s.k. atypiska        sionsanstalt. 1 Pensionsskyddscentralens beslut
6776: arbetsförhållanden samt möjligheterna att av-          får ändring sökas i normal ordning. Sedan riks-
6777: hjälpa dessa problem. Arbetsgruppen var klar           dagen godkänt de föreslagna ändringarna trädde
6778: med sitt uppdrag den 29 februari 1996. Också           dessai kraft vid ingången av 1996. Före lagänd-
6779: inom arbetspensionssystemet är man medveten            ringen var en sammanlänkning av korta arbets-
6780: om problematiken i anslutning till de korta ar-        förhållanden möjlig endast på det villkoret att
6781: betsförhållandena.                                     ovan avsedda arbetsförhållanden pågick i en
6782:     Vad pensionsskyddet beträffar har regeringen       följd under minst tre kalendermånader.
6783: senast i regeringens proposition med förslag till         Frågan om den skyldighet att uppta försäk-
6784: revision av lagstiftningen om den privata sek-         ring som föreligger i samband med arbetsförhål-
6785: torns arbetspensionssystem (RP 11811995 rd) ta-        landen har utretts även vid beredningen av lag-
6786: git ställning tili skyldigheten att uppta försäkring   stiftningen om arbetstagares pensionsavgift. 1 det
6787: för korta arbetsförhållanden inom den privata          sammanhanget konstaterades att sambandet
6788: sektorn samt till kringgåendet av denna försäk-        mellan pensionsskyddet och avgiften inte kan
6789: ringsskyldighet. Propositionen baserade sig på         göras helt "vattentätt", även om man skulle upp-
6790: arbetsmarknadsorganisationernas överenskom-            bära avgift på alla löner och försöka anordna
6791: melse av den 18 maj 1995 gällande finansieringen       pensionsskydd i fråga om alla arbetsinkomster.
6792: av den privata sektorns arbetspensionssystem           Eftersom man av tradition helst sett att arbets-
6793: och balanseringen av förmånerna.                       pensionsskyddet är försäkringsbaserat, har upp-
6794:     1 regeringens proposition föreslogs att det        bärandet av avgiften utsträckts att gälla uttryck-
6795: stadgande i 1 § lagen om pension för arbetstagare      ligen sådana inkomster på grundvalen av vilka
6796: (APL) som gäller den s.k. sammanlänkningsre-           pension avses bli utbetald.
6797: geln i fråga om korta arbetsförhållanden skall            Det i spörsmålet presenterade förslaget till
6798: ändras. Om en arbetstagare under minst två ka-         ändring av arbetspensionslagstiftningen så att
6799:                                               KK 329/1996 vp                                               5
6800: 
6801: varje arbetsförhållande utökar pensionsskyddet               I och med de förändringar som sker i arbetsli-
6802: och att det på alla arbetsinkomster skall betalas         vet kommer antalet korta arbetsförhållanden att
6803: pensionsförsäkringspremie, är problematiskt i             öka ytterligare- detta konstateras även i spörs-
6804: praktiken. Ett sådant system skulle i praktiken           målet. Likaså kommer de arbetstider som gäller
6805: Ieda tili försäkringsskyldighet i fråga om hundra-        per dag, per vecka och för längre perioder att ailt
6806: tusentals sådana arbetsförhållanden för vilka ar-         oftare och på varierande sätt skilja sig från de
6807: betstagaren skulle tjäna in endast några mark per         traditionella arbetstidsarrangemangen. Denna
6808: månad i pension. Man kan också anta att den               utveckling kan ha som följd att allt flera som är
6809: föreslagna modellen skulle leda tili flera försum-        anställda i dessa typer av arbetsförhållanden
6810: melseer än vad som förekommer för närvarande.             hamnar utanför arbetspensionsskyddet, ifall gäl-
6811: Alla små löner skulle helt enkelt inte uppges.            lande bestämmelser tillämpas. Arbetsmarknads-
6812: Pensionssystemet måste emellertid vara så upp-            organisationerna har därför hösten 1995 kommit
6813: byggt att det i praktiken kan skötas och överva-          överens om att de förvärvsinkomster som ham-
6814: kas på ett ändamålsenligt sätt och med iakttagan-         nar utanför arbetspensionsskyddet skall kartläg-
6815: de av lag.                                                gas och att man utgående från denna utredning
6816:    De karensvillkor som gäller för att en arbetsta-       beslutar om eventuella behov av lagändringar.
6817: gare skall omfattas av APL är redan nu mycket             När utredningsarbetet blivit klart vidtar social-
6818: fördelaktiga för arbetstagaren. På övriga håll i          och hälsovårdsministeriet åtgärder för de behöv-
6819: Europa är de tidsgränser som reglerar när en              liga ändringarna i lagstiftningen.
6820: person omfattas av arbetspensionsskyddet be-
6821: tydligt strängare: i ett flertal europeiska Iänder är
6822: tidsgränsen rentav 5-15 år.
6823:      Helsingfors den 15 maj 1996
6824: 
6825:                                                         Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
6826:                                             KK 330/1996 vp
6827: 
6828: Kirjallinen kysymys 330
6829: 
6830: 
6831: 
6832: 
6833:                                    Esa Lahtela /sd: Tiepiirien harkintaoikeuden lisäämisestä talvi-
6834:                                       nopeusrajoituksia määrättäessä
6835: 
6836: 
6837:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
6838: 
6839:    Liikenneministeriön valtakunnallisen talvino-      ten soveltaminen olisi tiepiirien tehtävä, koska
6840: peusrajoituksista annetun ohjeen mukaan 100           niillä siihen olisi paikallisten olosuhteiden tunti-
6841: km/t voidaan jättää voimaan koko maassa enin-         joina parhaat edellytykset.
6842: tään 18 %:IIe näiden rajoitusten kesäaikaisesta          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6843: kokonaispituudesta.                                   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6844:    Annettu ohje on liian suoraviivainen eikä siten    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6845: ota mitenkään huomioon eri alueiden erilaisia         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6846: olosuhteita.
6847:    Maassamme on harvaanasuttuja maakuntia,                       Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6848: joissa etäisyydet maakunnan sisällä ja maakun-                ryhtyä tiepiirien asiantuntemuksen käy-
6849: nasta ulospäinkin ovat pitkiä. Nykyisin kiin-                 tön lisäämiseksi nykyisestä ja päätöksen-
6850: tiöinti on johtanut siihen, että monella hyväkun-             teon siirtämiseksi paikalliselle tasolle tal-
6851: toisella, kohtuullisen liikennemäärän omaavalla               vinopeusrajoituksia määrättäessä ja tal-
6852: tiellä tai tieosuudella ei voida ajaa 100 km/t,               vinopeuskiintiöiden väljentämiseksi hy-
6853: vaikka se liikenneturvallisuuden siitä oleellisesti           väkuntoisilla ja kohtuullisen liikenne-
6854: heikentymättä olisi mahdollista.                              määrän omaavilla teillä ja tieosuuksillaja
6855:    Olisikin huomattavasti nykyistä joustavam-                 että niillä sallittaisiin 100 km:n tuntino-
6856: paa,jos talvinopeusrajoitusten piiriin kuuluvasta             peus myös talvisaikaan?
6857: tiestä tai tienosasta päättäminen sekä määräys-
6858: 
6859:      Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1996
6860: 
6861:                                             Esa Lahtela /sd
6862: 
6863: 
6864: 
6865: 
6866: 260017
6867: 2                                            KK 330/1996 vp
6868: 
6869: 
6870: 
6871: 
6872:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
6873: 
6874:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          misajankohdan suhteen on lisätty keväällä kah-
6875: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           teen kuukauteen. Tielaitokselle 16.6.1995 lähete-
6876: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         tyn kirjeen mukaisesti liikenneministeriö ei pidä
6877: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-         tarkoituksenmukaisena, että ministeriön pää-
6878: lan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o            töksellä määritellään erilaiset prosenttiluvut eri
6879: 330:                                                    tiepiireille. Tielaitoksen asiana on päättää, millä
6880:                                                         tavalla talviaikaiset 100 km/h nopeusrajoitukset
6881:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         jakautuvat eri tiepiirien alueelle.
6882:         ryhtyä tiepiirien asiantuntemuksen käy-             Liikenneministeriön talviaikaiselle 100 km/h
6883:         tön lisäämiseksi nykyisestä ja päätöksen-       rajoitukselle määräämä 18 %:n yläraja koskee
6884:         teon siirtämiseksi paikalliselle tasolle tal-   koko maata. Tielaitoksessa talviajan nopeusra-
6885:         vinopeusrajoituksia määrättäessä ja tal-        joitukset suunnitellaan tiepiireissä ottaen samal-
6886:         vinopeuskiintiöiden väljentämiseksi hy-         la huomioon paikalliset erityisolot. Käytännössä
6887:         väkuntoisilla ja kohtuullisen liikenne-         100 km/h prosenttiosuus vaihtelee Turun ja Hä-
6888:         määrän omaavilla teillä ja tieosuuksillaja      meen tiepiirien 11 %:sta Oulun tiepiirin 23 %:iin.
6889:         että niillä sallittaisiin 100 km:n tuntino-     Talviaikaisen 100 km/h rajoituksen prosentti-
6890:         peus myös talvisaikaan?                         osuus on suurin maan pohjois-ja itäosissa, missä
6891:                                                         sijaitsevat maan vähäliikenteisimmät päätiet.
6892:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-                Vuotuinen talvirajoituspäätös laaditaan tie-
6893: vasti seuraavaa:                                        piirien esitysten perusteella Tielaitoksen keskus-
6894:                                                         hallinnossa. Tässä vaiheessa tarkistetaan, ettei
6895:    Liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunta           järjestely koko maan osalta ylitä edellä mainittua
6896: esitti vuonna 1991, että kaikki 120 km/h rajoituk-       18 %. Keskushallinnon ei ole juurikaan tarvinnut
6897: set alennetaan arvoon 100 km/h ja vastaavasti           puuttua tiepiirien asiantuntemuksella tekemiin
6898: 100 km/h arvoon 80 km/h kuuden kuukauden                teiden valintoihin.
6899: ajaksi talviaikana. Liikenneministeriö päätti kui-          Jos talveksi 100 km/h rajoituksen alaiseksijää-
6900: tenkin edellä esitetystä poiketen, että                 viä teitä lisättäisiin, vähennettäisiin talvirajoi-
6901: nopeusrajoitus 100 km/h voidaan tiehallituksen          tuksella saavutettavia onnettomuussäästöjä.
6902: päätöksellä jättää voimaan pitkämatkaista               Tielaitokselle on asetettu liikenneturvallisuuden
6903: liikennettä välittävillä vähäliikenteisillä teillä,     parantamistavoitteet. Rajoituksien korottamista
6904: joilla on tapahtunut vähän liikenneonnetto-             seuraava onnettomuuksien lisäys tulisi vastaa-
6905: muuksia. Näiden teiden yhteenlaskettu pituus sai        vasti korvata muilla keinoilla. Nämä ovat taval-
6906: vuonna 1991 tehdyn päätöksen mukaan olla                lisesti nopeusrajoituksia huomattavasti kalliim-
6907: enintään noin 10% kesäaikaisten 100 km/h no-            pia ja hitaita toteuttaa. Mahdollisesti jouduttai-
6908: peusrajoitusten alaisista teistä. Myös pakollista       siin alentamaan myös rajoituksien kesäaikaista
6909: voimassaoloaikaa lyhennettiin neljään kuukau-           tasoa.
6910: teen. Tielaitoksella ja tiepiireillä oli mahdollisuus       Talviajan nopeusrajoituksia on käsitelty Tie-
6911: käyttää harkintaa talviajan nopeusrajoitusten           laitoksen keskushallinnon ja liikenneministeriön
6912: aloittamis- ja lopettamisajankohdan valinnassa          välisissä neuvotteluissa. Tielaitosta kuultuaan
6913: syksyllä ja keväällä, molemmissa tapauksissa            ministeriö laajensi viime keväänä 100 km/h ra-
6914: yhden kuukauden ajan.                                   joitusten talviaikaisen osuuden aiemmasta 15
6915:     Edellä mainitulla päätöksellä pyrittiin saa-        prosentista nykyiseen 18 prosenttiin. Samalla
6916: maan talviajan nopeusrajoituksien käytölle tiet-        ministeriö totesi, että 100 km/h rajoitusten
6917: tyä joustoa. Päätöstä on myöhemmin vuonna               osuuksien määrittely tiepiireille on Tielaitoksen
6918: 1995 muutettu siten, että edellä mainittu prosent-      sisäinen asia. Tielaitoksen keskushallinnon mie-
6919: tiluku on nostettu 18 %:iin ja Tielaitoksen har-        lestä ei ole ilmennyt uusia seikkoja, jotka puoltai-
6920: kintavaltaa talviajan nopeusrajoitusten päättä-         sivat järjestelyn muuttamista.
6921: 
6922:      Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 1996
6923: 
6924:                                                                   Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
6925:                                             KK 330/1996 vp                                            3
6926: 
6927: 
6928: 
6929:                                         Tili Riksdagens Talman
6930: 
6931:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      olika procentsatser för olika vägdistrikt. Det hör
6932: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        tili Vägverket att bestämma på vilket sätt olika
6933: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      vägdistrikt fördelar vinterns hastighetsbegräns-
6934: man Esa Lahtela undertecknade spörsmål nr             ningar på 100 km/t.
6935: 330:                                                      Den övre gränsen på 18 % som trafikministe-
6936:                                                       riet har föreslagit tili vinterhastighetsbegräns-
6937:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        ning på 100 km/t avser hela landet. Vägverket
6938:        ta för att vägdistriktens sakkunskap an-       planerar vinterns hastighetsbegränsningar i
6939:        vänds mera än för närvarande och beslu-        vägdistrikten genom att samtidigt observera Jo-
6940:        ten fattas på loka! nivå när det gäller        kala specialförhållanden. I praktiken varierar
6941:        vinterhastighetsbegränsningar och för att      procentsatsen för hastighetsbegränsningarna på
6942:        vinterhastighetskvoter sänks på de vägar       100 km/t mellan II % i Åbo samt Tavastlands
6943:        och väga vsnitt som är i gott skick och vars   vägdistrikt och 23 % i Uleåborgs vägdistrikt.
6944:        trafikvolym är måttlig, samt för att tillåta   Procentsatsen för vinterhastighetsbegränsningar
6945:        en hastighetsbegränsning på 100 km/t på        på 100 km/t är högst i landets norra och Östra
6946:        dessa vägar också pä vintern?                  delar där trafikvolymen pä huvudvägarna är
6947:                                                       minst i hela landet.
6948:   Som svar på detta spörsmål fär jag vördsamt             Vägverkets centralförvaltning fattar årligen
6949: anföra följande:                                      beslut om vinterhastighetsbegränsningar enligt
6950:                                                       vägdistriktens förslag. Vid detta skede kontrolle-
6951:    År 1991 föreslog kommitten för trafiksäker-        rar man att procentsatsen på 18 % för hela Jandet
6952: hetsärenden att alla hastighetsbegränsningar på       inte överskrids. Centralförvaltningen har huvud-
6953: 120 km/t sänks tiliJOO km/t och att hastighetsbe-     sakligen inte behövt ingripa i de vai som vägdi-
6954: gränsningarna på 100 km/t sänks på motsvaran-         striktens experter har gjort.
6955: de sätt tili 80 km/t för sex månader pä vintern.          Om man vill öka antalet vägar som har en
6956: Avvikande från det ovannämnda beslöt trafikmi-        hastighetsbegränsning pä 100 km/t pä vintern,
6957: nisteriet emellertid att en hastighetsbegränsning     minskas besparingarna när det gäller antalet
6958: på 100 km/t enligt Vägverkets beslut kan bevaras      olyckor. Vägverkets målsättning är att öka tra-
6959: i kraft på de vägar där trafiken består av långdi-    fiksäkerheten. Den ökning av antalet olyckor
6960: stanskörningar och där trafikvolymerna samt           som följer av högre hastighetsbegränsningar bor-
6961: antalet olyckor är liten. Den gemensamma läng-        de kompenseras med andra medel. Dessa är van-
6962: den av dessa vägar kunde enligt beslutet av är        ligtvis betydligt dyrare och långsammare att för-
6963: 1991 varahögstungefår 10 %avdevägarpå vilka           verkliga än hastighetsbegränsningarna. Det är
6964: sommarens hastighetsbegränsning är 100 km/t.          möjligt att man blir tvungen att sänka också
6965: Den obligatoriska giltighetstiden avkortades          sommarens hastighetsbegränsningar.
6966: samtidigt tili fyra månader. Vägverket och väg-           Vägverkets centralförvaltning och trafikmi-
6967: distrikten hade möjlighet att inom en mänad väl-      nisteriet har förhandlat om vinterns hastighets-
6968: ja när hastighetsbegränsningarna pä hösten och        begränsningar. Efter att ha hört Vägverket höjde
6969: vären införs och upphävs.                             ministeriet procentsatsen för vinterhastighetsbe-
6970:     Genom det ovannämda beslutet försökte man         gränsningar på 100 km/t frän tidigare 15 % tili
6971: göra användandet av vinterns hastighetsbegräns-       nuvarande 18 %. Samtidigt fastställde ministeriet
6972: ningar mera flexibel. År 1995 har beslutet ändrats    att det är Vägverkets inre angelägenhet att be-
6973: så att den ovannämnda procentsatsen har höjts         stämma om procentsatsen för hastighetsbegräns-
6974: tili 18 % och Vägverket kan enligt prövning upp-      ningarna på 100 km/t för vägdistrikten. Enligt
6975: häva vinterns hastighetsbegränsningar inom två        Vägverkets centralförvaltning har det inte före-
6976:  månader på våren. Enligt sitt brev tili Vägverket    kommit nya omständigheter som skulle förorda
6977:  16.6.1995 anser trafikministeriet att det inte är    ändring av detta arrangemang.
6978:  ändamälsenligt att ministeriet fattar beslut om
6979: 
6980:      Helsingfors den 17 maj 1996
6981: 
6982:                                                                   Trafikminister Tuula Linnainmaa
6983:      /
6984:  /
6985:  1
6986: 1
6987:                                             KK 331/1996 vp
6988: 
6989: Kirjallinen kysymys 331
6990: 
6991: 
6992: 
6993: 
6994:                                    Raimo Vistbacka /ps: Luottamushenkilöeläkkeiden maksun vaiku-
6995:                                       tuksista työttömyysturvaan
6996: 
6997: 
6998:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
6999: 
7000:    Kunnallisten luottamushenkilöiden eläkelaki        olleita henkilöitä saanut eläkkeensä, ja heiltä on
7001: kumottiin 1.1.1993 voimaan tulleella lailla (981/     ehditty pidättää eläkkeen saamiskuukauden
7002: 92). Käytännössä laki merkitsi sitä, ettei eläkettä   työttömyyspäiväraha.
7003: enää kartu ja lain voimassaoloaikana karttunut           Ainoa keino saada kyseessä olevaa eläkettä
7004: eläke on maksettu tai maksetaan kertasuorituk-        saavat ja saaneet tasavertaiseen asemaan riippu-
7005: sena kuluvan vuoden aikana.                           matta heidän eläkkeensaantihetkisestä tilantees-
7006:    Nyt on kuitenkin ilmennyt tapauksia, joissa        taan olisi säätää STM:n lupaama työttömyystur-
7007: työttömänä olevalta edunsaajalta on pidätetty         valain muutos taannehtivana niin, että jo pidäte-
7008: työttömyyskorvaus siltä kuukaudelta, jolloin          tyt työttömyyspäivärahat maksettaisiin niihin oi-
7009: kertasuorituksena suoritettava eläke maksetaan.       keutetuille takaisin korkoineen.
7010: Tämä merkitsee käytännössä sitä, että verrattu-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7011: na ei-työttömään edunsaajaan tulee työtön edun-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7012: saaja heikompaan asemaan- hän saa eläkettä            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7013: pahimmassa tapauksessa kuukauden työttö-              nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7014: myyskorvauksensa verran vähemmän kuin sa-
7015: mansuuruiseen eläkkeeseen oikeutettu ei-työtön.                 Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
7016: Kyse ei ole välttämättä mitättömistä summista,               että muutettaessa työttömyysturvalakia
7017: menetys voi olla jopa tuhansia markkoja.                     sosiaali- ja terveysministeriön lupaamalla
7018:    Sosiaali- ja terveysministeriö on ilmoittanut             tavalla niin, että kunnallista luottamus-
7019: ryhtyvänsä valmistelemaan hallituksen esitystä               henkilöeläkettä kertasuorituksena saa-
7020: työttömyysturvalain muuttamiseksi siten, ettei               vien osalta ei kyseinen suoritus vähennä
7021: kertasuorituksena maksettavia kunnallisten                   työttömyyspäivärahaa, huolehditaan sa-
7022: luottamushenkilöiden eläkkeitä oteta huomioon                malla taannehtivasti myös jo maksettujen
7023: työttömyyspäivärahaa maksettaessa. Tämän                     eläkkeiden aiheuttamien työttömyyspäi-
7024: lainmuutoksen mahdollisesti joskus tullessa voi-             värahojen menettämisien korvaamisesta
7025: maan on kuitenkin jo suuri joukko mainittuun                 korkoineen?
7026: eläkkeeseen oikeutettuja työttömänä olevia tai
7027: 
7028:       Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1996
7029: 
7030:                                          Raimo Vistbacka /ps
7031: 
7032: 
7033: 
7034: 
7035:  260017
7036: 2                                         KK 331/1996 vp
7037: 
7038: 
7039: 
7040: 
7041:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
7042: 
7043:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Hallitus on 10 päivänä toukokuuta 1996 anta-
7044: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       nut eduskunnalle esityksen laiksi työttömyystur-
7045: olette 25 päivänä huhtikuuta 1996 päivätyn kir-     valain 27 §:n muuttamisesta. Ehdotuksen mu-
7046: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    kaan kunnallinen luottamushenkilöeläke, joka
7047: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja        maksetaan kertasuorituksena, ei vaikuttaisi vä-
7048: Raimo Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen ky-      hentävästi työttömyyspäivärahan maaraan.
7049: symyksen n:o 331:                                   Laki ehdotetaan tulemaan voimaan mahdolli-
7050:                                                     simman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja
7051:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,      vahvistettu. Lakia on tarkoitus soveltaa päivära-
7052:        että muutettaessa työttömyysturvalakia       hoihin, jotka maksetaan 1 päivästä tammikuuta
7053:        sosiaali- ja terveysministeriön lupaamalla   19961ukien.
7054:        tavalla niin, että kunnallista luottamus-       Työttömyysturvalain perusteella maksetta-
7055:        henkilöeläkettä kertasuorituksena saa-       viin työttömyyspäivärahoihin ei suoriteta kor-
7056:        vien osalta ei kyseinen suoritus vähennä     koa esimerkiksi tilanteissa, joissa on kysymys
7057:        työttömyyspäivärahaa, huolehditaan sa-       jälkikäteisestä etuuden lisäämisestä tai evätyn
7058:        malla taannehtivasti myös jo maksettujen     etuuden myöntämisestä. Kyseisen kertasuori-
7059:        eläkkeiden aiheuttamien työttömyyspäi-       tuksena maksettavan luottamushenkilöeläkkeen
7060:        värahojen menettämisien korvaamisesta        kohdalla ei ole olemassa yleisiä tai erityisiä perus-
7061:        korkoineen?                                  teita tehdä muutoksia työttömyysturvaetuuksiin
7062:                                                     sovellettaviin muihin säännöksiin, vaikka oikeus
7063:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        työttömyyspäivärahaan evätyltä ajalta myönnet-
7064: vasti seuraavaa:                                    täisiin tai maksetun työttömyyspäivärahan mää-
7065:                                                     rää voitaisiin lisätä vuoden 1996 alusta lukien
7066:                                                     ehdotetun lainmuutoksen voimaantulon vuoksi.
7067:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1996
7068: 
7069:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka M önkäre
7070:                                              KK 331/1996 vp                                                 3
7071: 
7072: 
7073: 
7074: 
7075:                                          Tili Riksdagens Talman
7076: 
7077:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          ring av 27 § lagen om utkomstskydd för arbetslö-
7078: ger har Ni, Fru Ta1man, med Er skrive1se av den           sa. Enligt förslaget skall pension för kommunala
7079: 25 apri1 1996 tili vederbörande med1em av stats-          förtroendevalda, som betalas i form av ett en-
7080: rådet översänt fö1jande av riksdagsman Raimo              gångsbelopp, inte minska arbetslöshetsdagpen-
7081: Vistbacka undertecknade spörsmå1 nr 331:                  ningen. Lagen föreslås träda i kraft så snart som
7082:                                                           möjligt efter att den har antagits och blivit stad-
7083:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-            fåst. A vsikten är att lagen skall tiliämpas på dag-
7084:        ta för att det vid ändringen av lagen om           penningar som betalas fr.o.m. den 1januari 1996.
7085:        utkomstskydd för arbetslösa på det sätt               På arbetslöshetsdagpenningar som betalas
7086:        som social- och hälsovårdsministeriet ut-          med stöd av 1agen om utkomstskydd för arbetslö-
7087:        1ovat, dvs. så att de som får pension för          sa betalas ingen ränta exempe1vis i situationer där
7088:        kommunala förtroendevalda i form av ett            det är fråga om en förmån som ökas i efterhand
7089:        engångsbelopp inte får sänkt arbetslös-            eller en förvägrad förmån som beviljas. När det
7090:        hetsdagpenning tili fö1jd av be1oppet,             gäller denna pension för kommuna1a förtroende-
7091:        samtidigt ses tili att de förluster av arbets-     va1da som betalas i form av ett engångsbelopp
7092:        löshetsdagpenningar som förorsakats av             finns inga allmänna eller särskilda grunder att
7093:        redan betalda pensioner ersätts retroak-           ändra de övriga stadganden som tiliämpas på
7094:        tivt med ränta?                                    arbets1öshetsförmånerna, även om rätt tili ar-
7095:                                                           bets1öshetsdagpenning skulle beviljas för den tid
7096:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             den hade förvägrats eller om det belopp som
7097: anföra följande:                                          betalas i arbetslöshetsdagpenning skulle kunna
7098:                                                           ökas fr.o.m. ingången av 1996 tili följd av att den
7099:   Den 10 maj 1996 avlät regeringen tili riksda-           föreslagna 1agändringen träder i kraft.
7100: gen en proposition med förslag tililag om änd-
7101: 
7102:      Helsingforsden 15 maj 1996
7103: 
7104:                                                         Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
7105:                                              KK 332/1996 vp
7106: 
7107: Kirjallinen kysymys 332
7108: 
7109: 
7110: 
7111: 
7112:                                     Raimo Vistbacka /ps: Luoruutuotteiden arvonlisäverosta
7113: 
7114: 
7115: 
7116:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
7117: 
7118:     Luoruutuotteita ei tällä hetkellä kohdella ar-     mattavasti paremmat, jos luomutuotteiden pie-
7119: vonlisäverotuksen osalta tavallisia elintarvike-       nemmästä tuotosta johtuvat kalliimmat tuotan-
7120: tuotteita poikkeavasti, eli niillä on yhtä korkea      tokustannukset kompensoitaisiin alentamalla
7121: verokanta. Tilanne ei ole järkevä kansantalou-         arvonlisäveroa tai jopa poistamalla se luomu-
7122: dellisesti, aluepoliittisesti eikä kansanterveyden-    tuotteilta kokonaan. Toimenpide toimisi samalla
7123: kään kannalta. Tavallisilla viljelymenetelmillä        työllisyys-, alue-, terveys- ja maatalouspoliittise-
7124: tuotetut elintarvikkeet tai lihatuotteet eivät ole     na tuki- ja tehostustoimena ja auttaisi turvaa-
7125: yhtä puhtaita ja terveeliisiä kuin luomutuotteet,      maaojajopa lisäämään maaseudun vähäisiä työ-
7126: joiden vientimahdollisuudet ovat paremmat ja           paikkoja. Myös elintarvikkeiden vientimahdolli-
7127: joiden viljely tapahtuu lähes poikkeuksetta pie-       suudet parantuisivat merkittävästi.
7128: nillä ja keskisuurilla, suurtiloja työllistävämmillä      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7129: tiloilla.                                              tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7130:     Luomuviljely ei pysty tuotantomääriltään kil-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7131: pailemaan keinolannoitteilla ja myrkyillä tapah-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7132: tuvan tehomaatalouden kanssa. Siksi myös luo-
7133:  ruutuotteiden hintataso on normaaleja tuotteita                 Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
7134:  korkeampi. Toisaalta, kuten edellä totesin, luo-             luoruutuotteiden arvonlisäveron alenta-
7135:  mutuotanto työllistää maaseudun haja-asutus-                 miseksi tai kokonaan poistamiseksi nii-
7136: alueilla muutoin kannattamaUomia tiloja. Työl-                den kilpailukyvyn parantamiseen tähtää-
7137:  listämismahdollisuudet olisivat nykyistä huo-                vänä toimena?
7138: 
7139:      Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1996
7140: 
7141:                                           Raimo Vistbacka /ps
7142: 
7143: 
7144: 
7145: 
7146: 260017
7147: 2                                           KK 332/1996 vp
7148: 
7149: 
7150: 
7151: 
7152:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
7153: 
7154:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kannan soveltamista jatkettaisiin valtiontalou-
7155: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         dellisten syiden vuoksi tämän jälkeenkin.
7156: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Tavaroiden myynti yhteisön ulkopuolelle ja
7157: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo            toisiin jäsenvaltioihin on yleensä verotonta vä-
7158: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         hennysoikeuksin, joten vientituotteisiin ei sisälly
7159: sen n:o 332:                                          Suomen arvonlisäveroa. Tästä syystä luoruu-
7160:                                                       tuotteiden verovapaus tai alempi verokanta ei
7161:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä         parantaisi niiden vientimahdollisuuksia. Luo-
7162:        luoruutuotteiden arvonlisäveron alenta-        ruutuotteiden jättäminen arvonlisäverotuksen
7163:        miseksi tai kokonaan poistamiseksi nii-        ulkopuolelle heikentäisi niiden vientimahdolli-
7164:        den kilpailukyvyn parantamiseen tähtää-        suuksia, koska tällöin tuotteisiin sisältyisi piile-
7165:        vänä toimena?                                  vää arvonlisäveroa.
7166:                                                          Euroopan yhteisöjen kuudennen arvonlisäve-
7167:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          rodirektiivin (77/388/ETY) mukaan elintarvik-
7168: vasti seuraavaa:                                      keiden myynnin tulee olla arvonlisäverotuksen
7169:                                                       piirissä. Jäsenvaltiot voivat direktiivin mukaan
7170:    Arvonlisäverolain mukaan veroa suoritetaan         soveltaa elintarvikkeiden myyntiin alennettua
7171: periaatteessa kaikesta liiketoiminnan muodossa        verokantaa. Jäsenvaltioilla voi olla yleisen vero-
7172: tapahtuvasta tavaroiden ja palvelujen myynnis-        kannan lisäksi enintään kaksi muuta alempaa
7173: tä. Vain eräät laissa luetellut hyödykkeet on va-     vero kantaa.
7174: pautettu verosta. Yleinen verokanta on 22 pro-           Luoruutuotteita ei siten direktiivin mukaan
7175: senttia. Tiettyihin hyödykkeisiin sovelletaan         voida vapauttaa arvonlisäverosta. Luoruutuot-
7176: alennettuja 12 prosentin ja 6 prosentin vero kan-     teiden arvonlisäverottomuus tai eri verokannan
7177: toja. Elintarvikkeiden myyntiin sovellettava py-      soveltaminen luoruutuotteisiin kuin muihin elin-
7178: syvä verokanta on 12 prosenttia. Kuitenkin elin-      tarvikkeisiin ei olisi hallinnollisista syistä tarkoi-
7179: tarvikkeiden myyntiin sovelletaan arvonlisäve-        tuksenmukaista. Luoruutuotteen määrittelemi-
7180: rolain 222 §:n 5 momentin mukaan erityistä 17         nen yksiselitteisesti ja määritelmän soveltaminen
7181: prosentin verokantaa 31.12.1997 asti. Budjetin        käytännössä olisi erittäin hankalaa. Arvonlisäve-
7182: kehysneuvotteluissa 9 päivänä helmikuuta 1996         rojärjestelmä soveltuu huonosti luomutuotan-
7183: sovittiin, että elintarvikkeiden 17 prosentin vero-   non tukemiseen.
7184: 
7185:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1996
7186: 
7187:                                                                                    Ministeri Arja Alho
7188:                                            KK 332/1996 vp                                              3
7189: 
7190: 
7191: 
7192: 
7193:                                        Tili Riksdagens Talman
7194: 
7195:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         Försä1jningen av produkter tili stater utanför
7196: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-       gemenskapen och till andra medlemsstater är i
7197: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-     allmänhet skattefri och berättigar till avdrag. Pri-
7198: man Raimo Vistbacka undertecknade spörsmå1           set på exportprodukter innehåller därmed inte
7199: nr 332:                                              finsk mervärdesskatt. Av denna orsak skulle eko-
7200:                                                      produkternas konkurrensmöjligheter på export-
7201:           Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-       marknaden inte förbättras av att de befriades
7202:        ta för att sänka mervärdesskatten på eko-     från skatt eller fick en lägre skattesats. Om eko-
7203:        produkter eller he1t s1opa den i syfte att    produkterna lämnades utanför mervärdesskatte-
7204:        förbättra dessa produkters konkurrens-        systemet skulle deras möj1igheter på exportmark-
7205:        kraft?                                        naden försämras, eftersom priset på dem då skul-
7206:                                                      1e innehålla en do1d mervärdesskatt.
7207:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt            En1igt Europeiska gemenskapernas sjätte
7208: anföra fö1jande:                                     mervärdesskattedirektiv (77/388/EEG) skall för-
7209:                                                      sä1jningen av 1ivsmede1 omfattas av mervärdes-
7210:     En1igt mervärdesskatte1agen beta1as skatt på i   beskattningen. Medlemsstaterna kan en1igt di-
7211: princip all röre1semässig försäljning av varor och   rektivet tillämpa en 1ägre skattesats på försä1j-
7212: tjänster. Endast vissa nyttigheter som räknas upp    ningen av 1ivsmedel. En enskild medlemsstat kan
7213: i lagen är befriade från skatt. Den allmänna skat-   förutom den allmänna skattesatsen ytterligare
7214: tesatsen är 22 %. För vissa nyttigheter tillämpas    tillämpa högst två 1ägre skattesatser.
7215: lägre skattesatser på 12% och 6 %. Den fasta             En1igt direktivet kan ekoprodukterna därmed
7216: skattesatsen på försä1jningen av 1ivsmede1 är        inte befrias från mervärdesskatt. Att befria eko-
7217: 12 %. På försä1jning av livsmede1 tillämpas dock     produkterna från mervärdesskatt eller tillämpa
7218: en1igt 222 § 5 mom. en särski1d skattesats på 17 %   en annan skattesats i fråga om dem än då det
7219: fram till den 31 december 1997. Vid förhand1ing-     gäller andra 1ivsmedel skulle av administrativa
7220: arna om budgetramarna kom man den 9 februari         orsaker vara oändamå1senligt. Det skulle vara
7221: 1996 överens om att skattesatsen på 17% för          ytterst svårt att formu1era en entydig definition
7222: livsmede1 av statsekonomiska orsaker skall till-     på ekoprodukter och att tillämpa denna defini-
7223: 1ämpas även efter det.                               tion i praktiken. Mervärdesskattesystemet läm-
7224:                                                      par sig illa för stödjande av ekoproduktionen.
7225: 
7226:      Helsingforsden 15 maj 1996
7227: 
7228:                                                                                  Minister Arja Alho
7229:                                            KK 333/1996 vp
7230: 
7231: Kirjallinen kysymys 333
7232: 
7233: 
7234: 
7235: 
7236:                                   Päivi Räsänen /skl: Yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamisesta
7237:                                        vanhusten hoidossa
7238: 
7239: 
7240:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
7241: 
7242:    Vanhusten pitkäaikaishoidossa vanhainko-          tule riittävästi otetuksi huomioon laitoksessa.
7243: deissa ja sairaaloissa korostuu vaatimus hoidon      Tosin käytäntö on varsin epäyhtenäinen.
7244: yksilöllisyydestä. Etenkin dementiapotilaille on        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7245: tärkeää tuttujen tavaroiden mukaanottaminen ja       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7246: hoitopaikan kodinomaisuus. Vanhuksen ihmis-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7247: arvoa loukkaa se, jos hän joutuu menettämään         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7248: vuosikymmenien saatossa kertyneen yksilölli-
7249: syytensä ja omaleimaisuutensa vanhainkotiin                    Onko Hallitus havainnut, että vanhus-
7250: jouduttuaan.                                                tenhoidossa ei aina oteta yksilöllisyyden
7251:    Valitettavan monissa vanhainkodeissa hoito-              vaatimuksia riittävästi huomioon, ja
7252: käytäntö on varsin vanhakantainen, niin että esi-              aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
7253: merkiksi omien taulujen tai kuvien kiinnittämis-            siin ohjeistuksen antamiseksi, jotta yksi-
7254: tä seinille ei sallita. Kissan mukaan ottaminen ei          löllisyys otettaisiin huomioonvanhusten
7255: tule kuuloonkaan, eikä muutoinkaan yksityisyys              laitoshoidossa nykyistä paremmin?
7256:      Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1996
7257: 
7258:                                           Päivi Räsänen /skl
7259: 
7260: 
7261: 
7262: 
7263:  260017
7264: 2                                            KK 333/1996 vp
7265: 
7266: 
7267: 
7268: 
7269:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
7270: 
7271:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              Vuonna 1993 voimaan tullut valtionosuuslaki
7272: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           on siirtänyt sosiaali~ ja terveyspalvelujen toteut-
7273: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         tamisen kokonaisvastuun kunnille. Sosiaali- ja
7274: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Rä-          terveydenhuollon erityislainsäädäntö ei säätele
7275: säsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          yksityiskohtaisesti toiminnan laajuutta, sisältöä
7276: 333:                                                    ja järjestämistapaa. Kunnallisilla luottamushen-
7277:                                                         kilöillä ja muilla päättäjillä on sosiaali- ja tervey-
7278:            Onko Hallitus havainnut, että vanhus-        denhuollossa vastuu siitä, että palvelujen määrä
7279:         tenhoidossa ei aina oteta yksilöllisyyden       ja laatu vastaavat kunnan asukkaiden tarpeita.
7280:         vaatimuksia riittävästi huomioon, ja                Maassa meneillään oleva palvelurakenteen
7281:            aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         uudistus merkitsee laitoshoidon merkittävää vä-
7282:         siin ohjeistuksen antamiseksi, jotta yksi-      hentämistä ja välimuotoisten palvelujen, palve-
7283:         löllisyys otettaisiin huomioonvanhusten         lutalojen ja muiden asumispalvelujen lisäämistä.
7284:         laitoshoidossa nykyistä paremmin?               Vanhusten asuminen palveluasunnoissa asumis-
7285:                                                         päivillä mitattuna on lisääntynyt vuosina 1992-
7286:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            1994 52 % ja asumispaikkoina 42 %. Merkittä-
7287: vasti seuraavaa:                                        vää on, että yli 75-vuotiaiden vanhusten asumi-
7288:                                                         nen palveluasunnoissa on lisääntynyt eniten,
7289:    Vanhustenhoitoaja -huoltoa koskevat keskei-          41%.
7290: set säädökset ovat sosiaalihuoltolaki (71 0/82),            Palvelurakenteen uudistaminenjohtaa väistä-
7291: sosiaalihuoltoasetus (607/83), kansanterveyslaki        mättä siihen, että vanhainkotien toimintaperiaa-
7292: (66/72) ja kansanterveysasetus (802/92) ja eri-         te muuttuu paljon hoitoa ja hoivaa tarvitsevien
7293: koissairaanhoitolaki (1 062/89) sekä ne erityislait,    vanhusten ympärivuorokautiseksi palveluyksi-
7294: jotka on säädetty koskemaan erityisryhmiä, ku-          köksi.
7295: ten kehitysvammalaki, päihdehuoltolaki, vam-                Laitoshoitoa on pitemmän aikaa kritisoitu sen
7296: maispalvelulaki ja mielenterveyslaki.                   jäykkyydestä ja passivoivasta vaikutuksesta.
7297:    Sosiaalihuoltolain 39 §:n mukaan sosiaali-           Laitoshoidon on todettu olevan pitkälti säilyttä-
7298: huoltoa on ensisijaisesti toteutettava sellaisin toi-   vää eikä kuntouttavaa (Vanhainkodin organi-
7299: mintamuodoin, jotka mahdollistavat itsenäisen           saatiokulttuuritutkimus, Stakes 10/93). Tutki-
7300: asumisen sekä luovat taloudelliset ja muut edelly-      muksissa todetaan lisäksi, että useimmat van-
7301: tykset selviytyä omatoimisesti päivittäisistä toi-      hainkodit eivät tarjoa vanhukselle yksityisyyttä
7302: minnoista.                                              ja kodinomaista ympäristöä.
7303:    Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on erityistä              Sosiaali- ja terveysalan kehittämiskeskus (Sta-
7304: huomiota kiinnitettävä sosiaalihuollon asiak-           kes) toteutti vuosina 1991-1994 yhdessä seitse-
7305: kaan omiin toivomuksiin ja mahdollisuuksiin             män eri puolilta maata olevan kunnan kanssa
7306: osallistua häntä koskevan huollon suunnitte-            vanhainkotien kehittämisprojektin, jonka yhtey-
7307: luun. Asiakasta on palveltava ja palveluja järjes-      dessä tutkittiin kehittämistyön vaikutuksia orga-
7308: tettävä myös asiakkaan äidinkieli huomioon ot-          nisaatiokulttuuriin ja työntekijöiden asenteisiin.
7309: taen.                                                   Projektissa pyrittiin muuttamaan vanhainkoteja
7310:    Terveydenhuollon sekä julkisen hallinnon yl-         inhimillisemmiksi asuinpaikoiksi muuttamalla
7311: läpitämien organisaatioiden että laissa yksityi-        työkäytäntöjä.
7312: sestä terveydenhuollosta tarkoitettujen organi-             Palvelurakenneuudistuksen yhteydessä on so-
7313: saatioiden on terveyden- ja sairaanhoitoa järjes-       siaali- ja terveysministeriö kiinnittänyt erityistä
7314: tettäessä sovellettava vuoden 1993 alusta voi-          huomiota palvelujärjestelmän asiakaslähtöisyy-
7315: maan tullutta lakia potilaan asemasta ja oikeuk-        den kehittämiseen.
7316: sista (785/92).                                             Asiakkaan tarpeista nousevien työkäytäntö-
7317:    Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan      jen uudistaminen on tällä hetkellä meneillään
7318: parhaillaan säännöksiä sosiaalihuollon asiak-           kahdessa sosiaali- ja terveysministeriön asetta-
7319: kaan asemasta ja oikeuksista.                           massa kehittämisprojektissa, Hoitotyön valta-
7320:                                              KK 333/1996 vp                                           3
7321: 
7322: kunnallisessa kehittämisprojektissa ja Lähipal-            Vuonna 1993 voimaan tulleen valtionosuus-
7323: velutyöryhmän toimeksiantonsa mukaisesti               uudistuksen keskeisiä tavoitteita oli vahvistaa
7324: käynnistämissä lähipalveluiden kehittämispro-          kunnallista itsehallintoaja parantaa kansalaisten
7325: jekteissa.                                             vaikuttamismahdollisuuksia. Samalla muuttui
7326:     Hoitotyön kehittämisprojektissa on mukana          valtiovallan ohjaus- ja seurantajärjestelmä, joka
7327: 95 toimijaa, kuntaa, sairaanhoitopiiriä, oppilai-      kohdistuu kuntiin. Norminanto on mahdollista
7328: tosta ja yksityistä yrittäjää. Kehittämisprojek-       vain lainsäädännössä olevan valtuutuksen nojal-
7329: teista valtaosa kohdistuu asiakkaan ja potilaan        la. Norminpurun taustalla on ollut myös se, että
7330: yksilölliseen hoitoon sekä moniammatillisen yh-        kunnallisella sosiaali- ja terveydenhuoliolla ar-
7331: teistyön toteuttamiseen siinä.                         vioitiin olevan muun muassa henkilöstön hyvän
7332:     Lähipalveluiden kehittämisprojekteissa pai-        koulutustason perusteella riittävät edellytykset
7333: nopiste on avohoidon rakenteiden ja työkäytän-         ja voimavarat itsenäiseen päätöksentekoon ja
7334: töjen kehittämisessä, mutta asiakastyön kehittä-       vastuunottoon kuntalaisten hyvinvointipalve-
7335:  misprojekti tuo varmasti varteenotettavia kehit-      luista.
7336: tämisalueita ja malleja esille käytettäväksi kaikis-
7337:  sa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa.
7338:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1996
7339: 
7340:                                                                     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
7341: 4                                          KK 333/1996 vp
7342: 
7343: 
7344: 
7345: 
7346:                                        Tili Riksdagens Talman
7347: 
7348:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        1den lag om statsandelar som trädde i kraft år
7349: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       1993 har hela ansvaret för genomförandet av
7350: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     social- och hälsovårdstjänsterna överförts på
7351: man Päivi Räsänen undertecknade spörsmål nr          kommunerna. Speciallagstiftningen inom social-
7352: 333:                                                 och hälsovården reglerar inte i detalj verksamhe-
7353:                                                      tens omfattning, innehåll och sättet att ordna
7354:           Har Regeringen 1agt märke till att indi-   verksamheten. Kommuna1a förtroendevalda och
7355:        viduella krav inte alltid beaktas tiliräck-   andra beslutsfattare har inom socia1- och hälso-
7356:        1igt inom å1dringsvården, och                 vården ansvaret för att omfattningen av och kva-
7357:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för        1iteten på servicen motsvarar kommuninvånar-
7358:        utfårdande av reg1er så att individua1ite-    nas behov.
7359:        ten skulle beaktas bättre än vad nu är           Den i vårt land pågående reformen av service-
7360:        fallet i fråga om å1dringar i anstaltsvård?   strukturen innebär en avsevärd nedskärning av
7361:                                                      anstaltsvården och en ökning av service i annan
7362:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt        form, servicehus och annan boendeservice. Åld-
7363: anföra fö1jande:                                     ringars boende i servicebostäder har under åren
7364:                                                      1992-1994 ökat med 52% mätt i antalet boen-
7365:    De centra1a författningarna som gäller å1d-       dedagar och med 42% mätt i antalet boendeplat-
7366: ringsvård är socia1vårds1agen (71 0/82), socia1-     ser. Anmärkningsvärt är att boendet i servicebo-
7367: vårdsförordningen (607/83), fo1khä1so1agen (66/      städer har ökat mest, dvs. med 41 %, i fråga om
7368: 72), fo1khä1soförordningen (802/92) och 1agen        åldringar över 75 år.
7369: om specia1iserad sjukvård (1062/89) samt de spe-         Reformen av servicestrukturen leder oundvik-
7370: ciallagar som har stiftats för att gälla speciella   1igen tili att verksamhetsprincipen för åldrings-
7371: grupper, såsom 1agen angående specia1omsorger        hemmen ändras så att de blir serviceenheter för
7372: om utvecklingsstörda, 1agen om missbrukarvård,       åldringar som behöver vård och skötsel dygnet
7373: 1agen om service och stöd på grund av handikapp      runt.
7374: och menta1vårds1agen.                                   Anstaltsvården har under en längre tid kritise-
7375:    En1igt 39 § socia1vårds1agen skall socia1vård i   rats för att vara stel och för att haen passiverande
7376: första hand 1ämnas i form av verksamhet som          inverkan. Det har visat sig att anstaltsvården
7377: möj1iggör sjä1vständigt boende och som för kli-      främst är bibehållande och inte rehabiliterande
7378: enten skapar ekonomiska och andra förutsätt-         (Undersökning av åldringshemmens organisa-
7379: ningar att på egen hand k1ara de dagliga funktio-    tionskultur, Stakes 10/93). 1 undersökningarna
7380: nerna.                                               nämns dessutom att de flesta åldringshem inte
7381:    Vid lämnande av socialvård skall särskild upp-    erbjuder åldringarna någon möjlighet tili privat-
7382: märksamhet ägnas klientens egna önskemål och         liv eller någon hemlik miljö.
7383: möjligheter att delta i planeringen av den vård          Forsknings- och utvecklingscentralen för soci-
7384: som gäller honom. Klienten skall betjänas och        al- och hälsovården (Stakes) genomförde under
7385: service för honom anordnas även med beaktande        åren 1991-1994 tillsammans med sju kommu-
7386: av hans modersmål.                                   ner på olika håll i Jandet ett projekt för utvecklan-
7387:    Både de organisationer inom hälso- och sjuk-      de av åldringshemmen, och i samband med pro-
7388: vården som upprätthålls av den offentliga för-       jektet undersöktes hur utvecklingsarbetet påver-
7389: valtningen och de som avses i lagen om privat        kade organisationskulturen och de anställdas at-
7390: hälso- och sjukvård skall vid ordnande av hälso-     tityder. lnom ramen för projektet försökte man
7391: och sjukvård tillämpa lagen om patientens ställ-     göra åldringshemmen mänskligare genom änd-
7392: ning och rättigheter (785/92) som trädde i kraft     ringar i arbetsrutinerna.
7393: vid ingången av 1993.                                   Social- och hälsovårdsministeriet har i sam-
7394:    Social- och hälsovårdsministeriet håller för      band med reformen av servicestrukturen fåst sär-
7395: närvarande på att bereda stadganden om klient-       skild uppmärksamhet vid att servicesystemet i
7396: ens ställning och rättigheter inom socialvården.     framtiden allt mer bör utgå från klienten.
7397:                                            KK 333/1996 vp                                            5
7398: 
7399:    För närvarande pågår en översyn av de arbets-     säkert fram beaktansvärda utvecklingsområden
7400: rutiner som utgår från klientens behov inom två      och mallar att användas inom all service inom
7401: utvecklingsprojekt som tillsatts av social- och      social- och hälsovården.
7402: hälsovårdsministeriet, det riksomfattande pro-          Tili de centrala målen i fråga om den statsan-
7403: jektet för utvecklande av vårdarbetet och det        delsreform som trädde i kraft år 1993 hörde för-
7404: projekt för utvecklande av närservicen som när-      stärkning av den kommunala självstyrelsen och
7405: servicearbetsgruppen i enlighet med sitt uppdrag     förbättring av medborgarnas möjligheter att på-
7406: har startat.                                         verka. Samtidigt ändrades statsmaktens styr-
7407:    1 projektet för utvecklande av vårdarbetet del-   nings- och uppföljningssystem, vilket gäller kom-
7408: tar sammanlagt 95 olika kommuner, sjukvårds-         munerna. Normgivning är möjlig endast med
7409: distrikt, Iäroanstalter och privatföretagare. Mer-   stöd av ett befullmäktigande i Iagstiftningen.
7410: parten av utvecklingsprojekten riktar in sig på      Bakom normavvecklingen låg även det att man
7411: den individuella vården av klienten och patienten    bedömde att den kommunala social- och hälso-
7412: och på samarbetet mellan olika yrkesgrupper          vården, bl.a. på grund av personalens utmärkta
7413: inom vården.                                         utbildningsnivå, hade tillräckliga förutsättningar
7414:    1 fråga om projektet för utvecklande av närser-   och resurser för ett självständigt beslutsfattande
7415: vicen Iigger tyngdpunkten på utvecklandet av         och ansvarstagande i fråga om kommuninvånar-
7416:  öppenvårdens struktur och arbetsrutiner, men        nas välfårdsservice.
7417:  projektet för utvecklande av klientarbetet för
7418:      Helsingfors den 15 maj 1996
7419: 
7420:                                                                    Minister Terttu Huttu-Juntunen
7421:                                             KK 334/1996 vp
7422: 
7423: Kirjallinen kysymys 334
7424: 
7425: 
7426: 
7427: 
7428:                                            Esko-Juhani Tennilä Iva-r: Sillan rakentamisesta Ounasjoen
7429:                                        yli Tapionkylässä
7430: 
7431: 
7432:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
7433: 
7434:    Tapionkylä sijaitsee Ounasjoen varrella noin          Tapionkylään tarvitaankin silta helpotta-
7435: 30 kilometriä Rovaniemeltä. Joki jakaa kylän          maan asukkaiden elämää ja edistämään kylän
7436: kahtia siten, että länsipuolella sijaitsee koulu ja   kehitystä.
7437: kauppa; vajaan kymmenen kilometrin päässä sa-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7438: malla puolen jokea on Sinetän posti.                  tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
7439:    Sulan veden aikana joen yli kuljetaan lossilla,    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7440: talvisin jäätietä pitkin. Suurimmat ongelmat tu-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7441: levat kelirikkoaikoina. Oppilaille tulee silloin
7442: brrassaan kohtuuttoman pitkiä kuljetusmatko-                    Onko Hallitus valmis edistämään sil-
7443: ja, ja itäpuolella asuvat joutuvat käymään kau-              lan rakentamista Ounasjoen yli Tapion-
7444: passa Rovaniemen kaupungissa.                                kylässä työllisyysrahoilla ja muilla ta-
7445:                                                              voin?
7446: 
7447:      Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1996
7448:                                        Esko-Juhani Tennilä Iva-r
7449: 
7450: 
7451: 
7452: 
7453:  260017
7454: 2                                            KK 334/1996 vp
7455: 
7456: 
7457: 
7458: 
7459:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
7460: 
7461:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          tyt tiet, ja lähimmät siltapaikat ovat n. 30 km:n
7462: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           etäisyydellä Tapionkylästä molempiin suuntiin
7463: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         (Meltauksessa ja Rovaniemellä).
7464: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-               Lapin tiepiirillä on kolme lossia, jotka kaikki
7465: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-           on tarkoitus korvata silloilla vuoteen 2005 men-
7466: myksen n:o 334:                                         nessä. Tapionkylän lossin korvaaminen sillalla ei
7467:                                                         ole mahtunut tiepiirin vuosien 1996---1999 toi-
7468:           Onko Hallitus valmis edistämään sil-          minta- ja taloussuunnitelmaan. Tämän vuoksi
7469:        lan rakentamista Ounasjoen yli Tapion-           sillan suunnitteluunkaan ei ole vielä ryhdytty.
7470:        kylässä työllisyysrahoilla ja muilla ta-         Tällaisen n. 200 metrin pituiselle lassivälille tule-
7471:        voin?                                            van sillan suunnittelu vie vesioikeuskäsittelyi-
7472:                                                         neen n. 2-3 vuotta. Tiepiiri päättää suunnitte-
7473:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            lun aloittamisesta sen jälkeen, kun siltahanke on
7474: vasti seuraavaa:                                        saatu mukaan piirin toiminta- ja taloussuunnitel-
7475:                                                         maan,ja tekee suunnitelman omilla määrärahoil-
7476:    Tapionkylän lossiyhteys Ounasjoen yli on             laan, niin kuin muutkin yleisiä teitä koskevat
7477: Kuoksajärven paikallistiellä. Lossivälin pituus         suunnitelmat.
7478: on 187 metriä.                                             Tielaitoksen ilmoituksen mukaan kolmesta
7479:    Liikenne Tapionkylän kohdalla hoidetaan,             lossin korvaavasta sillasta Lapissa pidetään kii-
7480: niin kuin kysymyksessäkin on todettu, kesällä           reellisimpänä sillan rakentamista Kemijoen yli
7481: kyseisellä lossilla ja talvellajäätietä pitkin. Lossi   Pelkosenniemen lossin kohdalla. Siellä kiertotie
7482: on liikenteessä toukokuun lopusta lokakuun lop-         on peräti n. 100 km. Senkään suunnittelua ei ole
7483: puun eli keskimäärin 5 kuukautta vuodessa. Ke-          vielä aloitettu.
7484: väällä jäidenlähdön aikaan kevytliikennekin jou-            Edellä esitetyn perusteella kysymys siitä, ra-
7485: dutaan keskeyttämään 2-6 vuorokaudeksi, en-             kennetaanko Tapionkylän silta työllisyysrahoil-
7486: nen kuin lossi saadaan liikenteeseen. Ounasjoen         la tai muilla määrärahoilla, on ennenaikainen.
7487: molemmilla puolilla on joen suuntaiset päällyste-
7488: 
7489:      Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1996
7490: 
7491:                                                                   Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
7492:                                            KK 334/1996 vp                                           3
7493: 
7494: 
7495: 
7496: 
7497:                                        Tili Riksdagens Talman
7498: 
7499:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          kilometers avstånd från Tapionkylä i båda rikt-
7500: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande          ningarna (i Meltaus och Rovaniemi).
7501: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         Lapplands vägdistrikt har tre fårjor, som alla
7502: dagsman Esko-Juhani Tennilä undertecknade            är avsedda att ersättas med broar innan år 2005.
7503: spörsmål nr 334:                                     Ersättandet av fårjeförbindelsen i Tapionkylä
7504:                                                      med en bro har inte inkluderats i budget- och
7505:          Är Regeringen beredd att främja byg-        verksamhetsplanen för åren 1996--1999. På
7506:        gandet av bron över Ounasjoki i Tapion-       grund av detta har planeringen av bron ännu inte
7507:        kylä med sysselsättningsanslag och på         börjat. Planeringen av denna bro som byggs över
7508:        andra sätt?                                   en ca 200 meter lång fårjeförbindelse tar ca 2-3
7509:                                                      år vattenrättsliga förhandlingarna medräknade.
7510:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        Vägdistriktet skall fatta beslutet om att inleda
7511: anföra följande:                                     planeringen efter att broprojektet har inklude-
7512:                                                      rats i distriktets budget- och verksamhetsplan
7513:    Färjeförbindelsen över Ounasjoki i Tapionky-      och gör upp planen med sina egna anslag på
7514: lä hör tili Kuoksajärvi bygdeväg. Längden av         samma sätt som andra planer som avser allmän-
7515: denna fårjeförbindelse är 187 meter.                 na vägar.
7516:    Som det har konstaterats i spörsmålet sköts          1 fråga om de tre fårjeförbindelser som skall
7517: trafiken i Tapionkylä med fårja på sommaren          ersättas med broar är enligt vägverkets medde-
7518: och längs isväg på vintern. Färjetrafiken pågår      lande byggandet av en bro mest brådskande över
7519: från slutet av majtili slutet av oktober, d.v.s. i   Kemi älv i Pelkosenniemi. Där är omvägens
7520: genomsnitt fem månader per år. På grund av           längd hela ca 100 km. Dess planering har inte
7521: islossningen på våren är man tvungen att upphö-      heller påbörjats ännu.
7522: ra också med lätt trafik för 2-6 dygn innan             På grund av det ovan nämnda är det för tidigt
7523: fårjetrafiken kan börja. På båda sidorna av Ou-      att ställa frågan om Tapionkylä bro byggs med
7524: nasjoki finns det belagda vägar som går parallellt   sysselsättningsanslag eller med andra anslag.
7525: med älven och de närmaste broarna finns på ca 30
7526:      Helsingforsden 10 maj 1996
7527: 
7528:                                                                  Trafikminister Tuula Linnainmaa
7529:                                             KK 335/1996 vp
7530: 
7531: Kirjallinen kysymys 335
7532: 
7533: 
7534: 
7535: 
7536:                                    Tuija Nurmi /kok: Maatilojen rakennekehityksen edistämisestä
7537:                                        rahoitustukea myöntämällä
7538: 
7539: 
7540:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
7541: 
7542:     Suomi liittyi Euroopan unionin jäseneksi          kinta jne. Rahoitusjärjestelmän viivästyminen
7543: 1.1.1995. Etukäteen tiedettiin, että jäsenyys ai-     aiheuttaa erityisen suuria ongelmia sika- ja siipi-
7544: heuttaa maatalouselinkeinolle vaikeita sopeutu-       karjataloudelle, koska näiden sektoreiden inves-
7545: misongelmia. Ongelmien lieventämiseksi laadit-        tointeja voidaan liittymissopimuksen perusteella
7546: tiin useista toimenpiteistä koostuva sopeutuspa-      tukea vain vuoden 1999loppuun saakka. Rahoi-
7547: ketti, jonka yhtenä keskeisenä osana oli maatilo-     tusjärjestelmän käyttöönoton viivästyminen on
7548: jen rakennekehityksen edistäminen. Rakenneke-         käytännössä pysäyttänyt maatilojen rakennusin-
7549: hityksen edistämisen tärkein yksittäinen keino        vestoinnit, millä on myös omat työllisyysvaiku-
7550: on rahoitustuen myöntäminen tuotannollisiin           tuksensa.
7551: investointeihin sekä sukupolvenvaihdoksiin.              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7552:     Jäsenyyden alkamisesta on nyt kulunut vuosi       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7553: ja neljä kuukautta. Kuitenkin uudesta ED-sää-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7554: dökset täyttävästä rahoitustukijärjestelmästä on      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7555: tähän mennessä saatu käyttöön vain ED-osara-
7556:  hoitteinen investointitukijärjestelmä ja nuorten                Onko Hallitus tietoinen perusteluissa
7557:  viljelijöiden käynnistystukijärjestelmä. ED-ra-              esitetystä maatalouden rahoitustuen ny-
7558:  hojen niukkuuden takia valtaosa rahoitustuesta               kytilasta, ja mitä se aikoo tehdä kansalli-
7559:  myönnetään kuitenkin maaseutuelinkeinolain                   sen rahoitusjärjestelmän käyttöön saami-
7560:  mukaan kansallisista varoista. Tällaisia kansalli-           seksi mahdollisimman pian, ja
7561:  sesti tuettavia hankkeita ovat mm. asuntojen ra-                minkä aikataulun mukaan maatalous-
7562:  kentaminen, ympäristönsuojeluinvestoinnit, lä-               yrittäjät voivat suunnitella tulevia inves-
7563:  hes kaikki kotieläintalouden investoinnit, pien-             tointeja?
7564:  yritystoiminnan investoinnit, lisäalueiden han-
7565: 
7566:      Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1996
7567: 
7568:                                            Tuija Nurmi /kok
7569: 
7570: 
7571: 
7572: 
7573:  260017*
7574: 2                                          KK 335/1996 vp
7575: 
7576: 
7577: 
7578: 
7579:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
7580: 
7581:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       konaan kansallisesti rahoitettavat tukijärjestel-
7582: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        mät edellyttävät komission hyväksymistä. Ko-
7583: olette 25 päivänä huhtikuuta 1996 päivätyn kir-      missio käsittelee tukien sallittavuutta kunkin tu-
7584: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     kiryhmän osalta erikseen.
7585: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja            EU:n investointitukijärjestelmä ei salli tukea
7586: Tuija Nurmen näin kuuluvan kirjallisen kysy-         muna- ja siipikarjatalouden tuotannollisiin in-
7587: myksen n:o 335:                                      vestointeihin eikä sikatalouden laajennusinves-
7588:                                                      tointeihin. Suomi sai liittymissopimuksessa kui-
7589:           Onko Hallitus tietoinen perusteluissa      tenkin poikkeusluvan tukea mainittuja inves-
7590:        esitetystä maatalouden rahoitustuen ny-       tointeja. Neuvotteluissa EU:n kanssa on vast-
7591:        kytilasta, ja mitä se aikoo tehdä kansalli-   ikään päästy yhteisymmärrykseen edellä mainit-
7592:        sen rahoitusjärjestelmän käyttöön saami-      tujen investointitukien tasosta. Mikäli näitä in-
7593:        seksi mahdollisimman pian, ja                 vestointeja koskevat maaseutuelinkeinoasetuk-
7594:           minkä aikataulun mukaan maatalous-         sen muutokset annetaan 20.5.1996, voidaan tuki-
7595:        yrittäjät voivat suunnitella tulevia inves-   päätöksiä maaseutuelinkeinopiireissä ryhtyä te-
7596:        tointeja?                                     kemään tämän jälkeen. Kansallista investointi-
7597:                                                      tukea on EU-osarahoitteisen tuen tavoin voitu
7598:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          hakea syksystä 1995 lähtien.
7599: taen seuraavaa:                                         Kansallisesti rahoitettavia kohteita ovat tuo-
7600:                                                      tannollisten investointien lisäksi mm. lisämaan-
7601:    Suomen liityttyä Euroopan unionin jäseneksi       ostot ja asuntorakentaminen. Näiden osalta ko-
7602: jouduttiin koko kansallinen rakennelainsäädän-       missio ei ole vielä ilmoittanut kantaansa Suomen
7603: tö muuttamaan sekä antamaan tarvittavat uudet        maaliskuussa tekemiin notifiointeihin. Ellei ko-
7604: säädökset EU:n rakennetukien hallinnoimiseksi.       missio edellytä säädösmuutoksia, on Suomessa
7605: Tukijärjestelmät voidaan ottaa jäsenmaassa           valmius ryhtyä myöntämään kaikkia kansallisia
7606: käyttöön, kun komissio on hyväksynyt mm. tu-         investointitukia heti, kun komission asianomai-
7607: kitason ja tuen kohteet. Neuvoston asetukseen        set hyväksymiset on saatu. Käytännössä varsi-
7608: (ETY) 2328/91 perustuvan EU-osarahoitteisen          naista maatilataloutta ja asuntorakentamista
7609: investointitukijärjestelmän ja nuorten viljelijöi-   koskevien investointitukien myöntäminen alkaa
7610: den käynnistystukea koskevan järjestelmän ko-        viimeistään kesäkuun puoleenväliin mennessä.
7611: missio hyväksyi vuoden 1995 lopulla. Myös ko-
7612: 
7613:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1996
7614: 
7615:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
7616:                                            KK 335/1996 vp                                             3
7617: 
7618: 
7619: 
7620: 
7621:                                        Tili Riksdagens Talman
7622: 
7623:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     nande krävs också för sådana stöd som 1 sm
7624: ger har Ni, Fru Ta1man, med Er skrivelse av den      helhet finansieras nationellt. Kommissionen be-
7625: 25 april 1996 tili vederbörande medlem av stats-     handlar stödens godtagbarhet separat för varje
7626: rådet översänt följande av riksdagsman Tuija         stödgrupp.
7627: Nurmi undertecknade spörsmål nr 335:                     EU:s investeringsstödssystem tiliåter inte stöd
7628:                                                      tili produktiva investeringar i ägg- och fjäderfå-
7629:           Känner Regeringen tili i vilket skede      hushållningen och inte hellertili investeringar för
7630:        det finansiella stödet tili lantbruket som    att bygga ut svinhushållningen. 1 anslutningsför-
7631:        nämns i motiveringen befinner sig, och        draget fick Finland dock undantagslov att stöda
7632:        vad har den för avsikt att göra för att det   nämnda investeringar. Under förhandlingarna
7633:        nationella finansieringssystemet skall tas    med EU nåddes nyligen samförstånd om nivån
7634:        i bruk så fort som möjligt, och               för dessa investeringsstöd. Om de ändringar i
7635:           enligt viiken tidtabell kan lantbruksfö-   landsbygdsnäringsförordningen som gäller dessa
7636:        retagarna planera kommande investe-           investeringar ges den 20 maj 1996, är det därefter
7637:        ringar?                                       möjligt att börja fatta beslut om stöd inom lands-
7638:                                                      bygdsnäringsdistrikten. På samma sätt som det
7639:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        stöd som delfinansieras av EU har det nationella
7640: anföra följande:                                     investeringsstödet kunnat sökas fr.o.m. hösten
7641:                                                      1995.
7642:    När Finland hade anslutit sig tili Europeiska         Föremål för nationell finansiering är utöver
7643: unionen blev det nödvändigt att ändra hela den       produktiva investeringar bl.a. köp av tilläggsjord
7644: nationella strukturlagstiftningen samt att utfår-    och bostadsbygge. Beträffande dessa har kom-
7645: da de nya stadganden som behövdes för admini-        missionen ännu inte meddelat sin ståndpunkt
7646: streringen av EU:s strukturstöd. Stödsystemen        angående de underrättelser som Finland lämna-
7647: kan tas i bruk i ett medlemsland när kommissio-      de i mars. Om inte kommissionen kräver författ-
7648: nen har godkänt bl.a. stödnivån och föremålen        ningsändringar har Finland beredskap att börja
7649: för stödet. 1 slutet av 1995 godkände kommissio-     bevilja alla nationella investeringsstöd genast när
7650: nen det av EU delfinansierade investeringsstöds-     kommissionens godkännanden har erhållits. 1
7651: system som baserar sig på rådets förordning          praktiken börjar man bevilja de investeringsstöd
7652: (EEG) nr 2328/91 och det system som gäller start-    som gäller egentligt gårdsbruk och bostadsbyg-
7653: stöd för unga odlare. Kommissionens godkän-          gesenast i mitten av juni.
7654: 
7655:      Helsingforsden 15 maj 1996
7656: 
7657:                                                       Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
7658:                                               KK 336/1996 vp
7659: 
7660: Kirjallinen kysymys 336
7661: 
7662: 
7663: 
7664: 
7665:                                     Erkki Pulliainen /vihr: Venäjältä tuotavasta raakapuusta maksetta-
7666:                                          vasta arvonlisäverosta
7667: 
7668: 
7669:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
7670: 
7671:     Eräät suomalaiset pienehköt sahat hankkivat             Tullihallituksesta on annettu ymmärtää siellä
7672: pääosan sahatukeistaan Venäjän federaatiosta.           olevan valmiuksia korjata edellä kuvattu epä-
7673: Kun raakapuu ylittää Suomen rajan, on sahuri            kohta, johon erään arvion mukaan on olemassa
7674: tavallisesti jo siinä vaiheessa tietoinen siitä, mil-   myös hallinnollinen ratkaisu (ns. sisäisen jalos-
7675: laista sahatavaraa tukeista sahataan ja mihin           tuksen lupajärjestelmän piiristä) ilman, että tar-
7676: maahan sahaustuotteet tullaan viemään. Näin             vitaan lainsäädännön muuttamista. Englannissa
7677: Suomeen muodostuu paljon kaivattua työtä il-            ja Ranskassa on kuulemma käytössä tällainen
7678: man, että tästä sinänsä muodostuu taloudellista         joustava menettely.
7679: riskiä. Ongelma muodostuu kohtuuttomia ja                   Hallintokäytännön muuttamisessa lienevät
7680: täysin perusteettornia kustannuksia aiheuttavas-        avainasemassa valtiovarainministeriö ja verohal-
7681: ta arvonlisäveron kannosta.                             litus.
7682:     Nykykäytännön mukaan arvonlisävero mak-                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7683: setaan ensin valtiolle tuotaessa raakapuu maa-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7684: han, ja se saadaan takaisin, kun sahaustuotteet         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7685: on viety pois maasta. Maksun ja saman raha-             nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7686: määrän takaisinsaamisen väliin saattaa jäädä
7687: kuukausikaupalla aikaa. Tämän arvonlisäope-                       Aikooko Hallitus pitää huolen siitä,
7688: raation rahoittamiseen yrittäjä joutuu normaali-               että Venäjän federaatiosta tuotavasta
7689: tapauksessa ottamaan pankkilainaa ja maksa-                    raakapuusta ei tarvitse enää maksaa
7690: maan siitä kovaa korkoa. Ongelmana ovat myös                   maahan tuotaessa arvonlisäveroa sellai-
7691: pankkien vaatimat vakuudet.                                    sessa tapauksessa, jossa nykykäytännön
7692:     Edellä kuvattu ongelma on ollut tiedossa,                  mukaan sama arvonlisävero palautetaan
7693: mutta sen poistamiseen ei ole vieläkään ryhdytty.              sellaisenaan sahurille, kun puusta sahatut
7694: Lääninverovirastossa käsittelynopeuteen vai-                   tuotteet viedään esimerkiksi johonkin
7695:  kuttaa saadun lausunnon mukaan yrityksen tun-                 Afrikan maahan?
7696:  nettuus. Tunnettu saa nopeamman kohtelun
7697:  kuin vähän tunnettu. Käytännössä esiintyy lisäk-
7698:  si vaihtelua lääninverovirastojen keskenkin.
7699: 
7700:      Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1996
7701: 
7702:                                            Erkki Pulliainen /vihr
7703: 
7704: 
7705: 
7706: 
7707: 260017
7708: 2                                           KK 336/1996 vp
7709: 
7710: 
7711: 
7712: 
7713:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
7714: 
7715:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Jos tavara asetetaan sitä yhteisöön tuotaessa
7716: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         Euroopan yhteisöjen tullikoodeksissa (2913/92)
7717: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tarkoitettuun sisäiseen jalostusmenettelyyn sus-
7718: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-       pensiojärjestelyin, tavaroiden maahantuonnin
7719: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o      katsotaan arvonlisäverotuksessa tapahtuvan
7720: 336:                                                  vasta, kun tavarat lakkaavat olemasta mainitus-
7721:                                                       sa menettelyssä (A VL 86 ja 86 a §). Jos tällaiseen
7722:           Aikooko Hallitus pitää huolen siitä,        menettelyyn asetetut tavarat palautetaan yhtei-
7723:        että Venäjän federaatiosta tuotavasta          sön ulkopuolelle säädettyjen määräaikojen puit-
7724:        raakapuusta ei tarvitse enää maksaa            teissa, tavaroista ei siten tarvitse maksaa lain-
7725:        maahan tuotaessa arvonlisäveroa sellai-        kaan arvonlisäveroa Suomeen tai muuhun jäsen-
7726:        sessa tapauksessa, jossa nykykäytännön         valtioon. Tavaran maahantuonnin arvonlisäve-
7727:        mukaan sama arvonlisävero palautetaan          rotusta koskevat säännökset perustuvat EY:n
7728:        sellaisenaan sahurille, kun puusta sahatut     kuudenteen arvonlisäverodirektiiviin (77 /388/
7729:        tuotteet viedään esimerkiksi johonkin          ETY). EY :n tullilainsäädäntö on suoraan sovel-
7730:        Afrikan maahan?                                lettavaa oikeutta.
7731:                                                          Sisäisenjalostuksen menettely on luvanvarais-
7732:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          ta, joten sitä varten tulee tehdä hakemus. Lupa
7733: vasti seuraavaa:                                      voidaan myöntää yhteisöön sijoittuneen valmis-
7734:                                                       tustöitä tai muita työsuorituksia suorittavan tai
7735:    Tavaroiden maahantuonnista Euroopan yh-            suorituttavan henkilön pyynnöstä edellyttäen,
7736: teisön ulkopuolelta on arvonlisäverolain mu-          että tuontitavaroiden käyttö vientitavaroiden
7737: kaan suoritettava arvonlisäveroa. Elinkeinon-         valmistuksessa on selvästi osoitettavissa. Lisäksi
7738: harjoittajalla on oikeus normaalein edellytyksin      edellytetään, että sisäinen jalostusmenettely voi
7739: vähentää tuonnista suorittamansa vero tuonti-         auttaa luomaan mahdollisimman suotuisat edel-
7740: kuukauden myynneistä suoritettavista arvonli-         lytykset jalostettujen tavaroiden viennille yhtei-
7741: säveroista. Vähennys pienentää siten tuontikuu-       sön tuottajien keskeisiä etuja haittaamatta.
7742: kautta seuraavan toisen kuukauden 15 päivänä          Nämä taloudelliset edellytykset katsotaan täyt-
7743: maksettavia veroja. Jos kyseisen kuukauden vä-        tyneiksi yhteisön etuja haittaamatta esimerkiksi,
7744: hennettävät verot ovat suuremmat kuin suoritet-       jos kyseessä ovat kolmanteen maahan sijoittu-
7745: tavat verot, elinkeinonharjoittaja voi siirtää vä-    neen henkilön kanssa tehdyn tilaussopimuksen
7746: hentämättä jääneen määrän seuraavien kuukau-          mukaisesti suoritettavat työt.
7747: sien vähennykseksi tai hakea sen tilikauden pää-         Tullihallituksen tulkinnan mukaan tavaraa ei
7748: tyttyä palautuksena. Vähentämättä jäänyt mää-         kuitenkaan voida asettaa sisäisen jalostuksen
7749: rä voidaan myös hakea ennakkopalautuksena             menettelyyn suspensiojärjestelyin, jos tavarasta
7750: takaisin jo tilikauden aikana, jos tilikauden vä-     ei kanneta tullia tai jos tavaraan ei sovelleta
7751: hennettävät verot ovat todennäköisesti suurem-        kauppapoliittisia toimenpiteitä. Koska raaka-
7752: mat kuin suoritettavat verot tai erityisestä syystä   puun tuonti on tullitonta, sitä ei voitaisi asettaa
7753: muulloinkin. Ennakkopalautus maksetaan kes-           puheena olevaan menettelyyn. Hallituksen tar-
7754: kimäärin 4-6 viikossa hakemuksen saapumises-          koituksena on selvittää, onko muunlainen tul-
7755: ta. Käsittelyaika riippuu siitä, kuinka nopeasti      kinta mahdollinen tai onko lainsäädäntöä tältä
7756: palautusoikeuden edellytysten olemassaolo voi-        osin tarvetta muuttaa.
7757: daan todeta.
7758: 
7759:      Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 1996
7760: 
7761:                                                                                  Ministeri Arja Alho
7762:                                              KK 336/1996 vp                                               3
7763: 
7764: 
7765: 
7766: 
7767:                                          Tili Riksdagens Talman
7768: 
7769:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           Om det på varan vid införseln tili gemenska-
7770: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         pen har tillämpats ett internt förädlingsförfaran-
7771: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       de med suspensionsarrangemang enligt Euro-
7772: man Erkki Pulliainen undertecknade spörsmål nr         peiska gemenskapernas tullkodex (nr 2913/92),
7773: 336:                                                   anses inom mervärdesbeskattningen importen av
7774:                                                        varan ske först när förfarandet upphör (Mervär-
7775:            Ämnar Regeringen se tili att mervär-        desskatteL 86 och 86 a §§). Om varor på vilka ett
7776:        desskatt på råvirke som importeras från         sådant förfarande tillämpas återsänds tili Iänder
7777:        Ryska federationen inte längre behöver          utanför gemenskapen inom de tider som stadgas,
7778:        betalas vid import i sådana fall då mer-        behöver således inte någon mervärdesskatt alis
7779:        värdesskatten som sådan enligt rådande          betalas för varorna, vare sig tili Finland elier tili
7780:        praxis återbetalas till sågaren när de får-     någon annan medlemsstat. Stadgandena som
7781:        digsågade produkterna exporteras t.ex.          gälier mervärdesbeskattning vid import av varor
7782:        tili något afrikanskt land?                     grundar sig på EG:s sjätte mervärdesskattedirek-
7783:                                                        tiv (77/388/EEG). EG:s tuliagstiftning är direkt
7784:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          tiliämplig rätt.
7785: anföra följande:                                           Det interna förädlingsförfarandet är beroende
7786:                                                        av tillstånd, och för detta behövs en ansökan.
7787:    På import av varor från Iänder utanför Euro-        Tilistånd kan på begäran beviljas en inom gemen-
7788: peiska gemenskapen skall enligt mervärdes-             skapen etablerad person som utför elier låter
7789: skattelagen betalas mervärdesskatt. En närings-        utföra framstäliningsarbete elier andra arbets-
7790: idkare har under normala förhållanden rätt att         prestationer under förutsättning att det klart kan
7791: dra av den skatt han betalt vid importen från den      påvisas att importvarorna används för framställ-
7792: mervärdesskatt han betalar på importmånadens           ningen av exportvarorna. Dessutom krävs att det
7793: försäljning. Avdraget minskar därmed den skatt         interna förädlingsförfarandet kan vara tili hjälp
7794: som skall betalas den 15 dagen den andra måna-         vid skapandet av möjligast gynnsamma förut-
7795: den efter importmånaden. Om den ifråga varande         sättningar för export av de förädlade varorna
7796: månadens avdragbara skatter överstiger de skat-        utan att detta är tili skada för gemenskapens
7797: ter som skall betalas, kan näringsidkaren dra av       producenters centrala intressen. Dessa ekono-
7798: det oavdragna beloppet under de följande måna-         miska förutsättningar anses vara uppfylida utan
7799: derna eller ansöka om återbäring av beloppet           att skada gemenskapens intressen t.ex. när det är
7800: efter räkenskapsperiodens utgång. Näringsidka-         fråga om arbeten som utförs enligt ett bestäli-
7801: ren kan också ansöka om att få tillbaka det oav-       ningsavtal som har ingåtts med en person etable-
7802: dragna beloppet som förskottsåterbäring redan          rad i ett tredje land.
7803: under räkenskapsperioden ifall räkenskapspe-               Enligt tulistyrelsens tolkning kan internt för-
7804: riodens avdragbara skatter sannolikt kommer att        ädlingsförfarande med suspensionsarrangemang
7805: uppgå tili ett större belopp än de skatter som skall   dock inte tiliämpas på en vara om det inte upp-
7806: betalas, eller av särskilda skäl även i andra fall.    bärs tuli för varan elier om det inte tillämpas
7807: Förskottsåterbäringen betalas i genomsnitt ut          handelspolitiska åtgärder på den. Eftersom im-
7808: inom 4--6 veckor efter att ansökan har kommit          porten av råvirke är tulifri, kan det ifrågavarande
7809: in. Handläggningstiden beror på hur snabbt det         förfarandet inte tillämpas. Regeringen har för
7810: kan konstateras att förutsättningarna för rätt till    avsikt att utreda om någon annan tolkning är
7811: återbäring föreligger.                                 möjlig elier om det finns behov av att ändra
7812:                                                        lagstiftningen i detta avseende.
7813:      Helsingfors den 17 maj 1996
7814: 
7815:                                                                                     Minister Arja Alho
7816:                                            KK 337/1996 vp
7817: 
7818: Kirjallinen kysymys 337
7819: 
7820: 
7821: 
7822: 
7823:                                   Erkki Pulliainen /vihr: Siuruanjoen veden laadun parantamisesta
7824:                                      Oulun läänissä
7825: 
7826: 
7827:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
7828: 
7829:     Iijoen valuma-alueeseen kuuluvalla Siuruan-         Oulun läänissä virtaavasta Siuruanjoesta on
7830: joella on parhaillaan kehittymässä paikallinen       kehittymässä valitettava malliesimerkki siitä,
7831: ekokatastrofi. Joki täyttyy monin paikoin joki-      että jokin merkittävä vesistönosa voi vesilain
7832: veden mukana kulkeutuvalla kiintoaineella.           säädösten vastaisesti virkistyskäytön kannalta
7833: Mm. näin on hävinnyt aiempia hevosenuittosy-         täydellisesti tuhoutua ilman, että tähän kehitys-
7834: vennyksiä, joiden kohdalla nyt saattaa kesällä       kulkuun puututaan.
7835: päästä kuivinjaloin kulkemaan. Jokiveteen tulee         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7836: jostain siinä määrin ylimääräisiä ravinteita, että   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7837: joen kasvusto rehevöityy. Levänmuodostuksen          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7838: johdosta jokivesi on monin paikoin kesäisin ui-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7839:  makelvoton.
7840:     Edellä kuvatut ilmiöt ovat helposti havaitta-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7841:  via muutoksia entiseen, vuosisataiseen tilantee-           ryhtyä Oulun läänissä virtaavan Siuruan-
7842:  seen nähden. Siuruanjoen valuma-alueella täytyy            joen veden laadun olennaiseksi paranta-
7843:  tapahtuajotain sellaista uutta,joka tuottaa edel-          miseksi, rehevöitymisen pysäyttämiseksi
7844:  lä kuvatun laisia muutoksia. Ko. vesistön tilan            ja joen entistämiseksi kolmekymmentä
7845:  valvonta kuulunee Oulussa pääkonttoriaan pitä-             vuotta sitten olleeseen tilaansa?
7846:  välle ympäristökeskukselle,jajoen tilaan vaikut-
7847:  tanevat mm. vesioikeuksien tekemät päätökset.
7848: 
7849:      Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1996
7850:                                         Erkki Pulliainen /vihr
7851: 
7852: 
7853: 
7854: 
7855:  260017
7856: 2                                           KK 337/1996 vp
7857: 
7858: 
7859: 
7860: 
7861:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
7862: 
7863:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       anjokeen kohdistuva ravinnekuorma on jokien
7864: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         sietokykyyn nähden liian suuri. Ympäristökes-
7865: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       kus pitää välttämättömänä ravinnepäästöjen vä-
7866: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-       hentämistä kaikin keinoin.
7867: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          Siuruanjoessa on viime vuosikymmeninä ollut
7868: 337:                                                  useita niukkavetisiä kesiä. Runsaat ravinnepääs-
7869:                                                       töt vähävetiseen jokeen edesauttavat rehevöity-
7870:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        mistä. Kun sinilevien määrä on siten kasvanut,
7871:        ryhtyä Oulun läänissä virtaavan Siuruan-       niiden lepoitiöt myös runsastuvat ja otollisissa
7872:        joen veden laadun olennaiseksi paranta-        oloissa leviä ilmestyy entistä enemmän. Rehevöi-
7873:        miseksi, rehevöitymisen pysäyttämiseksi        tymisprosessia ei kuitenkaan tunneta tarkasti,
7874:        ja joen entistämiseksi kolmekymmentä           joten se edellyttäisi lisätutkimuksia.
7875:        vuotta sitten olleeseen tilaansa?                  Ravinnelisäyksen ohella Siuruanjokeen koh-
7876:                                                       distuu kiintoainepäästöjä turvetuotannosta ja
7877:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          metsäojituksista. Turvetuotanto on luvanvarais-
7878: vasti seuraavaa:                                      ta toimintaa, ja siinä kiintoainepäästöjä voidaan
7879:                                                       vähentää mm.laskeutusaltain. Siuruanjoella tur-
7880:    Siuruanjokeen kohdistuu kuormitusta maa- ja        vetuotantoon valmiina tai kunnostettavana ole-
7881: metsätaloudesta, turvetuotannosta, haja- ja           vaa suopinta-alaa oli vuoden 1995 tietojen perus-
7882: loma-asutuksesta, taajamista ja kalankasvatus-        teella 3 560 ha, josta tuotannossa 55 %. Kaik-
7883: toiminnasta. Siuruanjoki kärsii ensisijaisesti tä-    kiaan turvetuotantoon liittyviä toimia on tehty
7884: mäntyyppisistä ongelmista, joita aiheuttavat lä-      25 suolla. Parhaillaan vesioikeuden määräämäs-
7885: hinnä turvetuotanto ja metsätalous. Haitallisim-      sä katselmustoimituksessa on 14 suota; niistä osa
7886: pia ovat fosfori- ja typpiravinteet, joiden lisään-   on vanhoja, ja uusia on yhteensä 576 ha. Katsel-
7887: tyminen vesistöissä johtaa leväkasvun kiihtymi-       mustoimituksen yhteydessä tullaan ratkaise-
7888: seen ja siten vesien rehevöitymiseen.                 maan anottujen uusien turvetuotantoalueiden
7889:    Siuruanjoen vesi on luontaiselta väriltään voi-    lupiin liittyvät kysymykset kokonaisuudessaan
7890: makkaan ruskeaa, mikä johtuu sen valuma-              sekä vanhojen soiden osalta vesistökuormituk-
7891: alueen suoperäisyydestä. Ihmisen toiminnan seu-       sen vähentämistoimenpiteiden riittävyys ja nii-
7892: rauksena myös joen veden ravinnepitoisuudet           den tehostaminen. Korvauksiin liittyvät kysy-
7893: ovat kuitenkin lisääntyneet niin, että Pohjois-       mykset ratkaistaan katselmustoimituksessa ko-
7894: Pohjanmaan ympäristökeskus luokittelee sen            konaisuudessaan.
7895: pääuoman veden reheväksi ja monen si-                     Metsätaloustoimintaan liittyvät ojitukset vai-
7896: vu-uoman veden hyvin reheväksi. Joen happiti-         kuttavat myös joen veden kiintoainetta lisääväs-
7897: lanne on kuitenkin pysynyt kauttaaltaan hyvänä        ti. Tämä on erityisen selvää muutaman vuoden
7898: läpi vuoden. Oulun vesi- ja ympäristöpiiri, nykyi-    aikana ojituksen jälkeen. Uudisojitus on tässä
7899: nen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, on            suhteessa kunnostusojitusta haitallisempi. Siu-
7900: tehnytjoesta ja sen valuma-alueesta laajoja selvi-    ruanjoella metsäojitusten pinta-aloista ja turve-
7901: tyksiä, joiden perusteella joen tila tunnetaan hy-    kerrosten paksuudesta ei ole täsmällisiä tietoja,
7902: vin. Kesällä 1995 joen pääuomassa havaittiin          joten arviot ojitusten vaikutuksista eivät ole tar-
7903: selvä sinileväsamennus, jonka laajuutta ja syitä      kat.
7904: ympäristökeskus kartoitti välittömästi tavan-             Turvetuotannostaja metsäojituksesta on Poh-
7905: omaista perusteellisemmin. Leväsamennusta             jois-Pohjanmaan ympäristökeskuksessa tehty
7906: esiintyi runsaimmin Ranuanjoessa ja pääuomas-         tutkimus ja sen yhteydessä arvio jokeen kohdis-
7907: sa Ranuanjoen alapuolella. Levien määrä lisään-       tuvista kuormituksista.
7908: tyi pääuomassa alavirtaan ja saavutti suurimmat           Kesän l995leväsamennuksen vuoksi Pohjois-
7909: arvonsa aivan Siuruanjoen alaosalla. Levien           Pohjanmaan ympäristökeskus on ottanut hoi-
7910: määrästä voitiin päätellä, että Ranuan- ja Siuru-     taakseen Siuruanjoen vesistötarkkailun vuodelle
7911:                                           KK 337/1996 vp                                         3
7912: 
7913: 1996 kuormituslähteiden selvittämiseksi. Joen ti-   keskus on osallistunut useisiin vesistökuormi-
7914: laa tutkitaan tehokkaasti etenkin avovesikaute-     tuksen vähentämiseksi tähtääviin kehittämis-
7915: na ja tarkkailua laajennetaan tarpeen mukaan.       hankkeisiin sekä alueellisena ympäristöviran-
7916: Tavoitteena on rajoittaa ja vähentää sekä turve-    omaisena vaatinut kuormittajia kehittämään ja
7917: tuotannon, maa- ja metsätalouden, haja- ja          ottamaan käyttöön tehokkaampia vesiensuoje-
7918: loma-asutuksen että muun toiminnan aiheutta-        luratkaisuja.
7919: maa kuormitusta alueen vesistöissä. Ympäristö-
7920:      Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1996
7921: 
7922:                                                              Ympäristöministeri Pekka Haavisto
7923: 4                                           KK 337/1996 vp
7924: 
7925: 
7926: 
7927: 
7928:                                         Tili Riksdagens Talman
7929: 
7930:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      förmåga. Miljöcentralen anser det nödvändigt
7931: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        att närsaltsutsläppen minskas på alla tänkbara
7932: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      sätt.
7933: man Erkki Pulliainen undertecknade spörsmål nr           Under de senaste decennierna har Siuruanjoki
7934: 337:                                                  haft flera somrar med lågvatten. Rikliga närsalts-
7935:                                                       utsläpp i den vattenfattiga ån bidrog tili eutrofie-
7936:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        ringen. Då blåalgsmängden ökar, ökar också de
7937:        ta för att väsentligt höja vattenkvaliteten    vilande sporerna i antal, och då situationen är
7938:        i ån Siuruanjoki i Uleåborgs Iän för att       förmånlig blir algförekomsterna allt större. Eu-
7939:        stoppa eutrofieringen och för att återstäl-    trofieringsprocessen är dock inte noggrant känd,
7940:        la ån i det skick som den befann sig i för     och därför behövs ytterligare undersökningar.
7941:        trettio år sedan?                                 Utöver de ökade närsaltsutsläppen får Siuru-
7942:                                                       anjoki ta emot utsläpp av fasta partiklar från
7943:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         torvproduktionen och skogsdikningen. Torvtäkt
7944: anföra följande:                                      kräver tilistånd, och utsläppen av fasta partiklar
7945:                                                       kan minskas bl.a. genom användning av sedi-
7946:    Ån Siuruanjoki tar emot belastning från jord-      mentationsbassänger. Den myrareal vid Siuru-
7947: bruket, skogsbruket, torvproduktionen, glesbe-        anjoki som står fårdig för torvtäkt eller som
7948: byggelsen och fritidsbosättningen, tätorterna         förbereds för den uppgick på basis av 1995 års
7949: och fiskodlingen. Siuruanjoki lider i första hand     uppgifter tili 3 560 hektar, av vilket 55 % nyttja-
7950: av detta slags problem som huvudsakligen orsa-        des för produktion. Allt som allt har torvtäktsåt-
7951: kas av torvtäkten och skogsbruket. De skadligas-      gärder vidtagits på 25 myrar. Den syneförrätt-
7952: te verkningarna orsakas av fosfor och närsalter;      ning om viiken vattendomstolen bestämt gäller
7953: ökningen av dem i vattendragen leder tili accele-     14 myrar; av dem är somliga gamla, och de nya
7954: rerad algtillväxt och därigenom till eutrofiering     täcker sammanlagt 576 ha. 1 samband med syne-
7955: av vattnen.                                           förrättningen avgörs alla frågor som samman-
7956:    Den naturliga fårgen på vattnet i Siuruanjoki      hänger med de begärda täkttillstånden, i fråga
7957: är kraftigt brunskiftande, vilket beror på att av-    om de gamla myrarna också om åtgärderna för
7958: rinningsområdet är myrartat. Tili följd av män-       att minska belastningen på vattnen har varit till-
7959: niskans verksamhet har dock också närsaltshal-        räckliga och hur de kan effektiveras. Likaså be-
7960: ten i vattnet ökat så att Norra Österbottens miljö-   handlas alla ersättningsfrågor i samband med
7961: central klassar vattnet i huvudfåran som eutroft      syneförrättningen.
7962: och i många bifåror som starkt eutroft. Syreläget        Dikning i samband med skogsbruket bidrar
7963: i ån har dock genomgående varit gott hela året.       också tili att öka belastningen genom fasta par-
7964: Uleåborgs vatten- och miljödistrikt, nuvarande        tiklar. Detta framgår mycket klart under några år
7965: Norra Österbottens miljöcentral, har gjort om-        efter att dikningen gjorts. 1 detta hänseende
7966: fattande undersökningar av ån och dess avrin-         åstadkommer nydikning större skada än istånd-
7967: ningsområde, så att läget är väl känt. Sommaren       sättningen av diken. Det finns inga exakta upp-
7968: 1995 observerades en klar blåalgsfördunkling i        gifter om arealen utdikade skogar vid Siuruanjo-
7969: huvudfåran, och miljöcentralen undersökte ome-        ki, inte heller om torvlagrens tjocklek, vilket gör
7970: delbart situationen noggrannare än vanligt. Alg-      att bedömningarna av hur dikningen verkar inte
7971: förekomsten var rikligast i ån Ranuanjoki och i       är exakta.
7972: huvudfåran nedan om Ranuanjoki. Algföre-                 Norra Finlands miljöcentral har gjort en stu-
7973: komsten ökade nedströms och nådde sin största         die av torvtäkt och skogsdikning och i detta sam-
7974: koncentration alldeles i åns nedre lopp. Alg-         manhang också en uppskattning av belastningen
7975: mängden gav anledning till slutsatsen att när-        på ån.
7976: saltsbelastningen på Ranuanjoki och Siuruan-              På grund av algtiliväxten sommaren 1995 har
7977: joki var alltför stor med tanke på åarnas tolerans-   Norra Finlands miljöcentral åtagit sig kontrollen
7978:                                          KK 337/1996 vp                                            5
7979: 
7980: av vattnet i Siuruanjoki under år 1996 för att     sättning samt övriga aktiviteter. Mi1jöcentra1en
7981: kunna identifiera be1astningskällorna. Åns till-   har deltagit i ett anta1 utvecklingsprojekt som
7982: stånd undersöks effektivt i synnerhet då vattnen   syftar tili att minska be1astningen på vattnen och
7983: 1igger öppna, och övervakningen utvidgas vid       i egenskap av regiona1 mi1jömyndighet uppma-
7984: behov. Må1et är att begränsa och minska be1ast-    nat dem som belastar vattnen att utveckla och ta
7985: ningen på vattnen i området från torvtäkt, jord-   i bruk effektivare vattenvårdsåtgärder.
7986: bruk, skogsbruk, g1esbebygge1se och fritidsbo-
7987: 
7988:      He1singfors den 20 maj 1996
7989: 
7990:                                                                    Mi1jöminister Pekka Haavisto
7991:                                             KK 338/1996 vp
7992: 
7993: Kirjallinen kysymys 338
7994: 
7995: 
7996: 
7997: 
7998:                                    Erkki Pulliainen /vihr: Lohenkalastuksesta lohen syönnösalueilla
7999: 
8000: 
8001: 
8002:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
8003: 
8004:    Yksimieliseen mietintöön päätyneen lohityö-        johdosta Suomen tulee jo vuotta 1997 koskevien
8005: ryhmän ehdotuksia on niin valtioneuvosto kuin         Itämeren kansainvälisiä lohenkalastusrajoituk-
8006: välillisesti eduskuntakin eräiltä osin (kompen-       sia koskevissa kaikissa neuvotteluissa voimak-
8007: saatiorahat) toteuttanut varsin hyvin. 19. ja         kaasti vaikuttaa siihen, että edellä sanottua verk-
8008: 22.4.1996 tähän linjakkaaseen toimintaan tuli         kojen pienintä sallittua silmäkokoa nostetaan."
8009: kuitenkin näyttävä särö, kun maa- ja metsäta-            Ristiriita maa- ja metsätalousministeriön
8010: lousministeriö tiedotti Suomen käyttäytymisestä       puolesta tiedottaneen erikoissuunnittelija Gun-
8011: EU:n kalastusneuvostossa. Tiedotteiden mu-            nar Lundqvistin sanoman ja lohityöryhmän yksi-
8012: kaan "Suomi haluaa edelleen saada Itämeren            mielisen ehdotuksen Gonka allekirjoittajana on
8013: ajoverkkoa koskevien kieltojen ja rajoitusten ul-     myös osastopäällikkö, ylijohtaja Seppo Havu
8014: kopuolelle".                                          kalastusosastolta) on huikea. Tässä haiskahtaa
8015:    Tästä samasta asiasta todetaan em. lohityö-        virkamiehen sooloilu. MMM ei ole voinut yhtäk-
8016: ryhmän mietinnössä mm. seuraavaa:                     kiä muuttaa näin nopeasti linjaansa näin olen-
8017:    "Työryhmä katsoo, ettei Suomen tule edistää        naisessa asiassa.
8018: lohenkalastusmahdollisuuksia lohen syönnös-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8019: alueilla. Suomen tulee päinvastoin IBSFC:ssä          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8020: tähänastista selvästi voimakkaammin vaikuttaa         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8021: siihen, että tällainen kalastusmuoto muidenkin        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8022: Itämeren maiden osalta vähenee.
8023:    Tämän perusteella, mikäli sopimuksia toisen                   Aikooko Hallitus pysyä mietinnös-
8024: ED-valtion kanssa pääaltaalla tapahtuvasta ka-               sään yksimielisiin ehdotuksiin päätyneen
8025: lastuksestajatkossa tehdään, niillä tulee mahdol-            Lohityöryhmä 1995:n ehdotuksissa myös
8026: listaa vain syyskalastus eli kalastus 1.10. alkaen.          niiltä osin, kuin ne koskevat lohenkalas-
8027:    Työryhmä katsoo, että Itämeren lohenkalas-                tusmahdollisuuksia Itämeren pääaltaal-
8028: tuksessa käytettävien ankkuroitujen verkkojen                la, kun se on linjakkaasti omaksunut po-
8029: ja ajoverkkojen pienintä sallittua silmäkokoa on             litiikakseen myös kaikki muut työryh-
8030: nostettava niin paljon, etteivät lohet enää pää-             män ehdotukset?
8031: sääntöisesti jää saaliiksi kaksivuotiaina. Tämän
8032: 
8033:      Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1996
8034: 
8035:                                          Erkki Pulliainen /vihr
8036: 
8037: 
8038: 
8039: 
8040: 260017
8041: 2                                         KK 338/1996 vp
8042: 
8043: 
8044: 
8045: 
8046:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
8047: 
8048:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        On todettava, ettei kysyjän tarkoittama Lohi-
8049: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       työryhmä 1995 ole edes ottanut kantaa ajoverk-
8050: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     kojen käytön rajoittamista ja kieltämistä koske-
8051: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-     vaan Euroopan komission esitykseen.
8052: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       Päinvastoin työryhmän mietinnössä on esitet-
8053: 338:                                                ty, että " ... kalastuksen järjestämisessä on pyrittä-
8054:                                                     vä tasapainoon eri kalastusmuotojen välillä. Tämä
8055:            Aikooko Hallitus pysyä mietinnös-        tarkoittaa sitä, että eri kalastusmuodot pyritään
8056:        sään yksimielisiin ehdotuksiin päätyneen     mahdollisuuksien mukaan säilyttämään" (s. 68),
8057:        Lohityöryhmä 1995:n ehdotuksissa myös        sekä että "kalastusrajoitusten tulee kohdistua esi-
8058:        niiltä osin, kuin ne koskevat lohenkalas-    merkiksi lohen kalastamiseen eikä kalastuksessa
8059:        tusmahdollisuuksia Itämeren pääaltaal-       käytettävien pyydysten kieltämiseen" (s. 78).
8060:        la, kun se on linjakkaasti omaksunut po-        Juuri näin maa- ja metsätalousministeriö on
8061:        litiikakseen myös kaikki muut työryh-        pyrkinytkin menettelemään.
8062:        män ehdotukset?                                  Edellä mainittukin huomioon otettuna maa-
8063:                                                     ja metsätalousministeriö toteaa, ettei 22.4.1996
8064:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         pidetystä kalastusneuvoston kokouksesta tiedot-
8065: taen seuraavaa:                                     tamisessa ole mitään moitittavaa.
8066:                                                         Lisäksi on ilmeisen tarpeellista todeta, että
8067:    EU:ssa vireillä oleva ehdotus neuvoston ase-     maa- ja metsätalousministeriön asettamien lohi-
8068: tukseksi ajoverkkojen käytön rajoittamisesta ja     työryhmien ehdotukset ovat vain ja ainoastaan
8069: kieltämisestä on tehty kalastusneuvostossa          työryhmien kannanottoja eivätkä ne ole auto-
8070: 8.4.1994. Suomi on ottanut ehdotukseen ensim-       maattisesti asettajaa sitovia, olipa lohityöryh-
8071: mäisen kerran kantaa kalastusneuvostossa syys-      mien kokoonpano mikä tahansa.
8072: kuussa 1994, eli paljon aikaisemmin kuin kysyjän        Kysyjän tarkoittaman lohityöryhmän ehdo-
8073: tarkoittamaa Lohityöryhmää oli edes asetettu.       tuksista ovat toteutuneet kansalliset kalastusra-
8074: Tämän jälkeenkin Suomi on kalastusneuvostos-        joitukset.
8075: sa käyttänyt asiassa puheenvuoroja useassa yh-          Työryhmän työtä on paikattu rajoituksiin liit-
8076: teydessä. Suomen kanta on alusta lähtien ollut,     tyvillä sosioekonomisilla selvityksillä. Ministeriö
8077: ettei lohen ajoverkkojen käyttöä voida kieltää      näet pitää välttämättömänä, ettei lohen ammat-
8078: komission esittämillä perusteilla.                  tikalastuksesta toimeentulonsa saavien kalasta-
8079:    Ajoverkkojen käytön rajoittamiseksi ja kieltä-   jien ja heidän perheidensä asemaa tehdä kestä-
8080: miseksi komission esityksessä on Suomen käsi-       mättömäksi säätämällä rajoituksista ja kielloista
8081: tyksen mukaan käytetty virheellisiä perusteluja.    ja jättämällä toimentulokysymykset avoimiksi.
8082: Niissä väitetään, että kysymyksessä oleva kalas-    Ministeriön esityksestä eduskunta onkin myön-
8083: tus olisi koko ajan hallitsemattomasti laajentu-    tänyt tarkoitukseen määrärahan.
8084: nut, vaikka todellisuudessa esim. Itämerellä ajo-       Ministeriö kannattaa ajoverkkojen silmäkoon
8085: verkkokalastus on vähentynyt alle puoleen 1990-     suurentamista ja aikoo toimia tämän tavoitteen
8086: luvun alun tasolta. Ehdotuksessa esitetään myös     puolesta kansainvälisissä yhteyksissä.
8087: vailla totuuspohjaa oleva väite, että ajoverkko-        Ministeriö kannattaa Tornionjoen lohi-istu-
8088: kalastuksen sivusaaliit ovat suuria eikä pyynti-    tusten väliaikaista, huomattavaa lisäämistä. Va-
8089: muoto valikoi saalista. Itämeren olosuhteissa       litettavasti tämä ehdotus ei ole saanut myönteistä
8090: tämä ei pidä paikkaansa. Ajoverkkokalastus on       vastakaikua Ruotsin viranomaisilta.
8091: hyvin valikoivaa; ei-toivottuja sivusaalislajeja        Ministeriö kannattaa kalastusrajoituksia
8092: (muita kaloja, merilintuja ja -nisäkkäitä) saa-     myös Itämeren pääaltaan kalastukseen. Tukea
8093: daan merkityksettämän vähän.                        muilta mailta on tähän kuitenkin vaikeata saada.
8094:                                             KK 338/1996 vp                                           3
8095: 
8096: Suomi on ainoa Itämeren valtio ,joka on rajoitta-        Toisaalta lohikantojen suojelussa ja toisaalta
8097: nut vapaaehtoisesti omaa kalastustaan merkittä-       niiden hyödyntämisessä kohdataan joka vuosi
8098: vällä tavalla. Esim. tanskalaiset taas ovat ilmoit-   uusia tilanteita. Ei näytä olevan kovin helppoa
8099: taneet, etteivät he tule hyväksymään mitään           päästä johonkin pysyvään tavoitetilaan, joka
8100: uusia rajoitustoimenpiteitä omaan lohenkalas-         voitaisiin säilyttää vuodesta toiseen. Lohikannat
8101: tukseensa niin kauan kuin arvokkaita luonnon-         muodostavat myös meille tärkeän kalataloudelli-
8102: lohia pyydetään niiden kutujoista Suomessa ja         sen resurssin. Ministeriön vuoden 1996 yhtenä
8103: Ruotsissa. Tämä kannanotto heijastaa selvästi         tulostavoitteena onkin laatia kalavaroistamme
8104: maiden jossakin määrin jähmettyneitä asenteita        - lohi mukaan luettuna - resurssipoliittinen
8105: Itämeren lohikysymyksessä.                            selvitys.
8106:      Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1996
8107: 
8108:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
8109: 4                                            KK 338/1996 vp
8110: 
8111: 
8112: 
8113: 
8114:                                          Tili Riksdagens Talman
8115: 
8116:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           Det bör även konstateras, att den av spörs-
8117: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         målsställaren avsedda laxarbetsgruppen 1995
8118: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       inte ens har tagit ställning till det av EU:s kom-
8119: man Erkki Pulliainen undertecknade spörsmål nr         mission givna förslaget om inskränkning och för-
8120: 338:                                                   bud av användning av drivgarn.
8121:            Har Regeringen för avsikt att hålla sig         Tvärtom, i arbetsgruppens betänkande fram-
8122:        till de förslag den s.k. laxarbetsgruppen       förs att "Vid ordnandet av fisket skall balans
8123:        1995 enhälligt lagt fram även tili de delar     mellan olika fiskeformer eftersträvas. Detta inne-
8124:        förslagen g~ller möjligheterna tilllaxfiske     bär att olika fiskemetoder så vitt möjligt skall
8125:        i egentliga Ostersjön, på samma förtjänst-      bevaras (s. 68)", samt att "lnskränkningarna av
8126:        fulla sätt som Regeringen ifråga om alla        fisket skall inriktas på exempe1vis laxfisket och
8127:        övriga förslag arbetsgruppen lade fram          inte på förbud mot att använda vid fisket nytt-
8128:        har omfattat dem såsom sin egen politik?        jade fångstredskap (s. 78)".
8129:                                                            Jord- och skogsbruksministeriet har eftersträ-
8130:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          vat just detta förfaringssätt.
8131: anföra följande:                                           Med beaktande även av det ovan sagda kon-
8132:                                                        staterar jord- och skogsbruksministeriet, att det
8133:     Det inom EU anhängiggjorda förs1aget till av       inte finns något att klandra beträffande informa-
8134: rådet given förordning om inskränkning och för-        tionen om fiskerirådets sammanträde den 22
8135: bud av användning av drivgarn fördes fram i            april1996.
8136: fiskerirådet 8.4.1994. 1 fiskerirådet har Finland          Ytterligare är det uppenbart nödvändigt att
8137: första gången tagit ställning till förslaget i         konstatera, att de förs1ag de av jord- och skogs-
8138: september 1994, dvs. betydligt tidigare än den av      bruksministeriet tillsatta laxarbetsgrupperna
8139: spörsmålsställaren .. avsedda laxarbetsgruppen         framfört enbart är arbetsgruppernas ställnings-
8140: ens hade tillsatts. A ven efter detta har Finland      taganden och att de inte på något sätt automa-
8141: vid upprepade tillfållen framfört sina åsikter i       tiskt binder den som tillsatt grupperna, må sedan
8142: frågan inför fiskerirådet. Fin1ands ståndpunkt         1axarbetsgruppernas sammansättning vara vii-
8143: har ända från början varit att användningen av         ken som helst.
8144: drivgarn vid laxfisket inte kan förbjudas på av            Av de förslag laxarbetsgruppen gjort och
8145: kommissionen presenterade grunder.                     spörsmålsställaren avsett har de nationella in-
8146:     En1igt Finlands uppfattning har kommissio-         skränkningarna av fisket verkställts.
8147: nen i sitt förslag använt inkorrekta motiveringar          Arbetsgruppens arbete har kompletterats med
8148: för begränsning och förbud av användningen av          tili inskränkningarna anknutna socio-ekonomis-
8149: drivgarn. 1 motiveringen påstås det, att fisket        ka utredningar. För att situationen inte skall bli
8150: ifråga hela tiden skulle ha utvidgats okontrolle-      helt ohållbar för de fiskare jämte familjer som
8151: ~i!t, trots att exempelvis fisket med drivgarn i       erhåller sin utkomst av yrkesmässigt fiske är det
8152: Ostersjön har minskat till under hälften av nivån      namligen enligt ministeriets åsikt otänkbart att
8153: i början av 1990-talet. 1 förslaget framförs även      samtidigt stadga om inskränkningar och förbud
8154: ett annat påstående utan verklighetsförankring,        och lämna utkomstfrågorna öppna. På förslag av
8155: nämligen att bifångsterna vid fiske med drivgarn       ministeriet har riksdagen dock redan beviljat ett
8156: är stora och att fiskemetoden inte är selektiv. 1 de   anslag för detta ändamål.
8157: förhållanden som råder i Östersjön håller inte             Ministeriet understöder större maskvidd på
8158: detta påstående streck. Fisket med drivgarn är         drivgarnen och kommer att verka för detta mål i
8159: synnerligen selektivt; de små mängder icke-öns-        internationella sammanhang.
8160: kade bifångstarter som tas upp (annan fisk, sjöfå-         Ministeriet understöder en temporär markant
8161: gel och -däggdjur) saknar betydelse.                   ökning av utplantering av lax i Torne älv. Beklag-
8162:                                               KK 338/1996 v.p                                            5
8163: 
8164: ligtvis har detta förslag inte fått positivt gensvar    Finland och Sverige. Det här ställningstagandet
8165: hos de svenska myndigheterna.                           avspeglar tydligt ländernas i viss mån stelnade
8166:    Ministeriet understöder även inskr~_nkningar         attityder i Ostersjöns laxfråga.
8167: av fisket vad beträffar fisket i egentliga Ostersjön.       Det bör även konstateras att man ifråga om
8168: Det är dock svårt att få stöd för detta av andra        skyddet och nyttjandet av laxbestånden varje år
8169: länder. Finland är den enda Östersjöstaten som          möter nya situationer. Det ser inte ut att vara
8170: frivilligt har genomfört inskränkningar av det          alltför lätt att komma fram tili ett permanent
8171: egna fisket i betydande utsträckning. Å andra           målsatt läge, som skulle kunna bibehållas från år
8172: sidan har exempelvis Danmark meddelat att Jan-          tili år. Laxbestånden utgör också en för oss viktig
8173: det inte kommer att godkänna nya inskränkande           fiskeriekonomisk resurs. Därför är ett av ministe-
8174: åtgärder för sitt eget laxfiskes del så länge det       riets resultatmål för år 1996 att utarbeta en re-
8175: fiskas värdefulla naturlaxar i dessas lekälvar i        surspolitisk utredning om våra fisktillgångar.
8176: 
8177:      Helsingforsden 20 maj 1996
8178: 
8179:                                                          Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
8180:                                              KK 339/1996 vp
8181: 
8182: Kirjallinen kysymys 339
8183: 
8184: 
8185: 
8186: 
8187:                                     Klaus Bremer /r: Rautateiden ratapohjien turvallisuudesta
8188: 
8189: 
8190: 
8191:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
8192: 
8193:     Jokelassa sattunut vakava junaonnettomuus          jausten määrä ja laatu todistavat, että myös töi-
8194: antaa aihetta myös radanrakentamisperiaattei-          den vastaanottajissa on vakavia heikkouksia.
8195: den perusteelliseen tarkistukseen. VR:n sisällä           On ilmeistä, että kaikkialla Suomessa on rata-
8196: kysellään yleisesti ja huolestuneina, oliko rata-      osuuksia,joilla ratapohjat eivät täytäjunapaino-
8197: pohjalla kenties osuutta onnettomuuteen.               jen ja -nopeuksien edellyttämiä turvallisen liiken-
8198:      Ratapenkalle asennetaan nykyään tavan ta-         nöinoin maarakennusnormeja.
8199: kaa ensin kiskot ja vasta sen jälkeen tuodaan             Jokelan junaonnettomuuden tutkinnassa on
8200: junalla penkalle levitettävä sepeliosuus. Samalla      selvinnyt, että junan ohjaamossa oli onnetto-
8201: liikenne rataosuudella keskeytyy taloudellisen         muushetkellä ulkopuolinen henkilö. Lentolii-
8202: kilpailukyvyn kannalta varsin haitallisesti.           kenteessä tunnetaan valitettavan hyvin onnetto-
8203:      Ratapenkka on usein heti alkuun liian kapea       muustyyppi,jota kuvaillaan sanoilla "ulkopuoli-
8204: ja matala. Jyräystä nykyaikaisilla koneilla ja vesi-   nen ohjaamossa".
8205: tiivistystäkin laiminlyödään. Ratapohja laskee            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8206: sen seurauksena vuosia ja vaatii toistuvasti jälki-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8207:  korjauksia.                                           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8208:      Kallioleikkaukset ja tunnelienpäät viimeistel-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8209: lään vaarallisen huolimattomasti. Ojia ei ole
8210: avattu, mikä altistaa ratapenkat vakaville routa-                 Mitä Hallitus aikoo tehdä valaakseen
8211:  vaurioille.                                                   horjumatoota luottamusta rautateidem-
8212:      Miljoonia markkoja hukkuu moneen kertaan                  me ratapohjien liikenneturvallisuuteen,
8213:  tekemiseen ja haluttomuuteen käyttää työkonei-                Ja
8214:  ta.                                                              onko Hallituksella valmiutta antaa
8215:      Työnjohdossa on ehkä suurin vika. Työporu-                maarakennuksen puolueettoman asian-
8216:  koissa miehiä heitetään esimieheltä toiselle. Yh-             tuntijan tehtäväksi selvittää rautateidem-
8217:  dellä rataesimiehenä on vastuullaan kaksikin 3-               me ratapohjien liikennöintiturvallisuus,
8218:  7 miehen työporukkaa. Työnjohto loistaa pois-                 sekä
8219:  saolollaan työ mailta. Eikä voida pitää riittävänä,              tuleeko Hallitus toimimaan siten, että
8220:  että työnjohto tarkistaa työn tulokset veturin                ulkopuolisilta kielletään pääsy veturin
8221:  päältä ja siitä, minne autolla pääsee. Jälkikor-              ohjaamoon ajon aikana?
8222: 
8223:      Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1996
8224: 
8225:                                              Klaus Bremer /r
8226: 
8227: 
8228: 
8229: 
8230: 260017
8231: 2                                          KK 339/1996 vp
8232: 
8233: 
8234: 
8235: 
8236:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
8237: 
8238:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Ratarakenteet mitoitetaan kestämään juna-
8239: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        kuormia, ja Suomessa käytettävät junakuormat
8240: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      ovat vertailukelpoisia kansainvälisten kuormi-
8241: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-      tusohjeiden kanssa. Ratahallintokeskus seuraa
8242: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       euronormien kehitystä rautatieliikenteen osalta
8243: 339:                                                 ja laatii normeihin perustuvat kansalliset sovel-
8244:                                                      lusohjeet, joissa tullaan ottamaan huomioon no-
8245:           Mitä Hallitus aikoo tehdä valaakseen       pean liikenteen vaatimukset ja nykyaikainen laa-
8246:        horjumatonta luottamusta rautateidem-         tuajattelu.
8247:        me ratapohjien liikenneturvallisuuteen,           Ratapohjan kantavuuden ja vakavuuden ris-
8248:        ja                                            kit liittyvät lähinnä radan rakentamistavasta
8249:           onko Hallituksella valmiutta antaa         riippumattomiin ja ennalta arvaamattomiin teki-
8250:        maarakennuksen puolueettoman asian-           jöihin- esim. poikkeukselliset luonnon olosuh-
8251:        tuntijan tehtäväksi selvittää rautateidem-    teet voivat aiheuttaa häiriön pohja- ja pintave-
8252:        me ratapohjien liikennöintiturvallisuus,      sien virtauksiin alentaen maapohjan tai ratara-
8253:        sekä                                          kenteen lujuutta. Ratahallintokeskus on jo aloit-
8254:           tuleeko Hallitus toimimaan siten, että     tanut tällaisten riskialueiden kartoituksen vuon-
8255:        ulkopuolisilta kielletään pääsy veturin       na 1995 ja tämä selvitys valmistuu kuluvan vuo-
8256:        ohjaamoon ajon aikana?                        den aikana.
8257:                                                         Ratahallintokeskuksen antamien tietojen mu-
8258:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kaan Jokelan junaonnettomuus ei ole johtunut
8259: vasti seuraavaa:                                     radan rakennevirheistä. Onnettomuuden tutkija-
8260:                                                      lautakunta antaa aikanaan raportin onnetto-
8261:     Ratahallintokeskus antaa viranomaisena ra-       muuteen johtaneista syistä sekä suosituksensa
8262: tatekniset määräykset ja ohjeet. Näissä ohjeissa     toimenpiteiksi vastaavien onnettomuuksien eh-
8263: on otettu huomioon rautatieliikenteen erityis-       käisemiseksi.
8264: vaatimukset. Uusien raiteiden rakentamisen ja           Veturin ohjaamoon pääsy on ulkopuolisilta
8265: nykyisten ratojen perusparantamisen yhteydessä       ehdottomasti kielletty, joten määräykset ovat
8266: radan rakentaja noudattaa em. erityisohjeiden        tältä osin selkeät ja yksiselitteiset. Ajon aikana
8267: lisäksi maarakennustöistä annettuja yleisesti        ohjaamossa saavat oleskella kuljettajan tai kul-
8268: käytössä olevia ohjeita ja määräyksiä.               jettajien lisäksi vain ne henkilöt, joilla on siihen
8269:     Ratapohjan rakentamisessa sekä radan kun-        nimenomaisesti annettu lupa ja joiden oleskelulle
8270: nossapidossa ja tarkastuksessa käytetään mene-       on olemassa työtehtävistä johtuva syy. Tällaisia
8271: telmiä, jotka takaavat junaliikenteen turvallisuu-   syitä ovat esimerkiksi liikenteenvalvontatehtävät
8272: den. Todettakoon, ettei tiedossa ole viimeisten      tai erillisissä testi- ja koeajoissa tapahtuvat mit-
8273: vuosikymmenten ajalta yhtään tapausta, jossa         taukset ja valvonta.
8274: puutteellinen ratapohjan rakentaminen olisi ai-          Liikenneministeriön käsityksen mukaan rau-
8275: heuttanut junaonnettomuuden. Sen sijaan aikai-       tatieliikenteen turvallisuus on edelleen hyvää ta-
8276: semman niukan rahoituksen johdosta nykyisen          soa. Valtiontalouden tilanteesta huolimatta lii-
8277: rataverkon perusparantaminen on viivästynyt, ja      kenneturvallisuuden tulee säilyä kaikissa olosuh-
8278: ratarakenne on heikentynyt, minkä vuoksi juna-       teissa liikennepolitiikan yhtenä painopistealuee-
8279: liikenteen turvallinen hoito ja radan rakenteiden    na.
8280: jäljellä olevan eliniän turvaaminen on edellyttä-
8281: nyt eräille rataosuuksille akselipaino-ja nopeus-
8282: rajoituksien asettamista.
8283: 
8284:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1996
8285: 
8286:                                                                Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
8287:                                            KK 339/1996 vp                                               3
8288: 
8289: 
8290: 
8291: 
8292:                                        Tili Riksdagens Talman
8293: 
8294:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Bankonstruktionerna är beräknade att hålla
8295: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          den belastning som tägen medför och den belast-
8296: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      ning som används i Finland är jämförbar med
8297: dagsman Klaus Bremer undertecknade spörsmål          internationella belastningsanvisningar. Banför-
8298: nr 339:                                              valtningscentralen följer hur euronormerna i frä-
8299:                                                      ga om järnvägstrafiken utvecklas och samman-
8300:           Vad ämnar Regeringen göra för att          ställer nationella tillämpningsanvisningar som
8301:        inge obeveklig tillit tili trafiksäkerheten   baserar sig på normerna. Tillämpningsanvis-
8302:        påjärnvägsbanorna,och                         ningarna skall beakta de krav som den snabba
8303:           är Regeringen beredd att ge en opar-       trafiken och det moderna kvalitetstänkandet
8304:        tisk expert inom markbyggnaden i upp-         ställer.
8305:        drag att utreda trafiksäkerheten på järn-         Riskerna med banans bärighet och stabilitet
8306:        vägsbanorna, samt                             har närmast att göra med oförutsebara faktorer
8307:           kommer Regeringen att handla så att        som är oberoende av banans byggnadsrätt- t.ex.
8308:        obehöriga förbjuds tillträde tilllokets fö-   undantagsförhållanden i naturen kan orsaka
8309:        rarhytt under körningen?                      störningar i grund- och ytvattnens strömningar
8310:                                                      och pä sä sätt sänka jordmänens eller bankon-
8311:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        struktionens hållfasthet. Banförvaltningscentra-
8312: anföra följande:                                     len har redan 1995 inlett en kartläggning av säda-
8313:                                                      na riskområden och denna utredning blir klar i år.
8314:    Banförvaltningscentralen meddelar i egen-             Enligt de uppgifter som Banförvaltningscen-
8315: skap av myndighet bantekniska föreskrifter och       tralen gett berodde olyckan i Jokela inte på kon-
8316: anvisningar. 1 dessa anvisningar har de speciella    struktionsfel ihanan. Den kommission som utre-
8317: kraven som ställs på järnvägstrafiken beaktats.      der olyckan skall avge sin rapport om orsakerna
8318: Vid byggnad av nya spår och grundlig förbätt-        tili olyckan samt en rekommendation om åtgär-
8319: ring av nuvarande banor iakttar bankonstruktö-       der i syfte att förhindra motsvarande olyckor.
8320: ren förutom de ovan nämnda specialanvisningar-           Tillträde tilllokets förarhytt är absolut förbju-
8321: na även sådana anvisningar och föreskrifter om       det för obehöriga, dvs. anvisningarna är i detta
8322: markbyggnadsarbeten som allmänt används.             avseende klara och entydiga. 1 förarhytten fär
8323:    Vid banbyggnaden samt banunderhållet och          under körningen förutom föraren eller förarna
8324: -inspektionen används metoder som garanterar         vistas endast sädana personer som har ett särskilt
8325: säkerheten vid tågtrafiken. Det må konstateras       tillständ för detta och dä det med anledning av
8326: att det inte finns information under de senaste      arbetsuppgifterna finns ett särskilt skäl för vistel-
8327: årtionden om ett enda fall där bristfålligt ban-     sen. Sädana skäl kan exempelvis vara trafiköver-
8328: byggande skulle ha orsakat en tågolycka. Där-        vakningsuppgifter eller mätningar och övervak-
8329: emot beroende på den tidigare knappa finansie-       ning vid särskilda test- och provkörningar.
8330: ringen har grundförbättringen av bannätet för-           Enligt trafikministeriets uppfattning är tägtra-
8331: dröjts, och bankonstruktionen har försvagats vil-    fikens säkerhet fortfarande pä hög nivä. Oavsett
8332: ket resulterat i begränsningar på axelvikten och     läget inom statsekonomin skall trafiksäkerheten
8333: hastigheten på vissa banavsnitt för att garantera    under alla förhällanden fortsätta att vara ett av
8334: säker tågtrafik och bankonsruktionernas drifts-      de viktigaste prioritetsomrädena inom trafikpo-
8335: säkerhet under deras resterande användningstid.      litiken.
8336: 
8337:      Helsingfors den 15 maj 1996
8338: 
8339:                                                                   Trafikminister Tuula Linnainmaa
8340:                                              KK 340/1996 vp
8341: 
8342: Kirjallinen kysymys 340
8343: 
8344: 
8345: 
8346: 
8347:                                     Matti Saarinen /sd ym.: Yleishyödyllisten yhteisöjen omistamien
8348:                                        kiinteistöjen kiinteistöverotuksesta
8349: 
8350: 
8351:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
8352: 
8353:     Kiinteistöverolakiin sisällytettiin 3.3.1995       kiksi liikuntaseurojen omistamien tilojen, joita
8354: uusi 13 a §, jonka mukaan kunnanvaltuusto voi          on noin 3 000, kunnossapito ja valvonta hoide-
8355: määrätä maamiesseuran, nuorisoseuran ja työ-           taan usein seurojen jäsenten ilmaisella taikoo-
8356: väenyhdistyksen omistaman yhdistys- ja seuran-         työllä. Vuodesta 1994 alkaen maksetaan lisäksi
8357: talon kiinteistöveroprosentin 0,20 alemmaksi,          22 %:n kiinteistöhallintapalvelujen oman käytön
8358: jos rakennus on pääasiallisesti yleisessä tai yleis-   arvonlisävero, jos palvelujen arvo sosiaalivakuu-
8359: hyödyllisessä käytössä. Kun kunnanvaltuusto            tuskuluineen ylittää 120 000 markkaa vuodessa.
8360: määrää vuosittain kiinteistöveroprosentin, joka           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8361: lain mukaan on vähintään 0,20 ja enintään 0,80         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
8362: prosenttia, voidaan kiinteistön kiinteistövero-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
8363: prosentiksi määrätä myös 0 prosenttia.                 jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8364:     Edellä kuvattu lainmuutos oli sen kohteena
8365: olevien kolmen kansalaisjärjestöryhmän kannal-                   Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
8366: ta myönteinen. Sama myönteinen vaikutus ulot-                 jotta kiinteistöveron huojennus laajen-
8367: tuisi muihinkin yleishyödyllistä toimintaa har-               nettaisiin koskemaan kaikkia yleishyö-
8368:  rastaviin järjestöihin. Myös tasa-arvon kannalta             dyllisten yhteisöjen omistamia kiinteis-
8369: on perusteltua mahdollistaa kaikkien yleishyö-                töjä, jotka ovat joko kokonaan tai osit-
8370: dyllisten yhteisöjen kiinteistöjen, jotka ovat joko           tain yleishyödyllisessä tai yleisessä käy-
8371:  kokonaan tai osittain yleishyödyllisessä tai ylei-           tössä?
8372: sessä käytössä, kiinteistöverohelpotus. Esimer-
8373: 
8374:      Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1996
8375:           Matti Saarinen /sd              Tuija Pohjola /sd              Kari Uotila /vas
8376:           Hannes Manninen /kesk           Tapio Karjalainen /sd          Reijo Kallio /sd
8377:           Kimmo Kiljunen /sd              Arto Bryggare /sd              Reino Ojala /sd
8378:           Klaus Heliberg /sd              Säde Tahvanainen /sd           Pentti Tiusanen /vas
8379:           Ilkka Kanerva /kok              Hannu Takkula /kesk            Kalevi Olin /sd
8380:           Anssi Rauramo /kok              Jukka Gustafsson /sd           Jukka Roos /sd
8381:                                           Tarja Filatov /sd
8382: 
8383: 
8384: 
8385: 
8386: 260017
8387: 2                                            KK 340/1996 vp
8388: 
8389: 
8390: 
8391: 
8392:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
8393: 
8394:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         sättiin viime vuonna uusi 13 a §, jonka mukaan
8395: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          poiketen siitä, mitä 11 §:ssä kiinteistöveropro-
8396: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        sentin alarajasta säädetään, kunnanvaltuusto voi
8397: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti Saa-        määrätä maamiesseuran, nuorisoseuran ja työ-
8398: risen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         väenyhdistyksen omistaman yhdistys- ja seuran-
8399: n:o 340:                                               talon kiinteistöveroprosentin 0,20 alemmaksi,
8400:                                                        jos rakennus on pääasiallisesti yleisessä tai yleis-
8401:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,         hyödyllisessä käytössä. Lainkohdassa tarkoite-
8402:        jotta kiinteistöveron huojennus laajen-         tun rakennuksen kiinteistöveroprosentiksi voi-
8403:        nettaisiin koskemaan kaikkia yleishyö-          daan määrätä myös 0,00. Noin puolessa kun-
8404:        dyllisten yhteisöjen omistamia kiinteis-        nista tällaisten rakennusten veroprosentiksi on
8405:        töjä, jotka ovat joko kokonaan tai osit-        vahvistettu 0,00. Lakialoitetta eduskunnassa
8406:        tain yleishyödyllisessä tai yleisessä käy-      käsiteltäessä eduskunta rajasi säännöksen sovel-
8407:        tössä?                                          tamisalan tarkasti. Eduskunta katsoi, että mui-
8408:                                                        den yleishyödyllisten yhteisöjen omistamia taloja
8409:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           lainkohdan ei tule koskea. Niiden osalta voisivat
8410: vasti seuraavaa:                                       tulla sovellettaviksi kiinteistöverolain 37 §:n mu-
8411:                                                        kaiset yksittäistapauksissa toteutettavat kiinteis-
8412:    Kiinteistöverolain mukaan kaikki kiinteistöt        töverosta vapauttamiset ja lykkäykset.
8413: ovat veron piirissä, jollei laissa nimenomaisesti          Kiinteistöveron tarkoitus jää toteutumatta,
8414: toisin säädetä. Suurin osa lakiin sisältyvistä poik-   jos lailla suljetaan sen soveltamisalan ulkopuolel-
8415: keuksista on melko suppeitaja tarkoin rajattuja,       le suurijoukko kiinteistöjä sen mukaan, kuka ne
8416: koska kiinteistöveron lähtökohta on laaja vero-        omistaa ja mihin niitä käytetään. Poikkeukset
8417: pohja. Laaja veropohja mahdollistaa sen, että          murentavat veropohjaa ja lisäävät muiden vero-
8418: suhteellisen alhaisella verokannalla saavutetaan       velvollisten rasitusta. Nykyisetkin poikkeukset
8419: verolle asetettavat tuottovaatimukset. Erilaisten      ovat omiaan aiheuttamaan rajanveto-ongelmia.
8420: kiinteistöjen oikeudenmukainen ja tasapuolinen         Kunta voi yksittäistapauksessa myöntää nykyis-
8421: kohtelu voivat toteutua vain, jos kiinteistöt ovat     ten säännöstenkin puitteissa veronhuojennuksia.
8422: mahdollisimman kattavasti sen piirissä. Merkit-        Näin ollen hallitus ei katso tarkoituksenmukai-
8423: tävimmät ryhmät, jotka alkujaan jäivät kiinteis-       seksi laajentaa yleishyödyllisten yhteisöjen kiin-
8424: töverotuksen ulkopuolelle, olivat metsä ja maa-        teistöveroa koskevia huojennuksia. On myös
8425: talousmaa sekä kunnan omalla alueellaan omis-          muistettava, että yleishyödylliset yhteisöt eivät
8426: tamat kiinteistöt.                                     yleensä maksa veroa tuloistaan, joten kokonai-
8427:    Lakialoitteen pohjalta kiinteistöverolakiin li-     suudessa niiden verorasitus jää vähäiseksi.
8428: 
8429:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1996
8430: 
8431:                                                                                    Ministeri Arja Alho
8432:                                              KK 340/1996 vp                                              3
8433: 
8434: 
8435: 
8436: 
8437:                                          Tili Riksdagens Talman
8438: 
8439:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        skatteprocentsatsen i 11 §, kan bestämma att
8440: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-         fastighetsskatteprocentsatsen för föreningshus
8441: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-       ägda av lantmannagillen, ungdomsföreningar
8442: man Matti Saarinen m.fl. undertecknade spörs-          och arbetarföreningar skall vara lägre än 0,20,
8443: mål nr 340:                                            om byggnaden huvudsakligen är i allmänt eller
8444:                                                        allmännyttigt bruk. Fastighetsskatteprocentsat-
8445:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         sen för en byggnad som avses i nämnda lagrum
8446:        ta för att utvidga möjligheterna tili fastig-   kan också bestämmas vara 0,00. 1ungefår hälften
8447:        hetsskattelättnader så att de gäller alla       av kommunerna har skatteprocentsatsen för dy-
8448:        fastigheter som ägs av allmännyttiga            lika byggnader fastställts till 0,00. När lagmotio-
8449:        samfund och som antingen he1t eller de1-        nen behandlades i riksdagen, avgränsade riksda-
8450:        vis är i allmänt bruk?                          gen stadgandets tiliämpningsområde noggrant.
8451:                                                        Riksdagen ansåg att lagrummet inte skall gälla
8452:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          hus som ägs av andra allmännyttiga samfund.
8453: anföra följande:                                       För deras del kan det bli aktuellt att tiliämpa de i
8454:                                                        37 § fastighetsskattelagen avsedda befrielser från
8455:    Enligt fastighetsskattelagen omfattar skatten       och uppskov med fastighetsskatten som kan be-
8456: alla fastigheter, om inte något annat uttryckligen     viljas i enskilda fall.
8457: stadgas i lagen. De flesta av undantagen i lagen är        Syftet med fastighetsskatten uppnås inte om
8458: ganska snäva och strikt avgränsade eftersom ut-        ett stort antal fastigheter med stöd av lag avgrän-
8459: gångspunkten för fastighetsskatten är en bred          sas utanför lagens tillämpningsområde beroende
8460: skattebas. Den breda skattebasen möjliggör att         på vem som äger dem och för vilket ändamål de
8461: de krav som ställs på skattens avkastning upp-         används. Undantagen splittrar skattebasen och
8462: fylls med en relativt Iåg skattesats. Behandlingen     (?.kar skattebördan för de andra skattepliktiga.
8463: av de olika fastigheterna blir rättvis endast om       A ven de nuvarande undantagen förorsakar pro-
8464: fastigheterna i tillräckligt stor utsträckning om-     blem vid gränsdragningen. Kommunerna kan i
8465: fattas av skatten. De mest betydande grupperna         enskilda fall bevilja skattelättnader även inom
8466: som ursprungligen lämnades utanför fastighets-         ramen för de nuvarande stadgandena. Sålunda
8467: beskattningen var skog och jordbruksjord samt          anser regeringen inte att det är ändamålsenligt att
8468: sådana fastigheter som kommunerna äger på sitt         öka de skattelättnader i fråga om fastighetsskat-
8469: eget område.                                           ten som gäller allmännyttiga samfund. Det bör
8470:     Utgående från en lagmotion fogades till fastig-    också noteras att allmännyttiga samfund i all-
8471: hetsskattelagen förra året en ny 13 a § enligt vii-    mänhet inte betalar skatt på sina inkomster och
8472: ken kommunfullmäktige, med avvikelse från vad          sålunda är deras skattebörda isin helhet liten.
8473: som stadgas om den nedre gränsen för fastighets-
8474: 
8475:      Helsingforsden 15 maj 1996
8476: 
8477:                                                                                    Minister Arja Alho
8478:                                            KK 341/1996 vp
8479: 
8480: Kirjallinen kysymys 341
8481: 
8482: 
8483: 
8484: 
8485:                                   Reijo Laitinen /sd ym.: Varusmiespalvelussa vammautuneiden oi-
8486:                                       keusturvasta
8487: 
8488: 
8489:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
8490: 
8491:    Varusmiespalvelustaan suorittavat saattavat          Moraalisesti on kestämätöntä, että yhteiskun-
8492: turvatoimenpiteistä huolimatta joutua onnetto-       ta ei kanna vastuuta varusmiespalveluksessa sat-
8493: muuteen. Vakavarumat onnettomuudet voivat            tuneista onnettomuuksista. Lakisääteisen maan-
8494: johtaa jopa varusmiehen vammautumiseen.              puolustusvelvoitteen täyttäminen ei saa johtaa
8495:    Käytännössä on esiintynyt tilanteita, joissa      siihen, että velvollisuuttaan suorittava joutuu
8496: varusmiespalvelusaikana esimerkiksi liikenne-        vammautumisen vuoksi taloudellisiin vaikeuk-
8497: onnettomuuksiin joutuneiden vammautuminen            siin.
8498: on johtanut osittaiseen työkyvyttömyyteen.              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8499: Näissä tilanteissa vammautuneen tosiasiallinen       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
8500: oikeusturva on ollut heikko: vammautuneelle ai-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
8501: heutuneet vahingot on korvattu joko riittämättö-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8502: mästi tai vahinkoja ei ole korvattu lainkaan. Ko-
8503: konaisuudessaan varusmiesten oikeus- ja vakuu-                 Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
8504: tusturva on tältä osin riittämätön ja saattaa joh-          varmistaakseen, että varusmiespalvelusta
8505: taa epäoikeudenmukaisiin tilanteisiin. Näin on              suorittavien oikeudet turvataan katta-
8506:  käynyt mm. Keski-Suomen rykmentin Keuruun                  vasti myös mahdollisten vammautumis-
8507:  varuskunnassa palvelleelle viestimies Marko Ta-            ten osalta?
8508:  pio Salmiselle.
8509:      Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1996
8510: 
8511:           Reijo Laitinen /sd             Pekka Leppänen /vas           Erkki J. Partanen /sd
8512: 
8513: 
8514: 
8515: 
8516:  260017
8517: 2                                         KK 341/1996 vp
8518: 
8519: 
8520: 
8521: 
8522:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
8523: 
8524:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      rasto. Lain mukaiset korvausperusteet ovat sa-
8525: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       mat kuin yleisessä tapaturmavakuutuslaissa.
8526: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     Vuosiansion vähimmäismäärä on sotilastapatur-
8527: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Reijo Lai-     malain mukaan kaksinkertainen yleiseen tapa-
8528: tisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen      turmavakuutuslakiin verrattuna. Laissa on lisäk-
8529: n:o 341:                                            si otettu huomioon asevelvollisten erityistarpeet
8530:                                                     ja asevelvollisuuden suorittamiseen liittyvät eri-
8531:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä       tyisolosuhteet. Asevelvollisten osalta lain suo-
8532:        varmistaakseen, että varusmiespalvelusta     man turvan on katsottava olevan riittävä.
8533:        suorittavien oikeudet turvataan katta-          Sotilastapaturmalain soveltamisessa ei ole
8534:        vasti myös mahdollisten vammautumis-         myöskään havaittu olevan puutteita. Puolustus-
8535:        ten osalta?                                  ministeriö seuraa omalta osaltaan asevelvollisia
8536:                                                     koskevien korvausasioiden käsittelyä. Varusmie-
8537:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        het saavat myös joukko-osastoissaan tapaturma-
8538: vasti seuraavaa:                                    suojaan kuuluvaa neuvontaa ja opastusta.
8539:                                                        Asevelvollisten vakuutusturvan voidaan kat-
8540:    Asepalveluksen aikana vammautuneiden             soa yleisesti olevan kattava ja sopusoinnussa
8541: asevelvollisten korvausjärjestelmästä säädetään     muuhun suomalaiseen vakuutusturvaan nähden.
8542: 1.1.1991 voimaan tulleella sotilastapaturmalailla   Todettakoon, että 1.1.1995 tuli voimaan laki,
8543: (1211/90). Korvauksen piiriin kuuluvat tapatur-     jonka mukaan asevelvollisuuttaan suorittaneen
8544: mat ja palvelussairaudet.                           henkilön kuoltua hänen edunsaajilleen voidaan
8545:    Sotilastapaturmalain mukaan maksettavista        maksaa ryhmähenkivakuutusta vastaava talou-
8546: kuluista ja korvauksista huolehtii tapaturmavi-     dellinen tuki.
8547:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1996
8548: 
8549:                                                                   Puolustusministeri Anneli Taina
8550:                                              KK 341/1996 vp                                              3
8551: 
8552: 
8553: 
8554: 
8555:                                          Till Riksdagens Talman
8556: 
8557:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        na lagen om olycksfallsförsäkring. Årsarbetsför-
8558: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-         tjänstens minimibelopp är enligt lagen om
8559: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-       olycksfall i militärtjänst dubbelt större än det
8560: man Reijo Laitinen m.fl. undertecknade spörs-          som anges i den allmänna lagen om olycksfalls-
8561: mål nr 341:                                            försäkring. 1 lagen om olycksfall i militärtjänst
8562:                                                        har dessutom beaktats de värnpliktigas särskilda
8563:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         behov och de särskilda förhållandena i samband
8564:        ta i syfte att säkerställa, att rättigheterna   med fullgörandet av värnplikten. Vad de värn-
8565:        för dem som fullgör sin värnplikt tryggas       pliktiga beträffar bör den trygghet som lagen
8566:        heltäckande också i det fall att någon          medger anses vara tillräcklig.
8567:        skadas?                                             Vid tillämpningen av lagen om olycksfall i
8568:                                                        militärtjänst har brister inte heller kunnat iakt-
8569:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          tas. Försvarsministeriet följer för sin egen del
8570: anföra följande:                                       med behandlingen av ersättningsärenden som
8571:                                                        gäller värnpliktiga. Vid sina truppförband får
8572:    Om ersättningssystemet för värnpliktiga som         beväringarna också rådgivning och handledning
8573: ådragit sig en skada under värnpliktstjänsten          i frågor som gäller olycksfallsskydd.
8574: stadgas i lagen om olycksfall i militärtjänst som          De värnpliktigas försäkringsskydd kan all-
8575: trädde i kraft 1.1.1991 (1211190). Ersättning ut-      mänt anses vara heltäckande och harmoniera
8576: betalas när det är fråga om olycksfall eller mili-     med det övriga finländska försäkringsskyddet.
8577: tärtjänstsjukdom.                                      Det kan konstateras etten lag, enligt viiken eko-
8578:    För omkostnader och ersättningar som skall          nomiskt stöd som motsvarar grupplivförsäkring
8579: utbetalas enligt lagen om olycksfall i militärtjänst   kan utbetalas tili en persons förmånstagare efter
8580: svarar olycksfallsverket. De ersättningsgrunder        det att personen i fråga har avlidit, trädde i kraft
8581: som anges i lagen är de samma som i den allmän-        1.1.1995.
8582: 
8583:      Helsingfors den 15 maj 1996
8584: 
8585:                                                                        Försvarsminister Anneli Taina
8586:                                               KK 342/1996 vp
8587: 
8588: Kirjallinen kysymys 342
8589: 
8590: 
8591: 
8592: 
8593:                                     Sulo Aitioniemi /kesk: Eläkehakemuksia koskevien päätösten pe-
8594:                                         rustelemisesta
8595: 
8596: 
8597:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
8598: 
8599:    Eduskunnan säätäessä eri oikeudenkäyntime-           on perustunut, koska perusteluina on vain rivi tai
8600: netelmiä koskevia lakeja on sekä hallituksen esi-       kaksi, tavanomainen lause, jossa viitataan jo-
8601: tyksissä että asiantuntijoiden taholta korostettu       honkin pykälään. Kysymys on ihmisten oikeus-
8602: annettaviin päätöksiin liittyvien perustelujen tär-     turvaa vahvasti loukkaavasta puutteesta, johon
8603: keyttä. Viimeksi asia on ollut esillä eduskunnas-       tulisi saada korjaus ja nopeasti.
8604: sa, kun lakivaliokunta parhaillaan käsittelee hal-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8605: lintolainkäyttöä koskevaa hallituksen esitystä.         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8606: Näkemysten mukaan esimerkiksi asianosaisten             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8607: valituksiin eri oikeusasteissa annetut päätökset        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8608: tulisi varustaa riittävillä perusteluilla, jotta muu-
8609: toksenhakija voisi tietää, miksi hänen valituk-                   Aikooko Hallitus nopeasti ryhtyä toi-
8610: sensa on esimerkiksi hylätty ja mihin hänen näin               menpiteisiin, että eläkepäätöksessä tai
8611: ollen tulisi jatkossa kiinnittää huomiota.                     muutoksenhakua koskevassa päätökses-
8612:    Eläkehakemuksia ja niihin liittyvää muutok-                 sä riittävästi perustellaan erityisesti kiel-
8613: senhakua koskeva menettely on esimerkiksi                      teisen päätöksen syyt ja näin saatetaan
8614: eduskunnassa käydyistä useista keskusteluista                  asianomaisten hakijoiden ja muutoksen-
8615: huolimatta jäänyt esitetyn suuntauksen ulko-                   hakijoiden oikeusturva oikeusvaltiolta
8616: puolelle. Eläkettä hakenut tai päätöksestä valit-              edellytettävälle tasolle?
8617: tanut henkilö ei voi tietää, mihin hylkäävä päätös
8618: 
8619:      Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1996
8620: 
8621:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
8622: 
8623: 
8624: 
8625: 
8626: 260017
8627: 2                                            KK 342/1996 vp
8628: 
8629: 
8630: 
8631: 
8632:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
8633: 
8634:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          ta, tulee päätöksestä ilmetä myös ne perusteet,
8635: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           joilla ratkaisuun on päästy. Perustelemisvelvolli-
8636: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         suus pakottaa myös päätöksentekijän harkitse-
8637: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-          maan ratkaisuaan perusteellisemmin ja huolehti-
8638: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           maan tarpeellisen selvityksen hankkimisesta. Pe-
8639: n:o 342:                                                rusteleminen on erityisen tärkeää silloin, kun
8640:                                                         päätöksessä poiketaan esitetyistä vaatimuksista.
8641:            Aikooko Hallitus nopeasti ryhtyä toi-        Perustelut koskevat toisaalta ratkaisun perustee-
8642:         menpiteisiin, että eläkepäätöksessä tai         na olevia tosiasioita, ja toisaalta sovellettuja
8643:         muutoksenhakua koskevassa päätökses-            säännöksiä."
8644:         sä riittävästi perustellaan erityisesti kiel-      Edellä mainitun hallituksen esityksen antami-
8645:         teisen päätöksen syyt ja näin saatetaan         sen jälkeen Eläketurvakeskus on lähettänyt elä-
8646:         asianomaisten hakijoiden ja muutoksen-          kelaitoksille kaksi yleiskirjettä ohjeiksi eläkepää-
8647:         hakijoiden oikeusturva oikeusvaltiolta          tösten perustelemisesta. Nämä ohjeet ovat hallin-
8648:         edellytettävälle tasolle?                       tomenettelylain 23 ja 24 §:ssä ilmaistujen periaat-
8649:                                                         teiden mukaiset.
8650:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-               Hallintomenettelylain 23 ja 24 §:ssä ilmaistut
8651: vasti seuraavaa:                                        periaatteet koskevat soveltuvin osin myös
8652:                                                         muutoksenhakuelimiä. Vakuutusoikeutta kos-
8653:    Viimeksi Kansaneläkelaitoksen ja yksityisten         kevat soveltuvin osin myös oikeudenkäymiskaa-
8654: alojen työeläkelaitosten eläkepäätösten peruste-        ren säännökset. Omaksutun käytännön mukaan
8655: lemiseen on lainsäädäntötasolla kiinnitetty huo-        muutoksenhakuasteet perustelevat päätöksensä
8656: miota vuoden 1995 alusta voimaan tulleissa kan-         siltä osin, kuin ne poikkeavat eläkelaitosten anta-
8657: saneläkelain ja yksityisten alojen työeläkelakien       mista päätöksistä. Mikäli ne yhtyvät kaikilta
8658: muutoksissa (L 878-892/94). Näillä lainmuu-             osin eläkelaitoksen päätökseen, ne viittaavat
8659: toksilla muun muassa hallintomenettelylain              päätöksen perustelujen osalta eläkelaitoksen
8660: säännöksissä ilmaistut periaatteet ulotettiin so-       päätökseen.
8661: veltuvin osin koskemaan myös yksityisten alojen            Kansaneläkelaita kselta, Eläketurvakeskuk-
8662: työeläkelaitoksia. Siten hallintomenettelylain 23       selta ja Työeläkelaitosten Liitolta saatujen selvi-
8663: ja 24 §:n periaatteet päätösten sisällöstä ja perus-    tysten mukaan eläkelaitosten päätökset on pää-
8664: telemisestakoskevat myös yksityisten alojen työ-        sääntöisesti perusteltu annettujen säännösten ja
8665: eläkelaitoksia. Kansaneläkelaitosta hallintome-         ohjeiden mukaisesti. Joissakin harvoissa yksit-
8666: nettelylaki on koskenut jo tätä ennen. Mainittuja       täisissä päätöksissä on kuitenkin tältä osin saat-
8667: lainmuutoksia koskevan hallituksen esityksen            tanut olla puutteellisuuksia. Eläkkeenhakijat ei-
8668: (HE 117/1994 vp) perusteluosassa todetaan työ-          vät ole kuitenkaan olleet lakisääteisen eläketur-
8669: eläkelaitoksen päätöksen sisällöstä ja perustele-       van osalta yhteydessä ministeriön vakuutusosas-
8670: misesta muun muassa seuraavaa:                          toon sen vuoksi, että päätökset olisivat olleet
8671:     "Työeläkeasiassa annetun päätöksen tarkoi-          puutteellisesti perusteltuja, vaan lähinnä siksi,
8672: tuksena on välittää asianomaiselle riittävä tieto       että heidät on vastoin hoitavan lääkärin lausun-
8673: siitä, miten hänen asiansa on ratkaistu. Tämän          toa katsottu eläkepäätöksissä työkykyisiksi ja
8674: vuoksi päätöksestä tulee selvästi ilmetä, mihin         heiltä on täten evätty hakemansa työkyvyttö-
8675: asianosainen on oikeutettu tai velvoitettu tai mi-      myyseläke.
8676: ten asia on muutoin ratkaistu. Päätöksestä tulee           Eläkkeenhakijalla on eläkepäätöksen saa-
8677: ilmetä riittävän selvästi, mihin siinä on otettu        tuaan aina myös mahdollisuus ottaa päätöksen
8678: kantaa.                                                 tehneeseen eläkelaitokseen tai muutoksenhaku-
8679:     Ratkaisunperusteleminen liittyy asianosaisen        elimeen yhteyttä saadakseen tarkempaa tietoa
8680: oikeusturvan toteuttamiseen. Jotta asianosainen         päätöksen perusteista, mikäli hän katsoo, ettei
8681: kykenee arvostelemaan päätöksen oikeellisuut-           päätöstä ole riittävästi perusteltu.
8682:                                              KK 342/1996 vp                                             3
8683: 
8684:    Tämän vuoden alusta työkyvyttömyyseläket-           Tätä varten ministeriö on niin ikään pyytänyt
8685: tä koskeviin säännöksiin tuli muutoksia. Näiden        Kansaneläkelaitokselta, Eläketurvakeskukselta
8686: muutosten myötä työkyvyttömyyseläkepäätös-             ja Työeläkelaitosten Liitolta selvitystä tämän
8687: ten perusteleminen tulee entisestään tarkentu-         kuun 15 päivään mennessä. Ministeriö tulee tä-
8688: maan erityisesti varsinaisen työkyvyttömyys-           män selvityksen perusteella kiinnittämään huo-
8689: eläkkeen ja määräaikaisen työkyvyttömyyseläk-          miota myös siihen, onko työkyvyttömyyseläke-
8690: keen eli kuntoutustuen osalta, koska kuntoutus-        päätösten perusteluja koskevia ohjeita aihetta
8691: tuen myöntämisen edellytyksenä on, että työnte-        tarkentaa.
8692: kijälle on laadittu hoito- ja kuntoutussuunnitel-         Sikäli kuin ministeriön tietoon tulee, ettäjokin
8693: ma.                                                    tietty yksittäinen eläkepäätös on puutteellisesti
8694:    Sosiaali- ja terveysministeriössä on lisäksi sel-   perusteltu, ministeriö tulee ottamaan asiasta yh-
8695: vittelyn alaisena kysymys siitä, onko työkyvyttö-      teyttä asianomaiseen eläkelaitokseen. Lainsää-
8696: myyseläkkeiden ratkaisukäytäntö muuttunut              däntötasolla eläkepäätösten sisällöstä ja peruste-
8697: viime vuosina aikaisempiin vuosiin verrattuna.         luista on riittävät säännökset.
8698: 
8699:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1996
8700: 
8701:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
8702: 4                                            KK 342/1996 vp
8703: 
8704: 
8705: 
8706: 
8707:                                          Tili Riksdagens Talman
8708: 
8709:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       om ett beslut är riktigt, skall av beslutet även
8710: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-         framgå de grunder som avgörandet baserar sig
8711: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       på. Skyldigheten att motivera beslutet tvingar
8712: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr          också beslutsfattaren att överväga sitt avgörande
8713: 342:                                                   mera ingående och att se till att nödvändig utred-
8714:                                                        ning införskaffas. Motiveringen är särskilt viktig
8715:           Har Regeringen för avsikt att snabbt         i sådana fall, där beslutet innebär en avvikelse
8716:        vidta åtgärder för att det i pensions- eller    från de yrkanden som framställts. Motiveringar-
8717:        fullföljdsbeslut i tillräcklig utsträckning     na gäller dels de fakta som ligger till grund för
8718:        skall motiveras orsakerna till i synnerhet      beslutet, dels de stadganden som har tillämpats."
8719:        nekande beslut, och att på detta sätt få           Efter att den ovan nämnda regeringsproposi-
8720:        rättsskyddet för vederbörande sökande           tionen avläts tili riksdagen har Pensionsskydds-
8721:        och ändringssökande tili en nivå som för-       centralen sänt pensionsanstalterna två cirkulär
8722:        utsätts i fråga om en rättsstat?                med anvisningar om motiveringen av pensions-
8723:                                                        beslut. Dessa anvisningar överensstämmer med
8724:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          principerna i 23 och 24 §§ lagen om förvaltnings-
8725: anföra följande:                                       förfarande.
8726:                                                           Principerna i 23 och 24 §§ lagen om förva1t-
8727:    Senast har man på lagstiftningsnivå fåst upp-       ningsförfarande gäller i tillämpliga delar även
8728: märksamhet vid motivering av pensionsbeslut            besvärsinstanser. 1 fråga om försäkringsdomsto-
8729: från Folkpensionsanstalten och den privata sek-        len gäller i tillämpliga delar även stadgandena i
8730: torns arbetspensionsanstalter i de ändringar av        rättegångsbalken. Enligt vedertagen praxis moti-
8731: folkpensionslagen och den privata sektorns ar-         verar besvärsinstanserna sina beslut tili den del
8732: betspensionslagar (Lagar 878-892/94), vilka            de avviker från pensionsanstalternas beslut. Om
8733: trädde i kraft vid ingången av år 1995. Genom          de tili alla delar överensstämmer med pensions-
8734: dessa lagändringar utsträcktes bl.a. de principer      anstaltens beslut hänvisar de i fråga om motive-
8735: som uttalats i lagen om förvaltningsförfarande         ringen till pensionsanstaltens beslut.
8736: att i tillämpliga delar gälla även den privata sek-       Enligt utredningar från Folkpensionsanstal-
8737: torns arbetspensionsanstalter. Sålunda gäller de       ten, Pensionsskyddscentralen och Arbetspen-
8738: principer som uttrycks i 23 och 24 §§ lagen om         sionsanstalternas Förbund har pensionsanstal-
8739: förvaltningsförfarande beträffande innehållet i        ternas beslut i regel motiverats i enlighet med
8740: och motivering av beslut även den privata sek-         givna stadganden och anvisningar. I ett fåtal en-
8741: torns arbetspensionsanstalter. Lagen om förvalt-       skilda beslut har det dock till denna del kunnat
8742: ningsförfarande har gällt Folkpensionsanstalten        förekomma brister. Pensionssökandena har
8743: redan tidigare. 1 motiveringsdelen till den reger-     emellertid inte i fråga om det lagstadgade pen-
8744: ingsproposition som gäller ovan nämnda lagänd-         sionsskyddet varit i kontakt med ministeriets för-
8745: ringar (RP 117/1994 rd) konstateras i fråga om         säkringsavdelning därför att besluten skulle ha
8746: innehållet i beslut och motivering av beslut av        varit bristfålligt motiverade, utan främst därför
8747: arbetspensionsanstalter bl.a. följande:                att de i pensionsbesluten tvärtemot den behand-
8748:    "A vsikten med beslut i arbetspensionsärenden       lande läkarens utlåtande har ansetts vara arbets-
8749: är att till en part förmedla tillräckliga uppgifter    föra och att de på detta sätt har blivit förvägrade
8750: om hur hans ärende har avgjorts. Därför skall det      den invalidpension som de har sökt.
8751: av beslutet klart framgå vad parten har rätt till         En pensionssökande har alltid efter att han
8752: eller skyldighet till eller hur ärendet i övrigt har   fått sitt pensionsbeslut möjlighet att kontakta
8753: avgjorts. Av beslutet skall tillräckligt klart fram-   den pensionsanstalt eller besvärsinstans som har
8754: gå vad man har tagit ställning tili i detta.           fattat beslutet för att få närmare uppgifter om
8755:    Motiveringen av beslut hänför sig tili en parts     grunderna för beslutet, ifall han anser att beslutet
8756: rättsskydd. För att en part skall kunna bedöma         inte är tillräckligt motiverat.
8757:                                             KK 342/1996 vp                                                5
8758: 
8759:    Vid ingången av detta år ändrades de stadgan-        mål har ministeriet av Folkpensionsanstalten,
8760: den som gäller invalidpension. I och med dessa          Pensionsskyddscentralen och Arbetspensionsan-
8761: ändringar kommer motiveringarna av beslut om            stalternas Förbund begärt utredning före den 15
8762: invalidpension att bli allt mer exakta, i synnerhet     maj. Ministeriet kommer på grundval av utred-
8763: i fråga om egentlig invalidpension och tidsbun-         ningen att fåsta uppmärksamhet vid om det är
8764: den invalidpension, dvs. rehabiliteringsstöd, ef-       skäl att precisera de anvisningar som gäller moti-
8765: tersom föutsättningen för att rehabiliteringsstöd       vering av beslut om invalidpension.
8766: skall beviljas är att en behandlings- och rehabili-        Om ministeriet får kännedom om att något
8767: teringsplan har uppgjorts för arbetstagaren.            visst enskilt pensionsbeslut är bristfålligt motive-
8768:     Vid social- och hälsovårdsministeriet utreds        rat, kommer ministeriet att kontakta den veder-
8769: dessutom som bäst om beslutspraxis i fråga om           börande pensionsanstalten i ärendet. På lagstift-
8770: invalidpensionerna har ändrats under de senaste         ningsnivå finns tillräckliga stadganden om inne-
8771: åren ijämförelse med tidigare år. För detta ända-       hållet i och motivering av pensionsbeslut.
8772:      Helsingfors den 15 maj 1996
8773: 
8774:                                                       Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
8775:                                            KK 343/1996 vp
8776: 
8777: Kirjallinen kysymys 343
8778: 
8779: 
8780: 
8781: 
8782:                                   Anneli Jäätteenmäki /kesk: Puolustusvälineteollisuuden toiminta-
8783:                                       edellytyksistä
8784: 
8785: 
8786:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
8787: 
8788:    Hallitus totesi kuluvaa vuotta koskevassa           romahtamiseen. Ilman kotimaisia tilauksia alalla
8789: budjettiesityksessään, että puolustusministeriön       hankittu osaaminen ja jo tehdyt kehittämisinves-
8790: yhtenä keskeisenä tulostavoitteena on vuonna           toinnit vanhenevat, ja uusien tuotteiden vienti-
8791: 1996 puolustuskyvyn kannalta tärkeän kotimai-          potentiaali menetetään. Tilausvaltuudella voitai-
8792: sen puolustustarviketeollisuuden toimintaedelly-       siin varmistaa keskeisen kotimaisen puolustus-
8793: tysten turvaaminen ja kriisiajan tuotantovalmiu-       välinetuotannon jatkuvuus ja siten pitää yllä
8794: den ylläpito. Tämän vuoden alussa tuli voimaan         myös kriisiajan valmiuksia. Myös muuttuva
8795: myös valtioneuvoston päätös Suomen huolto-             puolustusvälineteknologia vaatisi panostusta
8796: varmuuden uusista tavoitteista,joiksi päätökses-       tuotekehitykseen.
8797: sä todetaan mm. kotimaisen puolustusväline-               Puolustusvälineteollisuuden yritykset ovat
8798: teollisuuden toimintaedellytysten turvaaminen.         joutuneet vähenevän tilauskannan vuoksi jo irti-
8799:    Puolustusvoimien esittämää uutta tilausval-         sanomaan henkilöstöään. Useissa yrityksissä on
8800: tuutta tutkimuksen ja kotimaisen tuotannon ke-         meneillään yt-lain mukaiset neuvottelut, jotka
8801: hittämiseksi ei edellä todettujen tavoitteiden mu-     aiheuttavat henkilöstön irtisanomisia ja lomau-
8802: kaisesti voitu kuitenkaan sisällyttää vuoden 1996      tuksia.
8803: puolustusbudjettiin. Tilausvaltuus ei mahtunut            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8804: myöskään kuluvan vuoden ensimmäiseen lisäta-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8805: lousarvioon. Sen sijaan jälkimmäisessä myön-           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8806: nettiin tilausvaltuus merivoimien alusten perus-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8807: korjaus- ja rakentamistilauksiin kotimaisilta te-
8808: lakoilta markkamäärällä, joka vastaa kotimai-                    Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-
8809: selta puolustustarviketeollisuudelta sen kannat-              menpiteisiin kotimaisen puolustusväline-
8810: tavuuden takaamiseksi vuonna 1996 tarvittavaa                 teollisuuden, mm. Lapua Oy:n toiminta-
8811: tilauskantaa.                                                 edellytysten turvaamiseksi ja ko. teolli-
8812:    Tilausvaltuuden puuttuminen kotimaiselta                   suuden kannattavuuden takaamiseksi
8813: puolustusvälineteollisuudelta heikentää olennai-              tarvittavan tilausvaltuuden sisällyttämi-
8814: sesti puolustusvoimien mahdollisuuksia vastata                seksi jo kuluvan vuoden toiseen lisäta-
8815: tulevaisuuden haasteisiin ja saattaa johtaa koti-             lousarvioon?
8816: maisen puolustustarviketeollisuuden tilausten
8817: 
8818:      Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1996
8819: 
8820:                                      Anneli Jäätteenmäki /kesk
8821: 
8822: 
8823: 
8824: 
8825: 260017
8826: 2                                           KK 343/1996 vp
8827: 
8828: 
8829: 
8830: 
8831:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
8832: 
8833:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        välttämättömien tilausten toteuttamiseen. Mää-
8834: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         rärahaa ei kuitenkaan otettu mukaan hallituksen
8835: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       lisätalousarvioesitykseen, koska kokonaistar-
8836: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anneli           kastelussa pidettiin tärkeämpänä kotimaisten te-
8837: Jäätteenmäen näin kuuluvan kirjallisen kysy-          lakoiden työllisyyden parantamista. Tällä perus-
8838: myksen n:o 343:                                       teella lisätalousarvioon sisällytettiin 245 milj.
8839:                                                       markan tilausvaltuus merivoimien alusten perus-
8840:           Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-      korjaus- ja rakentamistilauksia varten.
8841:        menpiteisiin kotimaisen puolustusväline-           Mainitun lisätalousarvioesityksen johdosta
8842:        teollisuuden, mm. Lapua Oy:n toiminta-         antamassaan kirjelmässä eduskunta kuitenkin
8843:        edellytysten turvaamiseksi ja ko. teolli-      edellytti, että hallitus jatkovalmistelussa ottaa
8844:        suuden kannattavuuden takaamiseksi             huomioon puuttuvan tilausvaltuuden puolustus-
8845:        tarvittavan tilausvaltuuden sisällyttämi-      tarviketeollisuudelle aiheuttamat ongelmat.
8846:        seksi jo kuluvan vuoden toiseen lisäta-            Todettakoon lisäksi, että jo vuoden 1996 ta-
8847:        lousarvioon?                                   lousarvioesityksen johdosta antamassaan kirjel-
8848:                                                       mässä eduskunta oli edellyttänyt puolustustarvi-
8849:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kealan tutkimuksen ja kotimaisen tuotannon ke-
8850: vasti seuraavaa:                                      hittämisen tilausvaltuuden sisällyttämistä vii-
8851:                                                       meistään vuoden 1997 talousarvioon.
8852:    Kuten kysymyksen perusteluissa todetaan,               Valtioneuvosto teki 12.2.1996 päätöksen vuo-
8853: puolustusministeriön yhtenä keskeisenä tulosta-       sien 1997-1999 menokehyksistä. Puolustusmi-
8854: voitteena vuonna 1996 on puolustuskyvyn kan-          nisteriön menokehyksen valmistelussa on varau-
8855: nalta tärkeän kotimaisen puolustustarviketeolli-      duttu siihen, että kehyksiin voidaan sisällyttää
8856: suuden toimintaedellytysten turvaaminen ja krii-      vuodesta 1997 alkaen puolustusministeriön eh-
8857: siajan tuotantovalmiuden ylläpito.                    dottama, vuoteen 2001 ulottuva tilausvaltuus
8858:    Tätä silmällä pitäen vuoden 1996 talousarvion      tutkimuksen ja kotimaisen tuotannon kehittämi-
8859: momentille 27.10.16 (Puolustusmateriaalihan-          seksi. Sillä käynnistetään tuotekehittely, jonka
8860: kinnat) sisältyy 270 milj. markan määräraha           avulla turvataan kotimaisen puolustusväline-
8861: puolustushaarojen ja aselajien täydennyshankin-       teollisuuden modernien tuotteiden tuotantoval-
8862: toihin mm. kotimaisen puolustustarviketeolli-         mius vuosituhannen vaihteeseen mennessä ja
8863: suuden tuotantoedellytysten parantamiseksi. Li-       luodaan pohjaa teollisuuden toimintaedellytyk-
8864: säksi tällä momentilla on vuonna 1996 käytettä-       sille ja kannattavuudelle.
8865: vissä aikaisempien vuosien perusteella noin 350           Eduskunnalle on tarkoitus antaa kuluvan
8866: milj. mk lähinnä Venäjän kaupasta kohdennet-          vuoden syksyllä myös lisätalousarvioesitys, mut-
8867: tua määrärahaa kotimaan hankintoihin. Vuoden          ta siihen on näillä näkymin tarkoitus sisällyttää
8868: 1996 talousarvioon ei sisällytetty uutta tilausval-   vain välttämättömän tarpeen edellyttämiä muu-
8869: tuutta, koska hallitus katsoi, että kotimaisen        toksia talousarvioon.
8870: puolustustarviketeollisuuden toimintaedellytyk-           Vuoden 1997 talousarvioesitys on tarkoitus
8871: set voidaan turvata vuoden 1996 talousarviossa        antaa eduskunnalle syyskuun alussa. Se on näin
8872: myönnetyillä määrärahoilla.                           ollen ajallisesti ensimmäinen mahdollisuus, jossa
8873:    Kuluvan vuoden kevään lisätalousarviokäsit-        hallitus voi ottaa kantaa nyt esitetyssä kysymyk-
8874: telyn yhteydessä puolustusministeriö esitti mää-      sessä tarkoitettuun asiaan. Todettakoon myös,
8875: rärahan sisällyttämistä lisätalousarvioesitykseen     ettei lisätalousarvio olisi käytettävissäkään kuin
8876: kotimaisen puolustustarviketeollisuuden työlli-       ehkä kuukautta ennen vuoden 1997 talousarvio-
8877: syyden ylläpitämiseen ja toiminnan kannalta           ta.
8878:                                            KK 343/1996 vp                                           3
8879: 
8880:    Tämän perusteella hallitus katsoo, että on tar-   seen kuin vuoden 1996 toiseen lisätalousarvioesi-
8881: koituksenmukaisempaa sisällyttää edellä mainit-      tykseen.
8882: tu tilausvaltuus vuoden 1997 talousarvioesityk-
8883: 
8884:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1996
8885: 
8886:                                                                   Puolustusministeri Anneli Taina
8887: 4                                           KK 343/1996 vp
8888: 
8889: 
8890: 
8891: 
8892:                                         Tili Riksdagens Talman
8893: 
8894:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      och för realisering av de med tanke på verksam-
8895: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-        heten nödvändiga beställningarna. Anslaget togs
8896: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      dock inte med i regeringens tiliäggsbudgetpropo-
8897: man Anneli Jäätteenmäki undertecknade spörs-          sition, eftersom det vid helhetsgranskningen an-
8898: mål nr 343:                                           sågs vara viktigare att förbättra sysselsättningen
8899:                                                       vid de inhemska varven. På denna grund intogs i
8900:           Ämnar Regeringen vidta skyndsamma           tilläggsbudgetpropositionen en beställningsfull-
8901:        åtgärder i syfte att trygga verksamhets-       makt på 245 milj. mk för beställningar som gäller
8902:        förutsättningarna för den inhemska för-        reparation och byggande av sjöstridskrafternas
8903:        svarsmaterielindustrin, bl.a. Lapua Oy,        fartyg.
8904:        samt för att i syfte att garantera den ifrå-       1 sin skrivelse med anledning av den ovan
8905:        gavarande industrins lönsamhet inbegri-        nämnda tiliäggsbudgetpropositionen förutsatte
8906:        pa den behövliga beställningsfullmakten        riksdagen likväl, att regeringen vid den fortsatta
8907:        redan i den andra tilläggsbudgeten för         beredningen beaktar de problem som avsakna-
8908:        innevarande år?                                den av en beställningsfullmakt äsamkar försvars-
8909:                                                       materielindustrin.
8910:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             Det kan ytterligare konstateras, att riksdagen
8911: anföra följande:                                      redan i sin skrivelse med anledning av 1996 ärs
8912:                                                       budgetproposition hade förutsatt att en beställ-
8913:     Som i motiveringen tili spörsmålet konstateras    ningsfullmakt för utveckling av forskningen gäl-
8914: är ett av försvarsministeriets centra1a resultatmål   lande försvarsmaterielomrädet och utveck1ing av
8915: år 1996 att trygga verksamhetsförutsättningarna       den inhemska produktioneo skulle tas in senasti
8916: för den med tanke på försvarsförmågan viktiga         1997 ärs statsbudget.
8917: försvarsmaterielindustrin samt att upprätthålla           Statsrädet fattade 12.2.1996 beslut om utgifts-
8918: den kristida produktionsberedskapen.                  ramarna för åren 1997-1999. När det gäller
8919:     Med tanke på detta ingår i statsbudgeten för år   beredningen av försvarsministeriets utgiftsram
8920: 1996 under moment 27.10.16 (Anskaffning av            har man berett sig pä att den av försvarsministe-
8921: försvarsmateriel) ett anslag om 270 milj. mk för      riet föreslagna beställningsfullmakten, som
8922: försvarsgrenarnas och vapenslagens komplette-         sträcker sig tili är 2001 och som avser utveckling
8923: ringsanskaffningar bl.a. för förbättring av den       av forskningen och av den inhemska produktio-
8924: inhemska försvarsmaterielindustrins verksam-          neo, kan intas i ramarna börjande från är 1997.
8925: hetsförutsättningar. Under detta moment får           Med fullmakten i fräga igängsätts produktut-
8926: dessutom år 1996 för inhemska anskaffningar           vecklingen, med hjälp av viiken den inhemska
8927: disponeras ca 350 milj. mk, närmast av de anslag      försvarsmaterielindustrins produktionsbered-
8928: som på grundval av tidigare år anvisats handeln       skap när det gäller moderna produkter tryggas
8929: med Ryssland. 1 1996 års budgetproposition in-        fram tili sekelskiftet och grunden skapas för in-
8930: togs inte någon ny beställningsfullmakt, efter-       dustrins verksamhetsförutsättningar och lön-
8931: som regeringen ansåg att den inhemska för-            samhet.
8932: svarsmaterielindustrins verksamhetsförutsätt-             A vsikten är att ocksä pä hösten innevarande
8933: ningar kan tryggas med de anslag som beviljades       är avläta en tilläggsbudgetproposition, men en-
8934: i budgeten för år 1996.                               ligt nuvarande utsikter intas i den endast sådana
8935:     1 samband med tilläggsbudgetbehandlingen          ändringar i budgeten som absolut nödvändiga
8936: innevarande vår föreslog försvarsministeriet att i    behov förutsätter.
8937: tilläggsbudgetpropositionen skulle intas ett an-          A vsikten är att budgetpropositionen för är
8938: slag för upprätthållande av sysselsättningen          1997 skall avlätas till riksdagen i början av sep-
8939: inom den inhemska försvarsmaterielindustrin           tember. Detta är sälunda tidsmässigt det första
8940:                                              KK 343/1996 vp                                           5
8941: 
8942: möjliga tillfålle när regeringen kan fatta ställning      På grundval härav anser regeringen att det är
8943: tili det ärende som avses i det aktuella spörsmålet.   ändamålsenligare att inta beställningsfullmakten
8944: Det kan också konstateras att tilläggsbudgeten         i fråga i 1997 års budgetproposition än i den
8945: inte ens skulle stå tili förfogande förrän kanske en   andra tilläggsbudgetpropositionen för år 1996.
8946: månad före 1997 års budget.
8947: 
8948:      Helsingforsden 15 maj 1996
8949: 
8950:                                                                       Försvarsminister Anneli Taina
8951:                                            KK 344/1996 vp
8952: 
8953: Kirjallinen kysymys 344
8954: 
8955: 
8956: 
8957: 
8958:                                   Raimo Vistbacka /ps: Lähijunaliikenteen seisakkeiden säilyttämi-
8959:                                      sestä Helsingin ja Tampereen välisellä rataosuudella
8960: 
8961: 
8962:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
8963: 
8964:     VR on ilmoittanut lakkauttavansa pääradan          Mikäli seisake lakkautetaan Monnista, se
8965: varrella kolme seisaketta: Monnin Hausjärvellä,     merkitsee kalliin korvaavan liikenteen järjestä-
8966: Palopuron Hyvinkäällä ja Takojan Tuusulassa.        mistä: VR:n laskelmien mukaan noin 8 000
8967: Syynä lakkauttamiselle VR on esittänyt, että ha-    markkaa jokaista junaa käyttänyttä monnilaista
8968: lutaan siivota pois liikennettä hidastavat pienet   kohden vuodessa. Osa asukkaista joutuu hankki-
8969: seisakkeet. Lähijunat muka hidastavat kaukoju-      maan toisen auton, osa käyttäisi mainittuja kor-
8970: nien kulkua, mutta mainitun kolmen seisakkeen       vaavia palveluja. Näiden kalliiden korvaavien
8971: lakkauttaminen nopeuttaa vain neljällä minuu-       ratkaisujen sijasta voitaisiin tehostaa VR:n aika-
8972: tilla Tampereen junien aikatauluja. Lakkautta-      taulusuunnittelua, tehostaa aikataulujen paik-
8973: mista on perusteltu myös radan kunnostustöillä.     kansapitävyyttä tai muuttaa junajärjestelyjä.
8974:     Seisakkeet ovat niiden ympäristön asukkaille       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8975: erittäin tärkeä elinehto: mm. Monnin kylä on        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8976: syntynyt ja elää seisakkeen tarjoaman palvelun      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8977: turvin. Kylällä ei ole juuri lainkaan palveluja,    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8978: vain peruskoulun yläaste, kerran viikossa käyvä
8979: kirjastoauto, kahdesti viikossa pysähtyvä myy-                Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin pää-
8980: mäläauto ja kolme postilaatikkoa. Kaikki muu                radalta lakkautettaviksi aiottujen kol-
8981: asiointi on siis hoidettava joko Riihimäellä tai            men seisakkeen (Monni, Palopuro ja Ta-
8982: Hyvinkäällä. Kuntakeskus Oitti on noin 25 kilo-             koja) säilyttämiseksi alueiden asukkai-
8983: metrin päässä ja sinne pääsee vain junalla.                 den elinehtojen turvaamiseksi?
8984: 
8985:       Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1996
8986: 
8987:                                         Raimo Vistbacka /ps
8988: 
8989: 
8990: 
8991: 
8992:  ~60017
8993: 2                                           KK 344/1996 vp
8994: 
8995: 
8996: 
8997: 
8998:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
8999: 
9000:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        VR Osakeyhtiöllä on ollut vaikeuksia saavuttaa
9001: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         liikenneaikatauluissa riittävä täsmällisyys. Kes-
9002: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       kimääräinen matkustajamäärä ao. seisakkeilla
9003: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo            on ollut nollasta kahteen junaa kohden.
9004: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-             Tehdyllä ratkaisulla pyritään junien lähilii-
9005: sen n:o 344:                                          kenteen kokonaispalvelutason parantamiseen.
9006:                                                       Lähiliikenne on luonteeltaan raskasta junalii-
9007:          Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin pää-         kennettä, joka on tarkoitettu suurten henkilö-
9008:        radalta lakkautettaviksi aiottujen kol-        määrien kuljettamiseen nopealla tavalla. Parane-
9009:        men seisakkeen (Monni, Palopuro ja Ta-         va palvelun taso luo edellytyksiä matkustaja-
9010:        koja) säilyttämiseksi alueiden asukkai-        määrien kasvulle.
9011:        den elinehtojen turvaamiseksi?                     Asia on ollut esillä liikenneministeriön, VR
9012:                                                       Osakeyhtiön ja Uudenmaan lääninhallituksen
9013:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          välisissä kokouksissa 16.2.1996ja 14.3.1996. En-
9014: vasti seuraavaa:                                      simmäiseen kokoukseen osallistui lisäksi Rata-
9015:                                                       hallintokeskus. Informaatio- ja neuvottelutilai-
9016:    VR Osakeyhtiö esitti 9.4.1996 liikenneminis-       suus kunnille asiasta pidettiin 1.4.1996, jossa pai-
9017: teriölle luopumista pääkaupunkiseudun lähilii-        kalla oli myös Hämeen lääninhallituksen edusta-
9018: kenteeseen kuuluvien H-junien pysähtymisestä          ja.
9019: Monnin, Palopuron ja Takojan seisakkeilla                 Liikenneministeriö edellyttää, että ao. seisake-
9020: 12.8.1996 lukien. Liikenneministeriö hyväksyi         alueille luodaan toimivat junaliikenteen liityn-
9021: esityksen 12.4.1996. Ministeriön hyväksyminen         täyhteydet vähintään niille junille, joihin mat-
9022: koskee liikennettä. Päätös seisakkeiden lakkaut-      kustajamäärät keskittyvät. Edelleen liikennemi-
9023: tamisesta on VR-konsernin sisäinen asia.              nisteriö katsoo, että myöhemmässä vaiheessa tu-
9024:    Kyseinen junaliikenne on osa YTV -alueen ul-       lee olla valmius ottaa seisakkeet uudelleen käyt-
9025: kopuolista pääkaupunkiseudun lähiliikennettä,         töön, mikäli junaliikennepalvelujen kysyntä tätä
9026: ja liikenne kuuluu liikenneministeriön VR Osa-        edellyttää ja liikenteenhoidolle on olemassa riit-
9027: keyhtiöltä ostamaan liikennekokonaisuuteen.           tävät toiminnalliset edellytykset.
9028: Ostosopimuksen 31.10.1995 perusteella VR Osa-             Perussuunnitelma liityntäliikennejärjestelyis-
9029: keyhtiön tulee hyväksyttää sopimusta koskevan         tä on tehty vuonna 1993 liikenneministeriön,
9030: ostoliikenteen muutokset liikenneministeriöllä.       Uudenmaan lääninhallituksen, VR:n ja kuntien
9031:    VR Osakeyhtiö perusteli esitystään vähäisillä      yhteistyönä. Liityntäliikenteen suunnittelutyötä
9032: matkustajamäärillä, radan kapasiteettiongelmil-       jatketaan edelleen Uudenmaan ja Hämeen lää-
9033: la ja liikenteenhoidon häiriötekijöillä, jotka esi-   ninhallitusten johdolla. Mukana suunnittelu-
9034: tyksen mukaan johtuvat radan riittämättömästä         työssä ovat liikenneministeriö, VR Osakeyhtiö ja
9035: kunnosta ja lisääntyvistä nopeusrajoituksista.        asianomaiset kunnat.
9036: Kapasiteettiongelmien ja häiriötekijöiden vuoksi
9037: 
9038:      Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1996
9039: 
9040:                                                                 Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
9041:                                              KK 344/1996 vp                                                3
9042: 
9043: 
9044: 
9045: 
9046:                                           Tili Riksdagens Talman
9047: 
9048:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        tiebolaget haft problem med att uppnå tillräcklig
9049: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-          precision i tidtabellerna. Det genomsnittliga pas-
9050: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        sagerarantalet på hållplatserna har varierat från
9051: man Raimo Vistbacka undertecknade spörsmål              noll tili två per tåg.
9052: nr 344:                                                    Genom beslutet avses att höja den allmänna
9053:                                                         servicenivån för närtrafiken. Närtrafiken är tili
9054:           Ämnar Regeringen skrida tili åtgärder         sin karaktär tung tågtrafik avsedd för transport
9055:        för att bevara stambanans hållplatser            av stora passagerarvolymer på ett snabbt sätt. Då
9056:        (Monni, Palopuro och Takoja) så att in-          servicenivån höjs, skapas förutsättningar för en
9057:        vånarnas livsvilikor tryggas?                    ökt?)ng av passagerarvolymen.
9058:                                                            Arendet har behandlats vid möten 16.2.1996
9059:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           och 14.3.1996 mellan trafikministeriet, VR Ak-
9060: anföra följande:                                        tiebolaget och länsstyrelsen i Nylands Iän. Därtill
9061:                                                         deltog Banförvaltningscentralen i det första mö-
9062:     VR Aktiebolag föreslog den 9 april 1996 för         tet. En sammankomst med information och möj-
9063: trafikministeriet att H-tågen i huvudstadsregio-        lighet tili diskussion angående ärendet ordnades
9064: nens närtrafik skall upphöra att stanna vid håll-       för kommunerna den 1 april 1996, där även en
9065: platserna i Monni, Palopuro och Takoja fr.o.m.          representant från länsstyrelsen i Tavastehus Iän
9066: den 12 augusti 1996. Trafikministeriet godkände         var närvarande.
9067: förslaget den 12 april1996. Ministeriets godkän-           Trafikministeriet förutsätter att fungerande
9068: nande avser trafiken. Beslutet om att dra in håll-      matarförbindelser tili tågen skapas på ovan-
9069: platserna är en intern angelägenhet inom VR-            nämnda hållplatsområden. Detta gäller åtmin-
9070: koncernen.                                              stone de tåg där passagerarvolymerna är som
9071:      Den avsedda tågtrafiken är en del av huvud-        störst. Vidare anser trafikministeriet att det skall
9072: stadsregionens närtrafik utanför SAD-området            vara möjligt att senare återinföra hållplatserna i
9073: och trafiken tillhör den helhet som trafikministe-      bruk om efterfrågan på tågtrafiktjänster kräver
9074: riet köpt av VR Aktiebolaget. Enligt köpkon-            detta och det finns tillräckliga funktionella förut-
9075: traktet 31.10.1995 skall VR Aktiebolaget fram-          sättningar för trafikens skötsel.
9076: lägga ändringarna av köptrafiken som avses i                En grundplan för matartrafiksystemet har
9077: kontraktet för trafikministeriets godkännande.          sammanställts år 1993 i samarbete mellan trafik-
9078:      VR Aktiebolaget motiverade sitt förslag med        ministeriet, länsstyrelsen i N ylands Iän, statsjärn-
9079:  Iiten passagerarvolym, kapacitetsproblem på ha-        vägarna och kommunerna. Under Iedning av
9080:  nan och störningar i trafikens skötsel, vilka en!igt   länsstyrelserna i Nylands och Tavastehus Iän
9081:  förslaget beror på banans otilifredställande skick     fortsätter planeringsarbetet i fråga om matartra-
9082:  och ökade hastighetsbegränsningar. P.g.a. kapa-        fiken. Trafikministeriet, VR Aktiebolaget och
9083:  citetsproblem och störningsfaktorer har VR Ak-         kommunerna deltar i planeringen.
9084: 
9085:      Helsingfors den 20 maj 1996
9086: 
9087:                                                                      Trafikminister Tuula Linnainmaa
9088:                                             KK 345/1996 vp
9089: 
9090: Kirjallinen kysymys 345
9091: 
9092: 
9093: 
9094: 
9095:                                    Raimo Vistbacka /ps: Eläkkeen hakijoiden sosiaali- ja oikeustur-
9096:                                       vasta
9097: 
9098: 
9099:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
9100: 
9101:     Kansalaisten sosiaali- ja oikeusturvassa on       käytännön seurauksena on suuri joukko kansa-
9102: tällä hetkellä pahoja puutteita. Puutteita esiintyy   laisia työttömyyskortistossa eläkkeellä olemisen
9103: mm. työkyvyttömyyden takia eläkkeellepääsys-          sijasta, ja kaikkein vaikeimmissa hylätyissä ta-
9104: sä, kuntootusmäärärahojen myöntämisessä sekä          pauksissa henkilöt ovat ajautuneet jopa itsemur-
9105: muissa sairauteen ja työkyvyttömyyteen liittyvis-     haan. Onko yhteiskunnallamme oikeutus kansa-
9106: sä asioissa. Kaiken kaikkiaan yhteiskunnan sääs-      laisten näin tylyyn, järjettömään ja epäinhimilli-
9107: tövimmassa ei huomata, että suurijoukko kansa-        seen kohteluun?
9108: laisia on työttömyyskortistossa tai sosiaalitoi-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9109: mistonjonoissa, vaikka he kuuluisivat työkyvyt-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9110: tömyyseläkkeelle tai kuntoutukseen.                   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9111:     Kansaneläkelaitos ja eläkevakuutuslaitokset       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9112: soveltavat lainsäädäntöä ja määräyksiä mahdol-
9113: lisimman tulosvastuullisesti, jolloin eläke- ja                 Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
9114: kuntootushakemusten hylkäysprosentti on olen-                turvatakseen kaikille työkykynsä menet-
9115:  naisesti esimerkiksi 1980-1uvun alkua korkeam-              täneille työkyvyttömyyseläkkeen tai kun-
9116:  pi. Tuskinpa tällä hetkellä haetaan eläkettä tai            tootuksen niin, että he eivät joudu tar-
9117:  kuntoutusta "kepeämmin perustein" kuin tuol-                peettomasti työttömiksi työnhakijoiksi
9118:  loin - paremminkin päinvastoin - linja ano-                 tai ajaudu pahimmillaan epätoivoisiin
9119:  musten hyväksynnässä on vain tiukempi. Tämän                ratkaisuihin?
9120: 
9121:      Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1996
9122: 
9123:                                          Raimo Vistbacka /ps
9124: 
9125: 
9126: 
9127: 
9128:  260017
9129: 2                                        KK 345/1996 vp
9130: 
9131: 
9132: 
9133: 
9134:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
9135: 
9136:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     säksi hylätessään työkyvyttömyyseläkehake-
9137: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      muksen eläkelaitoksen tulee ohjata eläkkeen ha-
9138: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    kija hänen kuntoutustarvettaan vastaavan kun-
9139: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo         toutuksen tai muiden palvelujen piiriin.
9140: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          Hallitusohjelmaan sisältyvien eläke- ja työvoi-
9141: sen n:o 345:                                       mapoliittisten toimenpiteiden yksijohtava ajatus
9142:                                                    on, että työkyvyn ylläpitämisen, työhönpaluun
9143:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä      ja työelämään pääsemisen edistäminen ovat aina
9144:        turvatakseen kaikille työkykynsä menet-     ensisijaisia keinoja jälkikäteiseen sosiaaliturvaan
9145:        täneille työkyvyttömyyseläkkeen tai kun-    verrattuna. Jäljellä olevan työkyvyn hyödyntä-
9146:        toutuksen niin, että he eivät joudu tar-    mistä työkykyä vastaavassa työssä on pidettävä
9147:        peettomasti työttömiksi työnhakijoiksi      varhaiseläkkeelle siirtymisen sijasta työntekijän
9148:        tai ajaudu pahimmillaan epätoivoisiin       kannalta parempana vaihtoehtona myös siinä
9149:        ratkaisuihin?                               mielessä, että 50 ikävuoden jälkeen eläkkeen
9150:                                                    karttumisprosentti on työssäoloajalta suurempi
9151:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       kuin eläkkeellä ollessa.
9152: vasti seuraavaa:                                       Työministeriön, Kansaneläkelaitoksen ja
9153:                                                    Suomen Kuntaliiton välillä on neuvoteltu pro-
9154:    Hallituksen yksi keskeisimpiä tavoitteita on    jektista, jossa kartoitetaan 50-58-vuotiaiden
9155: ollut kehittää eläke- ja kuntoutuslainsäädäntöä    vähintään vuoden työttöminä olleiden tervey-
9156: sekä työelämää rinnakkain siten, että keskimää-    dentila ja kuntoutustarve. Tarkoituksena on,
9157: räinen eläkkeellesiirtymisikä nousisi ja työttö-   että he ohjautuvat Kansaneläkelaitoksen järjes-
9158: myys vähenisi. Näihin tavoitteisiin päästään ke-   tämään kuntoutukseen, hakemaan sairausva-
9159: hittämällä työkykyä ylläpitävää toimintaa, kun-    kuutuspäivärahaa tai työkyvyttömyyseläkettä.
9160: toutusta ja koulutusta.                            Tässä tehostetussa kuntoutustarpeen selvityk-
9161:    Eduskunnan 18 päivänä joulukuuta 1995 hy-       sessä pyritään saamaan nykyistä parempaa selvi-
9162: väksymässä hallituksen esityksessä (HE 118/        tystä ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien ase-
9163: 1995 vp) työeläkejärjestelmän uudistamista kos-    masta väliinputoamisten estämiseksi.
9164: kevaksi lainsäädännöksi on pyritty tehostamaan         Sosiaali- ja terveysministeriö on kiinnittänyt
9165: työkyvyn ylläpitoaja kuntoutusta muun muassa       huomiota työkyvyttömyyseläkkeiden myöntä-
9166: kuntoutustukea koskevilla ja osatyökyvyttö-        miskäytäntöön ja on tässä tarkoituksessa pyytä-
9167: myyseläkkeen käytön lisäämiseen tähtäävillä        nyt Kansaneläkelaitokselta, Eläketurvakeskuk-
9168: muutoksilla. Samankaltaiset muutokset koske-       seltaja Työeläkelaitosten Liitolta 15.5.1996 men-
9169: vat myös julkisen sektorin eläkkeitä.              nessä selvitystä työkyvyttömyyseläkeratkaisujen
9170:    Uudistusten johdosta määräaikainen työ-         kehityksestä vuodesta 1990 lähtien sekä syistä
9171: kyvyttömyyseläke on muutettu kansaneläke-          hylkäysprosenttien tilastolliseen kasvuun. Selvi-
9172: ja työeläkejärjestelmissä kuntoutustueksi, joka    tyksen jälkeen ministeriö ryhtyy tarvittaviin toi-
9173: tähtää henkilön kuntoutumiseen takaisin työelä-    menpiteisiin.
9174: mään. Kuntoutustuen saajalle tehdään aina kun-         Työkyvyttömyyseläkkeiden ja kuntoutuksen
9175: toutussuunnitelma.                                 myöntökäytäntö tulee esille myös ministeriön
9176:    Muutosten johdosta eläkelaitokset joutuvat      asettamassa työkyvyttömyyseläkkeeseen liitty-
9177: entistä tarkemmin selvittämään työkyvyttö-         viä ongelmia selvittävässä työryhmässä, jonka
9178: myyseläkkeen hakijan jäljellä olevan työkyvyn.     tehtävänä on muun muassa selvittää niin sanot-
9179: Niiden on ennen hylkäävän eläkepäätöksen an-       tuun työkyvyttömyyden jakamattomuuden peri-
9180: tamista varmistettava, että eläkkeen hakijan       aatteeseen liittyvät ongelmat, eri eläkejärjestel-
9181: mahdollisuudet kuntoutukseen on selvitetty. Li-    mien työkyvyttömyysmääritelmien erilaisuus ja
9182:                                        KK 345/1996 vp                                           3
9183: 
9184: tarve niiden selkiyttämiseen sekä työkyvyttö-   denensiksi mainitun tehtävän osalta työryhmän
9185: myyden aikana tehdyn työn vaikutukset eläk-     tulee saada työnsä valmiiksi 31.5.1996 mennessä
9186: keen karttumiseen sekä eläkkeen määrään. Kah-   ja viimeksi mainituilta osin 31.12.1996 mennessä.
9187: 
9188:     Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1996
9189: 
9190:                                                 Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
9191: 4                                              KK 345/1996 vp
9192: 
9193: 
9194: 
9195: 
9196:                                            Tili Riksdagens Talman
9197: 
9198:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         avs1ag på ansökan om inva1idpension anvisa den
9199: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-           pensionssökande en rehabiliteringsform som
9200: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-         motsvarar hans behov av rehabi1itering eller tili
9201: man Raimo Vistbacka undertecknade spörsmå1               annan service.
9202: nr 345:                                                      En av de ledande tankarna bakom de pen-
9203:                                                          sions- och arbetskraftspo1itiska åtgärder som in-
9204:              Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-        går i regeringsprogrammet är att främjande av
9205:           ta för att trygga inva1idpension eller reha-   upprätthållandet av arbetsförmågan och av en
9206:           bi1itering för alla som för1orat sin arbets-   persons möj1igheter att återvända tili sitt arbete
9207:           förmåga, så att de inte i onödan b1ir ar-      eller att komma in i arbets1ivet alltid är primära
9208:           bets1ösa arbetssökande eller i värsta fall     mede1 jäinfört med socialskyddet, där allt sker i
9209:           drivs tili desperata 1ösningar?                efterskott. Utnyttjande av den återstående ar-
9210:                                                          betsförmågan i arbete som motsvarar denna bör
9211:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt            ses som ett bättre a1ternativ för arbetstagaren
9212: anföra fö1jande:                                         jämfört med förtidspension också i det avseendet
9213:                                                          att efter fyllda 50 är tillväxtprocenten för hans
9214:    Ett av regeringens centra1a må1 har varit att         pension för den tid han varit i arbete högre än den
9215: utveck1a pensions- och rehabi1iterings1agstift-          skulle vara om han var pensionerad.
9216: ningen jämsides med arbets1ivet så att den ge-               Arbetsministeriet, Fo1kpensionsanstalten och
9217: nomsnitt1iga pensionså1dern höjs och arbets1ös-          Fin1ands Kommunförbund har sinsemellan för-
9218: heten minskar. Dessa må1 nås genom att utveck1a          hand1at om ett projekt för kart1äggning av hä1so-
9219: verksamheten för upprätthållande av arbetsför-           tillståndet och rehabi1iteringsbehovet hos perso-
9220: mågan samt rehabi1iteringen och utbi1dningen.            ner mellan 50 och 58 år som har varit arbets1ösa
9221:    I den proposition med förs1ag tili revision av        minst ett år. Syftet är att få dem att söka sig till
9222: 1agstiftningen om den privata sektorns arbets-           rehabilitering ordnad av Fo1kpensionsanstalten
9223: pensionssystem som riksdagen godkände den 18             eller att få dem att ansöka om sjukförsäkrings-
9224: december 1995 (RP 118/1995 rd) har man försökt           dagpenning eller inva1idpension. Syftet med den-
9225: effektivera upprätthållandet av arbetsförmågan           na effektiverade utredning av rehabi1iteringsbe-
9226: och rehabi1iteringen bl.a. genom ändringar som           hovet är att bättre än hittilis k1ar1ägga de ä1dre
9227: gäller rehabi1iteringsstöd och ändringar som syf-        1ångtidsarbets1ösas ställning för att kunna för-
9228: tar tili att öka användningen av de1inva1idpen-          hindra att de faller utanför alla stödsystem.
9229: sion. Liknande ändringar gäller också pensioner-             Social- och hä1sovårdsministeriet har upp-
9230: na inom den offentliga sektorn.                          märksammat praxis för beviljandet av inva1id-
9231:    Genom revisionen har den tidsbestämda inva-           pensioner och har i detta syfte bett F o1kpensions-
9232: 1idpensionen inom fo1kpensions- och arbetspen-           anstalten, Pensionsskyddscentra1en och Arbets-
9233: sionssystemen ändrats tili ett rehabi1iteringsstöd       pensionsanstalternas Förbund att före den 15
9234: som syftar tili att den som genomgått rehabi1ite-        maj 1996 komma med en utredning om hur inva-
9235: ring skall kunna återvända tili arbets1ivet. En          lidpensionsavgörandena utvecklats sedan 1990
9236: rehabi1iteringsp1an görs alltid upp för den som          samt om orsakerna tili att avs1agsprocenten sta-
9237: erhåller rehabi1iteringsstöd.                            tistiskt sett har ökat. På basis av utredningen
9238:    Med an1edning av ändringarna tvingas pen-             vidtar ministeriet nödvändiga åtgärder.
9239: sionsanstalterna noggrannare än tidigare k1ar-               Bevi1jandepraxis i fråga om inva1idpensioner
9240: lägga den återstående arbetsförmågan hos den             och rehabi1itering tas upp också inom den av
9241: som ansöker om inva1idpension. Innan pensions-           ministeriet tilisatta arbetsgrupp som utreder pro-
9242: anstalten ger avs1ag på pensionsansökan, skall           blemen i samband med inva1idpensionen. Ar-
9243: den försäkra sig om att den pensionssökandes             betsgruppens uppgift är bl.a. att utreda prob1e-
9244: möjligheter tili rehabi1itering har klar1agts. Dess-     men i ans1utning tili det som har kallats principen
9245: utom skall pensionsansta1ten i samband med ett           om den ode1bara arbetsoförmågan, de skiftande
9246:                                          KK 345/1996 vp                                              5
9247: 
9248: definitionerna på arbetsoförmåga inom de olika       lek. 1 fråga om de två förstnämnda uppgifterna
9249: pensionssystemen och behovet att göra dessa kla-     skall arbetsgruppens arbete vara klart före den 31
9250: rare samt viiken effekt arbete som utförs av en      maj 1996 och beträffande de sistnämnda före den
9251: person medan han är arbetsoförmögen har på           31 december 1996.
9252: intjänandet av pension samt på pensionens stor-
9253: 
9254:      Helsingforsden 15 maj 1996
9255: 
9256:                                                    Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
9257:                                                KK 346/1996 vp
9258: 
9259: Kirjallinen kysymys 346
9260: 
9261: 
9262: 
9263: 
9264:                                       Marja-Leena Viljamaa /sd ym.: Tulonsiirtojärjestelmien, verotuk-
9265:                                          sen ja sosiaalietuuksien uudistuksia koskevan päätöksenteon
9266:                                          kehittämisestä
9267: 
9268: 
9269:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
9270: 
9271:     Nykypäivä vaatii yhä useammin nopeita, laa-           hyvinvointipalveluihin, arvioida maksujen koh-
9272: joja ja toisaalta tarkkaan kohdistettuja muutok-          dentumispolitiikkaa tällä hetkellä tai tehdä pit-
9273: sia tulonsiirtojärjestelmissä, verotuksessa ja so-        kän aikavälin arvioita. Esimerkiksi Ruotsissa on
9274: siaalietuuksissa. Esimerkkinä mainittakoon ns.            eri tahojen käytössä 300 000 hengen tiedosto,
9275: tuloloukkutyöryhmän työ.                                  joka mahdollistaa myös pienten erityisryhmien
9276:     Suurten muutosten yhteydessä olisi avattava           tarkastelun.
9277: nykyistä yhdenvertaisemmat keskustelumahdol-                 Suppea-alainen tulosvastuun omaksuminen
9278: lisuudet hallituksen, kansanedustajien ja kansa-          rekisteriviranomaisten tilastoinnissa on heiken-
9279: laisten etujärjestöjen välille vaihtoehtoja pohdit-       tänyt päätöksenteon valmistelun ja seurannan
9280: taessa.                                                   kannalta tärkeiden tietojen tallentamista.
9281:     Myös meillä tulisi kehittää yhteisiä valmiste-           Päätösten seuranta on nykyisin mahdollista
9282: lussa käytettäviä laskenta- ja tilastojärjestelmiä        vain hitaasti valmistuvien tilastojen ja niiden
9283: eri ministeriöiden sisällä, kuten esimerkiksi             pohjalta tehtävien tutkimusten avulla. Niistä on
9284:  Ruotsissa. Samalla tulisi mahdollistaa samojen           kuitenkin vaikea päätellä, mitkä lopputuloksista
9285: lähtötietojen ja menetelmien käyttö hallinnon             ovat tulosta itse päätöksistä, mitkä muusta kehi-
9286:  ulkopuolella.                                            tyksestä. Samoja menetelmiä kuin päätöksen-
9287:     Järjestely parantaisi päätöksenteon läpinäky-         teon valmistelussa voidaan käyttää myös vaiku-
9288:  vyyttä ja demokraattisuutta. Se myös lisäisi pää-        tusten arvioinnissa. Arviointitutkimusta on voi-
9289:  töksenteon tehokkuutta. Yhteinen suunnittelu-            tava tehdä myös riippumattomasti hallinnon ul-
9290:  malliympäristö lisää valmistelun tehokkuutta             kopuolella yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa.
9291:  hallinnon sisällä ja palvelee erityisesti istuvia hal-      Päätöksenteon tietopohjan ja vaikutusar-
9292:  lituksia. Järjestelmää tulee kuitenkin kehittää          viointien parantamista tulisikin mielestämme ke-
9293:  asiantuntijamallista avoimemmaksi palvele-               hittää ja yhtenäistää. Päätöksenteon apuna on
9294:  maan nykyaikaisia tietotarpeita. Samoihin läh-           nykyisin useita malleja. Esimerkiksi VM ja
9295:  tötietoihin ja menetelmiin on järjestettävä asian-       VATT käyttävät ns. TUJA-mallia, STM ns.
9296:  mukainen pääsy. Ei vain hallituksella vaan myös          SOMA-mallia. Lisäksi YM:llä ja Verohallituk-
9297:  kansanedustajilla sekä kansalais- ja etujärjestöil-      sella on omat mallinsa. VATT:ssa on lisäksi yri-
9298:  lä tulee olla oikeus tasavertaiseen vaihtoehtojen        tysveromalleja. Ei ole huono asia sinänsä, että
9299:  vertailuun ja omien ehdotusten vaikutusten sel-          päätöksenteon apuna on useita eri malleja. On-
9300:  vittämiseen - muutoksissa häviävien ja hyöty-            gelmana on, että samasta asiasta saadaan eri
9301:  vien sekä kustannusten ja hyvinvointitulosten ar-        hallinnonaloilta erilaista tietoa, usein ilman tar-
9302:  viointiin.                                               kempia perusteluja ja että kansanedustajan on
9303:      Nykyisin laskelmien pohjana käytettävät ti-          käytännössä mahdotonta arvioida omia muutos-
9304:  lastoaineistot on alun perin tarkoitettu muuhun          esityksiään, toisin sanoen testauttaa eli koeverot-
9305:  käyttöön, eivätkä ne palvele parhaalla tavalla           taa omia vaihtoehtojaan, ja että kukin malliym-
9306:  päätöksenteon valmistelutarpeita. Niinpä on on-          päristö toimii omassa järjestelmässään ja aiheut-
9307:  gelmallista selvittää tulonsiirtouudistusten vai-        taa pienille resursseille paljon teknistä päällek-
9308:   kutuksia esimerkiksi pieniin väestöryhmiin tai          käistyötä. Vähintäänkin olisi tarpeen arvovaltai-
9309: 260017
9310: 2                                          KK 346/1996 vp
9311: 
9312: sen asiantuntevan elimen asettaminen, jotta ny-                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
9313: kyistä avoimempaan ja tehokkaampaan tiedon                  siin tulonsiirtojärjestelmien, verotuksen
9314: käsittelyyn voitaisiin siirtyä.                             ja sosiaalietuuksien uudistuksia koske-
9315:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          van päätöksenteon kehittämisessä?
9316: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
9317: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
9318: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9319: 
9320:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1996
9321: 
9322:          Marja-Leena Viljamaa /sd        Maija Perho /kok             Hannes Manninen /kesk
9323:          Anne Huotari /vas               Jouko Skinnari /sd           Tarja Kautto /sd
9324:          Marjatta Vehkaoja /sd           Leena Luhtanen /sd           Kerttu Törnqvist /sd
9325:          Jukka Mikkola /sd               Mikko Elo /sd                Tarja Filatov /sd
9326:          Pirkko Peltomo /sd              Reijo Kallio /sd             Kimmo Kiljunen /sd
9327:          Riitta Prusti /sd               Reijo Laitinen /sd           Satu Hassi /vihr
9328:          Osmo Soininvaara /vihr          Marjaana Koskinen /sd        Mikko Kuoppa /va-r
9329:                                          Maija Rask /sd
9330:                                               KK 346/1996 vp                                            3
9331: 
9332: 
9333: 
9334: 
9335:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
9336: 
9337:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          vaikeammaksi. Samanaikaisesti resurssien rajal-
9338: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           lisuus alkoi tulla vastaan ja vaatimukset julkisen
9339: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         sektorin kasvun rajoittamisesta voimistuivat.
9340: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marja-             Uudessa tilanteessa havahduttiin vaatimaan
9341: Leena Viljamaan ym. näin kuuluvan kirjallisen           aiempaa parempaa suunnittelua ja tarkempia
9342: kysymyksen n:o 346:                                     kustannus- ja kohdentumisarvioita uudistusten
9343:                                                         vaikutuksista. TUJA-mallin kehittämiseen voi-
9344:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-          makkaimman sysäyksen toi vuosien 1989-91
9345:        siin tulonsiirtojärjestelmien, verotuksen        kokonaisverouudistus. Monien vuosien ajan
9346:        ja sosiaalietuuksien uudistuksia koske-          TUJA-mallia käytettiinkin ensisijaisesti verouu-
9347:        van päätöksenteon kehittämisessä?                distusten vaikutusten arviointiin, kokonaisvero-
9348:                                                         uudistuksenjälkeen mm. arvonlisäverouudistuk-
9349:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            sen tulonjakovaikutusten selvittämiseen, pää-
9350: vasti seuraavaa:                                        omaverouudistuksen vaikutusten selvittämiseen
9351:                                                         sekä säännöllisesti vuotuisten verotuksen muu-
9352:     Verotusta ja tulonsiirtoja koskevan päätök-         tosten valmisteluun. Lisäksi vuosittain laaditaan
9353: senteon pohjana käytetään valmisteluvaiheessa           verojärjestelmään sisältyvistä verotuista laskel-
9354: laajasti tilastoja ja tutkimustuloksia toteutunees-     mat, jotka julkaistaan mm. valtion talousarvion
9355: ta kehityksestä. Valmistelun alla olevien uudis-        liitteenä.
9356: tusten vaikutusten arviointi perustuu osin toteu-           Sittemmin, erityisesti Valtion taloudellisessa
9357: tunutta kehitystä ja nykytilaa koskevaan mate-          tutkimuskeskuksessa, on TUJA-mallia kehitetty
9358: riaaliin sekä lisäksi asiantuntija-arvioihin tule-      yhä laaja-alaisemmin hyvinvointipolitiikan ky-
9359: vasta kehityksestä ja erilaisin laskentamallein         symysten selvittelyyn soveltuvaksi. Viime vuosi-
9360: tehtävistä arvioista suunniteltujen muutosten           na mallia on enenevässä määrin käytetty sosiaa-
9361: vaikutuksista. Verotusta ja tulonsiirtoja koske-        liturvan uudistusten arvioinnissa sekä verotuk-
9362: vien uudistusten kustannusvaikutusten arvioin-          sen ja tulonsiirtojen yhteisvaikutuksia selvittä-
9363: tiin sekä uudistusten tulonjakovaikutusten ar-          vissä tutkimuksissa. VA TT on myös pyrkinyt
9364: viointiin on kehitetty nk. mikrosimulointimal-          parantamaan mallin dokumentointiaja mm. jul-
9365: leja, jotka perustuvat tilastollisesti edustavasta      kaissut TUJA-käsikirjan muistiosarjassaan.
9366: otoksesta saataviin tosiasiallisiin tietoihin kotita-       TUJA-mallin käyttöönoton jälkeen myös
9367: louksien tuloista, tulonsiirroista ja veroista sekä     muut hallinnonalat ovat todenneet mallien tar-
9368: toiseksi verotuksen ja tulonsiirtojen lainsäädän-       peellisuuden ja ovat olleet kiinnostuneita raken-
9369: töä simuloiviin malleihin. Tällaisesta mallista on      tamaan vastaavanlaisia malleja. Näitä on jo syn-
9370: esimerkki mm. valtiovarainministeriön ja Val-           tynyt mm. sosiaali- ja terveysministeriön hallin-
9371: tion taloudellisen tutkimuskeskuksen käytössä           nonalalle. Jatkossa onkin pyrittävä tiivistämään
9372: jo lähes 10 vuotta ollut TUJA-malli. Malli on           yhteistyötä hallinnonalojen kesken myös puhee-
9373: ensimmäinen laajasti verotuksen ja tulonsiirtojen       na olevien mallien kehittämisessä ja käytössä.
9374: suunnitteluun soveltuva malli Suomessa. Vastaa-         Samalla on voitava turvata mallien käytönjous-
9375: vantyyppisiä malleja oli aiemmin kehitelty pel-         tavuus ja varmuus, joille tehtävien kireät aika-
9376: kästään verotuksen sekä eläkelainsäädännön              taulut asettavat omat huomattavat lisävaati-
9377:  suunnittelun tarpeisiin.                               muksensa.
9378:     Sellaisen mallin tarve, joka soveltuu laajasti          Sinänsä se, että samantapaisia malleja on eri
9379:  verotuksen ja tulonsiirtojen suunnitteluun, kävi       hallinnonaloilla, ei ole pelkästään negatiivista.
9380:  viimeistään 1980-luvulla ilmeiseksi. Hyvinvointi-      Useista malleista on se etu, että asioita selvite-
9381:  yhteiskunnan rakentaminen toi mukanaan joka            tään useammalla taholla ja että laskelmista syn-
9382:  vuosi uudistuksia, jotka vaihe vaiheelta moni-         tyy myös tarkistuslaskelmia. Todettakoon lisäk-
9383:  mutkaistivat verotuksen ja tulonsiirtojen koko-        si, että eri mallien käyttäjillä on varsin paljon
9384:  naisuutta. Vaikutusten arviointi kävi aina vain        yhteistyötä keskenään ja mm. mallien pohjana
9385: 4                                           KK 346/1996 vp
9386: 
9387: käytetään täsmälleen samaa Tilastokeskuksesta            Hallitus on hyvin tietoinen siitä, että tarve
9388: saatavaa aineistoa. Malliaineiston eli tulonjako-     mikrotaloudellisten selvitysten tekemiseen kas-
9389: tilaston ympärillä on jo usean vuoden ajan toimi-     vaa koko ajan ja että edellä kuvatun kaltaisen
9390: nut Tilastokeskuksen johdolla yhteistyöryhmä,         mallityön resurssit ovat niukat. Hallitus pyrkii
9391: joka koordinoi tilastoaineiston käyttöä mallien       osaltaan pitämään huolen siitä, että tarpeelliset
9392: perusaineistona sekä keskustelee ja tekee aloittei-   laskelmat uudistusten tulonjako-ja kustannus-
9393: ta tilaston kehittämisestä mm. päätöksenteon          vaikutuksista pystytään tekemään eduskuntaa
9394: valmistelun tarpeita entistä paremmin palvele-        tyydyttävällä tavalla.
9395: vaksi.
9396: 
9397:      Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1996
9398: 
9399:                                                                                 Ministeri Arja Alho
9400:                                             KK 346/1996 vp                                               5
9401: 
9402: 
9403: 
9404: 
9405:                                          Tili Riksdagens Talman
9406: 
9407:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         Senast på 1980-talet blev behovet av en modell
9408: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        av den här typen som i stor omfattning lämpar sig
9409: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      för planeringen av beskattningen och inkomst-
9410: man Marja-Leena Viljamaa m.fl. undertecknade          överföringar uppenbart. Byggandet av välfårds-
9411: spörsmål nr 346:                                      samhället förde årligen med sig reformer som för
9412:                                                       varje nytt skede gjorde den helhet som beskatt-
9413:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         ningen och inkomstöverföringarna utgör allt mer
9414:        att utveckla beslutsfattandet i fråga om       komplicerad. Det blev hela tiden svårare att be-
9415:        reformer som gäller inkomstöverförings-        döma verkningarna. Samtidigt blev det allt tydli-
9416:        systemen, beskattningen och de sociala         gare hur begränsade resurserna var, och kraven
9417:        förmånerna?                                    på att begränsa den offentliga sektorns tillväxt
9418:                                                       ökade. I den nya situationen insåg man att man
9419:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         måste kräva bättre planering än tidigare samt
9420: anföra följande:                                      noggrannare kostnadsberäkningar och beräk-
9421:                                                       ningar av allokeringen i fråga om reformernas
9422:     Som grund för det beslutsfattande som gäller      verkningar. Den starkaste impulsen för utveck-
9423: beskattningen och inkomstöverföringarna an-           lande av TUJA-modellen var den totalskattere-
9424: vänds i beredningsskedet i stor omfattning statis-    form som genomfördes åren 1989-91. Under
9425: tik och forskningsresultat om den tidigare ut-        flera år användes TUJA-modellen i första hand
9426: vecklingen. Bedömningen av verkningarna av de         för att bedöma verkningarna av skattereformer,
9427: reformer som är under beredning grundar sig           efter totalskattereformen bl.a. för att utreda
9428: delvis på materia! över den tidigare utvecklingen     verkningarna av mervärdesskattereformen på
9429: och på nuläget samt dessutom på expertbedöm-          inkomstfördelningen, för att utreda verkningar-
9430: ningar av den kommande utvecklingen och av            na av kapitalskattereformen samt regelbundet
9431: sådana uppskattningar av verkningarna av de           (~r att bereda årliga ändringar av beskattningen.
9432: planerade ändringarna som görs med användan-          Over de skatteutgifter som ingår i skattesystemet
9433: de avolika beräkningsmodeller. För bedömning-         görs dessutom årligen upp kalkyler, vilka publi-
9434: en av de kostnadsverkningar som reformerna            ceras bl.a. som bilaga tili statsbudgeten.
9435: som gäller beskattningen och inkomstöver-                1 synnerhet vid Statens ekonomiska forsk-
9436: föringarna medför samt för bedömningen av re-         ningscentral har TUJA-modellen sedermera ut-
9437: formernas verkningar på inkomstfördelningen           vecklats så att den allt bättre lämpar sig för utred-
9438: har man utvecklat s.k. mikrosimuleringsmodel-         ningen av frågor i anslutning till välfårdspoliti-
9439: ler, som baserar sig dels på sådana faktiska upp-     ken. Under senare år har modellen i allt högre
9440: gifter om hushållens inkomster som fås från ett       grad använts vid bedömningen av reformer be-
9441: statistiskt sett representativt urval, på inkomstö-   träffande socialskyddet samt i utredningar om
9442: verföringar och på skatter, dels på modeller som      beskattningens och inkomstöverföringarnas ge-
9443: simulerar beskattningslagstiftningen och lagstift-    mensamma verkningar. VATT har även strävat
9444: ningen om inkomstöverföringar. Ett exempel på         efter att förbättra dokumenteringen av modellen
9445: en modell av det här slaget är den TUJA-modell        och bl.a. publicerat en TUJA-handbok isin pro-
9446:  som bl.a. finansministeriet och Statens ekono-       memoriaserie.
9447:  miska forskningscentral använt redan i nästan 10        Sedan TUJA-modellen togs i bruk har även
9448:  år. Modellen är den första modellen i Finland        andra förvaltningsområden upptäckt modellens
9449:  som lämpar sig för planering av beskattningen        betydelse och varit intresserade av att utforma
9450:  och inkomstöverföringarna i stor omfattning.         motsvarande modeller. Sådana har redan kon-
9451:  Modeller av motsvarande typ hade tidigare ut-        struerats bl.a. för social- och hälsovårdsministe-
9452:  vecklats enbart för behoven vid planeringen av       riets förvaltningsområde. 1 fortsättningen är av-
9453:  beskattningen och av pensionslagstiftningen.         sikten därför att intensifiera samarbetet mellan
9454: 6                                           KK 346/1996 vp
9455: 
9456: förvaltningsområdena även när det gäller att ut-      ningsstatistiken, under ledning av Statistikcen-
9457: veckla och använda modellerna. Samtidigt är det       tralen funnits en samarbetsgrupp som koordine-
9458: nödvändigt att kunna trygga flexibiliteten och        rar användningen av statistikmaterialet som bas-
9459: säkerheten i användningen av modellerna, efter-       material för modellerna och som diskuterar och
9460: som de snäva tidtabellerna ställer allt större krav   tar initiativ tili utvecklande av statistiken så att
9461: på dessa faktorer.                                    den bättre än tidigare skall kunna betjäna bl.a.
9462:    Det är i och för sig inte enbart negativt att de   beredningen av beslutsfattandet.
9463: olika förvaltningsområdena har likartade model-           Regeringen är väl medveten om att behovet av
9464: ler. Fördelen med många modeller är att ärende-       utredningar om mikroekonomin ökar hela tiden
9465: na utreds på flera olika håll och att beräkningar-    och att resurserna för sådant arbete med model-
9466: na kontrollräknas. Det kan även framhållas att        ler som beskrivs ovan är små. Regeringen strävar
9467: de som använder sig av modellerna samarbetar          efter att se tili att de nödvändiga beräkningarna
9468: mycket och att man bl.a. som bas för modellerna       om reformernas inkomstfördelnings- och kost-
9469: använder exakt samma materia! från Statistik-         nadsverkningar skall kunna göras på ett sätt som
9470: centralen. Redan under flera år har det i anslut-     tillfredsställer riksdagen.
9471: ning tili modellmaterialet, dvs. inkomstfördel-
9472: 
9473:      Helsingforsden 23 maj 1996
9474: 
9475:                                                                                    Minister Arja Alho
9476:                                            KK 347/1996 vp
9477: 
9478: Kirjallinen kysymys 347
9479: 
9480: 
9481: 
9482: 
9483:                                   Tuija Pohjola /sd: Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan määräytymis-
9484:                                       perusteista
9485: 
9486: 
9487:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
9488: 
9489:     Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan suuruus       opiskelujaksot lasketaan pienituloisuudesta tai
9490: määräytyy pääsääntöisesti viimeksi vahvistetus-      tulottomuudesta huolimatta mukaan, ja näin ne
9491: sa verotuksessa todettujen työtulojen perusteel-     heikentävät tulevaa päivärahaa.
9492: la. Jos työtulot ovat olleet olennaisesti suurem-       Työttömyyden ja opiskelun erilainen kohtelu
9493: mat kuin verotuksessa todetut tulot, työtulo las-    työttömyyttä suosivasti on epäoikeudenmukais-
9494: ketaan selvityksen perusteella. Selvityksessä tar-   ta eikä kannusta opiskeluun, vaan houkuttelee
9495: kastellaan työtuloja ja tulonhankkimiskustan-        pysyttelemään työttömänä. Kysymyksessä on
9496: nuksia äitiys- tai vanhempainrahakautta edeltä-      selvästi Paavo Lipposen hallitusohjelman hen-
9497: neinä kuutena kuukautena. Työtulojen tarkaste-       gen vastainen lainkohta,joka vaatii pikaista kor-
9498: luajankohtaa on mahdollista siirtää tai lyhentää     jausta.
9499: työttömyyden vuoksi kuusi kuukautta, mutta              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9500: opiskelu ei ole peruste tarkasteluajankohdan siir-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9501: tämiseen tai lyhentämiseen.                          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9502:     Tämä merkitsee käytännössä sitä, että työttö-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9503: mänä olevalta ei oteta huomioon kuuden kuu-
9504: kauden tarkastelujaksoon osuvaa työttömyyden                     Mitä Hallitus aikoo tehdä, että äitiys-,
9505: tuomaa tulojen alenemaa, vaan tarkastelujakso                 isyys- ja vanhempainpäivärahan määräy-
9506:  siirretään hänelle edullisemmaksi, mikä on oi-               tymisperusteet saadaan oikeudenmukai-
9507: keudenmukaista. Toisin käy opiskelijalle: hänel-              siksi ja opiskeluun kannustaviksi?
9508: lä kuuden kuukauden tarkastelujaksoon osuneet
9509: 
9510:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1996
9511:                                           Tuija Pohjola /sd
9512: 
9513: 
9514: 
9515: 
9516: 260017
9517: 2                                           KK 347/1996 vp
9518: 
9519: 
9520: 
9521: 
9522:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
9523: 
9524:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa        17 §:ssä ja sairausvakuutusasetuksen 10 §:ssä
9525: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         mainituin edellytyksin. Jos esitettyjä, luotetta-
9526: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       vaksi katsottavaan selvitykseen perustuvia työ-
9527: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuija Poh-       tuloja välittömästi ennen työkyvyttömyyden al-
9528: jolan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        kamista voidaan pitää jatkuvina ja ne ovat mää-
9529: 347:                                                  rältään olennaisesti suuremmat kuin verotukses-
9530:                                                       sa todetut työtulot, työtulot hyväksytään päivä-
9531:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, että äitiys-,    rahan laskemisen perusteeksi. Opiskelijan kesä-
9532:        isyys- ja vanhempainpäivärahan määräy-         työtuloa ei yleensä voida pitää luonteeltaan jat-
9533:        tymisperusteet saadaan oikeudenmukai-          kuvana ja näin ollen sen perusteella sairausva-
9534:        siksi ja opiskeluun kannustaviksi?             kuutuksen päivärahan määrää ei voida laskea.
9535:                                                          Edellä mainitusta poiketen voi sairauspäivä-
9536:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          rahan taikka äitiys-, isyys- tai vanhempainrahan
9537: vasti seuraavaa:                                      hakija sairausvakuutuslain 17 §:n 2 momentin ja
9538:                                                       22 §:n 1 momentin perusteella vaatia työtulojen-
9539:     Sairausvakuutuslain 16 §:n 1 momentin ja          sa huomioon ottamista muuttakin kuin välittö-
9540: 22 §:n 1 momentin pääsäännön mukaan sairaus-          mästi työkyvyttömyyttä edeltäneeltä ajalta. Lain
9541: päivärahan sekä äitiys-, isyys- ja vanhempainra-      17 §:n 2 momentin mukaan on vakuutetun työtu-
9542: han määrä päivältä lasketaan käyttäen perustee-       lot hakemuksesta arvioitava sairausvakuutus-
9543: na vakuutetun verotuksessa sairausvakuutusase-        asetuksella säädettävällä tavalla, jos ne ovat ol-
9544: tuksella säädettävänä kalenterivuotena todettuja      leet sairauden, työttömyyden tai muun vastaa-
9545: työtuloja. Hallituksen esityksen sairauspäivära-      van erityisen syyn vuoksi olennaisesti pienemmät
9546: hajärjestelmän ja kuntoutuksen uudistamista           kuin ne muutoin olisivat olleet. Sairausvakuutus-
9547: koskevaksi lainsäädännöksi (HE 124/1995 vp)           asetuksen 10 §:n 2 momentin mukaan vakuute-
9548: perustelujen mukaan opiskelijan opintoaikainen        tun on esitettävä sosiaalivakuutustoimikunnalle
9549: toimeentulo turvataan ensisijaisesti opintoso-        työtulojaan koskeva selvitys työkyvyttömyyden
9550: siaalisin etuuksin. Sen vuoksi opiskelu ei ole päi-   alkamisvuodelta ja sitä edeltäneeltä kalenteri-
9551: värahan määräytymisperusteita arvioitaessa            vuodelta, ei kuitenkaan pitemmältä ajalta kuin
9552: työssäkäyntiin rinnastettavaa. Opintososiaalis-       lähimmältä sellaiselta ajalta, jonka aikana hän
9553: ten etuuksien lakattua opiskelijan päiväraha          on ollut työssä kuusi kuukautta, jos hän haluaa
9554: määräytyy lähtökohtaisesti edellä mainitun pää-       saada päivärahan sairausvakuutuslain 17 §:n 2
9555: säännön mukaan. Opiskelijan sairauspäivära-           momentissa säädetyillä perusteilla verotuksessa
9556: han määrä on kuitenkin opintorahan tai ai-            todettujen työtulojen edellyttämää määrää suu-
9557: kuisopintorahan lakattua vähintään 86 prosent-        rempana. Mainittu muu vastaava erityinen syy
9558: tia kyseisen opintoetuuden kahdeskymmenesvii-         voi olla esimerkiksi opintovapaalla tapahtuva
9559: desosasta, jos opiskelija on saanut opintorahaa       opiskelu. Sen sijaan opiskelun sellaisenaan ei ole
9560: tai aikuisopintorahaa kuukauden kuluessa en-          edellä mainitusta syystä katsottu muodostavan
9561: nen työkyvyttömyyden alkamista. Opiskelijan           sellaista laissa tarkoitettua erityistä perustetta,
9562: vanhempainpäiväraha on lain mainitun 22 §:n 1         jonka vuoksi tuloselvityksen kohdistumisaikaa
9563: momentin mukaan aina vähintään 60 markkaa             olisi mahdollista aikaistaa. Jos opiskelijana ei
9564: arki päivältä, mikä on suurempi määrä kuin kah-       tällöin ole ollut verotuksessa todettuja työtuloja
9565: deskymmenesviidesosa opintoetuuden määräs-            eikä hän ole voinut myöskään esittää työtuloja
9566: tä.                                                   välittömästi työkyvyttömyyttä edeltäneeltä ajal-
9567:     Sairauspäivärahan taikka äitiys-, isyys- ja       ta, hänen päiväraha-aikainen toimeentulonsa
9568: vanhempainrahan hakija voi myös esittää selvi-        määräytyy samalla tavalla kuin tulottoman hen-
9569: tyksen verotusta myöhemmistä tuloistaan lain          kilön päiväraha-aikainen toimeentulo.
9570: 
9571:      Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1996
9572: 
9573:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
9574:                                              KK 347/1996 vp                                                3
9575: 
9576: 
9577: 
9578: 
9579:                                          Tili Riksdagens Talman
9580: 
9581:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           som baserar sig på en utredning som kan betrak-
9582: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-            tas som tillförlitlig, omedelbart innan arbetsoför-
9583: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-          mågan började kan anses vara fortgående och de
9584: man Tuija Pohjola undertecknade spörsmål nr               tili beloppet är väsentligt större än de arbetsin-
9585: 347:                                                      komster som konstateras i beskattningen, god-
9586:                                                           känns arbetsinkomsterna som grund för uträk-
9587:           Vad ämnar Regeringen göra för att               ningen av dagpenningen. Studerandes inkomster
9588:        grunderna för bestämmandet av moder-               under sommaren kan i allmänhet inte anses vara
9589:        skaps-, faderskaps- och föräldrapenning-           fortgående tili sin natur och därför kan beloppet
9590:        en skall bli rättvisa och sporra till studier?     av sjukdagpenningen inte räknas ut på grundval
9591:                                                           avdem.
9592:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt                 Den som söker sjukdagpenning eller moder-
9593: anföra följande:                                          skaps-, faderskaps- eller föräldrapenning kan av-
9594:                                                           vikande från det ovan nämnda på grundval av
9595:    Enligt huvudregeln i 16 § 1 mom. och 22 § 1            17 § 2 mom. och 22 § 1 mom. kräva att hans
9596: mom. sjukförsäkringslagen uträknas sjukdag-               arbetsinkomster också under andra tider än tiden
9597: penningen samt moderskaps-, faderskaps- och               omedelbart före arbetsoförmågan skall beaktas.
9598: föräldrapenningen per dag utgående från den               Enligt lagens 17 § 2 mom. skall den försäkrades
9599: försäkrades vid beskattningen konstaterade ar-            arbetsinkomster på begäran uppskattas på så-
9600: betsinkomster under det kalenderår som anges i            dant sätt som stadgas genom sjukförsäkringsför-
9601: sjukförsäkringsförordningen. Enligt motivering-           ordningen om de på grund av sjukdom, arbets-
9602: en tiii regeringens proposition med förslag tili          löshet eller en annan motsvarande särskild orsak
9603: lagstiftning om revidering av systemet med sjuk-          varit väsentligt mindre än de annars hade varit.
9604: dagpenning samt rehabilitering (RP 124/1995 rd)           Enligt 10 § 2 mom. sjukförsäkringsförordningen
9605: tryggas studerandes utkomst under studietiden i           skall den försäkrade hos socialförsäkringskom-
9606: första hand genom studiesocia1a förmåner. Där-            missionen förete utredning om sin arbetsinkomst
9607: för kan studier inte likställas med arbete vid be-        under det år invaliditeten inträtt och det kalen-
9608: dömningen av grunderna för bestämmandet av                derår som föregick detta, dock inte för längre tid
9609: dagpenningen. När de studiesociala förmånerna             än den närmaste tid, under viiken han varit sex
9610: upphört fastställs de studerandes dagpenning ut-          månader i arbete, om han på de grunder som
9611: gående från ovan nämnda huvudregel. Efter att             stadgas i 17 § 2 mom. sjukförsäkringslagen öns-
9612: studiepenningen eller vuxenstudiepenningen                kar få ett större belopp i dagpenning än vad de
9613: upphört utgör dock de studerandes sjukdagpen-             arbetsinkomster som konstateras i beskattningen
9614: ning minst 86% av tjugofemtedelen av studieför-           förutsätter. Nämnda annan motsvarande sär-
9615: månen i fråga, om den studerande erhållit studie-         skild orsak kan vara exempelvis studier under
9616: penning eller vuxenstudiepenning under en må-             studieledighet. Av ovan nämnda orsak har där-
9617: nad innan arbetsoförmågan började. De stude-              emot studier som sådana inte ansetts utgöra en
9618: randes föräldrapenning är enligt lagens 22 § 1            sådan i lagen avsedd grund som skulle göra det
9619:  mom. alltid minst 60 mk per vardag, vilket är ett        möjligt att tidigarelägga tidpunkten för inkomst-
9620:  större belopp än tjugofemtedelen av beloppet av          utredningen. Om den studerande inte då har haft
9621:  studieförmånen.                                          arbetsinkomster som konstaterats i beskattning-
9622:     Den som söker sjukdagpenning eller moder-             en och han inte heller har kunnat förete arbetsin-
9623:  skaps-, faderskaps- och föräldrapenning kan              komster för tiden omdelbart före arbetsoförmå-
9624:  även förete en utredning av sina inkomster efter         gan, bestäms hans utkomst under tiden för dag-
9625:  beskattningen under de förutsättningar som               penningen på samma sätt som utkomsten under
9626:  nämns i lagens 17 § och 10 § sjukförsäkringsför-         tiden för dagpenningen för den som saknar in-
9627:  ordningen. Om de uppgivna arbetsinkomsterna,             komster.
9628: 
9629:      Helsingfors den 23 maj 1996
9630: 
9631:                                                         Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
9632:                                              KK 348/1996 vp
9633: 
9634: Kirjallinen kysymys 348
9635: 
9636: 
9637: 
9638: 
9639:                                     Olavi Ala-Nissilä /kesk ym.: Puutarhatuotannon tukien maksatuk-
9640:                                        sesta
9641: 
9642: 
9643:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
9644: 
9645:    Puutarhatuotannon kansallinen tuki vuodelta         puuttuu vieläkin. Kyse on sekä pinta-alatuesta
9646: 1995 on edelleen maksamatta. Tarkkaa tietoa            että varastointituesta.
9647: maksatusajankohdasta ei ole tiedossa. Tämä                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9648: seikka yhdessä investointitukien viivästymisen         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
9649: kanssa on saattanut viljelijät taloudellisesti hyvin   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
9650: hankalaan tilanteeseen.                                jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9651:    Puutarhatuotannon kansallinen tuki vahvis-
9652: tetaan tulonmenetyslaskelmien pohjalta. Komis-                   Miten Hallitus aikoo toimia puutarha-
9653: sion vahvistus puutarhatuotannon vuoden 1995                  tuotannon tukien mahdollisimman pikai-
9654: sekä muun siirtymäkauden maksimitukitasosta                   seksi maksamiseksi?
9655: 
9656:      Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 1996
9657: 
9658:                      Olavi Ala-Nissilä /kesk                    Liisa Hyssälä /kesk
9659: 
9660: 
9661: 
9662: 
9663:  260017
9664: 2                                          KK 348/1996 vp
9665: 
9666: 
9667: 
9668: 
9669:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
9670: 
9671:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Maa- ja metsätalousministeriössä on laskettu
9672: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        hintaerot vuoden 1996 alussa, koska laskelmat
9673: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      koskevat koko kasvukautta ja tuotteiden myyn-
9674: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Olavi Ala-      tiä vuoden loppuun asti. Jotta joka vuosi ei tar-
9675: Nissilän ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      vitsisi odottaa komission lupaa ennen maksatus-
9676: sen n:o 348:                                         ta, ministeriö päätti tehdä laskelman koko siirty-
9677:                                                      mäkauden tuki tasoista. Laskelmassa ovat hinta-
9678:           Miten Hallitus aikoo toimia puutarha-      erot tuotekohtaisesti, tiettyjen esimerkkikasvien
9679:        tuotannon tukien mahdollisimman pikai-        tulonmenetyslaskelmia sekä Suomen esitys tuki-
9680:        seksi maksamiseksi?                           tasoista kasvi- tai kasviryhmäkohtaisesti vuosit-
9681:                                                      tain ja vyöhykkeittäin, erikseen tuoretuotannolle
9682:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          ja teollisuuden sopimustuotannolle, yhteensä 94
9683: taen seuraavaa:                                      taulukkoa.
9684:                                                          Ministeriön edustajat kävivät helmikuussa
9685:    Puutarhatuotannolle maksetaan avomaan             komissiossa viemässä tukilaskelmaluonnoksen
9686: puutarhatalouden hehtaaritukea, varastointitu-       sekä keskustelemassa asiasta komission edusta-
9687: kea ja kasvihuonetukea. Avomaan hehtaarituki         jien kanssa. Silloin sovittiin, että mikäli komissio
9688: haetaan ja maksetaan kuntien kautta ja varas-        haluaa lisäselvityksiä, niitä pyydetään lähiviik-
9689: tointituki sekä kasvihuonetuki maaseutuelinkei-      koina. Sellaista pyyntöä ei kuitenkaan tullut, jo-
9690: nopiirien kautta. Avomaan tukea on hakenut           ten ministeriöstä lähetettiin virallinen esitys tuki-
9691: noin 13 000, kasvihuonetukea yli 2 000 ja varas-     laskelmiksi maaliskuussa.
9692: tointitukea noin 1 000 viljelmää.                        Ministeriö on hyvin selvillä viljelijöiden talou-
9693:    Sopimuksessa liittymisestä Euroopan unio-         dellisista ongelmista. Koska tukia ei voi maksaa
9694: niin, artiklassa 138, myönnetään Suomelle oi-        ennen komission lupaa, se on päättänyt maksaa
9695: keus maksaa siirtymäkauden tukia ja artiklassa       ennakoita. Kasvihuonetuen ennakoita on mak-
9696: 142 pohjoista tukea. Komission päätöksessä siir-     settu vuosilta 1995 ja 1996. Avomaan viljelijöitä
9697: tymäkauden tuista on määrätty tukien enim-           varten tehtiin varastointituen ennakkopäätös
9698: mäistasot,jotka alenevat vuosittain. Liittymisso-    huhtikuussa. Ennakkopäätökset on tehty piirien
9699: pimuksen artikla 143 edellyttää, ettei edellä mai-   kautta suoritettavista maksuista, sillä niitä on
9700: nittuja tukia voi soveltaa ennen komission lupaa.    ennakkoina hallinnollisesti selkeämpi hoitaa
9701:    Perustana puutarhatuotannon kansallisten          kuin kuntien kautta kulkevia maksatuksia. Mi-
9702: tukien maksulle on Euroopan unioniin liittymi-       käli kuitenkin komission päätös vielä pitkään
9703: sestä aiheutuneet tulonmenetykset. Valtioneu-        viipyy, ministeriö tulee tekemään päätöksen
9704: voston päätöksen mukaan tulonmenetykset las-         myös avomaan pinta-alakohtaisen tuen ennak-
9705: ketaan tuotteittain tai tuoteryhmittäin vertaa-      komaksatuksesta.
9706: malla vuosien 1992-93 satotasoa sekä vuosien             Kun komission vastaus tulee, sen perusteella
9707: 1992-93 ja 1995 satokauden hintatasoja. Tuen         tehdään päätös, jossa määrätään lopulliset tuki-
9708: määrään vaikuttaa myös ennen EU:ta ollut raja-       tasot. Ministeriössä on jo valmisteltu kyseistä
9709: suoja. Tuki ei voi olla rajasuojan arvoa suurempi.   päätösluonnosta siten, että se ilman viivytyksiä
9710: Siirtymäkauden tuen suuruuteen vaikuttavat           saadaan eteenpäin. Ministeriössä on myös val-
9711: myös muut viljelijän saarnat tuet. Tukien yhteen-    mius lähettää kunnille ja piireille maksatusohjeet
9712: laskettu summa ei saa ylittää todettua tulonme-      viipymättä.
9713: netystä.
9714:      Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1996
9715: 
9716:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
9717:                                             KK 348/1996 vp                                                3
9718: 
9719: 
9720: 
9721: 
9722:                                         Tili Riksdagens Talman
9723: 
9724:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      räknat ut prisskillnaderna i början av 1996, efter-
9725: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        som kalkylerna gäller hela växtperioden och för-
9726: lem av statsrädet översänt följande av riksdags-      säljningen av produkterna tili ärets slut. För att
9727: man Olavi Ala-Nissilä m.fl. undertecknade             det inte skall vara nödvändigt att varje år invänta
9728: spörsmål nr 348:                                      kommissionens tillständ innan stöden betalas,
9729:                                                       beslöt ministeriet att göra upp en kalkyl över
9730:           Hur ämnar Regeringen förfara för att        stödnivåerna under hela övergångsperioden. 1
9731:        stöden till trädgårdsproduktionen skall        kalkylen ingår uppgift om prisskillnaderna pro-
9732:        betalas så snart som möjligt?                  duktvis, beräkningar av inkomstbortfallet be-
9733:                                                       träffande vissa exempelväxter samt Finlands för-
9734:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         slag tili stödnivåer per växt eller växtgrupp årli-
9735: anföra följande:                                      gen och per zon, separat för fårskproduktion och
9736:                                                       industrins kontraktsproduktion, sammanlagt 94
9737:    Tili trädgårdsproduktionen betalas hektar-         tabeller.
9738: stöd för trädgårdsodling på friland, lagringsstöd        1 februari besökte företrädare för ministeriet
9739: och växthusstöd. Hektarstödet för frilandsodling      kommissionen för att lämna ett utkast tili stöd-
9740: söks och betalas via kommunerna och lagrings-         kalkyl samt diskutera saken med företrädare för
9741: stödet samt växthusstödet via landsbygdsnä-           kommissionen. Då kom man överens om att
9742: ringsdistrikten. Frilandsstöd har sökts av ca         kommissionen, ifall den önskar, begär in tilläggs-
9743: 13 000, växthusstöd av över 2 000 och lagrings-       utredningar under de närmaste veckorna. Någon
9744: stöd av ca 1 000 odlingar.                            sådan begäran har dock inte kommit, varför mi-
9745:    I fördraget om Finlands anslutning tili Euro-      nisteriet sände ett officiellt förslag till stödkalky-
9746: peiska unionen, i artikell38, beviljas Finland rätt   ler i mars.
9747: att betala stöd under övergångsperioden och, i           Ministeriet är väl på det klara med odlarnas
9748: artikel142, nordligt stöd. I kommissionens beslut     ekonomiska problem. Eftersom stöd inte kan
9749: om stöd under övergångsperioden fastställs de         betalas förrän kommissionen gett sitt tillstånd
9750: högsta stödnivåerna, vilka sjunker årligen. Enligt    har man beslutat betala förskott. Förskott på
9751: artikel 143 i anslutningsfördraget kan ovan           växthusstöd har betalts för 1995 och 1996. I april
9752: nämnda stöd inte tiliämpas innan kommissionen         beslöt man om förskottering av lagringsstödet tili
9753: ger tilistånd.                                        frilandsodlarna. Beslut om förskott har fattats
9754:    De nationella stöden tili trädgårdsproduktio-      beträffande de betalningar som skall skötas via
9755: nen baserar sig på de inkomstbortfall som med-        distrikten, för de är administrativt enklare att
9756: lemskapet i Europeiska unionen föranlett. Enligt      sköta som förskott än de utbetalningar som går
9757: statsrädets beslut beräknas inkomstbortfallen         via kommunerna. Om kommissionens beslut
9758: per produkt eller produktgrupp genom att jäm-         dock dröjer ytterligare, kommer ministeriet ock-
9759: föra skördenivän 1992-93 samt prisnivåerna            så att fatta beslut om förskottering av det areal-
9760: under skördeperioden 1992-93 och 1995. På             baserade frilandsstödet.
9761: stödbeloppet inverkar även det importskydd som           När kommissionens svar kommer, fattas med
9762: fanns före EU. Stödet kan inte vara större än         utgångspunkt däri beslut om de slutliga stödni-
9763: värdet av gränsskyddet. På stödet under över-         våerna. Vid ministeriet har redan ett utkast till
9764: gängsperioden inverkar även de andra stöd som         beslutet beretts så att beslutet kan tas utan dröjs-
9765: odlaren erhåller. Det totala stödbeloppet får inte    mål. Hos ministeriet finns även beredskap att
9766: överstiga det konstaterade inkomstbortfallet.         sända kommunerna och distrikten anvisningar
9767:    Hos jord- och skogsbruksministeriet har man        för omedelbara utbetalningar.
9768: 
9769:      Helsingfors den 22 maj 1996
9770: 
9771:                                                        Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
9772:                                            KK 349/1996 vp
9773: 
9774: Kirjallinen kysymys 349
9775: 
9776: 
9777: 
9778: 
9779:                                   Tuija Brax /vihr: Syyttömästi syytetyn korvausoikeudesta
9780: 
9781: 
9782: 
9783:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
9784: 
9785:     Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen         konaismäärästä on vähennetty 17 % maksutto-
9786: 6 artiklan mukaanjokaisella on oikeus oikeuden-      mien oikeudenkäyntien osuutena. Jäljelle jäävä
9787: mukaiseen oikeudenkäyntiin häntä vastaan nos-        hylättyjen syytteiden määrä on kerrottu keski-
9788: tetussa rikossyytteessä. Saman artiklan 3 koh-       määräisellä avustajanpalkkiolla. Suuri osa hylä-
9789: dassa luetellaan jokaisen rikoksesta syytetyn vä-    tyistä syytteistä koskee kuitenkin rattijuopumus-
9790: himmäisoikeudet, joihin kuuluu muun muassa           ta tai liikennerikoksia taikka muita vähäpätöisiä
9791: oikeus saada edellytykset valmistella puolustus-     asioita, joiden hoitamisessa avustajaa ei tarvita.
9792: taan.                                                Oikeampi arvio onkin ilmeisesti saatu asianajaja-
9793:     Suomen lainsäädäntö ei tunne mahdollisuutta      liiton kyselyllä, jonka tulosten mukaan avusta-
9794: korvata syytetyn oikeudenkäyntikuluja tai hä-        jien palkkioista kertyvät kustannukset jäisivät
9795: nelle aiheutunuHa vahinkoa valtion varoista, jos     noin 6 miljoonaan markkaan vuodessa. Tähän
9796: virallisen syyttäjän ajama syyte on hylätty. Syyt-   lopputulokseen päädyttiin kertomalla todennä-
9797: tömästi syytetylle voi aiheutua vahinkoa esimer-     köisten, avustajaa vaativien aiheettomien syyt-
9798: kiksi aiheettomista turvaaruistoimenpiteistä tai     teiden määrä keskimääräisellä palkkiolla. Mah-
9799: aiheettoman syytteen vuoksi menetetyistä an-         dollisten vahinkojen korvaaminen voisi luonnol-
9800: sioista. Eri osasista koostuvat kustannukset voi-    lisestikin nostaa valtion menoja huomattavasti
9801: vat olla hyvinkin suuret.                            suuremmiksi, tuskin kuitenkaan yli 20 miljoo-
9802:     Syyttämisen ja tuomitsemisen kynnysten täy-      naan markkaan vuositasolla.
9803: tyy luonnollisestikin olla eri korkeudella. Silti        Suomessakin on pikimmiten turvattava syyt-
9804: vaatimus oikeudenmukaisesta oikeudenkäynnis-         tömästi syytetyn oikeudet julkisen vallan käyttä-
9805: tä ei toteudu, jos syytetty taloudellisten syiden    misen loukatessa hänen oikeuksiaan ja aiheut-
9806:  vuoksi ja vahingollisten seurauksien pelossa ei     taessa hänelle vahinkoa. Kun virallisen syyttäjän
9807:  voi valmistella puolustustaan riittävästi.          ajama syyte on lainvoimaisella tuomiolla hylätty,
9808:     Vertailun vuoksi mainittakoon, että Ruotsissa    tulee syyttömästi syytetyn saada korvaus valtion
9809:  virallisen syyttäjän ajaman syytteen hylkäämi-      varoista sekä oikeudenkäyntikuluistaan että hä-
9810:  nen, tutkimatta jättäminen tai sillensä jättämi-    nelle mahdollisesti aiheutuneesta muusta vahin-
9811:  nen tuomioistuimessa luo syytetylle oikeuden        gosta, kuten eduskunta on edellyttänyt ponnes-
9812:  saada korvausta kustannuksista, jotka ovat ol-      saan vuonna 1993.
9813:  leet tarpeen hänen oikeuksiensa valvomiseksi.           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9814:  Edelleen syytetty voi saada korvausta saapumi-      tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
9815:  sestaan tuomioistuimeen.                            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9816:     Uudistuksen avustajien palkkioista muodos-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9817:  tuvien kustannusten on oikeusministeriön edus-
9818:  kunnan oikeusasiamiehelle esittämissä laskel-                   Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
9819:  missa arvioitu nousevan yli 20 miljoonaan mark-              järjestääkseen rikoksesta syyttömästi
9820:  kaan vuodessa. Tähän summaan on päädytty                     syytettyjen oikeuden saada korvaus ku-
9821:  siten, että vuosittain hylättävien syytteiden ko-            luistaan valtion varoista?
9822: 
9823:       Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 1996
9824: 
9825:                                            Tuija Brax /vihr
9826: 
9827: 
9828:  260017
9829: 2                                         KK 349/1996 vp
9830: 
9831: 
9832: 
9833: 
9834:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
9835: 
9836:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      poistamiseen hallituksen esityksestä ne kustan-
9837: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       nukset, jotka ehdotuksen toteutumisesta arvioi-
9838: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     tiin valtiolle aiheutuvan. Ministeriön laskelmissa
9839: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuija          uudistuksen kustannusvaikutus arvioitiin 22,5
9840: Braxin kirjallisen kysymyksen n:o 349:              miljoonaksi markaksi vuodessa. Kustannuksista
9841:                                                     on sittemmin eri yhteyksissä esitetty myös tästä
9842:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä       poikkeavia arvioita. Esitetyt arviot vaihtelevat
9843:        järjestääkseen rikoksesta syyttömästi        melko lailla riippuen siitä, millaista laskentamal-
9844:        syytettyjen oikeuden saada korvaus ku-       lia kustannusten arvioinnissa käytetään, ja on
9845:        luistaan valtion varoista?                   vaikeaa ennakoida arvioiden oikeellisuutta. Uu-
9846:                                                     distuksen toteuttamismahdollisuuksia arvioi-
9847:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        taessa on joka tapauksessa otettava huomioon,
9848: vasti seuraavaa:                                    että oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta
9849:                                                     aiheutuvien kustannusten on valtiontaloudelli-
9850:    Viittaan vastaukseen, jonka hallitus on          sista syistä lähtökohtaisesti mahduttava oikeus-
9851: 14.3.1996 antanut kansanedustaja Sulo Aittanie-     ministeriön menoarviokehykseen. Näin ollen
9852: men kirjalliseen kysymykseen n:o 144.               uudistuksen toteuttaminen edellyttäisi ministe-
9853:    Eduskunnan käsiteltävänä olevassa hallituk-      riön hallinnonalan muiden menojen vastaavan-
9854: sen esityksessä rikosasioiden oikeudenkäyntime-     suuruisia säästöjä.
9855: nettelyn uudistamista alioikeuksissa koskevaksi         Oikeusasiamiehelle antamassaan selvitykses-
9856: lainsäädännöksi (HE 82/1995 vp, s. 9) mainitaan,    sä ministeriö totesi Euroopan ihmisoikeustuo-
9857: että voimassa olevan oikeutemme mukaan syyte-       mioistuimen katsoneen asiaa koskevassa ratkai-
9858: tyllä ei ole oikeutta saada korvausta oikeuden-     sussaan (Masson ja van Zon 28.9.1995 A 327),
9859: käyntikuluistaan valtion varoista, kun häntä        ettei ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaa-
9860: vastaan ajettu syyte on hylätty. Samassa yhtey-     miseksi tehdystä yleissopimuksesta johtunut val-
9861: dessä todetaan, että tätä on pidettävä vakavana     tiolle velvollisuutta suorittaa korvausta oikeu-
9862: epäkohtana.                                         denkäyntikuluista rikosasian vastaajalle, johon
9863:    Esityksestä ilmenee hallituksen kanta, että      kohdistettu syyte oli hylätty. Selvityksessään mi-
9864: syytetyn, jota vastaan nostettu syyte hylätään,     nisteriö lausui myös mm. seuraavaa: " ... oikeus-
9865: olisi suotavaa saada julkisista varoista korvaus    ministeriö pitää kysymyksessä olevaa oikeuden-
9866: hänelle aiheutuneista tarpeellisista oikeuden-      käyntikulujen korvausuudistusta periaatteessa
9867: käyntikuluista. Saman on eduskunnan oikeus-         oikeana ja kannatettavana. Uudistuksen toteut-
9868: asiamies todennut kirjeessään oikeusministeriöl-    tamista tarkoittavan esityksen tekemistä on kui-
9869: le 6.2.1996. Eduskunnan oikeusasiamiehen tie-       tenkin tarkasteltava tulevien vuosien valtion tu-
9870: dustelunjohdosta 23.11.1995 antamassaan selvi-      lojenja menojen perusteella." Sanottu pätee edel-
9871: tyksessä oikeusministeriö on esittänyt syyksi oi-   leen.
9872: keudenkäyntikulukorvauksen mahdollisuuden
9873: 
9874:      Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1996
9875: 
9876:                                                                    Oikeusministeri Kari Häkämies
9877:                                              KK 349/1996 vp                                               3
9878: 
9879: 
9880: 
9881: 
9882:                                           Tili Riksdagens Talman
9883: 
9884:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        förorsakas om förslaget skulle förverkligas. 1 mi-
9885: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          nisteriets beräkningar uppskattades reformens
9886: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        kostnadsverkningar tili 22,5 miljoner mark per
9887: man Tuija Brax undertecknade spörsmål nr 349:           år. Sedermera har det i olika sammanhang även
9888:                                                         framförts andra kostnadskalkyler. De framförda
9889:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          ka1kylerna varierar rätt mycket beroende på vii-
9890:        ta för att oskyldiga personer som åtalats        ken beräkningsmodell som används, och det är
9891:        för brott skall få rätt tili ersättning av       svårt att förutsäga riktigheten av kalky1erna. Vid
9892:        statens medel för sina kostnader?                en bedömning av möjligheterna att genomföra
9893:                                                         reformen måste man i vart fall ta i beaktande att
9894:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt           utgångspunkten är att utgifterna för ersättande
9895: anföra följande:                                        av rättegångskostnaderna på grund av statseko-
9896:                                                         nomiska orsaker måste hållas inom den beräkna-
9897:    Jag hänvisar tili regeringens svar av 14.3.1996      de utgiftsramen för justitieministeriet. Om refor-
9898: på riksdagsman Sulo Aittoniemis skrift1iga              men skall förverkligas förutsätter detta således
9899: spörsmål nr 144.                                        att man är tvungen att göra lika stora inbespa-
9900:    1 regeringens proposition tili riksdagen med         ringar i de övriga utgifterna inom ministeriets
9901: förslag tilllagstiftning om revision av rättegångs-     förvaltningsområde.
9902: förfarandet i brottmål i underrätterna (RP 82/             1 sin redogörelse tili justitieombudsmannen
9903: 1995 rd, s. 9), viiken som bäst behandlas av riks-      konstaterade ministeriet att den europeiska dom-
9904: dagen, konstateras att enligt gällande lag har den      sto1en för de mänskliga rättigheterna i ett avgö-
9905: åtalade inte rätt att få sina rättegångskostnader       rande som gällde ett dylikt ärende (Masson och
9906: ersatta av statens medel, då åtalet mot honom har       van Zon 28.9.1995 A 327) har konstaterat att
9907: förkastats. Samtidigt konstateras att detta måste       konventionen om de mänskliga rättigheterna
9908: ses som ett allvarligt missförhållande.                 inte för staterna medför en skyldighet att betala
9909:    Av propositionen framgår regeringens stånd-          ersättning för rättegångskostnader tili en svaran-
9910: punkt enligt viiken det skulle vara önskvärt att en     de i ett brottmål när åtalet mot denne har förkas-
9911: åtalad av allmänna medel skulle få ersättning för       tats. 1 sin redogörelse konstaterade ministeriet
9912: sina nödvändiga rättegångskostnader i må1et i           också bl.a., att " ... justitieministeriet anser att
9913: sådana fall då åtalet mot honom förkastas. Det          ifrågavarande revidering av stadgandena om er-
9914: samma har riksdagens justitieombudsman kon-             sättning för rättegångskostnader principiellt sett
9915: staterat i sin skrivelse av 6.2.1996 tili justitiemi-   är riktig och värd att understödas. Om man avlå-
9916: nisteriet. 1 en redogörelse med anledning av en         ter en proposition som skulle innebära att refor-
9917: förfrågan av justitieombudsmannen framförde             men förverk1igas måste man likväl betrakta den-
9918: justitieministeriet 23.ll.l995 som orsak tili att       na utgående från statens utgifter och inkomster
9919: möjligheten av få ersättning för rättegångskost-        under kommande år." Det anförda gäller fortfa-
9920: nader ströks från regeringens proposition de            rande.
9921:  kostnader som det uppskattades att staten skulle
9922: 
9923:      Helsingforsden 23 maj 1996
9924: 
9925:                                                                        Justitieminister Kari Häkämies
9926:                                            KK 350/1996 vp
9927: 
9928: Kirjallinen kysymys 350
9929: 
9930: 
9931: 
9932: 
9933:                                   Sulo Aitioniemi /kesk: Euroopan unianiin liittymisestä johtuvista
9934:                                       hallitusmuodon muutostarpeista
9935: 
9936: 
9937:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
9938: 
9939:    Hallitusmuodon mukaan lainsäädäntövaltaa          muotoa pitäisi muuttaa todellista olotilaa vas-
9940: käyttää Suomessa eduskunta yhdessä tasavallan        taavaksi. Muulla tavoin ristiriitaa ei saada sovi-
9941: presidentin kanssa sekä tuomiovaltaa riippumat-      tetuksi.
9942: tomat tuomioistuimet. Liittyminen Euroopan              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9943: unionin jäseneksi merkitsi kiistämätöntä muu-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9944: tosta tähän olotilaan, sillä Euroopan unioni         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9945: puuttuu velvoittavasti lainsäädäntöömme ase-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9946: tusten ja direktiivien kautta ja tuomioistuimet
9947: taas ovat velvolliset erityisesti korkeimman oi-               Näkeekö Hallitus useiden korkeiden
9948: keuden ohjauksen kautta ottamaan huomioon                   oikeusoppineiden tavoin hallitusmuodon
9949: ED-tuomioistuimen ennakkopäätökset                          lainsäädäntö- ja tuomiovaltaa koskevien
9950:    Niin sanotun kolmannen pilarin sisä- ja oi-              säännösten olevan ristiriidassa ED-sään-
9951: keusasioiden sisällön kautta ED:n vaikutus lain-            nösten aiheuttaman tosiasiallisen tilan-
9952: säädäntöönja ED-tuomioistuimen vaikutus suo-                teen kanssa, ja
9953: malaisten tuomioistuinten toimintaan tulee mer-                aikooko Hallitus tästä syystä ryhtyä
9954: kittävästi kasvamaan. Tosiasiallinen olotila tulee          toimenpiteisiin hallitusmuodon muutta-
9955: olemaan entistä enemmän ristiriidassa hallitus-             miseksi erityisesti siitä syystä, että ns. kol-
9956: muodon lainsäädäntö- ja tuomiovaltaa koske-                 mannen pilarin sisä- ja oikeusasiain mu-
9957: vien säännösten kanssa. Tästä syystä hallitus-              kaantulo vielä syventää tätä ristiriitaa?
9958: 
9959:      Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 1996
9960: 
9961:                                         Sulo Aittaniemi /kesk
9962: 
9963: 
9964: 
9965: 
9966: 260017
9967: 2                                             KK 350/1996 vp
9968: 
9969: 
9970: 
9971: 
9972:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
9973: 
9974:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           lainen valtiosääntöpoliittinen "perustuslain täy-
9975: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            dellisyysperiaate" puoltaisi EU:njäsenyyden vai-
9976: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          kutusten näkymistä myös hallitusmuodon teks-
9977: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-           tissä. Toisaalta valiokunta piti asian selvittämis-
9978: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            tä aiheellisena, koska muunkinlaiset näkökohdat
9979: n:o 350:                                                 voivat osoittautua merkityksellisiksi.
9980:                                                             Perustuslaki 2000 -työryhmän mietinnön mu-
9981:           Näkeekö Hallitus useiden korkeiden             kaan unionijäsenyyden kirjaaminen uuteen pe-
9982:        oikeusoppineiden tavoin hallitusmuodon            rustuslakiin on monitasoinen kysymys, jonka
9983:        lainsäädäntö- ja tuomiovaltaa koskevien           ratkaisutavat riippuvat muistakin perustuslain
9984:        säännösten olevan ristiriidassa ED-sään-          uudistamisen yhteydessä tehtävistä ratkaisuista
9985:        nösten aiheuttaman tosiasiallisen tilan-          ja valinnoista. Tällöin on muun muassa otettava
9986:        teen kanssa, ja                                   kantaa siihen, kuinka yksityiskohtaisin perustus-
9987:           aikooko Hallitus tästä syystä ryhtyä           lakisäännöksin Suomen on tarkoituksenmukais-
9988:        toimenpiteisiin hallitusmuodon muutta-            ta kiinnittyä eurooppalaisen yhdentymisproses-
9989:        miseksi erityisesti siitä syystä, että ns. kol-   sin nykyiseen vaiheeseen tai Euroopan unionin
9990:        mannen pilarin sisä- ja oikeusasiain mu-          nimeä tällä hetkellä kantavaan yhteisörakentee-
9991:        kaantulo vielä syventää tätä ristiriitaa?         seen. Perustuslain täydellisyysperiaate kylläkin
9992:                                                          edellyttää, että julkisen vallan käyttöä ja jakau-
9993:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             tumista koskevat valtiolliset perusratkaisut ilme-
9994: vasti seuraavaa:                                         nevät perustuslaista. Perustuslain suhteellisen
9995:                                                          pysyvyyden ajatus taas kehottaa tiettyyn varo-
9996:                                                          vaisuuteen, kun käsillä on eurooppalaisen yh-
9997:     Hallitus lupasi ohjelmassaan, että perustusla-       dentymisprosessin kaltainen, jatkuvassa muu-
9998: kien yhtenäistämisenja ajanmukaistamisen tarve           tostilassa oleva prosessi.
9999: selvitetään ja että tästä aiheutuvat muutokset               Uudessa perustuslaissa tulee varautua siihen-
10000: lainsäädäntöön tehdään. Samalla hallitus ilmoit-         kin, että Euroopan unionin toimivaltaa voidaan
10001: ti tavoittelevansa uutta yhtenäistä perustuslakia.       laajentaa esimerkiksi perustaruissopimusten
10002: Ajatuksena on korvata nykyiset neljä perustusla-         muutoksilla ja että tällaiset laajennukset merkit-
10003: kia yhdellä asiakirjalla ja koota viime vuosikym-        sevät uusia vallansiirtoja kotimaisilta valtioeli-
10004: meninä tehdyt perustuslakimuutokset sisäisesti           miltä unionin orgaaneille. Tästä olisi kysymys
10005: johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi.                        myös edustaja Aittoniemen tarkoittamissa tilan-
10006:     Tässä tarkoituksessa valtioneuvosto on aset-         teissa eli silloin, jos oikeus- ja sisäasioita koske-
10007: tanut (18.1.1996) parlamentaarisen komitean              van yhteistyön (ns. 111 pilarin) piiriin nykyisin
10008: laatimaan ehdotusta uudeksi, yhtenäiseksi Suo-           kuuluvia asioita siirrettäisiin unionipäätöksen-
10009: men perustuslaiksi. Komiteatyön esivalmistelus-          teon (ns. I pilarin) alaisuuteen. Näitä tilanteita
10010: ta huolehti eduskunnan pääsihteeri Seppo Tiiti-          silmällä pitäen tulisikin Perustuslaki 2000 -työ-
10011: sen johdolla toiminut asiantuntijatyöryhmä (Pe-          ryhmän mietinnön mukaan harkita, olisiko pe-
10012: rustuslaki 2000 -työryhmä), joka jätti mietintön-        rustuslakiin sisällytettävä yleisempi säännös toi-
10013: sä tämän vuoden alussa (Oikeusministeriön lain-          mivallan siirrosta kansainvälisille järjestöille.
10014: valmisteluosaston julkaisu 8/1995).                          Hallituksen käsityksen mukaan on tärkeää,
10015:     Perustuslaki 2000 -työryhmän mietinnössä on          että julkisen vallan käyttöä ja jakautumista kos-
10016: arvioituja pohdittu myös sitä, tulisiko Euroopan         kevat valtiolliset perusratkaisut ilmenevät perus-
10017: unionin jäsenyyden näkyä Suomen perustuslais-            tuslaista ja että perustuslaki antaa mahdollisim-
10018: sa nykyistä selkeämmin. Eduskunnan perustus-             man oikean kuvan tosiasiallisista vallankäytön
10019: lakivaliokunta kiinnitti kysymykseen huomiota            mekanismeista. Euroopan unionin jäsenyydestä
10020: liittymissopimusta koskevassa lausunnossaan              aiheutuvia perustuslakitekstin muutostarpeita
10021: (Pe VL 14/1994 vp) ja arvioi tuolloin, että erään-       on kuitenkin parasta arvioida osana perustuslain
10022:                                           KK 350/1996 vp                                            3
10023: 
10024: yhtenäistämishankkeen kokonaisuutta, jolloin        pohjaisen komitean valmisteltavana - katso-
10025: on mahdollista etsiä kaikki asiaan vaikuttavat      kaan aiheelliseksi ottaa kantaa siihen, miten ja
10026: seikat huomioon ottava, tasapainoinen ratkaisu.     millaisella yksityiskohtaisuudella edustaja Aitta-
10027:    Hallitus ei vielä tässä vaiheessa- valtiosään-   niemen tarkoittamat kysymykset tulisi Suomen
10028: nön uudistuksen ollessa parlamentaarisesti laaja-   perustuslain tekstissä ratkaista.
10029: 
10030:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1996
10031: 
10032:                                                                   Oikeusministeri Kari Häkämies
10033: 4                                          KK 350/1996 vp
10034: 
10035: 
10036: 
10037: 
10038:                                        Tili Riksdagens Talman
10039: 
10040:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     bedömningen, att "principen att grundlagen är
10041: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       fullständig", som kan ses som en statsförfatt-
10042: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     ningspolitisk princip, talar för att konsekvenser-
10043: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr        na av ett EU-medlemskap bör framgå också av
10044: 350:                                                 texten tili regeringsformen. Å andra sidan ansåg
10045:                                                      utskottet att det är motiverat att utreda frågan
10046:           Anser Regeringen liksom flera höga         eftersom även andra synpunkter kan visa sig vara
10047:        rättslärda att regeringsformens stadgan-      betydelsefulla.
10048:        den om lagstiftningen och domsrätten              Enligt Grundlagen 2000 - arbetsgruppens
10049:        står i strid med den faktiska situationen     betänkande utgör en inskrivning av unionsmed-
10050:        som förorsakas av EU-rättsakterna, och        lemskapet i den nya grundlagen en mångfacette-
10051:           ämnar Regeringen av denna orsak vid-       rad fräga. Sätten att lösa denna fräga hänger
10052:        ta ätgärder för att ändra regeringsformen     samman också med de övriga lösningar och vai
10053:        speciellt pä grund av att denna konflikt      som görs i samband med revideringen av grund-
10054:        ännu kommer att fördjupas då inrikes          lagen. Härvid måste man bl.a. ta ställning tili
10055:        och rättsliga frågor enligt den s.k. tredje   enligt hur detaljerade grundlagsstadganden det
10056:        pelaren kommer med i bilden?                  är ändamålsenligt för Finland att knyta sig till
10057:                                                      den europeiska integrationsprocessens nuvaran-
10058:   Som svar på detta spörsmål fär jag vördsamt        de skede eller tili en gemenskapsstruktur som för
10059: anföra följande:                                     tillfållet bär namnet Europeiska unionen. Princi-
10060:                                                      pen att grundlagen är fullständig förutsätter vis-
10061:    Regeringen lovade i sitt program att behovet      serligen att de konstitutionella grundlösningarna
10062: av att förenhetliga och modernisera grundlagar-      som gäller utövandet av den offentliga makten
10063: na skall utredas och att ändringar med anledning     och dess fördelning framgår av grundlagen. Tan-
10064: av detta skall göras i lagstiftningen. Samtidigt     ken om en relativt bestäende grundlag uppmanar
10065: uppgav regeringen att den strävar efter en ny        igen till en viss försiktighet när det är fräga om en
10066: enhetlig grundlag. Tanken är att ersätta de nuva-    process i ständig rörelse, vilket den europeiska
10067: rande fyra grundlagarna med ett dokument och         integrationsprocessen är.
10068: att samla de grundlagsändringar som gjorts un-           1 den nya grundlagen bör man också bereda
10069: der de senaste årtiondena till en internt konse-     sig pä att Europeiska unionens behörighet kan
10070: kvent helhet.                                        utvidgas t.ex. genom ändringar av de olika för-
10071:    1 detta syfte tillsatte statsrädet 18.1.1996 en   dragen och att dylika utvidgningar innebär en ny
10072: parlamentarisk kommitte för att göra upp ett         maktöverföring från de inhemska statsorganen
10073: förslag till en ny enhetlig grundlag för Finland.    tili unionens institutioner. Detta skulle det ocksä
10074: Kommittearbetet förbereddes av en sakkunnig-         vara fräga om i de situationer som riksdagsman
10075: arbetsgrupp under ledning av riksdagens gene-        Aittoniemi avser, dvs. om ärenden som för tillfål-
10076: ralsekreterare Seppo Tiitinen (Grundlagen 2000-      let omfattas av samarbetet i rättsliga och inrikes
10077: arbetsgruppen), som avlät sitt betänkande i bör-     frägor (den s.k. III-pelaren) skulle flyttas över till
10078: jan av äret (Justitieministeriets lagberedningsav-   att omfattas av beslutsfattande inom unionen
10079: delnings publikation 8/1995).                        (den s.k. 1-pelaren). Med tanke på dessa situatio-
10080:    1 Grundlagen 2000 - arbetsgruppens be-            ner borde det därför enligt Grundlagen 2000 -
10081: tänkande gjordes också en bedömning av och           arbetsgruppens betänkande övervägas, huruvida
10082: dryftades även huruvida medlemskapet i Euro-         det vore pä sin plats att i grundlagen ta in ett mera
10083: peiska unionen tydligare borde komma till ut-        generellt stadgande om överföring av behörighet
10084: tryck i grundlagen för Finland. Riksdagens           tili internationella organisationer.
10085: grundlagsutskott fåste uppmärksamhet vid den-            Enligt regeringens uppfattning är det viktigt
10086: na fräga i sitt utlätande med anledning av anslut-   att de konstitutionella grundlösningarna som
10087: ningsfördraget (GrUU 14/1994 rd) och gjorde dä       gäller utövandet av den offentliga makten och
10088:                                             KK 350/1996 vp                                               5
10089: 
10090: dess fördelning kommer tili uttryck i grundlagen         1 detta skede - då revideringen av konstitu-
10091: och att grundlagen ger en möjligast rätt bild av de   tionen bereds av en bred parlamentarisk kommit-
10092: faktiska mekanismerna för maktutövningen. Det         te - finner regeringen därför att det inte före-
10093: är emellertid bäst att göra en bedömning av beho-     ligger anledning att ta ställning tili på vilket sätt
10094: ven att ändra texten i grundlagen med anledning       och hur detaljerat de frågor som riksdagsman
10095: av medlemskapet i Europeiska unionen som en           Aittoniemi avser i sitt spörsmål borde lösas i
10096: del av projektet att förenhetliga grundlagen, var-    texten tili grundlagen för Finland.
10097: vid det är möjligt att hitta en balanserad lösning
10098: som beaktar alla omständigheter som inverkar
10099: på saken.
10100: 
10101:      Helsingfors den 15 maj 1996
10102: 
10103:                                                                      Justitieminister Kari Häkämies
10104:                                              KK 351/1996 vp
10105: 
10106: Kirjallinen kysymys 351
10107: 
10108: 
10109: 
10110:                                     Timo Ihamäki /kok: EU:n koulumaito-ohjelman muuttamisesta
10111: 
10112: 
10113: 
10114:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
10115: 
10116:    Tieteelliset tutkimukset osoittavat suomalai-           EU:n komissio on tehnyt periaatepäätöksen,
10117: sen rasvaa sisältävän kevytmaidon haitalliseksi         jonka mukaan terveys ja terveyden edistäminen
10118: suomalaisten pienten lasten verisuonten tervey-         on yksi päätöksentekoon vaikuttava tekijä kai-
10119: delle. Kevytmaitoa juovien suomalaisten 3-5-            killa EU:n toimialoilla. Tämä mahdollistaa EU:n
10120: vuotiaiden lasten veren kolesterolitasot ovat ko-       koulumaito-ohjelman tarkastelun ja muuttami-
10121: honneet ja heidän suoniensa seinämissä on ha-           sen niin, että ohjelma tukee lasten ja koko väes-
10122: vaittavissa alkavan verisuonten kalkkeutumisen          tön terveyttä. Suomen sosiaali- ja terveysministe-
10123: merkkejä.                                               ri on terveysasioista päättävän EU:n ministeri-
10124:     Suomi liittyi EU:n koulumaito-ohjelmaan             neuvoston jäsen. Tässä ominaisuudessa hänellä
10125: maa- ja metsätalousministeriön yksipuolisella           on mahdollisuus, niin halutessaan, nostaa EU:n
10126: päätöksellä. Päätöstä tehdessään maa- ja metsä-         koulumaito-ohjelman haitallisuus ministerineu-
10127: talousministeriö ei ottanut huomioon sosiaali- ja       vostokäsittelyyn ja pyrkiä muuttamaan ohjelma
10128: terveysministeriön lausuntoa, jossa erityisesti         niin, ettei se enää ole yleisten terveystavoitteiden
10129: painotettiin rasvaa sisältävien maitotuotteiden         vastainen.
10130: haitailisuotta pienten lasten verisuonille. Päin-          Suomen sosiaali- ja terveysministerillä on
10131: vastoin maa- ja metsätalousministeriö pyrki te-         myös toinen mahdollisuus tehdä maitoasialla
10132: hostamaan maitorasvan tuhovaikutuksia neu-              terveyttä. Koulumaito-ohjelman muuttamisesta
10133: vottelemalla ruoan valmistuksessa käytettävän           on mahdollista neuvotella ministeriötasolla maa-
10134: maidon liittämisen koulumaito-ohjelmaan. Eh-            ja metsätalousministerin kanssa, jolloin koulu-
10135: dotus hyväksyttiin, koska EU:n koulumaitotuen           maito-ohjelman muuttaminen olisi mahdollista
10136: maatalouspoliittinen tavoite on Euroopan mai-           ministerineuvostossa maatalousministerimme-
10137: torasvavuoren pienentäminen. Maa- ja metsäta-           kin aloitteesta.
10138: lousministeriön pienten lasten verisuonten rap-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10139: peuttamisoperaatiota voidaankin pitää malliesi-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10140: merkkinä tehokkaasta terveystuhotoiminnasta.            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10141:     Suomen liittyminen EU:n koulumaito-ohjel-           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10142: maan herätti laajan kielteisen reaktion yhteis-
10143: kunnassamme. Reaktiota pehmennettiin ilmoit-                      Onko sosiaali- ja terveysministeri otta-
10144: tamalla Suomen pyrkivän siihen, että koulumai-                 nut EU:n koulumaito-ohjelman haitalli-
10145: to-ohjelman piiriin otetaan myös kaikki rasvat-                suuden esille ministerineuvostossa ter-
10146: tomat maitotuotteet. Maa- ja metsätalousminis-                 veysministerien kokouksessa,
10147: teriö neuvottelikin rasvaa sisältävän ykkösmai-                   onko asiasta neuvoteltu tuen saami-
10148: don tuen piiriin. Lasten terveyden edistämisen                 seksi niiden maiden edustajien kanssa,
10149:  kannalta asialla ei ole suurtakaan merkitystä.                joissa lapset suomalaiseen kansalliseen
10150:     Edellinen sosiaali- ja terveysministeri Jorma              tapaan hukutetaan rasvaa sisältävään
10151:  Huuhtanen kantoi suurta huolta koulumaitoter-                 maitoon ja maito tuotteisiin, ja
10152:  veystuhosta ilmoittamalla maa- ja metsätalous-                   onko sosiaali- ja terveysministeri neu-
10153:  ministerille yksiselitteisesti kantanaan: "Jokai-             votellut maa- ja metsätalousministerin
10154:  sen vuotta vanhemman lapsen tulee käyttää ruo-                kanssa koulumaito-ohjelmasta ja sen hai-
10155:  kajuomanaan rasvatonta maitoa ja muutoinkin                   tallisuudesta?
10156:  lapsille tulee tarjota ensi sijassa kasvisrasvatuot-
10157:  teita."
10158: 
10159:       Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 1996
10160: 
10161:                                             Timo Ihamäki /kok
10162: 260017
10163: 2                                             KK 351/1996 vp
10164: 
10165: 
10166: 
10167: 
10168:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
10169: 
10170:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              Pienten lasten ravinnon rasvan laadusta ja
10171: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           määrästä on erilaisia käsityksiä eri tiedeyhtei-
10172: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         söissä ja eri maiden lastenravitsemuksen asian-
10173: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-          tuntijatahojen kanssa. Esimerkiksi Ruotsin Kan-
10174: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           santerveyslaitos suosittaa 1-3-vuotiaille lapsille
10175: 351:                                                    kevytmaitoa ja sen jälkeen puoli prosenttia ras-
10176:                                                         vaa sisältävää maitoa. Suomen lastenlääkäriyh-
10177:           Onko sosiaali- ja terveysministeri otta-      distys on aikaisemmassa kannanotossaan suosit-
10178:        nut EU:n koulumaito-ohjelman haitalli-           tanut rasvan vähentämistä vasta kahden vuoden
10179:        suuden esille ministerineuvostossa ter-          iästä alkaen. Lastenlääkäriyhdistyksen odotet-
10180:        veysministerien kokouksessa,                     tiin ottavan uudelleen kantaa lasten ravinnon
10181:           onko asiasta neuvoteltu tuen saami-           rasvakysymykseen ja siinä yhteydessä myös tar-
10182:        seksi niiden maiden edustajien kanssa,           jottavan maidon laatuun helmikuussa järjeste-
10183:        joissa lapset suomalaiseen kansalliseen          tyssä kokouksessa. Asiantuntijatahojen näke-
10184:        tapaan hukutetaan rasvaa sisältävään             myserojen vuoksi näin ei kuitenkaan tapahtunut.
10185:        maitoon ja maitotuotteisiin, ja                  Todettakoon, että tuoreiden tutkimustietojen
10186:           onko sosiaali- ja terveysministeri neu-       mukaan pikkulasten ravinnon rasvapitoisuus on
10187:        votellut maa- ja metsätalousministerin           suosituksen mukainen, jopa sen alle.
10188:        kanssa koulumaito-ohjelmasta ja sen hai-             Sosiaali- ja terveysministeriö oli aktiivisesti
10189:        tallisuudesta?                                   vaikuttamassa siihen, että myös ns. ykkösmaito
10190:                                                         saatiin tämän vuoden alusta EU-tuen piiriin.
10191:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Koulumaitokysymys oli esillä myös sosiaali- ja
10192: vasti seuraavaa:                                        terveysministeriön ja tukiohjelmasta vastaavan
10193:                                                         maa- ja metsätalousministeriön johdon neuvot-
10194:     Euroopan unionin perustamissopimuksen ar-           teluissa valtion ravitsemusneuvottelukunnan
10195: tiklan 129 mukaisesti yhteisö myötävaikuttaa ih-        asettamisen yhteydessä. Virkamiestasolla on
10196: misten terveyden suojelun toteuttamiseen olen-          myös EU:n valmisteluelimissä jo aiemminkin
10197: naisena osana yhteisön muuta politiikkaa. Mi-           otettu esille kysymys rasvaUoman maidon tues-
10198: nisterineuvosto käsitteli 30.11.1995 komission          ta, ja suomalaiset neuvottelevat tästä parhail-
10199: kertomusta artiklan toteutumisesta yhteisön po-         laan. Asian hoitamisessa on kaikkien hallinnon-
10200: litiikassa. Suomi oli aloitteellinen siinä, että eri-   alojen, sosiaali- ja terveysministeriön ja asiasta
10201: tyisesti maatalous- ja elintarvikekysymykset tuli-      vastaavan maa- ja metsätalousministeriön ohella
10202: vat kirjatuiksi asiasta valmisteltuun päätöslau-        myös esimerkiksi opetusministeriön, yhteistyö
10203: selmaan.                                                EU:iin päin tarpeellista.
10204:     Maitorasva-asian käsittelyä EU:ssa hanka-               Erityisesti yhteisestä kannanotosta rasvatto-
10205: loittaa se, ettei lasten ravinnon rasvakysymystä        man maidon saamiseksi tuen piiriin on keskustel-
10206: ymmärretä muissa ED-maissa samankaltaiseksi             tu pohjoismaisissa yhteyksissä, koska maidolla
10207: terveysongelmaksi kuin Suomessa.                        pohjoismaisissa ruokavalioissa ja erityisesti päi-
10208:     Loppuvuodesta 1995 tehdyn selvityksen mu-           väkoti- ja kouluruokailussa on aivan eri asema
10209: kaan kaikissa kouluissa oli saatavilla rasvatonta       kuin monissa muissa EU:n jäsenvaltioissa. Suo-
10210: maitoa ja piimää. Kulutetuista maitolitroista           mi, Ruotsi, Tanska ja Hollanti ovat ne maat,
10211: vuonna 1995 oli kevytmaitoa vajaat 60 %ja ras-          joissa kevytmaitoa juodaan kouluissa, rasvaton-
10212: vatonta maitoa runsaat 30 %, lopun maitomää-            ta vain Suomessa ja Ruotsissa ja vähän Tanskas-
10213: rän jakautuessa ykkösmaidon ja muiden maito-            sa. Sosiaali- ja terveysministeriö yhdessä Pohjois-
10214: valmisteiden (esimerkiksi HYLA) kesken. Kulu-           maiden ministerineuvoston ravitsemusasiantun-
10215: tusmaitoa käytetään ruoanvalmistukseen, lähin-          tijaryhmän kanssa valmistelee asiasta selvityksen
10216: nä puurojen tekoon. Maitolaadut vaihtelevat eri         ja kannanoton syksyyn mennessä.
10217: puolilla maata suuresti. EU:n koulumaitotuki ei             EU:ssa Suomen maitokysymykset tullevat
10218: ole vähentänyt rasvaUoman maidon tarjontaa.             esille syksyn aikana, jolloin myös eri maitolaatu-
10219:                                           KK 351/1996 vp                                              3
10220: 
10221: jen tasapuolinen kohtelu tuen saannissa on asial-   maan siitä, että neuvottelijoilla on tiedossa Suo-
10222: lista painokkaasti ottaa esille. RasvaUoman mai-    men terveyspoliittiset tavoitteet ja niiden peruste-
10223: don tuki ei rasittaisi EU:n tukikassaa nimeksi-     lut, ja tulee omissa yhteyksissään korostamaan
10224: kään, koska tämän maitolaadun käyttö ED-mai-        maitorasvakysymyksen merkitystä lasten ja
10225: den kouluissa on niin vähäistä. Sosiaali- ja ter-   nuorten ravitsemukselle ja tulevalle terveydelle.
10226: veysministeriö tulee omalta osaltaan huolehti-
10227: 
10228:      Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1996
10229: 
10230:                                                                   Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
10231: 4                                           KK 351/1996 vp
10232: 
10233: 
10234: 
10235: 
10236:                                         Till Riksdagens Talman
10237: 
10238:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Det finns olika uppfattningar om kvaliteten
10239: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-        och kvantiteten av fett i småbarnens näring i
10240: 1em av statsrädet översänt fö1jande av riksdags-      olika vetenskapliga samfund och bland de olika
10241: man Timo Ihamäki undertecknade spörsmå1 nr            ländernas sakkunniga i barnnäring. T.ex. Folk-
10242: 351:                                                  hälsoinstitutet i Sverige rekommenderar lätt-
10243:                                                       mjölk för 1-3 -äriga barn och efter det mjölk
10244:           Har socia1- och hä1sovårdsministern         som innehäller en halv procent fett. Den finländ-
10245:        tagit upp skadligheten för EU:s skol-          ska barnläkarföreningen har i sina tidigare ställ-
10246:        mjölkprogram vid mötet för ministerrå-         ningstaganden rekommenderat en minskning av
10247:        dets hälsovärdsministrar,                      fett först från och med två års äldern. Man för-
10248:           har man förhandlat om saken för att         väntade sig att barnläkarföreningen igen vid ett
10249:        erhålla stöd frän de Iänder där enligt det     möte som ordnades i februari tar ställning tili
10250:        finsknationella sättet barnen dränks i         fettet i barnens näring och i detta sammanhang
10251:        mjölk och mjölkprodukter som innehäl-          även tili de mjölksorter som finns. Pä grund av
10252:        ler fett, och                                  olika ståndpunkter bland de sakkunniga skedde
10253:           har social- och hä1sovårdsministern         detta dock inte. Det kan konstateras att enligt
10254:        förhandlat med jord- och skogsbruksmi-         uppgifter från farska undersökningar är fetthal-
10255:        nistern om skolmjölkprogrammet och             ten i småbarnens näring i enlighet med rekom-
10256:        dess skadlighet?                               mendationen, rentav under den.
10257:                                                          Social- och hälsovärdsministeriet har aktivt
10258:   Som svar pä detta spörsmäl fär jag vördsamt         inverkat pä att även den s.k. ettans mjölken frän
10259: anföra följande:                                      ingängen av detta år får EU-stöd. Skolmjölksfrä-
10260:                                                       gan har tagits upp även i förhandlingarna mellan
10261:    Enligt artikel 129 i fördraget om Europeiska       social- och hälsovärdsministeriet och jord- och
10262: unionen medverkar gemenskapen för att rea1ise-        skogsbruksministeriets ledning som ansvarar för
10263: ra skyddet av människors hälsa som en väsentig        stödprogrammet i samband med tillsättandet av
10264: del av gemenskapens övriga politik. Ministerrå-       statens näringsdelegation. På tjänstemannanivå
10265: det behandlade 30.11.1995 kommissionens be-           har man också i EU:s beredande organ redan
10266: rättelse om förverkligandet av artikeln i gemen-      tidigare tagit upp frägan om stöd för fettfri mjölk
10267: skapens politik. Finland tog initiativ i det att      och finländarna förhandlar om detta som bäst.
10268: speciellt jordbruks- och livsmedelsfrägor blev        Vid skötseln av frågan är samarbete mellan alla
10269: antecknade i den resolution som beretts om sa-        förvaltningsomräden, förutom social- och hälso-
10270: ken.                                                  vårdsministeriets och jord- och skogsbruksmi-
10271:    Behandlingen av mjölkfett-ärendet i EU för-        nisteriets som ansvarar för ärendet, också under-
10272: svåras av att frägan gällande fett i barnens näring   visningsministeriets samarbete gentemot EU
10273: inte i de andra EU-länderna förstås som ett lika-     nödvändigt.
10274: dant hälsoproblem som i Finland.                         Man har särskilt i nordiska sammanhang dis-
10275:    Enligt en utredning som gjordes i slutet av        kuterat ett gemensamt ställningstagande för att
10276: 1995 fanns i alla skolor att fäs fettfri mjölk och    få fettfri mjölk att omfattas av stödet eftersom
10277: surmjölk. Av de mjölklitrar som konsumerades          mjölken har en helt annan ställning i den nordis-
10278: 1995 var knappt 60% lättmjölk och drygt 30%           ka dieten och speciellt i daghems- och skolmål-
10279: fettfri mjölk. Den resterande mjölkmängden för-       tiderna än i mänga andra av EU:s medlemslän-
10280: delades mellan ettans mjölk och andra mjölkpro-       der. Finland, Sverige, Danmark och Holland är
10281: dukter (t.ex. HYLA-). Konsumtionsmjölk an-            de Iänder där man dricker lättmjölk i skolan.
10282: vänds för matlagning, närmast tillagning av gröt.     Fettfri mjölk dricks endast i Finland och Sverige
10283: Mjölksorterna varierar mycket i olika delar av        och litet i Danmark. Social- och hälsovårdsmi-
10284: landet. EU:s skolmjölksstöd har inte minskat          nisteriet bereder tillsammans med Nordiska mi-
10285: utbudet av fettfri mjölk.                             nisterrådets sakkunniggrupp i näringsfrågor en
10286:                                            KK 351/1996 vp                                           5
10287: 
10288: utredning och ett ställningstagande i frågan vilka   skolorna i EU-länderna är mycket ringa. Social-
10289: blir fårdiga i höst.                                 och hälsovårdministeriet kommer för sin del att
10290:    1 EU kommer de finländska mjölkfrågorna           se tili att förhandlarna har kännedom om Fin-
10291: antagligen upp i höst och då är det skäl att föra    lands hälsovårdspolitiska mål och motivering-
10292: fram enjämbördig behandling då det gäller att få     arna för dem och i sina egna kontakter att betona
10293: stöd för de olika mjölksorterna. Stöd för fettfri    betydelsen av mjölkfettfrågan för barnens och
10294: mjölk skulle inte betunga EU:s stödkassajust alls    ungdomarnas näring och kommande hälsa.
10295: eftersom användningen av denna mjölksort i
10296: 
10297:      Helsingfors den 21 maj 1996
10298: 
10299:                                                                    Minister Terttu Huttu-Juntunen
10300:                                             KK 352/1996 vp
10301: 
10302: Kirjallinen kysymys 352
10303: 
10304: 
10305: 
10306: 
10307:                                    Esa Lahtela /sd: Suomalaisten metsämarjojen ja sienten kilpailuky-
10308:                                        vyn säilyttämisestä
10309: 
10310: 
10311:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
10312: 
10313:    Suomessa on lähtenyt käyntiin lukuisa määrä        neuvottelijat Euroopan unionissa pyrkisivät vie-
10314: luonnontuotteisiin perustuvia projekteja, joilla      mään läpi sienten ja metsämarjojen varastointi-
10315: on tarkoitus saada entistä tarkemmin talteen          tuen mahdollisuuden jo tulevaksi kesäksi.
10316: Iuonnossamrue kasvavat yrtit sekä sienet ja mar-         Toisena merkittävänä seikkana kilpailukyvyn
10317: jat. Syrjäisten seutujen asukkaille näiden tuottei-   kannalta on arvonlisäveron korkeus ja siitä ai-
10318: den keräily tulee antamaanjatkossa yhä suurem-        heutuva kustannusten nousu. Tällä hetkellä mar-
10319: man mahdollisuuden saada lisätienestiä ja tulla       joihin ja sieniin sovelletaan 17 %:n arvonlisäve-
10320: siten toimeen omalla kotiseudullaan. Ympäri-          rokantaa. Naapurimaassamme Ruotsissa arvon-
10321: vuotisiksi työpaikoiksi muutettuna nämä keräi-        lisäverokanta on näiden tuotteiden osalta 12 %,
10322: lytuotteet merkitsevät jo nyt useiden tuhansien       joten ruotsalaisille on siitä Suomeen verrattuna
10323: ihmisten työvuosia, ja tehostetusti talteen otet-     kilpailuetua. Asia tulee Suomen osalta pikimmi-
10324: tuina niiden mahdollisuudet ovat vielä monin-         ten korjata.
10325: kertaiset. Koko kansantaloutemmekaan kannal-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10326: ta kysymys ei siis enää ole vähäpätöisistä ja mer-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10327: kityksettömistä eristä.                               nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10328:     Luonnontuotteiden sesonkiluonteisuuden ja         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10329:  mahdollisten katovuosienkin johdosta marjojen
10330: ja sienten välittäjät joutuvat varastoimaan näitä                Onko Hallitus ollut tietoinen siitä eros-
10331: tuotteita pitkään, mistä syntyy kustannuksia, ja              ta, mikä metsämarjojen ja sienten arvon-
10332: lisäksi sijoittamaan ostamiinsa tuotteisiin huo-              lisäverotuksessa on Suomen ja Ruotsin
10333: mattavan määrän rahaa, joka joutuu seisomaan                  välillä, ja onko tarkoitus muuttaa verotus
10334:  hyvinkin pitkään ilman tuottoa siten, ettei pää-             vähintään yhtä kilpailukykyiseksi kuin
10335: omasta ja varastoinnista aiheutuvaa kustanousta               naapurimaassammekin, ja
10336:  pystytä siirtämään kokonaan myyntihintaan kil-                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10337:  pailukykyä menettämättä.                                     ryhtyä, että metsämarjojen ja sienten va-
10338:     Jottemme menettäisi -näitä tärkeitä markki-               rastointituki neuvoteltaisiin Suomen
10339:  noita Euroopasta, olisikin tärkeää, että Suomen              osalta nopeasti kuntoon?
10340: 
10341:      Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 1996
10342: 
10343:                                             Esa Lahtela /sd
10344: 
10345: 
10346: 
10347: 
10348: 260017
10349: 2                                           KK 352/1996 vp
10350: 
10351: 
10352: 
10353: 
10354:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
10355: 
10356:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        vero kantaa. Metsämarjojen ja sienten sekä mar-
10357: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         ja- ja sienijalosteiden myynnin säätäminen eri
10358: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       verokannan alaiseksi kuin muut elintarvikkeet ei
10359: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-       olisi hallinnollisesti tarkoituksenmukaista, kos-
10360: lan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          ka se lisäisi määrittely- ja rajanvetotilanteita ve-
10361: 352:                                                  rotuksessa.
10362:                                                          Tavaroiden myynti Suomesta muualle Euroo-
10363:           Onko Hallitus ollut tietoinen siitä eros-   pan yhteisöön tai yhteisön ulkopuolelle on ar-
10364:        ta, mikä metsämarjojen ja sienten arvon-       vonlisäverolain mukaan pääsääntöisesti vero-
10365:        lisäverotuksessa on Suomen ja Ruotsin          tonta. Vapautukseen liittyy oikeus vähentää han-
10366:        välillä, ja onko tarkoitus muuttaa verotus     kintoihin sisältyvä vero. Metsämarjoihin ja sie-
10367:        vähintään yhtä kilpailukykyiseksi kuin         niin sovellettavan verokannan suuruus ei vaikuta
10368:        naapurimaassammekin, ja                        niiden kilpailukykyyn kansainvälisillä markki-
10369:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        noilla, koska myytäessä marjoja Suomesta ulko-
10370:        ryhtyä, että metsämarjojen ja sienten va-      maille hintoihin ei sisälly veroa.
10371:        rastointituki neuvoteltaisiin Suomen               Edellä esitetyistä syistä hallitus katsoo, että
10372:        osalta nopeasti kuntoon?                       metsämarjoihin ja sieniin sovellettavan verokan-
10373:                                                       nan alentaminen Ruotsin tasolle ei ole kilpailu-
10374:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kyvyn säilyttämisen kannalta perusteltua.
10375: vasti seuraavaa:                                          Maa- ja metsätalousministeriön johdolla val-
10376:                                                       mistunut keräilytuotealan kehittämisohjelma
10377:    Arvonlisäverolain mukaan veroa suoritetaan         vuosille 1995-1996 (työryhmämuistio MMM
10378: periaatteessa kaikesta liiketoiminnan muodossa         1995:5) asetti seuraavat kehittämistavoitteet: ke-
10379: tapahtuvasta tavaroiden ja palvelujen myynnis-        räilytuotteiden talteenoton ja teollisuuskäytön
10380: tä. Vain eräät laissa nimenomaisesti luetellut        lisääminen, keräilytuotteiden laadun kohottami-
10381: hyödykkeet on vapautettu verosta. Verosta on          nen, keräilytuotteidenjalostusasteen nostaminen
10382: vapautettu sellaisten itse poimittujen luonnonva-     ja tuotekehityksen edistäminen sekä keräilytuot-
10383: raisten marjojen ja sienten myynti, jotka poimija     teiden markkinoinnin edistäminen. Kansanedus-
10384: myy sellaisenaan muualta kuin erityisestä myyn-       taja Lahtelan kysymys koskee erityisesti tämän
10385: tipaikasta. Vähittäismyyntipisteistä tapahtuva        ohjelman ensimmäistä tavoitekohtaa.
10386: marjojen ja sienten sekä marja-ja sienijalosteiden        Luonnontuotteet ovat pitkälti metsiemme
10387: myynti on yleisten sääntöjen mukaan verollista.       käyttämätön luonnonvara, ja keräilytuoteala
10388:    Arvonlisäverotuksessa sovellettava yleinen         voisi jopa työllistää nykyistä enemmän. Vuosit-
10389: verokanta on 22 prosenttia. Voimassa olevan           taisesta 1 000-2 000 miljoonan kilon sienisados-
10390: arvonlisäverolain mukaan elintarvikkeisiin so-        ta kerätään talteen vain vajaa prosentti ja marjo-
10391: vellettava pysyvä alennettu verokanta on 12 pro-      jen 500-1 000 miljoonan kilon sadosta noin 40
10392: senttia. Elintarvikkeiden myyntiin sovelletaan        miljoonaa kiloa. Toteuttamalla kehittämisohjel-
10393: kuitenkin arvonlisäverolain 222 §:n 7 momentin        massa esitettyjä toimia on mahdollista lisätä
10394: mukaan erityistä 17 prosentin verokantaa vuo-         maaseudun elinvoimaisuutta, ja etenkin keräily-
10395: den 1997 loppuun saakka. Valtiontaloudellisten        tuotteiden jalostusasteen kohottaminen työllis-
10396: syiden vuoksi 17 prosentin verokannan sovelta-        tää alan teollisuudessa.
10397: mista on kuitenkin päätetty jatkaa vielä tämän            Euroopan unionissa meneillään oleva hedel-
10398: jälkeenkin.                                           mä- ja vihannesalan markkinajärjestelmiä kos-
10399:    Euroopan yhteisön kuudennen arvonlisävero-         keva uudistus on mahdollistanut metsämarjoihin
10400: direktiivin (77/388/ETY) mukaan jäsenvaltiot          ja sieniin liittyvien ongelmien esille tuomisen EU-
10401: voivat soveltaa elintarvikkeisiin alennettua vero-    tasolla. Suomessa tuettiin metsämarjojen ja sien-
10402: kantaa. Jäsenvaltioilla voi olla yleisen verokan-     ten pitkäaikaista varastointia vuodesta 1981 lu-
10403: nan lisäksi käytössä enintään kaksi alennettua        kien. Komissio otti aikanaan kielteisen kannan
10404:                                             KK 352/1996 vp                                             3
10405: 
10406: varastointitukeen, eikä sitä siten ole ollut enää     ollut yksi Suomen tärkeimmistä tavoitteista ky-
10407: mahdollista maksaa. Viime vuonna Suomi sai            seisessä uudistuksessa. Asetusuudistuksen val-
10408: komissiolta luvan maksaa kertaluonteisesti 5          mistelutyö on kuitenkin edelleen kesken, eikä
10409: miljoonaa markkaa niin sanottua poimintatukea         tässä vaiheessa ole mahdollista saattaa varas-
10410: alan elinkeinonharjoittajille. Tuki oli tarkoitettu   tointitukea voimaan kuluvalle vuodelle. Tällä
10411: kompensoimaan vuoden 1995 poimintakaudella            hetkellä ei ole tietoa siitä, voidaanko tukea mak-
10412: Ruotsin saamaa kilpailuetua, koska Suomi oli          saa lainkaan, eikä siitä, missä muodossa tuki
10413: luopunut arvonlisäverotuksessa alkutuotevä-           voitaisiin maksaa. Suomen neuvottelijat ovat en-
10414: hennyksestä aikaisemmin kuin Ruotsi poisti vas-       sisijaisesti hakeneet lupaa varastointituen mak-
10415: taavan laskennallisen vähennyksen.                    samiselle Euroopan unionin varoista. Jos tämä
10416:    Metsämarjojen ja sienten varastointituen liit-     osoittautuu mahdottomaksi, tullaan muut vaih-
10417: täminen hedelmä- ja vihannesalan asetukseen on        toehdot tutkimaan.
10418: 
10419:      Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1996
10420: 
10421:                                                                                  Ministeri Arja Alho
10422: 4                                           KK 352/1996 vp
10423: 
10424: 
10425: 
10426: 
10427:                                         Tili Riksdagens Talman
10428: 
10429:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      försäljningen av skogsbär och svamp samt föräd-
10430: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        lade bär- och svampprodukter än för andra livs-
10431: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      medel vore inte ändamålsenligt av administrativa
10432: man Esa Lahtela undertecknade spörsmål nr             orsaker, eftersom det skulle leda till att de be-
10433: 352:                                                  skattningssituationer som kräver definitioner
10434:                                                       och gränsdragningar ökar.
10435:            Har Regeringen varit medveten om               Försäljningen av varor från Finland till andra
10436:        den skillnad som råder mellan Finland          Iänder inom Europeiska gemenskapen eller utan-
10437:        och Sverige i fråga om mervärdesbeskatt-       för gemenskapen är enligt mervärdesskattelagen
10438:        ningen av skogsbär och svamp, och är           i regel skattefri. Skattefriheten är förknippad
10439:        avsikten att ändra beskattningen så att        med rätt att dra av den skatt som ingår i anskaff-
10440:        den blir minst lika konkurrenskraftig som      ningarna. Storleken pä den skattesats som tilläm-
10441:        i vårt grannland, och                          pas på skogsbär och svampar päverkar inte deras
10442:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       konkurrenskraft på den internationella markna-
10443:        i syfte att för Finlands del förhandla fram    den, eftersom ingen skatt ingår i priserna när bär
10444:        ett lagringsstöd för skogsbär och svamp?       säljs från Finland till utlandet.
10445:                                                           Avovan anförda skäl anser regeringen att det
10446:   Som svar på detta spörsmål fär jag vördsamt         inte är motiverat att sänka den skattesats som
10447: anföra följande:                                      tillämpas på skogsbär och svamp till svensk nivå
10448:                                                       för att konkurrenskraften skall bibehållas.
10449:    Enligt mervärdesskattelagen betalas skatt på i         I det utvecklingsprogram för uppsamlingspro-
10450: princip all rörelsemässig försäljning av varor och    duktbranschen för 1995-1996 (arbetsgrupps-
10451: tjänster. Endast vissa nyttigheter som uttryckli-     promemoria MMM 1995:5) som utarbetats un-
10452: gen räknas upp i lagen är undantagna från skatt.      der jord- och skogsbruksministeriets ledning sat-
10453: Undantagna från skatt är självplockade vilda bär      tes följande utvecklingsmål: att öka tillvarata-
10454: och svampar som plockaren säljer som sådana           gandet och den industriella användningen av
10455: från en annan plats än en särskild försäljnings-      uppsamlingsprodukter, att förbättra kvaliteten
10456: plats. Försäljning av bär och svamp samt föräd-       på uppsamlingsprodukterna, att höja förädlings-
10457: lade bär- och svampprodukter från ett minutför-       nivån på uppsamlingsprodukterna och främja
10458: säljningsställe är enligt de allmänna reglerna        produktutvecklingen samt att främja marknads-
10459: skattepliktig verksamhet.                             föringen av uppsamlingsprodukter. Riksdags-
10460:    Den allmänna skattesats som tillämpas inom         man Lahtelas spörsmål gäller i synnerhet den
10461: mervärdesbeskattningen är 22 %. Enligt den gäl-       första punkten i detta program.
10462: lande mervärdesskattelagen är den fasta reduce-           Naturprodukterna är i stor utsträckning en
10463: rade skattesats som skall tillämpas på livsmedel      oanvänd naturresurs i våra skogar, och uppsam-
10464: 12%. På försäljningen av livsmedel tillämpas          lingsproduktbranschen kunde t.o.m. sysselsätta
10465: dock enligt 222 § 7 mom. mervärdesskattelagen         flera än för närvarande. Av den årliga svamp-
10466: en särskild skattesats på 17 % till utgången av       skörden på 1 000-2 000 milj. kg tas bara en
10467: 1997. Av statsekonomiska orsaker har man dock         knapp procent till vara och av bärskörden på
10468: beslutat att fortsätta att tillämpa skattesatsen på   500-1 000 milj. kg ca 40 milj. kg. Genom att
10469: 17% även efter det.                                   vidta de ätgärder som föreslås i utvecklingspro-
10470:    Enligt Europeiska gemenskapens sjätte mer-         grammet kan man öka landsbygdens livskraft
10471: värdesskattedirektiv (77/388/EEG) får medlems-        och framför allt en höjning av förädlingsnivån på
10472: staterna tillämpa en reducerad skattesats på livs-    uppsamlingsprodukter skulle ge sysselsättning
10473: medel. Förutom den allmänna skattesatsen får          inom industrin i branschen.
10474: medlemsstaterna använda högst två reducerade              Den reform av marknadssystemen för bär-
10475: skattesatser. Att stadga en annan skattesats för      och grönsaksbranschen som pågår inom Euro-
10476:                                               KK 352/1996 vp                                            5
10477: 
10478: peiska unionen har gjort det möjligt att ta upp de         Att foga lagringsstödet för skogsbär och
10479: problem som har att göra med skogsbär och               svamp tili förordningen som gäller frukt- och
10480: svampar på EU-nivå. I Finland började Iångva-           grönsaksbranschen har varit ett av Finlands vik-
10481: rig Iagring av skogsbär och svamp stödas 1981.          tigaste mål under den aktuella reformen. Bered-
10482: Kommissionen intog i sinom tid en negativ               ningsarbetet beträffande reformen av förord-
10483: ståndpunkt tili Iagringsstödet och således har det      ningen pågår dock fortfarande och i detta skede
10484: inte Iängre varit möjligt att betala det. I fjol fick   är det inte möjligt att införa lagringsstöd för
10485: Finland tillstånd av kommissionen att betala ett        innevarande år. För närvarande finns det inga
10486: s.k. plockningsstöd av engångsnatur på 5 milj.          uppgifter om huruvida stödet alls kan betalas
10487: mk tili näringsidkarna i branschen. Stödet var          eller i viiken form stödet kunde betalas. De fin-
10488: avsett att kompensera den konkurrensfördel som          ländska förhandlarna har i första hand ansökt
10489: Sverige fick plockningssäsongen 1995, eftersom          om tillstånd att betala lagringsstöd av Europeis-
10490: Finland hade slopat primärproduktavdraget i             ka unionens medel. Om detta visar sig omöjligt,
10491: mervärdesbeskattningen innan Sverige slopade            kommer andra alternativ att undersökas.
10492: motsvarande kalkylerade avdrag.
10493: 
10494:      Helsingforsden 23 maj 1996
10495: 
10496:                                                                                    Minister Arja Alho
10497:                                               KK 353/1996 vp
10498: 
10499: Kirjallinen kysymys 353
10500: 
10501: 
10502: 
10503: 
10504:                                     Sulo Aitioniemi /kesk: Työn vuorottelun edistämisestä julkisella
10505:                                          sektorilla
10506: 
10507: 
10508:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
10509: 
10510:    Taannoin säädetty ns. sapattivapaata eli työn        tietoista ohjausta ja asian tutuksi tuomista. Tä-
10511: vuorottelua koskeva laki ei ole merkittävällä ta-       hän hallitus voi vaikuttaa useaakin eri tietä.
10512: valla toteutunut työelämässä. Käsitykseni mu-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10513: kaan erityisesti yksityisellä sektorilla vieraste-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10514: taan asiaa. Työnantaja ei halua luopua hyvästä          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10515: työntekijästään. Tämä on usein esteenä asian            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10516: toteutumiselle sillä sektorilla, eikä asiaa voida
10517: pakkotoimin edistää.                                              Miten Hallitus aikoo edistää työn vuo-
10518:    Mahdollisuudet asian eteenpäin viemiseen jul-               rottelun ja sapattivapaan käyttöönottoa
10519: kisella sektorilla eli valtion ja kuntien osalta ovat          valtion ja kuntien palveluksessa olevien
10520: huomattavasti paremmat, mutta se vaatii määrä-                 osalta?
10521: 
10522:      Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1996
10523: 
10524:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
10525: 
10526: 
10527: 
10528: 
10529: 260017
10530: 2                                         KK 353/1996 vp
10531: 
10532: 
10533: 
10534: 
10535:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
10536: 
10537:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      Kunnallinen työmarkkinalaitos ovat selostaneet
10538: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       vuorotteluvapaalakia henkilöstöhallinnon kou-
10539: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     lutustilaisuuksissaja työnantajakokouksissa. Ai-
10540: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-      heesta on kirjoitettu mm. Valtion työmarkkina-
10541: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       laitos tiedottaa -julkaisussa sekä Kuntatyönan-
10542: n:o 353:                                            taja-lehdessä.
10543:                                                         Valtion työmarkkinalaitoksessa on tekeillä
10544:           Miten Hallitus aikoo edistää työn vuo-    opas erilaisista joustavista työaikamalleista.
10545:        rottelun ja sapattivapaan käyttöönottoa      Kuntaliitto ja Kunnallinen työmarkkinalaitos
10546:        valtion ja kuntien palveluksessa olevien     ovat parhaillaan laatimassa selvitystä vuorotte-
10547:        osalta?                                      luvapaan käytöstä, toimivuudesta ja tulevaisuu-
10548:                                                     den mahdollisuuksista. Selvitysjulkaistaan kesä-
10549:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kuun alussa.
10550: vasti seuraavaa:                                        Työvuorottelulain seurantaa varten on asetet-
10551:                                                     tu keskeisten työmarkkinajärjestöjen ja työ-,
10552:     Laki vuorotteluvapaakokeilusta tuli voimaan     opetus- sekä sosiaali- ja terveysministeriön edus-
10553: 1.1.1996. Laki on määräaikainen ja se on voimas-    tajista koottu seurantaryhmä. Sekä valtion työ-
10554: sa vuoden 1997 loppuun asti. Järjestelyllä pyri-    markkinalaitoksella että Kunnallisella työmark-
10555: tään lisäämään määräaikaisia työpaikkoja työt-      kinalaitoksella on edustajat työryhmässä. Seu-
10556: tömille samalla kun työelämässä olevat saavat       rantaryhmä on järjestänyt ja järjestää aiheesta
10557: tilaisuuden lepoon, itsensä kuntouttamiseen tai     seminaareja. Lisäksi suoritetaan laaja työvuorot-
10558: kouluttamiseen. Järjestely luo työnantajille mah-   telun seurantatutkimus.
10559: dollisuuden saadajoustavuutta ja uutta osaamis-         Työministeriön keräämien tietojen mukaan
10560: ta työyhteisöön.                                    (maaliskuulta 1996) vuorotteluvapaalla oli 861
10561:     Vuorotteluvapaa perustuu työnantajan ja         henkilöä. Maaliskuun aikana työvuorottelun
10562: työntekijän vapaaehtoiseen sopimukseen. Vuo-        aloitti 31 valtion palveluksessa olevaa, 129 kun-
10563: rottelusopimuksen mukaisesti työntekijä vapau-      nan palveluksessa olevaa ja 94 yksityisellä sekto-
10564: tetaan määräajaksi kaikkien työtehtävien suorit-    rilla työskentelevää työntekijää.
10565: tamisesta. Samalla työnantaja sitoutuu vastaa-          Vuorotteluvapaa on ollut voimassa vasta
10566: vaksi ajaksi palkkaamaan työvoimatoimistossa        muutaman kuukauden, sen käyttäminen ei ole
10567: työttömänä työnhankijana olevan henkilön.           vakiintunut eikä sen toimivuudesta voida vetää
10568:     Valtion työmarkkinalaitos ja Kunnallinen        pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Valtion työ-
10569: työmarkkinalaitos ovat tiedottaneet ja koulutta-    markkinalaitoksen käsityksen mukaan vuorotte-
10570: neet työllisyyden ja samalla tuottavuuden paran-    luvapaan käyttöä voidaan parhaiten laajentaa
10571: tamiseen tähtäävistä työaikamalleista ja -kokei-    saatujen kokemusten kautta ja asiallisella tiedot-
10572: luista aktiivisesti. Valtion työmarkkinalaitos ja   tamisella.
10573: 
10574:      Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1996
10575: 
10576:                                                                                Ministeri Arja Alho
10577:                                              KK 353/1996 vp                                             3
10578: 
10579: 
10580: 
10581: 
10582:                                           Tili Riksdagens Talman
10583: 
10584:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        möten för arbetsgivarna redogjort för syftet med
10585: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          lagen om försök med alterneringsledighet. Ar-
10586: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        rangemanget har dessutom presenterats i bl.a.
10587: man Sulo Aitt')niemi undertecknade spörsmål nr          publikationen Valtion työmarkkinalaitos tiedot-
10588: 353:                                                    taa och i tidningen Kuntatyönantaja.
10589:                                                            Vid statens arbetsmarknadsverk utarbetas
10590:           Hur ämnar Regeringen främja ibruk-            som bäst en skriftlig guide som behandlar olika
10591:        tagningen av arbetsalternering och s.k.          flexibla arbetstidsmodeller. Kommunförbundet
10592:        sabbatsledighet i fråga om de stats- och         och Korumunala arbetsmarknadsverket utreder
10593:        kommunanställda?                                 för närvarande i viiken utsträckning alterne-
10594:                                                         ringsledighet har tillämpats, hur arrangemanget
10595:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           har fungerat samt vilka framtidsutsikterna kan
10596: anföra följande:                                        antas vara. Utredningen publiceras i början av
10597:                                                         juni.
10598:     Lagen om försök med alterneringsledighet               För en uppföljning av lagen om försök med
10599: trädde i kraft den 1januari 1996. Lagen är i kraft      alterneringsledighet har en arbetsgrupp tillsatts
10600: tili utgången av 1997. Avsikten med försöket är         bestående av företrädare för de centrala arbets-
10601: en strävan att utöka antalet visstidsanställningar      marknadsorganisationerna och för arbets-, un-
10602: för de arbetslösa, samtidigt som de som är i            dervisnings- samt social- och hälsovårdsministe-
10603: arbetslivet får möjlighet till vila, rehabilitering     riet. 1 arbetsgruppen är likaså de båda arbets-
10604: eller utbildning. Arrangemanget ger arbetsgivar-        marknadsverken företrädda. Gruppen har redan
10605: na möjlighet att göra arbetsgemenskapen flexib-         och kommer också i framtiden att arrangera se-
10606: lare och öppen för olika former av ny kompetens.        minarier under temat arbetsalternering. Dess-
10607:     Alterneringsledigheten baserar sig på ett frivil-   utom utförs en omfattande uppföljningsunder-
10608: ligt avtal mellan arbetsgivaren och arbetstaga-         sökning beträffande arbetsalterneringen.
10609: ren. Enligt alterneringsavtalet befrias arbetstaga-        Enligt uppgifter (för mars 1996) som arbetsmi-
10610: ren för en viss tid från alla de uppgifter som hör      nisteriet samlat in var 861 personer alternerings-
10611: tili anställningen. Samtidigt förbinder sig arbets-     lediga. Under mars månad inledde 31 statsan-
10612:  givaren att för motsvarande tid anställa en per-       ställda, 129 kommunanställda och 94 anställda
10613: son som är arbetslös arbetssökande vid en arbets-       inom den privata sektorn arbetsalternering.
10614:  kraftsbyrå.                                               Systemet med alterneringsledighet har hunnit
10615:     Statens arbetsmarknadsverk och Korumunala           vara i kraft endast några månader. Användning-
10616:  arbetsmarknadsverket har aktivt informerat och         en av systemet har ännu inte stabiliserat sig och
10617:  utbildat olika målgrupper om de arbetstidsmo-          det är därför svårt att dra några långt gående
10618:  deller och -försök som syftar till att förbättra       slutsatser om hur arrangemanget fungerar. En-
10619:  sysselsättningen och produktiviteten. Statens ar-      ligt Statens arbetsmarknadsverk kan använd-
10620:  betsmarknadsverk och Korumunala arbetsmark-            ningen av systemet lämpligen byggas ut genom
10621:  nadsverket har inom ramen för den utbildning           insamling av erfarenheter och genom saklig in-
10622:  som riktar sig tili personalförvaltningen och vid      formation i ämnet.
10623: 
10624:      Helsingfors den 24 maj 1996
10625: 
10626:                                                                                    Minister Arja Alho
10627:                                               KK 354/1996 vp
10628: 
10629: Kirjallinen kysymys 354
10630: 
10631: 
10632: 
10633: 
10634:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Prostituution saamisesta yhteiskunnan val-
10635:                                         vontaan
10636: 
10637: 
10638:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
10639: 
10640:    Prostituutio on erityisesti suurimmissa kau-            Pallo on asiassa hallituksella ja lainsäätäjällä.
10641: pungeissamme yleinen ilmiö. Kun itsensä myy-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10642: minen ei ole laissa kiellettyä, ilmiö saa vapaasti      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10643: kehittyä, kuten on tapahtunut muissakin Euroo-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10644: pan maissa. Katuprostituutioon liittyy kuitenkin        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10645: kielteisiä piirteitä, kuten erilaisten sairauksien
10646: leviäminen ja rikollisuus eri muodoissa.                          Minkälaisia suunnitelmia Hallituksel-
10647:    Julkisessa keskustelussa on yhä useammin                    la on jatkuvasti kasvavan, ns. katukau-
10648: tuotu esiin vielä joitakin vuosia sitten mahdoton              pan muodossa ilmenevän prostituution
10649: asia valvottujen ilotalojen mahdollisuudesta ja                saamiseksi kuriin mahdollistamalla val-
10650: siihen liittyen siitä, että ns. katukauppa voitaisiin          tion valvonnassa olevien ilotalojen perus-
10651: lailla kieltää ja siihen liittyvät kielteiset ilmiöt           taminen maahamme?
10652: voitaisiin paremmin saada tätä kautta kuriin.
10653: 
10654:      Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1996
10655: 
10656:                                           Sulo Aittaniemi /kesk
10657: 
10658: 
10659: 
10660: 
10661: 260017
10662: 2                                          KK 354/1996 vp
10663: 
10664: 
10665: 
10666: 
10667:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
10668: 
10669:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Rikoslain kokonaisuudistuksessa on vireillä
10670: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        seksuaalirikoksia koskevan lainsäädännön uu-
10671: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      distaminen. Suunnitteilla on edelleen säilyttää
10672: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       laissa parituksen rangaistavuus. Parituksesta
10673: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        tuomittaisiin se, joka hankkiakseen itselleen tai
10674: n:o 354:                                             toiselle taloudellista hyötyä järjestää huoneen tai
10675:                                                      muun tilan korvausta vastaan tapahtuvia tilapäi-
10676:           Minkälaisia suunnitelmia Hallituksel-      siä sukupuolisuhteita varten, muuten käyttää
10677:        la on jatkuvasti kasvavan, ns. katukau-       hyväkseen jonkun ryhtymistä sellaiseen suku-
10678:        pan muodossa ilmenevän prostituution          puolisuhteeseen tai viettelee tai painostaa toisen
10679:        saamiseksi kuriin mahdollistamaHa val-        sellaiseen suhteeseen. Yritys olisi rangaistava.
10680:        tion valvonnassa olevien ilotalojen perus-       Voimassa olevasta ja valmisteltavasta lainsää-
10681:        taminen maahamme?                             dännöstä ilmenee kielteinen suhtautuminen pari-
10682:                                                      tukseen. Vireillä olevassa lainuudistuksessa on
10683:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         omaksuttu kanta, että paritusta voidaan pitää
10684: vasti seuraavaa:                                     seksuaalisen hyväksikäytön muotona. Lisäksi
10685:                                                      paritukseen liittyy vaara toisen seksuaalisen itse-
10686:    Voimassa olevan rikoslain 20 luvun 8 §:n mu-      määräämisoikeuden rajoittamisesta. Mainittava
10687: kaan parituksesta tuomitaan se, joka pitää huo-      on myös, että uudistetussa seksuaalirikoksia kos-
10688: netta haureuden harjoittamista varten taikka         kevassa luvussa suhtauduttaisiin aikaisempaan
10689: viettelee tai taivuttaa toisen henkilön yleisesti    lainsäädäntöön verrattuna ankarammin prosti-
10690: antautumaan haureuden välikappaleeksi. Sa-           tuutioon sikäli, että sukupuoliyhteyden ostami-
10691: moin tuomitaan parituksesta se, joka hankkiak-       nen kahdeksaatoista vuotta nuoremmalta henki-
10692: seen hyötyä edistää tai käyttää hyväkseen yleises-   löltä tulisi rangaistavaksi teoksi.
10693: ti haureuden välikappaleeksi antautuvan henki-          Oikeusministeriöllä ei ole suunnitelmia kysy-
10694: lön epäsiveellistä elämäntapaa. Myös parituksen      myksessä tarkoitetun toiminnan mahdollistami-
10695: yritys on rangaistava.                               sesta.
10696: 
10697:      Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1996
10698: 
10699:                                                                     Oikeusministeri Kari Häkämies
10700:                                               KK 354/1996 vp                                              3
10701: 
10702: 
10703: 
10704: 
10705:                                           Tili Riksdagens Talman
10706: 
10707:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         fortsättningen att vara straffbart. Enligt planer-
10708: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          na skall för koppieri dömas den som för att
10709: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        bereda sig eller någon annan ekonomisk vinning
10710: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr           upplåter ett rum eller något annat utrymme för
10711: 354:                                                    tillfålligt könsumgänge som sker mot ersättning,
10712:                                                         på annat sätt drar nytta av att någon inlåter sig i
10713:             Hurudana planer har Regeringen för          sådant könsumgänge eller som utövar påtryck-
10714:          att få bukt med den ständigt ökande pro-       ning mot eller förleder en annan person att inlåta
10715:          stitutionen som kommer tili uttryck i          sig i dylikt umgänge. Enligt planerna skall försök
10716:          form av s.k. gatuhandel genom att göra         vara straffbart.
10717:          det möjligt att i vårt land grunda glädje-         Av gällande lagstiftning och av den Jagstift-
10718:          hus som skulle stå under statens uppsikt?      ning som är under beredning framgår den negati-
10719:                                                         va inställningen tili koppleri. 1 den aktuella revi-
10720:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           deringen av lagstiftningen har man anammat en
10721: anföra följande:                                        ståndpunkt enligt viiken koppieri kan anses som
10722:                                                         en form av sexuellt utnyttjande. Med koppieri
10723:      Enligt gällande 20 kap. 8 § straffiagen döms       hänger dessutom samman en fara för att en an-
10724: för koppieri den som håller hus för bedrivande av       nan persons sexuella självbestämmanderätt be-
10725: otukt eller förleder eller förmår annan att allmänt     gränsas. Det kan ä ven nämnas att i det reviderade
10726: Jil.ta bruka sig tili otukt. F ör koppieri döms också   kapitlet om sexualbrott kommer man också att
10727: den som för att bereda sig fördel främjar eller         förhålla sig strängare till prostitution än vad fal-
10728: utnyttjar sådan persons osedliga levnadssätt,           let är i gällande lagstiftning, enär köp av könsum-
10729: som allmänt låter bruka sig tili otukt. Också           gänge med en person under 18 år kommer att bli
10730: försök tili koppieri är straffbart.                     straffbart.
10731:      1 totalrevideringen av straffiagstiftningen är         Justitieministeriet har inga planer på att möj-
10732: en revidering av Jagstiftningen om sexualbrott          liggöra en sådan verksamhet som avses i spörs-
10733: aktuell. Enligt planerna kommer koppieri också i        målet.
10734: 
10735:        Helsingfors den 20 maj 1996
10736: 
10737:                                                                        Justitieminister Kari Häkämies
10738:                                                                                                             j
10739:                                                                                                         j
10740:                                                                                                     j
10741:                                                                                                 j
10742:                                                                                             j
10743:                                                                                         j
10744:                                                                                     j
10745:                                                                                 j
10746:                                                                             j
10747:                                                                         j
10748:                                                                     j
10749:                                                                 j
10750:                                                             j
10751:                                                         j
10752:                                                     j
10753:                                                 j
10754:                                             j
10755:                                         j
10756:                                     j
10757:                                 j
10758:                             j
10759:                         j
10760:                     j
10761:                 j
10762:             j
10763:         j
10764:     j
10765: j
10766:                                             KK 355/1996 vp
10767: 
10768: Kirjallinen kysymys 355
10769: 
10770: 
10771: 
10772: 
10773:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Puhelinseksipalvelujen tarjonnasta
10774: 
10775: 
10776: 
10777:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
10778: 
10779:    Hallituksen on tavalla tai toisella pitänyt           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10780: puuttua ns. seksipuheluja koskevaan tarjontaan.       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10781: Näiden huuhaapalvelujen kautta moni eläkeläi-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10782: nen on tuhlannut rahansa ja moni puhelimen-           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10783: omistaja joutunut vastatusten jättimäisten puhe-
10784: linlaskujen kanssa, kunjoku perheenjäsenistä on                  Mitä Hallitus on tehnyt räjähdysmäi-
10785: joutunut tämän tarjonnan sairaalloiseen verk-                sesti kasvavan puhelinseksitarjonnan hil-
10786: koon.                                                        litsemiseksi, ja
10787:    Kun katselee iltapäivälehtien sivuja, niin tar-               mitä se aikoo tehdä sen estämiseksi,
10788: jonta on sen kuin vain kasvanut erilaisten tarinoi-          että toiminnan pauloihin joutuneet me-
10789: den ja huohotuksen muodossa. Hallitus tuntuu                 nettävät viimeisetkin markkansa?
10790: olevan voimaton, tai paremminkin saamaton tä-
10791: män huijauksen suhteen.
10792: 
10793:      Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1996
10794: 
10795:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
10796: 
10797: 
10798: 
10799: 
10800: 260017
10801: 2                                           KK 355/1996 vp
10802: 
10803: 
10804: 
10805: 
10806:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
10807: 
10808:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        arvopalvelumaksujen vuoksi. Tämä on perustel-
10809: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tua siksi, että mainittu laskutuksen osuus on tele-
10810: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       laitoksen itsensä ottama luottoriskin kohde eikä
10811: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        niin muodoin tarvitse samanlaista laskujen pe-
10812: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         rinnän tukea kuin telemaksut.
10813: n:o 355:                                                 Telelaitokset ovat viime vuosina toteuttaneet
10814:                                                       sekä palvelunumeroiden ryhmittelyn neljään
10815:            Mitä Hallitus on tehnyt räjähdysmäi-       ryhmään että ryhmiin soittamisen valinnaiset ja
10816:        sesti kasvavan puhelinseksitarjonnan hil-      käyttöön otettaessa maksuttomat estomahdolli-
10817:        litsemiseksi, ja                               suudet. Palvelunumeroryhmät ovat yleishyödyl-
10818:            mitä se aikoo tehdä sen estämiseksi,       liset palvelut, asiointipalvelut, ajanvietepalvelut
10819:        että toiminnan pauloihin joutuneet me-         ja aikuisviihdepalvelut, joihin luetaan myös yli 10
10820:        nettävät viimeisetkin markkansa?               markkaa minuutissa maksavat ajanvietepalve-
10821:                                                       lut. Estojen avulla puhelinliittymän haltija voi
10822:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          huolehtia siitä, että hänen puhelimestaan eivät
10823: vasti seuraavaa:                                      muutkaan henkilöt voi soittaa estettyihin nume-
10824:                                                       roryhmiin ja siten aiheuttaa hänen maksettavak-
10825:    Suomalaiset telelaitokset ovat uudistaneet         seen ylisuuria laskuja. Estomahdollisuutta on
10826: voimakkaasti televerkkojaan vastatakseen li-          täydennetty puhelinlaskun tarkemmalla eritte-
10827: sääntyvän kilpailun asettamiin haasteisiin. Verk-     lyllä, josta muun muassa palvelupuheluiden
10828: kojen lisätoiminteiden avulla voidaan tarjota ny-     maksut erottuvat omaksi ryhmäkseen.
10829: kyisin kysymyksessä tarkoitettuja lisäarvopalve-          Liikenneministeriö on velvoittanut telelaitok-
10830: luja, joiden laskutuksen telelaitokset ovat sopi-     set tarjoamaan haluttaessa mainitut estopalvelut
10831: muksenvaraisesti ottaneet hoitaakseen telelasku-      kaikille käyttäjille viimeistään 12.10.1996, joka
10832: tuksen mukana. Lainsäädäntömme kannalta on            on tavoitepäivämäärä myös digitalisoinnin to-
10833: todettava, että tällainen maksullinen lisäarvopal-    teuttamiselle ja numeromuutokselle. Toimenpi-
10834: velu ei ole telepalvelu.                              teiden toteuttamisessa on pyritty siihen, että ne
10835:    Suomessa on käytössä tällä hetkellä noin           tehdään viivyttelemättä, mutta kuitenkin niin,
10836: 4 000 erilaista maksullista palvelunumeroa.           ettei toimenpiteistä käyttäjille koituva lisälasku
10837: Enemmistö niistä tarjoaa yhteiskunnallisesti hy-      paisu liian suureksi. On muistettava, että maas-
10838: väksyttäviä ja hyödyllisiksi koettuja palveluja.      samme vuosittain kirjoitettavista noin 20 miljoo-
10839: Esimerkkeinä näistä ovat lippujen varauspalve-        nasta telelaskusta vain noin sata antaa aihetta
10840: lut, aikatauluneuvonnat ja vastaavat. Näiden          vakavaan tyytymättömyyteen, kun taas lasku-
10841: palvelujen kehittymistä ei tulisi haitata, koska ne   tuksen uudelleenjärjestelyyn ja estojärjestelmien
10842: helpottavat ihmisten asiointia ja vapauttavat         kehittämiseen arvioidaan kuluneen noin 250 mil-
10843: fyysiseltä liikkumiselta laajassa ja harvaan asu-     joonaa markkaa, joka on telemaksujen osana
10844: tussa maassamme.                                      tullut kaikkien tilaajien maksettavaksi.
10845:    Vähemmistö palveluista, noin kolmannes, on             Mikäli maksullisiin lisäpalveluihin sovellet-
10846: yhteiskunnallisesti arveluttavia tai tuomittavia.     taisiin liian kaavamaisia ratkaisuja, palvelun
10847: Niiden käytöstä aiheutuu myös ylisuuria laskuja,      tarjoajat voisivat kiertää kotimaiset esteet siirtä-
10848: jotka ovat olleet kansalaisten tyytymättömyyden       mällä palvelujen tarjonnan ulkomaille, jolloin
10849: kohteena.                                             näiden lisäarvopalvelujen maksut näkyisivät ta-
10850:    Liikenneministeriön teleliittymien toimituseh-     vanomaisina ulkomaanliikenteen telemaksuina
10851: tojen yleisistä perusteista antamalla päätöksellä     puhelinlaskuissa.
10852: 15.10.1991/1283 telelaitoksilta on jo estetty mah-        Hallitus ei pidä mahdollisena nykylainsäädän-
10853: dollisuus sulkea liittymä maksamattomien lisä-        nön puitteissa kieltää palvelupuhelintoimintaa,
10854:                                           KK 355/1996 vp                                             3
10855: 
10856: ryhtyä palveluiden sisältöön perustuvaan sen-       soittaminen johtaa ylivelkaantumiseen. Hallitus
10857: suuriin eikä estää kansalaisia soittamasta halua-   katsoo, että telekäyttäjillä on riittävät mahdolli-
10858: miinsa puhelinnumeroihin, ei silloinkaan, kun       suudet estää puhelimensa asiaton käyttö.
10859: 
10860:      Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1996
10861: 
10862:                                                              Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
10863: 4                                            KK 355/1996 vp
10864: 
10865: 
10866: 
10867: 
10868:                                           Tili Riksdagens Talman
10869: 
10870:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             den nämnda debiteringsandelen är föremål för en
10871: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande             kreditrisk som teleinrättningen själv har tagit,
10872: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         och på så sätt behöver den inte ett likadant stöd
10873: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-            för indrivningen av räkningar som teleavgifter-
10874: mål nr 355:                                             na.
10875:                                                            Teleinrättningarna har under de senaste åren
10876:            Vad har Regeringen gjort för att däm-        grupperat servicenumren i fyra grupper och in-
10877:         pa det explosionsartat ökande utbudet på        fört en möjlighet att en1igt eget val och utan avgift
10878:         sextjänster per telefon, och                    vid ibruktagandet spärra samtal till vissa grup-
10879:            vad ämnar den göra för att förhindra         per. Till gruppen servicenummer räknas allmän-
10880:         att de som blivit beroende av dessa tjäns-      nyttiga tjänster, konsultationstjänster, fritids-
10881:         ter förlorar sina sista slantar?                tjänster och vuxenunderhållningstjänster, till vil-
10882:                                                         ka även räknas sådana fritidstjänster som kostar
10883:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           mer än 10 mk/minut. Med hjälp av spärren kan
10884: anföra följande:                                        innehavaren av telefonanslutningen se till att inte
10885:                                                         heller andra kan ringa från hans telefon till spär-
10886:     De finska teleinrättningarna har i stor ut-         rade nummergrupper och på detta sätt förorsaka
10887: sträckning förnyat sina telenät för att kunna sva-      honom överstora räkningar. Möjligheten att
10888: ra på de utmaningar som den ökande konkurren-           spärra samtal har dessutom kompletterats med
10889: sen ställer. Med hjälp av tillvalstjänster i näten      en noggrannare specifikation av telefonräkning-
10890: kan man numera erbjuda sådana mervärdes-                en, varav bl.a. framgår avgifterna för servicesam-
10891: tjänster som avses i spörsmålet, och teleinrätt-        tal, vilka bildar en egen grupp.
10892: ningarna har enligt avtal åtagit sig att sköta debi-       Trafikministeriet har ålagt teleinrättningarna
10893: teringen av dessai samband med teledebitering-          att erbjuda alla användare nämnda spärrservice
10894: en. Med tanke på lagstiftningen kan man notera          senast den 12 oktober 1996, som är det datum då
10895: att en dylik avgiftsbelagd mervärdestjänst inte är      digitaliseringen och nummerreformen skall vara
10896: någon teletjänst.                                       genomförd. Man har försökt göra dessa ändring-
10897:     1 vårt land finns för närvarande ca 4 000 olika     ar utan dröjsmål, men dock så att den tilläggsräk-
10898: avgiftsbelagda servicenummer. Största delen av          ning som åtgärderna medför för användarna inte
10899: dessa erbjuder tjänster som ur samhällets synvin-       skall bli för stor. Man bör komma ihåg att av de
10900: kel är godtagbara och nyttiga. Som exempel kan          20 miljoner teleräkningar som årligen skrivs ut i
10901: nämnas reservering av biljetter samt tidtabellsin-      vårt land är endast ett hundratal sådana som ger
10902: formation och liknande. Utvecklingen av dessa           anledning till allvarligt missnöje. Omorganise-
10903: tjänster borde inte förhindras, eftersom de gör         ringen av debiteringen och utvecklandet av
10904: det lättare för människorna att uträtta ärenden         spärrsystemen beräknas återigen ha kostat ca 250
10905: och befriar dem från att behöva förflytta sig           milj. mk, vilket alla beställare har varit med och
10906: fysiskt i vårt vidsträckta och glesbebyggda land.       betala i form av teleavgifter.
10907:     En liten del av tjänsterna, ungefår en tredjedel,      Om alltför schematiska lösningar tillämpades
10908: är betänkliga eller förkastliga ur samhällets syn-      på de avgiftsbelagda tilläggstjänsterna kunde
10909: vinkel. Användningen av dem ger också upphov            tjänsteproducenterna kringgå hindren i hemlan-
10910: till överstora räkningar, som har varit föremål         det genom att flytta sitt tjänsteutbud till utlandet,
10911: för medborgarnas missnöje.                              varvid avgifterna för dessa mervärdestjänster i
10912:     Genom trafikministeriets beslut av den 15 ok-       telefonräkningen skulle synas som normala tele-
10913: tober 1991 om de allmänna grunderna för villko-         avgifter för utlandssamtal.
10914: ren vid leverans av teleanslutningar (1283/91) har         Regeringen anser att det inte är möjligt att
10915: teleinrättningarna redan förhindrats att stänga         inom ramen för den nuvarande lagstiftningen
10916: anslutningar på grund av obetalda avgifter för          förbjuda verksamheten med servicesamtal eller
10917: mervärdestjänster. Detta är motiverat därför att        att tillgripa censur som grundar sig på tjänsternas
10918:                                                 KK 355/1996 vp                                            5
10919: 
10920: innehåll. Det är inte heller möjligt att förhindra         ning har teleanvändarna tillräckliga möjligheter
10921: medborgarna att ringa tili de telefonnummer de             att förhindra obehörig användning av sina telefo-
10922: vill ringa tili, inte ens i sådana fall detta leder tili   ner.
10923: överskuldsättning. Enligt regeringens uppfatt-
10924: 
10925:      Helsingfors den 22 maj 1996
10926: 
10927:                                                                        Trafikminister Tuula Linnainmaa
10928:                                             KK 356/1996 vp
10929: 
10930: Kirjallinen kysymys 356
10931: 
10932: 
10933: 
10934: 
10935:                                    Markus Aaltonen /sd: Verohelpotusten myöntämisestä yritysten
10936:                                       taidehankinnoille
10937: 
10938: 
10939:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
10940: 
10941:    Talouden lama ja julkisen talouden säästöt         työtilausten lisäämiseksi olisi verohelpotusten
10942: ovat vaikeuttaneet myös taiteilijoiden taloudel-      myöntäminen yritysten taidehankinnoille.
10943: lista ja sosiaalista asemaa. Erityisen vaikeaksi on      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10944: muodostunut kuvataiteilijoiden asema viime            tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
10945: vuosien aikana. Kuntien valtionosuuksien leik-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10946: kausten ja kiristyneen taloudenpidon seuraukse-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10947: na kunnat ovat säästäneet mm. taidemäärära-
10948: hoissa. Yksityisten yritysten taidehankinnat ovat               Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin taitei-
10949: olleet ensimmäisenä listalla, kun yritysten kuluja           lijoiden taloudellisen aseman parantami-
10950: on karsittu laman jäljiltä.                                  seksi myöntämällä yritysten taidehankin-
10951:     Yksi käyttökelpoinen ratkaisu taiteilijoiden             noille verohelpotuksia?
10952: 
10953:      Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1996
10954: 
10955:                                          Markus Aaltonen /sd
10956: 
10957: 
10958: 
10959: 
10960: 260017
10961: 2                                          KK 356/1996 vp
10962: 
10963: 
10964: 
10965: 
10966:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
10967: 
10968:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Veronalaista tuloa ei ole myöskään taiteen
10969: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        alalla järjestetystä, taiteellisesti merkittävästä
10970: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      valtakunnallisesta tai kansainvälisestä valtiova-
10971: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Markus          rainministeriön nimeämästä kilpailusta saatu
10972: Aaltosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        palkinto. Valtiovarainministeriö on vuosittain
10973: n:o 356:                                             nimennyt useita kymmeniä tällaisia kilpailuja,
10974:                                                      joista saatu palkinto on verovapaa.
10975:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin taitei-      Yhteisö saa vähentää vähintään 5 000 markan
10976:        lijoiden taloudellisen aseman parantami-      ja enintään 150 000 markan suuruisen rahalah-
10977:        seksi myöntämällä yritysten taidehankin-      joituksen, joka on tehty muun muassa taidetta
10978:        noille verohelpotuksia?                       edistävään tarkoitukseen Suomen valtiolle, suo-
10979:                                                      malaiselle yliopistolle tai korkeakoululle taikka
10980:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         sellaiselle Verohallituksen nimeämälle yhdistyk-
10981: vasti seuraavaa:                                     selle, laitokselle tai säätiölle, jonka tarkoituksena
10982:                                                      on taiteen tukeminen. Sitä vastoin yrityksen teke-
10983:    Verolainsäädännössä on taiteen tukeminen          miä taidehankintoja on oikeuskäytännössä
10984: nykyisin otettu huomioon monessa kohdin. Seu-        (esim. KHO 7.4.1975 no 1402) pidetty kulumat-
10985: raavassa on luettelonomaisesti selostettu nykyi-     toman käyttöomaisuuden hankkimisena, josta ei
10986: siä taidetta tai taiteilijaa koskevia verosäännök-   voi tehdä säännönmukaisia poistoja.
10987: siä.                                                    Opetusministeriön asettama Taiteilijan meno-
10988:    Tuloverolain mukaan stipendi, apuraha ja          varaus -työryhmä jätti viime vuoden lopulla tai-
10989: tunnustuspalkinto, joka saadaan taiteellista toi-    teilijan menovarausta koskevan mietinnön
10990: mintaa varten tai taiteellisen toiminnan tunnus-     (OPM 39:1995). Asia tulee hallituksen käsiteltä-
10991: tukseksi, on yleensä verovapaata. Muulta kuin        väksi viimeistään ensi syksynä.
10992: valtiolta, kunnalta tai muulta julkisyhteisöltä         Arvonlisäverolain mukaan taide-esineen teki-
10993: tahi Pohjoismaiden neuvostolta saadut stipendit,     jän ei ole suoritettava arvonlisäveroa taide-esi-
10994: apurahat ja palkinnot ovat veronalaisia yleensä      neen myynnistä eikä välittäjän tekijän omista-
10995: vain noin 67 000 markan ylimenevältä osin. Val-      man taide-esineen välityksestä.
10996: tiovarainministeriö voi hakemuksesta päättää,            Ottaen huomioon taiteen jo nykyisin saarnat
10997: että taiteellisen toiminnan tunnustuksena saatu      verohelpotukset ja hallituksessa suunnitteilla ole-
10998: palkinto on koko määrältään verosta vapaata          van menovarauksen toteuttamisen hallitus ei
10999: tuloa. Käytännössä valtiovarainministeriö on         pidä tarkoituksenmukaisena, että yritysten taide-
11000: vuosittain tehnyt useita vapautuspäätöksiä.          hankinnoille säädettäisiin uusia verohelpotuksia.
11001: 
11002:      Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1996
11003: 
11004:                                                                                  Ministeri Arja Alho
11005:                                              KK 356/1996 vp                                                 3
11006: 
11007: 
11008: 
11009: 
11010:                                           Tili Riksdagens Talman
11011: 
11012:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        hänseende betydelsefulla tävlingar på konstens
11013: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          område som finansministeriet har angett. Fi-
11014: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        nansministeriet har årligen utsett flera tiotal så-
11015: man Markus Aaltonen undertecknade spörsmål              dana tävlingar, i vilka de erhållna prisen är skat-
11016: nr 356:                                                 tefria.
11017:                                                             Ett samfund får dra av en penningdonation på
11018:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för           minst 5 000 mk och högst 150 000 mk, som för
11019:        att konstnärernas ekonomiska ställning           främjande av bl.a. konst har gjorts tili finska
11020:        skall förbättras genom att företag beviljas      staten, ett finskt universitet eller en finsk högsko-
11021:        skattelättnader för konstanskaffningar?          la eller tili en sådan av skattestyrelsen angiven
11022:                                                         finsk förening, anstalt eller stiftelse vars egentliga
11023:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           uppgift är att understöda konst. Däremot har
11024: anföra följande:                                        sådana konstanskaffningar som ett företag gjort
11025:                                                         i rättspraxis (t.ex. HFD 7.4.1975 nr 1402) betrak-
11026:    1 skatte1agstiftningen har stödandet av konst        tats som sådan anskaffning av förslitning icke
11027: för närvarande beaktats i många avseenden.              underkastade anläggningstillgångar, från viiken
11028: Nedan har i form av en förteckning redogjorts för       normala avdrag inte kan göras.
11029: nuvarande skattestadganden som gäller konst                 Den av undervisningsministeriet tillsatta ar-
11030: eller konstnärer.                                       betsgruppen för konstnärernas utgiftsreserve-
11031:    Enligt inkomstskattelagen är stipendier, un-         ring lämnade i slutet av f6rra året in sitt betän-
11032: derstöd och hederspris, som har erhållits för           kande om konstnärernas utgiftsreserveringar
11033: konstnärlig verksamhet eller som erkänsla för           (UvM 39: 1995). Regeringen kommer att behand-
11034: konstnärlig verksamhet i allmänhet skattefria.          la frågan senast i höst.
11035: Stipendier, studiebidrag och andra understöd                Enligt mervärdesskatte1agen behöver upp-
11036: samt pris som erhållits från andra än staten, en        hovsmannen tili ett konstverk inte beta1a mervär-
11037: korumun eller något annat offentligrättsligt sam-       desskatt på försäljning av ett konstverk och en
11038: fund eller från Nordiska rådet är i allmänhet           förmedlare behöver inte heller betala skatt på
11039: skattepliktiga endast tili den del de överstiger        förmedling av ett konstverk som ägs av upphovs-
11040: ungefår 67 000 mk. Finansministeriet kan på an-         mannen.
11041: sökan besluta att ett pris som erhållits som er-            Med beaktande av de skattelättnader som be-
11042: känsla för konstnärlig verksamhet är skattefri          viljas konsten redan nu och genomförandet av
11043: ink omst i sin he1het. Finansministeriet har i prak-    den utgiftsreservering som är under planering i
11044: tiken årligen fattat många beslut om befrielse          regeringen, anser regeringen att det inte är ända-
11045: från skatt.                                             målsenligt att stadga om nya skattelättnader i
11046:     Skattep1iktig inkomst är inte heller pris i såda-   fråga om företags konstanskaffningar.
11047: na nationella eller internationella, i konstnärligt
11048: 
11049:      Helsingforsden 23 maj 1996
11050: 
11051:                                                                                      Minister Arja Alho
11052:                                            KK 357/1996 vp
11053: 
11054: Kirjallinen kysymys 357
11055: 
11056: 
11057: 
11058: 
11059:                                   Tuija Nurmi /kok: Opettajankoulutuksen jatkamisen turvaamisesta
11060:                                       Lahden muotoiluinstituutissa
11061: 
11062: 
11063:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
11064: 
11065:    Lahdessa opettajankoulutusta on ollut jo yli      seen opettajakorkeakouluun ei sanottavasti vai-
11066: 50 vuotta. Lahden muotoiluinstituutti (LMI) on       kuta koulutuksen kokonaiskustannuksiin.
11067: kansainvälisesti tunnustettu opetuslaitos. Ope-         Syksyllä 1995 tehdyn tutkimuksen mukaan 20
11068: tustoiminnan jatkumisen kannalta puhuvat seu-        vuoden aikana Lahdesta valmistuneista opetta-
11069: raavat tosiasiat: Lahden ammattikorkeakoulu          jista vain 2,8 % on työttöminä. Heistä 22,3 %
11070: oli "rankkauksessa" maan paras. Lahden alueen        toimii yksityisyrittäjinä, toimitusjohtajina tai
11071: kehityksen kannalta on tärkeää, että opettajan-      muissa työnjohdollisissa tehtävissä. Opettajan-
11072: koulutus jatkuu Lahdessa. Asiantuntijoita ja         tehtävissä on 72,6 %.
11073: työntekijöitä on ihmetyttänyt seikka, jolla on          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11074: perusteltu opetustoiminnan lakkauttamista, ni-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11075: mittäin että selvityksen mukaan Lahden ammat-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11076: tikorkeakoulu (LMI) ei edustaisi muotoilu-, vies-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11077: tintä-, taide- eikä kulttuurialoja. Koulutettavien
11078: pieni määrä on opettajankoulutuksen lakkautta-                   Miten aiotaan taata Lahden muotoilu-
11079: misen yksi perustelu. Toisaalta selvityksessä ja             instituutin ansiokas opettajankoulutus-
11080: suunnitellussa hallituksen esityksessä mainitaan,            toimintajatkossa, mikä ei ole vain paikal-
11081: että koulutuksen rajoittaminen viiteen ammatti-              linen ratkaisu, vaan koskee valtakunnal-
11082: korkeakoulun yhteydessä toimivaan ammatilli-                 lisesti mm. työllisyyttä?
11083: 
11084:      Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1996
11085: 
11086:                                           Tuija Nurmi /kok
11087: 
11088: 
11089: 
11090: 
11091: 260017
11092: 2                                           KK 357/1996 vp
11093: 
11094: 
11095: 
11096: 
11097:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
11098: 
11099:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        opettajankoulutus samalla kun se on tehokasta
11100: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         ja taloudellista.
11101: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys
11102: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuija Nur-       laiksi ammatillisesta opettajankoulutuksesta ja
11103: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 49/1996 vp ).
11104: 357:                                                  Esityksen mukaan suomenkielinen ammatillinen
11105:                                                       opettajankoulutus sijoitettaisiin viiden ammatti-
11106:            Miten aiotaan taata Lahden muotoilu-       korkeakoulun yhteydessä toimiviin ammatilli-
11107:        instituutin ansiokas opettajankoulutus-        siin opettajakorkeakouluihin. Ammatillista
11108:        toiminta jatkossa, mikä ei ole vain paikal-    opettajankoulutusta järjestettäisiin viidellä paik-
11109:        linen ratkaisu, vaan koskee valtakunnal-       kakunnalla- Helsingissä, Hämeenlinnassa, Jy-
11110:        lisesti mm. työllisyyttä?                      väskylässä, Tampereella ja Oulussa- joille se jo
11111:                                                       nykyisin on keskittynyt. Uudelleenjärjestely to-
11112:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          teutettaisiin asteittain sitä mukaa kuin vakinais-
11113: vasti seuraavaa:                                      ten ammattikorkeakoulujen verkosto kehittyy.
11114:                                                           Lahden muotoiluinstituutin opettajankoulu-
11115:    Ammatillisten        opettajankoulutuslaitosten    tusosasto lakkautettiin opetusministeriön kesä-
11116: verkosto on historiallisista syistä kehittynyt ny-    kuussa 1995 tekemällä päätöksellä oppilaitoksen
11117: kyään kolmestatoista yksiköstä muodostuvaksi,         kunnallistamisajankohdasta eli 1.1.1996 lukien,
11118: alueelliselta sijainniltaan sattumanvaraisesti syn-   ja sen opettajankoulutustehtävä siirrettiin Jyväs-
11119: tyneeksi kokonaisuudeksi. Yksiköiden suuren           kylän ammatillisen opettajakorkeakoulun tehtä-
11120: määrän ja niissä koulutettavien pienten määrien       väksi siten, että se hoidetaan asianomaisen oppi-
11121: vuoksi yksiköiden henkiset ja aineelliset voima-      laitoksen yhteyteen jäävässä yksikössä siihen
11122: varat koulutuksesta ja muista tehtävistään huo-       saakka, kunnes pysyvät päätökset asiassa teh-
11123: lehtimiseen ovat käyneet vaatimattomiksi.             dään. Lakiesityksen mukaan kysymyksessä ole-
11124:    Ammatillisen opettajankoulutuksen uudel-           va opettajankoulutus siirrettäisiin 1.8.1997 lu-
11125: leenjärjestelyn tavoitteena on luoda sellainen        kien silloin vakinaistuvan Jyväskylän ammatti-
11126: ammatillisten opettajankoulutusyksikköjen ver-        korkeakoulun yhteydessä toimivaan ammatilli-
11127: kosto, jolla voidaan turvata korkeatasoinen           seen opettajakorkeakouluun.
11128: 
11129:      Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1996
11130: 
11131:                                                                Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
11132:                                            KK 357/1996 vp                                             3
11133: 
11134: 
11135: 
11136: 
11137:                                        Tili Riksdagens Talman
11138: 
11139:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      stående lärarutbildning som samtidigt är effektiv
11140: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       och ekonomisk.
11141: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        En proposition med förslag tilllag om yrkes-
11142: man Tuija Nurmi undertecknade spörsmål nr            pedagogisk lärarutbildning och vissa lagar i sam-
11143: 357:                                                 band med den (RP 49/1996 rd) har avlåtits tili
11144:                                                      riksdagen. Enligt propositionen skall den finsk-
11145:            På vilket sätt ämnar man säkerställa      språkiga yrkespedagogiska lärarutbildningen
11146:        den förtjänstfulla lärarutbildningsverk-      placeras i yrkespedagogiska lärarhögskolor i
11147:        samheten vid Lahden muotoiluinstituutti       samband med fem yrkeshögskolor. Den yrkespe-
11148:        i framtiden, något som inte endast är en      dagogiska lärarutbildningen skall ordnas på fem
11149:        lokallösning utan gäller hela landet, bl.a.   orter, dvs. i Helsingfors, Jyväskylä, Tammerfors,
11150:        sysselsättningen?                             Tavastehus och Uleåborg, tili vilka den redan nu
11151:                                                      är koncentrerad. Omorganiseringen sker stegvis i
11152:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        takt med att nätet av ordinarie yrkeshögskolor
11153: anföra följande:                                     utvecklas.
11154:                                                         Lärarutbildningsavdelningen vid Lahden
11155:    Nätet av yrkespedagogiska lärarutbildnings-       muotoiluinstituutti indrogs genom ett beslut av
11156: institutioner har av historiska skäl utvecklats så   undervisningsministeriet ijuni 1995 från och med
11157: att det för närvarande omfattar tretton enheter      den tidpunkt läroanstalten blev kommunal, dvs.
11158: som utgör en slumpmässigt uppkommen helhet           1.1.1996. Dess lärarutbildningsuppgift överför-
11159: vad placeringen i regionerna beträffar. På grund     des på yrkespedagogiska lärarhögskolan i Jyväs-
11160: av att antalet enheter är stort och antalet perso-   kylä så att denna uppgift sköts vid den enhet som
11161: ner som utbildas vid dem litet, är enheternas        blir kvar vid läroanstalten i fråga fram tili dess
11162: intellektuella och materiella resurser anspråkslö-   permanenta lösningar i frågan har nåtts. Enligt
11163: sa när det gäller att sörja för utbildningen och     propositionen skall den lärarutbildning som tas
11164: andra uppgifter.                                     upp i spörsmålet från 1.8.1997 överflyttas tili den
11165:    Målet för omorganiseringen av den yrkespe-        yrkespedagogiska lärarhögskola som finns i an-
11166: dagogiska lärarutbildningen är att skapa ett så-     slutning till Jyväskylän ammattikorkeakoulu,
11167: dant nätverk av yrkespedagogiska lärarutbild-        som blir ordinarie vid denna tidpunkt.
11168: ningsenheter med vilket man kan trygga en högt-
11169: 
11170:      Helsingfors den 22 maj 1996
11171: 
11172:                                                       Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
11173:                                            KK 358/1996 vp
11174: Kirjallinen kysymys 358
11175: 
11176: 
11177: 
11178: 
11179:                                   Tuija Nurmi /kok: Rautatiepysäkkien säilyttämisestä maaseudulla
11180: 
11181: 
11182: 
11183:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
11184: 
11185:    EU:n maaseutupolitiikan suurimpia ongelmia           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
11186: on maaseudun autioituminen. Myös ympäristö-          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11187: syistä julkinen liikenne tulisi taata mahdollisim-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11188: man laajasti. Pienten paikkakuntien rautatiepy-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11189: säkkien lopettaminen aiheuttaa maaseudun au-
11190: tioitumista. Myös ihmisten eriarvoinen asema                    Onko pienten rautatiepysäkkien lak-
11191: korostuu.                                                    kaotus ja linja-autoreittien supistaminen
11192:    Maaseudun kehittämisohjelma on meneil-                    EU:n toimintatapojen mukaista, ja
11193: lään. Rautateiden pienten pysäkkien ja linja-au-                mitä Hallitus aikoo tehdä esim. Mon-
11194: toreittien säilyttäminen ovat elintärkeitä seikko-           nin pysäkin säilyttämiseksi?
11195: ja maaseudun elinvoimaisuuden säilyttämiseksi.
11196: 
11197:      Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1996
11198: 
11199:                                           Tuija Nurmi /kok
11200: 
11201: 
11202: 
11203: 
11204:  260017
11205: 2                                           KK 358/1996 vp
11206: 
11207: 
11208:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
11209: 
11210:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        minen koskee liikennettä. Päätös seisakkeiden
11211: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         lakkauttamisesta on VR-konsernin sisäinen asia.
11212: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Kyseinenjunaliikenne on osa YTV-alueen ul-
11213: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuija Nur-       kopuolista pääkaupunkiseudun lähiliikennettä
11214: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          ja liikenne kuuluu liikenneministeriön VR Osa-
11215: 358:                                                  keyhtiöltä ostamaan liikennekokonaisuuteen.
11216:                                                       Ostosopimuksen 31.10.1995 perusteella VR Osa-
11217:             Onko pienten rautatiepysäkkien lak-       keyhtiön tulee hyväksyttää sopimusta koskevan
11218:          kautus ja linja-autoreittien supistaminen    ostoliikenteen muutokset liikenneministeriöllä.
11219:          EU:n toimintatapojen mukaista, ja               VR Osakeyhtiö perusteli esitystään vähäisillä
11220:             mitä Hallitus aikoo tehdä esim. Mon-      matkustajamäärillä, radan kapasiteettiongelmil-
11221:          nin pysäkin säilyttämiseksi?                 la ja liikenteenhoidon häiriötekijöillä, jotka esi-
11222:                                                       tyksen mukaan johtuvat radan riittämättömästä
11223:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kunnosta ja lisääntyvistä nopeusrajoituksista.
11224: vasti seuraavaa:                                      Kapasiteettiongelmien ja häiriötekijöiden vuoksi
11225:                                                       VR Osakeyhtiöllä on ollut vaikeuksia saavuttaa
11226:    EU:ssa julkista liikennettä säännellään neu-       liikenneaikatauluissa riittävä täsmällisyys. Kes-
11227: voston asetuksella (ETY) n:o 1191/69, jota on         kimääräinen matkustajamäärä ao. seisakkeilla
11228: muutettu asetuksella (ETY) n:o 1893/91. Kansal-       on ollut nollasta kahteen junaa kohden.
11229: linen lainsäädäntö on yhteensovitettu EU-sää-            Lähiliikenne on luonteeltaan raskasta junalii-
11230: döksiin henkilöliikennelain muutoksella (662/         kennettä, joka on tarkoitettu suurten henkilö-
11231: 94).                                                  määrien kuljettamiseen nopealla tavalla. Parane-
11232:     Säädösten periaatteena on, että yrityksille ei    va palvelun taso luo edellytyksiä mat-
11233: voida asettaa velvoitteita, ellei niistä aiheutuvia   kustajamäärien kasvulle.
11234: rasitteita korvata. Kansallisten säännösten mu-           Asia on ollut esillä liikenneministeriön, VR
11235: kaan palvelut turvataan ostomenettelyä hyväksi        Osakeyhtiön ja Uudenmaan lääninhallituksen
11236: käyttäen. Noudatetut menettelyt ovat niin ED-         välisissä kokouksissa 16.2.1996 ja 14.3.1996. En-
11237: säädösten kuin kansallisten säädöstenkin mukai-       simmäiseen kokoukseen osallistui lisäksi ratahal-
11238: sia.                                                  lintokeskus. Informaatio- ja neuvottelutilaisuus
11239:     Joukkoliikenteen palveluostoihin varatut          kunnille asiasta pidettiin 1.4.1996, jossa paikalla
11240: määrärahat ovat Suomessa varsin rajallisia.           oli myös Hämeen lääninhallituksen edustaja.
11241: EU:n vihreän kirjan Kansalaisten verkko mu-               Liikenneministeriö edellyttää, että ao. seisake-
11242: kaan joukkoliikenteeseen liittyvät asiat tulee        alueille luodaan toimivat junaliikenteen liityn-
11243: asettaa päätöksenteossa nykyistä keskeisemmäl-        täyhteydet vähintään niille junille, joihin matkus-
11244: le sijalle.                                           tajamäärät keskittyvät. Edelleen liikenneminis-
11245:     Joukkoliikenteen kehittämisessä pitää nykyis-     teriö katsoo, että myöhemmässä vaiheessa tulee
11246: tä paremmin ottaa huomioon kysyntä. Harvaan           olla valmius ottaa seisakkeet uudelleen käyttöön,
11247: asutussa maassa eri liikennemuotojen yhteistyö        mikäli junaliikennepalvelujen kysyntä tätä edel-
11248: ja verkottuminen on perusedellytys joukkolii-         lyttää ja liikenteenhoidolle on olemassa riittävät
11249: kennekapasiteetin hyödyntämisen tehostamisel-         toiminnalliset edellytykset.
11250: le.                                                       Perussuunnitelma liityntäliikennejärjestelyis-
11251:     Pienten junapysäkkien lakkautuksessa on ol-       tä on tehty vuonna 1993 liikenneministeriön,
11252: lut kyse junaliikenteen kokonaispalvelutason pa-      Uudenmaan lääninhallituksen, VR:n ja kuntien
11253: rantamisesta. VR Osakeyhtiö esitti 9.4.1996 lii-      yhteistyönä. Liityntäliikenteen suunnittelutyötä
11254: kenneministeriölle luopumista pääkaupunkiseu-         jatketaan edelleen Uudenmaan ja Hämeen lää-
11255: dun lähiliikenteeseen kuuluvien H-junien pysäh-       ninhallituksen johdolla. Mukana suunnittelu-
11256: tymisestä Monnin, Palopuron ja Takojan seisak-        työssä ovat liikenneministeriö, VR Osakeyhtiö ja
11257: keilla 12.8.1996 lukien. Liikenneministeriö hy-       ao.kunnat.
11258: väksyi esityksen 12.4.1996. Ministeriön hyväksy-
11259: 
11260:        Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1996
11261: 
11262:                                                                 Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
11263:                                              KK 358/1996 vp                                              3
11264: 
11265: 
11266:                                          Tili Riksdagens Talman
11267: 
11268:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Den avsedda tågtrafiken är en del av huvud-
11269: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            stadsregionens närtrafik utanför SAD-området
11270: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        och trafiken tillhör den helhet som trafikministe-
11271: dagsman Tuija Nurmi undertecknade spörsmål             riet köpt av VR Aktiebolaget. Enligt köpkon-
11272: nr 358:                                                traktet 31.10.1995 skall VR Aktiebolaget fram-
11273:                                                        lägga ändringarna av köptrafiken som avses i
11274:           Överensstämmer indragningen av små           kontraktet för trafikministeriets godkännande.
11275:        järnvägshållplatser och minskandet av               VR Aktiebolaget motiverade sitt förslag med
11276:        bussrutter med EU:s förfaringssätt, samt        liten passagerarvolym, kapacitetsproblem på ha-
11277:           vad ämnar Regeringen göra för att            nan och störningar i trafikens skötsel, vilka enligt
11278:        t.ex. bevara hållplatsen i Monni?               förslaget beror på banans otillfredställande skick
11279:                                                        och ökade hastighetsbegränsningar. P.g.a. kapa-
11280:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          citetsproblem och störningsfaktorer har VR Ak-
11281: anföra följande:                                       tiebolaget haft problem med att uppnå tillräcklig
11282:                                                        precision i tidtabellerna. Det genomsnittliga pas-
11283:     Offentlig trafik regleras inom EU genom rå-        sagerarantalet på hållplatserna har varierat från
11284: dets förordning (EEG) nr 1191/69 ändrad genom          noll till två per tåg.
11285: förordning (EEG) nr 1893/91. Nationelllagstift-            Närtrafiken är till sin karaktär tung tågtrafik
11286: ning har samordnats med EU-rättsakterna ge-            avsedd för transport av stora passagerarvolymer
11287: nom en ändring av persontrafiklagen (662/94).          på ett snabbt sätt. Då servicenivån höjs, skapas
11288:     En princip för rättsakterna är att företagen       förutsättningar för en ökning av passagerarvoly-
11289: inte kan åläggas skyldigheter om inte påfrest-         men.
11290: ningar som föranleds av dessa ersätts. 1 enlighet          Ärendet har behandlats vid möten 16.2.1996
11291: med de nationella stadgandena garanteras tjäns-        och 14.3.1996 mellan trafikministeriet, VR Ak-
11292: terna genom ett upphandlingsförfarande. Dessa          tiebolaget och länsstyrelsen i Nylands Iän. Därtill
11293: förfaranden överensstämmer såväl med EU-               deltog Banförvaltningscentralen i det första mö-
11294: rättsakterna som med de nationella författ-            tet. En sammankomst med information och möj-
11295: ningarna.                                              lighet till diskussion angående ärendet ordnades
11296:     Anslagen som reserverats för köp av tjänster       för kommunerna den 1 april 1996, där även en
11297: inom kollektivtrafiken är tämligen begränsade.         representant från länsstyrelsen i Tavastehus Iän
11298: Enligt EU-kommissionens grönbok Ett trafiknät          var närvarande.
11299: för alla skall kollektivtrafikfrågorna få en alltmer       Trafikministeriet förutsätter att fungerande
11300: central roll inom beslutsfattningen.                   matarförbindelser tili tågen skapas på ovan
11301:     Efterfrågan skall bättre än nu beaktas vid ut-     nämnda hållplatsområden. Detta gäller åtmin-
11302: vecklingen av kollektivtrafiken. 1 ett glest byggt     stone de tåg där passagerarvolymerna är som
11303: land är samarbetet och skapandet av nätverk en         störst. Vidare anser trafikministeriet att det skall
11304: grundförutsättning i syfte att effektivera utnytt-     vara möjligt att senare återinföra hållplatserna i
11305: jandet av kollektivtrafikkapaciteten.                  bruk om efterfrågan på tågtrafiktjänster kräver
11306:     Vid indragningen av små tåghållplatser har         detta och det finns tillräckliga funktionella förut-
11307:  syftet varit att förbättra den allmänna serviceni-    sättningar för trafikens skötsel.
11308:  vån. VR Aktiebolag föreslog den 9 aprill996 för           En grundplan för matartrafiksystemet har
11309:  trafikministeriet att H-tågen i huvudstadsregio-      sammanställts 1993 i samarbete mellan trafikmi-
11310:  nens närtrafik skall upphöra att stanna vid håll-     nisteriet, länsstyrelsen i Nylands Iän, Statsjärn-
11311:  platserna i Monni, Palopuro och Takoja fr.o.m.        vägarna och kommunerna. Under ledning av
11312:  den 12 augusti 1996. Trafikministeriet godkände       länsstyrelserna i Nylands och Tavastehus Iän
11313:  förslaget den 12 aprill996. Ministeriets godkän-      fortsätter planeringsarbetet i fråga om matartra-
11314:  nande avser trafiken. Beslutet om att dra in håll-    fiken. Trafikministeriet, VR Aktiebolaget och
11315:  platserna är en intern angelägenhet inom VR-          kommunerna deltar i planeringen.
11316:  koncernen.
11317: 
11318:      Helsingforsden 14 juni 1996
11319: 
11320:                                                                     Trafikminister Tuula Linnainmaa
11321: 1
11322: 
11323: 1
11324: 
11325: 1
11326: 
11327:     1
11328: 
11329:     1
11330: 
11331:     1
11332: 
11333:         1
11334: 
11335:         1
11336: 
11337:         1
11338: 
11339:             1
11340: 
11341:             1
11342: 
11343:             1
11344: 
11345:                 1
11346: 
11347:                 1
11348: 
11349:                 1
11350: 
11351:                     1
11352: 
11353:                     1
11354: 
11355:                     1
11356: 
11357:                         1
11358:                                             KK 359/1996 vp
11359: 
11360: Kirjallinen kysymys 359
11361: 
11362: 
11363: 
11364: 
11365:                                    Pentti Tiusanen /vas ym.: Bentseenin raja-arvon uudelleenmääritte-
11366:                                       lystä syöpään altistavana aineena
11367: 
11368: 
11369:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
11370: 
11371:     Bentseeni (C6H6) on syöpää aiheuttava aro-        seenin raja-arvon määräämiseksi 1 ppm:ksi,
11372: maattinen hiilivety, joka altistaa työntekijöitä      mutta esitettiin luovuttavaksi luonnoksessa salli-
11373: terveyshaitalle, kuten syöpään sairastumiselle.       tuista poikkeuksista korkeamman raja-arvota-
11374: Tyypillisimpiä bentseenin lähteitä ovat erilaiset     son hyväksi.
11375: kemikaalit ja polttoaineet, kuten bensiini ja täl-        Euroopan unionin ministerineuvoston ala työ-
11376: laisten aineiden säilytystilat. Nykyisen käsityksen   ryhmässä, joka käsittelee ns. karsinogeenidirek-
11377: mukaan bentseeni on terveydelle haitallinen vä-       tiiviä eli työympäristössä syöpää aiheuttavien ai-
11378: häisinäkin pitoisuuksina. Suomessa on syöpä-          neiden raja-arvoja, pohditaan nyt asian päätös-
11379: vaaralliselle bentseenille määritelty työympäris-     vaiheessa tehtyjä ehdotuksia. Joidenkin jäsen-
11380: tössä 8 tunnin keskiarvona raja-arvoksi 5 ppm         maiden taholla on esiintynyt pyrkimystä direktii-
11381: hengitysilmassa eli 16 mg/kuutiometri. Raja-ar-       vin sisällön vesittämiseen niin, että bentseenin
11382: vot on määritelty viimeksi valtioneuvoston pää-       varsinaiseksi raja-arvoksi vahvistettaisiin 1
11383: töksellä vuonna 1982 (VNp 355/82).                    ppm:n sijasta 3 ppm. Muutos olisi heikennysjopa
11384:     Muun muassa työympäristön bentseenin raja-        alkuperäiseen luonnokseen nähden. Siirtyminen
11385: arvon tiukentamisesta käydään Euroopan unio-           1 ppm:n bentseenipitoisuuden raja-arvon nou-
11386: nin tasolla neuvotteluja. Luonnoksessa ns. karsi-     dattamiseen ei tiettävästi muodosta merkit-
11387: nogeenidirektiivin uudistamiseksi bentseenin          tävää taloudellista rasitetta yrityksille, ja missä
11388: raja-arvoksi on esitetty 1 ppm eli 3,25 mg/kuutio-    suuria pitoisuuksia esiintyy, tarvitaan merkittä-
11389: metrissä työntekijän hengitysalueella. Direktiivi-    vien haittojenjohdosta suojaimiaja keinotekois-
11390: luonnos sisältää kuitenkin poikkeuksena -             ta raitisilmaa työskentelyn mahdollistamiseksi.
11391: eräänlaisena siirtymäsäännöksenä - määräyk-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11392:  sen, jonka mukaan eräissä tyypillisimmissä bent-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
11393:  seenin käyttötilanteissa sallittaisiin vuoden 2000   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
11394:  loppuun saakka 1 ppm:ää korkeampi bentseeni-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11395:  taso (3 ppm) työntekijän hengitysilmassa 8 tun-
11396:  nin keskiarvona.                                               Miten Hallitus suhtautuu Euroopan
11397:     Euroopan parlamentin sosiaali- ja terveysva-             parlamentin tekemiin muutosehdotuk-
11398:  liokunta otti kantaa direktiiviluonnokseen 26               siin direktiiviluonnoksen osalta, joka
11399:  päivänä maaliskuuta kuluvaa vuotta. Valiokun-               koskee syöpäsairauden vaaraa aiheutta-
11400:  nan raportöörinä asiassa toimi suomalainen                  via tekijöitä työympäristössä, ja
11401:  MEP Marjatta Stenius-Kaukonen. Valiokunnan                     millaisen kannan puolesta Suomi neu-
11402:  mietinnössä direktiiviluonnoksen sisältöön esi-             vottelee ministerineuvostossa työympä-
11403:  tettiin tiukennuksia ja täsmennyksiä. Mietinnös-            ristön ilmatilan sallitun bentseenipitoi-
11404:  sä asetuttiin tukemaan komission esitystä bent-             suuden osalta?
11405: 
11406:       Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1996
11407: 
11408:           Pentti Tiusanen /vas           Timo Laaksonen /vas             Matti Vähänäkki /sd
11409:           Tauno Pehkonen /skl            Kimmo Kiljunen /sd              Tuija Maaret Pykäläinen /vihr
11410:           Mikko Kuoppa /va-r             Esko-Juhani Tennilä /va-r       Hannu Takkula /kesk
11411:           Virpa Puisto /sd               Veijo Puhjo /va-r               Kari Uotila /vas
11412:           Matti Saarinen /sd             Sakari Smeds /skl               Tuija Nurmi /kok
11413: 
11414:  260017
11415: 2                              KK 359/1996 vp
11416: 
11417:     Martti Korhonen /vas     Jorma Vokkolainen /vas   Esko Seppänen /vas
11418:     Jukka Gustafsson /sd     Pia Viitanen /sd         Armas Komi /kesk
11419:     Tarja Filatov /sd        Annika Lapintie /vas     Timo Ihamäki /kok
11420:     Reijo Lindroos /sd       Mikko Elo /sd            Liisa Hyssälä /kesk
11421:     Anne Huotari /vas        Riitta Prusti /sd        Valto Koski /sd
11422:     Päivi Räsänen /skl       Pehr Löv /r              Pekka Leppänen /vas
11423:     Janina Andersson /vihr   Mikko Immonen /vas       Marjatta Vehkaoja /sd
11424:     Hannu Kemppainen /kesk   Jarmo Wahlström /vas     Maija Rask /sd
11425:                              Kirsti Ala-Harja /kok
11426:                                               KK 359/1996 vp                                             3
11427: 
11428: 
11429: 
11430: 
11431:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
11432: 
11433:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           liasiain työryhmän käsiteltävänä. Ehdotus tullee
11434: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            seuraavan kerran esille lähikuukausina. Irlanti
11435: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-         on ilmoittanut priorisoivansa esityksen korkealle
11436: le jäsenelle kansanedustaja Pentti Tiusasen ym.          puheenjohtajakaudellaan.
11437: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 359:               Direktiiviehdotuksen keskeinen sisältö on 1
11438:                                                          ppm:n raja-arvon asettaminen työpaikan ilman
11439:            Miten Hallitus suhtautuu Euroopan             bentseenipitoisuudelle. Ylimenokauden aikana
11440:         parlamentin tekemiin muutosehdotuk-              sovellettaisiin raja-arvoa 3 ppm tietyissä töissä.
11441:         siin direktiiviluonnoksen osalta, joka              Suomen kantaa on valmisteltu yhdessä työ-
11442:         koskee syöpäsairauden vaaraa aiheutta-           markkinajärjestöjen ja eri viranomaisten kanssa
11443:         via tekijöitä työympäristössä, ja                kemian työsuojeluneuvottelukunnassa. Suomi
11444:            millaisen kannan puolesta Suomi neu-          on alustavissa kannanotoissaan asettunut kan-
11445:         vottelee ministerineuvostossa työympä-           nattamaan direktiiviehdotuksen hyväksymistä.
11446:         ristön ilmatilan sallitun bentseenipitoi-        Ministerineuvoston sosiaaliasiain työryhmässä
11447:         suuden osalta?                                   on esiintynyt myös kantoja, joiden mukaan bent-
11448:                                                          seenin raja-arvon tulisi olla 3 ppm. Euroopan
11449:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-              parlamentti on kannanotossaan päätynyt 1
11450: taen seuraavaa:                                          ppm:n kannalle kuitenkin siten, että ylimeno-
11451:                                                          kautta ei tarvittaisi.
11452:    Kysymyksessä mmmttu direktiiviehdotus                    Hallituksen käsityksen mukaan bentseenin
11453: (Ehdotus neuvoston direktiiviksi työntekijöiden          raja-arvo 1 ppm ei aiheuta maassamme ongelmia
11454: suojelemisesta syöpäsairauden vaaraa aiheutta-           eikä ylimenokausia tarvita. Niissä lyhytaikaisis-
11455: ville tekijöille altistumiseen työssä liittyviltä vaa-   sa töissä, joissa raja-arvon ylittymisen vaara on
11456: roilta annetun direktiivin 90/394/ETY muutta-            olemassa, voidaan käyttää hengityksensuo-
11457: misesta ensimmäistä kertaa, KOM(95) 425 lo-              jaimia. Näin ollen hallitus voi yhtyä Euroopan
11458: pull.) on parhaillaan ministerineuvoston sosiaa-         parlamentin muutosesitykseen tältä osin.
11459: 
11460:      Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1996
11461: 
11462:                                                                       Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
11463: 4                                          KK 359/1996 vp
11464: 
11465: 
11466: 
11467: 
11468:                                        Tili Riksdagens Talman
11469: 
11470:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Direktivförs1agets centrala innehåll är att stä1-
11471: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          la ett gränsvärde av l ppm för bensenhalten i
11472: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      luften på arbetsp1atsen. Under en övergångspe-
11473: dagsledamot Pentti Tiusanen m.fl. underteckna-       riod skulle ett gränsvärde av 3 ppm tillämpas i
11474: de spörsmål nr 359:                                  vissa arbeten.
11475:                                                         Finlands ståndpunkt har förberetts i samarbe-
11476:           Hur förhålier sig Regeringen tili Euro-    te melian arbetsmarknadsorganisationer och o1i-
11477:        paparlamentets förslag tili ändringar i di-   ka myndigheter i delegationen för arbetarskydd
11478:        rektivutkastet som gälier risker vid expo-    beträffande kemiska ämnen. Finland har i sina
11479:        nering för carsinogener i arbetsmiljön och    preliminära ställningstaganden understött ett
11480:           viiken ståndpunkt kommer Finland att       godkännande av direktivförslaget. 1 ministerrå-
11481:        ha i förhandlingarna i ministerrådet be-      dets arbetsgrupp för socia1a frågor har även före-
11482:        träffande den tillåtna bensenhalten i 1uf-    kommit ståndpunkter en1igt vilka gränsvärdet
11483:        ten?                                          för bensen borde vara 3 ppm. Europaparlamen-
11484:                                                      tet har i sitt ställningstagande kommit att stälia
11485:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt        sig bakom 1 ppm, dock så att ingen övergångspe-
11486: anföra fö1jande:                                     riod skulle behövas.
11487:                                                         En1igt regeringens uppfattning kommer
11488:    Det i spörsmå1et nämnda direktivförs1aget         gränsvärdet av 1 ppm inte att orsaka prob1em i
11489: (Förs1ag tili första ändringen av Rådets Direktiv    vårt 1and, varför inga övergångsperioder behövs.
11490: om skydd för arbetstagare mot risker vid expone-     1 sådana kortvariga arbeten där det finns risk för
11491: ring för carsinogener i arbetet 90/394/EEG,          att gränsvärdet överskrids, kan andningsskydd
11492: KOM(95) 425 s1utligt) är under behandling imi-       användas. Så1unda kan regeringen ans1uta sig tili
11493: nisterrådets arbetsgrupp för socia1a frågor. För-    Europaparlamentets ändringsförs1ag tili dessa
11494: slaget torde komma upp nästa gång inom de            de1ar.
11495: närmaste månaderna. lrland har medde1at att det
11496: kommer att prioritera förs1aget högt under sitt
11497: ordförandeskap.
11498:      Helsingfors den 12 juni 1996
11499: 
11500:                                                                     Minister Terttu Huttu-Juntunen
11501:                                             KK 360/1996 vp
11502: 
11503: Kirjallinen kysymys 360
11504: 
11505: 
11506: 
11507: 
11508:                                    Esko-Juhani Tennilä /va-r: Lintulan kalanviljelylaitoksen käynnis-
11509:                                       tämisestä Ounasjoen taimenkannan vahvistamiseksi
11510: 
11511: 
11512:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
11513: 
11514:    Ounasjoki on saatu suojeltua voimalaitosra-        istutetuksi 12 000-14 000 kiloa taimenta vuo-
11515: kentamiselta lailla. Näin joesta voidaan ja tulee     dessa, ja joesta mahtavine koskineen tulee var-
11516: kehittää hyvä kalastusjoki.                           masti myös kalastusmatkailun suosittu kohde.
11517:    Ounasjokeen voidaan saada nopeassa aika-           Taimenten kasvatustoimiin voidaan nopeasti
11518: taulussa myös vahva taimenkanta. Pysyvän ja           toimien päästä jo kuluvana vuonna.
11519: vahvan taimenkannan saaminen Ounasjokeen ja              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11520: sen sivujokiin edellyttää kuitenkin paikallisen eli   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11521: Lintulan kalanviljelylaitoksen käyttöönottoa.         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11522: Kaikki suunnitelmat ovatkin valmiina, ja maa- ja      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11523: metsätalousministeriö oli muutama vuosi sitten
11524: valmis edistämään kalanviljelylaitoksen käyn-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
11525: nistämistä tukitoimin. Välitön rahantarve on                 Lintulan kalanviljelylaitoksen toiminnan
11526: 2 miljoonaa markkaa, minkä lisäksi tarvitaan                 käynnistämiseksi ja siten Ounasjoen ke-
11527: vielä miljoona lisää kahtena seuraavana vuonna.              hittämiseksi rantojen asukkaita ja myös
11528: Näin pienillä tukitoimilla Ounasjokeen saadaan               matkailijoita palvelevaksi taimenjoeksi?
11529: 
11530:      Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1996
11531: 
11532:                                        Esko-Juhani Tennilä Iva-r
11533: 
11534: 
11535: 
11536: 
11537: 260017
11538: 2                                           KK 360/1996 vp
11539: 
11540: 
11541: 
11542: 
11543:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
11544: 
11545:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Tilanne on kuitenkin muuttunut oleellisesti.
11546: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on ilmoit-
11547: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tanut, että valtion uusien ja peruskorjattujen ka-
11548: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-         lanviljelylaitosten kapasiteetti riittää tuottamaan
11549: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-         myös Kemijoen vesistöalueelle tarvittavien istuk-
11550: myksen n:o 360:                                       kaiden pienpoikaset ja mädin. Jatkokasvatus on
11551:                                                       sitten yksityisen sektorin asia varsinkin, kun tällä
11552:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy       hetkellä Lapissa on yksityistä kalanviljelykapasi-
11553:        Lintulan kalanviljelylaitoksen toiminnan       teettia riittävästi tuottamaan tarvittavat istukas-
11554:        käynnistämiseksi ja siten Ounasjoen ke-        poikaset. Tilanne on jo johtanut siihen, että maa-
11555:        hittämiseksi rantojen asukkaita ja myös        ja metsätalousministeriö on ilmoittanut 14.11.
11556:        matkailijoita palvelevaksi taimenjoeksi?       1995 päivätyllä kirjeellään luopuvansa Ketolan
11557:                                                       kalanviljelylaitoksen peruskorjaushankkeesta.
11558:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Edellä esitetyn nojalla voidaan todeta, ettei
11559: vasti seuraavaa:                                      myöskään Lintulan kalanviljelylaitoksen korjaa-
11560:                                                       miseen eikä käynnistämiseen uudelleen valtion
11561:    Ounasjoen kalatalouden kehittämisessä kala-        varoin löydy tällä hetkellä riittäviä perusteita.
11562: talousviranomainen on viime aikoina pyrkinyt          Valtio huolehtii Pohjois-Suomen kalanviljelylai-
11563: ensisijaisesti huolehtimaan siitä, että Ounasjoen     toksillaan tarvittavan mädin hankkimisesta sekä
11564: vesistöalue saatetaan kalojen elinympäristönä         pienpoikasten kasvattamisesta niiltä osin, kuin
11565: kuntoon, sillä Ounasjoen vesistöaluetta on käy-       tehtävä kuuluu valtion kalanviljelylle. Yksityi-
11566: tetty tehokkaasti uiton tarpeisiin. Nyt uiton la-     sellä sektorilla, joka huolehtii pienpoikasten jat-
11567: kattua Kemijoen vesistöalueella on Ounasjoen ja       kokasvatuksesta, on kasvatuskapasiteettia tällä
11568: sen sivujokien vanhat uittoväylät päätetty entis-     hetkellä riittävästi. Ounasjoen vesistöalueen ka-
11569: tää. Työ on jo suurelta osin tehty.                   latalouden kehittämisen kannalta on keskeistä,
11570:    Entistäruistöiden lisäksi Ounasjoen vesistö-       että vanhojen uittoväylien entistäruistyö saate-
11571: alueen kalataloutta on pyritty kohentamaan            taan pian loppuun. Jos sen jälkeen katsotaan
11572: mm. kalanpoikasistuksin. lstukkaat on hankittu        olevan syytä tehostaa taimenten istutustoimintaa
11573: pääasiassa Ketolan kalanviljely laitokselta, jonka    Ounasjoella, tulisi Lapin maaseutuelinkeinopii-
11574: maa- ja metsätalousministeriö vuokrasi Kemi-          rille osoittaa vuosittain erillismääräraha poikas-
11575: joen Kalastuskuntien Liitolta 1980-luvun puoli-       hankintoihin. Ongelmana ei ole kalankasvatus-
11576: välissä varmistaakseen poikasten saannin yleis-       kapasiteetin puute, vaan pikemminkin poikas-
11577: hyödyllisiin ym. vastaaviin istutuksiin tilantees-    hankintoihin tarkoitettujen määrärahojen niuk-
11578: sa, jossa suuret velvoitteet näyttivät sitovan kai-   kuus.
11579: ken kalanviljelykapasiteetin Lapissa.
11580: 
11581:      Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1996
11582: 
11583:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
11584:                                                KK 360/1996 vp                                               3
11585: 
11586: 
11587: 
11588: 
11589:                                            Tili Riksdagens Talman
11590: 
11591:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-              Situationen har dock förändrats väsentligt.
11592: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-            Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet har meddelat
11593: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-          att de av staten ägda nya och grundreparerade
11594: man Esko-Juhani Tennilä undertecknade spörs-              fiskodlingsanstalterna har en kapacitet som
11595: mål nr 360:                                               räcker tili för att producera ynglet och rommen
11596:                                                           för den sättfisk som behövs inom Kemi älvs flod-
11597:            Vilka åtgärder har Regeringen för av-          område. Vidareodlingen är sedan närmast en frå-
11598:         sikt att vidta för att verksamheten vid           ga för den privata sektorn, särskilt som det för
11599:         Lintula fiskodlingsanstalt kan inledas så         närvarande finns tillräckligt med privat fiskod-
11600:         att Ounasjoki älv kan utvecklas tili en           lingskapacitet i Lappland för att producera till-
11601:         öringälv som gagnar både invånarna på             räckliga mängder av den sättfisk som behövs.
11602:         stränderna och turisterna?                        Situationen har redan lett tili att jord- och skogs-
11603:                                                           bruksministeriet med ett den 14.11.1995 daterat
11604:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt           brev meddelat att ministeriet avstår från den pla-
11605: anföra följande:                                          nerade grundreparationen av Ketola fiskodlings-
11606:                                                           anstalt.
11607:     1 arbetet för att utveckla fiskerinäringen inom           Hänvisande till det ovan nämnda kan det kon-
11608: Ounasjoki vattendrag har fiskerihushållnings-             stateras att det inte heller för närvarande finns
11609: myndigheterna under de senaste tiderna i första           tillräckliga motiv för att med statens medel repa-
11610: hand inriktat sig på att få vattendragen i området        rera eller på nytt inleda verksamhet vid Lintula
11611: i ett tillräckligt gott skick som livsmiljö för fisken,   fiskodlingsanstalt. Staten sörjer med sina fiskod-
11612: för Ounasjoki vattendrag har tidigare varit i ef-         lingsanstalter i norra Finland för anskaffning av
11613: fektiv användning som flottled. När flottningen           den rom som behövs samt för odling av fiskyngel
11614: numera har upphört inom Kemi älvs flodområde              i den utsträckning uppgiften ankommer på sta-
11615: har det fattats beslut om att restaurera de gamla         tens fiskodling. lnom den privata sektorn, som
11616: flottlederna i Ounasjoki och dess biälvar. En stor        sörjer för den fortsatta odlingen av ynglet, finns
11617: del av arbetet är redan utfört.                           det för närvarande kapacitet tillräckligt. För ut-
11618:     Utöver att förutsättningarna för fiskerihus-          vecklingen av fiskerihushållningen inom Ou-
11619: hållningen i Ounasjoki flodområde förbättrats             nasjoki flodområde är det viktigt att restaure-
11620: genom restaureringsarbeten har det i samma syf-           ringen av de tidigare flottlederna slutförs. Om det
11621: te bl.a. utplanterats fiskyngel. Ynglet har i första      därefter anses motiverat att effektivera utplante-
11622: hand skaffats från Ketola fiskodlingsanstalt,             ringen av öring i Ounasjoki, bör Lapplands
11623: som jord- och skogsbruksministeriet arrendera-            Iandsbygdsnäringsdistrikt årligen anvisa ett sär-
11624: de av fiskelagens i Kemi älv förbund i medlet av          skilt anslag för anskaffning av yngel. Problemet
11625:  1980-talet för att säkra tillgången av yngel för         är inte brist på fiskodlingskapacitet, utan snarare
11626: allmännyttiga m.fl. motsvarande utplanteringar i          njugga anslag för anskaffning av yngel.
11627: en situation, där stora förpliktelser föreföll att
11628: binda all fiskodlingskapacitet i Lappland.
11629: 
11630:       Helsingforsden 23 maj 1996
11631: 
11632:                                                            Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
11633:                                            KK 361/1996 vp
11634: 
11635: Kirjallinen kysymys 361
11636: 
11637: 
11638: 
11639: 
11640:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Kirpputorien liiketoiminnan verottamisesta
11641: 
11642: 
11643: 
11644:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
11645: 
11646:    Olen aikaisemminkin kirjallisessa kysymyk-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11647: sessäni kiinnittänyt valtioneuvoston huomiota        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11648: ns. kirpputorien kaupantekoon ja siihen, että        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11649: niistä on aikojen mukana kehittynyt varsinaisia      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11650: veronkiertotoreja. Alun perin kirpputorit oli tar-
11651: koitettu käytetyn tavaran kierrätyspaikoiksi,jot-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11652: ka tarjosivat vähävaraisille tulonlähteen ja toi-           ryhtyä sen johdosta, että ns. kirpputoreil-
11653: saalta mahdollisuuden hankkia tarvitsemansa                 la toiminnan muoto on etääntynyt kauas
11654: tavara käyttökelpoisena käytettynä ja kohtuulli-            alkuperäisestä ja käsittää runsaassa mää-
11655: sella hinnalla. Kirpputorit ovat olleet myös mer-           rin myös uuden tavaran veronalaista
11656: kittävä sosiaalisen kanssakäymisen paikka.                  myyntiä, josta vero tulisi suorittaa val-
11657:    Nykyisin suuri osa myytävästä tavarasta on               tiolle, mutta jää kauppiaan omaan tas-
11658: uutta ja näin ollen veronalaista. Kirpputoreilla            kuun?
11659: on alkanut esiintyä myös tavaraa, joka on joutu-
11660: nut pois alkuperäiseltä omistajaltaan rikoksen
11661: kautta.
11662:    Kirpputoreille "tarttis tehrä" jotakin.
11663: 
11664:       Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1996
11665: 
11666:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
11667: 
11668: 
11669: 
11670: 
11671:  260017
11672: 2                                           KK 361/1996 vp
11673: 
11674: 
11675: 
11676: 
11677:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
11678: 
11679:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Jos kirpputorilla myydään itse valmistettuja
11680: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tuotteita, niistä saadut tulot ovat myyjän veron-
11681: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       alaista tuloa. Tuloista saadaan vähentää niiden
11682: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        hankkimisesta aiheutuneet menot. Jos myydään
11683: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         toisen valmistamia tuotteita tai toiselta ostettuja
11684: n:o 361:                                              uusia tahi vanhoja tavaroita, on myynti satun-
11685:             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      naisenakin veronalaista. Tällaisen toiminnan tu-
11686:         ryhtyä sen johdosta, että ns. kirpputoreil-   loista ja menoista on tehtävä muistiinpanot ja
11687:         la toiminnan muoto on etääntynyt kauas        pidettävä muistiinpanokirjaa.
11688:         alkuperäisestä ja käsittää runsaassa mää-        Kirpputorimyynti muodostuu myyjälle elin-
11689:          rin myös uuden tavaran veronalaista          keinotoiminnaksi silloin, kun myynti on jatku-
11690:         myyntiä, josta vero tulisi suorittaa val-     vaaja suunnitelmallista sekä sen liikevaihto nou-
11691:          tiolle, mutta jää kauppiaan omaan tas-       see huomattavaksi. Elinkeinonharjoittaja on kir-
11692:         kuun?                                         janpitovelvollinen. Tulo verotetaan elinkeinove-
11693:                                                       rolain säännösten mukaisesti.
11694:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Arvonlisäverotuksessa on tavaran tai palve-
11695: vasti seuraavaa:                                      lun myyjä verovelvollinen vain silloin, kun myyn-
11696:                                                       tiä harjoitetaan liiketoiminnan muodossa. Vä-
11697:     Kirpputoritoiminta on markkinamyyntiin            häistä myyntiä ei pidetä liiketoiminnan muodos-
11698: rinnastettavana toimintana viime vuosina lisään-      sa harjoitettuna. Jos verollisten myyntien yhteis-
11699: tynyt voimakkaasti erityisesti taajamissa. Uusia      määrä on kalenterivuonna yli 50 000 markkaa,
11700: myyntipaikkoja on syntynyt tyhjilleen jääneisiin      toimintaa katsotaan harjoitettavan liiketoimin-
11701: liikehuoneistoihin, teollisuustiloihin ja varastoi-   nan muodossa, jolloin tavaran myyjä on arvon-
11702: hin. Lämpiminä vuodenaikoina kirpputoreja pi-         lisäverovelvollinen.
11703: detään torien yhteydessä ja muissa sopivissa pai-        Kirpputoritoiminnan vilkkaus on saattanut
11704: koissa myös ulkona.                                   tuoda kirpputoreille säädösten vastaisesti toi-
11705:     Verolainsäädännössä ei ole erityisiä säännök-     mintaa harjoittavia yrittäjiä. Tällaiset yrittäjät
11706: siä kirpputorikaupasta. Siten kirpputorilla myy-      eivät mahdollisesti pidä muistiinpanokirjaa taik-
11707: dyistä tavaroista saadut tulot ovat yleensä veron-    ka kirjanpitoa. Veroilmoituksesta myyntitulot
11708: alaista tuloa yleisten tulon verottamista koske-      voivat myös puuttua. Arvonlisäverovelvollisuu-
11709: vien säännösten mukaan.                               dessa on myös voinut olla laiminlyöntejä.
11710:     Perinteisellä kirpputorikaupalla tarkoitetta-        Yhteiskunnassa on viime aikoina kiinnitetty
11711: neen yleensä käytetyn koti-irtaimiston, esimer-       aikaisempaa suurempaa huomiota ns. harmaan
11712: kiksi käytettyjen vaatteiden, taloustavaroiden ja     talouden aiheuttamiin haittavaikutuksiin. Kysy-
11713: huonekalujen myyntiä. Tällaisten tavaroiden           mys ei ole pelkästään verotulojen menetyksistä ja
11714: hankintahinta on yleensä suurempi kuin myynti-        sosiaalietuuksien väärinkäytöksistä, vaan myös
11715: hinta, jolloin veronalaista tuloa ei synny. Jos       vakavasta kilpailuneutraliteettitekijästä monilla
11716: tällaisesta kaupasta kuitenkin muodostuisi            elinkeinoelämän alueilla. Tämän vuoksi hallitus
11717: myyntivoittoa, se on tuloverolain 48 §:n mukaan       on pitänyt harmaan talouden torjuntaa tärkeä-
11718: verovapaa, jos voitto on verovuonna enintään          nä. Valtioneuvosto on 5.2.1996 tehnyt periaate-
11719: 30 000 markkaa. Tämä säännös koskee vain              päätöksen hallituksen toimintaohjelmaksi ta-
11720: oman ja perheen käytössä olleen tavanomaisen          lousrikollisuuden ja harmaan talouden vähentä-
11721: koti-irtaimiston myyntiä. Sitä vastoin verova-        miseksi. Tässä ohjelmassa veivoitetaan eri hallin-
11722: paaseen koti-irtaimiston myyntiin ei kuulu auto-      nonalat ryhtymään toimenpiteisiin ja yhteistoi-
11723: jen, veneiden tai arvokkaiden taide-esineiden         mintaan keskenään ja tuetaan elinkeinoelämän
11724: myynti.                                               sisäisiä toimenpiteitä asiassa.
11725:                                              KK 361/1996 vp                                               3
11726: 
11727:     Harmaan talouden paljastaminen ja torjumi-         teissa. Tarkastukset voidaan toimittaa yhteis-
11728: nen on viime vuodesta lähtien ollut myös vero-         työssä poliisihallinnon kanssa.
11729: hallinnon yksi painopistealue. Verohallitus on            Eräille kirpputoreilla toimiville myyjille voi-
11730: tässä toiminnassa pyrkinyt yhteistyöhön eri vi-        vat verotuskysymykset olla epäselviä. Verohal-
11731: ranomaistenja elinkeinoelämänjärjestöjen kans-         linto on luonnollisesti pyydettäessä ohjannut täl-
11732: sa. Eräillä alueilla onkin päästy konkreettisen        laisia henkilöitä. Vastikään verohallitus on jul-
11733: toiminnan tasolle.                                     kaissut aloittaville yrittäjille tarkoitetun ohjekir-
11734:      Verohallinnon harmaaseen talouteen kohdis-        jasen "Uuden yrittäjän vero-opas", josta saa hy-
11735: tamat tarkastukset ovat tähän saakka suuntau-          viä ohjeita siitä, kuinka aloittavan yrittäjän tulee
11736: tuneet ensisijaisesti rakennus- ja ravintola-alalle.   toimia. Ohjeessa neuvotaan muun muassa, kuin-
11737: Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että resursseja       ka aloittamisilmoitus tehdään, ja selvitetään tu-
11738: ei kaikkiin kohteisiin ole samanaikaisesti käytet-     loverotusta ja arvonlisäverovelvollisuutta sekä
11739: tävissä. Ammattimaista kirpputoritoimintaa on          annetaan ohjeita verotusmenettelystä. Lisäksi
11740: kuitenkin tutkittu eräillä paikkakunnilla. Tällöin     verohallituksessa on parhaillaan valmisteilla eri-
11741: on havaittu, että kaikkea veronalaista kirpputo-       tyinen kirpputoritulojen verotusta koskeva tie-
11742: rikauppaa ei ole ilmoitettu verotuksessa. On           dote, jota tullaan jakamaan verotoimistoista.
11743: myös epäiltävissä, että kirpputoreilla myydään            Edellä mainituin tavoin eri viranomaiset oh-
11744: varastettua tai laittomasti maahan tuotua tava-        jaavat ja valvovat sinällään hyväksi koettua,
11745: raa.                                                   mutta osittain harmaan talouden piirteitä saa-
11746:      Verohallinto jatkaa harmaan talouden torju-       nutta kirpputoritoimintaa. Hallitus seuraa kirp-
11747:  mista. Koska kirpputorikauppa näyttää sisältä-        putoritoiminnan kehitystä ja valmistelee tarvit-
11748:  vän myös tämänkaltaista toimintaa, tullaan kirp-      taessa uusia toimenpiteitä taistelussa harmaan
11749:  putoreja vastaisuudessa tarkastamaan eri puo-         talouden tätäkin ilmentymää vastaan.
11750:  lilla maata käytettävissä olevien resurssien puit-
11751:      Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1996
11752: 
11753:                                                                                    Ministeri Arja Alho
11754: 4                                           KK 361/1996 vp
11755: 
11756: 
11757: 
11758: 
11759:                                          Tili Riksdagens Talman
11760: 
11761:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       tepliktig inkomst för försäljaren. Anskaffnings-
11762: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         utgifterna får dras av från inkomsterna. Försälj-
11763: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       ning av produkter som tillverkats av någon an-
11764: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr          nan eller av nya eller gamla varor som köpts av
11765: 361:                                                   någon annan är skattepliktig även då den sker
11766:                                                        tillfålligt. Försäljaren skall föra bok över sina
11767:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         inkomster och utgifter för dylik verksamhet.
11768:        ta med anledning av att verksamheten på             Loppmarknadsförsäljning kan klassificeras
11769:        de s.k. loppmarknaderna har fjärmat sig         som näringsverksamhet då försäljningen är fort-
11770:        alltmer från den ursprungliga formen och        gående och planmässig och omsättningen är be-
11771:        i hög grad också omfattar skattepliktig         tydande. Näringsidkare är bokföringsskyldiga.
11772:        försäljning av nya varor, för viiken skatt      lnkomsten beskattas enligt lagen om beskattning
11773:        skall betalas tili staten men det oaktat blir   av inkomst av näringsverksamhet.
11774:        kvar i försäljarens egen ficka?                     1 mervärdesbeskattningen är den som säljer en
11775:                                                        vara eller en tjänst skattskyldig endast då försälj-
11776:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ningen har formen av affårsverksamhet. Försälj-
11777: anföra följande:                                       ning i liten skala klassificeras inte som affårsverk-
11778:                                                        samhet. Då totalbeloppet av den skattepliktiga
11779:     Loppmarknadsverksamheten har, som en typ           försäljningen under kalenderåret överstiger
11780: av verksamhet som kan jämställas med mark-             50 000 mk, anses det att verksamheten bedrivs i
11781: nadsförsäljning, under de senaste åren ökat            form av affårsverksamhet, varvid den som säljer
11782: mycket i synnerhet i tätorterna. Nya försäljnings-     varan är skyldig att betala mervärdesskatt.
11783: ställen har kommit tili i tomma affårslokaler,             Den livliga loppmarknadsverksamheten kan
11784: industriutrymmen och lager. Under den varma            ha lett till att det dyker upp företagare som bedri-
11785: årstiden hålls loppmarknader också i anslutning        ver verksamhet i strid mot författningarna.
11786: tili torg och på andra lämpliga ställen utomhus.       Dessa företagare för kanske inte bok eller har
11787:     1 skattelagstiftningen ingår inga särskilda        kanske inte någon bokföring. Försäljningsin-
11788: stadganden om loppmarknadshandel. De in-               komsterna saknas eventuellt också i skattedekla-
11789: komster som fås genom försäljning av varor på          rationen. Försummelser kan också förekomma i
11790: loppmarknader är således i allmänhet skatteplik-       fråga om skyldigheten att betala mervärdes-
11791: tiga enligt de allmänna stadgandena om inkomst-        skatt.
11792: beskattning.                                               1samhället har det på senare tid fåsts allt större
11793:     Med traditionellloppmarknadshandel avses i         vikt vid de negativa effekterna av en s.k. ekono-
11794: allmänhet försäljning av begagnat lösöre, t.ex.        misk gråzon. Det är inte enbart fråga om förlora-
11795: använda kläder, husgeråd och möbler. Anskaff-          de skatteintäkter och missbruk av sociala förmå-
11796: ningspriset på dessa varor är i allmänhet högre än     ner utan också om en allvarlig faktor som har
11797: försäljningspriset, varvid det inte uppkommer          betydelse för konkurrensneutraliteten inom
11798: någon skattepliktig inkomst. Om det trots allt         många sektorer i näringslivet. Därför anser re-
11799: uppstår försäljningsvinst på dylik handel, är den      geringen att det är viktigt att bekämpa den eko-
11800: enligt 48 § inkomstskattelagen skattefri om vin-       nomiska gråzonen. Statsrådet fattade den 5 fe-
11801: sten under skatteåret är högst 30 000 mk. Detta        bruari 1996 ett principbeslut om ett verksamhets-
11802: stadgande gäller endast försäljning av eget sed-       program för regeringen vilket syftar tili att min-
11803: vanligt lösöre i hemmet och lösöre som varit i         ska på den ekonomiska brottsligheten och den
11804: familjens bruk. Bilar, båtar eller värdefulla          ekonomiska gråzonen. Enligt detta program för-
11805: konstföremål kan däremot inte säljas som skatte-       pliktas de olika förvaltningsområdena att vidta
11806: fritt lösöre.                                          åtgärder och samarbeta med varandra och dess-
11807:     Inkomsterna av försäljning av egenhändigt          utom understöds interna åtgärder inom närings-
11808: tillverkade produkter på loppmarknader är skat-        livet i denhär frågan.
11809:                                             KK 361/1996 vp                                            5
11810: 
11811:     Inom skatteförvaltningen har ett av tyngd-           För vissa försäljare på loppmarknaderna kan
11812: punktsområdena sedan i fjol varit att uppdaga         beskattningsfrågorna vara oklara. Skatteförvalt-
11813: och bekämpa den ekonomiska gråzonen. Skatte-          ningen underrättar naturligtvis dem som ber om
11814: styrelsen har inlett samarbete med olika myndig-      det. Skattestyrelsen har nyligen publicerat en li-
11815: heter och organisationer inom näringslivet i den-     ten bok "Skattehandbok för nya företagare" som
11816: na fråga. Inom vissa sektorer har det också lett      innehåller bra tips för nya företagare. Av anvis-
11817: tili konkret verksamhet.                              ningarna framgår bl.a. hur man gör anmälan om
11818:     Skattestyrelsen har hittills granskat den eko-    inledande av verksamhet och utreds frågor som
11819: nomiska gråzonen i främsta hand i byggnads-           gäller inkomstbeskattningen och skyldigheten
11820: och restaurangbranshen. Det beror främst på att       att betala mervärdesskatt samt ges anvisningar
11821: det inte finns resurser för alla mäl samtidigt.       angående beskattningsförfarandet. Dessutom
11822: Yrkesmässig loppmarknadsverksamhet har                bereder skattestyrelsen ett meddelande som sär-
11823: emellertid undersökts på vissa orter. Det har vi-     skilt gäller beskattningen av loppmarknadsin-
11824: sat sig att all skattepliktig loppmarknadshandel      komster, vilket kommer att delasut av skatteby-
11825: inte har uppgetts i beskattningen. Det finns också    råerna.
11826: skäl att misstänka att stulna eller olagligt impor-      På detta vis styr och övervakar olika myndig-
11827: terade varor säljs på loppmarknaderna.                heter loppmarknadsverksamheten, som i sig
11828:     Skatteförvaltningen fortsätter att motarbeta      upplevts vara bra men som delvis fått drag som
11829: den ekonomiska gråzonen. Eftersom loppmark-           kan hänföras tili den ekonomiska gråzonen. Re-
11830: nadshandeln verkar omfatta även denna typ av          geringen följer med utvecklingen inom lopp-
11831: verksamhet kommer man i framtiden att granska         marknadsverksamheten och bereder vid behov
11832: Ioppmarknaderna i olika delar av Jandet enligt de     nya åtgärder i kampen även mot detta fenomen
11833:  resurser som finns. Granskningarna kan utföras i     inom den ekonomiska gråzonen.
11834:  samarbete med polisförvaltningen.
11835:      Helsingforsden 27 maj 1996
11836:                                                                                  Minister Arja Alho
11837:                                             KK 362/1996 vp
11838: 
11839: Kirjallinen kysymys 362
11840: 
11841: 
11842: 
11843: 
11844:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Valtion kotimaisen velanoton aiheuttamasta
11845:                                        uhasta yleisötalletuksille
11846: 
11847: 
11848:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
11849: 
11850:     Valtio on vahvasti velkaantunut. Velkaantu-       tusvarat ovat kulkeutuneet valtion pussiin, jää
11851: minen jatkuu edelleen, mutta velanoton paino-         niin sanotusti omaansa paitsi, ja tavallaan rahan-
11852: piste on muuttunut siten, että suuri osa lainasta     välittäjinä toimineet pankit tyytyvät osoittele-
11853: otetaan kotimaan markkinoilta. Esimerkiksi            maan syyttäväliä sormella valtion suuntaan.
11854: pankit, joiden antolainaus yksityisille ja yrityk-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11855: sille on jatkuvasti vähentynyt, lainaavat nyt otto-   tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
11856: lainauksena saamiaan rahoja Suomen valtiolle.         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11857:     Valtiovalta suunnittelee nykyisin taattujen       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11858: pankkitalletusten ylärajan rajaamista esimerkik-
11859: si 100 000 markkaan. Sen yli menevä osa olisi                   Miten Hallitus voi taata, että pankki-
11860: jatkossa tyhjän päällä. Jatkuvan velkaantumisen              järjestelmän kautta valtiolle rahojaan lai-
11861: vuoksi valtio taas joutuu lähivuosien aikana osit-           naava yksityinen tallettaja voi olemassa
11862: tain maksukyvyttömään tilaan, jolloin se pyrkii              olevien suunnitelmien ja kasvavan val-
11863: huolehtimaan vain ulkomaisista veloista. Koti-               tionvelan valossa olla varma talletustensa
11864: maisiin lainoihin saatetaan joutua kohdistamaan              täysimääräisestä takaisinsaannista kor-
11865: sodanjälkeiseltä ajalta tuttuja toimia kuten obli-           koineen?
11866: gaatioiden leikkaaminen. Tallettaja, jonka talle-
11867: 
11868:      Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1996
11869: 
11870:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
11871: 
11872: 
11873: 
11874: 
11875: 260017
11876: 2                                           KK 362/1996 vp
11877: 
11878: 
11879: 
11880: 
11881:                                        Eduskunnan puhemiehelle
11882: 
11883:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Viitaten edustaja Aittoniemen kysymykseen
11884: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         talletusten suojasta hallitus on esittänyt edus-
11885: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       kunnalle antamassaan tiedonannossa käsityk-
11886: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        sensä siitä, kuinka rahoitusjärjestelmän terveh-
11887: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         dyttämistä ja vakautta voidaan edistää. Talletus-
11888: n:o 362:                                              suojan rajaaminen ja pankkitukiponnen purka-
11889:                                                       minen ovat välttämättömiä toimenpiteitä, mutta
11890:           Miten Hallitus voi taata, että pankki-      eivät vielä riitä tavoitteiden saavuttamiseksi.
11891:        järjestelmän kautta valtiolle rahojaan lai-    Myös viranomaisvalvonnan koordinaatiota,
11892:        naava yksityinen tallettaja voi olemassa       markkinoiden riskitietoisuutta sekä markkina-
11893:        olevien suunnitelmien ja kasvavan val-         kuria on lisättävä. Ponnen purkaminen voidaan
11894:        tionvelan valossa olla varma talletustensa     toteuttaa vasta sitten, kun talletussuojaa on ra-
11895:        täysimääräisestä takaisinsaannista kor-        jattu ja pankkien kannattavuus on riittävän
11896:        koineen?                                       hyvä. Hallitus pitää erityisen tärkeänä sitä, että
11897:                                                       valtion vastuu voidaan tulevaisuudessa minimoi-
11898:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          daja pankit voivat uskottavasti vastata itse sitou-
11899: vasti seuraavaa:                                      muksistaan.
11900:                                                          Suomessa talletussuojan korvattavaa enim-
11901:    Markan vahvistumiskehityksen myötä valtio          mäissummaa ei ole tällä hetkellä rajattu kuten
11902: on määrätietoisesti vähentänyt ulkomaisen velan       muissa EU:n jäsenmaissa. Hallitus esitti tiedon-
11903: osuutta kokonaisvelasta. Tavoitteena on jatkos-       annossaan talletussuojan rajaamista 150 000
11904: sa lisätä niin kotimaisten kuin ulkomaisten sijoit-   markkaan. Tällöin talletussuojan piiriin kuuluisi
11905: tajien kiinnostusta valtion markkamääräisiin          96,5 % talletuksista, joka vastaa noin 59 % talle-
11906: velkakirjoihin. Kotimaisten pankkien merkitys         tusten yhteenlasketusta markkamäärästä. Suo-
11907: on tässä suhteessa keskeinen.                         jan kattavuutta lisää se, että tallettajilla on mah-
11908:    Hallituksen talouspolitiikan kulmakivenä on        dollisuus hajauttaa talletuksiaan useampaan eri
11909: valtion velkaantumiskehityksen pysäyttäminen.         pankkiin. Tällöin rajan asettaminen esitettyä
11910: Vaikka valtion nettorahoitustarve säilyy positii-     korkeammaksi ei merkittävästi muuttaisi nykyis-
11911: visena aina ensi vuosituhannelle asti, vallitsee      tä talletussuojajärjestelmää, joka on liian kattava
11912: sijoittajien keskuudessa luottamus valtion velka-     ollakseen uskottava ilman valtion mukanaoloa.
11913: kirjoihin turvallisina sijoituskohteina. Tästä on         Rajan asettaminen 150 000 markkaan vastaisi
11914: osoituksena valtion pitkien obligaatioiden kor-       Euroopan unionin direktiiviä, jonka mukaan
11915: kokehitys.                                            korvauksen on oltava vähintään 20 000 ecua.
11916:    Valtion velkakirjojen hallussapito on pankeil-     Muihin jäsenmaihin nähden raja on keskitasoa ja
11917: le normaalia liiketoimintaa ja perustuu niiden        sama kuin esimerkiksi Ruotsissa.
11918: turvallisuuteen ja jälkimarkkinakelpoisuuteen.            Hallituksen mielestä lähtökohtana tulee olla,
11919: Viime aikoina valtion velkakirjojen kysynnän          että pankit vastaavat ensisijaisesti itse talletus-
11920: selittää muiden luottojen heikko kysyntä koti-        suojajärjestelmän rahoituksesta. On oikeuden-
11921: maassa, valtion lainanottotarve ja yleisen korko-     mukaista, että pientallettajat saavat vastineeksi
11922: tason alhaisuus. Pankkien mielenkiinto valtion        aiemmista talletuskoroista riskittömyyden. Pan-
11923: velkakirjoja kohtaan on merkki luottamuksesta         kit puolestaan maksavat talletussuojasta kanna-
11924: harjoitettuun talouspolitiikkaan ja valtion ky-       tusmaksuja vakuusrahastoonsa korvauksena
11925: kyyn pysäyttää velkaantumiskehitys. Pankkien          edullisemmasta varainhankinnasta. Tallettajien
11926: aktiivisuus valtion velkakirjamarkkinoilla on         varat korvataan ensisijaisesti kannatusmaksuva-
11927: nähtävä myönteisenä, koska se parantaa velka-         roista pankin joutuessa selvitystilaan.
11928: kirjamarkkinoiden toimintaa. Pankkien pidät-             Tarkoituksena on, että lukumääräisesti pieni
11929: täytyminen turvallisissa sijoituskohteissa on         osa tallettajista luokitellaan suurtallettajiksi,
11930: myös tallettajien edun mukaista.                      joilla ei ole oikeutta täysimääräiseen talletussuo-
11931:                                            KK 362/1996 vp                                              3
11932: 
11933: jaan. Suurtallettajilla on mahdollisuus ja kyky      talletuspaot ja siten edistää rahoitusjärjestelmän
11934: toimia markkinakurin lähteenä ja arvioida sijoi-     vakautta. Tällöin pientallettajat eivät tee hätiköi-
11935: tuksensa riskipitoisuutta. Tämä lisää pientallet-    tyjä nostopäätöksiä tilanteessa, jossa pankin va-
11936: tajien suojaa entisestään. Talletussuojan tehtävä-   kavaraisuus on uhattuna.
11937: nä on pientalletusten turvaamisen kautta estää
11938:      Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1996
11939: 
11940:                                                                                  Ministeri Arja Alho
11941: 4                                           KK 362/1996 vp
11942: 
11943: 
11944: 
11945: 
11946:                                         Tili Riksdagens Talman
11947: 
11948:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Med hänvisning tili riksdagsman Aittoniemis
11949: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        spörsmål om garantier för depositionerna har
11950: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      regeringen i ett meddelande tili riksdagen fram-
11951: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr         fört sin uppfattning om hur en sanering och stabi-
11952: 362:                                                  lisering av finansmarknaden kunde främjas. En
11953:                                                       begränsning av depositionsskyddet och hävandet
11954:            Hur kan Regeringen garantera att en        av bankstödsklämmen är nödvändiga åtgärder,
11955:        enskild deponent som genom bankens             tpen de är inte tiliräckliga för att målen skali nås.
11956:        förmedling lånar ut sina pengar tili staten    Aven koordineringen av myndighetsövervak-
11957:        i ljuset av nuvarande planer och den väx-      ningen, marknadens riskmedvetenhet samt
11958:        ande statsskulden skall kunna vara säker       marknadsdisciplinen måste ökas. Klämmen kan
11959:        på att få tilihaka sin deposition inklusive    hävas först då depositionsskyddet är begränsat
11960:        ränta tili fulit belopp?                       och bankernas lönsamhet tiliräckligt god. Reger-
11961:                                                       ingen anser det vara särskilt viktigt att statens
11962:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ansvar i framtiden kan minimeras och att banker-
11963: anföra följande:                                      na själva på ett trovärdigt sätt kan ansvara för de
11964:                                                       förbindelser de ingått.
11965:    Det är sant att staten målmedvetet har mins-           För närvarande finns det i Finland, i motsats
11966: kat utlandsskuldens andel av den totala skulden i     tili de övriga EU-länderna, inte något tak för den
11967: takt med markens appreciering. Målet är att i         summa som depositionsskyddet ersätter. Reger-
11968: fortsättningen öka intresset för statens skulde-      ingen föreslog i sitt meddelande en begränsning
11969: brev i finska mark hos såväl inhemska som ut-         av depositionsskyddet tili 150 000 mk. Därmed
11970: ländska placerare. De inhemska bankerna är av         skulie 96,5 % av depositionerna omfattas av de-
11971: central betydelse i detta avseende.                   positionsskydd, vilket motsvarar 59 % av deposi-
11972:    En av hörnstenarna i regeringens ekono~iska        tionsbeståndet. Skyddets täckning ökas ytterli-
11973: politik är att stoppa statens skuldsättning. Aven     gare av det faktum att deponenterna har möjlig-
11974: om statens nettofinansieringsbehov kommer att         het att fördela sina depositioner på flera olika
11975: vara positiv ända fram tili nästa årtusende har       banker. Om gränsen skulle sättas högre än vad
11976: placerarna förtroende för statens skuldebrev som      som nu föreslagits, skulle detta inte märkbart
11977: trygga placeringsobjekt. Ränteutvecklingen för        ändra det nuvarande systemet för depositions-
11978: statens långa obligationer är ett bevis på detta      skydd, som är alitför täckande för att vara tro-
11979: förtroende.                                           värdigt utan statlig medverkan.
11980:    Innehavet av statliga skuldebrev är normal             En gräns på 150 000 mk motsvarar Europeis-
11981: affårsverksamhet för bankerna och grundar sig         ka unionens direktiv, enligt vilket ersättningen
11982: på att de är säkra och omsättningsbara på andra-      bör vara minst 20 000 ecu. Jämfört med andra
11983: handsmarknaden. Efterfrågan på skuldebrev un-         Iänder är gränsen på medelhög nivå och samma
11984: der densenaste tiden förklaras av den svaga efter-    som den som tillämpas t.ex. i Sverige.
11985: frågan på övriga krediter i hemlandet, statens            Enligt regeringens åsikt bör utgångspunkten
11986: låneupptagningsbehov och den alimänt låga rän-        vara att bankerna i första hand själva svarar för
11987: tenivån. Bankernas intresse för statens skulde-       finansieringen av sitt system för depositions-
11988: brev är ett teeken på förtroende för den ekono-       skydd. Det är rättvist att småspararna som mot-
11989: miska politik som bedrivs och statens förmåga         prestation för de lägsta depositionsräntorna får
11990: att hejda skuldsättningsutvecklingen. Att ban-        riskfrihet. Bankerna å sin sida betalar garantiav-
11991: kerna är aktiva på skuldebrevsmarknaden måste         gifter för depositionsskyddet tili sin säkerhets-
11992: anses vara positivt, eftersom de~. förbättrar verk-   fond som ersättning för en förmånligare medel-
11993: samheten på denna marknad. Aven det faktum            anskaffning. Deponenternas medel ersätts i för-
11994: att bankerna hålier sig tili trygga placeringsob-     sta hand av garantiavgiftsmedlen om bankerna
11995: jekt är tili fördel för deponenterna.                 försätts i likvidation.
11996:                                               KK 362/1996 vp                                           5
11997: 
11998:    Avsikten är att en till antalet liten del av depo-   tionsskyddets uppgift är att genom att trygga de
11999: nenterna skall klassas som storsparare som inte         små depositionerna hindra depositionsflykt och
12000: har rätt tili ett fullständigt depositionsskydd.        därmed främja finansmarknadens stabilitet. På
12001: Stordeponenterna har möjlighet och förmåga att          så vis gör småspararna inte förhastade beslut om
12002: fungera som förebilder för marknadsdisciplinen          uttag i situationer där bankens kapitaltäckning
12003: och bedöma risknivån för sina depositioner. Det-        är hotad.
12004: ta ökar ytterligare småspararnas skydd. Deposi-
12005:      Helsingforsden 28 maj 1996
12006: 
12007:                                                                                   Minister Arja Alho
12008:                                      j
12009:                                      j
12010:                                  j
12011:                                  j
12012:                              j
12013:                              j
12014:                          j
12015:                          j
12016:                      j
12017:                      j
12018:                  j
12019:                  j
12020:              j
12021:              j
12022:          j
12023:          j
12024:         j
12025:        j
12026:       j
12027:      j
12028:     j
12029: j
12030: j
12031:                                              KK 363/1996 vp
12032: 
12033: Kirjallinen kysymys 363
12034: 
12035: 
12036: 
12037: 
12038:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Alkon palvelujen kehittämisestä
12039: 
12040: 
12041: 
12042:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
12043: 
12044:     Yhteiskunta kehittyy ja kansainvälistyy no-        asioida alkoholiliikkeessä mutta on valmis mak-
12045: peata vauhtia. Yksi onjäänytjoukostajälkeenja          samaan kohtuullisen korvauksen kuljetuksesta.
12046: se on Oy Alko Ab, joka samalla kamppailee                 Kolmanneksi palvelua olisi se, että ainakin
12047: romahdusmaista liikevaihdon alenemista vas-            isommissa kaupungeissa yksi myymälä olisi iltai-
12048: taan. Alkossa on tapahtunut kehitystä vain sikä-       sin ja lauantaisin auki pitempään yllättävän tai
12049: li, että on siirrytty valintamyymälöihin ja kassat     vähemmän yllättävän tarpeen varalta.
12050: ovat oppineet hymyilemään.                                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12051:     Ensinnäkään Alkossa ei vieläkään kelpaa            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12052: Visa-kortti. Perusteena on esitetty, että ei ole       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12053: suotavaa ostaa viinaa velaksi. Ajatus on täysin        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12054: perusteeton, koska Visa-kortti on yleensä vain
12055: sellaisilla henkilöillä, jotka tunnontarkasti hoita-             Mitä mieltä Hallitus on Alkon palvelu-
12056: vat raha-asiansa. Alkossa tulisi siis luopua perus-           jen monipuolistamisesta siten, että mak-
12057: teettomasta moralisoinnista ja mahdollistaa                   suvälineenä kävisi Visa-luottokortti, että
12058: myös tämä maksumuoto.                                         Alko ryhtyisi palvelemaan myös kotiin-
12059:     Toisekseen Alkossa ei ainakaan minun tietä-               kuljetuksen muodossa ja että ainakin
12060: mäni mukaan ole järjestetty kotiinkuljetusta.                 isommissa kaupungeissa yksi myymälä
12061: Tämäkin olisi perusteltua ainakin silloin, kun on             olisi avoinna myöhään iltaisin sekä pi-
12062: kysymys juhlia varten hankittavasta isommasta                 tempään lauantaisin?
12063: juomaerästä tai henkilö ei muusta syystä halua
12064: 
12065:      Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1996
12066:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
12067: 
12068: 
12069: 
12070: 
12071: 260017
12072: 2                                            KK 363/1996 vp
12073: 
12074: 
12075: 
12076: 
12077:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
12078:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tä. Esteeksi on yhtiön ilmoituksen mukaan muo-
12079: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          dostunut luottokorttiyhtiön provisio (3 %),joka
12080: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        maksetaan alkoholijuoman vähittäismyyntihin-
12081: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         nasta. Koska alkoholijuoman vähittäismyynti-
12082: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          hinnasta alkoholijuomavero ja arvonlisävero
12083: n:o 363:                                               muodostavat merkittävän osan, väkevissä juo-
12084:                                                        missajopa 90 %,ja koska provisio on maksettava
12085:            Mitä mieltä Hallitus on Alkon palvelu-      verostakin, vie luottokorttiyhtiön provisio yh-
12086:         jen monipuolistamisesta siten, että mak-       tiön mukaan myynnistä saatavasta katteesta
12087:         suvälineenä kävisi Visa-luottokortti, että     merkittävän osan. Tämän johdosta yhtiö ei ole
12088:         Alko ryhtyisi palvelemaan myös kotiin-         toistaiseksi hyväksynyt luottokorttia maksuväli-
12089:         kuljetuksen muodossa ja että ainakin           neeksi.
12090:         isommissa kaupungeissa yksi myymälä
12091:         olisi avoinna myöhään iltaisin sekä pi-        2. Alkoholijuomien kotiinkuljetus
12092:         tempään lauantaisin?
12093:                                                           Alkoholilain mukaan alkoholiyhtiö voi har-
12094:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           joittaa alkoholijuomien vähittäismyyntiä lähet-
12095: vasti seuraavaa:                                       tämällä niitä tilaajalle tai ostajalle. Alkoholijuo-
12096:                                                        mia voidaan lähettää asiakkaille sellaisille paik-
12097: 1. Luottokortti maksuvälineenä                         kakunnille, joissa myynnin järjestäminen on
12098:                                                        maantieteelliset ja taloudelliset seikat huomioon
12099:    Ennen nykyistä, 1.1.1995 voimaan tullutta al-       ottaen muutoin vaikeaa.
12100: koholilakia (1143/94) alkoholijuomien vähittäis-           Lähetysmyynnissä asiakas tilaa juomansa
12101: myynti velaksi oli laissa kielletty. Mitkään luot-     myymälästä puhelimitse. Juomat toimitetaan
12102: tokortit eivät olleet sallittuja. Poikkeuksen velak-   tällöin postiennakolla lähipostiin. Alko Oy perii
12103: simyyntikiellosta muodosti keskiolut, johon            tällöin toimituskuluina 36 markkaa paketilta.
12104: muutoinkin sovellettiin muita alkoholijuomia           Tällaisesta palvelusta on maininta Alko Oy:n
12105: vapaampia säännöksiä.                                  hinnastossa.
12106:    Nykyinenkin alkoholilainsäädäntö kieltää -              Varsinaisen lähetysmyynnin lisäksi Alko Oy
12107: sosiaalisista syistä - alkoholijuomien velaksi-        on tehnyt Suomen Postin kanssa kuljetussopi-
12108: myynnin. Kuitenkin alkoholijuomia voidaan              muksen, mikä mahdollistaa alkoholijuomien ko-
12109: myydä velaksi kahdessa tapauksessa:                    tiinkuljetuksen kaupunkialueella kohtuullista
12110:                                                        korvausta vastaan. Yhtiön mukaan tätä palvelu-
12111: a. yhteisöille                                         muotoa käyttävät lähinnä yhteisöt ja yritykset,
12112:                                                        mutta enenevässä määrin myös yksityiset asiak-
12113: b. yksityishenkilöille tuotevalvontakeskuksen          kaat.
12114: hyväksymiä luottojärjestelyjä noudattaen.
12115:                                                        3. Aukioloaika
12116:    Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvonta-
12117: keskuksen ohjeiden mukaan alkoholijuomia voi-             Alko Oy:n vähittäismyymälöiden myynti-
12118: daan myydä velaksi esimerkiksi kaupan hyväk-           ajoista on erityissäännös alkoholijuomista ja vä-
12119: symää luottokorttia vastaan. Tämän mukaisesti          kiviinasta annetussa asetuksessa (1344/94). So-
12120: muun muassa kysymyksessä mainittu Visa-luot-           siaali- ja terveyspoliittisista syistä nämä ajat ovat
12121: tokortti on lain mukaan sallittu maksuväline           tiukemmat kuin vähittäismyyntipaikkojen ylei-
12122: Alko Oy:ssä.                                           set aukioloajat. Asetuksen mukaan Alko Oy saa
12123:    Luottokortin käyttöönottoa on Alko Oy:n il-         harjoittaa alkoholijuomien vähittäismyyntiä ar-
12124: moituksen mukaan yhtiössä harkittu ja tutkittu         kipäivisin kello 9.00-20.00, paitsi lauantaina
12125: useamman kerran. Alko Oy on päättänyt olla             sekä itsenäisyyspäivän, uudenvuodenpäivän ja
12126: hyväksymättä luottokorttia taloudellisista syis-       vapunpäivän aattona kello 9.00-18.00.
12127:                                           KK 363/1996 vp                                           3
12128: 
12129:    Vähittäismyynti on kielletty sunnuntaina, kir-   taisin kello 10.00-18.00 ja lauantaisin kello
12130: kollisina juhlapäivinä, itsenäisyyspäivänä, va-     9.00-14.00.
12131: punpäivänä sekä jouluaattona ja pääsiäispäivän         Muutaman vuoden ajan suuremmissa kau-
12132: aattona.                                            pungeissa on yli 60 myymälää ollut avoinna maa-
12133:    Juhannusaattona ei vähittäismyyntiä saa har-     nantaista torstaihin kello 10.00-18.00, perjan-
12134: joittaa kello kolmentoista jälkeen.                 taisin kello 10.00-20.00 ja lauantaisin kello
12135:    Hallitus ei näe syytä edellä mainittujen auki-   9.00-16.00. Pääkaupunkiseudulla on tällä het-
12136: oloaikasäännösten tarkistamiseen. Alko Oy te-       kellä kolme myymälää, jotka ovat avoinna maa-
12137: kee näiden aukioloaikasäännösten puitteissa         nantaista perjantaihin kello 9.00-20.00 ja lau-
12138: päätökset eri myymälöidensä aukioloajoista.         antaisin kello 9.00-18.00. Lisäksi eri puolilla
12139:    Alko Oy:llä on noin 250 vähittäismyymälää.       Suomea olevien 23 myymälän aukioloaikaa on
12140: Yleisin aukioloaika näissä myymälöissä on maa-      4.5.1996 lukien pidennetty lauantaisin kello
12141: nantaista torstaihin kello 10.00-17.00, perjan-     18.00 asti.
12142:    Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1996
12143:                                                                  Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
12144: 4                                            KK 363/1996 vp
12145: 
12146: 
12147: 
12148: 
12149:                                          Tili Riksdagens Talman
12150: 
12151:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       bolagets uppgift den provision som kreditkorts-
12152: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         bolaget uppbär (3 %) och som betalas på detalj-
12153: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       handelspriset på alkoholdrycker. Eftersom skat-
12154: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr          ten på alkoholdrycker och mervärdesskatten ut-
12155: 363:                                                   gör en betydande del av detaljhandelspriset på
12156:                                                        alkoholdrycker, i fråga om starksprit rentav 90%
12157:                                                        och eftersom det skall betalas provision även på
12158:           Vilken är Regeringens åsikt om ett           skatten tar kreditkortsbolagets provision enligt
12159:        mångsidigande av Alkos tjänster så att          bolaget en betydande del av det täckningsbidrag
12160:        Visa-kreditkort skulle duga som betal-          som erhålls av försäljningen. På grund av detta
12161:        ningsmedel, att Alko skulle börja betjäna       har bolaget inte tillsvidare godkänt kreditkort
12162:        även i form av hemtransport och att åt-         som betalningsmedel.
12163:        minstone i de större städerna en affår
12164:        skulle vara öppen sent om kvällarna samt
12165:        längre på lördagarna?                           2. Herutransport av alkoholdrycker
12166:                                                            Enligt alkohollagen kan alkoholbolaget bedri-
12167:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          va detaljhandel med alkoholdrycker genom att
12168: anföra följande:                                       skicka dem till beställaren eller köparen. Alko-
12169:                                                        holdrycker kan skickas till kunder på sådana
12170: 1. Kreditkort som betalningsmedel                      orter där ordnandet av försäljningen med beak-
12171:                                                        tande av de geografiska och ekonomiska fakto-
12172:    Innan den nuvarande alkohollagen (1143/94)          rerna annars är svårt.
12173: trädde i kraft 1.1.1995 var det i lag förbjudet att        Vid sådan försäljning beställer kunden sina
12174: sä1ja alkoho1drycker på kredit. Inga kreditkort        drycker per telefon. Dryckerna skickas härvid till
12175: var tillåtna. Ett undantag för förbudet mot för-       den närmaste posten mot postförskott. Alko
12176: säljning på kredit var mellanöl, på vilket också       uppbär härvid 36 mark per paket i expeditionsav-
12177: annars tillämpades liberalare regler än på andra       gift. Sådan service finns omnämnd i Alkos prislis-
12178: alkoholdrycker.                                        ta.
12179:    Också den nuvarande alkohollagstiftningen               Förutom denna typ av försäljning har Alko
12180: förbjuder - av sociala skäl - försäljning av           ingått ett transportavtal med posten vilket möj-
12181: alkoholdrycker på kredit. Alkoholdrycker kan           liggör hemtransport av alkoholdrycker i städer
12182: dock säljas på kredit i två fall:                      mot rimlig ersättning. Enligt bolaget används
12183:                                                        denna serviceform närmast av samfund och före-
12184: a. till samfund                                        tag, men också allt mera av privata kunder.
12185: b. till privatpersoner med iakttagande av det kre-
12186: ditarrangemang som godkänts av produkttill-              3. Öppethållningstid
12187: synscentralen.
12188:                                                           Om föräljningstiderna för Alkos detaljhan-
12189:     Enligt anvisningar av social- och hälsovårdens     delsbutiker finns ett specialstadgande i förord-
12190: produkttillsynscentral kan a1koholdrycker säljas       ningen om a1koholdrycker och sprit (1344/94).
12191: på kredit mot ett kreditkort som godkänts av           Av social- och hälsovårdspolitiska skäl är dessa
12192: handeln. 1enlighet med detta är bl.a. kreditkortet     tider stramare än de allmänna öppethållningsti-
12193: Visa som nämnts i spörsmålet enligt lagen ett          derna för detaljhandelsplatser. Enligt förord-
12194: tillåtet betalningsmedel i Alko.                       ningen får Alko bedriva detaljhandel med alko-
12195:     Ibruktagandet av kreditkort har enligt uppgift     holdrycker på vardagarna kl. 9.00-20.00 för-
12196: från Alko övervägts och utretts i flera repriser.      utom på lördagen samt dagen före självständig-
12197: Alko har beslutat att låta bli att acceptera kredit-   hetsdagen, nyårsdagen och första maj kl. 9.00-
12198: kort av ekonomiska orsaker. Ett hinder är enligt       18.00.
12199:                                          KK 363/1996 vp                                            5
12200: 
12201:    Detaljförsäljning är förbjuden om söndagar,     fredagar kl. 10.00-18.00 och lördagarkl. 9.00-
12202: kyrkliga högtidsdagar, självständighetsdagen,      14.00.
12203: första maj samt julafton och påskdagsafton.           1 några års tid har över 60 butiker i de större
12204:    På midsommarafton får inte bedrivas detalj-     städerna haft öppet måndagar tili torsdagar kl.
12205: försäljning efter kloekan tretton.                 10.00-18.00, fredagar kl. 10.00-20.00 och lör-
12206:    Regeringen ser det inte motiverat att ändra     dagar kl. 9.00-16.00. 1 huvudstadsregionen
12207: ovan nämnda stadganden om öppethållningsti-        finns för närvarande tre butiker som är öppna
12208: der. Alko fattar även inom ramen för dessa stad-   måndagar tili fredagar kl. 9.00-20.00 och lörda-
12209: ganden om öppethållningstider beslut om sina       gar kl. 9.00-18.00. Dessutom finns det i olika
12210: olika butikers öppethållningstider.                delar av Finland 23 butiker vilkas öppethåll-
12211:    Alko har ca 250 detaljhandelsbutiker. Den       ningstider från och med 4.5.1996 har förlängts på
12212: allmännaste öppethållningstiden i dessa butiker    lördagar tili kl. 18.00.
12213: är från måndagar tili torsdagar kl. 10.00-17.00,
12214: 
12215:      Helsingfors den 28 maj 1996
12216: 
12217:                                                                  Minister Terttu Huttu-Juntunen
12218:                                           KK 364/1996 vp
12219: 
12220: Kirjallinen kysymys 364
12221: 
12222: 
12223: 
12224: 
12225:                                   Janne Viitamies /sd: Ulkomailta Suomeen muuttavan henkilön
12226:                                      tuoman auton verokohtelusta
12227: 
12228: 
12229:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
12230: 
12231:    Autoverolakiin vuonna 1994 tehdyillä muu-        mahdollistaisi 100 000 markan hintaisen auton
12232: toksilla (HE 32111994 vp) pyrittiin rajaamaan       hankinnan. Hallituksen esityksessä jätettiin ot-
12233: ulkomailta Suomeen muuttavien henkilöiden oi-       tamatta huomioon se, että 100 000 markalla ei
12234: keutta tuoda käytössään olleita, Suomea alem-       Suomessa saa keskikokoista suurempaa perhe-
12235: malla autoverokannalla (tai verottomasti) han-      autoa. Käytännössä tähän hintaluokkaan ja sen
12236: kittuja henkilöautoja. Hallituksen esityksessä      alle sijoittuu enimmäkseen pieniä (moottorin ti-
12237: muuttoautojen verokohtelusta sanottiin seuraa-      lavuus alle 1 500 cm3, suurin henkilömäärä käy-
12238: vaa: " ... verottomuus koskisi nykyistä pysyväm-    tännössä alle viisi) henkilöautoja.
12239: pää ulkomailla oleskeluaja etu rajattaisiin mark-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
12240: kamäärältään vastaamaan keskitasoa hieman           jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12241: suuremman perheauton veroa". Hallituksen esi-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12242: tys oli sellaisenaan perusteltu - aiemmin mah-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12243: dollisuus muuttoauton hankkimiseen oli usein
12244: keskeinen peruste ulkomaille lähtemiseen, mikä                 Onko Hallitus tietoinen, että autove-
12245: vääristi työmarkkinoita.                                   rolaki ei nykyisessä muodossaan mahdol-
12246:    Hallituksen esityksen tavoite ei kuitenkaan             lista tavallisen, keskikokoisen tai sitä suu-
12247: ollut estää tavanomaisen, keskitasoa suuremman             remman perheauton tuomista Suomeen
12248: perheauton hankintaa verottomasti. Käytännös-              verottomana muuttoautona, ja
12249: sä hallituksen esitys kuitenkin tuli muotoilluksi              mitä Hallitus aikoo tehdä uudistaak-
12250: siten, että tavanomaisen perheauton veroton                seen autoverolakia muuttoautojen vero-
12251: hankinta on mahdoton. Tämä johtuu siitä, että              kohtelun kohtuullistamiseksi?
12252: veroedun määrä rajattiin 50 000 markkaan, mikä
12253: 
12254:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1996
12255: 
12256:                                         Janne Viitamies /sd
12257: 
12258: 
12259: 
12260: 
12261: 260017
12262: 2                                           KK 364/1996 vp
12263: 
12264: 
12265:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
12266: 
12267:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa         taistaminen ja selkiyttäminen luopumalla siitä
12268: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          aiemmassa lainsäädännössä olleesta muuttoau-
12269: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        ton verottoman tuonnin edellytyksestä, että ajo-
12270: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Janne Vii-        neuvo on hankittu tai olisi voitu hankkia maa-
12271: tamiehen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          hanmuuttajan tai hänen puolisonsa välittömästi
12272: n:o 364:                                               ennen maahanmuuttoa edeltäneen ulkomailla
12273:                                                        oleskelun ansaitsemilla varoilla. Tällä säännök-
12274:            Onko Hallitus tietoinen, että autove-       sellä oli muun muassa rajoitettu muussa kuin
12275:        rolaki ei nykyisessä muodossaan mahdol-         varsinaisessa käytössä olevan ajoneuvon keinot-
12276:        lista tavallisen, keskikokoisen tai sitä suu-   telunomaista hankintaa. Säännös oli helposti
12277:        remman perheauton tuomista Suomeen              kierrettävissä ja hallinnollisesti hankala. Sään-
12278:        verottomana muuttoautona, ja                    nöksestä katsottiin voitavan luopua, jos muutto-
12279:            mitä Hallitus aikoo tehdä uudistaak-        autosta saatava etu muulla tavalla rajoitettaisiin
12280:        seen autoverolakia muuttoautojen vero-          koskemaan ainoastaan tavanomaista käyttöau-
12281:        kohtelun kohtuullistamiseksi?                   toa. Tätä varten uudessa laissa säädettiin muut-
12282:                                                        toajoneuvon verottomuudelle 50 000 markan
12283:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           enimmäismäärä. Hallituksen esityksessä todet-
12284: vasti seuraavaa:                                       tiin, että tämä määrä riittäisi siihen, että suureh-
12285:                                                        ko perheauto olisi vielä kokonaan veroton. Uu-
12286:    Autoverolaki uudistettiin vuoden 1995 alusta        den lainsäädännön rakenne kuitenkin tarkoitti
12287: voimaan tulleella lailla (1482/94) vastaamaan          sitä, ettei voida pitää kohtuuttomana sitä, että
12288: Euroopan yhteisöjenjäsenyyden asettamia vaati-         muuttoautosta voidaan joutua maksamaan
12289: muksia. Pääasiallisesti tämä tarkoitti luopumista      myös jonkin verran veroa. Laissa säädettyjen
12290: maahan tuotavien autojen ja moottoripyörien            ehtojen muutoin täyttyessä auton mukanaan
12291: verottamisesta rajalla. Kun työmarkkinat avau-         tuova muuttaja joka tapauksessa saa hyväkseen
12292: tuivat ED-jäsenyyden myötä vielä laajemmin             autoverotuksessa 50 000 markan suuruisen
12293: kuin mitä ne olivat olleet suomalaisille työnhaki-     edun.
12294: joille avoimia jo aikaisemminkin, katsottiin tar-          Muuttoautojen veroedun riittävyydestä tai
12295: peelliseksi uudistaa myös maahan muuttamisen           riittämättömyydestä on laista nyt runsaan vuo-
12296: yhteydessä tuotavien ajoneuvojen verotusta kos-        den ajalta saatujen kokemusten pohjalta esitetty
12297: kevat säännökset.                                      monia käsityksiä, kuten esitetään yleensäkin
12298:    Autoverolakia koskeneen hallituksen esityk-         kaikista markkamäärältään jollakin tavalla ra-
12299: sen (HE 32111994 vp) perusteluissa todetaan, että      joitetuista veroeduista tai vähennyksistä. Lain-
12300: tullilainsäädäntöön sisältyvien muuttotavaran          säädännön voidaan katsoa pääpiirteissään vas-
12301: tullittomuutta koskevien säännösten tarkoituk-         tanneen sille asetettuja tavoitteita. Muuttoauto-
12302: sena on, että maahan muuttava henkilö ei joudu         säännöstössä on kuitenkin havaittu eräitä
12303: maahan muuttaessaan suorittamaan toistami-             verovelvollisille tarpeettoman monimutkaisiksi
12304: seen kulutusveroja hänen taloudessaan ulko-            osoittautuneita piirteitä. Säännöksiä, jotka kos-
12305: maalla käytössä olleesta tavarasta, josta vero on      kevat verotusarvon määräämistä, olisi selkey-
12306: yleensä maksettu tavaran käyttöönottomaassa.           tettävä ja yksinkertaistettava. Tarkoituksena on
12307: Säännöstön päätarkoitus on siten kaksinkertai-         antaa lähiaikoina eduskunnalle tätä koskeva hal-
12308: sen kulutusverotuksen välttäminen maasta toi-          lituksen esitys. Esitykseen sisällytetään myös sel-
12309: seen muutettaessa. Yhtenä tavoitteena oli kehit-       vitys ehdotettavien säännösmuutosten vaikutuk-
12310: tää muuttoautojen verotussäännöstöä siten, että        sesta muuttoautoina verotettavien erihintaisten
12311: se jälleen tulisi vastaamaan alkuperäistä kaksin-      ajoneuvojen veroihin. Tarkoituksena ei kuiten-
12312: kertaisen verotuksen välttämistavoitetta.              kaan ole muuttaa muuttoautoille myönnettävän
12313:    Toisena tavoitteena olijärjestelmän yksinker-       vähennyksen markkamääräistä tasoa.
12314: 
12315:      Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1996
12316: 
12317:                                                                                    Ministeri Arja Alho
12318:                                                KK 364/1996 vp                                                3
12319: 
12320: 
12321:                                            Tili Riksdagens Talman
12322: 
12323:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          fri införsel av dessa bilar från utlandet som ingick
12324: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-            i tidigare lagstiftning, vilket förutsatte att fordo-
12325: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-          net hade anskaffats eller skulle ha kunnat anskaf-
12326: man Janne Viitamies undertecknade spörsmål nr             fas med medel som den inflyttade eller hans make
12327: 364:                                                      förtjänat under vistelsen utomlands omedelbart
12328:                                                           före flyttningen. Genom detta stadgande hade
12329:            Är Regeringen medveten om att det              man bl.a. begränsat sådan anskaffning som hade
12330:         enligt den nuvarande bilskattelagen inte          karaktären av spekulation av fordon som inte var
12331:         är möjligt att skattefritt föra in vanliga,       i permanent egentlig användning. Stadgandet vi-
12332:         medelstora eller större familjebilar i Fin-       sade sig dock vara lätt att kringgå och besvärligt
12333:         land som från utlandet medförda bilar,            i administrativt hänseende. Det ansågs att stad-
12334:         och                                               gandet kunde slopas om den förmån som erhålls
12335:            vad ämnar Regeringen göra för att re-          för från utlandet medförda bilar på något annat
12336:         videra bilskattelagen så att den skatte-          sätt begränsas så att det endast gäller sedvanliga
12337:         mässiga behandlingen av från utlandet             bruksbilar. 1 detta syfte stadgades i den nya lagen
12338:         medförda bilar görs rimligare?                    ett maximibelopp på 50 000 mk för skattefriheten
12339:                                                           för ett från utlandet medfört fordon. 1 proposi-
12340:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             tionen konstaterades att detta belopp är tillräck-
12341: anföra följande:                                          ligt för att en större familjebil alltjämt skall vara
12342:                                                           helt skattefri. Den nya lagstiftningens utform-
12343:     Bilskattelagen reviderades genom en lag               ning innebar dock att det inte kan anses oskäligt
12344: (1482/94) som trädde i kraft vid ingången av 1995         att det för en från utlandet medförd bil även
12345: för att motsvara de krav som medlemskapet i               påförs skatt i någon mån. Om de villkor som
12346: Europeiska gemenskaperna ställde. 1 huvudsak              stadgas i lagen i övrigt uppfylls, får den som vid
12347: innebar detta att man slopade beskattningen vid           inflyttning medför en bil från utlandet i vilket fall
12348: gränsen av bilar och motorcyklar som förs in i            som helst en förmån på 50 000 mk i bilbeskatt-
12349: landet. När arbetsmarknaden i och med EU-                 ningen.
12350: medlemskapet öppnades för de finska arbetssö-                 Det har utgående från erfarenheterna av la-
12351: kandena i ännu större utsträckning än tidigare,           gen, som varit i kraft i drygt ett års tid, framförts
12352: ansågs det också nödvändigt att revidera stad-            olika åsikter om huruvida skatteförmånen i fråga
12353: gandena om beskattning av fordon som förs in i            om bilar som medf6rts från utlandet är tillräck-
12354: Jandet i samband med inflyttning.                         ligt stor eller inte. Dylika åsikter framförs i all-
12355:     1 motiveringen tili regeringens proposition           mänhet alltid när det är fråga om sådana skatte-
12356: med förslag tili bilskattelag (RP 321/1994 rd)            förmåner eller avdrag i fråga om vilka tillämpas
12357: konstateras att syftet med tullagstiftningens stad-       markbeloppsgränser av något slag. Lagstiftning-
12358: ganden om tullfrihet för flyttgods är att en person       en kan i huvuddrag anses motsvara lagens mål-
12359: som flyttar in i Jandet inte vid inflyttningen skall      sättningar. 1 stadgandena om bilar som medförts
12360: vara tvungen att på nytt betala konsumtionsskatt          från utlandet har dock framkommit vissa drag
12361:  för varor som varit i bruk i hans hushåll i utlandet     som har visat sig vara onödigt invecklade med
12362:  och för vilka skatt i allmänhet har betalts i det        tanke på de skattskyldiga. Stadgandena om fast-
12363:  land där varan tagits i bruk. Det huvudsakliga           ställande av beskattningsvärdet borde göras kla-
12364:  syftet med stadgandena är således undvikande av          rare och enklare. Det är meningen att en ny
12365:  dubbel konsumtionsbeskattning vid flyttning              proposition om detta inom den närmaste tiden
12366:  från ett land tili ett annat. Ett mål var att utveckla   skall avlåtas tili riksdagen. 1 propositionen skall
12367:  beskattningsstadgandena för från utlandet med-           också ingå en utredning om vilka verkningar de
12368:  förda bilar så att de åter skulle motsvara det           föreslagna ändringarna har i fråga om skatten på
12369:  ursprungliga målet, dvs. undvikande av dubbel-           från utlandet medförda bilar i olika prisklass.
12370:  beskattning.                                             A vsikten är dock att inte ändra nivån på det i
12371:     Ett annat syfte var att göra systemet enklare         mark fastställda skatteavdraget för bilar som
12372:  och klarare genom att slopa det villkor för skatte-      medförs från utlandet.
12373: 
12374:       Helsingforsden 28 maj 1996
12375: 
12376:                                                                                        Minister Arja Alho
12377:                                           KK 365/1996 vp
12378: 
12379: Kirjallinen kysymys 365
12380: 
12381: 
12382: 
12383: 
12384:                                   Bjarne Kallis /skl: Kansalaisuushakemusten käsittelyn nopeuttami-
12385:                                       sesta
12386: 
12387: 
12388:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
12389: 
12390:     Tämän vuosikymmenen alusta alkaen on Suo-       jotka käsittelyn nopeuttamisella olisivat ehkäis-
12391: meen tullut aiempaa enemmän paluumuuttajia          tävissä.
12392: entisen Neuvostoliiton alueelta ja turvapaikan-        Viime aikoina on maahantulijoita ollut vä-
12393: hakijoita muista maista. Tuhansien henkilöiden      hemmän kuin on ennakoitu. Pitemmän ajan tar-
12394: osalta on jo täyttynyt viiden vuoden oleskeluai-    kastelussa nykyinen kansalaisuushakemusten
12395: ka, joka on ehtona kansalaisuuden hakemiselle.      ruuhka on ilmeisesti väliaikainen. Maassamme
12396: Kansalaisuutta on haettu vilkkaasti, mikä on        on ennenkin hoidettu pätevästi tilapäisiä hallin-
12397: johtanut ruuhkaan ulkomaalaisvirastossa. Saa-       nollisia ruuhkia. Inhimillisyyden vuoksi olisi nyt
12398: mieni tietojen mukaan hakijoille on kerrottu        ryhdyttävä pikaisiin toimiin ulkomaalaisviras-
12399: odotusajan olevan kaksi vuotta ja ylikin.           ton työruuhkan selvittämiseksi.
12400:     Näin pitkä odotusaika on kohtuuton hakijoi-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12401: den kannalta ja aiheuttaa paljon turhia tieduste-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12402: luja virastoon. Monella hakijalla on myös yli-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12403: määräistä huolta siitä, että hajonneen Neuvosto-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12404: liiton jäljiltä ei ole ollut mahdollisuutta saada
12405: uutta passia ja passin voimassaoloaika päättyy                   Onko Hallitus tietoinen ulkomaalais-
12406: kansalaisuuspäätöstä odottaessa. Kaikissa ta-                 viraston työruuhkasta, ja
12407:  pauksissa ei edes passin uusiminen onnistu kon-                 mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta kan-
12408:  sulaatissa. Kansalaisuuspäätösten kohtuuton                  salaisuuspäätösten odotusaika ei venyisi
12409:  viipyminen ja jopa tunnettu epävarmuus myön-                 kohtuuttomaksi?
12410: teisen päätöksen saamisesta aiheuttavat paineita,
12411: 
12412:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1996
12413: 
12414:                                          Bjarne Kallis /skl
12415: 
12416: 
12417: 
12418: 
12419: 260017
12420: 2                                         KK 365/1996 vp
12421: 
12422: 
12423: 
12424: 
12425:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
12426: 
12427:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      maalaisvirastossa kohdennettu lisää henkilökun-
12428: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       taa. Henkilökuntaa pyritään jatkuvasti siirtä-
12429: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     mään mm. niistä valtion virastoista, joista tehtä-
12430: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Bjarne         vät ovat vähenemässä. Uusia virkoja ei ole voitu
12431: Kalliksen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen      perustaa valtion taloudellisen tilanteen johdosta.
12432: n:o 365:                                            Tilapäisen ruuhka-avun käyttö on todettu käy-
12433:                                                     tännössä vaativissa valmistelutehtävissä varsin
12434:           Onko Hallitus tietoinen ulkomaalais-      tehottomaksi, koska vakinaisen henkilökunnan
12435:        viraston työruuhkasta, ja                    aikaa joudutaan sitomaan kouluttamiseen koh-
12436:           mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta kan-     tuuttamassa määrin verrattuna saatuun hyö-
12437:        salaisuuspäätösten odotusaika ei venyisi     tyyn.
12438:        kohtuuttomaksi?                                 Kansalaisuusasioiden ruuhka ei johdu pelkäs-
12439:                                                     tään vähäisistä resursseista vaan myös muista
12440:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tekijöistä, joista huomattavin on Neuvostoliiton
12441: vasti seuraavaa:                                    hajoamisen seurauksena syntyneiden uusien val-
12442:                                                     tioiden kansalaisuuslainsäädännön tulkintojen
12443:     Ulkomaalaisviraston valmistelemat kansalai-     vaikeus. Ulkomaalaisviraston kansalaisuusasioi-
12444: suusasiat ovat lisääntyneet voimakkaasti erityi-    den käsittelyn kehitystä on seurattu jatkuvasti.
12445: sesti vuodesta 1995 alkaen. Tämä on johtunut        Kevään aikana on valmistunut ulkomaalaisvi-
12446: siitä, että Suomen kansalaisuuden saamiseen         raston selvitys kansalaisuusasioiden hoidon no-
12447: vaadittava asumisaika alkoi täyttyä vuosikym-       peuttamisesta. Virasto selvittää mahdollisuudet
12448: menen alussa tulleilta suuremmitta maahan-          tehostaa hakemusten käsittelyä työnkulkuja
12449: muuttajaryhmiltä. Myös tiedustelut ja kansalai-     muuttamalla. Sisäasiainministeriössä valmistel-
12450: suuden selvitykset työllistävät ulkomaalaisviras-   laan myös kansalaisuuslainsäädännön koko-
12451: toa entistä enemmän.                                naisuudistusta, jossa otetaan huomioon myös
12452:     Maahanmuuttajien määrän perusteella kan-        päätöksenteon nopeuttaminen. Suunnitelluilla
12453: salaisuusasioiden määrä on ollut ennustettavissa    toimenpiteillä pyritään saamaan kansalaisuus-
12454: ja hallituksen tiedossa. Ruuhkautumisen estämi-     päätösten käsittelyajat kohtuullisiksi.
12455: seksi kansalaisuusasioiden hoitamiseen on ulko-
12456: 
12457:      Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1996
12458: 
12459:                                                              Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
12460:                                           KK 365/1996 vp                                             3
12461: 
12462: 
12463: 
12464: 
12465:                                       Tili Riksdagens Talman
12466: 
12467:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    utlänningsverket. Man försöker ständigt överfö-
12468: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-      ra personai bl.a. från de statliga ämbetsverk där
12469: Iem av statsrådet översänt följande av riksdags-    uppgifterna håller på att minska. Nya tjänster
12470: man Bjarne Kallis undertecknade spörsmål nr         har inte kunnat inrättas på grund av statens dåli-
12471: 365:                                                ga ekonomi. Att anlita tillfållig hjälp i krävande
12472:                                                     beredningsuppgifter då ärendena hopat sig har i
12473:           Är Regeringen medveten om anhop-          praktiken visat sig vara ganska ineffektivt, efter-
12474:        ningen av ärendena vid utlänningsverket,     som man då blir tvungen att binda den ordinarie
12475:        och                                          personalens tid vid utbildning i omåttlig mån
12476:           vad ämnar Regeringen göra för att         jämfört med den nytta man får.
12477:        medborgarskapsbesluten inte skall dra           Anhopningen av medborgarskapsärendena
12478:        oskäligt långt ut på tiden?                  beror inte enbart på otiilräckliga resurser utan
12479:                                                     också på övriga faktorer, av vilka den väsentli-
12480:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt        gaste är svårigheten att tolka medborgarskaps-
12481: följande:                                           Iagstiftningen i de nya stater som tiilkommit tili
12482:                                                     följd av Sovjetunionens sönderfall. Behandling-
12483:    Medborgarskapsärendena som bereds avut-          en av medborgarskapsärendena vid utlännings-
12484: Iänningsverket har ökat kraftigt särskilt sedan     verket har stått under ständig uppföljning. Ut-
12485: 1995. Detta beror på att den boendetid som krävs    länningsverkets utredning om påskyndandet av
12486: för förvärv av finskt medborgarskap har börjat      behandlingen av medborgarskapsärendena blev
12487: uppfyllas för de större invandrargruppers del       fårdig i vår. Utlänningsverket skall utreda möj-
12488: som har kommit i början av årtiondet. Också         ligheterna att effektivera behandlingen av ansök-
12489: förfrågningar och medborgarskapsutredningar         ningarna genom att ändra på arbetets gång. Vid
12490: sysse1sätter utlännigsverket mer än förut.          inrikesministeriet bereds en totalrevision av med-
12491:    Med stöd av antalet invandrare har antalet       borgarlagstiftningen, och där skall hänsyn också
12492: medborgarskapsärenden kunnat förutses och           tas till snabbare beslutsfattande. Med hjälp av de
12493: bringas till regeringens kännedom. För att undvi-   planerade åtgärderna försöker man få behand-
12494: ka anhopningar har mer personai allokerats tiii     lingstiderna för medborgarskapsbesluten skäli-
12495: behandlingen av medborgarskapsärenden vid           ga.
12496: 
12497:      Helsingfors den 22 maj 1996
12498: 
12499:                                                                 Inrikesminister Jan-Erik Enestam
12500:                                                KK 366/1996 vp
12501: 
12502: Kirjallinen kysymys 366
12503: 
12504: 
12505: 
12506: 
12507:                                       Esa Lahtela /sd ym.: Käytöstä poistetun maatalouskaluston ja
12508:                                          -koneiden viennistä kehitysmaihin
12509: 
12510: 
12511:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
12512: 
12513:     Menneiden vuosien raju maatalouden supistu-               Kun Suomi on joutunut viime vuosina supis-
12514: minen ja uusien tehokkaiden maatalouskoneiden             tamaan taloudellisten vaikeuksien myötä kehi-
12515: käyttöönotto on johtanut siihen, että maassam-            tysapuaan, olisikin järkevää suorittaa keräys tai
12516: me on maanmuokkaukseen, viljan- ja maidonkä-              tehdä edullisella hinnalla ostoja, jotta nämä pois-
12517: sittelyyn sekä karjankasvatukseen liittyvää pais-         tetut maataloustuotantoon liittyvät koneet ja
12518: tettua käyttökuntoista kalustoa vielä tallessa.           laitteistot saataisiin kokoon ja luovutettaisiin
12519:     Monissa kehitysmaissa elintarviketuotannon            kehitysapuna sinne, missä niillä olisi käyttöä.
12520: alkupäässä monet viljelyyn liittyvät toimet teh-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12521: dään vielä hyvinkin alkeellisesti, jopa hyvin pit-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
12522: källe käsityönä. Siellä monet maassamme jo käy-           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
12523: töstä poistetut laitteet olisivat erittäin tervetullei-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12524: ta työn helpottajia, sikäläisissä oloissa jopa ylelli-
12525: syyttä.                                                             Onko Hallitus aikonut ryhtyä toimen-
12526:     Aikaisemmin on mm. järjestetty "talonpojan                   piteisiin maatalouden rakenteellisen
12527: Afrikka-talkoot" Suomen ja Namibian välillä.                     muutoksenjohdosta käytöstä poisjäänei-
12528: Talkoilla pyrittiin enimmäkseen antamaan val-                    den koneiden ja laitteiden keräämiseksi
12529: miuksia viljelytoimintaan, ei poistamaan niitä                   talteen ja toimittamiseksi kehitysmaihin
12530: puutteita, mitä kaluston osalta Namibiassa on,                   kehitysapuna niitä tarvitseville?
12531: puhumattakaan monista muista kehitysmaista,
12532: joissa kaluston tarve on vähintään yhtä suuri.
12533: 
12534:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1996
12535: 
12536:           Esa Lahtela /sd                    Jorma Kukkonen /sd              Erkki J. Partanen /sd
12537:           Marjaana Koskinen /sd              Jorma Rantanen /sd              Ilkka Joenpalo /sd
12538:           Veijo Puhjo /va-r                  Reino Ojala/sd                  Aulis Ranta-Muotio /kesk
12539:           Anu Vehviläinen /kesk              Risto Kuisma /sd                Hannu Takkula /kesk
12540:           Vuokko Rehn /kesk                  Raimo Mähönen /sd               Klaus Heliberg /sd
12541:           Kalevi Olin /sd                    Tuija Pohjola /sd               Tarja Filatov /sd
12542:           Pirkko Peltomo /sd                 Marja-Leena Viljamaa /sd        Heikki Rinne /sd
12543:           Matti Vähänäkki /sd                Eero Lämsä /kesk                Hannes Manninen /kesk
12544:           Tauno Pehkonen /skl                Mikko Kuoppa /va-r              Mikko Immonen /vas
12545:           Pentti Tiusanen /vas               Jorma Vokkolainen /vas          Eila Rimmi /vas
12546:           Janne Viitamies /sd                Osmo Soininvaara /vihr          Mikko Elo /sd
12547: 
12548: 
12549: 
12550: 
12551: 260017
12552: 2                                            KK 366/1996 vp
12553: 
12554: 
12555: 
12556: 
12557:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
12558: 
12559:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kulutetaan omassa taloudessa. Myynti- ja vienti-
12560: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          kasvien viljelyyn erikoistuneet maatilat ovat
12561: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        usein kooltaan suurempia ja niillä on kä ytettä vis-
12562: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-        sään tuotantopanoksia huomattavasti enemmän
12563: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           kuin pientiloilla. Kehitysyhteistyömme keskei-
12564: n:o 366:                                               nen tavoite - köyhyyden lieventäminen - to-
12565:                                                        teutuu kuitenkin parhaiten pienviljelijöiden ase-
12566:            Onko Hallitus aikonut ryhtyä toimen-        maa parantamalla.
12567:         piteisiin maatalouden rakenteellisen               Kehitysyhteistyöhankkeittemme yhteydessä
12568:         muutoksenjohdosta käytöstä poisjäänei-         Suomesta on toimitettu eräitä maataloustarvik-
12569:         den koneiden ja laitteiden keräämiseksi        keita, kuten käytettyjä maitopystöjä, työkaluja
12570:         talteen ja toimittamiseksi kehitysmaihin       ja kirnuja, sekä uusia maidonjäähdytyslaitteis-
12571:         kehitysapuna niitä tarvitseville?              toja. Toimitettujen laitteiden tehtävänä on ollut
12572:                                                        toimia mallina paikallisille laitevalmistajille, jot-
12573:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           ka ovat ryhtyneet valmistamaan samanlaisia tai
12574: vasti seuraavaa:                                       sovellettuja malleja paikalliseen käyttöön. Näillä
12575:                                                        toimilla on ollut merkittävä työllistämisvaikutus
12576:    Kestävien tulosten saavuttamiseksi Suomen           kehitysmaiden maaseutualueilla.
12577: kehitysyhteistyössä pyritään kehitysmaiden                Suomalaisten maatalouskoneiden ja laitteiden
12578: omien kehityspyrkimysten ja painopistealueiden         soveltuvuus sellaisenaan kehitysmaiden olosuh-
12579: tukemiseen. Kehitysyhteistyöhankkeissa yhteis-         teisiin ei aina ole paras mahdollinen. Pienet vilje-
12580: työmaan omaa aloitteellisuutta sekä vastuun ot-        lyalat, hankalat luonnonolot, eroosioherkät
12581: tamista hankkeiden suunnittelusta ja toteutuk-         maalajit ja huolto- ja varaosapalvelujen heikko
12582: sesta pyritään vahvistamaan monin keinoin.             saatavuus eivät mahdollista koneiden tehokasta
12583:    Suomi tukee maatalouden tai laajempaa maa-          käyttöä. Parempia tuloksia on saavutettu paran-
12584: seudun kehittämistä useimmissa yhteistyömais-          tamalla paikallisia, vuosikymmenten aikana syn-
12585: samme. Tämän lisäksi suomalaisilla kansalais-          tyneitä menetelmiä ja välineitä vastaamaan pa-
12586: järjestöillä on maatalouteen liittyviä hankkeita.      remmin nykypäivän tarpeita.
12587:    Kaikille yhteistyömaillemme on tyypillistä             Viljelyoloiltaan ja tilarakenteeltaan paremmin
12588: maatalouden suuri merkitys sekä työllistäjänä          Suomen oloja vastaaville alueille, Venäjälle ja
12589: että kansantaloudessa. Maatalous perustuu pää-         Baltiaan, käytettyä maatalouskalustoa on toimi-
12590: asiassa pieniin, työvoimavaltaisiin tiloihin, joi-     tettu eri avunantajien toimesta. Tästä toiminnas-
12591: den viljelyala asettuu usein 0,5 ja 5 hehtaarin        ta on saatu hyviä kokemuksia, koska tällöin
12592: välille. Viljely tapahtuu pitkälle käsityövaltaises-   myös käyttäjäkoulutus ja varaosahuolto ovat ol-
12593: ti tai vetoeläimiä käyttäen. Suuri osa sadosta         leet suhteellisen helposti järjestettävissä.
12594: 
12595:      Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1996
12596: 
12597:                                                            Kehitysyhteistyöministeri Pekka Haavisto
12598:                                               KK 366/1996 vp                                              3
12599: 
12600: 
12601: 
12602: 
12603:                                           Tili Riksdagens Talman
12604: 
12605:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         som specialiserat sig på odling för försäljning och
12606: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-           export är ofta större till arealen och kan använda
12607: Iem av statsrådet översänt följande av riksdags-         sig av betydligt större produktionsinsatser än
12608: man Esa Lahtela m.fl. undertecknade spörsmål             småbruken. Det centrala målet för vårt bistånd
12609: nr 366:                                                  - att lindra fattigdomen- förverkligas dock
12610:                                                          bäst genom förbättring av småbrukarnas ställ-
12611:           Har Regeringen haft för avsikt att vid-        ning.
12612:        ta åtgärder för att samla in maskiner och            1 samband med våra biständsprojekt har en
12613:        utrustning som inte längre är i bruk tili         del jordbruksutrustning levererats från Finland,
12614:        följd av strukturomvandlingen inom                t.ex. använda mjölkkärl, arbetsredskap och
12615:        jordbruket och att sända demtili utveck-          smörkärnor samt nya kylanläggningar för mjölk.
12616:        lingsländerna i form av bistånd till dem          A vsikten med de levererade varorna har varit att
12617:        som behöver dem?                                  fungera som modeller för lokala tillverkare som
12618:                                                          har börjat tillverka likadana eller tillämpade
12619:   Som svar pä detta spörsmål får jag vördsamt            modeller för lokalt bruk. Dessa åtgärder har haft
12620: anföra följande:                                         betydande sysselsättande effekter på landsbyg-
12621:                                                          den i utvecklingsländerna.
12622:    1 syfte att uppnå hållbara resultat strävar det          Finska jordbruksmaskiner och redskap är inte
12623: finska biständsarbetet efter att stöda utveck-           alltid som sådana de mest lämpliga i de förhållan-
12624: lingsländernas egna utvecklingssträvanden och            den som råder i utvecklingsländerna. Små od-
12625: tyngdpunktsområden. lnom biståndsprojekten               lingsarealer, svåra naturförhållanden, erosions-
12626: försöker man på många sätt stärka samarbets-             utsatta jordar och dålig tillgång pä service och
12627: landets initiativkraft och dess ansvar för plane-        reservdelar omöjliggör en effektiv användning av
12628: ringen och genomförandet av projekt.                     maskinerna. Däremot har bättre resultat upp-
12629:    Finland stöder utvecklandet av jordbruket el-         nätts genom att man förbättrat lokala metoder
12630: ler landsbygden i ett större perspektiv i de flesta      och redskap, som uppstått under decenniernas
12631: av våra samarbetsländer. Dessutom har finska             gång, så att de bättre motsvarar dagens krav.
12632: medborgarorganisationer jordbruksrelaterade                 Använda jordbruksmaskiner har genom olika
12633: projekt på sitt program.                                 bidragsgivares försorg levererats till områden
12634:    Typiskt för alla våra samarbetsländer är den          som bättre motsvarar förhällandena i Finland
12635: stora betydelse somjordbruket har för såväl sys-         vad gäller odlingsvillkor och gårdsstruktur, till
12636: selsättningen som samhällsekonomin. Jordbru-             Ryssland och tili Baltikum. Man har goda erfa-
12637: ket bedrivs huvudsakligen på smä, arbetsintensi-         renheter av denna verksamhet eftersom det här-
12638: va gårdar där odlingsarealen ofta ligger mellan          vid har varit relativt enkelt att ordna med reserv-
12639: 0,5 och 5 hektar. Arbetet sker tili största del en för   delsservice och utbildning av dem som skall an-
12640: hand eller med hjälp av dragdjur. En stor del av         vända maskinerna.
12641: skörden konsumeras i det egna hushållet. Gårdar
12642: 
12643:      Helsingforsden 29 maj 1996
12644: 
12645:                                                                       Biståndsminister Pekka Haavisto
12646:                                            KK 367/1996 vp
12647: 
12648: Kirjallinen kysymys 367
12649: 
12650: 
12651: 
12652: 
12653:                                   Raimo Holopainen /sd: Keinoista alkoholin luvattoman maahan-
12654:                                      tuonnin estämiseksi
12655: 
12656: 
12657:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
12658: 
12659:    Eduskunta päätti hiljattain estää lyhyiltä mat-   terveysriskejä, joutuuhan alkoholista osa nuori-
12660: koilta tuotavien alkoholipitoisten aineiden maa-     son,jopa lasten käyttöön. Lisäksi asialla on koh-
12661: hantuonnin. Samalla eduskunta rajoitti oluen-        talaisen suuri merkitys valtion verotulojen kan-
12662: tuonnin kuuteen litraan vuorokauden kestäviltä       nalta.
12663: matkoilta. Yksi suuri ongelma on kuitenkin ollut        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12664: ns. pimeästi maahan tuotavat alkoholierät, joita     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12665: tuodaan ammatinomaisesti ohi tullien. Erät saat-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12666: tavat olla jopa tuhansia litroja. Vuonna 1995        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12667: tullilaitos takavarikoi alkoholituotteita 183 600
12668: litraa, josta pirtua 100 000 litraa. On kuitenkin              Mitä Hallitus aikoo tehdä, että alko-
12669: arveltu, että tarkastuksista huolimatta rajan yli           holijuomien pimeä maahantuonti voitai-
12670: tulee 1-2 miljoonaa litraa pimeitä alkoholituot-            siin estää?
12671: teita. Pimeään kauppaan liittyy mm. monenlaisia
12672: 
12673:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1996
12674: 
12675:                                         Raimo Holopainen /sd
12676: 
12677: 
12678: 
12679: 
12680:  260017
12681: 2                                           KK 367/1996 vp
12682: 
12683: 
12684: 
12685:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
12686: 
12687:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tään lisäämään eri maiden yhdysmiesten yhteis-
12688: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         käyttöä.
12689: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Laiton alkoholi on yleensä tuotu Suomeen
12690: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo            joko tullille ilmoittamatta tai passitusjärjestel-
12691: Holopaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         mässä siten, että Suomen kautta kolmanteen
12692: sen n:o 367:                                          maahan vietäväksi ilmoitettu alkoholi jätetään-
12693:                                                       kin salaa Suomeen väärentämällä asiakirjamer-
12694:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, että alko-       kintöjä, joilla tavara osoitetaan viedyksi yhtei-
12695:        holijuomien pimeä maahantuonti voitai-         söstä. Tällaisiin tullivalvonnassa tapahtuviin ta-
12696:        siin estää?                                    varankuljetuksiin on Euroopan yhteisössä koh-
12697:                                                       distunut lukuisia rikoksia vuoden 1993 jälkeen,
12698:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          jolloin tullivalvonta ja tullitarkastukset poistet-
12699: vasti seuraavaa:                                      tiin sisäisiltä rajoilta. Passitusjärjestelmän heik-
12700:                                                       kouksia on käytetty hyväksi etenkin korkeasti
12701:     Tullivalvonnan yhtenä painopistealueena on        verotettujen alkoholi- ja tupakkatuotteiden sala-
12702: korkeasti verotettujen tuotteiden, kuten alkoho-      kuljetuksissa.
12703: lin, ammattimaisen salakuljetuksen estäminen ja           Yhteisö- ja EFTA-maat ovat yhdessä toteut-
12704: EU:n ulkorajojen tehokas tulli valvonta. Suomen       taneet suuren määrän toimenpiteitä tullivarmuu-
12705: liityttyä Euroopan unioniin ei perinteistä tulli-     den ja valtion veroedun turvaamiseksi tullipassi-
12706: valvontaa voida enää suorittaa sisärajoilla. Tulli-   tuksissa. Toimenpiteillä on tehostettu tullilaitos-
12707: laitos onkin muuttanut valvontatoimintonsa            ten välistä tiedonkulkua, luotu ennakkoilmoitus-
12708: kohdehakuiseen, tietoperäiseen ja selektiiviseen      menettely riskitavaroille sekä korotettu etenkin
12709: riskianalyysiin perustuvaksi valvonnaksi, mitä        tullivalvonnassa kulkevien riskitavaroiden kulje-
12710: toteuttamaan on perustettu liikkuvia valvonta-        tusvakuuksia vastaamaan valtion verosaatavia.
12711: ryhmiä. Tullin valvontastrategian mukaisesti          Suomen aloitteesta on EU:n 111 pilarin tulliasi-
12712: henkilöstöä ja valvontakalustoa on lisätty EU :n      ainyhteistyön puitteissa keskusteltu käytännön
12713: ulkorajoilla, Venäjän vastaisen maarajan tulli-       mahdollisuuksista harjoittaa entistä tiiviimpää
12714: asemilla ja etelärannikon satamissa.                  yhteistyötä erityisesti sisäisissä kuljetuksissa ta-
12715:     Tullivalvonnan tehostamiseksi perustettiin        pahtuvien tupakka- ja alkoholituotteiden katoa-
12716: syksyllä 1994 tullilaitokseen tiedusteluyksikkö,      misten estämiseksi. Suomen tullilaitos on myös
12717: joka analysoi saatuja tietoja ja ohjaa valvontaaja    itse toteuttanut useita toimenpiteitä varmistaak-
12718: tarkastuksia todennäköisimpiin salakuljetus-          seen sen, ettei tullivalvonnassa oleva tavara,
12719: kohteisiin. Toiminta helpottaa ja nopeuttaa lail-     myöskään alkoholi, katoaisi kuljetuksen aikana
12720: lista liikennettä. Tiedustelulla on käytössään tar-   Suomessa.
12721: vittavat viranomaisyhteydet sekä kotimaahan               Tullin mahdollisuuksia ammattimaisten alko-
12722: että EU:n eri valvontaelimiin, kuten komission        holin salakuljetusrikosten estämisessä ja paljas-
12723: petoksenvastaiseen yksikköön UCLAFiin. Li-            tamisessa parantaa myös tullilain muutos, joka
12724: säksi on toiminnalliset yhteydet maihin, joiden       tulee voimaan 1.7.1996. Uusissa säännöksissä
12725: kanssa Suomella on tulliyhteistyösopimukset.          säädetään tullilaitoksen oikeudesta suorittaa ri-
12726: Kansainvälisellä yhteistyöllä on merkittävä vai-      kosten torjumiseksi teknistä valvontaa, tarkkai-
12727: kutus salakuljetusrikollisuuden estämisessä.          lua ja teknistä tarkkailua. Myös tullilaitoksen
12728:     Salakuljetusten estämiseksi tullilaitoksella on   rikostutkintaa tehostetaan. Valtioneuvoston
12729: huumausaineyhdysmiehiä, joiden tehtäviin kuu-          1.2.1996 tekemän periaatepäätöksen mukaisesti
12730: luu myös avustaminen muussa tullivalvonnassa          laitokseen palkataan 1.6.1996 lukien 8 uutta ta-
12731: (esim. alkoholivalvonta). Yhdysmiehiä on sijoi-       lousrikostutkijaa. Tällä pyritään siihen, että ta-
12732: tettu muutamiin Suomen kannalta keskeisiin            lousrikokset, joiksi myös laajat alkoholin sala-
12733: kaupunkeihin sekä Euroopan huumausaineyk-             kuljetusrikokset on katsottava, saadaan tutki-
12734: sikköön (EDU) Haagiin. Kansainvälisessä yh-           tuksi perusteellisesti ja viivytyksettä.
12735: teistyössä, muun muassa EU:n puitteissa, pyri-
12736: 
12737:      Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1996
12738: 
12739:                                                                                   Ministeri Arja Alho
12740:                                             KK 367/1996 vp                                              3
12741: 
12742: 
12743:                                         Tili Riksdagens Talman
12744: 
12745:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           punkt är centrala samt vid den europeiska narko-
12746: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande           tikaenheten (EDU) i Haag. lnom det internatio-
12747: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-       nella samarbetet, bl.a. inom ramen för EU, strä-
12748: dagsman Raimo Holopainen undertecknade                var man efter att olika Iänder i större utsträck-
12749: spörsmål nr 367:                                      ning skulle använda sig av kontaktmännen ge-
12750:                                                       mensamt.
12751:           Vad ämnar Regeringen göra för att              1 allmänhet har olaglig alkohoi införts tili Fin-
12752:        förhindra smyginförseln av alkoho1-            land antingen utan anmälan tili tullen eller ge-
12753:        drycker?                                       nom ett transiteringsförfarande så att alkohoi
12754:                                                       som anmälts för export tili ett tredje land via
12755:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         Finland i hemlighet blir kvar i Finland genom
12756: anföra följande:                                      förfalskade anteckningar i handlingarna, enligt
12757:                                                       vilka varan har förts ut från gemenskapens områ-
12758:     Ett av prioritetsområdena inom tullövervak-       de. Efter 1993, dä tullövervakningen och tullkon-
12759: ningen är hindrandet av yrkesmässig smuggling         trollerna upphörde vid de interna gränserna, har
12760: av produkter som är högt beskattade, såsom a1-        talrika brott begåtts i samband med denna typ av
12761: kohol, och en effektiv tullövervakning vid EU:s       varutransporter inom Europeiska gemenskapen
12762: yttre gränser. Efter Fin1ands ans1utning till Euro-   vilka sker under tullens övervakning. Transite-
12763: peiska unionen kan någon traditionell tullöver-       ringsförfarandets svagheter har utnyttjats i syn-
12764: vakning vid gemenskapens interna gränser inte         nerhet vid smuggling av alkohol- och tobakspro-
12765: 1ängre genomföras. Tullverket har därför ändrat       dukter som är belagda med höga skatter.
12766: sin övervakningsverksamhet till en övervakning           Länderna inom gemenskapen och EFTA-län-
12767: som utgår ifrån en må1orienterad, informations-       derna har gemensamt vidtagit ett stort antal åt-
12768: baserad och selektiv riskanalys som utförs av         gärder för att säkerställa tullsäkerheten och stat-
12769: rörliga övervakningsgrupper upprättade särskilt       liga skatteförmäner vid transiteringsförfarande.
12770: för detta ändamål. Enligt tullens övervaknings-       Genom åtgärderna har man effektiverat infor-
12771: strategier har man ökat personalen och övervak-       mationsutbytet mellan tullverken, skapat ett för-
12772: ningsutrustningen särskilt vid EU:s yttre gränser,    handsanmälningsförfarande för riskprodukter
12773: tullstationerna vid riksgränsen mot Ryssland och      samt framför allt höjt de transportgarantier som
12774: hamnarna på sydkusten.                                krävs för transport av riskprodukter som sker
12775:     Hösten 1994 inrättades en underrättelseenhet      under tullövervakning så att de motsvarar sta-
12776: vid tullstyrelsen för att tullövervakningen skulle    tens skattefordringar. På Finlands initiativ har
12777: bli effektivare. Underrättelseenheten analyserar      man inom ramen för EU:s tredje pelare och tull-
12778: den information som flyter in och Ieder övervak-      samarbetet diskuterat de praktiska möjligheter-
12779: ningen och kontrollen av de mest sannolika            na att bedriva ett närmare samarbete för att hin-
12780: smugglingsobjekten. Verksamheten underlättar          dra att i synnerhet tobaks- och alkoholprodukter
12781: den lagenliga trafiken och gör den snabbare.          försvinner under interna transporter. Tullverket i
12782: Underrättelseenheten har nödvändiga myndig-           Finland har också på eget initiativ vidtagit olika
12783: hetskontakter såväl i hemlandet som vid EU:s          åtgärder för att säkerställa att varor som är över-
12784: olika övervakningsorgan, såsom kommissionens          vakade av tullen inte skall försvinna under trans-
12785: enhet UCLAF, som ansvarar för bekämpning av           porten genom Finland. Detta gäller även alko-
12786: bedrägerier. Dessutom har man funktionella            hoi.
12787: kontakter till Iänder som har ingått tullsamar-          Tullens möjligheter att förhindra och avslöja
12788: betsavtal med Finland. lnternationellt samarbete      yrkesmässig smuggling av alkohoi förbättras
12789: har stor betydelse vid hindrandet av brottslighet     också genom den ändring av tullagen som träder
12790: med anknytning till smuggling.                        i kraft den 1 juli 1996. 1 de nya stadgandena
12791:      För att förhindra smuggling har tullstyrelsen    fastställs tullverkets rätt att utnyttja teknisk
12792: kontaktmän i narkotikafrågor, vilka också har         övervakning, observation och teknisk observa-
12793: tili uppgift att bistå vid annan tullövervakning      tion för bekämpande av brott. Också tullverkets
12794:  (t.ex. alkoholövervakning). Kontaktmännen har        brottsutredning effektiveras. Enligt statsrådets
12795:  stationerats i några städer som ur finländsk syn-    principbeslut av den 1 februari 1996 skall verket
12796: 4                                          KK 367/1996 vp
12797: 
12798: fr.o.m. den 1juni 1996 anställa 8 nya personer för   brotten, till vilka även omfattande smuggling av
12799: utredningen av ekonomiska brott. Genom denna         alkohoi bör räknas, undersöks grundligt och
12800: åtgärd strävar man till att också de ekonomiska      utan dröjsmål.
12801: 
12802:      Helsingforsden 24 maj 1996
12803: 
12804:                                                                                Minister Arja Alho
12805:                                             KK 368/1996 vp
12806: 
12807: Kirjallinen kysymys 368
12808: 
12809: 
12810: 
12811: 
12812:                                    Matti Väistö /kesk: Yritystoiminnan tarvitsemien vakuuksien jär-
12813:                                       jestämisestä keinona työllisyyden parantamiseksi
12814: 
12815: 
12816:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
12817: 
12818:    Vakuuksien puute jarruttaa keskeisesti pien-       sensä tai mahdollisesti perheensä. Ellei tällaisen
12819: ten ja keskisuurten yritysten investointien liik-     yritystoiminnan alkuunlähtöä vaikeuttavaa ra-
12820: keellelähtöä. Vakuusongelma on usein merkittä-        hoitus- ja vakuutusongelmaa kyetä ratkaise-
12821: vin syy myös siihen, että yritysideat tai kehittä-    maan, niin moni hyvä yritysidea jää kokonaan
12822: mishankkeet eivät ylipäätään pääse edes toteu-        toteutumatta.
12823: tusvaiheeseen.                                           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12824:    Pienten ja keskisuurten yritysten vakuuson-        tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12825: gelman ratkaiseminen onkin kiireellinen tehtävä,      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12826: jotta työllisyyttä saataisiin parannettua. Kipeästi   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12827: tarvittavat uudet yritysten työpaikathan voivat
12828: pääosin syntyä työllistäviin pk-yrityksiin.                     Mihin kiireellisiin toimiin Hallitus ai-
12829:    Työllisyyden parantamiseksi on välttämätön-               koo ryhtyä pk-yritysten ja ylipäätään
12830: tä helpottaa myös sellaisen yritystoiminnan                  työllistävän yritystoiminnan vakuuson-
12831: käynnistymistä, jossa yrittäjä työllistää vain it-           gelmien ratkaisemiseksi?
12832: 
12833:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1996
12834: 
12835:                                            Matti Väistö /kesk
12836: 
12837: 
12838: 
12839: 
12840:  260017
12841: 2                                          KK 368/1996 vp
12842: 
12843: 
12844: 
12845: 
12846:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
12847: 
12848:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Yrityshankkeen riskit voivat olla niin suuria,
12849: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        ettei rahoittaja voi olla varma sijoituksensa ta-
12850: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      kaisinmaksusta yrityksen kassavirrasta. Tällöin
12851: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti           rahoittaja pyytää luotousaajalta tuoton takaisin-
12852: Väistön näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         maksun turvaamiseksi vakuuksia. Parhaita ovat
12853: n:o 368:                                             reaalivakuudet, muttajuuri niistä on usein puute
12854:                                                      aloittavalla yrityksellä tai aineettornissa inves-
12855:           Mihin kiireellisiin toimiin Hallitus ai-   toinneissa. Tällöin osapuolet etsivät rahoituksel-
12856:        koo ryhtyä pk-yritysten ja ylipäätään         le muita vakuusmuotoja. Etenkin kone- ja laite-
12857:        työllistävän yritystoiminnan vakuuson-        investoinneissa käytetään usein kohdevakuuksia
12858:        gelmien ratkaisemiseksi?                      eli tehdään hankittavasta kohteesta erityinen ra-
12859:                                                      hoitussopimus. Rahoituksessa voidaan käyttää
12860:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         myös sopimusvakuuksia, eli liittää rahoitussopi-
12861: vasti seuraavaa:                                     mukseen yhtiön taloudellista tilaa koskevia tie-
12862:                                                      donanto- tai toimintaehtoja. Kauppa- ja teolli-
12863:    Pk-yritysten rahoituksesta, rahoituksen saata-    suusministeriö on asettanut työryhmän edistä-
12864: vuudesta ja rahoituksen ongelmista on runsaasti      mään sopimusvakuuksien käyttöä ja kehittä-
12865: muun muassa pk-yrittäjiltä itseltään saatuihin       mään sopimuksille vakioituja ehtoja.
12866: kyselyvastauksiin perustuvaa aineistoa. Näistä           Markkinoiden toiminnan kehittämisen lisäksi
12867: uusin keväällä 1996 tehty on analyysivaiheessa ja    valtio on pyrkinyt lieventämään reaalivakuuson-
12868: julkistetaan kesäkuun alussa. Kaikkien selvitys-     gelmaa myös toimimalla itse markkinoilla. Val-
12869: ten perusteella reaalivakuuksien puute on ylei-      tiontakuukeskus tarjoaa pk-yrityksille teolli-
12870: simmäksi koettu ongelma pk-yritysten rahoituk-       suustakauksia. Takuukeskuksen kokonaisvas-
12871: sessa, tosin enää harvemmille kuin aikaisempina      tuu pk-yritysten koti- ja ulkomaisesta liiketoi-
12872: vuosina.                                             minnasta oli vuoden 1995 lopussa yli 3,8 mrd.
12873:    Yritykset saavat rahoituksensa tulorahoituk-      markkaa. Ottamalla käyttöön pk-takauksissaan
12874: senaja ulkoisena rahoituksena markkinoilta, joi-     riskinjakomenettelyn Takuukeskus on merkittä-
12875: den tehtävä on välittää kansantalouden säästöt       västi lisännyt takausten saatavuutta koko maas-
12876: tuottaviin investointeihin. Markkinoiden toi-        sa ja parantanut pk-yritysten rahoitusmahdolli-
12877: minta ei aina toteuta tätä tavoitetta. Etenkin       suuksia. Takuukeskuksen pk-takauskanta on to-
12878: aineettomien investointien rahoitukseen saattaa      dennäköisesti jo ylittänyt 4 mrd:n markan rajan.
12879: kohdeutua liian vähän varoja. Tällaisessa tilan-         Kauppa- ja teollisuusministeriö asettijulkisen
12880: teessa julkisen vallan toimilla voidaan parantaa     takaustoiminnan kehittämiseksi selvitysmiehen,
12881: markkinoiden toimintaa.                              joka luovutti raporttinsa tammikuussa 1996. Sel-
12882:    Rahoitusmarkkinoiden toiminnalle ja rahoi-        vitysmiehen esitysten jatkovalmistelussa ministe-
12883: tuksen saatavuudelle on tärkeää riittävä infor-      riössä otettiin esille myös takausten toimialara-
12884: maatio. Informaation parantaminen onkin kes-         joitukset ja valtion erityisrahoituslaitosten työn-
12885: keisessä asemassajulkisen vallan toimissa rahoi-     jako. Palveluyritysten investointien odotetaan li-
12886: tusmarkkinoiden kehittämiseksi. Välirahoitus         säävän työvoiman kysyntää ja tämän takia mi-
12887: yhdistää oman ja vieraan pääoman rahoituksen         nisteriössä valmisteltiin esitys Kera-lain muutta-
12888: piirteitä. Yritystutkimus parantaa tietoa tuotto-    miseksi, joka annettiin eduskunnalle 10.5.1996.
12889: odotuksista, ja tarve kattaa riskiä vakuuksien       Lakia esitetään muutettavaksi siten, että yhtiö
12890: avulla vähenee. Markkinoiden toimintaa voi-          voi myöntää takauksia palveluja tuottavien yri-
12891: daan parantaa myös reittauksen soveltamisella        tysten investointien ja aineettomien kehittämis-
12892: pk-yrityksiin. Näiden informaation lisääruiskei-     hankkeiden rahoitukseen otetuille luotoille. Lain
12893: nojen edistäminen on ollut ministeriön toimin-       on tarkoitus olla voimassa 31.12.1998 saakka,
12894: nassa keskeisesti esillä.                            johon mennessä saadaan kokemuksia sen sovel-
12895:                                            KK 368/1996 vp                                              3
12896: 
12897: tamisen vaikutuksista. Samalla toteutuu Val-          valtiontalouden tiukoissa kehyksissä varmista-
12898: tiontakuukeskuksen ja Kera Oy:n työnjako si-          maan takauspalvelut ja siten rahoitus mahdolli-
12899: ten, että Takuukeskus myöntää takauksia teolli-       simman monelle pk-yritykselle. Kauppa- ja teol-
12900: sille pk-yrityksille ja Kera Oy palveluyrityksille    lisuusministeriö aikoo seurata sekä Takuukes-
12901: sekä riskilainoja teollisuusyrityksille.              kuksen että Kera Oy:n takaustoiminnan kannat-
12902:     Valtion pk-takaustoiminnan päämääränä on          tavuutta erillisellä toimintokohtaisella rapor-
12903: helpottaa pk-yritysten rahoituksen saatavuutta.       toinnilla.
12904: Pitämällä toiminta itsekannattavana kyetään
12905: 
12906:      Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1996
12907: 
12908:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
12909: 4                                           KK 368/1996 vp
12910: 
12911: 
12912: 
12913: 
12914:                                         Tili Riksdagens Talman
12915: 
12916:    I det syfte 37 § 1 momo riksdagsordningen an-      minskaro Verksamheten på marknaden kan ock-
12917: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        så förbättras genom att kreditvärdighetsklassifi-
12918: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      cering tillämpas på sm-företageno Främjandet av
12919: man Matti Väistö undertecknade spörsmål nr            dessa metoder att utöka informationen har ak-
12920: 368:                                                  tualiserats i ministeriets verksamheto
12921:                                                           Riskerna i ett företagsprojekt kan vara så sto-
12922:           Vilka brådskande åtgärder har Reger-        ra att finansiären inte kan vara säker på att hans
12923:        ingen för avsikt att vidta för att åstad-      placering återbetalas ur företagets kassaflödeo
12924:        komma en lösning på säkerhetsproble-           Då begär finansiären att kredittagaren skall ge
12925:        men för sm-företagen och över huvud ta-        honom säkerheter för att trygga att krediten
12926:        get för den sysselsättande företagsverk-       kommer att återbetalaso Bäst är de reella säkerhe-
12927:        samheten?                                      terna, men just dem är det ofta brist på hos ett
12928:                                                       företag som inleder sin verksamhet eller då det är
12929:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         fråga om immateriella investeringar. Då försöker
12930: anföra följande:                                      parterna hitta andra former av säkerheter för
12931:                                                       finansieringeno I synnerhet vid maskin- och an-
12932:    Det finns mycket materia! om sm-företagens         ordningsinvesteringar används ofta föremålssä-
12933: finansiering, deras tillgång tili och problem med     kerheter, dvso ett särskilt finansieringsavtal ingås
12934: finansieringen, bl.ao utgående från de enkätsvar      om det föremål som skall anskaffaso Vid finansie-
12935: som har erhållits av sm-företagarna självao Den       ringen kan också avtalssäkerheter användas, dvso
12936: nyaste av dessa enkäter gjordes våren 1996 och        tili finansieringsavtalet fogas villkor som gäller
12937: har nu nått analyseringsstadiet, varefter den         information om eller agerandet i bolagets ekono-
12938: kommer att offentliggöras i början av junio Utgå-     miska situationo Handels- och industriministeriet
12939: ende från alla utredningar är bristen på reella       har tillsatt en arbetsgrupp för att främja använd-
12940: säkerheter det allmännaste prob1emet i sm-före-       ningen av avtalssäkerheter och utveckla villkor
12941: tagens finansiering, visserligen anser fårre det      som standardiserats för avtaleno
12942: idag än under tidigare år 0                               Utöver att utveckla verksamheten på markna-
12943:    Företagen får sin finansiering som inkomstfi-      den har staten strävat efter att lindra problemet
12944: nansiering och extern finansiering från markna-       med reelia säkerheter också genom att agera på
12945: den, vars uppgift det är att förmedla besparingar-    själva marknadeno Statsgaranticentralen erbju-
12946: na inom samhällsekonomin tili placeringar som         der sm-företagen industrigarantier. Garanticen-
12947: ger avkastningo Aktionerna på marknaden med-          tralens totalansvar för sm-företagens inhemska
12948: för inte alltid att detta mål uppfyllso I synnerhet   och utländska transaktioner uppgick vid utgång-
12949: finansieringen av immateriella investeringar kan      en av år 1995 tili mer än 3,8 mrd marko Genom att
12950: få för litet resurser. I en sådan situation kan       för sina garantier tili små och medelstora företag
12951: verksamheten på marknaden förbättras genom            tai bruk ett riskfördelningsförfarande har garan-
12952: åtgärder av den offentliga sektorno                   ticentralen betydligt utökat tillgången på garan-
12953:    Med tanke på aktionerna på finansierings-          tier i hela landet och förbättrat sm-företagens
12954: marknaden och tillgången till finansiering är det     finansieringsmöjligheter 0 Garanticentralens ga-
12955: viktigt att man får tillräckligt med informationo     rantistock tili sm-företagen har sannolikt redan
12956: Följaktligen intar förbättrandet av informatio-       överskridit gränsen 4 mrd marko
12957: nen en viktig ställning i den offentliga sektorns         Handels- och industriministeriet tillsatte en
12958: åtgärder för att utveckla finansieringsmarkna-        utredningsman för att utveckla den offentliga
12959: deno I mellanfinansieringen kombineras drag från      garantiverksamheteno Utredningsmannen över-
12960: finansieringen med eget och med främmande ka-         lät sin rapport i januari 19960 Vid den fortsatta
12961: pital. En företagsanalys förbättrar kunskapen         beredningen av utredningsmannens förslag på
12962: om vilka förväntningar som ställs på avkastning-      ministeriet togs också branschrestriktionerna för
12963: en, och behovet att täcka riskerna med säkerheter     garantierna och arbetsfördelningen mellan sta-
12964:                                              KK 368/1996 vp                                              5
12965: 
12966: tens specialfinansieringsinrättningar upp. Det          beviljar garantier tili industriella sm-företag och
12967: förväntas att serviceföretagens investeringar           Kera Ab tili serviceföretag samt risklån tili indu-
12968: kommer att öka efterfrågan på arbetskraft och           striföretag.
12969: därför bereddes på ministeriet en proposition              Det huvudsakliga målet för statens garanti-
12970: med förslag tili ändring av Kera-lagen, som gavs        verksamhet för sm-företag är att underlätta för
12971: tili riksdagen den 10 maj 1996. 1 den föreslås det      sm-företagen att få finansiering. Genom att verk-
12972: att Iagen skall ändras så att bolaget kan bevilja       samheten skall vara självbärande kan man inom
12973: garantier för krediter som företag som produce-         statsekonomins snäva ramar försäkra sig om att
12974: rar tjänster tagit för finansiering av investeringar    garantitjänsterna och därmed finansieringen når
12975: och immateriella utvecklingsprojekt. A vsikten är       så många sm-företag som möjligt. Handels- och
12976: att Iagen skall vara i kraft tili utgången av decem-    industriministeriet har för avsikt att följa hur
12977: ber 1998. Då har man fått erfarenheter av effek-        lönsam både garanticentralens och Kera Ab:s
12978: terna av tillämpningen av den. Samtidigt genom-         garantiverksamhet är genom en separat rappor-
12979: förs arbetsfördelningen mellan Statsgaranticen-         tering per funktion.
12980: tralen och Kera Ab på så sätt att garanticentralen
12981: 
12982:      Helsingfors den 24 maj 1996
12983: 
12984:                                                        Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
12985:                                              KK 369/1996 vp
12986: 
12987: Kirjallinen kysymys 369
12988: 
12989: 
12990: 
12991: 
12992:                                     Esa Lahtela /sd ym.: Metsänhoito-ja metsänparannustöiden suorit-
12993:                                         tamisesta
12994: 
12995: 
12996:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
12997: 
12998:    Yksityismetsien viljely- ja perusparannustyöt       muus kotimaisen raakapuun osalta heiketä huo-
12999: ovat jääneet jälkeen siitä, mitä niitä olisi tullut    mattavastikin. Tämä vaikuttaa kielteisesti puun-
13000: suorittaa. Kehittämiskeskus Tapion mukaan uu-          jalostusteollisuuden investointimahdollisuuksiin
13001: distamisrästejä (yli viisi vuotta vanhoja) oli vuo-    ja halukkuuteen.
13002: den 1995 päättyessä noin 23 000 hehtaaria. Van-           Työrästit ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat
13003: hojen rästien määrä on merkittävä. Tätäkin huo-        kielteisesti metsäalan palkansaajien työllisyy-
13004: lestuttavampaa on rästien nopea kasvu. Vuonna          teen. Kielteiset vaikutukset koskevat suoraan
13005: 1988 tehdyistä metsänviljelyohjelmista olijäänyt       taimitarhoja, suunnittelijoita, työnjohtoa ja
13006: toteuttamatta 1,8 prosenttia, mutta vuoden 1990        työntekijöitä. Välilliset työllisyysvaikutukset
13007: suunnitelmasta 5,4 prosenttia. Luontaisessa uu-        ovat myös merkittävät.
13008: distamisessa kehitys on ollut vieläkin kielteisem-        Metsäkeskuksia ja metsätalouden kehittämis-
13009: pi. Vuosina 1982-1987 uudistamisalueista oli           keskusta koskeva lainsäädäntö on tullut voi-
13010: jäänyt toteutumatta 1,3 prosenttia, vuonna 1988        maan. Mainittujen organisaatioiden toimintaa
13011: 4,8 prosenttia ja vuonna 1990 jo 10,3 prosenttia.      johtavat johtokunnat on nimetty ja ne aloittele-
13012: Kehittämiskeskus Tapion keräämien tietojen pe-         vat toimintaansa. Metsäkeskukset ja Metsäta-
13013: rusteella vuosien 1991-1993 uudistushakkuista          louden kehittämiskeskus ovat maa- ja metsäta-
13014: jää uudistamisrästeiksi noin 50 000 hehtaaria.         lousministeriön ohjauksen ja valvonnan alaisia.
13015: Kehittämiskeskuksessa suoritettujen arvioiden          Tämä lisää maa- ja metsätalousministeriön mah-
13016: mukaan yksityismetsissä vuosittain tehtyä              dollisuuksia ja vastuuta metsätalousopintojen
13017: 60 000-70 000 hehtaarin viljelypinta-alaa tulisi       kehittämiseen.
13018: nostaa 110 000 hehtaariin. Taimikon perkausta             Metsänuudistus-ja taimikonhoitotöitä lisää-
13019: ja harvennusta pitäisi lisätä Kehittämiskeskuk-        mällä voidaan parantaa tulevaisuuden puuntuo-
13020: sen tekemien laskelmien mukaan huomattavasti.          tannon ohella välittömästi työllisyyttä. Tämä
13021:     Suomi on sitoutunut noudattamaan kestävää          korostaa rästien pikaisen hoitamisen tarvetta
13022:  metsätaloutta. Suuret uudistamisrästit saattavat      koko kansantalouden kannalta.
13023: johtaa siihen, että kansainvälinen luottamus              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13024:  Suomen kykyyn harjoittaa kestävää metsäta-            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13025:  loutta horjuu. Harjoitettuun metsätalouteen           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13026:  kriittisesti suhtautuvat kansalaisjärjestöt ja tie-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13027:  dotusvälineet voivat saada tukea kritiikilleen
13028:  metsätalouttamme vastaan.                                       Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13029:     Nykyisen kehityksen valossa rästien nopea                 kiireellisesti ryhtyä, että metsänuudistus-
13030:  poistaminen vaikeutuu jatkuvasti. Pitemmällä                 ja taimikonhoitotöiden rästit saadaan
13031:  aikavälillä rästit vähentävät vuotuista puunkas-             2-3 vuoden kuluessa poistetuksi, ja
13032:  vua ja hakkuukertymää. Kun samanaikaisesti                      aikooko Hallitus samalla ottaa huo-
13033:  hakkuumahdollisuutta alentavat uudet metsien                 mioon myös metsänviljelyalan kaavail-
13034:  käsittelyohjeet, uusimetsänhoito-ja metsätalou-              lun lisäämisen vaatiman lisäresurssien
13035:  den rahoitus- ja luonnonsuojelulaki ja uudet suo-            tarpeen?
13036:  jelualueet, voi teollisuuden puunhuollon var-
13037: 
13038:       Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1996
13039: 
13040:                       Esa Lahtela /sd                           Jorma Kukkonen /sd
13041: 
13042:  260017
13043: 2                                          KK 369/1996 vp
13044: 
13045: 
13046: 
13047:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
13048: 
13049:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tiin, ajankäyttö moninkertaistuu. Tapauksittain
13050: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tutkitaan, mitä toimenpiteitä uudistamisalueella
13051: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      on tarpeen tehdä, ja neuvotellaan niistä metsän-
13052: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-      omistajan kanssa. Katselmuksia tulee koko
13053: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         maassa arviolta muutamia kymmeniä,jotka kos-
13054: n:o 369:                                             kevat räikeimpiä laiminlyöntejä.
13055:                                                          Metsänviljelytöiden määrä pitäisi lähivuosina
13056:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       miltei kaksinkertaistaa uudistushakkuiden pin-
13057:        kiireellisesti ryhtyä, että metsänuudistus-   ta-alan ja olemassa olevien viljelyrästien perus-
13058:        ja taimikonhoitotöiden rästit saadaan         teella. Nykyisin yksityismetsissä viljellään noin
13059:        2-3 vuoden kuluessa poistetuksi, ja           60 000 hehtaaria vuodessa. Uudistamishakkui-
13060:           aikooko Hallitus samalla ottaa huo-        denja vanhojen rästien perusteella pitäisi vuosit-
13061:        mioon myös metsänviljelyalan kaavail-         tain viljellä (istuttaa ja kylvää) 110 000 hehtaaria.
13062:        lun lisäämisen vaatiman lisäresurssien        Tämän on arvioitu tarjoavanjopa tuhansissa las-
13063:        tarpeen?                                      kettavia miestyövuosia metsänomistajille, työt-
13064:                                                      tömille metsureille ja toimihenkilöille vuodessa.
13065:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Istutusten toteuttaminen edellyttää pitkäjän-
13066: vasti seuraavaa:                                     teistä taimituotantoa. Vuosittainen taimien ky-
13067:                                                      syntä ei saisi kovin rajusti vaihdella viljelyhaluk-
13068:    Uudistamisrästejä on Metsätalouden kehittä-       kuuden vuoksi. Ongelmaa lisäävät pellonmetsi-
13069: miskeskus Tapion viimeisimmän selvityksen mu-        tyksen määrien muutokset.
13070: kaan jonkin verran vähemmän, kuin kysymyk-               Hallitus on halunnut panostaa erityisesti tai-
13071: sen perusteluissa todetaan. Hallitus on kuitenkin    mikonhoitoon, nuoren metsän kunnostukseen
13072: edelleen huolestunut tilanteesta. Vuoden 1987        sekä tässä yhteydessä saatavan energiapuun tal-
13073: jälkeen tehdyt uudistamiset ovat parhaillaan sel-    teenottoon kohdentamalla näihin sekä metsän-
13074: vitettävinä. Hakkuuvuonna 1994-95 hakattiin          parannusvaroja että kuluvan vuoden alusta
13075: paljon uudistamiskypsiä metsiköitä,ja on seurat-     myös työllisyysmäärärahaa. Kuluvan vuoden
13076: tava tarkkaan, syntyykö tästä rästiä lisää.          metsänparannustyöohjelman yhteensä 218 milj.
13077:    Laiminlyöntejä on syntynyt edellisen laman        markasta on tarkoitus ohjata 118 milj. markkaa
13078: tuomien taloudellisten vaikeuksien sekä katsel-      vajaatuottoisten metsien uudistamiseen (ml. ns.
13079: musten ja niitä seuranneiden eräiden oikeuden-       Lapin lain kohteet), taimikonhoitoon, nuoren
13080: käyntien saaman kielteisen julkisuuden vuoksi.       metsän kunnostukseen ja energiapuun korjuu-
13081: Yksityismetsälain muutoksen aiheuttama va-           seen. Lisäksi valtio maksaa näiden töiden suun-
13082: kuusmenettelyn poistuminen vaikutti osaltaan         nittelu- ja työnjohtokustannukset, jotka ovat
13083: asiaan. Tilanteen hoitamista vaikeuttaa, että ny-    runsas 30 milj. markkaa.
13084: kyisen yksityismetsälain mukaan vanhat vakuus-           Hallituksen eduskunnalle antaman metsälaki-
13085: talletukset ja takaukset tuli vapauttaa vuoden       esityksen 8 §:ssä edellytetään uuden puuston ai-
13086: 1995 loppuun mennessä.                               kaansaamista entisen tilalle. Aikaisempaan va-
13087:    Asian kuntoonsaattamiseksi tehdään maasto-        kuusmenettelyyn ei kuitenkaan esitetä palatta-
13088: käyntejä, neuvotellaan metsänomistajien kanssa       vaksi.
13089: ja suoritetaan tarvittaessa katselmustoimituksia.        Maa- ja metsätalousministeriö tulee edellyttä-
13090: Kunkin tapauksen loppuunvieminen vaatii re-          mään metsänuudistamisvelvoitteen noudattami-
13091: sursseista ja toimintatavoista riippuen enimmil-     sen valvonnan tehostamista alueellisten metsä-
13092: lään 1-2 vuotta. Uudistamisvelvoitteen valvo-        keskusten kanssa käytävissä tulossopimusneu-
13093: minen katselmuksen kautta on toimenpide, jo-         votteluissa. Neuvotteluissa painotetaan myös
13094: hon alueellisen metsäkeskuksen työpanosta            taimikonhoidon lisäämistarvetta. Molemmilla
13095: (neuvottelut, maastomittaukset, katselmustoi-        toimenpiteillä on huomattava merkitys myös
13096: mitus) kuluu vähintään 4-5 työpäivää kullakin        työllisyyden hoidon kannalta.
13097: kohteella. Jos katselmus johtaa oikeudenkäyn-
13098: 
13099:      Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1996
13100: 
13101:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
13102:                                              KK 369/1996 vp                                               3
13103: 
13104: 
13105:                                          Tili Riksdagens Talman
13106: 
13107:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        dubblas den tid som går åt. Från fall tili fall
13108: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          undersöker man vilka åtgärder som måste vidtas
13109: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        på förnyelseytan och förhandlingar om dem förs
13110: man Esa Lahtela m.fl. undertecknade spörsmål            med skogsägaren. Antalet syneförrättningar som
13111: nr 369:                                                 gäller de grövsta försummelserna är uppskatt-
13112:                                                         ningsvis några tiotal i hela landet.
13113:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen                  Skogsodlingsarbetena borde under de när-
13114:         skyndsamt vidta för att de rester som           maste åren nästan dubblas med hänsyn tili area-
13115:         uppkommit i anslutning till skogsförnyel-       len av förnyelseavverkningarna och befintliga
13116:         searbeten och plantbeståndsvård skall           odlingsrester. För närvarande odlas ca 60 000
13117:         kunna elimineras inom 2-3 år, och               hektar per år i de enskilda skogarna. Med hänsyn
13118:            ämnar Regeringen samtidigt beakta            tili förnyelseavverkningarna och gamla rester
13119:         det behov av tilläggsresurser som den pla-      borde årligen ca 110 000 hektar odlas (planteras
13120:         nerade utökningen av skogsodlingsarea-          och sås). Detta beräknas ge tusentals årsverken
13121:         len förutsätter?                                för skogsägarna, arbetslösa skogshuggare och
13122:                                                         tjänstemän per år.
13123:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt               Genomförandet av planteringarna förutsätter
13124: anföra följande:                                        en långsiktig plantproduktion. Den årliga efter-
13125:                                                         frågan på plantor borde inte få variera särskilt
13126:     Enligt den senaste utredningen av Skogsbru-         mycket på grund av odlingsvilligheten. Proble-
13127: kets utvecklingscentral Tapio är förnyelserester-       men ökar av ändringarna i andelen åkerbeskog-
13128: na något fårre än vad som konstateras i motive-         ning.
13129: ringen till spörsmålet. Regeringen är dock allt-            Regeringen har speciellt velat satsa på plant-
13130: jämt bekymrad över situationen. Utredningar av          beståndsvård, iståndsättning av ung skog samt
13131: de förnyelser som gjorts efter 1987 pågår som           på tillvaratagande av energivirke i samband där-
13132: bäst. Under avverkningsåret 1994-95 avverka-            med genom att för dessa ändamål anvisa skogs-
13133: des många förnyelsemogna bestånd och man                förbättringsmedel och, från ingången av detta år,
13134: måste noggrant följa med om dessa ger upphov            även sysselsättningsanslag. A vsikten är att 118
13135: till ytterligare rester.                                milj. mk av årets anslag om inalles 218 milj. mk
13136:      F örsumme1serna beror på de ekonomiska svå-        för skogsförbättringsprogrammet skall styras till
13137: righeterna tili följd av den förra lågkonjunkturen      iståndsättning av underproduktiva skogar (bl. a.
13138: samt den negativa publiciteten i ans1utning tili        objekt i enlighet med lagen om underproduktiva
13139: syneförrättningar och vissa därpå fö1jande rätte-       skogar i Lappland), plantbeståndsvård, istånd-
13140: gångar. Slopandet av förfarandet med säkerheter         sättning av ung skog och drivning av energivirke.
13141: i lagen om enskilda skogar inverkade även för sin       Dessutom betalar staten planerings- och arbets-
13142:  del på saken. Situationen försvåras av att gam1a       ledningskostnaderna för dessa arbeten. Kostna-
13143:  säkerhetsdepositioner och garantier en1igt nuva-       derna uppgår tili drygt 30 milj. mk.
13144:  rande 1ag om enskilda skogar skulle frigöras före          1 8 § i det förslag tili skogslag som ingår i en
13145:  utgången av 1995.                                      regeringsproposition tili riksdagen förutsätts
13146:      För att råda bot på saken företas besök i          åstadkommande av ett nytt bestånd. Det föreslås
13147:  terrängen, förhandlas med skogsägarna och ge-          dock inte att man skall återgå tili det tidigare
13148:  nomförs vid behov syneförrättningar. För att           förfarandet med säkerheter.
13149:  man skall kunna slutföra varje enskilt fall krävs          Vid resultatavtalsförhandlingarna med de re-
13150:  som mest 1-2 år beroende på resurserna och             gionala skogscentralerna kommer jord- och
13151:  tillvägagångssättet. Att genom syneförrättning         skogsbruksministeriet att förutsätta att övervak-
13152:  övervaka förnyelsesky1digheten förutsätter i var-      ningen av iakttagandet av skogsförnyelseskyl-
13153:  je enskilt fall en arbetsinsats (förhandlingar, ter-   digheten effektiveras. Vid förhandlingarna beto-
13154:  rängmätningar, syneförrättning) om minst 4-5           nas även behovet av att utöka plantbeståndsvår-
13155:  arbetsdagar av den regiona1a skogscentra1en.           den. Båda dessa åtgärder har även betydande
13156:  Om syneförrättningen leder tili rättegång, mång-       verkningar med tanke på sysselsättningen.
13157: 
13158:       He1singfors den 29 maj 1996
13159: 
13160:                                                          Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
13161:                                             KK 370/1996 vp
13162: 
13163: Kirjallinen kysymys 370
13164: 
13165: 
13166: 
13167: 
13168:                                    Esa Lahtela /sd: Yksityisteiden ennalta arvaamattomien vaurioiden
13169:                                        korjaamiseen tarvittavista määrärahoista
13170: 
13171: 
13172:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
13173: 
13174:    Yksityistiekuntien hoitamat tiet ovat merkit-      Nyt onkin vaarana se, ettäjos tällainen suurempi
13175: tävä osa suomalaista liikenneverkostoa ja infra-      vahinko sattuu tulemaanjollain tiellä, sitä ei pys-
13176: struktuuria. Teiden varsilla asuu reilut puoli mil-   tytäkään korjaamaan tiekunnan varojen puut-
13177: joonaa suomalaista. Lisäksi teitä käyttää virkis-     teen johdosta.
13178: tys- ja vapaa-ajan harrastusten liikennöinoin            On kuitenkin otettava huomioon yksityistei-
13179: osalta myös reilut puoli miljoonaa suomalaista.       den merkittävä luonne raaka-aineiden kuljetus-
13180: Nämä tiet ovat myös koko yhteiskunnan kannal-         reittinä ja alueellista tasa-arvoa lisäävänä tekijä-
13181: ta merkittävä monien raaka-aineiden kuljetus-         nä koko suomalaisen yhteiskunnan kannalta.
13182: väylä, mm. puutavarasta lähes sata prosenttia         Tällaisissa tapauksissa yhteiskunnan tulisi olla
13183: tulee näiden teiden kautta jalostukseen. Suhteel-     omalla panoksellaan korjaustyössä mukana, jo-
13184: lisen monet niistä ovat myös liikenteeltään vilk-     ten jo lisätalousarvioon tulisi ottaa riittävät varat
13185: kaita läpiajoteitä. Kuitenkin monet viimeaikai-       tällaisten tapausten varalle. Tieyhdistyksen mu-
13186: set toimenpiteet ovat olleet heikentämässä sitä       kaan tällaisiin rumpuvaurioihinja sortumiin tar-
13187: mahdollisuutta, että tämä koko yhteiskunnan           vittavan määrärahan tarve olisi vuodessa n. 10
13188: kannalta merkittävä tieverkosto voitaisiin pitää      miljoonaa markkaa.
13189: kunnossa.                                                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13190:     Valtiontalouden säästöjen johdosta tälle vuo-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13191: delle ei talousarvioon enää varattu yksityistie-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13192: avustuksia,ja se on merkinnyt huomattavaa kus-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13193: tannusten lisäystä tiekuntien osakkaille. Myös-
13194: kään talousarvioon ei tullut varoja edes korjaus-                Aikooko Hallitus varata valtion lisäta-
13195: avustuksiin, jotka edellisenä vuotena vielä olivat            lousarvioon yksityistiekuntien haitamille
13196: n. 13,5 miljoonaa markkaa. Nämä korjausavus-                  yksityisteille luonnonvoimien aiheutta-
13197: tuksethan käytettiin suurimmaksi osaksi ennalta               mien sortumienja rumpuvaurioiden kor-
13198:  arvaamattomien luonnonvoimien aiheuttamien                   jauksen varalle riittävän määrärahan?
13199:  sortumien ja rumpuvaurioiden korjaamiseen.
13200: 
13201:      Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1996
13202: 
13203:                                             Esa Lahtela /sd
13204: 
13205: 
13206: 
13207: 
13208: 260017
13209: 2                                          KK 370/1996 vp
13210: 
13211: 
13212: 
13213: 
13214:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
13215: 
13216:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kuntien yleiseen valtionosuusjärjestelmään vai
13217: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        jäävätkö ne edelleen yksityisistä teistä annetun
13218: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      lain mukaisen avustusjärjestelmän piiriin. Sa-
13219: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-      malla selviää myös se, tulevatko yksityistieavus-
13220: lan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         tukset maksettavaksi sisäasiainministeriön kun-
13221: 370:                                                 tien valtionosuusmäärärahasta vai liikennemi-
13222:                                                      nisteriön avustusmäärärahasta.
13223:           Aikooko Hallitus varata valtion lisäta-       Vasta tämän jälkeen voidaan päättää kaiken
13224:        lousarvioon yksityistiekuntien hoitamille     kaikkiaan yksityisteiden avustusmäärärahoista
13225:        yksityisteille luonnonvoimien aiheutta-       joko talous- tai lisätalousarviossa. Tämä koskee
13226:        mien sortumienja rumpuvaurioiden kor-         myös mahdollista avustusmäärärahaa yksityisil-
13227:        jauksen varalle riittävän määrärahan?         lä teillä tapahtuvien ennalta arvaamattomien
13228:                                                      vaurioiden korjaamiseen.
13229:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Kysymyksessä on mainittu, että viime vuonna
13230: vasti seuraavaa:                                     yksityisteiden tekemisavustuksiin myönnetty
13231:                                                       13,5 miljoonan markan määräraha olisi suurim-
13232:    Viittaan aluksi 29.4.1996 päivättyyn vastauk-     maksi osaksi käytetty luonnonvoimien aiheutta-
13233: seeni aikaisemmin tekemäänne kirjalliseen kysy-      mien vaurioiden korjaamiseen. Totean selven-
13234: mykseen n:o 271, joka myös koski yksityistie-        nyksenä, että tielaitoksen ilmoituksen mukaan
13235: avustuksia. Vastauksessa on todettu, että halli-     viime vuosina on tällaisten vaurioiden korjaa-
13236: tuksessa tulee lähiaikoina päätettäväksi, tulevat-   mistöiden avustamiseen käytetty vajaa 5 miljoo-
13237: ko yksityistieavustukset kuulumaan uusittavaan       naa markkaa vuodessa.
13238: 
13239:      Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1996
13240:                                                               Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
13241:                                              KK 370/1996 vp                                              3
13242: 
13243: 
13244: 
13245: 
13246:                                          Tili Riksdagens Talman
13247: 
13248:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       skall förnyas eller om de skall fortsätta att ingå i
13249: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         bidragen som beviljas enligt lagen om enskilda
13250: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       vägar. Samtidigt skall även klarläggas om stats-
13251: man Esa Lahtela undertecknade spörsmål nr              bidrag tili enskilda vägar skali betalas ur inrikes-
13252: 370:                                                   ministeriets statsandelar åt kommuner elier ur
13253:                                                        trafikministeriets bidragsanslag.
13254:           Ämnar Regeringen reservera i till-              Först efter dettakan ett övergripande beslut
13255:        läggsbudgeten tillräckliga anslag för att       om bidragsanslag för enskilda vägar fattas an-
13256:        reparera de av naturkrafter orsakade            tingen inom budgeten eller tilläggsbudgeten.
13257:        skred och trumskador av privatvägar             Detta gäller även ett eventuellt bidragsanslag för
13258:        som sköts av väglag för enskilda vägar?         reparering av oförutsedda skador på enskilda
13259:                                                        vägar.
13260:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             I spörsmålet nämns att anslaget på 13,5 miljo-
13261: anföra följande:                                       ner mark som förra året beviljades för byggande
13262:                                                        av enskilda vägar skulle tili största delen ha an-
13263:    Tili en början hänvisar jag tili mitt svar på Ert   vänts för att reparera skador orsakade av natur-
13264: tidigare spörsmål nr 271 som även det angick           krafter. Jag vill förtydliga att under de senaste
13265: bidrag för enskilda vägar. I svaret konstateras att    åren har enligt vägverkets anmälan knappt fem
13266: regeringen inom snar framtid skall besluta om          miljoner mark använts för reparationsbidrag av
13267: bidrag tili enskilda vägar skali tillhöra det all-     dylika skador.
13268: männa statsandelssystemet åt kommuner som
13269: 
13270:      Helsingfors den 22 maj 1996
13271: 
13272:                                                                     Trafikminister Tuula Linnainmaa
13273:                                               KK 371/1996 vp
13274: 
13275: Kirjallinen kysymys 371
13276: 
13277: 
13278: 
13279: 
13280:                                     Sulo Aittoniemi /kesk ym.: Virastojen myöhennetystä aukioloajasta
13281: 
13282: 
13283: 
13284:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
13285: 
13286:    Liikkeiden aukioloaikoja koskevassa edus-               Liikkeiden aukioloaikaa tärkeämpi olisi sää-
13287: kuntakeskustelussa on liikkeiden vapaata auki-          tää siitä, että erilaiset yleisesti asioidut virastot
13288: oloaikaa puolusteltu muun muassa sillä, että ih-        olisivat kerran viikossaavoinna esimerkiksi keHo
13289: miset voivat vapaa-aikanaan sunnuntaisin suo-           19:ään. Tämän mielestämeerinomaisen ajatuk-
13290: rittaa ostoksiaan, jotka arkipäivinä raskaan työ-       sen puolesta ja valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1
13291: päivän päätyttyä jäävät tekemättä, vaikka liik-         momenttiin viitaten esitämme kunnioittavasti
13292: keet iltaisin normaalin työajan päätyttyä olisi-        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
13293: vatkin avoinna.                                         vaksi seuraavan kysymyksen:
13294:    Asiana saattaa olla puolensa, mutta paljon
13295: suurempi ongelma tava11ise11e työssä käyvä11e ih-                  Mitä mieltä Hallitus on siitä, että ylei-
13296: mise11e ovat valtion ja kuntien virastot, jotka                 simmin asioitujen valtion ja kuntien vi-
13297: normaalisti ovat avoinna aamuyhdeksästä ilta-                   rastojen aukioloaika olisi kerran viikossa
13298: kuuteentoista. Jos työ ei ole se11ainen, että viikol-           esimerkiksi kello 19:ään, jolloin päivä-
13299: le sattuisi vapaapäivä, asioiden hoitaminen on                  työssä käyvillä ihmisillä olisi mahdolli-
13300: erittäin hankalaa.                                              suus hoitaa niissä välttämättömiä asioi-
13301:                                                                 taan?
13302: 
13303:      Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1996
13304: 
13305:                       Sulo Aittoniemi /kesk                      Matti Vähänäkki /sd
13306: 
13307: 
13308: 
13309: 
13310: 260017
13311: 2                                           KK 371/1996 vp
13312: 
13313: 
13314: 
13315: 
13316:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
13317: 
13318:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tutkimuksesta ilmeni, että asiakkaat ovat auki-
13319: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         oloaikoihin keskimäärin melko tyytyväisiä. Jon-
13320: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       kin verran toivottiin ilta-aukioloa erityisesti asia-
13321: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        kaspalvelun ruuhka-aikoina.
13322: taniemen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-             Tällä hetkellä pidennettyjä aukioloaikoja on
13323: myksen n:o 371:                                       käytössä vain joissain verotoimistoissa, esimer-
13324:                                                       kiksi verohallinnon ja Kansaneläkelaitoksen yh-
13325:           Mitä mieltä Hallitus on siitä, että ylei-   teispalvelupisteissä. Erityisinä ruuhka-aikoina
13326:        simmin asioitujen valtion ja kuntien vi-       kuten veroilmoitusten viimeisinä jättöpäivinä lä-
13327:        rastojen aukioloaika olisi kerran viikossa     hinnä suuret verotoimistot järjestävät ilta- ja vii-
13328:        esimerkiksi kello 19:ään, jolloin päivät-      konloppuaukioloja.
13329:        yössä käyvillä ihmisillä olisi mahdolli-           Myös työvoimatoimistoissa sovelletaan pi-
13330:        suus hoitaa niissä välttämättömiä asioi-       dennettyjä aukioloaikoja. Tavoitteena on palvel-
13331:        taan?                                          la myös työssä käyviä asiakkaita heidän normaa-
13332:                                                       lin työaikansa jälkeen. Asiakasmäärien perus-
13333:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          teella on päädytty kello 18:aan kestävään auki-
13334: vasti seuraavaa:                                      oloaikaan yleensä yhtenä päivänä viikossa lähin-
13335:                                                       nä suurissa kaupungeissa. Helsingissä Kluuvin ja
13336:    Valtion virastojen aukioJosta on säädetty ke-      Kampin palvelupisteet ovat avoinna joka päivä
13337: säkuun alusta 1994 voimaan tulleella asetuksella      kello 18:aan.
13338: (332/94). Asetuksen mukaan virastot ovat auki             Monessa poliisilaitoksessa lupapalveluasioita
13339: arkipäivisin kello 8.00--16.15. Jos asiakaspalve-     kuten ajokortti-, henkilöllisyystodistus-ja passi-
13340: lutehtävät tai muut erityiset syyt edellyttävät,      asioita hoitavat asiakaspalvelupisteet ovat yhte-
13341: virasto tai osa virastoa voidaan avata viimeistään    nä päivänä viikossa avoinna vähintään kello
13342: kello 9 ja sulkea viimeistään kello 20.               17:ään. Poliisilaitoksilla on myös yhteispalvelu-
13343:    Virastot voivat siis järjestellä aukioloaikansa    pisteitä muiden asiakaspalveluviranomaisten
13344: tarkoituksenmukaisesti. Päätöksen asiasta tekee       kanssa.
13345: pääsääntöisesti virasto itse. Asiakaspalvelu liit-        Kuntalain (365/95) 23 §:n mukaan kunnanhal-
13346: tyy olennaisesti virastojen toimintaan ja tulosta-    litus vastaa kunnan hallinnosta, joten virastojen
13347: voitteisiin. Tätä kautta myös ministeriöillä on       aukioloajoista päättäminen kuuluu sille, jollei
13348: ohjausvaltaa. Ministeriöillä on lisäksi mahdolli-     päättämistä ole johtosäännöllä järjestetty toisin
13349: suus antaa erityismääräyksiä asetuksen sovelta-       tai valtuusto ole ottanut asiaa päätettäväkseen.
13350: misesta.                                              Yleisesti aukioloajat on järjestetty kunnanhalli-
13351:    Valtionhallinnossa verotoimistot, poliisilai-      tuksen päätöksellä.
13352: tokset, työvoimatoimistot ja tuomioistuimet               Kuntasektorin virastojen aukioloajoista ei ole
13353: ovat yleisimmin asioituja virastoja.                  olemassa määräyksiä laeissa eikä virkaehtosopi-
13354:    Verohallinnon asiakaspalvelun laadun kehit-        muksissa eikä asiasta myöskään ole mallivirka-
13355: tämisessä korostuvat tällä hetkellä asiointitar-      sääntösuositusta tai muuta valtakunnallista suo-
13356: vetta vähentävät ja helpottavat seikat, esimerkik-    situsta. Aukioloaikoja ei ole katsottu olevan tar-
13357: si veroilmoituksista luopuminen. Tämän lisäksi        peen järjestää yhtenäisesti, vaan ne ovat koko-
13358: pyritään parantamaan perinteistä asiakaspalve-        naan paikallisesti harkittavissa.
13359: lua sekä puhelin-, telekopio- ja tietoverkkopalve-        Olosuhteet kunnissa vaihtelevat, ja niissä asia-
13360: luja.                                                 kastarpeet ja kysyntä voidaan ottaa huomioon
13361:    Verohallinnossa on kokeiltu myös pidennetty-       kunnallisen itsehallinnon puitteissa luoduin me-
13362: jä aukioloaikoja. Asiakasmäärät iltaisin ovat         kanismein. Kunnissa onkin käytössä tavanomai-
13363: osoittautuneet kuitenkin melko pieniksi. Myös         sesta poikkeavia aukioloaikoja, joita paikallises-
13364: verohallinnon vuonna 1995 Uudenmaan ja La-            ti on pidetty tarpeellisina.
13365: pin lääneissä toteutetusta asiakastyytyväisyys-           Kuten edellä oleva osoittaa, valtion ja kuntien
13366:                                            KK 371/1996 vp                                             3
13367: 
13368: virastot pyrkivät hyvään asiakaspalveluun, mi-       osaavat parhaiten yhteensovittaa edellä mainitut
13369: hin liittyy myös sen oikea ajoittaminen asiakkai-    vaatimukset ja päättää aukioloajoistaan.
13370: den tarpeiden mukaisesti. Tämän lisäksi virasto-        Hallituksen mielestä nykyinen tilanne ja ny-
13371: jen on asiakaspalvelussa kuten kaikessa toimin-      kyiset menettelytavat ovat asiakaspalvelun kan-
13372: nassaan otettava huomioon kustannustehok-            nalta hyviä eikä asia edellytä toimenpiteitä halli-
13373: kuus. Valtion virastot ja kunnat, jotka tuntevat     tuksen taholta.
13374: asiakaskuntansa tarpeet ja paikalliset olosuhteet,
13375: 
13376:      Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1996
13377: 
13378:                                                                                 Ministeri Arja Alho
13379: 4                                           KK 371/1996 vp
13380: 
13381: 
13382: 
13383: 
13384:                                         Tili Riksdagens Talman
13385: 
13386:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      sök med förlängda öppettider. Antalet kunder
13387: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-        har doek visat sig vara rätt litet på kvällarna.
13388: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      Oekså i den opinionsmätning som utfördes 1995
13389: man Sulo Aittaniemi m.fl. underteeknade spörs-        i Nylands oeh Lapplands län framgiek att kun-
13390: mål nr 371:                                           derna i medeltal är rätt nöjda med öppettiderna.
13391:                                                       I viss mån önskades även kvällsöppet särskilt
13392:           Vad anser Regeringen om att de statli-      under sådana tider då kundbetjäningen anhopas
13393:        ga oeh kommunala ämbetsverk som har            av arbete.
13394:        mest kundbesök en gång i veekan skulle            För närvarande tillämpas förlängda öppetti-
13395:        ha förlängd öppettid t.ex. till kloekan 19,    der endast vid några skattebyråer, t.ex. de ställen
13396:        så att de som arbetar på dagen skulle ha       där skatteförvaltningen oeh Folkpensionsanstal-
13397:        möjlighet att sköta sina ärenden hos dem?      ten har samservice. Vid vissa tidpunkter, t.ex. de
13398:                                                       sista inlämningsdagarna för skattedeklaratio-
13399:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         nen, har främst de stora skattebyråerna kvälls-
13400: anföra följande:                                      oe~. veekoslutsöppet.
13401:                                                          Aven arbetskraftsbyråerna tillämpar förläng-
13402:     Om statens ämbetsverks öppettider stadgas i       da öppettider. Målet är att betjäna även sådana
13403: förordningen om öppethållandet av statens äm-         kunder som arbetar på dagen efter deras normala
13404: betsverk (332/94), som trädde i kraft vid ingång-     arbetstid. Utgående från kundantalet har man
13405: en av juni 1994. Enligt förordningen är statens       stannat för en öppettid tili kloekan 18 vanligtvis
13406: ämbetsverk öppna vardagar från kloekan 8.00           en dag i veekan främst i de största städerna. 1
13407: till kloekan 16.15. Om kundbetjäningen eller          Helsingfors håller Gloets oeh Kampens serviee-
13408: andra särskilda skäl kräver avvikelse från öppet-     ställen varje dag öppet till kloekan 18.
13409: tiden kan ett ämbetsverk eller en del av detta           Vid många polisinrättningar håller de serviee-
13410: öppna senast kloekan 9 oeh stänga senast kloek-       ställen som sköter tillständsärenden, bl.a. kör-
13411: an 20.                                                kort, identitetsbevis oeh pass, öppet till ätminsto-
13412:     Ämbetsverken kan sålunda ordna sina öppet-        ne kloekan 17 en dag i veekan. Polisinrättningar-
13413: tider på ett ändamålsenligt sätt. Huvudregeln är      na har oekså på vissa ställen samserviee med
13414: att ämbetsverken själva fattar beslut i saken.        andra myndigheter med kundbetjäningsuppgif-
13415: Kundbetjäningen har ett nära samband med              ter.
13416: ämbetsverkens verksamhet oeh resultatmål. I              Enligt 23 § kommunallagen (365/95) ansvarar
13417: oeh med detta har även ministerierna styrnings-       kommunstyrelsen för kommunens förvaltning
13418: befogenheter. Ministerierna kan dessutom med-         oeh sålunda ankommer det pä den att fatta beslut
13419: dela närmare föreskrifter om tillämpningen av         om ämbetsverkens öppettider, om beslutsfattan-
13420: förordningen.                                         det inte har ändrats genom en instruktion eller
13421:     Inom statsförvaltningen är skattebyråerna,        fullmäktige har förbehållit sig rätten att avgöra
13422: polisinrättningarna, arbetskraftsbyråerna oeh         ärendet. I allmänhet har öppettiderna fastställts
13423: domstolarna de ämbetsverk som har mest kund-          genom kommunstyrelsens beslut.
13424: besök.                                                   Varken lagar eller tjänstekollektivavtal inne-
13425:     När det gäller att utveekla kvaliteten på skat-   håller några bestämmelser om öppettiderna för
13426: teförvaltningens kundbetjäning aeeentueras för        den kommunala sektorns ämbetsverk oeh det
13427: närvarande sådana förbättringar som minskar           finns inte heller några rekommendationer tili
13428: oeh underlättar besöken på skattebyrån, t.ex. att     tjänstestadga eller någon annan rekommenda-
13429: skattedeklarationerna frångås. Förutom detta          tion i saken. Det har inte ansetts vara nödvändigt
13430: försöker man förbättra den traditionella kundbe-      att samordna öppettiderna, utan de kan faststäl-
13431: tjäningen samt betjäningen per telefon, telefax       las helt oeh hållet på lokal nivå.
13432: oeh via datanät.                                         Situationen i de olika kommunerna varierar
13433:     Inom skatteförvaltningen har oekså gjorts för-    oeh kundernas behov oeh efterfrågan kan beak-
13434:                                          KK 371/1996 vp                                           5
13435: 
13436: tas med hjälp av de mekanismer som skapats         kundbetjäning liksom i all sin verksamhet beakta
13437: inom ramen för den korumunala självstyrelsen. I    kostnadseffektivitet. De statliga ämbetsverken
13438: kommunerna tillämpas också sådana öppettider       och kommunerna, som känner tili sina kunders
13439: som avviker från de normala öppettiderna och       behov och de lokala förhållandena, kan själva
13440: som på lokal nivå har ansetts som nödvändiga.      bäst samordna de krav som nämns ovan och fatta
13441:    I enlighet med vad som nämnts ovan eftersträ-   beslut om sina öppettider.
13442: var de statliga och korumunala ämbetsverken en        Regeringen anser att den rådande situationen
13443: god kundbetjäning, vilket också innebär att den    och de gällande procedurerna är bra med tanke
13444: tidsmässigt skall överensstämma med kundernas      på kundbetjäningen och att saken inte förutsätter
13445: behov. Utöver detta skall ämbetsverken i sin       några åtgärder från regeringens sida.
13446: 
13447:      Helsingforsden 28 maj 1996
13448: 
13449:                                                                              Minister Arja Alho
13450: 1
13451: 
13452: 1
13453: 
13454: 1
13455: 
13456:     1
13457: 
13458:     1
13459: 
13460:     1
13461: 
13462:         1
13463: 
13464:         1
13465: 
13466:         1
13467: 
13468:             1
13469: 
13470:             1
13471: 
13472:             1
13473: 
13474:                 1
13475: 
13476:                 1
13477: 
13478:                 1
13479:                                                KK 372/1996 vp
13480: 
13481: Kirjallinen kysymys 372
13482: 
13483: 
13484: 
13485: 
13486:                                       Sulo Aittoniemi /kesk: Hallitusta sitovien sopimusehtojen sana-
13487:                                           muotojen täsmällisemmästä kirjaamisesta
13488: 
13489: 
13490:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
13491: 
13492:     Mahdollisesti yleislakkoon johtava riita kol-         ta saattaa johtaa maan kannalta korvaamatto-
13493: mikantaneuvotteluissa on johtunut tiettävästi             miin seurauksiin. Tämän vuoksi on ruohonjuuri-
13494: siitä, että aikanaan sovittu asia on kirjattu ky-         tasolta syytä kysyä valtioneuvoston asianomai-
13495: seenalaisesti, toisin sanoen niin, että nyt myö-          selta jäseneltä valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1
13496: hemmin näkemykset asiasta ovat täysin erilaiset.          momenttiin viitaten:
13497: Oliko työttömyysturvasäästöissä kysymys siitä,
13498: että valtiolle aiheutuu 800 miljoonan budjetti-                     Aikooko Haiiitus huolehtia siitä, että
13499: säästö, vaiko siitä, että työttömyysturvan koko-                 tehdessään merkittäviä kirjaiiiseen muo-
13500: naistasosta leikataan tuo 800 miljoonaa?                         toon laadittuja sopimuksia neuvottelijoi-
13501:     Tilanne on lähinnä huvittava, sillä keskitasoi-              den ja sopijaosapuolten tahto tulee asia-
13502: nenkin asiakirjan laatija pystyy asian sanallisesti              kirjaan selkeästi ja yksiselitteisesti kirja-
13503: selittämään. Huvittava se ei ole sikäli, että ristirii-          tuksi?
13504: 
13505:      Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1996
13506: 
13507:                                             Sulo Aittoniemi /kesk
13508: 
13509: 
13510: 
13511: 
13512: 260017
13513: 2                                           KK 372/1996 vp
13514: 
13515: 
13516: 
13517: 
13518:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
13519: 
13520:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         otossa todettiin muun muassa, että työttömyys-
13521: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          turvan kokonaisuudistus toteutetaan vuoden
13522: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        1997 alusta lukien siten, että sen sisältämät ra-
13523: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         kenteelliset säästöt ovat ansiosidonnaisessa työt-
13524: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          tömyysturvassa ja työmarkkinatuessa yhteensä
13525: n:o 372:                                               800 milj. markkaa.
13526:                                                           Kysymyksessä viitataan työttömyysturva-
13527:           Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että       säästöistä tehdyn sopimuksen tulkintaerimieli-
13528:        tehdessään merkittäviä kirjalliseen muo-        syyksiin. Tällä tarkoitettaneen edellä mainitun
13529:        toon laadittuja sopimuksia neuvottelijoi-       10.9.1995 tehdyn hallituksen kannanoton tulkin-
13530:        den ja sopijaosapuolten tahto tulee asia-       taa. Kyseinen kannanotto on ilmaus hallituksen
13531:        kirjaan selkeästi ja yksiselitteisesti kirja-   poliittisesta tahdosta, eikä kyseessä ole oikeudel-
13532:        tuksi?                                          lisesti eri osapuolten välinen sopimus. Hallitus ei
13533:                                                        myöhemminkään ole tehnyt oikeudellisesti sito-
13534:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           via sopimuksia työttömyysturvasta työmarkki-
13535: vasti seuraavaa:                                       najärjestöjen tai muidenkaan tahojen kanssa.
13536:                                                           Kysymyksessä kiinnitetään huomiota tär-
13537:    Pääministeri Paavo Lipposen hallituksen oh-         keään asiaan eli sopimusten laatimiseen siten,
13538: jelman ja sen lisäpöytäkirjan mukaan työttö-           että sopijaosapuolten näkemykset tulevat sel-
13539: myysturvassa toteutetaan kokonaisuudistus pi-          keästi ja yksiselitteisesti esitetyiksi. Monimutkai-
13540: kaisesti yhteistyössä työmarkkinaosapuolten            sissa asioissa lyhyessä ajassa tehtävissä sopimuk-
13541: kanssa. Hallitus on 10.9.1995 kannanotossaan           sissa ja kannanotoissa saattaa syntyä tilanteita,
13542: saavutettuun talous-, työllisyys- ja työmarkkina-      joissa osa kirjatuista kannoista jää tulkinnanva-
13543: poliittista sopimusta koskevaan neuvottelutu-          raisiksi. Hallitus pyrkii siihen, että erilaiset halli-
13544: lokseen täsmentänyt ja täydentänyt 16.8.1995 te-       tuksen kannanotot ja sopimukset, joihin hallitus
13545: kemäänsä työttömyysturvan kokonaisuudis-               sitoutuu, laadittaisiin jatkossakin mahdollisim-
13546: tusta koskevaa päätöstä. Kyseisessä kannan-            man selkeästi ja johdonmukaisesti.
13547: 
13548:      Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1996
13549: 
13550:                                                                   Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
13551:                                             KK 372/1996 vp                                              3
13552: 
13553: 
13554: 
13555: 
13556:                                         Tili Riksdagens Talman
13557: 
13558:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      relia inbesparingarna enligt den uppgår tili sam-
13559: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        manlagt 800 milj. mk inom det inkomstrelaterade
13560: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      utkomstskyddet för arbetslösa och arbetsmark-
13561: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr         nadsstödet.
13562: 372:                                                     1 spörsmålet hänvisas tili meningsskiljaktighe-
13563:                                                       terna när det gälier tolkningen av det avtal som
13564:           Ämnar Regeringen se tili att förhand-       ingåtts om inbesparingarna i utkomstskyddet för
13565:        larnas och avtalsparternas vilja klart och     arbetslösa. Det torde vara tolkningen av reger-
13566:        entydigt skrivs in då Regeringen ingår         ingens ovan nämnda ställningstagande av den 10
13567:        viktiga avtal som uppgörs i skriftlig form?    september 1995 som avses. Ställningstagandet i
13568:                                                       fråga är ett uttryck för regeringens politiska vilja
13569:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ochjuridiskt sett är det inte fråga om något avtal
13570: anföra följande:                                      melian olika parter. Regeringen har inte heller
13571:                                                       senare ingått några juridiskt bindande avtal om
13572:    Enligt programmet för statsminister Paavo          utkomstskyddet för arbetslösa med arbetsmark-
13573: Lipponens regering och tilläggsprotokoliet tili       nadsorganisationerna eller några andra instan-
13574: det genomförs en totalrevidering inom systemet        ser.
13575: med utkomstskydd för arbetslösa i skyndsam               1 spörsmålet uppmärksammas en viktig fråga,
13576: ordning i samråd med arbetsmarknadsparterna.          dvs. uppgörandet av avtal så att avtalsparternas
13577: 1 sitt stäliningstagande den 10 september 1995 till   åsikter klart och entydigt kommer fram. 1 avtal
13578: det förhandlingsresultat som uppnåtts om det          och ställningstaganden som gäller komplicerade
13579: ekonomisk-, sysselsättnings- och arbetsmark-          frågor och som skall utarbetas snabbt kan det
13580: nadspolitiska avtalet har regeringen preciserat       uppstå situationer där en del av de inskrivna
13581: och kompletterat sitt beslut av den 16 augusti        ståndpunkterna lämnar rum för tolkningar. Re-
13582: 1995 om en totalrevidering av systemet med ut-        geringen eftersträvar att regeringens olika ställ-
13583: komstskydd för arbetslösa. 1 det aktuelia ställ-      ningstaganden samt avtal, som regeringen för-
13584: ningstagandet konstateras bl.a. att en totalrevi-     binder sig tili, också i fortsättningen uppgörs så
13585: dering av systemet med utkomstskydd för arbets-       att de blir så tydliga och konsekventa som möj-
13586: lösa genomförs i början av 1997 så att de struktu-    ligt.
13587: 
13588:      Helsingforsden 30 maj 1996
13589: 
13590:                                                                        Finansminister Sauli Niinistö
13591:                                               KK 373/1996 vp
13592: 
13593: Kirjallinen kysymys 373
13594: 
13595: 
13596: 
13597: 
13598:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Mahdollisen uuden ydinvoimalan sijoitus-
13599:                                         paikasta
13600: 
13601: 
13602:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
13603: 
13604:    Suomessa keskustelu mahdollisesta uudesta            kuointi olisi merkittävästi helpompi suorittaa
13605: ydinvoimalasta kiihtyy erityisesti poliittisten         kuin etelän suurten asutuskeskusten liepeillä.
13606: päätöksentekijöiden keskuudessa. Mahdollisen            Yksi ongelma saattaisi olla siirtoverkoston riittä-
13607: uuden yksikön paikasta ei ole niinkään keskus-          vyys, mutta sekin asia lienee hoidettavissa koh-
13608: teltu, vaan on pidetty itsestäänselvyytenä, että        tuullisin kustannuksin.
13609: rakennuspaikkana on joko Olkiluodon tai Lovii-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13610: san voimala-alue.                                       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13611:    Yksi mahdollisuus on, että uusi voimala ra-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13612: kennettaisiin Lappiin, joka muiden tavoin on            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13613: kova hinkumaan uusien investointien perään.
13614: Rakennuspaikka voisi olla esimerkiksi Inarinjär-                  Näkeekö Hallitus merkittäviä olemas-
13615: ven alueella, sillä Inarinjärvi on tarpeeksi suuri ja          sa olevia esteitä sille, että mahdollinen
13616: sopiva lauhdevesiksi. Alueellisen hyvinvoinnin                 uusi ydinvoimala sijoitettaisiin Lappiin
13617: lisäämisen ohella sijoitusta puoltaisi merkittä-               pois suurten asutuskeskusten läheisyy-
13618: västi se, että alue on harvaan asuttua ja mahdol-              destä?
13619: lisen onnettomuustilanteen yhteydessä eva-
13620: 
13621:      Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1996
13622: 
13623:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
13624: 
13625: 
13626: 
13627: 
13628: 260017
13629: 2                                           KK 373/1996 vp
13630: 
13631: 
13632: 
13633: 
13634:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
13635: 
13636:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        esityksen pohjalta ja harkiten hanketta kokonai-
13637: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         suutena. Tällöin sijoituspaikka ja sen sopivuus
13638: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       ovat vain yksi, tosin erittäin keskeinen tekijä val-
13639: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        tioneuvoston päätösharkinnassa. Tästä myös
13640: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         seuraa, että periaatteessa mitään sijoituspaikkaa
13641: n:o 373:                                              ei voida etukäteen sulkea pois vaihtoehtojen jou-
13642:                                                       kosta. Yleisiä näkökohtia sijoituspaikkojen sopi-
13643:           Näkeekö Hallitus merkittäviä olemas-        vuudesta luonnollisesti voidaan esittää.
13644:        sa olevia esteitä sille, että mahdollinen          Uusia ydinvoimalaitoksia suunniteltaessa läh-
13645:        uusi ydinvoimala sijoitettaisiin Lappiin       tökohtana on, että ympäristöön vaikuttavan
13646:        pois suurten asutuskeskusten läheisyy-         suuronnettomuuden todennäköisyyden tulee
13647:        destä?                                         olla erittäin pieni. Ydinvoimalaitosten turvalli-
13648:                                                       suutta on kehitetty nykyisen ydinvoimalaitossu-
13649:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kupolven jälkeen siten, että radioaktiivisten ai-
13650: vasti seuraavaa:                                      neiden päästöt olisi hyvällä varmuudella estetty
13651:                                                       myös siinä epätodennäköisessä tilanteessa, että
13652:     Ydinenergian käyttöä säännellään ydinener-        ydinvoimalaitoksen reaktori sulaisi tai vaurioi-
13653: gialailla. Ydinvoimalaitoksen rakentaminen            tuisi vakavasti. Ydinvoimalaitoksen korkea tur-
13654: edellyttää ydinenergialain mukaista rakentamis-       vallisuustaso antaa siis joustavuutta sijoituspai-
13655: lupaa ja sitä edeltävää myönteistä valtioneuvos-      kan valinnassa. Korkeasta turvallisuustasosta
13656: ton periaatepäätöstä siitä, että voimalaitoshanke     huolimatta väestön suojaamiseksi tulee aina olla
13657: on yhteiskunnan kokonaisedun mukainen. En-            kuitenkinjopa hyvin epätodennäköisinä pidettä-
13658: nen kuin periaatepäätös voidaan tehdä, suunni-        vien onnettomuuksien varalle selkeät ja toimivat
13659: tellun ydinvoimalaitoksen sijaintikunnan tulee        suunnitelmat.
13660: puoltaa laitoksen rakentamista. Suunnitellun             Tarkasteltaessa asiaa nykyiset ydinvoimalai-
13661: ydinvoimalaitoksen ympäristövaikutukset ar-           tokset omistavien voimayhtiöiden kannalta
13662: vioidaan myös ympäristövaikutusten arvioinnis-        useat tekijät puoltavat mahdollisen uuden laitos-
13663: ta annetun lain mukaisessa arviointimenettelys-       yksikön rakentamistajommallekummalle nykyi-
13664: sä.                                                   selle laitospaikalle. Ydinvoimalaitoksen vaati-
13665:     Ydinenergialain mukaan ydinvoimalaitoksen         man infrastruktuurin rakentaminen ja ylläpito
13666: sijoituspaikka tulee ratkaistavaksi periaatepää-      sekä siirtoverkon rakentaminen muodostaisivat
13667: töstä koskevan käsittelyn yhteydessä hakijan te-      Lappiin rakennettavan laitoksen kohdalla mer-
13668: kemän esityksen pohjalta. Kauppa- ja teollisuus-      kittävän kustannustekijän. Ne vaikuttaisivat
13669: ministeriössä ei ole käsiteltävänä yhtään uuden       myös toteuttamisaikataulua pidentävästi. Han-
13670: ydinvoimalaitoksen rakentamista koskevaa peri-        ke ei tästä näkökulmasta olisi kilpailukykyinen
13671: aatepäätöshakemusta. Lisäksi nykyinen hallitus        nykyiselle laitospaikalle toteutettavan ydinvoi-
13672: teki 21.12.1995 periaatepäätöksen energiapolitii-     malaitoshankkeen kanssa.
13673: kasta, jossa mm. todetaan, että lähivuosien pe-           Lisäksi laitospaikoilla on jo valmiina useita,
13674: rustuotannon rakentamisessa valtioneuvosto ot-        uudenkin ydinvoimalaitoksen tarvitsemia palve-
13675: taa huomioon eduskunnan syksyllä 1993 otta-           luja, laitteitaja rakennuksia. Nykyisten laitosyk-
13676: man kielteisen kannan ydinvoimakapasiteetin li-       siköiden käyttö- ja kunnossapitohenkilökunnan
13677: säämiseen.                                            palveluita voitaisiin myös käyttää uudella laitos-
13678:     Kansanedustaja Aittoniemi on esittänyt yhte-      yksiköllä. Edelleen esimerkiksi olemassa olevia
13679: nä mahdollisuutena uuden ydinvoimalaitoksen           kulku yhteyksiä, voimansiirtolaitteita ja varasto-
13680: rakentamista Lappiin ja tiedustellut, näkeekö         rakennuksia voitaisiin käyttää sekä rakentami-
13681: hallitus tälle merkittäviä esteitä. Kuten edellä on   sen että käytön aikana. Nykyisten laitospaikko-
13682: todettu, mahdollisen uuden ydinvoimalaitoksen         jen kaavoituksessa on myös otettu huomioon
13683: sijoituspaikasta päätetään kulloisenkin hakijan       uusien ydinvoimalaitosyksikköjen rakentamis-
13684:                                              KK 373/1996 vp                                                3
13685: 
13686: mahdollisuus. Näille laitospaikoille on myös jo         rempi haavoittuvuus verrattuna eteläisen Suo-
13687: olemassa niitä varten laaditut, käyttöön otetut ja      men luontoon.
13688: toteuttamiskelpoisiksi todetut pelastuspalvelu-            Hallitus katsoo, että on olemassa sekä talou-
13689: suunnitelmat.                                           dellisia että säteily- ja ydinturvallisuuteen liitty-
13690:    Ydinvoimalaitoksen hyvän taloudellisen kan-          viä tekijöitä, jotka puoltavat mahdollisen uuden
13691: nattavuuden on todettu olevan turvallisuuskult-         ydinvoimalaitoksen sijoittamista nimenomaan
13692: tuuria voimakkaasti edistävä tekijä. Uuden ydin-        jommallekummalle nykyiselle laitospaikalle.
13693: voimalaitoksen rakentaminen paikkaan, jossa jo          Edustaja Aittaniemen kysymyksessä esiin tuotu
13694: infrastruktuuri vaatisi olennaisesti suurempia in-      näkökulma ydinvoimalaitoksen sijoittamisesta
13695: vestointeja kuin sijoitus nykyiselle laitospaikalle,    pois suurten asutuskeskusten läheisyydestä ei si-
13696: pienentäisi merkittävästi voimalaitoksen talou-         nällään tee Lappia niitä paremmaksi sijoituspai-
13697: dellista kannattavuutta. Samaan suuntaan vai-           kaksi. Hallitus kuitenkin korostaa, että sijoitus-
13698: kuttaisivat myös ylimääräiset käyttökustannuk-          paikka ratkaistaan valtioneuvostolle toimitetun,
13699: set.                                                    mahdollisen uutta ydinvoimalaitosta koskevan
13700:    Harkittaessa Lappia teollisen toiminnan sijoi-       hakemuksen perusteella ydinenergialain mukai-
13701: tuspaikkana on yhtenä huomionarvoisena seik-            sen periaatepäätöksen yhteydessä.
13702: kana otettava huomioon pohjoisen luonnon suu-
13703: 
13704:      Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1996
13705: 
13706:                                                        Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
13707: 4                                           KK 373/1996 vp
13708: 
13709: 
13710: 
13711: 
13712:                                         Tili Riksdagens Talman
13713: 
13714:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      och dess lämplighet bara en faktor, visserligen en
13715: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        synnerligen viktig sådan, när statsrådet övervä-
13716: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      ger sitt beslut. Av detta följer också att i princip
13717: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr         ingen förläggningsplats på förhand kan uteslutas
13718: 373:                                                  bland alternativen. Allmänna synpunkter på hur
13719:                                                       lämpliga förläggningsplatserna är kan naturligt-
13720:           Ser Regeringen att det finns betydande      vis framföras.
13721:        hinder för att ett eventuellt nytt kärn-           När nya kärnanläggningar planeras är ut-
13722:        kraftverk kunde förläggas tili Lappland        gångspunkten att sannolikheten för en stor-
13723:        långt från stora bosättningscentra?            olycka som får konsekvenser för miljön skall
13724:                                                       vara ytterst liten. Kärnanläggningarnas säkerhet
13725:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         har utvecklats efter den nuvarande generationen
13726: anföra följande:                                      av kärnanläggningar så att utsläppen av radioak-
13727:                                                       tiva ämnen med god säkerhet hade kunnat för-
13728:    Användningen av kärnenergi reg1eras genom          hindras också i en sådan osannolik situation där
13729: kärnenergilagen. Uppförandetav en kärnanlägg-         kärnanläggningens reaktor smälter eller skadas
13730: ning förutsätter byggnadstillstånd enligt kärn-       allvarligt. Kärnanläggningens höga säkerhetsni-
13731: energilagen och före det ett positivt principbeslut   vå ger alltså flexibilitet vid valet av förläggnings-
13732: av statsrådet om att kraftverksprojektet är fören-    plats. Trots den höga säkerhetsnivån skall det
13733: ligt med samhällets helhetsintresse. Innan något      dock alltid finnas klara och fungerande planer
13734: principbeslut kan fattas skall den kommun där         för hur befolkningen skall skyddas också i hän-
13735: kärnanläggningen planeras bli förlagd tillstyrka      delse av sådana olyckor som kan anses ytterst
13736: uppförandet av anläggningen. Den p1anerade            osannolika.
13737: kärnanläggningens konsekvenser för miljön ut-             När saken granskas ur de kraftbolags synvin-
13738: värderas också genom ett bedömningsförfanmde          kel som äger de nuvarande kärnanläggningarna
13739: enligt lagen om miljökonsekvensbedömning.             talar flera faktorer för att en eventuell ny anlägg-
13740:    Enligt kärnenergilagen avgörs förläggnings-        ningsenhet borde byggas på någondera av de
13741: platsen för en kärnanläggning i samband med           nuvarande anläggningsplatserna. Byggandet och
13742: behandlingen av principbeslutet på en framställ-      upprätthållandet av den infrastruktur som en
13743: ning av sökanden. På hande1s- och industriminis-      kärnanläggning kräver samt byggandet av ett
13744: teriet behandlas som bäst ingen ansökan om            överföringsnät utgör en betydande kostnadsfak-
13745: principbeslut på uppförandet av en ny kärnan-         tor om anläggningen byggs i Lappland. De för-
13746: läggning. Dessutom fattade den nuvarande re-          länger också realiseringstidtabellen. Ur denna
13747: geringen den 21 december 1995 ett principbeslut       synvinkel är projektet inte konkurrenskraftigt i
13748: om energipolitiken där det bl.a. konstateras att      förhållande tili ett kärnkraftsprojekt som realise-
13749: statsrådet, när det gäller uppförandet av baspro-     ras på någon av de nuvarande anläggningsplat-
13750: duktionen under de närmaste åren, kommer att          serna.
13751: beakta riksdagens negativa ståndpunkt från hös-           Dessutom finns flera av de tjänster, anord-
13752: ten 1993 om utbyggnaden av kärnkraftskapacite-        ningar och byggnader som även en ny kärnan-
13753: ten.                                                  läggning behöver redan på de nuvarande anlägg-
13754:    Riksdagsman Aittaniemi har föreslagit som          ningsplatserna. De nuvarande anläggningsenhe-
13755: en möjlighet att ett nytt kärnkraftverk byggs i       ternas drifts- och underhållspersonal kan också
13756: Lappland och frågat om regeringen ser några           tillhandahålla tjänster för den nya anläggnings-
13757: betydande hinder för detta. Såsom det konstate-       enheten. Vidare kan t.ex. existerande gångför-
13758: ras ovan fattas beslut om för1äggningsplatsen för     bindelser, kraftöverföringsanordningar och la-
13759: ett eventuellt nytt kärnkraftverk utgående från       gerbyggnader användas både under byggnads-
13760: sökandens framställning och genom prövning av         och driftstiden. Vid planläggningen av de nuva-
13761: projektet som helhet. Då är förläggningsplatsen       rande anläggningsplatserna har också möjlighe-
13762:                                             KK 373/1996 vp                                               5
13763: 
13764: ten att bygga nya kärnkraftverksenheter beak-          som naturen i norr har jämfört med naturen i
13765: tats. För dessa anläggningsplatser finns också         södra Finland.
13766: redan planer för räddningstjänsten som har utar-          Regeringen anser att det finns både ekonomis-
13767: betats för dem, tagits i bruk och konstaterats vara    ka faktorer och faktorer som sammanhänger
13768: genomföringsdugliga.                                   med strålnings- och kärnsäkerheten, vilka talar
13769:    Kärnanläggningens goda ekonomiska lön-              för att en eventuell ny kärnanläggning uttryckli-
13770: samhet har konstaterats vara en faktor som             gen borde förläggas på någondera av de nuvaran-
13771: starkt främjar säkerhetskulturen. Om en ny             de anläggningsplatserna. Den synvinkel som tas
13772: kärnanläggning byggdes på en plats där redan           fram i riksdagsman Aittoniemis spörsmål, om att
13773: infrastrukturen krävde väsentligt större inves-        kärnanläggningen borde förläggas någon annan-
13774: teringar än på en av de nuvarande anläggnings-         stans än i närheten av stora bosättningscentra,
13775: platserna, skulle detta i betydande mån minska         gör inte i sig Lappland tili en bättre förläggnings-
13776: kärnkraftverkets ekonomiska lönsamhet. 1 sam-          plats än dessa. Regeringen betonar dock att för-
13777: ma riktning verkar också extra driftskostnader.        läggningsplatsen avgörs i samband med ett prin-
13778:    När Lappland övervägs som förläggnings-             cipbeslut enligt kärnenergilagen på en tili statsrå-
13779: plats för industriell verksamhet måste som en          det ställd ansökan om en eventuell ny kärnan-
13780: beaktansvärd faktor tas med den större sårbarhet       läggning.
13781: 
13782:      Helsingforsden 23 maj 1996
13783: 
13784:                                                       Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
13785:                                            KK 374/1996 vp
13786: 
13787: Kirjallinen kysymys 374
13788: 
13789: 
13790: 
13791: 
13792:                                   Päivi Räsänen /skl: Ulkomailla toimivan yksityisen peruskoulua
13793:                                       korvaavan koulun opettajien eläke-etuuksista
13794: 
13795: 
13796:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
13797: 
13798:    Asetuksessa peruskoulua korvaavasta koulus-       myöhemmäksi. Epäkohta olisi helposti korjatta-
13799: ta sanotaan, että "yksityisen koulun rehtorilla ja   vissa esimerkiksi lisäämällä asetukseen maininta
13800: opettajalla on oikeus valtion varoista kustannet-    ulkomailla toimivasta yksityisestä koulusta.
13801: tavaan eläkkeeseen samojen perusteiden mukaan           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13802: kuin virka- tai työsuhteessa valtioon olevalla       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13803: henkilöllä".                                         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13804:    Ulkomailla toimivan peruskoulua korvaavan         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13805: koulun, esimerkiksi Japanin suomalaisen kou-
13806: lun, opettajanaoloaikaa ei kuitenkaan lasketa                  Onko Hallitus tietoinen ulkomailla
13807: VEL-eläkkeeseen oikeuttavaksi ajaksi, vaikka                toimivien yksityiskoulujen opettajien elä-
13808: palvelussuhteesta maksetaankin eläkemaksut.                 ke-etuja koskevista ongelmista, ja miten
13809: Näin ollen eläkkeellepääsyn ajankohta siirtyy               ne on aiottu korjata?
13810: 
13811:      Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1996
13812: 
13813:                                           Päivi Räsänen /skl
13814: 
13815: 
13816: 
13817: 
13818:  260017
13819: 2                                         KK 374/1996 vp
13820: 
13821: 
13822: 
13823: 
13824:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
13825: 
13826:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      toksineen. Ulkomaankoulujen opettajan ase-
13827: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       maan sovelletaan yksityisoikeudellista työsopi-
13828: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     muslainsäädäntöä. Opettajan eläke ulkomailla
13829: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Rä-      palvellulta ajalta määräytyy pääasiallisesti työ-
13830: säsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o      eläkelainsäädännön mukaisesti. Koulujen yllä-
13831: 374:                                                pitäjillä tulee henkilökuntansa eläketurvan jär-
13832:                                                     jestämiseksi olla asianmukainen eläkevakuutus
13833:           Onko Hallitus tietoinen ulkomailla        joko työntekijäin eläkelain (TEL) mukaisesti tai
13834:        toimivien yksityiskoulujen opettajien elä-   työskentelymaan lainsäädännön mukaisesti. Ul-
13835:        ke-etuja koskevista ongelmista, ja miten     komaankoulujen valtionosuuden saamisen ehto-
13836:        ne on aiottu korjata?                        na on, että koulun toiminta on säännösten mu-
13837:                                                     kaista.
13838:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Opetusalalla noudatetaan eri eläkejärjestel-
13839: vasti seuraavaa:                                    miä. Ulkomaankoulujen opettajien lisäksi kuu-
13840:                                                     luvat eräiden Suomessa toimivien yksityisten op-
13841:    Ulkomailla toimivat suomalaiset koulut (ul-      pilaitosten opettajat työntekijäin eläkelain mu-
13842: komaankoulut) ovat yksityisiä peruskoulua vas-      kaisen eläkevakuutuksen piiriin. Uusien työnte-
13843: taavia kouluja,jotka noudattavat ulkomailla toi-    kijäryhmien sisällyttäminen valtion eläkejärjes-
13844: mivasta peruskoulua vastaavasta yksityiskoulus-     telmän piiriin ei ole suunnitteilla. Sen sijaan voi-
13845: ta annettua lakia (379/81) ja samannimistä ase-     daan todeta, että eri järjestelmien eläke-etujen
13846: tusta (380/81) niihin myöhemmin tehtyine muu-       yhdenmukaistaminen on edennyt pitkälle.
13847: 
13848:      Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1996
13849: 
13850:                                                              Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
13851:                                             KK 374/1996 vp                                              3
13852: 
13853: 
13854: 
13855: 
13856:                                         Tili Riksdagens Talman
13857: 
13858:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      lämpas privaträttslig arbetsavtalslagstiftning.
13859: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        Lärarens pension för den tid han tjänstgjort
13860: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      utomlands bestäms i huvudsak enligt arbetspen-
13861: man Päivi Räsänen undertecknade spörsmål nr           sionslagstiftningen. Huvudmannen för skolorna
13862: 374:                                                  skall för ordnandet av personalens pensiol)s-
13863:                                                       skydd ha en pensionsförsäkring antingen enllgt
13864:           Är Regeringen medveten om de pro-           lagen om pension för arbetstagare (APL) eller
13865:        blem som hänger samman med pensions-           enligt lagstiftningen i det land där läraren i fråga
13866:        förmånerna för lärare vid utomlands            arbetar. Ett villkor för att utlandsskolorna skall
13867:        verksamma privata skolor och hur har           få statsandel är att skolans verksamhet följer
13868:        man tänkt ta itu med problemen?                givna stadganden.
13869:                                                          Inom undervisningssektorn iakttas olika pen-
13870:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         sionssystem. Förutom lärarna vid utlandsskolor-
13871: anföra följande:                                      na omfattas ocksä lärarna vid vissa privata läro-
13872:                                                       anstalter i Finland av en pensionsförsäkring en-
13873:    De finländska skolor som är verksamma              ligt lagen om pension för arbetstagare. Det finns
13874: utomlands (utlandsskolorna) är privata skolor         inte planer på att inkludera nya arbetstagargrup-
13875: som motsvarar grundskolan. I fråga om dem             per i statens pensionssystem. Däremot kan det
13876: iakttas lagen (379/81) och förordningen (380/81)      konstateras att arbetet med att förenhetliga pen-
13877: om utom1ands verksam privat skola som motsva-         sionsförmånerna i de olika systemen har nått
13878: rar grundskolan, jämte ändringar. När det gäller      längt.
13879: ställningen för en 1ärare vid en utlandsskola tili-
13880: 
13881:      Helsingfors den 29 maj 1996
13882: 
13883:                                                        Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
13884:                                             KK 375/1996 vp
13885: 
13886: Kirjallinen kysymys 375
13887: 
13888: 
13889: 
13890: 
13891:                                    Tuija Nurmi /kok: Tasa-arvon toteutumisesta nuorten viljelijöiden
13892:                                        käynnistystukijärjestelmää sovellettaessa
13893: 
13894: 
13895:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
13896: 
13897:      Suomi on ottanut käyttöön EU:n rakennease-          Koska käynnistystuen saamiselle on asetettu
13898: tukseen n:o 2328/91 perustuvan nuorten viljeli-       lukuisia vaatimuksia, on todennäköistä, että toi-
13899: jöiden käynnistystukijärjestelmän. Järjestelmän       nen puolisoista ei täytä kaikkia tuen myöntämi-
13900: avulla edistetään maatalouden rakennekehitystä        sen edellytyksiä. Käynnistystuen myöntämisen
13901: myöntämällä rahoitustukea maatilan hankin-            varmistamiseksi sukupolvenvaihdoksen yhtey-
13902: taan sekä toiminnan käynnistämiseen.                  dessäjoudutaan maatilan omistus- tai hallintaoi-
13903:      EU :n rakenneasetuksen säädöksiä on täyden-      keus luovuttamaan käytännössä vain toiselle,
13904: netty kansallisilla säädöksillä sekä maa- ja metsä-   ehdot täyttävälle puolisolle. Ääritapauksesssa
13905: talousministeriön yleiskirjeellä. Säädöksillä ase-    puolisot voivat joutua tekemään keskinäisiä
13906: tetaan tiukat vaatimuksetjärjestelmän piiriin hy-     vuokrasopimuksia täyttääkseen byrokratian
13907: väksyttäville maatalousyrittäjille. Vaatimukset       vaatimukset.
13908: koskevat mm. maatalousyrittäjien ikää, ammat-            Tällainen vaatimus on käytännön elämälle
13909: titaitoa, kansalaisuutta, asumista sekä päätoi-       vieras eikä sovellu suomalaiseen eläke-, sosiaali-
13910: mista maatalouden harjoittamista.                     turva- eikä verojärjestelmään. Tasa-arvon näkö-
13911:      Suomalaista yhteiskuntaa on perinteisesti ra-    kulmasta vaatimus johtaa negatiiviseen kehityk-
13912:  kennettu tasa-arvoajattelun pohjalta. Mm. elä-       seen, ja häviävänä osapuolena on yleensä vaimo.
13913: ke-, sosiaaliturva- ja verotusjärjestelyt on raken-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13914:  nettu henkilökohtaisuuteen perustuvalle mallil-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13915:  le. Nyt kuitenkin maatalouden kansallisiin rahoi-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13916: tussäädöksiin on sisällytetty tasa-arvon kannalta     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13917:  arveluttavia vaatimuksia. Valtioneuvoston pää-
13918:  töksessä nuorille viljelijöille myönnettävästä                   Onko Hallitus tietoinen nuorten vilje-
13919:  käynnistystuesta (1366/95) ja maa- ja metsäta-               lijöiden käynnistystukijärjestelmän so-
13920:  lousministeriön yleiskirjeessä (1270/0 1196) edel-           veltamiseen maaseudun naisten tasa-ar-
13921:  lytetään kaikkien maatalousyrittäjiksi ryhtyvien             von kannalta liittyvistä epäkohdista, ja
13922:  täyttävän tuen myöntämisen edellytykset työpa-                   mitä se aikoo tehdä tilanteen pikaisek-
13923:  nosvaatimusta lukuun ottamatta.                              si korjaamiseksi?
13924: 
13925:      Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1996
13926: 
13927:                                            Tuija Nurmi /kok
13928: 
13929: 
13930: 
13931: 
13932: 260017
13933: 2                                           KK 375/1996 vp
13934: 
13935: 
13936: 
13937: 
13938:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
13939: 
13940:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        loutta ja täyttävät tuen myöntämisen edellytyk-
13941: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         set.
13942: olette 8 päivänä toukokuuta päivätyn kirjeenne           Nuorten viljelijöiden käynnistystuesta tehdyn
13943: ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-         valtioneuvoston päätöksen mukaan tukea voi-
13944: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuija        daan myöntää viljelijälle tai viljelijöille, joka tai
13945: Nurmen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           jotka hallitsevat koko maatilaa joko omistuksen
13946: n:o 375:                                              tai vuokrauksen perusteella ja jotka täyttävät
13947:                                                       tuen myöntämisen edellytykset. Viimeksi maini-
13948:            Onko Hallitus tietoinen nuorten vilje-     tussa on puolisoiden osalta kuitenkin joustettu
13949:        lijöiden käynnistystukijärjestelmän so-        työpanosvaatimuksen ja ammattitaitovaatimuk-
13950:        veltamiseen maaseudun naisten tasa-ar-         sen osalta.
13951:        von kannalta liittyvistä epäkohdista, ja          Sen sijaan käydyissä neuvotteluissa ei hyväk-
13952:            mitä se aikoo tehdä tilanteen pikaisek-    sytty osarahoituksen perusteeksi sellaista valtio-
13953:        si korjaamiseksi?                              neuvoston päätöstä, jonka mukaan tuki olisi voi-
13954:                                                       tu myöntää yksin toiselle puolisolle aviopuolisoi-
13955:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           den hankkiessa maatilan yhdessä sellaisessa ta-
13956: taen seuraavaa:                                       pauksessa, että toinen puolisoista ei olisi täyttä-
13957:                                                       nyt tuen myöntämisen edellytyksiä edes edellä
13958:     Nuorten viljelijöiden käynnistystuki on EU:n      mainituin joustoin.
13959: osarahoittama tukijärjestelmä, joka perustuu              Näissä tilanteissa puolisoiden ainoa mahdolli-
13960: EU:n lainsäädäntöön. Tukea koskevassa neu-            suus saada tukea on siirtää maatilan koko hallin-
13961: voston asetuksessa rajoitetaan tuen myöntämi-         ta vuokrauksella sille puolisoista, joka täyttää
13962: sen edellytyksiä. Tukea voidaan myöntää viljeli-      tuen myöntämisen edellytykset. Tämän vaihto-
13963: jälle, jolla on verotuksellinen sekä muu vastuu       ehdon maa- ja metsätalousministeriö nimen-
13964: maatilasta ja joka on itsenäinen tilanpitäjä.         omaan halusi turvata, jotta suomalaisen perin-
13965: Säännöksen taustana on erilainen kulttuuri            teen mukainen maatilatalous ei yhtäkkiä muut-
13966: kuin Suomessa ja muissa pohjoismaissa. Van-           tuisi.
13967: hoissa EU-maissa tila on usein vain yhden hen-           Maa- ja metsätalousministeriö ei ole määrän-
13968: kilön nimissä ja hän myös harjoittaa sillä maa-       nyt tilanpidon aloittamisen tavoista yleiskirjeel-
13969: taloutta.                                             lään. Siinä on ainoastaan selostettu komission
13970:     Neuvoteltaessa tukijärjestelmän EU-osara-         kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella laadit-
13971: hoituskelpoisuudesta maa- ja metsätalousminis-        tua valtioneuvoston päätöstä. Kun otetaan huo-
13972: teriö toi useaan otteeseen esille Suomen erilaisen    mioon asianomainen neuvoston asetus ja kansal-
13973: kulttuurin, jossa tilan tavallisesti omistavat puo-   linen laki, valtioneuvoston päätöstä ja ministe-
13974: lisot yhdessä, vieläpä silloinkin kun toinen puoli-   riön ohjeita ei voitu osarahoituskelpoisesti laatia
13975: soista käy tilan ulkopuolella töissä. Ministeriö on   tältä osin toisin. Hallitus kuitenkin aikoo jatkaa
13976: nimenomaan kantanut huolta siitä, ettei järjes-       neuvotteluja komission kanssa, jotta suomalai-
13977: telmä tarpeettomasti puuttuisi puolisoiden mah-       nen yhteiskuntarakenne ja maatalouden harjoit-
13978: dollisuuteen valita itse maatilansa omistussuh-       tamisen perinne tulisivat paremmin huomioon
13979: teet Ongelmia ei yleensä tulekaan tilanteissa,        otetuiksi EY :n rakennelainsäädännössä ja sen
13980: joissa molemmat puolisot harjoittavat maata-          soveltamisessa.
13981: 
13982:      Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1996
13983: 
13984:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
13985:                                             KK 375/1996 vp                                              3
13986: 
13987: 
13988: 
13989: 
13990:                                         Tili Riksdagens Talman
13991: 
13992:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       jordbruk och uppfyller kraven för beviljande av
13993: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den       stöd.
13994: 8 maj 1996 tili vederbörande medlem av statsrå-       . Enligt statsrådets beslut om startstöd för unga
13995: det översänt följande av riksdagsman Tuija Nur-       JOrdbrukare kan stöd beviljas en eller flera jord-
13996: mi undertecknade spörsmål nr 375:                     brukare som besitter en gårdsbruksenhet anting-
13997:                                                       en som ägare eller på grundval av arrende och
13998:           Är Regeringen medveten om de miss-          som uppfyller kraven för beviljande av stöd. Be-
13999:        förhållanden som med hänsyn tili jäm-          träffande det sistnämnda har undantag gjorts i
14000:        ställdheten för kvinnor på landsbygden         fråga om makar när det gäller kravet på arbetsin-
14001:        är förknippade med tillämpningen av sys-       sats och yrkesskicklighet.
14002:        temet med startstöd för unga jordbruka-           1 förhandlingarna godkändes däremot inte
14003:        re, och                                        som grund för delfinansieringen ett sådant stats-
14004:           vad ämnar den göra för att snabbt för-      rådsbeslut enligt vilket stödet, då makarna till-
14005:        bättra situationen?                            sammans förvärvar en gårdsbruksenhet hade
14006:                                                       kunnat beviljas endast den ena av makar~a i en
14007:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         situ~~ion där den andra inte uppfyllde kraven för
14008: anföra följande:                                      beviiJande av stöd ens med ovan nämnda undan-
14009:                                                       tag.
14010:     Startstödet för unga jordbrukare är ett stöd-        1 dylika situationer kan makarna beviljas stöd
14011: system som delfinansieras av EU och grundar sig       endast om de genom arrende överför besittning-
14012: på EU :s lagstiftning. l rådets förordning om stö-    en av hela gårdsbruksenheten på den av makarna
14013: det begränsas förutsättningarna för beviljande av     som uppfyller kraven för beviljande av stöd.
14014: stöd. Stöd kan beviljas en jordbrukare som an-        Jord- och skogsbruksministeriet ville uttryckli-
14015: svarar för gårdsbruksenheten både i skattemäs-        gen trygga detta alternativ för att det traditionel-
14016: sigt och annat hänseende och som självständigt        la finska gårdsbruket inte plötsligt skulle föränd-
14017: idkar jordbruk. Bestämmelsen grundar sig på en        ras.
14018: annan kultur än den vi har i Finland och de andra        Jor~- och skogsbruksministeriet har inte ge-
14019: nordiska länderna. 1 de gamla EU-länderna ägs         nom ctrkulär meddelat föreskrifter om förfa-
14020: en gårdsbruksenhet ofta endast av en person,          ringssätten vid inledande av gårdsbruk. 1 cirkulä-
14021: som också idkar jordbruk på den.                      ret har endast redogjorts för det statsrådsbeslut
14022:     1 förhandligarna om stödsystemets duglighet       som ut.fä~dats med stöd av förhandlingarna med
14023: för EU-delfinansiering framhölljord- och skogs-       kommtsstonen. Med beaktande av rådets förord-
14024: bruksministeriet flera gånger att Finland har en      ning, som nämns ovan, och den nationella lagen
14025: avvikande kultur i det hänseendet att en gårds-       kunde statsrådets beslut och ministeriernas an-
14026: bruksenhet i allmänhet ägs gemensamt av de            visningar tili denna del inte utformas annorlunda
14027: båda makarna, t.o.m. i sådana fall där den ena        i fråga om delfinansieringen. Regeringen kom-
14028: arbetar utanför lägenheten. Ministeriet har ut-       mer dock att fortsätta sina förhandlingar med
14029:  tryckligen varit oroligt för att systemet i onödan   kommissionen för att den finska samhällsstruk-
14030: skall påverka makarnas möjligheter att själva         turen och jordbrukstraditionen bättre skall bli
14031:  bestämma om gårdsbruksenhetens ägoförhål-            b~aktad i EU:s strukturlagstiftning och i tillämp-
14032:  landen. Det uppstår i allmänhet inte heller några    nmgen av den.
14033:  problem i situationer där båda makarna idkar
14034: 
14035:      Helsingfors den 24 maj 1996
14036: 
14037:                                                        Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
14038:                     j
14039:                 j
14040:                 j
14041:             j
14042:             j
14043:         j
14044:         j
14045:     j
14046:     j
14047: j
14048: j
14049:                                           KK 376/1996 vp
14050: 
14051: Kirjallinen kysymys 376
14052: 
14053: 
14054: 
14055: 
14056:                                   Päivi Räsänen /skl: Vanhusten avohuoltopalveluista perittävistä
14057:                                       maksuista
14058: 
14059: 
14060:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
14061: 
14062:    Selvitykset ovat osoittaneet, että vanhusten     he joudu pakon edessä turvautumaan toimeentu-
14063: avohuollossa olevat henkilöt saattavatjoutua ta-    lotukeen tai laitoshoitoon. Kun avohuolto on
14064: loudellisesti selvästi huonompaan asemaan kuin      joka tapauksessa kunnalle edullisempaa kuin lai-
14065: laitoshoidosssa olevat vanhukset. Ei voi olla oi-   toshoito, ei avohuollon kehittäminen saa tyreh-
14066: kein, että palvelumaksujen porrastaminen tulo-      tyä maksupolitiikan vääristymiin.
14067: jen mukaan ja käyvän hinnan periminenjohtavat          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14068: vanhukset tuloloukkuun siten, että he joutuvat      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14069: jopa turvautumaan toimeentulotukeen.                nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14070:    Moni vanhus haluaa asua kotonaan niin pit-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14071: kään kuin se vain on mahdollista, ja siitä ollaan
14072: valmiita myös maksamaan kykyjen mukaan.                       Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
14073: Vanhuksille on turvattava riittävä perustoimeen-           jotta vanhusten avohuollon vinoutunut
14074: tulo, joka vaihtelee paljonkin mm. lääke- ja asu-          maksupolitiikka ei johtaisi vanhuksia ta-
14075: mismenojen mukaan. Näin heille jää todellinen              loudelliseen ahdinkoon ja laitoshoitoon?
14076: valinnan vapaus hoitomuodon suhteen, eivätkä
14077: 
14078:      Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1996
14079: 
14080:                                          Päivi Räsänen /skl
14081: 
14082: 
14083: 
14084: 
14085: 260017
14086: 2                                            KK 376/1996 vp
14087: 
14088: 
14089: 
14090: 
14091:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
14092: 
14093:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         netun lain (734/92, jäljempänä asiakasmaksula-
14094: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          ki) ja asetuksen (912/92, asiakasmaksuasetus)
14095: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        mukaan. Säännösten peruslähtökohtana on, että
14096: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Rä-         kunnat voivat itse päättää perittävistä maksuista
14097: säsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         ellei maksulle ole erityisestä syystä säädetty
14098: 376:                                                   enimmäismaksua tai palvelua ole määrätty ko-
14099:                                                        konaan maksuttomaksi.
14100:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,             Avohoidon kotona annettavista palveluista
14101:        jotta vanhusten avohuollon vinoutunut           perittävien maksujen lähtökohtana on, että jat-
14102:        maksupolitiikka ei johtaisi vanhuksia ta-       kuvasti tarvittavista palveluista peritään palve-
14103:        loudelliseen ahdinkoon ja laitoshoitoon?        lun määrän ja palvelun saajan tulojen mukaan
14104:                                                        määräytyvä kohtuullinen maksu. Asiakasmak-
14105:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           suasetuksessa on lisäksi määrätty perusteet kor-
14106: vasti seuraavaa:                                       keimmalle mahdolliselle maksulle. Kunnat voi-
14107:                                                        vat kuitenkin periä asetuksella säädettyä alempia
14108:    Valtioneuvoston vuosittain vahvistamassa so-        maksuja. Kotona annettavien palvelujen ja niistä
14109: siaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisessa         perittävien maksujen määrittelyä varten laadi-
14110: suunnitelmassa on vuodesta 1993lähtien esitetty        taan näistä palveluista yhdessä palvelun saajan
14111: tavoitteeksi palvelurakenteen uudistaminen avo-        kanssa palvelu- ja hoitosuunnitelma.
14112: huoltoa ja asumispalveluja kehittämällä ja                 Maksu määrätään lähtökohtaisesti pelkäs-
14113: omaishoitoa tukemalla. Palvelurakenteen uudis-         tään tulojen perusteella ottamatta huomioon
14114: tamiseen kuuluu myös hoidon porrastaminen si-          välttämättömiä menoja. Myöskään muista kun-
14115: ten, ettei erikoissairaanhoidon sairaansijoja käy-     nallisista sosiaali- tai terveydenhuollon palve-
14116: tetä korvaamaan perushoitoa antavia terveys-           luista perittäviä maksuja ei oteta huomioon. Jos
14117: keskussairaaloita, vanhainkoteja tai palvelu-          henkilöllä on säännöllisesti tavanomaisen tason
14118: asuntoja.                                              ylittäviä menoja, kuten runsaasti sairauskuluja
14119:    Sosiaali- ja terveysministeriön vanhuspoliitti-     tai tavanomaista korkeammat asumiskulut, voi
14120: sen tavoite- ja strategiatoimikunnan tehtävänä         tämäjohtaa siihen, että avohoidossa olevan tulot
14121: on ollut laatia Suomen vanhuspoliittinen tavoite-      eivät riitä kunnolla välttämättömiin menoihin.
14122: ja strategiasuunnitelma vuoteen 2001 sekä toi-         Kohtuuttomien maksujen välttämiseksi asiakas-
14123: menpideohjelma sen toteuttamiseksi. Toimikun-          maksulain 11 §:ssä onkin säännös, jonka mu-
14124: ta katsoo, että vanhuspolitiikan yleisesti hyväk-      kaan perittävää maksua voidaan alentaa tai se
14125: sytyt periaatteet toteutuvat vain silloin, kun riit-   voidaan kokonaan jättää perimättä esimerkiksi
14126: tävä toimeentulo, toimiva asuin- ja elinympäris-       silloin kun henkilön toimeentuloedellytykset tai
14127: tö sekä tarvittaessa riittävät arjen sujuvuutta tu-    huollolliset näkökohdat huomioon ottaen siihen
14128: kevat palvelut on turvattu.                            on syytä. Tämä säännös mahdollistaa aina yksit-
14129:    Vanhuspoliittinen strategiatoimikunta esittää       täistapauksissa maksun kohtuullistamisen.
14130: yhtenä toimenpiteenä vuoteen 2001 etuus-, pal-         Säännöksen soveltaminen edellyttää kuitenkin
14131: velu- ja maksupolitiikan sekä verotuksen yhteen-       palvelun käyttäjän aktiivisuutta maksun alen-
14132: sovittamisen. Asiaa valmisteltaessa tulisi ottaa       nuksen tai maksuvapautuksen saamiseksi.
14133: huomioon asiakkaalle ja yhteiskunnalle aiheutu-            Maksualennuksen ohella avohoidossa oleva
14134: vat kokonaiskustannukset, valtion, kuntien ja          henkilö voi hakea toimeentulotukea, jos käytet-
14135: Kansaneläkelaitoksen rahoitusvastuun jakautu-          tävissä olevat tulot eivät ole riittävät välttämät-
14136: minen sekä tarkoituksenmukaisen hoidonpor-             tämistä palveluista ja elantokuluista aiheutuviin
14137: rastuksen edistäminen.                                 menoihin.
14138:    Kunnallisista sosiaali- ja terveydenhuollon             Pitkäaikaiseen laitoshoitoon verrattuna avo-
14139: palveluista perittävät maksut määräytyvät so-          hoidossa olevan asema on sikäli heikompi, että
14140: siaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista an-       laitoshoidossa olevan maksu määräytyy hoidet-
14141:                                              KK 376/1996 vp                                              3
14142: 
14143: tavan nettotulojen perusteella ja laitoshoidossa       maksuvapautusta taikka toimeentulotukea. So-
14144: olevalle on lisäksi määritelty käyttövara. Koska       siaali- ja terveysministeriö on lisäksi kiinnittänyt
14145: pitkäaikaiseen laitoshoitoon sisältyvät kaikki         eri yhteyksissä kuntien huomiota mahdollisuu-
14146: tarpeelliset palvelut sekä ravinto ja asuminen, ei     teen määrittää asiakasmaksut paikalliset tarpeet
14147: näistä lähtökohtaisesti voi syntyä lisäkustannuk-      huomioon ottaen alemmiksi kuin asiakasmaksu-
14148: sia laitoshoidossa olevalle, jolloin käyttövara jää    asetuksessa säädetyt enimmäismaksut ovat. Täl-
14149: aina hoidettavan vapaasti käytettäväksi.               laisella menettelyllä kunnat voisivat myös ohjata
14150:    Avohoitoon on vaikea luoda samanlaista              palvelujen käyttöä nykyistä enemmän avohoi-
14151: maksujärjestelmää kuin laitoshoitoon, koska            toon, joka on kuntatalouden kannalta kokonai-
14152: avohoidon palveluja käyttävien tulot ja välttä-        suudessaan edullisinta.
14153: mättömät menot vaihtelevat merkittävästi toisis-          Koska avohoidon ja laitoshoidon maksujen
14154: taan. Vakioidun käyttövaran takaaminen avo-            välillä voi nykysäännösten perusteella joka ta-
14155: hoidossa olevalle edellyttäisi ilmeisesti sitä, että   pauksessa yksittäistapauksissa olla väärät paino-
14156: samalla voitaisiin vakioida avohoidossa olevien        tukset, on jatkossa tarpeen selvittää keinoja, joil-
14157: henkilöiden ravinto-, vaate-, asumis- ja sairaan-      la esiintyviä ongelmia voitaisiin korjata. Muun
14158: hoitokulujen osuus tuloista kuten laitoshoidossa       muassa maksupolitiikan nykyinen kirjavuus
14159: olevien kohdalla on tehty. Tällainen vakiointi ei      saattaa sisältää uhan siitä, että käytännössä so-
14160: kuitenkaan liene käytännössä mahdollista.              vellettavat maksut eivät tue parhaalla mahdolli-
14161:    Tämän vuoksi tällä hetkellä korkeiden avo-          sella tavalla avohoidon kehittämistä. Tulevaa
14162: hoidon maksujen aiheuttamat ongelmat on tar-           tutkimus- ja kehittämistyötä tullaankin suuntaa-
14163: koituksenmukaisinta ratkaista yksittäistapauk-         maan sen selvittämiseen, miten muun muassa
14164: sittain joko hakemalla asiakasmaksulain II §:n         maksusäännöksiä voidaan kehittää tämän ta-
14165: mukaista maksun alentamista tai hakemalla              voitteen tukemiseen.
14166:      Helsingissä I7 päivänä toukokuuta I996
14167:                                                                      Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
14168: 4                                            KK 376/1996 vp
14169: 
14170: 
14171: 
14172: 
14173:                                           Tili Riksdagens Talman
14174: 
14175:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        ligt lagen om klientavgifter inom social- och häl-
14176: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          sovården (734/92, nedan klientavgiftslagen) och
14177: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        förordningen om klientavgifter inom social- och
14178: man Päivi Räsänen undertecknade spörsmål nr             hälsovården (912/92, klientavgiftsförordningen).
14179: 376:                                                    Utgångspunkten för stadgandena är att kommu-
14180:                                                         nerna själva kan besluta om de avgifter som skall
14181:             Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        uppbäras om det inte av särskilda orsaker stad-
14182:         ta för att den snedvridna avgiftspolitiken      gats en maximiavgift eller servicen enligt bestäm-
14183:         när det gäller åldringar i öppen vård inte      me1serna skall vara avgiftsfri.
14184:         skallleda tili att åldringar råkar i ekono-         Utgångspunkten för de avgifter som uppbärs
14185:         miskt trångmål och blir tvungna att ty sig      för hemservicen inom den öppna vården är att för
14186:         tili anstaltsvård?                              sådan service som behövs fortgående uppbärs en
14187:                                                         skälig avgift som fastställs på grundval av mäng-
14188:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           den service och servicetagarens inkomster. 1 kli-
14189: anföra följande:                                        entavgiftsförordningen har dessutom fastställts
14190:                                                         grunderna för den högsta möjliga avgiften. Kom-
14191:     Fr.o.m. 1993 har i social- och hälsovårdens         munerna kan dock uppbära lägre avgifter än de
14192: riksomfattande pian, som årligen fastställs av          som stadgas i förordningen. Tilisammans med
14193: statsrådet, som mål uppgetts en revidering av           servicetagaren uppgörs en service- och vårdplan
14194: servicestrukturen så att den öppna vården och           där den service som skall ges i hemmet och avgif-
14195: boendeservicen utvecklas samt närståendevår-            ten för denna bestäms.
14196: den stöds. Revideringen omfattar också en nivå-             1 första hand bestäms avgiften endast utgåen-
14197: strukturering så att sjukbäddarna inom special-         de från inkomsterna utan hänsyn tili nödvändiga
14198: sjukvården inte används för att ersätta hälsocen-       utgifter. Avgifter som uppbärs för annan kom-
14199: tralssjukhus, ålderdomshem eller servicebostä-          munal social- och hälsovårdsservice beaktas inte
14200: der, som ger basvård.                                   heller. Om en person i öppen vård regelbundet
14201:     Social- och hälsovårdsministeriets kommis-          har utgifter som överskrider sedvanlig nivå, ex-
14202: sion för äldrepolitiska mål och strategier hade tili    empelvis höga sjukkostnader eller boendekost-
14203: uppgift att utarbeta en pian för Finlands äldrepo-      nader som är större än vanligt, kan detta leda tili
14204: litiska mål och strategier fram till år 2001 samt ett   att hans inkomster inte är tillräckliga för att helt
14205: åtgärdsprogram för planens förverkligande.              täcka de nödvändiga utgifterna. F ör att oskäliga
14206: Kommissionen anser att de allmänt godkända              avgifter skall kunna undvikas finns i 11 § klient-
14207: äldrepolitiska principerna kan genomföras en-           avgiftslagen ett stadgande enligt vilket avgiften
14208: dast när en tiliräcklig utkomst, en fungerande          kan sänkas eller efterskänkas exempelvis om det
14209: boende- och livsmiljö samt vid behov tiliräcklig        finns skäl därtili med beaktande av personens
14210: service tili stöd för smidiga vardagsrutiner är         utkomstmöjligheter eller vårdsynpunkter. 1 en-
14211: tryggad.                                                skilda fall möjliggör detta stadgande alltid en
14212:     Som en åtgärd fram tili år 2001 föreslår Kom-       jämkning av avgiften. För att stadgandet skall
14213: missionen för äldrepolitiska strategier en sam-         tillämpas krävs det dock att servicetagaren är
14214: ordning av förmåns-, service- och avgiftspoliti-        aktiv för att få avgiften nedsatt eller efterskänkt.
14215: ken samt beskattningen. Vid beredningen av                  Utom nedsättning av avgiften kanenperson i
14216: ärendet bör avseende fåstas vid de totala kostna-       öppen vård söka utkomststöd om de disponibla
14217: der som orsakas klienterna och samhället, fördel-       inkomsterna inte täcker utgifterna för den nöd-
14218: ningen av statens, kommunens och folkpensions-          vändiga servicen och levnadskostnaderna.
14219: anstaltens kostnadsansvar samt främjandet av en             Jämfört med långvård på anstalt är ställningen
14220: ändamålsenlig nivåstrukturering.                        för en person i öppen vård sämre därigenom att
14221:     De avgifter som uppbärs för servicen inom den       avgiften för den som vårdas på anstalt fastställs
14222: kommunala social- och hälsovården bestäms en-           på grundval av hans nettoinkomster och att för
14223:                                              KK 376/1996 vp                                             5
14224: 
14225: honom dessutom har fastställts ett belopp som          ten enligt 11 § klientavgiftslagen eller genom ut-
14226: han får disponera fritt. Eftersom all nödvändig        komststöd. Social- och hälsovårdsministeriet har
14227: service samt kost och bostad ingår i anstaltsvår-      i olika sammanhang dessutom gjort kommuner-
14228: den kan dessa i allmänhet inte orsaka klienten         na uppmärksamma på att de med beaktande av
14229: ytterligare kostnader, varför klienten kan använ-      de lokala behoven kan bestämma att klientav-
14230: da de disponibla medlen som han vill.                  gifterna skall vara lägre än de maximiavgifter
14231:    Det är svårt att inom den öppna vården skapa        som stadgas i klientavgiftsförordningen. Genom
14232: ett avgiftssystem som är lika det system som           ett sådant förfarande kunde kommunerna även
14233: används inom anstaltsvården, eftersom inkom-           styra användningen av service alltmer tili den
14234: sterna och utgifterna för dem som använder ser-        öppna vården, vilket i sin helhet är fördelaktigast
14235: vicen inom den öppna vården varierar mycket            med tanke på den korumunala ekonomin.
14236: från fall tili fall. För att klienterna i öppen vård      Eftersom avgifterna på grundval av de nuva-
14237: skall garanteras en viss disponibel summa krävs        rande stadgandena åtminstone i enskilda fall kan
14238: det uppenbarligen att man samtidigt kan stan-          vara felaktigt accentuerade mellan öppen vård
14239: dardisera den andel av inkomsterna som dessa           och anstaltsvård, är det nödvändigt att i fortsätt-
14240: klienter lägger ut för mat, kläder, boende och         ningen utreda hur problemen kunde avhjälpas.
14241: sjukvård på samma sätt som man gjort beträffan-        Bl.a. kan den nuvarande oenhetligheten i avgifts-
14242: de dem som vårdas på anstalt. En sådan standar-        politiken utgöra ett hot som innebär att de avgif-
14243: disering torde dock var ogenomförbar i prakti-         ter som uppbärs i praktiken inte på bästa möjliga
14244: ken.                                                   sätt stöder utveck1ingen av den öppna vården.
14245:    Därför är det för närvarande ändamålsenli-          Det framtida forsknings- och utvecklingsarbetet
14246: gare att från fall tili falllösa de problem som de     kommer att inriktas på utredningen av bl.a. hur
14247: höga avgifterna för öppen vård medför antingen         stadgandena om avgifter kan utvecklas för att
14248: genom nedsättning eller efterskänkning av avgif-       stöda de mål som nämns ovan.
14249:      Helsingfors den 17 maj 1996
14250: 
14251:                                                                      Minister Terttu Huttu-Juntunen
14252:                                            KK 377/1996 vp
14253: 
14254: Kirjallinen kysymys 377
14255: 
14256: 
14257: 
14258: 
14259:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Työttömyyskorvauksen epäämisestä loma-
14260:                                       matkan ajalta
14261: 
14262: 
14263:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
14264: 
14265:    Vapaan maan vapaalla kansalaisella on halu-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14266: tessaan ja jos varat riittävät, oikeus matkustaa     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14267: lomamatkalle ulkomaille. Työttömyyskorvausta         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14268: saavalla tätä oikeutta ei ole ilman taloudellisia
14269: vaikutuksia, koska hänen on lain mukaan oltava                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
14270: työmarkkinoiden käytettävissä. Hänen ollessaan              siin, joiden kautta työttömyyskorvausta
14271: maan rajojen ulkopuolella tämä ehto ei täyty.               saavan henkilön osalta poistetaan sään-
14272:    Säännökset ovat selvästi ihmisoikeuksien vas-            nös, joka estää työttömyyskorvauksen
14273: taisia.                                                     saamisen ukomaille suoritettavan loma-
14274:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          matkan ajalta?
14275: 
14276:      Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1996
14277: 
14278:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
14279: 
14280: 
14281: 
14282: 
14283: 260017
14284: 2                                          KK 377/1996 vp
14285: 
14286: 
14287: 
14288: 
14289:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
14290: 
14291:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       taa tieto työ- tai koulutustarjouksesta. Ulko-
14292: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        maanmatkan osalta todetaan, että henkilön tulee
14293: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-     olla kohtuullisessa ja tavanomaisessa ajassa ta-
14294: le jäsenelle kansanedustaja Sulo Aittoniemen         voitettavissa ja hänellä tulee olla myös vastaava
14295: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 377:        mahdollisuus ottaa tarjottu työ vastaan.
14296:                                                         Työmarkkinoiden käytettävissä oleminen
14297:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       edellyttää sitä, että henkilö omaa tosiasialliset
14298:        siin, joiden kautta työttömyyskorvausta       mahdollisuudet ryhtyä toimepiteisiin mahdolli-
14299:        saavan henkilön osalta poistetaan sään-       sen työ- tai koulutustarjouksen johdosta. Yksit-
14300:        nös, joka estää työttömyyskorvauksen          täistapauksissa on voitu katsoa, ettei valtakun-
14301:        saamisen ulkomaille suoritettavan loma-       nan rajan ylittäminen vaikuta henkilön oikeu-
14302:        matkan ajalta?                                teen saada työttömyysturvaa. Kyse on ollut kui-
14303:                                                      tenkin Suomen lähialueista, lähinnä Suomen ja
14304:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         Ruotsin välisen rajan ylittämisestä tai matkusta-
14305: vasti seuraavaa:                                     misesta Viroon. Lyhyehkön välimatkan ja hy-
14306:                                                      vien liikenneyhteyksien johdosta tällainen mat-
14307:    Työttömyysturvalain 5 §:n 1 momentin 3 koh-       kustaminen on muiden edellytysten täyttyessä
14308: dan mukaan työttömyyspäivärahaan ei ole oi-          vertautunut matkustamiseen kotimaassa.
14309: keutta henkilöllä, joka ei ole työmarkkinoiden          Työttömyysturvasäännökset eivät sinänsä ra-
14310: käytettävissä. Lain 5 §:n 2 momentin mukaan          joita työttömän työnhakijan oikeutta matkustaa
14311: henkilö ei ole työmarkkinoiden käytettävissä         sen enempää kotimaassaan kuin maan rajojen
14312: muun muassa sellaisena aikana, jona hän on ul-       ulkopuolellakaan. Koska työttömyysturvan tar-
14313: komaan matkanjohdosta estynyt ottamasta vas-         koituksena on kuitenkin turvata henkilön toi-
14314: taan työtä tai osallistumasta koulutukseen, vaik-    meentulo työnhaun ajalta, ei työttömyysturva-
14315: ka hänelle ei ole tehty yksilöityä työhönosoitusta   etuuden maksamista esimerkiksi ulkomaanlo-
14316: tai vaikka häntä ei ole osoitettu koulutukseen.      man ajalta ole katsottu mahdolliseksi. ET A-so-
14317:    Lainkohdan esitöissä (HE 359/1992 vp) tode-       pimuksen voimaantulon jälkeen työtön työnha-
14318: taan, että ulkomaanmatkan aikana henkilö ei          kija on sitä vastoin ollut oikeutettu lähtemään
14319: pääsääntöisesti ole työmarkkinoiden käytettä-        työnhakuun ETA-maahan ja saamaan työnha-
14320: vissä eikä siten oikeutettu myöskään työttömyys-     kunsa ajalta työttömyysturvaa.
14321: turvaan. Jos henkilö on kuitenkin jättänyt työ-         Hallitus on äskettäin eduskunnalle antamas-
14322: voimaviranomaiselle yhteystietonsa, toisin sa-       saan työttömyysturvan kokonaisuudistusta kos-
14323: noen tiedon siitä, mistä hänet voi tavoittaa joko    kevassa esityksessä ehdottanut työttömyysturva-
14324: puhelimitse tai kirjeitse ja hänellä on matkan       järjestelmää kehitettäväksi siten, että työttö-
14325: aikana tosiasialliset mahdollisuudet yhteydenot-     myysajalta maksettavia etuuksia olisi mahdollis-
14326: toon työvoimatoimistoon tai välittömiin toimen-      ta ohjata entistä tehokkaammin aktiivisen työn-
14327: piteisiin mahdollisen työ- tai koulutustarjouksen    haun tai työmarkkinoille hakeutumisen tukemi-
14328: johdosta, voidaan hänen katsoa olevan työmark-       seen. Tämän yleisen kehityspyrkimyksen kanssa
14329: kinoiden käytettävissä myös matkan aikana.           olisi huonosti sopusoinnussa se, että työttömyys-
14330:    Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on      turvaetuutta maksettaisiin muulta kuin siltä ajal-
14331: mietinnössään n:o 8/1993 vp korostanut jousta-       ta, jona työtön työnhakija on työmarkkinoiden
14332: vuutta edellä mainitun lainkohdan tulkinnassa.       käytettävissä omaten tosiasialliset mahdollisuu-
14333: Työttömällä tulee olla mahdollisuus tavanomai-       det työ- tai koulutustarjouksen vastaanottami-
14334: siin matkoihin kotimaassa. Valiokunnan mu-           seen.
14335: kaan henkilölle tulee kuitenkin voida aina toimit-
14336: 
14337:      Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1996
14338: 
14339:                                                                     Työministeri Liisa Jaakonsaari
14340:                                               KK 377/1996 vp                                                3
14341: 
14342: 
14343: 
14344:                                           Tili Riksdagens Talman
14345: 
14346:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         dande. Beträffande utlandsresa heter det att en
14347: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-           person bör vara anträffbar på en skälig och sed-
14348: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-       vanlig tid och att han också bör ha motsvarande
14349: damot Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål             möjlighet att ta emot det arbete som erbjuds.
14350: nr 377:                                                     För att en person skali stå tili arbetsmarkna-
14351:                                                          dens förfogande förutsätts att han har faktiska
14352:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för           möjligheter att vidta åtgärder med anledning av
14353:         att upphäva stadgandet som förbjuder             ett eventuelit arbets- elier utbildningserbjudan-
14354:         utbetalningen av arbetslöshetsersättning         de. 1enskilda fall kan det ha ansetts att en persons
14355:         under tiden för en semesterresa utom-            rätt att erhålla arbetslöshetsskydd inte påverkats
14356:         lands för en person som lyfter arbetslös-        av att han överskridit riksgränsen. I dessa fall har
14357:         hetsersättning?                                  det emellertid varit fråga om Finlands närområ-
14358:                                                          den, närmast en resa mellan Finland och Sverige
14359:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            eller en resa tili Estland. På grund av det relativt
14360: anföra följande:                                         korta avståndet och de goda trafikförbindelserna
14361:                                                          har sådana resor, om de i övrigt motsvarar förut-
14362:     Enligt 5 § 1 mom. 3 punkten lagen om ut-             sättningarna, varit jämförbara med resor i hem-
14363: komstskydd for arbetslösa är en person som inte          landet.
14364: står tili arbetsmarknadens förfogande inte berät-           I och för sig begränsar arbetslöshetsskydds-
14365: tigad tili arbetslöshetsdagpenning. Enligt 5 § 2         stadgandena varken den arbetslösa arbetssökan-
14366: mom. står en person inte tili arbetsmarknadens           dens rätt att resa i hemlandet elier hans rätt att
14367: forfogande bland annat under den tid som han på          resa utanför landets gränser. Med tanke på att
14368: grund av utlandsresa är förhindrad att ta emot           utkomstskyddet för arbetslösa ändå är avsett för
14369: arbete elier deltai utbi1dning, även om han inte         att trygga den arbetslöses utkomst under den tid
14370: har fått någon specificerad arbetsplatsanvisning         då han söker arbete, har man inte ansett detvara
14371: elier har hänvisats tili någon utbildning.               möjligt att utbetala en arbetslöshetsförmån tili
14372:     1 den proposition där detta lagrum bereds (RP        exempel under tiden för en utlandsresa. Sedan
14373: 359/1992 rd) heter det att under en utlandsresa          EES-avtalet trädde i kraft har en arbetslös ar-
14374: står en person i regel inte tili arbetsmarknadens        betssökande i stäliet haft rätt att bege sig tili ett
14375: förfogande, varför han inte helier är berättigad         EES-Iand för att där söka arbete och erhålla
14376: tili utkomstskydd för arbetslösa. Om personen            arbetslöshetsförmåner för den tid då han söker
14377: dock har lämnat arbetskraftsmyndigheten sina             arbete.
14378: kontaktuppgifter, dvs. en uppgift om var han                I propositionen med förslag tili en totalrevide-
14379: antingen per telefon elier brev är anträffbar un-        ring av utkomstskyddet för arbetslösa, som re-
14380: der resan, och om han under resan har faktiska           geringen nyligen framlade riksdagen, föreslås det
14381: möjligheter att stå i personlig kontakt med ar-          att systemet med utkomstskydd för arbetslösa
14382: betskraftsbyrån elier att vidta omedelbara åtgär-        utvecklas så att de förmåner som betalas under
14383: der med anledning av ett eventuelit arbets- elier        tiden för arbetslöshet effektivare än hittills kunde
14384:  utbildningserbjudande, kan han även under re-           dirigeras tili stödande av aktivt sökande efter
14385:  san anses stå tili arbetsmarknadens förfogande.         arbete eller inträde på arbetsmarknaden. Det
14386:      Riksdagens social- och hälsovårdsutskott har        rimmar illa med denna utvecklingssträvan att en
14387:  i sitt betänkande nr 8/1993 rd framhåliit vikten av     arbetslöshetsförmån skulle betalas för en annan
14388:  flexibilitet när man tolkar ovan nämnda lagrum.         tid än den tid som den arbetslösa arbetssökanden
14389:  Den arbetslöse bör ha möjlighet tili sedvanliga         står tili arbetsmarknadens förfogande och har
14390:  resor i hemlandet. Utskottet anser dock att det         faktiska möjligheter att ta emot ett arbets- eller
14391:  alltid bör vara möjligt att tilistälia den arbetslöse   utbildningserbjudande.
14392:  uppgifter om ett arbets- elier utbildningserbju-
14393: 
14394:       Helsingfors den 31 maj 1996
14395: 
14396:                                                                       Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
14397:                                            KK 378/1996 vp
14398: 
14399: Kirjallinen kysymys 378
14400: 
14401: 
14402: 
14403: 
14404:                                   Liisa Hyssälä /kesk: Päihdetyön kehittämistutkimuksen ja koulu-
14405:                                       tuksen ohjelman laatimisesta
14406: 
14407: 
14408:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
14409: 
14410:     Uusimman kansanterveyskertomuksen mu-            ovat toki olleet tarpeen päihdehuollon, raittius-
14411: kaan päihdeongelmat ovat Suomessa selvästi           työn ja alkoholitutkimuksen hallinnoimisessa,
14412: vaikeutumassa. Nuorten humalajuomista kar-           mutta miksi järjestelyjen yhteisenä piirteenä on
14413: toittavan valtakunnallisen tutkimuksen mukaan        ollut supistaminen, hajauttaminen ja eriyttämi-
14414: humalajuomisesta ilmoittavien osuudet olivat         nen? Hyvänä esimerkkinä on Alkon päihdetiedo-
14415: vuonna 1995 kaksi kertaa suurempia kuin 1980-        tuksen kohtalo. Sosiaali- ja terveysministeriöstä
14416: luvun alussa. Lähes joka viides 15-vuotias ilmoit-   kiirii huhuja voimavarojen siirtelystä sinne ja
14417: taa olleensa ainakin 10 kertaa kunnolla humalas-     tänne. Asiasta kiinnostuneen on kuitenkin mah-
14418: sa.                                                  dotonta saada käsiinsä yhtään analyysiä nykyti-
14419:     Huumeiden käyttäjiä tuntevien ja itse kokeil-    lanteesta, ongelmista, kehittämistarpeista ja
14420: leiden osuudet ovat saman tutkimuksen mukaan         muutosten ennakoiduista vaikutuksista päihde-
14421: jatkuvasti kasvaneet. Samaan aikaan valtio ja        työn tulevaisuuteen.
14422: kunnat ovat viime vuosina pikemminkin heiken-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14423: täneet kuin vahvistaneet peruspalvelutasoisen        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14424: päihdetyön kehittämistä. A-klinikkasäätiön al-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14425: koholipoliittisen tutkimusyksikön ja parin yli-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14426: opistollisen tutkimusryhmän ulkopuolelta on
14427: vaikea löytää kiinnostusta alueen tutkimukseen,                Onko sosiaali- ja terveysministeriössä
14428: kehittämistyöhön ja koulutukseen.                           ja opetusministeriössä suunnitteilla päih-
14429:     Sosiaali- ja terveysministeriö on enimmäkseen           detyön peruspalvelujen kehittämistutki-
14430: askarrellut hallinnon kanssa. Uudet järjestelyt             muksen ja koulutuksen ohjelmaa?
14431: 
14432:      Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1996
14433: 
14434:                                          Liisa Hyssälä /kesk
14435: 
14436: 
14437: 
14438: 
14439: 260017
14440: 2                                            KK 378/1996 vp
14441: 
14442: 
14443: 
14444: 
14445:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
14446: 
14447:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          kehittämistyötä jo aikaisemminkin. Esimerkkei-
14448: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           nä tästä voi mainita sosiaali- ja terveydenhuol-
14449: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         lossa toteutetun päihdetapauslaskennan ja kou-
14450: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa Hys-         luterveystutkimuksen. Nyt Stakesiin siirretyt
14451: sälän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          voimavarat ja toiminnat mahdollistavat päihde-
14452: 378:                                                    työn tutkimus- ja kehittämistoiminnan laajen-
14453:                                                         tamisen sekä aikaisempaa paremman liittämi-
14454:           Onko sosiaali- ja terveysministeriössä        sen muuhun sosiaali- ja terveydenhuollon tutki-
14455:        ja opetusministeriössä suunnitteilla päih-       mus- ja kehittämistoimintaan. Tutkimustoimin-
14456:        detyön peruspalvelujen kehittämistutki-          taa voidaan suunnata aikaisempaa enemmän
14457:        muksenja koulutuksen ohjelmaa?                   myös päihdehaittoja ehkäisevän työn sisällöl-
14458:                                                         liseen kehittämiseen. Stakesin päihdetiedotuk-
14459:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             sessa voidaan tehokkaasti hyödyntää laitoksen
14460: taen seuraavaa:                                         omaa tutkimus- ja kehittämistyötä.
14461:                                                             Kansanterveyslaitoksen tehtävänä on väestön
14462:    Suomen liittyminen ETA-sopimukseen ja Eu-            terveyden tutkimus ja seuranta. Aikaisemmin
14463: roopan unionin jäseneksi edellytti alkoholilain         Kansanterveyslaitos ei ole tehnyt kovin laajasti
14464: uudistamista. Uusi alkoholilaki tuli voimaan            alkoholiin liittyvää tutkimusta, koska alkoholi-
14465: 1.1.1995. Merkittävin muutos oli alkoholiyhtiön         yhtiössä tehtiin korkeatasoista alkoholitutki-
14466: monopolin purkaminen vähittäismyyntiä lu-               musta. Biolääketieteellisen alkoholitutkimuksen
14467: kuun ottamatta sekä alkoholihallinnon ja -val-          sijoittaminen Kansanterveyslaitokseen vahvis-
14468: vonnan siirtäminen sosiaali- ja terveydenhuollon        taa ja täydentää laitoksen toimintaa sekä turvaa
14469: tuotevalvontakeskukseen. Alkoholiyhtiön tuli            korkeatasoisen alkoholitutkimuksen säilymisen
14470: edelleen harjoittaa alkoholitutkimusta, seurata         ja liittää sen osaksi laitoksen tekemää muuta
14471: alkoholiolojen kehitystä sekä harjoittaa alkoho-        väestön terveyden tutkimusta ja seurantaa. Al-
14472: lin käytöstä aiheutuvia haittoja koskevaa tiedo-        koholitutkimus liitetään Kansanterveyslaitok-
14473: tusta, valistusta ja muuta alkoholiin liittyvää         sessa mielenterveyden tutkimusyksikköön.
14474: terveyskasvatusta siinä laajuudessa kuin sosiaali-          Kansanterveyslaitoksen ja Stakesin tutkimus-
14475: ja terveysministeriö siitä tarkemmin määrää.            ja kehittämistyö palvelee myös päihdetyön kou-
14476: 1.5.1996 voimaan tulleella alkoholilain muutok-         lutusta tarjoamalla tutkijoille mahdollisuuksia
14477: sella alkoholitutkimus, alkoholitiedotus ja alko-       alan opinnäytetöihin sekä tuottamallajulkaisuja
14478: holivalistus siirrettiin sosiaali- ja terveysministe-   päihdetyön koulutukseen.
14479: riön alaisiin laitoksiin. Biolääketieteellinen alko-        Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvonta-
14480: holitutkimus siirrettiin Kansanterveyslaitok-           keskus tekee alkoholivalvontaan ja lupahallin-
14481: seen, sosiaalitieteellinen alkoholitutkimus sekä        toon liittyen yhteistyötä tilastoinnissa ja seuran-
14482: alkoholitiedotus ja -valistus Stakesiin. Alkoholi-      nassa Stakesin kanssa.
14483: valvonnan ja lupahallinnon kannalta tarpeelli-              Kuten edellä olevasta käy ilmi hiljattain teh-
14484: nen tilastointi ja seuranta siirrettiin sosiaali-       dyt hallinnolliset uudistukset kokoavat yhteen ja
14485: ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskukseen.            vahventavat päihteisiin liittyvää tutkimus- ja ke-
14486: Siirtojen tarkoituksena oli liittää nämä tehtävät       hittämistoimintaa sosiaali- ja terveydenhuollos-
14487: kiinteärumin yhteen muun sosiaali- ja terveyden-        sa ja liittävät päihdetyön muihin lähellä oleviin
14488: huollon tutkimus-, tiedotus-, seuranta- ja kehit-       sosiaali- ja terveydenhuollon toimintoihin. Ne
14489: tämistoiminnan kanssa.                                  antavat myös sosiaali- ja terveysministeriölle ai-
14490:    Stakesin keskeisenä tehtävänä on sosiaali- ja        kaisempaa paremmat mahdollisuudet ohjata
14491: terveydenhuollon peruspalveluiden tutkimus- ja          tätä toimintaa. Sosiaali- ja terveysministeriön lä-
14492: kehittämistyö sekä ammattihenkilöstön täyden-           hivuosien toiminnan yksi keskeinen painopiste-
14493: nyskoulutus. Stakes on tehnyt alkoholin ja mui-         alue on ehkäisevän sosiaali- ja terveyspolitiikan
14494: den päihteiden käyttöön liittyvää tutkimusta ja         kehittäminen ja siinä päihdehaittojen ehkäisy on
14495:                                              KK 378/1996 vp                                             3
14496: 
14497: yksi tärkeä osa-alue. Sosiaali- ja terveysministe-     tuksen,jossa päihdetyön osuutta on lisätty aikai-
14498: riö voi käyttää päihdehaittoja ehkäisevän työn         semmasta. Päihdetyön opetusta sisältyy aikai-
14499: tutkimus- ja kehittämisohjelmissa apunaan alai-        sempaa enemmän sairaanhoitajan perusopintoi-
14500: siaan asiantuntijalaitoksia.                           hin, ja opiskelijalla on mahdollisuus täydentää
14501:     Uuden hallintokäytännön mukaisesti sosiaali-       päihdetyön opintojaan vaihtoehtoisten opinto-
14502: ja terveysministeriö keskittyy strategiseen oh-        jenjaksolla. Myös terveydenhoitajan opinnoissa
14503: jaukseen. Kuntiin suuntautuva ohjaus tapahtuu          on mielenterveys-, kriisi- ja päihdetyön opinto-
14504: pääasiassa alaisten laitosten kautta ja siinä tue-     kokonaisuus, ja niissäkin on mahdollisuus vaih-
14505: taan koulutuksella ja muulla informaatio-oh-           toehtoisiin päihdetyön lisäopintoihin.
14506: jauksena kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon ja         Opetushallituksen opettajille suunnatussajat-
14507: sen osana päihdetyön kehittämistä.                     kokoulutuksessa on painotettu syrjäytymisris-
14508:     Päihdetyön kehittämisessä on tärkeätä, että        kienja huumeiden käytön ehkäisyä. Opetushalli-
14509: sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluiden         tus on julkaissut tänä vuonna raportin "Syrjäyty-
14510: tehtäviä ja vastuuta päihdeongelmien ehkäisyssä        misriskien ehkäisy, syrjäytyneiden koulutuspal-
14511: ja hoidossa voitaisiin lisätä. Tämä edellyttää sitä,   velut ja muu ohjaustoiminta". Siinä käsitellään
14512: että vahvistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon        muun muassa nuorten päihteiden käyttöä koulu-
14513: ammattihenkilöstön valmiuksia ehkäistä päihde-         tuksesta syrjäytymisen riskinä. Raportin pohjal-
14514:  haittoja sekä tunnistaa ja hoitaa päihdeongel-        ta laaditaan opetusministeriölle vuoden 1996
14515:  maisia kehittämällä alan koulutusta. Kuntien          toukokuun aikana toimenpide-ehdotukset, jotka
14516:  tulisi osoittaa päihdetyöhön myös riittävästi voi-    koskevat muun muassa päihteiden käytön ehkäi-
14517:  mavaroja.                                             syyn liittyviä kysymyksiä.
14518:     Sosiaali- ja terveysministeriö, opetusministe-        Sosiaali- ja terveysministeriö on tukenut rait-
14519:  riö ja opetushallitus ovat tehneet yhteistyötä so-    tiustyölain mukaisilla avustuksilla lääninhalli-
14520:  siaali- ja terveydenhuollon koulutuksen uudista-      tusten ja järjestöjen sosiaali- ja terveydenhuollon
14521:  misessa. Uudistusten lähtökohtana on ollut se,        henkilöstölle järjestämää päihdetyön koulutus-
14522:  että koulutusohjelmat vastaavat muuttuvan työ-        ta. Suomen Sairaanhoitajaliitto ja Suomen Lää-
14523:  elämän tarpeita. Näin myös vaikeutuva päihde-         käriliitto ovat toimineet aktiivisesti päihdetyön
14524:  ongelma on otettu huomioon koulutusta suunni-         osaamisen lisäämiseksi jäsenkuntiensa keskuu-
14525:  teltaessa. Esimerkkinä tästä voi mainita hoito-       dessa ja sosiaali- ja terveysministeriö on tukenut
14526:  työn opistotutkinnon opetussuunnitelmasuosi-          tätä työtä.
14527:       Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1996
14528: 
14529:                                                                      Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
14530: 4                                           KK 378/1996 vp
14531: 
14532: 
14533: 
14534: 
14535:                                         Tili Riksdagens Talman
14536: 
14537:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         En central uppgift för F orsknings- och utveck-
14538: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        lingscentralen för social- och hälsovården är
14539: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      forskning i och utveckling av grundservicerna
14540: man Liisa Hyssälä undertecknade spörsmål nr           samt att ge kompletterande utbildning åt den
14541: 378:                                                  personalen inom branschen. Forsknings- och ut-
14542:                                                       vecklingscentralen för social- och hälsovården
14543:           Planerar social- och hälsovårdsminis-       har också tidigare bedrivit forskning och utveck-
14544:        teriet och undervisningsministeriet ett        lingsarbete kring alkohoi och andra rusmedel.
14545:        program för utvecklingsforskning och ut-       Som exempel på detta kan nämnas den räkning
14546:        bildning inom rusmedelssarbetets grund-        av berusningsfall och den skolhälsoundersök-
14547:        servicer?                                      ning som gjorts inom social- och hälsovården.
14548:                                                       Nu möjliggör de resurser som överflyttats till
14549:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         Forsknings- och utvecklingscentralen för social-
14550: anföra följande:                                      och hälsovården att forsknings- och utvecklings-
14551:                                                       arbetet inom rusmedelsarbetet breddas och att
14552:    Det att Finland anslöt sig till EES-avtalet och    det bättre än tidigare kan anknytas till det övriga
14553: blev medlem i den Europeiska unionen förutsatte       forsknings- och utvecklingsarbetet inom social-
14554: en revidering av alkohollagstiftningen. Den nya       och hälsovården. Forskningen kan i högre grad
14555: alkohollagen trädde i kraft 1.1.1995. Den mest        än tidigare inriktas på att utveckla den innehålls-
14556: betydande förändringen var att alkoholbolagets        liga sidan av det arbete som syftar till att förebyg-
14557: monopol upphävdes med undantag för detalj-            ga rusmedelsbrukets skadeverkningar. I Forsk-
14558: handeln samt att alkoholförvaltningen och över-       nings- och utvecklingscentralen för social- och
14559: vakningen flyttades till social- och hälsovårdens     hälsovårdens rusmedelsinformation kan man ef-
14560: produkttillsynscentral. Alkoholbolaget skulle         fektivt utnyttja det egna forsknings- och utveck-
14561: fortfarande bedriva alkoholforskning, följa med       lingsarbetet.
14562: hur alkoholförhållandena utvecklas, upplysa och          Folkhälsoinstitutets uppgift är att undersöka
14563: ge information om skadeverkningar som alko-           och följa med befolkningens hälsa. Tidigare har
14564: holbruk förorsakar samt om annan hälsofostran         folkhälsoinstitutet inte i någon större utsträck-
14565: som har att göra med alkohol, allt detta i den        ning bedrivit forskning kring alkoholfrågorna
14566: utsträckning som social- och hälsovårdsministe-       eftersom alkoholbolaget gjorde högklassig forsk-
14567: riet närmare bestämmer. I och med den ändring         ning. Det att den biomedicinska forskningen nu
14568: av alkohollagen som trädde i kraft 1.5.1996 flyt-     görs vid folkhälsoinstitutet stärker och komplet-
14569: tades alkoholforskningen, alkoholinformatio-          terar institutets verksamhet samt tryggar att en
14570: nen och alkoholupplysningen till anstalter som        högklassig alkoholforskning bibehålls och sam-
14571: är underställda social- och hälsovårdsministe-        manbinder den med den övriga forskning och
14572: riet. Den biomedicinska alkoholforskningen flyt-      uppföljning av befolkningens hälsa som institu-
14573: tades till folkhälsoinstitutet, den socialveten-      tet gör. Alkoholforskningen införlivas vid folk-
14574: skapliga alkoholforskningen och alkoholinfor-         hälsoinstitutet med den forskningsenhet som
14575: mationen och -upplysningen till Forsknings- och       forskar i mentalhygienen.
14576: utvecklingscentralen för social- och hälsovården.        Folkhälsoinstitutets och Forsknings- och ut-
14577: Alkoholövervakningen och tillståndsförvalt-           vecklingscentralen för social- och hälsovårdens
14578: ningen flyttades till social- och hälsovårdens pro-   forsknings- och utvecklingsarbete gagnar också
14579: dukttillsynscentral. Avsikten med förflyttningar-     utbildningen inom rusmedelsarbetet genom att
14580: na var att anknyta dessa uppgifter till den övriga    erbjuda forskarna möjligheter att göra lärdoms-
14581: forsknings-, informations-, uppföljnings-, och        prov inom branschen samt genom att producera
14582: utvecklingsverksamheten inom social- och hälso-       publikationer som kan användas i utbildningen.
14583: vården.                                                  Då det gäller alkoholövervakningen och till-
14584:                                             KK 378/1996 vp                                              5
14585: 
14586: ståndsförvaltningen samarbetar social- och häl-          Social- och hälsovårdsministeriet, undervis-
14587: sovårdens produkttillsynscentral med Forsk-           ningsministeriet och utbildningsstyrelsen har
14588: nings- och utvecklingscentralen för social- och       samarbetat för att förnya utbildningen inom so-
14589: hälsovården i frågor som berör statistik och upp-     cial- och hälsovården. Utgångspunkten för för-
14590: följning.                                             nyelserna har varit att utbildningsprogrammen
14591:     Som av det ovan nämnda framgår samlar de          skall matsvara behoven inom det föränderliga
14592: förändringar som nyligen gjorts inom förvalt-         arbetslivet. På så sätt har också de allt svårare
14593: ningen ihop och förstärker forsknings- och ut-        rusmedelsproblemen tagits i beaktande då man
14594: vecklingsarbetet inom rusmedelsarbetet i social-      planerat utbildningen. Som exempel på dettakan
14595: och hälsovården och ansluter rusmedelsarbetet         nämnas läroplansrekommendationen för insti-
14596: tili andra närliggande verksamheter inom social-      tutexamen inom vårdarbetet, i viiken rusmedels-
14597: och hälsovården. De ger också social- och hälso-      arbetets andel har ökats jämfört med tidigare.
14598: vårdsministeriet bättre möjligheter än tidigare       Det ingår mera utbildning i rusmedelsarbete än
14599: att styra denna verksamhet. En av de centrala         tidigare i sjukskötarnas grundutbildning och de
14600: tyngdpunkterna i social- och hälsovårdsministe-       studerande har möjlighet att komplettera sina
14601: riets verksamhet de närmaste åren är att utveckla     studier i rusmedelsarbete genom alternativa stu-
14602: den förebyggande social- och hälsovårdspoliti-        dieperioder. Också de studier som leder tili att man
14603: ken och inom den är förhindrandet av skadeverk-       blir hälsovårdare omfattar en studiehelhet i men-
14604: ningar som förorsakas av rusmedel ett viktigt         talhälso-, kris-, och rusmedelsarbete och också för
14605: delområde. Social- och hälsovårdsministeriet          dessa studerande är det möjligt att studera alterna-
14606: kan använda de expertinstitut som är underställ-      tiva tilläggstudier i rusmedelsarbete.
14607: da det för det forsknings- och utvecklingsarbete         1 den fortbildning som riktar sig tili utbild-
14608: som görs för att förebygga skadeverkningar som        ningsstyrelsens lärare poängterar man utslag-
14609: rusmedel förorsakar.                                  ningsriskerna och förhindrandet av narkotika-
14610:     Enligt det nya förvaltningsförfarandet kon-       bruk. Utbildningsstyrelsen har i år publicerat
14611: centrerar sig social- och hälsovårdsministeriet på    rapporten "Syrjäytymisriskien ehkäisy, syrjäyty-
14612: strategisk styrning. Den styrning som riktar sig      neiden koulutuspalvelut ja muu ohjaustoimin-
14613: tili kommunerna sker i huvudsak genom de insti-       ta". "Förhindrandet av utslagningsriskerna, de
14614: tut som är underställda social- och hälsovårdsmi-     utslagnas utbildningsservicer och annan hand-
14615: nisteriet och den stöder genom utbildning och         ledningsverksamhet". Den behandlar bland an-
14616: annan informationsstyrning kommunernas so-            nat de ungas rusmedelsbruk som en risk för att bli
14617: cial- och hälsovård och som en del av detta ut-       utslagen från utbildningen. Utgående från rap-
14618:  vecklandet av rusmedelsarbetet.                      porten utarbetas inom maj 1996 åtgärdsförslag
14619:      Då rusmedelsarbetet utvecklas är det viktigt     som berör bland annat frågor kring förhindran-
14620: att kunna öka på de uppgifter social- och hälso-      det av bruket av rusmedel.
14621:  vårdens grundservicer har och deras ansvar inom         Social- och hälsovårdsministeriet har med så-
14622:  förebyggandet av rusmedelsproblemen. Detta           dana stöd som lagen om nykterhetsarbete förut-
14623:  förutsätter att personalens beredskap inom so-       sätter stött sådan utbildning som länsstyrelserna
14624:  cial- och hälsovården att förhindra skadeverk-       och olika organisationer ger åt personalen inom
14625:  ningar som rusmedel förorsakar och att igen-         social- och hälsovården. Finlands sjuksköterske-
14626:  känna och vårda personer med rusmedelspro-           förbund och Finlands Läkarförbund har verkat
14627:  blem förbättras genom att utbildningen inom          aktivt för att öka kunnandet i rusmedelsarbete
14628:  branschen utvecklas. Också kommunerna borde          inom sina medlemskretsar och social- och hälso-
14629:  anvisa tiliräckliga resurser för rusmedelsarbetet.   vårdsministeriet har stött detta arbete.
14630: 
14631:      Helsingfors den 30 maj 1996
14632: 
14633:                                                                      Minister Terttu Huttu-Juntunen
14634:                                               KK 379/1996 vp
14635: 
14636: Kirjallinen kysymys 379
14637: 
14638: 
14639: 
14640: 
14641:                                     Juha Karpio /kok: Onkisalon ja Judinsalon välisen sillan rakentami-
14642:                                        sesta Luhangalla
14643: 
14644: 
14645:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
14646: 
14647:    Luhangan kunnassa Onkisalon saaressa asuu            kunnan Judinsalon kylässä sijaitsevaan Kivinie-
14648: vakinaisesti yhdeksän kuntalaista ilman tieyh-          meen, minkä kiellon ympäristöministeriö on
14649: teyttä mantereeseen. Senjohdosta he ovat keväi-         vahvistanut. Mainittu toimenpidekielto on edel-
14650: sin lähes kuukauden ja syksyisin mm. vailla palo-       leen voimassa, vaikka kaikki oikeusasteet, vesioi-
14651: ja pelastustoimen palveluja. Kaksi henkilöä on          keus, vesiyli oikeus, maaoikeus ja korkein oikeus
14652: jopa hukkunut Päijänteeseen viime vuosina yrit-         ovat lainvoimaisilla ratkaisuillaan todenneet tien
14653: täessään kulkea jäitse saarelta mantereelle.            rakentamisen Onkisaloon tarpeelliseksi.
14654:     Itä-Suomen vesioikeus myönsi 16.12.1991 an-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14655: tamallaan päätöksellä luvan Kivisalmen sillan           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14656: rakentamiseen Judinsalon ja Onkisalon välille,          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14657: minkä päätöksen vesiylioikeus pysytti voimassa.         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14658:     Pohjois-Suomen maaoikeus hylkäsi 31.8.1994
14659: Onkisalon metsätielinjasta tehdyt valitukset,                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14660: minkäjälkeen tiekunta avasi Kiviniemeen tielin-                ryhtyä, jotta ihmishenkiä vaarantava ja
14661: jan. Myös korkein oikeus on 6.3.1996 antamal-                  Onkisalon asukkaille kohtuutonta hait-
14662: Iaan tuomiolla pysyttänyt maaoikeuden päätök-                  taa aiheuttava toimenpidekielto kumo-
14663: sen, joten laillisia esteitä sillan rakentamiselle ei          taan, niin että kulkuyhteyden rakentami-
14664:  ole olemassa.                                                 nen Onkisalosta Judinsaloon voidaan to-
14665:     Keski-Suomen lääninhallitus on syyskuussa                  teuttaa?
14666:  1994 määrännyt toimenpidekiellon Luhangan
14667: 
14668:      Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1996
14669: 
14670:                                             Juha Karpio /kok
14671: 
14672: 
14673: 
14674: 
14675: 260017
14676: 2                                            KK 379/1996 vp
14677: 
14678: 
14679: 
14680: 
14681:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
14682: 
14683:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          suojelullisesti arvokkaasta lahopuuta sisältäväs-
14684: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           tä metsiköstä, pirstoisi tikan elinympäristön, li-
14685: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         säisi häiriötä ja muuttaisi alueen pienilmastoa.
14686: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Juha Kar-             Korkein oikeus on päätöksellään vahvistanut,
14687: pion näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           että tie voidaan yksityistielain säännösten perus-
14688: 379:                                                    teella rakentaa alueen halki. Valkoselkätikan
14689:                                                         elinympäristön säilymisen turvaamiseksi alueelle
14690:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         on määrätty luonnonsuojelulain mukainen väli-
14691:         ryhtyä, jotta ihmishenkiä vaarantava ja         aikainen toimenpidekielto. Korkein hallinto-oi-
14692:         Onkisalon asukkaille kohtuutonta hait-          keus on puolestaan päätöksellään katsonut, että
14693:         taa aiheuttava toimenpidekielto kumo-           oikeudelliset edellytykset alueen määräämiseksi
14694:         taan, niin että kulkuyhteyden rakentami-        luonnonsuojelulain mukaiseen toimenpidekiel-
14695:         nen Onkisalosta Judinsaloon voidaan to-         toon olivat olemassa. Tämä siitäkin huolimatta,
14696:         teuttaa?                                        että oli olemassa korkeimman oikeuden yksityis-
14697:                                                         tielain soveltamiseen liittyvä, tien rakentamisen
14698:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            salliva ratkaisu. Jos tien rakentaminen tikka-
14699: vasti seuraavaa:                                        alueen halki aiotaan estää, on tieoikeus lunastet-
14700:                                                         tava valtiolle.
14701:     Luhangan Onkisaloon asetettu toimenpide-               Kulkuyhteys Onkisalosta Judinsaloon on
14702: kielto kohdistuu sellaiselle alueelle, jolla on huo-    suunniteltu rakentaa metsäautotienä ja siihen on
14703: mattavaa merkitystä erittäin uhanalaisen valko-         myönnetty rahoitusta valtion metsänparannus-
14704: selkätikan elinympäristön suojelun kannalta.            varoista. Tien käyttötarkoitus on siten metsäta-
14705: Valkoselkätikka on maamme tällä hetkellä                louteen liittyvä.
14706: uhanalaisin lintulaji,joka ilman erityisiä suojelu-        Tilanteen ratkaisemiseksi Keski-Suomen ym-
14707: toimia tulisi todennäköisesti häviämään maam-           päristökeskus on käynyt neuvotteluja Onkisalon
14708: me linnustosta. Alueelle suunniteltu metsäauto-         tiekunnan ja Keski-Suomen metsäkeskuksen
14709: tie halkaisisi toteutuessaan valkoselkätikalle tär-     kanssa sellaisen vaihtoehtoisen linjauksen löytä-
14710: keän elinympäristön. Tiesuunnitelma on tältä            miseksi, joka kiertäisi valkoselkätikalle tärkeän
14711: kohdin arvioitu suojelun kannalta niin haitalli-        elinympäristön. Asiassa pyritään siten ratkai-
14712: seksi, että sitä ei tulisi toteuttaa. Tien rakentami-   suun, jonka kaikki osapuolet voisivat osaltaan
14713: nen nykyisen linjauksen mukaisesti tuhoaisi osan        hyväksyä.
14714: 
14715:      Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1996
14716: 
14717:                                                                  Ympäristöministeri Pekka Haavisto
14718:                                             KK 379/1996 vp                                                3
14719: 
14720: 
14721: 
14722: 
14723:                                         Tili Riksdagens Talman
14724: 
14725:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      hackspettens livsmiljö att splittras, störningarna
14726: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        på området att öka och områdets mikroklimat
14727: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      att förändras.
14728: man Juha Karpio undertecknade spörsmål nr                Högsta domstolen har i sitt beslut fastställt att
14729: 379:                                                  vägen kan byggas genom området med stöd av
14730:                                                       lagen on enskilda vägar. För att man skall kunna
14731:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        trygga bevarandet av den vitryggiga hackspet-
14732:        ta för att upphäva det åtgärdsförbud som       tens livsmiljö, har området underkastats ett tem-
14733:        äventyrar människoliv och är tili oskäligt     porärt åtgärdsförbud enligt lagen om natur-
14734:        förfång för invånarna i Onkisalo, så att       skydd. Högsta förvaltningsdomstolen i sin tur
14735:        byggaffdet av vägförbindelsen från Onki-       har i sitt utslag ansett att det har funnits juridiska
14736:        salo tili Judinsalo kan genomföras?            förutsättningar för att området skall underkastas
14737:                                                       åtgärdsförbud enligt lagen om naturskydd. Detta
14738:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         trots att det finns ett avgörande av högsta dom-
14739: anföra följande:                                      stolen som gäller tillämpningen av lagen om en-
14740:                                                       skilda vägar och som tillåter att vägen byggs. F ör
14741:    Åtgärdsförbudet i Onkisalo i Luhanka gäller        att byggandet av vägen genom hackspettsområ-
14742: ett område som är av stor betydelse med tanke på      det skall förhindras krävs att staten löser in väg-
14743: skyddandet av livsmiljön för den akut hotade          rätten.
14744: vitryggiga hackspetten. Den vitryggiga hackspet-         Vägförbindelsen från Onkisalo tili Judinsalo
14745: ten är för tillfållet den mest hotade fågelarten i    har planerats bli anlagd som en skogsbilväg och
14746: vårt land, som utan särskilda skyddsåtgärder          finansiering för detta har beviljats av statens
14747: sannolikt kommer att försvinna ur vårt fågelbe-       skogsförbättringspengar. Användningen av vä-
14748: stånd. Om den skogsbilväg som planerats genom         gen har sålunda ett samband med skogsbruket.
14749: området byggs, kommer den att gå rakt igenom             För att saken skall avgöras har Mellersta Fin-
14750: en för den vitryggiga hackspetten viktig livsmiljö.   lands miljöcentral förhandlat med Onkisalo väg-
14751: Vägplanen har med tanke på skyddsåtgärden             lag och Mellersta Finlands skogscentral om en
14752: ansetts så skadlig att den inte bör genomföras.       alternativ riktning för vägen så att den gör en
14753: Om vägen byggs i den planerade riktningen kom-        omväg kring området som är den vitryggiga
14754: mer en del av det från naturskyddssynpunkt vär-       hackspettens viktiga livsmiljö. Sålunda försöker
14755: defulla skogsbeståndet med förekomster av             man finna en sådan lösning i frågan som kan
14756: murkna träd att förstöras. Dessutom kommer            godtas av alla parter.
14757: 
14758:      Helsingforsden 3 juni 1996
14759: 
14760:                                                                        Miljöminister Pekka Haavisto
14761:                                                          KK 380/1996 vp
14762: 
14763: Kirjallinen kysymys 380
14764: 
14765: 
14766: 
14767: 
14768:                                               Sulo Aittoniemi /kesk: Henkilökuljetuksiin käytettävien autotyyp-
14769:                                                   pien kustannuksiin liittyvistä eroista
14770: 
14771: 
14772:                                                    Eduskunnan Puhemiehelle
14773: 
14774:   Autoilijoiden näkemyksen mukaan 7-8-                                  asemaan. Seuraavassa esimerkki 12-paikkaisen
14775: paikkaiset taksit ja 9-14-paikkaiset pienet linja-                      linja-auton ja 8-paikkaisen taksin hankinta- ja
14776: autot ovat eriarvoisessa asemassa toisiinsa näh-                        ylläpitokustannusten eroista:
14777: den 7-8-paikkaisten taksien jäädessä häviäjän
14778: 
14779: 12 -paikkainen linja-auto                                                 8-paikkainen invataksi
14780: 
14781: Valmis auton. 220 000 mk .................................. .
14782: Valtion tuki n. 80 000 mk matalalattiaversiosta .. .
14783: Auto liikenteeseen n. 140 000 mk ........................ .               n. 300 000 mk
14784: Dieselvero 0 mk .................................................. ..     n. 5 500mk
14785: Verotarra 0 mk .................................................... .     700mk
14786: Polttoaine-alv 0 o/o ..........................................•.....     22%
14787: Talvirenkaat ei pakolliset .................................... .         Pakolliset
14788: Liikennevakuutus n. 50% halvempi kuin takseilla                           Sallitaan taksamittari ja saa ajaa taksikyytejä.
14789: 
14790:    Liikenneministeriössä on myös meneillään                                Edellä olevan perusteella ja valtiopäivä-
14791: asetuksenmuutosesitys henkilöliikenteen yli-                            järjestyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitän
14792: kuormista, joka sallisi 5-6 henkilön autoihin                           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
14793: 30 %:n ylityksen, 7-8 henkilön autoihin 0 %:n                           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14794: ylityksen ja taas 9-16 henkilön linja-autoihin
14795: 30 %:n ylityksen.                                                                  Miten Hallitus perustelee 7-8-paik-
14796:    Mielestäni kilpailuasetelma ei ole tasapuoli-                                kaisten ja 9-14-paikkaisten henkilölii-
14797: nen. Totean myös, että valtion myöntämää ma-                                    kenteen ajoneuvojen kustannusten välillä
14798: talalattia-autoihin tarkoitettua rahatukea käyte-                               vallitsevaa eriarvoisuutta ja mitä se aikoo
14799: tään väärin. Käyttöönottokatsastuksen jälkeen                                   asian johdosta tehdä?
14800: matalalattia peitetään. Autoilla ajetaan 1-2
14801: vuotta, jonka jälkeen ne muutoskatsastetaan in-
14802: vatakseiksi.
14803:        Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1996
14804: 
14805:                                                      Sulo Aittoniemi /kesk
14806: 
14807: 
14808: 
14809: 
14810: 260017
14811: 2                                          KK 380/1996 vp
14812: 
14813: 
14814: 
14815: 
14816:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
14817: 
14818:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa      hän perustuu myös suomalainen lainsäädäntö.
14819: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        Se, että linja-autojen liikennevakuutusmaksu on
14820: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      halvempi kuin takseilla, perustuu linja-autojen
14821: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       huomattavasti pienempiin liikennevahinkomää-
14822: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        riin.
14823: n:o 380:                                                 Linja-autossa saa olla taksamittari, mutta sillä
14824:                                                      ei saa ajaa taksikyytejä.
14825:           Miten Hallitus perustelee 7-8-paik-           Invataksi on henkilöauto, mutta se on myös
14826:        kaisten ja 9-14-paikkaisten henkilölii-       autoverosta vapaa. Siltä peritään dieselvero
14827:        kenteen ajoneuvojen kustannusten välillä      koosta riippuen ja myös käyttö maksu. Talviren-
14828:        vallitsevaa eriarvoisuutta ja mitä se aikoo   kaiden käyttökin on pakollista kuten muillakin
14829:        asian johdosta tehdä?                         henkilöautoilla.
14830:                                                          Mitä tulee 12-paikkaisen linja-auton ja 8-
14831:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         paikkaisen invataksin hankintahintaan, niin ne
14832: vasti seuraavaa:                                     lienevät suurin piirtein samaa luokkaa, mutta
14833:                                                      invataksin vammaisvarustus lisää luonnollisesti
14834:     Linja-auto on autoverolain mukaan autove-        hankintahintaa.
14835: rosta vapaa eikä linja-autosta peritä myöskään           Henkilöautojen ylikuormasäännöksiä ollaan
14836: dieselveroa eikä vuotuista käyttömaksua. Valtio      tarkistamassa, mutta ei suinkaan siten kuin kysy-
14837: ei kuitenkaan anna avustusta läheskään kaikkien      myksessä esitetään, vaan tavoitteena on yhtäläi-
14838: matalalattiaisten linja-autojen hankintaan.          set ylikuormitussäännökset. Muihin toimenpi-
14839:    Wienin tieliikennesopimuksen mukaan linja-        teisiin ei ole tarvetta mahdollisen eriarvoisuuden
14840: autoissa ei vaadita talvirenkaiden käyttöä ja tä-    poistamiseksi ryhtyä.
14841: 
14842:      Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1996
14843: 
14844:                                                                Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
14845:                                               KK 380/1996 vp                                               3
14846: 
14847: 
14848: 
14849: 
14850:                                           Tili Riksdagens Talman
14851: 
14852:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        lagstiftningen i Finland baserar sig också på det-
14853: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          ta. Det att trafikförsäkringsavgiften för bussar är
14854: Iem av statsrådet översänt följande av riksdags-        billigare än för taxi grundar sig på det faktum att
14855: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr           bussar har ett avsevärt mindre antal trafikska-
14856: 380:                                                    dor.
14857:                                                             Det får finnas en taxameter i en buss men man
14858:           Hur motiverar Regeringen de olika             får inte utföra taxikörning med den.
14859:        kostnadsnivåerna för ett fordon med                  En invalidtaxi är en personbil men även den är
14860:        plats för sju tili åtta personer och ett for-    fri från bilskatt. För den uppbärs dieselskatt be-
14861:        don med plats för nio tili fjorton personer      roende på storleken likväl som driftsa vgift. Ä ven
14862:        som är avsedda för personbefordran och           bruk av vinterdäck är obligatoriskt såsom för
14863:        vad ämnar den göra med anledning av              andra personbilar.
14864:        detta?                                               Uppköpspriset på en buss med tolv platser och
14865:                                                         en invalidtaxi med åtta platser torde ligga unge-
14866:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt           får på samma nivå även om handikapputrust-
14867: anföra följande:                                        ningen i en invalidtaxi naturligtvis höjer upp-
14868:                                                         köpspriset.
14869:    En buss är enligt bilskattelagen fri från bilskatt       En revision av överbelastningsbestämmelser-
14870: och för buss uppbärs inte heller dieselskatt eller      na för personbilar är i gång men inte alls på så sätt
14871: årlig driftsavgift. Staten beviljar dock inte under-    som framställs i spörsmålet utan avsikten är att få
14872: stöd tili uppköp av alla låggolvsbussar.                identiska överbelastningsbestämmelser. Det
14873:    Enligt konventionen om vägtrafik som slöts i         finns inte behov att vidta andra åtgärder för att
14874: Wien krävs inte bruk av vinterdäck i bussar och         undanröja eventuell bristande likvärdighet.
14875: 
14876:      Helsingforsden 29 maj 1996
14877: 
14878:                                                                      Trafikminister Tuula Linnainmaa
14879: 1
14880: 1
14881:  1
14882:  1
14883:   1
14884:   1
14885:    1
14886:    1
14887:     1
14888:     1
14889:      1
14890:      1
14891:       1
14892:       1
14893:        1
14894:        1
14895:         1
14896:         1
14897:          1
14898:          1
14899:           1
14900:           1
14901:            1
14902:            1
14903:             1
14904:             1
14905:              1
14906:              1
14907:               1
14908:               1
14909:                                            KK 381/1996 vp
14910: 
14911: Kirjallinen kysymys 381
14912: 
14913: 
14914: 
14915: 
14916:                                   Heikki Rinne /sd: Valtion velanotosta
14917: 
14918: 
14919: 
14920:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
14921: 
14922:    Esko Ahon hallituksen aloittaessa vuonna          nut kansallisen itsemääräämisoikeuden menettä-
14923: 1991 Suomen valtion velka oli Euroopan alhaisin      misen partaalle.
14924: Luxemburgin jälkeen. Maassa vallitsi tuolloin            Kansainvälinen kapitalismi, jota myös mark-
14925: noin viiden prosentin työttömyys, mikä käytän-       kinavoimiksi kauniisti kutsutaan, ei ole kasvo-
14926: nössä merkitsee täystyöllisyyttä. Tästä syystä       ton. Tieto "isännistämme" ja "korkomaksujem-
14927: valtion tulot ja menot olivat kutakuinkin tasa-      me saajista" on hyvä olla maksajallakin. Jos val-
14928: painossa. Noudatettu työttömyyspolitiikka on         tiot olisivat velkaa toisilleen, niin ne voitaisiin
14929: merkinnyt sitä, että valtiontalous on joutunut       kuitata päittäin pois eikä tätä kysymystä tarvitsi-
14930: kestämättömään velkakierteeseen ja käynnistä-        si tehdä eikä tuskailla korkokustannusten kans-
14931: nyt dramaattisen leikkaussirkuksen.                  sa.
14932:    TT:n katsauksen mukaan puolen miljoonan               Ymmärrän seuraaviin kysymyksiin vastaami-
14933: ihmisen työttömyys maksaa vuositasolla, kaikki       sen ongelmat, muttajonkinasteinen selvyys, erit-
14934: välilliset ja välittömät kustannukset mukaan lu-     tely tai vähintään yleiskuva velkojistamme olisi
14935: kien (mm. menetetyn tuotannon arvo), 120 mil-        välttämätöntä saada siitäkin syystä, että nykyi-
14936: jardia markkaa. Valtion budjetin loppusumman         nenkään hallitus ei ole tehnyt kaikkea tehtävissä
14937: ollessa vajaat 200 miljardia ei velkaantumisen ja    olevaa Esko Ahon hallituksen aikana luodun
14938: leikkausten syitä tarvitse tämän kauempaa ha-        työttömyyden radikaaliksi vähentämiseksi.
14939: kea. Velkaantumisen ja leikkausten syy on, tylys-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14940: ti sanottuna, työttömyydestä johtuva menojen         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14941: kasvu ja tulojen väheneminen. Julkisen talouden,     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14942: kokonaisuutena ymmärrettynä, ongelmat hel-           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14943: pottuvat vain ja yksinomaan sillä, että työttömil-
14944: le luodaan työpaikkoja.                                         Mistä kohteista, säätiöistä, pankeista
14945:     Tämän itsestäänselvyyden lisäksi on välttä-              jne. Suomen ottama ulkoinen velka on
14946: mätöntä tietää, mistä valtion ulkoinen velka on              otettu, millainen maajakautuma lainoilla
14947: otettu. Tätäkin tärkeämpää olisi tietää velkaa               on ja mitkä ovat lainaa antaneiden taho-
14948: antaneiden taustat. Niillä on suuri merkitys                 jen taustat ja omistussuhteet?
14949: maalle,joka on työttömyytensä takia velkaantu-
14950: 
14951:      Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1996
14952: 
14953:                                           Heikki Rinne /sd
14954: 
14955: 
14956: 
14957: 
14958: 260017
14959: 2                                           KK 381/1996 vp
14960: 
14961: 
14962: 
14963: 
14964:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
14965: 
14966:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         oli vain noin 242 mrd markkaa, minkä vuoksi
14967: mainitussa tarkoituksessa, Te, Rouva Puhemies,         kansainvälisille pääomamarkkinoille pääsyn tur-
14968: olette 10 päivänä toukokuuta 1996 päivätyn kir-        vaaminen on edelleenkin lainanoton jatkuvuu-
14969: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       den ja valtion maksukyvyn takaamiseksi välttä-
14970: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Heikki Rin-         mätöntä.
14971: teen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o             Valtio on lainannut kansainvälisiltä pääoma-
14972: 381:                                                   markkinoilta pääasiassa laskemalla liikkeeseen
14973:                                                        julkisesti noteerattavia joukkovelkakirjalainoja.
14974:           Mistä kohteista, säätiöistä, pankeista       Tämän rahoituksen välittäjinä valtio käyttää
14975:        jne. Suomen ottama ulkoinen velka on            kansainvälisesti tunnettuja suuria investointi- ja
14976:        otettu, millainen maajakautuma lainoilla        liikepankkeja. Nämä lainat ovat muodoltaan
14977:        on ja mitkä ovat lainaa antaneiden taho-        haltijavelkakirjoja. Näin ollen voidaan vain esit-
14978:        jen taustat ja omistussuhteet?                  tää karkeita arvioita, kenen hallussa nämä laina-
14979:                                                        paperit ovat.
14980:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-               Valtion lainapapereiden kanssa käydään ak-
14981: vasti seuraavaa:                                       tiivista kauppaa, mikä takaa tehokkaan ja tiukan
14982:                                                        hinnanmuodostuksen. Vain riittävä likviditeetti
14983:    Suomen talouden ongelmat kärjistyivät 1990-         takaa lainojen menekin ja menestymisen. Julkis-
14984: luvun alussa kriisiksi, jonka keskeiset ilmenty-       ten obligaatiolainojen osuus valtion koko ulko-
14985: mät olivat tuotannon lama, joukkotyöttömyys,           maisesta velkakannasta on noin 93 % (30.4.1996
14986: yritystoiminnan tappiollisuus, yritysten ja koti-      noin 174 mrd mk). Suoria ulkomaisia pankki-
14987: talouksien velkaantuneisuus sekä lopulta pank-         lainoja yksittäisiltä tahoilta valtiolla ei juurikaan
14988: kikriisi. Ongelmien syinä voidaan pitää Neuvos-        ole.
14989: toliiton viennin romahtamista, rahoitusmarkki-             Valtion liikkeeseen laskemat lainat on suun-
14990: noiden murrosta ja talouden ylikuumenemista,           nattu lähinnä tukkumarkkinoilla toimiville insti-
14991: epäonnistunutta rahoituskysynnän sääntelyä             tutionaalisille sijoittajille. Tällaisia sijoittajia
14992: sekä kalliita joustamattomia kustannusrakentei-        ovat esimerkiksi eri maiden keskuspankit, pitkä-
14993: ta. Isot vaihtotasevajeet ja valtion budjettialijää-   aikaisia eläke- ja vakuutussijoituksia tekevät yh-
14994: mät sekä pankkien vakavaraisuusongelmat joh-           tiöt, erilaiset suuret rahastot ja pankit. Kansain-
14995: tivat koko kansantalouden rajuun velkaantumi-          välinen ilmiö on se, että valtiot ovat velkaa ei
14996: seen 1990-luvun alkuvuosina.                           pelkästään oman maansa vaan myös muiden
14997:     Koska kotimaiset rahoitusmarkkinat olivat          maiden yksityisille sektoreille.
14998: tuolloin perin rajoitetut, eikä niiltä millään voitu       Lainojen liikkeeseenlaskun yhteydessä valtio
14999: saada valtiolle tarvittavia riittäviä lainoja, jou-    saa yleensä rahoituksen välittäjäitä raportin si-
15000: duttiin turvautumaan ulkomaisten rahoitus-             joittajien tyyppi- ja maajakautumasta. Edellä to-
15001: markkinoiden apuun. Ilman ulkomaista lainan-           detun perusteella tämä kuvaa vain lainan liikkee-
15002: ottoa valtio olisi joutunut leikkaamaan meno-           seenlaskuhetken tilannetta eikä siten ole enää
15003: jaan huomattavasti tapahtunutta enemmän.               jälkikäteen välttämättä paikkansapitävä. Jälki-
15004: Riittävien säästöjen aikaansaamiseksi nämä leik-       markkinakaupassa sijoituskoko on keskimäärin
15005: kaukset olisivat ennen kaikkea kohdistuneet suu-       noin 50-100 milj. markkaa, minkä vuoksi
15006: riin pääluokkiin: sosiaaliturva ja terveydenhuol-      useimmat lainat ovat jakaantuneet satojen, jopa
15007: to, opetus, tiede ja kulttuuri. Lainanotolla on sitä   tuhansien sijoittajien kesken.
15008: paitsi voitu lievittää kansantalouden poikkeuk-            Tänä vuonna valtio on laskenut liikkeeseen
15009: sellisen ankaraa lamaa.                                 mm. 1 mrd:n määräisen Yhdysvaltain dollarilai-
15010:    Valtionvelka oli kuluvan vuoden huhtikuun           nan yhtäaikaisesti USA:n, Euroopan ja Aasian
15011: lopussa 407 mrd markkaa. Tästä ulkomaisen ve-          markkinoilla. Tämän ns. globaalilainan sijoitta-
15012: lan osuus oli 187 mrd mk eli 46%. Vastaavana           jat jakaantuivat seuraavasti: noin 45 % Euroo-
15013: ajankohtana pitkien markkamarkkinoiden koko            pasta, 32% USA:sta, 20% Aasiasta ja loput 1 %
15014:                                              KK 381/1996 vp                                              3
15015: 
15016: muista maanosista. Institutionaalinen jakauma          Saksan markoissa, 17% Japanin jeneissä, 12%
15017: oli noin 35 % erilaisille rahastoille, 30 % vakuu-     Ranskan frangeissa, 9% Ison-Britannian pun-
15018: tusyhtiöitä, 15 %julkiselle sektorille, 15% pank-      nissa, 9 % ecuissa ja loput eli 7 %muissa euroop-
15019: kien sijoitussalkkuun, 5 % kansainvälisten suur-       palaisissa valuutoissa.
15020: yritysten salkkuun ja 1 % yksityishenkilöille.            Obligaatioita noteerataan useissa kansainväli-
15021:     Valtiolla on ulkomaisissa valuutoissa otettuja     sissä pörsseissä mm. Lontoon ja Luxemburgin
15022: myös muita joukkovelkakirjalainoja noin 6,5            sekä New Yorkin arvopaperipörsseissä. Näiden
15023: mrd markan verran. Nämä lainat on laskettu             pörssien rekistereistä on nähtävissä pörssissä ta-
15024: liikkeeseen alun perin pienemmälle sijoittajapii-      pahtuneet myynnit ja ostot, varsinaisia omistus-
15025: rille kuitenkin välittäjän kautta. Ainoastaan noin     rekistereitä joukkovelkakirjalainoista ei pidetä.
15026: 8,5 mrd markan osalta voidaan sanoa sijoittaja             Edellä esitettyyn viitaten hallitus toteaa, että
15027: varmuudella. Yleensä näissä tapauksissa sijoitta-      valtion ulkomaisen velan rahoitus tulee pääasial-
15028: ja on aina jokin pitkäaikaista sijoitusta haluava      lisesti eri maiden yksityisten sektorien säästöistä.
15029: eläke- tai muu vakuutusyhtiö, jonka tarkoitukse-       Tavoitteena on vähentää ulkomaista lainanottoa
15030: na on pitää arvopaperi koko sen juoksuajan.            markkamarkkinoiden kehityksen sallimissa ra-
15031: Suomen valtion velkakirjalainoissa lainananta-         joissa. Kotimaisen velan osuus valtion kokonais-
15032: jana on esimerkiksi saksalaisia ja japanilaisia elä-   velasta onkin määrätietoisella kotimasten mark-
15033: kevakuutusyhtiöitä.                                    kinoiden kehittämistoimilla saatu kasvatetuksi
15034:     Lainojen valuuttajakauma kuvaa jonkin ver-         42 %:sta nykyiseen 54 %:iin,ja painopiste lainan-
15035: ran sijoittajien taustaa, vaikkakin useat kansain-     otossa on edelleen kotimaassa. Viime vuonna
15036: väliset instituutiot sijoittavatkin myös muihin        valtion nettorahoitus tuli pelkästään Suomesta.
15037: kuin kotimaan valuuttaan. Ulkomaisesta velasta         Tällä tavoin saadaan valtionvelka mahdollisim-
15038: on lainattu 26 % Yhdysvaltain dollareissa, 20%         man hyvin oman kansantalouden piiriin.
15039: 
15040:      Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1996
15041: 
15042:                                                                  Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
15043: 4                                           KK 381/1996 vp
15044: 
15045: 
15046: 
15047: 
15048:                                         Tili Riksdagens Talman
15049: 
15050:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      långa markmarknadens storlek endast 242 mrd
15051: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den       mark. För att trygga en fortsatt låntagning och
15052: 10 maj 1996 tili vederbörande medlem av statsrå-      säkerställa statens betalningsförmåga, är det
15053: det översänt följande av riksdagsman Heikki           fortfarande nödvändigt att trygga statens lån-
15054: Rinne undertecknade spörsmål nr 381:                  tagning på den internationella kapitalmarkna-
15055:                                                       den.
15056:          Från vilka håll, stiftelser, banker osv.        Staten har lånat från den internationella
15057:        har Finlands stat tagit de utländska lå-       marknaden huvudsakligen genom att emittera
15058:        nen, hurudan landsfördelning har lånen,        offentligt noterade obligationer. Staten använder
15059:        och vilka är lånegivarnas bakgrund och         internationellt kända stora investerings- och af-
15060:        äganderelationer?                              fårsbanker som finansieringsförmedlare. Dessa
15061:                                                       lån är av sin karaktär innehavarskuldebrev. Där-
15062:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         för kan man endast grovt uppskatta vem som
15063: anföra följande:                                      besitter dessa lånepapper.
15064:                                                          Statens lånepapper handlas aktivt, vilket ga-
15065:     Finlands ekonomiska problem tillspetsades i       ranterar en effektiv och stram prissättning. En-
15066: början av 1990-talet tili en kris som tog sig ut-     dast en tiliräcklig likviditet garanterar lånens åt-
15067: tryck främst i form av produktionsnedskärning-        gång och framgång. Andelen av de offentligt
15068: ar, massarbetslöshet, förlustbringande affårs-        noterade obligationerna av statens hela utländ-
15069: verksamhet, företagens och hushållens ökade           ska lånestock är cirka 93 °1<) (30.4.1996 ca 174 mrd
15070: skuldsättning och slutligen bankkrisen. Orsaker-      mark). Staten har så gott som inga direkta ut-
15071: na tili problemen kan anses vara att exporten tili    ländska banklån från enstaka håll.
15072: Sovjetunionen bröt samman, att finansierings-            Statens emitterade Iän är riktade tili de institu-
15073: marknaderna förändrades och att ekonomin              tionella investerare som handlar på grossist-
15074: överupphettades, att regleringen av finansie-         marknader. Sådana investerare är tili exempel
15075: ringsefterfrågan misslyckades och att kostnads-       centralbanker i olika länder, företag som gör
15076: strukturerna var både dyra och oflexibla. De          långvariga pensions- och försäkringplaceringar,
15077: stora bytesbalansunderskotten och statens bud-        olika typer av stora fonder och banker. Ett inter-
15078: getunderskott samt bankernas solvensproblem           nationellt fenomen är att staterna är sky1diga inte
15079: förorsakade en våldsam skuldsättning av natio-        enbart tili sitt eget lands privata sektor utan ock-
15080: nalekonomin under de första åren på 1990-talet.       så tili andra länders privata sektorer.
15081:     Eftersom de inhemska finansieringsmarkna-            Vid lånemissionerna får staten vanligen en
15082: derna var då begränsade, och det var direkt           rapport av finansieringsförmedlaren om inves-
15083: omöjligt att från dessa marknader 1åna tili staten    torernas typ- och landsfördelning. Som konsta-
15084: tillräckligt mycket, var staten tvungen att anlita    terats tidigare gäller situationen enbart vid emis-
15085: de utländska finansieringsmarknaderna. Utan           sionstilifållet och behöver alltså inte gälla efter
15086: den utländska upplåningen skulle staten ha ham-       emissionen. På andrahandsmarknaden är place-
15087: nat att skära ner utgifterna mycket mera än vad       ringsstorlekarna omkring 50-100 miljoner
15088: nu var fallet. För att uppnå tillräckligt mycket      mark. Därför är största delen av lånen uppdela-
15089: besparingar, skulle dessa nedskärningar ha rik-       de på många hundra eller tusentals investerare.
15090: tats tili de stora huvudklasserna så som social-         1 år har staten emitterat b.l.a. ett lån på 1 mrd
15091: skydd samt hälso- och sjukvård, utbildning, ve-       US dollar samtidigt i Usa, Europa och Asien.
15092: tenskap och kultur. Genom upplåningen har             Fördelningen av det här s.k. globala lånets place-
15093: man dessutom kunnat lindra nationalekonomins          rare var följande: cirka 45 % från Europa, 32 %
15094: exceptionellt hårda depression.                       från USA, 20 % från Asien och 3 % från övriga
15095:     Statsskulden var i slutet av april detta år 407   världsdelar. Den institutionella fördelningen var
15096: mrd mark. Den utländska skuldens andel var            följande: cirka 35 'Yo olika typer av fonder, 30%
15097: 187 mrd mark, dvs. 46 %. Samtidigt var den            försäkringsbolag, 15% offentliga sektorer, 15%
15098:                                           KK 381/1996 vp                                             5
15099: 
15100: banker, 5% internationelia storföretag och 1 %      9% i Stor-Britanniens pund, 9% i ecu och resten
15101: privata personer.                                   7 % i andra europeiska valutor.
15102:     Staten har också andra masskuldebrevslån än         Obligationerna noteras i många internationel-
15103: offentligt noterade obligationer, ca 6,5 mrd        la börser t.ex. London, Luxemburg och New
15104: mark. De här lånen är ursprungligen emitterade      York. Från dessa börser är det möjligt att få reda
15105: tili en mindre grupp av investerare ändå nog via    på vem som har sålt och köpt skuldebrev. Det
15106: en förmedlare. Enbart för ca 8,5 mrd marks del      finns inte egentliga ägarregister för skuldebrevs-
15107: kan man med säkerhet säga vem som är placera-       Iån.
15108: ren. Placeraren är då vanligen någon institution;       Med hänvisning tili vad som ovan framförts,
15109: pensions- elier något annat försäkringsbolag som    noterar regeringen att statens utländska Iän fi-
15110: har specielit intresse för långa placeringar och    nansieras huvudsakligen med besparingar från
15111: som också ämnar hålia placeringen ända tili dess    olika länders privata sektorer. Målet är att min-
15112: förfallodag. Finska statens masskuldebrev finns     ska den utlädska upplåningen i den mån utveck-
15113: tili exempel hos tyska och japanska pensionsför-    lingen i finska markmarknader det tiliåter. Ande-
15114: säkringsbolag.                                      len av den inhemska skulden har ökat från 42%
15115:     Lånens valutafördelning beskriver i viss mån    tili nuvarande 54% genom att staten målmedve-
15116: placerarnas bakgrund, men många internationel-      tet har utvecklat de inhemska marknaderna.
15117: la institutioner placerar också i andra länders     Upplåningens tyngdpunkt är fortfarande i hem-
15118: valutor än hemlandets valu ta. Av den utländska     landet. Förra året finansierades statens nettobe-
15119: skulden är 26% lånat i US dollar, 20% i tyska       hov enbart från Finland. På så sätt kan statsskul-
15120: mark, 17 % i japanska jen, 12 % i franska frang,    den bäst skötas inom vår egen nationalekonomi.
15121: 
15122:      Helsingfors den 27 maj 1996
15123: 
15124:                                                                      Finansminister Sauli Niinistö
15125:                                             KK 382/1996 vp
15126: 
15127: Kirjallinen kysymys 382
15128: 
15129: 
15130: 
15131: 
15132:                                    Päivi Räsänen /skl: Ottovanhempien rinnastamisesta biologisiin
15133:                                        vanhempiin sairausvakuutuslakia sovellettaessa
15134: 
15135: 
15136:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
15137: 
15138:    Vuosittain maassamme adoptoidaan noin 100          teen syntymiselle. Myös lapsen kielellinen sopeu-
15139: lasta, joista lähes kaikki tulevat ulkomailta. Kan-   tuminen vie aikansa. Erityisen lyhyeltä nykyinen
15140: sainvälisen adoption kustannukset vanhemmille         100 päivän vanhempainloma tuntuu silloin, kun
15141: ovat suuret (keskimäärin 20 000-70 000 mark-          kyseessä on useamman sisaruksen adoptointi,
15142: kaa). Suomen valtio ei anna tähän toimintaan          mikä on yleistä mm. Venäjän adoptoinneissa.
15143: lainkaan tukea, toisin kuin tapahtuu eräissä             Jo viime eduskuntakaudella on jätetty asiasta
15144: muissa pohjoismaissa.                                 lakialoi te, jonka on allekirjoittanut yli sata kan-
15145:    Kiinnostus adoptioon on lisääntynyt mm. sen        sanedustajaa. On kummallista, että tämä edus-
15146: vuoksi, että mahdollisuudet lapsen saamiseen          kunnan toive ei ole vielä johtanut hallituksen
15147: ovat jonkin verran parantuneet. Venäjällä hy-         esitykseen.
15148: väksyttiin laki, joka mahdollistaa adoptoinnin           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15149: ulkomaille. Myös Kiinan lastenkodeista saadut         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15150: tiedot ovat lisänneet sinne päin suuntautunuHa        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15151: mielenkiintoa.                                        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15152:    Nykyinen 100 päivän vanhempainloma adop-
15153: tiovanhemmalle on liian lyhyt sopeutumisaika                    Aikooko Hallitus pikaisesti antaa esi-
15154: uuteen tilanteeseen. Koska adoptoitavat lapset               tyksen sairausvakuutuslain muuttami-
15155: ovat usein leikki-ikäisiä tai sitä vanhempia saa-            seksi niin, että adoptiovanhemmat rin-
15156: puessaan Suomeen, tarvitaan ehdottomasti pi-                 nastetaan biologisiin vanhempiin äitiys-,
15157: dempi aika turvallisen ja luottamuksellisen suh-             isyys- ja vanhempainrahan osalta?
15158: 
15159:      Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1996
15160: 
15161:                                            Päivi Räsänen /skl
15162: 
15163: 
15164: 
15165: 
15166: 260017
15167: 2                                            KK 382/1996 vp
15168: 
15169: 
15170: 
15171: 
15172:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
15173: 
15174:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tavan päivärahakauden kesto sellaiseksi, että se
15175: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          takaa mahdollisimman hyvän sopeutumisen uu-
15176: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        teen perheeseen. Tähän liittyen tulisi kiinnittää
15177: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Rä-         huomiota lapsen ikään ja siihen, onko lapsi ehti-
15178: säsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         nyt omaksua muun kuin suomalaisen kielen ja
15179: 382:                                                   kulttuurin. Valiokunta on katsonut, että adopti-
15180:                                                        on yhteydessä maksettavan päivärahan myöntä-
15181:           Aikooko Hallitus pikaisesti antaa esi-       misedellytyksenä olevaa yläikärajaa olisi
15182:        tyksen sairausvakuutuslain muuttami-            korotettava. Myös isyysrahan käyttöönottami-
15183:        seksi niin, että adoptiovanhemmat rin-          nen olisi tärkeää.
15184:        nastetaan biologisiin vanhempiin äitiys-,          Lakialaitteessa ehdotetaan sairausvakuutus-
15185:        isyys- ja vanhempainrahan osalta?               lakia muutettavaksi siten, että adoptiovanhem-
15186:                                                        mat rinnastetaan biologisiin vanhempiin äitiys-,
15187:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           isyys- ja vanhempainrahan suhteen. Yhdenver-
15188: vasti seuraavaa:                                       taisuus saavutettaisiin antamalla ottovanhem-
15189:                                                        mille sama oikeus äitiys- ja isyysrahaan kuin
15190:     Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on       muillakin vanhemmilla. Myös vanhempainraha-
15191: lähettänyt sosiaali- ja terveysministeriölle kirjal-   kausi olisi ottovanhemmilla yhtä pitkä kuin
15192: lisen kysymyksen perusteluissa tarkoitetun kan-        muillakin vanhemmilla. Rajoitus, jonka mukaan
15193: sanedustaja Eva Biaudet'n ym. lakialoitteen n:o        vanhempainrahaa ei makseta lapseksi otettavan
15194: 36/1994 vp laiksi sairausvakuutuslain muuttami-        ollessa yli kuusivuotias, poistettaisiin.
15195: sesta otettavaksi huomioon lainsäädäntöä edel-            Sosiaali- ja terveysministeriön näkemyksen
15196: leen kehitettäessä. Lähetekirjelmässään edus-          mukaan lakialaitteessa on tuotu esiin perustel-
15197: kunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on pitänyt       tuja näkemyksiä ottovanhempien aseman paran-
15198: tärkeänä ottovanhempien asettamista entistä yh-        tamiseksi. Asiaa valmistellaan sosiaali- ja ter-
15199: denvertaisempaan asemaan lapsen biologisten            veysministeriössä aloitteen pohjalta siten, että
15200: vanhempien kanssa äitiys-, isyys- ja vanhempain-       tarvittavista uudistuksista olisi mahdollista päät-
15201: rahaoikeuden suhteen. Valiokunta on korosta-           tää valtion vuoden 1997 talousarvion käsittelyn
15202: nut tarvetta saattaa adoption yhteydessä makset-       yhteydessä.
15203: 
15204:      Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1996
15205: 
15206:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
15207:                                              KK 382/1996 vp                                               3
15208: 
15209: 
15210: 
15211: 
15212:                                          Tili Riksdagens Talman
15213: 
15214:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          barnet garanteras en så god anpassning som möj-
15215: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-           ligt tili den nya familjen. 1 samband därmed bör
15216: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-         uppmärksamhet fåstas vid barnets ålder och vid
15217: man Päivi Räsänen undertecknade spörsmå1 nr              om barnet hunnit tillägna sig ett annat språk än
15218: 382:                                                     det som talas i Finland eller en annan kultur än
15219:                                                          den som är typisk för Finland. Utskottet har
15220:            Ämnar Regeringen snart av1åta en              ansett att den övre åldersgräns som satts som
15221:         proposition med förs1ag till ändring av          vilikor för dagpenningen i anslutning tili en
15222:         sjukförsäkrings1agen så att adoptivför-          adoption skall höjas. Det vore viktigt att också ta
15223:         ä1drar jämställs med biologiska föräldrar        i bruk en faderskapspenning.
15224:         när det gäller moderskaps-, faderskaps-             1 lagmotionen föreslås att sjukförsäkringsla-
15225:         och föräldrapenning?                             gen skall ändras så att adoptivföräldrarna blir
15226:                                                          jämställda med de biologiska föräldrarna när det
15227:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            gäller moderskaps-, faderskaps- och föräldra-
15228: anföra följande:                                         penning. Jämlikhet skulle uppnås om adoptiv-
15229:                                                          föräldrarna ges den rätt tili moderskaps- och
15230:    Rikdagens social- och hälsovårdsutskott har           faderskapspenning som andra föräldrar har. Den
15231: sänt social- och hälsovårdsministeriet den i moti-       period under viiken föräldrapenning utbetalas
15232: veringen tili det skriftliga spörsmålet avsedda          skulle också vara lika lång för adoptivföräldrar-
15233: lagmotionen nr 36/1994 rd av riksdagsman Eva             na som för andra föräldrar. Begränsningen enligt
15234: Biaudet m.fl. med förslag tilllag om ändring av          viiken föräldrapenning inte betalas om adoptiv-
15235: lagen om sjukförsäkringslagen så att den beaktas         barnet är över sex år skulle slopas.
15236: när lagstiftningen vidareutvecklas. 1 sitt följebrev         Social- och hälsovårdsministeriet anser att de
15237: har riksdagens social- och hälsovårdsutskott an-         åsikter om förbättrande av adoptivföräldrarnas
15238: sett det vara viktigt att adoptivföräldrarna blir        ställ.J!ing som anförs i lagmotionen är motivera-
15239: mer jämställda med barnets biologiska föräldrar          de. Arendet bereds i social- och hälsovårdsminis-
15240: när det gäller rätten till moderskaps-, faderskaps-      teriet med utgångspunkt i motionen så att det blir
15241: och föräldrapenning. Utskottet har poängterat            möjligt att besluta om behövliga reformer i sam-
15242: nödvändigheten av att dagpenningsperioden i              band med behandlingen av statsbudgeten för
15243: samband med en adoption varar så länge att                1997.
15244: 
15245:        Helsingforsden 30 maj 1996
15246: 
15247:                                                        Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
15248:                                             KK 383/1996 vp
15249: 
15250: Kirjallinen kysymys 383
15251: 
15252: 
15253: 
15254: 
15255:                                    Risto Kuisma /sd: Kauppa- ja teollisuusministeriön kehitysosaston
15256:                                        käyttämistä konsulteista
15257: 
15258: 
15259:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
15260: 
15261:    Kauppa- ja teollisuusministeriön kehitysosas-      muutaman tunnin jutusteluun perustuva testi
15262: ton rooli oli 1980-luvulla lähinnä pk-yritysten       maksaa 9 000 mk, josta yrittäjän osuus on 1 000
15263: kehittämiseen tarkoitettujen koulutus- ja konsul-     mk ja julkisen rahoituksen osuus 8 000 mk. On
15264: tointiohjelmien rahoitus ja toteutuksen suunnit-      myös esitetty epäilyjä, että kuntotestin alkupe-
15265: telu. Varsinainen ohjelmien toteutus ja konsultti-    räisen kehittäjän oikeuksia on loukattu.
15266: valinta jäi tuolloin ulkopuolisten riippumatto-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15267: mien instituuttien tehtäväksi.                        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15268:    Edellisen hallituskauden lopussa tilanteessa       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15269: tapahtui muutos. Kehitysosasto lisäsi omaa suo-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15270: raa osallistumistaan pk-yritysten koulutus- ja
15271: konsultointiohjelmien toteutuksessa luoden ly-                   Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
15272: hyessä ajassa itselleen hovikonsulttijärjestelmän,            estääkseen kauppa- ja teollisuusministe-
15273: suljetun järjestelmän, jossa vain tietyt konsultti-           riön kehitysosastoa suosimasta omien
15274: toimistot pääsivät mukaan toteuttamaan kehi-                  tuotteidensa toteuttajana pientä joukkoa
15275: tysosaston ohjelmia.                                          konsultteja, jotka suosinnan avulla saa-
15276:    Samassa yhteydessä herää kysymyksiä myös                   vat perusteetonta kilpailuetua yhteiskun-
15277: kehitysosaston rahoituksen tosiasiallisena edel-              nan myöntäessä avustusta jopa 90% kus-
15278: lytyksenä olevan ns. kuntotestin osalta. Kunto-               tannuksista?
15279: testiä on pidetty ylihinnoiteltuna. Vähimmillään
15280: 
15281:      Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1996
15282: 
15283:                                            Risto Kuisma /sd
15284: 
15285: 
15286: 
15287: 
15288: 260017
15289: 2                                           KK 383/1996 vp
15290: 
15291: 
15292: 
15293: 
15294:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
15295: 
15296:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        KTM yrityspalvelun järjestämä yrittäjäkoulutus
15297: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,
15298: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           KTM yrityspalvelun pk-yrityksille järjestämä
15299: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Risto            yrittäjäkoulutus toteutetaan vuosittain siten, että
15300: Kuisman näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          ennen kesää KTM yrityspalvelun edustajista
15301: n:o 383:                                              kootut, yritystoiminnan eri funktioihin keskitty-
15302:                                                       neet koulutustyöryhmät pyytävät liikkeenjoh-
15303:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä         don konsulttitoimistoilta ja muilta asiantuntija-
15304:        estääkseen kauppa- ja teollisuusministe-       organisaatioilta tarjouksia seuraavan vuoden
15305:        riön kehitysosastoa suosimasta omien           kursseiksi. Osa tarjouspyynnöistä perustuu työ-
15306:        tuotteidensa toteuttajana pientä joukkoa       ryhmien itse suunnittelemiin kursseihin, minkä
15307:        konsultteja, jotka suosinnan avulla saa-       lisäksi konsultit voivat esittää myös omien koke-
15308:        vat perusteetonta kilpailuetua yhteiskun-      mustensa perusteella ehdotuksiaan uusiksi kurs-
15309:        nan myöntäessä avustusta jopa 90% kus-         seiksi. Tarjouksia pyydetään vuosittain noin
15310:        tannuksista?                                   120-130 konsulttitoimistolta, jotka kattavat
15311:                                                       käytännöllisesti katsoen kaikki keskeiset pk-yri-
15312:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tysten koulutukseen erikoistuneet konsulttitoi-
15313: vasti seuraavaa:                                      mistot.
15314:                                                           Tarjousten saavuttua edellä mainitut koulu-
15315: Lähtökohdat                                           tustyöryhmät käsittelevät tarjoukset ja käyvät
15316:                                                       neuvotteluja konsulttitoimistojen kanssa. Kou-
15317:     Kauppa- ja teollisuusministeriön organisaa-       lutustyöryhmät tekevät myös lopullisen päätök-
15318: tioon kuuluvat KTM yrityspalvelun piiritoimis-        sen niistä kursseista, jotka tarjousten perusteella
15319: tot, joiden tehtävänä on pienen ja keskisuuren        valitaan. Valituista kursseista muodostetaan atk-
15320: yritystoiminnan edistäminen. Käytännössä              pohjainen tietokanta, joka sisältää keskeiset tie-
15321: KTM yrityspalvelun piiri- ja paikallistoimistot       dot koulutustilaisuuden tavoitteista, sisällöstä,
15322: järjestävät aloittaville sekä toimiville pk-yrityk-   kustannuksista ja hinnoista.
15323: sille liikkeenjohdollista jatko- ja täydennyskou-         Edellä mainittua koulutustietokantaa hyväksi
15324: lutusta sekä alueellisia elinkeinojen kehittämis-     käyttäen KTM yrityspalvelun piiritoimistot va-
15325: projekteja, rahoittavat mainittujen yritysten in-     litsevat itsenäisesti ne kurssit, jotka piiritoimis-
15326: vestointi- ja kehittämishankkeita sekä neuvovat       tot sisällyttävät seuraavan vuoden koulutusoh-
15327: yrityksiä yritysten perustamiseen sekä liikkeen-      jelmaansa.
15328: johtoon liittyvissä kysymyksissä.                         KTM yrityspalvelun suunnittelemasta koulu-
15329:     KTM yrityspalveluun kuuluu 14 piiritoimis-        tusohjelmasta käydään tavoitekeskustelut osana
15330: toa sekä viisi paikallistoimistoa. Piiritoimiston     tulostavoitekeskusteluja vuosittain syksyllä. Tä-
15331: toiminnan ohjauksesta vastaa johtaja ja hänen         hän keskusteluun osallistuvat KTM:n yrityspal-
15332: poissa ollessaan apulaisjohtaja. Henkilöstöä          velu- ja yritysrahoitusryhmän esimiehet sekä
15333: KTM yrityspalvelussa on kaikkiaan noin 150.           mainituista ryhmistä eri toiminnoista vastaavat
15334:     KTM yrityspalvelun operatiivisen toiminnan        avainhenkilöt. Käytyjen keskustelujen perusteel-
15335: johtamisesta vastaa kauppa- ja teollisuusministe-     la KTM yrityspalvelun piiritoimistojen toiminta-
15336: riön yrityskehitysosastolla yrityspalveluryhmä.       suunnitelmat hyväksytään, minkäjälkeen KTM
15337: Henkilöstö- ja taloushallinnon lisäksi yrityspal-     yrityspalveluryhmä osoittaa piiritoiroistoille ta-
15338: veluryhmän vastuulle kuuluu KTM yrityspalve-          lousarviosta varat toimintasuunnitelman ja tä-
15339: lun järjestämän koulutuksen, projektitoiminnan        hän liittyen myös koulutusohjelman rahoittami-
15340: sekä tuotteistettujen neuvontapalvelujen järjes-      seksi.
15341: tämisen ohjaus sekä ko. palvelujen kehittäminen.          KTM yrityspalvelun piiritoimistojen vastuul-
15342:                                              KK 383/1996 vp                                              3
15343: 
15344: Ia on koulutusohjelman toteuttaminen. Piiritoi-        varten kauppa- ja teollisuusministeriön yrityske-
15345: mistot markkinoivat tilaisuudet ja perivät osan-       hitysosasto asetti epävirallisen työryhmän, joka
15346: ottajilta osanottomaksut. Koulutustilaisuuden          muodostui yrityskehitysosaston yrityspalvelu-ja
15347: vetämisestä vastaavat liikkeenjohdon konsultti-        yritysrahoitusryhmän sekä KTM yrityspalvelun
15348: toimistot ja muut asiantuntijaorganisaatiot, joil-     henkilöstöstä. Työryhmä valitsi Kunto-neuvon-
15349: le KTM tilivirasto maksaa hyväksyttyjen tar-           tapalvelutuotteen kehittäjäksi konsulttitoimis-
15350: jousten mukaisesti. Koulutustilaisuuksien toteu-       ton,jonka ammattitaidosta ja toiminnasta KTM
15351: tusta valvoo useimmissa tapauksissa KTM yri-           yrityspalvelulla oli useiden vuosien ajalta myön-
15352: tyspalvelun piiritoimiston henkilöstö, minkä li-       teisiä kokemuksia.
15353: säksi koulutustilaisuuksien laatua seurataan sys-          Sen jälkeen, kun palvelutuote oli kehitetty,
15354: temaattisesti kirjallisen asiakkaspalautteen muo-      valitsi kukin KTM yrityspalvelun piiritoimisto
15355: dossa. Asiakaspalaute toimitetaan konsulttitoi-        omalta alueeltaan konsultteja,jotka koulutettiin
15356: mistoille, minkä lisäksi tiedot rekisteröidään atk-    Kunto-tuotteen toteuttajiksi. Kunto-tuotteen
15357: järjestelmäänja palautetietoja käytetään hyväksi       toteuttamiseen liittyvä koulutus annettiin kon-
15358: konsultteja ja konsulttitoimistoja valittaessa.        sulttien ohella myös KTM yrityspalvelun Kunto-
15359:     Kauppa- ja teollisuusministeriössä suoritetun      palvelutuotteen markkinoinnista ja laadusta vas-
15360:  selvityksen mukaan oli l.l.l992-l.6.1994 väli-        tuullisille henkilöille, ns. Kunto-vastaaville sekä
15361: senä aikana toteutetusta koulutuksesta suurim-         lisäksi suurimmalle osalle KTM yrityspalvelun
15362:  man "markkinaosuuden" omaavan konsulttitoi-           yritystutkijoita valmiuksien edelleen kehittämi-
15363:  miston osuus koko koulutuksesta noin 13 %.            seksi yritysten neuvontatoiminnassa. Koulutus-
15364:  Markkinaosuus johtuu ko. konsulttitoimiston           tilaisuus, jossa käytiin läpi Kunto-palvelutuot-
15365:  keskimääräistä suuremmasta koosta (noin l 0           teen toteuttamiseen sisältyvät työvaiheet ja toi-
15366:  konsulttia) sekä konsulttitoimiston saamista hy-      mintatapa, käsitti myös vähintään yhden Kunto-
15367:  vistä asiakaspalautteista, mitkä ovat johtaneet       analyysin tekemisen asiakasyrityksissä. Näiden
15368:  eri KTM yrityspalvelun piiritoimistoissa toistu-      näytetöiden perusteella tehtiin konsulttien lopul-
15369:  vaan asiakassuhteeseen.                               liset valinnat. Kunto-vastaaville on järjestetty
15370:                                                        myös yhteisiä tilaisuuksia, joissa on arvioitu oh-
15371:                                                        jelman toteuttamista käytännössä. Myös konsul-
15372: Tuotteistetut neuvontapalvelut, Kunto-analyysi         teille on järjestetty vastaavia tilaisuuksia.
15373:                                                            Kunto-palvelutuotteen käytännön toteutus
15374:     KTM yrityspalvelun piiritoimistot ovat har-        perustuu KTM yrityspalvelun piiritoimistojen
15375: joittaneet pk-yritysten liikkeenjohdollista neu-       toimintasuunnitelmissaan esittämiin arvioihin
15376: vontatoimintaa organisaation perustamisesta            siitä, kuinka monta Kunto-analyysiä piirin toi-
15377: lähtien. 1990-luvun alussa neuvontatoimintaa           mialueella kunakin vuonna tehdään. Toiminta-
15378: pyrittiin systematisoimaan sekä helpottamaan           suunnitelmakeskustelun jälkeen kunkin piiritoi-
15379: neuvontapalvelujen markkinointia käynnistä-            miston osalta vahvistetaan tavoitteeksi asetetut
15380: mällä ko. palvelujen tuotteistaminen.                  määrät, minkä perusteella KTM yrityspalvelun
15381:     Pk-yrityksistä laadittujen selvitysten ja tutki-   piiritoimistolle osoitetaan tarvittavat varat toi-
15382: musten mukaan pk-yritykset kaipaavat toimin-           minnan järjestämiseksi.
15383: tansa kehittämisessä erilaisiin tarpeisiin yritys-         Kunto-tuotteen markkinoinnista vastaavat
15384: kohtaisesti räätälöityjä asiantuntijapalveluita.       ensisijaisesti kunkin KTM yrityspalvelun piiri- ja
15385: Näiden tarpeiden perusteella KTM yrityspalvelu         paikallistoimiston "Kunto-vastaavat". Yrityk-
15386:  on suunnitellut useita sisällöltään määrämuotoi-      sen tilatessa Kunto-tuotteen neuvottelee tuote-
15387: sia, mutta toteutukseltaan yrityskohtaisesti rää-      vastaava yhdessä yrittäjän kanssa yrittäjälle so-
15388:  tälöityjä neuvonta- ja konsultointituotteita pk-      pivimman konsultin valitsemisesta. Valinta suo-
15389:  yritysten tarpeisiin.                                 ritetaan koulutukseen osallistuneiden, "auktori-
15390:     Ensimmäiseksi tuotteistettavaksi neuvonta-         soitujen" konsulttien keskuudesta. Kunto-tuot-
15391:  palveluksi valittiin pk-yritysten tuloskuntoa sel-    teen toteuttamiseen auktorisoituja konsultteja
15392:  vittävä neuvontatuote. KTM yrityspalvelun toi-        on runsaat 60. Siten konsulttien valinnat jakau-
15393:  minnassa saatujen kokemusten lisäksi neuvonta-        tuvat 19 eri piiri- ja paikallistoimiston ja lukuis-
15394:  tuotteen valintaan vaikutti myös pk-yritystoi-        ten yrittäjien toimesta tehtäviksi.
15395:  minnan neuvottelukunnan tekemä aloite ko.                 Sen jälkeen kun konsultti on suorittanut yh-
15396:  tuotteen kehittämiseksi.                              dessä yrittäjän kanssa yrityksessä Kunto-analyy-
15397:     Kunto-neuvontapalvelutuotteen kehittämistä         sin, joka käsittää aina kaksi konsulttipäivää to-
15398: 4                                           KK 383/1996 vp
15399: 
15400: teutettuna kahdessa osassa, ja jättänyt analyysis-     säksi käynnistymässä ovat pk-yritysten rahoitus-
15401: tä ja kehittämisohjelmasta raportin yritykselle,       osaamisen ja rahoituksellisen aseman paranta-
15402: hän toimittaa vastaavan raportin myös KTM              miseen tähtäävä "Balanssi"-ohjelma sekä käyn-
15403: yrityspalvelun Kunto-toiminnasta vastaavalle           nistysvaiheessa oleville yrityksille tarkoitettu
15404: henkilölle. Kyseisen henkilön tehtävänä on ar-         "PostStart" -tuote. Esimerkiksi valittaessa asian-
15405: vioida raportin laatua sekä olla myöhemmin             tuntijoita uuden Balanssi-ohjelman tuotekoulu-
15406: (noin puolen vuoden kuluessa) yhteydessä yri-          tukseen asiasta tiedotettiin lehti-ilmoituksilla.
15407: tykseen siitä, mitkä olivat yrityksen kokemukset       Hakijoita oli runsaat 120, joista haastattelujen ja
15408: sekä mahdolliset jatkotoimenpidetarpeet.               tuotekoulutuksen jälkeen valittiin runsaat 20
15409:    Kauppa- ja teollisuusministeriön yrityspalve-       henkilöä. Vanhojen tuotteiden osalta tarkiste-
15410: luryhmä ei osallistu tuotteen markkinointiin eikä      taan määräajoin konsulttien osaamisen vastaa-
15411: konsulttien valintaan. Yrityspalveluryhmän vas-        vuus yritysten tarpeisiin ja arvioidaan uusien
15412: tuulla on toiminnan ohjaus, laadun valvonta,           konsulttien tarve. Kaikkiaan tuotteistettuja neu-
15413: tähän liittyvä koulutus sekä piirikohtainen re-        vontapalveluja toteuttaa noin 180 konsulttia.
15414: surssien jako.                                            Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, että
15415:    Vastaavalla tavalla toteutettuja tuotteistettuja    kyseiset palvelutuotteet eivät suosi kysymyksessä
15416: neuvontapalveluja ovat aloittavien yritysten lii-      tarkoitetulla tavalla pientä joukkoa konsultteja,
15417: keidean arviointia koskeva ProStart-ohjelma,           vaan tarjoavat laadukkaiksi todettuja laajan
15418: pk-yritysten muotoiluanalyysi, pk-yritysten            asiantuntijaryhmän tuottamia palveluja pienyri-
15419: tuottavuusanalyysi sekä erityisesti palveluyritys-     tyksille.
15420: ten tarpeisiin suunniteltu tuottavuusanalyysi. Li-
15421: 
15422:      Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1996
15423: 
15424:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
15425:                                            KK 383/1996 vp                                             5
15426: 
15427: 
15428: 
15429: 
15430:                                        Tili Riksdagens Talman
15431: 
15432:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      organisationen av den utbildning och projekt-
15433: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-       verksamhet som HIM företagstjänst ordnar samt
15434: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-     för rådgivningstjänsterna som omvandlats tili
15435: man Risto Kuisma undertecknade spörsmå1 nr           produkter och utvecklandet av dessa.
15436: 383:
15437:            Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-      Företagarutbildning som ordnas av HIM
15438:        ta i syfte att förhindra att hande1s- och     företagstjänst
15439:        industriministeriets utveck1ingsavde1ning
15440:        vid framställningen av sina egna produk-         Den företagarutbildning som HIM företags-
15441:        ter an1itar en Iiten grupp konsu1ter, vilka   tjänst ordnar för sm-företagen genomförs årligen
15442:        genom denna favorisering får ogrundade        så att utbildningsarbetsgrupperna bestående av
15443:        konkurrensmässiga förde1ar då det of-         HIM företagstjänts representanter som har kon-
15444:        fent1iga understödet kan täcka ända upp       centrerat sig på o1ika funktioner inom företags-
15445:        tili 90% av kostnaderna?                      verksamheten före sommaren begär anbud på
15446:                                                      nästa års kurser av konsultbyråer som specialise-
15447:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt        rat sig på företagsledarutbi1dning och av andra
15448: anföra fö1jande:                                     sakkunnigorganisationer. En del av anbuden ba-
15449:                                                      serar sig på sådana kurser som arbetsgrupperna
15450:                                                      själva har planerat. Dessutom kan konsulterna
15451: Utgångspunkt                                         lägga fram förslag tili nya kurser på basis av sina
15452:                                                      egna erfarenheter. Årligen skickas anbudsbegä-
15453:    Hande1s- och industriministeriets organisa-       ran tili ca 120-130 konsu1tbyråer, i dessa ingår
15454: tion omfattar HIM företagstjänsts distriktsby-       praktiskt taget samtliga konsultbyråer av bety-
15455: råer, som har tili uppgift att främja små och        delse som specialiserat sig på sm-företagsutbild-
15456: mede1stora företags verksamhet. 1 praktiken          ning.
15457: ordnar HIM företagstjänsts distrikts- och loka1-        Efter att anbuden inkommit behandlar ovan
15458: byråer företags1edarutbildning i form av fort-       nämnda utbildningsarbetsgrupper dem och för-
15459: bildning och komp1etterande kurser samt regio-       handlar sedan med konsultbyråerna. Utbild-
15460: na1a projekt för utvecklande av näringarna för       ningsarbetsgrupperna fattar också det slutliga
15461: både sådana sm-företag som håller på att eta-        beslutet om vilka kurser som blir valda på basis
15462: b1era sig och för de redan etablerade sm-företa-     av inlämnade anbud. Av de kurser som blivit
15463: gen, finansierar företagens investerings- och ut-    va1da bildas en adb-baserad databas som inne-
15464: vecklingsprojekt samt ger handledning i hur          håller de viktigaste uppgifterna om utbildningen:
15465: man grundar företag och i frågor som rör före-       mål, innehåll, kostnader och priser.
15466: tagsledningen.                                          Ur den ovan nämnda utbildningsdatabasen
15467:     HIM företagstjänst består av 14 distriktsbyrå-   väljer distriktsbyråerna för HIM företagstjänst
15468: er samt fem lokalbyråer. För ledningen av di-        självständigt de kurser som distriktsbyråerna
15469: striktsbyråns verksamhet ansvarar en direktör        kommer att inkludera i sina utbildningsprogram
15470: och i hans frånvaro en biträdande direktör. Det      för det kommande året.
15471: tota1a antalet anställda vid HIM företagstjänst         På hösten varje år förs förhandlingar om må-
15472: uppgår tili ca 150.                                  len för det utbildningsprogram som planerats av
15473:     För 1edningen av den operativa verksamheten      HIM företagstjänst som en del av förhandlingar-
15474: vid HIM företagstjänst ansvarar gruppen för fö-      na om resultatmålen. 1 dessa förhandlingar deltar
15475: retagstjänst på handels- och industriministeriets    förmännen för gruppen för företagstjänst och
15476: avdelning för företagsutveckling. Utöver perso-      gruppen för företagsfinansiering liksom även de
15477:  nai- och ekonomiförvaltningen bär gruppen för       nyckelpersoner i respektive grupp vilka ansvarar
15478:  företagstjänst dessutom det högsta ansvaret för     för de olika aktiviteterna. På basis av förhand-
15479: 6                                            KK 383/1996 vp
15480: 
15481: lingarna godkänns verksamhetsplanerna för                  Till den första rådgivningstjänst som omvand-
15482: HIM företagstjänsts distriktsbyråer, varefter          lades till en produkt valdes en utredning om sm-
15483: gruppen för HIM företagstjänst anvisar di-             företags förmåga att åstadkomma resultat (ne-
15484: striktsbyråerna medel ur budgeten för finansie-        dan Kunto). Till valet av produkt bidrog utöver
15485: ring av verksamhetsplanen och den tillhörande          de erfarenheter som fåtts av HIM företagstjänsts
15486: utbildningsplanen.                                     verksamhet även det initiativ som tagits av dele-
15487:    HIM företagstjänsts distriktsbyråer ansvarar        gationen för små och medelstora företags verk-
15488: för genomförandet av utbildningsprogrammet.            samhet till utvecklande av produkten ifråga.
15489: Distriktsbyråerna sköter om marknadsföringen               För utvecklandet av produkten Kunto enligt
15490: av kurserna och inkasserar även deltagaravgifter       ovan tillsatte handels- och industriministeriets
15491: av deltagarna. Konsultbyråerna för företagsle-         avdelning för företagsutveckling en inofficiell ar-
15492: darutbildning och andra sakkunnigorganisatio-          betsgrupp bestående av personai från gruppen
15493: ner ansvarar för ledningen av kurserna. Gruppen        för företagstjänst och gruppen för företagsfinan-
15494: för ekonomiförvaltning vid HIM betalar åt dessa        siering samt HIM företagstjänst. Till utförare av
15495: enligt godkända anbud. Genomförandet av kur-           själva utvecklingsarbetet valde arbetsgruppen en
15496: serna övervakas i de flesta fall av personalen vid     konsultbyrå som man hade positiva erfarenheter
15497: HIM företagstjänsts distriktsbyrå. Dessutom            av sedan flera år vad gäller deras verksamhet och
15498: följs kvaliteten på utbildningen ständigt upp ge-      sakkunskap.
15499: nom utvärderingsblanketter. Svaren från kun-               Efter att produkten hade utvecklats valde var
15500: derna tillställs konsultbyråerna, varefter uppgif-     och en av HIM företagstjänsts distriktsbyråer
15501: terna registreras på adb och utnyttjas vid valet av    från sitt eget område konsulter som utbildades
15502: konsulter och konsultbyråer.                           tili producenter av Kunto. Utbildning i hur man
15503:    Enligt den utredning som genomfördes vid            genomför Kunto gavs utöver konsulterna även
15504: handels- och industriministeriet svarade konsult-      de personer som ansvarar för marknadsföringen
15505: byrån med den största "marknadsandelen" för ca         av och kva1iteten på produkten Kunto, de s.k.
15506: 13 % av all utbildning som ordnades under tiden        Kunto-ansvariga samt majoriteten av HIM före-
15507: 1.1.1992-1.6.1994. Marknadsandelens storlek            tagstjänsts företagsforskare i syfte att kunna vi-
15508: beror på att konsultbyrån ifråga är litet större (ca   dareutveckla fårdigheterna att ge företagen råd-
15509: 10 konsulter) än konsultbyråer i genomsnitt samt       givning. De utbildningsevenemang där man gick
15510: på att byrån i fråga fått positiv respons av kun-      igenom de arbetsmoment som ingår i Kunto och
15511: derna, vilket har 1ett till att HIM företagstjänsts    förfaringssättet omfattade också utförandet av
15512: olika distriktsbyråer anlitat samma konsultbyrå        minst en Kunto-ana1ys vid ett kundföretag. På
15513: vid upprepade tillfållen.                              basis av dessa provarbeten förrättades det slut1i-
15514:                                                        ga valet av konsu1ter. Gemensarilma tillställning-
15515: Rådgivningstjänster som omvandlats tili                ar för utvärdering av genomförandet av pro-
15516: produkter, analysen "Kunto"                            grammet i praktiken har ordnats också för de
15517:                                                        personer som är ansvariga för Kunto. Motsva-
15518:    HIM företagstjänsts distriktsbyråer har erbju-      rande träffhar ordnats också för konsulter.
15519: dit sm-företagen rådgivning i företagsledning              Det praktiska genomförandet av Kunto base-
15520: ända sedan organisationen grundades. 1 början          rar sig på de uppskattningar som HIM företags-
15521: av 1990-talet strävade man efter att systematisera     tjänsts distriktsbyråer framfört i sina verksam-
15522: rådgivningsverksamheten samt att underlätta            hetsplaner om hur många Kunto-analyser som
15523: marknadsföringen av rådgivningstjänsterna ge-          årligen kommer att göras inom respektive byrås
15524: nom att omvandla tjänsterna i fråga till produk-       område. Efter förhandlingarna om verksamhets-
15525: ter.                                                   planerna fastställs antalet analyser för varje di-
15526:    Enligt utförda utredningar om och undersök-         striktsbyrå, varefter behövliga medel anslås HIM
15527: ningar av sm-företagen behöver sm-företagen för        företagstjänsts distriktsbyrå för ordnandet av
15528: utvecklandet av verksamheten sakkunnigtjäns-           verksamheten.
15529: ter som skräddarsytts för olika slags behov. Ut-           För marknadsföringen av produkten Kunto
15530: gående från dessa behov har HIM företagstjänst         ansvarar i första hand de "Kunto-ansvariga" vid
15531: utformat flera till innehållet formbundna men till     HIM företagstjänsts distrikts- och lokalbyråer.
15532: utförandet skräddarsydda produkter bestående           När ett företag beställer produkten Kunto för-
15533: av rådgivnings- och konsulteringstjänster för sm-      handlar den produktansvariga med företagaren
15534: företagens behov.                                      om vilken konsult som skulle passa bäst för före-
15535:                                             KK 383/1996 vp                                               7
15536: 
15537: taget ifråga. Valet sker mellan de konsulter som       met ProStart som handlar om utvärdering av
15538: "auktoriserats", dvs. deltagit i utbildningen. An-     affårsiden för ett företag som håller på att etable-
15539: talet auktoriserade konsulter ifråga om produk-        ra sig, en utformningsanalys för sm-företagen, en
15540: ten Kunto uppgår tili ca 60. Detta betyder att         produktivitetsanalys för sm-företagen samt en
15541: valet av konsulter i praktiken förrättas av 19         produktivitetsanalys som skräddarsytts speciellt
15542: olika distrikts- och lokalbyråer samt talrika före-    med tanke på serviceföretagens behov. Dess-
15543: tagare.                                                utom håller man på att starta programmet Ba-
15544:    Efter att konsulten och företagaren tilisam-        lanssi som syftar tili förbättrande av sm-företa-
15545: mans har genomfört en Kunto-analys av företa-          gens kunskaper om finansieringen och finansie-
15546: get, vilket alltid omfattar två dagars konsultering    ringsläget samt produkten PostStart som är av-
15547: fördelat på två olika gånger, och avlämnat en          sedd för företag somjust håller på att etablera sig.
15548: rapport om analysen och utvecklingsprogram-            T.ex. valet av sakkunniga för produktutbildning-
15549: met tili företaget, tiliställer konsulten även den     en för det nya programmet Balanssi skedde med
15550: ansvariga personen vid HIM företagstjänst mot-         hjälp av tidningsannons. Antalet sökande upp-
15551: svarande rapport. Den ansvariga har tili uppgift       gick tili 120, av vilka drygt 20 valdes efter inter-
15552: att bedöma rapportens kvalitet och senare (inom        vjuer och produktutbildning. När det gäller gam-
15553: loppet av ca ett halvår) ta kontakt med företaget      la produkter kontrolleras konsulternas kunska-
15554: för att ta reda på hurudana erfarenheter företaget     per med jämna m~llanrum så att de motsvarar
15555: haft samt behovet av eventuella fortsatta åtgär-       företagens behov. Aven behovet av nya konsulter
15556: der.                                                   bedöms. Allt som allt utför ca 180 konsulter
15557:    Gruppen för företagstjänst vid ministeri et del-    sådana rådgivningstjänster som omvandlats tili
15558: tar inte i marknadsföringen av produkten eller i       produkter.
15559: valet av konsulter. Gruppen för företagstjänst            På basis av det ovan anförda kan man konsta-
15560: ansvarar för verksamhetsledning, kvalitetskon-         tera att man vid framställnignen av ovan beskriv-
15561: troll, utbildning i samband med detta samt di-         na produkter inte favoriserar en liten grupp kon-
15562: striktsvis fördelning av resurser.                     sulter så som antyds i spörsmålet utan sm-företa-
15563:    Övriga rådgivningstjänster som på liknande          gen erbjuds tjänster av god kvalitet som utförs av
15564: sätt omvandlats tili produkter är bl.a. program-       en omfattande skara sakkunniga.
15565: 
15566:      Helsingforsden 28 maj 1996
15567: 
15568:                                                       Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
15569:                                              KK 384/1996 vp
15570: 
15571: Kirjallinen kysymys 384
15572: 
15573: 
15574: 
15575: 
15576:                                     Hannu Kemppainen /kesk: InkeriJäisten paluumuuttajien arkisto-
15577:                                        todistuksista perittävistä maksuista
15578: 
15579: 
15580:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
15581: 
15582:      Aikaisempaan samaa asiaa koskeneeseen kir-           Näiden Klooga-todistusten saamisen vaikeus
15583: jalliseen kysymykseeni n :o 186/1996 vp antamas-       on aiheuttanut sen, että näihin etuihin oikeute-
15584: saan vastauksessa opetusministeri Olli-Pekka           tuilta ihmisryhmiltä ovat jääneet saamatta yh-
15585: Heinonen totesi, että arkistolaitoksen suorittei-      teenlaskettuina erittäin suuret sosiaalietuusmää-
15586: den määrääminen yhdelle asiakasryhmälle mak-           rät. Tällaisten etuuksien helpompi saaminen pa-
15587: suttamiksi on teknisesti vaikeasti toteutettavissa     luumuuttajien lähtömaissa olisi omiaan vähentä-
15588: ja että se aiheuttaa arkistolaitokselle huomatta-      mään paineita muuttaa Suomeen. Suomen val-
15589: via, erityisesti taloudellisia vaikeuksia ja voisi     tiolle olisi paljon edullisempaa, jos nämä poten-
15590: aiheuttaa myös muilta ryhmiltä perusteltujakin         tiaaliset muuttajat voisivat jatkaa asumistaan
15591: vaatimuksia todistusten maksuttomuudesta.              omilla tutuilla asuinalueillaan.
15592:      Mikään muu asiakasryhmä kuin Virossa ja              Ministeri Olli-Pekka Heinonen ei edelliseen
15593:  Venäjällä asuvat inkeriläiset ei varmasti ole yhtä    kysymykseeni antamassaan vastauksessa löytä-
15594:  perustellusti maksuttomuuden tarpeessa. Todis-        nyt asian ratkaisemiseksi nopeaa keinoa. Ratkai-
15595:  tuksista perittävä 75 markan maksu on suoma-          sulla on kuitenkin kiire. Nopea ratkaisu olisi
15596:  laista kustannustasoa. Virossa ja erityisesti Ve-     antaa avustusmääräraha juuri tähän tarkoituk-
15597:  näjällä asuvat todistuksen tarvitsijat joutuvat tu-   seen Inkeri-Seuralle, johon yhteydenottoja tässä
15598:  lemaan toimeen suomalaista kustannustasoa             asiassa tehdään ja josta on vapaaehtoisin voimin
15599:  erittäin paljon pienemmillä tuloilla. Venäjällä       annettu avustuksia. Lopullinen ratkaisu voisi
15600:  eläkeJäisellä saattaa olla käytettävissään vain       olla, että Kansallisarkistosta hankittaisiin kopiot
15601:  kaksi markkaa päivittäisiin menoihinsa.               Klooga-leirin tiedostosta. Tähän työhön pitäisi
15602:      Suomessa ei ole ymmärretty, että Kansallisar-     kuitenkin käydä nopeasti.
15603:  kistosta saatavia Klooga-leirin todistuksia tarvi-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15604:  taan nimenomaan Venäjällä ja Virossa myönnet-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15605:  täviin sosiaalietuuksiin, ei pelkästään paluu-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15606:  muuttoon. Viron ja Venäjän arkistoissa ei näitä       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15607:  tietoja ole. Todistuksen perusteella eläke näissä
15608:  maissa voidaan myöntää kaksi kertaa suurempa-                   Aikooko Hallitus kiireellisesti toteut-
15609:   na. Lääkkeitä saa alennettuun hintaan. Tämä                 taa sellaiset toimenpiteet, joilla taataan
15610:  todistus oikeuttaa tiettyihin yhteiskunnan järjes-           inkeriläisten Kansallisarkistosta tarvitse-
15611:  tämiin palveluihin, esimerkiksi Petroskoissa il-             mien todistusten maksuttomuus?
15612:   maiseen puhelimeen, sekä tarjoaa myös mahdol-
15613:   lisuuden ilmaiseen matkustamiseen.
15614: 
15615:       Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1996
15616: 
15617:                                        Hannu Kemppainen /kesk
15618: 
15619: 
15620: 
15621: 
15622:  260017
15623: 2                                          KK 384/1996 vp
15624: 
15625: 
15626: 
15627: 
15628:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
15629: 
15630:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      minen muuttamalla arkistolaitoksen suoritteet
15631: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        yhdelle asiakasryhmälle maksuttamiksi on ope-
15632: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-     tusministeriön käsityksen mukaan teknisesti vai-
15633: le jäsenelle kansanedustaja Hannu Kemppaisen         keasti toteutettavissa. Tällaisten muutosten toi-
15634: näin kuuluvan kysymyksen n:o 384:                    meenpano aiheuttaisi lisäksi arkistolaitokselle
15635:                                                      huomattavia, varsinkin taloudellisia vaikeuksia
15636:           Aikooko Hallitus kiireellisesti toteut-    ja johtaisi todennäköisesti myös muihin vastaa-
15637:        taa sellaiset toimenpiteet, joilla taataan    vasti perusteltuihin vaatimuksiin. Vastauksessa
15638:        inkeriläisten Kansallisarkistosta tarvitse-   on lisäksi esitetty eräitä muita keinoja asian rat-
15639:        mien todistusten maksuttomuus?                kaisemiseksi.
15640:                                                         Viitaten aikaisempaan vastaukseen opetusmi-
15641:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         nisteriö toteaa edelleen, että ministeriö tulee sel-
15642: vasti seuraavaa:                                     vittämään pikaisesti yhteistyössä asianomaisten
15643:                                                      muiden viranomaisten: ulkoasiainministeriön,
15644:    Vastauksessa edustaja Kemppaisen samaan           sisäasiainministeriön ja Kansallisarkiston kans-
15645: asiaan liittyneeseen kirjalliseen kysymykseen n:o    sa edellisessä vastauksessa antamiensa vaihtoeh-
15646: 186/1996 vp on opetusministeriön taholta todet-      tojen toteutusmahdollisuudet käytännössä.
15647: tu, että kysymyksessä olevan ongelman ratkaise-
15648: 
15649:      Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1996
15650: 
15651:                                                              Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
15652:                                            KK 384/1996 vp                                              3
15653: 
15654: 
15655: 
15656: 
15657:                                        Tili Riksdagens Talman
15658: 
15659:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     ligt ministeriets uppfattning är svårt tekniskt sett
15660: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       att lösa det problem som konstaterats i spörsmå-
15661: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     let genom att göra arkivverkets prestationer av-
15662: man Hannu Kemppainen undertecknade spörs-            giftsfria för en kundgrupp. Att genomföra såda-
15663: mål nr 384:                                          na ändringar skulle också förorsaka arkivverket
15664:                                                      betydande svårigheter, i synnerhet ekonomiska.
15665:           Ämnar Regeringen i skyndsam ord-           Det skulle troligen också leda tili andra krav med
15666:        ning vidta ätgärder för att säkerställa att   liknande motiveringar. I svaret framlades också
15667:        ingermanlänningarna får de intyg de be-       vissa andra metoder för att lösa frågan.
15668:        höver avgiftsfritt på riksarkivet?                Med hänvisning till det tidigare svaret konsta-
15669:                                                      terar undervisningsministeriet vidare att ministe-
15670:   Som svar på detta spörsmäl får jag vördsamt        riet i snabb ordning tillsammans med övriga be-
15671: anföra följande:                                     rörda myndigheter, dvs. utrikesministeriet, inri-
15672:                                                      kesministeriet och riksarkivet, kommer att utre-
15673:   I sitt svar tili riksdagsman Kemppainens           da de praktiska möjligheterna att genomföra de
15674: spörsmål nr 18611996 rd i samma ärende har           alternativ som presenterades i det föregäende
15675: undervisningsministeriet konstaterat att det en-     svaret.
15676: 
15677:      Helsingfors den 30 maj 1996
15678: 
15679:                                                      Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
15680:                                           KK 385/1996 vp
15681: 
15682: Kirjallinen kysymys 385
15683: 
15684: 
15685: 
15686: 
15687:                                   Hannu Kemppainen /kesk: Ratapihan korjaustöiden toteutta-
15688:                                      misesta Paltamossa
15689: 
15690: 
15691:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
15692: 
15693:    Suomessa ollaan varautumassa liikennemää-        mikä aivan oleellisesti parantaisi Paltamon kir-
15694: rien lisääntymiseen itä-länsisuunnassa gateway-     konkylän ympäristön tilaa. Kustannukset voisi-
15695: yhteyksinä Venäjälle. Ns. Arkangelin käytävän       vat päätyä lähes samaan kuin penkan korottami-
15696: kehittäminen edellyttää liikenneyhteyksien pa-      sessa, koska ratapenkkaan tarvittavan soran ja
15697: rantamista sekä rauta- että maanteitse välillä      täytemaan tarve oleellisesti vähenisi. Ratapiha-
15698: Oulu- Arkangeli. Tässä tarkoituksessa on tehty      laajennuksen tekeminen Paltamon kunnan toi-
15699: suunnitelmia mm. rautateillä tarvittavista yh-      vomalla tavalla olisi VR:ltä suuri ympäristöteko.
15700: teyksien parantamisista. Rautateillä tarvitaan      Toistaiseksi VR ei ole suostunut tekemään vaih-
15701: mm. joidenkin ratapihojen laajentamista ja lisä-    toehtoisia suunnitelmia.
15702: raiteiden rakentamista.                                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15703:    Paltamon kirkonkylän kohdalla ovat julki-        tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
15704: suuteen tulleet VR:n suunnitelmat, joissa ratapi-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15705: han laajentaminen tarkoittaisi lisäraiteen raken-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15706: tamisen yhteydessä ratapenkan korottamista.
15707: Tämä olisi Paltamon kirkonkylän taajaman ym-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15708: päristön kannalta katastrofaalista. Koko kir-              ryhtyä, jotta VR suunnitellessaan ratapi-
15709: konkylän taajaman maisemakuva Oulujärvelle                 hamuutoksia Paltamon kirkonkylän
15710: heikkenisi oleellisesti. Paltamon kunnan toimes-           kohdalla ottaisi vakavasti huomioon ym-
15711: ta on tehty alustavia vaihtoehtoisia suunnitel-            päristönäkökohdat niin, että ratapenk-
15712: mia. Ratapihan laajentamisen yhteydessä olisi              kaa voitaisiin alentaa?
15713: mahdollista päinvastoin madaltaa ratapenkkaa,
15714:      Helsingissä l 0 päivänä toukokuuta 1996
15715:                                      Hannu Kemppainen /kesk
15716: 
15717: 
15718: 
15719: 
15720: 260017
15721: 2                                        KK 385/1996 vp
15722: 
15723: 
15724: 
15725: 
15726:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
15727: 
15728:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     Toisaalta em. ratapenkan alentamiselle ei ole ol-
15729: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      lut teknisiä esteitä, mutta ei myöskään minkään-
15730: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    laisia teknisiä tai liikenteenisiä perusteita.
15731: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannu            Myöhemmin vuonna 1995 ratapihamuutos on
15732: Kemppaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      suunniteltu juuri kysymyksessä esitetyllä ympä-
15733: sen n:o 385:                                       ristönäkökohdat huomioon ottavana tavalla.
15734:                                                    Suunnittelu on tehty yhteistyössä Paltamon kun-
15735:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      nanja tielaitoksen kanssa. Tämän uuden suunni-
15736:        ryhtyä, jotta VR suunnitellessaan ratapi-   telman mukaan ratapiha jatkuu länteen Oulun
15737:        hamuutoksia Paltamon kirkonkylän            suuntaan. Tässä suunnitelmassa ratapenkkaa ei
15738:        kohdalla ottaisi vakavasti huomioon ym-     koroteta.
15739:        päristönäkökohdat niin, että ratapenk-         Vuosittaiset liikennemäärät Oulu-Kontio-
15740:        kaa voitaisiin alentaa?                     mäki-rataosalla ovat tavaraliikenteessä 2,5 milj.
15741:                                                    tonnia ja henkilöliikenteessä 170 000 matkaa.
15742:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       Kyseisen ratapihan muutostyöhön ei ole tämän-
15743: vasti seuraavaa:                                   suuruisen liikenteen välityskyvyn kannalta väli-
15744:                                                    töntä tarvetta. Kun käytettävissä olevat määrä-
15745:    Paltamon ratapihaa koskevissa vanhemmissa       rahat ovat niukat, joudutaan radanpidon rahoi-
15746: suunnitelmissa ratapihan jatkaminen oli tarkoi-    tus ohjaamaan välttämättömään tarpeeseen, ot-
15747: tus toteuttaa itäänpäin, jolloin ratateknisistä    taen huomioon valtakunnallisesti kunkin rata-
15748: syistä oikeiden ratapihakaltevuuksien saavutta-    osan liikenteen määrä ja laatu sekä ratojen ylei-
15749: miseksi suunniteltiin ratapenkan korottamista.     nen kunto.
15750: 
15751:      Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1996
15752: 
15753:                                                             Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
15754:                                              KK 385/1996 vp                                           3
15755: 
15756: 
15757: 
15758: 
15759:                                           Tili Riksdagens Talman
15760: 
15761:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        några tekniska eller trafikmässiga hinder för
15762: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          sänkning av banvallen.
15763: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-           Senare, år 1995, gjordes ändringsplanen för
15764: man Hannu Kemppainen undertecknade spörs-               bangården uttryckligen med beaktande av i
15765: må1 nr 385:                                             spörsmå1et nämnda miljöaspekter. Planeringen
15766:                                                         är gjord i samarbete med Pa1tamo kommun och
15767:           Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-          vägverket. Enligt denna nya planen fortsätter
15768:        ta för att VR vid planeringen av ändring-        bangården västerut i Uleåborgs riktning. Enligt
15769:        ar vid bangården i Paltamo kyrkby på             denna pian kommer banvallen inte att höjas.
15770:        allvar beaktar miljöaspekter så att ban-            De årliga trafikmängderna på banavsnittet
15771:        vallen skall kunna sänkas?                       Uleåborg- Kontiomäki är vad godstransporter
15772:                                                         beträffar 2,5 milj. ton och vad passagerartrafik
15773:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt           beträffar 170 000 resor. Behovet att omedelbart
15774: anföra fö1jande:                                        verkställa ändringsarbetet på en bangård med
15775:                                                         dylik trafikförmedlarkapacitet är inte akut. När
15776:    1 de ä1dre planerna för Paltamo bangård var          de användbara medlen är ringa b1ir det nödvän-
15777: det meningen att bangården skulle utvidgas ös-          digt att rikta banhållningsmedlen på akutare be-
15778: terut, varvid man p1anerade att höja banvallen          hov med beaktande av trafikmängden och ban-
15779: för att p.g.a. bantekniska orsaker få tili stånd rätt   kvaliteten på varje banavsnitt, samt rälsarnas
15780: lutning på bangården. Det fanns dock inte heller        allmänna skick i ett riksomfattande perspektiv.
15781: 
15782:      Helsingfors den 27 maj 1996
15783:                                                                     Trafikminister Tuula Linnainmaa
15784:                                            KK 386/1996 vp
15785: 
15786: Kirjallinen kysymys 386
15787: 
15788: 
15789: 
15790: 
15791:                                   Tuija Maaret Pykäläinen /vihr: Päätöksenteon avoimuuden turvaa-
15792:                                       misesta kuntayhtiöissä
15793: 
15794: 
15795:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
15796: 
15797:     Kunnat ovat perustaneet hallintonsa tehosta-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15798: miseksi ja päätöksentekonsajoustavuuden lisää-       tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
15799: miseksi runsaasti yhtiöitä ja säätiöitä. Niistä      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15800: monien toimintaan liittyy suuria taloudellisia si-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15801: toumuksia ja riskejä,joista ei kuitenkaan tarvitse
15802: kertoa omistajalle osakeyhtiö- tai säätiölain vel-             Onko Hallitus tietoinen siitä, että kun-
15803: voitteita laajemmin. Epäonnistuneiden liiketoi-             tien perustamien yhtiöiden ja säätiöiden
15804: mien seurauksena ne voivat aiheuttaa kuntalai-              toiminnassa on merkittäviä puutteita
15805: sille suuriakin taloudellisia menetyksiä, kun kun-          päätöksenteon avoimuuden osalta, ja
15806: ta joutuu vastaamaan vaikeuksiin joutuneen yh-                 aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
15807: tiönsä tai säätiönsä veloista.                              siin, jotta kuntalain hengen mukainen
15808:     Ruotsissa hallinnon julkisuusperiaate koskee            hallinnon julkisuusperiaate saadaan ulo-
15809: myös kuntayhtiöitä, eivätkä ne saa ryhtyä suu-              tetuksi myös kuntayhtiöihin ja -säätiöi-
15810: riin taloudellisiin hankkeisiin tai muuttamaan              hin?
15811: toimintaperiaatteitaan ilman omistajaa edusta-
15812: van kunnallisvaltuuston etukäteisinformointia.
15813: Suomesta vastaavat säädökset puuttuvat.
15814:      Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1996
15815: 
15816:                                     Tuija Maaret Pykäläinen /vihr
15817: 
15818: 
15819: 
15820: 
15821: 260017
15822: 2                                            KK 386/1996 vp
15823: 
15824: 
15825: 
15826: 
15827:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
15828: 
15829:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         säätiön toiminnasta. Tiedottamistapa ja tiedot-
15830: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tamisen sisältö on jätetty kunnan harkintaan.
15831: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        Kunnan tiedottamisesta on annettava määräyk-
15832: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuija             set lain 50 §:n tarkoittamassa hallintosäännössä.
15833: Maaret Pykäläisen näin kuuluvan kirjallisen ky-            Käytännössä kuntalaisten osallisturuismah-
15834: symyksen n:o 386:                                      dollisuudet ovat riippuvaisia toiminnan avoi-
15835:                                                        muudesta, poliittisesta kulttuurista kunnassa ja
15836:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että kun-     kuntalaisten omasta aktiivisuudesta. Kunnassa
15837:        tien perustamien yhtiöiden ja säätiöiden        tulisi tuottaa esimerkiksi sellaista tietoa, joka on
15838:        toiminnassa on merkittäviä puutteita            vaivattomasti kuntalaisten saatavilla. Avoin tie-
15839:        päätöksenteon avoimuuden osalta, ja             dottaminen ja tiedotusvälineissä käytävä keskus-
15840:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         telu tekevät mahdolliseksi kuntalaisten osallistu-
15841:        siin, jotta kuntalain hengen mukainen           misen.
15842:        hallinnon julkisuusperiaate saadaan ulo-            Julkisuusperiaate tulee aikaisempaa parem-
15843:        tetuksi myös kuntayhtiöihin ja -säätiöi-        min sovellettavaksi myös kunnan omistamissa
15844:        hin?                                            osakeyhtiöissä tai sen perustamissa säätiöissä,
15845:                                                        kun ensi vuoden alussa tulevat voimaan kunnan
15846:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           kirjanpitoa koskevat kuntalain uudet säännök-
15847: vasti seuraavaa:                                       set. Lain 68 §:n 3 momentin mukaan kunnan,
15848:                                                        jolla on kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla
15849:    Kuntalain (365/95) valmistelussa kiinnitettiin      määrääruisvalta toisessa kirjanpitovelvollisessa,
15850: huomiota kunnan asukkaiden osallisturuisoikeu-         tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä kon-
15851: den toteuttamiseen siten kuin perusoikeusuudis-        sernitase liitteineen. Konsernitase laaditaan kun-
15852: tus edellytti. Osallistumisen keskeinen edellytys      nan ja tytäryhteisöjen taseiden ja konsernitaseen
15853: on tiedon saanti. Kun kunta voi antaa tehtäviään       liitteenä ilmoitettavien tietojen yhdistelmänä.
15854: osakeyhtiön, yhdistyksen, muun yhteisön tai sää-       Kunnan toimintakertomus on osa kunnan tilin-
15855: tiön hoidettavaksi eivätkä näitä yksityisoikeu-        päätöstä, ja myös sen on annettava kunnan asuk-
15856: dellisia yhteisöjä koske kunnalle asetetut velvolli-   kaille kuva toiminnan ja talouden kehityksestä.
15857: suudet, kunnan asukkaan kannalta tähän liittyy         Toimintakertomuksessa ei esitetä pelkästään nu-
15858: epäkohtia. Yhteisöt voivat jäädä demokraattisen        merotietoja, vaan arvioidaan myös kunnan toi-
15859: valvonnan ulkopuolelle. Myöskään julkisuus ja          minnan ja talouden tulevaa kehitystä.
15860: oikeusturva eivät toteudu samalla tavalla kuin             Edellä esitetyn perusteella katson, että kunta-
15861: kunnan hallinnossa.                                    lailla on laajennettu julkisuusperiaatteen toteut-
15862:    Kuntalain 29 §:n 2 momentin mukaan siinä            tamista myös osakeyhtiö- tai säätiömuotoiseen
15863: tapauksessa, että kunnan tehtävä on annettu yh-        toimintaan ja ettei tässä vaiheessa ole tarpeen
15864: teisön tai säätiön hoidettavaksi, kunnan on sopi-      ryhtyä muihin toimenpiteisiin.
15865: vin tavoin tiedotettava asukkailleen yhteisön tai
15866: 
15867:      Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1996
15868: 
15869:                                                                              Ministeri Jouni Backman
15870:                                             KK 386/1996 vp                                             3
15871: 
15872: 
15873: 
15874: 
15875:                                         Till Riksdagens Talman
15876: 
15877:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       ett samfund eller en stiftelse. Kommunen fär själv
15878: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        bestämma det sätt på vilket informationen ges
15879: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      och om informationens innehåll. Om kommu-
15880: man Tuija Maaret Pykäläinen undertecknade             nens information skall meddelas bestämmelser i
15881: spörsmål nr 386:                                      den förvaltningsstadga som avses i lagens 50 §.
15882:                                                          1 praktiken är kommuninvänarnas möjlighe-
15883:           Är Regeringen medveten om att det           ter tili deltagande beroende av verksamhetens
15884:        finns stora brister i verksamheten inom de     öppenhet, den politiska kulturen i kommunen
15885:        bolag och stiftelser som kommunerna bil-       och kommuninvånarnas egen aktivitet. 1 kom-
15886:        dat när det gäller öppenheten i beslutsfat-    munen skall t.ex produceras information som är
15887:        tandet, och                                    lättillgänglig för kommuninvånarna. En öppen
15888:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för         information och debatter som förs i massmedier-
15889:        att principen om offentlighet inom för-        na möjliggör kommuninvänarnas deltagande.
15890:        valtningen i enlighet med kommunalla-              Offentlighetsprincipen börjar tillämpas bättre
15891:        gens anda utsträcks till att omfatta också     än tidigare också i de aktiebolag som kommuner-
15892:        kommuna1a bolag och stifte1ser?                na äger och i stiftelser som den bildat då de nya
15893:                                                       stadgandena om kommunens bokföring i kom-
15894:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         munallagen träder i kraft i början av nästa är.
15895: anföra följande:                                      Enligt lagens 68 § 3 mom. skall en kommun som
15896:                                                       så som avses i bokföringslagen har bestämman-
15897:    Vid beredningen av kommunallagen (365/95)          derätt i en annan bokföringsskyldig göra upp en
15898: fåstes uppmärksamhet vid att kommuninvänar-           koncernbalansräkningjämte bi1agor som tas in i
15899: nas rätt till inflytande skulle förverkligas så som   bokslutet. Koncernbalansräkningen skall upp-
15900: reformen av de grundläggande fri- och rättighe-       göras såsom sammandrag av kommunens och
15901: terna förutsatte. En viktig förutsättning för detta   dottersammanslutningarnas         balansräkningar
15902: de1tagande är att information erhålls. Det fak-       samt de uppgifter som skalllämnas i bilagor tili
15903: tum att kommunen kan överföra sina uppgifter          dem. Kommunens verksamhetsberättelse är en
15904: pä ett aktiebolag, en förening, någon annan sam-      del av kommunens bokslut, och också den skall
15905: manslutning eller en stifte1se och att de sky1dig-    ge kommuninvänarna en bild av hur verksamhe-
15906: heter som ä1agts kommunerna inte gäller dessa         ten och ekonomin har utvecklats i kommunen. 1
15907: sammanslutningar, som är privaträttsliga, är          verksamhetsberättelsen ges inte enbart sifferupp-
15908: förenat med olägenheter ur kommuninvänarnas           gifter, utan i den uppskattas också den komman-
15909: synvinkel. Sammans1utningarna kan falla utan-         de utvecklingen beträffande kommunens verk-
15910: för den demokratiska kontrollen. lnte heller of-      samhet och ekonomi.
15911: fentligheten och rättsskyddet förverkligas på             På grund av vad som nämnts ovan anser jag att
15912: samma sätt som inom den kommunala förvalt-            genomförandet av offentlighetsprincipen genom
15913: ningen.                                               kommunallagen har utsträckts tili att omfatta
15914:    Enligt 29 § 2 mom. kommunallagen skall kom-        också den verksamhet som bedrivs i form av
15915: munen pä lämpligt sätt ge invånarna tillräcklig       aktiebolag och stiftelser och att det för närvaran-
15916: information om verksamheten, om skötseln av           de inte finns orsak att vidta nägra andra åtgärder.
15917: nägon av kommunens uppgifter har anförtrotts
15918: 
15919:      Helsingfors den 29 maj 1996
15920: 
15921:                                                                             Minister Jouni Backman
15922:                                             KK 387/1996 vp
15923: 
15924: Kirjallinen kysymys 387
15925: 
15926: 
15927: 
15928: 
15929:                                    Tuija Maaret Pykäläinen /vihr: Kunnanjohtajien valintaan liitty-
15930:                                        vistä sopimuksista
15931: 
15932: 
15933:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
15934: 
15935:    Kunnan- ja kaupunginjohtajia valittaessa              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15936: kunnallispoliittisille valtaryhmittymille on tullut   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15937: tavaksi sopia ennalta kirjallisin sopimuksin vir-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15938: kaan valittavan puoluetausta tai se, minkä poliit-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15939: tisen ryhmän esittämä ehdokas virkaan valitaan.
15940: Toisinaan tällainen sopimus tehdään jo ennen                    Onko Hallitus tietoinen siitä, että kun-
15941: viran täyttöprosessin käynnistämistä ja sen pii-             tien keskeisten virkojen täyttää ohjataan
15942: riin otetaan muutkin valtuustokauden mittaan                 yleisesti valittavan puoluetaustaa rajaa-
15943: täytettäväksi tiedetyt avainvirat. Useimmiten                villa sopimuksilla, ja
15944: tällaisten sopimusten piirissä olevia virkoja ei                pitääkö Hallitus tarpeellisena tarkis-
15945: kuitenkaan täytetä määräajaksi.                              taa kuntalakiaja mahdollisesti muita sää-
15946:     Menettely saattaa asettaa yhtä pätevät hakijat           döksiä niin, että ainakin ennen virantäyt-
15947: keskenään eriarvoiseen asemaan sekä vaikeuttaa               töön ryhtymistä tehdyt sopimukset vir-
15948: kunnallisvaltuuston yksittäisten jäsenten riippu-            kaan valittavan puoluetaustasta saadaan
15949: mattomuutta valintatilanteessa.                              vastaisuudessa estetyiksi?
15950: 
15951:      Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1996
15952: 
15953:                                     Tuija Maaret Pykäläinen /vihr
15954: 
15955: 
15956: 
15957: 
15958: 260017
15959: 2                                          KK 387/1996 vp
15960: 
15961: 
15962:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
15963: 
15964:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       periaatteiltaan entisistä. Näin aikaisemmassa oi-
15965: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        keuskäytännössä vahvistuneet virkanimityksiin
15966: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      liittyvät periaatteet ovat suurelta osin edelleen
15967: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuija           voimassa. Uutta kuntalain pohjalta on ainoas-
15968: Maaret Pykäläisen näin kuuluvan kirjallisen ky-      taan kunnanjohtajan asema, josta sen myös po-
15969: symyksen n:o 387:                                    liittista vastuuta painottavien elementtien joh-
15970:                                                      dosta saattaa muodostua muista viranhaitijoista
15971:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että kun-   poikkeava.
15972:        tien keskeisten virkojen täyttöä ohjataan         Vallinneessa oikeuskäytännössä on katsottu,
15973:        yleisesti valittavan puoluetaustaa rajaa-     ettei valtuusto ole ylittänyt tai käyttänyt väärin
15974:        villa sopimuksilla, ja                        harkintavaltaansa sopiessaan tietyssä järjestyk-
15975:           pitääkö Hallitus tarpeellisena tarkis-     sessä täytettävien virkojen täyttämisestä siten,
15976:        taa kuntalakia ja mahdollisesti muita sää-    että niihin on valittu sovittua poliittista puoluet-
15977:        döksiä niin, että ainakin ennen virantäyt-    ta edustava henkilö.
15978:        töön ryhtymistä tehdyt sopimukset vir-            Nykytilaa arvioitaessa on otettava huomioon
15979:        kaan valittavan puoluetaustasta saadaan       tämänkaltaisten sopimusten erityisluonne; niillä
15980:        vastaisuudessa estetyiksi?                    on ensinnäkin pääsääntöisesti vain poliittista -
15981:                                                      ei oikeudellista - sitovuutta ja toiseksi, niiden
15982:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tekemistä ja toteuttamista rajoittavat paitsi mm.
15983: vasti seuraavaa:                                     perustuslain syrjinnän kieltoa koskevat säännök-
15984:                                                      set ja ratifioidut kansainväliset sopimukset,
15985:     Vastikään uudistettu, 1.7. 1995 voimaan tullut   myös tasa-arvolain säännökset ja muut asiaan
15986: kuntalaki ei sisällä nimenomaisia asiaa koskevia     vaikuttavat, sitovat paikalliset ohje- ja johto-
15987: säännöksiä, vaan rakentuu tässä suhteessa val-       säännöt kuntalaissa mainitun virkasäännön
15988: tuustossa toteutuvan vastuunalaisuuden varaan.       ohella.
15989: Laki on luonteeltaan puitelaki, joka antaa val-          Juuri edellä mainitut ominaisuudet aikaan-
15990: tuustolle mahdollisuuden harkintaan kunnan           saavat sopimusten erityisluonteen ja rajaavat nii-
15991: hallinnon tarkoituksenmukaisessa järjestämises-      den vaikutuksen. Toisaalta oikeudellisesti määri-
15992: sä. Virkojen täyttäminen on osa tätä järjestämis-    teltävissä olevalla raja tulla alueella valtuutetuilla
15993: tä.                                                  kuitenkin on mahdollisuus- ja myös oikeus-
15994:     Kuntalain 44 §:ssä todetaan, että kunnan pal-    viran täyttöä koskevassa valmistelussa sopia vir-
15995: veluksessa oleva henkilöstö on virkasuhteessa tai    kojen täytöstä ja niissä noudatettavista ehdoista.
15996: työsopimussuhteessa kuntaan. Virkasuhteella          Eri asia on, että tällainen sopimus, kuten todettu,
15997: tarkoitetaan julkisoikeudellista palvelussuhdet-     on luonteeltaan lähinnä aiesopimus,jolla on vain
15998: ta, jossa kunta on työnantajana ja viranhaltija      rajallinen sitovuus ja jonka rikkomisesta vetoa-
15999: työn suorittajana. Virka perustetaan kunnan vi-      miseen ei anneta minkäänlaista oikeudellista
16000: ranomaistehtäviä varten. Viran perustamisesta        suojaa.
16001: ja viran lakkauttamisesta päättää valtuusto tai          Edellä selostetusta sopimusten luonteesta
16002: johtosäännössä määrätty muu toimielin.               myös viime kädessä johtuu, ettei mielestäni niistä
16003:     Lain 45 §:ssä määrätään myös, että viranhalti-   päättäminen- joko niiden kategorinen hyväk-
16004: joiden palvelussuhteen ehdoista annetaan voi-        syminen tai niiden kieltäminen- kuulu ensisijai-
16005: massa olevien säännösten ja virkaehtosopimus-        sesti lainsäädännöllä ratkaistaviin kysymyksiin.
16006: ten lisäksi tarpeelliset määräykset virkasäännös-        Edellä todettuun viitaten katson, että voimas-
16007: sä. Virkasäännössä annetaan myös mm. yleiset         sa olevin säännöksin on kyseessä olevassa yhtey-
16008: määräykset viranhaltijoiden ottamisesta ja eros-     dessä poliittisen kultuurin muodostumista riittä-
16009: ta.                                                  västi ohjattu eikä kuntalakia esitetyltä osin näin
16010:     Uusitun lain säännökset eivät paljolti poikkea   ollen ole tarkoituksenmukaista täydentää.
16011: 
16012:      Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1996
16013: 
16014:                                                                             Ministeri Jouni Backman
16015:                                             KK 387/1996 vp                                                3
16016: 
16017: 
16018: 
16019:                                          Tili Riksdagens Talman
16020:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       De principer vid tjänsteutnämningar som befåsts
16021: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         i tidigare rättspraxis gäller sålunda tili stor del
16022: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       alltjämt. Nytt tili följd av kommunallagen är
16023: man Tuija Maaret Pykäläinen undertecknade              endast kommundirektörens ställning, som på
16024: spörsmål nr 387:                                       grund av de element som framhäver det politiska
16025:                                                        ansvaret kan komma att skilja sig från andra
16026:           Är Regeringen medveten om att tilisät-       tjänsteinnehavares ställning.
16027:        tandet av viktiga kommunala tjänster all-           1 den rättspraxis som varit rådande har det
16028:        mänt styrs genom avtal som begränsar            ansetts att fullmäktige inte har överskridit eller
16029:        partitilihörigheten för den som väljs, och      missbrukat sin prövningsrätt när de har avtalat
16030:           anser Regeringen detvara nödvändigt          om att de tjänster som tillsätts i en viss ordning
16031:        att ändra kommunallagen och eventuellt          skall tillsättas så att man väljer en person som
16032:        även andra författningar så att det fram-       representerar ett bestämt politiskt parti.
16033:        deles åtminstone kan hindras att avtal om           Vid en bedömning av nuläget bör specialka-
16034:        partitillhörigheten för den som väljs till      raktären av detta slags avtal beaktas. För det
16035:        en tjänst ingäs innan tillsättandet av          första är avtalen i regel bara politiskt - inte
16036:        tjänsten inletts?                               juridiskt- bindande, och för det andra begrän-
16037:                                                        sas deras ingående och fullgörande, förutom av
16038:   Som svar pä detta spörsmål får jag vördsamt          bl.a. stadgandena om förbud mot diskriminering
16039: anföra följande:                                       i grundlagen och av sådana internationella över-
16040:                                                        enskommelser som har ratificerats, även av stad-
16041:    Den nya kommunallagen, som trädde i kraft           gandena i jämställdhetslagen och andra bindan-
16042: den 1 juli 1995, innehåller inga uttryckliga stad-     de lokala reglementen och instruktioner som gäl-
16043: ganden om saken, utan bygger i detta avseende          ler saken, vid sidan av den tjänstestadga som
16044: pä den ansvarighet som realiseras i fullmäktige.       nämns i kommunallagen.
16045: Lagen är tili sin natur en ramlag som ger fullmäk-         Det är de ovan nämnda egenskaperna som ger
16046: tige möjlighet till prövning i fråga om att ordna      avtalen deras specialkaraktär och begränsar de-
16047: kommunens förvaltning på ett ändamålsenligt            ras verkningar. Dock har fullmäktige inom ett
16048: sätt. Tillsättandet av tjänster är en del av ordnan-   juridiskt definierbart, begränsat område möjlig-
16049: det av förvaltningen.                                  het- och även rätt- att vid beredningen av en
16050:    1 44 § kommunallagen konstateras att de som         tjänstetilisättning avtala om hur tjänster skall
16051: är anställda hos kommunen står i tjänste- eller        tillsättas och om de villkor som därvid skall iakt-
16052: arbetsavtalsförhållande till kommunen. Med             tas. En fråga för sig är att ett avtal av detta slag,
16053: tjänsteförhållande avses ett offentligrättsligt an-    såsom ovan konstaterats, närmast är en avsikts-
16054: ställningsförhållande där kommunen är arbetsgi-        förklaring som bara i begränsad utsträckning är
16055: vare och tjänsteinnehavaren utför arbetet. Tjäns-      bindande och som inte kan åberopas som grund
16056: ter inrättas för kommunens myndighetsuppgif-           för rättsligt skydd om avtalet bryts.
16057: ter. Beslut om att inrätta eller indra en tjänst           1 sista hand på grund av den ovan nämnda
16058: fattas av fullmäktige eller något annat organ som      naturen av avtalen anser jag att fattandet av
16059: anges i en instruktion.                                beslut om dem - antingen ett kategoriskt god-
16060:    1 45 § kommunallagen stadgas även att behöv-        kännande av eller förbud mot dem- inte hör tili
16061: liga bestämmelser om villkoren för tjänsteinne-        de frågor som främst skall avgöras genom lag-
16062: havarnas anställningsförhållande, utöver gällan-       stiftning.
16063: de stadganden och tjänstekollektivavtal, medde-            Med hänvisning tili vad som anförts ovan an-
16064: Ias i tjänstestadgan. I tjänstestadgan meddelas        ser jag att uppkomsten av den politiska kulturen
16065: också bl.a. allmänna bestämmelser om anställ-          i det aktuella sammanhanget styrs tillräckligt ge-
16066: ning av tjänsteinnehavare samt om tjänsteinne-         nom de gällande stadgandena och att det sålunda
16067: havares avgång.                                        inte vore ändamålsenligt att komplettera kom-
16068:    Tili principerna skiljer sig inte stadgandena i     munallagen på de punkter som föreslagits.
16069: den nya lagen mycket från tidigare stadganden.
16070:      Helsingforsden 29 maj 1996
16071: 
16072:                                                                               Minister Jouni Backman
16073:                                              KK 388/1996 vp
16074: 
16075: Kirjallinen kysymys 388
16076: 
16077: 
16078: 
16079: 
16080:                                     Paula Kokkonen /kok ym.: Pankkikriisiin johtaneista syistä ja pank-
16081:                                        kituen käytön seurannasta
16082: 
16083: 
16084:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
16085: 
16086:     Pankkikriisi on ollut kuluvalla ja viime vuo-       lassa selvitettävä eduskunnalle, minne pankkitu-
16087: sikymmenellä ongelma ainakin Norjassa, Ruot-            kimiljardit ovat kanavoituneet.
16088: sissa, USA:ssa ja Japanissa. Suomessa ei ilmei-            Paljonko omaisuutta on siirretty omaisuuden-
16089: sesti osattu ennakoida esimerkiksi Norjan               hoitoyhtiö Arsenalille eriteltynä vuosittain ja il-
16090: pankkikriisin perusteella, että vastaavaa voisi         maistuna markkoina/lääni ja/toimiala? Monta-
16091: tapahtua meilläkin. Kun sitten tapahtui, omak-          ko vahingonkorvausoikeudenkäyntiä on nostet-
16092: suttiin meillä muista pohjoismaista poikkeava           tu? Moneenko yritykseen ja henkilöön ne ovat
16093: tapa organisoida ja kohdentaa pankkituki.               kohdistuneet? Paljonko oikeudenkäyntikustan-
16094: Hallitus oli täysin valmistautumaton pankki-            nuksia on tähän mennessä kertynyt?
16095: kriisin hoitamiseen. Suomessa valtio otti varsin           Millaisia periaatteita valtio-omistaja edellyt-
16096: nopeasti täyden vastuun pankkien sitoumuksis-           tää käytettävän päätettäessä Arsenalissa siitä,
16097: ta. Pankkikriisin hoitotavan vaihtoehtoja ei            elvytetäänkö jokin yritys vai ryhdytäänkö sitä
16098: julkistettu, jos niitä mietittiinkään. Mahdolliset      poistamaan saattehoidon ja konkurssin kautta
16099: vaihtoehdot olisivat ilmeisesti paljastaneet sen,       suomalaisesta todellisuudesta?
16100: olisiko nyt konkurssiin ajettujen yritysten toi-           Pysyykö Arsenalin toiminta sille asetetuissa
16101: minnan jatkuminen voitu turvata paremmin                rajoissa, vai onko se ryhtynyt itse tai muiden
16102: jollain toisella kuin nyt valitulla pankkikriisin       yritysten kautta harjoittamaan liiketoimintaa?
16103: hoitotavalla.                                           Saksasta saadut kokemukset viittaavat siihen,
16104:     Pankkitukeen on jo tähän mennessä käytetty          että valtion hallussa olevan yksityistettävän
16105: kymmeniä miljardeja markkoja ja lisää tullaan           omaisuuden hoito vaatiijatkuvasti lisää budjetti-
16106: tarvitsemaan. Hallituksen olisi viisasta asettaa        varoja tai -valtuuksia.
16107: puolueeton, mieluiten kansainvälisistä asiantun-           Monessakokonkurssissa SSP Oy/Arsenal on
16108:  tijoista koostuva pieni ryhmä selvittämään pank-       ollut aloitteen tekijä?
16109:  kikriisiin johtaneet syyt ja pankkituen hallinnon         Montako vahingonkorvausoikeudenkäyntiä
16110: järjestämisen mahdolliset vaihtoehdot arvioitui-        on nostettu? Moneenko yritykseen ja henkilöön
16111:  ne hyötyineen ja haittoineen. Tämä kaikki siksi,       ne ovat kohdistuneet? Paljonko oikeudenkäynti-
16112:  että vaikka meillä ei ollut nöyryyttä oppia naapu-     kustannuksia on tähän mennessä kertynyt? Pal-
16113:  rimaittemme virheistä, voisimme oppia ainakin          jonko oikeudenkäynneistä on tuloutunut SSP
16114:  omasta historiastamme, tehdä mahdolliset orga-         Oy/Arsenal Oy:lle?
16115:  nisatoriset johtopäätökset ja kenties välttää vas-        Paljonko rahaa on käytetty konsulttipalvelui-
16116:  taavanlaisen katastrofin tulevaisuudessa.              hin tähän mennessä, eriteltynä toimialoittain:
16117:      Kun tehdään useitten kymmenien miljardien          asianajotoimistot, tili- ja tilintarkastustoimistot,
16118:  markkojen suuruinen rahoituspäätös, on luon-           kiinteistönvälittäjät sekä muut mahdolliset?
16119:  nollista, että seurataan suurella mielenkiinnolla      Käytetyt konsultit ja niiden laskutus eriteltynä.
16120:  panostuksen tuottoa. Eduskunta edellytti, että            Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) Ar-
16121:  hallitus antaa eduskunnalle selvityksen pankki-        senalia koskevassa kertomuksessa (4/1995) on
16122:  tuen ehtojen täyttymisestä ja pankkituen valvon-       mm. todettu, että Arsenalin toiminnan organi-
16123:  nan sekä tarkastuksen tehokkuudesta. Eduskun-          sointi ei vastaa niitä periaatteita, jotka yhtiölle on
16124:  ta edellytti niin ikään, että se saa syysistuntokau-   toiminnan käynnistyessä asetettujajoita sen sa-
16125:  della 1995 tiedonannon rahoitusjärjestelmän ter-       notaan noudattavan. Asiakkaat luokittelee perit-
16126:   vehdyttämisestä, sen keinoista ja julkisen tuen       täviinja elvytettäviin luottohallinto,joka kuiten-
16127:   palauttamisesta valtiolle. Hallituksen on ensi ti-    kin suhtautuu asiakkaisiin ahtaasti muodollisten
16128: 
16129:  260017
16130: 2                                             KK 388/1996 vp
16131: 
16132: "juridisten harkintojen pohjalta" eikä business-         oloissa pystyä pitämään huoli siitä, että yhtiöllä
16133: näkökulmasta, mitä toimintaperiaatteiden to-             ei ole toimihenkilöitä, jotka toimivat työnanta-
16134: teutus käytännössä edellyttäisi. Tällainen taita-        jan edun vastaisesti, ja että yhtiö ei ryhdy valvo-
16135: mattomuus "maksaa valtiolle selvää rahaa, joka           maan työntekjöittensä etuja suhteessa yhtiön
16136: katoaa järjestelmästä kuin mustaan aukkoon".             asiakkaaseen.
16137:    Tarkastusvirasto on myös kiinnittänyt huo-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16138: miota Arsenalin omistuksen ja hallinnon organi-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16139: sointiin. Toisin kuin tulisi olla, ei Arsenalilla näy-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16140: tä olevan omistajan näkökulmasta etuaan ajavaa           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16141: omistajaa, jonka luottamusta yhtiön johdon tuli-
16142: si nauttia. Näin myös yhtiön johdon objektiivi-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
16143: nen ja rationaalinen luottamuksen mittaus, sa-                  tynyt tai aikoo ryhtyä "pankkitukipro-
16144: moin kuin Arsenalin hallituksen toimihenkilöi-                  jektin" puolueettoman arvioinnin suorit-
16145: hin kohdistama valvonta puuttuvat. VTV on                       tamiseksi ja Arsenalin toimintaa koske-
16146: mm. todennut Arsenalin asettaneen asiakkaan                     vien yksilöityjen tietojen toimittamiseksi
16147: kanssa tehtävän luottosopimuksen ehdoksi                        eduskunnalle sekä Valtiontalouden tar-
16148: asian,joka ei Arsenalille kuulu. Huolestuttavinta               kastusviraston tarkastuskertomuksessa
16149: tarkastusviraston mielestä asiassa on, kuinka täl-              esitettyjen epäkohtien poistamiseksi ja
16150: lainen ehto on mennyt läpi Arsenalin hallituksen                sen varmistamiseksi, ettei vastaavaa enää
16151: käsittelyssä; Arsenalin hallituksen tulisi kaikissa             tapahdu tänä päivänä?
16152: 
16153:      Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1996
16154: 
16155:           Paula Kokkonen /kok               Timo Ihamäki /kok               Kari Kantalainen /kok
16156:                                              KK 388/1996 vp                                             3
16157: 
16158: 
16159: 
16160: 
16161:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
16162: 
16163:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         teitä muissa pohjoismaissa noudatettuun linjaan,
16164: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          on syytä muistaa se, että Suomessa pankkikriisi
16165: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        on ollut nimenomaan säästöpankkikriisi, jossa
16166: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Paula             omistajan vastuun täysimääräinen toteuttami-
16167: Kokkosen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-           nen ei ollut rakennesyistä mahdollista.
16168: myksen n:o 388:                                            Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal ja sen tytär-
16169:                                                        yhtiöinä toimivat omaisuudenhoitoyhtiöt rapor-
16170:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-       toivat säännöllisesti eri toiminta-alueistaan val-
16171:        tynyt tai aikoo ryhtyä "pankkitukipro-          tion vakuusrahastolle ja valtiovarainministeriöl-
16172:        jektin" puolueettoman arvioinnin suorit-        le. Asiakaskohtaiset tiedot ovat liikesalaisuuden
16173:        tamiseksi ja Arsenalin toimintaa koske-         piiriin luettavia tietoja, joiden julkistaminen
16174:        vien yksilöityjen tietojen toimittamiseksi      edellyttää ao. asiakkaan antamaa suostumusta.
16175:        eduskunnalle sekä Valtiontalouden tar-          Arsenalin vastuukantaa koskevia tietoja tuloste-
16176:        kastusviraston tarkastuskertomuksessa           taanja seurataan aluetasolla (9 aluetta), ei lääni-
16177:        esitettyjen epäkohtien poistamiseksi ja         tasolla.
16178:        sen varmistamiseksi, ettei vastaavaa enää           Vuoden 1995 loppuun mennessä Omaisuu-
16179:        tapahdu tänä päivänä?                           denhoitoyhtiö Arsenalin eri alueille siirtyi brut-
16180:                                                        tomääräisesti asiakasvastuita yhteensä 21,1 mil-
16181:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           jardin markan edestä (Etelä-Pohjanmaa 1,8 mrd.
16182: vasti seuraavaa:                                       mk, Kaakkois-Suomi 1,4 mrd. mk, Lappi 0,9
16183:                                                        mrd. mk, Oulu 1,8 mrd. mk, Pirkanmaa 1,8 mrd.
16184:     Suomen pankkikriisin syitä ja seurausvaiku-        mk, Satakunta 0,9 mrd. mk, Sisä-Suomi 2,3 mrd.
16185: tuksia ovat todelliset asiantuntijat verraten vä-      mk, Uusimaa 5,5 mrd. mk ja Varsinais-Suomi 4, 7
16186: hän analysoineet. Asian monialaisuus vaikeuttaa        mrd. mk).
16187: kattavan kokonaisselvityksen laatimista. Sen si-           Omaisuudenhoitoyhtiökonserni Arsenalilla
16188: jaan jälkiviisaita ja yhdestä näkökulmasta asiaa       oli 31.12.1995 yhteensä 12 209 asiakasta. Elvytet-
16189: tarkastelleita on ollut koko joukko liikkeellä.        täviä yritysasiakkaita oli 2 354 ja perinnässä ole-
16190: Tällaiset puheenvuorot vääristävät useimmiten          via 6 082.
16191: pankkikriisistä ja valtion pankkitukitoimenpi-             Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalille siirtyi
16192: teistä syntyvää kuvaa. On syytä pitää koko ajan        SSP-kaupan seurauksena kiinteistöomaisuutta
16193: mielessä se, että pankkien luottotappioiden taus-       11 740 milj. markan arvosta. Sen alueittainen
16194: talla on aina ollut myös omat resurssiosa ja lai-      jakauma oli seuraava: Etelä-Pohjanmaa 1 238
16195: nanhoitokykynsä yliarviaineita asiakkaita. Suo-        milj. mk, Kaakkois-Suomi 977 milj. mk, Lappi
16196: men pankkikriisi on myös ollut muihin maihin           455 milj. mk, Oulu 779milj. mk, Pirkanmaa 1 710
16197: verrattuna syvempi maatamme kohdanneen ta-             milj. mk, Satakunta 643 milj. mk, Sisä-Suomi
16198: loudellisen laman vuoksi, jota syvensi edelleen        1 517 milj. mk, Uusimaa 1 881 milj. mkja Varsi-
16199: idänkaupan romahtaminen.                               nais-Suomi 2 546 milj. mk. Kiinteistöomaisuu-
16200:     Pankkitukimäärärahoja myöntäessään edus-           desta on tehty vuosina 1993-1995 yhteensä 3, 7
16201:  kunta on asettanut tuen myöntämiselle ehtoja,         mrd. mk:n suuruiset arvonalennukset. Taseessa
16202: joiden toteutumista ovat valvoneet useat eri vi-       olevaa kiinteistöomaisuutta on myyty velatto-
16203:  ranomaistahot valtion vakuusrahaston johdolla.        rnin arvoin yhteensä 1 212 milj. markalla, ja saa-
16204:  Pankkitukitoimenpiteitä on sittemmin useaan           tavien vakuutena olevia kiinteistöjä sekä kiinteis-
16205:  otteeseen eri foorumeilla esitelty, viimeksi touko-   töosakkeita on ostettu yhteensä 1 286 milj. mar-
16206:  kuussa eduskunnalle jätetyssä valtioneuvoston         kalla.
16207:  tiedonannossa suunnitelmasta rahoitusjärjestel-           Suomen Säästöpankki - SSP:n ja siihen su-
16208:  män tervehdyttämiseksi, tervehdyttämiseen käy-        lautuneiden säästöpankkien erityistarkastukses-
16209:  tettävistä keinoista ja julkisen tuen palautumises-   ta sekä niiden palveluksessa olleita henkilöitä
16210:  ta valtiolle. Vertailtaessa suoritettuja toimenpi-    koskevista vahingonkorvaus-ja rikosoikeudelli-
16211: 4                                           KK 388/1996 vp
16212: 
16213: sista selvityksistä ja oikeudenkäynneistä on ai-       liiketoimintaa. Arsenalin perintätoimen eräänä
16214: heutunut kuluja 31.12.1995 mennessä yhteensä           muotona on yrityksen omistuksen hankkiminen
16215: 36,8 milj. markkaa. Erityistarkastuksiin perus-        Arsenalille tilanteessa, jossa yrityksen sinänsä
16216: tuen vireillä on 25 säästöpankin osalta vahingon-      katsotaan sisältävän kehitysmahdollisuuksia ja
16217: korvauskanteita. Kanteet on nostettu yhteensä          vastaisuudessa mahdollisuuksia selviytyä sitou-
16218: 97 henkilöä vastaan. Asianajajien laskutus on          muksistaan, mutta omistajien ei uskota voivan/
16219: ollut huhtikuun loppuun 1996 mennessä yhteen-          kykenevän panostamaan sen paremmin talou-
16220: sä noin 28,4 milj. markkaa.                            dellisesti kuin operatiivisestikaan riittävästi, jot-
16221:     Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:n toimin-          ta tavoitteet saavutettaisiin. Tällaisessa tilantees-
16222: nan lähtökohdaksi on asetettu sille siirtyneen         sa Arsenal tekee vertailun konkurssiperinnän tai
16223: omaisuuden hallinnointi ja realisointi mahdolli-       yrityksen haltuunoton välillä. Haltuunotetut yri-
16224: simman tehokkaasti ja tuottavasti siten, että sen      tykset, joita tällä hetkellä on 11, pyritään terveh-
16225: toiminnasta aiheutuu valtiontaloudelle mahdol-         dyttämään mahdollisimman nopeasti ja siirtä-
16226: lisimman vähäinen rasitus. Arsenal luokittelee         mään takaisin normaalin pankkijärjestelmän pii-
16227: sille siirtyneet asiakkaat elvytettävien ja perittä-   riin.
16228: vien pääluokkiin.                                          Saataviensa turvaamiseksi Arsenal on vuosina
16229:     Elvytettävällä asiakkaalla tarkoitetaan yritys-    1994-1996 hakenut yhteensä 254 yritystä kon-
16230: tä, joka kykenee kohtuulliseksi arvioitavan aika-      kurssiin. Tämä vastaa 25 prosenttia alueilla yh-
16231: jänteen puitteissa suoriutumaan velvoitteistaan        teensä haetuista konkursseista.
16232: siten, että asiakassuhteen siirtäminen pankkijär-          Konsulttipalveluista on aiheutunut Arsenalil-
16233: jestelmän piiriin on mahdollista. Arvioitaessa         le tähän mennessä kustannuksia yhteensä noin
16234: yrityksen elinkelpoisuutta keskeistä on arvio yri-     27 miljoonaa markkaa. Arsenal on asioinut kai-
16235: tyksen tuloskehityksestä ja sitoumusten hoitoky-       ken kaikkiaan 24 eri toimiston kanssa, joista
16236: vystä sekä pääomatilanteesta. Lisäksi arvioidaan       suurin on Mecrastor Oy.
16237: yrityksen taloudellisen kehityksen suunta ja               Valtiontalouden tarkastusviraston Arsenalia
16238: mahdollinen lisärahoitustarve. Samalla tehdään         koskevaa tarkastuskertomusta on selostettu
16239: analyysi yrityksen kilpailukyvystä, toimialan nä-      julkisuudessa kesällä 1995. Tarkastuskertomuk-
16240: kymistä sekä yrittäjien ja yrityksenjohdon osaa-       sen havainnot ja viittaukset epäkohtiin käsitte-
16241: mistasosta ja luotettavuudesta. Tarvittaessa           levät vuoden 1994 alkupuoliskoa, jolloin Arse-
16242: asiakkaasta teetetään ulkopuolisen arvioitsijan        nalin toimintaa vasta oltiin käynnistämässä.
16243: yritystutkimus tai muu selvitys. Kaikissa asia-        Kaikki viranomaisten tietoon saatetut valituk-
16244: kassuhteissa Arsenal noudattaa tiukkoja eettisiä       set Arsenalin toiminnasta on perusteellisesti
16245: periaatteita.                                          tutkittu. Yksittäisen ongelma-asiakkaan Arse-
16246:     Arsenalin toiminta on pysynyt sille lainsää-       nalin toimintaa kohtaan esittämälla arvostelulla
16247: dännössä, hyväksytyissä pankkitukiehdoissa             ei tulisi yleistää Arsenalin varsin tehokkaaksi ja
16248: sekä omistajan ohjeissa annetuissa rajoissa. Ar-       toimivaksi osoittautuneen organisaation toi-
16249: senal ei itse harjoita minkään muun toimialan          mintaa.
16250: 
16251:      Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1996
16252:                                                                                    Ministeri Arja Alho
16253:                                              KK 388/1996 vp                                              5
16254: 
16255: 
16256: 
16257: 
16258:                                           Tili Riksdagens Talman
16259: 
16260:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        i maj. När de åtgärder som vidtagits jämförs med
16261: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          den linje som följts i de övriga nordiska länderna,
16262: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        är det skäl att komma i häg att bankkrisen i
16263: man Paula Kokkonen m.fl. undertecknade                  Finland uttryckligen har varit en sparbankskris,
16264: spörsmål nr 388:                                        där ägarens ansvar av strukturella orsaker inte
16265:                                                         tiii fullo har kunnat realiseras.
16266:           Vilka åtgärder har Regeringen vidtagit            EgendomsfOrvaltningsbolaget Arsenal och de
16267:        eller ämnar Regeringen vidta för att en          egendomsförvaltningsbolag som utgör dess dot-
16268:        opartisk bedömning av "bankstödspro-             terbolag avger regelbundet rapporter om sina
16269:        jektet" skall fås till stånd och för att riks-   olika verksamhetsområden tili statens säkerhets-
16270:        dagen skall tillställas detaljerade uppgif-      fond och finansministeriet. Uppgifterna om de
16271:        ter om bolaget Arsenals verksamhet,              enskilda kunderna omfattas av afTårshemlighe-
16272:        samt för att de missförhällanden som på-         ten, och offentliggörandet av dem förutsätter
16273:        visats i statens revisionsverks berättelse       samtycke av kunden i fråga. Uppgifter om om-
16274:        skall kunna avhjälpas och för att det skall      fattningen av Arsenals ansvarsstock produceras
16275:        kunna säkerställas att något motsvaran-          och följs på regional nivå (9 regioner), inte på
16276:        de inte inträffar i dag?                         länsnivå.
16277:                                                             Fram till utgången av 1995 överfördes kund-
16278:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           ansvar till ett bruttobelopp av sammanlagt 21,1
16279: anföra följande:                                        mrd. mk till Egendomsförvl:!}tningsbolaget Arse-
16280:                                                         nals olika regioner (Södra Osterbotten 1,8 mrd.
16281:    Orsakerna tili och följdverkningarna av den          mk, Sydöstra Finland 1,4 mrd. mk, Lappland 0,9
16282: finländska bankkrisen har i relativt liten omfatt-      mrd. mk, Uleåborg 1,8 mrd. mk, Birkaland 1,8
16283: ning analyserats av verkliga sakkunniga. Frå-           mrd. mk, Satakunta 0,9 mrd. mk, Mellersta Fin-
16284: gans komplicerade natur gör det svårt att få tili       land 2,3 mrd. mk, Nyland 5,5 mrd. mk och
16285: stånd en heltäckande utredning. Däremot har ett         Egentliga Finland 4,7 mrd. mk).
16286: stort antal efterkloka bedömare och många såda-             Egendomsförvaltningsbolaget Arsenals kon-
16287: na som ser på saken ur en enda synvinkel gjort sig      eero hade den 31 december 1995 sammanlagt
16288: hörda. Dylika inlägg Ieder oftast tili en snedvrid-     12 209 kunder. Antalet företagskunder som var
16289: ning av den bild som ges av bankkrisen och av           föremål för stimulansåtgärder var 2 354 och an-
16290: statens bankstödsåtgärder. Det är skäl att hela         talet som var föremål för indrivning 6 082.
16291: tiden hålla i minnet att bakom bankernas kredit-            Till egendomsförvaltningsbolaget Arsenal
16292: förluster alltid också har funnits kunder som           överfördes som en följd av SBF-köpet fastighets-
16293: överskattat sina egna resurser och förmågan att         tillgångar till ett värde a v 11 740 milj. mk. De
16294: sköta sina Iän. Den finländska bankkrisen har           fördelar sig regionalt som följer: Södra Österbot-
16295: också varit djupare än i andra länder, beroende         ten 1 238 milj. mk, Sydöstra Finland 977 milj. mk,
16296: på den ekonomiska depression som drabbade               Lappland 455 milj. mk, Uleåborg 779 milj. mk,
16297: vårt Iand och som ytterligare förvärrades av raset      Birkaland 1 710 milj. mk, Satakunta 643 milj.
16298: inom östhandeln.                                        mk, Mellersta Finland 1 517 milj. mk, Nyland
16299:     När riksdagen beviljade anslag för bankstödet       1 881 milj. mk och Egentliga Finland 2 546 milj.
16300: uppställde den villkor för beviljandet vilkas iakt-     mk. Beträffande fastighetstillgångarna har under
16301: tagande har övervakats av flera olika myndig-           åren 1993-1995 gjorts värdenedskrivningar om
16302:  hetsinstanser under ledning av statens säkerhets-      sammanlagt 3,7 mrd. mk. I balansräkningen
16303:  fond. För bankstödsåtgärderna har senare i flera       upptagna fastighetstillgångar har sålts tili ett
16304:  repriser redogjorts i olika forum, nu senasti stats-   skuldfritt värde av sammanlagt 1 212 milj. mk,
16305:  rådets meddelande om en åtgärdsplan för sane-          och fastigheter och fastighetsaktier som utgör
16306:  ring av finansieringssystemet, om saneringsme-         säkerhet för fordringar har köpts tili ett belopp
16307:  toderna och om återbetalning av det offentliga         av sammanlagt 1 286 milj. mk.
16308:  stödet till staten, som överlämnades till riksdagen        Specialgranskningen av Sparbanken i Finland
16309: 6                                           KK 388/1996 vp
16310: 
16311: - SBF och de sparbanker som fusionerats med              Arsenals verksamhet har hållits inom de ra-
16312: den samt de skadestånds- och straffrättsliga ut-      mar som lagstiftningen, de godkända bankstöds-
16313: redningarna och rättegångarna beträffande per-        villkoren samt ägarens anvisningar uppställer.
16314: soner som varit anställda hos dem hade fram till      Arsenal bedriver inte själv affårsverksamhet
16315: den 31 december 1995 orsakat kostnader om             inom någon annan bransch. En form av Arsena1s
16316: sammanlagt 36,8 milj. mk. På basis av special-        indrivningsverksamhet är att förvärva ett företag
16317: granskning har skadeståndstalan väckts i fråga        i en sådan situation då företaget i sig anses ha
16318: om 25 sparbanker. Talan har väckts mot sam-           utvecklingsmöjligheter och möjligheter att fram-
16319: manlagt 97 personer. Advokaternas fakturering         över klara av sina förbindelser, men ägaren inte
16320: uppgick vid utgången av april1996 till samman-        tros kunnaivara kapabel att satsa tillräckligt vare
16321: lagt ca 28,4 milj. mk.                                sig ekonomiskt eller operativt för att målen skall
16322:    Utgångspunkten för Egendomsförvaltnings-           kunna nås. 1 en sådan situation gör Arsenal en
16323: bolaget Arsenal Ab:s verksamhet är att förvalt-       jämförelse mellan indrivning vid konkurs och
16324: ningen och realiseringen av den egendom som           övertagande av företaget. Strävan är att de före-
16325: överförts till bolaget skall vara så effektiv och     tag som övertagits, vilka för närvarande är 11 till
16326: produktiv som möjligt så att dess verksamhet          antalet, så snabbt som möjligt skall saneras och
16327: belastar statsekonomin så litet som möjligt. Arse-    överföras till det normala banksystemet.
16328: nal indelar de kunder som överförts till bolaget         För att trygga sina fordringar har Arsena1 åren
16329: enligt huvudkategorierna kunder som är föremå1         1994-1996 begärt sammanlagt 254 företag i
16330: för stimulansåtgärder och kunder som är föremål       konkurs. Detta motsvarar 25% av det samman-
16331: för indrivning.              .                        lagda antalet konkurser i regionerna.
16332:    Med kunder som är föremål för stimulansåt-            Konsulttjänsterna har hittills orsakat Arsenal
16333: gärder avses företag som inom en tid som bedöms       kostnader om sammanlagt ca 27 mi1j. mk. Arse-
16334: som skälig kan k1ara av sina förpliktelser så att     na1 har anlitat allt som allt 24 olika byråer, av
16335: kundförhållandet kan överföras till banksyste-        vilka den största är Mecrastor Ab.
16336: met. Centrala faktorer vid uppskattningen av ett         För statens revisionsverks berättelse som gäl-
16337: företags livsduglighet är bedömning av företa-        ler granskningen av Arsenal redogjordes i offent-
16338: gets resultatutveckling och dess förmåga att skö-     ligheten på sommaren 1995. lakttagelserna i be-
16339: ta sina förbindelser samt kapitalläget. Dessutom      rättelsen och hänvisningarna till missförhållan-
16340: uppskattas den riktning företagets ekonomiska         den gäller den första hä1ften av 1994, då Arsenals
16341: utveckling kommer att ta och ett eventuellt behov     verksamhet ännu inte hade kommit i gång. Alla
16342: av tilläggsfinansiering. Samtidigt görs en ana1ys     de klagomål som gäller Arsenals verksamhet som
16343: av företagets konkurrensförmåga och av utsik-         kommit till myndigheternas kännedom har un-
16344: terna i branschen samt av nivån på kunnandet          dersökts grundligt. Inga generaliseringar bör gö-
16345: och tillförlitligheten beträffande företagarna och    ras beträffande den verksamhet som bedrivs
16346: företagsledningen. Vid behov gör en utomståen-        inom ramen för Arsenals organisation, som visat
16347: de bedömare en företagsana1ys eller någon annan       sig vara mycket effektiv och ändamå1senlig, på
16348: utredning beträffande kunden. Arsenal iakttar         grund av kritik som en enskild problemkund
16349: strikta etiska principer i alla sina kundförhållan-   framför mot Arsenals verksamhet.
16350: den.
16351: 
16352:      Helsingforsden 5 juni 1996
16353:                                                                                   Minister Arja Alho
16354:                                              KK 389/1996 vp
16355: 
16356: Kirjallinen kysymys 389
16357: 
16358: 
16359: 
16360: 
16361:                                     Esa Lahtela /sd ym.: Vanhusten ja vammaisten asuntojen korjaus-
16362:                                         töistä
16363: 
16364: 
16365:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
16366: 
16367:     Esteettömyydellä tarkoitetaan mahdollisuut-        rakentamiseen. Tulisi myös selvittää hissien suu-
16368: ta liikkua vaivattomasti ominjaloin tai erilaisilla    resta tarpeesta johtuva massatuotannollinen
16369: liikkumisvälineillä tai apuvälineiden avulla pai-      kustannusten alentamismahdollisuus.
16370: kasta toiseen. Sen vuoksi esteettömyyden tulisi           Asia olisi rakennusalan suuren työttömyyden
16371: olla korjaus- ja uudisrakentamisen tärkein tavoi-      johdosta ajankohtainen ja antaisi työtilaisuuksia
16372: te. Sen tulisi toteutua niin rakennuksen sisäpuo-      huomattavalle määrälle rakennustyöntekijöitä.
16373: lella kuin sen välittömässä läheisyydessä kaduilla     Lisäksi se olisi hissiteollisuudelle merkittävä pi-
16374: ja teillä.                                             ristysruiske.
16375:     Yksi esteettömän liikkumisen suurimpia estei-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16376: tä on kerrostalojen hissittömyys. Tämä kysymys         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16377: on noussut yhä keskeisemmin esille, kun kuntien        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16378: laitospalveluista on siirrytty yhä enemmän avo-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16379: palveluihin. Jotta ikääntyneiden tai vammautu-
16380: neiden ihmisten asuminen asunnoissaan voitai-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16381: siin turvata, myös yhteiskunnalta vaaditaan toi-              ryhtyä, että avohoitoon siirtyneiden van-
16382: mia, jotka edesauttaisivat tätä pyrkimystä.                   husten ja vammaisten esteettömän kulun
16383:     Olisikin ryhdyttävä toimiin tarveselvityksen              mahdollisuuksia parannettaisiin luomal-
16384: tekemiseksi kunnissa hissien rakentamistarpees-               la erillinen rakennusten peruskorjausoh-
16385: ta. Lisäksi tulisi selvittää, kuinka rakentamiseen            jelma hissien rakentamiseksi, jotta nämä
16386: ja paloturvallisuuteen liittyvät määräykset voi-              henkilöt voisivat heikentyneestä liikunta-
16387:  taisiin normittaa siten, että ne olisivat turvalli-          kyvystään huolimatta tulla toimeen pi-
16388: suudesta tinkimättä sovellettavia ja ettei niillä             tempään omissa kodeissaan?
16389: aiheutettaisi ylimääräisiä kustannuksia hissien
16390: 
16391:      Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1996
16392: 
16393:           Esa Lahtela /sd                 Reijo Kallio /sd                Kalevi Olin /sd
16394:           Raimo Mähönen /sd               Hannu Takkula /kesk             Outi Ojala /vas
16395:           Marjaana Koskinen /sd           Maija Rask /sd                  Matti Vähänäkki /sd
16396:           Jouko Skinnari /sd              Jukka Gustafsson /sd            Klaus Heliberg /sd
16397:           Mikko Elo /sd                   Arto Bryggare /sd               Kerttu Törnqvist /sd
16398:                                           Lauri Metsämäki /sd
16399: 
16400: 
16401: 
16402: 
16403: 260017
16404: 2                                         KK 389/1996 vp
16405: 
16406: 
16407: 
16408: 
16409:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
16410: 
16411:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      1.2.1996 (71/96) päättänyt, että avustusta myön-
16412: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       netään enintään 30 prosenttia hyväksytyistä his-
16413: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     sin tai hissien rakentamis- ja asentamiskustan-
16414: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-     nuksista. Hissiavustuksia on haettu kuitenkin
16415: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        vähän. Avustushakemuksia on jätetty keski-
16416: n:o 389:                                            määrin vain noin 20--30 vuosittain. Ilman val-
16417:                                                     tion avustusta hissejä on rakennettu olemassa
16418:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      olevaan asuinkerrostalokantaan erittäin vähän.
16419:        ryhtyä, että avohoitoon siirtyneiden van-       Korjausavustusta myönnetään tällä hetkellä
16420:        husten ja vammaisten esteettömän kulun       myös muuhun korjaustoimenpiteeseen, jolla
16421:        mahdollisuuksia parannettaisiin luomal-      tehdään mahdolliseksi liikuntaesteisen pääsy
16422:        la erillinen rakennusten peruskorjausoh-     asuinrakennukseen, siinä oleviin asuntoihin ja
16423:        jelma hissien rakentamiseksi, jotta nämä     muihin tiloihin. Avustusta myönnetään tähänkin
16424:        henkilöt voisivat heikentyneestä liikunta-   tarkoitukseen enintään 30 prosenttia hyväksy-
16425:        kyvystään huolimatta tulla toimeen pi-       tyistä kustannuksista.
16426:        tempään omissa kodeissaan?                      Näinä aikoina on ilmestymässä selvitys, joka
16427:                                                     pyrkii auttamaan kuntien viranomaisia arvioi-
16428:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        taessa lupapäätöksiä hissien rakentamiseksi ole-
16429: vasti seuraavaa:                                    massa oleviin hissittömiin asuin taloihin. Parhail-
16430:                                                     laan ollaan käynnistämässä myös tutkimusta his-
16431:    Asuinrakennusten hissittömyys on, kuten ky-      sien rakentamisen taloudellisista vaikutuksista
16432: symyksessä on todettu, osalla väestöä varsin suu-   kunnissa, rakentamisen vaikutuksesta asuntojen
16433: ri ongelma. Hissittömiä porrashuoneita on lähes     hintaan sekä asunto-osakeyhtiöitten päätöksen-
16434: 50 000 vähintään kolmikerroksisissa asuintalois-    teon kehittämistarpeista. Samalla tarkoituksena
16435: sa. Vähintään neljäkenoksissa asuintaloissa täl-    on muun muassa selvittää hissien rakentamisen
16436: laisia porrashuoneita on noin 10 000 kappaletta.    merkitystä sosiaali- ja terveydenhuollon avopal-
16437: Näissä asuintaloissa asuu noin miljoona ihmistä.    velukustannuksiin.
16438: Väestön vanhenemisen ja laitoshuollon vähene-          Tarkoituksena on selvittää mahdollisuudet
16439: misen myötä yhä useampi asukkaista on vanhus        laajempiin tarjouskilpailuihin, joissa käytettäi-
16440: tai liikuntaesteinen. On arvioitu, että noin        siin laajamittaista hissien yhteishankintaa. Täl-
16441: 120 000 vanhuksen asuntoon ei pääse hissillä.       löin hankintojen vaikutukset kustannustasoon ja
16442: Tämä lisää toisaalta kotipalvelun tarvetta, toi-    yksikkökustannusten alentamiseen ovat toden-
16443: saalta luo paineita palveluasumista kohtaan.        näköisesti huomattavat. Harkittavaksi voidaan
16444:     Hissien rakentamista olemassa olevaan asun-     ottaa myös erityisavustuksen myöntäminen täl-
16445: tokantaan on pyritty edistämään myöntämällä         laisille hankkeille.
16446: rakentamiseen ja asentamiseen avustusta valtion         Koska hissejä ei rakenneta riittävästi olemassa
16447: varoista. Avustukset myönnetään momentin            olevaan asuinrakennuskantaan, hallitus selvittää
16448: 35.45.56 (Avustukset korjaustoimintaan) mää-        mahdollisuuksia tehostaa toimenpiteitä. Hissi-
16449: rärahasta. Valtioneuvosto on päätöksellään          avustuksen suuruus otetaan uuteen tarkasteluun.
16450: asuinrakennusten ja asuntojen korjaustoimin-        Koulutuksessa ja tiedotuksessa pyritään kiinnit-
16451: taan myönnettävien avustusten jakoperusteista       tämään nykyistä enemmän huomiota asiaan.
16452: 
16453:      Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1996
16454: 
16455:                                                                        Ministeri Sinikka Mönkäre
16456:                                               KK 389/1996 vp                                                3
16457: 
16458: 
16459: 
16460: 
16461:                                           Tili Riksdagens Talman
16462: 
16463:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        ett understöd kan utgöra högst 30% av de god-
16464: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          kända byggnads- och installationskostnaderna
16465: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        för hissen eller hissarna. Ansökningarna om hiss-
16466: man Esa Lahtela m.fl. undertecknade spörsmål            understöd har dock varit få. 1 genomsnitt har de
16467: nr 389:                                                 uppgått tili endast 20-30 om året. De hissar som
16468:                                                         har installerats i det existerande bostadsbygg-
16469:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          nadsbeståndet utan statligt understöd är mycket
16470:        ta i syfte att skapa ett särskilt ombygg-        få.
16471:        nadsprogram för installerande av hissar              Reparationsunderstöd beviljas för närvaran-
16472:        för att sådana åldringar och handikappa-         de också för andra reparationsåtgärder som gör
16473:        de som har övergått tili den öppna vården        det möjligt för en rörelsehindrad att komma in i
16474:        skall få bättre möjligheter att röra sig         en bostadsbyggnad samt i de bostäder och övriga
16475:        obehindrat så att de trots sin försvagade        utrymmen som finns i byggnaden. Också för det-
16476:        rörelseförmåga skall kunna klara sig             ta ändamål beviljas ett understöd om högst 30 %
16477:        längre i sina egna hem?                          av de godkända kostnaderna.
16478:                                                             1 dagarna utkommer en utredning som syftar
16479:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           tili att hjälpa de korumunala myndigheterna vid
16480: anföra följande:                                        prövningen av tiliståndsbeslut för installerande
16481:                                                         av hissar i befintliga bostadshus som saknar hiss.
16482:     Avsaknaden av hissar i bostadsbyggnader är,         Som bäst inleds också arbetet på en undersök-
16483: såsom det påpekas i spörsmålet, ett stort problem       ning om de ekonomiska verkningar som installe-
16484: för en del av befolkningen. Hiss saknas i nästan        randet av hissar har för kommunerna och hur
16485: 50 000 trappuppgångar i bostadshus med minst            installerandet inverkar på bostädernas priser
16486: tre våningar. 1 bostadshus med minst fyra vå-           samt om behovet av att utveckla beslutsfattandet
16487: ningar finns ungefär 10 000 trappuppgångar              i bostadsaktiebolag. A vsikten är att man samti-
16488: utan hiss. 1 dessa hus bor cirka en miljon männi-       digt skall utreda viiken betydelse hissinstalle-
16489: skor. 1 och med att befolkningens genomsnittsål-        ringarna har med tanke på kostnaderna för so-
16490: der ökar och anstaltvården minskar är allt fler av      cial- och hälsovårdens öppenvård.
16491: de boende åldringar eller rörelsehindrade. Det              Det skall också utredas vilka möjligheter det
16492: har beräknats att cirka 120 000 åldringar saknar        finns att ordna mera omfattande offerttävlingar
16493: tiligång tili hiss där de bor. Detta ökar å ena sidan   där samanskaffning i stor skala kunde utnyttjas.
16494: behovet av hemtjänst, å andra sidan efterfrågan         Detta skulle sannolikt haen betydande inverkan
16495: på serviceboende.                                       på kostnadsnivån och skära ned enhetskostna-
16496:     lnstallerande av hissar i det befintliga bostads-   derna märkbart. Också beviljande av specialun-
16497: beståndet har främjats genom understöd som av           derstöd för dylika projekt kan övervägas.
16498: statliga medel beviljas för byggande och installa-          Eftersom hissar inte installeras i tiliräcklig ut-
16499: tion. Understöden beviljas av anslaget under            sträckning i det existerande bostadsbyggnadsbe-
16500: momentet 35.45.56 (Understöd för reparations-           ståndet, kommer regeringen att utreda möjlighe-
16501: verksamhet). Statsrådet har genom sitt beslut av        ter att effektivera åtgärderna. Storleken av hiss-
16502: den 1 februari 1996 om fördelningsgrunderna för         understödet skall ses över. I utbildning och infor-
16503: understöd som beviljas för reparation av bo-            mation kommer i mån av möjlighet större upp-
16504: stadsbyggnader och bostäder (71/96) beslutat att        märksamhet att fåstas vid denna fråga.
16505: 
16506:      Helsingforsden 29 maj 1996
16507: 
16508:                                                                              Minister Sinikka Mönkäre
16509: .fl
16510:                                             KK 390/1996 vp
16511: 
16512: Kirjallinen kysymys 390
16513: 
16514: 
16515: 
16516: 
16517:                                    Mikko Elo /sd ym.: Yritysten yhtiöittämisen vaikutuksesta työnan-
16518:                                       tajamaksuihin
16519: 
16520: 
16521:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
16522: 
16523:    Suuret yritykset joutuvat osaltaan maksa-          teessa hyvä, koska se suosii mm. työllistäviä pk-
16524: maan työntekijöiden sosiaaliturva- tai TEL-va-        yrityksiä, on sitä samalla käytetty useissa suur-
16525: kuutusmaksuja, joihin kuuluvat mm. työkyvyt-          yrityksissä viime vuosina väärin. Käytännössä
16526: tömyys-, työttömyys- ja varhaiseläkeosat. Vuo-        suurtyönantajiin kuuluvat yritykset ovat yhtiöit-
16527: sittain TEL-maksut lasketaan työntekijän en-          täneet yrityksen eri osia alle 50 työntekijän yri-
16528: nakkopidätyksen alaisesta palkasta ja maksut          tyksiin ja siirtäneet niihin iäkkäämpiä työnteki-
16529: määräytyvät eri tavalla pientyönantajilla ja suur-    jöitä, koska he siirtyvät työttömyyseläkkeelle ja
16530: työnantajilla.                                        kollektiivisen vastuun piiriin. Suurtyönantajiin
16531:    Alle 50 työntekijän yrityksissä TEL-maksu on       kuuluvien yritysten konsernitasoinen TEL-mak-
16532: tänä vuonna 21,1 prosenttia, josta työnantajien       surasitus kevenee sitä enemmän, mitä laajemmin
16533: maksuosuus on 16,8 prosenttia ja työntekijän          järjestelmää käytetään hyväksi.
16534: osuus 4,3 prosenttia. Näiden alle 50 työntekijän         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
16535: yritysten eli pientyönantajien maksu on kiinteä,      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16536: eikä henkilöstön ikärakenne vaikuta siihen.           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16537: Työntekijöiden määrän ollessa 50 tai enemmän          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16538: vaihtelee TEL-maksu työntekijän iän mukaan
16539: tänä vuonna 13,6 ja 29,6 prosentin välillä. Lisäksi             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16540: 50 työntekijän yritysten TEL-maksuihin vaikut-               ryhtyä estääkseen sellaiset suuryritysten
16541: taa se, kuinka paljon yksittäiselle yritykselle on           yhtiöittämiset, jotka on tehty tai tehdään
16542:  myönnetty työkyvyttömyys- ja työttömyyseläk-                pelkästään yritysten TEL-maksurasituk-
16543:  keitä.                                                      sen keventämiseksi?
16544:     Vaikka edellä kuvattu järjestelmä on periaat-
16545: 
16546:      Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1996
16547: 
16548:                      Mikko Elo /sd                             Reijo Laitinen /sd
16549:                      Sinikka Hurskainen /sd                    Tapio Karjalainen /sd
16550: 
16551: 
16552: 
16553: 
16554:  260017
16555: 2                                         KK 390/1996 vp
16556: 
16557: 
16558: 
16559: 
16560:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
16561: 
16562:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kijään saakka. Täyden omavastuun piiriin kuu-
16563: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       luvat ne yritykset, joissa on vähintään 300 työn-
16564: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     tekijää.
16565: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko              Yli 50 työntekijän yrityksissä työnantajien
16566: Elon ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       TEL-vakuutusmaksut vaihtelevat riippuen
16567: n:o 390:                                            omien työntekijöiden ikärakenteesta ja yrityksen
16568:                                                     vakuutuksesta myönnetyistä työkyvyttömyys- ja
16569:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      työttömyyseläkkeistä. Pelkän ikärakenteen joh-
16570:        ryhtyä estääkseen sellaiset suuryritysten    dosta TEL-vakuutusmaksu voi kysymyksessä
16571:        yhtiöittämiset, jotka on tehty tai tehdään   todetun mukaisesti vuonna 1996 olla 13,6%-
16572:        pelkästään yritysten TEL-maksurasituk-       29,6%.
16573:        sen keventämiseksi?                              Suurtyönantajien työttömyys- ja työkyvyttö-
16574:                                                     myyseläkemenoihin vaikuttaa oleellisesti se seik-
16575:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        ka, mihin työsuhteeseen niin sanottu tuleva aika
16576: vasti seuraavaa:                                    liitetään. Työntekijäin eläkelain 12 §:n 1 momen-
16577:                                                     tin mukaan täysitehoisesta eläkkeestä vastaa se
16578:    Kuten kysymyksessä on todettu, työnantajat       eläkelaitos,jonka toimintapiiriin työntekijä kuu-
16579: on jaettu työntekijöiden lukumäärän perusteella     lui sen työsuhteen perusteella, johon eläkkeen
16580: eri ryhmiin työnantajien TEL-vakuutusmaksun         tuleva aika liitetään. Työntekijäin eläkelain
16581: suuruuden osalta.                                   6 b §:n mukaan tuleva aika liitetään pääsääntöi-
16582:    Alle 50 työntekijän yrityksissä TEL-vakuutus-    sesti kuusi kuukautta kestäneeseen työsuhtee-
16583: maksu on kiinteä. Siihen ei suoraan vaikuta yri-    seen.
16584: tyksen omien työntekijöiden ikärakenne eivätkä          Jos työntekijä siirtyy TEL-työsuhteen katkea-
16585: yrityksen omille työntekijöille mahdollisesti       matta toisen työnantajan palvelukseen ja tämä
16586: myönnetyt työttömyys- ja työkyvyttömyyseläk-        on järjestänyt eläketurvan eri eläkelaitoksessa
16587: keet. Tässä pientyönantajien vakuutusmaksussa,      kuin aikaisempi työnantaja, täysitehoisesta elä-
16588: joka on TEL-perusvakuutuksen keskimääräisen         keturvasta vastaa se eläkelaitos, joka eläkkeestä
16589: vakuutusmaksun suuruinen, on kuitenkin muka-        olisi vastannut, jos työntekijän olisi katsottu siir-
16590: na myös komponentti työkyvyttömyys- ja työt-        tymishetkenjälkeen olleen uudessa TEL-työsuh-
16591: tömyyseläkekustannusten kattamiseksi. Keski-        teessa.
16592: määräinen TEL-vakuutusmaksu on vuonna                   Työntekijän TEL-työsuhde katkeaa yleensä
16593: 1996 21,1 %, josta työnantajien osuus on 16,8%      hänen siirtyessään konsernin sisällä toisen yhtiön
16594: ja työntekijöiden osuus 4,3 %.                      palvelukseen. Koska tuleva aika liitetään pää-
16595:    Kun työnantajana on yli 50 mutta alle 1 000      sääntöisesti kuusi kuukautta kestäneeseen työ-
16596: työntekijää, muodostuu työnantajan työkyvyt-        suhteeseen, vastuu työkyvyttömyys- ja työttö-
16597: tömyyseläkemaksu osaksi keskimääräisen va-          myyseläkekustannuksista siirtyy uudelle työnan-
16598: kuutusmaksun ja osaksi yrityksen omien työky-       tajalle mainitun ajan kuluttua työsuhde- ja eläke-
16599: vyttömyyseläkekustannusten mukaan. Vähin-           järjestelyjen vaihtumisesta. Uuden työnantajan
16600: tään 1 000 työntekijän yrityksessä työnantaja       kustannusvastuu määräytyy sen mukaan, mihin
16601: kustantaa omien työntekijöidensä työkyvyttö-        edellä kuvatuista ryhmistä työnantaja kuuluu.
16602: myyseläkkeistä aiheutuvat kustannukset koko-        Pääsääntöisesti työkyvyttömyys- ja työttömyys-
16603: naan itse.                                          eläkkeiden rahoitustekniikka on toiminut asetet-
16604:    Työttömyyseläkkeistä aiheutuvat kustannuk-       tujen tavoitteiden mukaisesti. Työeläkejärjestel-
16605: set rahoitetaan puoliksi yhteisestä tasausosasta    mässä on kuitenkin tiedostettu, että sinänsä lail-
16606: ja puoliksi työttömyyseläkemaksulla. Yli 50         lisina pidettävät työsuhdejärjestelyt yrityskon-
16607: työntekijän yrityksillä on tästä toisesta puolik-   sernin sisällä sisältävät myös mahdollisuuden
16608: kaasta asteittain kasvava omavastuu 300 työn te-    kiertää työnantajan TEL-vakuutusmaksuja.
16609:                                           KK 390/1996 vp                                                3
16610: 
16611: Eläketurvakeskuksen saamien tietojen mukaan         yksinomaisena tai pääasiallisena tarkoituksena
16612: esillä oleva ongelma on rajoittunut yksittäisiin    on välttää työnantajalle työsuhteesta seuraavien
16613: tapauksiin.                                         velvoitteiden täyttäminen, sovelletaan lainsää-
16614:    Keinoja ongelman ratkaisemiseksi on vuosien      däntöä todellisen tilanteen mukaan.
16615: varrella pyritty useaan otteeseen löytämään. Mi-       Työntekijöiden ja työnantajien edun mukaise-
16616: tään helppoja keinoja tilanteen korjaamiseksi ei    na ei voida pitää sitä, että työsuhteita järjesteltäi-
16617: ole olemassa. Ongelmaa kuitenkin vähentää           siin yksittäisen työnantajan vakuutusmaksujen
16618: muun muassa tämän vuoden alusta toteutettu          kiertämiseksi. Näissä tapauksissa vastuun eläke-
16619: työkyvyttömyyseläkemenojen omavastuun ala-          vakuutusmaksusta kantavat muut työnantajat.
16620: rajan muuttaminen 300 työntekijästä 50 työnte-      Työeläkejärjestelmän kannalta tällaisia järjeste-
16621: kijään. On myös muistettava, että työeläkelakeja    lyjä on pidettävä haitallisina.
16622: sovellettaessa on voimassa periaate, jonka mu-         Edellä olevista syistä asiantilaan kiinnitetään
16623: kaan niitä pyritään tulkintatilanteessa sovelta-    jatkossakin erityistä huomiota sekä sosiaali- ja
16624: maan heikomman osapuolen eli työntekijän            terveysministeriön että Eläketurvakeskuksen ta-
16625: eduksi. Tämä periaate on vuoden 1996 alusta         holta ja pyritään edelleen löytämään uusia keino-
16626: kirjattu myös työntekijäin eläkelakiin (1482/95).   ja ongelman ratkaisemiseksi.
16627: Jos esimerkiksi työsuhde- ja yritysjärjestelyjen
16628: 
16629:      Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1996
16630: 
16631:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
16632: 4                                            KK 390/1996 vp
16633: 
16634: 
16635: 
16636: 
16637:                                          Tili Riksdagens Talman
16638: 
16639:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          1 företag med fler än 50 arbetstagare varierar
16640: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         arbetsgivarnas APL-försäkringspremier beroen-
16641: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       de på åldersstrukturen hos arbetstagarna och de
16642: man Mikko Elo m.fl. undertecknade spörsmål nr          invalid- och arbetslöshetspensioner som beviljats
16643: 390:                                                   ur företagets försäkringar. På grundval av enbart
16644:                                                        åldersstrukturen kan APL-försäkringspremien i
16645:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         enlighet med vad som konstateras i spörsmålet
16646:        ta för att förhindra sådana bolagiseringar      vara 13,6---29,6% år 1996.
16647:        av storföretag som har gjorts eller görs           De stora arbetsgivarnas arbetslöshets- och in-
16648:        enbart för att lindra företagens APL-pre-       validpensionsutgifter påverkas väsentligt av till
16649:        miebelastning?                                  vilket arbetsförhållande den s.k. återstående ti-
16650:                                                        den ansluts. Enligt 12 § 1 mom.lagen om pension
16651:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          för arbetstagare bärs ansvaret för den heleffekti-
16652: anföra följande:                                       va pensionen av den pensionsanstalt till vars
16653:                                                        verksamhetsområde arbetstagaren hörde på
16654:    Såsom konstateras i spörsmålet är arbetsgi-         grundval av det arbetsförhållande till vilket pen-
16655: varna på grundval av antalet arbetstagare inde-        sionen för den återstående tiden ansluts. Enligt
16656: lade i olika grupper med hänsyn till storleken av      6 b § lagen om pension för arbetstagare ansluts
16657: arbetsgivarnas APL-försäkringspremie.                  den återstående tiden i rege1 till ett arbetsförhål-
16658:    1 företag med fårre än 50 arbetstagare är APL-      lande som fortgått sex månader.
16659: försäkringspremien fast. Den påverkas inte di-            Om en arbetstagare, utan att APL-arbetsför-
16660: rekt av åldersstrukturen hos företagets anställda      hållandet avbryts, övergår i en annan arbetsgiva-
16661: och inte heller av de arbetslöshets- och invalid-      res tjänst och denna har arrangerat pensions-
16662: pensioner som eventuellt beviljats företagets ar-      skyddet i en annan pensionsanstalt än den tidiga-
16663: betstagare. 1 denna försäkringspremie för små          re arbetsgivaren, bärs ansvaret för den heleffekti-
16664: arbetsgivare, som är av samma storlek som den          va pensionen av den pensionsanstalt som hade
16665: genomsnittliga försäkringspremien för APL-bas-         ansvarat för pensionen om arbetstagaren efter
16666: försäkringen, ingår dock också en komponent            tidpunkten för övergången hade ansetts ha stått i
16667: som täcker invalid- och arbetslöshetskostnader.        ett nytt APL-arbetsförhållande.
16668: År 1996 är den genomsnittliga APL-försäkrings-            Arbetstagarens APL-arbetsförhållande av-
16669: premien 21,1 %, varav arbetsgivarnas andel är          bryts i allmänhet när han övergår i ett annat
16670: 16,8 % och arbetstagarnas andel 4,3 %.                 bolags tjänst inom en koncern. Eftersom den
16671:    När en arbetsgivare har fler än 50 men fårre än     återstående tiden i regel ansluts till ett arbetsför-
16672: 1 000 arbetstagare bestäms arbetsgivarens inva-        hållande som fortgått sex månader, övergår an-
16673: lidförsäkringspremie dels enligt den genomsnitt-       svaret för invalid- och arbetslöshetspensions-
16674: liga försäkringspremien, dels enligt företagets        kostnaderna på den nya arbetsgivaren efter
16675: egna invalidpensionskostnader. 1 företag med           nämnda tid räknat från det arbetsförhållandet
16676: minst 1 000 arbetstagare betalar arbetsgivaren         och pensionsarrangemangen ändrades. Den nya
16677: själv kostnaderna för arbetstagarnas invalidpen-       arbetsgivarens kostnadsansvar fastställs enligt
16678: sion.                                                  det vilken av de ovan beskrivna grupperna ar-
16679:    De kostnader som arbetslöshetspensionerna           betsgivaren tillhör. 1regel har den tekniska finan-
16680: medför finansieras till hälften ur den gemensam-       sieringen av invalid- och arbeslöshetspensioner-
16681: ma utjämningsdelen och till hälften med arbets-        na fungerat enligt satta mål. Beträffande arbets-
16682: löshetspensionspremien. Företag med fler än 50         pensionssystemet har man dock varit medveten
16683: arbetstagare har för den andra hälften en själv-       om att arrangemangen med arbetsförhållandena
16684: risk som växer gradvis tills antalet arbetstagare är   inom en koncern, vilka i sig skall betraktas som
16685: 300. De företag som har minst 300 arbetstagare         fullt lagliga, också ger möjligheter att kringgå
16686: har full självrisk.                                    arbetsgivarens APL-försäkringspremier. Enligt
16687:                                              KK 390/1996 vp                                             5
16688: 
16689: de uppgifter pensionsskyddscentralen erhållit          i syfte att undvika fullgörandet av de skyldigheter
16690: har problemet i fråga inskränkt sig tili ett fåtal     för arbetsgivaren som arbetsförhållandet med-
16691: fall.                                                  för, tillämpas lagstiftningen enligt det verkliga
16692:     Under årens lopp har man upprepade gånger          förhållandet.
16693: försökt komma på sätt att lösa problemet. Några            Man kan inte anse det vara förenligt med ar-
16694: enkla sätt att avhjälpa situationen finns inte. Pro-   betstagarnas och arbetsgivarnas intresse att ar-
16695: blemet minskas dock bl.a. av att den nedre grän-       rangemang med arbetsförhållanden vidtas i syfte
16696: sen för invalidpensionsutgifternas sjäJvrisk har       att kringgå enskilda arbetsgivares försäkrings-
16697: ändrats från 300 tili 50 arbetstagare. Andringen       premier. I sådana fall svarar andra arbetsgivare
16698: trädde ikraft vid ingången av året. Man måste          för pensionsförsäkringspremierna. Med tanke på
16699: också komma ihåg att när arbetspensionslagarna         arbetspensionssystemet bör arrangemangen be-
16700: tillämpas gäller principen att man i tolknings-        traktas som skadliga.
16701: situationer skall eftersträva att lämpa lagarna tili       Av ovan nämnda orsaker är läget föremål för
16702: fördel för den svagare, dvs. arbetstagaren. Vid        såväl social- och hälsovårdsministeriets som pen-
16703: ingången av 1996 togs principen också in i lagen       sionsskyddscentralens särskilda uppmärksamhet
16704: om pension för arbetstagare (1482/95). Om ex-          och man försöker fortsättningsvis komma på nya
16705: empelvis arrangemangen med arbetsförhållan-            sätt att lösa problemet.
16706: den och företag enbart eller i huvudsak vidtagits
16707: 
16708:      Helsingforsden 4 juni 1996
16709: 
16710:                                                    Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
16711:                                            KK 391/1996 vp
16712: 
16713: Kirjallinen kysymys 391
16714: 
16715: 
16716: 
16717: 
16718:                                   Klaus Bremer /r ym.: Saaristokuntien liikennesuunnittelun ympä-
16719:                                       ristövaikutusten arvioimisesta
16720: 
16721: 
16722:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
16723: 
16724:     Turun merenkulkupiirissä suunnitellaan           Kivimaan että Vartsalan Vuosnaisten rannassa
16725: Iniön ja Houtskarin kunnanjohtojen tukemina          lähituntumassa ja hyvien tieyhteyksien varrella.
16726: raskaan      lauttaliikenneyhteyden    avaamista     Vuosnaisten ja Kivimaan lauttasatamien hyö-
16727: Houtskarista Keistiö-Iniöön ja edelleen Kusta-       dyntäminen kieltämättä poistaisi osan kunnan-
16728: vin Parattulaan. Suunnitelmaa ovat selostaneet       johdon tavoittelemasta autorallista Kustavin
16729: mm. Turun Sanomat(l7.12.1995)jaÅbo Under-            kirkonkylän läpi.
16730: rättelser (3.4.1996).                                   Samanaikaisesti Iniön kunta laiminlyö oman
16731:     Käytännössä suunnitelman toteuttaminen           läntisen saaristonsa ympärivuotisen sekä myös
16732: johtaa valtavaan autoralliin kapealla ja mutkai-     loma-aikojen väestön kulkumahdollisuudet kir-
16733: >ella hiekkatiellä Keistiön ja Iniön saarten läpi.   konkyläkeskeisellä kehittämispolitiikallaan.
16734: 1\utoralli merkitsee saarten asukkaille rauhatto-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16735:  muutta, vakavaa ilmansaastumista pakokaasu-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16736:  ten ja kiviaineshiukkasten rajun lisääntymisen      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16737:  muodossa sekä liikenneturvallisuuden merkittä-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16738:  vää huononemista. Saarten herkkä luonto vahin-
16739:  ~oittuu autorallista pysyvästi. Vastapainona                  Mitä Hallitus aikoo tehdä Houtskarin,
16740:  lniön kirkonkylä ja laiturikauppa kasvattavat              Keistiön, Iniön ja Parattulan välisestä
16741:   iikevaihtoaan ja tulojaan, mikä lienee kunnan-            suurlauttaliikenteestä aiheutuvan ajo-
16742:   ohdon tavoite.                                            neuvoliikenteen ympäristövaikutusten
16743:     Ajoneuvoliikenteen kanavaimiseksi samalla               lainmukaiseksi arvioimiseksi, ja
16744:   nyös Kustavin kirkonkylän läpi ollaan sijoitta-              pitääkö Hallitus Parattulaan raken-
16745:   nassa miljoonien markkojen suurinvestointia               nettavaa lauttasatamaa Vuosnaisten sekä
16746:   >arattulan uuteen lauttasatamaan, vaikka suur-            Kivimaan lauttasatamien rinnalla välttä-
16747:   autalle on valmiina tarjolla lauttalaiturit sekä          mättömänä?
16748: 
16749:      Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1996
16750: 
16751:                      Klaus Bremer /r                          Janina Andersson /vihr
16752: 
16753: 
16754: 
16755: 
16756:   50017
16757: 2                                          KK 391/1996 vp
16758: 
16759: 
16760: 
16761: 
16762:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
16763: 
16764:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       la lautta-aluksella. Maakunnan liitto rahoittaa
16765: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        kokeilun lähes kokonaan, ja Saaristomeren me-
16766: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      renkulkupiiri toimii vain aluksen operaattorina
16767: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-      ja aluksen rahtaajana. Kokeilun yhteydessä on
16768: merin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       juuri tarkoitus selvittää tällaiseen liikenteeseen
16769: n:o 391:                                             liittyvät hy ödyt ja haitat, joihin kysymy ksessäkin
16770:                                                      on viitattu.
16771:           Mitä Hallitus aikoo tehdä Houtskarin,          Mitä tulee kysymyksessä mainittuun lauttalai-
16772:        Keistiön, Iniön ja Parattulan välisestä       turikysymykseen Kustavissa ja Iniössä, niin Tu-
16773:        suurlauttaliikenteestä aiheutuvan ajo-        run tiepiiri tulee rakentamaan uudet tieyhteydet
16774:        neuvoliikenteen ympäristövaikutusten          ja lauttalaiturit Kustavin eteläosaan Laupusiin
16775:        lainmukaiseksi arvioimiseksi, ja              Heponiemen luotsiaseman viereen ja Iniön Ju-
16776:           pitääkö Hallitus Parattulaan raken-        mon saaren pohjoiskärkeen. Lauttalaituria ei
16777:        nettavaa lauttasatamaa Vuosnaisten sekä       Kustavissa rakenneta Parattulaan niin kuin ky-
16778:        Kivimaan lauttasatamien rinnalla välttä-      symyksessä on oletettu. Merenkulkulaitos on vii-
16779:        mättömänä?                                    me vuonna lopettanut kokonaan Parattulan ny-
16780:                                                      kyisenkin laiturin käytön, ja se on enää kunta-
16781:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         laisten käytössä yleisenä lastaus- ja purkauspaik-
16782: vasti seuraavaa:                                     kana. Kustavin Laupusten uudelle lauttalaituril-
16783:                                                      le ei esim. mantereen suunnasta tulevan liiken·
16784:    Varsinais-Suomen liitto on Turun saariston        teen tarvitse kulkea Kustavin kirkonkylän läpi.
16785: kehittämisohjelmassaan asettanut liikenteen          Sen sijaan kysymyksessä suositelluille Kivimaan
16786: osalta ensisijaiseksi tavoitteeksi yhtenäisen saa-   ja Vuosnaisten lauttalaitureille liikenne pääsisi
16787: riston rengastien. Sillä tarkoitetaan yhteyttä       vain Kustavin kirkonkylän kautta.
16788: Kustavista Iniönja Houtskarin kautta Korppoo-            Kun mainitut uudet laiturihankkeet ovat vali·
16789: seen sekä edelleen Nauvoon ja mantereen puolel-      tusten johdosta vielä käsiteltävänä vesiylioikeu·
16790: la Paraisille. Rengastien yhdistäminen vielä         dessa, tullaan lautta-alusliikenne alkuun hoita·
16791: puuttuvalta osaltaan Iniön ja Houtskarin välillä     maan käyttämällä tilapäisesti mainittua Kivi·
16792: on ollut myös saaristolaisten toiveena jo usean      maan laituria Kustavissa ja Iniön Jumossa ole·
16793: vuoden ajan. Nyt liikenne on tarkoitus aloittaa      vaa tilapäislaituria.
16794: kokeiluna aikana 1.6.-31.8.1996 aikarahdatul-
16795: 
16796:      Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1996
16797: 
16798:                                                                Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
16799:                                            KK 391/1996 vp                                            3
16800: 
16801: 
16802: 
16803: 
16804:                                        Tili Riksdagens Talman
16805: 
16806:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     en tidsfraktad fårja. Landskapsförbundet finan-
16807: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       sierar försöket nästan helt och skärgårdshavets
16808: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     sjöfartsdistrikt agerar enbart som operatör och
16809: man Klaus Bremer m.fl. undertecknade spörsmål        fraktare av fårjan. Avsikten med försöket är att
16810: nr 391:                                              uttryckligen undersöka både för- och nackdelar
16811:                                                      med detta slag av trafik, vilket spörsmålet också
16812:           Vad ämnar Regeringen göra för att          hänvisar tili.
16813:        utföra den lagenliga miljökonsekvensbe-          Vad beträffar frågan om nämnda fårjebrygga i
16814:        dömningen av trafiken med storfårjor vid      Gustavs och Iniö, kommer Åbo vägdistrikt att
16815:        Houtskär, Keistiö, Iniö och Parattula,        bygga nya vägförbindelser och fårjebryggor,
16816:        och                                           bredvid Heponiemi lotsstation i Laupus, i södra
16817:           anser Regeringen att fårjehamnen som       delarna av Gustavs och i den norra ändan av ön
16818:        byggs i Parattula är nödvändig jämsides       lumo i Iniö. I Gustavs kommer fårjebryggan inte
16819:        med fårjehamnarna i Vuosnainen och            att byggas i Parattula, vilket antas i spörsmålet.
16820:        Kivimaa?                                      Sjöfartsverket slutade förra året helt att använda
16821:                                                      också den nuvarande bryggan i Parattula och den
16822:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        används nu endast som lastnings- och 1ossnings-
16823: anföra följande:                                     brygga av kommunborna. Den trafik som kom-
16824:                                                      mer tili Laupus nya fårjebrygga i Gustavs från
16825:    Egent1iga Finlands förbund har vad beträffar      fastlandet behöver inte köra genom Gustavs
16826: trafiken i sitt utvecklingsprogram för Åbo skär-     kyrkby. Den trafik som skall tili fårjebryggorna i
16827: gård i första hand prioriterat en enhetlig skär-     Kivimaa och Vuosnainen måste däremot för att
16828: gårdsringväg. Med detta avses en förbindelse         nå fram köra genom kyrkbyn i Gustavs.
16829: från Gustavs via Iniö och Houtskär tili Korpo           Eftersom bes1uten om de nämnda nya brygg-
16830: och vidare tili Nagu och fastlandets Pargas. Skär-   projekten fortfarande p.g.a. överklagan, behand-
16831: gårdsborna har under flera års tid önskat att den    las av vattenöverdomstolen, kommer fårjetrafi-
16832: del av ringvägen som ännu inte är fårdig, dvs.       ken tilifålligt att skötas genom användning av
16833: avsnittet mellan lniö och Houtskär, skall för-       nämnda Kivimaa brygga i Gustavs och den till-
16834: enas. Nu är det meningen att trafiken skall inle-    fålliga bryggan på lumo i Iniö.
16835: das på försök under tiden 1.6.-31.8.1996, med
16836: 
16837:      Helsingforsden 27 maj 1996
16838: 
16839:                                                                  Trafikminister Tuula Linnainmaa
16840:                                              KK 392/1996 vp
16841: 
16842: Kirjallinen kysymys 392
16843: 
16844: 
16845: 
16846: 
16847:                                     Erkki Pulliainen /vihr: Ympäristönäkökohtien huomioimisesta lii-
16848:                                        kekeskuksia rakennettaessa
16849: 
16850: 
16851:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
16852: 
16853:    Yhteiskunnassamme tapahtuu parhaillaan              hengitystiesairaudet ovat lisääntyneet taajamis-
16854: nopeita, syvällisiä muutoksia. Valtakunnan si-         sa, joissa autot tuottavat runsaasti NO-kaasuja.
16855: säinen muuttoliike on rajumpaa kuin 1960-luvun            Istuva hallitus, joka työtään käynnistäessään
16856: kuuluisina muuttovuosina. Massiivinen työttö-          otti painopistealueekseen ympäristönsuojelun
16857: myys jakaa yhteiskuntaaA-ja B-väkeen. Yhteis-          edistämisen ja joka on herkästi reagoinut yhteis-
16858: kunnan köyhin neljännes on jo varallisuussyistä        kunnassa tapahtuviin muutoksiin, voisi ottaa ta-
16859: liikkumisessaan yhä enemmän riippuvainen ja-           voitteekseen "markettien määrän puolittami-
16860: lan tai pyörällä liikkumisesta ja julkisista liiken-   sen". Tämä tapahtuisi tehokkaalla tiedotustoi-
16861: nevälineistä.                                          minnanaja viime kädessä omaksumalla politiik-
16862:    Tällaisessa yhteiskunnallisessa tilanteessa on      ka olla vahvistamatta "markettikaavoja", silloin
16863: täysin välttämätöntä kiinnittää erityistä huomio-      kun sellaiselle ei löydy erityisen vahvoja peruste-
16864: ta yhdyskuntarakenteeseen. Varsinkin niillä            luita.
16865: alueilla, joihin voimakas muuttoliike kohdistuu,          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
16866: on katsottava, että kaikkien väestöryhmien tar-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16867: peet otetaan suunnittelussa huomioon.                  nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16868:     Suomalaisessa yhteiskunnassa pitkään jatku-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16869: nut autoistuminen on heijastunut mm. suurten
16870: markettien rakentamisen suosimisena kaava- ja                    Aikooko Hallitus toimia niin, että
16871: muissa yhdyskuntarakenteeseen vaikuttavissa                   markettien rakentamisen mahdollista-
16872: ratkaisuissa. Tällainen kehitys on viimeistään                vien asemakaavojen vahvistamisessa
16873: nyt katkaistava sekä suomalaisen yhteiskunnan                 noudatetaan yhteiskunta- ja ympäristö-
16874: edellä mainittujen muutosten että autoliikenteen              poliittisista syistä aiempaa pidättyväm-
16875: tuottamien ympäristöongelmien vuoksi. Mm.                     pää linjaa?
16876: 
16877:    Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1996
16878: 
16879:                                           Erkki Pulliainen /vihr
16880: 
16881: 
16882: 
16883: 
16884: 260017
16885: 2                                          KK 392/1996 vp
16886: 
16887: 
16888: 
16889: 
16890:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
16891: 
16892:     Valtiopäiväjäljestyksen 37 §:n 1 momentissa      huomiota kaupan vaikutuksiin. Näissä julkai-
16893: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        suissa on käsitelty mm. keskustojen parantamis-
16894: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      ta, kaupan suuryksiköistä kunnallistaloudelle ai-
16895: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-      heutuvia kustannuksia, liikennettä, kaupan toi-
16896: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o     mintamalleja ja ominaisuuksia sekä väestöra-
16897: 392:                                                 kenteen muutoksia.
16898:                                                          Ympäristöministeriö on 1995 valmistuneessa
16899:           Aikooko Hallitus toimia niin, että         ympäristöohjelmassa esittänyt mm. seuraavat ta-
16900:        markettien rakentamisen mahdollista-          voitteet: Yhdyskuntien on täytettävä eri väestö-
16901:        vien asemakaavojen vahvistamisessa            ryhmien tarpeet, edistettävä ihmisten toiminta-
16902:        noudatetaan yhteiskunta- ja ympäristö-        mahdollisuuksia ja omatoimisuutta, palvelujen
16903:        poliittisista syistä aiempaa pidättyväm-      on oltava saavutettavissa jalkaisin tai joukkolii-
16904:        pää linjaa?                                   kenteellä, uusi rakentaminen on suunnattava jo
16905:                                                      olemassa oleviin yhdyskuntiin ja jo olevaa yh-
16906:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         dyskuntarakennetta ja rakennuksia on käytet-
16907: vasti seuraavaa:                                     tävä mahdollisimman pitkään.
16908:                                                          Vuonna 1994 voimaan tullut ympäristövaiku-
16909:    Kaupan rakennemuutos alkoi Suomessa var-          tusten arviointilaki sekä siihen liittyvät raken-
16910: sinaisesti 1970-luvun alussa, jolloin rakennettiin   nuslain muutokset edellyttävät, että myös kau-
16911: ensimmäiset automarketit. Muutos on jatkunut         pan suuryksiköiden kaavoja laadittaessa vaiku-
16912: ja vaikuttanut kaupallisiin palveluihin kahdella     tukset on arvioitu riittävässä määrin. Tällöin on
16913: tapaa, toisaalta harventamalla kauppaverkos-         rakennuslain 3 §:n mukaisesti tarpeellisessa mää-
16914: toa, toisaalta tuomalla palveluverkostoon uudet      rin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ym-
16915: kaupan suuryksiköt, hypermarketit (ent. auto-        päristövaikutukset sekä yhdyskuntataloudelli-
16916: marketit).                                           set, sosiaaliset, kulttuuri- ja muut vaikutukset.
16917:    Päivittäistavaramyymälät ovat viime vuosina       Kaavaan voidaan ottaa haitallisten tai häiriötä
16918: vähentyneet noin 300 myymälän vuosivauhtia.          aiheuttavien ympäristövaikutusten estämiseksi
16919: Kun myymälöitä vuonna 1994 oli noin 5 400,           tai rajoittamiseksi tarpeellisia määräyksiä. Ar-
16920: arvioidaan määrän laskevan 4 OOO:een vuoteen         viointi tuo kuntalaisille uuden mahdollisuuden
16921: 2000 mennessä. Samalla yksikkökoko on suuren-        ottaa kantaa ja vaikuttaa puheena oleviin hank-
16922: tunut. Hypermarketteja oli 75 vuonna 1994 ja         keisiin.
16923: määrän uskotaan nousevan sataan vuosisadan               Ympäristöministeriössä vuonna 1993 raken-
16924: loppuun mennessä.                                    nuslain uudistusta pohtinut työryhmä esitti, että
16925:    Kymmentä Euroopan maata koskeneessa ver-          lakiin otettaisiin valtakunnalliseksi tavoitteeksi
16926: tailussa meillä on myymälöitä väkilukuun suh-        kokonaistaloudellinen ja tasapainoinen alue- ja
16927: teutettuna kolmanneksi vähiten huolimatta har-       yhdyskuntarakenne. Lisäksi asemakaavan tuli
16928: vasta asutuksestamme. VTT on todennut, että          tyydyttää palvelujen saatavuuden vaatimus.
16929: automarketit lisäävät liikennöintikustannuksia       Työryhmän ehdotukset eivät johtaneet lainsää-
16930: huomattavasti: kaupan järjestöt ovat laskeneet,      dännön uudistuksiin.
16931: että yksi työpaikka marketissa vie kaksi työpaik-        Ympäristöministeriö asetti 15.5.1996 toimi-
16932: kaa pienempien liikkeiden tiskien takaa.             kunnan valmistelemaan rakennuslain kokonais-
16933:    Ministeriö on laatinut kaupan muutosten vai-      uudistusta. Kokonaisuudistuksen yhteydessä
16934: kutuksista lukuisia julkaisuja usein yhteistyössä    selvitetään uusien ohjausvälineiden tarvetta.
16935: muiden ministeriöiden, maakunnallisten liitto-       Toimikunnan määräaika päättyy 31.12.1997.
16936: jen, kuntien ja kaupan edustajien kanssa. Julkai-        Ennen rakennuslain kokonaisuudistusta on
16937: suilla pyritään lisäämään tietoa ja kuluttajien      tarpeen keskustella suunnittelemattomasta mar-
16938: ympäristötietoisuutta siten, että kaavoja koske-     ket-rakentamisesta. Euroopassa markettien ra-
16939: vassa kuntien päätöksenteossa kiinnitettäisiin       kentamista säädellään kaavoituksella, verotuk-
16940:                                           KK 392/1996 vp                                          3
16941: 
16942: sella sekä lupa- ja kilpailulainsäädännöllä. Suo-   ryhmän tehtävänä olisi pohtia markettien vaiku-
16943: messa voimassa oleva rakennuslaki ei anna riittä-   tuksia ympäristöön, talouteen ja yhdyskunta-
16944: viä keinoja suunnitella kauppakeskuksia kestä-      suunnitteluun sekä mahdollisia rajoituksia suur-
16945: vällä tavalla. Ympäristöministeriössä suunnitel-    ten myymälöiden rakentamiselle.
16946: laankin market-työryhmän perustamista. Työ-
16947: 
16948:      Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1996
16949: 
16950:                                                              Ympäristöministeri Pekka Haavisto
16951: 4                                           KK 392/1996 vp
16952: 
16953: 
16954: 
16955: 
16956:                                          Tili Riksdagens Talman
16957: 
16958:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       fåsta vikt vid inverkningarna på handeln då man
16959: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         fattar beslut som gäller planläggningen. 1 publi-
16960: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       kationerna behandlas bl.a. hur centrumen kunde
16961: man Erkki Pulliainen undertecknade spörsmål nr         förbättras, vilka kommunalekonomiska kostna-
16962: 392:                                                   der storenheterna inom handeln medför, trafik-
16963:                                                        synpunkter, verksamhetsmodeller och egenska-
16964:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för          per inom handeln samt förändringar i befolk-
16965:        att man av samhälleliga och miljöpolitis-       ningsstrukturen.
16966:        ka skäl skall tillämpa en mer återhållsam          Miljöministeriet har ställt upp bl.a. följande
16967:        linje än tidigare vid fastställandet av         mål i det miljöprogram som blev klart år 1995:
16968:        stadsplaner som möjliggör byggandet av          Samhällena bör uppfylla de olika befolknings-
16969:        stormarknader?                                  gruppernas behov samt främja människornas
16970:                                                        verksamhetsmöjligheter och företagsamhet. Ser-
16971:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          vicen bör kunna nås till fots eller med kollektiv-
16972: anföra följande:                                       trafik. Nybyggandet skall koncentreras till redan
16973:                                                        existerande samhällen, och samhällsstrukturen
16974:    Strukturomvandlingen inom handeln började           och byggnaderna bör användas så länge som
16975: i egentlig mening i Finland i början av 1970-talet     möjligt.
16976: då de första stormarknaderna byggdes. Föränd-             Lagen om förfarandet vid miljökonsekvensbe-
16977: ringen har fortgått och inverkat på två olika sätt     dömning som trädde i kraft 1994, och de ändring-
16978: på tjänsterna inom handeln. Å ena sidan har            ar av byggnadslagen som anknyter därtill, förut-
16979: butiksnätet glesnat och å andra sidan har service-     sätter att effekterna har bedömts tillräckligt även
16980: nätet utökats med nya, allt större enheter, de s.k.    vid planläggning som gäller storenheter inom
16981: stormarknaderna.                                       handeln. Härvid skall man i enlighet med 3 §
16982:    Dagligvaruaffårernas antal har under de se-         byggnadslagen i tillräcklig usträckning klarlägga
16983: naste åren minskat med ca 300 affårer årligen. År      vilka effekter genomförandet av planen har på
16984: 1994 fanns det ca 5 400 affårer och före år 2000       miljön samt de samhällsekonomiska, sociala,
16985: uppskattas antalet sjunka till 4 000. Samtidigt        kulturella och övriga verkningarna. 1 planen kan
16986: har enheterna ökat i storlek. Det fanns 75 stor-       intas de bestämmelser som är nödvändiga för att
16987: marknader år 1994 och antalet väntas öka tilli 00      förhindra eller begränsa skadliga eller störande
16988: före utgången av århundradet.                          miljökonsekvenser. Bedömningen ger kommun-
16989:    1 en jämförelse som omfattar 10 europeiska          invånarna en ny möjlighet att uttrycka sin åsikt
16990: Iänder kommer Finland på tredje plats från slutet      och påverka i fråga om aktuella projekt.
16991: när det gäller antalet affårer i relation tili invå-      En arbetsgrupp vid miljöministeriet som över-
16992: narantalet, trots att landet är glest befolkat. VTT    vägde en revidering av byggnadslagen år 1993
16993: harnoterat att stormarknaderna ökartrafikkost-         föreslog att en totalekonomisk och balanserad
16994: naderna märkbart. Organisationerna inom han-           områdes- och samhällsstruktur skulle tas in i
16995: deln har räknat ut att en arbetsplats i en stor-       lagen som ett riksomfattande mål. Dessutom
16996: marknad motsvarar två arbetsplatser i mindre           skulle enligt arbetsgruppen stadsplanen tillfreds-
16997: affårer.                                               ställa kravet på tillgången till service. Arbets-
16998:    Ministeriet har sammanställt ett flertal publi-     gruppens förslag ledde inte till några reformer av
16999: kationer, ofta i samarbete med övriga ministe-         lagstiftningen.
17000: rier, förbund på landskapsnivå och representan-           Miljöministeriet tillsatte 15.5.1996 en kom-
17001: ter för kommuner och handeln, om vilka konse-          mission med uppgift att bereda en totalreform av
17002: kvenser dessa förändringar inom handeln har.           byggnadslagen. 1 samband med totalreformen
17003: Med hjälp av publikationerna försöker man utö-         utreds behovet av nya styrmedel. Kommissio-
17004: ka informationen och konsumenternas miljö-             nens tidsfrist utgår 31.12.1997.
17005: kännedom så att man inom kommunerna skulle                Före totalreformen av byggnadslagen är det
17006:                                              KK 392/1996 vp                                             5
17007: 
17008: nödvändigt att diskutera det oplanerade byggan-        Det finns därför planer på att vid miljöministeriet
17009: det av stormarknader. 1 Europa regleras byggan-        tillsätta en arbetsgrupp för att utreda byggandet
17010: det av stormarknader genom planläggningen,             av stormarknader. Arbetsgruppen skall ha i upp-
17011: beskattningen samt tillstånds- och konkurrens-         gift att bedöma stormarknadernas inverkan på
17012: lagstiftningen. Den gällande byggnadslagen i           miljön, ekonomin och samhällsplaneringen samt
17013: Finland innehåller däremot inte tillräckliga me-       överväga eventuella begränsningar för byggan-
17014: del för planering av köpcentra på ett hållbart sätt.   det av stora affärer.
17015: 
17016:      Helsingforsden 7 juni 1996
17017: 
17018:                                                                        Miljöminister Pekka Haavisto
17019: 1
17020: 1
17021:  1
17022:   1
17023:   1
17024:    1
17025:     1
17026:     1
17027:      1
17028:       1
17029:       1
17030:        1
17031:         1
17032:         1
17033:          1
17034:           1
17035:           1
17036:            1
17037:             1
17038:             1
17039:              1
17040:               1
17041:               1
17042:                1
17043:                 1
17044:                 1
17045:                  1
17046:                                            KK 393/1996 vp
17047: 
17048: Kirjallinen kysymys 393
17049: 
17050: 
17051: 
17052: 
17053:                                   Erkki Pulliainen /vihr: Sokiin kaivoksen ympäristövaikutuksista
17054:                                      Nuorttijokeen Savukoskella
17055: 
17056: 
17057:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
17058: 
17059:    Rautaruukki Oy möi aikanaan Savukoskella             Jos saostusallas aiotaan ottaa käyttöön, on se
17060: sijaitsevan Sokiin kaivospiirin Kemiralle, jonka     tehtävä ympäristöä pilaamattomaksi. Tämän
17061: Kemira Agro on nyt ilmoittanut käynnistävänsä        varmistamiseksi altaalla on silloin järjestettävä
17062: alueella niobiesiintymän jatkotutkimukset. Työ       julkinen katselmustilaisuus.
17063: tehtäisiin yhteistyössä ulkomaalaisten tahojen          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17064: kanssa ja osittain EU:n rahoituksella.               tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17065:    Lehtitietojen mukaan rikastaminen tapahtuisi      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17066: paikan päällä. Tämä tarkoittanee sitä, että käyt-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17067: töön otettaisiin 1970-Iuvulla fosforipitoisen mal-
17068: min tutkimuksia varten Yli-Nuorttille rakennet-                Aikooko Hallitus osaltaan pitää huo-
17069: tu saostusallas.                                            len siitä, etteivät Kemira Agron niobi-
17070:     Jos työssä tukeuduttaisiin mainittuun saostus-          malmirikastukset Savukosken Soklissa
17071: altaaseen, on otettava huomioon altaasta aiem-              aiheuta likavesipäästöjä Nuorttijokeenja
17072: min saadut kokemukset. Niiden mukaan likavesi               aiheuta muutoinkaan ympäristön pilaan-
17073: pääsee altaasta mm. läheiseen Nuorttijokeen,                tumista tai saastumista?
17074: joka on tunnettu urheilukalastusvesi ja joka las-
17075: kee naapurivaltion puolelle. Ojituskin ohjaa ve-
17076:  det mainittuun jokeen.
17077: 
17078:      Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1996
17079: 
17080:                                         Erkki Pulliainen /vihr
17081: 
17082: 
17083: 
17084: 
17085:  260017
17086: 2                                        KK 393/1996 vp
17087: 
17088: 
17089: 
17090: 
17091:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
17092: 
17093:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Tutkimusohjelmaan liittyy aluksi eri niobi-
17094: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       malmityyppien kartoitusta sekä myöhemmin
17095: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     näiden testausta koelaitosmittakaavassa. Pro-
17096: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-     jektin tässä vaiheessa ei ole määritelty, missä
17097: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o    laitoksessa koeajot tullaan suorittamaan. Näin
17098: 393:                                                ollen ei ole tehty päätöstä Soklissa olevan saos-
17099:                                                     tusaltaan käyttöön ottamisesta.
17100:           Aikooko Hallitus osaltaan pitää huo-          Jos ED-hankkeeseen tulisi liittymään sellaista
17101:        len siitä, etteivät Kemira Agron niobi-      koetoimintaa, joka suoritetaan Soklin alueella,
17102:        malmirikastukset Savukosken Soklissa         tällaisen lyhytkestoisen toiminnan ehdoista sovi-
17103:        aiheuta likavesipäästöjä Nuorttijokeenja     taan normaalikäytännön mukaisesti yhteistyös-
17104:        aiheuta muutoinkaan ympäristön pilaan-       sä valvovien ympäristöviranomaisten kanssa.
17105:        tumista tai saastumista?                         Mikäli Soklissa ryhdyttäisiin kaupalliseen
17106:                                                     tuotantotoimintaan niobimalmin rikastamisek-
17107:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        si, kyseisen toiminnan harjoittaja on velvollinen
17108: vasti seuraavaa:                                    hakemaan tarvittavat vesi- ja ympäristöluvat
17109:                                                     sekä suorittamaan mahdollisesti tarvittavan ym-
17110:     Kemira Agro Oy on osallisena ED-hankkees-       päristövaikutusten arviointimenettelyn. Tällöin
17111: sa, jonka tarkoituksena on tutkia Sokiin niobi-     asiaa käsiteltäisiin myös julkisissa katselumusti-
17112: malmin hyödyntämismahdollisuuksia. Projekti         laisuuksissa. Tässä vaiheessa ei ole mitään pää-
17113: alkoi tämän vuoden alussa ja se kestää 3,5 vuot-    töstä siitä, mikä kaupallinen yritys mahdollisesti
17114: ta.                                                 tulisi olemaan vastuussa toiminnasta.
17115: 
17116:      Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1996
17117: 
17118:                                                    Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
17119:                                           KK 393/1996 vp                                              3
17120: 
17121: 
17122: 
17123: 
17124:                                       Tili Riksdagens Talman
17125: 
17126:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          niobmalm och senare en testning a v dem i prov-
17127: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          anläggningsskala. 1 detta skede av projektet har
17128: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      det inte fastslagits i viiken anläggning ovan av-
17129: dagsman Erkki Pulliainen undertecknade spörs-        sedda provningar kommer att göras. Sålunda har
17130: mål nr 393:                                          inget beslut fattats om att den avsättningsbas-
17131:                                                      säng som finns i Sokli skall tas i bruk.
17132:           Har Regeringen för avsikt att för sin         lfall det tili EU-projektet ansluter sig prov-
17133:        del sörja för att Kemira Agros niobmalm-      verksamhet i Sokli-området kommer man enligt
17134:        anrikningar i Sokli i Savukoski inte med-     normal praxis överens om villkoren för en dylik
17135:        för utsläpp av smutsvatten i Nuorttijoki      kortvarig verksamhet i samarbete med de över-
17136:        och inte heller i övrigt medför att miljön    vakande miljömyndigheterna.
17137:        förstörs eller förorenas?                        Ifall i Sokli inleds kommersiell produktions-
17138:                                                      verksamhet för att anrika niobmalm, är den som
17139:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        utövar denna verksamhet skyldig att ansöka om
17140: anföra följande:                                     nödvändiga vatten- och miljötillstånd samt vidta
17141:                                                      förfarandet för bedömning av miljökonsekven-
17142:     Kemira Agro Oy deltar i ett EU-projekt där       serna om det eventuellt behövs. Då behandlas
17143: avsikten är att undersöka möjligheterna att ex-      saken också vid syneförrättningar som är offent-
17144: ploatera niobmalm i Sokli. Projektet inleddes vid    liga. 1detta skede finns det inget beslut om vilket
17145: början av detta år och det räcker 3,5 år.            kommersiellt företag som eventuellt kommer att
17146:     Tili undersökningsprogrammet ansluter sig        ansvara för verksamheten.
17147: tili en början en kartläggning av olika typer av
17148: 
17149:      Helsingfors den 29 maj 1996
17150: 
17151:                                                     Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
17152:                                             KK 394/1996 vp
17153: 
17154: Kirjallinen kysymys 394
17155: 
17156: 
17157: 
17158:                                    Tero Mölsä /kesk ym.: Elintarviketeollisuuden maataloustuotteista
17159:                                        maksamista tuottajahinnoista
17160: 
17161: 
17162:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
17163: 
17164:     Suomi on ollut pian puolitoista vuotta Euroo-     tuotteiden hintataso on vaihdellut voimakkaasti
17165: pan unionin täysivaltaisena jäsenenä. Jäsenyys        ja pysynyt koko ajan eurooppalaisen hintatason
17166: on tuonut yhteiskuntaamme monia muutoksia,            alapuolella. Syitä kehitykseen on useita, mutta
17167: ja ennen muuta se on sitonut maamme eurooppa-         keskeinen syy on kotimaisen raaka-aineen hin-
17168: laiseen kehitysprosessiin. Suurimman muutok-          noittelu.
17169: sen kohteeksi ovat joutuneet maamme elintarvi-           On nimittäin epäiltävissä, että kotimaiset
17170: ketalous ja maatalous.                                markkinamme suurten ja harvalukuisten osta-
17171:     Ennen ED-jäsenyyttä tiesimme varsin hyvin         jien toimesta hinnoittelevat raaka-aineen ns. mi-
17172: ennakolta yhteiskuntaamme kohdistuvat muu-            nimihintaan. Ostaja noudattaa lähes tasahintais-
17173: tokset. Saatoimme myös osittain varautua uusiin       ta tuottajahintaa siten, että se laskee hintaperus-
17174: tilanteisiin. ED-sopimus omalta osaltaan pyrki        teeksi myös viljelijän saaman tuen. Kun tämä
17175: pehmentämäänjäsenyytemme kielteisiä piirteitä.        yhdistyy tuonnin estävään perushinnoitteluun,
17176:     Maatalous ja elintarviketalous muodostavat        valuu suuri osa viljelijän saamasta tuesta suoraan
17177: kokonaisuuden, jokajäsenyyden myötä on entis-         teollisuuden ja myös kaupan hyväksi.
17178: täkin tiiviimpi. Kotimaisen raaka-aineen tuotan-         Viljelijän saama kotimainen tuki ja ED-tuki
17179: to voidaan turvata vain riittävän tehokkaan ja        on tarkoitettu nimenomaan perustuotannon ja
17180: kilpailukykyisen elintarviketeollisuuden myötä.       maaseudun tueksi. Niiden tarkoituksena ei ole
17181: Teollisuus taas menestyy parhaiten oman maam-         erikseen pönkittää teollisuutta tai kauppaa. Näin
17182:  me raaka-ainetuotannon kautta. Koko elintarvi-       kuitenkin koko ajan tapahtuu ja tätä siirtymää
17183:  keketjun valttina on puhdas suomalainen tuote        voidaan perustellusti pitää tukipolitiikan väärin-
17184: ja korkea tuottamisen etiikka.                        käyttönä. Tilanne olisi syytä selvittää.
17185:     ED-sopimus ennakoi Suomelle suuria muu-              Elintarviketeollisuuden noudattama raaka-
17186:  toksia raaka-aineen hintaan. Tiedettiin, että tuo-   aineen hinnoitteluperiaate tekee raaka-aineen
17187:  tannon kilpailukyky voidaan turvata tiettyjen        tuottamisen kannattamattomaksi. Vain kannat-
17188:  ED-hintaoletusten ja siirtymäkauden tukien           tava maatalous voi taata kotimaiset puhtaat elin-
17189:  avulla. Laskelmissa lähdettiin siitä, että teolli-   tarvikkeet, ja vain kannattava yritys voi vastata
17190:  suutemme saa erillisen tukipaketin ja myös va-       investointien ja rakennemuutoksen asettamiin
17191:  rastojen hinnanmuutoksen aiheuttaman tuen.           velvoitteisiin.
17192:  Maataloustuotanto sen sijaan tarvitsee edellisten       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17193:  lisäksi siirtymäkauden tuen ja ns. vakavien vai-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
17194:  keuksien tuen.                                       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17195:     ED-sopimuksen mukaista aikaa on nyt taka-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17196:  na puolitoista vuotta. Muutokset on koettu ja
17197:  tulokset alkavat näkyä. Elintarviketeollisuutem-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17198:  me on pärjännyt jopa yllättävänkin hyvin. Se on             ryhtyä, jotta viljelijän saama tuottajahin-
17199:  kyennyt sopeutumaan muutokseen varsin hyvin.                ta korjaantuu eurooppalaiselle tasolle ja
17200:  Sen sijaan maataloutemme on kokenut voimak-                 että kotimainen teollisuutemme noudat-
17201:  kaita markkinahäiriöön viittaavia ongelmia. En-             taa ED-sopimuksen hengen mukaista
17202:  nen muuta ne ovat näkyneet kananmunien, sian-               raaka-aineiden hinnoitteluperiaatetta?
17203:  lihan ja naudanlihan tuotannossa. Kyseisten
17204: 
17205:      Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1996
17206: 
17207:           Tero Mölsä /kesk               Håkan Malm /r                   Sulo Aittoniemi /kesk
17208:           Kari Myllyniemi /kesk          Markku Vuorensola /kesk         Aulis Ranta-Muotio /kesk
17209: 260017
17210: 2                                            KK 394/1996 vp
17211: 
17212: 
17213: 
17214: 
17215:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
17216: 
17217:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Nyt keväällä 1996, kun maailmalla vallitsee
17218: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          niukkuutta viljasta ja EU :n interventiovarastois-
17219: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        sa on viljaa vain vajaat kolme miljoonaa tonnia,
17220: jäsenen vastattavaksi kansanedustajaTero Möl-          viljojen maailmanmarkkinahinnat ja erityisesti
17221: sän ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           vehnän hinta ovat nousseet selvästi interventio-
17222: n:o 394:                                               hintaa korkeammalle. Ohran maailmanmarkki-
17223:                                                        nahinta on noin 88 penniä kilolta. EU on asetta-
17224:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        nut vehnälle ja ohralle vientimaksun hidastaak-
17225:         ryhtyä, jotta viljelijän saama tuottajahin-    seen viljan vientiä kolmansiin maihin ja samalla
17226:         ta korjaantuu eurooppalaiselle tasolle ja      estääkseen hintojen nousua EU:n alueella. Sak-
17227:         että kotimainen teollisuutemme noudat-         sassa ohran hinta tehtaan portilla on noin 92
17228:         taa ED-sopimuksen hengen mukaista              penniä ja Suomessa 78 penniä. Saksan selvästi
17229:         raaka-aineiden hinnoitteluperiaatetta?         Suomea korkeampi ohran hinta selittyy lähinnä
17230:                                                        sellaisten markkinoiden suhteellisella läheisyy-
17231:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           dellä, jotka ovat kärsineet niukkuudesta. Viljeli-
17232: vasti seuraavaa:                                       jän saama hinta on edellisiä hintoja 6-8 penniä
17233:                                                        kilolta alhaisempi rahtikustannusten ja kaupan
17234:    Liittyessään Euroopan Unioniin Suomi siirtyi        perimän välityspalkkion takia.
17235: kansallisesta maatalouspolitiikastaan monikan-             Maataloustuotteiden hinnanmuodostukseen
17236: salliseen, kaikkien EU-jäsenvaltioiden yhteisesti      vaikuttaa niin Suomessa kuin muuallakin maail-
17237: sopimaan maatalouspolitiikkaan. Suurimmat              massa kysyntä ja tarjonta. Nykyisessä tilanteessa
17238: muutokset koskivat maataloustuotteiden kan-            vietäessä viljaa EU:sta kolmansiin maihin viejä
17239: sallisen tuontisuojan poistumista ja maatalous-        maksaa erillistä vientimaksua, kun vielä vuosi
17240: tulolain kumoamista, mitkä osaltaan vaikuttivat        sitten EU maksoi vientitukea. Jos jostain tuot-
17241: siihen, että muun muuassa tuottajan saama vil-         teesta on ylituotantoa, tuottajan saama hinta
17242: jan hinta laski noin 50 prosenttia. Nyt voidaan        määräytyy kyseisen tuotteen vientituen suuruu-
17243: vapaasti ilman tullia tai tuontimaksua tuoda           den mukaan- vientituen laskiessa kilpailu koti-
17244: muista EU:n jäsenvaltioista maataloustuotteita         markkinoista kasvaa, mikä alentaa tukkuhinto-
17245: joko raaka-aineina tai jalosteina. Muista kuin         ja, jolloin myös tuottajahintoja joudutaan alen-
17246: jäsenvaltioista eli ns. kolmansista valtioista tuo-    tamaan. Jos kotimarkkinoilla on niukkuuttajos-
17247: taessa maataloustuotteilta peritään pääsääntöi-        takin tuotteesta, hintoihin syntyy nousu paineita,
17248: sesti tulli.                                           mutta hintojen nousua hillitsee tuontimahdolli-
17249:    Maataloustuotteiden tuotantoa, vientiä,             suus muista jäsenvaltioista. Lampaanlihan tuot-
17250: tuontia ja tukipolitiikkaa ohjataan EU:n yhtei-        tajahinta on alhainen lähinnä siitä syystä, että
17251: sellä maatalouspolitiikalla. Viljojen hinnoille EU     kolmansista maista voidaan tuoda lampaanlihaa
17252: määrittelee hallinnollisen ns. interventiohinnan,      tuontimaksutta.
17253: joka on tällä hetkellä ohralle, vehnälle ja rukiille       Viljelijän saama tuottajahinta määräytyy
17254: 77 penniä kilolta. Interventiohinta on ylituotan-      tuonti- ja vientimahdollisuuksien sekä laatu- ja
17255: totilanteessa alin markkinahinta. Jos viljasta on      puhtaustekijöiden määrittelemissä rajoissa vilje-
17256: ylituotantoa ja tuottajan saama hinta laskee alle      lijän ja tämän tuotteen ostajan välisen sopimuk-
17257: interventio hinnan, kansalliset viranomaiset osta-     sen perusteella. ED-jäsenenä Suomi ei voi omilla
17258: vat viljaa interventiovarastoihin interventiohin-      hallinnollisilla toimenpiteillään vaikuttaa tuotta-
17259: taan. Interventioon voidaan ostaa myös naudan-         jahintoihin.
17260: lihaa, voita, rasvatonta maitojauhetta ja sokeria.
17261: 
17262:      Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1996
17263: 
17264:                                                          Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
17265:                                             KK 394/1996 vp                                              3
17266: 
17267: 
17268: 
17269:                                         Tili Riksdagens Talman
17270: 
17271:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Vären 1996 har det varit knappt om spannmål
17272: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        i världen och EU:s interventionslager innehåller
17273: lem av statsrädet översänt följande av riksdags-      för närvarande endast knappt tre miljoner ton
17274: man Tero Mölsä m.fl. undertecknade spörsmål           spannmäl, vilket har lett tili att världsmarknads-
17275: nr 394:                                               priserna på spannmäl och i synnerhet pä vete har
17276:                                                       stigit tili en klart högre nivå än interventionspri-
17277:            Vilka ätgärder ämnar Regeringen vid-       set. Världsmarknadspriset på korn är ca 88 penni
17278:        ta för att det producentpris som betalas       per kilogram. EU har påfört en exportavgift på
17279:        tili jordbrukarna skall fås på europeisk       vete och korn för att bromsa spannmälsexporten
17280:        nivå och för att den finländska industrin      tili tredje land och samtidigt förhindra prissteg-
17281:        vid prissättningen av rävaror skall följa      ringar inom EU. 1 Tyskland säljs korn tili indu-
17282:        en princip som är förenlig med andan i         strin för ca 92 penni och i Finland för 78 penni per
17283:        EU-fördraget?                                  kilogram. Förklaringen tili att priset på korn är
17284:                                                       klart högre i Tyskland än i Finland är främst att
17285:   Som svar på detta spörsmål fär jag vördsamt         Tyskland ligger relativt nära marknader som har
17286: anföra följande:                                      lidit av den knappa tillgången på spannmål. Det
17287:                                                       pris som jordbrukaren får för spannmålen ligger
17288:     När Finland gick med i Europeiska unionen         6-8 penni per kilogram under de ovan nämnda
17289: övergick vi från nationell tili multinationelljord-   priserna på grund av fraktkostnader och han-
17290: brukspolitik som alla EU-stater gemensamt av-         delns provision.
17291: talar om. De största förändringarna bestod i att          Prisbildningen på jordbruksprodukter påver-
17292: det nationella importskyddet för jordbrukspro-        kas av utbud och efterfrågan säväl i Finland som
17293: dukter slopades och att lantbruksinkomstlagen         annanstans i världen. Som läget är nu betalar den
17294: upphävdes. Dessa förändringar bidrog till att         som exporterar spannmål frän EU tili tredje land
17295: bl.a. det pris som producenterna får för spann-       en separat exportavgift, medan EU för bara ett är
17296: mäl sjönk med ca 50%. Nu gär det att fritt utan       sedan ännu betalade exportstöd. Om det råder
17297: tull eller importavgifter importera jordbruks-        överproduktion av någon produkt bestäms det
17298: produkter antingen som råvaror eller som föräd-       pris som producenten får enligt storleken på ex-
17299: lade produkter från andra EU-länder. För jord-        portstödet för produkten i fråga. När exportstö-
17300: bruksprodukter som importeras från andra än           det minskar ökar konkurrensen om hemma-
17301: medlemsstater, dvs. från s.k. tredje länder, upp-     marknaden, vilket leder tili sänkta partipriser
17302: bärs i regel tuli.                                    och därigenom även tvingar fram en sänkning av
17303:      Produktionen, exporten och importen av jord-     producentpriserna. Om det på hemmamarkna-
17304: bruksprodukter samt den anknytande stödpoliti-        den räder brist på en viss produkt uppstår ett
17305: ken regleras genom EU:s gemensamma jord-              tryck på att höja priserna, men prisstegringen
17306: brukspolitik. För spannmålspriserna fastställer       dämpas av möjligheten att importera frän de
17307:  EU ett administrativt s.k. interventionspris. För    övriga medlemsstaterna. Producentpriset pä får-
17308: korn, vete och råg uppgår detta pris för närva-       kött är lågt främst på grund av att fårkött kan
17309: rande tili77 penni per kilogram. Vid överproduk-      importeras från tredje land utan importavgift.
17310:  tion utgör interventionspriset det lägsta mark-          Producentpriset tili jordbrukarna bestäms ut-
17311:  nadspriset. Om det råder överproduktion av           ifrän ett avtal melianjordbrukarna och dem som
17312:  spannmål och det pris som producenten får sjun-      köper deras produkter, inom ramen för de villkor
17313:  ker under interventionspriset, köper de nationel-    som dikteras av import- och exportmöjligheter
17314:  la myndigheterna spannmål för sina interven-         samt kvalitets- och renhetsfaktorer. Som medlem
17315:  tionslager till interventionspris. Också nötkött,    i EU kan Finland inte påverka producentpriser-
17316:  smör, fettfritt mjölkpulver och socker kan köpas     na genom egna administrativa åtgärder.
17317:  tili interventionslager.
17318: 
17319:      Helsingfors den 7 juni 1996
17320: 
17321:                                                        Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
17322:                                            KK 395/1996 vp
17323: 
17324: Kirjallinen kysymys 395
17325: 
17326: 
17327: 
17328: 
17329:                                   Arto Bryggare /sd ym.: Urheilijoiden palkkioiden verotuksesta
17330: 
17331: 
17332: 
17333:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
17334: 
17335:     Urheilijoiden palkkioita on rahastoitu 1980-     sikymmenen kestävä aktiiviura on ohi, jää usein
17336: luvun alkupuolelta lähtien. Rahastointijärjestel-    harjoittelun takia koulutuksen laiminlyönyt ja
17337: mää on verotuksen kannalta kohdeltu siten, että      ammattitaidoton ammattiurheilija taloudellises-
17338: ammattiurheilija on voinut tasata aktiiviuralla      ti tukalaan asemaan. Tietyn fyysisen iän saavu-
17339: tienaamaosa rahastoidut palkkiot tuloksi niille      tettuaan ammattiurheilija ei voi enää tehdä työ-
17340: vuosille, jolloin palkkiot on nostettu rahastosta.   tään. Urheilijoiden palkkioiden rahastointi ja
17341: Ilman kuvattua tasausmahdollisuutta ammatti-         palkkiotulojen jaksottaminen takaavat tällöin
17342: urheilijan verotus muodostuisi pitkällä aikavälil-   urheilijalle itsenäisen mahdollisuuden elintason-
17343: lä progressiivisen verotuksen ja uran lyhyen kes-    sa säilyttämiseksi sekä koulutus- ja opiskelumah-
17344: ton yhteisvaikutuksesta kohtuuttomaksi.              dollisuuksien turvaamiseksi ansaitsemillaan tu-
17345:     Keskusverolautakunta on useaan otteeseen         loilla. Yleisesti tämänkaltaiset palvelut tuotetaan
17346: todennut, että Suomessa asuvien urheilijoiden        yhteiskunnan toimesta. Tästä syystä on yhteis-
17347: palkkiot, jotka maksetaan urheilijarahastoon,        kunnan kannalta kokonaistaloudellisesti jopa
17348: ovat vasta sen verovuoden tuloa, jona urheilija      edullista suoda ammattiurheilijoille mahdolli-
17349: nostaa ne rahastosta. Korkein hallinto-oikeus on     suus omin varoin turvata aktiiviuran jälkeiset
17350: kuitenkin poistanut keskusverolautakunnan vii-       taloudelliset tarpeensa.
17351: meisimmän seurajoukkuekiekkoilijoita koske-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17352: van päätöksen. Päätös on johtanutjossain mää-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
17353: rin sekavaan oikeustilaan erotellessaan maa-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17354: joukkuekiekkoilijat seurajoukkuekiekkoilijois-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17355: ta. Muutoinkin päätös on herättänyt huolestu-
17356:  neisuutta ammattiurheilijoiden mahdollisuuksis-               Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
17357: ta jaksottaa lyhyeltä ajalta tulevat suurehkot              varmistaakseen huippu-urheilijoille mah-
17358:  palkkiot kattamaan uran jälkeisen elämän tar-              dollisuuden jaksottaa lyhyen aktiiviuran-
17359:  peita. Varsinaista eläkejärjestelmäähän ammat-             sa aikana ansaitsemansa palkkiot myö-
17360:  tiurheilijoilla ei ole.                                    hemmän elämän perustaksi ilman koh-
17361:     Kun ammattiurheilijan pisimmilläänkin vuo-              tuuttomia veroseuraamuksia?
17362: 
17363:      Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1996
17364: 
17365:           Arto Bryggare /sd              Kari Uotila /vas               Anssi Rauramo /kok
17366: 
17367: 
17368: 
17369: 
17370: 260017*
17371: 2                                           KK 395/1996 vp
17372: 
17373: 
17374: 
17375: 
17376:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
17377: 
17378:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         raita. Jos urheilijan ja urheiluseuran tai -järjestön
17379: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          kanssa on sovittu, että urheilija saa urheilemises-
17380: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        ta veronalaista palkkiota kalenterivuonna vähin-
17381: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Arto Bryg-        tään 56 640 markkaa, urheiluseura tai -järjestö
17382: garen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         on velvollinen vakuutuksellajärjestämään urhei-
17383: n:o 395:                                               lijalle edellä tarkoitetun turvan. Suomen Liikun-
17384:                                                        ta ja Urheilu ry (SLU) huolehtii vakuuttamisvel-
17385:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä          vollisuuden seurannasta ja valvonnasta. Vakuu-
17386:        varmistaakseen huippu-urheilijoille mah-        tusturva soveltuu erityisen hyvin joukkuelajeja
17387:        dollisuudenjaksottaa lyhyen aktiiviuran-        harjoittaville urheilijoille.
17388:        sa aikana ansaitsemansa palkkiot myö-               Verotuksessa noudatettavan kassaperiaatteen
17389:        hemmän elämän perustaksi ilman koh-             mukaan palkkio on sen vuoden tuloa, jona se
17390:        tuuttomia veroseuraamuksia?                     maksetaan, merkitään urheilijan tilille tai muu-
17391:                                                        toin saadaan vallintaan. Vallintaan saaduilla tu-
17392:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           loilla tarkoitetaan niitä tuloja, joihin verovelvol-
17393: vasti seuraavaa:                                       lisella on määräämisoikeus. Oikeuskäytännössä
17394:                                                        (esimerkiksi KHO 1984 T 1742) on katsottu, että
17395:    Urheilijan palkkiot ovat veronalaista tuloa.        kun huippu-urheilijan urheilupalkkiot menevät
17396: Urheilijan palkkiolla tarkoitetaan urheilemisesta      valtakunnallisen urheilujärjestön perustamaan
17397: maksettua palkkiota, palkintoa tai muuta hyvi-         tai valvomaan rahastoon tai tilille, palkkiot ovat
17398: tystä. Palkkio voidaan maksaa urheilukilpailus-        urheilijan veronalaista tuloa vasta sitten, kun
17399: sa menestymisestä tai siitä, että osallistuu kilpai-   urheilija nostaa rahat rahastosta tai tililtä lope-
17400: luun. Myös harjoittelemisesta saatuja hyvityksiä       tettuaan urheilun. Rahastosta tai tililtä ei voi
17401: kustannusten korvauksia lukuun ottamatta on            nostaa varoja urheilu-uran aikana muita kuin
17402: pidetty urheilijan palkkioina.                         valmentautumisesta ja urheilemisesta aiheutu-
17403:    Palkkioista toimitetaan yleensä ennakonpidä-        neita menoja vastaan. Oikeuskäytännön päätök-
17404: tys palkkiota maksettaessa. Ennakonpidätys toi-        siä voidaan perustella sillä, että rahat ovat urhei-
17405: mitetaan vain rahapalkkiosta ja -palkinnosta.          lijan vallinnassa vasta urheilu-uran päätyttyä,
17406: Jos urheilija saa palkinnoksi pelkästään tavaraa,      jolloin verovelvollisella on myös veronmaksuky-
17407: ennakonpidätystä ei voida toimittaa. Siitä huoli-      kyä. Jos urheilutilille kertyneet varat nostetaan
17408: matta palkinto on urheilijalle veronalaista tuloa      kerralla, kertasuoritukseen voidaan soveltaa tu-
17409: lukuun ottamatta pokaalia ja siihen verrattavia        lontasausta (KVL 1994 n:o 305). Sitä vastoinjos
17410: esineitä, joilla on paremminkin muisto- ja tunne-      varoja nostetaan vähitellen osittain, kertatuloon
17411: arvoa.                                                 ei voida soveltaa tulontasausta.
17412:    Viime vuonna toteutetun lainmuutoksen jäl-              Keskusverolautakunta antoi viime vuonna
17413: keen on valtion varoista opetusministeriön ni-         kysymyksessäkin viitatun päätöksen (KVL 1995
17414: meämille huippu-urheilijoille maksettu valmen-         n:o 93),jossa katsottiin, että kun osa pelaajapalk-
17415: nus- ja harjoitteluapuraha verovapaata. Verova-        kioista suoritettiin urheilusäätiölle, olisi säätiölle
17416: paus koskee eräitä (noin 30) olympiavalmennet-         suoritettu palkkio vasta sen vuoden tuloa urheili-
17417: tavia. Stipendin vuotuinen määrä on 60 000             jalle,jona säätiö maksaa sen urheilijalle. Korkein
17418: markkaa. Määräaikainen verovapaus koskee               hallinto-oikeus kuitenkin kumosi annetun en-
17419: vuosia 1995-1998.                                      nakkotiedon (KHO 1995 T 4272). Korkeimman
17420:    Kysymyksen perusteluissa väitetään, että am-        hallinto-oikeuden päätöstä ei kuitenkaan voi tul-
17421: mattiurheilijoilla ei olisi varsinaista eläkejärjes-   kita siten, että pelaajapalkkiot, jotka suoritetaan
17422: telmää. Kuitenkin viime vuonna luotiin järjestel-      osittain urheilusäätiölle ja osittain pelaajalle, oli-
17423: mä, jolla turvataan ammattiurheilijoiden koh-          sivat aina sen vuoden tuloa, jona ne maksetaan.
17424: tuullinen turva vanhuuden, työkyvyttömyyden,           Päätöksessä ei otettu tähän asiaan kantaa. Oi-
17425: tapaturman ja perheenhuoltajan kuoleman va-            keustila on tältä osin selkiintymätön. Sitä vastoin
17426:                                              KK 395/1996 vp                                             3
17427: 
17428: jos kaikki pelaajapalkkiot suoritetaan kustan-         Ongelmana ei siten ole verotuen puuttuminen,
17429: nusten korvauksia lukuun ottamatta urheilujär-         vaan se, ettei urheilijapalkkioiden tuloutusjärjes-
17430: jestön valvomalle rahastolle, säätiölle tai tilille,   telmä kohtele kaikkia urheilijoita välttämättä ta-
17431: josta ne ovat nostettavissa vasta urheilu-uran         sapuolisesti. Jos oikeustila pysyy selkiytymättö-
17432: jälkeen, pidetään pelaajapalkkioita vasta nosto-       mänä, saattaa olla, että asiaanjoudutaan puuttu-
17433: vuoden tulona.                                         maan myös lainsäädäntöä tarkistamalla. Siinä
17434:    Urheilijoilla on käytettävissään edellä kuvattu     tapauksessa on huolehdittava siitä, että urheili-
17435: urheilurahastojärjestelmä ja tulontasausmah-           jan saamien palkkioiden verokohtelu on selkeä ja
17436: dollisuus. Ammattiurheilijoille on viime vuonna        avoin. Urheilijoita ei tule myöskään asettaa vero-
17437: järjestetty vakuutukseen perustuva sosiaaliturva       tuksellisesti muita kansalaisia parempaan ase-
17438: ja eräille olympiavalmennettaville verovapaasti-       maan siten, että he voisivat pitkälti itse päättää,
17439: pendi. Siten urheilu saa yhteiskunnalta tukea          kuinka paljon veroa he haluavat tuloistaan kuna-
17440: monelta taholta, myös verojärjestelmän kautta.         kin vuonna maksaa.
17441: 
17442:      Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1996
17443: 
17444:                                                                                   Ministeri Arja Alho
17445: 4                                           KK 395/1996 vp
17446: 
17447: 
17448: 
17449: 
17450:                                         Tili Riksdagens Talman
17451: 
17452:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      tion kommit överens om att idrottsmannen för
17453: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        idrottandet får ett skattepliktigt arvode om minst
17454: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      56 640 mk per kalenderär, är idrottsföreningen
17455: man Arto Bryggare m.fl. undertecknade spörs-          eller idrottsorganisationen skyldig att för idrotts-
17456: mål nr 395:                                           mannen arrangera ovan avsett skydd med en
17457:                                                       försäkring. Finlands ldrott rf (FI) sköter uppfölj-
17458:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        ningen och övervakningen av försäkringsskyl-
17459:        ta i syfte att för toppidrottare säkerställa   digheten. Försäkringsskyddet är särskilt lämp-
17460:        möjligheten att periodisera de arvoden de      ligt för idrottsmän som utövar lagidrott.
17461:        erhållit under sin korta aktiva karriär så         Enligt den kassaprincip som tiliämpas vid be-
17462:        att dessa utan oskäliga skattepåföljder        skattningen är ett arvode inkomst under det år
17463:        kan utgöra grund för livet efter karriären?    det betalas eller antecknas på idrottsmannens
17464:                                                       konto eller det år han annars har kunnat förfoga
17465:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         över det. Med inkomster som den skattskyldige
17466: anföra följande:                                      kan förfoga över avses sädana inkomster som
17467:                                                       han har rätt att bestämma över. 1 rättspraxis
17468:    ldrottsmännens arvoden är skattepliktig in-        (t.ex. HFD 1984 T 1742)harmanansettattnären
17469: komst. Med idrottsmans arvode avses arvode,           toppidrottares idrottsarvoden går tili en fond
17470: pris eller annan gottgörelse som betalas för          eller ett konto som inrättats eller övervakas av en
17471: idrottsutövning. Arvodet kan betalas för fram-        riksomfattande idrottsorganisation är arvodena
17472: gångar eller deltagande i en idrottstävling. Som      idrottsmannens skattepliktiga inkomst först när
17473: idrottsmans arvode har även betraktats de gott-       han lyfter pengar ur fonden eller från kontot när
17474: görelser som erhållits för träning, med undantag      han upphört med idrotten. Medel kan inte lyftas
17475: för kostnadsersättningarna.                           ur fonden eller från kontot under idrottskarriä-
17476:    På arvodet görs i allmänhet en förskottsinne-      ren annat än för tränings- och idrottsutgifter.
17477: hållning i samband med utbetalningen. För-            Besluten i rättspraxis kan motiveras med att
17478: skottsinnehållningen görs endast på penningarv-       pengarna kan disponeras av idrottsmannen först
17479: oden och penningpris. Om en idrottsman får en-        när idrottskarriären är slut, när den skattskyldige
17480: dast föremål som pris kan förskottsinnehållning       även har förmåga att betala skatten. Om de me-
17481: inte verkställas. Trots det är priset skattepliktig   del som sparats på idrottskontot lyfts på en gäng,
17482: inkomst för idrottsmannen med undantag för            kan inkomstutjämning tiliämpas (CSN 1994 nr
17483: pokaler eller därmed jämförbara föremål, som          305). Om medlen däremot lyfts småningom i pos-
17484: snarast har minnes- och affektionsvärde.              ter kan inkomstutjämning inte tillämpas pä en-
17485:    Efter en lagändring som gjordes senaste år är      gångsinkomsten.
17486: de träningsstipendier skattefria som betalas av           Senaste är meddelade centralskattenämnden
17487: statsmedel tili toppidrottare som utsetts av un-      det beslut man hänvisar tili i spörsmålet (CSN
17488: dervisningsministeriet. Skattefriheten gäller vis-    1995 nr 93). 1beslutet ansåg man att när en del av
17489: sa idrottsmän (ca 30) som tränas inför olympia-       spelararvodena betalades tili en idrottsstiftelse,
17490: den. Stipendiebeloppet är 60 000 mark om året.        skulle det arvode som betalts tili stiftelsen vara
17491: Den tidsbegränsade skattefriheten gäller 1995-        idrottsmannens inkomst först det år stiftelsen
17492: 1998.                                                 betalar det tili idrottsmannen. Högsta förvalt-
17493:    1motiveringen tili spörsmålet påstås att yrkes-    ningsdomstolen upphävde dock förhandsbeske-
17494: idrottsmän saknar egentligt pensionssystem. Se-       det (HFD 1995 T 4272). Högsta förvaltnings-
17495: naste år skapades emellertid ett system för yrkes-    domstolens beslut kan dock inte toikas så att
17496: idrottsmän som innebär en skälig trygghet med         spelararvoden som betalas delvis tili en idrotts-
17497: avseende på ålderdom, invaliditet, olycksfall och     stiftelse och delvis tili spelaren alltid skulle vara
17498: familjeförsörjares dödsfall. Om en idrottsman         inkomst det år de betalas. 1 beslutet togs ingen
17499: och en idrottsförening eller en idrottsorganisa-      ställning tili detta. Tili denna del är rättsläget
17500:                                             KK 395/1996 vp                                              5
17501: 
17502: oklart. Om alla spelararvoden med undantag för        da inte avsaknaden av skattestöd, utan det att
17503: kostnadsersättningarna däremot betalas tili en        intäktsföringssystemet för idrottsarvoden inte
17504: fond, stiftelse eller på ett konto som övervakas av   nödvändigtvis behandlar alla idrottsmän likvär-
17505: en idrottsorganisation och de kan lyftas därifrån     digt. Om rättsläget förblir oförtydligat, är det
17506: först efter avslutad idrottskarriär, betraktas spe-   möjligt att ärendet måste utredas även genom att
17507: lararvodena som inkomster först det år de lyfts.      granska lagstiftningen. 1 det fall måste man om-
17508:    Idrottsmännen kan använda sig av ovan be-          besörja att den skattemässiga behandlingen a v en
17509: skrivna idrottsfondssystem och inkomstutjäm-          idrottsmans arvoden är tydlig och öppen.
17510: ningsmöjlighet. För yrkesidrottsmännen arran-         Idrottsmännen skall inte heller ställas i en skatte-
17511: gerades senaste år ett försäkringsbaserat social-     mässigt bättre ställning än andra medborgare, så
17512: skydd och för vissa idrottsmän som tränar inför       att de långtgående själva skulle kunna bestämma
17513: olympiaden ett skattefritt stipendium. Idrotten       hur mycket skatt de vill betala varje år från sina
17514: får på så sätt stöd från många håll i samhället,      inkomster.
17515: även genom skattesystemet. Problemet är sålun-
17516: 
17517:      Helsingfors den 5 juni 1996
17518: 
17519:                                                                                   Minister Arja Alho
17520:     1
17521: 
17522: 
17523:     1
17524: 
17525: 
17526: 
17527: 
17528: 1
17529: 
17530: 
17531: 1
17532:                                              KK 396/1996 vp
17533: 
17534: Kirjallinen kysymys 396
17535: 
17536: 
17537: 
17538: 
17539:                                     Klaus Bremer /r: Museoajoneuvojen rekisterikilvistä
17540: 
17541: 
17542: 
17543:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
17544: 
17545:     Kirjalliseen kysymykseeni 180/1996 vp "Mu-         tään rekisteritunnuksesta. Se tulisi valtiovallan-
17546: seoautojen rekisterikilvistä" annettu vastaus ei       kin edustajan ymmärtää.
17547: täytä pääministeri Lipposen toistuvasti edellyttä-        Valtiovallan ymmärtämättömyys on nyt joh-
17548: mää asiantuntemusta, ja se vähättelee valtion          tanut siihen epätoivottuun tulokseen, että entis-
17549: mahdollisuuksia ansaita rahaa.                         täjät jopa maalaavat omia rekisterikilpiään tai
17550:     Suomessa oli 31.12.1995 yhteensä 6 758 mu-         mustaavat ajoneuvohallinnon jakamien rekiste-
17551: seokatsastuksen läpäissyttä autoa. Jos tähän lu-       ritunnusten heijastinpinnat mustiksi ja numerot
17552: kuun lisätään Suomen Automobiili-Historialli-          ja kirjaimet valkoisiksi.
17553: sen Klubin (SAHK) 7 000-päisen jäsenistön ul-             Jos ajoneuvohallinto tarjoutuisi myymään ns.
17554: kopuoliset ajoneuvojen entistäjät Citroen 2CV-,        alkuperäiskilpiä vaikkapa vain museokatsastuk-
17555: Fiat 600-, Rover-, Mini- ym. alan n. 70:stä ker-       sen läpäisseille ajoneuvoille, liki 7 OOO:lle, esimer-
17556: hosta, päädytään n. 50 000-60 OOO:een aktiivi-         kiksi hintaan 1 500 mk + kilpien valmistuskus-
17557: sesti toimivaan ajoneuvojen entistäjään maas-          tannukset 60 mk, 5 000-6 000 museokatsaste-
17558: samme.                                                 tun ajoneuvon omistajaa todennäköisesti lunas-
17559:     Erittäin vaativan museoajoneuvokatsastuk-          taisi alkuperäisrekisteritunnukset. Se merkitsisi
17560: sen läpäisseelle entistäjälle kuten suurimmalle        7,5-9 miljoonan markan ylimääräistä tuloa val-
17561: osalle aktiivisesti toimivia entistäjiä alkuperäi-     tiolle. Haluaako liikenneministeriö ansaita näin
17562: nen rekisterinumero on hengeltään ja symboliar-        ylimääräiset 7,5-9 miljoonaa markkaa?
17563: voltaan erottamaton osa entistettyä ajoneuvoa.            Jos vastaus on myönteinen, tulisi kirjalliseen
17564: Niinpä ANB-11 merkitsee heille aina vain yhtä ja       kysymykseen 180/1996 vp "Museoautojen rekis-
17565: ainutta Henielin koritehtaan 60 cm:llä pidentä-        terikilvistä" liikenneministeriön vastauksen te-
17566: mää 7 hengen vuoden 1964 Chrysler New Y orke-          kaisseen henkilön uudestaan harkita vastauksen-
17567: ria,joita Suomessa on ollut vain kaksi: president-     sa viimeistä lausetta: "Sellaisen luotettavan jär-
17568: ti Kekkosen ja Suomen Pankinjohtaja Wariksen           jestelmän ylläpitäminen, joka mahdollistaisi
17569: tilaamat. ANB-11 on ainoa jäljellä oleva, Suo-         vanhojen kilpien palauttamisen takaisin uudel-
17570: men Pankin tilaama New Yorker.                         leenrekisteröinnin yhteydessä, ei olisi kalleutensa
17571:     Vastaavasti CE-999 voi olla vain naulatehtai-      vuoksi tarkoituksenmukaista."
17572: lija Fogelholmin Armstrong Siddeley, BH-794               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17573: voi olla vain SAHK:n perustajajäsenen Chrysler         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17574:  avoauto vm. 1928, AX-436 voi olla vain Helsin-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17575:  gin viimeinen 1930-luvun taksiauto, 7 hengen          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17576:  Chrysler, jne. Alkuperäinen rekisterinumero on
17577:  entistäjälle erottamaton osa entistettyä autoa-                  Pitääkö Hallitus oikeudenmukaisena
17578:  asia, jota ulkopuolisen kenties on vaikea ymmär-              ja kohtuullisena sitä kaupallista voiton ta-
17579:  tää, mutta joka ei saa estää sen hyödyntämistä                voittelua, jota Ajoneuvohallintokeskus
17580:  valtion kassaa sopivasti kartuttaen!                          harjoittaa museoautojen kohdalla, ja
17581:     Ajoneuvojen entistäjät ylläpitävät omalla har-                mitä Hallitus tekee, jotta museoautot
17582:  rastuksenaan ja kustannuksellaan kallista kult-               rekisterikilpiensäkin osalta voitaisiin
17583:  tuuriesinettä. He eivät ole juppeja,jotka aivan eri           saattaa alkuperäiseen asuun kohtuuhin-
17584:  syistä haluavat tulla huomatuiksi ajoneuvoillaan              nalla historiallisia arvoja kunnioittaen?
17585:  ja ovat valmiita maksamaan 5 000 mk mieleises-
17586: 
17587:      Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1996
17588: 
17589:                                              Klaus Bremer /r
17590: 260017
17591: 2                                          KK 396/1996 vp
17592: 
17593: 
17594: 
17595: 
17596:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
17597: 
17598:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       lintokeskuksen ei voida katsoa harjoittavan kau-
17599: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        pallista voitontavoittelua museoajoneuvojen
17600: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      kohdalla.
17601: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-         Mikäli museoajoneuvoille haluttaisiin antaa
17602: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           ajoneuvossa aikaisemmin olleet rekisterikilvet
17603: n:o 396:                                             takaisin tai luovuttaa ajoneuvoon uudet kilvet,
17604:                                                      joissa olisi sama tunnus kuin ajoneuvossa aikai-
17605:           Pitääkö Hallitus oikeudenmukaisena         semmin olleissa kilvissä oli, jouduttaisiin molem-
17606:        ja kohtuullisena sitä kaupallista voitonta-   missa tapauksissa muuttamaan rekisteröintijär-
17607:        voittelua, jota Ajoneuvohallintokeskus        jestelmän perusteita.
17608:        harjoittaa museoautojen kohdalla, ja             Ajoneuvon rekisteröinnillä on perinteinen lii-
17609:           mitä Hallitus tekee, jotta museo-          kenneturvallisuuteen liittyvä tehtävä. Rekiste-
17610:        autot rekisterikilpiensäkin osalta voitai-    röinnin todisteeksi ajoneuvoon kiinnitettävien
17611:        siin saattaa alkuperäiseen asuun kohtuu-      rekisterikilpien avulla tunnistetaan ajoneuvo ja
17612:        hinnalla historiallisia arvoja kunnioit-      siten edesautetaan liikennevalvontaa. Ajoneu-
17613:        taen?                                         voosa rekisteröinyt ei omista rekisterikilpiä, vaan
17614:                                                      rekisterikilvet on ajoneuvojen rekisteröinnistä
17615:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         annetun asetuksen 14 §:n mukaan palautettava
17616: vasti seuraavaa:                                     tai eräissä tapauksissa tuhottava todistettavasti,
17617:                                                      jos ajoneuvo on tuhoutunut, rekisteröity ulko-
17618:    Kuten kysymyksessäkin todetaan, ajoneuvo-         maille tai sitä ei enää käytetä tiellä, maastossa
17619: jen entistäjät ylläpitävät omalla harrastuksenaan    eikä jäällä. Palauttamisvelvollisuus on perustu-
17620: ja kustannuksillaan kallista kulttuuriesinettä.      nut siihen, että halutaan välttää rekisterikilpien
17621: Museoajoneuvo on tämän vuoksi lainsäädän-            väärinkäyttöä edistävä kilpien vapaa saatavuus.
17622: nössä tunnustettu omaksi ajoneuvoryhmäkseen.         Palautetut rekisterikilvet tuhotaan. Niitä ei ole
17623: Ajoneuvojen rakenteesta ja varusteista annetun       mahdollista varastoida niiden suuren määrän
17624: asetuksen (1256/92) 21 §:n mukaan museoajo-          vuoksi.
17625: neuvo on valtakunnallisen rekisteröidyn museo-          Mikäli museoajoneuvoille haluttaisiin palaut-
17626: ajoneuvojärjestön museoajoneuvoksi hyväksy-          taa uudelleen rekisteröinnin yhteydessä ajoneu-
17627: mä ajoneuvo, jonka valmistusvuoden päättymi-         volla aikaisemmin olleet rekisterikilvet, tulisijär-
17628: sestä on kulunut vähintään 25 vuotta ja joka on      jestää kaikkien vanhojen kilpien varastointi tai
17629: säilytetty alkuperäistä vastaavassa kunnossa tai     luoda jokin järjestelmä, miten valikoidaan säily-
17630: entistetty asianmukaisesti. Lisäksi museoajoneu-     tettävät kilvet. Kumpikaan järjestely ei ole käy-
17631: voille voidaan ajoneuvojen rekisteröinnistä an-      tännössä mahdollinen. Ajoneuvot eivät voisi saa-
17632: netun asetuksen (1598/95) 36 §:n 1 momentin b        da alkuperäistä tunnustaan takaisin, koska osa
17633: kohdan mukaan antaa ns. vanhanmalliset rekis-        vapautuneista rekisteritunnuksista on palautu-
17634: terikilvet, joissa rekisteritunnus on vaikein mer-   nut uudelleen käyttöön ja siten useat tunnukset
17635: kein mustalla pohjalla. Rekisteritunnus määräy-      saattavat jo olla muilla ajoneuvoilla käytössä.
17636: tyy tieliikenteen tietojärjestelmästä sattumanva-    Mahdollisuus alkuperäisten kilpien takaisin
17637: raisesti sen mukaan, mikä tunnus on rekisterikil-    saantiin koskisi täten vain osaa näitä haluavista
17638: pien luovuttajan kilpivarastossa seuraavaksi va-     ja olisi näin ollen sattumanvarainen ja epäoikeu-
17639: paana, kuitenkin niin, että museoajoneuvon tun-      denmukainen.
17640: nuksen ensimmäinen kirjain on M. Museoajo-              Mikäli esitettyyn järjestelmään haluttaisiin
17641: neuvoille annettavien mustapohjaisten rekisteri-     jatkossa kuitenkin mennä, edellyttäisi se kaik-
17642: kilpien maksu kahdesta kilvestä on nykyisin 60       kien käytöstä poistettujen rekisteritunnusten va-
17643: markkaa. Maksu on määräytynyt omakustan-             raamista niiden mahdolliselle uusintakäytölle.
17644: nusarvon mukaisesti, ja se on sama kuin tavallis-    Ajoneuvorekisterissä olevat tiedot olisi ainakin
17645: ten rekisterikilpien maksu, joten Ajoneuvohal-       jossain laajuudessa säilytettävä rekisterissä huo-
17646:                                            KK 396/1996 vp                                             3
17647: 
17648: mattavasti pitempään kuin nykyisin, mikä pai-        mistä yksin museoajoneuvojen kanssa, vaan se
17649: suttaisi rekisteriä merkittävästi.                   on hankittavissa mihin tahansa ajoneuvoon. Eri-
17650:    Aika ajoin esitetään eri syihin perustuvia toi-   tyistunnuksen hintaa ovat useatkin erityisryhmät
17651: veita saada valita ajoneuvon rekisterikilpien tun-   toivoneet omalla kohdallaan alennettavaksi.
17652: nukset tai jopa malli. Suomalaisessa järjestelmäs-   Kansalaisten tasapuolisen kohtelun vuoksi eri-
17653: sä on haluttu säilyttää tässä asiassa kohtuulliset   tyistunnuksen hinta on kuitenkin haluttu pitää
17654: rajat. Edellä selostetulla tavalla museoajoneuvo-    kaikille kansalaisryhmille samana. Ajoneuvohal-
17655: ja varten on oikeus saada edullisesti vanhanmal-     lintokeskus on nettobudjetoitu virasto, joten eri-
17656: liset mustapohjaiset rekisterikilvet satunnaisesti   tyistunnuksesta saatavat tuotot käytetään ajo-
17657: valikoituvin tunnuksin. Lisäksi Ajoneuvohallin-      neuvojen rekisteröintiin, katsastukseen ym. liit-
17658: tokeskus voi hakemuksesta antaa ajoneuvoa var-       tyvien hallinnollisten kustannusten kattamiseen.
17659: ten tietyn rekisteritunnuksen (erityistunnus).           Hallituksen mielestä museoajoneuvojen tun-
17660: Tällainen erityistunnus muodostuu hakijan valit-     nustaminen lainsäädännössä ja näille ajoneuvoil-
17661: semasta vapaana olevasta kirjain- ja numerosar-      le tavallisten rekisterikilpien hinnalla annettavat
17662: jasta, jossa on kaksi tai kolme kirjainta ja enin-   mustapohjaiset rekisterikilvet ovat taloudellises-
17663: tään kolminumeroinen luku. Erityistunnuksen          ti kohtuullinen ja muutoinkin riittävä tapa hoi-
17664: myöntämisestä peritään Ajoneuvohallintokes-          taa museoajoneuvojen rekisteröinti, joten kysy-
17665: kuksen maksuista annetun liikenneministeriön         mys ei edellytä uusia toimenpiteitä hallituksen
17666: päätöksen (1605/95) mukaan 5 000 markkaa.            taholta.
17667: Tällä erityistunnuksella ei kuitenkaan ole teke-
17668: 
17669:      Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1996
17670:                                                               Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
17671: 4                                           KK 396/1996 vp
17672: 
17673: 
17674: 
17675: 
17676:                                         Tili Riksdagens Talman
17677: 
17678:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Om man vill ge museifordonen de registre-
17679: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        ringsskyltar som fordonet hade tidigare, eller ge
17680: lem av statsrådet översänt fö1jande av riksdags1e-    fordonet nya skyltar med samma registrerings-
17681: damot Klaus Bremer undertecknade spörsmå1 nr          teeken som de tidigare sky1tarna hade, b1ir man
17682: 396:                                                  tvungen att i båda fallen ändra grunderna i vårt
17683:                                                       registreringssystem.
17684:           Anser Regeringen den ekonomiska                 Fordonsregistreringen har traditionellt en
17685:        vinst som Fordonsförvaltningseentra1en         uppgift som anknyter tili trafikskyddet. Fordon
17686:        eftersträvar i fråga om museibi1ar vara        kan identifieras genom de på fordonet fåstade
17687:        rättmätig oeh rim1ig, samt                     registreringsskyltarna, vilket fö1jaktligen under-
17688:           vad ämnar Regeringen göra för att           1ättar trafikövervakningen. Den som har regi-
17689:        museibilarna, oekså vad gäller deras ur-       strerat sitt fordon äger inte registreringsskyltar-
17690:        sprungliga registreringsskyltar, för rimli-    na, utan fordonet skall en1igt 14 § förordningen
17691:        ga kostnader kunde återställas i sitt ur-      om registrering av fordon avregistreras oeh skyl-
17692:        sprung1iga skiek med respekt för historis-     tarna skall återställas oeh i vissa fall bevisligen
17693:        ka värden?                                     förstöras, om fordonet förstörts, registrerats ut-
17694:                                                       om1ands eller om det inte längre används i väg-
17695:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         trafik, i terräng eller på is. Återställningsplikten
17696: anföra följande:                                      grundar sig på föresatsen att undvika fri tillgång
17697:                                                       tili skyltarna, vilket kan öka missbruket av regi-
17698:    Restauratorerna gör genom sin egen hobby           streringsskyltarna. De återställda skyltarna för-
17699: oeh med egna ekonomiska uppoffringar en bety-         störs. Det är omöjligt att lagra dem p.g.a. deras
17700: dande kulturgärning, vilket oekså framgår av          stora antal.
17701: spörsmålet. På grund av detta har museifordo-             Om man vid ny registrering skulle vilja åter-
17702: nen i lagstiftningen definierats som en särski1d      ställa de registreringsskyltar museifordonen tidi-
17703: fordonsgrupp. Enligt 21 § förordningen om for-        gare har haft måste man ordna med lagring av
17704: dons konstruktion oeh utrustning (1256/92) defi-      skyltar eller skapa ett system för se1ektiv lagring
17705: nieras ett museifordon som ett fordon godkänt av      av skyltar. lngetdera systemet går att genomföra
17706: en landsomfattande museifordonsförening, till-        i praktiken. Fordonen kan inte återfå sitt ur-
17707: verkat för minst 25 år sedan oeh som har hållits i    sprungliga registreringsteeken eftersom en del av
17708: ett skiek som motsvarar origina1skieket eller re-     de fria registreringsteeknen har använts på nytt
17709: noverats. Dessutom kan en1igt 36 § 1 mom. b           oeh flera teeken kan därför vara i bruk hos andra
17710: punkten förordningen om registrering av fordon        fordon. Möj1igheten att få tilihaka de ursprungli-
17711: (1598/95) dessa fordon få registreringsskyltar av     ga registreringssky1tarna berör således bara en
17712: s.k. gammal modell, med registreringsteeken i         del av dem som önskar detta oeh systemet skulle
17713: vitt på svart botten. Registreringsteeken bestäms     följaktligen vara godtyekligt oeh orättvist.
17714: slumpmässigt genom datasystemet för vägtrafik             Om man i framtiden ändå önskar tillämpa ett
17715: beroende på vilket teeken i 1agret för registre-      sådant system förutsätter detta att alla avskrivna
17716: ringsskyltar som är ledigt, doek så att den första    registreringsteeken reserveras för eventuell åter-
17717: bokstaven i registreringsteeknet för museifordon      användning. Uppgifterna i fordonsregistret mås-
17718: är bokstaven M. Priset för två registreringsskyl-     te i så fall oeh i någon omfattning sparas betydligt
17719: tar med svart botten som ges åt museifordon är        längre än för närvarande, vilket skulle utvidga
17720: 60 mark. Priset har bestämts enligt sjä1vkost-        registret betydligt.
17721: nadsvärdet, oeh är det samma som priset för               Tidvis framförs önskemål som baserar sig på
17722: vanliga registreringsskyltar, vilket betyder att      olika orsaker, om att kunna välja registrerings-
17723: man inte kan påstå att Fordonsförvaltningseen-        teeken oeh t.o.m. modell för registreringsskyltar-
17724: tralen strävar efter ekonomisk vinst när det gäller   na. 1 det finska systemet har man velat hålla sig
17725: museifordon.                                          inom rimliga gränser vad beträffar denna fråga.
17726:                                               KK 396/1996 vp                                               5
17727: 
17728: På ovan refererat sätt har man rätt att tili ett        vidkommande. Utgående från principen om att
17729: rimligt pris för museifordon få registreringsskyl-      medborgarna skall behandlas rättvist har man
17730: tar av gammal modell med slumpmässigt utvalda           dock velat hålla priset på specialteeken lika for
17731: registreringstecken. Utöver detta kan Fordons-          alla medborgargrupper. Fordonsförvaltnings-
17732: förvaltningscentralen på ansökan bevilja fordon         centralen är ett ämbetsverk med nettobudget,
17733: ett särskilt registreringstecken (specialtecken).       och inkomsterna från specialteekoen används fOr
17734: Ett sådant specialteeken består av en ledig bok-        registrering och besiktning av fordon och för att
17735: stavs- och nummerserie som sökande får välja.           täcka andra administrativa kostnader.
17736: Specialtecknet har två eller tre bokstäver och ett         Regeringen anser att eftersom museifordonen
17737: högst tresiffrigt tai. På basis av trafikministeriets   definierats i lagstiftningen och eftersom registre-
17738: beslut om Fordonsförvaltningscentralens avgif-          ringsskyltarna med svart botten som ges åt dessa
17739: ter (1605/95) uppbärs för särskilt registrerings-       fordon tili vanliga registreringsskyltars pris är ett
17740: tecken 5 000 mark. Det här specialtecknet an-           ekonomiskt och också i andra hänseenden till-
17741: vänds dock inte uteslutande för museifordon,            räckligt sätt att sköta registreringen av museifor-
17742: utan man kan ansöka om det för vilket fordon            don, ärendet inte föranleder nya åtgärder från
17743: som helst. Flera specialgrupper har önskat att          regeringens sida.
17744: priset på specialteeken skulle sänkas för deras
17745: 
17746:      Helsingforsden 3 juni 1996
17747: 
17748:                                                                      Trafikminister Tuula Linnainmaa
17749: 1
17750: 
17751: 1
17752: 
17753: 1
17754: 
17755:     1
17756: 
17757:     1
17758: 
17759:     1
17760: 
17761:         1
17762: 
17763:         1
17764: 
17765:         1
17766: 
17767:             1
17768: 
17769:             1
17770: 
17771:             1
17772: 
17773:             1
17774: 
17775:                 1
17776:                                              KK 397/1996 vp
17777: 
17778: Kirjallinen kysymys 397
17779: 
17780: 
17781: 
17782: 
17783:                                     Erkki Pulliainen /vihr: Tietokirjallisuuden tukemisesta
17784: 
17785: 
17786: 
17787:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
17788: 
17789:    Olen käynyt kulttuuriministeri Claes Anders-         masti kaikilla totuudenkirjoittajilla eli tietokir-
17790: sonin kanssa kirjallinen kysymys -keskustelua           jailijoilla on tietokirjoja kirjoittaessaan sanoman
17791: (KK 345 ja 434/1995 vp) tietokirjailijoiden kirjal-     oikeellisuuden rinnalla hallitsevana ambitionaan
17792: lisesta toiminnasta ja statuksesta sekä heitä edus-     taiteellisesti nautittava suoritus eli taiteellisesti
17793: tavan järjestön, Suomen Tietokirjailijat ry:n,          nautittava kirja ja monet tässä myös onnistuvat.
17794: edustuskelpoisuudesta ja oikeutuksesta valtiolta        Suomen Tietokirjailijat ry:n luonnollisena tehtä-
17795: saatavaan tukeen.                                       vänä taas on tämän puolen vahvistaminen kaikin
17796:    Tuoreimmassa vastauksessaan (KK 434/1995             tavoin sekä koulutuksella että muulla toiminnal-
17797: vp) kunnioitettu kulttuuriministeri totesi mm.:         la. Tietokirjailijoilla taiteellisesti nautittavan tu-
17798: "sen johdosta, että suurin osa järjestön jäsenistä      loksen saavuttaminen on jopa vaikeampaa kuin
17799: on oppikirjantekijöitä, järjestön ei ole katsottu       muilla kirjailijoilla heidän pyrkiessään pysymään
17800: kuuluvan keskeisiin taidealan järjestöihin" ja          samalla koetussa totuudessa, kun taas muut kir-
17801: että "järjestöllä ei ole tähän mennessä ollut riittä-   jailijat voivat vapaasti luoda mitä sattuu.
17802: vässä määrin sentyyppistä kulttuuritoimintaa,               Asia on niin vakava, että kulttuuriministeri
17803: että sille olisi voitu myöntää toiminta-avustusta       miettinee uudestaan, mitä tuli kirjoitettua. Tällä
17804: kirjailijajärjestöille osoitetusta määrärahasta".       kirjallisella kysymyksellä tarjoutuu mahdolli-
17805:     Kulttuuriministeri siis katsoo, että oppikirjan-    suus tarkistaa annettuja vastauksia.
17806: tekijät eivät pysty kirjojaan tehdessään taiteelli-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
17807: sesti merkityksellisiin suorituksiin ja että nämä       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17808: hänen näin "taiteellisesti impotentteina" pitä-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17809: mänsä vievät mukanaan samaan kategoriaan                nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17810: myös muut Suomen Tietokirjailijat ry:n jäsenet.
17811: Kaikilla Suomen tietokirjailijoilla on perusteltua                 Aikooko kulttuuriministeri tarkistaa
17812: syytä ainakin jonkin verran loukkaantua anne-                   vastauksessa kirjalliseen kysymykseen
17813: tusta lausunnosta. Sen sijaan- Helsingin poliisi-               434/1995 vp antamaansa lausuntoa tieto-
17814: laitoksen 1970-luvulla omaksuman näkemyksen                     kirjailijoiden taiteellisista kyvyistä ja hei-
17815: mukaan - järjestö ei voi oikeudellisesti louk-                  dän taiteellisista ambitioistaan kirjoja
17816: kaantua annetusta lausunnosta, vaikka aihetta                   kirjoittaessaan sekä heidän järjestönsä,
17817: näyttäisi olevankin.                                            Suomen Tietokirjailijat ry:n, kulttuuri-
17818:     Kuitenkin on vääjäämättömästi niin, että var-               toiminnasta?
17819: 
17820:      Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1996
17821: 
17822:                                           Erkki Pulliainen /vihr
17823: 
17824: 
17825: 
17826: 
17827: 260017
17828: 2                                            KK 397/1996 vp
17829: 
17830: 
17831: 
17832: 
17833:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
17834: 
17835:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          suuden edistämiseen osoitettu määräraha on su-
17836: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           pistunut 1990-luvulla. Tähän kokonaisuuteen si-
17837: olette 14 päivänä toukokuuta 1996 päivätyn kir-         sältyvä kirjailijajärjestöjen toiminnan tukemi-
17838: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        seen osoitettu määräraha, joka on alun perin
17839: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Erkki Pulliai-       tarkoitettu ainoastaan kaunokirjallisuuden alan
17840: sen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o            järjestöjen tukemiseen, on pysynyt lähes ennal-
17841: 397:                                                    laan. Suomen Tietokirjailijat ry:n huomioon ot-
17842:                                                         taminen määrärahaa jaettaessa edellyttäisi joko
17843:           Aikooko kulttuuriministeri tarkistaa          huomattavan summan leikkaamista kaunokir-
17844:        vastauksessa kirjalliseen kysymykseen            jallisuuden alan järjestöiltä tai määrärahan tun-
17845:        434/1995 vp antamaansa lausuntoa tieto-          tuvaa kasvattamista, mikä ei ole mahdollista tä-
17846:        kirjailijoiden taiteellisista kyvyistä ja hei-   mänhetkisen valtiontaloudellisen tilanteen joh-
17847:        dän taiteellisista ambitioistaan kirjoja         dosta.
17848:        kirjoittaessaan sekä heidän järjestönsä,            Opetusministeriö katsoo lisäksi, että järjestö-
17849:        Suomen Tietokirjailijat ry:n, kulttuuri-         jen määrärahojen kasvattamisen sijaan valtion
17850:        toiminnasta?                                     tukea tulee pikemminkin ohjata suoraan kirjaili-
17851:                                                         joille itselleen.
17852:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-                 Koska vastaus kirjalliseen kysymykseen 434/
17853: taen seuraavaa:                                          1995 vp ei sisältänyt arviota tietokirjailijoiden
17854:                                                         taiteellisista kyvyistä tai heidän taiteellisista
17855:    Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarois-        ambitioistaan kirjoja kirjoittaessaan, on annet-
17856: sa taiteen tukemiseen (29.90.52) sisältyvä kirjalli-    tua lausuntoa tältä osin mahdotonta tarkistaa.
17857:      Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1996
17858:                                                                             Ministeri Claes Andersson
17859:                                            KK 397/1996 vp                                                3
17860: 
17861: 
17862: 
17863: 
17864:                                        Tili Riksdagens Talman
17865: 
17866:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     under 1990-talet. Det anslag för stödande av för-
17867: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       fattarorganisationernas verksamhet som ingår i
17868: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     denna helhet och som ursprungligen var avsett
17869: man Erkki Pulliainen undertecknade spörsmål nr       endast för att stöda skönlitterära organisationer
17870: 397:                                                 har förblivit så gott som oförändrat. För att
17871:                                                      Finlands facklitterära författare rf skall kunna
17872:           Ämnar kulturministern justera sitt ut-     beaktas vid fördelningen av anslaget måste man
17873:        låtande i svaret på spörsmål 434/1995 rd      antingen kraftigt skära ned stödet tili de skönlit-
17874:        om de facklitterära författarnas konst-       terära organisationerna eller öka anslaget betyd-
17875:        närliga förmåga och deras konstnärliga        ligt, vilket inte är möjligt på grund av det nuva-
17876:        ambitioner när de skriver böcker samt         rande statsekonomiska läget.
17877:        kulturverksamheten vid deras organisa-           Undervisningsministeriet anser vidare att sta-
17878:        tion, Finlands facklitterära författare rf?   tens stöd snarare bör styras direkt tili författarna
17879:                                                      själva i stället för att anslagen tili organisationer-
17880:   Som svar på detta spörsmål tär jag vördsamt        na ökas.
17881: anföra följande:                                        Eftersom svaret på spörsmålet 434/1995 rd
17882:                                                      inte innehöll någon bedömning av de facklitterä-
17883:    Det anslag för främjande av litteraturen som      ra författarnas konstnärliga förmåga eller deras
17884: ingår i Tippnings- och penninglotterivinstmedel      konstnärliga am bitioner när de skriver böcker, är
17885: för främjande av konsten (29.90.52) har sjunkit      det omöjligt att justera utlåtandet tili denna del.
17886: 
17887:      Helsingforsden 4 juni 1996
17888: 
17889:                                                                            Minister Claes Andersson
17890:                                             KK 398/1996 vp
17891: 
17892: Kirjallinen kysymys 398
17893: 
17894: 
17895: 
17896: 
17897:                                     Matti Vanhanen /kesk ym.: Rautateiden palvelutason ylläpidon
17898:                                        turvaamisesta
17899: 
17900: 
17901:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
17902: 
17903:    VR on ilmoittanut lakkauttavansa ensi kesänä        män rautateille. Pysäkkien lakkauttaminen on
17904: sähköjunaseisakkeita, mm. Hausjärven Monnin            kuitenkin omiaan siirtämään liikennettä enene-
17905: seisakkeen.                                            vässä määrin maanteille.
17906:     Monnin noin 500 asukkaan kylä sijaitsee               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
17907: Hausjärven kunnan lounaiskolkassa.                     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
17908:     VR on perustellut lakkautussuunitelmiaan sil-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17909: lä, että pysähtelevät lähiliikennejunat hidastavat     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17910: kaukoliikennettä.
17911:     Rautatieliikennettä olisi kehitettävä niin, että             Mitä Hallitus aikoo tehdä rautatielii-
17912: sen palvelut olisivat mahdollisimman monien                   kenteen palvelujen kehittämiseksi niin,
17913: saatavilla.                                                   että rautatiet palvelisivat mahdollisim-
17914:     Suomi on mm. EU:n jäsenenä ajanut sitä lin-               man monia kansalaisia?
17915: jaa, että kuljetuksia olisi siirrettävä yhä enem-
17916: 
17917:      Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1996
17918: 
17919:                      Matti Vanhanen /kesk                      Sirkka-Liisa Anttila /kesk
17920: 
17921: 
17922: 
17923: 
17924: 260017
17925: 2                                           KK 398/1996 vp
17926: 
17927: 
17928: 
17929: 
17930:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
17931: 
17932:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        VR Osakeyhtiöllä on ollut vaikeuksia saavuttaa
17933: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         liikenneaikatauluissa riittävä täsmällisyys. Kes-
17934: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       kimääräinen matkustajamäärä ao. seisakkeilla
17935: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti            on ollut nollasta kahteen junaa kohden.
17936: Vanhasen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-              Tehdyllä ratkaisulla pyritään junien lähilii-
17937: myksen n:o 398:                                       kenteen kokonaispalvelutason parantamiseen.
17938:                                                       Lähiliikenne on luonteeltaan raskasta junalii-
17939:           Mitä Hallitus aikoo tehdä rautatielii-      kennettä, joka on tarkoitettu suurten henkilö-
17940:        kenteen palvelujen kehittämiseksi niin,        määrien kuljettamiseen nopealla tavalla. Parane-
17941:        että rautatiet palvelisivat mahdollisim-       va palvelun taso luo edellytyksiä matkustaja-
17942:        man monia kansalaisia?                         määrien kasvulle.
17943:                                                           Asia on ollut esillä liikenneministeriön, VR
17944:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Osakeyhtiön ja Uudenmaan lääninhallituksen
17945: vasti seuraavaa:                                      välisissäkokouksissa 16.2.1996ja 14.3.1996. En-
17946:                                                       simmäiseen kokoukseen osallistui lisäksi Rata-
17947:    VR Osakeyhtiö esitti 9.4.1996liikenneministe-      hallintokeskus. Informaatio- ja neuvottelutilai-
17948: riölle luopumista pääkaupunkiseudun lähiliiken-       suus kunnille asiasta pidettiin 1.4.1996, jossa pai-
17949: teeseen kuuluvien H-junien pysähtymisestä             kalla oli myös Hämeen lääninhallituksen edusta-
17950: Monnin, Palopuron ja Takojan seisakkeilla             ja.
17951: 12.8.1996 lukien. Liikenneministeriö hyväksyi             Liikenneministeriö edellyttää, että ao. seisake-
17952: esityksen 12.4.1996. Ministeriön hyväksyminen         alueille luodaan toimivat junaliikenteen liityn-
17953: koskee liikennettä. Päätös seisakkeiden lakkaut-      täyhteydet vähintään niille junille, joihin matkus-
17954: tamisesta on VR-konsernin sisäinen asia.              tajamäärät keskittyvät. Edelleen liikenneminis-
17955:    Kyseinenjunaliikenne on osa YTV-alueen ul-         teriö katsoo, että myöhemmässä vaiheessa tulee
17956: kopuolista pääkaupunkiseudun lähiliikennettä,         olla valmius ottaa seisakkeet uudelleen käyttöön,
17957: ja liikenne kuuluu liikenneministeriön VR Osa-        mikäli junaliikennepalvelujen kysyntä tätä edel-
17958: keyhtiöltä ostamaan kokonaisuuteen. Ostosopi-         lyttää ja liikenteenhoidolle on olemassa riittävät
17959: muksen 31.10.1995 perusteella VR Osakeyhtiön          toiminnalliset edellytykset.
17960: tulee hyväksyttää sopimusta koskevan ostolii-             Perussuunnitelma liityntäliikennejärjestelyis-
17961: kenteen muutokset liikenneministeriöllä.              tä on tehty vuonna 1993 liikenneministeriön,
17962:    VR Osakeyhtiö perusteli esitystään vähäisillä      Uudenmaan lääninhallituksen, VR:n ja kuntien
17963: matkustajamäärillä, radan kapasiteettiongelmil-       yhteistyönä. Liityntäliikenteen suunnittelutyötä
17964: la ja liikenteenhoidon häiriötekijöillä, jotka esi-   jatketaan edelleen Uudenmaan ja Hämeen lää-
17965: tyksen mukaan johtuvat radan riittämättömästä         ninhallituksen johdolla. Mukana suunnittelu-
17966: kunnosta ja lisääntyvistä nopeusrajoituksista.        työssä ovat liikenneministeriö, VR Osakeyhtiö ja
17967: Kapasiteettiongelmien ja häiriötekijöiden vuoksi      ao.kunnat.
17968: 
17969:      Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1996
17970: 
17971:                                                                 Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
17972:                                              KK 398/1996 vp                                              3
17973: 
17974: 
17975: 
17976: 
17977:                                          Tili Riksdagens Talman
17978: 
17979:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        tiebolaget haft problem med att uppnå tillräcklig
17980: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-         precision i tidtabellerna. Det genomsnittliga pas-
17981: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-       sagerarantalet på hållplatserna har varierat från
17982: man Matti Vanhanen m.fl. undertecknade spörs-          noll tili två per tåg.
17983: må1 nr 398:                                               Genom beslutet avses att höja den allmänna
17984:                                                        servicenivån för närtrafiken. Närtrafiken är till
17985:           Vad ämnar Regeringen göra för att            sin karaktär tung tågtrafik avsedd för transport
17986:        utveck1a järnvägstrafikens service så att       av stora passagerarvolymer på ett snabbt sätt. Dä
17987:        den betjänar möj1igast många medborga-          servicenivån höjs, skapas förutsättningar för en
17988:        re?                                             ök11ing av passagerarvolymen.
17989:                                                           Arendet har behandlats vid möten 16.2.1996
17990:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt          och 14.3.1996 mellan trafikministeriet, VR Ak-
17991: anföra fö1jande:                                       tiebolaget och länsstyrelsen i Nylands Iän. Därtill
17992:                                                        deltog Banförvaltningscentralen i det första mö-
17993:    VR Aktiebo1ag föreslog den 9 april 1996 för         tet. En sammankomst med information och möj-
17994: trafikministeriet att H-tågen i huvudstadsregio-       lighet till diskussion angäende ärendet ordnades
17995: nens närtrafik skall upphöra att stanna vid håll-      för kommunerna den 1 april 1996, där även en
17996: platserna i Monni, Palopuro och Takoja fr.o.m.         representant frän länsstyrelsen i Tavastehus Iän
17997: den 12 augusti 1996. Trafikministeriet godkände        var närvarande.
17998: förslaget den 12 april1996. Ministeriets godkän-          Trafikministeriet förutsätter att fungerande
17999: nande avser trafiken. Beslutet om att dra in håll-     matarförbindelser tili tägen skapas pä ovan
18000: platserna är en intern angelägenhet inom VR-           nämnda hållplatsomräden. Detta gäller åtmin-
18001: koncernen.                                             stone de tåg där passagerarvolymerna är som
18002:    Den avsedda tågtrafiken är en del av huvud-         störst. Vidare anser trafikministeriet att det skall
18003: stadsregionens närtrafik utanför SAD-området           vara möjligt att senare återinföra hållplatserna i
18004: och trafiken tillhör den helhet som trafikministe-     bruk om efterfrågan pä tägtrafiktjänster kräver
18005: riet köpt av VR Aktiebolaget. Enligt köpkon-           detta och det finns tillräckliga funktionella förut-
18006: traktet 31.10.1995 skall VR Aktiebolaget fram-         sättningar för trafikens skötsel.
18007: lägga ändringarna av köptrafiken som avses i              En grundplan för matartrafiksystemet har
18008: kontraktet för trafikministeriets godkännande.         sammanställts år 1993 i samarbete mellan trafik-
18009:    VR Aktiebolaget motiverade sitt förslag med         ministeriet, länsstyrelsen i Nylands Iän, Stats-
18010: liten passagerarvolym, kapacitetsproblem på ha-        järnvägarna och kommunerna. Under ledning av
18011: nan och störningar i trafikens skötsel, vilka enligt   länsstyrelserna i Nylands och Tavastehus Iän
18012: förslaget beror på banans otillfredställande skick     fortsätter planeringsarbetet i fräga om matartra-
18013: och ökade hastighetsbegränsningar. P.g.a. kapa-        fiken. Trafikministeriet, VR Aktiebolaget och
18014: citetsproblem och störningsfaktorer har VR Ak-         kommunerna deltar i planeringen.
18015: 
18016:      Helsingforsden 5 juni 1996
18017: 
18018:                                                                     Trafikminister Tuula Linnainmaa
18019: 1
18020: 1
18021:     1
18022:     1
18023:         1
18024:         1
18025: 
18026: 
18027: 
18028: 
18029:             1
18030:             1
18031:                 1
18032:                 1
18033:                     1
18034:                     1
18035: 
18036: 
18037: 
18038: 
18039:                         1
18040:                         1
18041:                             1
18042:                             1
18043:                                            KK 399/1996 vp
18044: 
18045: Kirjallinen kysymys 399
18046: 
18047: 
18048: 
18049: 
18050:                                   Maria Kaisa Aula /kesk: Invalidien vapauttamisesta ajoneuvove-
18051:                                      rosta        '
18052: 
18053: 
18054:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
18055: 
18056:    Invalidien vapauttaminen ns. auton käyttö-           Julkisuudessa olleiden tietojen perusteella hal-
18057: maksusta on ollut useaan otteeseen esillä, kun       litus aikoo jatkaa auton käyttömaksun perimistä
18058: eduskunta on käsitellyt hallituksen esityksiä ajo-   autoilijoilta tulevanakin vuonna. Valtion vuoden
18059: neuvoverosta.                                        1997 talousarvion valmistelussa ja eduskuntakä-
18060:    Eduskunnan valtiovarainvaliokunta on en-          sittelyssä asia tulee ratkaistavaksi, jolloin on
18061: simmäisen kerran vuoden 1994 syksyllä anta-          myös tehtävä päätökset invalidien vapauttami-
18062: massaan mietinnössä (VaVM 79/1994 vp) edel-          sesta auton käyttömaksusta tai veron palautta-
18063: lyttänyt valtiovarainministeriöltä pikaisesti sel-   misesta heille.
18064: vitystä siitä, voidaanko ja millaisen järjestelmän       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
18065: puitteissa invalidit ja muut vastaavat erityisryh-   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18066: mät vapauttaa ajoneuvoverosta.                       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18067:    Syksyllä 1995 valtiovarainvaliokunta puoles-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18068: taan totesi (VaVM 3911995 vp), että valtiova-
18069: rainministeriö ei ole antanut valiokuntaa tyydyt-              Onko Hallitus ryhtynyt eduskunnan
18070: tävää selvitystä ponnen aiheuttamista toimenpi-             edellyttämiin toimenpiteisiin vammaisten
18071: teistä. Lisäksi valiokunta edellytti hallituksen            ajoneuvoveron palauttamiseksi tai vero-
18072: ryhtyvän maaliskuun 1996 loppuun mennessä                   vapauden toteuttamiseksi?
18073: tarvittaviin toimenpiteisiin vammaisten käyttä-
18074: mien ajoneuvojen veronpalautuksen tai verova-
18075: pauden toteuttamiseksi.
18076:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1996
18077:                                        Maria Kaisa Aula /kesk
18078: 
18079: 
18080: 
18081: 
18082: 260017
18083: 2                                          KK 399/1996 vp
18084: 
18085: 
18086: 
18087: 
18088:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
18089: 
18090:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sa. Toisaalta ajoneuvoveron verolippukanto li-
18091: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        säisi verohallinnon vuosittain lähetettävien vero-
18092: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      lippujen määrää noin 2-3 miljoonalla kappa-
18093: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Maria           leella, kun nykyisin verolippuja lähetetään vuo-
18094: Kaisa Aulan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       sittain noin 5 miljoonaa kappaletta. Ulosottope-
18095: sen n:o 399:                                         rinnänja muun hallinnollisen työn määrä lisään-
18096:                                                      tyisi myös huomattavasti. Maksamatta jäävistä
18097:           Onko Hallitus ryhtynyt eduskunnan          ajoneuvoveroista muodostuisi todennäköisesti
18098:        edellyttämiin toimenpiteisiin vammaisten      kuitenkin muutoksen suurin yksittäinen kustan-
18099:        ajoneuvoveron palauttamiseksi tai vero-       nuserä. Vaikka asian ratkaisemiseen liittyy mui-
18100:        vapauden toteuttamiseksi?                     takin näkökohtia, tulisi verotukien käyttöön ot-
18101:                                                      tamisessa kiinnittää huomiota myös hallinnolli-
18102:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         seen toteutettavuuteen ja järjestelmän muutok-
18103: vasti seuraavaa:                                     sista aiheutuviin kustannuksiin. Ainakaan sellai-
18104:                                                      sia tukimuotoja ei tule toteuttaa, joissa muusta
18105:     Kuten kysymyksen perusteluissa todetaan,         kuin itse tuesta aiheutuvat kustannukset ovat
18106: eduskunta edellytti hallituksen esitykseen eräistä   huomattavan suuria tai suorastaan ylittävät itse
18107: ajoneuvoista suoritettavasta ajoneuvoverosta         tuen määrän. Työryhmän muistion perusteella
18108: (HE 133/1995 vp) antamassaan vastauksessa hal-       voidaan arvioida, että näin saattaisi helpostikin
18109: lituksen ryhtyvän maaliskuun 1996 loppuun            käydä, jos ajoneuvoverotuksessa toteutettaisiin
18110: mennessä tarvittaviin toimenpiteisiin vammais-       eduskunnan lausumassa tarkoitetut, sinänsä
18111: ten käyttämien ajoneuvojen veronpalautuksen          joustavuutta ja aiempaa parempaa palvelua tar-
18112: tai verovapauden toteuttamiseksi. Valtiovarain-      koittavat toimenpiteet vammaisten verotuesta ja
18113: ministeriö asetti 15 päivänä helmikuuta 1996 työ-    mahdollistettaisiin veron maksaminen vain osal-
18114: ryhmän selvittämään käytössä olevan ajoneuvo-        ta verokautta.
18115: veron kantotavan edut ja haitat sekä toteutta-           Ajoneuvoveron kantoa selvittäneessä työryh-
18116: miskelpoiset vaihtoehtoiset menettelyt. Työryh-      mässä ei tullut esille vaihtoehtoja, jotka olisivat
18117: män tuli muun muassa kiinnittää erityistä huo-       antaneet aihetta arvioida uudelleen sen valtiova-
18118: miota järjestelyihin, joilla vammaiset tai näiden    rainministeriön useassa yhteydessä esittämän kä-
18119: käyttämät ajoneuvot voitaisiin vapauttaa ajo-        sityksen, että ajoneuvoveron tapaisessa vuotui-
18120: neuvoverosta. Työryhmän muistio valmistui            sessa verotuksessa on vaikea ottaa yksilöllisesti
18121: maaliskuun 1996 lopussa.                             huomioon veronmaksajien erityispiirteitä tai
18122:     Ajoneuvoveron kantotapaa selvittänyt työ-        kohdistaa verotusta ajoneuvojen käytön mu-
18123: ryhmä tarkasteli kaikkiaan seitsemää eri vaihto-     kaan. Vammaisten tukemisessa valtiovarainmi-
18124: ehtoa, joilla ajoneuvoveroa vastaava noin 1 000      nisteriö on pitänyt suoraa tukea monessa suh-
18125: miljoonan markan määrä voitaisiin kantaa lä-         teessa parempana vaihtoehtona kuin uusien ve-
18126: hinnä henkilö- ja pakettiautoilta. Työryhmä          rotukien käyttöönottoa.
18127: päätyi pitämään vaihtoehdoista joustavimpana             Parhaillaan on selvitettävänä, millä tavoin
18128: siirtymistä veromerkillä kannettavasta verosta       ajoneuvovero tai sitä vastaava verotulo kannet-
18129: verolipulla tapahtuvaan kantotapaan. Myös            taisiin vuonna 1997. Hallitus antaa aikanaan
18130: vammaisille mahdollisesti kohdistettava tuki oli-    eduskunnan käsiteltäväksi tarvittavat esitykset
18131: si tuossa vaihtoehdossa parhaiten toteutettavis-     verolakien muuttamisesta.
18132: 
18133:      Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1996
18134:                                                                                 Ministeri Arja Alho
18135:                                            KK 399/1996 vp                                             3
18136: 
18137: 
18138: 
18139: 
18140:                                        Tili Riksdagens Talman
18141: 
18142:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     betsedel öka det antal debetsedlar som skatteför-
18143: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       valtningen varje år sänder ut med ca 2-3 miljo-
18144: lem av statsrädet översänt följande av riksdags-     ner. För närvarande uppgär antalet debetsedlar
18145: man Maria Kaisa Aula undertecknade spörsmål          årligen tili ca 5 miljoner. Arbetsmängden i sam-
18146: nr 399:                                              band med utsökning och annat administrativt
18147:                                                      arbete skulle också öka betydligt. Den största
18148:          Har Regeringen vidtagit de av riksda-       kostnadsposten tili följd av ändringen skulle san-
18149:        gen förutsatta åtgärderna för att bevilja     nolikt ändä vara de obetalda fordonsskatterna.
18150:        handikappade återbäring eller skattefri-      Fastän avgörandet av detta ärende även är för-
18151:        het i fråga om fordonsskatten?                knippat med andra synpunkter, bör man när
18152:                                                      skattestöd tas i bruk även beakta hur detta kan
18153:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        genomföras administrativt och vilka kostnader
18154: anföra följande:                                     ändringarna i systemet medför. Åtminstone så-
18155:                                                      dana stödformer bör inte genomföras där de öv-
18156:     Såsom det konstateras i motiveringen tili        riga kostnaderna utöver stödet är betydande eller
18157: spörsmålet förutsatte riksdagen i sitt svar på re-   t.o.m. överstiger själva stödbeloppet. Med stöd
18158: geringens proposition om lagen om fordonsskatt       av arbetsgruppens promemoria kan det förutses
18159: på vissa fordon (RP 133/1995 rd) att den före        att situationen lätt blir denna, om man i fordons-
18160: slutet av mars 1996 vidtar behövliga åtgärder för    beskattningen vidtar de i riksdagens uttalande
18161: att införa skatteäterbäring eller skattefrihet för   föreslagna ätgärderna beträffande skattestöd tili
18162: fordon använda av invalider. Finansministeriet       handikappade, som i och för sig skulle innebära
18163: tillsatte den 15 februari 1996 en arbetsgrupp för    en smidigare och bättre service, samt möjliggör
18164: att reda ut för- och nackdelarna med den nuva-       att de betalar skatt endast för en del av skattepe-
18165: rande uppbörden av fordonsskatt samt vilka al-       rioden.
18166: ternativa förfaringssätt det finns att genomföra        1 den arbetsgrupp som redde ut frågan om
18167: den. Arbetsgruppen skulle bl.a. fåsta särskild       uppbörd av fordonsskatt föreslogs inga sådana
18168: uppmärksamhet vid de arrangemang genom vil-          alternativ som skulle ha gett anledning att om-
18169: ka de handikappade eller deras fordon kan befri-     värdera den uppfattning som finansministeriet
18170: as från fordonsskatt. Arbetsgruppens promemo-        framfört i många sammanhang, nämligen att det
18171: ria blev fårdig i slutet av mars 1996.               när det gäller en sådan årlig beskattning som
18172:     Arbetsgruppen, som hade som uppgift att reda     fordonsbeskattningen är svårt att beakta särskil-
18173: ut de olika sätten att bära upp fordonsskatt,        da individuella drag hos skattebetalarna eller
18174: undersökte allt som allt sju olika alternativ ge-    fastställa beskattningen enligt fordonets använd-
18175: nom vilka ett belopp av ca 1 000 milj. mk, vilket    ning. 1 fräga om stödjande av handikappade har
18176: motsvarar fordonsskatten, skulle kunna bäras         finansministeriet i många avseenden betraktat
18177: upp främst i fråga om person- och paketbilar.        direkt stöd som ett bättre alternativ än införandet
18178: Arbetsgruppen ansåg att det smidigaste alterna-      av nya skattestöd.
18179: tivet är att man övergår från skatteuppbörd med         En utredning om på vilket sätt fordonsskatten
18180: skattemärke tili skatteuppbörd med debetsedel.       eller motsvarande skatteintäkter skall uppbäras
18181: Också det eventuella stödet tili handikappade        år 1997 är under arbete. Regeringen avlåter i
18182: kunde lättast förverkligas på detta sätt. Å andra    sinom tid tili riksdagen de propositioner som
18183: sidan skulle uppbörden av fordonsskatt med de-       behövs för ändring av skattelagarna.
18184: 
18185:      Helsingforsden 10 juni 1996
18186: 
18187:                                                                                  Minister Arja Alho
18188:                                              KK 400/1996 vp
18189: 
18190: Kirjallinen kysymys 400
18191: 
18192: 
18193: 
18194: 
18195:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Päivähoitolain epäkohdista
18196: 
18197: 
18198: 
18199:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
18200: 
18201:     Kansalaisen kirje olkoon johdantona kysy-          teemi tarkoittaa käytännössä sitä, että lapset
18202: mykseen:                                               haetaan hoitopaikasta vasta sitten, kun on käyty
18203:     "Päivähoitolaki velvoittaa kuntia järjestä-        kampaajalla, siivottu koti, tultu lenkiltä, laitettu
18204: mään kunnallisen hoitopaikan vanhempien niin           ruoka tai muuten vain herätty päiväunilta. Ei ole
18205: halutessa!!? Tämä tarkoittaa, että kun lastentar-      oikein.
18206: hanopettaja, jolla on yksi lapsi,jää uudelle äitiys-      Jos vaikka maksaisivat toteutuneista hoito-
18207: lomalle noin kuukautta ennen uuden lapsen syn-         tunneista, voisi vanhemmilla jotakin välähtää
18208: tymää, hän tämän kuukauden ajan ainakin vie            päässä ja vähiä varoja, joilla nyt maksetaan tätä
18209: lapsensa päivähoitoon. Tai kun vanhemmat läh-          hullutusta, voitaisiin ohjata parempiin uomiin,
18210: tevät parin viikon lomamatkalle vaikka etelään,        esimerkiksi niihin työttömyyskorvauksiin, joita
18211: yhteiskunta tarjoaa hyvin halvan, virikkeellisen       ollaan pienentämässä tai uusien työmahdolli-
18212: ja turvallisen parkkipaikan lapsille siksi ajaksi.     suuksien luomiseen."
18213: Puhumattakaan niistä vanhemmista, jotka ovat              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
18214: jostakin syystä kotona kokopäiväisesti (työttö-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18215: mät, lomalaiset, muuten vaan rikkaat tai lusmui-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18216: lijat). Onko enää hullumpaa kuultu ja koettu?          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18217:     Kuka tahansa kokee oikeana kunnallisen päi-
18218: vähoitopaikan silloin, kun vanhemmat/yksin-                          Katsooko Hallitus, että nykyinen päi-
18219: huoltajavanhempi on työssä tai opiskelemassa.                    vähoitolaki tarjoaa varallisuuteen ja to-
18220:  Lastensuojelutapaukset ja muut vanhempien/                      delliseen tarpeeseen nähden kohtuutto-
18221: huoltajien kyvyttömyydestä johtuvat hoitotar-                    mia etuja, ja
18222: peet vielä menettelevät Mutta sitten! Oikeuden-                      mitä Hallitus aikoo asian suhteen teh-
18223:  tajuani loukkaa suuresti se, että nykyinen kuu-                  .. ?
18224:                                                                  da.
18225: kausimaksujärjestelmä/hoitopaikkavaraussys-
18226: 
18227:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1996
18228: 
18229:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
18230: 
18231: 
18232: 
18233: 
18234: 260017
18235: 2                                           KK 400/1996 vp
18236: 
18237: 
18238: 
18239: 
18240:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
18241: 
18242:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sesta itsenäisenä subjektinaja lapsuudesta itse-
18243: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         näisenä, sinällään tärkeänä elämänvaiheena, ei
18244: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       vain kasvamisena aikuisuuteen. Vaikka lapsi on
18245: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        riippuvainen perheen ja aikuisten tuesta, on hä-
18246: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         nellä itsenäiset, vakavasti otettavat oikeutensa,
18247: n:o 400:                                              tarpeensa ja toiveensa, joita tulee kunnioittaa.
18248:                                                          Päivähoitolaki edellyttää, että päivähoitoa
18249:             Katsooko Hallitus, että nykyinen päi-     mahdollisuuksien mukaan järjestetään lapsen
18250:        vähoitolaki tarjoaa varallisuuteen ja to-      vanhempien toivomassa muodossa ja siten, että
18251:        delliseen tarpeeseen nähden kohtuutto-         lapselle tarjotaan jatkuva hoito sinä vuorokau-
18252:        mia etuja, ja                                  den aikana, jona sitä tarvitaan (2 ja 11 a §). Las-
18253:             mitä Hallitus aikoo asian suhteen teh-    ten päivähoidosta annetun asetuksen (239173)
18254:          .. ?
18255:        d a.                                           4 §:n (muut. 486/88) mukaan lapsen hoitoaika
18256:                                                       saa kokopäivähoidossa yleensä jatkua yhtäjak-
18257:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          soisesti enintään kymmenen tuntia vuorokaudes-
18258: vasti seuraavaa:                                      sa ja osapäivähoidossa viisi tuntia.
18259:                                                          Lapsen lastensuojelullisista syistäjohtuvat eri-
18260:    Lasten päivähoidosta annetun lain (36173)          tyiset hoitojärjestelyt toteutetaan ensi sijassa las-
18261: 11 a §:n (muut. 630/91) mukaan kunnan on vuo-         tensuojelulain (683/83) nojalla. Päivähoidon las-
18262: den 1996 alusta tullut huolehtia siitä, että lapsen   tensuojelun tarvetta ehkäisevä merkitys on kui-
18263: vanhemmat tai muut huoltajat voivat sairausva-        tenkin entisestään korostunut taloudellisen la-
18264: kuutuslaissa (364/63) tarkoitetun vanhempainra-       man koetellessa erityisesti lapsiperheitä.
18265: hakauden päätyttyä saada lapselle kunnanjärjes-          Elokuun alusta 1995 voimaan tulleen perusoi-
18266: tämän päiväkoti- tai perhepäivähoitopaikan ja         keusuudistuksen yhteydessä Suomen Hallitus-
18267: että lapsi voi olla päivähoidossa siihen saakka,      muodon 15 a §:ään (969/95) sisällytettiin keskei-
18268: kunnes hän siirtyy peruskoululaissa (476/83) tar-     set sosiaaliset oikeudet. Oikeus päivähoitopaik-
18269: koitettuna oppivelvollisena peruskouluun tai sitä     kaan toteuttaa myös mainitun säännöksenjulki-
18270: vastaavaan kouluun.                                   selle vallalle asettamaa velvoitetta tukea perheen
18271:    Oikeuden kunnan järjestämään päivähoito-           ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mah-
18272: paikkaan laajennuttua subjektiivisena, lapsen         dollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksi-
18273: ikään sidottuna oikeutena koskemaan kaikkia           löllinen kasvu.
18274: alle kouluikäisten lasten perheitä on päivähoi-          Kunnan järjestämä päivähoito kustannetaan
18275: dosta tullut entistä laajemmin kaikkia kansalais-     pääosin verovaroin. Asiakasmaksujen osuus
18276: ryhmiä koskeva hyvinvointipalvelu. Päivähoi-          kustannuksista on noin 15 prosenttia. Sosiaali- ja
18277: don keskeisenä tavoitteena onkin turvata kaikille     terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun
18278: alle kouluikäisille lapsille yhtäläinen oikeus var-   asetuksen (912/92) mukaan päiväkoti- ja perhe-
18279: haiskasvatukseen riippumatta vanhempien               päivähoidosta voidaan periä palvelun käyttäjän
18280: asuinpaikasta taikka taloudellisesta tai yhteis-      maksukyvyn ja perheen koon mukaan määräyty-
18281: kunnallisesta asemasta.                               vä kuukausimaksu. Maksutonta päivähoito kui-
18282:    Tapahtunut kehitys kuvastaa päivähoidon            tenkin on palvelun käyttäjälle tai perheelle, jonka
18283: muuttunutta yhteiskunnallista roolia, jossa päi-      tulot ovat alle sosiaali- ja terveysministeriön
18284: vähoidon työvoima- ja sosiaalipoliittisen tehtä-      määrittelemän tulorajan. Tilapäisesti annetta-
18285: vän rinnalla korostuu koulutuspoliittinen tehtä-      vasta hoidosta voidaan periä kunnan päättämä
18286: vä. Samalla on lähestytty eurooppalaista tradi-       maksu.
18287: tiota, jonka mukaan lapset pienestä pitäen osal-         Toteutunut päivähoito-oikeuden laajentumi-
18288: listuvat ohjatun varhaiskasvatuksen piiriin.          nen ohjaa palvelujärjestelmän kehittymistä vas-
18289:    Päivähoitopaikkaoikeus korostaa myös lapsi-        taamaan entistä paremmin asiakkaiden tarpei-
18290: politiikan lähtökohtana olevaa näkemystä lap-         siin. Kuntien toivotaan kehittävän vaihtoehtoi-
18291:                                             KK 400/1996 vp                                           3
18292: 
18293: sia päivähoidon järjestämistapoja ja joustavoit-      hyötyvät osa-aikaisestikin järjestetystä, tavoit-
18294: tavan hoitoaikoja. Jaottelu perinteisiin hoitoai-     teellisesti ohjatusta varhaiskasvatuksesta. Kas-
18295: koihin, kokopäivähoitoon ja osapäivähoitoon, ei       vatus- ja hoitopalvelujen tuottaminen myös näil-
18296: enää vastaa nykypäivän tarpeita. Lasten van-          le lapsille on lapsen, perheen ja yhteiskunnan
18297: hempien työolosuhteet ovat muuttuneet. Työ-           edun mukaista.
18298: suhteet ovat aikaisempaa useammin vaihtuvia,             Sosiaali- ja terveysministeriön vuoden alussa
18299: lyhytaikaisia tai osa-aikaisia. Lapsen hoitojärjes-   tekemän selvityksen mukaan suurin osa kunnista
18300: telyjen tulisi voida sopeutua näihin muutoksiin.      on pystynyt järjestämään päivähoitopaikan sitä
18301: Toisaalta myös työttömien tai muusta syystä ko-       hakeneiden vanhempien lapsille. Päivähoidon
18302: tona olevien vanhempien lapset, vaikka eivät          tilanteen voidaan siten katsoa vastaavan edus-
18303: aina tarvitsisikaan kokopäivähoitoa, varmasti         kunnan säätämän päivähoitolain tavoitteita.
18304: 
18305:      Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1996
18306: 
18307:                                                                    Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
18308: 4                                            KK 400/1996 vp
18309: 
18310: 
18311: 
18312: 
18313:                                          Tili Riksdagens Talman
18314: 
18315:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        om barnet är beroende av familjen och de vuxnas
18316: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          stöd, harhan eller hon en självständig rätt, själv-
18317: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        ständiga behov och förhoppningar som skall tas
18318: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr           på allvar och högaktas.
18319: 400:                                                       Dagvårdslagen förutsätter att dagvård i mån
18320:                                                         av möjlighet anordnas i den form barnens föräld-
18321:            Anser Regeringen att den nuvarande           rar önskar och så att barnet erbjuds fortgående
18322:         dagvårdslagen erbjuder oskäliga förmå-          vård under den tid av dygnet vården behövs (2
18323:         ner med avseende på förmögenhet och det         och 11 a §§). Enligt 4 § förordningen om barn-
18324:         verkliga behovet och                            dagvård (239173, ändr. 486/88) får vårdtiden per
18325:           vad ämnar Regeringen göra åt saken?           dygn för barn i heldagsvård i allmänhet fortgå
18326:                                                         högst tio timmar i följd och i halvdagsvård fem
18327:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           timmar i följd.
18328: anföra följande:                                           Särskilda vårdarrangemang av barnskydds-
18329:                                                         skäl görs i första hand med stöd av barnskyddsla-
18330:    Enligt 11 a § lagen om barndagvård (36/73,           gen (683/83). Dagvårdens förebyggande verkan
18331: ändr. 630/91) har det från ingången av 1996 an-         med avseende på behovet av barnskydd ac-
18332: kommit på kommunen att sörja för att barnets            centueras dock ytterligare av att den ekonomiska
18333: föräldrar eller andra vårdnadshavare efter ut-          depressionen drabbar särskilt barnfamiljer.
18334: gången av den i sjukförsäkringslagen (346/63)              1 samband med den grundrättsreform som
18335: avsedda föräldrapenningperioden kan få av               trädde i kraft vid ingången av augusti 1995 foga-
18336: kommunen anordnad daghems- eller familjedag-            des de centrala sociala rättigheterna till 15 a §
18337: vårdsplats för barnet och att barnet kan få dag-        (969/95) Regeringsformen för Finland. 1 nämnda
18338: vård tills det såsom läropliktigt enligt grund-         stadgande åläggs den allmänna skyldigheten att
18339: skolelagen (476/83) börjar grundskolan eller            stöda familjen och andra som svarar för omsor-
18340: motsvarande skola.                                      gen om ett barn så att de har möjligheter att
18341:    Efter att rätten tili av kommunen anordnad           trygga barnets välfård och individuella uppväxt.
18342: dagvårdsplats, såsom en subjektiv, till barnets         Genom rätten till dagvårdsplats fullgörs även
18343: ålder bunden rätt utsträcktes tili alla familjer med    denna skyldighet.
18344: barn under skolåldern har dagvården i en allt              Den dagvård kommunen anordnar bekostas i
18345: större omfattning utvecklats till en välståndsser-      huvudsak med skattemedel. Klientavgifternas
18346: vice för alla medborgargrupper. Det centrala            andel av kostnaderna är ca 15 %. Enligt förord-
18347: målet för dagvården är att för alla barn under          ningen om klientavgifter inom social- och hälso-
18348: skolåldern trygga en lika rätt tili småbarnsfost-       vården (912/92) kan för daghemsvård och fa-
18349: ran oberoende av föräldrarnas boningsort, eko-          miljedagvård uppbäras en månadsavgift enligt
18350: nomiska ställning eller samhällsställning.              klientens betalningsförmåga och familjens stor-
18351:    Utvecklingen återspeglar dagvårdens föränd-          lek. Barndagvården är dock avgiftsfri för sådana
18352: rade samhällsroll, där den utbildningspolitiska         klienter eller familjer vilkas inkomster underskri-
18353: uppgiften accentueras jämsides med den arbets-          der den av social- och hälsovårdsministeriet be-
18354: krafts- och socialpolitiska. Samtidigt har man          stämda inkomstgränsen. För tillfållig dagvård
18355: närmat sig den europeiska traditionen, enligt vii-      kan uppbäras en avgift som kommunen bestäm-
18356: ken barn från tidig ålder deltar i en ledd små-         mer.
18357: barnsfostran.                                              Den utvidgade rätten tili dagvård styr utveck-
18358:    Rätten till dagvårdsplats accentuerar också          lingen av servicesystemet så ~~t det allt bättre
18359: barnpolitikens utgångspunkt, dvs. att se barnet         motsvarar klienternas behov. Onskemålet är att
18360: som ett självständigt subjekt och barndomen som         kommunerna skall utveckla alternativa sätt att
18361: ett självständigt, i sig viktigt livsskede, oc~. inte   arrangera barndagvården och göra vårdtiderna
18362: enbart som en utveckling mot vuxenhet. Aven             flexiblare. En indelning i traditionella vårdtider,
18363:                                              KK 400/1996 vp                                             5
18364: 
18365: heltidsvård och deltidsvård, motsvarar inte läng-      rings- och vårdservice också för sådana barn är
18366: re dagens behov. Föräldrarnas arbetsförhållan-         förenligt med barnens, familjens och samhällets
18367: den har förändrats. Anställningsförhållandena          intressen.
18368: är mer föränderliga än förut, de är kortvariga            Enligt en utredning som social- och hälso-
18369: eller deltidsanställningar. Det borde vara möjligt     vårdsministeriet gjorde i början av året har störs-
18370: att anpassa barnvårdsarrangemangen tili för-           ta delen av kommunerna kunnat ordna dag-
18371: ändringarna. Å andra sidan har barn tili föräld-       vårdsplats för barn tili föräldrar som ansökt om
18372: rar som är arbetslösa eller hemma av andra orsa-       sådan. Man kan således anse att dagvårdssitua-
18373: ker säkert också nytta av en målinriktat ledd          tionen motsvarar målen i den dagvårdslag som
18374: småbarnsfostran på halvtid, trots att de inte alltid   riksdagen stiftat.
18375: har behov av heldagsvård. Att producera fost-
18376: 
18377:      Helsingfors den 6 juni 1996
18378: 
18379:                                                                      Minister Terttu Huttu-Juntunen
18380:                                            KK 401/1996 vp
18381: 
18382: Kirjallinen kysymys 401
18383: 
18384: 
18385: 
18386: 
18387:                                   Matti Väistö /kesk: Bioenergian tutkimus- ja kehittämishankkeiden
18388:                                      rahoituksesta
18389: 
18390: 
18391:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
18392: 
18393:      Bioenergian tutkimus- ja kehittämistyöhön       hentymistä bioenergian tutkimus- ja kehittämis-
18394: kohdistettu valtion rahoitus on vähentymässä         hankkeista.
18395: huolestuttavasti. Määrärahojen vähentäminen             Suomen energiahuollossa sekä puulla että tur-
18396: on täydellisesti vastoin Lipposen hallituksen hal-   peella samoin kuin muilla uusilla tai uusiutuvilla
18397: litusohjelmaa sekä valtioneuvoston tekemiä lin-      energianlähteillä on kuitenkin suuri merkitys ja
18398: jauksia.                                             selkeästi osoitettava paikkansa. On suuri virhe,
18399:      Niinpä valtioneuvosto vieläjoulukuussa 1995     jos valtiovallan toimesta ajetaan alan tutkimus-
18400: tehdessään huoltovarmuuden tavoitteita koske-        ja kehittämistoiminta alas. Näin on nyt käymäs-
18401: van päätöksen painotti hajautettua ja useisiin       sä, kun rahoitusta on voimakkasti supistettu.
18402: poHtoaineisiin ja hankintalähteisiin perustuvaa         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18403: energiantuotantoa. Samassa päätöksessä valtio-       tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
18404: neuvosto korosti energiantuotannon riittävää         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18405: kotimaisuutta ja piti tärkeänä, että kotimaisen      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18406: energian tuotantoa ja käyttöä kehitetään.
18407:      Käytännössä kuitenkin sekä TEKESin että                   Aikooko Hallitus pitää kiinni lupauk-
18408:  VTT:n määrärahat bioenergian tutkimukseen                  sistaan ja turvata kotimaisen energian-
18409:  ovat kuluvana vuonna supistuneet voimakkaas-               tuotannon ja -käytön kehittämiseksi tar-
18410:  ti, yhteensä yli yhdeksällä miljoonalla markalla.          vittavan rahoituksen bioenergian tutki-
18411:  Tämä merkitsee yli 30 ihmisen työpanoksen vä-              mus- ja kehittämishankkeille?
18412: 
18413:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1996
18414:                                           Matti Väistö /kesk
18415: 
18416: 
18417: 
18418: 
18419:  260017
18420: 2                                           KK 401/1996 vp
18421: 
18422: 
18423: 
18424: 
18425:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
18426: 
18427:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        on vientimarkkinoilla hyvin kaupaksi menevien
18428: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tuotteiden kehittäminen. Energiatekniikan alal-
18429: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       lakin vientiin tähtäävä kehitystyö on tärkeää,
18430: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti            mutta oleellista on myös, että julkisrahoitteisella
18431: Väistön näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          energiatutkimuksella tuetaan kansallisen ener-
18432: n:o 401:                                              giapolitiikan tavoitteita. Toisin sanoen riittävän
18433:                                                       tutkimuspanoksen avulla voidaan pitemmällä
18434:           Aikooko Hallitus pitää kiinni lupauk-       aikavälillä ylläpitää ja jopa lisätä maamme ener-
18435:        sistaan ja turvata kotimaisen energian-        giahuollon varmuutta, monipuolisuutta ja te-
18436:        tuotannon ja -käytön kehittämiseksi tar-       hokkuutta tarkoituksenmukaisella tavalla. Ky-
18437:        vittavan rahoituksen bioenergian tutki-        seinen linjaus sisältyy hallituksen viime joulu-
18438:        mus- ja kehittämishankkeille?                  kuussa antamaan valtioneuvoston periaatepää-
18439:                                                       tökseen energiapolitiikasta, ja se tulee ottaa huo-
18440:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          mioon kaikissa valtiovallan energiatutkimusak-
18441: vasti seuraavaa:                                      tiviteeteissa, myös TEKESin ja VTT Energian
18442:                                                       toimissa energiahankkeiden osalta, vaikka em.
18443:    Nykyinen hallitus on linjannut lähivuosien         laitokset tekevätkin päätöksensä itsenäisesti.
18444: energiapolitiikkaansa viime vuoden joulukuussa        Merkittävää toisaalta on myös alan yritysten
18445: annetussa valtioneuvoston periaatepäätöksessä.        mielenkiinto ja oma rahoituspanostus tutkimus-
18446: Bioenergia ja muu uusiutuva energia sekä tekno-       ja kehityshankkeisiin, sekä se, että hankkeissa on
18447: logian kehittäminen ovat kumpikin varsin kes-         myös teknologisessa mielessä kehitystarvetta ja
18448: keisesti esillä periaatepäätöksessä. Tältä osin ny-   tuotteistusmahdollisuus.
18449: kyinen hallitus jatkaa edeltäjänsä keväällä 1994         VTT Energiasta ja TEKESistä saatujen selvi-
18450: esittelemän bioenergian edistämisohjelman to-         tysten mukaan kyseisissä laitoksissa ei ole me-
18451: teuttamista tavoitteenaan neljänneksen lisäys         nossa erityinen bioenergiaa koskevan tutkimuk-
18452: bioenergian käytössä vuoteen 2005 mennessä.           senja kehitystoiminnan alasajo, vaikkajulkisuu-
18453: Bioenergian edistämisohjelman pääpaino on pe-         dessa tämänsuuntaisia epäilyksiä on esitettykin
18454: riaatepäätöksen mukaan puun energiakäytön li-         ja myös kysymyksen perusteluissa asiaa sivut-
18455: säämisessä. Bioenergian kilpailukyvyn ja mark-        aan. Ongelmia sen sijaan on valtiontalouden
18456: kinoiden lisääminen kestävällä tavalla edellyttää     välttämättömien leikkausten johdosta jossain
18457: muun ohella merkittävää panostusta alan tutki-        määrin kaiken tutkimustoiminnan ja siten myös
18458: mus- ja kehitystoimintaan nyt ja myös jatkossa.       energiatutkimuksen rahoituksessa. TEKES on
18459:    Bioenergian tutkimusohjelma käynnistettiin         kuitenkin 1 lisäbudjetissa saamillaan rakennera-
18460: vuoden 1993 alusta tavoitteena eri bioenergia-        hastomäärärahoilla pystynyt jo paikkaamaan
18461: sektorien voimakas ja pitkäjänteinen kehittämi-       80 % bioenergian tutkimusohjelman tutkimus-
18462: nen. Ohjelma päätettiin toteuttaa kuusivuotise-       laitososuuden vuoden 1996 supistuksista. TE-
18463: na, kuten muutkin energiatutkimusohjelmat.            KESin tuotekehitysrahoitus puolestaan riippuu
18464: Ohjelman käynnistäjänä oli kauppa- ja teolli-         keskeisesti alan yritysten aktiivisuudesta ja pa-
18465: suusministeriö ja sen energiaosasto. Vuoden           nostushalusta. VTT:n osalta voidaan todeta, että
18466: 1995 alusta energiatutkimusohjelmien veto- ja         se saa omana budjettirahoituksena tuloistaan
18467: rahoitusvastuu siirrettiin ministeriöstä Teknolo-     vain noin 35 %, ja loppurahoitus tulee yrityksiltä
18468: gian kehittämiskeskus TEKESiin tarkoitusta            ja muilta rahoittajilta niitä kiinnostavista tutki-
18469: varten perustetulle energiateknologian linjalle.      mus- ja kehityshankkeista. Toivottavaa olisikin,
18470: Siirrolla tavoiteltiin mm. lisäsynergiaa energia-     että bioenergia-alan yritykset, sekä käyttäjät,
18471: tutkimuksen ja TEKESin jo ennestään rahoitta-         tuottajat että laitevalmistajat, jaksaisivat edel-
18472: man muun teknologiatutkimuksen välille.               leen panostaa alansa teknologian eteenpäin vien-
18473:    Monilla aloilla teknologian kehittämistyön         tiin ja uskoa alan kehitykseen.
18474: luontainen ja joskus hyvinkin keskeinen tavoite          Talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti
18475:                                         KK 401/1996 vp                                              3
18476: 
18477: kokouksessaan 14.5.1996 puoltaa kauppa- ja         liittyvän osaamistason kartuttaminen. Esitykses-
18478: teollisuusministeriön esitystä valtion omaisuu-    sä on erikseen mainittu teknisen tutkimuksen ja
18479: den myynnistä lähivuosina saatavien tulojen        kehittämistoiminnan vahvistamisen yhteydessä
18480: käyttöperiaatteista. Esityksen mukaan yksi kes-    TEKESinja VTT:n rahoitus sekä energiahuollon
18481: keinen myyntitulojen käyttökohde ja tavoite on     turvaamisen yhteydessä energiateknologian ja
18482: teknologisen kehityksen turvaaminen ja siihen      energiatutkimuksen määrärahat.
18483: 
18484:     Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1996
18485: 
18486:                                                   Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
18487: 4                                           KK 401/1996 vp
18488: 
18489: 
18490: 
18491: 
18492:                                         Tili Riksdagens Talman
18493: 
18494:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      överföringen eftersträvades bl.a. större synergi
18495: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        mellan energiforskningen och övrig teknologi-
18496: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      forskning som Tekes redan från förr finansiera-
18497: man Matti Väistö undertecknade spörsmål nr            de.
18498: 401:                                                      1 många branscher är det naturliga och ibland
18499:                                                       mycket centrala syftet med det teknologiska ut-
18500:           Har Regeringen för avsikt att hålla         vecklingsarbetet att utveckla produkter som har
18501:        sina löften och trygga den finansiering av     god avsättning på exportmarknaden. Också på
18502:        forsknings- och utvecklingsprojekt be-         energiteknikens område är det utvecklingsarbete
18503:        träffande bioenergi som behövs för att         som syftar till export viktigt, men väsentligt är
18504:        den inhemska produktioneo och använd-          också att målen för den nationella energipoliti-
18505:        ningen av energi skall kunna utvecklas?        ken understöds genom offentligt finansierad
18506:                                                       energiforskning. Med andra ord kan man med en
18507:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         tillräcklig satsning på forskningen på längre sikt
18508: anföra följande:                                      upprätthålla och t.o.m. öka säkerheten, mångsi-
18509:                                                       digheten och effektiviteten i landets energiför-
18510:     Den nuvarande regeringen har dragit upp lin-      sörjning på ett ändamålsenligt sätt. Denna linje-
18511: jer för sin energipolitik under de närmaste åren i    dragning ingår i det principbeslut av statsrådet
18512: ett principbeslut av statsrådet som gavs i decem-     om energipolitiken som regeringen gav i decem-
18513: ber i fjol. Bioenergin och övrig förnybar energi      ber i fjol och den bör beaktas i alla statsmaktens
18514: samt utvecklandet av tekoologin togs bådadera         aktiviteter som gäller energiforskning, också i
18515: upp i principbeslutet som mycket viktiga fakto-       Tekes och VTT Energis verksamhet i fråga om
18516: rer. Till denna del fortsätter den nuvarande reger-   energiprojekt, fastän dessa inrättningar fattar
18517: ingen med genomförandet av det program för            sina beslut självständigt. Å andra sidan är också
18518: främjande av bioenergi som den föregående re-         intresset bland branschens företag och deras egen
18519: geringen presenterade våren 1994. Målet med           finansiella satsning på forsknings- och utveck-
18520: detta program är att användningen av bioenergi        lingsprojekt betydande samt det faktum att det i
18521: skall ökas med en fjärdedel fram till år 2005.        projekten också i teknologiskt hänseende finns
18522: Huvudvikten i programmet för främjande av             ett behov att utveckla och möjligheter att åstad-
18523: bioenergi läggs enligt principbeslutet på att öka     komma fårdiga produkter av en ide.
18524: användningen av trä för energiproduktion. För             Enligt utredningar från VTT Energi och Tekes
18525: att bioenergins konkurrenskraft och marknaden         pågår det hos dessa inrättningar just nu ingen
18526: för bioenergi skall kunna utökas på ett hållbart      särskild nedkörning av den forskning och ut-
18527: sätt förutsätts bl.a. en betydande satsning på        veckling som gäller bioenergin, fastän misstan-
18528: forskning och utveckling i branschen både nu och      kar i denna riktning har förts fram i offentlighe-
18529: i framtiden.                                          ten och frågan även nämns i förbigående i moti-
18530:     Ett forskningsprogram för bioenergi inleddes      veringarna till detta spörsmål. Problem förekom-
18531: vid ingången av år 1993 med målet att kraftigt        mer däremot, till följd av de oundvikliga ned-
18532: och på sikt utveckla de olika bioenergisektorer-      skärningarna i statsekonomin, i någon mån vid
18533: na. Det beslöts att programmet skall genomföras       finansieringen av all forskning och därmed också
18534: under sex år, liksom övriga energiforskningspro-      av energiforskningen. Tekes har emellertid med
18535: gram. Programmet kördes igång av handels- och         de strukturfondsanslag som centralen fick i den 1
18536: industriministeriet och dess energiavdelning.         tilläggsbudgeten redan kunnat reparera 80% av
18537: Från ingången av år 1995 överfördes ansvaret för      inskränkningarna för år 1996 i forskningsinrätt-
18538: energiforskningsprogrammen och finansieringen         ningens andel av forskningsprogrammet för bio-
18539: av dem från ministeriet till en energiteknologisk     energi. Tekes finansiering av produktutveckling-
18540: linje som inrättats enkom för detta ändamål vid       en beror igen centralt på aktiviteten och sats-
18541: Teknologiska utvecklingscentralen, Tekes. Med         ningsviljan hos företagen i branschen. För VTT:s
18542:                                            KK 401/1996 vp                                               5
18543: 
18544: del kan det konstateras att inrättningen som egen     handels- och industriministeriets förslag tili prin-
18545: budgetfinansiering får endast ca 35 % av sina         ciper för hur de inkomster som under de närmas-
18546: inkomster och att den resterande finansieringen       te åren fås från försäljningen av statlig egendom
18547: kommer från företag och övriga finansiärer via        skall användas. Enligt förslaget är ett centralt
18548: forsknings- och utvecklingsprojekt som intresse-      bruksändamål för och syfte med försäljningsin-
18549: rar dem. Det vore följaktligen önskvärt att före-     komsterna att trygga den teknologiska utveck-
18550: tagen på bioenergisektorn, både användare, pro-       lingen och höja nivån på det kunnande som sam-
18551: ducenter och apparaturtillverkare, skulle orka        manhänger med denna. I förslaget nämns särskil t
18552: fortsätta att satsa på att föra teknologin i bran-    finansieringen av Tekes och VTT i samband med
18553: schen framåt och tro på utvecklingen inom bran-       förstärkningen av den tekniska forskningen och
18554: schen.                                                utvecklingen, och anslagen för energiteknologi
18555:    Finanspolitiska ministerutskottet beslöt vid       och energiforskning i samband med tryggandet
18556: sitt sammanträde den 14 maj 1996 att förorda          av energiförsörjningen.
18557: 
18558:      Helsingforsden 5 juni 1996
18559: 
18560:                                                      Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
18561:                                               KK 402/1996 vp
18562: 
18563: Kirjallinen kysymys 402
18564: 
18565: 
18566: 
18567: 
18568:                                     Klaus Bremer /r: Suomen tunnustamisesta Joulupukin kotimaaksi
18569: 
18570: 
18571: 
18572:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
18573: 
18574:     Maailmassa on yli 4 000 toinen toisiaan tu-         teuttaminen eli sen selväksi tekeminen koko
18575: hoamaan pyrkivää uskontoaja jumalaa. Uskon-             maailmalle, että Joulupukin kotimaa on Suomi.
18576: sodat ovat maailmanhistorian julmimpia.                 Ei muuta. Ei esimerkiksi taloudellisten tukiaisten
18577:     On yksi, joka rauhan tuojana, hyvyyden ja           maksamista yksityisille kaupallisille yrityksille.
18578: huolenpidon - sekä lasten että myös aikuisten           Alan yksityiset yritykset onnistuvat omilla va-
18579: - henkilöitymänä tunnustetaan yli uskontojen            roillaan maailmalla, mutta vasta sen jälkeen kun
18580: rajojen kaikkialla maapallolla: Joulupukki.             valtio ensiksi on tehnyt maailmalle selväksi, että
18581:     Suomelle on langennut etuoikeus tulla maail-        Suomi, eikä mikään muu maa, on Joulupukin
18582: malla nähdyksi Joulupukin kotimaana. Siten              kotimaa.
18583: Suomelle on annettu jopa Norjan öljyä arvok-                Nykyinen näpertely, jossa eri paikkakunnat
18584: kaampi "luonnonvara" jalostettavaksi.                   Lapissakiukuttelevat keskenään siitä, mikä niistä
18585:     Virallinen Suomi ei kuitenkaan ole nähnyt           on Joulupukin kotipaikka, edustaa järkyttävää
18586: tätä sille suotua "luonnonvaraa", vaan on säh-          näköalattomuutta kansallisella tasolla. Samaa
18587: läämässä sitä pois, kuten se kaikkina aikoina on        edustaa liiallisen kaupallisuuden läpitunkema
18588: sählännyt parhaita tuotteitaan muiden hyödyn-           Joulupukin "pajakylä" Rovaniemen napapiirillä.
18589: nettäviksi. Joulupukin kohdalla on käymässä                 Tutkija Tero Wallinin selvitys (KTM tutki-
18590: kuten Finlandia-vodkalie Absolutin ilmestyttyä,         mus 130/95) osoittaa, että Joulupukin taika toi-
18591: saunalle, Sisulle, Nokian talvirenkaille, Salora-       miijopa ympärivuotisestija että se lumoaa myös
18592: Nokia-televisioille, kännyköille . . . Ruotsalai-       aikuisia. Suomen tulisi ensi tilassa tehdä selväksi,
18593: set ja muut kaappaavat suomalaisten tuotteiden          että turisti saapuu Joulupukin kotimaahan, saa-
18594: myyntivaitikan maailmalla.                              puipa hän mihin tahansa paikkaan Suomessa. Ja
18595:     Joulupukkia vievät Suomelta jo kiihtyvällä          kun Joulupukin asiakaskuntana on koko maail-
18596:  vauhdilla Ruotsin lisäksi Norja, Kanada, Grön-         ma, on vain luonnollista, että hänellä on pajoja
18597:  lanti ym. Viime syksynä Kanadan valtio peräti          ym. vaikkajoka kylässä Suomessa, jopa Espoos-
18598:  tiedotti virallisesti kansainvälisten uutistoimisto-   sa.
18599: jen kautta, että Joulupukki asuu Kanadassa ja               Kaupallisesti on jo tulenpalava kiire varmis-
18600:  hänellä on maailmanlaajuisesti osoitteena yksin-       taa Suomelle yksinoikeus kansainvälisillä mark-
18601:  kertaisesti "Hoh-oho" eli hokema, jolla lapset         kinoilla tekijänoikeustunnukseen "Made by Jou-
18602:  koko englantia puhuvassa maailmassa tunnista-          lupukki (Father Christmas, Santa Claus ym),
18603:  vat Joulupukin.                                        Finland"!
18604:     Ei voida olettaa, että pienen Suomen hyödyn-            Asiaan liittyy, eikä suinkaan vähiten tärkeä-
18605:  nettävissä oleva maailmanlaajuinen öljyvaran-          nä, Joulupukin kotimaalleen antama sotilasliit-
18606:  teihin verrattava projekti onnistuisi yksityisen       tymiäkin vahvempi turvallisuustae. Arabi voi
18607:  elinkeinoelämän keskenään kilpailevilla rahoilla       heittää juutalaisia pommilla, ja päinvastoin -
18608:  -yhtä vähän kuin Norjan öljyvarantojen maail-          sen maailma on sietänyt -mutta jos joku ereh-
18609:  manlaajuinen hyödyntäminen voisi onnistua il-          tyy heittämään Joulupukin maata pommilla, sie-
18610:  man Norjan valtion vahvaa panostusta! Yksityi-         tokyky loppuu äkkiä lapsilta ja aikuisiltakin
18611:  nen raha pienessä Suomessa vaatii katepalautet-        koko maailmassa aina Japania myöten.
18612:  ta liian lyhyellä aikajänteellä, että maailmanlaa-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18613:  juinen valtaus onnistuisi. Jopa Nokiakin kelpaa        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18614:  esimerkiksi.                                           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18615:     Suomen valtion tehtävä on "valtauksen" to-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18616: 260017
18617: 2                                       KK 402/1996 vp
18618: 
18619:          Näkeekö Hallitus kokonaisvaltaisesti               mitä Hallitus tulee tekemään asian hy-
18620:       Suomen mahdollisuudet, jos Suomi yksi-              väksi?
18621:       selitteisesti tunnustettaisiin Joulupukin
18622:       kotimaaksi maapallolla, ja
18623: 
18624:     Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 1996
18625: 
18626:                                         Klaus Bremer /r
18627:                                              KK 402/1996 vp                                              3
18628: 
18629: 
18630: 
18631:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
18632: 
18633:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa          suuntaan on tässä mielessä tehty tunnusteluja,
18634: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           mutta järjestö ei ole halunnut antaa yhdelle jä-
18635: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         senmaalleen tällaista statusta. Suomen Joulupu-
18636: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-         kille tuli kuitenkin vuonna 1995 noin 470 000
18637: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          kirjettä eri puolilta maapalloa, mikä ylittää sel-
18638: 402:                                                    västi kilpailevienjoulupukkikohteiden vastaavat
18639:                                                         kirjemäärät.
18640:           Näkeekö Hallitus kokonaisvaltaisesti             Suomen asema Joulupukin kotimaana olisi
18641:        Suomen mahdollisuudet, jos Suomi yksi-           kiistattomampi, jos meillä olisi jouluun ja Joulu-
18642:        selitteisesti tunnustettaisiin Joulupukin        pukkiin liittyvä vetovoimainen ja elämyksellinen
18643:        kotimaaksi maapallolla, ja                       pääkohde, fantasia- tai teemapuisto. Erityisesti
18644:           mitä Hallitus tulee tekemään asian hy-        matkailun kannalta Joulupukin laajamittaisen
18645:        väksi?                                           hyödyntämisen esteenä nähtiin aiemmin maini-
18646:                                                         tussa konsulttiselvityksessä selkeän, suurempia
18647:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            matkailijamääriä houkuttelevan kohteen puut-
18648: vasti seuraavaa:                                        tuminen. Sellaisen aikaansaamista Napapiirin
18649:                                                         yhteyteen Rovaniemen alueelle on vuodesta 1988
18650:     Kauppa- ja teollisuusministeriön toimesta tee-      lähtien suunniteltu. Nyt mainitulle alueelle Syvä-
18651: tetystä konsulttiselvityksestä l30/95,johon edus-       senvaaraan louhittava laajahko väestönsuoje-
18652: taja Bremer kyselyssään viittaa, ilmenee, että          luun tarkoitettu luolatila antaa mahdollisuuden
18653: Joulupukkia voisi laajasti käyttää hyväksi maail-       toteuttaa Joulumaan pääkohde.
18654: malla Suomi-kuvan ja suomalaisten tuotteiden                Maaliskuussa 1996 valmistui kahden englanti-
18655: markkinoinnin edistämisessä. Joulupukin tode-           laisen konsultin Lasten Päivän Säätiön toimek-
18656: taan ylittävän uskonnolliset, sosiaaliset ja etniset    siannosta laatima suunnitelma Joulumaailman
18657: rajat. Erityistä merkitystä Joulupukilla on             (Santa World) perustamisesta Syväsenvaaraan
18658: maamme kaupallisen imagon luomisessa Kau-               Rovaniemen maalaiskuntaan. Hanketta vetää
18659: koidässä, jossa samalla pidetään tärkeänä kau-          Lasten Päivän Säätiö ja tavoitteena on kesän
18660: pallisuuden ja humanitäärisyyden hyvin toteu-            1996 aikana muodostaa erillinen yhtiö Joulu-
18661: tettua kombinaatiota. Yhdysvalloissa katsotaan,         maailma Oy, jonka osakkaiksi on kaavailtu
18662: että high tech -teeman ja viihdeteollisuuden kyt-       muutamia tunnettuja suomalaisia suuryrityksiä.
18663: kennän kautta voidaan Joulupukille rakentaa             Tarvittava kokonaisinvestointi on 30--40 mil-
18664: vahvaa suomalaista imagoaja kulttuuria. Joulun          joonan markan luokkaa, josta valtiolta tarvitta-
18665: ja Joulupukin ympärille on mahdollista saada            va panos olisi maksimissaan 50 prosenttia.
18666: aikaan merkittävää viihdeteollisuutta ja Suomel-            Kauppa- ja teollisuusministeriön toimesta laa-
18667: la nähtiin olevan erinomaiset mahdollisuudet            ditussa Suomen matkailustrategiassa vuoteen
18668: olla tässä aloitteellinen.                              2000 todetaan, että Napapiirille, Rovaniemen
18669:     Joulupukki tarjoaa siten mahdollisuuksia niin       alueelle muodostuneiden joulupukkipalveluiden
18670: Suomen high tech- ja matkailuviennille kuin me-         yhteyteen tulee aikaansaada Joulumaan keskei-
18671:  dia- ja viihdeteollisuudelle. Samalla se antaa         nen elämyskohde. Ministeriö seuraa siten hank-
18672:  maailmalle myönteistä Suomi-kuvaa humanitää-           keen edistymistä tarkoin ja on valmis tukemaan
18673:  risiä arvoja kunnioittavana yhteiskuntana. Jou-        sitä normaalein yritystukea koskevin edellytyk-
18674:  lupukkiin yleisesti liitetyt arktisen luonnon ele-     sin. Sen lisäksi on mahdollista harkita valtionyh-
18675:  mentit auttavat sen kytkemistäjuuri Suomeen ja         tiöiden yksityistämisestä saatavien varojen puit-
18676:  Suomen Lappiin.                                        teissa mahdollista tukea kyseiseen kohteeseen
18677:     Suomella on kuitenkin Joulupukin suhteen            sen suuren kansallisen intressin ja kansainvälis-
18678:  vahvoja kilpailijoita, kuten pohjoismaiset naa-        tymisasteen vuoksi tai valtion pääomasijoitusta
18679:  purimaat, Grönlanti ja Kanada. Siten kysymys           Suomen Teollisuussijoitus Oy:n tahi jonkin
18680:  Suomen tunnustamisesta Joulupukin kotimaaksi           muun riskirahaston kautta.
18681:  ei ole yksiselitteinen eikä helppo. UNICEFin
18682:      Helsingissä kesäkuun 5 päivänä 1996
18683: 
18684:                                                        Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
18685: 4                                          KK 402/1996 vp
18686: 
18687: 
18688: 
18689: 
18690:                                        Tili Riksdagens Talman
18691: 
18692:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      land inte en entydig eller lätt uppgift. Hos UNI-
18693: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        CEF har det gjorts en del påstötar i denna sak,
18694: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      men organisationen har inte velat ge ett medlems-
18695: man Klaus Bremer undertecknade spörsmål nr            land dylik status. Den finska Julgubben fick
18696: 402:                                                  emellertid år 1995 ca 470 000 brev från olika håll
18697:                                                       i världen, vilket klart överskrider de brevmäng-
18698:           Ser Regeringen Finlands möjligheter         der de konkurrerande julgubbarna fick.
18699:        ur ett helhetsperspektiv, om Finland en-          Finlands ställning som Julgubbens hemland
18700:        tydigt erkänns som Julgubbens hemland i        vore mera oomtvistad, om vi hade ett huvudob-
18701:        världen, och                                   jekt med dragningskraft och upplevelser i anslut-
18702:           vad kommer Regeringen att göra för          ning tili julen och Julgubben, en fantasi- eller
18703:        att främja denna sak?                          temapark. Särskilt med tanke på turismen ansågs
18704:                                                       det i den ovan nämnda konsultutredningen som
18705:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         hinder för möjligheterna att utnyttja Julgubben i
18706: anföra följande:                                      större skala att det inte finns ett klart objekt som
18707:                                                       skulle locka större turistmängder. Planer för att
18708:     Ur den konsultutredning 130/95 som gjorts på      åstadkomma ett sådant i samband med Polcir-
18709: uppdrag av handels- och industriministeriet och       keln i Rovaniemi-området har funnits sedan år
18710: tili viiken riksdagsman Bremer hänvisar i sitt        1988. Det större grottutrymme som nu skall
18711: spörsmål, framgår att Julgubben i omfattande          sprängas ut i Syväsenvaara och som är avsett som
18712: grad kunde utnyttjas ute i världen för att främja     befolkningsskydd ger en möjlighet att genomföra
18713: Finlandsbilden och marknadsföringen av finska         huvudobjektet Juliandet i detta område.
18714: produkter. Det konstateras att Julgubben över-           1 mars 1996 blev en pian klar, som två engelska
18715: skrider religiösa, sociala och etniska gränser. En    konsulter på uppdrag av Stiftelsen Barnens Dag
18716: särskild betydelse har Julgubben då det gäller att    hade gjort, över grundandet av en Julvärld (San-
18717: skap.~ en kommersiell image för vårt land i Fjär-     ta W orld) i Syväsenvaara i Rovaniemi landskom-
18718: ran Ostern, där det anses viktigt att kommersia-      mun. Projektet drivs av Stiftelsen Barnens Dag
18719: lismen och det humanitära kombineras på ett väl       och målet är att under sommaren 1996 bilda ett
18720: genomfört sätt. 1 Förenta Staterna ansågs det att     separat bolag, aktiebolaget Julvärlden, där del-
18721: en stark finsk image och kultur kan byggas upp        ägare enligt planerna skall vara några kända fin-
18722: för Julgubben genom att high tech -temat och          ska storföretag. Den totalinvestering som behövs
18723: underhållningsindustrin kopplas ihop. Runt ju-        är i storleksklassen 30-40 miljoner mark, och av
18724: len och Julgubben är det möjligt att åstadkomma       denna satsning kan staten stå för högst 50 pro-
18725: en ansenlig underhållningsindustri och det an-        cent.
18726: sågs att Finland har utmärkta möjligheter att            1 en strategi för Finlands turism tili år 2000,
18727: vara initiativtagare i fråga om detta.                som gjorts på uppdrag av handels- och industri-
18728:     Julgubben erbjuder därmed möjligheter såväl       ministeriet, konstateras att vid Polcirkeln, i sam-
18729: för den finska exporten av high tech och turism       band med de julgubbstjänster som inrättats i
18730: som för media- och underhållningsindustrin.           Rovaniemi-området, bör det åstadkommas ett
18731: Samtidigt ger han världen en positiv bild av Fin-     centralt upplevelseobjekt, ett Julland. Ministeriet
18732: land som ett samhälle som respekterar humanitä-       följer därför noga med hur projektet framskrider
18733: ra värderingar. De element av arktisk natur som       och är berett att stöda det på vanliga villkor för
18734: allmänt förknippas med Julgubben hjälper tili att     företagsstöd. Tili följd av objektets stora natio-
18735: sammankoppla honom just med Finland och fin-          nella intresse och internationaliseringsgrad är det
18736: ska Lappland.                                         dessutom möjligt att överväga ett eventuellt stöd
18737:     Finland har emellertid starka konkurrenter i      inom ramen för de medel som fås från privatise-
18738: fråga om Julgubben, såsom de nordiska grann-          ringen av statsbolagen eller placering av statligt
18739: länderna, Grönland och Kanada. F öljaktligen är       kapital via Finlands Industriinvestering Ab eller
18740: erkännandet av Finland som Julgubbens hem-            någon annan riskfond.
18741: 
18742:      Helsingfors den 5 juni 1996
18743: 
18744:                                                      Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
18745:                                             KK 403/1996 vp
18746: 
18747: Kirjallinen kysymys 403
18748: 
18749: 
18750: 
18751: 
18752:                                    Klaus Bremer /r: Autoveroa koskevien säännösten uudistamisesta
18753: 
18754: 
18755: 
18756:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
18757: 
18758:     Kirjalliseen kysymykseeni 217/1996 vp "Auto-         Perehtymällä vastauksessa viitattuun ns. vih-
18759: veroa koskevien säännösten uudistamisesta" an-        reään kirjaan ("Towards fair and efficient pricing
18760: netussa vastauksessa on suoranaisia virheitä,         in transport", EU, December 1995) saisi selville,
18761: kiistanalaisia väittämiä ja kokonaisuutta hallit-     että siinä ei suinkaan tarkastella tieliikenteen ve-
18762: semattomia olettamuksia. Vastaus ei täytä pää-        rotusta kokonaisuutena, vaan siinä esitetään kes-
18763: ministeri Lipposen toistuvasti esittämää vaati-       kustelua varten suuntaviivoja tieliikenteen vero-
18764: musta vastauksen luotettavuudesta, tyhjentä-          tuksen kehittämiselle! Lähtökohtana on enem-
18765: vyydestä ja tasosta.                                  mänkin taloudellinen teoria kuin nykyisen vero-
18766:     Vastauksen kaaviokuva ei todista siihen liitet-   tuksen tarkastelu.
18767: tyä väitettä, että "henkilöautokannan kysynnän           Vastaus esittää harhauttavasti vain puolito-
18768: muutokset seuraavat kokonaisuutena hyvin              tuuden parlamentaarisen liikennekomitean 1991
18769: bruttokansantuotteen kehitystä". Esimerkiksi          esittämästä tavoitteesta. Sivulla 294 komitea kat-
18770: vuonna 1982 BKT kasvoi 3%, mutta uusien au-           soo myös, että henkilöauton hankinnan yhtey-
18771: tojen myynti 22%. Toisaalta vuonna 1989 BKT           dessä perittävää autoveron määrää tulisi asteit-
18772: kasvoi 5,5 %, mutta uusien autojen myynti 1,8 %.      tain oleellisesti laskea. Tavoitteena komitea piti
18773: 1990-luvulle tultaessa tuloksena ovat BKT:n           pyrkimistä eurooppalaiselle verotustasolle esi-
18774: muutokseen nähden selvästi alemmat uusien au-         merkiksi 10 prosenttiyksikön vuotuisin alen-
18775: tojen määrät. BKT:n ohella autokauppaan vai-          nusportain!
18776: kuttavat myös käytettävissä olevat tulot, autojen        Vastaus paljastaa täydellisen tietämättömyy-
18777: hinnat ja selkeästi myös tulevaisuuden näkymät.       den yli-ikäisiin autoihin sovellettavan romutus-
18778:      Vastauksen toteamus, että "autoveron osuus       palkkiomenettelyn seurauksista, joita on saatu
18779: kuluttajahinnasta on suunnilleen 26-28 %", on         -kuten kirjallisessa kysymyksessä 217/1996 vp
18780: - tietoisesti tai tahallisesti - harhaanjohtava.      esitetään - Kreikassa, Irlannissa, Norjassa jne.
18781: Autovero aiheuttaa kuluttajahintaan suurem-           On pahaa tietämättömyyttä - tai kokonaisuu-
18782: man muutoksen. Yksistään autoverosta perittä-         den hallitsemattomuutta- nujertaa ehdotus ro-
18783:  vä arvonlisävero nostaa osuuden kolmannekseen        mutuspalkkiosta valtion muka "vähentyvillä ve-
18784:  hinnasta. Lisäksi tulevat kustannukset autove-       rotuloilla tai lisääntyvillä menoilla". Kokemuk-
18785:  ron maksamisesta ja sen rahoittamisesta. Loppu-      set hyvin sovelletusta romutuspalkkiomenette-
18786:  tuloksena ovat asiakkaan maksukykyongelma,           lystä osoittavat valtion tulojen lisääntyvän auto-
18787:  vanheneva auto kanta, tarpeettomat päästömää-        alan uusien työpaikkojen kautta, autokaupan ve-
18788:  rät ja energian tuhlaus sekä yhteiskunnalle kal-     rotuoton kasvavan (kaupallisesti porrastetulla
18789:  liisti kostautuva huono liikenneturvallisuus.        autoverolla) kaupan lisääntyessä ja liikenneon-
18790:  Asiaa tulisi todella tarkastella kokonaisuutena      nettomuuskustannusten vähenevän entistä kola-
18791:  eikä osittain, kuten vastauksessa tehdään.           riturvallisemman autokaluston ansiosta. Auto-
18792:      Hankintamenojen kansainvälinen vertailu ei       kannan uusiutuminen tuottaa myös merkittävää
18793:  ole mahdollinen, kuten vastauksessa esitetään.       energiansäästöä ja haitallisten päästöjen dra-
18794:  Verollisen auton markkinointi tulee kalliimmak-      maattista vähentymistä -nekin suuria säästöjä
18795:  si kuin verottoman. Myös kaupan kustannukset         yhteiskunnalle, joskin kenties näyttävät vähem-
18796:  tulevat pienillä markkinoilla (esim. Suomen)         miltä polttoaineverotuotoilta verottajalle, joka ei
18797:  muita suuremmiksi, etenkin jos tarjolla olevien      hahmota yhteiskunnan kokonaisetua.
18798:  merkkien ja mallien valikoima on suuri, kuten           Tyytymättömänä saamaani vastaukseen ja
18799:  Suomessa.                                            edellä olevan perusteella esitän valtiopäiväjär-
18800: 
18801:  260017
18802: 2                                        KK 403/1996 vp
18803: 
18804: jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten kunnioit-               Millä toimenpiteillä ja miten pian Hal-
18805: tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen               litus korjaa auton verotuksen aiheutta-
18806: vastattavaksi uudestaan kysymykseni täsmen-                mat pahat yhteiskunnalliset haitat vero-
18807: nettynä:                                                   tuksen ajanmukaisella rakennemuutok-
18808:                                                            sella?
18809: 
18810:      Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1996
18811: 
18812:                                          Klaus Bremer /r
18813:                                              KK 403/1996 vp                                             3
18814: 
18815: 
18816: 
18817: 
18818:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
18819: 
18820:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          rän kasvu. Henkilöautoliikenne ja henkilöauto-
18821: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           tiheys ovat kasvaneet selvästi talouskasvua no-
18822: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         peammin. Kehitys on ollut hyvin samansuuntai-
18823: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-         nen kaikissa Länsi-Euroopan maissa. Autoistu-
18824: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          minen näyttää seuraavan hyvinkin kiinteästi
18825: 403:                                                    maan taloudellista kehittyneisyyttä." Samassa
18826:                                                         yhteydessä viitataan eräisiin muihinkin selittä-
18827:             Millä toimenpiteillä ja miten pian Hal-     viin tekijöihin, kuten asukastiheyteen eri maissa
18828:         litus korjaa auton verotuksen aiheutta-         ja alue- ja yhdyskuntarakenteiden eroihin sekä
18829:         mat pahat yhteiskunnalliset haitat vero-        eri liikennemuotojen tarjontaan.
18830:         tuksen ajanmukaisella rakennemuutok-               Vastauksessa kysymykseen n:o 217 oli kes-
18831:         sella?                                          keistä liikenteen ja bruttokansantuotteen välinen
18832:                                                         yhteys. Vaikka liikenne ja autokanta ovaf Suo-
18833:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            messa ja muissakin maissa kasvaneet talouden
18834: vasti seuraavaa:                                        kasvua jonkin verran nopeammin, BKT:n kehi-
18835:                                                         tys näyttää olevan voimakkaasti selittävänä
18836:     Samansisältöiseen kansanedustaja Bremerin           henkilöautokannan muutokselle:
18837: kirjalliseen kysymykseen n:o 217 on annettu vas-
18838: taus 15 päivänä huhtikuuta 1996. Vastauksessa
18839: oli tarkoituksena ilmaista kaksi asiaa: ensiksi            Kuva 1. Henkilöautotiheyden ja BKT:n kehi-
18840: autokannan ja liikenteen määrä ja näiden kehitys        tys Suomessa ja Euroopassa vuosina 1970-1994
18841: riippuu pääasiallisesti kansantalouden tilasta
18842: eikä verotuksesta ja toiseksi, että meillä ei tielii-     -tmV·1DIJ)
18843: kenteessä ole näkyvillä sellaisia epäkohtia, jotka
18844: voitaisiin yksinkertaisesti poistaa verotusta
18845: muuttamalla tai käyttämällä muutoin valtion
18846: varoja esimerkiksi tukijärjestelmään, joka lisäisi
18847: ajoneuvojen poistamista liikenteestä. Vastauk-
18848: sessa todettiin lähinnä autokannan ikääntymi-
18849: nen ongelmaksi, mutta tämän syyt ovat viime
18850: vuosina vallinneessa taloudellisessa tilanteessa
18851: eivätkä esimerkiksi autoverotuksessa tai
18852: tieliikenneverotuksen rakenteessa.
18853:     Viimeksi annetun vastauksenjälkeen on tielai-
18854: toksen tekemänä ilmestynyt liikenteen ja
18855: autokannan kehitystä ja sen riippuvuuksia eri            Udo:CBJD.
18856: tekijöistä mielenkiintoisesti selvittävä kansain-
18857:  väliseen aineistoon perustuva tutkimus nimeltä
18858:  Liikenteen vertailutietoja eri maista, Tielaitok-
18859: sen selvityksiä 27/1996. Seuraavassa tarkastel-            Jos tieliikenteen verotuksen korkea taso olisi
18860:  laan eräitä tuon tutkimuksen havaintoja, jotka         vaikuttamassa maakohtaisesti henkilöautotihey-
18861:  antavat myös kansainvälistä pohjaa sille, että         teen, voitaisiin olettaa, että verrattuna ostovoi-
18862:  liikenteen ja autokannan kehitys on yhteydessä         maan korkean verotuksen maassa kuten Suo-
18863:  ennen kaikkea taloudellisiin edellytyksiin niin        messa henkilöautotiheyden tulisi olla ostovoima-
18864:  Suomessa kuin muissakin maissa.                        korjattuun bruttokansantuotteeseen verrattuna
18865:      Tielaitoksen tutkimuksen tiivistelmässä tode-      poikkeuksellisen alhainen. Näin ei kuitenkaan
18866:  taan seuraavaa: "Liikenteen kasvuun Euroopas-          Suomen kohdalla ole, kuten seuraava kuvio
18867:  sa on vaikuttanut lähinnä henkilöautojen mää-          osoittaa:
18868: 4                                                  KK 403/1996 vp
18869: 
18870:    Kuva 2. Henkilöautotiheys (ha/1 000 as.) os-               Kuva 4. Henkilöautotiheys (ha/1 000 as.) teol-
18871: tovoimakorjatun bruttokansantuotteen mukaan                lisuustyöntekijän tuntipalkan mukaan eräissä
18872: eräissä maissa vuonna 1994                                 maissa vuonna 1994.
18873: 
18874:     tWIOOOa                                                     HII100DM
18875:     IIQO                                                    800~-----r------,------r------~-.
18876: 
18877: 
18878: 
18879: 
18880:                  Ml           110         BO        120
18881:                        eKT,USA=100             ne~-~-~-
18882: 
18883: 
18884: 
18885: 
18886:   Verrattuna myös yleiseen kulutustasoon Suo-                 Edellisessä vastauksessa esitettiin olennaisesti
18887: men autotiheys on hiukan korkeampi kuin                    samaa asiaa, eli uusien henkilöautojen kysynnän
18888: kulutustaso edellyttäisi:                                  ja bruttokansantuotteen muutosten suhdetta
18889:                                                            seuraavalla kuvalla:
18890: 
18891:    Kuva 3. Henkilöautotiheys (ha/1 000 as.) os-              Kuva 5. Uusien henkilöautojen kysynnän ja
18892: tovoimakorjatun yksityisen kulutuksen mukaan               bruttokansantuotteen muutokset Suomessa
18893: eräissä maissa vuonna 1994                                 1980-1996
18894: 
18895:                                                            --
18896:                                                             %
18897: 
18898: 
18899: 
18900: 
18901:                                                                        1          ·~"~~·
18902:                                                                            :---""'"'*"
18903:                                                                                     ky~niln nuuto.
18904: 
18905: 
18906: 
18907: 
18908:                                                               Vaikka henkilöautojen kysynnän muutos hei-
18909:                                                            lahteleekin jonkin verran enemmän kuin talou-
18910:                       n.. lluL IUIA • 1CICII               dellinen kehitys, kuvasta on nähtävissä muutos-
18911:                                                            ten pääasiallinen samansuuntaisuus. Myös muu-
18912:                                                            tosten samanaikaisuus on ilmeinen. Kuva tar-
18913:                                                            kentaa sen, mikä edellä olevista kuvista 1--4 ja
18914:    Henkilöautotiheyden suhteuttaminen palkka-              niiden lähteenä olevasta tutkimuksesta ilmenee,
18915: tasoon osoittaa samaa kuin edellinen kuvio.                aivan viime vuosina tapahtuneisiin muutoksiin.
18916: Huolimatta kalliista autojen hinnoista Suomessa            Niin pitemmän aikavälin tarkastelu kuin kan-
18917: tämä ei ole alentanut henkilöautotiheyttä sen              sainvälinen vertailuaineistokin vahvistavat sitä,
18918: alapuolelle, mitä palkkataso kansainvälisen ver-           että henkilöautokannan kehitys riippuu ennen
18919: tailun mukaan edellyttäisi. Asia käy ilmi seuraa-          muuta yleisestä taloudellisesta kehityksestä, ku-
18920: vasta kuviosta.                                            ten valtiovarainministeriö totesi aiemmassa vas-
18921:                                               KK 403/1996 vp                                              5
18922: 
18923: tauksessaankin. Tässä yhteydessä on ehkä syytä            Edellä esitetty aineisto koskee henkilöauto-
18924: vielä toistaa, että auton hankinnan verotuksen         kantaa kokonaisuutena, mutta ei autokannan
18925: voimakas alentaminen viimeisten seitsemän vuo-         tarkempaa rakennetta. Käytettävissä ei ole kui-
18926: den aikana ei ole näkynyt autojen kysynnän li-         tenkaan aineistoa, josta voisi päätellä, että auto-
18927: säyksenä. On selvää, että kysyntä ei lisäänny, jos     kannan rakenteesta sinänsä aiheutuisi merkittä-
18928: veron alennukset eivät näy kuluttajalle hintojen       viä yhteiskunnallisia ongelmia. Edellä mainitus-
18929: alennuksina. Toinen asia on, miten automark-           ta tutkimuksesta käy ilmi esimerkiksi se, että
18930: kinat olisivat kehittyneet ilman, että verotusta       Suomessa henkilöautoliikenteen energiatehok-
18931: olisi alennettu. Tästä on eri tahoilla hyvin erilai-   kuus on kansainvälisesti vertailtuna hyvä. Vaik-
18932: sia käsityksiä.                                        ka uusien autojen ominaiskulutus on yleensä
18933:     Edellä sanotusta voinee perustellusti tehdä sen    vuosi vuodelta pienempi, autokantaa uudista-
18934: johtopäätöksen, että autokannan kehitys riippuu        malla ei saataisi aikaan merkittävää energianku-
18935: olennaisesti kansantalouden kehityksestä. Au-          lutuksen alentumista. Elinkaariajattelun mukai-
18936: ton hankinnan verotuksella on vain vähäinen            siin laskelmiin tulisi sisällyttää myös se, että ajo-
18937: vaikutus,ja sekin esiintyylähinnä vain veromuu-        neuvon koko energiankulutuksesta suunnilleen
18938: toksia seuraavana kysynnän lyhytaikaisena hei-         10 prosenttia on ajoneuvon valmistuksessa käy-
18939: lahteluna.                                             tettyä energiaa (OECD: Cars and Climate Chan-
18940:     Autoilun yhteiskunnalliset vaikutukset aiheu-      ge, 1993). Liikenneturvallisuuden näkökulmasta
18941:  tuvat liikenteestä. Jotta myös tämä, eli henkilö-     siitä vähäisestä osuudesta, joka liikenneonnetto-
18942: autojen käyttö liikenteessä, tulisi otetuksi huo-      muuksissa johtuu ajoneuvosta, pääosa on ren-
18943:  mioon, esitetään tässä vielä edellä mainittua         kaisiin ja jarruihin liittyviä yleensä kulumisesta
18944:  tutkimusta lähteenä pitäen, miten henkilöauto-        tai huoltamattomuudesta johtuvia puutteita, joi-
18945:  liikenteen liikennesuorite on kehittynyt Suomes-      hin autokantaa uudistamalla ei voida vaikuttaa.
18946:  sa ja Euroopassa bruttokansantuotteeseen ver-         Tällä ei haluta kiistää ajoneuvojen turvallisuutta
18947:  rattuna:                                              koskevan tutkimus- ja kehitystyön merkitystä
18948:                                                        sinänsä. Vaikutukset käytännön liikenteessä
18949:                                                        ovat kuitenkin eri asia, ja niistä on usein vaikea
18950:                                                        saada juuri minkäänlaista näyttöä.
18951:    Kuva 6. Henkilöliikenteen suoritteen ja brut-           Henkilöautoilun verotuksen muutoksia on
18952: tokansantuotteen kehitys                               tarkasteltu myös Tampereen teknillisen kor-
18953:                                                        keakoulun liikenne- ja kuljetustekniikan laitok-
18954:   llld-ft-•1111)                                       sen tutkimuksessa "Selvitys autoveron alentami-
18955:   2110                                                 sen vaikutuksista" (Tampere 9.6.1995). Tämän-
18956:                                                        kään tutkimuksen tulokset eivät viittaa miltään
18957:                                                        osin siihen, että veromuutoksilla voisi olla mer-
18958:                                                        kittäviä vaikutuksia henkilöautokantaan ja sitä
18959:                                                        kautta niiden käytöstä yhteiskunnalle aiheutu-
18960:                                                        viin haittoihin. Mistään muustakaan tunnetusta
18961:                                                        lähteestä ei ole saatavissa vahvistusta sille, että
18962:                                                        Suomen henkilöautokannasta sellaisenaan yli-
18963:                                                        päätään aiheutuisi kysymyksessä oletetulla ta-
18964:                                                        voin pahoja yhteiskunnallisia haittoja, ja vielä
18965:                                                        vähemmin, että nämä aiheutuisivat juuri vero-
18966:    M~~~~~~~~~~~~~~~
18967:     1a1o       11175   1980   1985     1990            tuksen vaikutuksesta autokantaan.
18968:  IM*TIC                                                    Kysymyksessä viitataan eräissä maissa käy-
18969:                                                        tössä olleeseen tai olevaan romutuspalkkiojärjes-
18970:                                                        telmään keinona poistaa liikenteestä vanhinta
18971:                                                        autokantaa. Tästä on saatu myös sellaisia koke-
18972:                                                        muksia, että lyhytaikaisesti sovellettuna poistu-
18973:     Kuvio osoittaa voimakkaan riippuvuuden             ma lisääntyy joksikin aikaa, mutta hidastuu
18974:  myös henkilöliikenteen määrän ja bruttokan-           vastaavasti järjestelmän soveltamisen loputtua.
18975:  santuotteen muutosten välillä. Liikenteen mää-        Pitkäaikaisen tai pysyvän romutuspalkkion yh-
18976:  rän ja autokannan kehitys taas seuraavat melko        tenä seuraamuksena sen sijaan voi olla eräiden
18977:  tarkasti toisiaan.                                    kokemusten mukaan ollut enemmänkin vanhan
18978: 6                                          KK 403/1996 vp
18979: 
18980: autokaluston hinnan muutoksia kuin pysyvää              Kysymykseen n:o 217 annetun vastauksenjäl-
18981: poistuman kasvua. Romutuspalkkiollakaan ei           keen ei ole tapahtunut muutoksia, jotka antaisi-
18982: pitkällä aikavälillä saada aikaan juuri muunlais-    vat aihetta arvioida autoverotusta uudelleen.
18983: ta autokannan kehitystä kuin se, mihin yleinen       Kun myöskään nyt tehdyn kysymyksen peruste-
18984: taloudellinen kehitys antaa mahdollisuuksia. Sen     luista ei johdu tarvetta muun sisältöiseen vas-
18985: sijaan harkitsemattomaHa ja tempoilevalla tielii-    taukseen kuin mikä kysymykseen on jo annettu,
18986: kenteen veropolitiikalla kyllä voitaisiin helposti   valtiovarainministeriö viittaa edellä olevien tar-
18987: aiheuttaa sekä autokauppaa että valtiontaloutta      kennusten lisäksi kirjalliseen kysymykseen n:o
18988: häiritseviä, myöhemmin tasoittuvia hetkellisiä       217 antamaansa vastaukseen.
18989: muutoksia.
18990:      Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1996
18991: 
18992:                                                                                 Ministeri Arja Alho
18993:                                             KK 403/1996 vp                                                 7
18994: 
18995: 
18996: 
18997: 
18998:                                          Tili Riksdagens Talman
18999: 
19000:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       hand beror på det ökade antalet personbilar.
19001: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         Personbilstrafiken och personbilstätheten har
19002: Iem av statsrådet översänt följande av riksdags-       ökat klart snabbare än den ekonomiska tillväx-
19003: man Klaus Bremer undertecknade spörsmål nr             ten. Utvecklingen har i stor utsträckning gått i
19004: 403:                                                   samma riktning i alla västeuropeiska länder.
19005:                                                        Motoriseringen ser ut att vara intimt förknippad
19006:           Med vilka åtgärder och hur snart äm-         med landets ekonomiska utveckling. 1detta sam-
19007:        nar Regeringen rätta tili de svåra samhäl-      manhang hänvisar man även tili vissa andra för-
19008:        Ieliga olägenheter som förorsakas av bil-       klarande faktorer, t.ex. invånartätheten i olika
19009:        skatten genom att företa en tidsenlig           Iänder och skillnaderna i de regionala strukturer-
19010:        strukturomvandling av skatten?                  na och i samhällsstukturerna samt utbudet på
19011:                                                        olika trafikformer.
19012:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             1 svaret på spörsmål nr 217 intog sambandet
19013: anföra följande:                                       mellan trafiken och bruttonationalprodukten en
19014:                                                        central ställning. Trots att trafiken och bilparken
19015:     Riksdagsman Bremer har den 15 april 1996           i Finland och även i andra Iänder har ökat något
19016: fått svar på spörsmål nr 217, som hade samma           snabbare än den ekonomiska tiiiväxten, verkar
19017: innehåll. Avsikten med svaret var att ge uttryck       BNP-utvecklingen utgöra en stark förklaring tili
19018: för två saker: för det första att bilparken och        förändringen i personbilsparken:
19019: trafikmängden och deras utveckling huvudsakli-
19020: gen är beroende av det samhällsekonomiska läget           Bild 1. Personbilstäthetens och BNP:s utveck-
19021: och inte av beskattningen, och för det andra att       Iing i Finland och i Europa 1970-1994
19022: det inte kan skönjas några sådana missförhållan-
19023: den i vägtrafiken hos oss som på ett enkelt sätt        -(1-•1011)
19024: kunde undanröjas genom att man ändrar be-
19025: skattningen eller annars använder statliga medel,
19026: t.ex. för ett stödsystem som skulle leda tili att
19027: flera fordon tas ur trafik. I svaret konstaterades
19028: att den föråldrade bilparken visserligen utgör ett
19029: problem, men orsaken tili detta ligger i den eko-
19030: nomiska situation som rått de senaste åren och
19031: inte t.ex. i bilbeskattningen eller vägtrafikbe-
19032: skattningens struktur.
19033:     Efter detsenaste svaret har vägverket publice-
19034:  rat en undersökning vid namn Liikenteen vertai-
19035:  lutietoja eri maista, Tielaitoksen selvityksiä 27/
19036:  1996 ('Jämförelseuppgifter om trafiken i olika
19037:  länder, Vägverkets utredningar 27/1996'), som
19038:  baserar sig på internationellt materia! och som på
19039:  ett intressant sätt klarlägger trafikens och bil-
19040:  parkens utveckling och dess beroende av olika            Om en hög nivå på beskattningen av vägtrafi-
19041:  faktorer. Nedan granskas vissa rön från denna         ken skulle påverka personbilstätheten i enskilda
19042:  undersökning vilka också ger internationellt stöd     länder, kunde man anta att jämförd med köp-
19043:  för att trafikens och bilparkens utveckling såväl i   kraften i ett Iand med hög beskattning såsom
19044:  Finland som i andra Iänder har samband med            Finland borde personbilstätheten vara exceptio-
19045:  framför allt de ekonomiska förutsättningarna.         nellt låg i förhållande tili den k öpkraftsk orrigera-
19046:     1 sammandraget av vägverkets undersökning          de bruttonationalprodukten. Så är emellertid
19047:  konstateras att trafikökningen i Europa i första      inte fallet i Finland, vilket följande figur utvisar:
19048: 8                                                 KK 403/1996 vp
19049: 
19050:    Bild 2. Personbilstätheten (pb/1 000 inv.) en-            Bild 4. Personbilstätheten (pb/1 000 inv.) en-
19051: ligt den köpkraftskorrigerade bruttonational-             ligt industriarbetarnas timlön i vissa Iänder 1994.
19052: produkten i vissa Iänder 1994
19053: 
19054:     HlfiOOOBL                                              Htl1000as
19055:     1100                                                   eoo
19056: 
19057: 
19058: 
19059: 
19060:                                                            100 L--~--'--'--.....J..---.___~_.....___,
19061: 
19062: 
19063:     _. P.--         40        110
19064:                          81tT,USA:100
19065:                                       110          120
19066:                                             nEL·~-1111&
19067:                                                              ~              ~                    m        ~
19068:                                                                                        Tllllllnllo, USA • 100
19069:                                                                                                                  ~
19070: 
19071: 
19072:                                                                                                                 11!1.·--1-
19073:    Ä ven jämförd med den allmänna konsum-                    I föregående svar presenterades huvudsak-
19074: tionsnivån är biltätheten i Finland något högre           ligen samma sak, dvs. förhållandet mellan
19075: än vad konsumtionsnivån skulle förutsätta:                förändringen i efterfrågan på nya personbilar
19076:                                                           och i bruttonationalprodukten, med hjälp av föl-
19077:                                                           jande bild:
19078:    Bild 3. Personbilstätheten (pb/1 000 inv.) en-
19079: ligt den köpkraftskorrigerade privata kon-
19080: sumtionen i vissa Iänder 1994                                Bild 5. Förändring i efterfrågan på nya person-
19081:                                                           bilar och i bruttonationalprodukten i Finland
19082:                                                           198QL--l996
19083: 
19084: 
19085: 
19086: 
19087:                                                                        ~-m,o-ooo
19088:                                                                        :----Autojen   ky•)"'n6n nuuto.
19089: 
19090: 
19091: 
19092: 
19093:                 m        eo     ro     a~        100
19094:                      Yb.lllui.(UIA•10Cit                     Trots att förändringen i efterfrågan på person-
19095:                                                           bilar fluktuerar något mera än den ekonomiska
19096:                                                           utvecklingen, syns det av bilden att förändringar-
19097:                                                           na huvudsakligen går i samma riktning. Det är
19098:                                                           också uppenbart att förändringarna följer sam-
19099:    Sätts personbilstätheten i proportion tilllöne-        ma tidtabell. Bilden preciserar det som framgår
19100: nivån är resultatet detsamma som i föregående             av bilderna l-4 och den undersökning som lig-
19101: figur. Trots de höga bilpriserna i Finland har            ger tili grund för dem ända fram till de senaste
19102: personbilstätheten inte minskat under det som             årens förändringar. Såväl granskningen på läng-
19103: lönenivån skulle förutsätta enligt internationell         re sikt som det internationella jämförelsemate-
19104: jämförelse. Saken framgår av följande figur.              rialet bekräftar att personbilsparkens utveckling
19105:                                                  KK 403/1996 vp                                           9
19106: 
19107: framför allt är avhängig av den allmänna ekono-          struktur. Det finns emellertid inget tillgängligt
19108: miska utvecklingen, såsom finansministeriet              material som visar att bilparkens struktur i sig
19109: även konstaterade i sitt förra svar. 1 detta sam-        skulle medföra allvarliga samhällsproblem. En-
19110: manhang är det kanske skäl att ytterligare uppre-        ligt ovan nämnda undersökning är t.ex. i Finland
19111: pa att den kraftigt sänkta beskattningen av bil-         energins verkningsgrad i fråga om personbilstra-
19112: förvärv under de senaste sju åren inte har synts i       fiken bra internationellt sett. Trots att de nya
19113: ökad efterfrågan på bilar. Det är klart att efter-       bilarnas specifika förbrukning i allmänhet blir
19114: frågan inte ökar, om konsumenterna inte ser              mindre från år tili år, åstadkommer man inte
19115: skattesänkningarna i form av sänkta priser. En           någon betydande minskning av energiförbruk-
19116: annan sak är hur bilmarknaden skulle ha utveck-          ningen genom att förnya bilparken. 1 beräkning-
19117: lats utan sänkt beskattning. Härom råder mycket          ar som bygger på livscykeltänkandet måste man
19118: olika uppfattningar på skilda håll.                      också beakta att av fordonets hela energiför-
19119:    Av det ovan nämnda torde man med fog kun-             brukning är ungefår l 0 % energi som använts vid
19120: na dra den slutsatsen att bilparkens utveckling          tillverkningen av fordonet (OECD: Cars and Cli-
19121: huvudsakligen är beroende av samhällsekono-              mate Change, 1993). Från trafiksäkerhetssyn-
19122: mins utveckling. Beskattningen av bilförvärv har         punkt sett är största delen av den Iilla andel
19123: endast liten inverkan och även den syns bara i           orsaker som vid trafikolyckor har att göra med
19124: form av en kortvarig fluktuation i efterfrågan           fordonet brister i anslutning tili däcken och
19125: genast efter skatteändringarna.                          bromsarna. Dessa brister beror vanligen på slita-
19126:    Bilismens verkningar för samhället beror på           ge eller försummat underhåll, och man kan inte
19127: trafiken. För att även detta, dvs. personbilarnas        påverka dem genom att förnya bilbeståndet.
19128: användning i trafiken, skall beaktas presenteras         Härmed är avsikten inte att bestrida betydelsen i
19129: här ytterligare, med ovan nämnda undersökning            sig av det forsknings- och utvecklingsarbete som
19130: som källa, hur personbilstrafikens trafikarbete          gäller fordonssäkerheten. lnverkan på den prak-
19131: har utvecklats i Finland och i Europa jämfört            tiska trafiken är dock en annan sak och om detta
19132: med bruttonationalprodukten:                             är qet ofta svårt att få något som helst bevis.
19133:                                                              Andringarna i beskattningen av privatbilis-
19134:                                                          men har också granskats i undersökningen "Sel-
19135:    Bild 6. Personbilstrafikarbetets och brutto-          vitys autoveron alentamisen vaikutuksista" ('Ut-
19136: na tionalproduktens utveckling                           redning om effekterna av sänkt bilskatt') (Tam-
19137:                                                          merfors 9.6.1995) vid Tammerfors tekniska
19138:   ...... 11-•11111)                                      högskolas institution för trafik- och transport-
19139:   ~~--------------------------~                          teknik. lnte heller resultaten av denna undersök-
19140:                                                          ning tyder tili någon del på att skatteändringar
19141:                                                          skulle kunna ha någon påtaglig inverkan på per-
19142:                                                          sonbilsparken och därigenom på de eventuella
19143:                                                          olägenheter som skatterna orsakar samhället.
19144:                                                          lnte heller från någon annan känd källa kan det
19145:                                                          fås bekräftelse på att Finlands personbilspark
19146:                                                          som sådan över huvud skulle föranleda svåra
19147:                                                          samhälleliga olägenheter på det sätt som antas i
19148:                                                          spörsmålet och ännu mindre på att dessa skulle
19149:    ~~~~~~~~~~~~~~~-U
19150:                                                          bero på just beskattningens inverkan på bilpar-
19151:      11170        11175   11180   19115   1990           ken.
19152:  W!å:ll<                                                     1 spörsmålet hänvisas tili det system med
19153:                                                          skrotningspremier som använts eller används i
19154:                                                          vissa Iänder för att få den äldsta bilparken ur
19155:    Figuren visar ett kraftigt samband även mel-          trafik. Detta system har ä ven gett sådana erfaren-
19156: lan förändringen i persontrafikmängden och i             heter att om det tillämpas en kort tid tas många
19157: bruttonationalprodukten. Trafikmängdens och              bilar ur bruk under en tid, medan antalet minskar
19158: bilparkens utveckling åter följer varandra ganska        när systemet upphör. En följd av en långvarig
19159: exakt.                                                   eller permanent skrotningspremie är däremot
19160:    Ovan presenterade material gäller personbils-         enligt vissa erfarenheter snarare förändringar i
19161: parken som helhet men inte bilparkens närmare            priset på gamla bilar än en permanent ökning av
19162: 10                                          KK 403/1996 vp
19163: 
19164: det anta1 bilar som skrotas. Inte heller med skrot-      Efter svaret på spörsmål nr 217 har det inte
19165: ningspremien får man på lång sikt tili stånd just     inträffat några sådana förändringar som skulle
19166: någon annan utveckling av bilparken än den som        föranleda en omvärdering av bilbeskattningen.
19167: den allmänna ekonomiska utvecklingen medger.          Då inte heller motiveringen tili det nu ställda
19168: Med oövervägd och ryckig skattepolitik visavi         spörsmålet ger anledning tili ett svar med något
19169: vägtrafiken kan man nog däremot lätt åstadkom-        annat innehåll än vad som redan har getts, hänvi-
19170: ma stundvisa ändringar som stör både bilhan-          sar finansministeriet utöver ovanstående precise-
19171: deln och statsekonomin och som senare jämnas          ringar tili sitt svar på spörsmål nr 217.
19172: ut.
19173:      Helsingfors den 10 juni 1996
19174: 
19175:                                                                                  Minister Arja Alho
19176:                                             KK 404/1996 vp
19177: 
19178: Kirjallinen kysymys 404
19179: 
19180: 
19181: 
19182: 
19183:                                    Erkki Pulliainen /vihr: Vaikeavammaisille tarkoitettujen yleissivis-
19184:                                       tävien erityiskoulujen kustannuksista
19185: 
19186: 
19187:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
19188: 
19189:    Maassamme on nykyisin kahdeksan yleissivis-        voisi siitä aiheutua yksittäiselle pienelle kunnalle
19190: tävää erityiskoulua erityyppisesti vaikeavam-         kohtuuton kustannustaakka. Erityiskoulujärjes-
19191: maisia varten. Näiden koulujen taloutta ohja-         telmässähän on kysymys tapauksesta, jossa ylei-
19192: taan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta         sen oikeustajun mukaan koko valtakunta kantaa
19193: annetulla lailla (705/92). Rahoitus tulee pääasias-   taloudellisen taakan.
19194: sa valtiolta. Näiltä oppilaitoksilta edellytetään        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19195: erityisosaamista niin oppilaiden opettamisessa        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19196: kuin heidän huoltamisessaankin.                       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19197:    Valtionosuusjärjestelmän uudistukseen liit-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19198: tyen on synnytetty rauhattomuutta erityiskoulu-
19199: jen piirissä vihjailemalla, että nämä koulut voi-              Aikoohan Hallitus säilyttää vaikea-
19200: taisiin siirtää pois valtionkoulukategoriasta. Jos           vammaisten yleissivistävät erityiskoulut
19201: kustannusvastuu tällöin siirrettäisiin kunnille,             valtionkouluina?
19202: 
19203:      Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1996
19204: 
19205:                                          Erkki Pulliainen /vihr
19206: 
19207: 
19208: 
19209: 
19210:  260017
19211: 2                                          KK 404/1996 vp
19212: 
19213: 
19214: 
19215: 
19216:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
19217: 
19218:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       olevan oppilaan sijoittaminen yleisopetuksen yh-
19219: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        teyteen. Oppilas tarvitsee tällöin monenlaisia tu-
19220: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      kipalveluja ja mahdollisesti kouluavustajan.
19221: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-      Monivammaisen oppilaan integroiminen yleis-
19222: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o     opetuksen yhteyteen vaatii usein laajoja ja kallii-
19223: 404:                                                 ta järjestelyjä, joita kunnat eivät kaikissa tapauk-
19224:                                                      sissa ole halukkaita tekemään. Yleisopetukseen
19225:            Aikoohan Hallitus säilyttää vaikea-       osallistumisen etuna on toisaalta se, että koulua
19226:         vammaisten yleissivistävät erityiskoulut     voi käydä kotoa ja oppilaalla voi olla vanhem-
19227:         valtionkouluina?                             mat tukenaan koko ajan. Kuitenkin koulutuksen
19228:                                                      tasa-arvon kannalta on tärkeää, että valtio viime
19229:     Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:        kädessä huolehtii koulutuksen järjestämisestä.
19230:                                                          Valtio ei tule luopumaan yleissivistävistä eri-
19231:    Valtiolla on kahdeksan yleissivistävää erityis-   tyiskouluistaan. Hiljattain julkistetussa koulu-
19232: koulua, joissa on noin 500 oppilasta. Näiden         tuksen lainsäädännön kokonaisuudistuksen ko-
19233: oppilaat ovat pääosin monivammaisia oppilaita,       miteanmietinnössä ehdotetaan perusopetusla-
19234: joiden opetuksessa sovelletaan sekä yleistä että     kiin pykälää, jossa säädetään, että valtio voijär-
19235: oppilaan vammatyypin mukaista erityisopetuk-         jestää perusopetusta, ja tämän opetuksen järjes-
19236: sen opetussuunnitelmaa. Laki edellyttää erityis-     tämisestä ja toiminnan lopettamisesta päättää
19237: kouluilta laajoja oppilashuollon palveluja. Ma-      valtioneuvosto. Valtion ylläpitämät koulut jat-
19238: joituskustannusten osuus on huomattava, koska        kaisivat muiden koulujen ohella ilman eri toi-
19239: kaikki koulut toimivat sisäoppilaitoksina. Ope-      menpiteitä toimintaansa perusopetuslain mukai-
19240: tustoiminnan osuus kustannuksista on pienempi        sina perusopetuksen järjestäjinä. Näille voitaisiin
19241: kuin kunnallisissa peruskouluissa.                   määrätä erityisopetukseen liittyviä kehittämis-,
19242:    Opetushallituksen selvityksen mukaan valtion      ohjaus- ja tukitehtäviä, koska lakiehdotuksen
19243: erityiskoulujen kustannukset oppilasta kohden        mukaan erityisopetuksen asianmukainen järjes-
19244: vaihtelivat vuonna 1994 kouluittain noin 170 000     täminen edellyttää opetuksen ja siihen liittyvien
19245: markasta noin 330 000 markkaan. Oppilashuolto        tukitoimenpiteiden yksilöllistä suunnittelua ja
19246: muodostaa kustannuksista lähes puolet, opetus-       tarvittaessa henkilökohtaisen koulutussuunni-
19247: toiminnan osuus on noin kolmasosa ja loput eli       telman laatimista. Valtion erityisoppilaitokset
19248: 20% muodostuu hallinto- ja kiinteistökustan-         voisivat siten tulevaisuudessa toimia myös
19249: nuksista.                                            alueellisina tai valtakunnallisina resurssikeskuk-
19250:    Erityisopetuksenjohtavana ajatuksena on ny-       sina.
19251: kyisin integrointi eli erityisopetuksen tarpeessa
19252: 
19253:       Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1996
19254: 
19255:                                                               Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
19256:                                               KK 404/1996 vp                                             3
19257: 
19258: 
19259: 
19260: 
19261:                                           Tili Riksdagens Talman
19262: 
19263:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        den allmänna undervisningen. Eleven behöver då
19264: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          många slags stödtjänster och eventuellt ett skol-
19265: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        gångsbiträde. Att integrera en elev med flera han-
19266: man Erkki Pulliainen undertecknade spörsmål nr          dikapp i den allmänna undervisningen fordrar
19267: 404:                                                    ofta omfattande och dyra arrangemang, som
19268:                                                         korumuneroa inte alltid är villiga att göra. Förde-
19269:           Regeringen ämnar väl bevara de all-           len med att eleven deltar i den allmänna undervis-
19270:         mänbildande specialskoloroa för gravt           ningen är å andra sidan att han kan bo hemma
19271:         handikappade som statsskolor?                   medan han går i skola och då har stöd av föräld-
19272:                                                         raroa hela tiden. Med tanke på jämlikheten i
19273:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           utbildningen är det dock viktigt att det i sista
19274: anföra följande:                                        hand är staten som sörjer för utbildningen.
19275:                                                            Staten kommer inte att avstå frän sina special-
19276:    Staten har åtta allmänbildande specialskolor,        skolor. 1 det kommittebetänkande om en totalre-
19277: där antalet elever uppgår tili ca 500. Största del en   form av utbildningslagstiftningen som offentlig-
19278: av eleveroa lider av flera olika handikapp. Vid         gjordes nyligen föresläs en paragraf i lagen om
19279: undervisningen av dem tillämpas såväl den all-          grundläggande undervisning där det stadgas att
19280: männa läroplanen som en läroplan för specialun-         staten kan ordna grundläggande undervisning
19281: dervisningen som tar hänsyn tili elevens typ av         och att statsrädet beslutar om ordnande av denna
19282: handikapp. Lagen förutsätter omfattande elev-           undervisning och om avslutande av verksamhe-
19283: vårdstjänster av specialskoloroa. lnkvarterings-        ten. De skolor som staten är huvudman för fort-
19284: kostnaderoas andel är betydande, eftersom alla          sätter sin verksamhet vid sidan av de övriga sko-
19285: skolor är interoatskolor. Undervisningens andel         Ioroa utan särskilda ätgärder i egenskap av såda-
19286: av kostnaderoa är mindre än i de kommunala              na arrangörer av grundläggande undervisning
19287: grundskoloroa.                                          som anges i lagen om grundläggande undervis-
19288:    Enligt en utredning utförd av utbildningssty-        ning. De kan äläggas utvecklings-, handlednings-
19289: relsen varierade kostnaderoa per elev i de statliga     och stöduppgifter i anslutning till specialunder-
19290: specialskoloroa år 1994 från ca 170 000 mark tili       visningen eftersom det enligt lagförslaget behövs
19291: ca 330 000 mark beroende på skola. Elewården            individuell planering av undervisningen och av
19292: står för nästan hälften av kostnaderoa, undervis-       stödätgärderoa i samband med den och vid be-
19293: ningens andel är ca en tredjedel och resten, dvs.       hov utarbetandet av en personlig utbildningsplan
19294: 20% består av förvaltnings- och fastighetskost-         för att specialundervisningen skall kunna ordnas
19295: nader.                                                  pä ett lämpligt sätt. De statliga specialskoloroa
19296:    Integrering är i dag en ledande tanke i special-     skall i framtiden också kunna fungera som regio-
19297: undervisningen. Det innebär att en elev i behov         nala eller riksomfattande resurscentrer.
19298: av specialundervisning placeras i anslutning tili
19299:      Helsingfors den 10 juni 1996
19300: 
19301:                                                          Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
19302:                                             KK 405/1996 vp
19303: 
19304: Kirjallinen kysymys 405
19305: 
19306: 
19307: 
19308: 
19309:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Sairaaloiden leikkaussalien käytön tehosta-
19310:                                        misesta
19311: 
19312: 
19313:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
19314: 
19315:     Suomessa on pitkät leikkausjonot sellaisissa-     yhtä erikoistunutta kirurgia kohden,ja Ieikkaus-
19316: kin kirurgisia toimenpiteitä vaativissa sairauksis-   salien kalliit laitteet ovat jatkuvassa käytössä
19317: sa, joissa odottelu tietää sairauden merkittävää      jopa ympäri vuorokauden.
19318: huononemista ja jopa sitä, että potilas menehtyy.        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19319: Osin tämä johtuu siitä, että virassa olevat lääkä-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19320: rit suorittavat päivässä leikkauksen tai pari. Sen    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19321: jälkeen leikkaussalien kalliit laitteet ovat tyhjä-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19322: käynnillä.
19323:     Muualla maailmalla kirurgeilla on mahdolli-                 Milloin Suomessa aletaan sairaaloiden
19324: suus ns. virka-ajanjälkeen käyttää Ieikkaussalien            Ieikkaussalien käyttöä tehostaa antamal-
19325: laitteita oman praktiikkansa hoitamiseen. Leik-              la niiden rajaton käyttöoikeus yksityistä
19326: kauksia tehdään kuin liukuhihnalta. Potilas val-             kirurgian praktiikkaa harjoittaville lää-
19327: mistetaan ja avataan muiden yhteistyökumppa-                 käreille oman virkatyönsä ulkopuolella,
19328: nien toimesta, ja erikoistunut kirurgi käy suorit-           mikä johtaisi kohtuuttomien Ieikkaus-
19329: tamassa operaation siirtyen taas seuraavaan                  jonojen lyhenemiseen yhteiskunnalle
19330: huoneeseen, jossa hän tekee samoin jne. Päivässä             edullisella tavalla?
19331:  saattaa toimenpiteen kohteena olla 15 potilasta
19332: 
19333:      Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1996
19334: 
19335:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
19336: 
19337: 
19338: 
19339: 
19340: 260017
19341: 2                                          KK 405/1996 vp
19342: 
19343: 
19344: 
19345: 
19346:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
19347: 
19348:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       enää lisääntyneet, mihin yhtenä merkittävänä
19349: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        syynä oli terveydenhuoltoalan lakko.
19350: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Leikkausmäärien ja samaten janotusaikojen
19351: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       vaihtelu eri sairaaloissa on merkittävää. Sairas-
19352: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        tavuus ja voimavarat eivät riitä selittämään tätä
19353: n:o 405:                                             vaihtelua, vaan sen takaa löytyy myös epätarkoi-
19354:                                                      tuksenmukaista hoitoa: osa leikatuista potilaista
19355:           Milloin Suomessa aletaan sairaaloiden      olisi ollut parempi hoitaajollakin muulla tavalla.
19356:        leikkaussalien käyttöä tehostaa antamal-      Yhdessä leikkausmäärien ja janotusaikojen
19357:        la niiden rajaton käyttöoikeus yksityistä     kanssa pitää siis tarkastella hoitokäytäntöjä, joi-
19358:        kirurgian praktiikkaa harjoittaville lää-     ta parantamalla voidaanjonotusaikoja lyhentää.
19359:        käreille oman virkatyönsä ulkopuolella,       Vuoden 1994lopussa henkilökunnan arvion mu-
19360:        mikä johtaisi kohtuuttomien leikkaus-         kaan erikoissairaanhoidossa olleista potilaista 11
19361:        jonojen lyhenemiseen yhteiskunnalle           olisi kuulunut hoidonporrastuksen aiemmalle
19362:        edullisella tavalla?                          tasolle.
19363:                                                         Edustaja Aittoniemen mukaan muissa maissa
19364:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         leikkauksia tehdään kuin liukuhihnalta: kirurgi
19365: vasti seuraavaa:                                     käy ainoastaan suorittamassa operaation ja pys-
19366:                                                      tyy siksi tekemään jopa 15 leikkausta päivässä.
19367:     Kunnan velvollisuutena on järjestää kuntalai-    Suomessa on sen sijaan lähdetty siitä, että lääkä-
19368: silleen kansanterveyslain ja erikoissairaanhoito-    rin tehtävänä on hoitaa potilasta eikä yksin-
19369: lain mukaiset palvelut. Myös potilaan asemasta       omaan suorittaa toimenpiteitä. Hoito on poti-
19370: ja oikeuksista annetun lain mukaan on jokaiselle     laalle inhimillisempää, kun hänellä on hoitava
19371: Suomessa asuvalle järjestettävä hänen tervey-        lääkäri, joka leikkauksen suorittamisen lisäksi
19372: dentilansa edellyttämät palvelut niiden voimava-     valmistaa potilasta leikkaukseen ja seuraa poti-
19373: rojen puitteissa, jotka kulloinkin ovat terveyden-   laan toipumista.
19374: huollon käytettävissä. Ellei välttämättömiä pe-         Terveydenhuollon pääperiaatteena on, että
19375: ruspalveluja turvata, voi sosiaali- ja terveysmi-    julkinen terveydenhuolto rahoitetaan kuntien
19376: nisteriö saattaa palvelujärjestelmän asianmukai-     toimesta valtionavun tukemana. Sairausvakuu-
19377: suuden perusturvalautakunnan arvioitavaksi.          tuksen avulla korvataan vain puhtaasti yksityistä
19378:     Edustaja Aittoniemi perustelee yksityisten ki-   palvelua. Kunnan palvelujen tuottamistapojen
19379: rurgien tarvetta työskennellä sairaalojen leik-      laajetessa on julkisen ja yksityisen terveyden-
19380: kaussateissa pitkillä jonotusajoilla. Erikoissai-    huollon välinen raja tärkeä säilyttää selvänä, jot-
19381: raanhoidossa ovat leikkaukset kuitenkin lisään-      ta palveluihin ei tulisi päällekkäistä subventiota.
19382: tyneet ja leikkausjonot lyhentyneet. Vuosina         Tätä estämään on sairausvakuutuslakiin laadittu
19383: 1988-1994 toimenpiteelliset hoitojaksot lisään-      11 a §:n 2 momentti, jonka mukaan sairausva-
19384: tyivät 25 %. Myös lamavuosina on erikoissai-         kuutuslain mukaista korvausta ei suoriteta sai-
19385: raanhoito tehostunut, sillä vuodesta 1991 on         raanhoidon tai sairaankuljetuksen kustannuk-
19386: kaikkien erikoissairaanhoidossa hoidettujen po-      sista, jos sairaanhoito tai sairaankuljetus on jär-
19387: tilaiden määrä lisääntynyt ja tehtyjen toimenpi-     jestetty sosiaali- ja terveydenhuollon suunnitte-
19388: teiden määrä on lisääntynyt vielä kaikkia hoidet-    lusta ja valtionosuudesta annetun lain 4 §:n 1
19389: tuja potilaita enemmän, mm. päiväkirurgian           momentin 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla taijos
19390: käyttöönoton vuoksi. Esimerkiksi julkisella sek-     tosiasiassa kysymys on mainitussa lainkohdassa
19391: torilla vuonna 1994 suoritetut sepelvaltimoiden      tarkoitetusta järjestelystä.
19392: ohitusleikkaukset lisääntyivät 35 %ja kaihileik-        Leikkaussalien käyttöaste on tärkeää pitää
19393: kaukset 13% edellisvuoteen verrattuna. Kirur-        korkeana, mutta yksityisten kirurgien toiminta
19394: gian odotusajat vuonna 1994 olivat keskimäärin       julkisissa sairaaloissa ei ole ainoa tapa nostaa
19395: 90 päivää. Vuonna 1995 leikkausmäärät eivät          niiden käyttöastetta. Lisäksi valtaosa terveyden-
19396:                                           KK 405/1996 vp                                            3
19397: 
19398: huollon kustannuksista muodostuu henkilöstö-        sen ja valtionosuuden kanssa ei kuitenkaan saa
19399: kuluista eikä teknisestä tai hoidollisesta varus-   syntyä. Vain potilasta hoitaneen yksityisvastaan-
19400: tuksesta.                                           otto-oikeuden saaneen sairaalalääkärin lääkä-
19401:    Kunnilla on useita tapoja järjestää riittävät    rinpalkkio on korvattavaa sairausvakuutuslain
19402: leikkaushoidot. Julkisten sairaaloiden toimintaa    5 §:n ja sairausvakuutusasetuksen 1 §:n nojalla.
19403: on viime vuosina edellä kuvatulla tavalla tehos-       Nykyinen lainsäädäntö mahdollistaajo hyvin
19404: tettu. Julkisen terveydenhuollon lääkärit voivat    monenlaiset mahdollisuudet järjestää potilaiden
19405: tehdä sairaalassa myös lisätyötä lisäkorvausta      tarpeellinen leikkaushoito. Myöskään yksityisen
19406: vastaan. Vuodesta 1993lähtien kunnat ovat voi-      toiminnan harjoittamiseen sairaalan tiloissa ei
19407: neet ostaa palveluja myös muista sairaanhoito-      ole lainsäädännöllistä estettä. Kansaneläkelaitos
19408: piireistä ja tehdä rajattomasti ostopalvelusopi-    ei kuitenkaan maksa korvausta niistä kustan-
19409: muksia yksityisten palvelujen tuottajien kanssa.    nuksista, joiden se katsoo tulleen korvatuiksi so-
19410: Näiden keinojen käyttöä on edelleen mahdollista     siaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja val-
19411: lisätä, mm. kaikkia päiväkirurgian ja lisätyön      tionosuudesta annetun lain kautta. Kunnat käyt-
19412: mahdollisuuksia ei vielä ole käytetty.              tävät leikkaustoiminnan järjestämisessä kunnal-
19413:    Lisäksi julkiset sairaalat voivat antaa lääkä-   lista päätäntävaltaa eikä ole lainsäädännöllisiä
19414: reilleen luvan pitää yksityisvastaanottoa sairaa-   esteitä järjestää toiminta järkevästi.
19415: lan tiloissa. Päällekkäisyyttä sairausvakuutuk-
19416:      Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1996
19417:                                                                  Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
19418: 4                                           KK 405/1996 vp
19419: 
19420: 
19421: 
19422: 
19423:                                          Tili Riksdagens Talman
19424: 
19425:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       År 1995 ökade antalet operationer inte längre,
19426: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         vilket i hög grad var en följd av strejken inom
19427: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       hälso- och sjukvårdsbranschen.
19428: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål                Antalet operationer och väntetiderna varierar
19429: nr 405:                                                mycket sjukhusen emellan. Sjukfrekvensen och
19430:                                                        resurserna förklarar dock inte ensamma variatio-
19431:            När börjar man i Finland effektivera        nen, utan bakom den finns också oändamålsenlig
19432:        användningen av sjukhusens operations-          vård; det hade varit bättre att sköta en del av de
19433:        salar genom att obegränsat upplåta dem          opererade patienterna på ett annat sätt. Samti-
19434:        till läkare som privat gör kirurgiska in-       digt som man granskar antalet operationer och
19435:        grepp utanför sin egen tjänstetid, vilket       väntetiderna skall man alltså också granska
19436:        skulle leda till att de oskäligt långa opera-   vårdpraxis. Genom att förbättra den kan vänteti-
19437:        tionsköerna avkortas på ett för samhället       derna förkortas. 1 slutet av 1994 hade enligt per-
19438:        fördelaktigt sätt?                              sonalens bedömning 11 % av dem som erhållit
19439:                                                        specialiserad sjukvård hört till en lägre nivå inom
19440:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          nivåstruktureringen av hälso- och sjukvården.
19441: anföra följande:                                          Enligt riksdagsman Aittoniemi görs operatio-
19442:                                                        ner i andra Iänder som på löpande band, kirurgen
19443:    Till kommunernas skyldigheter hör att för           bara opererar och kan därför göra till och med 15
19444: sina invånare anordna sådan service som avses i        operationer per dag. 1 Finland har man däremot
19445: folkhä!solagen och lagen om specialiserad sjuk-        utgått från att en läkares uppgift är att sköta
19446: vård. A ven enligt lagen om patientens ställning       patienten och inte enbart vidta åtgärder. För
19447: och rättigheter skall för var och en som varaktigt     patienten är vården mänskligare när han eller
19448: bor i Finland, inom gränserna för de resurser som      hon har en behandlande läkare som utom att han
19449: står till hälso- och sjukvårdens förfogande vid        opererar kan förbereda patienten på operationen
19450: respektive tidpunkt, anordnas sådan hälso- och         och följa med patientens tillfrisknande.
19451: sjukvård som hans hälsotillstånd förutsätter. Om          Huvudprincipen för hälso- och sjukvården är
19452: den nödvändiga basservicen inte tryggas, kan           att den offentliga sjukvården finansieras av kom-
19453: social- och hälsovårdsministeriet få servicesyste-     munerna med stöd av statsbidrag. Med hjälp av
19454: mets ändamålsenlighet prövad av grundskydds-           sjukförsäkringen ersätts endast rent privat servi-
19455: nämnden.                                               ce. När sättet att producera kommunal service
19456:    Riksdagsman Aittoniemi motiverar behovet            utvidgas är det viktigt att en klar gräns mellan
19457: att låta privata kirurger arbeta i sjukhusens ope-     offentlig och privat hälso- och sjukvård upprätt-
19458: rationssalar med de långa väntetiderna. lnom           hålls för att servicen inte skall bli dubbelsubven-
19459: den specialiserade sjukvården har dock operatio-       tionerad. För att förhindra dubbelsubventione-
19460: nerna ökat och operationsköerna blivit kortare.        ring har man till 11 a § sjukförsäkringslagen fo-
19461: Åren 1988-1994 ökade de ,,vårdperioder som             gat ett nytt 2 mom., enligt vilket ersättning enligt
19462: omfattar ingrepp med 25 %. A ven under depres-         sjukförsäkringlagen inte betalas för kostnader
19463: sionsåren har den specialiserade sjukvården ef-        för sjukvård eller sjuktransport om sjukvården
19464: fektiverats, eftersom fr.o.m. 1991 har antalet pa-     och sjuktransporten har ordnats så som avses i
19465: tienter som fått specialiserad sjukvård ökat och       4 § 1 mom. 4 punkten lagen om planering av och
19466: antalet ingrepp har ökat ännu mer än alla be-          statsandel för social- och hälsovården eller om
19467: handlade patienter sammanlagt beroende bl.a.           det i verkligheten är fråga om ett sådant arrange-
19468: på att man tagit i bruk dagkirurgi. År 1994 ökade      mang som avses i det nämnda lagrummet.
19469: exempelvis bypassoperationerna med 35 % och               Det är viktigt att operationssalarna har hög
19470: starroperationerna med 13 % inom den offentli-         beläggningsgrad, men kirurgers privata verk-
19471: ga sektorn jämfört med året innan. År 1994 var         samhet i offentliga sjukhus är inte det enda sättet
19472: väntetiden inom kirurgin i genomsnitt 90 dagar.        att höja den. Dessutom utgörs största delen av
19473:                                             KK 405/1996 vp                                            5
19474: 
19475: kostnaderna för hä1so- och sjukvården av perso-       ter. Över1appningar med sjukförsäkringen och
19476: na1kostnader och inte av kostnaderna för teknisk      statsande1en får dock inte förekomma. Endast
19477: utrustning eller vårdapparatur.                       arvodettili den sjukhus1äkare som behand1at pa-
19478:    Det finns många sätt för kommunerna att            tienten och fått rätt att hålla privat mottagning
19479: ordna tillräck1ig operativ behand1ing. Under de       skall ersättas med stöd av 5 § sjukförsäkrings1a-
19480: senaste åren har verksamheten i de offentliga         gen och 1 § sjukförsäkringsförordningen.
19481: sjukhusen effektiverats på ovan beskrivet sätt.          Den nuvarande 1agstiftningen ger redan
19482: Läkarna inom den offentliga hä1so- och sjukvår-       mångahanda möj1igheter att ordna nödvändig
19483: den kan även utföra extra arbete på sjukhusen         operativ behand1ing av patienterna. Lagstift-
19484: mot extra beta1ning. Från och med 1993 har            ningen hindrar inte heller privatpraktik i sjukhu-
19485: kommunerna också kunnat köpa service av an-           sets 1oka1iteter. Fo1kpensionsanstalten beta1ar
19486: dra sjukvårdsdistrikt och obegränsat ingå avta1       dock ingen ersättning för de kostnader som den
19487: med privata serviceproducenter om köp av servi-       anser ha blivit ersatta via 1agen om p1anering av
19488: ce. Användningen av dessa sätt kan ytterligare        och statsande1 för socia1- och hä1sovården. Kom-
19489: ökas, bl.a. har alla de möj1igheter dagkirurgin       munerna använder kommuna1 bes1utanderätt
19490: och det extra arbetet erbjuder ännu inte utnytt-      när det gäller ordnande av operativ behand1ing
19491: jats.                             ,                   och 1agstiftningen hindrar inte en förnuftigt ord-
19492:     Vidare kan offent1iga sjukhus ge sina 1äkare      nad verksamhet.
19493: tillstånd tili privatpraktik i sjukhusens 1oka1ite-
19494: 
19495:      He1singfors den 7 juni 1996
19496: 
19497:                                                                     Minister Terttu Huttu-Juntunen
19498:                                            KK 406/1996 vp
19499: 
19500: Kirjallinen kysymys 406
19501: 
19502: 
19503: 
19504: 
19505:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Lievien rattijuopumustapausten käsittelerui-
19506:                                        sestä rangaistusvaatimusmenettelyssä
19507: 
19508: 
19509:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
19510: 
19511:    Rattijuopumuksen raja on nykyään 0,5-1,2          jokin muu. Ajokortin menetyksen osalta mene-
19512: promillea ns. vanhan laskujärjestelmän mukaan.       teltäisiin samoin kuin ylinopeuden osoittaman
19513: Törkeä rattijuopumus on kysymyksessä silloin,        vakavan piittaamattomuuden suhteen.
19514: kun veren alkoholimäärä on vähintään 1,2 pro-           Yhteiskunnallisen kehityksen eteenpäin vie-
19515: millea.                                              miseksi ja valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 mo-
19516:    Vaikka lainsäädäntöä on muutettu jousta-          menttiin viitaten esitän kunnioittavasti valtio-
19517: vammaksi rattijuopumustapausten käsittelyn           neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
19518: osalta, asioiden hoitamiseen tuomioistuinproses-     seuraavan kysymyksen:
19519: si mukaan luettuna kuluu paljon resursseja. Tä-
19520: män vuoksi tulisi suunnitella menettelymuotoja,                Mitä mieltä Hallitus on rattijuopu-
19521: joiden rangaistuksellinen lopputulos olisi sama,            musta koskevan seuraamusjärjestelmän
19522: mutta prosessin kesto ja kalleus huomattavasti              kehittämisestä niin, että Iievemmät ratti-
19523: yhteiskunnalle edullisempi. Yksi tällainen me-              juopumustapaukset voitaisiin käsitellä
19524: nettelymuoto olisi lievemmän rattijuopumusta-               heti paikan päällä rangaistusvaatimus-
19525: pauksen käsitteleminen puhalluskokeen jälkeen               menettelyä käyttäen ja ajokortin peruut-
19526: heti paikalla antamalla rattijuopumukseen syyl-             taminen tapahtuisi samalla tavoin kuin
19527: listyneelle rangaistusvaatimus, kuten tapahtuu              jos olisi kyseessä muu vakava piittaamat-
19528: liikennerikkomuksen osalta. Haarukka promil-                tomuus liikennesäännöistä ajokortin pe-
19529: lerajoissa olisi esimerkiksi 0,5-1,0 promillea tai          ruuttamista edellyttävällä tavalla?
19530: 
19531:      Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1996
19532:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
19533: 
19534: 
19535: 
19536: 
19537: 260017
19538: 2                                           KK 406/1996 vp
19539: 
19540: 
19541: 
19542: 
19543:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
19544: 
19545:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        määrättävä ajokieltoon, jonka pituus käytän-
19546: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         nössä yleensä vaihtelee muutamasta kuukaudes-
19547: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       ta noin vuoteen.
19548: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-            Lähiaikoina tullaan Suomessa ottamaan käyt-
19549: taniemen kirjallisen kysymyksen n:o 406:              töön niin sanotut tarkkuusalkometrit, joilla rat-
19550:                                                       tijuopumuksesta epäillyn humalatila voidaan
19551:           Mitä mieltä Hallitus on rattijuopu-         tuomitsemiseen riittävällä tarkkuudella selvittää
19552:        musta koskevan seuraamusjärjestelmän           käyttämällä perusteena alkoholin määrää henki-
19553:        kehittämisestä niin, että lievemmät ratti-     lön uloshengitysilmassa. Tarkkuusalkometrien
19554:        juopumustapaukset voitaisiin käsitellä         käyttöönottoa ennakoivat muutokset rikoslain
19555:        heti paikan päällä rangaistusvaatimus-         23 lukuun tehtiin jo syyskuun alussa 1994 voi-
19556:        menettelyä käyttäen ja ajokortin peruut-       maan tulleella lailla, kun promillerajojen oheen
19557:        taminen tapahtuisi samalla tavoin kuin         tunnusmerkistöihin lisättiin uloshengitysilman
19558:        jos kyseessä olisi muu vakava piittaamat-      alkoholipitoisuutta koskevat rajat. Tarkkuusal-
19559:        tomuus liikennesäännöistä ajokortin pe-        kometrejä käyttämällä voidaan siis epäillyn hu-
19560:        ruuttamista edellyttävällä tavalla?            malatila selvittää välittömästi tarvitsematta jää-
19561:                                                       dä odottamaan lääketieteellisten tutkimustulos-
19562:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          ten valmistumista.
19563: vasti seuraavaa:                                          Tarkkuusalkometrien käyttöönotto poistaa
19564:                                                       myös ongelman valtion varoista etukäteen mak-
19565:    Rangaistusmääräysmenettelystä annetun lain         settujen humalatilan selvittelykustannusten kor-
19566: 1 §:n 1 momentin mukaan puheena olevaa me-            vaamisesta, sillä tarkkuusalkometrillä tapahtu-
19567: nettelyä voidaan käyttää silloin, kun rikoksesta      vasta humalatilan tutkimisesta mahdollisesti ai-
19568: ei ole säädetty ankarampaa rangaistusta kuin          heutuvat kustannukset ovat sellaisia rikoksen
19569: sakko tai enintään kuusi kuukautta vankeutta.         selvittelykustannuksia, joita rikoksesta tuomit-
19570: Vuoden 1994 alusta voimaan tulleen lainmuu-           tua ei voida velvoittaa korvaamaan valtiolle.
19571: toksen mukaan rangaistusmääräyksen antaa                  Ongelmaksi tulee joka tapauksessa jäämään
19572: syyttäjä. Rattijuopumuksesta on rikoslain 23 lu-      kysymys ajokiellon määräämisestä. Ajokiellon
19573: vun 1 §:ssä säädetty seuraamukseksi sakkoa tai        määrääminen on tuomioistuimen yksinomaises-
19574: vankeutta enintään kolme kuukautta, joten tässä       sa toimivallassa silloin, kun moottorikäyttöisen
19575: suhteessa rattijuopumusten käsittelemiselle ran-      ajoneuvon kuljettajan todetaan syyllistyneen rat-
19576: gaistusmääräysmenettelyssä ei olisi estettä. Käy-     tijuopumukseen. Koska kuitenkin esimerkiksi
19577: tännössä rattijuopumuksesta tuomitaan lähes           poliisi on toimivaltainen määräämään ajokiellon
19578: poikkeuksetta sakkorangaistus, jonka suuruus          silloin, kun henkilö on ulkomailla syyllistynyt
19579: promillemäärästä riippuen yleensä on 20---50          rattijuopumukseen, ei liene olemassa periaatteel-
19580: päiväsakkoa.                                          lisia esteitä tieliikennelain muuttamiselle niin,
19581:    Tällä hetkellä on kuitenkin olemassa kolme         että syyttäjä voisi rangaistusmääräyksen antaes-
19582: syytä, jotka estävät rangaistusmääräysmenette-        saan määrätä rattijuopumuksen seurauksena tu-
19583: lyn käyttämisen rattijuopumustapauksissa. Rat-        levan ajokiellon.
19584: tijuopumuksesta epäillyn henkilön humalatilan             Valtaosa niin sanotuista tavallisista rattijuo-
19585: selvittäminen riittävällä tarkkuudella edellyttää     pumuksista lienee rikosoikeudellisesti siinä mää-
19586: lääketieteellisiä tutkimuksia, rattijuopumukses-      rin ongelmattomia, että epäillyn oikeusturva ei
19587: ta tuomittu on velvoitettava oikeudenkäymis-          edellytä niiden käsittelemistä tuomioistuimessa.
19588: kaaren 17luvun 53 §:n ja 2lluvun 13 §:n nojalla       Lisäksi rangaistusmääräysmenettelystä annetun
19589: korvaamaan valtiolle sen varoista etukäteen           lain mukaan menettelyn kohteeksijoutuneella on
19590: maksetut mainituista tutkimuksista aiheutuneet        aina mahdollisuus vastustamaHa poliisin anta-
19591: kulut ja tuomittu on lisäksi tieliikennelain 78 §:n   maa rangaistusvaatimusta saada asiansa tuo-
19592: 1 momentin nojalla tuomioistuimen päätöksellä         mioistuimen käsiteltäväksi. Kysymyksessä ehdo-
19593:                                         KK 406/1996 vp                                          3
19594: 
19595: tettu lainmuutos on tarkemman selvittämisen       ta, oikeusministeriö ei tässä vaiheessa pidä ai-
19596: arvoinen. Ehdotuksen toteuttaminen edellyttää     heellisena käynnistää kysymyksessä edellytetyn
19597: kuitenkin, että tarkkuusalkometrejä on käytössä   lainmuutoksen valmistelua.
19598: koko maassa. Koska tämä ei vielä ole mahdollis-
19599: 
19600:     Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1996
19601: 
19602:                                                                 Oikeusministeri Kari Häkämies
19603: 4                                            KK 406/1996 vp
19604: 
19605: 
19606: 
19607: 
19608:                                          Tili Riksdagens Talman
19609: 
19610:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           lnom kort kommer man i Finland att ta ibruk
19611: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         s.k. precisionsalcometrar, genom vilka berus-
19612: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       ningsgraden hos den för rattfylleri misstänkta
19613: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr          kan utredas med en noggrannhet som är tillräck-
19614: 406:                                                   lig för en fållande dom genom att som grund
19615:                                                        anväl}da alkoholhalten i personens utandnings-
19616:           Vad anser Regeringen om att utveckla         luft. Andringarna i 23 kap. straffiagen som före-
19617:        påföljdssystemet för rattfylleri så att lind-   bådar ett ibruktagande av precisionsalcometrar
19618:        rigare rattfyllerifall skulle kunna hand-       gjordes redan genom en lag som trädde i kraft i
19619:        läggas genast på platsen med användande         början av september 1994. Genom denna lag
19620:        av strafforderförfarandet, och återkal-         fogades till rekvisitet för rattfylleri förutom pro-
19621:        lande av körkortet skulle ske på samma          millegränsen även en gräns för alkoholhalten i
19622:        sätt som om det skulle vara fråga om            utandningsluften. Genom en användning av pre-
19623:        någon annan allvarlig likgiltighet för tra-     cisionsalcometrar kan den misstänktas berus-
19624:        fikreglerna enligt det förfarande som           ningsgrad alltså utredas omedelbart utan att man
19625:        återkallande av körkort förutsätter?            behöver vänta på resultaten av de medicinska
19626:                                                        undersökningarna.
19627:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt              lbruktagandet av precisionsalcometrar av-
19628: anföra följande:                                       lägsnar också problemet med ersättande av kost-
19629:                                                        naderna för utredande av berusningsgraden som
19630:    Enligt 1 § 1 mom. lagen om strafforderförfa-        i förskott har betalts av statens medel, eftersom
19631: rande kan ifrågavarande förfarande användas            de eventuella kostnader som förorsakas av att
19632: när det för brottet inte stadgas strängare straffän    berusningsgraden utreds med precisionsalcome-
19633: böter eller fångelse i högst sex månader. Enligt en    trar utgör sådana kostnader för utredande av
19634: lagändring som trädde i kraft i början av 1994         brott som den som döms för brottet inte kan
19635: utfårdas en strafforder av åklagaren. Enligt 23        åläggas att ersätta tili staten.
19636: kap. 1 § straffiagen är påföljden för rattfylleri          Problemet kommer emellertid också i fortsätt-
19637: böter eller fångelse i högst tre månader. 1 detta      ningen att vara frågan om meddelande av körför-
19638: avseende skulle det inte föreligga något hinder att    bud. Meddelande av körförbud faller inom dom-
19639: handlägga rattfyllerifall enligt strafforderföran-     stolens uteslutande behörighet i sådana fall när
19640: det. 1praktiken utdöms för rattfylleri nästan utan     föraren av ett motordrivet fordon befinns skyldig
19641: undantag ett bötesstraff, som beroende på pro-         till rattfylleri. Då emellertid t.ex. polisen är behö-
19642: millehalten i allmänhet varierar från 20 tili 50       rig att meddela körförbud i sådana fall när en
19643: dagsböter.                                             person utomlands har gjort sig skyldig tili rattfyl-
19644:    F ör närvarande föreligger emellertid tre skäl      leri torde det inte föreligga principiella hinder för
19645: som förhindrar användningen av strafforderför-         att ändra vägtrafiklagen så att åklagaren, när han
19646: farandet i rattfyllerifall. Utredandet av den för      utfårdar en strafforder, meddelar körförbud som
19647: rattfylleri misstänktas berusningsgrad med tili-       utgör en påföljd för rattfylleri.
19648: räcklig noggrannhet förutsätter medicinska un-             Största delen av de s.k. vanliga rattfyllerifallen
19649: dersökningar, den som döms för rattfylleri skall       torde i straffrättsligt avseende vara i den grad
19650: med stöd av 17 kap. 53§ och 21 kap. 13 § rätte-        oproblematiska att den misstänktas rättsskydd
19651: gångsbalken åläggas att tili staten ersätta kostna-    inte förutsätter att de handläggs vid domstol.
19652: derna för nämnda undersökningar som i förskott         Enligt lagen om strafforderförfarande har dess-
19653: har betalts av statens medel, och den dömde skall      utom den som blir föremål för detta förfarande
19654: dessutom med stöd av 78 § 1 mom. vägtrafikla-          alltid möjlighet att få målet upptaget till behand-
19655: gen genom domstolsutslag meddelas körförbud,           ling vid domstol genom att motsätta sig poliseos
19656: vars längd i praktiken i allmänhet varierar från       straffanspråk. Den lagändring som föreslås i
19657: några månader till cirka ett år.                       spörsmålet är värd att utredas närmare. Förverk-
19658:                                          KK 406/1996 vp                                           5
19659: 
19660: ligandet av förslaget förutsätter emellertid att   justitieministeriet att det inte i detta skede är
19661: precisionsalcometrar är i användning i hela lan-   ändamålsenligt att påbörja beredningen av den
19662: det. Eftersom detta ännu inte är möjligt anser     lagändring som förutsätts i spörsmålet.
19663: 
19664:      Helsingfors den 4 juni 1996
19665: 
19666:                                                                  Justitieminister Kari Häkämies
19667:                                             KK 407/1996 vp
19668: 
19669: Kirjallinen kysymys 407
19670: 
19671: 
19672: 
19673: 
19674:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Suunnitelmista lflkkauttaa keskusrikospo-
19675:                                        liisi ja liikkuva poliisi
19676: 
19677: 
19678:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
19679: 
19680:     Yhteiskunnassa toistuu muutaman vuoden            poliisi ovat tehostaneet toimiaan sen raJoissa,
19681: välein jonkinlainen muoti-ilmiö, joka vaatii hy-      mitä taloudelliset resurssit edellyttävät. On käsit-
19682: vin toimivaan poliisiorganisaatioon muutosta.         tämätöntä, että samanaikaisesti on jälleen josta-
19683: Edellisen kerran keskusrikospoliisin ja liikkuvan     kin nostettu esille vaatimukset näiden erillisyksi-
19684: poliisin erillisyksiköiden sijoittamista lääninpo-    köiden alistamisesta lääninhallitusten alaisuu-
19685: liisin alaiseksi vaadittiin muutamia vuosia sitten.   teen.
19686: Perusteellisten selvitysten jälkeen asiassa järki        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19687: voitti ja näiden erillisyksiköiden asema pidettiin    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19688: ennallaan. Liikkuvasta poliisista ei tehty läänei-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19689: hinjuoppokuskeja,ja keskusrikospoliisi sai pitää      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19690: välttämättömän asemansa suurten merkittävien
19691: rikosten tutkijana ja kansainvälisen rikostutkin-               Mitkä ovat Hallituksen perustelut
19692: nan yhdysorganisaationa.                                     suunnitelmalle, jonka mukaan keskusri-
19693:     Rikostutkinnan ja liikenteen valvonnan tar-              kospoliisi ja liikkuva poliisi alistettaisiin
19694: peet ovat viime vuosien saatossa korostuneet en-             lääninhallitusten alaisuuteen?
19695: tisestään. Samoin keskusrikospoliisi ja liikkuva
19696: 
19697:      Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1996
19698: 
19699:                                         Sulo Aittaniemi /kesk
19700: 
19701: 
19702: 
19703: 
19704:  260017
19705: 2                                           KK 407/1996 vp
19706: 
19707: 
19708: 
19709: 
19710:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
19711: 
19712:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         käyttää lääneihin sijoitettuja poliisiresursseja
19713: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          joustavasti alueelliset tarpeet huomioon ottaen.
19714: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        Johtamisjärjestelmän muutos lisää myös poliisin
19715: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         kykyä osallistua laaja-alaiseen aluetason yhteis-
19716: taniemen kirjallisen kysymyksen n:o 407:               työhön.
19717:                                                           Mietintöön sisältyy ehdotus hallituksen esi-
19718:           Mitkä ovat Hallituksen perustelut            tykseksi eduskunnalle laiksi poliisin hallinnosta
19719:        suunnitelmalle, jonka mukaan keskusri-          annetun lain muuttamisesta. Ehdotuksen mu-
19720:        kospoliisi ja liikkuva poliisi alistettaisiin   kaan nykyinen keskusrikospoliisin ja liikkuvan
19721:        lääninhallitusten alaisuuteen?                  poliisin alueellisten yksiköiden henkilöstö siirtyy
19722:                                                        asianomaisiin alueellisiin yksiköihin, paikallis-
19723:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           poliisiin tai lääninhallitusten poliisiosastoihin.
19724: vasti seuraavaa:                                          Valtionhallinnon yleisenä periaatteena on
19725:                                                        koota hajanaista hallintoa yhteen ja pieniä yksi-
19726:     Valtioneuvoston 14. syyskuuta 1995 asetta-         köitä suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Poliisin
19727: man Aluehallinto 2000 -hankkeen läänin- ja pii-        aluehallinnon kokoaminen toteuttaisi erityisesti
19728: rihallintotyöryhmän alaisuudessa työskennellyt         sekä sisäasiain hallinnonalan että poliisin tulos-
19729: turvallisuusjaosto luovutti mietintönsä hank-          suunnitelmissa jo aiemmin vahvistettuja tulosta-
19730: keen ohjausryhmälle 14. toukokuuta 1995.               voitteita. Poliisin organisaatiota kehitetään nyt
19731:     Turvallisuusjaosto ehdottaa, että keskusri-        voimakkaasti siihen suuntaan, että poliisi pystyy
19732: kospoliisin ja liikkuvan poliisin nykyisistä alue-     kaikilla tasoilla täysipainoisesti, taloudellisesti ja
19733: yksiköistä muodostetaan jokaisen poliisin lää-         laadukkaasti vastaamaan sille kuuluvista turval-
19734: ninjohdon alaisuuteen omat yksiköt paikallispo-        lisuustehtävistä.
19735: liisin yksiköiden tapaan.                                 Poliisipiirien maara vähenee nykyisistä
19736:     Poliisin organisaatiossa poliisin lääninjohto      230:stä 90 kihlakuntaan kihlakuntauudistuksen
19737: sovittaa valtakunnalliset tulostavoitteet läänin       tullessa voimaan 1.12.1996. Samalla vahvistuvat
19738: oloihin, asettaa läänikohtaiset tulostavoitteet,       paikallispoliisin edellytykset suoriutua paikallis-
19739: määrittelee toiminnan painoalueet ja päätoimin-        tuntemukseen perustuen myös vaativista rikos-
19740: talinjat sekä kohdentaa läänin rahoituskehykset        tutkintatehtävistä.
19741: ja henkilöresurssit. Poliisin hallinnosta annetun          Kihlakunnanvirastojen perustamisen jälkeen
19742: lain 5 §:ssä poliisin lääninjohdolle on annettu        sekä toiminnalliset että taloudelliset syyt puolta-
19743: tehtäväksi muun muassa suunnitella, kehittää ja        vat poliisin aluehallinnon uudelleenjärjestämis-
19744: johtaa poliisitoimintaa läänissä.                      tä. Siirtyminen suurempiin yksiköihin ja harvem-
19745:     Tosiasiallisesti poliisin lääninjohdolla ei ole    paan poliisipiiriverkostoon merkitsee sitä, että
19746: kuitenkaan tähän saakka ollut täysipainoisia           myös aluetason organisaatiota on koottava.
19747: edellytyksiä laissa mainittujen tehtävien suoritta-       Keskusrikospoliisi jää poliisin valtakunnalli-
19748: miseen. Syynä tähän on nykyinen poliisin alueta-       seksi yksiköksi, joka tulee keskittymään koko
19749: son organisaatioyksiköiden suuri lukumäärä ja          poliisihallintoa palveleviin erikoisosaamista ja
19750: organisaatiorakenteen hajanaisuus.                     -asiantuntemusta vaativiin erityistehtäviin. Täl-
19751:     Poliisihallinnon siirryttyä vuonna 1992 tulos-     laisia toimintoja ovat erityisesti rikostietopalve-
19752: ohjaukseen ovat hajanaisuuden epäkohdat ko-            luun ja tekniseen tutkintaan liittyvät tehtävät.
19753: rostuneet. Kansalaiset kuitenkin kokevat polii-        Keskusrikospoliisin roolia tulee edelleen vahvis-
19754: sin yhtenä kokonaisuutena, minkä vuoksi tätä           taa myös nopeasti lisääntyvissä poliisin kansain-
19755: kuvaa on tuettava myös poliisin organisaatiota         välisissä tehtävissä.
19756: koskevilla ratkaisuilla.                                  Parhaillaan meneillään olevan selvitystyön
19757:     Ehdotuksen toteuttaminen terävöittäisi polii-      yhteydessä on tarkoitus määrittää keskusrikos-
19758: sin linjaorganisaatiota ja selkeyttäisi vastuu- ja     poliisin toiminta-alue ja -muodot luonteeltaan
19759: johtosuhteita. Järjestely parantaisi edellytyksiä      valtakunnallisen rikollisuuden torjunnassa. Ko-
19760:                                             KK 407/1996 vp                                               3
19761: 
19762: konaisselvityksen valmistuttua on mahdollista         köt tekevät vuosittain toimintasopimuksen alu-
19763: tehdä lopulliset päätökset keskusrikospoliisin        eensa läänien poliisin lääninjohtojen kanssa.
19764: asemasta silmällä pitäen erityisesti valtakunnal-        Liikkuvan poliisin päävastuualueena on pe-
19765: lista rikostorjuntaa.                                 rinteisesti ollut liikenteen valvonta pää teillä, kun
19766:     Liikkuvan poliisin osalta turvallisuusjaostos-    taas paikallispoliisin toiminta on keskittynyt
19767: sajäi avoimeksi, mitenjärjestetään liikkuvan po-      oman poliisipiirin alueelle. Sisäasiainministeriön
19768: liisin hoitamat tehtävät Helsinki-Vantaan lento-      seurantatietojen mukaan lääni- ja piirikohtaiset
19769: asemalla ja tasavallan presidentin turvallisuus-      erot liikenneturvallisuustyön suunnittelussa ja
19770: vartiostona sekä eräät valtakunnalliset kuljetta-     toteutuksessa ovat olleet huomattavan suuria.
19771: jakoulutustehtävät. Asiaan ei otettu kantaa, kos-     Tämän johdosta poliisin aluehallinnon kokoa-
19772: ka liikkuvan poliisin pääosaston tulevien tehtä-      minen on myös liikenneturvallisuuden näkökul-
19773: vien selvittäminen ei kuulunut jaoston toimek-        masta perusteltua. Vakavien liikenneonnetto-
19774: siantoon. Asia tullaan kuitenkin selvittämään         muuksien ja niiden aiheuttamien haittojen vä-
19775: ennen hallituksen esityksen antamista.                hentäminen edellyttää laajaa yhteistyötä ja alu-
19776:     Liikkuvan poliisin osalta on todettava, että      eelliset näkökohdat huomioon ottavaa yhteenso-
19777:  muun muassa valtakunnalliset liikenteen valvon-      vitus ta. On selvää, että yhdenmukaisen, koko
19778: taan ja liikenneturvallisuustyöhön liittyvät joh-     poliisihallinnon kattavan liikenneturvallisuus-
19779:  tamistehtävät siirrettiin jo vuonna 1991 sisä-       työn tason nostaminen on mahdollista vain orga-
19780: asiainministeriöön. Lisäksi liikkuva poliisi uu-      nisaation sisäisin järjestelyin. Toiminnan kehit-
19781:  disti vuoden 1994 alusta ohjausmenettelyään si-      tämistä ei juurikaan voida vastaisuudessa perus-
19782:  ten, että liikkuvan poliisin alueosastojen päälli-   taa lisääntyvien voimavarojen varaan.
19783:      Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1996
19784: 
19785:                                                                Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
19786: 4                                           KK 407/1996 vp
19787: 
19788: 
19789: 
19790: 
19791:                                          Tili Riksdagens Talman
19792: 
19793:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Om förslaget genomförs skulle polisens linje-
19794: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         organisation stärkas och ansvars- och lednings-
19795: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       förhållandena bli klarare. Arrangemanget skulle
19796: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr          förbättra möjligheterna att använda länets polis-
19797: 407:                                                   resurser på ett flexibel!. sätt med iakttagande av
19798:                                                        de regionala behoven. Andringen av ledningssys-
19799:                                                        temet ökar också polisens förmåga att deltai det
19800:           Hur motiverar Regeringen planen en-          omfattande samarbetet på regional nivå.
19801:        ligt viiken centralkriminalpolisen och             1 betänkandet ingår ett förslag till en reger-
19802:        rörliga polisen skall underställas länssty-     ingsproposition till riksdagen med förslag tililag
19803:        relsen?                                         om ändring av polisförvaltningslagen. Enligt för-
19804:                                                        slaget övergår den nuvarande personalen i cen-
19805:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          tralkriminalpolisens och rörliga polisens regio-
19806: anföra följande:                                       nala enheter till respektive regionala enheter, den
19807:                                                        lokala polisen eller länsstyrelsernas polisavdel-
19808:    Den säkerhetssektion som varit underställd          ningar.
19809: läns- och distriktsförvaltningsruppen för projek-         Statsförvaltningens allmänna princip är att
19810: tet Regionalförvaltning 2000, som tilisattes av        förena den splittrade förvaltningen och de små
19811: statsrådet den 14 september 1995, avgav sitt be-       enheterna tili större enheter. Genom en samman-
19812: tänkande till projektets ledningsgrupp den 14          slagning av polisens regionalförvaltning skulle
19813: maj 1995.                                              särskilt de resultatmål nås som redan tidigare har
19814:    Säkerhetssektionen föreslår att centralkrimi-       fastställts såväl för inrikesförvaltningen som i
19815: nalpolisens och rörliga polisens nuvarande Ioka-       polisens resultatplaner. Polisens organisation ut-
19816: la enheter ombildas tili egna enheter under poli-      vecklas nu snabbt för att polisen på alla nivåer
19817: sens länsledning på samma sätt som den lokala          fullödigt, ekonomiskt och kvalitativt skall kunna
19818: polisens enheter.                                      ansvara för de säkerhetsuppgifter som åligger
19819:    lnom polisens organisation anpassar polisens        den.
19820: länsledning de rikstäckande resultatmålen till            Antalet polisdistrikt minskar från nuvarande
19821: förhållandena i länet och den sätter resultatmål       230 till 90 härad när häradsreformen träder i
19822: för länen, fastställer verksamhetens preferens-        kraft 1.12.1996. Samtidigt förstärks den lokala
19823: områden och de huvudsakliga riktlinjerna för           polisens förutsättningar att på grundval av sin
19824: verksamheten samt bestämmer länets finansie-           lokalkännedom klara av också krävande brotts-
19825: ringsram och fördelar personresurserna. 1 5 §          utredningar.
19826: polisförvaltningslagen har polisens länsledning           Efter inrättandet av häradsämbetena talar
19827: getts i uppgift att bl.a. planera, utveckla och leda   både funktionella och ekonomiska orsaker för en
19828: polisväsendet i länet.                                 9.morganisering av polisens regionalförvaltning.
19829:    1 verkligheten har polisens länsledning emel-       Overgången tili större enheter och ett glesare
19830: lertid inte hittilis haft fullödiga förutsättningar    polisdistriktsnät betyder att även organisationen
19831: att utföra de uppgifter som nämns i lagen. Orsa-       på lokal nivå måste centraliseras.
19832: ken därtill är polisens nuvarande stora antal or-         Centralkriminalpolisen förblir polisens riks-
19833: ganisationsenheter på regional nivå och splittra-      täckande enhet som kommer att koncentrera sig
19834: de organisationsstruktur.                              på specialuppdrag som betjänar hela polisför-
19835:    Efter att polisen övergått tili resultatoriente-    valtningen och kräver specialkunnande och sak-
19836: rad styrning 1992 har de missförhållanden splitt-      kunskap. Sådana funktioner är särskilt uppgifter
19837: ringen medför accentuerats. Medborgarna upp-           i anslutning tili straffdataservicen och den teknis-
19838: fattar dock polisen som en helhet, varför denna        ka undersökningen. Centralkriminalpolisens roll
19839: bild också skall stödas med beslut som gäller          i polisens snabbt ökande internationella uppgif-
19840: polisens organisation.                                 ter skall också förstarkas.
19841:                                            KK 407/1996 vp                                            5
19842: 
19843:     Avsikten är att i samband med det pågående       polisen dessutom sitt ledningsfOrfarande så att
19844: utredningsarbetet fastställa centralkriminalpo-      cheferna för rörliga polisens regionala avdelning-
19845: lisens verksamhetsområde och verksamhetsfor-         ar årligen ingår ett verksamhetsavtal med poli-
19846: mer vid bekämpandet av brottslighet som tili         seos länsledningar i de Iän som finns inom deras
19847: karaktären är riksomfattande. När hela utred-        region.
19848: ningen är klar kan de slutliga besluten fattas om       Rörliga polisens huvudansvarsområde har
19849: centralkriminalpolisens ställning med avseende       traditionellt varit övervakning av trafiken på hu-
19850: på särskilt den riksomfattande bekämpningen av       vudvägarna, medan den lokala polisens verk-
19851: brott.                                               samhet har koncentrerats tili det egna polisdi-
19852:     När det gäller rörliga polisen lämnades frågan   striktets område. Enligt inrikesministeriets upp-
19853: om ordnandet av dess uppgifter på Helsingfors-       följningsdata har det funnits mycket stora läns-
19854: Vanda flygplats och dess uppdrag som säkerhets-      och distriktsvisa skillnader i planeringen och
19855: vaktstyrka för republikens president samt om         realiseringen av trafiksäkerhetsarbetet. Därför
19856: vissa rikstäckande förarutbildningsuppgifter öp-     är en centralisering av regionalförvaltningen mo-
19857: pen i säkerhetssektionen. Man tog inte ställning     tiverad också från trafiksäkerhetssynpunkt. En
19858: tili saken eftersom utredningen av de kommande       minskning av antalet allvarliga trafikolyckor och
19859: uppgifterna för rörliga polisens huvudavdelning      de olägenheter de medför förutsätter ett omfat-
19860: inte ingick i sektionens uppdrag. Saken kommer       tande samarbete och en koordinering som beak-
19861: dock att redas ut innan regeringens proposition      tar regionala synpunkter. Det är klart att det
19862: avlåts.                                              endast är genom interna arrangemang inom or-
19863:     När det gäller rörliga polisen måste man kon-    ganisationen som det enhetliga och hela polisför-
19864: statera att bl.a. de rikstäckande ledningsuppgif-    valtningen täckande trafiksäkerhetsarbetet kan
19865: terna i anslutning tili trafikövervakningen och      fås på en högre nivå. I framtiden kan utvecklan-
19866: trafiksäkerhetsarbetet överfördes tili inrikesmi-    det av verksamheten knappast baseras enbart på
19867: nisteriet redan 1991. År 1994 reformerade rörliga    ökande resurser.
19868: 
19869:      Helsingfors den 6 juni 1996
19870: 
19871:                                                                  Inrikesminister Jan-Erik Enestam
19872:                                             KK 408/1996 vp
19873: 
19874: Kirjallinen kysymys 408
19875: 
19876: 
19877: 
19878: 
19879:                                    Leena Luhtanen /sd ym.: Tupakkatuotteiden mainonnan ja myyn-
19880:                                       ninedistämisen valvonnasta
19881: 
19882: 
19883:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
19884: 
19885:     Vuonna 1976 annetussa tupakkalaissa kiellet-      nusmerkkiä käytetään joko sellaisenaan tai mu-
19886: tiin tupakan, tupakkatuotteiden ja -jäljitelmien      kailtuna siten, että tupakkatuote on selvästi tun-
19887: sekä tupakointivälineiden mainonta. Tämän lain        nistettavissa. Vaikka nykyisessä tupakkalaissa ja
19888: antamisen jälkeen markkinointiviestinnän kei-         -asetuksessa kielletään tämänkaltainen myyn-
19889: not monipuolistuivat ja samalla myös epäsuora         ninedistäminen, sitä on jatkuvasti havaittavissa
19890: tupakkamainonta yleistyi. Vuonna 1994 edus-           Suomessa toteutetussa ja suomalaisiin kohdistu-
19891: kunta päättikin hallituksen esityksestä uudistaa      vassa mainonnassa. Lain voimaantulon jälkeen
19892: lainsäädäntöä selventämällä voimassa olleita          on ollut riittävästi aikaa tilanteen kartoittamista
19893: säädöksiä. Mainontakielto (765/94) laajennettiin      ja seurantaa varten. Nyt tupakkatuotteiden
19894: koskemaan myös epäsuoraa tupakkamainontaa.            markkinoinnin ja myynninedistämisen yleisty-
19895:     Säädöksen perustelut olivat puhtaasti terveys-    misen ehkäisemiseksi tarvitaan selkeitä toimen-
19896: poliittiset. Tupakkatuotteiden myynninedistä-         piteitä.
19897: minen murtaa tupakoinoille myönteisillä mieli-           Tupakkalain mukaan lain ja sen nojalla annet-
19898: kuvilla terveyskasvatuksen uskottavuutta sekä         tujen säännösten ja määräysten noudattamisen
19899: muokkaa sosiaalista ilmapiiriä otolliseksi tupa-      valtakunnallinen valvonta kuuluu sosiaali- ja ter-
19900:  kointikokeilulle ja tupakoinnin aloittamiselle.      veydenhuollon tuotevalvontakeskukselle.
19901: Tämäntyyliselle mainonnalle ovat alttiita erityi-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19902:  sesti lapset ja nuoret. Jatkuvasti elinympäristös-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
19903:  sään tupakkamainontaa näkevä lapsi ei var-           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19904: maankaan voi suhtautua vakavasti tupakoinnin          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19905:  terveysvaaroja valottavaan informaatioon.
19906:     Tupakkatuotteen epäsuoralle mainonnalle on                  Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
19907:  tyypillistä tupakkatuotteelle vakiintuneen tava-            tupakkatuotteiden mainonnan ja myyn-
19908:  ramerkin tai muun tunnusmerkin hyväksikäyttö                ninedistämisen ehkäisemiseksi ja lain
19909:  muun kulutushyödykkeen mainonnassa. Tun-                    edellyttämän valvonnan toteuttamiseksi?
19910: 
19911:       Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1996
19912: 
19913:                      Leena Luhtanen /sd                        Timo Ihamäki /kok
19914:                      Maija Rask /sd                            Markku Pohjola /sd
19915: 
19916: 
19917: 
19918: 
19919:  260017
19920: 2                                          KK 408/1996 vp
19921: 
19922: 
19923: 
19924: 
19925:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
19926: 
19927:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Mainonnan ja myynninedistämiskiellon raja-
19928: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        alueita ovat tupakkatuotteiden vähittäismyyjille
19929: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      annettavan tuotetiedon mainonnallisuus ja yri-
19930: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Leena           tykset käyttää sitä mainontaan. Tuotevalvonta-
19931: Luhtasen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-         keskus on aktiivisella toiminnallaan, ohjeillaan
19932: myksen n:o 408:                                      ja tulkinneillaan onnistunut rajaamaan tuotetie-
19933:                                                      tokäytännöt vastaamaan varsin hyvin lainsäätä-
19934:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        jän määräyksiä, ja ns. ylilyönnit ovat selvästi
19935:        tupakkatuotteiden mainonnan ja myyn-          vähentyneet.
19936:        ninedistämisen ehkäisemiseksi ja lain             Ongelma-alueita ovat olleet tupakkatuottei-
19937:        edellyttämän valvonnan toteuttamiseksi?       den mainostaminen ja mainonnallinen esillepano
19938:                                                      tupakanmyyntipisteissä ja erityisesti kauppojen
19939:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kassoilla. Se, että mainonta on ollut saman kaa-
19940: vasti seuraavaa:                                     van mukaan järjestetty lähes jokaisessa saman
19941:                                                      kaupparyhmittymän tupakanmyyntipisteessä,
19942:    Voidaan arvioida, että eduskuntakysymykses-       puhuu vahvasti toiminnan tarkoituksellisuuden
19943: sä mainittu uudistettu tupakkalaki on selvästi       puolesta. Tuotevalvontakeskuksen nopea asiaan
19944: tiukentanut aiempaa tupakkatuotteiden mai-           puuttuminen yhteistyössä paikallisen valvonnan
19945: nonta- ja myynninedistämiskieltoa. Tiukennuk-        kanssa on selkeyttänyt tilanteen nopeasti.
19946: sen seurauksena mm. sellaisten tuotteiden valta-         Valvonnan ongelma on kansainvälisen tupak-
19947: kunnallinen mainostaminen on loppunut, joiden        kateollisuuden sponsoroimat urheilutapahtumat
19948: tavaramerkkinä on käytetty tupakkatuotteelle         Suomen rajojen ulkopuolella. Suomalainen ur-
19949: vakiintunutta tavaramerkkiä. Myös tupakka-           heilumedia välittää urheilutapahtumissa esillä
19950: tuotteiden tavaramerkkien ja tunnusten käyttö        olevat tupakkatuotteiden mainokset kritiikittö-
19951: tupakkatuotteista irrallaan erilaisissa tapahtu-     mästi suomalaisten tajuntaan. Tämä mielikuva-
19952: missa ja vastaavissa muissa yhteyksissä on lop-      mainonta tehoaa erityisesti lapsiin ja nuoriin.
19953: punut.                                               Ongelma on kansainvälinen ja tiedostettu. Eu-
19954:     Sosiaali- ja terveysalan tuotevalvontakeskus     roopan yhteisön komissio esittää tällaisen kan-
19955: valvoo tupakkatuotteiden mainonta- ja myyn-          sainvälisen mainonnan kieltämistä direktiivillä.
19956: ninedistämiskiellon noudattamista valtakunnal-       Direktiivin antamista käsitellään terveysneuvos-
19957: lisesti, ja kukin kunta valvoo omalla alueellaan.    tossa, mutta eräiden jäsenmaiden vastahakoi-
19958: Kunta voi tukeutua valvontatoimessaan tuote-         suus kiellon hyväksymiseen on viivästyttänyt
19959: valvontakeskuksen apuun, ja sen tulee ilmoittaa      päätöksentekoa.
19960: kunnan ohjeista ja asettamasta määräajasta huo-          Tupakkatuotteiden mainonta- ja myynnin-
19961: limatta jatkuvasta kiellon rikkomisesta tuoteval-    edistämiskielto ja sen valvonta on tyypillinen
19962: vontakeskukselle. Yhtään ilmoitusta tuoteval-        säädös ja toiminto,joka on jatkuvassa liikkeessä.
19963: vontakeskukselle ei ole tehty. Tämä voi merkitä      Tilanne saattaa muuttua varsin nopeasti ja saa
19964: sitä, että tupakkatuotteiden markkinointirikko-      uusia piirteitä, koska kiellon kohteena oleva taho
19965: mukset eivät paikallistasolla ole yleisiä ja laki    ei mieliä kieltoa ehdottomana ja haluaa kiertää
19966: toteutuu paikallisesti kohtalaisen hyvin tai että    sitä. Hallituksella on kuitenkin riittävät valmiu-
19967: valvonta ei riittävästi paljasta epäkohtia. Aikai-   det seurata tilannetta ja tarkistaa säädöksiä ja
19968: semmin melko yleiset kansalaisten yhteydenotot       valvontajärjestelmää heti tarpeen ilmetessä ja ti-
19969: paikallistasolla mahdollisten rikkomusten joh-       lanteen niin vaatiessa.
19970: dosta ovat uudistetun lain aikana selvästi vähen-
19971: tyneet, mikä viittaisi rikkomusten todelliseen vä-
19972: henemiseen.
19973: 
19974:      Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1996
19975: 
19976:                                                                    Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
19977:                                              KK 408/1996 vp                                             3
19978: 
19979: 
19980: 
19981:                                           Till Riksdagens Talman
19982: 
19983:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-            Ett gränsområde för förbudet att göra reklam
19984: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-          och säljfrämjande är då den produktupplysning
19985: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-        som ges åt återförsäljarna är reklamlik och då
19986: man Leena Luhtanen m.fl. undertecknade spörs-           företagen använder den som reklam. Produkttill-
19987: må1 nr 408:                                             synscentralen har med sitt aktiva agerande, med
19988:                                                         sina föreskrifter och tolkningar lyckats begränsa
19989:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         bruket att använda produktinformationen så att
19990:         ta för att förhindra reklam för och sä1j-       det rätt väl motsvarar lagstiftarnas bestämmelser
19991:         främjande av tobaksprodukter och för att        och så att de alltför uppenbara överträdelserna
19992:         förverkliga den övervakning som lagen           tydligt minskat.
19993:         förutsätter?                                       Problemområden har varit det hur man på de
19994:                                                         ställen där tobaksprodukter säljs, framför allt
19995:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           kassoma i snabbköpen, gör reklam för tobaks-
19996: anföra följande:                                        produkter och hur man ställer fram dem i re-
19997:                                                         klamsyfte. Det att reklamen varit gjord enligt
19998:     Den i spörsmå1et nämnda förnyade tobaks1a-          samma schema på så gott som varje försäljnings-
19999: gen har, kan man bedöma, klart skärpt det tidiga-       punkt inom samma handelskedja talar för att det
20000: re förbudet att göra reklam och sä1jfrämjande.          är fråga om en avsiktlig verksamhet. Det att
20001: Som ett resu1tat av denna skärpning har den             produkttillsynscentralen tillsammans med den
20002: riksomfattande rek1amen upphört för sådana              1okala övervakningen snaobt ingripit har snabbt
20003: produkter för vilka man som varumärken använt           förtydligat situationen.
20004: etablerade varumärken för tobak. Också an-                 Ett problem för övervakningen är de interna-
20005: vändningen av tobaksprodukters varumärken               tionella idrottsevenemang som tobaksindustrin
20006: och kännetecken skilt för sig vid olika tillställ-      sponsorerar utanför Finlands gränser. De finska
20007: ningar och i andra liknande sammanhang har              idrottsmedierna förmedlar okritiskt den tobaks-
20008: upphört.                                                reklam som finns vid olika idrottsevenemang.
20009:     Social- och hälsovårdens produkttillsynscen-        Detta slags reklam, som skapar föreställningar,
20010: tral övervakar att förbudet att göra reklam och         är speciellt effektiv då det gäller barn och unga.
20011: säljfrämjande för tobaksprodukter efterlevs på          Problemet är internationellt och allmänt erkänt.
20012: riksnivå och varje enskild korumun gör samma            Den Europeiska gemenskapens kommission
20013: arbete inom sitt eget område. Kommunerna kan            framställer att detta slags internationella reklam
20014: isin övervakning få hjälp av social- och hälsovår-      skall förbjudas med direktiv. Direktivet behand-
20015: dens produkttillsynscentral och oberoende av            las i hälsorådet, menen del medlemsländers mot-
20016: kommunernas bestämmelser och de tidsgränser             strävighet då det gäller att godkänna förbudet
20017:  de ställt upp bör de anmäla tili produkttillsyns-      har fördröjt beslutsprocessen.
20018:  centralen om fortlöpande brott mot förbudet.              Förbudet att göra reklam och säljfrämjande
20019:  Inte en enda anmälan har gjorts tili produkttill-      för tobaksprodukter och övervakningen av för-
20020:  synscentralen. Dettakan betyda att marknadsfö-         budet är en typisk sådan författning och verk-
20021:  ringsbrotten då det gäller tobak inte är vanliga på    samhet som hela tiden befinner sig i rörelse.
20022:  lokalnivå och att lagen här förverkligas rätt så       Situationen kan ändras och få nya drag rätt så
20023:  bra eller att övervakningen inte i tillräckligt hög    snabbt eftersom den part som är föremål för
20024:  grad uppdagar missförhållandena. De medbor-            förbudet inte uppfattar det som absolut och vill
20025:  garinitiativ och -kontakter som tidigare var van-      kringgå det. Regeringen har emellertid tillräcklig
20026:  liga i samband med möjliga brott på lokalnivå          beredskap att följa med situationen och genast då
20027:  mot förbudet har i och med den förnyade lagen          situationen så kräver revidera författningarna
20028:  klart minskat, vilket skulle tyda på att överträdel-   och övervakningssystemet.
20029:  serna verkligen minskat.
20030: 
20031:       Helsingforsden 7 juni 1996
20032: 
20033:                                                                       Minister Terttu Huttu-Juntunen
20034:                                              KK 409/1996 vp
20035: 
20036: Kirjallinen kysymys 409
20037: 
20038: 
20039: 
20040: 
20041:                                     Kari Rajamäki /sd: Jätemaksun määräämisestä loma-asukkaille
20042: 
20043: 
20044: 
20045:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
20046: 
20047:    Jätelain (1072/93) 28 §:n nojalla kunnalla on       lain tarkoitusta ja keräävät kiinteistönomistajilta
20048: oikeus kantaa järjestämästään jätehuollosta ja         ylimääräistä kiinteistöveroa.
20049: siihen liittyvistä tehtävistä sille aiheutuvien kus-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20050: tannusten kattamisestajätemaksua. Lain tarkoi-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20051: tus on nimenomaan kunnan todellisten kustan-           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20052: nusten periminen niiltä, jotka tuottavatjätteitä ja    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20053: aiheuttavat kustannuksia. Käytännössä useat
20054: kunnat, joiden alueella on suuri määrä loma-                     Mitä Hallitus aikoo tehdä ohjatakseen
20055: asutusta, perivätjätemaksua samoin perustein ja               ja kehittääkseen jätelaissa tarkoitettujen
20056: saman suuruisena kaikilta kiinteistönomistajilta.             tehtävien hoitamista siten, että kunnissa
20057: Henkilöt, jotka käyttävät kiinteistöään vapaa-                vapaa-ajan asuntoja omistavat ja vuok-
20058: ajan asuntona pienen osan vuotta, joutuvat mak-               raavat henkilöt eivätjoutuisi maksamaan
20059: samaan yhtä suuria jätemaksuja kuin kunnassa                  ylimääräisiä kiinteistöveroja tuottamien-
20060: pysyvästi asuvat ja suuria jätemääriä tuottavat.              sa jätteiden määrään nähden korkeiden
20061: Tällä tavoin menettelevät kunnat kiertävät jäte-              jätemaksujen muodossa?
20062: 
20063:      Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1996
20064:                                             Kari Rajamäki /sd
20065: 
20066: 
20067: 
20068: 
20069:  260017
20070: 2                                           KK 409/1996 vp
20071: 
20072: 
20073: 
20074: 
20075:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
20076: 
20077:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         seisen lainkohdan perusteluissa mainitaan esi-
20078: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          merkkinä tällaisesta tapauksesta haja-asutusalu-
20079: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        eella usealle jätteen haitijoille järjestetty yhteinen
20080: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kari Raja-        jätteiden keräyspiste,jonne tuodunjätteenjatko-
20081: mäen kirjallisen kysymyksen n:o 409:                   kuljetuksesta ja käsittelystä voitaisiin jätemaksu
20082:                                                        kohdentaa keräyspisteen käyttäjille ilman, että
20083:           Mitä Hallitus aikoo tehdä ohjatakseen        keräyspisteeseen tuotujen yksittäisten jäte-erien
20084:        ja kehittääkseen jätelaissa tarkoitettujen      määrää tarvitsisi erikseen mitata. Kysymyksessä
20085:        tehtävien hoitamista siten, että kunnissa       tarkoitetut ongelmat liittyvät yleensä tällaisten
20086:        vapaa-ajan asuntoja omistavat ja vuok-          yhteisten keräyspisteiden käyttöön.
20087:        raavat henkilöt eivät joutuisi maksamaan            Jätemaksua koskevat jätelain pykälät säädet-
20088:        ylimääräisiä kiinteistöveroja tuottamien-       tiin edellä tarkoitetulla tavalla joustaviksi, jotta
20089:        sa jätteiden määrään nähden korkeiden           haja-asutusalueiden jätehuolto voitaisiin järjes-
20090:        jätemaksujen muodossa?                          tää asianmukaisesti, mutta samalla kunnan eri-
20091:                                                        tyispiirteet huomioon ottaen. Kunnilta on edelly-
20092:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tettävä, että jätehuolto järjestetään näilläkin
20093: vasti seuraavaa:                                       alueilla jätelain mukaisesti siten, että jätehuolto-
20094:                                                        palvelut ja niistä perittävät maksut ovat mahdol-
20095:    Aikaisemmin voimassa olleen jätehuoltolain          lisimman hyvin aiheuttamisperiaatteen mukaisia
20096: mukaan jätteenkuljetus oli järjestettävä lähinnä       ja tasapuolisia.
20097: vain taaja-asutusalueilla. Jätelain (1072/93) mu-          Useissa kunnissa haja-asutusalueiden ja loma-
20098: kainen järjestetty jätteenkuljetus on järjestettävä    asutuksen jätehuolto on järjestetty alueen asuk-
20099: koko maassa. Järjestelyt tuli saattaa voimaan 1        kaita tyydyttävällä tavalla. Suomen Kuntaliiton
20100: päivästä heinäkuuta 1994 lukien. Tarkoitus on          uusimpien selvitysten mukaan haja-asutusalueil-
20101: näin estää hallitsemattomien kaatopaikkojen            la käytössä oleviin yhteisiin keräysastioihin toi-
20102: syntyminen, vähentää ympäristön roskaantu-             mitetuista jätteistä perittävät maksut vaihtelevat
20103: mista ja parantaa haja-asutusalueiden jätehuol-        kunnittain huomattavasti. Myös vakinaisen ja
20104: topalveluja.                                           vapaa-ajan asuinkiinteistöjen jätemaksuissa sa-
20105:    Kunnalla on jätelain mukaan toimivalta päät-        moin kuin kuntien suhtautumisessa koti- ja ulko-
20106: tää asuinkiinteistöjen jätteenkuljetuksen järjeste-    paikkakuntalaisiin näyttäisi selvitysten mukaan
20107: lyistä ja jätehuollosta perittävistä maksuista.        olevan huomattavia eroja. Selvitysten perusteella
20108: Kunta voijätelaissa säädetyin edellytyksinjättää       näyttäisi aiheuttamisperiaate ja maksujen keski-
20109: kunnan jonkin alueen ns. järjestetyn jätteenkulje-     määräinen kustannusvastaavuus toteutuvan
20110: tuksen ulkopuolelle. Samoin se voi päättää, ettei      puutteellisesti haja-asutusalueidenjätehuollossa.
20111: jätteen haltijan tarvitse liittyä järjestettyyn jät-   Myös jätehuollon palvelutasossa on huomatta-
20112: teenkuljetukseen. Kunta hyväksyy jätemaksun            via eroja.
20113: määräämisen yksityiskohtaiset perusteet sisältä-           Haja-asutusalueiden jätehuollon järjestelyissä
20114: vän taksan.                                            ja jätemaksujen määräämisessä näyttää olevan
20115:    Jätemaksun määräämisen yleisinä perusteina          sellaisia puutteita, joiden korjaamiseen on perus-
20116: ovat jätelain 29 §:n mukaan jätteen laji, laatu,       teltua aihetta. Suomen Kuntaliitto laatii parhail-
20117: määrä ja noutokerrat. Tapauksissa, joissajätteen       laan kunnille ohjetta jätemaksua koskevan tak-
20118: määrää tai laatua ei voida vaikeudetta luotetta-       san laadinnasta ja siihen sisältyvien maksujen
20119: vasti selvittää, voidaan jätemaksu lain mukaan         laskennasta. Ohjeessa on tarkoitus tarkastella
20120: kuitenkin määrätä myös jätteen haitijoina pidet-       myös haja-asutusalueiden ja loma-asutuksen jä-
20121: tävien henkilöiden lukumäärän, jätteen synty-          temaksujen määräytymistä. Ympäristöministe-
20122: paikan rakennusten kerrosalan tai muun näihin          riön ja Suomen Kuntaliiton yhteistyönä on tar-
20123: rinnastettavan, helposti mitattavan seikan, kuten      koitus laatia kunnille myös ohjeet, joissa selvite-
20124: kiinteistön käyttötarkoituksen perusteella. Ky-        tään haja-asutuksen hyvänjätehuollon yleisperi-
20125:                                          KK 409/1996 vp                                          3
20126: 
20127: aatteita ja esitetään esimerkkejä hyvin toteute-   maksuissa otettaisiin huomioon kustannusvas-
20128: tuista järjestelyistä. Myös Pirkanmaan liitto on   taavuus ja aiheuttamisperiaate ja että jätehuol-
20129: äskettäin julkaissut haja-asutuksen jätehuollon    lon palvelutasossa päästäisiin nykyistä yhtenäi-
20130: suunnitteluohjeen. Kuntia pyritään näin ohjaa-     sempään käytäntöön.
20131: maan siihen, että loma- ja haja-asutuksen jäte-
20132: 
20133:      Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1996
20134: 
20135:                                                             Ympäristöministeri Pekka Haavisto
20136: 4                                            KK 409/1996 vp
20137: 
20138: 
20139: 
20140: 
20141:                                           Tili Riksdagens Talman
20142: 
20143:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        därmed jämförbar omständighet som är lätt att
20144: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          mäta, exempelvis fastighetens användning. 1 mo-
20145: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        tiveringen tilllagrummet i fråga nämns som ex-
20146: man Kari Rajamäki undertecknade spörsmål nr             empel på en sådan omständighet en gemensam
20147: 409:                                                    insamlingsplats för avfall för flera avfallsinne-
20148:                                                         havare inom ett område med glesbebyggelse.
20149:            Vad ämnar Regeringen göra för att            Avgiften för vidaretransporten och behandling-
20150:         styra och utveckla de uppgifter som avses       en av det avfall som förts till insamlingsplatsen
20151:         i avfallslagen så att personer som äger och     kan fördelas på dem som använder insamlings-
20152:         hyr fritidsbostäder i kommunerna inte           platsen utan att man särskilt behöver mäta de
20153:         blir tvungna att betala extra fastighets-       enskilda avfallsmängder som förts dit. De pro-
20154:         skatter i form av höga avfallsavgifter i        blem som avses i spörsmålet ansluter sig i allmän-
20155:         förhållande till den mängd avfall de pro-       het till användningen av sådana gemensamma
20156:         ducerar?                                        insamlingsplatser.
20157:                                                             A vfallslagens paragrafer om avfallsavgiften
20158:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           utformades på ovan avsett sätt flexibla för att
20159: anföra följande:                                        avfallshanteringen inom glesbygdsområdena
20160:                                                         skulle kunna ordnas ändamålsenligt, men samti-
20161:     Enligt den avfallslag som gällde tidigare skulle    digt med beaktande av kommunens särdrag.
20162: avfallstransport närmast anordnas endast i tätor-       Man måste kunna förutsätta av kommunerna att
20163: terna. Enligt avfallslagen (1072/93) skall ordnad       de också på dessa områden kan ordna avfalls-
20164: avfallstransport anordnas i hela landet. Den ord-       hanteringen i enlighet med avfallslagen så att
20165: nade avfallstransporten skulle införas från och         avfallshanteringsservicen och de avgifter som
20166: med den 1ju1i 1994. A vsikten var att på detta sätt     uppbärs för den så väl som möjligt följer upp-
20167: hindra uppkomsten av okontrollerade avstjälp-           hovsprincipen och är rättvisa.
20168: ningplatser, minska nedskräpningen av miljön                1 många kommuner har glesbygdernas och
20169: och förbättra avfallshanteringsservicen i glesbyg-      fritidsbebyggelsens avfallshantering ordnats på
20170: derna.                                                  ett sätt som tillfredsställer invånarna. Enligt de
20171:     Enligt avfallslagen har kommunerna befogen-         nyaste utredningar som gjorts av Finlands Kom-
20172: het att besluta om anordnandet av bostadsfastig-        munförbund finns det stora kommunvisa varia-
20173: heternas avfallstransport och om avfallshante-          tioner i avgifterna för avfall som transporterats
20174: ringsavgifterna. En kommun kan under de förut-          till de gemensamma insamlingskärl som används
20175: sättningar som stadgas i avfallslagen lämna nå-         i områdena. Enligt utredningarna tycks det också
20176: got område i kommunen utanför den s.k. ordna-           finnas stora skillnader i avfallsavgiften för fastig-
20177: de avfallstransporten. Likaså kan kommunen              heter för stadigvarande boende och fastigheter
20178: besluta att innehavaren av avfallet inte behöver        för fritidsboende samt i hur kommunerna förhål-
20179: ansluta sig till den ordnade avfallstransporten.        ler sig till egna och utomstående medlemmar. På
20180: Kommunen antar en taxa som i detalj utvisar             grundval av utredningarna verkar det som om
20181: grunderna för bestämmande av avfallsavgiften.           upphovsprincipen och den genomsnittliga kost-
20182:     Enligt 29 § avfallslagen är de allmänna grun-       nadsansvarigheten för avgifterna skulle iakttas
20183: derna för bestämmande av avfallsavgiften avfal-         bristfålligt i glesbygdernas avfallshantering. Sto-
20184: lets art, beskaffenhet och mängd samt antalet           ra nivåskillnader finns också i avfallshanterings-
20185: avhämtningar. Om avfallets mängd och beskaf-            servicen.
20186: fenhet inte utan svårighet kan utredas på ett               1 ordnandet av avfallshanteringen och be-
20187: tillförlitligt sätt, kan avfallsavgiften även bestäm-   stämmandet av avfallsavgifterna i glesbygderna
20188: mas på grundval av antalet personer som betrak-         verkar det finnas sådana bristfålligheter som det
20189: tas som avfallsinnehavare, våningsytan i de bygg-       är all anledning att avhjälpa. Finlands Kommun-
20190: nader där avfallet uppkommer eller någon annan          förbund håller som bäst på att utarbeta anvis-
20191:                                           KK 409/1996 vp                                             5
20192: 
20193: ningar för hur kommunerna skall sammanställa        derna och g~f exempel på väl genomförda ar-
20194: taxan för avfallsavgiften och beräkna de avgifter   rangemang. A ven Birkalands förbund har nyli-
20195: som ingår däri. A vsikten är att i anvisningen      gen publicerat anvisningar för planeringen av
20196: också granska hur glesbygdernas och fritidsbe-      avfallshanteringen i glesbygderna. Man försöker
20197: byggelsens avfallsavgifter fastställs. Vidare är    på detta sätt styra kommunerna så att de i fritids-
20198: avsikten att miljöministeriet och Finlands Kom-     bebyggelsens och glesbygdernas avfallsavgifter
20199: munförbund i samråd skall utarbeta anvisningar      beaktar kostnadsansvarigheten och upphovs-
20200: för kommunerna i vilka man utreder de allmänna      principen och så att servicenivån bli enhetligare.
20201: principerna för god avfallshantering i glesbyg-
20202: 
20203:      Helsingfors den 7 juni 1996
20204: 
20205:                                                                     Miljöminister Pekka Haavisto
20206:                                            KK 410/1996 vp
20207: 
20208: Kirjallinen kysymys 410
20209: 
20210: 
20211: 
20212: 
20213:                                   Arto Bryggare /sd: Rahoitustarkastuksen toiminnan valvonnasta
20214: 
20215: 
20216: 
20217:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
20218: 
20219:    Pankkikriisin veronmaksajille aiheuttamat         keskeisenä tehtävänä on valvoa rahoitusmarkki-
20220: kustannukset tulevat nousemaan kansainvälises-       noita ja niillä toimivia rahoituslaitoksia. Rahoi-
20221: tikin mitattuna erittäin suuriin summiin. Osittain   tustarkastuksen kaikkien tehtävien valvontaa ei
20222: kriisin aiheuttamat kustannuksetjohtuivat riittä-    ole laissa kuitenkaan selkeästi määrätty.
20223: mättömästä ja toimimattomasta sekä vastuuta             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20224: vailla olleesta valvontajärjestelmästä.              tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20225:    Epäonnistumisista huolimatta rahoitustar-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20226: kastuksen valvonta- ja vastuukysymykset eivät        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20227: vieläkään ole kunnossa. Voimassa olevan rahoi-
20228: tustarkastuslain mukaan pankkivaltuustolla ja                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20229: Suomen Pankin johtokunnalla - rahoitustar-                    ryhtyä, jotta rahoitustarkastuksen kaikki
20230: kastuksen johtokunnassa olevaa SP:n johtokun-                 tehtävät saadaan asianmukaiseen val-
20231: nan jäsentä lukuun ottamatta- on vain hallin-                 vontaan?
20232: toon liittyviä tehtäviä. Rahoitustarkastuksen
20233: 
20234:      Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1996
20235: 
20236:                                           Arto Bryggare /sd
20237: 
20238: 
20239: 
20240: 
20241:  260017
20242: 2                                        KK 410/1996 vp
20243: 
20244: 
20245: 
20246: 
20247:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
20248: 
20249:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     lakiin ja siihen liittyvään lainsäädäntöön tarvit-
20250: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      tavia muutoksia, jotta rahoitustarkastuksen toi-
20251: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    minnan ja hallinnon valvontaan liittyvät ongel-
20252: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Arto Bryg-    mat sekä pankkivaltuuston ja Suomen Pankin
20253: garen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o     tilintarkastajien asema rahoitustarkastuksen
20254: 410:                                               suhteen saataisiin selkeytetyksi.
20255:                                                        Valtiovarainministeriö onkin 3.10.1995 aset-
20256:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     tanut työryhmän, jonka tehtävänä on muun
20257:        ryhtyä, jotta rahoitustarkastuksen kaikki   ohella arvioida rahoitustarkastuksen päätöksen-
20258:        tehtävät saadaan asianmukaiseen val-        tekojärjestelmää, toimielinten kokoonpanoa ja
20259:        vontaan?                                    niiden välistä työnjakoa sekä vastuukysymyksiä.
20260:                                                    Toimeksiantoon sisältyy siten myös rahoitustar-
20261:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       kastuksen toiminnan valvonnan kehittämistar-
20262: vasti seuraavaa:                                   peen arviointi. Työryhmä on työnsä aikana kuul-
20263:                                                    lut jo muun muassa suppean pankkivaltuuston
20264:    Eduskunnan pankkivaltuusto ja talousvalio-      edustajia.
20265: kunta ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että         Näin ollen asia on jo valmisteilla ja työryhmän
20266: rahoitustarkastuksen toiminnan ja hallinnon        tekemien ehdotusten pohjalta hallitus tulee anta-
20267: valvonta ei tällä hetkellä ole lainsäädännössä     maan asiassa tarvittavat esitykset eduskunnalle
20268: tyydyttävästi järjestetty. Tämän johdosta olisi    tulevan syksyn aikana.
20269: syytä ryhtyä valmistelemaan rahoitustarkastus-
20270: 
20271:      Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1996
20272: 
20273:                                                                               Ministeri Arja Alho
20274:                                            KK 410/1996 vp                                            3
20275: 
20276: 
20277: 
20278: 
20279:                                        Tili Riksdagens Talman
20280: 
20281:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      lagen om finansinspektionen och anknytande
20282: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-       lagstiftning för att reda ut prob1emen med tillsy-
20283: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     nen över finansinspektionens verksamhet och
20284: man Arto Bryggare undertecknade spörsmå1 nr          förvaltning samt ställningen för bankfullmäktige
20285: 410:                                                 och revisorerna vid Fin1ands Bank visavi finans-
20286:                                                      inspektionen.
20287:           Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-           Finansministeriet tillsatte den 3 oktober 1995
20288:        ta för att alla uppgifter som ankommer på     en arbetsgrupp med uppgift att bl.a. utvärdera
20289:        finansinspektionen skall underställas be-     systemet för beslutsfattande inom finansinspek-
20290:        hövlig tillsyn?                               tionen, organens sammansättning och arbetsför-
20291:                                                      delningen mellan dem samt ansvarsfrågor. 1 upp-
20292:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt        draget ingår alltså även en utvärdering av beho-
20293: anföra fö1jande:                                     vet att utveckla tillsynen över finansinspektio-
20294:                                                      nens verksamhet. Arbetsgruppen har bl.a. redan
20295:    Riksdagens bankfullmäktige och ekonomiut-         hört företrädare för de ordinarie bankfullmäkti-
20296: skott har uppmärksammat det faktum att 1ag-          ge.
20297: stiftningen för närvarande inte reglerar tillsynen      Ärendet är således redan under beredning, och
20298: över finansinspektionens verksamhet och för-         regeringen kommer utifrån arbetsgruppens för-
20299: valtning på ett tillfredsställande sätt. Därför är   slag att under höstens lopp avlåta behövliga pro-
20300: det skä1 att börja bereda nödvändiga ändringar i     positioner i frågan tili riksdagen.
20301: 
20302:      Helsingfors den 6 juni 1996
20303: 
20304:                                                                                 Minister Arja Alho
20305:                                          KK 411/1996 vp
20306: 
20307: Kirjallinen kysymys 411
20308: 
20309: 
20310: 
20311: 
20312:                                  Sulo Aittoniemi /kesk: Ajoluvan myöntämiseen vaaditun ikärajan
20313:                                      alentamisesta
20314: 
20315: 
20316:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
20317: 
20318:    Nuoret ihmiset kehittyvät nopeammin kuin        ton, moottoripyörän (ainakin kevytmoottori-
20319: ennen. Tänä päivänä 15-vuotias nuori on mones-     pyörä) sekä mopon kuljettamiseen liittyvää ikä-
20320: sa suhteessa parempi ja suorituskykyisempi kuin    rajaa laskettavaksi vuodella.
20321: muutamia vuosia vanhempi vielä pari vuosikym-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
20322: mentä sitten.                                      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20323:    Ikäkelpoisuus auton tai muun moottoriajo-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20324: neuvon kuljettamiseen on pitkään polkenut pai-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20325: koillaan. Myös mopolla saavat ajaa edelleen vain
20326: 15 vuotta täyttäneet. Viimeksi mainitussa ta-                 Mitä mieltä maamme hyvä Hallitus on
20327: pauksessa voidaan ikärajan alentamisen esteenä            siitä, että eräiden moottoriajoneuvojen
20328: katsoa olevan myös rikosoikeudellisen vastuun             kuten henkilöauton, kevytmoottoripyö-
20329: raja.                                                     ränja mopon kuljettamiseen oikeuttavaa
20330:    Olisi kuitenkin ehkä syytä harkita henkilöau-          ikärajaa alennettaisiin yhdellä vuodella?
20331: 
20332:      Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1996
20333: 
20334:                                        Sulo Aittoniemi /kesk
20335: 
20336: 
20337: 
20338: 
20339:  260017
20340: 2                                         KK 411/1996 vp
20341: 
20342: 
20343: 
20344: 
20345:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
20346: 
20347:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      ukset, tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1996.
20348: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       Suomen ajokorttisäännökset on sopeutettu tä-
20349: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     hän direktiiviin tammikuun 5 päivänä annetulla
20350: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-      ajokorttiasetuksen muutoksella.
20351: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          Direktiivin mukaan sekä moottoripyörän (A-
20352: n:o 411:                                            ajokortti) että henkilöauton (B-ajokortti) ajo-
20353:                                                     oikeuden alaikäraja on 18 vuotta. Kansallisesti
20354:            Mitä mieltä maamme hyvä Hallitus on      on kuitenkin mahdollista myöntää teholtaan
20355:        siitä, että eräiden moottoriajoneuvojen      enintään 11 kilowattiin rajoitetun kevyt-
20356:        kuten henkilöauton, kevytmoottori-           moottoripyörän ajoon oikeuttava Al-luokan
20357:        pyörän ja mopon kuljettamiseen oikeut-       ajokortti 16 vuotta täyttäneelle henkilölle. Suo-
20358:        tavaa ikärajaa alennettaisiin yhdellä vuo-   men ajokorttiasetus on 1. 7.1996 lukien tämän
20359:        della?                                       mukainen. Todettakoon, että esim. Tanskassa
20360:                                                     alle 18-vuotiaalle ei myönnetä minkäänlaista
20361:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        moottoripyörän ajokorttia. Myös Ruotsissa on
20362: vasti seuraavaa:                                    tehty äskettäin ehdotus kevyen moottoripyörän
20363:                                                     ikärajan korottamisesta 18 vuoteen.
20364:    Nuoret ihmiset kehittyvät aikaisempaa no-            Mopon kuljettajan vaatimuksista ei ole kan-
20365: peammin lähinnä fyysisessä mielessä. Moottori-      sainvälisiä määräyksiä. Suomen liikenteeseen
20366: ajoneuvon kuljettaminen liikenteessä edellyttää     ovat lähivuosina tulossa ns. euromopot, jolloin
20367: kuitenkin aikuistumista arvojen, asenteiden ja      mopojen suurin rakenteellinen nopeus nousee
20368: maailmankuvan vakiintumisen kautta. Tämä            45:een km/h. Liikenneministeriö ei tässä tilan-
20369: kypsyminen tapahtuu vain vähitellen noin 20.        teessa pidä liikenneturvallisuuden kannalta tar-
20370: ikävuoteen mennessä. Nuorten mootto-                koituksenmukaisena mopon kuljettajan ikära-
20371: riajoneuvon kuljettajien onnettomuusriski onkin     jan alentamista. On myös otettava huomioon,
20372: lukuisien tutkimusten mukaan moninkertainen         että maastoliikennelain käsittelyn yhteydessä
20373: varttuneempiin kuljettajiin verrattuna.             vuoden 1995 lopulla eduskunta nosti maastossa
20374:    Liikenneministeriön työryhmä arvioi vuonna       ajamisen alaikärajan 15 vuoteen. Ajaminen tie-
20375: 1995 valmistuneessa mietinnössään edellytyksiä      liikenteessä on siinä määrin vaativampaa kuin
20376: kuljettajaopetuksen aloittamiselle eräiden mui-     maastossa ajaminen, että ikärajan ei tieliiken-
20377: den maiden mallin mukaan nykyistä varhemmin.        teessä ainakaan tulisi olla maastossa noudatet-
20378: Työryhmä katsoi kuitenkin, että kuljettajaope-      tavaa alhaisempi.
20379: tuksen alkamisikää ei tulisi Suomessa nykyises-         Yhteenvetona liikenneministeriö katsoo, että
20380: tään alentaa.                                       nykyisten moottoriajoneuvon kuljettajan ikära-
20381:    Euroopan yhteisöjen ajokorttidirektiivi, jossa   jojen alentaminen ei liikenneturvallisuussyistä
20382: määritellään eri ajokorttiluokkien saantivaatim-    ole perusteltua.
20383: 
20384:      Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1996
20385: 
20386:                                                              Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
20387:                                              KK 411/1996 vp                                                3
20388: 
20389: 
20390: 
20391: 
20392:                                          Tili Riksdagens Talman
20393: 
20394:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            1996. Körkortsstadgandena i Finland har anpas-
20395: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            sats tili detta direktiv genom en ändring av kör-
20396: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        kortsförordningen som gavs den 5 januari.
20397: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-              Enligt direktivet är minimiåldern för körrät-
20398: mål nr 411:                                            ten med motorcykel (A-körkortet) och personbil
20399:                                                        (B-körkortet) 18 år. Nationellt är det dock möj-
20400:           Vad anser landets goda Regering om           ligt att bevilja ett körkort av klassAI som berät-
20401:        en sänkning med ett år av åldersgränsen         tigar tili en person som fylit 16 år att framföra lätt
20402:        för rätten att framföra vissa motorfor-         motorcykel vars effekt är begränsad tili högst 11
20403:        don, som t.ex. personbil, lätt motorcykel       kilowatt. Körkortsförordningen motsvarar
20404:        och moped?                                      fr.o.m. 1.7.1996 detta. Det mä konstateras att i
20405:                                                        Danmark beviljas inget körkort för en person
20406:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          under 18 år. På samma sätt har man i Sverige
20407: anföra följande:                                       nyligen Iagt fram ett förslag om att höja ålders-
20408:                                                        gränsen tili 18 år för lätt motorcykel.
20409:    Unga människor utvecklas snabbare än förr              Det finns inga internationelia krav som gäller
20410: närmast i fysisk bemärkelse. Framförande av ett        framförandet av en moped. Inom de närmaste
20411: motorfordon i trafiken f6rutsätter dock att en         åren skali de s.k. euromopederna med en maxi-
20412: ung människa blir vuxen genom att hennes vär-          mal konstruktiv hastighet på 45 km/h tas i bruk i
20413: den, attityder och världsbild mognar. Denna            Finland. Enligt trafikministeriet är det i detta
20414: mognad sker successivt fram tili en ålder a v 20 år.   sammanhang inte ändamålsenligt att sänka ål-
20415: Olycksrisken för unga förare av motorfordon i          dersgränsen för mopedförare. Ytterligare skali
20416: jämförelse med mognare förare är ju mångfaldig         beaktas att i samband med behandlingen av la-
20417: enligt ett antal undersökningar.                       gen om terrängtrafik i slutet av 1995 höjde riks-
20418:    Trafikministeriets arbetsgrupp bedömde i sitt       dagen miniåldern för körning i terräng tili 15 år.
20419: betänkande från år 1995 de förutsättningar som         Körning i vägtrafik är tili den grad mer krävan-
20420: finns för en tidigareläggning av förarundervis-        de än körning i terräng att åldersgränsen i väg-
20421: ningen enligt en modell som tillämpas i vissa          trafik skall åtminstone inte vara lägre än den i
20422: andra länder. Arbetsgruppen ansåg dock att den         terräng.
20423: ålder då förarundervisningen kan påbörjas inte            Som slutsats anser trafikministeriet att det
20424: skall sänkas i Finland.                                med hänsyn tili trafiksäkerhetsskäl inte är moti-
20425:    De europeiska gemenskapernas körkortsdi-            verat att sänka åldersgränserna för förare av
20426: rektiv där villkoren för erhåliande av körkort i       motorfordon.
20427: olika klasser definieras, träder i kraft den 1 juli
20428: 
20429:      Helsingforsden 14 juni 1996
20430: 
20431:                                                                     Trafikminister Tuula Linnainmaa
20432:                                           KK 412/1996 vp
20433: 
20434: Kirjallinen kysymys 412
20435: 
20436: 
20437: 
20438: 
20439:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Turvatyynyjen määräämisestä pakollisiksi
20440:                                       varusteiksi henkilö- ja pakettiautoissa
20441: 
20442: 
20443:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
20444: 
20445:    Kun aikanaan turvavyöt säädettiin henkilö-       harkita sen pakollisuutta uusissa henkilö- ja pa-
20446: autoissa pakollisiksi, se herätti varsinkin van-    kettiautoissa.
20447: hempien autoilijoiden suunnassa paljon vastus-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20448: tusta ja niiden käyttöön oppiminen oli tietyllä     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20449: tavoin vaikeaa. Nykyisinjokainen tunnustaa nii-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20450: den pakollisen käyttöönoton tarpeellisuuden.        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20451:    Yhä useammassa uudessa henkilö- ja paketti-
20452: autossa on vakiovarusteena ns. turvatyyny. Tä-                 Tulisiko Hallituksen mielestä ns. tur-
20453: hänkin turvajärjestelmään on suhtauduttu vähä-              vatyyny määrätä pakolliseksi kaikissa
20454: tellen, mutta todennäköisesti turhaan. Laite lie-           Suomessa rekisteröitävissä uusissa hen-
20455: nee pelastanut monta ihmishenkeä, ja olisi syytä            kilö- ja pakettiautoissa?
20456:      Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1996
20457: 
20458:                                        Sulo Aittoniemi /kesk
20459: 
20460: 
20461: 
20462: 
20463: 260017
20464: 2                                          KK 412/1996 vp
20465: 
20466: 
20467: 
20468: 
20469:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
20470: 
20471:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       suojarakenteet ja varusteet ovat valmistajien va-
20472: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        paasti valittavissa. Täten turvatyynykin on vain
20473: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      yksi suojavaruste,jota valmistajat voivat käyttää
20474: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       apuna etu- ja sivutörmäysdirektiivien vaatimus-
20475: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        ten täyttämiseen. Tämä onkin tekniikan kehitty-
20476: n:o 412:                                             misen kannalta tärkeää, sillä tiettyjen suojame-
20477:                                                      netelmien määrääminen pakollisiksi saattaisi es-
20478:           Tulisiko Hallituksen mielestä ns. tur-     tää vaihtoehtoisten, ehkä parempien menetel-
20479:        vatyyny määrätä pakolliseksi kaikissa         mien kehittymisen. Käytännössä direktiivit joh-
20480:        Suomessa rekisteröitävissä uusissa henki-     tanevat kuitenkin siihen, että valtaosa uusista
20481:        lö- ja pakettiautoissa?                       henkilöautoista varustetaan turvatyynyllä, kos-
20482:                                                      ka kyseinen varuste lienee tällä hetkellä kustan-
20483:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         nustehokkaimpia keinoja vähentää auton kuljet-
20484: vasti seuraavaa:                                     tajaan ja matkustajiin kohdistuvia rasituksia ja
20485:                                                      koska se täyttää direktiivien sisältämät vaati-
20486:    Kuten kysyjä toteaa, ns. turvatyyny on osoit-     mukset.
20487: tautunut käytännössä toimivaksi suunnitellulla           Suomen ajoneuvomääräykset on maamme lii-
20488: tavalla, eli se lieventää onnettomuustilanteissa     tyttyä Euroopan unioniinvuonna 1995 jouduttu
20489: yhdessä turvavöiden kanssa tehokkaasti henkilö-      harmonisoimaan EY :n direktiivien kanssa, ja
20490: vahinkoja. Turvatyynyn määrääminen pakolli-          jatkossa ajoneuvomääräyksemme ovat EU :n jä-
20491: seksi varusteeksi kaikissa uusissa henkilö- ja pa-   senmaana sidoksissa direktiivien kehitykseen.
20492: kettiautoissa voisi siksi pelkästään tätä taustaa    Suomi ei siten enää pysty asettamaan omia, EY :n
20493: vastaan tarkasteltuna olla perusteltua.              direktiiveistä poikkeavia kansallisia vaatimuksia
20494:    EU:ssa ovat kuitenkinjuuri 28.5.1996 valmis-      esimerkiksi ajoneuvojen rakenteen tai niiden va-
20495: tuneet henkilöautojen etu- ja sivutörmäyskestä-      rusteiden suhteen. EY:n direktiiveistä poikkea-
20496: vyyttä koskevat direktiivit. Kyseiset direktiivit    vien määräysten soveltaminen Suomessa katsot-
20497: asettavat henkilöautojen törmäyskestävyydelle        taisiin tavaroiden vapaan liikkumisen estämisek-
20498: ja matkustajiin kohdistuville voimille ankaria,      si, ja Suomi voitaisiin pahimmassa tapauksessa
20499: ihmisen biomekaanisen sietokyvyn huomioon            tuomita EU :n tuomioistuimessa tuntuviin vahin-
20500: ottavia vaatimuksia. Näissä direktiiveissä ei kui-   gonkorvauksiin.
20501: tenkaan vaadita jonkin tietyn laitteen, kuten esi-       Edellä sanotuilla perusteilla hallitus katsoo,
20502: merkiksi turvatyynyn, pakollista käyttämistä         ettei turvatyynyä erillisenä varusteena tulisi mää-
20503: matkustajien suojaamiseen. Direktiivien vaati-       rätä pakolliseksi Suomessa rekisteröitävissä uu-
20504: man suojaamisen toteuttamisessa käytettävät          sissa autoissa.
20505: 
20506:      Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1996
20507: 
20508:                                                               Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
20509:                                             KK 412/1996 vp                                             3
20510: 
20511: 
20512: 
20513: 
20514:                                         Tili Riksdagens Talman
20515: 
20516:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      bara ett slag av skyddsanordning som fabrikan-
20517: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        terna kan använda som hjälpanordning för att
20518: lem av statsrädet översänt följande av riksdagsle-    uppfylla de krav som ställs i direktiven om fron-
20519: damot Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål          tal- och sidokollision. Utgående från möjlighe-
20520: nr 412:                                               terna tili utveckling inom teknikens område är
20521:                                                       detta viktigt, eftersom obligatorisk användning
20522:          Anser Regeringen att den s.k. luftkud-       av vissa definierade skyddsanordningar kan hin-
20523:        den borde göras obligatorisk i alla nya        dra utvecklingen av alternativa och kanske också
20524:        person- och paketbilar som registreras i       bättre metoder. 1praktiken torde direktiven dock
20525:        Finland?                                       leda tili att största delen av alla nya personbilar
20526:                                                       utrustas med luftkudde, eftersom ifrågavarande
20527:   Som svar på detta spörsmål fär jag vördsamt         anordning torde för tillfållet vara den kostnads-
20528: anföra följande:                                      effektivaste metoden för att lindra de påfrest-
20529:                                                       ningar som förare och passagerare utsätts för och
20530:    Luftkudden har, som frågeställaren också           eftersom den även fyller kraven i direktiven.
20531: konstaterar, i praktiken visat sig fungera enligt        Finlands fordonsbestämmelser har efter det
20532: planerna, vilket betyder att den vid olyckstillfål-   att Jandet år 1995 blev medlem i den Europeiska
20533: len tillsammans med säkerhetsbältena effektivt        unionen harmoniserats med EG:s direktiv och i
20534: Iindrar personskador. Ser man pä saken bara mot       fortsättningen kommer vi, i egenskap av medlem
20535: denna bakgrund vore det motiverat att göra luft-      av EU att utveckla våra fordonsbestämmelser
20536: kudden obligatorisk i alla nya person- och paket-     enligt direktiven. Finland kan i fortsättningen
20537: bilar.                                                säledes inte utfårda egna nationella bestämmel-
20538:    1 EU har direktiven om personbilars hållbar-       ser, som avviker från EG:s direktiv, om t.ex.
20539: het vid frontal- och sidokrock blivit fårdiga         fordons konstruktion eller deras utrustningar.
20540: 28.5.1996. lfrågavarande direktiv ställer oerhört     Tillämpning av bestämmelser som avviker frän
20541: höga krav pä personbilars hållbarhet vid kollisio-    EG:s direktiv skulle anses hindra den fria rörlig-
20542: ner och de päfrestningar passagerarna utsätts för     heten för varor, och i värsta fall kunde Finland
20543: med beaktande av människans biomekaniska to-          dömas i EG-domstolen tili betydande skade-
20544: lerans. 1 dessa direktiv stadgas dock inte om         ständ.
20545: obligatorisk användning av nägon speciell an-             Med stöd av ovan nämnda motiveringar anser
20546: ordning, t.ex. en luftkudde, för att skydda passa-    regeringen att luftkudden som specialutrustning i
20547: gerarna. De skyddsanordningar och utrustning-         nya personbilar som registreras i Finland inte
20548: ar som direktiven förutsätter kan fritt väljas av     skall göras obligatorisk.
20549: fabrikanterna. Följaktligen är ocksä luftkudden
20550:      Helsingforsden 6 juni 1996
20551: 
20552:                                                                   Trafikminister Tuula Linnainmaa
20553:                                                KK 413/1996 vp
20554: 
20555: Kirjallinen kysymys 413
20556: 
20557: 
20558: 
20559: 
20560:                                      Janne Viitamies /sd: Valtion tukemasta asuntotuotannosta
20561: 
20562: 
20563: 
20564:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
20565: 
20566:     Pääministeri Paavo Lipposen hallituksen oh-          vuokra-asuntokannasta ei jäisi tyhjiä asuntoja.
20567: jelman mukaan hallitus suuntaa varoja työvoi-            Lisäksi perusparannuskohteiden suunnittelu vie
20568: mavaltaisiin perusparannus- ja rakennushank-             huomattavasti enemmän aikaa kuin uudisraken-
20569: keisiin. Asuntotuotannon lisäämistä ennakoi-             nusten suunnittelu. Pitkäjänteisellä toiminnalla
20570: daan ohjelmassa toteutettavan korkotukiehtoja            saadaan aikaan järkevä tulos rakentamisenkin
20571: muuttamalla. Suomen työllisyysohjelmassa näi-            kannalta.
20572: tä linjauksia tarkennettiin. Vuoden 1995 ensim-              Tästä syystä olisi rahoitusinstrumenttiselvi-
20573: mäisessä lisätalousarviossa, ns. työllisyysbudje-        tyksen ohessa saatava selville hallituksen käsitys
20574: tissa, Iinjana oli, että kaikki toteuttamiskelpoiset     siitä, aiotaanko toimenpideohjelmaa jatkaa
20575: ja tarpeelliset arava- ja korkotukilainoitettavat        koko vaalikauden ajan.
20576:  kohteet voidaan lainoittaa vuonna 1996.                     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20577:     Kunnat ovat lisänneet rakennettavien ja pe-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20578:  rusparannettavien kohteiden toteutusta vuoden           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20579:  1996 alusta lukien. Valtion toimenpiteet ovat siis      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20580:  tuottaneet toivottuja tuloksia. Joiltakin osin on
20581:  ehkä epäselvyyttä, minkälaisia rahoitusvälineitä                  Minkälaisia rahoituksen tukiratkaisu-
20582:  toteuttajilla olisi valtion tuella käytettävissä. Tä-          ja Hallitus on tehnyt ja tekee, jotta uusien
20583:  hän toivon saavani valaistusta luettelonomaisel-               asuntojen tarjonta lisääntyisi, vanhojen
20584:  la ja lyhyet selvitykset sisältäväliä vastauksena.             asuntojen ja taloyhtiöiden peruskorjaus-
20585:     Kuntien ei kuitenkaan ole tarkoituksenmu-                   hankkeet edistyisivät ja rakennusalan
20586:  kaista panna kaikkia kohteita yhtä aikaa suun-                 työttömyys hallitusohjelman mukaisesti
20587:  nitteluun ja urakkakilpailuun, koska ne silloin                kohenisi, ja
20588:  hintojen noustessa käyvät toteuttamiskelvotto-                    aikooko Hallitus turvata myös tulevi-
20589:  miksi. Samoin on syytä jaksottaa valmistuvien                  na vuosina erilaisten rakennustoimenpi-
20590:  asuntojen määrää siitäkin syystä, että vanhasta                teiden rahoituksen?
20591:       Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1996
20592: 
20593:                                              Janne Viitamies /sd
20594: 
20595: 
20596: 
20597: 
20598:  260017
20599: 2                                           KK 413/1996 vp
20600: 
20601: 
20602: 
20603: 
20604:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
20605: 
20606:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Tietoa asuntorahoitusuudistuksen vaikutuk-
20607: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         sista ei vielä ole paljoa saatavissa. Kuitenkin jo
20608: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       nyt pankeista saadun tiedon perusteella näyttää
20609: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Janne Vii-       siltä, että uudistus yhdessä alenevan korkotason
20610: tamiehen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         kanssa on tuottamassa haluttua tulosta.
20611: n:o 413:                                                  Edellä mainittujen tukimuotojen lisäksi valtio
20612:                                                       tukee asuntojen rahoitusta vuokra- ja asumisoi-
20613:           Minkälaisia rahoituksen tukiratkaisu-       keusasuntojen samoin kuin omistusasuntojen ra-
20614:        ja Hallitus on tehnyt ja tekee, jotta uusien   kentamista ja perusparantamista varten myön-
20615:        asuntojen tarjonta lisääntyisi, vanhojen       nettävillä arava- ja korkotukilainoilla. Myös
20616:        asuntojen ja taloyhtiöiden peruskorjaus-       asuntojen hankintaa varten voidaan asp-korko-
20617:        hankkeet edistyisivät ja rakennusalan          tukilainojen lisäksi rajoitetusti myöntää arava-
20618:        työttömyys hallitusohjelman mukaisesti         tai korkotukilainaa.
20619:        kohenisi, ja                                       Jo viime vuoden puolella hallitus on paranta-
20620:           aikooko Hallitus turvata myös tulevi-       nut lainaehtoja luopumalla vuokra- ja asumisoi-
20621:        na vuosina erilaisten rakennustoimenpi-        keusasuntojen rakentamiseen ja korjaamiseen
20622:        teiden rahoituksen?                            tarkoitettujen aravalainojen korkojen pääomi-
20623:                                                       tuksesta. Korkotukilainoitettujen asumisoikeus-
20624:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          asuntojen laina-ajan pidentämiseksi on valtion
20625: vasti seuraavaa:                                      täytetakausaikaa jatkettu 20 vuodesta 30 vuo-
20626:                                                       teen. Lisäksi omistusasuntojen kysynnän vilkas-
20627:    Asuntorahoituksen kehittämistä koskeva uusi        tuttamiseksi on asp-lainojen korkotuki nostettu
20628: lainsäädäntö on tullut voimaan 1.4.1996. Tämän        35 prosentista 40 prosenttiin asuntokaupoissa,
20629: lainsäädännön tarkoituksena on edistää kohtuu-        jotka tehdään 1.11.1995-31.12.1996 välisenä ai-
20630: hintaisten asuntojen tuottamista, lisätä raken-       kana. Samalla lainansaajan omavastuukorko on
20631: nus- ja korjaustoimintaa ja vilkastuttaa asunto-      alennettu 4,5 prosentista 4 prosenttiin.
20632: kauppaa. Lainsäädäntö sisältää seuraavat uudis-           Asuntojen korjaustoiminnan edistämiseksi
20633: tukset:                                               hallitus on työllisyysohjelmassaan lähtenyt siitä,
20634:    - Asunto-osakeyhtiöille voidaan myöntää            että kaikkiin toteuttamiskelpoisiin asuntojen
20635: korkotukilainaa talon rakentamiseen tai perus-        korjaushankkeisiin voidaan myöntää korjaus-
20636: parantamiseen. Korkotukilainan määrä on enin-         avustusta. Tämän mukaisesti on kuluvan vuoden
20637: tään 40 prosenttia kustannuksista ja korkotuen        talousarviossa osoitettu määrärahaa korjaus-
20638: määrä 28 prosenttia vuosittain peritystä korosta.     avustuksia varten yhteensä 530 miljoonaa mark-
20639:    - Yksityishenkilölle myönnetylle asuntolai-        kaa. Korjaustoimintaa tuetaan myös lähiöiden
20640: nalle annetaan valtiontakaus, kun asunto hanki-       projektiluonteisella perusparannusohjelmalla.
20641: taan omaksi asunnoksi. Tarkoituksena on, että         Valtion asuntorahasto on nimennyt projektiin
20642: valtiontakauksen lisäksi ei tarvita henkilöta-        kaikkiaan 45 lähiötä.
20643: kauksia. Valtiontakaus annetaan vapaarahoit-              Jotta asunnon tarvitsijoilla sekä rakennetta-
20644: teiselle asuntolainalle, asp-korkotukilainalle ja     vien ja perusparannettavien kohteiden toteutta-
20645: tulorajoihin sidotulle omistusasuntojen korkotu-      jilla olisi riittävästi tietoa erilaisista tukimuodois-
20646: kilainalle. Luottolaitokset myöntävät asuntolai-      ta, ympäristöministeriö on julkaissut esitesarjan
20647: nat, joihin valtiontakaus liittyy. Valtiontakaus      "Valtio tukee asumista". Lisäksi ympäristömi-
20648: on enintään 20 prosenttia lainapääomasta ja           nisteriö on laatinut ns. tuotekortit, joista löytyy
20649: enintään 150 000 markkaa asuntoa kohden.              ajantasaiset ja selkeät tiedot kustakin valtion tu-
20650: Asunnonostajalta edellytetään 15 prosentin            kimuodosta asuntorahoitukseen.
20651: omarahoitusosu utta.                                      Asuntotuotantomme vähäisyyteen viime vuo-
20652:    - Nuorille ensiasunnon hankkijoille tarkoi-        sina on ollut monia syitä, muun muassa epävar-
20653: tettujen asp-korkotukilainojen omarahoitus-           muus talouden kehityksestä ja työllisyydestä.
20654: osuus on alennettu 20 prosentista 15 prosenttiin.     Reaalikorot ovat yhä korkeat eivätkä kotitalou-
20655:                                            KK 413/1996 vp                                             3
20656: 
20657: det ole olleet halukkaita ottamaan lisävelkaa.       suunnitella uustuotantoa ja korjausrakentamis-
20658: Erityisesti omistusasuntojen kysyntä on ollut lai-   ta. Vaikka vapaarahoitteisen asuntotuotannon
20659: meaa. Näin ollen hallitus asuntopoliittisten toi-    määrän arvioidaan ensi vuonna kääntyvän nou-
20660: mien lisäksi määrätietoisesti toimii edelleen sel-   suun, on edelleen tarpeen säilyttää valtion tuke-
20661: laisten talous-, raha- ja työmarkkinapoliittisten    ma asuntojen tuotanto ja korjaustoiminta kor-
20662: ratkaisujen aikaansaamiseksi, jotka alentavat        kealla tasolla. Tällä hetkellä valtion osallistumi-
20663: korkotasoa ja parantavat kuluttajien ostovoi-        selle asuntotuotantoon ja asuntojen korjaustoi-
20664: maa.                                                 mintaan on myös vahvat työllisyysperusteet. Li-
20665:    Vuokra- ja asumisoikeusasuntojen kysyntä on       säksi taloudessa tapahtuneet muutokset ovat ai-
20666: voimakkaasti lisääntynyt. Tämän vuoksi ja ra-        heuttaneet kotitalouksille ongelmia, joihin voi-
20667: kennusalan vaikean työllisyystilanteen paranta-      daan vastata sosiaalisella asuntotuotannolla.
20668: miseksi ympäristöministeriö on pyytänyt Valtion      Tulevaisuudessa valtion osallistumisen tarve
20669: asuntorahastoa ryhtymään toimenpiteisiin, joilla     riippuu taloudellisesta kehityksestä ja todellises-
20670: arava- ja korkotukiuustuotannon määrää voitai-       ta sosiaalisesta asuntotarpeesta. Kuitenkin eri-
20671: siin kuluvana vuonna nostaa 3 000 asunnolla eli      tyisesti vuokra- ja asumisoikeusasunnoissa val-
20672: yhteensä noin 18 000 asuntoon. Tuotanto tulee        tion tuki on välttämätöntä taloudellisista oloista
20673: suunnata niille paikkakunnille, joilla on asunto-    riippumatta. Tuen painopiste myös muuttuu ole-
20674: jen kysyntää, eli lähinnä suurimpiin kaupunkei-      massa olevan asuntokannan ylläpitämisen tulles-
20675: hin ja korkeakoulupaikkakunnille.                    sa yhä tärkeämmäksi. Hallitus on omalta osal-
20676:    Hallitus on jo asuntorahoituksen kehittämistä     taan sitoutunut valtion tukeman asuntotuotan-
20677: koskevan lakiuudistuksen yhteydessä päättänyt        non lisärahoitukseen,jos lainojen kysyntä ylittää
20678: säilyttää nykyiset asuntorakentamisen tuen eh-       käytettävissä olevat myöntämisvaltuudet. Sa-
20679: dot sellaisenaan vuoden 1997loppuun asti, jotta      malla tavoin hallitus on sitoutunut antamaan
20680: alalla voitaisiin aiempaa pitkäjänteisemmin          tukea asuntojen korjaustoimintaan.
20681:      Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1996
20682: 
20683:                                                                         Ministeri Sinikka Mönkäre
20684: 4                                           KK 413/1996 vp
20685: 
20686: 
20687: 
20688: 
20689:                                         Till Riksdagens Talman
20690: 
20691:    I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Tills vidare finns det mycket 1itet uppgifter om
20692: föreskriver har Ni, Fru Talman, till vederböran-      hur reformeringen av bostadsfinansieringen ver-
20693: de medlem av statsrådet översänt fö1jande av          kar. Men redan nu verkar det på basis av de
20694: riksdagsman Janne Viitamies undertecknade             uppgifter som bankerna 1ämnat som om refor-
20695: spörsmå1 nr 413:                                      men tillsammans med den sjunkande räntenivån
20696:                                                       höll pä att ge önskat resu1tat.
20697:           Vilket s1ags 1ösningar i fråga om finan-        I tillägg till de ovan nämnda stödformerna
20698:        sieringsstöd har Regeringen fattat och         stöder staten bostadsfinansieringen genom ara-
20699:        kommer den att fatta i syfte att öka utbu-     va- och räntestöds1än som bevi1jas för byggande
20700:        det på nya bostäder, att främja ombygg-        och ombyggnad av hyresbostäder, bostadsrätts-
20701:        naden av gam1a bostäder och av bostads-        bostäder och ägarbostäder. Ocksä för bostadsan-
20702:        aktiebo1agshus samt för att stävja arbets-     skaffning kan sökande, utöver BSP-räntestöds-
20703:        1ösheten i byggbranschen i en1ighet med        1än, i begränsad omfattning bevi1jas arava- eller
20704:        regeringsprogrammet, och                       räntestöds1än.
20705:           avser Regeringen att ocksä under kom-           Redan i fjo1 har regeringen förbättrat 1ånevill-
20706:        mande år säkra finansieringen av o1ika         koren genom att upphöra med kapita1iseringen
20707:        byggnadsätgärder?                              av räntorna på arava1ån avsedda för byggande
20708:                                                       och ombyggnad av hyresbostäder och bostads-
20709:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt         rättsbostäder. För att 1ånetiden för räntestödsbe-
20710: anföra fö1jande:                                      1ånade bostadsrättsbostäder skall kunna för-
20711:                                                       1ängas har den stat1iga utfyllnadsgarantitiden
20712:     Dennya 1agstiftning som går ut pä att utveck1a    förlängts frän 20 till 30 är. I syfte att stimu1era
20713: bostadsfinansieringen trädde i kraft 1.4.1996.        efterfrågan pä ägarbostäder har vidare ränte-
20714: Denna 1agstiftning syftar till att främja produk-     stödet för BSP-1än höjts från 35 till40 procent vid
20715: tionen av bostäder till skä1igt pris, öka byggnads-   bostadsköp som ingäs mellan 1.11.1995 och
20716: och ombyggnadsverksamheten och stimu1era              31.12.1996. Samtidigt har den ränta som 1äntaga-
20717: handeln med bostäder. I 1agstiftningen ingär fö1-     ren sjä1v svarar för sänkts från 4,5 till 4 procent.
20718: jande reformer:                                           För att stimu1era reparationsverksamheten
20719:     - Bostadsaktiebo1ag kan bevi1jas räntestöds-      har regeringen i sitt sysse1sättningsprogram ut-
20720: 1än för att bygga eller reparera hus. Räntestödslå-   gått ifrån att reparationsbidrag skall kunna be-
20721: nets belopp är högst 40 procent av kostnaderna,       vi1jas för alla reparationer av bostäder som kan
20722: och räntestödets 28% av den ränta som uppbärs         genomföras. 1 en1ighet härmed har ett ans1ag på
20723: årligen.                                              inalles 530 mi1joner mark i ärets budget anvisats
20724:     - F ör bostads1än som beviljas privatpersoner     för reparationsbidrag. Reparationsverksamhe-
20725: ges en statsborgen, dä bostaden anskaffas för         ten stöds också genom försöksprojektet för för-
20726: eget bruk. A vsikten är att statsborgen skall göra    bättring av förorterna. Statens bostadsfond har
20727: person1iga borgensförbinde1ser onödiga. Stats-        utsett samman1agt 45 förorter som ingär i projek-
20728: borgen bevi1jas för fritt finansierade bostads1ån,    tet.
20729: BSP-räntestöds1än och till vissa inkomstgränser           Mi1jöministeriet har, i syfte att tillhandahålla
20730: bundna räntestöds1ån för ägarbostäder. Kredit-        tillräck1ig information om o1ika stödformer såvä1
20731: inrättningarna bevi1jar de bostads1än som är för-     till den som behöver bostad som till den som
20732: knippade med statsborgen. Statsborgen uppgår          genomför byggnads- och ombyggnadsprojekt,
20733: till högst 20 procent av 1ånekapita1et och till       pub1icerat en serie broschyrer om hur staten stö-
20734: högst 150 000 mark per bostad. Bostadsköparen         der boendet. Mi1jöministeriet har dessutom utar-
20735: förutsätts ha en sjä1vfinansieringsande1 om 15        betat så kallade produktkort, som ger tidsen1ig
20736: procent.                                              och k1ar information om samtliga former av stat-
20737:     - Sjä1vfinansieringsandelen för BSP-ränte-        1igt stöd till bostadsfinansieringen.
20738: stöds1ån avsedda för ungdom som skaffar sin               Det finns många skä1 till att bostadsproduk-
20739: första bostad har sänkts från 20 till15 procent.      tionen under de senaste åren har 1egat nere. Till
20740:                                               KK 413/1996 vp                                                 5
20741: 
20742: dem hör bl.a. osäkerheten kring den ekonomiska           plan~ra   nybyggen och reparationer på längre
20743: utvecklingen och sysselsättningen. Realräntorna          sikt. A ven om man räknar med att den fritt finan-
20744: är alltjämt höga, och hushållen är inte villiga att      sierade bostadsproduktionen kommer att öka
20745: ta ytterligare lån. I synnerhet efterfrågan på ägar-     nästa år, finns det fortfarande behov av att bibe-
20746: bostäder har varit svag. Därför arbetar regering-        hålla den stadsstödda bostadsproduktionen och
20747: en, utöver de bostadspolitiska åtgärder som vid-         reparationsverksamheten på en hög nivå. I detta
20748: tas, målmedvetet för att åstadkomma sådana               nu finns det också starka sysselsättningsskäl tili
20749: ekonomiska, finansiella och arbetsmarknadspo-            att staten deltar i bostadsproduktionen och bo-
20750: litiska lösningar som sänker räntenivån och för-         stadsreparationerna. Dessutom har omslagen i
20751: bättrar konsumenternas köpkraft.                         ekonomin förorsakat hushållen problem som
20752:      Efterfrågan på hyresbostäder och bostads-           kan motarbetas genom social bostadsproduk-
20753: rättsbostäder har ökat kraftigt. Av denna anled-         tion. I framtiden kommer behovet av statligt
20754: ning och i syfte att förbättra den svåra sysselsätt-     deltagande att bero på den ekonomiska utveck-
20755: ningssituationen i byggbranschen har miljömi-            lingen och det faktiska sociala bostadsbehovet.
20756: nisteriet bett Statens bostadsfond vidta åtgärder        Men statligt stöd är i alla fall oundgängligt i
20757: för att i år höja nyproduktionen av aravabostä-          synnerhet tili hyresbostäder och tili bostadsrätts-
20758: der och räntestödsbostäder med ca 3 000, tili            bostäder, helt oavsett de ekonomiska konjunktu-
20759: inalles ca 18 000 bostäder. Produktionen skall           rerna. Tyngdpunkten för stödet förändras också
20760: förläggas på sådana orter där det finns efterfrå-        i och med att det blir allt viktigare att underhålla
20761: gan på bostäder, alltså närmast tili de största          det befintliga bostadsbeståndet. Regeringen har
20762: städerna och tili högskoleorterna.                       för sin del förbundit sig tili tilläggsfinansiering av
20763:      Regeringen har redan i samband med lagrefor-        den statsstödda bostadsproduktionen, om efter-
20764: men för utveckling av bostadsfinansieringen be-          frågan på lån går över de tilibudsstående befo-
20765: slutat bibehålla de nuvarande villkoren för stöd         genheterna att bevilja lån. Likaså har regeringen
20766:  tili bostadsbyggande fram tili utgången av år           förbundit sig att stöda ombyggnad av bostäder.
20767:  1997, för att det skall bli möjligt för branschen att
20768: 
20769:       Helsingforsden ll juni 1996
20770: 
20771:                                                                               Minister Sinikka Mönkäre
20772:                                             KK 414/1996 vp
20773: 
20774: Kirjallinen kysymys 414
20775: 
20776: 
20777: 
20778: 
20779:                                    Pia Viitanen /sd: Peruskoulun päättävien nuorten oikeudesta jatko-
20780:                                        koulutukseen
20781: 
20782: 
20783:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
20784: 
20785:      Vuoden 1996 alusta alle 20-vuotiaiden oikeus        Peruskoulunjälkeinen koulutus on nyt ja tule-
20786: työmarkkinatukeen on tullut riippuvaiseksi am-        vaisuudessa äärimmäisen tärkeä elementti ajatel-
20787: matillisesta koulutuksesta. Jos sitä ei ole, ei en-   len nuorten tulevaisuutta ja työllistymismahdol-
20788: simmäistä kertaa työmarkkinoille tulevalla ole        lisuuksia. Tutkimusten mukaan valtaosa nuoris-
20789: myöskään oikeutta saada työmarkkinatukea.             ta uskoo koulutukseen ja haluaa kouluttautua.
20790: Tulevissa esityksissä tämä ikäraja on suunniteltu     Sen on kuitenkin voitava tapahtua niin, että nuo-
20791: nostettavaksi 25 vuoteen.                             rella on mahdollisuus valita koulutusalansa
20792:      Myös kannustinloukkutyöryhmän esityksessä        oman mielenkiintonsa mukaan. Näin motivaatio
20793: todetaan, että nuorten oikeus etuuksien itsenäi-      kouluttautumiseen on korkealla. Lakisääteinen
20794: seen saamiseen ilman työhön perustuvaa oikeut-        oikeus peruskoulun jälkeiseen koulutukseen
20795: ta kytketään opiskeluun, työharjoitteluun tai         vahvistaisi nuorten perusturvaa sekä muuttaisi
20796: muuhun aktiiviseen työhön hakeutumiseen.              asenteita niin, että koulutus nähtäisiin enemmän
20797:      Nuorten etuuksiensaantioikeutta ollaan kyt-      mahdollisuutena kuin pakkona.
20798: kemässä kiinteästi koulutustaustaan. Koulutus            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
20799: on muodostumassa pakoksi ilman, että se sa-           jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20800: maan aikaan olisi oikeus.                             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20801:      Nuorten perusoikeuksien kannalta olisi vält-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20802: tämätöntä, että peruskoulun jälkeisestä toisen
20803: asteen koulutuksesta tehtäisiin lakisääteinen oi-                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
20804: keus. Tämän jälkeenkin on pohdittava sitä, mi-                 siin,joilla peruskoulun päättäville nuoril-
20805:  ten lukion käyneiden oikeus ammatilliseen tai                 le taataan lakisääteisesti oikeus toisen as-
20806:  tutkinnon suorittamiseen tähtäävään jatkokou-                 teen koulutukseen, ja
20807:  lutukseen turvataan, sillä nuorten oikeus etuuk-                  miten Hallitus aikoo huolehtia siitä,
20808:  sien saamiseen on kytketty nimenomaan amma-                   että myös lukion päättäville alle 25-vuo-
20809:  tilliseen koulutukseen.                                       tiaille taataan itsenäisten etuuksien saan-
20810:                                                                tiin oikeuttava koulutus?
20811:      Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1996
20812:                                             Pia Viitanen /sd
20813: 
20814: 
20815: 
20816: 
20817: 260017
20818: 2                                           KK 414/1996 vp
20819: 
20820: 
20821: 
20822: 
20823:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
20824:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         eivät turvaa nuorelle subjektiivista oikeutta kou-
20825: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          lutukseen, mutta ne asettavat valtiolle ja muulle
20826: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        julkiselle vallalle käytännössä velvollisuuden
20827: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pia Viita-        koulutuspaikkojen määrän mitoittamiseen niin,
20828: sen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           että niitä on riittävästi tarjolla.
20829: 414:                                                      Lukion ja ammatillisten oppilaitosten sekä
20830:                                                        toisen asteen jälkeisen koulutuksen koulutus-
20831:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        paikkojen määrän mitoituksesta määrätään ope-
20832:        siin, joilla peruskoulun päättäville nuoril-    tusministeriön hallinnonalan koulutuksen ja
20833:        le taataan lakisääteisesti oikeus toisen as-    korkeakouluissa harjoitettavan tutkimuksen ke-
20834:        teen koulutukseen, ja                           hittämissuunnitelmasta annetun asetuksen (165/
20835:            miten Hallitus aikoo huolehtia siitä,       91) nojalla annetussa valtioneuvoston hyväksy-
20836:        että myös lukion päättäville alle 25-vuo-       mässä kehittämissuunnitelmassa. Nykyisen vuo-
20837:        tiaille taataan itsenäisten etuuksien saan-     sia 1995-2000 koskevan kehittämissuunnitel-
20838:        tiin oikeuttava koulutus?                       man mukaan koulutuspaikkojen määrä mitoite-
20839:                                                        taan niin, että koko peruskoulun päättävälle ikä-
20840:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           luokalle voidaan tarjota toisen asteen koulutus-
20841: vasti seuraavaa:                                       paikka. Valtioneuvoston lokakuussa 1995 hy-
20842:                                                        väksymän työllisyysohjelman perusteella opiske-
20843:     Vuoden 1995 elokuussa voimaan tulleen pe-          lijapaikkamääriä on lisätty toisella asteella yh-
20844: rusoikeusuudistuksen yhteydessä hallitusmuo-           teensä noin 108 000 opiskelijapaikkaan. Näistä
20845: don toiseen lukuun otettiin muun ohella sään-          nuorisoasteen koulutuksen aloituspaikkoja on
20846: nökset koulutuksellisista perusoikeuksista. Hal-       yhteensä noin 89 000, joista lukion aloituspaik-
20847: litusmuodon 13 §:n 1 momentin mukaan jokai-            koja on noin 38 000 ja ammatillisen koulutuksen
20848: sella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen.          aloituspaikkoja noin 51 000. Aloituspaikkamää-
20849: Perusopetuksella tarkoitetaan peruskoulussa ja         rä on lähes kaksinkertainen ikäluokkaan näh-
20850: peruskoulua korvaavissa ja vastaavissa kouluis-        den. Ongelmana on käytännössä ollut lähinnä se,
20851: sa annettavaa peruskoulun oppimäärän suoritta-         ettei nuori ole aina päässyt haluamaansa koulu-
20852: miseen tähtäävää koulutusta. Hallitusmuodon            tukseen. Toisen asteen jälkeisen koulutuksen
20853: 13 §:n 2 momentin mukaan julkisen vallan on            osalta kehittämissuunnitelman mukaan tavoit-
20854: turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin           teena on, että noin 60--65 %:lle ikäluokasta tar-
20855: säädetään, jokaiselle mahdollisuus saada kyky-         jotaan koulutuspaikka ammattikorkeakoulussa
20856: jensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös        tai yliopistolaitoksessa. Tämän lisäksi varataan
20857: muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään         aikuiskoulutuksen paikkoja.
20858: varattomuuden sitä estämättä. Viimeksi mainit-             Kehittämissuunnitelman mukaan ammatilli-
20859: tu säännös edellyttää muun muassa, että valtio ja      sen koulutuksen valintaperusteita ja yhteishaun
20860: kunnat tarjoavat peruskoulun päättäneille nuo-         järjestelmää kehitetään. Vailla ammatillista kou-
20861: rille mahdollisuuden lukio-opintoihin tai amma-        lutusta oleville nuorille annetaan etusija valin-
20862: tillisiin opintoihin sekä toisen asteen koulutuk-      noissa. Viimeksi mainittua periaatetta on sovel-
20863: sen päättäneille edelleen korkeakouluopintoihin        lettu jo vuodesta 1993 lähtien.
20864: ja muihin jatko-opintoihin. Tarkemmin maini-               Sellaisille oppilaille, joita ei ole sijoitettu lu-
20865: tusta peruskoulunjälkeisestä koulutuksesta sää-        kioon eikä ammatilliseen oppilaitokseen, voi-
20866: detään lukiolaissa (477/83) ja ammatillisista op-      daan järjestää peruskoulun lisäopetusta. Päätty-
20867: pilaitoksista annetussa laissa (487 /87) sekä toisen   neenä lukuvuotena lisäopetuksessa oli yhteensä
20868: asteen jälkeisestä koulutuksesta ammattikorkea-        noin 3 200 oppilasta.
20869: kouluopinnoista annetussa laissa (255/95) ja eri           Edellä olevan perusteella hallitus katsoo, että
20870: yliopistoja ja korkeakouluja koskevissa laeissa.       nuorten oikeus peruskoulun ja lukion jälkeiseen
20871: Muuta kuin perusopetusta koskevat säännökset           koulutukseen on nykyisin lainsäädännöllisesti
20872:                                          KK 414/1996 vp                                         3
20873: 
20874: riittävällä tavalla turvattu ja että oikeus myös   suuksista ja kannustetaan nuoria hakeutumaan
20875: käytännössä toteutuu. Sen sijaan opetusviran-      koulutukseen. Painopistealueita tässä työssä
20876: omaiset pyrkivät jatkuvasti kehittämään muita      ovat muun muassa oppilaanohjauksen kehittä-
20877: toimenpiteitä, joiden avulla nuorille annetaan     minen sekä opetus- ja työvoimaviranomaisten
20878: riittävästi tietoa erilaisista opiskelumahdolli-   keskinäisen yhteistyön lisääminen.
20879: 
20880:      Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1996
20881: 
20882:                                                           Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
20883: 4                                         KK 414/1996 vp
20884: 
20885: 
20886: 
20887: 
20888:                                       Tili Riksdagens Talman
20889: 
20890:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    yrkeshögskolestudier (255/95) och i lagarna om
20891: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-      olika universitet och högskolor. De stadganden
20892: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    som gäller annan utbildning än grundläggande
20893: man Pia Viitanen undertecknade spörsmål nr          utbildning säkerställer inte subjektiv rätt till ut-
20894: 414:                                                bildning för de unga, men i praktiken ålägger de
20895:                                                     staten och det allmänna att dimensionera antalet
20896:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för       utbildningsplatser så att det finns ett tillräckligt
20897:        att de ungdomar som avslutar grundsko-       utbud av dem.
20898:        lan skall garanteras lagstadgad rätt till        Det bestäms om dimensioneringen av antalet
20899:        utbildning på andra stadiet och              utbildningsplatser i gymnasiet och yrkesläroan-
20900:           hur ämnar Regeringen sörja för att        stalterna samt inom den utbildning som följer
20901:        också ungdomar under 25 år som går ut        efter andra stadiet i den av statsrådet godkända
20902:        gymnasiet garanteras sådan utbildning        utvecklingsplan som givits med stöd av förord-
20903:        som berättigar till självständiga förmå-     ningen om en pian för utveckling av utbildningen
20904:        ner?                                         inom undervisningministeriets förvaltningsom-
20905:                                                     råde och av forskningen vid högskolorna (165/
20906:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       91). 1 den nuvarande utvecklingsplanen som gäl-
20907: anföra följande:                                    ler åren 1995-2000 dimensioneras antalet ut-
20908:                                                     bildningsplatser så att hela den årsklass som av-
20909:     1 samband med den revidering av de grundläg-    slutar grundskolan kan erbjudas en utbildnings-
20910: gande fri- och rättigheterna som trädde i kraft i   plats på andra stadiet. På basis av det sysselsätt-
20911: augusti 1995 togs det i regeringsformens andra      ningsprogram som statsrådet godkände i okto-
20912: kapitel bl.a. in stadganden om de grundläggande     ber 1995 har antalet studieplatser på andra sta-
20913: rättigheterna till utbildning. Enligt 13 § 1 mom.   diet utökats till sammanlagt ca 108 000 studie-
20914: regeringsformen har var och en rätt att avgifts-    platser. Av dem står nybörjarplatserna inom ut-
20915: fritt få grundläggande utbildning. Med grundläg-    bildningen på ungdomsstadiet för sammanlagt
20916: gande utbildning avses den utbildning som siktar    89 000, av vilka nybörjarplatserna i gymnasiet är
20917: på genomförande av grundskolans lärokurs och        ca 38 000 och nybörjarplatserna i yrkesutbild-
20918: som ges i grundskolor, skolor som ersätter          ningen är ca 51 000 studerande. Antalet nybör-
20919: grundskolan och motsvarande skolor. Enligt 13 §     jarplatser är nästan dubbelt större än årsklassen.
20920: 2 mom. regeringsformen skall det allmänna, en-      Problemet har i praktiken närmast varit det att de
20921: ligt vad som närmare stadgas genom lag, säker-      unga inte alltid kommit till den utbildning de
20922: ställa lika möjligheter för var och en att utan     önskat. 1 fråga om utbildningen efter andra sta-
20923: hinder av medellöshet enligt sin förmåga och sina   diet är målet i utvecklingsplanen att ca 60-65 %
20924: särskilda behov erhålla även annan än grundläg-     av årsklassen skall erbjudas en utbildningsplats i
20925: gande utbildning samt utveckla sig själv. Sist-     en yrkeshögskola eller i något universitet. Utöver
20926: nämnda stadganden förutsätter bl.a. att staten      detta reserveras platser för vuxenutbildning.
20927: och kommunerna erbjuder unga som avslutar               Enligt utvecklingsplanen skall antagnings-
20928: grundskolan en möjlighet till gymnasiestudier el-   grunderna för yrkesutbildningen och systemet
20929: ler yrkesinriktade studier samt dem som avslutar    för gemensam elevansökan utvecklas. Ungdo-
20930: utbildningen på andra stadiet möjlighet vidare      mar som saknar yrkesutbildning ges företräde
20931: till högskolestudier och andra fortsatta studier.   vid antagningen. Den sistnämnda principen har
20932: Närmare stadganden om nämnda utbildning ef-         tillämpats sedan år 1993.
20933: ter grundskolan finns i gymnasielagen (477/83)          För sådana elever som inte fått plats i gymna-
20934: och i lagen om yrkesläroanstalter (487/87) samt     siet eller i en yrkesläroanstalt kan det ordnas
20935: om utbildningen efter andra stadiet i lagen om      påbyggnadsundervisning i grundskolan. Under
20936:                                               KK 414/1996 vp                                             5
20937: 
20938: det nu avslutade Iäsåret deltog ca 3 200 elever i        utveckla andra åtgärder med vars hjälp de unga
20939: påbyggnadsundervisning.                                  ges adekvat information om olika studiemöjlig-
20940:    Med stöd av vad som anförts ovan anser reger-         heter och uppmuntras att söka in tili utbildning.
20941: ingen att de ungas rätt tili utbildning efter grund-     Insatsområden i detta arbete är bl.a. att utveckla
20942: skolan och gymnasiet för närvarande säkerställts         elevhandledningen samt att utöka samarbetet
20943: på ett tillräckligt sätt i Iagstiftningen och att den-   mellan undervisnings- och arbetskraftsmyndig-
20944: na rätt även begagnas i praktiken. Undervis-             heterna.
20945: ningsmyndigheterna försöker däremot ständigt
20946: 
20947:      Helsingforsden 14 juni 1996
20948: 
20949:                                                           U ndervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
20950:                                              KK 415/1996 vp
20951: 
20952: KirjaJiinen kysymys 415
20953: 
20954: 
20955: 
20956: 
20957:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Pohjalaisen latomaiseman säilyttämisestä
20958: 
20959: 
20960: 
20961:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
20962: 
20963:    Suomessa on viime vuosina innostuttu suoje-            Pohjanmaan lakeuksia ei tarvitse sellaisenaan
20964: lemaan kaikkea maan ja taivaan välillä: metsiä,        suojella, mutta yhteiskunnan pitäisi osoittaa va-
20965: soita, rantoja ym., niin että valtiolla on jo tehty-   roja latojen kunnostamiseen ja entistämiseen.
20966: jen päätösten aiheuttamia velvoitteita maksa-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20967: matta yli 3 miljardia markkaaja lisää latua tulee.     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20968: Hassuimpia suojelulistoilla ovat tuhansien heh-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20969: taarien suot, vaikka niitä on maassa tuhatkertai-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20970: sesti ilman suojeluakin.
20971:     Pohjanmaalla on siellä asuvan kansan, histori-               Miten Hallitus aikoo huolehtia siitä,
20972: an ja maiseman pohjalta laaja ja merkittävä                   että Pohjanmaan historiallinen latomai-
20973: muistomerkki, pohjalainen latomaisema. Sitä                   sema voidaan latorakenneimien osalta
20974: ovat paikalliset viljelijät pitäneet kohtuullisessa           säilyttää tuleville sukupolville aikana, jol-
20975:  kunnossa omin varoin, mutta koska lakeuden                   loin rakennusten kunnostamiseen ei pai-
20976: latojen käytännön merkitys maataloudessa ny-                  kallisilla viljelijöillä ole käytännön tar-
20977:  kyisin on olematon, ne tahtovat pakostakin ra-               peeseen liittyvää intressiä?
20978:  pistua. Suomi on menettämässä historiallisen ja
20979:  kauniin maiseman.
20980: 
20981:      Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1996
20982: 
20983:                                           Sulo Aittaniemi /kesk
20984: 
20985: 
20986: 
20987: 
20988: 260017
20989: 2                                           KK 415/1996 vp
20990: 
20991: 
20992: 
20993: 
20994:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
20995: 
20996:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kuihtumisesta aiheutuva rappeutuminen ja auti-
20997: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          oituminen vaarantavat arvokkaiden kulttuuri-
20998: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        maisemien säilymistä varsinkin syrjäseuduilla.
20999: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         Peltojen ja laitumien metsitys ja umpeenkasvu
21000: toniemen kirjallisen kysymyksen n:o 415:               sulkevat avoimia maisemia. Toisaalta tuotannon
21001:                                                        liiallinen tehostuminen köyhdyttää maisemaku-
21002:           Miten Hallitus aikoo huolehtia siitä,        vaa ja luontoa. Perinteitä, rakennettua ympäris-
21003:        että Pohjanmaan historiallinen latomai-         töä ja luonnonoloja kunnioittamaton rakentami-
21004:        sema voidaan latorakenneimien osalta            nen ja maankäytön suunnittelu aiheuttavat mai-
21005:        säilyttää tuleville sukupolville aikana, jol-   semavaurioita ja luovat rumaa ympäristöä.
21006:        loin rakennusten kunnostamiseen ei pai-             Maisemanhoitoa ja maisemasuunnittelua
21007:        kallisilla viljelijöillä ole käytännön tar-     edistävät sekä maisemahaittoja ehkäisevät toi-
21008:        peeseen liittyvää intressiä?                    met tulee kohdistaa ensisijaisesti arvokkaille
21009:                                                        maisema-alueille. Koska maisemanhoidon toi-
21010:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            menpiteet eivät ole useinkaan taloudellisesti kan-
21011: taen seuraavaa:                                        nattavia, on niitä varauduttava tukemaan. Peri-
21012:                                                        aatepäätös velvoittaa eri viranomaisia edistä-
21013:    Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvok-       mään maisemanhoitoa. Maaseutu- ja ympäristö-
21014: kaista maisema-alueista sekä edustavista perin-        viranomaiset keskushallinnosta kuntatasolle,
21015: nemaisemista tehdyn selvitystyön pohjalta val-         työvoima- ja tieviranomaiset, museolaitos, maa-
21016: tioneuvosto teki 5.1.1995 periaatepäätöksen val-       ja metsätalouden neuvontaorganisaatiot sekä
21017: takunnallisesti arvokkaista maisema-alueista ja        luonnonsuojelun, kulttuuriperinteen, maatalou-
21018: maisemanhoidon kehittämisestä. Periaatepää-            den ja matkailun järjestöt voivat kaikki vaikut-
21019: töksen tarkoituksena on edistää maisemanhoi-           taa siihen, minkälaisena kulttuurimaisemat säi-
21020: toa maaseudun kulttuurimaisemia edustavilla            lyvät. Kaikkien kulttuurimaisemien tilaan vai-
21021: arvokkailla maisema-alueilla.                          kuttavien viranomaisten onkin yhteistyössä edis-
21022:     Maaseudun kulttuurimaisemien arvot perus-          tettävä maisemanhoidon tavoitteita. Viran-
21023: tuvat luonnonympäristöön ja ihmisen toiminnan          omaisten on myös huolehdittava siitä, että muilla
21024: saavutuksiin, joita ovat viljelykset, laitumet, ra-    toimilla ei samanaikaisesti vaaranneta maisema-
21025: kennukset, rakennelmat ja tiestö. Maisema-             alueiden säilymistä tai heikennetä niiden arvoja.
21026: alueiden maisemanhoitoon sovellettavia menet-              Maisema-alueiden kulttuuriarvot perustuvat
21027: telytapoja ovat avointen viljelymaisemien tur-         perinteeseen, talonpoikaiseen puuarkkitehtuu-
21028: vaaminen, rakennussuojelun toimenpiteet, maan-         riin perustuvaan rakennuskantaan, asuin- ja ta-
21029: käytön suunnittelu, tiedotus, neuvonta ja koulu-       lousrakennuksiin. Maisemanhoidon työt sovel-
21030: tus.                                                   tuvat työvaltaisina yleensä hyvin työllisyys töiksi.
21031:    Valtakunnallisesti arvokkaita maisema-aluei-        Vain pieni osa maisemanhoidon toimista voi ta-
21032: ta on yhteensä 156, ja niiden yhteispinta-ala on       pahtua yhteiskunnan tuella. Yleensä maiseman-
21033: 730 000 hehtaaria. Tästä alasta peltoa on 300 000      hoito sisältyy normaaliin elinkeinonharjoittami-
21034: hehtaaria, mikä on noin 12% maamme koko-               seen. Maisemanhoidon järjestämisestä aiheutu-
21035: naispeltopinta-alasta. Valtakunnallisesti merkit-      vat kustannukset jakautuvat monen tahon kes-
21036: täviä ovat myös eräät Etelä- ja Keski-Pohjan-          ken. Suurelta osin kustannukset ovatjärjestettä-
21037: maan viljelylakeudet, joita eläväittävät vielä jäl-    vissä kohdentamalla nykyisiä määrärahoja mai-
21038: jellä olevat ladot.                                    semanhoidon tarkoituksiin.
21039:     Maaseudun kulttuurimaisemaa suojeliaan nii-            EU:n säännöksienjohdosta maatalouden ym-
21040: den hoidosta huolehtimalla. Pääosan kulttuuri-         päristötukea ei voida käyttää rakennusten kor-
21041: maiseman hoidosta tulee tapahtua, kuten tähän-         jaamiseen. Ympäristötukea pitäisi tulevaisuu-
21042: kin saakka, normaalin maatalouden myötä. Mai-          dessa kehittää laajentamalla sitä myös ympäris-
21043: sema-alueita uhkaavasta maaseudun elinvoiman           tön kannalta tärkeisiin rakennuksiin.
21044:                                          KK 415/1996 vp                                          3
21045: 
21046:    Hallituksen esitys uudeksi luonnonsuojelu-      hyväksyminen loisi edellytykset pitkäjänteiselle
21047: laiksi sisältää säädöksiä maisema-alueista. Lain   maisemanhoidolle.
21048: 
21049:      Helsingissä II päivänä kesäkuuta 1996
21050: 
21051:                                                             Ympäristöministeri Pekka Haavisto
21052: 4                                          KK 415/1996 vp
21053: 
21054: 
21055: 
21056: 
21057:                                        Tili Riksdagens Talman
21058: 
21059:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     nerhet i mer avlägsna trakter. Då åkrar och betes-
21060: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       marker beskogas eller får växa igen blir de tidiga-
21061: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     re öppna landskapen slutna. Å andra sidan utar-
21062: man Sulo Aittoniemi undetecknade spörsmål nr         mar en alltför stor effektivering av produktionen
21063: 415:                                                 både landskapsbilden och naturen. Byggande
21064:                                                      och markanvändningsplanering som inte tar
21065:           Hur avser Regeringen se till att det       hänsyn till traditionen, den byggda miljön och
21066:        historiska österbottniska landskapet med      naturförhållandena orsakar skador på landska-
21067:        lador kan bevaras för kommande genera-        pet och skapar fula miljöer.
21068:        tioner i en tid då de lokala odlarna inte        Åtgärder som främjar landskapsvård och
21069:        har något praktiskt behov eller intresse av   landskapsplanering och förebygger skador på
21070:        att hålla dessa byggnader i skick?            landskapet bör i främsta rummet vidtas i de vär-
21071:                                                      defulla områdena. Eftersom landskapsvårdsåt-
21072:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        gärder oftast inte är ekonomiskt lönsamma, mås-
21073: anföra följande:                                     te det finnas beredskap att stöda dem. Principbe-
21074:                                                      slutet förpliktar myndigheterna att främja land-
21075:    På basis av en utredning om landskap som är       skapsvården. Landsbygds- och miljömyndighe-
21076: av nationellt eller regionalt värde och om repre-    terna, från centralförvaltningen tili det kommu-
21077: sentativa kulturlandskap fattade statsrådet          nala planet, arbets- och vägmyndigheterna, mu-
21078: 5.1.1995 ett principbeslut om landskap av riks-      seiväsendet, rådgivningsorganisationerna inom
21079: omfattande värde och om utveckling av land-          lantbruk och skogsbruk samt organisationerna
21080: skapsvården. Principbeslutet avser att främja        inom naturvård, kulturtradition, lantbruk och
21081: landskapsvården i värdefulla områden som re-         turism kan alla inverka på viiken typ av landskap
21082: presenterar kulturlandskapet på landsbygden.         som kommer att bevaras. De myndigheter som
21083:    De värden som landsbygdens kulturlandskap         påverkar läget i kulturlandskapet bör i samråd gå
21084: besitter bygger på den naturliga omgivningen         in för att förverkliga målen för landskapsvården.
21085: och på spåren av människans arbete, dvs. odling-     Myndigheterna bör också se till att andra samti-
21086: ar, betesmarker, byggnader, konstruktioner och       diga åtgärder inte äventyrar att landskapen beva-
21087: vägar. Till de förfaringssätt som tillämpas vid      ras eller deras värden bibehålls.
21088: skötseln av landskapsvårdsområdena hör att              Kulturvärdena i landskapet bygger på tradi-
21089: säkra att de öppna odlingslandskapen bevaras         tionerna, på de byggnader som hör tili böndernas
21090: och att tillgripa byggnadsskydd, markanvänd-         träarkitektur, på bostadshus och ekonomibygg-
21091: ningsplanering, information, rådgivning och ut-      nader. Landskapsvårdsarbeten är arbetsintensi-
21092: bildning.                                            va och lämpar sig i allmänhet väl som sysselsätt-
21093:    De nationellt värdefulla landskapen är inalles    ningsarbete. Bara en liten del av landskapsvårds-
21094: 156meden total arealav730 OOOhektar. Avdetta         åtgärderna kan falla inom ramen för samhällets
21095: är 300 000 hektar åker och motsvarar ca 12% av       stöd. 1 allmänhet ingår landskapsvården i de or-
21096: den totala åkerarealen i Finland. Av riksomfat-      dinarie näringarna. Kostnaderna för att land-
21097: tande betydelse är o~Jcså vissa odlade landskap i    skapsvården organiseras faller på många olika
21098: södra och mellersta Osterbotten, där de återstå-     instanser. De kan i hög grad rationaliseras genom
21099: ende ladorna berikar utsikten.                       att de nuvarande anslagen också används för
21100:    Kulturlandskapet på landsbygden skyddas           landskapsvård.
21101: genom att det sköts. Största delen av skötseln av       På grund av EU-bestämmelserna kan lantbru-
21102: kulturlandskapet bör på samma sätt som hittills      kets miljöstöd inte användas för att reparera
21103: ske i samband med det normala lantbruket. Den        byggnader. Vi borde gå in för att utveckla miljö-
21104: bortvissning och ödeläggning av landsbygdens         stödet så: att det i framtiden också kan användas
21105: livskraft som hotar landskapen ställer de värde-     för byggnader som är viktiga med tanke på mil-
21106: fulla kulturlandskapens fortbestånd på spel i syn-   jön.
21107:                                        KK 415/1996 vp                                          5
21108: 
21109:   Regeringens proposition med förslag om en ny   detta förutsättningar för Iångsiktig landskaps-
21110: naturvårdslag innehåller stadganden om Iand-     vård.
21111: skapsvårdsområdena. Om Iagen antas, skapar
21112: 
21113:     Helsingforsden 11 juni 1996
21114: 
21115:                                                                 Miljöminister Pekka Haavisto
21116:                                             KK 416/1996 vp
21117: 
21118: Kirjallinen kysymys 416
21119: 
21120: 
21121: 
21122: 
21123:                                    Raimo Holopainen /sd: Ylämyllyn varuskunnan varusmieskoulu-
21124:                                       tuksen lakkauttamisen vaikutuksista henkilökunnan asemaan
21125: 
21126: 
21127:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
21128: 
21129:    Pohjoiskarjalaisen Ylämyllyn varuskunnan           vuosi, jotta henkilöstön todellinen tarve Kontio-
21130: varusmieskoulutuksen lakkauttamisesta aiheu-          rannassa pystyttäisiin selvittämään ja tarkastele-
21131: tuu ongelmia mm. kiinteistönhoito-ja kunnossa-        maan Ylämyllyitä työttömiksi jäävien sijoitus-
21132: pitohenkilöstölle. Jopa kymmeniä vuosia yhteis-       mahdollisuudet.
21133: kuntaa palvelleet henkilöt ovat jäämässä lak-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21134: kauttamisen takia työttömiksi. Pohjois-Karjalan       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21135: varuskuntien ammattiosaston nro 074 (VAL) ja          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21136: työntekijöiden mukaan työntekijät voitaisiin si-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21137: joittaa Kontiorantaan erilaisiin tehtäviin. Myös
21138: Ylämyllyn kiinteistöissä tarvitaan jatkuvaa huol-               Mitä Hallitus aikoo tehdä, että Ylä-
21139: toa. Tällä hetkellä Kontiorannassa on työllisyys-            myllyn varuskunnan varusmieskoulutuk-
21140: varoilla olevia henkilöitä ja erilaisten liikkeiden          sen lakkaamisen vuoksi työttömyysuhan
21141: henkilöstöä työssä jo rakennusaikana. Ammatti-               alaisiksi joutuneet kiinteistö- ja siivous-
21142: osaston mukaan myös kiinteistönhuoltohenki-                  alan työntekijät voitaisiin siirtää työhön
21143: löstöä tarvitaan lisää Kontiorannassa siivous- ja            Kontiorannan varuskuntaan, ja
21144: huoltopuolelle. Ei ole oikein, että pitkään varus-              aikooko Hallitus tehdäjotakin sen hy-
21145: kunnan palveluksessa olevat henkilöt sanotaan                väksi, että irtisanomisaikaa jatkettaisiin
21146: irti, kun vastaavia töitä löytyy Kontiorannassa.             vuodella siirtomahdollisuuksien selvittä-
21147:     Ammattiosasto on pyytänyt, että irtisanomis-             miseksi?
21148:  päätöksissä varattaisiin jatkoaikaa ainakin yksi
21149: 
21150:       Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1996
21151:                                         Raimo Holopainen /sd
21152: 
21153: 
21154: 
21155: 
21156:  260017
21157: 2                                          KK 416/1996 vp
21158: 
21159: 
21160: 
21161: 
21162:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
21163: 
21164:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa       maan ,jolla mm. etsittiin pysyviä säästöjä puolus-
21165: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tushallinnolle asetettujen tiukkojen säästötavoit-
21166: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      teiden saavuttamiseksi.
21167: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo              Pohjois-Karjalan prikaatin organisaation-
21168: Holopaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        muutoksella kyetään säästämään 44 henkilötyö-
21169: sen n:o 416:                                         vuotta. Koska supistamisuhka on jo melko pit-
21170:                                                      kään ollut tiedossa, on virkojen aukipitämisellä
21171:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, että Ylä-       ja määräaikaisella täyttämisellä voitu tilannetta
21172:        myllyn varuskunnan varusmieskoulutuk-         lievittää niin, että varsinaiset supistamistoimen-
21173:        sen lakkaamisen vuoksi työttömyysuhan         piteet kohdistuvat vain noin 10 henkilöön.
21174:        alaisiksi joutuneet kiinteistö- ja siivous-      Pohjois-Karjalan prikaati ja Puolustushallin-
21175:        alan työntekijät voitaisiin siirtää työhön    non rakennuslaitoksen Joensuun paikallistoi-
21176:        Kontiorannan varuskuntaan, ja                 misto ovat yhdessä laatineet selvityksen sijoitta-
21177:           aikooko Hallitus tehdä jotakin sen hy-     mismahdollisuuksista. Sen mukaan lisähenkilös-
21178:        väksi, että irtisanomisaikaa jatkettaisiin    tön sijoittaminen Kontiorantaan tai toimenpitei-
21179:        vuodella siirtomahdollisuuksien selvittä-     den siirtäminen vuodella ei ole mahdollista, kos-
21180:        miseksi?                                      ka prikaati joutuu vähentämään henkilöstöään
21181:                                                      ja rakennuslaitoksen paikallistoimistolla on
21182:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         Kontiorannassa hiukan ylimitoitettu henkilöstö
21183: vasti seuraavaa:                                     jo nykyisiinkin tehtäviin nähden.
21184:                                                         Puolustusministeriö käy parhaillaan neuvot-
21185:   Puolustusministeriön 12.12.1995 tekemän            teluja mm. Liperin kunnan kanssa Ylämyllyn
21186: päätöksen mukaan Pohjois-Karjalan prikaatin          varuskunnasta vapautuvien alueiden ja kiinteis-
21187: varusmieskoulutus keskitetään 1.1.1997 alkaen        töjen jatkokäyttömahdollisuuksista. Mikäli
21188: Kontiorantaanja koulutus Ylämyllyn varuskun-         näissä neuvotteluissa saavutetaan myönteisiä tu-
21189: nassa lakkaa. Päätös perustuu vuonna 1994 hy-        loksia, saattaa olla, että henkilöstölle voidaan
21190: väksyttyyn puolustushallinnon rauhan ajan or-        osoittaa työpaikkoja puolustushallinnon ulko-
21191: ganisaation rationalisointi- ja kehittämisohjel-     puolelta.
21192:      Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1996
21193: 
21194:                                                                    Puolustusministeri Anneli Taina
21195:                                             KK 416/1996 vp                                             3
21196: 
21197: 
21198: 
21199: 
21200:                                         Tili Riksdagens Talman
21201: 
21202:    1 det syfte 37 § 1 mom. tiksdagsordningen an-      sökte få tili stånd bestående inbesparingar i syfte
21203: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        att uppnå de strama inbesparingsmål som ställts
21204: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      upp för försvarsförvaltningen.
21205: man Raimo Holopainen undertecknade spörs-                Organisationsförändringen vid Norra Kare-
21206: mål nr 416:                                           lens Brigad möjliggör en inbesparing av 44 års-
21207:                                                       verken. Eftersom hotet om reducering redan rätt
21208:           Vad ämnar Regeringen göra för att de        länge varit känt har situationen kunnat lindras,
21209:        arbetstagare på fastighets- och städområ-      genom att tjänster lämnats obesatta eller besatts
21210:        det som står inför hotet att bli arbetslösa    för viss tid, så att de egentliga reduceringsåtgär-
21211:        på grund av att beväringsutbildningen          derna drabbar endast ca tio personer.
21212:        vid garnisonen i Ylämylly dragits in skall        Norra Karelens Brigad och Försvarsförvalt-
21213:        kunna flyttas tili anställning vid garniso-    ningens byggverks lokalbyrå i Joensuu har till-
21214:        nen i Kontioranta, och                         sammans utarbetat en redogörelse över place-
21215:           ämnar Regeringen göra något i syfte         ringsmöjligheterna. Enligt utredningen är det
21216:        att se tili att uppsägningstiden förlängs      inte möjligt att placera ytterligare personai i
21217:        med ett år för att överflyttningsmöjlighe-     Kontioranta eller att uppskjuta åtgärderna med
21218:        terna skall kunna utredas?                     ett år, eftersom brigaden måste minska sin perso-
21219:                                                       nai och Byggverkets lokalbyrå i Kontioranta har
21220:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         en personai som redan med tanke på de nuvaran-
21221: anföra följande:                                      de uppgifterna är något överdimensionerad.
21222:                                                           Försvarsministeriet för som bäst underhand-
21223:    Enligt det beslut som försvarsministeriet fatta-   lingar bl. a. med Libelits kommun om de fortsat-
21224: de 12.12.1995 koncentreras beväringsutbildning-       ta användnlngsmöjligheterna för områden och
21225: en vid Norra Karelens Brigad från och med 1.1.        fastigheter som tas ur bruk vid garnisonen i Ylä-
21226: 1997 tili Kontioranta och utbildningen vid garni-     mylly. Om positiva resultat uppnås vid dessa
21227: sonen i Ylämylly upphör. Beslutet baserar sig på      förhandlingar är det tänkbart att arbetsplatser
21228: rationaliserings- och utvecklingsprogrammet för       utanför försvarsförvaltningen kan anvisas perso-
21229: försvarsmaktens fredstida organisation som god-       nai en.
21230: kändes år 1994 och genom vilket man bl.a. för-
21231: 
21232:      Helsingfors den 6 juni 1996
21233: 
21234:                                                                       Försvarsminister Anneli Taina
21235:                                            KK417/1996vp
21236: 
21237: Kirjallinen kysymys 417
21238: 
21239: 
21240: 
21241: 
21242:                                   Raimo Holopainen /sd: Kihlakuntauudistuksen toteuttamisen seu-
21243:                                      rannasta
21244: 
21245: 
21246:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
21247: 
21248:    Toteutettavana oleva kihlakuntauudistus           kaksi poliisia. Tämä ei voi yleisen turvallisuuden
21249: näyttää heti alkuvaiheessa tuovan mukanaan ele-      kannalta olla oikein. Nurmeksen yhteistoiminta-
21250: menttejä, joista ei valmisteluvaiheessa ollut pu-    alue on laaja. Poliisien kerääminen Nurmekseen
21251: hetta, muttajoita saatettiin uumoilla. Esimerkki-    ja tehtävien hoitaminen sieltä tuovat varmasti
21252: nä mainittakoon yksi kihlakunta eli Nurmeksen        ongelmia reuna-alueille.
21253: kihlakunta Pohjois-Karjalasta. Siirtyminen ns.          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
21254: nimismiesmallista sektorijakoon, jossa on eriy-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21255: tetty syyttäjän, poliisipäällikön ja voudin tehtä-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21256: vät, on sinänsä oikein. Nurmeksen kihlakunnas-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21257: sa syyttäjän ja poliisipäällikön sijoituspaikka on
21258: Nurmes ja voudin paikka Lieksa.                                Mitä Hallitus aikoo tehdä, ettei kihla-
21259:    Suurin ongelma näyttääkin tulevan palvelu-               kuntauudistuksen seurauksena yleinen
21260: toimistoihin, vaikka puhuttiin, että palvelut tur-          turvallisuus kärsisi, ja
21261: vataan palvelupisteissä-ehkäpä niitä paranne-                  millä tavalla Hallitus aikoo seurata
21262: taankin. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että esimer-          kihlakuntauudistuksen toteutusta käy-
21263: kiksi Juuan palvelutoimistosta siirretään poliise-          tännön tasolla?
21264: ja Nurmekseen. Jäljelle jäävät vain tutkijat ja
21265: 
21266:      Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1996
21267: 
21268:                                        Raimo Holopainen /sd
21269: 
21270: 
21271: 
21272: 
21273: 260017
21274: 2                                          KK417/1996vp
21275: 
21276: 
21277: 
21278: 
21279:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
21280: 
21281:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Kihlakuntauudistus merkitsee, että nykyiset
21282: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        poliisipiirit korvataan kihlakunnilla, jotka
21283: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      alueeltaan ovat poliisipiirejä laajempia. Toimi-
21284: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo           alueiden suureneminen ja samalla kihlakunnan
21285: Holopaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        poliisimiesten määrän kasvu antavat mahdolli-
21286: sen n:o 417:                                         suuden sijoittaa nykyistä useampia poliisiparti-
21287:                                                      oita järjestyksen ylläpito- ja muihin kenttätehtä-
21288:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, ettei kihla-    viin, kun päivystys-, hallinto- ja tukipalveluita
21289:        kuntauudistuksen seurauksena yleinen          voidaan koota yhteen. Rikostorjuntaan taas saa-
21290:        turvallisuus kärsisi, ja                      daan lisää tehokkuutta, kun osa kihlakunnanvi-
21291:           millä tavalla Hallitus aikoo seurata       raston poliisimiehistä voi entistä paremmin eri-
21292:        kihlakuntauudistuksen toteutusta käy-         koistua erityistä ammattitaitoa vaativien rikos-
21293:        tännön tasolla?                               ten tutkintaan toisten huolehtiessa yleisen järjes-
21294:                                                      tyksen ja turvallisuuden lisäksi ns. päivittäisri-
21295:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kollisuuden tutkinnasta.
21296: vasti seuraavaa:                                         Poliisin perustehtävänä on yleisenjärjestyksen
21297:                                                      ja turvallisuuden turvaaminen. Tämän johdosta
21298:     Kihlakuntauudistuksen toimeenpanon val-          on kihlakuntauudistuksen toimeenpanon yhtey-
21299: mistelun keskeisenä lähtökohtana on ollut val-       dessä välttämätöntä suorittaa poliisiresurssien
21300: tion paikallishallinnon kehittämisen perusteista     uudelleen sijoittamista tehtyjen selvitysten ja teh-
21301: annetun lain (126/92; paikallishallintolaki) 2 §,    täväanalyysien pohjalta.
21302: jonka mukaan paikallishallinnon kehittämisen             Nykyiset poliisijärjestelyt Pohjois-Karjalan
21303: tavoitteena on muun muassa parantaa palvelujen       läänissä eivät vastaa väestörakenteen eivätkä
21304: laatua ja kansalaisten oikeusturvaa sekä turvata     palvelujen kysynnän muutosta. Läänissä on kun-
21305: palveluj~n riittävä ja tasapuolinen saatavuus        tia, joiden tämän perusteella olisi tullut saada
21306: maan en osissa.                                      omat poliisiasemansa, ja toisaalta kuntia, joissa
21307:     Kihlakuntauudistus, joka tulee voimaan           palvelut on säilytetty tapahtuneista kysynnän
21308: 1.12.1996, ei tulevaarantamaan poliisipalvelujen     muutoksista huolimatta. Poliisin toimintavalmi-
21309: saantia minkään kihlakunnan alueella. Poliisin       usaika kiireellisissä hälytystehtävissä vuonna
21310: hallinnosta annetun lain muuttamista koskevan        1995 oli Pohjois-Karjalan läänissä valtakunnan
21311: lain (156/96) mukaan jokaisessa kihlakunnassa        huonoin. Pääosin tämä on johtunut siitä, että
21312: tulee olla kihlakunnan poliisipäällikön virka. Li-   poliisiresurssien sijoittelu läänissä ei ole oikeassa
21313: säksi kihlakuntauudistuksen yhteydessä tullaan       suhteessa hälytystehtävämääriin.
21314: säilyttämään kaikki nykyiset toimi pisteet. Näistä       Kihlakuntakuudistuksen yhteydessä poliisi-
21315: muodostetaan kihlakunnanvirastoja ja erillisiä       toimi organisoitaisiin Pohjois-Karjalan läänissä
21316: virastoja tai niiden palvelutoimistoja. Paikallis-   siten, että kihlakuntien palvelutoimistoihin sijoi-
21317: hallintolain 4 §:n mukaan lääninhallitus päättää     tettavien poliisimiesten tehtävänä olisi vastata
21318: asianomaisia kuntia kuultuaan palvelutoimisto-       alueensa kehittyvästä lähipoliisitoiminnasta ja
21319: jen määrästä ja sijainnista.                         rikostorjunnasta sekä rajatuista hälytystehtävis-
21320:     Muihin kihlakuntiin kuuluviin kuntiin on tar-    tä. Näin varmistettaisiin poliisin nykyistä parem-
21321: koitus perustaa, palvelujen tarpeesta riippuen,      pi tavattavuus ja uusimuotoinen lähipoliisitoi-
21322: eri hallinnonalojen yhteisiä palveluyksiköitä,       minta, sillä näiden tulevien palvelutoimistojen
21323: joissa yhteistyöosapuolina voisivat kihlakun-        poliisimiehet on nykyisin sidottu kolmivuoro-
21324: nanvirastojen lisäksi olla muut valtion paikallis-   työnjohdosta pääasiallisesti vain yhteistoiminta-
21325: hallintoviranomaiset sekä kunnat. Nykyisin yh-       alueen hälytystehtäviin. Muut poliisimiehet sijoi-
21326: teispalveluyksiköitä on toiminnassa noin 120 ja      tettaisiin kihlakunnanvirastoihin, millä mahdol-
21327: poliisi on jo mukana yli 30 yhteispalveluyksikös-    listettaisiin kysynnän mukaiset palvelut sekä toi-
21328: sä.                                                  minnan tehokkuus ja taloudellisuus.
21329:                                          KK 417/1996 vp                                            3
21330: 
21331:   Kihlakuntauudistuksen käytännön toteutta-        sitä, miten palvelujen saatavuus ja laatu kehitty-
21332: misesta vastaavat lääninhallitukset tulevat seu-   vat eri kihlakunnissa.
21333: raamaan uudistuksen eri vaiheita ja erityisesti
21334: 
21335:      Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1996
21336: 
21337:                                                                         Ministeri Jouni Backman
21338: 4                                             KK417/1996vp
21339: 
21340: 
21341: 
21342: 
21343:                                           Tili Riksdagens Talman
21344: 
21345:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         polisdistrikten ersätts med härad, som täcker
21346: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-           större områden än polisdistrikten. Genom att
21347: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         verksamhetsområdena växer och antalet polis-
21348: man Raimo Holopainen undertecknade spörs-                män i varje härad samtidigt ökar blir det möjligt
21349: mål nr 417:                                              att avdela ner polispatruller för att upprätthålla
21350:                                                          ordningen och för andra uppgifter ute på fåltet,
21351:           Vad ämnar Regeringen göra för att              eftersom jour-, förvaltnings- och stödservicen
21352:         den allmänna säkerheten inte skall bli li-       kan sammanslås. Likaså ökar effektiviteten inom
21353:         dande på grund av häradsreformen, och            brottsbekämpningen, då en del av polismännen
21354:           hur ämnar Regeringen följa genomfö-            vid häradsämbetet bättre än förut kan specialise-
21355:         randet av häradsreformen på den praktis-         ra sig på sådan brottsutredning som kräver sär-
21356:         ka nivån?                                        skild yrkeskunskap, medan andra polismän för-
21357:                                                          utom att sörja för den allmänna ordningen och
21358:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            säkerheten sköter rutinmässig brottsutredning.
21359: anföra följande:                                            Polisens grundläggande uppgift är att trygga
21360:                                                          den allmänna ordningen och säkerheten. Därför
21361:    En central utgångspunkt när verkställandet av         är det i samband med att häradsreformen verk-
21362: häradsreformen beretts har varit 2 § lagen om            ställs nödvändigt att omfördela polisresurserna
21363: grunderna för utvecklande av den statliga lokal-         utgående från de utredningar och de analyser av
21364: förvaltningen (126/92; lokalförvaltningslagen),          uppgifterna som företagits.
21365: enligt viiken målet vid utvecklandet av lokalför-           Det sätt på vilket polisen nu är organiserad i
21366: valtningen bl.a. är att förbättra de erbjudna            Norra Karelens län motsvarar inte förändringar
21367: tjänsternas kvalitet och medborgarnas rättssä-           i befolkningsstrukturen och efterfrågan på servi-
21368: kerhet samt att trygga tjänsternas tillgänglighet        ce. Det finns kommuner inom länet som på grund
21369: för alla på lika villkor och i tillräcklig mån i olika   därav borde ha fått en egen polisstation och an-
21370: delar av landet.                                         dra kommuner där servicen bibehållits trots att
21371:    Häradsreformen, som träder i kraft den 1 de-          efterfrågan förändrats. Polisens beredskapstid
21372: cember 1996, kommerintei någothäradattäven-              vid brådskande utryckningar var år 1995 i Norra
21373: tyra möjligheterna att få polisservice. Enligt la-       Karelens län den sämsta i hela landet. I huvudsak
21374: gen om ändring av polisförvaltningslagen (156/           har detta berott på att fördelningen av polisresur-
21375: 96) skall det i varje härad finnas en polischef för      serna i länet inte står i rätt förhållande till antalet
21376: häradet. Dessutom kommer alla nuvarande                  utryckningar.
21377: verksamhetsställen att bibehållas i samband med             I samband med häradsreformen är avsikten
21378: häradsreformen. Av dem bildas häradsämbeten              att organisera polisväsendet i Norra Karelens län
21379: och fristående ämbetsverk eller servicebyråer för        så att de polismästare som placeras i häradenas
21380: dem. Enligt 4 § i lokalförvaltningslagen skall           servicebyråer har till uppgift att ansvara för den
21381: länsstyrelsen efter att ha hört respektive kommu-        närpolisverksamhet som utvecklas inom områ-
21382: ner besluta om antalet servicebyråer och deras           det och för brottsbekämpningen samt för vissa
21383: placering.                                               utryckningar. Därigenom säkerställs att polisen
21384:    I andra kommuner inom häradena ämnar                  blir lättare anträffbar och att en ny form av
21385: man, beroende av servicebehovet, inrätta gemen-          närpolisverksamhet införs, eftersom polismän-
21386: samma serviceenheter för olika förvaltningsom-           nen vid dessa framtida servicebyråer i dagens läge
21387: råden så att samarbetsparterna utöver härads-            på grund av treskiftsarbete i huvudsak är bundna
21388: ämbetena kan vara andra statliga lokaförvalt-            bara till samarbetsområdets utryckningar. De
21389: ningsmyndigheter samt kommunerna. Numera                 övriga polismännen skall placeras i häradsämbe-
21390: finns det ca 120 samserviceenheter och polisen           tena, och därigenom möjliggörs service som mot-
21391: deltar i drygt 30 av dem.                                svarar efterfrågan samt en effektiv och ekono-
21392:    Häradsreformen innebär att de nuvarande               misk verksamhet.
21393:                                          KK 417/1996 vp                                              5
21394: 
21395:    Länsstyrelserna, som motsvarar för det prak-    särskilt hur tillgången på service och dess kvalitet
21396: tiska genomförandet av häradsreformen, kom-        utvecklas i olika härad.
21397: mer att följa de olika stadierna av reformen och
21398: 
21399:      Helsingforsden 13 juni 1996
21400: 
21401:                                                                          Minister Jouni Backman
21402:                                             KK 418/1996 vp
21403: 
21404: Kirjallinen kysymys 418
21405: 
21406: 
21407: 
21408: 
21409:                                    Klaus Bremer /r ym.: Peruskoulun mahdollisuuksista antaa uima-
21410:                                        opetusta
21411: 
21412: 
21413:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
21414: 
21415:    Liikennevaliokunta käsittelee parhaillaan          messa ei vaadita. Hyvä tarkoitus on kuitenkin
21416: EU-direktiiviin perustuvaa hallituksen esitystä       kirjattu mainittuun kirjaan.
21417: vesiliikennelaiksi. Sen tarkoituksena on ennen            Hallitus valmistelee uutta peruskoululakia.
21418: kaikkea turvallisuuden parantaminen vesillä.          Maan talous uhkaa leikata liikuntatunteja ja
21419:     Direktiivi on syntyisin Suomen vesiliikenne-      myös uimaopetusta entisestään. Se johtaa vesilii-
21420: kulttuurista täysin poikkeavista olosuhteista.        kenteen osalta kielteiseen turvallisuuskehityk-
21421: Sen huomaa mm. vaatimuksesta, joka edellyttää         seen maassa, jossa vesiliikenne on jokseenkin
21422: pelastusliivejä jokaiseen vesillä liikkuvaan aluk-    erottamaton osa jokaisen kansalaisen elämää ai-
21423: seen pienimmästä ruuhesta ja joilasta alkaen.         van eri tavalla kuin EU-vesiliikennedirektiivin
21424:     Vaaditaan pelastusliivejä, mutta ei uskalleta     synnyttäneissä maissa. Suomessa uimataidon tu-
21425: täsmentää niiden paikkaa - ts. ylle vai tuhdon        lisi olla jokaiselta edellytettävä kansalaistaito
21426: alle. Se on kuin vaatisi turvavöitä pakollisiksi      eikä osa liikuntaharrastuksia.
21427: autoon naulaan roikkumaan. Pelastusliiveistä-             Suomessa on noin 250 uimaopetukseen ympä-
21428: kään ei juurikaan ole apua uimataidottomalle          rivuotisesti kelpaavaa uimalaa. Jokaisella perus-
21429: enää siinä vaiheessa, kun hän on veteen pulahta-      koululla tulisi olla uimala siten saavutettavissa,
21430: nut.                                                  että uimataidon antaminen yhtenä kansalaistai-
21431:     Avain asiaan, uimataitoon, vesiliikennelaki ei    tona on taattavissa jokaiselle suomalaiselle pe-
21432: puutu sanallakaan.                                    ruskoulun toimesta.
21433:     Suomessa on viimeisten viiden vuoden aikana           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
21434: hukkunut 1 151 ihmistä, Ruotsissa vastaavasti         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21435: 847 ihmistä. Väkilukuun suhteutettuna Suomes-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21436: sa on vuosina 1991-1995 hukkunut noin kolme           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21437: kertaa enemmän ihmisiä kuin Ruotsissa.
21438:     Ratkaiseva ero on peruskoulun uimaopetuk-                    Uskooko Hallitus, että sen esitys vesi-
21439: sessa.                                                       liikennelaiksi tulee vähentämään hukku-
21440:     Ruotsissa peruskoulun uimaopetus on järjes-              neiden määrää Ruotsin saavuttamalle ta-
21441: telmällistä, ohjelmallista. Suomessa on vastaa-              solle, ja
21442: vasti hyvä tarkoitus, joka on kirjattu opetushalli-              tuleeko Hallitus varmistamaan tulossa
21443:  tuksen julkaisuun "Peruskoulun opetussuunni-                olevalla peruskoululailla, että opetushal-
21444:  telman tavoitteet 1994" sivulle 108: " ... oppii            lituksen vuonna 1992 kirjaamalle yleistä
21445:  uimataidon".                                                uimataitoa koskevalle tavoitteelle anne-
21446:     Ruotsissa vaaditaan peruskoulun 5. luokalla              taan taloudelliset mahdollisuudet toteu-
21447: jokaiselta oppilaalta 200 metrin uimataito. Suo-             tua?
21448: 
21449:      Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1996
21450: 
21451:                      Klaus Bremer /r                           Tuija Pohjola /sd
21452:                      Ulla-Maj Kukkonen /r                      Suvi Linden /kok
21453: 
21454: 
21455: 
21456: 
21457: 260017
21458: 2                                            KK 418/1996 vp
21459: 
21460: 
21461: 
21462: 
21463:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
21464: 
21465:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           ja ensiaputilanteissa sekä liikkua turvallisesti
21466: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,             maaliikenteessä ja vesillä. Vastaavasti opetus-
21467: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           suunnitelman perusteiden terveyskasvatusosuu-
21468: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-           dessa korostuvat yhtenä keskeisenä sisältönä tur-
21469: merin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            vallisuuskasvatus sekä ensiapu- ja pelastustaito-
21470: n:o 418:                                                 jen oppiminen.
21471:                                                               Koululiikunta on opetussuunnitelman mu-
21472:             Uskooko Hallitus, että sen esitys vesi-       kaan muutakin kuin oppitunnit ja oppiaine. Lii-
21473:         liikennelaiksi tulee vähentämään hukku-           kuntatunnit muodostavat opetussuunnitelmalli-
21474:         neiden määrää Ruotsin saavuttamalle ta-           sen perustan uimataidon opetukseen ja hengen-
21475:         solle, ja                                         pelastustaitojen kehittämiseen. Tärkeä osa nyky-
21476:             tuleeko Hallitus varmistamaan tulossa         päivää ja tulevaisuuden koululiikuntaa, tapah-
21477:         olevalla peruskoululailla, että opetushal-        tuipa liikkuminen maalla tai vedessä, ovat kui-
21478:         lituksen vuonna 1992 kirjaamalle yleistä          tenkin lisäksi erilaiset oppituntien ulkopuoliset
21479:         uimataitoa koskevalle tavoitteelle anne-          liikuntatuokiotja -tapahtumat sekä yhteistyö lii-
21480:         taan taloudelliset mahdollisuudet toteu-          kunta- ja muiden kansalaisjärjestöjen kanssa.
21481:         tua?                                                  Opetussuunnitelman perusteiden taustana on
21482:                                                           valtioneuvoston vuonna 1993 vahvistama perus-
21483:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              koulun tuntijako, jossa liikuntaan ja terveyskas-
21484: vasti seuraavaa:                                          vatukseen on varattu ala-asteella vähintään 12 ja
21485:                                                           yläasteella vähintään 6 viikkotuntia. Yläasteella
21486:    Esitetyn vesiliikennelain nojalla on muun              uimataidon ja hengenpelastuksen opetusta ja
21487: muassa tarkoitus panna täytäntöön Euroopan                ohjausta voidaan toteuttaa myös valinnaisainee-
21488: parlamentin ja neuvoston huviveneitä koskevien            na. Valinnaisaineiden osuus voi olla kokonaisuu-
21489: jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollis-      . tena enintään 20 viikkotuntia yläasteen aikana.
21490: ten määräysten lähentämisestä antama direktiivi               Puolustusvoimien ilmoituksen mukaan varus-
21491: (94/25/EY). Lakiesitys sisältää kuitenkin lukuisia        miehillä on yleensä palvelukseen tullessaan ui-
21492: muita vesiliikenteen turvallisuutta ja ympäris-           mataito, jota kehitetään varusmiespalveluksen
21493: tönsuojelua koskevia säännöksiä.                          aikana. Suomen uimaopetus- ja hengenpelastus-
21494:    Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan,          liitto ry:n tilastojen mukaan hukkumisonnetto-
21495: että asetusteitse ja erillisillä määräyksillä on tar-     muuksien määrä on kahden viimeisen vuosikym-
21496: koitus tarkemmin määrittää vesikulkuneuvoissa             menen aikana pudonnut yli 409:stä 193:een
21497: vaadittava varustus. Perustelujen mukaan kai-             (vuonna 1995). Valtaosa hukkuneistaon40--60-
21498: kissa vesikulkuneuvoissa on tarkoitus edellyttää          vuotiaita, ja hukkuminen on tapahtunut voitto-
21499: olevan hyväksytyt pelastus- tai veneilyliivit tai         puolisesti järvialueella.
21500: muita hyväksyttyjä pelastusvälineitä jokaiselle               Eri maiden hukkumistilastojen vertailu ei tee
21501: vesikulkuneuvossa olijalle. Edellä mainittu va-           oikeutta kunkin maan erityisolosuhteille, kuten
21502: rustusvaatimus ei perustu niin sanottuun huvive-          esimerkiksi Suomen runsasjärvisyydelle.
21503: nedirektiiviin, jossa on säännöksiä ainoastaan                Hallitus katsoo, että esitetty vesiliikennelaki ja
21504: huviveneiden rakenteesta ja eräistä kiinteistä va-        sen nojalla annettavat tärkeimmät säännökset ja
21505: rusteista.                                                määräykset tulevat toteutuessaan osaltaan lisää-
21506:    Uimataidon opetus ja hengenpelastustyö ovat            mään vesiliikenteen turvallisuutta ja vähentä-
21507: osa peruskoulun liikunnan ja terveystiedon ope-           mään hukkuneiden määrää. Toisaalta hallitus
21508: tusta. Opetushallituksen vuonna 1994 vahvista-            korostaa edelleen koulutuksen ja valistuksen
21509: mien opetussuunnitelman perusteiden mukaan                merkitystä turvallisuutta lisäävinä tekijöinä.
21510: peruskoulun liikunnan opetuksen yhtenä tavoit-                Valtioneuvoston vahvistaman vuosia 1995-
21511: teena on se, että oppilas oppii turvalliset liikunta-     2000 koskevan koulutuksen ja korkeakouluissa
21512: tavatja uima taidon, osaa toimia hengenpelastus-          harjoitettavan kehittämissuunnitelman mukaan
21513:                                            KK 418/1996 vp                                           3
21514: 
21515: voimassa olevaa peruskoulun tuntijakoa ja ope-       den kehittymiselle on syytä varata sekä taloudel-
21516: tussuunnitelman perusteita on tarkoituksena          liset että koulutukselliset mahdollisuudet elin-
21517: noudattaa koko suunnittelukauden ajan. Tämä          ikäisen koulutuksen ja oppimisen periaatteen
21518: koskee myös liikunnan opetusta. Opetusministe-       mukaisesti kaikkia lapsen, nuoren ja aikuisen
21519: riön käsityksen mukaan uimataito ja hengenpe-        elinympäristön tarjoamia mahdollisuuksia hy-
21520: lastustaidot ovat keskeisiä kansalaistaitoja, joi-   väksi käyttäen.
21521: 
21522:      Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1996
21523: 
21524:                                                              Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
21525: 4                                           KK 418/1996 vp
21526: 
21527: 
21528: 
21529: 
21530:                                         Tili Riksdagens Talman
21531: 
21532:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      samt kan röra sig tryggt i trafiken tilllands och
21533: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        sjöss. 1 det avsnitt i läroplansgrunderna som be-
21534: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      handlar hälsofostran betonas säkerhetsfostran
21535: man Klaus Bremer m.fl. undertecknade spörsmål         samt första hjälpen och räddningsfårdigheter
21536: nr 418:                                               som ett viktigt innehåll.
21537:                                                           Enligt läroplanen är skolgymnastiken även
21538:           Tror Regeringen att dess proposition        något mer än lektioner och ett läroämne. Ä ven
21539:        med förslag till sjötrafiklag kommer att       om gymnastiktimmarna bildar kärnan i simun-
21540:        minska antalet drunknade till den nivå         dervisningen och vid utvecklandet av livrädd-
21541:        Sverige uppnått och                            ningsfårdigheter utgör olika former av idrottsin-
21542:           ämnar Regeringen med kommande               slag och evenemang utanför lektionerna samt
21543:        grundskolelag säkerställa att det mål an-      samarbete med andra idrottsintressenter inom
21544:        gående allmän simkunskap som utbild-           gymnastik en viktig del av dagens och framtidens
21545:        ningsstyrelsen angav år 1992 ges de eko-       skolgymnastik, om den sedan sker på land eller
21546:        nomiska möjligheter som behövs för att         till sjöss.
21547:        det skall uppnås?                                  Grunderna för läroplanen baserar sig på den
21548:                                                       av statsrådet år 1993 fastställda timfördelningen
21549:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         i grundskolan, där det på lågstadiet reserverats
21550: anföra följande:                                      minst 12 veckotimmar och på högstadiet minst 6
21551:                                                       veckotimmar för gymnastik och hälsofostran. På
21552:    Med stöd av den föreslagna sjötrafiklagen har      högstadiet kan undervisningen och handledning-
21553: man bl.a. för avsikt att verkställa Europaparla-      en i simning och livräddning också ges inom
21554: mentets och rådets direktiv (94/25/EG) om till-       ramen för ett valfritt ämne. De valfria ämnenas
21555: närmning av medlemsstaternas lagar och andra          andel kan som helhet utgöra högst 20 veckotim-
21556: författningar i fråga om fritidsbåtar. Lagförsla-     mar under högstadiet.
21557: get innehåller dock en mängd andra stadganden             Enligt uppgift från försvarsmakten kan bevä-
21558: som gäller säkerheten och miljöskyddet i anslut-      ringarna i allmänhet siroma när de inleder sin
21559: ning till sjötrafiken.                                tjänstgöring. Denna förmåga utvecklas under
21560:    1 motiveringen till regeringspropositionen         hela beväringstiden. Enligt statistik från Fin-
21561: konstateras att avsikten är att genom förordning-     lands simundervisnings- och livräddningsför-
21562: ar och olika bestämmelser närmare fastställa den      bund rf har antalet drunkningsolyckor sjunkit
21563: utrustning som krävs i sjöfordon. Enligt motive-      under de två senaste årtiondena från över 409 till
21564: ringarna är avsikten att i alla sjöfordon förutsät-   193 (år 1995). Största delen av de drunknade är i
21565: ta godkända flytvästar eller annan godkänd            åldern 40-60 år och olyckorna har till största
21566: räddningsutrustning för alla som befinner sig i       delen skett i sjöområdet.
21567: sjöfordonet. Ovannämnda utrustningskrav                   Enjämförelse avolika länders drunkningssta-
21568: grundar sig inte på det s.k. fritidsbåtdirektivet,    tistik gör inte rättvisa åt respektive lands special-
21569: där det finns stadganden endast om fritidsbåtar-      förhållanden, såsom åt det faktum att Finland är
21570: nas struktur och viss fast utrustning till dem.       ett mycket sjörikt land.
21571:    Undervisning i simning och livräddning är en           Regeringen anser att den föreslagna sjötrafik-
21572: del av undervisningen i gymnastik och hälsofost-      lagen och de närmare stadganden och bestäm-
21573: ran i grundskolan. Enligt de grunder för läropla-     melser som ges med stöd av den när de verkställs
21574: nen som utbildningsstyrelsen fastställde år 1994      kan medverka till att säkerheten inom sjötrafiken
21575: är ett av målen för gymnastikundervisningen i         ökar och till att antalet drunknade minskar. Å
21576: grundskolan att eleven lär sig att röra sig på ett    andra sidan betonar regeringen fortfarande bety-
21577: säkert sätt och lär sig simma, vet hur man handlar    delsen av utbildning och upplysning som säker-
21578: i livräddnings- och första hjälpen-situationer        hetshöjande faktorer.
21579:                                           KK 418/1996 vp                                            5
21580: 
21581:    Enligt den av statsrådet godkända planen för     digheter. Det är skäl att i enlighet med principen
21582: utveckling av utbildningen och forskningen vid      om Iivslång utbildning och Iivslångt lärande samt
21583: högskolorna för åren 1995-2000 är avsikten att      med utnyttjande av alla de möjligheter som
21584: gällande timfördelningar och läroplansgrunder       barns, ungdomars och vuxnas Iivsmiljö represen-
21585: iakttas under hela planeringsperioden. Detta gäl-   terar erbjuda såväl ekonomiska som utbildnings-
21586: ler även undervisningen i gymnastik. Enligt un-     mässiga möjligheter för vidareutveckling av
21587: dervisningsministeriets uppfattning är sim- och     dessa fårdigheter.
21588: Iivräddningsfårdighet centrala medborgarfår-
21589: 
21590:      Helsingfors den 14 juni 1996
21591: 
21592:                                                      Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
21593:                                             KK 419/1996 vp
21594: 
21595: Kirjallinen kysymys 419
21596: 
21597: 
21598: 
21599: 
21600:                                    Esko-Juhani Tennilä Iva-r: Suunnitelmista myydä valtion metsiä
21601: 
21602: 
21603: 
21604:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
21605: 
21606:    Ministereistä ainakin kauppa- ja teollisuusmi-     kistäytyminen on ollut ja on helpoin toteuttaa
21607: nisteri Antti Kalliomäki, valtiovarainministeri       (paikallisen väestön vapaa metsästysoikeus poh-
21608: Sauli Niinistö ja ympäristöministeri Pekka Haa-       joisessa, kalastusmahdollisuudet, kansallispuis-
21609: visto ovat julkisuudessa esittäneet valtion met-      tojen ja muiden luonnonsuojelualueiden perusta-
21610: sien myymistä. Jokainen heistä on perustellut         minenjne.).
21611: esitystään erilaisten budjettitarpeiden täyttämi-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21612: sellä.                                                tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21613:    Esitykset herättävät ihmetystä, sillä valtion      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21614: metsiä hallinnoiva ja hoitava Metsähallitus on        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21615: merkittävä tulojen tuottaja valtion budjettiin.
21616: Metsien myynti huonontaisi Metsähallituksen                    Onko Lipposen hallitus suuntautunut
21617: tulosta. Lisäksi valtion maat ja metsät ovat niitä,          myymään valtion metsiä?
21618: joilla tavallisen ihmisen luonnossa tapahtuva vir-
21619: 
21620:      Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1996
21621: 
21622:                                       Esko-Juhani Tennilä /va-r
21623: 
21624: 
21625: 
21626: 
21627: 260017
21628: 2                                          KK 419/1996 vp
21629: 
21630: 
21631: 
21632: 
21633:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
21634: 
21635:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       luonnonsuojeluohjelmien toteuttamisessa. Kos-
21636: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        ka luonnonsuojeluohjelmia ei ole mahdollista
21637: olette 23 päivänä toukokuuta 1996 päivätyn kir-      valtiontaloudellisen tilanteen johdosta toteuttaa
21638: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     pelkästään ympäristöministeriön osto- ja kor-
21639: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Esko-Juhani       vausmäärärahojen tason korotuksilla, tulee hal-
21640: Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        litus esittämään eduskunnalle Metsähallituksen
21641: n:o 419:                                             hallinnassa olevien valtion maa- ja vesialueiden
21642:                                                      nykyistä tasoa selvästi korkeampaa vaihto- ja
21643:          Onko Lipposen hallitus suuntautunut         myyntitavoitetta.
21644:        myymään valtion metsiä?                           Valtion maa- ja vesialueiden myynnin osalta
21645:                                                      tehdään yksityiskohtainen myyntimahdollisuuk-
21646:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          sien kartoitus, jossa otetaan huomioon Metsä-
21647: taen seuraavaa:                                      hallituksen liiketoiminnan toimintaedellytykset,
21648:                                                      valtion maa- ja vesialueiden virkistyskäyttöön
21649:    Metsähallituksesta annetun lain (1169/93)         liittyvät yhteiskunnalliset palvelut sekä luonnon-
21650: 5 §:n mukaan eduskunta hyväksyy vuosittain           suojelulliset ja työllisyysnäkökohdat Tällaisen
21651: valtion talousarvion käsittelyn yhteydessä ta-       selvityksen pohjalta voidaan täsmällisesti todeta,
21652: voitteet siitä, missä määrin suojelualueita hanki-   missä laajuudessa myynti on mahdollista ja pe-
21653: taan Metsähallituksen hallinnasta luovutettavan      rusteltua ja miten se on käytännössä järkevästi
21654: kiinteän omaisuuden luovuttamisesta saatavilla       toteutettavissa.
21655: tuloilla, ja siitä, missä määrin Metsähallituksen        Metsähallitus toteuttaa hallinnassaan olevien
21656: hallinnassa olevaa valtion maa- ja vesiomaisuut-     alueiden myymisen markkinaehtoisesti. Tällä
21657: ta voidaan käyttää vaihtomaina suojelualueiden       tarkoitetaan sitä, että omaisuutta realisoidaan
21658: hankintaan. Viime vuosina Metsähallitus on           valtion kannalta mahdollisimman edullisissa
21659: eduskunnan päätösten mukaisesti hankkinut            markkinaolosuhteissa ja että myyntitoimenpi-
21660: vuosittain maanmyyntituloilla luonnonsuojelu-        teet mitoitetaan siten, että markkinoille ei synny
21661: alueita noin 10 milj. markan arvosta sekä tehnyt     häiriötilanteita ja -vaikutuksia, jotka vaikuttaisi-
21662: luonnonsuojelualuevaihtoja noin 60 milj. mar-        vat epäedullisesti mm. hintatasoon.
21663: kan arvosta.                                             Samanaikaisesti kun Metsähallituksen hallin-
21664:    Päätetyt luonnonsuojeluohjelmat tulee toteut-     nassa olevia maita käytetään vaihtojen sekä
21665: taa mahdollisimman nopeasti. Tästä syystä yhte-      myynnistä saatavien tulojen kautta luonnonsuo-
21666: nä keinona on vastaisuudessakin Metsähallituk-       jeluohjelmien toteuttamiseen, on tarkoitus kes-
21667: sen hallinnassa olevan valtion maa- ja vesialuei-    kittää valtion maa- ja vesialueiden hallinta pää-
21668: den myynnistä saatavien tulojen käyttäminen          sääntöisesti Metsähallitukselle.
21669: 
21670:      Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1996
21671: 
21672:                                                      Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
21673:                                              KK 419/1996 vp                                             3
21674: 
21675: 
21676: 
21677: 
21678:                                         Tili Riksdagens Talman
21679: 
21680:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       miska läget inte är möjligt att fullfölja natur-
21681: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den        skyddsprogram endast genom att höja nivån på
21682: 23 maj 1996, tili vederbörande medlem av statsrå-      miljöministeriets anslag för inköp och ersättning,
21683: det översänt följande av riksdagsman Esko-Ju-          kommer regeringen att för riksdagen föreslå ett
21684: hani Tennilä undertecknade spörsmål nr 419:            bytes- och försäljningsmål som klart överstiger
21685:                                                        den nuvarande nivån för statens land- och vat-
21686:           Är Lipponens regering inriktad på att        tenområden i Forststyrelsens besittning.
21687:        sälja statens skogar?                              När det gäller försäljningen av statens jord-
21688:                                                        och vattenområden görs en detaljerad invente-
21689:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ring av försäljningsmöjligheterna, där man beak-
21690: anföra följande:                                       tar förutsättningarna för Forststyrelsens affårs-
21691:                                                        verksamhet, den samhälleliga servicen i anslut-
21692:     Enligt 5 § lagen om Forststyrelsen (1169/93)       ning till användningen av statens jord- och vat-
21693: godkänner riksdagen årligen i samband med be-          tenområden för rekreation samt naturskydds-
21694: handlingen av statsbudgeten de mål som gäller i        och sysselsättningssynpunkter. Med utgångs-
21695: viiken omfattning naturskyddsområden skall             punkt i en sådan utredning kan man exakt kon-
21696: förvärvas med inkomsterna av överlåtelsen av           statera i viiken utsträckning försäljning är möjlig
21697: den fasta egendom vars besittning F orststyrelsen      och motiverad och hur den i praktiken kan ge-
21698: avstår ifrån genom överlåtelse och de mål som          nomföras förnuftigt.
21699: gäller i viiken omfattning jord- och vattenegen-          Forststyrelsen genomför försäljningen av om-
21700: dom i Forststyrelsens besittning kan användas          råden som den har i sin besittning på marknads-
21701: som bytesobjekt vid förvärv av skyddsområden.          villkor. Med detta avses att egendom realiseras
21702: Under de senaste åren har Forststyrelsen i enlig-      under marknadsförhållanden som är så fördelak-
21703: het med riksdagens beslut årligen förvärvat na-        tiga som möjligt ur statens synpunkt och att
21704: turskyddsområden med inkomster av jordför-             försäljningsåtgärderna dimensioneras så att någ-
21705: säljning tili ett värde av ca 10 milj. mk samt bytt    ra störande situationer och verkningar inte upp-
21706: tili naturskyddsområden tili ett värde av ca 60        kommer på marknaden som skulle påverka bl.a.
21707: milj. mk.                                              prisnivån negativt.
21708:     De naturskyddsprogram man beslutat om                 Avsikten är att så långt som möjligt koncen-
21709: skall fullföljas så snabbt som möjligt. Ett sätt att   trera innehavet av statens jord- och vattenområ-
21710: fullfölja naturskyddsprogrammen är därför att          den till Forststyrelsen, samtidigt som den jord
21711: också i framtiden för ändamålet använda de in-         som är i Forststyrelsens besittning genom byten
21712: komster som erhålls av försäljningen av statens        och med inkomster av försäljning används för
21713: jord- och vattenområden i Forststyrelsens besitt-      fullföljande av naturskyddsprogrammen.
21714: ning. Eftersom det på grund av det statsekono-
21715: 
21716:      Helsingforsden 13 juni 1996
21717: 
21718:                                                         Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
21719:                                            KK 420/1996 vp
21720: 
21721: Kirjallinen kysymys 420
21722: 
21723: 
21724: 
21725: 
21726:                                   Tarja Kautto /sd: Väestörekisteritietojen pysymisestä ajan tasalla
21727: 
21728: 
21729: 
21730:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
21731: 
21732:    Nykyisin, kun kansalaiset vaihtavat asuntoa,      kisteriin, voivat menettää etuuden, mikä puoles-
21733: he tekevät muuttaessaan muuttoilmoituksen            taan johtaa uusiin ongelmiin.
21734: postiin. Muuttoilmoitusta ei enää tehdä ko.             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
21735: muuttokohteen kiinteistöön ja sitä kautta väes-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21736: törekisteriin.                                       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21737:    Tämä uusi käytäntö on johtanut monenlaisiin       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21738: ongelmiin. Esimerkiksi kerrostaloissa ei enää tie-
21739: detä, keitä taloon on muuttanut. Myös viran-                     Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
21740: omaistoiminta vaikeutuu. Lisäksi asukkaat, jot-               kansalaisten väestörekisterijärjestelmän
21741: ka olisivat oikeutettuja asumistukeen, mutta ei-              parantamiseksi ja tietojen lähettämisen
21742: vät osaa tai tiedä huolehtia ilmoitusta väestöre-             helpottamiseksi?
21743: 
21744:      Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1996
21745:                                            Tarja Kautto /sd
21746: 
21747: 
21748: 
21749: 
21750:  260017
21751: 2                                          KK 420/1996 vp
21752: 
21753: 
21754: 
21755: 
21756:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
21757: 
21758:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       puhelinmuuttoilmoituksella mahdollisimman
21759: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        helpoksi ja lisäksi tiedottamista on tehostettu.
21760: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Puhelimitse muuttoilmoituksen on voinut teh-
21761: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tarja           dä jo 1.6 1994 alkaen. Huhtikuussa 1996 kaikista
21762: Kauton näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          muutoista n. 34 % ilmoitettiin puhelimitse. Uusi
21763: n:o 420:                                             ilmoitustapa on otettu kansalaisten keskuudessa
21764:                                                      hyvin vastaan. Puhelinmuuttoilmoitusten suosio
21765:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        on jatkuvasti kasvanut ja näyttää edelleen kasva-
21766:        kansalaisten väestörekisterijärjestelmän      van voimakkaasti.
21767:        parantamiseksi ja tietojen lähettämisen          Viranomaisille on tärkeätä, että väestötieto-
21768:        helpottamiseksi?                              järjestelmään saadaan mahdollisimman nopeasti
21769:                                                      uudet osoitteet. Tämän vuoksi muuttoilmoitus-
21770:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         velvollisuudesta ja uudesta helposta ilmoitusta-
21771: vasti seuraavaa:                                     vasta, puhelinmuuttoilmoituksesta, on tiedotet-
21772:                                                      tu monin eri tavoin Esimerkiksi tammi-helmi-
21773:    Kotikuntalain (201/94) mukaan muuttoilmoi-        kuussa 1996 lähetettiin asiaa koskeva tiedote ve-
21774: tus väestötietojärjestelmään tehdään asianomai-      ro korttien postituksen yhteydessä 4,2 miljoonal-
21775: selle kihlakunnan rekisteritoimistolle. Ilmoitus     le verokortin saajalle. Lisäksi asiasta on tiedotet-
21776: on tehtävä aikaisintaan viikkoa ennen ja vii-        tu vaalien ja verotuksen yhteydessä lehdistötie-
21777: meistään viikon kuluttua muuttopäivästä.             dotteilla sekä keväällä 1996 myös maksetuilla
21778: Muuttoilmoituksen voi tehdä sitä varten laadi-       mainoksilla sanoma- ja aikakausilehdissä. Tie-
21779: tulla lomakkeella tai puhelimitse. Lomakkeen         dottamiselle pyritäänjatkuvasti löytämään uusia
21780: voi postittaa tai toimittaa muulla tavoin rekiste-   kanavia. Jo tähän mennessä suoritettujen toi-
21781: ritoimistoon. Kotikuntalainsäädäntöä uudistet-       menpiteidenjohdosta tietojen saanti väestötieto-
21782: taessa on ilmoitusmenettelyä yksinkertaistettu       järjestelmään on huomattavasti nopeutunut.
21783: ja kevennetty uusien osoitteiden saamiseksi             Kerrostaloja omistavat asunto- ja kiinteistö-
21784: mahdollisimman nopeasti väestötietojärjestel-        yhtiöt tarvitsevat omassa toiminnassaan tietoja
21785: mään. Tässä yhteydessä on luovuttu, osittain         talojen asukkaista, esimerkiksi vesimaksujen pe-
21786: myös tietosuojasyistä, velvollisuudesta toimittaa    rinnässä ja ovenavauspalvelussa. Tämän takia
21787: kirjallinen muuttoilmoitus rakennuksen omista-       yhtiöt ovatkin alkaneet tehdä päätöksiä, joissa
21788: jan tai tämän edustajan kautta rekisteritoimis-      osakkeenomistajille on asetettu velvollisuus il-
21789: toon.                                                moittaa, minkä niroisiä henkilöitä ja kuinka
21790:    Velvollisuus ilmoittaa muutosta väestökirjan-     monta heidän hallitsemissaan huoneistoissa
21791: pitoon on tullut tutuksi vuotuisessa henkikirjoi-    asuu. Tällaiset päätökset on voitu sisällyttääjär-
21792: tuksessa, joka toimitettiin viimeisen kerran         jestyssääntöihin. Yhtiöt voivat myös käyttää
21793: vuonna 1989. Lisäksi kansalaisilla on jo vuodesta    asukastietojen ylläpidossa hyväksi väestötieto-
21794: 1971 alkaen ollut velvollisuus ilmoittaa muutosta    järjestelmän tarjoamia palveluja, kuten asukas-
21795: rekisteriviranomaiselle heti muuton yhteydessä.      luetteloita, muutostietopalvelua sekä osoitepal-
21796: Ilmoitusvelvollisuuden täyttäminen on nyt tehty      velupuhelin ta.
21797: 
21798:      Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 1996
21799: 
21800:                                                                            Ministeri Jouni Backman
21801:                                              KK 420/1996 vp                                            3
21802: 
21803: 
21804: 
21805: 
21806:                                          Tili Riksdagens Talman
21807: 
21808:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           Redan från och med 1.6.1994 har flyttningsan-
21809: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         mälan kunnat göras per telefon. 1 april 1996
21810: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       anmäldes ca 34 %, av alla flyttningar per telefon.
21811: man Tarja Kautto undertecknade spörsmål nr             Det nya anmälningssättet har fått ett positivt
21812: 420:                                                   mottagande av medborgarna. Flyttningsanmä-
21813:                                                        lan per telefon har blivit allt populärare och po-
21814:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        pulariteten verkar fortsätta att öka kraftigt.
21815:         ta i syfte att förbättra medborgarnas be-          För myndigheterna är det viktigt att få de nya
21816:         folkningsregistersystem och underlätta         adresserna tili befolkningsdatasystemet så fort
21817:         sändandet av uppgifter?                        som möjligt. Därför har man på många olika sätt
21818:                                                        informerat om skyldigheten att anmäla flyttning-
21819:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ar och det enkla nya anmälningssättet, telefonan-
21820: anföra följande:                                       mälan. Exempelvis ijanuari-februari 1996 sän-
21821:                                                        des i samband med postningen av skattekorten
21822:      Enligt lagen om hemkommun (201/94) skall          information om saken till4,2 miljoner mottagare
21823: flyttningsanmälan göras tili befolkningsdatasys-       av skattekort. 1 samband med valen och beskatt-
21824: temet tili registerbyrån i häradet. Anmälan skall      ningen har information också getts genom press-
21825: göras tidigast en vecka före och senast en vecka       meddelanden samt våren 1996 även genom be-
21826: efter flyttningsdagen. Flyttningsanmälan kan           tald reklam i tidningar och tidskrifter. Man för-
21827: göras på en för ändamålet utarbetad blankett           söker hela tiden finna nya informationskanaler.
21828: eller per telefon. Blanketten kan tillställas regis-   Redan de åtgärder som hittills vidtagits har lett
21829: terbyrån per post eller på annat sätt. När lagstift-   tili att uppgifterna nu erhålls betydligt snabbare
21830: ningen om hemkommun reviderades har anmäl-             tili befolkningsdatasystemet.
21831: ningsförfarandet förenklats och underlättats i             De bostads- och fastighetsaktiebolag som äger
21832: syfte att få de nya adresserna så fort som möjligt     höghus behöver för sin egen verksamhet uppgif-
21833: tili befolkningsdatasystemet. 1 detta samman-          ter om dem som bor i huset, exempelvis för upp-
21834: hang har man, delvis också av datasekretesskäl,        börden av vattenavgifter och servicen att öppna
21835: avstått från skyldigheten att tillställa registerby-   dörren. Därför har bolagen börjat fatta beslut i
21836: rån en skriftlig flyttningsanmälan genom ägaren        vilka aktieägarna åläggs skyldighet att anmäla
21837: av byggnaden eller dennes företrädare.                 hur många personer som bor i de lägenheter de
21838:      Skyldigheten att anmäla flyttningen tili folk-    innehar, samt personernas namn. Sådana beslut
21839: bokföringen har blivit känd genom den årliga           har kunnat inkluderas i ordningsreglerna. För att
21840: mantalsskrivning som gjordes sista gången år           hålla uppgifterna om de boende ajour kan bola-
21841:  1989. Redan från och med 1971 har medborgar-          gen också utnyttja den service befolkningsdata-
21842:  na varit skyldiga att göra anmälan om flyttning       systemet erbjuder, exempelvis boendeförteck-
21843:  tili registermyndigheten genast i samband med         ningar, dataservicen angående ändringar samt
21844:  flyttningen. Genom möjligheten att göra flytt-        adresservicetelefonen.
21845:  ningsanmälan per telefon har fullgörandet av
21846:  anmälningsskyldigheten blivit enklast möjlig och
21847:  dessutom har informationen effektiverats.
21848: 
21849:       Helsingfors den 24 juni 1996
21850: 
21851:                                                                              Minister Jouni Backman
21852:                                            KK 421/1996 vp
21853: 
21854: Kirjallinen kysymys 421
21855: 
21856: 
21857: 
21858: 
21859:                                   Pirkko Peltomo /sd: Postipalvelujen turvaamisesta haja-asutus-
21860:                                       alueilla
21861: 
21862: 
21863:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
21864: 
21865:    Mahdollisuus lähettää ja vastaanottaa postia      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21866: on tärkeä palvelumuoto. Erityisen tärkeä se on       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21867: haja-asutusalueiden ihmisille ja yrityksille. Kan-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21868: nattamattomat haja-asutusalueet ovat niitä koh-
21869: teita, jotka eivät kiinnosta voittoa tavoittelevia             Millä tavoin Hallitus aikoo postipalve-
21870: postin kilpailijoita.                                       lujen kilpailuttamisen yhteydessä varmis-
21871:    Toimiva ja alueellisesti kattava postinkulku             taa, että kokonaistaloudellisesti kannat-
21872: on merkittävä yhteiskunnallinen palvelu, jonka              tavat, mutta postin kannalta tappiolliset
21873: toimivuus on kaikissa oloissa varmistettava.                postipalvelut turvataan haja-asutus-
21874:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          alueille tulevaisuudessakin?
21875: 
21876:      Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1996
21877:                                          Pirkko Peltomo /sd
21878: 
21879: 
21880: 
21881: 
21882: 260017
21883: 2                                         KK 421/1996 vp
21884: 
21885: 
21886: 
21887: 
21888:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
21889: 
21890:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      den kokeman palvelun laadun parantuvan vaih-
21891: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       toehtojen lisääntyessä.
21892: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        Postitoiminnan laadun varmistamiseksi kui-
21893: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pirkko         tenkin vaaditaan, että jakelutoimintaa harjoitta-
21894: Peltomon näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       valla yrityksellä on siihen vaadittava toimilupa.
21895: n:o 421:                                            Toimiluvan myöntämisestä päättää hallitus. Toi-
21896:                                                     miluvanvaraisuus on katsottava perustelluksi,
21897:           Millä tavoin Hallitus aikoo postipalve-   koska postitoiminta mielletään kaikille kuulu-
21898:        lujen kilpailuttamisen yhteydessä varmis-    vaksi peruspalveluksi. Toimilupamenettelyllä
21899:        taa, että kokonaistaloudellisesti kannat-    halutaan varmistaa laadukkaan valtakunnalli-
21900:        tavat, mutta postin kannalta tappiolliset    sen postipalvelun säilyminen koko maassa ja hal-
21901:        postipalvelut turvataan haja-asutus-         litusmuodossa säädetyn kirjesalaisuuden toteu-
21902:        alueille tulevaisuudessakin?                 tuminen. Perusedellytyksenä tulee olla postipal-
21903:                                                     velujen turvaaminen kaikille postin käyttäjille
21904:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tasapuolisin ehdoin ja kohtuullisin kustannuksin
21905: vasti seuraavaa:                                    koko maan alueella.
21906:                                                         Suomen Posti Oy on toimilupaosa mukaisesti
21907:    Suomen postitoimintaa säätelevät 1.1.1994        turvannut postipalvelut haja-asutusalueillakin.
21908: voimaan tullut postitoimintalaki (907/93), posti-   Yrittäjävetoisista asiamiesposteista saa kaikki
21909: toiminta-asetus (1385/93) sekä liikenneministe-     tavallisen yksityishenkilön tarvitsemat postipal-
21910: riön tarkentavat päätökset. Samanaikaisesti pos-    velut ja useimmat pienten yritystenkin tarvitse-
21911: titoimintalain voimaantulon kanssa yhtiöitettiin    mat palvelut. Postipalveluja tarjoavien palvelu-
21912: Posti- ja Telelaitos Suomen PT Oy -konserniksi,     pisteiden määrä ei tule oleellisesti muuttumaan,
21913: johon myös Suomen Posti Oy kuuluu. Suomen           vaikka postipankkipalveluja lakkautetaankin
21914: Posti Oy:lle myönnettiin lain edellyttämä toimi-    Postipalveluja tarjoavia toimipisteitä on vuoden
21915: lupa vuoden 1994 alusta lukien. Yhtiö on toimi-     19981opussa suunnilleen sama määrä kuin nyt ei
21916: lupaosa mukaisesti velvollinen turvaamaan pos-      noin 1 800.
21917: tipalvelujen saatavuuden koko maassa Ahve-              Niillä haja-asutusalueen paikkakunnilla, jois·
21918: nanmaata lukuun ottamatta kuitenkin niin, että      sa korvaavaa palvelua tarjoavaa yrittäjää ei löy·
21919: toiminnan lähtökohtina ovat laatu ja kustannus-     dy, Suomen Posti Oy:n jakelu toimii palvelur
21920: tehokkuus.                                          tarjoajana ja vie esimerkiksi paketit ja kirjatu
21921:    Kilpailun lisääminen postitoiminnassa on joh-    lähetykset perille asti, jos matkaa kiinteästä pal
21922: donmukainen seuraus tapahtuneesta lainsää-          velupisteestä on yli viisi kilometriä.
21923: däntökehityksestä sekä Posti- ja telelaitoksen          Konttoriverkoston muutoksilla ei asiakkaat
21924: yhtiöittämisestä. Kilpailun seurauksena toimi-      kannalta ole vaikutusta postin kulkuun eikä ja
21925: alan kokonaisuutena katsotaan kehittyvän kil-       keluun. Myös asiakkaiden postiosoitteet ja -nu
21926: pailukykyisemmäksi, käyttäjien kustannusten         merot, jotka ovat postin käsittelyn ohjausmer
21927: alentuvan, tehokkuuden lisääntyvän ja asiakkai-     kintöjä, säilyvät.
21928:      Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1996
21929: 
21930:                                                              Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
21931:                                             KK 421/1996 vp                                              3
21932: 
21933: 
21934: 
21935: 
21936:                                         Tili Riksdagens Talman
21937: 
21938:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      och kvaliteten för den service som kunderna får
21939: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-        höjs genom att alternativen blir fler.
21940: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-         I syfte att garantera kvaliteten inom postför-
21941: man Pirkko Peltomo undertecknade spörsmål nr          medlingen krävs det dock att ett företag som
21942: 421:                                                  bedriver distributionsverksamhet beviljas kon-
21943:                                                       cession för detta. Regeringen fattar beslut om
21944:           På vilket sätt ämnar Regeringen garan-      beviljandet av koncession. Det anses vara moti-
21945:        tera, i samband med att posttjänsterna         verat att verksamheten baserar sig på koncession
21946:        utsätts för konkurrens, att dessa tjänster     eftersom postförmedlingen ses som en basservice
21947:        som med tanke på ekonomin som helhet           för alla. Genom koncessionsförfarandet avses att
21948:        är lönsamma men ur postens synvinkel           riksomfattande postservice i hela Jandet bevaras
21949:        förlustbringande, även i framtiden säker-      på en hög nivå och att den genom regeringsfor-
21950:        ställs i g1esbygden?                           men stadgade brevhemligheten tryggas. En
21951:                                                       grundförutsättning bör vara att posttjänster ga-
21952:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ranteras alla som anlitar posten på lika villkor
21953: anföra följande:                                      och tili rimliga kostnader i hela landet.
21954:                                                          Posten Finland Ab har i enlighet med sin kon-
21955:    Postförmedlingen i Finland regleras enligt         cession garanterat posttjänsterna även i glesbyg-
21956: postlagen som trädde i kraft den 1 januari 1994       den. På företagarledda ombudspostkontor får en
21957: (907/93), postförordningen (1385/93) samt tra-        privatperson alla behövliga posttjänster och även
21958: fikministeriets beslut med närmare föreskrifter.      de flesta av sådana tjänster som små företag har
21959: Samtidigt med att postlagen trädde i kraft ombil-     behov av. Antalet serviceställen som erbjuder
21960: dades Post- och televerket tili koncernen PT Fin-     posttjänster skall inte väsentligt ändras även om
21961: land Ab, som även Posten Finland Ab hör tili.         postbanktjänster dras in. I slutet av 1998 skall det
21962: Fr.o.m. början av 1994 beviljades Posten Finland      finnas ungefår samma antal verksamhetsställen
21963: Ab koncession i enlighet med lagen. Enligt kon-       som erbjuder postservice som nu, dvs. cirka
21964: cessionen utövar Posten Finland Ab obegränsad         1 800.
21965: postförmedling i hela Jandet förutom på Åland.           På de orter i glesbygden där man inte kan finna
21966: Bolaget är i enlighet med koncessionen skyldigt       en företagare som erbjuder motsvarande tjäns-
21967: att garantera tillgången på postservice i hela Jan-   ter, är det Posten Finland Ab:s distribution som
21968: det, dock så att utgångspunkterna för verksam-        gör detta och för t.ex. paket och rekommendera-
21969: heten är kvalitet och kostnadseffektivitet.           de postförsändelser ända fram om avståndet från
21970:    En ökning av konkurrensen inom postför-            ett fast serviceställe är längre än fem kilometer.
21971: medlingen är en naturlig följd av den lagstift-          Kunderna påverkas inte av förändringarna i
21972: ningsutveckling som ägt rum samt bolagisering-        kontorsnätet varken i fråga om postförmedling
21973: en av Post- och televerket. Som en följd av kon-      eller distribution. På samma sätt skall postadres-
21974: kurrensen anses att verksamhetsområdet som            serna och -numren, som fungerar som kodan-
21975: helhet blir konkurrenskraftigare, användarom-         märkningar inom postbehandlingen, bevaras.
21976: kostnaderna sänks, verksamheten effektiviseras
21977: 
21978:      Helsingforsden 14 juni 1996
21979: 
21980:                                                                   Trafikminister Tuula Linnainmaa
21981:                                              KK 422/1996 vp
21982: 
21983: Kirjallinen kysymys 422
21984: 
21985: 
21986: 
21987: 
21988:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Henkilökunnan vähäisyyden vaikutuksesta
21989:                                         sairaalahygienian tasoon
21990: 
21991: 
21992:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
21993: 
21994:    Henkilökunnan vähäisyyden vuoksi sairaa-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
21995: loissamme vallitsee ankara kiire ja työpaine.          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21996: Henkilökunnalla ei ole mahdollisuutta tehdä            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21997: kaikkea välttämätöntä, vaan jotakin joudutaan          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21998: lyömään laimin. Yksi tällainen alue on sairaala-
21999: ja hoitohygienia.                                                Onko Hallitus tietoinen, että vaaralli-
22000:    Yhä useampi sairaalassa hoidettavana oleva                 nen sairaalabakteeri leviää yhä herkem-
22001: sairastuu ja kuolee sairaalabakteerin aiheutta-               min sairaaloissa siitä syystä, että liian vä-
22002: miin infektioihin. Sairaalabakteerin leviäminen               häisen ja ylirasittuneen henkilökunnan
22003: on tietääkseni kiinni juuri siitä, miten paljon sai-          taholta joudutaan laiminlyömään sairaa-
22004: raalahygieniaa joudutaan vähäisen henkilökun-                 la- ja hoitohygienian tasoa, ja
22005: nan taholta laiminlyömään.                                       mitä Hallitus aikoo tehdä asian kor-
22006:                                                               jaamiseksi?
22007:      Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1996
22008: 
22009:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
22010: 
22011: 
22012: 
22013: 
22014: 260017
22015: 2                                            KK 422/1996 vp
22016: 
22017: 
22018: 
22019: 
22020:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
22021: 
22022:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         samme hoidetaan yhä vanhempiaja vastustusky-
22023: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          vyltään heikentyneitä potilaita, 2) hoitomuodot
22024: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        ovat teknistyneet, jolloin tartuntareittejä on
22025: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         enemmän ja 3) sairaaloissa käytetään lisäänty-
22026: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          västi mikrobilääkkeitä, mikäjohtaa vastustusky-
22027: n:o 422:                                               kyisten mikrobien kehittymiseen. Hoitotoimin-
22028:                                                        taan liittyy näiden seikkojen johdosta aina väis-
22029:           Onko Hallitus tietoinen, että vaaralli-      tämättä tietty sairaalatartunnan riski. Tartunta-
22030:        nen sairaalabakteeri leviää yhä herkem-         riskiä voi myös lisätä henkilökunnan kiire ja uu-
22031:        min sairaaloissa siitä syystä, että liian vä-   pumus. Konkreettista näyttöä sairaalahygienian
22032:        häisen ja ylirasittuneen henkilökunnan          tason laskusta ei kuitenkaan ole. Viime aikoina
22033:        taholta joudutaan laiminlyömään sairaa-         yleistynyt lyhytjälkihoitoinen kirurgia, poliklii-
22034:        la- ja hoitohygienian tasoa, ja                 nisen hoidon lisääntyminen ja lyhentyneet sai-
22035:           mitä Hallitus aikoo tehdä asian kor-         raalahoitojaksot ovat toisaalta vähentäneet sai-
22036:        jaamiseksi?                                     raalainfektioriskiä.
22037:                                                            Sairaalainfektiot ovat yleisiä sairaaloissa
22038:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           kautta maailman. Hyvän hygienian maissa, ku-
22039: vasti seuraavaa:                                       ten Suomessa, sairaalainfektioita esiintyy varo-
22040:                                                        vaisesti arvioiden keskimäärin 3 %:lla sairaalassa
22041:    Terveydenhuoltohenkilöstön määrä on vuo-            hoidetuista. Tämä tarkoittaa, että vuosittain ar-
22042: teen 1989 jatkuvasti lisääntynyt. Se kääntyi sel-      violta 50 000 suomalaista saa sairaalainfektion.
22043: vään laskuun vuonna 1991 ja lähti taas nousuun         Näistä 500-1 000 johtaa potilaan kuolemaan.
22044: vuonna 1994. Pienimmillään terveydenhuolto-            Arvio perustuu ulkomaisiin selvityksiin ja Suo-
22045: henkilöstön määrä oli vuonna 1993, jolloin se          men yliopistosairaaloiden sairaalainfektioseu-
22046: vastasi tilannetta 1980-luvun puolivälissä. Sai-       rantarekistereihin, joissa on tietoja usean kym-
22047: raalahenkilöstön määrän väheneminen vuosina            menen vuoden ajalta. Suomen luvut ovat samal-
22048: 1990-1993 oli 11 %, mutta samalla henkilöstö-          la tasolla kuin muissa Pohjoismaissa, Isossa-Bri-
22049: rakenne muuttui entistä koulutetummaksi.               tanniassa ja Yhdysvalloissa, joissa sairaalainfek-
22050:    Erikoissairaanhoito on selvästi tehostanut toi-     tioiden torjuntaan on panostettu myös pitkään.
22051: mintaansa 1990-luvulla. Sairaaloissa hoidetaan             Sairaalainfektiot muodostavat noin puolet
22052: entistä enemmän potilaita entistä lyhyemmin            potilasvahinkolain perusteella korvatuista poti-
22053: hoitoajoin ja toimenpiteitä tehdään selvästi ai-       lasvahingoista. Korvattujen leikkaushaavatu-
22054: kaisempaa enemmän.                                     lehdusten kustannukset vuosina 1988-1990 oli-
22055:    Sairaalainfektio on tartuntatauti, jota ei ole      vat noin 189 miljoonaa markkaa eli noin 172 000
22056: todettu tai joka ei ole itämässä potilaalla hänen      markkaa vahinkoa kohti. Lain tulkinta ja kor-
22057: tullessaan sairaalaan. Sairaalainfektiotartunta ei     vauskäsittely ei sairaalainfektioiden kohdalla ole
22058: kuitenkaan aina ole peräisin sairaalaympäristös-       ollut ongelmatonta. Sosiaali- ja terveysministe-
22059: tä tai muilta sairaalapotilailta, vaan hyvin usein     riössä valmistellaan työryhmän asettamista sel-
22060: sen lähteenä ovat potilaan kehon omat mikrobit.        vittämään potilasvahinkolain uudistamistarvet-
22061: Sairaalabakteerit tarttuvat ja leviävät tavallisim-    ta, ja yhtenä sen tehtävänä tulevat olemaan mm.
22062: min kosketustartuntana käsien välityksellä hoi-        infektiovahinkoihin liittyvät muutostarpeet.
22063: totoimenpiteiden yhteydessä. Sairaalahygienian            Ulkomaisten tutkimusten perusteella olete-
22064: päätavoitteena on katkaista tämä tartuntareitti.       taan, että kolmannes nykyisistä sairaalainfek-
22065:    Koska nykylääketiede pystyy auttamaan yhä           tioista olisi ehkäistävissä optimaalisin hygienia-
22066: vaikeammin sairaita, on nähtävissä, että sairaan-      toimenpitein. Sairaalainfektioiden seurannan ja
22067: hoidon kehittymisen myötä sairaalainfektio-on-         alan koulutuksen tehostaminen on tämän takia
22068: gelmat eivät tule väistymään vaan mahdollisesti        tarpeellista. Kansanterveyslaitoksen suunnitteil-
22069: pahenemaan. Tähän on useita syitä: 1) sairaalois-      la olevan valtakunnallisen sairaalainfektiorekis-
22070:                                           KK 422/1996 vp                                           3
22071: 
22072: terin myötä on mahdollista kansainvälisin kritee-   esiintymisen seuranta ja niiden leviämisen tor-
22073: rein arvioida suomalaisen sairaanhoidon laatua,     junta vaativat tulevaisuudessakin vankkaa pa-
22074: todeta ongelmat varhaisessa vaiheessa ja ohjata     nostusta asiantuntijoilta ja koko terveydenhuol-
22075: torjunnan resursseja tarkoituksenmukaisella ta-     tokentältä.
22076: valla. Lääkkeille vastustuskykyisten mikrobien
22077: 
22078:      Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1996
22079: 
22080:                                                                  Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
22081: 4                                           KK 422/1996 vp
22082: 
22083: 
22084: 
22085: 
22086:                                          Tili Riksdagens Talman
22087: 
22088:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        tili detta: 1) allt äldre och tili sin motståndskraft
22089: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         svagare patienter vårdas på våra sjukhus, 2)
22090: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-       vårdmetoderna har blivit allt mera tekniska, vil-
22091: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr          ket innebär att det finns allt fler smittovägar och
22092: 422:                                                   3) allt mera mikrobmediciner används på sjukhu-
22093:                                                        sen, vilket leder till att det utvecklas motstånds-
22094:           Är Regeringen medveten om att farliga        kraftiga mikrober. På grund av dessa orsaker
22095:        sjukhusbakterier allt lättare sprider sig i     finns det alltid oundvikligen i vårdverksamheten
22096:        sjukhusen på grund av att den alltför fåta-     en viss risk för sjukhussmitta. Också persona1ens
22097:        liga och överansträngda personalen är           brådska och utmattning kan öka smittorisken.
22098:        tvungen att försumma sjukhus- och vård-         Några konkreta bevis på att sjukhushygienens
22099:        hygienen och                                    nivå skulle ha sjunkit finns emellertid inte. Den
22100:           vad tänker Regeringen göra för att av-       kirurgi vars eftervård är kort och som på senare
22101:        hjälpa detta missförhållande?                   tid blivit allt vanligare, att den po1ikliniska vår-
22102:                                                        den ökat och att vårdperioderna på sjukhusen
22103:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          blivit kortare har å andra sidan minskat risken
22104: anföra följande:                                       för sjukhusinfektion.
22105:                                                            Sjukhusinfektionerna är vanliga på sjukhus
22106:    Personalen inom hälsovården i Finland ökade         runtom i världen. I Iänder med god hygien, såsom
22107: kontinuerligt fram till och med 1989. År 1991          i Finland, uppträder sjukhusinfektioner enligt
22108: började mängden personai minska avsevärt, för          försiktiga bedömningar i medelta1 hos 3 % av de
22109: att återigen börja öka 1994. Personalens storlek       vårdade. Det här innebär att år1igen får ca 50 000
22110: var som lägst 1993 då 1äget motsvarade läget i         finländare sjukhusinfektion. Av dessa 1eder
22111: mitten av 1980-talet. Sjukhuspersonalen minska-        500-1 000 till att patienten dör. Denna bedöm-
22112: de 1990-1993 11 % men samtidigt blev perso-            ning baserar sig på utländska utredningar och
22113: nalen tili sin struktur bättre utbildad än tidigare.   Fin1ands universitetssjukhus sjukhusinfektions-
22114:    Inom specialsjukvården har man under 1990-          register som omfattar information från flera de-
22115: talet avsevärt effektiverat verksamheten. På sjuk-     cennier. Talen för Finland är på samma nivå som
22116: husen vårdas allt större mängder patienter på allt     för de övriga nordiska länderna, Storbritannien
22117: kortare vårdtider och vårdåtgärdernas antal har        och Förenta Staterna, i vilka man också redan
22118: ökat betydligt.                                        länge satsat på att motarbeta sjukhusinfektioner.
22119:    Sjukhusinfektion är en smittande sjukdom                Sjukhusinfektionerna utgör ca hälften av de
22120: som inte diagnostiserats, elier som inte befunnit      patientskador som ersätts på basis av patientska-
22121: sig i inkubationsstadiet, då patienten anlänt tili     delagen. Kostnaderna för sådana operations-
22122: sjukhuset. Sjukhusinfektionssmittan uppstår            sårsinfektioner som ersattes åren 1988-1990 var
22123: emellertid inte alitid i sjukhusmiljön eller tili en   omkring 189 miljoner mark, det vill säga ca
22124: följd av kontakter med andra patienter utan            172 000 mark per skada. Tolkningen av lagen och
22125: mycket ofta är smittokällan patientens egna mik-       bestämningen av ersättningar har då det gäller
22126: rober. Sjukhusbakterierna smittar och sprider sig      sjukhusinfektioner inte varit problemfri. På so-
22127: vanligtvis genom beröringar förmedlade av hän-         cial- och hälsovårdsministeriet förbereder man
22128: der i samband med någon vårdåtgärd. Det främs-         sig att tillsätta en kommitte för att utreda vilket
22129: ta målet för sjukhushygienen är att sätta stopp        behovet är för att förnya patientskadelagen, och
22130: för detta smittosätt.                                  en av kommittens uppgifter kommer att vara de
22131:    Eftersom den nuvarande läkarvetenskapen             förändringsbehov som finns då det gälier bl.a.
22132: kan hjälpa allt svårare sjuka är det troligt att i     infektionsskador.
22133: takt med att sjukvården utvecklas kommer pro-              På basis av utländska undersökningar utgår
22134: blemen med sjukhusinfektioner inte att försvinna       man från att en tredjedel av de nuvarande sjuk-
22135: utan möjligen bli värre. Det finns många orsaker       husinfektionerna kunde förhindras med optima-
22136:                                           KK 422/1996 vp                                             5
22137: 
22138: la hygienåtgärder. På grund av detta är det nöd-    att få syn på problemen i ett tidigt skede och
22139: vändigt att effektivera utbildningen och uppfölj-   anvisa resurser på ett ändamålsenligt sätt. Det att
22140: ningen då det gäller sjukhusinfektioner. I och      man följer med i viiken mån motståndskraftiga
22141: med det riksomfattande sjukhusinfektionsregis-      mikrober uppträder och att man förhindrar att
22142: ter som planeras på folkhälsoinstitutet blir det    de sprider sig kräver också i framtiden en kraftig
22143: möjligt att bedöma den finska sjukhusvårdens        insats av de sakkunniga och av hela hälsovården.
22144: kvalitet utgående från internationella kriterier,
22145: 
22146:      Helsingforsden 14 juni 1996
22147: 
22148:                                                                   Minister Terttu Huttu-Juntunen
22149:                                               KK 423/1996 vp
22150: 
22151: Kirjallinen kysymys 423
22152: 
22153: 
22154: 
22155: 
22156:                                      Antero Kekkonen /sd: Rangaistusmääräysmenettelyn käyttämisestä
22157:                                         kaasusumuttimen luvattornissa hallussapitotapauksissa
22158: 
22159: 
22160:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
22161: 
22162:    Kaasusumuttimien luvattomat hallussapidot             tessaan luvattomaan hallussapitoon syyllisty-
22163: ovat lisääntyneet viime vuosina melkoisesti, kos-        neen henkilön. Menettely tulisi joustavammaksi
22164: ka niitä on helposti saataviliaja ne ovat halpoja.       ja säästäisi käräjäoikeuksien työtä, koska rikok-
22165: Voimassa olevan menettelyn mukaan luvaton                sia ei yleensä sen kummemmin tutki ta päätöksiä
22166: hallussapito on ampuma-aserikos, joka käsitel-           tehtäessä.
22167: lään käräjäoikeudessa. Luvattomien hallussapi-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
22168: tojen lisääntymisen seurauksena myös käräjäoi-           jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22169: keuksien työmäärä on lisääntynyt aivan viime             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22170: vuosina.                                                 nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22171:    Luvaton hallussapito on kuitenkin suhteelli-
22172: sen pieni rikos, ellei siihen samalla liity muuta                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, joilla
22173: rikosta, kuten esim. henkilövahinkoja. Rikoksen                 mahdollistettaisiin nopean ja tehokkaan
22174: luonteesta johtuen luvattomat hallussapidot voi-                rangaistusmääräysmenettelyn käyttämi-
22175: taisiin siirtää rangaistusmääräysmenettelyn pii-                nen kaasusumuttimen luvattornissa hal-
22176: riin,jolloin poliisi voisi kirjoittaa sakon heti tava-          1ussapitotapauksissa?
22177: 
22178:      Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1996
22179:                                            Antero Kekkonen /sd
22180: 
22181: 
22182: 
22183: 
22184:  260017
22185: 2                                         KK 423/1996 vp
22186: 
22187: 
22188: 
22189: 
22190:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
22191: 
22192:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      pan pitäminen ovat ampuma-aserikoksia, joista
22193: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       enimmäisrangaistus on kaksi vuotta vankeutta.
22194: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     Ampuma-aserikkomuksesta, jollainen lain mu-
22195: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Antero         kaan on esimerkiksi laillisesti hankitun ampuma-
22196: Kekkosen kirjallisen kysymyksen n:o 423:            aseen hallussapitoluvan hankkimisen laimin-
22197:                                                     lyönti, voidaan puolestaan tuomita enintään kol-
22198:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, joilla   men kuukauden vankeusrangaistus.
22199:        mahdollistettaisiin nopean ja tehokkaan         Hallitus on 20 päivänä toukokuuta 1996 anta-
22200:        rangaistusmääräysmenettelyn käyttämi-        nut eduskunnalle esityksen laiksi ampuma-aseis-
22201:        nen kaasusumuttimen luvattornissa hal-       ta ja ampumatarpeista annetun lain muuttami-
22202:        lussapitotapauksissa?                        sesta (HE 81/1996 vp). Esityksen tarkoituksena
22203:                                                     on saattaa voimaan aseiden hankinnan ja hallus-
22204:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        sapidon valvonnasta annettu Euroopan yhteisö-
22205: vasti seuraavaa:                                    jen neuvoston direktiivi. Sisäasiainministeriössä
22206:                                                     on lisäksi valmisteilla ampuma-aselainsäädän-
22207:    Rangaistusmääräysmenettelystä annetun lain       nön kokonaisuudistus, josta annettaneen halli-
22208: mukaan rangaistusmääräysmenettelyssä voi-           tuksen esitys vuoden 1996 lopulla. Kuitenkin jo
22209: daan määrätä sakkorangaistus ja enintään 5 000      hallituksen esityksessä 81/1996 vp on todettu,
22210: markan suuruinen menettämisseuraamus rikko-         että aseturvallisuussyistä on edelleen tarkoituk-
22211: muksesta, josta tapaukseen sovellettavassa ran-     senmukaista rinnastaa kaasusumutin hankki-
22212: gaistussäännöksessä ei ole esillä olevien asian-    mis- ja hallussapito-oikeuden sekä sen kantamis-
22213: haarain varalta säädetty ankarampaa rangais-        ta ja säilyttämistä koskevien velvoitteiden osalta
22214: tusta kuin sakko tai enintään kuusi kuukautta       ampuma-aseeseen. Näin ollen, vaikka kyseisen
22215: vankeutta.                                          esityksen mukaan kaasusumutinta ei enää määri-
22216:    Voimassa olevan ampuma-aseista ja ampu-          teltäisi ampuma-aseeksi, siihen olisi kuitenkin
22217: matarpeista annetun asetuksen mukaan ampu-          edelleen sovellettava ampuma-aseita koskevia
22218: ma-aseiksi luetaan myös kaasupistoolit ja muut      säännöksiä.
22219: kaasupanosten laukaisemista varten tarkoitetut         Ampuma-aselainsäädännön kokonaisuudis-
22220: tai vaikutukseltaan ja käyttötarkoitukseltaan       tuksen yhteydessä tulee harkittavaksi ampuma-
22221: niihin verrattavat laitteet. Ampuma-aseista ja      aserikoksen porrastaminen eri törkeysluokkiin.
22222: ampumatarpeista annetun lain mukaan muun            Jos lakiin tulee rikkomustyyppinen rangaistus-
22223: muassa ampuma-aseen luvaton hallussapito, lain      säännös, jonka enimmäisrangaistus on kuusi
22224: tai sen nojalla annettujen säännösten vastainen     kuukautta vankeutta, niin tämä mahdollistaa
22225: ampuma-aseen myyminen, luovuttaminenja lai-         kysymyksessä tarkoitettujen tekojen käsittelemi-
22226: naaminen, valmistaminen, maahantuonti ja kau-       sen rangaistusmääräysmenettelyssä.
22227: 
22228:      Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1996
22229: 
22230:                                                                   Oikeusministeri Kari Häkämies
22231:                                              KK 423/1996 vp                                              3
22232: 
22233: 
22234: 
22235: 
22236:                                          Tili Riksdagens Talman
22237: 
22238:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       vilket maximistraffet är tvä är fångelse. För
22239: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         skjutvapenförseelse, tili viiken enligt lagen räk-
22240: lem av statsrädet översänt följande av riksdags-       nas bl.a. försummelse att utverka tillständ för
22241: man Antero Kekkonen undertecknade spörsmål             innehav av ett lagligt anskaffat vapen, kan igen
22242: nr 423:                                                ådömas högst tre månader fångelse.
22243:                                                            Regeringen avlät den 20 maj 1996 tili riksda-
22244:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för          gen en proposition med förslag tili lag om änd-
22245:        att göra det möjligt att använda det snab-      ring av lagen angående skjutvapen och skjutför-
22246:        ba och effektiva strafforderförfarandet         nödenheter (RP 8111996 rd). Syftet med proposi-
22247:        vid olovligt innehav av tärgassprayer?          tionen är att genomföra Europeiska gemenska-
22248:                                                        pernas räds direktiv om kontroli av förvärv och
22249:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          innehav av vapen. Vid inrikesministeriet bereds
22250: anföra följande:                                       som bäst en totalrevidering av skjutvapenlag-
22251:                                                        stiftningen. En regeringsproposition om detta
22252:     Enligt lagen om strafforderförfarande kan vid      torde avlåtas i slutet av 1996. 1 proposition 81/
22253: strafforderförfarande utdömas bötesstraff och          1996 rd konstateras emeliertid att det av vapensä-
22254: förverkandepäföljder pä högst 5 000 mark för           kerhetsskäl fortfarande är ändamålsenligt att
22255: f6rseelser f6r vilka det straffstadgande som skali     tårgassprayer jämstälis med skjutvapen när det
22256: tillämpas pä faliet inte med tanke på de förelig-      gälier rätten att anskaffa och inneha sådana samt
22257: gande omständigheterna stadgar annat elier             de skyldigheter som gälier bärande och förvaring
22258: strängare straff än böter elier fångelse i högst sex   av dem. Trots att tärgassprayer säledes enligt
22259: mänader.                                               nämnda proposition inte längre kommer att klas-
22260:     Enligt gäliande förordning angående skjutva-       sificeras som skjutvapen skali emeliertid ocksä i
22261: pen och skjutförnödenheter hänförs tili skjutva-       fortsättningen stadgandena om skjutvapen till-
22262: pen också gaspistoler och övriga för avlossande        lämpas pä dem.
22263: av gasladdningar avsedda elier tili sin verkan och        1 samband med totalrevideringen av skjutva-
22264: sitt användningssyfte med demjämförbara appa-          penlagstiftningen blir det aktuelit att differentie-
22265: rater. Enligt lagen angående skjutvapen och            ra skjutvapenbrotten i olika grovhetsklasser. Om
22266: skjutförnödenheter anses bl.a. olovligt innehav        det i lagen kommer att tas in ett straffstadgande
22267: av skjutvapen samt försäljning, överlätelse, utlä-     av förseelsetyp för viiken maximistraffet är sex
22268: ning, tillverkning, import och saluföring av skjut-    mänader fångelse, kommer detta att göra det
22269: vapen i strid med Iagen elier med stöd av den          möjligt att handlägga de i spörsmälet avsedda
22270: utfårdade stadganden vara skjutvapenbrott, för         gärningarna vid strafforderförfarande.
22271: 
22272:      Helsingforsden 6 juni 1996
22273: 
22274:                                                                       Justitieminister Kari Häkämies
22275:                                             KK 424/1996 vp
22276: 
22277: Kirjallinen kysymys 424
22278: 
22279: 
22280: 
22281: 
22282:                                    Ulla Anttila /vihr ym.: Maahanmuuttajien ja pakolaisten vaiku-
22283:                                        tusmahdollisuuksien lisäämisestä heitä koskevien päätösten
22284:                                        osalta
22285: 
22286: 
22287:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
22288: 
22289:    Sisäasiainministeriön asettama maahanmuut-             Rakenteiden, joiden sisällä vaikuttaminen ta-
22290: to-ja pakolaispoliittinen tomikunta jätti välimie-    pahtuu, olisi otettava aidosti huomioon moni-
22291: tintönsä maaliskuun lopussa. Toimikunnan ko-          kulttuurisuus. Niiden tasavertaisina jäseninä tu-
22292: koonpanoon ei kuulu yhtään maahanmuuttajaa,           lisi olla maahanmuuttajia. Heillä tulisi olla
22293: eikä se myöskään ollut kuullut asiantuntijoina        mahdollisuus toimia oman kulttuurinsa lähtö-
22294: maahanmuuttajaa ennen väliraportin valmistu-          kohdan huomioon ottaen. Myös sosiaali- ja kou-
22295: mista. Tämä osoittaa, että tarvetta muuttaa yh-       lutuspalveluiden tulisi muokata arkeaan
22296: teiskunnan rakenteita monikulttuurisemmiksi ei        monikulttuuriseksi.
22297: ole vielä sisäistetty.                                    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
22298:     Maahanmuuttaja, joka tulee kulttuurista, jos-     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
22299: sa ei ole samanlaista demokratiakäsitystä kuin        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22300: Suomessa, saattaa kokea itsensä halvaantuneek-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22301: si, jos hänen ainoa mahdollisuutensa vaikuttaa
22302: omaa elämäänsä koskeviin päätöksiin tapahtuu                    Aikooko Hallitus edistää maahan-
22303: tavalla, joka on hänelle täysin vieras. Jotta moni-          muuttajien ja pakolaisten vaikutusmah-
22304: kulttuurisuus toteutuisi myös hallinnollisesti,              dollisuuksia heitä itseään koskevien
22305: maahanmuuttajille olisi kehitettävä vaikuttami-              asioiden valmistelussa ja toimeenpanos-
22306: sen kanavia.                                                 sa?
22307: 
22308:      Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1996
22309: 
22310:          Ulla Anttila /vihr                   Margareta Pietikäinen lr     Janina Andersson /vihr
22311:          Tuija Maaret Pykäläinen /vihr        Tuija Brax /vihr             Matti Saarinen /sd
22312:                                               Eila Rimmi /vas
22313: 
22314: 
22315: 
22316: 
22317: 260017
22318: 2                                             KK 424/1996 vp
22319: 
22320: 
22321: 
22322: 
22323:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
22324: 
22325:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          nämä tahot huomioon ilman että jokin näistä
22326: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           olisi katsonut tulleensa syrjityksi.
22327: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen            Tämän perusteella katsottiin sopivammaksi,
22328: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ulla Antti-        että näitä ryhmiä kuullaan työn edistyessä asian-
22329: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            tuntijoina. Näin toteutetaan parhaiten perusoi-
22330: n:o 424:                                                keusuudistuksessa säädettyjä oikeuksia sekä
22331:                                                         tasa-arvoperiaatetta.
22332:            Aikooko Hallitus edistää maahan-                Toimikunta on kuullut jo inkerinsuomalaisia
22333:         muuttajien ja pakolaisten vaikutusmah-          koskevaa osamietintöä laatiessaan useita asian-
22334:         dollisuuksia heitä itseään koskevien            tuntijoita myös inkerinsuomalaisten maahan-
22335:         asioiden valmistelussa ja toimeenpanos-         muuttajajärjestöjen edustajia Suomesta, Virosta
22336:         sa?                                             ja Venäjältä. Tämä auttoi huomattavasti toimi-
22337:                                                         kunnan työtä.
22338:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-               Väliraporttia laatiessaan toimikunta pyrki
22339: vasti seuraavaa:                                        vasta muodostamaan alustavia linjauksia loppu-
22340:                                                         mietintöään varten. Laajaa asiantuntijatahoa ei
22341:     Sisäasiainministeriön asettamaan maahan-            vielä tässä vaiheessa katsottu olevan tarpeen
22342: muutto- ja pakolaispoliittisen toimikunnanjäse-         kuulla.
22343: niksi kutsuttiin poliittisten puolueiden ja asian-         Tämän asemesta eduskunnan auditoriossa
22344: tuntijaministeriöiden edustajien lisäksi tahoja,        14.5.1996 järjestettiin hyvin laajalle osallistuja-
22345: jotka ovat ulkomaalaisasioiden kanssa yleisellä         taholle palauteseminaari. Siihen kutsuttiin mm.
22346: tasolla tekemisissä erityisesti avustustoiminnassa      maahanmuuttajien järjestöjä sekä kansanedus-
22347: myös maamme rajojen ulkopuolella.                       tajia. Tilaisuudessa oli mahdollisuus kommen-
22348:    Toimikuntaan ei voitu ottaa maahanmuutta-            toida suullisesti ja kirjallisesti väliraporttia ja
22349: jia tai näitä edustavia järjestöjä, koska jäsenmää-     korostaa niitä painopistealueita, joihin toimi-
22350: rä valitulla kokoonpanollakin muodostui varsin          kunnan tulisi jatkossa kiinnittää huomiota. Ti-
22351: suureksi (18 jäsentä).                                  laisuuteen osallistuminen ja vastineiden jättämi-
22352:     Jäseniä nimettäessä otettiin huomioon perus-        nen oli hyvin aktiivista ja hyödyllistä palautetta
22353: oikeusuudistuksen edellyttämät tekijät. Ko. uu-         toimikunnan jatkotyön kannalta.
22354: distuksen eräs tavoite on ollut lisätä tosiasiallista      Toimikunta tulee kuulemaan laajapohjaisem-
22355: tasa-arvoa yhteiskunnassa. Suomessa on tällä            min asiantuntijoita kesän ja syksyn kuluessa.
22356: hetkellä 71 251 ulkomaan kansalaista. Nämä                 Hallitus korostaa maahanmuuttajien yhteis-
22357: henkilöt edustavat arviolta 153 maata. Maahan-          kuntaamme integroitumisen edistämisen tär-
22358: muuttajia tai näiden etujärjestöjä on tämän joh-        keyttä. Tässä asiassa otetaan huomioon erityises-
22359: dosta niin useita, että olisi ollut vaikeata tasapuo-   ti maahanmuuttajan oman kulttuurin lähtökoh-
22360: lisesti ottaa toimikunnan kokoonpanossa kaikki          dat.
22361: 
22362:      Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1996
22363: 
22364:                                                                  Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
22365:                                               KK 424/1996 vp                                              3
22366: 
22367: 
22368: 
22369: 
22370:                                           Tili Riksdagens Talman
22371: 
22372:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-            Med stöd av detta ansågs detvara lämpligare
22373: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-           att dessa grupper hörs som experter då arbetet
22374: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-       framskrider. Detta är det bästa sättet att göra
22375: damot Ulla Anttila m.fl. undertecknade spörs-            gällande de rättigheter samt genomföra denjäm-
22376: mål nr 424:                                              ställdhetsprincip som stadgas i reformen angåen-
22377:                                                          de de grundläggande rättigheterna.
22378:            Ämnar Regeringen främja invandrar-               Medan kommissionen formulerade sitt delbe-
22379:         nas och flyktingarnas möjligheter att in-        tänkande angående ingermanfinländarna hörde
22380:         verka på beredningen och verkställighe-          den flera experter, också representanter för inger-
22381:         ten av ärenden som angår dem själva?             manfinländska invandrarorganisationer från
22382:                                                          Finland, Estland och Ryssland. Detta hjälpte
22383:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            avsevärt kommissionen i sitt arbete.
22384: anföra följande:                                            Då kommissionen satte upp sin mellanrapport
22385:                                                          sökte den först åstadkomma några preliminära
22386:     Tili medlemmar i den av inrikesministeriet ut-       linjedragningar för sitt slutbetänkande. 1 detta
22387: satta kommissionen för invandrar- och flykting-          skede ansågs det inte vara nödvändigt att höra ett
22388: politik utnämndes förutom representanter för             stort antal experter.
22389: politiska partier och sakkunniga ministerier ock-           1 stället arrangerades ett feed back-semina-
22390: så sådana organisationer som på allmän nivå har          rium för en mycket omfattande deltagarkrets i
22391: med utlänningsärendena att göra, särskilt med            Riksdagens auditorium den 14 maj 1996. Bl.a.
22392: biståndsverksamheten också utanför vårt land.            invandrarorganisationer och riksdagsledamöter
22393:     lnvandrare eller organisationer som represen-        blev inbjudna dit. Vid seminariet hade man möj-
22394: terar dessa kunde inte intas i kommissionen, ef-         lighet att komma med muntliga och skriftliga
22395: tersom antalet medlemmar redan med den utsed-            kommentarer tili mellanrapporten och betona de
22396: da sammansättningen blev stort (18 medlem-               tyngdpunktsområden som kommissionen i fort-
22397: mar).                                                    sättningen skall ta hänsyn tili. De inbjudna del-
22398:     Vid utnämningen av medlemmar togs hänsyn             tog aktivt i seminariet och lade fram en massa
22399: tili faktorer förutsedda av reformen angående de         bemötanden, vilket var nyttig feed back med
22400: grundläggande rättigheterna. En målsättning              tanke på kommissionens fortsatta arbete.
22401: med reformen i fråga har varit att öka den faktis-          Kommissionen kommer att höra experter på
22402: ka jämställdheten i samhället. F ör tilifållet finns     bredare basis i sommar och i höst.
22403: det 71 251 utländska medborgare i Finland.                  Regeringen framhäver vikten av att främja
22404: Dessa personer representerar uppskattningsvis            invandrarnas integration i vårt samhälle. 1 denna
22405:  153länder. lnvandrare och deras intresseorgani-         fråga skall utgångspunkterna i invandrarnas
22406: sationer är därför så många, att det skulle ha varit     egen kultur ägnas särskild uppmärksamhet.
22407:  svårt att opartiskt ta hänsyn tili alla dessa organi-
22408:  sationer utan att någon av dem skulle ha ansett
22409:  sig ha blivit diskriminerad.
22410: 
22411:       Helsingfors den 13 juni 1996
22412: 
22413:                                                                      lnrikesminister Jan-Erik Enestam
22414:                                             KK 425/1996 vp
22415: 
22416: Kirjallinen kysymys 425
22417: 
22418: 
22419: 
22420: 
22421:                                     Raimo Vistbacka /ps: Avena-yhtiöiden organisaatiorakenteen ke-
22422:                                        hittämisestä
22423: 
22424: 
22425:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
22426: 
22427:    Valtion viljavarasto muuttui 1.1.1995 yhtiö-        mautuksista. Näissä neuvotteluissa työnantaja
22428: muotoon ja organisaatiomuodoksi valittiin kon-         ilmoittijättävänsä yhtiöön pysyvinä työntekijöi-
22429: sernirakenne. A vena Oy toimii emoyhtiönä ja           nä 50-60. Loput työntekijät osa-aikaistettai-
22430: varsinaista liiketoimintaa harjoittavat A vena         siin, lomautettaisiin tai irtisanottaisiin. Henki-
22431: Nordic Grain Oy ja Avena Siilot Oy. Avena              löstö ei hyväksy tätä toimintalinjaa.
22432: Nordic Grain Oy käy kauppaa viljalla ja erilaisil-         Avena-yhtiöiden keskeinen ongelma on se, et-
22433: la rehuraaka-aineilla kotimaassa ja muissa ED-         tei Avena Nordic Grain Oy harjoita viljakauppaa
22434: maissa sekä kolmansissa maissa. Asiakkaina             yksittäisten maanviljelijöiden kanssa eikä käytä
22435: ovat liikkeet, myllyt ja rehutehtaat. Kauppaa ei       Avena Siilot Oy:n työntekijöitä riittävästi las-
22436: yleensä käydä yksittäisten maanviljelijöiden           taus- ja purkutöissä. Ennen yhtiömuotoa valtion
22437: kanssa. A vena Siilot Oy tuottaa viljan ja muiden      viljavarasto osti 10% viljasta suoraan maanvilje-
22438: tuotteiden varastointi- ja käsittelypalveluita ja      lijöiltä. A vena Oy:n johdon ratkaisujen johdosta
22439: tarjoaa niitä vilja- ja rehuteollisuudelle sekä Ave-   menetettiin suora kontakti maanviljelijöihin luo-
22440: na Nordic Grain Oy:lle.                                pumalla suoraostoista.
22441:     Avena Siilot Oy:n henkilöstön ja sitä edusta-          Avena-yhtiöiden henkilöstöpolitiikka on hoi-
22442: vien järjestöjen näkemyksen mukaan nykyinen            dettu huonosti. Yhtiön johdon olisi tullut etsiä
22443: organisaatiorakenne on toiminut huonosti. Hen-         yhdessä henkilöstön kanssa muuttuneeseen ti-
22444: kilöstön näkemyksen mukaan koko viljan varas-          lanteeseen sopiva toimintamalli. Näin ei ole kui-
22445: tointitoimintaa ollaan ajamassa alas. Menettelyä       tenkaan tapahtunut, vaan yhtiön johdolla on ol-
22446: on pidettävä varsin epätarkoituksenmukaisena           lut jatkuvasti ristiriitoja henkilöstön kanssa.
22447: koko yhteiskunnan kannalta. Arvokkaat varas-           Myös työehdoista sopimisessa on esiintynyt pal-
22448: tot ja kalliit koneet ja laitteet ovat tehottomassa    jon erimielisyyksiä.
22449: käytössä. Varastotoiminnan väitetään olevan                Avena-yhtiöiltä puuttuu toimintastrategia,
22450: tappiollista. Näkemykseni mukaan heikko ta-            joka kehittäisi ja laajentaisi koko konsernin toi-
22451: loudellinen tilanne johtuu etupäässä yhtiöiden         mintaa. Nykyisen johdon toimintalinja ainoas-
22452: huonosta organisoinoista ja johdon kyvyttömyy-         taan supistaa toimintaa ja lisää työttömyyttä.
22453: destä markkinoida ja kehittää toimintaa. Sie-          Varastot toimivat vajaateholla. Pitäisi pohtia
22454:  menviljan käsittelyä ei tule keskittää nykyisten      laajasti ja valtakunnallisesti varastojen toimin-
22455: neljän varaston asemesta kahdelle varastolle.          taa. Tasokas varastointi antaisi työtä ja toimeen-
22456:     A vena-yhtiöiden koko henkilöstömäärä on           tuloa myös lähiympäristölle.
22457:  vain 151. Tästä huolimatta se on jaettu kolmeen           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22458:  yhtiöön, joiden yhteistyö ei toimi. Koko konser-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22459:  nin liikevaihto on 1,1 miljardia markkaa. Varas-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22460:  tojen arvo oli ennen yhtiöittämistä noin 500 mil-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22461: joonaa markkaa. A vena Siilot Oy:n liikevaihto
22462:  oli vuonna 1995 vain noin 90 miljoonaa mark-                   Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
22463:  kaa, ja sen palveluksessa on 121 työntekijää.                Avena-yhtiöiden organisaatiorakenteen
22464:     Avena Siilot Oy:ssä on Iomautettu kymmeniä                muuttamiseksi siten, että nykyiset kolme
22465:  työntekijöitä. Eräät lomautukset ovat olleet usei-           yhtiötä yhdistetään ja viljakauppaa ryh-
22466:  den kuukausien pituisia. Maaliskuun 7 päivänä                dytään käymään suoraan maanviljelijöi-
22467:  1996 aloitettiin Avena Siilot Oy:ssä yhteistoimin-           den kanssa?
22468:  taneuvottelut henkilöstön irtisanomisista ja Jo-
22469:       Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1996
22470: 
22471:                                           Raimo Vistbacka /ps
22472:  260017
22473: 2                                           KK 425/1996 vp
22474: 
22475: 
22476: 
22477: 
22478:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
22479: 
22480:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tusta ja viljavirtojen kulkua aivan toisella tavalla
22481: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         kuin ED-jäsenyyttä edeltävässä pitkälle säännös-
22482: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tellyssä suomalaisessa ympäristössä. Nämä ovat
22483: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo            niitä perussyitä, jotka ovat johtaneet siihen, että
22484: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         eräiden siilostojen toiminta on hiljentynyt. Sa-
22485: sen n:o 425:                                          malla kuitenkin erityisesti satamasiilojen toimin-
22486:                                                       ta on jatkunut vilkkaana. Markkinat kohtelevat
22487:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä         siis eri tavoin eri alueilla sijaitsevia siilostoja.
22488:        A vena-yhtiöiden organisaatiorakenteen             Maa- ja metsätalousministeriö Avena Oy:n
22489:        muuttamiseksi siten, että nykyiset kolme       omistajana odottaa yhtiöltä ennen muuta järke-
22490:        yhtiötä yhdistetään ja viljakauppaa ryh-       vää taloudellista tuottoa osinkojen muodossa.
22491:        dytään käymään suoraan viljelijöiden           Yhtiön tähänastinen toiminta on vastannut
22492:        kanssa?                                        omistajan odotuksia. Avena Yhtiöt toimii kaikil-
22493:                                                       ta osiltaan avoimessa kilpailuympäristössä eikä
22494:   Vastauksena esitän kunnioittavasti seuraa-          sille siten voida asettaa mitään erityisiä kustan-
22495: vaa:                                                  nusrasitteita esimerkiksi työllistämisen muodos-
22496:                                                       sa. Yhtiön hallituksen ja toimivanjohdon asiana
22497:    Avena Yhtiötä perustettaessa vuoden 1995           on organisoida toiminta niin, että yhtiö menestyy
22498: alussa yhtiökokonaisuus organisoitiin konser-         uudessa kilpailuympäristössä, mutta todetta-
22499: niksi, joka koostuu emoyhtiö Avena Nordic             koon kuitenkin, että kysymyksessä esitetty näke-
22500: Grain Oy:stä jaAvena Siilot Oy:stä. Yhtenä pai-       mys viljan hankintatapojen muuttamisesta ei si-
22501: navana perusteena tähän rakenteeseen oli se, että     nänsä vaikuttaisi mitenkään siilojen työllisyy-
22502: näin haluttiin varmistaa uuden yhtiön toiminta-       teen. Samat liiketaloudelliset lainalaisuudet oh-
22503: konseptin moitteettomuus kilpailulainsäädän-          jaisivat myös yhtiön organisoimaa viljan vähit-
22504: nön kannalta. Valtakunnan merkittävin viljan          täishankintaa kuin nykyisinkin. Näillä viljan
22505: varastointi- ja käsittelykapasiteetti organisoitiin   markkinahinnoilla viljan myyjät etsivät aina lo-
22506: näin ollen A vena Oy:n omistamaksi erilliseksi        pullisen sijoituskohteen ja sieltä saatavan par-
22507: yhtiöksi, jotta turvattaisiin paremmin sen tasa-      haan hinnan. Satovuoden sisäistä välivarastoin-
22508: puolinen toiminta kaikkien markkinaosapuolten         tia kauppareiteiltä syrjässä olevissa siilostoissa ei
22509: käytössä. Tämä näkökohta onkin toteutunut             kenelläkään ole varaa tehdä.
22510: yhtiön alkuvaiheen toiminnassa hyvin. Viljan              Totta on, että pitkään jatkuneet työvoiman
22511: varastointitoimintoja ei olla ajamassa alas. A ve-    vähennykset ja lomautukset ovat vaikuttaneet
22512: na Yhtiöiden varastomäärät ovat alentuneet osa-       Avena Siilot Oy:n työilmapiiriin aivan niin kuin
22513: na eurooppalaista kehitystä, koska viljan inter-      vastaavat prosessit ovat vaikuttaneet työilmapii-
22514: ventiotarpeita ei ole ollut, päinvastoin interven-    riin esimerkiksi pankeissa. On kuitenkin toiveita,
22515: tiovarastoja on purettu mittavasti. Tässä katsan-     että siilostojen henkilöstötilanne saataisiin va-
22516: nossa Avena Siilot Oy:n varastointivolyymit, jot-     kiintumaan nyt meneillään olevien järjestelyjen
22517: ka yhtiön toiminnan käynnistyessä olivat erittäin     jälkeen. Toteutuvia henkilöstövähennyksiä on
22518: korkeat, ovat edelleen pysyneet varsin tyydyttä-      kansanedustaja Vistbackan kysymyksessä kui-
22519: vinä.                                                 tenkin selvästi liioiteltu.
22520:    Viljamarkkinat joutuivat maamme ED-jäse-               Edellä sanotun perusteella hallitus toteaa, että
22521: nyyden myötä erittäin rajuun muutokseen;              Avena Yhtiöiden toimintaa kehitetään liiketa-
22522: markkinahinnat alenivat puoleen tai enemmän-          loudellisista lähtökohdista yhtiöiden hallituksen
22523: kin ja yhteismarkkina-alue kasvoi yli viisikym-       ja toimivan johdon valmistelemien suunnitelmi-
22524: menkertaiseksi yhdessä yössä. Markkinameka-           en mukaisesti.
22525: nismi alkoi samalla ohjata viljan hinnanmuodos-
22526: 
22527:      Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1996
22528: 
22529:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
22530:                                            KK 425/1996 vp                                             3
22531: 
22532: 
22533: 
22534: 
22535:                                        Tili Riksdagens Talman
22536: 
22537:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     målsströmmarna på ett helt annat sätt än i den i
22538: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       stor utsträckning reglerade finländska miljö som
22539: lem av statsrädet översänt följande av riksdags-     föregick EU-medlemskapet. Här har vi de grund-
22540: man Raimo Vistbacka undertecknade spörsmål           läggande orsakerna tili att verksamheten vid vis-
22541: nr 425:                                              sa silogrupper har avmattats. På samma gång har
22542:                                                      emellertid verksamheten speciellt vid hamnsilor-
22543:           Vilka ätgärder ämnar Regeringen vid-       na fortsatt att vara livlig. Marknaden behandlar
22544:        ta för att organisationsstrukturen för        således silogrupper på olika sätt beroende på var
22545:        A vena-bolagen ändras så att nuvarande        de ligger.
22546:        tre bolag sammanslås och spannmålshan-           Jord- och skogsbruksministeriet förväntar sig
22547:        del börjar bedrivas direkt med jordbru-       som ägare till A vena Oy framför allt rationell
22548:        karna?                                        ekonomisk vinst i form av dividender. Hittills har
22549:                                                      bolagets verksamhet matsvarat ägarens förvänt-
22550:   Som svar pä detta spörsmål får jag vördsamt        ningar. A vena-bolagen arbetar på alla pian i en
22551: anföra följande:                                     öppen konkurrensmiljö och kan således inte be-
22552:                                                      lastas med några särskilda kostnader, t.ex. i fråga
22553:    Då bolaget Avena bildades i början av 1995        om sysselsättning. Bolagets styrelse och operati-
22554: fick bolagshelheten formen av en koncern som         va Iedning skall organisera verksamheten så att
22555: bestär av moderbolaget Avena Nordic Grain Oy         bolaget har framgång i sin nya konkurrensmiljö,
22556: och Avena Siilot Oy. En viktig orsak till att man    men vi bör ändå konstatera att den ståndpunkt
22557: bestämde sig för denna form var att man pä detta     om en ändring av sätten att anskaffa spannmål
22558: sätt ville försäkra sig om att verksamhetskoncep-    som framförs i spörsmålet i och för sig inte på
22559: tet för det nya bolaget var klanderfritt med tanke   något sätt skulle påverka sysselsättningen vid
22560: pä konkurrenslagstiftningen. Landets mest bety-      silorna. Samma företagsekonomiska lagbunden-
22561: dande lagrings- och behandlingskapacitet i fråga     heter som nu skulle styra också en av bolaget
22562: om spannmål organiserades således till ett sepa-     organiserad minutanskaffning av spannmål.
22563: rat bolag ägt av Avena Oy för att dess opartiska     Med dessa marknadspriser på spannmål letar
22564: verksamhet bättre skulle stå till alla marknads-     spannmålsförsäljarna alltid efter ett slutligt pla-
22565: parters förfogande. Den här synpunkten har ock-      ceringsobjekt och det bästa priset som det går att
22566: så haft en mycket framträdande plats i det första    fä. lngen har råd med mellanlagring under
22567: skedet av bolagets verksamhet. Man håller inte       skördeåret i silogrupper som ligger avsides från
22568: på att köra ned Iagringsfunktionerna för spann-      handelsvägarna.
22569: mål. A vena-bolagens lagermängder har minskat           Det är sant att den minskning a v arbetskraften
22570: som ett led i utvecklingen i Europa och eftersom     och de permitteringar som redan länge pågått har
22571: det inte har funnits några behov av intervention i   påverkat stämningen på arbetsplatsen vid A vena
22572: fråga om spannmål har interventionslagren            Siilot Oy alldeles på samma sätt som motsvaran-
22573: tvärtom skurits ned kraftigt. 1 detta avseende har   de processer har påverkat stämningen t.ex. i ban-
22574: A vena Siilot Oy:s Iagervolymer, som var synner-     kerna. Det finns emellertid hopp om att personal-
22575: ligen höga då bolagets verksamhet startade, fort-    läget i silorna stabiliserar sig efter de arrange-
22576: satt att stanna på en mycket tillfredsställande      mang som pågår som bäst. De aktuella personal-
22577: nivå.                                                nedskärningarna har Iikväl klart överdrivits i
22578:     Spannmålsmarknaden undergick i och med           riksdagsman Vistbackas spörsmål.
22579: värt EU-medlemskap mycket kraftiga föränd-              Med stöd av det ovan anförda konstaterar
22580: ringar; marknadspriserna sjönk med hälften eller     regeringen att Avena-bolagens verksamhet ut-
22581: mera och området för den gemensamma markna-          vecklas från företagsekonomiska utgångspunk-
22582: den blev femtio gånger större över en enda natt.     ter i enlighet med planer som bereds av bolagens
22583:  Marknadsmekanismen började samtidigt styra          styrelse och operativa Iedning.
22584: prisbildningen i fråga om spannmål och spann-
22585: 
22586:      Helsingfors den 12juni 1996
22587: 
22588:                                                       Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
22589:                                              KK 426/1996 vp
22590: 
22591: Kirjallinen kysymys 426
22592: 
22593: 
22594: 
22595: 
22596:                                     Raimo Vistbacka /ps: Poliisin eläkejärjestelyistä rakennettaessa re-
22597:                                        servipoliisijärjestelmää
22598: 
22599: 
22600:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
22601: 
22602:     Suomeen ollaan perustamassa ns. reservipolii-       liisijärjestelmä ei toisi lisäkustannuksia valmis-
22603: sijärjestelmää,josta on tiettävästi jo esityskin val-   teilla olevaan järjestelmään verrattuna, mutta
22604: miina. Vaikka esitettävästä järjestelmästä ei ole       sen sijaan paremman ja tuotettavamman reser-
22605: vielä yksityiskohtia tiedossa, koostunee se joko        vin. Nykyisellä tietokonetekniikkaan perustu-
22606: eläkkeelle päässeistä poliiseista tai jostain syystä    valla henkilörekisterijärjestelmällä ei tämän
22607: poissa työelämästä olevista melko nuorista, po-         vaihtoehtoisen järjestelmän vaatima seuranta
22608: liisin tehtävissä toimineista henkilöistä.              olisi ylivoimaista.
22609:     Poliisireserviä voitaisiin ryhtyä rakentamaan           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
22610: myös toiselta pohjalta. Halukkaat, esimerkiksi          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22611: 30 vuotta palvelleet poliisit voisivat 50 vuotta        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22612: täytettyään siirtyä haluamaoansa ajankohtana            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22613: eläkkeelle tai alennetulle eläkkeelle siihen saak-
22614: ka, kunnes normaali eläkeikä täyttyy. Samalla he                   Aikooko Hallitus rakentaessaan Suo-
22615: voisivat siirtyä poliisin valmisteilla olevaan reser-          meen reservipoliisijärjestelmää ottaa
22616: vijoukkoon terveydentilansa ja työkuntonsa                     huomioon mahdollisuuden päästää polii-
22617: huomioon ottaen. Näin menetellen reserviin saa-                seja eläkkeelle tai alennetulle eläkkeelle
22618: taisiin erilaisia ammattitaitoja omaavia poliiseja.            30 palvelusvuoden jälkeen ja sen jälkeen
22619: Samalla kun reserviin menneet voisivat toimia                  liittää heidät reservipoliisijärjestelmään
22620: tehtävässä yhdestä kymmeneen vuoteen, syntyisi                 esimerkiksi 1-10 vuoden ajaksi, jolloin
22621: uusia pysyviä työpaikkoja nuorille vastavalmis-                nuorille avautuisi pysyviä poliisin vir-
22622: tuneille poliiseille. Näin muodostettu reservipo-              koja?
22623: 
22624:      Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1996
22625: 
22626:                                            Raimo Vistbacka /ps
22627: 
22628: 
22629: 
22630: 
22631: 260017
22632: 2                                            KK 426/1996 vp
22633: 
22634: 
22635: 
22636: 
22637:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
22638: 
22639:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Poliisissa on koettu ongelmalliseksi se, että
22640: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          näihin päiviin asti poikkeusolojen varalta poliisi-
22641: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        henkilöstön täydentämiseksi varatut henkilöt
22642: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo             ovat olleet liian ikääntyneitä hyvää fyysistä kun-
22643: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          toa vaativiin tehtäviin. Varaaruismenettelyä on
22644: sen n:o 426:                                           haitannut myös puuttuva lainsäädäntö. Puolus-
22645:                                                        tusvoimien uusien määräysten mukaan täyden-
22646:            Aikooko Hallitus rakentaessaan Suo-         nyspoliisiksi voidaan varata 35-vuotiaita henki-
22647:        meen reservipoliisijärjestelmää ottaa           löitä. Tuossa iässä aina 50 ikävuoteen ja sen
22648:        huomioon mahdollisuuden päästää polii-          ylikin henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan so-
22649:        seja eläkkeelle tai alennetulle eläkkeelle      piva henkilö voisi olla poikkeusoloissa käytettä-
22650:        30 palvelusvuoden jälkeen ja sen jälkeen        vissä rasittaviinkin poliisitehtäviin.
22651:        liittää heidät reservipoliisijärjestelmään         Jos täydennyspoliisiksi ryhdyttäisiin varaa-
22652:        esimerkiksi 1-10 vuoden ajaksi, jolloin         maan poliisimiehiä, jotka 30 palvelusvuoden ja
22653:        nuorille avautuisi pysyviä poliisin vir-        50 ikävuoden jälkeen siirtyisivät eläkkeelle tai
22654:        koja?                                           alennetulle eläkkeelle sekä sitoutuisivat palvele-
22655:                                                        maan 1:stä 1O:een vuotta aina varsinaiseen eläke-
22656:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           ikäänsä asti poliisin reservijoukkona mahdolli-
22657: vasti seuraavaa:                                       sissa poikkeusoloissa, jouduttaisiin tehtävään
22658:                                                        varaamaan henkilöitä, joiden sijaan ehdotetussa
22659:     Poliisilain säätämisen yhteydessä siihen otet-     täydennyspoliisijärjestelmässä pyritään varaa-
22660: tiin säännös poliisin henkilöstön täydentämises-       maan nuorempaa henkilöstöä. Edellä mainittu-
22661: tä. Lain säännöksen lähtökohtana oli, että täy-        jen poliisimiesten fyysinen kunto ei todennäköi-
22662: dennyspoliisiksi voitaisiin ottaa tehtävään ja         sesti vastaisi niitä vaatimuksia, joita poikkeus-
22663: henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan sopiva            oloissa tarvittaisiin.
22664: henkilö, joka poliisipiirin päällikön kanssa teke-        Ehdotettu eläkejärjestely aiheuttaisi myös val-
22665: mänsä sopimuksen mukaan sitoutuu tehtävään.            tiontaloudellisestikin arvioiden huomattavia
22666: Päätöksen poliisin henkilöstön täydentämisestä         kustannuksia. Jos kustannusvaikutuksiksi luet-
22667: tekisi valtioneuvosto. Menettely vastaa tältä osin     taisiin ennenaikaisesta eläköitymisestä aiheutu-
22668: valmiuslain ja puolustustilalain toimivaltuuksien      vat kustannukset, voidaan niiden karkeasti las-
22669: käyttöön ottamisesta säädettyä menettelyä. Täy-        kien tällä hetkellä arvioida olevan 66% palk-
22670: dennyspoliisihenkilöstöön kuuluva henkilö olisi        kauskustannusten määrästä eli n. 8 000 mk/kk/
22671: ns. siviilihenkilö, joka tarpeellisen koulutuksen      poliisi ja vuositasolla n. 96 000 mk/poliisi. Mikäli
22672: jälkeen toimisi pääsääntöisesti vakinaisen polii-      eläkeikää alemmalla iällä eläkkeelle siirtyneitä
22673: sin rinnalla ja ohjauksessa.                           poliiseja olisi yhteensä 3 000, joka on arvioitu
22674:     Täydennyspoliisia tultaisiin käyttämään            koko täydennyspoliisihenkilöstön määräksi, oli-
22675: muun ohessa yleisen järjestyksen ja turvallisuu-       sivat eläkekustannukset näin laskien valtiolle
22676: den ylläpitotehtäviin, erilaisiin eristämis- ja suo-   noin 288 miljoonaa markkaa vuodessa. Laskel-
22677: jaaruistehtäviin sekä liikenteen ohjaukseen. Erit-     ma on teoreettinen, eikä käytännössä voida mi-
22678: täin merkittävänä tehtävänä voidaan tässä yh-          tenkään ajatella suurten ryhmien siirtämistä yh-
22679: teydessä mainita järjestyksenpito evakuointien         täaikaisesti tai edes vuosien siirtymäaikana en-
22680: yhteydessä kokoontumis- ja purkamispaikoilla.          nenaikaiselle eläkkeellä ilman oleellisia haitta"
22681: Edellä mainitut tehtävät ovat fyysisesti erittäin      vaikutuksia poliisitoiminnalle.
22682: rasittavia, minkä vuoksi täydennyspoliisina pal-          Poliisikoulutuksen saaneita henkilöitä ei tällä
22683: velevalta tullaan edellyttämään hyvää fyysistä         hetkellä ole ilman virkaa, ellei lukuun oteta eläk-
22684: kuntoa.                                                keelle siirtyneitä. Myös 14.6.1996 perusjakso
22685:                                               KK 426/1996 vp                                              3
22686: 
22687: I:ltä valmistuvat poliisit sijoittuvat poliisikoulul-   on, että yhteiskunta joutuisi kansallisen olemas-
22688: ta saadun ennakkotiedon mukaan avoimiin vir-            saolon turvaamiseksi saattamaan valmiuslain
22689: koihin,ja tämänjälkeenkinjää virkoja avoimeksi          toimivaltuudet voimaan ja samalla määräämään
22690: sen vuoksi, ettei koulutuksen saaneita poliiseja        poliisin henkilöstön täydentämisestä. Työryhmä
22691: ole tarpeeksi saatavilla.                               on pitänyt tätä uhkaa verraten epätodennäköise-
22692:     Sisäasiainministeriön täydennyspoliisista an-       nä. Työryhmä ei ole myöskään pitänyt hyvänä
22693: nettavaa asetusta sekä siihen liittyviä hallinnolli-    ajatusta, että täydennyspoliisijärjestelmän avulla
22694: sia normeja valmistellut työryhmä on esitykses-         Suomeen perustettaisiin erittäin kalliiksi muo-
22695: sään päätynyt ehdottamaan järjestelmää, joka            dostuva reservipoliisijärjestelmä, joka sellaise-
22696: vankistaisi poliisitoiminnan kannalta riittävän         naan soveltuisi hyvin huonosti poikkeusolojen
22697: toimintakykyisen täydennyshenkilöstön saami-            tarpeisiin.
22698: sen yhteiskunnan kannalta mahdollisimman ta-               Edellä esitetyistä syistä ei ole toiminnallisesti
22699: loudellisella tavalla. Ehdotusta valmisteltaessa        eikä taloudellisesti perusteltua ryhtyä siirtämään
22700: on myös otettu huomioon, kuinka todennäköistä           poliiseja ennen säädettyä eläkeikää reserviin.
22701: 
22702:      Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1996
22703: 
22704:                                                                  Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
22705: 4                                           KK 426/1996 vp
22706: 
22707: 
22708: 
22709: 
22710:                                         Tili Riksdagens Talman
22711: 
22712:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         Inom polisen har det ansetts som problema-
22713: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-        tiskt att de som fram till denna dag ingått i reser-
22714: lem av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-      ven för att komplettera polispersonalen i undan-
22715: man Raimo Vistbacka undertecknade spörsmål            tagsförhållanden har varit för gamla för uppgif-
22716: nr 426:                                               ter som kräver god fysisk kondition. Också av-
22717:                                                       saknaden av lagstiftning har försvårat reserve-
22718:            Ämnar Regeringen i samband med             ringsförfarandet. Enligt försvarsmaktens nya be-
22719:        skapandet av ett reservpolissystem i Fin-      stämmelser kan till den kompletterande polisper-
22720:        land beakta möjligheten att låta poliser få    sonalen reserveras 35 år fyllda personer. Personer
22721:        pension eller nedsatt pension efter 30 års     med lämpliga personliga egenskaper skulle från
22722:        tjänstgöring och därefter föra över dem        denna ålder ända tills de fyller 50 år eller mera
22723:        till reservpolissystemet för t.ex. 1-10 år,    kunna användas även i krävande polisuppgifter i
22724:        varvid antalet fasta polistjänster för unga    undantagsförhållanden.
22725:        poliser skulle öka?                               Om man till den kompletterande polisperso-
22726:                                                       nalen reserverar sådana poliser som efter 30 års
22727:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         tjänstgöring går i pension eller pensioneras med
22728: anföra följande:                                      sänkt pensionsålder, och vilka förbinder sig att
22729:                                                       tjänstgöra 1-10 år i polisens reservtrupp i even-
22730:     I samband med stiftandet av polislagen togs       tuella undantagsförhållanden, skulle man vara
22731: ett stadgande om komplettering av polispersona-       tvungen att för dessa uppgifter reservera poliser
22732: len in i lagen. Utgångspunkten för stadgandet var     som är 50 år eller äldre. A vsikten med systemet
22733: att man till den kompletterande polispersonalen       med kompletterande polispersonal är att reserve-
22734: kan inkalla en person som till sina personliga        ra betydligt yngre personer för de fysiskt betung-
22735: egenskaper lämpar sig för uppgiften och som           ande ordnings- och övervakningsuppgifterna i
22736: genom avtal med chefen för polisdistriktet för-       samband med undantagsförhållanden.
22737: binder sig att sköta uppgiften. Beslutet om kom-         Det föreslagna pensionsarrangemanget skulle
22738: plettering av polispersonalen fattas av statsrådet.   föranleda betydande kostnader även i statseko-
22739: Förfarandet motsvarar till dessa delar det förfa-     nomiskt hänseende. Om de kostnader som föran-
22740: rande om ibruktagande av befogenheter som             leds av tidigarelagd pensionering räknas till kost-
22741: stadgas i beredskapslagen och lagen om försvars-      nadsverkningarna, kan de för närvarande beräk-
22742: tillstånd. En person i den kompletterande polis-      nas uppgå till ungefår 66 % av lönekostnaderna,
22743: personalen skall vara en s.k. civilperson, som        dvs. ca 8 000 mk/mån/polis och ca 96 000 mk/
22744: efter lämplig utbildning i huvudsak är verksam        polis på årsnivå. Om antalet poliser som gått i
22745: vid sidan om och under ledning av den ordinarie       pension med sänkt pensionsålder var samman-
22746: polisen.                                              lagt 3 000, vilket är det totala uppskattade antalet
22747:     Den kompletterande polispersonalen skall an-      personer i den kompletterade polispersonalen,
22748: vändas bl.a. i uppgifter för upprätthållande av       skulle statens pensionskostnader till följd av det-
22749: allmän ordning och säkerhet, olika isolerings-        ta uppgå till288 miljoner mark om året. Kalkylen
22750: och skyddsuppgifter samt vid reglering av trafi-      är teoretisk och i praktiken är det inte möjligt att
22751: ken. Som en mycket viktig uppgift kan i detta         så stora grupper samtidigt eller ens med en över-
22752: sammanhang nämnas upprätthållandet av ord-            gångsperiod av flera år skulle gå i pension med
22753: ningen på samlings- och destinationsplatser i         sänkt pensionsålder utan att detta medförde be-
22754: samband med evakuering. De ovan nämnda upp-           tydande olägenheter för polisverksamheten.
22755: gifterna är fysiskt mycket påfrestande och därför        För närvarande är inga poliser som genomgått
22756: skall av dem som tillhör den kompletterande           polisutbildning utan tjänst om man inte räknar
22757: polispersonalen krävas god fysisk kondition.          med de som pensionerats. Också de poliser som
22758:                                              KK 426/1996 vp                                             5
22759: 
22760: den 14 juni 1996 blir fårdiga från basperiod I         trygga den nationella existensen tvingas sätta be-
22761: placeras enligt en preli~inär uppgift från polis-      fogenheterna enligt beredskapslagen i kraft och
22762: skalan i Iediga tjänster. A ven efter detta kommer     samtidigt förordna om en komplettering av polis-
22763: det att finnas Iediga polistjänster eftersom antalet   personalen. Arbetsgruppen har ansett detta hot
22764: utbildade poliser inte är tillräckligt stort.          vara förhållandevis osannolikt. Arbetsgruppen
22765:     Den arbetsgrupp vid inrikesministeriet som         understödde inte heller tanken att man i Finland
22766: berett en förordning gällande den kompletteran-        med hjälp av systemet med kompletterande polis-
22767: de polispersonalen och de administrativa normer        personal skulle inrätta ett reservpolissystem, som
22768: som har samband med den har isin framställning         är synnerligen dyrt och i sig lämpar sig mycket
22769: föreslagit ett system som säkerställer tillgången      dåligt för de behov som aktualiseras i ett undan-
22770: tili en med tanke på polisverksamheten tillräck-       tagsförhållande.
22771: ligt funktionsduglig kompletterande polisperso-           Med stöd av vad som anförts ovan är det
22772: nal på ett för samhället så förmånligt sätt som        varken funktionellt eller ekonomiskt sett ända-
22773: möjligt. Vid beredningen av förslaget har också        målsenligt att börja överföra poliser tili reserven
22774: beaktats hur sannolikt det är att samhället för att    före den stadgade pensionsåldern.
22775: 
22776:      Helsingforsden 12juni 1996
22777: 
22778:                                                                    Inrikesminister Jan-Erik Enestam
22779:                                            KK 427/1996 vp
22780: 
22781: Kirjallinen kysymys 427
22782: 
22783: 
22784: 
22785: 
22786:                                   Esa I:ahtela /s~: Karhu~ ja ~oottoriajoneuvon yhteentörmäyksessä
22787:                                       aiheutuneiden vahmkoJen korvaamisesta valtion varoista
22788: 
22789:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
22790: 
22791:    Tiukentuneiden metsästyssäännösten sekä           korvauksen valtion varoista jouduttuaan liiken-
22792: rauhoitusten laajennusten myötä, joiden tarkoi-      nevahinkotilanteeseen karhun kanssa samoin
22793: tuksena on pitää Suomessa elinvoimainen suur-        perustein kuin valtioneuvoston päätöksellä on
22794: petokanta, on myös petojen aiheuttamien vahin-       hirvieläinvahingoistakin päätetty.
22795: kojen määrä lisääntynyt. Erityisesti tämä on ha-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22796: vaittavissa Itä- ja Pohjois-Suomessa. Pelkästään     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22797: Ilomantsissa karhujen määräksi on laskennan          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22798: perusteella saatu yli 50 yksilöä.                    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22799:    Itä-Suomessa karhukantojen kasvu onkin ai-
22800: heuttanut vaaratilanteita, ja täysikasvuiset kar-               Aikooko Hallitus ryhtyä valmistele-
22801: hut ovatkin olleet osallisina liikennevahingoissa.           maan päätöstä, jonka mukaan liikentees-
22802: Vuodessa vahinkotapahtumien lukumäärä ei ole                 sä karhun ja moottoriajoneuvon yhteen-
22803: kovin suuri, mutta kolari voi aiheuttaa yksilölle            törmäyksessä aiheutuneet vahingot voi-
22804: tuntuviakin taloudellisia menetyksiä.                        taisiin korvata valtion varoista samoin
22805:    Onkin pidettävä kohtuullisena ja oikeuden-                perustein kuin hirvikolareissa aiheutu-
22806: mukaisena, että vahingon kärsinyt saisi jatkossa             neet vahingot?
22807:      Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1996
22808: 
22809:                                            Esa Lahtela /sd
22810: 
22811: 
22812: 
22813: 
22814: 260017
22815: 2                                       KK 427/1996 vp
22816: 
22817: 
22818: 
22819: 
22820:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
22821: 
22822:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    eläinvahinkojen korvaamisesta annetussa valtio-
22823: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,     neuvoston päätöksessä (259/86). Nämä säännök-
22824: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen   set ovat monelta osin vanhentuneita, ja niiden
22825: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-   uudistamistyö on maa- ja metsätalousministe-
22826: lan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o      riössä parhaillaan vireillä.
22827: 427:                                                 Vahinkojen korvaamisessa valtion varoista on
22828:                                                   lähtökohtana ollut sellaisen perusturvanjärjestä-
22829:           Aikooko Hallitus ryhtyä valmistele-     minen, ettei kukaanjoudu petoeläintenjohdosta
22830:        maan päätöstä, jonka mukaan liikentees-    kärsimään kohtuuttomia henkilökohtaisia me-
22831:        sä karhun ja moottoriajoneuvon yhteen-     netyksiä. Nykyiset säännökset antavat tällaisen
22832:        törmäyksessä aiheutuneet vahingot voi-     turvan porotaloudelle, maataloudelle ja muulle
22833:        taisiin korvata valtion varoista samoin    eläinten pidolle, joihin vahingot pääsääntöisesti
22834:        perustein kuin hirvikolareissa aiheutu-    ovatkin kohdistuneet. Kuitenkin petoeläinkan-
22835:        neet vahingot?                             tojen runsastuessa myös muita nykyisten kor-
22836:                                                   vausjärjestelmien ulkopuolelle jääviä vahinkoja
22837:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      on silloin tällöin tapahtunut. Eräänä tällaisena
22838: vasti seuraavaa:                                  on juuri kysymyksessä mainittu karhun liiken-
22839:                                                   teelle aiheuttama vahinko. Näiden vahinkojen
22840:    Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen kor-      saattaminen valtion korvausjärjestelmän piiriin
22841: vaamisesta säädetään laissa petoeläinten tappa-   tulee harkittavaksi edellä mainitun korvaussään-
22842: mien porojen korvaamisesta (574/56, muut.         nösten uudistamisen yhteydessä vielä kuluvan
22843: 1011173) ja sen soveltamisesta annetussa maata-   vuoden aikana.
22844: lousministeriön päätöksessä (656/56) sekä peto-
22845:      Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1996
22846:                                                    Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
22847:                                           KK 427/1996 vp                                            3
22848: 
22849: 
22850: 
22851: 
22852:                                       Tili Riksdagens Talman
22853: 
22854:    1 det syfte 37 1 mom. riksdagsordningen anger    statsrådets beslut om ersättning för skador, för-
22855: har Ni, Fru Talman, tili vederbörande medlem av     orsakade av rovdjur (259/86). Dessa stadganden
22856: statsrådet översänt följande av riksdagsman Esa     är tili många delar föråldrade. Därför är en revi-
22857: Lahtela undertecknade spörsmål nr 427:              dering av dem för närvarande anhängiggjord vid
22858:                                                     jord- och skogsbruksministeriet.        .
22859:           Har Regeringen för avsikt att börja          Vid ersättning av skador av statens medel har
22860:        bereda ett beslut, som skulle innebära att   utgångspunkten varit att ordna ett sådant bas-
22861:        skador som uppkommit vid sammanstöt-         skydd att ingen på grund av rovdjur skall lida
22862:        ning mellan björn och motorfordon i tra-     oskäliga personliga förluster. Nuvarande stad-
22863:        fiken kunde ersättas av statens medel på     ganden ger avsett skydd åt renhushållningen,
22864:        samma grunder som skador som uppstått        jordbruket och·övrig djurhållning, vilka även är
22865:        vid sammanstötning mellan hjortdjur och      de som huvudsakligen blivit utsatta för skador. 1
22866:        motorfordon?                                 och med att rovdjursstammarna har vuxit har det
22867:                                                     dock inträffat skador, som stannar utanför nuva-
22868:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     rande ersättningssystem. De i spörsmålet nämn-
22869: anföra följande:                                    da av björn förorsakade skadorna som drabbar
22870:                                                     trafiken är just ett av de fall som blir utanför
22871:     Om ersättning för skador som förorsakats av     ersättningssystemen. Huruvida dessa skador
22872: rovdjur stadgas i lagen om ersättning för renar     skall tas in i statens ersättningssystem kommer
22873: som dödats av rovdjur (574/56, ändr. 1011/73)       ännu innevarande år att tas upp tili prövning i
22874: och i det beslut lantbruksministeriet givit om      samband med ovan nämnda revision av stadgan-
22875: tillämpningen av nämnda lag (656/56), samt i        dena om ersättningar.
22876: 
22877:      Helsingfors den 6 juni 1996
22878: 
22879:                                                      Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
22880:                                              KK 428/1996 vp
22881: 
22882: Kirjallinen kysymys 428
22883: 
22884: 
22885: 
22886: 
22887:                                     Esa Lahtela /sd ym.: Petoeläinten tutkimuksen tehostamisesta
22888: 
22889: 
22890:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
22891: 
22892:    Itäsuomalaiset ovat olleet laajasti huolissaan      min ja täydellisemmin kaikkien suurpetojemme,
22893: valtakunnan petopolitiikasta. Petokannat ovat          karhun, suden, ahman ja ilveksen, monipuoli-
22894: lähinnä karhun ja suden osalta voimakkaasti li-        seen tutkimukseen.
22895: sääntyneet, mikä johtuu karhun osalta lupien              Riittävällä ja laajapohjaisella tutkimustietou-
22896: vähäisyydestä ja suden osalta rauhoituksesta.          della vältyttäisiin niiltä virheellisiltä raporteilta
22897:    Petokysymyksen hoidossa on keskeistä riittä-        ja kannanotoilta, joita Suomen suurpetotilan-
22898: vä ja luotettava tutkimustieto alueellisista peto-     teesta on maassamme ja muuallakin Euroopassa
22899: kannoista, petojen liikkumisesta, ravintotottu-        esitetty.
22900: muksistaja ravinnon riittävyydestä, elinympäris-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
22901: töistä sekä kantojen geneettisestä rakenteesta.        jestyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme
22902:    Se, että ympäristö- ja luonnonvarainneuvosto        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22903: on nimennyt petotyöryhmän, ei vielä riitä, vaan        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22904: aiheellista olisi saada petotutkimukseen lisävoi-
22905: mavaroja.                                                         Mihin toimiin Hallitus on aikonut ryh-
22906:    Tällä hetkellä koko valtakunnassa on vain                   tyä, että suurpetotutkinta Suomessa pys-
22907: yksi petotutkija, joka joutuu esitelmöidessään                 tyttäisiin hoitamaan kunniallisesti luotet-
22908: perloista turvautumaan ulkomaisiin tutkimustu-                 tavan tutkimusaineiston saamiseksi
22909: loksiin, koska kotimaista tietoa ei riittävästi ole.           maamme alueellisista petokannoista, pe-
22910: Koska nämä tutkimukset ovat toisissa olosuh-                   tojen liikkumisesta, ravintotottumuksis-
22911: teissa tehtyjä, niitä ei voi pitää mitenkään var-              ta ja ravinnon riittävyydestä sekä peto-
22912: moina muuten kuin suuntaa antavina. Kohtuul-                   eläinten geneettisestä rakenteesta, sekä
22913: lista Suomen kokoisessa maassa petotutkimuk-                      onko tarkoitus ryhtyä toimiin, että pe-
22914: sen osalta olisi vuosittain 2-3 henkilön koko-                 totutkimus saisi käyttöönsä myös em.
22915: vuotinen työpanos ja heille riittävä apuhenkilös-              työtä varten tarvitsemansa riittävät hen-
22916: tö. Tällöin petotutkimus voisi keskittyä tarkem-               kilöresurssit?
22917: 
22918:      Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1996
22919:                      Esa Lahtela /sd                            Jorma Kukkonen /sd
22920: 
22921: 
22922: 
22923: 
22924: 260017
22925: 2                                          KK 428/1996 vp
22926: 
22927: 
22928: 
22929: 
22930:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
22931: 
22932:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tutkimusta suoritetaan eräissä yliopistoissa ja
22933: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        korkeakouluissa.
22934: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen
22935: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-      tuottamat tiedot antavat pohjan metsästyksen
22936: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         suunnittelulle. Toistaiseksi laitoksen tuottamat
22937: n:o 428:                                             tiedot ovat päätöksenteon kannalta olleet riittä-
22938:                                                      viä ja suurten petoeläinten kantojen hoito on
22939:           Mihin toimiin Hallitus on aikonut ryh-     tapahtunut onnistuneesti. Kantojen kehitys on
22940:        tyä, että suurpetotutkinta Suomessa pys-      ollut suotuisa, vahingot naapurimaihin verrattu-
22941:        tyttäisiin hoitamaan kunniallisesti luotet-   na pienemmät, kantoja on metsästetty eikä met-
22942:        tavan tutkimusaineiston saamiseksi            sästyksessä ole tapahtunut vahinkoja.
22943:        maamme alueellisista petokannoista, pe-           Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tut-
22944:        tojen liikkumisesta, ravintotottumuksis-      kimustoiminnan ohjaus tapahtuu valtionhallin-
22945:        ta ja ravinnon riittävyydestä sekä peto-      nossa käyttöön otetun tulosohjausjärjestelmän
22946:        eläinten geneettisestä rakenteesta, sekä      avulla. Ministeriö antaa laitokselle tulostavoit-
22947:           onko tarkoitus ryhtyä toimiin, että pe-    teet, jotka laitoksen käytettävissään olevien voi-
22948:        totutkimus saisi käyttöönsä myös em.          mavarojen avulla tulee toteuttaa. Laitoksen oma
22949:        työtä varten tarvitsemansa riittävät hen-     asia on suunnitella resurssiensa käyttö tavoittei-
22950:        kilöresurssit?                                den saavuttamiseksi parhaalla tavalla.
22951:                                                          Kuluvaksi vuodeksi laitokselle on asetettu tu-
22952:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         lostavoitteiksi suurten petoeläinten osalta tuot-
22953: vasti seuraavaa:                                     taa ajantasaiset tiedot kantojen runsaudesta sekä
22954:                                                      tehdä suunnitelma vahinkojen seurannasta. Näi-
22955:    Suurten petoeläinten kuten muidenkin riista-      den tietojen tuottamista on nykytilanteessa pi-
22956: eläinten tutkimusta suorittaa Riista- ja kalata-     detty ensisijaisena. Kysymyksessä mainitut ai-
22957: louden tutkimuslaitos. Tässä työssä laitosta         heet ovat tärkeitä ja tulevat aikanaan harkitta-
22958: avustaa metsästäjistä, poromiehistä, rajamiehis-     viksi laitokselle uusia tulostavoitteita asetettaes-
22959: tä ym. intressitahoista koostuva laaja havain-       sa.
22960: nontekijäverkosto. Lisäksi suurten petoeläinten
22961: 
22962:      Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1996
22963: 
22964:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
22965:                                               KK 428/1996 vp                                                3
22966: 
22967: 
22968: 
22969: 
22970:                                           Tili Riksdagens Talman
22971: 
22972:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-            Den information Vilt- och fiskeriforskningsin-
22973: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-           stitutet producerar tjänar som underlag för pla-
22974: Iem av statsrådet översänt följande av riksdags-         neringen av jakten. Tillsvidare har de uppgifter
22975: man Esa Lahtela m.fl. undertecknade spörsmål             institutet producerat varit tiiiräckliga för besluts-
22976: nr 428:                                                  fattandet och skötseln av de stora rovdjurens
22977:                                                          stammar har slagit väl ut. Stammarnas utveck-
22978:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-          Iing går i en gynnsam riktning, skadorna är jäm-
22979:        sikt att vidta för att forskningen kring de       fört med våra grannländer mindre, jakt på rov-
22980:        stora rovdjuren i Finland skulle kunna            djuren ifråga har kunnat ske och några olyckor i
22981:        skötas ordentligt så att ett tillförlitligt       samband med jakten har inte inträffat.
22982:        forskningsmaterial kan erhållas om de                Styrningen a v den forskning som bedrivs inom
22983:        regionala rovdjursstammarna i vårt Iand,          Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet sker enligt
22984:        om rovdjurens rörlighet, deras näringsva-         det system för resultatstyrning som tagits i bruk
22985:        nor, näringens tillräcklighet samt rov-           inom statsförvaltningen. Ministeriet ger institu-
22986:        djurens genetiska struktur, och                   tet resultatmål, som sedan skall verkställas av
22987:           kommer det att vidtas åtgärder som             institutet inom ramen för de resurser som står tiii
22988:        leder till att rovdjursforskningen får de         förfogande. Det ankommer på institutet att självt
22989:        personresurser som behövs för att ovan            planlägga användningen av resurserna så att de
22990:        nämnda arbeten skall kunna avklaras?              ställda målen nås på bästa möjliga sätt.
22991:                                                             Tili resultatmålen för innevarande år för insti-
22992:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt          tutet hör att för de stora rovdjurens del produce-
22993: anföra följande:                                         ra aktuella data om stammarnas omfattning
22994:                                                          samt att göra upp en pian för uppfOljningen av
22995:    Den forskning som gäller de stora rovdjuren           skador. Produktionen av dessa uppgifter har i
22996: handhas, såsom även forskningen kring övrigt             dagens situation bedömts ha högsta prioritet. De
22997: vilt, av Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet. lnsti-   i spörsmålet nämnda frågorna är viktiga och
22998: tutet biträds i det här arbetet av ett omfattande        kommer i sinom tid att tas upp tiii prövning när
22999: nät av observatörer, bland demjägare, renkarlar,         det blir dags att ställa nya resultatmål för institu-
23000: gränsbevakare m.fl. intressegrupper. Forskning           tet.
23001: som gäller de stora rovdjuren utförs dessutom vid
23002: vissa universitet och högskolor.
23003:      Helsingforsden 12juni 1996
23004:                                                           Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
23005:                                              KK 429/1996 vp
23006: 
23007: Kirjallinen kysymys 429
23008: 
23009: 
23010: 
23011: 
23012:                                     Esa Lahtela /sd ym.: Invalidipysäköintiluvan omaavien vapautta-
23013:                                         misesta auton käyttömaksusta
23014: 
23015:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
23016: 
23017:    Suomessa on lukuisa määrä vammaisia ihmi-           nittelemassa auton käyttömaksun jatkamista.
23018: siä, joille henkilöauto on liikkumisen kannalta        Jos autotarrakäytäntö tulee yhä jatkumaan,
23019: aivan välttämätön ja kokonaisvaltaisesti tarkas-       kohtuullisen yksinkertaista olisi antaa invalidi-
23020: teltuna myös edullisin. Jos heillä ei olisi henkilö-   pysäköintiluvan omaaville vapautus auton vuo-
23021: autoa, vammaispalvelulain mukaan heillä olisi          tuisesta käyttömaksusta, mikä osaltaan edistäisi
23022: oikeus taksin käyttöön, mikä yhteiskunnan kan-         vammaisten oman auton hankintaa.
23023: nalta olisi huomattavasti kalliimpi vaihtoehto.           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23024: Tästä syystä olisikin syytä toimia siten, että oman    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
23025: auton käytön mahdollisuuksia vammaisten osal-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
23026: ta kaikin tavoin edistettäisiin. Yhtenä esteenä        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23027: auton hankinnalle on yleensä autoilun kalleus, ja
23028: yhtenä osana kalleutta on lisäämässä vuotuinen                   Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
23029: auton käyttömaksu.                                            että invalidipysäköintiluvan omaaville
23030:    Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan valtio-             myönnettäisiin vapautus auton käyttö-
23031: varainministeriö on vielä ensi vuodeliekin suun-              maksusta?
23032: 
23033:       Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1996
23034: 
23035:           Esa Lahtela /sd                 Jorma Kukkonen /sd             Raimo Mähönen /sd
23036: 
23037: 
23038: 
23039: 
23040:  260017
23041: 2                                          KK 429/1996 vp
23042: 
23043: 
23044: 
23045: 
23046:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
23047: 
23048:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       keasti vammaisen henkilön kuljettamista varten
23049: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        pysäköintiluvan. Asetuksella säädetään tarkem-
23050: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      min vamman laatu ja vaikeusaste. Tieliikenne-
23051: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-      asetuksen 53 §:ssä säädetään, että laissa tarkoi-
23052: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         tettuna vammana pidetään:
23053: n:o 429:                                                1) sairaudesta, viasta tai vammasta johtuvaa
23054:                                                      haittaa, jonka voidaan arvioida estävän henkilöä
23055:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,       itsenäisesti kävelemästä ja joka kokonaisuudes-
23056:        että invalidipysäköintiluvan omaaville        saan tarkastellen on arvioitu tapaturmavakuu-
23057:        myönnettäisiin vapautus auton käyttö-         tuslain 18 a §:n perusteella vähintään haittaluok-
23058:        maksusta?                                     kaan 11; tai
23059:                                                         2) näön tarkkuutta, joka voidaan paremmassa
23060:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         silmässä arvioida enintään arvoon 0,1 taijoka on
23061: vasti seuraavaa:                                     näkökykyä kokonaisuudessaan arvioiden vähin-
23062:                                                      tään tapaturmavakuutuslain 18 a §:n haittaluo-
23063:    Eduskunta edellytti hallituksen esitykseen        kan 17 mukainen.
23064: laiksi eräistä ajoneuvoista suoritettavasta ajo-        Vaikeasti vammaisen henkilön kuljettamista
23065: neuvoverosta (HE 133/1995 vp) antamassaan            varten lupa voidaan myöntää, jos kuljetettavalla
23066: vastauksessa hallituksen ryhtyvän maaliskuun         on säännöllinen tai usein toistuva kuljetustarve
23067: 1996loppuun mennessä tarvittaviin toimenpitei-       eikä hän selviydy kuljetuksenjälkeen ilman saat-
23068: siin ajoneuvoveron kantamiseksi vuotta lyhyem-       tajaa. Vammaisen pysäköintiluvalla saa vam-
23069: miltä ajanjaksoilta ja vammaisten käyttämien         mainen tai häntä kuljettava pysäköidä luvassa
23070: ajoneuvojen veronpalautuksen tai verovapauden        mainitun ajoneuvon alueelle, missä pysäköinti
23071: toteuttamiseksi. Valtiovarainministeriö asetti 15    on kielletty.
23072: päivänä helmikuuta 1996 työryhmän selvittä-             Pysäköintilupaa koskevat säännökset ovat
23073: mään käytössä olevan ajoneuvoveron kantota-          tarkoitetut kokonaan muuhun käyttöön kuin
23074: van edut ja haitat sekä toteuttamiskelpoiset vaih-   verotuen myöntämisperusteeksi. Säännökset tar-
23075: toehtoiset menettelyt. Työryhmän muistio val-        koittavat ainoastaan oikeutta pysäköidä, eikä
23076: mistui maaliskuun 1996lopussa. Muistiossa tar-       säännöksiin sisälly tarkempaa määrittelyä siitä,
23077: kasteltiin vammaisten veronpalautusmenettelyn        mille ajoneuvolle tuo oikeus voidaan myöntää.
23078: yleistä toteuttamismahdollisuutta vaihtoehtoi-       Esimerkiksi siitä ei ole säädetty, tuleeko vammai-
23079: sissa veronkannon malleissa, mutta ei selvitelty     sen olla auton omistajana tai haltijana eikä myös-
23080: tarkemmin, minkälaisilla perusteilla veronpalau-     kään siitä, mitä muuta käyttöä ajoneuvolla voisi
23081: tus ehkä myönnettäisiin. Työryhmä ei myöskään        olla kuin vammaisen henkilön kuljettaminen.
23082: ottanut kantaa siihen, tulisiko tällainen menette-   Näin väljät perusteet saattavat soveltua pysä-
23083: ly ottaa käyttöön, vaan tarkasteli asiaa ainoas-     köintiin, mutta eivät verotuen myöntämiseen.
23084: taan veronkantoteknisestä näkökulmasta.              Suunnitteilla ei ole ajoneuvoveroa koskevan ve-
23085:    Tieliikennelain 28 b §:n mukaan poliisi voi       rovapauden tai veronpalautuksen myöntämistä
23086: myöntää vaikeasti vammaiselle henkilölle tai vai-    pysäköintiluvan perusteella.
23087: 
23088:      Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1996
23089: 
23090:                                                                                 Ministeri Arja Alho
23091:                                            KK 429/1996 vp                                                3
23092: 
23093: 
23094: 
23095: 
23096:                                        Tili Riksdagens Talman
23097: 
23098:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        Enligt 28 b § vägtrafiklagen kan polisen bevilja
23099: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       parkeringstillstånd för gravt handikappade eller
23100: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     för transport av gravt handikappade. Genom
23101: man Esa Lahtela m.fl. undertecknade spörsmål         förordning bestäms närmare om arten och svårig-
23102: nr 429:                                              hetsgraden av handikappet. 1 53 § vägtrafikför-
23103:                                                      ordningen stadgas att handikapp enligt lagen är
23104:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          1) av sjukdom, skada eller handikapp beroen-
23105:        ta för att personer som har parkeringstill-   de men som kan bedömas hindra en person att gå
23106:        stånd för handikappade skall beviljas be-     självständigt och vilket som en helhet bedömt har
23107:        frielse från bruksavgift för bilar?           hänförts till invaliditetsklass 11 enligt 18 a § lagen
23108:                                                      om olycksfallsförsäkring, eller
23109:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           2) en synskärpa som på det bättre ögat är högst
23110: anföra följande:                                     0,1 eller som med beaktande av synförmågan
23111:                                                      som helhet motsvarar invaliditetsklass 17 enligt
23112:    Riksdagen förutsatte i sitt svar på regeringens   18 a § lagen om olycksfallsförsäkring.
23113: proposition om lagen om fordonsskatt på vissa           Tillståndet kan beviljas för transport av en
23114: fordon (RP 13311995 rd) att regeringen fåre slutet   gravt handikappad om han regelbundet eller ofta
23115: av mars 1996 vidtar behövliga åtgärder för att       behöver transport och inte k1arar sig utan följe-
23116: fordonsskatten skall kunna bäras upp för kortare     slagare efter transporten. Med parkeringstill-
23117: tidsperioder än ett år och för att införa skatte-    stånd för handikappade får en handikappad eller
23118: återbäring eller skattefrihet för fordon använda     en person som transporterar en handikappad
23119: av handikappade. Finansministeriet tillsatte den     parkera det fordon som nämns i tillståndet på ett
23120: 15 februari 1996 en arbetsgrupp för att reda ut      område där parkering är förbjuden.
23121: för- och nackdelarna med det nuvarande sättet           De bestämmelser som gäller parkeringstill-
23122: att bära upp fordonsskatt samt vilka alternativa     stånd är inte avsedda att utgöra grunder för be-
23123: förfaringssätt det finns att genomföra den. Ar-      viljande av skattestöd. Bestämmelserna avser en-
23124: betsgruppens promemoria blev klar i slutet av        dast rätten att parkera och innehåller inte någon
23125: mars 1996. 1 promemorian undersöktes rent all-       närmare definition på för vilket fordon denna
23126: mänt möjligheten att genomföra skatteåterbä-         rätt kan beviljas. Det har t.ex. inte fastställts om
23127: ring för handikappade enligt alternativa model-      den handikappade bör vara ägare eller innehava-
23128: ler för skatteuppbörd, men det utreddes inte när-    re av bilen och inte heller vad fordonet annat kan
23129: mare på vilka grunder skatteåterbäring eventu-       användas tili förutom för transport av en handi-
23130: ellt kunde beviljas. Arbetsgruppen tog inte heller   kappad. Såhär vida grunder kan vara tillräckliga
23131: ställning tili om detta förfarande skall införas,    för parkering men inte för beviljande av skatte-
23132: utan granskade frågan endast ur skatteupp-           stöd. Det finns inga planer på att bevilja skattefri-
23133: bördsteknisk synvinkel.                              het från fordonsskatt eller skatteåterbäring på
23134:                                                      basis av parkeringstillstånd.
23135: 
23136:      Helsingforsden 14 juni 1996
23137: 
23138:                                                                                    Minister Arja Alho
23139:                                             KK 430/1996 vp
23140: 
23141: Kirjallinen kysymys 430
23142: 
23143: 
23144: 
23145: 
23146:                                    Esa Lahtela /sd ym.: Auton käyttömaksusta luopumisesta tai sen
23147:                                        porrastamisesta auton hinnan mukaan
23148: 
23149: 
23150:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
23151: 
23152:    Valtiovarainministeriön työryhmä on esittä-           Mitenkään kohtuullisena ei voi pitää aina-
23153: mässä vielä vuodelle 1997 auton käyttömaksun          kaan nykyistä menettelyä, jossa muutaman tu-
23154: perimistä. Verotarroja voisi työryhmän mukaan         hannen markan autosta joutuu maksamaan 500
23155: olla 3-8, ja niitä voitaisiin ostaa myös vuotta       markan käyttömaksun ja 200 000 markan auton
23156: lyhyemmäksi ajaksi. Tiettävästi työryhmän esi-        omistaja pääsee samalla. Jos vuotuista auton
23157: tyksiin ei sisälly kuitenkaan esitystä siitä, että    käyttömaksua ei tulla poistamaan, auton käyvän
23158: auton käyttömaksu määräytyisi jatkossakaan            hinnan mukaan määräytyvän maksun käyttöön-
23159: auton hinnan mukaan.                                  otolla olisi sosiaalipoliittinen ja aluepoliittinen
23160:     Tarkastellessaan asiaa itäsuomalaisen haja-       ulottuvuus. Niillä, joilla on varaa pitää kallista
23161: asutusalueen näkökulmasta voi todeta, että mo-        autoa, on myös varaa maksaa kalliimpi käyttö-
23162: nissa paikoissa henkilöauto on välttämätön kul-       maksu. Varakkaammat alueet joutuisivat myös
23163: kuväline, koska julkisia kulkuneuvoja ei kulje.       maksamaan enemmän kalliimman autokantansa
23164: Välimatkat ovat pitkiä ja vuotuisia ajokilometre-     perusteella.
23165: jä tulee siitä syystä väkisin kohtuuttoman paljon.       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23166: Eteläiseen Suomeen verrattuna polttoainekin on        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
23167: huomattavasti kalliimpaa polttoaineiden säänte-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
23168: lyn poistumisen johdosta. Lisäksi keskimäärin         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23169: autokantakin on halvempaa kuin taloudellisesti
23170: rikkaassa Etelä-Suomessa. Suhteellisesti ottaen                 Onko Hallitus aikonut ryhtyä toimiin,
23171: siten itäisen, keskisenja pohjoisen Suomen asuk-             joilla vuodelle 1997 suunnitellusta auton
23172: kaiden kulkeminen mainittujen olosuhteidenkin                käyttömaksusta luovuttaisiin, tai jos tar-
23173: johdosta on huomattavasti kalliimpaa kuin                    koituksena ei ole luopua,
23174:  ruuhka-alueilla.                                               onko mahdollista ottaa käyttöön jär-
23175:     Vuotuisen autonkäyttömaksun osalta yksi                  jestelmä, jossa käyttömaksu määräytyisi
23176:  mahdollinen ja oikeudenmukaisuutta lisäävä te-              "karkean taulukon" mukaan auton käy-
23177:  kijä olisi porrastaa maksu auton hinnan perus-              vän hinnan mukaan?
23178:  teella, jolloin ne, joilla on varaa pitää kallista
23179:  autoa, maksaisivatkin siitä enemmän.
23180: 
23181:       Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1996
23182: 
23183:           Esa Lahtela /sd                Jorma Kukkonen /sd              Raimo Mähönen /sd
23184: 
23185: 
23186: 
23187: 
23188:  260017
23189: 2                                          KK 430/1996 vp
23190: 
23191: 
23192: 
23193: 
23194:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
23195: 
23196:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kelpoiset vaihtoehtoiset menettelyt. Työryhmän
23197: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        muistio valmistui maaliskuun 1996lopussa.
23198: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Työryhmä tarkasteli kaikkiaan seitsemää eri
23199: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-      vaihtoehtoa, jolla ajoneuvoveroa vastaava noin
23200: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         1 000 miljoonan markan määrä voitaisiin kantaa
23201: n:o 430:                                             lähinnä henkilö- ja pakettiautoilta. Työryhmä
23202:                                                      päätyi pitämään vaihtoehdoista joustavimpana
23203:           Onko Hallitus aikonut ryhtyä toimiin,      siirtymistä veromerkillä kannettavasta verosta
23204:        joilla vuodelle 1997 suunnitellusta auton     verolipulla tapahtuvaan kantotapaan.
23205:        käyttömaksusta luovuttaisiin, tai jos tar-       Verotuksessa tulee pyrkiä sellaisiin säädöksiin
23206:        koituksena ei ole luopua,                     ja menettelyihin, jotka voidaan toteuttaa aiheut-
23207:           onko mahdollista ottaa käyttöön jär-       tamatta kohtuuttomia kustannuksia ja tarpee-
23208:        jestelmä, jossa käyttömaksu määräytyisi       tonta hallinnollista työtä. Tästä syystä ei aina
23209:        "karkean taulukon" mukaan auton käy-          voida ottaa huomioon verovelvollisten yksilölli-
23210:        vän hinnan mukaan?                            siä piirteitä tai erityisolosuhteita. Jos verolain-
23211:                                                      säädäntö tehtäisiin kovin yksityiskohtaiseksi,
23212:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         seurauksena olisi helposti niin verovelvollisten
23213: vasti seuraavaa:                                     kuin viranomaistenkin näkökulmasta sekava ja
23214:                                                      monimutkainen järjestelmä. Verotuksen oikeelli-
23215:    Laki eräistä ajoneuvoista suoritettavasta ajo-    nen toimittaminen ja siis verovelvollisten oikeus-
23216: neuvoverosta on voimassa pysyvänä verolakina.        suoja edellyttävät mahdollisimman yksinkertais-
23217: Tästä syystä ei ole tarpeen tehdä vuosittain erik-   ta verolainsäädäntöä.
23218: seen päätöksiä tuon veron kantamisesta. Val-             Ajoneuvoveron kantaminen siten, että veron
23219: tiontaloudellisista syistä on selvää, että ajoneu-   määrä riippuisi auton käyvästä arvosta, tarkoit-
23220: voveron noin 1 000 miljoonan markan suuruista        taisi sitä, että verottajan olisi selvitettävä noin 2
23221: tuottoa vastaava määrä jatkossakin kannetaan         miljoonan henkilö- ja pakettiauton todellinen
23222: tieliikenteeltä.                                     arvo. Asiaa ei muuta toiseksi se, että vero kannet-
23223:    Ajoneuvoveron kantotapa on kuitenkin ollut        taisiin portaittaisen verotaulukon mukaisesti,
23224: selvityksen kohteena. Eduskunta edellytti halli-     vaan tällöin päinvastoin on ajateltavissa, että
23225: tuksen esitykseen laiksi eräistä ajoneuvoista suo-   taulukossa olevien hintarajojen kohdalla auton
23226: ritettavasta ajoneuvoverosta (HE 133/1995 vp)        arvon määrittämiseen liittyvät oikeussuojakysy-
23227: antamassaan vastauksessa hallituksen ryhtyvän        mykset erityisesti kärjistyisivät. Käytännössä täl-
23228: maaliskuun 1996loppuun mennessä tarvittaviin         lainen verojärjestely olisi täysin mahdoton to-
23229: toimenpiteisiin ajoneuvoveron kantamiseksi           teuttaa. Ajoneuvon arvoon perustuvaa verotusta
23230: vuotta lyhyemmiltä ajanjaksoilta ja vammaisten       ei voida harjoittaa muussa kuin auton hankinnan
23231: käyttämien ajoneuvojen veronpalautuksen tai          verotuksessa, joka tästä syystä on nimenomaan
23232: verovapauden toteuttamiseksi. Valtiovarainmi-        se tieliikenneverotuksen komponentti, joka par-
23233: nisteriö asetti 15 päivänä helmikuuta 1996 työ-      haiten ottaa huomioon autonkäyttäjän maksu-
23234: ryhmän selvittämään käytössä olevan ajoneuvo-        kykyyn liittyvät näkökohdat.
23235: veron kantotavan edut ja haitat sekä toteuttamis-
23236: 
23237:      Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1996
23238: 
23239:                                                                                  Ministeri Arja Alho
23240:                                            KK 430/1996 vp                                              3
23241: 
23242: 
23243: 
23244: 
23245:                                        Tili Riksdagens Talman
23246: 
23247:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        Arbetsgruppen undersökte sammanlagt sju
23248: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       olika alternativ genom vilka ett belopp av ca
23249: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-     1 000 milj. mk, som motsvarar fordonsskatten,
23250: man Esa Lahtela m.fl undertecknade spörsmål          skulle kunna tas ut närmast i fråga om person-
23251: nr 430:                                              och paketbilar. Arbetsgruppen ansåg att det smi-
23252:                                                      digaste alternativet vore att frångå skatteupp-
23253:           Har Regeringen haft för avsikt att vid-    börden med skattemärke och i stället uppbära
23254:        ta åtgärder för att slopa den för 1997        skatten med debetsedel.
23255:        planerade bruksavgiften för bilar, eller         Vid beskattningen bör man sträva efter såda-
23256:        om avsikten inte är att slopa den,            na författningar och förfaranden som kan ge-
23257:           är det möjligt att införa ett system där   nomföras utan att det orsakar oskäliga kostna-
23258:        bruksavgiften bestäms enligt en "grov ta-     der och onödigt administrativt arbete. Därför är
23259:        bell" utgående från bilens gängse pris?       det inte alltid möj1igt att beakta individuella sär-
23260:                                                      drag eller särskilda omständigheter hos de skatt-
23261:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        skyldiga. En mycket detaljerad skattelagstiftning
23262: anföra följande:                                     kunde lätt leda tili ett system som var rörigt och
23263:                                                      komplicerat från både de skattsky1diges och
23264:    Lagen om fordonsskatt på vissa fordon är i        myndigheternas synpunkt. För att beskattningen
23265: kraft som en permanent skattelag. Därfor behö-       skall bli verkställd på rätt sätt så att de skatt-
23266: ver man inte särskilt varje år fatta beslut om att   skyldigas rättsskydd beaktas, fordras en så enke1
23267: uppbära skatten. Av statsekonomiska orsaker är       skattelagstiftning som möjligt.
23268: det klart att det belopp av ca 1 000 milj. mk, som      Om fordonsskatten uppbars så att skattebe-
23269: motsvarar intäkterna av fordonsskatten, även         loppet baserades på bilens gängse värde, skulle
23270: framdeles kommer att tas ut av vägtrafiken.          beskattaren vara tvungen att ta reda på det fak-
23271:     Sättet för uppbörd av fordonsskatt har dock      tiska värdet av ca 2 milj. person- och paketbilar.
23272: varit föremål för utredning. Riksdagen förutsatte    Saken skulle inte förändras av att skatten upp-
23273: i sitt svar på regeringens proposition som gällde    bars enligt en graderad skattetabell, utan i detta
23274: fordonsskatt på vissa fordon (RP 133/1995 rd) att    fall kunde man tvärtemot tänka sig att rätts-
23275: regeringen före slutet av mars 1996 vidtar behöv-    skyddsfrågorna skulle tillspetsas i synnerhet vid
23276: Iiga åtgärder för att fordonsskatten skall kunna     värderingen av bilar i närheten av prisgränserna i
23277: uppbäras för kortare tidsperioder än ett år och      tabellen. 1 praktiken är det inte möjligt att ge-
23278: för att införa skatteåterbäring eller skattefrihet   nomföra en sådan beskattning. En beskattning
23279: för fordon som används av handikappade. Fi-          som baserar sig på fordonets värde kan inte till-
23280: nansministeriet tillsatte den 15 februari 1996 en    lämpas i andra fall än vid beskattningen av bilan-
23281: arbetsgrupp för att utreda förde1arna och nack-      skaffning. Den sistnämnda beskattningen är där-
23282: delarna med den nuvarande uppbörden av for-          för den komponent inom beskattningen av väg-
23283: donsskatt samt vilka alternativa förfaringssätt      trafiken som bäst beaktar synpunkter på betal-
23284: som kunde genomföras. Arbetsgruppens prome-          ningsförmågan hos den som använder bilen.
23285: moria blev fårdig i slutet av mars 1996.
23286: 
23287:      Helsingforsden 14 juni 1996
23288: 
23289:                                                                                  Minister Arja Alho
23290:                                             KK 431/1996 vp
23291: 
23292: Kirjallinen kysymys 431
23293: 
23294: 
23295: 
23296: 
23297:                                    Asko Apukka /vas ym.: Metsäkeskusten henkilöstövähennyksistä
23298: 
23299: 
23300: 
23301:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
23302: 
23303:     Laki metsäkeskuksista tuli voimaan 1.3.1996.      suhteellinen osuus vain kasvaa ja valtionavun
23304: Lain mukaan aiemmat 19 metsälautakuntaa               vähenemisestä johtuvat henkilöstösupistukset
23305: muuttuivat 14 metsäkeskukseksi. Lain mukaan           kohdentuvat pääasiassa kenttähenkilökuntaan.
23306: metsäkeskukset ovat suoraan maa- ja metsäta-          Huolimatta eduskunnan selkeästä kannasta hen-
23307: lousministeriön ohjauksessa ja valvonnassa.           kilöstövähennyksissä on siis jatkunut täsmälleen
23308:     Lain pohjana olleen hallituksen esityksen pe-     sama linja, joka on ollut vallitseva koko 1990-
23309: rusteluissa todetaan mm. seuraavaa: "Uudistuk-        luvun ennen metsäkeskuksista annetun lain hy-
23310: sella kevennettäisiin organisaatioita, tehostettai-   väksymistä. Esimerkiksi Lapissa kenttähenkilö-
23311: siin niiden toimintaa ja erityisesti henkilöstön      kuntaa oli 1.3.1996 vielä 93, mutta nyt luku on jo
23312: käyttöä siten, että tärkeimmät toiminnot voitai-      pudonnut 77:ään,ja vieläkin pitäisi saada määrä
23313: siin säilyttää korkealla tasolla organisaatioiden     vähenemään 10 henkilöllä. Tällä tavalla edus-
23314: määrärahojen pienenemisestä huolimatta.               kunnan tahto hallinnoinuin suhteellisesta vähen-
23315:     Organisaatioyksiköiden lukumäärän vähen-          tämisestä ei tule toteutumaan, vaan kehitys näyt-
23316: täminen mahdollistaisi sen, että hallintohenki-       tää juuri päinvastaiselta.
23317: löstön määrää ja asiantuntijaesikuntien henki-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23318: löstömäärää voitaisiin vähentää suhteellisesti        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
23319: enemmän kuin kenttähenkilöstön määrää, jol-           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
23320: loin kenttätoiminnan taso voitaisiin pitää kor-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23321: keana valtionavun vähenemisestä huolimatta."
23322:     Edelleen maa- ja metsätalousvaliokunta totesi               Onko Hallitus tietoinen siitä, että met-
23323: mietinnössään seuraavaa: "Metsäkeskuksiin                    säkeskusten organisoinoissa ei ole henki-
23324: kohdistuvat henkilöstösupistukset tuleekin koh-              löstösuunnittelun osalta menetelty edus-
23325: dentaa niin, että vähennetään hallinnointia ja               kunnan metsäkeskuksia koskevan lain
23326: johtamista ja sitä kautta turvataan metsissä ta-             käsittelyn yhteydessä ilmaiseman kannan
23327:  pahtuva työ ja työtulosten saavuttaminen."                  mukaisesti, ja
23328:     Nyt kun metsäkeskuksia on ryhdytty organi-                  mitä Hallitus aikoo tehdä, että edus-
23329:  soimaan, näyttää käyvän juuri päinvastoin kuin              kunnan tahto tulee toteutumaan?
23330:  oli tarkoitus. Hallinto- ja esikuntahenkilöstön
23331: 
23332:       Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1996
23333: 
23334:                      Asko Apukka /vas                          Maija Rask /sd
23335:                      Martti Korhonen /vas                      Eila Rimmi /vas
23336: 
23337: 
23338: 
23339: 
23340:  260017
23341: 2                                          KK 431/1996 vp
23342: 
23343: 
23344: 
23345: 
23346:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
23347: 
23348:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa      tohenkilöstön ja asiantuntijahenkilöstön luku-
23349: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        määrän vähentämisen kenttähenkilöstön mää-
23350: olette 24 päivänä toukokuuta 1996 päivätyn kir-      rään verrattuna suhteellisesti enemmän, jolloin
23351: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     kenttätoimintojen taso voitaisiin pitää korkeana
23352: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Asko Apu-         valtionavun pienentymisestä huolimatta.
23353: kan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta
23354: n:o 431:                                             kiinnitti lakiesityksestä antamassaan mietinnös-
23355:                                                      sä (MmVM 8/1995 vp) huomiota samoihin asioi-
23356:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että met-   hin. Valiokunta painotti erityisesti metsänparan-
23357:        säkeskusten organisoinnissa ei ole henki-     nustoiminnan ja metsänsuunnittelun säilyttämis-
23358:        löstösuunnittelun osalta menetelty edus-      tä korkealla tasolla ja edellytti henkilöstösupis-
23359:        kunnan metsäkeskuksia koskevan lain           tusten kohdentamista siten, että hallinnointia ja
23360:        käsittelyn yhteydessä ilmaiseman kannan       johtamista vähennettäisiin ja sitä kautta turvat-
23361:        mukaisesti, ja                                taisiin metsissä tapahtuva työ ja työtulosten saa-
23362:           mitä Hallitus aikoo tehdä, että edus-      vuttaminen.
23363:        kunnan tahto tulee toteutumaan?                  Metsäkeskusten toiminnan ohjausta käsitel-
23364:                                                      lessään valiokunta korosti operatiivisen ohjauk-
23365:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          sen kuuluvan metsäkeskuksille itselleen ja katsoi,
23366: taen seuraavaa:                                      että maa- ja metsätalousministeriön tuli keskit-
23367:                                                      tyä ainoastaan tulosohjaukseen ja sovittujen tu-
23368:     Metsäkeskusten (entisten metsälautakuntien)      lostavoitteiden saavuttamisen seurantaan.
23369: saama valtionapu on vähentynyt merkittävästi            Metsäkeskusten henkilöstörakenteen muu-
23370: viime vuosien aikana. Vuodesta 1992 vuoteen          tosta kuvaavat luvut osoittavat, että kehitys on
23371: 1996 vähennys on ollut nimellisesti yhteensä 110     ollut jo ennen uuden lainsäädännön voimaantu-
23372: milj. mk eli 34% ja reaalisesti 140 milj. mk eli     loa hallituksen esityksen perusteluissa ja maa- ja
23373: 39%.                                                 metsätalousvaliokunnan mietinnössä esitetyn
23374:     Metsäkeskusten valtionavun väheneminen on        suuntainen. Johto ja hallintotehtävissä muita
23375: näkynyt myös henkilöstön määrässä. Vuodesta          henkilöstöryhmiä enemmän toimivien metsän-
23376: 1992 alkaen metsäkeskusten henkilöstö on vä-         hoitajien lukumäärä on vähentynyt suhteellisesti
23377: hentynyt 228 henkilöllä, mikä merkitsee runsaan      enemmän kuin muiden henkilöstöryhmien edus-
23378: 15 %:n kokonaisvähennystä. Henkilöstöryhmit-         tajien lukumäärä. Tarkoituksena on, että tämä
23379: täin suhteellisesti eniten on vähentynyt metsän-     kehityssuuntajatkuisi edelleen siinä määrin kuin
23380: hoitajien määrä, vajaat 19 %. Vastaava vähennys      sitä voidaan pitää metsäkeskusten tehtävien hoi-
23381: metsätalousinsinöörien kohdalla on vajaat 14%,       don kannalta perusteltuna. Erityisesti näin on
23382: metsäteknikoiden ja työnjohtajien kohdalla run-      aihetta menetellä niissä metsäkeskuksissa, jotka
23383: saat 15 %ja toimistohenkilöstön kohdalla vajaat      on muodostettu entisiä metsälautakuntia yhdis-
23384: 16 %. Arviot kuluvan vuoden vähennystarpeista        tämällä.
23385: vaihtelevat 200 ja 250 henkilön välillä. Tähän          Metsäkeskusten henkilöstöpoliittisia ratkai-
23386: liittyvä päätöksenteko on paljolti metsäkeskuk-      suja arvioitaessa on otettava huomioon metsä-
23387: sissa vielä kesken.                                  keskusten erilaiset olosuhteet ja lähtökohtaisesti
23388:     Metsäkeskuksista ja metsätalouden kehittä-       erilainen henkilöstörakenne. Niiden johdosta
23389: miskeskuksesta annetun hallituksen esityksen         kaikkia metsäkeskuksia koskevia kaavamaisia
23390: (HE 11711995 vp) perusteluissa korostettiin met-     ratkaisuja ei voida pitää tarkoituksenmukaisina.
23391: säkeskusten tärkeimpien toimintojen säilyttä-        Kenttätoimintojen tasoa ei myöskään voida tur-
23392: mistä korkealla tasolla organisaatioiden määrä-      vata yksinomaan sillä, että etupäässä kentällä
23393: rahojen pienenemisestä huolimatta. Perusteluis-      toimivien henkilöstöryhmien edustajien luku-
23394: sa esitettiin myös, että organisaatioyksiköiden      määrä pidetään mahdollisimman suurena, sa-
23395: lukumäärän vähentäminen mahdollistaisi hallin-       malla kun johto- ja hallintotehtäviä suorittavien
23396:                                            KK 431/1996 vp                                            3
23397: 
23398: henkilöstöryhmien edustajien lukumäärää jatku-       kuuluvien tehtävien hoidon kannalta, ja ne myös
23399: vasti vähennetään. Metsäkeskusten henkilöstön        kantavat toimenpiteistään ensisijaisen vastuun.
23400: työpanoksen vaikutusten kohdentumista ei                Maa- ja metsätalousministeriö on ottanut esil-
23401: yleensäkään voida erotella jyrkkärajaisesti.         lä olevaan asiaan kantaa Etelä-Pohjanmaan met-
23402: Kenttätoimintojen taso ei riipu ainoastaan ken-      säkeskuksen kirjelmän johdosta antamassaan
23403: tällä välittömästi toimivien henkilöiden työstä,     lausunnossa (27.5.1996 n:o 1997/632/96),joka on
23404: vaan siihen vaikuttaa luonnollisesti myös johdon     lähetetty tiedoksi kaikille metsäkeskuksille. Kir-
23405: ja muun henkilöstön toiminta.                        jeessä on korostettu hallituksen esityksen perus-
23406:    Henkilöstörakenteen kehittämiseen liittyvät       teluissa ja eduskunnan maa- ja metsätalousvalio-
23407: yksittäiset ratkaisut ovat osa metsäkeskusten        kunnan mietinnössä esitettyjä kannanottoja met-
23408: operatiiviseen toimintaan kuuluvaa päätöksen-        säkeskusten henkilöstörakenteen kehittämisessä
23409: tekoa, joka eduskunnan maa- ja metsätalousva-        huomioon otettavina periaatteina. Asia on ollut
23410: liokunnankin kannan mukaan kuuluu metsäkes-          esillä myös vireillä olevissa maa- ja metsätalous-
23411: kusten toimivaltaan. Metsäkeskuksilla itsellään      ministeriön ja metsäkeskusten välisissä tulosneu-
23412: on parhaat edellytykset arvioida erilaisten henki-   votteluissa. Maa- ja metsätalousministeriö seu-
23413: löstöpoliittisten ratkaisujen merkitystä niille      raa tilanteen kehittymistä.
23414: 
23415:      Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1996
23416: 
23417:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
23418: 4                                           KK 431/1996 vp
23419: 
23420: 
23421: 
23422: 
23423:                                         Tili Riksdagens Talman
23424: 
23425:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      personalen och sakkunnigstabernas personai
23426: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den       mera än fåltpersonalen, varvid fåltverksamheten
23427: 24 maj 1996 till vederbörande medlem av statsrå-      kan bibehallas på en hög nivå trots minskat stats-
23428: det översänt följande av riksdagsman Asko             bidrag.
23429: Apukka m.fl. undertecknade spörsmål nr 431:               Riksdagens jord- och skogsbruksutskott upp-
23430:                                                       märksammade samma saker i sitt betänkande
23431:           Är Regeringen medveten om att man           (JsUB 8/1995 rd). Utskottet poängterade särskilt
23432:        vid organiseringen av skogscentralerna         att skogsforbättringsverksamheten och skogs-
23433:        när det gäller personalplaneringen inte        planeringen skall bibehållas på hög nivå och för-
23434:        förfarit enligt den ståndpunkt som riks-       utsatte att personalminskningarna görs så att
23435:        dagen uttryckte i samband med behand-          administrationen och ledningen minskas varige-
23436:        lingen av lagen angående skogscentraler-       nom arbetet i skogarna och uppnåendet av ar-
23437:        na,och                                         betsresultat tryggas.
23438:           vad ämnar Regeringen göra för att              När utskottet behandlade styrningen av
23439:        riksdagens vilja skall uppfyllas?              skogscentralernas verksamhet betonade det att
23440:                                                       den operativa ledningen hör tili skogscentralerna
23441:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt         själva och ansåg attjord- och skogsbruksministe-
23442: anföra följande:                                      riet enbart skulle koncentrera sig på resultatstyr-
23443:                                                       ning och uppföljningen av de överenskomna re-
23444:    Statsbidraget till skogscentralerna (de tidigare   sultatmålen.
23445: skogsnämnderna) har minskat betydligt under de            De siffror som beskriver förändringen i skogs-
23446: senaste åren. F rån 1992 ti111996 har minskningen     centralernas personalstruktur visar att utveck-
23447: nominellt utgjort sammanlagt 110 milj. mk, dvs.       lingen redan innan den nya lagstiftningen trädde
23448: 34% och reellt 140 milj. mk, dvs. 39%.                i kraft låg i linje med motiveringen till regeringens
23449:    Minskningen av statsbidraget tili skogscen-        proposition och det som anförs ijord- och skogs-
23450: tralerna har märkts också i antalet anställda.        bruksutskottets betänkande. Antalet forstmästa-
23451: Från och med 1992 har personalen i skogscen-          re, som mer än andra personalgrupper har led-
23452: tralerna minskat med 228 personer, vilket bety-       ningsuppgifter och administrativa uppgifter, har
23453: der en total minskning på 15 %. Med avseende på       relativt sett minskat mer än antalet företrädare
23454: de enskilda personalgrupperna har forstmästar-        för de övriga personalgrupperna. Avsikten är att
23455: na minskat förhållandevis mest, med knappt            denna utveckling skall fortsätta i den mån det
23456: 19 %. Motsvarande minskning i fråga om skogs-         kan anses vara motiverat med hänsyn tili skötseln
23457: bruksingenjörerna är knappt 14 %, beträffande         av skogscentralernas uppgifter. Så här är det
23458: skogstekniker och arbetsledare drygt 15 % och         särskilt skäl att förfara i de skogscentraler som
23459: kontorspersonalen knappt 16 %. Bedömningar-           bildats genom sammanslagning av tidigare
23460: na a v årets behov a v minskningar varierar mellan    skogsnämnder.
23461: 200 och 250 personer. De beslut som gäller detta         Vid bedömningen av skogscentralernas perso-
23462: är till stor del fortfarande under beredning i        nalpolitiska beslut måste man beakta att förhål-
23463: skogscentralerna.                                     landena i skogscentralerna är olika och att cen-
23464:    1 motiveringen tili regeringens proposition        tralernas personalstruktur varit olika från bör-
23465: med förslag tilllag om skogscentraler och skogs-      jan. Därför kan det inte anses vara ändamålsen-
23466: brukets utvecklingscentral (RP 117/1995 rd) be-       ligt att tillämpa samma schematiska lösning i alla
23467: tonades att de viktigaste funktionerna inom           skogscentraler. Fältverksamhetens nivå kan inte
23468: skogscentralerna skall bibehållas på hög nivå         heller tryggas enbart genom att antalet företräda-
23469: trots a tt organisationernas anslag minskar. 1 mo-    re för de personalgrupperna som främst arbetar
23470: tiveringen anfördes också att minskningen av          inom fåltverksamheten bibehålls så stort som
23471: anta1et organisationsenheter skulle göra det möj-     möjligt medan antalet företrädare för de perso-
23472: ligt att relativt sett minska den administrativa      nalgrupper som sköter ledningsuppgifter och ad-
23473:                                           KK 431/1996 vp                                             5
23474: 
23475: ministrativa uppgifter fortlöpande minskas.         centralerna och de har även det primära ansvaret
23476: Verkningarna av de olika arbetsinsatserna inom      för sina åtgärder.
23477: skogscentralerna kan i allmänhet inte heller           Med anledning av en skrivelse från Södra Ös-
23478: skarpt avgränsas. Fältverksamhetens nivå är inte    terbottens skogscentral har jord- och skogs-
23479: endast beroende av det arbete som utförs direkt     bruksministeriet tagit ställning tili saken i ett
23480: av fåltpersonalen, utan på den inverkar givetvis    utlåtande (27.5.1996 nr 1997/632/96) som har
23481: också ledningens och den övriga personalens         sänts för kännedom tili alla skogscentraler. I bre-
23482: verksamhet.                                         vet har de ståndpunkter som anförts i motive-
23483:    De enskilda besluten i anslutning tili utveck-   ringen tili regeringens proposition och i betän-
23484: landet av personalstrukturen är ett led i det be-   kandet av riksdagens jord- och skogsbruksut-
23485: slutsfattande som hör tili skogscentralernas ope-   skott betonats som principer som skall beaktas
23486: rativa verksamhet och som även enligt riksda-       vid utvecklandet av skogscentralernas personal-
23487: gens jord- och skogsbruksutskotts mening hör tili   struktur. Saken har också tagits upp vid de pågå-
23488: skogscentralernas behörighet. Skogscentralerna      ende resultatförhandlingarna mellan jord- och
23489: själva har de bästa förutsättningarna att bedöma    skogsbruksministeriet och skogscentralerna.
23490: betydelsen avolika personalpolitiska beslut med     Jord- och skogbsruksministeriet följer situatio-
23491: avseende på skötseln av de uppgifter som hör tili   nens utveckling.
23492: 
23493:      Helsingforsden 12juni 1996
23494: 
23495:                                                      Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
23496:                                             KK 432/1996 vp
23497: 
23498: Kirjallinen kysymys 432
23499: 
23500: 
23501: 
23502: 
23503:                                    Raimo Holopainen /sd: Auton käyttömaksusta luopumisesta ja tuo-
23504:                                       ton korvaamisesta polttoaineverotuksessa
23505: 
23506: 
23507:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
23508: 
23509:     Autoverotarran lunastaminen kohtelee epäoi-       määrän autollaan. Osa auton omistajista käyttää
23510: keudenmukaisesti autojen eri käyttäjäryhmiä.          kulkuvälineitään lisäksi vain osan vuodesta. Jos
23511: Jotkut ajavat autollaan vuodessa 50 000 taijopa       vapauttaminen olisi valvonnan kannalta mahdo-
23512: 80 000 kilometriä, toiset taas vain muutamia sa-      ton toteuttaa, eikö voitaisi määrätä erisuuruisia
23513: toja tai tuhansia kilometrejä. Näin ollen esim.       tarramaksuja, että päästäisiin oikeudenmukai-
23514: 500 mk:n verotarran rasitus kilometriä kohden         sempaan käytäntöön?
23515: on täysin erilainen. Paljon ajava on yleensä am-         Auton polttoaineen hinta alkaa olla varsin
23516: mattinsa puolesta liikkuva ja saa toimeentulonsa      korkea, mutta nykyistä oikeudenmukaisempi
23517: matka työstä. Silloin verorasitus ei ole kovin suu-   kohtelu saataisiin aikaan, jos autoverotarrasta
23518: ri. Toinen ääripää autonomistajista on sellainen      luovuttaisiin ja kerättäisiin arvioitu tuotto polt-
23519: henkilö (esim. työtön tai eläkeläinen), joka asuu     toaineverolla. Se ei saisi kuitenkaan nostaa enää
23520: haja-asutusalueella, jossa julkista liikennettä ei    kohtuuttomasti polttoaineen hintaa.
23521: ole laisinkaan. Tällöin auto on aivan välttämä-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23522: tön palvelujen hakemiseksi asutustaajamasta,          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23523: joka saattaa olla kymmenien kilometrien päässä.       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23524: Tarralla perittävä vero kohtelee erittäin epäoi-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23525: keudenmukaisesti ihmisiä esim. juuri asuinpai-
23526: kan mukaan ja asettaa heidät eriarvoiseen ase-                  Mitä Hallitus aikoo tehdä auton käyt-
23527: maan.                                                        tömaksusta johtuvien epäoikeudenmu-
23528:     Edellä kuvattu vääryys voitaisiin poistaa va-            kaisuuksien korjaamiseksi, ja
23529: pauttamalla auton käyttömaksusta henkilöt, jot-                 aikooko Hallitus luopua tarramenette-
23530: ka tarvitsevat välttämättömään liikkumiseensa                lystä ja säätää lain, jolla kyseinen vero
23531: autoa ja jotka ajavat vuosittain vain vähäisen               kootaan polttoaineverona?
23532: 
23533:      Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1996
23534: 
23535:                                         Raimo Holopainen /sd
23536: 
23537: 
23538: 
23539: 
23540: 260017
23541: 2                                           KK 432/1996 vp
23542: 
23543: 
23544: 
23545: 
23546:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
23547: 
23548:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        lähinnä henkilö- ja pakettiautoilta. Työryhmä
23549: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         päätyi pitämään vaihtoehdoista joustavimpana
23550: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       siirtymistä veromerkillä kannettavasta verosta
23551: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo            verolipulla tapahtuvaan kantotapaan.
23552: Holopaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-             Yksi työryhmän tarkastelemista vaihtoeh-
23553: sen n:o 432:                                          doista oli polttoaineveron korottaminen siten,
23554:                                                       että tätä kautta kertyisi ajoneuvoveron noin
23555:           Mitä Hallitus aikoo tehdä auton käyt-       1 000 miljoonan markan tuottoa vastaava mää-
23556:        tömaksusta johtuvien epäoikeudenmu-            rä. Työryhmä arvioi, että tämä kertyisi korotta-
23557:        kaisuuksien korjaamiseksi, ja                  matta moottoribensiinin veroa noin 55 p/1 tai
23558:           aikooko Hallitus luopua tarramenette-       korottamalla moottoribensiinin ja dieselöljyn
23559:        lystä ja säätää lain, jolla kyseinen vero      veroa 31 p/1.
23560:        kootaan polttoaineverona?                          Kysymyksen perusteluissa esitetään ajoneu-
23561:                                                       voveron eriyttämistä ajoneuvon käyttömäärien
23562:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          ja käytön välttämättömyyden mukaan. Toisena
23563: vasti seuraavaa:                                      vaihtoehtona on vastaavan verotuoton kantami-
23564:                                                       nen polttoaineveron kautta. Tämä ei kuitenkaan
23565:    Ajoneuvoveron kantotapa on kevään 1996 ai-         kysymyksen mukaan saisi enää nostaa kohtuut-
23566: kana ollut selvityksen kohteena. Eduskunta edel-      tomasti polttoaineen hintaa.
23567: lytti hallituksen esitykseen laiksi eräistä ajoneu-       Ajoneuvoveron eriyttäminen ajoneuvon käy-
23568: voista suoritettavasta ajoneuvoverosta (HE 133/       tön ja mahdollisesti vielä käyttötarpeen välttä-
23569: 1995 vp) antamassaan vastauksessa hallituksen         mättömyyden mukaan olisi hallinnollisesti, kus-
23570: ryhtyvän maaliskuun 1996 loppuun mennessä             tannuksiltaan ja oikeussuojakysymykset huo-
23571: tarvittaviin toimenpiteisiin ajoneuvoveron kan-       mioon ottaen mahdoton tehtävä. Polttoaineve-
23572: tamiseksi vuotta lyhyemmiltä ajanjaksoilta ja         roa ei voida korottaa ilman, että korotus toden-
23573: vammaisten käyttämien ajoneuvojen veronpa-            näköisesti samalla nostaisi polttoaineiden hinto-
23574: lautuksen tai verovapauden toteuttamiseksi.           ja.
23575: Valtiovarainministeriö asetti 15 päivänä helmi-           Valtiontaloudellisista syistä liikenteeltä jou-
23576: kuuta 1996 työryhmän selvittämään käytössä            dutaan jatkossakin kantamaan ajoneuvoveron
23577: olevan ajoneuvoveron kantotavan edut ja haitat        noin 1 000 miljoonan markan tuottoa vastaava
23578: sekä toteuttamiskelpoiset vaihtoehtoiset menet-       vero muodossa tai toisessa. Tämä ei voi tapahtua
23579: telyt. Työryhmän muistio valmistui maaliskuun         korottamatta muita veroja, jos ajoneuvoverosta
23580: 1996 lopussa.                                         luovutaan. Parhaillaan on harkittavana, mikä
23581:    Työryhmä tarkasteli kaikkiaan seitsemää eri        vaihtoehto olisi eri näkökannat huomioon ot-
23582: vaihtoehtoa, jolla ajoneuvoveroa vastaava noin        taen soveliain veromuoto tämän veromäärän
23583: 1 000 miljoonan markan määrä voitaisiin kantaa        kantamiseen.
23584: 
23585:      Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1996
23586: 
23587:                                                                                  Ministeri Arja Alho
23588:                                              KK 432/1996 vp                                               3
23589: 
23590: 
23591: 
23592: 
23593:                                          Tili Riksdagens Talman
23594: 
23595:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        digaste alternativet vore att frångå skatteupp-
23596: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         börden med skattemärke och i stället uppbära
23597: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       skatten med debetsedel.
23598: man Raimo Holopainen undertecknade spörs-                 Ett av de alternativ som arbetsgruppen under-
23599: må1 nr 432:                                            sökte var att bräns1eaccisen skulle höjas så att ett
23600:                                                        be1opp av ca 1 000 mi1j. mk, som motsvarar in-
23601:           Vad ämnar Regeringen göra för att            täkterna av fordonsskatten, på detta sätt skulle
23602:        råda bot på de orättvisor som fö1jer av         inflyta. Arbetsgruppen bedömde att beloppet
23603:        bruksavgiften för bilar, och                    skulle inflyta om accisen på motorbensin höjdes
23604:           ämnar Regeringen frångå förfarandet          med ca 55 penni per 1iter eller om accisen på
23605:        med klistermärken och stifta en 1ag om att      motorbensin och dieselo1ja höjdes med 31 penni
23606:        ta ut skatten genom bräns1eaccis?               per liter.
23607:                                                           1 motiveringen tili spörsmålet föres1ås att for-
23608:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt          donsskatten skall differentieras en1igt hur myck-
23609: anföra fö1jande:                                       et fordonet används och hur nödvändig använd-
23610:                                                        ningen är. Som andra alternativ föres1ås att en
23611:     Sättet för uppbörd av fordonsskatt har under       motsvarande skatteintäkt skall uppbäras genom
23612: våren 1996 varit föremå1 för utredning. Riksda-        bräns1eaccis. En1igt spörsmå1et skall detta dock
23613: gen förutsatte i sitt svar på regeringens proposi-     inte oskä1igt mycket få höja bräns1epriserna yt-
23614: tion som gällde fordonsskatt på vissa fordon (RP       ter1igare.
23615: 133/1995 rd) att regeringen före s1utet av mars           Administrativt sett och med beaktande av
23616: 1996 vidtar behöv1iga åtgärder för att fordons-        kostnaderna och rättsskyddsfrågor vore det en
23617: skatten skall kunna uppbäras för kortare tidspe-       omöj1ig uppgift att differentiera fordonsskatten
23618: rioder än ett år och för att införa skatteåterbäring   en1igt hur mycket fordonet används och eventu-
23619: eller skattefrihet för fordon som används av han-      ellt även enligt hur nödvändig användningen är.
23620: dikappade. Finansministeriet tillsatte den 15 fe-      Bräns1eaccisen kan inte höjas utan att detta san-
23621: bruari 1996 en arbetsgrupp för att utreda förde-       no1ikt samtidigt 1eder tili att bräns1epriserna höjs.
23622: 1arna och nackde1arna med den nuvarande upp-              Av statsekonomiska orsaker kommer man
23623: börden av fordonsskatt samt vi1ka a1ternativa          även framde1es att vara tvungen att i någon form
23624: förfaringssätt som kunde genomföras. Arbets-           ta ut en skatt som motsvarar det be1opp av ca
23625: gruppens promemoria blev fårdig i s1utet av mars       1 000 mi1j. mk som inflyter i fordonsskatt. Om
23626:  1996.                                                 fordonsskatten frångås kan detta inte ske utan
23627:     Arbetsgruppen undersökte samman1agt sju            att andra skatter höjs. Som bäst överväger man
23628: o1ika alternativ genom vilka ett be1opp av ca          vi1ket a1ternativ som med beaktande av o1ika
23629:  1 000 mi1j. mk, som motsvarar fordonsskatten,         synpunkter vore den 1ämp1igaste skatteformen
23630: skulle kunna tas ut närmast i fråga om person-         för uppbörd av detta skattebe1opp.
23631: och paketbi1ar. Arbetsgruppen ansåg att det smi-
23632: 
23633:      Helsingfors den 14 juni 1996
23634: 
23635:                                                                                     Minister Arja Alho
23636:                                             KK 433/1996 vp
23637: 
23638: Kirjallinen kysymys 433
23639: 
23640: 
23641: 
23642: 
23643:                                    Anneli Jäätteenmäki /kesk ym.: Asianajopalkkioiden kohtuullista-
23644:                                       misesta
23645: 
23646: 
23647:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
23648: 
23649:    Alioikeusuudistuksen yhteydessä joulukuun 1           " ... asianajopalkkioiden vapaa kilpailu ei ole
23650: päivänä 1993 tulivat voimaan uudet säännökset         johtanut palkkioiden laskuun vaan päinvastoin
23651: oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta riita-            niiden nousuun. Asianajotoiminnassa näyttää
23652: asioissa. Pääperiaatteena oli, että riitajutun hä-    muutoinkin entistä enemmän korostuvan busi-
23653: vinnyt osapuoli on velvollinen korvaamaan ju-         ness-luonne; kun business on yleensä 'kovaa' ja
23654: tun voittaneen osapuolen oikeudenkäyntikulut          jopa 'raakaa', ei ole ihme, että tiettyä saalistuk-
23655: Uudistuksen tarkoituksena ei ollut olennaisesti       sen makua on ollut havaittavissa myös asianajo-
23656: muuttaa aiemmin vallinnutta tilannetta, vaan lä-      palkkioiden määristä. Oikeuskulttuurimme on
23657: hinnä selkeyttää sitä. Alioikeusuudistuksen yh-       tältä osin tavallaan 'amerikkalaistunut' - vai
23658: deksi tavoitteeksi asetettiin se, ettei oikeuden-     olisiko paikallaan puhua vain hieman nousukas-
23659: käyntimenettely tulisi asianomaisille aiempaa         maisesta asianajo(business )kulttuurista."
23660: kalliimmaksi. Hallituksen esityksessä katsottiin,        Koska käytäntö on osoittanut oikeudenkäyn-
23661: että oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuu-        tikuluja koskeneen uudistuksen epäonnistuneen,
23662: della on käyttäytymistä ohjaava vaikutus siten,       on lakia oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta
23663: että tarpeettomat oikeudenkäynnit vähenevät           syytä pikaisesti muuttaa. Kohtuuttoman korkeat
23664: eikä oikeudenkäyntejä tarpeettomasti pitkitetä.       kulut vaarantavat kansalaisten oikeusturvan.
23665:    Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaise-         Norjassa, Tanskassa, Saksassa ja Itävallassa
23666: ma Kaijus Ervastin tutkimus "Oikeudenkäynti-          on tuomioistuimen viran puolesta määrättävä
23667: kulut uudessa alioikeusmenettelyssä" osoittaa,        oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Näin ta-
23668: että sekä vaaditut että tuomitut oikeudenkäynti-      pahtuu siinäkin tapauksessa, ettei vastapuoli
23669: kulut ovat kasvaneet. Jopa summaarisessa me-          vastusta esitettyä kuluvaatimusta. Myös Suo-
23670: nettelyssä,jossa käsitellään vain riidattornia saa-   messa tulisi tuomioistuimen aina arvioida oikeu-
23671: tavia, on ero aiempaan maksamismääräysmenet-          denkäyntikulujen kohtuullisuus.
23672: telyyn erittäin suuri. Kun maksamismääräysme-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23673:  nettelyssä Helsingin raastuvanoikeudessa vuon-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
23674:  na 1989 kulujen keskiarvo oli 887 markkaa, oli-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
23675:  vat vastaavat luvut vuonna 1994 summaarisessa        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23676:  menettelyssä 1 810 markkaa. Näin ollen kulujen
23677:  keskiarvo nousi yli kaksinkertaiseksi.                         Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
23678:     Jyrki Virolainen on arvioinut artikkelissaan             siin muuttaakseen lainsäädäntöä siten,
23679:  Defensor Legis -julkaisussa 5-6/1995 oikeuden-              että vastaisuudessa tuomioistuimen on
23680:  käyntikuluja uudessa alioikeusprosessissa riita-            aina viran puolesta arvioitava oikeuden-
23681:  asioissa seuraavasti:                                       käyntikulujen kohtuullisuus?
23682: 
23683:       Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1996
23684: 
23685:           Anneli Jäätteenmäki lkesk    Heikki Koskinen /kok              Kaarina Dromberg /kok
23686:           Tuija Brax /vihr             Henrik Lax /r                     Pertti Virtanen /evir
23687:           Osmo Kurola /kok             Olavi Ala-Nissilä /kesk           Hannu Kemppainen /kesk
23688:           Jorma Huuhtanen /kesk        Hannes Manninen /kesk             Johannes Koskinen /sd
23689:           Marjut Kaarilahti /kok       Jukka Vihriälä /kesk              Jorma Kukkonen /sd
23690:           Margareta Pietikäinen /r     Tuija Maaret Pykäläinen /vihr     Juhani Alaranta /kesk
23691: 
23692:  260017
23693: 2                               KK 433/1996 vp
23694: 
23695:     Ulla Anttila /vihr        Aino Suhola /kesk        Mari Kiviniemi /kesk
23696:     Mikko Pesälä /kesk        Pauli Saapunki /kesk     Johannes Leppänen /kesk
23697:     Timo Kalli /kesk          Maria Kaisa Aula /kesk   Seppo Kääriäinen /kesk
23698:     Mauri Pekkarinen /kesk    Esko Aho /kesk           Sirkka-Liisa Anttila /kesk
23699:     Markku Koski /kesk        Armas Komi /kesk         Matti Väistö /kesk
23700:     Annikki Koistinen /kesk   Ulla-Maj Kukkonen /r     Klaus Bremer /r
23701:     Tuija Nurmi /kok          Kimmo Sasi /kok          Matti Saarinen /sd
23702:     Liisa Hyssälä /kesk       Paavo Nikula /vihr       Ulla Juurola /sd
23703:                               Riitta Prusti /sd
23704:                                            KK 433/1996 vp                                            3
23705: 
23706: 
23707: 
23708: 
23709:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
23710: 
23711:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       mittava oikeudenkäyntikulut maksettavaksi täy-
23712: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        simääräisenä.
23713: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Jos asianosainen myöntää vastapuolen oikeu-
23714: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anneli          denkäyntikulut, ne luonnollisesti tuomitaan vaa-
23715: Jäätteenmäen ym. näin kuuluvan kirjallisen ky-       ditun mukaisesti. Jos asianosainen sitä vastoin ei
23716: symyksen n:o 433:                                    ole myöntänyt vastapuolen kuluvaatimusta, tuo-
23717:                                                      mioistuimen on määrättävä oikeudenkäyntiku-
23718:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       lut täysimääräisesti korvattaviksi vain, jos ne
23719:        siin muuttaakseen lainsäädäntöä siten,        ovat kohtuuden mukaan olleet aiheellisia asian-
23720:        että vastaisuudessa tuomioistuimen on         osaisen oikeuden valvomiseksi (oikeudenkäy-
23721:        aina viran puolesta arvioitava oikeuden-      miskaaren 21 luvun 8 ja 15 §).Tällöin tuomiois-
23722:        käyntikulujen kohtuullisuus?                  tuimen on viran puolesta tutkittava, ovatko
23723:                                                      asianajolaskussa mainitut toimenpiteet olleet ai-
23724:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         heellisia asianosaisen oikeuden valvomiseksi
23725: vasti seuraavaa:                                     sekä ovatko tarpeellisista toimenpiteistä laskute-
23726:                                                      tut palkkiomäärät kohtuullisia. Palkkion koh-
23727:     Oikeudenkäymiskaaren oikeudenkäyntikulu-         tuullisuutta harkittaessa tuomioistuimen on
23728: ja koskeva 21 luku uudistettiin lailla 1013/93,      otettava huomioon asian laatu ja laajuus, asia-
23729: joka tuli voimaan 1 päivänä joulukuuta 1993          miehen suorittaman työn laatu ja määrä sekä
23730: alioikeusuudistuksen yhteydessä. Uudistuksen         kysymyksessä olevan etuuden arvo ja merkitys.
23731: tavoitteena oli turvata se, että asian voittanut     Vaikka lähtökohtana siis on, että hävinnyt osa-
23732: osapuoli saa täysimääräisen korvauksen oikeu-        puoli on velvoitettava korvaamaan voittaneen
23733: denkäynnistä aiheutuneista kustannuksista. Oi-       osapuolen kulut täysimääräisesti, niin tuomiois-
23734: keudenkäyntikulujen täysimääräisellä korvaus-        tuimen on kuitenkin viran puolesta kiinnitettävä
23735: velvollisuudella on katsottu olevan myös käyt-       huomiota kuluvaatimuksen kohtuullisuuteen,
23736: täytymistä ohjaava vaikutus niin, että tarpeetto-    jos asianosainen ei ole myöntänyt vastapuolen
23737: mien oikeudenkäyntien määrä vähenee eikä             kuluvaatimuksia.
23738: oikeudenkäyntejä turhaan pitkitetä. Tosin on            Uusi riita-asioiden oikeudenkäyntimenettely
23739: myös selvää, että riskijoutua korvaamaan paitsi      edellyttää yleensä lainoppineen avustajan tai
23740: omat myös vastapuolen oikeudenkäyntikulut voi        asiamiehen käyttämistä, varsinkin laajoja riita-
23741: saada loukatun osapuolen pidättäytymään kan-         asioita käsiteltäessä. Ennen kuin asia tulee tuo-
23742:  teen nostamisesta ja siten estää häntä pääsemästä   mioistuimessa vireille, asianosaisen on selvitet-
23743:  oikeuksiinsa.                                       tävä esitettävien vaatimusten perusteet ja käy-
23744:     Aikaisemman lain aikana riita-asian käsitte-     tettävissä olevat todistuskeinot. Jos asia on
23745:  lyssä asian hävinnyt osapuoli velvoitettiin kor-    vaikea, lainoppineen avustajan valmistautumi-
23746:  vaamaan voittaneelle osapuolelle tuomioistui-       nen oikeudenkäyntiin ja asian ajaminen tuomio-
23747:  men kohtuulliseksi katsoma oikeudenkäyntiku-        istuimessa on vaativa ja työläs tehtävä, jolloin
23748:  lujen määrä. Tästä seurasi, että asian voittanut    avustajan palkkio perustellusti voi olla korkea.
23749:  asianosainen ei välttämättä saanut vastapuolelta    Asianosaisen vaatimat oikeudenkäyntikulut ei-
23750:  korvausta kaikista asiasta aiheutuneista kuluis-    vät siten koostu ainoastaan asian tuomiois-
23751:  ta, vaan hänen täytyi itse maksaa osa avusta-       tuimessa ajamisesta muodostuneista kuluista,
23752: jansa palkkiosta. Voittaneen osapuolen oikeus-       vaan myös oikeudenkäynnin valmistelusta ai-
23753:  suojan kannalta on epätyydyttävää, jollei hän       heutuneista kuluista. Asian perusteellinen val-
23754:  saa kaikkia oikeuksiinsa pääseruisestä aiheutu-     misteleminen kuitenkin takaa keskitetyn oikeu-
23755:  neita kuluja korvatuiksi. Tästä syystä uudistuk-    denkäynnin ilman turhia lykkäyksiä. Oikeuden-
23756:  sessa oikeudenkäyntikulujen määrää ei haluttu       käyntikulut saattavat sisältää myös korvausvaa-
23757:  jättää enää tuomioistuimen harkinnan varaan,        timuksen asianosaiselle oikeudenkäynnistä ai-
23758:  vaan tuomioistuimen on lähtökohtaisesti tuo-        heutuvasta työstä ja ajanhukasta sekä sovinto-
23759: 4                                           KK 433/1996 vp
23760: 
23761: neuvotteluista, mistä aiheutuneita kustannuksia       kulut ovat kasvaneet. Tämä ei kuitenkaanjohdu
23762: ei ollut aikaisemman lain mukaan mahdollista          itse menettelyuudistuksesta, vaan joko siitä, että
23763: vaatia korvattaviksi.                                 vasta nyt kantaja saa kulunsa täysimääräisesti
23764:    Alioikeusuudistuksen yhteydessä selviä ja rii-     korvatuiksi, tai siitä, että kantajat vaativat kulu-
23765: dattornia asioita varten otettiin käyttöön sum-       jaan korvattaviksi erilaisin perustein kuin aikai-
23766: maarinen menettely aikaisemmin käytettyjen            semmin.
23767: maksamismääräysmenettelyn ja lainhakumenet-              Saatavan perimisestä veloitettavasta palk-
23768: telyn tilalle. Maksamismääräysmenettelyssä tuo-       kiosta ei ole lainsäädäntöä. Oikeusministeriössä
23769: mioistuin velvoitti vastaajan korvaamaan koh-         on parhaillaan valmisteilla laki saatavien perin-
23770: tuulliseksi harkitut kulut. Käytännössä tuomio-       nästä. Tässä yhteydessä tullaan kiinnittämään
23771: istuimet määräsivät oikeudenkäyntikulujen             huomiota myös siihen, että perinnästä aiheutu-
23772: määrän ohjeellisista taulukoista,jolloin seurauk-     vat kulut eivät saa muodostua kohtuuttomiksi.
23773: sena oli se, että kaikkia menettelystä aiheutuneita      Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen toimesta
23774: kuluja ei aina tuomittu korvattaviksi. Nykyisessä     on oikeusministeriön toimeksiannosta selvitetty
23775: summaarisessa menettelyssä vastaaja veivoite-         oikeudenkäyntikulujen määräytymistä summaa-
23776: taan korvaamaan oikeudenkäyntikulut täysi-            risissa riita-asioissa (Kaijus Ervasti: Oikeuden-
23777: määräisenä. Jos vastaaja ei ole vastannut kantee-     käyntikulut uudessa alioikeusmenettelyssä, Oi-
23778: seen, yksipuolista tuomiota koskevan oikeuden-        keuspoliittinen tutkimuslaitos 126/1994). Kulu-
23779: käymiskaaren 12 luvun 13 §:n mukaan yksipuo-          van vuoden aikana valmistuujatkotutkimus,jos-
23780: lista tuomiota ei saa antaa siltä osin kuin kanne     sa selvitetään laajojen riita-asioiden oikeuden-
23781: on selvästi perusteeton. Käytännössä tuomiois-        käyntikuluja. Tutkimuksen valmistuttua tulee
23782: tuimet ovat tällä perusteella alentaneet vaadittu-    harkittavaksi, onko aihetta ryhtyä valmistele-
23783: ja oikeudenkäyntikuluja. Riidatonta kuitenkin         maan oikeudenkäyntikuluja koskevien säännös-
23784: on, että summaarisessa menettelyssä tuomitut          ten tarkistusta.
23785: 
23786:      Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1996
23787: 
23788:                                                                      Oikeusministeri Kari Häkämies
23789:                                              KK 433/1996 vp                                              5
23790: 
23791: 
23792: 
23793: 
23794:                                           Tili Riksdagens Talman
23795: 
23796:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-            Om en part medger motpartens rättegångs-
23797: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          kostnadsyrkande utdöms de naturligtvis enligt
23798: lem av statsrädet översänt följande av riksdags-        krävt belopp. Om parten däremot inte medger
23799: man Anneli Jäätteenmäki m.fl. undertecknade             motpartens kostnadsyrkande skall domstolen
23800: spörsmäl nr 433:                                        döma ut ersättning för rättegångskostnader tili
23801:                                                         fullt belopp endast, om kostnaderna skäligen har
23802:           Har Regeringen för avsikt att vidta           varit befogade för bevakande av partens rätt (21
23803:        ätgärder för att ändra lagstiftningen sä att     kap. 8 och 15 §§ rättegångsbalken). Domstolen
23804:        domstolen i framtiden alltid pä tjänstens        skall då pä tjänstens vägnar reda ut, om de åtgär-
23805:        vägnar skall bedöma om rättegängskost-           der som nämns i advokaträkningen har varit
23806:        naderna är skäliga?                              befogade för bevakande av partens rätt samt om
23807:                                                         det arvode som debiterats för de befogade åtgär-
23808:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           derna är skäligt. När domstolen prövar om arvo-
23809: anföra följande:                                        det är skäligt skall den beakta sakens natur och
23810:                                                         omfattning, kvaliteten pä det arbete som ombu-
23811:    Stadgandena om rättegångskostnader i 21              det har utfört och arbetsmängden samt värdet pä
23812: kap. rättegängsbalken reviderades genom lagen           qch betydelsen av den förmän som saken gäller.
23813: 1013/93, som trädde i kraft den 1 december 1993         A ven om utgängspunkten således är att den för-
23814: i samband med underrättsreformen. Målet för             lorande parten skall äläggas att ersätta motpar-
23815: reformen var att garantera att den part som vin-        tens rättegångskostnader tili fullt belopp, skall
23816: ner mälet skall få full ersättning för sina rätte-      domstolen emellertid pä tjänstens vägnar fåsta
23817: gängskostnader. Det har ansetts att skyldigheten        uppmärksamhet vid ersättningsyrkandets skälig-
23818: att ersätta rättegängskostnaderna tili fullt belopp     het om parten inte medger motpartens ersätt-
23819: även päverkar beteendet på så sätt att antalet          ningsyrkande.
23820: onödiga rättegängar minskar och att rätte-                 Detnya rättegängsförfarandet i tvistemål för-
23821: gängarna inte i onödan förlängs. Å andra sidan          utsätter i allmänhet att man anlitar ett biträde
23822: är det också klart att risken för att bli tvungen att   eller ombud medjuridisk utbildning, särskilt när
23823: betala även motpartens rättegängskostnader ut-          omfattande tvistemål skall behandlas. lnnan
23824: över sina egna kostnader kan leda tili att den          målet blir anhängigt vid domstol mäste parten
23825: kränkta parten avhåller sig frän att väcka talan        reda ut grunderna för de yrkanden han avser
23826: och således förhindrar honom från att komma tili        framställa och tillbudsstående bevismedel. Om
23827: sin rätt.                                               det är fräga om ett svärt ärende är det en krävan-
23828:     Under den tidigare lagen ålagdes den förloran-      de och arbetsdryg uppgift för det juridiska biträ-
23829: de parten i ett tvistemäl att ersätta sin motparts      det att förbereda sig för rättegängen och att driva
23830: rättegängskostnader med ett belopp som dom-             saken vid domstolen. 1 dessa fall kan biträdesar-
23831: stolen fann skäligt. Detta ledde tili att den vin-      vodet av motiverade orsaker bli högt. De rätte-
23832: nande parten inte nödvändigtvis av motparten            gängskostnader som yrkas av en part bestär såle-
23833: erhöll gottgörelse för samtliga sina kostnader i        des inte enbart av kostnader för drivande av
23834: målet, utan han var tvungen att själv betala en del     saken vid domstol utan också av kostnader f6r
23835:  av sitt biträdes arvode. Med tanke pä den vinnan-      förberedande av rättegängen. En grundlig bered-
23836:  de partens rättsskydd är det otilifredsställande       ning av saken garanterar emellertid en koncen-
23837:  om han inte får ersättning för alla de kostnader       trerad rättegäng utan onödiga uppskov. Rätte-
23838:  han lagt ut för att komma tili sin rätt. Av denna      gångskostnaderna kan också omfatta ett kost-
23839:  orsak ville man i samband med reformen inte            nadsyrkande för det arbete och den tidsförlust
23840:  längre lämna ersättningen för rättegångskostna-        som rättegängen har åsamkat parten samt f6r
23841:  der att bero av domstolens prövning, utan ut-          förlikningsförhandlingar. Enligt den tidigare la-
23842:  gängspunkten är att domstolen skall döma ut            gen var det inte möjligt att yrka på ersättning för
23843:  rättegängskostnaderna tili fullt belopp.               dessa kostnader.
23844: 6                                            KK 433/1996 vp
23845: 
23846:    1 samband med underrättsreformen togs för           först nu får full ersättning för sina kostnader eller
23847: klara och icke-tvistiga ärenden i bruk ett summa-      på att kärandena yrkar ersättning för sina kost-
23848: riskt förfarande i stället för det tidigare använda    nader på andra grunder än tidigare.
23849: betalningsorderförfarandet och lagsökningsför-            Det finns ingen lagstiftning om det arvode som
23850: farandet. Vid betalningsorderförfarandet ålagde        debiteras för indrivning av en fordran. Vid justi-
23851: domstolen svaranden att ersätta kostnaderna till       tieministeriet bereds som bäst en lag om indriv-
23852: ett skäligt belopp. 1praktiken fastställde domsto-     ning av fordran. 1 detta sammanhang kommer
23853: larna rättegångskostnaderna enligt riktgivande         man också att fåsta uppmärksamhet vid att kost-
23854: tabeller varvid följden var att samtliga kostnader     naderna för indrivningen inte får bli oskäliga.
23855: för förfarandet inte alltid dömdes ut. 1 det nuva-        Rättspolitiska forskningsinstitutet har på
23856: rande summariska förfarandet åläggs svaranden          uppdrag av justitieministeriet utrett rättegångs-
23857: att ersätta rättegångskostnaderna till fullt be-       kostnaderna i summariska tvistemål (Kaijus Er-
23858: lopp. Om svaranden inte har bemött käromålet,          vasti: Oikeudenkäyntikulut uudessa alioikeus-
23859: får enligt stadgandena i 12 kap. 13 § rättegångs-      menettelyssä [Rättegångskostnaderna i det nya
23860: balken tredskodom inte meddelas till den del           underrättsförfarandet], Rättspolitiska forsk-
23861: käromålet är uppenbart ogrundat. 1 praktiken           ningsinstitutet 12611994). En fortsatt utredning
23862: har domstolarna på denna grund dömt ut rätte-          blir fårdig ännu i år. 1 denna utreds rättegångs-
23863: gångskostnader till ett lägre belopp än vad som        kostnaderna i omfattande tvistemål. Efter att
23864: har yrkats. Det är emellertid obestridligt att kost-   utredningen blivit fårdig måste det övervägas om
23865: naderna som döms ut i summariska ärenden har           det föreligger skäl att börja bereda en revision av
23866: stigit. Detta beror emellertid inte på själva proce-   stadgandena om rättegångskostnader.
23867: durreformen utan antingen på att kärandena
23868: 
23869:      Helsingforsden 14 juni 1996
23870: 
23871:                                                                        Justitieminister Kari Häkämies
23872:                                              KK 434/1996 vp
23873: 
23874: Kirjallinen kysymys 434
23875: 
23876: 
23877: 
23878: 
23879:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Kotiuttamisrahan maksamisesta asevelvolli-
23880:                                         selle
23881: 
23882: 
23883:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
23884: 
23885:    Kotiutettavalle asevelvolliselle maksettiin         yhtään, koska toimeentulotuen menot vastaa-
23886: vuoden 1992 loppuun saakka ns. kotiuttamisra-          vasti kasvoivat.
23887: haa, jonka määrä oli 300 markkaa. Kotiuttamis-             Valtion talous on jonkin verran kohentunut,
23888: raha maksettiin riippumatta siitä, oliko palvelus      ja varmasti yleisen mielipiteen mukaan kotiutta-
23889: suoritettu aseellisena, aseettomana vai siviilipal-    misraha tulisi palauttaa merkittävästi korotettu-
23890: veluksessa. Kotiuttamisraha maksettiin myös            na eräänlaisena kädenojennuksena yhteiskun-
23891: niille, jotka jostakin syystä olivat joutuneet kes-    nan taholta velvollisuutensa suorittaneille nuo-
23892: keyttämään palveluksensa. Kotiuttamisrahan             rille miehille ja naisille.
23893: alkuperäisenä tarkoituksena oli mahdollistaa               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23894: palveluksesta vapautuvalle toimeentulo ensim-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23895: mäisten kahden viikon ajan. Kun tuota summaa           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23896: ei ollut aikoihin korotettu, tuo peruste oli kuiten-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23897: kin vesittynyt. Joka tapauksessa pienikin raha
23898: merkitsi sitä, että asevelvollisuudesta vapautuva                 Aikooko Hallitus maan talouden jon-
23899: voi vähän hengähtää ja katsella ympärilleen, en-              kin verran kohennuttua palauttaa kotiut-
23900: nen kuin joutui menemään sosiaalilautakunnan                  tamisrahan, jota vuoden 1992 loppuun
23901: luukulle.                                                     saakka maksettiin kotiutuville asevelvol-
23902:     Kotiuttamisrahan poistamisella vuoden 1993                lisille 300 markan suuruisena, ja minkä-
23903: alusta säästettiin laskennallisesti valtion rahoja            suuruisena tuo summa nykymarkongilla
23904: 10,2 miljoonaa markkaa. Todellisuudessa tuskin                tulisi ottaa käyttöön?
23905: 
23906:      Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1996
23907: 
23908:                                           Sulo Aittaniemi /kesk
23909: 
23910: 
23911: 
23912: 
23913: 260017
23914: 2                                            KK 434/1996 vp
23915: 
23916: 
23917: 
23918: 
23919:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
23920: 
23921:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         män tavoitteen mukaisesti, vaan suoritetut tar-
23922: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          kistukset kotiuttamisrahan määrään olivat var-
23923: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        sin vaatimattomia. Kotiuttamisraha oli siten
23924: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         ajan myötä menettänyt huomattavan osan yh-
23925: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          teiskunnallisesta merkityksestään. Määrältään
23926: n:o 434:                                               alhainen kotiuttamisraha ei enää vuosiin ollut
23927:                                                        merkittävä toimeentuloturvan takaaja kotiutet-
23928:            Aikooko Hallitus maan talouden jon-         taville asevelvollisille.
23929:        kin verran kohennuttua palauttaa kotiut-           Mikäli kotiuttamisrahaa haluttaisiin maksaa
23930:        tamisrahan, jota vuoden 1992 loppuun            reaalisesti vuoden 1986 tasoisena, kotiuttamisra-
23931:        saakka maksettiin kotiutuville asevelvol-       han määrä huhtikuun 1996 hintatasossa olisi
23932:        lisille 300 markan suuruisena, ja minkä-        noin 414 markkaa. Alkuperäisen tavoitteen eli
23933:        suuruisena tuo summa nykymarkongilla            kahden viikon elinkustannusten määräisenä ko-
23934:        tulisi ottaa käyttöön?                          tiuttamisrahan määräksi muodostuisi noin
23935:                                                         1#000 markkaa (puolet toimeentulotuen perus-
23936:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           osan määrästä). Kustannukset vuositasolla olisi-
23937: vasti seuraavaa:                                       vat ensin mainitun vaihtoehdon osalta noin 12,4
23938:                                                        milj. markkaaja viimeksi mainitun osalta noin 30
23939:    Kotiuttamisrahajärjestelmä oli Suomessa voi-        milj. markkaa.
23940: massa vuosina 1971-1992. Aluksi kotiutettavil-            Todettakoon vielä, että kansalaisten viimesi-
23941: le asevelvollisille maksettiin kotiuttamisrahaa        jainen toimeentuloturvan muoto on sosiaali-
23942: tarveharkinnan perusteella, mutta vuoden 1978          huoltolain perusteella myönnettävä toimeentu-
23943: alusta lukien sitä ryhdyttiin maksamaan kaikille       lotuki. Tämä järjestelmä on kehittynyt huomat-
23944: palveluksesta kotiutettaville. Kotiuttamisrahan        tavasti kotiuttamisrahajärjestelmän olemassa-
23945: määrä vuosina 1986---1992 oli 300 markkaa.             olon aikana. Kaikki kotiutettavat asevelvolliset,
23946: Kotiuttamisrahamomentin määräraha valtion              joilla ei ole riittäviä tuloja välttämättömän toi-
23947: tulo- ja menoarviossa vuonna 1992 oli 9,6 milj.        meentulonsa järjestämiseksi, ovat oikeutettuja
23948: markkaa.                                               saamaan toimeentulotukea. Toimeentulotuki
23949:    Osana valtiontaloutta koskevia säästötoimia         kansalaisten perusturvan muotona antaa olen-
23950: kotiuttamisrahan        maksamisesta luovuttiin        naisesti paremman toimeentuloturvan tosiasial-
23951: 1.1.1993 lukien (Laki kotiuttamisrahalain ku-          lisen tuen tarpeessa oleville kotiutettaville kuin
23952: moamisesta 18.12.1992/1367).                           300 markan suuruinen kertasuoritus, jonka mer-
23953:    Kotiuttamisrahalain kumoamista koskevan             kittävään korottamiseen ei ole viime vuosina ol-
23954: lakiesityksen perusteluissa todettiin, että kotiut-    lut edellytyksiä valtiontaloudellisista syistä.
23955: tamisrahalakia aikanaan 1970-luvun alussa sää-            Kun valtiontalous on jatkuvasti suurissa vai-
23956: dettäessä kotiuttamisrahalle asetettiin tavoite,       keuksissaja valtio joutuu ottamaan edelleen lisää
23957: että sen tulisi riittää kotiutettavan asevelvollisen   velkaa, katson, että kotiuttamisrahajärjestelmän
23958: elatukseen noin kahden viikon ajalle. Vuoden           palauttaminen ja ainakaan sen maksaminen so-
23959: 1971 kotiuttamisrahan määrä olikin mitoitettu          siaali- ja terveysministeriön pääluokkaan sijoi-
23960: tämän tavoitteen mukaisesti. Vuosien mittaan           tettavasta määrärahasta ei ole tarkoituksenmu-
23961: minkään hallituksen toimesta ei kotiuttamisra-         kaista.
23962: haa oltu kuitenkaan esitetty korotettavaksi tä-
23963: 
23964:      Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1996
23965: 
23966:                                                                     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
23967:                                            KK 434/1996 vp                                             3
23968: 
23969: 
23970: 
23971: 
23972:                                        Tili Riksdagens Talman
23973: 
23974:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     att hemförlovningspenningen skulle höjas enligt
23975: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       detta mål, utan de justeringar som gjordes i hem-
23976: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     förlovningspenningens belopp var synnerligen
23977: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr        blygsamma. Hemförlovningspenningen förlora-
23978: 434:                                                 de således med tiden en stor del av sin sociala
23979:                                                      betydelse. Den låga hemförlovningspenningen
23980:           Ämnar Regeringen, då landets ekono-        var inte längre på många år någon betydande
23981:        mi har förbättrats något, återinföra hem-     garant för utkomstskyddet för värnpliktiga som
23982:        förlovningspenningen, som fram tili ut-       hemförlovades.
23983:        gången av 1992 betalades tili ett belopp av       Om man skulle önska betala hemförlovnings-
23984:        300 mk tili värnpliktiga som hemförlova-      penning så att den reellt motsvarar nivån år 1986,
23985:        des, och hur stor skulle den summa som        skulle hemförlovningspenningens belopp enligt
23986:        tas i bruk vara enligt dagens penningvär-     prisnivån i aprill996 uppgå tili ca 414 mk. Enligt
23987:        de?                                           den ursprungliga avsikten, dvs. motsvarande lev-
23988:                                                      nadskostnaderna för två veckor, skulle hemför-
23989:                                                      lovningspenningen uppgå tili ca 1 000 mk (hälf-
23990:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ten av utkomststödets grunddel). För det först-
23991: anföra följande:                                     nämnda alternativet skulle kostnaderna på årsni-
23992:                                                      vå uppgå tili ca 12,4 milj. mk och för det sist-
23993:     Systemet med hemförlovningspenning var i         nämnda tili ca 30 milj. mk.
23994: kraft i Finland 1971-1992. Tili en början betala-        Det bör ytterligare konstateras att den form av
23995: des hemförlovningspenning enligt behovspröv-         utkomstskydd som i sista hand står tili buds för
23996: ning tili de värnpliktiga som hemförlovades, men     medborgarna är det utkomststöd som beviljas
23997: från ingången av 1978 betalades dentili alla som     med stöd av socialvårdslagen. Detta system ut-
23998: hemförlovades från tjänstgöring. Hemförlov-          vecklades avsevärt under den tid som systemet
23999: ningspenningen uppgick tili 300 mk åren 1986-        med hemförlovningspenning existerade. Alla
24000: 1992. Anslaget under momentet för hemförlov-         värnpliktiga som hemförlovas och som inte har
24001: ningspenning i statsbudgeten för 1992 uppgick        tiliräckliga inkomster för att ordna sin nödvändi-
24002: tili 9,6 milj. mk.                                   ga utkomst är berättigade tili utkomststöd. Som
24003:     Betalningen av hemförlovningspenning slopa-      en form av grundtryggheten för medborgarna
24004: des den 1 januari 1993 som en del av de statseko-    utgör utkomststödet ett väsentligt bättre ut-
24005: nomiska sparåtgärderna (Lagen om upphävande          komstskydd för dem som hemförlovas och är i
24006: av lagen om hemförlovningspenning 18.12.1992/        behov av faktiskt stöd än en engångsersättning
24007: 1367).                                               på 300 mk, som av statsekonomiska skäl inte har
24008:     1 motiveringen tili propositionen med förslag    kunnat höjas i någon betydande grad de senaste
24009: tililag om upphävande av lagen om hemförlov-         åren.
24010: ningspenning konstaterades att när lagen om              Då statsekonomin alltjämt är i stora svårighe-
24011: hemförlovningspenning stiftades i början av          ter och staten fortsättningsvis är tvungen att upp-
24012:  1970-talet var hemförlovningspenningen avsedd       ta mera lån, anser jag att det inte är ändamålsen-
24013: att trygga den hemförlovades uppehälle i ca två      ligt att återinföra systemet med hemförlovnings-
24014: veckor. År 1971 var hemförlovningspenningens         penning. Åtminstone är det inte ändamålsenligt
24015: belopp även dimensionerat enligt detta mål. Un-      att betala den av ett anslag under social- och
24016: der årens lopp föreslog dock inte någon regering     hälsovårdsministeriets huvudtitel.
24017: 
24018:      Helsingforsden 14 juni 1996
24019: 
24020:                                                                    Minister Terttu Huttu-Juntunen
24021:                                             KK 435/1996 vp
24022: 
24023: Kirjallinen kysymys 435
24024: 
24025: 
24026: 
24027: 
24028:                                    Sulo Aitioniemi /kesk: Ahvenanmaan itsehallintolain eräiden koh-
24029:                                        tien muuttamisesta
24030: 
24031: 
24032:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
24033: 
24034:    Ahvenanmaan itsehallintolaki ja eräät muut         sä on se, että suomalaiset sotilaat eivät edes us-
24035: siihen liittyvät lait ovat nykyiseen kansainväli-     kalla harjoitella Ahvenanmaan suunnassa. Vii-
24036: seen ja meillä kansalliseen kehitykseen verraten      meksi kun Turussa pidettiin Ahvenanmaan puo-
24037: kuin muisto menneisyydestä. Tämä johtuu ehkä          lustukseen tarkoitettua harjoitusmanööveriä,
24038: osin siitä, että Ahvenanmaan itsehallintolait on      lähdettiin ajelemaan Ahvenanmaan sijasta Rau-
24039: uudistettu meillä vuonna 1991, siis paljon ennen      man suuntaan.
24040: kuin liityttiin Euroopan unionin jäseneksi ja va-        Myös Ahvenanmaan maanhankintalaki on
24041: paat tuulet alkoivat puhaltaa maassamme.              kivikauden ajoilta. Kun nykyisin kiinteän omai-
24042:    Räikeimpiä loukkauksia ihmisyyttä vastaan          suuden ostaminen toisen maan alueelta on suh-
24043: ovat Ahvenanmaan itsehallintolain 2 luvussa           teellisen vapaata, Ahvenanmaalta ei kantasuo-
24044: olevat säännökset, jotka estävät kantasuoma-          malainen voi ostaa aariakaan, ellei palsta ole
24045: laista saamasta kotiseutuoikeutta Ahvenan-            tullut perinnön kautta.
24046: maalla, siis omassa maassaan, ellei ole asunut           Moni muu asia on poskellaan nykykäytän-
24047: siellä viittä vuotta ja oppinut puhumaan ruotsin      töön verrattuna kansainvälisestikin ajatellen,
24048: kieltä. Voi olla niin, että kantasuomalaisen avioi-   saati sitten oman maan rajojen sisäpuolella.
24049: tuessa ahvenanmaalaisen kanssa hän ei saa koti-       LuetteloimaHa kuitenkaan näitä merkillisyyksiä
24050: seutuoikeutta, vaikka olisi viisi vuotta asunut       enemmälti esitän valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1
24051: aviossa, koska huonon kielipään vuoksi ei ole         momenttiin viitaten kunnioittavasti valtioneu-
24052: oppinut "tala svenska".                               voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
24053:     Käsittämätöntä on eräiden äänestysoikeutta        raavan kysymyksen:
24054: ja vaalikelpoisuutta koskevien poikkeusten li-
24055: säksi se, että ahvenanmaalaisilla ei ole asevelvol-             Aikooko Hallitus uuden kansainväli-
24056: lisuuspakkoa. Säännökset itsehallintolaissa kyllä            sen kehityksen siivittämänä kiireesti ryh-
24057: ovat jonkinlaiset, mutta niitä toteuttavaa valta-            tyä muuttamaan Ahvenanmaan itsehal-
24058: kunnan lakia ei ole saatu aikaan. On täysin käsit-           lintolakia oheislakeineen siten, että ne
24059: tämätöntä, että kantasuomalaisilla on kyllä vel-             edes jotenkin vastaavat ihmisoikeuksien
24060: vollisuus puolustaa Ahvenanmaata, mutta ahve-                ja muun kansainvälisen kehityksen vaati-
24061: nanmaalaisilla ei ole velvollisuutta edes asepalve-          muksia esimerkiksi kantasuomalaisten
24062: lukseen. Hassuinta näissä puolustuskysymyksis-               oikeuksien osalta?
24063: 
24064:      Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1996
24065: 
24066:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
24067: 
24068: 
24069: 
24070: 
24071: 260017
24072: 2                                           KK 435/1996 vp
24073: 
24074: 
24075: 
24076: 
24077:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
24078: 
24079:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tapauksia, joissa säännöksen soveltaminen olisi
24080: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         aih~uttanut ongelmia.
24081: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-         Aänestysoikeus ja vaalikelpoisuus maakunta-
24082: le jäsenelle kansanedustaja Sulo Aittoniemen          päivävaaleissa on ainoastaan sillä, jolla on koti-
24083: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 435:         seutuoikeus. Maakuntapäivävaalit ovat rinnas-
24084:                                                       tettavissa valtiollisiin vaaleihin, ja kytkeminen
24085:           Aikooko Hallitus uuden kansainväli-         kotiseutuoikeuteen perustuu kansainväliseen so-
24086:        sen kehityksen siivittämänä kiireesti ryh-     pimukseen. Kunnallinen äänioikeus ja vaalikel-
24087:        tyä muuttamaan Ahvenanmaan itsehal-            poisuus annetaan maakuntalailla säädettävin
24088:        lintolakia oheislakeineen siten, että ne       edellytyksin kotiseutuoikeutta vailla oleville
24089:        edes jotenkin vastaavat ihmisoikeuksien        Suomen kansalaisille sekä muiden Pohjoismai-
24090:        ja muun kansainvälisen kehityksen vaati-       den kansalaisille. Ahvenanmaa on ilmoittanut
24091:        muksia esimerkiksi kantasuomalaisten           hyväksyvänsä EU :n kunnallisvaalidirektiivin
24092:        oikeuksien osalta?                             muutoksen, jonka mukaan unionin kansalaisilla
24093:                                                       olisi kunnallinen äänioikeus ja vaalikelpoisuus
24094:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tietyn asumisajan jälkeen.
24095: vasti seuraavaa:                                         Asevelvollisuuden suorittamista koskevaa it-
24096:                                                       sehallintolain pykälää ei muutettu itsehallintola-
24097:    Ahvenanmaan erityisasema perustuu moniin           kia uudistettaessa. Maakunnan demilitarisoidun
24098: Suomea velvoittaviin kansainvälisiin sitoumuk-        aseman johdosta on johdonmukaista, että ahve-
24099: siin. Erityisjärjestelyjä on usein pidetty esimerk-   nanmaalaisilla ei ole velvollisuutta suorittaa ase-
24100: kinä vaikean kansainvälisen konfliktin onnistu-       palvelua. Kysymystä vaihtoehtoisesta palvelusta
24101: neesta ratkaisusta. Myös demilitarisointija neut-     ei ratkaista itsehallintolaissa vaan erillisenä val-
24102: ralisointi perustuvat kansainvälisiin sopimuk-        takunnan lailla. Valtakunnan lailla voidaan sää-
24103: siin. Itsehallintoa turvaavien kansainvälisten ta-    tää palvelusta luotsi- ja majakkalaitoksessa maa-
24104: keiden mukaan itsehallintolakia ei voida kumo-        kuntapäivien saatua tilaisuuden antaa lausun-
24105: ta, muuttaa tai selittää ilman Ahvenanmaan            tonsa asiasta. Jos halutaan säätää palvelusta
24106: maakuntapäivien myötävaikutusta.                      muussa siviilihallinnossa, valtakunnan sitä tar-
24107:    Edellisen Ahvenanmaan itsehallintolain             koittavaan lakiin tarvitaan maakuntapäivien
24108: (1144/91) uudistuksen yhteydessä käytiin laajaa       suostumus. Hallitus ei ole tarkemmin suunnitel-
24109: keskustelua muun muassa kielisäännöksistä,            lut tällaisen lainsäädännön laatimista. Ahvenan-
24110: maanhankintaoikeudesta, oikeudesta harjoittaa         maan maaneuvos on kuitenkin käynyt keskuste-
24111: elinkeinoa, perintöoikeudesta ja asevelvollisuu-      luja ulkoasiainministeriön kanssa, mutta varsi-
24112: desta.                                                naista aloitetta ei ole tehty.
24113:    Itsehallintolain valmistelussa ei pidetty koh-        Ahvenanmaan erityisasema turvattiin erillisil-
24114: tuuttomana sitä, että kotiseutuoikeuden ehdoksi       lä pöytäkirjamääräyksillä Suomen liittyessä Eu-
24115: asetetaan tyydyttävä ruotsin kielen taito, koska      roopan unioniin. Poikkeukset ovat siten nyt osa
24116: maakunta on yksinomaan ruotsinkielinen. Kysy-         yhteisön oikeusjärjestystä. EU:ssa korostetaan
24117: mys on ainoastaan arkielämässä tarvittavasta          usein alueiden merkitystä. Hallitus pitää Ahve-
24118: kielitaidosta, ja harkinnassa otetaan huomioon        nanmaata tyypillisenä alueena, joka kansainväli-
24119: vaikeudet, jotka riippuvat puheviasta tai muusta      sesti toimii hyvänä esimerkkinä erään väes-
24120: sellaisesta seikasta. Se, joka haluaa asettua asu-    tönosan kulttuurin ja kielen suojelemisesta. Hal-
24121: maan Ahvenanmaalle, ehtii hyvin hankkia riittä-       lituksen mielestä tämän maanosan erityissuoja ei
24122: vän kielitaidon sinä aikana, joka hänen on asut-      loukkaa maan muiden kansalaisten oikeusase-
24123: tava maakunnassa ennen kuin hän voi saada             maa.
24124: kotiseutuoikeuden. Käytännössä ei ole ilmennyt
24125: 
24126:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1996
24127: 
24128:                                                                      Oikeusministeri Kari Häkämies
24129:                                              KK 435/1996 vp                                                 3
24130: 
24131: 
24132: 
24133: 
24134:                                          Tili Riksdagens Talman
24135: 
24136:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       han måste vara bosatt i landskapet för att kunna
24137: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         fä hembygdsrätt. 1 praktiken har det inte före-
24138: lem av statsrädet översänt följande av riksdags-       kommit fall dä tillämpningen av stadgandet skul-
24139: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmäl nr          le ha förorsakat problem.
24140: 435:                                                       Endast den som har hembygdsrätt har rösträtt
24141:                                                        och är valbar i vai av lagtingets ledamöter. Lag-
24142:           Har Regeringen för avsikt att päskyn-        tingsvalen kan jämföras med statliga vai, och
24143:        dad av den nya internationella utveck-          kopplingen tili hembygdsrätten baserar sig på ett
24144:        lingen skyndsamt vidta ätgärder för att         internationellt fördrag. Kommunal rösträtt och
24145:        ändra självstyrelselagen för Åland jämte        valbarhet ges enligt förutsättningar i landskaps-
24146:        därtill hörande lagar sä att de ens pä nä-      lag åt finska medborgare som saknar hembygds-
24147:        got sätt svarar mot kraven som de mänsk-        rätt samt åt medborgare i de övriga nordiska
24148:        liga rättigheterna och den övriga interna-      länderna. Åland har meddelat att landskapet
24149:        tionella utvecklingen ställer t.ex. i fråga     godkänner den ändring av EU:s kommunalvals-
24150:        om stamfinnarnas rättigheter?                   direktiv som ger unionsmedborgare kommunal
24151:                                                        rösträtt och valbarhet efter en viss boningstid.
24152:   Som svar pä detta spörsmål får jag vördsamt              Den paragraf i självstyrelselagen som gäller
24153: anföra följande:                                       fullgörande av värnplikt ändrades inte i samband
24154:                                                        med revideringen av självstyrelselagen. På grund
24155:    Ålands särställning baserar sig pä många in-        av landskapets demilitariserade ställning är det
24156: ternationella förpliktelser som är bindande för        följdriktigt att älänningarna inte är skyldiga att
24157: Finland. Dessa särarrangemang har ofta ansetts         fullgöra värnplikt. Frägan om en alternativ
24158: vara ett exempel pä en lY.~kad lösning på en svår      tjänstgöring avgörs inte i självstyrelselagen utan
24159: internationell konflikt. A ven demilitariseringen      genom en särskild rikslag. Genom rikslag kan
24160: och neutraliseringen baserar sig på internationel-     stadgas om tjänstgöringen vid lots- och fyrinrätt-
24161: la fördrag. Enligt de internationella garantier        ningar efter att lagtinget har beretts tilifålle att ge
24162: som tryggar självstyrelsen kan självstyrelselagen      utlätande i saken. Om man vill stadga om tjänst-
24163: inte upphävas, ändras eller förklaras utan med-        göring i annan civilförvaltning behövs lagtingets
24164: verkan av Ålands lagting.                              bifall för en sådan rikslag. Regeringen har inte
24165:    1 samband med den förra revisionen av själv-        närmare planerat att en sådan lagstiftning skulle
24166: styrelselagen för Åland (1144/91) fördes en om-        stiftas. Lantrådet för Åland har emellertid fört
24167: fattande debatt bl.a. om språkstadgandena, om          diskussioner med utrikesministeriet, men något
24168: rätten att förvärva jord, om rätten att utöva          initiativ har inte tagits.
24169: näring, om arvsrätten och om värnplikten.                  Ålands särställning tryggades genom särskil-
24170:     1 beredningen av självstyrelselagen ansägs det     da protokollbestämmelser när Finland anslöt sig
24171: inte vara oskäligt att det som vilikor för hem-        tili Europeiska unionen. Undantagen är således
24172: bygdsrätt uppställs tillfredsställande kunskaper i     nu en del av gemenskapens rättsordning. Inom
24173: svenska, eftersom landskapet är enspråkigt             EU betonas ofta regionernas betydelse. Reger-
24174: svenskt. Frågan gäller endast den språkkunskap         ingen anser att Åland är en typisk region som
24175: som behövs i det dagliga livet, och vid prövning-      internationellt sett är ett bra exempel på hur en
24176: en beaktas svårigheter som bl.a. beror på talfel       viss befolkningsdels kultur och spräk kan skyd-
24177: eller någon annan liknande omständighet. Den           das. Enligt regeringens mening kränker denna
24178:  som vill bosätta sig på Åland hinner bra skaffa sig   landsdels specialskydd inte den rättsliga ställ-
24179: tillräckliga språkkunskaper under den tid som          ningen för landets övriga medborgare.
24180: 
24181:      Helsingfors den 17 juni 1996
24182: 
24183:                                                                        Justitieminister Kari Häkämies
24184:                         j
24185:                     j
24186:                     j
24187:                 j
24188:                 j
24189:             j
24190:             j
24191:         j
24192:         j
24193:     j
24194:     j
24195: j
24196: j
24197:                                             KK 436/1996 vp
24198: 
24199: Kirjallinen kysymys 436
24200: 
24201: 
24202: 
24203: 
24204:                                    Kari Kantalainen /kok ym.: Yksityisen ilmailualan koulutuksen
24205:                                        kilpailukyvystä
24206: 
24207: 
24208: 
24209:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
24210: 
24211:     Suomessa ilmailuala työllistää yli 12 000 työn-   sina maksuina noin 70 % opiskelijoiden maksa-
24212: tekijää, joista liikennelentäjiä on noin 900. Fin-    mista kurssimaksuista takaisin yhteiskunnalle.
24213: nair Oy:n ulkopuolisissa yhtiöissä työskenteleviä     Lisäksi koulun jäljelle jäävä tulo jää lisäämään
24214: siviililentäjiä on lähes 400.                         suomalaista ostovoimaamme.
24215:     Finnair-konsernissa lentäjien koulutusasiat          Amerikkalaisetkin lentokoulut maksavat si-
24216: ovat hyvin. Muiden siviili-ilmailun työnantajien      käläisiä veroja, vaikkakin merkittävän paljon
24217: palvelukseen opiskelevien lentäjien koulutuskus-      vähemmän kuin Suomessa. Itse nettomääräiset
24218: tannuksiin yhteiskuntamme osallistuu vain opin-       tuotantokulut ovat suunnilleen samat Suomessa
24219: tososiaalisten tukien muodossa (so. opintoraha        ja USA:ssa.
24220: ja opintolaina). Kyseinen tuki ei ole tarkoitettu        Tilanne on nyt sellainen, että suomalaista kou-
24221: eikä se ole riittävä itse koulutuskustannusten        lutustarvetta on tyydytetty käyttämällä amerik-
24222: peittämiseen.                                         kalaista koulutusstruktuuria suomalaisella ra-
24223:     Koska nämä opiskelijat maksavat ammatti-          hoituksella. Vastaavasti suomalainen oppilaitos,
24224: koulutuksensa itse, he valitsevat luonnollisesti      menetettyään hintakilpailukykynsä, joutuu lo-
24225: mieluiten edullisimman koulutusvaihtoehdon.           pettamaan oman koulutustoimintansa. Tällä
24226:  Lentäjän koulutuksen voi hankkia missäpäin           hetkellä HIT Oy työllistää 15 vakituista työnteki-
24227: maailmaa tahansa, teknisesti se ei ole ongelma.       jää.
24228:     HIT Oy (Finnair Oy:n lisäksi) on maamme              HIT Oy on anonut ammattiin johtavan kou-
24229:  ainoa yksityinen lentokoulu, jolla on ilmailuvi-     lutuksen osalta vapautusta ja huojennusta ar-
24230:  ranomaisen myöntämät koulutusluvat liikenne-         vonlisäverosta. Ammattilentäjän opintolinjalle
24231:  lentäjäkoulutusta varten. Ennen arvonlisäveron       (6/94), joka alkoi kesällä 1994 ja päättyi syksyllä
24232:  voimaantuloa HIT Oy:n antaman koulutuksen             1995, saatiin valtiovarainministeriön päätös.
24233:  hinta oli vain vähän amerikkalaista koulutusta       Huojennusta tuli 10 000 markkaa oppilasta koh-
24234:  kalliimpaa.                                          den.
24235:     Arvonlisäverolain voimaantulon jälkeen suo-          Koulutus jouduttiin myymään kuitenkin ve-
24236:  malaisen koulutuksen hintakilpailukyky on täy-       rottomaan hintaan, ja näin 40 600 markkaa op-
24237:  sin hävinnyt. Koulutus USA:ssa maksaa edel-          pilasta kohden koitui koulun tappioksi. Koulu-
24238:  leen noin 190 000 markkaa, kun se Suomessa           tus myytiin verottomaan hintaan, vaikka talou-
24239:  maksaa nyt jopa 280 000 markkaa. Arvonlisäve-        dellisesti järkevämpää olisi ollut irtisanoa henki-
24240:  ron osuus suomalaisen koulutuksen hinnasta on        lökunta ja lopettaa koko toiminta välittömästi.
24241:  22 % eli 50 600 markkaa. Oppilaat palvelutuot-       Tällöin kuitenkin kaikki se työ, mikä oli tehty
24242:  teen loppukäyttäjinä eivät voi vähentää arvonli-     koulutuksen kehittämiseksi, olisi mennyt täysin
24243:  säveron osuutta esimerkiksi omassa verotukses-       hukkaan. Kesällä 1995 alkaneen ammattilentä-
24244:  saan.                                                jän opintolinjan (7/95) arvonlisäverokäsittely on
24245:     Oppilaat eivät yksinkertaisesti suostu maksa-     edelleen kesken.
24246:  maan liian korkeaksi muodostunutta koulutus-            Arvonlisäverolakia tehtäessä kaikkia epäkoh-
24247:  hintaa, vaan lähtevät mieluummin koulutukseen        tia ei luonnollisestikaan heti voitu huomata. Siksi
24248:  ulkomaille. Suomalaisten ja ulkomaisten lento-       on tärkeää estää vääryydetja kotimaiselle yritys-
24249:  koulujen hintaero johtuu täysin verojen ja veron-    toiminnalle koituvat vahingot eri vapautus- tai
24250:   luonteisten maksujen suuruuseroista. Suomalai-      huojennuskäytännöillä, ennen kuin epäkohtiin
24251:   nen oppilaitos palauttaa veroinaja veronluontei-    muuten saadaan pysyvä korjaus.
24252: 
24253:  260017
24254: 2                                          KK 436/1996 vp
24255: 
24256:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-             Mihin verotuksellisiin tai muihin toi-
24257: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme                menpiteisiin Hallitus aikoo ryhtyä yksi-
24258: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen                tyisen suomalaisen ammattiin johtavan
24259: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                 ilmailualan koulutuksen kilpailukyvyn
24260:                                                             turvaamiseksi?
24261:      Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1996
24262: 
24263:          Kari Kantalainen /kok          Timo Ihamäki /kok             Paula Kokkonen /kok
24264:                                             KK 436/1996 vp                                               3
24265: 
24266: 
24267: 
24268: 
24269:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
24270: 
24271:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        keakouluopetusta sekä taiteen perusopetusta,
24272: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         jota lain nojalla järjestetään tai jota lain nojalla
24273: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       avustetaan valtion varoin. Lain tarkoituksena on
24274: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kari             vapauttaa verosta sellainen koulutus, jokajärjes-
24275: Kantalaisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-       tetään yhteiskunnassa yleisesti hyväksyttyjen
24276: myksen n:o 436:                                       koulutustavoitteiden toteuttamiseksi. Tämän
24277:                                                       mukaisesti vain lainsäädäntöön perustuva kou-
24278:           Mihin verotuksellisiin tai muihin toi-      lutus on jätetty arvonlisäverotuksen ulkopuolel-
24279:        menpiteisiin Hallitus aikoo ryhtyä yksi-       le. Sitä vastoin liiketaloudellisin perustein järjes-
24280:        tyisen suomalaisen ammattiin johtavan          tetty koulutus on lain yleisten periaatteiden mu-
24281:        ilmailualan koulutuksen kilpailukyvyn          kaisesti verollista.
24282:        turvaamiseksi?                                     Edellä esitetty rajanveto verollisen ja verotto-
24283:                                                       man koulutustoiminnan välillä koskee kaikkia
24284:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          koulutuspalveluja. Liiketaloudellisin perustein
24285: vasti seuraavaa:                                      tapahtuvan koulutuspalvelujen myynnin säätä-
24286:                                                       minen verottomaksi tietyllä koulutussektorilla
24287:     Arvonlisäverolain 1 §:n mukaan veroa suori-       aiheuttaisi paineita verottomuuden laajentami-
24288: tetaan kaikesta liiketoiminnan muodossa tapah-        seen muillakin sektoreilla sekä lisäisi rajanveto-
24289: tuvasta tavaroiden ja palvelujen myynnistä. Ve-       ongelmia.
24290: rotuksen soveltamisala on laaja ja kattaa lähtö-          Edellä esitetyillä perusteilla hallitus katsoo,
24291: kohtaisesti kaikki liiketoiminnan muodossa            ettei kysymyksessä tarkoitetun ilmailualan yksi-
24292: myytävät hyödykkeet. Vain eräät laissa erikseen       tyisen koulutustoiminnan arvonlisäverokohte-
24293: mainitut tavarat ja palvelut on vapautettu veros-     lua ole syytä muuttaa. Jos toimintaa aletaan tule-
24294: ta.                                                   vaisuudessa harjoittaa sellaisissa puitteissa, että
24295:     Koulutuspalvelut on vapautettu verosta pää-       laissa säädetyt verottomuuden edellytykset to-
24296: asiallisesti julkisin varoin rahoitettuna toiminta-   teutuvat, se siirtyy luonnollisesti verottomuuden
24297:  na. Koulutuspalvelulla tarkoitetaan sellaista        piiriin.
24298:  yleissivistävää ja ammatillista koulutusta, kor-
24299: 
24300:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1996
24301: 
24302:                                                                                   Ministeri Arja Alho
24303: 4                                            KK 436/1996 vp
24304: 
24305: 
24306: 
24307: 
24308:                                          Tili Riksdagens Talman
24309: 
24310:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       yrkesutbildning, högskoleundervisning samt
24311: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-         grundundervisning i konst som ordnas med stöd
24312: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       av lag eller som med stöd av lag understöds med
24313: man Kari Kantalainen m.fl. undertecknade               statens medel. Syftet med lagen är att befria så-
24314: spörsmål nr 436:                                       dan utbildning från skatt som ordnas för att nå
24315:                                                        utbildningsmål som är allmänt godtagna i sam-
24316:           Vilka skattemässiga eller andra åtgär-       hället. 1 enlighet med detta har endast utbildning
24317:        der ämnar Regeringen vidta för att trygga       som grundar sig på lagstiftning befriats från mer-
24318:        konkurrenskraften hos den privata yrkes-        värdesskatt. Däremot är utbildning som ordnas
24319:        utbildning inom luftfart som ordnas i           på företagsekonomiska grunder skattepliktig en-
24320:        Finland?                                        ligt lagens allmänna principer.
24321:                                                           Den ovan relaterade gränsdragningen mellan
24322:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          skattepliktig och skattefri utbildning gäller alla
24323: anföra följande:                                       utbildningstjänster. Om det stadgas att rörelse-
24324:                                                        mässig försäljning av utbildningstjänster skall
24325:    Enligt 1 § mervärdesskattelagen skall skatt be-     vara skattefri inom en viss utbildningssektor
24326: talas på all rörelsemässig försäljning a v varor och   medför det tryck på att utvidga skattefriheten
24327: tjänster. Tillämpningsområdet för beskattningen        också inom andra sektorer och problemen med
24328: är omfattande, och syftet är att den skall gälla       gränsdragningen ökar.
24329: alla nyttigheter som säljs rörelsemässigt. Endast         På ovan anförda grunder anser regeringen att
24330: vissa varor och tjänster som nämns separat i           det inte finns någon anledning att ändra mervär-
24331: lagen är befriade från skatt.                          desbekattningen av den privata luftfartsutbild-
24332:    Utbildningstjänster är befriade från skatt isin     ning som avses i spörsmålet. Om verksamheten i
24333: egenskap av verksamhet som huvudsakligen fi-           framtiden börjar bedrivas inom sådana ramar att
24334: nansieras med offentliga medel. Med utbild-            lagens förutsättningar för skattefrihet uppfylls,
24335: ningstjänst avses allmänbildande utbildning och        blir verksamheten givetvis skattefri.
24336: 
24337:      Helsingfors den 17 juni 1996
24338: 
24339:                                                                                   Minister Arja Alho
24340:                                            KK 437/1996 vp
24341: 
24342: Kirjallinen kysymys 437
24343: 
24344: 
24345:                                   Esa Lahtela /sd ym.: Metsäkeskusten henkilöstövoimavarojen riit-
24346:                                       tävyydestä ja kohdentamisesta
24347: 
24348: 
24349:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
24350: 
24351:     Kun metsäkeskuksista annettua hallituksen        tumaan. Se tehtävä ei onnistu, jos metsäkeskuk-
24352: esitystä 117/1995 vp käsiteltiin, maa- ja metsäta-   silla ei ole riittävää kenttähenkilöstöä metsissä.
24353: lousvaliokunta piti tärkeänä, että metsäkeskuk-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24354: siin kohdistuvat henkilöstösupistukset tulee koh-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
24355: dentaa niin, että vähennetään hallinnointia ja       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24356: johtamista ja sitä kautta turvataan metsissä ta-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24357: pahtuva työ ja työtulosten saavuttaminen.
24358:     Nyt kun lakia on lähdetty soveltamaan käy-                 Onko Hallitus ollut tietoinen siitä, että
24359: täntöön, on kuitenkin kuulunut sellaisia alusta-            metsäkeskusten henkilöstösupistusten
24360: via tietoja, ettei tämä valiokunnan tärkeänä pitä-          kohdentuminen ei toteutuisikaan edus-
24361: mä seikka olisikaan toteutumassa, vaan henki-               kunnan edellyttämällä tavalla siten, että
24362: löstövähennyksiä oltaisiin suurimmaksi osaksi               vähennetään hallinnointia ja johtamista
24363: kohdistamassa juuri metsissä työtä tekevään                 ja siten turvataan metsissä tapahtuva työ,
24364: portaaseen.                                                 ja
24365:     Parhaillaan eduskunnassa käsittelyssä olevat               mitä Hallitus aikoo tehdä, että metsä-
24366: metsä- ja luonnonsuojelulait eivät myöskään ole             keskusten henkilöstöjärjestelyllä turva-
24367: vähentämässä metsäkeskusten tehtäviä. Jotta                 taan riittävä kenttähenkilöstön määrä,
24368: Suomen puunjalostusteollisuuden tarpeet pys-                jotta keskukset pystyvät jatkossakin hoi-
24369:  tyttäisiin turvaamaan, samalla ottaen huomioon             tamaan ne tehtävät, mitä uudet metsä- ja
24370: metsienhoidon monimuotoisuus, metsäkeskus-                  luonnonsuojelulait edellyttävät?
24371: ten tehtäväkenttä jopa päinvastoin tulee koros-
24372: 
24373:      Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1996
24374: 
24375:           Esa Lahtela /sd              Reino Ojala /sd               Erkki Pulliainen /vihr
24376:           Tapio Karjalainen /sd        Kari Rajamäki /sd            Raimo Holopainen /sd
24377:           Tuija Nurmi /kok             Jari Koskinen /kok           Tauno Pehkonen /skl
24378:           Tero Mölsä /kesk             Annikki Koistinen /kesk       Eila Rimmi /vas
24379:           Ola Rosendahl /r             Raimo Mähönen /sd             Heikki Rinne /sd
24380:           Esko-Juhani Tennilä /va-r    Risto Kuisma /sd             Kari Myllyniemi /kesk
24381:           Eero Lämsä /kesk             Pentti Tiusanen /vas         Jorma Kukkonen /sd
24382:           Maija Rask /sd               Pirkko Peltomo /sd           Pekka Kuosmanen /kok
24383:           Raimo Vistbacka /ps          Mauri Salo /kesk              Maija-Liisa Veteläinen /kesk
24384:           Markku Pohjola /sd           Marjatta Vehkaoja /sd         Hannes Manninen /kesk
24385:           Kalevi Olin /sd              Kyösti Karjula /kesk         Jukka Tarkka /nuors
24386:           Maija-Liisa Lindqvist /kesk Raimo Tiilikainen /r          Arto Bryggare /sd
24387:           Suvi Linden /kok             Hannu Kemppainen /kesk        Mikko Kuoppa /va-r
24388:           Johannes Koskinen /sd        Matti Saarinen /sd           Jouko Skinnari /sd
24389:           Ilkka Joenpalo /sd           Jorma Rantanen /sd            Erkki J. Partanen /sd
24390:           Veijo Puhjo /va-r            Reijo Lindroos /sd            Marjaana Koskinen /sd
24391:           Mikko Immonen /vas           Jorma Vokkolainen /vas        Tuija Pohjola /sd
24392:           Riitta Prusti /sd            Klaus Heliberg /sd            Ulla Juurola /sd
24393:           Jukka Roos /sd               Lauri Metsämäki /sd           Markku Lehtosaari /kesk
24394:           Pauli Saapunki /kesk         Markku Vuorensola /kesk      Juha Korkeaoja /kesk
24395:                      Mari Kiviniemi /kesk                   Reijo Kallio /sd
24396: 
24397: 260017
24398: 2                                           KK 437/1996 vp
24399: 
24400: 
24401: 
24402: 
24403:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
24404: 
24405:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        rahojen pienenemisestä huolimatta. Perusteluis-
24406: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         sa esitettiin myös, että organisaatioyksiköiden
24407: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-      lukumäärän vähentäminen mahdollistaisi hallin-
24408: le jäsenelle kansanedustaja Esa Lahtelan ym.          tohenkilöstön ja asiantuntijahenkilöstön luku-
24409: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 437:         määrän vähentämisen kenttähenkilöstön mää-
24410:                                                       rään verrattuna suhteellisesti enemmän, jolloin
24411:           Onko Hallitus ollut tietoinen siitä, että   kenttätoimintojen taso voitaisiin pitää korkeana
24412:        metsäkeskusten henkilöstösupistusten           valtionavun pienentymisestä huolimatta.
24413:        kohdentuminen ei toteutuisikaan edus-             Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta
24414:        kunnan edellyttämällä tavalla siten, että      kiinnitti lakiesityksestä antamassaan mietinnös-
24415:        vähennetään hallinnointia ja johtamista        sä (MmVM 811995 vp) huomiota samoihin asioi-
24416:        ja siten turvataan metsissä tapahtuva työ,     hin. Valiokunta painotti erityisesti metsänparan-
24417:        ja                                             nustoiminnanja metsäsuunnittelun säilyttämistä
24418:            mitä Hallitus aikoo tehdä, että metsä-     korkealla tasolla ja edellytti henkilöstösupistus-
24419:        keskusten henkilöstöjärjestelyllä turva-       ten kohdentamista siten, että hallinnointiajajoh-
24420:        taan riittävä kenttähenkilöstön määrä,         tamista vähennettäisiin ja sitä kautta turvattai-
24421:        jotta keskukset pystyvät jatkossakin hoi-      siin metsissä tapahtuva työ ja työtulosten saavut-
24422:        tamaan ne tehtävät, mitä uudet metsä- ja       taminen. Metsäkeskusten toiminnan ohjausta
24423:        luonnonsuojelulait edellyttävät?               käsitellessään valiokunta korosti operatiivisen
24424:                                                       ohjauksen kuuluvan metsäkeskuksille itselleen ja
24425:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           katsoi, että maa- ja metsätalousministeriön tuli
24426: taen seuraavaa:                                       keskittyä ainoastaan tulosohjaukseen ja sovittu-
24427:                                                       jen tulostavoitteiden saavuttamisen seurantaan.
24428:     Metsäkeskusten (entisten metsälautakuntien)           Metsäkeskusten henkilöstörakenteen muu-
24429: saama valtionapu on vähentynyt merkittävästi          tosta kuvaavat luvut osoittavat, että kehitys on
24430: viime vuosien aikana. Vuodesta 1992 vuoteen           ollut jo ennen uuden lainsäädännön voimaantu-
24431: 1996 vähennys on ollut nimellisesti yhteensä 110      loa hallituksen esityksen perusteluissa ja maa- ja
24432: milj. mk eli 34% ja reaalisesti 140 milj. mk eli      metsätalousvaliokunnan mietinnössä esitetyn
24433: 39%.                                                  suuntainen. Johto- ja hallintotehtävissä muita
24434:     Metsäkeskusten valtionavun väheneminen on         henkilöstöryhmiä enemmän toimivien metsän-
24435: näkynyt myös henkilöstön määrässä. Vuodesta           hoitajien lukumäärä on vähentynyt suhteellisesti
24436: 1992 alkaen metsäkeskusten henkilöstö on vä-          enemmän kuin muiden henkilöstöryhmien edus-
24437: hentynyt 228 henkilöllä, mikä merkitsee runsaan       tajien lukumäärä. Tarkoituksena on, että tämä
24438: 15 %:n kokonaisvähennystä. Henkilöstöryhmit-          kehityssuuntajatkuisi edelleen siinä määrin kuin
24439: täin suhteellisesti eniten on vähentynyt metsän-      sitä voidaan pitää metsäkeskusten tehtävien hoi-
24440: hoitajien määrä, vajaat 19 %. Vastaava vähennys       don kannalta perusteltuna. Erityisesti näin on
24441: metsätalousinsinöörien kohdalla on vajaat 14%,        aihetta menetellä niissä metsäkeskuksissa, jotka
24442: metsäteknikoidenja työnjohtajien kohdalla run-        on muodostettu entisiä metsälautakuntia yhdis-
24443: saat 15 %ja toimistohenkilöstön kohdalla vajaat       tämällä.
24444: 16%. Arviot kuluvan vuoden vähennystarpeista             Metsäkeskusten henkilöstöpoliittisia ratkai-
24445: vaihtelevat 200 ja 250 henkilön välillä. Tähän        suja arvioitaessa on otettava huomioon metsä-
24446: liittyvä päätöksenteko on paljolti metsäkeskuk-       keskusten erilaiset olosuhteet ja lähtökohtaisesti
24447: sissa vielä kesken.                                   erilainen henkilöstörakenne. Niiden johdosta
24448:     Metsäkeskuksista ja metsätalouden kehittä-        kaikkia metsäkeskuksia koskevia kaavamaisia
24449: miskeskuksesta annetun hallituksen esityksen          ratkaisuja ei voida pitää tarkoituksenmukaisina.
24450: (HE 117/1995 vp) perusteluissa korostettiin met-      Kenttätoimintojen tasoa ei myöskään voida tur-
24451: säkeskusten tärkeimpien toimintojen säilyttä-         vata yksinomaan sillä, että etupäässä kentällä
24452: mistä korkealla tasolla organisaatioiden määrä-       toimivien henkilöstöryhmien edustajien luku-
24453:                                            KK 437/1996 vp                                            3
24454: 
24455: määrä pidetään mahdollisimman suurena, sa-           löstöpoliittisten ratkaisujen merkitystä niille
24456: malla kun johto- ja hallintotehtäviä suorittavien    kuuluvien tehtävien hoidon kannalta ja ne myös
24457: henkilöstöryhmien edustajien lukumäärääjatku-        kantavat toimenpiteistään ensisijaisen vastuun.
24458: vasti vähennetään. Metsäkeskusten henkilöstön           Maa- ja metsätalousministeriö on ottanut esil-
24459: työpanoksen vaikutusten kohdentumista ei             lä olevaan asiaan kantaa Etelä-Pohjanmaan met-
24460: yleensäkään voida erotella jyrkkärajaisesti.         säkeskuksen kirjelmän johdosta antamassaan
24461: Kenttätoimintojen taso ei riipu ainoastaan ken-      lausunnossa (27 .5.1996 n :o 1997/632/96), joka on
24462: tällä välittömästi toimivien henkilöiden työstä,     lähetetty tiedoksi kaikille metsäkeskuksille. Kir-
24463: vaan siihen vaikuttaa luonnollisesti myös johdon     jeessä on korostettu hallituksen esityksen perus-
24464: ja muun henkilöstön toiminta.                        teluissa ja eduskunnan maa- ja metsätalousvalio-
24465:    Henkilöstörakenteen kehittämiseen liittyvät       kunnan mietinnössä esitettyjä kannanottoja met-
24466: yksittäiset ratkaisut ovat osa metsäkeskusten        säkeskusten henkilöstörakenteen kehittämisessä
24467: operatiiviseen toimintaan kuuluvaa päätöksen-        huomioon otettavina periaatteina. Asia on ollut
24468: tekoa, joka eduskunnan maa- ja metsätalousva-        esillä myös vireillä olevissa maa- ja metsätalous-
24469: liokunnankin kannan mukaan kuuluu metsäkes-          ministeriön ja metsäkeskusten välisissä tulosneu-
24470: kusten toimivaltaan. Metsäkeskuksilla itsellään      votteluissa. Maa- ja metsätalousministeriö seu-
24471: on parhaat edellytykset arvioida erilaisten henki-   raa tilanteen kehittymistä.
24472: 
24473:      Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1996
24474: 
24475:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
24476: 4                                           KK 437/1996 vp
24477: 
24478: 
24479: 
24480: 
24481:                                         Tili Riksdagens Talman
24482: 
24483:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      trots att organisationernas anslag minskar. I mo-
24484: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        tiveringen anfördes också att minskningen av
24485: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      antalet organisationsenheter skulle göra det möj-
24486: man Esa Lahtela m.fl. undertecknade spörsmål          ligt att relativt sett minska den administrativa
24487: nr 437:                                               personalen och sakkunnigstabernas personai
24488:                                                       mera än fåltpersonalen, varvid fåltverksamheten
24489:           Är Regeringen medveten om att skogs-        kan bibehållas på en hög nivå trots minskat stats-
24490:        centralernas personalminskningar inte          bidrag.
24491:        fördelar sig så som riksdagen förutsätter,        Riksdagens jord- och skogsbruksutskott upp-
24492:        så att administrationen och styrningen         märksammade samma saker i sitt betänkande
24493:        minskas och det arbete som utförs i sko-       (JsUB 8/1995 rd). Utskottet poängterade särskilt
24494:        garna den vägen tryggas,                       att skogsförbättringsverksamheten och skogs-
24495:           och vad ämnar Regeringen göra för att       planeringen skall bibehållas på hög nivå och för-
24496:        personalarrangemangen inom skogscen-           utsatte att personalminskningarna görs så att
24497:        tralerna skall trygga en tillräckligt stor     administrationen och ledningen minskas varige-
24498:        fåltpersonal så att centralerna även i fort-   nom arbetet i skogarna och uppnåendet av ar-
24499:        sättningen kan sköta de uppgifter som de       betsresultat tryggas. När utskottet behandlade
24500:        nya skogs- och naturskyddslagarna för-         styrningen av skogscentralernas verksamhet be-
24501:        utsätter?                                      tonade det att den operativa ledningen hör tili
24502:                                                       skogscentralerna själva och ansåg att jord- och
24503:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         skogsbruksministeriet enbart skulle koncentrera
24504: anföra följande:                                      sig på resultatstyrning och uppföljningen av de
24505:                                                       överenskomna resultatmålen.
24506:    Statsbidraget till skogscentralerna (de tidigare      De siffror som beskriver förändringen i skogs-
24507: skogsnämnderna) har minskat betydligt under de        centralernas personalstruktur visar att utveck-
24508: senaste åren. Från 1992 tilll996 har minskningen      lingen redan innan den nya lagstiftningen trädde
24509: nominellt utgjort sammanlagt 110 milj. mk, dvs.       i kraft låg i linje med motiveringen till regeringens
24510: 34% och reellt 140 milj. mk, dvs. 39%.                proposition och det som anförs ijord- och skogs-
24511:    Minskningen av statsbidraget till skogscen-        bruksutskottets betänkande. Antalet forstmästa-
24512: tralerna har märkts också i antalet anställda.        re, som mer än andra personalgrupper har led-
24513: Från och med 1992 har personaleni skogscen-           ningsuppgifter och administrativa uppgifter, har
24514: tralerna minskat med 228 personer, vilket bety-       relativt sett minskat mer än antalet företrädare
24515: der en total minskning på 15 %. Med a vseende på      för de övriga personalgrupperna. A vsikten är att
24516: de enskilda personalgrupperna har forstmästar-        denna utveckling skall fortsätta i den mån det
24517: na minskat förhållandevis mest, med knappt            kan anses vara motiverat med hänsyn tili skötseln
24518: 19%. Motsvarande minskning i fråga om skogs-          av skogscentralernas uppgifter. Så här är det
24519: bruksingenjörerna är knappt 14%, beträffande          särskilt skäl att förfara i de skogscentraler som
24520: skogstekniker och arbetsledare drygt 15 % och         bildats genom sammanslagning av tidigare
24521: kontorspersonalen knappt 16%. Bedömningar-            skogsnämnder.
24522: na av årets behov av minskningar varierar mellan         Vid bedömningen av skogscentralernas perso-
24523: 200 och 250 personer. De beslut som gäller detta      nalpolitiska beslut måste man beakta att förhål-
24524: är till stor del fortfarande under beredning i        landena i skogscentralerna är olika och att cen-
24525: skogscentralerna.                                     tralernas personalstruktur varit olika från bör-
24526:    I motiveringen till regeringens proposition        jan. Därför kan det inte anses vara ändamålsen-
24527: med förslag tilllag om skogscentraler och skogs-      ligt att tillämpa samma schematiska lösning i alla
24528: brukets utvecklingscentral (RP 11711995 rd) be-       skogscentraler. Fältverksamhetens nivå kan inte
24529: tonades att de viktigaste funktionerna inom           heller tryggas enbart genom att antalet företräda-
24530: skogscentralerna skall bibehållas på hög nivå         re för de personalgrupperna som främst arbetar
24531:                                           KK 437/1996 vp                                             5
24532: 
24533: inom fåltverksamheten bibehålls så stort som        avseende på skötseln av de uppgifter som hör tili
24534: möjligt medan antalet företrädare för de perso-     centralerna och de har även det primära ansvaret
24535: nalgrupper som sköter ledningsuppgifter och ad-     för sina åtgärder.
24536: ministrativa uppgifter fortlöpande minskas.            Med anledning av en skrivelse från Södra Ös-
24537: Verkningarna av de olika arbetsinsatserna inom      terbottens skogscentral har jord- och skogs-
24538: skogscentralerna kan i allmänhet inte heller        bruksministeriet tagit ställning tili saken i ett
24539: skarpt avgränsas. Fältverksamhetens nivå är inte    utlåtande (27.5.1996 nr 1997/632/96) som har
24540: endast beroende av det arbete som utförs direkt     sänts för kännedom tili alla skogscentraler. 1 bre-
24541: av fåltpersonalen, utan på den inverkar givetvis    vet har de ståndpunkter som anförts i motive-
24542: också ledningens och den övriga personalens         ringen tili regeringens proposition och i betän-
24543: verksamhet.                                         kandet av riksdagens jord- och skogsbruksut-
24544:    De enskilda besluten i anslutning tili utveck-   skott betonats som principer som skall beaktas
24545: landet av personalstrukturen är ett led i det be-   vid utvecklandet av skogscentralernas personal-
24546: slutsfattande som hör tili skogscentralernas ope-   struktur. Saken har också tagits upp vid de pågå-
24547: rativa verksamhet och som även enligt riksda-       ende resultatförhandlingarna mellan jord- och
24548: gens jord- och skogsbruksutskotts mening hör tili   skogsbruksministeriet och skogscentralerna.
24549: skogscentralernas behörighet. Skogscentralerna      Jord- och skogbsruksministeriet följer situatio-
24550: själva har de bästa förutsättningarna att bedöma    nens utveckling.
24551: betydelsen av olika personalpolitiska beslut med
24552:      Helsingfors den 12 juni 1996
24553: 
24554:                                                      Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
24555:                                            KK 438/1996 vp
24556: 
24557: Kirjallinen kysymys 438
24558: 
24559: 
24560: 
24561: 
24562:                                   Timo Ihamäki /kok ym.: Puolueeksi rekisteröitymisen edellytyksistä
24563: 
24564: 
24565: 
24566:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
24567: 
24568:    Vuoden 1995 eduskuntavaaleissa oli ehdolla        kän vaalijulkisuuden vuoksi, mikä ei ole omiaan
24569: enemmän puolueita kuin koskaan aikaisemmin.          lisäämään politiikan yleistä arvostusta.
24570: Niitä oli kaikkiaan 18. Pienten puolueiden osalta       Demokratian olemukseen kuuluu luonnolli-
24571: vaalien tulos oli kuitenkin hyvin heikko. Kolme      sesti vapaa oikeus puolueiden perustamiseen.
24572: suurinta puoluetta keräsi 66 prosenttia äänistä ja   Mitä tahansa yhdistystä tai keskustelukerhoa ei
24573: kuusi suurinta peräti lähes 90 prosenttia. Kah-      ole kuitenkaan tarkoituksenmukaista eikäjärke-
24574: deksan puoluetta ei saanut edes yhtä prosenttia      vää päästää puoluerekisteriin. On olemassa pai-
24575: äänistä. Kolmen puolueen äänipotti jäi alle          navia seikkoja sen puolesta, että puoluerekiste-
24576: 5 OOO:n, vaikka uurnilla kävi lähes 2,8 miljoonaa    riin pääsyn rajaa nostettaisiin nykyisestä 5 000
24577: suomalaista.                                         kannattajasta esimerkiksi 20 000 kannattajaan.
24578:    Kaikki kokemukset ehdolla olleiden puoluei-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24579: den suuresta määrästä viittaavat siihen, että puo-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
24580: lueen perustaminen ja puoluerekisteriin pääsy on     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24581: Suomessa säädetty liian helpoksi. Valta ei Suo-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24582: messa ole siirtynyt pois perinteisiltä puolueilta.
24583: Pienille puolueille on jäänyt vain puoluekentän                Näkeekö Hallitus puoluelain mukai-
24584: hajottajan rooli. Puolueiden määrän lisäys ei               seen puoluerekisteriin pääsyn liian hel-
24585: liioin näytä nopeuttavan puoluejärjestelmän si-             poksi, ja näkeekö Hallitus tarvetta muut-
24586: nänsä tarpeellista uudistumista. On tapauksia,              taa puoluelakia?
24587: joissa voidaan väittää puolueita perustetun pel-
24588: 
24589:       Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1996
24590: 
24591:                      Timo Ihamäki /kok                        Minna Karhunen /kok
24592: 
24593: 
24594: 
24595: 
24596:  260017
24597: 2                                            KK 438/1996 vp
24598: 
24599: 
24600: 
24601: 
24602:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
24603: 
24604:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         jakortin kerääminen ei yleensä ole tuottanut vai-
24605: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          keuksia. Kun puolue on poistettu puoluerekiste-
24606: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        ristä sen johdosta, että sen ehdokkaita ei kaksissa
24607: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-         peräkkäisissä eduskuntavaaleissa ole valittu
24608: mäen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          edustajaksi, kannattajakorttien kerääminen on
24609: n:o 438:                                               aloitettu uudelleen ja puolue on taas saatu puo-
24610:                                                        luerekisteriin. Toisaalta on todettavissa, että kai-
24611:            Näkeekö Hallitus puoluelain mukai-          kilta puolueeksi pyrkiviltä yhdistyksiltä ei puo-
24612:         seen puoluerekisteriin pääsyn liian hel-       lueen perustamiseksi tarvittavien kannattaja-
24613:         poksi, ja näkeekö Hallitus tarvetta muut-      korttien kerääminen kuitenkaan ole onnistunut.
24614:         taa puoluelakia?                                  Perustellessaan ehdottamaaosa 6 OOO:n kan-
24615:                                                        nattajan määrää puoluesihteerikomitea on to-
24616:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           dennut tuohon määrään päädytyn, koska puo-
24617: vasti seuraavaa:                                       lueen rekisteröimisen raja on haluttu pitää "niin
24618:                                                        alhaisena, ettei se käytännössä voi vaikeuttaa
24619:     Edustuksellisessa kansanvallassa poliittiset       minkään sellaisen uuden mielipidesuunnan esille
24620: puolueet kuuluvat olennaisena ja välttämättö-          pääsemistä, jolla on edes vähäisiäkin mahdolli-
24621: mänä toimijana yhteiskunnalliseen elämään.             suuksia vaikuttaa valtiolliseen elämään". Vas-
24622: Puolueosallistuminen on Suomessa pohjoismai-           taava perustelu pätee myös rajaksi lopulta valit-
24623: seen tapaan yleistä. Noin joka viides Suomessa         tuun 5 OOO:n kannattajan määrään.
24624: asuva äänioike~~ettu henkilö on jonkin puolue-            Vaikka puoluerekisteriin pääsyä voidaankin
24625: järjestön jäsen. Aänioikeutetuilla on myös valin-      kiistatta pitää varsin helppona ja vaikka siitä
24626: nanvaraa puolueen jäsenyyttä tai puolueen kan-         seuraakin eräiden pienten puolueiden vuoroittai-
24627: natusta ajatellen. Tällä hetkellä puoluerekisteris-    nen oleminenjoko puoluerekisterissä tai sen ulko-
24628: sä on 17 puoluetta. Viime eduskuntavaaleissa           puolella, on edelleen otettava huomioon mainittu
24629: ehdokkaita oli 18 puolueesta. Tässä puolueiden         puoluesihteerikomitean näkemys eri mielipide-
24630: monilukuisuudessa on nähty myös kielteisiä piir-       suuntien tasapuolisten mahdollisuuksien säilyt-
24631: teitä. Puoluekentän on arveltu olevan puoluei-         tämisen tärkeydestä. Rajan säilyttäminen riittä-
24632: den tosiasialliseen vaikutusmahdollisuuteen            vän alhaisena on erityisen merkityksellistä kan-
24633: nähden liian pirstoutunut, ja puoluerekisteriin        sallisille vähemmistöillemme ja muille maaham-
24634: pääsyn helppoutta on arvosteltu.                       me pysyvästi asettuneille pienehköille ryhmille.
24635:     Puolueen rekisteröinnin edellytyksenä on, että     Lisäksi on otettava huomioon se, että yksittäisten
24636: sillä on vähintään 5 000 eduskuntavaaleissa ääni-      valitsijayhdistysten asettamien ehdokkaiden
24637: oikeutettua kannattajaa. Eri aikoina on esitetty       määrä vaaleissa saattaisi jopa olennaisesti nousta,
24638: kannattajamäärän nostamista. Uudeksi kor-              mikäli puolueeksi muodostautumista kohtuutto-
24639: keammaksi kannattajien määräksi on ehdotettu           masti vaikeutettaisiin. Tämä ei välttämättä olisi
24640: esimerkiksi 10 OOO:ta tai, kuten nyt esitetyssä kir-   äänestäjien tosiasiallisten vaikutusmahdolli-
24641: jallisessa kysymyksessä, 20 OOO:ta. Puoluelakia        suuksien kannalta myönteistä kehitystä. Puo-
24642: valmistellut, puoluesihteerikomiteaksikin kut-         lueen perustamiseen vaadittavien kannattajien
24643: suttu vuoden 1966 vaalilakikomitea ehdotti kan-        määrän nostaminen voi olla perusteltua, mutta ei
24644: nattajien määräksi 6 OOO:ta mietinnössään vuo-         oleellisessa määrin. Tässä vaiheessa ei hallituksen
24645: delta 1967.                                            piirissä olekaan nähty aiheelliseksi ryhtyä toi-
24646:     Käytäntö on osoittanut, että 5 000 kannatta-       menpiteisiin puoluelain muuttamiseksi.
24647: 
24648:      Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1996
24649: 
24650:                                                                       Oikeusministeri Kari Häkämies
24651:                                                KK 438/1996 vp                                                 3
24652: 
24653: 
24654: 
24655: 
24656:                                           Tili Riksdagens Talman
24657: 
24658:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           har berett svårigheter att samla 5 000 anhängar-
24659: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-            kort. När ett parti har avförts ur partiregistret på
24660: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-          grund av att det inte har fått någon av sina
24661: man Timo Ihamäki m.fl. undertecknade spörs-               kandidater invald i riksdagen i två konsekutiva
24662: må1 nr 438:                                               vai har insamlingen av anhängarkort inletts på
24663:                                                           nytt, och man har igen fått partiet infört i partire-
24664:           Anser Regeringen att det är för 1ätt för        gistret. Å andra sidan kan man konstatera att det
24665:        ett parti att b1i infört i partiregistret en1igt   emellertid inte har lyckats för alla föreningar som
24666:        parti1agen, och anser Regeringen att det           har velat bli partier att samla det antal anhängar-
24667:        före1igger behov att ändra parti1agen?             kort som behövs för att grunda ett parti.
24668:                                                              När den motiverade sitt förslag om 6 000 an-
24669:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             hängare konstaterade partisekreterarkommitten
24670: anföra följande:                                          att den stannade för detta antal eftersom denville
24671:                                                           hålla gränsen för registreringen av ett parti "så
24672:    1 en representativ demokrati hör de politiska          låg, att den i praktiken inte kan göra det svårt för
24673: partierna tili det samhälleliga livet som väsentliga      någon sådan ny åsiktsriktning att komma fram
24674: och nödvändiga beståndsdelar. 1 Finland är par-           som har ens några möjligheter att påverka det
24675: tideltagande allmänt på samma sätt som i resten           politiska livet''. Motsvarande motivering gäller
24676: av Norden. Ca var femte i Finland boende röst-            också för det antal om 5 000 anhängare som sist
24677: berättigad person är medlem i någon partiorga-            oc~. slutligen valdes.
24678: nisation. De röstberättigade har också valmöjlig-            A ven om det otvivelaktigt kan anses relativt
24679: heter med tanke på ett partimedlemskap eller på           lätt för ett parti att bli infört i partiregistret och
24680: ett partis understöd. För tillfållet är 17 partier        även om av detta följer att vissa små partier tidvis
24681: införda i partiregistret. 1 senaste riksdagsmanna-        är införda i partiregistret och tidvis är avförda ur
24682: val var kandidater från 18 partier uppställda. 1          det, måste man fortsättningsvis ta i beaktande
24683: denna partiernas mångfald har man också kun-              nämnda partisekreterarkommittes åsikt om vik-
24684: nat se negativa drag. Det har antagits att partifål-      ten av att bevara lika möjligheter för olika åsikts-
24685: tet är för splittrat i förhållande till partiernas        riktningar. K varhållandet av en tillräckligt låg
24686: faktiska påverkningsmöjligheter, och man har              gräns är särskilt betydelsefult för våra nationella
24687: kritiserat lättheten med vilket ett parti kan bli         minoriteter och för övriga mindre grupper som
24688: infört i partiregistret.                                  stadigvarande har bosatt sig i vårt land. Dessut-
24689:    Förutsättningen för att ett parti skall kunna          om måste man ta i beaktande, att antalet kandi-
24690: registreras är att det har minst 5 000 vid riksdags-      dater som ställs upp av enskilda valmansf6ren-
24691: mannaval valberättigade anhängare. Vid olika              ingar t.o.m. kunde öka väsentligen om man oskä-
24692: tider har det föreslagits att anhängarantalet bor-        ligt skulle försvåra bildandet av partier. Med
24693: de höjas. Som ett nytt högre antal anhängare har          tanke på de röstandes faktiska påverkningsmöj-
24694: föreslagits t.ex. 10 000 eller, såsom i det nu aktu-      ligheter skulle detta nödvändigtvis inte vara en
24695: ella skriftliga spörsmålet, 20 000 anhängare. 1 sitt      positiv utveckling. Det kan vara motiverat att
24696: betänkande av år 1967 föreslog 1966 års vallags-          höja antalet anhängare som krävs för bildandet
24697: kommitte, som beredde partilagen och som ock-             av ett parti, men inte i väsentlig grad. 1 detta
24698: så har kallats partisekreterarkommitten, att an-          skede har man därför inom regeringen inte ansett
24699: talet anhängare skulle vara 6 000.                        att det föreligger skäl att vidta åtgärder i syfte att
24700:    Praktiken har utvisat att det i allmänhet inte         ändra partilagen.
24701:      Helsingforsden 19 juni 1996
24702: 
24703:                                                                          Justitieminister Kari Häkämies
24704:     1
24705: 
24706: 
24707: 
24708: 
24709: 1
24710: 
24711: 
24712: 1
24713:                                            KK 439/1996 vp
24714: 
24715: Kirjallinen kysymys 439
24716: 
24717: 
24718: 
24719: 
24720:                                   Timo Ihamäki /kok ym.: Kuntien yhdistymisavustuslain voimassa-
24721:                                      olon jatkamisesta
24722: 
24723: 
24724:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
24725: 
24726:    Hallitusohjelman mukaan hallitus pyrkii edis-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24727: tämään kuntien yhteistyötä, yhdistymisiä ja kun-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
24728: taliitoksia. Kuntaliitoksia on kuitenkin hallituk-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24729: sen toiminta-aikana tapahtunut harvakseen.           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24730: Laki kuntien yhdistymisavustuksista on tarkoi-
24731: tettu edistämään kuntien yhdistymishalukkuut-                 Onko Hallituksella tarkoitus jatkaa
24732: ta. Kyseisen lain voimassaoloaika päättyy kui-              kuntien yhdistymisavustuslain voimassa-
24733: tenkin tämän vuoden lopussa.                                oloaikaa ja muuttaa sitä houkuttelevam-
24734:                                                             maksi kuntaliitosten jouduttamiseksi?
24735: 
24736:      Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1996
24737:                      Timo Ihamäki /kok                        Minna Karhunen /kok
24738: 
24739: 
24740: 
24741: 
24742: 260017
24743: 2                                          KK 439/1996 vp
24744: 
24745: 
24746: 
24747: 
24748:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
24749: 
24750:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Nykyisen tuen perusteita on lain uudistamisen
24751: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        yhteydessä mahdollisuus tarkistaa esimerkiksi
24752: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      korvaamalla asukasluvun mukaan muuttuva
24753: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-       avustus portaattomasti nousevalla markkamää-
24754: mäen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        rällä. Eräänä vaihtoehtona on myös maksaa
24755: n:o 439:                                             avustus korotettuna, mutta nykyistä kolmea
24756:                                                      vuotta lyhyemmältä ajalta. Lain uudistamisen
24757:           Onko Hallituksen tarkoitus jatkaa          yhteydessä on myös ratkaistava se, miten val-
24758:        kuntien yhdistymisavustuslain voimassa-       tionosuusperusteiden muutosten annetaan vai-
24759:        oloaikaa ja muuttaa sitä houkuttelevam-       kuttaa kuntaliitoksen yhteydessä kunnan val-
24760:        maksi kuntaHitosten jouduttamiseksi?          tionosuuksiin.
24761:                                                         Kuntien halukkuus kuntaliitoksiin ei kuiten-
24762:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kaan riipu yksinomaan valtion tuesta, vaan myös
24763: vasti seuraavaa:                                     niistä tekijöistä, joita kuntajaon muuttamisen
24764:                                                      yhteydessä säädellään kuntajakolain mukaan.
24765:    Kuntien yhdistymisavustukset on tällä vuosi-      Myös kuntajakolaki sisältää uudistamistarpeita.
24766: kymmenellä uudistettu laskennallisiksi,jolloin se    Tarkoituksena on, että samalla kun valmistel-
24767: on ennakolta kuntien tiedossa. Tuen taloudellis-     laan uusi yhdistymisavustuslaki, selvitetään
24768: ta vaikuttavuutta on samalla lisätty.                myös, miltä osin kuntajakolain säännöksiä tulisi
24769:    Toimenpiteillä on ollut selvästi kuntaliitoksia   uudistaa.
24770: edistävä vaikutus, liitoksia tulee vuoden 1997          Hallituksen tavoitteena on kuntien yhdisty-
24771: alkuun mennessä tällä vuosikymmenellä toteutu-       misavustuslain uudistamisessa se, että avustuk-
24772: maan ainakin seitsemän, kun niitä edellisellä        sen kannustava vaikutus, sen selkeä ja ennakoi-
24773: vuosikymmenellä toteutui vain kolme.                 tava määräytymisperuste ja yhteensovitus val-
24774:    Voimassa oleva lainsäädäntö sisältää tasol-       tionosuusjärjestelmään ja muuhun kuntajako-
24775: taan sellaisen valtion tuen, jolla on kuntien kan-   lainsäädäntöön säilyy. Tällöin hallituksen ohjel-
24776: nalta taloudellista vaikuttavuutta ja joka on        massaan ilmaisema tavoite kuntaHitosten edistä-
24777: myös valtiontaloudellisesti perusteltu.              miseksi myös käytännössä toteutuu ja liitoksia
24778:    Hallituksen tarkoituksena on valmistella asiaa    syntyy.
24779: koskeva lakiesitys eduskunnalle niin, että uusi
24780: lainsäädäntö voisi olla voimassa viimeistään
24781: vuoden 1998 alusta.
24782: 
24783:      Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 1996
24784: 
24785:                                                                           Ministeri Jouni Backman
24786:                                            KK 439/1996 vp                                            3
24787: 
24788: 
24789: 
24790: 
24791:                                        Tili Riksdagens Talman
24792: 
24793:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             I samband med revideringen av Iagen har man
24794: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande          möjlighet att se över grunderna för det nuvaran-
24795: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-      de stödet t.ex. så att det understöd som ändras
24796: dagsman Timo Ihamäki m.fl. undertecknade             enligt invånarantalet ersätts med ett belopp som
24797: spörsmål nr 439:                                     ökar enligt en glidande skala. Ett alternativ är
24798:                                                      också att beta1a understödet tili förhöjt belopp,
24799:           Har Regeringen för avsikt att förlänga     men under en tidsperiod som är kortare än den
24800:        giltighetstiden för 1agen om sammanslag-      nuvarande tiden om tre år. I anslutning tili revi-
24801:        ningsunderstöd tili kommuner och att          deringen av 1agen bör man även avgöra på vilket
24802:        göra den mer Iockande för att påskynda        sätt ändringar i statsandelsgrunderna skall få in-
24803:        kommunsammanslagningar?                       verka på statsandelarna tili kommunerna i sam-
24804:                                                      band med kommunsammanslagningarna.
24805:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Kommunernas villighet att gå med i kommun-
24806: anföra fö1jande:                                     sammanslagningar är dock inte enbart beroende
24807:                                                      av det statliga stödet, utan också av de faktorer
24808:    Kommunernas sammanslagningsunderstöd              som i ans1utning tili ändringen av kommunindel-
24809: har under detta årtionde ändrats så att det grun-    ningen regleras enligt lagen om kommunindel-
24810: dar sig på beräkning, vilket innebär att kommu-      ning. Ä ven Iagen om kommunindelning behöver
24811: nerna känner tili understödet på förhand. Samti-     revideras. A vsikten är att man vid beredningen
24812: digt har stödets ekonomiska effekt ökats.            av den nya Iagen om sammans1agningsunderstöd
24813:    Åtgärderna har haft en klart främjande inver-     också skall utreda tili vilka delar lagen om kom-
24814: kan på kommunsammanslagningarna, detta årti-         munindelning bör revideras.
24815: onde kommer det att ha skett åtminstone sju             Regeringens mål i revideringen av 1agen om
24816: sammans1agningar före ingången av 1997, med-         sammanslagningsunderstöd tili kommuner är att
24817: an endast tre sammanslagningar förverkligades        bevara den sporrande inverkan som understödet
24818: under föregående årtionde.                           har, dess klara och förutsägbara grunder och
24819:     Den gällande lagstiftningen omfattar ett till    samordningen med statsandelssystemet och den
24820: sin niva sådant statligt stöd som i fråga om kom-    övriga lagstiftningen om kommunindelning. På
24821: munerna har en ekonomisk effekt och som också        detta sätt förverkligas även i praktiken det mål
24822: i statsekonomiskt hänseende är motiverat.            om främjande av kommunsammans1agningar
24823:     Regeringen har för avsikt att bereda en propo-   som ingår i regeringsprogrammet så att samman-
24824: sition om detta till riksdagen så att den nya Iag-   slagningar kommer till stånd.
24825: stiftningen skall kunna träda i kraft senast vid
24826: ingången av 1998.
24827: 
24828:      Helsingforsden 20 juni 1996
24829: 
24830:                                                                            Minister Jouni Backman
24831:                     j
24832:                     j
24833:                 j
24834:                 j
24835:             j
24836:             j
24837:         j
24838:         j
24839:     j
24840:     j
24841: j
24842: j
24843:                                            KK 440/1996 vp
24844: 
24845: Kirjallinen kysymys 440
24846: 
24847: 
24848: 
24849: 
24850:                                   Satu Hassi /vihr ym.: Postin ja yritysten yhteistoiminnasta monitoi-
24851:                                       mipalveluverkon kehittämiseksi haja-asutusalueilla
24852: 
24853: 
24854:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
24855: 
24856:     Postilla oli vielä 1980-Iuvun loppupuolella      ennakkoluulottomasti kehittää useiden yritysten
24857: noin 3 000 konttoria. Näistä lopetettiin noin kak-   ja organisaatioiden yhteisiä monitoimipalvelu-
24858: si kolmannesta. Tärkeimpänä syynä tähän oli          pisteitä, jotta palveluverkoston huononeminen
24859: Postipankin päätös lopettaa pankkipalvelujen         voitaisiin pysäyttää ja jotta verkostoa voitaisiin
24860: tarjoaminen kyseisistä postikonttoreista. Tämän      jopa parantaa. Suomen Posti Oy:n ja Postipan-
24861: vuoden alussa postipankkipalveluja tarjoavia         kin tulisi valtion omistamina yrityksinä toimia
24862: postikonttoreita oli runsaat 900. Nyt Postipank-     aktiivisesti ja aioitteellisesti monitoimipalvelujen
24863: ki on !opettamassa pankkipalveluita 247 posti-       kehittämiseksi sen sijaan, että ne Iiikesopimuksil-
24864: konttorissa, ja noin 200 postikonttoria lopettaa     Iaan loisivat esteitä niiiie.
24865: toimintansa.                                            Postipalvelujen siirtäminen postikonttoreista
24866:     Sekä postin että Postipankin konttorien ver-     asiamiesposteihin, mikä osittain korvaa posti-
24867: kon jatkuva harveneminen hankaloittaa luke-          konttorien lakkauttamista, on esimerkki moni-
24868: mattomien ihmisten elämää ja herättää luonnol-       toimipalvelusta. Niiden yritysten ja laitosten kir-
24869: lisesti tyytymättömyyttä.                            joa, joiden kanssa Posti tällaista yhteistyötä har-
24870:     Kun Oriveden Lylyn kylässä saatiin tieto ky-     joittaa, tulee kuitenkin pyrkiä laajentamaan.
24871: län postin lakkauttamisesta, kyläyhdistys ehdot-     Postin itsensä taholta on ehdotettu Kansaneläke-
24872: ti, että postipalvelut siirrettäisiin paikallisen    laitosta yhdeksi tällaiseksi yhteistyökumppanik-
24873: osuuspankin konttoriin. Postipankin taholta on       si. Kansaneläkelaitos on kuitenkin toistaiseksi
24874: kuitenkin ilmoitettu, ettei tämä ole mahdollista     torjunut yhteistyön.
24875: ja että esteenä on Suomen Posti Oy:nja Postipan-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24876: kin keskenään tekemä viisivuotinen sopimus.          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
24877:     Tästä asiasta on kansanedustajiin ottanut yh-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24878: teyttä Lylyn kyläyhdistyksen lisäksi myös kylä-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24879:  asiain neuvottelukunta.
24880:     Kun juuri Postipankin palvelujen lakkautta-                 Onko Hallitus tietoinen siitä, että Suo-
24881:  minen postikonttoreissa on keskeinen syy näiden             men Posti Oy:n ja Postipankki Oy:n väli-
24882:  postikonttorien toiminnan lopettamiseen, ei ole             nen sopimus estää paikallisten postipal-
24883:  oikein eikä johdonmukaista estää Suomen Posti               velujen tarjoamista muiden pankkien pai-
24884:  Oy:n yhteistyötä muiden pankkien kanssa yhteis-             kalliskonttorien yhteydessä, ja mitä Hal-
24885:  ten konttorien perustamisesta paikallisten palve-           litus aikoo tehdä tilanteen korjaamiseksi,
24886:  lujen turvaamiseksi. Jos näiden kahden yrityksen            sekä
24887:  välinen sopimus estää paikallispalvelujen kehit-                millä muiiia keinoiiia Hallitus aikoo
24888:  tämistä, valtiovallan luulisi voivan puuttua                edistää haja-asutusalueiden palveluver-
24889:  asiaan, koska valtio on molempien yritysten pää-            koston kehittämistä yhdistämällä usei-
24890:  omistaja.                                                   den organisaatioiden palveluja yhteisiin
24891:     Haja-asutusalueilla tulisi päinvastoin hyvin             monitoimi pisteisiin?
24892: 
24893:      Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1996
24894: 
24895:           Satu Hassi /vihr            Arja Ojala /sd                 Sirpa Pietikäinen /kok
24896:           Markku Vuorensola /kesk     Ulla Anttila /vihr             Tuija Brax /vihr
24897:           Jukka Gustafsson /sd        Eila Rimmi /vas                Mikko Kuoppa /va-r
24898:           Janina Andersson /vihr      Reino Ojala /sd                Reijo Lindroos /sd
24899:                     Tuija Maaret Pykäläinen /vihr             Osmo Soininvaara /vihr
24900: 260017
24901: 2                                           KK 440/1996 vp
24902: 
24903: 
24904: 
24905: 
24906:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
24907: 
24908:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Sopimuksessa ei ole minkäänlaisia rajoituksia
24909: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         eikä velvoitteita Postilie siitä, miten Posti voi
24910: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       järjestää korvaavan palvelun sellaisille paikka-
24911: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Satu Has-        kunnille, joista Postipankin palvelut loppuvat ja
24912: sin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o      joissa Postin kannalta on järkevää antaa toimin-
24913: 440:                                                  ta asiamiehen tehtäväksi. Näin ollen sopimus ei
24914:                                                       myöskään estä postipalvelujen tarjoamista mui-
24915:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että Suo-   den pankkien paikalliskonttoreiden yhteydessä.
24916:        men Posti Oy:n ja Postipankki Oy:n väli-       Postin asiamiehinä toimii tällä hetkellä kymme-
24917:        nen sopimus estää paikallisten postipal-       nen muun pankin konttoria pääosin Lounais-
24918:        velujen tarjoamista muiden pankkien pai-       Suomen alueella.
24919:        kalliskonttorien yhteydessä, ja mitä Hal-         Postin palveluja ei verkostouudistuksen yh-
24920:        litus aikoo tehdä tilanteen korjaamiseksi,     teydessä ole aikomus heikentää. Lähes jokaisen
24921:        sekä                                           pankkipalveluista luopuvan toimipaikan tilalle
24922:            millä muilla keinoilla Hallitus aikoo      tulee joko omalla henkilökunnalla toimiva posti-
24923:        edistää haja-asutusalueiden palveluver-        konttori tai useimmiten asiamiesposti. Asiamies-
24924:        koston kehittämistä yhdistämällä usei-         postit ovat yleensä joko kauppojen, kioskien tai
24925:        den organisaatioiden palveluja yhteisiin       huoltoasemien yhteydessä, ja ne tarjoavat yksi-
24926:        monitoimipisteisiin?                           tyishenkilöille kaikki samat palvelut kuin omalla
24927:                                                       henkilökunnalla toimiva postikonttori. Asia-
24928:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          miespostit ovat lisäksi avoinna iltaisin ja viikon-
24929: vasti seuraavaa:                                      loppuisin, toisin kuin omat postikonttorit
24930:                                                          Posti on asiamiehiä valitessaan pyrkinyt löy-
24931:    Suomen postitoimintaa säätelevät 1.1.1994          tämään yhteistyökumppaneikseen sellaisia vaka-
24932: voimaan tullut postitoimintalaki (907 /93), posti-    varaisia yrittäjiä, joiden liiketoiminnan yhtey-
24933: toiminta-asetus (1385/93) sekä liikenneministe-       teen postitoiminta voidaan luontevasti sijoittaa.
24934: riön tarkentavat päätökset. Suomen Posti Oy:lle       Lisäksi Posti on pitänyt tärkeänä kriteerinä sitä,
24935: myönnettiin vuoden 1994 alusta lain edellyttämä       että omalla henkilöstöllä toimivan postin sijaan
24936: toimilupa. Toimiluvan mukaisesti Suomen Posti         tulee aina sellainen asiamies, joka on voinut tar-
24937: Oy harjoittaa rajoittamatonta postitoimintaa          jota vähintään yhtä pitkät ja mieluummin pidem-
24938: koko maassa Ahvenanmaata lukuun ottamatta.            mät aukioloajat kuin postin oma konttori. Tä-
24939: Yhtiö on toimilupaosa mukaisesti velvollinen          män on katsottu olevan Postin asiakkaiden etu ja
24940: turvaamaan postipalvelujen saatavuuden koko           postipalveluille kilpailuetu.
24941: maassa, kuitenkin niin, että lähtökohtina ovat           Suomen Posti Oy:llä on valmius ottaa vastaan
24942: laatu ja kustannustehokkuus.                          välitettäväksi erilaisia viranomaispalveluja.
24943:    Posti ja Postipankki ovat solmineet viisivuoti-    Useista kokeiluista huolimatta tällaisia tehtäviä
24944: sen yhteistyösopimuksen, johon oleellisena osa-       on saatu postikonttoreihin varsin rajoitetusti,
24945: na liittyy pankkipalveluja tarjoavien toimipaik-      eikä niillä ole vielä voitu merkittävästi parantaa
24946: kojen vähentämisen lisäksi pyrkimys markkina-         postikonttoreiden kannattavuutta.
24947: osuuksien säilyttämiseen ja asioinnin ohjaukseen         Haja-asutusalueiden palveluja pyritään kui-
24948: sekä asiakkaan että pankin kannalta rationaali-       tenkin kehittämään myös jatkossa siten, että vi-
24949: sempiin tapoihin. Tavoitteena on myös päällek-        ranomaispalvelut ovat helposti saatavissa myös
24950: käisyyksien purkaminen. Postipalveluja tarjoa-        haja-asutusalueilla ja että erityisryhmien tarpeet
24951: via toimipisteitä on vuoden 1998 lopussa suun-        voitaisiin tältä osin ottaa huomioon entistä pa-
24952: nilleen sama määrä kuin nyt eli noin 1 800.           remmin.
24953: 
24954:      Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1996
24955: 
24956:                                                                Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
24957:                                             KK 440/1996 vp                                             3
24958: 
24959: 
24960: 
24961: 
24962:                                         Tili Riksdagens Talman
24963: 
24964:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          A vtalet innehåller inga begränsningar eller
24965: ger har Ni, Fru Talman, tiii vederbörande med-        förp1iktelser beträffande sättet Posten erbjuder
24966: Iem av statsrådet översänt följande av riksdags-      ersättande tjänster på sådana orter där Post-
24967: man Satu Hassi m.fl. undertecknade spörsmål nr        bankens verksamhet upphör och där det inte är
24968: 440:                                                  ändamålsen1igt att Posten anställer ett ombud.
24969:                                                       Sålunda hindrar avtalet inte heller att posttjäns-
24970:           Är Regeringen medveten om att avta-         terna erbjuds i anslutning tili andra bankers Ioka-
24971:        Iet mellan Posten Finland Ab och Post-         la kontor. För tillfållet tjänar tio andra bankers
24972:        baoken förhindrar andra bankers Iokala         kontor som postombud huvudsakligen i sydväst-
24973:        kontor att erbjuda Iokala posttjänster,        ra Finland.
24974:        och vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-           Syftet med nätverksändringen är inte att för-
24975:        ta för att förbättra situationen, samt         sämra posttjänsterna. Så gott som alla postan-
24976:           med vilka andra åtgärder ämnar Re-          sta1ter som avstår från banktjänster ersätts med
24977:        geringen främja att servicenätet utvecklas     antingen postkontor med egen personai eller of-
24978:        på glesbebygda områden genom att flera         tast med postombud. Postombuden är i allmän-
24979:        organisationers tjänster sammanförs tili       het verksamma i ans1utning tili affårer, kiosker
24980:        gemensamma verksamhetsställen?                 eller servicestationer. De erbjuder privatpersoner
24981:                                                       precis samma tjänster som postkontoren med
24982:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsanit        egen personal. Dessutom har postombuden öp-
24983: anföra följande:                                      pet på kvällar och veckos1ut, vilket är annorlun-
24984:                                                       da i jämförelse med egentliga postkontor.
24985:     Postförmedlingen i Finland regleras enligt            Posten har sökt medarbetare i sådana solventa
24986: postlagen som trädde i kraft den 1 januari 1994       företagare som Iämp1igen kan idka postförmed-
24987: (907/93), postförordningen (1385/93) samt tra-        1ing i samband med sin affårsverksamhet. Det att
24988: fikministeriets beslut jämte närmare föreskrifter.    ett kontor med egen personai alltid ersätts med
24989: Fr.o.m. början av 1994 beviljades Posten Finland      ett sådant ombud som kan erbjuda åtminstone
24990: Ab en koncession i enlighet med lagen. Enligt         lika långa eller hellre Iängre öppethållningstider
24991: koncessionen idkar Posten Finland Ab obegrän-         än det egoa postkontoret är ett viktigt kriterium
24992: sad postförmedling i hela Jandet förutom på           när Posten gör sitt vai. Detta har ansetts vara en
24993: Åland. Bolaget är i enlighet med koncessionen         fördel för Postens kunder samt en konkurrens-
24994: skyldigt att garantera tillgången på postservice i    fördel för posttjänster.
24995: hela landet, dock så att utgångspunkterna är              Posten Finland Ab är beredd att förmedla
24996: kvalitet och kostnadseffektivitet.                    olika myndighetstjänster. Trots flera experiment
24997:     En av de viktigaste punkterna som anknyter        är antalet sådana tjänster i postkontoren ganska
24998: sig tili det femåriga samarbetsavtal som Posten       begränsat och har inte ännu nämnvärt kunnat
24999: och Postbaoken har slutit går ut på att antalet       förbättra postkontors Iönsamhet.
25000: verksamhetsställen som erbjuder banktjänster              Trots detta utvecklas tjänsterna på glesbebyg-
25001: minskas. Dessutom strävar man efter att bevara        da områden i fortsättningen så att myndighets-
25002: marknadsandelarna och styra utnyttjandet av           tjänsterna är lätt tillgängliga också på glesbebyg-
25003: tjänster så att dessa både med tanke på kuuden        da områden och att behoven av speciella grupper
25004:  och baoken b1ir mera rationella. Målet är också      tili denna del kan ännu bättre tas i betraktande.
25005:  att minska dubbelarbete. 1slutet av 1998 skall det
25006:  finnas ungefår lika många postanstalter som nu
25007:  dvs. ca 1 800.
25008: 
25009:      Helsingforsden 14 juni 1996
25010: 
25011:                                                                    Trafikminister Tuula Linnainmaa
25012:                                               KK 441/1996 vp
25013: 
25014: Kirjallinen kysymys 441
25015: 
25016: 
25017: 
25018: 
25019:                                      Jorma Kukkonen /sd ym.: Rahoitus- ja luottolaitosten salassapito-
25020:                                         velvollisuudesta ja valvonnasta
25021: 
25022: 
25023:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
25024: 
25025:     Hallitus on antanut eduskunnalle rahoitus-           Näissä tapauksissa myös valvontaviranomaiset
25026: markkinoita koskevan tiedonannon, jossa esite-           ovat olleet voimattomia.
25027: tään eräitä toimia alan tervehdyttämiseksi. Tie-            Salassapitovelvollisuutta tulee rajata ja viran-
25028: donannossa ei kuitenkaan puututa rahoitus- ja            omaisvalvontaa tulee kehittää siihen suuntaan,
25029: luottolaitosten salassapitovelvollisuuden kehit-         että rahoitustoimintaan liittyvä rikollinen toi-
25030: tämiseen niin, että sen suojassa tehtyjä väärin-         minta kyetään paljastamaan jo aikaisessa vai-
25031: käytöksiä voitaisiin tuntuvasti vähentää.                heessa ja estämään siitä koituvat vahingot.
25032:     Pankkikriisin kustannukset nousevat suurik-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25033: si, ja suurimman taakan kantavat tavalliset ve-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
25034: ronmaksajat. Osa tuesta johtuu pelkästään ta-            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25035: loudellisista tosiasioista, joihin ei liity mitään ri-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25036: kollista toimintaa. Osalla tuesta maksetaan kui-
25037: tenkin sellaisia tappioita,joiden taustalla on ollut              Aikooko Hallitus rajata tai kehittää
25038: selvää rikollista liiketoimintaa. Vastuuseen ja                 rahoitus- ja luottolaitosten salassapito-
25039: korvausvelvollisuuteen on saatu vain osa teki-                  velvollisuutta ja valvontaa niin, että ri-
25040: jöistä, koska salassapitovelvollisuus on estänyt                kollinen toiminta ja siitä muille aiheutu-
25041: tapausten julkitulon tai vanhentanut rikokset.                  vat kustannukset kyetään estämään?
25042:      Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1996
25043: 
25044:           Jorma Kukkonen /sd                Johannes Koskinen /sd           Tuija Pohjola /sd
25045:           Pia Viitanen /sd                  Raimo Mähönen /sd               Tarja Filatov /sd
25046: 
25047: 
25048: 
25049: 
25050: 260017
25051: 2                                           KK 441/1996 vp
25052: 
25053: 
25054: 
25055: 
25056:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
25057: 
25058:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Pankkiin kohdistuva rikollinen toiminta voi
25059: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         syntyä periaatteessa kahdella tavalla. Pankki
25060: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       kärsii tappioita sen asiakkaan pankkiin kohdis-
25061: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jorma            taman rikollisen toiminnan, esimerkiksi petok-
25062: Kukkosen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-          sen tai väärennöksen takia. Toinen tapa on pan-
25063: myksen n:o 441:                                       kin oman henkilökunnan aiheuttamat tappiot
25064:                                                       esimerkiksi kavalluksen tai varkauden muodos-
25065:           Aikooko Hallitus rajata tai kehittää        sa. On myös mahdollista, että nämä kaksi tahoa
25066:        rahoitus- ja luottolaitosten salassapito-      toimivat yhteistuumin. Kummankaan tavan
25067:        velvollisuutta ja valvontaa niin, että ri-     osalta ei pankkisalaisuussäännöksiä eikä liike- ja
25068:        kollinen toiminta ja siitä muille aiheutu-     ammattisalaisuussäännöksiä voida sinänsä pitää
25069:        vat kustannukset kyetään estämään?             ilmitulon ja tutkinnan esteenä.
25070:                                                           Kysymys näyttäisi olevan pikemminkin siitä,
25071:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          että rikollista toimintaa ei ole havaittu riittävän
25072: vasti seuraavaa:                                      ajoissa, taijos on havaittu, ei rikosilmoitusta ole
25073:                                                       syystä tai toisesta tehty aikanaan tutkintaa ja
25074:     Kysymyksessä viitatussa hallituksen tiedon-       syytteeseenpanoa varten. Niissäkin tapauksissa,
25075: annossa ei puututtu rikostentorjuntanäkökoh-          joissa vastuuseenpano on onnistunut ajoissa, on
25076: tiin. Tiedonannon tarkoitus oli esittää taloudelli-   korvausten saanti ollut hankalaa. Pääsääntö
25077: sesta näkökulmasta hallituksen käsitys siitä,         näyttää olevan, että rikolliseen toimintaan osal-
25078: kuinka rahoitusjärjestelmän tervehdyttämistä          lisilta harvoin saadaan perityksi tuomittuja kor-
25079: voidaan edistää erityisesti rahoitusmarkkinoiden      vauksia eikä missään tapauksessa sellaisia mää-
25080: tehokkuuden, sen vakauden ja luotettavuuden           riä, joilla olisi merkitystä kysymyksessä maini-
25081: valvonnan sekä riskien hallinnan ja markkinaku-       tun pankkikriisin kustannusten takaisinperin-
25082: rin kehittämisen kannalta arvioiden.                  nässä.
25083:     Rikollinen toiminta ja siitä muille aiheutuvien       Rahoitustarkastuksen valvontatyö on yleensä
25084: kustannusten sekä salassapitovelvollisuuden yh-       jälkikäteen tapahtuvaa. Etukäteisvalvonta voi
25085: teenkytkeminen on ongelmallista. Ei ole välttä-       kohdistua lähinnä rahoitusalan yritysten omien
25086: mättä niin, että nämä kaksi asiaa olisivat syy- ja    valvonta- ja sisäisten tarkkailujärjestelmien ole-
25087: seuraussuhteessa toisiinsa.                           massaoloon ja toimivuuteen sekä alan omiin
25088:     Tarkasteltaessa salassapitovelvollisuutta niin    varoitusjärjestelmiin. Tämä valvonta kuuluu jo
25089: sanotun pankkisalaisuuden kannalta on huo-            nykyisinkin Rahoitustarkastuksen tehtäviin. Ri-
25090: mattava, että se koskee pankin hallussa olevia        kosten ennaltaehkäisyä ei näilläkään keinoin
25091: asiakkaan luottamuksellisia tietoja ja tästä pää-     pystytä täysin toteuttamaan, rikosten tekoa
25092: säännöstä on merkittäviä poikkeuksia muun             kylläkin vaikeuttamaan jossain määrin. Yritys
25093: muassa rikostutkintaa silmällä pitäen. Toisin sa-     paljastaa rahoitustoimintaan liittyvä rikollinen
25094: noen voimassa olevan lainsäädännön mukainen           toiminta aikaisessa vaiheessa viranomaisvalvon-
25095: pankkisalaisuusnormista ei estä rikostutkintaa.       nan keinoin edellyttäisi ilmeisesti valvontaorga-
25096:     Salassapitovelvollisuutta voidaan tarkastella     nisaation jatkuvaa päivittäistä läsnäoloa ja liike-
25097: myös liike- ja ammattisalaisuuden kannalta. Täl-      toiminnan seuraamista, mikä ei ole mahdollista.
25098: löin on kysymys yrityksen omista eikä asiakkaan           Rahoitustarkastuksella ei myöskään ole eri-
25099: tiedoista. Tässäkin tapauksessa voidaan tärkeis-      tyistä kompetenssia rikostutkinnassa ja rikosten
25100: tä, esimerkiksi rikostutkintaan liittyvistä syistä    torjunnassa, eikä hallitus aio sen roolia tähän
25101: salassapitovelvollisuus murtaa.                       suuntaan kehittää. Tätä tehtävää varten meillä
25102:     Pankkisalaisuutta säädellään meillä luotto-       on poliisiviranomaiset. Rahoitustarkastuksen
25103: laitoslainsäädännössä ja liike- ja ammattisalai-      tehtävä on keskeisesti rahoitusalan yritysten toi-
25104: suutta yleisessä, kaikkia yritystoimintaa koske-      minnan vakauden valvonnassa siten kuin alan
25105: vassa lainsäädännössä.                                erityislainsäädännössä on säädetty.
25106:                                             KK 441/1996 vp                                            3
25107: 
25108:    Hallitus on edellä esitetyn mukaisesti tietoinen   tioneuvoston periaatepäätöksen hallituksen toi-
25109: ongelmasta. Sen ratkaiseminen ja rikosten tor-        mintaohjelmaksi talousrikollisuuden ja harmaan
25110: junnan yleinen kehittäminen voi kuitenkin par-        talouden vähentämiseksi mukaisella tavalla. Toi-
25111: haiten tapahtua alkuvuodesta 1996 tehdyn val-         mintaohjelman toteutus onkin jo käynnissä.
25112: 
25113:      Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1996
25114: 
25115:                                                                                 Ministeri Arja Alho
25116: 4                                           KK 441/1996 vp
25117: 
25118: 
25119: 
25120: 
25121:                                          Tili Riksdagens Talman
25122: 
25123:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        heterna regleras i den alimänna lagstiftning som
25124: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-         gälier ali företagsverksamhet.
25125: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-           Den kriminelia verksamhet som riktar sig mot
25126: man Jorma Kukkonen m.fl. undertecknade                 banker kan i princip uppstå på två olika sätt.
25127: spörsmå1 nr 441:                                       Banken kan lida förluster på grund av att en kund
25128:                                                        gör någonting olagligt gentemot banken, t.ex.
25129:           Ämnar Regeringen begränsa elier ut-          bedrägeri elier förfalskning. Det andra fallet ut-
25130:        veck1a de finansielia institutens och kre-      görs av de förluster som bankens egen personai
25131:        ditinstitutes tystnadsp1ikt och övervak-        förorsakar t.ex. i form av försnillning eller stöld.
25132:        ning så att krimineli verksamhet och de         Det är också möjligt att en kund och en anstälid
25133:        kostnader som den åsamkar andra kan             handlar i samråd. Oberoende av på vilket sätt
25134:        förhindras?                                     förlusterna uppstår kan varken stadgandena om
25135:                                                        banksekretess eller stadgandena om affårs- och
25136:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt          yrkeshemligheter i sig ses som ett hinder för upp-
25137: anföra följande:                                       dagande och undersökning av brottet.
25138:                                                            Det verkar snarare vara fråga om att den kri-
25139:     1 det meddelande av regeringen som det hänvi-      minelia verksamheten inte har upptäckts i till-
25140: sas till i spörsmålet togs de aspekter som hänför      räckligt god tid, elier om den har blivit upptäckt
25141: sig till brottsbekämpningen inte upp. A vsikten        har av en elier annan orsak inte den polisanmälan
25142: med meddelandet var att ur ekonomisk synvinkel         som behövs för undersökning och åtal blivit
25143: framföra regeringens syn på hur en sanering av         gjord. Också i de fali när man har lyckats ställa
25144: finansieringssystemet kan främjas särskilt med         gärningsmannen till svars i tid har det varit svårt
25145: avseende på effektiviteten på finansmarknaden,         att få ut några ersättningar. 1 regel ser det ut att
25146: tillsynen över dess stabilitet och tillförlitlighet    vara så att det sällan går att driva in de ersättning-
25147: samt riskhanteringen och utvecklandet av mark-         ar som de som varit delaktiga i den kriminelia
25148: nadsdisciplinen.                                       verksamheten har dömts att betala, och i ingen
25149:     Att koppla samman den kriminelia verksam-          händelse till sådana belopp som skulle vara av
25150: heten och de kostnader den åsamkar utomståen-          betydelse med tanke på det i spörsmålet nämnda
25151: de med tystnadsplikten är problematiskt. Det är        återkravet av kostnaderna för bankkrisen.
25152: inte nödvändigtvis så att det föreligger något             Finansinspektionens övervakning sker i all-
25153: orsakssamband melian dessa två saker.                  mänhet i efterskott. Förhandsövervakningen
25154:     Då tystnadsplikten granskas med avseende på        kan närmast gälia existensen av egna fungerande
25155: den s.k. banksekretessen bör vi notera att det         interna övervaknings- och kontrollsystem hos de
25156: gäller konfidentielia kunduppgifter som banken         finansielia företagen samt branschens egna var-
25157: förfogar över, och från denna huvudregel finns         ningssystem. Denna övervakning hör redan nu
25158: det betydande undantag bl.a. med tanke på              till finansinspektionens uppgifter. Det går inte att
25159: brottsundersökning. Med andra ord utgör de             helt förebygga brott ens med dessa medel, däre-
25160: regler om banksekretess som finns i gäliande lag-      mot blir det härigenom i viss mån svårare att begå
25161: stiftning inte något hinder för brottsundersök-        brott. Ett försök att avslöja krimineli verksamhet
25162: ning.                                                  i anslutning till finansieringsverksamhet i ett ti-
25163:     Tystnadsplikten kan granskas också ur affårs-      digt skede med hjälp av myndighetstillsyn skulie
25164: och yrkeshemlighetssynvinkel. 1 dessa fali rör det     uppenbarligen kräva att en övervakningsorgani-
25165: sig om uppgifter om företaget självt och inte om       sation fortlöpande och dagligen var närvarande
25166: kunduppgifter. Också i dessa fali kan tystnads-        och följde affårsverksamheten, vilket inte är möj-
25167: plikten brytas av viktiga orsaker, t.ex. vid brotts-   ligt.
25168: undersökning.                                              Finansinspektionen har inte heller någon sär-
25169:     Banksekretessen regleras hos oss i lagstiftning-   skild kompetens när det gäller brottsundersök-
25170: en om kreditinstitut och afTårs- och yrkeshemlig-      ning och brottsbekämpning och regeringen har
25171:                                             KK 441/1996 vp                                           5
25172: 
25173: inga planer på att utveckla dess roll i denna         En lösning av det och en allmän vidareutveckling
25174: riktning. Denna uppgift sköts av polismyndig-         a v brottsbekämpningen kan likväl ske bäst på det
25175: heterna. Finansinspektionens viktigaste uppgift       sätt som anges i statsrådets principbeslut från
25176: består i att övervaka att de finansiella företagens   början av 1996 angående regeringens åtgärds-
25177: verksamhet är stabil på det sätt som stadgas i den    program för att minska den ekonomiska brotts-
25178: speciallagstiftning som gäller branschen.             ligheten och den ekonomiska gråzonen. Fullföl-
25179:    Regeringen är alltså medveten om problemet.        jandet av detta åtgärdsprogram har redan inletts.
25180: 
25181:      Helsingforsden 19 juni 1996
25182: 
25183:                                                                                 Minister Arja Alho
25184: 1
25185: 1
25186:     1
25187:     1
25188:         1
25189:         1
25190: 
25191: 
25192: 
25193: 
25194:             1
25195:             1
25196:                 1
25197:                 1
25198:                     1
25199:                     1
25200: 
25201: 
25202: 
25203: 
25204:                         1
25205:                         1
25206:                             1
25207:                             1
25208:                                          KK 442/1996 vp
25209: 
25210: Kirjallinen kysymys 442
25211: 
25212: 
25213: 
25214: 
25215:                                  Kimmo Sasi /kok: Suomen Burman konsulille langetetun vankeus-
25216:                                     tuomion johdosta tarvittavista toimenpiteistä
25217: 
25218: 
25219:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
25220: 
25221:    Lehtitietojen mukaan Suomen Burman kon-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25222: suli James Keander Nicholson tuomittu kolmek-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25223: si vuodeksi vankeuteen kahden telefaxkoneen ja     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25224: yhdeksän puhelimen hallussapidosta.                nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25225:    Suomen hallitus on ilmoittanut työskentele-
25226: vänsä määrätietoisesti ihmisoikeuksien puolesta.             Mihin toimenpiteisiin Suomen hallitus
25227: Suomella on myös velvollisuus kantaa erityistä            aikoo ryhtyä Burman konsulinsa ihmis-
25228: huolta niistä henkilöistä, jotka edustavat Suo-           oikeuksien turvaamiseksi?
25229: mea muissa maissa.
25230:      Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1996
25231: 
25232:                                         Kimmo Sasi /kok
25233: 
25234: 
25235: 
25236: 
25237: 260017
25238: 2                                           KK 442/1996 vp
25239: 
25240: 
25241: 
25242: 
25243:                                        Eduskunnan Puhemiehe IIe
25244: 
25245:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        lähettilään vastaukset esitettyihin kysymyksiin
25246: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tilanteesta, syytteistä ja prosessista olivat täysin
25247: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       epätyydyttäviä, valtuuskunta lähti 21.4.1996
25248: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kimmo            Myanmariin. Tarkoituksena oli
25249: Sasin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o            1. pyytää päästä tapaamaan Nicholsia ja, mi-
25250: 442:                                                  käli mahdollista, toimittaa hänen käyttöönsä
25251:                                                       ruokaa, vaatteita ym.
25252:           Mihin toimenpiteisiin Suomen hallitus           2. esittää Nicholsin vapauttamista vedoten
25253:        aikoo ryhtyä Burman konsulinsa ihmis-          terveydellisiin seikkoihin, niin että Nichols pääsi-
25254:        oikeuksien turvaamiseksi?                      si vastaamaan syytteisiin vapaalta,
25255:                                                           3. tiedustella, voiko Nichols saada asianajajan
25256:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          itselleen sekä
25257: vasti seuraavaa:                                          4. selvittää, voivatko suurlähetystöjen edusta-
25258:                                                       jat olla läsnä tulkin välityksellä oikeudenkäyn-
25259:     James Leander Nichols on Tanskan kunnia-          nissä.
25260: konsuli Myanmarissa. (Burman virallinen nimi              Valtuuskunta pyysi tapaamisia ulkoministe-
25261: vuodesta 1989 on ollut Myanmar.) Hänelle haet-        rin sekä muiden viranomaisten kanssa.
25262: tiin asemaa myös Suomen kunniakonsulina,                 Tapaamispyyntöihin ei vastattu. Lopulta val-
25263: mutta Myanmarin valtion lain ja järjestyksen          tuuskunnan otti vastaan ministeriön Eurooppa-
25264: palauttamisen neuvosto (SLORC) ei myöntänyt           osaston nuori virkamies. Nicholsin asian ilmoi-
25265: hänelle toimilupaa eli ns. eksekvatuuria. Näin        tettiin olevan maan sisäinen, eikä valtuuskunnal-
25266: ollen Nichols ei muodollisesti ole Suomen kun-        la olisi oikeutta puuttua siihen. Nichols on
25267: niakonsuli, mutta hän on tehnyt useita palveluk-      Myanmarin kansalainen. Todettiin, että Nichol-
25268: sia Suomen (sekä Norjan ja Sveitsin) hallitukselle    sia syytettäisiin ja hänet tuomittaisiin rikollisista
25269: ja edistänyt yhteistyötä Suomen ja Myanmarin          teoistaan. M yanmarin ulkoministeriö ei koskaan
25270: välillä. Näin hän on toiminut myös Myanmarin          tulisi keskustelemaan Nicholsin asiasta valtuus-
25271: etujen ajamiseksi, minkä vuoksi ei ole hyväksyt-      kunnan kanssa. Ulkoministeriön kanslian edus-
25272: tävissä, että hänet, kuten monet muut opposition      taja tuli paikalle ilmoittaen valtuuskunnan rik-
25273: edustajat, on pidätetty. Ulkoasiainministeriö tu-     kovan virastosääntöjä ollessaan ministeriössä
25274: lee tekemään voitavansa, jotta Nicholsin saama        virka-ajan jälkeen. Vierailu Myanmariin päättyi
25275: tuomio muutettaisiin ja häntä kohdeltaisiin inhi-     tuloksettomana.
25276: millisesti. Hallitus on huhtikuun puolivälistä lu-        Vierailun jälkeen tavoitteena on ollut
25277: kien toiminut Nicholsin hyväksi.                          1. saada tarkkaa tietoa Nicholsia vastaan esi-
25278:     Ulkoasiainministeriö sai 15.4.1996 Tanskan        tetyistä syytteistä,
25279: ulkoministeriöltä Kööpenhaminasta tiedon, että            2. pyrkiä takaamaan Nicholsin mahdollisuus
25280: Tanskan Yangonissa (entinen nimi Rangoon),            asianajajan käyttöön,
25281: Myanmarissa oleva kunniakonsuli James L.                  3. saada lupa tavata hänet ja suorittaa lääkä-
25282: Nichols oli pidätetty Myanmarissa 5.4.1996. Vä-       rintarkastus sekä
25283: littömästi samana päivänä ulkoasiainministeriö            4. olla läsnä oikeudenkäynnissä.
25284: antoi Suomen Bangkokin suurlähetystölle oh-               Kaikkia EU-maita informoitiin tapahtumista
25285: jeen osallistua yhdessä Tanskan, Norjan ja Sveit-     sähkeitse 25.4.1996.
25286: sin kanssa tehtävään yhteiseen selvitysvaltuus-           Suomi tuki Tanskaa sen kutsuessa Myanma-
25287: kuntaan Yangoniin, ellei yhteydenotoissa Myan-        rin Lontoosta Kööpenhaminaan akkreditoidun
25288: marin viranomaisten kanssa sitä ennen saada           suurlähettilään ulkoministerinsä puhutteluun.
25289: tyydyttävää vastausta. Suurlähetystö sai ohjeet       Myanmarin suurlähetystö totesi suurlähettilään
25290: osallistua korkeimmalla tasolla, joka oli v.a. asi-   olevan sairas, ja puhuttelu siirtyi tapahtuvaksi
25291: ainhoitajataso.                                       Nicholsin oikeudenkäynnin jo alettua (6.5.).
25292:     Koska Myanmarin Bangkokissa olevan suur-          Myös Sveitsin puhutteluyritys epäonnistui, sillä
25293:                                             KK 442/1996 vp                                            3
25294: 
25295: Pariisista akkreditoidun suurlähettilään todet-          Tanska ilmoitti 20.5. EU-jäsenmaille, että
25296: tiin niin ikään olevan sairas.                        Nichols oli juuri tuomittu lain määräämään
25297:     Ulkoasiainministeriö antoi 2.5.1996 Bangko-       enimmäisrangaistukseen kolmeksi vuodeksi van-
25298: kin suur1ähetystölle ohjeen seurata Nicholsin oi-     kilaan ja maksamaan 5 000 USD:n sakon. Tans-
25299: keudenkäyntiä paikan päällä mahdollisesti vuo-        kan ilmoituksen mukaan Nichols aikoi valittaa
25300: rotellen Tanskan, Norjan ja Sveitsin edustajien       tuomiosta. Tanskan edustaja ilmoitti 6.6. pide-
25301: kanssa.                                               tyssä EU:n kokouksessa, että valitus tulee käsit-
25302:     Nicholsin asian ensimmäinen kuuleminen            telyyn lähiviikkoina.
25303: tuomioistuimessa oli perjantaina 3.5.1996. Tilai-        Suomi on kiinnittänyt huomiota ihmisoikeus-
25304: suudessa ainoastaan kuultiin syytteet. Nicholsia      tilanteeseen Myanmarissa jatkuvasti. Suomi on
25305: syytettiin telelain ja 1880-luvulta peräisin olevan   myös aiemmin ollut mukana esittämässä tuo-
25306: Jangattoman telegraaffilain rikkomisesta, koska       mionsa ihmisoikeuksien rikkomisesta siellä joko
25307: hän omisti 9 puhelinlinjaa ja kaksi faksilaitetta.    yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa tai mui-
25308: Nichols oli paikalla ilmeisen hyvinvoivana ja         den ED-maiden kanssa. Ihmisoikeustoimikun-
25309: jopa leikkiä laskien. Asian laajempi käsittely ly-    nan 53. istunnossa Genevessä hyväksyttiin ke-
25310: kättiin maanantaiksi 6.5., jotta puolustuksella       väällä Myanmarin ihmisoikeustilannetta tuomit-
25311: olisi mahdollisuus perehtyä syyteasiakirjoihin.       seva päätöslauselma.
25312:     Tanskan suurlähettiläs kertoo 8.5.1996 päivä-         Kyseessä olevassa tuomiossa perusteena oli
25313: tyssä raportissaan, että hän tapasi Nicholsin         viime vuosisadalta peräisin oleva lainsäädäntö ja
25314: puolustusasianajajan Yangoonissa. Käydyn kes-         sen määräysten rikkominen. Suomi ei voi hyväk-
25315: kustelun perusteella suurlähettiläs vakuuttui sii-    syä kyseisen lainsäädännön käyttämistä niissä
25316: tä, että diplomaattisten edustajien läsnäololla oi-   tapauksissa,joissa tosiasiallisena tuomion perus-
25317:  keudenkäynnissä ei voitaisi auttaa Nicholsia,        teena on toiminta ihmisoikeuksien hyväksi
25318:  vaan vaikutus voisi olla jopa päinvastainen.         Myanmarissa.
25319:     Tällä perusteella ulkoasiainministeriö katsoi,        Hallitus aikoo myös jatkossa aktiivisesti seu-
25320:  ettei Suomen Bangkokin suurlähetystön edusta-        rata Myanmarin ihmisoikeustilanteen kehitystä.
25321: jan läsnäolo oikeudenkäynnissä ole perusteltua.
25322:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1996
25323: 
25324:                                                                  Ulkoasiainministeri Tarja Halonen
25325: 4                                          KK 442/1996 vp
25326: 
25327: 
25328: 
25329: 
25330:                                         Tili Riksdagens Talman
25331: 
25332:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      processen, avreste delegationen till Myanmar
25333: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        21.4.1996. Avsikten var att
25334: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         1. begära att få träffa Nichols, och om möjligt
25335: man Kimmo Sasi undertecknade spörsmål nr              överlämna mat, kläder m.m. till honom,
25336: 442:                                                     2. framställa om frigivning av Nichols, med
25337:                                                       åberopande av hälsoskäl, så att Nichols skulle
25338:           Vilka åtgärder ämnar Finlands reger-        kunna svara på anklagelserna på fri fot,
25339:        ing vidta för att trygga sin konsuls i Bur-       3. ta reda på om Nichols kunde få en advokat
25340:        ma mänskliga rättigheter?                      och
25341:                                                          4. utreda om ambassadernas representanter
25342:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         kunde närvara med tolk vid rättegången.
25343: anföra följande:                                         Delegationen anhöll om att få träffa utrikes-
25344:                                                       ministern samt andra myndigheter.
25345:    James Leander Nichols är dansk honorärkon-            Framställningarna om möten besvarades inte.
25346: sul i Myanmar. (Burmas officiella namn har se-        Till slut togs delegationen emot av en ung tjänste-
25347: dan 1989 varit Myanmar.) Meningen var att han         man vid ministeriets europaavdelning. Det med-
25348: också skulle få status som finsk honorärkonsul,       delades att Nichols-ärendet var en intern angelä-
25349: men burmanska statens råd för återställande av        genhet som delegationen inte hade rätt att blanda
25350: lag och ordning (SLORC) beviljade inget verk-         sig i. Nichols är myanmarsk medborgare. Det
25351: samhetstillstånd, dvs. s.k. exekvatur. Formellt       konstaterades att Nichols kommer att åtalas och
25352: sett betyder detta att Nichols inte är finsk hono-    dömas för sina brottsliga gärningar. Det sades att
25353: rärkonsul, men han har gjort den finska (och den      det myanmarska utrikesministeriet aldrig kom-
25354: norska och schweiziska) regeringen många tjäns-       mer att diskutera Nichols-ärendet med delegatio-
25355: ter och främjat samarbetet mellan Finland och         nen. En företrädare för utrikesministeriets kansli
25356: Myanmar. Han har sålunda också verkat för             anlände till platsen och meddelade att delegatio-
25357: främjandet av Myanmars intressen, och därför är       nen bryter mot ämbetsverkets regler genom att
25358: det oacceptabelt att han, liksom flera andra före-    befinna sig i ministeriet efter kanslitidens utgång.
25359: trädare för oppositionen, har anhållits. Utrikes-     Besöket till Myanmar avslutades resultatlöst.
25360: ministeriet kommer att göra vad det kan för att få       Efter besöket har målet varit att
25361: Nichols dom ändrad och för att han skall be-             1. erhålla noggranna uppgifter om åtalen mot
25362: handlas humant. Regeringen har arbetat för Nic-       Nichols,
25363: hols sak sedan mitten av april.                          2. försöka säkerställa Nichols möjlighet att få
25364:    Utrikesministeriet underrättades av det dans-      använda advokat,
25365: ka utrikesministeriet i Köpenhamn 15.4.1996 att          3. få tillstånd att träffa Nichols och göra en
25366: James Leander Nichols, dansk honorärkonsul i          läkarundersökning samt
25367: Yangon (tidigare Rangoon) i Myanmar, hade                4. vara närvarande vid rättegången.
25368: arresterats i Myanmar 5.4.1996. Genast samma             Samtliga EU-länder underrättades per tele-
25369: dag instruerade utrikesministeriet vår ambassad i     gram om det inträffade 25.4.1996.
25370: Bangkok att delta tillsammans med Danmark,               Finland gav Danmark sitt stöd då Danmark
25371: Norge och Schweiz i ett gemensamt utrednings-         kallade upp Myanmars Londonambassadör,
25372: uppdrag i Y angon, om ett tillfredsställande svar     som är ackrediterad i Köpenhamn, till utrikesmi-
25373: inte kunde erhållas före det i kontakterna med de     nisteriet för samtal. Myanmars ambassad kon-
25374: myanmarska myndigheterna. Ambassaden fick             staterade att ambassadören är sjuk och samtalet
25375: instruktioner om deltagande på högsta nivå, vil-      uppsköts till en tidpunkt då rättegången mot
25376: ket betydde nivån charge d'affaires ad interim.       Nichols redan inletts (6.5). Schweiz försök till
25377:    Eftersom Myanmars ambassadör i Bangkok             samtai misslyckades likaså. Det konstaterades
25378: svarade fullständigt otillfredsställande på de frå-   att också den för Schweiz ackrediterade Parisam-
25379: gor som ställts om situationen, anklagelserna och     bassadören var sjuk.
25380:                                             KK 442/1996 vp                                                5
25381: 
25382:    Utrikesministeriet instruerade ambassaden i           Danmark meddelade EU-länderna 20.5 att
25383: Bangkok 2.5.1996 att följa rättegången mot            Nichols alldeles nyss hade dömts tilllagens max-
25384: Nichols på platsen, eventuellt genom att turas om     imistraff, tre års fångelse, och tili att betala 5 000
25385: med företrädare för Danmark, Norge och                USD i böter. Enligt den danska underrättelsen
25386: Schweiz.                                              kommer Nichols att överklaga domen. Vid ett
25387:    Nichols-målet togs första gången upp inför         EU-möte 6.6 meddelade Danmarks representant
25388: domstol fredagen 3.5.1996. Då lades endast åta-       att besvären kommer upp tili behandling under
25389: len fram. Nichols åtalades för att ha brutit mot      de närmaste veckorna.
25390: telelagen och mot lagen från 1880-ta1et om tråd-         Finland har gång på gång fåst uppmärksam-
25391: lös telegrafi genom att inneha nio telefonlinjer      het vid läget för de mänskliga rättigheterna i
25392: och två faxapparater. Nichols uppträdde i rätten      Myanmar. Finland har också tidigare fördömt
25393: synbarligen välmående och t.o.m. skämtande.           brott mot mänskliga rättigheter, antingen med de
25394: En utförligare behandling av målet uppsköts till      övriga nordiska länderna eller med de övriga EU-
25395: måndagen 6.5 för att försvaret skulle ha möjlig-      länderna. Vid människorättskommissionens 53:e
25396: het att sätta sig in i åtalsskrifterna.               session i våras godkändes ett resolution där män-
25397:     I en rapport 8.5.1996 berättade Danmarks          niskorättsläget i Myanmar fördömdes.
25398: ambassadör att han träffat Nichols försvarsad-           Dom en i fråga baserar sig på lagstiftning från
25399: vokat i Yangon. Samtalet övertygade ambassa-          förra seklet och brott mot dem. Finland kan inte
25400: dören om att närvaron av dip1omatiska företrä-        godkänna att sådan lagstiftning används i fall där
25401: dare vid rättegången inte kunde hjälpa Nichols,       den egentliga orsaken tili domen är verksamhet
25402: utan att det tvärtom kunde ha motsatt effekt.         för mänsk1iga rättigheter i Myanmar.
25403:     På basis av detta ansåg utrikesministeriet att       Regeringen kommer också framöver att aktivt
25404:  det inte var motiverat att en företrädare för Fin-   följa med utveckligen f6r de mänskliga rättighe-
25405: 1ands ambassad i Bangkok var närvarade vid            terna i Myanmar.
25406:  rättegången.
25407:      Helsingfors den 17 juni 1996
25408: 
25409:                                                                      Utrikesminister Tarja Halonen
25410:                                            KK 443/1996 vp
25411: 
25412: Kirjallinen kysymys 443
25413: 
25414: 
25415: 
25416: 
25417:                                   Reijo Kallio /sd: Huumausainerikosten ehkäisemisestä ja syyttäruis-
25418:                                       käytännöstä
25419: 
25420: 
25421:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
25422: 
25423:    Huumausaineongelma on Suomessa kasva-                 Huumausaineongelman saaminen hallintaan
25424: massa. Vaikka eräs uudehko tutkimus kertoo-          edellyttää eri viranomaisten yhteistyön tiivistä-
25425: kin, että pääkaupunkiseudun 15-vuotiaista kou-       mistä. Mahdollisimman tehokas ennaltaehkäisy
25426: lulaisista 14% käyttää huumeita, niin huumaus-       edellyttää asennemuokkausta, terveyskasvatusta
25427: aineet eivät enää ole vain suurkaupunkien mur-       ja valistusta. Se edellyttää sanktioinnin uskotta-
25428: he. Huumeita käytetään yhä enemmän pienillä          vuutta sekä kenttätyöntekijöiden kannustamis-
25429: maalaispaikkakunnillakin.                            ta.
25430:    Huumausaineongelman lisääntyminen on nä-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
25431: kynyt mm. takavarikkojen lisääntymisenä sekä         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25432: kovien aineiden, kuten heroiinin ja amfetamii-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25433: nin, käytön voimistumisena.                          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25434:     Voidaankin kysyä, onko viranomaisten toi-
25435: minta muuttunut vastaamaan pahenevaa kehi-                       Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25436: tystä. Ei ainakaan tunnu oikealta ja järkevältä,              ryhtyä yhä pahenevan huumausaineon-
25437: että henkilö, joka on syyllistynyt näpistykseen ja            gelman laajentumisen estämiseksi ja hal-
25438: huumausainerikokseen (hasiksen ja amfetamii-                  lintaan saamiseksi, sekä
25439: nin laiton käyttö), jätetään huumausainerikok-                   onko nykyinen huumausainerikoksia
25440:  sen osalta syyttämättä. Mielestäni suhtautumi-               koskeva lainsäädäntö ja syyttäruiskäy-
25441:  nen on asian vakavuuteen nähden liian ylioikais-             täntö Hallituksen mielestä riittävän eh-
25442: ta eikä millään tavalla motivoi kentällä tutkimus-            käisevä?
25443: työtä tekeviä viranomaisia.
25444:      Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1996
25445:                                            Reijo Kallio /sd
25446: 
25447: 
25448: 
25449: 
25450:  260017
25451: 2                                            KK 443/1996 vp
25452: 
25453: 
25454: 
25455: 
25456:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
25457: 
25458:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kunnalle aiheutuvien kustannusten ja muiden
25459: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          haittojen vähentämiseksi. Toimikunnan tulee li-
25460: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        säksi laatia toimenpideohjelma huumausainei-
25461: ministerin vastattavaksi kansanedustaja Reijo          den leviämisen ja käytön ehkäisemiseksi sekä
25462: Kallion näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           määritellä periaatteet viranomaistahojen yhteis-
25463: n:o 443:                                               työstä ja tehtäväjaosta huumausaineiden kysyn-
25464:                                                        nän ja tarjonnan rajoittamisessa.
25465:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo             Suomessa huumausainepolitiikan pääpaino
25466:        ryhtyä yhä pahenevan huumausaineon-             on ollut koko väestöön suunnatussa ehkäiseväs-
25467:        gelman laajentumisen estämiseksi ja hal-        sä valistustyössä, ja sitä on tuettu tiukalla huu-
25468:        lintaan saamiseksi, sekä                        mausainelainsäädännöllä. Omaksuttu toiminta-
25469:           onko nykyinen huumausainerikoksia            linja on hallituksen käsityksen mukaan vastan-
25470:        koskeva lainsäädäntö ja syyttämiskäy-           nut hyvin maamme huumausainetilanteen aset-
25471:        täntö Hallituksen mielestä riittävän eh-        tamiin vaatimuksiin.
25472:        käisevä?                                            Maassamme on tehostettu huumausaineiden
25473:                                                        käytön ehkäisyyn liittyvää työtä erityisesti nuor-
25474:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            ten keskuudessa. Sosiaali- ja terveysministeriö on
25475: taen seuraavaa:                                        vuosina 1993-1996 järjestänyt yhteistyössä lää-
25476:                                                        ninhallitusten kanssa päihteiden käytön ehkäi-
25477:    Viimeaikaiset tutkimukset kertovat, että eri-       syyn liittyvää koulutusta nuorten parissa toimi-
25478: tyisesti nuorten huumausainekokeilut ovat li-          ville paikallistason työntekijöille. Koulutukseen
25479: sääntyneet ja huumausaineita liikkuu maassam-          on osallistunut runsaasti sosiaali- ja terveyden-
25480: me aikaisempaa enemmän. Vaikka huumausai-              huollon, raittiustoimen, vapaa-aikatoimen sekä
25481: neiden käyttö näyttää siis olevan kasvussa, niin       koulutoimen viranhaltijoita ja järjestöjen työnte-
25482: Suomen huumausainetilanne on vielä selvästi            kijöitä. Tämän vuoden aikana jokaisessa läänis-
25483: parempi kuin muissa Länsi-Euroopan maissa.             säjärjestetään vähintään yksi nuorten huumaus-
25484: Tilanteen huonontumisen pysäyttäminen edel-            aineiden käytön ehkäisyyn liittyvä tilaisuus.
25485: lyttää kuitenkin ehkäisevien toimenpiteiden voi-           Sosiaali- ja terveysministeriö kartoittaa par-
25486: mistamista. Tässä tarkoituksessa sosiaali- ja ter-     haillaan lääninhallitusten kanssa kunnissa käyn-
25487: veysministeriö asetti 28.2.1996 valtioneuvoston        nissä olevia nuorten huumeiden ja muiden päih-
25488: raha-asiainvaliokunnan käsittelynjälkeen toimi-        teiden käytön ehkäisyhankkeita. Kartoituksen
25489: kunnan, jonka tehtävänä on laatia ehdotus kan-         tarkoituksena on saada ajankohtaista tietoa
25490: salliseksi huumausaineohjelmaksi. Toimikun-            nuorten huumeiden ja muiden päihteiden käytön
25491: nan määräaika päättyy kuluvan vuoden lopussa.          ehkäisyyn liittyvästä paikallistason toiminnasta.
25492:    Toimikunnan tulee arvioida huumausainei-                Sosiaali- ja terveysministeriö järjesti tämän
25493: den käytön ja siihen liittyvien sosiaalisten ja ter-   vuoden maaliskuussa valtakunnallisen koulutus-
25494: veydellisten haittojen laajuus sekä huumausai-         tilaisuuden, jonka tavoitteena oli lisätä ja kehit-
25495: neiden tarjonnan ja kysynnän sekä huumausai-           tää viranomaisten ja järjestöjen välistä yhteistyö-
25496: neisiin liittyvän rikollisuuden kehitys.               tä huumausaineiden käytön ehkäisyssä. Koulu-
25497:    Toimikunnan tulee myös arvioida muissa              tustilaisuudessa käynnistettyä yhteistyötä jatkaa
25498: Pohjoismaissa ja Euroopan maissa saatuja koke-         tilaisuudessa nimetty työryhmä, joka laatii oman
25499: muksia erilaisten toimintalinjojen tuloksellisuu-      ehdotuksensa huumausainetoimikunnalle.
25500: desta huumausaineisiin liittyvien haittojen eh-            Sosiaali- ja terveysministeriö tukee raittius-
25501: käisemisessä ja vähentämisessä sekä huumausai-         työlain 10 §:n mukaisilla määrärahoilla kuntien
25502: neisiin liittyvän rikollisuuden torjunnassa. Edel-     ja järjestöjen huumeiden käytön ehkäisyhank-
25503: leen toimikunnan tulee määritellä periaatekan-         keita. Raha-automaattiavustuksia on suunnattu
25504: nanotot huumausaineiden väärinkäytön ja huu-           tänä vuonna aikaisempaa enemmän huumausai-
25505: mausainerikollisuuden torjumiseksi sekä yhteis-        neiden käytön ehkäisytyötä tekeville järjestöille.
25506:                                             KK 443/1996 vp                                               3
25507: 
25508:    Huumausainerikoksia koskeva lainsäädäntö           käytön tapauksissa syyttämättäjättämistä sovel-
25509: uudistettiin vuoden 1994 alusta voimaan tulleella     lettaisiin, jollei sitä vastaan ole painavia syitä
25510: lainmuutoksella, jolloin rikoslakiin lisättiin uusi   (HE 180/1992 vp. s. 28).
25511: huumausainerikoksia koskeva 50 luku. Lukuun               Lainmuutos ei näytä kuitenkaaan johtaneen
25512: otettiin erityinen toimenpiteistä luopumista kos-     syyttämättä jättämisen lisääntymiseen, mikä il-
25513: keva 7 §. Sen mukaan muun muassa huumausai-           menee siitä, että kun poliisin tietoon tulleista
25514: neen käytöstä voidaan sen lisäksi, mitä rikoslain     huumausainerikoksista vuonna 1992 jätettiin
25515: voimaanpanemisesta annetussa laissa säädetään,        syyttämättä 5,9% ja vuonna 1993 5,4 %, niin
25516: jättää syyte ajamatta, jollei teko olosuhteet huo-    vuonna 1994 vastaava prosenttiosuus oli enää
25517: mioon ottaen ole ollut omiaan heikentämään            4,7 %. Vuodelta 1995 ei vielä ole saatavissa tieto-
25518: yleistä lainkuuliaisuutta. Lisäksi syyte voidaan      ja. Hallituksen mielestä ei ole tullut ilmi sellaisia
25519: jättää ajamatta, jos tekijä osoittaa sitoutuneensa    seikkoja, joiden vuoksi edellä mainittuja syyttä-
25520: sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymään hoi-      mättä jättämistä koskevia säännöksiä pitäisi tar-
25521: toon. Ensin mainitun säännöksen tarkoituksena         kistaa.
25522: oli ohjata syyttämiskäytäntöä siten, että pelkän
25523:      Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1996
25524: 
25525:                                                                     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
25526: 4                                           KK 443/1996 vp
25527: 
25528: 
25529: 
25530: 
25531:                                          Tili Riksdagens Talman
25532: 
25533:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       som förorsakas samhället. Kommissionen skall
25534: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         dessutom göra upp ett åtgärdsprogram för att
25535: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       förebygga spridningen och användningen av nar-
25536: man Reijo Kallio undertecknade spörsmål nr             kotika samt fastställa principerna för myndig-
25537: 443:                                                   heternas samarbete och uppgiftsfördelning för
25538:                                                        att begränsa efterfrågan och utbud på narkotika.
25539:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-             Den narkotikapolitiska tyngdpunkten har i
25540:        ta för att hindra att det allt större narko-    Finland varit förebyggande upplysningsarbete
25541:        tikaproblemet utvidgas och att läget fås        som inriktats på hela befolkningen och den har
25542:        under kontroll samt                             understötts med en stram narkotikalagstiftning.
25543:           är den nuvarande lagstiftningen och          Den verksamhetslinje som man har tillägnat sig
25544:        det nuvarande åtalsförfarandet gällande         har enligt regeringens uppfattning svarat mot de
25545:        narkotikabrott enligt Regeringens upp-          krav som ställts av narkotikasituationen i vårt
25546:        fattning tillräckligt förebyggande?             land.
25547:                                                            I vårt land effektiverades arbetet i anknytning
25548:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          tili förebyggande av bruket av narkotika speciellt
25549: anföra följande:                                       bland de unga. Social- och hälsovårdsministeriet
25550:                                                        har åren 1993-1996 i samarbete med länsstyrel-
25551:     De senaste undersökningarna berättar att spe-      serna ordnat utbildning i anknytning till förebyg-
25552: ciellt ungdomarnas narkotikaexperimenterande           gande av rusmedelsmissbruk för de arbetstagare
25553: har ökat och det rör sig mera narkotika i vårt         som jobbar med unga på den lokala nivån.
25554: land än tidigare. Fastän användningen av narko-        Många tjänsteinnehavare inom social- och hälso-
25555: tika verkar att öka är den finländska narkotikasi-     vården, nykterhetsväsendet, fritidsväsendet och
25556: tuationen ännu betydligt bättre än i många väst-       skolväsendet samt arbetstagare vid organisatio-
25557: europeiska länder. För att situationen inte skall      nerna har deltagit i utbildningen. Under detta år
25558: försämras krävs det dock kraftigare förebyggan-        ordnas i alla Iän åtminstone ett evenemang i
25559: de åtgärder. Social- och hälsovårdsministeriet         anknytning tili förebyggande av de ungas narko-
25560: tilisatte i detta avseende 28.2.1996 efter att ären-   tikabruk.
25561: det behandlats av statsrådets finansutskott en             Social- och hälsovårdsministeriet kartlägger
25562: kommission vars uppgift var att göra upp ett           som bäst tillsammans med länsstyrelserna de
25563: förslag tili nationellt narkotikaprogram. Kom-         projekt för förebyggande av de ungas narkotika-
25564: missionens tidsfrist går ut vid utgången av detta      missbruk och missbruk av andra rusmedel som
25565: år.                                                    pågår i kommunerna. Syftet med kartläggningen
25566:     Kommissionen skall uppskatta omfattningen          är att få aktuell information om den lokala verk-
25567: för de sociala och hälsoproblem som anknyter tili      samheten för förebyggande av ungdomars och
25568: narkotika samt utvecklingen för utbud och efter-       andra personers rusmedelsbruk.
25569: frågan på narkotika samt brottsligheten i an-              Social- och hälsovårdsministeriet ordnade i
25570: knytning tili narkotika.                               mars detta år ett riksomfattande utbildningseve-
25571:     Kommissionen skall även uppskatta de erfa-         nemang vars syfte var att öka och utveckla sam-
25572: renheter som erhållits i de övriga nordiska län-       arbetet mellan myndigheter och organisationer
25573: derna och Europa om resultatet av olika verk-          för att förebygga rusmedelsbruk. Det samarbete
25574: samhetslinjer vid förebyggandet och minskandet         som inletts vid utbildningsevenemanget fortsätts
25575: av narkotikaproblem samt bekämpningen av               av en arbetsgrupp som utnämnts vid evenemang-
25576: brottslighet i anknytning tili narkotika. Kom-         et och som uppgör sitt eget förslag för narkotika-
25577: missionen skall ytterligare fastställa de principi-    kommissionen.
25578: ella ställningstagandena för att bekämpa miss-             Social- och hälsovårdsministeriet understöder
25579: bruket av narkotika och narkotikabrottsligheten        med anslag i enlighet med 10 § nykterhetslagen
25580: samt för att minska de kostnader och problem           kommuners och organisationers projekt för före-
25581:                                             KK 443/1996 vp                                              5
25582: 
25583: byggande av narkotikabruk. Penningautomat-            känns av social- och hälsovårdsministeriet. Syf-
25584: understöd har även detta år mera än tidigare          tet med det först nämnda stadgandet var att in-
25585: inriktats på organisationer som arbetar för före-     rikta åtalsförfarandet så att åtalseftergift för en-
25586: byggande av narkotikabruk.                            bart användning av narkotika kunde tiliämpas
25587:    Lagstiftningen gällande narkotikabrott revi-       om det inte finns vägande skäl som talar mot
25588: derades genom en lagändring som trädde i kraft        detta (RP 180/1992 rd s. 28).
25589: vid ingången av 1994 varvid tili strafflagen foga-       Lagändringen verkar dock inte att ha lett tili
25590: des ett nytt 50:e kapitel gällande narkotikabrott.    flera åtalseftergifter vilket framgår av att 1992
25591: I kapitlet togs in en särskild 7 § om åtgärdsefter-   gjordes åtalseftergifter i 5,9% av de narkotika-
25592: gift. Enligt den kan bl.a. för narkotikabruk, för-    brott som kommit tili polisens kännedom och
25593: utom vad som stadgas i lagen om införande av          1993 i 5,4% medan motsvarande ande11994 var
25594: strafflagen, åtalseftergift göras om inte gärning-    4,7%. För 1995 finns ännu inte uppgifter att få.
25595: en med beaktande av omständigheterna försva-          Enligt regeringens uppfattning har det inte fram-
25596: gar den allmänna laglydnaden. Dessutom kan            kommit sådana omständigheter på grund av vil-
25597: åtalseftergift göras om gärningsmannen visar att      ka ovan nämnda stadganden om åtalseftergift
25598: han eller hon förbundit sig tili vård som god-        borde justeras.
25599: 
25600:      Helsingfors den 19 juni 1996
25601: 
25602:                                                                      Minister Terttu Huttu-Juntunen
25603:                                             KK 444/1996 vp
25604: 
25605: Kirjallinen kysymys 444
25606: 
25607: 
25608: 
25609:                                    Paula Kokkonen /kok ym.: Siirtymävarausten ja investointivaraus-
25610:                                       ten purkamisessa noudatettavasta menettelystä
25611: 
25612: 
25613:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
25614: 
25615:    Kansanedustaja Timo Ihamäki ym. ovat 23               Pkt-sektorin yritysten on vallitsevissa olosuh-
25616: päivänä helmikuuta 1996 tehneet kirjallisen ky-       teissa, joihin ei realistisesti muutosta ole odotet-
25617: symyksen (KK 92/1996 vp) siirtymä- ja inves-          tavissa ainakaan parin seuraavan vuoden aika-
25618: tointivarausten purkua koskevassa asiassa. Mi-        na, täysin mahdotonta laajassa määrin suorittaa
25619: nisteri Arja Alho on vastannut kysymykseen 14         investointeja. Osalta puuttuu yksinkertaisesti
25620: päivänä maaliskuuta 1996.                             kokonaan taloudelliset edellytykset, ja loppujen-
25621:    Annettu vastaus heijastaa selkeästi, kuinka        kin on mahdotonta keksiä mitään taloudellisesti
25622: kaukana valtiovarainministeriön virkamiehet           tai kansantaloudellisesti perusteltua investointi-
25623: ovat pkt-sektorin arkipäivän realismista. Vas-        kohdetta.
25624: tauksessa on sivuutettu yleisesti tunnetut reali-        3. Lopuksi vastauksessa halutaan kytkeä nyt
25625: teetit.                                               kysymyksessä oleva varausten purkuasia poisto-
25626:     1. Vastauksessa selostetaan laajasti, kuinka      järjestelmän uusimiseen. Tämän osalta voidaan
25627: vuoden 1993 alusta voimaan tulleissa säännök-         todeta, että poistojärjestelmään esitetyillä muu-
25628: sissä jo on annettu pitkähkö siirtymäaika (siis       toksilla on lähinnä merkitystä niille yrityksille,
25629: vuoteen 1997) kyseisten varausten purkamiselle.       jotka kuuluvat kategoriaan "vientitoiminnan
25630: Vuoden 1992 aikana mainittua lainmuutosta val-        johdosta menestyvät". Varausten purkuasia kos-
25631: misteltaessa ei varmastikaan osattu arvioida vai-     kettaa nimenomaan nyt kotimarkkinoilla toimi-
25632: kean taloudellisen tilanteen maassa jatkuvan          via pkt-sektorin yrityksiä, jotka kuitenkin ovat
25633: näin pitkään, vaan tuohon aikaan arvioitiin vai-      merkittäviä työllistäjiä. Ei voitane pitää tarkoi-
25634: kean taloudellisen tilanteen olevan selkeästi ohi     tuksenmukaisena, että näiden yritysten toiminta-
25635: ennen siirtymäajan päättymistä.                       edellytyksiä toisaalta vaikeutetaan, kun samaan
25636:     2. Vastauksessa esitetään tilastotietoja maassa   aikaan pitäisi miettiä, miten työttömyysluvut
25637: vuosina 1993-1995 suoritettujen yksityisen sek-       saadaan laskuun.
25638: torin investointien kokonaismäärästä ja verra-           Useat arvostetut veroasiantuntijat ja elinkei-
25639: taan tätä määrää em. varausten yhteismäärään.         noelämän järjestöjen edustajat ovat viime kuu-
25640: Johtopäätöksenä todetaan, että yritykset eivät        kausien aikana esittäneet, että siirtymävarausten
25641:  ole käyttäneet varauksiaan investointeihin lähes-    ja investointivarausten purkamiselle tulisi saada
25642: kään siinä määrin kuin se olisi ollut mahdollista.    jatkoaikaa ja/tai etsiä suoran tulouttamisen sijas-
25643:     Johtopäätös perustunee siihen tilastotietee-      ta vaihtoehtoisia tapoja niiden purkamiseksi.
25644:  seen, että kun toinen käsi on sähkölevyllä ja        Yrityksillä on edellä mainittuja varauksia julki-
25645:  toinen jääkaapissa, olo on keskimäärin ottaen        suudessa esiintyneiden arvioiden mukaan 20-25
25646:  mukava. Tunnettu tosiasia on, että ta1oudessam-      mrd. markkaa. Mainitut varaukset on voimassa
25647:  me on viime vuosina vallinnut selvä kahtiajako:      olevien säännösten mukaan tuloutettava viimeis-
25648:  Suuret vientiteollisuusyritykset ovat kasvatta-      tään verovuonna 1997.
25649:  neet tuloksiaan ja voivat hyvin. Investoinnit on        Asiaa tarkasteltaessa on ilmeisesti oletettu,
25650:  pääasiassa suoritettu näissä yrityksissä. Niillä     että mikäli voimassa oleviin säännöksiin tehdään
25651:  tuskin on luotu merkittävästi uusia työpaikkoja.     muutoksia, aikatauluna riittää, että muutokset
25652:  Kotimarkkinoilla pääasiallisesti toimivat pienet     vahvistetaan ennen vuoden 1996loppua. Useilla
25653:  ja keskisuuret yritykset kamppailevat edelleen       yrityksillä on kuitenkin kalenterivuodesta poik-
25654:  suurissa taloudellisissa vaikeuksissa. Kotimark-     keava tilikausi, näin mm. useilla pkt-sektorin yri-
25655:  kinoilla taloudellinen elpyminen on mennyt niin      tyksillä.
25656:  sanotusti "pitkäksi", ja tällä on ollut tunnetut        Verohallintolaki ja laki verotusmenettelystä
25657:  seuraukset myös työllisyyslukujen kehityksessä.      sekä niihin liittyvät lait vahvistettiin 18.12.1995.
25658: 
25659: 260017
25660: 2                                              KK 444/1996 vp
25661: 
25662: Tähän lakipakettiin sisältyivät myös yhteisöjen           koverot vuodelle 1996 saattavat olla poikkeuk-
25663: verotusmenettelyä ja ennakkoperintää koskevat             sellisen suuret.
25664: uudistukset. Keskeistä uudistuksessa on se, että              Edellä esitetyn johdosta katsomme, että vält-
25665: yhteisöjen ennakkoverot määrätään tilikausit-             tämättömät muutokset varausten verotuskohte-
25666: tain, kun ne aikaisemmin määrättiin verovuodel-           luun tulisi saada aikaan pikaisesti. Korostamme
25667: le. Ennakkoverot on tosin siirtymävaiheessa               vielä, että muussa tapauksessa monilla sellaisilla
25668: määrätty kalenterivuodelle 1996, mutta jo nyt             yrityksillä, joiden tilikaudet päättyvät vuoden
25669: niiden hyväksi lukeminen tapahtuu tilikausit-             alkukuukausina, varauksiin sisältyvä vero jou-
25670: tain. Mikäli yhtiön tilikausi päättyy alkuvuoden          dutaan suorittamaan jo vuoden 1996 aikana en-
25671:  1996 aikana, kohdistuu vuodelle 1996 määrätys-           nakkoveron muodossa. Varsinkin puhtaasti ko-
25672: tä ennakosta edellä olevan johdosta pääosa                timarkkinoista riippuville yrityksille tämä on
25673: vuonna 1997 päättyvän tilikauden tulokseen.               kohtuuton rasite edellä selostetun ennakkoperin-
25674:     Käytännössä on esiintynyt tapauksia, joissa           tää koskevan muutoksen lisäksi.
25675: vuodelle 1996 määrätty ennakkovero on ollut                   Missään tapauksessa näitä varauksia ei tule
25676: poikkeuksellisen suuri ja ylittää selvästi yrityk-        lukea verotetta vaan tuloon vuonna 1997, vaan
25677: sen normaalin tuloksen, mutta verotoimisto ei             varaukset tulisi voida siirtää yritysten omaan
25678: ole ollut valmis alentamaan ennakkoveroa. Pe-             pääomaan tai ainakin varausten purkua tulee
25679: rusteeksi on esitetty, että yhtiöllä on purkamat-         voida siirtää niin monella vuodella, että taloudel-
25680: tomia siirtymävarauksia, jotka on tuloutettava            linen tilanne myös kotimarkkinoilla toimivilla
25681: nyt alkaneen ja alkuvuodesta 1997 päättyvän               yrityksillä mahdollistaa investointien suorittami-
25682: tilikauden aikana toistaiseksi voimassa olevien           sen ylipäänsä ja varsinkin pitemmällä tähtäimel-
25683: säännösten mukaan.                                        lä järkevien investointien suorittamisen.
25684:     Edellä esitetyn johdosta näissä tapauksissa,              Siirtymäsäännöksiä alun perin vuonna 1992
25685: joissa tilikausi päättyy alkuvuoden aikana, jou-          valmisteltaessa ei ollut mitään käsitystä siitä, että
25686: dutaan varauksiin sisältyvä latenttivero pääosin          taloudellinen tilanne kotimarkkinoilla jatkuu
25687: maksamaan ennakkoverona jo vuoden 1996 ai-                vaikeana näin pitkään. Maassamme vallitsee
25688: kana. Mikäli varausten purkamista koskevaa                edelleen varsin selkeä kahtiajako: suuret vienti-
25689: säännöstä sittemmin muutetaan, saadaan vero               teollisuusyritykset ovat parantaneet tuloksiaan
25690: aikanaan palautuksena takaisin.                           merkittävästi. Pääasiassa kotimarkkinoilla toi-
25691:     Järjestelmän kannalta ei voine kuitenkaan olla        mivat pienet ja keskisuuret yritykset kamppaile-
25692: tarkoituksenmukaista, että varauksiin sisältyvä           vat edelleen huomattavissa taloudellisissa vai-
25693: vero nyt kuitenkin ensinjoudutaan maksamaan.              keuksissa laskusuhdanteen takia. Juuri nämä yri-
25694: Tämä aiheuttaa kohtuuttoman ylimääräisen lik-             tykset, jotka ovat hyvin merkittäviä työllistäjiä,
25695: viditeettirasitteen niille yrityksille, joiden tilikau-   eivät ole pystyneet eivätkä toistaiseksi pysty pur-
25696: det päättyvät alkuvuoden aikana. Ennakkope-               kamaan mainittuja varauksia investointikohtei-
25697: rintää koskeva uudistushan jo sellaisenaan ai-            siin. Näille yrityksille jää veronmaksu ainoaksi
25698: kaistaa juuri näiden yritysten veronmaksua nor-           vaihtoehdoksi. Tämä puolestaan aiheuttaa juuri
25699: maalisti kertyvän tulon osalta. Kun nämä yrityk-          näille yrityksille huomattavia taloudellisia ongel-
25700: set nyt joutuvat jo vuoden 1996 aikana maksa-             mia sekä maksuvaikeuksia ja johtaa työpaikko-
25701: maan huomattavasti normaalitilannetta enem-               jen menetyksiin. Ei voitane pitää tarkoituksen-
25702: män ennakkoveroja, tulee edellä selostetussa ti-          mukaisena, että samalla kun mietitään keinoja
25703: lanteessa lisäksi vielä varauksiin sisältyvä vero         työttömyyslukujen pienentämiseksi, toisaalta
25704: maksettavaksi pääosin vuoden 1996 aikana.                 kasataan lisää ongelmia työvoimavaltaiselle pkt-
25705:     Ennakkoverot vuodelle 1996 on määrätty                sektorille.
25706: pääsääntöisesti vuoden 1994 tulon perusteella ja              Paras vaihtoehto näissä olosuhteissa on va-
25707: tuloa on korotettu 20 %:lla. Tällöin perusteena           rausten siirto yritysten omaan pääomaan, jolloin
25708: on kuitenkin ollut tulo ennen tappion vähentä-            yritysten taseet vahvistuvat ja ongelmien sietoky-
25709: mistä. Useat yritykset, jotka kärsivät lamasta            ky kasvaa. Tämä tukee myös työllisyyden hoito-
25710: voimakkaasti 1990-luvun alkuvuosina, ovat pyr-            tavoitetta.
25711: kineet vähentämään verotuksessa vahvistettuja                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25712: tappioita vuoden 1994 verotuksessa jättäen mui-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
25713: ta kulukirjauksia suorittamatta (esim. täysiä             kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25714: EVL-poistoja). Mm. tällaisilla yrityksillä ennak-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25715:                                     KK 444/1996 vp                                          3
25716: 
25717:      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo            mia taloudellisia ongelmia yrityksille ja
25718:   ryhtyä, etteivät purkautuvat siirtymä- ja          johda sitä kautta vielä uusiin työpaikko-
25719:   investointivaraukset aiheuta kohtuutto-            jen menetyksiin?
25720: 
25721: Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1996
25722: 
25723:               Paula Kokkonen /kok                 Timo Ihamäki /kok
25724:               Kari Kantalainen /kok               Riitta Korhonen /kok
25725:                                   Klaus Bremer /r
25726: 4                                           KK 444/1996 vp
25727: 
25728: 
25729: 
25730: 
25731:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
25732: 
25733:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Siirtymäsäännöksen sallima viiden vuoden
25734: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         siirtymäaika on kohtuullisen pitkä. Siirtymäkau-
25735: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       den pituus ei ole perustunut ennusteeseen odotet-
25736: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Paula            tavissa olevasta investointitarpeesta, vaan salli-
25737: Kokkosen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-          malla varauksen käyttö käyttöomaisuuden han-
25738: myksen n:o 444:                                       kintamenon kattamiseen haluttiin ainoastaan
25739:                                                       antaa vaihtoehtoinen varauksen purkamistapa.
25740:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        Siirtymävarauksen perusteena olevien varasto-
25741:        ryhtyä, etteivät purkautuvat siirtymä- ja      varauksen ja toimintavarauksen muodostami-
25742:        investointivaraukset aiheuta kohtuutto-        nen ei ole alun perinkään tapahtunut mitään
25743:        mia taloudellisia ongelmia yrityksille ja      odotettavissa olevaa investointia varten, joten on
25744:        johda sitä kautta vielä uusiin työpaikko-      luonnollista, että suuri osa siirtymävarausten
25745:        jen menetyksiin?                               purkamisista tapahtuu suorina tuloutuksina.
25746:                                                          Varausjärjestelmän tarpeellisuutta on aikoi-
25747:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          naan perusteltu ja perustellaan yhä joissakin elin-
25748: vasti seuraavaa:                                      keinoelämän järjestöjen kannanotoissa tarpeella
25749:                                                       tasata yrityksen tuloksia. Tulosten tasaamisella
25750:    Kuten vastauksessa kansanedustaja Timo             tarkoitetaan sitä, että hyvinä vuosina muodoste-
25751: Ihamäen ym. 23 päivänä helmikuuta 1996 teke-          taan varauksia, jotka sitten puretaan taloudelli-
25752: mään kirjalliseen kysymykseen (KK 92/1996 vp)         sesti huonoina vuosina. Näin ollen hyvinä vuosi-
25753: on tarkemmin selvitetty, siirtymävarauksen            na maksettaisiin myös veroa vähemmän kuin
25754: muodostaminen on liittynyt jo vuoden 1993 alus-       ilman varauksen muodostamista olisi maksettu
25755: ta toteutettuun pääoma- ja yritysverouudistuk-        ja vastaavasti huonoina vuosina vastaavasti
25756: seen. Varausjärjestelmä on kaikkiaan ollut yri-       enemmän varauksen purkautuessa. Ainoastaan
25757: tyksille varsin edullinen. Yritykset ovat saaneet     siinä tapauksessa, että yritykselle ei muodostu
25758: vähentää varaukset korkeamman verokannan              lainkaan verotettavaa tuloa taloudellisesti huo-
25759: mukaan kuin mitä sovelletaan nykyisin varauk-         nona vuonna, veronmaksu ei käytännössä toteu-
25760: sia tuloutettaessa. Varauksiin sitoutunut vero-       du. Varausten tekeminen on vapaaehtoista, ja
25761: velka on ollut korotonta luottoa yrityksille. Li-     varauksen tehdessään yritys tietää varautua tule-
25762: säksi varauksiin liittyvän verovelan maksamista       vaan veronmaksuun.
25763: on helpotettu siirtymäajalla, jonka pituus on ol-        Hallitus on tietoinen elinkeinoelämän järjes-
25764: lut yritysten tiedossa jo vuoden 1992 lopussa.        töjen toiveista saada siirtymä- ja investointiva-
25765: Vastaavasti investointivarausten purkaminen           rausten käyttöaikaa pidennetyksi kahdella vuo-
25766: vuoden 1997loppuun mennessä on ollut tiedossa         della. Valtiovarainministeriössä tehtyjen laskel-
25767: vuoden 1991lopussa.                                   mien mukaan ehdotus merkitsisi kuitenkin noin
25768:    Siirtymäsäännöksen tarkoituksena on ollut          kahden miljardin markan verotulojen menetystä
25769: antaa yrityksille mahdollisuus tasata vanhaan         vuodelta 1997 määrättäviin veroihin. Valtiova-
25770: järjestelmään liittyneiden varausten veronalai-       rainministeriössä on parhaillaan harkittavana
25771: seksi tuloksi lukemisesta aiheutuvia verovaiku-       eräitä muita yritysverotukseen liittyviä muutos-
25772: tuksia usealle vuodelle. Yritykset ovat saaneet       hankkeita, erityisesti poisto- ja varausjärjestel-
25773: valintansa mukaan joko lukea varauksen suo-           män uudistaminen. Hallitus katsoo, ettei päätök-
25774: raan tuloksi tai käyttää sitä investointien hankin-   siä varausten käyttöajan mahdollisesta jatkami-
25775: tamenon kattamiseen. Mahdollista on ollut             sesta ole syytä tehdä ennen kuin on tehty päätös
25776: myös lukea osa varauksesta tuloksi ja kattaa          yritysverotuksen poistojärjestelmän uudistami-
25777: osalla hankintamenoa. Varauksen purkaminen            sesta. Tällä hetkellä niin ennakkoverojen mää-
25778: voi tapahtua asteittain, jolloin yhdelle vuodelle     rääminen kuin muutkin siirtymävarauksia kos-
25779: kohdistuva verovaikutus ei muodostu kohtuut-          kevat päätökset perustuvat voimassa olevaan
25780: toman suureksi.                                       lainsäädäntöön.
25781:      Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 1996
25782: 
25783:                                                                          Ministeri Jan-Erik Enestam
25784:                                              KK 444/1996 vp                                              5
25785: 
25786: 
25787: 
25788: 
25789:                                          Till Riksdagens Talman
25790: 
25791:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        stadgandet medger är relativt lång. Övergångspe-
25792: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-         riodens längd har inte baserat sig på någon förut-
25793: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-       sägelse om det förväntade investeringsbehovet,
25794: man Paula Kokkonen m.fl. undertecknade                 utan genom att tiliåta att reserveringar används
25795: spörsmå1 nr 444:                                       tili att täcka anskaffningsutgifter för anlägg-
25796:                                                        ningstillgångar önskade man endast erbjuda ett
25797:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         alternativt sätt att upplösa reserveringar. Bildan-
25798:        ta för att de övergångs- och investerings-      det av lagerreserver och driftsreserveringar, vilka
25799:        reserveringar som upplöses inte skali vål-      legat tili grund för övergångsreserveringarna,
25800:        la företagen oskäliga problem och därige-       skedde inte helier ursprungligen med tanke på
25801:        nom leda tili att ytterligare arbetsplatser     någon förväntad investering. Därför är det na-
25802:        går förlorade?                                  turligt att en stor del av övergångsreserveringar-
25803:                                                        na upplöses genom direkt inkomstföring.
25804:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt              Nödvändigheten av systemet med reservering-
25805: anföra följande:                                       ar har i tiden motiverats och motiveras ännu i en
25806:                                                        del stäliningstaganden av näringslivets organisa-
25807:    Såsom närmare har förklarats i svaret på det        tioner med ett behov av att utjämna företagens
25808: spörsmål som riksdagsman Timo Ihamäki m.fl.            resultat. Med utjämning av resultaten avses att
25809: undertecknat den 23 februari 1996 (SS 92/1996          under goda år bildas reserveringar, som sedan
25810: rd), har bildandet av övergångsreserveringar haft      upplöses under ekonomiskt dåliga år. Sålunda
25811: samband med den reform av kapital- och före-           kommer under de goda åren även mindre skatt
25812: tagsbeskattningen som genomfördes redan vid            att betalas än vad som skulle ha betalts om ingen
25813: ingången av 1993. Alit som allt har systemet med       reservering bildats, och i stäliet kommer under
25814: reserveringar varit fördelaktigt för företagen. De     dåliga år i motsvarande mån mer skatt att betalas
25815: har fått avdra reserveringarna enligt en högre         när reserveringen upplöses. Endast i det fali att
25816: skattesats än den som numera tillämpas när re-         det inte blir någon beskattningsbar inkomst för
25817: serveringar inkomstförs. Den skatteskuld som           företaget under ett ekonomiskt dåligt år, sker i
25818: reserveringarna varit förbundna med har varit          praktiken ingen betalning av skatt. Det är frivil-
25819: räntefri kredit för företagen. Dessutom har betal-     ligt att göra reserveringar, och ett företag som gör
25820: ningen av den skatteskuld som hör tili reserve-        en reservering vet att det måste bereda sig på en
25821: ringarna 1indrats genom en övergångstid, vars          kommande skattebetalning.
25822: längd företagen kände tili redan i slutet av 1992.         Regeringen är medveten om att näringslivets
25823: På motsvarande sätt var det i slutet av 1991 känt      organisationer önskar få användningstiden för
25824: att investeringsreserveringarna skulle upplösas        övergångs- och investeringsreserveringarna för-
25825: före utgången av 1997.                                 längd med två år. Enligt beräkningar som företa-
25826:     Syftet med övergångsstadgandet har varit att       gits vid finansministeriet innebär förslaget dock
25827: företagen, när de reserveringar som hör till det       ett bortfali om ungefår två miljarder mark i fråga
25828: gamla systemet räknas som skattepliktig in-            om skatteintäkterna för 1997. Vid finansministe-
25829:  komst, skall kunna utjämna skatteverkningarna         riet övervägs som bäst vissa andra ändringspro-
25830:  över flera år. Företagen har kunnat välja om de       jekt som gälier företagsbeskattningen, i synner-
25831:  direkt vill räkna en reservering som inkomst eller    het en reform av systemet med avskrivningar och
25832:  om de vill använda den tili att täcka anskaff-        reserveringar. Regeringen anser att det inte är
25833:  ningsutgifter för investeringar. Det har även varit   skäl att besluta om en eventueli förlängning av
25834:  möjligt att räkna en del av en reservering som        användningstiden för reserveringar innan beslut
25835:  inkomst och med en annan del täcka en anskaff-        har fattats om revidering av systemet med av-
25836:  ningsutgift. Upplösningen av en reservering kan       skrivningar vid företagsbeskattningen. För när-
25837:  ske stegvis, så att skatteverkningarna under ett år   varande baserar sig såväl påförandet av för-
25838:  inte blir oskäligt stora.                             skottsskatt som andra beslut om övergångsreser-
25839:     Den övergångstid på fem år som övergångs-          veringar på gäliande lagstiftning.
25840: 
25841:      Helsingfors den 20 juni 1996
25842: 
25843:                                                                            Minister Jan-Erik Enestam
25844:                                            KK 445/1996 vp
25845: 
25846: Kirjallinen kysymys 445
25847: 
25848: 
25849: 
25850: 
25851:                                   Liisa Hyssälä /kesk ym.: Kaupan keskittymisen vaikutuksista koti-
25852:                                       maiseen elintarviketuotantoon
25853: 
25854: 
25855:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
25856: 
25857:    Suomessa on hiljattain tapahtunut suuri kau-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25858: pan keskittymä, kun Kesko on ostanut Tukon.          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
25859: Näkeekö Hallitus vaaraa tässä keskittymässä          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25860: ajatellen kotimaista elintarviketuotantoa? Uh-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25861: kaako kotimaisen elintarviketuotannon näivet-
25862: tyminen, kun iso ostaja voi sanella ehdot? Tällöin             Mitä Hallitus aikoo kaupan keskit-
25863: ostokeskittymät voivat kohdistua eurooppalai-               tyessä tehdä kotimaisen elintarviketuo-
25864: siin tai maailmanmarkkinoilla halvimpiin tuot-              tannon aseman turvaamiseksi?
25865: teisiin, eivätkä kotimaiset tuotantoketjut ehkä
25866: kykene näissä toimituksissa kilpailemaan.
25867: 
25868:      Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1996
25869: 
25870:          Liisa Hyssälä /kesk             Olavi Ala-Nissilä /kesk       Mari Kiviniemi /kesk
25871:          Kyösti Karjula /kesk            Ossi Korteniemi /kesk         Tero Mölsä /kesk
25872:          Markku Vuorensola /kesk         Hannes Manninen /kesk         Kari Myllyniemi /kesk
25873:          Eero Lämsä /kesk                Aulis Ranta-Muotio /kesk      Maija-Liisa Lindqvist /kesk
25874: 
25875: 
25876: 
25877: 
25878:  60017
25879: 2                                         KK 445/1996 vp
25880: 
25881: 
25882: 
25883: 
25884:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
25885: 
25886:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kökulmasta Kesko Oy:n neuvotteluaseman vah-
25887: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        vistumista niin, että se voi vaatia teollisuudelta
25888: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      enemmän hintamyönnytyksiä kuin aikaisemmin.
25889: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa Hys-      Yrityskauppa saattaa vaikuttaa kilpailua vähen-
25890: sälän ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       tävästi myös päivittäistavaroiden vähittäiskau-
25891: n:o 445:                                             passa.
25892:                                                         Jäsenvaltiolla on mahdollisuus Euroopan
25893:           Mitä Hallitus aikoo kaupan keskitty-       unionin kilpailusääntöjen kannalta pyytää Eu-
25894:        essä tehdä kotimaisen elintarviketuotan-      roopan komissiota tutkimaan tiettyjä yrityshan-
25895:        non aseman turvaamiseksi?                     kintoja. Tämän mahdollistaa neuvoston yritys-
25896:                                                      keskittymien valvontaa koskevan asetuksen
25897:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         (ETY) 4064/89 22 artikla. Komissio voi jäsenval-
25898: vasti seuraavaa:                                     tion pyynnöstä puuttua muihinkin kuin niin sa-
25899:                                                      nottuihin yhteisölaajuisiin keskittymiin, jos kes-
25900:    Kesko Oy osti 27.5.1996 Tuko Oy:n osake-          kittymän seurauksena tehokas kilpailu jäsenval-
25901: enemmistön. Kaupalla Kesko Oy sai määräys-           tion alueella estyy ja jos keskittymällä on vaiku-
25902: vallan muun ohella Tuko-konsernin päivittäista-      tusta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Selvyy-
25903: varakauppayhtiöissä eli Suomen Spar Oy:ssä ja        den vuoksi todettakoon, että kaupan osapuolilla
25904: TukoSpar Oy:ssä sekä tavaratalokauppaa ja            ei ollut velvollisuutta hakea keskittymälle etukä-
25905: postimyyntiä harjoittavassa Anttila Oy:ssä. Suo-     teislupaa komissio !ta, koska keskittyvien yritys-
25906: men Spar Oy vastaa paitsi T -ryhmän Spar-vähit-      ten liikevaihtoihin perustuvia niin sanottuja kyn-
25907: täiskauppaketjusta, myös noutotukkutoimin-           nysarvoja ei oltu ilmeisestikään ylitetty. Kilpailu-
25908: noista suurtalous-ja kauppiasasiakkaille.            virasto on ryhtynyt selvittämään asian saattamis-
25909:    Yrityskaupan seurauksena Kesko Oy:n asema         ta Euroopan komission tutkittavaksi edellä mai-
25910: päivittäistavaroiden tukkukaupassa vahvistuu         nitun artiklan nojalla.
25911: merkittävästi. Alan markkinaosuustietojen pe-           Määräävän markkina-aseman saavuttaminen
25912: rusteella K-ryhmä voi saavuttaa noin 60 %:n          merkitsee edellä selostetun rakenteellisen tarkas-
25913: osuuden päivittäistavarakaupasta. K-ryhmän           telun ohella myös yrityksen käyttäytymisen val-
25914: tärkeimmät kilpailijat ovat S-ryhmä noin 22 %:n      vomista kilpailuoikeudelliselta kannalta. Kesko
25915: ja Tradeka-ryhmä noin 11 %:n markkinaosuu-           Oy:llä on kansallisen kilpailunrajoituslain mää-
25916: della. Yrityskaupan jälkeen Kesko Oy on ilmei-       räävän markkina-aseman väärinkäyttökiellon
25917: sestikin saavuttanut kilpailunrajoituslaissa tar-    johdosta erityinen velvollisuus tavarantoimitta-
25918: koitetun määräävän markkina-aseman päivit-           jiensaja asiakkaidensa tasapuoliseen kohteluun,
25919: täistavarakaupassa ja mahdollisesti joillain eri-    eikä se saa asettaa keinotekoisia esteitä kilpaili-
25920: koistavarakaupan aloilla, millä ei kuitenkaan ole    joidensa toiminnalle. Kilpailunrajoituslain kiel-
25921: merkitystä elintarviketuotannon kehitykseen.         tojen noudattamisen valvonta on kilpailuviras-
25922:    Määräävä markkina-asema päivittäistavara-         ton asia.
25923: kaupassa merkitsee elintarviketeollisuuden nä-
25924:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1996
25925: 
25926:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
25927:                                           KK 445/1996 vp                                              3
25928: 
25929: 
25930: 
25931: 
25932:                                       Tili Riksdagens Talman
25933: 
25934:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     industrins perspektiv att Kesko Oy:s förhand-
25935: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       lingsposition förstärks så att bolaget kan kräva
25936: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     lägre priser än tidigare av industrin. Företagskö-
25937: man Liisa Hyssälä m.fl. undertecknade spörsmål       pet kan komma att innebära minskad konkur-
25938: nr 445:                                              rens också inom minuthandeln med dagligvaror.
25939:                                                          Medlemsstaterna har en möjlighet att be EU-
25940:           Vad har Regeringen för avsikt att göra     kommissionen undersöka vissa företagsförvärv
25941:        för att trygga den inhemska livsmedels-       med tanke på Europeiska unionens konkurrens-
25942:        produktionens ställning när handeln           regler. Detta möjliggörs av 22 artikeln i rådets
25943:        koncentreras?                                 förordning om kontroll av företagskoncentratio-
25944:                                                      ner (EEG) nr 4064/89. Kommissionen kan på
25945:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        begäran av en medlemsstat ingripa också i andra
25946: anföra följande:                                     koncentrationer än i koncentrationer med s.k.
25947:                                                      gemenskapsdimension, om en effektiv konkur-
25948:     Kesko Oy köpte den 27 maj 1996 aktiemajori-      rens inom medlemsstatens område förhindras
25949: teten i Tuko Oy. Med detta köp fick Kesko Oy         som en följd av koncentrationen och om den har
25950: bestämmanderätten i bl.a. Tuko-koncernens            effekter pä handeln mellan medlemsstaterna. F ör
25951: dagligvaruhandelsbolag, d.v.s. Suomen Spar Oy        klarhetens skull skall det konstateras att parterna
25952: och TukoSpar Oy samt i Anttila Oy som utövar         i köpet inte var skyldiga att på förhand söka
25953: varuhushandel och postordersförsäljning. Suo-        tillstånd för koncentrationen hos kommissionen,
25954: men Spar Oy svarar förutom för T-gruppens            eftersom de s.k. tröskelvärden som baserar sig på
25955: Spar-minuthandelskedja också för partiförsälj-       omsättningarna hos de företag som ingick i kon-
25956: ningen tili storhushålls- och köpmanskunder          centrationen uppenbarligen inte överskreds.
25957: som sker så att kunderna själva hämtar sina va-      Konkurrensverket har börjat utreda möjligheter-
25958: ror.                                                 na att föra ärendet till EU-kommissionen för
25959:     Som en följd av företagsköpet får Kesko Oy en    undersökning med stöd av den ovan nämnda
25960: betydligt starkare ställning inom partihandeln       artikeln.
25961: med dagligvaror. Utgående från uppgifter om              När dominerande ställning på marknaden nås
25962: marknadsandelarna i sektorn kan K-gruppen            innebär det, utöver den ovan refererade struktu-
25963: uppnå en andel på ca 60% av dagligvaruhandeln.       rella granskningen, också att företagets beteende
25964:  K-gruppens viktigaste konkurrenter är S-grup-       övervakas ur konkurrensrättslig synvinkel. Kes-
25965:  pen med en marknadsandel om ca 22 % och             ko Oy har tili följd av förbudet mot missbruk av
25966:  Tradeka-gruppen med ca 11 %. Efter företagskö-      dominerande ställning på marknaden, vilket in-
25967:  pet har Kesko Oy inom dagligvaruhandeln och         går i den nationella lagen om konkurrensbe-
25968:  eventuellt några specialvaruområden uppenbar-       gränsningar, en särskild skyldighet att behandla
25969:  ligen nått sådan dominerande ställning på mark-     sina varuleverantörer och kunder lika och bola-
25970:  naden som avses i lagen om konkurrensbegräns-       get får inte ställa konstgjorda hinder för sina
25971:  ningar. Dettahardock ingen betydelsemed tanke       konkurrenters verksamhet. Övervakningen av
25972:  pä utvecklandet av livsmedelsproduktionen.          att förbuden i lagen om konkurrensbegränsning-
25973:     En dominerande ställning på marknaden            ar följs ankommer på konkurrensverket.
25974:  inom dagligvaruhandeln innebär ur livsmedels-
25975: 
25976:      Helsingforsden 17 juni 1996
25977: 
25978:                                                     Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
25979: 1
25980: 1
25981: 1
25982:     1
25983:     1
25984:     1
25985:         1
25986:         1
25987:         1
25988:             1
25989:             1
25990:             1
25991:                 1
25992:                 1
25993:                 1
25994:                     1
25995:                     1
25996:                     1
25997:                         1
25998:                         1
25999:                         1
26000:                             1
26001:                                            KK 446/1996 vp
26002: 
26003: Kirjallinen kysymys 446
26004: 
26005: 
26006: 
26007: 
26008:                                   Liisa Hyssälä /kesk: Iltaopiskelijoiden oikeudesta työttömyys-
26009:                                        turvaan
26010: 
26011: 
26012:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
26013: 
26014:    On osoittautunut, että iltaopiskelijoiden työt-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26015: tömyysturva on hyvin ongelmallinen. Osa opis-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26016: kelijoista on pudonnut pois työttömyysturvan
26017: piiristä, mutta ei toisaalta myöskään saa opinto-              Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta väliin-
26018: tukea.                                                      putoajaryhmiä ei iltaopiskelijoiden kes-
26019:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-             kuudessa työttömyysturvan suhteen syn-
26020: jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-          tyisi?
26021: 
26022:      Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1996
26023: 
26024:                                          Liisa Hyssälä /kesk
26025: 
26026: 
26027: 
26028: 
26029: 260017
26030: 2                                            KK 446/1996 vp
26031: 
26032: 
26033: 
26034: 
26035:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
26036: 
26037:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         työttömyyskassojen antamiin työttömyyspäivä-
26038: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           rahapäätöksiin, on katsonut täysistuntoratkai-
26039: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-        sussaan esimerkiksi ammattikorkeakoulussa ta-
26040: le jäsenelle kansanedustaja Liisa Hyssälän näin         pahtuvan iltaopiskelun niin laajamittaiseksi tut-
26041: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 446:                kintotavoitteiseksi opintokokonaisuudeksi, ettei
26042:                                                         sen huolellinen suorittaminen ole mahdollista si-
26043:            Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta väliin-     vutoimisesti, vaikka varsinainen luentomuotoi-
26044:         putoajaryhmiä ei iltaopiskelijoiden kes-        nen opetus tapahtuukin iltaopiskeluna. Näin ol-
26045:         kuudessa työttömyysturvan suhteen syn-          len on mahdollista, että iltaopiskelukin poik-
26046:         tyisi?                                          keustapauksessa katsotaan työttömyysturva-
26047:                                                         etuuden maksamisen estäväksi päätoimiseksi
26048:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            opiskeluksi.
26049: vasti seuraavaa:                                            Käytännössä on mahdollista, ettei iltaopiske-
26050:                                                         lija ole oikeutettu sen enempää työttömyyspäivä-
26051:     Työttömyysturvaan ei ole oikeutta päätoimi-         rahaan kuin opintotukeenkaan. Tätä epäkohtaa
26052: sella opiskelijalla. Päätoimista opiskelu on sil-       on viime vuosien aikana pyritty kuitenkin mah-
26053: loin, kun se on esteenä kokoaikaisen työn vas-          dollisimman pitkälle poistamaan useiden opetus-
26054: taanottamiselle. Työttömyysturvalain mukaan             ja työhallinnon välisten työryhmien avulla. Työ-
26055: iltalukiossa tai päivälukion iltalinjalla tahi am-      ministeriö on antanut 12.11.1993 työvoimapii-
26056: matillisen oppilaitoksen iltakursseilla opiskele-       rien toiroistoille ohjeistuksen, jolla työvoimahal-
26057: valla henkilöllä on pätevä syy kieltäytyä muusta        linnon paikallistasaa on informoitu työttömyys-
26058: kuin päivätyöstä, jos sen vastaanottaminen ai-          turva- ja opintotukietuuksien yhteensovittami-
26059: heuttaisi opiskelun keskeyttämisen. Edellä mai-         sesta.
26060: nitun perusteella iltaopiskelu ei pääsääntöisesti           Uudistettaessa lakia työmarkkinatuesta (HE
26061: ole esteenä työttömyysturvaetuuden maksami-             75/1996 vp) eduskunnan sivistysvaliokunta on
26062: selle. Iltaopiskeluna on soveltamiskäytännössä          antanut lausunnon (SiVL 6/1996 vp) sosiaali- ja
26063: pidetty kello 16.30 tai sen jälkeen alkavia opin-       terveysvalio kunnalle. Lausunnossaan sivistysva-
26064: toja.                                                   liokunta esittää opintotukea kehitettäväksi siten,
26065:     Mahdollisuus suorittaa iltaopintoja on mo-          että tukijärjestelmä kannustaisi yksilöä valitse-
26066: nessa tapauksessa johtanut siihen, että normaa-         maan koulutuksen. Tähän liittyen opetusminis-
26067: listi päiväopintoina suoritettavia opintokoko-          teriö pyrkii yhteistyössä sosiaali- ja terveysminis-
26068: naisuuksia on siirretty suoritettavaksi ilta-aikaan     teriön, työministeriön ja valtiovarainministeriön
26069: siinä tarkoituksessa, että opiskelijat säilyttäisivät   kanssa kehittämään nuorten opintotukea, työ-
26070: opintojensa ajan oikeuden työttömyysturvaan.            markkinatukea ja toimeentulotukea siten, että
26071: Voimassa olevan työttömyysturvajärjestelmän             vähimmäisturva muodostuisi nykyistä johdon-
26072: tarkoituksena ei ole kuitenkaan turvata hakijan         mukaisemmaksi. Valiokunnan mukaan keskei-
26073: toimeentuloa päätoimisten opintojen vaan työn-          sin ongelma opintotuen osalta on alle 20-vuotiai-
26074: haun ajalta.                                            den opintorahan alhainen taso. Epäkohtia esite-
26075:     Ratkaisukäytännössä on opiskelun katsottu           tään korjattavaksi opintotukilain muutoksella.
26076: tietyissä tapauksissa olevan esteenä työttömyys-            Tapauksissa, joissa iltaopiskelijalta on evätty
26077: turvan maksamiselle siitäkin huolimatta, että           oikeus työttömyysturvaan, hänen opiskelunsa
26078: opiskelu on tapahtunut iltaopiskeluna. Kyse on          on, kuten edellä on todettu, tavallisesti ollut laa-
26079: ollut laajamittaisista tutkintotavoitteisista, nor-     jamittaista ja tutkintotavoitteista. Ottaen huo-
26080: maalisti päiväopiskeluna toteutettavista opinto-        mioon, että työttömyysturvan tarkoituksena on
26081: kokonaisuuksista. Työttömyysturvalautakunta,            turvata työttömän työnhakijan toimeentulo ak-
26082: joka toimii ensiasteen muutoksenhakuelimenä             tiivisen työnhaun ajalta, ei laajan, päätoimiseksi
26083: kansaneläkelaitoksen paikallistoimistojen ja            katsottavan opiskelun mahdollistaminen työttö-
26084:                                              KK 446/1996 vp                                              3
26085: 
26086: myyspäivärahalla ole mahdollista. Opiskelun tu-        Iisi sivistysvaliokunnan lausunnon mukaisesti
26087: lisi lähtökohtaisesti tapahtua erityisesti sitä var-   kehittää siten, ettei väliinputoamistilanteisiin tu-
26088: ten luodun toimeentulojärjestelmän, opintotuen,        kimuotojen suhteen jouduttaisi.
26089: avulla. Katsoisin, että opintotukijärjestelmää tu-
26090: 
26091:      Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1996
26092: 
26093:                                                                       Työministeri Liisa Jaakonsaari
26094: 4                                           KK 446/1996 vp
26095: 
26096: 
26097: 
26098: 
26099:                                         Till Riksdagens Talman
26100: 
26101:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      utkomstskydd för arbetslösa, har i sin plenarbe-
26102: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        handling beslutat att t.ex. kvällsstudier vid en
26103: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      yrkeshögskola utgör en så omfattande studiehel-
26104: man Liisa Hyssälä underteckaade spörsmål nr           het med examensinriktning att det inte är möjligt
26105: 446:                                                  att slutföra dem ordentligt såsom bisyssla, även
26106:                                                       om de egentliga föreläsningarna hålls på kvällen.
26107:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        Sålunda är det möjligt att även kvällsstudier i
26108:        ta för att det bland kvällsstuderanden inte    undantagsfall anses vara sådana studier på heltid
26109:        skulle uppstå grupper som får sitta emel-      som utgör hinder för utbetalning av utkomst-
26110:        lan när det gäller utkomstskydd för ar-        skydd för arbetslösa.
26111:        betslösa?                                          I praktiken är det möjligt att en kvällsstude-
26112:                                                       rande varken har rätt till arbetslöshetsdagpen-
26113:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ning eller studiestöd. Under de senaste åren har
26114: anföra följande:                                      man emellertid strävat efter att så bra som möj-
26115:                                                       ligt avhjälpa dessa missförhållanden med hjälp
26116:    Den som studerar på heltid har inte rätt till      av flera arbetsgrupper mellan undervisnings- och
26117: utkomstskydd för arbetslösa. Det är fråga om          arbetsförvaltningen. Arbetsministeriet har den
26118: heltidsstudier när studierna utgör hinder för att     12 november 1993 gett arbetskraftsdistriktens
26119: ta emot arbete på heltid. Enlig lagen om utkomst-     byråer anvisningar och därigenom informerat
26120: skydd för arbetslösa har studeranden vid kvälls-      arbetskraftsförvaltningens lokalnivå om att sam-
26121: gymnasium, daggymnasiums kvällslinjer och yr-         mankoppla de förmåner som gäller utkomst-
26122: kesläroanstalters kvällslinjer ett motiverat skäl     skydd för arbetslösa och studiestöd.
26123: att vägra ta emot annat än dagarbete, om motta-           I samband med reformeringen av lagen om
26124: gandet skulle leda till ett avbrott i studierna. På   utkomstskydd för arbetslösa (RP 75/1996 rd) har
26125: grund av det ovan nämnda utgör kvällsstudierna        riksdagens kulturutskott gett social- och hälso-
26126: enligt huvudregeln inte något hinder för utbetal-     vårdsutskottet ett utlåtande (KuUU 6/1996 rd).
26127: ning av utkomskydd för arbetslösa. Tillämp-           I sitt utlåtande föreslår kulturutskottet att studie-
26128: ningspraxis har varit att studier som börjar kl.      stödet borde utvecklas så att stödsystemet spor-
26129: 16.30 eller senare har ansetts vara kvällsstudier.    rar individer att välja utbildningen. I anslutning
26130:    Möjligheten att studera om kvällarna har i         till detta strävar undervisningsministeriet efter
26131: många falllett till att sådana studiehelheter som     att i samarbete med social- och hälsovårdsmini-
26132: normalt slutförs på dagtid har överförts till         steriet, arbetsministeriet och finansministeriet
26133: kvällstid därför att den studerande under sina        utveckla unga personers studiestöd, arbetsmark-
26134: studier skulle bevara sin rätt till utkomstskydd      nadsstöd och utkomststöd så att minimiskyddet
26135: för arbetslösa. Avsikten med det gällande ut-         blir mer följdriktigt än för närvarande. Utskottet
26136: komstskyddssystemet för arbetslösa är emeller-        anser att det mest centrala problemet med studie-
26137: tid inte att säkerställa den sökandes utkomst         stödet är att studiepenningens nivå är så låg när
26138: under studier på heltid utan under den tid då han     det gäller personer under 20 år. Man föreslår att
26139: eller hon söker arbete.                               missförhållandena avhjälpas genom en ändring
26140:    Vid avgöranden har praxis varit att studierna i    av lagen om studiestöd.
26141: vissa fall anses utgöra hinder för utbetalning av         I sådana fall där rätten till studiestöd har för-
26142: utkomstskydd för arbetslösa trots att de har varit    vägrats en kvällsstuderande, har hans eller hen-
26143: kvällsstudier. Det har varit fråga om omfattande      nes studier vanligtvis varit omfattande och exa-
26144: studiehelheter med examensinriktning som nor-         mensinriktade. Eftersom avsikten med utkomst-
26145: malt genomförs som dagstudier. Arbetslöshets-         skydd för arbetslösa är att säkerställa arbetslösa
26146: nämnden, som är första rättsmedelsinstans i           arbetssökandes utkomst under den tid de aktivt
26147: ärenden som avser folkpensionsanstaltens lokal-       söker arbete, kan man inte möjliggöra omfattan-
26148: byråers och arbetslöshetskassornas beslut om          de studier på heltid med hjälp av arbetslöshets-
26149:                                            KK 446/1996 vp                                            5
26150: 
26151: dagpenning. Studierna borde enligt huvudregeln       kulturutskottets utlåtande, så att det inte skulle
26152: genomföras med hjälp av det system som särskilt      uppstå situationer där personer får sitta emellan
26153: skapats för detta ändamål, studiestödet. Jag an-     när det gäller olika stödformer.
26154: ser att studiestödssystemet borde utvecklas enligt
26155: 
26156:      Helsingforsden 19 juni 1996
26157: 
26158:                                                                  Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
26159:                                           KK 447/1996 vp
26160: 
26161: Skriftligt spörsmål 447
26162: 
26163: 
26164: 
26165: 
26166:                                   Eva Biaudet /sv m.fl.: Om bättre villkor för gemåler tili tjänstemän
26167:                                       inom utrikesrepresentationen
26168: 
26169: 
26170:                                        Tili Riksdagens Talman
26171: 
26172:    År 1989 antog riksdagen lagen om speciell        återvändande diplomatgemål ställs villkorslöst
26173: ersättning som betalas åt gemåler tili tjänstemän   inför utsikten att inte mera kunna få ett nytt
26174: inom utrikesrepresentationen (657/89). Ersätt-      arbete. En lång väntan på specialersättningen
26175: ningen betalas för uteblivna pensionsförmåner i     kan då te sig mycket frustrerande. Att vara diplo-
26176: hem1andet, då utlandsvistelsen omöjliggjort för-    matgemål är ett yrke som tili stora delar måste
26177: värvsarbete i hemlandet under samma tid. Er-        läras av erfarenhet och kanske en portion med-
26178: sättningen är sålunda en slags surrogatpension      född talang. Ersättningen f6r utebliven pensions-
26179: men summorna är små.                                förmån är tills vidare den enda förtjänsten för
26180:    Många förmånstagare upplever det som en          dessa personer, men effekten förtas av att den
26181: orättvisa att utbetalningen av specialersättning-   utbetalas i ett så sent skede.
26182: en infaller f6rst då förmånstagaren fyllt 65 år.       Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
26183: Åldersskillnaden mellan makar kan i många fall      ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
26184: vara nära 10 år. Det kan medföra att t.ex. maken    ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
26185: är ålderspensionerad eller kanske t.o.m. förtids-   följande spörsmål:
26186: pensionerad, medan makan fortfarande har
26187: många år kvar tili sin 65-årsdag. Orättvist upp-                Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
26188: levs detta av den orsaken att grunden för ersätt-           ta för att förbättra ställningen för gemål
26189: ningen är det gemensamma uppdraget i utlandet.              tili tjänstemän inom utrikesrepresentatio-
26190:    Alltför många från utlandskommendering                   nen?
26191: 
26192:      Helsingforsden 30 maj 1996
26193: 
26194:           Eva Biaudet /sv           Håkan Malm /sv                    Pehr Löv /sv
26195:           Raimo Tiilikainen /sv     Ola Rosendahl /sv                 Klaus Bremer /sv
26196:                     Ulla-Maj Kukkonen /sv                     Margareta Pietikäinen /sv
26197: 
26198: 
26199: 
26200: 
26201:  260017
26202: 2                                        KK 447/1996 vp
26203: 
26204: Kirjallinen kysymys 447                                                                 Suomennos
26205: 
26206: 
26207: 
26208: 
26209:                                  Eva Biaudet /r ym.: Ulkomaanedustuksen virkamiesten puolisoiden
26210:                                      aseman parantamisesta
26211: 
26212: 
26213:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
26214:    Eduskunta hyväksyi vuonna 1989 lain ulko-       palaavat diplomaattien puolisot joutuvat ehdoit-
26215: maanedustuksen virkamiesten puolisoille mak-       ta tilanteeseen, jossa ei ole näkymiä uuden työn
26216: settavasta erityiskorvauksesta (657/89). Kor-      saamisesta. Erityiskorvauksen pitkä odotusaika
26217: vausta maksetaan kotimaassa saamatta jääneistä     saattaa tuolloin vaikuttaa hyvin turhauttavalta.
26218: eläke-eduista, koska ulkomailla oleskelu ei ole    Diplomaatin puolisona oleminen on ammatti,
26219: mahdollistanut ansiotyötä kotimaassa samaan        joka on pitkälti opittava kokemuksen kautta ja
26220: aikaan. Korvaus on siis eräänlainen korvike-elä-   jossa ehkä tarvitaan annos myötäsyntyistä ky-
26221: ke, mutta summat ovat pieniä.                      kyä. Saamatta jääneestä eläke-etuudesta makset-
26222:    Monet edunsaajat kokevat epäoikeudenmu-         tava korvaus on näiden henkilöiden ainoa ansio,
26223: kaiseksi sen, että erityiskorvausta maksetaan      mutta senkin vaikutuksen syö myöhäinen mak-
26224: vasta, kun edunsaaja on täyttänyt 65 vuotta.       saminen.
26225: Puolisoiden välinen ikäero voi monissa tapauk-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26226: sissa olla lähes 10 vuotta. Tämän vuoksi esim.     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
26227: puoliso voi olla vanhuuseläkkeellä tai jopa var-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
26228: haiseläkkeellä, kun taas toisella puolisolla on    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26229: monia vuosia jäljellä 65-vuotispäiväänsä. Tämä
26230: koetaan epäoikeudenmukaiseksi siksi, että kor-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26231: vauksen perusta on yhteinen tehtävä ulkomailla.           ryhtyä parantaakseen ulkomaanedustuk-
26232:    Aivan liian monet ulkomaankomennukselta                sen virkamiesten puolisoiden asemaa?
26233: 
26234:      Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1996
26235:          Eva Biaudet /r            Håkan Malm /r                    Pehr Löv /r
26236:          Raimo Tiilikainen /r      Ola Rosendahl /r                 Klaus Bremer /r
26237:                    Ulla-Maj Kukkonen /r                     Margareta Pietikäinen /r
26238:                                            KK 447/1996 vp                                               3
26239: 
26240: 
26241: 
26242: 
26243:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
26244: 
26245:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tulee ainakin olemaan siirtymäkauden päätyttyä.
26246: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        Kysymyksessä mainittu epäkohta, mikäli sitä
26247: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      sellaisena voidaan pitää, korjaantuu siis niin, että
26248: Jasenen vastattavaksi kansanedustaja Eva             virkamiestenkin eläkeikä nousee 65 vuoteen.
26249: Biaudefn ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-            Tilannetta ei mielestäni voi pitää sen suurem-
26250: myksen n:o 447:                                      pana epäkohtana kuin eräitä muita työelämässä
26251:                                                      vielä yleisempiä tilanteita. Esimerkiksi valtion
26252:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       virkamies voi olla naimisissa yksityisellä sektoril-
26253:        ryhtyä parantaakseen ulkomaanedustuk-         la työskentelevän henkilön kanssa. Virkamies
26254:        sen virkamiesten puolisoiden asemaa?          saattaa saada eläkkeensä 63 vuoden ikäisenä,
26255:                                                      mutta yksityisellä sektorilla työskentelevä puoli-
26256:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         so 65 vuoden iässä. Näissäkin tapauksissa voi
26257: vasti seuraavaa:                                     puolisoiden välinen ikäero olla lähes 10 vuotta.
26258:                                                          Kun valtion eläkejärjestelmässä on mainitulla
26259:    Valtion eläkejärjestelmään kuuluvien henki-       lainmuutoksella nostettu eläkeikä 65 vuoteen,
26260: löiden eläkeikä on 65 vuotta valtion eläkelakiin     olisi hyvin ristiriitaista alentaa mainittujen puoli-
26261: lailla 1528/93 tehtyjen muutosten jälkeen. Tosin     soiden korvaukseen oikeuttavaa ikää.
26262: siirtymäkauden aikana esiintyy 63 ja 65 vuoden           Edellä mainituilla perusteilla hallitus ei näe
26263: välissä olevia yksilöllisiä eläkeikiä. Täten ulko-   tilanteessa epäkohtaa eikä aio ryhtyä asiassa toi-
26264: maanedustuksen virkamiesten eläkeikä saattaa         menpiteisiin.
26265: eräissä tapauksissa jo nyt olla 65 vuotta, ja näin
26266: 
26267:      Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1996
26268: 
26269:                                                                                 Ministeri Arja Alho
26270: 4                                         KK 447/1996 vp
26271: 
26272: 
26273: 
26274: 
26275:                                       Tili Riksdagens Talman
26276: 
26277:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    gångsperioden. Det i spörsmålet nämnda miss-
26278: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-      förhållandet, såvida det kan anses vara ett så-
26279: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-    dant, avhjä1ps sålunda genom att pensionsåldern
26280: man Eva Biaudet m.fl. undertecknade spörsmå1        också för tjänstemännen stiger till 65 år.
26281: nr 447:                                                Situationen kan enligt min åsikt inte betraktas
26282:                                                     som något större missförhållande än vissa andra,
26283:            Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-     ännu vanligare situationer i arbetslivet. En stats-
26284:        ta för att förbättra ställningen för gemå1   tjänsteman kan t.ex. vara gift med någon som
26285:        till tjänstemän inom utrikesrepresentatio-   arbetar inom den privata sektorn. Tjänsteman-
26286:        nen?                                         nen kan börja få pension vid 63 års å1der, medan
26287:                                                     makan eller maken inom den privata sektorn får
26288:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt       vänta till 65 års ålder. Också i dessa fall kan det
26289: anföra fö1jande:                                    vara en åldersskillnad på nästan 10 år mellan
26290:                                                     makarna.
26291:    Pensionså1dern för dem som omfattas av sta-         Eftersom pensionsåldern i det statliga pen-
26292: tens pensionssystem är 65 år efter de ändringar     sionssystemet genom nämnda lagändring har
26293: som genom 1agen 1528/93 gjordes i 1agen om          höjts tili 65 år, vore det mycket motsägelsefullt
26294: statens pensioner. Visserligen förekommer under     att sänka den ålder som berättigar tili ersättning
26295: en övergångsperiod individuella pensionså1drar      för nämnda makar.
26296: som 1igger mellan 63 och 65 år. Pensionså1dern         På ovan nämnda grunder ser regeringen inget
26297: för tjänstemän inom utrikesrepresentationen kan     missförhållande i situationen, och har inte heller
26298: således i vissa fall redan nu vara 65 år och den    för avsikt att vidta några åtgärder i frågan.
26299: å1dern kommer i alla fall att gälla efter över-
26300:      He1singfors den 19 juni 1996
26301: 
26302:                                                                                 Minister Arja Alho
26303:                                                KK 448/1996 vp
26304: 
26305: Kirjallinen kysymys 448
26306: 
26307:                                       Kari Kantalainen /kok: Taiteilijaeläkkeiden myöntämisperusteista
26308: 
26309: 
26310: 
26311:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
26312:     Opetusministeriö päätti jakaa ylimääräisen               Ministeri Andersson myönsi hiljattain taiteen
26313: taiteilijaeläkkeen tänä vuonna 50 taiteilijalle.          keskustoimikunnan esityksestä poiketen ja vas-
26314: Eläke on henkilökohtainen, elinikäinen ja suu-            toin edellä mainittuja valtioneuvoston päätöksen
26315: ruudeltaan täytenä eläkkeenä 5 473 markkaa                mukaisia myöntämisperusteita ylimääräisen tai-
26316: kuukaudessa ja osaeläkkeenä puolet tästä sum-             teilijaeläkkeen mm. iskelmälaulaja Eino Grönille
26317: masta.                                                    (57 v, tulot 277 000 mk/v) sekä Jukka Virtaselle
26318:     Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti (VNP             (tulot 637 000 mk/v). Toisaalta Andersson ei
26319: 75/74) eläke myönnetään Suomessa pysyvästi                myöntänyt keskustoimikunnan esityksestä huo-
26320: asuvalle taiteilijalle tunnustukseksi ansiokkaasta        limatta eläkettä esimerkiksi kirjailija Uma Aalto-
26321: toiminnasta luovana tai esittävänä taiteilijana.          selle, graafikko Helmiriitta Honkaselle ja kirjaili-
26322: Eläkettä ei ilman erityistä syytä myönnetä kuut-          ja Merja Otavalle.
26323: takymmentä vuotta nuoremmalle henkilölle.                    Ministeri Anderssonin menettely antaa aiheen
26324:     Päätettäessä eläkkeen saajista on otettava            epäillä sitä, että myöntämisperusteet ovat niin
26325: huomioon hakijan varallisuusasema sekä hänen              tulkinnanvaraisia, että myös poliittinen tarkoi-
26326: toimeentulomahdollisuutensa. Aiemmin näin                 tuksenmukaisuus pääsee vaikuttamaan lopputu-
26327: tuli menetellä vain harkittaessa eläkkeen suu-            lokseen. Epäselvää on mm. se, mitkä tulot katso-
26328: ruutta, mutta valtioneuvosto muutti myöntämis-            taan niin merkittäviksi, että ne estävät eläkkeen
26329: perusteita 21.1 0. 1992 siten, että hakijan taiteellis-   myöntämisen. Ainakaan yli puolen miljoonan
26330: ten ansioiden lisäksi on otettava aikaisempaa             markan tulot eivät vielä tähän riitä. Hieman epä-
26331: painotetummin huomioon hakijan yleinen eläke-             selväksi jää myös se, mikä katsotaan ansiok-
26332: turva taikka hänen muunlainen toimeentulo-                kaaksi taiteelliseksi toiminnaksi. Tässä suhteessa
26333: mahdollisuutensa ja varallisuutensa. Tämä edel-           ministeri Andersson käveli taiteen keskustoimi-
26334:  lisen kulttuuriministerin aikana tehty muutos            kunnan asiantuntemuksen ylitse.
26335:  herätti taiteilijoiden keskuudessa suurta vasta-            Koska valtioneuvoston päätös vuodelta 1992
26336:  rintaa. Taiteelliset ansiot olisi haluttu pitää edel-    ei käytännössä näytä sitovan ministereitä, olisi
26337:  leen tärkeimpänä ylimääräisen eläkkeen myön-             syytä harkita päätöksen kumoamista ja palaa-
26338:  tämisperusteena.                                         mista vanhaan käytäntöön, jossa ylimääräinen
26339:      Tiukka taloudellinen tilanne on johtanut sii-        eläke olisi nimenomaan keino tukea taiteellista
26340:  hen, että ylimääräisiä taiteilijaeläkkeitä on            toimintaa ja palkita mittavaa elämäntyötä suo-
26341:  myönnetty vuosi vuodelta vähemmän. Kun näyt-             malaisen taiteen hyväksi.
26342:  telijöiden työtahti iän kertyessä luonnollisesti hi-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26343:  dastuu ja toimeentulo siten heikkenee, on valtion        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26344:  taiteilijaeläkejärjestelmällä voitu korjata eläke-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26345: järjestelmän puutteellisuuksia ja samalla palkita         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26346:  taiteilijan elämäntyötä.
26347:      Parhaillaan ylimääräistä taiteilijaeläkettä saa                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26348:  noin tuhat taiteilijaa. Valtion taidetoimikunnat,               ryhtyä ylimääräisten taiteilijaeläkkeiden
26349:  jotka edustavat kukin alansa asiantuntevinta                    myöntämisperusteiden selkeyttämiseksi
26350:  joukkoa, tekevät esityksensä eläkkeensaajiksi                   ja sen turvaamiseksi, että näitä myöntä-
26351:  ensin taiteen keskustoimikunnalle, joka puoles-                 misperusteita järjestelmällisesti nouda-
26352:  taan antaa esityksensä opetusministeriölle. Toi-                tettaisiin?
26353:  mikunnat paneutuvat tehtäväänsä h uolellisestija
26354:  edustavat noin sataa oman taiteenalansa tunti-
26355:  jaa.
26356:       Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1996
26357: 
26358:                                            Kari Kantalainen /kok
26359: 260017
26360: 2                                           KK 448/1996 vp
26361: 
26362: 
26363: 
26364: 
26365:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
26366: 
26367:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        lyhyen aikavälin hakijan saamaa palkintoa edel-
26368: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         täneen ajan tulo ole eikä voi olla keskeinen seik-
26369: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       ka. Vakituista työsuhdetta vailla olevien ns. va-
26370: Jasenen vastattavaksi kansanedustaja Kari             paiden taiteilijoiden ansiot vähenevät väistämät-
26371: Kantalaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        tä ikääntymisen myötä ja erityisesti heidän saa-
26372: sen n:o 448:                                          vutettuaan eläkeiän. Heidän osaltaan onkin tar-
26373:                                                       kasteltava toimeentulomahdollisuuksista lähin-
26374:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        nä muuten ansaitun eläketurvan määrää. Vapai-
26375:        ryhtyä ylimääräisten taiteilijaeläkkeiden      den taiteilijoiden eläketurva onkin usein puut-
26376:        myöntämisperusteiden selkeyttämiseksi          teellinen. Nykyiset eläkejärjestelmät eivät sellai-
26377:        ja sen turvaamiseksi, että näitä myöntä-       senaan sovellu hyvin taiteilijoiden tarpeisiin.
26378:        misperusteita järjestelmällisesti nouda-          Varallisuusasemaakin tarkasteltaessa on pi-
26379:        tettaisiin?                                    dettävä olennaisena asiaan vaikuttavana seikka-
26380:                                                       na lähinnä sen pysyvyyttä ja laajuutta. Niinpä
26381:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          onkin lähdettävä siitä, että ansioituneen taiteili-
26382: vasti seuraavaa:                                      jan ei tarvitse ensin toimeentulonsa ylläpitämi-
26383:                                                       seksi realisoida varallisuuttaan, siis köyhtyä
26384:    Ylimääräinen taiteilijaeläke myönnetään tun-       oleellisesti, voidakseen saada sinänsä ansaitse-
26385: nustuksena ansiokkaasta toiminnasta luovana           mansa valtiollisen tunnustuksen. Hakijan suuri
26386: taikka esittävänä taiteilijana. Yhteiskunnan tun-     ja pysyvä varallisuusasema on kysymys erikseen.
26387: nustusta ei ole madallettu, vaikka myöntämispe-          Opetusministeriö myöntää hakemuksesta yli-
26388: rusteita muutettiinkin vuonna 1992 siten, että        määräisen taiteilijaeläkkeen. Se pyytää taiteen
26389: myös osaeläkkeitä myönnettäessä otetaan huo-          keskustoimikunnalta ja valtion taidetoimikun-
26390: mioon hakijan varallisuusasema ja toimeentulo-        nilta lausunnon hakemuksista. Myös eräät kes-
26391: mahdollisuudet. Taiteilijaeläke myönnetään            keiset taiteilijajärjestöt lausuvat mielensä hake-
26392: edelleenkin tunnustuksena vain hakijan taiteel-       muksista. Tällaista päätöksenteon moniportai-
26393: listen ansioiden perusteella. Taiteellisten ansioi-   suutta on pidettävä taide-elämän koon huo-
26394: den suhteen tasavertaisten hakijoiden kesken ta-      mioon ottaen hyvänä siksi, että se vähentää oleel-
26395: pahtuvassa vertailuissa hakijan varallisuusase-       lisesti satunnaisten taikka epäasiallisten seikko-
26396: maa ja toimeentulomahdollisuuksia koskeva tar-        jen vaikuttamista päätöksentekoon. Kun eläk-
26397: kastelu nousee keskeiseksi koetinkiveksi.             keen saamisen edellytyksien puntaroiminen taik-
26398:     Valtiollinen tunnustus, joka merkitsee kansa-     ka eri hakijoiden ansioiden keskinäinen vertailu
26399: kunnan kiitosta taiteilijalle sen hyväksi tehdyistä   perustuu arvottamiseen ja harkintavallan käyt-
26400: saavutuksista ja elämäntyöstä, myönnetään             töön, on hyvä, että tähän harkintaan osallistuvat
26401: eläkkeen muodossa. Siksi tätä palkintona myön-        useat erilaista tietämystä ja kokemusta ilmentä-
26402: nettävää eläkkeen muodossa ojennettua tunnus-         vät kansallisen taiteen edistämisestä vastaavat
26403: tusta on tarkasteltava, ei vain yksittäistapahtu-     elimet.
26404: mana, vaan jatkuvana sen saamisen jälkeen tai-           Hallituksen käsityksen mukaan nykyinen tai-
26405: teilijan eliniän kestävänä asiana. Tämä palkin-       teen ja taidepolitiikan asiantuntemukseen perus-
26406: non eläkemuotoisuudesta johtuva tosiasia, joka        tuva järjestelmä toimii yhtä hyvin kuin mikä ta-
26407: antaa palkinnolle erityisen luonteen, on otettava     hansa muu organisaatio, joka joutuu muodosta-
26408: huomioon harkittaessa hakijoiden varallisuus-         maan päätösesityksensä arvostustensa ja harkin-
26409: asema- ja toimeentulokysymysten merkitystä            tavallan käyttämisen myötä. Näin ollen ei ole
26410: eläkkeen saamisen edellytyksiin taikka eläkkeen       välttämätöntä tarvetta muuttaa eläkepäätöksen
26411: määrään.                                              myöntämisperusteitakaan.
26412:     Kun palkinnon merkitys on pitkäaikainen, ei
26413: 
26414:      Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1996
26415: 
26416:                                                                           Ministeri Claes Andersson
26417:                                              KK 448/1996 vp                                                3
26418: 
26419: 
26420: 
26421: 
26422:                                           Tili Riksdagens Talman
26423: 
26424:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        anställning minskar oundvikligen vid hö gre ålder
26425: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          och i synnerhet när de uppnår pensionsåldern.
26426: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        För deras del borde man i fråga om utkomstmöj-
26427: man Kari Kantalainen undertecknade spörsmål             ligheterna närmast granska omfattningen på det
26428: nr 448:                                                 pensionsskydd som införtjänats i övrigt. Pen-
26429:                                                         sionsskyddet för fria konstnärer är ofta bristfål-
26430:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         ligt eftersom de nuvarande pensionssystemen
26431:         ta för att göra grunderna för beviljande av     inte som sådana lämpar sig så väl för konstnärer-
26432:         extra konstnärspensioner klarare och för        nas behov.
26433:         att säkerställa att dessa grunder systema-         Också när förmögenhetsförhållandena gran-
26434:         tiskt iakttas?                                  skas bör man som en viktig aspekt beakta hur
26435:                                                         stor förmögenheten är och hur bestående den är.
26436:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Man bör utgå ifrån att en framgångsrik konstnär
26437: anföra följande:                                        inte skall behöva realisera sin förmöghet för att
26438:                                                         klara sin utkomst, dvs. att först bli betydligt
26439:     Extra konstnärspension beviljas som erkänsla        fattigare för att få den erkänsla från staten som
26440: för förtjänstfull verksamhet som skapande eller         han i och för sig är förtjänt av. En fråga för sig är
26441: återgivande konstnär. Nivån på samhällets er-           om sökandens förmögenhet är betydande och
26442: känsla har inte sänkts även om grunderna för            förmögenhetsställningen är bestående.
26443: beviljande ändrades år 1992 så att sökandes för-           Undervisningsministeriet beviljar extra konst-
26444: mögenhetsförhållanden och utkomstmöjligheter            närspension på ansökan. Ministeriet ber central-
26445: beaktas även när delpensioner beviljas. Konst-          kommissionen för konst och statens konstkom-
26446: närspension beviljas fortfarande som erkänsla           miss.~oner att avge utlåtanden om ansökningar-
26447: endast för sökandes konstnärliga förtjänster. 1 en      na. A ven vissa centrala konstnärsorganisationer
26448: jämförelse av sökande som är jämnstarka i fråga         uttalar sig om ansökningarna. Med beaktande av
26449: om de konstnärliga förtjänsterna blir gransk-           storleken på vårt konstliv måste ett sådant be-
26450: ningen av den sökandes förmögenhetsförhållan-           slutsfattande på flera olika nivåer ses som en
26451: den och utkomstmöjligheter en viktig prövosten.         positiv sak eftersom det väsentligt hindrar slump-
26452:     Statens erkänsla, som innebär nationens tack        mässiga eller osakliga omständigheter att inver-
26453: tili konstnären för hans prestationer nationen till     ka på beslutsfattandet. När granskningen av för-
26454: fromma och för hans livsverk beviljas i form av         utsättningarna för att få pension eller jämförel-
26455: pension. Denna erkänsla som beviljas som ett            sen av de olika sökandenas meriter baserar sig på
26456: pris i form av pension bör därför granskas inte         uppskattning och prövning är det bra att flera
26457: enbart som en engångsföreteelse utan som något          organisationer som står för olika slags kunnande
26458: kontinuerligt som omspänner hela konstnärens            och erfarenhet och är ansvariga för främjandet
26459: Iiv efter det priset beviljats. Det faktum att priset   av den nationella konsten deltar i denna pröv-
26460:  beviljas i form av pension och därmed får ett          ning.
26461: särskilt drag skall beaktas när man prövar bety-           Enligt regeringens uppfattning fungerar det
26462:  delsen av frågor som gäller de sökandes förmö-         nuvarande systemet, som grundar sig på sakkun-
26463:  genhet och utkomst för förutsättningarna att få        skap inom konst och konstpolitik, lika väl som
26464: pension eller för pensionsbeloppet.                     viiken annan organisation som helst som är
26465:     När prisets betydelse är av långvarigt slag kan     tvungen att bilda sina beslutsframställningar om
26466:  inte inkomst som den sökande fått under en kort        beslut med hjälp av bedömningar och prövning.
26467:  tid innan priset beviljas vara en central fråga.       Det finns därför inget omedelbart behov att änd-
26468:  Inkomsterna för s.k. fria konstnärer utan fast         ra grunderna för beviljande av pension.
26469: 
26470:      Helsingforsden 14 juni 1996
26471: 
26472:                                                                               Minister Claes Andersson
26473:                                          KK 449/1996 vp
26474: 
26475: Kirjallinen kysymys 449
26476: 
26477: 
26478: 
26479: 
26480:                                  Sulo Aittoniemi /kesk: Haavan ja lepän käytön lisäämisestä kalus-
26481:                                      teteollisuudessa
26482: 
26483: 
26484:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
26485: 
26486:    Suomessa markkinapuuna tunnetaan yleisesti      vuoksi. Lepällä ehkä on sahapuuna se huono
26487: vain mänty, kuusi ja koivu. Näistä koivu aika-     puoli, että se harvoin kasvaa niin sanotusti tukki-
26488: naan tuhottiin ns. Osaran hakkuilla, mutta voi-    puun asteelle. Sen sahaus vaatii näin ollen erityis-
26489: makkaan kasvatuksen vuoksi se on jälleen palan-    toimia ja koneita.
26490: nut suomalaiseen puukuvaan tärkeänä tekijänä.         Haapa ja leppä ovat kuitenkin edelleen liikaa
26491:    Yleisimmistä puulajeistamme valmistettuja       roskapuun asemassa monista erinomaisista omi-
26492: tuotteita myydään höyläämättöminä ulkomaille.      naisuuksistaan huolimatta.
26493: Toisin sanoen höyläämätön kakkosnelonen on            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
26494: paras myynti valttimme. Tähän asiaan on kuiten-    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26495: kin kiinnitetty viime aikoina huomiota, ja asia    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26496: korjaantunee jatkojalostuksen suhteen pikku-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26497: hiljaa.
26498:    Melkein arvottomia ovat meillä olleet tähän               Näkeekö Hallitus, että Suomella on
26499: saakka haapa ja leppä. Haapa menetti arvonsa              mahdollisuuksia nostaa nyt roskapuina
26500: tulitikun myötä, ja lepällä on ollut etupäässä            pidettyjen haavan ja lepän käyttöä ka-
26501: arvoa vain polttopuunaja savustustarkoitukses-            lusteteollisuuden ja sisustuksen eri-
26502: sa. Kummallakin puulla on kuitenkin erinomai-             koismateriaaleina niiden monien erityis-
26503: sia ominaisuuksia muun muassa sisustus- ja ka-            ten ominaisuuksien vuoksi, ja onko vi-
26504: lustemateriaalina: lepällä erikoisen kauniin vä-          reillä mitään tähän suuntaan vievää pro-
26505: rinsä ja haavalla keveytensä ja huomattavan la-           jektia?
26506: honkestävyytensä sekä lämpöominaisuuksiensa
26507: 
26508:       Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1996
26509: 
26510:                                       Sulo Aittaniemi /kesk
26511: 
26512: 
26513: 
26514: 
26515:  260017
26516: 2                                         KK 449/1996 vp
26517: 
26518: 
26519: 
26520: 
26521:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
26522: 
26523:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Lepistä erityisesti tervaleppä on viime vuosina
26524: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       ollut haluttu puusepänteollisuuden ja seinäpa-
26525: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     neelin raaka-aine. Ongelmana on ollut kysynnän
26526: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-      ja tarjonnan huono kohtaaminen, ehkä myös
26527: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       kyselyn aiheena olevien puulajien alhainen hinta.
26528: n:o 449:                                               Asiantilan parantamiseksi takavuosina on pe-
26529:                                                     rustettu muutamia erikoispuutavaralaji- ja eri-
26530:           Näkeekö Hallitus, että Suomella on        koispuupörssejä. Maa- ja metsätalousministeriö
26531:        mahdollisuuksia nostaa nyt roskapuina        laati alkuvuodesta 1995 muun ohella mainittuja
26532:        pidettyjen haavan ja lepän käyttöä ka-       raaka-aineita koskeneen valtakunnallisen ohjel-
26533:        lusteteollisuuden ja sisustuksen eri-        man Euroopan unionin hyväksyttäväksi. Se to-
26534:        koismateriaaleina niiden monien erityis-     dettiin kuitenkin osittain Rooman perussopi-
26535:        ten ominaisuuksien vuoksi, ja onko vi-       muksen vastaiseksi eikä siihen sisältynyt rahoi-
26536:        reillä mitään tähän suuntaan vievää pro-     tussuunnitelma saanut komission hyväksyntää.
26537:        jektia?                                         Kansallisella rahoituksella on kuitenkin mah-
26538:                                                     dollisuus edistää asiaa. Näin hallitus on menette-
26539:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        lemässäkin. Tammikuussa 1996 valmistuneen
26540: vasti seuraavaa:                                    Maaseutuohjelman jatkovalmistelussa on alus-
26541:                                                     tavasti varattu määräraha valtakunnallisen eri-
26542:    Haluan vastata kysymykseen hieman kysy-          koispuupörssin luomiseksi. Hankkeen toteuttaji-
26543: mystä laajemmin. Kysyjä on perusteluosassaan        na ovat Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio
26544: aivan oikeassa. Haapa ja lepät- Suomessa ter-       ja alueelliset metsäkeskukset Maa- ja metsäta-
26545: va- ja harmaaleppä-ovat olleet aliarvostettuja.     lousministeriön ja alueellisten metsäkeskusten
26546: Meillä ei ole enää vuoteen ollut yhtään haapaa      neuvottelemiin tulossopimuksiin sisältyy tavoite
26547: käyttävää tulitikkutehdasta, vaan tikutkin tuo-     edistää metsien puutuotannollisesti kestävää
26548: daan nykyään Ruotsista. Haapa on tahonkestä-        käyttöä ja vahvistaa yksityismetsien puun tarjon-
26549: vää ja sopii esimerkiksi laudelaudoiksi erinomai-   taa. Nämä tavoitteet tukevat osaltaan myös haa-
26550: sesti vaalean mahongin sijasta, myös paneeliksi     van ja lepän tarjontaa ja käyttöä.
26551: ja taitureihin.             ..                         Menossa oleva Puun Vuoden kampanja on
26552:    Selluteollisuus käyttää Aänekoskella sentään     lisäksi monella tavalla nostanut muidenkin kuin
26553: vielä vuosittain noin 100 000 m 3 haapaa. Tuleva    pääpuulajiemme käyttömahdollisuudet esille. Si-
26554: Metsä-Serla Oy:n jalostuslinja Kirkniemessä         ten ollaan kaikkien kotimaisten puulajien tietä-
26555: hionee tervettä haapaa käynnistäruisvaiheen jäl-    mystä ja tuntemusta lisäämässä esimerkiksi näyt-
26556: keen 2-3 vuoden päästä noin 300 000 m3 vuo-         telyin, kouluyhteistyön puitteissa, erilaisin kil-
26557: dessa. Osa saadaan kotimaan nykymetsistä, osa       pailuin ja tähän liittyvien sektoreiden omin toi-
26558: Baltiasta, ja tehdasta varten perustetaan meille    menpitein.
26559: mm. pelloille nopeakasvuisia viljelmiä.
26560: 
26561:      Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 1996
26562: 
26563:                                                      Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
26564:                                              KK 449/1996 vp                                            3
26565: 
26566: 
26567: 
26568: 
26569:                                          Tili Riksdagens Talman
26570: 
26571:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        bestått i att efterfrågan och utbud har haft svårt
26572: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         att mötas, och kanske har också det låga priset på
26573: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       de i spörsmålet nämnda träslagen utgjort ett pro-
26574: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr          blem.
26575: 449:                                                      För att förbättra sakernas tillstånd har det
26576:                                                        under de gångna åren grundats några börser för
26577:           Anser Regeringen att det finns möjlig-       specialvirkesslag och specialträ. Jord- och skogs-
26578:        heter för Finland att öka användningen          bruksministeriet gjorde i början av 1995 upp ett
26579:        av de för närvarande föga värderade trä-        riksomfattande program angående bl.a. nämnda
26580:        slagen asp och al som specialmaterial           råvaror som sedan tillställdes Europeiska unio-
26581:        inom möbelindustri och inredning på             nen för godkännande. Man konstaterade emel-
26582:        grund av deras många speciella egenska-         lertid att det delvis stred mot Romfördraget och
26583:        per, och är något sådant projekt aktuellt       den finansieringsplan som ingick i programmet
26584:        som skulle verka i denna riktning?              fick inte kommissionens godkännande.
26585:                                                           Genom nationell finansiering finns det emel-
26586:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          lertid en möjlighet att främja saken och så tänker
26587: anföra följande:                                       regeringen också gå tili väga. 1 den fortsatta be-
26588:                                                        redningen av det Landsbygdsprogram som blev
26589:    Jag önskar svara på spörsmålet ur ett Ii te vida-   fårdigt i januari 1996 har anslag preliminärt re-
26590: re perspektiv. Frågeställaren har aHdeiesrätti sin     serverats för att skapa en riksomfattande börs för
26591: motiveringsdel. Aspen och alarna - i Finland           specialträ. Projektet skall genomföras av Skogs-
26592: klibb- och gråal - har varit underskattade. Vi         brukets utvecklingscentral Tapio och de regiona-
26593: har inte på ett år haft en enda tändsticksfabrik       la skogscentralerna. 1 de resultatavtal som jord-
26594: som använder aspvirke, utan t.o.m tändstickor-         och skogsbruksministeriet och de regionala
26595: na importeras numera från Sverige. Aspvirket är        skogscentralerna har förhandlat sig fram tili
26596: röthärdigt och lämpar sig utmärkt för t.ex. bastu-     finns inskrivet ett mål om att främja ett sådant
26597: lavar i stället för ljus mahogny samt också som        utnyttjande av skogarna som är hållbart med
26598: materia! tili panel och J?.ryggor.                     avseende på träproduktionen och att förstärka
26599:    Cellulosaindustrin i Aänekoski använder i alla      utbudet av trä från privata skogar. Dessa mål
26600: fall ca 100 000 m 3 asp årligen Förädlingslinjen i     stödjer för sin del också utbudet och användning-
26601: nya Metsä-Serla Oy i Gerknäs kommer sannolikt          en av asp och al.
26602: efter inkörningsperioden om 2-3 år att förbruka           Den pågående kampanjen Träets År har dess-
26603: ca 300 000 m 3 friskt aspvirke om året. En del fås     utom på många sätt lyft fram användningsmöj-
26604: från nuvarande finländska skogar, en del från          ligheterna också för andra än våra huvudsakliga
26605: Baltikum, och för fabriken anläggs bl.a. på våra       träslag. Man försöker således öka kunskapen
26606: åkrar snabbväxande odlingar.                           och kännedomen om alla inhemska träslag ge-
26607:     Av alarna har speciellt klibbalen under de se-     nom t.ex utställningar, inom ramen för skolsam-
26608: naste åren varit en eftertraktad råvara för snicke-    arbete samt genom olika tävlingar och närliggan-
26609: riindustrin och tili väggpaneler. Problemet har        de sektorers egna åtgärder.
26610: 
26611:      Helsingforsden 24 juni 1996
26612: 
26613:                                                         Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
26614:                                               KK 450/1996 vp
26615: 
26616: Kirjallinen kysymys 450
26617: 
26618: 
26619: 
26620: 
26621:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Talousrikosten selvittämisen tehostamisesta
26622: 
26623: 
26624: 
26625:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
26626: 
26627:    Yhteiskunnassa patistetaan kovasti yrittäjyy-        kun puliveivarit ovat vieneet urakan sen nenän
26628: teen. Yrityksiä syntyykin, mutta minkälaisia?           edestä.
26629: Osa yrittäjistä on rehellisiä, ja he haluavat yrityk-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26630: sensä toimivan ja kilpailevan terveellä pohjalla.       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26631: Työ ja urakka otetaan sellaisella hinnalla, että se     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26632: voi edes jotenkin kannattaa. Osa yrityksistä on         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26633: kuitenkin toisenlaisia. Työ ja urakka otetaan hal-
26634: valla, urakkasumma nostetaan ja palkatkin jo-                     Aikooko Hallitus ryhtyä kovin ottein
26635: tenkin maksetaan, muttajätetään kokonaan suo-                  karsimaan yhteiskunnasta sellaisia epäre-
26636: rittamatta muut velvoitteet, kuten tellit ja lellit            hellisesti kilpailevia yrityksiä, jotka ter-
26637: ynnä muut yhteiskunnan suuntaan suoritettavat                  veellä pohjalla olevan yrityksen nenän
26638: maksut ja velvoitteet. Urakan jälkeen tehdään                  edestä vievät urakan ilman minkäänlaista
26639: konkurssija aloitetaan taas uutta urakkaa varten               tarkoitustajatkuvuuteen ja yhteiskunnan
26640: uudella firmalla. Samanaikaisesti myös rehelli-                velvoittamien maksujen suorittamiseen?
26641: senä pohjalla toiminut yritys menee konkurssiin,
26642: 
26643:      Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1996
26644: 
26645:                                            Sulo Aittaniemi /kesk
26646: 
26647: 
26648: 
26649: 
26650:  260017
26651: 2                                           KK 450/1996 vp
26652: 
26653: 
26654: 
26655: 
26656:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
26657: 
26658:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        että sopimaton ja muita vahingoittava liiketoi-
26659: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         minta voidaan entistä tehokkaammin estää.
26660: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Valtiovarainministeriöstä saadun tiedon mu-
26661: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        kaan ylivoimaisesti suurin ja haittavaikutuksil-
26662: taniemen kirjallisen kysymyksen n:o 450:              taan vaarallisin osa harmaasta taloudesta on yri-
26663:                                                       tystoimintaa tai liittyy siihen. Erityisesti tämän-
26664:           Aikooko Hallitus ryhtyä kovin ottein        tyyppinen toiminta haittaa rehellistä yritystoi-
26665:        karsimaan yhteiskunnasta sellaisia epäre-      mintaa ja omaa ammattimaisen talousrikollisuu-
26666:        hellisesti kilpailevia yrityksiä, jotka ter-   den piirteitä.
26667:        veellä pohjalla olevan yrityksen nenän             Harmaan talouden selvitystyöryhmä esitti
26668:        edestä vievät urakan ilman minkäänlaista       syyskuussa 1994 valmistuneessa väliraportissaan
26669:        tarkoitusta jatkuvuuteen ja yhteiskunnan       säännösmuutoksia, joilla voitaisiin parantaa
26670:        velvoittamien maksujen suorittamiseen?         harmaaseen talouteen kohdistuvaa valvontaa ja
26671:                                                       viranomaisyhteistyötä. Ehdotukset toteutettiin
26672:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          nopeasti. Vuoden 1995 huhtikuussa tulivat voi-
26673: vasti seuraavaa:                                      maan säännökset, jotka parantavat verohallin-
26674:                                                       non tietojensaantimahdollisuuksia sivullistahoil-
26675:    Kysymys liittyy olennaisesti harmaaseen ta-        ta ja antavat sille oikeuden ilmoittaa havaitsemis-
26676: louteen ja sen torjuntatoimiin. Valtioneuvosto        taan väärinkäytöksistä muille valvontaviran-
26677: hyväksyi kuluvan vuoden helmikuun 1 päivänä           omaisille. Tämän vuoden alusta voimaan tullut
26678: periaatepäätöksen hallituksen toimintaohjel-          verotusmenettelylaki lisäsi verohallinnon tiedon-
26679: maksi talousrikollisuuden ja harmaan talouden         saantimahdollisuuksia entisestään.
26680: vähentämiseksi. Ohjelman toteuttamisella pyri-            Verohallinnossa harmaan talouden torjunta-
26681: tään muun muassa elinkeinoelämän terveen kil-         projekti aloitettiin vuoden 1994 syksyllä kokei-
26682: pailun ja toimintaedellytysten parantamiseen.         lunluon teisesti Hämeen läänissä ja vuonna 199 5
26683:    Jo ennen periaatepäätöksen hyväksymistäkin         koko maassa eri lääninverovirastojen keskittyes-
26684: on harmaaseen talouteen pyritty puuttumaan            sä erilaisten valvontamuotojen kokeiluun ja har-
26685: monin eri tavoin muun muassa lainsäädännöllä          maan talouden selvittämiseen eri toimialoilla.
26686: ja valvontatoimia tehostamalla.                           Harmaan talouden torjunnassa on käytetty
26687:    Hallituksen talouspoliittinen ministerivalio-      laajaa keinovalikoimaa alkaen uusien yrittäjien
26688: kunta seuraa talousrikollisuuden ja harmaan           aktiivisesta etsimisestä ja rekisteröinnistä laaja-
26689: talouden torjuntatyön edistymistä. Sisäasiainmi-      mittaiseen valvontatietojen hyväksikäyttöön ja
26690: nisteriö raportoi ministerivaliokunnalle torjun-      ristikontraHeihin sekä varsinaisiin verotarkas-
26691: tatyön etenemisestä eri hallinnonaloilla. Torjun-     tuksiin. Erityisen tehokkaiksi ovat osoittautu-
26692: tatyön edistymistä seuraamaan on asetettu sisä-       neet verotarkastajien yhdessä poliisin kanssa te-
26693: asiainministeriönjohdolla toimiva koordinointi-       kemät yllätystarkastukset mm. rakennustyö-
26694: ryhmä, jossa eri hallinnonalat ovat edustettuina.     maille ja ravintoloihin. Hankkeessa on voitu
26695:    Moniin periaatepäätöksessä edellytettyihin         hyödyntää uusia tiedonsaantisäännöksiä. Vuo-
26696: toimiin on jo ryhdytty. Oikeusministeriön hallin-     den vaihteessa valmistui atk-sovellus, joka on
26697: nonalalta voidaan mainita osakeyhtiölainsää-          tarkoitettu valvontatiedoissa esiintyvien yritys-
26698: dännön uudistamista koskeva esitys, joka juuri        ten tunnistamiseen, tiedon seulontaan ja poten-
26699: äsken annettiin eduskunnalle. Säännökset osake-       tiaalisten harmaan talouden harjoittajien etsimi-
26700: pääoman vähimmäismäärän nostamisesta ja tie-          seen.
26701: donantovelvollisuuden laajentamisesta tähtää-             Harmaan talouden torjuntaprojektissa vuon-
26702: vät osaltaan terveen liiketoiminnan edistämi-         na 1995 tarkastettuja yrityksiä oli kaikkiaan 969.
26703: seen. Lisäksi on syytä mainita, että vielä tämän      Näistä ilman jälkitoimenpiteitä selvisi 55.
26704: kesän aikana on tarkoitus antaa esitys liiketoi-          Suurin osa harmaan talouden selvitystyöryh-
26705: mintakiellosta annetun lain muuttamiseksi siten,      män ehdotuksista sisältyy valtioneuvoston
26706:                                             KK 450/1996 vp                                            3
26707: 
26708: 1.2.1996 tekemään periaatepäätökseen hallituk-           Lisäksi on tarkoituksena yhteistyönä Vero-
26709: sen toimintaohjelmaksi talousrikollisuuden ja         hallituksen kanssa selvittää mahdollisuudet ar-
26710: harmaan talouden vähentämiseksi. Tähän liit-          vonlisäveron ennakkopalautuksiin ja vähennys-
26711: tyen valtiovarainministeriössä selvitetään par-       oikeuteen liittyvien väärinkäytösmahdollisuuk-
26712: haillaan keinoja, joilla voitaisiin tehostaa kan-     sien rajoittamiseksi.
26713: sainvälisten korkovirtojen verovalvontaa. Vero-          Lääninverovirastoille on annettu ohjeet sijoit-
26714: keidasvaltiossa sijaitsevan yrityksen avulla vero-    taa 20 verotarkastajaa, asianvalvojaa tai vastaa-
26715: tuksellisia etuja hankkineelle tullaan mahdolli-      van ammattitaidon omaavaa henkilöä rikoshyö-
26716: sesti säätämään näyttövelvollisuus liikesuhteen       dyn jäljittämistehtäviin. Näiden tilalle kohden-
26717: todellisesta luonteesta.                              netaan verovalvontatehtäviin vastaava määrä
26718:    Valtiovarainministeriön ja Verohallituksen         henkilöitä. Verohallituksen verotarkastusyksi-
26719: välillä käydyissä keskusteluissa on sovittu yhteis-   kölle on osoitettu määräraha 7 ylitarkastajata-
26720: työstä harmaan talouden kehitystä ja torjuntatoi-     soisen henkilön palkkaamiseksi valtakunnallisia
26721: mia seuraavan valtionhallinnon ja elinkeinoelä-       yhteisiä tutkintaryhmiä ja rikoshyödyn jäljittä-
26722: män yhteisen työryhmän asettamisesta.                 mistehtäviä varten.
26723: 
26724:      Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1996
26725: 
26726:                                                                     Oikeusministeri Kari Häkämies
26727: 4                                           KK 450/1996 vp
26728: 
26729: 
26730: 
26731: 
26732:                                         Till Riksdagens Talman
26733: 
26734:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      verksamhet. Dessutom är det skäl att nämna, att
26735: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        regeringen ännu i sommar har för avsikt att avlå-
26736: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      ta en proposition om ändring av lagen om nä-
26737: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr         ringsförbud så, att otillbörlig affårsverksamhet
26738: 450:                                                  som skadar andra kan förhindras allt effektivare.
26739:                                                          Enligt uppgifter från finansministeriet utgörs
26740:           Ämnar Regeringen med hård hand              den överlägset största och med tanke på skade-
26741:        börja gallra ut ur samhället sådana ohe-       verkningarna farligaste delen av den gråa ekono-
26742:        derligt konkurrerande företag, som fram-       min av företagsverksannhet eller är knuten till
26743:        för näsan på bolag med en sund bas tar en      densamma. Särskilt verksamhet av denna typ
26744:        entreprenad utan några som helst tankar        skadar den hederliga företagsverksamheten och
26745:        på kontinuitet eller på att erlägga avgifter   innehåller drag av yrkesmässig ekonomisk
26746:        som påförts av samhället?                      brottslighet.
26747:                                                          En arbetsgrupp som utredde den gråa ekono-
26748:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         min föreslog isin mellanrapport i september 1994
26749: anföra följande:                                      lagändringar för att förbättra övervakningen av
26750:                                                       den gråa ekonomin samt samarbetet mellan myn-
26751:     Spörsmålet har ett väsentligt samband med         digheterna. Förslagen förverkligades snabbt. 1
26752: den gråa ekonomin och med åtgärder för bekäm-         april 1995 trädde i kraft stadganden som förbätt-
26753: pande av densamma. Statsrådet fattade den 1           rar skatteförvaltningens möjligheter att erhålla
26754: februari i år ett principbeslut om regeringens        uppgifter av utomstående parter och som ger
26755: aktionsprogram för en minskning av den ekono-         densamma rätt att anmäla missbruk som den
26756: miska brottsligheten och den gråa ekonomin.           uppdagat till andra övervakningsmyndigheter.
26757: Genom programmet syftar man bl.a. till att för-       Lagen om beskattningsförfarande, som trädde i
26758: bättra den sunda konkurrensen inom näringsli-         kraft vid årets början, har ytterligare utökat skat-
26759: vet och dess verksamhetsförutsättningar.              teförvaltningens möjligheter att erhålla uppgif-
26760:     Redan innan principbeslutet godkändes strä-       ter.
26761: vade man efter att ingripa i den gråa ekonomin på        lnom skatteförvaltningen påbörjades hösten
26762: många olika sätt bl.a. genom lagstiftning och         1994 i Tavastehus län ett försöksprojekt för att
26763: genom att effektivera övervakningen.                  bekämpa den gråa ekonomin, och år 1995 utvid-
26764:     Regeringens ekonomiskpolitiska ministerut-        gades detta till hela landet i det att länsskattever-
26765: skott följer hur arbetet med att bekämpa den          ken koncentrerade sig på försök med olika över-
26766: ekonomiska brottsligheten och den gråa ekono-         vakningsformer och på att utreda den gråa eko-
26767: min framskrider. Inrikesministeriet rapporterar       nomin inom olika branscher.
26768: till ministerutskottet hur bekämpningen fram-            1 bekämpandet av den gråa ekonomin har man
26769: skrider inom de olika förvaltningsområdena. För       använt ett omfattande sortiment av medel med
26770: att följa hur bekämpningen framskrider har man        början från en aktiv uppsökning och registrering
26771: tillsatt en koordineringsgrupp under ledning av       av nya företagare till ett omfattande utnyttjande
26772: inrikesministeriet. 1 denna grupp är de olika för-    av övervakningsuppgifter och korskontroller
26773: valtningsområdena representerade.                     samt till egentliga skatteinspektioner. Överrask-
26774:     Många av de åtgärder som principbeslutet för-     ningsinspektioner som skatteinspektörer har
26775: utsätter har redan vidtagits. Från justitieministe-   gjort tillsammans med polisen bl.a. på byggnads-
26776: riets förvaltningsområde kan nämnas den nyli-         arbetsplatser och i restauranger har visat sig vara
26777: gen till riksdagen avlåtna propositionen om en        särskilt effektiva. 1 detta projekt har man kunnat
26778: revidering av lagstiftningen om aktiebolag. Stad-     utnyttja de nya stadgandena om insamling av
26779: gandena om en ökning av minimiaktiekapitalet          uppgifter. Vid årsskiftet blev en adb-tillämpning
26780: och en utvidgning av informationsskyldigheten         fårdig. Den är avsedd för att identifiera företag
26781: har för sin del som mål att främja en sund affårs-    som förekommer i övervakningsuppgifterna,
26782:                                             KK 450/1996 vp                                              5
26783: 
26784: för att gallra ut information samt för att söka upp   om samarbete vid tillsättandet av en gemensam
26785: potentiella utövare av den gråa ekonomin.             arbetsgrupp med företrädare för statsförvalt-
26786:     Antalet företag som under 1995 inspekterades      ningen och näringslivet som skall följa hur den
26787: inom ramen för projektet för att bekämpa den          gråa ekonomin utvecklas och åtgärderna för att
26788: gråa ekonomin var totalt 969. Av dessa klarade        bekämpa den.
26789: sig 55 utan fortsatta åtgärder.                           Avsikten är dessutom att i samarbete med
26790:     Största delen av de förslag som arbetsgruppen     Skattestyrelsen utreda möjligheterna att begrän-
26791: som utredde den gråa ekonomin föreslog ingår i        sa möjligheterna till missbruk med anknytning
26792: statsrådets principbeslut av 1.2.1996 om reger-       tili förhandsåterbetalningar av mervärdesskat-
26793: ingens aktionsprogram för att reducera den eko-       ten och avdragsrätter i fråga om den.
26794: nomiska brottsligheten och den gråa ekonomin. 1           Länsskatteverken har getts anvisningar att
26795: anknytning till detta utreds inom finansministe-      placera 20 skatteinspektörer, ombud eller perso-
26796: riet som bäst medel genom vilka man kunde             ner med motsvarande yrkeskunskap i uppgifter
26797: effektivera skatteövervakningen av det interna-       för att spåra upp brottsnytta. 1deras ställe alloke-
26798: tionella ränteflödet. För den som skaffat sig be-     ras ett motsvarande antal personer till skatte-
26799: skattningsfördel med hjälp av ett företag i en        övervakningsuppgifter. Skattestyrelsens skatte-
26800: skatteparadisstat konmmer man eventuellt att          inspektionsenhet har anvisats ett anslag för att
26801:  stadga en skyldighet att bevisa den sanna karak-     anställa sju personer med överinspektörsstatus
26802:  tären av affårsförbindelserna.                       för riksomfattande gemensamma utrednings-
26803:     U nder överläggningar mellan finansministe-       grupper och för uppgifter för att spåra upp
26804:  riet och Skattestyrelsen har man kommit överens      brottsnytta.
26805: 
26806:      Helsingforsden 19 juni 1996
26807: 
26808:                                                                      Justitieminister Kari Häkämies
26809:                                              KK 451/1996 vp
26810: 
26811: Kirjallinen kysymys 451
26812: 
26813: 
26814: 
26815: 
26816:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Suurpetojen aiheuttamista vaaroista
26817: 
26818: 
26819: 
26820:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
26821: 
26822:    Suomessa on olemassa kansainvälisestikin               Edellä oleva oli ehkä tarkoitettu hauskasti sa-
26823: harvinainen jokamiehenoikeus: oikeus vapaasti          notuksi, mutta asiassa on myös totisinta totta.
26824: kulkea metsissä ja noukkia marjoja sekä sieniä.        Marjastajat ja sienestäjät metsistä vähenevät ko-
26825: Metsät ovat kuitenkin viime syksyinä marjastus-        vaa vauhtia suurpetojen pelon vuoksi, ja tilanne
26826: ja sienestysaikaan alkaneet olla aika hiljaisia,       sen kuin pahenee.
26827: koska marjastajat ja sienestäjät eivät ainakaan           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
26828: yksikseen uskalla metsään lähteä. Toisaalta voi-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26829: daan sanoa niinkin, että metsät ovat alkaneet          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26830: olla aika meluisia. Viiden hengen marjastajaryh-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26831: mästä kolme noukkii marjoja ja kaksi hakkaa
26832: peltiämpäriä tai vääntää räikkää. Tämä johtuu                    Mitä Hallitus aikoo tehdä sen seikan
26833: siitä, että ihmiset pelkäävät karhuja, joita vilisee          suhteen, että yhä useampi marjastaja ja
26834: jo eteläisen Suomenkin metsät tulvillaan ja jotka             sienestäjä syksyisin jättää melkein elä-
26835:  ovat niin hävyttömiä, että tunkevat melkein olo-             mäntavaksi tulleen jokamiehenoikeuten-
26836: huoneeseen.                                                   sa käyttämättä metsissä nopeasti lisään-
26837:                                                               tyvän karhumäärän vuoksi?
26838: 
26839:      Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1996
26840: 
26841:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
26842: 
26843: 
26844: 
26845: 
26846:  260017
26847: 2                                         KK 451/1996 vp
26848: 
26849: 
26850: 
26851: 
26852:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
26853: 
26854:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      sästys tapahtuu Pohjois-Suomen ns. vapaan met-
26855: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       sästysoikeuden alueella kiintiön ja muualla
26856: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     maassa riistanhoitopiirin myöntämän pyyntilu-
26857: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-      van nojalla. Tarkoituksena on rajoittaa kannan
26858: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       kasvua tai kokonaan pysäyttää se erityisen va-
26859: n:o 451:                                            hinkoarkojen sekä tiheiden kantojen alueilla.
26860:                                                     Muualla maassa tarkoitus on antaa karhukan-
26861:           Mitä Hallitus aikoo tehdä sen seikan      nan vielä toistaiseksi lisääntyä siten, että kannan
26862:        suhteen, että yhä useampi marjastaja ja      kokonaismäärä tulee edelleen kasvamaan.
26863:        sienestäjä syksyisin jättää melkein elä-        Kantojen kasvun mukana ovat lisääntyneet
26864:        mäntavaksi tulleen jokamiehenoikeuten-       suurten petoeläinten aiheuttamat vahingot.
26865:        sa käyttämättä metsissä nopeasti lisään-     Etenkin alueilla, joilla petoeläimiä ei pitkiin ai-
26866:        tyvän karhumäärän vuoksi?                    koihin ole esiintynyt, ne ovat joissakin ihmisissä
26867:                                                     myös herättäneet pelkoa. Tätä ovat osaltaan li-
26868:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        sänneet eräiden lehtien sensaatiohakuiset kirjoi-
26869: vasti seuraavaa:                                    tukset.
26870:                                                        Petoeläinten poroille, maataloudelle ja muulle
26871:    Viime vuosina suurten petoeläinten määrät        eläinten pidolle aiheuttamat vahingot korvataan
26872: ovat lisääntyneet ja niiden kannat levittäytyneet   valtion varoista. Korvaussäännösten uudista-
26873: aikaisempaa tasaisemmin maan eri alueille. Näin     mistyö on maa- ja metsätalousministeriössä par-
26874: on tapahtunut myös karhun kohdalla,jota tava-       haillaan vireillä. Yhteistyössä vahingonkärsijä-
26875: taan nykyisin maan kaikilla alueilla.               tahojen kanssa pyritään löytämään keinoja va-
26876:    Suurten petoeläinten kantojen kehitystä ohja-    hinkojen estämiseksi. Kansalaisten pelkoa pyri-
26877: taan pääsääntöisesti metsästyksellä EU:n elin-      tään vähentämäänjakamalla eläinten määristä ja
26878: ympäristödirektiivin mukaisesti. Karhun met-        käyttäytymisestä oikeata tietoa.
26879: 
26880:      Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1996
26881: 
26882:                                                      Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
26883:                                               KK 451/1996 vp                                               3
26884: 
26885: 
26886: 
26887: 
26888:                                            Tili Riksdagens Talman
26889: 
26890:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          delarna av landet med stöd av jaktlicenser som
26891: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-           beviljas av respektive jaktvårdsdistrikt. Avsikten
26892: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-         är att begränsa eller helt stoppa stammens tillväxt
26893: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr            inom områden som är särskilt utsatta för skador
26894: 451:                                                     och områden med täta stammar. Tanken är att
26895:                                                          björnstammen tillsvidare skall få öka i landets
26896:             Vad har Regeringen för avsikt att göra       övriga delar så att stammen i sin helhet ytterligare
26897:          med anledning av att allt flera bär- och        växer i antal.
26898:          svampplockare numera höstetid lämnar               1 och med att stammarna ökat i omfattning
26899:          sin allemansrätt, som för dem närmast           har även skador som förorsakats av stora rovdjur
26900:          blivit ett sätt att leva, outnyttjad på grund   ökat. Särskilt inom områden där det inte på länge
26901:          av det snabbt ökande antalet björnar i          förekommit rovdjur har dessa även skrämt upp
26902:          skogen?                                         en del människor. Vissa tidningars sensations-
26903:                                                          hungriga skriverier har för sin del underblåst
26904:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt          rädslan.
26905: anföra följande:                                            De skador rovdjuren åsamkar renar, jordbru-
26906:                                                          ket och övrig djurhållning ersätts med statsme-
26907:     Under de senaste åren har antalet stora rov-         del. För närvarande är en revidering av ersätt-
26908: djur ökat och deras stammar har spritt sigjämna-         ningsbestämmelserna under arbete vid jord- och
26909: re än tidigare över alla delar av landet. Så har         skogsbruksministeriet. Avsikten är att i samråd
26910: även skett för björnens del, också den påträffas         med de näringar som är utsatta för skadegörelse
26911: numera överallt i landet.                                utveckla metoder för att förebygga skador. Ge-
26912:     Styrningen av de stora rovdjurens stammars           nom att sprida korrekt information om antalet
26913: utveckling sker i första hand genom jakt med             djur och djurens beteendemönster skall den fruk-
26914: iakttagande av EU:s habitatdirektiv. Jakten på           tan medborgarna hyser så långt som möjligt
26915: björn sker i norra Finland inom området med s.k.         skingras.
26916: fri jakträtt med stöd av kvotering och i de övriga
26917:        Helsingforsden 12 juni 1996
26918: 
26919:                                                           Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
26920:                                              KK 452/1996 vp
26921: 
26922: Kirjallinen kysymys 452
26923: 
26924: 
26925: 
26926: 
26927:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Röyhiönjärven kunnostamisesta Ikaalisissa
26928: 
26929: 
26930: 
26931:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
26932: 
26933:     Olen vuosien varrella useissa kyselyissä kiin-     lää, vaan ojaliete on vuosikymmenet juossut suo-
26934: nittänyt huomiota siihen, että erityisesti vesistö-    raan järveen. Näin on siitä huolimatta, että asia
26935: jen latvavesillä huolimattomasti suoritetut met-       olisi voitu helposti korjata, koska valtaosa vesis-
26936: säojitukset ovat saattaneet järvet tuhoutumisas-       tä juoksee järven yläpäähän yhtä ojaa pitkin.
26937: teelle. Esitän nyt yhden konkreettisen esimerkin       Laskuvesien pilaavaa tehoa on lisännyt se, että
26938: kyselyni pohjaksi.                                     alueella on viime vuosiin saakka suoritettu lento-
26939:     Ikaalisten kaupungissa Kyrösjärveen laskeva        koneella runsaita metsälannoituksia.
26940: Röyhiönjärvi oli vielä pari vuosikymmentä sitten          Järveen ei vesiensuojeluviranomaisten taholta
26941: erittäin kalaisa ja niin puhdas, että sen vettä voi    ole kohdistettu mitään huomiota. Käsitykseni
26942: huoletta juoda. Vesi oli myös silmämääräisesti         mukaan edes sen veden tilaa ei ole tutkittu kuten
26943: katsellen puhdasta ja kirkasta. Järven puhtaus         läheisten järvien. Nyt olisi viimeinen aika ottaa
26944: oli laajemmaltikin yleisesti tunnettu asia.            mainittu järvi tutkimukseen ja toimenpiteiden
26945:     Tätä nykyä järven vesi on mustaa ja haisevaa.      kohteeksi yhteiskunnallisen tasapuolisuuden ni-
26946: Puolet yläjuoksun järvestä on täyttynyt mudalla        missä.
26947:  niin, että soutaminen siinä on melkein mahdo-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26948:  tonta. Järvi alkaa olla kokonaisuudessaan uima-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26949: kelvoton, sillä järvestä pois tullessa on likaisempi   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26950:  kuin sinne mennessä.                                  nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26951:     Järven tila ei johdu loma-asutuksesta, sillä
26952:  huviloita on 1970-luvulla haetun rakennuskiel-                  Aikooko Hallitus velvoittaa ympäris-
26953:  lon johdosta vähän. Syy ei myöskään ole maata-               tö- ja vesiensuojeluviranomaiset Ikaalis-
26954:  louden, sillä vain pieni prosentti järvenrantojen            ten kaupungissa sijaitsevan Röyhiönjär-
26955:  pelloista on viljelyksessä. Syy löytyy 1960-luvun            ven tilan perinpohjaiseen tutkimiseen
26956:  vaiheiden metsäojituksesta ja sen mielestäni                 sekä toimenpiteisiin, jotka estävät aikoi-
26957:  sääntöjenvastaisesta ja huolimattomasta suorit-              naan puhtaan järven lopullisen tuhoutu-
26958:  tamisesta. Metsäojilla ei ole minkäänlaista siivi-           misen?
26959: 
26960:      Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1996
26961: 
26962:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
26963: 
26964: 
26965: 
26966: 
26967: 260017
26968: 2                                          KK 452/1996 vp
26969: 
26970: 
26971: 
26972: 
26973:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
26974: 
26975:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       den aikana, vaan se on pysynyt ruskeavetisenä,
26976: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        kohtalaisen tyypillisenä suomalaisena järvenä.
26977: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-     Aikaisempia vesiviranomaisten havaintoja jär-
26978: le jäsenelle kansanedustaja Sulo Aittoniemen         vestä ei ole, joten on mahdollista, että reilusti yli
26979: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 452:        20 vuotta sitten järvi on saattanut olla toisenlai-
26980:                                                      nen.
26981:           Aikooko Hallitus velvoittaa ympäris-          Vesiensuojelutyö aloitettiin maassamme vasta
26982:        tö- ja vesiensuojeluviranomaiset Ikaalis-     l 960-luvulla. Koska tuolloin ei ollut mitään yh-
26983:        ten kaupungissa sijaitsevan Röyhiönjär-       tenäistä tutkimustietoa vesistöjemme tilasta,
26984:        ven tilan perinpohjaiseen tutkimiseen         näytteiden keruujouduttiin aloittamaan suurim-
26985:        sekä toimenpiteisiin, jotka estävät aikoi-    mista ja tärkeimmistä vesistöistä. Röyhiönjärven
26986:        naan puhtaan järven lopullisen tuhoutu-       vuoro on tullut myöhemmin. Siitä on aikanaan
26987:        misen?                                        hankittu tutkimustuloksia, ja koska mitään
26988:                                                      muutoksia ei ole tapahtunut, ei ole ollut syytä
26989:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tehostaa tutkimuksia. Nykyisin Hämeen ympä-
26990: vasti seuraavaa:                                     ristökeskus, jonka toimialueella järvi on, tekee
26991:                                                      säännölliset havainnot tavanomaisista järvistä
26992:    Kysymyksessä esitetään, että Röyhiönjärvi oli     voimavarojensa ja taloudellisten mahdollisuuk-
26993: vielä pari vuosikymmentä sitten erittäin kalaisa     siensa mukaisesti 5-10 vuoden välein, elleivät
26994: ja niin puhdas, että sen vettä voi huoletta juoda.   muutoin saadut tiedot osoita yllättäviä muutok-
26995: Vesi oli myös silmämääräisesti katsellen puhdas-     sia. Tällöin tutkimuksia ja muutoksen syiden sel-
26996: ta ja kirkasta. Järven puhtaus oli laajemmaltikin    vityksiä nopeutetaan.
26997: yleisesti tunnettu asia. Jäljempänä kysymyksessä        Röyhiönjärven alueella ei ole tänä päivänä
26998: todetaan, että nykyisin järven vesi on mustaa ja     vesiensuojeluviranomaisten tiedossa mitään sel-
26999: haisevaa, mikä johtuu 1 960-luvun vaiheiden          laista toimintaa, jolta olisi aiheellista edellyttää
27000: metsäojituksesta. Edelleen kysymyksessä esite-       erityisiä vesiensuojeluinvestointeja. Järvi on tyy-
27001: tään, että järveen ei vesiensuojeluviranomaisten     pillinen hajakuormituksen kohde. Vanhemmat
27002: taholta ole kohdistettu mitään huomiota.             metsäojitukset olivat maa- ja metsätaloudellisina
27003:    Kysymyksessä tarkoitettu Röyhiönjärvi ei ole      toimina vesilain lupajärjestelmän ulkopuolella.
27004: jäänyt vaille vesiensuojeluviranomaisten huo-        Niiden asianmukaisuutta ei ollut mahdollista
27005: miota. Siitä on tutkittu vesinäytteet vuosina        valvoa. Nykyisin tilanne on parempi kun laajoi-
27006: 1978, 1981 ja 1995. Vuoden 1978 näytteistä tehty-    hin ojituksiin voidaan puuttua.
27007: jen analyysien perusteella järvi on jo tuolloin         Tässä tilanteessa Röyhiönjärven mahdollinen
27008: ollut ruskeavetinen, mutta ei pahasti ravinnepi-     kunnostus pitäisi ensi sijassa selvittää ja ratkaista
27009: toinen. Viimeisten näytteiden analyysit ovat an-     paikallisin voimin. Hämeen ympäristökeskus on
27010: taneet samanlaiset arvot. Järvessä ei ole tapahtu-   tarvittaessa valmis antamaan siinä asiantuntija-
27011: nut mitään erityistä huononevaa tai paranevaa        apua.
27012: kehitystä viimeisten noin parinkymmenen vuo-
27013:      Helsingissä 26 päivänä heinäkuuta 1996
27014: 
27015:                                                                Ympäristöministeri Pekka Haavisto
27016:                                             KK 452/1996 vp                                             3
27017: 
27018: 
27019: 
27020: 
27021:                                         Tili Riksdagens Talman
27022: 
27023:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       finländsk sjö. Vattenvårdsmyndigheterna har
27024: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        inga tidigare observationer om sjön, och det är
27025: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      alitså nog möjligt att den för drygt tjugo år sedan
27026: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr         har kunnat vara annorlunda.
27027: 452:                                                      Vattenvårdsarbetet i Finland inleddes inte för-
27028:                                                       rän på 1960-talet. Eftersom det då inte fanns
27029:           Ämnar Regeringen förplikta miljö-           några enhetliga vetenskapliga uppgifter om till-
27030:        och     vattenvårdsmyndigheterna     att       ståndet i våra vatten, varman tvungen att inleda
27031:        grundligt undersöka tillståndet i sjön         provtagningen i de största och viktigaste sjöarna.
27032:        Röyhiönjärvi i Ikalis stad och att vidta       Röyhiönjärvi har först senare kommit i tur. Det
27033:        åtgärder som förhindrar att den i tiden        har i tiden tagits prov som undersökts, och efter-
27034:        rena sjön slutgiltigt förstörs?                som inga förändringar har konstaterats, har det
27035:                                                       inte funnits anledning att effektivera undersök-
27036:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ningarna. För närvarande gör Tavastlands miljö-
27037: anföra följande:                                      central, inom vars verksamhetsområde sjön lig-
27038:                                                       ger, regelbundet observationer om de ordinära
27039:    I spörsmålet påstås att Röyhiönjärvi ännu för      sjöarna med 5-10 års intervalier i enlighet med
27040: några decennier sedan hade massor av fisk och         sina resurser och ekonomiska möjligheter, såvida
27041: var så ren att man helt bekymmerslöst kunde           det inte kommer fram uppgifter om överraskan-
27042: dricka vattnet. För en betraktare syntes vattnet      de förändringar. I sådana fall påskyndas under-
27043: också rent och klart. Det var en allmänt känd sak     sökningarna, och orsakerna tili förändringen
27044: att sjön var mycket ren. Senare i spörsmålet sägs     reds ut.
27045: att vattnet i sjön numera är svart och stinkande,         Vattenvårdsmyndigheterna känner inte i dag
27046: vilket beror på skogsdikningar i olika skeden         tili någon sådan verksamhet i det område där
27047: under 1960-talet. Vidare påstås i spörsmålet att      Röyhiönjärvi ligger som med skäl kunde antas
27048: vattenvårdsmyndigheterna inte har ägnat sjön          förutsätta särskilda vattenvårdsinvesteringar.
27049: någon som helst uppmärksamhet.                        Sjön har typisk diffus belastning. De tidigare
27050:    Sjön Röyhiönjärvi, som spörsmålet gäller, har      skogsdikningarna var jord- och skogsbruksåt-
27051: inte varit ouppmärksammad av vattenvårds-             gärder, som inte falier inom ramen för tillstånds-
27052: myndigheterna. Vattenprover från sjön har un-         systemet under vattenlagen. Det fanns inga möj-
27053: dersökts 1978, 1981 och 1995. På basis av analy-      ligheter att övervaka hur sakliga dessa åtgärder
27054: serna av 1978 års prover var vattnet redan då         var. Numera har situationen förbättrats, efter-
27055: brunt, men inte alltför mycket bemängt med            som det finns möjlighet att ingripa i mer omfat-
27056: närsalter. Analyserna av de fårskaste proverna        tande dikning.
27057: har gett likadana värden. Under de senaste ca             I denna situation måste en eventueli restaure-
27058: tjugo åren har någon särskild förändring tili det     ring undersökas och lösas med lokala krafter.
27059: sämre eller det bättre inte inträffat, utan vattnet   Vid behov är Tavastlands miljöcentral redo att ge
27060: har förblivit brunt, och sjön är en relativt typisk   experthjälp i saken.
27061: 
27062:      Helsingforsden 26 juli 1996
27063: 
27064:                                                                       Miljöminister Pekka Haavisto
27065:                                            KK 453/1996 vp
27066: 
27067: Kirjallinen kysymys 453
27068: 
27069: 
27070: 
27071: 
27072:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Ivalon ja Nellimin välisen tien kunnostuk-
27073:                                       sesta
27074: 
27075: 
27076:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
27077: 
27078:    Nellimissä Lapin läänissä asuu vähemmistö-        kunnossa. Asia on siis jostakin syystä jäänyt taas
27079: kansaa, kolttalappalaisia. He ovat vuosikaudet       unholaan.
27080: taistelleet kunnollisen tieyhteyden saamiseksi          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27081: Ivalosta kotikyläänsä. Asiassa on monenlaisia        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27082: vaiheita. Eräässä vaiheessa tiemäärärahat oli tien   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27083: kunnostamiseen luvattu, mutta viime tingassa         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27084: eräät Lapin kansanedustajat alkoivat vääntää
27085: määrärahaa nelostieltä Luostolle vievälle tielle.              Milloin pitkään työn alla ollut tie Iva-
27086: Tämä ei kuitenkaan onnistunut, koska Nellimin               losta Nellimin kylään aiotaan saada lo-
27087: touhukas kyläyhteisö nosti asiasta metelin.                 pullisesti liikennöitävään kuntoon, ja
27088:    Osa Ivalon-Nellimin tiestä on nyt peruskun-              mistä johtuu, että tien korjaaminen on
27089: nostettu, mutta osa on jäänyt silleen ja on vuo-            muodostunut ikuisuuskysymykseksi?
27090: denajasta riippuen lähes liikennekelvottomassa
27091:      Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1996
27092: 
27093:                                         Sulo Aittaniemi /kesk
27094: 
27095: 
27096: 
27097: 
27098: 260017
27099: 2                                          KK 453/1996 vp
27100: 
27101: 
27102: 
27103: 
27104:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
27105: 
27106:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       soratie. Loppuosalla on vuonna 1995 parannettu
27107: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        Nangunjoen sillan kohta ja tänä vuonna valmis-
27108: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tuu mutkaisimman osuuden parantaminen välil-
27109: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       lä Jollusjärvi-Koiravaara. Muilta osin tie jää
27110: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        toistaiseksi sorapintaiseksi, mutta se pidetään
27111: n:o 453:                                             jatkuvasti liikennekelpoisena kunnossapitotoi-
27112:                                                      min, kuten tähänkin asti. Tien loppuosan perus-
27113:           Milloin pitkään työn alla ollut tie Iva-   parannus olisi sinänsä tarpeen, mutta parannus-
27114:        losta Nellimin kylään aiotaan saada lo-       ta ei ole lähivuosina mahdollista toteuttaa Lapin
27115:        pullisesti liikennöitävään kuntoon, ja        tiepiirin viime vuosina jatkuvasti pienentyneellä
27116:        mistä johtuu, että tien korjaaminen on        perustienpidon rahoituksella tiepiirin muiden lii-
27117:        muodostunut ikuisuuskysymykseksi?             kenteellisesti tärkeämpien tiehankkeiden vuoksi.
27118:                                                          Parannustöiden painopiste siirtyykin kyseisel-
27119:                                                      lä alueella seuraavaksi mm. Inarin kunnan toivo-
27120:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         muksesta kysymyksessä mainitulta Nellimin tiel-
27121: vasti seuraavaa:                                     tä lähtevälle Ivalon ja Raja-Joosepin väliselle
27122:                                                      tielle, jolla pyritään ensi vuonna aloittamaan työt
27123:    Ivalon ja Nellimin välinen tieyhteys on Kevä-     välillä Akujärvi-Kolmosjoki.
27124: järvelle saakka (noin 13 km) hyväkuntoinen öljy-
27125: 
27126:      Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1996
27127: 
27128:                                                                Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
27129:                                              KK 453/1996 vp                                               3
27130: 
27131: 
27132: 
27133: 
27134:                                           Till Riksdagens Talman
27135: 
27136:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        1995 och detta år förbättras det krokigaste väg-
27137: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-          avsnittet mellan Jollusjärvi-Koiravaara. Till
27138: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-        andra delar förblir vägen grusbelagd, som ändå
27139: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr           skall hållas i trafikabelt skick med hjälp av under-
27140: 453:                                                    håll på samma sätt som hittills. Den grundliga
27141:                                                         förbättringen av vägens senare del skulle i och för
27142:           När skall vägen mellan Ivalo och Nel-         sig vara nödvändig, men förbättringen kan inte
27143:        lims by som länge har varit under repara-        förverkligas i den närmaste framtiden eftersom
27144:        tion slutligt fås i trafikabelt skick och var-   finansieringen av basväghållning har under de
27145:        för har vägens reparation blivit en evig-        närmaste åren minskat fortsättningsvis på grund
27146:        hetsfråga?                                       av andra trafikmässigt viktigare vägprojekt inom
27147:                                                         Lapplands vägdistrikt.
27148:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt              Enare kommun har bland andra önskat att
27149: anföra följande:                                        tyngdpunkten skall på ovannämnda område
27150:                                                         koncentreras tili vägen mellan Ivalo och Raja-
27151:    Vägförbindelsen mellan Ivalo och Nellims by          Jooseppi som utgår från ovannämnda Nellims
27152: är ända tili Keväjärvi (ungefår 13 km) en grusväg       väg och på viiken arbetena nästa år påbörjas
27153: som är i gott skick. På vägens senare del har           mellan Akujärvi-Kolmosjoki.
27154: vägavsnittet vid Nangunjoki bro förbättrats år
27155: 
27156:      Helsingforsden 19 juni 1996
27157:                                                                      Trafikminister Tuula Linnainmaa
27158:                                            KK 454/1996 vp
27159: 
27160: Kirjallinen kysymys 454
27161: 
27162: 
27163: 
27164: 
27165:                                   Raimo Holopainen /sd ym.: Keski-ikäisten mahdollisuuksista päästä
27166:                                      työhön uuteen ammattiin kouluttautumisen jälkeen
27167: 
27168: 
27169:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
27170: 
27171:    Tämän ajan realismia on se, että nykyajan         sässä. Yleensäkin pitäisi päästä vakinaisiin työ-
27172: ihmiset joutuvat kouluttautumaan uuteen am-          suhteisiin tilanteissa, joissa on aivan selvä vaki-
27173: mattiin työikänsä aikana useampia kertoja. Kun       naisen henkilökunnan tarve.
27174: työtilaisuuksia on yhä vähemmän, aiheutuu uu-           Eikö keski-ikäiselle, joka noinkin pitkän uu-
27175: den ammatin hankkimisesta kohtuuttomia kulu-         delleenkoulutuksen on läpikäynyt, pitäisi taata
27176: ja, etenkin kun hyvin usein joutuu kouluttautu-      opiskelun päättymisen jälkeen vakinainen työ-
27177: maan työttömäksi. Tiedämme hyvin konkreetti-         paikka jo inhimillistenkin tekijöiden takia
27178: sen esimerkin: Nyt 45 vuoden ikäinen yksinhuol-      (huom. opinto- ym. velat ja lapset)? Ilman erityi-
27179: tajaäiti koulutti itsensä jo neljänteen ammattiin.   siä toimia ei 45-vuotiaana enää ole helppo päästä
27180: Hän valmistui viimejouluna työttömäksi erikois-      työelämään mukaan. Se on kovin väärin!
27181: sairaanhoitajaksi. Opintolainojen lisäksi on vielä      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
27182: aiemmasta kampaajan ammatista jääneet velat.         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
27183: Toimeen on tultava työmarkkinatueHaja sosiaa-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
27184: litoimiston avustuksin. Olemme kuulleet, että        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27185: sairaanhoitopiireissä käytettäisiin työttömyysti-
27186: lannetta hyväksi ja palkattaisiin ammattiväkeä                 Mitä Hallitus aikoo tehdä uudelleen
27187: työmarkkinatuen turvin, kun samanaikaisesti                 kouluttautuneiden keski-ikäisten henki-
27188: laitetaan pois määräaikaisessa työsuhteessa ole-            löiden työhön pääsyn helpottamiseksi?
27189:  via henkilöitä. Jos näin on, on järjestelmä met-
27190: 
27191:      Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1996
27192: 
27193:           Raimo Holopainen /sd           Riitta Prusti /sd              Tuija Pohjola /sd
27194:           Reino Ojala /sd                Tapio Karjalainen /sd          Esa Lahtela /sd
27195:           Kimmo Kiljunen /sd             Erkki J. Partanen /sd          Jorma Kukkonen /sd
27196: 
27197: 
27198: 
27199: 
27200: 260017
27201: 2                                           KK 454/1996 vp
27202: 
27203: 
27204: 
27205: 
27206:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
27207: 
27208:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Lähtökohtaisesti työllisyystilannetta onkin
27209: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         pyritty parantamaan aktiivisten työvoimapoliit-
27210: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tisten toimenpiteiden avulla. Työmarkkinoille
27211: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo            sijoittumista on pystytty edistämään muun
27212: Holopaisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-        muassa työvoimapalvelujen, työnvälityksen, am-
27213: myksen n:o 454:                                       matinvalinnanohjauksen, työvoimakoulutuk-
27214:                                                       sen, kuntoutuksenja muiden vastaavien toimen-
27215:           Mitä Hallitus aikoo tehdä uudelleen         piteiden avulla.
27216:        kouluttautuneiden keski-ikäisten henki-            Jos työnhakijaa ei ole mahdollista työllistää
27217:        löiden työhön pääsyn helpottamiseksi?          edellä mainituilla, hänen yksilölliseen tilantee-
27218:                                                       seensa vaikuHavilla toimenpiteillä, on viimesijai-
27219:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          sena keinona työllistämistuen käyttö. Työllistä-
27220: vasti seuraavaa:                                      mistukien yleisenä tavoitteena on edistää henki-
27221:                                                       lön työmarkkinoille sijoittumista ja työmarkki-
27222:     Kuluvan vuosikymmenen alkuvuosina koet-           noilla pysymistä sekä lisäksi katkaista pitkään
27223: tiin Suomessa ennennäkemättömän nopea muu-            jatkunutta työttömyyttä ja estää työmarkkinoil-
27224: tos talouden ylikuumenemisesta laskusuhdan-           ta syrjäytymistä.
27225: teeseen. Työttömyyslukujen viisinkertaistuessa            Työnhakijoiden ja avoinna olevien työpaik-
27226: siirryttiin työvoimapulasta joukkotyöttömyy-          kojen määrän epäsuhdan johdosta työnhakijoi-
27227: teen työttömyysasteen ollessa Länsi-Euroopan          den ei ole kaikissa tapauksissa ollut mahdollista
27228: korkeimpia. Vuosina 1991-1993 menetettiin             työllistyä avoimille markkinoille uudelleenkou-
27229: nettomääräisesti lähes 430 000 työpaikkaa.            lutuksen tai muiden työmarkkinaedellytyksiä
27230:     Tämänhetkinen taloudellinen kehitys on huo-       parantavien toimenpiteiden jälkeenkään. Pitkit-
27231: mattavasti suotuisampi kuin syvimmän laman            tyneestä työttömyydestäjohtuvaa työmarkkina-
27232: aikana. Jos talouskasvu jatkuu toivotun suurui-       kelpoisuuden heikkenemistä on vähennetty
27233: sena, työpaikkojen määrä tulee vuosikymmenen          osoittamalla työllisyyslain 16 §:n mukaisesti työl-
27234: loppuun mennessä lisääntymään merkittävästi.          listämistukivaroja niiden henkilöiden työllistä-
27235: Koska työttömyydellänäyttäisi kuitenkin olevan        miseen,joiden työnsaannin tarve on suurin. Vel-
27236: taipumus jäädä jokaisen laskusuhdanteen jäl-          voitetyön järjestäminen ei vallitsevan työllisyys-
27237: keen aikaisempaa korkeammalle tasolle, aktiivi-       tilanteen ja työllistämismäärärahojen rajallisuu-
27238: sen työvoimapolitiikan sekä eri tukitoimenpitei-      denjohdosta ole ollut kattavasti mahdollista mis-
27239: den keinoin työllistettäessä tullaan myös lähitu-     sään työnhakijaikäluokassa. Käytettävissä ole-
27240: levaisuudessa olemaan vaikean tehtävän edessä.        via tukimäärärahoja pyritään talousarvion ja tu-
27241:     Vallitseva taloudellinen tilanne ja joukkotyöt-   losohjauksen avulla kuitenkin edelleen kohden-
27242: tömyys ovat yhdessä väestön ikärakenteen muut-        tamaan mahdollisimman tarkoituksenmukaises-
27243: tumisen kanssajohtaneet siihen, että työttömyys       ti ottaen huomioon myös keski-ikäisten, mah-
27244: on kohdistunut enenevässä määrin myös van-            dollisesti uudelleenkoulutettujen henkilöiden
27245: hempiin ikäryhmiin. Nuorempiin ikäluokkiin            työnsaannin tarpeet.
27246: verrattuna keski-ikäisten ja tätä vanhempien              Ikääntyvien henkilöiden osalta työllistymis-
27247: työnhakijoiden koulutustaso ja siten kilpailuky-      edellytyksiä ollaan parantamassa. Asiaa selvittä-
27248: ky työmarkkinoille sijoittumisen suhteen on ollut     vä komitea on väliraportissaan korostanut niin
27249: heikko. Puutteellisen koulutuksen vuoksi työ-         sanottua työlinjaa, toisin sanoen ikääntyvien
27250: markkinoilta syrjäytymässä olevien henkilöiden        työnhakijoiden pitämistä työmarkkinoiden käy-
27251: työmarkkinavalmiuksia on voitu kuitenkin mer-         tettävissä. Keskeisinä keinoina on esitetty muun
27252: kittävästi parantaa työllistymistä edistävän uu-      muassa työnhakijan terveyden, työkyvyn ja
27253: delleenkoulutuksenja muiden aktiivisten työvoi-       ammattitaidon jatkuva kehittäminen sekä työ-
27254: mapoliittisten toimenpiteiden avulla.                 voimapalveluiden ja työllistämistukien suuntaa-
27255:                                          KK 454/1996 vp                                           3
27256: 
27257: minen ikääntyneille työnhakijoille. Ikääntynei-    palvelutarpeiden ja työmarkkina-aseman selvi-
27258: den työnhakijoiden työllisyysedellytysten paran-   tystyö,jonka tavoitteena on tarjota työnhakijalle
27259: tamiseen liittyy edelleen heinäkuussa 1996 käyn-   hänen todellisen työkykynsä pohjalta yksilöllisiä
27260: nistettävä ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien     ja toimivia ratkaisumalleja.
27261: 
27262:      Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1996
27263: 
27264:                                                                  Työministeri Liisa Jaakonsaari
27265: 4                                           KK 454/1996 vp
27266: 
27267: 
27268: 
27269: 
27270:                                         Tili Riksdagens Talman
27271: 
27272:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         Därför har man försökt förbättra sysselsätt-
27273: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        ningsläget i första hand genom aktiva arbets-
27274: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-    kraftspolitiska åtgärder. Bland annat genom ar-
27275: damot Raimo Holopainen m.fl. undertecknade            betskraftsservice, arbetsförmedling, yrkesväg-
27276: spörsmål nr 454:                                      ledning, arbetskraftsutbildning, rehabilitering
27277:                                                       och andra motsvarande åtgärder har de arbetslö-
27278:          Vad ämnar Regeringen göra för att            sas placering på arbetsmarknaden kunnat främ-
27279:        göra det lättare för medelålders personer      jas.
27280:        med omskolning att få arbete?                     Om en arbetssökande inte kan sysselsättas ge-
27281:                                                       nom ovannämnda åtgärder som inverkar på den
27282:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         individuella situationen, kan användning av sys-
27283: anföra följande:                                      selsättningsstöd tillgripas som andrahandsme-
27284:                                                       tod. Det allmänna syftet med sysselsättningsstö-
27285:    I början av innevarande årtionde upplevde          den är att främja en persons möjlighet att placera
27286: Finland en aldrig tidigare skådad omvälvning          sig på arbetsmarknaden och bevara sitt arbete
27287: inom ekonomin från överhettning tili 1ågkon-          samt att bryta en långvarig arbetslöshet och före-
27288: junktur. Samtidigt som arbetslöshetstalen fem-        bygga utslagning från arbetsmarknaden.
27289: faldigades förbyttes arbetskraftsbristen i en            På grund av en diskrepans mellan arbetssö-
27290: massarbetslöshet, och arbetslöshetsgraden var         kande och 1ediga arbetsp1atser har de arbetssö-
27291: bland de högsta i Västeuropa. Under 1991-1993         kande inte i samtliga fall haft möjlighet att syssel-
27292: uppgick nettoförlusten av arbetsp1atserna tili        sätta sig på den öppna arbetsmarknaden ens efter
27293: nästan 430 000.                                       omskolning eller andra åtgärder som förbättrar
27294:    Den ekonomiska utvecklingen är för tillfållet      deras arbetsmarknadsberedskap. För att mot-
27295: betydligt gynnsammare än under den djupaste           verka den försämring av arbetsmarknadsbered-
27296: depressionen. Om den ekonomiska utvecklingen          skapen som beror på långvarig arbetslöshet har
27297: fortsätter i önskad takt, kommer anta1et arbets-      sysselsättningsmedel enligt 16 § sysselsättnings-
27298: platser att öka avsevärt fram tili slutet av decen-   lagen anvisats för att sysselsätta de personer vil-
27299: niet. Arbetslösheten tycks dock ha en tendens att     kas behov av arbete är störst. Att ordna garante-
27300: efter varje 1ågkonjunktur stanna på en högre nivå     rat arbete åt alla behövande har inte varit möjligt
27301: än före den, varför man även inom den närmaste        i någon åldersgrupp på grund av det rådande
27302: framtiden kommer att stå inför en svår uppgift,       sysselsättningsläget och de begränsade sysselsätt-
27303: när man sysse1sätter genom den aktiva arbets-         ningsanslagen. Via budgeten och resultatstyr-
27304: kraftspolitikens medel och med olika stödåtgär-       ning har man dock försökt inrikta de disponibla
27305: der.                                                  stödanslagen så ändamålsenligt som möjligt och
27306:    Den rådande ekonomiska situationen med             så, att även medelålders personers, som eventu-
27307: massarbetslöshet har tilisammans med befolk-          ellt omskolat sig, behov att få arbete beaktas.
27308: ningens förändrade åldersstruktur 1ett tili att ar-      Som bäst arbetar man för att förbättra äldre
27309: betslösheten mer än förut drabbar även äldre          personers sysselsättningsförutsättningar. Den
27310: åldersgrupper. Jämfört med yngre åldersgrupper        kommitte som utrett denna fråga har isin mellan-
27311: har de medelålders och äldre arbetssökandenas         rapport betonat den s.k. arbetslinjen, dvs. att
27312: utbi1dningsnivå och därigenom konkurrenskraft         äldre arbetssökande bör hållas kvar på arbets-
27313: på arbetsmarknaden varit svag. Med hjälp av           marknaden. Centrala metoder som föreslagits är
27314: omskolning och andra aktiva arbetskraftspolitis-      bland annat att arbetssökandens hälsa, arbets-
27315: ka åtgärder som främjar sysselsättningsförut-         förmåga och yrkeskunskap fortlöpande utveck-
27316: sättningar har man dock i avsevärd grad kunnat        las samt att arbetskraftsservicen och sysselsätt-
27317: förbättra arbetsmarknadsberedskapen bland de          ningsstöden inriktas på äldre arbetssökande.
27318: personer som på grund av bristfållig utbildning       Förbättrandet av äldre arbetssökandes syssel-
27319: hotas av utslagning från arbetsmarknaden.             sättningsförutsättningar ansluter sig till en utred-
27320:                                        KK 454/1996 vp                                          5
27321: 
27322: ning om äldre långtidsarbetslösas servicebehov   individuella och fungerande lösningsmodeller
27323: och arbetsmarknadsställning, som inleds i juli   där deras faktiska arbetsförmåga beaktas.
27324: 1996 och syftar tili att erbjuda arbetssökande
27325: 
27326:     Helsingforsden 18juni 1996
27327: 
27328:                                                             Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
27329:                                            KK 455/1996 vp
27330: 
27331: KirjaJlinen kysymys 455
27332: 
27333: 
27334: 
27335: 
27336:                                   Mari Kiviniemi /kesk ym.: Työttömien iltalukiolaisten oikeudesta
27337:                                      opiskella iltapäivällä
27338: 
27339: 
27340:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
27341: 
27342:    Työttömyysturvalakia sovelletaan iltalukiois-     sitä kautta työllistymismahdollisuuksien paran-
27343: sa opiskeleviin työttömiin siten, että heillä on     tumista. Iltapäivätunneille osallistuminen ei var-
27344: oikeus opiskella kello 16.30:stä lähtien menettä-    masti olisi esteenä työnhaulle, vaan jokainen
27345: mättä työttömyyskorvaustaan. Näin he eivät voi       opiskelija olisi valmis siirtymään iltatunneille töi-
27346: laillisesti osallistua iltapäivätunneille, jotka     tä saatuaan. Iltapäivätunneilla käynnin sallimi-
27347: yleensä alkavat kello 15:njälkeen. Eri työvoima-     nen myös poistaisi eriarvoisuutta iltalukiolaisten
27348: toimistoissa lakia kuitenkin sovelletaan eri ta-     ja työvoimapoliittiseen koulutukseen osallistu-
27349: voilla. Esimerkiksi Lahdessa työvoimaviran-          vien väliltä. Viimeksi mainituillahan on oikeus
27350: omaiset sallivat iltapäivätunneille osallistumi-     työttömyyspäivärahaan opiskeluajaltaan.
27351: sen, mutta Kuopiossa työvoimaviranomaisten              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
27352: kanta asiaan on kielteinen. Työttömyysturvala-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27353: kia pitäisi kuitenkin soveltaa samalla tavalla       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27354: kaikkiin kansalaisiin.                               nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27355:     Iltapäiväopiskelun salliminen kaikille merkit-
27356: sisi työttömyysturvajärjestelmän kannustavuu-                   Aikooko Hallitus sallia iltalukioissa
27357: den lisääntymistä. Se nopeuttaisi opiskelijoiden             opiskelevien työttömien iltapäiväopiske-
27358: valmistumista ja jatko-opintojen aloittamista, ja            lun kaikilla paikkakunnilla?
27359: 
27360:      Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1996
27361: 
27362:                      Mari Kiviniemi /kesk                     Hannu Kemppainen /kesk
27363:                      Maria Kaisa Aula /kesk                   Anu Vehviläinen /kesk
27364: 
27365: 
27366: 
27367: 
27368: 260017
27369: 2                                           KK 455/1996 vp
27370: 
27371:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
27372: 
27373:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       senä on nähtävä työnhakijan pyrkimykset pa-
27374: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         rantaa ammatillisia valmiuksiaan ja sijoittumis-
27375: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-      edellytyksiään työmarkkinoille. Vaikka lukioas-
27376: le jäsenelle kansanedustaja Mari Kiviniemen ym.       teen opetus ei valmistakaan suoraan ammattiin,
27377: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 455:         sen merkitys yhtenä portaana kohti jatko-opin-
27378:                                                       toja on huomattava.
27379:           Aikooko Hallitus sallia iltalukioissa           Henkilön aloittaessa opiskelunsa esimerkiksi
27380:        opiskelevien työttömien iltapäiväopiske-       iltapäivällä klo 15.20 hän ei työttömyysturvalain
27381:        lun kaikilla paikkakunnilla?                   mukaan ole kuitenkaan kyseisenä päivänä työ-
27382:                                                       markkinoiden käytettävissä. Ottaen huomioon,
27383:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          että työttömyysturvaetuuksien tarkoituksena on
27384: vasti seuraavaa:                                      turvata henkilön työnhaun aikainen toimeentu-
27385:                                                       lo, ei iltapäiväopiskelijoiden aseman parantami-
27386:     Työttömyysturvalain 5 §:n mukaan henkilö ei       sessa voida pitää tarkoituksenmukaisena ratkai-
27387: ole oikeutettu työttömyyspäivärahaan päätoimi-        suna luopumista yhdestä työttömyysturvajärjes-
27388: sen opiskelun ajalta. Päätoimisena opiskelua pi-      telmän keskeisestä periaatteesta, työmarkkinoi-
27389: detään silloin, kun se on esteenä kokoaikaisen        den käytettävissä olemisesta. Iltapäiväopiskelun
27390: työn vastaanottamiselle. Saman lain 7 a §:n mu-       mahdollistaminen työttömyysturvana saattaisi
27391: kaan iltalukiossa tai päivälukion iltalinjalla tahi   johtaa lisäksi siihen epätoivottavaan kehityk-
27392: ammatillisen oppilaitoksen iltakurssilla opiskele-    seen, että henkilöt hakeutuisivat enenevässä
27393: valla henkilöllä on pätevä syy kieltäytyä muusta      määrin pois päiväopiskelusta saadakseen työttö-
27394: kuin päivätyöstä, jos sen vastaanottaminen ai-        myysturvana paremmat etuudet kuin samassa
27395: heuttaisi opiskelun keskeyttämisen. Edellä mai-       oppilaitoksessa päiväsaikaan opiskelevat. Tämä
27396: nittujen lainkohtien nojalla iltaopiskelu ei siis     asettaisi samassa oppilaitoksessa samaa opinto-
27397: pääsääntöisesti ole esteenä työttömyysturva-          kokonaisuutta suorittavat päiväopiskelijat eri-
27398: etuuden maksamiselle.                                 arvoiseen asemaan. Iltapäiväopiskelijoiden ta-
27399:     Iltaopiskelua ei ole työttömyysturvalaissa tar-   loudellinen asema tulisikin turvata ensisijaisesti
27400: kemmin määritelty. Koska iltaopiskelu ei saa          kehittämällä opintotukijärjestelmää.
27401: olla esteenä kokoaikaisen työn vastaanottamisel-          Vakiintuneesti työmarkkinoilla olleiden osal-
27402: le ja kun kokoaikainen työ päättyy yleisesti kello    ta ollaan selvittämässä mahdollisuutta koulutus-
27403: 16.00, iltaopiskeluksi ei ole voitu katsoa opiske-    vakuutusjärjestelmään, joka mahdollistaisi sen,
27404: lua ennen mainittua kellonaikaa. Kun otetaan          että työtön henkilö voisi käytää osan työttö-
27405: vielä huomioon opiskelupaikalle siirtymiseen ja       myysajastaan ammattitaidon, osaamisen ja työ-
27406: muuhun opintoihin valmistautumiseen kuluva            markkinakelpoisuuden parantamiseen erityisen
27407: aika, on ratkaisukäytännössä useimmissa ta-           koulutuspäivärahan avulla. Koulutusvakuutus-
27408: pauksissa katsottu opiskelun iltalukiossa, päivä-     järjestelmästä on tarkoitus antaa selvitysmiesra-
27409: lukion iltalinjalla tai ammatillisen oppilaitoksen    portti kuluvan vuoden loppuun mennessä.
27410: iltalinjalla voivan alkaa aikaisintaan kello 16.30,       Mitä tulee eri työvoimatoimistojen ja työvoi-
27411: jotta oikeus työttömyysturvaan säilyisi.              matoimikuntien toisistaan mahdollisesti poik-
27412:     Edellä mainitusta päätoimisen opiskelun kä-       keavaan laintulkintaan koskien muun muassa
27413: sitteestäja työttömyysturvajärjestelmän yleisestä     opiskelun vaikutusta työttömyysturvaan, työmi-
27414: vaatimuksesta, joka koskee työnhakijan työ-           nisteriö pyrkii jatkuvasti yhdenmukaistamaan
27415: markkinoiden käytettävissä olemista, johtuu,          lausuntokäytäntöä informoimaila työvoimapii-
27416: että henkilö ei voi voimassa olevan lainsäädän-       rejä ja työvoimatoimistoja. Lisäksi jokaisessa
27417: nön mukaan saada työttömyysturvaa sellaiselta         työvoimapiirissä toimii työttömyysturvalain
27418: päivältä, jona hänen opintonsa alkavat ennen          43 c §:n mukaisesti työttömyysturva-asiamies,
27419: klo 16.00.                                            jonka tehtävänä on työvoimatoimistojen ja työ-
27420:     Työttömyysturvajärjestelmän pyrkimyksenä          voimatoimikuntien antamien työvoimapoliittis-
27421: ei ole työttömän henkilön oman aktiivisuuden          ten lausuntojen lain- ja yhdenmukaisuuden val-
27422: vähentäminen tai estäminen. Erityisen myöntei-        vominen.
27423:      Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1996
27424: 
27425:                                                                      Työministeri Liisa Jaakonsaari
27426:                                               KK 455/1996 vp                                               3
27427: 
27428:                                           Tili Riksdagens Talman
27429: 
27430:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          fikationer och förutsät!ningar för att placera sig
27431: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-           på arbetsmarknaden. A ven om studier på gym-
27432: Iem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-       nasienivå inte direkt !eder tili ett yrke, har de en
27433: damot Mari Kiviniemi m.fl. undertecknade                 stor betydelse som ett steg mot fortsatta studier.
27434: spörsmål nr 455:                                            En person som inleder sina studier tili exempel
27435:                                                          kl. 15.20 en eftermiddag anses dock inte enligt
27436:           Ämnar Regeringen tiiiåta eftermid-             Iagen om utkomstskydd för arbetslösa denna dag
27437:         dagsstudier på alla orter för de arbetslösa      stå tili arbetsmarknadens förfogande. Med beak-
27438:         som studerar vid ett kvällsgymnasium?            tande av att syftet med utkomstskyddsförmåner-
27439:                                                          na är att trygga en persons utkomst under den tid
27440:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            han söker arbete, kan det att man frångår en av
27441: anföra följande:                                         utkomstskyddssystemets centrala principer,
27442:                                                          nämligen att stå tili arbetsmarknadens förfogan-
27443:    Enligt 5 § Iagen om utkomstskydd för arbets-          de, inte anses som en ändamålsenlig Iösning med
27444: Iösa är en person inte berättigad tili arbetslös-        tanke på förbättrande av eftermiddagsstude-
27445: hetsdagpenning under den tid han studerar på             randenas ställning. Om eftermiddagsstudier med
27446: heltid. Studier betraktas som studier på heltid när      utkomsskydd görs möjligt, kunde detta Ieda tili
27447: de utgör hinder för att ta emot heltidsarbete.           en sådan oönskad utveckling att allt flera perso-
27448: Enligt 7 a § har den som studerar vid ett kvälls-        ner skulle söka sig tili andra än dagstudier för att
27449: gymnasium eller på ett daggymnasiums kvällslin-          kunna få bättre utkomstskyddsförmåner än de
27450: je eller vid en yrkesläroanstalts kvällslinje giltigt    personer får som idkar dagstudier vid samma
27451: skäl att vägra ta emot annat arbete än dagarbete,        Iäroanstalt. Detta skulle försätta de personer som
27452: om hans studier skulle avbrytas på grund av              på dagen studerar samma studiehelhet vid sam-
27453: arbetet. Med stöd av ovan nämnda lagrum utgör            ma Iäroanstalt i en olikvärdig ställning. Efter-
27454: kvällsstudier således i regel inte hinder för utbe-      middagsstuderandenas ekonomiska ställning
27455: talning av en utkomstskyddsförmån.                       borde därför tryggas i första hand genom utveck-
27456:     Någon närmare definition av begreppyt                Iing av studiestödssystemet.
27457: kvällsstudier finns inte i Iagen om utkomstskydd            För de personers vidkommande som har eta-
27458: för arbetslösa. Då kvällsstudier inte får utgöra         blerad ställning på arbetsmarknaden håller man
27459:  hinder för mottagande av heltidsarbete och då ett       på att utreda möjligheten tili ett system med ut-
27460:  heltidsarbete vanligen avslutas kl. 16.00, har stu-     bildningsförsäkring, som skulle göra det möjligt
27461:  dier som idkas före detta klockslag inte kunnat         för en arbetslös person att använda en del av sin
27462:  betraktas som kvällsstudier. Då man dessutom            arbetslöshetstid tili att med hjälp av en särskild
27463:  beaktar den tid som går åt tili att studeranden         utbildningsdagpenning förbättra sin yrkeskun-
27464:  förflyttar sig tili studieplatsen och tiii andra för-   skap, arbetsmarknadsberedskap och sitt kun-
27465:  beredelser, har man i de flesta fall som avgjorts       nande. A vsikten är att en utredningsman skall ge
27466:  ansett att studier vid ett kvällsgymnasium, på ett      en rapport om utbi!dningsförsäkringssystemet
27467:  daggymnasiums kvällslinje eller vid en yrkesläro-       före slutet av innevarande år.
27468:  anstalts kvällslinje tidigast kan börja kl. 16.30 för      När det gäller olika arbetskraftsbyråers och
27469:  att studeranden skall bevara sin rätt tili utkomst-     arbetskraftskommissioners eventuelit avvikande
27470:  skydd.                                                  tolkningar om bl.a. hur studier inverkar på ut-
27471:     Av begreppet studier på heltid och det allmän-       komstskyddet, försöker arbetsministeriet har-
27472:  na kravet om att stå tili arbetsmarknadens förfo-       monisera utlåtandeförfarandet genom att rikta
27473:  gande som utkomstskyddssystemet ställer följer          information tili arbetskraftsdistrikten och ar-
27474:  att en person enligt gällande Iagstiftning inte har     betskraftsbyråerna. 1 varje arbetskraftsdistrikt
27475:  rätt tili utkomstskydd för en sådan dag då hans         finns dessutom enligt 43 c § !agen om utkomst-
27476:  studier börjar före kl. 16.00.                          skydd för arbetslösa ett utkomstskyddsombud
27477:     Syftet med utkomstskyddet är att varken              som skall övervaka att de arbetskraftspolitiska
27478:  minska eller förhindra en arbetslös persons egen        utlåtanden som arbetskraftsbyråerna och arbets-
27479:  aktivitet. Särskilt positivt anses det att arbetssö-    kraftskommissionerna ger är lagenliga och en-
27480:  kanden strävar efter att förbättra sina yrkeskvali-     hetliga.
27481:       Helsingfors den 18 juni 1996
27482: 
27483:                                                                       Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
27484: 1
27485: 1
27486:  1
27487:   1
27488:   1
27489:    1
27490:     1
27491:     1
27492:      1
27493:       1
27494:       1
27495:        1
27496:         1
27497:         1
27498:          1
27499:           1
27500:           1
27501:            1
27502:             1
27503:             1
27504:              1
27505:               1
27506:               1
27507:                1
27508:                 1
27509:                 1
27510:                  1
27511:                                              KK 456/1996 vp
27512: 
27513: Kirjallinen kysymys 456
27514: 
27515: 
27516: 
27517: 
27518:                                     Kalevi Olin /sd ym.: Suurläänien muodostamisen tarkoituksenmu-
27519:                                         kaisuudesta
27520: 
27521: 
27522:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
27523: 
27524:     Aluehallinto 2000 -hankkeen ohjausryhmä on              Suurläänien perustamisesitys on otettu tyr-
27525: tehnyt esityksen maamme jakamisesta viiteen             mistyneenä vastaan eri puolilla maatamme. Eri-
27526: suurlääniin nykyisten II :n asemesta. Päätöksen         tyisen voimakasta vastustus on ollut Pohjois-
27527: jälkeen eräät ministerit ovat puhuneet jopa nel-        Karjalan ja Keski-Suomen lääneissä. Useilla
27528: jästä läänistä. Esitystä on perusteltu lääninhalli-     muillakin alueilla tunnetaan suurta epävarmuut-
27529: tusten tehtävien muuttumisella ja vähentymisellä        ta ja turvattomuutta. Se voi olla jopa kohtalokas-
27530: sekä virastojen pienuudella. Säästöjä on arvioitu       ta alueille, joita lama, leikkaukset ja työttömyys
27531: aikaansaatavan 15 miljoonaa markkaa.                    ovat muutoinkin kohdanneet ankarasti. Tulevai-
27532:     Lääninhallitusten tehtävät ovat kiistatta           suuden usko ja kehittämistahto voivat murtua.
27533: muuttuneet ja vähentyneet viime vuosina. Niiden             Maakuntahallinnon kehittäminen ja lääni-
27534: henkilökunta ja talousresurssit ovat kuitenkin          jaon säilyttäminen eivät ole ristiriidassa keske-
27535: supistuneet vähintään samassa suhteessa. Pie-           nään, sillä niiden tehtävät eivät ole päällekkäisiä.
27536: nimmissäkin lääninhallituksissa on 80-100 hen-          Päinvastoin ne ovat luonteeltaan täysin erilaisia.
27537:  kilöä. Maassamme onkin lukuisia hallintoyksi-          Aluekehitystehtävien siirto maakuntien liitoille
27538:  köitä, jotka ovat läänejä pienempiä.                   ei ole siten myöskään peruste läänijaon muutta-
27539:     Lääninhallituksen luonnollisia tehtäviä ovat        miselle.
27540:  yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen liittyvät,       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27541:  kuten poliisi-, palo- ja pelastus- sekä väestönsuo-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
27542: jelu toimi. Lääninhallitus on oikea taho käsittele-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
27543:  mään myös lupahallintoon ja valtion yleisiin           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27544:  intresseihin kuten kuluttajansuojaan, tuotetur-
27545:  vallisuuteen ja kilpailunvalvontaan liittyviä                    Keneltä Hallitus aikoo pyytää lausun-
27546:  asioita. Sillä on edelleen tehtäviä myös koulu-,              not ennen läänijakopäätöstä, ja aikooko
27547:  sosiaali- ja terveystoimen aloilla. Sitä tarvitaan            Hallitus ottaa huomioon lausunnoissa
27548:  myös hallinnollisena valitusviranomaisena.                    esitetyt näkökohdat ja saatavan kansa-
27549:     Kaavaillut suurläänit menettäisivät toimin-                laispalautteen, sekä
27550:  noille elintärkeän paikallisten olosuhteiden tun-                pitääkö Hallitus aikamaansa 15 mil-
27551:  temuksen. Palveluiden saatavuus heikkenisi, ja                joonan markan säästöä riittävänä perus-
27552:  etäisyyksien kasvaessa niiden järjestämisen kan-              teena lakkautettavien läänien asukkaiden
27553:  santaloudelliset kustannukset saattaisivat jopa               tulevaisuudenuskon ja kehitystahdon va-
27554:  kasvaa. Suurläänien perustaminen on siksi paitsi              kavalle heikentämiselle?
27555:  tarpeetonta, jopa vahingollista.
27556:       Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1996
27557: 
27558:           Kalevi Olin /sd                  Pekka Leppänen /vas             Matti Väistö /kesk
27559:           Pehr Löv /r                      Eero Lämsä /kesk                Johannes Leppänen /kesk
27560:           Juha Karpio /kok                 Toimi Kankaanniemi /skl         Anu Vehviläinen /kesk
27561:           Hannu Takkula /kesk              Bjarne Kallis /skl              Esa Lahtela /sd
27562:           Sinikka Hurskainen /sd           Erkki J. Partanen /sd           Hannes Manninen /kesk
27563:           Aulis Ranta-Muotio /kesk         Osmo Kurola /kok                Ossi Korteniemi /kesk
27564:           Raimo Vistbacka /ps              Markku Pohjola /sd              Marja-Leena Viljamaa /s
27565: 
27566:  260017
27567:                                              KK 456/1996 vp                                              3
27568: 
27569: 
27570: 
27571: 
27572:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
27573: 
27574:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kas kehittäminen viime vuosina. Lisäksi on huo-
27575: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          mattava jo edellisen hallituksen aikana tapahtu-
27576: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        nut aluekehitystehtävien siirtäminen lääninhalli-
27577: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kalevi Oli-       tuksilta kuntien yhteistoimintaorganisaatioina
27578: uin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           toimiville maakunnan liitoille. Lääninhallitukset
27579: n:o 456:                                               ovat osa ministeriöiden alaista valtion toimeen-
27580:                                                        panokoneistoa. Sen vuoksi on tärkeätä, että mi-
27581:           Keneltä Hallitus aikoo pyytää lausun-        nisteriöhallinnolle tyypillinen parlamentaarinen
27582:        not ennen läänijakopäätöstä, ja aikooko         vastuukate ulottuu myös lääninhallituksiin.
27583:        Hallitus ottaa huomioon lausunnoissa                Lääninhallitukset hoitavat nykyisin seitsemän
27584:        esitetyt näkökohdat ja saatavan kansa-          ministeriön hallinnonalan tehtäviä. Lääninhalli-
27585:        laispalautteen, sekä                            tuksia ohjaavat ministeriöt ovat Aluehallinto
27586:           pitääkö Hallitus aikamaansa 15 mil-          2000 -hankkeessa katsoneet, että lääninhallitus-
27587:        joonan markan säästöä riittävänä perus-         ten lukumäärän vähentäminen on tarkoituksen-
27588:        teena lakkautettavien läänien asukkaiden        mukaista ja antaa mahdollisuuden tehostaa ja
27589:        tulevaisuudenuskon ja kehitystahdon va-         taloudellistaa hallinnonalan tehtävien hoitoa
27590:        kavalle heikentämiselle?                        alueella.
27591:                                                            Kansalaisten palveluista pääosa tuotetaan
27592:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           kunnissa, osa valtion omassa paikallishallinnos-
27593: vasti seuraavaa:                                       sa. Lääninhallituksen välittöminä asiakkaina
27594:                                                        ovat kunnalliset organisaatiot ja valtion oma pai-
27595:     Aluehallinto 2000 -hankkeen komiteanmie-           kallishallinto sekä eräät yrittäjät ja yhteisöt, ku-
27596: tinnöstä "Uudistuva lääninhallinto" KM 1996:7          ten tavara- ja henkilöliikenteen harjoittajat. Suu-
27597: on pyydetty lausunnot valtioneuvoston kanslial-        rin osa ihmisistä ei koskaan joudu asioimaan
27598: ta ja ministeriöitä, lääninhallituksilta, maakun-      lääninhallituksessa. Tavoitteena on ollutkin vä-
27599: nan liitoilta, Suomen kuntaliitolta, pääsopijajär-     littömien asiakaspalvelutehtävien siirtäminen
27600: jestöiltä sekä elinkeinoelämän keskeisiltä järjes-     suoraan paikallishallintoonja erityisesti kuntiin.
27601: töiltä. Ministeriöitä on pyydetty hankkimaan           Välitön palvelutoiminta kuuluu luontevimmin
27602: tarpeellisiksi katsomansa lausunnot alaiseltaan        kunnille ja muulle paikallishallinnolle,joissa voi-
27603: hallinnolta. Lisäksi komiteanmietintö on lähe-         daan myös parhaiten toteuttaa tehtävien lähei-
27604: tetty tiedoksi ja mahdollista lausunnon antamis-       syyttä. Lääninhallituksista on tarkoitus siirtää
27605: ta varten kaikille Suomen kunnille.                    jäljellä olevia kansalaisen asiakaskäyntiä edellyt-
27606:     Lausunnot on pyydetty 26.7.1996 mennessä.          täviä tehtäviä kihlakunnanvirastoihin.
27607: Annetut lausunnot otetaan asianmukaisesti huo-             Lääninhallitusten tehtäviä ovat eniten vähen-
27608:  mioon hallituksen esitysehdotuksenjatkovalmis-        täneet valtionosuusuudistukset, yrityksiltä ja
27609:  telussa.                                              kansalaisilta vaadittavien lupien vähentäminen,
27610:     Läänien lukumäärän vähennysehdotuksen              lääninhallitusten kaavoitus- ja ympäristönsuoje-
27611:  perusteena ovat ensisijaisesti toiminnalliset syyt.   lutehtävien siirtäminen alueellisille ympäristö-
27612:  Lääninhallituksia koskevat ehdotukset liittyvät       keskuksille ja lääninhallitusten aluekehitystehtä-
27613:  laajaan valtion aluehallinnon uudistukseen, jon-      vien siirtäminen maakunnan liitoille. Lääninoi-
27614:  ka tavoitteena on luoda edellytykset toimivalle ja    keudet eriytettiin lääninhallituksista 1980-1 uvun
27615:  nykyistä tehokkaammalle valtion aluehallinnol-        lopulla. Uusi tietotekniikka mahdollistaa aikai-
27616:  le. Tarkoituksena on vähentää myös valtion            sempaa paremmin virastojen palvelujen käytön
27617:  aluehallinnon hajanaisuutta. Lääninhallitusten        ilman henkilökohtaista asiointia.
27618:  tehtävien ja toimintojen voimakkaat muutokset             Lääninhallitukset ratkaisivat vuonna 1995
27619:  edellyttävät niiden aseman uudelleenarviointia.       koko maassa noin 62 000 asiaa. Pienimmät asioi-
27620:     Edellytyksiä lääninhallitusten lukumäärän su-      den käsittelymäärät olivat Kuopion, Keski-Suo-
27621:  pistamiselle on luonut kunnallishallinnon voima-      men ja Pohjois-Karjalan lääninhallituksissa,
27622: 4                                           KK 456/1996 vp
27623: 
27624: joissa kaikissa ratkaistujen asioiden määrä jäi       kunnille. Monessa Euroopan maassa on viime
27625: alle 3 OOO:n. Lääninhallitusten hoitamien asioi-      vuosina käynnistetty tehtävien ja toimivallan
27626: den määrä on pudonnut 1990-1 uvulla voimak-           siirto alueille ja paikallishallintoon. Suomen hal-
27627: kaasti. Ratkaistujen asioiden määrä oli esimer-       linto on tässä suhteessa edelläkävijä.
27628: kiksi vielä vuonna 1990 noin 200 000 ja 1980-            Läänijaon muutoksesta Aluehallinto 2000
27629: 1uvulla tätäkin suurempi.                             -hankkeen ehdottarualla tavalla viiteen alkaisi
27630:    Lääninhallitusten määrän supistaminen ei           asteittain kertyä säästöä vuodesta 1997 alkaen
27631: merkitsisi kansalaisille tarjottavien palvelujen      niin, että ne olisivat sisäasiainministeriön arvion
27632: vähentymistä. Kysymys on ensi sijassa valtion         mukaan siirtymäkauden jälkeen eli vuodesta
27633: oman välillisen hallinnon järkeistämisestä. Lak-      2001 alkaen 65 miljoonaa markkaa vuodessa.
27634: kaavien lääninhallitusten tiloihin jäisivät edel-     Tämänkin jälkeen on mahdollista saavuttaa jon-
27635: leen uusien lääninhallitusten palveluyksiköt, joi-    kin verran lisäsäästöjä. Kun tarkoituksena on
27636: hin voisi muun muassajättää tarvittavat lupaha-       siirtymävaiheessa turvata lääninhallitusten ny-
27637: kemukset.                                             kyisten vakinaisten virkamiesten työpaikat, ker-
27638:    Lääninhallituksia kehitetään valtion yleishal-     tyvät henkilöstömenoihin kohdistuvat säästöt
27639: linnosta ja turvallisuustehtävistä vastaavina vi-     asteittain henkilöstön luonnollisen poistuman
27640: ranomaisina. Ne hoitavat poliisin ja pelastustoi-     mukaisesti. Näin ensimmäiseltä puoleltatoista
27641: men aluejohtotehtäviä. Lääninhallitukset seu-         vuodelta kertyisi säästöjä 15 miljoonaa markkaa.
27642: raavat ja arvioivat kunnallista sivistystointa ja         Valtiontaloudellisesti merkittävintä on hallin-
27643: sosiaali- ja terveystointa. Läänineläinlääkäri oh-    non menotason alenemisesta aiheutuva vuotui-
27644: jaa kunnallista eläinlääkäritointa. Lääninhalli-      sen määrärahatarpeen väheneminen. Näin lopul-
27645: tukset hoitavat liikennehallinnon tehtäviä, muun      liset säästöt kertyvät pitkällä aikavälillä ja mer-
27646: muassa myöntävät henkilö- ja tavaraliikennelu-        kitsevät alentuneena rahoitustarpeena satojen
27647: vat. Ne valvovat kuluttaja- ja kilpailutointa sekä    miljoonien markkojen säästöjä.
27648: eräin osin elintarvikehallintoa. Lääninhallituk-          Suurin osa säästöistä aiheutuisi lääninhalli-
27649: set myöntävät myös eräitä välttämättömiä lupia        tuksen ylimmän johto-organisaation keventämi-
27650: ja hoitavat valtion alueellista edunvalvontaa.        sestä. Lääninhallituksen muu henkilöstö on jo
27651: Lääninhallitusten nykyiset tehtävät eivät edelly-     vähentynyt 1990-1 uvulla supistuneita tehtäviä
27652: tä yhtä tiheää aluejaotusta kuin aikaisemmin.         vastaavasti noin 40 prosentilla.
27653:     Hallinnon kehittämisen painopiste on Suo-             Lääninhallituksissa on nykyisin maaherroja,
27654: messa johdonmukaisesti asetettu kunnallishal-         kansliapäälliköitä, osastopäälliköitä ja muita
27655: lintoon ja sen edellytysten parantamiseen. Alue-      vastaavia johtavia virkamiehiä, jotka sijoittuvat
27656: hallinto 2000 -hankkeen ehdotukset on laadittu        palkkaluokkiin A 28-A 34, yhteensä 83. Näiden
27657: tämän lähtökohdan mukaisesti. Tarkoituksena           vuotuiset palkkausmenot ovat yhteensä 41 mil-
27658: ei siten ole keskittää tehtäviä pois alueilta, vaan   joonaa markkaa. Lääninhallitusten johto-orga-
27659: ottaa huomioon jo toteutunut tehtävien siirto         nisaatiosta johtuvat muut menot ovat lisäksi
27660: lähemmäs kansalaisia. Esimerkiksi lääninhalli-        useita miljoonia markkoja vuodessa.
27661: tusten aikaisempaa vahvaa roolia kuntien toi-             Vuositason 65 miljoonan markan menovä-
27662: minnan valvonnassa on päinvastoin voitu arvos-        hennyksestä merkittävin osa, yli puolet, tulisi
27663: tella juuri kunnallisen itsehallinnon kannalta.       lääninhallituksen johto-organisaation keven-
27664:    Suomalaista hallintoa arvioitaessa on muistet-     nyksestä. Se koostuisi muun muassa palkkaus-
27665: tava, että Suomessa on nykyisin eurooppalaisit-       menojen vähennyksestä, kulutusmenojen vähen-
27666: tain poikkeuksellisen vahva ja laajoin toimival-      nyksestä, virka-autojen ja niiden käyttömenojen
27667: tuuksin varustettu kunnallinen itsehallinto. Suo-     vähennyksestä, virka-asunnoista ja muista toimi-
27668: messa on merkittävästi siirretty viimeisten kym-      tiloista. Lisäksi säästöjä tulisi lääninhallitusten
27669: menen vuoden aikana päätösvaltaa ja vastuuta          sisäisten tukipalvelujen ja muiden toimintojen
27670: keskushallinnosta ja lääninhallituksista suoraan      tehostumisesta.
27671: 
27672:      Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1996
27673: 
27674:                                                                            Ministeri Jouni Backman
27675:                                             KK 456/1996 vp                                               5
27676: 
27677: 
27678: 
27679: 
27680:                                         Tili Riksdagens Talman
27681: 
27682:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Den kraftiga utvecklingen inom kommunal-
27683: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        förvaltningen de senaste åren har skapat förut-
27684: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      sättningar för en minskning av antalet länsstyrel-
27685: man Kalevi Olin m.fl. undertecknade spörsmål          ser. Dessutom bör den överföring av regionut-
27686: nr 456:                                               vecklingsuppgifter från länsstyrelserna tili för-
27687:                                                       bunden på landskapsnivå, som verkar som kom-
27688:              Av vem ämnar Regeringen begära ut-       munernas samarbetsorganisationer, viiken sked-
27689:           låtanden innan beslutet om länsindel-       de redan under den föregående regeringen beak-
27690:           ningen fattas och ämnar Regeringen be-      tas. Länsstyrelserna är en del av det statliga verk-
27691:           akta de synpunkter som framförs i utlå-     ställighetsmaskineri som lyder under ministerier-
27692:           tandena samt medborgarnas åsikter och       na. Därför är det viktigt att den parlamentariska
27693:              anser Regeringen att den inbesparing     ansvarstäckningen, som är typisk för en minis-
27694:           om 15 miljoner mark som Regeringen          terieförvaltning, också utsträcks tili länsstyrel-
27695:           ämnar uppnå är en tillräcklig grund för     serna.
27696:           att allvarligt försvaga framtidstron och        För närvarande sköter länsstyrelserna uppgif-
27697:           utvecklingsviljan hos invånarna i de Iän    ter inom sju ministeriers förvaltningsområden. I
27698:           som skall dras in?                          projektet Aluehallinto 2000 anser de ministerier
27699:                                                       som styr länsstyrelserna att det är ändamålsenligt
27700:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         att minska antalet länsstyrelser och sålunda göra
27701: anföra följande:                                      det möjligt att sköta förvaltningsområdets upp-
27702:                                                       gifter i området på ett effektivare och lönsamma-
27703:     Kommittebetänkandet "Länsförvaltningen            re sätt.
27704: reformeras", KM 1996:7, som projektet Alue-               Största del en av den service som finns tillgäng-
27705: hallinto 2000 har avgivit, har skickats ut på re-     lig för medborgarna produceras i kommunerna,
27706: miss tili statsrådets kansli och ministerierna,       en del inom statens egen lokalförvaltning. Tiii de
27707: länsstyrelserna, förbunden på landskapsnivå,          kunder som länsstyrelserna har direkt kontakt
27708: Finlands Kommunförbund, huvudavtalsorgani-            med hör de korumunala organisationerna och
27709: sationerna samt de centrala organisationerna          statens egen lokalförvaltning samt vissa företa-
27710: inom näringslivet. Ministerierna har uppmanats        gare och sammanslutningar, t.ex sådana som id-
27711: att skaffa de utlåtanden som de anser nödvändi-       kar gods- och persontrafik. De flesta människor
27712: ga av den förvaltning som lyder under dem.            har aldrig någon orsak att besöka länsstyrelsen.
27713: Kommittebetänkandet har dessutom skickats             Målet har också varit att överföra de direkta
27714: för kännedom och eventuellt utlåtande tili alla       kundserviceuppgifterna direkt tili lokalförvalt-
27715: kommuner i Finland.                                   ningen och speciellt tili kommunerna. Det natur-
27716:     Utlåtandena har begärts senast den 26 juli        ligaste är att den direkta serviceverksamheten
27717:  1996. Utlåtandena kommer att beaktas på behö-        hör tili kommunerna och den övriga lokalförvalt-
27718: rigt sätt vid den fortsatta beredningen av reger-     ningen, där också uppgifterna kommer närmast
27719: ingens förslag tili proposition.                      medborgarna. A vsikten är att de återstående
27720:     Förslaget att minska antalet Iän grundar sig i    uppgifter vid länsstyrelserna som förutsätter
27721: första hand på funktionella orsaker. De förslag       kundbesök av medborgarna skall överföras tili
27722: som gäller länsstyrelserna hänför sig tili en om-     häradsämbetena.
27723: fattande revidering av statens regionalförvalt-           Länsstyrelsernas uppgifter har minskat mest
27724: ning. Målet för den är att skapa förutsättningar      tili följd av statsandelsreformerna samt av att
27725: för en fungerande och effektivare statlig regio-      antalet tilistånd som krävs av företag och med-
27726:  nalförvaltning. Avsikten är också att göra den       borgare har minskat, länsstyrelsernas planlägg-
27727:  statliga regionalförvaltningen enhetligare. Stora    nings- och miljövårdsuppgifter överförts till de
27728:  förändringar i länsstyrelsernas uppgifter och        regionala miljöcentralerna och länsstyrelsernas
27729:  verksamhet förutsätter att länsstyrelsernas ställ-   regionalutvecklingsuppgifter överförts tili för-
27730:  ning omprövas.                                       bunden på Iandskapsniva. Länsrätterna avskilj-
27731: 6                                             KK 456/1996 vp
27732: 
27733: des från länsstyrelserna i slutet av 1980-talet. Den     derätt och ansvar i betydande grad överförts från
27734: nya datatekniken ger bättre möjligheter än tidi-         centralförvaltningen och länsstyrelserna direkt
27735: gare att utnyttja ämbetsverkens tjänster utan per-       till kommunerna i Finland. 1 flera europeiska
27736: sonliga besök.                                           Iänder har en överföring av uppgifter och befo-
27737:    Länsstyrelserna avgjorde ca 62 000 ärenden i          genheter till regionerna och lokalförvaltningen
27738: hela landet 1995. Minst ärenden behandlades vid          inletts de senaste åren. F örvaltningen i Finland är
27739: länsstyrelsen i Kuopio, Mellersta Finlands och           en föregångare i detta avseende.
27740: Norra Karelens län. Vid var och en av dem un-                En ändring av länsindelningen på det sätt som
27741: dersteg antalet avgjorda ärenden 3 000. Antalet          projektet Aluehallinto 2000 föreslår, dvs. enin-
27742: ärenden som länsstyrelserna sköter har minskat           delning i fem län, kommer gradvis att medföra
27743: kraftigt på 1990-talet. Antalet avgjorda ärenden         inbesparingar från och med 1997 så att de enligt
27744: var t.ex. ännu år 1990 ca 200 000 och det var ännu       inrikesministeriets uppskattning kommer att
27745: större på 1980-talet.                                    uppgå til165 miljoner mark årligen efter en över-
27746:    En minskning av antalet länsstyrelser innebär         gångsperiod, dvs. från och med år 2001. Också
27747: inte att den service som tillhandahålls medbor-          därefter är det möjligt att i någon mån uppnå
27748: garna inskränks. Det är i första hand fråga om att       ytterligare inbesparingar. Då avsikten är att un-
27749: rationalisera statens egna indirekta förvaltning. 1      der övergångsskedet trygga arbetsplatserna för
27750: de indragna länsstyrelsernas lokaliteter kommer          länsstyrelsernas nuvarande ordinarie tjänste-
27751: fortfarande de nya länsstyrelsernas serviceenhe-         män, uppkommer inbesparingarna i personalut-
27752: ter att finnas, till vilka bl.a. behövliga tillstånds-   gifterna gradvis i takt med personalens naturliga
27753: ansökningar kan lämnas in.                               avgång. Under en första tidsperiod på ett och ett
27754:    Länsstyrelserna utvecklas i egenskap av myn-          halvt år uppkommer på detta sätt inbesparingar
27755: digheter som svarar för statens allmänna förvalt-        om 15 miljoner mark.
27756: ning och säkerhetsuppgifter. De sköter polisens              Det mest betydande för statsekonomin är att
27757: och räddningstjänstens distriktsledningsuppgif-          det årliga behovet av anslag minskar till följd av
27758: ter. Länsstyrelserna följer upp och utvärderar det       att förvaltningsutgifterna minskar. De slutliga
27759: kommunala bildningsväsendet samt social- och             inbesparingarna uppkommer således på lång sikt
27760: hälsovårdsväsendet. Länsveterinären styr det             och innebär inbesparingar om hundratals miljo-
27761: kommunala veterinärväsendet. Länsstyrelserna             ner mark i form av ett minskat behov av finansie-
27762: sköter trafikförvaltningens uppgifter och beviljar       ring.
27763: bl.a. person- och godstrafiktillstånd. De överva-            Den största delen av inbesparingarna föran-
27764: kar konsument- och konkurrensväsendet och till           leds av att den högsta ledningsorganisationen vid
27765: vissa delar livsmedelsförvaltningen. Länsstyrel-         länsstyrelsen luckras upp. Den övriga personalen
27766: serna beviljar också en del nödvändiga tillstånd         vid länsstyrelsen har redan minskats på 1990-
27767: och bevakar statens regionala intressen. Länssty-        talet med ca 40 % i överensstämmelse med de
27768: relsernas nuvarande uppgifter kräver inte en lika        minskade uppgifterna.
27769: tät regionindelning som tidigare.                            Vid länsstyrelserna finns för närvarande sam-
27770:    När det gäller utvecklandet av förvaltningen i        manlagt 83 landshövdingar, kanslichefer, avdel-
27771: Finland har tyngdpunkten konsekvent lagts vid            ningschefer och andra motsvarande ledande
27772: kommunalförvaltningen och förbättrandet av               tjänstemän i löneklass A 28-A 34. De årliga
27773: förutsättningarna för den. Projektet Aluehallin-         löneutgifterna för dem uppgår till sammanlagt 41
27774: to 2000 har utarbetat sina förslag med detta som         miljoner mark. De övriga utgifterna för länssty-
27775: utgångspunkt. Avsikten är således inte att cen-          relsernas ledningsorganisation uppgår därutöver
27776: tralisera bort uppgifter från regionerna, utan att       till flera miljoner mark per år.
27777: beakta den överföring av uppgifter så att de kom-            Största delen, dvs. över hälften av utgifts-
27778: mer närmare medborgarna som redan har ge-                minskningen om 65 miljoner mark på årsnivå
27779: nomförts. Det har tvärtom varit möjligt att kriti-       föranleds av att länsstyrelsens ledningsorganisa-
27780: sera t.ex. länsstyrelsernas tidigare starka roll vid     tion uppluckras. Den omfattar bl. a. en minsk-
27781: övervakningen av kommunernas verksamhet                  ning av löneutgifterna, en minskning av konsum-
27782: med hänsyn till den kommunala självstyrelsen.            tionsutgifterna, en minskning av antalet tjänste-
27783:    När förvaltningen i Finland utvärderas, måste         bilar och av driftsutgifterna för dem, tjänstebo-
27784: man komma ihåg att Finland för närvarande har            städer och andra lokaliteter. Dessutom uppkom-
27785: en i europeiskt hänseende exceptionellt stark            mer inbesparingar till följd av att länsstyrelsernas
27786: kommunal självstyrelse med omfattande behö-              interna stödservice och andra funktioner effek-
27787: righeter. Under de senaste tio åren har beslutan-        tiveras.
27788: 
27789:      Helsingfors den 14 juni 1996
27790: 
27791:                                                                                 Minister Jouni Backman
27792:                                            KK 457/1996 vp
27793: 
27794: Kirjallinen kysymys 457
27795: 
27796: 
27797: 
27798: 
27799:                                   Klaus Bremer /r: Rautateiden ratapohjien turvallisuudesta
27800: 
27801: 
27802: 
27803:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
27804: 
27805:    Liikenneministeri Linnainmaa ei ole vastan-                  Onko Hallituksella valmiutta antaa
27806: nut kirjallisessa kysymyksessäni 339/1996 vp esit-           maarakennuksen puolueettoman asian-
27807: tämääni kysymykseen, joten toistan sen.                      tuntijan tehtäväksi selvittää rautateidem-
27808:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           me ratapohjien liikennöintiturvallisuus?
27809: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27810: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27811: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27812:      Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1996
27813: 
27814:                                            Klaus Bremer /r
27815: 
27816: 
27817: 
27818: 
27819: 260017
27820: 2                                            KK 457/1996 vp
27821: 
27822: 
27823: 
27824: 
27825:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
27826: 
27827:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          ta arvaamattomia, esimerkiksi pohja- ja pintave-
27828: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           sien käyttäytymisen vaikutus ratarakenteen lu-
27829: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         juuteen. Näiden tekijöiden eliminoimiseksi Rata-
27830: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-         hallintokeskus on käynnistänyt riskialueiden
27831: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          kartoituksen, joka valmistuu kuluvan vuoden ai-
27832: 457:                                                    kana.
27833:                                                            Tällä hetkellä radan rakentamisesta ja kun-
27834:            Onko Hallituksella valmiutta antaa           nossapidosta sekä mm. edellä mainitusta riski-
27835:         maarakennuksen puolueettoman asian-             alueiden kartoittamisesta huolehtii Ratahallin-
27836:         tuntijan tehtäväksi selvittää rautateidem-      tokeskuksen toimeksiannosta VR-konserniin
27837:         me ratapohjien liikennöintiturvallisuus?        kuuluva Oy VR-Rata Ab. Ratahallintokeskuk-
27838:                                                         sen toimeksiannot myös tutkimusten tekemisen
27839:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            osalta perustuvat kyseisellä yhtiöllä olevaan tai-
27840: vasti seuraavaa:                                        totietoon, jota vastaavaa ei ole Suomessa muual-
27841:                                                         ta juuri saatavissa. Kun nämä toimeksiannot
27842:    Ratahallintokeskus, joka on toiminut lähes           suoritetaan radanpidosta vastaavan puolueetto-
27843: vuoden ajan, vastaa valtion viranomaisena rata-         man viranomaisen eli Ratahallintokeskuksen
27844: verkon ylläpidosta ja kehittämisestä. Se antaa          toimeksiannosta ja sen valvonnassa, toteutuvat
27845: puolueettomana viranomaisena ratatekniset               käsityksemme mukaan myös objektiivisuudelle
27846: määräykset ja ohjeet radan rakentamisesta. Itse         asetettavat vaatimukset. Em. riskialuekartoituk-
27847: rakentaminen kilpailutetaan suurelta osin. Var-         sen jatkotyönä tehtävässä korjaussuunnitelmas-
27848: sinaisen radan alusrakenteen osalta ulkopuoliset        sa, joka käsittää pohja- ja laboratoriotutkimuk-
27849: urakoitsijat suorittavat nykyisin noin 95 % kai-        sia, on tarkoitus käyttää myös VTT:tä.
27850: kista VR-Rata Oy:n hoitamista maarakennus-                  Liikenneministeriöllä ei ole syytä epäillä Rata-
27851: töistä. Radan rakentaja noudattaa Ratahallinto-         hallintokeskuksen asiantuntemusta radanraken-
27852: keskuksen antamien erityisohjeiden lisäksi maa-         tamisen viranomaisena ja valvojana. Näin ollen
27853: rakennustöistä annettuja yleisesti käytössä ole-        liikenneministeriö katsoo, ettei ole olemassa mi-
27854: via ohjeita ja määräyksiä.                              tään erityistä tarvetta ulkopuolisten toimesta
27855:    Ratapohjan kantavuutta tai vakavuutta kos-           tehtävien ratapohjaan kohdistuvien erillisten sel-
27856: kevat riskit voivat lähinnä liittyä tekijöihin, jotka   vitysten tekemiselle.
27857: ovat rakentamistavasta riippumattomia ja ennal-
27858: 
27859:      Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1996
27860: 
27861:                                                                   Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
27862:                                            KK 457/1996 vp                                              3
27863: 
27864: 
27865: 
27866: 
27867:                                        Tili Riksdagens Talman
27868: 
27869:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     nens beteende och inverkan på järnvägsbanornas
27870: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       hållfasthet. 1 avsikt att eliminera dessa faktorer
27871: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-   har Banförvaltningscentralen påbörjat en kart-
27872: damot Klaus Bremer undertecknade spörsmål nr         läggning av riskområden som blir fårdig under
27873: 457:                                                 innevarande år.
27874:                                                          På uppdragav Banförvaltningscentralen sköts
27875:            Har Regeringen beredskap att ge upp-      banbyggandet och banhållningen, samt bl.a.
27876:         giften att utreda trafikeringssäkerheten     kartläggningen av ovannämnda riskområden för
27877:         på våra järnvägsbanor till en obunden        tillfållet av Oy VR-Rata Ab, som hör tili VR-
27878:         sakkunnig på jordbyggnadens område?          koncernen. Den know-how som ifrågavarande
27879:                                                      företag kan erbjuda och vars motsvarighet inte
27880:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        finns just någon annanstans i Finland, har varit
27881: anföra följande:                                     utgångspunkten för Banförvaltningscentralen
27882:                                                      också i det fall när man avgjort vem som gör
27883:    Banförvaltningscentralen, som har verkat i        undersökningarna av järnvägsbanorna. När
27884: ungefår ett års tid, svarar i egenskap av statlig    dessa undersökningar görs på uppdrag och under
27885: myndighet för upprätthållandet och utvecklan-        kontroll av en opartisk myndighet som ansvarar
27886: det av bannätet. 1 egenskap av obunden myndig-       för banhållningen, dvs. Banförvaltningscentra-
27887: het utfårdar den bestämmelser gällande bantek-       len, förverkligas enligt vår uppfattning kraven på
27888: niken och anvisningar om hur hanan skall byg-        objektivitet. När reparationsplanen görs upp ef-
27889: gas. En stor del av själva byggandet ges ut på       ter kartläggningen av riskområden, som omfat-
27890: entreprenad. Vad gäller banans egentliga under-      tar både undersökningar av grunden och labora-
27891: byggnad gör utomstående entrepenörer nuförti-        torieundersökningar, är det meningen att Statens
27892: den ca 95% av alla Oy VR-Rata Ab:s jordbygg-         Tekniska Forskningscentral också kommer att
27893: nadsarbeten. Förutom specialanvisningarna gäl-       anlitas.
27894: lande jordbyggnad som ges av Banförvaltnings-            Trafikministeriet har inga orsaker att tvivla på
27895: centralen, följer banbyggaren allmänna anvis-        Banförvaltningscentralens sakkunskap i egen-
27896: ningar och bestämmelser om jordbyggnad.              skap av järnvägsmyndighet och -byggare. Följ-
27897:    Risker som kan påverka järnvägsbanornas           aktligen anser trafikministeriet att det inte finns
27898: bärförmåga och hållbarhet hör i allmänhet ihop       något speciellt behov att ge uppdraget att under-
27899: med faktorer som inte beror på byggnadssättet        söka järnvägsbanorna åt någon utomstående.
27900: eller inte kan förutses, såsom grund- och ytvatt-
27901: 
27902:        Helsingforsden 19 juni 1996
27903:                                                                   Trafikminister Tuula Linnainmaa
27904: ··-.1   '
27905:                                            KK 458/1996 vp
27906: 
27907: Kirjallinen kysymys 458
27908: 
27909: 
27910: 
27911: 
27912:                                   Klaus Bremer /r: Laupusen Heponiemen luotsiaseman viereen ra-
27913:                                       kennettavan lauttasataman tarpeellisuudesta Kustavissa
27914: 
27915: 
27916:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
27917: 
27918:    Liikenneministeri Linnainmaa on ymmärtä-                    Pitääkö Hallitus Kustavin Laupusen
27919: nyt, että olen kirjallisessa kysymyksessäni 3911             Heponiemen luotsiaseman viereen raken-
27920: 1996 vp erehdyksessä nimittänyt Heponiemen                   nettavaa uutta huippukallista lauttasata-
27921: luotsiaseman viereen rakennettavaa lauttasata-               maa suurine tieinvestointeineen välttä-
27922: maa Parattulan lauttasatamaksi. Hän ei silti lain-           mättömänä, vaikka aivan lähettyvillä on
27923: kaan vastaa kysymykseen, joten toistan sen.                  valinnanvaraisina sekä Parattulan, Vuos-
27924:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           naisten että Kivimaan lauttasatamat?
27925: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27926: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27927: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27928: 
27929:      Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1996
27930: 
27931:                                            Klaus Bremer /r
27932: 
27933: 
27934: 
27935: 
27936: 260017
27937: 2                                          KK 458/1996 vp
27938: 
27939: 
27940: 
27941: 
27942:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
27943: 
27944:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Kivimaan valinnan esteenä on ollut erityisesti
27945: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        se, että merimatka Kivimaalta Iniöön kestää
27946: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      noin 40 minuuttia kauemmin kuin Laupusesta.
27947: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-      Suurlautan ajokustannuksissa tämä merkitsisi
27948: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       merenkulkulaitoksen mukaan noin 3,5 miljoo-
27949: 458:                                                 nan markan vuotuista lisäkustannusta. Kun
27950:                                                      tämä huomattavan suuri lisäkustannus otetaan
27951:            Pitääkö Hallitus Kustavin Laupusen        huomioon, kuolettuvat Laupusen 8 miljoonan
27952:          Heponiemen luotsiaseman viereen raken-      markan tie- ja laiturikustannukset noin kolmessa
27953:          nettavaa uutta huippukallista lauttasata-   vuodessa! Lisäksi tässä vaihtoehdossa lautta-
27954:          maa suurine tieinvestointeineen välttä-     alukselle tuleva liikenne olisi jouduttu ohjaa-
27955:          mättömänä, vaikka aivan lähettyvillä on     maan Kustavin kirkonkylän läpi.
27956:          valinnanvaraisina sekä Parattulan, Vuos-       Vuosnaisten vaihtoehdon käyttämättä jättä-
27957:          naisten että Kivimaan lauttasatamat?        misen perusteena on sen lisäksi, että Vuosnainen
27958:                                                      on jo Ahvenanmaalle suuntautuvan lauttaliiken-
27959:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         teen käytössä, ollut sama ajokustannuskysymys
27960: vasti seuraavaa:                                     kuin Kivimaallakin. Vuosnaisiin liikenne olisi
27961:                                                      joutunut kulkemaan myös kirkonkylän läpi ja
27962:    Kun aikoinaan selvitettiin suurlautan hankki-     lisäksi vielä tielaitokselle kuuluvan Vartsalan los-
27963: mista merenkulkulaitokselle Kustavin ja Iniön        sin kautta.
27964: väliseen liikenteeseen, tutkittiin Kustavissa myös       Kaiken kaikkiaan lauttasataman rakentami-
27965: mahdollisuudet käyttää kysymyksessä mainit-          nen Laupuseen on merenkulkulaitoksen mukaan
27966: tuja Parattulan, Kivimaan ja Vuosnaisten ole-        perusteltua, koska sieltä lähtee vuosisatainen tal-
27967: massa olevia laitureita uuden aluksen lauttasata-    vitielinjaus Kustavista Iniöön eikä Laupuseen
27968: mana.                                                menevä maaliikenne joudu kulkemaan Kustavin
27969:    Parattulassa olisi jouduttu tekemään varsin       kirkonkylän läpi. Laupusen väylällä ei tarvita
27970: kallis väylän ruoppaustyö ja uusimaan kaikki         ruoppaustöitä ja merimatka Iniöön, jonka pituu-
27971: nykyiset laiturirakenteet kokonaan uudelle suur-     della on varsin huomattava merkitys lautta-aluk-
27972: lautalle sopiviksi. Parattulaan johtava tie olisi    sen vuosikustannuksiin, kestää vain noin 25 mi-
27973: vaatinut täydellisen perusparannuksen. Lisäksi       nuuttia. Lisäksi Laupusen satama voidaan ra-
27974: Kustavin kunnan kaavailema Parattulan venesa-        kentaa valtion maalle ja luotsiaseman alakertaa
27975: taman laajennus olisi estynyt. Merenkulkulai-        voidaan käyttää matkustajaterminaalina.
27976: toksen mukaan Parattulan vaihtoehto olisi kai-
27977: ken kaikkiaan tullut huomattavasti kalliimmaksi
27978: kuin Laupuseen suunniteltu lauttasatama.
27979: 
27980:        Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 1996
27981: 
27982:                                                                Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
27983:                                             KK 458/1996 vp                                              3
27984: 
27985: 
27986: 
27987: 
27988:                                         Tili Riksdagens Talman
27989: 
27990:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           Ett hinder för alternativet Kivimaa var särskilt
27991: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        att sjöresan från Kivimaa till lniö är ca 40 minu-
27992: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      ter längre än vad den är från Laupunen. Med
27993: man Klaus Bremer undertecknade spörsmål nr            tanke på driftskostnaderna för storfårjan skulle
27994: 458:                                                  detta enligt sjöfartsverket innebära en extra kost-
27995:                                                       nad om ca 3,5 miljoner mark i året. Med hänsyn
27996:            Anser Regeringen att det är nödvän-        till denna ansenliga merkostnad kan vi räkna ut
27997:         digt att bygga en ny mycket dyr fårjhamn      att väg- och kajkostnaderna för Laupunen, som
27998:         bredvid Heponiemi lotsstation i Laupu-        beräknas uppgå tili 8 miljoner mark, betalar igen
27999:         nen, Gustavs, med alla de väginvestering-     sig inom cirka tre år! Dessutom hade man, om
28000:         ar som bygget medför, fastän det alldeles     man hade gått in för detta alternativ, blivit tvung-
28001:         i närheten finns alternativa fårjhamnar i     en att dirigera trafiken till fårjan genom Gustavs
28002:         både Parattula, Osnäs och Kivimaa?            kyrkby.
28003:                                                           Orsaken tili att alternativet Osnäs lämnades
28004:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         var, förutom att Osnäs redan används för den
28005: anföra följande:                                      fårjtrafik som går tili Åland, samma problem
28006:                                                       med driftskostnaderna som gäller för Kivimaas
28007:    Då man i tiden utredde anskaffningen av en         del. Också i fråga om Osnäs hade man varit
28008: storfårja till sjöfartsverket för trafiken mellan     tvungen att Ieda trafiken genom kyrkbyn och
28009: Gustavs och lniö, undersöktes i Gustavs också         dessutom ytterligare via vägverkets fårja i Vart-
28010: möjligheterna att använda kajerna i de i spörsmå-     sala.
28011: let nämnda Parattula, Kivimaa och Osnäs som               Som helhet betraktat är det enligt sjöfartsver-
28012: fårjhamn för det nya fartyget.                        ket motiverat att bygga fårjhamnen i Laupunen,
28013:    1 Parattula hade man blivit tvungen att göra       eftersom därifrån utgår en sekelgammal vinter-
28014: ett dyrt muddringsarbete i farleden och isin hel-     väg från Gustavs till Iniö och landtrafiken tili
28015: het förnya alla nuvarande kajkonstruktioner för       Laupunen i så fall inte behöver gå genom Gus-
28016: att de skulle passa den nya storfårjan. Det skulle    tavs kyrkby. Beträffande farleden i Laupunen
28017: ha krävts en genomgripande förbättring av vägen       behövs inga muddringsarbeten och sjöresan till
28018: som leder till Parattula. Vidare skulle den utvidg-   Iniö, vars Iängd har stor betydelse med tanke på
28019: ning av båthamnen i Parattula som Gustavs             den frigående fårjans årliga kostnader, tar endast
28020: kommun planerar ha blivit förhindrad. Enligt          ca 25 minuter. Dessutom kan hamnen i Laupu-
28021: sjöfartsverket skulle alternativet Parattula i sin    nen byggas på statens mark och lotsstationens
28022: helhet ha blivit betydligt dyrare än den fårjhamn     nedre våning användas som passagerarterminal.
28023: som planeras i Laupunen.
28024: 
28025:        Helsingforsden 25 juni 1996
28026: 
28027:                                                                    Trafikminister Tuula Linnainmaa
28028:                                           KK 459/1996 vp
28029: 
28030: Kirjallinen kysymys 459
28031: 
28032: 
28033: 
28034: 
28035:                                   Mikko Elo /sd: Kunnan kiinteistöinsinööriitä vaadittavista kelpoi-
28036:                                      suusehdoista
28037: 
28038: 
28039:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
28040: 
28041:    Eduskunta on hyväksynyt 17.2.1995lain kun-          Kunnan kiinteistöinsinöörin kelpoisuusehto-
28042: nan kiinteistöinsinööristä, ja tasavallan presi-    ja tuleekin muuttaa siten, että maanmittauksen
28043: dentti on vahvistanut lain 12.4.1995. Laki tulee    koulutusohjelman mukaiset ammattikorkea-
28044: voimaan 1.1.1997. Lain 2 §:ssä todetaan mm.,        kouluinsinöörit täyttäisivät kunnan kiinteistöin-
28045: että kiinteistöinsinöörin kelpoisuusehtona on       sinöörin kelpoisuusehdot. Muutoksen tavoittee-
28046: maanmittauksen koulutusohjelman mukainen            na on yksiselitteisesti taloudellisempi ja toimi-
28047: tehtävään soveltuva diplomi-insinöörin tutkinto.    vampi laki, jossa otettaisiin käytännössä huo-
28048:    Koulutusuudistuksen myötä maanmittauksen         mioon ammattikorkeakoulujärjestelmän tuomat
28049: alalle koulutetaan nyt myös ammattikorkea-          mahdollisuudet. Valinnan mahdollisuus säilyisi
28050: koulutasoisia maanmittausinsinöörejä (AMK).         edelleen kunnilla, koska kiinteistöinsinöörin vi-
28051: Tutkinnon laajuus on 160 opintoviikkoa. Tut-        ran täyttämisen ja tehtävän hoitotavan ratkaisisi
28052: kinto on korkeakoulututkintoasetuksen (203/94)      lain mukaan kunta itse.
28053: mukainen korkeakoulututkinto, ja se tuottaa            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28054: asetuksen mukaisen korkeakoulututkinnon edel-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28055: lyttämän kelpoisuuden julkisiin virkoihin.          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28056:     Hyväksytyssä laissa ei ole noudatettu nyky-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28057: suuntauksen mukaista virkojen pätevyysvaati-
28058: musten väljentämisen periaatetta. Tuleva laki                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28059: johtaa käytännössä siihen, että niissäkin kunnis-          ryhtyä kunnan kiinteistöinsinööristä an-
28060: sa, joiden palkkalistoilla on oma maanmittausin-           netun lain 2 §:n muuttamiseksi siten, että
28061: sinööri (AMK), joudutaan ostamaan kiinteistö-              myös maanmittaustekniikan koulutus-
28062:  insinöörin palvelukset lain määräämällä tavalla.          ohjelman mukaiset ammattikorkea-
28063:  Todellisuudessa tämä tulee merkitsemään diplo-            kouluinsinöörit täyttävät kunnan kiin-
28064:  mi-insinöörien nimikirjoitusten ostamista maan-           teistöinsinöörin kelpoisuusehdot?
28065:  mittausinsinöörin valmisteltua asian.
28066: 
28067:      Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1996
28068: 
28069:                                            Mikko Elo /sd
28070: 
28071: 
28072: 
28073: 
28074:  260017
28075: 2                                           KK 459/1996 vp
28076: 
28077: 
28078: 
28079: 
28080:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
28081: 
28082:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Kiinteistörekisterin pitäjän ominaisuudessa
28083: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         kiinteistöinsinöörin tehtäviin kuuluu myös kiin-
28084: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       teistöjen yhdistämisestä päättäminen, sekä ton-
28085: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko            tin ja yleisen alueen merkitseminen kiinteistöksi
28086: Elon näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         kiinteistörekisteriin. Uusi kiinteistönmuodosta-
28087: 459:                                                  mislaki lisää myös kiinteistöinsinöörin toimival-
28088:                                                       taa ja vastuuta, koska rekisterinpitäjänä kiinteis-
28089:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        töinsinööri päättää vastaisuudessa myös rekiste-
28090:        ryhtyä kunnan kiinteistöinsinööristä an-       röitävän kiinteistön vapauttamisesta kiinnitys-
28091:        netun lain 2 §:n muuttamiseksi siten, että     vastuusta, tietyin edellytyksin jopa ilman panui-
28092:        myös maanmittaustekniikan koulutus-            oikeuden haltijan suostumusta.
28093:        ohjelman mukaiset ammattikorkea-                  Kiinteistöinsinöörin tehtävien moninaisuu-
28094:        kouluinsinöörit täyttävät kunnan kiin-         den ja tehtävien lisääntyneen vaativuuden joh-
28095:        teistöinsinöörin kelpoisuusehdot?              dosta säilytettiin kunnan kiinteistöinsinööristä
28096:                                                       annetussa laissa (557/95) kiinteistöinsinöörin vi-
28097:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          ran kelpoisuusehtona tehtävään soveltuva diplo-
28098: vasti seuraavaa:                                      mi-insinöörin tutkinto. Samanaikaisesti kuiten-
28099:                                                       kin lakiin sisällytettiin säädös, jonka mukaan
28100:    Kiinteistöinsinöörin viran yleisten kelpoisuus-    vain sellaisessa kunnassa, jonka alueeseen kuu-
28101: ehtojen väljentämismahdollisuutta selvitettiin        luu asemakaava-aluetta, tulee olla kiinteistöin-
28102: perusteellisesti vuoden 1997 alusta voimaan tule-     sinööri. Lain mukaan kiinteistöinsinööri voi täl-
28103: van uuden kiinteistönmuodostamislain (554/95)         laisessakin tapauksessa olla sivutoiminen, ja
28104: valmistelun yhteydessä.                               kahdella tai useammalla kunnalla voi olla myös
28105:    Tuolloin todettiin, että kiinteistöinsinöörin      yhteinen kiinteistöinsinööri.
28106: oikeuden suorittaa kaikkia kiinteistöinsinöörille        Hallituksen mielestä kunnan kiinteistöinsi-
28107: kuuluvia tehtäviä tulee olla yleinen. Kelpoisuus-     nööristä annettuun lakiin sisältyvät kiinteistöin-
28108: ehdot tulla nimitetyksi kiinteistöinsinööriksi on     sinöörin yleiset kelpoisuusehdot turvaavat sen,
28109: oltava sellaiset, että virkaan valittu kykenee hoi-   että kiinteistöinsinöörillä on tutkinnon lisäksi
28110: tamaan kaikki laeissa säädetyt tehtävät.              sellainen tosiasiallinen taito, joka mahdollistaa
28111:    Kiinteistönmuodostamislain mukaan kiin-            kaikkien kiinteistöinsinöörille laeissa säädetty-
28112: teistöinsinöörillä onkin yleinen kelpoisuus toi-      jen tehtävien suorittamisen.
28113: mia toimitusinsinöörinä lain 5 §:n 3 momentissa          Kiinteistöinsinöörin yleisten kelpoisuusehto-
28114: luetelluissa asemakaava-alueella suoritettavissa      jen muuttamiseen kysymyksessä esitetyllä tavalla
28115: kiinteistötoimituksissa, ja sanotun pykälän 4         ei hallituksen mielestä tällä hetkellä ole perustei-
28116: momentissa on säädetty kiinteistöinsinöörin kel-      ta, etenkään kun varmuutta maanmittausteknii-
28117: poisuudesta toimia toimitusinsinöörinä muissa         kan koulutusohjelman mukaisen ammattikor-
28118: kiinteistötoimituksissa. Lisäksi kiinteistöin-        keakoulututkinnon tasosta ei käytännössä vielä
28119: sinööri voidaan lunastuslain (603177) mukaan          ole.
28120: kunnan suostumuksella määrätä myös lunastus-
28121: toimituksen toimitusinsinööriksi.
28122: 
28123:      Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 1996
28124: 
28125:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
28126:                                            KK 459/1996 vp                                             3
28127: 
28128: 
28129: 
28130: 
28131:                                        Tili Riksdagens Talman
28132: 
28133:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         I egenskap av fastighetsregisterförare är det
28134: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       också fastighetsingenjörens uppgift att besluta
28135: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     om sammanslagning av fastigheter samt om infö-
28136: man Mikko Elo undertecknade spörsmål nr 459:         rande av en tomt och ett allmänt område som
28137:                                                      fastighet i fastighetsregistret. Genom den nya
28138:           Vilka ätgärder ämnar Regeringen vid-       fastighetsbildningslagen utvidgas ocksä fastig-
28139:        ta för att ändra 2 § lagen om kommunens       hetsingenjörens behörighet och ansvar, eftersom
28140:        fastighetsingenjör sä, att även yrkeshög-     en fastighetsingenjör som är fastighetsregisterfö-
28141:        skoleingenjörerna enligt utbildningspro-      rare i framtiden även skall besluta huruvida en
28142:        grammet för lantmäteriteknik uppfyller        fastighet som registreras befrias från ansvar för
28143:        behörighetsvillkoren för kommunens            en inteckning, under vissa förutsättningar t.o.m.
28144:        fastighetsingenjör?                           utan samtycke av innehavaren av panträtten.
28145:                                                         Eftersom fastighetsingenjörens uppgifter är sä
28146:   Som svar på detta spörsmäl får jag vördsamt        mångsidiga och då de har blivit allt mer krävan-
28147: anföra följande.                                     de, kvarstod i lagen om kommunens fastighetsin-
28148:                                                      genjör (557/95) en för tjänsten lämplig diplomin-
28149:    I samband med beredningen av den nya fastig-      genjörsexamen som behörighetsvillkor för en
28150: hetsbildningslagen (554/95), som träder i kraft      fastighetsingenjörstjänst. Samtidigt infördes i la-
28151: vid ingången av 1997, utreddes grundligt möjlig-     gen dock ett stadgande enligt vilket det skall
28152: heten att utvidga de allmänna behörighetsvillko-     finnas en fastighetsingenjör enbart i en kommun
28153: ren för tjänsten som fastighetsingenjör.             vars område omfattar stadsplaneomräden. En-
28154:    I detta sammanhang konstaterades att en fas-      ligt lagen kan fastighetsingenjören även i dessa
28155: tighetsingenjörs rätt att utföra alla de uppgifter   fall sköta sin uppgift som bisyssla, och tvä eller
28156: som ankommer på fastighetsingenjören skall           flera kommuner kan också ha en gemensam fas-
28157: vara allmän. Behörighetsvillkoren för att bli ut-    tighetsingenjör.
28158: nämnd till fastighetsingenjör skall vara sådana         Enligt regeringen säkerställer de allmänna be-
28159: att den som valts tili tjänsten har förmåga att      hörighetsvillkoren i lagen om kommunens fastig-
28160: sköta alla de uppgifter som stadgas i lag.           hetsingenjör att fastighetsingenjören förutom en
28161:    Enligt fastighetsbildningslagen har en fastig-    examen också har sådan faktisk skicklighet som
28162: hetsingenjör allmän behörighet att vara förrätt-     möjliggör utförandet av alla de lagstadgade upp-
28163: ningsingenjör vid de fastighetsförrättningar som     gifterna för en fastighetsingenjör.
28164: räknas upp i lagens 5 § 3 mom. och som skall             Enligt regeringen finns det för närvarande inte
28165: verkställas på stadsplaneområden. I 5 § 4 mom.       någon anledning att ändra de allmänna behörig-
28166: stadgas om fastighetsingenjörens behörighet att      hetsvillkoren för fastighetsingenjörer pä det i
28167: vara förrättningsingenjör vid andra fastighets-      spörsmälet nämnda sättet, i synnerhet då det
28168: förrättningar. Enligt inlösningslagen (603/77)       ännu inte i praktiken finns några garantier för
28169: kan en fastighetsingenjör dessutom med kommu-        kvaliteten på yrkeshögskoleexamen enligt utbild-
28170: nens samtycke förordnas att vara förättningsin-      ningsprogrammet för lantmäteriteknik.
28171: genjör för en inlösningsförrättning.
28172: 
28173:      Helsingforsden 25 juni 1996
28174: 
28175:                                                       Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
28176:                                           KK 460/1996 vp
28177: 
28178: Kirjallinen kysymys 460
28179: 
28180: 
28181: 
28182: 
28183:                                   Risto Kuisma /sd: Postipalveluiden saatavuuden turvaamisesta
28184: 
28185: 
28186: 
28187:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
28188: 
28189:    Suomen Posti Oy on pyrkinyt vähentämään          luotettavuuden. Merkittävänä esimerkkinä on
28190: postikonttoreidensa määrää. Konttoreiden vä-        syytä mainita vaalien ennakkoäänestysjärjestel-
28191: hentämistä on edesauttanut myös Postipankin         mä, joka perustuu postin konttoriverkostoon.
28192: halu karsia palveluverkostoaan.                        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28193:    Lakkautettujen postikonttoreiden tarjoamia       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28194: palveluita on pyritty korvaamaan alueen asuk-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28195: kaille asiamiespostijärjestelmällä, jossa esim.     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28196: alueen kauppias on ottanut kontolleen lakkaute-
28197: tun postikonttorin tärkeimmät palvelutehtävät                  Miten Hallitus aikoo varmistaa, että
28198:    Kehitys on edennyt jo niin pitkälle, että on             postikonttoreiden lakkauttaminen ei
28199: syntymässä kokonaisia kuntia, joiden postipal-              kohtuuttomasti laske postipalveluiden ja
28200: velut on järjestetty ainoastaan asiamiespostijär-           muiden postin hoidettavaksi annettujen
28201: jestelmän avulla. Tämä vaarantaa postin järjes-             viranomaistoimintojen saatavuutta ja
28202: tämien viranomaistoimintojen saatavuuden ja                 luotettavuutta?
28203: 
28204:      Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1996
28205: 
28206:                                          Risto Kuisma /sd
28207: 
28208: 
28209: 
28210: 
28211: 260017
28212: 2                                           KK 460/1996 vp
28213: 
28214: 
28215: 
28216: 
28217:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
28218: 
28219:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Niillä haja-asutusalueen paikkakunnilla, jois-
28220: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          sa korvaavaa palvelua tarjoavaa yrittäjää ei löy-
28221: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        dy, Suomen Posti Oy:n jakelu toimii palvelun
28222: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Risto             tarjoajana ja vie esimerkiksi paketit ja kirjatut
28223: Kuisman näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           lähetykset perille asti, jos matkaa kiinteästä pal-
28224: n:o 460:                                               velupisteestä on yli viisi kilometriä. Konttoriver-
28225:                                                        koston muutoksilla ei asiakkaan kannalta ole
28226:           Miten Hallitus aikoo varmistaa, että         vaikutusta postin kulkuun eikä jakeluun. Myös
28227:        postikonttoreiden lakkauttaminen ei             asiakkaiden postiosoitteet ja -numerot, jotka
28228:        kohtuuttomasti laske postipalveluiden ja        ovat postin käsittelyn ohjausmerkintöjä, säily-
28229:        muiden postin hoidettavaksi annettujen          vät.
28230:        viranomaistoimintojen saatavuutta ja                Suomen Posti Oy:llä on valmius ottaa hoidet-
28231:        luotettavuutta?                                 tavakseen tai välitettäväkseen myös erilaisia vi-
28232:                                                        ranomaispalveluja. Postikonttorit ovat toimi-
28233:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           neet muun muassa vaalien ennakkoäänestyspis-
28234: vasti seuraavaa:                                       teinä ja autojen veromerkkien myyntipisteinä.
28235:                                                        Ennakkoäänestyksen järjestäminen ja autojen
28236:     Postin toimipaikat ovat viime aikoina vähen-       veromerkkien myyminen eivät kuitenkaan ny-
28237: tyneet lähinnä siksi, että niiden yhteydessä toimi-    kyisten vaalilakien säännösten mukaan ole Suo-
28238: via Postipankin pankkipalveluja tarjoavia toimi-       men Posti Oy:n lakisääteisiä tehtäviä, vaan
28239: paikkoja on vähennetty. Postin palveluja ei ole        oikeusministeriön ostamiaja sen tarvittaessa kil-
28240: verkostouudistuksen yhteydessä kuitenkaan ai-          pailuttamia palveluja. Esimerkiksi aikaisempina
28241: komus heikentää. Lähesjokaisen lakkautettavan          vuosina autojen veromerkkien myynnin hoitivat
28242: postitoimipaikan tilalle tulee asiamiesposti.          R-kioskit.
28243: Asiamiespostit ovat yleensä joko kauppojen,                Oikeusministeriön kanssa tehdyn sopimuksen
28244: kioskien tai huoltoasemien yhteydessä, ja ne tar-      mukaisesti Suomen Posti Oy on luvannut hoitaa
28245: joavat yksityishenkilöille kaikki samat palvelut       vuonna 1996 pidettävien kunnallis- ja ED-vaa-
28246: kuin omalla henkilökunnalla toimiva postikont-         lien ennakkoäänestyksen. Suomen Posti Oy on
28247: tori. Lisäksi asiamiespostit ovat usein auki myös      sopinut oikeusministeriön kanssa, että ennakko-
28248: iltaisin ja viikonloppuisin, toisin kuin omat posti-   äänestys 1996 hoidetaan myös niissä kunnissa,
28249: konttorit. Samanaikaisesti Postin jakeluverk-          joissa ei ole postikonttoria. Ennakkoäänestys-
28250: konsa kautta tarjoamat palvelut ovat monipuo-          paikkojen aukioloajat ovat vähintäänkin samat
28251: listuneet ja kehittyneet.                              kuin aikaisemmin. Seuraavien vaalien ennakko-
28252:     Posti on asiamiehiä valitessaan pyrkinyt löy-      äänestyksen järjestämisestä ei ole vielä olemassa
28253: tämään yhteistyökumppaneikseen sellaisia vaka-         sopimusta, ja oikeusministeriö tulee ilmeisesti
28254: varaisia yrittäjiä, joiden liiketoiminnan yhtey-       pyytämään tarjouksia eri instituutioilta äänes-
28255: teen postitoiminta voidaan sijoittaa. Lisäksi Pos-     tyksen järjestämiseksi.
28256: ti on pitänyt tärkeänä kriteerinä sitä, että omalla        Riippumatta siitä, mikä organisaatio huoleh-
28257: henkilöstöllä toimivan postin sijaan tulee aina        tii ennakkoäänestyksen toteuttamisesta, ennak-
28258: sellainen asiamies, joka on voinut tarjota vähin-      koäänestyksen luotettavuuden ja vaalisalaisuu-
28259: tään samat ja mieluummin vielä paremmat auki-          den turvaamiseksi vaalitoimitsijoidenja -avusta-
28260: oloajat kuin postin oma konttori. On myös todet-       jien on toimittava vaalilakien mukaisesti ja nou-
28261: tava, että asiakaskunnan posti- ja pankkikäyt-         datettava vaalisalaisuutta koskevia säännöksiä
28262: täytyminen on viime vuosien aikana muuttunut           laissa määrätyn rangaistuksen uhalla. Tämä voi-
28263: radikaalisti. Automaatti- ja muita etäispalveluja      daan selvästi taata Suomen Posti Oy:n hoitaessa
28264: käytetään huomattavasti enemmän kuin ennen.            erilaisia viranomaistehtäviä toimeksiannosta.
28265: 
28266:      Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 1996
28267: 
28268:                                                                 Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
28269:                                              KK 460/1996 vp                                               3
28270: 
28271: 
28272: 
28273: 
28274:                                           Tili Riksdagens Talman
28275: 
28276:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         som postombud, erbjuder Posten Finland Ab:s
28277: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-          distributionskedja service, och kör t.ex. ut paket
28278: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        och rekommenderade försändelser tili mottaga-
28279: man Risto Kuisma undertecknade spörsmål nr              ren om avståndet tili närmaste fasta servicestälie
28280: 460:                                                    är längre än fem kilometer. Ändringarna i kon-
28281:                                                         torsnätet har ingen inverkan på postgången och
28282:            På vilket sätt ämnar Regeringen säker-       postdistributionen ur kundernas synvinkel. Ock-
28283:         ställa att indragningarna av postkontor         så kundernas postadresser och postnummer, som
28284:         inte leder tili en oskälig sänkning av till-    fungerar som styrinstruktioner för posthante-
28285:         gången på och tillförlitligheten hos pos-       ringen, bibehålis.
28286:         tens service och andra myndighetsfunk-             Posten Finland Ab har också beredskap att
28287:         tioner som posten har anförtrotts?              enligt uppdrag sköta elier förmedla olika myn-
28288:                                                         dighetstjänster. Postkontoren har fungerat bl.a.
28289:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           som förhandsröstningsstälien och försäljnings-
28290: anföra följande:                                        stälien för bilskattemärken. Ordnandet av för-
28291:                                                         handsröstning och försäljningen av bilskatte-
28292:    Den senaste tidens minskning av antalet post-        märken hör emeliertid inte enligt den gäliande
28293: kontor beror närmast på att de expeditioner som         vallagstiftningen tili Posten Finland Ab:s lag-
28294: i anslutning tili postkontoren erbjudit Postbank-       stadgade uppgifter, utan är tjänster som köps av
28295: ens tjänster har minskat i antal. Utbudet av de         justitieministeriet, som också vid behov konkur-
28296: tjänster posten erbjuder har man inte för avsikt        rensutsätter dessa tjänster. Som exempel kan
28297: att begränsa i samband med översynen av servi-          nämnas försäljningen av bilskattemärken som
28298: cenätet. Nästan alla postkontor som dras in er-         under tidigare år sköttes av R-kioskerna.
28299: sätts av postombud. Postombuden fungerar i all-            Enligt ett avtal med justitieministeriet har Pos-
28300: mänhet i anslutning till en butik, kiosk eller servi-   ten Finland Ab förbundit sig att sköta förhands-
28301: cestation, och alla ombud erbjuder privatperso-         röstningen inför kommunalvalet och EU-parla-
28302: ner samma tjänster som de postkontor som sköts          mentsvalet 1996. Posten Finland Ab har ingått
28303: av postens egen personal. Dessutom håller post-         avtal med justitieministeriet om att sköta för-
28304: ombuden ofta öppet även på kvällar och vecko-           handsröstningen 1996 också i de kommuner som
28305: slut i motsats tili postens egna kontor. De tjänster    inte har något postkontor. Förhandsröstnings-
28306: som erbjuds genom Postens distributionsnät har          ställenas öppethåliningstider är minst lika långa
28307: samtidigt utvecklats och blivit mångsidigare.           som förut. Då det gäller ordnandet av förhands-
28308:     Vid valet av postombud har Posten strävat           röstning inför nästa vai har ännu inget avtal
28309: efter att som samarbetspartner finna sådana sol-        ingåtts och justitieministeriet kommer synbarli-
28310: venta företagare som kan sköta postverksamhe-           gen att begära anbud från olika institutioner i
28311: ten i anslutning tili den egna afTårsverksamheten.      syfte att avgöra hur röstningen skall ordnas.
28312:  Ett annat viktigt kriterium för Posten har varit          Oberoende av viiken organisation som har
28313: att postombudet skali kunna erbjuda minst lika          hand om genomförandet av förhandsröstningen,
28314: långa och helst längre öppethåliningstider än           skali valfunktionärerna och valbiträdena i syfte
28315: postens egna kontor. Det bör också noteras att          att trygga förhandsröstningens tillförlitlighet och
28316:  kundkretsens beteende i post- och bankärenden          säkerställa valhemligheten handla i enlighet med
28317:  har ändrats radikalt under de senaste åren. Auto-      valiagarna och stadgandena om valhemligheten
28318:  mat- och andra fjärrtjänster utnyttjas i betydligt     med risk att annars bestraffas på det sätt som
28319:  större utsträckning än tidigare.                       lagen föreskriver. Dettakan klart garanteras be-
28320:     På de orter i glesbygdsområden där man inte         träffande de olika myndighetsuppgifter som Pos-
28321:  kunnat hitta någon företagare som kan fungera          ten Finland Ab fått i uppdrag att sköta.
28322: 
28323:        Helsingforsden 25 juni 1996
28324: 
28325:                                                                      Trafikminister Tuula Linnainmaa
28326:                                           KK 461/1996 vp
28327: 
28328: Kirjallinen kysymys 461
28329: 
28330: 
28331: 
28332: 
28333:                                   Risto Kuisma /sd: Yleisen oikeusaputoiminnan järjestämisestä
28334: 
28335: 
28336: 
28337:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
28338: 
28339:    Suomeen on luotu koko maan kattava, toimi-          On myös syytä huolestuneena tarkastella pyr-
28340: va ja tehokas yleistä oikeusapua antava oikeus-     kimyksiä oikeusaputoimistojen käytettävissä
28341: apujärjestelmä. Järjestelmä perustuu kunnalli-      olevien voimavarojen leikkaamiseen. Kansalais-
28342: siin oikeusaputoimistoihin,joiden toimintaa val-    ten oikeusturvan kannalta nykyisen laajuinen,
28343: tio valvoo. Juuri kunnallisuus takaa oikeusapu-     myös varsinaisen oikeudenkäytön ulkopuolisissa
28344: toiminnalle mahdollisuuden muotoutua kulloi-        juridisissa ongelmissa apua tarjoava järjestelmä
28345: senkin alueen tarpeiden mukaan.                     on ehdottoman tarpeellinen ja sellaisenaan säily-
28346:    Viime aikoina on esiintynyt pyrkimyksiä yh-      tettävä.
28347: distää oikeusaputoiminta organisatorisesti val-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28348: tionhallintoon. Tämä ei voi olla pitemmän päälle    tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28349: oikea ratkaisu. Jos esimerkiksi oikeusaputoimin-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28350: ta yhdistetään kihlakunnanvirastojen toimin-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28351: taan, vaarantuu oikeusaputoiminnan puolueet-
28352: tomuus sen toimiessa samassa organisaatiossa                   Miten Hallitus aikoo varmistaa kor-
28353: syyttäjä- ja ulosottolaitoksen kanssa. Mikäli oi-           kealaatuisen, alueellisesti kattavan ja
28354: keusaputoiminta välttämättä halutaan siirtää                riippumattoman      oikeusaputoiminnan
28355: osaksi valtionhallintoa, on varmistettava, että             toimintaedellytykset tulevaisuudessa?
28356: toiminta organisoidaan erilleen riippumatto-
28357: maksi muista valtion viranomaisista.
28358: 
28359:      Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1996
28360: 
28361:                                          Risto Kuisma /sd
28362: 
28363: 
28364: 
28365: 
28366: 260017
28367: 2                                          KK 461/1996 vp
28368: 
28369: 
28370: 
28371: 
28372:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
28373: 
28374:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa      hinnä valtion tehtäviin. Siksi yleinen oikeusapu-
28375: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        toiminta ja holhoustaimi sopisivat perustellum-
28376: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      min valtion tehtäviksi."
28377: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Risto              Oikeusministeriö on asettanut Julkiset oikeus-
28378: Kuisman näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         apupalvelut -toimikunnan tekemään ehdotusta
28379: n:o 461:                                             uudeksi oikeusapujärjestelmäksi. Toimikunnan
28380:                                                      tulee selvittää, mitkä ovat jatkossa valtion ja
28381:           Miten Hallitus aikoo varmistaa kor-        kuntien asemaja tehtävät vähävaraisille tarjotta-
28382:        kealaatuisen, alueellisesti kattavan ja       vissa oikeusapupalveluissa, sekä oikeudellisten
28383:        riippumattoman      oikeusaputoiminnan        palvelujen riittävyys ja kattavuus. Erityisesti toi-
28384:        toimintaedellytykset tulevaisuudessa?         mikunnan on selvitettävä, missä tilanteissa ta-
28385:                                                      loudelliset syyt mahdollisesti estävät oikeusapu-
28386:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         palveluja tarvitsevaa saamasta tarvitsemaansa
28387: vasti seuraavaa:                                     oikeudellista apua. Toimikunnan tulee kiinnittää
28388:                                                      erityistä huomiota tarjottavien oikeudellisten
28389:    Selvitysmies Heikki Koski esittää 15 päivänä      palvelujen laatuun, eli miten varmistetaan se, että
28390: toukokuuta 1996 päivätyssä mietinnössään             myös taloudellisesti vaikeassa asemassa oleva
28391: "Valtion ja kuntien tehtävänjako ja valtion-         hakija saa laadukkaita palveluja.
28392: osuusjärjestelmä" muun muassa, että yleinen oi-         Toimikunnan työn odotetaan valmistuvan tä-
28393: keusaputoiminta siirretään 1.1.1998 alkaen kun-      män vuoden loppuun mennessä. Senjälkeen hal-
28394: nilta valtion hoidettavaksi. Esitystään hän perus-   litus ottaa kantaa oikeusapujärjestelmän kehittä-
28395: telee muun muassa seuraavasti: "Oikeusturvan         miseen.
28396: takaaminen kansalaisille kuuluu kiistämättä lä-
28397: 
28398:      Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1996
28399: 
28400:                                                                     Oikeusministeri Kari Häkämies
28401:                                            KK 461/1996 vp                                                3
28402: 
28403: 
28404: 
28405: 
28406:                                        Tili Riksdagens Talman
28407: 
28408:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      velaktigt hör närmast tili statens uppgifter att
28409: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-       garantera rättssäkerhet åt medborgarna. Därför
28410: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-     är det motiverat att alimänna rättshjälpsverk-
28411: man Risto Kuisma undertecknade skriftliga            samheten och förmyndaruppgifterna handhas av
28412: spörsmå1 nr 461:                                     staten.
28413:                                                          Justitieministeriet har tillsatt Offentliga rätts-
28414:           På vilket sätt ämnar Regeringen säkra      hjälpskommissonen för att uppgöra ett förslag
28415:        verksamhetsförutsättningarna i fortsätt-      tili ett nytt rättshjälpssystem. Kommissionen
28416:        ningen för en regionalt täckande och obe-     skali utreda viiken roli och vilka uppgifter staten
28417:        roende rättshjälpsverksamhet av hög           och kommunerna i fortsättningen skali ha då det
28418:        kva1itet?                                     gäller att utbjuda rättshjälpstjänster samt om det
28419:                                                      finns tillräckliga rättshjälpstjänster och deras
28420:    Som svar på frågan får jag vördsamt anföra        täckning. Speciellt skali kommissonen utreda i
28421: följande:                                            vilka fall ekonomiska orsaker möjligen förhin-
28422:                                                      drar dem som behöver rättshjälpstjänster från att
28423:    Utredningsman Heikki Koski har i sitt den 15      få denjuridiska hjälp de behöver. Kommissonen
28424: maj 1996 daterade betänkande "Valtion ja kun-        bör fåsta speciell uppmärksamhet vid kvaliteten
28425: tien tehtävänjako ja valtionosuusjärjeste1mä"        för de juridiska tjänster som erbjuds. Hur skali
28426: (Uppgiftsförde1ningen mellan stat och kommun         man försäkra att personer i svår ekonomisk
28427: samt statsandelssystemet) bland annat föres1agit     situation får tjänster av hög kvalitet.
28428: att allmänna rättshjä1psverksamheten överförs            Kommissionen väntas få sitt arbete klart i
28429: 1.1.1998 från kommunerna tili staten. Sitt förslag   slutet av detta år. Efter det tar regeringen stäli-
28430: harhan motiverat bland annat med att det otvi-       ning tili utvecklandet av rättshjälpssystemet.
28431: 
28432:      Helsingforsden 12 juni 1996
28433: 
28434:                                                                      Justitieminister Kari Häkämies
28435:                                              KK 462/1996 vp
28436: 
28437: Kirjallinen kysymys 462
28438: 
28439: 
28440: 
28441: 
28442:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Pankkitilitalletuksista maksettavasta perin-
28443:                                         töverosta
28444: 
28445: 
28446:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
28447: 
28448:     Saamani tiedon mukaan eräät pankit tarjoa-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28449: vat vanhemmille ns. Selecta-tiliä perintöverotuk-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28450: sen kiertämiseksi. Vanhemmat perustavat tilin,         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28451: jolle sijoitetaan esimerkiksi miljoona markkaa.        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28452: Jos tili on ollut voimassa kaksi vuotta ennen
28453: tallettajan ja siis perittävän kuolemaa, viisi lasta             Pitääkö Hallitus ns. Selecta-tilin käyt-
28454: saa 200 000 markkaa perintöä verottomana tuon                 tämistä laillisena muotona perinnön oh-
28455: tilin talletuksesta.                                          jaamiseksi lapsille ilman perintöveron
28456:     Asia saattaa olla laillinen, mutta myös laiton.           maksuvelvollisuutta?
28457: Joka tapauksessa se mahdollistaa perintöveron
28458:  kiertämisen.
28459: 
28460:      Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1996
28461: 
28462:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
28463: 
28464: 
28465: 
28466: 
28467: 260017
28468: 2                                          KK 462/1996 vp
28469: 
28470: 
28471: 
28472: 
28473:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
28474: 
28475:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       suuttakaan ei voida pitää tarkoituksenmukaise-
28476: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        na. Kun perintö- ja lahjaverotusta hallitusohjel-
28477: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      man mukaisesti ehdotettiin korotettavaksi, eh-
28478: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       dotettiin myös suuret vakuutuskorvaukset ve-
28479: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        rortalaisiksi. Veronalaisiksi tulivat 200 000
28480: n:o 462:                                             markkaa ylittävät vakuutuskorvaukset Jotta ei
28481:                                                      olisi mahdollista uusia vakuutustyyppejä kehit-
28482:           Pitääkö Hallitus ns. Selecta-tilin käyt-   tämällä kiertää verollisuutta, lakiin ei tarkoituk-
28483:        tämistä laillisena muotona perinnön oh-       sellisesti otettu luetteloa siitä, minkälaisen va-
28484:        jaamiseksi lapsille ilman perintöveron        kuutuksen perusteella saatu korvaus olisi veron-
28485:        maksuvelvollisuutta?                          alaista, vaan kaikki perittävän kuolemanjohdos-
28486:                                                      ta kuolinpesälle tai edunsaajamääräyksen nojal-
28487:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         la edunsaajalle maksettavat etuudet ovat veron-
28488: vasti seuraavaa:                                     alaisia. Säännös koskee henkivakuutusta ja muu-
28489:                                                      ta henkilövakuutusta. Sen sijaan esinevakuutuk-
28490:    Perintö- ja lahjaverolakia muutettiin vuoden      set, perhe-eläkkeet ja vastaavatjäivät verotuksen
28491: 1996 alusta voimaan tulleella lailla muun muassa     ulkopuolelle.
28492: siten, että aikaisemmasta poiketen myös henkilö-        Vakuutusyhtiölaissa säädetään henkivakuu-
28493: vakuutuksen nojalla saadusta vakuutuskorvauk-        tuksen käsitteestä ja siitä, miten vakuutusyhtiö
28494: sesta on suoritettava perintöveroa. Vakuutus-        perustetaan. Perustettavalle vakuutusyhtiölle
28495: korvaus ja siihen verrattava taloudellinen tuki on   haetaan toimilupa valtioneuvostolta. Siltä osin
28496: kuitenkin perintöverosta vapaata siltä osin kuin     kuin Selecta-tiliin liittyy henkivakuutus, sen pe-
28497: kunkin edunsaajan tai perillisen saama samasta       rusteella saatua vakuutuskorvausta verotetaan
28498: kuolemantapauksesta johtuva vakuutuskorvaus          perintöverotuksessa samalla tavalla kuin muita-
28499: ja taloudellinen tuki on enintään 200 000 mark-      kin henkivakuutuksen nojalla saatuja suorituk-
28500: kaa. Aikaisemmin vakuutuskorvaukset olivat           sia. Kuten edellä on todettu, ennen vuoden 1996
28501: kokonaan perintöverosta vapaita, jos vakuutus        alusta voimaan tullutta lainmuutosta henkiva-
28502: sisälsi niin sanotun edunsaajamääräyksen. Kun        kuutuksen nojalla saadut korvaukset olivat täy-
28503: vakuutuskorvauksen perusteella saatu varalli-        sin verovapaita korvauksen määrästä riippumat-
28504: suus on periaatteessa samanlaista kuin muukin        ta. Voimassa olevan lain mukaan verovapaus
28505: pesässä oleva varallisuus, ei ole asianmukaista,     koskee vain alle 200 000 markan suuruisia kor-
28506: että erilaisten pääomavakuutusten avulla olisi       vauksia, joten suurten varallisuuserien siirtämi-
28507: mahdollista siirtää suuriakin varallisuuksia ve-     nen vakuutusten avulla ilman perintöveroa ei ole
28508: rotta. Kun toisaalta vakuutustoiminnalla on          enää mahdollista.
28509: myös sosiaalinen perusta, täydellistä veronalai-
28510: 
28511:      Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 1996
28512: 
28513:                                                                         Ministeri Jan-Erik Enestam
28514:                                            KK 462/1996 vp                                             3
28515: 
28516: 
28517: 
28518: 
28519:                                        Tili Riksdagens Talman
28520: 
28521:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      vara ändamålsenlig. När beskattningen av arv
28522: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       och gåva i överensstämmelse med regeringspro-
28523: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     grammet föreslogs bli höjd, föreslogs också skat-
28524: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr        teplikt för stora försäkringsersättningar. Skatte-
28525: 462:                                                 pliktiga blev försäkringsersättningar som över-
28526:                                                      stiger 200 000 mark. För att det inte skulle bli
28527:            Anser Regeringen att användningen         möjligt att kringgå skatteplikten genom att ut-
28528:         av det s.k. Selecta-kontot är en laglig      veckla nya typer av försäkringar intogs i lagen
28529:         form för styrning av arv tili barnen utan    avsiktligt ingen förteckning över sådana försäk-
28530:         skyldighet att betala arvsskatt?             ringar i fråga om vilka ersättningen skulle vara
28531:                                                      skattepliktig, utan alla förmåner som med anled-
28532:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ning av arvlåtarens död betalas tili ett dödsbo
28533: anföra följande:                                     eller en förmånstagare med stöd av ett förmåns-
28534:                                                      tagarförordnande är skattepliktiga. Stadgandet
28535:    Lagen om skatt på arv och gåva ändrades           gäller livförsäkring och annan personförsäkring.
28536: genom en lag som trädde i kraft vid ingången av      Däremot omfattar beskattningen inte sakförsäk-
28537: 1996 bl.a. så, att arvsskatt nu även skall betalas   ringar, familjepensioner och motsvarande.
28538: för försäkringsersättningar som erhållits med           1 lagen om försäkringsbolag stadgas om be-
28539: stöd av en personförsäkring. Försäkringsersätt-      greppet livförsäkring och om hur ett försäkrings-
28540: ningar och ett därmed jämförbart ekonomiskt          bolag bildas. För bildande av ett försäkringsbo-
28541: stöd är dock befriade från arvsskatt tili den del    lag söks koncession hos statsrådet. Tiliden del en
28542: som den försäkringsersättning och det ekono-         livförsäkring är ansluten tili Selecta-kontot, be-
28543: miska stöd som varje förmånstagare eller arvinge     skattas den försäkringsersättning som erhållits
28544: får på grund av samma dödsfall är högst 200 000      på grundval därav på samma sätt som andra
28545: mark. Tidigare var försäkringsersättningarna         utbetalningar som erhållits med stöd av livför-
28546: helt befriade från arvsskatt om försäkringen         säkringar. Såsom ovan konstateras var de livför-
28547: innehöll ett s.k. förmånstagarförordnande. När       säkringsersättningar som erhölls före den lag-
28548: en förmögenhet som erhållits på grundval av en       ändring som trädde i kraft vid ingången av 1996
28549: försäkringsersättning i princip är av samma slag     helt skattefria oberoende av beloppet. Enligt den
28550: som den övriga förmögenheten i boet, vore det        gällande lagen gäller skattefriheten endast ersätt-
28551: inte riktigt om tili och med ansenliga förmögen-     ningar som understiger 200 000 mark, varför det
28552: heter skulle kunna överföras skattefritt med hjälp   inte längre är möjligt att med hjälp av försäkring-
28553: av olika kapitalförsäkringar. Då försäkrings-        ar överföra stora förmögenhetsposter utan arvs-
28554: verksamheten å andra sidan också har en social       skatt.
28555: grund, kan en total skatteplikt inte heller anses
28556: 
28557:        Helsingforsden 25 juni 1996
28558:                                                                         Minister Jan-Erik Enestam
28559: 1
28560: 1
28561:  1
28562:  1
28563:   1
28564:   1
28565:    1
28566:    1
28567:     1
28568:     1
28569:      1
28570:      1
28571:       1
28572:       1
28573:        1
28574:        1
28575:         1
28576:         1
28577:          1
28578:          1
28579:           1
28580:           1
28581:            1
28582:            1
28583:             1
28584:                                              KK 463/1996 vp
28585: 
28586: Kirjallinen kysymys 463
28587: 
28588: 
28589: 
28590: 
28591:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Joulumaan rakentamisesta Lappiin Suomen
28592:                                         matkailun edistämiseksi
28593: 
28594: 
28595:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
28596: 
28597:    Sain edellisellä viikolla käsiini selvitysmiesra-    ole mikään Lappi eikä napapiirillä oleva parak-
28598: portin, joka koski Suomen matkailustrategiaa            kikylä mikäänjoulupukin maa. Joulupukin maa
28599: vuoteen 2000 (KTM julkaisu 3/1996). Luin sitä           täytyy tehdä tunturiin sisälle käsivarren tienoille
28600: mielenkiinnolla, koska matkailu on Suomelle             ja varustaa kaikella sellaisella, joka kiinnostaa
28601: tärkeä asia. Tutkimuksen sisältö oli suuri petty-       rahakasta lännen ja miksei idänkin turistia.
28602: mys: yhtä tyhjän höpinää, jolla ei ole mitään           Tämä ei vain tahdo mennä niin sanotusti kaaliin,
28603: merkitystä.                                             ja tämän vuoksi täytyy kysyä valtiopäiväjärjes-
28604:    Erityisen surulliseksi tulin lukiessani sivulta 30   tyksen 37 §:n 1 momenttiinja aikaisempiin kyse-
28605: kolmen rivin kohtaa "Joulupukkituote". Olen             lyihini viitaten:
28606: tehnyt joulupukkimaan perustamisesta Lappiin
28607: lukuisia kyselyitä, koska se on helpoimmin Suo-                   Onko Hallitus luopunut aikaisemmin
28608: mesta maailmalle markkinoitava idea, minkä                     esillä olleista kaavailuista sen seikan edis-
28609: matkailuvirrat Lappiin joulun alla katselemaan                 tämiseksi, että pohjoisimpaan Lappiin
28610: nojollaan olevaa jätkänkynttilää ja parin metrin               perustettaisiin laaja Joulumaa-matkailu-
28611: köydessä rimpuilevaa poroa ovat osoittaneet.                   keskus kansainvälisen turismin kysynnän
28612:    Hyvä että kolmekin riviä, mutta ei Rovaniemi                tyydyttämiseksi?
28613: 
28614: 
28615:      Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1996
28616: 
28617:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
28618: 
28619: 
28620: 
28621: 
28622:  260017
28623: 2                                            KK 463/1996 vp
28624: 
28625: 
28626: 
28627: 
28628:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
28629: 
28630:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          yhteinen suunnitelma Joulumaan pääkohteen si-
28631: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           joittamisesta napapiirille Rovaniemen maalais-
28632: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         kuntaan.
28633: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-              Kyseinen alue katsottiin suurta yleisöä tavoit-
28634: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           televankohteen kannalta liiketaloudellisesti par-
28635: n:o 463:                                                haaksi paikaksi. Napapiiri on jo sinänsä maail-
28636:                                                         malla tunnettu, ja sen ylittämisellä on suurta
28637:           Onko Hallitus luopunut aikaisemmin            matkailullista vetovoimaa. Sinne on jo syntynyt
28638:        esillä olleista kaavailuista sen seikan edis-    Joulupukin pajakylä, alueen läpi kulkevaa valta-
28639:        tämiseksi, että pohjoisimpaan Lappiin            tie 4:ää pitkin liikkuu matkailuvirta pohjoisen
28640:        perustettaisiin laaja Joulumaa-matkailu-         Euroopan keskeiseen vetovoimakohteeseen
28641:        keskus kansainvälisen turismin kysynnän          Nordkappiinja vieressä on kansainvälinen lento-
28642:        tyydyttämiseksi?                                 asema. Lisäksi alue sijaitsee Lapin pääkaupun-
28643:                                                         gin ja sen palvelujen kupeessa. Myöhemmin Pa-
28644:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            jakylän yhteyteen on perustettu Joulupukin pos-
28645: vasti seuraavaa:                                        tikonttori, jossa vastataan maailman lasten kir-
28646:                                                         jeisiin (470 000 kpl v. 1995).
28647:    Suomessa on laajasti hyväksytty näkemys sii-             Rovaniemen napapiirillä käy vuosittain yli
28648: tä, että Joulumaa-ajatus liittyy keskeisten veto-       500 000 kävijää ja Rovaseudulla oli v. 1995
28649: voimatekijöidensä osalta Lappiin. Jo 1980-luvun         313 000 yöpymisvuorokautta, joista 56 % oli ul-
28650: puolimaissa maaherra Oinas julisti koko Lapin           komaalaisten yöpymisiä. Vain Helsingissä on
28651: Joulumaaksi ja tältä pohjalta erityisesti Matkai-       suhteellisesti enemmän kansainvälisiä yöpyjiä.
28652: lun edistämiskeskus ja Finnair ovat suomalaista         Ulkomaista matkailuliikennettä ajatellen Rova-
28653: joulupukkia maailmalla markkinoineet.                   niemen seutu on siten Lapissa keskeisellä paikal-
28654:    Samalla on lähdetty siitä, että joulua ja joulu-     la. Kaikki nämä seikat huomioon ottaen Suomen
28655: pukkia voidaan hyödyntää kaikkialla maassa jo           matkailustrategia vuoteen 2000 -selvityksessä
28656: senkin vuoksi, että sitä varmemmin tällöinjoulu-        esitetään Joulumaan keskeisen elämyskohteen
28657: pukki liitetään ihmisten kokemuksissajuuri Suo-         sijaintipaikaksi napa piiriä. Sinne louhitaan joka
28658: meen. Joulu-teemaa voivat maan matkailuyrittä-          tapauksessa laaja väestönsuojatila, jolloin hank-
28659: jät vapaasti käyttää tuotteidensa rakentamisessa        keen perusinvestointi on olemassa. Kun koke-
28660: ja markkinoimisessa.                                    mus on osoittanut, ettei Joulumaan pääkohdetta
28661:    Joulumaan keskuskohde eli joulupukkiin liit-         ilman julkisen tahon panostusta saada aikaan,
28662: tyvä elämyksellinen matkailukeskus on kuiten-           on viranomaisen huolehdittava siitä, että vero-
28663: kin puuttunut maasta. Joulupukkiin liittyvien           markkoja sijoitetaan kannattavuusedellytykset
28664: arktisten mielikuvien vuoksi Joulumaan tulisi si-       täyttävään paikkaan ja hankkeeseen.
28665: jaita Lapissa, vaikka suurin matkailijavirta koh-           Näin ollen hallitus ei ole voinut luopua kaa-
28666: distuukin pääkaupunkiseudulle. Jo vuonna 1988           vailuista laajan Joulumaa-keskuksen perustami-
28667: valmistui kauppa- ja teollisuusministeriön, Mat-        seksi pohjoisimpaan Lappiin, koska tällaisia
28668: kailun edistämiskeskuksen, Kehitysaluerahasto           suunnitelmia ei ole koskaan ollut olemassakaan.
28669: Oy:n, Lapin lääninhallituksen ja Joulumaa ry:n
28670: 
28671:      Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1996
28672: 
28673:                                                        Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
28674:                                               KK 463/1996 vp                                               3
28675: 
28676: 
28677: 
28678: 
28679:                                           Tili Riksdagens Talman
28680: 
28681:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Joulumaa ry. Denna pian gälide förläggningen
28682: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-           av huvudobjektet Juliandet tili polcirkeln i Rova-
28683: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         niemi landskommun.
28684: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr               Området i fråga ansågs som det företagseko-
28685: 463:                                                     nomiskt lämpligaste stället för ett objekt som
28686:                                                          eftersträvar en stor publik. Polcirkeln är redan i
28687:            Har Regeringen avstått från de tidiga-        sig känd i världen och att överskrida den utövar
28688:         re aktuelia planerna på att främja att i         en stor dragningskraft på turisterna. Där finns
28689:         nordligaste Lappland skulie grundas ett          redan en by med Julgubbens verkstad, längs riks-
28690:         omfattande turistcenter kaliat Juliandet         väg 4 som går genom området rör sig en ström av
28691:         för att tillgodose efterfrågan från den in-      turister tili Nordeuropas centrala dragplåster
28692:         ternationelia turismen?                          Nordkap och intill finnsen internationell flygsta-
28693:                                                          tion. Dessutom ligger området invid Lapplands
28694:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            huvudstad med dess service. Senare har Julgub-
28695: anföra följande:                                         bens postkontor inrättats i samband med verk-
28696:                                                          stadsbyn och där besvaras brev från världens
28697:    I Finland har den uppfattningen godkänts i            barn (470 000 st. år 1995).
28698: vida kretsar att iden om ett Juliand tili sina cen-         Polcirkeln i Rovaniemi har årligen mer än
28699: trala attraktionsfaktorer sammanhänger med               500 000 besökare och Rovaniemitrakten hade
28700: Lappland. Redan vid mitten av 1980-talet förkla-         313 000 övernattningsdygn år 1995, av vilka ut-
28701: rade landshövding Oinas hela Lappland för ett            länningar stod för 56 %. Endast Helsingfors har
28702: Juliand och utgående från detta har särskilt Cen-        relativt sett flera internationelia övernattningar.
28703: tralen för turistfrämjande och Finnair mark-             Med tanke på den utländska turisttrafiken ligger
28704: nadsfört den finska Julgubben ute i världen.             Rovaniemitrakten följaktligen centralt i Lapp-
28705:    Samtidigt har man utgått ifrån att julen och          land. Med beaktande av alla dessa faktorer före-
28706: Julgubben kan utnyttjas över alit i landet redan         slås i en utredning om den finska turismstrategin
28707: av den anledningen att det då är desto säkrare att       fram tili år 2000 att ett centralt upplevelseobjekt,
28708: Julgubben i människornas upplevelser förknip-            ett julland, skall grundas vid Polcirkeln. Där
28709: pas med just Finland. Jultemat kan landets tu-           sprängs i vilket fali som helst ett omfattande
28710: rismföretagare fritt använda vid utarbetandet            befolkningsskyddsutrymme ut i berggrunden,
28711: och marknadsföringen av sina produkter.                  vilket gör att grundinvesteringen för projektet
28712:     Ett centralt objekt för Juliandet, d.v.s. ett tu-    redan finns. Eftersom erfarenheterna har visat
28713: ristcenter för upplevelser med anknytning tili Jul-      att huvudobjektet Juliandet inte kan åstadkom-
28714: gubben, har emeliertid saknats i landet. Tili följd      mas utan en satsning från det alimänna, bör
28715: av de arktiska föreställningar som förknippas            myndigheterna se tili att skattepengar placeras i
28716: med Julgubben bör detta center ligga i Lappland,         detta ställe och projekt som uppfylier förutsätt-
28717: fastän största delen av turistströmmen går tili          ningarna att bli lönsamma.
28718: huvudstadsregionen. Redan år 1988 blev en ge-               Följaktligen har regeringen inte kunnat avstå
28719:  mensam pian klar melian handels- och industri-          från planerna på att grunda ett omfattande Jul-
28720:  ministeriet, Centralen för turistfrämjande, Ut-         landscenter i nordligaste Lappland, eftersom dy-
28721:  vecklingsområdesfonden Ab, länsstyrelsen för            lika planer aldrig ens har existerat.
28722:  Lapplands Iän och den registrerade föreningen
28723: 
28724:       Helsingforsden 18 juni 1996
28725: 
28726:                                                         Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
28727:                                               KK 464/1996 vp
28728: 
28729: Skriftligt spörsmål 464
28730: 
28731: 
28732: 
28733: 
28734:                                     Gunnar Jansson /sv m.fl.: Om de effekter som tidtabellsarrange-
28735:                                        mang för fårjor har på skärgårdsbor
28736: 
28737: 
28738:                                           Tili Riksdagens Talman
28739: 
28740:     Efter en längre diskussion och protester från       emellan. Skall det inte vara möjligt att ha gäster
28741: många håll har nya tidtabellsarrangemang för            från huvudön eller själv t.ex. delta i ett födelse-
28742: landsvägsfårjorna nyligen tagits i bruk, innefat-       dagskalas efter kl. 23?
28743: tande bl.a. starka begränsningar av nattrafiken.           Var och en förstår att sådana följder skulle
28744: Trafikministern har i svar på tidigare spörsmål         strida mot rättviseprinciper, men löften som
28745: (94/1996 rd och 321/1996 rd) redogjort för bak-         skulle visa att oron är obefogad har ännu inte
28746: grunden tili och principerna för besluten. Bland        getts. Sådana följder skulle också stå i strid med
28747: dem som berörs av besluten finns docken stark           andemeningen i riksdagens statsutskotts betän-
28748: känsla av att man på centralt håll inte kunnat          kande över 1996 års budget, där utskottet kon-
28749: eller velat se alla fåljder av beslutet på det lokala   staterar att fårjtrafiken skall fungera också på
28750: planet.                                                 natten och att det medför avsevärda praktiska
28751:     Wattkast by i Korpo korumun må tjäna som            svårigheter om fårjan måste beställas länge i för-
28752: ett exempel bland många. Byn utgörs av en sär-          väg.
28753: skild holme, som avskiljs från huvudön av ett ca           Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
28754: 200 m brett sund. Byn hör tili kommunens livs-          ordning 37 § l mom. riksdagsordningen föreskri-
28755: kraftigaste, både i fråga om näringsliv och be-         ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
28756: folkningsstruktur. Tack vare vajerfårjan har in-        följande spörsmål:
28757: vånarna kunnat leva på samma villkor som kom-
28758: muninvånarna på andra sidan sundet.                                Kommer Regeringen i samband med
28759:     För bybornas del hotar de nya tidtabellsar-                 uppföljningen av beslutet om tidtabeller
28760: rangemangen, om de fr.o.m. hösten tiliämpas                     för landsvägsfårjorna, särskilt när det
28761: fullt ut såsom diskuterats, utöver omställningen                gäller trafiken nattetid, att under alla
28762: dagtid, att omöjliggöra normalt samröre med                     omständigheter se tili att de som berörs a v
28763:  befolkningen på huvudön efter kl. 23. Trafik                   ändringarna också i fortsättningen har
28764:  endast i nödfall eller strikta vilikor för beställ-            likvärdiga möjligheter tili normala socia-
28765:  ningstrafik skulle i praktiken ha en sådan effekt              la aktiviteter utan att behöva flytta hem-
28766:  för t.ex. personer med skiftesarbete, föreningsak-             ifrån?
28767:  tiva eller för normalt socialt ungänge familjer
28768: 
28769:      Helsingforsden 4 juni 1996
28770:                       Gunnar Jansson /sv                         Ulla-Maj Kukkonen /sv
28771:                       Eva Biaudet /sv                            Raimo Tiilikainen /sv
28772:                                              Klaus Bremer /sv
28773: 
28774: 
28775: 
28776: 
28777: 260017
28778: 2                                            KK 464/1996 vp
28779: 
28780: Kirjallinen kysymys 464                                                                        Suomennos
28781: 
28782: 
28783: 
28784: 
28785:                                     Gunnar Jansson /r ym.: Lossiliikenteen aikataulujärjestelyjen vaiku-
28786:                                        tuksista saaristotaisille
28787: 
28788: 
28789:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
28790: 
28791:    Pitkähkön keskustelun ja monilta tahoilta tul-       keville, yhdistyksissä aktiivisesti toimiville tai
28792: leiden protestien jälkeen on lossien uudet, mm.         normaalille perheiden väliselle sosiaaliselle kans-
28793: huomattavia yöliikenteen rajoituksia sisältävät         sakäymiselle. Eikö pääsaarelta voisi olla vieraita
28794: aikataulujärjestelyt otettu vastikään käyttöön.         tai eikö wattkastilainen itse voisi esim. osallistua
28795: Liikenneministeri on vastauksissaan aiempiin            syntymäpäiväjuhliin klo 23:n jälkeen?
28796: kirjallisiin kysymyksiin (94/1996 vp ja 321/1996           Jokainen ymmärtää, että tällaiset vaikutukset
28797: vp) selvittänyt päätösten taustaa ja periaatteita.      olisivat ristiriidassa oikeudenmukaisuusperiaat-
28798: Päätösten kohteeksijoutuvilla on kuitenkin vah-         teiden kanssa, mutta lupauksia, jotka osoittaisi-
28799: va tunne siitä, että keskustaholla ei ole kyetty        vat huolen perusteettomaksi, ei ole vielä annettu.
28800: näkemään tai haluttu nähdä kaikkia päätöksen            Tällaiset vaikutukset olisivat myös ristiriidassa
28801: vaikutuksia paikallistasolla.                           eduskunnan valtiovarainvaliokunnan vuoden
28802:    Wattkastin kylä Korppoon kunnassa olkoon             1996 budjettimietinnön hengen kanssa, jossa va-
28803: yhtenä esimerkkinä monien joukossa. Kylä muo-           liokunta toteaa, että lossiliikenteen tulee toimia
28804: dostuu erillisestä saaresta, jonka erottaa pääsaa-      myös yöllä ja että lossin tilaamisesta kovin var-
28805: resta noin 200 metrin levyinen salmi. Kylä on           hain etukäteen aiheutuu huomattavia käytännön
28806: kunnan elinvoimaisimpia sekä elinkeinoelämän-           vaikeuksia.
28807: sä että väestörakenteensa puolesta. Vaijerilossin          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28808: ansiosta kylän asukkaat ovat pystyneet elämään          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
28809: samoilla ehdoilla kuin salmen toisella puolella         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
28810: asuvat kuntalaisetkin.                                  jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28811:    Kyläläisten kannalta uudet aikataulujärjeste-
28812: lyt,jos niitä, kuten puhutaan, sovelletaan syksys-                 Tuleeko Hallitus lossien aikataulupää-
28813: tä lähtien täysimääräisesti, uhkaavat päiväsai-                 töksen seurannan yhteydessä, erityisesti
28814: kaa koskevan muutoksen lisäksi tehdä mahdot-                    yö liikenteen osalta, huolehtimaan kaikis-
28815: tomaksi normaalin kanssakäymisen pääsaaren                      sa tilanteissa siitä, että muutosten koh-
28816: väestön kanssa klo 23:n jälkeen. Vain hätäta-                   teeksi jo utuvilla on myös jatkossa yhden-
28817: pauksissa toimivalla liikenteellä tai tilausliiken-             vertaiset mahdollisuudet normaaliin so-
28818: teellä, jolle olisi asetettu tiukat ehdot, olisi käy-           siaaliseen toimintaan, ilman että heidän
28819: tännössä tällainen vaikutus esim. vuorotyötä te-                tarvitsisi muuttaa kotoaan?
28820: 
28821:      Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1996
28822: 
28823:                       Gunnar Jansson /r                          Ulla-Maj Kukkonen /r
28824:                       Eva Biaudet /r                             Raimo Tiilikainen /r
28825:                                               Klaus Bremer /r
28826:                                                KK 464/1996 vp                                              3
28827: 
28828: 
28829: 
28830: 
28831:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
28832: 
28833:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa               Aikataulunmukaiseen liikenteeseen siirryt-
28834: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,             täessä suurimmalla osalla losseja, myös kysy-
28835: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           myksessä mainitun Wattkastin lossin osalta, lo-
28836: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Gunnar               pullisista yö liikennejärjestelyistä päättäminenjäi
28837: Janssonin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-             kuitenkin syksyyn. Kesän aikana tielaitos luon-
28838: myksen n:o 464:                                           nollisesti seuraa, mitä vaikutuksia aikatauluun
28839:                                                           siirtymisestä yleensä lassiliikenteessä tulee ole-
28840:            Tuleeko Hallitus lossien aikataulupää-         maan. Samalla saadaan tarvittavaa tietoa kulla-
28841:         töksen seurannan yhteydessä, erityisesti          kin lassipaikalla myös yöliikennetarpeesta.
28842:         yöliikenteen osalta, huolehtimaan kaikis-            Lossien aikatauluihin liittyvistä kysymyksistä
28843:         sa tilanteissa siitä, että muutosten koh-         - niin myös yöliikenteestä - neuvotellaan en-
28844:         teeksijoutuvilla on myös jatkossa yhden-          nen päätösten tekoa kaikissa tapauksissa asian-
28845:         vertaiset mahdollisuudet normaaliin so-           omaisen kunnan - Wattkastin tapauksessa
28846:         siaaliseen toimintaan, ilman että heidän          Korppoon kunnan -ja tiepiirin kesken.
28847:         tarvitsisi muuttaa kotoaan?                          Tielaitoksen ilmoituksen mukaan Wattkastin
28848:                                                           lossin osalta neuvotellaan kunnan ja paikallisten
28849:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              asukkaiden kanssa paikan päällä jo ennen juhan-
28850: vasti seuraavaa:                                          nusta, jolloin esille tullee myös kyseisen lossin
28851:                                                           yöliikenteenjärjestäminen. Tielaitoksen mukaan
28852:    Tielaitoksen keskushallinto vahvisti 15.12.            tilausliikennevaihtoehtokaan yöliikenteessä ei
28853: 1995 sille kuuluvan toimivallan puitteissa tiepii-        tule estämään sosiaalista kanssakäymistä, niin
28854: reille ohjeet kaikkien yleisillä teillä olevien lossien   kuin kysymyksessä on epäilty.
28855: siirtymisestä aikataulun mukaiseen liikentee-                Tilausliikenteelle ei vastoin kysymyksessä esi-
28856: seen. Senjälkeen on kevään aikana tehtyjen lossi-         tettyä kantaa ole asetettu mitään tiukkoja ehtoja.
28857: paikkakohtaisten selvitysten jälkeen vahvistettu          Lossin voi tilata kulkemaan yöllä ilman mitään
28858: aikataulut jokaista lossia varten erikseen. Lossit        erityisiä perusteluita. Lisäksi lassiliikenne voi-
28859: ovat liikennöineet näiden aikataulujen mukaan             daan muutenkin järjestää aikataulusta poiketen
28860: 27.5.1996 lähtien. Lossien aikataulukysymykset            sopimalJa siitä etukäteen esimerkiksi suurten
28861: eivät ole olleet eivätkä tule voimassa olevien            perhejuhlien ja muiden vastaavien tilaisuuksien
28862: säännösten mukaan hallituksen eivätkä liikenne-           yhteydessä.
28863: ministeriön käsiteltäväksi tai päätettäväksi.
28864: 
28865:      Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 1996
28866: 
28867:                                                                    Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
28868: 4                                            KK 464/1996 vp
28869: 
28870: 
28871: 
28872: 
28873:                                         Till Riksdagens Talman
28874: 
28875:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           Beslutet om de slut1iga nattrafikarrangemang-
28876: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-         en vid övergången till tidtabellsenlig trafik har i
28877: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       fråga om det stora flertalet fårjor skjutits fram till
28878: man Gunnar Jansson m.fl. undertecknade spörs-          hösten, även då det gäller den i spörsmålet nämn-
28879: mål nr 464:                                            da fårjan till Wattkast. Under sommaren följer
28880:                                                        vägverket naturligtvis upp viiken inverkan en
28881:           Kommer Regeringen i samband med              övergång till tidtabellsenlig trafik i allmänhet har
28882:        uppföljningen av beslutet om tidtabeller        på fårjtrafiken. Samtidigt får man de uppgifter
28883:        för landsvägsfårjorna, särskilt när det         som behövs om de olika fårjplatsernas behov av
28884:        gäller trafiken riattetid, att under alla om-   nattrafik.
28885:        ständigheter se till att de som berörs av           lnnan beslut om de frågor som hänför sig till
28886:        ändringarna också i fortsättningen har          tidtabellerna fattas, även då det gäller nattrafi-
28887:        likvärdiga möjligheter till normala socia-      ken, förhandlar vägdistrikten i de enskilda fallen
28888:        la aktiviteter utan att behöva flytta hem-      med de berörda kommunerna- i fallet Wattkast
28889:        ifrån?                                          med Korpo kommun.
28890:                                                            Enligt uppgift från vägverket förhandlar man
28891:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          i fråga om fårjan till Wattkast på ort och ställe
28892: anföra följande:                                       med kommunen och loka1befo1kningen redan
28893:                                                        före midsommar, varvid även frågan om hur
28894:    Vägverkets centralförvaltning fastställde den       fårjans nattrafik skall ordnas torde komma upp.
28895: 15 december 1995 inom ramen för sin behörighet         Enligt vägverket skulle inte ett alternativ som
28896: anvisningar till vägdistrikten om en övergång till     innebär beställningstrafik nattetid komma att
28897: tidtabellsenlig trafik för alla fårjor som förbinder   hindra socialt umgänge på det sätt som befaras i
28898: allmänna vägar. Därefter har under vårens lopp         spörsmålet.
28899: tidtabeller fastställts för de enskilda fårjorna ef-       1 motsats till den uppfattning som framförs i
28900: ter att utredningar gjorts för var och en av de        spörsmålet uppställs inte några strikta villkor för
28901: berörda fårjplatserna. Färjorna har trafikerat         beställningstrafiken. Färjan kan beställas för
28902: enligt dessa tidtabeller fr.o.m. den 27 maj 1996.      nattkörning utan någon särskild motivering.
28903: Frågan om fårjornas tidtabeller har inte varit hos     Dessutom kan fårjtrafiken även annars ordnas så
28904: och kommer inte heller enligt gällande stadgan-        att man i förväg kommer överens om fårjturer
28905: den att komma till vare sig regeringen eller trafik-   som avviker från tidtabellen, t.ex. i samband med
28906: ministeriet för behandling och beslut.                 stora familjehögtider och andra liknande tillfål-
28907:                                                        len.
28908: 
28909:      Helsingforsden 25 juni 1996
28910: 
28911:                                                                     Trafikminister Tuula Linnainmaa
28912:                                              KK 465/1996 vp
28913: 
28914: Kirjallinen kysymys 465
28915: 
28916: 
28917: 
28918: 
28919:                                     Ossi Korteniemi /kesk ym.: Hallituksen saamelaispoliittisesta lin-
28920:                                        jasta
28921: 
28922: 
28923:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
28924: 
28925:    YK:n piirissä on pitkään valmisteltu alkupe-        mahdollista, heillä on oikeus kohtuulliseen hyvi-
28926: räiskansojen     oikeuksien julistusluonnosta.         tykseen.
28927: Luonnosta käsiteltiin 20.11.-1.12.1995 ensim-
28928: mäistä kertaa hallitusten välisissä keskusteluissa.        Suomen hallitusta edustavan delegaation kan-
28929: Suomen hallitusta edusti näissä neuvotteluissa         nan mukaan alkuperäiskansojen oikeuksien ju-
28930: ulkoasiainministeriön lähettämä valtuuskunta,          listuksen täsmentäminen ja hyväksyminen on
28931: johon kuuluivat Risto Veltheim, Eero J. Aarnio         tärkeä askel eteenpäin kansainvälisten ihmisoi-
28932: ja Klaus Korhonen.                                     keusstandardien arvioinnissa. Liian kauan aikaa
28933:    Julistusluonnoksessa on 45 artiklaa, joista         ensimmäiset ihmiset maapallolla ovat eläneet
28934: maaoikeuksia koskevat seuraavat tähän lyhen-           olosuhteissa, jotka eivät vastaa heidän asemaan-
28935: nettyinä otetut artiklat:                              sa. Nyt on aika korjata tilanne yhteistyön hen-
28936:                                                        gessä.
28937:                      OSA VI                                Suomen hallituksen delegaation mukaan julis-
28938:                                                        tuksen hyväksyminen tulee tehdä niin pian kuin
28939:                     Artikla 26                         mahdollista, mutta viimeistään neljän vuoden
28940:     Alkuperäiskansoilla on oikeus omistaa, halli-      kuluessa.
28941: ta ja käyttää maita ja alueita, jotka he ovat perin-       Julistusluonnokseen tuntuisi sisältyvän koh-
28942: teisesti omistaneet tai muuten pitäneet hallus-        tia, joita on mahdotonta ajatella sovellettavaksi
28943: saan tai käyttäneet. Tämä sisältää oikeuden hei-       Suomen saamelaisalueen oloissa. Tästä syystä ja
28944: dän lakiensa, perinteidensä, tapojensa ja maan-        edellä olevan perusteella esitämme valtiopäi-
28945: omistusjärjestelmänsä täyteen tunnustamiseen.          väjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten kun-
28946:                                                        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28947:                     Artikla 27                         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28948:    Alkuperäiskansoilla on oikeus saada takaisin
28949: maat, alueet ja luonnonvarat, jotka he ovat pe-                  Vastaavatko YK:n alkuperäiskanso-
28950: rinteisesti omistaneet tai muulla tavoin hallinneet           jen oikeuksienjulistusluonnoksen maaoi-
28951: tai käyttäneet ja jotka on otettu haltuun tai käy-            keuksia koskevat kohdat Suomen halli-
28952: tetty ilman heidän suostumustaan. Ellei tämä ole              tuksen saamelaispoliittista linjaa?
28953: 
28954:      Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1996
28955: 
28956:                      Ossi Korteniemi /kesk                     Bjarne Kallis /skl
28957:                      Osmo Kurola /kok                          Hannes Manninen /kesk
28958:                                              Maija Rask /sd
28959: 
28960: 
28961: 
28962: 
28963: 260017
28964: 2                                         KK 465/1996 vp
28965: 
28966: 
28967: 
28968: 
28969:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
28970: 
28971:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      listusluonnosta vain yhden kerran eli Genevessä
28972: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       20.11.-1.12.1995 pidetyssä kokouksessa, jossa
28973: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     monien hallitusten kannanotot olivat vielä varsin
28974: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ossi Kor-      varovaisia.
28975: teniemen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         Suomessa noudatetun vähemmistö- ja alkupe-
28976: sen n:o 465:                                        räiskansaoikeutta koskevan politiikan ja jo
28977:                                                     toteutettujen Suomen saamelaisten aseman pa-
28978:           Vastaavatko YK:n alkuperäiskanso-         rantamistoimenpiteiden johdosta Suomi on voi-
28979:        jen oikeuksienjulistusluonnoksen maaoi-      nut suhtautua myönteisesti YK:n alkuperäiskan-
28980:        keuksia koskevat kohdat Suomen halli-        sojen oikeuksien julistuksen aikaansaamiseen.
28981:        tuksen saamelaispoliittista linjaa?          Kaikilta osiltaan julistuksen yksittäiset artiklat
28982:                                                     eivät kuitenkaan ole Suomen hyväksyttävissä.
28983:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        Tämän johdosta Suomen edustaja on tehnyt ju-
28984: vasti seuraavaa:                                    listuksen työryhmäkeskusteluissa lukuisia pa-
28985:                                                     rannusehdotuksia todeten muun muassajulistus-
28986:    YK:n alkuperäiskansojen julistusluonnos on       luonnoksen maaoikeuksia koskevien artiklojen
28987: nimensä mukaisesti vasta luonnosasteella. Sitä      kaipaavan vielä täsmentämistä. Suomen pyrki-
28988: on valmisteltu viisihenkisessä asiantuntijatyö-     myksenä on ollut vaikuttaa julistusluonnoksen
28989: ryhmässä vuosien 1982-1993 aikana. Julistus         muotoiluun siten, että säännökset olisivat mah-
28990: on tarkoitus saada hyväksytyksi meneillään ole-     dollisimman joustavia eikä niiden sisältö olisi
28991: van alkuperäiskansojen vuosikymmenen päät-          ristiriidassa eri valtioiden kansallisen lainsää-
28992: tyessä vuonna 2004.                                 dännön kanssa.
28993:    Hallitusten välinen työryhmä on käsitellyt ju-
28994: 
28995:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1996
28996: 
28997:                                                                   Oikeusministeri Kari Häkämies
28998:                                           KK 465/1996 vp                                              3
28999: 
29000: 
29001: 
29002: 
29003:                                       Tili Riksdagens Talman
29004: 
29005:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         deklarationsutkastet en enda gäng, dvs. vid ett
29006: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande         möte i Geneve 20.11-1.12.1995. F1era av reger-
29007: medlem av statsrädet översänt följande av riks-     ingarna var då synnerligen försiktiga i sina ställ-
29008: dagsman Ossi Korteniemi m.fl. undertecknade         ningstaganden.
29009: spörsmäl nr 465:                                       Tili följd av den finländska politiken i fråga
29010:                                                     om minoriteternas och urbefolkningarnas rättig-
29011:           Motsvarar punkterna om landrättig-        heter och de genomförda förbättringarna av de
29012:        heter i FN:s utkast tili deklaration om      finländska samernas ställning har Finland kun-
29013:        urbefolkningarnas rättigheter Finlands       nat förhålla sig positivt tili FN:s dek1aration om
29014:        regerings samepolitiska linje?               urbefolkningarnas mänskliga rättigheter. Fin-
29015:                                                     land kan dock inte tili alla delar godkänna de
29016:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt        enskilda artiklarna i deklarationen. Finlands re-
29017: följande:                                           presentant har därför framfört flera förslag tili
29018:                                                     förbättringar under diskussionerna i arbetsgrup-
29019:    FN:s utkast tili deklaration om urbefolkning-    pen och bl.a. konstaterat att de artiklar i deklara-
29020: arnas rättigheter är, som namnet säger, än sä       tionsutkastet som gäller Iandrättigheter behöver
29021: länge på utkaststadiet. Arbetet på det har pägått   preciseras. A vsikten har för Finlands del varit att
29022: i en fem personers expertarbetsgrupp under ären     påverka formuleringen av deklarationsutkastet
29023: 1982-1993. Avsikten är att deklarationen skall      så att stadgandena blir så flexibla som möjligt
29024: kunna godkännas vid utgängen av den pägäende        och deras innehåll inte strider mot de olika Iän-
29025: ur befolkningsdekaden.                              dernas interna lagstiftning.
29026:    En mellanstatlig arbetsgrupp har behandlat
29027: 
29028:      Helsingforsden 17 juni 1996
29029: 
29030:                                                                    Justitieminister Kari Häkämies
29031:                                               KK 466/1996 vp
29032: 
29033: Kirjallinen kysymys 466
29034: 
29035: 
29036: 
29037: 
29038:                                   Bjarne Kallis /skl ym.: Lappalaisten jälkeläisten merkitsemisestä
29039:                                           saamelaiskäräjien vaaliluetteloon
29040: 
29041: 
29042:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
29043: 
29044:     Vuoden 1996 alusta tuli voimaan saamelaiskä-       taa elimen, joka käsittelee lappalaisten jälkeläis-
29045: räjälaki. Sen voimaantulon myötä saamelais-            ten hakemukset saamelaisvaaliluetteloon. On
29046: määritelmä muuttui siten, että aiemman asetuk-         toivottu, että tämä elin koostuisi ainakin suurek-
29047: sen mukaisten kieliperusteisten saamelaisten li-       si osaksi väestökirja-asiantuntijoista.
29048: säksi saamelaisia ovat nyt myös asiakirjoihin lap-        Saamelaiskäräjälain toimeenpano saamelais-
29049: palaisiksi merkittyjen jälkeläiset.                    määritelmän osalta ei ole toteutunut. Tästä syys-
29050:     Lappalaistenjälkeläiset eivät saaneet äänestää     tä ja edellä olevan perusteella esitämme valtio-
29051: viime syksyn saamelaiskäräjävaaleissa eivätkä          päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten
29052: näin ollen voi olla edustettuina saamelaiskäräjil-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
29053: lä.                                                    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29054:     Lappalaisten jälkeläiset ovat järjestäytyneet
29055: Lappalaiskulttuuri- ja perinneyhdistys ry:een ja                  Onko Hallitus tietoinen, että saame-
29056: hakevat sen kautta pääsyä saamelaiskäräjien                    laiskäräjälain toimeenpano lappalaisten
29057: vaaliluetteloon. Lappalaisten jälkeläiset hankki-              jälkeläisten     saamelaisvaaliluetteloon
29058: vat jokainen erikseen todistuksen väestörekiste-               merkitsemisen osalta ei ole toteutunut, ja
29059: riviranomaiselta siitä, että polveutuvat laissa                   mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
29060: määritellyllä tavalla asiakirjoihin merkityistä                lappalaisten jälkeläisten äänioikeushake-
29061: lappalaisista.                                                 musten käsittelyn järjestämiseksi asian-
29062:     On ehdotettu, että oikeusministeriö saame-                 mukaisesti?
29063:  laisasioita yhteensovittavana ministeriönä aset-
29064: 
29065:      Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1996
29066:                      Bjarne Kallis /skl                      Ossi Korteniemi /kesk
29067:                      Maija Rask /sd                          Osmo Kurola /kok
29068:                                           Hannes Manninen /kesk
29069: 
29070: 
29071: 
29072: 
29073:  260017
29074: 2                                            KK 466/1996 vp
29075: 
29076: 
29077: 
29078: 
29079:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
29080: 
29081:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         laiskäräjien asettama vaalilautakunta saamelais-
29082: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          käräjälainja laissa tarkoitetun vaaliohjesäännön
29083: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        mukaisesti. Vaaliohjesäännön laatii saamelais-
29084: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Bjarne            käräjät ja sen vahvistaa oikeusministeriö.
29085: Kalliksen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-              Vaalien toimittamista edeltää muun muassa
29086: myksen n:o 466:                                        vaaliluettelon laatiminen vaaleissa äänioikeu-
29087:                                                        tetuista. Voimassa olevan lainsäädännön mu-
29088:           Onko Hallitus tietoinen, että saame-         kaan vaaliluettelon laatiminen on vaalilautakun-
29089:        laiskäräjälain toimeenpano lappalaisten         nan yksinomaiseen toimivaltaan kuuluva tehtä-
29090:        jälkeläisten     saamelaisvaaliluetteloon       vä.
29091:        merkitsemisen osalta ei ole toteutunut, ja          Saamelaiskäräjälakia kohtaan vuoden 1995
29092:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä          loppupuolella esitetyn arvostelun vuoksi oikeus-
29093:        lappalaisten jälkeläisten äänioikeushake-       ministeriö varasi saamelaisten kotiseutualueen
29094:        musten käsittelyn järjestämiseksi asian-        kunnille, saamelaiskäräjille ja eräille muille ta-
29095:        mukaisesti?                                     hoille tilaisuuden esittää näkemyksensä saame-
29096:                                                        laiskäräjälain ongelmallisiksi koetuista kohdista
29097:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           ja tehdä mahdolliset perustellut muutosehdotuk-
29098: vasti seuraavaa:                                       sensa.
29099:                                                            Lain pääasialliset ongelmakohdat näyttävät
29100:     Eduskunta hyväksyi saamelaiskäräjälain 16          liittyvän saamelaismääritelmään, vaaliluettelon
29101: päivänä kesäkuuta 1995 ja tasavallan presidentti       julkisuuteen ja seuraavien saamelaisvaalien ajan-
29102: vahvisti sen 17 päivänä heinäkuuta 1995. Laki          kohtaan. Ministeriöön saapuneissa vastauksissa
29103: tuli voimaan vuoden 1996 alusta.                       on esitetty saamelaismääritelmän supistamista ja
29104:     Saamelaiskäräjien edeltäjän, saamelaisval-         sen laajentamista, saamelaisvaalien vaaliluette-
29105: tuuskunnan, nelivuotinen toimikausi päättyi            lon julkisuuden lisäämistä ja sen rajoittamista
29106: vuoden 1995lopussa. Valtuuskunnan lakisäätei-          sekä ennenaikaisten saamelaisvaalien järjes-
29107: set vaalit oli järjestettävä syksyllä 1995 siinä       tämistä. On myös esitetty, ettei ennenaikaisia
29108: järjestyksessä kuin saamelaisvaltuuskunnasta           saamelaisvaaleja tarvita ja ettei niitä tule järjes-
29109: annetussa asetuksessa oli säädetty. Vaalivalmis-       tää. Lisäksi on tehty tämän kysymyksenjohdan-
29110: telut tehtiin ja vaalit toimitettiin niitä suoritet-   to-osassakin mainittu ehdotus, että saamelais-
29111: taessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti.        käräjävaalien vaaliluettelon laatiminen annetaan
29112:     Kun saamelaisvaltuuskunnan vaalit olivat           oikeusministeriön asettamalle julkiselle ja puo-
29113: lainvoimaiset, valtioneuvosto asetti saamelais-        lueettomalle työryhmälle.
29114: valtuuskunnan vuoden 1996 alusta alkavaksi                 Kaiken kaikkiaan vaikuttaa siltä, että saame-
29115: nelivuotiskaudeksi ja määräsi sittemmin saame-         laiskäräjälaissa on sellaisia merkittäviä asia-
29116: laisvaltuuskunnan jäsenet saamelaiskäräjälain          kokonaisuuksia, jotka vaativat ratkaisua, mah-
29117: siirtymäsäännösten mukaisesti saamelaiskä-             dollisesti myös lainsäädäntötoimia, ennen seu-
29118: räjien jäseniksi valtuuskunnan toimikaudesta           raavien saamelaiskäräjävaalien toimittamista.
29119: jäljellä olevaksi ajaksi täydentäen samalla kärä-      Esimerkkinä tällaisesta ratkaisua odottavasta
29120: jien kokoonpanon tuon lain mukaiseksi.                 asiasta voidaan mainita kysymys saamelaisvaa-
29121:     Saamelaiskäräjien vaalit toimitetaan saame-        lien vaaliluettelon julkisuudesta.
29122: laisvaltuuskunnan vaalien tapaan joka neljäs               Oikeusministeriössä on tarkoitus käsitellä lain
29123: vuosi. Seuraavat lakisääteiset saamelaisvaalit         ongelmalliseksi koettuja kohtia yhtenä koko-
29124: ovat syksyllä 1999.                                    naisuutena syyskauden 1996 aikana.
29125:     Saamelaiskäräjävaalit toimeenpanee saame-
29126: 
29127:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1996
29128: 
29129:                                                                       Oikeusministeri Kari Häkämies
29130:                                             KK 466/1996 vp                                             3
29131: 
29132: 
29133: 
29134: 
29135:                                         Tili Riksdagens Talman
29136: 
29137:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         Valet till sametinget anordnas av en valnämnd
29138: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        som tillsatts av sametinget enligt sametingslagen
29139: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      och det valreglemente som avses i lagen. Valreg-
29140: man Bjarne Kallis m.fl. undertecknade spörsmål        lementet upprättas av sametinget och fastställs
29141: nr 466:                                               av justitieministeriet.
29142:                                                          lnnan valet förrättas skall bl.a. upprättas en
29143:           Är Regeringen medveten om att infö-         vallängd över de röstberättigade. Enligt gällande
29144:        randet enligt sametingslagen av lappar-        lagstiftning är upprättandet av vallängden en
29145:        nas avkomlingar i samevallängden inte          uppgift som uteslutande tilikommer valnämn-
29146:        har verkställts och                            den.
29147:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta          På grund av den kritik som i slutet av 1995
29148:        för att se tili att behandlingen av dessa      riktades mot sametingslagen gav justitieministe-
29149:        avkomlingars ansökningar om rösträtt           riet kommunerna inom samernas hembygdsom-
29150:        sker på vederbörligt sätt?                     råde, sametinget och vissa andra instanser tillfål-
29151:                                                       le att framföra sin syn på de punkter i sametings-
29152:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt          Iagen som har upplevts som problematiska och
29153: följande:                                             framlägga eventuella motiverade ändringsför-
29154:                                                       slag.
29155:      Riksdagen godkände sametingslagen den 16            De största problemen förefaller att hänga
29156: juni 1995 och repub1ikens president stadfåste den     samman med definitionen av en same, valläng-
29157: den 17 juli 1995. Lagen trädde i kraft i början av    dens offentlighet och tidpunkten för följande sa-
29158:  1996.                                                meval. 1 de svar som ministeriet har fått har man
29159:      Den fyraåriga mandatperioden för sameting-       föreslagit att samedefinitionen skall inskränkas
29160: ets företrädare, de1egationen för sameärenden,        och att den skall utvidgas, att vallängden vid
29161: gick ut i slutet av 1995. En1igt stadgandena i lag    samevalet skall ges ökad offentlighet och att of-
29162: skulle delegationsva1 förrättas på hösten 1995 i      fentligheten skall begränsas och att förtida same-
29163: den ordning som stadgas i förordningen om             val skall anordnas. Det har också sagts att förtida
29164: delegationen för sameärenden. Valförberedelser-       sameval inte behövs och inte skall anordnas.
29165: na gjordes och va1et förrättades enligt de stad-      Dessutom har det förslag som nämns i inled-
29166: ganden som gällde då detta utfördes.                  ningsdelen av detta spörsmål framlagts, nämli-
29167:      Då samedelegationsvalet vunnit laga kraft,       gen att upprättandet av vallängden vid samevalet
29168:  tillsatte statsrådet en delegation för sameärenden   skall överlåtas på en offentlig och opartisk
29169:  för en fyraårsperiod som inleddes i början av        arbetsgrupp som justitieministeriet tillsätter.
29170:  1996 och förordnade sedermera i enlighet med            Allt sammantaget förefaller det som om same-
29171:  övergångsstadgandena i sametingslagen med-           tingslagen skulle innehålla sådana frågor av bety-
29172:  lemmarna i de1egationen för sameärenden tili         delse som kräver en Iösning, eventuellt också
29173:  medlemmar i sametinget för den återstående ti-       Iagstiftningsåtgärder, före följande sametingsval.
29174:  den av delegationens mandatperiod samtidigt          Som exempel på en sådan fråga som väntar på att
29175:  som tingets sammansättning kompletterades en-        Iösas kan nämnas frågan om vallängdens offent-
29176:  Iigt stadgandena i sametingslagen.                   Iighet vid sameval.
29177:      Sametingsval förrättas vart fjärde år på sam-       Justitieministeriet har för avsikt att behandla
29178:  ma sätt som valen till delegationen för same-        de problematiska punkterna i lagen som en hel-
29179:  ärenden. Följande lagstadgade sametingsval äger      het under hösten 1996.
29180:  rum på hösten 1999.
29181: 
29182:      Helsingfors den 17 juni 1996
29183: 
29184:                                                                      Justitieminister Kari Häkämies
29185:                                              KK 467/1996 vp
29186: 
29187: Kirjallinen kysymys 467
29188: 
29189: 
29190: 
29191: 
29192:                                     Raimo Holopainen /sd: Takausvelallisten aseman parantamisesta
29193: 
29194: 
29195: 
29196:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
29197: 
29198:     Pankkisektorin villinä rahanjakoaikana saa-        perii eläkkeen ulosmittauksen kautta esim.
29199: tettiin hyväuskoiset eläkeläisetkin taloudellisiin     100 000 mk:n velkapääomaa eikä pidätyksen
29200: vaikeuksiin, kun he erehtyivät panemaan ni-            kauttakerryedes pääoman korkoja, on mielettö-
29201: miään lainojen takauspapereihin. Monesti jopa          myys huipussaan. Kun vielä tämän rehellisen ta-
29202: pankkisalaisuuslakiin vedoten heidät harhautet-        kaajan rinnalle panee ne huijarit, jotka tarkoi-
29203: tiin, eivätkä he saaneet todellista tietoa takaa-      tuksellisesti pesivät järjestelmää hyväksi käyt-
29204: miensa velallisten taloudellisesta tilanteesta.        täen rahaa ja elelevät nyt ruhtinaallisesti, tulee
29205: Usein nämä lainanottajat olivat omia sukulaisia,       ajatelleeksi, eikö asialle voi mitään tehdä. Var-
29206: mutta myös hyviä tuttavia. Kun sitten lama koit-       maa on, että voi tehdä. Eduskunta voi esimerkik-
29207: ti, tuli työttömyysongelma ja lainat kaatuivat         si säätää lain, joka koskisi yli 65-vuotiaita eläke-
29208: maksuun, tuli monille eläkeläisille eteen karmea       läisiä. Lailla vähävaraiset takaajat ja velalliset
29209: totuus. He joutuivat lainojen maksajiksi. Vaikka       voitaisiin vapauttaa ulosottomiehen tai pankin
29210: päävelalliselta peritäänkin velkaa ulosottotoi-        kynsistä ja laskea viettämään ansaittuja eläke-
29211: min, joutuvat hyvin usein myös takaajat vastuu-        päiviään, vailla raskaita henkisiä ja taloudellisia
29212: seen. Heiltä myydään omaisuutta- hyvin usein           paineita. Tämä olisi hyvä velkasaneeraus ilman
29213: asunto - tai ulosmitataan työeläkkeestä laki-          turhaa ja jäykkää oikeuskäsittelyä.
29214: määräinen osuus.                                           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29215:     Jokainen arvaa, miltä tuntuu esim. 75-vuo-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29216: tiaasta miehestä, joka on käynyt sodat, kasvatta-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29217: nut suuren perheen, palvellut työelämässä 65.          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29218: ikävuoteen saakka ja jäänyt sitten eläkkeelle
29219: nauttimaan ansaitsemaansa eläkettä. Kun siihen                    Mitä Hallitus aikoo tehdä vähävarais-
29220:  lisää, että terveys reistailee ja lääkkeisiin menee          ten eläkeläisten vapauttamiseksi heitä
29221:  tolkuton summa rahaa sekä asutaan vuokralla,                 liian raskaasti kohtaavista takaus- ym.
29222:  ovat vaikeudet tosiasiallisia. Ja kun ulosottomies           veloista?
29223:      Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1996
29224: 
29225:                                          Raimo Holopainen /sd
29226: 
29227: 
29228: 
29229: 
29230: 260017
29231: 2                                           KK 467/1996 vp
29232: 
29233: 
29234: 
29235: 
29236:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
29237: 
29238:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Edellä esitetystä ilmenee, että mainitunlaisen
29239: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         erityissuojan antaminen eläkeläisille voi itse
29240: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       asiassa heikentää heidän asemaansa. Tämä oli
29241: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo            yksi keskeinen syy siihen, miksi eläkkeiden ulos-
29242: Holopaisen kirjallisen kysymyksen n:o 467:            mittauskielto 1980-luvulla kumottiin.
29243:                                                          Oikeusministeriössä on vireillä ulosottolain-
29244:            Mitä Hallitus aikoo tehdä vähävarais-      säädännön kokonaisuudistus, jonka yhteydessä
29245:        ten eläkeläisten vapauttamiseksi heitä         tulevat tarkasteltaviksi myös palkan, eläkkeiden
29246:        liian raskaasti kohtaavista takaus- ym.        ja muun toistuvaistulon ulosmittausta koskevat
29247:        veloista?                                      säännökset. Niin kuin edellä on todettu, on tus-
29248:                                                       kin perusteita sille, että eläketulot sinänsä asete-
29249:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          taan ulosmittauksen kannalta eri asemaan pal-
29250: vasti seuraavaa:                                      kan ja muiden tulojen kanssa tai että eläkeläiset
29251:                                                       velallisina asetetaan lähtökohtaisesti eri asemaan
29252:    Jos velalliset esimerkiksi 65 vuoden iän täytet-   muiden velallisten kanssa.
29253: tyään vapautettaisiin lain perusteella velkasitou-       Velkaantuneiden eläkeläisten aseman kohen-
29254: muksistaan, olisi tämä omiaan olennaisesti hei-       tamiseksi ei ole perusteltua luoda erityisjärjeste-
29255: kentämään ei pelkästään mainitun iän täyttänei-       lyä senkään vuoksi, että yksityishenkilön velka-
29256: den vaan sitä nuorempienkin luotonsaantimah-          järjestelystä annettu laki antaa eläkeläisille mah-
29257: dollisuuksia. Uudistus aiheuttaisi muun muassa        dollisuuden selviytyä veloistaan ja muista vas-
29258: sen, että vanhemmille ihmisille ei enää samassa       tuistaan maksuohjelman avulla ilman, että hei-
29259: laajuudessa myönnettäisi luottokortteja, mikä         dän perustoimeentulonsa vaarantuisi. Velkajär-
29260: asettaisi heidät esimerkiksi kulutushyödykkei-        jestelyvelallisista yli 60-vuotiaiden osuus on ollut
29261: den hankinnassa muita kansalaisryhmiä heikom-         noin 15 prosenttia. Käytännössä velkajärjestelyn
29262: paan asemaan. Samoin vanhempien ihmisten              sisältö on voinut olla eläkeläisille eräissä suhteis-
29263: luotansaannin ehdoksi asetettaisiin entistä tiu-      samuita velallisia lievempi. Niinpä iäkkäämmille
29264: kempia vakuusvaatimuksia.                             maksuohjelma on määrätty keskimääräistä
29265:    Kirjallisessa kysymyksessä esitetty ajatus mer-    useammin viiden vuoden aikaa lyhyemmäksi.
29266: kitsisi myös sitä, että ainakaan keski-iän sivuut-    Vähätuloiselle eläkeläiselle velkajärjestely on
29267: taneita ei enää hyväksyttäisi takaajiksi. Näin esi-   voinut merkitä sitä, että hänen maksuvelvolli-
29268: merkiksi omien lasten asunnon hankkimisen             suutensa on poistettu kokonaan ja hänen eläk-
29269: avustaminen vaikeutuisi.                              keensä on sitenjäänyt kokonaisuudessaan hänen
29270:                                                       käyttöönsä.
29271: 
29272:      Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1996
29273: 
29274:                                                                      Oikeusministeri Kari Häkämies
29275:                                              KK 467/1996 vp                                               3
29276: 
29277: 
29278: 
29279: 
29280:                                           Tili Riksdagens Talman
29281: 
29282:    1 det syfte 37 § 1 momo riksdagsordningen an-        ett sådant särskilt skydd som det nu är tai omo
29283: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          Detta var en av de centrala orsakerna tili att
29284: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        förbudet att mäta ut pensioner upphävdes på
29285: man Raimo Holopainen undertecknade spörs-               1980-talet.
29286: mål nr467:                                                 Vid justitieministeriet är som bäst en totalrevi-
29287:                                                         dering av utsökningslagstiftningen aktuell. 1
29288:           Vad ämnar Regeringen göra för att             samband med denna kommer också stadgandena
29289:        befria mindrebemedlade pensionärer               om utmätning av lön, pension och annan perio-
29290:        från borgens- och andra skulder som är           disk inkomst att bli föremål för granskningo Så-
29291:        alltför betungande för dem?                      som ovan konstateras föreligger det knappast
29292:                                                         grunder för att pensionsinkomsterna i sig med
29293:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           tanke på utmätning ställs i en annan situation
29294: anföra följande:                                        jämfört med 1ön och andra inkomster eller att
29295:                                                         pensionärerna såsom gäldenärer som utgångs-
29296:    Om gäldenärerna t.exo när de fyllt 65 år med         punkt ställs i en annan situation jämfört med
29297: stöd av lagen skulle befrias från sina skuldförbin-     övriga gäldenärer  0
29298: 
29299: 
29300: 
29301: 
29302: delser skulle dettavara ägnat att väsentligen för-         För att förbättra situationen för skuldsatta
29303: sämra möjligheterna att få kredit inte bara för         pensionärer är det heller inte motiverat att skapa
29304: personer som uppnätt nämnda ålder utan också            särarrangemang på grund av, att 1agen om skuld-
29305: för yngre personer. En sådan reform skalle bl.ao        sanering för privatpersoner ger pensionärerna en
29306: leda till att äldre människor inte längre i samma       möjlighet att klara av sina skulder och andra
29307: utsträckning skulle beviljas kreditkort, vilket         förpliktelser med hjälp av ett betalningsprogram
29308: skulle ställa dem i en sämre ställningjämfört med       utan att deras basutkomst äventyraso Andelen
29309: andra medborgargrupper t.exo vid anskaffningen          över 60-åringar b1and skuldsaneringsgäldenärer-
29310: av konsumtionsförnödenheter. Likaså skulle              na har varit ca 15 procent. 1 praktiken har skuld-
29311: som villkor för kreditgivning åt äldre personer         saneringens innehåll i vissa avseenden kunnat
29312: ställas allt strängare borgenskravo                     vara lindrigare för pensionärer än för övriga gä1-
29313:    Den i det skriftliga spörsmålet framförda tan-       denärer. Således har betalningsprogrammet för
29314: ken skulle också innebära, att åtminstone perso-        äldre gäldenärer oftare än genomsnittet fast-
29315: ner som passerat medelåldern inte längre skulle         ställts för en kortare tid än fem är F ör en mindre-
29316:                                                                                            0
29317: 
29318: 
29319: 
29320: 
29321: godkännas som borgensmäno På detta sätt skulle          bemedlad pensionär har skuldsaneringen kunnat
29322: det bli svårare att t.exo hjälpa sina egna barn då de   innebära, att hans betalningsskyldighet har av-
29323: skaffar en bostado                                      lyfts helt och hållet och hans pension således helt
29324:    Av det ovan framförda framgår att pensionä-          och hållet har förblivit i hans förfogandeo
29325: rernas ställning de facto kan försämras om de ges
29326: 
29327:      Helsingforsden 19 juni 1996
29328: 
29329:                                                                        Justitieminister Kari Häkämies
29330:                                             KK 468/1996 vp
29331: 
29332: Kirjallinen kysymys 468
29333: 
29334: 
29335: 
29336: 
29337:                                    Pentti Tiusanen /vas ym.: Vatsahaavalääkkeiden sairausvakuutus-
29338:                                       korvauksista
29339: 
29340: 
29341:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
29342: 
29343:     Vatsahaavan hoitoon yleisesti käytetyt            Mahahaavan hoitoon kuten myös helicobacter
29344: gastriitti- ja ulcus-lääkkeet (H2-reseptoriestäjät    pylorica -infektiosta johtuvaan vatsakatarriin
29345: ja protonipumppuestäjät) on rajattu valtioneu-        käytetään ns. kaksois- tai kolmoishoitoa. Tällöin
29346: voston päätöksin sairausvakuutusjärjestelmäs-         hapon eritystä vähentävien lääkevalmisteiden li-
29347: sämme vaikeiden sairauksien korvausluokan             säksi joudutaan käyttämään antibioottivalmis-
29348: (100- tai 75-prosenttisesti korvattavat) ulko-        teita. Potilaan maksettavaksi koituvat lääkeme-
29349: puolelle. Tämän vuoksi ne korvataan ainoastaan        not saattavat nousta nopeasti. Yksi hoitojakso
29350: 50 prosentin osalta (sairausvakuutuslain 5 §:n        voi tulla maksamaan potilaalle tuhat markkaa.
29351:  1 momentin 3 kohta ja 9 §:n 1 momentin 1 kohta           Ongelmaksi muodostuu usein se, ettei poti-
29352: sekä valtioneuvoston päätös vaikeista ja pitkä-       laalla ole taloudellisia mahdollisuuksia hakea
29353: aikaisista sairauksista ja niiden hoitoon käytet-     apteekista hänelle määrättyä ensimmäistäkään
29354:  tävistä lääkkeistä, joista sairausvakuutuslain       lääkehoitoa. Näin sairaudentilan kehittyminen
29355:  mukaan korvataan 100 tai 75 prosenttia sääde-        pahanlaatuiseksi kasvaimeksi saattaa taloudelli-
29356:  tyn kiinteän omavastuun ylittävältä osalta,          sista syistä jatkua. Korvaustaso on omavastuu-
29357:  13.1.1994/34). Nykyisen valtioneuvoston pää-         osuuden jälkeen 50 prosenttia huolimatta siitä,
29358:  töksen perusteella korkeampaan korvausluok-          että hoito on myös pahanlaatuiseen kasvaimeen
29359:  kaan on kuitenkin kelpuutettu haavaisen paksu-       johtavan kehityskulun katkaisemista.
29360:  suolen tulehduksen hoitoon käytetyt lääkkeet             Tätä korvaustasoa voidaan pitää - ottaen
29361:  (atsatiopriini, glukokortikoidit yms. ).             huomioon myös vatsahaavan aiheuttaman syö-
29362:      Haavaisen paksusuolen tulehduksen tiede-         päriskin - gastriitti- ja ulcus-Iääkkeiden osalta
29363:  täänjohtavan paksusuolen pahanlaatuiseen kas-        liian alhaisena. Korvaustaso tulisi nostaa näiden
29364:  vaimeen. Samoin krooninen vatsahaava jama-           lääkkeiden osalta 75 prosentin korvausluok-
29365:  halaukun limakalvon tulehdus altistavat maha-        kaan.
29366:  laukun syövän synnylle. Nykykäsityksen mu-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
29367:  kaan mahahaava, myös oireeton, on aina hoidet-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
29368:  tava, muuten syntyy kohtuuton syöpäriski.            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
29369:      Varsin usein niin mahahaavan kuin kroonisen      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29370:  vatsakatarrin taustalla on helicobacter pylorica
29371:  -infektio. Taudin hoito vaatii antibiootin lisäksi             Aikooko Hallitus täydentää voimassa
29372:  joko histamiinin H2-reseptorien salpaajien käyt-            olevaa päätöstään vaikeiden ja pitkä-
29373:  töä (kt. simetidiini tai ranitidiini) tai proto-            aikaissairauksien hoitoon käytettyjen
29374:  nipumpun estäjää (kt. omepratsoli tai Iansopa-              lääkkeiden korvattavuudesta lisäämällä
29375:   ratsoli). Lääkevalmisteiden hinta on korkea (esi-          gastriitti- ja ulcus-Iääkkeet sairausvakuu-
29376:   merkiksi Iansopratsoli 30 mg 28 kpl 522,01 mk).            tuksen 75 prosentin korvausryhmään?
29377: 
29378:       Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1996
29379: 
29380:           Pentti Tiusanen /vas         Ilkka Joenpalo /sd                   Klaus Heliberg /sd
29381:           Raimo Vistbacka /ps          Tuija Maaret Pykäläinen /vihr        Janina Andersson /vihr
29382:           Matti Vähänäkki /sd          Erkki J. Partanen /sd                Timo Laaksonen /vas
29383:           Sakari Smeds /skl            Paula Kokkonen /kok                  Mikko Immonen /vas
29384:           Sulo Aittoniemi /kesk        Hannu Kemppainen /kesk               Veijo Puhjo /va-r
29385:           Kimmo Kiljunen /sd           Mikko Elo /sd                        Outi Ojala /vas
29386: 
29387:  260017
29388: 2                                          KK 468/1996 vp
29389: 
29390: 
29391: 
29392: 
29393:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
29394: 
29395:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Tämänhetkinen ensisijainen hoitosuositus he-
29396: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        likobakteeri-infektioon on viime vuoden lopussa
29397: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      ilmestyneen Kapseli-julkaisun mukaan kahden
29398: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu-     antibioottilääkkeen (amoksisiiliini ja metroni-
29399: sasen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       datsoli) ja protonipumpun estäjän yhdistelmällä
29400: n:o 468:                                             annettava viikon lääkekuuri. Hoitoon on valitta-
29401:                                                      vana eri lääketehtaiden toisistaanjossain määrin
29402:           Aikooko Hallitus täydentää voimassa        eroavia lääkevalmisteita. Lääkevalinnasta riip-
29403:        olevaa päätöstään vaikeiden ja pitkä-         puen lääkekumin hinnaksi tulee 360-730 mark-
29404:        aikaissairauksien hoitoon käytettyjen         kaa, josta potilaan maksettavaksi jää sairausva-
29405:        lääkkeiden korvattavuudesta lisäämällä        kuutuskorvauksen jälkeen 207-392 markkaa.
29406:        gastriitti- ja ulcus-lääkkeet sairausvakuu-       Helikobakteeri-infektion hoito ensisijaisella
29407:        tuksen 75 prosentin korvausryhmään?           hoitosuosituksena onnistuu noin 90-prosentti-
29408:                                                      sesti,joten yhdeksän kymmenestä potilaasta tar-
29409:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         vitsee yhden viikon lääkekumin vain kerran.
29410: vasti seuraavaa:                                         Keski-ikäisistä ja sitä vanhemmista suomalai-
29411:                                                      sista noin puolella on mahalaukun helikobaktee-
29412:    Pitkäaikaisten ja vaikeiden sairauksien hoi-      ritulehdus. Useimmat ovat oireettomia. Heliko-
29413: dossa välttämättämistä lääkkeistä sairausvakuu-      bakteeri-infektion yleisyys on jatkuvassa laskus-
29414: tuskorvaus on joko 75 tai 100 prosenttia ostoker-    sa. Vaikka helikobakteeritulehdus on epidemio-
29415: taisen omavastuun 25 mk ylittävältä osalta.          logisissa tutkimuksissa yhdistetty myös maha-
29416: Ylempään 100 prosentin erityiskorvausluok-           syöpään, vain hyvin harva helikobakteerituleh-
29417: kaan kuuluvalta lääkkeeltä edellytetään, että se     duksen saanut sairastuu mahasyöpään. Toistai-
29418: on muiden vaatimusten lisäksi vaikutustavaltaan      seksi ei tiedetä, voidaanko helikobakteerituleh-
29419: korvaava tai vastaava korjaava. Korvaavuudella       dusta hoitamalla vaikuttaa mahasyövän esiinty-
29420: tarkoitetaan esimerkiksi insuliinivajauksen kor-     vyyteen. Mahahaavan yleisyys on joka tapauk-
29421: vaamista sokeritaudissa. Sairausvakuutuslain         sessa vähenemässä samanaikaisesti helikobak-
29422: mukaan korvauksen tasoa määrättäessä otetaan         teeritulehduksen harvinaistumisen kanssa.
29423: huomioon lääkevalmisteen tarpeellisuus ja ta-            Kysymyksessä viitattiin myös haavaiseen pak-
29424: loudellisuus. Korvausluokkiin sijoittamisesta        susuolen tulehdukseen. Haavaiseen paksusuolen
29425: määrätään valtioneuvoston päätöksellä.               tulehdukseen ei toistaiseksi ole suolen kirurgista
29426:    Jos potilaan lääkekustannukset ylittävät 3 166    poistoa lukuun ottamatta onnistuttu kehittä-
29427: mk, sairausvakuutus korvaa lääkekulut koko-          mään parantavaa hoitoa, vaan krooninen lääke-
29428: naisuudessaan ylittävältä osalta.                    hoidon tarve jatkuu yleensä vuosia ja vuosikym-
29429:    Mahahaavan ja erityisesti pohjukaissuolihaa-      meniä. Haavainen paksusuolen tulehdus on vai-
29430: van hoito on esimerkki lääkehoidon kehitykses-       kea ja pitkäaikainen sairaus, jonka lääkehoito on
29431: tä. Ennen kirjallisessa kysymyksessä mainittujen     erityiskorvattavaa 75 prosentin mukaan. Pitkä-
29432: uudempien mahahaavalääkkeiden käyttöönot-            aikaisuutensa perusteella se poikkeaa ratkaise-
29433: toa mahahaavan hoidossa jouduttiin usein tur-        vasti helikobakteerin aiheuttamasta mahahaa-
29434: vautumaan kirurgiaan. Kirurgisen hoidon tarve        vasta, joka on useimmiten parannettavissa vii-
29435: väheni nopeasti tehokkaiden H2-salpaajien tul-       kon lääkekuurilla.
29436: tua käyttöön.                                            Kuten edellä olevasta käy ilmi, gastriitti- ja
29437:    Viime vuosikymmenellä lääketieteellinen tut-      ulkuslääkkeitä ei useimmiten käytetä vaikean ja
29438: kimus osoitti, että pohjukaissuolihaavan aiheut-     pitkäaikaisen sairauden hoitoon. Ne eivät taval-
29439: taja on useimmiten helikobakteeritulehdus. Hoi-      listen käyttöaiheidensa osalta täytä sairausva-
29440: tamalla tämä bakteeri-infektio voidaan haavan        kuutuslain 75 prosentin korvattavuudelle asetta-
29441: uusiutuminen estää.                                  maa vaatimusta.
29442:                                          KK 468/1996 vp                                            3
29443: 
29444:     Kansanterveyden kannalta on tärkeää, että      mahdollisuudet lääkekustannusten hillitsemi-
29445: väestölle turvataan mahdollisuudet saada tarvit-   seen niin, että samalla turvataan väestön mah-
29446: semansa lääkkeet kohtuulliseen hintaan. Sosiaa-    dollisuudet saada tarvitsemansa lääkkeet koh-
29447: li- ja terveysministeriö on 10.4.1996 asettanut    tuulliseen hintaan, sekä tehdä selvitysten perus-
29448: työryhmän, jonka tehtävänä on muun muassa          teella tarpeelliset muutosehdotukset. Työryh-
29449: selvittää lääkkeiden hinnanmuodostuksen pe-        män määräaika on 31.5.1997. Työryhmän työn
29450: rusteet sekä hintojen sääntelyn ja sairausvakuu-   valmistuttua on aika arvioida lääkekorvausjär-
29451: tuksen korvausjärjestelmän käytössä olevat         jestelmän mahdollisia muutostarpeita.
29452:      Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 1996
29453: 
29454:                                                    Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
29455: 4                                           KK 468/1996 vp
29456: 
29457: 
29458: 
29459: 
29460:                                         Tili Riksdagens Talman
29461: 
29462:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      terieinfektion som förorsakar sår i tolvfingertar-
29463: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-        men. Genom behandling av den här bakteriein-
29464: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-      fektionen går det att förhindra att såret recidive-
29465: man Pentti Tiusanen m.fl. undertecknade spörs-        rar.
29466: mål nr 468:                                              Den behandling av helicobakterieinfektion
29467:                                                       som för närvarande i första hand rekommende-
29468:           Ämnar Regeringen komplettera det            ras är en1igt ett nummer av publikationen Kap-
29469:        gällande statsrådsbeslutet om de ersätt-       seli som utkom i slutet av 1995 en enveckas läke-
29470:        ningsgilla läkemedel som används vid be-       mede1skur bestående av en kombination av två
29471:        handling av svåra och långvariga sjukdo-       antibiotika (amoxicillin och metronidazol) och
29472:        mar genom att foga gastrit- och ulcuslä-       en protonpumpshämmare. Med tanke på be-
29473:        kemedlen till den kategori läkemedel som       handlingen finns det på marknaden ett antal nå-
29474:        ersätts med 75 procent?                        got varierande läkemedelspreparat som lanserats
29475:                                                       avolika tillverkare. Beroende på valet av läkeme-
29476:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         del är priset för en kur 360-730 mark, varav
29477: anföra följande:                                      patientens andel efter sjukförsäkringsersättning-
29478:                                                       en blir 207-392 mark.
29479:    I fråga om de läkemedel som är nödvändiga             Behandlingen av helicobakterieinfektioner
29480: vid behandlingen av svåra och långvariga sjuk-        enligt den primära rekommendationen lyckas i ca
29481: domar är sjukförsäkringsersättningen antingen         90 procent av fallen, vilket betyder att nio av tio
29482: 75 eller 100 procent för den del som överstiger       patienter behöver en enveckas läkemede1skur
29483: självrisken på 25 mark per inköpstillfålle. Beträf-   bara en gång.
29484: fande läkemedel som ingår i den högre, dvs. 100           Bland de finländare som är i medelåldern eller
29485: procents, specialersättningsklassen förutsätts att    som har passerat denna har omkring hä1ften heli-
29486: läkemedlet förutom de övriga villkoren uppfyller      cobakterieinfektion i magsäcken. Flertalet fall är
29487: kravet på att det har ersättande eller korrigeran-    symptomfria. Helico bakterieinfektionerna mins-
29488: de verkan. Exempelvis kompenseringen av insu-         kar kontinuerligt i frekvens. Trots att denna typ
29489: linunderskott vid diabetes har ett sådant ersät-      av infektion enligt epidemiologiska undersök-
29490: tande syfte. Enligt sjukförsäkringslagen skall det    ningar har ställts i samband även med magcan-
29491: vid bestämmandet av ersättningsnivån beaktas i        cer, är det i praktiken ytterst få personer med
29492: viiken mån läkemedlet är nödvändigt och ekono-        helic_9bakterieinfektion som insjuknar i magcan-
29493: miskt fördelaktigt. Statsrådet beslutar om de oli-    cer. An så länge vet man inte om behandlingen av
29494: ka ersättningsklasserna.                              helicobakterieinfektioner påverkar förekomsten
29495:    Om patientens utgifter för 1äkemedel översti-      av magcancerfall. Antalet magsårsfall har under
29496: ger 3 166 mark per ka1enderår ersätter sjukför-       alla omständigheter sjunkit i takt med att antalet
29497: säkringen den överstigande delen i sin helhet.        helicobakterieinfektioner minskat.
29498:    Skötseln av magsår och framför allt sår i tolv-        I spörsmålet hänvisades också till sårinfektio-
29499: fingertarmen är exempel på hur behandlingen           ner i tjocktarmen. Vad dessa fall beträffar har
29500: med läkemedel utvecklats. Innan de i spörsmålet       man än så länge, med undantag av avlägsnande
29501: avsedda nya magsårsmedicinerna tagits i bruk          av tarmen kirurgiskt, inte lyckats utveckla någon
29502: varman vid behandlingen av magsår ofta tvung-         avhjälpande behandling, utan det kroniska beho-
29503: en att tillgripa kirurgiska ingrepp. Behovet av       vet av medicinering består ofta i åratal eller år-
29504: kirurgisk behandling minskade snabbt i och med        tionden. Sårinfektion i tjocktarmen är en svår
29505: att de effektiva H2-blockerarna började använ-        och långvarig sjukdom och läkemedlen för be-
29506: das.                                                  handling av denna sjukdom ersätts därför enligt
29507:    Under detsenaste decenniet har den medicins-       75-procentsregeln. Eftersom denna sjukdom i
29508: ka forskningen visat att det oftast är helicobak-     regel är långvarig, avviker den på ett avgörande
29509:                                              KK 468/1996 vp                                                5
29510: 
29511: sätt från magsår som orsakas av helicobakterien          satt en arbetsgrupp, vars uppgift bl.ao är att utre-
29512: och som i allmänhet kan botas med en enveckas            da grunderna för läkemedlens prisbildning samt
29513: läkemedelskur   0
29514:                                                          att kartlägga vilka möjligheter det finns att inom
29515:    Såsom av det ovan beskrivna framgår används           ramen för prisreglering och sjukförsäkringens
29516: gastrit- och ulcusläkemedel i regel inte för be-         ersättningssystem dämpa kostnaderna för läke-
29517: handlingen av svåra och långvariga sjukdomaro            medel så, att man tryggar befolkningens möjlig-
29518: Dessa läkemedel uppfyller inte tili följd av de          heter att få läkemedel tili rimligt priso Arbets-
29519: vanligaste användningsområdena de krav på 75             gruppen, vars mandattid löper ut den 31 maj
29520: procents ersättning som sjukförsäkringslagen             1997, skall utgående från sin kartläggning pre-
29521: förutsätter 0
29522:                                                          sentera f6rslag tili åtgärder som den anser nöd-
29523:    Med tanke på befolkningens hälsa är det vik-          vändigao När arbetsgruppen blivit klar med sitt
29524: tigt att alla tryggas en möjlighet att få de läkeme-     uppdrag är tiden inne att bedöma vilka de even-
29525: del de behöver tili ett skäligt priso Social- och        tuella behoven är att ändra systemet gällande
29526: hälsovårdsministeriet har den 10 april 1996 till-        läkemedelsersättningar   0
29527: 
29528: 
29529: 
29530: 
29531:      Helsingfors den 20 juni 1996
29532: 
29533:                                                        Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
29534:                                             KK 469/1996 vp
29535: 
29536: Kirjallinen kysymys 469
29537: 
29538: 
29539: 
29540: 
29541:                                    Matti Väistö /kesk: Matkailuelinkeinon vahvistamisesta
29542: 
29543: 
29544: 
29545:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
29546: 
29547:     Monissa maakunnissa matkailuelinkeinon ke-            Muutama vuosi sitten matkailun ulkomaan-
29548: hitykseltä odotetaan paljon. Matkailu on keskei-      markkinointiin tehtiin lisäpanostus, joka näkyi
29549: sellä sijalla alueellisissa kehittämisohjelmissa.     matkailijoiden määrän tuntuvana kasvuna. Sa-
29550: Tavoitteena on uusien työpaikkojen aikaansaa-         manlaista markkinointiponnistusta tarvittaisiin
29551: minen ja toimeentuloedellytysten parantaminen.        myös nyt ja erityisesti niin, että se tukisi Pohjois-
29552:     Erityisen tärkeänä matkailualan vahvistumi-       Karjalan kaltaisten maakuntien omaa matkailu-
29553: nen nähdään Pohjois-Karjalan kaltaisissa perin-       markkinointia. Pohjois-Karjalaa koettelee erit-
29554: teisissä kehitysaluemaakunnissa, joissa maa- ja       täin vaikea työttömyys, ja sen seurauksena pai-
29555: metsätalouden samoin kuinjulkisen sektorin työ-       neet koulutettujen nuorten poismuuttoon ovat
29556: paikoilla on ollut keskimääräistä suurempi mer-       lisääntymässä. Tässä tilanteessa valtiovallan toi-
29557: kitys. Nyt maaseutuelinkeinojen ja julkisen sek-      menpiteet maakunnan elinkeinopohjan kaikki-
29558: torin työpaikkakato näkyy näissä maakunnissa          naiseksi vahvistamiseksi ja työ- ja toimeentulo-
29559: poikkeuksellisen vaikeana työttömyytenä.              edellytysten parantamiseksi ovat erittäin tärkei-
29560:     Matkailun kasvaminen lisää sekä välillisiä että   tä.
29561: välittömiä työpaikkoja. On arvioitu, että yhden           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29562: miljardin markan lisäys matkailualan kokonais-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29563: liikevaihdossa lisää työllisyyttä vähintään 4 000     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29564: henkilötyövuodella. Alan kehittämisessä panos-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29565: taminen koulutukseen ja laatuun sekä erilaisten
29566:  matkailutuotteiden ja palvelukokonaisuuksien                   Miten Hallitus arvioi matkailuelinkei-
29567: aikaansaamiseen on nähty erityisen tärkeänä.                 non asemaa maamme ja erityisesti vai-
29568:  Samalla on parannettava yrittäjien asemaa muun              keasta työttömyydestä kärsivien Pohjois-
29569:  muassa rahoitus- ja vakuuskysymyksissä sekä                 Karjalan kaltaisten kehitysaluemaakun-
29570:  tuettava markkinointiyhteistyötä.                           tien alueellisessa kehittämispolitiikassa,
29571:     Keskeinen kysymys matkailuelinkeinon vah-                ja
29572:  vistamisessa on, miten maamme ulkomaisten                      mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29573:  matkailijoiden määrää lisätään. Tämä on tärkeää             ryhtyä matkailuelinkeinon vahvistami-
29574:  myös kansantalouden kannalta. Matkailun vien-               seksija markkinoinnin tehostamiseksi?
29575:  tituotteissa kotimaisuusaste on erittäin korkea ja
29576:  ala on hyvin työvaltainen.
29577:       Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1996
29578:                                            Matti Väistö lkesk
29579: 
29580: 
29581: 
29582: 
29583:  260017
29584: 2                                          KK 469/1996 vp
29585: 
29586: 
29587: 
29588: 
29589:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
29590: 
29591:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Edelleen strategiaohjelmassa merkittävänä
29592: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        toimintalohkona esille tuotu maaseutumatkailu
29593: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      kohdistuu juuri maaseudulla tapahtuvan mat-
29594: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti           kailuyritystoiminnan edistämiseen, mitä työtä
29595: Väistön näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         tekee kokonaisvaltaisesti erityinen maa- ja met-
29596: n:o 469:                                             sätalousministeriön asettama maaseutumatkai-
29597:                                                      lun teemaryhmä. Maan itä- ja pohjoisosiin suun-
29598:           Miten Hallitus arvioi matkailuelinkei-     tautuva matkailu on paljolti riippuvaista henki-
29599:        non asemaa maamme ja erityisesti vai-         löauton käytöstä, joten strategiassa varoitetaan
29600:        keasta työttömyydestä kärsivien Pohjois-      sen vaarantamisesta liikennettä koskevilla vero-
29601:        Karjalan kaltaisten kehitysaluemaakun-        tusratkaisuilla.
29602:        tien alueellisessa kehittämispolitiikassa,       Keskeistä kehitysaluemaakuntien kannalta
29603:        ja                                            on matkailuhankkeisiin käytettävissä olevanjul-
29604:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       kisen rahoituksen määrä. Tavoite 6 -ohjelman
29605:        ryhtyä matkailuelinkeinon vahvistami-         mittava rahoitusraami (kaudella 1995-1999
29606:        seksi ja markkinoinnin tehostamiseksi?        noin 7,7 miljardia markkaa,josta EU:n osuus 2,7
29607:                                                      miljardia markkaa) on merkittävä voimavara
29608:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         myös matkailuelinkeinolle. Toimintalinja 1:n
29609: vasti seuraavaa:                                     puitteissa matkailuyrityksiä voidaan tukea niin
29610:                                                      investointien, kehittämisen kuin markkinoinniu-
29611:    Suomen matkailun kehittämislinjaukset on          kin osalta. Toimintalinja 2 tukee yritysten henki-
29612: esitetty juuri valmistuneessa Suomen matkailu-       löstön kehittämistä ja torjuu työttömyyttä sekä
29613: strategia vuoteen 2000 -raportissa. Kuten sitä       toimintalinja 3:n sisällä voidaan tukea maaseutu-
29614: edeltäneessä valtioneuvoston periaatepäätökses-      matkailua. Interreg-ohjelmassa on mahdollista
29615: sä matkailuelinkeinon kilpailukyvyn parantami-       käynnistää matkailun yhteistyöhankkeita esi-
29616: seksi vuosina 1993-1995, on matkailustrate-          merkiksi Pohjois-Karjalasta itärajan yli ja edel-
29617: giassakin pääpaino suomalaisen matkailuelin-         leen Leader-ohjelmassa voidaan edistää maaseu-
29618: keinon ja sen palvelutuotteiden kehittämisessä.      dun pienimuotoista matkailua.
29619: Siten yhtenä matkailupolitiikan tavoitteena on          Kauppa- ja teollisuusministeriön matkailuun
29620: vahvistaa Suomen luonto- ja kulttuurimatkailu-       suuntaamat investointi- ja kehittämisavustukset
29621: tuotantoa ja markkinointia, koska maan tär-          ovat viime vuosina olleet 20 miljoonan markan
29622: keimmät matkailulliset valtit liittyvät luontoon     vuositasolla. Kun yritystukia on yleisesti leikat-
29623: ja sen tarjoamiin elämyksiin. Elämysmatkailulle      tu, niiden lisäämiseen tuskin on mahdollisuuksia.
29624: parhaat kehittämisedellytykset taas tarjoaa Itä-     Sen sijaan kansainvälistymistukea voidaan käyt-
29625: ja Pohjois-Suomen kehitysaluemaakunnista             tää uusien matkailutuotteiden markkinoille pää-
29626: muodostuva Tavoite 6 -alue.                          syn edistämiseen ja uusien markkina-alueiden
29627:    Siten välillisesti luontomatkailua kehittämällä   avaamiseen. Tällä, samoin kuin käyttöön otetta-
29628: saadaan aikaan työpaikkoja ja matkailutuloja         vana yritysten toimintaympäristötuella, voidaan
29629: muun muassa sellaisille alueille kuin Pohjois-       edistää pk-valtaisessa matkailuelinkeinossa erit-
29630: Karjala, jossa luonto tarjoaa erinomaiset mah-       täin tarpeellista yritysten verkottumista. Se on
29631: dollisuudet niin kesä- kuin talvimatkailunkin ke-    erityisen hyödyllistä juuri itä- ja pohjoisalueiden
29632: hittämiseen. Matkailustrategiassa onkin omis-        pienten majoitus- ja ohjelmapalveluyritysten
29633: tettu suurta huomiota juuri ohjelmapalvelujen        tuotteiden paketoimiseksi ja saattamiseksi kan-
29634: kehittämiseen. Samoin pääosin juuri kehitys-         sainvälisille markkinoille.
29635: alueilla sijaitsevien matkailukeskusten keskeisiin      Matkailua koskee EU:n yleinen tukipoliitti-
29636: kehitysongelmiin on esitetty ratkaisumalleja ja      nen linja, jonka mukaan kilpailua vääristävää,
29637: suositeltu alan investointien keskittämistä näihin   suoraksi toimintatueksi katsottavaa tukemista
29638: keskuksiin.                                          tulee välttää. Näin ollentukienon kohdistuttava
29639:                                           KK 469/1996 vp                                               3
29640: 
29641: yhä selkeämmin yritysten tuotekehitykseen ja in-     kehittäminen riipu suinkaan yksinomaan kes-
29642: novaatiotoimintaan, koulutukseen sekä markki-        kushallinnon tahdosta ja ratkaisuista. Maakun-
29643: nointiin. Matkailun osalta on tarkoitus yhteis-      tien voimavaroista päättävät yhä suuremmassa
29644: työssä kauppa- ja teollisuusministeriön sekä         määrin niiden aluekehitysviranomaisena toimi-
29645: Matkailun edistämiskeskuksen kanssa aloittaa         vat liitot. Jos ne asettavat matkailun korkealle
29646: matkailuyritysten vientivalmennus maan eri           kehitettävänä elinkeinona, tulee niiden löytää sii-
29647: matkailualueilla. Ensimmäiseksi on nimen-            hen myös omasta takaa taloudellisia voimava-
29648: omaan Pohjois-Karjalaan sijoitettu MEKin or-         roja.
29649: ganisaatiossa pitkään ulkomailla työskennellyt          Hallitus tulee perustamaan tulevat matkailu-
29650: vientiasian tuntija.                                 elinkeinon vahvistamista koskevat toimenpi-
29651:    Samalla kun alueellisessa matkailupolitiikassa    teensä Suomen matkailustrategia -raporttiin.
29652: pyritään sekä EU:n alueohjelmien että kansallis-     Kun se on juuri saatu julkistetuksi, on ennenai-
29653: ten yritystukien aiempaa parempaan hyödyntä-         kaista sanoa, millaisia toimenpiteitä ja missä ai-
29654: miseen ja tarkoituksenmukaisempaan käyttöön,         kataulussa hallitus ja yksittäiset ministeriöt tule-
29655: on syytä muistuttaa, ettei maakuntien matkailun      vat esittämään.
29656:      Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1996
29657:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
29658: 4                                          KK 469/1996 vp
29659: 
29660: 
29661: 
29662: 
29663:                                        Tili Riksdagens Talman
29664: 
29665:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     lösningsmodeller presenterats och en koncentre-
29666: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       ring av investeringarna i branschen just till dessa
29667: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     centra rekommenderats.
29668: man Matti Väistö undertecknade spörsmål nr              Vidare inriktar sig landsbygdsturismen, som
29669: 469:                                                 tas upp som en viktig verksamhetsnisch i strategi-
29670:                                                      programmet, just på främjandet av den företags-
29671:           Hur bedömer Regeringen turismnä-           verksamhet inom turismen som utövas på lands-
29672:        ringens ställning i vårt land och särskilt    bygden. Detta främjande arbete utförs helhets-
29673:        inom den regionala utvecklingspolitik         centrerat av en särskild temagrupp för lands-
29674:        som gäller de landskap inom utvecklings-      bygdsturismen som har tillsatts av jord- och
29675:        området som är av det slag som finns i        skogsbruksministeriet. Den turism som inriktar
29676:        norra Karelen och som lider av svår ar-       sig på landets östliga och norra delar är i hög grad
29677:        betslöshet och                                beroende av bruket av personbil, vilket gör att
29678:           vilka åtgärder har Regeringen för av-      det i strategin varnas för att turismen kan äventy-
29679:        sikt att vidta för att stärka turismnäring-   ras genom de lösningar som gäller beskattningen
29680:        en och effektivera marknadsföringen?          av trafiken.
29681:                                                         Viktigt med tanke på landskapen i utveck-
29682:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        lingsområdet är hur stor den offentliga finansie-
29683: anföra följande:                                     ring är som står till buds för turismprojekt. Den
29684:                                                      omfattande finansieringsramen för mål 6-pro-
29685:    De linjer som utstakats för utvecklandet av       grammet (perioden 1995-1999 ca 7,7 miljarder
29686: den finska turismen har presenterats i en rapport    mark, av vilket EU :s andel är 2, 7 miljarder mark)
29687: om den finska turismstrategin fram till år 2000,     utgör en betydande resurs också för turismnä-
29688: somjust har blivit klar. Såsom i det principbeslut   ringen. lnom ramen för verksamhetslinje 1 kan
29689: av statsrådet om förbättrandet av konkurrens-        turismföretag stödas såväl vad gäller investering-
29690: kraften för turismnäringen åren 1993-1995 som        ar och utveckling som marknadsföring. Verk-
29691: föregick denna rapport, har huvudvikten också i      samhetslinje 2 stöder utvecklandet av företagens
29692: turismstrategin lagts på att utveckla den finska     personai och bekämpar arbetslösheten, och med
29693: turismnäringen och dess serviceprodukter. Följ-      verksamhetslinje 3 kan landsbygdsturismen stö-
29694: aktligen är ett av målen för turismpolitiken att     das. lnom lnterreg-programmet är det möjligt att
29695: stärka produktionen och marknadsföringen av          inleda samarbetsprojekt för turismen t.ex. från
29696: natur- och kulturturismen i Finland, eftersom        norra Karelen över östgränsen, och i Leader-
29697: landets viktigaste trumfkort vad gäller turismen     programmet kan turismi liten skala på landsbyg-
29698: hänför sig till naturen och de upplevelser den       den främjas.
29699: erbjuder. De bästa utvecklingsförutsättningarna         De investerings- och utvecklingsbidrag som
29700: för upplevelseturismen igen erbjuder den Mål 6-      handels- och industriministeriet har inriktat på
29701: region som bildas av landskapen på utvecklings-      turismen har under de senaste åren varit 20 miljo-
29702: området i Östra och norra Finland.                   ner mark på årsnivå. Eftersom företagsstöden
29703:    Följaktligen kan man indirekt genom att ut-       rent allmänt har skurits ned, är det knappast
29704: veckla naturturismen åstadkomma arbetsplatser        möjligt att utöka dem. Däremot kan internatio-
29705: och turisminkomster bl.a. för sådana områden         naliseringsstödet användas för att främja nya
29706: som norra Karelen, där naturen erbjuder ypperli-     turismprodukters inträde på marknaden och för
29707: ga möjligheter att utveckla både sommar- och         att öppna nya marknadsområden. På detta sätt
29708: vinterturismen. 1 turismstrategin har stor upp-      samt med ett verksamhetsmiljöstöd för företag,
29709: märksamhet ägnats just utvecklandet av pro-          som kommer att tas i bruk, kan företagens nät-
29710: gramtjänster. Aven för de centrala utvecklings-      bildning främjas, något som är ytterst nödvän-
29711: problemen för de turistcentra som huvudsakli-        digt inom turismnäringen som domineras av små
29712: gen är belägna just på utvecklingsområdena har       och medelstora företag. Detta är särskilt nyttigt
29713:                                             KK 469/1996 vp                                              5
29714: 
29715: just för att produkterna från de små inkvarte-         rismpolitiken strävar efter att bättre än tidigare
29716: rings- och programtjänsteföretagen i de östra och      utnyttja och på ett ändamålsenligare sätt använ-
29717: nordliga områdena skall kunna paketeras och fås        da både EU:s regionprogram och de nationella
29718: ut på den internationella marknaden.                   företagsstöden, är det skäl att påminna om att
29719:     För turismen gäller EU:s allmänna linje i fråga    utvecklandet av turismen i landskapen ingalunda
29720: om stödpolitiken, enligt viiken sådant stöd som        enbart är beroende av vilja och lösningar från
29721: förvränger konkurrensen och som kan anses vara         centralförvaltningens sida. Beslut om landska-
29722: direkt verksamhetsstöd bör undvikas. Följaktli-        pens resurser fattas i allt högre grad av förbunden
29723: gen måste stöden allt klarare inriktas på företa-      som är verksamma som deras regionutvecklings-
29724: gens produktutveckling och innovationer, utbild-       myndigheter. Om de prioriterar turismen som en
29725: ning och marknadsföring. För turismens del är          näring som bör utvecklas, bör de också själva
29726:  syftet att i samarbete med handels- och industri-     finna ekonomiska resurser för detta.
29727: ministeriet och Centralen för turistfrämjande in-         Regeringen kommer att basera sina komman-
29728:  leda exporthandledning för turismföretagen            de åtgärder för att förstärka turismnäringen på
29729:  inom de olika turismområdena i landet. Som förs-      rapporten om den finska turismstrategin. Efter-
29730:  ta drag har en exportsakkunnig, som länge har         som denna just har publicerats, är det för tidigt
29731:  arbetat utomlands inom CTF:s organisation, pla-       att säga hurudana åtgärder och viiken tidtabell
29732:  cerats i norra Karelen.                               regeringen och de enskilda ministerieroa kom-
29733:     Samtidigt som man inom den regionala tu-           mer att föreslå.
29734: 
29735:       Helsingforsden 18 juni 1996
29736: 
29737:                                                       Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
29738:                                             KK 470/1996 vp
29739: 
29740: Kirjallinen kysymys 470
29741: 
29742: 
29743: 
29744: 
29745:                                    Mari Kiviniemi /kesk: Työmarkkinatuen myöntämisestä maata-
29746:                                       lousyrittäjän avopuolisolle
29747: 
29748: 
29749:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
29750: 
29751:    Työmarkkinatukilain 13 §:n mukaan työ-                Työttömyyskorvaus on kuitenkin evätty ta-
29752: markkinatukeen on oikeus työvoimatoimistoon           pauksessa, joka täyttää selvästi edellä todetut
29753: ilmoittautuneella kokoaikatyötä hakevalla työ-        myöntämisehdot. Tukea ei ole myönnetty vasta-
29754: kykyisellä työttömällä henkilöllä, joka on työ-       valmistuneelle lastentarhanopettajalle, joka ha-
29755: markkinoiden käytettävissä ja jolle ei ole voitu      kee alansa töitä. Lastentarhanopettajan opiske-
29756: osoittaa työtä taijota ei ole voitu osoittaa koulu-   lu, johon hän otti myös opintolainaa, tapahtui
29757: tukseen. Henkilöllä ei kuitenkaan ole lain 15 §:n     kolmen vuoden aikana toisella paikkakunnalla.
29758: mukaan (viittaus työttömyysturvalain 5 a §:ään)       Tällöin avomiehen omistaman tilan työt sujuivat
29759: oikeutta työmarkkinatukeen, jos hän työllistyy        ilman lastentarhanopettajaksi opiskelevan työ-
29760: yritystoiminnassa. Yrityksenä pidetään myös           panosta. Lisäksi avopuolison tila työllistää kan-
29761: maatalousyritystä. Rajoitusta ei sovelleta henki-     nattavuuslaskelmien mukaan vain yhden henki-
29762: löön, jonka yritystoiminta on sivutoimista, edel-     lön. Lastentarhanopettaja on tehnyt tilalla töitä
29763: lyttäen, että hänen aikaisemman työssäolonsa          vapaa- ja loma-aikoina, joten hän on ottanut
29764: perusteella tai muutoin voidaan päätellä yritys-      MYEL-vakuutuksen. Hänellä ei kuitenkaan ole
29765: toiminnan vaatiman työmäärän olevan niin vä-          nykyisin enää tuloja maatilalta eikä muista
29766: häinen, ettei se ole esteenä kokoaikaisen työn        lähteistä.
29767: vastaan ottamiselle. Lakia on työministeriön mu-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
29768: kaan yleensä sovellettu siten, että maatilalla asu-   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29769: va maatalousyrittäjän avopuoliso saa työmark-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29770: kinatukea tai työttömyyspäivärahaa, jos hänellä       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29771:  on työhistoria tilan ulkopuolella. Opiskeleminen
29772: voidaan katsoa osoitukseksi siitä, ettei tila elätä             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29773:  kahta henkilöä ja että tila tulee toimeen ilman             ryhtyä taatakseen työttömyyskorvauk-
29774:  toisen puolison työpanosta. MYEL-vakuutuk-                  sen myöntämisen tasapuolisesti myös
29775:  sen ottaminen tilalla vapaa-aikana tehtyjä tila-            maatalousyrittäjien avopuolisoille, sil-
29776:  päisiä töitä varten ei estä työttömyyskorvauksen            loin kun myöntämisehdot täyttyvät?
29777:  saamista.
29778: 
29779:       Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1996
29780: 
29781:                                          Mari Kiviniemi /kesk
29782: 
29783: 
29784: 
29785: 
29786:  260017
29787: 2                                           KK 470/1996 vp
29788: 
29789: 
29790: 
29791: 
29792:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
29793: 
29794:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        on se osoituksena henkilön valmiuksista työllis-
29795: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tyä perheen maatalousyrityksessä. Jos taas työn-
29796: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-      hakijan koulutus ei sivua mitenkään hänen puo-
29797: le jäsenelle kansanedustaja Mari Kiviniemen           lisonsa yritystoimintaa, vie se kokonaisharkintaa
29798: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 470:         siihen suuntaan, ettei henkilö työllisty yritystoi-
29799:                                                       minnassa. Yrityksessä työllistymistä harkittaes-
29800:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        sa otetaan huomioon luonnollisesti myös yritys-
29801:        ryhtyä taatakseen työttömyyskorvauk-           toiminnan laajuus ja sen tarjoaman työn määrä.
29802:        sen myöntämisen tasapuolisesti myös                Monissa tapauksissa yrittäjän puolisolla on
29803:        maatalousyrittäjien avopuolisoille, sil-       halukkuutta työskennellä yrityksessä tilapäises-
29804:        loin kun myöntämisehdot täyttyvät?             ti, ja usein tällaista satunnaista työllistymistä sil-
29805:                                                       mällä pitäen otetaan yrittäjien eläkevakuutus.
29806:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Yrittäjävakuutuksen olemassaolo tuo ottajalleen
29807: vasti seuraavaa:                                      yrittäjän statuksen, mutta sekään ei välttämättä
29808:                                                       johda päivärahaoikeuden menettämiseen. Jos
29809:    Työttömyysturvajärjestelmässä henkilöllä ei        henkilön puolisonsa yrityksessä tekemän työn
29810: ole oikeutta työttömyyspäivärahaan siltä ajalta,      määrä on niin vähäinen, ettei se ole esteenä koko-
29811: jona hän työllistyy päätoimisesti yritystoiminas-     aikaisen työn vastaanottamiselle, yritystoimin-
29812: sa tai sitä vastaavalla tavalla omassa työssään.      taa on pidettävä sivutoimisena. Sivutoiminen
29813: Yrityksenä pidetään myös maatalousyritystä.           yritystoiminta ei muodosta estettä työttömyys-
29814: Sama rajoitus koskee työmarkkinatukea.                turvaetuuden maksamiselle, vaikkakin yritystoi-
29815:     Yritystoimintaa harjoittavan henkilön käsite      minnasta saatu tulo saattaa alentaa etuuden
29816: määritellään työttömyysturvalaissa. Yrittäjänä        määrää.
29817: pidetään henkilöä, joka on velvollinen ottamaan           Myös yritystoiminnan sivutoimisuus osoite-
29818: päätointaan varten yrittäjien eläkevakuutuksen.       taan yleensä edeltävällä työhistorialla; kokoai-
29819: Tämän lisäksi yrittäjäksi katsotaan henkilö, joka     kaisen palkkatyön ohessa tapahtunut yritystoi-
29820: työskentelee yrityksessä, josta hänellä on oman,      minta ei ole esteenä työttömyysturvan maksami-
29821: puolisonsa tai puolisoiden yhteisen omistuksen        selle palkkatyön päätyttyäkään, edellyttäen, ettei
29822: perusteella tietty omistusosuus tai jossa hänellä     yritystoiminta ole työnhakijaksi tulon jälkeen
29823: muulla perusteella on määräysvaltaa. Säännöstä        laajentunut. Myös muuta näyttöä yritystoimin-
29824: sovelletaan niin avio- kuin avopuolisoihinkin.        nan sivutoimisuudesta voidaan esittää.
29825:     Maatalousyrittäjän kuten muunkaan yrittä-             Kuten edellä on todettu, puolison yritystoi-
29826: jän avio- tai avopuoliso ei kuitenkaan automaat-      minta tai henkilön oma yrittäjäeläkevakuutus ei
29827: tisesti täytä yrittäjän tunnusmerkkejä. Kuten         välttämättä johda työttömyysturvaoikeuden me-
29828: edellä todettiin, yritystoimintaa harjoittavaksi      nettämiseen. Työllistyminen yritystoiminnassa
29829: henkilöksi katsominen edellyttää aina tosiasial-      sekä yritystoiminnan päätoimisuuden arviointi
29830: lista työllistymistä yrityksessä. Jos henkilö on      ovat luonteeltaan työvoimapoliittisia lausunto-
29831: ennen työnhakijaksi tuloaan toiminut pitkähkön        asioita, jotka yksittäistapauksissa ratkaisee työt-
29832: ajan kokoaikaisessa palkkatyössä, pidetään sitä       tömyysturvalain 3 §:n mukaisesti työvoimatoi-
29833: yleensä näyttönä siitä, ettei hänellä ole puolison-   miston yhteydessä toimiva työvoimatoimikunta.
29834: sa yritystoimintaan niin kiinteitä yhtymäkohtia,          Työttömyysturvalain yrittäjiä koskevat sään-
29835: että hänen katsottaisiin työllistyvän yritystoi-      nökset muuttuivat 1.1.1995. Suurin muutos oli
29836: minnassa palkkatyön päätyttyäkään.                    uusi 1 a §,jossa määriteltiin yritystoimintaa har-
29837:     Aiemman työhistorian lisäksi huomiota kiin-       joittavan henkilön käsite. Lainmuutoksen jäl-
29838: nitetään henkilön koulutukseen. Jos esimerkiksi       keen työvoimatoimistojen ja työvoimatoimikun-
29839: maatalousyrittäjän puoliso omaa maatalouslo-          tien lausuntokäytännössä on ollut havaittavissa
29840: mittajan tai muun alaan liittyvän koulutuksen,        jonkin verran epäyhtenäisyyttä, jota työminis-
29841:                                          KK 470/1996 vp                                           3
29842: 
29843: teriö pyrkiijakuvasti tiedotustoiminnalla vähen-   suositus juuri yrittäjäin eläkevakuutuksen ja si-
29844: tämään. Työvoimapiireille tullaan kuluvan          vutoimisen yritystoiminnan vaikutuksesta työt-
29845: kesäkuun aikana antamaan ministeriön tulkinta-     tömyysturvaoikeuteen.
29846: 
29847:      Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1996
29848: 
29849:                                                                  Työministeri Liisa Jaakonsaari
29850: 4                                           KK 470/1996 vp
29851: 
29852: 
29853: 
29854: 
29855:                                         Tili Riksdagens Talman
29856: 
29857:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Utöver personens tidigare arbetshistoria fås-
29858: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        ter man uppmärksamhet vid hans eller hennes
29859: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      utbildning. Om t.ex. en jordbruksföretagares
29860: man Mari Kiviniemi undertecknade spörsmål nr          maka/make har avbytar- eller annan utbildning
29861: 470:                                                  för branschen, är detta bevis på att personen har
29862:                                                       fårdigheter att bli sysselsatt på familjens jord-
29863:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        bruksföretag. Om den arbetssökande personens
29864:        ta för att säkerställa att ävenjordbruksfö-    utbildning däremot inte har nägon anslutning till
29865:        retagares sammanboende makor/makar             makes/makas företagsverksamhet, tar helhets-
29866:        opartiskt beviljas utkomstskydd för ar-        omdömet den riktningen att personen inte kan bli
29867:        betslösa när villkoren för beviljandet         sysselsatt inom företagsverksamheten. När man
29868:        uppfylls?                                      överväger sysselsättningen på företaget tar man
29869:                                                       naturligtvis även hänsyn till företagsverksamhe-
29870:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         tens omfattning och mängden arbete pä företa-
29871: anföra följande:                                      get.
29872:                                                           1 mänga fall önskar företagarens make/maka
29873:    1 utkomstskyddssystemet för arbetslösa har         arbeta på företaget tillfålligt och tar företagarför-
29874: personer inte rätt till arbetslöshetsdagpenning       säkring får han eller hon en företagares status,
29875: för den tid då de på heltid är sysselsatta inom       men detta leder inte automatiskt till att han eller
29876: företagsverks~mhet eller på motsvarande sätt i        hon förlorar sin rätt till dagpenning. Om perso-
29877: eget arbete. A ven jordbruksföretag anses vara        nen arbetar på sin makes/makas företag i en så
29878: företag. Samma begränsning gäller arbetsmark-         liten omfattning att det inte utgör hinder för
29879: nadsstödet.                                           arbete på heltid, skall företagsverksamheten an-
29880:    1 lagen om utkomstskydd för arbetslösa defi-       ses vara en bisyssla. F öretagsverksamhet såsom
29881: nieras vem som anses utöva företagsverksamhet.        bisyssla utgör inte hinder för utbetalning av ar-
29882: De som är skyldiga att ta företagares pensions-       betslöshetsersättning, även om inkomsten från
29883: försäkring för sin huvudsyssla anses vara företa-     företagsverksamheten kan minska förmånens
29884: gare. Som företagare anses ytterligare den som        bel9pp.
29885: arbetar på ett företag av vilket han eller hon            A ven det att företagsverksamheten är en bi-
29886: ensam, hans eller hennes make/maka eller de           syssla bevisas i allmänhet med personens tidigare
29887: båda tillsammans äger en del eller där personen i     arbetshistoria: sädan företagsverksamhet som
29888: fråga av nägon annan orsak har bestämmande-           genomförts vid sidan av lönearbete på heltid ut-
29889: rätt. Stadgandet tillämpas både på äkta och sam-      gör inte hinder för utbetalning av arbetslöshets-
29890: manboende makar.                                      ersättning även efter lönearbetets slut, om före-
29891:    Enjordbruksföretagares eller annan företaga-       tagsverksamheten inte har utviq_gats efter det att
29892: res maka/make fyller emellertid inte automatiskt      person en blivit arbetssökande. Aven andra bevis
29893: företagares kännetecken. Såsom ovan konstate-         kan framläggas på att företagsverksamheten är
29894: rades, bör personen alltid faktiskt vara sysselsatt   en bisyssla.
29895: på företaget innan han eller hon anses vara före-         Såsom ovan konstaterades, makens/makans
29896: tagare. Om personen har länge varit sysselsatt i      företagsverksamhet eller personens egna företa-
29897: lönearbete på heltid innan han eller hon börjat       garförsäkring leder inte nödvändigtvis till att
29898: söka arbete, anses dettai allmänhet vara bevis på     man förlorar sin rätt till utkomstskydd för ar-
29899: att personen inte har en så fast förbindelse med      betslösa. Värderingar av hur personen kan bli
29900: sin makes/makas företagsverksamhet att man            sysselsatt i företagsverksamheten och om före-
29901: kunde vänta honom eller henne bli sysselsatt          tagsverksamheten är en huvudsyssla är arbets-
29902: inom företagsverksamheten efter lönearbetets          kraftspolitiska utlåtanden till sin natur, och en-
29903: slut.                                                 ligt 3 § lagen om utkomstskydd för arbetslösa
29904:                                           KK 470/1996 vp                                            5
29905: 
29906: avgörs de i enskilda fall av ar_betskraftskommis-   kunnat märka några oenhetligheter, som arbets-
29907: sionerna som är verksamma 1 samband med ar-         ministeriet hela tiden försöker minska genom sin
29908: betskraftsbyråerna.                                 informationsverksamhet. I innevarande juni
29909:    De stadganden som i lagen om utkomstskydd        kommer man att ge arbetskraftsdistrikten en re-
29910: för arbetslösa gäller företagare ändrades den 1     kommendation om hur lagen borde toikas när
29911: januari 1995. Den största ändringen blev en ny      det är fråga om viiken verkan företagares pen-
29912: 1 a § som innehåller en definition av vem som       sionsförsäkring och företagsverksamhet som bi-
29913: anses utöva företagsverksamhet. Efter lagänd-       syssla har på rätten tili utkomstskydd för arbets-
29914: ringen har man i arbetskraftsbyråernas och          lösa.
29915: arbetskraftskommissionernas utlåtandepraxis
29916: 
29917:      Helsingforsden 19 juni 1996
29918: 
29919:                                                                 Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
29920:                                             KK 471/1996 vp
29921: 
29922: Kirjallinen kysymys 471
29923: 
29924: 
29925: 
29926: 
29927:                                    Esa Lahtela /sd ym.: Tullittomuusasetuksen tulkinnasta
29928: 
29929: 
29930: 
29931:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
29932: 
29933:    Euroopan unionin tullittomuusasetuksen             ja eteläisen tullipiirin rajatullipaikoilla ei edellä
29934: (918/83) mukaan maasta toiseen matkustavan            kuvattua rajausta yhteen tullittomaan tuomiseen
29935: tuomisten tullittomuuden edellytyksenä on, että       viikossa sen sijaan sovelleta.
29936: tuonti on satunnaista eikä kaupallista.                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29937:     Lappeenrannan piiritullikamari on antanut         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
29938: itäisen tullipiirin rajatullitoimipaikoille toimin-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
29939: taohjeet, joiden mukaan tuonti on satunnaista         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29940: silloin, kun tuontia tapahtuu enintään kerran
29941: viikossa. Näin yksityinen henkilö voi tuoda tul-                 Miten Hallitus aikoo varmistaa, että
29942: litta tuomisia vain kerran viikossa, vaikka tullit-           kansalaisten yhdenvertaisuus toteutuu
29943: tomaan tuontiin muutoin oikeuttavia rajanyli-                 sovellettaessa tullittomuusasetusta käy-
29944: tyksiä olisi viikon aikana useampiakin. Läntisen              täntöön eri rajatullitoimipaikoilla?
29945: 
29946:      Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1996
29947: 
29948:           Esa Lahtela /sd               Jari Koskinen /kok            Eila Rimmi /vas
29949:           Matti Vähänäkki /sd           Erkki J. Partanen /sd         Pertti Virtanen /evir
29950:           Raimo Holopainen /sd          Raimo Mähönen /sd             Matti Väistö /kesk
29951:           Tero Mölsä /kesk              Markku Vuorensola /kesk       Pekka Kuosmanen /kok
29952:           Janne Viitamies /sd           Klaus Heliberg /sd            Leena Luhtanen /sd
29953:                      Pirkko Peltomo /sd                      Reijo Kallio /sd
29954: 
29955: 
29956: 
29957: 
29958:  260017
29959: 2                                          KK 471/1996 vp
29960: 
29961: 
29962: 
29963: 
29964:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
29965: 
29966:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       matkustajatuomisia ei voida pitää satunnaisina
29967: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        ja siten tullittomina. Tulkintaa tiukennettiin,
29968: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      koska itäisen tullipiirin rajanylityspaikoilla sa-
29969: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-      mojen henkilöiden havaittiin säännöllisesti hake-
29970: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         van Venäjältä erityisesti Suomen hintatasoon
29971: n:o 471:                                             verrattuna huomattavasti edullisempia alkoholi-
29972:                                                      juomia ja tupakkatuotteita,joita on myös myyty
29973:           Miten Hallitus aikoo varmistaa, että       Suomen puolella eteenpäin. Tämän ovat tehneet
29974:        kansalaisten yhdenvertaisuus toteutuu         mahdolliseksi Venäjän puolella sijaitsevat verot-
29975:        sovellettaessa tullittomuusasetusta käy-      tomien tavaroiden myymälät, joista lähimmät
29976:        täntöön eri rajatullitoimipaikoilla?          sijaitsevat noin 500 metrin päässä rajasta.
29977:                                                         Muiden tullipiirien rajanylityspaikoilla tarvet-
29978:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         ta tiukentaa tulkintaa ei ole ollut, koska vastaa-
29979: vasti seuraavaa:                                     via mahdollisuuksia ostosten tekemiseen kol-
29980:                                                      mannen maan alueella yhtä lähellä rajaa ei ole.
29981:    Hallitus on vastannut kansanedustaja Lahte-       Suomen ja Viron välisessä liikenteessäkään olo-
29982: lan ym. vastaavansisältöiseen kysymykseen            suhteet eivät ole samat, koska Tallinnan matkai-
29983: 4.10.1995. Senjälkeen alkoholilakia on muutettu      lu perustuu alusliikenteeseen. Tuonnin, jota käy-
29984: siten, että matkustajan oikeutta tuoda alkoholi-     tännöllä pyritään rajoittamaan, ei voida näissä
29985: juomia Euroopan talousalueen ulkopuolelta kes-       oloissa katsoa perustuvan aitoon ulkomaanlii-
29986: toltaan lyhyiltä matkoilta on rajoitettu. Muutok-    kenteeseen tai -matkailuun, vaan pelkkään os-
29987: sella ei kuitenkaan ole erityistä merkitystä kysy-   tostarkoitukseen. Tullitonta tuontioikeutta ra-
29988: myksessä olevassa asiassa.                           joittamalla itäisen tullipiirin rajanylityspaikkoja
29989:    Yhteisön tullittomuusasetuksen (ETY) n:o          käyttäviä ei aseteta sanottavasti huonompaan
29990: 918/83 45 artiklan mukaan matkustajatuomis-          asemaan verrattuna niihin, joiden mahdollisuu-
29991: ten tullittomuuden edellytyksenä on, että tuonti     det ostosmatkojen tekemiseen ovat rajoitetum-
29992: ei ole luonteeltaan kaupallista. Tuonnin täytyy      mat. Esimerkkinä voidaan todeta Imatralla asu-
29993: tällöin olla satunnaista ja tavaroiden tulee olla    villa olevan huomattavasti paremmat mahdolli-
29994: tarkoitettuja matkustajan henkilökohtaiseen tai      suudet hankkia ulkomailta tavaroita verotto-
29995: hänen perheensä käyttöön tai annettavaksi lah-       maan kulutukseen kuin Torniossa asuvilla. Imat-
29996: jaksi. Tavarat eivät myöskään saa olla luonteel-     ralla asuvien mahdollisuudet lähteä ostoksille
29997: taan tai määrältään sellaisia, että ne voidaan       Tallinnaan eivät myöskään ole ainakaan huo-
29998: katsoa tuoduiksi kaupallisessa tarkoituksessa.       nommat kuin Torniossa asuvilla. Pienen väes-
29999:    Tullittomuusasetus on suoraan sovellettavaa       tönosan mahdollisuus säännölliseen verotto-
30000: oikeutta, ja sen säännösten soveltamisesta vas-      maan kulutukseen Suomen alueella loukkaa var-
30001: taa tullilaitos. Koska asetus ei määrittele satun-   masti vakavammin tasapuolisuusvaatimuksia,
30002: naisuutta, tulliviranomainen harkitsee tapaus-       verottomien tavaroiden edelleenmyynnistä pu-
30003: kohtaisesti, milloin tuontia on pidettävä satun-     humattakaan. Muutkin tullipiirit voivat harkin-
30004: naisena. Itäisen tullipiirin rajatullitoimipaikat    tansa mukaan tiukentaa tulkintaansa olosuhtei-
30005: ovat 11.9.1995 lukien pitäneet pääsääntönä, että     den niin vaatiessa.
30006: useammin kuin yhden kerran viikossa tuotuja
30007: 
30008:      Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 1996
30009: 
30010:                                                                         Ministeri Jan-Erik Enestam
30011:                                               KK 471/1996 vp                                             3
30012: 
30013: 
30014: 
30015: 
30016:                                           Tili Riksdagens Talman
30017: 
30018:    I det syfte 37 § I mom. riksdagsordningen an-        hemkomstgåvor som införs oftare än en gång i
30019: ger har Ni, Fru Taiman, till vederbörande med-          veckan inte kan anses vara sporadiska och där-
30020: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        med tullfria. Tolkningen skärptes eftersom man
30021: man Esa Lahtela m.fl. undertecknade spörsmål            vid gränsövergångsställena i det Östra tulldistrik-
30022: nr47I:                                                  tet konstaterade att samma personer regelbundet
30023:                                                         hämtade varor från Ryssland, särskilt alkohol-
30024:            På vilket sätt ämnar Regeringen säkra        drycker och tobaksprodukter som där är betyd-
30025:         att medborgarna behandlas jämlikt när           ligt billigare än i Finland och som också har sålts
30026:         förordningen om tullfrihet tillämpas i          vidare i Finland. Detta har varit möjligt på grund
30027:         praktiken på landets olika gränstullsta-        av de tax-free butiker som ligger på den ryska
30028:         tioner?                                         sidan, de närmaste ca 500 meter från gränsen.
30029:                                                             Det har inte funnits något behov att skärpa
30030:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           tolkningen på gränsövergångsställena i övriga
30031: anföra följande:                                        tulldistrikt, eftersom det inte finns några motsva-
30032:                                                         rande möjligheter att göra inköp i ett tredje land
30033:     Regeringen har svarat på ett spörsmål med           lika nära gränsen. Förhållandena är inte heller
30034: liknande innehåll av riksdagsman Lahtela m.fl.          desamma när det gäller trafiken mellan Finland
30035: den 4 oktober I995. Efter det har alkohollagen          och Estland, eftersom turistresorna till Tallinn
30036: ändrats så, att resenärernas rätt att införa alko-      sker med båt. Den införsel som man i praktiken
30037: holdrycker från Iänder utanför Europeiska eko-          försöker begränsa kan inte under rådande förhål-
30038: nomiska samarbetsområdet har l?.egränsats när           landen anses basera sig på genuin utlandstrafik
30039: det är fråga om kortvariga resor. Andringen har         eller -turism, utan resorna företas endast i syfte
30040: emellertid ingen särskild betydelse för den sak         att göra inköp. Genom en begränsning av rätten
30041: som spörsmålet gäller.                                  tili tullfri införsel försätts inte de som använder
30042:     Enligt artikel 45 i gemenskapens förordning         gränsövergångsställena i det Östra tulldistriktet i
30043: om tullfrihet (EEG) nr 9I8/83 förutsätter hem-          nämnvärt sämre ställning än de vars möjligheter
30044: komstgåvornas tullfrihet att införseln inte är av       att göra inköpsresor är mer begränsade. Som
30045: kommersiell natur. Införseln skall alltså vara          exempel kan nämnas att imatraborna har avse-
30046: sporadisk och varorna skall vara avsedda för            värt bättre möjligheter att skaffa varor utom-
30047: resenärens personliga eller hans familjs bruk eller     lands för skattefri konsumtion än vad torneåbor-
30048: ges som gåva. Varorna får inte heller till sin natur    na har. Möjligheterna för dem som bor i Imatra
30049: eller i fråga om mängden vara sådana att de kan         att åka på uppköp tili Tallinn är inte heller på
30050: anses ha blivit införda i kommersiellt syfte.           något sätt sämre än för dem som bor i Torneå.
30051:     Förordningen om tullfrihet är en rättsakt som       Det faktum att en liten befolkningsgrupp inom
30052: är direkt tillämplig och tullverket svarar för att      landets gränser har möjlighet tili regelbunden
30053: dess bestämmelser tillämpas. Eftersom förord-           skattefri konsumtion, för att inte tala om vidare-
30054: ningen inte innehåller någon definition på spora-       försäljning av skattefria varor, kränker säkert i
30055: disk, prövar tullmyndigheten i varje enskilt fall       högre grad kraven på jämlikhet. Också de övriga
30056:  när införseln skall anses sporadisk. Gränstullsta-     tulldistrikten kan enligt prövning skärpa sin tolk-
30057:  tionerna i det Östra tulldistriktet har från och med   ning om omständigheterna det kräver.
30058:  den II september I995 haft som huvudregel att
30059: 
30060:      Helsingforsden 28 juni I996
30061: 
30062:                                                                            Minister Jan-Erik Enestam
30063:                                            KK 472/1996 vp
30064: 
30065: Kirjallinen kysymys 472
30066: 
30067: 
30068: 
30069: 
30070:                                   Esa Lahtela /sd ym.: Sukupuoleen perustuvan erottelun poistami-
30071:                                       sesta sotilasvammakorvausjärjestelmästä
30072: 
30073: 
30074:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
30075: 
30076:    Sotilasvammalaissa on asetettu avioliitossa          Vähintään 30 prosentin sotainvalidin kuoltua
30077: elävät sotainvalidit eri asemaan sukupuolen pe-      on leskellä mahdollisuus saada tapaturmaviras-
30078: rusteella. Naissotainvalidien kohdalle on säädet-    tolta huoltoeläkettä. Naissotainvalidin jälkeen
30079: ty tiukemmat edellytykset omaisten perusteella       saa miesleski huoltoeläkkeen vain ,jos hän työky-
30080: suoritettaville etuuksille.                          vyttömyyden ja varattomuuden vuoksi on ollut
30081:     Sotilasvammalain mukaiseen elinkorkoon           vaimonsa elätettävänä. Sama rajoitus koskee
30082: suoritetaan niin sanottu omaiskorotus sille, jon-    harkinnanvaraista alle 30 prosentin sotainvali-
30083: ka elätettävänä on aviovaimo. Käytännössä            dien jälkeen suoritettavaa niin sanottua kerta-
30084: miespuoliset sotainvalidit ovat saaneet omaisko-     kaikkista korvausta.
30085: rotuksen aina, jos he elävät avioliitossa. Sen si-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30086: jaan naissotainvalideille on maksettu aviomie-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
30087: hen perusteella omaiskorotusta vain, jos avio-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
30088: mies työkyvyttömyyden takia on naissotainvali-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30089: din vammautumishetkellä ollut ja on edelleen
30090: hänen elätettävänään. Säännös on merkinnyt,                    Onko Hallitus tietoinen, että nykyinen
30091: että naissotainvalidit ovat käytännössä jääneet             sotilasvammalaki asettaa puolisot eri ase-
30092: ilman 30 prosentin suuruista elinkoron omaisko-             maan sukupuolen perusteella, mikä on
30093:  rotusta.                                                   ristiriidassa tasa-arvolaissa säädetyn syr-
30094:     Myös sairausapulisän suhteen naissotainvali-            jintäkiellon kanssa, ja
30095:  dit ovat kohtaloveljiään huonommassa asemas-                  mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
30096:  sa, sillä sitä voidaan suorittaa sotainvalidien            että sukupuoleen perustuva erottelu pois-
30097:  omien kulujen lisäksi vain elinkoron omaiskoro-            tuisi sotilasvammakorvausjärjestelmästä
30098:  tukseen oikeuttavien henkilöiden kulujen perus-            ja naissotainvalidit saataisiin tasa-arvoi-
30099:  teella. A viapuolison sairauskuluja voivat voi-            seen asemaan?
30100:  massa olevien säännösten mukaan velkoa siis
30101:  miespuoliset sotainvalidit.
30102: 
30103:      Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1996
30104: 
30105:           Esa Lahtela /sd                Jorma Kukkonen /sd            Klaus Heliberg /sd
30106:           Anu Vehviläinen /kesk          Tapio Karjalainen /sd         Leena Luhtanen /sd
30107:           Johannes Koskinen /sd          Ilkka Joenpalo /sd            Pirkko Peltomo /sd
30108:           Reijo Kallio /sd               Arja Ojala /sd                Maija Rask /sd
30109: 
30110: 
30111: 
30112: 
30113:  260017
30114: 2                                           KK 472/1996 vp
30115: 
30116: 
30117: 
30118:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
30119: 
30120:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Sotilasvammalain mukaan henkilö voi saada
30121: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         Iisäetuutta esimerkiksi silloin, kun hänellä on
30122: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       elätettävänään aviovaimo. Muita edellytyksiä
30123: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-       vaimolle ei aseteta. Naispuolisen edunsaajan
30124: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          puolisolle asetetaan edellytykseksi, että hän on
30125: n:o 472:                                              paitsi varaton myös työ- tai ansiokyvytön. Näin
30126:                                                       sotilasvammalaki on ilmeisessä ristiriidassa tasa-
30127:           Onko Hallitus tietoinen, että nykyinen      arvolain 7 §:ssä säädetyn syrjinnän kiellon kans-
30128:        sotilasvammalaki asettaa puolisot eri ase-     sa. Kyseinen sotilasvammalain korvausperuste
30129:        maan sukupuolen perusteella, mikä on           juontaa juurensa yhteiskunnalliseen tilanteeseen
30130:        ristiriidassa tasa-arvolaissa säädetyn syr-    lain säätämisen aikoihin 1940-luvun lopulla.
30131:        jintäkiellon kanssa, ja                           Tasa-arvovaltuutettu on sosiaali- ja terveys-
30132:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,        ministeriölle osoittamillaan kirjelmillä kiinnittä-
30133:        että sukupuoleen perustuva erottelu pois-      nyt sotilasvammalain puutteisiin useamman ker-
30134:        tuisi sotilasvammakorvausjärjestelmästä        ran huomiota ja esittänyt lainsäädännön muutta-
30135:        ja naissotainvalidit saataisiin tasa-arvoi-    mista sellaiseksi, että naisia ja miehiä ei aseteta
30136:        seen asemaan?                                  eriarvoiseen asemaan sotilasvammalain etuuk-
30137:                                                       sien suhteen.
30138:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Sosiaali- ja terveysministeriössä on myös
30139: vasti seuraavaa:                                      asiaan kiinnitetty jo aikaisemmin huomiota ja
30140:                                                       tehty asiaa koskevat lainsäädäntö- ja budjetti-
30141:     Sotilasvammalain 4 §:n mukaan korvauksena         muutosesitykset. Valtion budjettitalousongel-
30142: annetaan vahingoittuneelle tai sairastuneelle it-     mat ovat viivästyttäneet uudistuksen etenemistä.
30143: selleen sairaanhoitoa, päivärahaa, elinkorkoa ja         Muutoksena on esitetty, että naispuoliselle
30144: täydennyskorkoa, hänen omaisilleen huoltoelä-         sotainvalidille ehdotetaan myönnettäväksi ja
30145: kettä ja lisähuoltoeläkettä ja kuolinpesälle hau-     maksettavaksi samat korvaukset ja muut etuudet
30146: tausapua.                                             kuin miespuoliselle sotainvalidille. Vastaavasti
30147:     Lain 9 §:n mukaan päiväraha ja elinkorko          miespuolinen sotainvalidin leski ehdotetaan oi-
30148: maksetaan korotettuna sille, jonka elätettävänä       keutetuksi huoltoeläkkeeseen samoin edellytyk-
30149: on hänen aviovaimonsaja 5 §:ssä tarkoitettu lap-      sin kuin naispuolinen leski ilman toimeentulohar-
30150: si. Hakemuksesta voidaan määrätä, että päivära-       kintaa. Tämän muutoksen johdosta huoltoeläk-
30151: ha tai elinkorko maksetaan korotettuna myös           keen saajien lisäys olisi noin 55-100 henkilöä.
30152: sille, jonka elätettävänä on hänen vanhempansa        Myös sotainvalidien vanhempia ehdotetaan oi-
30153: taijonka elätettävänä ruumiinvamman syntyessä         keutetuiksi huoltoeläkkeeseen myös sillä perus-
30154: tai sairauden ilmaantuessa oli ja edelleen on mui-    teella, että ainoa tytär on kuollut sodan johdosta.
30155: ta kuin edellä mainittuja omaisia.                    Esitettyjen muutosten kustannusvaikutukset oli-
30156:     Omaisella tarkoitetaan sotilasvammalaissa         sivat kaikkiaan noin 4 miljoonaa markkaa.
30157: muun muassa puolisoaja 17 vuotta nuorempaa               Edellä esitetyt muutokset sotilasvammalakiin
30158: lasta, aviomiestä kuitenkin vain, jos hän työ- tai    ovat olleet esillä viimeksi sosiaali- ja terveysmi-
30159: ansiokyvyttömyyden tai varattomuuden takia            nisteriön asettamassa Veteraaniprojekti -97 -työ-
30160: on vaimonsa elätettävänä. Tasa-arvolain 7 §:n         ryhmässä. Työryhmä, jonka tehtävänä on laatia
30161: mukaan syrjintä välittömästi tai välillisesti suku-   esityksiä vuonna 1997 vietettävän maamme itse-
30162: puolen perusteella on kielletty. Syrjinnällä tar-     näisyyden 80-vuotisjuhlavuoden hankkeiksi, on
30163: koitetaan muun muassa naisten ja miesten aset-        budjettiesitysten osalta jättänyt esityksensä so-
30164: tamista sukupuolen perusteella eri asemaan. Syr-      siaali- ja terveysministeriölle. Valtioneuvosto tu-
30165: jintänä pidetään myös menettelyä, jonka vaiku-        lee käsittelemään nämä esitykset laatiessaan eh-
30166: tuksesta naiset ja miehet tosiasiallisesti joutuvat   dotuksensa valtion vuoden 1997 talousarvioesi-
30167: keskenään eri asemaan.                                tykseksi.
30168: 
30169:      Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 1996
30170: 
30171:                                                                     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
30172:                                             KK 472/1996 vp                                             3
30173: 
30174: 
30175: 
30176: 
30177:                                         Till Riksdagens Talman
30178: 
30179:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         Enligt lagen om skada, ådragen i militärtjänst,
30180: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-        kanenperson få'tiliäggsförmåner t.ex. då han har
30181: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-      en hustru att försörja. Andra villkor behöver
30182: man Esa Lahtela m.fl. undertecknade spörsmål          hustrun inte uppfylia. Av maken tili en kvinnlig
30183: nr 472:                                               förmånstagare förutsätts att han förutom medel-
30184:                                                       lös också är oförmögen tili arbete elier förvärv.
30185:           Är Regeringen medveten om att den           Lagen om skada, ådragen i militärtjänst, strider
30186:        gällande lagen om skada, ådragen i mili-       sålunda uppenbart mot det förbud mot diskrimi-
30187:        tärtjänst, försätter makar i olika ställning   nering som det stadgas om i 7 § jämställdhetsla-
30188:        beroende på kön, vilket strider mot det        gen. Denna ersättningsgrund i lagen om skada,
30189:        förbud mot diskriminering som jäm-             ådragen i militärtjänst, har sina rötter i den sam-
30190:        ställdhetslagen stadgar om, och                hällssituation som rådde i slutet av 1940-talet när
30191:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       lagen stiftades.
30192:        för att avlägsna diskrimineringen på              Jämställdhetsombudsmannen har i sina skri-
30193:        grund av kön i ersättningssystemet för         velser riktade tili social- och hälsovårdsministe-
30194:        skador ådragna i militärtjänst så att de       riet flera gånger fåst uppmärksamhet vid brister-
30195:        kvinnliga krigsinvaliderna blir jämstälida     na i lagen om skada, ådragen i militärtjänst, och
30196:        med de manliga?                                föreslagit en sådan ändring av lagstiftningen att
30197:                                                       kvinnor och män inte försätts i olika stälining
30198:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         med avseende på de förmåner som avses i lagen
30199: anföra följande:                                      om skada, ådragen i militärtjänst.
30200:                                                          Vid social- och hälsovårdsministeriet har man
30201:     Enligt 4 § 1agen om skada, ådragen i militär-     också redan tidigare fåst uppmärksamhet vid
30202: tjänst, utgår såsom ersättning tili skadad eller      frågan och gjort framstäliningar om lag- och
30203: insjuknad personligen sjukvård, dagpenning, liv-      budgetändringar som gäller denna angelägenhet.
30204: ränta och tilläggsränta samt tili hans anhöriga       De ekonomiska problemen i samband med bud-
30205: försörjningspension och tiliäggsförsörjningspen-      gethushållningen har fördröjt reformens fram-
30206: sion samt tili dödsbo begravningshjälp.               skridande.
30207:     En1igt 9 § betalas dagpenning och livränta för-      Som ändring har föreslagits att kvinnliga
30208: höjd tili den som skali försörja sin maka och barn    krigsinvalider skali beviljas och betalas samma
30209: som avses i 5 §. På ansökan kan bestämmas att         ersättningar och andra förmåner som manliga
30210: dagpenning elier livränta skall utbetalas förhöjd     krigsinvalider. På motsvarande sätt föreslås en
30211: även tili den som har föräldrar att försörja eller    änkling tili en krigsinvalid utan utkomstpröv-
30212: som, då kroppsskadan uppstod elier sjukdomen          ning ha rätt tili försörjningspension under sam-
30213: yppade sig, hade och fortfarande har andra än         ma förutsättningar som en änka. Denna ändring
30214: ovan nämnda anhöriga att försörja.                    skulle innebära en ökning av antalet personer
30215:     Med anhörig avses i Iagen om skada, ådragen       som får..försörjningspension med ca 55-100 per-
30216: i militärtjänst, bl.a. make samt barn under 17 år.    soner. A ven krigsinvalidernas föräldrar föreslås
30217:  Dock anses med anhörig den äkta mannen endast        bli berättigade tili försörjningspension också på
30218:  om han på grund av oförmåga tili arbete eller        den grunden att enda dottern har dött tili följd av
30219:  förvärv eller av medellöshet underhålies av sin      kriget. De föreslagna ändringarna skulie medfö-
30220:  hustru. Enligt 7 § jämstälidhetslagen är direkt      ra kostnader på sammanlagt ca 4 miljoner mark.
30221:  elier indirekt diskriminering på grund av kön           De ovan föreslagna ändringarna i lagen om
30222:  förbjuden. Med diskriminering avses bl.a. att        skada, ådragen i militärtjänst, har senast varit
30223:  kvinnor och män försätts i olika stälining på        uppe tili behandling i den av social- och hälso-
30224:  grund av kön. Som diskriminering betraktas ock-      vårdsministeriet tilisatta arbetsgruppen Veteran-
30225:  så ett förfarande som leder tili att kvinnor och     projekt -97. Arbetsgruppen, som har i uppgift att
30226:  män faktiskt kommer i olika stälining i förhålian-   lägga fram förslag tili projekt för jubileumsåret
30227:  de tili varandra.                                    1997 med anledning av att 80 år förflutit sedan
30228: 4                                        KK 472/1996 vp
30229: 
30230: vårt land blev självständigt, har för budgetför-   kommer att behandla dessa förslag då det gör
30231: slagens vidkommande lämnat in sina förslag tili    upp budgetpropositionen för år 1997.
30232: social- och hälsovårdsministeriet. Statsrådet
30233: 
30234:      Helsingforsden 24 juni 1996
30235: 
30236:                                                                Minister Terttu Huttu-Juntunen
30237:                                                KK 473/1996 vp
30238: 
30239: Kirjallinen kysymys 473
30240: 
30241: 
30242: 
30243: 
30244:                                       Esa Lahtela /sd ym.: Tekijänoikeuksia koskevista maksuista ja
30245:                                          korvauksista
30246: 
30247: 
30248:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
30249: 
30250:     Muutenkin jo tiukkojen kustannuspaineiden                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
30251: ja toimeentulon rajamailla kamppailevat, myyn-            jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
30252: niltään vähäiset kahvio- ja huoltamoyrittäjät ei-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
30253: vät ole voineet ymmärtää niitä ylimääräisiä mak-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30254: suja, joita heille lankeaa, jos heidän liiketilois-
30255: saan kuunnellaan radiolähetyksiä, joissa käyte-                     Onko Hallitus tietoinen niistä tulkin-
30256: tään suojattuja äänitteitä.                                      nallisista epäselvyyksistä, jotka liittyvät
30257:     Heidän on maksettava tästä oikeudesta Sävel-                 tekijänoikeuksiin niistä perittävien mak-
30258: täjäin Tekijänoikeustoimisto Teostolle ja nyt                    sujen ja saatujen korvausten osalta, kun
30259: vuodesta 1991 alkaen Gramexille,joka on esittä-                  kysymyksessä on suojatun äänitteen
30260: vien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien                    kuuntelu radiolähetyksen välityksellä
30261: tekijänoikeusyhdistys. Tästä perintäoikeudesta                   kahvioissa, ravintoloissa tai muissa niihin
30262:  on vallalla hyvin ristiriitaisia käsityksiä. Yrittäjät          rinnastettavissa paikoissa, ja
30263: ovatkin kyselleet, eikö riitä, että he maksavat                     mitä Hallitus aikoo tehdä, että tekijän-
30264: Teostolle,ja mitenjoku muu taho voi tulla heiltä                 oikeuksista annettua lainsäädäntöä sel-
30265:  perimään jotain uutta maksua sen johdosta, että                 keytettäisiin tulkintaristiriitojen välttä-
30266:  radiosta sattuu tulemaan jotain musiikkia.                      miseksi, sekä
30267:     Tätä epätietoisuutta on ollut lisäämässä                        onko Hallituksella tarkoitusta muut-
30268:  tekijänoikeusneuvoston päätös, joka ei nähnyt,                  taa lainsäädäntöä siten, että radion väli-
30269:  että taiteilijoiden ja tuottajien oikeuskorvaus                 tyksellä suojatun äänitteen kuuntelusta
30270:  kattaisi em. välillisen äänitteiden käytön. Sen                 julkisissa paikoissa, kuten kahvioissa ja
30271:  sijaan välimiesoikeus oli päätynyt toisenlaiseen                ravintoloissa, ei seuraisi maksuvelvoi-
30272:  ratkaisuun. Tästä syystä tekijänoikeuskorvauk-                  tetta tekijänoikeuksista liikkeenpitäjälle?
30273:  sien kuin myös perittävien maksujen osalta tilan-
30274:  ne on monelle osapuolelle hyvin epäselvä.
30275: 
30276:       Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1996
30277: 
30278:            Esa Lahtela /sd                   Tapio Karjalainen /sd          Jari Koskinen /kok
30279:            Eila Rimmi /vas                   Jorma Kukkonen /sd             Raimo Mähönen /sd
30280:            Matti Väistö /kesk                Klaus Hellberg /sd             Pirkko Peltomo /sd
30281: 
30282: 
30283: 
30284: 
30285:  260017
30286: 2                                           KK 473/1996 vp
30287: 
30288: 
30289: 
30290:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
30291: 
30292:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Luovien tekijöiden lisäksi tekijänoikeuslaissa
30293: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         on annettu oikeuksia myös esittäville taiteilijoille
30294: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       ja äänitteiden tuottajille. Näillä oikeudenhaltija-
30295: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-       ryhmillä on oikeus korvaukseen äänitteiden
30296: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          käyttämisestä radio- tai televisiolähetyksessä tai
30297: n:o 473:                                              muussa julkisessa esityksessä.
30298:                                                           Tekijänoikeuslakia muutettiin vuonna 1995.
30299:           Onko Hallitus tietoinen niistä tulkin-      Tällöin tehtiin lakiin muun muassa ne muutok-
30300:        nallisista epäselvyyksistä, jotka liittyvät    set, jotka johtuivat vuonna 1992 annetusta niin
30301:        tekijänoikeuksiin niistä perittävien mak-      sanotusta vuokrausdirektiivistä (92/100/ETY).
30302:        sujen ja saatujen korvausten osalta, kun       Direktiivin mukaan esittäville taiteilijoille ja
30303:        kysymyksessä on suojatun äänitteen             äänitteiden tuottajille on lainsäädännössä taat-
30304:        kuuntelu radiolähetyksen välityksellä          tava oikeus kohtuulliseen kertakorvaukseen, jos
30305:        kahvioissa, ravintoloissa tai muissa niihin    kaupallisessa tarkoituksessa julkaistua äänitettä
30306:        rinnastettavissa paikoissa, ja                 käytetään yleisradiointiin tai mihin tahansa vä-
30307:           mitä Hallitus aikoo tehdä, että tekijän-    littämiseen yleisölle. Euroopan komission kanta
30308:        oikeuksista annettua lainsäädäntöä sel-        on, että myös radiovastaanottimen välityksellä
30309:        keytettäisiin tulkintaristiriitojen välttä-    tapahtuva äänitteiden julkinen esittäminen (vä-
30310:        miseksi, sekä                                  lillinen käyttö) kuuluu korvausoikeuden piiriin.
30311:           onko Hallituksella tarkoitusta muut-            Lainmuutoksen jälkeen sekä valtioneuvoston
30312:        taa lainsäädäntöä siten, että radion väli-     asettamassa tekijänoikeusneuvostossa että yksit-
30313:        tyksellä suojatun äänitteen kuuntelusta        täistä riita-asiaa käsitelleessä välimiesmenette-
30314:        julkisissa paikoissa, kuten kahvioissa ja      lyssä oli esillä kysymys siitä, kuuluuko äänittei-
30315:        ravintoloissa, ei seuraisi maksuvelvoi-        den välillinen käyttö esittävien taiteilijoiden ja
30316:        tetta tekijänoikeuksista liikkeenpitäjälle?    äänitteiden tuottajien korvausoikeuden piiriin.
30317:                                                       Neuvosto ja välimiehet päätyivät asiassa erilai-
30318:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           siin ratkaisuihin.
30319: taen seuraavaa:                                           Opetusministeriössä on valmisteltu lainmuu-
30320:                                                       tosta, jolla tulkintaerimielisyys poistetaan. Laa-
30321:    Tekijänoikeuslain mukaisesti tekijöillä on oi-     ditussa luonnoksessa hallituksen esitykseksi on
30322: keus määrätä teostensa saattamisesta yleisön          lähdetty siitä, että esittävien taiteilijoiden ja
30323: saataviin. Tämä kattaa myös oikeuden määrätä          äänitteiden tuottajien oikeus korvaukseen edellä
30324: millä tahansa tavalla tapahtuvasta teosten julki-     mainitussa tapauksessa vahvistetaan. Esitys-
30325: sesta esittämisestä. Kahviloissa ja ravintoloissa     luonnoksesta on opetusministeriö järjestänyt
30326: tapahtuva esittäminen on tekijänoikeudellisessa       kuulemistilaisuuden, jossa olivat edustettuina
30327: mielessä julkista esittämistä. Näin ollen esittämi-   keskeiset kaupan, hotelli- ja ravintola-alan, linja-
30328: seen tulee saada tekijöiden lupa ja maksaa sovit-     autoliikenteen sekä parturi- ja kampaamoalan
30329: tavat korvaukset. Musiikin luovien tekijöiden         järjestöt.
30330: kuten säveltäjien ja sanoittajien puolesta lupia          Lainmuutos oikeustilan selventämiseksi on
30331: myöntää ja korvaukset perii Teosto.                   tarpeen. Tarkoituksena on, että asiaa koskeva
30332:    Luovien tekijöiden osalta ei ole tarkoitus         suppea hallituksen esitys saatettaisiin eduskun-
30333: muuttaa lainsäädäntöä. Tekijöiden oikeudet pe-        nan käsiteltäväksi syysistuntokaudella 1996.
30334: rustuvat kansainvälisiin yleissopimuksiin, joiden     Opetusministeriö selvittää vielä muissa jäsenval-
30335: suojatasosta ei tässä suhteessa ole mahdollista       tioissa korvausoikeudesta vallitsevat tulkinnat
30336: poiketa.                                              ennen lakiesityksen antamista.
30337: 
30338:      Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1996
30339: 
30340:                                                                            Ministeri Claes Andersson
30341:                                           KK 473/1996 vp                                             3
30342: 
30343: 
30344: 
30345:                                       Tili Riksdagens Talman
30346: 
30347:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        Utöver skapande upphovsmän ges även ut-
30348: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-      övande konstnärer och fonogramproducenter
30349: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-    rättigheter i upphovsrätts1agen. Dessa rättsin-
30350: man Esa Lahtela m.fl. undertecknade spörsmå1        nehavargrupper har rätt till ersättning för an-
30351: nr 473:                                             vändning av fonogram i radio- och televisions-
30352:                                                     utsändningar eller i andra offentliga framföran-
30353:           Är Regeringen medveten om de tolk-        den.
30354:        ningsok1arheter som hänför sig till upp-         Upphovsrättslagen ändrades 1995. Då gjordes
30355:        hovsrätten vad gäller uttagna avgifter och   bl.a. de ändringar i lagen som berodde på det s.k.
30356:        erhållna ersättningar, när det är fråga om   uthyrningsdirektivet (92/1 00/EEG). En1igt detta
30357:        att höra på skyddade fonogram genom          direktiv skall utövande konstnärer och fono-
30358:        förmed1ing av radiomottagare i kafeer,       gramproducenter i lagstiftningen garanteras rätt
30359:        restauranger eller andra motsvarande         tili en skälig engångsersättning, om ett fonogram
30360:        ställen, och                                 som har getts ut i kommersiellt syfte används för
30361:           vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vidta     rundradiering eller för viiken annan förmedling
30362:        så att 1agstiftningen om upphovsrätt k1ar-   som helst tili allmänheten. Europeiska kommis-
30363:        Iäggs för undvikande av motstridiga to1k-    sionens åsikt är att också offentliga framföran-
30364:        ningar, samt                                 den av fonogram genom förmedling av radio-
30365:           har Regeringen för avsikt att ändra       mottagare (indirekt användning) omfattas av
30366:        lagstiftningen så att det när man åhör       rätten till ersättning.
30367:        skyddade fonogram genom förmedling               Efter Iagändringen har frågan om huruvida
30368:        av radiomottagare i offentliga 1okaler       indirekt användning av fonogram omfattas av
30369:        som kafeer och restauranger inte uppstår     rätten tili ersättning åt utövande konstnärer och
30370:        någon sky1dighet för affårsinnehavaren       fonogramproducenter varit aktuell både i upp-
30371:        att beta1a för upphovsrätterna?              hovsrättsrådet som är tillsatt av statsrådet och i
30372:                                                     ett skiljemannaförfarande som behandlat ett en-
30373:   Som svar pä detta spörsmål får jag vördsamt       skilt tvistemål. Rådet och ski1jemännen var av
30374: anföra följande:                                    olika åsikt om hur må1et skulle avgöras.
30375:                                                         En lagändring som undanröjer olika tolk-
30376:     En1igt upphovsrätts1agen har en upphovsman      ningsmöjligheter har beretts i undervisningsmi-
30377: rätt att bestämma om hur hans verk får göras        nisteriet. I utkastet till regeringsproposition ut-
30378: tillgängliga för allmänheten. Detta omfattar        går man från att de utövande konstnärernas och
30379: även rätten att bestämma om alla offentliga sätt    fonogramproducenternas rätt till ersättning i
30380: att framföra ett verk. Framföranden i kafeer och    ovan nämnda fall stärks. Undervisningsministe-
30381: restauranger är i upphovsrättshänseende offent-     riet har ordnat ett möte där företrädare för de
30382: 1igt framförande. Sä1unda behövs upphovsman-        centrala organisationerna inom handeln, hotell-
30383: nens tillstånd för framförandet och avta1ade er-    och restaurangbranschen, busstrafiken och fri-
30384: sättningar bör betalas. F ör skapande musikfram-    serbranschen bereddes tillfålle att b1i hörda.
30385: ställare som kompositörer och textförfattare be-        En lagändring för att k1arlägga rättssituatio-
30386: viljas tillstånden av Teosta som också uppbär       nen är nödvändig. A vsikten är att en snäv reger-
30387: ersättningarna.                                     ingsproposition om saken skall avlåtas tili riks-
30388:     När det gäller skapande upphovsmän finns        dagen under höstsessionen 1996. Undervisnings-
30389: inga avsikter att ändra lagstiftningen. Upphovs-    ministeriet utreder ytterligare de tolkningar som
30390: männens rättigheter grundar sig på internatio-      råder om ersättningsrätten i andra medlems1än-
30391: nella allmänna konventioner vars skyddsnivå         der innan lagpropositionen av1åts.
30392: inte i detta sammanhang kan frängäs.
30393: 
30394:      Helsingforsden 19 juni 1996
30395: 
30396:                                                                          Minister Claes Andersson
30397:                          j
30398:                         j
30399:                        j
30400:                       j
30401:                      j
30402:                     j
30403:                    j
30404:                   j
30405:                  j
30406:                 j
30407:                j
30408:               j
30409:              j
30410:             j
30411:            j
30412:           j
30413:          j
30414:         j
30415:        j
30416:       j
30417:      j
30418:     j
30419:    j
30420:   j
30421:  j
30422: j
30423:                                               KK 474/1996 vp
30424: 
30425: Kirjallinen kysymys 474
30426: 
30427: 
30428: 
30429: 
30430:                                     Janina Andersson /vihr: Valintamahdollisuudesta kotihoidon tuen
30431:                                         ja työllistämistuen välillä
30432: 
30433: 
30434:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
30435: 
30436:    Tätä nykyä työllistämistukea ei voi saada, kun          Työllistämistuen ulkopuolelle jäävät nyt juuri
30437: perheessä on alle 3-vuotias lapsi, sillä silloin per-   ne perheet, jotka sitä kipeimmin tarvitsisivat.
30438: he on oikeutettu saamaan kotihoidon tukea. Oi-          Työllistävän vaikutuksen lisäksi näiden perheen
30439: keudesta kotihoidon tukeen ei voi luopua.               pienimpien kotihoito vapauttaisi kunnallisia hoi-
30440:    Jos perheessä on esimerkiksi !-vuotias, 3-vuo-       topaikkoja, joista muutenkin on huutava pula.
30441: tias ja 6-vuotias, niin perhe voi työllistää lasten-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
30442: hoitajan vanhemmille sisaruksille, mutta nuo-           jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30443: rimmainen on vietävä hoidettavaksi kodin ulko-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30444: puolelle.                                               nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30445:    Kotihoidon tuki on niin paljon pienempi kuin
30446: työllistämistuki, ettei sen avulla monellakaan ole                Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta perhe,
30447: varaa palkata hoitajaa kotiin. Kotihoidon tu-                  joka on oikeutettu kotihoidon tukeen,
30448: keen oikeutetun perheen tulisi voida valita, käyt-             voisi valita, käyttääkö se työllistämiseen
30449: tääkö se työllistämiseen kotihoidon tukea vai                  kotihoidon tukea vai työllistämistukea?
30450: työllistämistukea.
30451: 
30452:      Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1996
30453: 
30454:                                           Janina Andersson /vihr
30455: 
30456: 
30457: 
30458: 
30459: 260017
30460: 2                                            KK 474/1996 vp
30461: 
30462: 
30463: 
30464: 
30465:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
30466: 
30467:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          koulutuskorvaus. Näin ollen esimerkiksi oikeus
30468: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           lasten kotihoidon tukeen muodostaa esteen työl-
30469: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-        listämistuen myöntämiselle.
30470: le jäsenelle kansanedustaja Janina Anderssonin              Edellä mainitun rajoituksen tarkoituksena on
30471: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 474:           sen estäminen, että työnantaja, joka on oikeutet-
30472:                                                         tu tiettyyn ensisijaiseen, juuri hänen olosuhtei-
30473:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta perhe,       taan varten luotuun tukimuotoon, luopuisi tästä
30474:        joka on oikeutettu kotihoidon tukeen,            ensisijaisesta tuesta saadakseen itsensä kannalta
30475:        voisi valita, käyttääkö se työllistämiseen       taloudellisesti edullisempaa työllistämistukea.
30476:        kotihoidon tukea vai työllistämistukea?             On huomattava, ettei kotitalouksille myön-
30477:                                                         nettävä työllistämistuki ole osa perhepoliittista
30478:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            tukijärjestelmää, vaan se on tarkoitettu paranta-
30479: vasti seuraavaa:                                        maan työttömien työnhakijoiden työhönsijoittu-
30480:                                                         misen edellytyksiä ja lisäämään heidän työmark-
30481:     Työllisyysasetuksen säännökset mahdollista-         kinakelpoisuuttaan. Lasten kotihoidon tuki ja
30482: vat työllistämistuen myöntämisen myös kotita-           työllistämistuki ovat perusteiltaan ja tavoitteil-
30483: loustöiden työnantajana toimivalle luonnollisel-        taan selvästi erilaiset, joten tukien markkamää-
30484: le henkilölle. Tukimuodon tarkoituksena on vai-         räisen tason vertailu ei ole tarkoituksenmukaisel-
30485: keassa työllisyystilanteessa lisätä työttömien          la tavalla mahdollista.
30486: työllistymismahdollisuuksia kodin piiriin kuulu-            Koska lasten kotihoidon tuki on lainsäädän-
30487: vissa töissä. Tukea voidaan työvoimatoimiston           nössä tarkoitettu ensisijaiseksi tukimuodoksi las-
30488: harkinnan mukaan myöntää esimerkiksi lasten,            tenhoitoa järjestettäessä, en pitäisi suotavana
30489: vanhusten ja sairaiden perheenjäsenten hoitotyö-        sitä, että nimenomaan tiettyyn tilanteeseen suun-
30490: hön tai kiinteistön hoitoon, huoltoon ja remon-         niteltu tukijärjestelmä syrjäytyisija jäisi käyttä-
30491: tointiin.                                               mättä sen takia, että siirrytään käyttämään ylei-
30492:     Kotitalouksien työllistämistukijärjestelmä on       sempää, toissijaista tukimuotoa. Tuen ensisijai-
30493: käyttömahdollisuuksiltaan laajempi kuin esi-            suus tulee kussakin tapauksessa arvioida tosi-
30494: merkiksi Tanskassa toteutettu Home Service              asiallisten olosuhteiden eikä etuuden kompen-
30495: -kokeilu. Arviolta noin 2 000-3 000 kotitalout-         saatio- tai korvaustason perusteella.
30496: ta saa samanaikaisesti työllistämistukea työttö-            Työllistämistuen myöntäminen kaikille koti-
30497: män palkkaamiseen. Järjestelmän työvoimapo-             hoidon tukeen oikeutetuille kotitalouksille ei oli-
30498: liittista toimivuutta voidaan pitää hyvänä.             si mahdollista taloudellistenkaan realiteettien ta-
30499:     Kotitaloustyönantajalle myönnettävän työl-          kia; palkkaperusteisilla työllistämistuilla voi-
30500: listämistuen yleiset ja erityiset saaruisedellytykset   daan kuluvan vuoden talousarvion perusteella
30501: ovat samat kuin muidenkin työnantajien kohdal-          työllistää yksityissektorilla keskimäärin noin
30502: la. Työllisyysasetuksen 21 §:n 1 momentin 5 koh-        36 800 työtöntä, kun lasten kotihoidon tukeen
30503: dan mukaan työllistämistukea ei voida myöntää,          oikeutettuja kotitalouksia on yli kaksinkertainen
30504: jos työnantajana on mahdollisuus saada työllis-         määrä. Kun otetaan huomioon muiden toimialo-
30505: tettävän henkilön palkkaamiseen tai työllistämi-        jen tarpeet, arviolta 2 000-3 000 henkilön työl-
30506: sen edistämiseen samalta ajalta muuta valtion           listämistä kotitalouksiin voitaneen pitää koh-
30507: tukea. Ainoan poikkeuksen tästä muodostaa op-           tuullisena.
30508: pisopimuskoulutuksesta annetun lain mukainen
30509: 
30510:      Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1996
30511: 
30512:                                                                        Työministeri Liisa Jaakonsaari
30513:                                              KK 474/1996 vp                                               3
30514: 
30515: 
30516: 
30517: 
30518:                                          Tili Riksdagens Talman
30519: 
30520:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        avses i lagen om läroavtalsutbildning. Således
30521: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-         utgör exempelvis rätten tili stöd för vård av barn
30522: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdagsle-     i hemmet hinder för beviljande av sysselsätt-
30523: damot Janina Andersson undertecknade spörs-            ningsstöd.
30524: må1 nr 474:                                               Syftet med ovan nämnda begränsning är att
30525:                                                        förhindra att en arbetsgivare med rätt tili en viss
30526:           Vad ämnar Regeringen göra för att en         primär,just för hans eller hennes omständigheter
30527:        familj med rätt tili hemvårdsstöd kunde         skapad stödform avstår från detta primära stöd
30528:        vid sysselsättning välja melian hemvårds-       för att kunna få ett för honom elier henne ekono-
30529:        stöd och sysselsättningsstöd?                   miskt lönsammare sysselsättningsstöd.
30530:                                                           Man bör lägga märke tili att sysselsättnings-
30531:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          stödet för hushåll inte ingår i det familjepolitiska
30532: anföra följande:                                       stödsystemet, utan stödet är avsett för att för-
30533:                                                        bättra arbetslösa arbetssökandes arbetsmark-
30534:     Stadgandena i sysselsättningsförordningen          nadsberedskap och möjligheter att placera sig i
30535: möjliggör beviljandet av sysselsättningsstöd även      arbete. Stödet för vård av barn i hemmet och
30536: tili en fysisk person som hushålisarbetsgivare.        sysselsättningsstödet har klart skilda grunder
30537: A vsikten med stödet är att i en svår sysselsätt-      och syften, varför det inte är möjligt eller ända-
30538: ningssituation öka de arbetslösas möjligheter att      målsenligt att jämföra dessa stöd i mark.
30539: sysselsätta sig i arbeten som utförs i hemmen.            Eftersom stödet för vård av barn i hemmet
30540: Enligt arbetskraftsbyråns prövning kan stöd be-        enligt lagstiftningen är avsett som den primära
30541: viljas tili exempel för vårdarbete bland barn, åld-    stödformen vid ordnande av barnvården, anser
30542: ringar och sjuka familjemedlemmar samt för             jag det inte önskvärt att ett stödsystem som en-
30543: fastighetsskötsel, underhåli och reparation.           kom planerats för en viss situation skulle förbigås
30544:     Systemet med sysselsättningsstöd för arbete i      och bli outnyttjad därför att man övergår tili en
30545: hushåli ger bredare användningsmöjligheter än          allmännare, sekundär stödform. Stödets priori-
30546: t.ex. Danmarks Home Service-experiment. 1 ge-          tet bör i varje enskilt fall bedömas en1igt faktiska
30547: nomsnitt cirka 2 000-3 000 hushåli erhålier sys-       förhållanden, inte enligt kompensations- eller
30548: selsättningsstöd för avlönande av en arbetslös         ersättningsnivån.
30549: person. Systemet kan betraktas som arbets-                Redan på grund av de ekonomiska realiteter-
30550: kraftspo1itiskt verksamt.                              na vore det inte möjligt att bevilja sysselsättnings-
30551:     För hushålisarbetsgivare gälier samma ali-         stöd tili alla hushåll som är berättigade tili hem-
30552: männa och särskilda förutsättningar för erhål-         vårdsstöd; genom lönebaserade sysselsättnings-
30553: lande av sysselsättningsstöd som för andra ar-         stöd kan man via innevarande års statsbudget
30554: betsgivare. Enligt 21 § 1 mom. 5 punkten syssel-       sysselsätta i genomsnitt ca 36 800 arbetslösa
30555: sättningsförordningen kan sysselsättningsstöd          inom den privata sektorn, medan antalet hushåli
30556:  inte beviljas, om arbetsgivaren har möjlighet att     med rätt tili stöd för vård av barn i hemmet är mer
30557:  för samma tid få annat statligt stöd för avlönande    än dubbelt större. Med beaktande av även övriga
30558:  av en person som skali sysselsättas eller för främ-   branschers behov torde sysselsättandet av i ge-
30559: jande av sysselsättningen. Det enda undantaget         nomsnitt 2 000-3 000 personeri hushållen kun-
30560:  från detta är sådan utbildningsersättning som         na anses som skäligt.
30561: 
30562:      Helsingfors den 19 juni 1996
30563: 
30564:                                                                     Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
30565:                                             KK 475/1996 vp
30566: 
30567: Kirjallinen kysymys 475
30568: 
30569: 
30570: 
30571: 
30572:                                    Tuija Nurmi /kok: Kotihoidon tukea koskevien säästöjen vaikutuk-
30573:                                        sista
30574: 
30575: 
30576:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
30577: 
30578:    Hallituspuolueiden eduskuntaryhmien pu-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30579: heenjohtajat jättivät valtioneuvostolle 24.11.        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30580: 1995 kannanoton, jossa he peräsivät seuraavaa:        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30581: Hallituksen on seurattava kotihoidon tuen sääs-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30582: töjen julkistaloudellisia ja perheisiin kohdistuvia
30583: vaikutuksia ja esitettävä niistä selvitys eduskun-              Koska eduskunta ei ole saanut ns. per-
30584: nalle kevätistuntokauden aikana 1996.                         heselontekoa, mistä viivästys johtuu ja
30585:                                                               milloin selvitys eduskunnalle annetaan?
30586: 
30587:      Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1996
30588: 
30589:                                            Tuija Nurmi /kok
30590: 
30591: 
30592: 
30593: 
30594:  260017
30595: 2                                           KK 475/1996 vp
30596: 
30597: 
30598: 
30599: 
30600:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
30601: 
30602:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        laitos ovat kevään kuluessa yhteistyössä valmis-
30603: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         telleet kotihoidon tuen säästöjen vaikutuksia
30604: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       koskevaa selvitystä. Selvityksessä on tarkoitus
30605: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuija Nur-       vertailla tuen käyttäjämääriä ja kustannuksia eri
30606: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          ajankohtina. Aineistona selvitystä tehtäessä on
30607: 475:                                                  käytetty kansaneläkelaitoksen rekisteriä kotihoi-
30608:                                                       don tuen saajista sekä tilastokeskuksen työssä-
30609:          Koska eduskunta ei ole saanut ns. per-       käyntitilastoa. Tilastotietoja yhdistelemällä on
30610:        heselontekoa, mistä viivästys johtuu ja        pyritty saamaan käyttöön selvityksen kannalta
30611:        milloin selvitys eduskunnalle annetaan?        mahdollisimman kuvaavaa aineistoa. Tilastojen
30612:                                                       yhdistely on kuitenkin tuottanut teknisiä ongel-
30613:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          mia, minkä vuoksi mainittu yhdistetty aineisto
30614: vasti seuraavaa:                                      on saatu käyttöön vasta hiljattain. Yhdistetyn
30615:                                                       aineiston tarkempi analysointi vaatii vielä lisäai-
30616:     Valtioneuvostolle osoittamassaan 24 päivänä       kaa. On myös perusteltua seurata kotihoidon
30617: marraskuuta 1995 päivätyssä kannanotossa hal-         tuen käytössä tapahtuneita muutoksia pidem-
30618: lituspuolueiden eduskuntaryhmien puheenjohta-         mällä aikavälillä. Tällä hetkellä kotihoidon tuen
30619: jat ja eduskunta hyväksyessään 15 päivänä joulu-      saajistaja kustannuksista on tietoa huhtikuuhun
30620: kuuta 1995 valtion talousarvion vuodelle 1996         1996 saakka. Tietoja olisi kuitenkin perusteltua
30621: edellyttivät, että hallitus seuraa kotihoidon tuen    kerryttää vielä touko- ja kesäkuun ajalta.
30622: säästöjen julkistaloudellisia ja perheisiin kohdis-       Samanaikaisesti kotihoidon tuen säästöjä
30623: tuvia vaikutuksia ja esittää niistä selvityksen       koskevan selvityksen kanssa on työstetty niin
30624: eduskunnalle kevätistuntokaudella 1996.               sanotun kannustinlaukkutyöryhmän esitysten
30625:     Selvityspyynnöt liittyvät valtion vuoden 1996     pohjalta hallituksen esitystä pienten lasten hoi-
30626: talousarvioesityksen yhteydessä käsiteltyyn hal-      don tukemista koskevan lainsäädännön uudista-
30627: lituksen esitykseen laiksi lasten kotihoidon tuesta   misesta. Esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle
30628: annetun lain muuttamisesta (HE 121/1995 vp),          syysistuntokaudella 1996.
30629: jonka pohjalta kotihoidon tuen määrä tarkistet-           Eduskunnan apulaispääsihteerin kanssa erik-
30630: tiin vuoden 1996 alusta.                              seen sovitun mukaisesti selvitys toimitetaan
30631:     Sosiaali- ja terveysministeriö ja kansaneläke-    eduskunnalle syysistuntokauden alkaessa.
30632: 
30633:      Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 1996
30634: 
30635:                                                                     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
30636:                                             KK 475/1996 vp                                             3
30637: 
30638: 
30639: 
30640: 
30641:                                         Tili Riksdagens Talman
30642: 
30643:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      besparingarna i hemvårdsstödet. A vsikten är att
30644: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        utredningen skall innehålla jämförelser av anta-
30645: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      let stödtagare och av kostnaderna vid olika tid-
30646: man Tuija Nurmi undertecknade spörsmål nr             punkter. Materialet för utredningen har man fått
30647: 475:                                                  ur folkpensionsanstaltens register över personer
30648:                                                       som får hemvårdsstöd samt ur Statistikcentral-
30649:           Med anledning av att riksdagen inte         ens sysselsättningsstatistik. Genom att kombine-
30650:        har fått den s.k. familjeredogörelsen, vad     ra statistiska uppgifter har man försökt få fram
30651:        beror dröjsmålet på och när ges utred-         ett så beskrivande materia! som möjligt med tan-
30652:        ningen tili riksdagen?                         ke på uiredningen. Sammanställningen av de sta-
30653:                                                       tistiska uppgifterna har emellertid medfört tek-
30654:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         niska problem och därför har det nämnda sam-
30655: anföra följande:                                      manställda materialet blivit tillgängligt först ny-
30656:                                                       ligen. En noggrannare analys av det samman-
30657:    1 sitt till statsrådet riktade ställningstagande   ställda materialet kommer att kräva mera tid.
30658: av den 24 november 1995 förutsatte ordföran-          Det är också motiverat att följa de ändringar som
30659: dena för regeringspartiernas riksdagsgrupper,         skett i användningen av hemvårdsstödet under
30660: liksom också riksdagen vid godkännandet av            en längre tidsperiod. För närvarande finns upp-
30661: 1996 års statsbudget den 15 december 1995, att        gifter om kostnaderna och vem som får hem-
30662: regeringen följer de effekter besparingarna i hem-    vårdsstöd fram tili aprill996. Det vore emellertid
30663: vårdsstödet har på den offentliga ekonomin och        motiverat att ytterligare samla in uppgifter för
30664: på familjerna samt presenterar en utredning av        maj och juni.
30665: dessa effekter till riksdagen under vårsessionen         Samtidigt som man arbetat med utredningen
30666: 1996.                                                 om besparingarna i hemvårdssstödet har man
30667:    Begäran om utredning hänför sig till regering-     utgående från förslag gjorda av den s.k. flitfålle-
30668: ens proposition med förslag tili ändring av lagen     arbetsgruppen berett en regeringsproposition
30669: om stöd för hemvård av barn (RP 12111995 rd)          angående en revidering av lagstiftningen om stöd
30670: som behandlades i anslutning till budgetproposi-      för vård av småbarn. A vsikten är att propositio-
30671: tionen f6r 1996 och utgående från viiken belop-       nen skall överlämnas tili riksdagen under höst-
30672: pet för hemvårdsstödet justerades vid ingången        sessionen 1996.
30673: av 1996.                                                 Enligt en särskild överenskommelse med riks-
30674:    Social- och hälsovårdsministeriet och folkpen-     dagens biträdande generalsekreterare skall ut-
30675: sionsanstalten har under vårens loppi samarbete       redningen tillställas riksdagen i början av höst-
30676: berett den utredning som gäller effekterna av         sessionen.
30677: 
30678:      Helsingforsden 24 juni 1996
30679: 
30680:                                                                     Minister Terttu Huttu-Juntunen
30681:                                              KK 476/1996 vp
30682: 
30683: Kirjallinen kysymys 476
30684: 
30685: 
30686: 
30687: 
30688:                                     Kari Kantalainen /kok ym.: Työttömyyskassojen valvonnasta
30689: 
30690: 
30691: 
30692:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
30693: 
30694:    Allekirjoittaneet kansanedustajat esittivät         Kyselystä ilmeni, että 59 prosenttia kassoista
30695: hallitukselle 12 päivänä huhtikuuta kirjallisen        katsoi työttömyyskassan olevan ammattiliiton
30696: kysymyksen 28111996 vp, jossa tiedusteltiin,           edunvalvontaa, jonka tarkoituksena on jäsenten
30697: onko työttömyyskassojen valvonta hallituksen           etujen maksimointi.
30698: mielestä sosiaali- ja terveysministeriössä riittä-        Mikäli kassojen toiminta ymmärretään liitto-
30699: vän hyvin järjestetty. Sosiaali- ja terveysministeri   jen edunvalvonnaksi, voidaan olettaa kassojen
30700: Sinikka Mönkäreen kysymykseen toukokuussa              pyrkivän suorittamaan tulkinnan hakijan oikeu-
30701: antama vastaus jätti edelleen avoimeksi monta          desta ansiopäivärahaan hakijan eduksi. Työttö-
30702: kysymystä.                                             myysturvan hakija, joka on tyytymätön saa-
30703:     Epäilyjä mahdollisista työttömyyskassalain         maansa työttömyyspäivärahaa koskevaan pää-
30704: rikkomuksista on esitetty kirjallisten kysymysten      tökseen, voi hakea siihen muutosta työttömyys-
30705: muodossa aiemmillakin valtiopäivillä, mutta nii-       turvalautakunnalta ja sen päätöksestä edelleen
30706: hin annetut vastaukset ovat olleet väisteleviä.        vakuutusoikeudelta. Väärinkäytästen paljasta-
30707: Niin ei kuitenkaan saisi olla. Pitäen mielessä tä-     miseksi valvontaviranomaisten olisi yksinker-
30708: näkin vuonna tehtävät työttömyysturvan säästö-         taista kartoittaa niitä mahdollisia työttömyys-
30709: päätökset on suhtauduttava vakavasti mahdolli-         kassoja, joiden tekemistä päätöksistä poikkeuk-
30710: suuteen, että työttömyysturvaa voitaisiin käyt-        sellisen harvoin valitetaan työttömyysturvalau-
30711: tää väärin tai että työttömyyskassojen valvon-         takuntaan.
30712: nan lisääminen toisi valtion talouteen säästöjä.          Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkä-
30713:     Ansiopäivärahasta aiheutui vuonna 1995 sosi-       reen vastauksessa allekirjoittaneiden kirjalliseen
30714: aalivakuutusmenoja 13 miljardia markkaa.               kysymykseen todetaan, että työttömyysturvalain
30715: Työttömyyskassojen hallintokuluista on puoles-         täsmällinen sisältö ja tulkinta muotoutuu lähin-
30716: taan esitetty useampiakin arvioita. Työministe-        nä muutoksenhakuasteiden ratkaisukäytännöis-
30717: riön 17.8.1993 asettama työttömyysturvan vuo-          sä. On huomattava, että mikäli käytäntö on edel-
30718: toja ja väärinkäytöksiä tutkinut työryhmä arvioi       lä kuvatun kaltainen eikä työttömyyskassojen
30719: työttömyyskassojen hallintokuluiksi vuonna             tekemistä päätöksistä valiteta edelleen, ei myös-
30720: 1993 runsaat 300 miljoonaa markkaa. Työttö-            kään kassojen tulkintojen kontrolloiminen to-
30721: myyskassojen hallintokulututkimus samalta              teudu ainoastaan muutoksenhakuasteiden rat-
30722: vuodelta arvioi niiden hallintokustannukset yh-        kaisuihin luottamalla.
30723: teensä 245 miljoonaksi markaksi.                          Työministeriön työryhmä arvioi työttömyys-
30724:     Työttömyyskassa on keskinäisen vastuun pe-         turvan väärinkäytösten määräksi 800 miljoonaa
30725: rusteella toimiva yhteisö, jonka jäsenyyttä kos-       markkaa vuodessa. Yleisimmäksi väärinkäytök-
30726: kevia määräyksiä on kassan säännöissä ja työttö-       seksi työryhmä arvioi työttömyysturvan hakijan
30727: myyskassalaissa. Työttömyyskassalaissa tode-           palkkatyön tai päätoimisen yrittäjyyden salaa-
30728: taan, ettei työttömyyskassa saa harjoittaa muuta       misen. Esimerkkejä väärinkäytöksistä ovat
30729:  kuin kyseisessä laissa mainittua toimintaa. Kassa     myös päivärahan nauttiminen, vaikka saaja ei
30730: ei myöskään saa olla yhteydessä muunlaista toi-        todellisuudessa ole työmarkkinoiden käytettä-
30731:  mintaa harjoittavaan yhdistykseen,järjestöön tai      vissä, tai tulojen salaaminen. Tilanteita, joissa
30732:  muuhun yhteenliittymään, jossa sen itsenäisyys        työvoimaviranomaisen antama esteetön lausun-
30733:  tulisi rajoitetuksi.                                  to tai päivärahan maksajan myöntämispäätös
30734:     Työttömyyskassojen yhteistyöjärjestön hal-         on virheellinen, vaikka hakija on antanut olo-
30735:  lintokustannusvertailussa esitettiin kysymys          suhteistaan oikeat tiedot, työryhmä kutsuu vuo-
30736:  myös kassojen toiminnasta ja edunvalvonnasta.         doksi.
30737: 
30738: 260017
30739: 2                                           KK 476/1996 vp
30740: 
30741:    Vuodot saattavat johtua mm. tulkinnanvarai-         johtuu mm. kassojen hajautetusta päätöksen-
30742: sista säännöksistä tai siitä, että säännöksiä ja       teosta ja keskitetyn ohjaus- ja valvontaorgani-
30743: tosiasioita pyritään tulkitsemaan päivärahan ha-       saation riittämättömyydestä.
30744: kijalle edullisesti. Tietoja on kertynyt muutamis-         Ansioon suhteutetun työttömyyspäivärahan
30745: ta systemaattisista vuodoista, joihin lukeutuvat       myöntämisestä ja maksamisesta vastaavat työt-
30746: mm. tilanteet, joissa säännösten vastaisesta me-       tömyyskassat, joiden tulee tarkistaa päivärahan
30747: nettelystä on sovittu esimerkiksi työnantajan ja       myöntämisen edellytykset ennen päivärahan
30748: työpaikan luottamusmiehen kanssa.                      myöntämistä tai sen epäämistä. Työttömyystur-
30749:    Myös sosiaali- ja terveysministeriön selvityk-      van toimeenpanoa johtaa, valvoo ja kehittää
30750: sessä on kartoitettu ilmitulleita väärinkäytöksiä      ylimpänä viranomaisena toimeentuloturvaan
30751: ansioturvassa vuonna 1992ja alkuvuonna 1993.           liittyvien asioiden osalta sosiaali- ja terveysminis-
30752: Selvityksen mukaan pääasialliset ilmoitetut vää-       teriö, työvoimapoliittisten edellytysten osalta
30753: rinkäytöstavat olivat työssäolon, sosiaalietuuk-       toimeenpanoa valvoo ylimpänä viranomaisena
30754: sien nauttimisen tai yrittäjyyden salaaminen sekä      työministeriö.
30755: sivutöiden ilmoittamatta jättäminen.                       Työttömyysturvan toimeenpanon valvonnas-
30756:    Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkä-        ta vastuullisen sosiaali- ja terveysministeriön tuli-
30757: reen vastauksessa allekirjoittaneiden jättämään        si olla huolissaan siitä, ettei työttömyysturvan
30758: kirjalliseen kysymykseen todetaan, että työnan-        mahdollisista väärinkäytöksistä ole esitettävänä
30759: tajan ja työntekijän yhteisessä intressissä saattaa    tarkkoja tietoja. Väärinkäytästen estämisessä on
30760: olla salata työsuhteeseen tai työsuhteen päätty-       oleellista kiinnijäämisriski, joka nykyisellään
30761: miseen liittyviä asioita tai että palkkatodistuk-      vaikuttaa kovin vähäiseltä.
30762: sessa saatetaan antaa virheellistä tietoa. Ministe-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30763: rin vastauksesta ei kuitenkaan käy ilmi, mihin         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
30764: toimenpiteisiin hallitus ja erityisesti sosiaali- ja   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
30765: terveysministeriö on ryhtynyt väärinkäytösten          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30766: estämiseksi.
30767:    Antamassaan vastauksessa ministeri Mönkä-                      Onko sosiaali- ja terveysministeriö
30768: re toteaa myös, että ei ole olemassa näyttöä siitä,            säännönmukaisesti huolehtinut työttö-
30769: että työttömyyskassoilta päivärahaa saavat hen-                myyskassojen sisäisestä tarkastuksesta,
30770: kilöt tekisivät suhteellisesti enemmän työtä ns.               ja kuinka monta tarkastuspäivää ministe-
30771: harmaan talouden piirissä tai nostaisivat työttö-              riöitä kului tehtävään vuonna 1995 ja mi-
30772: myysturvaa muulla vilpillisellä perusteella suh-               ten ne jakautuivat eri kassojen välillä;
30773: teellisesti useammin kuin esimerkiksi peruspäi-                   onko sosiaali- ja terveysministeriö kar-
30774: värahaa tai työmarkkinatukea saavat tekevät.                   toittanut valitusasteiden käyttöä saadak-
30775: Vastauksesta ei käy kuitenkaan ilmi, mihin mi-                 seen viitteitä mahdollisista ansiopäivära-
30776: nisteri tietonsa perustaa.                                     haa virheeliisin perustein myöntävistä
30777:    Työministeriön työttömyysturvan vuotoja ja                  työttömyyskassoista;
30778: väärinkäytöksiä selvittänyt työryhmä toteaa ra-                   mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
30779: portissaan, että koska työttömyyskassojen pää-                 tynyt estääkseen mahdolliset työttömyys-
30780: tösaineistoon ei ole pääsyä muilla kuin sosiaali-              turvan väärinkäytökset, jotka liittyvät
30781: ja terveysministeriöllä tarkastustoimintansa yh-               esimerkiksi palkkatyön, opiskelun, pää-
30782: teydessä ja koska yksittäisiin työttömyyskassoi-               toimisen yrittäjyyden tai tulojen salaami-
30783: hin kohdistunut tarkastustoiminta on ollut vä-                 seen; sekä
30784: häistä, ei työryhmällä ole ollut käytössään katta-                millaisiin toimenpiteisiin Hallitus on
30785: vaa päätösaineistoa, jonka perusteella se olisi                ryhtynyt eri toimijoiden (mm. työvoima-
30786: voinut arvioida vuotojen merkitystä muuten                     hallinto, verohallinto, Kela ja työttö-
30787: kuin toteamalla niiden olevan merkittäviä.                     myyskassat) yhteistyön parantamiseksi
30788:    Työryhmän mukaan merkitykseltään suurim-                    työttömyysturvan mahdollisten väärin-
30789: mat vuodot syntyvät työttömyysturvan maksa-                    käytösten estämiseksi?
30790: tuksessa, lähinnä työttömyyskassoissa, mikä
30791: 
30792:      Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1996
30793: 
30794:                      Kari Kantalainen /kok                      Paula Kokkonen /kok
30795:                      Riitta Korhonen /kok                       Timo Ihamäki /kok
30796:                                            KK 476/1996 vp                                              3
30797: 
30798: 
30799: 
30800: 
30801:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
30802: 
30803:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      lainsäädännön valmistelun edellyttämä työpa-
30804: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        nos. Työttömyyskassoissa tapahtuvaan valvon-
30805: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-     taan käytettiin vuonna 1995 työpäiviksi muutet-
30806: le jäsenelle kansanedustaja Kari Kantalaisen ym.     tuna noin 20 päivää. Valvonnassa on viimeisten
30807: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 476:        viiden vuoden aikana tietoisesti siirretty paino-
30808:                                                      pistettä kassoissa pistokokein tapahtuvasta asia-
30809:           Onko sosiaali- ja terveysministeriö        kirjojen läpikäynnistä ohjeilla tapahtuvaan so-
30810:        säännönmukaisesti huolehtinut työttö-         veltamiskäytännön ohjaamiseen sekä keskitetyn
30811:        myyskassojen sisäisestä tarkastuksesta,       tiedonkeruun avulla ja asiaryhmittäin tapahtu-
30812:        ja kuinka monta tarkastuspäivää ministe-      vaan valvontaan. Esimerkiksi tällä hetkellä asia-
30813:        riöitä kului tehtävään vuonna 1995 ja mi-     ryhmittäin tapahtuvassa valvonnassa kohteita
30814:        ten ne jakautuivat eri kassojen välillä;      ovat mm. kirjanpito, takaisinperinnät ja käsitte-
30815:           onko sosiaali- ja terveysministeriö kar-   lyajat. Sosiaali- ja terveysministeriöllä on tarkoi-
30816:        toittanut valitusasteiden käyttöä saadak-     tus lisätä myös kassoissa tapahtuvaa tarkastus-
30817:        seen viitteitä mahdollisista ansiopäivära-    toimintaa, mikä kuitenkin edellyttää tarkastajien
30818:        haa virheeliisin perustein myöntävistä        määrän lisäämistä.
30819:        työttömyyskassoista;                              Muutoksenhakutilastointi on yksi valvonnan
30820:           mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-     välineistä ja tilastojen seuraaminen on mm. vai-
30821:        tynyt estääkseen mahdolliset työttömyys-      kuttanut norminantoon ja valvontakohteiden
30822:        turvan väärinkäytökset, jotka liittyvät       valintaan. Valitusten lukumäärän vähäisyys suh-
30823:        esimerkiksi palkkatyön, opiskelun, pää-       teessa hakemusten kokonaismäärään ei suoraan
30824:        toimisen yrittäjyyden tai tulojen salaami-    kerro siitä, että kassa systemaattisesti poikkeaisi
30825:        seen; sekä                                    yleisestä soveltamislinjasta hakijan eduksi, mut-
30826:            millaisiin toimenpiteisiin Hallitus on    ta saattaa antaa tällaisesta toiminnasta viitteitä.
30827:        ryhtynyt eri toimijoiden (mm. työvoima-       Poikkeamat valitusten lukumäärissä johtuvat
30828:         hallinto, verohallinto, Kela ja työttö-      pääosin toimialojen työsuhteiden rakenne-erois-
30829:         myyskassat) yhteistyön parantamiseksi        ta.
30830:         työttömyysturvan mahdollisten väärin-            Harmaan talouden ja talousrikollisuuden tor-
30831:         käytösten estämiseksi?                       jumista sekä veroihin, maksuihin ja erilaisiin tu-
30832:                                                      kimuotoihin liittyvien väärinkäytösten estämis-
30833:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tä on selvitetty mm. valtiovarainministeriön
30834: vasti seuraavaa:                                     asettaman harmaan talouden selvitystyöryhmän
30835:                                                      toimesta ja sittemmin uutena hankkeena sisä-
30836:    Työttömyysturvalain toimeenpanoa johtaa,          asiainministeriön vetovastuulla, mikä liittyy val-
30837: valvoo ja kehittää ylimpänä viranomaisena toi-       tioneuvoston 1.2.1996 tekemään periaatepää-
30838: meentuloturvaan liittyvien asioiden osalta so-       tökseen talousrikollisuuden ja harmaan talou-
30839: siaali- ja terveysministeriö sekä työvoimapoliit-    den vähentämiseksi. Hankkeet on toteutettu eri-
30840: tisten asioiden osalta työministeriö. Työttömyys-    tyisesti eri viranomaisten välisen yhteistyön tii-
30841: kassalain 58 §:n mukaan työttömyyskassojen           vistämiseksi. Yksi osa sosiaali- ja terveyministe-
30842: valvontaviranomainen on sosiaali- ja terveysmi-      riön ja työministeriön osallistumisessa näihin on
30843: nisteriö.                                            pyrkimys työttömyysturvan väärinkäytösten vä-
30844:     Sosiaali- ja terveysministeriössä on erillinen   hentämiseen. Kiinnijäämisriskiä on tähän men-
30845: yksikkö, jonka tehtävänä on vastata työttömyys-      nessä pyritty lisäämään mm. poliisin ja verohal-
30846: turvan toimeenpanon valvonnasta ja työttö-           linnon tekemillä tarkastuksilla yrityksiin. Jatko-
30847: myysturvalainsäädännön valmistelusta. Yksik-         toimenpiteet kohdistunevat ainakin eri viran-
30848: kö huolehtii säännönmukaisesti toimeenpanon          omaisten välisen tietojenvaihdon parantami-
30849: valvonnasta, joskin valvontaan käytettävä työ-       seen. Rekisterivertailut työttömyysturvan mah-
30850: panos vaihtelee sen mukaan, mikä kulloinkin on       dollisten väärinkäytösten selvittämiseksi ovat
30851: 4                                          KK 476/1996 vp
30852: 
30853: olleet tähän mennessä vähäisiä, ja niitä on tar-     don pidentyminen ja päivärahan tason määrittä-
30854: peen lisätä.                                         minen aina työssäoloehdon tai nollausehdon
30855:    Työttömyysturvan tarkoituksen vastaista hy-       mukaisesta palkasta vuoden 1997 alusta lukien
30856: väksikäyttöä ja rikollista väärinkäyttöä on pyrit-   vähentää työttömyysturvan hyväksikäyttömah-
30857: ty vähentämään myös muuttamalla lainsäädän-          dollisuuksia ja intressiä harmaan työn tekemi-
30858: töä. Esimerkiksi työssäoloehdon ja nollauseh-        seen.
30859: 
30860:      Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1996
30861: 
30862:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
30863:                                              KK 476/1996 vp                                              5
30864: 
30865: 
30866: 
30867: 
30868:                                          Tili Riksdagens Talman
30869: 
30870:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       heten, även om den arbetsinsats som används för
30871: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         tillsynen varierar i enlighet med den arbetsinsats
30872: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       som lagstiftningsberedningen för tillfållet kräver.
30873: man Kari Kantalainen m.fl. undertecknade               År 1995 användes omvandlat i arbetsdagar ca 20
30874: spörsmål nr 476:                                       dagar för tillsynen över arbetslöshetskassorna.
30875:                                                        Vid tillsynen har man under de senaste fem åren
30876:           Har social- och hälsovårdsministeriet        medvetet övergått från dokumentgenomgång
30877:        regelbundet ombesörjt intern revision av        baserad på stickprov tili styrning av tillämp-
30878:        arbetslöshetskassorna, hur många dagar          ningspraxis med hjälp av anvisningar samt tili
30879:        använde ministeriet för denna revision          övervakning som sker enligt ärendegrupp med
30880:        199 5 och h ur fördelade sig dessa dagar på     hjälp av koncentrerad datainsamling. Exempel
30881:        de olika kassorna;                              på objekt för övervakning som för tillfållet sker
30882:           har social- och hälsovårdsministeriet        enligt ärendegrupp är bl.a. bokföring, återkrav
30883:        kartlagt användningen av besvärsinstan-         och behandlingstider. Social- och hälsovårdsmi-
30884:        ser för att få en hänvisning om vilka ar-       nisteriet har även för avsikt att öka inspektioner-
30885:        betslöshetskassor som eventuellt beviljar       na i de olika kassorna, vilket emellertid kräver ett
30886:        inkomstrelaterad dagpenning på felakti-         ökat antal inspektörer.
30887:        ga grunder;                                         Statistikföringen över ändringsansökningar-
30888:           vilka åtgärder har Regeringen vidtagit       na är ett av tillsynsmedlen och uppföljningen av
30889:        för att hindra eventuellt missbruk av ut-       denna statistik har bl.a. inverkat på normgiv-
30890:        komstskyddet för arbetslösa, t.ex. i an-        ningen och valet av tillsynsobjekt. Ett ringa antal
30891:        slutning tili lönearbete, studier, företa-      besvär i förhållande tili ansökningarnas totala
30892:        gande på heltid eller döljande av inkoms-       antal anger inte direkt att kassan systematiskt
30893:        ter; samt                                       skulle avvika från de allmänna tillämpningslin-
30894:           vilka åtgärder har Regeringen vidtagit       jerna tili förmån för de sökande, men kan ändå ge
30895:        för att förbättra samarbetet mellan olika       en antydan om sådan verksamhet. A vvikelser i
30896:        aktörer (bl.a. arbetskraftsförvaltningen,       fråga om antalet besvär beror tili största del en på
30897:        skatteförvaltningen, FPA och arbetslös-         strukturella skillnader i de olika branschernas
30898:        hetskassorna) för att förhindra eventuellt      arbetsförhållanden.
30899:        missbruk av utkomstskyddet för arbets-              Bl.a. en arbetsgrupp som finansministeriet har
30900:        lösa?                                           tillsatt för att utreda den ekonomiska gråzonen
30901:                                                        har klarlagt hur denna ekonomiska gråzon skall
30902:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          motarbetas och den ekonomiska brottsligheten
30903: anföra följande:                                       bekämpas samt hur missbruk i anslutning tili
30904:                                                        skatter, avgifter och olika stödformer skall hind-
30905:     Verkställigheten av lagen om utkomstskydd          ras. Ett senare projekt under inrikesministeriets
30906: för arbetslösa leds, övervakas och utvecklas av        överinseende ansluter sig tili statsrådets princip-
30907: social- och hälsovårdsministeriet såsom högsta         beslut den 1 februari 1996 gällande bekämpning-
30908: myndighet i frågor som gäller utkomstskyddet           en av den ekonomiska brottsligheten och meto-
30909: samt av arbetskraftsministeriet i arbetskraftspo-      der för att komma åt den ekonomiska gråzonen.
30910: litiska frågor. Enligt 58 § lagen om arbetslöshets-    Projekten har genomförts speciellt för att frärnja
30911: kassor är social- och hälsovårdsministeriet till-      ett närmare samarbete mellan olika myndigheter.
30912: synsmyndighet för arbetslöshetskassorna.               Till en del är social- och hälsovårdsministeriets
30913:     Vid social- och hälsovårdsministeriet finns en     och arbetsministeriets deltagande i dessa projekt
30914: särskild enhet vars uppgift är att svara för tillsy-   en strävan att minska missbruket av utkomst-
30915: nen över utkomstskyddets verkställighet och be-        skyddet för arbetslösa. Hittills har man försökt
30916: redningen av utkomstskyddslagstiftningen. En-          öka risken att åka fast för sådant missbruk bl.a.
30917: heten sköter regelbundet tillsynen av verkställig-     genom företagsinspektioner som genomförts av
30918: 6                                           KK 476/1996 vp
30919: 
30920: polisen och skatteförvaltningen. Vidare åtgärder        kriminellt missbruk av utkomstskyddet. Därmed
30921: torde inriktas på att förbättra åtminstone infor-       kommer t.ex. förlängningen av den arbetstid som
30922: mationsutbytet olika myndigheter emellan. Re-           krävs för att arbetsvillkoret och återinträdesvill-
30923: gisterjämförelser i syfte att klarlägga eventuellt      koret skall vara uppfyllt samt det faktum att
30924: missbruk av utkomstskyddet för arbetslösa har           dagpenningens storlek fr.o.m. ingången av 1997
30925: hittills varit få, och det vore skäl att göra flera     alltid bestäms på basis av lönen enligt arbetsvill-
30926: sådana jåmförelser.                                     koret eller återinträdesvillkoret att minska möj-
30927:    Man har även genom ändringar i lagstiftning-         ligheterna att utnyttja utkomstskyddet samt
30928: en försökt minska utnyttjandet av utkomstskyd-          minska intresset för arbete inom den grå markna-
30929: det för arbetslösa i strid med dess syfte samt          den.
30930: 
30931:      Helsingforsden 19 juni 1996
30932: 
30933:                                                       Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
30934:                                             KK 477/1996 vp
30935: 
30936: Kirjallinen kysymys 477
30937: 
30938: 
30939: 
30940: 
30941:                                    Olavi Ala-Nissilä /kesk: Lohenkalastuksen kieltämisestä
30942: 
30943: 
30944: 
30945:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
30946: 
30947:    Tänä keväänä annetun asetuksen mukaan lo-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
30948: henkalastus on kielletty langasta kudotuilla pyy-     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30949: dyksillä sekä kiinto- ja ajosiimoilla Itämerellä ja   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30950: Pohjanmerellä maaliskuun l päivän ja kesäkuun         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30951: 20 päivän välisenä aikana ja osin pitemmäksikin
30952: ajaksi. Kielto koskee myös kotitarvekalastusta ja               Mihin perustuu säädetty lohen ka-
30953: pienimuotoista ammattikalastusta. Erillisen ase-             lastuskielto Itämerellä ja Pohjanmerellä
30954: tuksen mukaan korvaus kiellon menetyksistä on                kotitarvekalastajien ja pienimuotoisen
30955: säädetty koskevaksi vain ammattikalastajia. Ti-              ammattikalastuksen osalta, ja
30956: lannetta voi pitää epäoikeudenmukaisena.                        aikooko Hallitus harkita lohen kalas-
30957:    Nykyisten mittavien lohi-istutusten aikana                tuskiellon poistamista ja koti tarve- ja pie-
30958: pienimuotoisen ammattikalastuksen ja kotitar-                nimuotoisen ammattikalastuksen osalta
30959: vekalastuksen tuskin voi katsoa vaarantavan                  koko kiellon kohteena olevalla alueella
30960: luonnonlohikantaa. Niillä on kuitenkin oma tär-              tai osalla siitä?
30961: keä merkityksensä sen harrastajille ja maaseu-
30962: dun elinvoimaisuudelle.
30963:      Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1996
30964: 
30965:                                         Olavi Ala-Nissilä /kesk
30966: 
30967: 
30968: 
30969: 
30970:  260017
30971: 2                                           KK 477/1996 vp
30972: 
30973: 
30974: 
30975: 
30976:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
30977: 
30978:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         alkuperältään tuntematonta, ns. M74-oireyhty-
30979: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          mää. Luonnonlohikantojen nykyinen heikko tila
30980: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        näkyy mm. erittäin alhaisina poikastiheyksinä
30981: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Olavi Ala-        lisääntymisjokien poikastuotantoalueilla sekä
30982: Nissilän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          erityisesti kutulohien ikärakenteen vinoutumi-
30983: n:o 477:                                               sena.
30984:                                                           Lohiasetuksen kalastuskiellot koskevat lan-
30985:           Mihin perustuu säädetty lohen ka-            gasta kudottuja pyydyksiä sekä kiinto- ja ajosii-
30986:        lastuskielto Itämerellä ja Pohjanmerellä        moja. Kielto koskee kaikkia kalastajia, koska
30987:        kotitarvekalastajien ja pienimuotoisen          asetuksella on nimenomaan haluttu kieltää te-
30988:        ammattikalastuksen osalta, ja                   hokkaiden pyydysten käyttö lohenkalastukses-
30989:           aikooko Hallitus harkita lohen kalas-        sa. Suojeluvaikutuksen aikaansaamisen lisäksi
30990:        tuskiellon poistamista ja koti tarve- ja pie-   näin on ollut pakko tehdä myös kalastajien tasa-
30991:        nimuotoisen ammattikalastuksen osalta           vertaisen kohtelun ja valvonnan onnistumisen
30992:        koko kiellon kohteena olevalla alueella         takia. Sen sijaan esimerkiksi lohenkalastusta va-
30993:        tai osalla siitä?                               pakalastusvälineillä meressä ei ole ollut aiheellis-
30994:                                                        ta nykyisestään rajoittaa lisää, koska mainituilla
30995:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           pyyntivälineillä ei ole sanottavasti vaikutusta lo-
30996: vasti seuraavaa:                                       hikantojen tilaan. Toisaalta on myös todettava,
30997:                                                        että kalastusasetuksessa (1116/82, muut. 1356/93
30998:    Maaliskuun 8. päivänä 1996 annettu asetus           ja 232/94) on määritelty virkistyskalastus, koti-
30999: (258/96) lohenkalastusta koskevista rajoituksista      tarvekalastus ja ammattimaisesti harjoitettu ka-
31000: (jäljempänä lohiasetus) perustuu siihen, että          lastus. Rajat mainittujen kalastusmuotojen välil-
31001: Pohjanlahden luonnonlohikantojen tila on pa-           lä eivät ole selvät. Erikseen ei ole määritelty pieni-
31002: rinkymmenen vuoden ajan jatkuvasti heikenty-           muotoista ammattikalastusta.
31003: nyt ja näitä kantoja on suojeltava. Aluksi heiken-        Edellä sanotun perusteella hallitus ei katso
31004: tyminen johtui lähinnä liian voimakkaasta avo-         aiheelliseksi muuttaa lohiasetusta kysymyksessä
31005: merikalastuksesta, mutta vuodesta 1992 lähtien         esitetyllä tavalla, vaan pitää oikeana sitä, että
31006: myös voimakkaasti lisääntyneestä pienpoikas-           kalastuskiellot koskevat käyttäjästä riippumatta
31007: kuolleisuudesta, jonka aiheuttajaksi epäillään         samoja pyyntivälineitä.
31008: 
31009:      Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1996
31010: 
31011:                                                          Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
31012:                                            KK 477/1996 vp                                             3
31013: 
31014: 
31015: 
31016: 
31017:                                        Tili Riksdagens Talman
31018: 
31019:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     tänker att dettili sitt ursprung ännu okända sk.
31020: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       M7 4-syndromet ligger. Tydliga signaler om det
31021: lem av statsrädet översänt följande av riksdags-     nu rådande försvagade tillståndet för stammarna
31022: man Olavi Ala-Nissilä undertecknade spörsmål         av naturlax ger bl.a. de synnerligen låga yngeltät-
31023: nr 477:                                              heterna inom lekälvarnas yngelproduktionsom-
31024:                                                      råden samt alldeles särskilt den snedvrida ålders-
31025:           På vad grunder sig det utfårdade för-      strukturen för leklaxarna.
31026:        budet mot laxfiske i Ostersjön och Nord-         Laxförordningens fiskeförbud gäller redskap
31027:        sjön (egentligen Bottniska viken) tili den    av garn samt förankrade och drivande revar.
31028:        del det berör husbehovsfiskare och det        Förbudet gäller för alla kategorier av fiskare
31029:        småskaliga yrkesfisket, och                   eftersom man genom förordningen uttryckligen
31030:           har Regeringen för avsikt att uppta ett    önskat förbjuda användningen av effektiva
31031:        hävande av laxfiskeförbudet tili prövning     fångstredskap i laxfisket. Utöver åstadkomman-
31032:        och därvid för husbehovs- och det små-        det av skyddande effekter har man varit tvungen
31033:        skaliga yrkesfiskets del häva förbudet        att göra så här även med tanke på en likvärdig
31034:        inom hela eller en del av det förbudsdrab-    behandling av alla fiskare och för att övervak-
31035:        bade området?                                 ningen skalllyckas. Däremot har det exempelvis
31036:                                                      inte funnits anledning att ytterligare begränsa
31037:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      laxfisket i ha vet med spöredskap eftersom fisket
31038: anföra följande:                                     med nämnda fångstredskap inte har nämnvärda
31039:                                                      effekter på laxstammarnas tillstånd. Å andra si-
31040:     Förordningen av den 8 mars 1996 (258/96) om      dan bör det även konstateras att fiskeförordning-
31041: inskränkningar av laxfisket (i det följande kallad   en (1116/82, ändr. 1356/93 och 232/94) ger defi-
31042: laxförordningen) är baserad på det faktum, att       nitioner på rekreationsfiske, husbehovsfiske och
31043: tillståndet för stammarna av naturlax i Bottniska    yrkesmässigt bedrivet fiske. Gränserna mellan
31044: viken fortlöpande försämrats under ett tjugotal      nämnda fiskeformer är dock inte klara. Småska-
31045: ärs tid och att dessa stammar därför måste skyd-     ligt yrkesfiske har inte definierats separat.
31046: das. Tili en början berodde den här utvecklingen        Utgående från det ovan sagda ser regeringen
31047: närmast på ett alltför intensivt fiske i öppna ha-   inte någon orsak att ändra laxförordningen på
31048: vet, men från och med år 1992 även pä den            det sätt spörsmålet avser, utan håller det för
31049: kraftigt ökade dödligheten bland de nykläckta        rättvist att förbuden mot fiske gäller på samma
31050: laxynglen, ett fenomen bakom vilket man miss-        sätt för alla som använder samma fångstredskap.
31051: 
31052:      Helsingforsden 19 juni 1996
31053: 
31054:                                                       Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
31055:                                              KK 478/1996 vp
31056: 
31057: Kirjallinen kysymys 478
31058: 
31059: 
31060: 
31061: 
31062:                                     Anu Vehviläinen /kesk: Erillisen kulttuuriministeriön perustami-
31063:                                        sesta
31064: 
31065: 
31066:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
31067: 
31068:    Maamme kulttuuriasioiden hallinto tapahtuu             Toisaalta hallitus on vastikään linjannut, että
31069: opetusministeriössä. Aina siiioin tällöin esiin on     keskushallinnon ja ministeriöiden organisaatioi-
31070: noussut ajatus erillisen kulttuuriministeriön tar-     ta ja tehtävänkuvia tulisi pikemminkin karsia ja
31071: peellisuudesta. Suomen liityttyä Euroopan unio-        yhdistää kuin tehdä uusia organisaatioita. Halli-
31072: nin jäseneksi on keskustelu asiasta jälleen virin-     tuksen hallinnon keventämissuunnitelmaan eril-
31073: nyt, sillä useissa ED-maissa kulttuuriasioiiia on      lisen, uuden kulttuuriministeriön perustaminen
31074: oma ministeriönsä.                                     sopii huonosti.
31075:    Kulttuuriministeri Claes Andersson asetti               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31076: maaliskuussa Irmeli Niemen selvittämään erilli-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31077: sen kulttuuriministeriön tarpeellisuutta. Julki-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31078: suudessa olleiden tietojen mukaan selvitys on          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31079: valmis, mutta sitä ei vielä ole haluttu antaa julki-
31080: suuteen. Ennakkotietojen mukaan selvitys tulee                  Aikooko Hallitus perustaa erillisen
31081: tukemaan erillisen kulttuuriministeriön perusta-              kulttuuriministeriön?
31082: mista.
31083: 
31084:      Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1996
31085: 
31086:                                          Anu Vehviläinen /kesk
31087: 
31088: 
31089: 
31090: 
31091: 260017
31092: 2                                            KK 478/1996 vp
31093: 
31094: 
31095: 
31096: 
31097:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
31098: 
31099:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            - kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapolitiikan
31100: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          hallinnoiminen vaatii omat toimintamuotonsa,
31101: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        jotka ratkaisevasti eroavat mm. kouluihin ja kor-
31102: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anu Veh-          keakouluihin soveltuvista,
31103: viläisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen             -muissa EU-maissa on, kahta maata lukuun
31104: n:o 478:                                               ottamatta, erillinen kulttuuriministeriö, ja EU :n
31105:                                                        kulttuurin, nuorisotyön ja liikunnan yhteistoi-
31106:          Aikooko Hallitus perustaa erillisen           minta on organisoitu näistä lähtökohdista,
31107:        kulttuuriministeriön?                              - nopeutuvassa integraatio- ja kansainvälis-
31108:                                                        tymiskehityksessä vapaa-ajan toimintojen mer-
31109:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           kitys kasvaa, mikä merkitsee niin kulttuurin,
31110: vasti seuraavaa:                                       nuorisotoiminnan kuin liikunnan ja urheilun
31111:                                                        merkityksen kasvamista. Tämä vaatii näiden alo-
31112:    Koulutussektorin ja kulttuurisektorin voima-        jen tehokkaampaa ja paremmin koordinoitua
31113: kas kasvu johti 1960-luvun loppupuolella poh-          hallintoa.
31114: dintoihin siitä, pitäisikö opetusministeriö jakaa         Kuten kysymyksessä todetaan, opetusminis-
31115: kahtia, kuten jo silloin joissakin muissa maissa       teriö antoi maaliskuussa 1996 filosofian tohtori
31116: oli tehty, vaijakaa tehtävät kahdelle ministerille.    Irmeli Niemelle asiaa koskevan selvitystehtävän.
31117: Vuodesta 1970 lähtien on hallituksissa kahta           Tämä selvitys on nyttemmin luovutettu opetus-
31118: poikkeusta lukuun ottamatta ollut opetusminis-         ministeriölle. Tämä selvitys yhdessä kansliapääl-
31119: teriöön sijoitettuna kaksi ministeriä, joista toisen   likkö Hirven johtaman opetusministeriön kehit-
31120: toimialaan ovat kuuluneet taidetta ja kulttuuria       tämistyöryhmän muistion kanssa on annettu
31121: koskevat asiat. Ajatus itsenäisestä kulttuurimi-       opetusministeriön sisäiseen jatkovalmisteluun.
31122: nisteriöstä on kuitenkin koko ajan ollut erilaisis-    Tämän jatkovalmistelun yhteydessä on tarkoitus
31123: sa opetusministeriön hallinnonalan selvityksissä       selvittää, onko maamme kulttuurin asioiden hoi-
31124: esillä.                                                to ministeriötasolla tarkoituksenmukaista kes-
31125:    Valtionhallinnon muuttunut rooli ja muuttu-         kittää erilliselle kulttuuriministeriölle, vai tar-
31126: neet tehtävät sekä Suomen liittyminen Euroopan         joaako opetusministeriö riittävät puitteet sille,
31127: unionin jäseneksi ovat aiheuttaneet sen, että ope-     että kulttuurin alueen toimintojen merkityksen
31128: tusministeriönkin sisäistä organisaatiota, roolia      valtava kasvu sekä lisääntyvän kansainvälisen
31129: hallinnonalansa ohjaajana sekä osana valtioneu-        vuorovaikutuksen aiheuttamat haasteet voidaan
31130: vostoa on selvitetty. Tässä yhteydessä on haluttu      parhaalla mahdollisella tavalla ottaa huomioon
31131: tarkemmin selvittää myös erillinen kulttuurimi-        maamme poliittisessa päätöksenteossa. Edellä
31132: nisteriövaihtoehto.                                    olevasta johtuu, että täsmällistä aikataulua
31133:    Erillisen kulttuurista, nuorisosta ja liikunnas-    hankkeen mahdollisesta etenemisestä ei tässä
31134: ta vastaavan ministeriön kehittämisen on katsot-       vaiheessa voida esittää.
31135: tu olevan perusteltua mm. seuraavista syistä:
31136: 
31137:      Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1996
31138: 
31139:                                                                            Ministeri Claes Andersson
31140:                                           KK 478/1996 vp                                              3
31141: 
31142: 
31143: 
31144: 
31145:                                       Tili Riksdagens Talman
31146: 
31147:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        - administreringen av kultur-, ungdoms- och
31148: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-      idrottspo1itik kräver sina egna verksamhetsfor-
31149: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    mer som på ett avgörande sätt ski1jer sig bl.a. från
31150: man Anu Vehviläinen undertecknade spörsmå1          dem som tillämpas på sko1or och högskolor,
31151: nr 478:                                                 - i de övriga EU-länderna finns med två
31152:                                                     undantag ett eget kulturministerium och samar-
31153:          Ämnar Regeringen inrätta ett särskilt      betet inom EU när det gäller kultur, ungdomsar-
31154:        kulturministerium?                           bete och idrott har organiserats utgående från
31155:                                                     detta,
31156:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           - i den allt snabbare integrations- och inter-
31157: anföra följande:                                    nationaliseringsutvecklingen ökar betydelsen av
31158:                                                     fritidsfunktioner, vilket innebär att betydelsen av
31159:    Den kraftiga tillväxten inom utbi1dningssek-     såväl kultur, ungdomsverksamhet som sport och
31160: torn och kultursektorn 1edde under den senare       idrott växer. Detta kräver effektivare och bättre
31161: hä1ften av 1960-talet tili överväganden om huru-    koordinering av förvaltningen inom dessa områ-
31162: vida undervisningsministeriet borde de1as i två,    den.
31163: som man redan då hade gjort i en del andra              Som det konstateras i spörsmå1et, gav under-
31164: 1änder, eller om uppgifterna borde fördelas på      visningsministeriet i mars 1996 filosofie doktor
31165: två ministrar. Sedan 1970 har det i regeringarna    Irmeli Niemi i uppdrag att utreda denna fråga.
31166: med två undantag funnits två ministrar som varit    Utredningen har vid det här 1aget överlämnats tili
31167: placerade i undervisningsministeriet och varav      undervisningsministeriet. Den har tillsammans
31168: den enas verksamhetsomräde har bestått av frå-      med ett PM av undervisningsministeriets utveck-
31169: gor som rört konst och kultur. Tanken pä ett        lingsgrupp, som 1eds av kanslichefHirvi, lämnats
31170: självständigt kulturministerium har dock hela ti-   för intern vidareberedning i undervisningsminis-
31171: den varit aktuell i olika utredningar inom under-   teriet. 1 samband med vidareberedningen är det
31172: visningsministeriets förva1tningsomräde.            meningen att klargöra om det är ändamå1senligt
31173:     Statsförvaltningens ändrade roll och nya upp-   att de kulturella frågorna i vårt land på minis-
31174: gifter samt Fin1ands anslutning som medlem till     terienivä sammanförs tili ett eget kulturministeri-
31175: Europeiska unionen har föran1ett utredningar        um, eller om undervisningsministeriet erbjuder
31176: också av undervisningsministeriets interna orga-    tillräck1iga ramar för att den väldiga ökningen av
31177: nisation, roll som vägvisare inom sitt förvalt-     betydelsen av funktionerna inom kulturens om-
31178: ningsområde samt som en del av statsrådet.          råde samt de utmaningar som den tilltagande
31179:     1 detta sammanhang har man närmare velat        internationella interaktionen medfört på bästa
31180: utreda även alternativet med ett särskilt kultur-   möj1iga sätt skall kunna beaktas i det po1itiska
31181:  ministerium. Att ett särskilt ministerium som      beslutsfattandet i vårt land. På grund härav kan
31182: svarar för kultur, ungdom och idrott borde inrät-   någon exakt tidtabell inte i detta skede ges för hur
31183:  tas har ansetts vara motiverat bl.a. av följande   projektet möjligen framskrider.
31184:  orsaker:
31185:      Helsingforsden 19 juni 1996
31186: 
31187:                                                                          Minister Claes Andersson
31188:                                             KK 479/1996 vp
31189: 
31190: Kirjallinen kysymys 479
31191: 
31192: 
31193: 
31194: 
31195:                                    Anne Huotari /vas: Elinluovutuksista
31196: 
31197: 
31198: 
31199:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
31200: 
31201:    Suuri osa suomalaisista suhtautuu elinluovu-          Tilannetta voisi helpottaa myös rekisteröinti-
31202: tukseen myönteisesti. Viime syksynä tehdyn gal-       järjestelmän muuttamisella. Eräissä EU-maissa
31203: luptutkimuksen mukaan peräti 71% oli valmis           on käytössä kielteisen kannan rekisteröinti,
31204: luovuttamaan elimiään kuolemansa jälkeen.             eräissä taas voi rekisteröidä sekä kielteisen että
31205: Usein käy kuitenkin niin, että elintestamenttia ei    myönteisen kantansa. Jos järjestelmä muutetaan
31206: tule tehdyksi, vaikka halu toisten elämänlaadun       kielteisen kannan rekisteröinniksi, tulee samalla
31207: parantamiseen tai jopa hengen pelastamiseen           selvittää tietosuojakysymykset, kenellä on oi-
31208: olisikin olemassa. Suomalaisista 13% on allekir-      keus käyttää rekisteriä.
31209: joittanut elintestamentin. Ikävä kyllä se ei riitä       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
31210: täyttämään tarvetta.                                  jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31211:    Tällä hetkellä tilanne on erittäin huolestutta-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31212: va, sillä siirtoon soveltuvien elinten saatavuus on   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31213: ollut todella heikko. Normaalina vuonna arvioi-
31214: daan 15 ihmisen kuolevan sopivan siirtoelimen                   Mitä Hallitus aikoo tehdä siirtoelin-
31215: puutteeseen. Tilannetta on pyritty helpottamaan              ongelman helpottamiseksi, ja olisiko re-
31216: Elinluovutus-viestintäprojektin avulla.                      kisteröintijärjestelmän muutos mahdolli-
31217:                                                              nen?
31218:      Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1996
31219:                                            Anne Huotari /vas
31220: 
31221: 
31222: 
31223: 
31224:  260017
31225: 2                                           KK 479/1996 vp
31226: 
31227: 
31228: 
31229: 
31230:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
31231: 
31232:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        taan kielteisen kannan rekisteröinnillä. Jollei
31233: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         kielteistä kantaa olisi rekisteröity, voitaisiin olet-
31234: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       taa suostumuksen luovutukseen olevan olemas-
31235: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anne             sa. Voimassa olevassa laissa on juuri sama oletta-
31236: Huotarin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         mus.
31237: n:o 479:                                                 Voidaan todeta, että Ruotsin 1. 7.1996 voi-
31238:                                                       maan tuleva elinsiirtolaki lähtee aivan samoista
31239:           Mitä Hallitus aikoo tehdä siirtoelin-       lähtökohdista kuin Suomen lainsäädäntö. Jollei
31240:        ongelman helpottamiseksi, ja olisiko re-       luovuttamista ole nimenomaan kielletty, olete-
31241:        kisteröintijärjestelmän muutos mahdolli-       taan suostumuksen olevan olemassa. Samoin
31242:        nen?                                           kuin Suomen laissa on myös Ruotsissa haluttu
31243:                                                       antaa omaisille sananvaltaa luovutuksesta pää-
31244:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tettäessä. Jos kuitenkin nimenomainen suostu-
31245: vasti seuraavaa:                                      mus on annettu, voidaan toimenpide suorittaa
31246:                                                       omaisten kiellosta huolimatta.
31247:     Elimien luovuttamista säännellään laissa ih-         Sosiaali- ja terveysministeriön käsityksen mu-
31248: misen elimien ja kudoksien irrottamisesta lääke-      kaan oletettuun suostumukseen perustuvassa
31249: tieteelliseen käyttöön (355/85). Lain 4 §:n nojalla   järjestelmässä ei tarvita mitään erityistä rekiste-
31250: kuolleen ihmisen elimiä ja kudoksia saadaan ir-       riä kielteistä kantaa varten. Sekä myönteinen
31251: rottaa toisen ihmisen sairauden tai ruumiinvam-       että kielteinen kanta voidaan ilmaista suullisesti
31252: man hoitoa varten, jollei ole syytä otaksua, että     tai kirjallisesti. Kirjallinen tahdonilmaisu voi-
31253: henkilö eläessään on sellaista toimenpidettä vas-     daan kantaa mukana henkilökohtaisten asiapa-
31254: tustanut tai että hänen lähimmät omaisensa tai        pereiden joukossa. Kuten kysymyksessä aivan
31255: holhoojansa sitä vastustaisivat                       oikein todetaan, aiheutuisi erityisestä rekisteristä
31256:     Jos henkilö on antanut suostumuksensa eli-        erittäin vaikeita tietosuojaongelmia.
31257: mien ja kudoksien irrottamiseen pykälän 1 mo-            Siirrettävien elimien pulaa yritetään lievittää
31258: mentissa säädettyyn tarkoitukseen, voidaan toi-       kansainvälisellä yhteistyöllä. Erityisesti Pohjois-
31259: menpide suorittaa omaisten kiellosta huolimat-        maiden kesken toimiva Scandiatransplant-järjes-
31260: ta.                                                   tö on osoittautunut tehokkaaksi, ja myös poh-
31261:     Suomen lainsäädäntö vastaa siis jo nyt sitä       joismaidenterveysviranomaiset ovat tulossa mu-
31262: tilannetta, jota kysymyksessä ilmeisesti tarkoite-    kaan sen toimintaan.
31263: 
31264:      Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 1996
31265:                                                                      Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
31266:                                            KK 479/1996 vp                                             3
31267: 
31268: 
31269: 
31270: 
31271:                                        Tili Riksdagens Talman
31272: 
31273:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      registrerats att en person motsätter sig donation,
31274: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-       kunde det antas att samtycke tili donation har
31275: 1em av statsrädet översänt följande av riksdags-     getts. Den gällande lagen innehäller uttryckligen
31276: man Anne Huotari undertecknade skriftliga            samma antagande.
31277: spörsmäl nr 479:                                        Det kan noteras att den lag om transplanta-
31278:                                                      tion som träder i kraft i Sverigeden 1juli 1996 har
31279:           Vad ämnar Regeringen göra för att          precis samma utgängspunkter som lagstiftningen
31280:        avhjälpa problemet med transplanta-           i Finland. Om donation inte uttryckligen har
31281:        tionsorgan, och vore det möjligt att ändra    förbjudits, antas samtycke ha getts. Pä samma
31282:        registreringssystemet?                        sätt som i den finländska lagen har man ocksä i
31283:                                                      Sverige velat ge de anhöriga talan när beslutet om
31284:   Som svar pä detta spörsmäl fär jag vördsamt        donation fattas. Om uttryckligt samtycke dock
31285: anföra följande:                                     har getts, kan ätgärden vidtas trots de anhörigas
31286:                                                      förbud.
31287:    Organdonation regleras i lagen om avskiljan-         Enligt social- och hälsovärdsministeriets upp-
31288: de av mänskliga organ och vävnader för medi-         fattning behövs i ett system som grundar sig pä
31289: cinska ändamäl (355/85). Med stöd av lagens 4 §      att samtycke antas ha getts inget särskilt register
31290: fär en avliden persons organ och vävnader avskil-    med tanke pä sädana fall där personer motsatt sig
31291: jas för behandlingen av en annan människas           donation. Säväl samtycke tili som förbud mot
31292: sjukdom eller kroppsskada, om det inte finns skäl    donation kan uttryckas muntligen eller skriftli-
31293: att anta att personeo i fräga, medan han var vid     gen. En person kan bära pä sig en skriftlig vilje-
31294: Iiv, motsatt sig en sädan ätgärd eller att hans      yttring bland sina personliga handlingar. Säsom
31295: närmaste anhöriga eller förmyndare skulle mot-       helt riktigt konstateras i spörsmälet skulle ett
31296: sätta sig ätgärden.                                  särskilt register ge upphov tili mycket allvarliga
31297:     Om nägon har gett sitt samtycke till att organ   datasekretessproblem.
31298: eller vävnader avskiljs för ändamäl om vilka            Man försöker lindra bristen pä transplanta-
31299: stadgas i paragrafens 1 mom., kan ätgärden vid-      tionsorgan genom internationellt samarbete. I
31300: tas trots de anhörigas förbud.                       synnerhet organisationen Scandiatransplant,
31301:     Lagstiftningen i Finland motsvarar säledes re-   som är verksam i de nordiska länderna, har visat
31302: dan nu den situation som uppenbarligen avses i       sig vara effektiv, och ocksä de nordiska hälso-
31303: spörsmälet när det gäller registrering av om en      värdsmyndigheterna kommer att börja delta i
31304: person motsätter sig donation. Om det inte har       dess verksamhet.
31305: 
31306:      Helsingforsden 20 juni 1996
31307: 
31308:                                                                    Minister Terttu Huttu-Juntunen
31309:                                              KK 480/1996 vp
31310: 
31311: Kirjallinen kysymys 480
31312: 
31313: 
31314: 
31315: 
31316:                                     Anne Huotari /vas: Rikosoikeudenkäyntimenettelyn uudistamisen
31317:                                        edellyttämistä voima varoista käräjäoikeuksissa
31318: 
31319: 
31320:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
31321: 
31322:    Rikosasioiden oikeudenkäyntimenettely on            postitiedoksiantoa, mitä kautta hoitunee ehkä
31323: uudistumassa ja säännökset tullevat voimaan            kolmasosa. On todettava, ettäjonkin verran työ-
31324: vuoden 1997 aikana. Uudistus on toivottu, ja           panosta vapautunee, kun pöytäkirjojen laatimi-
31325: näin päästään rikosasioissakin eroon lykkäyksis-       nen kevenee, mutta kun käräjäsihteeri joutuu
31326: tä ja suullis-pöytäkirjallisesta menettelystä.         olemaan istunnossa tuomarin kanssa ja kun pöy-
31327:     Käräjäoikeudet työskentelevät jo tällä hetkel-     täkirjojen laatimisesta vapautuva työpanos siir-
31328: lä kovan työpaineen alaisena. Uudistuksen mu-          tyy ainakin osaksi seikkaperäisen tuomion laati-
31329: kana tulee käräjäoikeuksille aivan uusi tehtävä-       miseen, käräjäoikeuksien resurssitarve ei kom-
31330: alue. Hallituksen esityksen mukaan käräjäoikeu-        pensoidu vapautuvalla työpanoksella. Viime ai-
31331: det vastaavat uudessa menettelyssä pääsääntöi-         koina ovat monissa käräjäoikeuksissa velkajär-
31332: sesti haasteiden ja kutsujen laatimisesta sekä tie-    jestelyasioiden määrät lisääntyneet ja niille ol-
31333: doksiantotehtävien hoitamisesta. Lisäksi käräjä-       laan siirtämässä tai on siirretty myös muita tehtä-
31334: oikeuksien rooli valmistavien toimenpiteiden           viä, esimerkiksi ulosottovalitusten käsittelemi-
31335: osalta muutenkin korostuu. Tiedoksiantotehtä-          nen.
31336: vät niihin kuuluvine muine tehtävineen siirtyvät           Käräjäoikeuksien aiheellinen huoli on, miten
31337: uudistuksessa syyttäjiltä käräjäoikeuksille. Vain      uusista tehtävistä selvitään. Rikosoikeuden-
31338: poikkeustapauksissa tiedoksiantotehtävistä huo-        käyntimenettelyn uudistaminen on välttämätön-
31339: lehtisivat edelleen syyttäjät. On arvioitu, että ri-   tä, ja valitettavaa olisi, jos heti alusta pitäen uu-
31340: kosasioiden tiedoksiantotehtäviä niihin kuuluvi-       distuksen tavoitteet eivät voisi toteutua työvoi-
31341: ne asiakirjojen laatimisineen tulee käräjäoikeuk-      man vähyyden vuoksi. Siksi samalla on kaikin
31342: sille yli 200 000 kappaletta. Lisäksi rikosasioissa    keinoin varmistettava käräjäoikeuksien riittävät
31343: riita-asioita useammin joudutaan peruuttamaan          voimavarat uudistuksen edellyttämien työtehtä-
31344: pääkäsittelyjä niiden keskityksen turvaamiseksi.       vien suorittamiseen.
31345: Tämän vuoksi tiedoksiantotehtävien määrä                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31346:  noussee vielä edellä ilmoitetusta.                    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31347:     Monet käräjäoikeudet huolehtivat jo tällä het-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31348:  kellä rikoshaasteiden tiedoksiannosta, mutta on       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31349:  suuri joukko käräjäoikeuksia, joissa näin ei ole
31350:  menetelty, joten niille siirtyy rikostiedoksiantaja              Miten turvataan käräjäoikeuksien
31351:  arvion mukaan ainakin 100 000 kappaletta. Tie-                työvoiman riittävyys lähinnä haastemies-
31352:  doksiantoon liittyy myös asiakirjojen laatimi-                ten ja kansliahenkilökunnan osalta rikos-
31353:  nen, tarkastaminen ja seuranta sekä muun pää-                 oikeudenkäyntimenettelyn uudistamisen
31354:  käsittelyn vaatiman kansliatyön hoitaminen.                   yhteydessä ja miten syyttäjänvirastoista
31355:     On arvioitu, että haastemies voisi antaa tie-              vapautuva työvoima käytetään käräjäoi-
31356:  doksi vuosittain 1 500 kutsua tai haastetta. Uu-              keuksille siirtyvän työmäärän tekemi-
31357:  dessa menettelyssä on mahdollista käyttää myös                seen?
31358: 
31359:      Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1996
31360: 
31361:                                            Anne Huotari /vas
31362: 
31363: 
31364: 
31365: 260017
31366: 2                                          KK 480/1996 vp
31367: 
31368: 
31369: 
31370: 
31371:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
31372: 
31373:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Arvioitaessa rikosasioiden haasteiden ja kut-
31374: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        sujen aiheuttamaa työmäärän lisäystä käräjäoi-
31375: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      keuksien henkilöstöresursseihin tulee huomata
31376: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anne            ensinnäkin se, että tiedoksianto-organisaatiossa
31377: Huotarin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        ei tule tapahtumaan muutoksia. Tiedoksiantota-
31378: n:o 480:                                             poja tulee olemaan enemmän kuin aiemmin, jo-
31379:                                                      ten tiedoksiantojen "perillemeno" on yhtä var-
31380:           Miten turvataan käräjäoikeuksien           maa kuin tähänkin asti. Toinen kysymys on se,
31381:        työvoiman riittävyys lähinnä haastemies-      paljonko käräjäoikeudet tarvitsevat henkilöstöä
31382:        ten ja kansliahenkilökunnan osalta rikos-     kutsujen ja haasteiden laatimista varten.
31383:        oikeudenkäyntimenettelyn uudistamisen             Tällöin tulee ottaa huomioon uudistuksen vai-
31384:        yhteydessä ja miten syyttäjänvirastoista      kutukset käräjäoikeuksien työmäärään sekä se,
31385:        vapautuva työvoima käytetään käräjäoi-        että saapuvien asioiden määrät ovat vähentyneet
31386:        keuksille siirtyvän työmäärän tekemi-         velkajärjestelyasioita lukuun ottamatta. Näiden
31387:        seen?                                         seurauksena käräjäoikeuksissa vapautuu henki-
31388:                                                      löstöä muihin tehtäviin, esim. tiedoksiantojen
31389:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         laatimiseen. Kokonaisarvioinnin esittäminen
31390: vasti seuraavaa:                                     mahdollisesti tarvittavasta lisähenkilöstöstä on
31391:                                                      mahdollista vasta sitten, kun vanhan rikospro-
31392:    Rikosasioiden oikeudenkäyntimenettelyn uu-        sessimenettelyn mukaiset rikosasiat on saatu hoi-
31393: distamista koskeva hallituksen esitys on parhail-    detuksi vuoden 1997loppupuolella.
31394: laan eduskunnan käsiteltävänä. Uudistus on               Syyttäjänvirastoissa olevan henkilöstön siirtä-
31395: tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 1997             minen käräjäoikeuksiin ei ole käytännössä mah-
31396: alkupuolella. Rikosoikeudenkäyntimenettelyä          dollista sen vuoksi, että suurin osa perustettavien
31397: uudistetaan samojen periaatteiden mukaan kuin        kihlakunnanvirastojen syyttäjäosastoista on niin
31398: uudistettiin riita-asioiden oikeudenkäyntimenet-     pieniä, että niissä on vain muutama kansliahen-
31399: telykin. Tavoitteena on luoda suullinen, keskitet-   kilökuntaan kuuluva. Suurimmissa syyttäjänvi-
31400: ty ja välitön rikosprosessi.                         rastoissa on oikeusministeriön laskelmien mu-
31401:    Rikosprosessiuudistuksesta seuraa eräitä          kaan liian vähän henkilökuntaa nykyistenkin
31402: muutoksia käräjäoikeuden työtehtäviin. Pöytä-        tehtävien hoitamiseen. Syyttäjänvirastoissakin
31403: kirjaamista koskevat säännökset muuttuvat. Sen       työtehtävät tulevat muuttumaan rikosprosessi-
31404: seurauksena pöytäkirjojen ja todistajankerto-        uudistuksen myötä. Siten kansliahenkilökuntaa
31405: musten puhtaaksikirjoittaminen jää pois. Kärä-       ei tule uudistuksen johdosta vapautumaan.
31406: jäoikeuden tehtäväksi tulee haasteiden ja kutsu-         Oikeusministeriö on käynnistänyt sisäasiain-
31407: jen tiedoksiantaminen samojen periaatteiden          ministeriön kanssa neuvottelut uudistuksen vai-
31408: mukaan kuin riita-asioidenkin osalta asia on jär-    kutuksista tiedoksiantotehtävien hoitamiseen ja
31409: jestetty.                                            sen varmistamiseksi, että tiedoksiantoon oikeu-
31410:    Alioikeusuudistuksen yhteydessä kaikkiin kä-      tettujen poliisimiesten palvelut ovat käytettävis-
31411: räjäoikeuksiin perustettiin haastemiesten virat      sä. Oikeusministeriön keväällä 1996 käräjäoi-
31412: tiedoksiantotehtäviä varten. Lisäksi tiedoksian-     keuksien laamanneille ja osastosihteereille järjes-
31413: totapoja lisättiin ottamalla käyttöön niin sanottu   tettyjen virastopäällikköpäivien yhteydessä on
31414: "postitiedoksianto" perinteisten saantitodistuk-     keskusteltu rikosprosessiuudistuksen vaikutuk-
31415: sena tapahtuvan tiedoksiannan ja haastetiedok-       sista käräjäoikeuksien henkilöstöön ja työtehtä-
31416: siannan lisäksi.                                     viin. Syksyllä 1996 käytävissä tulosneuvotteluis-
31417:    Tiedoksiannoista huolehtiminen on rikos-          sa arvioidaan käräjäoikeuskohtaisesti resurssi-
31418: asioissa tällä hetkellä syyttäjän asiana. Raastu-    tarpeita. Mahdollisuuksia henkilöstömäärän li-
31419: vanoikeuksia vastaavat käräjäoikeudet huolehti-      säämiseen ei käytännössä ole, vaan henkilöstö-
31420: vat kuitenkin jo nyt myös rikoshaasteiden tie-       järjestelyt on toteutettava jakamalla resursseja
31421: doksiantamisesta.                                    uudelleen.
31422: 
31423:      Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1996
31424: 
31425:                                                                     Oikeusministeri Kari Häkämies
31426:                                                                                                 )
31427:                                             KK 480/1996 vp                                               3
31428: 
31429: 
31430: 
31431: 
31432:                                        Till Riksdagens Talman
31433:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      tion tili tingsrätternas personalresurser mäste
31434: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        man för det första observera att inga ändringar
31435: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      kommer att ske i delgivningsorganisationen. Det
31436: man Anne Huotari undertecknade spörsmål nr            kommer att finnas flera delgivningssätt än tidiga-
31437: 480:                                                  re och delgivningarna kommer därför att nå fram
31438:                                                       lika säkert som hittills. En annan fräga är sedan
31439:           Hur försäkrar man sig i samband med         hur stor personai tingsrätterna behöver för att
31440:        revisionen av rättegångsförfarandet i          upprätta kallelserna och stämningarna.
31441:        brottmål om att arbetskraften vid tings-           I detta sammanhang bör beaktas revisionens
31442:        rätterna är tillräcklig framför allt i fråga   verkningar pä tingsrätternas arbetsbörda Iiksom
31443:        om stämningsmännen och kansliperso-            också att antalet inkomna ärenden har sjunkit,
31444:        nalen och hur utnyttjas den arbetskraft        med undantag av skuldsaneringsärenden. Som
31445:        som frigörs från äklagarämbetena för att       en följd av detta frigörs personai i tingsrätterna
31446:        utföra det arbete som överförs pä tings-       för andra uppgifter, t.ex. för att upprätta delgiv-
31447:        rätterna?                                      ningar. Först efter att behandlingen av brottmå-
31448:                                                       len enligt det gamla straffrättsförfarandet har
31449:    Som svar pä spörsmälet anför jag vördsamt          slutförts i slutet av 1997 är det möjligt att göra en
31450: följande:                                             helhetsbedömning av ett eventuellt behov av ex-
31451:                                                       tra personal.
31452:    Regeringspropositionen om revision av rätte-           Det är i praktiken inte möjligt att överföra
31453: gängsförfarandet i brottmål behandlas som bäst i      personai frän äklagarämbetena tili tingsrätterna
31454: riksdagen. Det förnyade förfarandet avses träda i     därför att största delen av äklagaravdelningarna
31455: kraft i början av 1997. Rättegängsförfarandet i       vid de häradsämbeten som skall inrättas är sä
31456: brottmål revideras enligt samma principer som         små att där endast finns ett fätal personer som
31457: rättegängsförfarandet i tvistemäl. Mälet är att       hör tili kanslipersonalen. De största åklagaräm-
31458: skapa en muntlig, koncentrerad och omedelbar          betena har enligt justitieministeriets beräkningar
31459: straffprocess.                                        för liten personai t.o.m. för de nuvarande uppgif-
31460:    Reformen av straffprocessen medfOr vissa           terna. Ocksä åklagarämbetenas arbetsuppgifter
31461: ändringar i tingsrätternas arbetsuppgifter. Stad-     kommer att ändras i samband med straffprocess-
31462: gandena om protokollföring ändras. Tili följd av      reformen. Revisionen kommer därigenom inte
31463: detta faller renskrivningen av protokoll och vitt-    att leda tili att kanslipersonal frigörs.
31464: nesutsagor bort. Tingsrättens uppgift blir att del-       Justitieministeriet har tillsammans med inri-
31465: ge stämningar och kallelser enligt samma princi-      kesministeriet startat diskussioner om revision-
31466: per som vid tvistemäl.                                ens inverkan pä skötseln av delgivningsuppgif-
31467:    I samband med underrättsreformen inrättades        terna. Samtidigt ville man säkerställa tillgången
31468: stämningsmannatjänster vid alla tingsrätter för       tili polismän som har rätt att delge handlingar. I
31469: delgivningsuppgifter. Dessutom utökades del-          samband med de dagar somjustitieministeriet på
31470: givningssätten därigenom att en s.k. "postdelgiv-     vären 1996 ordnade för ämbetsverkscheferna dis-
31471: ning" togs i bruk vid sidan av de traditionella       kuterades straffprocessreformens verkningar på
31472: formerna av delgivning och stämningsdelgivning        tingsrätternas personai och arbetsuppgifter. Un-
31473: med mottagningsbevis.                                 der de resultatförhandlingar som kommer att
31474:    Delgivning i brottmäl åligger för närvarande       föras pä hösten 1996 kommer resursbehoven for
31475: äklagaren. Tingsrätterna, som motsvarar rådstu-       var och en tingsrätt att beräknas. I praktiken
31476: vurätterna, handhar dock redan nu ocksä delgiv-       finns det inga möjligheter att utöka personalen,
31477: ning av stämningar i brottmål.                        utan personalarrangemangen måste genomföras
31478:    Vid en bedömning av den arbetsökning som           genom att omfördela resurserna.
31479: stämningar och kallelser i brottmäl medför i rela-
31480:      Helsingfors den 18 juni 1996
31481: 
31482:                                                                     Justitieminister Kari Häkämies
31483:                                             KK 481/1996 vp
31484: 
31485: Kirjallinen kysymys 481
31486: 
31487: 
31488: 
31489: 
31490:                                   Tarja Filatov /sd ym.: Nuorten tasavertaisesta kohtelusta myönnet-
31491:                                       täessä työmarkkinatukea
31492: 
31493: 
31494:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
31495: 
31496:     Kun työmarkkinatukilaki muuttui vuoden           rehellisesti, että hän ei ole jostakin syystä hake-
31497: 1996 alusta, se vaikutti pääsääntöisesti alle 20-    nut yhteishaussa koulutuspaikkaa, häneltä lop-
31498: vuotiaiden vailla ammattikoulutusta olevien          puu tuen maksatus. Mutta jos nuori valehtelee
31499: nuorten työttömyysturvaan. Vuoden alusta al-         hakeneensa kouluun, tuen maksatus jatkuu. Ti-
31500: kaen 17-vuotiaat eivät saa työmarkkinatukea,         lanne on varsin nurinkurinen.
31501: elleivät ole työharjoittelussa. 17-18-vuotiaat ei-       Käytäntö on myös epäselvä siltä osin, jos nuo-
31502: vät saa työmarkkina tukea, jos eivät ole hakeneet    ri ei otakaan vastaan syksyllä saamaansa koulu-
31503: yhteishaussa opiskelemaan. Työmarkkinatukea          tuspaikkaa. Peritäänkö häneltä kesän aikana
31504: maksetaan kuitenkin työharjoittelun ajalta ja        maksettu tuki takaisin, ja jos peritään, niin mi-
31505: odotusajalla työharjoittelussa ollessa.              ten? Hänen ainoa toimeentulolähteensä jatkossa
31506:     Nyt nuorten osastojen työvoimaneuvojat ovat      on todennäköisesti toimeentulotuki.
31507: voimavaroihinsa nähden lähes mahdottoman                 Lisäksi monessa työvoimatoimistossa laki-
31508: tehtävän edessä. He joutuvat selvittämäänjokai-      muutoksesta tiedottaminen takelteli lain nopean
31509: sen ammattikoulutusta vailla olevan työttömän        voimaantulon vuoksi. Monet nuoret eivät tien-
31510: nuoren kohdalla, onko hän hakenut opiskele-          neet, että heidän olisi kuulunut hakea yhteishaus-
31511: maan, ja jos ei ole, tekemään selvityspyynnön        sa, jotta tuen saanti jatkuisi. Nuoret ovat siis
31512: nuorelle. Järjestelmä vaatii yksioikoisesti, että    varsin eriarvoisessa asemassa työmarkkinatuen
31513: nuori hakee koulutukseen tai työharjoitteluun.       saannin suhteen.
31514: Poikkeustilanteeksi ei hyväksytä esimerkiksi             Nykyisellään nuorten työmarkkinatukijärjes-
31515: kohta alkavaa äitiyslomaa tai armeijaa.              telmä ei toimi niin kuin sen pitäisi. Kuitenkin
31516:     Nyt ne nuoret, jotka hakevat yhteishaussa        hallitus on antanut eduskunnalle lakiesityksen,
31517: opiskelemaan, saavat tukea kesän ajalta, mutta       jossa järjestelmää laajennetaan alle 25-vuotiai-
31518: ne, jotka hakevat korkeakouluun, eivät saa.          siin nuoriin.
31519: Myös ne, jotka ovat menossa armeijaan eivätkä            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
31520: siksi ole hakeneet yhteishaussa koulutuspaikkaa,     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
31521: jäävät tuen ulkopuolelle. Asevelvollisuutta suo-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31522: rittamaan menossa olevien nuorten koulutuk-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31523: seen hakeutuminen on hankalaa, koska oppilai-
31524: tokset eivät säilytä heidän koulutuspaikkaansa                    Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta nuoret
31525: armeijasta pääsyn jälkeistä aikaa varten.                      olisivat tasavertaisessa asemassa työ-
31526:     Työvoimaviranomaisilla ei ole keinoa kont-                 markkinatuen saannin suhteen, ja
31527:  rolloida, onko nuori todella hakenut koulutuk-                   miten Hallitus järjestää sen, että nuor-
31528:  seen. Monet oppilaitokset ilmoittavat hakutu-                 ten koulutukseen hakeutuminen,joka on
31529: loksista vain kouluun päässeille nuorille, joten               tuen saannin ehtona, kohtelee eri elämän-
31530: hakutulosten selvittyäkään ei ole muuta kontrol-               tilanteissa olevia nuoria oikeudenmukai-
31531:  likeinoa kuin hakijan sana. Jos nuori tunnustaa               sesti?
31532: 
31533:       Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1996
31534: 
31535:           Tarja Filatov /sd               Arja Ojala /sd               Arto Bryggare /sd
31536:           Pirkko Peltomo /sd              Riitta Prusti /sd             Marja-Leena Viljamaa /sd
31537:           Pia Viitanen /sd                Irina Krohn /vihr            Johannes Koskinen /sd
31538:           Janne Viitamies /sd             Matti Saarinen /sd           Ulla Anttila /vihr
31539:                      Satu Hassi /vihr                           Jorma Kukkonen /sd
31540:  260017
31541: 2                                           KK 481/1996 vp
31542: 
31543: 
31544: 
31545: 
31546:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
31547: 
31548:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tammikuuhun 1996 lähes 9 000 henkilöllä, joka
31549: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         merkitsi noin 36 prosentin laskua. Samaan ai-
31550: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       kaan työharjoitteluun hakeutuneiden nuorten
31551: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tarja Pila-      osuus kasvoi merkittävästi: työharjoittelussa ole-
31552: tovin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        vien määrä nousi 1 200 henkilöllä, eli 17,3 pro-
31553: n:o 481:                                              sentilla. 18-19-vuotiaiden kohdalla toteutettua
31554:                                                       rajoitusta on tarkoitus laajentaa vuoden 1997
31555:            Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta nuoret    alusta koskemaan myös 20-24-vuotiaita am-
31556:        olisivat tasavertaisessa asemassa työ-         mattikouluttamattomia nuoria.
31557:        markkinatuen saannin suhteen, ja                   Työmarkkinatuen saamisedellytysten muut-
31558:            miten Hallitus järjestää sen, että nuor-   tumisesta tiedottaminen käynnistyi työvoimatoi-
31559:        ten koulutukseen hakeutuminen, joka on         mistoissa uudistuksen verrattain nopeaan voi-
31560:        tuen saannin ehtona, kohtelee eri elämän-      maantuloon nähden suhteellisen varhaisessa vai-
31561:        tilanteissa olevia nuoria oikeudenmukai-       heessa. Työvoimatoimistot pyrkivät viimeistään
31562:        sesti?                                         marras-joulukuussa 1995 kutsumaan jokaisen
31563:                                                       muutoksen kohteena olevaan ikäryhmään kuu-
31564:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          luvan ammattikouluttamattoman työnhakijan
31565: vasti seuraavaa:                                      tilaisuuteen, jossa annettiin uudistusta koskeva
31566:                                                       tarpeellinen informaatio. Jo tuolloin voitiin osal-
31567:    Kuluvan vuoden alusta tuli voimaan lainmuu-        le hakijoista tarjota koulutuspaikka. Tiettyä epä-
31568: tos, joka koski alle 20-vuotiaiden ammattikoulu-      selvyyttä ilmeni väestömäärältään suurien paik-
31569: tusta vailla olevien nuorten työmarkkinatukioi-       kakuntien työvoimatoimistoissa, mutta tilannet-
31570: keutta. Työmarkkinatuesta annettua lakia muu-         ta helpotettiin muun muassa jatkamalla oppilai-
31571: tettiin siten, että 17-vuotiaalla ammattikoulutta-    tosten hakuaikoja.
31572: mattomaHa nuorella on oikeus työmarkkinatu-               Koulutukseen hakeutumisen tultua työmark-
31573: keen ainoastaan koulutuksen, työharjoittelun tai      kinatukioikeuden saamisedellytykseksi työvoi-
31574: muun työhallinnon järjestämän aktiivisen työ-         matoimistojen tehtävänä on ollut tarkistaa, onko
31575: voimapoliittisen toimenpiteen ajalta. Sama kos-       nuori hakenut ammatilliseen koulutukseen. Ke-
31576: kee 18-19-vuotiasta nuorta, joka on kieltäyty-        vään 1996 ensimmäisen yhteishaun osalta ei ollut
31577: nyt tarjotusta työstä tai työmarkkinavalmiuk-         vielä saatavissa keskitettyä tietoa yhteisvalinta-
31578: sien parantamiseksi järjestetystä toimenpiteestä      menettelyyn osallistuneista henkilöistä, joten
31579: taijoka on kieltäytynyt taijättänyt hakeutumat-       työvoimatoimistot ovat joko luottaneet hakijan
31580: ta hänelle soveltuvaan ammatilliseen koulutuk-        omaan ilmoitukseen tai tarkistaneet asian oppi-
31581: seen. Jos soveltuvaa ammatillista koulutusta ei       laitoksesta kussakin tapauksessa erikseen. Ilmi
31582: pystytä järjestämään, 18-19-vuotiaan nuoren           tulleiden väärinkäytöstapausten osalta on jou-
31583: oikeus työttömyysaikaiseen työmarkkinatukeen          duttu työmarkkinatukien takaisinperintään,
31584: säilyy.                                               mutta tällaisia tapauksia on ollut suhteellisen
31585:    Ensimmäistä kertaa työmarkkinoille tulevan         vähän. Jos henkilö on hakenut ja päässyt amma-
31586: nuoren osalta työelämään sijoittumisen suurin-        tilliseen koulutukseen aloittamatta kuitenkaan
31587: pana esteenä on yleensä ammattikoulutuksen            opintojaan, on kyse koulutuksesta kieltäytymi-
31588: puute. Edellä kuvatun lainmuutoksen tavoittee-        sestä,jolloin työmarkkinatukioikeutta ei ole kiel-
31589: na oli kannustaa nuoria valitsemaan työmarkki-        täytymisestä lukien.
31590: navalmiuksia parantava koulutus passiivisen toi-          Tietosuojalautakunnassa on parhaillaan vi-
31591: meentuloturvan sijaan.                                reillä poikkeuslupahakemus, joka käsiteltäneen
31592:    Muutos on osoittautunut työvoimapoliittises-       kuluvan vuoden elokuussa. Poikkeusluvan no-
31593: ti toimivaksi. Alle 20-vuotiaiden työttömien          jalla työvoimatoimistojen olisi mahdollista saa-
31594: työnhakijoiden osuus aleni joulukuusta 1995           da opetushallitukselta massaluovutuksena tiedot
31595:                                              KK 481/1996 vp                                           3
31596: 
31597: yhteishakumenettelyyn osallistuneista henkilöis-       jen aloittamista on mahdollista lykätä muun
31598: tä. Lupa koskee ainoastaan vuotta 1996, joten          muassa raskauden tai asevelvollisuuden takia,
31599: jatkossa työvoimatoimistojen tiedonsaannin tur-        joten koulutukseen hakeutuminen on tarkoituk-
31600: vaaminen vaatinee tältä osin tietosuojalainsää-        senmukaistaja toivottavaa myös näiden työnha-
31601: dännön muuttamista.                                    kijoiden kohdalla. Suuri osa korkeakouluihin
31602:     Koulutukseenhakeutumisvelvoite           koskee    hakevista nuorista ei tule valituksi, joten amma-
31603: myös tilanteita, joissa ammattikouluttamaton           tillisella koulutuksella saavutettava työmarkki-
31604: nuori on jäämässä esimerkiksi äitiyslomalle,           nakelpoisuuden parantuminen on heidänkin
31605: aloittamassa varusmies- taisiviipalvelusta taikka      kohdallaan tärkeää. Edellä mainitun perusteella
31606: on myöhemmin hakeutumassa korkeakouluta-               katsoisin, etteivät eri elämäntilanteissa olevat
31607:  soiseen opetukseen. Mihinkään erivapausjärjes-        nuoret tule koulutukseenhakeutumisvelvoitteen
31608: telyihin ei tällaisia tilanteita silmällä pitäen ole   johdosta epätasavertaisesti tai epäoikeudenmu-
31609:  kuitenkaan syytä ryhtyä. Ammatillisten Opinto-        kaisesti kohdelluiksi.
31610: 
31611:      Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1996
31612: 
31613:                                                                      Työministeri Liisa Jaakonsaari
31614: 4                                             KK 481/1996 vp
31615: 
31616: 
31617: 
31618: 
31619:                                           Tili Riksdagens Talman
31620: 
31621:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         minskning på nästan 36 procent. Samtidigt öka-
31622: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-           de anta1et ungdomar som ansökt om arbetsprak-
31623: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags1e-       tik signifikant; anta1et deltagare i arbetspraktik
31624: damot Tarja Fi1atov m.fl. undertecknade spörs-           steg med 1 200 personer, dvs. 17,3 procent. Den
31625: må1 nr 481:                                              begränsning som tillämpas på 18- och 19-åringar
31626:                                                          har man för avsikt att från början av år 1997
31627:            Vad ämnar Regeringen göra för att             utvidga tili att gälla även 20-24-åringar som
31628:         ungdomar skulle haen 1ikvärdig ställning         saknar yrkesutbi1dning.
31629:         när det gäller erhållande av arbetsmark-             Arbetskraftsbyråerna började informera om
31630:         nadsstöd samt                                    de ändrade förutsättningarna för erhållande av
31631:            hur ämnar Regeringen se tili att sky1-        arbetsmarknadsstöd i ett re1ativt tidigt skede, när
31632:         digheten att söka in till utbi1dning, som är     man tänker på att reformen drevs igenom i rätt
31633:         villkor för erhållande av stödet, behand-        snabb takt. Arbetskraftsbyråerna hade som mål
31634:         1ar rättvist ungdomar i o1ika 1ivssituatio-      att senast november-december 1995 inkalla
31635:         ner?                                             varje icke-yrkesutbildad arbetssökande i berörda
31636:                                                          å1dersk1asser till ett möte där man gav nödvändig
31637:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt            information om reformen. Redan då kunde en
31638: anföra följande:                                         del av ungdomarna erbjudas en utbildningsp1ats.
31639:                                                          En viss ok1arhet förekom i arbetskraftsbyråerna
31640:    I början av innevarande år trädde i kraft en          på orter med stort befo1kningsunderlag, men si-
31641: 1agändring som gälide icke-yrkesutbi1dade under          tuationen under1ättades bl.a. genom en för1äng-
31642: 20-åringars rätt tili arbetsmarknadsstöd. Lagen          ning av vissa 1äroanstalters ansökningstider.
31643: om arbetsmarknadsstöd ändrades så, att en per-               Sedan sky1digheten att söka in tili utbildning
31644: son som är 17 år och inte har yrkesutbi1dning har        b1ivit en förutsättning för erhållande av arbets-
31645: rätt till arbetsmarknadsstöd endast under den tid        marknadsstöd har arbetskraftsbyråerna haft till
31646: han de1tar i utbi1dning, arbetspraktik eller annan       uppgift att kontroliera, om den unga har sökt in
31647: av arbetsförva1tningen ordnad aktiv arbets-              tili yrkesutbildning. I fråga om vårens 1996 första
31648: kraftspolitisk åtgärd. Detsamma gäller även 18-          gemensamma elevansökan hade man ännu inte
31649: och 19-åringar som vägrar ta emot ett arbete eller       tillgång tili centralt producerade uppgifter om
31650: delta i sådana åtgärder som ordnats för att för-         personer som deltagit i detta ansökningsförfa-
31651: bättra deras arbetsmarknadsberedskap elier som           rande, varför arbetskraftsbyråerna antingen har
31652: vägrat de1ta i elier låtit bli att söka in tili1ämp1ig   1itat på den sökandes egen anmä1an elier i varje
31653: yrkesutbi1dning. Om 1ämp1ig yrkesutbi1dning              enski1t fall kontrolierat saken hos 1äroanstalten.
31654: inte kan ordnas, bevarar 18- och 19-åringarna            Där fall av missbruk kommit fram har man varit
31655: sin rätt tili arbetsmarknadsstöd under tiden för         tvungen att återkräva utbeta1da arbetsmark-
31656: arbets1ösheten.                                          nadsstöd, men dessa fali har varit re1ativt få. Ifall
31657:    För en ung person som första gången söker             en person har ansökt om och b1ivit antagen tili en
31658: inträde på arbetsmarknaden utgör bristen på yr-          yrkesutbi1dning, men inte in1ett sin utbi1dning, är
31659: kesutbi1dning i allmänhet det största hindret för        det fråga om vägran att de1ta i utbi1dning, varvid
31660: en p1acering i arbetslivet. Syftet med ovannämn-         rätten till arbetsmarknadsstöd upphör samma
31661: da 1agändring var att sporra ungdomar att i stä1-        dag.
31662: 1et för passivt utkomstskydd vä1ja sådan utbi1d-             Tili datasekretessnämnden har in1ämnats en
31663: ning som förbättrar deras arbetsmarknadsbered-           ansökan om undantag, som torde komma upp tili
31664: skap.                                                    behand1ing i augusti. Med stöd av sådant undan-
31665:    Andringen verkar ha haft arbetskraftspolitisk         tag skulle arbetskraftsbyråerna ha möj1ighet att i
31666: effekt. Andelen arbets1ösa arbetssökande under           form a v massut1ämnande a v undervisningsminis-
31667: 20 år sjönk med nära 9 000 personer från decem-          teriet få uppgifter om personer som de1tagit i
31668: ber 1995 tili januari 1996, vi1ket innebär en            gemensam e1evansökan. Undantaget gäller en-
31669:                                              KK 481/1996 vp                                            5
31670: 
31671: dast under år 1996, och därför torde det till denna    bildning på grund av bl.a. graviditet elier värn-
31672: del krävas en ändring av datasekretesslagstift-        plikt, varför det också för dessa arbetssökande är
31673: ningen för att arbetskraftsbyråerna skall kunna        ändamålsenligt och önskvärt att söka in tili ut-
31674: tillförsäkras nämnda upplysningar.                     bildning. En stor del av de ungdomar som söker
31675:     Skyldigheten att söka in tili utbildning gäller    sig till högskolorna blir inte antagna, varför den
31676: också de fall, där en ung person utan yrkesutbild-     förbättring i arbetsmarknadsberedskapen som
31677: ning ämnar ta moderskapsledighet eller håller på       en yrkesutbildning skulie ge är viktig också får
31678: att inleda bevärings- elier civiltjänst eller senare   dessa ungdomar. Med stöd av det ovan anförda
31679: söka in till en utbildning på högskolenivå. Att ta     anser jag att ungdomar i olika livssituation blir
31680: itu med några dispensarrangemang med tanke på          varken olikvärdigt elier orättvist behandlade på
31681: sådana situationer är dock inte befogat. Man har       grund av skyldigheten att söka in tili utbildning.
31682: möjlighet att uppskjuta inledandet av yrkesut-
31683: 
31684:      Helsingfors den 19 juni 1996
31685: 
31686:                                                                    Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
31687:                                            KK 482/1996 vp
31688: 
31689: Kirjallinen kysymys 482
31690: 
31691: 
31692: 
31693: 
31694:                                   Kimmo Sasi /kok: Eläinten oikeuksien nimissä harjoitetusta lainvas-
31695:                                      taisesta toiminnasta
31696: 
31697: 
31698:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
31699: 
31700:     Suomalaisen maaseudun menestystekijöihin         mien vandalisointia, liha- ja maitorekkojen ikku-
31701: tulevaisuudessa kuuluu runsas ja monimuotoi-         noiden särkemistä ja renkaiden puhkomista,
31702: nen yritteliäisyys. Eläintuotanto on ollut ja on     turkkureiden kodin ja auton spraymaalausta, li-
31703: jatkossakin yksi maaseudun toimeentulon kul-         hakauppojen, hampurilaisravintoloiden ja jääte-
31704: makiviä. Suomalaisen eläintuotannon päälle on        läkioskien tuhoamista.
31705: kuitenkin nousemassa luonnonsuojeluna esiinty-          Edellä kuvatun vandalismin takaa löytyy
31706: vän ekoanarkismin myötä synkkiä pilviä. Ensim-       usein kirjainyhdistelmä EVR, Eläinten Vapau-
31707: mäisenä uhrina on ollut turkiseläintuotanto,         tusrintama,jonka voitaisiin olettaa olevan lähei-
31708: mutta on syytä olettaa, että myös muut eläintuo-     sessä yhteistoiminnassa englantilaisen ALF- eli
31709: tannon muodot sekä metsästys joutuvat eläinten       Animal Liberation Front -järjestön kanssa. Eng-
31710: oikeuksien nimissä harjoitettavan mielivallan        lannissa poliisi pitää ALF:ia IRA:njälkeen toi-
31711: uhriksi.                                             seksi vaarallisimpana terroristijärjestönä. Muu-
31712:     Toukokuussa Helsingissä perustettiin Muu-        toksen Kevät -lehti osoittaa, että eräiden eläinoi-
31713:  toksen Kevät -niminen järjestö, jonka samaan        keusaktivistien toiminta on Suomessakin anar-
31714: aikaan julkaistussa ympäristövallankumouksel-        kistisen äärivasemmiston ympärille organisoitu-
31715:  liseksi kutsutussa aikakauslehdessä kerrotaan       uutta elämäntaparikollisuutta.
31716:  yksityiskohtaisesti ekaanarkistien lukuisista is-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31717:  kuista. Julkisuudessa ovat eniten saaneet huo-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31718:  miota ns. Pohjanmaan turkistarhaiskut sekä Itä-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31719:  Suomen toistaiseksi ratkaisemattomiksi jääneet      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31720:  tuhopoltot.
31721:      Muutoksen Kevät -lehdessä luetellaan yksi-                Onko poliisilla riittävät voimavarat
31722:  tyiskohtaisesti useita kymmeniä kesäkuun 1995              ehkäistä ennakolta eläinten oikeuksien
31723:  ja tammikuun 1996 välillä tehtyjä iskuja, mm.              nimissä harjoitettua lainvastaista toimin-
31724:  turkis- ja metsästysliikkeiden ikkunoiden särke-           taa?
31725:  misiä, metsästyslavojen tuhoamisia, huoltoase-
31726: 
31727:      Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1996
31728: 
31729:                                           Kimmo Sasi /kok
31730: 
31731: 
31732: 
31733: 
31734: 260017
31735: 2                                            KK 482/1996 vp
31736: 
31737: 
31738: 
31739: 
31740:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
31741: 
31742:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         minnassa näytetään käytettävän ulkomailta han-
31743: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          kittuja toimintamalleja, ja ryhmät harjoittavat
31744: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        tietojenvaihtoa ulkomaisten ryhmien kanssa.
31745: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kimmo                 Ilmiö on ollut toistaiseksi poliisin normaalein
31746: Sasin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         menetelmin hallittavissa. On kuitenkin myönnet-
31747: 482:                                                   tävä, että toimintaan hyvin valmentautuneiden
31748:                                                        aktivistien laittomien tekojen tutkinta on hyvin
31749:           Onko poliisilla riittävät voimavarat         työlästä. Yksittäisiä rikostapauksia varten on
31750:        ehkäistä ennakolta eläinten oikeuksien          poliisista koottu tutkintaryhmiä. Vuoden 1995/
31751:        nimissä harjoitettua lainvastaista toimin-      1996 vaihteessa Helsingissä, jossa laiton toiminta
31752:        taa?                                            tapahtumamääriltään on ollut suurinta, tiivistet-
31753:                                                        tiin eri poliisiyksiköiden toimintaa iskuja koske-
31754:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           vien tietojen keräämisessä. Toimintaa on jatket-
31755: vasti seuraavaa:                                       tu koko kevään tiiviissä yhteistyössä asianomis-
31756:                                                        tajatahojen kanssa.
31757:     Eläinsuojeluaktivistit ovat toimineet Suomes-          Toiminnan tuloksena sellaisten vahingonte-
31758: sa jo usean vuoden ajan. Toimintatapoina käy-          kojen määrä Helsingissä, joiden voidaan olettaa
31759: tettiin aluksi perinteistä lentolehtisten jakamista,   olevan yhteydessä aktivistien toimintaan, on sel-
31760: niiden liimaamista yleisön nähtäville ja mielen-       västi vähentynyt. Lisäksi on voitu saattaa esitut-
31761: osoitusten järjestämistä. Merkkejä suorasta toi-       kintaan useita aktivistien tekemiksi epäiltyjä, lä-
31762: minnasta alkoi ilmaantua 1990-luvun alussa lä-         hinnä turkisliikkeitä vastaan tehtyjä iskuja.
31763: hinnä lievinä vahingontekoina. Viime vuoden ai-            Laitonta toimintaa voidaan ennalta estää toi-
31764: kana toiminta on käynyt aktiivisemmaksija saa-         saalta tehokkaalla valvonnalla ja tutkinnalla ja
31765: nut, ulkomaisten esimerkkien mukaisesti, aikai-        toisaalta asianomistajien omin omaisuuteen liit-
31766: sempaa vakavampia piirteitä.                           tyvin suojaamistoimenpitein. Poliisi on jatkossa-
31767:     Poliisi on erityisesti keväästä 1995 lähtien ke-   kin yhteydessä asianomistajatahojen kanssa lait-
31768: rännyt tietoja eläinsuojeluaktivistien toiminnas-      tomiin tekoihin syyllistyneiden tehokkaammaksi
31769: ta ja heidän suorittamistaan lainvastaisista teois-    paljastamiseksi.
31770: ta. Saatujen selvitysten mukaan lainvastaista toi-         Poliisi tulee edelleen seuraamaan tiiviisti akti-
31771: mintaa harjoittavien henkilöiden määrä on vielä        vistien toimintaa ja siinä tapahtuvia muutoksia
31772: vähäinen, mutta he ovat saaneet aktiivisella toi-      ja tulee puuttumaan kaikella vakavuudella ilmi
31773: minnallaan aikaan sekä mittavia vahinkoja että         tulleisiin laittomuuksiin.
31774: ennen kaikkea tavoittelemaansa julkisuutta. Toi-
31775: 
31776:      Helsingissä 27 päivänä kesäkuuta 1996
31777: 
31778:                                                                 Sisäasiainministeri Jan-Erzk Enestam
31779:                                             KK 482/1996 vp                                               3
31780: 
31781: 
31782: 
31783: 
31784:                                         Tili Riksdagens Talman
31785: 
31786:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Fenomenet har tills vidare kunnat hållas un-
31787: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-        der kontroll genom polisens normala metoder.
31788: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-      Det måste dock medges att det är mycket arbet-
31789: man Kimmo Sasi undertecknade spörsmål nr              samt att undersöka olagliga gärningar som utförs
31790: 482:                                                  av väl förberedda aktivister. Med avseende på
31791:                                                       enskilda brottsfall har man inom polisen bildat
31792:           Har polisen tillräckliga resurser för att   undersökningsgrupper. Vid årsskiftet 1995/1996
31793:        förebygga olaglig verksamhet som be-           i Helsingfors, där den olagliga verksamheten va-
31794:        drivs i namn av djurens rättigheter?           rit störst med beaktande av antalet brottsfall,
31795:                                                       intensifierades de olika polisenheternas insam-
31796:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ling av information om aktionerna. Verksamhe-
31797: anföra följande:                                      ten har pågått hela våren i ett nära samarbete
31798:                                                       med målsägandena.
31799:     Djurskyddsaktivisterna har varit verksamma i         Resultatet av denna verksamhet har varit att
31800: Finland redan under flera års tid. Ursprungligen      sådan skadegörelse i Helsingfors som kan antas
31801: gick verksamheten ut på att dela ut traditionella     vara ansluten tili aktivisternas verksamhet klart
31802: flygblad och limma upp dem på allmänna platser        har minskat i omfattning. Dessutom har man
31803: samt att arrangera demonstrationer. Teeken på         kunnat förundersöka flera sådana aktioner, i
31804: en direkt aktion började synas i början av 1990-      huvudsak riktade mot pälsaffårer, som miss-
31805: talet främst i form av lindrig skadegörelse. Under    tänks vara genomförda av aktivister.
31806: det senaste året har verksamheten blivit allt akti-      Olaglig verksamhet kan förebyggas genom ef-
31807: vare och i enlighet med utländska exempel fått        fektiv övervakning och undersökning å ena sidan
31808: allt allvarligare drag.                               och genom målsägandenas egna åtgärder för
31809:     Polisen har särskilt sedan våren 1995 samlat      skyddande av egendomen å andra sidan. Polisen
31810: information om djurskyddsaktivisternas verk-          kommer även i fortsättningen att vara i kontakt
31811: samhet och olagligheter som de gjort sig skyldiga     med målsägandena för att effektivare kunna av-
31812: tili. Enligt utredningarna är antalet personer som    slöja de personer som gjort sig skyldiga tili olag-
31813: bedriver olaglig verksamhet fortfarande litet,        ligheter.
31814: men genom sin aktiva verksamhet har de åstad-             Polisens avsikt är också att fortsätta att inten-
31815: kommit betydande skador och framför allt fått         sivt följa aktivisternas verksamhet och föränd-
31816: den publicitet de eftersträvat. Det verkar som om     ringar i dem och att med största allvar ingripa i
31817: man använder sig av verksamhetsmodeller som           olagligheter som uppdagas.
31818: härstammar från utlandet och att grupperna id-
31819: kar informationsutbyte med utländska grupper.
31820: 
31821:      Helsingforsden 27 juni 1996
31822: 
31823:                                                                    Inrikesminister Jan-Erik Enestam
31824:                                            KK 483/1996 vp
31825: 
31826: Skriftligt spörsmål 483
31827: 
31828: 
31829: 
31830: 
31831:                                   Ulla-Maj Kukkonen /sv m.fl.: Om gradering av övervakningsavgif-
31832:                                       ten för alkoholdryckers detaljhandelstillstånd
31833: 
31834: 
31835:                                        Tili Riksdagens Talman
31836: 
31837:    Många innehavare av småbutiker är i dag           den. En avgift på 500 mark per år känns obefogad
31838: mycket upprörda över den övervakningsavgift          då alkoholinspektören kommer på besök kanske
31839: för alkoholdryckers detaljhandelstillstånd de nu     en gång på 10 år. Det ligger på butikernas ansvar
31840: är tvungna att betala för år 1995. Orsaken tili      att inte sälja alkohoi åt minderåriga och åt heru-
31841: bitterheten är det faktum att avgiften är fast och   sade. Nu hamnar de plötsligt att betala för att de
31842: små kvarters- och bybutiker är tvungna att betala    har påtagit sig det här ansvaret.
31843: lika mycket som stora supermarketar och varu-           Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
31844: hus. Den motsvarande avgiften för övervakning        ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
31845: av serveringstillstånd är, beroende på respektive    ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
31846: cafes, restaurangs och bars försäljning, graderad    följande spörsmål:
31847: mellan 250 mark och 2 000 mark. För detaljhan-
31848: deln är avgiften 500 mark oberoende av försälj-                 Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
31849: ning. De stora marketarna skulle med sin större             ta för att gradera avgiften för övervak-
31850: försäljning mycket väl kunna betala en högre                ning av alkoholdryckers detaljhandels-
31851: avgift än de små butikerna. I bybutikerna upple-            tillstånd enligt försäljning?
31852: ver man det här också som ett slag mot landsbyg-
31853: 
31854:      Helsingforsden 10 juni 1996
31855: 
31856:           Ulla-Maj Kukkonen /sv          Eva Biaudet /sv               Tuija Nurmi /saml
31857:           Klaus Bremer /sv               Henrik Lax /sv                Håkan Malm /sv
31858: 
31859: 
31860: 
31861: 
31862:  260017
31863: 2                                         KK 483/1996 vp
31864: 
31865: Kirjallinen kysymys 483                                                                    Suomennos
31866: 
31867: 
31868: 
31869: 
31870:                                   Ulla-Maj Kukkonen /r ym.: Alkoholijuomien vähittäismyyntiluvan
31871:                                       valvontamaksun porrastamisesta
31872: 
31873: 
31874:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
31875: 
31876:    Monien pienmyymälöiden omistajat ovat täl-       500 markan maksu tuntuu perusteettomalta,
31877: lä hetkellä hyvin tuohtuneita alkoholijuomien       kun alkoholitarkastaja vierailee ehkä kerran 10
31878: vähittäismyyntiluvan valvontamaksusta, jonka        vuodessa. Myymälöiden vastuulla on, etteivät ne
31879: he joutuvat nyt maksamaan vuodelta 1995. Syy-       myy alkoholia alaikäisille tai päihtyneille. Nyt ne
31880: nä katkeruuteen on, että maksu on kiinteä ja että   joutuvat yhtäkkiä maksamaan siitä, että ne ovat
31881: pienet kortteli- ja kyläkaupat joutuvat maksa-      ottaneet tämän vastuun.
31882: maan yhtä paljon kuin suuret supermarketit ja          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31883: tavaratalot. Vastaava anniskeluluvan valvonta-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
31884: maksu, joka riippuu kyseisen kahvilan, ravinto-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31885: lan tai baarin myynnistä, on porrastettu 250 mar-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31886: kasta 2 000 markkaan. Vähittäiskaupan maksu
31887: on 500 markkaa myynnistä riippumatta. Suuret                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
31888: marketit voisivat suuren myyntinsä perusteella             ryhtyä porrastaakseen alkoholijuomien
31889: varsin hyvin maksaa pieniä kyläkauppoja suu-               vähittäismyyntiluvan valvontamaksun
31890: remman maksun. Kyläkaupoissa tämä koetaan                  myynnin perusteella?
31891: myös iskuksi maaseutua kohtaan. Vuotuinen
31892:      Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1996
31893: 
31894:          Ulla-Maj Kukkonen lr           Eva Biaudet lr                 Tuija Nurmi /kok
31895:          Klaus Bremer /r                Henrik Lax lr                  Håkan Malm /r
31896:                                                 KK 483/1996 vp                                                                3
31897: 
31898: 
31899: 
31900:                                                               '   ... .   ''
31901:                                                                           ,•
31902: 
31903:                                         '
31904: 
31905: 
31906:                                             .   '
31907:                                                     j    ' . ; _ .....
31908: 
31909: 
31910: 
31911: 
31912:                                       ,Edusku~~€in Puhemiehelle
31913:                                             'J,"        '<1              ''
31914: 
31915: 
31916: 
31917: 
31918:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa                                 telain 6 §:n 2 momentin mukaan maksu voidaan
31919: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,                                  määrätä samansuuruisena silloinkin, kun suo-
31920: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen                                riheen tuottamisesta aiheutuvat kustannukset
31921: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ulla-Maj                                  poikkeavat toisistaan. Tuolloin kiinteä maksu
31922: Kukkosen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-                                   määräytyy keskimääräisen kustannuksen mu-
31923: myksen n:o 483:                                                                kaisesti.
31924:                                                                                   Sisäasiainministeriö on maksupäätöksessään
31925:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo                                  päätynyt määräämään vähittäismyymälöiiie
31926:        ryhtyä porrastaakseen alkoholijuomien                                   samansuuruisen valvontamaksun myymälän
31927:        vähittäismyyntiluvan   valvontamaksun                                   koosta ja sen myynnistä riippumatta. Anniske-
31928:        myynnin perusteella?                                                    lun valvontamaksu puolestaan on porrastettu
31929:                                                                                sen vuoksi, että alkoholin nauttiminen tapahtuu
31930:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen                                  anniskelupaikassa, jolloin anniskelun valvon-
31931: seuraavaa:                                                                     nan tarve lisääntyy alkoholin myyntimäärän li-
31932:                                                                                sääntyessä. Vähittäismyynnin valvonnan voi-
31933:    Alkoholilain (1143/94) 42 §:n mukaan läänin-                                daan katsoa olevan myynnin määrästä huoli-
31934: hallitus valvoo alueellaan alkoholijuomien vähit-                              matta kaikissa kohteissa samankaltaista. Alko-
31935: täismyyntiä ja anniskelua sekä alkoholijuomien                                 holilain perusteella perittävän vähittäismyyn-
31936: mainontaa ja muuta myynninedistämistoimintaa                                   nin valvonnan vuosimaksu on määrätty läänin-
31937: koskevien säännösten noudattamista.                                            hallituksen maksupäätöksessä 500 markan suu-
31938:    Alkoholilain 55 §:n mukaan lupaa edellyttävän                               ruiseksi.
31939: toiminnan valvonnasta peritään vuotuinen maksu                                    Sisäasiainministeriö seuraa lääninhallituk-
31940: luvan haltijoilta. Alkoholielinkeinolta perittävien                            selle maksupäätöksen mukaan perittävien mak-
31941: valvontamaksujen tarkoituksena on periä alko-                                  sujen oikeellisuutta. Tämän vuoden aikana on
31942: holikaupan ja anniskelun valvontatehtävistä val-                               tarkoitus tarkistaa lääninhallituksen maksu-
31943: tiolle syntyvät kustannukset niiltä, jotka harjoit-                            päätös kokonaisuudessaan. Samalla selvite-
31944: tavat luvanvaraista ja valvottavaa toimintaa.                                  tään, ovatko lääninhallitusten suoritteista peri-
31945:    Sisäasiainministeriön päätös lääninhallitusten                              tyt maksut omakustannusarvon mukaisia. Täs-
31946: suoritteiden maksullisuudesta (1441194) on val-                                sä yhteydessä sisäasiainministeriö tulee myös
31947: misteltu valtion maksuperustelain (150/92) 6 §:n                               arvioimaan alkoholin vähittäismyynnin vuosi-
31948: mukaisesti siten, että valvonnasta perittävän mak-                             maksun suuruutta ja mahdollisuutta maksun
31949: sun voidaan arvioida vastaavan siitä valtiolle                                 porrastamiseen.
31950: aiheutuvien kustannusten määrää. Maksuperus-
31951:      Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 1996
31952: 
31953:                                                                                        Ministeri Backmanin sijaisena
31954:                                                                                        sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
31955: 
31956: 
31957: 
31958: 
31959:                                                                                                                                    J
31960: 4                                             KK 483/1996 vp
31961: 
31962: 
31963: 
31964: 
31965:                                           Tili Riksdagens Talman
31966: 
31967:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         som orsakas staten. Enligt 6 § 2 mom. lagen om
31968: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-           grunderna för avgifter till staten får en lika stor
31969: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         avgift fastställas även om kostnaderna för utfö-
31970: man Ulla-Maj Kukkonen m.fl. undertecknade                randet är olika. Härvid bestäms den fasta avgif-
31971: spörsmål nr 483:                                         ten med beaktande av den genomsnittliga total-
31972:                                                          kostnaden.
31973:             Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-             I sitt beslut om avgifter har inrikesministeriet
31974:         ta för att gradera avgiften för övervak-         gått in för att för detaljhandeln bestämma en
31975:         ning av alkoholdryckers detaljhandels-           tillsynsavgift som är lika stor för alla butiker
31976:         tillstånd enligt försäljning?                    oberoende av butikens storlek och försäljning.
31977:                                                          Den tillsynsavgift som avser serveringen är där-
31978:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            emot graderad av den anledningen att förtäran-
31979: anföra följande:                                         det av alkohoi sker på ett serveringsställe, varvid
31980:                                                          tillsynen över serveringen ökar parallellt med
31981:     Enligt 42 § alkohollagen (1143/94) övervakar         ökad försäljningsvolym. Tillsynen över försälj-
31982: länsstyrelsen inom sitt område detaljhandeln             ningen inom detaljhandeln kan oberoende av
31983: med och serveringen av alkoholdrycker samt ef-           försäljningsvolymen anses vara av samma slag på
31984: terlevnaden av stadgandena om reklam för alko-           alla försäljningsställen. Den årliga avgift som
31985: holdrycker och annan säljfrämjande verksamhet.           med stöd av alkohollagen uppbärs för tillsynen
31986:     I 55§ alkohollagen stadgas att det för tillsynen     över detaljhandelsförsäljningen har i länsstyrel-
31987: över verksamhet som enligt denna lag kräver              sens beslut om avgifter fastställts till 500 mark.
31988: tillstånd uppbärs en årlig avgift hos dem som har            Inrikesministeriet följer med riktigheten i de
31989: tillstånd. A vsikten med de tillsynsavgifter som         avgifter som uppbärs med stöd av länsstyrelsens
31990: uppbärs hos alkoholnäringen är att de kostnader          beslut om avgifter. Avsikten är att länsstyrelsens
31991: som orsakas staten till följd av tillsynsuppdragen       beslut om avgifter under detta år skall ses över i
31992: i anslutning till alkoholhandeln och serveringen         dess helhet. Samtidigt utreds om avgifterna för
31993: skall uppbäras hos dem som bedriver sådan verk-          länsstyrelsernas prestationer stämmer överens
31994: samhet som kräver tillstånd och tillsyn.                 med prestationens självkostnadsvärde. I detta
31995:     Inrikesministeriets beslut om när länsstyrel-        sammanhang kommer inrikesministeriet också
31996: sens prestationer skall vara avgiftsbelagda (1441/       att bedöma storleken av den årliga avgifterna för
31997: 94) har beretts i enlighet med 6 § lagen om grun-        tillsynen över försäljning av alkohoi i detaljhan-
31998: derna för avgifter till staten (150/92) så, att avgif-   deln samt möjligheten att gradera denna avgift.
31999: ten för tillsynen kan antas motsvara de kostnader
32000: 
32001:      Helsingfors den 26 juni 1996
32002: 
32003:                                                                  Ställföreträdare för minister Backman
32004:                                                                  inrikesminister Jan-Erik Enestam
32005:                                             KK 484/1996 vp
32006: 
32007: 
32008: Skriftligt spörsmål 484
32009: 
32010: 
32011: 
32012: 
32013:                                    Håkan Malm /sv: Om ersättning för skador förorsakade av uttern
32014: 
32015: 
32016: 
32017:                                         Tili Riksdagens Talman
32018: 
32019:    1 vårt Iand har det startats en del kräftodling-   kommer. Enligtjaktlagens 87 § kan skador orsa-
32020: ar. Dels handlar det om odlingar i större skala,      kade även av andra djur än de som särskilt upp-
32021: dels om mindre anläggningar som byggts upp            räknats ersättas av staten. Så har dock inte skett
32022: som komplement till andra näringar på lands-          för utterns del.
32023: bygden.                                                  Det är oskäligt att enskilda skalllida ekono-
32024:    För en del odlingar har den fridlysta uttern       miska förluster på grund av skador som fridlysta
32025: blivit ett problem. Uttern går in i kräftodlingarna   djur åstadkommer.
32026: och åstadkommer stora skador. F ör det mesta             Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
32027: handlar det om att den dödar samtliga kräftor         ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
32028: där den härjar. Den åstadkommer stora ekono-          ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
32029: miska skador för kräftodlarna.                        följande spörsmål:
32030:    1 jaktlagen finns inte uttern nämnd bland de
32031: djur vilkas skadegörelser ersätts av staten. Det                Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
32032: betyder att kräftodlarna inte automatiskt får er-            ta för att de som drabbas av skador föror-
32033: sättning för de skador den fridlysta uttern åstad-           sakade av uttern skall ersättas av staten?
32034: 
32035:      Helsingfors den II juni 1996
32036: 
32037:                                             Håkan Malm /sv
32038: 
32039: 
32040: 
32041: 
32042:  260017
32043: 2                                           KK 484/1996 vp
32044: 
32045: Kirjallinen kysymys 484                                                                      Suomennos
32046: 
32047: 
32048: 
32049: 
32050:                                    Håkan Malm /r: Saukon aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta
32051: 
32052: 
32053: 
32054:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
32055: 
32056:     Maahamme on perustettu muutamia ravun-            ti luettelossa mainittujen eläinten aiheuttamat
32057: viljelylaitoksia. Osaksi ne ovat laajamittaisia,      vahingot voidaan korvata valtion puolesta. Näin
32058: osaksi pienehköjä laitoksia, jotka on rakennettu      ei ole kuitenkaan tapahtunut saukon osalta.
32059: täydentämään muita maaseudun elinkeinoja.                 On kohtuutonta, että yksittäiset henkilöt jou-
32060:     Joillekin ravunviljelylaitoksille on rauhoite-    tuvat kärsimään taloudellisia menetyksiä rauhoi-
32061: tusta saukosta tullut ongelma. Saukko saattaa         tettujen eläimien aiheuttamien vahinkojen vuok-
32062: aiheuttaa ravunviljelylaitoksilla suuria vahinko-     si.
32063: ja. Useimmiten se tappaa kaikki ravut siellä, mis-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32064: sä se riehuu. Siitä koituu suuria taloudellisia va-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32065: hinkoja ravunviljelijöille.                           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32066:     Metsästyslaissa saukkoa ei ole mainittu niiden    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32067: eläinten joukossa, joiden aiheuttamat tuhot val-
32068: tio korvaa. Tämän vuoksi ravunviljelijät eivät                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
32069: saa automaattisesti korvausta rauhoitetun sau-               ryhtyä, jotta valtio korvaisi saukon ai-
32070: kon aiheuttamista vahingoista. Metsästyslain                 heuttamat vahingot vahinkojen kohteek-
32071: 87 §:n mukaan muidenkin eläinten kuin erityises-             si joutuneille?
32072:      Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1996
32073: 
32074:                                             Håkan Malm /r
32075:                                              KK 484/1996 vp                                             3
32076: 
32077: 
32078: 
32079: 
32080:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
32081: 
32082:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          vion rajoissa valtion varoista. Erityisestä syystä
32083: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           voidaan asetuksella säätää, että muunkin kuin
32084: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         edellä mainitun riistaeläimen aiheuttamat va-
32085: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Håkan              hingot korvataan valtion varoista." Toistaiseksi
32086: Malmin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen             kuitenkaan valtion talousarviossa ei ole ollut
32087: n:o 484:                                                varoja muiden kuin hirvieläinten sekä petoeläin-
32088:                                                         ten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen.
32089:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo             Saukkokannat ovat etenkin maan sisäosissa
32090:        ryhtyä, jotta valtio korvaisi saukon ai-         viime vuosina runsastuneet. Samalla ovat lisään-
32091:        heuttamat vahingot vahingon kohteeksi            tyneet saukkojen kala- ja rapuviljelmille ai-
32092:        joutuneille?                                     heuttamat vahingot. Vahinkoja on pyritty estä-
32093:                                                         mään myöntämällä lupia muutoin rauhoitettu-
32094:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            jen saukkojen tappamiseen pahimmilla vahinko-
32095: vasti seuraavaa:                                        kohteina. Muita käyttökelpoisia keinoja vahin-
32096:                                                         kojen estämiseen on ollut vaikea löytää.
32097:    Metsästyslain (615/93) 87 §:n mukaan "Riista-           Riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen kor-
32098: eläimiin kuuluvien hirvieläinten sekä karhun, su-       vaussäännösten uudistamistyö on maa- ja metsä-
32099: den, ahman, ilveksen, hallin ja itämerennorpan          talousministeriössä parhaillaan vireillä. Saukon
32100: maataloudelle, metsätaloudelle, kalastukselle,          aiheuttamien vahinkojen korvaaminen tulee tar-
32101: liikenteelle sekä kotieläimille ja viljellyille eläi-   kasteltavaksi tämän työn yhteydessä.
32102: mille aiheuttamat vahingot korvataan talousar-
32103: 
32104:      Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 1996
32105: 
32106:                                                          Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
32107: 4                                          KK 484/1996 vp
32108: 
32109: 
32110: 
32111: 
32112:                                        Till Riksdagens Talman
32113: 
32114:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     skador som orsakats även av andra slag av vilt än
32115: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       ovan nämnda ersätts av statens medel." Tillsvi-
32116: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     dare har dock inte medel för ersättande av andra
32117: man Håkan Malm undertecknade spörsmål nr             än av hjortdjur och rovdjur orsakade skador
32118: 484:                                                 upptagits i budgeten.
32119:                                                         Utterstammarna har särskilt i de inre delarna
32120:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       av landet stärkts under de senaste åren. Samtidigt
32121:        ta för att de som drabbas av skador föror-    har de av utter orsakade skadorna på fisk- och
32122:        sakade av uttern skall ersättas av staten?    kräftodlingar ökat. Man har försökt förebygga
32123:                                                      skador genom att bevilja tillstånd till dödande av
32124:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      den i övrigt fridlysta uttern vid de värst utsatta
32125: anföra följande:                                     skadeobjekten. Det har dock varit svårt att finna
32126:                                                      andra ändamålsenliga sätt att förebygga skador.
32127:    1 jaktlagens (615/93) 87 § stadgas: "Skador          En revision av stadgandena för ersättning av
32128: som hjortdjur vilka utgör vilt samt brunbjörn,       skador orsakade av vilt är för närvarande under
32129: varg,järv, lodjur, gråsäl och östersjövikare orsa-   arbete vid jord- och skogsbruksministeriet. Er-
32130: kat jordbruket, skogsbruket, fisket, trafiken        sättandet av skador orsakade av utter kommer i
32131: samt husdjur och i farm uppfödda djur ersätts        samband med detta arbete att tas upp till behand-
32132: inom ramen för budgeten av statens medel. Av         ling.
32133: särskilda skäl kan genom förordning stadgas att
32134: 
32135:      Helsingfors den 24 juni 1996
32136: 
32137:                                                       Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
32138:                                             KK 485/1996 vp
32139: 
32140: Kirjallinen kysymys 485
32141: 
32142: 
32143: 
32144: 
32145:                                    Markus Aaltonen /sd ym.: Laman ja säästöjen vaikutuksesta lapsi-
32146:                                       perheiden elämään
32147: 
32148: 
32149:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
32150: 
32151:    1990-luvun alun lama sekä viime vuosina teh-       siin palveluihin saavat pitkällä aikavälillä ai-
32152: dyt valtion ja kuntien säästötoimet ovat saaneet      kaan. Hallituksen ei pidä enää odottaa, vaan sen
32153: aikaan suuria muutoksia etuuksiin ja palvelui-        on ryhdyttävä pikimmiten toimiin heikoimmassa
32154: hin. Lapsiperheet ovat väestöryhmä, joka tunne-       asemassa olevien lapsiperheiden aseman kohen-
32155: tusti käyttää runsaasti yhteiskunnan tarjoamia        tamiseksi.
32156: palveluita ja sosiaalietuuksia,joten säästöjen vai-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32157: kutukset tuntuvat näiden ryhmien elämässä mo-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
32158: ninkertaisesti. Lapsiperheistä osa voi edelleen       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
32159: erittäin hyvin, mutta tietyillä ryhmillä lapsiper-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32160: heistä taloudellinen tilanne on romahtanut. Näin
32161: on käynyt etenkin työttömien, opinto- ja asunto-                Miten Hallitus aikoo selvittäälaman ja
32162: velkaisten sekä yksinhuoltajien perheissä.                   säästöjen vaikutusta lasten ja lapsiperhei-
32163:    Laman ja säästöjen vaikutukset näkyvät osit-              den elämään, ja
32164: tain jo nyt perheiden taloudellisena ahdinkona,                mitä se aikoo tehdä, että kaikkein hei-
32165: mutta vasta tulevaisuudessa voimme nähdä, mitä               koimpaan asemaanjoutuneiden lapsiper-
32166: työttömyys ja köyhyys yhdistettynä heikentynei-              heiden tilanne paranee?
32167: 
32168:      Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1996
32169: 
32170:                      Markus Aaltonen /sd                       Mats Nyby /sd
32171: 
32172: 
32173: 
32174: 
32175: 260017
32176: 2                                            KK 485/1996 vp
32177: 
32178: 
32179: 
32180: 
32181:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
32182: 
32183:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          vasti pidentynyt, on luonnollisesti keskeinen
32184: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           merkitys vaikutusten vakavuutta arvioitaessa.
32185: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen            Lyhyempänä tai pidempänä on työttömyys
32186: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Markus             lamavuosina välittömästi vaikuttanut joka ta-
32187: Aaltosen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         pauksessa varsin suuren lapsijoukon elämään.
32188: sen n:o 485:                                            Kun vuonna 1989 oli lapsia työttömillä vanhem-
32189:                                                         milla yhteensä noin 40 000, on näiden lasten lu-
32190:            Miten Hallitus aikoo selvittää laman ja      kumäärä vuoteen 1994 tultaessa 250 000. Alle 7-
32191:         säästöjen vaikutusta lasten ja lapsiperhei-     vuotiaita eli päivähoitoikäisiä näistä työttömien
32192:         den elämään, ja                                 vanhempien lapsista oli vuonna 1994 noin
32193:            mitä se aikoo tehdä, että kaikkein hei-      100 000.
32194:         koimpaan asemaanjoutuneiden lapsiper-               Erittäin merkittävänä myönteisenä asiana alle
32195:         heiden tilanne paranee?                         kouluikäisten lasten perheiden osalta voidaan
32196:                                                         toisaalta mainita kattavan päivähoito-oikeuden
32197:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            voimaantulo kuluvan vuoden alusta lukien. Toi-
32198: vasti seuraavaa:                                        saalta samasta ajankohdasta toteutettiin 700 mil-
32199:                                                         joonan markan säästö lasten kotihoidon tuki-
32200:     1990-luvun alkupuoliskolla toteutetut säästö-       järjestelmässä, joka merkitsi tuen tason laskua
32201: toimet ovat sosiaali- ja terveysministeriön selvi-      keskimäärin 22 prosentilla. Lisäksi viime vuoden
32202: tysten mukaan voimakkaimmin kohdistuneet eri            loppupuolella toteutettiin työttömyysturvassa
32203: väestöryhmistä lapsi perheisiin. Kuten kirjallises-     entistä tiukempi kotihoidon tuen yhteensovitus,
32204: sa kysymyksessäkin on todettu, tämä johtuu              joka yhdessä kotihoidon tuen tasoa koskeneen
32205: osaltaan siitä, ettäjuuri lapsiperheiden kohdalla       leikkauksen kanssa näyttää merkitsevän voima-
32206: eri tukimuodoilla ja palveluilla on suuri vaikutus      kasta supistusta kotihoidon tukea saavien per-
32207: niin perheen käytettävissä oleviin tuloihin kuin        heiden määrissä kuluvan vuoden aikana. Koti-
32208: myös perheen arkielämän sujumiseen. Säästöjen           hoidon tuen leikkausten vaikutuksista sosiaali-
32209: kohteeksi eivät ole juurikaan joutuneet työpaik-        ja terveysministeriö tulee antamaan eduskunnal-
32210: kansa säilyttäneet, vailla huoltovelvollisuutta         le heti syysistuntokauden alkaessa hallituspuo-
32211: olevat ja terveet kansalaiset. Lapsiperheistäkin        lueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajien ja
32212: ne, jotka eivät ole kokeneet työttömyyttä ja joissa     eduskunnan edellyttämän erillisen selvityksen.
32213: lapset eivät ole enää kouluikäisiä, ovat selvinneet         Lapsiperheiden asema, siinä tapahtuneet
32214: säästöistä vähäisemmin tulojen menetyksin. Toi-         muutokset ja erityisesti muutokset pienten lasten
32215: saalta erityisesti pienten lasten perheet, joissa ai-   hoidon tukijärjestelmässä tulevat laajemmin
32216: noa tai molemmat vanhemmat ovat tai ovat ol-            eduskunnan käsiteltäväksi, kun niin sanotun
32217: leet työttömänä, ovat kokeneet taloudellisen la-        kannustinlaukkutyöryhmän ehdotusten pohjal-
32218: man vaikutukset raskaimmin. Työttömyyden                ta valmisteltu hallituksen esitys tulee eduskun-
32219: kestolla, joka sinänsä on jatkuvasti huolestutta-       nan käsiteltäväksi syysistuntokaudella.
32220:      Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 1996
32221: 
32222:                                                                      Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
32223:                                              KK 485/1996 vp                                             3
32224: 
32225: 
32226: 
32227: 
32228:                                          Tili Riksdagens Talman
32229: 
32230:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          En kortare eller längre tid av arbetslöshet un-
32231: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         der recessionsåren har i alla fall direkt inverkat
32232: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       på väldigt många barns liv. Då antalet barn tili
32233: man Markus Aaltonen m.fl. undertecknade                arbetslösa föräldrar år 1989 var totalt ca 40 000,
32234: spörsmål nr 485:                                       har antalet ökat till 250 000 i början av år 1994.
32235:                                                        Av dessa barn var 1994 ca 100 000 under sju år,
32236:           Hur ämnar Regeringen utreda reces-           dvs. sådana som behöver dagvård.
32237:        sionens och inbesparingarnas verkan på             Som en verkligt betydande positiv omständig-
32238:        barnens och barnfamiljernas liv, och            het i fråga om familjer med barn under skolål-
32239:           vad ämnar Regeringen göra för att för-       dern, kan däremot nämnas den heltäckande rät-
32240:        bättra de barnfamiljers situation som har       ten tili dagvård som infördes vid årets början. Vid
32241:        det allra sämst ställt?                         samma tid genomfördes emellertid en inbespa-
32242:                                                        ring om 700 milj. mk inom systemet för hem-
32243:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          vårdsstöd för barn, vilket medförde att nivån på
32244: anföra följande:                                       stödet sjönk med i genomsnitt 22 procent. Under
32245:                                                        slutet av förra året genomfördes dessutom en allt
32246:    De sparåtgärder som genomfördes i början av         stramare sammanjämkning av hemvårdsstödet
32247: 1990-talet har drabbat barnfamiljerna hårdare          inom arbetslöshetsskyddet, vilken tillsammans
32248: än övriga befolkningsgrupper enligt social- och        med nedskärningen i hemvårdsstödet verkar
32249: hälsovårdsministeriets utredningar. Såsom det          innebära kännbart mindre inkomster i år för de
32250: framgår av spörsmålet beror det här delvis på att      familjer som får hemvårdsstöd. Social- och häl-
32251: de olika stödformerna och tjänsterna har spe-          sovårdsministeriet kommer att ge en separat ut-
32252: ciellt stor betydelse för barnfamiljerna, deras dis-   redning om vilka verkningar nedskärningarna i
32253: ponibla inkomster liksom också för deras dagliga       hemvårdsstödet har tili riksdagen genast då höst-
32254: Iiv. Besparingarna har inte nämnvärt drabbat           sessionen inleds. Ordförandena för regeringspar-
32255: medborgare som har fått bibehålla sin arbets-          tiernas riksdagsgrupper och riksdagen har krävt
32256: plats, som är friska och inte försörjningspliktiga.    att en dylik utredning utförs.
32257: De barnfamiljer som inte har upplevt arbetslös-           Barnfamiljernas situation, de förändringar
32258: het och där barnen inte längre är i skolåldern har     som skett beträffande den och i synnerhet de
32259: klarat av besparingarna med mindre inkomstför-         förändringar som skett i stödsystemet för vården
32260: luster. Tyngst har verkningarna av den ekono-          av småbarn kommer att behandlas av riksdagen
32261: miska recessionen upplevts av arbetslösa ensam-        mer ingående under höstsessionen, i samband
32262: försörjare med små barn eller småbarnsfamiljer         med behandlingen av den regeringsproposition
32263: där båda föräldrarna är eller har varit arbetslösa.    som beretts på basis av de förslag som framlagts
32264: Arbetslöshetens längd som i sig kontinuerligt har      av den arbetsgrupp som utrett flitfållorna.
32265: ökat oroväckande, har naturligtvis en stor bety-
32266: delse vid bedömningen av hur allvarliga verk-
32267: ningarna är.
32268: 
32269:      Helsingforsden 28 juni 1996
32270: 
32271:                                                                      Minister Terttu Huttu-Juntunen
32272: 1
32273: 1
32274:  1
32275:   1
32276:   1
32277:    1
32278:     1
32279:     1
32280:      1
32281:       1
32282:       1
32283:        1
32284:         1
32285:         1
32286:          1
32287:           1
32288:           1
32289:            1
32290:             1
32291:             1
32292:              1
32293:               1
32294:               1
32295:                1
32296:                 1
32297:                 1
32298:                                              KK 486/1996 vp
32299: 
32300: Skriftligt spörsmål 486
32301: 
32302: 
32303: 
32304: 
32305:                                   Margareta Pietikäinen /sv: Om friexemplar på taltidningar på kas-
32306:                                       sett
32307: 
32308: 
32309:                                        Tili Riksdagens Talman
32310: 
32311:    De sammanslutningar som överför taltidning-       arbetar med mycket knappa medel. För förening-
32312: ar på ljudkassett utför ett mycket viktigt arbete    ar som ligger strax ovanför gränsen på 50 prenu-
32313: med tanke på synskadades möjligheter att fortlö-     meranter, känns den naturligtvis konstlad.
32314: pande hålla sig informerade om samhällsfrågor.          Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
32315: Ett exempel på en sådan sammanslutning är För-       ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
32316: eningen Taitidningen Vasabladet på kassett rf.       ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
32317:    Enligt gällande regler är dylika sammanslut-      följande spörsmål:
32318: ningar skyldiga att tili universitetsbiblioteket
32319: sända ett exemplar av kassettinspelningen av var-                Finns det enligt Regeringen någon
32320: je dags tidning, om taltidningen har mera än 50               möjlighet att ändra reglerna för skyldig-
32321: prenumeranter. Principen att ge ljudkassetten                 het för sammanslutningar som överför
32322: större spridning är naturligtvis riktig, men det              taltidningar på kassett att överlämna fri-
32323: oaktat föranleder det dagliga universitetsexem-               exemplar, eller att åtminstone i vissa fall
32324: plaret en kännbar tilläggskostnad i for~ av mate-             ersätta tilläggskostnaderna?
32325: ria! och forsändelser fOr sammanslutmngar som
32326:      Helsingforsden 11 juni 1996
32327:                                      Margareta Pietikäinen /sv
32328: 
32329: 
32330: 
32331: 
32332:  260017
32333: 2                                            KK 486/1996 vp
32334: 
32335: Kirjallinen kysymys 486                                                                       Suomennos
32336: 
32337: 
32338: 
32339: 
32340:                                     Margareta Pietikäinen /r: Kasetilla toimitettavien äänilehtien va-
32341:                                        paakappaleista
32342: 
32343: 
32344:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
32345: 
32346:     Äänilehtiä äänikaseteille toimittavat yhteisöt     varsin niukasti varoja käytössään. Juuri ja juuri
32347: tekevät hyvin tärkeää työtä edistääkseen näkö-         yli 50 tilaajan tapauksissa tämä tuntuu yhdistyk-
32348: vammaisten mahdollisuuksia saada jatkuvasti            sistä tietysti teennäiseltä.
32349: tietoa yhteiskunnallisista asioista. Yhtenä esi-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32350: merkkinä tällaisesta yhteisöstä on Föreningen          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32351: Taitidningen Vasabladet på kassett rf.                 nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32352:    Voimassa olevien säännösten mukaan tällai-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32353: set yhteisöt ovat velvollisia lähettämään yliopis-
32354: ton kirjastoon yhden kappaleen kunkin päivän                     Onko Hallituksen mielestä mahdollis-
32355: lehden nauhoitusta, jos äänilehdellä on yli 50                ta muuttaa äänilehtiä äänikasetille toi-
32356: tilaajaa. Periaatteessa on tietysti oikein huolehtia          mittavien yhteisöjen vapaakappaleen
32357: äänikasetin suuremmasta levikistä, mutta siitä                luovuttamisvelvollisuutta koskevia sään-
32358: huolimatta päivittäinen yliopistokappale aiheut-              nöksiä tai ainakin korvata eräissä ta-
32359: taa sekä materiaalin että lähettämisen vuoksi                 pauksissa lisäkustannukset?
32360: tuntuvia lisäkustannuksia yhteisöille, joilla on
32361: 
32362:      Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1996
32363: 
32364:                                         Margareta Pietikäinen /r
32365:                                            KK 486/1996 vp                                             3
32366: 
32367: 
32368: 
32369: 
32370:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
32371: 
32372:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Vapaakappaleiden luovuttamisvelvollisuus kos-
32373: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        kee edellä mainituin edellytyksin myös niin sa-
32374: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-     nottuja äänikirjoja ja lehtiä, jotka on tarkoitettu
32375: le jäsenelle kansanedustaja Margareta Pietikäi-      näkövammaisten käyttöön.
32376: sen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o            Vapaakappaleasetuksen (774/80) mukaan
32377: 486:                                                 Helsingin yliopiston kirjasto voi myöntää luovu-
32378:                                                      tettavien vapaakappaleiden määrän osalta hel-
32379:           Onko Hallituksen mielestä mahdollis-       potuksia,jos luovutusvelvollisuutta on pidettävä
32380:        ta muuttaa äänilehtiä äänikasetilla toi-      ilmeisen kohtuuttomana ottaen huomioon val-
32381:        mittavien yhteisöjen vapaakappaleen           mistettujen tuotteiden lukumäärän ja luovutus-
32382:        luovuttamisvelvollisuutta koskevia sään-      velvollisuudesta aiheutuvat kustannukset. Tä-
32383:        nöksiä tai ainakin korvata eräissä ta-        män nojalla äänilehdet luovutetaankin yleensä
32384:        pauksissa lisäkustannukset?                   vain yhtenä kappaleena.
32385:                                                         Äänilehtien luovutusvelvollisuuden tarpeelli-
32386:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         suutta ja tarkoituksenmukaisuutta on tarkoitus
32387: vasti seuraavaa:                                     harkita vapaakappalelain odotettavissa olevan
32388:                                                      kokonaisuudistuksen yhteydessä. Samassa yh-
32389:    Voimassa olevan vapaakappalelain (420/80)         teydessä tullaan selvittämään, minkälaiset mah-
32390: mukaan äänitallenteesta, jota on valmistettu tai     dollisuudet korvauskäytännön kehittämiseen
32391: tuotu maahan vähintään 50 kappaletta, on luo-        on. Äänilehdethän sisältönsä puolesta toistavat
32392: vutettava kaksi vapaakappaletta Helsingin yli-       jo muissa painetoissa medioissajulkaistua aineis-
32393: opiston kirjastolle. Näistä vapaakappaleista säi-    toa. Todettakoon myös, että pistekirjoituksella
32394: lytetään toinen Helsingin yliopiston ja toinen Jy-   tuotetut tuotteet eivät nykyiselläänkään kuulu
32395: väskylän yliopiston kirjastossa. Vapaakappalei-      vapaakappalelain mukaisen luovutusvelvolli-
32396: den luovutuksen tarkoituksena on kansallisen         suuden piiriin. Toisaalta luovutusvelvollisuus
32397: kulttuurin tuotteiden säilyttäminen, tilastoimi-     koituu myös äänilehtien valmistajien eduksi,
32398: nen ja luetteloiminen sekä niiden asettaminen        koska vapaakappalekirjastot säilyttävät aineis-
32399: tutkijoiden ja muiden tarvitsijoiden käyttöön.       ton pysyvästi.
32400: 
32401:      Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 1996
32402: 
32403:                                                              Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
32404: 4                                          KK 486/1996 vp
32405: 
32406: 
32407: 
32408: 
32409:                                        Tili Riksdagens Talman
32410: 
32411:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     exemplar gäller under ovan nämnda villkor även
32412: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-       så kallade talböcker och -tidningar som är avsed-
32413: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-     da för synskadade.
32414: man Margareta Pietikäinen undertecknade                  Enligt förordningen om friexemplar (774/80)
32415: spörsmål nr 486:                                     kan Helsingfors universitets bibliotek bevilja
32416:                                                      lättnader i fråga om antalet friexemplar som skall
32417:           Finns det enligt Regeringen någon          överlåtas, om överlåtelseskyldigheten måste an-
32418:        möj1ighet att ändra reglerna för sky1dig-     ses vara uppenbart oskälig med hänsyn till anta-
32419:        het för sammanslutningar som överför          let framställda produkter och de kostnader som
32420:        taltidningar på kassett att överlämna fri-    överlåtelsen orsakar. Med stöd av detta överlåts
32421:        exemplar, eller att åtminstone i vissa fall   i allmänhet taltidningar i endast ett exemplar.
32422:        ersätta tilläggskostnaderna?                      Det är meningen att nödvändigheten och än-
32423:                                                      damålsenligheten med skyldigheten att överlåta
32424:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        taltidningar skall ses över i samband med en
32425: anföra följande:                                     totalreform som är att vänta av lagen om friex-
32426:                                                      emplar. Man kommer då också att utreda vilka
32427:    Enligt gällande lag om friexemplar (420/80)       möjligheter det finns att utveckla ersättnings-
32428: skall minst två friexemplar av ljudupptagningar      praxis. Taltidningarna upprepar ju innehålls-
32429: som framställts eller införts i landet i minst 50    mässigt sådant som redan publicerats i andra,
32430: exemplar överlåtas till Helsingfors universitets     tryckta medier. Det må även konstateras att pro-
32431: bibliotek. Av dessa friexemplar förvaras det ena i   dukter som framställs med punktsksrift inte hel-
32432: Helsingfors universitets och det andra i Jyväskylä   ler för närvarande omfattas av överlåt~lseskyl­
32433: universitets bibliotek. Syftet med överlåtelsen av   digheten enligt lagen om friexemplar. A andra
32434: friexemp1ar är att nationella kulturalster skall     sidan har också de som framställer taltidningar
32435: bevaras, statistikföras och katalogiseras och att    nytta av överlåtelseskyldigheten eftersom biblio-
32436: de skall vara tillgängliga för forskare och andra    teken bevarar materialet varaktigt.
32437: som behöver dem. Skyldigheten att överlåta fri-
32438: 
32439:      Helsingfors den 26 juni 1996
32440: 
32441:                                                       Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
32442:                                            KK 487/1996 vp
32443: 
32444: Kirjallinen kysymys 487
32445: 
32446: 
32447: 
32448: 
32449:                                   Eila Rimmi /vas ym.: Alkoholin ja oluen valmisteveron alentami-
32450:                                       sesta
32451: 
32452: 
32453:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
32454: 
32455:    Suomen Iiityttyä EU:n jäseneksi tuli myös            Väkevän alkoholin valmistevero on puoles-
32456: alkoholipolitiikkaan muutoksia. Alkoholilaki         taan 120 mk litralta, kun se on esim. Ranskassa
32457: poisti alkoholijuomien tuonti-, vienti-, tuotanto-   32,1 mk ja Saksassa 31,2 mk.
32458: ja tukkumonopolit sekä vapautti alle 22 tilavuus-       Valmisteverolla on huomattava merkitys ko.
32459: prosenttia alkoholia sisältävien alkoholijuomien     teollisuuden kilpailu tekijänä. Se vaikuttaa koko-
32460: mainonnan. Alkolle jäi vähittäismyyntimono-          naisuutena merkittävästi työnisyyspolitiikkaan
32461: poli.                                                maataloudesta elintarvike- ja kemianteoiii-
32462:     Suomi sai ED-neuvotteluissa alkoholintuon-       suuteen asti. Kiireellisesti tulisikin ryhtyä toi-
32463: nin suhteen siirtymäajan ja poikkeusmäärä yksiä,     menpiteisiin, joilla ko. teoiJisuuden työpaikat ja
32464: jotka vielä ovat voimassa. Siirtymäsäädöstenjat-     raaka-ainetuotannon työpaikat turvataan ja saa-
32465: kamisesta on saamamme tiedon mukaan aloitet-         tetaan panimo- ja viiniteollisuus tasavertaiseen
32466: tu neuvottelut. Minkälaiseen tulokseen neuvot-       asemaan muiden EU-maiden valmistevero-
32467: telutjohtavat, on vielä epäselvää. Määräämättö-      käytännön kanssa. Muutoin on vaarassa korkea-
32468: mästi Suomi ei varmaankaan voi poikkeuksia           tasoisen suomalaisen teollisuuden romahtami-
32469:  alkoholituotteiden tuontiin saada. Tämän joh-       nen ja tuhansien työpaikkojen häviäminen sekä
32470:  dosta on välttämätöntä, jo pelkästään kotimai-      merkittäviä kielteisiä työnisyysvaikutuksia myös
32471:  sen työllisyyden ja kaupankäynnin kannalta, että    kotimaisessa anniskelu- ja vähittäismyynnissä
32472:  alkoholi- ja olutverotus asettuu Suomessa kilpai-   sekä kuljetuspalveluissa.
32473:  lukelpoiselle tasolle.                                 Edeiiä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
32474:     Suomalaisen teollisuuden on tyystin mahdo-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
32475:  tonta kilpailla esim. olutmarkkinoilla 7,65 mk:n    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
32476:  hintaisella valmisteverolla olutlitraa kohden.      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32477:  Vastaavat luvut ovat esim. Isossa-Britanniassa
32478:  3,37 mk, Tanskassa 2,41 mk, Ranskassa 0,49 mk                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
32479: ja Saksassa 0,42 mk.                                        ryhtyä alkoholin ja oluen valmisteveron
32480:     ViiniteolJisuus puolestaan Suomessa maksaa              saattamiseksi kilpailukelpoiseksi, joiJoin
32481:  valmisteveroa 18 mk litralta vastaavien lukujen            on mahdolJisuuksia turvata kotimaisen
32482:  ollessa esim. Britanniassa 10 mk ja Tanskassa 5,1          teollisuuden toimintakyky ja työpaikko-
32483:  mk, kun taas ItävaiJassa, Ranskassa, Italiassa ja          jen säilyminen?
32484:   Espanjassa ei valmisteveroa peritä lainkaan.
32485: 
32486:       Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1996
32487: 
32488:           Eila Rimmi /vas                Jorma Vokkolainen /vas        Anne Huotari /vas
32489:           Annika Lapintie /vas           Mikko Immonen /vas            Iivo Polvi /vas
32490:                                          Esa Lahtela /sd
32491: 
32492: 
32493: 
32494: 
32495:  260017
32496: 2                                         KK 487/1996 vp
32497: 
32498: 
32499: 
32500: 
32501:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
32502: 
32503:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      huomattavia määriä esim. alkoholia toisesta jä-
32504: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       senvaltiosta, jossa verot ja niin ollen hinnat voi-
32505: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     vat olla huomattavan alhaiset. Suomi sai liitty-
32506: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Eila Rim-      missopimuksessaan poikkeusluvan ylläpitää ra-
32507: min ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        joituksia verottomalle yksityistuonnille myös
32508: n:o 487:                                            muista jäsenmaista. Poikkeuksen kesto on sidot-
32509:                                                     tu Tanskalle aiemmin myönnettyyn poikkeuk-
32510:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      seen, joka päättyy näennäisesti vuoden 1996 lo-
32511:        ryhtyä alkoholin ja oluen valmisteveron      pussa mutta jonka tulkinta on kiistanalainen.
32512:        saattamiseksi kilpailukelpoiseksi, jolloin   Komission kanssa on aloitettu keskustelut,joissa
32513:        on mahdollisuuksia turvata kotimaisen        yhtenä tavoitteena on siirtymäkauden jatkami-
32514:        teollisuuden toimintakyky ja työpaikko-      nen kiinteän aikataulun mukaan. Lopputu-
32515:        jen säilyminen?                              loksesta ei voida sanoa mitään varmaa.
32516:                                                        Ottaen huomioon Suomen, samoin kuin mui-
32517:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        denkin poikkeuksen piiriin kuuluvien pohjois-
32518: vasti seuraavaa:                                    maiden, Tanskan ja Ruotsin, sekä alkoholi- että
32519:                                                     finanssipoliittiset tavoitteet pyrkimyksenä on
32520:    Suomen alkoholipolitiikka perustuu pitkälti      saada jatketuksi poikkeusten kestoa niin pitkään
32521: kulutuksen rajoittamiseen pitämällä alkoholin       kuin mahdollista. Niin pian kuin poikkeuksen
32522: hinta korkeana verotuksen avulla. Jäsenyys Eu-      jatko on tiedossa, on arvioitava, mitkä alkoholi-
32523: roopan yhteisössä edellyttää kuitenkin sopeu-       verojen tasot ovat optimaalisia sekä sisämark-
32524: tumista yhteisön harmonoituihin arvonlisä- ja       kinatuonnin ja kotimaisen kulutuksen hillitsemi-
32525: valmisteveroj ärjestelmiin. Yksityishenkilöiden     seksi että alkoholiverotulojen maksimoimiseksi.
32526: hankintoja yhteisössä verotetaan pääsääntöisesti    Kotimaisen tuotannon toimintaedellytysten tur-
32527: ostomaassa, ja ostaja saa viedä ostoksensa toi-     vaaminen uudessa tilanteessa on luonnollisesti
32528: seen jäsenvaltioon yleensä maksamatta päämää-       yksi keskeisiä tekijöitä tässä arvioinnissa.
32529: rämaan veroja. Suomeenkin voisi näin tuoda
32530: 
32531:      Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 1996
32532: 
32533:                                                                        Ministeri Jan-Erik Enestam
32534:                                             KK 487/1996 vp                                              3
32535: 
32536: 
32537: 
32538: 
32539:                                         Tili Riksdagens Talman
32540: 
32541:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      kunna införas också tili Finland från någon an-
32542: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        nan medlemsstat där skatterna och därmed pri-
32543: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      serna kan vara mycket låga. Finland fick genom
32544: man Eila Rimmi m.fl. undertecknade spörsmål           anslutningsfördraget undantagslov att bibehålla
32545: nr 487:                                               begränsningar i fråga om den skattefria privata
32546:                                                       införseln också från andra medlemsstater. Den
32547:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        tid undantagslovet gäller är bundet tili det un-
32548:        ta för att göra accisen på alkohoi och öl      dantagslov Danmark tidigare beviljats och som
32549:        konkurrenskraftig och därmed skapa             skenbart upphör vid utgången av år 1996, men
32550:        möjligheter att trygga den inhemska in-        vars tolkning är omstridd. Diskussioner har in-
32551:        dustrins verksamhetsbetingelser och be-        letts med kommissionen varvid en av målsätt-
32552:        varandet av arbetsplatser?                     ningarna är en förlängning av övergångsperio-
32553:                                                       den enligt en fast tidtabell. Ingenting bestämt kan
32554:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ännu sägas om resultatet av diskussionerna.
32555: anföra följande:                                         Med beaktande av de alkoholpolitiska och de
32556:                                                       finanspolitiska målsättningarna såväl i Finland
32557:    Finlands alkoholpolitik grundar sig i stor ut-     som i de andra nordiska Iänder som beviljats
32558: sträckning på en begränsning av konsumtionen          undantagslov, dvs. Danmark och Sverige, strä-
32559: så, att alkoholpriset hålls på en hög nivå med        var man efter att undantagslovet skall gälla så
32560: hjälp av beskattningen. Medlemskapet i den Eu-        länge som möjligt. Så snart det blivit klart om
32561: ropeiska gemenskapen förutsätter dock en an-          undantagslovet förlängs skall det bedömas vilka
32562: passning tili gemenskapens harmoniserade mer-         alkoholskattenivåer som är optimala med tanke
32563: värdesskatte- och accissystem. De anskaffningar       på såväl införsel från den inre marknaden och en
32564: privatpersoner gör inom gemenskapen beskattas         måttfull inhemsk konsumtion som maximerade
32565: huvudsakligen i inköpslandet, och i allmänhet fär     alkoholskatteinkomster. Tryggandet av verk-
32566: köparen föra ut sina inköp tili en annan med-         samhetsbetingelserna för den inhemska produk-
32567: lemsstat utan att betala skatt i denna stat. Ansen-   tionen i denna nya situation är helt naturligt en av
32568: liga mängder av t.ex. alkohoi skulle på detta sätt    de centrala faktorerna i denna bedömning.
32569: 
32570:      Helsingfors den 3 juli 1996
32571: 
32572:                                                                           Minister Jan-Erik Enestam
32573:                         j
32574:                     j
32575:                     j
32576:                 j
32577:                 j
32578:             j
32579:             j
32580:         j
32581:         j
32582:     j
32583:     j
32584: j
32585: j
32586:                                              KK 488/1996 vp
32587: 
32588: Kirjallinen kysymys 488
32589: 
32590: 
32591: 
32592: 
32593:                                     Kirsi Piha /kok: Säteilymittareiden tarkastuksesta
32594: 
32595: 
32596: 
32597:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
32598: 
32599:    Säteilyturvakeskus on esittänyt Sisäasiainmi-       pidentänyt mittareiden tarkastusvälin kahdesta
32600: nisteriölie jo syksyllä 1995, että se saisi yksinoi-   vuodesta kolmeen vuoteen. Turvallisuusnäkö-
32601: keuden Suomessa sijaitsevien säteilymittareiden        kulmasta katsottuna mittareiden käyttökelpoi-
32602: ja niihin liittyvien mittalaitteiden tarkastuksiin.    suusaikaa eli tarkastusväliä ei saisi pidentää.
32603: Hallitus on kuitenkin päättänyt täysin perustel-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32604: lusti poistaa kilpailunrajoitukset säteilymittarei-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32605: den tarkastuksesta.                                    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32606:    Säteilyturvakeskus pyrkii valtiollisen aseman-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32607: sa ja vaikutusvaltansa avulla monopolisoimaan
32608: tarkastuksen itselleen. Tällöin kärsijänä ovat                    Aikooko Hallitus turvata kilpailun sä-
32609: alalla toimivat pienyrittäjät. Viimeksi Säteilytur-            teilymittareiden tarkastuksessa?
32610: vakeskus on monopoliasemansa turvaamiseksi
32611:      Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1996
32612: 
32613:                                              Kirsi Piha /kok
32614: 
32615: 
32616: 
32617: 
32618: 260017
32619: 2                                           KK 488/1996 vp
32620: 
32621: 
32622: 
32623: 
32624:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
32625: 
32626:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         nuksia sekä verkon ylläpitoa ei kilpailuteta va-
32627: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          paasti turvallisuussyistä, koska niiden suoritta-
32628: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        jalla on mahdollisuus saada haltuunsa valtion
32629: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kirsi Pi-         turvallisuuteen liittyviä tietoja. Lisäksi mittaus-
32630: han näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           aseman tarkastus on tarkoituksenmukaista kus-
32631: 488:                                                   tannussyistä tehdä samanaikaisesti säteilyval-
32632:                                                        vontaverkon laite- ja ohjelmistoasennusten kans-
32633:           Aikooko Hallitus turvata kilpailun sä-       sa. Valtakunnallisen säteilyvalvontaverkon ase-
32634:        teilymittareiden tarkastuksessa?                mien tarkastuksia ei edellä mainituista syistä kil-
32635:                                                        pailuteta vapaasti.
32636:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-               Vastuu laite- ja ohjelmistoasennuksista sekä
32637: vasti seuraavaa:                                       verkon ylläpidosta on Säteilyturvakeskuksella.
32638:                                                        Säteilyturvakeskus huolehtii näistä tehtävistä
32639:    Säteilytilannetta valvotaan Suomen alueella         yhteistyössä       sisäasiainministeriön      alaisten
32640: valtakunnallisella säteilyvalvontaverkolla. Verk-      alueellisten ja paikallisten palo- ja pelastustoi-
32641: koon kuuluu keskustietokone, 73 alueellista tie-       men viranomaisten kanssa.
32642: tokonetta ja 300 niihin liitettyä automaattista            Väestönsuojelun sekä palo- ja pelastustoimen
32643: säteilyvalvonta-anturia. Lisäksi säteilyvalvonta-      alueellisilla ja paikallisilla viranomaisilla on käy-
32644: verkkoon kuuluu vielä 80 manuaalista mittaus-          tössään noin 10 000 kannettavaa säteilymittaria.
32645: asemaa,jotka poistetaan käytöstä seuraavien vii-       Nämä mittarit eivät kuulu edellä kuvattuun val-
32646: den vuoden aikana. Säteilyvalvontaverkon kiin-         takunnalliseen säteilyvalvontaverkkoon. Vastuu
32647: teästi asennetun mittarin tarkastusmaksu on ol-        näiden mittareiden toimintakunnostaja tarvitta-
32648: lut noin 1 000 mk/kpl, joten tarkastusmaksujen         vista tarkastuksista kuuluu pelastushallinnon vi-
32649: kokonaismäärä on noin 300 000 mk.                      ranomaisille. Yhden mittarin tarkastusmaksu on
32650:    Valtakunnallisen säteilyvalvontaverkon yllä-        ollut noin 100 mk/kpl, joten kannettavien mitta-
32651: pitotehtävät siirrettiin sisäasiainministeriöitä Sä-   reiden osalta tarkastusmarkkinat ovat noin
32652: teilyturvakeskukselle 1.2.1996 voimaan tulleella        1 000 000 mk.
32653: väestönsuojeluasetuksen muutoksella. Väestön-              Kannettavien säteilymittareiden tarkastuksel-
32654: suojeluasetuksen muutoksen perusteluissa sisä-         le ei ole asetettu mitään kilpailunrajoituksia. Tar-
32655: asiainministeriö edellytti, että asianmukaisen         kastukset ovat jokaisen luotettavan ja ammatti-
32656: tarjousmenettelyn ja kustannusvertailun perus-         taitoisen yrittäjän kilpailtavissa. Säteilyturvakes-
32657: teella Säteilyturvakeskus valitsee edullisimman        kus on esittänyt, että paikallisten säteilymittarei-
32658: vaihtoehdon kalustohankinnoissa ja mittauska-          den tarkastukset on tarkoituksenmukaista teet-
32659: luston vuositarkastuksissa.                            tää alalla toimivilla ammattitaitoisilla yrityksillä.
32660:    Verkon kaluston hankinnat on kilpailutettuja            Kilpailu säteilymittareiden tarkastuksessa on
32661: kilpailutetaan valtion hankintasäädösten mukai-        turvattu siinä laajuudessa kuin se valtakunnalli-
32662: sesti. Lakia julkisista hankinnoista ( 1505/92) ei     sen valvontaverkon hoitoon liittyvien valtion
32663: sen 1 §:n 1 kohdan perusteella sovelleta hankin-       turvallisuusnäkökohtien kannalta on mahdollis-
32664: toihin, joissa valtion turvallisuus edellyttää         ta. Säteilymittareiden tarkastusmarkkinoiden
32665: muun menettelyn käyttämistä. Säteilyvalvonta-          yhteismäärä on noin 1 300 000 mk, josta vapaan
32666: verkon tietojärjestelmä sisältää valtion turvalli-     kilpailun piirissä on noin 77 %.
32667: suuteen liittyviä tietoja. Laite- ja ohjelmistoasen-
32668: 
32669:      Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 1996
32670: 
32671:                                                                 Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
32672:                                             KK 488/1996 vp                                               3
32673: 
32674: 
32675: 
32676: 
32677:                                         Tili Riksdagens Talman
32678: 
32679:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            programvara samt underhåli av nätet konkur-
32680: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande            rensutsätts inte fritt av säkerhetsskä1, eftersom
32681: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-        den som utför detta arbete har möj1ighet att få
32682: dagsman Kirsi Piha undertecknade spörsmå1 nr           tiligång tili uppgifter som hänför sig tili statens
32683: 488:                                                   säkerhet. Dessutom är det av kostnadsskä1 ända-
32684:                                                        må1sen1igt att kontroliera en mätstation samti-
32685:           Har Regeringen för avsikt att trygga         digt som utrustning och programvara installeras
32686:        konkurrensen i fråga om kontrolien av           i strå1övervakningsnätet. Kontroller av mätsta-
32687:        strå1ningsmätare?                               tionerna i det riksomfattande strå1övervaknings-
32688:                                                        nätet konkurrensutsätts inte fritt av de ovan
32689:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt          nämnda orsakerna.
32690: anföra fö1jande:                                           Strå1säkerhetscentralen bär ansvaret för in-
32691:                                                        staliationer av utrustning och programvara samt
32692:    Strå1nings1äget övervakas inom Fin1ands ter-        för underhåliet av nätet. Strålsäkerhetscentralen
32693: ritorium genom ett riksomfattande strå1övervak-        sköter dessa uppgifter i samarbete med de regio-
32694: ningsnät. Tili nätet hör en centra1dator, 73 regio-    na1a och lokala myndigheterna inom brand- och
32695: na1a datorer och 300 tili dem kopp1ade automa-         räddningsväsendet vilka lyder under inrikesmi-
32696: tiska strå1övervakningsgivare. Dessutom hör tili       nisteriet.
32697: strå1övervakningsnätet ytterligare 80 manuelia             Befolkningsskyddsmyndigheterna samt de re-
32698: mätstationer, som kommer att tas ur bruk inom          gionala och lokala myndigheterna inom brand-
32699: 1oppet av de fö1jande fem åren. Avgiften för kon-      och räddninksväsendet har i sin användning ca
32700: troli av en fast installerad mätare i strå1övervak-    10 000 bärbara strålningsmätare. Dessa mätare
32701: ningsnätet har varit ca 1 000 mk, varvid det tota1a    hör inte till det ovan nämnda riksomfattande
32702: be1oppet av avgifterna för kontrollen uppgår tili      strålgvervakningsnätet. Ansvaret för att dessa
32703: ca 300 000 mk.                                         mätare ar funktionsdugliga samt för att nödvän-
32704:     Uppgifterna när det gälier underhåll av det        diga kontrolier av dem utförs vi1ar på myndighe-
32705: riksomfattande strå1övervakningsnätet överför-         terna inom räddningsväsendet. A vgiften för kon-
32706: des från inrikesministeriet tili strå1säkerhetscen-    troli av en mätare har varit ca 100 mk, varvid
32707: tra1en genom en ändring av förordningen om             marknaden när det falier kontrollen av bärbara
32708: befo1kningsskydd som trädde i kraft den 1 feb-         mätare uppgår tili ca 1 000 000 mk.
32709: ruari 1996. 1 motiveringen tili ändringen av för-          Inga konkurrensbegränsningar har uppstälits
32710: ordningen förutsatte inrikesministeriet att strå1-     beträffande kontrolien av de bärbara strålnings-
32711: säkerhetscentra1en på basis av ett ändamå1sen1igt      mätarna. Varje tillförlitlig och yrkesskicklig före-
32712: anbudsförfarande och en dito kostnadsjämföre1-         tagare kan fritt konkurrera om kontrolierna.
32713: se väljer det förde1aktigaste a1ternativet vid an-     Strålsäkerhetscentralen har föreslagit att det
32714: skaffning av utrustning och vid årskontrollerna        vore ändamålsen1igt att låta yrkeskunniga före-
32715: av mätapparaturen.                                     tag inom branschen utföra kontrolien av de Ioka-
32716:     Upphand1ingen när det gälier nätutrustningen       la strålningsmätarna.
32717:  har konkurrensutsatts och konkurrensutsätts i             Konkurrensen beträffande kontrolien av
32718:  en1ighet med författningarna om statens upp-          strålningsmätare har tryggats i den utsträckning
32719:  hand1ing. Lagen om offentlig upphand1ing ( 1505/      det är möjligt med tanke på de synpunkter gälian-
32720:  92) skali en1igt dess 1 § 1 punkt inte tillämpas på   de statens säkerhet som hänför sig tili skötseln av
32721:  upphand1ing där statens säkerhet förutsätter ett      det riksomfattande strålövervakningsnätet.
32722:  annat förfarande. Strå1övervakningsnätets data-       Markoaden för kontrolien av strå1ningsmätare
32723:  system innehålier uppgifter som hänför sig tili       uppgår tili sammanlagt ca 1 300 000 mk, vara v ca
32724:  statens säkerhet. Instaliationer av utrustning och    77% omfattas av fri konkurrens.
32725: 
32726:       Helsingforsden 26 juni 1996
32727: 
32728:                                                                     Inrikesminister Jan-Erik Enestam
32729:                                             KK 489/1996 vp
32730: 
32731: Kirjallinen kysymys 489
32732: 
32733: 
32734: 
32735: 
32736:                                    Marjaana Koskinen /sd ym.: Munuaistautipotilaiden hoidon ja elin-
32737:                                       tensiirtojen turvaamisesta
32738: 
32739: 
32740:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
32741: 
32742:     Munuaissiirtoleikkausten määrä putosi maas-       vuosi vuodelta arvioidun tason alapuolelle yh-
32743: samme viime vuonna. Laskeva kehitys kiihtyi           teiskunta maksaa kuitenkin kalliimmaksi tulevat
32744: loppuvuodesta 1995 ja jatkui vuoden 1996 al-          dialyysihoito- ja tehohoitokustannukset Suo-
32745: kuun. Maaliskuun loppuun mennessä saavutet-           men munuaistautirekisterin tietojen mukaan
32746: tiin munuaissiirroissa aikaisempien vuosien vas-      munuaistautipotilaiden määrä tullee kaksinker-
32747: taavan ajan määrällinen taso, joka esim. vuonna       taistumaan vuosituhannen loppuun mennessä.
32748: 1994 oli 44 siirtoa (koko vuonna 179) ja vuonna          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32749: 1995 45 (koko vuonna 166); tosin munuaissiirto-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
32750: jen vuositarve on 250. Maksansiirroissa tilanne       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
32751: on vastaavanlainen.                                   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32752:     Munuais- ja Siirtopotilaiden Liitto on kevät-
32753: kokouksessaan 20.4.1996 ilmaissutkin huolensa                   Miten aiotaan varautua munuaistauti-
32754: elinsiirtojen nykytilan heikkoudesta ja näkee vie-           potilaiden määrän kasvuun ja miten taa-
32755: lä suuremman huolen tulevaisuudesta.                         taan hoito ja elinsiirtomahdollisuus, kun
32756:     Elintenirrotustoiminta on monipuolistues-                edes nyt ei pystytä kattamaan munuai-
32757: saan komplisoitunut, minkä johdosta irrotustoi-              sensiirtojen vuositarvetta, sekä
32758: minta vaatii entistä enemmän leikkaussali-, hen-                aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
32759: kilöstö- ym. resursseja. Myös 1990-luvulla eri               siin, että valtio osallistuu ja tukee nykyis-
32760: säästötoimenpiteiden seurauksena työtahti sai-               tä enemmän elinten siirto- ja irrotustoi-
32761: raaloissa on kiristynyt ja edellytykset mm. irro-            menpiteitä, koska tätä kautta saadaan ai-
32762: tustoiminnalle ovat oleellisesti heikentyneet. Täl-          kaan myös yhteiskunnallisia säästöjä dia-
32763: lä hetkellä irrotustoimintaan ryhtyminen sitoo               lyysihoitojen ja tehohoitokustannusten
32764: toimintaa suorittavan sairaalan resursseja suh-              vähenemisen myötä?
32765: teettomasti. Toisaalta elinsiirtomäärien jäädessä
32766: 
32767:      Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1996
32768: 
32769:           Marjaana Koskinen /sd      Pirkko Peltomo /sd        Klaus Heliberg /sd
32770:           Esa Lahtela /sd            Tuija Pohjola /sd         Valto Koski /sd
32771:           Jorma Kukkonen /sd         Jukka Roos /sd            Sinikka Hurskainen /sd
32772:                     Heikki Rinne /sd                    Mikko Kuoppa /va-r
32773: 
32774: 
32775: 
32776: 
32777: 260017
32778: 2                                           KK 489/1996 vp
32779: 
32780: 
32781: 
32782: 
32783:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
32784: 
32785:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Suomessa tehtiin vuonna 1995 munuaisensiir-
32786: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          toja Norjan jälkeen toiseksi eniten Pohjoismais-
32787: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        sa. Meillä potilas pääsee munuaisensiirtoon kes-
32788: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjaana          kimäärin vajaassa vuodessa. Jonotilanne muihin
32789: Koskisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-           Pohjoismaihin verrattuna on hyvä ja se on pysy-
32790: myksen n:o 489:                                        nyt vakaana viimeisen kymmenen vuoden aika-
32791:                                                        na.
32792:            Miten aiotaan varautua munuaistauti-           Siirtomunuainen saadaan Suomessa lähes
32793:        potilaiden määrän kasvuun ja miten taa-         aina kuolleelta luovuttajalta, kun muissa Poh-
32794:        taan hoito ja elinsiirtomahdollisuus, kun       joismaissa joka neljäs luovuttaja on elävä, Nor-
32795:        edes nyt ei pystytä kattamaan munuai-           jassa lähes joka toinen. Siirtomunuaisen saata-
32796:        sensiirtojen vuositarvetta, sekä                vuus on meillä pysynyt kohtuullisen hyvänä.
32797:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-            Elinsiirtoja on pidetty kalliina hoitomuotona.
32798:        siin, että valtio osallistuu ja tukee nykyis-   Kuitenkin munuaisensiirtoa korvaavan keino-
32799:        tä enemmän elinten siirto- ja irrotustoi-       munuaishoidon kustannukset ovat arviolta
32800:        menpiteitä, koska tätä kautta saadaan           250 000-300 000 markkaa vuodessa. Jos siirtoa
32801:        aikaan myös yhteiskunnallisia säästöjä          ei suoriteta, hinta maksetaan vuosittain. Hemo-
32802:        dialyysihoitojen ja tehohoitokustannus-         dialyysipotilaan hoidon kustannukset ovat siten
32803:        ten vähenemisen myötä?                          kymmenessä vuodessa noin 3 miljoonaa mark-
32804:                                                        kaa. Munuaisensiirto maksaa alle 200 000 mark-
32805:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           kaa. Seuraavien vuosien kustannukset munuai-
32806: vasti seuraavaa:                                       sensiirron jälkeen ovat noin 30 000 markkaa
32807:                                                        vuotta kohti. Munuaisensiirto on siis itse asiassa
32808:     Munuaisensiirrot on sosiaali- ja terveysminis-     keino alentaa terveydenhuollon kustannuksia.
32809: teriön päätöksen (52/02/94) mukaisesti keskitetty         On syytä korostaa krooniseen munuaisen va-
32810: Helsingin yliopistolliseen keskussairaalaan            jaatoimintaan johtavien sairauksien ennaltaeh-
32811: (HYKS). Keskittämisen perusteena on laadulli-          käisyä ja asianmukaista hoitoa kuten esimerkiksi
32812: sesti riittävän korkeatasoisen toiminnan edellyt-      diabeteksen ja munuaistulehdusten hoitoa. En-
32813: tämän erityisosaamisen varmistaminen. Tässä            nalta ehkäisevän hoidon merkitys pyrkii jää-
32814: on onnistuttu hyvin. Munuaisensiirtojen tulok-         mään taka-alalle. Kuitenkin sillä voidaan vaikut-
32815: set ovat Suomessa hyvää kansainvälistä tasoa.          taa munuaistautipotilaiden määrän kasvuun ja
32816:     Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa valtakun-    säästyä monilta inhimillisiltä kärsimyksiltä.
32817: nallisesti keskitettävää erityistason sairaanhoi-         Sosiaali- ja terveysministeriö ei näe munuai-
32818: toa. HYKS:n lähettämien seurantatietojen mu-           sensiirtotoiminnassa sellaisia puutteita, joihin
32819: kaan vuonna 1995 tehtiin munuaisensiirto 166           sen tulisi puuttua. Kunnallinen terveydenhuolto-
32820: potilaalle, kun niitä vuonna 1994 tehtiin 179 po-      palvelujärjestelmämme pystyy huolehtimaan
32821: tilaalle. Keskimäärin niitä on tehty viiden viimei-    myös siirrettävien munuaisten riittävyydestä,
32822: sen vuoden aikana 162 potilaalle vuodessa. Ku-         kun siinä ilmeneviin epäkohtiin on puututtu ja
32823: luvan vuoden kesäkuun puoliväliin mennessä             puututaan asiallisella informaatiolla. Ei ole tar-
32824: munuainen oli siirretty 78 potilaalle, kun viime       koituksenmukaista, että valtio kohdentaisi voi-
32825: vuonna vastaavana aikana siirto oli suoritettu 70      mavaroja jonkin erityisen sairausryhmän hoi-
32826: potilaalle.                                            toon.
32827: 
32828:      Helsingissä 2 päivänä heinäkuuta 1996
32829: 
32830:                                                                      Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
32831:                                             KK 489/1996 vp                                             3
32832: 
32833: 
32834: 
32835: 
32836:                                         Tili Riksdagens Talman
32837: 
32838:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      njurtransplantationer i Norge, medan Finland
32839: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        kom som tvåa. Hos oss kan patienterna i genom-
32840: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      snitt få en ny njure inom knappt ett år. Jämfört
32841: man Marjaana Koskinen m.fl. undertecknade             med övriga Norden är läget i fråga om våra köer
32842: spörsmål nr 489:                                      bra, och det har bibehållits stabilt under de tio
32843:                                                       senaste åren.
32844:           Hur kommer man att förbereda sig               1 Finland erhålls njuren nästan alltid från en
32845:        inför det ökande antalet njursjukdoms-         avliden person. 1 övriga Norden kommer var
32846:        patienter, och hur kommer vården och           fjärde njure från en levande donator och i Norge
32847:        möjligheten till transplantation att tryg-     nästan varannan. Tillgången på njurar har varit
32848:        gas då behovet av njurtransplantationer        förhållandevis god hos oss.
32849:        inte ens nu kan tillgodoses på årsnivå,           Transplantationer har ansetts vara en dyr
32850:        samt                                           vårdform. Kostnaderna för vård med hjälp av en
32851:           ämnar Regeringen vidta åtgärder så att      konstgjord njure, som ersätter njurtransplanta-
32852:        staten i större utsträckning deltar och stö-   tion, är dock uppskattningsvis 250 000-300 000
32853:        der åtgärder för överföring av organ, ef-      mk per år. Om transplantation inte utförs betalas
32854:        tersom man på detta sätt också kan upp-        detta pris varje år. Kostnaderna för vården av en
32855:        nå samhälleliga inbesparingar i takt med       hemodialyspatient är följaktligen ca 3 milj. mk
32856:        att kostnaderna för dialys- och intensiv-      under 10 års tid. Kostnaderna för en njurtrans-
32857:        vård minskar?                                  plantation ligger under 200 000 mk. Efter njur-
32858:                                                       transplantationen är de följande årens kostnader
32859:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ca 30 000 mk per år. Med hjälp av njurtransplan-
32860: anföra följande:                                      tationer kan således kostnaderna för hälsovår-
32861:                                                       den i själva verket sänkas.
32862:     Njurtransplantationerna har i enlighet med           Det är skäl att poängtera vikten av förebyg-
32863: social- och hälsovårdsministeriets beslut (52/02/     gande och riktig vård av sådana sjukdomar som
32864: 94) koncentrerats till Helsingfors universitets       kan leda till kronisk njursvikt, såsom t.ex. vården
32865: centralsjukhus (HUCS). Grunden för detta är en        av diabetes och njurinflammationer. Betydelsen
32866: strävan att trygga den specialkunskap som krävs       av den preventiva vården tenderar att falla i
32867: för en tillräckligt hög kvalitet på verksamheten. 1   glömska. Med hjälp av den är det emellertid
32868: det här avseendet har man lyckats väl. Resultaten     möjligt att inverka på det ökande antalet njur-
32869: av njurtransplantationerna är i Finland på god        sjukdomspatienter och spara mycket mänskligt
32870: nivå internationellt sett.                            lidande.
32871:     Social- och hälsovårdsministeriet följer den         Social- och hälsovårdsministeriet ser inte i
32872: högspecialiserade sjukvård som kommer att cen-        verksamheten med njurtransplantationer några
32873: traliseras på riksnivå. Enligt uppföljningsuppgif-    sådana brister som ministeriet borde ingripa i.
32874: ter från HUCS utfördes njurtransplantationer på       Vårt korumunala system för hälsovårdstjänster
32875: 166 patienter år 1995, då antalet var 179 år 1994.    klarar också av att trygga tillgången på njurar att
32876: Under de fem senaste åren har denna typ av            transplantera, då uppdagade olägenheter har åt-
32877: transp1antationer utförts på 162 patienter år1i-      gärdats och åtgärdas med saklig information.
32878: gen. 1 år har fram till mitten av juni 78 patienter   Det är inte ändamålsenligt att staten allokerar
32879: fått ny njure, medan antalet för motsvarande tid      resurser tili vården av någon särskild grupp av
32880: i fjo1 var 70.                                        sjukdomar.
32881:     1 de nordiska länderna utfördes 1995 mest
32882: 
32883:      Helsingforsden 2juli 1996
32884: 
32885:                                                                     Minister Terttu Huttu-Juntunen
32886:                                             KK 490/1996 vp
32887: 
32888: Kirjallinen kysymys 490
32889: 
32890: 
32891: 
32892: 
32893:                                    Esa Lahtela /sd: Rataosuuden Niirala-Joensuu-Kontiomäki pe-
32894:                                        ruskorjauksesta
32895: 
32896: 
32897:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
32898: 
32899:    Pohjois-Karjalan työttömyystilanne on maan         Venäjältä Karjalan tasavallasta Ouluun ja Poh-
32900: heikoimpia. Väestö ikääntyy ja nuoremmat ikä-         joismaiden pohjoisosiin, Suomen poikittaisyh-
32901: luokat muuttavat pois etelän asutuskeskuksiin.        teyden Kokkolaan sekä yhteyden etelään, Kot-
32902: Ilman yhteiskunnan uusia merkittäviä toimia           kaan. Mm. Uimaharjussa sijaitsevien Enocellin
32903: Pohjois-Karjala ja koko itäinen Suomi on pikku-       tehtaiden kuljetusmäärien tällä rataosuudella on
32904: hiljaa jäämässä vain metsäiseksi takamaaksi ja        arvioitu olevan yhteensä 10 000-12 000 vaunua
32905: raaka-aineiden lähteeksi. Tilanne ei tule parane-     vuodessa. Huomattava osa liikenteestä suuntau-
32906: maan, jos alueelle ei saada uusia työpaikkoja ja      tuu Ouluun ja Oulusta Uimaharjuun lähinnä sel-
32907: turvata jo nyt työpaikkojen toimintaedellytyk-        lun, sahatavaran ja raaka-aineiden kuljetuksina.
32908: siä.                                                     Arvioitu tarvittava kokonaisrahoitus Pohjois-
32909:    Yksi oleellinen yritysten sijoittumiseen ja toi-   Karjalan osalta on 375 miljoonaa markkaa.
32910: mintaan liittyvä seikka on, että liikenneyhteydet        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32911: ovat yhteiskunnan toimesta kunnossa myös rau-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32912: tatiekuljetusten osalta. Pohjois-Karjalan teolli-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32913: suuden kannalta pitkään vireillä ollut radan pe-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32914: ruskorjaushanke Niirala-Joensuu-Nurmes-
32915: Kontiomäki olisikin nyt mitä pikimmin saatava                    Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
32916: työn alle.                                                    että rataosuuden Niirala-Joensuu-
32917:    Tämä rataosuus on kantavuudeltaan heikko.                  Kontiomäki peruskorjaus saatmsnn
32918: Ratana se on tärkeä puunjalostusteollisuuden                  käyntiin jo vuonna 1997, mikä edellyttäi-
32919: raaka-aineiden ja jalosteiden kuljetuksen kan-                si myös riittävän määrärahan varaamista
32920: nalta sekä transitoliikenteen ja myös henkilölii-             tulevan vuoden talousarvioon?
32921: kenteen kannalta. Rata muodostaa yhteyden
32922: 
32923:      Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1996
32924: 
32925:                                             Esa Lahtela /sd
32926: 
32927: 
32928: 
32929: 
32930: 260017
32931: 2                                        KK 490/1996 vp
32932: 
32933: 
32934: 
32935: 
32936:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
32937: 
32938:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     (2 050-2 200 milj. mk/v) voitaisiin päällysra-
32939: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      kenteen uusiminen aloittaa jo vuonna 1997 ja
32940: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    rajoitukset välttää.
32941: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-       Rataosan Joensuu-Uimaharju päällysra-
32942: lan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       kenne on tarkoitus uusia käyttäen uusia beto-
32943: 490:                                               nipölkkyjä ja väliltä Säkäniemi-Joensuu va-
32944:                                                    pautuvia UIC 54 -kiskoja. Hankkeen kustannus-
32945:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,     arvio on 85 milj. markkaa. Kehysten mukaisella
32946:        että rataosuuden Niirala-Joensuu-           rahoituksella päällysrakenne uusitaan vasta
32947:        Kontiomäki peruskorjaus saataisiin          vuosina 1999-2000. Rataosalle on jo nyt jou-
32948:        käyntiin jo vuonna 1997, mikä edellyttäi-   duttu radan heikon kunnon vuoksi asettamaan
32949:        si myös riittävän määrärahan varaamista     nopeusrajoituksia (henkilöliikenteessä 100 km/h
32950:        tulevan vuoden talousarvioon?               ja tavaraliikenteessä 60 km/h). Rajoituksia jou-
32951:                                                    dutaan todennäköisesti ensi vuonna vielä tiuken-
32952:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       tamaan henkilöliikenteessä.
32953: vasti seuraavaa:                                      Rataosan Uimaharju-Kontiomäki päällys-
32954:                                                    rakenteen uusiminen ei kuulu radanpidon inves-
32955:    Rataosittain tarkasteltuna kysymyksessä mai-    tointiohjelmiin tällä vuosikymmenellä. Liiken-
32956: nitun rautatieyhteyden perusparannussuunnitel-     nöiruistaso turvataan jatkossa kunnossapitova-
32957: mat näyttävät seuraavilta:                         roin. Parhaillaan on käynnissä selvitystyö rata-
32958:    Rataosalla Säkäniemi-Niirala on meneillään      osan liikennemääristä ja tulevaisuudesta.
32959: päällysrakenteen uusiminen, ja hanke valmistuu        Liikenneministeriön käsityksen mukaan ja ot-
32960: tänä vuonna. Välin Säkäniemi-Joensuu-Ui-           taen huomioon radanpitoon ensi vuonna käytet-
32961: maharju päällysrakenteen uusiminen on aloitet-     tävissä olevat määrärahat rataosan Niirala-
32962: tava mahdollisimman pian.                          Joensuu-Kontiomäki perusparannusta ei voida
32963:    Välin Säkäniemi-Joensuu päällysrakenteen        toteuttaa kysymyksessä esitetyssä laajuudessa.
32964: uusiminen kehysten mukaisella rahoituksella        Kun huomattavalle osalle tästä reitistä suurempi
32965: ajoittuu vuosille 1998-1999. Tämän johdosta        perusparannustarve ajoittuu ensi vuosikymme-
32966: joudutaan rataosalle asettamaan liikennöintira-    nen alkupuolelle, voidaan siihen saakka liiken-
32967: joituksia vuonna 1997 henkilöliikenteeseen 120     nöinti mahdollistaa kunnossapitotoimenpitei-
32968: kmlh ja tavaraliikenteeseen 22,5 tonnia. Riittä-   den avulla.
32969: vällä radanpidon rahoituksella TTS-kautena
32970: 
32971:      Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1996
32972: 
32973:                                                             Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
32974:                                             KK 490/1996 vp                                             3
32975: 
32976: 
32977: 
32978: 
32979:                                         Tili Riksdagens Talman
32980: 
32981:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      år) vore det möjligt att påbörja arbetet redan år
32982: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        1997 varvid begränsningarna kunde undvikas.
32983: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-       Beläggningen på banavsnittet Joensuu-Ui-
32984: damot Esa Lahtela undertecknade spörsmål nr           maharju skall förnyas med nya betongstockar
32985: 490:                                                  och på avsnittet Säkäniemi-Joensuu kommer
32986:                                                       man att lägga lediga UIC 54-rälsar. Projektets
32987:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        kostnadsberäkning är 85 milj.mk. Med en för
32988:        ta för att grundreparationen av banav-         ändamålet anvisad finansiering kommer belägg-
32989:        snittet Niirala-Joensuu-Kontiomäki             ningen att förnyas först 1999-2000. På banav-
32990:        sätts igång redan år 1997, vilket också        snittet har man redan nu på grund av banans
32991:        förutsätter att man i nästa års budget         dåliga skick tvingats införa hastighetsbegräns-
32992:        anvisar tillräckliga anslag för detta?         ningar (1 00 km/h för persontrafikens del och 60
32993:                                                       km /h för godstrafikens del). Det blir antagligen
32994:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         nödvändigt att strama åt begränsningarna för
32995: anföra följande:                                      persontrafikens del ännu nästa år.
32996:                                                          Förnyandet av banavsnittet Uimaharju-
32997:    Om man betraktar de olika bansavnitten är          Kontiomäki ingår inte i banhållningens investe-
32998: grundreparationsplanerna för det i spörsmålet         ringsprogram för detta årtionde. Trafikeringsni-
32999: nämnda banavsnittet följande:                         vån kommer i framtiden att garanteras med an-
33000:    På banavsnittet Säkäniemi-Niirala pågår            slag för underhåll. För närvarande pågår en un-
33001: förnyandet av beläggningen och projektet blir         dersökning om banavsnittets trafikmängder och
33002: fårdigt i år. Förnyandet av beläggningen på ban-      framtid.
33003: avsnittet      Säkäniemi-Joensuu-Uimaharju               Enligt trafikministeriets uppfattning och med
33004: skall påbörjas så snart som möjligt.                  beaktande av de anslag som nästa år finns till
33005:    Förnyandet av beläggningen på Säkäniemi-           förfogande för banhållning är det inte möjligt att
33006: Joensuu-avsnittet med för ändamålet anvisade          förverkliga grundreparationerna av banavsnit-
33007: anslag sker under åren 1998-1999. På grund av         ten Niirala-Joensuu-Kontiomäki i den om-
33008: detta blir det nödvändigt att år 1997 införa be-      fattning som spörsmålet nämner. Eftersom beho-
33009: gränsningar för trafiken på detta avsnitt, för per-   vet av en större grundreparation för en stor del av
33010: sontrafikens del 120 km/h och för godstrafikens       banavsnittet i fråga blir aktuell först i början av
33011: del 22,5 ton. Med en tillräcklig finansiering av      nästa årtionde kan trafiken till dess skötas med
33012: banhållningen under perioden för verksamhets-         hjälp av underhållsåtgärder.
33013: och finansieringsplanen (2 050-2 200 milj. mk/
33014: 
33015:      Helsingforsden 19 juni 1996
33016: 
33017:                                                                   Trafikminister Tuula Linnainmaa
33018:                                           KK 491/1996 vp
33019: 
33020: Kirjallinen kysymys 491
33021: 
33022: 
33023: 
33024: 
33025:                                   Esa Lahtela /sd ym.: Vapaan poisto-oikeuden kokeilemisesta itä-
33026:                                       suomalaisissa yrityksissä
33027: 
33028: 
33029:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
33030: 
33031:    Työttömyys on Itä-Suomessa ollut pitkään         mistä, kun elpyminen lisää työmahdollisuuksia
33032: keskitason yläpuolella. Itä-Suomen alueen työ-      erityisesti rannikkoseudulla. Vapaan poisto-oi-
33033: voimasta oli vuonna 1991 työttömänä 10,6 pro-       keuden kokeilunluonteinen toteuttaminen Itä-
33034: senttia, vuonna 1993 31,5 prosenttia ja vuoden      Suomessa kompensoi niitä kustannuksia, joita
33035: 1996 huhtikuussa 21,2 prosenttia. Suhteellisesti    rannikkoseutujen yrityksiin nähden on. Kysees-
33036: suurinta työttömyys on Kainuussa,jossa työttö-      sä olisi merkittävä psykologinen viesti yritystoi-
33037: myysaste on noussut jo 25,5 prosenttiin työvoi-     minnan ja yrittäjyyden edistämiseksi. Tämän
33038: masta. Muualla maassa vuonna 1994 alkanut           seurauksena voitaisiin pk-yritysten sekä suuryri-
33039: työttömyyden laskutrendi ei juurikaan näy Itä-      tysten investointien olettaa elpyvän. Alueen hou-
33040: Suomessa, jossa työttömyys näyttää pysyvän en-      kuttelevuus muualla maassa sijaitsevien sekä ul-
33041: nallaan tai edelleen kasvavan. Myös työttömyy-      komaisten yritysten suhteen paranisi huomatta-
33042: den rakenteessa on tapahtunut selviä muutoksia:     vasti.
33043: pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut ja             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33044: naisten osuus työttömistä on pienempi kuin koko     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
33045: maassa. Nuorten osuus työttömistä on pienenty-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
33046: nyt Itä-Suomessa kuten muuallakin maassa,           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33047: vaikka absoluuttisesti nuorten työttömien määrä
33048: on edelleen kasvanut. Ilman uusia työtilaisuuk-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33049: sia tätä työttömyyden ongelmaa ei tulla ratkaise-          ryhtyä, että Itä-Suomessa kokeiltaisiin
33050: maan. Se edellyttää, että alueelle saadaan uusin           vapaan poisto-oikeuden käyttöä inves-
33051: toimenpitein uutta kannattavaa yritystoimintaa.            tointeja elvyttävänä toimenpiteenä to-
33052:    Itä-Suomessa yritysten perustaminen ja inves-           teuttamalla se yrityksissä esim. vuosina
33053: toinnit ovat selvästi vähäisempiä kuin muualla             1997-2001 tehdyille investoinneille, niin
33054: maassa. Tämä lisää vielä Itä-Suomenjälkeenjää-             että vapaa poisto-oikeus kestäisi vuoteen
33055: neisyyttä ja tulee kiihdyttämään väestön vähene-           2005 asti?
33056: 
33057:      Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1996
33058: 
33059:                     Esa Lahtela /sd                   Säde Tahvanainen /sd
33060:                     Raimo Holopainen /sd              Jorma Kukkonen /sd
33061:                                     Raimo Mähönen /sd
33062: 
33063: 
33064: 
33065: 
33066: 260017
33067: 2                                         KK 491/1996 vp
33068: 
33069: 
33070: 
33071: 
33072:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
33073: 
33074:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tun lain 30 ja 34 §:ssä säädetyistä poistojen enim-
33075: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       mäismääristä. Tämä korotettu poisto-oikeus
33076: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     koskee myös suurta osaa Itä-Suomen kunnista ja
33077: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-     olisi voimassa osittain yhtä aikaa ehdotetun va-
33078: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        paan poisto-oikeuden kanssa. Kahden, vaiku-
33079: n:o491:                                             tuksiltaan samanlaisen veroedun rakentaminen
33080:                                                     yritysverotukseen ei ole tarkoituksenmukaista.
33081:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      Alueellisten investointitukien enimmäismäärää
33082:        ryhtyä, että Itä-Suomessa kokeiltaisiin      rajoittavat myös EU :n säädökset. Aluetukia sää-
33083:        vapaan poisto-oikeuden käyttöä inves-        dettäessä on kiinnitettävä huomiota siihen, että
33084:        tointeja elvyttävänä toimenpiteenä to-       tuet eivät ylitä sallittuja enimmäismääriä.
33085:        teuttamalla se yrityksissä esim. vuosina        Investointeihin vaikuttavat verotuksen lisäksi
33086:        1997-2001 tehdyille investoinneille, niin    lukuisat muut tekijät, ja siksi poisto-oikeuksien
33087:        että vapaa poisto-oikeus kestäisi vuoteen    vaikutusten arviointi on hankalaa. Tehdyt tutki-
33088:        2005 asti?                                   mukset antavat kuitenkin viitteitä siitä, että in-
33089:                                                     vestointikannustimien tuoma hyöty on yleensä
33090:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        vähäinen menetettyihin verotuloihin verrattuna.
33091: vasti seuraavaa:                                    On epätodennäköistä, että poisto-oikeuksien
33092:                                                     laajentaminen lisäisi investointeja olennaisesti
33093:    Yritysverotuksessa viime vuosina toteutetuis-    tietyllä alueella. On myös mahdollista, että koro-
33094: sa uudistuksissa keskeisenä tavoitteena on ollut    tetut poisto-oikeudet johtavat heikkotuottoisien
33095: veropohjan laajentaminen ja yhteisöverokannan       investointien toteuttamiseen, mikä ei liene koko-
33096: alentaminen. Tämän tavoitteen mukaisesti tu-        naistaloudellisesti toivottavaa. Poistojärjestelmä
33097: loksentasausmahdollisuuksia on kavennettu ja        suosii jo nykyään pääomavaltaisia yrityksiä työ-
33098: yhteisöverokantaa alennettu. Verolainsäädän-        valtaisiin yrityksiin verrattuna. Poisto-oikeuk-
33099: nön sallimat enimmäispoistot ylittävät kuitenkin    sien lisääminen voiruistaisi tätä vaikutusta enti-
33100: edelleen taloudellisesta kulumisesta aiheutuvan     sestään, mitä ei voitane pitää työllisyyden edistä-
33101: poistotarpeen erityisesti poistojen etupainottei-   misen kannalta perusteltuna.
33102: suuden johdosta. Vaikka verotekijän vaikutus           Edellä mainituista syistä hallitus ei pidä va-
33103: investointeihin on pienentynyt verokannan las-      paan poisto-oikeuden käyttöä Itä-Suomessa oi-
33104: kiessa, nykyisen poistojärjestelmän voidaan kat-    keana keinona edistää työllisyyttä. Verotuksen
33105: soa jo tukevan investointeja.                       osalta työllisyyden edistämisessä ovat keskeises-
33106:    Kehitysalueelle tehtäviä investointeja on li-    sä asemassa hallitusohjelmaan sekä työllisyyttä
33107: säksi pyritty tukemaan erityisten veronhuojen-      koskevaan hallituksen periaatepäätökseen sisäl-
33108: nusten avulla. Voimassa olevan kehitysalueelle      tyvät suunnitelmat ja ratkaisut työvoiman käyt-
33109: tehtävien investointien korotetuista poistoista     tömaksujen asteittaisesta alentamisesta. Näiden
33110: annetun lain mukaan kehitysalueelle tehtävien       toimenpiteiden vaikutukset kohdistuvat myös
33111: investointien poisto-oikeutta on korotettu 50       itäsuomalaisiin yrityksiin.
33112: prosentilla elinkeinotulon verottamisesta anne-
33113:      Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 1996
33114: 
33115:                                                                        Ministeri Jan-Erik Enestam
33116:                                              KK 491/1996 vp                                               3
33117: 
33118: 
33119: 
33120: 
33121:                                          Tili Riksdagens Talman
33122: 
33123:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       inkomst av näringsverksamhet. Denna höjda av-
33124: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         skrivningsrätt gäller också en stor del av kommu-
33125: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       nerna i Östra Finland och skulle delvis vara i kraft
33126: man Esa Lahtela undertecknade spörsmål nr              samtidigt med den föreslagna fria avskrivnings-
33127: 491:                                                   rätten. Det är inte ändamålsenligt att införa två
33128:                                                        skatteförmåner med samma effekt i företagsbe-
33129:             Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       skattningen. Maximibeloppet för de regionala
33130:          ta för att man i Östra Finland på prov        investeringsstöden begränsas också av EU:s rätt-
33131:          skall börja använda fri avskrivningsrätt      sakter. Då regionala stöd införs bör uppmärk-
33132:          som en investeringsstimulerande åtgärd        samhet fåstas vid att stöden inte får överskrida de
33133:          genom att införa sådan avskrivningsrätt       tillåtna maximibeloppen.
33134:          t.ex. i fråga om investeringar som gjorts i       Förutom beskattningen påverkar flera andra
33135:          företag åren 1997-2001 så att den fria        faktorer investeringarna, och därför är det svårt
33136:          avskrivningsrätten varar tili år 2005?        att bedöma vilka effekter avskrivningsrätterna
33137:                                                        skulle ha. Undersökningar som har gjorts pekar i
33138:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          alla fall på att den nytta som investeringsstimule-
33139: anföra följande:                                       rande åtgärder ger i allmänhet är liten jämfört
33140:                                                        med förlorade skatteinkomster. Det är osanno-
33141:    I de reformer som genomförts i företagsbe-          likt att en utvidgning av avskrivningsrätterna
33142: skattningen under de senaste åren har det vikti-       skulle öka investeringarna i någon nämnvärd
33143: gaste målet varit en utvidgning av skattebasen         grad på ett visst område. Det är också möjligt att
33144: och en sänkning av samfundsskattesatsen. I en-         höjda avskrivningsrätter skulle leda tili investe-
33145: lighet med detta mål har möjligheterna tili resul-     ringar med dålig avkastning, vilket inte kan anses
33146: tatutjämning begränsats och samfundsskattesat-         önskvärt med tanke på ekonomin i sin helhet.
33147: sen sänkts. De maximiavskrivningar som skatte-         Systemet med avskrivningar gynnar redan nu
33148: lagstiftningen tillåter överskrider likväl alltjämt    kapitalintensiva företag mer än arbetskraftsin-
33149: det avskrivningsbehov som föranleds av ekono-          tensiva företag. En ökning av avskrivningsrätter-
33150: misk förslitning vilket särskilt beror på att av-      na skulle ytterligare förstärka denna effekt vilket
33151: skrivningarna koncentreras tili de närmaste åren.      inte kan anses motiverat med tanke på sysselsätt-
33152: Ä ven om skatten har blivit en mindre betydande        ningen.
33153: faktor för investeringarna när skattesatsen sjun-          På ovan nämnda grunder anser regeringen att
33154: kit, kan det nuvarande avskrivningssystemet re-        införandet av fri avskrivningsrätt i Östra Finland
33155: dan anses stöda investeringar.                         inte är det rätta sättet att främja sysselsättningen.
33156:    Man har dessutom försökt stöda investeringar        I fråga om beskattningen intar de planer och
33157: inom utvecklingsområdet genom särskilda skat-          avgöranden som ingår i regeringsprogrammet
33158: telättnader. Enligt gällande lag om höjda av-          och regeringens principbeslut om sysselsättning-
33159: skrivningar på investeringar inom utvecklings-         en och som gäller en gradvis sänkning av de
33160: området har avskrivningsrätten för investeringar       skatter och avgifter som berör arbetskraften en
33161: inom utvecklingsområdet höjts med 50 procent           central ställning i arbetet att främja sysselsätt-
33162: från de maximibelopp för avskrivningar som fö-         ningen. Effekterna av dessa åtgärder kommer
33163: reskrivs i 30 och 34 §§ lagen om beskattning av        också de östfinländska företagen till godo.
33164: 
33165:        Helsingfors den 3 juli 1996
33166: 
33167:                                                                            Minister Jan-Erik Enestam
33168:                                                                                                                 j
33169:                                                                                                             j
33170:                                                                                                         j
33171:                                                                                                     j
33172:                                                                                                 j
33173:                                                                                             j
33174:                                                                                         j
33175:                                                                                     j
33176:                                                                                 j
33177:                                                                             j
33178:                                                                         j
33179:                                                                     j
33180:                                                                 j
33181:                                                             j
33182:                                                         j
33183:                                                     j
33184:                                                 j
33185:                                             j
33186:                                         j
33187:                                     j
33188:                                 j
33189:                             j
33190:                         j
33191:                     j
33192:                 j
33193:             j
33194:         j
33195:     j
33196: j
33197:                                            KK 492/1996 vp
33198: 
33199: Kirjallinen kysymys 492
33200: 
33201: 
33202: 
33203: 
33204:                                   Esa Lahtela /sd: Asunto-osakkeiden myyntivoiton verotuksesta
33205: 
33206: 
33207: 
33208:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
33209: 
33210:    Nykyinen myyntivoittoverotus ei ota huo-          muuttumisen huomioon ottaen prosentin, jolla
33211: mioon tapahtunutta rahanarvon muutosta. Jos          myyntivoiton osuutta voitaisiin vähentää mm.
33212: esimerkiksi asunto-osake olisi hankittu noin 20      asunto-osakkeiden myyntivoittoa määriteltäes-
33213: vuotta sitten 100 000 markan kauppahinnasta ja       sä.
33214: se nyt myytäisiin 200 000 markalla, tästä ns.            Tällä toimenpiteellä olisi myönteistä vaikutus-
33215: myyntivoitosta voi vähentää syntyneet kaupan-        ta rakennusalan työllisyyteen, sillä uusien asun-
33216: tekokulut, leimaverot ja osakkeen peruskorjauk-      to-osakkeiden kysyntä kasvaisi, koska asunto-
33217: siin käytetyt kustannukset. Eräässä esimerkkita-     osakkeista tulisi myös kilpailukykyinen hankin-
33218: pauksessa osakkeen 200 000 markan kauppahin-         nan kohde.
33219: nasta jäi käteenjääpä hinta reiluun 160 000              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
33220: markkaan, kun hinnasta oli vähennetty kaupan-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33221: teosta johtuvat kulut ja myyntivoittovero eikä       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33222: ollut tehtyä peruskorjausremonttia, josta olisi      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33223: tullut lisävähennysoikeutta.
33224:     Kuitenkin samanaikaisesti rahanarvon muu-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33225: tos inflaation myötä on ollut huomattavasti suu-             ryhtyä, että asunto-osakkeiden hankin-
33226: rempi. Pienempituottoisellakin "passiivisella"               taa ja siten työllisyyttä edesautettaisiin, ja
33227: pankkitilillä tuotto olisi muodostunut moninker-                onko Hallituksella tarkoitus muuttaa
33228: taiseksi.                                                    myyntivoittoihin liittyvää verotusta
33229:     Monessa tapauksessa käykin niin, että asun-              asunto-osakkeiden osalta siten, että ra-
33230: to-osakkeen myyjä joutuu maksamaan myös ve-                  hanarvon muuttuminen voisi olla ny-
33231: roa tavallaan inflaation syömästä rahasta.                   kyisten vähennysten lisäksi vähentävänä
33232:     Yksi tapa korjata epäkohta olisi se, että val-           tekijänä myyntivoittoa määrättäessä?
33233: tioneuvosto vuosittain määrittäisi rahanarvon
33234: 
33235:      Helsingissä II päivänä kesäkuuta 1996
33236: 
33237:                                            Esa Lahtela /sd
33238: 
33239: 
33240: 
33241: 
33242: 260017
33243: 2                                             KK 492/1996 vp
33244: 
33245: 
33246: 
33247: 
33248:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
33249: 
33250:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           meno-olettarua on 50 prosenttia omaisuuden
33251: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            luovutushinnasta. Tämän jälkeen hankitun
33252: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          omaisuuden osalta hankintameno-olettarua on
33253: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-          30 prosenttia.
33254: lan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o                 Nykyjärjestelmässä inflaatio otetaan verotuk-
33255: 492:                                                     sessa huomioon kaavamaisesti ensinnäkin siten,
33256:                                                          että pääomatulon verokanta on ansiotulojen ve-
33257:             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         rokantaa alhaisempi. Toiseksi hankintameno-
33258:          ryhtyä, että asunto-osakkeiden hankin-          olettamaan sisältyy myös inflaation huomioon
33259:          taa ja siten työllisyyttä edesautettaisiin,ja   ottaminen sen lisäksi, että se helpottaa pitkään
33260:             onko Hallituksella tarkoitus muuttaa         omistetun omaisuuden luovutusvoiton lasken-
33261:          myyntivoittoihin liittyvää verotusta            taa. Koska omaisuuden arvonnoususta verote-
33262:          asunto-osakkeiden osalta siten, että ra-        taan vasta omaisuuden realisoitumisen tapah-
33263:          hanarvon muuttuminen voisi olla ny-             duttua, on myyntivoittojen verotus edullisempaa
33264:          kyisten vähennysten lisäksi vähentävänä         verrattuna vastaavan juoksevan tuoton tuotta-
33265:          tekijänä myyntivoittoa määrättäessä?            van omaisuuden verotukseen, mikä myös osal-
33266:                                                          taan vaikuttaa inflaation huomioon ottamiseen.
33267:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-                 Kysymyksen perusteluissa ehdotetaan, että
33268: vasti seuraavaa:                                         valtioneuvosto vuosittain määräisi rahanarvon
33269:                                                          muuttumisen huomioon ottavan prosentin luo-
33270:     Tuloverotuksessa siirryttiin vuoden 1993 alus-       vutusvoiton verotusta varten. Ehdotuksen
33271: ta lukien eriytettyyn tuloverojärjestelmään,jossa        toteuttaminen monimutkaistaisi verotusta.
33272: pääomatulojen ja ansiotulojen verotus eriytettiin        Myyntivoiton laskeminen olisi nykyistä huomat-
33273: toisistaan. Pääomatuloihin sovelletaan suhteel-          tavasti vaikeampaa eri vuosina hankittujen asun-
33274: lista, tämän vuoden alusta lukien 28 prosentin           to-osakkeiden osalta. Asunto-osakkeiden han-
33275: suuruista vero kantaa, joka on yli 30 prosenttiyk-       kintahinnat eivät myöskään aina seuraa yleistä
33276: sikköä alhaisempi kuin korkeimpien ansiotu-              inflaatiokehitystä. Esimerkiksi tämän vuosikym-
33277: lojen marginaaliveroprosentit. Siten nykyinen            menen alussa asunto-osakkeiden hinnat putosi-
33278: verojärjestelmä jo itsessään on edullinen pää-           vat huomattavasti. Hintojen romahtamisesta
33279: omatulojen hankkimiselle. Jos verovelvollinen            johtuukin osaltaan kysymyksessä mainittu luo-
33280: hankkii esimerkiksi kysymyksessä mainitun                vutuksesta käteen jääneen tulon pienuus. Hinto-
33281: vuokralle annettavan asunto-osakkeen, vuokra-            jen kehitys on myös eri paikkakunnilla erilaista.
33282: tulosta joutuu maksamaan vähennysten jälkeen             Siten inflaation huomioon ottavan prosentin
33283: veroa vain 28 prosenttia.                                vahvistaminen ei olisi lainkaan ongelmatonta.
33284:     Luovutusvoitosta verotetaan myös pääoma-                 Kuten edellä on todettu, tämänhetkinen vero-
33285: tuloa koskevien säännösten mukaan. Luovutus-             lainsäädäntö kannustaa pääomatulojen, kuten
33286: voitto lasketaan joko vähentämällä omaisuuden            vuokratulojen hankintaan ja ottaa kaavamaises-
33287: luovutushinnasta todellinen hankintameno ja              ti inflaation huomioon luovutusvoiton verotuk-
33288: voiton hankkimisesta aiheutuneet menot tai niin          sessa. Siten hallituksella ei ole tällä hetkellä suun-
33289: sanottu hankintameno-olettarua sen mukaan,               nitteilla uusia tuloverotuksessa toteutettavia
33290: kumpi on verovelvolliselle edullisempi. Jos omai-        helpotuksia asunto-osakkeiden hankintaa tai
33291: suus on hankittu ennen vuotta 1989, hankinta-            luovutusvoiton laskentaa varten.
33292: 
33293:        Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 1996
33294: 
33295:                                                                              Ministeri Jan-Erik Enestam
33296:                                            KK 492/1996 vp                                               3
33297: 
33298: 
33299: 
33300: 
33301:                                        Till Riksdagens Talman
33302: 
33303:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     priset. När det gäller egendom som förvärvats
33304: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       efter 1989 är anskaffningsutgiftspresumtionen 30
33305: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     procent.
33306: man Esa Lahtela undertecknade spörsmål nr               1 det nuvarande systemet beaktas inflationen
33307: 492:                                                 schablonmässigt vid beskattningen för det första
33308:                                                      på det sättet att skattesatsen för kapitalinkomst
33309:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       är lägre än vad den är för förvärvsinkomst. För
33310:        ta i syfte att främja förvärvet av bostads-   det andra beaktar också anskaffningsutgiftspre-
33311:        aktier och därmed sysselsättningen, och       sumtionen inflationen förutom att den underlät-
33312:           har Regeringen för avsikt att ändra        tar uträkningen av överlåte1sevinsten av sådan
33313:        beskattningen av försäljningsvinster för      egendom som man ägt länge. Eftersom egendo-
33314:        bostadsaktiernas del så, att en ändring av    mens värdestegring beskattas först då egendo-
33315:        penningvärdet utöver de nuvarande av-         men realiserats är beskattningen av försä1jnings-
33316:        dragen kunde vara en minskande faktor         vinster förmånligare än beskattningen av mots-
33317:        då försäljningsvinsten fastställs?            varande egendom som avkastar 1öpande in-
33318:                                                      komst, vilket också för sin del påverkar beaktan-
33319:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        det av inflationen.
33320: anföra följande:                                        1 motiveringen tili spörsmå1et föreslås att
33321:                                                      statsrådet årligen för beskattningen av överlåtel-
33322:    Vid ingången av 1993 gick man i inkomstbe-        sevinst skall fastställa en sådan procentsats som
33323: skattningen över tili ett differentierat inkomst-    beaktar hur penningvärdet har ändrats. Om för-
33324: skattesystem vilket innebar att beskattningen av     slaget gick igenom skulle det komplicera beskatt-
33325: kapitalinkomster och förvärvsinkomster skiljdes      ningen. Det skulle b1i betydligt svårare att räkna
33326: åt från varandra. På kapitalinkomster tillämpas      ut försäljningsvinsten av bostadsaktier som har
33327: en proportionell skattesats som från ingången av     förvärvats under o1ika år. Anskaffningspriset på
33328: detta år är 28 procent, och som är över 30 pro-      bostadsaktier följer inte heller alltid den allmän-
33329: centenheter lägre än marginalskatteprocenterna       na inflationsutveck1ingen. Prisen på bostadsak-
33330: för de högsta förvärvsinkomsterna. Således är        tier sjönk t.ex. kraftigt i början av detta årtionde.
33331: det nuvarande skattesystemet redan i sig förmån-     Det är just delvis på grund av prisfallet som den i
33332: ligt för förvärv av kapitalinkomster. Om den         spörsmålet nämnda nettoinkomsten av överlåtel-
33333: skattskyldige förvärvar t.ex. en i spörsmålet av-    se b1ir så liten. Prisutvecklingen varierar också
33334: sedd bostadsaktielägenhet för uthyrning, måste       från ort tili ort. Det skulle följakt1igen inte alls
33335: han av hyresinkomsten efter avdragen betala en-      vara problemfritt att fastställa en procentsats
33336: dast 28 procent i skatt.                             som beaktar inflationen.
33337:    Vinsten av överlåtelse beskattas också enligt        Som det har konstaterats ovan sporrar den
33338: samma stadganden som gäller för kapitalin-           gällande skattelagstiftningen tili förvärv av
33339: komst. Överlåtelsevinsten räknas ut genom att        kapitalinkomster, såsom hyresinkomster, och
33340: antingen den reella anskaffningsutgiften och ut-     den beaktar schablonmässigt inflationen vid
33341: gifterna för anskaffningen av vinsten eller den      beskattningen av överlåte1sevinst. Således har
33342: s.k. anskaffningsutgiftspresumtionen avdras          regeringen för tillfållet inga p1aner på att införa
33343: från överlåtelsepriset, beroende på vad som är       nya 1ättnader i inkomstbeskattningen med tanke
33344: förde1aktigare för den skattskyldige. Om egendo-     på anskaffningen av bostadsaktier eller uträk-
33345: men har förvärvats före 1989 är anskaffningsut-      ningen av överlåte1sevinst.
33346: giftspresumtionen 50 procent av överlåtelse-
33347: 
33348:      Helsingforsden 3 juli 1996
33349: 
33350:                                                                          Minister Jan-Erik Enestam
33351:                                              KK 493/1996 vp
33352: 
33353: Kirjallinen kysymys 493
33354: 
33355: 
33356: 
33357: 
33358:                                     Tuija Maaret Pykäläinen /vihr ym.: Romaniasiain neuvottelukun-
33359:                                         nan pääsihteerin nimittämisestä
33360: 
33361: 
33362:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
33363: 
33364:    Romaniasiain neuvottelukunta esitti kokouk-         dä aloitteita ja esityksiä romaniväestön taloudel-
33365: sessaan 5. helmikuuta 1996 sosiaali- ja terveysmi-     listen, koulutuksellisten, sosiaalisten ja sivistyk-
33366: nisteriölle, että neuvottelukunnan pääsihteeriksi      sellisten elinolosuhteiden parantamiseksi sekä
33367: valitaan heidän va!itsemansa henkilö.                  romaniväestön työllistymisen edistämiseksi; toi-
33368:    Neuvottelukunnan lähes yksimielisestä esi-          mia kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamiseksi;
33369: tyksestä huolimatta ministeri Huttu-Juntunen           edistää romanin kielen ja kulttuurin vahvistu-
33370: nimitti tehtävään toisen henkilön.                     mista; sekä osallistua pohjoismaiseen ja muuhun
33371:    Viime vuosina on keskusteltu paljon hallinnon       kansainväliseen yhteistyöhön romanien olosuh-
33372: läheisyysperiaatteista ja siitä, että käsiteltäessä    teiden parantamiseksi.
33373: eri vähemmistöjen asioita on erittäin tärkeää,             Neuvottelukunnan tehtävä huomioon ottaen
33374: että ko. ryhmien edustajat osallistuvat itseään        on tärkeää, että mahdollisimman moni romani
33375: koskevaan päätöksentekoon. Ryhmien jäseninä            pääsee vaikuttamaan heitä koskeviin päätöksiin.
33376: he ovat parhaita asiantuntijoita itseään koskevis-         Ottamatta kantaa valinnassa mukana olleisiin
33377: sa asioissa.                                           henkilöihin ja heidän taustoihinsa ihmetyttää
33378:    Eri ryhmien välisen suvaitsevaisuuden ja tasa-      pääsihteerin nimitys menettelynä.
33379: arvon edistämisessäkin tällaisilla nimityksillä on         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
33380: suuri merkitys.                                        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
33381:    Valtioneuvoston päätöksessä (30.11.1989)            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
33382: romaniasiain neuvottelukunnan tarkoitukseksi           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33383: määriteltiin edistää romaniväestön tasavertaisia
33384: yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia                    Millä perusteilla romaniasiain neuvot-
33385: sekä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä           telukunnan pääsihteeriksi nimitettiin eri
33386: e!inolosuhteita.                                              henkilö kuin neuvottelukunta oli lähes
33387:     Romaniasiain neuvottelukunnan tehtävänä                   yksimielisesti esittänyt, ja
33388:  on seurata romaniväestön yhteiskunnallisten                     katsooko Hallitus, että tällaisilla esi-
33389:  osallistumismahdollisuuksien ja elinolosuhtei-               tyksistä poikkeavilla nimityksillä ediste-
33390:  den kehitystä tasa-arvon edistämiseksi sekä an-              tään tasa-arvoa ja kaikkinaisen rotusyr-
33391:  taa viranomaisille lausuntoja näissä asioissa; teh-          jinnän poistamista yhteiskunnassamme?
33392: 
33393:       Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1996
33394: 
33395:           Tuija Maaret Pykäläinen /vihr      Ulla Anttila /vihr                Matti Vähänäkki /sd
33396:           Säde Tahvanainen /sd               Mikko Pesälä /kesk                Jorma Kukkonen /sd
33397:           Irina Krohn /vihr                  Janina Andersson /vihr            Paavo Nikula /vihr
33398:           Hannu Takkula /kesk                Maija-Liisa Veteläinen /kesk      Eva Biaudet /r
33399:                      Arja Ojala /sd                             Irja Tulonen /kok
33400: 
33401: 
33402: 
33403: 
33404:  260017
33405: 2                                          KK 493/1996 vp
33406: 
33407: 
33408: 
33409: 
33410:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
33411: 
33412:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Nimitysharkintaa suoritettaessa arvioidaan
33413: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        hakijoiden kelpoisuus. Kelpoisuus voidaan ja-
33414: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      kaa muodolliseen kelpoisuuteen ja sopivuuteen.
33415: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuija           Kelpoisuusvaatimukset ovat joko suurinta osaa
33416: Maaret Pykäläisen ym. näin kuuluvan kirjallisen      viroista koskevia yleisiä kelpoisuusvaatimuksia
33417: kysymyksen n:o 493:                                  tai yksittäistä virkaa koskevia erityisiä kelpoi-
33418:                                                      suusvaatimuksia. Ansiovertailussa huomiota
33419:           Millä perusteilla romaniasiain neuvot-     kiinnitetään pääasiassa koulutukseen, aikaisem-
33420:        telukunnan pääsihteeriksi nimitettiin eri     paan työkokemukseen sekä myös sellaisiin omi-
33421:        henkilö kuin neuvottelukunta oli lähes        naisuuksiin, tietoihin ja taitoihin, jotka ovat
33422:        yksimielisesti esittänyt, ja                  eduksi tehtävän hoitamisessa.
33423:           katsooko Hallitus, että tällaisilla esi-       Neuvottelukunnan pääsihteerin 31.12.1998
33424:        tyksistä poikkeavilla nimityksillä ediste-    päättyväksi määräajaksi täytetty virka on ollut
33425:        tään tasa-arvoa ja kaikkinaisen rotusyr-      haettavana alkuvuodesta 1996. Viran hakijoilta
33426:        jinnän poistamista yhteiskunnassamme?         on edellytetty virkaan soveltuvaa ylempää kor-
33427:                                                      keakoulututkintoa sekä hyvää suullista ja kirjal-
33428:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         lista esitystaitoa. Eduksi on luettu romanikult-
33429: vasti seuraavaa:                                     tuurin ja -kielen tuntemus sekä muu kielitaito.
33430:                                                          Neuvottelukunta on antanut asiassa oman
33431:    Romaniasiain neuvottelukunta toimii valtio-       ehdotuksensa nimitettävästä henkilöstä. Nimit-
33432: neuvoston päätöksen (1 058/89) mukaisesti so-        tävänä viranomaisena neuvottelukunnan pää-
33433: siaali- ja terveysministeriön yhteydessä, ja neu-    sihteerin virkaan on sosiaali- ja terveysministe-
33434: vottelukunnalla on päätoiminen pääsihteeri. Ro-      riö, joka on suorittanut varsinaisen nimityshar-
33435: maniasiain neuvottelukunnan pääsihteeri on so-       kinnan.
33436: siaali- ja terveysministeriön virkamies, jonka ni-       Sosiaali- ja terveyspalveluosaston alaisen ro-
33437: mittämisestä sosiaali- ja terveysministeriö päät-    maniasiain neuvottelukunnan tarkoituksena on
33438: tää.                                                 edistää romaniväestön tasavertaisia yhteiskun-
33439:    Pääsihteerin viran täyttämisessä noudatetaan      nallisia osallistumismahdollisuuksia sekä talou-
33440: valtion virkamieslakia (750/94) sekä muita virka-    dellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä elinolosuh-
33441: miesoikeuden säännöksiä ja yleisiä periaatteita.     teita. Neuvottelukunnan tarkoituksen toteutu-
33442: Virkaan nimittämisen yleisistä perusteista sääde-    misen ja käytännön toiminnan kannalta on ensi-
33443: tään hallitusmuodon 86 §:ssä. Tällaisia perustei-    arvoisen tärkeää, että pääsihteerin tehtäviä hoi-
33444: ta ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto.      tava henkilö täyttää viran menestyksellisen hoi-
33445:    Suomen Hallitusmuodon 5 §:n 1 momentissa          tamisen edellyttämät vaatimukset.
33446: säädetään ihmisten yhdenvertaisuudesta lain              Edellä olevaan viitaten sosiaali- ja terveysmi-
33447: edessä. Säännös sisältää periaatteen, jonka mu-      nisteriö toteaa, että virkaan nimitetty henkilö on
33448: kaan viranomaisen tulee soveltaa lakia tekemät-      säädetyillä nimitysperusteilla arvioiden kaik-
33449: tä muita eroja kuin laista ilmenee. Yleistä yhden-   kiaan neljästätoista hakijasta selvästi pätevin ja
33450: vertaisuussäännöstä täydentää 2 momentin syr-        ansioitunein. Arvioinnissa on otettu huomioon
33451: jintäkielto.                                         myös tehtävän erityispiirteet, muun muassa ro-
33452:    Päättäessään nimittämisestä viranomainen ei       manikulttuurin tuntemus, jota virkaan nimitetyl-
33453: saa virkamieslain 6 §:n mukaan perusteettomasti      lä on nykyisestä tehtävästään usean vuoden ajal-
33454: asettaa ketään toisiin nähden eri asemaan virka-     ta.
33455: mieslain 11 §:ssä mainittujen syiden nojalla. Täl-
33456: laisena syynä mainitaan muun ohella syntyperä.
33457: 
33458:      Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 1996
33459: 
33460:                                                                    Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
33461:                                            KK 493/1996 vp                                             3
33462: 
33463: 
33464: 
33465: 
33466:                                        Tili Riksdagens Talman
33467: 
33468:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        Vid prövning i utnämningsärenden bedöms
33469: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       sökandenas behörighet. Behörigheten kan delas
33470: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     upp i formell behörighet och lämplighet. Behö-
33471: man Tuija Maaret Pykäläinen m.fl. underteckna-       righetskraven är antingen allmänna behörighets-
33472: de spörsmål nr 493:                                  krav som gäller merparten av alla tjänster eller
33473:                                                      särskilda behörighetskrav som gäller för någon
33474:           På vilka grunder utnämndes en annan        enskild tjänst. Vid meritjämförelsen fasts största
33475:        person tili generalsekreterare för delega-    vikten vid utbildning, tidigare arbetserfarenhet
33476:        tionen för zigenarärenden än vad delega-      samt också sådana egenskaper och sådan kun-
33477:        tionen närapå enhälligt hade föreslagit,      skap och förmåga som är tili fördel vid skötseln
33478:        och                                           av tjänsten.
33479:           anser Regeringen att dylika utnäm-            Tjänsten som generalsekreterare för delega-
33480:        ningar som avviker från förslagen främ-       tionen, som besätts för viss tid tili den 31 decem-
33481:        jar jämlikheten och avlägsnandet av all       ber 1998, har varit lediganslagen sedan början av
33482:        slags rasdiskriminering i vårt samhälle?      1996. Av sökandena har förutsatts en för tjänsten
33483:                                                      lämplig högre högskoleexamen samt god muntlig
33484:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        och skriftlig framställningsförmåga. Kännedom
33485: anföra följande:                                     om romernas kultur och deras språk romani samt
33486:                                                      övriga språkkunskaper har ansetts som merit.
33487:     Delegationen för zigenarärenden arbetar i en-       Delegationen gav ett eget förslag om vem som
33488: lighet med statsrådets beslut (1 058/89) i anslut-   borde utnämnas. Social- och hälsovårdsministe-
33489: ning tili social- och hälsovårdsministeriet, och     riet är den myndighet som utnämner generalsek-
33490: delegationen har en generalsekreterare med upp-      reteraren för delegationen och som har utfört den
33491: draget som huvudsyssla. Generalsekreteraren för      egentliga prövningen i utnämningsärendet.
33492: delegationen för zigenarärenden är tjänsteman           Syftet med delegationen för zigenarärenden
33493: vid social- och hälsovårdsministeriet, som fattar    som lyder under avdelningen för social- och häl-
33494: beslutet om utnämning tili denna tjänst.             sovårdstjänster är att främja romernas likvärdiga
33495:     1 fråga om besättandet av generalsekreterar-     möjligheter att delta i samhället samt deras eko-
33496: tjänsten iakttas statstjänstemannalagen (750/94)     nomiska, sociala och kulturella levnadsförhål-
33497: samt vissa andra stadganden och allmänna prin-       landen. För att syftet med delegationen skall
33498: ciper i statstjänstemannarätten. Om de allmänna      uppnås samt med tanke på den praktiska verk-
33499: grunderna för utnämning tili en tjänst stadgas i     samheten är det av största vikt att den person
33500: 86 § regeringsformen, vilka är skicklighet, förmå-   som sköter generalsekreterarens uppgifter upp-
33501: ga och beprövad medborgerlig dygd.                   fyller de krav som en framgångsrik skötsel av
33502:     1 5 § 1 mom. Regeringsformen för Finland         tjänsten förutsätter.
33503: stadgas att medborgarna är likställda inför lagen.      Med hänvisning tili det ovan nämnda framhål-
33504:  Härav följer att myndigheterna skall tillämpa       ler social- och hälsovårdsministeriet att den per-
33505:  lagen utan att göra andra skillnader än vad som     son som utnämnts tili tjänsten helt klart är den
33506:  framgår av lagen. Det allmänna stadgandet om        mest kompetenta och meriterade av de totalt
33507:  likställdhet kompletteras av diskrimineringsför-    fjorton sökandena, bedömt enligt vad som stad-
33508:  budet i 2 mom.                                      gas om grunderna för utnämning. Vid bedöm-
33509:     När en myndighet fattar beslut om en utnäm-      ningen beaktades även uppgiftens särdrag, bl.a.
33510:  ning får den inte enligt 6 § statstjänstemannala-   kännedom om romernas kultur som den person
33511:  gen utan fog försätta någon i annan ställning än    som utnämndes tili tjänsten har sedan flera år
33512:  andra på sådana grunder som nämns i II § stats-     från sin nuvarande uppgift.
33513:  tjänstemannalagen. Ett av dessa skäl som nämns
33514:  är börd.
33515: 
33516:      Helsingfors den 3 juli 1996
33517: 
33518:                                                                    Minister Terttu Huttu-Juntunen
33519:                                              KK 494/1996 vp
33520: 
33521: Kirjallinen kysymys 494
33522: 
33523: 
33524: 
33525: 
33526:                                     Klaus Heliberg /sd ym.: Kihlakuntien ulosottotoimintojen järjestä-
33527:                                         misestä
33528: 
33529: 
33530:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
33531: 
33532:     Kihlakuntajaon lähtökohtana on kaikkien eri        rätä kihlakunnan ulosottoviraston tai ulosotto-
33533: sektoreiden, poliisi-, syyttäjä-, ulosotto-ja yleis-   osaston hoitamaan tehtäviä myös toisen kihla-
33534: hallintotoimintojen turvaaminen kaikissa run-          kunnan alueella.
33535: saassa 90 kihlakunnassa.                                  Edellä kerrottujen periaatteiden vastaisesti ol-
33536:     Hallintovaliokunta on lausunnossaan poliisin       laan nyt siirtämässä koko ulosottotointa esimer-
33537: hallinnosta annetun lain muuttamisesta toden-          kiksi Loviisasta Porvooseen oikeusministeriön
33538: nut, ettei mikään kihlakunta voi olla täysin tyhjä     sisäasiainministeriön poliisiosastolle lähettämän
33539: jonkin toimialan tehtävien ja henkilöstön osalta.      luonnoskirjeen ja poliisiosaston tulkinnan perus-
33540: Vaikka toimialan päällikkö työskentelisi yhteis-       teella.
33541: toimintatilanteessa toisesta kihlakunnasta käsin,         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33542: olisi kihlakunnalla kuitenkin omat määrärahat          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
33543: ja omaa henkilöstöä. Hallintovaliokunta koros-         kunnioittavasti valtioneuvoston asian omaisen
33544: ti, ettei yhteistoiminnalla saa luoda kihlakunta-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33545: jaotuksen mitätöiviä suurpiirejä.
33546:     Ulosottolain muuttamisesta annetun lain                      Miten Hallitus aikoo varmistaa, ettei
33547:  3 §:ssä todetaan, että oikeusministeriö voi paikal-          kihlakuntajaotuksen periaatteita louka-
33548:  lisen ulosottotoimen tarkoituksenmukaiseksi                  ten siirretä koko Loviisan ulosottotointa
33549: järjestämiseksi lääninhallitusta kuultuaan mää-               hoidettavaksi Porvoosta?
33550: 
33551:      Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1996
33552: 
33553:                       Klaus Heliberg /sd                        Ola Rosendahl /r
33554: 
33555: 
33556: 
33557: 
33558:  260017
33559: 2                                          KK 494/1996 vp
33560: 
33561: 
33562: 
33563: 
33564:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
33565: 
33566:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       raston ulosottoviraston tai ulosotto-osaston
33567: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        päällikön asiana on päättää, sijoitetaanko ulos-
33568: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      ottopalveluja ja minkä tasoisina palvelutoimis-
33569: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus           toon. Kihlakunnanvouti päättää ulosottopalve-
33570: Hellbergin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-       lutarjonnasta myös sellaiseen kihlakuntaan, jon-
33571: myksen n:o 494:                                      ka ulosotto hoidetaan toisesta kihlakunnasta, si-
33572:                                                      ten siis myös Loviisan kihlakunnanvirastoon.
33573:           Miten Hallitus aikoo varmistaa, ettei         Kun kaksi kihlakuntaa on ulosoton osalta
33574:        kihlakuntajaotuksen periaatteita louka-       ulosottolain 1 luvun 3 §:n 2 momentin mukaises-
33575:        ten siirretä koko Loviisan ulosottotointa     sa ns. täydellisessä yhteistoiminnassa, kysymys
33576:        hoidettavaksi Porvoosta?                      on yhdestä ulosottopiiristä, esimerkkitapaukses-
33577:                                                      sa Porvoon kihlakunnanviraston ulosotto-osas-
33578:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tosta. Kaikki virkamiehet kuuluvat myös Por-
33579: vasti seuraavaa:                                     voon kihlakunnanviraston ulosotto-osaston
33580:                                                      henkilökuntaan, vaikka osa henkilöstöstä sijoit-
33581:     Valtion paikallishallinnon kehittämisen pe-      tuukin esim. Loviisaan. Määrärahat koko toi-
33582: rusteista annetussa laissa (126/92) lausutun pe-     minnan osalta budjetoidaan keskuspaikan mää-
33583: rusajatuksen (3 §) mukaan toiminnot tulisi hoi-      rärahoihin. Koska ulosottomies eli kihlakunnan-
33584: taa kullakin toimialalla kihlakunnittain. Paikal-    vouti on henkilöviranomainen, ulosottohake-
33585: lishallintolain 5 §:n ja ulosottolain muuttamises-   musten vastaanottaminen ja niiden sisäänkir-
33586: ta annetun lain (197 /96) lluvun 3 §:n 2 momentin    jaus, kertyneiden varojen ulostilitykset, kirjanpi-
33587: 2 kohdan mukaan oikeusministeriö voi paikalli-       to ym. ulosoton ydintoiminnot on hoidettava
33588: sen ulosottotoimen tarkoituksenmukaiseksi jär-       toiminnallisista syistä keskuspaikassa. Tällaisis-
33589: jestämiseksi määrätä kihlakunnan ulosottoviras-      sa tapauksissa yhteistoiminnassa hoidettavassa
33590: ton tai ulosotto-osaston hoitamaan tehtäviä          kihlakunnassa ei voi olla itsenäisen ulosottopii-
33591: myös toisen kihlakunnan alueella. Tämän mu-          rin tapaan toimivaa ulosottotointa. Muuten pää-
33592: kaisesti oikeusministeriö on päätöksellään           dyttäisiin ristiriitaisuuteen ko. yhteistoimintaa
33593: 9.4.1996 no 1185/31/96 määrännyt, että Porvoon       koskevan selvän säännöksen tarkoitus huo-
33594: kihlakunnanviraston ulosotto-osasto hoitaa           mioon ottaen. Mikäli työmäärät olisivat edellyt-
33595: ulosottotehtäviä myös Loviisan kihlakunnan           täneet itsenäistä ulosottopiiriä, yhteistoimintaa
33596: alueella. Vastaavia määräyksiä on koko maan          ei olisi määrätty, vaan kumpaankin kihlakun-
33597: osalta yhteensä 21 kpl. Eduskunta onko. ulosot-      taan olisi jätetty erillinen ulosottopiiri. Loviisan
33598: tolain säännöksellä valtuuttanut oikeusministe-      osalta näin ei ole ollut asianlaita työmäärien ol-
33599: riön poikkeamaan siitä periaatteesta, että jokai-    lessa ministeriössä noudatettuja mitoitusperus-
33600: nen kihlakunta muodostaa ulosottopiirin. Edellä      teita selvästi pienemmät.
33601: mainitun säännöksen 1 kohdan tapauksessa mo-            Ulosottopiirien järjestelyihin liittyvät asiat
33602: lemmissa kihlakunnissa on kihlakunnanvouti,          ovat parhaillaan valmisteluvaiheessa. Niitä selvi-
33603: mutta 2 kohdan tapauksessa vouti on vain hoita-      tetään paitsi virka työnä, myös useassa oikeusmi-
33604: van kihlakunnan keskuspaikassa. Viimeksi mai-        nisteriön työryhmässä. Valmistelu perustuu
33605: nituissa tapauksissa ulosottopalvelut turvataan      eduskunnan hyväksymään lainsäädäntöön. Mi-
33606: palvelutoimiston avulla.                             nisteriön tarkoitus on viimeistään siinä vaihees-
33607:     Kihlakuntavirastosta annetun asetuksen           sa, kun kaikki kihlakunnanvoudit on nimitetty,
33608:  10 §:n mukaan lääninhallitus päättää kihlakun-      antaa kihlakunnanvoudeille ja lääninhallitusten
33609: nan nimestä ja kihlakunnanviraston sijaintipai-      oikeushallintoyksiköille ohjeet, minkä periaat-
33610: kasta. Paikallishallintolain 4 §:n mukaan läänin-    teiden mukaan ulosoton eri toimintoja ja henki-
33611: hallitus päättää palvelutoimistojen määrästä ja      löstöä voidaan sijoittaa ulosoton keskuspaikan
33612: sijaintipaikasta. Ulosoton hallinnosta annetun       ulkopuolelle. Lisäksi ministeriön työryhmä sel-
33613: asetuksen (319/96) 8 §:n mukaan kihlakunnanvi-       vittää keskuspaikan ja sivutoimipisteen välisiä
33614:                                           KK 494/1996 vp                                            3
33615: 
33616: työnkulun malleja erilaisissa palvelutoimistorat-   miesten palvelujen sijoittamista ko. alueelle. Mi-
33617: kaisuvaihtoehdoissa.                                kään kihlakunta ei jää täysin tyhjäksi ulosotto-
33618:    Edellä esitetyn mukaisestijokaiseen kihlakun-    palveluista, siten ei myöskään Loviisan kihla-
33619: taan tulisi sijoittaa ulosoton pysyvät palvelut,    kunta.
33620: mikä tarkoittaa vähintään avustavien ulosotto-
33621: 
33622:      Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1996
33623: 
33624:                                                                   Oikeusministeri Kari Häkämies
33625: 4                                           KK 494/1996 vp
33626: 
33627: 
33628: 
33629: 
33630:                                         Tili Riksdagens Talman
33631: 
33632:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       ning (319/96) har chefen för exekutionsverket
33633: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         och exekutionsavdelningen tili uppgift att beslu-
33634: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       ta om det skall finnas utsökningstjänster på servi-
33635: man Klaus Hellberg m.fl. undertecknade spörs-          cebyrån och i så fall vilka slags tjänster. Härads-
33636: mål nr 494:                                            fogden beslutar om utbudet på utsökningsservice
33637:                                                        också i ett sådant härad vars utsökning sköts från
33638:           Hur ämnar Regeringen försäkra sig            ett annat härad, dvs. också vid Lovisa häradsäm-
33639:        om att häradsindelningens principer inte        bete.
33640:        kränks när Lovisas hela utsökningsvä-              När två härad har ett s.k. fullständigt samar-
33641:        sende flyttas tili Borgå för att skötas där?    bete enligt 1 kap 3 § 2 mom. utsökningslagen är
33642:                                                        det fråga om ett enda utsökningsdistrikt, i exem-
33643:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt           pelfallet Borgå häradsämbetes exekutionsavdel-
33644: följande:                                              ning. Alla tjänstemän hör tili personalen vid exe-
33645:                                                        kutionsavdelningen vid Borgå häradsämbete,
33646:     Enligt grundtanken (3 §) i lagen om grunderna      fastän en del av dem är placerade t.ex. i Lovisa.
33647: för utvecklande av den statliga lokalförvaltning-      Anslagen för hela verksamheten budgeteras som
33648: en (126/92) skall funktionerna inom vart och ett       centralortens anslag. Eftersom utmätningsman-
33649: verksamhetsområde skötas häradsvis. Enligt 5 §         nen, dvs. häradsfogden är en personmyndighet,
33650: lokalförvaltningslagen och 1 kap. 3 § 2 mom. 2         skall mottagningen och registreringen av ansök-
33651: punkten lagen om ändring av utsökningslagen            ningar om utsökning, redovisningen av influtna
33652: ( 197 /96) kan justitierninisteriet, om en ändamåls-   medel, bokföringen m.fl. av utsökningens kärn-
33653: enlig organisering av det lokala utsökningsväsen-      funktioner av verksamhetsskäl skötas på central-
33654: det förutsätter det, bestämma att exekutionsver-       orten. I sådana fall kan ett härad som sköts inom
33655: ket i ett härad eller häradsämbetets exekutions-       ramen för samarbetet inte ha ett utsökningsvä-
33656: avdelning skall sköta uppgifter också inom ett         sende som fungerar som ett självständigt utsök-
33657: annat härads område. I enlighet härmed har jus-        ningsdistrikt. Resultatet skulle då stå i konflikt
33658: titieministeriet genom sitt beslut 9.4.1996 nr         med avsikten med det klara stadgandet om sam-
33659: 1185/31/96 bestämt att exekutionsavdelningen           arbete. Om arbetsbördan hade förutsatt ett själv-
33660: vid Borgå häradsämbete skall sköta utsöknings-         ständigt utsökningsdistrikt, hade samarbete inte
33661: uppgifter också på Lovisa härads område. 1 hela        föreskrivits utan vartdera häradet hade fått be-
33662: landet finns sammanlagt 21 bestämmelser av             hålla ett separat utsökningsdistrikt. 1 fråga om
33663: motsvarande art. Riksdagen har med stöd av             Lovisa var detta inte fallet, eftersom arbets-
33664: ovan nämnda utsökningslags stadgande befull-           mängden var klart mindre än vad som förutsätts
33665: mäktigat justitieministeriet att avvika från prin-     av de dimensioneringsgrunder som ministeriet
33666: cipen att varje härad utgör ett eget utsökningsdi-     iakttar.
33667: strikt. 1 fall enligt punkt 1 i det ovan nämnda            Frågor i samband med regleringen av utsök-
33668: stadgandet finns det häradsfogde i vartdera hära-      ningsdistrikten håller som bäst på att beredas. De
33669: det, men i fall enligt punkt 2 finns det en fogde      utreds både som tjänstearbete och inom flera
33670: endast på centralorten i det härad som sköter          arbetsgrupper inom justitieministeriet. Bered-
33671: utsökningen. I de sistnämnda fallen tryggas till-      ningen grundar sig på den lagstiftning som riks-
33672: gången tili utsökningstjänster med hjälp av en         dagen har godkänt. Justitieministeriet har för
33673: servicebyrå.                                           avsikt att senast då alla häradsfogder har ut-
33674:     Enligt 10 § förordningen om häradsämbeten          nämnts utfårda anvisningar för häradsfogderna
33675: beslutar länsstyrelsen om häradets namn och hä-        och länsstyrelsernas justitieförvaltningsenheter
33676: radsämbetets förläggningsort. Enligt 4 § lokal-        om principerna enligt vilka olika funktioner och
33677: förvaltningslagen beslutar länsstyrelsen om anta-      personai inom utsökningen kan placeras utanför
33678: let servicebyråer och placeringsorter. Enligt 8 §      utsökningens centralort. Dessutom utarbetar
33679: förordningen om utsökningsväsendets förvalt-           justitieministeriets arbetsgrupp modeller för ar-
33680:                                          KK 494/1996 vp                                            5
33681: 
33682: betets gång mellan centralorten och filialen med   härad, vilket innebär att åtminstone biträdande
33683: beaktande avolika servicebyråalternativ.           utmätningsmän finns på ifrågavarande område.
33684:    1 enlighet med ovanstående bör permanenta       Inget härad, alltså inte heller Lovisa härad, blir
33685: serviceställen inom utsökningen finnas i varje     helt utan utsökningsservice.
33686: 
33687:      Helsingforsden 19 juni 1996
33688: 
33689:                                                                   Justitieminister Kari Häkämies
33690:                                           KK 495/1996 vp
33691: 
33692: Kirjallinen kysymys 495
33693: 
33694: 
33695: 
33696: 
33697:                                   Raimo Holopainen /sd: Lossiliikenteen sujuvuuden turvaamisesta
33698:                                      Juuassa
33699: 
33700: 
33701:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
33702: 
33703:    Juuan Paalasmaan saariryhmän asukkaat               Se, että Tielaitos on nyt laittanut Paalasmaan
33704: ovat riippuvaisia lossiliikenteen sujuvuudesta.     saariryhmän asukkaiden ja matkailijoiden kan-
33705: Vaikka saariryhmällä on asukkaita vain reilut       nalta tärkeän lossiliikenteen aikatauluun, ei pal-
33706: 150, moninkertaistuu asukasmäärä kesäisin           vele tätä näkökulmaa. Aikatauluttamisesta saa-
33707: mökkiläisten ja entisten paalasmaalaisten saa-      tavat säästöt ovat haittoihin nähden minimaali-
33708: puessa saarille. Paalasmaa on niin ikään matkai-    sen pienet.
33709: lullisesti tärkeä, onhan se "upean helmen" Pieli-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33710: sen ympäröimä. Näkymää voi tarkastella näkö-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33711: alatornista kymmenien kilometrien päähän. Saa-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33712: rella on myös leirintäalue palveluineen, kylä-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33713: kauppa, asiamiesposti, koulu, satama ja kalasa-
33714: tama. Paalasmaalla on suuri merkitys Juuan                    Onko Hallitus tietoinen, että lossilii-
33715: kunnan matkailun kehittämiselle. Matkailutu-               kenteen aikatauluttaminen aiheuttaa on-
33716: loilla toivotaanjatkossa katettavansitä verotulo-          gelmia saarissa asuville, kuten Juuan paa-
33717: vajetta,jonka parhaimmillaan lähes 30 %:n työt-            lasmaalaisille, ja jarruttaa matkailun ke-
33718: tömyys sekä maa- ja metsätalouden työpaikko-               hittymistä, ja
33719: jen menetys aiheuttaa. Haja-asutusalueiden elin-              mitä Hallitus aikoo tehdä asiantilan
33720: keinojen kehittämiseksi ja paikallisten asukkai-           korjaamiseksi?
33721: den hyvinvoinnin turvaamiseksi on tehtävä kaik-
33722: ki voitava.
33723:      Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1996
33724: 
33725:                                        Raimo Holopainen /sd
33726: 
33727: 
33728: 
33729: 
33730:  260017
33731: 2                                         KK 495/1996 vp
33732: 
33733: 
33734: 
33735: 
33736:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
33737: 
33738:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Kaikkien tielaitoksen lauttojen ja lossien yllä-
33739: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       pidosta koituu valtiolle 150 miljoonan markan
33740: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     vuotuiset kustannukset. Lossien aikatauluun
33741: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo          siirtymisestä tielaitos on arvioinut saatavan yh-
33742: Holopaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       teensä noin 11 miljoonan markan eli lähes 10 %:n
33743: sen n:o 495:                                        vuotuiset säästöt muun muassa polttoainekus-
33744:                                                     tannusten ja lossien korjauskustannusten vähe-
33745:           Onko Hallitus tietoinen, että 1ossilii-   nemisestä. Hirvisalmen lossin osalta vuotuiseksi
33746:        kenteen aikatauluttaminen aiheuttaa on-      säästöksi on arvioitu noin 150 000 markkaa.
33747:        gelmia saarissa asuville, kuten Juuan paa-       Tielaitos pitää Hirvisalmen lossin 15 minuutin
33748:        lasmaalaisille, ja jarruttaa matkailun ke-   vuoroväliä varsin tiheänä ja katsoo, ettei matkai-
33749:        hittymistä, ja                               lijoille eikä varsinkaan Paalasmaan asukkaille
33750:           mitä Hallitus aikoo tehdä asiantilan      lossin aikatauluun siirtymisestä aiheudu haittoja
33751:        korjaamiseksi?                               ja ongelmia kysymyksessä tarkoitetulla tavalla.
33752:                                                     Päinvastoin Hirvisalmen lossista on saatu saaren
33753:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        asukkailta myönteistä palautetta, koska nyt, kun
33754: vasti seuraavaa:                                    tiedetään, milloin lossi kulkee, ei tarvitse odotella
33755:                                                     mahdollisesti vastarannalla olevan lossin paluu-
33756:    Juuan Paalasmaan saareen liikennöi Hirvisal-     ta niin kuin aikaisemmin.
33757: men lossi, jonka vuoroväli uuden aikataulun             Lossien aikatauluista päättää voimassa ole-
33758: mukaan on päiväsaikaan 15 minuuttia. Vaikka         vien säännösten mukaan tielaitos. Aikatauluky-
33759: lossi ajaisi jatkuvasti edestakaisin, niin salmen   symykset eivät tule hallituksen tai liikenneminis-
33760: leveyden huomioon ottaen vuorq_väli olisi joka      teriön käsiteltäväksi eivätkä päätettäväksi.
33761: tapauksessa noin 10 minuuttia. Oisin Hirvisal-
33762: men lossilla liikennöidään tarpeen mukaan.
33763: 
33764:      Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 1996
33765: 
33766:                                                              Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
33767:                                             KK 495/1996 vp                                            3
33768: 
33769: 
33770: 
33771: 
33772:                                         Till Riksdagens Talman
33773: 
33774:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         Vägverket åsamkas kostnader för underhållet
33775: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        av vägverkets farjor för 150 miljoner mark per år.
33776: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      Vägverket har uppskattat att genom att införa
33777: man Raimo Holopainen undertecknade spörs-             tidtabellsbunden trafik kan totalt cirka 11 miljo-
33778: mål nr 495:                                           ner mark eller nästan 10 % inbesparas tack vare
33779:                                                       minskade kostnaderpå bränsle och reparation av
33780:           Är Regeringen medveten om att infö-         fårjor. Den årliga besparingen i fråga om fårjan i
33781:        randet av tidtabell i fårjetrafik orsakar      Hirvisalmi har uppskattats till cirka 150 000
33782:        problem för öborna, såsom för paalas-          mark.
33783:        maaborna i Juga och förhindrar turis-             Vägverket anser att den turtäthet på 15 minu-
33784:        mens utveckling, samt                          ter som fårjan i Hirvisalmi trafikerar med är
33785:           vad ämnar Regeringen göra för att rät-      tämligen intensiv och att en övergång tili tidta-
33786:        ta till situationen?                           bellsbunden fårjetrafik förorsakar varken turis-
33787:                                                       ter eller ännu mindre paalasmaaborna skada eller
33788:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         problem på det sätt som avses i spörsmålet.
33789: anföra följande:                                      Tvärtom, den feedback om fårjan i Hirvisalmi
33790:                                                       som man fått av öborna är positiv eftersom nu då
33791:    Färjan i Hirvisalmi trafikerar under dagtid tili   man vet när fårjan går behöver man inte som
33792: Paalasmaa ö i Juga med en turintervall p:'l 15        tidigare vänta på fårjan som eventuellt befinner
33793: minuter. Även om fårjan körde oavbrutet fram          sig på andra sidan av sundet.
33794: och tillbaka, så skulle turintervallen under alla        Vägverket bestämmer fårjetidtabellerna i en-
33795: omständigheter med hänsyn tili hur brett sundet       lighet med gällande stadganden. Frågor som av-
33796: är vara tio minuter. Om natten trafikerar fårjan      ser tidtabellen behandlas eller avgörs inte av re-
33797: efter behov.                                          geringen eller trafikministeriet.
33798: 
33799:      Helsingforsden 25 juni 1996
33800: 
33801:                                                                   Trafikminister Tuula Linnainmaa
33802:                                           KK 496/1996 vp
33803: 
33804: Kirjallinen kysymys 496
33805: 
33806: 
33807: 
33808: 
33809:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Rataverkoston kunnossapidosta
33810: 
33811: 
33812: 
33813:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
33814: 
33815:     Pääradoillamme on viimeisten viikkojen aika-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33816: na tapahtunut useita onnettomuuksia: yksi pika-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33817: junalle tapahtunut ja henkilömenetyksiin johta-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33818: nut onnettomuus Jokelassa sekä nyt kaksi tava-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33819: rajunaonnettomuutta. Radanvarsilla on pian
33820: tätä menoa näkymät kuin Raatteen tiellä, ja siitä             Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta edes
33821: huolimatta junien nopeuksia aiotaan jatkossa               jonkinlainen usko turvalliseen liikkumi-
33822: korottaa.                                                  seen junaliikenteessä palautettaisiin?
33823:     Syy on ratojen onnettomassa kunnossa, joka
33824: johtuu VR:n toiminnallisista muutoksista yh-
33825:  tiöittämisen kautta taannoisina vuosina.
33826: 
33827:      Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1996
33828: 
33829:                                        Sulo Aittaniemi /kesk
33830: 
33831: 
33832: 
33833: 
33834:  260017
33835: 2                                          KK 496/1996 vp
33836: 
33837: 
33838: 
33839: 
33840:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
33841: 
33842:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tuen voidaan toteuttaa pidemmällä aikavälillä.
33843: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         Viimeksi mainittuja ovat rataosien peruskorjaus,
33844: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       junien automaattisen kulunvalvonnan rakenta-
33845: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        minen sekä tasoristeyksien poistaminen.
33846: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen
33847: n:o 496:                                                     Junien automaattinen kulunvalvonta
33848: 
33849:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta edes          Ratahallintokeskuksen tavoiteohjelman mu-
33850:        jonkinlainen usko turvalliseen liikkumi-       kaan päärataverkko varustetaan automaattisella
33851:        seen junaliikenteessä palautettaisiin?         kulunvalvontajärjestelmällä vuoteen 2002 men-
33852:                                                       nessä. Järjestelmän piiriin tulevat kuulumaan
33853:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Helsingistä Ouluun kulkeva rata, Savon rata Ii-
33854: vasti seuraavaa:                                      salmeen saakka sekä Karjalan rata Joensuuhun
33855:                                                       saakka. Lisäksijärjestelmä rakennetaan rataosil-
33856:                                                       le Turku-Toijala, Tampere-Pori/Rauma,
33857:              Rataverkon kunnossapito                  Tampere-Jyväskylä sekä Kouvola-Kotka/
33858:                                                       Hamina. Tällä hetkellä järjestelmä on käytössä
33859:    Rautatien rakenteille on ominaista 20--40          osuudella Kirkkonummi-Kupittaa, jonka pi-
33860: vuoden käyttöikä, jonka jälkeen ne on uusittava.      tuus on 162 kilometriä. Vuoden 1996 aikana ote-
33861: Radat, joiden rakentamiseen ja kunnostukseen          taan kulunvalvonta käyttöön rataosilla Lahti-
33862: Suomessa aikaisemmin panostettiin, ovat nyt           Kouvola-Imatra sekä Tampere-Seinäjoki.
33863: 30--40 vuoden ikäisiä ja tarvitsevat perusparan-
33864: tamista. Nykyisen rataverkon kunto on huonon-                     Tasoristeyksien poistaminen
33865: tunut, ja tärkeimpänä syynä siihen on 1980-lu-
33866: vun alkuvuosien alhainen rahoitustaso. Syyt ra-          Liikenneturvallisuutta voidaan tehokkaasti
33867: taverkon kuntoon eivät ole siten Valtionrautatei-     parantaa tasoristeyksiä poistamalla ja varusta-
33868: den yhtiöittämisessä ja siihen liittyvissä toimin-    malla niitä turvalaittein. Tasoristeysonnetto-
33869: nallisissa muutoksissa.                               muuksien lukumäärä on ollut tasaisesti laskeva:
33870:    Onnettomuus Jokelassa sekä kaksi tavaraju-         vuonna 1995 sattui 50 tasoristeysonnettomuutta,
33871: nan suistumista ovat aiheellisesti herättäneet kes-   kun vastaava luku vuonna 1985 oli 108. Tavoite-
33872: kustelun junaliikenteen turvallisuudesta ja siitä,    ohjelman mukaan tasoristeyksiä poistetaan eri-
33873: mitä turvallisuuden parantamiseksi on tehtävissä      taso- ja korvaavin tiejärjestelyin 10-15 kappa-
33874: ja tehty. Näiden onnettomuuksien syyt selvite-        letta vuodessa ja turvalaitteita rakennetaan noin
33875: tään perusteellisesti niitä tutkimaan asetettujen     30 tasoristeykseen vuodessa. Toimenpiteet ta-
33876: puolueettomien tutkijalautakuntien toimesta. Jo       pahtuvat yhteistyössä Tielaitoksen ja kuntien
33877: tässä vaiheessa voidaan kuitenkin todeta, ettei       kanssa.
33878: ratojen kuntoa voida pitää näiden onnettomuuk-
33879: sien yhteisenä nimittäjänä.                                         Välittömät toimenpiteet
33880:    Liikenneturvallisuuden kehittäminen ja yllä-
33881: pitäminen on jatkuvaa toimintaa, jossa on tär-           Rautatieliikenteen turvallisuuden parantami-
33882: keää tehdä työtä suunnitelmallisesti ja pitkäjän-     seksi Ratahallintokeskus on lisäksi jo päättänyt
33883: teisesti käyttäen määrärahoja mahdollisimman          seuraavista toimenpiteistä:
33884: tehokkaasti. Turvallisuutta säilyttävät ja paran-        1. Ratatöiden valvonnan tiukentamisesta an-
33885: tavat toimenpiteet kohdistuvat rataan ja turva-       netaan täsmennetyt ohjeet vielä kesäkuun aika-
33886: laitteisiin, liikkuvaan kalustoon tai toimintoja      na.
33887: ohjaaviin normeihin. Toimenpiteet voidaan                2. Ratojen paino- ja nopeusrajoitusten lisää-
33888: myös jaotella välittömästi toteutettaviin ja toi-     mistä harkitaan ja niistä tehdään tarkistusten
33889: saalta sellaisiin, jotka lähinnä rahoituksesta joh-   jälkeen päätökset lähiviikkoina.
33890:                                            KK 496/1996 vp                                            3
33891: 
33892:    3. Ratapohjan riskialueiden kartoitus on          naturvallisuuteen liittyvissä ratkaisuissa. Tutki-
33893: käynnissä Ratahallintokeskuksen teettämänä ja        mus on laajuudeltaan ja kattavuudeltaan tiettä-
33894: Oy VR-Rata Ab:n suorittamana. Seuraavassa            västi ensimmäinen pohjoismaissa ja sen tekee
33895: vaiheessa, joka sisältää kartoitettujen alueiden     VTT. Työ käynnistettiin sopimusneuvottelujen
33896: tarkemmat tutkimukset ja toimenpidesuosituk-         jälkeen toukokuun alussa, ja sen ensimmäinen
33897: set, tullaan hyödyntämään VTT:n asiantunte-          vaihe valmistuu marraskuussa.
33898: musta. Tämä vaihe käynnistyy syksyllä.                  Junaliikenteen turvallisuus on Suomessa hyvä
33899:    4. Junan kuljettamiseen liittyviä, opastimien     ja korkeaa kansainvälistä tasoa, ja edellä kerro-
33900: tähystystä koskevia normeja on täsmennetty.          tuin toimenpitein se taataan edelleenkin. Suomen
33901:    5. Junan kuljettamiseen liittyvää, poikkeusti-    rataverkkoa rakennetaan ja pidetään kunnossa
33902: lanteista kertovaa kirjallista informaatiota (ns.    sekä henkilö- että tavaraliikenteen tarpeisiin
33903: viikkovaroitusta) parannetaan yhteistyössä           hyödyntämään koko yhteiskuntaa. Junanopeuk-
33904: VR:n ja tärkeimmän käyttäjäryhmän eli veturi-        sia nostetaan Suomessa vain, mikäli edellytykset
33905: miesten kanssa.                                      siihen ovat olemassa sekä radan kunnon että
33906:    6. Ratahallintokeskus on jo kuluvan vuoden        turvalaitteiden osalta. Rataverkon peruskunnon
33907: alussa päättänyt teettää perusteellisen ja katta-    säilyttämisessä ja parantamisessa on keskeisenä
33908: van selvityksen rautatieliikenteen turvallisuudes-   tekijänä eduskunnan päättämä rahoitustaso,
33909: ta. Tuloksia tullaan hyödyntämään kaikissa ju-       jonka riittävyys tulee taata jatkossakin.
33910: 
33911:      Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 1996
33912: 
33913:                                                               Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
33914: 4                                           KK 496/1996 vp
33915: 
33916: 
33917: 
33918: 
33919:                                          Tili Riksdagens Talman
33920: 
33921:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       nämnda åtgärderna är grundlig renovering av
33922: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         bandelar, byggande av automatisk tågkontroli
33923: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       och slopande av plankorsningar.
33924: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr
33925: 496:                                                                 Automatisk tågkontroll
33926: 
33927:           Vad ämnar Regeringen göra för att ens            Enligt Banförvaltningscentralens målpro-
33928:        någon slags tro på säkerheten när det           gram skali huvudbanenätet förses med automa-
33929:        gälier att fardas i tågtrafik skali återstäl-   tisk tågkontroli före utgången av år 2002. Syste-
33930:        las?                                            met kommer att omfatta banan från Helsingfors
33931:                                                        tili Uleåborg, Savolax-banan ända fram tili
33932:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          Idensalmi samt Karelska banan tili Joensuu. Sy-
33933: anföra följande:                                       stemet skali även byggas i anslutning till bande-
33934:                                                        larna Åbo-Toijala, Tammerfors-Björneborg/
33935:                Underhåll av bannätet                   Raumo, Tammerfors-Jyväskylä samt Kouvo-
33936:                                                        la-Kotka/Fredrikshamn. För närvarande är
33937:    För järnvägskonstruktioner är det utmärkan-         systemet i bruk på det 162 kilometer långa avsnit-
33938: de med en livslängd på 20---40 år, och sedan bör       tet Kyrkslätt-Kuppis. Under 1996 tas tågkon-
33939: de bytas ut. De banor i Finland vilkas byggande        troli i bruk på bandelarna Lahtis-Kouvola-
33940: och iståndsättning man tidigare satsade på är nu       Imatra samt Tammerfors-Seinäjoki.
33941: 30-40 år gamla och behöver genomgå en grund-
33942: lig renovering. Det nuvarande bannätets skick
33943:                                                                   A vlägsnande av plankorsningar
33944: har försämrats och den viktigaste orsaken härtili
33945: är den låga finansieringsnivån i början av 1980-          Trafiksäkerheten kan på ett effektivt sätt för-
33946: talet. Orsakerna tili bannätets skick står därför      bättras genom att plankorsningarna avlägsnas
33947: inte att finna i bolagiseringen av Statsjärnvägar-     och förses med säkerhetsanordningar. Antalet
33948: na och de funktionelia förändringarna i anslut-        olyckor vid plankorsningarna har sjunkit stabilt,
33949: ning tili detta.                                       under 1995 inträffade 50 plankorsningsolyckor
33950:    Olyckan i Jokela och det faktum att två gods-       medan det motsvarande antalet under 1985 var
33951: tåg spårade ur har med fog gett upphov tili en         108. Enligt målprogrammet skall 10-15 plan-
33952: diskussion om tågtrafiksäkerheten och vad som          korsningar per år slopas genom planskilda och
33953: kan göras och har gjorts för att förbättra den.        ersättande vägarrangemang samt ca 30 plankors-
33954: Orsakerna tili dessa olyckor utreds grundligt av       ningar per år förses med säkerhetsanordningar.
33955: opartiska undersökningsnämnder som tillsatts           Åtgärderna vidtas i samarbete med Vägverket
33956: för detta ändamål. Redan i detta skede kan man         och kommunerna.
33957: dock säga att banornas skick inte kan anses vara
33958: en gemensam nämnare för olyckorna.                                    Omedelbara åtgärder
33959:    Utvecklingen och upprätthåliandet av trafik-
33960: säkerheten är en kontinuerlig verksamhet som              För att förbättra säkerheten i anslutning tili
33961: kräver att man arbetar planenligt och långsiktigt      järnvägstrafiken har Banförvaltningscentralen
33962: och använder anslagen så ändamålsenligt som            dessutom redan fattat beslut om följande åtgär-
33963: möjligt. De åtgärder genom vilka säkerheten            der:
33964: upprätthålis och förbättras omfattar banor och            1. I juni skali preciserade anvisningar ges om
33965: säkerhetsanläggningar, ruliande materiel elier         skärpt övervakning av banarbete.
33966: normer som styr funktionerna. Åtgärderna kan              2. En utökning av banornas vikt- och hastig-
33967: även delas in i sådana som skall förverkligas          hetsbegränsningar övervägs och efter kontrolier
33968: genast och sådana som främst beroende på finan-        kommer beslut om detta att fattas under de när-
33969: sieringen kan genomföras på lång sikt. De sist-        maste veckorna.
33970:                                            KK 496/1996 vp                                           5
33971: 
33972:     3. Kartläggningen av riskområden på ban-         avgöranden som hänför sig tili tågsäkerheten.
33973: grunden pågår på uppdrag av Banförvaltnings-         Med avseende på hur omfattande och täckande
33974: centralen och Oy VR-Rata Ab. Under det följan-       undersökningen är, är den förmodligen ensam i
33975: de skedet, som omfattar noggrannare undersök-        sitt slag i Norden. Undersökningen, som utförs
33976: ningar och åtgärdsrekommendationer i fråga om        av VTT, inleddes i början av maj efter avtalsför-
33977: de kartlagda områdena, kommer VTT:s sakkän-          handlingar och dess första skede blir klart i no-
33978: nedom att utnyttjas. Detta skede inleds under        vember.
33979: hösten.                                                 Tågtrafiksäkerheten i Finland är god och av
33980:     4. De normer som gäller observation av signa-    hög internationell standard. Genom de nämnda
33981: ler och som ansluter sig till förandet av tåg har    åtgärderna kommer säkerheten att garanteras
33982: preciserats.                                         även i fortsättningen. Det finska bannätet byggs
33983:     5. Den skriftliga information som ansluter sig   och underhålls med tanke på både person- och
33984: tili förandet av tåg och som upplyser om undan-      godstrafikens behov så att det gynnar hela sam-
33985: tagssituationer (s.k. veckovarning) förbättras i     hället. 1 Finland höjs tåghastigheterna enbart om
33986: samarbete med Statsjärnvägarna och den vikti-        det finns förutsättningar för detta både med be-
33987: gaste användargruppen, dvs. lokomotivmästar-         aktande av banans skick och säkerhetsanord-
33988: na.                                                  ningarna. En central faktor i bevarandet och
33989:     6. Banförvaltningscentralen har redan inneva-    förbättrandet av bannätets grundläggande skick
33990: rande år beslutat låta utföra en grundlig och        är den finansieringsnivå som riksdagen beslutar
33991: täckande undersökning om järnvägstrafiksäker-        om och vars tillräcklighet bör garanteras även i
33992: heten. Resultaten kommer att utnyttjas i alla        framtiden.
33993: 
33994:      Helsingforsden 25 juni 1996
33995: 
33996:                                                                  Trafikminister Tuula Linnainmaa
33997:                                             KK 497/1996 vp
33998: 
33999: Kirjallinen kysymys 497
34000: 
34001: 
34002: 
34003: 
34004:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Valtion sopimuspalkkajärjestelmästä
34005: 
34006: 
34007: 
34008:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
34009: 
34010:    Valtiovallan korkeimpia virkamiehiä varten         tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
34011: on käytössä ns. sopimuspalkkajärjestelmä. Jär-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34012: jestelmä on sisäänlämpiävä, eivätkä palkkauk-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34013: sen perusteet sen paremmin kuin palkankorotus-
34014: tenkaan perusteet ole julkisesti arvioitavissa. Tä-            Aikooko Hallitus julkistaa valtion
34015: mäntyyppinen salaseuratoiminta ei sovi nykyai-               korkeiden virkamiesten sopimuspalk-
34016: kaiseen yhteiskuntamalliin.                                  kauksen perusteet, palkkamäärät sekä
34017:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           palkankorotusten perusteet?
34018: 
34019:      Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1996
34020: 
34021:                                          Sulo Aittaniemi /kesk
34022: 
34023: 
34024: 
34025: 
34026:  260017
34027: 2                                           KK 497/1996 vp
34028: 
34029: 
34030: 
34031: 
34032:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
34033: 
34034:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        muut palvelussuhteen ehdot määräytyvät virka-
34035: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         ehtosopimusten mukaisesti kuten muullakin vir-
34036: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       kamieskunnalla. Useimpien edellä mainittujen
34037: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        virkamiesten kanssa on tehty sopimus palkkauk-
34038: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         sesta. Mikäli sopimusta ei ole tehty, palkkaus
34039: n:o 497:                                              määräytyy virkaehtosopimuksen mukaisesti.
34040:                                                           Ylimmän virkamiesjohdon palkkauksen mää-
34041:          Aikooko Hallitus julkistaa valtion           rittelyssä noudatetaan johdonmukaisia linjauk-
34042:        korkeiden virkamiesten sopimuspalk-            sia. Palkan määrittely perustuu systemaattisesti
34043:        kauksen perusteet, palkkamäärät sekä           luotettavasti selvitettyyn tehtävien vaativuuteen
34044:        palkankorotusten perusteet?                    ja henkilön pätevyyteen ja muihin palkkauksen
34045:                                                       määrittelyssä yleisesti käytettyihin kriteereihin.
34046:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Palkkauksen määrittelyn perustana on ajan ta-
34047: vasti seuraavaa:                                      salla pidettävä tehtävien vaativuuden arviointi-
34048:                                                       järjestelmä, jonka avulla voidaan tehdä vertailu-
34049:    Kysymyksessä tarkoitettuja valtion korkeita        ja myös valtionhallinnon ulkopuolella maksetta-
34050: virkamiehiä ovat ne valtion virkamieslain (750/       viin palkkauksiin. Samalla vaativuustasolla val-
34051: 94) 26 §:ssä mainitut virat, joiden haltijan kanssa   tionhallinnon ylimmät virkamiespalkat alittavat
34052: valtioneuvosto voi virkamieslain 44 §:n mukaan        merkittävästi yksityissektorin maksamat palkat.
34053: tehdä kirjallisen sopimuksen palvelussuhteessa            Sellaisten valtion virkamieslain 26 §:ssä tar-
34054: noudatettavista ehdoista. Tällaisia virkoja ovat      koitettujen virkamiesten, joiden palkkauksesta
34055: muun muassa ministeriön osastopäällikön ja sitä       on tehty virkamieslain 44 §:ssä tarkoitettu sopi-
34056: ylemmät ministeriön virat sekä asetuksella sää-       mus taulukkopalkkaa korkeamman palkan
34057: dettävien virastojen päällikön virat. Näin määri-     maksamisesta, palkkauksen tarkistamisesta ei
34058: tellyn ylimmän virkamiesjohdon piiriin kuuluu         sovita virkaehtosopimuksin. Näiden tarkistus
34059: noin 200 virkaa.                                      tapahtuu virkamieslain 44 §:n 1 momenttiin pe-
34060:    Valtioneuvoston ohjesäännön (1522/95) ja           rustuen valtioneuvoston päätöksellä. Käytän-
34061: valtion talousarvion yleisten soveltamismääräys-      nössä näitä palkkoja on tarkistettu virkamies-
34062: ten (TM 9509, 12.4.1995) 3.17 kohdan perusteel-       palkkausten perusteita soveltuvin osin noudat-
34063: la sopimuksen tekemistä koskevat asiat käsitel-       taen.
34064: lään nykyisin valtioneuvoston raha-asiainvalio-           Nimikirjalain (1010/89) 7 §:n 1 momentin mu-
34065: kunnassa. Yhdenmukaisten linjausten varmista-         kaan virkamiehen henkilökohtaista palkkausta
34066: miseksi asianomainen ministeriö hankkii sovel-        koskeva tieto saadaan luovuttaa vain tässä lain-
34067: tamismääräysten kohdan 3.17 mukaisesti valtio-        kohdassa mainituin perustein. Asiakirjajulki-
34068: varainministeriön lausunnon ennen kuin ylim-          suutta on näiden tietojen osalta rajoitettu. Hen-
34069: män johdon palkkausasiat viedään raha-asiain-         kilökohtaista palkkausta koskeva luovutusrajoi-
34070: valiokunnan käsittelyyn. Ennen valtiovarainmi-        tus sisältää virkamieslain 44 §:ssä tarkoitetussa
34071: nisteriön lausunnon antamista asia käsitellään        sopimuksessa sovitun palkan määrän. On syytä
34072: valmistelevasti työryhmässä, jonka jäsenistä val-     todeta, että sen enempää valtionhallinnon ylim-
34073: taosa on valtiovarainministeriön ulkopuolelta.        män johdon kuin yksityissektorinkaan henkilö-
34074:     Virkamieslain 44 §:ssä tarkoitettu sopimus        kohtaiset palkkaukset eivät ole eikä niiden tule
34075: voidaan tehdä palvelussuhteen ehdoista. Käy-          olla julkisia.
34076: tännössä sopimus on tehty vain palkkauksesta ja
34077: 
34078:      Helsingissä 2 päivänä heinäkuuta 1996
34079: 
34080:                                                                     Valtiovarainministerin sijainen,
34081:                                                                     ministeri Jan-Erik Enestam
34082:                                            KK 497/1996 vp                                                 3
34083: 
34084: 
34085: 
34086: 
34087:                                         Tili Riksdagens Talman
34088: 
34089:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      stäms enligt tjänstekollektivavtal på samma sätt
34090: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        som för den övriga ämbetsmannakåren. Med de
34091: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      flesta av de ovan nämnda tjänstemännen har
34092: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr         avtal ingåtts om avlöningen. Om något avtal inte
34093: 497:                                                  har ingåtts, bestäms avlöningen enligt tjänstekol-
34094:                                                       lektivavtalet.
34095:           Ämnar Regeringen i fråga om statens             Då den högsta ämbetsmannaledningens löner
34096:        höga tjänstemän offentliggöra grunderna        bestäms iakttas en konsekvent linje. Lönen be-
34097:        för avtalsavlöningen, lönebeloppen samt        stäms systematiskt med beaktande av hur krä-
34098:        grunderna för lönefOrhöjningarna?              vande uppgifterna är, vilket utretts på tillförlitligt
34099:                                                       sätt, personens behörighet och andra kriterier
34100:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         som används allmänt vid fastställande av avlö-
34101: anföra följande:                                      ningen. Grunden för lönebestämningen är ett
34102:                                                       system för bedömning av hur krävande uppgif-
34103:    De höga statliga tjänstemän som avses i spörs-     terna är. Med hjälp av systemet, som skall hållas
34104: målet är de i 26 § statstjänstemannalagen (750/       åjour, kanjämförelser göras även med löner som
34105: 94) nämnda tjänster med vilkas innehavare stats-      betalas utanför statsförvaltningen. Trots att svå-
34106: rådet enligt 44 § statstjänstemannalagen kan ingå     righetsgraden är densamma är de högsta tjänste-
34107: skriftligt avtal om anställningsvillkoren. Sådana     mannalönerna inom statsförvaltnningen betyd-
34108: tjänster är bl.a. tjänsten som avdelningschef vid     ligt lägre än lönerna inom den privata sektorn.
34109: ett ministerium och högre tjänster än denna vid           Justeringen av avlöningen för sådana i 26 §
34110: ett ministerium samt tjänsterna som chef för de       statstjänstemannalagen avsedda tjänstemän, i
34111: ämbetsverk som anges genom förordning. Anta-          fråga om vilkas avlöning har ingåtts avtal enligt
34112: let tjänster som enligt denna definition hör till     44 § statstjänstemannalagen om betalning av
34113: den högre ämbetsmannaledningen är ca 200.             högre lön än tabellönen, görs inte genom tjänste-
34114:     Enligt reglementet för statsrådet (1522/95) och   kollektivavtal. Justeringen av dessa löner sker
34115: punkt 3.17 i de allmänna föreskrifterna om till-      enligt 44 § 1 mom. genom ett beslut av statsrådet.
34116: lämpningen av statsbudgeten (TM 9509, 12.4.           1 praktiken har lönerna justerats med iakttande i
34117:  1995) behandlas numera de ärenden som gäller         tillämpliga delar av grunderna for avlöningen av
34118: ingående av avtal i statsrådets finansutskott. För    tjänstemän.
34119: att garantera en enhetlig linje inhämtar ministe-         Enligt 7 § 1 mom. matrikellagen (1010/89) får
34120: riet i fråga enligt punkt 3.17 i tillämpningsföre-    uppgifter om en tjänstemans personliga avlöning
34121: skrifterna finansministeriets utlåtande i ärendet     lämnas ut endast på de grunder som nämns i
34122: innan den högsta ledningens avlöningsärenden          lagrummet. Handlingarnas offentlighet är i fråga
34123:  överlämnas tili finansutskottet för behandling.      om dessa uppgifter begränsad. Begränsningen
34124:  lnnan finansministeriet ger sitt utlåtande genom-    vad gäller utlämnande av uppgifter om den per-
34125:  går ärendet en förberedande behandling i en ar-      sonliga avlöningen omfattar lönebeloppet i ett
34126:  betsgrupp i viiken majoriteten av medlemmarna        sådant avtal som avses i 44 § statstjänstemanna-
34127:  inte är anställda vid finansministeriet.             lagen. Det är skäl att konstatera att varken de
34128:     Det avtal som avses i 44 § statstjänstemannala-   personliga lönerna för den högsta ledningen
34129:  gen kan gälla anställningsförhållandets villkor. 1   inom statsförvaltningen eller lönerna för den pri-
34130:  praktiken ingås avtal enbart om avlöningen, och      vata sektorn är offentliga, och skall inte heller
34131:  de övriga villkoren i anställningsförhållandet be-   vara det.
34132: 
34133:      Helsingfors den 2 juli 1996
34134:                                                                   Finansministerns ställföreträdare,
34135:                                                                   minister Jan-Erik Enestam
34136:                                           KK 498/1996 vp
34137: 
34138: Kirjallinen kysymys 498
34139: 
34140: 
34141: 
34142: 
34143:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Suomen ja EU:n välisestä maksusuhteesta
34144: 
34145: 
34146: 
34147:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
34148: 
34149:    Ikuinen väittely jatkuu siitä, onko Suomi suh-   sesta esitän valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 mo-
34150: teessa Euroopan unioniin nettomaksaja vai net-      menttiin viitaten kunnioittavasti valtioneuvos-
34151: tosaaja. Teoreettisella numeroleikillä vastauk-     ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-
34152: seksi voi saada mitä tahansa. Yleisin keino         van kysymyksen:
34153: vääristyneen laskelman aikaansaamiseksi on jät-
34154: tää pois jokin Suomen menettämä tuloerä, esi-                Mikä oli Euroopan unionin ja jäsen-
34155: merkiksi tulli tulot, jotka menevät EU:n kassaan           maa Suomen välisten maksujen suhde
34156:  10 prosentin kantomaksua lukuun ottamatta.                vuonna 1995?
34157:    Toivorikkaana totuudenmukaisesta vastauk-
34158: 
34159:      Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1996
34160:                                        Sulo Aittaniemi /kesk
34161: 
34162: 
34163: 
34164: 
34165:  260017
34166: 2                                           KK 498/1996 vp
34167: 
34168: 
34169: 
34170: 
34171:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
34172: 
34173:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sitoumuksia on tehty noin 640 milj. markan mää-
34174: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         rästä. Tietoja ei ole kuitenkaan käytettävissä näi-
34175: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       den tukien toteutuneista määristä vuonna 1995.
34176: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        Euroopan hiili- ja teräsyhteisö kantoi Suomen
34177: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         terästeollisuudelta vuosimaksuja vuonna 1995
34178: n:o 498:                                              noin 10 milj. markkaa.
34179:                                                          Laajin tarkastelukulma kattaisi kaikki Suo-
34180:          Mikä oli Euroopan unionin ja jäsen-          menja EY:n väliset rahavirrat. Tällöin olisi edel-
34181:        maa Suomen välisten maksujen suhde             lä tarkoitettujen erien lisäksi otettava huomioon
34182:        vuonna 1995?                                   myös Suomen EY:n puolesta kantamat ja suo-
34183:                                                       raan EY:lle tulouttamat niin sanotut perinteiset
34184:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          omat varat, joita ovat tullit, tuontimaksut ja so-
34185: vasti seuraavaa:                                      kerimaksut. Vastakkaisen suuntaisena eränä oli-
34186:                                                       si otettava huomioon valtion talousarvion ulko-
34187:     Suomen ja Euroopan yhteisön (EY) välisen          puolisen interventiorahaston kautta EY:n lu-
34188: nettomaksuaseman kuvaus vain yhdellä luvulla          kuun ja rahoittamina suoritetut viennin hinnan-
34189: on ongelmallista, koska asiaa olisi sen monita-       erokorvaukset ja interventiovarastoinnin kus-
34190: hoisuuden johdosta voitava tarkastella useasta        tannukset. Perinteisiä omia varoja kannettiin
34191: näkö kulmasta.                                        vuonna 1995 1 006 milj. markkaa ja tilitettiin
34192:     Selkein, mutta samalla suppein näkökulma on       EY:lle 866 milj. markkaa. Interventiorahaston
34193: valtion talousarvio. Vuonna 1995 valtion talous-      kautta suoritettiin yhteensä 407 milj. markkaa.
34194: arviosta maksettiin EY:lle yhteensä 4 817 milj.       Näiden erien erotus, 459 milj. markkaa, pienen-
34195: markkaa vuosittaisena EY:n budjettirahoitukse-        täisi siten muulla tavalla laskettua Suomen netto-
34196: lla tai Suomenjäsenyyteen liittyvinä pääomasuo-       tuloa EY :ltä.
34197: rituksina. Viime vuonna EY:ltä saatuina tuloina           Tarkkaa nettotuloarviota muilta osin kuin
34198: tuloutettiin talousarvioon yhteensä 5 500 milj.       mitä sisältyy valtion talousarvioon ei voida esit-
34199: markkaa. Tähän sisältyvät kaikki yhteiseen maa-       tää edellä mainitun tiedonpuutteen johdosta.
34200: talouspolitiikkaan, alue- ja rakennepolitiikkaan          Tullien ja muiden EY:n perinteisten omien
34201: liittyvät ja eräät pienemmät tuet sekä lisäksi niin   varojen pois jättäminen valtion talousarvioon
34202: sanottu siirtymäkauden tuki ja yhteisön perin-        perustuvasta nettotulolaskelmasta ei vääristä tu-
34203: teisten omien varojen kantopalkkio.                   losta, vaan tekee siitä käsitteellisesti oikean.
34204:     Valtion talousarvion mukaan tarkasteltuna         Nämä erät eivät voi sisältyä valtion talousar-
34205: Suomi sai siten 683 milj. markkaa enemmän             vioon, koska ne eivät ole Suomen valtion tuloja.
34206: EY:ltä kuin maksoi sille.                                 Tullit ja tuontimaksut on otettu huomioon
34207:     Kattavampi tarkastelukulma olisi koko kan-        kaikissa sellaisissa laskelmissa, joissa on tarkas-
34208: santalouden käsittävä, jolloin edellä mainittujen     teltu Suomen ED-jäsenyyden vaikutuksia val-
34209: erien lisäksi otettaisiin huomioon valtion talous-    tiontalouteen. ED-jäsenyys vaikutti monella
34210: arvion ohitse maksettu EY:n tuki ja EY:n suo-         muullakin tavalla valtion tuloihin ja menoihin.
34211: raan yrityksiltä kantamat maksut. Koko kansan-        Nämä vaikutukset olivat kuitenkin muilta kuin
34212: talouden nettotulo on suurempi kuin valtion ta-       suoraan EY:lle maksettujen ja EY:ltä saatujen
34213: lousarvion nettotulo, koska on arvioitu, että ta-     erien osalta kotimaisia.
34214: lousarvion ohi maksettavia EY:n tukia koskevia
34215:      Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 1996
34216: 
34217:                                                                          Ministeri Jan-Erik Enestam
34218:                                              KK 498/1996 vp                                              3
34219: 
34220: 
34221: 
34222: 
34223:                                          Tili Riksdagens Talman
34224: 
34225:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        geten tili ett belopp på ca 640 milj. mk. Det finns
34226: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          emellertid inga tillgängliga uppgifter om vilka
34227: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        belopp dessa stöd i praktiken uppgick till år 1995.
34228: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr           Europeiska koi- och ståigemenskapen uppbar
34229: 498:                                                    år 1995 ca IO milj. mk i årsavgifter av Finiands
34230:                                                         ståiindustri.
34231:           Vilket är förhållandet mellan Euro-               Den mest vidsträckta jämföreisesynvinkein
34232:        peiska unionens och medlemslandet Fin-           omfattar alla penningströmmar mellan Finland
34233:        lands bidrag år 1995?                            och EG. 1 detta fall bör man förutom de ovan
34234:                                                         avsedda posterna även beakta de s.k. traditionel-
34235:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           la egna medei som Finland uppbär för EG:s
34236: anföra följande:                                        räkning och som bokförs som inkomst direkt till
34237:                                                         EG. Dessa egna medei är tullar, importavgifter
34238:    Det är problematiskt att med ett enda tai ange       och sockeravgifter. Som penningströmmar i
34239: förhållandet mellan nettobidragen från Finland          motsatt riktning bör bektas de prisskillnadser-
34240: och Europeiska gemenskapen (EG), eftersom               sättningar för exporten som för EG:s räkning och
34241: frågan med anledning av dess komplexitet borde          finansierade av EG betalas via den utanför stats-
34242: granskas ur flera synvinklar.                           budgeten stående interventionsfonden samt
34243:    Den klaraste men samtidigt snävaste synvin-          kostnaderna för interventionslagringen. Tradi-
34244: keln får man med statsbudgeten som utgångs-             tionella egna medel uppbars år 1995 till ett be-
34245: punkt. År 1995 betalades till EG ur statens bud-        lopp av I 006 milj. mk och 866 milj. mk redovisa-
34246: get sammanlagt 4 817 milj. mk som årlig budget-         des tili EG. Via interventionsfonden betalades
34247: finansiering till EG, dvs. som betalning i form av      sammanlagt 407 milj. mk. Skillnaden mellan
34248: kapital i anslutning tili Finlands medlemskap. 1        dessa poster, 459 milj. mk, minskar därmed den
34249: fjol uppgick de inkomster från EG som inkomst-          nettoinkomst som man på annat sätt räknat att
34250: fördes i statsbudgeten tili sammanlagt 5 500 milj.      Finland får från EG.
34251: mk. 1 detta belopp ingick alla stöd i anslutning tili       En exakt beräkning av nettoinkomsten till den
34252: den gemensamma jordbrukspolitiken, regional-            del den inte omfattas av statsbudgeten kan inte
34253: och strukturpolitiken och vissa mindre stöd samt        presenteras p.g.a den ovan nämnda avsaknaden
34254: dessutom det s.k. stödet under övergångsperio-          av uppgifter.
34255: den och uppbördsprovisionen för gemenskapens                Utelämnandet av tullar och andra traditionel-
34256: traditionella egna medel.                               la egna EG-medel ur den nettoinkomstkalkyl
34257:     Med statsbudgeten som grund för jämförelsen         som baserar sig på statsbudgeten snedvrider inte
34258: fick Finland således 683 milj. mk mer från EG än        resultatet, utan gör det begreppsmässigt korrekt.
34259:  vad staten själv betalade tili gemenskapen.            Dessa poster kan inte inkluderas i statsbudgeten,
34260:     En vidare synvinkel för enjämförelse omfattar       eftersom de inte är finska statens inkomster.
34261:  hela vår samhällsekonomi, varvid man förutom               Tullar och exportavgifter har beaktats i alla
34262:  de ovan nämnda posterna också beaktar det EG-          sådana kalkyier, där det har undersökts viiken
34263:  stöd som inte omfattas av statsbudgeten och de         inverkan Finlands EU-medlemskap har på stats-
34264:  avgifter som EG uppbär direkt hos företagen.           ekonomin. EU-medlemskapet inverkade på sta-
34265:  Nettoinkomsten för samhällsekonomin i sin hel-         tens inkomster och utgifter också på många and-
34266:  het är större än nettoinkomsten i statsbudgeten,       ra sätt. Dessa verkningar var dock inhemska
34267:  eftersom det enligt uppskattning har ingåtts för-      förutom då det gällde poster som betalades direkt
34268:  bindelser om EG-stöd som betalas utanför bud-          till EG och poster som erhölls direkt av EG.
34269: 
34270:       Helsingforsden 3 juli 1996
34271: 
34272:                                                                            Minister Jan-Erik Enestam
34273:                                            KK 499/1996 vp
34274: 
34275: Kirjallinen kysymys 499
34276: 
34277: 
34278: 
34279: 
34280:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Sähkönsaannin turvaamisesta sairaaloissa
34281: 
34282: 
34283: 
34284:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
34285: 
34286:    Hiljattain eräässä suuressa sairaalassa oli ta-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34287: paus, jossa keskusmuuntaja tuhoutui tulipalossa      tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
34288: ja sairaalan sähkönsaanti katkesi. Järjestelmän      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34289: mukaisesti varageneraattorin piti käynnistyä.        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34290: Kuten usein aikaisemminkin monessa kohteessa
34291: on tapahtunut, varageneraattori ei käynnistynyt.               Aikooko Hallitus kiinnittää huomiota
34292: Ihmishenkien menetys sähkökatkoksen aikana                  siihen, että katkeamattomasta sähkön-
34293: oli hiuskarvan varassa.                                     saannista riippuvaisten yksiköiden kuten
34294:    Herää kysymys, pidetäänkö esimerkiksi sai-               sairaaloiden varasähköjärjestelmät pide-
34295: raaloiden toiminnalle tärkeän sähkönsaannin                 tään toimintakunnossa ja huolletaan
34296: varmistamiseksi varageneraattorien kunnosta                 sekä koekäytetään riittävän usein?
34297: riittävää huolta vai lepäävätkö ne vuodesta toi-
34298: seen pölyn ja hämähäkinverkkojen peittäminä.
34299: 
34300:      Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1996
34301:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
34302: 
34303: 
34304: 
34305: 
34306: 260017
34307: 2                                          KK 499/1996 vp
34308: 
34309: 
34310: 
34311: 
34312:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
34313: 
34314:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       osalta omana varautumisenaan ennakolta ne toi-
34315: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        minnot, joihin mahdollinen sähkökatkos vaikut-
34316: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      taa. Edelleen niiden tulee laatia suunnitelma säh-
34317: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       könjakelun keskeytyksen varalta.
34318: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           Yksityiskohtaisempien sairaanhoitolaitosten
34319: n:o 499:                                             teknisen valmiuden ylläpitämistä koskevien oh-
34320:                                                      jeiden laatiminen kuuluu yleisen käytännön mu-
34321:           Aikooko Hallitus kiinnittää huomiota       kaisesti laitoksen johdon ja teknisen sekä muun
34322:        siihen, että katkeamattomasta sähkön-         asiantuntijahenkilöstön tehtäviin.
34323:        saannista riippuvaisten yksiköiden kuten         Sairaanhoitolaitoksilla tulee olla varavoima-
34324:        sairaaloiden varasähköjärjestelmät pide-      koneet, joiden toiminta tavallisesti testataan vii-
34325:        tään toimintakunnossa ja huolletaan           koittain. Lisäksi sairaalan kriittisimmissä yksi-
34326:        sekä koekäytetään riittävän usein?            köissä kuten leikkaussaleissa tärkeimmät laitteet
34327:                                                      on varmistettu joko akuilla, paineilmalla tai käsi-
34328:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         käyttömahdo llisu udella.
34329: vasti seuraavaa:                                        Kysymyksessä viitataan useisiin tapauksiin,
34330:                                                      joissa sähkökatkoksen yhteydessä sairaanhoito-
34331:    Sairaanhoitolaitoksilla on viranomaisten          laitoksen varavoimalaitos ei olisi käynnistynyt.
34332: edellyttämät, jatkuvasti ajan tasalla pidettävät     Useita tällaisia tapauksia ei ole kuitenkaan viran-
34333: palo- ja pelastussunnitelmat. Lisäksi sosiaali- ja   omaisten tiedossa.
34334: terveysministeriö on antanut terveydenhuollon           Sosiaali- ja terveysministeriö selvitti välittö-
34335: toimintayksiköille 15.4.1992 valmiussuunnitte-       mästi sairaanhoitolaitoksen äskettäisen sähkö-
34336: luohjeet, jotka sisältävät mm. teknisen huollon      katkoksen syyt ja mahdolliset potilasturvallisuu-
34337: ohjeet.                                              teen vaikuttavat tekijät yhdessä laitoksenjohdon
34338:    Teknisen huollon ohjeet edellyttävät, että sai-   ja muun vastuuhenkilöstön kanssa.
34339: raanhoitolaitokset selvittävät sähkönhuollon
34340: 
34341:      Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 1996
34342: 
34343:                                                                   Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
34344:                                            KK 499/1996 vp                                              3
34345: 
34346: 
34347: 
34348: 
34349:                                        Tili Riksdagens Talman
34350: 
34351:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     reder ut vilka funktioner som påverkas av ett
34352: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       eventuellt elavbrott. Desutom skall de utarbeta
34353: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     en pian för den händelse att eldistributionen av-
34354: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr        bryts.
34355: 499:                                                    Utarbetandet av mer detaljerade anvisningar
34356:                                                      för hur sjukvårdsinrättningarnas tekniska bered-
34357:           Ämnar Regeringen fåsta uppmärk-            skap skall upprätthållas ankommer enligt allmän
34358:        samhet vid att systemen för reservelektri-    praxis på inrättningens ledning samt den teknis-
34359:        citet i sådana enheter, exempelvis sjuk-      ka och övriga sakkunnigpersonalen.
34360:        hus, som är beroende av oavbruten eltill-        Sjukvårdsinrättningarna skall ha reservkrafts-
34361:        försel hålls funktionsdugliga och under-      aggregat vilkas funktion vanligen testas en gång i
34362:        hålls och provkörs tillräckligt ofta?         veckan. 1 sjukhusens mest kritiska enheter, exem-
34363:                                                      pelvis operationssalarna, skall dessutom de vikti-
34364:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        gaste anordningarna vara säkrade med antingen
34365: anföra följande:                                     ackumulatorer eller tryckluft, eller så skall de
34366:                                                      också kunna drivas manuellt.
34367:    Sjukvårdsinrättningarna har av myndigheter-          1 spörsmålet hänvisas tili flera fall där reserv-
34368: na godkända brand- och räddningsplaner som           kraftverket i en sjukvårdsinrättning inte skulle ha
34369: fortlöpande skall hållas up-to-date. Dessutom        startat i samband med elavbrott. Myndigheterna
34370: har social- och hälsovårdsministeriet den 15 april   känner dock inte tili flera sådana fall.
34371: 1992 meddelat verksamhetsenheterna för hälso-           Social- och hälsovårdsministeriet utredde
34372: och sjukvård anvisningar för beredskapsplane-        omedelbart tillsammans med ledningen och den
34373: ring som bl.a. innehåller anvisningar om tekniskt    övriga ansvariga personalen i den sjukvårdsin-
34374: underhåll.                                           rättning som nyligen drabbades av elavbrott or-
34375:    Anvisningarna om tekniskt underhåll förut-        sakerna tili elavbrottet och de eventuella faktorer
34376: sätter att sjukvårdsinrättningarna, när det gäller   som inverkade på patientsäkerheten.
34377: elförsörjning, som sin egen beredskap på förhand
34378: 
34379:      Helsingforsden 3 juli 1996
34380: 
34381:                                                                     Minister Terttu Huttu-Juntunen
34382:                                            KK 500/1996 vp
34383: 
34384: Kirjallinen kysymys 500
34385: 
34386: 
34387: 
34388: 
34389:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Merialueidemme puolustuksesta
34390: 
34391: 
34392: 
34393:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
34394: 
34395:    Suomea ympäröivät laajat merialueet niin ete-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34396: lässä kuin lännessä. Nämä alueet, erityisesti ete-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34397: läisessä suunnassa, ovat vaikeasti puolustettavia    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34398: mahdollisen sotilaallisen hyökkäyksen tapah-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34399: tuessa. Eteläisessä suunnassa puolustuksen vai-
34400: keutta lisää vielä se, että osa maatamme, Ahve-                Katsooko Hallitus, että Suomi pystyy
34401: nanmaa, on helposti valloitettavissa mahdollisen            tehokkaasti puolustautumaan mahdollis-
34402: vihollisen toimesta, koska siellä ei ole minkään-           ta mereltä tapahtuvaa hyökkäystä vas-
34403: laista sotilaallista valmiutta.                             taan, ja
34404:    Puolustuksen heikkous perustuu erityisesti sii-             miten Hallitus aikoo tätä puolustus-
34405: hen tosiasiaan, ettei Suomella ole käytännössä              ulottuvuutta mahdollisesti kohentaa?
34406: minkäänlaisia merellisen puolustuksen yksiköi-
34407: tä, vain muutama hassu tykkivene ja miinan-
34408: raivaaja.
34409:      Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1996
34410:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
34411: 
34412: 
34413: 
34414: 
34415:  260017
34416: 2                                            KK 500/1996 vp
34417: 
34418: 
34419: 
34420: 
34421:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
34422: 
34423:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         vastaavat alueellisen koskemattomuuden tur-
34424: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          vaamisestajo rauhan aikana. Valmiutta kohotet-
34425: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        taessa rannikkotykistön joukko-asastoista muo-
34426: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         dostetaan rannikkopuolustukseen suunniteltuja
34427: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          yhtymiä,joiden torjuntavoima muodostuu tykis-
34428: n:o 500:                                               tö-, ilmatorjunta-, miina- ja jalkaväkiasejärjes-
34429:                                                        telmistä. Rannikkopuolustusta täydennetään
34430:           Katsooko Hallitus, että Suomi pystyy         tarvittaessa liikkuvilla tykistö- ja ohjusyksiköil-
34431:        tehokkaasti puolustautumaan mahdollis-          lä.
34432:        ta mereltä tapahtuvaa hyökkäystä vas-               Hyökkäyksen kannalta on ensiarvoisen tär-
34433:        taan, ja                                        keää, että meripuolustuksen valmiutta kohote-
34434:           miten Hallitus aikoo tätä puolustus-         taan riittävän ajoissa kutsumalla reserviläisiä
34435:        ulottuvuutta mahdollisesti kohentaa?            palvelukseen ja käynnistämällä aluevesiemme
34436:                                                        suojamiinoittaminen ainakin uhanalaisimmilla
34437:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           alueilla. Samalla estetään tehokkaasti myös me-
34438: vasti seuraavaa:                                       rialueidemme sotilaallinen hyväksikäyttö kol-
34439:                                                        matta osapuolta vastaan. Täyteen valmiuteen
34440:    Mereltä tapahtuvat alueloukkaukset ja hyök-         saatetun meripuolustusjärjestelmämme lamaut-
34441: käykset on suunniteltu torjuttavaksi maavoi-           taminen on erityisen vaikeaa, kun se on voitu
34442: mien, merivoimien ja ilmavoimien yhteistoi-            järjestää puolustuksen kannalta edullisille alueil-
34443: minnalla. Meripuolustusta ei suunnitella toteu-        le. Rannikkomme matalat vedet ja karikkoisuus
34444: tettavaksi erillisenä toimenpiteenä, vaan se liittyy   edesauttavat mereltä tapahtuvan hyökkäyksen
34445: kiinteästi alueelliseen puolustusjätjestelmään.        torjuntaa.
34446:    Merivoimat edustaa puolustusjärjestelmäs-               Nykyisellä meripuolustusjärjestelmällä pysty-
34447: sämme liikkuvaa torjuntavoimaa rannikolla.             tään vastaamaan mereltä tapahtuvaan hyök-
34448: Merivoimien johtamis- ja asejärjestelmät ovat          käykseen. Lähivuosien nähtävissä olevien rahoi-
34449: nykyaikaisia ja suorituskykyisiä. Torjuntakyky         tuskehysten valossa joudutaan meripuolustuk-
34450: perustuu pääsääntöisesti miina- ja ohjusaseeseen       sen kehi ttämislinj auksia painopisteyttämään.
34451: sekä korkean valmiuden ylläpitämiseen jo rau-              Painopiste on meripuolustuksen integroidun
34452: han aikana.                                            tiedustelu-, valvonta-, johtamis- ja tulenkäytön
34453:    Rannikkopuolustuksen kiinteän osan muo-             järjestelmän kehittämisessä. Asejärjestelmien
34454: dostavat sotilasläänien rannikkojoukot,jotka on        suorituskykyä parannetaan, ylläpidetään ohjus-
34455: koulutettu toimimaan erityisesti saaristossa ja        asejärjestelmiä ja nykyisen tasoista miinoitusky-
34456: rannikolla. Rannikkopuolustuksen perustana             kyä.
34457: ovat rannikkotykistön joukko-osastot, jotka
34458: 
34459:      Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 1996
34460: 
34461:                                                                      Puolustusministeri Anneli Taina
34462:                                              KK 500/1996 vp                                             3
34463: 
34464: 
34465: 
34466: 
34467:                                          Tili Riksdagens Talman
34468: 
34469:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        också i fredstid svarar för tryggandet av den
34470: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-         territoriella okränkbarheten. Vid förhöjd bered-
34471: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-       skap bildar truppförbanden inom kustartilleriet
34472: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr          speciella, för kustförsvaret planerade helheter,
34473: 500:                                                   vilkas awärjningsstyrka är sammansatt av artil-
34474:                                                        leri-, luftvärns-, min- och infanterivapensystem.
34475:           Anser Regeringen att Finland är i            Kustförsvaret komp1etteras vid behov med rörli-
34476:        stånd att försvara sig mot ett eventuellt       ga artilleri- och robotenheter.
34477:        angrepp från havet, och                            I händelse av anfall är det av primär betydelse
34478:           på vilka sätt avser Regeringen even-         att sjöförsvarets beredskap höjs i tillräckligt god
34479:        tuellt förbättra denna försvarsdimen-           tid, genom inkallande av reservister och in1edan-
34480:        sion?                                           det av skyddsminering, åtminstone på de mest
34481:                                                        hotade de1arna av vårt territoria1vatten. Detta
34482:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt          innebär samtidigt ett effektivt hinder mot utnytt-
34483: anföra följande:                                       jandet av vårt territorialvatten för militära ope-
34484:                                                        rationer gentemot en tredje part. När vårt sjöför-
34485:    A vvärjningen av territoriella kränkningar och      svarssystem bringats tili full beredskap är det ett
34486: anfall från havet skall enligt gällande planer ske i   system som är synnerligen svårt att s1å ut, efter-
34487: form av samfållda operationer av land-, sjö- och       som det då hunnit etablera sig i försvarsmässigt
34488: luftstridskrafterna. Försvaret tili sjöss planeras     fördelaktiga positioner. De grunda vattnen och
34489: inte som en fristående åtgärd, utan detta försvar      de många skären längs våra kuster bidrar tili
34490: ingår i det territoriella försvarssystemet.            avvärjningen av angrepp sjövägen.
34491:    Sjöstridskrafterna utgör i vårt försvarssystem         Med vårt nuvarande sjöförsvarssystem för-
34492: den rörliga avvärjningsstyrkan vid kusterna. Sjö-      mår vi motstå attacker från havet. I ljuset av de
34493: stridskrafternas lednings- och vapensystem är          inom de närmaste åren förutsebara finansierings-
34494: moderna och effektiva. Awärjningsförmågan              ramarna blir det nödvändigt att företa en inrikt-
34495: baseras enligt huvudrege1n på mineringar och           ning av sjöförsvarets utvecklingslinjer på vissa
34496: robotvapen, samt på upprätthållande av hög be-         tyngdpunktsområden.
34497: redskap redan i fredstid.                                 Dessa tyngdpunktsområden är utvecklingen
34498:    Den fasta delen av kustförsvaret består av          av sjöförsvarets integrerade system för spaning,
34499: militärlänens truppstyrkor vid kusterna, vi1ka         övervakning, 1edning och eldgivning. Vapensys-
34500: fått speciell utbi1dning beträffande militära ope-     temens prestanda förbättras, robotvapensyste-
34501: rationer i skärgården och vid kusterna. Grunden        men upprätthålls, liksom också minläggnings-
34502: för kustförsvaret är kustartilleristyrkorna, som       förmågan på nuvarande nivå.
34503: 
34504:      Helsingforsden 28 juni 1996
34505:                                                                        Försvarsminister Anneli Taina
34506:                  J
34507:                  J
34508:                  J
34509:                 J
34510:                 J
34511:                J
34512:               J
34513:               J
34514:              J
34515:             J
34516:             J
34517:            J
34518:           J
34519:           J
34520:          J
34521:         J
34522:         J
34523:        J
34524:       J
34525:       J
34526:      J
34527:     J
34528:     J
34529:    J
34530:   J
34531:   J
34532:  J
34533: J
34534: J
34535:                                           KK 501/1996 vp
34536: 
34537: Kirjallinen kysymys 501
34538: 
34539: 
34540: 
34541: 
34542:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Suomijärven kunnostussuunnitelman etene-
34543:                                       misestä Karvialla
34544: 
34545: 
34546:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
34547: 
34548:    Vuoden 1995loppupuolella tein useita kirjalli-   allekirjoittaneen mukaan tutustumistapahtu-
34549: sia kysymyksiä Karviassa sijaitsevan Suomijär-      maan.
34550: ven kunnostussuunnitelman kehityksestä (kysy-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34551: mykset KK 144, 203 ja 317/199 5 vp). Kysymys oli    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34552: epäilyksestä, että kyseisen järven kunnostus-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34553: suunnitelmat olisivat hautautuneet vahingossa       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34554: jonkun virkamiehen pöytälaatikkoon.
34555:    Valtioneuvosto vastasi ympäristöministeri                  Miten Karvian Suomijärven kunnos-
34556: Pekka Haaviston allekirjoittamilla vastauksilla,           tussuunnitelma on edistynyt, ja aikooko
34557: joissa ilmoitettiin asiaan saatavan vauhtia. Vii-          ministeri Haavisto pitää lupauksensa
34558: meisessä vastauksessaan ympäristöministeri                 henkilökohtaisesta käynnistä mainitulla
34559: Haavisto ilmoitti tutustuvansa alueeseen ja sen            alueella kuluvan kesän aikana?
34560: kunnostamisen ongelmiin henkilökohtaisesti nyt
34561: kuluvana kesänä. Hän toivotti kohteliaasti myös
34562: 
34563:      Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1996
34564: 
34565:                                        Sulo Aittoniemi /kesk
34566: 
34567: 
34568: 
34569: 
34570: 260017
34571: 2                                       KK 501/1996 vp
34572: 
34573: 
34574: 
34575: 
34576:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
34577: 
34578:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Ympäristöministeriö lähetti 22.4.1996 Hä-
34579: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,     meen ympäristökeskukselle kirjeen, jossa ympä-
34580: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen   ristökeskusta pyydettiin toimittamaan Suomijär-
34581: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-    ven kunnostussuunnitelma ministeriölle 30.6.
34582: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen     1996 mennessä.
34583: n:o 501:                                             Hämeen ympäristökeskuksesta 17.6.1996 ra-
34584:                                                   kennusmestari Pekka Ruokoselta saadun tiedon
34585:           Miten Karvian Suomijärven kunnos-       mukaan hän ja vesistöyksikön päällikkö Heikki
34586:        tussuunnitelma on edistynyt, ja aikooko    Koskinen viimeistelevät vielä suunnitelman ja se
34587:        ministeri Haavisto pitää lupauksensa       toimitetaan ministeriölle em. kirjeen mukaisesti
34588:        henkilökohtaisesta käynnistä mainitulla    kesäkuun loppuun mennessa.
34589:        alueella kuluvan kesän aikana?                Aion tutustua Karvialla heinäkuussa 1996
34590:                                                   Suomijärveen ja sen kunnostussuunnitelmaan.
34591:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
34592: vasti seuraavaa:
34593: 
34594:      Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 1996
34595: 
34596:                                                            Ympäristöministeri Pekka Haavisto
34597:                                          KK 501/1996 vp                                             3
34598: 
34599: 
34600: 
34601: 
34602:                                       Till Riksdagens Talman
34603: 
34604:    I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen        Miljöministeriet sände 22.4.1996 ett brev tili
34605: föreskriver har Ni, Fru Talman, till vederböran-   Tavastlands miljöcentral, i vilket miljöcentralen
34606: de medlem av statsrådet översänt följande av       ombads sända planen för iståndsättning av Suo-
34607: riksdagsman Sulo Aittaniemi undertecknade          mijärvi tili ministeriet före 30.6.1996.
34608: spörsmål nr 501:                                      Enligt uppgift 17.6.1996 av byggmästare Pek-
34609:                                                    ka Ruokonen vid Tavastlands miljöcentral håller
34610:           Hur har planen för iståndsättning av     han och chefen för vattendragsenheten Heikki
34611:        sjön Suomijärvi i Karvia avancerat, och     Koskinen på att lägga sista handen vid planen,
34612:        ämnar minister Haavisto hålla sitt löfte    och den kommer i enlighet med det ovan nämnda
34613:        om att personligen besöka området i som-    brevet att tillställas ministeriet före utgången av
34614:        mar?                                        juni.
34615:                                                       Jag ämnar besöka Suomijärvi i Karvia och
34616:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      sätta mig in i planen i juli 1996.
34617: anföra följande:
34618: 
34619:      Helsingforsden 26 juni 1996
34620: 
34621:                                                                    Miljöminister Pekka Haavisto
34622:                                               KK 502/1996 vp
34623: 
34624: Kirjallinen kysymys 502
34625: 
34626: 
34627: 
34628: 
34629:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Uurasjärven paikallistien kunnostamisesta
34630:                                         Ikaalisissa
34631: 
34632: 
34633:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
34634: 
34635:    Suomessa on tienpitoon viime vuosina ja vuo-         261 lähellä Jämijärveä. Tie on todellinen löytö
34636: sikymmeninä uhrattu runsaasti yhteiskunnan              huonojen paikallisteiden sarjassa: kapea, mut-
34637: varoja. Usein kun lähtee autolla ajamaan tietä,         kainen ja huonopohjainen. Tiellä on kuitenkin
34638: jolla ei ole käynyt vuosikymmeneen, soratien ase-       varsin runsas sekä henkilö- että tavaraliikenne.
34639: mesta huomaa kulkuväylänä olevan kestopääl-                Löydöstäni ilahtuneena kysyn valtiopäiväjär-
34640: lystetyn hyväkuntoisen kulkupaanan. On mel-             jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten:
34641: keinpä todettava, että nykyisin on vaikeata enää
34642: löytää oikein mutkaista ja huonokuntoista                         Onko mahdollista, että Ikaalisten kau-
34643: maantietä tai paikallistietä.                                  pungissa voitaisiin lähitulevaisuudessa
34644:    Hartaan etsiskelyn jälkeen olen sellaisen kui-              ryhtyä erityisen huonokuntoisen Uuras-
34645: tenkin löytänyt Ikaalisista, joka nykyisin on Hä-              järven paikallistien n:o 13255 ainakin
34646: meen lääniä. Kysymyksessä on Uurasjärven pai-                  jonkinasteisiin    kunnostustoimenpitei-
34647:  kallistie n:o 13255,joka valtatie 3:1tajohtaa tielle          siin?
34648: 
34649:      Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1996
34650: 
34651:                                            Sulo Aittoniemi /kesk
34652: 
34653: 
34654: 
34655: 
34656:  260017
34657: 2                                         KK 502/1996 vp
34658: 
34659: 
34660: 
34661: 
34662:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
34663: 
34664:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      sen tarpeessa. Nykyrahoituksella -kun koko
34665: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       maan perustienpidon määräraha (mom.
34666: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     31.24.21) on kolmen vuoden aikana vähentynyt
34667: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-      0,8 miljardilla markalla - pystytään Hämeessä
34668: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       näistä teistä sijoittamaan tienpidon ohjelmiin
34669: n:o 502:                                            vain 1-2 kohdetta vuosittain.
34670:                                                         Uurasjärven paikallistie on varsin vähäliiken-
34671:           Onko mahdollista, että Ikaalisten kau-    teinen. Keskimääräinen liikenne on vain vajaat
34672:        pungissa voitaisiin lähitulevaisuudessa      100 autoa vuorokaudessa. Tielaitoksen tekemäs-
34673:        ryhtyä erityisen huonokuntoisen Uuras-       sä sorateiden parantamista ja päällystämistä kos-
34674:        järven paikallistien n:o 13255 ainakin       kevassa tarveselvityksessä vähimmäisvaatimuk-
34675:        jonkinasteisiin    kunnostustoimenpitei-     sena on yli 200 ajoneuvon vuorokausiliikenne, ja
34676:        siin?                                        niistäkin nykyrahoituksella mahtuu vain muuta-
34677:                                                     mia varsinaisiin toimenpideohjelmiin.
34678:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Edellä esitetyn johdosta Uurasjärven paikal-
34679: vasti seuraavaa:                                    listien parantaminen ei ole mahtunut tiepiirin
34680:                                                     ohjelmiin. Sen kunnosta huolehditaan päivittäi-
34681:    Kysymyksessä esitetään liioitellun hyvä käsi-    sin hoito- ja kunnossapitotoimenpitein. Tiemes-
34682: tys maan vähäliikenteisten yleisten teiden kun-     tarin ilmoituksen mukaan tien kunto ei ole poik-
34683: nostaja päällystysvauhdista. Hämeen tiepiirissä-    keavan huono verrattuna vastaaviin muihin tei-
34684: kin teistä on sorapintaisia vielä kolmannes, ja     hin.
34685: niistä suurin osa on rakenteellisen peruskorjauk-
34686: 
34687:      Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 1996
34688: 
34689:                                                              Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
34690:                                            KK 502/1996 vp                                            3
34691: 
34692: 
34693: 
34694: 
34695:                                        Tili Riksdagens Talman
34696: 
34697:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          belagda och största del en av dem är i behov av en
34698: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          grundlig reparation av konstruktionen. Genom
34699: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      den nuvarande finansieringen - då anslagen för
34700: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-         basväghållningen i hela Jandet (mom. 31.24.21)
34701: mål nr 502:                                          har under tre år minskats med 0,8 miljarder mark
34702:                                                      - kan årligen enbart ett till två vägobjekt place-
34703:           Är det möjligt att man inom den när-       ras i dessa program för väghållning.
34704:        maste framtiden kunde vidta åtminstone           Bygdevägen i Uurasjärvi är tämligen glest tra-
34705:        något slags åtgärder för att reparera         fikerad. Den genomsnittliga trafiken är knappt
34706:        Uurasjärvi bygdeväg nr 13255 i Ikalis         100 bilar per dygn. I vägverkets utredning om
34707:        stad som befinner sig i särskilt dåligt       behovet av grusvägarnas förbättring och belägg-
34708:        skick?                                        ning krävs som minimum en dygnstrafik på över
34709:                                                      200 fordon och även av dem är det bara några få
34710:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        som med den aktuella finansieringen ryms i
34711: anföra följande:                                     egentliga åtgärdsprogram.
34712:                                                         Med hänsyn till det ovan anförda ryms för-
34713:    I spörsmålet framläggs en alldeles för vacker     bättring av Uurasjärvi bygdeväg inte i vägdistrik-
34714: syn på i hurdant skick de mindre trafikerade         tets program. Dess skick säkerställs genom dagli-
34715: allmänna vägarna i vårt land är o~h i viiken takt    ga underhållsåtgärder. Enligt vägmästarens an-
34716: beläggningsarbeten framskrider. Aven i Tavast-       mälan avviker vägens skick inte från andra vä-
34717: lands vägdistrikt är en tredjedel av vägarna grus-   gars.
34718: 
34719:      Helsingforsden 25 juni 1996
34720: 
34721:                                                                 Trafikminister Tuula Linnainmaa
34722:                                              KK 503/1996 vp
34723: 
34724: Kirjallinen kysymys 503
34725: 
34726: 
34727: 
34728: 
34729:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Kevyen liikenteen väylän rakentamisesta
34730:                                         Ikaalisissa
34731: 
34732: 
34733:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
34734: 
34735:    Tielaitoksen Hämeen piirin toimintasuunni-              Tielaitoksen Hämeen piiriHäkin toteuttamisen
34736: telmassa vuosille 1996-1999 on alkavana hank-          aikataulu on kiinni niistä määrärahoista, joita
34737: keena vuodelle 1998 numerolla 137 Ikaalisten           sille valtiovallan taholta annetaan. Tämän vuok-
34738: keskustan ja Ikaalisten kylpylän välisen kevyen        si on syytä huolestuneena rakennusaikataulun
34739: liikenteen väylän rakentaminen.                        pitävyydestä kysyä valtiopäiväjärjestyksen
34740:    Kyseinen hanke on vähintään perusteltu ot-          37 §:n 1 momenttiin viitaten kunnioittavasti val-
34741: taen huomioon sen kevyen liikenteen määrän,            tioneuvoston asianomaiselta jäseneltä seuraava
34742: joka Ikaalisten keskustan suunnasta jo työpaik-        kysymys:
34743: kaliikenteenä suuntautuu Ikaalisten kylpyläänja
34744: takaisin. On ihme, että kevyt liikenne on selviyty-              Aikooko Hallitus huolehtia riittävistä
34745: nyt toistaiseksi niin vähillä vaurioilla autoliiken-          määrärahoista Tielaitoksen Hämeen pii-
34746: teen seassa puikkelehtiessaan. Kevyen liikenteen              rissä eräiden kiireellisten kohteiden, eri-
34747: väylä on mielestäni kaikkialla muualla toteutettu             tyisesti kevyen liikenteen väylän rakenta-
34748: vastaavissa olosuhteissa jo vuosia sitten.                    miseksi Ikaalisten keskustan ja kylpylän
34749:                                                               välille?
34750:      Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1996
34751: 
34752:                                           Sulo Aittaniemi /kesk
34753: 
34754: 
34755: 
34756: 
34757: 260017
34758: 2                                          KK 503/1996 vp
34759: 
34760: 
34761: 
34762: 
34763:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
34764: 
34765:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Ikaalisten keskustan ja kylpylän välinen ke-
34766: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        vyen liikenteen väylä on erittäin tarpeellinen
34767: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      myös tieviranomaisten käsityksen mukaan.
34768: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       Tämä kevyen liikenteen väylä onkin Hämeen
34769: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        tiepiirinohjelmissa-niin kuin kysymyksessäkin
34770: n:o 503:                                             on todettu - ajoitettu vuodelle 1998. Väylän
34771:                                                      suunnittelu on käynnissä ja tiesuunnitelma val-
34772:           Aikooko Hallitus huolehtia riittävistä     mistuu niin, että väylän rakentaminen voidaan
34773:        määrärahoista Tielaitoksen Hämeen pii-        aloittaa vuonna 1998.
34774:        rissä eräiden kiireellisten kohteiden, eri-      Tällaiset kevyen liikenteen väylät rakennetaan
34775:        tyisesti kevyen liikenteen väylän rakenta-    perustienpidon määrärahalla (mom. 31.24.21).
34776:        miseksi Ikaalisten keskustan ja kylpylän      Se, kuinka suuri tämä määräraha on koko maas-
34777:        välille?                                      sa ja Hämeen tiepiirissä vuonna 1998, ratkeaa
34778:                                                      luonnollisesti valtion talousarviota tuolloin val-
34779:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         misteltaessa ja viime kädessä eduskunnan hyväk-
34780: vasti seuraavaa:                                     syessä kyseisen talousarvion.
34781: 
34782:     Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 1996
34783: 
34784:                                                               Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
34785:                                           KK 503/1996 vp                                           3
34786: 
34787: 
34788: 
34789: 
34790:                                       Tili Riksdagens Talman
34791: 
34792:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        Vägmyndigheten delar den åsikten att en
34793: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-      gång- och cykelväg mellan Ikalis centrum och
34794: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    badhotell är särskilt viktig. Denna väg ingår ju
34795: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr       också i de program som Tavastlands vägdistrikt
34796: 503:                                                har- såsom även konstateras i spörsmålet-
34797:                                                     för år 1998. Planeringen av vägen är i gång och
34798:           Har Regeringen som avsikt att ombe-       vägplanen skall fårdigställas så att byggandet
34799:        sörja tillräckliga anslag för vissa skynd-   kan inledas 1998.
34800:        samma åtgärder i Tavastlands vägdist-           Sådana här gång- och cykelvägar byggs ge-
34801:        rikt, särskilt för byggandet av en gång-     nom de anslag som anvisats för basväghållning
34802:        och cykelväg mellan Ikalis centrum och       (mom. 31.24.21). Storleken på detta anslag i hela
34803:        badhotellet?                                 landet och i Tavastlands vägdistrikt för år 1998
34804:                                                     avgörs naturligtvis då man bereder statsbudgeten
34805:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       och i sista hand då riksdagen godkänner den
34806: anföra följande:                                    ifrågavarande statsbudgeten.
34807: 
34808:      Helsingforsden 25 juni 1996
34809: 
34810:                                                                 Trafikminister Tuula Linnainmaa
34811:                                                KK 504/1996 vp
34812: 
34813: Skriftligt spörsmål 504
34814: 
34815: 
34816: 
34817: 
34818:                                      Henrik Lax /sv m.fl.: Om registreringen av modersmålet
34819: 
34820: 
34821: 
34822:                                           Tili Riksdagens Talman
34823: 
34824:     F örsamlingarna fick år 1994 en förfrågan från       av modersmålet. Medborgarna har rätt att med-
34825: befolkningsregistercentralen om de önskar få da-         dela om ändring av modersmål antingen tili sin
34826: talistor med grunduppgifter för att granska om           församling eller till registerbyrån. Men tröskeln
34827: uppgifterna stämmer överens med församlingar-            blir högre för medborgaren att göra ändringen
34828: nas motsvarande uppgifter. Församlingarna fick           ifall blanketterna inte finns tillhanda på det ställe
34829: själva välja vilka typer av uppgifter de ville grans-    dit man först vänder sig. Därför borde detvara en
34830: ka. En församling (Jakobstads svenska) ville             självklarhet att förutom registerbyråerna också
34831: kontrollera bl.a. församlingsmedlemmarnas mo-            alla församlingar har den här blanketten.
34832: dersmål. Det visade sig att i tiotals fall, eventuellt      Problematiskt är också att posten inte längre
34833: ända upp till 50, var församlingsmedlemmarna             får uppgifter om medborgarnas språktillhörighet
34834: felregistrerade språkligt sett så att som deras          från befolkningsregistercentralen. Detta leder tili
34835: modersmål antecknats finska, trots att de i för-         att postens eget register snabbt föråldras, inte
34836: samlingsregistret och också i praktiken bevisli-         minst med tanke på alla nyfödda vars modersmål
34837: gen är svenskspråkiga (befolkningsregistercen-           de inte kan veta. Medborgarna själva borde alltså
34838: tralens felaktiga uppgifter hänför sig tili den tid      meddela skilt till posten om nyfödda barns mo-
34839: då mantalsskrivningsblanketterna ännu använ-             dersmål eller om de vill ha ändring i uppgifterna
34840: des). Församlingen bad om skriftligt tillstånd av        om sitt eget modersmål, trots att det finns en
34841: sina medlemmar för att kunna ändra på felen i            myndighet i vars register just dessa uppgifter
34842: befolkningsregistercentralens register och saken         finns.
34843: kunde på det sättet skötas. Alla församlingar har            Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
34844: inte kontrollerat språktillhörigheten på sina för-       ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
34845: samlingsmedlemmar. Det här innebär att proble-           ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
34846:  met med språkligt sett felregistrerade personer         följande spörsmål:
34847:  kan vara omfattande.
34848:     Av den här orsaken borde det vara lätt att                      Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
34849:  kontrollera och ändra sin språkliga registrering.               ta för att underlätta medborgarnas möj-
34850:  Men hur är det i praktiken? Det har visat sig att               ligheter att kontrollera och ändra sin
34851:  alla församlingar inte har blanketten för ändring               språkliga registrering?
34852: 
34853:       Helsingforsden 13 juni 1996
34854: 
34855:           Henrik Lax /sv            Margareta Pietikäinen /sv   Ulla-Maj Kukkonen /sv
34856:           Håkan Malm /sv            Gunnar Jansson /sv          Ola Rosendahl /sv
34857:                    Klaus Bremer /sv                     Eva Biaudet /sv
34858: 
34859: 
34860: 
34861: 
34862:  260017
34863: 2                                           KK 504/1996 vp
34864: 
34865: Kirjallinen kysymys 504                                                                        Suomennos
34866: 
34867: 
34868: 
34869: 
34870:                                    Henrik Lax /r ym.: Äidinkielen rekisteröinnistä
34871: 
34872: 
34873: 
34874:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
34875: 
34876:    Seurakunnat saivat vuonna 1994 Väestörekis-        silla on oikeus ilmoittaa äidinkielen muutoksesta
34877: terikeskukselta kyselyn, jossa tiedusteltiin niiden   seurakuunalleen tai rekisteritoimistoon. Muu-
34878: halua perustiedot sisältävien tietokoneluetteloi-     toksenteon kynnys kuitenkin nousee kansalais-
34879: den ja seurakunnilla olevien tietojen vastaavuu-      ten kannalta, jollei muutoksen tekemiseen tarvit-
34880: den tarkistamiseen. Seurakunnat saivat itse vali-     tavia lomakkeita ole saatavana siinä paikassa,
34881: ta, minkälaisia tietoja ne halusivat tarkistaa.       jonka puoleen kansalainen aluksi kääntyy. Tä-
34882: Yksi seurakunta (Pietarsaaren ruotsinkielinen         män vuoksi pitäisi olla itsestään selvää, että re-
34883: seurakunta) halusi tarkistaa mm. seurakuntalais-      kisteritoimistojen lisäksi kaikilla seurakunnilla
34884: ten äidinkieltä koskevat tiedot. Tällöin ilmeni,      olisi tällaisia lomakkeita.
34885: että kymmenissä tapauksissa, mahdollisesti jopa           Ongelmallista on myös, että posti ei enää saa
34886: 50 tapauksessa, seurakunnan jäsenten äidinkiel-       tietoja Väestörekisterikeskukselta äidinkielen re-
34887: tä koskevat tiedot olivat siten väärin, että heidän   kisteröinnistä. Tämä johtaa postin oman rekiste-
34888: äidinkielekseen oli merkitty suomi siitä huoli-       rin nopeaan vanhentumiseen, varsinkin kaikkien
34889: matta, että he ovat seurakunnan rekisterissä ja       vastasyntyneiden osalta, joiden äidinkieltä posti
34890: myös käytännössä todistettavasti ruotsinkielisiä.     ei voi tietää. Kansalaisten tulisi siis ilmoittaa itse
34891: (Väestörekisterikeskuksen väärät tiedot perustu-      erikseen postille vastasyntyneiden lasten äidin-
34892: vat aikaan,jolloin käytettiin vielä henkikirjoitus-   kieli tai oman äidinkielensä tietojen muuttami-
34893: lomakkeita.) Seurakunta pyysi kirjallista lupaa       nen siitä huolimatta, että on olemassa viranomai-
34894: jäseniltään Väestörekisterikeskuksen rekisterissä     nen, jonka rekisterissä ovat juuri nämä tiedot.
34895: olevien virheiden korjaamiseen, ja asia oli tällä         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34896: tavalla hoidettavissa. Kaikki seurakunnat eivät       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
34897: ole tarkistaneet jäsentensä äidinkielen rekiste-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
34898: röintiä. Tämän vuoksi äidinkielen rekisteröinnis-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34899: sä voi olla laajalti virheitä.
34900:    Tämän mukaisesti pitäisi olla helppoa tarkis-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
34901: taaja muuttaa kielen rekisteröintiä. Mutta miten              ryhtyä helpottaakseen kansalaisten mah-
34902: asia on käytännössä? On käynyt ilmi, että kaikil-             dollisuuksia tarkistaa ja muuttaa äidin-
34903: la seurakunnilla ei ole äidinkielen rekisteröinnin            kielensä rekisteröintiä?
34904: muuttamiseen tarvittavia lomakkeita. Kansalai-
34905: 
34906:      Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1996
34907: 
34908:           Henrik Lax /r                  Margareta Pietikäinen lr    Ulla-Maj Kukkonen /r
34909:           Håkan Malm /r                  Gunnar Jansson /r           Ola Rosendahl /r
34910:                    Klaus Bremer /r                           Eva Biaudet /r
34911:                                              KK 504/1996 vp                                                3
34912: 
34913: 
34914: 
34915: 
34916:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
34917: 
34918:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         häisen määrän vuoksi äidinkielitiedon säännöl-
34919: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          listä, valtakunnallista tarkistamista ei ole pidetty
34920: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        tarpeellisena. Jokainen henkilö voi sen sijaan
34921: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Henrik            koska tahansa ottaa yhteyttä paikalliseen rekis-
34922: Laxin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         teriviranomaiseen äidinkielitietonsa tarkistami-
34923: n:o 504:                                               seksi.
34924:                                                            Seurakunnille ja muille paikallisille rekisterivi-
34925:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        ranomaisille vuonna 1994lähetetyt tarkistusluet-
34926:         ryhtyä helpottaakseen kansalaisten mah-        telot sisälsivät aina perustietona tiedon henkilön
34927:         dollisuuksia tarkistaa ja muuttaa äidin-       äidinkielestä, vaikka eräiden muiden tietojen
34928:         kielensä rekisteröintiä?                       osalta oli mahdollisuus valita, mitä tietoja halut-
34929:                                                        tiin tarkistaa. Niissä paikallisrekistereissä, joissa
34930:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            tarkistustyö on tehty, on äidinkielitiedon kor-
34931: taen seuraavaa:                                        jauksia ollut erittäin vähän. Pietarsaaren ruotsin-
34932:                                                        kielisessä seurakunnassa korjauksia oli tavallista
34933:     Väestötietojärjestelmään merkitty tieto äidin-     enemmän, yhteensä 22 (0,2% seurakunnan jä-
34934: kielestä perustuu henkilön omaan ilmoitukseen,         senmäärästä). Näistä 9 tapauksessa äidinkieli
34935: joka tehdään paikalliselle rekisteriviranomaisel-      korjattiin suomeksi ja 13 tapauksessa ruotsiksi.
34936: le. Vastasyntyneen lapsen äidinkielen ilmoittavat      Näiden tietojen pohjalta ei ole epäiltävissä, että
34937: hänen huoltajansa. Paikallinen rekisteriviran-         äidinkielitiedon rekisteröinnissä olisi laajalti vir-
34938: omainen, eli evankelis-luterilainen tai ortodoksi-     heitä.
34939: nen seurakunta taikka kihlakunnan rekisteritoi-            Suomen Posti Oy:lle on kesällä 1995 annettu
34940: misto, on velvollinen ilmoittamaan tiedot edel-        lupa saada väestötietojärjestelmästä asiakasre-
34941: leen väestötietojärjestelmään ja tarkistamaan,         kisteriinsä muun muassa tiedot henkilön äidin-
34942: että henkilön äidinkieli on merkitty väestötieto-      kielen muutoksista, mutta Suomen Posti Oy ei
34943: järjestelmään oikein.                                  ole kuitenkaan tietoja tilannut. Tietosuojasyistä
34944:     Henkilölle merkitty äidinkieli säilyy väestötie-   asiakasrekistereihin ei sen sijaan luovuteta tietoja
34945: tojärjestelmässä muuttumattomana, ellei henki-         henkilöistä, jotka eivät ole ennestään luvanhaki-
34946:  lö tee nimenomaista ilmoitusta äidinkielen muu-       jan rekisterissä. Tästä syystä lupaa vastasynty-
34947:  toksesta. Ilmoitusmenettely on pyritty järjestä-      neiden tietojen luovuttamiseen ei ole annettu.
34948:  mään mahdollisimman joustavaksi. Muutosil-                Äidinkielitiedon nykyisellä rekisteröintikäy-
34949:  moituksen voi tehdä paikalliselle rekisteriviran-     tännöllä on pyritty varmistumaan siitä, että hen-
34950:  omaiselle esimerkiksi vapaamuotoisella kirjeellä      kilön ilmoittama tieto tl!Jee merkityksi väestötie-
34951:  tai äidinkielitiedon korjaamista tai muuttamista      tojärjestelmään oikein. Aidinkielitiedon muutta-
34952:  varten tarkoitetulla lomakkeella. Paikallinen re-     ruismenettely on pyritty tekemään kansalaisen
34953:  kisteriviranomainen on velvollinen ilmoitta-          kannalta mahdollisimman yksinkertaiseksi. Kai-
34954:  maan muutoksen edelleen väestotietojärjestel-         killa henkilöillä on mahdollisuus koska tahansa
34955:  mään ja tarkistamaan, että äidinkielen muutos         tarkistaa äidinkielitiedon oikeellisuus. Mitkään
34956:  on merkitty väestötietojärjestelmään oikein.          seikat eivät myöskään viittaa siihen, että äidin-
34957:      Kansalaiset ovat aiemmin voineet joka vuosi       kielitiedoissa olisi laajalti virheitä.
34958:  tarkistaa äidinkielitietonsa oikeellisuuden väes-         Väestörekisterikeskus tiedotti syksyllä 1991
34959:  tötietojärjestelmästä tulostetuilta henkikirjoi-      yleisesti tiedotusvälineille lähetetyssä tiedottees-
34960:   tusilmoituksilta. Vuonna 1989 toimitetun viimei-     sa muun muassa väestötietojärjestelmään merki-
34961:   sen henkikirjoituksen yhteydessä tehdyt kor-         tyn äidinkielitiedon merkityksestä kuntien kieli-
34962:  jaukset kohdistuivat 0,08 promilleen koko väes-       suhteiden määräämisessä ja siitä, miten äidinkie-
34963:   töstä. Muutokset kohdistuivat melko tasaisesti       litiedon voi tarvittaessa tarkistaa ja korjata.
34964:   sekäsuomenettä ruotsin kieleen. Muutosten vä-        Väestökirjahallinnon viranomaiset seuraavat
34965: 4                                         KK 504/1996 vp
34966: 
34967: nykyisten menettelytapojen toimivuutta, ja mi-      miseksi tullaan huolehtimaan siitä, että kaikissa
34968: käli tarvetta ilmenee, voidaan asiasta tiedottaa    seurakunnissa pidetään tarkoitusta varten pai-
34969: yleisesti. Äidinkielitiedon muuttamisen helpotta-   natettuja lomakkeita asiakkaiden saatavilla.
34970:      Helsingissä 5 päivänä heinäkuuta 1996
34971:                                                              Ministeri Backmanin sijaisena,
34972:                                                              sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
34973:                                               KK 504/1996 vp                                                  5
34974: 
34975: 
34976: 
34977: 
34978:                                          Tili Riksdagens Talman
34979: 
34980:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        att en regelbunden riksomfattande kontroll av
34981: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-          uppgifterna om modersmålet är nödvändig. Var
34982: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-        och en kan däremot när som helst kontakta den
34983: man Henrik Lax m.fl. undertecknade spörsmål             Iokala registermyndigheten för att kontrollera
34984: nr 504:                                                 sina egna modersmålsuppgifter.
34985:                                                             De kontrollförteckningar som år 1994 sändes
34986:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          tili församlingarna och de andra Iokala register-
34987:        ta för att underlätta medborgarnas möj-          myndigheterna innehöll i samtliga fall uppgifter-
34988:        Iigheter att kontrollera och ändra sin           na om modersmålet som basuppgift, även om det
34989:        språkliga registrering?                          i fråga om vissa andra uppgifter var möjligt att
34990:                                                         välja vilka uppgifter man önskade kontrollera. 1
34991:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           de Iokala register som har kontrollerats, har an-
34992: anföra följande:                                        talet korrigeringar av uppgifterna om moders-
34993:                                                         målet varit mycket litet. 1 Jakobstads svenska
34994:    Uppgifterna i befolkningsdatasystemet om en          församling var antalet rättelser ovanligt stort,
34995: persons modersmål grundar sig på de uppgifter           sammanlagt 22 (0,2 %, av antalet medlemmar i
34996: som person en själv lämnat tili den Jo kala register-   församlingen). Av dessa ändrades modersmålet i
34997: myndigheten. Uppgifterna om nyfödda barns               nio fall tili finska och i 13 fall tili svenska. Utgåen-
34998: modersmål Iämnas av barnets vårdnadshavare.             de från dessa uppgifter finns det inga skäl att
34999: Den Jo kala registermyndigheten, dvs. den evang-        misstänka att registreringen av uppgifterna om
35000: elisk-Iutherska eller ortodoxa församlingen eller       modersmålet innehåller något större antal fel.
35001: registerbyrån i häradet, är skyldig att sända vida-         Posten Finland Ab har sommaren 1995 bevil-
35002: re uppgifterna tili befolkningsdatasystemet och         jats tillstånd att ur befolkningsdatasystemet tili
35003: kontrollera att registreringen av uppgifterna om        sitt kundregister erhålla uppgifter om bl.a. änd-
35004: modersmålet i befolkningsdatasystemet är riktig.        ring av en persons modersmål, men har dock inte
35005:    Det modersmål som registrerats för en person         beställt några uppgifter. På grund av datasekre-
35006: bibehålls oförändrat i befolkningsdatasystemet          tessen får tiii kundregister däremot inte Iämnas
35007: om personen inte själv gör en anmälan om änd-           uppgifter om personer som inte sedan tidigare
35008: ring av modersmål. Man har försökt göra an.~äl­         finns med i det register som den som söker om
35009: ningsforfarandet så smidigt som möjligt. And-           tillstånd upprätthåller. Därför har man inte be-
35010: ringsanmälan kan göras tili den Iokala register-        viljat tiiistånd att Iämna ut uppgifter om nyföd-
35011: myndigheten med t.ex. ett fritt formulerat brev         da.
35012: eller med en blankett avsedd för korrigering eller          Med det nuvarande förfarandet om registre-
35013: ändring av uppgifterna om modersmålet. Den              ring av uppgifterna om modersmål har man fOr-
35014: Iokala registermyndigheten är skyldig att sända         sökt försäkra sig om att de uppgifter som en
35015: vidare ändringen tili befolkningsdatasystemet           person själv Iämnat registreras rätti befolknings-
35016: samt att kontrollera att registreringen av uppgif-      datasystemet. Man har försökt göra ändringsför-
35017: terna om ändring av modersmålet i befolknings-          farandet angående uppgifterna om modersmål så
35018: datasystemet är riktig.                                 enkelt som möjligt med tanke på medborgarna.
35019:    Medborgarna har tidigare årligen kunnat              Det är möjligt för var och en att när som helst
35020: kontrollera riktigheten av uppgifterna om sitt          kontrollera att de egna uppgifterna om moders-
35021: modersmål i den mantalsskrivningsanmälan som            målet är riktiga. lngenting tyder heller på att
35022: erhållits från befolkningsdatasystemet. Rät-            uppgifterna om modersmålet skulle innehålla
35023: telserna i samband med den sista mantalsskriv-          något större antal fel.
35024: ningen år 198~ berörde 0,08 promille av hela                Befolkningsregistercentralen informerade hös-
35025: befolkningen. Andringarna fördelades rätt jämnt         ten 1991 genom ett allmänt meddelande tili mass-
35026: mellan finskan och svenskan. På grund av det            medierna bl.a. om viiken innebörd modersmåls-
35027: obetydliga antalet ändringar har man inte ansett        uppgifterna i befolkningsdatasystemet har för
35028: 6                                        KK 504/1996 vp
35029: 
35030: kommunerna då språkförhållandena fastställs        behov allmänheten om saken. F ör att det skall bli
35031: och om hur uppgifterna om modersmålet vid          lättare att ändra uppgifterna om modersmålet,
35032: behov kan kontrolleras och korrigeras. F olkbok-   kommer man att se till att alla församlingar har
35033: föringsmyndigheterna följer ändamålsenligheten     för ändamålet avsedda tryckta blanketter till
35034: av det nuvarande förfarandet och informerar vid    kundernas förfogande.
35035: 
35036:      Helsingfors den 5 juli 1996
35037:                                                           Ställföreträdare för minister Backman,
35038:                                                           inrikesminister Jan-Erik Enestam
35039:                                                 KK 505/1996 vp
35040: 
35041: Skriftligt spörsmål 505
35042: 
35043: 
35044: 
35045: 
35046:                                       Margareta Pietikäinen /sv m.fl.: Om genomförande av det handi-
35047:                                            kappolitiska programmet
35048: 
35049: 
35050:                                             Tili Riksdagens Talman
35051: 
35052:     Det riksomfattande handikappolitiska pro-              der då nedskärningar och prioriteringar i sam-
35053: grammet "Ett samhälle för alla" är ett handlings-          hällsservicen blir allt vanligare och sådana grup-
35054: program som grundar sig på FN:s "Standardreg-              per som har svårt att göra sig hörda ofta blir
35055: ler för att tiliförsäkra människor med funktions-          utsatta för desssa inbesparingar, är det viktigare
35056: nedsättning delaktighet och jämlikhet", som                än någonsin att följa etiska principer i den politik
35057: godkändes 1993. Finland har bundit sig vid att             vi för. FN:s standardregler och det handikappo-
35058: tiliämpa dessa standardregler. Åtagandet inne-             litiska programmet kan härvid fungera som en
35059: bär att människor med handikapp har rätt att               etisk måttstock och tillföra en moralisk och hu-
35060: förutsätta att landets regering skrider tili aktiva        manistisk syn på den verklighet som utformas
35061: och konkreta åtgärder för att genomföra riktlin-           under nuvarande politiska och ekonomiska reali-
35062: jerna i standardreglerna.                                  teter.
35063:     A vsikten med det handikappolitiska pro-                   Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
35064: grammet är att stöda självständig aktivitet hos            ordning 37 § l mom. riksdagsordningen föreskri-
35065: personer med funktionsnedsättning, att ge dem              ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
35066: möjlighet tili ett självständigt liv och att se tili att   följande spörsmål:
35067: samhället utvecklas så att det blir tiligängligt för
35068: alla. På det här sättet skall jämlikheten och på-                     Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
35069:  verkningsmöjligheterna för medborgare med                         ta för att genomföra riktlinjerna i det han-
35070:  handikapp förbättras. I ekonomiskt knappa ti-                     dikappolitiska programmet?
35071: 
35072:       Helsingfors den 13 juni 1996
35073: 
35074:            Margareta Pietikäinen /sv          Ulla-Maj Kukkonen /sv           Ola Rosendahl /sv
35075:            Klaus Bremer /sv                   Henrik Lax /sv                  Eva Biaudet /sv
35076: 
35077: 
35078: 
35079: 
35080:  260017
35081: 2                                          KK 505/1996 vp
35082: 
35083: Kirjallinen kysymys 505                                                                     Suomennos
35084: 
35085: 
35086: 
35087: 
35088:                                   Margareta Pietikäinen /r ym.: Vammaispoliittisen ohjelman toteut-
35089:                                      tamisesta
35090: 
35091: 
35092:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
35093: 
35094:    Valtakunnallinen vammaispoliittinen ohjel-        priorisoinnit ovat yhä yleisempiä ja sellaiset ryh-
35095: ma "Kohti yhteiskuntaa kaikille" on YK:n vuon-       mät, joiden on vaikea saada ääntään kuuluviin,
35096: na 1993 hyväksyttyihin "Vammaisten henkilöi-         usein joutuvat säästötoimenpiteiden kohteiksi,
35097: den mahdollisuuksien yhdenvertaistamista kos-        on entistä tärkeämpää noudattaa eettisiä periaat-
35098: keviin yleisohjeisiin" perustuva toimintaohjel-      teita harjoitetussa politiikassa. YK:n yleisohjeet
35099: ma. Suomi on sitoutunut soveltamaan näitä            ja vammaispoliittinen ohjelma voivat näin ollen
35100: yleisohjeita. Velvoitteen mukaan vammaisilla ih-     toimia eettisenä mittarina ja tuoda moraalista ja
35101: misillä on oikeus edellyttää maan hallituksen        humanistista näkökulmaa nykyisten poliittisten
35102: ryhtyvän aktiivisiin ja konkreettisiin toimenpi-     ja taloudellisten realiteettien muotoilemaan to-
35103: teisiin yleisohjeiden linjausten toteuttamiseksi.    dellisuuteen.
35104:    Vammaispoliittisen ohjelman tarkoituksena            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35105: on tukea vammaisten henkilöiden itsenäistä toi-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
35106: mintaa, antaa heille mahdollisuus itsenäiseen elä-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
35107: mään ja huolehtia siitä, että yhteiskuntaa kehite-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35108: tään kaikkien ehdoilla. Tällä tavoin vammaisten
35109: kansalaisten yhdenvertaisuutta ja vaikutusmah-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
35110: dollisuuksia parannetaan. Niukan talouden ai-               ryhtyä toteuttaakseen vammaispoliitti-
35111: kana, kun yhteiskuntapalvelujen leikkaukset ja              sen ohjelman linjaukset?
35112: 
35113:      Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1996
35114: 
35115:          Margareta Pietikäinen /r        Ulla-Maj Kukkonen /r           Ola Rosendahl /r
35116:          Klaus Bremer /r                 Henrik Lax /r                  Eva Biaudet /r
35117:                                              KK 505/1996 vp                                             3
35118: 
35119: 
35120: 
35121: 
35122:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
35123: 
35124:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         seksi hallinnon käyttöön päätöksenteon perus-
35125: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          taksi.
35126: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Kansallisen vammaispoliittisen ohjelman
35127: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Margareta         "Kohti yhteiskuntaa kaikille" tavoitteena on
35128: Pietikäisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-        edistää yhteiskunta kaikille -ajattelutavan käy-
35129: myksen n:o 505:                                        tännön toteutusta Suomessa. Päämääränä on
35130:                                                        yhteiskunta, joka huomioi kaikkien jäsentensä
35131:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         tarpeet tasavertaisesti. Tämä edellyttää, että yh-
35132:        ryhtyä toteuttaakseen vammaispoliitti-          teiskunnassa on edistettävä vammaisten ihmis-
35133:        sen ohjelman linjaukset?                        ten tasavertaisia mahdollisuuksia ja osallistumis-
35134:                                                        ta kiinnittämällä huomiota vammaisten ihmisten
35135:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            täysivaltaistumisen esteisiin. Täysivaltaistumi-
35136: taen seuraavaa:                                        sen kauttajokaisella ihmisellä on mahdollisuudet
35137:                                                        hyvään ja mielekkääseen elämään omista kyvyis-
35138:     Vammaisten ihmisten mahdollisuuksien yh-           tään ja tavoitteistaan lähtien.
35139: denvertaistamista koskevat yleisohjeet hyväksyt-          Sosiaali- ja terveysministeriö on lähettänyt
35140: tiin YK:ssa vuonna 1993. Yleisohjeet toimivat          29.3.1996 vammaisneuvoston laatiman vam-
35141: kansainvälisinä suosituksina.                          maispoliittisen ohjelman lausunnolle kaikille mi-
35142:     Yleisohjeiden pohjalta sosiaali- ja terveysmi-     nisteriöille. Lausuntopyynnössään sosiaali- ja
35143: nisteriön yhteydessä toimiva valtakunnallinen          terveysministeriö pyytää eri ministeriöiden hal-
35144: vammaisneuvosto on laatinut kansallisen vam-           linnonaloja koskevaa tietoa niistä toimenpiteis-
35145: maispoliittisen ohjelman "Kohti yhteiskuntaa           tä, jotka vammaispoliittiseen ohjelmaan liittyen
35146: kaikille", jonka se luovutti sosiaali- ja terveysmi-   ovat jo vireillä tai lähiaikoina suunnitteilla. So-
35147: nisteriölle joulukuussa 1995. Vuodesta 1986 toi-       siaali- ja terveysministeriössä laaditaan parhail-
35148: minut valtakunnallinen vammaisneuvosto on              laan lausuntojen pohjalta yhteenvetoa näistä
35149: yhteistyöelin. Se saattaa yhteen eri hallinnonalo-     hankkeista. Yhteenvedon perusteella sosiaali- ja
35150: ja ja vammaisjärjestöjen edustajia. Vammaisneu-        terveysministeriö arvioi, mihin jatkotoimiin oh-
35151: vosto on myös vammaisjärjestöjen yhteinen ka-          jelman tavoitteiden saavuttamiseksi tulisi ryhtyä.
35152: nava vammaisten kansalaisten tarpeiden tuomi-
35153: 
35154:      Helsingissä 5 päivänä heinäkuuta 1996
35155: 
35156:                                                                      Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
35157: 4                                           KK 505/1996 vp
35158: 
35159: 
35160: 
35161: 
35162:                                         Tili Riksdagens Talman
35163: 
35164:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      det gäller att föra fram de handikappade med-
35165: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        borgarnas behov som grund för beslutsfattandet
35166: lem av statsrädet översänt följande av riksdags-      inom förvaltningen.
35167: man Margareta Pietikäinen m.fl. undertecknade             Syftet med det nationella handikapprogram-
35168: spörsmäl nr 505:                                      met "Ett samhälle för alla" är att få tänkesättet
35169:                                                       att samhället är tili för alla att slå igenom i Fin-
35170:           Vilka ätgärder ämnar Regeringen vid-        land. Målet är ett samhälle som beaktar alla sina
35171:        ta för att genomföra riktlinjerna i det han-   medlemmars behov jämlikt. Detta förutsätter att
35172:        dikappolitiska programmet?                     man mäste främja handikappade människors lik-
35173:                                                       värdiga möjligheter och deltagande i samhället
35174:   Som svar pä detta spörsmäl får jag vördsamt         genom att fåsta avseende vid det som hindrar de
35175: anföra följande:                                      handikappades fulla självbestämmande. Genom
35176:                                                       full självbestämmanderätt har varje människa en
35177:    Standardregler för att tillförsäkra människor      möjlighet till ett gott och meningsfullt Iiv utgåen-
35178: med funktionsnedsättning delaktighet och jäm-         de från hennes egna förmågor och mål.
35179: likhet godkändes av FN 1993. Standardreglerna             Social- och hälsovårdsministeriet har den 29
35180: fungerar som internationella rekommendatio-           mars 1996 sänt handikapprådets handikapp-
35181: ner.                                                  politiska program för utlåtande till alla ministe-
35182:    Det riksomfattande handikapprådet, som ar-         rier. 1 sin begäran om utlåtande ber social- och
35183: betar i anslutning till social- och hälsovårdsmi-     hälsovårdsministeriet om sådan information om
35184: nisteriet, har på basis av standardreglerna utar-     ministeriernas förvaltningsområden som gäller
35185: betat ett nationellt handikappolitiskt program        de åtgärder som i anslutning till det handikappo-
35186: "Ett samhälle för alla", som handikapprådet           litiska programmet redan är aktuella eller som
35187: överlämnade till social- och hälsovårdsministe-       planeras inom den närmaste framtiden. Vid soci-
35188: riet i december 1995. Det riksomfattande handi-       al- och hälsovårdsministeriet utarbetas som bäst
35189: kapprådet, som funnits sedan 1986, är ett samar-      ett sammandrag om dessa projekt utgående från
35190: betsorgan. Det för samman olika förvaltnings-         utlåtandena. På basis av sammandraget bedömer
35191: områden och representanter för handikapporga-         social- och hälsovårdsministeriet vilka fortsatta
35192: nisationerna. Handikapprådet är även handi-           åtgärder som skall vidtas för att målen i program-
35193: kapporganisationernas gemensamma kanal när            met skall uppnås.
35194: 
35195:      Helsingfors den 5 juli 1996
35196: 
35197:                                                                      Minister Terttu Huttu-Juntunen
35198:                                             KK 506/1996 vp
35199: 
35200: Kirjallinen kysymys 506
35201: 
35202: 
35203: 
35204: 
35205:                                    Päivi Räsänen /skl: Velkajärjestelylain muuttamisesta
35206: 
35207: 
35208: 
35209:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
35210: 
35211:    Velkajärjestelyn tavoitteena oli antaa velalli-       Velkaneuvonta ja velkajärjestely tulisi nähdä
35212: selle mahdollisuus uuteen alkuun sekä ehkäistä        velallista kuntouttavana toimintana. Useimmat
35213: syrjäytymistä sosiaalisine ja terveydellisine on-     suomalaiset haluavat vastata sitoumuksistaan,ja
35214: gelmineen, mikä onkin onnistunut varsin hyvin.        siksi voisimme ottaa mallia esimerkiksi Hollan-
35215: Tavoitteena oli myös turvata velkojille mahdolli-     nista, jossa niukallakin toimeentuloturvana ole-
35216: simman suuri osuus heidän saatavistaan. Kun           va henkilö voi saada velkajärjestelyn, vaikka
35217: tämä tavoite ei ole onnistunut odotetulla tavalla,    kuukausittain maksettava lyhennys olisi vain
35218: on ryhdytty valmistelemaan velkajärjestelyyn          muutaman kymmenen markan suuruinen.
35219: pääsyn vaikeuttamista. Erityisesti niin sanottuja         On luonnollista, että velkajärjestelyä hakeva
35220: nollaohjelmia ei enää vahvistettaisi siinä määrin     työtön työntekijä velvoitettaisiin ottamaan vas-
35221: kuin nykyisin sillä perusteella, että muutos vas-     taan tarjottu työ, mutta entä jos henkilö on pyr-
35222: taa yleistä oikeustajua. Tilannetta ei tarvitsisi     kinyt kymmeniin työpaikkoihin onnistumatta?
35223: kuitenkaan nähdä näin mustavalkoisena, vaan           Tällaisille henkilöille olisi luotava viranomaisten
35224: järjestelmää voitaisiin kehittää luomalla uusia       yhteistyöllä henkilökohtainen ammattikoulutus-
35225: malleja ja kehittämällä viranomaisten välistä yh-     ja työllistämissuunnitelma,jonka pohjalta velka-
35226: teistyötä.                                            järjestely voitaisiin myöntää. Tärkeintä olisi, että
35227:     Käytännön velkaneuvontatyössä on havaittu,        ketään ylivelkaantunutta ei jätettäisi heitteille
35228: että velkajärjestelyä tarvitsevat nimenomaan          viivästyskorkojen ja perintäkustannusten kas-
35229: kaikkein pienituloisimmat, joko pientä palkkaa        vattaman velkataakan alle. Velanmaksun viiväs-
35230: tai eläkettä nauttivat henkilöt tai työttömät.        tymisestä aiheutuvien korkojen ja kustannusten
35231:  Monilla heistä on myös lapsia. Ylivelkaantumi-       kertyminen tulisi pystyä keskeyttämään.
35232:  nen on omiaan lisäämään perheiden moniongel-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35233:  maisuuttaja tämän kautta yhteiskunnan kustan-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35234:  nuksia esimerkiksi sosiaali-, päihde- ja tervey-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35235:  denhuollon sekä lastensuojelun alueilla.             nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35236:     Yhteiskunnassamme on erityisesti pitkäai-
35237:  kaistyöttömyys aiheuttanut yksityishenkilön vel-                Onko Hallitus ottanut velkajärjestely-
35238:  kajärjestelytarvetta. Työllisyys ei näytä lähiai-            lain uudistamisessa huomioon kaikkein
35239:  koina ratkaisevasti parantuvan. Velkaneuvon-                 vaikeimmassa asemassa olevien ihmisten
35240:  taan hakeutuu paljon niitä nuoria henkilöitä,                tilanteen ja heidän auttamisensa sosiaali-
35241:  jotka 1980-luvun lopulla ammattitaidottomina-                sissa ja terveydellisissä ongelmissa?
35242:  kin työllistyivät hyvin ja ottivat ajan hengen mu-
35243:  kaan rohkeasti lainaa. Nyt työtä ei ole heille
35244:  miilään tavalla saatavissa.
35245: 
35246:       Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1996
35247: 
35248:                                            Päivi Räsänen /skl
35249: 
35250: 
35251: 
35252: 
35253:  260017
35254: 2                                            KK 506/1996 vp
35255: 
35256: 
35257: 
35258: 
35259:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
35260: 
35261:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          tu nollaohjelma eli maksuohjelma, jonka mu-
35262: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           kaan velallinen ei joudu maksamaan velkojaan
35263: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         lainkaan. Ehdotuksen tavoitteena on ollut myös
35264: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Rä-          vähentää muita käytännössä esiin tulleita epä-
35265: säsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          kohtia.
35266: 506:                                                        Keskeinen peruste velkajärjestelylainsäädän-
35267:                                                         nölle oli se, että ylivoimaisesta velkamäärästä
35268:              Onko Hallitus ottanut velkajärjestely-     aiheutuu usein sosiaalisia ja terveydellisiä ongel-
35269:          lain uudistamisessa huomioon kaikkein          mia. Nyt, kun laki on olemassa, tilanne on toi-
35270:          vaikeimmassa asemassa olevien ihmisten         nen. Velallinen, jolle ei ehdotuksen mukaan voi-
35271:          tilanteen ja heidän auttamisensa sosiaali-     taisi myöntää velkajärjestelyä sen vuoksi, että
35272:          sissa ja terveydellisissä ongelmissa?          hänen voidaan olettaa myöhemmin kykenevän
35273:                                                         maksamaan osan veloistaan, ei menetä mahdolli-
35274:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            suuttaan velkajärjestelyyn. Velallisen tilanne ei
35275: vasti seuraavaa:                                        siis ole toivoton niin kuin silloin, kun lainsäädän-
35276:                                                         töä ei ollut olemassa. Velkaneuvonnassa voidaan
35277:    Oikeusministeriössä on valmistunut työryh-           selvittää velallisen velkatilanne ja olla yhteydessä
35278: män ehdotus yksityishenkilön velkajärjestelystä         velkojiin niin, että esimerkiksi tarpeettomalta
35279: annetun lain muuttamisesta. Ehdotuksesta pyy-           ulosmittaukselta voidaan välttyä.
35280: dettiin lausunnot 32 eri viranomaiselta ja yhtei-           Velkajärjestelyssä on kysymys maksukyvyttö-
35281: söltä. Lausuntopalautteen arviointi on oikeusmi-        myysmenettelystä,jossa tuomioistuimen päätök-
35282: nisteriössä kesken eikä lainmuutoksen sisältöä          sellä ratkaistaan velallisen ja velkojien väliset vel-
35283: ole valtioneuvostossa vielä käsitelty.                  kasuhteiden ehdot. Vaikka lainsäädännön taus-
35284:    Työryhmän ehdotuksen mukaan velkajärjes-             talla ovat voimakkaasti vaikuttaneet sosiaaliset
35285: tely ei enää tulisi kysymykseen sellaisessa vai-        näkökohdat, velkajärjestelyä ei kuitenkaan voi-
35286: heessa, jossa velallinen ei kykene maksamaan            da pitää osana sosiaaliturvajärjestelmää. Tuo-
35287: velkojaan lainkaan tai maksaisi niitä vain vähän,       mioistuinmenettelyä koskevaan lakiin ei liioin
35288: jos tähän tilanteeseen vaikuttavaa syytä voidaan        luontevasti voida kytkeä sosiaalipoliittisia toi-
35289: pitää väliaikaisena. Työttömyyttä käsitellään           menpiteitä koskevia säännöksiä esimerkiksi vel-
35290: ehdotuksessa esimerkkinä väliaikaisesta syystä.         kaneuvonnan, sosiaali- ja työvoimaviranomais-
35291: Mahdollisuutta velkajärjestelyyn ei suinkaan            ten yhteistyöstä.
35292: poistettaisi työttömyyden vuoksi velkaongelmiin             Velallisen kannalta on tärkeää, että hän mak-
35293: joutuneelta velalliselta, vaan ehdotuksen tarkoi-       suvaikeuksien ilmetessä ottaa yhteyttä velkojiin-
35294: tuksena on siirtää velkajärjestely yleensä sellai-      sa ja saa apua velkaneuvonnasta. Myös sosiaali-
35295: seen vaiheeseen, jossa velallinen kykenee otta-         ja työvoimaviranomaisten samoin kuin ulosotto-
35296: maan edes osan veloistaan vastattavakseen sen           viranomaisten tiedossa on velkajärjestelyn kes-
35297: vastineeksi, että osa- viime vuosien käytännön          keinen sisältö niin, että heidän kanssaan asioiva
35298: perusteella arvioituna huomattavan suuri osa-           velallinen saa tarvittaessa tiedon mahdollisuu-
35299: veloista joudutaan antamaan anteeksi.                   destaan selviytyä velkaongelmistaan. Mikäli työ-
35300:    Työryhmä on ottanut huomioon, että maksu-            ryhmän ehdotus velkajärjestelylain muuttami-
35301: velvollisuuden poistaminen tai vain nimellisen          sesta toteutetaan, oikeusministeriö tulee osal-
35302: maksuvelvollisuuden määrääminen työikäisille            taan huolehtimaan siitä, että myös lainmuutok-
35303: ja -kykyisille velallisille on aiheuttanut runsaasti    sen sisällöstä on riittävästi tietoa saatavilla. Am-
35304: kritiikkiä koko velkajärjestelylainsäädäntöä            mattikoulutus- ja työllistämissuunnitelmien
35305: kohtaan. Erityisesti arvostelua ovat esittäneet         osalta ei työttömiä kuitenkaan voida asettaa eri
35306: sellaiset yksityishenkilöt, jotka ovat takaajina        asemaan sen perusteella, onko työttömällä vel-
35307: joutuneet maksamaan velallisen velkoja tapauk-          kaa vai ei.
35308: sissa, joissa velalliselle on vahvistettu niin Sanot-
35309:        Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 1996
35310: 
35311:                                                                        Oikeusministeri Kari Häkämies
35312:                                             KK 506/1996 vp                                                 3
35313: 
35314: 
35315: 
35316: 
35317:                                          Tili Riksdagens Talman
35318:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        stälits för gäldenären, dvs. ett betalningsprogram
35319: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-         enligt vilket gäldenären inte alis måste betala sina
35320: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-       skulder. Syftet med förslaget är också att reduce-
35321: man Päivi Räsänen undertecknade spörsmå1 nr            ra övriga missförhålianden som framkommit i
35322: 506:                                                   praxis.
35323:                                                           Den centrala motiveringen för skuldsane-
35324:           Har Regeringen vid revideringen av           ringslagstiftningen var att övermäktiga skulder
35325:        lagen om skuldsanering beaktat stäli-           ofta förorsakar sociala och hälsoproblem. Nu
35326:        ningen för de personer som befinner sig i       när lagen är i kraft är situationen en annan. En
35327:        den allra svåraste situationen och hur de       gäldenär som enligt förslaget inte kan beviljas
35328:        kan hjälpas i sina sociala och hälsopro-        skuldsanering på grund av att det kan antas att
35329:        blem?                                           han senare kan betala en del av sina skulder går
35330:                                                        inte miste om möjligheten tili skuldsanering. Gäl-
35331:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          denärens situation är således inte hopplös på
35332: anföra följande:                                       samma sätt som när någon lagstiftning inte alls
35333:                                                        fanns. Under skuldrådgivningen kan gäldenä-
35334:    Vid justitieministeriet har ett arbetsgruppsför-    rens skuldsituation redasut och man kanta kon-
35335: slag om ändring av lagen om ..skuldsanering för        takt med borgärerna för att t.ex. undvika onödig
35336: privatpersoner fårdigstälits. Over förslaget be-       utmätning.
35337: gärdes utlåtande av 32 olika myndigheter och              1 skuldsaneringen är det fråga om ett insol-
35338: samfund. En utvärdering av utlåtandena pågår           vensförfarande där villkoren för ett skuldförhål-
35339: som bäst vid justitieministeriet. lnnehållet i lag-    lande melian gäldenären oc4. borgenären avgörs
35340: ändringen har ännu inte behandlats i statsrådet.       genom ett domstolsbeslut. A ven om de sociala
35341:    Enligt arbetsgruppens förslag skali skuldsane-      synpunkterna hade en kraftig inverkan på att
35342: ring inte längre komma i fråga i ett sådant skede      lagstiftningen kom tili, kan skuldsaneringen
35343: när gäldenären inte alls förmår betala sina skul-      emellertid inte anses som en del av socialskyddet.
35344: der eller endast kan betala en liten del av dem, om    Till en lag som gäller förfarandet vid domstol kan
35345: orsaken tili denna situation kan anses tilifållig. 1   man heller inte på ett naturligt sätt koppla stad-
35346: förslaget behandlas arbetslöshet som ett exempel       ganden om socialpolitiska åtgärder, t.ex. om
35347: på en tilifåliig orsak. Möjligheten tili skuldsane-    samarbetet melian skuldrådgivnings-, social-
35348: ring kommer således inte alls att tas bort av en       och arbetskraftsmyndigheterna.
35349: gäldenär som fått skuldproblem på grund av                För gäldenären är det viktigt att han, när be-
35350: arbetslöshet, utan avsikten med förslaget är att i     talningsproblem dyker upp, tar kontakt med sina
35351: allmänhet flytta skuldsaneringen tili ett skede när    f?.orgenärer och får hjälp av skuldrådgivningen.
35352: gäldenären förmår påta sig ansvaret för åtmins-        A ven social- och arbetskraftsmyndigheterna
35353: tone en del av sina skulder som motvikt till att en    samt utsökningsmyndigheterna har en sådan
35354: del- med beaktande av praxis under de senaste          kännedom om det centrala innehåliet i skuldsa-
35355: åren en märkbart stor del- av skulderna måste          neringen att en gäldenär som tar kontakt med
35356: efterskänkas.                                          dem vid behov får information om sina möjlighe-
35357:    Arbetsgruppen har tagit i beaktande, att avlyf-     ter att klara av sitt skuldproblem. Om arbets-
35358: tande av betalningsskyldigheten eller faststälian-     gruppens förslag om ändring av skuldsanerings-
35359: de av enbart en nominell betalningsskyldighet för      lagen förverkligas kommer justitieministeriet för
35360: en arbetsförmögen gäldenär i arbetsför ålder har       egen del att se tili, att tiliräcklig information även
35361: väckt mycket kritik mot hela skuldsaneringslag-        om innehåliet i lagändringen finns att tiligå. 1
35362: stiftningen. Kritik har framför alit framförts av      fråga om yrkesutbildnings- och sysselsättnings-
35363: privatpersoner som i egenskap av borgensmän            planer kan de arbetslösa emeliertid inte försättas
35364: har varit tvungna att betala gäldenärens skulder i     i olika situation beroende på om de har skulder
35365: sådana fali, när ett s.k. nollprogram har fast-        eller inte.
35366:      Helsingfors den 4 juli 1996
35367: 
35368:                                                                        Justitieminister Kari Häkämies
35369:                                             KK 507/1996 vp
35370: 
35371: Kirjallinen kysymys 507
35372: 
35373: 
35374: 
35375: 
35376:                                    Antero Kekkonen /sd: Kotimaisten kuljetus- ja huolintaliikkeiden
35377:                                        toimintaedellytysten turvaamisesta
35378: 
35379: 
35380:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
35381: 
35382:    Yksi hallitusohjelman keskeisistä tavoitteista     tomiehen, jolloin varkauden tai petoksen mah-
35383: on edistää pk-yritysten toimintaedellytyksiä          dollisuus entisestään pienenee. Edellä esitetyn
35384: työllisyyden kohentamiseksi. Yritystoimintaa          perusteella tupakkatuotteisiin sovellettavaa va-
35385: kahlitsevia sääntöjä ja turhaa valvontaa pyritään     kuuskäytäntöä tulee harkita uudelleen.
35386: karsimaan ja lisäämään aitoa kilpailua eri aloilla.       Tullin kiristynyt vakuuskäytäntö koskee vain
35387:    Vilkastunut Suomen ja Venäjän välinen kaup-        maantiekuljetuksiin osallistuvia kuljetus- ja huo-
35388: pa on lisännyt myös maantieliikenteen kuljetus-       lintaliikkeitä. Osa tavaroista kulkee myös rauta-
35389: ja huolintaliikkeiden liikevaihtoa erityisesti Itä-   teitse, mutta niitä vakuuskäytäntö ei koske. Jotta
35390: Suomessa. Tullin kiristynyt vakuuskäytäntö al-        kilpailuolosuhteet olisivat eri kuljetusmuotojen
35391: koholijuomien ja tupakkatuotteitten passituk-         välillä mahdollisimman tasapuoliset, vakuus-
35392: sessa Suomeen on merkittävä yritysten toimintaa       käytännön tulee koskea myös rautatiekuljetuk-
35393: haittaava ja kustannuksia lisäävä tekijä. Kiristy-    sia. Näin on menetelty mm. Saksassa.
35394: neillä vakuusvaatimuksilla on tarkoitus ehkäistä          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35395: mahdollisia väärinkäytöksiä. Erityisesti tupak-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35396: katuotteissa tapahtuneet rikokset ovat kuitenkin      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35397: olleet hyvin vähäisiä. Esimerkiksi tänä vuonna        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35398:  on tähän mennessä takavarikoitu vain 2 konttia
35399:  savukkeita, kun kuljetusten kokonaisvolyymi on                 Millä toimenpiteillä Hallitus aikoo
35400:  noin 2 000 konttia. Ongelmaan nähden vaaditut               turvata suomalaisten kuljetus- ja huolin-
35401:  vakuudet ovat kohtuuttomia. Lisäksi tupakka-                taliikkeiden toimintaedellytykset ja kil-
35402:  tuotteiden maantiekuljetuksille tulli vaatii saat-          pailuaseman?
35403: 
35404:      Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1996
35405: 
35406:                                          Antero Kekkonen /sd
35407: 
35408: 
35409: 
35410: 
35411:  260017
35412: 2                                             KK 507/1996 vp
35413: 
35414: 
35415: 
35416: 
35417:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
35418: 
35419:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          ikään on Suomessa suoraan sovellettavaa oikeut-
35420: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           ta. Siten mm. Saksan rautatiekuljetukset eivät
35421: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         itsestään selvästi voi tapahtua ilman passitusva-
35422: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Antero             kuutta.
35423: Kekkosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen               Passituksiin liittyvät petokset ovat tapahtu-
35424: n:o 507:                                                neet lähes yksinomaan maantiekuljetuksissa,
35425:                                                         minkä vuoksi tämä kuljetusmuoto on ollut Eu-
35426:            Millä toimenpiteillä Hallitus aikoo          roopan yhteisöjen komission erityisen huolen
35427:         turvata suomalaisten kuljetus- ja huolin-       kohteena. Yhteisön passitusjärjestelmä on joutu-
35428:         taliikkeiden toimintaedellytykset ja kil-       nut nimenomaisesti maantiekuljetusten osalta
35429:         pailuaseman?                                    järjestäytyneen rikollisuuden välikappaleeksi.
35430:                                                         Eräät passituspetoksista ovat tapahtuneet myös
35431:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Suomen alueella. Passituksiin liittyvät ongelmat
35432: vasti seuraavaa:                                        ovat olleet niin merkittäviä, että Euroopan parla-
35433:                                                         mentti on perustanut erityisen tutkintakomitean
35434:     Edelliseen, samaa asiaa koskeneeseen kirjalli-      järjestelmän toimivuuden selvittämiseksi.
35435: seen kysymykseen n:o 230 annetussa vastaukses-              Kuten edellä on jo todettu, yhteisön tullikoo-
35436: sa on jo selvitetty transitoliikenteen passitusme-      deksi ja sen soveltamisasetus ovat kaikkia jäsen-
35437: nettelyyn liittyvä säädösperusta ja Suomen              valtioita sitovia. Siten myös Suomessa on nouda-
35438: alueella tapahtuviin kuljetuksiin sovellettavat         tettava kyseisiä säännöksiä, jotka jossakin mää-
35439: kansalliset yksinkertaistamismenettelyt, jotka          rin asettavat eri kuljetusmuodot passituksen suh-
35440: käytännössä merkitsevät passituksiin liittyvän          teen erilaiseen asemaan. Kuten kirjalliseen kysy-
35441: vakuusmenettelyn osalta huomattavia lieven-             mykseen n:o 230 annetussa vastauksessa on jo
35442: nyksiä siihen, mitä yhteisösäännösten mukaan            todettu, tullihallitus on päättänyt 1.2.1996lukien
35443: olisi noudatettava.                                     ottaa tullikoodeksin 97 artiklan 2 kohdan b ala-
35444:     Edellä tarkoitettuun kirjalliseen kysymykseen       kohdan nojalla käyttöön niin sanotun kansalli-
35445: verrattuna nyt on tuotu esille se, että vakuusmää-      sen passitusmenettelyn, joka kohdentuu nimen-
35446: räykset ylipäätään koskevat vain maanteitse suo-        omaisesti maantiekuljetuksiin ja jonka perusteel-
35447: ritettavia kuljetuksia. Eri kuljetusmuodoissa           la tavaroita voidaan tietyin ehdoin passittaa Suo-
35448: vaadittavien vakuuksien lähtökohta on tullikoo-         messa sijaitsevien toimipaikkojen välillä siten,
35449: deksin (ETY) n:o 2913/92 94 artiklan 2 kohta,           että suoritettavat vakuudet ovat merkittävästi
35450: jonka mukaan vakuutta ei tarvitse antaa kuljetet-       alhaisemmat kuin yhteisösäännökset sinällään
35451: taessa tavaroita meri- ja ilmakuljetuksissa, kulje-     vaativat. Esimerkiksi savukekuljetusten osalta
35452: tettaessa tavaroita Reinillä tai sen väylillä, putki-   yhteisösäännökset edellyttäisivät täyttä vakuut-
35453: johdoissa tai jäsenvaltioiden rautatieyhtiöiden         ta savukkeista suoritettavista veroista ja tulleista.
35454: suorittamissa kuljetuksissa. Säännös on Suomen          Suurehkoon savukekuljetukseen liittyvä veroint-
35455: liityttyä Euroopan unianiin suoraan sovelletta-         ressi nousee helposti useisiin miljooniin markkoi-
35456: vaa oikeutta myös Suomessa tapahtuvien kulje-           hin. Tämän vuoksi kansallisen passitusehtojen
35457: tusten osalta. Myös rautatiekuljetuksissa edelly-       lieventäminen nykyisestään edelleen ei ole näiden
35458: tetään vakuuden asettamista siinä tapauksessa,          tuotteiden kuljetusten riskialttiuden vuoksi pe-
35459: että rautatieyhtiö ei itse toimi tai halua toimia       rusteltua. Sijaintimme huomioon ottaen mikään
35460: passituksesta vastaavana, vaikka itse kuljetus ta-      ei myöskään anna aihetta olettaa, ettei passitus-
35461: pahtuukin rautateitse. Tätä koskeva säännös si-         petoksia vastaisuudessakin voi tapahtua myös
35462: sältyy tullikoodeksin soveltamisasetuksen (ETY)         Suomen alueella.
35463: n:o 2454/93 442 artiklan 1 kohtaan, joka niin
35464: 
35465:      Helsingissä 8 päivänä heinäkuuta 1996
35466: 
35467:                                                                          Valtiovarainministeriöön
35468:                                                                          nimitetyn ministerin sijainen,
35469:                                                                          ministeri Jan-Erik Enestam
35470:                                               KK 507/1996 vp                                              3
35471: 
35472: 
35473: 
35474: 
35475:                                          Tili Riksdagens Talman
35476: 
35477:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        järnvägstransporter sker utan säkerhet för trans-
35478: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          iteringen.
35479: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-            Bedrägerier i anslutning tili transitering har
35480: man Antero Kekkonen undertecknade spörsmål              skett nära nog uteslutande vid landsvägstrans-
35481: nr 507:                                                 porter. Därför har denna transportform varit
35482:                                                         föremål för särskild uppmärksamhet från Euro-
35483:            Genom vilka åtgärder ämnar Reger-            peiska gemenskapernas kommission. Gemen-
35484:         ingen trygga de finska transport- och spe-      skapens transiteringssystem har blivit ett redskap ·
35485:         ditionsföretagens verksamhetsförutsätt-         för den organiserade brottsligheten just när det
35486:         ningar och konkurrensställning?                 gäller landsvägstrafiken. Några transiteringsbe-
35487:                                                         drägerier har skett även på finländskt territo-
35488:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           rium. Problemen i anslutning tili transitering har
35489: anföra följande:                                        varit så omfattande att Europaparlamentet har
35490:                                                         tilisatt en särskild undersökningskommitte för
35491:     Lagstiftningsgrunden för transiteringsförfa-        att utreda systemets funktionsduglighet.
35492: randet och de förenklade nationella förfaranden             Såsom ovan redan har konstaterats, är gemen-
35493: som gäller transporter inom Finland, och som            skapens tullkodex och förordningen för tillämp-
35494: jämfört med det förfarande som föreskrivs i ge-         ning av tullkodexen bindande för alla medlems-
35495: menskapens regler i praktiken innebär märkba-           stater. Därmed måste även Finland iaktta ifråga-
35496: ra lättnader då det gäller säkerhetsförfarandet         varande bestämmelser som i någon mån placerar
35497: vid transitering, har redan utretts i svaret tili ett   de olika transportformerna i olika ställning då
35498: tidigare spörsmål, nr 230, som gällde samma             det gäller transitering. Såsom redan har konsta-
35499: sak.                                                    terats i svaret tili spörsmål nr 230, har tullstyrel-
35500:     Ijämförelse med det ovan nämnda spörsmålet          sen beslutat att fr.o.m den 1 februari 1996 med
35501: har spörsmålsställaren nu koncentrerat sig på att       stöd av artikel 97.2 b i tullkodexen införa ett s.k.
35502: säkerhetsbestämmelserna över huvud taget en-            nationellt transiteringsförfarande som gäller just
35503: dast gäller landsvägstransporter. Utgångspunk-          landsvägstransporter och enligt vilket varor un-
35504: ten för de säkerheter som krävs för olika trans-        der vissa villkor kan transiteras mellan finska
35505: portformer är artikel94.2 i tullkodexen (EEG) nr        orter så, att de säkerheter som skall ställas är
35506: 2913/92, enligt viiken säkerhet inte behöver stäl-      betydligt lägre än de som krävs enligt gemen-
35507: las för sjö- och lufttransport, transport av varor      skapsbestämmelserna. Då det gäller t.ex. cigar-
35508: på Rhen och på Rhens vattenvägar, transport via         rettransporter krävs enligt gemenskapsbestäm-
35509:  rörledning och transporter som utförs av med-          melserna full säkerhet för de slbtter och tullar
35510: lemsstaternas järnvägsbolag. Bestämmelsen är            som uppbärs för cigarretterna. De skattemässiga
35511: efter Finlands anslutning tili Europeiska unionen       intressena då det gäller en större cigarrettran-
35512:  direkt tiliämplig rätt även på transporter som         sport stiger lätt tili flera miljoner mark. Det är
35513:  sker inom Finland. Ställande av säkerhet krävs         därför inte motiverat att lindra de nuvarande
35514:  också för järnvägstransporter i så fall att järn-      nationella transiteringsvillkoren med beaktande
35515:  vägsbolaget inte är ansvarigt för eller ansvarar       av de risker som är förenade med transporten av
35516:  för transiteringen, även om själva transporten         dessa varor. Med tanke på vårt lands geografiska
35517:  sker med järnväg. Denna bestämmelse finns i            läge finns det ingenting som ger anledning att
35518:  artikel 442.1 i förordningen (EEG) nr 2454/93          förmoda att inte transiteringsbedrägerier skulle
35519:  om tillämpning av tullkodexen, viiken också den        kunna ske på finländskt territorium också i fram-
35520:  är direkt tillämplig rätt i vårt land. Därmed kan      tiden.
35521:  det inte vara en självklarhet att bl.a. Tysklands
35522: 
35523:      Helsingforsden 8 juli 1996
35524: 
35525:                                                                          Ställföreträdare för ministern
35526:                                                                          i finansministeriet,
35527:                                                                          minister Jan-Erik Enestam
35528:                                            KK 508/1996 vp
35529: 
35530: Kirjallinen kysymys 508
35531: 
35532: 
35533: 
35534: 
35535:                                   Kari Rajamäki /sd: Eduskunnan mahdollisuuksista vaikuttaa val-
35536:                                       tionyhtiöiden toimintapolitiikkaan
35537: 
35538: 
35539:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
35540: 
35541:    Julkisuuteen kantautuneiden tietojen mukaan          Periaatteelliselta kannalta merkittävintä on
35542: Suomen Posti on jatkamassa postiverkon alas-         se, että toimeenpanovaltaa Suomessa käyttävä
35543: ajoa. Supistukset tulevat heikentämään postipal-     valtioneuvosto voi siirtää toimeenpanovaltaansa
35544: veluita haja-asutusalueilla ja osaltaan myös pa-     käytännössä parlamentaarisen valvonnan ulko-
35545: hentamaanjo nykyisellään kestämätöntä työttö-        puolelle, kun julkisia palvelutehtäviä suoritta-
35546: myystilannetta. Vaikka kyseessä on valtion           vien valtionyhtiöiden parlamentaarinen valvon-
35547: omistaman yhtiön hoitarua julkinen palvelu, ei       ta laiminlyödään.
35548: eduskunnalla näytä olevan mahdollisuuksia               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
35549: puuttua kyseiseen kokonaistaloudellisesti jopa       jestyksen 37 §:n 1momenttiin viitaten esitän kun-
35550: vahingolliseen kehitykseen.                          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35551:    Kyseessä on useita valtionyhtiöitä koskeva        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35552: ongelma. Historia on osoittanut, että suuri yritys
35553: ja heikko omistajavalta ovat vaarallinen yhdis-                Miten Hallitus aikoo turvata edus-
35554: telmä. Valtion yritykset tarvitsevat vahvaa ja              kunnalle mahdollisuudet puuttua valtion
35555: parlamentaarista omistajavallan käyttöä. Postin             omistamien yhtiöiden julkisia palveluvel-
35556: lisäksi monilla muillakin valtionyhtiöillä on eri-          voitteita koskevaan päätöksentekoon sil-
35557: laisia julkisen palvelun velvoitteita, jotka ovat           loin, kun päätöksenteko on maan koko-
35558: yleensä eduskunnan säätämiä. Näiden julkisten               naistalouden kannalta vahingollista?
35559: palveluvelvoitteiden toteutumista on syytä val-
35560: voa myös omistajavaltaa käyttäen.
35561: 
35562:      Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1996
35563:                                           Kari Rajamäki /sd
35564: 
35565: 
35566: 
35567: 
35568:  260017
35569: 2                                           KK 508/1996 vp
35570: 
35571: 
35572: 
35573: 
35574:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
35575: 
35576:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kehittämään niin, että se myös käytännössä
35577: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          toimisi mahdollisimman tehokkaasti ja palvelisi
35578: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        niitä tavoitteita, joita sille asetetaan. Tähän
35579: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kari Raja-        kauppa- ja teollisuusministeriö tähtää mm.
35580: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          kehittämällä valtionyhtiöiden hallintoneuvos-
35581: 508:                                                   tojen toimivuutta.
35582:                                                           Yleisesti valtionyhtiöille tulee antaa samanlai-
35583:             Miten Hallitus aikoo turvata edus-         set toimintamahdollisuudet kuin muillekin vas-
35584:          kunnalle mahdollisuudet puuttua valtion       taavan kokoisille yhtiöille, jotta niillä olisi tasa-
35585:          omistamien yhtiöidenjulkisia palveluvel-      vertaiset edellytykset menestyä yhä kovenevassa
35586:          voitteita koskevaan päätöksentekoon sil-      kilpailussa. Viime vuosien myönteisten koke-
35587:          loin, kun päätöksenteko on maan koko-         musten ja tulosten valossa voidaan pitää perus-
35588:          naistalouden kannalta vahingollista?          teltuna, että valtionyhtiöiden omistajapoli-
35589:                                                        tiikassa noudatetaan seuraavia periaatteita:
35590:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              -Valtionyhtiöiden tulee olla kannattavia ai-
35591: vasti seuraavaa:                                       nakin toiminnan vakiintuneessa vaiheessa, eikä
35592:                                                        niissä saa ylläpitää tuotantoyksiköitä eikä tuote-
35593:    Nykyisin voimassa olevassa hallintojärjestel-       linjoja, jotka eivät muodostu kannattaviksi pit-
35594: mässä eduskunta osallistuu valtionyhtiöiden            källä tähtäyksellä.
35595: omistajaohjaukseen ja -valvontaan useissa ta-             -Valtionyhtiöiden tulee pyrkiä ylläpitämään
35596: pauksissa kahdella seuraavalla tavalla:                riittävää vakavaraisuutta.
35597:    -Eduskunta voi valtion talousarvion käsitte-           -Valtionyhtiöiden tulee maksaa yleistä käy-
35598: lyn yhteydessä asettaa ja määritellä tavoitteita       täntöä vastaava osinko.
35599: lähinnä sellaisille valtionyhtiöille, joiden toi-         - Valtionyhtiöiden kannattavuudelle teolli-
35600: minta perustuu erityislainsäädäntöön ja joille         suus-, alue-, työllisyys- yms. poliittisista vaati-
35601: tästä syystä voidaan asettaa tällaisia velvoitteita    muksista koituvat rasitukset tulee pääomistajan
35602: ja tehtäviä. Normaaleissa kilpailuolosuhteissa ja      korvata.
35603: kansainvälisessä kilpailuympäristössä toimivalle          - Valtionyhtiöillä tulee olla samat toiminta-
35604: ja etenkin pörssissä noteeratulle valtionyhtiölle      edellytykset kuin muillakin vastaavilla yhtiöillä,
35605: erityistehtävien ja -velvoitteiden asettaminen val-    mutta ne eivät saa käyttää mahdollista erityis-
35606: tio-omistajan taholta ei sen sijaan ole perusteltua    asemaansa hyväksi kotimaisessa kilpailussa.
35607: eikä mahdollistakaan ilman, että valtio päättää           - Valtion tukitoimista päätettäessä valtion-
35608: etukäteen niistä yhtiön kannattavuudelle aiheu-        yhtiöitä kohdellaan samalla tavalla kuin muita-
35609: tuvien rasitteiden korvaamisesta yhtiön muiden         kin vastaavan kokoisia yhtiöitä.
35610: omistajien hyväksymällä tavalla.                           Suomen Posti Oy:n konttoriverkon muutos,
35611:    - Useilla valtionyhtiöillä on hallintoneuvos-       johon kysymyksessä viitataan, ei välttämättä vai-
35612: to, jonka jäsenet ovat pääasiassa kansanedus-          kuta kielteisesti postipalveluihin eikä niiden saa-
35613: tajia. Näin eduskunnalla on yksittäisten kansan-       tavuuteen. Vaikka Postin omien konttoreiden
35614: edustajien hallintoneuvostojäsenyyden kautta           määrä supistuu, pyritään konttoriverkoston laa-
35615: mahdollisuus harjoittaa omistajaohjausta ja            juus kuitenkin säilyttämään asiamiespostien
35616: -valvontaa kyseisissä valtionyhtiöissä.                kautta lähes entisen suuruisena. Ne pal-
35617:    On perusteltua arvioida, että Suomessa val-         veluyritykset, joiden yhteyteen asiamiesposteja
35618: tionyhtiöiden parlamentaarinen valvonta on hy-         perustetaan, ovat yleensä auki myös iltaisin ja
35619: väksyttävänä tasolla, etenkin kun otetaan lisäksi      viikonloppuisin,joten palvelut voivat tätä kautta
35620: huomioon eduskunnan asettamien valtionti-              jopa parantua. Lisäksi palveluja tarjotaan lisään-
35621: lintarkastajien oikeus tarkastaa valtionyhtiöitä.      tyvässä määrin suoraan asiakkaille Postin jake-
35622: Aina on kuitenkin syytä pyrkiä hallintomallia          luverkon kautta.
35623: 
35624:        Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 1996
35625: 
35626:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
35627:                                              KK 508/1996 vp                                                3
35628: 
35629: 
35630: 
35631:                                           Tili Riksdagens Talman
35632: 
35633:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          praktiken skall kunna fungera så effektivt som
35634: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-           möjligt och tjäna de syften som den är avsedd att
35635: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-         tjäna. Mot detta mål strävar handels- och industri-
35636: man Kari Rajamäki undertecknade spörsmå1 nr              ministeriet bl.a. genom att förbättra funktionsdug-
35637: 508:                                                     ligheten hos statsbolagens förvaltningsråd.
35638:                                                             1 allmänhet skall statsbolag ges samma förut-
35639:           På vi1ket sätt tänker Regeringen säker-        sättningar att verka som andra bolag av motsva-
35640:        ställa att riksdagen har möj1ighet att in-        rande storlek har för att statsbolagen skall ha lika
35641:        gripa i statsägda bo1ags bes1utsfattande i        bra möjligheter att kunna klara sig i den allt
35642:        frågor som berör deras skyldigheter att           snävare konkurrensen. 1 ljuset av de positiva
35643:        erbjuda offentlig service då beslutsfattan-       erfarenheter som fåtts och de resultat som nåtts
35644:        det får negativa konsekvenser för landets         under de senaste åren kan det anses motiverat att
35645:        totalekonomi?                                     nedanstående principer följs i den ägarpolitik
35646:                                                          som bedrivs i fråga om statsbolag:
35647:   Som svar på detta spörsmål vill jag vördsamt              - Statsbolag skall vara lönsamma åtminstone
35648: anföra följande:                                         i det skede av verksamheten när de är väl etable-
35649:                                                          rade på marknaden. Några produktionsenheter
35650:     lnom ramen för det gällande förvaltningssys-         eller -linjer som på lång sikt inte kommer att vara
35651: temet sker den styrning av och ägartillsyn över          lönsamma får inte upprätthållas vid dem.
35652: statsbolagens verksamhet som riksdagen utövar               - Statsbolag skall sträva efter att upprätthål-
35653: ofta på två sätt:                                        la tillräckligt hög soliditetsgrad.
35654:     - Riksdagen kan i samband med behandling-               - Statsbolag skall utdela dividend som mot-
35655: en av budgeten sätta upp och definiera mål när-          svarar allmän praxis.
35656: mast för sådana statsbolag vilkas verksamhet är             - Huvudägaren skall ersätta statsbolagen för
35657: baserad på speciallagstiftning och vilka därför          de negativa effekter på bolagens lönsamhet som
35658: kan åläggas dylika skyldigheter och uppgifter.           orsakas av de industri-, regional- eller arbets-
35659: Däremot är det varken motiverat eller möjligt att        marknadspolitiska o.d. krav som ställs på bola-
35660: ålägga statsbolag som verkar i normala konkur-           gens verksamhet.
35661: rensförhållanden och i internationell konkur-               - Statsbolag skall ha lika förutsättningar att
35662: rensmiljö, speciellt i fråga om börsnoterade bo-         verka som andra bolag av samma typ har men de
35663: lag, särskilda uppgifter eller skyldigheter utan att     får inte utnyttja sin eventuella specialställning i
35664: staten på förhand beslutar om hur bolagen skall          den inhemska konkurrensen.
35665: ersättas för de negativa effekter på lönsamheten            - När beslut om statliga stödåtgärder fattas,
35666: som dessa medför på ett sätt som bolagets övriga         behandlas statsbolag på samma sätt som andra
35667: ägare godkänner.                                         bolag av motsvarande storlek.
35668:     - Många statsbolag har ett förvaltningsråd,             De ändringar i kontorsnätet hos Posten Fin-
35669: vars medlemmar för det mesta är riksdagsmän.             land Ab som man hänvisar till i spörsmålet inver-
35670:  På detta sätt har riksdagen genom enskilda riks-        kar nödvändigtvis inte.. negativt på postservicen
35671:  dagsmäns medlemskap i förvaltningsrådet möj-            och tillgången tili den. A ven om antalet egentliga
35672:  lighet att styra och utöva ägartillsyn över statsbo-    postkontor minskar, strävar man dock efter att
35673:  lagen i fråga.                                          upprätthålla ett nästan lika omfattande kontors-
35674:      Bedömningen att den parlamentariska tillsy-         nät som tidigare genom postombud. De service-
35675:  nen över statsbolagens verksamhet i Finland är          företag som skall fungera som postombud håller
35676:  på en godtagbar nivå är motiverad, i synnerhet          i vanliga fall öppet även på kvällarna och under
35677:  som de av riksdagen utnämnda statsrevisorerna           veckosluten, varför servicen på detta sätt kan tili
35678:  dessutom har rätt att granska statsbolagens verk-       och med förbättras. Dessutom erbjuds kunderna
35679:  samhet. Det finns dock alltid skäl att försöka          olika slags tjänster i allt större utsträckning di-
35680:  utveckla förvaltningsmodellen så att den också i        rekt genom Postens distributionsnät.
35681: 
35682:       Helsingforsden 28 juni 1996
35683: 
35684:                                                         Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
35685:                                            KK 509/1996 vp
35686: 
35687: Kirjallinen kysymys 509
35688: 
35689: 
35690: 
35691: 
35692:                                   Tauno Pehkonen /skl: Työllisyysmäärärahojen riittävyydestä
35693: 
35694: 
35695: 
35696:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
35697: 
35698:    Työllisyysmäärärahoja on tämän vuoden al-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35699: kupuolella käytetty niin runsaasti, että ne alka-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35700: vat olla lopussa. Kuitenkaan työttömien todelli-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35701: nen määrä ei ole alentunut, joten tarpeita olisi     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35702: myös loppuvuodeksi.
35703:    Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan ei                  Onko Hallitus tietoinen työllistämis-
35704: työllisyysmäärärahoja kuitenkaan aiota lisätä               määrärahojen loppumisesta, ja
35705: tälle vuodelle. Mikäli asia on näin, se on monelle            mitä Hallitus aikoo tehdä tilanteen
35706: työttömälle vakava asia. Kun uusien työpaikko-              korjaamiseksi?
35707: jen syntyminen on hidasta, on työllisyysmäärära-
35708: hoilla työllistäminen edesjonkinlainen mahdolli-
35709: suus työkyvyn ja -taidon ylläpitämiseen.
35710: 
35711:      Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1996
35712: 
35713:                                         Tauno Pehkonen /skl
35714: 
35715: 
35716: 
35717: 
35718:  260017
35719: 2                                           KK 509/1996 vp
35720: 
35721: 
35722: 
35723: 
35724:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
35725: 
35726:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Työvoimapiirit ovat esittäneet työministeriön
35727: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         ja työvoimapiirien tulostarkistusneuvotteluissa
35728: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-      lisämäärärahatarpeensa. Tämän vuoksi työmi-
35729: le jäsenelle kansanedustaja Tauno Pehkosen näin       nisteriö on esittänyt arviomäärärahan ylitysme-
35730: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 509:              nettelyä momenteille 34.06.02 ja 34.06.30. Halli-
35731:                                                       tus on jo 20.6.1996 päättänyt yhteensä 180 mil-
35732:          Onko Hallitus tietoinen työllistämis-        joonan markan työllisyysmäärärahojen lisäyk-
35733:        määrärahojen loppumisesta, ja                  sestä. Lisämäärärahojen työllisyysvaikutukseksi
35734:          mitä Hallitus aikoo tehdä tilanteen          arvioidaan keskimäärin 2 900 henkeä, josta 550
35735:        korjaamiseksi?                                 henkeä työllistetään valtiolle ja 2 350 henkeä
35736:                                                       kuntiin. Toimenpiteet kohdeunetaan erityisesti
35737:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           pitkäaikaistyöttömyyden, nuorisotyöttömyyden
35738: taen seuraavaa:                                       sekä vajaakuntoisten työttömyyden alentami-
35739:                                                       seen.
35740:    Hallituksen asettaman tavoitteen mukaisesti           Hallitus on jakanut lisämäärärahat alueelli-
35741: työvoimapoliittisten toimenpiteiden tason pitäisi     sesti jo kesäkuun aikana. Tällä tavoin on turvat-
35742: vuonna 1996 olla keskimäärin 125 000 henkeä.          tu se, että työllistämistoimenpiteet on saatu mah-
35743: Toukokuun lopussa toimenpiteiden piirissä oli         dollisimman nopeasti ja tehokkaasti käyttöön ja
35744: lähes 130 000 henkeä, mikä on johtunut siitä, että    että työllistämisen taso voidaan pitää mahdolli-
35745: työvoimapiirit ja työvoimatoimistot ovat toteut-      simman tasaisena koko vuoden ajan. Lisämäärä-
35746: taneet kansallisia toimenpiteitä etupainotteisesti.   rahojen alueellisessa jaossa on otettu huomioon
35747: Euroopan sosiaalirahaston (ESR) hankkeet ovat         työvoimapiirien esittämät määrärahojen lisätar-
35748: olleet alemmalla tasolla kuin mitä alun perin on      peet loppuvuodelle.
35749: arvioitu niiden osuudeksi 125 000 hengen tavoit-
35750: teesta.
35751:      Helsingissä 8 päivänä heinäkuuta 1996
35752: 
35753:                                                                      Työministeri Liisa Jaakonsaari
35754:                                             KK 509/1996 vp                                             3
35755: 
35756: 
35757: 
35758: 
35759:                                         Till Riksdagens Talman
35760: 
35761:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          I de resultatuppföljningsförhandlingar som
35762: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        arbetsministeriet haft med arbetskraftsdistrikten
35763: 1em av statsrådet översänt följande av riksdagsle-    har distrikten lagt fram sina tilläggsanslagsbe-
35764: damot Tauno Pehkonen undertecknade spörs-             hov. Därför har arbetsministeriet föreslagit att
35765: mål nr 509:                                           förslagsanslaget under momenten 34.06.02 och
35766:                                                       34.06.30 får överskridas. Regeringen har redan
35767:           Är Regeringen medveten om att syssel-       20.6.1996 fattat beslut om att öka sysselsätt-
35768:        sättningsanslagen har tagit slut, samt         ningsanslagen med sammanlagt 180 miljoner
35769:           vad ämnar Regeringen göra för att rät-      mark. Tilläggsanslagens sysselsättande verkan
35770:        ta tili situationen?                           beräknas tili i genomsnitt 2 900 personer, av vilka
35771:                                                       550 personer sysselsätts hos staten och 2 350 per-
35772:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         soneri kommunerna. Åtgärderna inriktas på att
35773: anföra följande:                                      minska arbetslösheten särskilt bland långtidsar-
35774:                                                       betslösa, ungdomar och handikappade.
35775:    Enligt det av regeringen uppställda målet bor-         Regeringen har redan i början av juni fördelat
35776: de de arbetskraftspolitiska åtgärderna omfatta        tilläggsanslagen för olika regioner. På detta sätt
35777: ca 125 OOOpersonerår 1996.Islutetavmajberör-          har man tillförsäkrat att sysselsättningsåtgärder-
35778: de dessa åtgärder närmare 130 000 personer, vil-      na så snabbt och effektivt som möjligt har kunnat
35779: ket beror på att arbetskraftsdistrikten och arbets-   tas i bruk och att sysselsättningen kan hållas på
35780: kraftsbyråerna har koncentrerat genomförandet         en möjligast jämn nivå under hela året. Arbets-
35781: av de nationella åtgärderna tili början av året.      kraftsdistriktens framställningar om tilläggsan-
35782: Däremot har ESF-projektens andel av det upp-          slagsbehovet för slutet av året har beaktats vid
35783: ställda målet om 125 000 personeri åtgärder varit     allokeringen av tilläggsanslag tili regionerna.
35784: 1ägre än vad man ursprungligen räknat med.
35785: 
35786:      Helsingfors den 8 juli 1996
35787: 
35788:                                                                    Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
35789: ·l;
35790:                                              KK 510/1996 vp
35791: 
35792: Kirjallinen kysymys 510
35793: 
35794: 
35795: 
35796: 
35797:                                     Kari Rajamäki /sd: Hepatiitti C:n hoitoon käytettävien uusien lääk-
35798:                                         keiden sairausvakuutuskorvauksesta
35799: 
35800: 
35801:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
35802: 
35803:    Virushepatiitti C on yleisin verensiirron väli-     imukudostaudiksi kehittyneessä taudissa kor-
35804: tyksellä tarttuvista hepatiiteista. Noin puolet sai-   vaus on 100 prosenttia.
35805: rastuneista saa kroonisen hepatiitin. Suuri osa           Beetainterferoni on kokeilun asteella oleva,
35806: vasta-ainepositiivisista henkilöistä voi jäädä vi-     käyttötarkoitukseltaan vakiintumaton lääke,
35807: ruksen kantajiksi ja myös infektion levittäjiksi.      jota pidetään tehokkaana myös hepatiitti C:n
35808: Krooninen C-hepatiitti etenee ja 20 prosentilla        hoidossa. Beetainterferoni ei ole sairausvakuu-
35809: muuttuu kirroosiksi, jolloin hepatoomakasvai-          tuslain mukainen korvattava lääke, koska sille ei
35810: men riski kasvaa. Hepatiitti C:n alkuvaiheen te-       ole vahvistettu kohtuullista korvausperusteeksi
35811: hokas hoito voi estää taudin kroonistumisen.           hyväksyttävää tukkuhintaa. Tällä hetkellä bee-
35812: Alkuvaiheen hoito on usein tehohoitoa. Kroo-           tainterferonin käytöstä on erillislaki vain MS-
35813: nistuneen alkuvaiheen hepatiitin kohdalla voi-         taudin osalta. Beetainterferoni on hyvin kallis
35814: daan alfainterferonihoidolla päästä paranemis-         lääke, mutta se ei saa olla esteenä lääkkeen käyt-
35815: vaiheeseen, mutta hoidon loputtua tauti voi            töönotolle vakavien sairauksien hoidossa.
35816: uusiutua.                                                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35817:    Julkisella sektorilla tehdyistä tutkimuksista ja    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35818: laitoshoidosta ei vakuutetuille synny sairausva-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35819: kuutuslain mukaan korvattavia kustannuksia.            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35820: Yksityissektorin kustannukset korvataan nor-
35821: maalisti lääkärinpalkkioista, tutkimuksista ja                    Mitä Hallitus aikoo tehdä, että hepa-
35822: lääkehoidosta. Kallein korvattava lääkehoito on               tiitti C:n hoidossa voidaan käyttää par-
35823: alfainterferoni, joka korvataan pääsääntöisesti               haita mahdollisia uusia lääkkeitä kustan-
35824:  peruskorvauksen tasaisena. Pahanlaatuiseksi                  nuksista huolimatta?
35825: 
35826:      Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1996
35827: 
35828:                                            Kari Rajamäki /sd
35829: 
35830: 
35831: 
35832: 
35833: 260017
35834: 2                                           KK 510/1996 vp
35835: 
35836: 
35837: 
35838: 
35839:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
35840: 
35841:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        maton ja hoitokustannuksiltaan merkittävä lää-
35842: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         ke, josta tämänhetkisen tietämyksen mukaan
35843: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       saattaa olla apua noin joka kymmenennelle MS-
35844: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kari Raja-       potilaalle. Lääkekorvauslautakunta on todennut
35845: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         sille ehdotetun hinnan kohtuuttomaksi, eikä ky-
35846: 510:                                                  seinen lääke ole voinut tulla sairausvakuutukses-
35847:                                                       ta korvattavaksi. Väliaikaisen lainmuutoksen ja
35848:            Mitä Hallitus aikoo tehdä, että hepa-      valtioneuvoston päätöksen perusteella sitä voi-
35849:        tiitti C:n hoidossa voidaan käyttää par-       daan kuitenkin antaa MS-potilaille maksutta jul-
35850:        haita mahdollisia uusia lääkkeitä kustan-      kisista erikoissairaanhoidon sairaaloista.
35851:        nuksista huolimatta?                               Käytettävissä olevan julkaistun tutkimustie-
35852:                                                       don perusteella ei ole pääteltävissä, että beetain-
35853:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          terferonista olisi hyötyä C-hepatiitin hoidossa.
35854: vasti seuraavaa:                                      C-hepatiitti ei ole minkään beetainterferonival-
35855:                                                       misteen hyväksytty käyttöaihe Suomessa. Tie-
35856:    Hepatiitti C -viruksen aiheuttamaan krooni-        dossa ei ole, että ainoaa Suomessa myyntiluvan
35857: seen maksatulehdukseen ei ole toistaiseksi            saanutta beetainterferonivalmistetta käytettäi-
35858: pystytty kehittämään parantavaa hoitoa. Suu-          siin vastoin myyntiluvassa mainittuja käyttö-
35859: rimmat odotukset on tähän mennessä asetettu           aiheita maksatulehduksen hoitoon.
35860: alfainterferonilääkitykseen. Saadun selvityksen           Alfainterferoni on siis vaatimattomista hoito-
35861: mukaan puolen vuoden alfainterferonihoidolla          tuloksista huolimatta toistaiseksi paras mahdol-
35862: saadaan osalle potilaista aikaan ohimenevä sai-       linen lääke C-hepatiitin hoitoon. Puolen vuoden
35863: rauden laboratoriolöydösten paraneminen. Her-         hoito alfainterferonilla aiheuttaa potilasta kohti
35864: killä menetelmillä on kuitenkin voitu todeta, että    tavallisimmin 15 000-20 000 markan kustan-
35865: hepatiitti C -virusta ei tälläkään hoidolla pystytä   nuksen, josta sairausvakuutus korvaa suurim-
35866: edes ohimenevästi häätämään yhdeksällä kym-           man osan. Potilaalle jää lääkekustannuksista
35867: menestä alfainterferonilla hoidetusta.                korvattavaksi vuotuinen          omavastuuosuus,
35868:    Huolimatta kohtalaisen niukasta hoidollises-       3 166,24 markkaa.
35869: ta hyödystä alfainterferoni on tällä hetkellä par-        Koska C-hepatiitin ja useimpien muiden vi-
35870: haaksi tiedetty lääke C-hepatiittiin. Krooninen       rustautien lääkehoito on vasta kehittelynsä alku-
35871: C-hepatiitti on kahden eri alfainterferonivalmis-     taipaleella, kansanterveyden kannalta ainoat te-
35872: teen hyväksytty käyttöaihe. Sairausvakuutus           hokkaat menetelmät ovat ennaltaehkäiseviä. Ve-
35873: korvaa alfainterferonihoidon.                         rensiirrot olivat ennen C-viruksen tunnistamista
35874:    Selvityksen mukaan suurimmat toiveet C-he-         merkittävä tartunnanlähde. Monissa maissa
35875: patiitin hoidossa kohdistuvat tällä hetkellä eräi-    näin on edelleen, mutta korkealuokkaisen suo-
35876: siin viruslääkkeisiin (mm. ribaviriini ja amanta-     malaisen veripalvelutoiminnan ansiosta tämä
35877: diini) mahdollisesti yhdistettyinä alfainterferoni-   tartuntavaara hävisi Suomesta lähes täysin heti,
35878: hoitoon. Näitä lääkkeitä koskevia tutkimuksia         kun C-virusvasta-ainemääritys saatiin käyttöön
35879: on parhaillaan meneillään, joten lähivuosina sel-     vuonna 1991. Nyt merkittävin yksittäinen koti-
35880: vinnee, onko niistä apua C-hepatiittipotilaille.      mainen tartunnanlähde on pistoksina otettavien
35881: Toistaiseksi ribaviriinillä ei ole myyntilupaa Suo-   huumeiden käyttö. Huumeidenvastaiseen taiste-
35882: messa eikä C-hepatiitti kuulu amantadiinin hy-        luun on tästäkin syystä käytettävä voimavaroja.
35883: väksyttyihin kä yttöaiheisiin.                        Muut tartuntatiet tunnetaan huonosti.
35884:    Kysymyksessä viitataan myös beetainterfero-            Lääkekustannusten osuus terveydenhuol-
35885: niin. Eräs beetainterferonivalmiste on äskettäin      tomenoista on 1990-luvulla kasvanut yhdeksästä
35886: saanut myyntiluvan ainoana käyttöaiheenaan            kolmeentoista prosenttiin. Sairausvakuutuksen
35887: aaltoileva MS-tauti tietyin varauksin. Kysymyk-       lääkekorvaukset kasvavat tällä hetkellä yli 10
35888: sessä on uusi, käyttötarkoitukseltaan vakiintu-       prosentin vuotuisella kasvuvauhdilla ja lähesty-
35889:                                             KK 510/1996 vp                                            3
35890: 
35891: vät 3 mrd markkaa vuodessa. Suomalaisen oi-           semiseen niin, että samalla turvataan väestön
35892: keudesta saada välttämättä tarvitsemaansa hoi-        mahdollisuudet saada tarvitsemansa lääkkeet
35893: toa yhteiskunnan tukemana kotimaassa ei tule          kohtuulliseen hintaan. Työryhmän työn val-
35894: tinkiä. Sosiaali- ja terveysministeriö on 10.4.1996   mistumiselle asetettu määräaika päättyy 31 .5.
35895: asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on sel-          1997.
35896: vittää mahdollisuudet lääkekustannusten hillit-
35897:      Helsingissä 8 päivänä heinäkuuta 1996
35898: 
35899:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
35900: 4                                            KK 510/1996 vp
35901: 
35902: 
35903: 
35904: 
35905:                                           Till Riksdagens Talman
35906: 
35907:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        länge diffust användningsändamål och betydan-
35908: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-          de vårdkostnader, ett läkemedel som enligt vad
35909: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        man vet i dag kan vara till hjälp för ungefår var
35910: man Kari Rajamäki undertecknade spörsmål nr             tionde MS-patient. Läkemedelsersättnings-
35911: 510:                                                    nämnden har ansett det föreslagna priset för lä-
35912:                                                         kemedlet vara orimligt och det har inte varit
35913:           Vad ämnar Regeringen göra för att de          möjligt att ersätta läkemedlet från sjukförsäk-
35914:         bästa möjliga nya läkemedel, oberoende          ringen. Med stöd av en temporär lagändring och
35915:         av kostnaderna, skall kunna användas i          ett beslut av statsrådet kan läkemedlet likväl ges
35916:         vården av hepatit C?                            till MS-patienter avgiftsfritt vid allmänna sjuk-
35917:                                                         hus inom den specialiserade sjukvården.
35918:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt               Utgående från de forskningsrön som publice-
35919: anföra följande:                                        rats och som står till förfogande kan man inte dra
35920:                                                         sådana slutsatser att betainterferon skulle vara
35921:    Man har tills vidare inte lyckats utveckla nå-       till nytta i behandlingen av hepatit C. Hepatit C
35922: gon behandling som skulle bota den kroniska             har inte godkänts som användningsändamål för
35923: leverinflammation som förorsakas av hepatit C.          ett enda betainterferonpreparat i Finland. Man
35924: De största förväntningarna har hittills satts på        känner inte till att det enda betainterferonprepa-
35925: medicineringen med alfainterferon. Man har              rat som har fått försäljningstillstånd i Finland
35926: kunnat konstatera att behandling med alfainter-         skulle användas i strid med de i försäljningstill-
35927: feron som pågått i ett halvt år hos en del av           ståndet nämnda användningsändamålen för
35928: patienterna resulterar i att laboratorieproverna        vård av leverinflammation.
35929: övergående blir bättre. Med hjälp av känsliga               Alfainterferon är alltså trots de anspråkslösa
35930: metoder har man likväl kunnat fastställa att man        vårdresultaten tills vidare det bästa möjliga läke-
35931: inte heller med denna vård ens tillfålligt kan av-      medlet i behandlingen av hepatit C. Ett halvt års
35932: lägsna hepatit C-viruset hos nio av tio som vår-        vård med alfainterferon medför i de flesta fall en
35933: dats med alfainterferon.                                kostnad på 15 000-20 000 mark för patienten,
35934:    Trots att alfainterferon inte ger speciellt bra      varav sjukförsäkringen ersätter största delen.
35935: resultat i vården är interferon för tillfållet det      För patienten kvarstår en årlig självriskandel av
35936: bästa läkemedel som man känner tilli vården av          läkemedelskostnaderna, 3 166,24 mark.
35937: hepatit C. För två olika alfainterferonpreparat             Eftersom den medicinska vården av C-hepatit
35938: har kronisk C-hepatit godkänts som använd-              och de flesta andra virussjukdomar är bara i
35939: ningsändamål. Sjukförsäkringen ersätter vården          början av sin utveckling är de enda effektiva
35940: med alfainterferon.                                     metoderna med tanke på folkhälsan av förebyg-
35941:    Veterligen riktar sig de största hoppen i vården     gande art. Innan C-viruset upptäcktes var blod-
35942: av hepatit C för tillfållet till vissa virusläkemedel   transfusionerna en betydande smittokälla. I
35943: (bl.a. ribavirin och amantadin), eventuellt i för-      många Iänder är detta fortfarande fallet, men
35944: ening med vård med alfainterferon. Forskning            tack vare den högklassiga finländska blodtjänst-
35945: kring dessa läkemedel pågår som bäst, så det            verksamheten försvann den här smittorisken
35946: torde bli klart inom de närmaste åren huruvida          nästan helt så snart som bestämningen av anti-
35947: de kan vara till hjälp för C-hepatitpatienter. Tills    kroppspreparat mot C-virus kom i bruk år 1991.
35948: vidare får ribavirin inte säljas i Finland och C-       I dag finns den största enskilda smittokällan i
35949: hepatit har inte godkänts som användningsända-          Finland i bruket av narkotika som tas som injek-
35950: mål för amantadin.                                      tioner. Också av den här orsaken måste resurser
35951:    I spörsmålet hänvisas också till betainterfe-        användas i kampen mot narkotika. Övriga
35952: ron. Försäljningstillstånd har nyliget getts åt ett     smittokällor känner man dåligt till.
35953: betainterferonpreparat, men det får användas                Läkemedelskostnadernas andel av utgifterna
35954: endast för undulerande MS med vissa förbehåll.          inom hälso- och sjukvården har under 1990-talet
35955: Det är fråga om ett nytt läkemedel med ett än så        vuxit från nio till tretton procent. Läkemedelser-
35956:                                           KK 510/1996 vp                                              5
35957: 
35958: sättningarna från sjukförsäkringen växer i dag        arbetsgrupp vars uppgift är att utreda möjlighe-
35959: med över tio procent varje år och närmar sig tre      terna att stävja läkemedelskostnaderna så, att
35960: miljarder mark om året. Man bör inte pruta på         medborgarnas möjligheter att få de läkemedel de
35961: finländarens rätt att få nödvändig vård i hemlan-     behöver till ett rimligt pris samtidigt tryggas.
35962: det med stöd från samhället. Social- och hälso-       Arbetsgruppen skall bli fårdig med sitt arbete den
35963: vårdsministeriet tillsatte den 10 april 1996 en       31 maj 1997.
35964: 
35965:      Helsingforsden 8 juli 1996
35966: 
35967:                                                     Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
35968:                                            KK 511/1996 vp
35969: 
35970: Kirjallinen kysymys 511
35971: 
35972: 
35973: 
35974: 
35975:                                   Säde Tahvanainen /sd ym.: Tulotason äkillisten muutosten huo-
35976:                                      mioon ottamisesta asumistuessa
35977: 
35978: 
35979:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
35980: 
35981:    Asumistuen tuloharkintaa muutettiin muuta-        painottaa akuutin, asumistuen hakemisen ajan-
35982: mia vuosia sitten paremmin perheen lähiajan tu-      kohtana saadun tulon merkitystä. Näin radikaali
35983: lot huomioon ottavaksi. Ihmisten olosuhteet          ansio- tms. tulojen menetys kompensoituisi koh-
35984: muuttuvat nykypäivän yhteiskunnassa nopeasti         tuullisemmin edunsaajalle.
35985: työttömyyden ja lyhytaikaisten työsuhteiden             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35986: vuoksi. Vaikka nykyinen asumistukijärjestelmä        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
35987: ottaa paremmin huomioon henkilön ja perheen          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
35988: tulot kuin aikaisemmin vuosittain tarkastettava      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35989: asumistuki, ei nykyinenkään asumistuen lasken-
35990: tatapa välttämättä kerro totuutta perheen tulois-             Mitä Hallitus aikoo tehdä, että asu-
35991: ta. Asumistukea myönnettäessä otetaan huo-                  mistukipäätöksissä otettaisiin nykyistä
35992: mioon viimeisen puolen vuoden ansiot. Jos hen-              paremmin huomioon henkilön tai per-
35993: kilö on joutunut työttömäksi, ei tulotaso ole tie-          heen tulot tuen myöntämishetkellä?
35994: tenkään sama. Tämän vuoksi tulisi enemmän
35995: 
35996:      Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1996
35997: 
35998:                      Säde Tahvanainen /sd                     Marjaana Koskinen /sd
35999: 
36000: 
36001: 
36002: 
36003: 260017
36004: 2                                           KK 511/1996 vp
36005: 
36006: 
36007: 
36008: 
36009:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
36010: 
36011:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        vaan tulonmäärittelyyn. Veroäyrit jäivät lähinnä
36012: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         vain kontrollitiedoiksi.
36013: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Kun asumistuki määräytyi pääasiallisesti ve-
36014: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Säde Tah-        rotuksessa todettujen vuositulojen perusteella
36015: vanaisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       eikä näissä tapahtunut kesken vuoden mitään
36016: sen n:o 511:                                          muutoksia, oli aivan luonnollista, että asumistu-
36017:                                                       kea ei tarkistettu kesken vuoden perheen kuu-
36018:          Mitä Hallitus aikoo tehdä, että asu-         kausitulojen muuttuessa. Lähtökohtana oli, että
36019:        mistukipäätöksissä otettaisiin nykyistä        perheen tulotason muuttuessa äkillisesti tai tila-
36020:        paremmin huomioon henkilön tai per-            päisesti toimeentulotukijärjestelmä tulisi vas-
36021:        heen tulot tuen myöntämishetkellä?             taan, kunnes asumistuki tarkistettaisiin uutta
36022:                                                       pysyvää tulotasoa vastaavaksi vuositarkistuk-
36023:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          sessa.
36024: vasti seuraavaa:                                          Asumistukijärjestelmän ei ole alun perin tar-
36025:                                                       koitettukaan joustavan välittömästi tilapäisiin
36026:     Asumistukea myönnettäessä otetaan huo-            taloudellisen aseman muutoksiin. Siinä suhteessa
36027: mioon ruokakunnan pysyvien kuukausitulojen            se muistuttaa enemmän muita asumisen tukijär-
36028: yhteismäärä. Tulotason pysyvyyttä on korostet-        jestelmiä kuin toimeentulotukea. Asumistukea
36029: tu niin, että maininta pysyvistä tuloista on tois-    myönnetään edelleenkin vuoden mittaiseksi jak-
36030: tettu kaikissa asumistukilain ja -asetuksen pykä-     soksi kerrallaan, eikä tukea voida myöntää mää-
36031: lissä, joissa puhutaan tulotason määrittämisestä      räajaksi. Toimeentulotuki on luonteeltaan tila-
36032: tuen myöntämistä tai tarkistamista varten (asu-       päinen, ja sitä voidaan myöntää kuinka lyhyeksi
36033: mistukilain 3 §, 4 §:n 2 mom., 5 §:n 1 mom. ja        ajaksi tahansa, kunnes vakiintunut tulotaso saa-
36034: 15 §:n 1 mom. sekä asumistukiasetuksen 1 ja 2 §).     vutetaan uudelleen.
36035:     Asumistukijärjestelmän alkuperäisenä lähtö-          Asumistukea on kuitenkin viime vuosina, ku-
36036: kohtana on ollut asumistuen myöntäminen niille        ten kysymyksessäkin mainitaan, kehitetty per-
36037: ruokakunnille, jotka eivät omien pysyvien tulo-       heen lähiajan tulot paremmin huomioon otta-
36038: jensa avulla pysty saavuttamaan tai ylläpitä-         vaksi. Vuonna 1993 asumistukilakia muutettiin
36039: mään kohtuullista asumistasoa. Tuen myöntä-           siten, että kesken vuoden tapahtuva 5 000 mar-
36040: misessäkäytettiin vuosina 197 5-1989 asumistu-        kan suuruinen tulojen nousu aiheutti tuen tarkis-
36041: kilain mukaisena tulokäsitteenä kunnallisvero-        tamisen kesken vuoden. Uudistuksen lähtökoh-
36042: tuksessa määrättyjen veroäyrien määrää. Sitä          tana olivat lähinnä valtiontaloudelliset säästö-
36043: ennen, vuosina 1962-197 5 voimassa olleen lap-        syyt. Asumistukiasioiden käsittely siirtyi Kan-
36044: siperheiden asumistukilain mukaisen järjestel-        saneläkelaitokselle vuoden 1994 alusta lukien, ja
36045: män tulokäsite oli valtion verotuksessa vahvis-       tuen vuositarkistuksessa siirryttiin yksilölliseen
36046: tettu verotettava tulo. Perheiden tulotaso oli voi-   ympärivuotiseen tarkistamiseen. Samassa yhtey-
36047: nut kuitenkin muuttua verovuoden jälkeen taik-        dessä asumistukilakia ja -asetusta muutettiin si-
36048: ka tulot muodostuivat pelkästään verovapaista         ten, että myös vähintään 3 500 markan suurui-
36049: tuloista. Tämän vuoksi kummassakin järjestel-         nen tulojen alentuminen aiheutti tuen tarkistami-
36050: mässä olivat vertailuperusteena myös pysyvät          sen.
36051: kuukausitulot. Jos kuukausituloilla mitattu vuo-          Lisääntynyt työttömyys ja taloudellisessa ase-
36052: situlo poikkesi riittävästi veroäyreistä, tuki        massa tapahtuvat äkilliset muutokset ovat ai-
36053: myönnettiin kuukausitulojen perusteella määri-        heuttaneet painetta siihen, että asumistuki rea-
36054: teltyjen laskennallisten äyrien mukaan.               goisi entistä herkemmin taloudellisessa asemassa
36055:     Asumistuen tulokäsitettä muutettiin vuonna        kesken vuoden tapahtuviin muutoksiin. Tämän
36056: 1990, jolloin siirryttiin nykyiseen pääasiallisesti   vuoksi asumistuen tarkistamiskynnystä alennet-
36057: pysyvien kuukausitulojen perusteella tapahtu-         tiin vielä viime vuoden huhtikuussa siten, että
36058:                                             KK 511/1996 vp                                              3
36059: 
36060: tuki tarkistetaan kesken vuoden, jos ruokakun-        ottamista aikaistettiin kolmeen kuukauteen
36061: nan pysyvät tulot ovat alentuneet tai nousseet        vuonna 1994 asumistukiasioiden käsittelyn siir-
36062: vähintään 2 000 markkaa kuukaudessa.                  ryttyä Kansaneläkelaitokselle.
36063:     Asumistuen perustulokäsitettä joudutaan so-          Vaikka tulojen määrittelyssä sovelletaan
36064: veltamaan tuen myöntämisessä mitä moninai-            muutoin yleisesti kuuden kuukauden keskimää-
36065: simmissa tilanteissa. Kun aikaisemmin pystyttiin      räistä tuloa tulojen vaihdellessa, niin pysyvästä
36066: nojautumaan siihen, oliko pysyvä tulotaso muut-       työsuhteesta työttömäksi jäätäessä tulo laske-
36067: tunut verotuksessa vahvistettuun tulotasoon           taan kolmelta kuukaudelta. Näin ollen tukea
36068: nähden, niin vuodesta 1990 lukien on jouduttu         myönnetään työttömyyskorvauksen perusteella
36069: arvioimaan pysyvää tulotasoa itsenäisesti kuu-        aikaisintaan neljännen työttömyyskuukauden
36070: kausitulon perusteella. Käytännön sovelluksissa       alusta lukien. Sitä ennen tulona on käytetty pal-
36071: epäselvissä tilanteissa edelleenkin menneisyyden      kan ja työttömyyskorvauksen keskiarvoa kol-
36072: katsottiin ennakoivan myös tulevaa tulotasoa ja       melta kuukaudelta. Nyt kun asumistukea tarkis-
36073: pysyvä tulotaso määriteltiin jo saatujen tulojen      tetaan kesken vuoden tulojen muuttuessa, tuki
36074: keskiarvona. Jos perheen tulot vaihtelevat kuu-       voidaan mitoittaa uudestaan, jos työtön pääsee
36075: kausittain, pysyvä tulotaso joudutaan aina mää-       takaisin työhön.
36076: rittelemään useamman kuukauden keskiarvona.              Asumistukilaissa ei ole tarkemmin määritelty,
36077:     Muusta kuukausitulojen määrittelystä poik-        mitä pysyvällä tulotasolla tarkoitetaan. Edellä
36078: keava ja erityisen ongelmallinen on ollut sen ti-     esitetyt periaatteet ovat sisältyneet aluksi asunto-
36079: lanteen arviointi, milloin vasta alkanut työttö-      hallituksen kunnille antamiin asumistuen käsit-
36080: myys merkitsee tulotason pysyvää alenemista.          telyohjeisiin ja sittemmin Kansaneläkelaitoksen
36081: Soveltamiskäytännön yhdenmukaistamisen li-            sisäisiin käsittelyohjeisiin. Kun yhä useammin
36082: säksi tämän tilanteen määrittely on ollut tarpeen     tiedetään melkoisella varmuudella, että työttö-
36083: asumistukimäärärahan riittävyyden turvaami-           myys tulee olemaan pysyvää, oletuksen, että tu-
36084: seksi. Jos henkilö jää pysyvästä työsuhteesta         lotaso ei ole vielä alentunut pysyvästi työttömyy-
36085: työttömäksi, ei ole aivan selvää, että ruokakun-      den alkaessa, ovat tuenhakijat kokeneet usein
36086: nan tulotaso olisi välittömästi alentunut pysyväs-    kohtuuttomaksi. Tuen myöntämiskäytännön
36087: ti työttömyyskorvauksen tasolle.                      lieventäminen tältä osin on nykyisessä valtionta-
36088:     Asumistukea myönnetään aina vuodeksi ker-         loudellisessa tilanteessa vaikeaa.
36089:  rallaan. Asumistuen myöntämistä pelkästään              Asumistukijärjestelmää kehitettäessä selvite-
36090:  työttömyysajan tuloilla on aikaistettu tukijärjes-   tään, tulisiko työttömien tuloja koskeva kaava-
36091:  telmää kehitettäessä ja työttömyyden kasvaessa.      mainen määrittely poistaa. Tukea myönnettäes-
36092:  Kun tuen myöntäminen perustui aikaisemmin            sä voitaisiin hakijan ikä, ammattitaito ja työsuh-
36093:  veroäyreihin eikä tuen määrää tarkistettu kesken     teen päättymiseen liittyvät seikat huomioon ot-
36094:  vuoden, tulotason katsottiin alentuvan työttö-       taen arvioida kussakin tapauksessa erikseen,
36095:  myyskorvauksen tasolle asteittain vasta, kun oli     merkitseekö työttömäksi jääminen välittömästi
36096:  kulunut vuosi työttömyyden alkamisesta. Sit-         pysyvää tulotason muutosta. Riippumatta siitä,
36097:  temmin tämä työttömän tulojen huomioon otta-         mihin säännösten soveltamiskäytännössä päädy-
36098:  mista koskeva aikajakso lyhennettiin vuonna          tään, asiaa olisi tarpeen täsmentää ottamalla
36099:  1990 kuuteen kuukauteen. Samalla asumistuen          työttömyyden alkamisen pysyvää tulotasoa alen-
36100:  perustulokäsite muutettiin veroäyreistä kuukau-      tavaa vaikutusta koskeva säännös asumistukila-
36101:  situloksi. Edelleen työttömyystulon huomioon         kiin.
36102:      Helsingissä 8 päivänä heinäkuuta 1996
36103: 
36104:                                                                          Ministeri Sinikka Mönkäre
36105: 4                                           KK 511/1996 vp
36106: 
36107: 
36108: 
36109: 
36110:                                         Till Riksdagens Talman
36111: 
36112:     I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         inkomstdefiniering som huvudsakligen byggde
36113: föreskriver har Ni, Fru Ta1man, till vederböran-      på de fasta månadsinkomsterna. Skatteörena
36114: de medlem av statsrådet översänt följande av          blev huvudsakligen kontrolluppgifter.
36115: riksdagsman Säde Tahvanainen m.fl. underteck-             Eftersom bostadsbidraget bestämdes huvud-
36116: nade spörsmål nr 511:                                 sakligen på basis av de årsinkomster som konsta-
36117:                                                       terats i beskattningen och då inga förändringar i
36118:           Vad ämnar Regeringen göra för att de        dessa skedde under året, är det helt natur1igt att
36119:        inkomster som en person eller en familj        bostadsbidraget inte justerades mitt i året, om
36120:        har just då bostadsbidraget beviljas fram-     familjens månadsinkomster ändrades. Utgångs-
36121:        gent bättre skall beaktas i beslutet om        punkten var att om familjens inkomstnivå hastigt
36122:        bostadsbidrag?                                 eller temporärt ändrades, stod utkomststödssys-
36123:                                                       temet till buds tills bostadsbidraget vid årskon-
36124:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt         trollen kunde justeras sä att det motsvarade den
36125: anföra följande:                                      nya fasta inkomstnivån.
36126:                                                           Bostads bidragssystemet har från första början
36127:    Då bostadsbidraget beviljas, beaktas det tota-     aldrig avsetts vara smidigt anpassningsbart till
36128: la beloppet av hushållets fasta månadsinkoms-         tillfålliga ändringar i mottagarens ekonomiska
36129: ter. Att inkomstnivån är fast har poängterats så,     situation. I detta hänseende ligger bostadsbidra-
36130: att ett omnämnande om fasta inkomster åter-           get närmare de andra systemen till stöd för boen-
36131: kommer i alla de paragrafer i lagen och förord-       det än utkomststödet. Bostadsbidrag beviljas
36132: ningen om bostads bidrag som handlar om att           alltjämt för ettårsperioder, och det kan inte bevil-
36133: bestämma inkomstnivån då bidraget beviljas el-        jas för en bestämd tid. Utkomststödet är till sin
36134: 1er justeras (3 §, 4 § 2 mom. , 5 § 1 mom. och 15 §   natur temporärt och kan beviljas för hur kort tid
36135:  1 mom. 1agen samt 1 och 2 §§ förordningen om         som he1st, tills vederbörande åter får en stabi1
36136: bostadsbidrag).                                       inkomstnivå.
36137:     Den ursprungliga utgångspunkten för bo-               Under de senaste åren har bostadsbidraget
36138: stadsbidragssystemet var att de hushäll som med       dock förbättrats så, att familjens aktuella in-
36139: hjälp av sina fasta inkomster inte kunde uppnå        komster beaktas bättre, vi1ket också omtalas i
36140: eller upprätthålla en s~ä1ig boendenivå skulle        spörsmålet. År 1993 ändrades bostadsbidragsla-
36141: beviljas bostadsbidrag. Aren 197 5-1989 nyttja-       gen så, att en inkomsthöjning på 5 000 mark mitt
36142: des anta1et skatteören i kommunalbeskattningen        i året gjorde att bidraget då justerades. Detta
36143: som bas för den inkomst som avsågs i bostadsbi-       berodde närmast på att staten ville spara. Hand-
36144: dragslagen. Dessförinnan, i det system som till-      läggningen av bostadsbidragsärenden övergick i
36145: 1ämpades för bostadsbidrag till familjer med          början av år 1994 till Folkpensionsanstalten, och
36146: barn under åren 1962-1975, omfattade in-              årskontrollen av bidraget ersattes med individu-
36147: komstbegreppet den beskattningsbara inkomst           ell kontroll året om. I detta sammanhang ändra-
36148: som fastställdes i statsbeskattningen. Men famil-     des lagen och förordningen om bostadsbidrag så,
36149: jens inkomstnivå kunde ändras efter skatteåret,       att också en sänkning av inkomsterna med minst
36150: eller också kunde inkomsterna bestå enbart av         3 500 mark ledde till att bidraget justerades.
36151: skattefria inkomster. Därför ingick i vartdera            Den ökade arbetslösheten och de snabba om-
36152: systemet också de fasta inkomsterna som jämfö-        svängningarna i ekonomin har orsakat tryck på
36153: relsegrund. Om den årsinkomst som mättes i            att ändringar i den ekonomiska situationen mitt i
36154: månadsinkomster avvek tillräck1igt mycket från        året allt 1ättare skall återspeglas i bostadsbidra-
36155: skatteörena, beviljades bidraget på basis av det      get. Därför ändrades tröskeln för kontroll av
36156: kalky1erade anta1et skatteören justerat enligt        bostadsbidraget så sent som i april i fjol så, att
36157: månadsinkomsterna.                                    stödet revideras mitt i året, om hushållets fasta
36158:    Inkomstbegreppet inom bostadsbidragssyste-         inkomster har ökat eller minskat med minst 2 000
36159: met ändrades år 1990, genom en övergång till en       mark i månaden.
36160:                                               KK 511/1996 vp                                              5
36161: 
36162:     I samband med bostadsbidraget aktualiseras           efter att handläggningen av bostadsbidragsären-
36163: begreppet basinkomster i de mest olikartade si-          den förts över tili Folkpensionsanstalten.
36164: tuationer, då bostadsbidraget beviljas. Tidigare             Fastän den genomsnittliga inkomsten under
36165: var det möjligt att bygga på eventuella ändringar        sex månader annars allmänt tillämpas vid in-
36166: i den fasta inkomstnivån jämfört med den in-             komstbestämningen, om inkomsten varierar, be-
36167: komstnivå som fastställts i beskattningen, men           räknas inkomsten för tre månader vid arbetslös-
36168: efter år 1990 måste den fasta inkomstnivån be-           het efter ett stadigvarande anställningsförhållan-
36169: dömmas för sig på basis av månadsinkomsten. I            de. Sålunda beviljas bostadsbidrag på basis av
36170: oklara situationer gick den praktiska tillämp-           arbetslöshetsersättning tidigast från början av
36171: ningen alltjämt ut på att det förflutna också indi-      den fjärde arbetslöshetsmånaden. Dessförinnan
36172: kerade den kommande inkomstnivån, och den                tillämpas som inkomst medeltalet för lönen och
36173: fasta inkomstnivån definierades som ett medeltal         arbetslöshetsersättningen under tre månader.
36174: av de inkomster som redan kommit in. Om famil-           Nu, då bostadsbidraget justeras mitt i året om
36175: jens inkomster varierar från en månad tili en            inkomsterna ändras, kan bidraget omdimensio-
36176: annan, måste den fasta inkomstnivån alltid be-           neras, om den arbetslöse åter får arbete.
36177: stämmas som medeltalet för ett antal månader.                Lagen om bostadsbidrag definierar inte när-
36178:      En situation som avviker från bestämningen          mare vad som avses med en fast inkomstnivå. De
36179: av månadsinkomsterna och som är särskilt pro-            ovan presenterade principerna har ingått i de
36180:  blematisk är när det måste avgöras om en arbets-        anvisningar om behandling av bostadsbidrags-
36181:  löshet som just har börjat kommer att innebära          ärenden som bostadsstyrelsen har sänt tili kom-
36182: en bestående sänkning av inkomstnivån. Att de-           munerna, sedermera i Folkpensionsanstaltens
36183: finiera denna situation är nödvändigt inte bara          interna anvisningar om handläggningen. Då man
36184:  för att förenhetliga praxis utan också för att          nu allt oftare med rätt stor säkerhet kan säga att
36185:  säkra att anslagen för bostadsbidrag räcker tili.       arbetslösheten kommer att vara permanent, har
36186:  Om en person blir friställd från ett permanent          de som söker bidrag ofta ansett det oskäligt att
36187:  anställningsförhållande, är det inte alldeles klart     det antas att inkomstnivån inte har sjunkit per-
36188:  att hushållets inkomstnivå omedelbart perma-            manent, då arbetslösheten börjar. I detta hän-
36189:  nent sjunker tili en nivå som aktualiserar arbets-      seende är det svårt att i nuvarande statsekono-
36190:  löshetsersättning.                                      miska Iäge ändra den praxis enligt viiken bo-
36191:      Bostadsbidraget beviljas alltid för ett år i sän-   stadsbidrag beviljas.
36192:  der. Vid utvecklingen av stödsystemet och med               I samband med att bostadsbidragssystemet
36193:  den ökade arbetslösheten har beviljandet av bo-         utvecklas kommer vi att undersöka om det sche-
36194:  stadsbidrag för enbart inkomsterna för arbets-          matiska sättet att definiera de arbetslösas in-
36195:  löshetstiden tidigarelagts. Då beviljandet av bi-       komster borde ändras. Då bidraget beviljas kun-
36196:  draget tidigare byggde på skatteören och då bi-         de den sökandes ålder, yrkesfårdighet och fakto-
36197:   dragsbeloppet inte justerades mitt i året, ansågs      rer som har att göra med att anställningsförhål-
36198:   inkomstnivån gradvis ha sjunkit till nivån för         landet upphör utvärderas separat i varje enskilt
36199:   arbetslöshetsersättning först ett år efter att ar-     fall för att klarlägga om arbetslöshetens början
36200:   betslösheten började. Sedermera, år 1990, för-         direkt kommer att innebära en permanent änd-
36201:   kortades den tid efter viiken de inkomster en          ring i inkomstnivån. Oavsett vilka stadganden
36202:   arbetslös person har beaktas, till sex månader.        som kommer att tillämpas borde sakförhållandet
36203:   Samtidigt ändrades basinkomstbegreppet inom            preciseras genom att ett stadgande förs in in lagen
36204:   bostadsbidragssystemet från skatteören tili må-        om bostadsbidrag så att de bestående verkningar
36205:   nadsinkomster. Vidare tidigarelades beaktandet         som inträdande arbetslöshet har på inkomstni-
36206:   av arbetslöshetsinkomster år 1994 tili tre månder,     vån beaktas.
36207: 
36208:       Helsingforsden 8 juli 1996
36209: 
36210:                                                                             Minister Sinikka Mönkäre
36211:                                              KK 512/1996 vp
36212: 
36213: Kirjallinen kysymys 512
36214: 
36215: 
36216: 
36217: 
36218:                                     Säde Tahvanainen /sd ym.: Tulolaukkuongelman alueellisista
36219:                                         eroista
36220: 
36221: 
36222:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
36223: 
36224:     Valtiovarainministeriön tulolaukkutyöryhmä         on kannattavampaa, esiintyy vaihtelevasti. Elin-
36225: on selvittänyt verotukseen ja sosiaalisiin tulon-      kustannukset ja palkkauserot onkin otettava
36226: siirtoihin liittyviä kannustinongelmia. Tulolauk-      huomioon tulolaukkutyöryhmän työssä yhtenä
36227: kutyöryhmä on määritellyt käsitteet tuloloukku         asiaan keskeisesti vaikuttavana tekijänä.
36228: ja työttömyyslaukku sekä laatinut ehdotuksia              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36229: laukkuongelman poistamiseksi. Laskelmia tulo-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
36230: ja työttömyysloukuista on tehty esimerkkita-           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
36231: pausten turvin.                                        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36232:     Kansalaiskeskusteluissa on herännyt epäilyk-
36233: siä tulolaukkutyöryhmän näkökulman kapeu-                        Onko Hallitus ottanut tulolaukkuja
36234: desta ja rajoittuneisuudesta ainoastaan Etelä-                selvittäessään huomioon eri alueiden eri-
36235: Suomen oloihin painottuneeksi. Tästä syystä                   laiset palkka- ja elinkustannustekijät, ja
36236: hallituksen on syytä täsmentää ehdotuksiaan.                     onko Hallitus selvittänyt riittävästi esi-
36237: Palkka- ja elinkustannuserot vaihtelevat eri puo-             merkkitapauksia tulolaukkutyön perus-
36238: lilla Suomea, ja tapauksia, joissa sosiaalisilla tu-          teeksi?
36239: lonsiirroilla ja työttömyyspäivärahalla eläminen
36240: 
36241:      Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1996
36242: 
36243:                       Säde Tahvanainen /sd                      Marjaana Koskinen /sd
36244: 
36245: 
36246: 
36247: 
36248: 260017
36249: 2                                           KK 512/1996 vp
36250: 
36251: 
36252: 
36253: 
36254:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
36255: 
36256:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         jolloin yhteen kuvaan voidaan tiivistää usean
36257: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          kymmenenkin esimerkkitapauksen antama in-
36258: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        formaatio. Esimerkkitapausten laskennalla voi-
36259: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Säde Tah-         daan luoda systemaattinen ja kattava kuva jär-
36260: vanaisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        jestelmämuutosten vaikutuksista perhetasolla.
36261: sen n:o 512:                                           Eri tilanteiden yleisyydestä ja kokonaisvaikutuk-
36262:                                                        sista julkistalouteen esimerkkilaskelmat eivät sen
36263:           Onko Hallitus ottanut tulolaukkuja           sijaan anna tietoa.
36264:        selvittäessään huomioon eri alueiden eri-           Toinen lähestymistapa vaikutuslaskelmia teh-
36265:        laiset palkka- ja elinkustannustekijät, ja      täessä on todelliseen rekisteriaineistoon kohdis-
36266:           onko Hallitus selvittänyt riittävästi esi-   tuvien koeverotusten tekeminen. Kannustinlauk-
36267:        merkkitapauksia tulolaukkutyön perus-           kutyön yhteydessä tämänkaltaiset laskelmat on
36268:        teeksi?                                         tehty nojautuen Tilastokeskuksen vuosittain laa-
36269:                                                        timan tulonjakotilaston perusaineistoon. Tähän
36270:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           aineistoon on koottu kattava kuvaus kotitalouk-
36271: vasti seuraavaa:                                       sien tulonmuodostuksesta käyttäen kaikkea sitä
36272:                                                        rekisteriaineistoa, jonka hallinto tuottaa tulon-
36273:     Ministeri Arja Alhon johdolla toimineen mi-        siirroista ja verotuksesta. Aineiston muodostavat
36274: nisteriryhmän ohjauksessa tapahtunutta kan-            kotitaloudet on lisäksi haastateltu sosio-
36275: nustinlaukkuongelmien selvitystyötä ja hallituk-       ekonomisen taustatiedon ja muun sellaisen tiedon
36276: sen tämän työn pohjalta tekemiä päätöksiä toi-         saamiseksi, jota rekistereistä ei löydy. Kustakin
36277: menpiteistä kannustinloukkujen purkamiseksi            otokseen kuuluvasta henkilöstä on aineistossa yli
36278: pohjustaa mittava laskentatyö ehdotusten ja            viisisataa tietoa, ja otoksen kotitaloudet yhdessä
36279: vaihtoehtojen vaikutuksista niin yksittäisiin ko-      muodostavat hyvän kuvan koko maan väestöstä
36280: titalouksiin kuin julkiseen talouteen. Päätetyt        niin alueellisesta kuin muista näkökulmista tar-
36281: toimenpiteet koskevat eläkejärjestelmiä lukuun         kasteltuna. Tämä aineisto on saatettu suunnitte-
36282: ottamatta lähes kaikkia keskeisiä tulonsiirtojär-      luvuoden tasolle, ja tarkastelun kohteena olevat
36283: jestelmiä sekä verotusta. Laskelmia on tehty sekä      tulonsiirtojärjestelmät tuloverotus mukaan lu-
36284: kunkin järjestelmän muutosten erillisvaikutuk-         kien on ohjelmoitu sekä nykyjärjestelmän että
36285: sista että muutosten yhteisvaikutuksista erilaisiin    ehdotettujen muutosten osalta. Laskemalla otos
36286: perheisiin. Kannustinlaukkutyön yhteydessä             läpi voimassa olevin ja uusin perustein saadaan
36287: tehdyt laskelmat ovat laajuudeltaan ja monipuo-        vertailuaineistot, joista vaikutukset tulonjakoon
36288: lisuudeltaan mittavimpia tämäntyyppisen uudis-         ja julkistalouteen on luotettavasti johdettavissa.
36289: tushankkeen yhteydessä tehdyistä laskentaura-              Sekä esimerkkilaskelmissa että tosiaineistoon
36290: koista.                                                perustuvissa laskelmissa tulevat myös alueelliset
36291:     Vaikutuslaskelmia tehdään periaatteessa kah-       näkökohdat ja eroavuudet huomioon otetuiksi.
36292: teen lähestymistapaan nojautuen. Toinen lasken-        Esimerkkilaskelmia ei ole tehty pääkaupunkipai-
36293: tatapa perustuu esimerkkiperheiden konstruoin-         notteisesti, vaan yleisimpänä asetelmana on ollut
36294: tiin. Perheen koonja rakenteen, työssäkäynnin ja       kunkin etuusjärjestelmän osalta se kuntaryhmä
36295: tulotason, asumis- ja lastenhoitoratkaisujen jne.      tai muu alueluokitus, joka on väestömäärältään
36296: eri vaihtoehdoista muodostetaan mahdollisim-           suurin. Tämä pätee niin esim. asumistukea, toi-
36297: man kattavat asetelmat kaikista kyseeseen tule-        meentulotukea kuin lasten päivähoitoakin kos-
36298: vista tilanteista, joihin perheet uudistuksen to-      keviin laskelmiin. Tarkasteluja on tehty myös
36299: teutuessa voivat joutua. Laskelmien laajuutta          maan eri osissa tyypillisin asumismenojen taso-
36300: kuvaa se, että erilaisia esimerkkitapauksia käy-       oletuksin. Erot palkkatasossa ja työllistymisessä
36301: tiin työn kuluessa läpi lähes satatuhatta kappa-       maan eri osissa tulevat kattavasti tarkastelluksi
36302: letta. Keskeisiltä osiltaan näiden laskelmien tu-      käytettyjen tulonmuodostusvaihtoehtojen puit-
36303: loksia on esitetty graafisten kuvioiden avulla,        teissa.
36304:                                           KK 512/1996 vp                                              3
36305: 
36306:   Tilastokeskuksen rekisteriaineistoon pohjau-      tuksista. Hallitus katsookin, että kannustinlauk-
36307: tuvat laskelmat sinänsä tuottavat alueellisesti     kuja selvitettäessä on tehty riittävästi esimerkki-
36308: edustavan ja kattavan kuvan niin maan eri osissa    tarkasteluja ja otettu huomioon alueelliset palk-
36309: vallitsevista elinoloista kuin uudistusten vaiku-   ka- ja elinkustannustekijät
36310: 
36311:      Helsingissä 8 päivänä heinäkuuta 1996
36312: 
36313:                                                                      Valtiovarainministeriöön
36314:                                                                      nimitetyn ministerin sijainen,
36315:                                                                      ministeri Jan-Erik Enestam
36316: 4                                              KK 512/1996 vp
36317: 
36318: 
36319: 
36320: 
36321:                                            Tili Riksdagens Talman
36322: 
36323:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         arbetets gång. Resultatet av kalkylerna har tili
36324: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-           väsentliga delar framställts som grafiska figurer,
36325: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-         varvid information från flera tiotals exempelfall
36326: man Säde Tahvanainen undertecknade spörsmål              kan ha sammanfattats i en enda figur. Genom
36327: nr 512:                                                  kalkyler som baserar sig på exempelfall kan man
36328:                                                          skapa en systematisk och uttömmande bild av
36329:              Har Regeringen vid utredningen av in-       vilka verkningar ändringar i systemet får på fa-
36330:           komstfållorna beaktat olika regioners          miljenivå. Exempelkalkylerna ger däremot inte
36331:           olika löne- och levnadskostnadsfaktorer,       någon information om hur vanliga de olika situa-
36332:           och                                            tionerna är och viiken inverkan dessa har på den
36333:              har Regeringen i tillräck1ig utsträck-      offentliga ekonomin.
36334:           ning utrett exempelfall tili grund för arbe-      Den andra infallsvinkeln för kalkyler över
36335:           tet om inkomstfållor?                          verkningarna utgår ifrån en provbeskattning
36336:                                                          som omfattar ett existerande registermaterial. I
36337:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            samband med arbetet kring flitfållorna gjordes
36338: anföra följande:                                         detta slag av kalkyler utgående från Statistikcen-
36339:                                                          tralens basmaterial över inkomstfördelning som
36340:     Det utredningsarbete om prob1ematiken kring          görs upp varje år. Detta materia! har samman-
36341: flitfållorna som utförts av en ministergrupp un-         ställts tili en uttömmande bild av hushållens in-
36342: der ledning av minister Arja Alho och de beslut          komstbildning med utnyttjande av allt det regis-
36343: regeringen på grundval av utredningsarbetet fat-         termaterial som förvaltningen producerar omin-
36344: tat om åtgärder för att eliminera flitfållorna           komstöverföringar och beskattning. De hushåll
36345: grundar sig på omfattande kalkyler över effekter-        som ingår i materialet har dessutom intervjuats
36346: na av förs1ag och alternativ för såvä1 enskilda          för att man skall få en bild av den socioekonomis-
36347: hushåll som den offentliga ekonomin. De beslut           ka bakgrunden och andra uppgifter av samma
36348: som har fattats gäller med undantag av pensions-         s1ag som inte finns i registren. I materialet ingår
36349: systemet nära nog alla de centrala inkomstöver-          över femhundra uppgifter om varje person i de
36350: föringssystemen samt beskattningen. Ka1kyler             olika sampien och samplens hushåll ger tillsam-
36351: har gjorts både då det gäller de enski1da verk-          mans en god bild av 1andets befolkning såväl ur
36352: ningarna av förändringar inom vart och ett av            regional synvinkel som ur andra synvinklar be-
36353: systemen och då det gäller förändringarnas sam-          traktat. Detta materia1 har bringats till plane-
36354: man1agda verkningar för olika s1ag av familjer.          ringsårets nivå och de inkomstöverföringssystem
36355: De kalkyler som gjorts i samband med arbetet             som varit föremål för granskningen, ink1usive
36356: om flitfållorna är till sin omfattning och mångsi-       inkomstbeskattningen, har programmerats såväl
36357: dighet ett av de största kalky1eringsarbeten som         enligt nuvarande system som enligt de föreslagna
36358: gjorts i anslutning tili ett reformprojekt av detta      ändringarna. Genom att räkna igenom samplet
36359: slag.                                                    både enligt nu gällande och nya grunder får man
36360:     Man har i princip utnyttjat två infallsvinklar       jämförelsematerial ur vilket tillförlitliga härled-
36361: då kalkyler över verkningarna har gjorts upp.            ningar om verkningarna på inkomsfördelningen
36362: Den ena infallsvinkeln utgår från konstruerade           och den offentliga ekonomin kan göras.
36363: exempelfamiljer. På basis avolika alternativ för            Både i exempelkalkylerna och i de kalkyler
36364: familjens storlek och sammansättning, arbetsför-         som baserar sig på verkligt materia! blir regionala
36365: hållanden och inkomstnivå, lösningar för boende          synpunkter och skillnader beaktade. Exempel-
36366: och barnavård osv. utformas så uttömmande                kalkylerna har inte gjorts med betoning på hu-
36367: modeller som möjligt för alla situationer som            vudstadsregionen, utan för varje förmåmsystem
36368: familjerna kan hamna i då reformen genomförs.            har den vanligaste utgångspunkten Jör uppställ-
36369: Kalkylernas omfattning åskådliggörs av att näs-          ningen varit den kommungrupp eller annan om-
36370: tan hundra tusen exempelfall genomgåtts under            rådesklassificering där befolkningsmängden är
36371:                                             KK 512/1996 vp                                              5
36372: 
36373: störst. Detta gäller kalkylerna för såväl t.ex. bo-      De kalkyler som bygger på Statistikcentralens
36374: stadsbidrag och utkomststöd som barndagvård.          registermaterial bildar i sig en regionalt sett re-
36375: Undersökningar har också gjorts i hela Jandet         presentativ och uttömmande bild av såväl de
36376: utgående från antaganden om nivån på de typis-        levnadsförhållanden som råder i olika delar av
36377: ka boendekostnaderna. Skillnaderna då det gäl-        Jandet som reformens verkningar. Enligt reger-
36378: ler lönenivå och sysselsättning i landets olika       ingens åsikt har man vid utredningen om flit-
36379: delar granskas uttömmande inom ramen för de           fållorna granskat ett tillräckligt antal exempelfall
36380: alternativ för inkomstbildning som används.           och beaktat regionala löne- och levnadskost-
36381:                                                       nadsfaktorer.
36382: 
36383:      Helsingfors den 8 juli 1996
36384:                                                                        Ställföreträdare för ministern
36385:                                                                        i finansministeriet,
36386:                                                                        minister Jan-Erik Enestam
36387:                                           KK 513/1996 vp
36388: 
36389: Kirjallinen kysymys 513
36390: 
36391: 
36392: 
36393: 
36394:                                   Säde Tahvanainen /sd ym.: Asumistuen määräytymisperusteista
36395: 
36396: 
36397: 
36398:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
36399: 
36400:    Asumistuen myöntämisperusteet ovat moni-             Asumistukikriteereihin sisältyy myös ehtoja
36401: mutkaiset ja kansalaisen kannalta hankalat.         asumisväljyyden suhteen. Toiset ihmiset halua-
36402: Tuen myöntämiseen vaikuttavat monet seikat          vat asua väljemmin kuin toiset. On ymmärrettä-
36403: kuten esimerkiksi asunnon ikä, koko ja rahoitus-    vää, että valtio ei jaa asumistukea ylisuuriin
36404: muoto. Monet kansalaiset pitävät asumistuen         asuntoihin, mutta kriteeri, jonka mukaan ah-
36405: saantiehtoja epäoikeudenmukaisilla ja vanhen-       taasti asuvat saavat vähemmän asumistukea
36406: tuneina.                                            kuin väljästi asuvat, ei ole järkevä. Tällä hetkellä-
36407:    Suomalaisessa asuntopolitiikassa on haluttu      hän esim. pienessä yksiössä kaksin asuva paris-
36408: tukea uudisrakentamista. Laman aikana raken-        kunta saa vähemmän asumistukea kuin väljem-
36409: taminen pysähtyi miltei kokonaan, ja nytkin uu-     min asuva yksinäinen henkilö.
36410: disrakentaminen on korjausrakentamista vähäi-           Kaiken kaikkiaan asumistuen saantiehdot tu-
36411: sempää. Asumistuen kriteereissä uudempaan           lisi tarkistaa nykyaikaisiksi ja erilaiset elämänti-
36412: asuntoon saa enemmän asumistukea kuin van-          lanteet huomioon ottaviksi. Valtion tulee tukea
36413: haan. Vanhan asunnon peruskorjaus on asumis-        järkevästi asuvia ja asumistuen tuloehdot täyttä-
36414: tukea korottava tekijä, mutta peruskorjauksen       viä henkilöitä tasavertaisesti.
36415: suorittaminen ei useinkaan ole vuokralaisesta tai       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36416: asunnon omistajastakaan kiinni. Vuokralaisella      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
36417: ei myöskään aina ole mahdollisuutta valita uutta    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
36418: asuntoa, jos tarjolla on vain peruskorjaamatto-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36419: mia vanhempia asuntoja. Uudisrakentamista tu-
36420: lee tukea ja peruskorjaamiseen kannustaa, mutta                Aikooko Hallitus muuttaa asumistu-
36421: näiden tukitoimien tulisi ohjautua muuta kautta             kinormeja siten, että asunnon ikä ja asu-
36422: kuin asumistukiteitse. Tämän perusteella asun-              misväljyys eivät olisi enää niin merkittä-
36423: non ikäkriteereiden painoarvoa asumistuen saa-              viä tekijöitä asumistukea myönnettäessä?
36424: misessa tulisi väljentää.
36425: 
36426:      Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1996
36427: 
36428:                     Säde Tahvanainen /sd                     Marjaana Koskinen /sd
36429: 
36430: 
36431: 
36432: 
36433: 260017
36434: 2                                          KK 513/1996 vp
36435: 
36436: 
36437: 
36438: 
36439:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
36440: 
36441:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kysyjien esille tuomaan epäkohtaan, että asumis-
36442: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tuen normit leikkaavat enemmän vanhoissa kuin
36443: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      uusissa asunnoissa. Tästä johtuu, että uuteen
36444: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Säde Tah-       asuntoon voi saada suuremman asumistuen kuin
36445: vanaisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      vanhaan. Uuden asunnon, erityisesti valtion lai-
36446: sen n:o 513:                                         noittaman, vuokran suuruuteen vaikuttavat lai-
36447:                                                      nanhoitokustannukset. Vanhoissa asunnoissa
36448:           Aikooko Hallitus muuttaa asumistu-         näitä kustannuksia ei ole. Jos asunto on perus-
36449:        kinormeja siten, että asunnon ikä ja asu-     korjattu, ja siitä on aiheutunut uusia pääoma-
36450:        misväljyys eivät enää olisi niin merkittä-    kustannuksia, asunnon ikä katsotaan asumistu-
36451:        viä tekijöitä asumistukea myönnettäessä?      kea myönnettäessä peruskorjausvuoden mu-
36452:                                                      kaan.
36453:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Yksittäistapauksissa asumistuen kohtuullis-
36454: vasti seuraavaa:                                     ten asumismenojen määrittelyyn liittyvä normi-
36455:                                                      tus saattaa tuntua epäoikeudenmukaiselta, mut-
36456:    Asumistukea myönnetään enintään kohtuulli-        ta yleisesti ottaen on järkevää, että asumistuki
36457: sista asumismenoista. Niiden määrään vaikutta-       seuraa vuokratasossa olevaa ikäporrastusta. Ei
36458: vat puolestaan asunnon kohtuullinen pinta-ala ja     ole tarkoituksenmukaista, että asumistuella kan-
36459: asunnon enimmäisasumismenot neliömetriä              nustettaisiin vuokratason pelkästään markkina-
36460: kohden kuukaudessa. Kohtuullisen pinta-alan          tekijöistä johtuvaa nousua. Tämän vuoksi asun-
36461: määrät on vahvistettu ruokakunnan koon mu-           non iän mukaista porrastus ta tulisi lieventää vain
36462: kaan. Lähtökohtana on ollut, että asumistuen         siinä tahdissa, kuin vuokramarkkinoilla tapah-
36463: väljyysnormien tulisi vastata valtion asuntolai-     tuu yleisesti vuokrien tasaantumista.
36464: noituksessa ja aravavuokra-asuntojen asukasva-           Asumistuen ikäporrastus on tällä hetkellä
36465: linnassa sovellettavia väljyysnormeja. Asumis-       liian jyrkkä verrattuna sekä asumistuen saajien
36466: tuen saajien tulisi voida asua niissä asunnoissa,    keskivuokratasoon että yleiseen vuokratasoon.
36467: joita markkinoilta on saatavissa. Asumistuella ei    Asian äkillinen korjaaminen vaatisi kuitenkin
36468: kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista tukea koh-       huomattavaa asumistukimäärärahan lisäystä,
36469: tuullista väljempää asumista.                        joka ottaen huomioon nykyisen valtion taloudel-
36470:    Asumistuessa hyväksyttävien asumismenojen         lisen tilanteen on vaikeasti toteutettavissa. Epä-
36471: määrää rajataan myös hyväksyttävillä enim-           kohtaa ei voida korjata sillä tavalla, että vastaa-
36472: mäisasumismenoilla. Nämä määräytyvät asun-           vasti uusien asuntojen enimmäisasumisme-
36473: non iän, koon, sijainnin ja varustetason perus-      nonormeja alennettaisiin. Uusien asuntojen
36474: teella. Asumistuessa sovellettava enimmäisasu-       vuokrat perustuvat korkeampiin pääomamenoi-
36475: mismenojen porrastus on perustunut vielä viime       hin. Valtion tukemassa tuotannossa asumistuen
36476: vuoden toukokuuhun saakka kohtuullisen vuok-         normien tiukentaminen edellyttäisi lisäsubven-
36477: ratason määrittelyssä sovellettuihin tasoyleisoh-    tiota korkotuen tai alikorkoisuuden muodossa,
36478: jeisiin. Nämä puolestaan ovat perustuneet tilas-     mikä aiheuttaisi yhteiskunnalle paljon suurem-
36479: tollisiin keskivuokriin. Näin ollen asumistuessa     pia kustannuksia kuin vuokrien alentaminen yk-
36480: sovellettu varsin tiukka enimmäisasumismeno-         sittäistapauksissa asumistuella. Asumistukijär-
36481: jen luokittelu on perustunut asuntojen todellisiin   jestelmä on osa asumiseen suunnattua tukea, ja
36482: keskimääräisiin vuokriin.                            sen täytyy olla tältäkin osin sopusoinnussa asu-
36483:     Sittemmin asumistuen normeja on tiukennet-       miseen annettavan muun tuen kanssa.
36484: tu säästösyistä, ja vuokrasääntelyn vapauttami-          Kysymyksessä on todettu, että pienessä yk-
36485: nen on johtanut siihen, että vapaarahoitteisten      siössä asuva pariskunta saisi vähemmän tukea
36486: asuntojen vuokrien määräytymisessä asunnon si-       kuin väljästi asuva yksinäinen. Tämä voi pitää
36487: jaintitekijöillä on suurempi merkitys kuin asun-     paikkansa ainoastaan siinä tapauksessa, että yk-
36488: non iällä. Tämä puolestaan on johtanut siihen        siön neliövuokra on niin korkea, että suuri osa
36489:                                              KK 513/1996 vp                                          3
36490: 
36491: vuokrasta jätetään ottamatta huomioon asumis-             Asumistuen kohtuullisten asumismenojen
36492: tukea myönnettäessä. Samalla tulotasonahan             määrittelyä koskevat normit tulevat vahvistetta-
36493: kahden hengen asumistuki on suurempi kuin yh-          viksi vuosittain annettavissa asumistuen määräy-
36494: dellä hengellä, koska perusomavastuuosuus on           tymisperusteissa. Kun vuokrasääntely on puret-
36495: täysimääräisen tuen yläpuolella kahden hengen          tu ja vuokratason määrittelyssä sovelletut taso-
36496: ruokakunnalla pienempi kuin yhdellä hengellä.          yleisohjeet eivät ole enää ohjaamassa asumistuen
36497: Asumistuen yhtenä tavoitteena on mahdollistaa          normistoa, joudutaan erikseen selvittämään,
36498: kohtuutasoinen asuminen. Ei voi olla asumis-           millä tavalla vuokratasossa tapahtuneet muu-
36499: tuen tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukais-         tokset otetaan asumistuessa huomioon. Tässä
36500: ta, että tuettaisiin sitä, että pariskunta tai perhe   yhteydessä pyritään siihen, että asumistuki vas-
36501: asuu ahtaasti ja kalliisti.                            taisi aikaisempaa paremmin asumistuen saajien
36502:     Ahtaasti asuminen aiheuttaa sosiaalisia ongel-     todellista vuokratasoa. Asunnon iän vaikutusta
36503: mia, ja korkeasta neliövuokrasta maksettavat           pyritään asteittain pienentämään asumistuessa
36504: kustannukset ruokkivat markkinatekijöistä joh-         huomioon otettavien asumismenojen määritte-
36505: tuvaa vuokrien nousua. Sen sijaan saattaisi olla       lyssä. Asumistuen tulee seurata vuokratasossa
36506: tarkoituksenmukaista, että voitaisiin tukea ny-        tapahtuvia muutoksia, mutta se ei saa olla niitä
36507: kyistä väljempääkin, esimerkiksi omatoimiseen          kiihdyttämässä.
36508: asunnon kunnostamiseen perustunutta asumista
36509:  silloin, kun se on kokonaiskustannuksiltaan hal-
36510:  paa.
36511:      Helsingissä 8 päivänä heinäkuuta 1996
36512:                                                                          Ministeri Sinikka Mönkäre
36513: 4                                           KK 513/1996 vp
36514: 
36515: 
36516: 
36517: 
36518:                                          Till Riksdagens Talman
36519: 
36520:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen         spörsmålet, nämligen att normerna för bostads-
36521: föreskriver har Ni, Fru Talman, till vederböran-       bidraget påverkar äldre bostäder mer än nyare.
36522: de medlem av statsrådet översänt följande av           Detta är anledningen till att det är möjligt att få
36523: riksdagsman Säde Tahvanainen m.fl. underteck-          större bostadsbidrag för en ny bostad än för en
36524: nade spörsmål nr 513:                                  gammal. Storleken på hyran för en ny bostad,
36525:                                                        speciellt för en statsbelånad sådan, bestäms av
36526:           Ämnar Regeringen ändra normerna              kostnaderna för skötseln av lånet. 1 fråga om
36527:        för bostadsbidraget så, att bostadens ål-       gamla bostäder saknas dessa kostnader. Om bo-
36528:        der och rymlighet inte längre anses som         staden har sanerats grundligt och detta har orsa-
36529:        lika avgörande faktorer då bostadsbidra-        kat nya kapitalkostnader, räknas bostadens ål-
36530:        get beviljas?                                   der från reparationsåret då bostadsbidraget be-
36531:                                                        viljas.
36532:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt              1 enskilda fall kan normeringen av definitio-
36533: anföra följande:                                       nen av de skäliga boendekostnaderna i samband
36534:                                                        med bostadsbidraget verka orättvis, men allmänt
36535:     Bostadsbidrag beviljas högst för skäliga boen-     taget är det rationellt att bostadsbidraget följer
36536: dekostnader. Beloppet påverkas av att bostadens        den åldersgradering som ingår i hyresnivån. Det
36537: areal är skälig och av de maximala boendekost-         är inte ändamålsenligt att bostadsbidraget stimu-
36538: naderna per kvadratmeter per månad. Vad som            lerar en stegring av hyresnivån enbart på grund
36539: anses som skälig areal har fastställts i enlighet      av marknadsfaktorerna. Därför bör graderingen
36540: med hushållets storlek. Utgångspunkten är den          enligt bostadens ålder lindras bara i den takt som
36541: att rymlighetsnormerna för en bostad bör mat-          en allmän utjämning av hyrorna äger rum på
36542: svara de normer som tillämpas i statens bostads-       bostadsmarknaden.
36543: långivning och vid valet av boende i aravahyres-           Bostadsbidragets åldersgradering är i detta nu
36544: bostäder. Bostadsbidragstagarna bör kunna bo i         alltför brant både med tanke på den genomsnitt-
36545: de bostäder som finns på marknaden. Det är             liga hyresnivån för bostadsbidragstagarna och
36546: alltså inte ändamålsenligt att använda bostadsbi-      med tanke på den allmänna hyresnivån. En
36547: draget för att stödja rymligare boende än vad          snabb tillrättaläggning av situationen skulle
36548: som är skäligt.                                        dock kräva en avsevärd höjning av bostadsbi-
36549:     De boendeutgifter som godkänns i bostadsbi-        dragsanslagen, viiken med beaktande av det nu-
36550: draget avgränsas också genom godtagbara maxi-          varande statsekonomiska läget är svår att ge-
36551: miutgifter för boende. Dessa bestäms av bosta-         nomföra. Missförhållandet kan inte avhjälpas
36552: dens ålder, storlek, läge och utrustningsnivå. Den     genom en motsvarig lindring av normerna för
36553: gradering av de maximala boendekostnaderna             maximala boendekostnader i nya bostäder. Hy-
36554: som tillämpas i bostadsbidraget byggde tills i maj     rorna för nya bostäder bygger på högre kapital-
36555: i fjol på de de allmänna anvisningarna om boen-        kostnader. En skärpning av normerna för bo-
36556: denivå som tillämpades i definitionen av den skä-      stadsbidrag i statsunderstödd produktion förut-
36557: liga hyresnivån. Dessa har baserats på statistiska     sätter ytterligare subventionering i form av ränte-
36558: genomsnittshyror. Detta innebär att den strikta        stöd eller lågränta, vilket skulle åsamka samhäl-
36559: klassificering av maximala boendekostnader             let betydligt högre kostnader än en sänkning av
36560: som tillämpas i bostadsbidragssystemet har             hyrorna genom bostadsbidrag i enskilda fall.
36561: byggt på de faktiska genomsnittliga hyrorna.           Bostadsbidragssystemet är en del av stödet till
36562:     Senare har normerna för bostadsbidraget            boende, och också till denna del måste det har-
36563: skärpts i syfte att spara, och avvecklingen av         moniera med det övriga stöd som gäller boende.
36564: hyresregleringen har lett till att bostadens läge          1 spörsmålet påpekas att ett par som bor i en
36565: har större betydelse än dess ålder då hyran be-        liten etta får mindre stöd än en ensam person som
36566: stäms för fritt finansierade bostäder. Detta har å     bor rymligt. Dettakan stämma bara i det fall att
36567: sin sida lett till det missförhållande som påtalas i   kvadrathyran för ettan är så hög atten stor del av
36568:                                           KK 513/1996 vp                                          5
36569: 
36570: hyran lämnas obeaktad då bostadsbidraget be-           Normerna för skäliga boendekostnader inom
36571: viljas. Om inkomstnivån är densamma, är bo-         bostadsbidragssystemet faststälis årligen i an-
36572: stadsbidraget för två personer högre än för en,     knytning till grunderna för bestämning av bo-
36573: eftersom bassjälvriskandelen vid fulit bostadsbi-   stadsbidraget. Då hyresregleringen nu har av-
36574: drag är mindre för två personer än för en. Ett av   vecklats och de alimänna anvisningar som tilläm-
36575: syftena med bostadsbidraget är att göra det möj-    pades vid bestämning av hyresnivån inte längre
36576: ligt för bidragstagarna att bo skäligt. Med tanke   styr normeringen av bostadsbidraget, krävs sär-
36577: på bostadsbidragets syfte kan det inte vara ända-   skild utredning av hur ändringar i hyresnivån
36578: målsenligt att samhället stöder en situation där    beaktas i bostadsbidraget. 1 detta sammanhang
36579: ett par eller en familj bor trångt och dyrt.        eftersträvas ett bostadsbidrag som bättre mot-
36580:    Trångboddhet leder till sociala problem, och     svarar bidragstagarnas faktiska hyresnivå. Strä-
36581: kostnaderna för höga kvadrathyror bidrar ge-        van är att successivt minska inverkan av bosta-
36582: nom marknadsfaktorerna tili hyresstegring. Men      dens ålder vid definitionen av de boendekostna-
36583: det kunde däremot vara ändamålsenligt om stöd       der som beaktas i bostadsbidraget. Bostadsbi-
36584: kunde riktas tili rymligare boende, t.ex. då det    draget bör följa ändringarna i hyresnivån men
36585: bygger på ombyggnad av bostaden på egen hand,       det får inte bidra tili att försnabba dem.
36586: varvid totalkostnaderna blir låga.
36587:      Helsingforsden 8 juli 1996
36588: 
36589:                                                                       Minister Sinikka Mönkäre
36590:                                            KK 514/1996 vp
36591: 
36592: Kirjallinen kysymys 514
36593: 
36594: 
36595: 
36596: 
36597:                                   Kirsi Piha /kok: Tuloverotuksen tasosta
36598: 
36599: 
36600: 
36601:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
36602: 
36603:    Hallitusohjelmassa mainitaan hallituksen ta-      omalta osaltaan ylläpitää myös työttömyyttä.
36604: voitteeksi verotuksen osalta tasoltaan ja raken-     Nyt olisikin syytä päästä nopeampiin toimenpi-
36605: teeltaan OECD-maihin nähden kilpailukykyinen         teisiin kuin tähän asti.
36606: verotus. Verotuksen tulisi myös kannustaa työn-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36607: tekoon ja yritteliäisyyteen. Hallitus onkin pienin   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
36608: askelin laskenut tuloverotuksen tasoa, ja voi-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
36609: daan todeta, että suunta on oikea. Viimeisen         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36610: OECD-maiden vertailututkimuksen mukaan
36611: Suomi ei kuitenkaan ole lähelläkään kilpailuky-                 Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta halli-
36612: kyistä verotuksen tasoa. Esimerkiksi tulovero-               tusohjelma toteutuu myös verotuksen
36613: tuksen osalta saavutimme korkeimman tason.                   osalta niin, että Suomen tuloverotuksen
36614: Juuri tuloverotuksen sietämätön kireys ei kan-               taso olisi kilpailukykyinen OECD-vertai-
36615: nusta työntekoon eikä yritteliäisyyteen vaan                 lussa?
36616: 
36617:      Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1996
36618: 
36619:                                            Kirsi Piha /kok
36620: 
36621: 
36622: 
36623: 
36624: 260017
36625: 2                                           KK 514/1996 vp
36626: 
36627: 
36628: 
36629: 
36630:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
36631: 
36632:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        vuosina 1998 ja 1999, päästään alle vuoden 1991
36633: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tason, jolloin ansiotulojen verotus oli keveimmil-
36634: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       lään. Hallituksen tarkoitus on mahdollisuuksien
36635: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kirsi Pi-        mukaan kasvattaa kevennyksiä hallituskauden
36636: han näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          loppuvuosina. Työttömyysvakuutusmaksun suu-
36637: 514:                                                  ruus on puolestaan yhteydessä työllisyyden ja
36638:                                                       työeläkemaksun suuruus eläkemenojen kehityk-
36639:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta halli-     seen.
36640:        tusohjelma toteutuu myös verotuksen               Suomen tuloverojärjestelmän ongelmia ovat
36641:        osalta niin, että Suomen tuloverotuksen        edellä todetusti ansiotulojen verotuksen kireys
36642:        taso olisi kilpailukykyinen OECD-vertai-       muuhun tuloverotukseen nähden sekä muiden
36643:        lussa?                                         OECD-maiden tuloverotukseen verrattuna.
36644:                                                       Suomi on saatu näyttämään kansainvälisissä ver-
36645:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tailuissa huippukireän verotuksen maalta. Vaik-
36646: vasti seuraavaa:                                      ka verotus on meillä korkea, tämänkin käsityk-
36647:                                                       sen takana on myös osittaisiksijääviä tarkastelu-
36648:    Hallituksen tavoitteena on verotuksen osalta       ja. Ajankohtaisen esimerkin kansainvälisen ver-
36649: tasoltaan ja rakenteeltaan OECD-maihin näh-           tailun ongelmista tarjoavat edellä mainitut pal-
36650: den kilpailukykyinen verotus. Monien keskeis-         kansaajan uudet työeläke-ja työttömyysvakuu-
36651: ten veromuotojen osalta onkin viime vuosina to-       tusmaksut. Lukemalla OECD:n tai muita kan-
36652: teutettu tämänsuuntaisia mittavia rakenteellisia      sainvälisiä vertailuja tarkkaan, myös alahuo-
36653: ja kilpailukykyä parantavia uudistuksia. Tätä         mautukset, todetaan monessa maassa vastaa-
36654: uudistustyötä onjatkettujajatketaan sekä välit-       vantyyppiset maksut kerättävän osana yksityisiä
36655: tömän että välillisen verotuksen osalta. Verotuk-     vakuutusjärjestelmiä tai esimerkiksi vain työn-
36656: sen tason kannalta suurimmaksi epäkohdaksi            antajamaksuina. On enemmän kuin epävarmaa,
36657: tunnustetaan yleisesti ansiotulojen verotuksen        mikä maksujen keruutapa johtaa palkanansaitsi-
36658: korkeus sekä yleisesti että verrattuna yhteisö- ja    jan tulonmuodostuksen kannalta parhaaseen
36659: pääomatulojen verotuksen tasoon. Hallitus on-         lopputulokseen. Pelkästään tuloverojärjestel-
36660: kin ottanut tehtäväkseen ansiotulojen verotuk-        män puitteissa kerättävien erien vertailu maiden
36661: sen keventämisen, ja jo tähän mennessä tehdyt         kesken antaa varmasti virheellisen kuvan.
36662: päätökset muodostavat alennuslinjan, jonka jat-           Pohjoismaisen tuloverotuksen merkittävä ra-
36663: kaminen koko eduskuntakauden ajan riittää vie-        kenteellinen ero muihin vastaavantyyppisiin
36664: mään tuloverotuksen alimmalle tasolleen sitten        maihin verrattuna on huomattavan suuri, yhte-
36665: 1960-luvun.                                           näisin periaattein kussakin maassa koottava pai-
36666:    Edellä todettu ei tosin sisällä niin suuria kuin   kallinen tulovero, kunnallisvero. Kansainvälisen
36667: ensi kuulemaita helposti ajatellaan. On yleinen,      vertailun kannalta huomionarvoista on, että tä-
36668: mutta virheellinen käsitys, että tuloverotus Suo-     mäkin vero voidaan pohjoismaita koskevissa ti-
36669: messa olisi kiristynyt merkittävästi viime vuosi-     lastotauluissa kuvata luotettavasti. Lähes kaik-
36670: kymmeninä ja erityisesti viime vuosina. Käsitys       kien muiden maiden kohdalla vastaavassa tilas-
36671: verotuksen kiristymisestä viime vuosina johtuu        tossa on merkintä "tietoa ei saatavissa". Tämä ei
36672: uusista, korvamerkityistä työeläke- ja työttö-        merkitse, etteikö kyseisiä alueellisia veroja ko.
36673: myysvakuutusmaksuista eikä perinteisestä tulo-        maissa perittäisi, vaan sitä, että nämä usein var-
36674: verotuksesta. Jos nämä maksut jätetään tarkas-        sin merkittävätkin verot peritään kyseisten mai-
36675: telun ulkopuolelle, tuloverotuksen taso ensi vuo-     den eri osissa niin epäyhtenäisin periaattein, ettei
36676: delle jo sovituin veroasteikon ja sairausvakuu-       niistä osata tehdä vertailukelpoista tilastoa. Us-
36677: tusmaksun kevennyksin on alenemassa tasolle,          kaltaapa sanoa, että Suomi on huippumaa aina-
36678: jota alempana se ei koko 1980-luvulla juuri käy-      kin tilastointinsa avoimuudessa ja kattavuudes-
36679: nyt. Ja jos kevennyksiä jatketaan samaan tahtiin      sa. Johtopäätöksiä eri maiden tilanteesta pitäisi-
36680:                                            KK 514/1996 vp                                             3
36681: 
36682: kin tehdä vasta, kun on muodostanut kuvan siitä      odotetulla tavalla, tuloverotuksen kevennykset
36683: hyvinvoinnin ja oikeudenmukaisuuden tasosta,         tulevat olemaan niin tuntuvia, että vuosikymme-
36684: mille kukin maa erilaisine niin verotus- kuin mui-   nen alkupuolella tapahtunut kiristyminen voi-
36685: ne järjestelmineen yltää.                            daan purkaa. Veronkevennysten suuruutta ra-
36686:    Hallitus jatkaa jo aloittamaansa tuloverotuk-     joittaa vain se, että niitä ei voida tehdä valtion
36687: sen keventämistä. Mikäli muissa keskeisissä ta-      velkaantuneisuutta kasvattamalla.
36688: louspolitiikalle asetetuissa tavoitteissa edetään
36689:      Helsingissä 8 päivänä heinäkuuta 1996
36690:                                                                      Valtiovarainministeriöön
36691:                                                                      nimitetyn ministerin sijainen,
36692:                                                                      ministeri Jan-Erik Enestam
36693: 4                                          KK 514/1996 vp
36694: 
36695: 
36696: 
36697: 
36698:                                        Tili Riksdagens Talman
36699: 
36700:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     sjukförsäkringsavgiften att sjunka till en nivå
36701: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       som är sä låg som den knappast varit pä hela
36702: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     1980-talet. Om lättnaderna fortskrider i samma
36703: man Kirsi Piha undertecknade spörsmål nr 514:        takt under 1998 och 1999, når man en nivä som
36704:                                                      underskrider 1991 års nivå dä beskattningen av
36705:           Vad ämnar Regeringen göra för att          förvärvsinkomsterna var sOm lindrigast. Reger-
36706:        regeringsprogrammet även i fräga om be-       ingens avsikt är att i mån av möjlighet öka lätt-
36707:        skattningen skall genomföras sä att nivän     naderna under de sista åren av regeringsperio-
36708:        för inkomstsbeskattningen i Finland           den. Arbetslöshetsförsäkringsavgiftens storlek
36709:        skall vara konkurrenskraftig i en OECD-       har däremot samband med utvecklingen av sys-
36710:        jämförelse?                                   selsättningen, och arbetspensionsavgiftens stor-
36711:                                                      lek med utvecklingen av pensionsutgifterna.
36712:   Som svar pä detta spörsmål får jag vördsamt           Svärigheterna med det finska inkomskattesys-
36713: anföra följande:                                     temet är, sä som ovan har konstaterats, den hår-
36714:                                                      da beskattningen av förvärvsinkomster jämfört
36715:    Regeringens mäl vad gäller beskattningens         med den övriga inkomstbeskattningen och med
36716: nivå och struktur är att beskattningen skall vara    de andra OECD-ländernas inkomstbeskattning.
36717: konkurrenskraftig i en jämförelse med OECD-          1 internationella jämförelser har Finland fram-
36718: länderna. 1 fräga om flera centrala former av        ställts som ett land där beskattningen är mycket
36719: beskattning har man i detta syfte under senare år    sträng. Trots att beskattningen hos oss är hög, är
36720: drivit igenom betydande strukturella reformer        denna uppfattning ocksä baserad pä ofullständi-
36721: som förbättrat konkurrenskraften. Detta re-          ga granskningar. Ett aktuellt exempel på svårig-
36722: formarbete har fortsatt och fortsätter vad gäller    heterna med internationella jämförelser är de
36723: bäde den direkta och den indirekta beskattning-      löntagares nya arbetspensions- och arbetslös-
36724: en. Det är allmänt erkänt att den största olägen-    hetsförsäkringsavgifter som nämns ovan. Om
36725: heten vad gäller beskattningsnivån är den            man läser OECD:s eller andras internationella
36726: stränga beskattningen av förvärvsinkomster,          jämförelser noggrant, även fotnoterna, märker
36727: bäde rent allmänt och jämfört med nivån för          man att många Iänder tar ut motsvarande avgif-
36728: beskattningen av samfunds- och kapitalinkoms-        ter som en del av privata försäkringssystem eller
36729: ter. Regeringen har därför också tagit som sin       t.ex. enbart som arbetsgivarpremier. Det är mer
36730: uppgift att lindra beskattningen av förvärvsin-      än oklart vilketdera sättet att ta ut avgifter som
36731: komster. Redan de beslut som hittills fattats upp-   med avseende på löntagarens inkomstbildning
36732: visar en trend som, om den fortsätter under hela     leder tili det bästa slutresultatet. Om man i en
36733: riksdagsperioden, kommer att vara tillräcklig för    jämförelse mellan olika Iänder beaktar enbart de
36734: att sänka inkomstbeskattningen till en nivä där      poster som uppbärs inom ramen för inkomst-
36735: den inte har varit sedan 1960-talet.                 skattesystemet, ger detta troligtvis en felaktig
36736:    Det som konstaterats ovan innebär inte sä         bild av situationen.
36737: stora lättnader som man först kanske tror. Det är       Jämfört med andra motsvarande Iänder är i de
36738: en allmän men felaktig uppfattning att inkomst-      nordiska länderna den betydande strukturella
36739: beskattningen i Finland skulle ha skärpts avse-      skillnaden i fråga om inkomstbeskattningen en
36740: värt under de senaste årtiondena och i synnerhet     anmärkningsvärt stor regional inkomstskatt,
36741: under senare år. Denna uppfattning beror på de       dvs. kommunalskatten, som i varje nordiskt land
36742: nya öronmärkta arbetspensions- och arbetslös-        uppbärs enligt enhetliga principer. 1 en interna-
36743: hetsförsäkringsavgifterna, och inte pä den tradi-    tionell jämförelse bör man notera att också den-
36744: tionella inkomstbeskattningen. Om dessa avgif-       na skatt kan framställas på ett tillförlitligt sätt i
36745: ter lämnas utanför granskningen kommer nästa         statistik över de nordiska länderna. 1 motsvaran-
36746: ärs inkomstbeskattningsnivä redan genom de           de statistik över nästan alla de andra länderna
36747: överenskomna lättnaderna i skatteskalan och          finns anmärkningen "uppgifter saknas". Detta
36748:                                             KK 514/1996 vp                                             5
36749: 
36750: betyder inte att regionala skatter inte skulle upp-      Regeringen kommer att fortsätta att lindra
36751: bäras i dessa länder, utan att dessa ofta t.o.m.      inkomstbeskattningen. Om man i fråga om and-
36752: betydande skatter uppbärs enligt så oenhetliga        ra centrala mål som satts upp för den ekonomis-
36753: principer i de olika delarna av länderna att det      ka politiken avancerar på väntat sätt, kommer
36754: inte är möjligt att göra upp jämförbar statistik      inkomstskattelättnaderna att vara så betydande
36755: över dem. Man vågar nästan påstå att Finland är       att den åtstramning som ägde rum under de förs-
36756: ett framstående land åtminstone med beaktande         ta åren av decenniet kan lösas upp. Skattelättna-
36757: av dess tillgängliga och täckande statistik. Där-     dernas omfattning begränsas endast av att de inte
36758: för bör man dra slutsater om situationen i olika      får genomföras på ett sätt som ökar statens
36759: Iänder först när man bildat sig en uppfattning om     skuldsättning.
36760: den nivå i fråga om välfård och rättvisa som de
36761: olika länderna med sina olika beskattningssys-
36762: tem och andra system når upp tili.
36763: 
36764:      Helsingfors den 8 juli 1996
36765:                                                                       Ställföreträdare för ministern
36766:                                                                       i finansministeriet,
36767:                                                                       minister Jan-Erik Enestam
36768:                                             KK 515/1996 vp
36769: 
36770: Kirjallinen kysymys 515
36771: 
36772: 
36773: 
36774: 
36775:                                    Kirsi Piha /kok: Kaupunkipoliittisen ohjelman laatimisesta
36776: 
36777: 
36778: 
36779:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
36780: 
36781:    Hallitusohjelmassa todetaan aluepolitiikan         taan. Esimerkiksi uusi valtionosuusjärjestelmä ei
36782: osalta kaupunkipoliittisen ohjelman tarve. Halli-     kaikilta osin ota näitä poliittisia painotuksia
36783: tuskaudesta on mennyt jo puolitoista vuotta.          huomioon. Siksi on tärkeää, että sisäasiainminis-
36784: Tämä hallitus tekee jatkuvasti aluepoliittisia        teriössä valmisteilla oleva ohjelma valmistuu ja
36785: päätöksiä, kuten valtionosuusuudistuksen val-         se tuodaan yhteiskunnalliseen keskusteluun.
36786: mistelu, joissa kaupunkipoliittista ajattelua ja      Alun perin ohjelman piti olla valmiina jo huhti-
36787: ohjelmaajo tulisi soveltaa. Ohjelmaa vain ei kuu-     kuun 1996 loppuun mennessä.
36788: lu. Ohjelmia ei tule tehdä ohjelmien tekemisen           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36789: ilosta vaan todellisina työkaluina politiikan teke-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
36790: miseen. Ohjelmalla ei ole enää arvoa, jos se val-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
36791: mistuu keskeisten poliittisten päätösten jälkeen.     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36792:    Kaupungeilla on omanlaisensa ongelmat eri-
36793: laisine väestörakenteineen sekä julkisten palve-                    Aikooko Hallitus todella antaa paino-
36794: luiden tarpeineen. Kaupungit tarvitsevat toi-                 arvoa kaupunkipoliittiselle ajattelulle,
36795: miakseen maan vetureina omanlaisiaan toimen-                  toteuttaa hallitusohjelmaa ripeästi myös
36796: piteitä. Koko maa tarvitsee aluepolitiikkaa,jossa             tällä alueeliaja varmistaa, että kaupunki-
36797: kaupunkien kasvumahdollisuuksia ja menestys-                  poliittinen ohjelma valmistuu viipymät-
36798:                                                                 .. ?
36799: tekijöitä selvästi edistetään ja ongelmia ratko-              t a.
36800: 
36801:      Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1996
36802: 
36803:                                             Kirsi Piha /kok
36804: 
36805: 
36806: 
36807: 
36808:  260017
36809: 2                                            KK 515/1996 vp
36810: 
36811: 
36812: 
36813: 
36814:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
36815: 
36816:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         osuusjärjestelmän uudistuksen kanssa. Kaupun-
36817: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          kityöryhmän ehdotuksia laadittaessa on otettu
36818: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        huomioon valtion hallinnossa käynnissä oleva
36819: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kirsi Pi-         muukin uudistustyö, esim. Aluehallinto 2000:n
36820: han näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           esitykset.
36821: 515:                                                      Työryhmä kiinnitti erityisesti huomiota kau-
36822:                                                        pungeissa vallitsevaan korkeaan työttömyyteen,
36823:             Aikooko Hallitus todella antaa paino-      kaupunkien kehittämispotentiaaliin ja kehittä-
36824:          arvoa kaupunkipoliittiselle ajattelulle,      mistoimien parempaan koordinointiin. Työryh-
36825:          toteuttaa hallitusohjelmaa ripeästi myös      mä ehdottaa yhteistyötä lisättäväksi sekä keskus-
36826:          tälla alueella ja varmistaa, että kaupunki-   hallintotasolla erityisen kaupunkipoliittisen työ-
36827:          poliittinen ohjelma valmistuu viipymät-       ryhmän avulla että kaupunkiseuduilla käyttäen
36828:            .. ?                                        apuna kaupunkiohjelmaa, jolla kootaan nyt hy-
36829:          t a.
36830:                                                        vin sektoraalista suunnittelua. Työryhmä teki
36831:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           myös ehdotuksia jatkoselvitysaiheista.
36832: vasti seuraavaa:                                          Loppuraportti on lähetetty laajalle lausunto-
36833:                                                        kierrokselle. Sisäasiainministeriö on pyytänyt
36834:    Kaupunkien kehittämistyöryhmä jätti loppu-          ministeriöitä kiinnittämään huomiota työryh-
36835: raporttinsa ministeri Jouni Backmanille kesä-          män ehdotuksiin jo ensi vuoden budjettiasioita
36836: kuun 12 päivänä, kaksi päivää ennen kansan-            käsiteltäessä. Lausuntoyhteenvedon valmistut-
36837: edustaja Pihan kyselyn kirjaamista.                    tua raportti tulee syksyllä hallituksen käsitte-
36838:    Loppuraportti, Kaupungit kasvun luojina, si-        lyyn.
36839: sältää sekä kaupunkien 1990-luvun kehityksen              Hallitus on ohjelmanaan sitoutunut kehittä-
36840: analyysia että ehdotuksen tarvittavaksi kehittä-       mään sekä kaupunkeja että maaseutua ja antaa
36841: mispolitiikaksi. Työryhmä on tehnyt uraauurta-         suuren painoarvon nyt valmistuneelle, ensim-
36842: vaa työtä, joka tulee viitoittamaan kaupunkien         mäiselle laajapohjaiselle kaupunkien kehittämis-
36843: kehittämistä pitkälle tulevaisuuteen. Työryhmän        politiikkaa koskevalle esitykselle. Kaupunkien
36844: monipuolinen kokoopano takasi työlle moniar-           kehittäminen ei ole yhden politiikkalohkon tai
36845: voisen, useamman hallintotason ja sektorin lä-         sektorin vastuulla, vaan se on jatkuvaa monella
36846: hestymistavan. Samalla työ edellytti myös selvi-       tasolla ja taholla tapahtuvaa yhteistyötä. Tätä
36847: tys- ja neuvotteluaikaa, jotta päästiin yksimieli-     yhteistyötä hallitus tulee jatkossakin edistä-
36848: siin kehittämislinjauksiin.                            mään.
36849:    Kaupunkien kehittämispolitiikkaa on valmis-            Edellä esitetyn perusteella katson, ettei kysely
36850: teltu kiinteässä yhteistyössä kuntien valtion-         anna aihetta muihin toimenpiteisiin.
36851: 
36852:        Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 1996
36853: 
36854:                                                                         Ministeri Jan-Erik Enestam,
36855:                                                                         ministeri Backmanin sijainen
36856:                                             KK 515/1996 vp                                             3
36857: 
36858: 
36859: 
36860: 
36861:                                         Tili Riksdagens Talman
36862: 
36863:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      pens förslag har utarbetats har man också beak-
36864: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        tat det övriga reformarbete som pågår inom
36865: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      statsförvaltningen, t.ex. förslagen gällande pro-
36866: man Kirsi Piha undertecknade spörsmål nr 515:         jektet Regionalförvaltning 2000.
36867:                                                          Arbetsgruppen fåste särskilt uppmärksamhet
36868:           Har Regeringen för avsikt att verkli-       vid den höga arbetslösheten i städerna, vid stä-
36869:        gen lägga vikt vid stadspolitiskt tänkan-      dernas utvecklingspotential och vid en bättre ko-
36870:        de, att skyndsamt fullfölja regeringspro-      ordinering av utvecklingsåtgärderna. Arbets-
36871:        grammet också inom detta område och            gruppen föreslår ett ökat samarbete, dels på cen-
36872:        att säkerställa att ett stadspolitiskt pro-    tralförvaltningsnivå med hjälp av en särskild
36873:        gram utan dröjsmål fårdigställs?               stadspolitisk arbetsgrupp, dels i stadsregionerna
36874:                                                       med hjälp av ett stadsprogram genom vilket den
36875:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         i dag mycket sektorielia planeringen koordine-
36876: anföra följande:                                      ras. Arbetsgruppen lade också fram förslag gäl-
36877:                                                       lande frågor som kunde bli föremål för fortsatt
36878:    Arbetsgruppen för utveckling av städerna           utredning.
36879: överlämnade sin slutrapport tili minister Jouni          Slutrapporten har sänts på remiss tili ett stort
36880: Backman den 12 juni, två dagar innan riksdags-        antal instanser. Inrikesministeriet har bett minis-
36881: man Pihas spörsmål registrerades.                     terierna att fåsta uppmärksamhet vid arbets-
36882:     Slutrapporten Kaupungit kasvun luojina (stä-      gruppens förslag redan vid behandlingen av näs-
36883: derna genererar tillväxt) innehåller både en ana-     ta års budgetfrågor. Rapporten kommer på hös-
36884: lys av städernas utveckling under 1990-talet och      ten upp för behandling i regeringen efter att ett
36885: ett förslag gällande den utvecklingspolitik som       sammandrag av remissvaren har fårdigställts.
36886: behövs. Arbetsgruppen har utfört ett pionjärar-          Regeringen har genom sitt program förbundit
36887: bete, som kommer att vara riktgivande för stä-        sig att utveckla såväl städerna som landsbygden
36888: dernas utveckling långt in i framtiden. Arbets-       och lägger stor vikt vid det förslag gällande en
36889: gruppens mångsidiga sammansättning var en ga-         utvecklingspolitik för städerna på bred bas som
36890: ranti för att man närmade sig frågan på ett mång-     nu fårdigställts och som är det första i sitt slag.
36891: fasetterat sätt och så att arbetet omfattade flera    Ansvaret för utvecklandet av städerna vilar inte
36892: nivåer inom förvaltningen och många olika sek-        på endast en politisk eller annan sektor, utan det
36893: torer. Samtidigt förutsatte arbetet också att tid     är fråga om ett fortlöpande samarbete som sker
36894:  reserverades för utredningar och förhandlingar,      på många nivåer och i många instanser. Reger-
36895:  så att man kunde enas om utvecklingslinjerna.        ingen kommer också framöver att främja detta
36896:     Utvecklingspolitiken för städerna har beretts i   samarbete.
36897:  nära anknytning tili reformen av systemet med           Med stöd av vad som sagts ovan anser jag att
36898:  statsandelar till kommunerna. När arbetsgrup-        spörsmålet inte ger anledning tili vidare åtgärder.
36899: 
36900:      Helsingforsden 28 juni 1996
36901: 
36902:                                                               Minister Jan-Erik Enestam,
36903:                                                               ställföreträdare för minister Backman
36904:                                              KK 516/1996 vp
36905: 
36906: Kirjallinen kysymys 516
36907: 
36908: 
36909: 
36910: 
36911:                                     Vuokko Rehn /kesk ym.: Palkkojen ennakonpidätysten ja sosiaali-
36912:                                        turvamaksujen tilittämisestä valtiolle
36913: 
36914: 
36915:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
36916: 
36917:    Työnantajien ja yrittäjien tulee tilittää edelli-   tulee 15 %:n suuruinen viivästyskorko. Surkuhu-
36918: sessä kuussa maksamiensa palkkojen ennakon-            paisinta asiassa on vielä se, että 1.1.1996 voimaan
36919: pidätykset ja sosiaaliturvamaksut valtiolle aina       tulleen lainmuutoksen jälkeen nämä verovelvol-
36920: seuraavan kuukauden 10 päivänä. Mikäli äsket-          lisesta itsestään riippumattomista syistä, esimer-
36921: täin uhkaamassa ollut lakko olisi alkanut, olisi-      kiksi lakon johdosta, maksuunpantavat viiväs-
36922: vat pankit olleet kiinni ja verohallituksen ja lää-    tysseuraamukset ovat vielä tuloverotuksessa vä-
36923: ninverovirastojen antamien tulkintojen mukaan          hennyskelvoton kuluerä.
36924: em. työnantajatilitykset olisi tullut suorittaa vii-       Tilanne on pienten ja keskisuurtenkin yritys-
36925: meistään jo 9.5.1996, mikäli haluttiin välttyä vii-    ten osalta täysin kohtuuton, ja se on omiaan
36926: västysseuraamuksilta.                                  kasvattamaan työllistämiskynnystä.
36927:    Verohallitus on perustanut näkemyksensä en-             Tällainen kohtuuton laintulkintajohtaa myös
36928: nakkoperintäasetuksen 5 luvun 53 §:n säännök-          tilitoimistojen osalta varsin ikävään tilanteeseen,
36929: seen, jonka mukaan ko. työnantajatilityksen voi        koska asiakasyritykset edellyttävät asioidensa
36930: maksaa ensimmäisenä arkipäivänä arkilauan-             hoitoa luonnollisesti ilman mitään viivästysseu-
36931: tain, pyhäpäivän sekä eräiden juhlapyhien jäl-         raamuksia. Tilitoimisto olisi kuitenkin tässä ti-
36932: keen. Ko. lainkohdassa ei ole mitään mainintaa         lanteessa täysin mahdottoman tehtävän edessä,
36933: mahdollisista muista verovelvollisesta itsestään       koska sen tulisi myös huolehtia, että useiden
36934: riippumattomista esteistä kuten force majeure          kymmenien asiakasyrittäjien tileillä pitääkin olla
36935: -syyt, esimerkiksi lakko.                              katetta päivää ennen veronmaksun eräpäivää.
36936:     Huomattava kuitenkin on, että laissa veronli-      On syytä huomata, että monet yritykset elävät
36937: säyksestä ja viivekorosta (18.12.1995/1556) on         käytännössä "kädestä suuhun" siten, että esimer-
36938: 7 §:n 3 momentissa säädetty, että valtiovarainmi-      kiksi torstaipäivän 9.5.1996 myyntitulot olivat
36939: nisteriö voi määrätä, ettei veronlisäystä ja viive-    pankissa 10.5.1996, jolloin tilitoimisto huolehti
36940:  korkoa peritä ajalta, jolta veron suorittaminen       ko. verotilityksen veloittamisesta tililtä.
36941:  on viivästynyt maksuvelvollisesta riippumatto-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36942:  mien esteiden vuoksi.                                 tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
36943:     Onkin syytä kysyä, miksi verohallituksessa ol-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
36944:  laan tulkitsemassa lakia joustamattomasti. Tä-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36945:  mänkaltaisissa tapauksissa, kuten äskettäin la-
36946:  kon uhatessa, tulisi valtiovarainministeriöltä                  Onko Hallitus valmistelemassa ennak-
36947:  vaatia päätöstä ja ohjeita viivästysseuraamusten             koperintäasetuksen 53 §:n muuttamista
36948:  maksuunpanosta tällaisissa tilanteissa, eikä läh-            siten, että siihen lisätään säännös siitä,
36949:  teä automaattisesti siitä ajatuksesta, että yrittä-          että veron tai työnantajatilityksen voi
36950: jää tulee välittömästi rangaista.                             maksaa ilman viivästysseuraamuksia
36951:     Veronlisäys voi pahimmassa tapauksessa olla               myös force majeure -tilanteissa, kuten esi-
36952:  jopa 30 %:n suuruinen, ja lisäksi maksettavaksi              merkiksi lakkotilanteissa?
36953: 
36954:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1996
36955: 
36956:           Vuokko Rehn /kesk               Seppo Kääriäinen /kesk          Matti Ryhänen /kesk
36957:           Aulis Ranta-Muotio /kesk        Hannu Takkula /kesk             Anu Vehviläinen /kesk
36958:           Sakari Smeds /skl               Päivi Räsänen /skl              Juha Korkeaoja /kesk
36959:           Olavi Ala-Nissilä /kesk         Matti Väistö /kesk              Maria Kaisa Aula /kesk
36960:           Kyösti Karjula /kesk            Jukka Tarkka /nuors             Mauri Salo /kesk
36961: 260017
36962: 2                                            KK 516/1996 vp
36963: 
36964: 
36965: 
36966: 
36967:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
36968: 
36969:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Veronlisäyksestä ja viivekorosta annetun lain
36970: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          7 §:ssä säädetään, milloin veronlisäys ja viivekor-
36971: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        ko on jätettävä perimättä. Lääninveroviraston
36972: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Vuokko            on jätettävä veronlisäys ja viivekorko osittain tai
36973: Rehnin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          kokonaan perimättä, jos veron maksaminen on
36974: sen n:o 516:                                           viivästynyt viranomaisen menettelyn vuoksi.
36975:                                                        Sanktionluonteiselle veronkorotukselle ei peritä
36976:            Onko Hallitus valmistelemassa ennak-        veronlisäystä eikä veron maksuunpanon yhtey-
36977:         koperintäasetuksen 53 §:n muuttamista          dessä määrättävälle veronlisäykselle viivekor-
36978:         siten, että siihen lisätään säännös siitä,     koa. Korkoa ei siten peritä korolle.
36979:         että veron tai työnantajatilityksen voi            Valtiovarainministeriö voi lain 7 §:n 3 mo-
36980:         maksaa ilman viivästysseuraamuksia             mentin nojalla määrätä, ettei veronlisäystä ja vii-
36981:         myös force majeure -tilanteissa, kuten         vekorkoa peritä ajalta, jolta veron suorittaminen
36982:         esimerkiksi lakkotilanteissa?                  on viivästynyt verovelvollisesta riippumattomien
36983:                                                        esteiden vuoksi. Tällaisia poikkeuksellisia tilan-
36984:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           teita voivat olla esim. pankki- ja postitoimihenki-
36985: vasti seuraavaa:                                       löiden työtaistelu, jolloin veron suorittamiselle
36986:                                                        määrätyt maksupaikat ovat poikkeuksellisesti
36987:    Laki veronlisäyksestä ja viivekorosta (1556/        suljettuina. Koska näissä tilanteissa veron mää-
36988: 95) on yleinen verojen ja maksujen viivästysseu-       räaikana maksamisen laiminlyönti perustuisi
36989: raamuksia koskeva laki. Laissa säädetään vero-         poikkeukselliseen, verovelvollisesta riippumat-
36990: jenja maksujen viivästysseuraamusten laskutapa         tamaan esteeseen, laissa ei ole yleistä viivästys-
36991: sekä korkotaso. Viivästysseuraamuksia ovat ve-         seuraamusten perimättäjättämissäännöstä, vaan
36992: ronlisäys ja viivekorko. Veronlisäyksen ja viive-      viivästysseuraamusten perimättä jättäminen
36993: koron korkotaso on sidottu Suomen Pankin vah-          edellyttää tällöin aina erillistä valtiovarainminis-
36994: vistamaan viivästyskoron viitekorkoon. Veronli-        teriön päätöstä. Nämä tapaukset ovat harvinai-
36995: säyksen ja viivekoron vuotuinen korko on 15            sia eikä niiden yksilöiminen laintasaisesti ole kat-
36996: prosenttia vuonna 1996. Veronlisäyksen korko-          sottu tarkoituksenmukaiseksi. Nykyiseen lakiin
36997: prosentti ei ole 30 prosentin suuruinen, kuten         sisällytetty valtuussäännös oli jo kumotussa ve-
36998: kysymyksessä väitetään. Veronlisäystä ja viive-        ron viivästyskorosta ja jäämämaksusta annetus-
36999: korkoa ei peritä samalta ajalta.                       sa laissa. Valtuutussäännöksen nojalla valtiova-
37000:    Veronlisäys-niminen viivästysseuraamus las-         rainministeriö on viimeksi antanut päätöksen
37001: ketaan oma-aloitteisesti suoritettaville veroille ja   (230/90) viivästyskoron ja jäämämaksun peri-
37002: maksuille, kuten palkoista suoritettaville enna-       mättä jättämisestä koskien verovuoden 1988
37003: konpidätyksille ja sosiaaliturvamaksuille, joita       säännönmukaisen veron kantoa.
37004: työnantaja ei tilitä lääninverovirastolle viimeis-         Kirjallisessa kysymyksessä tarkoitetussa ta-
37005: tään laissa säädettynä viimeisenä määräpäivänä.        pauksessa lakkotilanne olisi estänyt huhtikuulta
37006: Jos laissa säädetty viimeinen määräpäivä on ar-        tilitettävien ennakonpidätysten ja sosiaaliturva-
37007: kilauantai tai pyhäpäivä, saa veron tilittää seu-      maksujen maksamisen laissa säädettynä eräpäi-
37008: raavana ensimmäisenä arkipäivänä ilman viiväs-         vänä eli 10.5. Verohallituksella oli tuolloin tie-
37009: tysseuraamuksia.                                       dossaan, että valtiovarainministeriö tekisi pää-
37010:    Veronlisäys lasketaan laissa säädettyä viimeis-     töksen asiassa vasta sen selvittyä, missä laajuu-
37011: tä määräpäivää seuraavasta päivästä maksupäi-          dessa maksaminen olisi todella estynyt. Verohal-
37012: vään tai lääninveroviraston veron maksuunpa-           lituksen antamassa tiedotteessa ei haluttu luvata
37013: nossa määräämään eräpäivään. Viivekorko taas           sellaista, mikä ei ole verohallituksen toimivallas-
37014: lasketaan lääninveroviraston maksuunpanemal-           sa, vaan esitettiin maksajan kannalta turvallisin
37015: le verolle ja maksulle, jota ei ole maksettu vii-      viivästysseuraamukseton vaihtoehto. Lain mu-
37016: meistään määrättynä erä päivänä, eräpäivää seu-        kaan vain valtiovarainministeriöllä on toimival-
37017: raavasta päivästä maksupäivään.                        ta määrätä, ettei veronlisäystä tai viivekorkoa
37018:                                            KK 516/1996 vp                                               3
37019: 
37020: peritä ajalta, jolta veron maksaminen on viiväs-     tun lain 7 §:n 3 momentin mukaan valtiovarain-
37021: tynyt maksuvelvollisesta riippumattomasta syys-      ministeriöllä on jo nykyisin mahdollisuus määrä-
37022: tä. Kysymys ei siten ollut verohallituksen suorit-   tä, ettei veronlisäystä ja viivekorkoa peritä ajalta,
37023: tamasta lain tulkinnasta, joka olisi perustunut      jolta veron suorittaminen on viivästynyt maksu-
37024: ennakkoperintäasetuksen 5 luvun 53 §:n sään-         velvollisesta riippumattomasta syystä, ei ole tar-
37025: nökseen, kuten kysymyksen perusteluissa on to-       vetta tämän vuoksi valmistella ennakkoperintä-
37026: dettu.                                               asetuksen 53 §:n muuttamista.
37027:    Koska veronlisäyksestä ja viivekorosta anne-
37028:      Helsingissä 9 päivänä heinäkuuta 1996
37029:                                                                       Valtiovarainministeriöön
37030:                                                                       nimitetyn ministerin sijainen,
37031:                                                                       ministeri Jan-Erik Enestam
37032: 4                                           KK 516/1996 vp
37033: 
37034: 
37035: 
37036: 
37037:                                         Tili Riksdagens Talman
37038: 
37039:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         1 7 § lagen om skattetillägg och förseningsrän-
37040: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        ta stadgas om när skattetillägget och försenings-
37041: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      räntan skalllämnas ouppburna. Länsskattever-
37042: man Vuokko Rehn m.fl. undertecknade spörs-            ket skalllämna skattetillägg och förseningsränta
37043: må1 nr 516:                                           de1vis eller he1t ouppburen, om betalningen av
37044:                                                       skatt har fördröjts pä grund av någon myndig-
37045:           Hålier Regeringen på att bereda en          hets förfarande. På skatteförhöjningar av sank-
37046:        ändring av 53§ förordningen om för-            tionskaraktär uppbärs inte skattetillägg, och på
37047:        skottsuppbörd så, att tili den fogas ett       skattetillägg som fastställs i samband med debite-
37048:        stadgande om att skatt elier arbetsgivar-      ring av skatt uppbärs inte förseningsränta. På
37049:        redovisning kan beta1as utan dröjsmåls-        ränta uppbärs således inte ränta.
37050:        påföljder även i force majeure-situatio-          Enligt 1agens 7 § 3 mom. kan finansministeriet
37051:        ner, t.ex. i händelse av strejk?               bestämma att skattetillägg och förseningsränta
37052:                                                       inte skall uppbäras för den tid skattebeta1ning
37053:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         varit fördröjd på grund av hinder som inte berott
37054: anföra följande:                                      på den skattsky1dige. Undantagsförhållanden av
37055:                                                       det här s1aget kan vara t.ex. en arbetsstrid gällan-
37056:    Lagen om skattetillägg och förseningsränta         de bank- och posttjänstemän, då de platser som
37057: (1556/95) är en alimän lag om påföljder av dröjs-     utsetts till skattebeta1ningsställen undantagsvis
37058: må1 för skatter och avgifter. 1 lagen stadgas om      är stängda. Eftersom försumme1sen att inom ut-
37059: sättet att beräkna dröjsmålspåfö1jderna i fråga       satt tid beta1a skatten i dessa fali skulie grunda sig
37060: om skatter och avgifter samt om påfö1jdernas          på ett exceptionelit hinder som inte beror på den
37061: räntenivå. Dröjsmålspåföljder är skattetillägg        skattsky1dige, innehåller 1agen inte något allmänt
37062: och förseningsränta. Räntenivån för skattetill-       stadgande om avstäende från uppbörd av dröjs-
37063: lägg och förseningsränta är bunden tili den refe-     mälspåföljder, utan detta förutsätter alltid ett
37064: rensränta för dröjsmälsräntan som fastställs av       särskilt beslut av finansministeriet. Situationer
37065: Finlands Bank. Den ärliga räntan under 1996 pä        av det här s1aget är sälisynta och det har inte
37066: skattetiliägg och förseningsränta är 15 procent.      ansetts vara ändamå1senligt att närmare specifi-
37067: Skattetillägg och förseningsränta uppbärs inte        cera dem på lagnivå. Fullmaktsstadgandet i den
37068: för samma tid.                                        nuvarande 1agen ingick redan i den upphävda
37069:    Den dröjsmä1späföljd som kallas skattetillägg      lagen om dröjsmälsränta och restavgift på skatt.
37070: beräknas på skatter och avgifter som skali betalas    Med stöd av fullmaktsstadgandet har finansmi-
37071: på eget initiativ, t.ex. förskottsinnehålining på     nisteriet senast utfårdat ett bes1ut (230/90) som
37072: lön och socia1skyddsavgifter som arbetsgivaren        gäller avstäende från uppbörd av dröjsmälsränta
37073: inte redovisar tilllänsskatteverket senast på den     och restavgift i fråga om uppbörden av ordinarie
37074: fataliedag som stadgas i lag. Om den lagstadgade      skatt skatteäret 1988.
37075: fata1iedagen är en he1gfri 1ördag eller en helgdag,      1 det fall som avses i spörsmålet hade en strejk
37076: får skatten utan dröjsmä1spåföljder redovisas         förhindrat att de förskottsinnehällningar och so-
37077: under den första därpå följande vardagen.             cia1skyddsavgifter som skulle redovisas för apri1
37078:    Skattetillägget beräknas frän dagen efter den      beta1ades på den lagstadgade förfallodagen, dvs.
37079: sista 1agstadgade fataliedagen tili betalningsda-     den 10 maj. Skattestyre1sen var medveten om att
37080: gen eller till den förfallodag som länsskatteverket   finansministeriet ämnade fatta ett beslut i ären-
37081: fastställer vid debiteringen av skatten. Förse-       det först när det blev k1art i viiken omfattning
37082: ningsräntan däremot beräknas pä skatter och           betalningen faktiskt skulle bli förhindrad. 1 skat-
37083: avgifter, som debiteras av 1änsskatteverket och       testyrelsens meddelande ville man inte 1ova så-
37084: som inte har betalts senast på den utsatta förfal-    dant som inte faller under skattestyrelsens behö-
37085: 1odagen, från dagen efter förfallodagen till beta1-   righet, utan man förde fram det alternativ utan
37086: ningsdagen.                                           dröjsmålspåföljder som för betalaren var det
37087:                                             KK 516/1996 vp                                             5
37088: 
37089: tryggaste. Enligt lagen är det enbart finansminis-       Eftersom finansministeriet enligt 7 § 3 mom.
37090: teriet som har behörighet att bestämma att skat-      lagen om skattetillägg och förseningsränta nume-
37091: tetillägg eller förseningsränta inte skall uppbäras   ra har möjlighet att bestämma att skattetillägg
37092: för den tid skattebetalningen varit fördröjd av       och förseningsränta inte skall uppbäras förden tid
37093: skäl som inte berott på den skattskyldige. Det har    skattebetalningen varit fördröjd av skäl som inte
37094: således inte varit fräga om en tolkning av lagen      berott på den betalningsskyldige, är det inte nöd-
37095: som skattestyrelsen skulle ha gjort med stöd av 5     vändigt att a v denna anledning bereda en ändring
37096: kap. 53§ förordningen om förskottsuppbörd.            av 53§ förordningen om förskottsuppbörd.
37097: 
37098:      Helsingfors den 9 juli 1996
37099:                                                                       Ställföreträdare för ministern
37100:                                                                       i finansministeriet,
37101:                                                                       minister Jan-Erik Enestam
37102:                                                                                                                     j
37103:                                                                                                                 j
37104:                                                                                                             j
37105:                                                                                                         j
37106:                                                                                                     j
37107:                                                                                                 j
37108:                                                                                             j
37109:                                                                                         j
37110:                                                                                     j
37111:                                                                                 j
37112:                                                                             j
37113:                                                                         j
37114:                                                                     j
37115:                                                                 j
37116:                                                             j
37117:                                                         j
37118:                                                     j
37119:                                                 j
37120:                                             j
37121:                                         j
37122:                                     j
37123:                                 j
37124:                             j
37125:                         j
37126:                     j
37127:                 j
37128:             j
37129:         j
37130:     j
37131: j
37132:                                              KK 517/1996 vp
37133: 
37134: Kirjallinen kysymys 517
37135: 
37136: 
37137: 
37138: 
37139:                                     Jukka Gustafsson /sd ym.: Ammattitutkintojärjestelmään liitty-
37140:                                        vien tutkintotoimikuntien työskentelyedellytysten turvaami-
37141:                                        sesta
37142: 
37143: 
37144: 
37145:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
37146: 
37147:     Ammattitutkintoja käytännössä hoitavia tut-        ongelmia siksi, että työnantajat eivät ole tuke-
37148: kintotoimikuntia on perustettu 32 tutkintoalalle.      massa tätä työtä, vaan saattavat edellyttää palk-
37149: Pääosin alueellisesti ja paikallisesti toimivia tut-   kauksen vähentämistä toimikuntatyöhön käy-
37150: kintotoimikuntia on yhteensä yli 200. Suurin osa       tettävän työajan osuudelta. Tiedossa on, että esi-
37151: toimikunnista on perustettu teollisuuden aloille,      merkiksi tekstiilialan ammattityöntekijöitä edus-
37152: esimerkiksi kone- ja metallialalla on 33 tutkinto-     tavat jäsenet ovat joutuneet osallistumaan toimi-
37153: toimikuntaa. Tutkintotoimikuntien määrällä mi-         kuntatyöhön ilman työtappiokorvausta. Näin ei
37154: taten seuraavaksi suurimpia aloja ovat hotelli-,       voi jatkua. Myös monet toimikuntatyöhön osal-
37155: ravintola- ja suurtalousala, kaupan ja hallinnon       listuvat asiantuntijat ovat pienyrittäjiä, ja toimi-
37156: ala, sähköala sekä koti-, laitostalous-ja puhdis-      kuntiin osallistuminen aiheuttaa heillekin ongel-
37157: tuspalveluala. Tutkintotoimikunnissa työsken-          mia.
37158: telee noin 1 300 eri alojen asiantuntijaa.                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37159:     Ammattitutkintoihin on liitetty suuria odo-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
37160: tuksia sekä ammattitaidon ja koulutuksen laa-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
37161: dun varmentamiseksi että työelämän ja koulu-           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37162: tuksen välisen vuorovaikutuksen parantamisek-
37163: si.                                                                Onko Hallitus tietoinen ammattitut-
37164:     Ammattitutkintotoiminnan hallinnointi, tut-                kintojärjestelmän käytännön hallinnoin-
37165: kintotoiminnan seuraaminen ja tutkintotehtä-                   tiin liittyvistä vakavista ongelmista, ja
37166: vien tarkistaminen edellyttävät kunnollisesti hoi-                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
37167: dettuina tutkintotoimikuntienjäseniltä tavallista              ryhtyä mahdollisesti yhdessä työmarkki-
37168: komiteatyötä oleellisesti suurempaa työpanosta.                naosapuolten kanssa ongelmien poista-
37169: Käytännössä toimikuntatyön hoitamisessa on                     miseksi?
37170: 
37171:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1996
37172: 
37173:                      Jukka Gustafsson /sd                       Heikki Rinne /sd
37174:                      Esa Lahtela /sd                            Kari Uotila /vas
37175: 
37176:                                                  Mikko Elo /sd
37177: 
37178: 
37179: 
37180: 
37181: 260017
37182: 2                                         KK 517/1996 vp
37183: 
37184: 
37185: 
37186: 
37187:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
37188: 
37189:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      siitä, että työmarkkinaosapuolten osallistumi-
37190: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       nen tutkintotoimikuntiin on osa laajempaa kou-
37191: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     lutuksen ja työelämän lähentämisen kokonai-
37192: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jukka          suutta, joka on sekä koulutusta edustavien taho-
37193: Gustafssonin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-    jen että työelämän organisaatioiden tavoitteena.
37194: myksen n:o 517:                                     Tämän johdosta tutkintotoimikuntiin osallistu-
37195:                                                     misen katsottiin olevan toimintaa, johon kukin
37196:            Onko Hallitus tietoinen ammattitut-      taho myös panostaisi. Hallituksen esityksessä
37197:        kintojärjestelmän käytännön hallinnoin-      eduskunnalle ammattitutkintoja koskevaksi
37198:        tiin liittyvistä vakavista ongelmista, ja    lainsäädännöksi (HE 286/1993 vp) oli perustelu-
37199:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      tekstissä tämän mukaisesti maininta siitä, että
37200:        ryhtyä mahdollisesti yhdessä työmarkki-      asetuksella säädettäisiin tutkintotoimikunnista
37201:        naosapuolten kanssa ongelmien poista-        olevaksi voimassa, mitä valtion komiteoista sää-
37202:        miseksi?                                     detään tai määrätään. Tällä maininnalla tuotiin
37203:                                                     eduskunnan tietoon, että valtio ei aio korvata
37204:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        toimikunnanjäsenille toimikunnan työstä aiheu-
37205: vasti seuraavaa:                                    tuvaa menetettyä työaikaa. Eduskuntakäsitte-
37206:                                                     lyssä tätä ei asetettu kyseenalaiseksi.
37207:    Ammattitutkintolain (306/94) 4 §:n mukaan            Tällä hetkellä tutkintotoimikuntia on asetettu
37208: mainitussa laissa tarkoitettujen tutkintojen jär-   yhteensä 165 ja niissä on yhteensä 1 241 jäsentä.
37209: jestämisestä ja valvonnasta vastaavat tutkinto-     Opetushallituksen tutkintotoimikunnille organi-
37210: toimikunnat. Ammattitutkintoasetuksen (308/         soimassa koulutuksessa on käsitelty myös ko-
37211: 94) 3 §:n mukaan tutkintotoimikunnan palk-          kouksiin liittyviä palkkioita. Vain joissakin yk-
37212: kioista ja korvauksista on soveltuvin osin voi-     sittäistapauksissa on kysymyksessä mainitun
37213: massa, mitä valtion komiteoista säädetään tai       kaltaisia taloudellisia ongelmia tullut esiin.
37214: määrätään. Komiteoista annetun valtioneuvos-            Opetusministeriö pitää valitettavana, että joi-
37215: ton päätöksen (218/88) 15 §:n mukaan komitean       denkin tutkintotoimikuntien jäsenten kohdalla
37216: puheenjohtajan ja jäsenten palkkioiden ja kor-      taloudelliset tekijät ovat vaikeuttaneet toimin-
37217: vausten perusteista määrää valtiovarainministe-     taan osallistumista. Ammattitutkintolakiin kes-
37218: riö. Komiteoiden kokouspalkkioista annetun          keisesti kuuluvan kolmikantaperiaatteen mukai-
37219: valtiovarainministeriön päätöksen (666/91) mu-      sesti ministeriö katsoo näiden vaikeuksien rat-
37220: kaan kokouksista voidaan maksaa ainoastaan          kaisemisen kuitenkin kuuluvan työmarkkina-
37221: tavanomainen kokouspalkkio.                         osapuolille.
37222:    Ammattitutkintolain valmistelussa lähdettiin
37223: 
37224:      Helsingissä 8 päivänä heinäkuuta 1996
37225: 
37226:                                                             Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
37227:                                           KK 517/1996 vp                                            3
37228: 
37229: 
37230: 
37231: 
37232:                                       Tili Riksdagens Talman
37233: 
37234:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     del av en större helhet som inbegriper tillnärm-
37235: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-      ningen av utbildning och arbetsliv och som efter-
37236: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-    strävas av både de instanser som representerar
37237: man Jukka Gustafsson m.fl. undertecknade            utbildningen och av organisationerna inom ar-
37238: spörsmä1 nr 517:                                    betslivet. På grund av detta ansåg man att med-
37239:                                                     verkan i examenskommissionerna är sådan verk-
37240:           Är Regeringen medveten om de allvar-      samhet som samtliga instanser också vill satsa på.
37241:        liga prob1emen i samband med den prak-       I motiveringstexten till regeringens proposition
37242:        tiska administrationen av yrkesexamens-      till riksdagen med förslag tilllagstiftning om yr-
37243:        systemet, och                                kesexamina (RP 286/1993 rd) nämndes i enlighet
37244:           vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vidta     med detta att det genom förordning skall stadgas
37245:        eventuellt i samarbete med arbetsmark-       att om examenskommissionerna i övrigt gäller
37246:        nadsparterna för att e1iminera dessa pro-    vad som stadgas eller bestäms om statens kom-
37247:        b1em?                                        mitteer. Genom detta omnämnande tillkänna-
37248:                                                     gavs riksdagen att staten inte avser ersätta kom-
37249:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt       missionens medlemmar för den arbetstid som går
37250: anföra fö1jande:                                    förlorad på grund av kommissionens arbete. Det-
37251:                                                     ta ifrågasattes inte vid riksdagsbehandlingen.
37252:    En1igt 4 § 1agen om yrkesexamina (306/94) bär        För närvarande har tillsatts sammanlagt 165
37253: examenskommissionerna ansvaret för att ordna        examenskommissioner vilka har sammanlagt
37254: och övervaka i 1agen avsedda examina. En1igt 3 §    1 241 medlemmar. I den undervisning som ut-
37255: förordningen om yrkesexamina (308/94) gäller        bildningsstyrelsen organiserat för examenskom-
37256: om en examenskommissions arvoden och ersätt-        missionerna har också sammanträdesarvodena
37257: ningar i tillämp1iga de1ar vad som stadgas eller    behandlats. Endast i vissa enstaka fall har sådana
37258: bestäms om statens kommitteer. En1igt 15 § stats-   ekonomiska problem som nämns i spörsmålet
37259: rådets bes1ut om kommitteer (218/88) bestämmer      yppat sig.
37260: finansministeriet om grunderna för arvoden och          Undervisningsministeriet anser att det är be-
37261: ersättningar till en kommittes ordförande och       klagligt att ekonomiska faktorer har försvårat
37262: med1emmar. Enligt finansministeriets beslut om      deltagandet i verksamheten för vissa av examens-
37263: kommittes sammanträdesarvoden (666/91) kan          kommissionernas medlemmar. Med stöd av den
37264: för sammanträden betalas endast sedvanliga          trepartsprincip som hör nära samman med lagen
37265: sammanträdesarvoden.                                om yrkesexamina anser ministeriet dock att lö-
37266:    Vid beredningen av lagen om yrkesexamina         sandet av dessa problem hör till arbetsmarknads-
37267: utgick man från att arbetsmarknadsparternas         parterna.
37268: medverkan i examenskommissionerna utgör en
37269: 
37270:      Helsingforsden 8 juli 1996
37271: 
37272:                                                      Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
37273:                                            KK 518/1996 vp
37274: 
37275: Kirjallinen kysymys 518
37276: 
37277: 
37278: 
37279: 
37280:                                   Tuija Pohjola /sd: Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton
37281:                                       toiminnan jatkuvuuden taloudellisesta turvaamisesta
37282: 
37283: 
37284:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
37285: 
37286:    Eduskunta hyväksyi 13.6.1996 vesiliikenne-           Käsiteltäessä vesiliikennelakia eduskunta ko-
37287: lain. Liikennevaliokunta totesi mietinnössään,       rosti valistustoiminnan ja uimataidon tärkeyttä.
37288: että koulutus ja valistus ovat tärkeimpiä tehtäviä   Järjestöjen valtion rahoituksia ollaan suunnitte-
37289: vaikutettaessa turvalliseen vesillä liikkumiseen.    lemassa uudella tavalla ja on pelättävissä, että
37290: Vuonna 1995 Suomessa hukkui 193 ihmistä, jois-       Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton
37291: ta 17 naista ja 176 miestä. Tutkimuksen mukaan       rahoitus vaarantuu. Ei riitä, että rahoitus on pel-
37292: vain 60 prosenttia yli 15-vuotiaista suomalaisista   kästään kampanjarahoituksen varassa.
37293: pystyy oman ilmoituksensa mukaan uimaan yh-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37294: täjaksoisesti 200 metriä. Uimataidolla on suuri      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
37295: merkitys liikuttaessa avovesillä.                    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
37296:    Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37297: järjestää uimaopettajien koulutuksen sekä vesi-
37298: turvallisuuden valistustoimintaa. Liiton yhteis-                 Mitä Hallitus aikoo tehdä, että Suo-
37299: kunnallinen rahoitus on koostunut veikkausvoit-               men Uimaopetus- ja Hengenpelastuslii-
37300: tovaroista, Raha-automaattiyhdistyksen avus-                  ton toiminnan jatkuminen turvataan ta-
37301: tuksesta sekä pienistä kohdeavustuksista kam-                 loudellisesti?
37302: panjoihin. Oy Alko Ab on aikaisempina vuosina
37303: avustanut kesäkampanjoita, mutta Alkon valis-
37304: tustoiminta on lopetettu.
37305: 
37306:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1996
37307: 
37308:                                           Tuija Pohjola /sd
37309: 
37310: 
37311: 
37312: 
37313: 260017
37314: 2                                        KK 518/1996 vp
37315: 
37316: 
37317: 
37318: 
37319:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
37320: 
37321:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     tamat määrälliset, laadulliset ja yhteiskunnalliset
37322: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      tulokset yhteisesti sovituilla tulosalueilla. Vuon-
37323: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    na 1996 liikuntajärjestöille myönnettiin yleisinä
37324: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuija Poh-    toiminta-avustuksina yhteensä 130 mmk mark-
37325: jolan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o     kaa, josta Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelas-
37326: 518:                                               tusliitto ry:lle 960 000 markkaa.
37327:                                                       Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto
37328:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, että Suo-     saa vuotuista toiminta-avustusta myös Raha-au-
37329:        men Uimaopetus- ja Hengenpelastuslii-       tomaattiyhdistykseltä. Vuonna 1996 tämä avus-
37330:        ton toiminnan jatkuminen turvataan ta-      tus oli 300 000 markkaa. Lisäksi sosiaali- ja ter-
37331:        loudellisesti?                              veysministeriö on yleensä myöntänyt projekti-
37332:                                                    avustuksena vuosittain 100 000 markkaa. Näi-
37333:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       den avustustenjakamisesta vastaavat edellä mai-
37334: vasti seuraavaa:                                   nitut organisaatiot.
37335:                                                       Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton
37336:    Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto      toiminta vesiturvallisuuden ja uimaopetuksen
37337: ry on hyväksytty valtakunnalliseksi liikuntajär-   edistämiseksi on erittäin tärkeätä, ja näiden teh-
37338: jestöksi, joka saa toimintaansa vuosittain har-    tävien hoitamiseksi liitolle tulee edelleen osoittaa
37339: kinnanvaraista valtionavustusta liikuntalain       valtionavustusta. Tulevaisuudessa tulisi kuiten-
37340: (984179) nojalla valtion talousarvion momentilta   kin pyrkiä lisäämään eri viranomaisten yhteis-
37341: 29.98.50. Toiminta-avustustenjakautuminen lii-     työtä ja keskinäistä koordinaatiota tuettaessa
37342: kuntajärjestöjen kesken päätetään valtion ta-      Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton
37343: lousarviossa olevan määrärahan rajoissa tulos-     toimintaa.
37344: perusteisesti ottaen huomioon järjestön saavut-
37345: 
37346:      Helsingissä 10 päivänä heinäkuuta 1996
37347: 
37348:                                                            Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
37349:                                           KK 518/1996 vp                                            3
37350: 
37351: 
37352: 
37353: 
37354:                                       Tili Riksdagens Talman
37355: 
37356:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    liga resultat som en organisation har uppnått tJå
37357: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-      gemensamt överenskomna resultatområden. Ar
37358: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     1996 beviljades idrottsorganisationerna sam-
37359: man Tuija Pohjola undertecknade spörsmål nr         manlagt 130 mmk i allmänt verksamhetsunder-
37360: 518:                                                stöd, av vilket Finlands Simundervisnings- och
37361:                                                     Livräddningsförbund rf fick 960 000 mk.
37362:          Vad ämnar Regeringen göra för att             Finlands Simundervisnings- och Livrädd-
37363:        Finlands Simundervisnings- och Liv-          ningsförbund får ett årligt verksamhetsunder-
37364:        räddningsförbunds fortsatta verksamhet       stöd också från Penningautomatföreningen. År
37365:        skall kunna tryggas ekonomiskt?               1996 uppgick detta understöd tili 300 000 mk.
37366:                                                     Utöver detta har social- och hälsovårdsministe-
37367:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       riet i allmänhet beviljat 100 000 mk per år i pro-
37368: anföra följande:                                    jektunderstöd. För utdelningen av dessa under-
37369:                                                     stöd svarar nämnda förening och ministerium.
37370:    Finlands Simundervisnings- och Livrädd-             Finlands Simundervisnings- och Livrädd-
37371: ningsförbund rfhar godkänts som en riksomfat-       ningsförbunds arbete för att främja simundervis-
37372: tande idrottsorganisation som med stöd av           ningen och säkerheten tili sjöss är mycket viktigt
37373: idrottslagen (984/79) årligen enligt prövning får   och därför måste förbundet också i fortsättning-
37374: statsunderstöd för sin verksamhet från moment       en anvisas statsunderstöd för skötseln av dessa
37375: 29.98.50 i statsbudgeten. Fördelningen av verk-     uppgifter. 1 framtiden bör docken ökad samver-
37376: samhetsunderstöd mellan idrottsorganisationer-      kan och koordination mellan olika myndigheter
37377: na avgörs på resultatbasis inom ramen för det       eftersträvas vid stödjandet av Finlands Simun-
37378: anslag som står tili buds i statsbudgeten. Härvid   dervisnings- och Livräddningsförbunds verk-
37379: beaktas de kvantitava, kvalitativa och samhälle-    samhet.
37380: 
37381:      Helsingfors den 10 juli 1996
37382: 
37383:                                                                 lnrikesminister Jan-Erik Enestam
37384:                                            KK 519/1996 vp
37385: 
37386: Kirjallinen kysymys 519
37387: 
37388: 
37389: 
37390: 
37391:                                   Mikko Elo /sd: Henkivakuutusosakeyhtiö Kansan konkurssiin
37392:                                      liittyvästä viranomaisvalvonnasta
37393: 
37394: 
37395:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
37396: 
37397:     Henkivakuutusosakeyhtiö Kansa asetettiin         terveysministeriölle. Valvonnan keskeisen osan
37398: ylimääräisen yhtiökokouksen päätöksellä 29.12.       muodostaa yhtiön talouden valvonta. Tätä var-
37399:  1994 selvitystilaan ja 30.12.1994 Helsingin kärä-   ten vakuutusyhtiön on vuosittain toimitettava
37400: jäoikeuden päätöksellä konkurssiin. Sosiaali- ja     ministeriölle tilastokertomus toiminnastaan ja
37401: terveysministeriö on määrännyt 4.1.1995 anta-        tilastaan.
37402: manaan päätöksellä erityisen selvityspesän ero-         Vakuutuksenottajien ja vakuutettujen etujen
37403: tettavaksi 30.12.1994 lukien henkivakuutus-          turvaamisen kannalta on erityisen tärkeää, että
37404: osakeyhtiö Kansan konkurssipesästä. Lisäksi          vakuutusyhtiö aina kykenee täyttämään vakuu-
37405: ministeriö on määrännyt, että erityiseen selvitys-   tusyhtiölaissa ja sen nojalla annetuissa määräyk-
37406: pesään on siirrettävä vakuutusyhtiölain 10 luvun     sissä olevat vaatimukset toimintapääomasta
37407: 3 §:n 2 momentissa tarkoitettu omaisuus.             sekä vakuutusteknisestä vastuuvelasta ja sen kat-
37408:     Henkivakuutusosakeyhtiö Kansan erityinen         tamisesta.
37409: selvityspesä on 24.5.1995 päivätyllä kirjeellään         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37410: pyytänyt sosiaali- ja terveysministeriöitä lupaa     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
37411: korvausten ja muiden suoritusten maksamiseen.        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
37412:  Ministeriö, tutkittuaan asiaa, on antanut luvan     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37413:  siihen, että erityisestä selvityspesästä voidaan
37414:  mm. maksaa vakuutussopimukseen perustuvista                   Onko sosiaali- ja terveysministeriö
37415:  korvauksista erääntyneistä päättymissuorituk-              noudattanut lain mukaista velvoitettaan
37416:  sista 80 prosenttia. Takaisinostoja ei sen sijaan          Henkivakuutusosakeyhtiö Kansan osal-
37417:  voida maksaa.                                              ta vakuutusyhtiölain 14luvun 1 §:n mu-
37418:     Vakuutusyhtiölain 14 luvun 1 §:n mukaan                 kaisesti?
37419:  vakuutusyhtiöiden valvonta kuuluu sosiaali- ja
37420: 
37421:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1996
37422: 
37423:                                             Mikko Elo /sd
37424: 
37425: 
37426: 
37427: 
37428: 260017
37429: 2                                           KK 519/1996 vp
37430: 
37431: 
37432: 
37433: 
37434:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
37435: 
37436:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Kansan vakuutusteknisen vastuuvelan katteena
37437: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         oleva ja yhtiön muu omaisuus on siirrettävä eri-
37438: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tyiseen selvityspesään. Lisäksi ministeriö määrä-
37439: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko            si erityisen selvityspesän toimitusmiehiksi yhtiön
37440: Elon näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         selvitysmiehinä toimineet asianajajat.
37441: 519:                                                      Vakuutusyhtiölain 15 luvun 12 §:n mukaan
37442:                                                       erityisen selvityspesän hallinnon eli toimitus-
37443:           Onko sosiaali- ja terveysministeriö         miesten tulee pyrkiä niin pian kuin mahdollista
37444:        noudattanut lain mukaista velvoitettaan        yhden tai useamman vakuutusyhtiön kanssa ai-
37445:        Henkivakuutusosakeyhtiö Kansan osal-           kaansaamaan sopimus vakuutuskannan luovut-
37446:        ta vakuutusyhtiölain 14luvun 1 §:n mu-         tamisesta vakuutusyhtiölain 16 luvun 3 §:n mu-
37447:        kaisesti?                                      kaisesti.
37448:                                                           Ennen kuin neuvotteluihin vakuutuskannan
37449:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          luovuttamisesta voidaan ryhtyä, toimitusmiesten
37450: vasti seuraavaa:                                      on muun muassa arvioitava erityisen selvityspe-
37451:                                                       sän varojen ja vastuiden määrä. Selvitystehtävää
37452:     Vakuutusyhtiölain (1062179) 15 luvun 2 §:n        on olennaisesti pitkittänytja vaikeuttanut se, että
37453: mukaan vakuutusyhtiön yhtiökokouksen on               Henkivakuutusosakeyhtiö Kansan lisäksi kon-
37454: päätettävä yhtiön asettamisesta selvitystilaan ja     kurssissa ovat yhtiön emoyhtiö ja muun muassa
37455: purkamisesta, jollei yhtiö kykene täyttämään          kolme muuta samaan konserniin kuuluvaa va-
37456: lain 11 luvussa toimintapääomalle tai omalle          kuutusyhtiötä. Erityisen selvityspesän toimitus-
37457: pääomalle asetettuja vähimmäisvaatimuksia.            miesten ilmoituksen mukaan vakuutuskannan
37458:     Henkivakuutusosakeyhtiö Kansan yhtiöko-           luovuttamista koskevat neuvottelut käynniste-
37459: kous päätti 29.12.1994 asettaa yhtiön selvitysti-     tään kuluvan vuoden syksyllä.
37460: laan. Päätös tehtiin yhtiön hallituksen esitykses-        Vakuutusyhtiölain 15 luvun 10 §:n 3 momen-
37461: tä, kun yhtiössä oli valmistunut välitilinpäätös      tin mukaan erityisestä selvityspesästä saadaan
37462: ajalta 1.1.-31.10.1994. Välitilinpäätöksen mu-        ennen sen lopullista selvittämistä suorittaa mak-
37463: kaan Henkivakuutusosakeyhtiö Kansan vaka-             suja ainoastaan sosiaali- ja terveysministeriön
37464: varaisuus, käyttöomaisuuteen ja kiinteistöihin        luvalla. Sosiaali- ja terveysministeriöllä on har-
37465: liittyvien alaskirjausten jälkeen, ei täyttänyt va-   kintansa mukaan oikeus antaa lupa muun muas-
37466: kuutusyhtiölain mukaisia vähimmäisvaatimuk-           sa vakuutuskorvausten maksamiseen erityisestä
37467: sia.                                                  selvityspesästä. Laissa ei ole tarkemmin säädet-
37468:     Edellä todetun yhtiökokouksen päätöksenjäl-       ty, mitä periaatteita ministeriön tulee noudat-
37469: keen kokouksen valitsemat yhtiön selvitysmiehet       taa myöntäessään tässä tarkoitettuja poikkeus-
37470: päättivät hakea Henkivakuutusosakeyhtiö Kan-          lupia.
37471: san konkurssiin. Vakuutettujen etujen turvaami-           Antaessaan Henkivakuutusosakeyhtiö Kan-
37472: seksi selvitysmiehet siirsivät Henkivakuutusosa-      san erityiselle selvityspesälle luvan suorittaa pe-
37473: keyhtiö Kansan koko omaisuuden vakuutusyh-            sästä maksuja on sosiaali- ja terveysministeriö
37474: tiölain 15luvun 10 §:ssä tarkoitettuun erityiseen     noudattanut vakuutussopimuksiin perustuvien
37475: selvityspesään.                                       suoritusten osalta periaatetta, jonka mukaan
37476:     Henkivakuutusosakeyhtiö Kansa asetettiin          korvauksia ja muita suorituksia voidaan maksaa
37477: Helsingin käräjäoikeuden päätöksellä konkurs-         silloin, kun ne vakuutussopimusten mukaan
37478: siin 30.12.1994.                                      erääntyvät maksettaviksi, ja siihen määrään,
37479:     Vakuutusyhtiölain 15luvun 21 §:n mukaisesti       jonka ministeriö erityisen selvityspesän esitykses-
37480: sosiaali- ja terveysministeriö määräsi 4.1.1995 te-   tä harkitsee mahdolliseksi muiden selvityspesään
37481: kemällään päätöksellä erityisen selvityspesän         kuuluvien vakuutusten vakuutuksenottajien ja
37482: erotettavaksi konkurssihallinnosta. Samalla mi-       edunsaajien oikeutta vaarantamatta. Erityisestä
37483: nisteriö määräsi, että Henkivakuutusosakeyhtiö        selvityspesästä ennen sen lopullista selvittämistä
37484:                                             KK 519/1996 vp                                             3
37485: 
37486: maksettava määrä on pääsäännön mukaan ollut           varaisuuden kehittymistä sekä ennen selvitysti-
37487: 80 prosenttia korvauksesta tai muusta suorituk-       laa ja kenkurssia että niiden aikana. Ministeriö
37488: sesta.                                                on osaltaan pyrkinyt vaikuttamaan siihen, että
37489:    Henkivakuutusten takaisinostoja ei sen sijaan      Henkivakuutusosakeyhtiö Kansan vakuutuk-
37490: ole sallittu. Takaisinostojen salliminen saattaisi    senottajienja vakuutettujen edut saataisiin mah-
37491: nimittäin johtaa siihen, että erityisen selvityspe-   dollisimman hyvin turvatuiksi myös yhtiön jou-
37492: sän likvidit varat nopeasti loppuisivat, mikä vaa-    duttua taloudellisiin vaikeuksiin.
37493: rantaisi jäljelle jäävän vakuutuskannan edut.            Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että mi-
37494: Tämä tekisi käytännössä myös mahdottomaksi            nisteriö on Henkivakuutusosakeyhtiö Kansan
37495: saada aikaan edellä tarkoitettua sopimusta eri-       toimintaa valvoessaan noudattanut vakuutusyh-
37496: tyiseen selvityspesään kuuluvien vakuutusten          tiölaissa ministeriölle vakuutusyhtiöiden valvon-
37497: vakuutuskannan luovuttamisesta. Todettakoon,          nasta vastaavana viranomaisena säädettyjä vel-
37498: että ensimmäisen kotimaisia vakuutusyhtiöitä          voitteita. Hallintoviranomaisena sosiaali- ja ter-
37499: koskeneen lain (174/33) mukaan henkivakuutus-         veysministeriön tehtävänä ei ole osallistua va-
37500: ten takaisinostot olivat nimenomaan kiellettyjä       kuutusyhtiöiden johtamiseeen. Jos vakuutusyh-
37501: henkivakuutusyhtiön selvitystilan ja konkurssin       tiö joutuu selvitystilaan tai konkurssiin, ministe-
37502: aikana.                                               riö pyrkii valvonnalla vaikuttamaan siihen, että
37503:    Sosiaali- ja terveysministeriö on tiiviisti seu-   vakuutuksenottajien ja vakuutettujen menetyk-
37504: rannut Henkivakuutusosakeyhtiö Kansan vaka-           set muodostuisivai mahdollisimman pieniksi.
37505: 
37506:      Helsingissä 5 päivänä heinäkuuta 1996
37507: 
37508:                                                                          Ministeri Jan-Erik Enestam
37509: 4                                           KK 519/1996 vp
37510: 
37511: 
37512: 
37513: 
37514:                                          Tili Riksdagens Talman
37515: 
37516:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       för Livförsäkringsaktiebolaget Kansas försäk-
37517: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         ringstekniska ansvarsskuld samt bolagets övriga
37518: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       egendom skulle överföras till det särskilda admi-
37519: man Mikko Elo undertecknade spörsmål nr 519:           nistrationsboet. Vidare förordnade ministeriet
37520:                                                        de advokater som varit bolagets likvidatorer till
37521:           Har social- och hälsovårdsministeriet        förrättningsmän för det särskilda administra-
37522:        skött sin lagstadgade förpliktelse när det      tionsboet.
37523:        gäller Livförsäkringsaktiebolaget Kansa             Enligt 15 kap. 12 § lagen om försäkringsbolag
37524:        i överensstämmelse med 14 kap. 1 § lagen        skall det särskilda administartionsboets förvalt-
37525:        om försäkringsbolag?                            ning, dvs. förrättningsmännen, så snart som möj-
37526:                                                        ligt med ett eller flera försäkringsbolag försöka få
37527:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          till stånd avtal om överlåtelse av försäkringsbe-
37528: anföra följande:                                       ståndet i enlighet med 16 kap. 3 § lagen om
37529:                                                        försäkringsbolag.
37530:     Enligt 15 kap. 2 § lagen om försäkringsbolag           Innan förhandlingar om överlåtelse av försäk-
37531: (1 062179) skall försäkringsbolagets bolagsstäm-       ringsbeståndet kan inledas måste förrättnings-
37532: ma besluta att bolaget skall träda i likvidation       männen bl.a. värdera hur stora tillgångarna och
37533: och upp1ösas, om bolaget inte kan uppfylla de          ansvaren är i det särskilda administrationsboet.
37534: minimifordringar som enligt 11 kap. ställs på          Utredningsuppdraget har avsevärt dragit ut på
37535: verksamhetskapitalet eller det egna kapitalet.         tiden och försvårats av att utöver Livförsäkrings-
37536:     Livförsäkringsaktiebolaget Kansas bolags-          aktiebolaget Kansa också bolagets moderbolag
37537: stämma beslöt på sin stämma den 29 december            och bl.a. tre andra försäkringsbolag som hör till
37538: 1994 att bolaget skall träda i likvidation. Beslutet   samma koncern är i konkurs. Enligt vad likvida-
37539: fattades på framställan av bolagets styre1se, efter    torerna för det särskilda administrationsboet har
37540: det att ett mellanbokslut för tiden 1 januari-31       meddelat inleds förhand1ingar om överlåtelse av
37541: oktober 1994 hade blivit klart i bolaget. Enligt       försäkringsbeståndet i höst.
37542: mellanbokslutet uppfyllde Livförsäkringsaktie-             Enligt 15 kap. 10 § 3 mom. lagen om försäk-
37543: bolaget Kansas soliditet, efter nedskrivningarna i     ringsbolag får utdelning ur det särskilda admi-
37544: anslutning till an1äggningstillgångarna och fas-       nistrationsboet före dess slutliga avveckling äga
37545: tigheterna, inte de minimikrav som ställs i lagen      rum endast med tillstånd av social- och hälso-
37546: om försäkringsbolag.                                   vårdsministeriet. Social- och hälsovårdsministe-
37547:     Efter det ovan nämnda beslutet av bolags-          riet har enligt prövning rätt att ge tillstånd till
37548: stämman fattade de av stämman utvalda likvida-         betalning av bl.a. försäkringsersättningar ur ett
37549: torerna beslut om att söka Livförsäkringsaktie-        särskilt administrationsbo. Lagen föreskriver
37550: bolaget Kansa i konkurs. För att trygga de för-        inte närmare vilka principer ministeriet skall föl-
37551: säkrades förmåner överförde likvidatorerna Liv-        ja då det ger dylika specialtillstånd.
37552: försäkringsaktiebolaget Kansas hela förmögen-              När social- och hälsovårdsministeriet gav
37553: het till ett sådant särskilt administrationsbo som     Livförsäkringsaktiebolaget Kansas särskilda ad-
37554: avses i 15 kap. 10 § lagen om försäkringsbolag.        ministrationsbo tillstånd tili utdelning ur boet
37555:     Livförsäkringsaktiebolaget Kansa försattes i       följde social- och hälsovårdsministeriet i fråga
37556: konkurs den 30 december 1994 genom ett beslut          om betalningar som baserar sig på försäkringsav-
37557: av Helsingfors tingsrätt.                              tal den princip enligt viiken ersättningar och and-
37558:     1 enlighet med 15 kap. 21 § lagen om försäk-       ra betalningar kan erläggas i sådana fall då de
37559: ringsbolag förordnade social- och hälsovårds-          enligt försäkringsavtalen förfaller till betalning,
37560: ministeriet genom ett beslut av den 4 januari 1995     och tili sådana belopp som ministeriet på fram-
37561: att ett särskilt administrationsbo skulle avskiljas    ställan av det särskilda administrationsboet prö-
37562: från konkursförvaltningen. Samtidigt bestämde          var möjligt utan att äventyra rätten för försäk-
37563: ministeriet att den egendom som utgör täckning         ringstagare och förmånstagare tili andra försäk-
37564:                                              KK 519/1996 vp                                             5
37565: 
37566: ringar som hör tili administrationsboet. Det be-       Kansas soliditet utvecklats såväl före likvidatio-
37567: lopp som betalats ur det särskilda administra-         nen och konkursen som under tiden för dessa.
37568: tionsboet före dess slutliga avveckling har i regel    Ministeriet har för sin del försökt påverka hän-
37569: utgjort 80 procent av ersättningen elier betal-        delseförloppet så, att förmånerna för försäk-
37570: ningen i fräga.                                        ringstagarna och de försäkrade vid Livförsäk-
37571:     Aterköp av livförsäkringar har däremot inte        ringsaktiebolaget Kansa så bra som möjligt skall
37572: tillätits. Om återköp tilläts skulie detta nämligen    kunna tryggas också efter det att bolaget råkat i
37573: kunna leda tili att de likvida medlen i det särskil-   ekonomiska svårigheter.
37574: da administrationsboet snabbt tog slut vilket             Social- och hälsovårdsministeriet anser att
37575: skulle äventyra förmänerna för det resterande          ministeriet vid tilisynen av Livförsäkringsaktie-
37576: försäkringsbeständet. Dettaskulie också i prak-        bolaget Kansas verksamhet har uppfyllt de för-
37577: tiken göra det omöjligt att fä tili stånd ovan         pliktelser som ministeriet enligt lagen om försäk-
37578: avsedda avtal om överlätelse av försäkringsbe-         ringsbolag har som ansvarig myndighet vid till-
37579: ståndet i fräga om de försäkringar som hör tili det    synen av försäkringsbolag. I egenskap av för-
37580: särskilda administrationsboet. Vi kan konstatera       valtningsmyndighet hör det inte tili social- och
37581: att enligt den första lagen som gällde inhemska        hälsovårdsministeriets uppgifter att delta i led-
37582:  försäkringsbolag (174/33) var återköp av livför-      ningen av försäkringsbolagen. Om ett försäk-
37583:  säkringar uttryckligen förbjudna under den tid        ringsbolag försätts i likvidation eller konkurs
37584:  ett livförsäkringsbolag låg i likvidation och kon-    försöker ministeriet genom tillsyn påverka hän-
37585:  kurs.                                                 delseförloppet så, att förlusterna för försäkrings-
37586:     Social- och hälsovårdsministeriet har nog-         tagarna och de försäkrade blir så små som möj-
37587:  samt följt med hur Livförsäkringsaktiebolaget         ligt.
37588: 
37589:      Helsingforsden 5 juli 1996
37590:                                                                           Minister Jan-Erik Enestam
37591:                                             KK 520/1996 vp
37592: 
37593: Kirjallinen kysymys 520
37594: 
37595: 
37596: 
37597: 
37598:                                    Ossi Korteniemi /kesk: Jalankulku-ja polkupyörätien rakentami-
37599:                                        sesta valtatie 21 :lle Ylimuoniossa
37600: 
37601: 
37602:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
37603: 
37604:    Tielaitoksen Lapin piirin toimesta on laadittu        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37605: jo vuonna 1992 suunnitelmatjalankulku-ja pol-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
37606: kupyörätien rakentamisesta valtatie 21 :lle Muo-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
37607: nion kunnan Ylimuonion kylässä. Hanke ei ole          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37608: kuitenkaan edennyt sen jälkeen.
37609:    Tämä hanke on erittäin tärkeä ja siksi se tulisi             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
37610: toteuttaa kiireellisesti. Valtatie 21 on vilkkaasti          ryhtyäjalankulku-ja polkupyörätien ra-
37611: liikennöity ja sillä on paljon Norjan, Ruotsin ja            kentamiseksi valtatie 21 :lle Ylimuonios-
37612: ~uomen välistä raskasta kaukoliikennettä. Tie                sa?
37613:  )n siksi vaarallinen niin jalankulkijoiden kuin
37614:  )yöräilijöidenkin kannalta.
37615: 
37616:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1996
37617: 
37618:                                          Ossi Korteniemi /kesk
37619: 
37620: 
37621: 
37622: 
37623:   60017
37624: 2                                           KK 520/1996 vp
37625: 
37626: 
37627: 
37628: 
37629:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
37630: 
37631:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        raskasta liikennettä on 50 autoa. Kevyen liiken-
37632: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         teen määrä on vähäinen eikä henkilövahinkoja
37633: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       ole sattunut.
37634: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ossi Kor-            Lapin tiepiirissä on tarvetta lukuisiin kevyen
37635: teniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         liikenteen turvallisuutta parantaviin hankkeisiin.
37636: n:o 520:                                              Niiden keskinäisen kiireellisyyden määrittämi-
37637:                                                       seksi on tehty riskianalyysi, joka perustuu usei-
37638:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        siin kriteereihin. Analyysin perusteella Ylimuo-
37639:        ryhtyäjalankulku-ja polkupyörätien ra-         nion kohta ei ole kiireellisimpiä kohteita Lapissa.
37640:        kentamiseksi valtatie 21 :lle Ylimuonios-          Perustienpidon määrärahat ovat viime vuosi-
37641:        sa?                                            na supistuneet voimakkaasti. Valtaosa rahoituk-
37642:                                                       sesta on sidottu teiden päivittäisestä hoidosta ja
37643:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kunnosta huolehtimiseen. Myös monista tie-
37644: vasti seuraavaa:                                      hankkeista, joita jo muutamia vuosia sitten on
37645:                                                       suunniteltu toteutettavaksi, joudutaan tinki-
37646:   Ylimuonion kylä sijaitsee valtatie 21 :n varrella   mään. Lapin tiepiirissä voidaan nykyisin rahoi-
37647: noin 10 kilometriä Muonion keskustaajamasta           tusnäkymin sijoittaa tieohjelmiin vain muutama
37648: pohjoiseen. Liikennemäärä valtatie 21 :llä Yli-       kevyen liikenteen kohde. Ylimuonion kohtaa ei
37649: muonion kohdalla on noin 600 autoalvrk, josta         ole voitu sisällyttää lähivuosien ohjelmiin.
37650: 
37651:      Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 1996
37652: 
37653:                                                                Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
37654:                                           KK 520/1996 vp                                              3
37655: 
37656: 
37657: 
37658: 
37659:                                        Tili Riksdagens Talman
37660: 
37661:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       1 Lapplands vägdistrikt finns behov av mänga
37662: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-      åtgärder i syfte att förbättra säkerheten inom
37663: 1em av statsrädet översänt följande av riksdags-    gång-, cyke1- och mopedtrafiken. För att avgöra
37664: man Ossi Korteniemi undertecknade spörsmål          skyndsamhetsgraden dem emellan har en risk-
37665: nr 520:                                             analys pä grundva1 av flera kriterier gjorts. Enligt
37666:                                                     ana1ysen kräver trafiken vid Ylimuonio inte de
37667:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      mest skyndsamma åtgärder i Lapp1and.
37668:        ta för att bygga en gång- och cykelväg          Anslagen för basväghållning har under de se-
37669:        utmed riksväg 21 i Ylimuonio?                naste åren kraftigt minskats. En majoritet av
37670:                                                     finansieringen är bunden tili det dagliga under-
37671:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt       hället av vägar. Man blir tvungen att pressa ned
37672: anföra följande:                                    många vägprojekt som planerats redan nägra år
37673:                                                     innan. I Lapplands vägdistrikt kan med den nu-
37674:    Övertorneå by ligger utmed riksväg 21 cirka 10   varande finansieringen endast några objekt för
37675: ki1ometer norr om Muonio centrum. Trafikflö-        lätt trafik inkluderas i vägprogrammen. Det har
37676: det pä riksväg 21 invid Ylimuonio är cirka 600      inte varit möjligt att ta med trakten vid Ylimuo-
37677: bilar/dygn varav tunga fordon cirka 50 bilar. Den   nio i de program som avser de närmaste åren.
37678: 1ätta trafikens volym är knapp och personskador
37679: har inte förekommit.
37680:      Helsingforsden 26 juni 1996
37681: 
37682:                                                                 Trafikminister Tuula Linnainmaa
37683:                                             KK 521/1996 vp
37684: 
37685: Kirjallinen kysymys 521
37686: 
37687: 
37688: 
37689: 
37690:                                    Erkki Pulliainen /vihr: Harmaan talouden paljastamiseen tarkoitet-
37691:                                       tujen voimavarojen käytöstä
37692: 
37693: 
37694:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
37695: 
37696:    Tutkimukset ovat vahvistaneet, että piilo- eli     luvana vuonna 27,655 milj. markkaa. Verohal-
37697: harmaa talous on saanut yhteiskunnassamme             linto on kuitenkin "huolinut" tästä vain murto-
37698: kohtuuttoman voimakkaan otteen. Rakennus-             osan eli 7 uutta virkaa verohallitukseen.
37699: alalla piilotalouden osuus on suurin. Uuden-             Juuri tässä asiassa säästäminen ei ole hyve.
37700: maan läänin alueella se on kohonnut viidennek-        Harmaan talouden nujertamiseen kannattaa sat-
37701: seen volyymista.                                      sata. "Sijoituksen" tuotto on monikymmenker-
37702:    Pii1otalous murentaa yhteiskuntaa monella          tainen. Tähänastiset näytöt ovat vahvistaneet
37703: tavalla. Se horjuttaa kilpailuneutraliteettia ja      tarkastajien työn korkean tuottavuuden. Valtio-
37704: vaikeuttaa tervettä liiketaloudellista toimeliai-     vallan tehtäviin kuuluu valvoa, että resurssit oh-
37705: suutta. Näin se ei ole yksin eettinen ja yleistä      jautuvat läänitasolla sinne, missä lisäresursseja
37706: yhteiskuntamoraalia alentava ilmiö.                   kipeästi tarvitaan, ja että ansioituneita työnteki-
37707:     Rakennusalalla järjestäytynyt tuotanto vas-       jöitä palkitaan asianmukaisesti ja kohdellaan
37708: tustaa piilotalouden rakennustoimintaa kaikista       palkkapoliittisesti oikein.
37709: edellä mainituista syistä. Järjestäytyneet työnte-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37710: kijät asennoituvat ilmiöön samalla tavoin.            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
37711:     Järjestäytynyt yhteiskunta pystyy halutessaan     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
37712: taltuttamaan piilotalouden. Valtioneuvosto            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37713: käynnistikin tämän vuoden alussa harmaan ta-
37714: louden nujertamisoperaation osoittamalla siihen                 Onko Hallitus tietoinen, että piilota-
37715: määrärahan. Viime viikkoina lehdistössä julkais-             louden nujertamiseen tarkoitettu määrä-
37716: tut kirjoitukset ovat kuitenkin paljastaneet, ettei          raha on käytännössä kanavoitu muuhun
37717: ainakaan Uudellamaalla nujertamistoiminta ole                kuin siihen läänitasolla (lehtitietojen mu-
37718: vielä laajentunut tarvittavaan laajuuteen eikä               kaan esim. Uudellamaalla) tapahtuvaan
37719: työssä olevia tarkastajia kohdella edes kohtuulli-           tarkastus- ja tutkintatoimintaan, joka
37720:  sesti (Helsingin Sanomat 8.6.1996). Uusia resurs-           tässä työssä on olennaista, ja että vero-
37721:  seja ei ole ilmeisestikään onnistuttu kohdista-             hallinto on kieltäytynyt ottamasta lisäre-
37722:  maan sinne, missä niitä kenttätutkinnan puolella            sursseja vastaan, ja
37723:  kipeästi tarvittaisiin.                                        mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
37724:     Verohallinnon ja poliisihallinnon säästyneet             lehtitietojen mukaan pahimman har-
37725:  palkkavarat olivat vuoden 1995 lopussa yli 600              maan talouden rikollisuusalueen, Uu-
37726:  milj. markkaa. Valtioneuvosto päätti helmikuus-             denmaan, läänin tason tutkintaryhmien
37727:  sa näiden varojen käytöstä mm. työllisyyden hoi-            lisäämiseksi ja nykyisten työntekijöiden
37728:  toon ja sijoitti harmaan talouden tutkintaan ku-            kohtelemiseksi asianmukaisesti?
37729: 
37730:       Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1996
37731: 
37732:                                          Erkki Pulliainen /vihr
37733: 
37734: 
37735: 
37736: 
37737:  260017
37738: 2                                          KK 521/1996 vp
37739: 
37740: 
37741: 
37742:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
37743: 
37744:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       suunnitelmat. Uudenmaan lääninverovirasto on
37745: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        muun muassa 13.1.1995 perustanut projektin,
37746: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      jonka tehtävänä on selvittää harmaan talouden
37747: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-      valvontaan liittyvät viraston tavoitteet lyhyellä ja
37748: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o     pitkällä aikavälillä. Projekti on jo saavuttanut
37749: 521:                                                 lukuisia tuloksia, joista yksi on yhteistyön lisää-
37750:                                                      minen poliisin kanssa vero- ja talousrikollisuus-
37751:           Onko Hallitus tietoinen, että piilota-     tutkinnassa.
37752:        louden nujertamiseen tarkoitettu määrä-          Sisäasiainministeriön aloitteesta toteutettiin
37753:        raha on käytännössä kanavoitu muuhun          vuonna 1995 projekti, jonka tarkoituksena oli
37754:        kuin siihen läänitasolla (lehtitietojen mu-   rikoksella saadun hyödyn jäljittämiseen ja pa-
37755:        kaan esim. Uudellamaalla) tapahtuvaan         lauttamiseen liittyvien toimintatapojen kehittä-
37756:        tarkastus- ja tutkintatoimintaan, joka        minen viranomaisyhteistyönä. Valtioneuvosto
37757:        tässä työssä on olennaista, ja että vero-     on tehnyt 1.2.1996 periaatepäätöksen hallituksen
37758:        hallinto on kieltäytynyt ottamasta lisäre-    toimintaohjelmaksi talousrikollisuuden ja har-
37759:        sursseja vastaan, ja                          maan talouden vähentämiseksi. Toimintaohjel-
37760:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        ma edellyttää muun muassa, että lääninverovi-
37761:        lehtitietojen mukaan pahimman har-            rastoihin sijoitetaan 20 verotarkastajaa rikos-
37762:        maan talouden rikollisuusalueen, Uu-          hyödyn jäljittämistoimintoihin ja raukeavien
37763:        denmaan, läänin tason tutkintaryhmien         konkurssien tutkimiseen. Verohallitus on
37764:        lisäämiseksi ja nykyisten työntekijöiden      8.3.1996 antanut asiasta lääninverovirastoille
37765:        kohtelemiseksi asianmukaisesti?               ohjeen, jonka mukaan tehtäviin tulisi sijoittaa
37766:                                                      kokeneita verotarkastajia, asianvalvojia tai vas-
37767:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         taavan ammattitaidon omaavia henkilöitä.
37768: vasti seuraavaa:                                     Nämä henkilöt ovat osallistuneet Keskusrikos-
37769:                                                      poliisin järjestämiin koulutustilaisuuksiin. Jotta
37770:    Valtiovarainministeriö on kysymyksessä mai-       muu verovalvonta ei tämänjohdosta heikentyisi,
37771: nittuun lehtikirjoitukseen liittyen saanut Vero-     lääninverovirastojen edellytettiin kohdentavan
37772: hallituksen ja sen Uudenmaan lääninveroviras-        siihen vastaavasti henkilövoimavaroja toisista
37773: tolta hankkiman selvityksen viraston toimenpi-       tehtävistä. Uudenmaan läänissä esimerkiksi on
37774: teistä verovalvonnan ja erityisesti harmaan ta-      aloitettu verotoimistojen tarkastustoiminnan ja
37775: louden valvonnan tehostamiseksi. Tämän selvi-        valvontapainotteisten työmenetelmien kehittä-
37776: tyksen mukaan Uudenmaan lääninveroviraston           minen. Sitä varten on lääninveroviraston tarkas-
37777: panostus harmaan talouden valvontaan ja vero-        tusyksikön tuella koulutettu jo noin 50 verotoi-
37778: valvonnan kehittämiseen on laaja-alaista ja          mistojen henkilökuntaan kuuluvaa tähän tehtä-
37779: suunnitelmallista. Verohallinnossa noudatetaan       vään.
37780: valtion henkilöstö- ja palkkapolitiikkaa.               Koska verohallinnolla vuonna 1996 talousar-
37781:    Verohallinnon toiminnan suunnittelussa on         vion mukaisen toimintamenomäärärahansa li-
37782: yhdeksi painopistealueeksi valittu verovalvon-       säksi on käytettävissään edelliseltä vuodelta siir-
37783: nan tehostaminen. Verovalvonta käsittää vero-        tyneitä varoja, ei toimintaohjelmassa mainittua
37784: tarkastuksen ohella muutkin toiminnot, joita         lisämäärärahaa ole Verohallituksessa nähty tänä
37785: tarvitaan oikeiden tietojen saamiseksi verotusta     vuonna tarpeelliseksi. Verohallitus tekee kunkin
37786: ja verojen perintää varten. Verohallituksen ja       lääninveroviraston kanssa tulostavoitesopimuk-
37787: lääninverovirastojen välisissä tulostavoitesopi-     sen, jossa on myös todettu käytettävissä olevat
37788: muksissa vuodelle 1996 on edellytetty veroval-       resurssit. Valtiovarainministeriö seuraa verohal-
37789: vonnan ja erityisesti harmaaseen talouteen koh-      linnon tulostavoitteiden toteutumista ja ryhtyy
37790: distuvan valvonnan tehostamista. Siihen liittyen     tarvittaessa toimiin voimavarojen lisäämiseksi,
37791: lääninverovirastot ovat laatineet verovalvonta-      jos asetetut tavoitteet eivät muutoin toteudu.
37792: 
37793:      Helsingissä 9 päivänä heinäkuuta 1996
37794: 
37795:                                                                       Valtiovarainministeriöön
37796:                                                                       nimitetyn ministerin sijainen,
37797:                                                                       ministeri Jan-Erik Enestam
37798:                                             KK 521/1996 vp                                               3
37799: 
37800: 
37801: 
37802: 
37803:                                         Tili Riksdagens Talman
37804: 
37805:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      synnerhet den kontroli som riktar sig mot den grå
37806: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        ekonomin. I anslutning till detta har länsskatte-
37807: lem av statsrädet översänt följande av riksdags-      verken gjort upp planer för skattekontrolien.
37808: man Erkki Pulliainen undertecknade spörsmäl nr        Nylands länsskatteverk inledde bl.a. den 13 ja-
37809: 521:                                                  nuari 1996 ett projekt med uppgift att utreda
37810:                                                       vilka målsättningar verket har i anslutning till
37811:            Är Regeringen medveten om att det          kontrolien av den grå ekonomin på kort och på
37812:        anslag som var avsett för att bekämpa den      lång sikt. Projektet har redan lett till mänga resul-
37813:        dolda ekonomin i praktiken har använts         tat av vilka ett är ett utökat samarbete med poli-
37814:        tili annat än till den inspektions- och        sen i undersökningar som gälier skattebrottslig-
37815:        undersökningsverksamhet på länsnivå (i         het och ekonomisk brottslighet.
37816:        bl.a. Nyland enligt uppgifter i tidningar-         På inrikesministeriets initiativ genomfördes
37817:        na) som är väsentlig i detta arbete, samt      1995 ett projekti syfte att genom samarbete mel-
37818:        att skatteförvaltningen har vägrat att ta      lan olika myndigheter utveckla verksamhetsme-
37819:        emot tilläggsresurser, och                     toder för uppspårning och äterstäliande av sädan
37820:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      nytta som erhållits genom brott. Statsrädet fatta-
37821:        for att utöka antalet undersökningsgrup-       de den 1 februari 1996 ett principbeslut gäliande
37822:        per pä länsnivä och behandla de nuvaran-       ett åtgärdsprogram för regeringen i fräga om
37823:        de arbetstagarna på behörigt sätt i den        bekämpningen av den ekonomiska brottslighe-
37824:        region där brottsligheten inom den eko-        ten och metoder för att komma åt den grä ekono-
37825:        nomiska gråzonen enligt tidningsupp-           min. Åtgärdsprogrammet förutsätter bl.a. att 20
37826:        gifterna är mest utbredd, nämligen Ny-         skatteinspektörer vid länsskatteverken avdelas
37827:        land?                                          för att sköta uppspärningen av ekonomisk nytta
37828:                                                       som erhållits genom brott och undersökningen
37829:   Som svar på detta spörsmäl får jag vördsamt         av konkurser som förfaliit. Skattestyrelsen har
37830: anföra följande:                                      den 8 mars 1996 gett länsskatteverken anvisning-
37831:                                                       ar om att de som väljs till dessa uppgifter skall
37832:    Finansministeriet har i anslutning tili de i       vara erfarna skatteinspektörer, ombudsmän eller
37833: spörsmälet nämnda tidningsskriverierna fätt           andra med motsvarande yrkesskicklighet. Dessa
37834: skattestyrelsens utredning jämte den utredning        personer har deltagit i utbildning som ordnats av
37835: skattestyrelsen inhämtat från Nylands länsskat-       centralkriminalpolisen. För att den övriga skat-
37836: teverk om vilka åtgärder som vidtagits för att        tekontrolien inte samtidigt skali bli lidande, för-
37837: effektivera skattekontrollen, i synnerhet kontrol-    utsattes att länsskatteverken för denna skatte-
37838: len av den grä ekonomin. Enligt denna utredning       kontroll i motsvarande grad skall ta personalre-
37839: är Nylands länsskatteverks insats dä det gälier       surser frän andra uppgifter. I t.ex. Nylands Iän
37840: övervakningen av den grå ekonomin och utveck-         har man börjat utveckla inspektionsverksamhe-
37841: lingen av skattekontrolien omfattande och meto-       ten vid skattebyråerna och de arbetsmetoder som
37842: disk. Inom skatteförvaltningen iakttas statens        tili övervägande del grundar sig på kontroller.
37843: personal- och lönepolitik.                            Därför har redan ca 50 av de anstälida vid skatte-
37844:     Vid planeringen av skatteförvaltningens verk-     byråerna genomgått utbildning för denna upp-
37845: samhet har effektiveringen av skattekontrolien        gift med stöd frän länsskatteverkets inspektions-
37846: valts ut som ett av prioritetsområdena. Skatte-       enhet.
37847: kontrolien omfattar vid sidan av skattegransk-            Eftersom skatteförvaltningen förutom ansla-
37848: ning också annan verksamhet som behövs för att        gen för verksamhetsomkostnader i 1996 ärs bud-
37849:  man skali få fram rätta uppgifter för beskattning    get även har medel från föregäende års budget tili
37850:  och skatteuppbörd. I 1996 års resultatmålsavtal      sin disposition ansåg skattestyrelsen det inte vara
37851:  melian skattestyrelsen och länsskatteverken för-     nödvändigt att i år utnyttja de tilläggsanslag som
37852:  utsätts en effektivering av skattekontrolien och i   nämns i åtgärdsprogrammet. Skattestyrelsen gör
37853: 4                                        KK 521/1996 vp
37854: 
37855: tillsammans med vart och ett av länsskatteverken   uppfylls och vidtar vid behov åtgärder för att
37856: upp ett resultatmålsavtal där även de till buds    utöka anslagen om de uppställda målen annars
37857: stående resurserna fastställs. Finansministeriet   inte kan uppfyllas.
37858: övervakar hur skatteförvaltningens resultatmål
37859:      Helsingforsden 9 juli 1996
37860:                                                                   Ställföreträdare för ministern
37861:                                                                   i finansministeriet,
37862:                                                                   minister Jan-Erik Enestam
37863:                                                KK 522/1996 vp
37864: 
37865: Kirjallinen kysymys 522
37866: 
37867: 
37868: 
37869: 
37870:                                       Toimi Kankaanniemi /skl: Kehitysyhteistyön linjauksistaja siihen
37871:                                          käytettävistä määrärahoista
37872: 
37873: 
37874:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
37875: 
37876:     Kansanedustaja Pertti Paasio luovutti                 hallitus käsittelee selvityksen ja päättää määrära-
37877: 31.1.1996 päivätyn kehitysyhteistyöselvityksen            haratkaisuistaan ennen ensi elokuun budjetti-
37878: hallitukselle helmikuun alussa. Hallituksen puo-          riihtä. Tämä on välttämätöntä mm. kansalaisjär-
37879: lesta luvattiin tuolloin, että hallitus käsittelee sel-   jestöjen toiminnan kannalta. Tarpeet maailmalla
37880: vitykseen sisältyvät linjausehdotukset sekä kehi-         eivät ole supistuneet. Kehitysyhteistyövarojen
37881: tysyhteistyöhön tulevina vuosina käytettävät va-          tuleva taso tulee ottaa päätettäväksi hallituksen
37882: rat kevään 1996 aikana. Hallitus ei kuitenkaan            suunnittelemien, satoja miljoonia markkoja vuo-
37883: ole asiaa käsitellyt, vaan käsittely on siirtynyt         sittain maksavien sotilaallisten valmiusjoukko-
37884: tulevaisuuteen.                                           jen määrärahavarausten rinnalla. Kehitysyhteis-
37885:     Lipposen hallituksen aikana, mikäli hallitus          työ konflikteja ehkäisevänä toimintana tulee
37886: istuu koko vaalikauden, kehitysyhteistyöhön               asettaa etusijalle.
37887: osoitettavat määrärahat alenevat noin 0,25 %:iin             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37888: bkt:sta, jos hallitus toimii hallitusohjelman mu-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
37889: kaisesti. Näistäkin suppeista varoista EU vie erit-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
37890: täin suuren osan. Vaarana on, että koko Suomen            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37891: harjoittama kahdenvälinen kehitysyhteistyö
37892: sammuu. Kansanedustaja Paasion selvityskään                         Milloin Hallitus tekee tarvittavat pää-
37893: ei tosin lähivuosiile lupaa lisämäärärahoja. YK:n                tökset kansanedustaja Paasion kehitys-
37894: asettama ja Suomen hyväksymä taso 0,7%                           yhteistyöselvityksessä esitettyjen linjaus-
37895: bkt:sta on tavoite, mutta hallituksen tulee päät-                ten pohjalta sekä tulevien vuosien määrä-
37896: tää, milloin se jälleen saavutetaan. Tätä päätöstä               rahojen tasosta ja siitä aikataulusta, jona
37897: odotetaan kuumeisesti monella taholla.                           Suomi palaa YK:n asettamaan tavoittee-
37898:     Erittäin tärkeää kehitysyhteistyön pitkäjän-                 seen 0,7% bkt-osuudesta?
37899: teisyyden ja tuloksellisuuden kannalta on, että
37900: 
37901:       Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1996
37902: 
37903:                                           Toimi Kankaanniemi /skl
37904: 
37905: 
37906: 
37907: 
37908: 260017
37909: 2                                           KK 522/1996 vp
37910: 
37911: 
37912: 
37913: 
37914:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
37915: 
37916:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kokemukset Suomen ensimmäiseltä vuodelta
37917: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         EU :n jäsenenä.
37918: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Kehitysyhteistyöstä vastaavana valtioneuvos-
37919: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Toimi            ton jäsenenä olen tullut siihen tulokseen, että
37920: Kankaanniemen näin kuuluvan kirjallisen kysy-         Paasion selvityksen rinnalle tarvitaan eräitä uu-
37921: myksen n:o 522:                                       sia perusteita ED-aikakaudelle soveltuvan nyky-
37922:                                                       aikaisen kehitysmaalinjauksen pohjaksi.
37923:           Milloin Hallitus tekee tarvittavat pää-        Vuodelta 1993 peräisin olevan Suomen kehi-
37924:        tökset kansanedustaja Paasion kehitys-         tysyhteistyöstrategian tavoitteet ovat edelleen
37925:        yhteistyöselvityksessä esitettyjen linjaus-    ajankohtaisia ja niistä vallitsee laaja yhteisym-
37926:        ten pohjalta sekä tulevien vuosien määrä-      märrys: köyhyyden poistaminen, ympäristöky-
37927:        rahojen tasosta ja siitä aikataulusta, jona    symykset sekä tasa-arvon, demokratian ja ihmis-
37928:        Suomi palaaYK:nasettamaan tavoittee-           oikeuksien edistäminen.
37929:        seen 0, 7 % bkt-osuudesta?                        Uutena linjausten peruslähtökohtana on näh-
37930:                                                       däkseni kehitysyhteistyön integroiminen yhdeksi
37931:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kehitysmaapolitiikan välineeksi. Kehitysyhteis-
37932: vasti seuraavaa:                                      työn on sovittava yhteen muiden ulkopolitiikan
37933:                                                       lohkojen kanssa, ja sen on edistettävä Suomen
37934:    Hallitusohjelmassa sovittua kehitysyhteistyö-      asettamia yleisiä tavoitteita kehitysmaissa. Kyse
37935: poliittista periaatepäätöstä on valmisteltu seu-      on kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta, joka
37936: raavasti:                                             vaatii myös Suomen kehitysyhteistyöitä nopeaa
37937:    Pertti Paasion hallituksen toimeksiannosta te-     reagointia ja joustavuutta kohdata ympärillä ta-
37938: kemä kehitysyhteistyöselvitys valmistui 31.1.         pahtuvia muutoksia.
37939: 1996 ja jätettiin pääministerille ja kehitysyhteis-      Hallituksen talouspoliittinen valiokunta on jo
37940: työministerille helmikuun alussa. Selvityksessä       käsitellyt määrärahakysymystä Paasion johto-
37941: hahmotellaan Suomen kehitysyhteistyöstrate-           päätösten valossa 18.6.1996.
37942: gian tavoitteiden toteuttamiskeinojaja määrära-          Kehitysyhteistyötä linjaava ministerityöryh-
37943: hojen rajallisuuden asettamia vaatimuksia avun        mä kokoontuu ensimmäiseen kokoukseensa
37944: keskittämiselle.                                      18.7.1996. Hallitus tekee kehitysyhteistyötä kos-
37945:    Ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosas-        kevan periaatepäätöksen työryhmän esitysten
37946: tolla on selvityksen kanssa samanaikaisesti ja        pohjalta. Periaatepäätös koskee sekä kehitysyh-
37947: toisaalta selvityksen herättämien ajatusten valos-    teistyön painopisteitä ja sisältöä että määräraha-
37948: sa kehitelty edelleen kehitysyhteistyön linjauk-      tasoa.
37949: sia. Taustaa hallinnon työlle ovat antaneet mm.
37950: 
37951:      Helsingissä 9 päivänä heinäkuuta 1996
37952: 
37953:                                                          Kehitysyhteistyöministeri Pekka Haavisto
37954:                                           KK 522/1996 vp                                             3
37955: 
37956: 
37957: 
37958: 
37959:                                       Tili Riksdagens Talman
37960: 
37961:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    har bl.a. baserat sig på Finlands erfarenheter
37962: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-      under det första året som EU-med1em.
37963: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-       I egenskap av statsrådsmedlem med ansvar för
37964: man Toimi Kankaanniemi undertecknade spörs-         utveck1ingssamarbetet har jag kommit fram till
37965: må1 nr 522:                                         att det, vid sidan av Paasio-utredningen, behövs
37966:                                                     vissa nya grundläggande linjedragningar för en
37967:           När kommer Regeringen, med ut-            modern u1andsstrategi för EU-tidså1dern.
37968:        gångspunkt i de linjedragningar som lagts       Ett brett samförstånd finns om den fortsätt-
37969:        fram i riksdagsman Paasios utredning om      ningsvis aktuella målsättningen för Finlands bi-
37970:        utvecklingssamarbetet, att fatta de beslut   ståndsstrategi från år 1993, eliminering av fattig-
37971:        som behövs om ans1agsnivån under kom-        domen, mi1jöfrågor samt främjande av jäm-
37972:        mande år och om tidsp1anen inom viiken       ställdhet, demokrati och de mänsk1iga rättighe-
37973:        Finland återgår tili 0, 7 % av BNP, vilket   terna.
37974:        FN uppställt som må1?                           En1igt min uppfattning är den grundläggande
37975:                                                     utgångspunkten för de nya linjedragningarna att
37976:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt       integrera biståndsarbetet som ett medel för
37977: anföra följande:                                    u1andspo1itiken. Biståndsarbetet skall harmonie-
37978:                                                     ra med de andra utrikespo1itiska sektorerna och
37979:    Det biståndspo1itiska principbes1utet i reger-   det skall främja Fin1ands generella må1 i utveck-
37980: ingsprogrammet har beretts enligt fö1jande:         lings1änderna. Detta övergripande perspektiv
37981:    Utredningen om utveck1ingssamarbetet som         kräver snabb reaktionsförmåga och smidighet
37982: Pertti Paasio gjorde på uppdrag av regeringen       att möta förändringarna i omvärlden bl.a. inom
37983: b1ev fårdig 31 .1 .1996 och den överlämnades till   Finlands biståndsarbete.
37984: statsministern och biståndsministern i början av       I 1juset av Paasios s1utsatser har ans1agsfrågan
37985: februari. I utredningen beskrivs olika sätt att     redan behandlats av regeringens finanspo1itiska
37986: genomföra målen för Fin1ands biståndsstrategi       utskott 18.6.1996.
37987: samt kraven på biståndskoncentrering tili följd        Ministergruppen för biståndsstrategier sam-
37988: av de begränsade anslagen.                          manträder till sitt första möte 18. 7.1996. Reger-
37989:    Vid utrikesministeriets avde1ning för utveck-    ingen kommer att fatta sitt principbes1ut om bi-
37990: lingssamarbete har 1injedragningarna inom bi-       ståndsarbetet på basis av ministergruppens för-
37991: ståndsarbetet vidareutveck1ats de1s parallellt      s1ag. Principbeslutet gäller såväl biståndsarbetets
37992: med utredningen, dels i ljuset av de tankar som     tyngdpunktsområden och innehåll som ans1ags-
37993: utredningen väckte. Arbetet inom förva1tningen      nivån.
37994: 
37995:      Helsingforsden 9 ju1i 1996
37996: 
37997:                                                                  Biståndsminister Pekka Haavisto
37998:                                            KK 523/1996 vp
37999: 
38000: Kirjallinen kysymys 523
38001: 
38002: 
38003: 
38004: 
38005:                                   Toimi Kankaanniemi /skl: Rintamaolosuhteissa syntyneen nivelreu-
38006:                                      man hyväksymisestä sotilasvammaksi
38007: 
38008: 
38009:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
38010: 
38011:    Sota-aikana rintamalla olleet miehet ovat saa-    tilasvammalain 2 §:ää pikaisesti muutettaisiin
38012: neet monissa tapauksissa nivelreuman. Tapatur-       tällaisia tapauksia varten.
38013: mavirasto ei kuitenkaan ole myöntänyt sotilas-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38014: vammalain mukaisia etuuksia mainitun lain            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
38015: 2 §:ään vedoten näille nivelreumapotilaille, vaik-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
38016: ka sairaus on syntynyt sota-aikana. On ymmär-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38017: rettävää, että asianomainen ei ole tullut hake-
38018: neeksi korvauksia silloin, kun hakuaika olisi var-             Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
38019: sinaisesti ollut.                                           siin sotilasvammalain 2 §:n muuttamisek-
38020:    Monia kunnioitettavia sotiemme veteraaneja               si siten, että nivelreumaan sodan aikana
38021: loukkaa se, että heidän silloin syntyneet sairau-           sairastuneet saisivat heille kuuluvat etuu-
38022: tensa eivät ole johtaneet asianmukaisiin kor-               det?
38023: vauksiin. Tämän takia olisi kohtuullista, että so-
38024: 
38025:      Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1996
38026: 
38027:                                       Toimi Kankaanniemi /skl
38028: 
38029: 
38030: 
38031: 
38032: 260017
38033: 2                                          KK 523/1996 vp
38034: 
38035: 
38036: 
38037: 
38038:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
38039: 
38040:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Korvattavaksi tarkoitetun sairauden tulee
38041: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        myös olla syysuhteessa valtion korvausvastuun
38042: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      perustavaan olosuhteeseen tai tapahtumaan. Tä-
38043: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Toimi           män johdosta ei riitä esimerkiksi se, että sairaus
38044: Kankaanniemen näin kuuluvan kirjallisen kysy-        on ilmaantunut sodan aikana, vaan sen täytyy
38045: myksen n:o 523:                                      olla sotapalveluksen aiheuttama tai pahentama,
38046:                                                      jotta se oikeuttaisi korvaukseen.
38047:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-          Kysymys palvelussairauksien korvattavuu-
38048:        siin sotilasvammalain 2 §:n muuttamisek-      desta on suurelta osin lääketieteellinen. Kor-
38049:        si siten, että nivelreumaan sodan aikana      vauksen hakuajankohdalla ei ole merkitystä sai-
38050:        sairastuneet saisivat heille kuuluvat etuu-   rauksien korvattavuudelle. Sotilasvammalain 2 §
38051:        det?                                          sisältää varsin laajan korvausturvan, koska sen
38052:                                                      nojalla voidaan korvata paitsi palveluksen ai-
38053:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         heuttama, myös palveluksen pahentama sairaus.
38054: vasti seuraavaa:                                     Nivelreuman johdosta sotilasvammalain mu-
38055:                                                      kaista korvausta hakevien invalidien hakemuk-
38056:     Sotilasvammalain mukaisen korvauksen             set käsitellään samoin edellytyksin kuin muista-
38057: myöntämisen perusteet ja edellytykset on ilmais-     kin sairauksista korvausta hakevien hakemukset
38058: tu sotilasvammalaissa (404/48) ja sotilasvamma-      eikä nivelreuman osalta noudateta poikkeavaa
38059: lain soveltamisalan laajentamislaissa (390/56).      korvauskäytäntöä.
38060:     Sotilasvammalain 2 §:n nojalla palvelus-            Tapaturmaviraston korvausrekisterissä on
38061: sairautena korvataan sairaus, jos todennäköisel-     tällä hetkellä 406 sotainvalidia,joille on korvattu
38062: lä syyllä voidaan päättää palvelukseen tai työhön    nivelreuma.
38063: liittyneiden erikoisten olosuhteiden aiheuttaneen       Asianmukaisen korvauskäytännön turvaa
38064: sen tai olennaisesti vaikuttaneen sen ilmaantumi-    myös normaali valitusmenettely. Korvauksen
38065: seen tai pahentumiseen.                              hakijalla on aina mahdollisuus hakea tapaturma-
38066:     Sairaus korvataan sotilasvammalain nojalla       viraston päätökseen valitusteitse muutosta va-
38067: myös, jos sitä on pidettävä seurauksena palve-       kuutusoikeudelta.
38068: luksessa saadusta korvatusta ruumiinvammasta            Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että soti-
38069: tai sairaudesta (seuraussairaus) tai jos sen on      lasvammalain 2 § tarjoaa nykymuodossaan riit-
38070: katsottava ilmeisesti liittyvän niiden synnyttä-     tävän laajan ja kattavan korvausturvan myös
38071: mään poikkeukselliseen alttiuteen tai taipumuk-      nivelreumaan sairastuneille eikä sen muuttami-
38072: seen (liitynnäissairaus).                            nen ole tarpeellista. Sotilasvammalain korvaus-
38073:     Sairaus katsotaan palvelussairaudeksi kuiten-    käytäntö ei tässä suhteessa eroa esimerkiksi va-
38074: kin vain siinä tapauksessa, että se on ilmaantunut   kuutuslaitosten soveltamasta korvausmenette-
38075: viimeisen vuoden kuluessa palveluksen päätty-        lystä.
38076: misestä.
38077: 
38078:      Helsingissä 5 päivänä heinäkuuta 1996
38079: 
38080:                                                                   Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
38081:                                               KK 523/1996 vp                                                 3
38082: 
38083: 
38084: 
38085: 
38086:                                            Tili Riksdagens Talman
38087: 
38088:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         händelse som grundar ersättningsansvar för sta-
38089: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-           ten. Därför räcker det inte att en sjukdom har
38090: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         yppat sig under kriget, utan krigstjänstgöringen
38091: man Toimi Kankaanniemi undertecknade spörs-              skall ha förorsakat eller förvärrat den för att
38092: mål nr 523:                                              ersättning skall betalas.
38093:                                                             Frågan om ersättning av en i tjänsten ådragen
38094:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för           sjukdom är tili stor del av medicinsk natur. Tid-
38095:         att ändra 2 § lagen om skada, ådragen i          punkten för ersättningsansökan saknar betydelse
38096:         militärtjänst, så att de som insjuknat i         för huruvida ersättning betalas f6r sjukdomen
38097:         ledgångsreumatism under kriget får de            eller inte. Det ersättningsskydd som 2 § lagen om
38098:         förmåner som tilihör dem?                        skada, ådragen i militärtjänst, ger är rätt omfat-
38099:                                                          tande, eftersom inte bara en sjukdom som föror-
38100:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            sakats av tjänstgöringen kan ersättas med stöd av
38101: anföra följande:                                         lagen, utan också en sjukdom som förvärrats av
38102:                                                          tjänstgöringen. Ansökningar av invalider som
38103:     Grunderna och förutsättningarna för bevil-           med anledning av ledgångsreumatism söker er-
38104: jande av ersättning med stöd av 2 § lagen om             sättning utgående från lagen om skada, ådragen i
38105: skada, ådragen i militärtjänst, finns angivna i          militärtjänst, behandlas enligt samma grunder
38106: lagen om skada, ådragen i militärtjänst (404/48)         som ansökningar om ersättning för andra sjuk-
38107: och i Iagen angående utvidgad tiliämpning av             domar, och ersättningspraxis när det gäller led-
38108: lagen om skada, ådragen i militärtjänst (390/56).        gångsreumatism är densamma som vid andra
38109:     Enligt 2 § lagen om skada, ådragen i militär-        sjukdomar.
38110: tjänst, ersätts en sjukdom såsom en i tjänsten              Olycksfallsverkets ersättningsregister upptar
38111: ådragen sjukdom om den på sannalika skäl kan             för tillfållet 406 krigsinvalider som har fått ersätt-
38112: anses vara orsakad av de tili tjänstgöringen eller       ning för ledgångsreumatism.
38113:  arbetet anslutna särskilda förhållandena eller om          Också det faktum att besvärsförfarandet är
38114: dessa väsentligen inverkat på att sjukdomen              normalt utgör en säkerhet för att ersättnings-
38115:  framträtt eller förvärrats.                             praxis är som sig bör. Den som söker ersättning
38116:     En sjukdom ersätts med stöd av lagen om              har alltid en möjlighet att genom besvär söka
38117:  skada, ådragen i militärtjänst, också om den är         ändring i olycksfallsverkets beslut hos försäk-
38118:  att anse såsom en följd av en i tjänstgöringen          ringsdomstolen.
38119:  ådragen ersatt kroppsskada eller sjukdom (följd-           Social- och hälsovårdsministeriet anser att 2 §
38120:  sjukdom) eller om den uppenbarligen har ett             lagen om skada, ådragen i militärtjänst, i sin
38121:  samband med sådan ytterlig mottaglighet eller           nuvarande lydelse ger ett tillräckligt omfattande
38122:  fallenhet som framkallats av kroppsskadan eller         och täckande ersättningsskydd också för dem
38123:  sjukdomen (accessorisk sjukdom).                        som insjuknat i ledgångsreumatism, och att nå-
38124:     Sjukdomen betraktas Iikväl som en i tjänsten         gon ändring av paragrafen inte behövs. Ersätt-
38125:  ådragen sjukdom endast i det fallet att den har         ningspraxis när det gäller lagen om skada, ådra-
38126:  yppat sig senast inom ett år efter det att tjänstgör-   gen i militärtjänst, skiljer sig inte i detta avseende
38127:  ingen tagit slut.                                       från t.ex. det ersättningsförfarande som försäk-
38128:      En sjukdom som avses bli ersatt skall också stå     ringsanstalterna tillämpar.
38129:  i ett orsakssamband tili en omständighet eller en
38130: 
38131:       Helsingfors den 5 juli 1996
38132: 
38133:                                                                         Minister Terttu Huttu-Juntunen
38134:                                              KK 524/1996 vp
38135: 
38136: Kirjallinen kysymys 524
38137: 
38138: 
38139: 
38140: 
38141:                                     Toimi Kankaanniemi /skl: Puolustusvoimien liikenneturvallisuus-
38142:                                        ohjeiden täsmentämisestä
38143: 
38144: 
38145:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
38146: 
38147:    Puolustusvoimat on uudistanut 25.4.1996             työpaikoissa kielletty, joten tällaisia kuljetuksia
38148: aiemmin annetun lupauksensa mukaisesti liiken-         ei pidä myöskään silloin esiintyä.
38149: neturvallisuusohjeensa. Näistä ohjeista ei kuiten-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38150: kaan vielä selkeästi ilmene, ovatko varusmiesten       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
38151: hoitamat kuljetukset siinä tapauksessa, että esi-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
38152: miesasemassa oleva tai muu kuljetettavana oleva        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38153: sotilashenkilö on selvästi alkoholin vaikutuksen
38154: alaisena, edelleen mahdollisia. Tällaiset kuljetuk-              Sisältävätkö puolustusvoimien voi-
38155: set tulisi sekä liikenneturvallisuussyistä että huo-          massa olevat liikenneturvallisuusohjeet
38156: non esimerkin puolustusvoimista varusmiehille                 selkeät määräykset alkoholin vaikutuk-
38157: antavina ja yleistä paheksuntaa aiheuttavina                  sen alaisena olevien esimiesten ja sotilas-
38158: kieltää. Mikäli tällaisia kuljetustarpeita tulee              henkilöiden kuljetuksesta varusmieskul-
38159: kantahenkilökuntaan kuuluvan vapaa-aikana,                    jettajien toimesta, ja elleivät sisällä, ai-
38160: ne tulee hoitaa takseilla, kuten vapaa-ajan kulje-            kooko Hallitus ryhtyä toimenpiteisiin
38161: tukset muutoinkin. Palvelusaikana alkoholin                   näiden ns. juoppokuljetusten kieltämi-
38162: vaikutuksen alaisena esiintyminen on kaikissa                 seksi?
38163: 
38164:      Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1996
38165: 
38166:                                         Toimi Kankaanniemi /skl
38167: 
38168: 
38169: 
38170: 
38171:  260017
38172: 2                                            KK 324/1996 vp
38173: 
38174: 
38175: 
38176: 
38177:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
38178: 
38179:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          saattaa aiheuttaa kurinpitoseuraamuksen tai
38180: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           vankeutta enintään kolme kuukautta ja 23 §:n
38181: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         mukainen vapaa-aikana tapahtunut ilmeisen
38182: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Toimi              päihtyneenä esiintyminen (sotilaan sopimaton
38183: Kankaanniemen näin kuuluvan kirjallisen kysy-           käyttäytyminen) kurinpitoseuraamuksen tai
38184: myksen n:o 524:                                         sakkoa. Näiden kriminalisointien tarkoituksena
38185:                                                         on estää sotilaiden päihtymisrikkomukset ja
38186:           Sisältävätkö puolustusvoimien voi-            mahdollistaa niiden oikeudellinen käsittely.
38187:        massa olevat liikenneturvallisuusohjeet             2) Alkoholin vaikutuksen alaisena oleminen ja
38188:        selkeät määräykset alkoholin vaikutuk-           päihtymys ovat kokemuksen mukaan rajata-
38189:        sen alaisena olevien esimiesten ja sotilas-      pauksissa usein erittäin vaikeasti selvitettäviä ja
38190:        henkilöiden kuljetuksesta varusmieskul-          tulkinnanvaraisia olotiloja. Varusmieskuljetta-
38191:        jettajan toimesta, ja elleivät sisällä, aikoo-   jan asettaminen asemaan, jossa hän joutuisi ar-
38192:        ko Hallitus ryhtyä toimenpiteisiin näiden        vioimaan esimiehensä kuntoa tässä suhteessa, ei
38193:        ns. juoppokuljetusten kieltämiseksi?             käytännössä ole sen enempää alaisen kuin esi-
38194:                                                         miehenkään kannalta asianmukaista eikä käy-
38195:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            tännössä mahdollistakaan.
38196: vasti seuraavaa:                                           Kun päihtymysrikosten kriminalisointi on
38197:                                                         omiaan estämään esimiesasemassa olevia sotilai-
38198:    Puolustusvoimien liikenneturvallisuusohjetta         ta käyttämästä virkakuljetuksia päihtyneinä, ei
38199: on tarkistettu 25.4.1996. Ohjeessa ei ole erityises-    asian erityistä korostamista ole sisällytetty lii-
38200: ti käsitelty alkoholin vaikutuksen alaisena ole-        kenneturvallisuusohjeeseen. Korjattua liikenne-
38201: van henkilön kuljettamista. Tämäjohtuu lähinnä          turvallisuusohjetta joukoille jaettaessa on erityi-
38202: seuraavista syistä:                                     sesti kiinnitetty huomiota myös henkilökunnan
38203:    1) Sotilasrikoksia koskevassa rikoslain 45 lu-       asennekasvatukseen. Pääesikunta pitää toteutet-
38204: vussa on sotilasvirassa olevien osalta olennaisesti     tuja muutoksia riittävinä. Eduskunnan oikeus-
38205: ankarammat rangaistussäädökset päihtymisen              asiamies, jonka tietoon muutetut liikenneturval-
38206: rangaistavuudesta kuin yleisissä virkamiehiä            lisuusohjeet on saatettu, ei ole vaatinut niitä
38207: koskevissa säännöksissä. Niinpä rikoslain 45 lu-        enemmälti tarkistettaviksi.
38208: vun 22 §:n tarkoittama päihtymys palveluksessa
38209: 
38210:      Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 1996
38211:                                                                       Puolustusministeri Anneli Taina
38212:                                               KK 524/1996 vp                                                3
38213: 
38214: 
38215: 
38216: 
38217:                                           Tili Riksdagens Talman
38218: 
38219:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        ådömas disciplinstraff eller fångelse i högst tre
38220: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          månader, och i 23 § stadgas det om disciplinstraff
38221: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        eller böter för militärperson som på fritiden upp-
38222: man Toimi Kankaanniemi undertecknade spörs-             träder berusad (olämpligt uppträdande av krigs-
38223: mål nr 524:                                             man). A vsikten med dessa slag av kriminalisering
38224:                                                         är att förhindra berusningsförseelser bland mili-
38225:           Ingår det i försvarsmaktens gällande          tärer och att möjliggöra rättslig behandling av
38226:        trafiksäkerhetsföreskrifter klara bestäm-        sådana förseelser.
38227:        melser beträffande transporten av alko-             2) Erfarenheterna visar att det i gränsfall ofta
38228:        holpåverkade personer i förmansställ-            är ytterst svårt att avgöra huruvida en person står
38229:        ning och militär personai med beväringar         under inflytande av alkohoi eller är berusad, och
38230:        som förare, och ifall sådana bestämmel-          dessa tillstånd är ofta tolkningsfrågor. Att ställa
38231:        ser inte ingår, har Regeringen för avsikt        en beväringschaufför i en situation där han/hon
38232:        att skrida tili åtgärder för att förbjuda s.k.   tvingas ta ställning tili en förmans tillstånd i detta
38233:        fylleristtransporter av detta slag?              avseende, är ur såväl den underlydandes som
38234:                                                         förmannens synvinkel sett, varken befogat eller
38235:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           ens i praktiken möjligt.
38236: anföra följande:                                           Eftersom redan kriminaliseringen av berus-
38237:                                                         ningsbrott är ägnad att hindra militärpersoner i
38238:    F örsvarsmaktens trafiksäkerhetsföreskrifter         förmansställning från att i berusat tillstånd ut-
38239: har justerats 25.4.1996. I föreskrifterna behand-       nyttja tjänstetransporter, har någon speciell be-
38240: las inte särskilt transporten av berusade perso-        toning av denna fråga inte intagits i trafiksäker-
38241: ner. Skälen tili detta är främst följande:              hetsföreskrifterna. Vid distributionen av de juste-
38242:     1) Kapitel45 i straffiagen, som behandlar mi-       rade trafiksäkerhetsföreskrifterna tili trupperna
38243: litära brott, innehåller väsentligt strängare straff-   har särskild uppmärksamhet fåsts vid attityd-
38244: bestämmelser i händelse av berusning för perso-         fostran bland personalen. Huvudstaben anser de
38245: neri militär tjänst än vad som stadgas i de allmän-     företagna ändringarna vara tillräckliga. Riksda-
38246: na stadgarna om tjänstemän. 1 straffiagens 45           gens justitieombudsman, tili vars kännedom de
38247: kap. 22 § stadgas det sålunda att en militärperson      justerade trafiksäkerhetsförskrifterna bringats,
38248: som i tjänsteuppdrag är påverkad av alkohoi kan         har inte ställt krav på ytterligare justeringar.
38249: 
38250:      Helsingfors den 28 juni 1996
38251: 
38252:                                                                          Försvarsminister Anneli Taina
38253:                                               KK 525/1996 vp
38254: 
38255: Kirjallinen kysymys 525
38256: 
38257: 
38258: 
38259: 
38260:                                     Raimo Holopainen /sd: Wärtsilän teknillisen oppilaitoksen toimin-
38261:                                        nan turvaamisesta
38262: 
38263: 
38264:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
38265: 
38266:    Wärtsilä-yhtymä rakensi vuonna 1961 Joen-            sesta, vaan Joensuun ammatti-instituutista.
38267: suuhun teknillisen oppilaitoksen. Samana vuon-          Tämä saattaa vaikeuttaa heidän työnsaantimah-
38268: na se lahjoitettiin Joensuun kaupungille. Wärtsi-       da llisu uksiaan.
38269: lä antoi oppilaitokselle nimeksi Wärtsilän teknil-         Rakennusmestareiden koulutusta ollaan uu-
38270: linen oppilaitos. Pohjois-Karjalan ammattikor-          distamassa. Opiskelijamäärien vähentämisen
38271: keakoulun perustamisen yhteydessä 1.8.1996              seurauksena rakennusmestarikoulutus päättyy
38272: Wärtsilän teknillisen oppilaitoksen nimi on esi-        joissakin oppilaitoksissa kokonaan. Rakennus-
38273: tetty poistettavaksi käytöstä em. päivästä läh-         mestarikoulutuksen säilyttämiselle Joensuussa
38274: tien.                                                   on historian suoma oikeutus, ovathan Suomen
38275:     Nimen hävittäminen on Wärtsilä-yhtymää              ensimmäiset rakennusmestarit aikanaan valmis-
38276: kohtaan loukkaus. Teknillinen oppilaitos on 35          tuneet Enosta, Nesterinsaaressa sijainneesta
38277: vuoden aikana ratkaisevasti vaikuttanut Poh-            koulusta.
38278: jois-Karjalan teollisuuden kehitykseen. Wärtsi-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38279: län teknillisestä oppilaitoksesta valmistuneilla        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
38280: oppilailla, insinööreillä ja teknikoilla on perintei-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
38281: sesti ollut hyvä maine työmarkkinoilla, ja he ovat      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38282: omalta osaltaan tehneet Joensuuta tunnetuksi.
38283: Nimenmuutoksen myötä tämä oppilaitoksen                           Mitä Hallitus aikoo tehdä rakennus-
38284: imago, joka teollisuudessa ja työmarkkinoilla on               mestarikoulutuksen säilyttämiseksi Joen-
38285: vuosien aikana hankittu, katoaa.                               suussa,ja
38286:     Wärtsilän teknillisestä oppilaitoksesta vuosi-                aikooko Hallitus tehdä jotakin Wärt-
38287: na 1997 ja 1998 valmistuvat rakennusteknikotja                 silän teknillisen oppilaitoksen nimen säi-
38288: -mestarit eivät tämänhetkisten tietojen mukaan                 lyttämiseksi?
38289:  saisikaan päästötodistusta kyseisestä oppilaitok-
38290: 
38291:      Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1996
38292: 
38293:                                           Raimo Holopainen /sd
38294: 
38295: 
38296: 
38297: 
38298: 260017
38299: 2                                         KK 525/1996 vp
38300: 
38301: 
38302: 
38303: 
38304:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
38305: 
38306:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      ta 1996 käytiin tavoite- ja tuloskeskustelut. Alle-
38307: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       kirjoitetussa pöytäkirjassa sovittiin, että
38308: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     koko tekniikan ja liikenteen koulutuslohkon
38309: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo          aloituspaikat vuonna 1997 ovat yhteensä 160.
38310: Holopaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       Rakennusalan koulutuksen kohdalla sopimusta
38311: sen n:o 525:                                        toteutetaan siten, että korkeakoulun koko ra-
38312:                                                     kennusalan koulutusohjelmaa varten on 30 aloi-
38313:           Mitä Hallitus aikoo tehdä rakennus-       tuspaikkaa, joista 10 paikkaa käytetään käytän-
38314:        mestarikoulutuksen säilyttämiseksi Joen-     töpainotteiseen rakennusmestarikoulutukseen.
38315:        suussa, ja                                      Ammattikorkeakoulujärjestelmän toteutta-
38316:           aikooko Hallitus tehdä jotakin Wärt-      minen edellyttää uudelleenorganisointia sen ul-
38317:        silän teknillisen oppilaitoksen nimen säi-   kopuolelle jäävän koulutuksen/oppilaitosten
38318:        lyttämiseksi?                                osalta useimmilla paikkakunnilla. Tällainen ti-
38319:                                                     lanne on myös Joensuussa. Opetusministeriössä
38320:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        on parhaillaan käsiteltävänä Joensuun kaupun-
38321: vasti seuraavaa:                                    gin esitys, johon sisältyy esitys Wärtsilän teknilli-
38322:                                                     sen oppilaitoksen lakkauttamisesta ja sen am-
38323:    Opetusministeriö on 29 päivänä maaliskuuta       mattikorkeakoulun ulkopuolelle jäävän koulu-
38324: 1996 tehnyt päätöksen teknikkokoulutuksen ke-       tustehtävän siirtämisestä perustettavalle Joen-
38325: hittämisestä. Sen mukaisesti rakennusalalla va-     suun ammatti-instituutti -nimiselle oppilaitok-
38326: kinaisissa ja väliaikaisissa ammattikorkeakou-      selle. Opetusministeriö pitää esitystä perusteltu-
38327: luissa aloitetaan käytäntöpainotteinen koulutus-    na ja oikeansuuntaisena.
38328: ohjelma, jonka laajuus on 160 opintoviikkoa.           Eräillä oppilaitoksilla, kuten Wärtsilän teknil-
38329: Tutkintoon sisältyy 20-40 opintoviikon harjoit-     lisellä oppilaitoksena, on perinteikäs ja arvostet-
38330: telu. Tutkintonimike on rakennusmestari, amk.       tu nimi, jonka toivotaan säilyvän, vaikka oppi-
38331: Rakennusalan pitkäHäkin aikavälillä supistuvan      laitos nykymuodossaan lakkaa. Opetusministe-
38332: työvoimatarpeen vuoksi aloituspaikkojen mää-        riö ei näe estettä sille, että tällaisia nimiä perintei-
38333: rää supistetaan siten, että sadasta teknikkokou-    den kunnioittamiseksi eräissä yhteyksissä edel-
38334: lutuksen paikasta syntyy 40 rakennusmestari-        leen käytetään. Ministeriö pitää kuitenkin tär-
38335: koulutuksen aloituspaikkaa.                         keänä, että näiden vanhojen nimien käyttö ei
38336:    Opetusministeriön ja Pohjois-Karjalan am-        anna virheellistä kuvaa uudesta oppilaitoskoko-
38337: mattikorkeakoulun välillä 23 päivänä toukokuu-      naisuudesta.
38338: 
38339:      Helsingissä 8 päivänä heinäkuuta 1996
38340: 
38341:                                                              Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
38342:                                            KK 525/1996 vp                                               3
38343: 
38344: 
38345: 
38346: 
38347:                                       Tili Riksdagens Talman
38348: 
38349:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          att nybörjarplatserna inom hela utbildningssek-
38350: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          torn för teknik och trafik år 1997 sammanlagt
38351: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      skall uppgå tili 160. När det gäller utbildningen
38352: dagsman Raimo Holopainen undertecknade               inom byggbranschen genomförs avtalet så att
38353: spörsmål nr 525:                                     högskolan har 30 nybörjarplatser i utbildnings-
38354:                                                      programmet för byggbranschen i sin helhet, av
38355:           Vad ämnar Regeringen göra för att          vilka 10 platser viks för den praktiskt orienterade
38356:        byggmästarutbildningen skali förbli i Jo-     byggmästarutbildningen.
38357:        ensuu,                                           För att systemet med yrkeshögskolor skall
38358:           och ämnar Regeringen göra någonting        kunna genomföras krävs på de flesta orter en
38359:        för att namnet på läroanstalten Wärtsilän     omorganisering av den utbildning och de läroan-
38360:        teknillinen oppilaitos bevaras?               stalter som blir utanför systemet. Sådan är situa-
38361:                                                      tionen också i Joensuu. Vid undervisningsmini-
38362:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        steriet behandlas som bäst ett förslag av Joensuu
38363: anföra följande:                                     stad, i vilket det föreslås att läroanstalten Wärtsi-
38364:                                                      län teknillinen oppilaitos skallläggas ned och att
38365:    Undervisningsministeriet fattade den 29 mars      den utbildningsuppgift som inte överförs på sta-
38366: 1996 ett beslut om utvecklande av teknikerut-        dens yrkeshögskola skall övertas av en läroan-
38367: bildningen. Enligt detta beslut skall inom bygg-     stalt som inrättas under namnet Joensuun am-
38368: branschen i ordinarie och temporära yrkeshög-        matti-instituutti (Joensuu yrkesinstitut). Under-
38369: skolor inledas ett praktiskt orienterat utbild-      visningsministeriet anser att förslaget är motive-
38370: ningsprogram som omfattar 160 studieveckor. 1        rat och att det är ett steg i rätt riktning.
38371: examen ingår en praktik på 20--40 studieveckor.         Vissa läroanstalter, såsom Wärtsilän teknilli-
38372: Examensbenämningen är byggmästare, yrkh. På          nen oppilaitos, har ett traditionsrikt och ryktbart
38373: grund av att behovet av arbetskraft inom bygg-       namn som man önskar bevara även om läroan-
38374: branschen också på lång sikt kommer att minska       stalten isin nuvarande form läggs ned. Undervis-
38375: skärs antalet nybörjarplatser ner så att 100 plat-   ningsministeriet ser inget hinder för att dylika
38376: ser inom teknikerutbildningen omvandlas till 40      namn används också i fortsättningen för att hög-
38377: nybörjarplatser inom byggmästarutbildningen.         akta traditionerna i vissa sammanhang. Ministe-
38378:    Mellan undervisningsministeriet och yrkes-        riet anser det likväl vara viktigt att bruket av
38379: högskolan i Nordkarelen fördes den 23 maj 1996       dessa gamla namn inte ger en felaktig bild av den
38380: diskussioner rörande mål och resultat. 1 det pro-    nya läroanstaltshelheten.
38381: tokoll som undertecknades kom man överens om
38382: 
38383:      Helsingfors den 8 juli 1996
38384: 
38385:                                                       Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
38386:                                              KK 526/1996 vp
38387: 
38388: Kirjallinen kysymys 526
38389: 
38390: 
38391: 
38392: 
38393:                                     Säde Tahvanainen /sd ym.: Vanhojen opintolainojen koroista
38394: 
38395: 
38396: 
38397:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
38398: 
38399:     Suomessa siirryttiin uuteen opintolainajärjes-        Vanhojen opintolainojen lainapääoma on
38400: telmään 1. 7.1992, jolloin uudet opintolainat          noin 9,1 miljardia markkaa, josta 4,3 miljardia
38401: muuttuivat markkinakorkoisiksi. Alkuun opin-           markkaa on korkotuen piirissä. Valtio maksaa
38402: tolainojen korot olivat korkealla yleisen korko-       korkotukea vielä opiskeleville ja juuri opintonsa
38403: tason tapaan, mutta nyt korkotaso on pudonnut          päättäneille. Opiskelija maksaa korkoa 4,25 %ja
38404: huomattavasti. Uutta opintolainaa otettiin ja          valtio 3,25 %. Tänä vuonna valtion korkotuki-
38405: otetaan edelleen hyvin varovasti. Syynä tähän on       menot vanhoihin opintolainoihin ovat noin 143
38406: se, että järjestelmä on opiskelijoiden mielestä        miljoonaa markkaa.
38407: epävakaa, koska lainan korko voi muutaman                 Monien mielestä vanhojen opintolainojen ko-
38408: vuoden päästä olla hyvinkin korkealla nykypäi-         roissa valtio ja opintovelkaiset maksavat valtiol-
38409: vään verrattuna.                                       le piilopankkitukea. Koron alentaminen 1,5 pro-
38410:     Vaikka uusi opintolainajärjestelmä on epäva-       senttiyksiköllä vähentäisi valtion menoja noin 66
38411: kaa, ei entinenkään ole puutteeton, sillä vanho-       miljoonaa markkaa.
38412: jen opintolainojen korot ovat tämänhetkiseen              Vanhojen opintolainojen koron alentaminen
38413: korkotasoon nähden korkeat. Ennen opintotuki-          olisi sekä sosiaalisesti oikeudenmukaista että val-
38414: uudistusta otetut ns. vanhojen opintolainojen          tion kannalta hyödyllistä. Koron alennuksen
38415: korot on sidottu markkatalletusten keskikor-           vuoksi säästyneet varat voitaisiin käyttää esim.
38416:  koon, johon peruskoron lasku vaikuttaa viiveel-       alle 20-vuotiaiden opintorahan korottamiseen
38417: lä. Korko on seurannut yleistä korkojen laskua         samalle tasolle 20 vuotta täyttäneiden opintora-
38418:  hitaasti.                                             han kanssa.
38419:     Vanhojen opintolainojen korko on ollut pit-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38420:  kään 7,5 %. Yleisen korkokannan laskun myötä          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
38421:  myös vanhojen opintolainojen koron laskemista         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
38422:  on alettu vaatia yhä voimakkaammin. Maan hal-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38423:  litus kävi vastikään neuvottelut vanhojen opinto-
38424:  lainojen koron laskemisesta, mutta tähänastisten                Aikooko Hallitus jatkaa neuvotteluja
38425:  neuvottelujen tuloksena korko olisi laskemassa               vanhojen opintolainojen koron Iaskemi-
38426:  vain 7 prosenttiin. Valtion kannalta näin vähäi-             seksi edelleen jo nyt sovitusta 7 prosentis-
38427:  nen koron lasku ei ole kovinkaan merkittävä.                 ta 6 prosenttiin, ja
38428:  Tämän vuoksi koron puolen prosenttiyksikön                      aikooko Hallitus käyttää näin säästy-
38429:  laskun sijaan korko tulisi laskea 6 prosenttiin, ja          vät varat alle 20-vuotiaiden opintorahan
38430:  valtion tulisi sopia pankkien kanssa koron las-              korottamiseen?
38431:  kusta pikaisesti.
38432: 
38433:       Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1996
38434: 
38435:           Säde Tahvanainen /sd       Janne Viitamies /sd         Pia Viitanen /sd
38436:           Tarja Filatov /sd          Minna Karhunen /kok         Hanna MarkkuJa-Kivisilta /kok
38437:           Irina Krohn /vihr          Janina Andersson /vihr      Tuija Pohjola /sd
38438:                      Marjaana Koskinen /sd               Mari Kiviniemi /kesk
38439: 
38440: 
38441: 
38442:  260017
38443: 2                                           KK 526/1996 vp
38444: 
38445: 
38446: 
38447: 
38448:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
38449: 
38450:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        luttua 0,5 prosenttiyksiköllä. Myös markkatalle-
38451: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tusten keskikorko alkoi alentua heti edellisen tar-
38452: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       kastusjakson päättymisen jälkeen.
38453: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Säde Tah-            Hallitus katsoi perustelluksi vanhojen opinto-
38454: vanaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         lainojen enimmäiskoron tarkistamisen kesken
38455: n:o 526:                                              vuoden. Opintotukiasetuksen 32 §:ää muutettiin
38456:                                                       väliaikaisesti siten, että vanhojen opintolainojen
38457:           Aikooko Hallitus jatkaa neuvotteluja        korkoa voidaan tarkistaa 1 päivästä heinäkuuta
38458:        vanhojen opintolainojen koron laskemi-         lukien maaliskuun 1996lopussa päättyneen kuu-
38459:        seksi edelleen jo nyt sovitusta 7 prosentis-   den kuukauden jakson markkatalletusten keski-
38460:        ta 6 prosenttiin, ja                           koron perusteella siten, että sitä verrataan viime
38461:           aikooko Hallitus käyttää näin säästy-       vuoden syyskuun lopussa päättyneen 12 kuukau-
38462:        vät varat alle 20-vuotiaiden opintorahan       denjakson vastaavaan keskikorkoon. Asetus on
38463:        korottamiseen?                                 voimassa vuoden 1996 loppuun. Valtioneuvos-
38464:                                                       ton päätös annettiin 19 päivänä kesäkuuta 1996,
38465:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          ja sen mukaan vanhojen opintolainojen korko on
38466: vasti seuraavaa:                                      1 päivästä heinäkuuta vuoden loppuun 7 pro-
38467:                                                       senttia. Ennen päätöksen tekoa kuultiin lain
38468:    Vuoden 1972 opintotukilain nojalla myönnet-        edellyttämällä tavalla Suomen Pankkia ja raha-
38469: tyjen ns. vanhojen opintolainojen enimmäisko-         laitoksia edustavaa Suomen Pankkiyhdistystä.
38470: ron vahvistaa kyseisen lain nojalla valtioneuvos-     Suomen Pankki puolsi koron alentamista ja
38471: to vuosittain kuultuaan Suomen Pankkia ja ra-         Pankkiyhdistys vastusti sitä.
38472: halaitoksia. Koron määrää on vuodesta 1991                Vanhojen opintolainojen koron tarkistami-
38473: lähtien tarkistettu markkatalletusten keskikoron      nen on esillä seuraavan kerran sen jälkeen, kun
38474: muutoksen perusteella. Menettely perustuu val-        tieto syyskuun lopussa 1996 päättyvän 12 kuu-
38475: tiovarainministeriön asettaman korkotukityö-          kauden jakson markkatalletusten keskikoron
38476: ryhmän ehdotukseen. Tämä määräytymisperus-            muutoksesta on saatu. Tämän hetken arvion
38477: te on vuodesta 1994lähtien ollut opintotukiase-       mukaan korko alenisi jossain määrin vuoden
38478: tuksessa, jonka 32 §:n mukaan opintolainan            1997 alusta lukien. Hallitus arvioi syksyn aikana,
38479: enimmäiskorkoa tarkistetaan vuosittain 1 päi-         onko asetuksen mukaisen määräytymisperus-
38480: västä tammikuuta sillä prosenttiyksikkömääräl-        teen mukainen koronalennus riittävä vai onko
38481: lä,jolla edellisen syyskuun lopussa päättyneen 12     harkittava määräytymisperusteen tarkistamista.
38482: kuukauden jakson pankkien markkatalletusten           Mihinkään yksittäiseen korkoprosenttiin ei tois-
38483: keskikorko on muuttunut edellisen vastaavan           taiseksi ole mahdollista ottaa kantaa.
38484: jakson keskikorosta.                                      Alle 20-vuotiaiden opintorahan tason korot-
38485:    Opintolainojen korko on laskenut viime vuo-        taminen on hallituksen käsityksen mukaan kes-
38486: sina. Vuonna 1995 korko oli 8,1 prosenttia. Vuo-      keinen kehittämistavoite, koska tuen nykyinen
38487: den 1996 alusta lukien korko on ollut 7,5 prosent-    taso on ongelma sekä koulutuspolitiikan että
38488: tia. Yleinen korkotaso alkoi alentua vuoden 1995      yhteiskunnan eri tukimuotojen yhteensovituksen
38489: lopussa. Uuden opintotukilain mukaisten mark-         kannalta. Jos kaikkien alle 20-vuotiaiden opiske-
38490: kinaehtoisten opintolainojen korko aleni siten,       lijoiden opintoraha korotettaisiin samalle tasolle
38491: että loppukevään aikana niiden korkotaso on           20 vuotta täyttäneiden opintorahan kanssa, me-
38492: ollut noin 6,25-6,75 prosenttia. Alhaisimpien         nolisäys olisi vuodessa noin 300 miljoonaa mark-
38493: korkojen kohdalla pankki ja lainansaaja ovat          kaa. Hallituksen tavoitteena on etsiä malli, jossa
38494: usein sopineet, että korkomarginaali nousee           uudistus toteutetaan asteittain. Vaihtoehto,jossa
38495: määrävuosien jälkeen, jolloin esim. tällä hetkellä    muualla kuin vanhempiensa luona asuvien 18- ja
38496: 6,25 prosentin korko nousisi viiden vuoden ku-        19-vuotiaiden opintorahan määrä korotetaan
38497:                                          KK 526/1996 vp                                           3
38498: 
38499: samalle tasolle 20 vuotta täyttäneiden opintora-   vähentäisi korkotukimenoja vuonna 1997 noin
38500: han kanssa, lisäisi valtion menoja vuositasolla    35 miljoonalla markalla. Sinänsä korkotukime-
38501: noin 90 miljoonalla markalla. Vanhojen opinto-     nojen väheneminen tämän vuosikymmenen aika-
38502: lainojen korkotuen piirissä oleva lainakanta oli   na tekee osaltaan helpommaksi opintotukijärjes-
38503: vuoden 1995 lopussa 4,4 miljardia markkaa ja on    telmän kehittämisen, mutta ei yksinään ratkaise
38504: vuoden 1996 lopussa enää arviolta 3,5 miljardia    alle 20-vuotiaiden opintorahan tasokorotuksen
38505: markkaa. Yhden prosenttiyksikön koronalennus       rahoitusta.
38506: 
38507:      Helsingissä 10 päivänä heinäkuuta 1996
38508: 
38509:                                                            Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
38510: 4                                           KK 526/1996 vp
38511: 
38512: 
38513: 
38514: 
38515:                                          Tili Riksdagens Talman
38516: 
38517:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       räntan på 6,25 % skulle komma att stiga med 0,5
38518: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-         procentenheter om fem år. Också den genom-
38519: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       snittliga räntan på markdepositioner började
38520: man Säde Tahvanainen undertecknade spörsmål            sjunka direkt efter att den föregående kontrollpe-
38521: nr 526:                                                rioden hade gått ut.
38522:                                                            Regeringen ansåg det motiverat att justera
38523:           Ämnar Regeringen fortsätta förhand-          maximiräntan för de gamla studielånen mitt i
38524:        lingarna om att ytterligare sänka studie-       året. 1 förordningen om studiestöd ändrades 32 §
38525:        lånsräntan på gamla studielån från redan        temporärt så, att räntan på gamla studielån
38526:        överenskomna 7 % till 6 %,                      fr.o.m. den 1 juni kanjusteras utgående från den
38527:           och ämnar Regeringen använda de              genomsnittliga räntan på markdepositioner un-
38528:        medel som på så sätt sparas till att höja       der den sexmånadersperiod som utgick i slutet av
38529:        studiepenningen för studerande som              mars 1996 på så sätt, att den jämförs med motsva-
38530:        ännu inte fyllt 20 år?                          rande genomsnitt1iga ränta under den 12 måna-
38531:                                                        dersperiod som utgick i slutet av september före-
38532:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          gående år. Förordningen är i kraft tili utgången
38533: anföra följande:                                       av 1996. Statsrådet utfårdade ett beslut i ärendet
38534:                                                        den 19 juni 1996, och enligt bes1utet är räntan på
38535:    Maximiräntan för de s.k. gamla studielån som        gam1a studielån 7 % från den 1 ju1i fram till årets
38536: beviljades med stöd a v 1972 års lag om studiestöd     slut. Innan bes1utet fattades hördes, på det sätt
38537: fastställs med stöd av nämnda lag årligen av           som lagen föreskriver, Fin1ands Bank och Bank-
38538: statsrådet efter att Finlands Bank och penningin-      föreningen i Finland rf som representant för pen-
38539: rättningarna har hörts. Räntebeloppet har sedan        ninginrättningarna. Finlands Bank var för ränte-
38540: 1991 justerats på grundval av ändringarna i den        sänkningen och Bankföreningen var emot den.
38541: genomsnittliga räntan på markdepositioner.                 Justeringen av räntorna på gam1a studielån
38542: F örfarandet grundar sig på ett förslag från den a v   behandlas nästa gång efter att information har
38543: finansministeriet tillsatta räntestödsarbetsgrup-      erhållits om ändringarna i den genomsnitt1iga
38544: pen. Denna grund för fastställandet har funnits i      räntan på markdepositioner för den 12-måna-
38545: förordningen om studiestöd sedan år 1994. En-          dersperiod som utgår i slutet av september 1996.
38546: ligt 32 § i förordningenjusteras maximiräntan för      En1igt dagens bedömning kommer räntan att
38547: studielån årligen från den 1januari med det antal      sjunka något fr.o.m. ingången av 1997. Regering-
38548: procentenheter med vilket den genomsnittliga           en bedömer under hösten om räntesänkningen
38549: räntan för bankernas markdepositioner för den          enligt fastställelsegrunderna i förordningen är
38550: 12-månadersperiod som har utgått i s1utet av           tillräcklig eller om enjustering av grunderna skall
38551: september föregående år har ändrats jämfört            övervägas. Tills vidare är det inte möjligt att ta
38552: med den genomsnittliga räntan för en motsva-           ställning tili någon särskild ränteprocent.
38553: rande period dessförinnan.                                 En höjning av studiepenningen för studerande
38554:    Räntan på studie1ån har sjunkit under de se-        som ännu inte fyllt 20 år är en1igt regeringens
38555: naste åren. År 1995 var räntan 8,1 % och fr.o.m.       uppfattning ett viktigt mål för utvecklingen, ef-
38556: ingången av år 1996 har den varit 7,5 %. Den           tersom stödets nuvarande nivå är ett problem
38557: allmänna räntenivån började sjunka i slutet av         både med tanke på utbildningspolitiken och sam-
38558: 1995. Räntan på marknadsbaserade studielån             ordningen av samhällets olika stödformer. Om
38559: som beviljats enligt den nya lagen om studiestöd       studiepenningen för alla studerande som inte fyllt
38560: sjönk på så sätt, att deras räntenivå under slutet     20 år höjdes till samma nivå som som för de
38561: av våren var ca 6,25-6,75 %. Då det gäller de          studerande som fyllt 20, skulle utgiftsökningen
38562: lägsta räntorna har banken och låntagarna ofta         uppgå tili ca 300 miljoner mark i året. Regeringen
38563: kommit överens om att räntemarginalen stiger           har som mål att finna en modell för att genomfö-
38564: efter en bestämd tid, varvid t.ex. den nuvarande       ra reformen stegvis. Ett alternativ enligt vilket
38565:                                              KK 526/1996 vp                                            5
38566: 
38567: studiepenningen för 18- och 19-åringar som bor         stå i slutet av 1996. En räntesänkning på en pro-
38568: någon annanstans än hos sina förä1drar höjs till       centenhet skulle minska räntestödsutgifterna för
38569: samma nivå som studiepenningen för de som fyllt        1997 med ca 35 miljoner mark. Minskade ränte-
38570: 20 år skulle leda till en höjning av statens årliga    stödsutgifter underlättar för sin del utvecklingen
38571: utgifter med ca 90 miljoner mark. Det 1ånebe-          av studiebidragssystemet under detta decenni-
38572: stånd som omfattas av räntestödet för gam1a            um, men enbart detta löser inte finansieringen av
38573: studie1ån uppgick i slutet av 1995 til14,4 miljarder   en höjning av studiepenningen för de studerande
38574: mark, av vilket 3,5 miljarder mark beräknas åter-      som inte fyllt 20 år.
38575: 
38576:      Helsingforsden 10 juli 1996
38577: 
38578:                                                                    Inrikesminister Jan-Erik Enestam
38579:                                               KK 527/1996 vp
38580: 
38581: Kirjallinen kysymys 527
38582: 
38583: 
38584: 
38585: 
38586:                                      Esa Lahtela /sd ym.: Velallisen etujen huomioon ottamisesta kiin-
38587:                                          teistöjen pakkohuutokaupoissa
38588: 
38589: 
38590:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
38591: 
38592:     Ulosottolain osittaisuudistuksen yhteydessä         pauksissa, joissa ostaja on itse velkojana tai sen
38593: pyrittiin turvaamaan velallisen asema kiinteistö-       lukuun toimiva.
38594: jen pakkohuutokauppatilanteissa. Lähtökohta-               Käytännön tilanteista löytyy lukuisia esi-
38595: na oli se, että kiinteistöjen alihintaiset realisoin-   merkkejä. Eräässä tapauksessa tilan pakkohuu-
38596: nit ja keinottelu pyrittiin estämään.                   tokauppahinta oli 530 000 markkaa. Käyväksi
38597:     Uudistuksen keskeinen tavoite oli turvata           markkinahinnaksi arvioitiin 1,2-1 ,3 milj. mark-
38598: kohtuullisuuden toteutuminen pakkohuuto-                kaa. Kauppahinnasta hakija sai saatavistaan
38599: kauppatilanteissa. Vaikka pakkohuutokaupois-            vain noin puolet, ja velalliselle jäi vajaat 300 000
38600: sa kauppahinta usein alittaa käyvän hinnan, ei          markkaa velkaa. Tässä tapauksessa kohtuulli-
38601: ero pakkohuutokauppahinnan ja normaalin                 suus ei toteutunut eikä huutokauppaa harkittu
38602:  markkinahinnan välillä saa olla kohtuuttoman           lykättäväksi uuteen tilaisuuteen.
38603: suuri. Kohtuuttoman suurena sitä on pidettävä              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38604:  silloin, kun pakkohuutokauppahinta alittaa yli         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
38605:  kolmanneksella kiinteistön normaalin markki-           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
38606:  nahinnan. Erityisen ongelmalliseksi tilanne muo-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38607:  dostuu silloin, kun huutokaupan hakijan velka-
38608:  saatava ei realisointihinnan alhaisuuden vuoksi                   Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta ulos-
38609: juurikaan vähene, kun kauppahinta joudutaan                     ottolain kohtuullisuus toteutuisi parem-
38610: jakamaan muiden velkojien kanssa. Huutokau-                     min kiinteistöjen pakkohuutokaupoissa?
38611:  pan kohtuullisuusarviointi korostuu niissä ta-
38612: 
38613:       Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1996
38614: 
38615:           Esa Lahtela /sd            Janne Viitamies /sd          Jorma Kukkonen /sd
38616:           Marjaana Koskinen /sd      Risto Kuisma /sd             Raimo Mähönen /sd
38617:           Kalevi Olin /sd            Erkki J. Partanen /sd        Raimo Holopainen /sd
38618:                     Säde Tahvanainen /sd                  Klaus Heliberg /sd
38619: 
38620: 
38621: 
38622: 
38623: 260017
38624: 2                                           KK 527/1996 vp
38625: 
38626: 
38627: 
38628: 
38629:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
38630: 
38631:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        taa kantaa siihen, olisiko uusi huutokauppa tul-
38632: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         lut järjestää. Valituksen tultua vireille muutok-
38633: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       senhakuviranomaisella on mahdollisuus kes-
38634: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-       keyttää täytäntöönpano.
38635: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen              Lisäksi ulosottoa hakeneella velkojalla on
38636: n:o 527:                                              vanhastaan ollut mahdollisuus ulosottolain 5 lu-
38637:                                                       vun 41 §:n 1 momentin mukaan estää kiinteistön
38638:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta ulos-      myyminen silloin, kun kauppasumma ei riitä hä-
38639:        ottolain kohtuullisuus toteutuisi parem-       nen saamisensa maksuksi.
38640:        min kiinteistöjen pakkohuutokaupoissa?             Huutokauppa julkisesti kontrolloitavissa ole-
38641:                                                       vana menettelynä on tärkein kiinteistöjen reali-
38642:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           sointimuoto lähes kaikissa eurooppalaisissa oi-
38643: taen seuraavaa:                                       keusjärjestyksissä. Niin sanottu vapaamuotoi-
38644:                                                       nen myyminen, jossa kiinteistö myydään esimer-
38645:     Ulosottolain 5luvun 41 §:n 3 momenttiin otet-     kiksi kiinteistönvälittäjän kautta, on ongelmalli-
38646: tiin vuonna 1995 maakaaren säätämisen yhtey-          nen myyntitapa silloin, kun kiinteistöön kohdis-
38647: dessä säännös, jonka mukaan pakkohuutokau-            tuu runsaasti kiinnityksiä. Oikeusturvaongelmat
38648: passa tehtyä tarjousta ei saa hyväksyä, jos huuto-    liittyvät etenkin niiden velkojien asemaan, joiden
38649: kaupan toimittaja arvioi, että se selvästi alittaa    saatava ei tule suoritetuksi vapaamuotoisen
38650: kiinteistön käyvän huutokauppa-arvon paikka-          myynnin kauppahinnasta.
38651: kunnalla ja että korkeampi hinta voidaan ilmei-           Käynnissä olevan ulosottolain kokonaisuu-
38652: sesti saada uudessa huutokaupassa. Uudessa            distuksen yhteydessä myös ulosottolain reali-
38653: huutokaupassa tehty tarjous voidaan säännök-          sointia koskevat säännökset uudistetaan. Tar-
38654: sen mukaan hylätä vain, jos se alittaa kiinteistön    koituksena on, että pakkohuutokaupan tuloksel-
38655: käyvän huutokauppa-arvon niin olennaisesti,           lisuutta parannetaan muun muassa ajanmukai-
38656: että myyntiä olisi pidettävä kohtuuttomana.           silla säännöksillä, jotka koskevat pakkohuuto-
38657:     Lakivaliokunnan mietinnön (LaVM 27/1994           kaupalla myytävien kiinteistöjen esittelyä, myyn-
38658: vp) mukaan lähtökohdaksi on otettu se tosiasia,       tiesitettä ja lehti-ilmoittelua.
38659: että huutokaupalla saatava hintataso on markki-           Ulosottolain kokonaisuudistuksen yhteydes-
38660: nahintaa alhaisempi. Tarjouksen riittävyyttä ar-      sä tulee pohdittavaksi myös edellä mainitun va-
38661: vioidaan tähän "käypään huutokauppa-ar-               paamuotoisen myynnin käyttöala.
38662: voon". Säännöksen avulla ajateltiin voitavan es-          Kysymyksessä esitetystä kohtuullisuuden to-
38663: tää ainakin kaikkein ilmeisimmät alihintaiset         teutumisasiasta ei tässä vaiheessa ole tarkoitus
38664: kaupat.                                               antaa ministeriön tarkempia ohjeita, koska kysy-
38665:     Säännöksen mukaan ulosottomies harkitsee          mys on laintulkinnasta asiassa, jossa olosuhtei-
38666: uuden huutokaupan tarpeellisuuden. Jos tilanne        den vaihtelun johdosta viimekätinen harkinta-
38667: on sellainen, että uudessakaan huutokaupassa ei       valta kuitenkin jää ulosottomiehelle. Oikeusmi-
38668: ole odotettavissa tarjottua korkeampaa hintaa,        nisteriö järjestää ulosottomiehille kuitenkin uu-
38669: on tarjous hyväksyttävä.                              teen maakaareen liittyvää koulutusta, jossa kiin-
38670:     Velallisen ja velkojien oikeusturvakeinona sil-   nitetään ulosottomiesten huomiota kohtuutto-
38671: loin, kun he katsovat ulosottomiehen arvioineen       man alhaisten myyntien ehkäisemiseen. Lisäksi
38672: väärin uuden huutokaupan tarpeellisuuden, on          ministeriö seuraa uudistuksen toteutumista.
38673: muutoksenhaku. Tällöin ylempi instanssi voi ot-
38674: 
38675:      Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 1996
38676: 
38677:                                                                     Oikeusministeri Kari Häkämies
38678:                                             KK 527/1996 vp                                               3
38679: 
38680: 
38681: 
38682: 
38683:                                         Till Riksdagens Talman
38684: 
38685:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      har besvärsmyndigheten möjlighet att avbryta
38686: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        verkställigheten.
38687: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-          Den borgenär som sökt om utmätning har
38688: man Esa Lahtela m.fl undertecknade spörsmål           dessutom enligt 5 kap. 41 § 1 mom. utsökningsla-
38689: nr 527:                                               gen sedan gammalt haft en möjlighet att förhind-
38690:                                                       ra att en fastighet säljs om köpeskillingen inte
38691:           Vad ämnar Regeringen göra för att           förslår tili täckande av hans fordran.
38692:        utsökningslagens skälighet bättre skall            Auktionen såsom ett förfarande som kan kon-
38693:        förverkligas vid exekutiva auktioner av        trolleras offentligt är den viktigaste formen för
38694:        fastigheter?                                   realisering av fastigheter i nästan alla europeiska
38695:                                                       rättsordningar. En s.k. fri försäljning, där fastig-
38696:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         heten säljs t.ex. via en fastighetsförmedlare, är ett
38697: anföra följande:                                      problematiskt försäljningssätt i sådana fall när
38698:                                                       fastigheten belastas av många inteckningar.
38699:     I samband med stiftandet av jordabalken in-       Rättsskyddsproblemen hänför sig framför allt
38700: togs i 5 kap. 41 § 3 mom. utsökningslagen år 1995     tili ställningen för de borgenärer vilkas fordran
38701: ett stadgande, enligt vilket ett anbud vid exekutiv   inte täcks av köpesumman vid den fria försälj-
38702: auktion inte får godkännas om auktionsförrätta-       ningen.
38703: ren bedömer att det klart underskrider fastighet-         1 samband med den pågående totalrevidering-
38704: ens gängse auktionsvärde på orten och att det är      en av utsökningslagen kommer också utsök-
38705: uppenbart att ett högre pris kan fås vid en ny        ningslagens stadganden om realisering att revide-
38706: auktion. Ett anbud vid den nya auktionen kan          ras. Avsikten är att förbättra resultaten av exeku-
38707: enligt stadgandet förkastas endast om det under-      tiva auktioner bl.a. genom tidsenliga stadganden
38708: skrider fastighetens gängse auktionsvärde så vä-      om förevisning av fastigheter som skall säljas på
38709: sentligt att en försäljning skall anses oskälig.      exekutiv auktion, försäljningsbroschyrer och tid-
38710:     Enligt lagutskottets betänkande (LaUB 27/         ningsannonsering.
38711:  1994 rd) har som utgångspunkt tagits det faktum,         1 samband med totalrevideringen av utsök-
38712: att prisnivån vid en auktion är lägre än mark-        ningslagen kommer också användningsområdet
38713: nadspriset. Ett anbuds tillräcklighet bedöms en-      för den ovan nämnda fria försäljningen att bli
38714: ligt detta "gängse auktionsvärde". Genom stad-        föremål för begrundan.
38715: gandet tänkte man sig kunna förhindra åtminsto-           1 detta skede har ministeriet inte för avsikt att
38716: ne de allra klaraste underprisköpen.                  meddela närmare anvisningar om det i spörsmå-
38717:     Enligt stadgandet bedömer utmätningsman-          let nämnda sättet att förverkliga frågan om skä-
38718: nen om en ny auktion är nödvändig. Om situatio-       lighet, eftersom frågan gäller lagtolkning i en
38719: nen är sådan att det inte ens vid en ny auktion kan   fråga där utmätningsmannen på grund av varia-
38720:  förväntas ett högre pris än det som först har        tioner i omständigheterna i sista hand har pröv-
38721:  erbjudits, skall anbudet godkännas.                  ningsrätt. Justitieministeriet anordnar emellertid
38722:      Rättsskyddsmedlet för gäldenären och borge-      utbildning för utmätningsmännen med anknyt-
38723:  närerna i det fall att de anser att utmätningsman-   ning tili den nyajordabalken, och i samband med
38724:  nen felaktigt har bedömt behovet av en ny auk-       denna kommer utmätningsmännens uppmärk-
38725:  tion är besvär. Härvid kan en högre instans ta       samhet att fåstas vid förhindrande av försäljning-
38726:  ställning tili frågan om en ny auktion borde ha      ar tili ett oskäligt lågt pris. Dessutom kommer
38727:  förrättats. Efter att besvären har anhängiggjorts    ministeriet att följa hur reformen förverkligas.
38728: 
38729:      Helsingfors den 4 juli 1996
38730: 
38731:                                                                       Justitieminister Kari Häkämies
38732: 1
38733: 1
38734:  1
38735:  1
38736:   1
38737:   1
38738:    1
38739:    1
38740:     1
38741:     1
38742:      1
38743:      1
38744:       1
38745:       1
38746:        1
38747:        1
38748:         1
38749:         1
38750:          1
38751:          1
38752:           1
38753:           1
38754:            1
38755:            1
38756:             1
38757:             1
38758:                                           KK 528/1996 vp
38759: 
38760: Kirjallinen kysymys 528
38761: 
38762: 
38763: 
38764: 
38765:                                   Kari Rajamäki /sd ym.: Toimenpiteistä vanhojen aravalainojen kor-
38766:                                       kotason alentamiseksi
38767: 
38768: 
38769:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
38770: 
38771:    Valtioneuvoston kuluvan vuoden keväällä te-      ko määrävuosien jälkeen nousee, puolivuotiserä
38772: kemien päätösten perusteella aravalainojen kor-     saattaa kasvaa jopa 10 000 markalla ja kuukausi-
38773: koa on alennettu. Alennuksista huolimatta kor-      kustannukset yli 1 500 markalla vaikeassa talou-
38774: kotaso on aravalainoissa jonkin verran kor-         dellisessa tilanteessa. Maksuohjelmiin pitäisi
38775: keampi kuin vapailta markkinoilta saatavissa        saada joustoa ilman lainojen uudelleenjärjestely-
38776: lainoissa. Tämän tilanteen ei voida katsoa vas-     jä tai asunnon myyntiin ajautumista.
38777: taavan aravajärjestelmälle asuntopolitiikan väli-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38778: neenä asetettuja tavoitteita. Nykyisen järjestel-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
38779: män ilmeisenä haittana on sen jäykkyys: päätök-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
38780: set tehdään valtioneuvostossa ilman tapauskoh-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38781: taista ja yksilöllistä harkintaa.
38782:     Erityisiä ongelmia on 1980-luvun lopulla kal-             Mitä Hallitus aikoo tehdä uudistaak-
38783: liiden rakennuskustannusten aikaan aravalai-               seen aravalainojen koron määräytymistä
38784: noitetun omakotitalon rakentaneilla. Useiden               siten, että järjestelmä joustavuutensa ja
38785: perheiden nettotulot ovat laskeneet ja lainanhoi-          kohtuullisten korkojensa ansiosta vastai-
38786: tokustannusten suhteellinen rasitus on kasvanut            si sosiaali- ja asuntopoliittisia tavoittei-
38787: tuntuvasti. Siinä vaiheessa, kun aravalainan kor-          taan?
38788: 
38789:      Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1996
38790: 
38791:                     Kari Rajamäki /sd                        Johannes Koskinen /sd
38792: 
38793: 
38794: 
38795: 
38796:  260017
38797: 2                                           KK 528/1996 vp
38798: 
38799: 
38800: 
38801: 
38802:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
38803: 
38804:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tyissä vuokratalolainoissa. Korot ovat 1. laina-
38805: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         vuotena 0,5 prosenttia, 2.-5. lainavuosina 1,0
38806: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       prosenttia, 6.-7. lainavuosina 1,5 prosenttia,
38807: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kari Raja-       8.-9. lainavuosina 2,5 prosenttia, 1O.lainavuote-
38808: mäen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         na 3,0 prosenttia, 1l.lainavuotena 3,5 prosenttia,
38809: n:o 528:                                              12.lainavuotena 4,0 prosenttia, 13.lainavuotena
38810:                                                       4,5prosenttia, 14.lainavuotena5,5prosenttia, 15.
38811:           Mitä Hallitus aikoo tehdä uudistaak-        lainavuotena 6,0 prosenttia, 16.lainavuotena 7,5
38812:        seen aravalainojen koron määräytymistä         prosenttia, 17. lainavuotena 8,5 prosenttia, 18.
38813:        siten, että järjestelmä joustavuutensa ja      lainavuotena 9,0 prosenttiaja 19.-27.lainavuo-
38814:        kohtuullisten korkojensa ansiosta vastai-      sina 9,75 prosenttia. Vuonna 1982 myönnetyssä
38815:        si sosiaali- ja asuntopoliittisia tavoittei-   lainassa on menossa 15. lainavuosi eli korko on
38816:        taan?                                          vuonna 1996 enintään 6,0 prosenttia.
38817:                                                           22.3.1996 annettiin asetus asuntotuotantoase-
38818:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tuksen 29 §:n mukaisten korkojen muuttamisesta
38819: vasti seuraavaa:                                      (191/96), jolla alennettiin omistusaravalainojen
38820:                                                       korkoa 8,5 prosenttiin. Alennus koski yksityisel-
38821:     Vanhoilla aravalainoilla tarkoitetaan valtion     le henkilölle 1.3.1982-31.12.1990 välisenä aika-
38822: asuntolainoja, jotka on myönnetty omistusasun-        na myönnettyä asuntolainan korkoa 8.-18. lai-
38823: tolainoina ennen 1.1.1991 ja vuokratalolainoina       navuosina.
38824: ennen 1.1.1990, siis ennen ns. vuosimaksujärjes-          Pankkien myöntämien asuntoluottojen korko
38825: telmää.                                               vaihtelee sen mukaan, mihin korkoperusteeseen
38826:     Aravalain (1189/93) 45 §:n 3 momentin nojalla     korko on sidottu. Suomen Pankin Rahoitus-
38827: on mahdollista muuttaa vanhojen asuntolaino-          markkinat tilastokatsauksen 6/1996 mukaan
38828: jen korkoja asetuksella tai valtioneuvoston pää-      vanhojen kotitalouksille myönnettyjen asunto-
38829: töksellä.                                             luottojen korot vaihtelevat 6,32 prosentista 10,50
38830:     Valtioneuvosto päätti 21.3.1996 (193/96) alen-    prosenttiin. Alhaisimmat korot ovat peruskor-
38831: taa vuokra- ja asunto-osuuskuntatalon rakenta-        koon sidotut korot ja korkeimmat ovat viiden
38832: mista, laajentamista tai peruskorjausta varten        vuoden markkinakorkoon sidotut korot. Tilas-
38833: vuosina 1949-1979 myönnettyjen lainojen kor-          tokatsauksen mukaan uusimpien eli huhtikuussa
38834: koja 8,5 prosenttiin. Samalla valtioneuvosto ko-      1996 myönnettyjen asuntoluottojen korot vaih-
38835: rotti vuonna 1980 myönnetyn lainan korkoa 5,25        televat 5,83 prosentista 8,19 prosenttiin. Alhai-
38836: prosentista 6,5 prosenttiin ja vuonna 1981 myön-      simmat korot ovat peruskorkoon sidotut korot
38837: netyn lainan korkoa 5,0 prosentista 6,0 prosent-      ja korkeimmat ovat kolmen vuoden markkina-
38838: tiin. 1.1.-28.2.1982 välisenä aikana myönnetyn        korkoon sidotut korot.
38839: lainan korko säilyi 5,0 prosenttina.                      Valtion henkilökohtaisen asuntolainan korko
38840:     Valtioneuvosto päätti samassa yhteydessä          8,5 prosenttia jää vanhojen kotitalouksille myön-
38841: myös asunto-osakeyhtiö- ja omakotitalon raken-        nettyjen asuntoluottojen korkojen vaihteluvä-
38842: tamista, laajentamista tai peruskorjausta tai         liin.
38843: asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavien osak-             Aravalain 46 §:n 2 momentin mukaan
38844: keiden hankkimista varten vuosina 1949-1981           1.3.1982-31.12.1990 välisenä aikana myönne-
38845: tai 1.1.-28.2.1982 välisenä aikana myönnetyn          tyn henkilökohtaisen asuntolainan velkakirjaan
38846: omistusasuntolainan koron alentamisesta 8,5           merkityistä ehdoista poiketen kunta voi lainau-
38847: prosenttiin.                                          saajan hakemuksesta määrätä lainan koron 8.
38848:     Aravalain voimaan tullessa lain 45 §:n 2 mo-      lainavuoden alusta ll.lainavuoden loppuun 3 tai
38849: mentin nojalla jäivät voimaan asuntotuotanto-         6 prosentiksi.
38850: asetuksen 28 §:n 1 momentin mukaiset korot                Aravalain 46 §:n 1 momentin mukaan henki-
38851: 1.3.1982-31.12.1989 välisenä aikana myönne-           lökohtaisen asuntolainan korkojen ja lyhennys-
38852:                                            KK 528/1996 vp                                           3
38853: 
38854: ten maksamiseen kunta voi valtion talousarvios-          Henkilökohtaisten asuntolainojen korkojär-
38855: sa vuosittain vahvistetun enimmäismäärän ra-         jestelmässä on joustavuutta, ja korko on mah-
38856: joissa ja enimmäislaina-aikaa pidentämättä           dollista saada pankkien myöntämien asuntoluot-
38857: myöntää lainansaajan hakemuksesta lykkäystä          tojen korkojen tasolle. Lisäksi lainansaajalla on
38858: enintään 10 vuotta.                                  aina oikeus maksaa lainansa pois, jos hän saa
38859:    Ympäristöministeriö on kuitenkin suositellut      tilalle edullisemman lainan. Valtiokonttori ei
38860: 8.5.1996 kuntakirjeessään 411996, että kunnan        peri lainasta valtion saamattajäävää korkohyö-
38861: viranomaiset lainansaajien taloudellista tilannet-   tyä. Omistusasuntolainaa eivät enää koske käyt-
38862: ta selvittäessään harkitsisivat enimmäisaikaa ly-    tö- ja luovutusrajoitukset, joten asuntolainan
38863: hyemmän, esimerkiksi viiden vuoden mittaisen         pois maksamisella ei tässä suhteessa ole merki-
38864: lykkäysajan käyttämistä. Pitkä lykkäys saattaa       tystä. Ympäristöministeriö seuraa yleistä korko-
38865: myös kasata maksuja liikaa laina-ajan lopulle,       tilannetta ja tulee tarvittaessa puuttumaan
38866: jolle lyhennysmaksut muutoinkin painottuvat.         asiaan.
38867: 
38868:      Helsingissä 10 päivänä heinäkuuta 1996
38869: 
38870:                                                                        Ministeri Sinikka M önkäre
38871: 4                                           KK 528/1996 vp
38872: 
38873: 
38874: 
38875: 
38876:                                         Tili Riksdagens Talman
38877: 
38878:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       der 1O:e låneåret 3, 0 procent, under 11 :e låneåret
38879: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         3,5 procent, under 12:e låneåret 4,0 procent, un-
38880: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       der 13:e låneåret 4,5 procent, under 14:e låneåret
38881: man Kari Rajamäki m.fl. undertecknade spörs-           5,5 procent, under 15:e låneåret 6,0 procent, un-
38882: mål nr 528:                                            der 16:e låneåret 7,5 procent, under 17:e låneåret
38883:                                                        8,5 procent, under 18:e låneåret 9,0 procent och
38884:           Vad ämnar Regeringen göra för att            under 19:e-27:e låneåret 9,75 procent. 1 fråga
38885:        revidera fastställandet av räntan på ara-       om ett lån som beviljats år 1982löper nu det 15:e
38886:        valån så att detta system med tanke på          låneåret, dvs. räntan för år 1996 är högst 6,0
38887:        dess flexibilitet och skäliga räntor mot-       procent.
38888:        svarar de social- och bostadspolitiska              Den 22 mars 1996 gavs en förordning om
38889:        målen?                                          ändring av räntorna enligt 29 § bostadsproduk-
38890:                                                        tionsförordningen (191/96), genom viiken räntan
38891:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          på ägarbostadsaravalån sänktes till 8,5 procent.
38892: anföra följande:                                       Sänkningen gällde räntan under 8:e-18:e låne-
38893:                                                        året på sådana bostadslån som beviljats privat-
38894:    Med gamla aravalån avses statliga bostadslån        personer under tiden 1.3.1982-31.12.1990.
38895: som har beviljats såsom ägarbostadslån före den            Räntan på bostadskrediter som beviljats av
38896: 1 januari 1991 och som hyreshuslån före den 1          banker varierar beroende på viiken grund räntan
38897: januari 1990, dvs. före det s.k. annuitetssystemet.    är bunden till. Enligt Finlands Banks statistiska
38898:    Enligt 45 § 3 mom. aravalagen (1189/93) är det      översikt Finansmarknaden 6/1996 varierar rän-
38899: möjligt att genom förordning eller statsrådets         torna på gamla bostadskrediter som beviljats
38900: beslut ändra räntorna på gamla bostadslån.             hushåll från 6,32 procent till 10,50 procent. De
38901:    Statsrådet beslutade den 21 mars 1996 (193/         lägsta räntorna utgörs av räntor som är bundna
38902: 96) sänka räntan på lån som åren 1949-1979             till grundräntan och de högsta räntorna av räntor
38903: beviljats för byggande, utvidgning eller grundre-      som är bundna till fem års markränta. En1igt den
38904: paration av hyreshus eller bostadsandelslagshus        statistiska översikten varierar räntorna på de
38905: ti118,5 procent. Samtidigt höjde statsrådet räntan     nyaste bostadskrediterna, dvs. bostadskrediter
38906: på lån som beviljats år 1980 från 5,25 procent till    som beviljats i april 1996, från 5,83 procent till
38907: 6,5 procent och räntan på lån som beviljats år         8,19 procent. De lägsta räntorna utgörs av räntor
38908: 1981 från 5,0 procent ti116,0 procent. Räntan på       som är bundna till grundräntan och de högsta
38909: lån som bevi1jats under tiden 1.1-28.2.1982 bi-        räntorna av räntor som är bundna till tre års
38910: behölls vid 5,0 procent.                               markränta.
38911:    Statsrådet beslutade samtidigt sänka räntan             Räntan på statliga personliga bostadslån, som
38912: på lån som åren 1949-1981 eller under tiden            är 8,5 procent, befinner sig inom variationsinter-
38913:  1.1-28.2.1982 beviljats för byggande, utvidg-         vallen för räntor på gamla bostadslån som bevil-
38914: ning eller grundreparation av bostadsaktiebo-          jats hushåll.
38915: lagshus eller egnahemshus eller för förvärv av             Enligt 46 § 2 mom. aravalagen kan kommu-
38916: aktier som berättigar till besittning av en bostads-   nen, med avvikelse från villkoren i skuldebrevet
38917: lägenhet tili 8,5 procent.                             för ett personligt bostadslån som beviljats under
38918:    När aravalagen trädde i kraft fortsatte med         tiden 1.3.1982-31.12.1990, på ansökan avlånta-
38919: stöd av lagens 45 § 2 mom. räntorna enligt 28 § 1      garen bestämma att räntan på ett lån från ingång-
38920: mom. förordningen om bostadsproduktion att             en av det 8:e låneåret till utgången av det 11 :e
38921: gälla för de hyresbostadslån som beviljats under       låneåret är 3 eller 6 procent.
38922: tiden 1.3.1982-31.12.1989. Räntorna är under               Enligt 46 § 1 mom. aravalagen kan kommu-
38923: det första låneåret 0,5 procent, under 2:a-5:e         nen, inom ramen för det maximibelopp som årli-
38924: låneåret 1,0 procent, under 6:e-7:e låneåret 1,5       gen fastställs i statsbudgeten och utan att den
38925: procent, under 8:e-9:e låneåret 2,5 procent, un-       maximala lånetiden förlängs, på ansökan av lån-
38926:                                              KK 528/1996 vp                                             5
38927: 
38928: tagaren bevi1ja högst 10 års anstånd med beta1-           Räntesystemet i fråga om person1iga bostads-
38929: ningen av räntor och amorteringar på person1iga        1ån är flexibe1t och det är möj1igt att få räntan
38930: bostads1ån.                                            sänkt tili samma nivå som räntan på bostads-
38931:    Mi1jöministeriet har dock i sitt brev 4/1996 tili   krediter som bevi1jas av bankerna. Dessutom har
38932: kommunerna, daterat den 8 maj 1996, rekom-             låntagaren alltid rätt att betala bort sitt 1ån om
38933: menderat att de kommuna1a myndigheterna, då            han i stället beviljas ett förmånligare lån. För
38934: de reder ut den ekonomiska situationen för en          sådana lån uppbär statskgntoret inte statens ute-
38935: 1åntagare, skall överväga att tillämpa en an-          b1ivna ränteförmåner. Agarbostadslån berörs
38936: ståndstid som är kortare än maximitiden, t.ex.         inte 1ängre av begränsningar för nyttjande och
38937: fem år. Ett 1ångt anstånd kan också medföra att        överlåtelse så i detta avseende har det ingen bety-
38938: beta1ningarna i hög grad anhopas ti111ånetidens        delse att ett bostadslån betalas bort. Miljöminis-
38939: s1ut, dit amorteringarna även i övrigt koncentre-      teriet följer det allmänna ränte1äget och kommer
38940: ras.                                                   vid behov att ingripa saken.
38941: 
38942:      Helsingforsden 10 ju1i 1996
38943: 
38944:                                                                            Minister Sinikka M önkäre
38945:                                              KK 529/1996 vp
38946: 
38947: Kirjallinen kysymys 529
38948: 
38949: 
38950: 
38951: 
38952:                                     Matti Saarinen /sd ym.: Hiidenvedenja Lohjanjärven välisen vesilii-
38953:                                         kenteen edistämisestä
38954: 
38955: 
38956:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
38957: 
38958:    Väänteenjoen pato hankaloittaa huomatta-            pahenemisena. Sen sijaan on mahdollista esimer-
38959: vasti Hiidenveden ja Lohjanjärven välistä vesilii-     kiksi rakentaa suhteellisen vähäisin kustannuk-
38960: kennöintiä. Nykyiset veneenvetotiet ovat vaikei-       sin sulkuportit joko nykyisiin patorakennelmiin
38961: ta käyttää ja ne ovat usein ilkivallanjäljiltä käyt-   tai niiden välittömään läheisyyteen. Sulun avulla
38962: tökelvottomia. Yksin liikkuvien ja liikuntarajoit-     padon ohitus muuttuisi paitsi helpommaksi
38963: teisten veneilijöiden onkin käytännössä mahdo-         myös turvallisemmaksi.
38964: tonta ylittää patoa. Myös suurempien veneiden             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38965: on hyvin hankalaa ohittaa pato. Tutustuminen           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
38966: Etelä-Suomen suurimpaan järvialuekokonai-              kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
38967: suuteen jää padon hankalan ohituksen vuoksi            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38968: useimmilta tekemättä.
38969:    Padon purkaminen ei ole järkevää, sillä veden-                Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
38970: pinnan tason sääntelystä luopuminen aiheuttaa                 sujuvan vesiliikenteen varmistamiseksi
38971: ongelmia Hiidenveden rannoilla vedenpinnan                    Hiidenveden ja Lohjanjärven välillä?
38972: laskun myötä ja Lohjanjärvellä tulvaongelmien
38973: 
38974:      Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1996
38975: 
38976:                       Matti Saarinen /sd                        Markku Pohjola /sd
38977: 
38978: 
38979: 
38980: 
38981:  260017
38982: 2                                        KK 529/1996 vp
38983: 
38984: 
38985: 
38986: 
38987:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
38988: 
38989:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Vastaavantyyppisiä hankkeita on aikaisem-
38990: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      min esitetty useita eri puolelle Suomea. Meren-
38991: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    kulkuhallitus on kuitenkin joutunut toteamaan,
38992: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti Saa-    ettei sillä nykytilanteessa ole edellytyksiä toteut-
38993: risen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen     taa kustannuksiltaan merkittäviä, ainoastaan
38994: n:o 529:                                           veneilyä palvelevia hankkeita, vaan pääosa nii-
38995:                                                    den rahoituksesta olisi saatava alueen kunnilta
38996:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä      sekä muilta tahoilta, jotka hyötyvät hankkeista.
38997:        sujuvan vesiliikenteen varmistamiseksi      Merenkulkulaitos on sen sijaan avustanut tällais-
38998:        Hiidenveden ja Lohjanjärven välillä?        ten hankkeiden suunnittelussa ja tutkimuksissa.
38999:                                                       Merenkulkuhallituksen mukaan sillä ei ole
39000:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       edellytyksiä toteuttaa myöskään Hiidenveden ja
39001: vasti seuraavaa:                                   Lohjanjärven välisen veneensiirtoradan korvaa-
39002:                                                    mista sululla, vaan hankkeen toteutus vaatisi
39003:    Hiidenveden ja Lohjanjärven välisen veneen-     alueen kuntien ja muiden tahojen rahoitusta.
39004: siirtoradan korvaaminen sululla edellyttää huo-    Merenkulkulaitos on valmis osallistumaan selvi-
39005: mattavan vilkasta veneliikennettä, koska pienen-   tystyöhön ehdotetun sulun tarpeellisuudesta ja
39006: kin venesulun rakennuskustannukset ovat vähin-     siitä saatavasta hyödystä.
39007: tään 5 miljoonaa markkaa. Vastaavasti veneen-
39008: siirtoradan kustannukset ovat noin 10% sulun
39009: kustannuksista.
39010: 
39011:      Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 1996
39012: 
39013:                                                                      Liikenneministerin sijainen,
39014:                                                                      ministeri Kalevi Hemilä
39015:                                            KK 529/1996 vp                                              3
39016: 
39017: 
39018: 
39019: 
39020:                                        Tili Riksdagens Talman
39021: 
39022:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         Flera liknande projekti olika delar av Finland
39023: ger har Ni, Fru Talman, tili vederhörande med-       har också tidigare föreslagits. Sjöfartsstyrelsen
39024: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-   har dock varit tvungen att konstatera att det i
39025: damot Matti Saarinen m.fl. undertecknade             nuläget inte finns förutsättningar att förverkliga
39026: spörsmål nr 529:                                     projekt som till sina kostnader är hetydande och
39027:                                                      tjänar endast håttrafiken, och att huvudparten av
39028:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       finansieringen för dylika projekt horde komma
39029:        ta för att garantera smidighet i håttrafi-    från kommunerna i området samt från andra
39030:        ken mellan Hiidenvesi och Lojo sjö?           finansiärer som drar nytta av projekten i fråga.
39031:                                                      Sjöfartsverket har däremot histått med planering
39032:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        och undersökning av dylika projekt.
39033: anföra följande:                                        Enligt sjöfartsstyrelsen har den inte heller för-
39034:                                                      utsättningar att ersätta transporthanan för håtar
39035:    Om man vill ersätta transporthanan för för-       mellan Hiidenvesi och Lojo sjö med en sluss, utan
39036: flyttning av håtar mellan Hiidenvesi och Lojo sjö    projektet kräver finansiering från kommunerna
39037: med en sluss förutsätter detta att håttrafiken är    inom ifrågavarande område och andra finansiä-
39038: livlig, eftersom hyggnadskostnaderna för också       rer. Sjöfartsverket är redo att histå med utred-
39039: en liten sluss är minst 5 miljoner mark. Respekti-   ningar gällande hehövlighet och nytta av den
39040: ve kostnader för en transporthana är ca 10 % av      föreslagna slussen.
39041: kostnaderna för en sluss.
39042: 
39043:      Helsingforsden 3 juli 1996
39044: 
39045:                                                                Ställföreträdare för trafikministern,
39046:                                                                minister Kalevi Hemilä
39047:                                              KK 530/1996 vp
39048: 
39049: 
39050: 
39051: 
39052: Kirjallinen kysymys 530
39053: 
39054: 
39055: 
39056:                                     Juhani Alaranta /kesk: InkeriJäisten sotaveteraanien mahdollisuu-
39057:                                         desta tuoda kehitysvammainen lapsensa paluumuuton yhtey-
39058:                                         dessä Suomeen
39059: 
39060:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
39061: 
39062:    Eduskunta on äskettäin säätänyt lainmuutok-         joita soveltamalla oleskeluluvan hakijan vaikeas-
39063: sen, jolla ulkomaalaislakiin lisättiin säädös siitä,   ti vammaisen lähiomaisen asema voidaan turva-
39064: että entisen Neuvostoliiton alueelta peräisin ole-     ta oleskelulupa-asiassa. Täyttä varmuutta asias-
39065: valle, suomalaista syntyperää olevalle henkilölle      ta ei kuitenkaan ole. Inhimillisyyden nimissä asia
39066: voidaan myöntää oleskelulupa paluumuuttaja-            pitäisi voida hoitaa siten, että koko perhe saa
39067: na. Eduskunnan hallintovaliokunnan asiantun-           oleskeluluvan.
39068: tijakuulemisessa kansanedustajille toimitettiin            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39069: muun materiaalin mukana kirje,jossa eräät vete-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
39070: raanit kertoivat paluumuuttoon liittyvistä käy-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
39071: tännön ongelmista. Siinä kerrottiin, että eräät        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39072: inkeriläiset veteraanit ovat joutuneet jättämään
39073: puolisonsa lähtömaahan siksi, että perheessä on                  Miten Hallitus aikoo varmistaa sen,
39074: ollut kehitysvammainen lapsi, jonka omaishoita-               että inkeriJäinen veteraani voi paluumuu-
39075: jaksi äiti on joutunut jäämään.                               ton yhteydessä tuoda Suomeen myös ke-
39076:     Hallintovaliokunta totesi mietinnössään, että             hitysvammaista lasta omaishoitajana
39077: tällainen tilanne voitaisiin hoitaa ulkomaalais-              hoitavan puolisonsa?
39078: lain 18 §:n 1 momentin 1 ja 4 kohdan perusteella,
39079: 
39080:       Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1996
39081: 
39082:                                          Juhani Alaranta /kesk
39083: 
39084: 
39085: 
39086: 
39087:  260017
39088: 2                                         KK 530/1996 vp
39089: 
39090: 
39091: 
39092: 
39093:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
39094: 
39095:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      vanhemmistaan on ollut merkittynä asiakirjaan
39096: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       kansallisuudeltaan suomalaiseksi. Oleskelulupa
39097: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     myönnetään myös edellä tarkoitetun henkilön
39098: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Juhani         avio- tai avopuolisolle sekä hänen huollettava-
39099: Alarannan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        naan olevalle alle 18-vuotiaalle lapselleen.
39100: sen n:o 530:                                           Ulkomaalaislain 18 §:n 1 momentin 1 kohdan
39101:                                                     mukaan määräaikainen oleskelulupa voidaan
39102:           Miten Hallitus aikoo varmistaa sen,       myöntää muun muassa silloin, jos ulkomaalaisen
39103:        että inkeriläinen veteraani voi paluumuu-    lähiomainen asuu Suomessa. Hallituksen esityk-
39104:        ton yhteydessä tuoda Suomeen myös ke-        sessä eduskunnalle ulkomaalaislaiksi (HE 47/
39105:        hitysvammaista lasta omaishoitajana          1990 vp) todetaan, että lähiomaisena pidetään
39106:        hoitavan puolisonsa?                         puolison ja alle 18-vuotiaan lapsen lisäksi muuta
39107:                                                     sukulaista, joka on täysin riippuvainen Suomes-
39108:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        sa asuvasta ainoasta omaisestaan. Ulkomaalais-
39109: vasti seuraavan:                                    lain soveltamiskäytännössä onkin omaksuttu
39110:                                                     periaate, jonka mukaan perheen yhdistämiseen
39111:    Laki ulkomaalaislain muuttamisesta tulee voi-    oikeutettuna pidetään humanitaarisista syistä
39112: maan 1.8.1996. Tällä lailla lisätään ulkomaalais-   myös yli 18-vuotiasta lasta, joka esimerkiksi sai-
39113: lakiin nimenomainen säännös siitä, että entisen     rauden vuoksi on täysin riippuvainen Suomessa
39114: Neuvostoliiton alueelta peräisin olevalle henki-    pysyvästi asuvasta omaisestaan.
39115: lölle, jolla on suomalainen syntyperä, voidaan         Noudattamalla inkeriläisten maahanmuuttoa
39116: myöntää oleskelulupa paluumuuttajana. Nykyi-        koskevaa uutta ulkomaalaislain säännöstä ja
39117: sin pääosin hyvin yleisluonteisiin kriteereihin     edellä kuvattua vakiintunutta ulkomaalaislain
39118: pohjautuva inkeriläisten maahanmuuttolupa-          soveltamiskäytäntöä pystytään varmistamaan,
39119: käytäntö tulee siis säänneltäväksi lain tasolla.    että inkeriläisten muutossa Suomeen voidaan
39120:    Oleskelulupa myönnetään, kun toinen haki-        myös humanitaariset periaatteet ottaa huo-
39121: jan vanhemmista tai vähintään kaksi hänen iso-      mioon.
39122: 
39123:      Helsingissä 27 päivänä kesäkuuta 1996
39124: 
39125:                                                            Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
39126:                                             KK 530/1996 vp                                            3
39127: 
39128: 
39129: 
39130: 
39131:                                         Tili Riksdagens Talman
39132: 
39133:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       andens föräldrar eller minst två av hans mor-
39134: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        eller farföräldrar enligt anteckning i något doku-
39135: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      ment har haft finsk nationalitet. Uppehållstili-
39136: man Juhani Alaranta undertecknade spörsmål nr         stånd beviljas även en ovan avsedd persons make
39137: 530:                                                  eller sambo samt barn som inte har fyllt 18 år och
39138:                                                       som han har vårdnaden om.
39139:           På vilket sätt ämnar Regeringen säker-          Enligt 18 § 1 mom. 1 punkten utlänningslagen
39140:        ställa att en ingermanländsk veteran i         kan tidsbegränsat uppehållstillstånd beviljas
39141:        samband med återflyttning tili Finland         bl.a. om en nära anhörig tili utlänningen bor i
39142:        kan ta med sig även sin maka som är            Finland. 1 regeringens proposition tili riksdagen
39143:        personlig skötare för ett utvecklingshäm-      med förslag tili utlänningslag (RP 4711990 rd)
39144:        mat barn?                                      konstateras att som nära anhörig förutom make
39145:                                                       samt barn som inte har fyllt 18 år dessutom
39146:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         betraktas andra släktingar som är helt beroende
39147: anföra följande:                                      av en enda anhörig som bor i Finland. Vid till-
39148:                                                       lämpningen av utlänningslagen har man godtagit
39149:     Lagen om ändring av utlänningslagen träder i      en princip enligt viiken av humanitära skäl även
39150: kraft den 1 augusti 1996. Genom denna lag fogas       ett barn som är över 18 år, och som t.ex på grund
39151: tili utlänningslagen ett uttryckligt stadgande om     av sjukdom är helt beroende av en anhörig som
39152: att en person av finländsk härkomst som kom-          bor i Finland, är berättigat tili familjeförening.
39153: mer från det forna Sovjetunionens område kan              Genom iakttagande av det nya stadgandet i
39154: beviljas uppehållstillstånd i egenskap av återflyt-   utlänningslagen om ingermanländares invand-
39155: tare. Nuvarande tillståndspraxis i fråga om           ring och ovan beskrivna vedertagna praxis vid
39156: ingermanländares invandring, som grundar sig          tillämpningen av utlänningslagen kan man sä-
39157: på mycket allmänna kriterier, kommer alltså att       kerställa att det också är möjligt att beakta hu-
39158: regleras på lagnivå.                                  manitära principer när ingermanländare flyttar
39159:     Uppehållstillstånd beviljas om den ena av sök-    tili Finland.
39160: 
39161:      Helsingfors den 27 juni 1996
39162: 
39163:                                                                   Inrikesminister Jan-Erik Enestam
39164:                   j
39165:                  j
39166:                 j
39167:                j
39168:               j
39169:              j
39170:             j
39171:            j
39172:           j
39173:          j
39174:         j
39175:        j
39176:       j
39177:      j
39178:     j
39179:    j
39180:   j
39181:  j
39182: j
39183:                                             KK 531/1996 vp
39184: 
39185: Kirjallinen kysymys 531
39186: 
39187: 
39188: 
39189: 
39190:                                    Juhani Alaranta lkesk: Maitohygienialain soveltamisesta
39191: 
39192: 
39193: 
39194:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
39195: 
39196:     Maitohygienialain 49 §:n 2 momentin mukaan        vat tuoda maidonostossa käydessään tilalle tart-
39197: maa- ja metsätalousministeriö antaa määräykset        tuvia tauteja. Tässä suhteessa maitohygienialaki
39198: ehdoista, joilla tilalla tuotettua raakamaitoa sekä   toteutuisi paljon tehokkaammin, jos maitoa voi-
39199: maitopohjaisia tuotteita saadaan myydä tilalta        taisiin kuljettaa myytäväksi myös tilan ulkopuo-
39200: suoraan kuluttajalle. Nämä ehdot on annettu           lella. Maaseudun ihmiset kyselevät, miten on
39201: MMM:n päätöksen 20/EE0/94 liitteen 4 kol-             mahdollista, että kaupungeissa kuljetetaan elin-
39202: mannessa luvussa. Tuotantotilaa pidetään mai-         tarvikkeita suoraan kuluttajille myytäviksi
39203: tohygienialain tarkoittamana laitoksena, jos se       (esim. pizzataksit), mutta maaseudun oloissa
39204: toimittaa maitoa tai maitopohjaisia tuotteita sel-    tämä ei ole mahdollista. Kun eduskunta hyväksyi
39205: laisenaan muualla kuin tuotantotilalla myytä-         maitohygienialain kesäkuussa vuonna 1994,
39206: väksi (MMM:n päätöksen 19/EE0/94 liitteen 1           eduskunta hyväksyi siinä yhteydessä kannan-
39207: luku 1). Näihin päätöksiin vedoten Oulun läänin-      oton,jossa todettiin: "Lainkohdan nojalla annet-
39208: hallitus on kirjeellään B 269 170/22.4.1996 il-       tavien määräysten tulee myös olla suoraan kulut-
39209: moittanut kuntien terveysvalvontaviranomaisil-        tajalle tapahtuvaa myyntiä ja maatilajalostusta
39210: le, että "minkäänlainen tinkimaidon jakelu            edistäviä."
39211: asiakkaille ei siis ole mahdollista". Oulun läänin        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39212: alueella on toiminut sellaisia maidontuottajia,       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
39213: jotka ovat hankkineet maidon kylmäkuljetuslait-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
39214: teet ja kuljettaneet maidon tilaltaan suoraan ku-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39215: luttajille. Em. kirjeen mukaan tällainen maidon-
39216: myynti ei ole enää mahdollista, vaan ns. tinki-                 Sovelletaanko maitohygienialakia an-
39217: maitoa voidaan myydä vain suoraan kuluttajille,              nettujen määräysten ja eduskunnan il-
39218: jotka noutavat sitä itse tilalta. Tällainen määräys          maiseman tahdon mukaisesti, ja
39219:  vaikeuttaa maaseudun yritystoimintaa ja tuntuu                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
39220:  hätävarjelun liioittelulta. Ei ole otettu huomioon          ryhtyä, että myös maaseutuoloissa olisi
39221:  esim. sitä, että myös maaseudun ihmiset matkus-             mahdollista myydä elintarvikkeita ilman
39222:  televat nykyään paljon. On olemassa vaara, että             vaikeita ja hankalia järjestelyjä ja inves-
39223:  matkoilta kotimaahan tulleet asiakkaat saatta-              tointeja?
39224: 
39225:       Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1996
39226: 
39227:                                         Juhani Alaranta /kesk
39228: 
39229: 
39230: 
39231: 
39232:  260017
39233: 2                                          KK 531/1996 vp
39234: 
39235: 
39236: 
39237: 
39238:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
39239: 
39240:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       räyksiä vain maidontuotantotilalla tapahtuvan
39241: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        myynnin ehdoista. Kirjallisessa kysymyksessä
39242: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tarkoitetusta myyntitoiminnasta säädetään ter-
39243: jäsenen vastattavaksi kansaedustaja Juhani Ala-      veydensuojelulaissa ja sen nojalla annetussa ter-
39244: rannan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          veydensuojeluasetuksessa. Mainitun asetuksen
39245: n:o 531:                                             mukaan nestemäisiä maitotuotteita saa pitää
39246:                                                      kaupan vain valmiiksi pakattuna. Kylmäkulje-
39247:           Sovelletaanko maitohygienialakia an-       tuslaitteesta pakkaamattomana tapahtuva pas-
39248:        nettujen määräysten ja eduskunnan il-         töroimattoman maidon myynti ei siis ole ollut
39249:        maiseman tahdon mukaisesti, ja                sallittua missään vaiheessa. Epäselvyydet sää-
39250:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       dösten ja määräysten tulkinnasta ovat todennä-
39251:        ryhtyä, että myös maaseutuoloissa olisi       köisesti johtuneet elintarvikkeita koskevien la-
39252:        mahdollista myydä elintarvikkeita ilman       kien soveltamisalojen muutoksista.
39253:        vaikeita ja hankalia järjestelyjä ja inves-       Voimassa olevien säädösten vastaisesti tapah-
39254:        tointeja?                                     tunut pastöroimattoman maidon kiertomyynti
39255:                                                      on jo aiheuttanut terveysongelmia. Jokin aika
39256:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         sitten noin 15 ihmistä sairastui käytettyään ra-
39257: vasti seuraavaa:                                     vintona pastöroimatonta kiertomyyntimaitoa.
39258:                                                          Pastöroimattoman maidon käyttöön sisältyy
39259:     Tammikuun 1 päivänä 1994 voimaan tulleen         useita terveysriskejä. Siksi sellaisen maidon val-
39260: maitohygienialain soveltamisala poikkeaa sama-       vonnan on oltava tehokasta ja sen on vastattava
39261: na päivänä kumoutuneen maidontarkastuslain           vähintään sitä valvontaa, joka kohdistuu meije-
39262: soveltamisalasta juuri maidon ja maitopohjais-       reihin toimitettavaan raakamaitoon. Maitohy-
39263: ten tuotteiden kaupanpidon osalta. Nyt voimas-       gienialain soveltamisalaan kuuluva maidontuo-
39264: sa oleva maitohygienialaki koskee ainoastaan         tantotilalla tapahtuva raakamaidon myynti on
39265: ennen vähittäismyyntiä tapahtuvia maidon ja          eduskunnan tahdon mukaisesti jätetty tarkem-
39266: maitotuotteiden tuotanto-, käsittely-, varastoin-    man sääntelyn ja valvonnan ulkopuolelle, eikä
39267: ti-, tukkukauppa-ja kuljetusvaiheita.                tällaiselle myynnille ole asetettu kohtuuttomia
39268:     Maitohygienialain nojalla on annettu mää-        esteitä.
39269: 
39270:      Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 1996
39271: 
39272:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
39273:                                           KK 531/1996 vp                                                3
39274: 
39275: 
39276: 
39277: 
39278:                                       Tili Riksdagens Talman
39279: 
39280:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     ning på mjölkproduktionsenheten. Stadganden
39281: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-      om den försäljningsverksamhet som avses i
39282: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-    spörsmålet ingår i hälsoskyddslagen och den häl-
39283: man Juhani Alaranta undertecknade spörsmå1 nr       soskyddsförordning som givits med stöd av den.
39284: 531:                                                Enligt förordningen får flytande mjölkprodukter
39285:                                                     saluhållas bara fårdigt förpackade. Det har alltså
39286:           Tillämpas mjölkhygienlagen i enlighet     i inget som helst skede varit tillåtet att sälja opas-
39287:        med utfårdade bestämmelser och den vil-      töriserad och oförpackad mjölk ur ett kyltrans-
39288:        ja riksdagen har uttryckt, och               portmedel. Oklarheterna om hur författningarna
39289:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta     och bestämmelserna skall toikas har sannolikt
39290:        för att det också i landsbygdsförhållan-     berott på förändringarna i livsmedelslagarnas
39291:        den skall bli möjligt att sälja livsmedel    tillämpningsområden.
39292:        utan svåra och besvärliga arrangemang            Ambulerande försäljning av opastöriserad
39293:        och investeringar?                           mjölk som har skett i strid med gällande författ-
39294:                                                     ningar har redan gett upphov till hälsoproblem.
39295:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       För någon tid sedan insjuknade omkring 15 per-
39296: anföra följande:                                    soner sedan de som föda använt opastöriserad
39297:                                                     mjölk som sålts genom ambulerande försäljning.
39298:    Tillämpningsområdet för mjölkhygienlagen,            Användningen av opastöriserad mjö1k är för-
39299: viiken trädde i kraft den 1 januari 1994, avviker   knippad med många hälsorisker. Därför måste
39300: från tillämpningsområdet för lagen om mjölk-        övervakningen av sådan mjölk vara effektiv, och
39301: kontroll, viiken upphävdes samma dag, just vad      den måste motsvara åtminstone övervakningen
39302: gäller saluhållandet av mjölk och mjölkbaserade     av rå mjölk som 1evereras till mejerierna. Sådan
39303: produkter. Den nu gällande mjölkhygienlagen         försäljning av rå mjölk på mjölkproduktionsen-
39304: gäller bara de produktions-, behandlings-, lag-     heterna som omfattas av mjölkhygien1agens till-
39305: rings-, partihandels- och transportskeden i fråga   1ämpningsområde har i en1ighet med riksdagens
39306: om mjölk och mjölkprodukter som föregår mi-         vilja lämnats utanför en närmare reglering och
39307: nutförsäljning.                                     övervakning, och oskä1iga hinder för sådan för-
39308:    Med stöd av mjölkhygienlagen har det utfår-      säljning har inte ställts upp.
39309: dats bestämmelser bara om villkoren för försälj-
39310: 
39311:      Helsingforsden 4 juli 1996
39312: 
39313:                                                      Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
39314:                                             KK 532/1996 vp
39315: 
39316: Kirjallinen kysymys 532
39317: 
39318: 
39319: 
39320: 
39321:                                    Markku Lehtosaari /kesk: Sähkökaupan vapauttamisesta
39322: 
39323: 
39324: 
39325:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
39326: 
39327:     Edellisen hallituksen ohjelmassa oli tavoittee-   ilmoittanut hankkivaosa Suomen sähkönjake-
39328: na kilpailun lisääminen energia-alalla. Tämän         lusta 20-30 prosenttia eli 700 000 sähkönkäyt-
39329: tavoitteen toteuttamiseksi eduskunta sääti säh-       täjää hankkimalla jakeluverkkoja omistukseen-
39330: kömarkkinalain, joka tuli voimaan 1.6.1995.           sa.
39331: Lain mukaan sähkökaupan tuli vapautua                     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39332: 1.11.1995 alkaen sähkönkäyttäjille, joiden tehon      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
39333: tarve on 500 kilowattia tai enemmän. Lain ta-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
39334: voitteena on kilpailun aikaansaaminen sähkö-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39335: kauppaan eli tuotantoon ja myyntiin.
39336:     Suuremmat sähköasiakkaat ja sähkön vähit-                   Miten Hallitus aikoo huolehtia sähkö-
39337: täismyyjät ovatkin etsineet vaihtoehtoisia tuotta-           markkinalain hengen toteutumisesta, ja
39338: jia toimittajikseen. Paikalliset myyjät ovat aset-           mihin toimiin viranomaiset aikovat ryh-
39339: taneet vapaalle sähkökaupalle sekä siirron tekni-            tyä, että sähkökauppa todella vapautuisi
39340: siä että kaupan taloudellisia esteitä. On ilmeistä,          kaikille asiakkaille niin, että paikallisten
39341: että pienasiakkaat joutuvat jatkossa ostamaan                sähkönmyyjien kaupalle asettamat esteet
39342: sähkönsä siltä, jonka jakeluverkkoon ovat liitty-            purettaisiin, ja
39343: neet.                                                           miten Hallitus aikoo toimia, etteivät
39344:     Viime aikoina pohjoismaiset suurimmat säh-               suuret, jatkossa mitä ilmeisimmin sijoit-
39345: köntuottajat ovat hankkineet omistukseensa                   tajien omistuksessa olevat voimayhtiöt
39346:  sähkönjakeluyhtiöitä. Esimerkiksi Ruotsin val-              monopolisoisi sähkömarkkinoita ja ra-
39347:  tion voimayhtiö Vattenfall osti Hämeen Sähkön.              hastaisi erityisesti pienyritys- ja pien-
39348:  Suomen valtion voimayhtiö Imatran Voima on                  asiakkaita?
39349: 
39350:       Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1996
39351: 
39352:                                        Markku Lehtosaari /kesk
39353: 
39354: 
39355: 
39356: 
39357:  260017
39358: 2                                            KK 532/1996 vp
39359: 
39360: 
39361: 
39362: 
39363:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
39364: 
39365:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          markkina-asetuksen edellyttämää mittausta.
39366: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           Työryhmän tehtävänä on antaa ehdotus käytän-
39367: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         nön toteutuksesta ja tarvittavista muutoksista
39368: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Markku             sähkömarkkinalakiin ja sähkömarkkina-asetuk-
39369: Lehtosaaren näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          seen sekä tehdä ehdotukset mahdollisesti tarvit-
39370: sen n:o 532:                                            tavista päätöksistä. Työryhmän tulee saada eh-
39371:                                                         dotuksensa valmiiksi 30.11.1996 mennessä.
39372:           Miten Hallitus aikoo huolehtia sähkö-            Pienkäyttäjien markkinoille pääsy ilman tun-
39373:        markkinalain hengen toteutumisesta, ja           timittausta voidaan toteuttaa käytännössä käyt-
39374:        mihin toimiin viranomaiset aikovat ryh-          tämällä kuluttajien aikavaihtelun arvioimiseen
39375:        tyä, että sähkökauppa todella vapautuisi         kulutusprofiileja. Kuormitusprofiilien käytöstä
39376:        kaikille asiakkaille niin, että paikallisten     ei aiheudu taloudellisia riskejä sähkön käyttäjäl-
39377:        sähkönmyyjien kaupalle asettamat esteet          le. Myös tuntirekisteröivien mittareiden hinnat
39378:        purettaisiin, ja                                 tulevat varmuudella laskemaan tulevien vuosien
39379:           miten Hallitus aikoo toimia, etteivät         aikana, samalla kun yhä laajemmat markkinat
39380:        suuret, jatkossa mitä ilmeisimmin sijoit-        aukeavat mittareille Norjassa, Englannissa,
39381:        tajien omistuksessa olevat voimayhtiöt           Ruotsissa ja Suomessa.
39382:        monopolisoisi sähkömarkkinoita ja ra-               Sähköntuottajat ovat viime aikoina hankki-
39383:        hastaisi erityisesti pienyritys- ja pien-        neet omistukseensa sähkön jakeluyhtiöitä, ja tä-
39384:        asiakkaita?                                      mänsuuntaisen kehityksen voidaan olettaa jat-
39385:                                                         kuvan tulevaisuudessa. Kehitys voi vaikeuttaa
39386:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            sähkömarkkinoiden toimivuutta sekä tukku-
39387: vasti seuraavaa:                                        että vähittäismyyntiportaassa. Vertikaalisesti in-
39388:                                                         tegroituneella jakeluyrityksellä saattaa käytän-
39389:    Suomen sähkömarkkinat avattiin marras-               nössä olla tavallista rajoitetummat mahdollisuu-
39390: kuussa 1995, kun sähkömarkkinalakiin liittyvä           det kilpailuttaa tukkumyyjiä sähkönhankinnas-
39391: siirtovelvollisuus tuli voimaan yli 500 kW:n            saan. Ostamalla jakeluverkon tuottaja saa yleen-
39392: asiakkaille. Sähkömarkkinalaki avasi kilpailulle        sä asiakkaikseen toimitusvelvollisuuden piirissä
39393: sähkön tuotannon ja myynnin sekä ulkomaan-              olevat sähkönkäyttäjät, joilla ei vielä ole käytän-
39394: kaupan eli toimialat, joilla kilpailu on mahdollis-     nössä mahdollisuutta sähkönhankintojen kilpai-
39395: ta. Vuoden 1997 alussa 500 kW:n tehoraja pois-          luttamiseen.
39396: tuu. Silloin myös pienimmät sähkönkäyttäjät                 Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti 14.6.
39397: ovat ainakin periaatteessa oikeutettuja ostamaan        1996 työryhmän selvittämään keinot vähentää
39398: sähköä keneltä myyjältä tahansa.                        tai estää sähköyritysten vertikaali-integraation
39399:     Sähkön hankinta markkinoilta edellyttää kui-        haittavaikutuksia sähkömarkkinoilla. Työryh-
39400: tenkin sähkömarkkina-asetuksen 6 §:n mukai-             män tulee arvioida näiden haittojen merkitys ja
39401: sesti kulutuksen tunneittain rekisteröivän mitta-       käytettävissä olevien keinojen toteutettavuus
39402: rin hankintaa. Vaikka pienille käyttäjille, kuten       sekä tehdä arvionsa pohjalta ehdotus hallituksen
39403: sähkölämmittäjille, liikeyrityksille tai pienteolli-    mahdollisiksi esityksiksi muutoksista lainsää-
39404: suudelle, taataankin oikeus sähkön ostamiseen           däntöön. Työryhmän tulee luovuttaa loppura-
39405: markkinoilta, mittaroinnin kalleus estää käytän-        porttinsa 28.2.1997 mennessä.
39406: nössä sähkönhankintojen kilpailuttamisen. Osa              Yhteenvetona voidaan todeta, että kysymyk-
39407: pienimmistä sähkönkäyttäjistä olisi siten käytän-       sessä kiinnitetään huomiota kahteen tärkeään
39408: nössä suljettu sähkömarkkinoiden ulkopuolelle.          ongelma-alueeseen sähkömarkkinoilla ja että
39409:     Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti 26.3.        niitä molempia koskevien ratkaisujen selvitystyö
39410: 1996 työryhmän selvittämään pienkäyttäjien              on käynnissä. Hallitus tekee tarvittavat muutos-
39411: pääsyä vapaille sähkömarkkinoille ilman sähkö-          esitykset lainsäädäntöön tämän työn pohjalta.
39412: 
39413:      Helsingissä 5 päivänä heinäkuuta 1996
39414: 
39415:                                                        Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
39416:                                            KK 532/1996 vp                                            3
39417: 
39418: 
39419: 
39420: 
39421:                                        Tili Riksdagens Talman
39422: 
39423:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     den fria elmarknaden utan den energimätning
39424: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       som förutsätts i elmarknadsförordningen. Ar-
39425: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     betsgruppen har tili uppgift att lämna ett förslag
39426: man Markku Lehtosaari undertecknade spörs-           tili hur detta skall kunna genomföras i praktiken
39427: mål nr 532:                                          och till behövliga ändringar i elmarknadslagen
39428:                                                      och elmarknadsförordningen samt att framlägga
39429:           På vilket sätt tänker Regeringen se till   förslag tili eventuellt nödvändiga beslut. Arbets-
39430:        att andan i elmarknadslagen blir genom-       gruppen skall framlägga sitt förslag senast
39431:        förd och vilka åtgärder tänker myndighe-      30.11.1996.
39432:        terna vidta för att elhandeln verkligen           Småförbrukarnas inträde i marknaden utan
39433:        skall göras fri för alla kunder så att de     krav på energimätning och registrering varje tim-
39434:        handelshinder som rests av lokala elför-      mekan genomföras i praktiken genom att använ-
39435:        säljare kan elimineras, och                   da förbrukningsprofiler vid uppskattningen av
39436:           hur tänker Regeringen agera för att        variationerna i kundernas elförbrukning per tim-
39437:        stora kraftbolag, som i fortsättningen av     me. Användningen av belastningsprofiler med-
39438:        allt att döma kommer att ägas av placera-     för inga ekonomiska risker för elanvändaren.
39439:        re, inte skall monopolisera elmarknaden       Också priserna på de mätare som registrerar el-
39440:        och uppbära höga avgifter vilket drabbar      förbrukningen timme för timme kommer med
39441:        särskilt småföretag och småkunder?            säkerhet att sjunka under de kommande åren
39442:                                                      samtidigt som en allt större marknad för mätare
39443:   Som svar på detta spörsmål vill jag vördsamt       kommer att öppnas i Norge, England, Sverige
39444: anföra följande:                                     och Finland.
39445:                                                          Elproducenterna har under den senaste tiden
39446:    Elmarknaden i Finland öppnades i november         övertagit ägarskapet i tlera bolag som distribue-
39447: 1995 när den överföringsskyldighet som gäller        rar ei och denna tendens kan tänkas fortsätta
39448: effekt på mer än 500 kW per kund trädde i kraft.     också i framtiden. Denna utveckling kan försvå-
39449: Elmarknadslagen öppnade marknaden för pro-           ra funktionsdugligheten hos elmarknaden både i
39450: duktion och försäljning av ei samt export och        parti- och minuthandelsledet. Ett vertikalt inte-
39451: import av ei, dvs. de branscher inom vilka kon-      grerat distributionsbolag kan i praktiken ha mer
39452: kurrensen är möjlig. Gränsen för 500 kW:s effekt     begränsade möjligheter än annars att låta parti-
39453: kommer att slopas i början av 1997. Då får även      handlarna konkurrera sinsemellan i samband
39454: elanvändare med den lägsta elförbrukningen, åt-      med anskaffning av elektricitet. Genom att köpa
39455: minstone i princip, rätt att köpa sin ei av viiken   upp distributionsnätet får elproducenten i regel
39456: elförsäljare som helst.                              tili sina kunder de elanvändare som omfattas av
39457:     Köp av ei på den fria marknaden förutsätter      leveransskyldighet och som i praktiken inte ännu
39458: dock att man i enlighet med 6 § elmarknadsför-       har några möjligheter att utnyttja konkurrensen
39459: ordningen skaffar sig en elmätare som r~gistrerar    mellan elproducenter vid köp av ei.
39460: förbrukningen av ei timme för timme. Aven om             Handels- och industriministeriet tillsatte den
39461: småförbrukare, t.ex. de som använder sig av          14 juni 1996 en arbetsgrupp med uppgift att ut-
39462: eluppvärmning, firmor eller smäindustrier ga-        reda vilka medel som står tili buds när det gäller
39463: ranteras rätt att köpa ei på den fria marknaden,     att minska eller förhindra de negativa effekterna
39464: utgör den dyra mätutrustningen i praktiken ett       av vertikal integration av företag i elmarknaden.
39465: hinder för utnyttjandet av den fria konkurrensen     Arbetsgruppen skall bedöma betydelsen av
39466:  vid köp av ei. En del av elanvändarna med myck-     dessa och användbarheten av tillgängliga medel
39467:  et låg elförbrukning skulle därmed i praktiken      samt att på basis av sin egen bedömning fram-
39468:  vara uteslutna ur elmarknaden.                      lägga förslag tili eventuella regeringspropositio-
39469:     Handels- och industriministeriet tillsatte den   ner om ändringar i lagstiftningen. Arbetsgrup-
39470:  26 mars 1996 en arbetsgrupp i syfte att undersö-    pen skall överlämna sin slutrapport senast
39471:  ka möjligheterna för småförbrukare att komma i      28.2.1997.
39472: 4                                          KK 532/1996 vp
39473: 
39474:    Sammandragsvis kan det konstateras att man         båda två. Regeringen kommer att framlägga för-
39475: i spörsmälet fåster uppmärksamhet vid två vikti-      slag till nödvändiga ändringar i lagstiftningen
39476: ga problemområden i elmarknaden och att utred-        utgående frän detta arbete.
39477: ningsarbete pågär i syfte att finna lösningar till
39478: 
39479:      Helsingfors den 5 juli 1996
39480: 
39481:                                                      Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
39482:                                              KK 533/1996 vp
39483: 
39484: Kirjallinen kysymys 533
39485: 
39486: 
39487: 
39488: 
39489:                                     Matti Saarinen /sd ym.: Pienten ja keskisuurten yritysten kehittämi-
39490:                                        seen ja kansainvälistymiseen tarkoitetuista määrärahoista Uu-
39491:                                        dellamaalla
39492: 
39493:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
39494: 
39495:     Kauppa- ja teollisuusministeriön tukia pienil-     toimintaympäristötuki, joka soveltuisi yrityspal-
39496: le ja keskisuurille yrityksille on leikattu jo mone-   velukeskuksen ja hautomoiden käynnistysvai-
39497: na perättäisenä vuotena. Tulo- ja menoarvion           heen rahoittamiseen. Uusia hautomohankkeita
39498: määrärahamitoitus ja sen suuntaus on kärjistä-         olisi Uudellamaalla useita kymmeniä.
39499: nyt tilanteen Etelä-Suomessa ja erityisesti Uudel-        Pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälis-
39500: lamaalla. Kauppa- ja teollisuusministeriön yri-        tymiseen (mom. 32.85.40) tarkoitettua tukea lei-
39501: tyspalvelujen kehittämis- ja kansainvälistäruis-       kattiin vuoden 1996 budjetissa 200 miljoonasta
39502: työ on supistumassa rajusti määrärahojen puut-         markasta (v. 1995) nykyiseen noin 90 miljoonaan
39503: teen vuoksi.                                           markkaan. Myös tätä määrärahaa käytetään
39504:     Pienten ja keskisuurten yritysten kehittämis-      EU:n kansallisena tukiosuutena. Uudellamaalla
39505: toimenpiteisiin (talousarvion luku 32.52) tarkoi-      käytettiin kansainvälistymistukiin noin 35 mil-
39506: tetut määrärahat ohjautuvat nyt lähes täysin           joonaa markkaa vuonna 1995. Määräraha lop-
39507: Uudenmaan ulkopuolelle. Kauppa- ja teollisuus-         pui kesken vuoden. Kauppa- ja teollisuusminis-
39508: ministeriön yrityspalvelun piirien myöntämisval-       teriö on vuodelle 1996 osoittanut KTM Uuden-
39509: tuutta on leikattu 100 miljoonalla markalla edel-      maan yrityspalvelun käyttöön 10 miljoonaa
39510: lisestä vuodesta. Koko maan myöntämisvaltuus           markkaa, josta 1 Mmk on sidottu käytettäväksi
39511:  kuluvalle vuodelle on 350 miljoonaa markkaa.          ED-hankkeiden rahoitukseen.
39512:     Euroopan unionin tavoitealueiden kansalli-             Hakemusten hankkeiden kokonaissumma oli
39513:  seksi rahoitusosuudeksi määrärahasta on varat-        toukokuun loppuun mennessä noin 110 miljoo-
39514:  tu 250 miljoonaa markkaa. Tavoitealueiden tuen        naa markkaa, josta haetun tuen osuus on 55
39515:  taso on jopa kasvava, koska Euroopan unionin          miljoonaa markkaa. Arvio koko vuoden hake-
39516:  rahoitusta saataneen tavoitealueille yli 200 mil-     musten hankesummasta on 220 miljoonaa mark-
39517: joonaa markkaa. Tavoitealueiden ulkopuolisten          kaa ja haetun tuen määrä 110 miljoonaa mark-
39518:  alueiden ja tavoitealueiden ED-ohjelmiin sopi-        kaa. Vuoden 1995 myöntämiskriteereiden mu-
39519:  mattomien hankkeiden rahoitusosuudeksi jää            kaista myöntämisvaltuutta tarvittaisiin arviolta
39520:  vain 100 miljoonaa markkaa. Näiden ns. vaikei-        40 miljoonaa markkaa.
39521:  den alueiden väestöosuus on yli 50 %, ja alue             Kansainvälistymis- ja kehittämistuet ovat te-
39522:  kattaa kaikki keskeisimmät kasvukeskukset             hokas tapa saada nopeasti liikkeelle lähes välittö-
39523:  koko maassa. Varsin merkittävä osa kehittämis-        mästi työllistäviä hankkeita yrityksissä. Pienet ja
39524:  kelpoisesta pk-yrityspotentiaalista on valkoisilla    keskisuuret yritykset ovat valmiita irrottamaan
39525:  alueilla.                                             niukoistakin resursseistaan kehittämiseen ja
39526:     Kauppa- ja teollisuusministeriö kiintiöi Uu-       kansainvälistymiseen, mikäli julkinen taho osal-
39527:  denmaan osuudeksi koko vuodelle 12 miljoonaa          listuu edes vähäisessä määrin hankkeeseen. Ny-
39528:  markkaa ja EU-tavoitealueiden kansalliseksi ra-       kyisessä työllisyystilanteessa määrärahojen taso
39529:  hoitusosuudeksi 2 miljoonaa markkaa. Vuoden           Uudellamaalla pienten ja keskisuurten yritysten
39530:   1995 käyttö oli yli 20 miljoonaa markkaa, ja         kehittämiseen ja kansainvälistymiseen tulisi säi-
39531:  määräraha riitti vain osalle vuotta.                  lyttää ainakin vuoden 1995 tasolla. Kansainvä-
39532:      Vuoden 1996 määräraha saatiin käyttöön vas-       listymistuen työllistävä vaikutus on ilman riskiä
39533:  ta toukokuun alussa. Hyviä hankkeita on kerty-        vinouttaa kilpailua kotimarkkinoilla, ja tuki-
39534:   nyt moninkertainen määrä osoitettuun määrära-        muoto tuo välittömiä valuuttatuloja. Kehittä-
39535:  haan nähden. Momentti jakaantuu viidelle eri          mistuki edistää erityisesti innovaatioiden kau-
39536:   tukimuodolle. Uutena tukimuotona on yritysten        pallistamista, ja sen taso tulee turvata myös kes-
39537: 
39538:  260017
39539: 2                                          KK 533/1996 vp
39540: 
39541: kusalueilla. Vuoden 1996 budjetissa Euroopan                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
39542: unionin tukien kansallisten rahoitusosuuksien               ryhtyä, että pienten ja keskisuurten yri-
39543: suuntaava vaikutus on haitallisen voimakas Uu-              tysten kehittämis- ja kansainvälistymis-
39544: dellamaalla.                                                määrärahoja voidaan kysynnän perus-
39545:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          teella kohdentaa nykyistä enemmän mui-
39546: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme                den kuin Euroopan unionin tavoitealuei-
39547: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen                den yritysten toiminnan tukemiseen?
39548: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39549: 
39550:      Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1996
39551: 
39552:          Matti Saarinen /sd         Risto Kuisma /sd            Tero Mölsä /kesk
39553:          Leena Luhtanen /sd         Klaus Heliberg /sd          Paula Kokkonen /kok
39554:          Ola Rosendahl/r            Riitta Prusti /sd           Ulla Anttila /vihr
39555:                    Markku Pohjola /sd                  Kirsi Piha /kok
39556:                                             KK 533/1996 vp                                             3
39557: 
39558: 
39559: 
39560: 
39561:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
39562: 
39563:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        toimenpiteitä on päätetty valtion menojen leik-
39564: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         kauksista, joista 1,9 miljardia markkaa kohdis-
39565: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tuu kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnon-
39566: jäsenen vastll:ttavaksi kans~n.ed~staja Matti Saa-    alan yritystukiin.
39567: risen ym. näm kuuluvan klrJalhsen kysymyksen             Pienenevät yritystukimäärärahat samoin kuin
39568: n:o 533:                                              julkisten resurssien yleinen niukkuus edellyttävät
39569:                                                       osaltaan tukien käytön tehostumista sekä entistä
39570:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       suurempaa harkintaa yritystukien kohdentami-
39571:         ryhtyä, että pienten ja keskisuurten yri-     sessa. Tätä tavoitetta tukee myös se tosiasia, että
39572:         tysten kehittämis- ja kansainvälistymis-      tuen maksavat loppujen lopuksi toiset yritykset.
39573:         määrärahoja voidaan kysynnän perus-           Hallitusohjelmaan nojaavan sekä kauppa- ja
39574:         teella kohdentaa nykyistä enemmän mui-        teollisuusministeriön johdolla toteutettavan yri-
39575:         den kuin Euroopan unionin tavoitealuei-       tystukien yhteensovittamis- ja kehittämistyön
39576:         den yritysten toiminnan tukemiseen?           yleisenä periaatteena on julkisten varojen käyttö
39577:                                                       siten, että tuet edistävät kansantalouden kasvu-
39578:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           edellytyksiä ja lisäävät yritystoiminnan tehok-
39579: taen seuraavaa:                                       kuutta.
39580:                                                          Yritystukipolitiikan lähtökohtana on yritys-
39581:     yritystoiminnan kehittymiselle keskeisin edel-    tukien päällekkäisyyksien purkaminen, yritystu-
39582: lytys niin ED-tukialueilla kuin niiden ulkopuo-       kien kilpailua vääristävien vaikutusten mini-
39583: lellakin on talouden vakaa kasvu. Lipposen hal-       mointi, tukien kohdistaminen ensisijaisesti ai-
39584: lituksen talouspolitiikan tavoitteet, alhainen        neettomaan kehittämistoimintaan sekä pienten
39585: reaalikorko ja inflaatio, valtion velkautumiskier-    ja keskisuurten yritysten pitkän aikavälin kilpai-
39586: teen katkaiseminen, ulkomaankaupan ylijäämäi-         lukyvyn parantaminen. Yritystukia tulisi myön-
39587: syys samoin kuin valtiovallan suorat panostukset      tää ainoastaan yrityksille, joilla on edellytykset
39588: niin aineettomaan kuin aineelliseenkin perusinf-      jatkuvaan, kannattavaan toimintaan. Tuen anta-
39589: rastruktuuriin luovat vakautta kysyntä- ja mark-      jan tulee yhä enemmän valvoa tukien käyttöä,
39590: kinanäkymiin ja synnyttävät parhaimmil-               kustannuksia sekä todellista vaikuttavuutta.
39591: laan edellytyksiä kestävälle ja terveellä pohjalla    Tuen tulisi olla määräaikaista, yrityksen toimin-
39592: olevalle yritystoiminnalle.                           nan kriittisiin vaiheisiin painottuvaa sekä mah-
39593:     Yhtä lailla sekä Euroopan unionin tavoite-        dollisimman läpinäkyvää. On tärkeää, että yri-
39594: alueilla että niiden ulkopuolella toimivien yritys-   tystuilla edistetään rakenteellista muutosta sen
39595:  ten toimintamahdollisuuksien parantamiseen           sijaan, että pidetään pystyssä vanhoja rakenteita
39596:  vaikuttavat keskeisesti hallituksen tavoitteet vä-   tukien varassa. Näin yhä enemmän korostuu
39597: lillisten työvoimakustannusten ja työn verotuk-       elinkeinopolitiikan rooli yritysten yleisten toi-
39598:  sen kohtuullistamiseksi samoin kuin toimet, joil-    mintaedellysten luojana ja vahvistajana.
39599:  la tähdätään työmarkkinoiden toimivuuden pa-            Yritystukien kehittämistoimenpiteiden ta-
39600:  rantamiseen sekä työttömien aktiiviseen hakeu-       voitteena on tuen vastikkeellisuuden lisääminen,
39601:  tumiseen koulutukseen ja työmarkkinoille.            siirtyminen suorista avustuksista palautuviin tu-
39602:     Yksittäisten tukimomenttien kehityksen ohel-      kimuotoihin kuten takauksiin ja lainoihin, tutki-
39603:  la on syytä tarkastella hallituksen pk-politiikkaa   mus- ja tuotekehitykseen suunnattavan tuen
39604:  Jaajana kokonaisuutena, joka sisältää ne valtio-     painottaminen sekä erityisesti yritysten vakuus-
39605:  vallan toimenpiteet, jotka tähtäävät yritystoi-      ja riskirahoitusmahdollisuuksien parantaminen,
39606:  minnan kehittämiseen ja luovat yleisiä edellytyk-    yritysten oman pääoman vahvistaminen ja ra-
39607:  siä elinkeinoelämän toiminnalle.                     hoitusrakenteen tervehdyttäminen. Pääomasi-
39608:      Keskeinen osa yritystoiminnan edellytysten       joittamisen ja muun markkinaehtoisen yritysra-
39609:   paranemista on valtion velkautumiskierteen kat-     hoituksen edistämiseen pyritään tukien vaihto-
39610:  kaisu. Osana valtiontalouden tasapainottamis-        ehtona.
39611: 4                                           KK 533/1996 vp
39612: 
39613:    Yleiseen talouspolitiikkaan nojaavan yritys-       luomisessa on keskeistä kannattavan, hyvin-
39614: toiminnan hintakilpailukyvyn lisäämisen ohella        voivan yritystoiminnan luominen, minkä vuoksi
39615: entistä suurempi merkitys on niillä toimenpiteil-     rakennerahastojen rahoitusta suunnataan erityi-
39616: lä, joiden tavoite on yritysten reaalisen kilpailu-   sesti yritystoiminnan edistämiseen. Ohjelmissa
39617: kyvyn parantaminen keskeisinä keinoinaan pait-        korostuukin siten yrityshankkeiden osuus. Kos-
39618: si tukien suuntaaminen tutkimus- ja tuotekehi-        ka EU :n rakennerahastojen tuki kohdistuu
39619: tyspanostuksiin, korkeaan osaamiseen perustu-         maamme heikoimmin kehittyneille alueille, se
39620: va uusteollistamiseen ja innovatiivisten pk-yri-      tuo myös lisäresursseja näiden alueiden yritys-
39621: tysten verkottumiseen myös muu aineeton kehit-        hankkeiden rahoitukseen.
39622: täminen, joka liittyy liikkeenjohtoon, markki-           Valtiontalouden parantamiseksi toteutettujen
39623: nointiinja henkilöstön koulutukseen, työelämän        sekä yritystukien suuntaaruisperiaatteiden to-
39624: laadun kehittämiseen sekä yritysten viennin ja        teuttamiseksi tehtyjen yritystukien leikkausten
39625: kansainvälistymisen tukemiseen. Merkittävän           johdosta kauppa- ja teollisuusministeriön ja sen
39626: markkinapuutteen muodostaa edelleen aineetto-         yrityspalvelun piiritoimistojen myöntämiin yri-
39627: mien investointien riskipitoisuudesta ja niiden       tystukilain (1136/93) mukaisiin investointi- ja
39628: heikosta pantattavuudesta lainamarkkinoilla           kehittämishankkeisiin käytettävissä oleva myön-
39629: johtuva riittämätön toteutuminen koko kansan-         tämisvaltuus ja määräraha on pienentynyt viime
39630: talouden näkökulmasta.                                vuosina. Myös yritysten kansainvälistymiseen
39631:     EU:n alue- ja rakennepolitiikka on keskeinen      käytettävissä olevat määrärahat ovat viime vuo-
39632: yrityssektorin rahoituslähde ja se kattaa noin        sina olleet elinkeinotukiin kohdistettujen karsin-
39633: kolmanneksen EU:n koko budjetista. Jäsenmaat          tatoimien kohteena.
39634: rahoittavat itse alue- ja rakennepolitiikasta            Yritystukiin kohdistuvien säästöpäätösten
39635: yleensä vähintään puolet. Jäsenmaiden laatimat        johdosta yrityshankkeisiin käytettävissä olevat
39636: ohjelmat on ennen niiden toteutusta hyväksytet-       myöntämisvaltuudet on sidottu vuoteen 1999
39637: tävä EU:lla.                                          saakka eli olennaista liikkumavaraa myöntämis-
39638:     EU:n alue- ja rakennepolitiikan päätavoittee-     valtuuksissa ei siten ole.
39639: na on tasoittaa alueellisia kehittyneisyyseroja.         Yritystukiin kohdistuvista säästöpäätöksistä
39640: Tämä tavoite on täsmennetty Rooman sopimuk-           huolimatta turvataan kuitenkin edelleen hyvien
39641: seen vuonna 1987 Euroopan yhtenäisasiakirjan          pk-yritysten kilpailukykyä ja työllisyyttä paran-
39642: hyväksymisen yhteydessä. Alue- ja rakennepoli-        tavien investointi-, kehittämis- ja kansainvälisty-
39643: tiikan asemaa vahvistettiin joulukuussa 1991 hy-      mishankkeiden rahoitus koko maassa. Yritystu-
39644: väksytyssä Maastrichtin sopimuksessa. Tällöin         kia suunnataan myös edelleen enenevästi perhe-
39645: sosioekonomisen kehityksen tukemisesta tuli           yritystyyppisille yrityksille. Tukea suunnataan
39646: yksi EU:n peruspilareista. Samalla päätettiin         myös erityisesti pienen ja keskisuuren yritystoi-
39647: myös alue- ja rakennepoliittisten määrärahojen        minnan kehittämis- ja neuvontaresursseihin, joi-
39648: huomattavasta lisäämisestä ajanjaksolla 1994-         hin yritystukien leikkaukset eivät ole kohdistu-
39649: 1999. Vuonna 1988 EU hyväksyi rakennerahas-           neet.
39650: touudistuksen, joka tuli voimaan seuraavana              Kuluvana vuonna on yritystukilain mukaisiin
39651: vuonna. Aluepolitiikan päätavoitteisiin sisälly-      kehittämis- ja investointihankkeisiin sekä yritys-
39652: tettiin yleisten alueellisten kehittyneisyyserojen    ten toimintaympäristöä parantaviin hankkeisiin
39653: alentaminen sekä maatalouden ja teollisuuden          käytettävissä myöntämisvaltuutta 350 milj. mk,
39654: rakennemuutosongelmien lieventäminen alueel-          josta 250 milj. mk on varattu Euroopan aluekehi-
39655: lisesti eriytettyjen kehittämistoimenpiteiden         tysrahastosta osarahoitettavien hankkeiden kan-
39656: avulla.                                               salliseen osuuteen. Euroopan aluekehitysrahas-
39657:     Hallitus on sitoutunut EU:n tavoiteohjelmien      tosta tuleva osuus on tämän lisäksi 140 milj. mk.
39658: toteuttamiseen ja siten myös EU:n tavoiteohjel-       Myöntämisvaltuutta on yritystukilain mukaisiin
39659: miin soveltuvien innovatiivisten yrityshankkei-       hankkeisiin käytettävissä viime vuoteen verrat-
39660: den kansalliseen rahoitukseen. EU:n rahoitus          tuna 31% vähemmän. KTM yrityspalvelun Uu-
39661: edellyttää aina myös kansallista rahoitusta, joka     denmaan piiritoimistolle kiintiöitiin kuluvana
39662: yrityshankkeiden osalta tulee pääsääntöisesti         vuonna yritystukilain mukaisiin hankkeisiin Eu-
39663: kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalta.     roopan aluekehitysrahaston osuus mukaan lu-
39664: Tuella pyritään vähentämään alueellisia eroja         kien yhteensä 16 milj. markkaa, mikä on 33%
39665: EU:n sisällä auttamalla ja tukemalla ongelma-         edellisvuotta vähemmän.
39666: alueita. Alueiden kehittämisessä ja työpaikkojen         Kuluvana vuonna kansallisesti rahoitettaviin
39667:                                             KK 533/1996 vp                                              5
39668: 
39669: eli EU:n tavoiteohjelmiin kuulumattomiin yri-          rahoitus samoin kuin yritystoiminnan kehittä-
39670: tystukilain mukaisiin hankkeisiin on käytettävis-      mis- ja neuvontatoiminnan edistäminen. Tutki-
39671: sä valtuutta kaikkiaan 100 milj. mk. Tätä myön-        mus- ja tuotekehitysrahoituksesta suurin osa
39672: tämisvaltuutta suunnattiin valtioneuvoston kiin-       kohdistuu EU:n tavoitealueiden ulkopuolelle.
39673: tiöintipäätöksellä 29.4.1996 erityisesti EU:n ta-      Pk-yritysten liikkeenjohto- ja markkinointitaito-
39674: voitealueisiin kuulumattomille alueille. KTM           jen sekä kansainvälistymisvalmiuksien paranta-
39675: yrityspalvelun Uudenmaan piiritoimiston osuus          miseksija yritysten uusperustannan edistämisek-
39676: oli 15%.                                               si kauppa- ja teollisuusministeriön yrityspalve-
39677:     Yritysten kansainvälistymiseen on kuluvana         lun Uudenmaan piiritoimisto järjestää myös mit-
39678: vuonna käytettävissä 180 milj. mk, josta 50 milj.      tavan määrän yrittäjäkoulutusta Uudellamaalla.
39679: mk on edellisen hallituksen tekemän periaate-          Lisäksi toteutetaan lukuisa määrä yritysten liik-
39680: päätöksen mukaisesti käytettävä siirtymäkau-           keenjohtotaitoa, uusperustantaaja kansainvälis-
39681: den tukena elintarviketeollisuuden sopeuttami-         tymistä edistäviä projekteja.
39682: seen. Tuesta on edelleen osa varattu aiemman               Uudellamaalla on edellisten lisäksi käytettä-
39683: menettelyn mukaisesti toimialakohtaisten hank-         vissä erilaisia pk-yrityksille tarkoitettuja kaup-
39684: keiden tukeen. Näitä hankkeita toteuttaa pää-          pa- ja teollisuusministeriön rahoittamia asian-
39685: sääntöisesti Suomen Ulkomaankauppaliitto.              tuntijapalveluita sekä valtion riskirahoitusta,jol-
39686:     Edellä esitetyn jälkeen on perinteiseen yritys-    la pyritään täydentämään markkinoilta saatavaa
39687: kohtaiseen tukeen ollutkäytettävissä 35 milj. mk,      rahoitusta. Uudellamaalla yritysten käytettävis-
39688: josta 20 milj. mk on jaettu ministeriön alaiselle      sä on myös Kera Oy:n laina- ja Valtiontakuukes-
39689:  piiriorganisaatiolle kansainvälistymishankkei-        kuksen takaustoimenpiteet. Riskirahoitusta on
39690:  siin myönnettäväksi. Loppuosa 15 milj. mk on          kehitetty julkispainotteisesti SITRAn ja Start
39691:  ministeriön käytössä. Tuki tullaan osoittamaan        Fund of Keran kautta. Suomen Teollisuussijoi-
39692:  laajempiin valtakunnallisiin yritysten yhteis-        tus Oy:n on tarkoitus katalysoida myös aikai-
39693:  hankkeisiin ja/tai valtakunnallisiin matkailuelin-    sempaa enemmän yksityisiä pääomasijoituksia.
39694:  keinoa tukeviin hankkeisiin.                              Valtionyhtiöiden omistuspohjan laajentami-
39695:     Kauppa- ja teollisuusministeriö on sisäasiain-     sesta saatavia varoja on kauppa- ja teollisuusmi-
39696:  ministeriön 18.4.1996 tekemän EU:n määrära-           nisteriön hallinnonalalla tarkoitus käyttää tutki-
39697:  hoja koskevan jaon jälkeen tehnyt kansainvälis-       mus- ja tuotekehityshankkeisiin, yritysten kan-
39698:  tymistukien osaltajakoa koskevat omat päätök-         sainvälistymistä edistäviin hankkeisiin sekä in-
39699:  sensä niin EU:n osarahoitettavien hankkeiden          vestointi- ja kehittämishankkeisiin,jotka kohdis-
39700:  kuin kansallisten hankkeiden osalta. Valtaosa         tuvat myös EU:n tavoitealueisiin kuulumatto-
39701:  ministeriön käytettävissä olevista kansainvälis-      mille alueille. Mahdollisesti valtionyhtiöiden
39702:  tymisvaroista on jaettu Uudellemaalle sekä Tu-        omistuspohjan laajentamisesta saatavat varat
39703:  run ja Tampereen piiritoimistojen käyttöön.           luovat osaltaan liikkumavaraa, jonka puitteissa
39704:      EU:n tavoitealueiden ulkopuolisilla alueilla      on mahdollista tarkistaa panostuksia kansainvä-
39705:  kuten Uudellamaalla on käytettävissä monia eri-       listymiseen ja kehittämistoimintaan myös EU:n
39706:  laisia toimenpiteitä pk-yritystoiminnan edistä-       tavoitealueiden ulkopuolella.
39707:   miseksi. Uudenmaan luontaisia vahvuuksia ovat            Hallituksen elinkeinopolitiikan tavoitteena on
39708:   sen asema liike-elämän, hallinnon, kulttuurin ja     taloudellisen kasvun turvaaminen. Hallitus pyr-
39709:   matkailun valtakunnallisena pääkeskuksena,           kii edistämään markkinoiden toimivuutta ja kil-
39710:   hyvät liikenneyhteydet ja keskeinen sijainti sekä    pailua kansainvälisen talouden laajentuneilla
39711:   suurkaupunkialueen ja väestökeskittymän tuo-         markkinoilla, ja tässä yhteydessä hallitus mah-
39712:   mat edut. Kauppa- ja teollisuusministeriön toi-      dollisuuksien mukaan pyrkii tukemaan myös eri-
39713:   menpiteistä korostuu Uudellamaalla erityisesti       tyisesti pk-yrittäjyyteen perustuvaa toimintaa.
39714:   TEKESin tutkimus- ja tuotekehityshankkeiden
39715: 
39716:       Helsingissä 5 päivänä heinäkuuta 1996
39717: 
39718:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
39719: 6                                           KK 533/1996 vp
39720: 
39721: 
39722: 
39723: 
39724:                                          Till Riksdagens Talman
39725: 
39726:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       der som syftar till stablisering av statsekonomin
39727: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         har man beslutat om nedskärningar i statens ut-
39728: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       gifter. Nedskärningarna som rör de företagsstöd
39729: man Matti Saarinen m.fl. undertecknade spörs-          som hör till handels- och industriministeriets
39730: mål nr 533:                                            verksamhetsområde uppgår till 1,9 miljarder
39731:                                                        mark.
39732:           Vilka åtgärder tänker Regeringen vid-            De minskande anslagen för företagsstöd lik-
39733:        ta för att anslagen för små och medelstora      som även den allmänna knappheten på offentliga
39734:        företags utveckling och internationalise-       resurser förutsätter för sin del en effektivare an-
39735:        ring i större utsträckning än hittills och      vändning av stöden samt en noggrannare pröv-
39736:        alltefter efterfrågan skall kunna riktas till   ning än hittills när stöd beviljas. Detta mål stöds
39737:        stödjande av företagens verksamhet inom         också av det faktum att stödet sist och slutligen
39738:        andra regioner än EU :s målområden?             betalas av andra företag. En allmän princip i det
39739:                                                        arbete för sammanjämkning och utvecklande av
39740:   Som svar på detta spörsmål vill jag vördsamt         företagsstöden som utförs med stöd av regerings-
39741: anföra följande:                                       programmet och leds av handels- och industrimi-
39742:                                                        nisteriet är att offentliga medel skall användas så
39743:    En stadig ekonomisk tillväxt är den viktigaste      att stöden främjar nationalekonomins tillväxt-
39744: förutsättningen för utvecklingen av företagens         förutsättningar och ökar effektiviteten i företa-
39745: verksamhet både inom EU :s stödområden och             gens verksamhet.
39746: utanför dem. Målen för regeringen Lipponens                Utgångspunkten för företagsstödspolitiken är
39747: ekonomiska politik, låg realränta och inflation,       att eliminera överlappning i stödformerna, att
39748: stopp i ökningen av statens skuldsättning, över-       minimera de inverkningar som förvränger kon-
39749: skott i utrikeshandeln liksom statens direkta sats-    kurrensen, att rikta stöd närmast tili immateriell
39750: ningar på både den immateriella och den materi-        verksamhet samt att förbättra små och medelsto-
39751: ella grundinfrastrukturen skapar stabilitet i efter-   ra företags konkurrensförmåga på lång sikt. Fö-
39752: frågan och marknadsutsikterna och skapar i bäs-        retagsstöd bör beviljas endast företag som har
39753: ta fall förutsättningar för företagsamhet som är       förutsättningar för fortlöpande, lönsam verk-
39754: varaktig och vilar på solid grund.                     samhet. Den som beviljar stöd skall i större ut-
39755:    Regeringens målsättning att göra de indirekta       sträckning än hittills övervaka användningen av,
39756: arbetskraftskostnaderna och beskattningen av           kostnaderna för och den verkliga effekten av
39757: arbetsinkomst rimligare liksom också de åtgär-         stöd. Stödet borde beviljas för viss tid med beto-
39758: der som syftar till att förbättra arbetsmarkna-        ning på de kritiska skedena i företagets verksam-
39759: dens funktionsduglighet samt att förmå de ar-          het samt vara så genomskinligt som möjligt. Det
39760: betslösa att aktivt söka sig till utbildning och ut    är viktigt att man genom företagsstöd främjar
39761: på arbetsmarknaden är faktorer som inverkar            strukturell förändring i stället för att stötta gamla
39762: mest på förbättrandet av företagens verksam-           konstruktioner. Därigenom framhävs ytterligare
39763: hetsmöjligheter såväl inom EU:s målområden             näringspolitikens roll som skapare och förstär-
39764: som utanför dem.                                       kare av de allmänna förutsättningarna för före-
39765:    Utöver utvecklingen av enskilda stödmoment          tags verksamhet.
39766: finns det skäl att betrakta regeringens sm-politik         Målet för de åtgärder som syftar till att utveck-
39767: som en större helhet, som innehåller de åtgärder       la företagsstöden är att stöd i större utsträckning
39768: som staten vidtagit i syfte att utveckla företag-      än hittills ges mot vederlag, att man övergår från
39769: samheten och skapa allmänna förutsättningar            direkta bidrag till stöd som återbetalas, såsom
39770: för ett väl fungerande näringsliv.                     garantier och lån, att man flyttar tyngdpunkten
39771:    En viktig del i förbättrandet av förutsättning-     till stöd som riktar sig på forsknings- och utveck-
39772: arna för företagens verksamhet är att stoppa           lingsverksamhet samt att man särskilt förbättrar
39773: ökningen av statsskuld. Som en del av de åtgär-        möjligheterna för företag att erhålla säkerheter
39774:                                               KK 533/1996 vp                                              7
39775: 
39776: och riskfinansiering och förstärker företagens          tagsprojekt som lämpar sig för EU:s målpro-
39777: eget kapital och göra finansieringsstrukturen           gram. Den finansiering som erhålls av EU förut-
39778: sundare. Som alternativ tili stöden strävar man         sätter alltid också nationell finansiering, som i
39779: efter att befrämja kapitalinvesteringar och annan       fråga om företagsprojekt huvudsakligen kom-
39780: marknadsmässig företagsfinansiering.                    mer från handels- och industriministeriets för-
39781:     Utöver ökningen av företagens konkurrens-           valtningsområde. Med hjälp av stödet strävar
39782: kraft i fråga om priserna, vilket stöder sig på         man efter att minska regionala skillnader inom
39783: allmän ekonomisk politik, har de åtgärder vars          EU genom att hjälpa och stödja de regioner som
39784: syfte är att öka företagens reella konkurrenskraft      har problem. En viktig faktor vid utvecklandet
39785: fått allt större betydelse. Tili dessa hör utöver       av områdena och skapandet av nya arbetsplatser
39786: riktande av stöden tili forsknings- och produkt-        är att skapa lönsam, välfungerande företagsverk-
39787: utvecklingssatsningar, tili nyindustrialisering         samhet, varför finansiering ur strukturfonderna
39788: som baserar sig på hög know-how och tili nät-           riktas speciellt tili främjande av företagsverk-
39789: bildning mellan innovativa sm-företag, även an-         samheten. Därigenom framhävs särskilt rollen
39790: nan immateriell utveckling som har att göra med         av företagsprojekt i programmen. Eftersom stö-
39791: företagsledning, marknadsföring, personalut-            det från EU:s strukturfonder riktar sig tili de
39792: bildning, utvecklande av arbetslivets kvalitet          regioner i vårt land som är minst utvecklade, för
39793: samt stödjande av företags exportverksamhet             det också med sig extra resurser för finansiering-
39794: och internationalisering. En betydande mark-            en av företagsprojekt inom dessa regioner.
39795: nadsmässig brist utgörs fortfarande av den ur               Med anledning av de nedskärningar i företags-
39796: nationalekonomisk synvinkel otillräckliga reali-        stöden som gjorts i syfte att förbättra statsekono-
39797: sationen av immateriella investeringar som beror        min och att införa principerna för allokering av
39798: på deras riskfullhet och dålig lämplighet för pant-     företagsstöd har den bevillningsfullmakt och de
39799: sättning på lånemarknaden.                              anslag som står tili förfogande för de investe-
39800:      EU :s regional- och strukturpolitik är en viktig   rings- och utvecklingsprojekt för vilka stöd
39801: finansieringskälla för företagssektorn och täcker       beviljas av handels- och industriministeriet och
39802: ca en tredjedel av EU:s hela budget. Medlemslän-        av HIM företagstjänsts distriktsbyråer enligt la-
39803: derna finansierar själva i regel minst hälften av       gen om företagsstöd (1136/93) minskat under de
39804:  regional- och strukturpolitiken. De program            senaste åren. Också de anslag som reserverats för
39805:  som uppgjorts i medlemsländerna skall skickas          företags internationa1isering har under de senas-
39806:  tili EU för godkännande innan de genomförs.            te åren minskats som en del av de nedskärningar
39807:      Det huvudsakliga målet för EU:s regional-          som drabbat näringsstöden.
39808:  och strukturpolitik är att utjämna regionala skill-        Med anledning av de beslut om besparningar
39809:  nader i utvecklingen av områdena. Detta mål har        som gäller företagsstöden har den bevillnings-
39810:  preciserats i Romfördraget år 1987 i samband           fullmakt som rör företagens projekt bundits fram
39811:  med att Enhetsakten blev godkänd. Regional-            till1999, dvs. det finns inte något väsentligt spel-
39812:  och strukturpolitikens ställning befåstes genom        rum i fråga om bevillningsfullmakten.
39813:  Maastrichtfördraget som godkändes i december               Trots beslut om besparingar tryggas dock
39814:   1991. Då blev stödjandet av den socio-ekonomis-       fortfarande finansiering av bra sm-företags in-
39815:  ka utvecklingen en av EU:s stöttepelare. Samti-        vesterings-, utvecklings- och internationalise-
39816:  digt fattades också beslut om en betydande ök-         ringsprojekt som syftar tili ökad konkurrensför-
39817:  ning av de regional- och strukturpolitiska ansla-      måga och förbättrat sysselsättningsläge. Stöd
39818:  gen för åren 1994-1999. År 1988 godkände EU            riktas särskilt tili utvecklings- och rådgivnings-
39819:  en reform av strukturfonderna som trädde i kraft       verksamheten vid sm-företag, viiken inte drab-
39820:  året därpå. 1 de viktigaste regionalpolitiska må-      bats av nedskärningar.
39821:   len inrymdes minskning av allmänna utveck-                Innevarande år uppgår bevillningsfulimakten
39822:  lingsmässiga skillnader mellan regionerna samt         rörande utvecklings- och investeringsprojekt
39823:   Iindring av de problem inom lantbruket och in-        samt projekt för förbättrande av företags verk-
39824:   dustrin som strukturomvandlingen medfört med          samhetsmiljö enligt lagen om företagsstöd till350
39825:   hjälp av regionalt differentierade utvecklingsåt-     milj. mark, varav 250 milj. mark har reserverats
39826:   gärder.                                               för den nationella finansieringsandelen i projekt
39827:       Regeringen har förbundit sig att genomföra        som finansieras delvis med medel ur Europeiska
39828:   EU:s målprogram och därigenom också sköta             regionala utvecklingsfonden. Utöver detta upp-
39829:   den nationella finansieringen av innovativa före-     går den andel som erhålls från Europeiska regio-
39830: 8                                            KK 533/1996 vp
39831: 
39832: nala utvecklingsfonden till 140 milj. mark. Vid        naturligtvis dess ställning som det viktigaste
39833: projekt för vilka anslag beviljas enligt lagen om      centrumet för affårsliv, förvaltning, kultur och
39834: företagsstöd omfattar bevillningsfullmakten ca         turism i hela landet, bra trafikförbindelser och
39835: 150 milj. mark, dvs. är ca 31 procent mindre än i      centralt läge samt de fördelar som storstadsom-
39836: fjol. Den kvot som HIM företagstjänsts distrikts-      rådet och befolkningskoncentrationen för med
39837: byrå i Nyland erhöll1996 för projekt enligt lagen      sig. Av de åtgärder som handels- och industrimi-
39838: om företagsstöd innehöll totalt 16 milj. mark          nisteriet vidtagit i Nyland framhävs särskilt fi-
39839: inklusive de medel som erhölls från EU :s regio-       nansieringen av Teknologiska utvecklingscent-
39840: na1a utveck1ingsfond, vi1ket är 33 procent mind-       ralens forsknings- och produktutvecklingspro-
39841: re än förra året.                                      jekt liksom även främjandet av utvecklings- och
39842:     I år uppgår bevillningsfullmakten gällande         rådgivningsverksamheten i företagen. Största
39843: projekt som skall finansieras nationellt enligt la-    delen av den finansiering som riktas till forsk-
39844: gen om företagsstöd, dvs. som inte hör till EU:s       nings- och produktutvecklingsverksamhet ka-
39845: målprogram, till totalt 100 milj. mark. Denna          naliseras utanför EU:s målområden. HIM före-
39846: bevillningsfullmakt riktades genom statsrådets         tagstjänsts distriktsbyrå i Nyland ordnar också
39847: beslut om kvotering den 29 aprill996 särskilt till     omfattande företagarutbildning i Nyland i syfte
39848: sådana regioner som inte hör till EU:s målområ-        att förbättra kunskaperna i företagsledning och
39849: den. Den andel som tillkom HIM företagstjänsts         marknadsföring samt förutsättningarna för sm-
39850: distriktsbyrå i Nyland var 15 procent.                 företags internationalisering samt att främja ny-
39851:     Det anslag som för detta år reserverats för        etableringen av företag. Dessutom genomförs ett
39852: företags internationalisering uppgår till180 milj.     flertal projekt som syftar till att främja företags-
39853: mark, varav 50 milj. mark skall enligt ett princip-    ledarnas kunnande om företagsledning samt ny-
39854: beslut som fattats av den föregående regeringen        etablering och internationalisering av företag.
39855: användas som stöd under övergångsperioden till            1 Nyland erbjuds det utöver de ovan nämnda
39856: livsmedelsindustrin och anpassningen av dess           medlen dessutom olika slags av handels- och in-
39857: produktstruktur. Vidare har en del av stödet re-       dustriministeriet finansierade sakkunnigtj änster
39858: serverats för branschvisa projekt i enlighet med       som är avsedda för sm-företag samt riskfinansie-
39859: tidigare praxis. Dessa projekt genomförs huvud-        ring från staten, som syftar till att komplettera
39860: sakligen av Finlands Utrikeshandelsförbund.            den finansiering som kan skaffas från markna-
39861:     Efter det som ovan uppgivits har det traditio-     den. 1 Nyland har företagen även tillgång till
39862: nella stödet till företag uppgått till35 milj. mark,   Kera Ab:s låne- och Statsgaranticentralens ga-
39863: varav 20 milj. mark utdelats till den distriktsorga-   rantiåtgärder. Riskfinansieringen har utvecklats
39864: nisation som underlyder ministeriet att användas       så att tyngdpunkten ligger på offentlig finansie-
39865: till internationaliseringsprojekt. Resten, 15 milj.    ring genom SITRA och Start Fund of Kera. Det
39866: mark, står till ministeriets förfogande. Stödet        är meningen att Suomen teollisuussijoitus Oy
39867: kommer att kanaliseras till större riksomfattande      också i större utstäckning än tidigare skall kata-
39868: projekt som är gemensamma för flera företag            lysera flera privata kapitalinvesteringar.
39869: och/eller riksomfattande projekt för stödjande av         De medel som erhålls genom breddning av
39870: turistnäringen.                                        statsbolagens ägarbas skall inom handels- och
39871:     Handels- och industriministeriet har, efter        industriministeriets verksamhetsområde använ-
39872: den fördelning av EU-anslag som förrättats av          das till forsknings- och produktutvecklingspro-
39873: inrikesministeriet 18 apri1 1996, i fråga om stöd      jekt, projekt som främjar företags internationali-
39874: till företags internationalisering fattat egna be-     sering samt till investerings- och utvecklingspro-
39875: s1ut om fördelning av ans1agen både för de pro-        jekt som riktar sig även till sådana regioner som
39876: jekt som de1vis finansieras av EU och för dem          står utanför EU:s målområden. De medel som
39877: som finansieras nationellt. Största de1en av de        eventuellt erhålls genom breddningen av statsbo-
39878: medel för företags internationalisering vilka står     lagens ägarbas skapar för sin del spelrum, inom
39879: till ministeriets förfogande har kanaliserats till     vilket det är möjligt att justera satsningarna på
39880: Nyland samt till distriktsbyråerna i Åbo och           internationalisering och utvecklingsverksamhet
39881: Tammerfors.                                            också inom de regioner som ligger utanför EU:s
39882:     De regioner som ligger utanför EU:s målom-         målområden.
39883: råden såsom Nyland har till sitt förfogande flera          Målet för regeringens näringspolitik är att
39884: olika medel att användas till att utveckla sm-         trygga den ekonomiska tillväxten. Regeringen
39885: företagens verksamhet. Nylands starka sidor är         strävar efter att främja marknadens funktions-
39886:                                        KK 533/1996 vp                                             9
39887: 
39888: duglighet och konkurrensen på den utvidgade      möjlighet också efter att stöda särskilt sådan
39889: internationella ekonomiska marknaden och i       verksamhet som baserar sig på företagsamhet i
39890: samband med detta strävar regeringen i mån av    form av små och medelstora företag.
39891:     Helsingforsden 5 juli 1996
39892: 
39893:                                                 Handels- och industriminister Antti Kalliomifki
39894:                                             KK 534/1996 vp
39895: 
39896: Kirjallinen kysymys 534
39897: 
39898: 
39899: 
39900: 
39901:                                    Markku Pohjola /sd ym.: Koulujen tapakasvatuksesta
39902: 
39903: 
39904: 
39905:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
39906: 
39907:    Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen kartoit-          Yhdentyvässä Euroopassa ja integroituvassa
39908: taessa nuorisorikollisuuden kehitystä Suomessa        maailmassa ihmisten välinen kanssakäyminen li-
39909: on käynyt ilmi, että neljää viidestä opettajasta on   sääntyy ja hyvien tapojen merkitys korostuu.
39910: haistateltu koulussa ja joka kymmenes opettaja           Jos suomalaisten kansallisiin ominaisuuksiin
39911: joutuu uransa aikana oppilaan väkivallan koh-         tulevaisuudessa kuuluvat huonot tavat ja huono
39912: teeksi. Niin ikään opettajiin on kohdistettu ilki-    käytös, on se meille suuri kansallinen haitta. Tä-
39913: valtaa ja kostotoimia.                                mänsuuntainen kehitys tulisi katkaista alkuunsa.
39914:    Erityisesti nuoriin naisopettajiin kohdistuu          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39915: enemmän loukkaavaa käytöstä kuin miehiin.             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
39916: Myös vanhat miesopettajat ovat kollegojaan            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
39917: useammin kiusauksen kohteena. Tutkimuksesta           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39918: ilmenee, että oppilaiden kielenkäyttö on rivoa.
39919: Niin ikään oppilaat uhkaavat opettajia väkival-                Mitä Hallitus aikoo tehdä saadakseen
39920: lalla.                                                       koulunuorison ymmärtämään hyvien ta-
39921:                                                              pojen ja käytöksen merkityksen?
39922: 
39923:      Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1996
39924: 
39925:                      Markku Pohjola /sd                        Matti Saarinen /sd
39926: 
39927: 
39928: 
39929: 
39930: 260017
39931: 2                                           KK 534/1996 vp
39932: 
39933: 
39934: 
39935: 
39936:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
39937: 
39938:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Opetushallituksen päätöksellä, joka tulee voi-
39939: mainitussa tarkoituksessa, Te, Rouva Puhemies,        maan lukuvuonna 1996-97, koulujen on laadit-
39940: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tava omiin opetussuunnitelmiinsa kuvaus koko
39941: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Markku           kouluyhteisöä veivoittavasta hyvien tapojen
39942: Pohjolan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-          edistämisestä. Tämän perusteella opetushallitus
39943: myksen n:o 534:                                       tekee selvityksen kahden vuoden kuluttua siitä,
39944:                                                       miten tapakasvatus kouluissa on edistynyt.
39945:          Mitä Hallitus aikoo tehdä saadakseen             Tapakasvatus on myös osa kansainvälisyys-
39946:        koulunuorison ymmärtämään hyvien ta-           kasvatusta,jota toteutetaan monissa kouluissa ja
39947:        pojen ja käytöksen merkityksen?                ammatillisissa oppilaitoksissa oppiainerajat ylit-
39948:                                                       tävänä teemana.
39949:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Tapakasvatuksen tueksi opetushallitus on
39950: vasti seuraavaa:                                      tuottanut tukimateriaalia, mm. kulttuurien väli-
39951:                                                       sen vuorovaikutuksen toimenpideohjelman ja
39952:     Tapojen hallinta ja halu toimia hyvien tapojen    siihen liittyvän tausta-aineiston. Ohjelma esitte-
39953: mukaisesti auttaa ihmisten välisissä suhteissa.       lee toimenpiteitä, joilla pyritään parantamaan eri
39954: Tapojen voima on niiden vakiintuneisuudessa;          kulttuureista tulevien oppilaiden ja opiskelijoi-
39955: tapoja noudattava ihminen ei aiheuta hämmen-          den välistä vuorovaikutusta. Sen tavoitteet liitty-
39956: nystä eikä herätä ennakkoluuloja. Niiden avulla       vät läheisesti sekä tapa- että kansainvälisyyskas-
39957: voi myös osoittaa arvostavansa toista ihmistä.        vatukseen.
39958: Tavat viestivät myös ihmisten asenteista, joista          Hyvät tavat -video valmistui jo vuonna 1995.
39959: olennaisin on toisen ihmisen huomioon ottami-         Se sopii peruskoulun yläasteelle, lukioille ja am-
39960: nen.                                                  matillisille oppilaitoksille. Videossa nuoret ker-
39961:     Opetussuunnitelman perusteissa peruskoulun        tovat näkemyksiään hyvistä tavoista, jotka
39962: tehtäväksi määritellään mm. laaja-alaisen ja mo-      muuttuvat todeksi juhlana ruokapöydän ääres-
39963: nipuolisen yleissivistyksen antaminen. Tähän          sä.
39964: yleissivistykseen mainitaan kuuluvaksi mm. huo-           Alkaneena lukuvuonna toteutettavan hyvien
39965: maavaisuus toista ihmistä kohtaan ja hyvät käy-       tapojen kampanjan materiaalia on kirja nimeltä
39966: töstavat. Koulut laativat itse omat opetussuunni-     "Tavattomasti tapoja - koulu hyviin tapoihin
39967: telmansa kyseisten perusteiden pohjalta, ja niillä    opastamassa". Se on kohdistettu peruskouluille,
39968: on siis velvoite ottaa huomioon koulutyössä           lukioille ja ammatillisille oppilaitoksille, rehto-
39969: myös tapakasvatus.                                    reille, opettajille ja opettajiksi opiskeleville. Kir-
39970:     Koulun tehtävänä on juuri näiden keskeisten       jassa pohditaan tapakulttuurin tiedostamisen
39971: perustapojen opettaminen ja niiden noudattami-        tärkeyttä, sen sisältöä ja omaksumisen merkitys-
39972: sen tarkkaileminen. Koulu voi opettaa esimer-         tä sekä kuvaillaan eri koulumuodoissa toteutet-
39973: kiksi tervehtimistä, kohteliasta ja rauhallista       tuja tapakasvatushankkeita. Ala-asteen kouluja
39974: käyttäytymistä, pöytätapoja ja puhelinkäyttäy-        varten valmistuu myös video alkusyksystä.
39975: tymistä. Koulu on varsin sopiva paikka tapojen            Kohteliasta käytöstä ja hyviä tapoja tulee
39976: harjaannuttamiseen, sillä oppilaitoksissa kohtaa      opettaa erityisesti kotona. Tässä suhteessa van-
39977: suuri joukko ihmisiä toisensa arkisissa, hyvin        hemmilla on suuri kasvatusvastuu. Opettajat ei-
39978: tavanomaisissa tilanteissa. Tapakasvatus käsit-       vät yksinään kykene ottamaan vastuuta tapakas-
39979: tää koulun koko toiminnan, josta yksikään opet-       vatuksesta, elleivät oppilaiden vanhemmat heitä
39980: taja tai oppiaine ei voi sanoutua irti. Eri oppiai-   tässä työssä tue. Lasten ja nuorten karkea käytös
39981: neilla on oma tehtävänsä tiedon ja perinteen vä-      ja huonot tavat ovat yleensä ympäristöstä opit-
39982: littämisessä. Erityisesti valinnaiskurssit tulisi     tua toimintaa, jota koulu yksinään on voimaton
39983: muokata siten, että tapakulttuurikysymykset si-       muuttamaan.
39984: sältyvät opetettavaan ainekseen.
39985:      Helsingissä 8 päivänä heinäkuuta 1996
39986: 
39987:                                                                Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
39988:                                              KK 534/1996 vp                                              3
39989: 
39990: 
39991: 
39992: 
39993:                                          Tili Riksdagens Talman
39994: 
39995:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            ket träder i kraft läsåret 1996-97, skall skolorna
39996: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            i sina egna läroplaner beskriva hur de goda seder-
39997: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        na främjas i enlighet med den förpliktelse som
39998: dagsman Markku Pohjola m.fl. undertecknade             gäller hela skolväsendet. Utgående från detta gör
39999: spörsmål nr 534:                                       utbildningsstyrelsen om tvä år en utredning om
40000:                                                        hur skolornas fostran i goda seder har framskri-
40001:          Vad ämnar Regeringen göra för att fä          dit.
40002:        skolungdomen att förstå vikten av goda              Fostran tili goda seder utgör också en del av
40003:        seder och ett gott uppförande?                  den internationaliseringsfostran som ges i många
40004:                                                        skolor och yrkesläroanstalter i form av teman
40005:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          som sträcker sig över läroämnesgränserna.
40006: anföra följande:                                           För att underlätta fostran till goda seder har
40007:                                                        utbildningsstyrelsen sammanställt stödmaterial,
40008:     Att behärska principerna för gott uppförande       bl.a. ett ätgärdsprogram för växelverkan mellan
40009: och att vilja handla utifrån dem är något som är       kulturer, och bakgrundsmaterial i anslutning tili
40010: tili stor hjälp i alla människorelationer. Sedernas    detta. Programmet presenterar åtgärder som syf-
40011: styrka består i att de är etablerade; den som följer   tar tili att förbättra interaktionen mellan elever
40012: vissa seder orsakar inte förvirring och väcker inte    och studerande som kommer från olika kulturer.
40013: heller fördomar. Med deras hjälp kan man ocksä         Målen för programmet har nära samband med
40014: visa sin uppskattning för en annan människa.           både fostran tili goda seder och fostran tili inter-
40015: Sederna avspeglar också våra attityder, av vilka       nationalism.
40016: den viktigaste är viljan att ta hänsyn till andra.         Videofilmen "Hyvät tavat" blev fårdig redan
40017:     1 grunderna får läroplanen bestäms att grund-      1995. Den lämpar sig för grundskolans högstadi-
40018: skolans uppgift är bl.a. att ge en bred och mäng-      um, gymnasierna och yrkesläroanstalterna. 1 fil-
40019: sidig allmänbildning. Som egenskaper som hör           men berättar ungdomar om sin syn på goda se-
40020: till denna allmänbildning nämns bl.a. ett belevat      der, vilka aktualiseras vid en festmåltid.
40021: beteende och förmägan att ta hänsyn till andra             1 materialet för den kampanj för goda seder
40022: människor. Skolorna gör själva upp sina läropla-       som kommer att genomföras under det nya läsår-
40023: ner utgående frän dessa grunder, och de är såle-       et ingår boken "Tavattomasti tapoja - koulu
40024:  des skyldiga att i skolarbetet beakta också fost-     hyviin tapoihin opastamassa". Den riktar sig tili
40025:  ran tili goda seder.                                  grundskolor, gymnasier och yrkesläroanstalter,
40026:      Det är skolans uppgift att undervisa eleverna i   rektorer, lärare och lärarstuderande. 1 boken be-
40027:  dessa centrala, grundläggande seder och att ob-       handlas vikten av att ge akt på goda seder, seder-
40028:  servera hur eleverna följer dem. Skolan kan t.ex.     nas innehåll och betydelsen av att man tillägnar
40029:  lära hur man hälsar, hur man uppför sig artigt        sig dem. Dessutom beskrivs projekt som har ge-
40030:  och lugnt samt bordsskick och telefonvett. Sko-       nomförts i olika skolor. Också för lägstadiesko-
40031:  lan är en mycket lämplig plats för eleverna att       lorna fårdigställs en videofilmi början av hösten.
40032:  träna sig i dessa fårdigheter, eftersom en stor           Ett belevat uppförande och goda seder skall
40033:  grupp människor där möter varandra i vardagli-        läras ut särskilt i hemmet. 1 det här avseendet har
40034:  ga, mycket vanliga situationer. Fostran till goda     föräldrarna ett stort uppfostringsansvar. Lärar-
40035:  seder omfattar hela skolans verksamhet, inklusi-      na kan inte ensamma ta ansvaret för fostran tili
40036:  ve alla lärare och alla läroämnen. De olika läro-     goda seder, om inte elevernas föräldrar stöder
40037:  ämnena har sin egen uppgift när det gäller att        dem i detta arbete. Ett grovt beteende och ofint
40038:  förmedla kunskap och tradition. 1 synnerhet de        skick hos barn och ungdomar är något som de
40039:  valfria kurserna borde utformas så att frägor om      ofta lär sig av sin omgivning och som skolan inte
40040:  goda seder ingår i undervisningsstoffet.              ensam kan råda bot på.
40041:      Genom ett beslut av utbildningsstyrelsen, vil-
40042:      Helsingfors den 8 juli 1996
40043: 
40044:                                                         U ndervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
40045:                                           KK 535/1996 vp
40046: 
40047: Kirjallinen kysymys 535
40048: 
40049: 
40050: 
40051: 
40052:                                   Hannu Takkula /kesk: Porotalouden lupumiseläkkeistä
40053: 
40054: 
40055: 
40056:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
40057: 
40058:     Porotalous on keskeisimpiä elinkeinoja Lapis-   piirissä, olisi helpompaa ja kitkattomampaa teh-
40059: sa. Laitumien kuluminen ja vasakadot ovat yksi      dä kuin tänä päivänä.
40060: asia, mistä viime aikoina on porotalouden ympä-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40061: rillä puhuttu. Myös porotalouden tulevaisuudes-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
40062: ta ED-jäsenyyden myötä on kannettu Lapissa          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
40063: vakavaa huolta.                                     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40064:     Kysymys, joka nousee monesti esiin porota-
40065: louden piirissä, on porotalouden luopumiseläke.                Mitä Hallitus aikoo tehdä, että myös
40066: Monet poromiehet toivovat, että myös porota-               poroelinkeinon piirissä porotaloudessa
40067: louden puolella olisi mahdollista päästä saman-            voitaisiin siirtyä vastaavaan luopumiselä-
40068: tyyppiseen sukupolvenvaihdokseen kuin maata-               kejärjestelmään kuin maatalouden puo-
40069: loudessa. Näin porotaloudessa luopuminen isäl-             lella?
40070: tä pojalle tai tytölle, sukupolvenvaihdos perhe-
40071: 
40072:      Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1996
40073: 
40074:                                        Hannu Takkula /kesk
40075: 
40076: 
40077: 
40078: 
40079: 260017
40080: 2                                         KK 535/1996 vp
40081: 
40082: 
40083: 
40084: 
40085:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
40086: 
40087:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      mm. porokarjojen pirstoutuneisuutta supistaa
40088: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       siten, että yhä useammalla ammattiporomiehellä
40089: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     olisi paremmat toimeentulomahdollisuudet.
40090: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannu          Työryhmä kuitenkin katsoi, ettei porotalouden
40091: Takkulan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       harjoittamisesta luopumista voida tukea eläke-
40092: n:o 535:                                            järjestelmillä,joilla tuetaan maatalouden harjoit-
40093:                                                     tamisesta luopumista. Sen sijaan työryhmä esitti
40094:            Mitä Hallitus aikoo tehdä, että myös     porotalouslakiin lisättäväksi tarpeelliset sään-
40095:        poroelinkeinon piirissä porotaloudessa       nökset siitä, että porotalouden harjoittamisesta
40096:        voitaisiin siirtyä vastaavaan luopumiselä-   luopuvalle poron omistajalle, joka luovuttaa po-
40097:        kejärjestelmään kuin maatalouden puo-        rokarjansa kokonaan ja siten lopettaa porota-
40098:        lella?                                       louden harjoittamisen, voitaisiin suorittaa kor-
40099:                                                     vaus luopumisesta.
40100:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Luopumisjärjestelmästä on ennen sen toteut-
40101: vasti seuraavaa:                                    tamista saatava ED-komission kanta. Tämän
40102:                                                     johdosta asia on parhaillaan uudelleen tutkitta-
40103:    Mahdollisuuksia porotalouden 1uopumisjär-        vana maa- ja metsätalousministeriön 10.2.1995
40104: jestelmän kehittämiseksi on selvittänyt maa- ja     asettamassa työryhmässä, jonka tehtävänä on
40105: metsätalousministeriön asettama porotalouden        kartoittaa ED-jäsenyyden siirtymävaiheen poro-
40106: luopumisjärjestelmätyöryhmä, joka jätti muis-       taloudelle aiheuttamia vaikutuksia sekä jäsenyy-
40107: tionsa ministeriölle 30.5.1994. Työryhmä katsoi,    den antamia mahdollisuuksia porotalouden ke-
40108: että pääasiallisen toimeentulonsa porotaloudes-     hittämiseksi. Työryhmän työn määräaika päät-
40109: ta saavien poronomistajien toimeentulomahdol-       tyy kuluvan vuoden lopussa.
40110: lisuuksia tulisi parantaa ja tässä tarkoituksessa
40111: 
40112:      Helsingissä 1 päivänä heinäkuuta 1996
40113: 
40114:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
40115:                                            KK 535/1996 vp                                             3
40116: 
40117: 
40118: 
40119: 
40120:                                        Tili Riksdagens Talman
40121: 
40122:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     rennäringen och därtill bl.a. att renboskapens
40123: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       splittring i samma syfte bör inskränkas så att allt
40124: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     flera yrkesrenkarlar får bättre utkomstmöjlighe-
40125: man Hannu Takkula undertecknade spörsmål nr          ter. Arbetsgruppen ansåg däremot, att avträdelse
40126: 535:                                                 av utövad rennäring inte kan stödas med pen-
40127:                                                      sionssystem på samma sätt som i jordbruket. 1
40128:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-      stället föreslog arbetsgruppen att dettili renhus-
40129:        sikt att vidta för att man även inom ren-     hållningslagen fogas behövliga stadganden för
40130:        hushållningen skall kunna övergå tili en      att ersättning skall kunna erläggas för avträdelse
40131:        avträdelsepension som motsvarar den           åt renägare som avstår från hela sin renboskap
40132:        inom jordbruket tillämpade?                   och därmed upphör att bedriva rennäring.
40133:                                                          Före ett avträdelsesystem tas i bruk skall EU-
40134:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      kommissionens ståndpunkt inhämtas. Därför
40135: anföra följande:                                     undersöks frågan för närvarande på nytt av en
40136:                                                      arbetsgrupp som tillsatts av jord- och skogs-
40137:    Möjligheterna att utveckla ett avträdelsesys-     bruksministeriet den 10.2.1995 med uppgift att
40138: tem för renhushållningen har utretts av en arbets-   kartlägga de effekter på renhushållningen under
40139: grupp som tillsattes av jord- och skogsbruksmi-      övergångsperioden, som följer av medlemskapet
40140: nisteriet för att utreda nämnda fråga och som        i EU, samt de möjligheter medlemskapet ger ifrå-
40141: överlät sitt memorandum tili ministeriet den         ga om utvecklingen av renhushällningen. Tiden
40142: 30.5.1994. Denna arbetsgrupp framförde som sin       för arbetsgruppens arbete utgår vid utgången av
40143: åsikt att utkomstmöjligheterna bör förbättras för    innevarande år.
40144: de renägare som får sin huvudsakliga utkomst av
40145:      Helsingfors den 1 juli 1996
40146: 
40147:                                                       Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
40148:                                           KK 536/1996 vp
40149: 
40150: Kirjallinen kysymys 536
40151: 
40152: 
40153: 
40154: 
40155:                                   Hannu Takkula /kesk: Lossiliikenteen aikatauluista
40156: 
40157: 
40158: 
40159:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
40160: 
40161:    Liikenteen sujuvuus ja turvallisuus on yksi      Nyt aikatauluun siirtymisen myötä viljelijät ovat
40162: keskeinen asia, jonka hyväksi maassamme halu-       joutuneet odottamaanjopa 20 minuuttia kapean
40163: taan tehdä työtä. Varsinkin näin kesän tullessa     joen vastarannalle päästäkseen.
40164: routa- ym. vaurioiden ilmaannuttua teille kes-         Kun kustannussäästöjä on tarkasteltu, niin
40165: kustelu tiepolitiikasta kiivastuu. Yksityisteiden   merkittävää kustannussäästöä ei ainakaan vielä
40166: valtionosuusavustusten poistuttua keskustelu        ole näkyvissä aikataulutuksen tuloksena. Pikem-
40167: teiden kunnossapidosta on vilkastunut. Myös         min tuntuu siltä, että aikataulutus vain vaikeut-
40168: yksi uusi elementti keskusteluun on saatu kulu-     taa paikallisten ihmisten elinkeinon harjoitta-
40169: van vuoden aikana, nimittäin lossien aikataulu-     mista ja elämää.
40170: järjestelmä. Tielaitos on kustannussäästön ni-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40171: missä laatinut losseille aikataulut, joiden mu-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
40172: kaan liikennöinti tapahtuu.                         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
40173:    Käytännössä kuitenkin jo kuluvan kesän ai-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40174: kana on käynyt ilmi, että tämä aikataulutus on
40175: monelta osin epäonnistunut. Esimerkiksi Lapis-                 Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
40176: sa ja Kainuussa aikatauluun siirtyminen on mo-             jotta lossien aikataulutuksesta voitaisiin
40177: nella tavalla vaikeuttanut paikallisten asukkai-           luopua niillä alueilla, joilla aikataulutus
40178:  den elämää ja elinkeinoja. Rovaniemen maalais-            ei tuo kustannussäästöä, vaan ainoastaan
40179:  kunnassa Ounasjoella Tapion kylässä aikatau-              vaikeuttaa ihmisten normaalia elämää ja
40180:  luun sidottu lossi on vaikeuttanut alueen maata-          elinkeinon harjoittamista?
40181:  lousväestön normaaleja touko- ja kylvötöitä.
40182: 
40183:      Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1996
40184: 
40185:                                        Hannu Takkula /kesk
40186: 
40187: 
40188: 
40189: 
40190:  260017
40191: 2                                             KK 536/1996 vp
40192: 
40193: 
40194: 
40195: 
40196:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
40197: 
40198:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           maatalousajot hoidetaan erityisesti juuri kylvö-
40199: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            ja elonkorjuuaikaan aikataulusta poiketen yli-
40200: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          määräisillä vuoroilla, jolloin maatalouskoneet
40201: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannu               eivät joudu odottelemaan rannalla aikataulun
40202: Takkulan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            mukaisia vuoroja. Samalla tavalla voidaan erik-
40203: nro 536:                                                 seen sopia myös koululais- ja postikuljetuksista.
40204:                                                             Kun lossit ovat kulkeneet aikataulun mukaan
40205:             Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,         vasta kuukauden verran, kellään ei ole eikä voi
40206:         jotta lossien aikataulutuksesta voitaisiin       olla vielä tietoa tavoiteitujen kustannussäästöjen
40207:         luopua niillä alueilla, joilla aikataulutus      toteutumisesta tai toteutumatta jäämisestä, jo-
40208:         ei tuo kustannussäästöä, vaan ainoastaan         hon kysymyksessä on myös viitattu. Aikatau-
40209:         vaikeuttaa ihmisten normaalia elämää ja          luun siirtymisestä saatavat kustannussäästöt ar-
40210:         elinkeinon harjoittamista?                       vioidaan ja niitä seurataan vuositasolla. Lossi-
40211:                                                          paikkakohtaisten selvitysten perusteella Tielai-
40212:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             tos on arvioinut, että valtiolle aiheutuvista vuo-
40213: vasti seuraavaa:                                         tuisista 150 miljoonan markan kokonaiskustan-
40214:                                                          nuksista säästyisi yli 10 miljoonaa markkaa.
40215:     Kaikki yleisillä teillä olevat lossit ovat Tielai-      Päätökset aikatauluun siirtymisestä on tehnyt
40216: toksen keskushallinnon vahvistamien ohjeiden ja          voimassa olevien säännösten nojalla Tielaitok-
40217: päätösten mukaisesti siirtyneet aikataulun mu-           sen keskushallinto, joka myös päättää mahdolli-
40218: kaiseen liikenteeseen 27.5.1996 eli noin kuukausi        sesta aikataulun mukaisesta liikenteestä luopu-
40219: sitten.                                                  misesta. Lossien aikataulukysymykset eivät ole
40220:     Mitä ensiksi tulee kysymyksessä esille tuotui-       olleet eivätkä tule hallituksen tai liikenneministe-
40221: hin maatalousajoihin, niin Tielaitoksen keskus-          riön käsiteltäviksi ja päätettäviksi. Kainuulais-
40222: hallinnon tiepiireille antamien ohjeiden mukaan          ten ja lappilaisten tuleekin kääntyä tässä asiassa
40223: niistä voidaan sopia paikan päällä- esimerkiksi          asianomaisten tiepiirien tai suoraan Tielaitoksen
40224: Tapionkylän lossilla Ounasjoella - siten, että           keskushallinnon puoleen.
40225: 
40226:      Helsingissä 1 päivänä heinäkuu ta 1996
40227: 
40228:                                                                             Liikenneministerin sijainen,
40229:                                                                             ministeri Kalevi Hemilä
40230:                                             KK 536/1996 vp                                                3
40231: 
40232: 
40233: 
40234: 
40235:                                          Tili Riksdagens Talman
40236: 
40237:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        från tidtabellen med tilläggsturer så att jord-
40238: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-         bruksmaskinerna inte behöver vänta på tidta-
40239: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-       bellsenliga turer på stranden. På samma sätt kan
40240: man Hannu Takkula undertecknade spörsmål nr            man separat komma överens om skolskjutsar och
40241: 536:                                                   postbefordran.
40242:                                                           Eftersom fårjorna gått bara en månad, finns
40243:           Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-         det ingen som har eller kan ha information om
40244:        ta för att kunna avstå från fårjetidtabel-      hur de eftersträvade kostnadsinbesparingarna
40245:        lerna i de regioner där införandet av tidta-    verkställts eller icke verkställts, vilket också hän-
40246:        beller inte leder tili inbesparade kostna-      visas till i spörsmå1et. Kostnadsinbesparingar
40247:        der utan enbart försvårar normalt Iiv och       som fås genom att man övergår tili tidtabellsbun-
40248:        näringsidkande?                                 den trafik skall utvärderas och de uppföljs årli-
40249:                                                        gen. På basis av utredningar om fårjelägen har
40250:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          Vägverket uppskattat att över tio miljoner mark
40251: anföra fö1jande:                                       skulle kunna sparas in av de årliga totalkost-
40252:                                                        naderna på 150 miljoner mark som åsamkas sta-
40253:    Alla fårjor på allmänna vägar har i enlighet        ten.
40254: med anvisningar och beslut som Vägverkets cen-            Beslut om övergång tili tidtabeller har fattats
40255: tralförvaltning fastställt övergått tili tidtabells-   av Vägverkets centra1förvaltning som även be-
40256: bunden trafik den 27 maj 1996, dvs. för cirka en       slutar om eventuellt upphörande av tidtabells-
40257: månad sedan.                                           bunden trafik. Frågor som gäller fårjornas tidta-
40258:    I fråga om i spörsmålet avsedda jordbrukskör-       beller har inte och skall inte heller behandlas eller
40259: ningar gäller att man i enlighet med anvisningar       avgöras av regeringen eller trafikministeriet.
40260: som Vägverkets centralförvaltning meddelat             Innevånarna i Kajanaland eller Lappland skall i
40261: vägdistrikten kan komma överens om dessa på            detta ärende vända sig tili ifrågavarande vägdi-
40262: p1atsen - exempelvis vid fårjan i Tapionkylä i         strikt eller direkt tili Vägverkets centralförvalt-
40263: Ounasjoki - så att jordbrukskörningar sköts,           ning.
40264: särskilt i sånings- och skördetider, avvikande
40265: 
40266:      Helsingforsden 1 juli 1996
40267:                                                                   Ställföreträdare för trafikministern,
40268:                                                                   minister Kalevi Hemilä
40269:                                            KK 537/1996 vp
40270: 
40271: Kirjallinen kysymys 537
40272: 
40273: 
40274: 
40275: 
40276:                                   Hannu Takkula /kesk: Musiikkioppilaitosten kesäkurssien oppilas-
40277:                                      valinnoista
40278: 
40279: 
40280:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
40281: 
40282:     Koulutuksellinen tasa-arvo on ollut yksi kes-    lukuvuoden aikana on pätevien pedagogien opis-
40283: keinen periaate suomalaisessa hyvinvointiyhteis-     sa. Valitettavasti monet haja-asutusseutujen lah-
40284: kunnassa. Myös kulttuuripalvelujen riittävästä       jakkaat lapset esimerkiksi taloudellisista ja mat-
40285: tarjonnasta on haluttu huolehtia samassa tasa-       kojen pituudesta johtuvista syistä eivät voi osal-
40286: arvon hengessä. Kuitenkin käytännössä haja-          Iistua lukuvuoden aikanajärjestettävään opetuk-
40287: asutusseutu, Lappija Kainuu, ovat monelta osin       seen konservatoriokaupungeissa, vaan heidän
40288: joutuneet ja joutumassa ulkopuolelle kulttuuri-      opiskelunsa olisi monesti taloudellisesti helpom-
40289: palvelujen. Tasa-arvoisuuden periaatteesta ol-       pi järjestää erilaisilla kesäkursseiila.
40290: laan luopumassa. Erityisesti tämä näkyy musiik-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40291: kioppilaitosten toiminnassa. Suomessa on alu-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
40292: eellinen konservatorio- ja musiikkiopistojärjes-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
40293: telmä, joka on hyvin voimakkaasti keskittynyt        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40294: suuriin kaupunkeihin ja taajamiin. Näin ollen
40295: syrjäkyliilä ja pienimmissä kunnissa asuvat lap-               Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta oppi-
40296: set uhkaavat jäädä ulkopuolelle näiden palvelui-            Iaita nykyisin musiikkioppilaitosten ke-
40297: den.                                                        säkursseille valittaessa otettaisiin parem-
40298:     Erityisen huolestuttavaa on myös se, että eri-          min huomioon oppilaiden alueellinen ja-
40299:  laiset valtiovallan tukea nauttivat musiikkioppi-          kauma niin, että myös haja-asutusseutu-
40300:  laitokset, konservatoriot ja jopa Sibelius-Akate-          jen lahjakkailla musiikkia harrastavilla
40301:  mia järjestäessään kesäkursseja eivät ota huo-             lapsilla olisi mahdollisuus edes kesälo-
40302:  mioon pyrkijöiden alueellista jakautumaa, vaan             malla pätevään ja korkeatasoiseen ope-
40303:  painopiste tahtoo olla konservatoriokaupunkien             tukseen?
40304:  oppilasaineksessa,jokajo perusopintokauden eli
40305: 
40306:       Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1996
40307: 
40308:                                         Hannu Takkula /kesk
40309: 
40310: 
40311: 
40312: 
40313:  260017
40314: 2                                          KK 537/1996 vp
40315: 
40316: 
40317: 
40318: 
40319:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
40320: 
40321:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Opetusministeriö on selvittänyt tiedossaan ollei-
40322: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        den noin 50 musiikkileirin tai kesäkurssin alueel-
40323: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      lisenjakautuman. Suurin osa leireistä ja kursseis-
40324: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannu           ta pidetään muualla kuin konservatoriokaupun-
40325: Takkulan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        geissa ja kurssit jakautuvat ympäri maata eteläs-
40326: n:o 537:                                             tä pohjoiseen lännestä itään. Leireille osallistuu
40327:                                                      oppilaita 9-vuotiaista noin 30-vuotiaisiin sekä
40328:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta oppi-     kotimaasta että ulkomailta. Oppilasvalinnan te-
40329:        laita nykyisin musiikkioppilaitosten ke-      kevät kesäleirien ja kurssien järjestäjät, oppilai-
40330:        säkursseille valittaessa otettaisiin parem-   den opettajat tai ilmoittautumisjärjestys ratkai-
40331:        min huomioon oppilaiden alueellinen ja-       see leirille tai kurssille pääsyn. Valintaan vaikut-
40332:        kauma niin, että myös haja-asutusseutu-       taa kurssien tavoite ja sisältö. Musiikkileirin jär-
40333:        jen lahjakkailla musiikkia harrastavilla      jestämispaikkaa ratkaistaessa tärkeänä periaat-
40334:        lapsilla olisi mahdollisuus edes kesälo-      teena on myös, että tilojen tulee olla kooltaan ja
40335:        malla pätevään ja korkeatasoiseen ope-        akustiikaltaan soveltuvat musiikkikasvatukseen
40336:        tukseen?                                      sekä kustannuksiltaan kohtuulliset. Opettajien ja
40337:                                                      oppilaiden liikenneyhteyksien eri puolilta maata
40338:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         ja myös ulkomailta tulee olla mahdollisimman
40339: vasti seuraavaa:                                     joustavat.
40340:                                                         Pääosan kesäleirien ja -kurssien kustannuksis-
40341:    Maamme musiikkioppilaitosverkosto on alu-         ta kattavat oppilasmaksut. Kesäleirien ja musiik-
40342: eellisesti varsin kattava ja määrällisesti runsas.   kikurssien toiminnan taloudellisesta tukemisesta
40343: Valtionosuutta saaviamusiikkioppilaitoksia on        päättää valtion säveltaidetoimikunta. Sävel-
40344: 87 ja näistä konservatorion käsittäviä on 11.        taidetoimikunta myönsi tukea vuonna 1996 yli
40345: Konservatoriot on sijoitettu maakuntien kes-         30 musiikkileirille ja mestarikurssille. Tuen suu-
40346: kuksiin. Näiden oppilaitosten lisäksi maassam-       ruus vaihtelee 10 000 markasta 120 000 mark-
40347: me toimii noin 20 harkinnanvaraista valtion          kaan ja kokonaismäärä, 475 000 markkaa, ja-
40348: avustusta saavaa musiikkioppilaitosta. Taiteen       kautui eri puolilla maata pidettäville kursseille.
40349: perusopetusjärjestelmä, jonka piiriin voi kuulua     Kesäleiri-ja kurssitoiminta on kokonaisuutena
40350: myös musiikinopetus, kattaa lähes kaikki kun-        katsoen toimintaa, joka sisältää sekä korkeata-
40351: nat, ja opetus toteutetaan kuntien päätöksen         soiseen musiikkikasvatukseen että myös vapaa-
40352: mukaan. Musiikin kasvatusta annetaan myös            seen kansalaistoimintaanja yrittäjyyteen liittyviä
40353: kansalaisopistoissa, kansanopistoissa ja opinto-     aineksia.
40354: keskustoiminnan piirissä musiikkileireillä, kurs-       Opetusministeriö katsoo, että musiikkialan
40355: seilla ja seminaareilla. Musiikin opetusta on tar-   kesäkurssien tarjonnassa toteutuu riittävässä
40356: jolla siis jossain muodossa ympäri maata.            määrin alueellinen jakautuminen ja nuorilla on
40357:    Kesällä tapahtuvan musiikkileiri- tai kurssi-     niin halutessaan monia mahdollisuuksia kesäai-
40358: toiminnan järjestämismuodot vaihtelevat. Jär-        kana musiikin ammattilaiseksi valmentautumi-
40359: jestämisestä ovat vastuussa musiikkiopistot,         seen, musiikin harrastamiseen sekä rentoutumi-
40360: konservatoriot, kesäyliopistot, kansanopistot,       seen. Opetusministeriö ei ota kantaa kesäkurs-
40361: kansalaisopistot, yksittäiset musiikinopettajat,     sien oppilasvalintaan, vaan katsoo, että valinta-
40362: musiikin alan kansalaisjärjestöt, musiikkiseurat     perusteista päättäminen on kurssien järjestäjien
40363: ja vastaavat organisaatiomuodot joko yksin tai       tehtävä.
40364: oppilaitosten ja muiden tahojen yhteistyönä.
40365: 
40366:      Helsingissä 8 päivänä heinäkuuta 1996
40367: 
40368:                                                              Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
40369:                                             KK 537/1996 vp                                                3
40370: 
40371: 
40372: 
40373: 
40374:                                         Tili Riksdagens Talman
40375: 
40376:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      stalter och andra. Undervisningsministeriet har
40377: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        utrett den regionala fördelningen i fråga om de ca
40378: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      50 musikläger elier sommarkurser som ministe-
40379: man Hannu Takkula undertecknade spörsmål nr           riet har kännedom om. Största delen av lägren
40380: 537:                                                  och kurserna hålls annanstans än i konserva-
40381:                                                       toriestäderna och kurserna fördelar sig över hela
40382:           Vad ämnar Regeringen göra för att           landet, från södertili norr, från väster tili öster. 1
40383:        den regionala elevfördelningen skall be-       lägren deltar elever från 9 tili ca 30 år från både
40384:        aktas bättre vid valet av elever tili musik-   Finland och utlandet. Eleverna väljs ut av dem
40385:        läroanstalternas sommarkurser så att           som arrangerar sommarlägren och kurserna eller
40386:        också begåvade musikintresserade barn          av lärarna, eller så avgör anmälningsordningen
40387:        som bor i glesbygden får tillfålle att ens     vem som deltar i lägret eller kursen. Kursernas
40388:        under sommarlovet ta del av kompetent          mål och innehåli påverkar valet. När det avgörs
40389:        och högklassig undervisning?                   var ett musikläger skall hålias är en viktig princip
40390:                                                       att lokalerna tili sin storlek och akustik lämpar
40391:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         sig för musikfostran samt att kostnaderna blir
40392: anföra följande:                                      rimliga. Elevernas och lärarnas trafikförbindel-
40393:                                                       ser från olika håli av Jandet och från utlandet bör
40394:     Musikläroanstalterna i Finland bildar ett i re-   vara så smidiga som möjligt.
40395: gionalt hänseende heltäckande nät, och deras             Elevavgifterna täcker största delen av kostna-
40396: antal är stort. Det finns 87 musikläroanstalter       derna för sommarlägren och kurserna. Statens
40397: som får statsandelar och av dem omfattar 11 ett       tonkonstkommission beslutar om det ekonomis-
40398: konservatorium. Konservatorierna har placerats        ka stödet tili sommarlägren och musikkurserna.
40399: i landskapscentrumen. Utöver dessa läroanstal-        År 1996 beviljade tonkonstkommissionen över
40400: ter verkar omkring 20 musikläroanstalter som          30 musikläger och mästarkurser stöd. Stödbelop-
40401: får statsunderstöd enligt prövning. Systemet med      pet varierar mellan 10 000 och 120 000 mark, och
40402: grundundervisning i konst, vilket kan omfatta         det totala beloppet, 475 000 mark, fördelades
40403: också musikundervisningen, omfattar nästan            mellan kurser på olika håli i landet. Sommarlä-
40404: alla kommuner, och undervisningen genomförs i         ger- och kursverksamheten är som helhet betrak-
40405: enlighet med kommunernas beslut. Musikfost-           tad verksamhet som inbegriper element av såväl
40406: ran sker också vid medborgarinstitut och folk-        högklassig musikfostran, fri medborgarverksam-
40407: högskolor och inom ramen för studiecentraler-         het som företagsamhet.
40408: nas verksamhet, på musikläger, kurser och se-            Undervisningsministeriet anser att den regio-
40409: minarier. Musikundervisning i någon form står         nala fördelningen tillgodoses tillräckligt väl i ut-
40410: alitså tili buds runtom i landet.                     budet av sommarkurser i musik och att de unga,
40411:     Organiserandet av den sommartida musiklä-         om de så önskar, har många möjligheter att om
40412: ger- eller kursverksamheten varierar tili sin form.   sommaren förbereda sig inför en hana som pro-
40413:  För det svarar musikinstitut, konservatorier,        fessionell musiker, ägna sig åt musik som hobby
40414: sommaruniversitet, folkhögskolor, medborgar-          samt koppla av. Undervisningsministeriet tar
40415:  institut, enskilda musiklärare, medborgarorgani-     inte stälining tili sommarkursernas elevurval
40416:  sationer inom musikens område, musikförening-        utan anser att det är kursarrangörernas sak att
40417:  ar och motsvarande organisationsformer, an-          besluta om urvalskriterierna.
40418:  tingen ensamma eller tillsammans med läroan-
40419: 
40420:      Helsingforsden 8 juli 1996
40421: 
40422:                                                       Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
40423:                                            KK 538/1996 vp
40424: 
40425: Kirjallinen kysymys 538
40426: 
40427: 
40428: 
40429: 
40430:                                   Kari Rajamäki /sd: Omaisuuden ja pääomatulojen vaikutuksesta
40431:                                       sosiaalisten tulonsiirtojen järjestelmässä
40432: 
40433: 
40434:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
40435: 
40436:    Huhtikuussa 1995 aloittanut pääministeri             Mikäli perusturvaan kuuluvien sosiaalisten
40437: Lipposenjohtama hallitus on joutunut tekemään        tulonsiirtojen maksamisessa voitaisiin ottaa huo-
40438: päätöksiä, joilla valtion menoista on säästetty      mioon ansiotulojen ohella myös omaisuustulot,
40439: huomattavia summia. Säästöt ovat enimmäk-            voitaisiin tulonsiirtomenojen säästöt kohdentaa
40440: seen kohdistuneet kotitalouksille meneviin tu-       nykyistä oikeudenmukaisemmalla tavalla.
40441: lonsiirtoihin. Säästöpäätökset ovat olleet suurel-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40442: ta osin menoleikkauksia, joista on aiheutunut        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
40443: menetyksiä yhtä lailla varakkaille kuin vähäva-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
40444: raisillekin kotitalouksille.                         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40445:     Maamme sosiaalisten tulonsiirtojen järjestel-
40446: mässä perusturvan takaavilla ja ansiosidonnai-                 Mitä Hallitus aikoo tehdä uudistaak-
40447: silla etuuksilla on oma tehtävänsä. Perusturva-             seen perusturvaan kuuluvien tulonsiirto-
40448: etuudet takaavat vähimmäistoimeentulon ja an-               jenjärjestelmää siten, että se nykyistä pa-
40449: sioetuudet kohtuullisen elintason säilymisen. Tä-           remmin ottaisi huomioon tuensaajien va-
40450: män tavoitteen mukaisesti perusturvaetuuksien               rallisuus- ja tulotason sovittamalla yh-
40451: yhteensovituksessa otetaan huomioon vain                    teen sosiaaliset tulonsiirrot ja omaisuus-
40452: etuuksien saajan muut tulonsiirtoina saarnat                tulot?
40453: etuudet ja palkkatulot. Muut tulot ja omaisuus
40454: eivät yleensä vaikuta perusturvaetuuksien mää-
40455: rään.
40456: 
40457:      Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1996
40458: 
40459:                                           Kari Rajamäki /sd
40460: 
40461: 
40462: 
40463: 
40464: 260017
40465: 2                                           KK 538/1996 vp
40466: 
40467: 
40468: 
40469: 
40470:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
40471: 
40472:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sien tuentarve arvioidaan tulojen ja varallisuu-
40473: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         den perusteella. Järjestelmissä tuen tarpeen pe-
40474: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       rusteena käytetty tulokäsite ja varallisuuden
40475: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kari Raja-       huomioon otto vaihtelevat sen mukaan, minkä-
40476: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         laiseen elämäntilanteeseen tuki on tarkoitettu.
40477: 538:                                                  Kun varallisuudesta ja omaisuustuloista saatava
40478:                                                       tieto on lisäksi vaikeasti tavoitettavaa, on kuhun-
40479:           Mitä Hallitus aikoo tehdä uudistaak-        kin järjestelmään luotu erilliset säädökset omai-
40480:        seen perusturvaan kuuluvien tulonsiirto-       suuden ja omaisuustulojen huomioon otosta.
40481:        jenjärjestelmää siten, että se nykyistä pa-       Maamme kokonaiseläkejärjestelmässä kan-
40482:        remmin ottaisi huomioon tuensaajien va-        saneläkkeellä ja työeläkkeellä on oma tehtäväja-
40483:        rallisuus- ja tulotason sovittamalla yh-       konsa. Kansaneläke takaa vähimmäiseläketason
40484:        teen sosiaaliset tulonsiirrot ja omaisuus-     ja työeläke kohtuullisen elintason säilymisen.
40485:        tulot?                                         Tämän tavoitteen mukaisesti kansaneläke on
40486:                                                       eläkevähenteinen, joten kansaneläkettä määrät-
40487:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          täessä otetaan huomioon eläkkeensaajan muut
40488: vasti seuraavaa:                                      eläketulot Muut tulot ja omaisuus eivät vaikuta
40489:                                                       kansaneläkkeen lisäosan eikä pohjaosan mää-
40490:    Suomen sosiaaliturvajärjestelmää on raken-         rään.
40491: nettu pala palalta pitkän ajan kuluessa. Eri aikoi-      Omaisuus ja erilaiset pääomatulot (korko-,
40492: na suhtautuminen omaisuustuloihin ja omaisuu-         osinko-, vuokra-, yrittäjä-, ym. tulot) otetaan
40493: den huomioon ottoon sosiaalietuuksia määritel-        huomioon eläkkeensaajien asumistukea ja per-
40494: täessä on vaihdellut. Eri etuusjärjestelmät on luo-   he-eläkkeen jatkoeläkettä määrättäessä. Tämän
40495: tu vastaamaan eri ongelmiin ja eri väestönosan        lisäksi omaisuuden ylittäessä yksinäisellä henki-
40496: tarpeisiin. Nämä tekijät ovat osaltaan vaikutta-      löllä 72 060 markkaa ja puolisolla 115 300 mark-
40497: neet siihen, että sosiaaliturvajärjestelmämme eri     kaa ylitteestä luetaan eläkkeensaajan asumistu-
40498: etuuksien määräytymisessä omaisuustulot ja            kea määrättäessä laskennalliseksi tuloksi 8 %.
40499: omaisuus otetaan hyvin eri tavoin huomioon.           Vastaavasti lesken jatkoeläkettä määrättäessä
40500:    Verojärjestelmää on uudistettu viime vuosina       omaisuuden ylittäessä 298 750 markkaa ylittees-
40501: useaan otteeseen. Uudistuksilla on ollut vaiku-       tä luetaan 10% laskennalliseksi tuloksi. Kum-
40502: tusta myös sosiaalietuuksien määräytymiseen.          massakaan tapauksessa omaisuudeksi ei lueta
40503: Merkittävimmät muutokset omaisuustulojen ve-          omassa käytössä olevan asunnon arvoa.
40504: rotuksessa viime vuosina ovat olleet korkotulo-          Erilaiset pääomatulot ja omaisuus otettiin
40505: jen siirtyminen lähdeverotukseen ja pääomatulo-       huomioon tuloina ja velkojen korot vähennyksi-
40506: jen erottaminen ansiotuloista. Verotuksessa teh-      nä kansaneläkkeen lisäosassa (aikaisemmin tuki-
40507: dyt muutokset ovat vaikuttaneet paitsi sosiaali-      osassa ja tukilisässä) vuoteen 1985 saakka. Vuo-
40508: etuuksien perusteena olleiden tulokäsitteiden         den 1985 alusta lukien kansaneläkkeiden eläke-
40509: muutokseen myös siihen, miten sosiaalietuuksien       vähenteisyys saatettiin loppuun kansaneläkeuu-
40510: myöntäjillä on mahdollisuus saada tietoa omai-        distuksen III vaiheen yhteydessä. Tällöin eivät
40511: suustuloista.                                         pääomatulot, yrittäjätulot eikä omaisuus enää
40512:    Tarveharkintaiset tuet kohdistuvat niihin, jot-    pienentäneet kansaneläkkeen lisäosaa. Tuolloin
40513: ka eivät saa riittävää toimeentuloa palkka- tai       uudistuksen 111 vaiheen bruttolisäkustannukset
40514: muusta tulosta, eivätkä syyperusteiset ja yleiset     olivat silloisessa hintatasossa noin 450 milj.
40515: tuet pysty turvaamaan heidän toimeentuloaan.          markkaa.
40516: Tarveharkintaan osittain tai kokonaan perustu-           Vuosina 1980-1985 toteutetun kansaneläke-
40517: via etuisuuksia ovat muun muassa asumistuet,          uudistuksen tavoitteena oli saada kokonaiselä-
40518: työmarkkinatuki, opintotuki, yleinen perhe-elä-       kejärjestelmä aikaisempaa selkeämmäksi ja va-
40519: ke ja toimeentulotuki. Tarveperusteisten etuuk-       kaammaksi sekä toteuttaa maahamme vähim-
40520:                                              KK 538/1996 vp                                               3
40521: 
40522: mäiseläkejärjestelmä. Osana tätä uudistusta kan-       maksi. Tässä yhteydessä on syytä tarkastella
40523: saneläkkeen tarveharkinnasta luovuttiin ja kan-        myös omaisuuden, omaisuustulojen ja velkojen
40524: saneläke saatettiin muiden eläkkeiden tapaan           vaikutusta kotitalouksien toimeentuloon ja tuen
40525: veronalaiseksi tuloksi. Tarveharkinnasta luopu-        tarpeeseen. Työnteon kannustamisen lisäksi on
40526: misen ja kansaneläkkeen verollisuuden katsot-          syytä kannustaa ihmisiä tulemaan omillaan toi-
40527: tiin liittyvän läheisesti toisiinsa. Tarvittavan tu-   meen silloin kun heillä on siihen mahdollisuus.
40528: lontasauksen katsottiin toteutuvan riittävästi ve-        Sosiaali- ja terveysministeriössä on tehty selvi-
40529: rotuksen kautta. Kansaneläkkeen tarveharkin-           tys pääomatulojen, varojen ja velkojen huo-
40530: nan ja verollisuuden samanaikainen soveltami-          mioon otosta sosiaaliturvassa (STM:njulkaisuja
40531: nen olisijohtanut ns. köyhyyslaukkuilmiön yleis-        1995:8). Selvitys oli alustava kartoitus eri sosiaa-
40532: tymiseen. Tarveharkinta ja verovapaus säilytet-        lietuusjärjestelmien perusteista ja suhteesta
40533: tiin kuitenkin eläkkeensaajien asumistukijärjes-       omaisuuteen ja omaisuustuloihin. Selvityksen
40534: telmässä.                                              jatkona on valmisteltu myös laskelmia eräiden
40535:     Sosiaaliturvaa on valtiontaloudellisista syistä    järjestelmien perusteiden yhtenäistämisen ja
40536: jouduttu viime vuosina leikkaamaan. Leikkauk-          muutosten vaikutuksista. Virkamiestyönä on jat-
40537: set on pyritty kohdentamaan kaikkiin edunsaa-          kettu järjestelmien perusteiden selvittelyä ja val-
40538: jiin, kuitenkin siten, että erilaiset tulolaukut vä-   mistelua mahdollisen toimikunnan asettamista
40539: henisivät ja työnteko tulisi entistä kannattavam-      varten.
40540: 
40541:      Helsingissä 8 päivänä heinäkuuta 1996
40542: 
40543:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
40544: 4                                          KK 538/1996 vp
40545: 
40546: 
40547: 
40548: 
40549:                                         Tili Riksdagens Talman
40550: 
40551:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      baserar sig på behovsprövning är bl.a. bostadsbi-
40552: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        drag, arbetsmarknadsstöd, studiestöd, allmän
40553: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-      familjepension och utkomststöd. Stödbehovet i
40554: man Kari Rajamäki undertecknade spörsmå1 nr           fråga om de behovsprövade förmånerna beräk-
40555: 538:                                                  nas utgående från inkomster och förmögenhet.
40556:                                                       Det inkomstbegrepp som tillämpas som grund
40557:           Vad ämnar Regeringen göra för att           för stödbehovet och beaktandet av förmögenhet
40558:        revidera systemet för inkomstöverföring i      varierar inom systemen beroende på vilken livssi-
40559:        samband med grundskyddet så, att det           tuation ett stöd är avsett för. När uppgifterna om
40560:        bättre än för närvarande beaktar stödta-       förmögenhet och förmögenhetsinkomster dess-
40561:        garnas förmögenhets- och inkomstnivå           utom är svårtillgängliga, har det inom varje sys-
40562:        genom en samordning av de socia1a in-          tem skapats särskilda bestämmelser för hur för-
40563:        komstöverföringarna och förmögenhets-          mögenhet och förmögenhetsinkomster skall be-
40564:        inkomsterna?                                   aktas.
40565:                                                          1vårt lands he1hetspensionssystem finns det en
40566:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         klar uppgiftsförde1ning mellan folkpensionen
40567: anföra fö1jande:                                      och arbetspensionen. Folkpensionen garanterar
40568:                                                       en minimipensionsnivå och arbetspensionen bi-
40569:    Det finska socia1skyddssystemet har byggts         behållandet av en skälig levnadsstandard. 1en1ig-
40570: upp bit för bit under en 1ängre tidrymd. Under        het med detta må1 är fo1kpensionen pensionsav-
40571: o1ika tidsperioder har inställningen till beaktan-    hängig och därför beaktas pensionstagarens öv-
40572: det av förmögenhetsinkomster och förmögenhet          riga pensionsin}<.omster vid fastställandet av
40573: vid faställande av socia1a förmåner varierat. De      folkpensionen. Ovrig inkomst och förmögenhet
40574: o1ika förmånssystemen har skapats med tanke på        påverkar varken storleken av folkpensionens till-
40575: olika ändamå1 och o1ika medborgargrupper.             1äggsdel eller basdel.
40576: Dessa faktorer har medverkat till att förmögen-          Förmögenhet och olika kapitalinkomster
40577: hetsinkomsterna och förmögenheten beaktas på          (räntor, dividender, hyres-, företags- och andra
40578: så många o1ika sätt vid fastställande av olika        inkomster) beaktas vid fastställandet av bostads-
40579: förmåner inom vårt socia1skyddssystem.                bidrag för pensionstagare och fortsättningspen-
40580:    Skattesystemet har under de senaste åren re-       sion i samband med familjepension. När förmö-
40581: formerats i flera repriser. Reformerna har också      genheten i fråga om en ensamstående person
40582: påverkat fastställandet av sociala förmåner. De       överskrider 72 060 mark och i fråga om en make
40583: mest anmärkningsvärda ändringarna i beskatt-          115 300 mark räknas dessutom vid fastställandet
40584: ningen av förmögenhetsinkomst under de senas-         av bostadsbidrag för pensionstagare 8% av det
40585: te åren har gällt övergången till källbeskattning i   överskjutande be1oppet som ka1ky1erad inkomst.
40586: fråga om ränteinkomster samt avskiljandet av          På motsvarande sätt räknas vid fastställandet av
40587: kapita1inkomsterna från förvärvsinkomsterna.          fortsättningspension för änkor, om förmögenhe-
40588: De ändringar som skett inom beskattningen har         ten överskrider 298 750 mark, av det överskju-
40589: dels 1ett till en ändring av det inkomstbegrepp       tande be1oppet 10% som ka1ky1erad inkomst. 1
40590: som 1igger till grund för de socia1a förmånerna,      ingetdera fallet betraktas värdet av en bostad
40591: dels påverkat möjligheterna för dem som beviljar      som är i eget bruk som förmögenhet.
40592: sociala förmåner att få kännedom om förmögen-            Ända fram till år 1985 beaktades kapita1in-
40593: hetsinkomst.                                          komster och förmögenhet av olika s1ag som in-
40594:    De behovsprövade stöden riktar sig till dem        komster och räntor på skulder som avdrag i folk-
40595: som inte får tillräcklig utkomst av löne- eller       pensionens tilläggsde1 (tidigare understödsdelen
40596: övriga inkomster och i fråga om vilka orsaksba-       och understödstillägget). Vid ingången av år
40597: serade eller allmänna stöd inte räcker till för att   1985 upphörde folkpensionen att vara avhängig
40598: trygga utkomsten. Förmåner som helt eller delvis      av den försäkrades andra pensioner i samband
40599:                                             KK 538/1996 vp                                              5
40600: 
40601: med det tredje skedet av folkpensionsreformen. 1        miska orsaker tvingats skära ned socialskyddet.
40602: och med detta minskades folkpensionens till-            Man har gått in för att låta nedskärningarna
40603: läggsdel inte längre på grund av kapitalinkoms-         drabba alla förmånstagare, dock så att olika for-
40604: ter, företagsinkomster eller förmögenhet. Enligt        mer av inkomstfallor minskar och så att det skall
40605: den dåvarande prisnivån uppgick bruttotilläggs-         vara allt lönsammare att arbeta. 1 detta samman-
40606: kostnaderna av reformens tredje skede tili ca 450       hang är det även skäl att betrakta verkningarna
40607: milj. mk.                                               av förmögenhet, förmögenhetsinkomster och
40608:     Målet med den folkpensionsreform som ge-            skulder på hushållens utkomst och deras behov
40609: nomfördes åren 1980-1985 var att göra helhets-          av stöd. Utöver att människor skall uppmuntras
40610: pensionssystemet redigare och stabilare samt att        att arbeta är det skäl att motivera dem att skaffa
40611: i vårt land införa ett system med minimipension.        sin egen utkomst när detta bara är möjligt.
40612: Som en del av denna reform frångicks folkpen-               Vid social- och hälsovårdsministeriet har
40613: sionens behovsprövning och folkpensionen blev i         gjorts en utredning om hur kapitalinkomster,
40614: likhet med andra pensioner skattepliktig in-            tillgångar och skulder beaktas inom socialskyd-
40615: komst. Slopandet av behovsprövningen och be-            det (SHM:s publikationer 1995:8). Utredningen
40616: skattningen av folkpensionen ansågs ha ett nära         var en preliminär kartläggning av grunderna för
40617: samband med varandra. Beskattningen ansågs              olika socialförmånssystem och systemens förhål-
40618: medföra en tillräcklig inkomstutjämning. Ett            lande tili förmögenhet och förmögenhetsinkoms-
40619: samtidigt tillämpande av behovsprövning och             ter. Som en fortsättning på utredningen har man
40620:  skatteplikt i fråga om folkpensionen skulle ha         även berett kalkyler om verkningarna av att sam-
40621:  medfört att s.k. fattigdomsfållor hade blivit van-     ordna och ändra grunderna för vissa system.
40622:  ligare. Behovsprövningen och skattefriheten bi-        Utredningen och beredningen av grunderna för
40623:  behölls dock inom systemet med bostadsbidrag           systemen har fortsatt som tjänstemannaarbete
40624:  för pensionstagare.                                    med tanke på tillsättandet av en eventuell kom-
40625:     Under de senaste åren har man av statsekono-        mission.
40626: 
40627:      Helsingfors den 8 juli 1996
40628: 
40629:                                                       Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
40630:                                              KK 539/1996 vp
40631: 
40632: Kirjallinen kysymys 539
40633: 
40634: 
40635: 
40636: 
40637:                                     Erkki Pulliainen /vihr: Kestävän kehityksen käsitteestä
40638: 
40639: 
40640: 
40641:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
40642: 
40643:    Maapallolla käydään parhaillaan intensiivistä        maanpinnalla oleva kasvillisuus saataisiin takai-
40644: keskustelua siitä, mitä kestävän kehityksen,            sin suojaamaan maata eroosiolta. Kun kasvu-
40645: "sustainable development", pitäisi olla. Tarjottu       alusta on muutettu ihmisen suoranaisin tai välil-
40646: määrittelyaineisto voidaan ryhmitellä ainakin           Iisin (esim. karja) toimin, on tämä muutettu kas-
40647: kahteen ryhmään, nimittäin ryhmään "tätä se ei          vuympäristö saatava tieteen keinoin uudelleen
40648: ainakaan yksinomaan tai ollenkaan ole" ja ryh-          tuottavaan tilaan. Samalla varmistettaisiin, että
40649: mään "tässä on oikeita aineksia kestävään kehi-         pintavesien kautta myös pohjavesivarantoja on
40650: tykseen". Näistä edelliseen lukeutuu lehdessä jul-      myöhemminkin käytettävissä. Näin kuvattuna
40651: kaistu tiedotuspäällikkö Christian Sundgrenin           kestävä kehitys nykytilanteesta eteenpäin niillä
40652: määritelmä, jonka mukaan kestävä kehitys tar-           alueilla, jotka tarvitsevat kehitysyhteistyötukea,
40653: koittaa sitä, että "hankkeet toteutetaan paikallis-     on kokonaan muuta kuin vain "toimiminen pai-
40654: ten ihmisten ehdoilla". Tarjottu esimerkki oli          kallisten ihmisten ehdoilla". On ikään kuin luo-
40655: ilmoitus siitä, että Suomi on auttanut puhtaan          tava uusi traditio paikallisten ihmisten käyttöön.
40656: veden saamista noin kuudelle miljoonalle ihmi-              Mitä urbanisoidumpi jokin kehitysmaan alue
40657: selle.                                                  taas on, sitä enemmän sen kestävään kehitykseen
40658:     Tiedotuspäällikkö Sundgrenin kestävän kehi-         soveltuvat tietenkin samat periaatteet kuin min-
40659: tyksen määritelmä on vähintäänkin yksioikoi-            kä tahansa kehittyneen valtion kaupungistunee-
40660: nen. On tietenkin tärkeää, että paikalliset asuk-       seen alueeseen.
40661: kaat kokevat omakseen kestävän kehityksen                   On hyvin tärkeää, että kehitysyhteistyöosas-
40662: mukaiset toimintamallit, mutta mallien itsensä          ton tiedotuksen taholta annetaan keskeisistä
40663: tulee olla sellaisia, että ne riittävässä määrin luo-   asioista tietoa, joka ei tarpeettomasti yksinker-
40664: vat pohjaa kestävään tulevaisuuteen.                    taista asioita ja siten johda tiedon kysyjiä har-
40665:     Perimmäinen ongelma esimerkiksi Afrikassa           haan.
40666: olevilla tyypillisillä kehitysmaa-alueilla on synty-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40667: nyt siitä, että väestöräjähdyksen myötä maan-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
40668:  käyttötraditio ei ole tarjonnut kestävää pohjaa        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
40669:  tulevaisuudelle. Pohtopuiden ja ravinnon niuk-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40670:  kuus on johtanut luonnon riistoon ja ihmisten
40671:  väliseen kovenevaan kilpailuun - ja viime kä-                    Aikooko       kehitysyhteistyöministeri
40672:  dessä konflikteihin, joita yritetään ratkaista so-            järjestää alaisensa osaston tiedotushenki-
40673:  dilla.                                                        lökunnalle koulutusta siinä, mitä kaikkea
40674:     Järjestämällä paikallisille asukkaille nyt puh-            sisältyy kestävän kehityksen toteuttami-
40675:  dasta pohjavettä ratkaistiin akuutti ongelma,                 seen kehitysmaissa?
40676:  mutta tämän lisäksi pitäisi ratkaista se, kuinka
40677: 
40678:       Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1996
40679: 
40680:                                            Erkki Pulliainen /vihr
40681: 
40682: 
40683: 
40684: 
40685:  260017
40686: 2                                            KK 539/1996 vp
40687: 
40688: 
40689: 
40690: 
40691:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
40692: 
40693:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          kehitystavoitteet eli laajamittaisen köyhyyden
40694: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           vähentäminen, ympäristöuhkien torjuminen
40695: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         sekä ihmisoikeuksien ja demokratian edistämi-
40696: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-         nen tähtäävät juuri näin määriteltyyn kestävään
40697: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        kehitykseen, erityisesti köyhyyden, väestönkas-
40698: 539:                                                    vun ja ympäristön pilaantumisen muodostaman
40699:                                                         noidankehän murtamiseen.
40700:           Aikooko       kehitysyhteistyöministeri          Yksi "kestävän kehityksen" määritelmä kos-
40701:        järjestää alaisensa osaston tiedotushenki-       kee myös sitä tapaa, jolla kehitysyhteistyötä to-
40702:        lökunnalle koulutusta siinä, mitä kaikkea        teutetaan. Kehitysyhteistyön tulokset voivat olla
40703:        sisältyy kestävän kehityksen toteuttami-         kestäviä vain silloin, kun kohdemaiden hallituk-
40704:        seen kehitysmaissa?                              set ja ihmiset eri keinoin ovat sitoutuneet asetet-
40705:                                                         tuihin tavoitteisiin ja kun toiminta tapahtuu hei-
40706:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            dän ehdoillaan. Tästä kestävästä kehityksestä on
40707: vasti seuraavaa:                                        ollut kyse kehitysyhteistyöosaston tiedotuksen
40708:                                                         kannanotossa, johon edustaja Pulliainen viittaa
40709:    Kuten edustaja Pulliainen itsekin toteaa kysy-       kysymyksessään.
40710: myksessään, käsitteestä "kestävä kehitys" on               Kehitysyhteistyöosasto tulee jatkossakin pitä·
40711: maailmalla monia erilaisia tulkintoja. Erityisesti      mään huolen siitä, että ne tavoitteet, joita st
40712: Rion ympäristö- ja kehityskonferenssin seurauk-         edistää, ovat sopusoinnussa kestävän kehityksen
40713: sena kestävä kehitys yhdistettiin ennen muuta           periaateiden kanssa ja tukevat niitä, ja että myö~
40714: ympäristöön, mm. uusiutumattomien luonnon-              osaston toimintatavat turvaavat tulosten kestä·
40715: varojen hupenemiseen ja maapallon kantokyvyn            vyyden.
40716: heikkenemiseen.                                            Kehitysyhteistyöosasto tulee jatkamaan ja li·
40717:    Suomen kehitysyhteistyöpolitiikassa kestävä          säämään koko henkilökuntaansa suunnattua si-
40718: kehitys ymmärretään laajemmin tarkoittaen ke-           säistä koulutusta kehitysyhteistyön tavoitteider
40719: hitystä, joka on niin poliittisesti, taloudellisesti,   ja keinojen osalta. Edustaja Pulliaisen mainitse·
40720: sosiaalisesti kuin tietenkin myös ympäristöllisesti     ma asiakokonaisuus "kestävä kehitys" on siin~
40721: kestävää. Kehitysyhteistyöstrategian asettamat          keskeisellä sijalla.
40722: 
40723:      Helsingissä 9 päivänä heinäkuuta 1996
40724: 
40725:                                                            Kehitysyhteistyöministeri Pekka Haavisto
40726:                                           KK 539/1996 vp                                              3
40727: 
40728: 
40729: 
40730: 
40731:                                       Tili Riksdagens Talman
40732: 
40733:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     bekämpning av miljöhoten samt främjande av de
40734: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-      mänskliga rättigheterna och demokratin syftar
40735: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    tili hållbar utveckling som definierats just på det-
40736: man Erkki Pulliainen undertecknade spörsmål nr      ta sätt, särskilt till att bryta den trollcirkel som
40737: 539:                                                bildas av fattigdom, befolkningstillväxt och mil-
40738:                                                     jöförstöring.
40739:             Ämnar biståndsministern för sin av-         En definition av "hållbar utveckling" gäller
40740:          delnings informationspersonal ordna ut-    också det sätt på vilket utvecklingssamarbete ge-
40741:          bildning om vad genomförandet av håll-     nomförs. Resultaten av detta arbete kan vara
40742:          bar utveckling i utvecklingsländerna       hållbara endast då målländernas regeringar och
40743:          innebär?                                   människor på olika sätt har förbundit sig tili de
40744:                                                     uppställda målen och verksamheten sker på de-
40745:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       ras villkor. De ställningstaganden av utveck-
40746: anföra följande:                                    lingssamarbetsavdelningens information som
40747:                                                     riksdagsman Pulliainen hänvisar tili i sitt spörs-
40748:    Såsom riksdagsman Pulliainen själv konstate-     mål har gällt denna typ av hållbar utveckling.
40749: rar i sitt spörsmål finns det ute i världen många       Utvecklingssamarbetsavdelningen kommer
40750: olika tolkningar av begreppet "hållbar utveck-      också i fortsättningen att tilise att de mål som
40751: ling". Särskilt Riokonferensen om miljö och ut-     avdelningen främjar skall harmoniera med och
40752: veckling ledde till att hållbar utveckling sam-     stödja principerna för hållbar utveckling och att
40753: mankopplades med framförallt miljön, bl.a. med      även avdelningens verksamhetsmetoder skall sä-
40754: de krympande icke förnybara naturtiligångarna       kerställa resultatens hållbarhet.
40755: och den försvagade globala bärkraften.                  Utvecklingssamarbetsavdelningen kommer
40756:    1 finsk biståndspolitik ses hållbar utveckling   både att fortsätta och att öka den interna utbild-
40757: som ett vitt begrepp omfattande utveckling som      ningen av sin personai vad gäller utvecklingssam-
40758: är hållbar i såväl politiskt, ekonomiskt, socialt   arbetets mål och medel. Begreppskomplexet
40759: som självfallet också miljömässigt perspektiv.      "hållbar utveckling", som riksdagsman Pulliai-
40760: Utvecklingsstrategierna inom biståndspolitiken,     nen nämner, intar här en central plats.
40761: dvs. minskning av den utbredda fattigdomen,
40762:        Helsingfors den 9 juli 1996
40763: 
40764:                                                                  Biståndsminister Pekka Haavisto
40765:                     j
40766: 
40767:                 j
40768: 
40769:                 j
40770: 
40771:             j
40772: 
40773:             j
40774: 
40775:         j
40776: 
40777:         j
40778: 
40779:     j
40780: 
40781:     j
40782: 
40783: j
40784: 
40785: j
40786:                                             KK 540/1996 vp
40787: 
40788: Kirjallinen kysymys 540
40789: 
40790: 
40791: 
40792: 
40793:                                    Marja-Liisa Tykkyläinen /sd: Eläkkeiden ja ansiotulojen yhteenso-
40794:                                       vittamisesta
40795: 
40796: 
40797:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
40798: 
40799:     Eläkeläisten mahdollisuus ansaita muita tulo-     sultteina ja yrittäjinä tulojen vaikuttamatta mak-
40800: ja eläkkeensä lisäksi vaihtelee eläkejärjestelyistä   settavaan eläkkeeseen.
40801: riippuen. Yksilöllisellä varhaiseläkkeellä muita         Eläkejärjestelmät on tarkoitettu turvaamaan
40802: tuloja voi ansaita 1 115 markkaa kuussa tulojen       toimeentulo työelämästä siirtymisen jälkeen.
40803: vaikuttamatta eläkkeeseen. Työttömyyseläkettä         Eläkkeitä ei ole tarkoitettu kansalaispalkaksi
40804: ei makseta niiltä kuukausilta, jolloin eläkkeen-      työkykyisille ja -ikäisille ihmisille varsinkaan ta-
40805: saajanansiot ylittävät 2 231 markkaa. Vanhuus-        pauksissa, joissa eläkkeensaaja asiallisesti tekee
40806: eläkkeellä voi ansaita muita tuloja rajattomasti      ansiotyötä. Työeläke ja eläkkeellä hankitut an-
40807: ansiotulojen vaikuttamatta maksettavan eläk-          siotulot on voitava yhteensovittaa oikeudenmu-
40808: keen määrään. Tämä on erityisen suotuisaa mm.         kaisesti niin, että ansiotuloja saavan eläkeläisen
40809: armeijan palveluksessa oleville upseereille ja am-    työeläke porrastetaan tulojen mukaan.
40810: matti upseereille, jotka pääsevät VEL:n mukai-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40811: selle vanhuuseläkkeelle eläkeikää saavuttamatta.      tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
40812: Viime vuosina on erilaisten yksityisten eläkejär-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
40813: jestelyjen turvin ollut mahdollista siirtyä eläk-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40814:  keelle ennen vanhuuseläkeikää. Tämän mahdol-
40815:  lisuuden avulla etenkin yritysten korkeapaikkai-              Mitä Hallitus aikoo tehdä, että eläk-
40816:  sia asiantuntijoita on siirtynyt eläkkeelle. Eläk-          keet ja ansiotulot yhteensovitetaan?
40817:  keellä ollessaan he voivat vapaasti ansaita kon-
40818: 
40819:      Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 1996
40820: 
40821:                                      Marja-Liisa Tykkyläinen /sd
40822: 
40823: 
40824: 
40825: 
40826: 260017
40827: 2                                           KK 540/1996 vp
40828: 
40829: 
40830: 
40831: 
40832:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
40833: 
40834:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Työnantaja voi vakuuttaa työntekijälleen
40835: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         myös alennetun eläkeiän. Vakuutuksenottaja ja
40836: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       usein osittain myös vakuutettu itse ovat tällöin
40837: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marja-Lii-       kuitenkin rahoittaneet tämän edun korotetuilla
40838: sa Tykkyläisen näin kuuluvan kirjallisen kysy-        vakuutusmaksuilla. Ne eivät siten lisää muiden
40839: myksen n:o 540:                                       maksettaviksi tulevia eläkekustannuksia. On si-
40840:                                                       ten oikeudenmukaista, että näidenkin eläkkei-
40841:          Mitä Hallitus aikoo tehdä, että eläk-        den osalta etukäteen maksettu eläkeoikeus on
40842:        keet ja ansiotulot yhteensovitetaan?           koskematon. Yksityisen sektorin vapaaehtoisiin
40843:                                                       alennettuihin eläkeikiin liittyy usein myös mää-
40844:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          rällistä lisäeläkettä, joka myös on etukäteen ra-
40845: vasti seuraavaa:                                      hoitettu vakuutuksenottajanja vakuutetun mak-
40846:                                                       samilla vakuutusmaksuilla. Näin ollen myös tä-
40847:    Yksityisen alan eläkelakien mukaan vanhuus-        män lisäeläkkeen vähentäminen eläkeaikaisen
40848: eläkettä ei vähennetä, jos henkilö vanhuuseläk-       työnteon ajalta olisi epäoikeutettua.
40849: keellä ollessaan saa työ- tai yrittäjäansioita. Ky-      Valtion eläkelain muuttamista koskevassa
40850: seisistä ansioista voi myös karttua uutta eläkettä    hallituksen esityksessä (HE 343/1992 vp) on eh-
40851: 65 vuoden ikää edeltävältä ajalta.                    dotettu vanhuuseläkkeellä olevan upseerin tai
40852:    Työkyvyttömyys-, työttömyys- ja osa-aika-          opistoupseerin työansioiden huomioon ottamis-
40853: eläkkeellä oloaikana sekä yksilöllisellä varhais-     ta eläkettä vähentävänä tekijänä. Laki kuitenkin
40854: eläkkeellä oloaikana eläkeaikaisille ansioille on     eduskunnassa hyväksyttiin ja se vahvistettiin hal-
40855: asetettu enimmäisrajat.                               lituksen ehdotuksesta poiketen siten, että edellä
40856:    Työeläkkeen on katsottu olevan työssäoloai-        mainittua sääntöä ei otettu lakiin.
40857: kana ansaittua, eläkeajalle siirrettyä palkkaa.          Nykyiset eläkelait mahdollistavat eläkkeellä
40858: Tästä seuraa, että ansaitun eläkkeen koskemat-        olevan henkilön työskentelyn varhaiseläkkeellä
40859: tomuus on taattava ainakin silloin, kun vanhuus-      oloaikana osittain ja vanhuuseläkkeellä rajoituk-
40860: eläke myönnetään normaalista eläkeiästä. Näin         setta eläkkeen määrän vähentymättä. Tätä käy-
40861: ollen sen jälkeen työansiota ei tule vähentää eläk-   täntöä ei pitäisi edellä mainituista syistä muut-
40862: keestä. Yksityisellä sektorilla normaali eläkeikä     taa. Ei ole myöskään työvoimapoliittisesti perus-
40863: on 65 vuotta ja vanhuuseläkeaikainen työskente-       teltua vähentää työkykyisten henkilöiden motii-
40864: ly on melko harvinaista.                              via eläkkeelläoloaikaiseen työntekoon.
40865: 
40866:      Helsingissä 15 päivänä heinäkuuta 1996
40867: 
40868:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
40869:                                             KK 540/1996 vp                                                 3
40870: 
40871: 
40872: 
40873: 
40874:                                         Till Riksdagens Talman
40875: 
40876:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            sänka pensionsåldern för sina arbetstagare. För-
40877: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             säkringstagaren och delvis ofta också den försäk-
40878: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         rade själv har emellertid i så fall finansierat denna
40879: dagsman Marja-Liisa Tykkyläinen underteckna-            förmån med förhöjda försäkringsavgifter. De
40880: de spörsmål nr 540:                                     ökar därmed inte de framtida pensionsavgifterna
40881:                                                         för andra. Det är därmed berättigat att också
40882:          Vad ämnar Regeringen göra för att              pensionsrätten för dessa på förhand inbetalade
40883:        pensioner och förvärvsinkomster skall            pensioner är okränkbar. De frivilliga sänk-
40884:        samordnas?                                       ningarna av pensionsåldrarna inom den privata
40885:                                                         sektorn är ofta också förknippade med en viss
40886:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           tilläggspension som även den finansieras på för-
40887: anföra följande:                                        hand genom försäkringsavgifter som betalas av
40888:                                                         försäkringstagaren och den försäkrade. Under
40889:     Enligt den privata sektorns pensions1agar           sådana förhållanden skulle det också vara otill-
40890: minskar inte ålderspensionen, om en person som          börligt att minska denna tilläggspension för ar-
40891: lyfter ålderspension har arbets- eller företagar-       bete under pensioneringen.
40892: inkomster. Fram tili 65 års ålder kan också ny              1 regeringens proposition med förslag tili lag
40893: pension intjänas av ifrågavarande inkomster.            om ändring av lagen om statens pensioner (RP
40894:     För den tid en person 1yfter inva1iditets-, ar-     343/1992 rd) föreslogs att ålderspensionerade of-
40895: betslöshets- och deltidspension samt individuell        ficerares och institutofficerares förvärvsinkoms-
40896: förtidspension har maximigränser för inkomsten          ter skulle beaktas som en pensionsminskande
40897: uppställts.                                             faktor. Lagen godkändes dock av riksdagen och
40898:     Arbetspension har ansetts vara lön som intjä-       stadfåstes på regeringens förslag avvikande från
40899: nats under den tid personen arbetat och som             propositionsförs1aget så att ovan nämnda regel
40900: sedan utbeta1as under pensioneringen. Detta             inte togs med i lagen.
40901: medför att okränkbarheten hos den intjänade                 Nu gällande pensionslagar gör det möjligt för
40902: pensionen skall garanteras åtminstone i sådana          en pensionstagare att delvis arbeta under sin för-
40903: fall då ålderspensionen beviljas från den normala       tidspensionering och utan begränsningar under
40904: pensionsåldern. Därmed skall arbetsinkomst              sin ålderspensionering utan att pensionens be-
40905: som erhålls därefter inte avdras från pensionen.        lopp minskar. Denna praxis borde av ovan
40906:  Inom den privata sektorn är den normala pen-           nämnda orsaker inte ändras. Det är heller inte
40907: sionsåldern 65 år och arbete efter ålderspensione-      arbetskraftspolitiskt motiverat att minska ar-
40908:  ringen relativt sällsynt.                              betsföra personers motiv för att arbeta efter sin
40909:     Arbetsgivaren kan genom försäkring också            pensionering.
40910: 
40911:      Helsingfors den 15 juli 1996
40912: 
40913:                                                       Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
40914:                                             KK 541/1996 vp
40915: 
40916: Kirjallinen kysymys 541
40917: 
40918: 
40919: 
40920: 
40921:                                    Maria Kaisa Aula /kesk: Pohjois-Suomen vanhojen metsien suoje-
40922:                                       lua koskevasta päätöksestä
40923: 
40924: 
40925:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
40926: 
40927:    Valtioneuvoston periaatepäätös Pohjois-Suo-        jaesityksensä talouspoliittiselle ministerivalio-
40928: men vanhojen metsien suojelemisesta tehtiin           kunnalle jo 8.6.1996.
40929: 27.6.1996 pikavauhtia vain seitsemän valtioneu-           Näin ollen kuntien kuuleminen jäi pelkäksi
40930: voston jäsenen ollessa läsnä. Näin tehtiin siitä      muodollisuudeksi,jolla ei ollut tosiasiallista mer-
40931: huolimatta, että Pohjois-Suomen maakuntien lii-       kitystä valtioneuvoston päätöksenteon valmiste-
40932: tot yhteisesti vetosivat lisäajan puolesta, jotta     lulle.
40933: suojeluun liittyvistä kompensaatioista työpaik-          Tällainen menettelytapa on omiaan herättä-
40934: koja menettäville alueille olisi päästy parempaan     mään Pohjois-Suomessa epäluottamusta valtio-
40935: yhteisymmärrykseen alueen kuntien ja valtio-          valtaa kohtaan. Lisäksi se on omiaan vain vah-
40936: neuvoston kesken.                                     vistamaan koko suojeluasialle erittäin kriittistä
40937:     Asian käsittelyssä on herättänyt ihmetystä        ilmapiiriä Pohjois-Suomessa. Menettely on myös
40938: ympäristöministeriön tapa ottaa huomioon              ristiriidassa sen kanssa, että toisaalla ympäristö-
40939: alueen kunnilta pyydetyt lausunnot. Valtioneu-        ministeriö on halunnut korostaa kansalaisten
40940: vosto nimittäin edellytti, että vanhojen metsien      kuulemisen tärkeyttä silloin, kun valmistellaan
40941: suojeluesitystä valmisteltaessa on kuultava myös      ympäristöön vaikuttavia päätöksiä. Tästä esi-
40942: alueen kuntia. Kuntien lausunnot pyydettiin           merkkinä mainittakoon YVA-lainsäädännön
40943: 10.6.1996 virka-ajan päättymiseen eli klo 16:een      vaatimukset.
40944: mennessä. Kunnat ottivat asian vakavasti ja               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40945: useat päättivät lausunnoistaan valtuuston ko-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
40946: kouksessa. Lausunnoissaan kunnat erityisesti          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
40947: kritisoivat esitettyjen kompensaatioiden riittä-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40948: mättömyyttä pysyvien korvaavien työpaikkojen
40949: luomisen kannalta sekä esittivät kompensaa-                     Mistä syystä Hallitus valmistellessaan
40950: tioista päättämistä valtioneuvoston periaatepää-             Pohjois-Suomen vanhojen metsien suoje-
40951: töstä pysyvämmällä tavalla esimerkiksi lain                  luaja työpaikkamenetysten kompensoin-
40952: muodossa.                                                    tia sivuutti alueen kuntien tosiasiallisen
40953:     Kuitenkin hallituksen tärkein valmisteleva               kuulemisen, ja
40954: elin eli talouspoliittinen ministerivaliokunta teki             katsooko Hallitus tämän menettelyn
40955:  Pohjois-Suomen vanhojen metsien suojelu- ja                 vastaavan ympäristölainsäädännössä vii-
40956:  kompensaatioasiassa päätöksen jo 11.6.1996 klo              me vuosina omaksuttua kansalaisten
40957:  8.30 alkaneessa kokouksessa. Lisäksi julkisuu-              kuulemisen korostamista tai edistävän
40958:  dessa on ollut esillä (Lapin Kansa 28.6.1996),              kansalaisten luottamusta valtiovallan
40959:  että ympäristöministeriö oli laatinut oman poh-             toimintaan?
40960: 
40961:      Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 1996
40962: 
40963:                                        Maria Kaisa Aula /kesk
40964: 
40965: 
40966: 
40967: 
40968: 260017
40969: 2                                           KK 541/1996 vp
40970: 
40971: 
40972: 
40973: 
40974:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
40975:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenti_ssa           Suojelupäätöksen siirtäminen syksyyn 19?6
40976: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemtes,         olisi merkinnyt Pohjois-Suomen metsten suoJe-
40977: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       lusta käydyn laajat mittasuhteet saaneen kiist~­
40978: jäsenen vastat~avaksi kans~~ed~staja Maria            lyn jatkumista. Saatujen tietojen perusteella JO
40979: Kaisa Aulan näm kuuluvan ktrJalhsen kysymyk-          nykyisellä keskustelulla on ollut huot?attava
40980: sen n:o 541:                                          kielteinen vaikutus Suomen metsäteolhsuuden
40981:                                                       tuotteiden kansainväliselle kaupalle. Päätösten
40982:           Mistä syystä Hallitus valmistellessaan      siirtäminen olisi herättänyt epäilyjä siitä, aio-
40983:        Pohjois-Suomen vanhojen metsien suoje-         taanko esityksiä lainkaan toteuttaa. Tämä olisi
40984:        lua ja työpaikkamenetysten kompensom-          lisännyt ja kärjistänyt kielteisiä vaikutuks~a.
40985:        tia sivuutti alueen kuntien tosiasiallisen     Koska käytettävissä ei ollut lisämäärärahoJa,
40986:        kuulemisen, ja                                 asiaa valmistellut työryhmä esitti suojelusta
40987:           katsooko Hallitus tämän menettelyn          aiheutuvien talousvaikutusten kompensaatiot
40988:        vastaavan ympäristölainsäädännössä vii-        toteutettaviksi eri ministeriöiden kehyksien puit-
40989:        me vuosina omaksuttua kansalaisten             teissa budjetin sisäisinä siirtoina. Jotta kompen-
40990:        kuulemisen korostamista tai edistävän          saatiot voisivat vaikuttaa täysimääräisesti jo
40991:        kansalaisten luottamusta valtiovallan          vuonna 1997 niitä koskevat päätökset oli välttä-
40992:        toimintaan?                                    mätöntä saada tehdyiksi ennen lopullista budjet-
40993:                                                       tivalmistelua. Tämä puolestaan edellytti mah-
40994:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          dollista suojelupäätöstä kesäkuun aikana.
40995: vasti seuraavaa:                                          Kompensaatioryhmä oli valmisteluvaiheessa
40996:                                                       tiiviissä yhteistyössä alueen maakunnallisten liit-
40997:    Vanhojen metsien suojelutyöryhmän Pohjois-         tojen ja kuntien kanssa. Maakuntaliittojen, met-
40998: Suomea koskeva esitys valmistui 15.5.1996 ja          säteollisuuden, ympäristöministeriön ja valtio-
40999: suojelusta aiheutuvia talous-. ja_ työllisy~svaiku­   varainministeriön edustajat keskustelivat myös
41000: tuksia sekä niiden kompenso1m1sta valmtstelleen       kesäkuussa kahdessa eri palaverissa kompensaa-
41001: työryhmän mietintö 23.5.1~96. Työryhmi~_n.esi­        tio-ohjelman laajuudesta ja rahoituksesta. Ym-
41002: tykset haluttiin saada valtwneuvoston kasttte-        päristöministeriö varasi myös kaik~lle niill~ ta-
41003: lyyn vielä ennen kesälomakauden alkua. Muussa         hoille, joita Pohjois-Suomen metsten suoJelun
41004: tapauksessa asia ei olisi ehtinyt valtion vuoden      katsottiin koskevan, mahdollisuuden antaa lau-
41005: 1997 talousarvioon.                                   suntonsa työryhmien esityksistä. Edellä kerro-
41006:    Pohjois-Suomen vanhojen metsien suojeluoh-         tuista syistä mahdollisesti annettavien lausunto-
41007: jelman valmistelu on kestänyt ru~s!lat kolme          jen valmisteluaika jäi melko lyhyek_si. Se J?äättyi
41008: vuotta. Tämän ajan kuluessa suun Joukko ta-           10.6.1996. Käytännössä työryhmten esttysten
41009: lousmetsiä on ollut toimenpiteiden ulkopuolella.      pääkohdat ovat kuitenkin olleet tiedossa jo huo-
41010: Alustavat suojelurajaukset käsittivät lähes           mattavasti ennen mietintöjen julkistamista.
41011: 170 000 hehtaaria talousmetsää. Lopullisiin van-          Pohjois-Suomen vanhojen metsien suojelu kä-
41012: hojen metsien suojelutyöryhmän ehdotuksiin ~i­        siteltiin hallituksen talouspoliittisessa ministeri-
41013: sältyy talousmetsää runsaat 63 000 hehtaar~a.         valiokunnassa 11.6.1996. Ympäristöministeriön
41014: Muu osa metsistä, runsaat 100 000 hehtaana,           esitys jaettiin valiokunnalle 10.6.1996, jotta va-
41015: palaa talouskäytön piiriin. Niillä olevat arvot       liokunnan jäsenillä olisi ollut mahdollisuus tu-
41016: otetaan huomioon talouskäytön yhteydessä mm.          tustua asiaan. Vanhojen metsien suojelukysymys
41017: alue-ekologisen suunnittelun avulla. _Alue~den        ei valtioneuvostolle ollut sinänsä uusi, sillä sitä
41018: palautuminen talouskäyttöön edellytti suoJelu-        käsiteltiin perinpohjaisesti syksyllä 1995 valmis-
41019: ehdotusten hyväksymistä. Muussa tapauksess!l          teltaessa 7.12.1995 annettua periaatepäätöstä.
41020: alueet olisivat käytännössä olleet edelleen tOl-          Talouspoliittisen ministerivaliokunnan käy-
41021: menpidekiellossa ja taloudelliset vaikutukset         tettävissä oli työryhmien esityksistä annettujen
41022: kasvaneet tarpeettomasti.                             lausuntojen yhteenveto, ja teknisesti olisi ollut
41023:                                             KK 541/1996 vp                                             3
41024: 
41025: mahdollista jakaa päätöksen muutosesitys ko-          simielisiin esityksiin perustuvaa päätösehdo-
41026: koukseen pöydälle, jos lausunnot olisivat anta-       tusta.
41027: neet siihen aihetta. Lausuntoja oli käytettävissä         Pohjois-Suomen vanhojen metsien suojeluaja
41028: runsaat 50 kappaletta. Lausunnoista valmistet-        siitä aiheutuvia talousvaikutuksia käsiteltiin pe-
41029: tiin yhteenveto talouspoliittisen ministerivalio-     rinpohjaisesti valtioneuvoston rahakunnan is-
41030: kunnan käyttöön. Ympäristöministeriö katsoi           tunnossa 19.6.1996, ja asia hyväksyttiin esiteltä-
41031: lausunnot kuitenkin keskenään ristiriitaisiksi,       väksi valtioneuvostolle ympäristöministeriön
41032: eikä niissä tuotu esiin sellaisia uusia näkökohtia,   esittämässä muodossa. Asiaan liittyvässä esittely-
41033: jotka eivät olisi olleet jo asiaa valmistelleiden     muistiossa oli lyhyet yhteenvedot annetuista lau-
41034: työryhmien tiedossa. Lausunnoissaan alueen            sunnoista. Valtioneuvoston istunnossa 19.6.1996
41035: maakunnalliset liitot ja alueen kunnat katsoivat      asiajäi pöydälle ministeri Terttu Huttu-Juntusen
41036: suojelun täysin ylimitoitetuksija ehdotetut kom-      esityksestä. Asian käsittelyä jatkettiin valtioneu-
41037: pensaatiot riittämättömiksi. Luonnonsuojelua          vostossa 27.6.1996. Päätösesitys hyväksyttiin
41038: edistävät tahot puolestaan katsoivat esitetyt         ympäristöministeriön esittämässä muodossa.
41039: suojeluesitykset joko minimitasoksi tai jopa          Hallituksen vakaata pyrkimystä kompensoida
41040: täysin alimitoitetuiksi. Keskushallinnon lausun-      aiheutuneet talousvaikutukset osoittaa päätök-
41041: noissa esityksiä pidettiin siedettävänä kompro-       seen liitetty lausuma, jonka mukaisesti hallitus
41042: missina. Ympäristöministeriö ei siten katsonut        asettaa poliittisesti edustavan työryhmän seuraa-
41043: olevan tarpeen muuttaa laajojen työryhmien yk-        maan kompensaatioiden toteutumista.
41044:      Helsingissä 23 päivänä heinäkuuta 1996
41045:                                                                 Ympäristöministeri Pekka Haavisto
41046: 4                                           KK 541/1996 vp
41047: 
41048: 
41049: 
41050: 
41051:                                          Tili Riksdagens Talman
41052: 
41053:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Om skyddsbeslutet hade uppskjutits tili hös-
41054: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         ten 1996, hade detta inneburit att den omfattande
41055: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       konflikt kring skyddet av skogarna i norra Fin-
41056: man Maria Kaisa Aula undertecknade spörsmål            land hade fortsatt. På basis av tillbudsstående
41057: nr 541:                                                information har redan den nuvarande debatten
41058:                                                        haft avsevärda negativa verkningar på den inter-
41059:           Av viiken anledning förbigick Rege-          nationella handeln med skogsindustriprodukter
41060:        ringen vid beredningen av skyddet av de         från Finland. Om besluten hade uppskjutits,
41061:        gamla skogarna i norra Finland och kom-         skulle detta ha väckt tvivelsmål om huruvida
41062:        penseringen av förlusten av arbetsplatser       förslaget över huvud taget kommer att genom-
41063:        det faktiska hörandet av kommunerna i           föras. Detta skulle ha ökat och accentuerat de
41064:        området, och                                    negativa konsekvenserna. Eftersom inga tilläggs-
41065:           anser Regeringen att detta förfarande        anslag stod tili förfogande, föres1og den arbets-
41066:        motsvarar vad som under de senaste åren         grupp som beredde saken att kompensationen av
41067:        introducerats i miljölagstiftningen med         de ekonomiska verkningarna av skyddet skulle
41068:        betoning på att medborgarna skall höras         ske inom ramen för de olika ministeriernas an-
41069:        eller att det främjar medborgarnas förtro-      slag som interna budgetöverföringar. För att
41070:        ende för statsmaktens agerande?                 kompensationerna tili fullo skulle kunna inverka
41071:                                                        redan år 1997, var det nödvändigt att fatta beslut
41072:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          om dem redan före den slutgiltiga budgetbered-
41073: anföra följande:                                       ningen. Detta åter förutsatte att ett eventuellt
41074:                                                        skyddsbeslut togs inom juni månad.
41075:    Arbetsgruppen för skydd av gamla skogar i              Kompensationsarbetsgruppen hade i bered-
41076: norra Finland fick sitt förslag fårdigt den 15 maj     ningsskedet haft ett nära samarbete med land-
41077: 1996, och betänkandet av den arbetsgrupp som           skapens förbund och kommuner i området. Re-
41078: undersökte de ekonomiska verkningarna och              presentanter för landskapens förbund, skogsin-
41079: sysselsättningseffekterna av skyddet samt kom-         dustrin, finansministeriet och miljöministeriet
41080: penseringen av dem förelåg den 23 maj 1996.            diskuterade vidare i juni i två repriser omfatt-
41081: Arbetsgruppsförslagen skulle handläggas i stats-       ningen och finansieringen av kompensationspro-
41082: rådet redan före semesterperiodens början. 1 an-       grammet. Miljöministeriet beredde också alla de
41083: nat fall hade ärendet inte ha kunnat föras in i        instanser som skyddet av skogarna i norra Fin-
41084: 1997 års statsbudget.                                  land ansågs beröra möjlighet att yttra sig om
41085:    Beredningen av skyddsprogrammet för gamla           arbetsgruppens förslag. Av ovan anförda skäl
41086: skogar har varat i drygt tre år. Under denna tid       blev beredningstiden för de eventuella utlåtan-
41087: har ett stort antal ekonomiskogar stått utanför        dena rätt kort. Denna tid utgick den 10 juni 1996.
41088: all verksamhet. Den preliminära avgränsningen          1 praktiken var emellertid huvudpunkterna i ar-
41089: av skyddsområdena innefattar inemot 170 000            betsgruppernas förslag kända redan långt innan
41090: hektar ekonomiskog. Det slutgiltiga förslaget          betänkandena publicerades.
41091: från arbetsgruppen för skydd av gamla skogar              Skyddet av gammelskogarna i norra Finland
41092: innehåller drygt 63 000 hektar. Resten av skogar-      var uppe i regeringens finanspolitiska ministerut-
41093: na, drygt 100 000 hektar, skall åter börja nyttjas     skott den 11 juni 1996. Miljöministeriets förslag
41094: ekonomiskt. De värden som de innehåller beak-          distribuerades tili utskottet den 10 juni 1996 för
41095: tas vid nyttjandet bl.a. genom områdesekologisk        att utskottets medlemmar skulle ha möjlighet att
41096: planering. För att dessa områden åter skall kun-       sätta sig in i saken. Frågan om skyddet av gam-
41097: na tas i bruk måste skyddsförslagen godkännas. 1       melskogarna var i sig inte ny för statsrådet, efter-
41098: annat fall hade de i praktiken alltjämt varit belag-   som den hade behandlats ingående hösten 1995
41099: da med åtgärdsförbud, och de ekonomiska verk-          under beredningen av det principbeslut som gavs
41100: ningarna skulle ha ökat i onödan.                      den 7 december 1995.
41101:                                             KK 541/1996 vp                                             5
41102: 
41103:    Tili finanspolitiska ministerutskottets förfo-     på ett enhälligt förslag av de mycket representati-
41104: gande stod sammandraget av utlåtandena av ar-         va arbetsgrupperna.
41105: betsgruppernas förslag, och i tekniskt hänseende         Skyddet av de gamla skogarna i norra Finland
41106: hade det varit möjligt att på bordet dela ut ett      och de ekonomiska verkningarna därav behand-
41107: förslag om ändring av beslutet under mötet, om        lades grundligt vid finansutskottets session den
41108: utlåtandena hade gett anledning tili detta. Drygt     19 juni 1996, och saken godkändes för föredrag-
41109: 50 utlåtanden fanns då att tillgå. Miljöministeriet   ning i statsrådet i den form som miljöministeriet
41110: ansåg dock att utlåtandena var motstridiga sinse-     föreslagit. I föredragningspromemorian fanns
41111: mellan och att de inte tillförde några sådana nya     korta sammandrag av utlåtandena. Vid statsrå-
41112: synpunkter som inte redan var kända för de ar-        dets sammanträde den 19 juni 1996 bordlades
41113: betsgrupper som berett ärendet. I sina utlåtanden     ärendet på begäran av minister Terttu Huttu-
41114: ansåg de regionala förbunden i området samt           Juntunen. Behandlingen av ärendet fortsatte i
41115: berörda kommuner att skyddet var helt överdi-         statsrådet den 27 juni 1996. Beslutsförslaget god-
41116: mensionerat och de föreslagna kompensationer-         kändes i den form miljöministeriet föreslagit. Re-
41117: na otillräckliga. De instanser som representerar      geringens gedigna strävan efter att kompensera
41118: naturvården åter ansåg att skyddsförslagen låg        de ekonomiska verkningarna framgår av det ut-
41119: på miniminivå eller rentav var totalt underdi-        låtande som fogats tili beslutet och enligt vilket
41120: mensionerade. I centralförvaltningens utlåtan-        regeringen kommer att tillsätta en politiskt repre-
41121: den ansågs förslagen som en tolerabel kompro-         sentativ arbetsgrupp för att följa med hur kom-
41122: miss. Därför ansåg miljöministeriet det inte nöd-     pensationerna sker.
41123: vändigt att ändra det beslutsförslag som byggde
41124:      Helsingforsden 23 juli 1996
41125: 
41126:                                                                       Miljöminister Pekka Haavisto
41127:                                             KK 542/1996 vp
41128: 
41129: Kirjallinen kysymys 542
41130: 
41131: 
41132: 
41133: 
41134:                                    Erkki Pulliainen /vihr: Kohdevaltioiden valintaperusteista kehitys-
41135:                                       yhteistyössä
41136: 
41137: 
41138:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
41139: 
41140:     Vuonna 1993 perustettu Transparency Inter-        maiden taholta, jotka itse ilmoittavat taistelevan-
41141: national (TI) tutkii maapallon valtioiden korrup-     sa kotimaissaan korruptiota vastaan.
41142: tioalttiutta. Sen tuoreen tilaston mukaan kaikki         Tähän asiakokonaisuuteen kuuluvat EU:n ja
41143: EU-maat eivät suinkaan ole peräkkäin vähiten          sen jäsenvaltioiden kehitysmaiden kehityksen
41144: korruptoituneiden maiden luettelossa, jonka           edistämiseen tarkoitetut yhteistyövarat, jotka
41145: tuoreen kärjen muodostavat Uusi-Seelanti,             voivat olla ainakin välillisesti tukemassa lahjon-
41146: Tanska, Ruotsi, Suomi, Kanada ja Norja. Sijalu-       nan käyttöä. Tämä on siinä määrin suuren luo-
41147: vulta 13 löytyy Saksa, ja sen alapuolelle sijoittu-   kan asia, että itse kullakin ED-maalla täytyy olla
41148: vat mm. Välimeren vyöhykkeen EU-maat.                 selkeä filosofia ja käytäntö sen suhteen, kuinka
41149:     Kehno sijoittuminen tällaisessa tilastossa on     suhtaudutaan yhteistyövaltioiden hallinnon kor-
41150: vaikuttanut mm. siihen, että monessa ED-maas-         ruptioon. Tämä koskee myös Suomen harjoitta-
41151: sa on tehostettu toimintaajärjestäytynyttä rikol-     maa kehitysyhteistyötä.
41152: lisuutta vastaan. Saksan liittohallituksen tuoreen       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
41153: lakiesityksen mukaan saksalainen virkamies jou-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
41154: tuisi kieltäytymään melkein kaikista yritysten        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
41155: hänelle tarjoamista lahjoista. Virkamiehen lahjo-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41156: misesta määrättävän rangaistuksen enimmäis-
41157: määrä nousisi kymmeneen vuoteen vankeutta.                      Ottaako Suomen hallitus kehitysyh-
41158:     Tämä on kuitenkin vain mitalin yksi puoli.               teistyön kohdevaltioita valitessaan huo-
41159: Todella korruptoituneiden maidenjoukosta löy-                mioon näiden hallinnon mahdollisen kor-
41160: tyy erityisesti kehitysmaita eri puolilta maapal-            ruptoituneisuusasteen, ja jos ottaa, niin
41161: loa. Näissä maissa käytetyn lahjonnan ei pitäisi             millä tavoin se vaikuttaa käytännön toi-
41162:  olla missään mielessä hyväksyttävää. Kaikkein               mintaan?
41163:  vähiten hyväksyttävää sen tulisi olla niiden ED-
41164: 
41165:       Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 1996
41166: 
41167:                                          Erkki Pulliainen /vihr
41168: 
41169: 
41170: 
41171: 
41172:  260017
41173: 2                                             KK 542/1996 vp
41174: 
41175: 
41176: 
41177: 
41178:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
41179: 
41180:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           sen tuottaman hyvinvoinnin oikeudenmukaiselle
41181: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            ja tasapuoliselle jakautumiselle. Niille rakentuu
41182: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          myös luotettava ja avoin valtion varojen käyttö.
41183: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-              Suomen asettamat kehitystavoitteet ja vaati-
41184: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         mukset vastaanottajille ovat pitkälle sopusoin-
41185: 542:                                                     nussa kansainvälisen avunantajayhteisön tun-
41186:                                                          nustamien periaatteiden kanssa. Tämä luo hyvät
41187:            Ottaako Suomen hallitus kehitysyh-            edellytykset toteuttaa kehitysstrategiaa yhteis-
41188:         teistyön kohdevaltioita valitessaan huo-         työssä muiden avunantajien kanssa ja myös seu-
41189:         mioon näiden hallinnon mahdollisen kor-          rata tavoitteiden toteutumista sekä päättää mah-
41190:         ruptoituneisuusasteen, ja jos ottaa, niin        dollisista yhteistoimista ja linjauksista. Kehitys-
41191:         millä tavoin se vaikuttaa käytännön toi-         maiden sitoutuminen kasvavassa määrin samoi-
41192:         mintaan?                                         hin tavoitteisiin luo hyvän lähtökohdan avun
41193:                                                          suuntaamiselle ja toteutumisen seurannalle.
41194:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-                 Hyvä hallinto ja korruptiokysymykset sen
41195: vasti seuraavaa:                                         osana ovat olleet jatkuvasti ja näkyvästi esillä
41196:                                                          kansainvälisillä avunantajafoorumeilla keskus-
41197:     Maa- ja aluekohtaisessa yhteistyössä Suomen          teltaessa avun tehokkuuden ja apuvarojen käy-
41198: tuki ohjataan tällä hetkellä kymmeneen eri kehi-         tön periaatteista. Suomi on jäädyttänyt 1990-
41199: tysmaahan, mutta tuen kohteina on myös alueel-           luvulla yhdessä muiden avunantajien kanssa
41200: lisia yhteistyöjärjestelyjä ja alueellisesti tuettavia   mm. Kenian ja Tansanian laajalle levinneen kor-
41201: projekteja muissa maissa. Kahdenvälisen kehi-            ruption ja ihmisoikeusrikkomusten vuoksi ohjel-
41202: tysyhteistyön suuntaamisessa ollaan siirtymässä          ma-avun ko. maille ja pidättäytynyt määräajaksi
41203: perinteisestä avun keskittämisestä ensisijaisiin         uusien apuhankkeiden suunnittelusta. Sambias-
41204: yhteistyömaihin kohti väljempää ja Suomen ul-            sa, joka on saanut melko mittavaa maksutasetu-
41205: kopolitiikan kokonaistavoitteet paremmin huo-            kea velkojensa maksuun ja tuonnin rahoittami-
41206: mioon ottavaa alueellista suhteiden hoitoa. Ke-          seen Suomelta, apu on koordinoitu Maailman-
41207: hitysyhteistyön tavoitteet, strategia, määrä ja          pankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston ta-
41208: muodot määritellään ulkopolitiikan yleistavoit-          louden uudistusohjelmien kanssa, ja on vaadittu
41209: teista ja Suomen intresseistä lähtien niihin mai-        Sambiaa velvoittamaan maksutasetuen hallin-
41210: hin, joissa voidaan toteuttaa kehitysyhteistyön          noinnista vastaavia valtiovarainministeriötään
41211: yleistavoitteita.                                        ja keskuspankkiaan noudattamaan kansainvä-
41212:     Avun kohteiden ja yhteistyökumppaneiden              listen normien mukaista tilinpitoa. Konsultatii-
41213: valintaan samoin kuin yhteistyön muotoihin, sy-          viryhmän kokouksissa ja maaohjelmointineu-
41214: vyyteen ja kestoon vaikuttavat kunkin vastaan-           vottelujen yhteydessä korruptiokysymykset tuo-
41215: ottajamaan poliittinen ja yhteiskunnallinen ti-          daan esille Suomen lausunnoissa ja rohkaistaan
41216: lanne sekä ympäristön tila. Tuloksellisuuden             vastaanottajia korruptionvastaisiin toimenpitei-
41217: kannalta on tärkeää, että kehitysyhteistyöllä saa-       siin. Suomi tukee myös Maailmanpankin ja Kan-
41218: daan aikaan mahdollisimman suuri kehitysvai-             sainvälisen valuuttarahaston vaatimaa tiukkaa
41219: kutus. Avun vaikutus puolestaan riippuu pitkälle         budjettikuria ja avoimuuden lisäämistä.
41220: myös siitä, millainen on vastaanottajamaan toi-          OECD:n kehitysapukomitea on laatinut jäsen-
41221: mintaympäristö ja mihin toimiin se ryhtyy suo-           mailleen suosituksen korruptionvastaisen lau-
41222: tuisan kehitysilmapiirin luomiseksi, lainsäädän-         sekkeen lisäämiseksi kahdenvälisen avun sopi-
41223: nön kehittämiseksi ja investointien rahoittami-          muksiin. Tämä otetaan huomioon sopimusmal-
41224: seksi. Hyvä hallinto, ihmisoikeudet sekä oikeus-         lien uusimistyön yhteydessä. Yleisenä periaat-
41225: valtio- ja demokratiakäytäntö ovat keskeisiä te-         teena on pyrkiä selkeästi kahdenvälisissä neuvot-
41226: kijöitä luotaessa yhteiskunnallista ympäristöä,          teluissa selvittämään vastaanottajamaalle, mil-
41227: joka on suotuisa niin taloudelliselle kasvulle kuin      laisiin tavoitteisiin apumme on sidottu.
41228:                                           KK 542/1996 vp                                             3
41229: 
41230:    Suomen kehitysyhteistyön yleisenä lähtökoh-      tarkastuksen. Tämä järjestelmä heikentää kui-
41231: tana on vastaanottajamaan vastuu omasta kehi-       tenkin vastaanottajan mahdollisuuksia seurata
41232: tyksestään. Suomen kehitysyhteistyöllä ei siten     kehitysapuvarojen hallinnointia yleensä eikä si-
41233: ole puuttuvien resurssien täyttäjän rooli, vaan     ten tue avun kestävyyden vaatimuksia parhaalla
41234: kehitysmaiden omaa dynaamista prosessia edis-       mahdollisella tavalla. Silloin kun vastaanottaja-
41235: tävä ja tukeva tehtävä. Kussakin apuohjelmas-       maan hallintoon ja sen käyttämiin valtion varo-
41236: saan Suomi tähtää olemassa olevien resurssien       jen kontrollijärjestelmiin voidaan luottaa, on tar-
41237: mahdollisimman tehokkaaseen ja tarkoituksen-        koituksenmukaista kanavoida apu paikallisten
41238: mukaiseen käyttöön laadullisten tekijöiden li-      hallintojärjestelmien kautta.
41239: säksi. Kahdenvälisten ohjelmien määrärahoja ei         Kehitysavun tarkoituksenmukainen käyttö ja
41240: yleensä ole kanavoitu kehitysmaiden omien hal-      korruption välttäminen on pyritty varmistamaan
41241: lintokanavien kautta muutamia poikkeuksia lu-       Suomen viranomaisten jatkuvana tarkastustoi-
41242: kuun ottamatta, vaan tukipalveluja antavien         minnalla. Keskeisiä tekijöitä tässä ovat ulkoasi-
41243: suomalaisten konsulttien välityksellä. Tällä on     ainministeriön oma evaluointitoiminta samoin
41244: haluttu varmistaa varojen käytön oikeellisuus, ja   kuin valtiontilintarkastajien ja valtiontalouden
41245: se on mahdollistanut myös tehokkaamman tilin-       tarkastusviraston suorittamat tarkastukset.
41246: 
41247:      Helsingissä 23 päivänä heinäkuuta 1996
41248: 
41249:                                                        Kehitysyhteistyöministeri Pekka Haavisto
41250: 4                                           KK 542/1996 vp
41251: 
41252: 
41253: 
41254: 
41255:                                          Tili Riksdagens Talman
41256: 
41257:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       medför. På dem bygger också en tillförlitlig och
41258: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         öppen användning av statens medel.
41259: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-          De utvecklingsmål Finland satt för mottagar-
41260: man Erkki Pulliainen undertecknade spörsmål nr         na och de krav landet ställt för dem överens-
41261: 542:                                                   stämmer långt med de principer som den inter-
41262:                                                        nationella biståndsgivarorganisationen erkänt.
41263:           Beaktar Finlands regering vid val av         Detta skapar goda möjligheter att genomföra
41264:        målstater för biståndet den eventuella          utvecklingsstrategin i samarbete med de andra
41265:        korruptionsgraden inom ländernas admi-          biståndsgivarna och att också följa upp målen
41266:        nistration, och i så fall, hur inverkar detta   samt besluta om eventuella gemensamma åtgär-
41267:        på verksamheten i praktiken?                    der och linjedragningar. När utvecklingsländer-
41268:                                                        na i allt högre grad binder sig för samma mål
41269:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          skapas en god utgångspunkt för inriktningen av
41270: anföra följande:                                       hjälpen och uppföljningen av hur den genom-
41271:                                                        förs.
41272:    I samarbetet med enskilda Iänder och regio-            En god administration och korruptionsfrå-
41273: ner dirigeras Finlands stöd för närvarande till        gorna i samband därmed tas fortlöpande och på
41274: tio olika utvecklingsländer, men stödmålen ut-         ett framträdande sätt upp på de internationella
41275: görs också av regionala samarbetsarrangemang           givarforumen när effekten av stödet och princi-
41276: och regionalt understödda projekt i andra Iän-         perna för användningen av biståndsmedlen dis-
41277: der. Vid inriktningen av det bilaterala biståndet      kuteras. På 1990-talet har Finland tillsammans
41278: håller man på att övergå fran den traditionella        med andra som gett hjälp frusit ned det program-
41279: centraliseringen av biståndet till primära samar-      enliga stödet till bl.a. Kenya och Tanzania på
41280: betsländer mot en sådan vidare regional skötsel        grund av den utbredda korruptionen och brotten
41281: av relationerna som bättre beaktar Finlands ut-        mot mänskliga rättigheter i dessa Iänder och för
41282: rikespolitiska helhetsmål. Målen, strategin och        viss tid avhållit sig från att planera nya bistånds-
41283: resurserna för biståndet preciseras med utgångs-       projekt. I Zambia, som av Finland fått rätt stort
41284: punkt i de allmänna utrikespolitiska målen och         betalningsbalansstöd för betalning av sina skul-
41285: Finlands intressen och begränsas till de Iänder        der och finansiering av importen, har biståndet
41286: där det är möjligt att uppnå de allmänna bi-           koordinerats med Världsbankens och Internatio-
41287: ståndsmålen.                                           nella valutafondens program för en reform av
41288:    På valet av målen för biståndet och samar-          ekonomin och krävts att Zambia ålägger sitt fi-
41289: betspartner liksom på samarbetets former, djup         nansministerium och sin centralbank, vilka an-
41290: och varaktighet inverkar den politiska och sam-        svarar för administreringen av betalningsbalans-
41291: hälleliga situationen samt miljösituationen i det      stödet, att iaktta en bokföring som följer de inter-
41292: enskilda mottagarlandet. Med tanke på resulta-         nationella normerna. Under den konsultativa
41293: tet är det viktigt att effekten av utvecklingssam-     gruppens möten och i samband med landspro-
41294: arbetet är en så stor utveckling som möjligt.          gramförhandlingarna tas korruptionsfrågorna
41295: Effekten av biståndet beror å sin sida också           upp i Finlands utlåtanden och uppmuntras mot-
41296: långt på mottagarlandets verksamhetsmiljö och          tagarna att vidta åtgärder mot korruptionen.
41297: vilka åtgärder det vidtar för att skapa ett gynn-      Finland stöder också Världsbankens och Inter-
41298: samt utvecklingsklimat, utveckla lagstiftningen        nationella valutafondens krav på strikt budget-
41299: och finansiera investeringarna. En god administ-       disciplin och ökad öppenhet. OECD:s kommitte
41300: ration, de mänskliga rättigheterna samt rätts-         för utvecklingsbistånd har rekommenderat med-
41301: stats- och demokratipraxis är centrala faktorer        lemsländerna att till bilaterala avtal foga en klau-
41302: när det gäller att skapa en samhällelig miljö som      sul mot korruption. Detta beaktas i samband
41303: är gynnsam för såväl ekonomisk tillväxt som en         med revideringen av avtalsmodellerna. Den all-
41304: rättvis och jämlik fördelning av den välfård den       männa principen är att vid bilaterala förhand-
41305:                                             KK 542/1996 vp                                            5
41306: 
41307: lingar för mottagarlandet klargöra de mål vårt        vänds på rätt sätt och det har också ~öjliggjort
41308: bistånd är bundet vid.                                effektivare revision. Detta system försvagar dock
41309:    Den allmänna utgångspunkten för Finlands           mottagarens möjligheter att i allmänhet följa ad-
41310: bistånd är mottagarlandets ansvar för sin egen        ministrationen av biståndsmedlen och stöder så-
41311: utveckling. A vsikten med Finlands bistånd är         ledes inte kravet på stödets varaktighet på bästa
41312: således inte att öka resurser som inte räcker tili,   möjliga sätt. Då det är möjligt att Iita på motta-
41313: utan att främja och stöda utvecklingsländernas        garlandets administration och kontrollsystem
41314: egen dynamiska process. I varje biståndspro-          för användningen av statens medel, är det ända-
41315: gram är Finlands mål utöver de kvalitativa fakto-     målsenligt att kanalisera hjälpen via de lokala
41316: rerna att de tillgängliga resurserna skall använ-     administrationssystemen.
41317: das så effektivt och ändamålsenligt som möjligt.         Genom de finska myndigheternas fortlöpande
41318: Med några få undantag har anslagen för de bila-       kontrollverksamhet har man försökt säkerställa
41319: terala programmen i allmänhet inte kanaliserats       en ändamålsenlig användning av biståndet och
41320: via utvecklingsländernas egna administrations-        undvika korruption. De centrala faktorerna är
41321: kanaler, utan via finländska konsulter som erbju-     härvid utrikesministeriets egen evalueringsverk-
41322: der biståndstjänster. Genom detta förfarande          samhet och de kontroller som utförs av statsrevi-
41323: har man önskat försäkra sig om att medlen an-         sorerna och statens revisionsverk.
41324: 
41325:      Helsingforsden 23 juli 1996
41326: 
41327:                                                                   Biståndsminister Pekka Haavisto
41328:                                                KK 543/1996 vp
41329: 
41330: Kirjallinen kysymys 543
41331: 
41332: 
41333: 
41334: 
41335:                                      Erkki Pulliainen /vihr: Imatran Voima Oy:n osalta tehdystä ydinjä-
41336:                                         tehuollon taloudellista varautumista koskevasta päätöksestä
41337: 
41338: 
41339:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
41340: 
41341:     Ydinenergialainsäädännön mukaisesti kaup-            40 §:n säännökset olisivat edellyttäneet perustel-
41342: pa- ja teollisuusministeriön alaisuudessa toimii         len ratkaisuaan sillä, että "lain mukainen rahas-
41343: valtion ydinjätehuoltorahasto,joka kerää, säilyt-        totavoite olisi aiheuttanut yhtiölle kertasuorituk-
41344: tää ja turvaa vasti sijoittaa ne varat, jotka tulevai-   sena merkittävän taloudellisen rasitteen". Val-
41345: suudessa tarvitaan ydinjätteistä huolehtimiseksi.        tioneuvosto ei toteuttanut IVO:n pyyntöä aivan
41346: Kerättyjen varojen ja vakuuksien yhteismäärän            sellaisenaan ja päätti lisäksi, että "valtioneuvosto
41347: täytyy kulloinkin vastata vielä tekemättömien            voi olosuhteiden muuttuessa peruuttaa tämän
41348: ydinjätehuoltotoimenpiteiden kustannuksia.               päätöksen tai muuttaa sitä".
41349:     Imatran Voima Oy:n Loviisan voimalaitoksen              Ilman muutosta IVO:n olisi pitänyt suorittaa
41350: ydinjätehuolto perustui edesmenneen Neuvosto-            vuonna 1995 ydinjätehuoltomaksua noin 510
41351: liiton aikana siihen, että ydinjätteet vietiin ko.       mmkja vuonna 1996noin 610mmk. Nyt olennai-
41352: maahan,jossa niille tapahtuijotakin tai ei tapah-        seksi kysymykseksi muodostuu, olisiko IVO:n
41353: tunut mitään. Neuvostoliiton käytännöstä poi-            tase "kestänyt" nämä asiaan kuuluvat suorituk-
41354: keten Venäjän federaatio kieltäytyi sittemmin            set.
41355: vastaanottamasta ydinjätteitä Loviisan ydinvoi-             Vuonna 1995 IVO:n liikevoitto oli 1,3 mrd mk
41356: malaitokselta, joten IVO joutui varautumaan              ja voitto ennen satunnaisia eriä 1,129 mrd mk.
41357: käytetyn ydinpolttoaineen pysyvään sijoittami-           Tämän vuoden tammi-huhtikuun liikevoitto
41358: seen Suomeen. Tämä muutos nosti KTM:n ar-                oli 561 mmkja voitto ennen satunnaisia eriä 755
41359: vion mukaan IVO:n ydinjätehuollon vastuumää-             mmk. Tämä tarkoittaa, ettei mitään taloudellista
41360: rää kerralla noin 1,2 miljardia markkaa. Näin            perustetta valtioneuvoston päätökseen eikä sen
41361:  paljastui sen sähkönhintasubvention minimi-             tuottamaan korkosubventiooli IVO:lle ja yli-
41362:  määrä, johon Neuvostoliitto ja vähän aikaa Ve-          määräiseen korkomenoon valtiolle ollut. Valtio-
41363:  näjä oli IVO:n osalta osallistunut.                     han omistaa IVO:n osakepääomasta noin 96 pro-
41364:     Kun hintasubvention poistuminen oli IVO:lle          senttia.
41365:  kirkastunut ja kun oli käynyt ilmi, mihin kilpai-          Menettelyn täytyy olla lisäksi kilpailulain-
41366:  lutilanteeseen uusi sähkömarkkinalaki oli Imat-         säädännön vastainen, ja sen täytyi antaa käy-
41367:  ran Voima OY:nkin saattava, yhtiö pyysi                 tännön kilpailuetua IVO:lle uudessa sähkömark-
41368:  21.12.1994 päivätyssä hakemuksessaan, että              kinakilpailutilanteessa.
41369:  ydinenergialain (990/87) 46 §:n nojalla Loviisan           Valtioneuvoston em. päätös oli ehdollinen
41370:  voimalaitoksen ydinjätehuoltoon varautumises-           niin, että "valtioneuvosto voi olosuhteiden
41371:  sa rahastotavoite vuosille 1995-1999 määrä-             muuttuessa peruuttaa ko. päätöksen tai muuttaa
41372:  tään pienemmäksi kuin ydinenergialain 40 §:n            sitä". Olen edellä osoittanut, että on tarpeen pi-
41373:  säännökset edellyttäisivät.                             kaisesti poistaa tämä erityiskohtelu Imatran Voi-
41374:      Pääministeri Esko Ahon ydinvoimahallituk-           ma Oy:ltä.
41375:  sen ydinvoimaystävällisyydestä kansainvälisesti            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
41376:  tunnettu kauppa- ja teollisuusministeri Seppo           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
41377:  Kääriäinen suhtautui luonnollisesti hyvin myön-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
41378:  teisesti IVO:n pyrkimykseen ja esitteli asian val-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41379:  tioneuvostolle, joka päätti 31 päivänä tammi-
41380:  kuuta 1995 mainitun 46 §:n perusteella alentaa                    Onko Hallitus tietoinen siitä, että
41381:  ydinjätehuollon       rahastotavoitetta      vuosille           Imatran Voima Oy:lle 31.1.1995 myön-
41382:   1995-1999 pienemmäksi kuin ydinenergialain                     netty ydinjätehuollon taloudellisen va-
41383: 
41384:  260017
41385: 2                                       KK 543/1996 vp
41386: 
41387:       rautumisen rahastotavoitteen pienennys               aikooko Hallitus poistaa ensi tilassa
41388:       vuosille 1995-1999 perustui väärään                tämän erityisedun ja -kohtelun Imatran
41389:       odotukseen IVO:n taloudellisesta kanto-            Voima Oy:ltä, mihin ko. valtioneuvoston
41390:       kyvystä ja on aiheuttanut kilpailuvääris-          päätös antaa jo sellaisenaan mahdolli-
41391:       tymän uudessa sähkömarkkinatilantees-              suuden?
41392:       sa,ja
41393: 
41394:     Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 1996
41395: 
41396:                                      Erkki Pulliainen /vihr
41397:                                             KK 543/1996 vp                                             3
41398: 
41399: 
41400: 
41401: 
41402:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
41403: 
41404:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ydinenergialain nojalla annetussa valtioneuvos-
41405: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         ton päätöksessä (165/88).
41406: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Ydinvoimayhtiön kunakin vuonna maksama
41407: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-       vuotuinen jätemaksu on kyseisen vuoden rahas-
41408: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o      totavoitteen ja yhtiön edellisen vuoden lopun ra-
41409: 543:                                                  hasto-osuuden erotus. Rahasto-osuus on se va-
41410:                                                       rojen määrä, jonka Valtion ydinjätehuoltorahas-
41411:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että         to on jätehuoltovelvollisella vahvistanut rahas-
41412:        Imatran Voima Oy:lle 31.1.1995 myön-           tossa olevan. Sitä määritettäessä otetaan huo-
41413:        netty ydinjätehuollon taloudellisen va-        mioon rahaston tuottama korko.
41414:        rautumisen rahastotavoitteen pienennys            Ydinenergialain mukaan kauppa- ja teolli-
41415:        vuosille 1995-1999 perustui väärään            suusministeriö vahvistaa kunkin jätehuoltovel-
41416:        odotukseen IVO:n taloudellisesta kanto-        vollisen vuosittaiset rahastotavoitteet seuraavan
41417:        kyvystä ja on aiheuttanut kilpailuvääris-      vuoden tammikuun loppuun mennessä. Tämän
41418:        tymän uudessa sähkömarkkinatilantees-          päätöksen perusteella ydinjätehuoltorahasto
41419:        sa,ja                                          puolestaan vahvistaajätehuoltovelvollisen kysei-
41420:           aikooko Hallitus poistaa ensi tilassa       sen vuoden jätehuoltomaksun.
41421:        tämän erityisedun ja -kohtelun Imatran            Ydinenergialain mukaan on kunkin jätehuol-
41422:        Voima Oy:ltä, mihin ko. valtioneuvoston        tovelvollisen luovutettava valtiolle vakuudet, joi-
41423:        päätös antaa jo sellaisenaan mahdolli-         den määrä vastaa kuluvan kalenterivuoden lo-
41424:        suuden?                                        pun vastuumäärän ja rahasto ta voitteen erotusta.
41425:                                                          Periaatteessa ydinvoimayhtiöt keräävät ydin-
41426:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          jätehuoltomaksuun tarvittavat varat sinä kalen-
41427: vasti seuraavaa:                                      terivuonna,jonka tilinpäätökseen maksu sisälly-
41428:                                                       tetään. Maksu kuitenkin vahvistetaan vasta tä-
41429:    Ydinjätettä tuottava yhtiö on ydinenergialain      män kalenterivuoden päätyttyä. Näin voimayh-
41430: mukaan velvollinen itse huolehtimaan tuotta-          tiöt joutuvat ennakoimaan, mikä tulee olemaan
41431: mastaan ydinjätteestä sekä myös edeltäkäsin va-       ydinjätehuoltomaksun osuus sähkön hinnassa
41432: rautumaan jätteestä huolehtimiseen. Laki vel-         kunakin vuonna.
41433: voittaa jätehuoltovelvolliset (ydinvoimayhtiöt)          Ydinjätehuoltomaksun suuruus riippuu niin
41434: keräämään toimintansa aikana etukäteen varoja         monista tekijöistä, ettei sen täsmällistä suuruutta
41435: ydinjätehuollosta tulevaisuudessa aiheutuvien         pystytä koskaan tarkasti ennakoimaan. Yleensä
41436: kokonaismenojen (ns. vastuumäärän) kattami-           poikkeamat ennakkoarvioista ovat kuitenkin sen
41437: seen. Vastuumäärää vastaava rahamäärä kerä-           verran pieniä, että ne eivät tuota voimayhtiöille
41438: tään Valtion ydinjätehuoltorahastoon siten, että      vaikeuksia eivätkä heiluta merkittävästi sähkön
41439: jätettä tuottava yhtiö suorittaa rahastolle vuosit-   hintaa. Tilanne on kuitenkin toinen, jos vastuu-
41440: taista ydinjätehuoltomaksua.                          määrä jostain syystä äkillisesti merkittävästi
41441:    Kullakin jätehuoltovelvollisella on ydinener-      nousee. Tällöin ydinenergialain 46 §:n mukaan
41442: gialain mukaan oltava Valtion ydinjätehuoltora-       valtioneuvosto voi erityisestä syystä sallia, että
41443: hastossa rahasumma (ns. rahastotavoite), joka         rahastotavoite määrätään kerrallaan enintään
41444: on yhtä suuri kuin edellisen kalenterivuoden lo-      viideksi vuodeksi pienemmäksi kuin mitä laki
41445: pun vastuumäärä. Mikäli ydinjätteen määrästä          muuten edellyttäisi. Tällaisessa tapauksessa kyse
41446: riippumattomien kustannusten osuus kaikista           ei ole maksun anteeksiantamisesta, vaan, kuten
41447: kustannuksista kuitenkin on huomattava, voi           lain perusteluissakin todetaan, kustannusvaiku-
41448:  rahastotavoite olla yhtiön kyseiseen vuoteen         tusten tasaamisesta pitemmälle ajalle. Sama ra-
41449: mennessä tuottamalla energialla painotettu osa        hamäärä kerätään rahastoon; ei kerralla, vaan
41450:  yhtiön kokonaisvastuumäärästä. Laskumenetel-         useamman vuoden aikana. Vastuumäärän muu-
41451:  mä rahastotavoitteen laskemiseksi on määritelty      tos heijastuu silloin tasaisemmin sähkön hintaan.
41452: 4                                           KK 543/1996 vp
41453: 
41454:     Ydinenergialain muutoksen (1420/94) johdos-        taseen "kestämiseen". Päätöstä ei myöskään tar-
41455: ta Imatran Voima Oy:n Loviisan voimalaitoksen          kasteltu, eikä sitä voidakaan tarkastella sähkö-
41456: ydinjätehuolto muuttui siten, että yhtiö joutuu        markkinalain voimaantuloon liittyvänä asiana.
41457: varautumaan käytetyn ydinpolttoaineen Venä-            Sen sijaan on hyvän hallintokäytännön mukai-
41458: jälle viennin sijasta polttoaineen pysyvään sijoit-    sesti pitäydytty taloudellisen varautumisjärjes-
41459: tamiseen Suomeen. Tämän muutoksen vuoksi               telmän periaatteiden kannalta keskeisiin seikkoi-
41460: yhtiön jätehuollon vastuumäärä nousi vuoden            hin. Perusteluissa on lähinnä tarkasteltu sekä
41461: 1994 lopussa kerralla 1,24 mrd. mk. Imatran            vastuumäärän äkillisen nousun että tehdyn tasoi-
41462: Voima Oy:n olisi ollut suoritettava Valtion ydin-      tuspäätöksen vaikutusta ydinsähkön tuotanto-
41463: jätehuoltorahastoon        ydinjätehuoltomaksuna       kustannuksiin.
41464: vuonna 1995 noin 510 milj. mk ja vuonna 1996              Se rahamäärä, joka Valtion ydinjätehuoltora-
41465: arviolta noin 610 milj. mk. Yhtiön vuotuinen           hastosta on siirrettävissä valtiovarastoon, piene-
41466: ydinjätehuoltomaksu olisi vuonna 1995 ollut            ni tehdyn päätöksen seurauksena. Koska siirto
41467: noin 90 milj. mk ja vuonna 1996 arviolta noin 150      valtiovarastoon on rinnastettavissa valtion lai-
41468: milj. mk.                                              nanottoon, teoriassa valtion korkomenot kasva-
41469:     Vastuumäärän nousu ei sinänsä ole verran-          vat päätöksen seurauksena siinä tapauksessa,
41470: nollinen ydinjätehuollon kokonaiskustannusten          että siirrolla korvattavan lainan korko olisi suu-
41471: nousuun. Esimerkiksi Imatran Voima Oy:n ta-            rempi kuin se vuotuinen korvaus, joka ydinjäte-
41472: pauksessa suurin yksittäinen tekijä vastuumää-         huoltorahastolle lain mukaan on maksettava
41473: rän muutoksessa oli varautuminen käytetyn              valtiovarastoon siirretyistä varoista. Käytän-
41474: polttoaineen loppusijoitustilan rakentamiseen.         nössä on kuitenkin lähes mahdotonta tarkasti
41475: Tätä investointikustannusta vastaava kustan-           arvioida, mikä tehdyn päätöksen todellinen vai-
41476: nuserä sisältyi aikaisemmin v/o Techsnabexpor-         kutus on ollut ja tulee olemaan, sillä korvatta-
41477: tin perimään yksikköhintaan polttoaineen vas-          van lainan määrittely ei ole yksikäsitteistä. Suu-
41478: taanottamisesta. Taloudellisen varautumisjär-          ruusluokasta voidaan luonnollisesti esittää arvi-
41479: jestelmän luonteen johdosta nämä kustannukset          oita ja niin oli tehty päätökseen liittyvässä esit-
41480: lasketaan mukaan vastuumäärään eri tavalla.            telymuistiossakin. Jälkikäteen voidaan todeta,
41481: Siten vastuumäärän nousussa ei ollut kyse mis-         että rahamarkkinoiden kehityksen johdosta val-
41482: tään Imatran Voima Oy:lle annetun subvention           tion korkomenojen kasvu näyttäisi päätöksen
41483: poistumisesta.                                         johdosta jäävän huomattavasti ennakoitua pie-
41484:     Hallituksen antaessa vuoden 1985 valtiopäi-        nemmäksi. Lisäksi on tietysti muistettava, ettei
41485: ville esityksensä ydinenergialaiksi se totesi 46 §:n   taloudellisen varautumisjärjestelmän tarkoitus
41486: yksityiskohtaisissa perusteluissa, että erityinen      ole rahoittaa valtiontaloutta, vaan turvata ydin-
41487:  syy maksukertymän tasoittamiseen voisi esimer-        jätehuolto.
41488: kiksi olla voimakas ydinjätehuollon kustannus-            Kuten valtioneuvoston päätöksen esittely-
41489:  tason nousu tai pitkälle valmistellun ydinjäte-       muistiossa ennakoitiin, Imatran Voima Oy ja
41490: huollon perusratkaisun hylkääminen ja ydinjäte-        Teollisuuden Voima Oy ovat sittemmin sopineet
41491: huollon perustaminen muuhun ratkaisuun. Lo-            yhteistyöstä käytetyn polttoaineen loppusijoi-
41492: viisan voimalaitoksen ydinjätehuollon tulevien         tuksessa. Kauppa- ja teollisuusministeriö on
41493: kustannusten voimakas nousu aiheutui aikai-            5.9.1995 hyväksynyt yhtiöiden solmiman yhteis-
41494:  semmin hyväksytyn perusratkaisun muuttumi-            työsopimuksen käytettäväksi huolehtimisvel-
41495:  sesta omistajayhtiöstä riippumattomista syistä.       vollisuuden täyttämisen perustana. Yhteistyö-
41496:  Valtioneuvosto on katsonut sen olevan hallituk-       ratkaisun johdosta Imatran Voima Oy:n vuo-
41497:  sen esityksen perusteluissa esitettyihin verrattava   den 1995 lopun vastuumäärä aleni edellisen
41498: erityinen syy ja teki tältä pohjalta 31.1.1995 pää-    vuoden vastuumäärästä 468 milj. mk. Vastuu-
41499:  töksen, johon kysymyksessä viitataan.                 määrän kasvu vuoden 1993 lopusta on kuiten-
41500:     Valtioneuvoston päätöksen esittelylistassa         kin edelleen niin suuri, että tasoitusmenettelyn
41501:  mainitaan, että ilman päätöstä Imatran Voima          käytön jatkaminen on perusteltua. Todetta-
41502:  Oy:n ydinjätehuoltomaksu nousisi aiemmin ar-          koon, että tasoitusmenettelyn ansiosta yhtiön
41503:  vioidusta noin kuusinkertaiseksi ja että se aiheut-   ydinjätehuoltomaksu oli vuonna 1996 kuta-
41504:  taisi yhtiölle kertasuorituksena merkittävän ta-      kuinkin samansuuruinen kuin edellisenä vuon-
41505:  loudellisen rasitteen. Päätöksen perusteluissa ei     na.
41506:  kuitenkaan yhdistetä tätä kysymystä odotuksiin           Edellä esitetyn perusteella totean, ettei valtio-
41507:  yhtiön taloudellisesta kantokyvystä tai yhtiön        neuvoston päätös perustunut odotuksiin Imat-
41508:                                         KK 543/1996 vp                                              5
41509: 
41510: ran Voima Oy:n taloudellisesta kantokyvystä,       pa-ja teollisuusministeriössä on nyttemmin val-
41511: eikä muutenkaan ole olemassa syitä yhtiön ra-      misteltu ydinenergialain muutosehdotus, jonka
41512: hastotavoitteen tilapäistä pienentämistä koske-    tarkoituksena on mahdollistaa nykyistä rutiinin-
41513: van päätöksen muuttamiseen. Itse asiassa kaup-     omaisempi tasoitusmenettelyn käyttö.
41514: 
41515:      Helsingissä 22 päivänä heinäkuuta 1996
41516: 
41517:                                                   Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
41518: 6                                          KK 543/1996 vp
41519: 
41520: 
41521: 
41522: 
41523:                                        Till Riksdagens Talman
41524: 
41525:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     med den energimängd som bolaget producerat
41526: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       fram tili året ifråga vägd delav det totalaansvars-
41527: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     beloppet. Metoden för beräkning av fonderings-
41528: man Erkki Pulliainen undertecknade spörsmål          målet är definierad i statsrådets beslut om reser-
41529: nr 543:                                              vering av medel för kostnader för kärnavfalls-
41530:                                                      hantering (165/88) som utfårdats med stöd av
41531:           Är Regeringen medveten om att den          kärnenergilagen.
41532:        sänkning av fonderingsmålet för den eko-         Den årliga avgift som bolaget varje år skall
41533:        nomiska reserveringen för kärnavfalls-        betala är skilinaden mellan fonderingsmålet för
41534:        hantering som 31.1.1995 beviljades            året ifråga och fondandelen i slutet av föregående
41535:        Imatran Voima Oy för åren 1995-1999           år. Fondandel är det belopp som statens avfalls-
41536:        grundade sig på fa1ska förhoppningar om       hanteringsfond fastställer att den avfallshante-
41537:        IVO:s ekonomiska bärkraft och att den         ringsskyldige skall ha i fonden. När detta belopp
41538:        har orsakat en konkurrensmässig sned-         bestäms tas hänsyn tili den ränta som fonden ger.
41539:        vridning i den nya situationen på elmark-        Enligt kärnenergilagen fastställer handels-
41540:        naden,och                                     och industriministeriet varje avfallshanterings-
41541:           ämnar Regeringen med det snaraste          sky1digs årliga fonderingsmål fram till slutet av
41542:        slopa denna specialförde1 för och särbe-      januari nästa år. Utgående från detta bes1ut fast-
41543:        handling av Imatran Voima Oy, vartili         ställer kärnavfallshanteringsfonden å sin sida
41544:        statsrådets beslut enligt ovan som sådant     den årliga avgift för kärnavfallshantering som
41545:        redan ger möjlighet?                          den avfallshanteringssky1dige skall erlägga för
41546:                                                      året i fråga.
41547:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt           Enligt kärnenergilagen skall var och en av de
41548: anföra följande:                                     avfallshanteringssky1diga till staten överlämna
41549:                                                      säkerheter, så att det sammanlagda beloppet av
41550:    Ett bolag vars verksamhet ger upphov till         säkerheter motsvarar skillnaden mellan ansvars-
41551: kärnavfall är enligt kärnenergilagen sky1digt att    beloppet i slutet av det löpande kalenderåret och
41552: själv ta hand om det kärnavfall som uppkommit        fonderingsmålet för detta.
41553: hos bolaget samt att också på förhand bereda sig        I princip sam1ar kärnkraftsbolagen de medel
41554: på avfallshantering. Lagen förpliktar de avfalls-    som krävs för avgiften för kärnavfallshantering
41555: hanteringssky1diga (kärnkraftbolagen) att under      under det kalenderår i vars bokslut avgiften in-
41556: sin verksamhet på förhand samla medel för täck-      ryms. Avgiften fastställs dock först efter utgång-
41557: ande av de framtida totalkostnader (det s.k. an-     en av kalenderåret i fråga. På detta sätt är kraft-
41558: svarsbe1oppet) som kärnavfallshanteringen            bolagen tvungna att på förhand uppskatta hur
41559: kommer att medföra. En penningsumma som              stor andel avgiften för kärnavfallshantering
41560: motsvarar ansvarsbeloppet samlas in i statens        kommer att ha i elpriset under respektive år.
41561: kärnavfallshanteringsfond genom att de bolag            Kärnavfallshanteringsavgiftens storlek beror
41562: vars verksamhet ger upphov till kärnavfall beta-     på så många faktorer att man aldrig på förhand
41563: lar en år1ig avgift för kärnavfallshantering till    lyckas uppskatta dess exakta storlek. I regel är
41564: fonden.                                              avvikelserna från den preliminära uppskattning-
41565:    Var och en av de avfallshanteringsskyldiga        en dock så små att de inte bereder några svårighe-
41566: skall enligt kärnenergilagen i statens kärnenergi-   ter för kraftbolagen eller nämnvärt påverkar pri-
41567: avfallshanteringsfond haen penningsumma (det         set på el. Situationen är dock en annan om an-
41568: s.k. fonderingsmålet) som skall vara lika stor som   svarsbeloppet plötsligt stiger betydligt av en eller
41569: ansvarsbeloppet i slutet av föregående kalender-     annan orsak. I sådana fall kan statsrådet enligt
41570: år. Om de av kärnavfallets mängd oberoende           46 § kärnenergilagen av särskilda skäl tillåta att
41571: kostnaderna dock utgör en betydande del av to-       fonderingsmålet på en gång fastställs att under
41572: talkostnaderna, kan fonderingsmålet vara en          högst fem år vara lägre än vad lagen annars
41573:                                               KK 543/1996 vp                                                  7
41574: 
41575: förutsätter. I ett sådant fall är det inte fråga om      utgående från detta 31.1.1995 det beslut som man
41576: någon avgiftseftergift, vilket också konstateras i       hänvisar tili i spörsmålet.
41577: motiveringen tililagförslaget, utan om att sprida            På föredragningslistan som åtföljer statsrå-
41578: kostnadsverkningarna över en längre tid. Samma           dets beslut nämns att utan detta beslut skulle den
41579: penningsumma sam~_as i fonden; inte på en gång           avgift som Imatran Voima Oy skall betala för
41580: utan under flera år. Andringen i ansvarsbeloppet         kärnavfallshantering bli ca sexdubbel jämfört
41581: återspeglas på detta sätt jämnare i elpriset.            med tidigare uppskattning och att det skulle med-
41582:     Med anledning av ändringen av kärnenergila-          föra betydlig ekonomisk påfrestning för bolaget
41583: gen (1420/94) ändrades avfallshanteringen för            om avgiften betalades in som engångsbelopp. I
41584: Imatran Voima Oy:s kärnkraftsanläggning i La-            motiveringen tili beslutet kopplas dock inte den-
41585: visa så att bolaget måste bereda sig på att placera      na fråga ihop med förväntningarna på bolagets
41586: det använda kärnbränslet i slutligt förvar i Fin-        ekonomiska bärkraft eller balansens "hållbar-
41587: land i stället för att exportera dettili R yssland. På   het". Beslutet blev inte, och kan inte heller bli,
41588: grund av denna ändring höjdes bolagets ansvars-          betraktat som en fråga som hänger ihop med
41589: belopp på en gång med l ,24 miljarder mark i             ikraftträdandet av elmarknadslagen. Däremot
41590: slutet av 1994. Ar 1995 skulle Imatran Voima Oy          har man enligt god f6rvaltningssed hållit sig tili
41591: ha varit tvunget att betala ca 510 milj. mark och        de frågor som anses vara de viktigaste med tanke
41592: år 1996 ca 610 milj. mark i avgift för kärnavfalls-      på principerna för systemet för ekonomisk reser-
41593: hantering tili statens avfallshanteringsfond. Bo-        vering. I motiveringen har man närmast behand-
41594: lagets årliga avgift för kärnavfallshantering skul-      lat den inverkan som både en plötslig höjning av
41595: le ha uppgått tili ca 90 milj. mark år 1995 och tili     ansvarsbeloppet och beslutet om kostnadsutjäm-
41596: ca 150 milj. mark år 1996.                               ning kommer att ha på produktionskostnaderna
41597:     Höjningen av ansvarsbeloppet är i och för sig        för den elektricitet som produceras med kärn-
41598: inte jämförbar med ökningen av de totala kost-           kraft.
41599: naderna för kärnavfallshanteringen. När det                  Det penningbelopp som kan överf6ras från
41600: t.ex. gäller Imatran Voima Oy så var den största         statens kärnavfallshanteringsfond tili statsverket
41601: enstaka faktor som orsakade ändringen i an-              minskade tili följd av beslutet. Eftersom överfö-
41602: svarsbeloppet det att bolaget måste bereda sig på        ring tili statsverket kanjämföras med utlåning tili
41603: att bygga ett slutförvar för använt bränsle. Den         staten, ökar statens ränteutgifter i teorin tili följd
41604: kostnadspost som motsvarade denna investe-               av beslutet i det fall att räntan på det lån som
41605: ringskostnad ingick tidigare i det enhetspris som        ersätts genom överföringen skulle vara högre än
41606: v/o Techsnabexport uppbar för mottagning av              den årliga ersättning som enligt lag skall betalas
41607: bränsle. Beroende på karaktären hos systemet             tili kärnavfallshanteringsfonden av de medel som
41608: för ekonomisk reservering beaktas dessa kostna-          överförts tili statsverket. I praktiken är det dock
41609: der på olika sätt vid beräkningen av ansvarsbe-          nästan omöjligt att uppskatta vad de verkliga
41610:  loppet. Därför var det vid höjningen av ansvars-        effekterna av beslutet har varit eller kommer att
41611: beloppet inte fråga om att slopa någon subven-           vara eftersom definitionen av det lån som skall
41612: tion som Imatran Voima Oy erhållit.                      ersättas inte är entydig. Man kan naturligtvis
41613:     När regeringen avlät tili 1985 års riksdag en        komma med uppskattningar om storleksklassen,
41614:  proposition med f6rslag tili kärnenergilag kon-         vilket man också gjort i den föredragningsprome-
41615:  staterade den i detaljmotiveringen tili 46 § att ett    moria som åtföljde beslutet. I efterhand kan man
41616:  särskilt skäl tili en jämnare fördelning av kost-       konstatera att beroende på utvecklingen av pen-
41617:  nadseffekterna kan t.ex. vara en kraftig stegring       ningmarknaden ser det ut som om ökningen av
41618:  av kostnadsnivån för kärnavfallshanteringen el-         statens ränteutgifter tili följd av beslutet skulle bli
41619:  ler att en långt förberedd principlösning f6r kärn-     betydligt mindre än beräknat. Dessutom bör
41620:  avfall överges och avfallshanteringen byggs upp         man naturligtvis komma ihåg att syftet med
41621:  på en annan lösning. Den kraftiga ökningen av de        systemet för ekonomisk reservering inte är att
41622:  framtida kostnaderna för kärnavfallshantering-          finansiera statsekonomin utan att trygga kärnav-
41623:  en i fråga om kärnkraftsanläggningen i Lovisa           fallshan teringen.
41624:  föranleddes av att en tidigare godkänd princip-             Så som det förutsades i föredragningsprome-
41625:  lösning övergavs av skäl som inte berodde på            morian som åtföljde statsrådets beslut, har
41626:  ägarbolaget. Statsrådet har ansett detta vara ett       Imatran Voima Oy och Teollisuuden Voima Oy
41627:  särskilt skäl som kan jämföras med de skäl som          sedermera kommit överens om samarbete kring
41628:  nämns i motiveringen tilllagförslaget och fattade       placeringen av använt kärnbränsle i slutligt för-
41629: 8                                           KK 543/1996 vp
41630: 
41631: var. Handels- och industriministeriet har                 Med anledning av det ovan anförda konstate-
41632: 5.9.1995 godkänt det samarbetsavtal som bola-          rar jag att statsrådets beslut inte grundade sig på
41633: gen träffat att användas som grund för uppfyl-         förväntningarna på Imatran Voima Oy:s ekono-
41634: landet av ombesörjningsskyldigheten. Till följd        miska bärkraft och att det inte heller i övrigt finns
41635: av samarbetsavtalet sänktes Imatran Voima Oy:s         några skäl till att ändra beslutet om tillfållig
41636: ansvars beloppi slutet a v 199 5 med 468 milj. mark    sänkning av bolagets fonderingsmål. I själva ver-
41637: jämfört med året innan. Stegringen av ansvarsbe-       ket har man på handels- och industriministeriet
41638: loppet sedan 1993 är dock fortfarande så stor att      sedermera berett ett förslag till ändring av kärn-
41639: det är motiverat att fortsätta med utjämningsför-      energilagen, vars syfte är att göra det möjligt att
41640: farandet. Det bör konstateras att tack vare ut-        använda utjämningsförfarandet mer rutinmäs-
41641: jämningsförfarandet var bolagets avgift för kärn-      sigt än hittills.
41642: avfallshantering år 1996 ungefår lika stor som
41643: avgiften för föregående år.
41644: 
41645:      Helsingforsden 22juli 1996
41646: 
41647:                                                       Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
41648:                                            KK 544/1996 vp
41649: 
41650: Kirjallinen kysymys 544
41651: 
41652: 
41653: 
41654: 
41655:                                   Esko Seppänen /vas: Tasavallan presidentin eläkkeen verotuksesta
41656: 
41657: 
41658: 
41659:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
41660: 
41661:    Tasavallan presidentiile maksetaan palkkiota      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
41662: eduskunnan päätöksen mukaan. Lain 2 §:n mu-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41663: kaan "palkkio ja edustusmääräraha sekä asunto-
41664: edut ovat vapaat kaikista veroista".                           Kun julkisuudessa esiintyy jatkuvasti
41665:    Myös tasavallan presidentin eläkeoikeudesta              tietoja, joiden mukaan aikaisemman ta-
41666: on säädetty laiiia, jota sovelletaan myös aikai-            savallan presidentin eläke olisi veroton,
41667: sempaan tasavallan presidenttiin. Tässä laissa ei           kysyn, onko kyseessä väärä lain tulkinta,
41668: ole määräystä eläkkeen verottomuudesta.                     mutta jos ei ole, kysyn, mihin lakiin mai-
41669:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-             nittu verottomuus sitten perustuu?
41670: jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
41671: 
41672:      Helsingissä 5 päivänä heinäkuuta 1996
41673: 
41674:                                          Esko Seppänen /vas
41675: 
41676: 
41677: 
41678: 
41679: 260017
41680: 2                                           KK 544/1996 vp
41681: 
41682: 
41683: 
41684: 
41685:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
41686: 
41687:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        saatu palkkio, eläke ja valtiolta niiden lisäksi
41688: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         saatu asunto- tai muu etu on verosta vapaata
41689: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tuloa. Asiasta on säädetty tuloverolain (1535/92)
41690: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko Sep-        87 §:ssä. Vastaava säännös on sisältynyt myös
41691: päsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        nykyistä tuloverolakia edeltäneisiin tulo- ja va-
41692: 544:                                                  rallisuusverolakeihin. Muista tuloistaan tasaval-
41693:                                                       lan presidentti maksaa veroa samojen säännös-
41694:             Kun julkisuudessa esiintyy jatkuvasti     ten mukaisesti kuin muutkin verovelvolliset.
41695:          tietoja, joiden mukaan aikaisemman ta-          Presidentin palkkion ja eläkkeen verovapau-
41696:          savallan presidentin eläke olisi veroton,    della on pitkät perinteet. Verovapaudesta luopu-
41697:          kysyn, onko kyseessä väärä lain tulkinta,    minen oli esillä 1980-luvun lopulla niin sanotun
41698:          mutta jos ei ole, kysyn, mihin lakiin mai-   kokonaisverouudistuksen yhteydessä, mutta ny-
41699:          nittu verottomuus sitten perustuu?           kytilan säilyttämistä pidettiin lopulla selkeimpä-
41700:                                                       nä vaihtoehtona senkin vuoksi, että tasavallan
41701:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          presidentin palkkaus- ja eläke-edut on mitoitettu
41702: vasti seuraavaa:                                      niiden verottomuus huomioon ottaen. Jos edut
41703:                                                       olisi säädetty veronalaisiksi, niiden tasoa olisi
41704:     Tasavallan presidentin toimen hoitamisesta        ollut käytännössä tuntuvasti nostettava.
41705:        Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 1996
41706: 
41707:                                                                                  Ministeri Arja Alho
41708:                                            KK 544/1996 vp                                            3
41709: 
41710: 
41711: 
41712: 
41713:                                        Tili Riksdagens Talman
41714: 
41715:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         handhavande av republikens presidents ämbets-
41716: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande          uppdrag är skattefri inkomst. Om detta stadgas i
41717: med1em av statsrådet översänt följande av            87 § inkomstskatte1agen (1535/92). Motsvarande
41718: riksdagsman Esko Seppänen undertecknade              stadgande har även ingått i de lagar om skatt på
41719: spörsmål nr 544:                                     inkomst och förmögenhet som föregick den nu-
41720:                                                      varande inkomstskattelagen. På andra inkom-
41721:          Eftersom det i offentligheten oavbrutet     ster betalar republikens president skatt enligt
41722:       framkommer uppgifter om att den tidiga-        samma stadganden som övriga skattskyldiga.
41723:       re presidentens pension skulle vara skat-         Skattefriheten beträffande presidentens arvo-
41724:       tefri frågar jag om det rör sig om en felak-   den och pensioner har långa traditioner. Frågan
41725:       tig tolkning av lagen, men om så inte är       om att slopa skattefriheten behandlades i slutet
41726:       fallet, frågar jag på viiken lag denna skat-   av 1980-talet i ans1utning tili den genomgripande
41727:       tefrihet grundar sig?                          skattereformen, men bibehållande av den nuva-
41728:                                                      rande praxisen ansågs tili slut vara det k1araste
41729:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        a1ternativet bl.a. eftersom presidentens 1öne- och
41730: anföra följande:                                     pensionsförmåner är dimensionerade med hän-
41731:                                                      syn tili skattefriheten. Om förmånerna skulle ha
41732:   Arvode och pension samt därutöver av staten        b1ivit skattepliktiga skulle man i praktiken ha
41733: bekostade bostads- och andra förmåner för            varit tvungen att avsevärt höja nivån på dem.
41734: 
41735:     Helsingforsden 30 juli 1996
41736: 
41737:                                                                                 Minister Arja Alho
41738:                                             KK 545/1996 vp
41739: 
41740: Kirjallinen kysymys 545
41741: 
41742: 
41743:                                    Klaus Bremer /r: Virkamiehiä koskevienjääviyssäännösten sovelta-
41744:                                       misesta
41745: 
41746: 
41747:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
41748: 
41749:      Vastauksessaan kirjalliseen kysymy kseeni        tystenja sopivan lentokaluston määrä" pieneksi.
41750: 315/1996 vp (Virkamiesten jääviyssäännösten so-       Totuus on, että kaksoistyöllään Air Botniassa
41751: veltamisesta) Ilmailulaitos (ILL) valehtelee selvi-   ILL:n tarkastajat saavat vain kahden konetyypin
41752: tyksessä, jonka hallitus kritiikittömästi allekir-    kelpuutukset ja että Suomessa kaikkiaan on vain
41753: joittaa vastauksenaan.                                kaksi ns. suurempaa lentoyritystä: Finnair ja Air
41754:      Niinpä mm. vastauksen väite "Järjestelmä on      Botnia. Ihmeteltävää on, että 26 Mmk voittoa
41755: toiminut moitteettomasti, eikä varsin pienen il-      liikenneministeriölle tuottavalla ILL:lla ei muka
41756: mailupiirin tiedossa olevajärjestelmä ole aiheut-     olisi varaa kouluttaa omia tarkastuslentäjiään
41757: tanut erityisempää arvostelua", on karkea valhe.      kuten ilmailuviranomaisilla ympäri maailmaa:
41758: Lentoturvallisuushallintoa on ilmailulain 27 §:n      monikansallisella Flight Safety Co:lla (USA,
41759: 2 momentin 3 kohdan sekä 60 §:n 1 momentin 1          myös Ranskassa, Englannissa, Saksassa, Sveit-
41760: kohdan sille suomien mielivaltaisten oikeuksien       sissä, Belgiassa ym.) tai sen kilpailijoilla. Myös
41761: takia arvosteltu läpi vuosien mielivallasta ja lin-   kaikilla lentokone- ja helikopterivalmistajilla on
41762: jattomuudesta. ILL:n tarkastaja Pekka Liljan          omat vaara- ja erikoistilannekoulutuksensa jat-
41763:  (mm. tapaukset Å. Kjellman, työaikarajoitusten       kuvasti.
41764: ylitykset rahtilennoilla Finnairin lakon aikana),         Vakava valhe hallituksen antamassa vastauk-
41765:  Ilkka Aittolan (tapaus R22:n lentoturvallisuutta     sessa on väite, että ILL:n tarkastuslentäjien työ-
41766:  vaarantaneet muutosmääräykset ja valehtelu           panoksen aiheuttaman Botnian lentäjän Mauri
41767:  EOA:lle), Veikko Vanan (lukuisat tapaukset yk-       Myrttisen "irtisanominen on liittynyt yksin-
41768:  sityisten liikeintressien ja viranomaisintressien    omaan yhtiön asettamiin sisäisiin laatuvaati-
41769:  sekoiluista oikeuskäsittelyitä myöten), Markku       muksiinja valvontatoimenpiteisiin" ,ja että "ILL
41770:  Hiedanpään (viranomais- ja vakuutusyhtiöedus-        ei kuitenkaan katso asiakseen selvittää irtisano-
41771:  tusten ristiin menot), Yrjö Mörskyn (lentoturval-    misasiaa tarkemmin, koska asia koskee yhtiön
41772:  lisuutta vaarantaneen sairauden salaaminen ym.)      sisäistä menettelyä". Mauri Myrttinen, joka
41773:  ym. viranomaistoimet osoittavat väitteen irvok-      (ILL:n lentoturvallisuusosaston ylijohtaja Kim
41774:  kaaksi totuuden vääristelyksi.                       Salosen hätäisen väliintulon jälkeen) tyytyi Bot-
41775:      Samoin ILL:n (hallituksen hyväksymä) väite,      nian tarjoamaan irtisanomiskorvaukseen, on
41776:  että ILL:n tarkastajien kaksoistyö viranomais-       väitteen johdosta nostanut herjauskanteen Air
41777:  valvontaansa kuuluvan yksityisen yrityksen pal-      Botniaa vastaan. Myrttistä ei koko hänen toi-
41778:  veluksessa on vähäistä ja tapahtuu pääsääntöi-       mintansa aikana Air Botnialla ole huomautettu
41779:  sesti loma- ja vapaa-aikana, on valhe. Esimerkik-    mistään. Toisaalta ILL:n, joka tutkii ja vaatii
41780:  si ILL:n tarkastaja Kihlström ei voinut suorittaa    kirjallisia selvityksiä pienimmistäkin lentotur-
41781:  virkatehtäväänsä kuuluvaa tarkastuslentoa len-       vallisuuteen mahdollisesti vaikuttavista huhupu-
41782:  täjä Jari Pitkäselle, koska hänen lain sallimat      heistakin kuten "öljytipoista lentopaikalla" (ta-
41783:  lentotuntiosa olivat tulleet täyteen Air Botnian     paus helmikuussa Helsingissä) ja "lennoista koti-
41784:  palveluksessa. Vastaavanlaisia todisteita löytyy     nurmikoita kaupungissa" (tapaus huhtikuussa
41785:  lisääkin.                                            Nurmeksessa), olisi aivan ehdottomasti tullut
41786:      Edelleen hallitus (ILL) vastauksessaan perus-    tutkia Botnian "sisäisiin laatuvaatimuksiin ja
41787:  telee ILL:n tarkastajien kaksoistyön tarvetta yk-    valvontatoimenpiteisiin" liittyneeksi väitettyä
41788:   sityisessä yrityksessä näin saatavilla "useiden     tapausta, josta Myrttistä hallituksen vastaukses-
41789:   monimoottoristen lentokoneiden erityiskelpuu-       sa virallisesti syytetään. Koska ILL ei ole sitä
41790:   tuksilla" sekä tarpeella tutustua "suurimpien an-   tehnyt, on joko syytös tekaistu tai sitten ILL on
41791:   siolentoyritysten monipuoliseen ja laajaan toi-     laiminlyönyt tehtäväänsä.
41792:   mintaan". Ristiriitaisesti samassa vastauksessa         Hallituksen antamassa (ILL:n) vastauksessa
41793:   kuitenkin osoitetaan suomalaisten "sopivien yri-    on monia muita epärehellisiä selityksiä, jotka
41794: 260017
41795: 2                                           KK 545/1996 vp
41796: 
41797: perustuvat varmuuteen siitä, etteivät ulkopuoli-      vaksi määrättyjä taloudellisia selvityksiä on to-
41798: set kykene lainkaan kyseenalaistamaan ILL:n           dennettu? JAR:n määräysten mukaan Air Bot-
41799: lentoturvallisuuteen verhoamia asioita.               nian liiketoiminnan olisi em. rahoituskyvyn
41800:    Selityksiä vaille jäävät edelleen:                 puuttuessa pitänyt raueta lentoturvallisuuden
41801:    1) JAR (JAA:n eli Joint Aviation Authori-          vaarantumisen vuoksi. Nauttiiko Air Botnia sen
41802: ties'n yhteiset ilmailuvaatimukset) erittelee tar-    lentoja myyvän valtionyhtiö Finnairin ja ILL:n
41803: koin lehtoyhtiön laatupäällikön ja huoltotoimin-      viranomaisten erityissuojelua- onko ILL näin-
41804: nan päällikön tehtävät. Laatupäällikkö mm. val-       kin syyllistynyt lentoturvallisuuden vaarantami-
41805: voo huoltotoiminnan laatua ja hänen tulee olla        seen? Suomessa ei näet ilman Air Botniaa olisi
41806: kaikista ulkopuolisista riippuvuussiteistä vapaa.     ainuttakaan EU :n kuljetuskomissaarin Neil Kin-
41807: JAR:n mukaan Air Botnian kokoinen yritys ei           nockin toistuvasti peräänkuuluttamista yksityi-
41808: voi toimia ilman laatupäällikköä. ILL:n lentotoi-     sistä kilpailijoista valtion lentoyhtiölle.
41809: mintakäsikirjan vaatimusten mukaan laatupääl-            2) Suomen jo EU:nkin piirissä huomiota he-
41810: likön ja huoltotoimintapäällikön tehtävien yh-        rättäneessä ilmakuljetusalan yksityisen liiketoi-
41811: distäminen ei käy.                                    minnan vähäisyydessä on 98-prosenttisesti vain
41812:    - Miten ILL on voinut hyväksyä ainutker-           JAA:n määrityksen täyttäviä "very small opera-
41813: taisesti Air Botnialla laatupäällikön ja huoltotoi-   tors" eli enintään viiden täysipäiväisen työnteki-
41814: minnan päällikön tehtävien yhdistämisen saman         jän yrityksiä. JAA määrittelee Temporary Gui-
41815: henkilön toimeksi? Siksikö että Air Botnian pal-      dance Leafletissään kohdalla 6.3 erityiset "Quali-
41816: veluksessa on kolme ILL:n viranomaishenkilöä?         ty Systems for Smaller Operators", jotka ratkai-
41817: ILL syyllistyy näin kiistatta JAR:n ja JAA:n          sevalla tavalla helpottavat pienille yrityksille ase-
41818: määräysten vastaiseen, lentoturvallisuutta vaa-       tettavia organisaatiovaatimuksia ja viranomais-
41819: rantavaan toimintaan!                                 byrokratiaa.
41820:    - Onko Air Botnian laatupäällikkö tehnyt              - Miksi ILL ei suostu julkaisemaan, toteut-
41821: määräysten mukaisesti ILL:lle ilmoituksen vaa-        tamaan tai edes kääntämään näitä vaatimuksia
41822: ratilanteesta lentoonlähdössä, jossa yhtiön ko-       Suomessa, vaan edellyttää ilmailualan pienim-
41823: neen kaksi moottoria sammuivat huolimatto-            rniitäkin yrityksiltä Finnairin tasoista organisaa-
41824: manjäänpoiston takia? Entä onko laatupäällik-         tiokaavaa ja päällystörakennetta?
41825: kö tehnyt ilmoituksen ILL:lle lentoturvallisuu-          - Miksi yksityistä yritystoimintaa ilmateil-
41826: den vaarantumisesta koneen päällikön ilmoitta-        lämme pidetään ILL:n hirmuvallalla niin piene-
41827: matta jättämästä tuulilasin jäänpoistovalon epä-      nä, että sen osuus on vain parin prosentin luok-
41828: normaalista toiminnasta ja sen jälkeen seuraa-        kaa ILL:n liikevaihdosta ja edustaa murto-osaa
41829: valla lennolla sattuneesta tuulilasin irtoamisesta    vastaavasta muissa Euroopan maissa- raskaas-
41830: lennon aikana? Milloin ILL on tutkinut tapauk-        ti verovaroin subventoidun Finnairin suojelemi-
41831: set ja mitä seuraamuksia ILL on asian johdosta        seksiko?
41832: määrännyt, koska Air Botnian lentäjät eivät              - Täyttääkö ILL:n toiminta edellä esitetyn
41833: mahdollisista tutkimuksista tiedä?                    perusteella ILL:sta annetun lain 2 §:n määräyk-
41834:    - Voiko ILL:n viranomais- ja valvontateh-          sen "edistää ilmailua, huolehtia ilmailun kehittä-
41835: tävien riippumattomuuden kannalta olla oikein,        misestä ja valvonnasta sekä muista siviili-ilmai-
41836: että Air Botnian pienen hallituksen jäsenenä on       luun liittyvistä viranomaistehtävistä"?
41837: ILL:n viranomainen Heikki Jouppila,jonka pää-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
41838: toimena on määrätä Suomessa perittävistä navi-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
41839: gaatio- ja laskeutumismaksuista? Ovatko viran-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
41840: omaissuhteet suojanneet Air Botniaa? Entä onko        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41841: Air Botnia suorittanut navigaatio- ja laskeutu-
41842: mismaksut aivan samojen tariffien mukaan kuin                     Miksi Hallitus ei tarkistanut ILL:n kir-
41843: sen kilpailijat?                                              jalliseen kysymykseeni 315/1996 vp esit-
41844:    - Millä tavalla ILL on varmistanut, että                   tämän, asiaatuntemattomallekin ala-ar-
41845: käytännössä selvitystilassa olevalla Air Botnialla            voiseksi paljastautuvan vastauksen paik-
41846: todellisuudessa on varmasti EU:nja myös ILL:n                 kansapitävyyttä, ja
41847: vaatimat kuuden kuukauden keskeytyksettömän                       mitä Hallitus aikoo tehdä edellä esitet-
41848: toiminnan takaavat likvidit rahavarat hallus-                 tyjen epäselvyyksien selvittämiseksi?
41849: saan? Miten kolmen kuukauden välein annetta-
41850: 
41851:      Helsingissä 12 päivänä heinäkuuta 1996
41852: 
41853:                                             Klaus Bremer lr
41854:                                             KK 545/1996 vp                                               3
41855: 
41856: 
41857: 
41858: 
41859:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
41860: 
41861:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        voinut ottaa kantaa. Ilmailulaitos toteaa Breme-
41862: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         rin kysymyksen johdosta lausuntonaan seuraa-
41863: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       vaa:
41864: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus
41865: Bremerin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         llmailulaitoksen tarkastajat sivutoimisina lentä-
41866: n:o 545:                                              jinä ansiolentoyrityksissä
41867: 
41868:            Miksi Hallitus ei tarkistanut ILL:n kir-       Kirjallinen kysymys 315/1996 vp ja siihen an-
41869:        jalliseen kysymykseeni 315/1996 vp esit-       tamamme lausunto koskivat pääasiassa joiden-
41870:        tämän, asiaatuntemattomallekin ala-ar-         kin Ilmailulaitoksen tarkastajien oikeutta toimia
41871:        voiseksi paljastautuvan vastauksen paik-       sivutoimisina lentäjinä ansiolentoyrityksissä am-
41872:        kansapitävyyttä, ja                            mattitaitonsa ylläpitämiseksi. Kansanedustaja
41873:            mitä Hallitus aikoo tehdä edellä esitet-   Bremerin mukaan ja hänen sanojaan suoraan
41874:        tyjen epäselvyyksien selvittämiseksi?          lainaten aikaisempaan lausuntoomme sisältyvä
41875:                                                       toteamus, että järjestelmä (tarkastajien toimimi-
41876:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           nen sivutoimisina lentäjinä) on toiminut moit-
41877: taen seuraavaa:                                       teettomasti, eikä varsin pienen ilmailupiirin tie-
41878:                                                       dossa olevajärjestelmä ole aiheuttanut erityisem-
41879:     Vastatessaan 14.5.1996 kansanedustaja Bre-        pää arvostelua, on karkea valhe. Ilmailulaitos ei
41880: merin kirjalliseen kysymykseen 315/1996 vp vir-       voi käsittää kansanedustaja Bremerin ajatuksen-
41881: kamiehen jääviyssäännösten soveltamisesta hal-        kulkua, kun hän perustelee väitettään sellaisilla
41882: litus tukeutui vastauksessaan Ilmailulaitokselta      ilmailulain (281/95) kohdilla, jotka käsittelevät
41883: asiasta pyydettyyn lausuntoon, koska kysymyk-         lupakirjan ja ansiolentoluvan peruuttamista ja
41884: sessä viitattiin Ilmailulaitokseen ja sen palveluk-   jotka eivät liity mitenkään tarkastajien sivutoi-
41885: sessa oleviin lentäjiin. Ilmailulaitoksen lausun-     miin. Myöskään Bremerin esittämät tapaukset
41886: non valtiovarainministeriölle antoi Ilmailulai-       koskien viiden Ilmailulaitoksen tarkastajan toi-
41887: toksen viranomaistehtäviä hoitava yksikkö, jon-       mintaa, jotka Bremerin mukaan osoittavat Il-
41888: ka palveluksessa olevat henkilöt ovat virkavas-       mailulaitoksen väitteen irvokkaaksi totuuden
41889: tuulla toimivia valtion virkamiehiä. Hallituksel-     vääristelyksi, eivät mitenkään liity tarkastajien
41890: la ei ole mitään syytä epäillä, että valtion viran-   toimimiseen sivutoimisina lentäjinä. Näitä Bre-
41891: omaisen toiselle valtion viranomaiselle antamas-      merin esiin tuomia tapauksia Ilmailulaitos käsit-
41892: sa lausunnossa esitetty selvitys ei pitäisi paik-     telee jäljempänä.
41893: kaansa.                                                   Ilmailulaitos toistaa, että Ilmailulaitoksen tar-
41894:     Kysymyksenjohdanto-osassa on esitetty usei-       kastajien oikeus toimia sivutoimisina lentäjinä
41895:  ta Ilmailulaitosta koskevia väitteitä. Tämän         ansiolentoyrityksissä perustuu ensinnäkin Ilmai-
41896:  vuoksi asiasta on pyydetty Ilmailulaitoksen lau-     lulaitoksen ja kyseisten tarkastajien välisiin kir-
41897:  sunto. Lausunnon on antanut Ilmailulaitoksen         jallisiin sopimuksiin, joissa toiminnan rajat on
41898:  viranomaistoimintoja hoitava yksikkö. Lausun-        tarkoin määritelty, toisaalta se perustuu Ilmailu-
41899:  nossaan Ilmailulaitos toteaa seuraavaa:              laitoksen, ansiolentoyrityksen ja tarkastajan vä-
41900:     Kansanedustaja Klaus Bremer on eduskun-           liseen kirjalliseen sopimukseen tarkastajan toi-
41901:  nan puhemiehelle esittämässään kirjallisessa ky-     mimisesta sivutoimisena lentäjänä yrityksessä.
41902:  symyksessä 545/1996 vp väittänyt valheelliseksi      Nämä sopimukset on laadittu ottaen tarkoin
41903:  Ilmailulaitoksen hänen eduskunnalle esittämän-       huomioon valtion virkamieslain (750/94) 18 §:n
41904:  sä kirjallisen kysymyksen 315/1996 vp johdosta       säännös virkamiehen sivutoimista, eivätkä nämä
41905:  29.4.1996 antamaa lausuntoa. Valitettavasti          sivutoimet ole estäneet Ilmailulaitoksen tarkas-
41906:  kansanedustaja Bremerin kysymys 545/1996 vp          tajia hoitamasta tehtäviään asianmukaisesti.
41907:  on osin niin perustelematon ja epäselvä, ettei           Bremerin esittämässä kysymyksessä maini-
41908:   Ilmailulaitos ole kaikkiin kysymyksen kohtiin       taan Ilmailulaitoksen tarkastaja, joka Bremerin
41909: 4                                            KK 545/1996 vp
41910: 
41911: mukaan ei ole voinut suorittaa virkatehtäväänsä        an, että korkean ammattitaidon ja käytännön
41912: kuuluvaa tarkastuslentoa eräälle lentäjälle, kos-      tuntemuksen vaatimuksen asettavat niin Ilmailu-
41913: ka hänen lain sallimat lentotuntinsa olivat tulleet    laitoksen asiakkaat kuin myös eurooppalaisten
41914: täyteen yksityisen lentoyhtiön palveluksessa.          ilmailuviranomaisten yhteistyöelimen JAA:n
41915: Mainittu tarkastaja on todennut kyseisestä yksit-      (Joint Aviation Authorities) ohjeet.
41916: täistapauksesta, että hänelle oli soitettu virka-
41917: ajanjälkeen kotiin ja pyydetty lentämään tarkas-
41918: tuslento vielä samana iltana.Tarkastaja oli kiel-      Ilmailulain 27 ja 60 §: Ilmailulupakirjojen ja ansio-
41919: täytynyt, koska hänen työaikansa oli lentämisen        lentolupien peruuttaminen
41920: kannalta tullut täyteen.
41921:    Tarkastuslentojärjestelmän toimivuuden ja               Bremerin mukaan Ilmailulaitoksen lentotur-
41922: työn suunnittelun kannalta on tärkeää ja sitä          vallisuushallintoa on ilmailulain 27 §:n 2 momen-
41923: myös edellytetään, että tarkastuslennolle vara-        tin 3 kohdan sekä 60 §:n 1 momentin 1 kohdan
41924: taan aika etukäteen.Tarkastajilla ei ole myös-         sille suomien mielivaltaisten oikeuksien takia ar-
41925: kään velvollisuutta ottaa työajan ulkopuolella         vosteltu läpi vuosien mielivallasta. Mainitut lain-
41926: vastaan tarkastuslentoja. Käytännössä tarkas-          kohdat koskevat ilmailulupakirjan ja ansiolento-
41927: tuslentäjät kuitenkin usein vapaaehtoisesti lentä-     luvan peruuttamista. Ne olivat varsin äskettäin
41928: vät tarkastuslentoja viikonloppuisin tai iltaisin,     eduskunnan arvioitavina, kun se käsitteli uutta
41929: jos asiakkaalle ei muu ajankohta sovi, ja pyrkivät     ilmailulakia, joka hyväksyttiin 3.3.1995 ja tuli
41930: näin osaltaan mahdollisimman hyvään ja jousta-         voimaan 1.3.1996. Ilmailulaitos selvittää lupa-
41931: vaan asiakaspalveluun.                                 kirjojenja ansiolentolupien peruuttamismenette-
41932:    Yhteenvetona tästä asiakohdasta Ilmailulai-         lyä tarkemmin kansanedustaja Bremerin edus-
41933: tos toteaa, että Bremer ei ole esittänyt väitteiden-   kunnalle esittämän kirjallisen kysymyksen 546/
41934: sä tueksi mitään sellaista, minkä vuoksi Ilmailu-      1996 vp johdosta liikenneministeriölle antamas-
41935: laitoksella olisi syytä muuttaa aiempaa arviotaan      saan lausunnossa.
41936: järjestelmän toimivuudesta.
41937:                                                        Ilmailulaitoksen tarkastajien toiminnasta esitetyt
41938: Ilmailulaitoksen tarkastajien ammattitaidon yllä-      väitteet
41939: pitäminen
41940:                                                           Kansanedustaja Bremer viittaa kysymykses-
41941:     Kansanedustaja Bremer katsoo kysymykses-           sään useisiin Ilmailulaitoksen tarkastajiin ja hei-
41942: sään ilmeisesti, että Ilmailulaitoksen tarkastajat     dän toimintaansa hänen mukaansa liittyviin epä-
41943: saavuttavat sivutoimestaan ansiolentoyritykses-        selvyyksiin.
41944: sä hyötynä ainoastaan kelpuutukset yhtiön leu-            Ensimmäinen tarkastajista oli silloisen ilmai-
41945: totoiminnassa käytettäviin konetyyppeihin. Bre-        luhallituksen palveluksessa vuoteen 1982 saak-
41946: mer ihmettelee, ettei Ilmailulaitoksella ole varaa     ka. Ilmailulaitos ei voi ottaa kantaa kyseiseen
41947: kouluttaa omia tarkastuslentäjiään ulkomaisis-         Bremerin mainitsemaan vanhaan tapaukseen,
41948: sa koulutuskeskuksissa kuten ilmailuviranomai-         koska Bremer on antanut tapauksesta ylimalkai-
41949: silla ympäri maailmaa. Bremerin ihmettelyyn ei         set tiedot ja koska kyseisen tarkastajan sen aikai-
41950: ole aihetta. Ilmailulaitoksen tarkastajat käyvät       set esimiehet eivät enää ole Ilmailulaitoksen pal-
41951: jatkuvasti sekä kotimaassa että ulkomailla eri-        veluksessa.
41952: laisilla kursseilla kuten kansainvälisessä viran-         Toisen tarkastajan osalta Bremer teki edus-
41953: omaiskoulutuksessa ja tyyppikelpuutuskoulu-            kunnan oikeusasiamiehelle 14.1.1986 kantelun
41954: tuksessa.                                              katsastushuomautuksesta, joka liittyi yhtiönsä
41955:     Ilmailulaitos toteaa kuitenkin selvyyden           omistaman ilma-aluksen 7.2.1985 tapahtunee-
41956: vuoksi, että sivutoimisena ansiolentäjänä toimi-       seen katsastukseen. Eduskunnan oikeusasiamies
41957: misesta saatavaa hyötyä ei voi korvata koulutuk-       totesi ratkaisussaan 12.1.1987 no 64 seuraavaa:
41958: sella. Kuten Ilmailulaitos on aiemmassa lausun-        "Sen perusteella, mitä asiakirjoista ilmenee, ei il-
41959: nossaan todennut, lentäjänä toimimisessa on ni-        mailuhallituksen taikka muidenkaan viranomais-
41960: menomaisesti kyse viimeaikaisen kokemuksen ja          ten voida mielestäni katsoa ylittäneen harkintaval-
41961: tarkastuslentäjäitä edellytettävän ammattitai-         taansa taikka muutoinkaan menetelleen sillä ta-
41962: don ylläpitämisestä. Samoin Ilmailulaitos on           valla virheellisesti, että eduskunnan oikeusasia-
41963: aiemmassa lausunnossaan todennut sen tosiasi-          miehen olisi siihen puututtava."
41964:                                               KK 545/1996 vp                                                 5
41965: 
41966:     Kolmannen tarkastajan osalta kansanedusta-               Myös viimeksi mainittua tarkastajaa on syy-
41967: ja Bremerille on vastattu jo kysymykseen 315/            tetty Auto, tekniikka ja kuljetus -lehdessä nimi-
41968: 1996 vp annetussa lausunnossa.                           merkillä julkaistussa pakinassa laittomuuksista
41969:     Neljännellä Bremerinmainitsemalla tarkasta-          työtehtävien hoidossa, jotka eivät liittyneet tar-
41970: jalla on sopimus vahinkotarkastajana toimimi-            kastuslentoihin. Ilmailulaitos teki 2.2. 1995 paki-
41971: sesta Suomen lentovakuutuspoolin kanssa, ja              nasta kantelunjulkisen sanan neuvostolle. Julki-
41972: tätä sivutointa tarkastaja hoitaa vapaa-aika-             sen sanan neuvosto totesi ratkaisussaan
41973: naan. Ilmailulaitoksella ei ole aihetta, tarvetta        24.8.1995 no 2170/AL/95 muun muassa seuraa-
41974: eikä oikeutta puuttua tarkastajan sivutoimen             vaa: "pakina-tyyli ei kuitenkaan oikeuta esittä-
41975: hoitamiseen, koska toimi ei muodosta työsopi-            mään syytöksiä vakavista väärinkäytöksistä, jos
41976: muslain 13 ja 16 §:ssä eikä hallintomenettelylain        syytöksille ei voida esittää riittäviä perusteita", ja
41977:  10 §:ssä mainittuja esteellisyysperusteita. Suo-        edelleen: "lehti ei neuvoston mielestä myöskään
41978: men lentovakuutuspooli on tarkastajan työnan-            esittänyt riittävää selvitystä yksittäiseen tarkasta-
41979: taja sivutoimen osalta ja vastaa tältä osin tarkas-      jaan kohdistamiensa syytteiden tueksi". Julkisen
41980: tajan työsuorituksista. Ilmailulaitoksen ja Suo-         sanan neuvosto antoi lehdelle tapauksen johdosta
41981:  men lentovakuutuspoolin vastuualueet on pidet-          huomautuksen hyvänjournalistisen tavan rikkomi-
41982:  tävä selkeästi erillään toisistaan. Ilmailulaitos on    sesta (päätös 2170/AL/95). Julkisen sanan neu-
41983:  tuonut kyseiset asiat jo aiemmin esiiie kirjeellään     vosto kehotti lehteä julkaisemaan langeHavan
41984:  2.5.1996 Auto, tekniikka ja kuljetus -lehdelle,         päätöksensä näkyvällä paikalla tekstiosassa, ly-
41985: jota julkaisevan yhtiön hallituksen puheenjohta-         hentämättömänä ja ilman välittömiä komment-
41986: ja Bremer on. Bremer itse kirjoitti asiasta Ilmai-       teja. Lehti on Ilmailulaitoksen saaman tiedon
41987:  lulaitokselle 22.12.1992, johon oli liitetty Auto,      mukaan kieltäytynyt julkaisemasta julkisen sa-
41988:  tekniikka ja kuljetus -lehden no:ssa 12/92 ollut        nan neuvoston päätöstä eikä ole tehnyt sitä mää-
41989:  asiaa koskeva pakina. Ilmailulaitos ilmoitti tuol-       räajassa tai myöhemminkään.
41990:  loin kirjallisesti Bremerille tutkineensa jutun to-
41991:  denperäisyyden ja että tarkastaja on vahinkotar-
41992:  kastuksia tehdessään toiminut sovittujen menet-         Oy Air Botnia Ab:hen liittyvät väitteet
41993:  telytapojen mukaisesti sekä ettei aihetta Breme-
41994:  rin esittämiin epäilyihin ole. Mitään yksilöityjä       Lentäjän irtisanominen
41995:  väitteitä tarkastajan toiminnasta ei ole esitetty
41996:  missään vaiheessa ainakaan Ilmailulaitokselle,ja           Bremerin mukaan hallitus on esittänyt vaka-
41997:  luonnollisesti oikea kohde väitteiden esittämisel-      van valheen väittäessään, että Oy Air Botnia
41998:  le on tarkastajan työnantaja sivutoimen osalta eli      Ab:n lentäjän irtisanominen on liittynyt yksin-
41999:  Suomen lentovakuutuspooli.                              omaan yhtiön asettamiin sisäisiin laatuvaati-
42000:      Viidennen tarkastajan osalta Bremer viittaa         muksiinja valvontatoimenpiteisiin. Kuten Ilmai-
42001:  terveydentilaa koskeviin tietoihin. Ilmailulaitos       lulaitos on jo edellisessä lausunnossaan korosta-
42002:  ihmettelee, mistä kansanedustaja Bremer on saa-         nut, kyseinen lause on yhtiön ilmoittaman mu-
42003:  nut käsiinsä yksittäisen henkilön terveydentilaa        kainen. Ilmailulaitos ei ole selvittänyt asiaa eikä
42004:  koskevia luottamuksellisia tietoja. Terveydenti-        katso, että sillä on oikeutta tai velvollisuutta sel-
42005:  laa koskevien tietojen luottamuksellisuudesta           vittää asiaa, koska työntekijän irtisanominen ja
42006:  johtuen Ilmailulaitos toteaa vain, että jo useam-       sen perusteet ovat yhtiön sisäinen asia. Ilmailu-
42007:  man vuoden ennen Ilmailulaitoksen palveluk-             laitos pitää siten edelleenkin kiinni tästä jo aiem-
42008:   seen tuloa silloinen ilmailuhallitus peruutti kysei-   massa lausunnossaan esittämästä kannasta. Yli-
42009:   sen henkilön ilmailulupakirjan terveydellisten         johtaja Kim Saloseen kohdistuvista Bremerin
42010:   seikkojen vuoksi päätöksellään 9.12.1987 no            väitteistä lentäjän irtisanomisen yhteydessä 11-
42011:  4908/942/87, eikä siihen liittynyt mitään salatta-      mailulaitos toteaa vielä erikseen, että Salonen ei
42012:   vaa. Kyseisen henkilön hakiessa Ilmailulaitoksen       ole missään vaiheessa puuttunut irtisanomis-
42013:   palvelukseen tarkastajaksi hänen terveydentilan-       asiaan.
42014:   sa oli luonnollisesti Ilmailulaitoksen tiedossa,          Lentäjän irtisanomisen osalta Bremer väittää,
42015:   vaikka terveydentilalle ei ole asetettukaan erityi-    että kyseessä on tapaus, joka ilmailuviranomai-
42016:   siä vaatimuksia. Kyseinen tarkastaja toimii len-       sen olisi tullut tutkia. Bremerin mukaan Ilmailu-
42017:   toturvallisuushallinnossa sellaisissa tehtävissä,      laitos tutkii pienimmätkin lentoturvallisuuteen
42018:  joiden hoitoa ilmailulupakirjan puuttuminen ei          vaikuttavat huhupuheet, joten sen olisi tullut
42019:   estä.                                                  puuttua myös tapaukseen, josta lentäjää syyte-
42020: 6                                            KK 545/1996 vp
42021: 
42022: tään. Lentäjän osalta Ilmailolaitoksen tietoon ei      to ei katsonut tapahtuneen antavan aihetta
42023: ole tullut mitään sellaisia rikkomuksia, jotka an-     enempiin toimenpiteisiin.
42024: taisivat aihetta tutkia hänen toimintaansa ilmai-         Toisessa tapauksessa saman lentokoneen va-
42025: lolupakirjan haltijana. Kahdesta Bremerin esi-         sen tuulilasi rikkoutui lennolla parin neliösentin
42026: merkkinä mainitsemasta tapauksesta (öljytipat          ruuduiksi yläreunaan tulleen oikosulun jälkeen.
42027: lentopaikalla ja lennot kotinurmikolta) Ilmailu-       Arvioitu syy on tuulilasin sähkölämmityksen
42028: laitos on saanut ilmoitukset, jotka ovat olleet        vioittuminen. Myös tästä tapauksesta on asian-
42029: Ilmailolaitoksen käsiteltävänä ja jotka eivät ole      mukaisesti ja lain edellyttämässä järjestyksessä
42030: selvityspyyntöjä lukuun ottamatta aiheuttaneet         ilmoitettu Ilmailulaitokselle. Ilmailulaitos ei kat-
42031: enempiä toimenpiteitä Ilmailolaitoksen taholta.        sonut tapahtuneen edellyttävän viranomaistoi-
42032:    Kysymyksessään Bremer luettelee sivun 2 lo-         menpiteitä.
42033: pusta alkaen asioita, jotka hänen mukaansa edel-           Ilmailolaitos sai viime vuonna 430 vaaratilan-
42034: leen jäävät selityksiä vaille. Ilmailolaitos tähden-   neilmoitusta. Heinäkuun 19. päivään mennessä
42035: tää, ettei näitä kysymyksiä ollut esitetty Bremerin    ilmoituksia on tänä vuonna saapunut 271 kappa-
42036: aikaisemmassa kysymyksessä. Näiden kysymys-            letta. Jokainen ilmoitus tutkitaan ja harkitaan,
42037: ten osalta Ilmailolaitos toteaa seuraavaa:             antaako se aihetta toimenpiteisiin. Valtaosa il-
42038:                                                        moituksista ei johda Ilmailolaitoksen osalta toi-
42039:                                                        menpiteisiin, mutta joissakin tapauksissa käyn-
42040: Laatupäällikön ja huoltotoiminnanjohtajan tehtä-       nistetään virkamies- tai lautakuntatutkinta.
42041: vien yhdistäminen                                      1. 3.1996 alkaen kaikki vaaratilanneraportit ovat
42042:                                                        menneet tiedoksi myös oikeusministeriön alaisel-
42043:    Ilmailolaitos on hyväksynyt Oy Air Botnia           le onnettomuustutkintakeskukselle, joka ryhtyy
42044: Ab:n huoltojärjestelyt voimassa olevien yhteiseu-      tarvittaessa tutkintaan.
42045: rooppalaisten JAR-145 -vaatimusten mukaisesti.
42046: 1.1. - 28.6.1996 yhtiön sisällä toimi itsenäinen
42047:                                                        Oy Air Botnia Ab:n hallituksen jäsenyys
42048: huolto-organisaatio, jolla oli erillinen toimilupa
42049: ja omat vastuuhenkilönsä. Tämän huolto-organi-
42050:                                                           Oy Air Botnia Ab:n hallituksessa mukana ole-
42051: saation laatupäällikkönä toimi lentoyhtiön huol-
42052:                                                        va Heikki Jouppila ei ole Bremerin väitteistä
42053: totoiminnanjohtaja,jolla ei muutoin ollut mitään
42054:                                                        huolimatta Ilmailolaitoksen viranomainen, vaan
42055: asemaa hyväksytyssä huolto-organisaatiossa.
42056:                                                        Ilmailolaitoksen tytäryhtiön Suomen Lentoase-
42057:                                                        mapalvelut Oy:n toimitusjohtaja.Tytäryhtiön
42058:                                                        toimialana on maaselvitys-ja huolintapalvelujen
42059: Vaaratilanteet                                         hoitaminen lentoasemilla, turvatarkastuspalve-
42060:                                                        lut sekä muut ilmaliikenteeseen suoraan liittyvät
42061:     Ilmailolaitokselle on saapunut vaaratilanne-
42062:                                                        tai lentoasemien käyttöä edistävät palvelut. Suo-
42063: raportit myös niistä kahdesta tapauksesta, joihin
42064:                                                        men Lentoasemapalvelut Oy ei tällä hetkellä myy
42065: kansanedustaja Bremer ilmeisesti viittaa.
42066:                                                        mitään palveluja Oy Air Botnia Ab:lle. Jooppi-
42067:    Ensimmäisessä tapauksessa tosin ei ollut kyse
42068:                                                        lalla ei ole mitään tekemistä navigointi- ja laskeu-
42069: siitä, että ilma-aluksen kummatkin moottorit oli-
42070:                                                        tumismaksujen tai muidenkaan ilmailomaksujen
42071: sivat sammuneet lentoonlähdössä, vaan käynnis-
42072:                                                        määräämisen kanssa.
42073: tyksenjälkeen Jetstream-lentokoneen vielä seiso-
42074:                                                           Ilmailolaitoksesta annetun lain 3 §:ssä Ilmai-
42075: essa paikallaan oikean moottorin öljynpaineen
42076:                                                        lolaitoksen viranomaisyksikön lentoturvalli-
42077: varoitusvalot syttyivät ja moottori sammutettiin.
42078:                                                        suushallinnon tehtävät ja päätösvalta on selkeäs-
42079: Tämän jälkeen vasen moottori sammui itsekseen.
42080:                                                        ti erotettu Ilmailolaitoksen liikelaitospuolesta.
42081: Molempien moottoreiden ahtimien siivistä löytyi
42082:                                                        Jouppila ei ole millään tavoin osallisena lentotur-
42083: vääntymiä, joiden syynä oli ilmeisesti lumituis-
42084:                                                        vallisuushallinnon toiminnassa.
42085: kun aikana suojattuon moottorin imukanavaan
42086: päässeen lumen sulaminen ja jäätyminen sei-
42087: sonnan aikana ennen käynnistystä. Ilmailolaitos        EU:n ansiolentoyritysten taloutta koskevat vaati-
42088: sai asiasta ilmailolain ja asianomaisen ilmailo-       mukset
42089: määräyksen edellyttämän ilmoituksen. Yhtiö
42090: julkaisi tapahtuneenjohdosta kiertokirjeen no 2/          Matkustajien ja tavaran kuljetusta harjoitta-
42091: 96, joka sisältää tarkastusvaatimukset seisonnan       villa yrityksillä on ilmailolain 58 §:n 2 momentin
42092: jälkeen. Ilmailolaitoksen lentoturvallisuushallin-     ja Euroopan yhteisön lentoliikenteen harjoitta-
42093:                                               KK 545/1996 vp                                                7
42094: 
42095: jien toimiluvista 23.7.1992 annetun neuvoston           kennettä harjoittavaa yhtiötä (Finnair Oy, Kar-
42096: asetuksen (ETY) N:o 2407/92 mukaan oltava               air Oy, Finnaviation Oy, Oy Air Botnia Ab ja
42097: liikennelupa. Asetuksen 5 artiklan 5 kohdan mu-         Skärgårdsflyg Ab). Suomessa on siten asukaslu-
42098: kaan lupaviranomaiset voivat milloin hyvänsä,           kuun nähden poikkeuksellisen suuri määrä an-
42099: ja varsinkin jos on ilmeistä, että niiltä liikennelu-   siolentoyrityksiä. Tämän perusteella ei voi sa-
42100: van saaneelia lentoliikenteen harjoittajalla on ra-     noa, että ainakaan Ilmailulaitos olisi ollut estee-
42101: hoitusvaikeuksia, arvioida lentoliikenteen har-         nä ansiolentoyritysten markkinoille tulolle ja
42102: joittajan rahoitustilanteen ja peruuttaa luvan          siellä pysymiselle.
42103: määräajaksi tai kokonaan,jos viranomaiset eivät            Osallistuessaan kansainvälisten normien ke-
42104: enää ole vakuuttuneita siitä, että lentoliikenteen      hittämiseen Ilmailulaitos on erityisesti tuonut
42105: harjoittaja kykenee täyttämään nykyiset ja mah-         esiin pienten yhtiöiden ongelmat ja pyrkinyt
42106:  dolliset muut velvoitteensa 12 kuukauden ajan.         määrätietoisesti ottamaan huomioon myös pien-
42107:  Lupaviranomaiset voivat myöntää väliaikaisen           ilmailun näkökohdat eurooppalaisten ilmailu-
42108:  luvan lentoliikenteen harjoittajan taloutta kos-       viranomaisten yhteistyöelimen JAA:n toimin-
42109:  kevien uudelleenjärjestelyjen ajaksi edellyttäen,      nassa.
42110:  ettei turvallisuus vaarannu.
42111:     Tiedotusvälineissäkin esillä olleiden Oy Air
42112:  Botnia Ab:n rahoitusjärjestelyiden johdosta yri-       Lentotoimintaa koskevien JAR-vaatimusten jul-
42113:  tykselle on myönnetty liikennelupa-asetuksen 5         kaiseminen ja soveltaminen Suomessa
42114:  artiklan 5 kohdan mukaisesti väliaikainen liiken-
42115:  nelupa, jonka voimassaolo päättyy 31.8.1996.              Kansanedustaja Bremerin kysymys perustuu
42116:  Yhtiö on toimittanut Ilmailulaitokselle uuden          lentotoimintaa koskevien JAR-vaatimusten
42117:  liikennelupahakemuksen,jonka käsittely on kes-         kääntämisen ja soveltamisen osalta virheellisiin
42118:  ken.                                                   tietoihin.
42119:     Ilmailulaitokselle on jäänyt epäselväksi, mihin        Ensinnäkin lentotoimintaa koskevat JAR-
42120:  kolmen kuukauden välein annettaviksi määrät-           OPS-vaatimukset tulevat voimaan helikopteri-
42121:  tyihin taloudellisiin selvityksiin bnsanedustaja       lentotoiminnassa ja toimittaessa suurilla lento-
42122:  Bremer kysymyksessään viittaa. EU:n asetus             koneilla 1.4.1998 ja muiden pienemmillä lento-
42123:  edellyttää, että lentoliikenteen harjoittajan on       koneilla toimivien osalta vasta 1.4.1999 (ilmailu-
42124:  toimitettava lupaviranomaiselle jokaisena tili-        määräys OPS M3-14). Ilmailulaitokselle ei ole
42125:   kautena edellisen tilikauden tarkastetut tilit il-    saapunut vielä yhtäkään JAR-vaatimusten mu-
42126:   man aiheetonta viivytystä (5 artikla 6 kohta).        kaista toimilupahakemusta, eikä Ilmailulaitos
42127:   Näin yhtiö on toiminut.                               luonnollisesti ole soveltanut näitä JAR-vaati-
42128:                                                         muksia suomalaisiin yrityksiin. Hakemukset tul-
42129:                                                         laan aikanaan käsittelemään JAR-vaatimusten
42130: Suhtautuminen yksityiseen lentotoimintaan               mukaisesti. Ilmailulaitos ei ymmärrä Bremerin
42131:                                                         väitettä siitä, että Ilmailulaitos edellyttäisi ilmai-
42132:    Ilmailulaitos pitää perusteettomana ja asiatto-      lualan pienimmiltäkin yrityksiltä Finnairin ta-
42133: mana Bremerin väitettä siitä, että yksityistä yri-      soista organisaatiokaavaa ja päällystörakennet-
42134: tystoimintaa Suomen ilmateillä pidettäisiin 11-         ta. Suomessa toimii useita yhden tai muutaman
42135: mailulaitoksen hirmuvallalla pienenä. Bremer ei         hengen lentoyrityksiä.
42136: yksilöi, mitä hän tarkoittaa tässä yhteydessä 11-
42137: mailulaitoksen hirmuvallalla. Ansiolentoyrittä-
42138: jäksi pääsy on Suomessa täysin vapaata ja lento-        JAR-vaatimusten kääntäminen
42139: yritysten toiminnan säätely tapahtuu pääosal-
42140: taan EU:n asetusten ja osana yhteisölainsäädän-            JAR-määräykset on lueteltu EU-asetuksessa
42141: töä olevien JAR-vaatimusten (Joint Aviation             ja ne ovat siten osa yhteisölainsäädäntöä. Yhtei-
42142: Requirements) mukaisesti. Siltä osin kuin yhtei-        sön asiana on periaatteessa kääntää JAR-vaati-
42143: sölainsäädäntöä ei ole vielä voimaan saatettu,          mukset kansalliskielille. Näin ei ole kuitenkaan
42144: toiminta tapahtuu ilmailulain ja sen nojalla an-        tapahtunut, koska ilmailua koskevien määräys-
42145: nettujen määräysten perusteella. Kansalliset            ten kääntämisestä ei ole EU:ssa päästy yksimieli-
42146:  säännökset ovat olleet valtaosaltaan tulevia yh-       syyteen. EU :n komissio on katsonut, että ainakin
42147: teisönormeja lievempiä. Ansiolentoyrityksiä on          EU:n jäsenvaltion kansalaisia koskevat sosiaali-
42148: Suomessa 78, joista viisi on säännöllistä lentolii-     sia näkökohtia sisältävät normit on käännettävä
42149: 8                                           KK 545/1996 vp
42150: 
42151: kansalliskielelle. Teknisiä normeja ei sen sijaan     järjestelmää koskevat ohjeet englanninkielisenä
42152: ole vaadittu käännettäväksi.                          eräille yrityksille, jotka jo tässä vaiheessa ovat
42153:    Ilmailulaitos on kääntänyt ilma-alusten huol-      harkinneet laatujärjestelmän rakentamista kysei-
42154: totoimintaa koskevat vaatimukset ja on komis-         siä ohjeita hyväksi käyttäen. Ilmailulaitos on
42155: sion kannanottoja kääntämiskysymykseen odot-          myös kääntänyt ohjeet suomeksi. Eurooppalais-
42156: taessaan hyvän asiakaspalvelun tarkoituksessa         ten ilmailuviranomaisten yhteistyöelin JAA on
42157: kääntämässä parhaillaan myös operatiivisia            kuitenkin osittain muuttanut ohjeita, mitkä
42158: JAR-määräyksiä (450 sivua).                           muutokset Ilmailulaitoksen täytyy viedä jo kään-
42159:    Ilmailulaitos toteaa myös, että Suomen voi-        nettyyn tekstiin. Myöskään käännetyn tekstin
42160: massa oleva lainsäädäntö ei edellytä kaikkien         tarkastusprosessi ei ole vielä edennyt siihen vai-
42161: kansainvälisten normien kääntämistä suomen ja         heeseen, että suomenkielisiä ohjeita olisi voitu
42162: ruotsin kielelle. Säädöksissä viitattavien standar-   luovuttaa ulkopuolisille. Kun muutokset on vie-
42163: dien kielestä annetussa laissa (553/89) todetaan,     ty käännöstekstiin ja kun käännös on tarkastet-
42164: että vieraalla kielellä olevaan standardiin voi-      tu, Ilmailulaitos voi tässäkin suhteessa tarjota
42165: daan Suomen lainsäädännössä viitata, jos säädös       entistä parempaa palvelua niille yrityksille, jotka
42166: kohdistuu erityisalaan, jonka piirissä toimivien      jo huomattavasti ennen JAR-OPSin voimaantu-
42167: henkilöiden, yhteisöjen ja viranomaisten voi-         loa haluavat mukauttaa laatujärjestelmänsä ky-
42168: daan edellyttää hallitsevan standardien kieltä.       seisten ohjeiden mukaiseksi.
42169:    Bremer kysyy, miksi Ilmailulaitos ei suostu
42170: julkaisemaan tai edes kääntämään Temporary
42171: Guidance Leafletin "Quality Systems for Smaller
42172: Operators" koskevia ohjeita, jotka Bremerin           Lopuksi
42173: mukaan ratkaisevalla tavalla helpottavat pienille
42174: yrityksille asetettavia organisaatiovaatimuksia.         Ilmailulaitos pitää Bremerin esittämiä väittei-
42175: Tältä osin Ilmailulaitos toteaa ensiksikin, että      tä Ilmailulaitoksen valehtelusta loukkaavina sii-
42176: JAR-OPS-määräys, joka sisältää vaatimukset            täkin huolimatta, että viranomaisen tulee sietää
42177: myös ansiolentoyrityksen laatujärjestelmästä          tavallista kovempaakin arvostelua. Bremer ei ole
42178: (JAR-OPS 1.035, Quality System), tulee voi-           esittänyt mitään perusteita voimakkaille väitteil-
42179: maan kuten edellä on todettu vuonna 1998 ja           leen. Kuten Ilmailulaitos on aiemmassa lausun-
42180:  1999. Edellä mainitussa Leafletissä on tarkem-       nossaan todennut, se on valmis rakentavassa
42181: mat ohjeet laatujärjestelmän rakentamisesta.          hengessä tapahtuvaan keskusteluun, mikäli on
42182: Kyseisissä ohjeissa vaaditaan pääsääntöisesti,        nähtävissä todellisia tarpeita ilmailuyritysten ja
42183: että yrityksellä on laatupäällikkö. Poikkeuksena      lupakirjanhaltijoiden etuja palvelevan järjestel-
42184: tulee olemaan kuitenkin pienet yritykset, joilta ei   män kehittämiseksi. Ainakaan Bremerin kysy-
42185: vaadita laatupäällikön asettamista, mikä vastaa       mysten perusteella siihen ei löydy todellisia pe-
42186: nykyistenkin kansallisten määräysten mukaista         rusteita eikä Bremer siihen ilmeisesti pyrikään,
42187: tilannetta.                                           ainakin mitä hänen väitteidensä perustelematto-
42188:    Laatujärjestelmän tarkoituksena on saada yri-      muuteen ja hänen käyttämäänsä asioiden ilmai-
42189: tyksen sisäinen valvontajärjestelmä toimimaan         sutapaan tulee.
42190: asianmukaisesti ja viranomaisen tehtävänä olisi-         Hallitus katsoo, että Ilmailulaitoksen viran-
42191: kin tulevaisuudessa lähinnä tarkastaa laatujär-       omaisyksikön asiassa antama selvitys on riittävä
42192: jestelmän toimivuutta.                                ja luotettava vastaus kysymyksessä esitettyihin
42193:    Ilmailulaitos on luovuttanut Leafletin laatu-      seikkoihin.
42194: 
42195:      Helsingissä 2 päivänä elokuuta 1996
42196: 
42197:                                                                                  Ministeri Arja Alho
42198:                                             KK 545/1996 vp                                                9
42199: 
42200: 
42201: 
42202: 
42203:                                          Tili Riksdagens Talman
42204: 
42205:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        Luftfartsverkets kontrolJanter som flygare med
42206: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         bisyssla i flygföretag
42207: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-
42208: man Klaus Bremer undertecknade spörsmål nr                 Det skriftliga spörsmålet 315/1996 rd och vårt
42209: 545:                                                   utlåtande om det gällde i huvudsak den rätt vissa
42210:                                                        av Luftfartsverkets kontrollanter har att vara
42211:           Varför granskade Regeringen inte rik-        verksamma som flygare med bisyssla i flygföre-
42212:        tigheten i det svar på det skriftliga spörs-    tag för upprätthållande av sin yrkesskicklighet.
42213:        mål 31511996 rd som Luftfartsverket av-         Enligt riksdagsman Bremer och om man citerar
42214:        gav och som även för en icke initierad är       hans egna ord är konstaterandet i vårt tidigare
42215:        uppenbart undermåligt, och                      utlåtande en grov lögn när där sägs att systemet
42216:           vad ämnar Regeringen göra för att ut-        (kontrollanternas verksamhet som förvärvsfly-
42217:        reda ovan nämnda oklarheter?                    gare med bisyssla), som är bekant för en relativt
42218:                                                        liten krets inom luftfarten, har fungerat klander-
42219:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          fritt och har inte gett upphov tili någon nämn-
42220: anföra följande:                                       värd kritik. Luftfartsverket kan inte förstå riks-
42221:                                                        dagsman Bremers tankegång när han baserar sitt
42222:    När regeringen besvarade riksdagsman Bre-           påstående på sådana lagrum i luftfartslagen (281/
42223: mers skriftliga spörsmål 315/1996 rd om tiliämp-       95) som gäller återkallande av certifikat och drift-
42224: ningen av stadgandena om jäv för tjänsteman            tilistånd och som inte på något sätt ansluter sig
42225: stödde den sig på ett utlåtande som begärts av         tili kontrollanternas bisysslor. De fall Bremer
42226: Luftfartsverket, eftersom det i spörsmålet fanns       anför, vilka gäller den verksamhet som fem av
42227: hänvisningar tili Luftfartsverket och flygarna i       Luftfartsverkets kontrollanter idkat och som en-
42228: dess tjänst. Luftfartsverkets svar tili finansminis-   ligt Bremer visar att Luftfartsverkets påstående
42229: teriet gavs av Luftfartsverkets enhet för myndig-      är en grotesk förvanskning av sanningen, anslu-
42230: hetsärenden, vars anställda är statstjänstemän         ter sig inte heller på något sätt tili kontrollanter-
42231: som handlar under tjänsteansvar. Regeringen            nas verksamhet som flygare med bisyssla. Dessa
42232: har ingen orsak att misstänka att en utredning         fall som Bremer tagit upp behandlar Luftfarts-
42233: som presenteras i ett utlåtande av en statlig myn-     verket nedan.
42234: dighet tili en annan inte skulle hålla streck.             Luftfartsverket upprepar att den rätt som
42235:    1 ingressen tili spörsmålet anförs många påstå-     Luftfartsverkets kontrollanter har att vara verk-
42236: enden som gäller Luftfartsverket. Därför har ett       samma som flygare med bisyssla i flygföretag
42237: utlåtande begärts av Luftfartsverket. Utlåtandet       baserar sig för det första på skriftliga avtal mel-
42238: har getts av Luftfartsverkets enhet för myndig-        lan Luftfartsverket och kontrollanterna i fråga,
42239: hetsärenden. 1 sitt utlåtande konstaterar Luft-        i vilka gränserna för verksamheten noga har pre-
42240: fartsverket följande:                                  ciserats, och för det andra på ett skriftligt avtal
42241:    1 sitt skriftliga spörsmål 545/1996 tili riksda-    mellan Luftfartsverket, flygföretaget och kon-
42242: gens talman påstår riksdagsman Klaus Bremer            trollanten beträffande kontrollantens verksam-
42243: att det utlåtande som Luftfartsverket gav den 29       het som förvärvsflygare med bisyssla i företaget.
42244: aprill996 med anledning av hans skriftliga spörs-      Dessa avtal har noggrant utarbetats med beak-
42245: mål31511996 rd tili riksdagen är lögnaktigt. Be-       tande av stadgandet om tjänstmans bisyssla i
42246: klagligtvis är riksdagsman Bremers spörsmål            18 § statstjänstemannalagen (750/94) och dessa
42247: 545/1996 rd tili viss del så ogrundat och oklart att   bisysslor har inte hindrat Luftfartsverkets kon-
42248: Luftfartsverket inte har kunnat ta ställning tili      trollanter att fullgöra sina uppgifter på behörigt
42249: alla punkter. Med anledning av Bremers spörs-          sätt.
42250: mål anför Luftfartsverket som sitt utlåtande föl-          1 Bremers spörsmål nämns en av Luftfartsver-
42251: jande:                                                 kets kontrollanter som enligt Bremer inte kunde
42252: 
42253: 2 260017
42254: 10                                          KK 545/1996 vp
42255: 
42256: utföra en till sitt tjänsteuppdrag hörande kon-       fartsverket vidare det faktum att kravet på god
42257: trollflygning för en flygare, eftersom hans i 1agen   yrkesskicklighet och praktisk erfarenhet dikte-
42258: tillåtna flygtimmar hade b1ivit fyllda i ett privat   ras av såväl Luftfartsverkets kunder som de eu-
42259: flygbo1ags tjänst. Nämnda kontrollant har om          ropeiska luftfartsmyndigheternas samarbetsor-
42260: detta enski1da fall konstaterat att man ringt hem     gan JAA:s (Joint Aviation Authorities) anvis-
42261: tili konom efter tjänstetid och bett honom utföra     ningar.
42262: en kontrollflygning samma kväll. Kontrollanten
42263: hade nekat, eftersom hans arbetstid när det gäller
42264: flygning var fylld.                                   27 och 60 §§ luftfartslagen: Återkallande av luft-
42265:     För att kontrollflygningssystemet skall funge-    fartscertifikat och drifttillständ
42266: ra och med avseende på planeringen av arbetet är
42267: det viktigt och förutsätts det också att tid för         Enligt Bremer har Luftfartsverkets luftfartsin-
42268: kontrollflygningar reserveras på förhand. Kon-        spektion i åratal kritiserats för godtycke på grund
42269: trollanterna är inte heller skyldiga att ta emot      av de godtyckliga rättigheter som ges Luftfarts-
42270: kontrollflygningar efter tjänstetid. 1 praktiken      verket i 27 § 2 mom. 3 punkten samt 60 § 1 mom.
42271: utför dock kontrollanterna ofta frivilligt kon-       1 punkten luftfartslagen. Nämnda lagrum gäller
42272: trollflygningar under veckoslut och om kvällarna      återkallande av luftfartscertifikat och drifttili-
42273: om någon annan tidpunkt inte passar kuuden.           stånd. De bedömdes helt nyligen i riksdagen när
42274: Kontrollanterna försöker på det sättet för sin del    den behandlade den nya luftfartslagen, som an-
42275: erbjuda en så god och smidig kundservice som          togs den 3 mars 1995 och trädde i kraft den 1 mars
42276: möjligt.                                              1996. Luftfartsverket reder närmare ut förfaran-
42277:     Om denna punkt konstaterar Luftfartsverket        det vid återkallande av luftfartscertifikat och
42278: sammanfattningsvis att Bremer som stöd för sina       drifttillstånd i sitt utlåtande tili trafikministeriet
42279: påståenden inte anfört något som skulle ge Luft-      med anledning av Bremers skriftliga spörsmål
42280: fartsverket anledning att ändra sin tidigare be-      546/1996 rd tili riksdagen.
42281: dömning av systemets funktionsduglighet.
42282: 
42283:                                                       Påstäendena om Luftfartsverkets kontrollanters
42284: Upprätthållande av kontrollanternas yrkesskick-       verksambet
42285: lighet
42286:                                                           Riksdagsman Bremer hänvisar i sitt spörsmål
42287:      1 sitt spörsmål anser riksdagsman Bremer tyd-    till många av Luftfartsverkets kontrollanter och
42288: ligen att den enda nytta Luftfartsverkets kontro1-    de oklarheter som enligt honom ansluter sig till
42289: lanter har av sin verksamhet som flygare med          deras verksamhet.
42290: bisyssla i flygföretag är behörighet för de maskin-       Den första av kontrollanterna var anställd i
42291: typer som används i företagets flygverksamhet.        den dåvarande luftfartsstyrelsen fram tili 1982.
42292: Bremer är förundrad över att Luftfartsverket inte     Luftfartsverket kan inte fatta ståndpunkt till det
42293: har råd att utbilda sina egna kontrollflygare i       av Bremer nämnda gamla fallet i fråga, eftersom
42294: utländska utbi1dningscentra1er på samma sätt          Bremer gett allmänna uppgifter om fallet och de
42295: som luftfartsmyndigheterna världen över. Bre-         dåtida förmännen för kontrollanten i fråga inte
42296: mers undran saknar grund. Luftfartsverkets kon-       längre är i Luftfartsverkets tjänst.
42297: trollanter deltar kontinuerligt i olika kurser, ex-       Beträffande den andra kontrollanten besvära-
42298: empelvis i internationell myndighetsutbildning        de sig Bremer hos riksdagens justitieombudsman
42299: och typbehörighetsutbildning både här hemma           den 14 januari 1986 över en besiktningsanmärk-
42300: och utomlands.                                        ning som anslöt sig tili en inspektion av ett av
42301:    För tydlighetens skull framhåller Luftfarts-       bolagets luftfartyg. lnspektionen utfördes den 7
42302: verket dock att den nytta som erhålls av verk-        februari 1985. Riksdagens justitieombudsman
42303: samheten som förvärvsflygare med bisyssla inte        konsterade i sitt beslut nr 64 av den 12 januari
42304: kan ersättas med utbildning. Såsom Luftfarts-         1987 att man på grundval av det som framgår av
42305: verket framhöll i sitt tidigare utlåtande är det      handlingarna inte kan anse att luftfartsstyrelsen
42306: i verksamheten som flygare uttryckligen fråga         eller andra myndigheter skulle ha överskridit sin
42307: om upprätthållande av fårsk flygerfarenhet och        prövningsrätt eller annars förfarit felaktigt på ett
42308: av sådan yrkesskicklighet som krävs av kontroll-      sådant sätt att riksdagens justitieombudsman
42309: flygare. 1 sitt tidigare utlåtande framhöll Luft-     borde ingripa däri.
42310:                                               KK 545/1996 vp                                               11
42311: 
42312:     Beträffande den tredje kontrollanten har riks-      Kontrollanten i fråga sköter sådana uppgifter
42313: dagsman Bremer redan fått svar i det utlåtande          inom luftfartsinspektionen som kan skötas trots
42314: som gavs med anledning av spörsmålet 315/1996           avsaknaden av luftfartscertifikat.
42315: rd.                                                         1 ett kåseri som publicerats med signatur i
42316:     Den fjärde kontrollant som Bremer nämnt har         tidningen Auto, tekniikka ja kuljetus har också
42317: ett avtal med Finsk Flygförsäkringspool om ett          den sistnämnda kontrollanten beskyllts för såda-
42318: uppdrag som skadeinspektör och denna bisyssla           na olagligheter i skötseln av arbetsuppgifter vilka
42319: sköter kontrollanten under sin fritid. Luftfarts-       inte anslöt sig tili kontrollflygningar. Luftfarts-
42320: verket har ingen anledning, inget behov och inte        verket besvärade sig den 2 februari 1995 över
42321: heller någon rätt att ingripa i kontrollantens          kåseriet hos Opinionsnämnden för massmedier.
42322: skötsel av bisysslan, eftersom verksamheten inte        Opinionsnämnden för massmedier konstaterade
42323: utgör sådan jävsgrund som nämns i 13 och 16 §§          i sitt beslut av den 24 augusti 1995 nr 2170/AL/95
42324: lagen om arbetsavtal eller 10 § lagen om förvalt-       bl.a. att kåseristilen dock inte berättigar tili fram-
42325: ningsförfarande. Finsk Flygförsäkringspool är           förande av beskyllningar om allvarliga missbruk,
42326: kontrollantens arbetsgivare i fråga om bisysslan        om tiliräckliga grunder inte kan anföras för be-
42327: och svarar i detta avseende f6r hans arbetsinsats.      skyllningarna, och vidare att tidningen enligt
42328: Luftfartsverkets och Finsk Flygförsäkringspools         nämndens åsikt inte heller har anfört tiliräcklig
42329: ansvarsområden skall hållas strikt isär. Luft-          utredning tili stöd för de beskyllningar som rik-
42330: fartsverket har redan tidigare tagit upp dessa          tats mot den enskilda kontrollanten. Med anled-
42331: frågor i sitt brev av den 2 maj 1996 tili tidningen     ning av fallet gav Opinionsnämnden för massme-
42332: Auto, tekniikka ja kuljetus, som ges ut av ett          dier tidningen en anmärkning för att den brutit
42333: företag där Bremer är styrelseordförande. Bre-          mot god journalistisk sed (beslut 2170/AL/95).
42334: mer skrev själv om saken tili Luftfartsverket den       Opinionsnämnden för massmedier uppmanade
42335: 22 december 1992 och tili skrivelsen hade fogats        tidningen att på en synlig plats i textde1en publi-
42336: ett kåseri om samma sak som ingått i tidningen          cera det fållande beslutet oavkortat och utan
42337: Auto, tekniikka ja kuljetus nr 12/92. Luftfarts-        direkta kommentarer. Enligt de uppgifter Luft-
42338: verket meddelade då Bremer skriftligen att Luft-        fartsverket erhållit har tidningen vägrat att publi-
42339: fartsverket undersökt sanningsenligheten i saken        cera det beslut som Opinionsnämnden för mass-
42340: och att kontrollanten när han inspekterade ska-         medier utfärdat och den har inte heller gjort det
42341: dorna handlat enligt överenskomna förfarings-           inom utsatt tid eller senare.
42342:  sätt samt att det inte finns någon grund för de
42343:  misstankar Bremer anfört. Några specificerade          Påståendena som gäller Oy Air Botnia Ab
42344:  påståenden om kontrollantens verksamhet har
42345:  inte anförts i något skede, åtminstone inte tili       Uppsägning av enflygare
42346:  Luftfartsverket, och den 1ämpliga instansen för
42347:  påståendena är naturligtvis kontrollantens ar-            Enligt Bremer har regeringen farit fram med
42348:  betsgivare när det gäller bisysslan, dvs. Finsk        en allvarlig lögn när den påstått att uppsägningen
42349:  Flygförsäkringspool.                                   av en av Oy Air Botnia Ab:s flygare enbart haft
42350:      Beträffande den femte kontrollanten hänvisar       samband med bolagets interna kvalitetskrav och
42351:  Bremer till uppgifterna om hälsotiliståndet. Luft-     övervakningsåtgärder. Såsom Luftfartsverket
42352:  fartsverket frågar sig hur Bremer kommit över          redan i sitt tidigare utlåtande betonat överens-
42353:  konfidentiella uppgifter om en enskild persons         stämmer satsen i fråga med den som bolaget
42354:  hälsotilistånd. Med anledning av att uppgifterna       meddelade. Luftfartsverket har inte utrett saken
42355:  om hälsotilistånd är konfidentiella konstaterar        och anser inte heller att det har rätt eller skyldig-
42356:  Luftfartsverket endast att den dåvarande luft-         het att göra det, eftersom uppsägning av en ar-
42357:  fartsstyrelsen redan många år före anställningen       betstagare och grunderna för detta är bolagets
42358:  hos Luftfartsverket återkallat ifrågavarande per-      interna angelägenhet. Luftfartsverket håller allt-
42359:  sons luftfartscertifikat av hälsoskäl med sitt be-     så fortfarande fast vid den ståndpunkt som redan
42360:  slut den 9 december 1987 nr 4908/942/87, och i         anfördes i det tidigare utlåtandet. Beträffande
42361:  anslutning därtill fanns ingenting att dölja. När      Bremers påstående angående överdirektör Kim
42362:  personeo i fråga sökte anställning hos Luftfarts-      Salonen i anslutning till uppsägningen av flyga-
42363:   verket som kontrollant kände Luftfartsverket          ren konstaterar Luftfartsverket ytterligare sär-
42364:   naturligtvis tili hans hälsotilistånd även om någ-    skilt att Salonen inte i något skede ingripit i
42365:   ra särskilda krav inte ställts på hälsotillståndet.   uppsägningen.
42366: 12                                           KK 545/1996 vp
42367: 
42368:    Beträffande uppsägningen av flygaren påstår          startades. Luftfartsverket fick den anmälan om
42369: Bremer att det är fråga om ett fall som 1uftfarts-      saken som krävs i luftfartslagen och vederböran-
42370: myndigheten borde ha undersökt. Enligt Bremer           de luftfartsföreskrift. Med anledning av det in-
42371: undersöker Luftfartsverket även de minsta skval-        träffade publicerade bolaget ett cirkulär nr 2/96
42372: ler som hänför sig tillluftfartssäkerheten, varför      som innehåller kraven på kontroll efter parke-
42373: det även hade bort ingripa i ett fall där en flygare    ring. Luftfartsverkets luftfartsinspektion ansåg
42374: blir beskylld. Beträffande flygaren har till Luft-      att det inträffade inte ger upphov till vidare åtgär-
42375: fartsverkets kännedom inte kommit några såda-           der.
42376: na förseelser som skulle ge anledning till att un-         I det andra fallet gick samma flygplans vänstra
42377: dersöka hans verksamhet som innehavare av               vindruta under flygning sönder så att det uppstod
42378: luftfartscertifikat. Med anledning av de två fall       små kvadrater om ett par centimeter på grund av
42379: som Bremer nämnt som exempel (oljedroppar på            kortslutning i övre kanten. Orsaken bedömdes
42380: flygplatsen och flygningar från gräsmattan vid          vara skada på vindrutans eluppvärmning. Ä ven
42381: hemmet) har Luftfartsverket fått anmälningar            om detta fall har Luftfartsverket underrättats
42382: som verket behandlat och som med undantag för           vederbörligen och på det sätt som lagen kräver.
42383: begäran om utredning inte föranlett vidare åtgär-       Luftfartsverket ansåg att det skedda inte krävde
42384: der från Luftfartsverkets sida.                         myndighetsågärder.
42385:    I sitt spörsmål fr.o.m. sida 2 framåt räknar            Luftfartsverket fick senaste år 430 anmäl-
42386: Bremer upp saker som enligt honom fortfarande           ningar om olyckstillbud. Fram till den 19 juli i år
42387: saknar förklaringar. Luftfartsverket påpekar att        hade 271 anmälningar kommit in. Varje anmä-
42388: dessa frågor inte hade anförts i Bremers tidigare       lan undersöks och man prövar om den ger an-
42389: spörsmål. Beträffande dessa frågor konstaterar          ledning till åtgärder. Största delen av anmäl-
42390: Luftfartsverket följande:                               ningarna leder inte till åtgärder för Luftfartsver-
42391:                                                         kets del, men i vissa fall sätter man i gång tjäns-
42392:                                                         temanna- eller nämndeundersökningar. Fr.o.m.
42393: Sammanslagning av kvalitetschefens och tekniska         den 1 mars 1996 haralla rapporter om olyckstill-
42394: chefens uppgifter                                       bud även meddelats centralen för undersökning
42395:                                                         av olyckor, som underlyder justitieministeriet,
42396:    Luftfartsverket har godkänt Oy Air Botnia            för kännedom. Centralen inleder vid behov un-
42397: Ab:s underhållsarrangemang enligt de gällande           dersö kningar.
42398: sameuropeiska JAR-145-kraven. Inom bolaget
42399: verkade 1.1 - 28.6.1996 en självständig under-
42400: hållsorganisation som hade ett separat tillstånd        Medlemskap i Oy Air Botnia Ab:s styrelse
42401: och egna ansvariga. Som kvalitetschef för denna
42402: underhållsorganisation verkade flygbolagets                Heikki Jouppila, som sitter i Oy Air Botnia
42403: tekniska chef, som inte annars hade någon ställ-        Ab:s styrelse, är trots Bremers påstående inte
42404: ning i den godkända underhållsorganisationen.           Luftfartsverkets tjänsteman, utan verkställande
42405:                                                         direktör för Luftfartsverkets dotterbolag Suo-
42406: Olyckstillbud                                           men Lentoasemapalvelut Oy. Till dotterbolagets
42407:                                                         verksamhetsområde hör att sköta marktjänst-
42408:    Luftfartsverket har mottagit anmälningar om          och speditionsservicen på flygplatserna, säker-
42409: olyckstillbud också i de två fall som riksdagsman       hetskontrollservicen samt övrig service som di-
42410: Bremer uppenbarligen hänvisar till.                     rekt ansluter sig till luftfarten eller främjar flyg-
42411:    I det första fallet var det dock inte fråga om att   platsernas användning. För närvarande säljer
42412: luftfartygets båda motorer skulle ha slocknat vid       Suomen Lentoasemapalvelut Oy ingen service till
42413: starten, utan efter starten, när Jetstream-flygpla-     Oy Air Botnia Ab. Jouppila har ingenting att
42414: net fortfarande stod på platsen, tändes varnings-       göra med fastställandet av navigerings- och land-
42415: ljusen för oljetrycket i den högra motorn och           ningsavgifterna eller andra luftfartsavgifter.
42416: motorn stängdes av. Därefter slocknade den                 Enligt 3 § lagen om Luftfartsverket har uppgif-
42417: vänstra motorn av sig själv. På vingarna till båda      terna och beslutanderätten inom Luftfartsver-
42418: motorernas kompressorer hittades buktningar             kets enhet för myndighetsärenden klart skiljts åt
42419: som sannolikt förorsakats av att snö som kommit         från Luftfartsverkets affårsverkssida. Jouppila
42420: in i motorns skyddade utsugningskanal smält             har inte på något sätt del i flygsäkerhetsinspek-
42421: och frusit till när planet stod parkerat innan det      tionens verksamhet.
42422:                                               KK 545/1996 vp                                            13
42423: 
42424: EU:s krav när det gäller flygföretags ekonomi            stöd av den. De nationella stadgandena har tili
42425:                                                          största delen varit lindrigare än de kommande
42426:     Företag som idkar transport av passagerare           gemenskapsnormerna. Det finns 78 flygföretag i
42427: oeh varor skall enligt 58 § 2 mom. luftfartslagen        Finland. Av dem idkar fem regelbunden flygtra-
42428: oeh rådets förordning (EEG) nr 2407/92 av den            fik (Finnair Oy, Karair Oy, Finnaviation Oy, Oy
42429: 23 juli 1992 om utfårdande av tillstånd för luft-        Air Botnia Ab oeh Skärgårdsflyg Ab). Med tan-
42430: trafikföretag ha en operativ lieens. Enligt artikel      ke på invånarantalet finns det således ett exeep-
42431: 5.5 i förordningen kan tillståndsmyndigheterna           tionellt stort anta1 flygföretag i Finland. På
42432: när som helst, oeh särskilt när det finns tydliga        grundval av dettakan man säga att åtminstone
42433: teeken på att ett lufttrafikföretag som de har           inte Luftfartsverket skulle ha utgjort ett hinder
42434: utfårdat lieens för har ekonomiska problem, ut-          för flygföretag att etablera sig på marknaden oeh
42435: värdera företagets ekonomiska resultat oeh till-         hållas kvar där.
42436: fålligt eller permanent återkalla lieensen om de            När Luftfartsverket de1tagit i utveek1andet av
42437: inte längre bedömer det som säkert att fOretaget         internationella normer har verket särskilt tagit
42438: kan uppfylla sina faktiska oeh potentiella åta-          upp de små företagens problem oeh målmedvetet
42439: ganden för en 12 månaders period. Myndigheter-           försökt beakta även den lätta luftfartens syn-
42440: na får oekså bevilja en tilifållig lieens i avvaktan     punkter i verksamheten inom de europeiska luft-
42441: på en ekonomisk omorganisation av företaget,             fartsmyndigheternas samarbetsorgan JAA.
42442: förutsatt att säkerheten inte äventyras.
42443:      Med anledning av Oy Air Botnia Ab:s finan-
42444:  sieringsarrangemang, som även tagits upp i              Publiceringen och tillämpningen av JAR-kraven
42445:  massmedierna, har företaget i enlighet med ar-          för flygverksamhet
42446:  tikel 5.5 i lieensförordningen beviljats en tillfål-
42447:  lig 1ieens som upphör att gälla den 31 augusti             När det gäller översättningen oeh tillämpning-
42448:  1996. Bo1aget har tillställt Luftfartsverket en         en av JAR-kraven för flygverksamhet baserar sig
42449:  ansökan om ny operativ licens som är under              riksdagsman Bremers spörsmål på felaktiga upp-
42450:  behand1ing.                                             gifter.
42451:      Det har b1ivit oklart för Luftfartsverket vilka        För det första träder JAR-OPS-kraven i kraft
42452:  de ekonomiska utredningar som skall ges med tre         för helikopterverksamhet oeh för verksamhet
42453:  månaders mellanrum är som riksdagsman Bre-              som bedrivs med stora flygp1an i kraft den 1 apri1
42454:  mer hänvisar tili i sitt spörsmål. EU-förordning-       1998 oeh för dem som flyger med små flygplan
42455:  en förutsätter att den som utövar flygtrafik varje      först den 1 april 1999 (luftfartsbestämmelsen
42456:   räkenskapsår tiliställer tiliståndsmyndigheten re-     OPS M3-14). Luftfartsverket har ännu inte fått
42457:   viderade räkenskaper fOr den föregående räken-         en enda ansökan om tillstånd i enlighet med
42458:   skapsperioden utan onödigt dröjsmål (artikel           JAR-kraven oeh Luftfartsverket har självfallet
42459:   5.6). Bolaget har handlat på detta sätt.               inte tillämpat dessa JAR-krav på finländska fö-
42460:                                                          retag. Ansökningarna kommer i sinom tid att
42461:                                                          behandlas i överensstämmelse med JAR-kraven.
42462:  Inställningen tili privat flygverksamhet                Luftfartsverket förstår inte Bremers påstående
42463:                                                          att Luftfartsverket också av·de minsta företagen
42464:     Luftfartsverket anser Bremers påstående vara         skulle kräva en organisationsplan och en befåls-
42465:  ogrundat oeh osakligt när han säger att privat          struktur som är på samma nivå som Finnairs. I
42466:  företagsverksamhet på flyglinjerna i Finland            Finland verkar många en eller några personers
42467:  hålls nere genom Luftfartsverkets tyranni. Bre-         flygföretag.
42468:  mer specifieerar inte vad han i detta sammanhang
42469:  avser med Luftfartsverkets tyranni. I Finland är
42470:  det fritt fram att bli flygföretagare i förvärvssyfte   Översättning av JAR-kraven
42471:  oeh flygföretagens verksamhet regleras i huvud-
42472:  sak i enlighet med EU:s förordningar oeh de                JAR-bestämmelserna har uppräknats i EU-
42473:  JAR-krav (Joint Aviation Requirements) som              förordningen oeh utgör således en del av gemen-
42474:  ingår i gemenskapslagstiftningen. Tili den del          skapslagstiftningen. Det är i prineip gemenska-
42475:  gemenskapslagstiftningen inte ännu har trätt i          pens sak att översätta JAR-kraven tili de natio-
42476:  kraft, idkas verksamheten på grundval av luft-          nella språken. Så har doek inte skett, eftersom
42477:  fartslagen och de föreskrifter som meddelats med        man inom EU inte kunnat uppnå enighet om
42478: 14                                           KK 545/1996 vp
42479: 
42480: översättandet av luftfartsbestämmelserna. EU-           framtida uppgift vore närmast att kontrollera
42481: kommissionen har ansett att åtminstone de nor-          hur kvalitetssystemet fungerar.
42482: mer som innehåller sociala synpunkter som gäller            Luftfartsverket har överlämnat anvisningarna
42483: en medlemsstats medborgare skall översättas till        för Leaflets kvalitetssystem på engelska till vissa
42484: det nationella språket. Däremot har man inte            företag, vilka redan i detta skede har övervägt att
42485: krävt att de tekniska normerna skall översättas.        bygga upp kvalitetssystemet med hjälp av anvis-
42486:     Luftfartsverket har översatt de krav som gäl-       ningarna i fråga. Luftfartsverket har också över-
42487: ler luftfartygs underhåll och i väntan på kommis-       satt anvisningarna till finska. Europeiska luft-
42488: sionens ståndpunkter i översättningsfrågan hål-         fartsmyndigheternas samarbetsorgan JAA har
42489: ler Luftfartsverket som bäst på att översätta även      dock delvis ändrat anvisningarna och Luftfarts-
42490: de operativa JAR-bestämmelserna (450 sidor) i           verket måste föra in dessa ändringar i den över-
42491: syfte att kunna erbjuda en god kundservice.             satta texten. lnte heller har processen med
42492:     Luftfartsverket konstaterar också att Fin-          granskningen av den översatta texten fortskridit
42493: lands gällande lagstiftning inte förutsätter att alla   till det skede att anvisningarna på finska hade
42494: internationella normer översätts till finska och        kunnat överlåtas till utomstående. När ändring-
42495: svenska. 1 lagen om språket i standarder till vilka     arna har införts i den översatta texten och över-
42496: det hänvisas i författningar (553/89) stadgas att       sättningen har granskats, kan Luftfartsverket
42497: man i Finlands lagstiftning kan hänvisa till en         även i detta avseende erbjuda en service som är
42498: standard på främmande språk om den författ-             bättre än hittills åt sådana företag som redan
42499: ning som innehåller en hänvisning till standarden       långt innan JAR-OPS träder i kraft önskar
42500: avser ett speciellt område och de personer, sam-        anpassa sitt kvalitetssystem till anvisningarna i
42501: manslutningar och myndigheter som är verksam-           fråga.
42502: ma inom området kan förutsättas behärska stan-
42503: dardens språk.
42504:     Bremer frågar varför Luftfartsverket inte går       Tili slut
42505: med på att publicera eller ens översätta de anvis-
42506: ningar som gäller Temporary Guidance Leaflets               Luftfartsverket anser Bremers påstående att
42507: "Quality Systems for Smaller Operators", vilka          Luftfartsverket ljuger vara kränkande trots att en
42508: enligt Bremer på ett avgörande sätt underlättar         myndighet skall tåla kritik som är hårdare än
42509: de organisationskrav som skall ställas på små           normalt. Bremer har inte anfört några grunder
42510: företag. Till denna del konstaterar Luftfartsver-       för sina kraftiga påståenden. Såsom Luftfarts-
42511: ket för det första att JAR-OPS-föreskriften, som        verket redan i sitt tidigare utlåtande har konsta-
42512: också innehåller kraven på flygföretags kvalitets-      terat är det redo till en diskussion i uppbyggande
42513: system (JAR-OPS 1.035, Quality System), träder          anda, om det finns uppenbara behov att utveckla
42514: i kraft såsom ovan nämnts 1998 och 1999.1 ovan          det system som betjänar flygföretagens och certi-
42515: nämnda Leaflet finns närmare anvisningar om             fikatinnehavarens intressen. Bremers spörsmål
42516: hur kvalitetssystemet byggs upp. 1 anvisningarna        ger åtminstone inte några faktiska grunder därtill
42517: i fråga krävs i regel att företaget har en kvalitets-   och det är uppenbarligen inte heller Bremers syfte
42518: chef. Små företag, av vilka inte krävs tillsättande     med tanke på hans ogrundade påståenden och
42519: av en kvalitetschef, kommer dock att utgöra un-         hans sätt att uttrycka saker och ting.
42520: dantag, vilket motsvarar situationen enligt de              Regeringen anser att den utredning Luftfarts-
42521: nuvarande nationella bestämmelserna.                    verkets enhet för myndighetsärenden gett är ett
42522:     A vsikten med kvalitetssytemet är att få ett        tillräckligt och tillförlitligt svar på de saker som
42523: företags interna övervakningssytem att fungera          anförts i spörsmålet.
42524: på ett ändamålsenligt sätt och myndighetens
42525: 
42526:      Helsingfors den 2 augusti 1996
42527: 
42528:                                                                                     Minister Arja Alho
42529:                                              KK 546/1996 vp
42530: 
42531: Kirjallinen kysymys 546
42532: 
42533: 
42534: 
42535: 
42536:                                     Klaus Bremer /r: Työn ja toimeentulon kunnioituksesta ilmailuhal-
42537:                                        linnon alalla
42538: 
42539: 
42540:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
42541: 
42542:      Maantieliikenteessä ammattikuljettaja saa          koistutkimuksen, jonka maksa- ja muut arvot
42543: jopa rattijuoppoudesta pidätettynä asiansa pika-        eivät kieli holtittomista elintavoista ja joka naut-
42544: vauhtia alioikeuden käsittelyyn- saa hyllytetyn         tii täyttä kansalaisluottamusta ilman muita tuo-
42545: ajokorttinsakin takaisin, jos todetaan hyllyttä-        mioita tai rikkeitä.
42546: misen aiheuttavan kohtuutonta rangaistusta                  Helikopteriansiolentäjä Rene Koivisto ilmi-
42547: syyttömille, esimerkiksi elatuksesta vastuullisen       annettiin ILL:n suosiman Gosta kilpailuvirasto
42548: perheenjäsenille.                                       tuomitsi ILL:n) kilpailevan yrityksen Helikopte-
42549:      Vesiliikenteessä     Merenkulkuhallituksella       ripalvelun toimesta lentoonlähdöstä Iavetin
42550: (MKH) on oikeus hyllyttää laivapäällystön "ajo-         päältä. ILL hyllytti Koiviston lupakirjan. Tutki-
42551: kortit". Tätä oikeutta ei kuitenkaan ole käytetty       muksessa väite lentoonlähdöstä lavetin päältä
42552: miesmuistiin, vaan hyllyttäminen on ainajätetty         kumoutui, mutta ILL vaihtoi tilalle syyksi, että
42553: tuomioistuimen päätettäväksi. "Leipäkortin"             Koiviston matkustajalla oli ollut kaksi sylilasta
42554: hyllyttämistä pidetään näin sekä maan- että vesi-       sylissään. Koivisto kärsi tuomionsa ja sai takai-
42555:  tieviranomaisen hallintoperiaatteissa asianomai-       sin ansiolentäjän lupakirjansa. Sen jälkeen Koi-
42556:  sen työn ja toimeentulon kannalta erittäin vaka-       visto ei kuitenkaan ole saanut vastuutehtävää
42557:  vana asiana.                                           minkään ansiolentoyrityksen organisaatiossa.
42558:      Ilmailulaitos (ILL) suhtautuu asiaan aivan         ILLjatkoi näetjälkikäteen Koiviston rangaistus-
42559:  toisin. Se käyttää ilmailulain 27 §:n 2 momentin 3     ta viiden vuoden kiellolla ansiolentoyritysten si-
42560:  kohtaa (Lupakirja voidaan peruuttaa, jos lupa-         säisiin vastuutehtäviin!
42561:  kirjan haltija on elämäntapojensa tai muiden               Helikopterilentäjä Petri Hytönen lankesi
42562:  henkilökohtaisten seikkojen vuoksi sopimaton           "helppoon", pyrstöroottorin tehonmenetykseen
42563:  toimimaan lupakirjan edellyttämissä tehtävissä.)       lentoonlähdöstä myötätuuleen kaartaessaan,
42564:  täysin häikäilemättömästi, mielivaltaisesti ja seli-   kärsi haaverin- ilman seuraamuksia ILL:Ita.
42565:  tyksiä antamatta hyllyttäen jokaisen ILL:n vi-             Helikopterilentäjä Asko Kiiskinen, joka oli
42566:  ranhaltijan kannalta "hankalan" lentäjän lupa-         esittänyt tutkimuspyynnön ILL:n tarkastaja
42567:  kirjan. ILL päättää mielivaltaisesti, kuka on "so-     Veikko Vanan toimien laillisuudesta, kärsi pyrs-
42568:  pimaton" elintavoiltaan tai henkilökohtaisilta         töroottorin tehonmenetyksestä saman haaverin.
42569:  seikoiltaan niitä enempiä tilittämättä.                ILL hyllytti Kiiskisen ansiolentäjän lupakirjan,
42570:      Käytännössä ILL:n omavaltaisin perustein           määräsi Kiiskisen suorittamaan tarkastuslennon
42571:  ansiolentäjän lupakirjan hyllytyksellä alalta          valitsemalleen (ei kuulu ILL:IIe!!!) tarkastuslen-
42572:  poistettujen arvostelijoiden tai muuten "ikävien       täjälle, sopi tarkastuslentäjän kanssa, että tar-
42573:  tyyppien" rivistö on mittaamaton.                      kastuslentäjä tekee tarkastuslennosta erityis-
42574:      Tällä hetkellä vuosikymmenet lennonopetta-         muistion (ei kuulu ILL:IIe!!!),jossa tarkastuslen-
42575:  jana ja ansiolentäjänä toiminut insinööri Aulis        täjä määräsi Kiiskisen suorittamaan 50 koulu-
42576:  Vesa ei saa 1.9.1993 hyllytettyjä lupakirjojaan        lentotuntia (ei kuulu ILL:IIe, vaan on lennon-
42577:  takaisin, koska "Teidät on aikaisemman ilmailu-        opettajan harkittava, milloin lento-oppilas täyt-
42578:  määräysten vastaisen toimintanne vuoksi katsot-        tää edellytettävät taitovaatimukset!!!).
42579:   tava henkilökohtaisilta ominaisuuksiltanne sopi-          Ansiolentäjiin kohdistuva mielivalta perustuu
42580:   mattomaksi. .. ". ILL:n kahden virkamiehen,           ilmailulain 27 §:n mielivaltakohdan lisäksi sii-
42581:   Lamberg ja Aittola, mielipide riittää jakamaan        hen, että valitus ILL:n päätöksestä on tehtävä
42582:   elinkautisen tuomion ammattilentäjälle, joka lä-      KHO:een, jossa käsittely kestää keskimäärin
42583:   päisee virheettömästi ankaran psykofyysisen eri-      vuoden ja jossa KHO luottaa tärkeimpänä lau-
42584: 260017
42585: 2                                              KK 546/1996 vp
42586: 
42587: sunnonantajanaan ILL:een, eli ILL:n päätös ei             paraskaan vaikenija voi välttyä arvostelemasta
42588: muutu KHO:ssa!                                            ILL:n mielivaltaista hirmuhallintoa. Niinpä -
42589:    ILL hallitsee myös ansiolentoyrityksiä mieli-          kymmenien vähemmän tunnettujen ansiolentä-
42590: valtapykälällä. Se on kirjoitettu ilmailulain 60 §:n      jien lisäksi- mm. monet elinikäiset, ansioituneet
42591: 1 momentin 1 kohtaan (Ansiolentolupa voidaan              ammattilentäjät ovat menettäneet lentolupakir-
42592: peruuttaa, jos ILL:lla on aihetta epäillä, että lu-       jansa huolimatta JAA:n uusista ikärajapäätök-
42593: van haltija ei pysty hoitamaan lentotoimintaa             sistä ja/tai psykofysiologisen erikoistutkimuksen
42594: turvallisesti.). Pelkkä epäily riittää! Sitä ei tarvit-   ja ilmailun erikoislääkärin hyväksynnästä. Hyl-
42595: se perustella, eikä ILL perustele, kun se hyllyttää       kääjäksi riittää eläkkeellä olevan sotilasmesta-
42596: toimiluvan.                                               rin, ILL:n nykyisen viranhaltijan Olavi Mäkelän
42597:    Iisalmelainen ansiolentäjä Jarkko Kotilainen           henkilökohtainen päätös "sopimattomuudesta
42598: päätti vuosi sitten ryhtyä ilmailualan yrittäjäksi.       lentäjäksi": Seppo Saario, Jorma Haltiala, Jussi
42599: Saatuaan ansiolentotoimiluvat säädetyn byro-              Maristo, Jaakko Nieminen, Veikko Tähtinen,
42600: kratian mukaan hän ryhtyi hankkimaan asiak-               Erkki Tukiainen ... Valitus mielivaltaisesta pää-
42601: kaita. Sovittuaan kalliin myyntityön jälkeen elin-        töksestä käy KHO:n kautta -ja se on turhaa.
42602: tarvikeketjun kanssa Joulupukki-turneesta ILL             He tietävät sen.
42603: peruikin ilman ennakkovaroitusta ansiolentotoi-               Massatyöttömyys Suomessa ei kaipaa ainut-
42604: miluvan ja vaati Kotilaista erityistenttiin Helsin-       takaan ILL:n mielivaltaisesti lupakirjan tai toi-
42605: kiin. Kotilainen osti Finnairilta meno-paluun,            miluvan hyllytyksellä tehtyä työtöntä lisää.
42606: käytti työpäivän tenttiin - ja sai kotiin palat-          Omassa henkilökuntarekrytoinnissaankin ILL
42607: tuaan ILL:lta tiedon, ettei hänen olisi tarvinnut-        osoittaa samaa huonoa harkintaa, kun se täyttää
42608: kaan tenttiä! ILL ei tietenkään pitänyt itseään           virkapaikkansa täyttä eläkettä nauttivilla, eläk-
42609: millään tavalla vastuullisena Kotilaiselle aiheut-        keelle siirtyneillä puolustusvoimien miehillä:
42610: tamistaan kuluista. Sen jälkeen Kotilaiselle il-          Munukka, Mörsky, Ruottula, Kihlström, Mäke-
42611: moitettiin, ettei hän kelvannut ansiolentoyrityk-         lä ...
42612: sensä lentotoiminnan johtajaksi, eikä siihen kel-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
42613: paisi kukaan muukaan, jolla ei ole vähintään              tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
42614: viiden vuoden lentokokemusta ja vähintään 500             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
42615: lentotunnin kokemusta ansiolentäjänä! Tämä                nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
42616: päätös kuuluu ILL:n pitkään sarjaan "ILL:n kir-
42617: joittamattomat mutu-päätökset", joista "on so-                       Onko Hallitus tietoinen perusteluissa
42618: vittu" yhden tai useamman ILL:n viranhaltijan                     esitetyistä asioista, ILL:n harjoittamasta
42619: kesken ilman kirjattua sanaa.                                     mielivaltaisesta hirmuhallinnosta ja siitä
42620:    Millä perusteella ILL:n suosiman Helikopteri-                  johtuvasta      ilmakuljetuselinkeinomme
42621: palvelun lentotoiminnan johtajana voi toimia                      alennustilasta, ja
42622: samanaikaisesti yhtiön toimitusjohtajana toimi-                      mitä Hallitus aikoo tehdä ilmateidem-
42623: va Lars Dahlberg, jolla ei ole ollut minkäänlaista                me yksityisen yritystoiminnan elvyttämi-
42624: alan lentolupakirjaa eikä lentokokemusta ainut-                   seksi ja vahvistamiseksi kansainvälisesti
42625: takaan lentotuntia? Sekin perustuu ILL:n "kir-                    kilpailukykyiseksi, kuten vesi- ja maan-
42626: joittamattomiin päätöksiin".                                      tiekuljetuselinkeinommekin?
42627:    Kun on pitkään ammattilentäjänä mukana, ei
42628: 
42629:      Helsingissä 12 päivänä heinäkuuta 1996
42630: 
42631:                                                Klaus Bremer /r
42632:                                              KK 546/1996 vp                                           3
42633: 
42634: 
42635: 
42636: 
42637:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
42638: 
42639:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ja oikeudenmukaisen kohtelun periaatteita pyr-
42640: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        kien kaikin tavoin huomioimaan Suomen ilmai-
42641: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      lun edut lentoturvallisuudesta kuitenkaan tinki-
42642: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-      mättä. Kansanedustaja Bremerin kysymyksessä
42643: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       lentoturvallisuusnäkökohdat ovat jääneet kovin
42644: 546:                                                 vähälle huomiolle.
42645: 
42646:            Onko Hallitus tietoinen perusteluissa         Lupakirja- ja toimilupa-asioiden käsittely
42647:         esitetyistä asioista, ILL:n harjoittamasta
42648:         mielivaltaisesta hirmuhallinnosta ja siitä      Lupakirjat ja ansiolentoluvat samoin kuin lii-
42649:         johtovasta      ilmakuljetuselinkeinomme     kenneluvat myöntää Ilmailulaitos. Lupakirjat
42650:         alennustilasta, ja                           samoin kuin ansiolentoluvat ovat määräaikaisia.
42651:            mitä Hallitus aikoo tehdä ilmateidem-     Matkustajien, postin ja rahdin kuljettamiseksi
42652:         me yksityisen yritystoiminnan elvyttämi-     lisäksi vaadittavat liikenneluvat puolestaan ovat
42653:         seksi ja vahvistamiseksi kansainvälisesti    pääsääntöisesti voimassa toistaiseksi. Ilmailulai-
42654:         kilpailukykyiseksi, kuten vesi- ja maan-     toksen päätöksestä hylätä lupakirja- tai toimilu-
42655:         tiekuljetuselinkeinommekin?                  pahakemus voi valittaa korkeimpaan hallinto-
42656:                                                      oikeuteen.
42657:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Ilmailulupakirjojen ja ansiolentolupien pe-
42658: vasti seuraavaa:                                     ruuttamisesta ei päätä, kuten Bremer väittää,
42659:                                                      Ilmailulaitos, vaan liikenneministeriön asettama
42660:    Ilmailulaitos on antanut liikenneministeriölle    lautakunta (IImailulaitoksesta annetun lain
42661: asiasta selvityksen, jossa on yksityiskohtaisesti    (1123/90) 3 §:n 2 momentti), jonka toimikaudes-
42662: käsitelty kysymyksen perusteluissa esitettyjä        ta ja kokoonpanosta säädetään asetuksella. 11-
42663: väitteitä ja johon perustuen vastaus on laadittu.    mailulaitoksesta annetun asetuksen (1124/90,
42664:    Ilmailulaitoksen viranomaisyksikön, Iento-        muutettuna 99/92) 6 §:n mukaan toimilupien ja
42665: turvallisuushallinnon, pääasiallisena tehtävänä      lupakirjojen peruuttamista käsittelevään lauta-
42666: on Suomen ilmailuviranomaisena huolehtia suo-        kuntaan kuuluu puheenjohtaja ja viisi jäsentä.
42667: malaisen ilmailun turvallisuudesta ja samalla        Puheenjohtajan sekä varapuheenjohtajana toi-
42668: asetettujen kansainvälisten velvoitteiden noudat-    mivan jäsenen ja yhden muun jäsenen liikenne-
42669: tamisesta. Tässä tarkoituksessa lentoturvalli-       ministeriö määrää Ilmailulaitoksen palvelukses-
42670: suushallinto ilmailulain sille suomin valtuuksin     sa olevista henkilöistä ja kolme jäsentä Ilmailu-
42671: julkaisee ilmailumääräyksiä, myöntää erilaisia       Iaitoksen ulkopuolisista henkilöistä. Yhdenjäse-
42672: lupakirjoja ja toimilupia sekä muutoinkin valvoo     nistä tulee olla oikeustieteen kandidaatin tutkin-
42673: ilmailua. Toiminnassaan lentoturvallisuushallin-     non suorittanut.
42674: to luonnollisesti noudattaa Suomen lainsäädän-          Lautakunnan kokoonpano 31.12.1996 päät-
42675: töä, hyvää hallintomenettelyä sekä tasapuolisen      tyvän kolmivuotisen toimikauden loppuun on
42676:                                                      seuraava:
42677: 
42678: 
42679:  Puheenjohtaja
42680:  ylijohtaja, Dl Kim Salonen
42681:  Ilmailulaitos, lentoturvallisuushallinto
42682: 
42683:   Varapuheenjohtaja ja jäsen                         Henkilökohtainen varajäsen
42684: · apulaisjohtaja, Dl Reijo Lamberg                   jaostopäällikkö, Dl Ilkka Aittola
42685:   Ilmailulaitos, lentoturvallisuushallinto           Ilmailulaitos, lentoturvallisuushallinto
42686: 4                                            KK 546/1996 vp
42687: 
42688: Muut jäsenet                                            Henkilökohtaiset varajäsenet
42689: johtaja, VT Erkki Pitkänen                              ylitarkastaja, VT Silja Laakkonen
42690: Ilmailulaitos, hallinto-osasto                          llmailulaitos, kenttäosasto
42691: 
42692: toimitusjohtaja, TL Raimo Makkonen                      liikennelentäjä (eläkkeellä) Mikko Vanhala
42693: (Rahapaja OY, SIL ry)                                   (Finnair Oy)
42694: 
42695: huoltotoiminnan johtaja, insinööri                      toimitusjohtaja, Dl Paavo Turtiainen
42696: Jouko Saarto (Finnair Oy)                                (Finnaviation Oy)
42697: 
42698: diplomiekonomi Arja Vartia                              lentokapteeni Orvokki Kuortti
42699: (Lehdentekijät Oy, SIL ry)
42700: 
42701:     Lautakunnan ratkaisut ovat olleet yksimieli-           Valtioneuvoston alainen lento-onnettomuuk-
42702: siä, joten on vaikea ymmärtää kansanedustaja            sien tarkastuslautakunta lähetti vuonna 1988
42703: Bremerin väitettä, jonka mukaan Ilmailulaitos           oikeuskanslerille lausuntonsa Oy Wasawings
42704: "täysin häikäilemättömästi, mielivaltaisesti ja se-     Ab:n käytössä olleelle lentokoneelle Ylivieskassa
42705: lityksiä antamatta hyllyttää jokaisen Ilmailulai-       31.8.1986 tapahtuneen lento-onnettomuuden
42706: toksen viranhaltijan kannalta "hankalan" lentä-         johdosta. Apulaisoikeuskansleri otti päätökses-
42707: jän lupakirjan". Ilmailulaitos on myös viime vuo-       sään kantaa silloisen ilmailuhallituksen noudat-
42708: sina pyrkinyt määrätietoisesti vähentämään lau-         tamaan linjaan: "Rikosoikeudellinen syyksiluet-
42709: takuntaan vietävien tapausten määrää ja rajan-          tavuus ei voine olla ainoa päätöksentekoperuste
42710: nut ne vain vakavimpiin tapauksiin, koska Ilmai-        harkittaessa lupahallinnollisia seuraamuksia.
42711: lulaitoksen käsityksen mukaan lentoturvalli-            Lentoturvallisuuteen vaikuttavien epäiltyjen lai-
42712: suutta voidaan paremmin edistää tiedottamalla           minlyöntien tai rikkomusten ilmetessä lupavi-
42713: ja kouluttamalla kuin rankaisemalla. Lautakun-          ranomaisten tulee voida puuttua toiminnan jat-
42714: nan peruuttamien (useimmiten 3-4 kuukauden              kumiseen, vaikkei menettelyä voitaisikaan lukea
42715: määräajaksi) lupakirjojen määrä on ratkaisevas-         rikosoikeudellisten arviointiperusteiden mukaan
42716: ti vähentynyt: muilla kuin lääketieteellisillä pe-      jonkun yksittäisen henkilön syyksi rikoksena."
42717: rusteilla tapahtuneita peruutuksia oli vuonna           Ja myöhemmin: "Ilmailuhallituksen omien vir-
42718: 1991 15 kpl, 1992 9 kpl, 1993 10 kpl sekä               kamiesten tarkastusten perusteella ilmaisema
42719: vuosina 1994 ja 1995 4 peruutusta kumpanakin.           käsitys vakavista turvallisuuspuutteista voi mie-
42720:     Lautakunnan päätöksistä voi valittaa kor-           lestäni olla näytön puolesta riittävä peruste hal-
42721: keimpaan hallinto-oikeuteen. Kansanedustaja             linnollisille seuraamuksille." (Päätös Dnro 52/s
42722: Bremer ei kysymyksessäänjuurikaan anna arvoa            1998, 18.6.1991).
42723: korkeimmalle hallinto-oikeudelle tuomioistui-              Vanhan ilmailulain ansiolentotoiminnan pe-
42724: mena. Toistaiseksi ei ole kuitenkaan ilmennyt           ruuttamista koskevaa pykälää sovellettiin vain
42725: mitään seikkoja, jotka antaisivat aiheen epäillä        kerran. Kyseessä oli Pohjanmaan lento Oy:n toi-
42726: valitusten käsittelyn asianmukaisuutta.                 miluvan peruuttaminen vuonna 1992, joka sai
42727:                                                         aikanaan paljon julkisuutta. Peruuttamisproses-
42728:     Ansiolentolupien ja lupakirjojen peruuttamista      si venyi pitkäksi, koska apulaisoikeuskanslerin
42729:                   koskevat säännöt                      edellä mainitusta päätöksestä huolimatta Ilmai-
42730:            Ansiolentoluvan peruuttaminen                lulaitos pyrki saamaan mahdollisimman kiistat-
42731:                                                         toman näytön tapahtuneista rikkomuksista.
42732:     Helmikuun 29. päivään 1996 saakka voimassa             Maaliskuun 1. päivänä 1996 voimaan tullees-
42733: olleen ilmailulain (595/64) 42 §:n 2 momentin           sa ilmailulaissa (281/95) ansiolentoluvan peruut-
42734: mukaan ansiolentotoiminta voitiin peruuttaa             tamista koskevaa säännöstä muutettiin. Apulais-
42735: vain, jos luvan saaja on olennaisestijättänyt nou-      oikeuskanslerin näkemykseen yhtyen ilmailu-
42736: dattamatta luvan ehtoja tai muita määräyksiä,           lainsäädännön uudistamista valmistellut toimi-
42737: jotka koskevat luvassa koskevaa toimintaa. 11-          kunta perusteli ehdotustaan ansiolentoluvan pe-
42738: mailulaitos samoin kuin sen edeltäjä, ilmailuhal-       ruuttamista koskevaksi uudeksi pykäläksi seu-
42739: litus, tulkitsivat lainkohtaa kirjaimellisesti siten,   raavasti: "Lentotoiminnan turvallisuus edellyt-
42740: että rikkomuksen tuli olla toteennäytetty.              tää, että lupaehdoissa ja määräyksissä asetettuja
42741:                                               KK 546/1996 vp                                              5
42742: 
42743: vaatimuksia jatkuvasti noudatetaan. Tämän ta-              1. terveydellinen peruste (ilmailulain 27 §:n 1
42744: kia Ilmailulaitoksen olisi voitava puuttua luvan        mom. 1 k.)
42745: voimassaoloon nopeasti ja tehokkaasti heti, kun            2. tiedolliset ja taidolliset perusteet (27 §:n 1
42746: on todellista aihetta epäillä, ettei luvan haltija      mom. 2 k.)
42747: pysty hoitamaan lentotoimintaa turvallisesti."             3. rikkomusperuste (27 §:n 2 mom. 1-2 k.)
42748: Toimikunnan ehdotuksen mukaisesti eduskunta                4. sopivuusperuste (27 §:n 2 mom. 3 k.)
42749: hyväksyi uuteen ilmailulakiin 60 §:n,jonka 1 mo-           Lupakirjan peruuttaminen on aina turvaamis-
42750: mentin 1 kohdan mukaan ansiolentolupaa voi-             toimenpide. Peruuttamisella suojeliaan niin lu-
42751: daan muuttaa tai rajoittaa taikka lupa voidaan          pakirjan haltijaa kuin myös kaikkia muita henki-
42752: peruuttaa tai luvassa tarkoitetun toiminnan har-        löitä, joihin hänen ilmailutoimintansa voi vaikut-
42753: joittaminen voidaan väliaikaisesti kieltää, jos 11-     taa.
42754: mailulaitoksella on aihetta epäillä, että luvan hal-       Kahden ensimmäisen ryhmän osalta peruut-
42755: tija ei pysty hoitamaan lentotoimintaa turvalli-        taminen ei ole harkinnanvaraista, vaan lupakirja
42756: sesti. Tämä säännös on myös yleiseurooppalais-          on peruutettava, jos terveydelliset, tiedolliset tai
42757: ten JAR-vaatimusten mukainen.                           taidolliset vaatimukset eivät täyty. Peruuttamis-
42758:     Ilmailulaitos on lain 60 §:n nojalla kahdessa       perusteet ovat yhtäläiset lupakirjan myöntämis-
42759: tapauksessa kieltänyt toiminnan harjoittamisen          ja uudistamisperusteiden kanssa, eli lupakirjan
42760: väliaikaisesti. Ensimmäisessä tapauksessa kielto        haltijoiden on jatkuvasti täytettävä asetetut edel-
42761: asetettiin, koska yrityksellä ei ollut huoltotoi-       lytykset. Vaatimukset on julkaistu suomalaisissa
42762: minnanjohtajaa. Kielto oli voimassa viikon, min-        ilmailumääräyksissä, ja ne perustuvat Kansain-
42763: käjälkeen yrityksellä oli esittää uusi ilmailumää-      välisen siviili-ilmailun yleissopimuksen (SopS 11/
42764: räyksessä asetetut edellytykset täyttävä huolto-        49) liitteeseen 1. (Annex 1: Personnel Licensing),
42765: toiminnanjohtaja. Toisessa tapauksessa yritys ei        jota Suomi on kyseisen yleissopimuksen 90 artik-
42766: ollut ilmailumääräyksen mukaisesti nimennyt             lan nojalla velvollinen noudattamaan.
42767: uutta lentotoiminnanjohtajaa. Tämä kielto oli              Lääketieteellisen kelpoisuuden toteaminen
42768: voimassa vain muutaman tunnin, sillä yritys kor-        perustuu aina ilmailulääketieteelliseen asiantun-
42769: jasi tilanteen välittömästi päätöksestä tiedon saa-     temukseen. Lääketieteellisten päätösten valmis-
42770:  tuaan. Kyseiset tapaukset osoittavat, että Ilmai-      teluvaiheessa kuullaan Ilmailulaitoksen työsuh-
42771: lulaitos on informoinut yrityksiä kiellon syystä ja     teista asiantuntijalääkäriä dosentti Kari J. Anti-
42772:  kielto on heti peruttu, kun kiellon syynä ollut        Jaa tai ilmailulääketieteellistä asiantuntijaryh-
42773:  seikka on oikaistu. Tästä huolimatta Bremer            mää, johon kuuluu viisi ilmailulääketieteeseen
42774:  väittää kysymyksessään, että "ILL hallitsee            perehtynyttä lääkäriä.
42775:  myös ansiolentoyrityksiä mielivaltapykälällä" ja          Kahtajälkimmäistä peruutusperustetta sovel-
42776: edelleen: "Sitä ei tarvitse perustella, eikä ILL        taessaan lautakunta voi käyttää harkintaa. Har-
42777:  perustele, kun se hyllyttää toimiluvan."               kintaa käyttäessään se ottaa nimenomaan huo-
42778:     Vaikka Bremer syyttää Ilmailulaitosta "mieli-       mioon lentoturvallisuuden asettamat vaatimuk-
42779:  vallasta" toimilupien peruuttamisessa, Bremer          set: onko turvallista, että esimerkiksi henkilö,
42780:  toisaalta eduskunnalle esittämässään kirjallises-      joka on osoittanut piittaamattomuutta tai välin-
42781:  sa kysymyksessä 545/1996 vp väittää, että Ilmai-       pitämättömyyttä lentoturvallisuuden vuoksi ase-
42782:  lulaitos olisi syyllistynyt määräysten vastaiseen      tettuja säännöksiä ja määräyksiä kohtaan, len-
42783:  lentoturvallisuutta vaarantavaan toimintaan,           tää?
42784:  kun se on antanut Air Botnia Oy:njatkaa toimin-           Sopivuusperustetta soveltaa sekä Ilmailulai-
42785:  taansa, vaikka "liiketoiminnan olisi[ ...] pitänyt     tos lupakirjoja myöntäessään ja uudistaessaan
42786:  raueta lentoturvallisuuden vaarantumisen vuok-         että lautakunta lupakirjoja peruuttaessaan. Lu-
42787:  si". Mitään perusteita Bremer ei kuitenkaan ole        pakirjan hakijan tai haltijan sopivuutta on käy-
42788:  esittänyt siitä, miten yritys olisi vaarantanut len-   tetty ratkaisun perusteena vuosina 1993-1995
42789:  toturvallisuutta taikka toiminut vastoin mää-          kaiken kaikkiaan viidessä tapauksessa, jotka
42790:  räyksiä.                                               ovat koskeneet neljää asianosaista. Kaikissa
42791:                                                         näissä on ollut kysymysjoko useista toistuvista ja
42792:                                                         vakavista rikkomuksista taikka peruutuksen
42793:             Lupakirjan peruuttaminen                    kohteena ollut henkilö on yleisessä tuomiois-
42794:                                                         tuimessa tuomittu vakavasta rikoksesta van-
42795:   Lupakirjan peruuttamisperusteet voidaan ja-           keusrangaistukseen. Kaikki ratkaisut ovat kos-
42796: kaa neljään ryhmään:                                    keneet ansiolentäjän lupakirjan haltijoita.
42797: 6                                            KK 546/1996 vp
42798: 
42799:     Bremerin esiintuomat yksittäistapaukset             täytä ilmailulain 20 §:n 2 momentissa säädettyjä
42800:                                                         ilmailulupakirjan antamisen edellytyksiä. Ilmai-
42801:     Bremer on kysymyksessään maininnut nimel-           lulaitos on siten voinut hylätä[... ) hakemuksen."
42802: tä useita lentäjiä, joiden lupakirjojen voimassa-       Bremer kuitenkin katsoo, että kyseisen henkilön
42803: oloa koskevat ratkaisut perustuvat joko heidän          tulisi saada lentää ansiolentoja ja toimia lennon-
42804: lainvoimaisilla tuomioilla tai päätöksillä todet-       opettajana.
42805: tuihin rikoksiinsa ja ilmailurikkomuksiinsa tai             Bremer mainitsee kysymyksessään nimeltä
42806: heidän terveydelliseen kelpoisuuteensa eli erit-        myöhemmin myös toisen henkilön, jota useiden
42807: täin luottamuksellisiin seikkoihin. Koska liiken-       rikkomusten ja rikosten johdosta ei katsottu so-
42808: neministeriöllä ja Ilmailulaitoksella ei ole tietoa     pivaksi lupakirjan edellyttämiin tehtäviin. Sit-
42809: siitä, että nämä henkilöt olisivat nimenomaisesti       temmin kyseinen lentäjä vakuutti erinäisillä sel-
42810: sallineet asioidensa käsittelyn julkisesti, tapauk-     vityksillä ja tarkastuslennolla lentoturvallisuus-
42811: siin viitataan nimiä mainitsematta ja tarpeetto-        hallinnon siitä, että hänen asenteensa oli lento-
42812: mia yksilöintejä välttäen.                              turvallisuuden kannalta parantunut ja hänen elä-
42813:                                                         mäntapansa muuttuneet, joten hänelle myönnet-
42814:                                                         tiin helikopteriansiolentäjän lupakirja.
42815:           Sopivuus lupakirjan haltijaksi
42816: 
42817:     Bremer on kritisoinut Ilmailulaitoksen pää-                         Helikopterilentäjät
42818: töstä hylätä erään ansiolentäjän lupakirjahake-
42819: mus sopivuusperusteella, koska kyseinen henkilö             Bremer viittaa kysymyksessään kahteen heli-
42820: Bremerin mukaan nauttii täyttä kansalaisluotta-         kopterionnettomuuteen, joissa osallisina olleita
42821: musta ilman muita tuomioita tai rikkeitä. Bremer        lentäjiä ei hänen mielestään kohdeltu tasapuoli-
42822: jättää tässä yhteydessä mainitsematta, että kysei-      sesti.
42823: nen lentäjä on yleisessä alioikeudessa tuomittu             Tapaus, jossa Ilmailulaitos määräsi lentäjän
42824: sakkoihin ja vankeuteen viidestä ilmaliikenneri-        tarkastuslennolle, käynnistyi itsenäisen lento-
42825: koksesta ja yhdestä ilmaliikennejuopumuksesta.          onnettomuuden tutkijalautakunnan esityksestä.
42826: Henkilö valitti ilmaliikennejuopumuksen osalta          Tutkijalautakunta totesi, että onnettomuuden
42827: tuomiosta hovioikeuteen, joka kuitenkin pysytti         johdosta suoritetuissa kuulusteluissa oli tullut
42828: alioikeuden päätöksen. Kyseinen lentäjä on usei-        ilmi seikkoja, joiden perusteella tutkijalautakun-
42829: den vuosien aikana syyllistynyt myös useisiin           ta epäili lentäjän tietoja ja taitoja puutteellisiksi.
42830: muihin rikkomuksiin, jotka ovat olleet ilmailu-         Tutkijalautakunta esitti, että "Ilmailulaitos mää-
42831: hallituksen tutkittavina. Lentäjä on mm. vaaran-        räisi ohjaajalle ylimääräisen tarkastuslennon,
42832: tanut väkijoukon turvallisuuden yleisölennätyk-         jonka tarkoituksena olisi selvittää hänen lento-
42833: sellä, lentänyt viiden kuukauden ajan ilman voi-        taitonsa yleisesti ja erityisesti kuinka hän selviy-
42834: massa olevaa lupakirjaa sekä lentänyt pakkolas-         tyy valokuvauslennon kaltaisesta lentotehtäväs-
42835: kuun johtaneen koululennon oppilaan kanssa              tä." Ilmailulaitos määräsi tutkijalautakunnan
42836: vähimmäisvaatimukset alittavassa säässä.                esityksestä mainitun lentäjän tarkastuslennolle
42837:     Korkein hallinto-oikeus on pysyttänyt kaksi         ja määräsi samalla, ettei lentäjän lupakirja ole
42838: Ilmailulaitoksen päätöstä hylätä mainitun ansio-        voimassa, ennen kuin asia on ratkaistu. Tarkas-
42839: lentäjän lupakirjahakemus: "Asiakirjoista saata-        tuslentäjäksi valittiin mahdollisimman pätevä ja
42840: van selvityksen mukaan [kyseinen henkilö} an-           kokenut tarkastuslentäjä, joka ei ole Ilmailulai-
42841: siolentäjän lupakirjan haltijana on rikkonut il-        toksen palveluksessa, koska mainittu lentäjä on
42842: mailusääntöjä ja -määräyksiä[... ] ja toiminut il-      muussa yhteydessä arvostellut Ilmailulaitoksen
42843: meisen välinpitämättömästi lentoturvallisuuteen         toimintaa, eikä haluttu, että hänelle turhaanjäisi
42844: vaikuttavissa tehtävissä[... ). Lisäksi hän on syyl-    epäilyksiä tarkastuslennon puolueettomuudesta.
42845: listynyt rikoksiin [... ]joiden johdosta kihlakun-      Lisäksi, kun lentäjälle nimetty tarkastuslentäjä
42846: nanoikeus on muun ohella määrännyt [kyseisen            oli jonkin aikaa ulkomailla, lentäjälle tarjottiin
42847: henkilön] lupakirjan menetetyksi [... ] Ilmailulai-     tilaisuus lentää tarkastuslento toisella pätevällä
42848: tos on näin ollen voinut[ ...] katsoa, että [kyseinen   ja kokeneella, myös Ilmailulaitoksen ulkopuoli-
42849: henkilö] ei sopivuudeltaan täytä ansiolentäjän          sella tarkastuslentäjällä.
42850: lupakirjan haltijalle asetettuja kelpoisuusvaati-           Lentäjä lensi tarkastuslennon kuitenkin vasta
42851: muksia." (KHO 1167/7/93)ja "Asiakirjoista saa-          1,5 vuotta myöhemmin. Hänen lupakirjansa oli
42852: tavan selvityksen mukaan [kyseinen henkilö] ei          tuolloin jo muutoinkin vanhentunut,joten hänen
42853:                                                KK 546/1996 vp                                             7
42854: 
42855: olisi tullut suorittaa tarkastuslento jo lupakirjan             Ansiolentoyritysten vastuuhenkilöt
42856: uusimiseksikin eikä yksinomaan tutkijalauta-
42857: kunnan esityksen johdosta. Hän ei suorittanut                Bremer mainitsee ansiolentäjän, jonka lupa-
42858: tarkastuslentoa hyväksyttävästi. Tarkastuslen-           kirjan liikenneministeriön asettama lautakunta
42859: täjä antoi tarkastuslennosta oma-aloitteisesti ta-       peruutti 3 kuukaudeksi. Lentäjä valitti päätök-
42860: vanomaista yksityiskohtaisemman lausunnon,               sestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka kui-
42861: jossa tarkastuslentäjä yksityiskohtaisesti kuvasi        tenkin pysytti päätöksen muuttumattomana.
42862: sekä lennolla esiintyneet puutteet että ne tehtä-        Bremer väittää, että Ilmailulaitos olisi jälkikä-
42863: vät,joista ohjaaja oli selviytynyt hyväksyttävästi.      teen koventanut rangaistusta asettamalla viiden
42864: Lausunto oli lentäjän oikeusturvan kannalta              vuoden kiellon ansiolentoyritysten vastuutehtä-
42865: erinomainen, koska lausunnon perusteella ei voi          viin. Ilmailulaitos kiistää, että kyseisen henkilön
42866: jäädä epäselväksi, mihin hänen tulee kiinnittää          osalta olisi tällainen nimenomainen kielto asetet-
42867: huomiota ja mitä tarkastuslentäjä ei ole pitänyt         tu.
42868: hyväksyttävänä.                                              Kun Ilmailulaitos harkitsee, onko yrityksen
42869:      Tämänjälkeen kyseinen henkilö esitti Ilmailu-       vastuuhenkilöksi ehdotettu henkilö tehtävään
42870: Iaitokselle, että tarkastuslento ei olisi ollut asial-   sopiva, se luonnollisesti joutuu ottamaan huo-
42871: linen ja pyysi Ilmailulaitosta nimeämään uuden           mioon myös henkilön aikaisemman toiminnan
42872:  tarkastuslentäjän. Hän esitti myös perustelut           lupakirjan haltijana. Esimerkiksi lentotoimin-
42873:  väitteelleen tarkastuslennon asiattomuudesta. II-       nanjohtajan päätehtävä on valvoa, että toiminta
42874:  mailulaitos tutki hänen väitteensä tarkastuslen-        on turvallista ja toiminnassa noudatetaan ilmai-
42875:  non asiattomuudesta ja hylkäsi lentäjän hake-           lumääräyksiä. Bremerin mainitsemaa henkilöä ei
42876:  muksen saada suorittaa tarkastuslento uudel-            ole haettu hyväksyttäväksi yhdenkään ansiolen-
42877:  leen, ennen kuin hän on tarkastuslentäjän suosi-        toyrityksen vastuuhenkilöksi,joten Ilmailulaitos
42878:  tuksen mukaisesti hankkinut itselleen riittäväksi       ei ole joutunut tekemään päätöstä siitä, olisiko
42879:  katsottavan määrän kertauskoulutusta: "IImai-           hän tällaiseen tehtävään sovelias.
42880:  lulaitos ei näe perusteltua syytä suostua uusinta-          Bremer mainitsee myös tapauksen, jossa vas-
42881:  tarkastuslentoa koskevaan hakemukseenne, en-            ta lupakirjansa saanut ansiolentäjä tuli Ilmailu-
42882:  nen kuin olette hankkinut itsellenne riittävästi        laitokselle kokeeseen osoittaakseen kelpoisuu-
42883:  täydennyskoulutusta ja kunnes koulutusta anta-          tensa Ientotoiminnanjohtajaksi. Vasta kokeen
42884:  van lentokoulutusorganisaation lentokoulutuk-           jälkeen hänelle paljastui, että kokeen hyväksyt-
42885:  sen johtaja ja lennonopettaja harkitsevat taiten-       ty suorittaminen ei olisi riittävä edellytys, koska
42886:  ne riittävän hyväksi, jotta tarkastuslennollanne        hänellä ei ole riittävää kokemusta suunnitellus-
42887:   olisi myös mahdollisuus tulla hyväksytysti suori-      ta ansiolentotoiminnasta. On valitettavaa, ettei
42888:   tetuksi." Ilmailulaitos totesi päätöksessään kui-      ansiolentäjän kanssa kokeeseen tulemisesta so-
42889:   tenkin, että lentokoulutuksen osalta riittävä          pinut tarkastaja ollut kiinnittänyt riittävästi
42890:   määrä on vähintään 10 tuntia. Tästä Ilmailulai-        huomiota kokemusvaatimukseen. Tässä ta-
42891:   toksen päätöksestä kyseinen henkilö on valitta-        pauksessa hakijalle aiheutui siis turha matka,
42892:   nut korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jossa asian        varsinkin kun hän ei läpäissyt koetta, joten hän
42893:   käsittely on kesken.                                   ei voi käyttää sitä vastaisuudessakaan hyväk-
42894:      Tarkastuslennolla tarkastetaan, täyttääkö lu-       seen.
42895:   pakirjan haltija tai hakija asetetut tiedolliset ja        Kokemusvaatimus ilmaistaan ilmailumää-
42896:   taidolliset vaatimukset. Osa tarkastuslentäjistä       räyksen OPS M3-l (muutos 9, 15.2.1996) 2.4.e
42897:   on Ilmailulaitoksen palveluksessa, osa toimii 11-      kohdassa sanoilla "riittävä kokemus suunnitel-
42898:   mailulaitoksen valtuuttamina. Tarkastuslento-          lusta ansiolentotoiminnasta". Ilmailulaitos on
42899:   jen vastaanottaminen on osa lentoturvallisuuden        soveltanut vaatimusta siten, että pienissä yrityk-
42900:   valvontaa.                                             sissä, joissa ei ole juuri muita vastuuhenkilöitä
42901:      Toisessa Bremerin mainitsemassa helikopteri-        kuin lentotoiminnanjohtaja ja huoltotoiminnan-
42902:   onnettomuudessa tutkijalautakunta totesi, että         johtaja, lentotoiminnanjohtajalla tulee muun so-
42903:   onnettomuus oli aiheutunut ohjaajan virheestä.         veltuvan kokemuksen puuttuessa olla vähintään
42904:   Tutkijalautakunta ei kuitenkaan asettanut oh-          viiden vuoden kokemus ansiolentäjänä, minä ai-
42905:   jaajan yleistä tieto- ja taitotasoa kyseenalaiseksi.   kana hän on lentänyt keskimäärin 100 lentotun-
42906:   Tutkijalautakunnan ehdotukset liittyivät koulu-        tia vuodessa. Bremerin mainitsemassa tapauk-
42907:    tuksen kehittämiseen ja tiedottamisen paranta-        sessa kyseessä oli nimenomaan tällainen Ientoyri-
42908:    miseen.                                               tys.
42909: 8                                             KK 546/1996 vp
42910: 
42911:    Vastoin Bremerin kysymyksessään esittämiä             kahdessa Bremerin mainitsemista tapauksista.
42912: tietoja kyseisellä yrittäjällä ei vielä tuolloin ollut   Useat valtiot pitävät kuitenkin tiukasti kiinni 60
42913: ansiolento lupaa. Yritykselle on sittemmin myön-         vuoden ikärajasta.
42914: netty ansiolentolupa. Bremerin mainitsema an-                Tämä 60 vuoden ikäraja perustuu lääketieteel-
42915: siolentäjä toimii yrityksessä toimitusjohtajana.         listen asiantuntijoiden havaintoon, että 60 vuo-
42916:    Bremer on jäljempänä viitannut tapaukseen,            den iässä inkapasitaatioriski kohoaa merkittä-
42917: jossa lentotoiminnanjohtajaksi on hyväksytty             västi. Näin ollen päätökset poikkeuksellisesti
42918: henkilö, jolla ei ole eikä ole ollut ansiolentäjän       myöntää ansiolentäjän lupakirja yli 60-vuotiaille
42919: lupakirjaa. Ilmailulaitos on joissakin tapauksissa       henkilöille ovat perustuneet aina tarkempaan
42920: hyväksynyt lentotoiminnanjohtajaksi henkilön,            lääketieteelliseen arvioon henkilön kunnosta.
42921: joka ei ole lentäjä. Tällöin on kyseessä ollut isom-         Eurooppalaisten ilmailuviranomaisten yhteis-
42922: pi organisaatio, jossa lentotoiminnanjohtajan            työelimessä JAA:ssa on ollut käsiteltävänä ehdo-
42923: alaiset (pääohjaaja, koulutuspäällikkö, ryhmä-           tus, jonka mukaan 60-64-vuotiaat voisivat säi-
42924: päällikkö) vastaavat tehtävistä, jotka edellyttä-        lyttää ansiolentäjän lupakirjansa kuitenkin siten,
42925: vät lentäjän koulutusta ja kokemusta lentotoi-           että he voisivat lentää ainoastaan lentoja, joissa
42926: minnasta. Tällaisissa organisaatioissa lentotoi-         on kahden ohjaajan miehitys ja joissa toisena
42927: minnanjohtajalta edellytetään enemmänkin joh-            ohjaajana on alle 60-vuotias ansiolentäjä. Tätä
42928: tamistaitoa, mutta tuolloin on välttämätöntä,            ehdotusta ei kuitenkaan eräiden valtioiden vas-
42929: että hänen alaisillaan on riittävä kokemus harjoi-       tustuksen johdosta ole hyväksytty. Suomi olisi
42930: tetusta toiminnasta. Bremerin esille tuomassa ta-        ollut valmis hyväksymään ehdotuksen ja sovelta-
42931: pauksessa lentotoiminnanjohtajan alaisuudessa            maan sitä välittömästi.
42932: on useita henkilöitä, joilla on vähintään viiden
42933: vuoden kokemus ansiolentäjänä ja jotka ovat               Lentoturvallisuushallinnon rekrytointipolitiikka
42934: sinä aikana lentäneet keskimäärin 100 tuntia
42935: vuodessa. Tällaisissa tapauksissa lentotoimin-              Kun lentoturvallisuushallintoon palkataan
42936: nanjohtajalta on kuitenkin vaadittu muuta pe-            tarkastajia, heidän toimenkuvansa edellyttää
42937: ruskoulutusta ja huomattavasti pitempää koke-            useimmiten ilmailukokemusta lentotoiminta-
42938: musta ilmailualaita kuin edellä mainittu lentäjil-       puolelta tai tekniseltä puolelta. Bremerin mainit-
42939: tä edellytetty kokemus. Ilmailulaitos on pitänyt         semat lentoturvallisuushallinnon virkamiehet
42940: riittävänä kokemuksena sitä, että esimerkiksi            ovat aikaisemmin olleet puolustusvoimien, raja-
42941:  Bremerin mainitsema henkilö on pitkään toimi-           vartiolaitoksen tai Finnair Oy:n palveluksessa.
42942: nut Finnairin ilmailuopiston rehtorina ja Finn-          Päästyään eläkkeelle osa heistä on mennyt ensik-
42943: aviation Oy:n toimitusjohtajana.                         si yksityisten yritysten palvelukseen ja osa on
42944:                                                          tullut suoraan Ilmailulaitoksen palvelukseen,
42945:     Ikään ja terveyteen liittyvien vaatimusten           jossa heidän aikaisempi kokemuksensa on vält-
42946:              täyttämättä jättäminen                      tämätön osatekijä viranomaisen valvontatehtä-
42947:                                                          vien kannalta.
42948:    Bremer mainitsee nimeltä lisäksi viisi yli 60-           Ilmailulaitos ei tällä rekrytointipolitiikallaan
42949: vuotiasta lentäjää, joilla ei ole enää voimassa          vaikuta massatyöttömyyteen suuntaan tai toi-
42950: olevaa ansiolentäjän lupakirjaa. Päätöksiä, joilla       seen. Suuri osa puolustusvoimista tai rajavartio-
42951: Ilmailulaitos on hylännyt heidän ansiolentäjän           laitoksesta eläkkeelle jäävistä lentäjistä siirtyy
42952: lupakirjan uudistamishakemuksensa, Bremer pi-            yksityisten yritysten palvelukseen. Itse asiassa,
42953: tää "mielivaltaisina".                                   palkkaamalla kokeneita lentäjiä omaan palve-
42954:    Kansainvälisen           siviili-ilmailujärjestön     lukseensa Ilmailulaitos parantaa muiden lentä-
42955: ICAO:n standardien mukaan kansainvälisellä               jien mahdollisuuksia saada töitä ansiolentoyri-
42956: ansiolennolla päällikkönä lentävän ansiolentä-           tyksistä.
42957: jän yläikäraja on 60 vuotta. Suomalaisen ilmailu-           Kansanedustaja Bremerin perusteluja ei voi
42958: määräyksen mukaan ansiolentäjän lupakirjan               ymmärtää myöskään siltä kannalta, että hän ar-
42959: haltijan yläikäraja on vastaavasti 60 vuotta. Joi-       vostelee yhtäältä Ilmailulaitosta varhaisen eläke-
42960: denkin muiden valtioiden tavoin Suomi on poik-           iän Gopa alle 45-vuotiaana) perusteella jo eläk-
42961: keustapauksissa, kun henkilön terveydentilan             keelle jääneiden lentäjien paikkaamisesta ja toi-
42962: osalta ei ole mitään huomautettavaa, myöntänyt           saalta sitä, ettei Ilmailulaitos myönnä Finnairin,
42963: 60 vuotta täyttäneelle ansiolentäjän lupakirjan          rajavartiolaitoksen tai ilmavoimien eläkeläisille
42964: puoleksi vuodeksi kerrallaan. Näin on käynyt             ansiolentäjän lupakirjaa heidän täytettyään 60
42965:                                              KK 546/1996 vp                                              9
42966: 
42967: vuotta. Jos Bremer katsoo, ettei täyttä eläkettä          Varsinaisessa kysymyksessään Bremer ilmai-
42968: nauttiviahenkilöitä tule palkata, mitä nämä hen-       see huolensa yksityisen yritystoiminnan elvyttä-
42969: kilöt tekevät ansiolentäjän lupakirjalla?              misestä ja vahvistamisesta kansainvälisesti kil-
42970:                                                        pailukykyiseksi. Liikenneministeriö ja Ilmailu-
42971:                      Lopuksi                           laitos tukevat kaikkia toimenpiteitä, joilla ilmai-
42972:                                                        lualan yritystoimintaa voidaan elvyttää ja vah-
42973:    Ilmailulta edellytetään turvallisuustasoa.          vistaa, mutta eivät hyväksy sitä, että se tehtäisiin
42974: Tämä tarkoittaa sitä, että ilmailuhenkilöstön on       lentoturvallisuuden kustannuksella. On myös
42975: hallittava tehtävänsä ja kyettävä hoitamaan ne         vaikea ymmärtää, miten Bremerin perustelut liit-
42976: vaatimusten mukaisesti sekä että kaluston on           tyvät yritystoimintaan. Kysymyksensä peruste-
42977: oltava kunnossa. Lentoturvallisuuden varmista-         luosassa Bremer on asettanut kyseenalaiseksi lä-
42978: miseksi viranomaisilla on oltava nopeat ja toimi-      hinnä ilmailurikkomuksiin sekä lupakirjan halti-
42979: vat keinot puuttua toimintaan, joka saattaa vaa-       joiden ikään ja terveydentilaan liittyviä Ilmailu-
42980: rantaa lentoturvallisuuden. Lentoturvallisuus-         laitoksen päätöksiä, jotka eivät juurikaan liity
42981: hallinto käsittelee sille määrätyt asiat yksin-        yritystoiminnan ongelmiin.
42982: omaan turvallisuusnäkökulmasta ottaen erityi-             Suomalaisten ilmailuyritysten toiminnan us-
42983: sesti huomioon yleisön ja matkustajien edun sekä       kottavuuden kannalta on ensiarvoisen tärkeää,
42984: tasapuolisuuden ja oikeudenmukaisuuden peri-           että yritykset täyttävät asetetut vaatimukset. 11-
42985: aatteet. Viimeaikaisten lento-onnettomuuksien          maliikenne Euroopassa on vapautunut ja suoma-
42986: jälkeen on pikemminkin esitetty, että viran-           laiset yritykset voivat halutessaan pyrkiä euroop-
42987: omaisvalvontaa tulisi tiukentaa ja yritysten toi-      palaisille markkinoille. Ei varmaankaan ole
42988: mintaan puuttumisen kynnystä alentaa. Ilmailu-         myöskään ilmailualan yritysten edun mukaista,
42989: laitos on siinä käsityksessä, että yhteiskunta edel-   jos nousee kyseenalaiseksi se, suorittaako Suo-
42990: lyttää sen toimivan nimenomaan lentoturvalli-          men ilmailuviranomainen valvontatehtäväänsä
42991: suuden parhaaksi.                                      asianmukaisesti.
42992: 
42993:      Helsingissä 1 päivänä elokuuta 1996
42994: 
42995:                                                                  Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
42996: 10                                           KK 546/1996 vp
42997: 
42998: 
42999: 
43000: 
43001:                                           Tili Riksdagens Talman
43002: 
43003:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         valtningsförfarande samt principerna för ett ob-
43004: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-          jektivt och rättvist bemötande samtidigt som
43005: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-        luftfartsinspektionen på alla sätt strävar efter att
43006: man Klaus Bremer undertecknade spörsmål nr              beakta den finländska luftfartens intressen, utan
43007: 546:                                                    att dock pruta på flygsäkerheten. 1 riksdagsman
43008:                                                         Bremers spörsmål har flygsäkerhetssynpunkter-
43009:            Är Regeringen medveten om de om-             na beaktats ytterst litet.
43010:         ständigheter som anförs i motiveringen,
43011:         om den godtyckliga tyranni som Luft-            Behandlingen av certifikat- och tillståndsärenden
43012:         fartsverket utövar och lufttransportnä-
43013:         ringens förnedringstillstånd till följd där-        Certifikat och drifttillstånd samt trafiktill-
43014:         av,och                                          stånd beviljas av Luftfartsverket. Certifikaten
43015:            vad ämnar Regeringen göra för att sti-       och drifttillstånden är tidsbegränsade. De trafik-
43016:         mulera och stärka den privata företags-         tillstånd som dessutom krävs för transport av
43017:         verksamheten på våra luftvägar så att den       passagerare1.post och frakt gäller däremot i regel
43018:         blir internationellt konkurrenskraftig på       tills vidare. Over Luftfartsverkets beslut att avslå
43019:         samma sätt som vår vatten- och vägtran-         en ansökan om certfikat eller tillstånd kan besvär
43020:         sportnäring?                                    anföras hos högsta förvaltningsdomstolen.
43021:                                                             Beslut om återkallande av certifikat och drift-
43022:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           tillstånd fattas inte såsom Bremer påstår av Luft-
43023: anföra följande:                                        fartsverket utan av en av trafikministeriet tillsatt
43024:                                                         nämnd (3 § 2 mom. lagen om Luftfartsverket
43025:    Luftfartsverket har till trafikministeriet läm-      (1123/90)), om vars mandat och sammansättning
43026: nat en utredning där de påståenden som anförts i        stadgas genom förordning. Enligt 6 § förordning-
43027: motiveringen till spörsmålet har behandlats i de-       en om Luftfartsverket (1124/90, ändrad 99/92)
43028: talj. Utredningen ligger till grund för svaret.         består nämnden för handläggning av ärenden
43029:    Luftfartsverkets enhet för myndighetsären-           som gäller återkallande av tillstånd och certifikat
43030: den, luftfartsinspektionen, har i egenskap av Fin-      av en ordförande och fem medlemmar. Trafikmi-
43031: lands luftfartsmyndighet huvudsakligen till upp-        nisteriet utser ordföranden samt den medlem
43032: gift att sörja för luftfartens säkerhet i Finland och   som är vice ordförande och en annan medlem
43033: för att de internationella skyldigheterna blir full-    bland dem som är anställda vid Luftfartsverket
43034: gjorda. 1 detta syfte utfårdar luftfartsinspektio-      och tre medlemmar bland utomstående. En av
43035: nen, med det bemyndigande luftfartslagen ger,           medlemmarna skall ha avlagt juris kandidatexa-
43036: luftfartsbestämmelser, beviljar olika certifikat        men.
43037: och tillstånd och övervakar luftfarten även i öv-           Till utgången av den mandatperiod som upp-
43038: rigt. 1 sin verksamhet iakttar luftfartsinspektio-      hör den 31 december 1996 är nämndens samman-
43039: nen naturligtvis finsk lagstiftning, ett gott för-      sättning följande:
43040: 
43041: OrdfOrande
43042: överdirektör, Dl Kim Salonen
43043: Luftfartsverket, luftfartsinspektionen
43044: 
43045: Vice ordförande och medlem                              Personlig suppleant
43046: biträdande direktör, Dl Reijo Lamberg                   sektionschef, Dl Ilkka Aittola
43047: Luftfartsverket, luftfartsinspektionen                  Luftfartsverket, luftfartsinspektionen
43048:                                             KK 546/1996 vp                                               11
43049: 
43050: Övriga medlemmar                                     Personliga suppleanter
43051: direktör, VH Erkki Pitkänen                          överinspektör, VH Silja Laakkonen
43052: Luftfartsverket, administrativa avdelningen          Luftfartsverket, flygplatsavdelningen
43053: 
43054: verkställande direktör, TL Raimo Makkonen            trafikflygare (pensionerad) Mikko Vanhala
43055: (Ab Myntverket i Finland, FFF rf)                    (Finnair Oy)
43056: 
43057: teknisk chef, ingenjör Jouko Saarto                  verkställande direktör, Dl Paavo Turtiainen
43058: (Finnair Oy)                                         (Finnaviation Oy)
43059: 
43060: diplomekonom Arja Vartia                             flygkapten Orvokki Kuortti
43061: (Lehdentekijät Oy, FFF rf)
43062: 
43063: 
43064:    Nämndens beslut har varit enhälliga, varför       tiekansiero sitt utlåtande med anledning av den
43065: det är svårt att förstå riksdagsman Bremers på-      flygolycka i Ylivieska som den 31 augusti 1986
43066: stående enligt vilket Luftfartsverket fullständigt   drabbade ett flygplan som Oy Wasawings Ab
43067: hänsynslöst, godtyckligt och utan förklaringar       disponerade. Justitiekanslersadjointen tog i sitt
43068: återkallar varje sådan flygares certifikat som       beslut ställning tili den linje som den dåvarande
43069: Luftfartsverkets tjänsteinnehavare finner "be-       luftfartsstyrelsen hade iakttagit: straffrättslig till-
43070: svärlig". Under de senaste åren har Luftfartsver-    räkenbarhet torde inte kunna vara den enda
43071: ket också målmedvetet strävat efter att minska       grunden för beslutsfattande när tiliståndsadmi-
43072: antlllet fall som hänskjuts tili nämnden och be-     nistrativa påföljder prövas. När misstänkta un-
43073: gränsat dem tili endast allvarliga fall, eftersom    derlåtelser eller förseelser som påverkar flygsä-
43074: Luftfartsverket anser att flygsäkerheten bättre      kerheten uppdagas skall tillståndsmyndigheten
43075: främjas av information och utbildning än av          kunna ingripa i verksamhetens fortgång, även
43076: straff. Antalet certifikat som nämnden återkallat    om förfarandet enligt straffrättsliga bedöm-
43077: (oftast för en tid av 3-4 månader) har minskat       ningsgrunder inte skulle kunna tillräknas någon
43078: på ett avgörande sätt: på andra än medicinska        enskild person såsom brott. Och senare: Den
43079: grunder återkallades 15 certifikat år 1991, 9 år     uppfattning om allvarliga säkerhetsbrister som
43080: 1992, 10 år 1993 och 4 både 1994 och 1995.           luftfartsstyrelsen ger uttryck för på grundval av
43081:    Över nämndens beslut kan besvär anföras hos       de undersökningar som styrelsens egna tjänste-
43082: högsta förvaltningsdomstolen. 1 sitt spörsmål        män utfört kan enligt min åsikt vad gäller bevis-
43083: värdesätter riksdagsman Bremer inte nämnvärt         ningen vara en tillräcklig grund för administrati-
43084: högsta förvaltningsdomstolen som domstol.            va påföljder. (Beslut Dnr 52/s 1998, 18.6.1991).
43085: Tilisvidare har det dock inte framgått några om-        Paragrafen i den gamla luftfartslagen som
43086: ständigheter som skulle ge anledning att betvivla    gällde återkallande av drifttillstånd tillämpades
43087: riktigheten vid behandlingen av besvären.            endast en gång. Det gällde återkallandet av Poh-
43088:                                                      janmaan lento Oy:s tillstånd 1992, som på sin tid
43089:    Regler för återkallande av drifttillstånd och     fick mycket publicitet. Återkallelseprocessen
43090:                     certifikat                       drog långt ut på tiden, eftersom Luftfartsverket
43091:           Återkallande av drifttillstånd             trots justitiekanslersadjointens ovan nämnda be-
43092:                                                      slut strä vade efter att få fram så obestridliga bevis
43093:     Enligt 42 § 2 mom. i den luftfartslag (595/64)   som möjligt på de förseelser som begåtts.
43094: som gällde tili den 29 februari 1996 kunde drift-       Enligt den luftfartslag (28l/95) som trädde i
43095: tillståndet återkallas endast om den som erhållit    kraft den 1 mars 1996 ändrades stadgandet om
43096: tillståndet i väsentlig grad underlåtit att iaktta   återkallande av drifttillstånd. Kommitten som
43097: villkoren i tiliståndet eller övriga bestämmelser    beredde revideringen av luftfartslagstiftningen
43098: som gäller den verksamhet som avses i tillståndet.   förenade sig med justitiekanslersadjointens åsikt
43099: Luftfartsverket tolkade liksom dess föregångare,     och motiverade sitt förslag tili ny paragraf om
43100: luftfartsstyrelsen, lagrummet bokstavligen så att    återkallande av drifttillstånd som följer: Säker-
43101: förseelsen skulle vara bevisad.                      heten i flygverksamheten kräver att de villkor
43102:     Granskningskommissionen för flygolyckor,         som ställs i tillståndsvillkor och bestämmelser
43103: som underlyder statsrådet, sände 1988 tili justi-    kontinuerligt iakttas. Därför måste Luftfartsver-
43104: 12                                          KK 546/1996 vp
43105: 
43106: ket kunna ingripa snabbt och effektivt i tillstån-       1. hälsogrund (27 § 1 mom. 1 punkten
43107: dets giltighet genast när en faktisk orsak ger        luftfartslagen)
43108: anledning att misstänka att tillståndshavaren            2. grunder beträffande kunskaper och fårdig-
43109: inte kan sköta flygverksamheten på ett betryg-        heter (27 § l mom. 2 punkten)
43110: gande sätt. 1 enlighet med kommittens förslag            3. förseelsegrund (27 § 2 mom. 1-2 punkten)
43111: godkände riksdagen 60 § i den nya luftfartslagen,        4. lämplighetsgrund (27 § 2 mom. 3 punkten)
43112: enligt vars 1 mom. 1 punkt drifttillstånd kan            Återkallande av ett certifikat är alltid en sä-
43113: ändras, begränsas eller återkallas eller utövandet    kerhetsåtgärd. Genom återkallandet skyddas
43114: av den verksamhet som tillståndet avser förbju-       såväl certifikatinnehavaren som alla andra per-
43115: das temporärt om Luftfartsverket har skäl att         soner som kan påverkas av hans luftfartsverk-
43116: misstänka att tillståndshavaren inte förmår sköta     samhet.
43117: flygverksamheten på ett betryggande sätt. Detta          Beträffande de två första grupperna återkal-
43118: stadgande överensstämmer även med de allmän-          1as certifikatet inte enligt prövning, utan det
43119: europeiska JAR-kraven.                                skall återkallas om villkoren beträffande hälsa,
43120:      Luftfartsverket har med stöd av lagens 60 § i    kunskaper och fårdigheter inte uppfylls. Åter-
43121: två fall temporärt förbjudit utövande av verk-        kallelsegrunderna överensstämmer med grun-
43122: samhet. 1 det första fallet gavs förbudet eftersom    derna för beviljande och förnyande av certifi-
43123: företaget inte hade någon teknisk chef. Förbudet      kat, dvs. certifkat- innehavarna måste kontinu-
43124: gällde en vecka, varefter företaget presenterade      erligt uppfylla de villkor som ställs. Villkoren
43125: en teknisk chef som uppfyllde vilikoren i luft-       har publicerats i de finska luftfartsbestämmel-
43126: fartsbestämmelserna. 1det andra fallet hade före-     serna och de baserar sig på bilaga 1 (Annex 1:
43127: taget inte utsett en ny chefför flygverksamheten i    Personnel Licensing) tili fördraget om interna-
43128: överensstämmelse med luftfartsbestämmelserna.         tionell civilluftfart (FördrS 11/49) som Finland
43129: Detta förbud gällde endast några timmar, ty före-     med stöd av artikel 90 i fördraget i fråga är
43130: taget korrigerade situationen direkt efter att ha     skyldig att iaktta.
43131: tagit del av beslutet. De ovan nämnda fallen visar       Konstaterandet av den medicinska behörighe-
43132: att Luftfartsverket har informerat företagen om       ten baserar sig alltid på luftfartsmedicinsk sak-
43133: upphovet tili förbudet och att förbudet har ge-       kunskap. Vid beredningen av de medicinska be-
43134: nast återkallats då omständigheten som ligger tili    sluten hörs i fråga om Luftfartsverkets arbets-
43135: grund för förbudet rättats tili. Det oaktat påstår    förhållanden sakkunnigläkare, docent Kari J.
43136: Bremer i sitt spörsmå1 att Luftfartsverket också      Antila eller en luftfartsmedicinsk sakkunnig-
43137: härskar över flygföretagen genom en godtyckes-        grupp bestående av fem läkare som är insatta i
43138: paragraf, och vidare att det inte behövs några        luftfartsmedicin.
43139: motiveringar och att Luftfartsverket inte heller         När de två senare återkallelsegrunderna till-
43140: motiverar sina återkallelser av tilistånd.            lämpas kan nämnden använda sig av prövning.
43141:      Ä ven om Bremer beskyller Luftfartsverket för    Vid prövningen beaktas uttryckligen de villkor
43142: "godtycke" i samband med återkallande av tili-        som flygsäkerheten ställer: är det betryggande att
43143: stånd, påstår han i sitt skriftliga spörsmål 545/     exempelvis en sådan person skall få flyga som
43144: 1996 rd tili riksdagen att Luftfartsverket skulle     visat likgiltighet eller nonchalans för de stadgan-
43145: ha gjort sig skyldig tili verksamhet som strider      den och bestämme1ser som kommit tili för flygsä-
43146: mot bestämmelserna och äventyrar flygsäkerhe-         kerhetens skull?
43147: ten när verket låtit Oy Air Botnia Ab fortsätta sin      Lämplighetsgrunden tillämpar såväl Luft-
43148: verksamhet, även om affårsverksamheten hade           fartsverket när det beviljar och förnyar certifikat
43149: [... ) bort upphöra på grund av att flygsäkerheten    som nämnden när den återkallar certifikat.
43150: äventyrats. Bremer har dock inte anfört några         Lämpligheten hos den som söker eller innehar
43151: grunder för hur företaget skulle ha äventyrat         certifikat har 1993-1995 tillämpats som grund
43152: flygsäkerheten eller handlat mot bestämmelser-        för beslut i sammanlagt fem fall som gällt fyra
43153: na.                                                   parter. 1samtliga dessa fall har det varit fråga om
43154:                                                       antingen många återkommande och allvarliga
43155:                                                       förseelser eller har denperson som blivit föremål
43156:             Återkallande av certifikat                för återkallelsen vid allmän domstol dömts till
43157:                                                       fångelse för ett allvarligt brott. Alla beslut har
43158:    Grunderna för återkallande av certifikat kan       gällt innehavare av flygcertifikat för förvärvsfly-
43159: delas in i fyra grupper                               gare.
43160:                                               KK 546/1996 vp                                              13
43161: 
43162:          Av Bremer nämnda enskilda fall                  av handlingarna uppfyller (personen i fråga) inte
43163:                                                          de villkor för utfårdande av 1uftfartscertifikat
43164:    När det gäller bes1ut om certifikats gi1tighet        som ställs i 20 § 2 mom. 1uftfarts1agen. Luftfarts-
43165: har Bremer i sitt spörsmå1 nämnt många flygare           verket har så1edes kunnat avs1å [...] ansökan.
43166: vid namn. Bes1uten baserar sig antingen på fly-          Bremer anser dock att vederbörande skall få ut-
43167: garnas brott eller 1uftfartsförsee1ser som konsta-       föra förvärvsflygningar och vara verksam som
43168: terats genom domar eller bes1ut som vunnit 1aga          flyg1ärare.
43169: kraft eller på deras medicinska behörighet, dvs.            Senare nämner Bremer även en annan person
43170: på mycket konfidentiella omständigheter. Efter-          vid namn. Denna person har på grund av många
43171: som trafikministeriet och Luftfartsverket inte           försee1ser och brott inte ansetts vara 1ämplig för
43172: känner tili att dessa personer uttryck1igen skulle       de uppgifter som certifikatet förutsätter. Senare
43173: ha tillåtit att deras ange1ägenheter behand1as of-       försäkrade ifrågavarande flygare genom o1ika
43174: fentligt, hänvisas tili dessa fall utan att nämna        utredningar och kontrollflygningar 1uftfartsin-
43175: namn och så att onödig individualisering und-            spektionen om att hans attityd med avseende på
43176: viks.                                                    flygsäkerheten hade förbättrats och hans 1ev-
43177:                                                          nadsvanor förändrats, varefter han beviljades
43178:        Lämplighet för innehav av certifikat              certifikat för förvärvsflygare-he1ikopter.
43179: 
43180:     Bremer har kritiserat Luftfartsverkets bes1ut                         Helikopterflygare
43181: att avs1å en viss förvärvsflygares certifikatansö-
43182: kan på grundva1 av 1ämplighetgrunden, eftersom              Bremer hänvisar i sitt spörsmå1 tili två he1ikop-
43183: personen i fråga en1igt Bremer åtnjuter fullt med-       tero1yckor i vi1ka de de1aktiga flygarna en1igt
43184: borger1igt förtroende utan andra domar eller för-        hans åsikt inte behand1ats rättvist.
43185: see1ser. Bremer nämner inte i detta sammanhang              Det fall där Luftfartsverket bestämde att fly-
43186: att flygaren i fråga vid allmän underrätt dömts till     garen skulle göra en kontrollflygning in1eddes på
43187: böter och fånge1se för 5 1uftfartsbrott och ett          förs1ag av den sjä1vständiga undersökningskom-
43188: fylleri i 1ufttrafik. Personen besvärade sig över        missionen för en flygo1ycka. Undersöknings-
43189: domen vad fylleriet i 1ufttrafik gäller hos hovrät-      kommissionen konstaterade att det vid de förhör
43190: ten som dock vidmakthöll underrättens dom.               som föransta1tades med an1edning av o1ycksfallet
43191: Flygaren i fråga har under flera års tid också gjort     hade kommit fram omständigheter som gjorde
43192: sig sky1dig till många andra försee1ser som 1uft-        att undersökningskommissionen misstänkte att
43193: fartsstyre1sen undersökt. Flygaren har bl.a. även-       flygarens kunskaper och fårdigheter var bristfå1-
43194: tyrat säkerheten för ett stort anta1 människor           1iga. Undersökningskommissionen föres1og att
43195: genom pub1ikflygningar, under fem månader flu-           Luftfartsverket skulle föreskriva en ny kontroll-
43196: git utan gi1tigt certifikat samt tillsammans med en      flygning för pi1oten. A vsikten var att utreda hans
43197: e1ev flugit en sko1flygning som s1utade med nöd-         flygkunnighet i allmänhet och särskilt hur han
43198: 1andning i väder1eksförhållanden som under-              k1arar sig i en flyguppgift av typ flygfotografe-
43199: skred minimikraven.                                      ring. På grundva1 av undersökningskommissio-
43200:      Högsta förva1tningsdomsto1en har vidmakt-           nens förs1ag bestämde Luftfartsverket att nämn-
43201: hållit Luftfartsverkets två bes1ut att avs1å nämn-       da flygare skulle göra en kontrollflygning och
43202: da förvärvsflygares certifikatansökan: En1igt den        samtidigt att flygarens certifikat inte var i kraft
43203: utredning som framgår av hand1ingarna har (per-          förrän saken har avgjorts. Tili kontrollflygare
43204: sonen i fråga) som innehavare av certifikat för          va1des en kontrollflygare som var så kompetent
43205: förvärvsflygare brutit mot 1uftfartsreg1erna och         och erfaren som möj1igt och som inte var anställd
43206: -bestämme1serna [... ] och hand1at uppenbart lik-        hos Luftfartsverket, eftersom nämnda flygare i
43207: giltigt i uppgifter som påverkar flygsäkerheten          ett annat sammanhang har kritiserat Luftfarts-
43208: [... ]. Dessutom harhan gjort sig sky1dig till brott     verkets verksamhet och man inte ville att han i
43209: [...] som 1ett tili att häradsrätten bl.a. föreskrivit   onödan skulle hysa misstankar om kontrollflyg-
43210: att (ifrågavarande persons) certifikat skall åter-       ningens opartiskhet. Dessutom, när den kon-
43211: kallas [...] Luftfartsverket har så1edes kunnat[... ]    trollflygare som utsetts för flygaren vistades
43212: anse att (personen i fråga) inte till sin 1ämp1ighet     utom1ands en tid, erbjöds flygaren tilifålle tili
43213: fyller de behörighetsvillkor sorp ställs på en inne-     kontrollflygning med en annan kompetent och
43214: havare av certifikat för förvärvsflygare. (HFD           erfaren kontrollflygare som likaså stod utanför
43215:  116717/93) och enligt den utredning som framgår         Luftfartsverket.
43216: 14                                          KK 546/1996 vp
43217: 
43218:    F1ygaren flög emellertid kontrollflygningen         vecklandet av utbildningen och förbättrandet av
43219: först 1,5 år senare. Då var hans certifikat annars     informationen.
43220: också föråldrat, varför han borde ha utfört kon-
43221: trollflygningen redan för att förnya certifikatet                  Flygföretagens ansvariga
43222: och inte endast för att undersökningskommissio-
43223: nen föreslagit det. Hans kontrollflygning kunde            Bremer nämner en förvärvsflygare vars certifi-
43224: inte godkännas. Kontrollflygaren gav på eget           kat den av trafikministeriet tillsatta kommissio-
43225: initiativ ett utlåtande över kontrollflygningen        nen återkallade för 3 månader. Flygaren besvära-
43226: som var mer detaljerat än vanligt, i vilket han        de sig över beslutet hos högsta förvaltningsdom-
43227: ingående beskrev såväl de brister som kommit           stolen, som dock vidmakthöll beslutet oföränd-
43228: fram under flygningen som de uppgifter som             rat. Bremer påstår att Luftfartsverket i efterhand
43229: piloten blivit godkänd i. Utlåtandet var med av-       skulle ha skärpt straffet genom att föreskriva ett
43230: seende på flygarens rättsskydd utmärkt, eftersom       fem års förbud att utföra ansvarsfulla uppgifter i
43231: det på grundval av utlåtandet inte kan förbli          flygföretag. Luftfartsverket bestrider att det för
43232: oklart vad han skall fåsta uppmärksamhet vid           personen i fråga skulle ha utfårdats ett sådant
43233: och vad kontrollflygaren inte kunde godkänna.          uttryckligt förbud.
43234:     Därefter framställde personen i fråga för Luft-        När Luftfartsverket prövar om en person som
43235: fartsverket att kontrollflygningen inte varit sak-     föreslås bli ansvarig i ett företag är lämplig för
43236: lig och bad Luftfartsverket utse en ny kontrollfly-    uppgiften, måste det naturligtvis också beakta
43237: gare. Han motiverade även sitt påstående att           personens tidigare verksamhet som innehavare
43238: kontrollflygningen varit osaklig. Luftfartsverket      av certifikat. Huvuduppgiften för exempelvis
43239: undersökte hans påstående att kontrollflygning-        chefen för flygverksamheten är att övervaka att
43240: en varit osaklig, och avslog flygarens ansökan att     verksamheten är säker och att luftfartsbestäm-
43241: få utföra kontrollflygningen på nytt innan han i       melserna iakttas i verksamheten. lnte ett enda
43242: enlighet med kontrollflygarens rekommendatio-          flygföretag har ansökt om att denperson Bremer
43243: ner i tillräcklig utsträckning kompletterat sin ut-    nämner måtte godkännas som flygföretagsan-
43244: bildning: Luftfartsverket finner ingen motiverad       svarig, och verket har därför inte behövt fatta
43245: orsak att bifalla Er ansökan om en ny kontroll-        något beslut om hans lämplighet för uppgiften.
43246: flygning innan Ni kompletterat Er utbildning på            Bremer nämner även ett fall där en förvärvs-
43247: behövligt sätt och flygutbildningschefen för och       flygare som nyss hade erhållit sitt certifikat kom
43248: flygläraren i den flygutbildningsorganisation          tili Luftfartsverket för att utföra ett prov som
43249: som ger flygutbildning anser att era fårdigheter       bevis för sin behörighet att bli chef för flyg-
43250: är tillräckligt goda för att Er kontrollflygning       verksamheten. Först efter provet fick han klart
43251: också skall kunna godkännas. Luftfartsverket           för sig att ett godkänt prov inte skulle vara en
43252: konstaterade dock i sitt beslut att den tillräckliga   tillräcklig förutsättning eftersom han inte hade
43253: mängden flygutbildning är minst 10 timmar.             tillräcklig erfarenhet av den planerade förvärvs-
43254: Över detta beslut av Luftfartsverket besvärade         flygverksamheten. Det är beklagligt att den in-
43255: sig personen i fråga hos högsta förvaltningsdom-       spektör som kom överens med förvärvsflygaren
43256: stolen där saken är under behandling.                  om provet inte fåst tillräcklig uppmärksamhet
43257:     Under kontrollflygningarna kontrolleras om         vid kravet på erfarenhet. 1 detta fall åsamkades
43258: den som innehar eller söker certfikat uppfyller de     sökanden således en onödig resa, i synnerhet som
43259: villkor som ställs i fråga om kunskaper och får-       han inte klarade provet och han således inte hel-
43260: digheter. En del av kontro!lflygarna är anställda      ler senare kan dra nytta av det.
43261: hos Luftfartsverket, andra är befullmäktigade av           Kravet på erfarenhet uttrycks i luftfartsbe-
43262: Luftfartsverket. Mottagandet av kontrollflyg-          stämmelserna OPS M3-l (ändrade 9, 15.2.1996)
43263: ningar är ett led i övervakningen av flygsäkerhe-      2.4.e punkten med orden "tillräcklig erfarenhet
43264: ten.                                                   av den planerade förvärvsflygverksamheten".
43265:     1 fråga om den andra helikopterolyckan som         Luftfartsverket har tillämpat kravet så att i små
43266: Bremer nämner konstaterade undersöknings-              företag där det knappast finns andra ansvariga
43267: kommissionen att olyckan hade förorsakats av           än chefen för flygverksamheten och den tekniska
43268: ett fel som begåtts av piloten. Undersöknings-         chefen, skall chefen för flygverksamheten, när
43269: kommissionen ifrågasatte dock inte pilotens all-       annan lämplig erfarenhet saknas, ha minst fem
43270: männa kunskaps- och fårdighetsnivå. Undersök-          års erfarenhet som förvärvsflygare och under
43271: ningskommissionens förslag hänförde sig tili ut-       denna tid ha flugit i genomsnitt 100 flygtimmar
43272:                                              KK 546/1996 vp                                             15
43273: 
43274: per år. 1 det fall Bremer nämner var det uttryckli-    andra stater har Finland i undantagsfall, när det
43275: gen fråga om ett sådant flygföretag.                   inte funnits något att anmärka mot personens
43276:    Tvärt emot de uppgifter Bremer anför i sitt         hälsotilistånd, beviljat en person som fyllt 60 år
43277: spörsmål hade företagaren i fråga inte då ännu         certifikat för förvärvsflygare för ett halvår i sän-
43278: något drifttillstånd. Företaget har sedermera be-      der. Så har varit fallet i två av de fall Bremer
43279: viljats drifttillstånd. Den förvärvsflygare Bremer     nämner. Många stater håller dock strikt fast vid
43280: nämner är verksam i företaget som verkställande        60 års åldersgränsen.
43281: direktör.                                                 Denna åldersgräns om 60 år baserar sig på den
43282:    Bremer har s~nare hänvisat tili ett fall där tili   iakttagelse av medicinska experter att risken för
43283: chef för flygverksamheten har godkänts en per-         minskad kapacitet blir betydligt större vid 60 års
43284: son som inte har eller haft förvärvsflygarcettifi-     ålder. Besluten att undantagsvis bevilja certifikat
43285: kat. Luftfartsverket har i vissa fall godkänt en       för förvärvsflygare tili personer som fyllt 60 år
43286: person som inte är flygare för befattningen som        har således alltid baserat sig på en noggrannare
43287: chef för flygverksamheten. Det har då varit fråga      medicinsk bedömning av personens kondition.
43288: om en större organisation där de som underlyder           1 de europeiska luftfartsmyndigheternas sam-
43289: chefen för flygverksamheten (chefpiloten, utbild-      arbetsorgan JAA har behandlats ett förslag, en-
43290: ningschefen, gruppchefen) ansvarar för uppgifter       ligt vilket 60-64 åringar skulle kunna behålla
43291: som förutsätter flygarutbildning och erfarenhet        sina certifikat för förvärvsflygare, dock så att de
43292: av flygverksamhet. 1 sådana organisationer krävs       endast kunde utföra flygningar där bemanningen
43293: det främst att chefen för flygverksamheten har         är två piloter och den andra piloten är en för-
43294: ledarfårdigheter, men då är det nödvändigt att         värvsflygare under 60 år. Förslaget har dock inte
43295: hans underlydande har tiliräcklig erfarenhet av        godkänts på grund av att vissa stater har motsatt
43296: den verksamhet som utövas. 1 det fall Bremer tar       sig det. Finland hade varit fårdigt att godkänna
43297: upp har chefen för flygverksamheten många un-          förslaget och tillämpa det omedelbart.
43298: derlydande som har minst fem års erfarenhet som
43299: f6rvärvsflygare och som under den tiden flugit i          Luftfartsinspektionens rekryteringspolitik
43300: genomsnitt 100 timmar per år. 1 sådana fall har
43301: dock av chefen för flygverksamheten krävts an-            När inspektörer anställs hos luftfartsinspek-
43302: nan grundutbildning och en betydligt längre erfa-      tionen förutsätter deras befattningsbeskrivning
43303: renhet från luftfartsbranschen än den ovan             oftast luftfartserfarenhet inom flygdrift eller tek-
43304: nämnda erfarenhet som krävs av flygarna. Luft-         nik. De tjänstemän inom luftfartsinspektionen
43305: fartsverket har t.ex. ansett det vara en tiliräcklig   som Bremer nämner har tidigare varit anställda
43306: erfarenhet att den person Bremer nämner länge          vid försvarsmakten, gränsbevakningsväsendet
43307: har verkat som rektor för Finnairs luftfartsinsti-     eller Finnair Oy. När de gått i pension har en del
43308: tut och verkställande direktör för Finnaviation        av dem först anställts av privatföretag och andra
43309: Oy.                                                    direkt anställts av Luftfartsverket där deras tidi-
43310:                                                        gare erfarenheter kommer väl tili pass med tanke
43311: Ouppfyllda villkor i fråga om ålder och hälsotill-     på myndigheternas övervakningsuppgifter.
43312:                       stånd                               Luftfartsverket påverkar inte genom denna
43313:                                                        rekryteringspolitik massarbetslösheten i någon
43314:    Bremer nämner ytterligare vid namn fem fly-         som helst riktning. En stor del av de flygare som
43315: gare över 60 år, vilka inte längre har gällande        avgår med pension från försvarsmakten eller
43316: certifikat för förvärvsflygare. De beslut genom        gränsbevakningsväsendet anställs i privatföre-
43317: vilka Luftfartsverket har avslagit deras ansök-        tag. Genom att anställa erfarna flygare förbätt-
43318: ningar om förnyelse av certifikat anser Bremer         rar Luftfartsverket i själva verket de övriga fly-
43319: vara "godtyckliga".                                    garnas möjlighet att få arbete hos flygföretag.
43320:    Enligt de standarder som utfårdats av interna-          Man kan inte f6rstå riksdagsman Bremers
43321: tionella organisationen för civilluftfart ICAO är      motiveringar när han å ena sidan kritiserar Luft-
43322: den högsta åldersgränsen 60 år för en förvärvsfly-     fartsverket för att det anställer flygare som pen-
43323: gare som flyger som befålhavare under en inter-        sionerats tili följd av den låga pensionsåldern
43324: nationell förvärvsflygning. Enligt de finska luft-     (t.o.m. under 45 års ålder) och å andra sidan att
43325: fartsbestämmelserna är övre åldersgränsen för          Luftfartsverket inte beviljar Finnairs, gränsbe-
43326: innehavare av certifikat för förvärvsflygare på        vakningsväsendets eller luftstridskrafternas pen-
43327: motsvarande sätt 60 år. På samma sätt som vissa        sionärer certifikat för förvärsflygare efter att de
43328: 16                                          KK 546/1996 vp
43329: 
43330: fyllt 60 år. Om Bremer anser att personer som får         1 sitt egentliga spörsmål uttrycker Bremer sin
43331: full pension inte borde anställas, vad gör då dessa   oro över den privata företagsverksarnheten som
43332: personer med certifikat för förvärvsflygare?          borde stimuleras och stärkas så att den blir inter-
43333:                                                       nationellt konkurrenskraftig. Trafikministeriet
43334:                                                       och Luftfartsverket stöder alla åtgärder genom
43335:                      Tili slut                        vilka företagsverksarnheten inom luftfarten kan
43336:                                                       stimuleras och förstärkas, rnen godkänner inte
43337:    Det förutsätts att 1uftfarten har en viss säker-   att det sker på bekostnad av flygsäkerheten. Li-
43338: hetsnivå. Detta betyder att luftfartspersonalen       kaledes är det svårt att förstå på vilket sätt Bre-
43339: skall behärska sina uppgifter och kunna sköta         mers motiveringar ansluter sig till företagsverk-
43340: dem på det sätt som krävs samt att materielen är      samhet. 1 motiveringen tili sitt spörsrnål har Bre-
43341: i skick. För att säkerställa luftfartssäkerheten      mer ifrågasatt närmast sådana beslut av Luft-
43342: skall myndigheterna snabbt och effektivt kunna        fartsverket som gällt luftfartsförseelser samt ål-
43343: ingripa i en verksamhet som kan kan äventyra          dern och hälsotiliståndet hos innehavarna av cer-
43344: flygsäkerheten. Luftfartsinspektionen behandlar       tifikat, vilka knappast har att göra rned proble-
43345: de ärenden som ankommer på den enbart från            men inom företagsverksamheten.
43346: säkerhetssynpunkt, särskilt med tanke på all-             Med avseende på tillförlitligheten i de finländ-
43347: mänhetens och passagerarnas intresse samt prin-       ska luftfartsföretagens verksamhet är det av
43348: ciperna för objektivitet och rättvisa. Efter de       största vikt att alla de krav som ställts också
43349: senaste flygolyckorna har det snarast föreslagits     uppfylls. Luftfarten i Europa har blivit fri och de
43350: en skärpning av myndighetsövervakningen och           finländska företagen kan om de så önskar försö-
43351: en sänkning av tröskeln för ingripande i företa-      ka komma in på den europeiska rnarknaden.
43352: gens verksamhet. Luftfartsverket har den upp-         Säkert är det inte heller förenligt med luftfartsfö-
43353: fattningen att samhället förutsätter att verket       retagens intresse om man börjar ifrågasätta de
43354: uttryckligen skall fungera tili gagn för flygsäker-   finländska luftfartsmyndigheternas sätt att sköta
43355: heten.                                                sin övervakningsuppgift.
43356: 
43357:      Helsingfors den 1 augusti 1996
43358: 
43359:                                                                    Trafikminister Tuula Linnainmaa
43360:                                            KK 547/1996 vp
43361: 
43362: Kirjallinen kysymys 547
43363: 
43364: 
43365: 
43366: 
43367:                                   Johannes Koskinen /sd: Suomen Siirtolapuutarhaliiton koulutus- ja
43368:                                      neuvontatoiminnan tukemisesta
43369: 
43370: 
43371:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
43372:    Siirtolapuutarhatoiminta on kehittänyt kau-       ja metsätalousministeriöitä vuonna 1994, mutta
43373: punkiseutujen viihtyisyyttä ja käytännön ympä-       läheisemmin toiminta liittyy ympäristöministe-
43374: ristönhoitoa, samalla kun se on kohentanut           riön toimialaan ja siellä ympäristöjärjestöille ja
43375: mökkiläisten sosiaalista ja fyysistä hyvinvointia.   asuntoalan järjestöille talousarvion momentilta
43376: Ympäristönhoito ja siihen liittyvä koulutus- ja      35.01.61 maksettaviin avustuksiin.
43377: valistustyö on painottunut entistä enemmän              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
43378: myös siirtolapuutarhojen yhteisjärjestön Suo-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
43379: men Siirtolapuutarhaliitto ry:n toiminnassa.         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
43380: Liitto julkaisee Siirtolapuutarhaliitto-lehteä ja    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
43381: järjestää neuvontaa ja koulutusta jäsenyhdistyk-
43382: silleen.                                                       Pitääkö Hallitus perusteltuna tukea
43383:     Voidakseen tehostaa valistustyötään 41 jäsen-           Suomen Siirtolapuutarhaliiton koulutus-
43384: yhdistyksensä ja niiden noin 5 000 henkilöjäse-             ja neuvontatyötä esimerkiksi ympäristö-
43385: nen piirissä liitto tarvitsisi myös yhteiskunnan            ministeriön kautta ja varautua tähän
43386: tukea. Liitto on saanut pienen avustuksen maa-              vuoden 1997 talousarviossa?
43387: 
43388:      Helsingissä 16 päivänä heinäkuuta 1996
43389:                                        Johannes Koskinen /sd
43390: 
43391: 
43392: 
43393: 
43394: 260017
43395: 2                                             KK 547/1996 vp
43396: 
43397: 
43398: 
43399: 
43400:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
43401:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           töjä. Kuluvana vuonna muilta luonnonsuojelu-
43402: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            ja ympäristöjärjestöiltä tuli hakemuksia 24 kap-
43403: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          paletta. Kymmenen hakemusta koski järjestöjen
43404: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Johannes            toimintaedellytysten turvaamista, loput olivat
43405: Koskisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            projektiluonteisia hakemuksia. Haettujen avus-
43406: n:o 547:                                                 tusten yhteismäärä oli yli 1,8 miljoonaa mark-
43407:                                                          kaa. Suomen Siirtolapuutarhaliitto haki valta-
43408:            Pitääkö Hallitus perusteltuna tukea           kunnallisille luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjes-
43409:         Suomen Siirtolapuutarhaliiton koulutus-          töille tarkoitettua avustusta 175 000 markkaa, ja
43410:         ja neuvontatyötä esimerkiksi ympäristö-          sille myönnettiin 50 000 markan suuruinen avus-
43411:         ministeriön kautta ja varautua tähän             tus.
43412:         vuoden 1997 talousarviossa?                          Määrärahaa myönnettäessä on otettu huo-
43413:                                                          mioon toiminnan yhteiskunnallinen merkitys.
43414:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Puhtaasti jäsenkunnan sisäisiä tarpeita palvele-
43415: vasti seuraavaa:                                         via järjestöjä ei ole tuettu. Siirtolapuutarhatoi-
43416:                                                          minta tukee luonnontuntemuksen lisäämistä, jo-
43417:    Ympäristöministeriö myöntää vuosittain                ten sille on myönnetty avustusta, vaikka se ei
43418: eräille järjestöille ja projektiluonteisille hankkeil-   olekaan tyypillinen luonnonsuojelu- ja ympäris-
43419: le avustuksia. Vuonna 1996 talousarvion mo-              töjärjestö.
43420: mentille 35.01.61 on varattu tähän tarkoitukseen             Ympäristöministeriö on esittänyt, että järjes-
43421: 7,6 miljoonaa markkaa.                                   töille tarkoitetun määrärahan suuruus ja perus-
43422:    Vuoden 1996 talousarvioesityksen perustelu-           telut säilyisivät tulevassa budjetissa ennallaan.
43423: jen mukaan määrärahaa saa käyttää avustuksien            Ympäristöministeriön järjestöjen tukemiseen
43424: maksamiseen valtakunnallisille luonnonsuojelu-           tarkoitetun momentin määrärahan suuruus on
43425: ja ympäristöjärjestöille, valtakunnallisille asun-       vaatimaton. Mikäli käyttösuunnitelman järjes-
43426: toalanjärjestöille, saariston kehityksen edistämi-       tölistaa pidennettäisiin, jäisi myönnettyjen avus-
43427: sestä annetun lain 12 §:n tarkoittamien avustus-         tusten markkamäärä niin pieneksi, että tuella
43428: ten maksamiseen sekä avustusten maksamiseen              olisi puhtaasti symbolinen merkitys. Toisaalta
43429: Pidä Saaristo Siistinä ry:lle ja tunturialueiden         tulevina vuosina sitomatonta järjestöille tarkoi-
43430: jätehuoltoa edistävään toimintaan. Määrärahaa            tettua määrärahaa on tarkoitus entistä enemmän
43431: saa käyttää myös kestävää kehitystä edistävään           suunnata erilaisiin projekteihin, eikä niinkään
43432: projektiluonteiseen toimintaan. Lisäksi määrä-           pysyviin toiminta- tai hallintokuluihin. Tämän
43433: rahasta on tänä vuonna varattu miljoona mark-            vuoksi ei ole perusteltua laajentaa määrärahan
43434: kaa eräiden ED-hankkeiden kansalliseen rahoi-            käyttötarkoitusta ja sitoa kaikkia määrärahoja
43435: tusosuuteen.                                             ennalta.
43436:    Määrärahan käyttösuunnitelmassa on osoi-                  Ympäristöministeriössä arvostetaan Siirtota-
43437: tettu 500 000 markkaa ns. muille järjestöille ja         puutarhaliiton ympäristötietoisuutta lisäävää
43438: avustuksille. Muilla järjestöillä tarkoitetaan           toimintaa, joten en näe esteitä sille, etteikö järjes-
43439: kaikkia muita kuin talousarvioesityksen peruste-         tön toiminta voisi tulevaisuudessakin saada tu-
43440: luissa erikseen mainittuja tai käyttösuunnitel-          kea mainitulta momentilta.
43441: massa muutoin nimettyjä valtakunnallisia järjes-
43442: 
43443:      Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1996
43444: 
43445:                                                                    Ympäristöministeri Pekka Haavisto
43446:                                             KK 547/1996 vp                                              3
43447: 
43448: 
43449: 
43450: 
43451:                                         Tili Riksdagens Talman
43452: 
43453:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       och miljöorganisationer 24 ansökningar. Tio an-
43454: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        sökningar gällde tryggandet av organisationer-
43455: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-      nas verksamhetsförutsättningar, resten var an-
43456: man Johannes Koskinen undertecknade spörs-            sökningar av projektnatur. Det sammanlagda
43457: mål nr 547:                                           beloppet ansökta understöd uppgick tili över 1,8
43458:                                                       milj. mk. Av det stöd som var avsett för riksom-
43459:           Anser Regeringen det var motiverat att      fattande naturskydds- och miljöorganisationer
43460:        stöda Suomen Siirtolapuutarhaliittos ut-       ansökte Suomen Siirtolapuutarhaliitto om
43461:        bildnings- och rådgivningsarbete exem-         175 000 mk, och det beviljades ett understöd om
43462:        pelvis genom miljöministeriet och reser-       50 000 mk.
43463:        vera medel för detta i budgeten för 1997?         När understöd beviljats har verksamhetens
43464:                                                       samhälleliga betydelse beaktats. Organisationer
43465:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         som enbart betjänar medlemmarnas egna behov
43466: anföra följande:                                      har inte understötts. Koloniträdgårdsverksam-
43467:                                                       heten medverkar tili att öka naturkännedomen,
43468:    Miljöministeriet beviljar årligen understöd åt     och har därför beviljats understöd, även om den
43469: vissa organisationer och arbeten av projektnatur.     inte är en typisk naturskydds- och miljöorganisa-
43470: År 1996 har under moment 35.01.61 i budgeten          tion.
43471: reserverats 7,6 milj. mk för ändamålet.                  Miljöministeriet har föreslagit att storleken på
43472:    Enligt motiveringen till budgetpropositionen       det anslag som avsetts för organisationerna och
43473: för 1996 får anslaget användas för betalning av       motiveringen för anslaget skall ingå oförändrade
43474: understöd till riksomfattande naturskydds- och        i den kommande budgeten. 1 fråga om miljömi-
43475: miljöorganisationer, riksomfattande organisa-         nisteriet är anslaget under det moment som är
43476: tioner inom bostadsbranschen, för betalning av        avsett som understöd för organisationer an-
43477: understöd enligt 12 § lagen om främjande av           språkslöst. Om listan på organisationer i disposi-
43478: skärgårdens utveckling samt för betalning av          tionsplanen för1ängdes, skulle de beviljade un-
43479: understöd tili Häll Skärgården Ren rf och verk-       derstöden bli så små att stödet endast skulle ha ett
43480: samhet som främjar avfallshanteringen i fjällom-      rent symboliskt värde. Avsikten är också att un-
43481: rådena. Anslaget får även användas tili stöd för      der kommande år allt mer inrikta det obundna
43482: arbeten av projektnatur som främjar en hållbar        anslaget för organisationer på olika projekt och
43483: utveckling. Dessutom har av anslaget i år reserve-    inte på bestående verksamhets- eller förvalt-
43484: rats 1 milj. mk för den nationella finansieringen i   ningskostnader. Därför är det inte motiverat att
43485: anslutning tili EU-projekt.                           bredda anslagets användningsändamål och bin-
43486:    1 dispositionsplanen för anslaget har 500 000      da alla anslag på förhand.
43487: mk anvisats för s.k. andra organisationer och            På miljöministeriet värdesätter man Siirtola-
43488: understöd. Med "andra organisationer" avses           puutarhaliittos verksamhet som ökar miljömed-
43489: alla andra riksomfattande organisationer än de        vetenheten, och därför ser jag inte några hinder
43490: som särskilt nämns i motiveringen tili budgetpro-     för att organisationen även i framtiden skall få
43491: positionen eller de som annars namnges i disposi-     stöd från nämnda moment.
43492: tionsplanen. 1 år inkom från andra naturskydds-
43493: 
43494:      Helsingfors den 7 augusti 1996
43495: 
43496:                                                                       Miljöminister Pekka Haavisto
43497: 1
43498: 1
43499:  1
43500:  1
43501:   1
43502:   1
43503:    1
43504:    1
43505:     1
43506:     1
43507:      1
43508:      1
43509:       1
43510:       1
43511:        1
43512:        1
43513:         1
43514:         1
43515:          1
43516:          1
43517:           1
43518:           1
43519:            1
43520:                                             KK 548/1996 vp
43521: 
43522: Kirjallinen kysymys 548
43523: 
43524: 
43525: 
43526: 
43527:                                    Olavi Ala-Nissilä /kesk: Luonnonmukaisen tuotannon sopimuseh-
43528:                                       tojen yksipuolisesta muuttamisesta
43529: 
43530: 
43531:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
43532: 
43533:     Luonnonmukaiseen tuotantoon siirtymistä           tettiin kirjeessä, ettei sopimusta tehdä niiden
43534: koskevat sopimushakemukset oli jätettävä vii-         kanssa, jotka eivät jälkimuutosta hyväksy. Sopi-
43535: meistään 15.4.1996. Tämän jälkeen maaseutu-           muksen tehneet viljelijät on näin asetettu Suo-
43536: elinkeinopiireillä oli kokonainen kuukausi aikaa      men oikeuskulttuurista poikkeavana tavalla sei-
43537: tarkastaa ja viimeistellä sopimukset. Ainakin         nää vasten. Vasta kesäkuussa 1996 yksipuolisesti
43538: yksityisessä elinkeinoelämässä, jossa työt joudu-     päätetty ja ilmoitettu muutos sopimusehtoihin
43539: taan tekemään paineen alaisena, tällaista aika-       on kohtuuton viljelijää kohtaan.
43540: taulua olisi pidetty varsin ystävällisenä. Maaseu-       Maa- ja metsätalousministeriönkin tiedossa
43541: tuelinkeinopiireissä ei tuossa ajassa tiettävästi     lienee, että juhannuksen aikoihin, jolloin viljeli-
43542: edes kyetty laskemaan luonnonmukaiseen tuo-           jät niin sanotun kuulemiskirjeensä saivat, vuo-
43543: tantoon haettua sopimuspinta-alaa.                    tuiset pellon käyttöön liittyvät ratkaisut on jo
43544:     Sopimuskausi alkoi hakijoille luovutettujen       tehty.
43545: yksityiskohtaisten sopimusasiakirjojen mukaan            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
43546: 15.5 .1996. Sopimuskauden alettua viljelijät luon-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
43547: nollisesti ryhtyivät omalta osaltaan sopimuksen       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
43548: mukaiseen käytännön toimintaan täyttääkseen           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
43549: sopimuksen heille asettamat velvoitteet.
43550:     Kesäkuun loppupuolella sopimuksen tehneet                   Miten Hallitus aikoo puuttua luon-
43551: viljelijät saivat maaseutuelinkeinopiireistään yl-           nonmukaisen tuotannon sopimusten oi-
43552: lättävän kirjeen, jonka mukaan valtioneuvosto                keusturvan osalta syntyneeseen kohtuut-
43553:  oli 5.6.1996 jälkikäteisesti muuttanut sopimuk-             tamaan tilanteeseen, ja
43554:  sesta luopumista ja tuen takaisinperintää koske-               aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
43555:  via olennaisia sopimusehtoja. Viljelijöille ilmoi-          siin korjatakseen epäkohdat?
43556: 
43557:       Helsingissä 17 päivänä heinäkuuta 1996
43558: 
43559:                                         Olavi Ala-Nissilä /kesk
43560: 
43561: 
43562: 
43563: 
43564:  260017
43565: 2                                          KK 548/1996 vp
43566: 
43567: 
43568: 
43569: 
43570:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
43571: 
43572:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       jälkeen luonnonmukaisen tuotantotavan mukai-
43573: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        sesti sopimuskauden loppuun saakka. Sopimus-
43574: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      kausi on kyseisessä sopimuksessa aina viisi vuot-
43575: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Olavi Ala-      ta. Viljelijä, joka on hakenut kyseistä sopimusta,
43576: Nissilän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        on siis hakenut valtion kanssa tehtävää viisivuo-
43577: n:o 548:                                             tista sopimusta. Edelleen todettakoon, että maa-
43578:                                                      talouden ympäristötuen erityistuesta annetun
43579:            Miten Hallitus aikoo puuttua luon-        maa- ja metsätalousministeriön päätöksen (nro
43580:        nonmukaisen tuotannon sopimusten oi-          52/95) 3 §:n 2 momentin mukaan "Sopimus on
43581:        keusturvan osalta syntyneeseen kohtuut-       tehty, kun maaseutuelinkeinopiiri on erillisellä
43582:        tamaan tilanteeseen, ja                       päätöksellään hyväksynyt hakemuksen. Hake-
43583:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       mus ja maaseutuelinkeinopiirin erillinen päätös
43584:        siin korjatakseen epäkohdat?                  muodostavat hyväksytyn sopimuksen." Tämän
43585:                                                      johdosta myös luonnonmukaista tuotantoa kos-
43586:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kevat erityistukisopimukset tulevat voimaan vas-
43587: vasti seuraavaa:                                     ta erillisenä viranomaisen tekemällä päätöksellä.
43588:                                                          Valtioneuvosto on tehnyt 5.6.1996 päätöksen
43589:    Suomen maatalouden ympäristöohjelmassa            (382/96), jolla yksi vuonna 1996 tehtäviin edellä
43590: maatalouden ympäristötuen erityistukea koske-        mainittuihin sopimuksiin liitettävä sopimusehto
43591: via sopimustyyppejä on kaikkiaan kymmenen.           muutettiin. Muutoksen mukaan viljelijä voi luo-
43592: Luonnonmukaiseen tuotantoon siirtymistä kos-         pua hänen kanssaan mahdollisesti tehtävästä
43593: keva sopimus on yksi näistä sopimustyypeistä.        edellä mainitusta sopimuksesta vasta neljännen
43594: Vuonna 1996 valtion talousarvion mukaisten           sopimusvuoden jälkeen ilman takaisinperintää.
43595: määrärahojen rajallisuuden ja erityistukisopi-       Muutos ei edellyttänyt viljelijältä mitään takau-
43596: muksia kohtaan ilmenneen suuren kiinnostuksen        tuvia viljelyyn liittyviä toimenpiteitä, eikä tehtä-
43597: vuoksi jouduttiin tilanteeseen, jossa sopimusten     vän sopimuksen perusteella maksettavaa erityis-
43598: tekoa oli pakko rajoittaa. Valtioneuvosto on         tukea tai sopimuskautta muutettu. Mikäli viljeli-
43599: 18.4.1996 tekemänsä päätöksen (263/96) 12 §:n 2      jä on hakemuksensa mukaisesti todella vakavasti
43600: momentilla valtuuttanut maa- ja metsätalousmi-       ja pysyvästi siirtymässä luonnonmukaiseen tuo-
43601: nisteriön tarvittaessa jakamaan maatalouden          tantoon, ei voida katsoa, että kyseessä olisi koh-
43602: ympäristötuen erityistukia koskevien sopimus-        tuuton sopimusehdon muuttaminen. Kyseessä ei
43603: ten tekoon käytettävissä olevat varat maaseutu-      myöskään ole voimassa olevien sopimusten sopi-
43604: elinkeinopiirien kesken. Kyseiset varat on jaettu    musehtojen muuttaminen, eli minkäänlaisesta
43605: maa- ja metsätalousministeriön yleiskirjeellä        takautuvasta sopimussehtoihin puuttumisesta ei
43606: (nro 89/96) 12.6.1996 vuodelle 1996. Käytettävis-    ole kyse. Korostettakoon, että valtioneuvoston
43607: sä olevat varat riittävät luonnonmukaista tuo-       tehdessä kyseisen päätöksen (382/96) maaseutu-
43608: tantoa ja luonnonmukaiseen tuotantoon siirty-        elinkeinopiireissä ei ollut tehty uusia vuonna
43609: mistä koskevien sopimusten tekoon. Sen sijaan         1996 alkavia luonnonmukaiseen tuotantoon siir-
43610: muita sopimuksia, joista hakemuksia on jätetty       tymistä koskevia sopimuksia.
43611: noin 15 500, ei vuonna 1996 pääsääntöisesti voi-         Edelleen voidaan todeta, että erityisissä ta-
43612: da tehdä.                                            pauksissa luonnonmukaiseen tuotantoon siirty-
43613:    Maatalouden ympäristötuen erityistukisopi-        mistä koskevan sopimuksen perusteella makse-
43614: muksia koskeva hakuaika päättyi 15.4.1996.           tun erityistuen takaisinperintä voidaanjättää te-
43615: Tuolloin tuli palauttaa myös luonnonmukaiseen        kemättä. Asia tulee tietenkin ratkaistavaksi vas-
43616: tuotantoon siirtymistä koskeva hakemuslomake.        ta, jos viljelijä luopuu luonnonmukaiseen tuotan-
43617: Viljelijä on lomakkeen allekirjoittamalla sitoutu-   toon siirtymistä koskevasta sopimuksesta. En-
43618: nut hakemuksessaan muun muassa viljelemään           nakkoon päätöstä kyseisestä asiasta ei voi tehdä,
43619: sopimukseen haettuja peltoja siirtymävaiheen         vaan asia ratkaistaan tapauskohtaisesti viljelijän
43620:                                           KK 548/1996 vp                                        3
43621: 
43622: ja tilan olosuhteet huomioon ottaen. Kyseinen     keinopiirillä edellä matmtun valtioneuvoston
43623: oikeus on sopimuksen tehneellä maaseutuelin-      päätöksen (382/96) 14 §:n perusteella.
43624: 
43625:     Helsingissä l päivänä elokuuta 1996
43626: 
43627:                                                    Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
43628: 4                                           KK 548/1996 vp
43629: 
43630: 
43631: 
43632: 
43633:                                          Tili Riksdagens Talman
43634: 
43635:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       som har ansökt om ett sådant avtal har alltså
43636: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         ansökt om ett femårigt avtal med staten. Det kan
43637: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       vidare konstateras att det i 3 § 2 mom. jord- och
43638: man Olavi Ala-Nissilä undertecknade spörsmål           skogsbruksministeriets beslut om miljöspecial-
43639: nr 548:                                                stöd för jordbruket (nr 52/95) sägs så här: "Avta-
43640:                                                        let är ingått, då landsbygdsnäringsdistriktet med
43641:          Hur ämnar Regeringen ingripa i den            ett skilt beslut har godkänt ansökan. Ansökan
43642:        oskäliga situation som uppkommit i fråga        och landsbygdsnäringsdistriktets skilda beslut
43643:        om rättsskyddet i samband med avtalen           bildar det godkända avtalet." Tili följd av detta
43644:        om ekologisk produktion, och                    träder också de avtal om miljöspecialstöd som
43645:          ämnar Regeringen vidta åtgärder för           gäller ekologisk produktion i kraft först genom
43646:        avhjälpande av missförhållandena?               ett separat beslut som myndigheten fattar.
43647:                                                            Statsrådet har den 5 juni 1996 utfårdat ett
43648:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          beslut (382/96), genom vilket ett av de avtalsvili-
43649: anföra följande:                                       kor som skall fogas tili de ovan nämnda avtal
43650:                                                        som ingås 1996 ändrades. Enligt ändringen kan
43651:    I Finlands miljöprogram för jordbruket ingår        en jordbrukare utan återkra v först efter det fjärde
43652: sammanlagt tio typer av avtal som gäller miljö-        avtalsåret frånträda ett ovan nämnt avtal som
43653: specialstödet för jordbruk. A vtalet om omlägg-        eventuellt ingås med honom. Av jordbrukaren
43654: ning tili ekologisk produktion är en av dessa          förutsatte ändringen inga retroaktiva åtgärder
43655: avtalstyper. På grund av de begränsade anslagen        som gäller odlingen, och varken det specialstöd
43656: i 1996 års budget och det stora intresset för avta-    som betalas på basis av avtalet eller avtalsperio-
43657: len om specialstöd uppstod en situation där det        den ändrades. Om enjordbrukare i enlighet med
43658: var nödvändigt att begränsa ingåendet av avtal.        ansökan har en verkligt allvarlig avsikt att varak-
43659: Statsrådet har i 12 § 2 mom. i sitt beslut av den 18   tigt lägga om tili ekologisk produktion, kan det
43660: april 1996 (263/96) bemyndigat jord- och skogs-        inte anses vara fråga om en oskälig ändring av
43661: bruksministeriet att vid behov fördela de för in-      avtalsvilikoren. Inte heller är det fråga om någon
43662: gående av avtal om miljöspecialstöd för jordbru-       ändring av avtalsvillkoren för gällande avtal, så
43663: ket disponibla medlen mellan landsbygdsnä-             det handlar inte om något som helst retroaktivt
43664: ringsdistrikten. Medlen har fördelats för år 1996      ingripande i avtalsvillkoren. Det tål framhävas
43665: genomjord- och skogsbruksministeriets cirkulär         att när statsrådet fattade sitt beslut (382/96) hade
43666: av den 12 juni 1996 (nr 89/96). De disponibla          landsbygdsnäringsdistrikten inte slutit nya avtal
43667: medlen räcker för ingående av avtal om ekolo-          om omläggning tili ekologisk produktion som
43668: gisk produktion och omläggning tili ekologisk          inleds 1996.
43669: produktion. Däremot kan så gott som inga andra             Vidare kan det konstateras att återkrav av
43670: avtal ingås 1996, trots att ca 15 500 ansökningar      specialstöd som betalts ut på grundval av ett avtal
43671: om sådana inlämnats.                                   om omläggning tili ekologisk produktion inte
43672:    Ansökningstiden för avtal om miljöspecial-          behöver ske i särskilda fall. Frågan blir givetvis
43673: stöd för jordbruket gick ut den 15 aprill996. Då       aktuell först om jordbrukaren frånträder ett av-
43674: skulle också ansökningsblanketten för omlägg-          tai om omläggning tili ekologisk produktion.
43675: ning tili ekologisk produktion inlämnas. Genom         Beslut om saken kan inte fattas i förväg, utan
43676: att underteckna blanketten har jordbrukarna i          frågan avgörs från fall tili fall med beaktande av
43677: ansökan förbundit sig bl.a. vid att efter omlägg-      jordbrukarens omständigheter och förhållande-
43678: ningsskedet odla de åkrar som avtalet avses om-        na på lägenheten. Denna rätt tillkommer med
43679: fatta i enlighet med ekologiska produktionsmeto-       stöd av 14 § i statsrådets ovan nämnda beslut
43680: der fram tili avtalsperiodens slut. A vtalsperioden    (382/96) det landsbygdsnäringsdistrikt som har
43681: för dessa avtal är alltid fem år. En jordbrukare       ingått avtalet.
43682: 
43683:      Helsingforsden 1 augusti 1996
43684: 
43685:                                                         Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
43686:                                            KK 549/1996 vp
43687: 
43688: Kirjallinen kysymys 549
43689: 
43690: 
43691: 
43692: 
43693:                                   Kirsi Piha /kok: Kauppa- ja teollisuusministeriön ylitarkastajan
43694:                                       nimityksestä tuomitun vahingonkorvauksen takaisinperin-
43695:                                       nästä
43696: 
43697:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
43698: 
43699:    Maalaisliitto-Keskustapuolueen parhaiden          kohtaisesti vahingon, jonka hänen perikepulai-
43700: perinteiden mukaisesti silloinen kauppa-ja teolli-   nen menettelynsä on veronmaksajille aiheutta-
43701: suusministeri Seppo Kääriäinen nimitti kepun         nut.
43702: vanhan politrukin Jussi Yli-Lahden turvalliseen         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
43703: valtion virkaan. Nimitys oli poikkeuksellisen        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
43704: röyhkeä: Kääriäinen suoritti sen viimeisenä vir-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
43705: kapäivänään. Yli-Lahti ei kuulunut edes kuuden       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
43706: pätevimmän hakijan joukkoon.
43707:    Helsingin käräjäoikeus on 10.7.1996 tuomin-                  Aikooko Hallitus vaatia entistä minis-
43708: nut Kääriäisen lainvastaisen poliittisen virkani-            teriä Seppo Kääriäistä korvaamaan val-
43709: mityksenjohdosta valtion maksamaan korvauk-                  tiolle hänen lain säännöksistä piittaamat-
43710: sia ja oikeudenkäyntikuluja yhteensä noin                    toman menettelynsä aiheuttaman vahin-
43711: 120 000 markkaa.                                             gon, mikäli valtiolle tuomittu vahingon-
43712:    Vahingonkorvauslain mukaan virkamies                      korvaus saa lain voiman, ja
43713: (myös ministeri) vastaa virassaan virheellään tai               mikäli Hallitus päättää armahtaa
43714: laiminlyönnillään aiheuttamastaan vahingosta.                Kääriäisen, aikooko armahduspäätök-
43715: Jos vahinko on aiheutettu tahallisesti, on täysi             sen tehnyt valtioneuvostonjäsen itse kor-
43716: korvaus tuomittava. Näin ollen kauppa- ja teolli-            vata veronmaksajille näin aiheuttamansa
43717: suusministeriöllä on halutessaan mahdollisuus                vahingon?
43718: vaatia Seppo Kääriäistä korvaamaan henkilö-
43719: 
43720:      Helsingissä 24 päivänä heinäkuuta 1996
43721: 
43722:                                            Kirsi Piha /kok
43723: 
43724: 
43725: 
43726: 
43727:  260017
43728: 2                                           KK 549/1996 vp
43729: 
43730: 
43731: 
43732: 
43733:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
43734: 
43735:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         mukaisen hyvityksen enimma1smaaran eli
43736: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          100 000 markkaa jaettavaksi tasan kahdelle yli-
43737: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        tarkastajan virkaa hakeneelle ja viran täytössä
43738: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kirsi Pi-         valitsematta jääneelle naispuoliselle hakijalle.
43739: han näin kuuluvan kysymyksen n:o 549:                  Kauppa- ja teollisuusministeriö on Suomen val-
43740:                                                        tion puolesta ilmoittanut asiassa tyytymättö-
43741:           Aikooko Hallitus vaatia entistä minis-       myyttä ja valittanut käräjäoikeuden ratkaisusta
43742:        teriä Seppo Kääriäistä korvaamaan val-          Helsingin hovioikeuteen.
43743:        tiolle hänen lain säännöksistä piittaamat-         Kauppa- ja teollisuusministeriö toteaa vali-
43744:        toman menettelynsä aiheuttaman vahin-           tuksensa perusteissa, että kysymys ei ole ollut
43745:        gon, mikäli valtiolle tuomittu vahingon-        naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetus-
43746:        korvaus saa lain voiman, ja                     sa laissa tarkoitetusta syrjinnästä sukupuolen
43747:           mikäli Hallitus päättää armahtaa             perusteella, jonka nojalla olisi suoritettava hyvi-
43748:        Kääriäisen, aikooko armahduspäätök-             tystä. Asian oikeuskäsittelyn ollessa kesken Suo-
43749:        sen tehnyt valtioneuvoston jäsen itse kor-      men valtiolle 1 kauppa- ja teollisuusministeriölle
43750:        vata veronmaksajille näin aiheuttamansa         tuomittu hyvityksen suoritusvelvollisuus ei ole
43751:        vahingon?                                       lopullinen.
43752:                                                           Kun asian oikeuskäsittely on vielä kesken,
43753:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           hallitus katsoo, että edellytyksiä harkita käsitte-
43754: vasti seuraavaa:                                       lyn lopputuloksen aiheuttamia toimenpiteitä ei
43755:                                                        tällä hetkellä ole olemassa. Hallitus toteaa kui-
43756:    Helsingin käräjäoikeus on 10. 7. 1996 an ta mas-    tenkin, että ministeri Kääriäinen on ratkaissut
43757: saan, laajasti julkisuutta saaneessa ratkaisussa       kysymyksessä tarkoitetun nimitysasian toimival-
43758: tuominnut Suomen valtion 1 kauppa- ja teolli-          tansa puitteissa ja päätös on näin tullut ministe-
43759: suusministeriön maksettavaksi naisten ja mies-         riön ratkaisuksi asiassa.
43760: ten välisestä tasa-arvosta annetun lain (609/86)
43761:      Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1996
43762: 
43763:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
43764:                                             KK 549/1996 vp                                              3
43765: 
43766: 
43767: 
43768: 
43769:                                         Tili Riksdagens Talman
43770: 
43771:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       om jämställdhet mellan kvinnor och män (609/
43772: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         86), d.v.s. 100 000 markattfOrdelasjämnt mellan
43773: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       de två kvinnor som sökt överinspektörstjänsten
43774: man Kirsi Piha undertecknade spörsmål nr 549:          och inte blivit valda. Handels- och industriminis-
43775:                                                        teriet har å finska statens vägnar meddelat miss-
43776:           Har Regeringen för avsikt att kräva att      nöje i saken och besvärat sig över tingsrättens
43777:        f.d. minister Seppo Kääriäinen ersätter         avgörande tili Helsingfors hovrätt.
43778:        staten för den skada som hans mot lagens            Handels- och industriministeriet konstaterar i
43779:        stadganden indifferenta forfarande har          motiveringarna i sin besvärsskrift att det inte är
43780:        förorsakat, ifall det skadestånd som            fråga om sådan diskriminering av kön som avses
43781:        ådömts staten vinner laga kraft, och            i lagen omjämställdhet mellan kvinnor och män,
43782:           ifall Regeringen beslutar benåda Kää-        för viiken gottgörelse borde betalas. Eftersom
43783:        riäinen, har den medlem av statsrådet           rättsbehandlingen av ärendet pågår är den skyl-
43784:        som fattat bes1utet om benådning för av-        dighet att erlägga gottgörelse som ådömts finska
43785:        sikt att själv ersätta skattebetalarna for      staten 1handels- och industriministeriet inte slut-
43786:        den skada han på detta sätt har förorsa-        giltig.
43787:        kat?                                                Eftersom rättsbehandlingen av ärendet ännu
43788:                                                        pågår, anser regeringen att fOrutsättningar för att
43789:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          överväga de åtgärder som slutresultatet av be-
43790: anföra följande:                                       handlingen medför inte föreligger i detta skede.
43791:                                                        Regeringen konstaterar dock att minister Kääri-
43792:    Helsingfors tingsrätt har i sitt avgörande av       äinen har avgjort det utnämningsärende som av-
43793: den 10 juli 1996, som fått stor publicitet, dömt       ses i spörsmålet inom ramen för sina befogenhe-
43794: finska staten/ handels- och industriministeriet att    ter och att beslutet därmed har blivit ministeriets
43795: betala ma;dmalt belopp i gottgörelse enligt lagen      avgörande i saken.
43796: 
43797:      Helsingforsden 13 augusti 1996
43798: 
43799:                                                       Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
43800:                     j
43801:                    j
43802:                   j
43803:                  j
43804:                 j
43805:                j
43806:               j
43807:              j
43808:             j
43809:            j
43810:           j
43811:          j
43812:         j
43813:        j
43814:       j
43815:      j
43816:     j
43817:    j
43818:   j
43819:  j
43820: j
43821:                                              KK 550/1996 vp
43822: 
43823: Kirjallinen kysymys 550
43824: 
43825: 
43826: 
43827: 
43828:                                     Klaus Bremer /r: Lainsäädäntöön perustuvan yksityisen liikenne-
43829:                                        lentäjäkoulutuksen tarpeesta
43830: 
43831: 
43832:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
43833: 
43834:    Logistiikan sekä tulevaisuuden tutkijat kaik-           Finnair-konsernissa oman liikennelentäjätar-
43835: kialla maailmassa- mm. professori Åke E. An-           peen koulutusasiat ovat hyvin. Finnairin ulko-
43836: dersson, Ruotsin Tulevaisuustutkimuslaitoksen          puolella HIT Oy on maamme ainoa yksityinen
43837: johtaja - ovat yksimielisiä siitä, että mahdolli-      lentokoulu liikennelentäjäkoulutusoikeudella.
43838: sesti jo 201 0-luvulla kuljetetaan ilmateillä enem-    Arvonlisäverolain voimaantulon myötä se on
43839: män ihmisiä ja rahtia kuin maanteillä ja rautateil-    menettänyt kilpailukykynsä lopullisesti. Kun
43840: lä. Jo tänä päivänä kulkee arvossa mitattuna           USA:ssa tarjotaan liikennelentäjäkoulutusta
43841: peräti 1/3 maailman rahtitavarasta lentoteitse.        190 000 mk:lla, sama maksaa Suomessa nyt jopa
43842: Suomen elinkeinoelämän pelastajaksi kaavaillun         280 000 mk, minkä seurauksena Suomessa ei
43843: hi-tech-teollisuuden menestykselle ilmateidem-         kouluteta liikennelentäjiä Finnairin ulkopuolel-
43844: me kehitys, lentorahtiliikenteemme, tulee ole-         la.
43845: maan paljon tärkeämpi tekijä kuin mikään uusi              Tämäkö on hallituksen tarkoitus ja tapa suh-
43846: vesiteiden satamasuunnitelma. Pelkästään len-          tautua kotimaiseen ammattikoulutukseen lähi-
43847: torahdin volyymin arvioidaan maailmassa kas-           tulevaisuuden tärkeimmällä kuljetusalalla? Viit-
43848: vavan 50% eli 80 000 täyteen lastatuo Boeing           taan hallituksen vastaukseen kansanedustaja
43849:  747F jumbojetin verran kolmessa vuodessa, eli         Kari Kantalaisen ym. kirjalliseen kysymykseen
43850:  vuosituhannen vaihteeseen mennessä. Finnair           436/1996 vp.
43851:  on, kuten tiedetään, menettänyt otteensa jo ko-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
43852:  konaan Suomenkin rahtilentomarkkinoista.              tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
43853:     On epätavallista, omituista, että Suomessa on      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
43854:  paljon yksityistä yritteliäisyyttä kuljetuselinkei-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
43855:  nossa vesiteillä ja maanteillä, mutta ei lainkaan
43856:  ilmateillä! Suomi on tässä suhteessa epätavallinen               Milloin Hallitus näkee, että myös yksi-
43857:  koko EU:ssa, moittii EU:n kuljetuskomissaari                  tyisen liikennelentäjän ammattikoulu-
43858:  Neil Kinnock Suomea julkisesti ja jatkuvasti!                 tuksen on tärkeää kuulua arvonlisäveros-
43859:     Suomessa liikenneministeriö ja sen alainen Il-             ta vapautettaviin "yhteiskunnassamme
43860:  mailulaitos valvovat perinteisesti yhä valtion len-           yleisesti hyväksyttyihin ammattikoulu-
43861:  toyhtiö Finnairin rikkomatonta monopolivaltaa                 tusta voi tteisiin", ja
43862:  ilmateillämme vielä ankarammin kuin Alkon                        mitä Hallitus aikoo tehdä yksityisen
43863:  monopoliasemaa valvotaan maassamme. Sen                       liikennelentäjäammattikoulutuksen si-
43864:  seurauksena Suomen ilmakuljetuselinkeino tulee                sällyttämiseksi lainsäädäntöön perustu-
43865:  olemaan täysin kilpailukyvytön Suomen omiila-                 van koulutuksen piiriin?
43866:  kin ilmateillä sitä mukaa kuin EU:n "open skies"
43867:  -politiikka ja vapaa kilpailu ilmateillä toteutuu.
43868: 
43869:       Helsingissä 29 päivänä heinäkuuta 1996
43870: 
43871:                                              Klaus Bremer /r
43872: 
43873: 
43874: 
43875: 
43876: 260017
43877: 2                                          KK 550/1996 vp
43878: 
43879: 
43880: 
43881: 
43882:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
43883: 
43884:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       seksi. Tämän mukaisesti vain lainsäädäntöön
43885: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        perustuva koulutus on jätetty arvonlisäverotuk-
43886: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      sen ulkopuolelle. Sitä vastoin liiketaloudellisin
43887: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-      perustein järjestetty koulutus on lain yleisten pe-
43888: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       riaatteiden mukaisesti verollista.
43889: 550:                                                     Edellä esitetty rajanveto verollisen ja verotto-
43890:                                                      man koulutustoiminnan välillä koskee kaikkia
43891:           Milloin Hallitus näkee, että myös yksi-    koulutuspalveluja. Liiketaloudellisin perustein
43892:        tyisen liikennelentäjän ammattikoulu-         tapahtuvan koulutuspalvelujen myynnin säätä-
43893:        tuksen on tärkeää kuulua arvonlisäveros-      minen verottomaksi tietyllä koulutussektorilla
43894:        ta vapautettaviin "yhteiskunnassamme          aiheuttaisi paineita verottomuuden laajentami-
43895:        yleisesti hyväksyttyihin ammattikoulu-        seen muillakin sektoreilla sekä aiheuttaisi lisää
43896:        tustavoitteisiin", ja                         rajanveto-ongelmia.
43897:           mitä Hallitus aikoo tehdä yksityisen           Edellä sanotun perusteella hallitus katsoo
43898:        liikennelentäjäammattikoulutuksen si-         kansanedustaja Kantalaisen ym. kirjalliseen ky-
43899:        sällyttämiseksi lainsäädäntöön perustu-       symykseen 436/1996 vp 17.6.1996 antamansa
43900:        van koulutuksen piiriin?                      vastauksen mukaisesti, että ilmailualan koulu-
43901:                                                      tustoimintaan suuntautuvan yritystoiminnan ar-
43902:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         vonlisäkohtelua ei ole syytä muuttaa.
43903: vasti seuraavaa:                                         Hallitus katsoo kuitenkin, että ilmailualan
43904:                                                      ammatilliseen koulutukseen kohdistuu aivan uu-
43905:     Arvonlisäverolain (1501/93) mukaan veroa         denlaisia vaatimuksia, joihin nykyisin liiketoi-
43906: suoritetaan kaikesta liiketoiminnan muodossa         mintana tapahtuva koulutus kapea-alaisena ei
43907: tapahtuvasta tavaroiden ja palvelujen myynnis-       kaikin osin pysty täysin vastaamaan. Opetusmi-
43908: tä. Lain 39 §:n mukaan veroa ei kuitenkaan suo-      nisteriö tulee selvittämään syksyn 1996 aikana
43909: riteta koulutuspalvelun myynnistä eikä myös-         yhdessä ilmailuviranomaisten kanssa, onko tar-
43910: kään silloin, kun koulutustoimen harjoittaja luo-    vetta kohottaa ilmailualan ammatillinen koulu-
43911: vuttaa koulutuksen saajalle koulutuksen yhtey-       tus eräiltä osin ammattikorkeakoulutasoiseksi,
43912: dessä koulutukseen tavanomaisesti liittyviä pal-     jolloin koulutuksesta vastaisi valtionosuutta saa-
43913: veluja ja tavaroita. Lain 40 §:n mukaan koulutus-    va ammattikorkeakoulu. Mikäli näin tehdään ja
43914: palvelulla tarkoitetaan yleissivistävää ja amma-     tällaiseen ammatilliseen koulutukseen sisältyy
43915: tillista koulutusta, korkeakouluopetusta sekä        liikennelentäjän/ansiolentäjän koulutusta, siitä
43916: taiteen perusopetusta, jota lain nojalla järjeste-   ei suoriteta arvonlisäveroa. Ilmailualan koulutus
43917: tään tai jota lain nojalla avustetaan valtion va-    on määrältään vähäistä ja edellyttää kalliiden
43918: roin.                                                laitteiden käyttöä, joten mahdollisesti yhteiskun-
43919:     Lain tarkoituksena on vapauttaa verosta sel-     nan rahoituksella toteutettava koulutus tullaan
43920: lainen koulutus, joka järjestetään yhteiskunnan      järjestämään yhdessä yksikössä.
43921: hyväksymien koulutustavoitteiden toteuttami-
43922: 
43923:      Helsingissä 16 päivänä elokuuta 1996
43924: 
43925:                                                               Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
43926:                                             KK 550/1996 vp                                            3
43927: 
43928: 
43929: 
43930: 
43931:                                         Tili Riksdagens Talman
43932: 
43933:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       ning befriats från mervärdesskatt. Däremot är
43934: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        utbildning som ordnas på företagsekonomiska
43935: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      grunder skattepliktig enligt 1agens allmänna
43936: man Klaus Bremer undertecknade spörsmål nr            principer.
43937: 550:                                                     Den ovan relaterade gränsdragningen mellan
43938:                                                       skattepliktig och skattefri utbildning gäller alla
43939:           När anser Regeringen att också den          utbildningstjänster. Om det stadgas att rörelse-
43940:        privata yrkesutbildningen av trafikflyga-      mässig försäljning av utbildningstjänster skall
43941:        re borde höra tili de "utbildningsmål som      vara skattefri inom en viss utbildningssektor
43942:        är allmänt godtagna i samhället" och som       medför det tryck på att utvidga skattefriheten
43943:        är befriade från mervärdesskatt och            också inom andra sektorer och förorsakar ytter-
43944:           vad ämnar Regeringen göra för att den       ligare problem med gränsdragningen.
43945:        privata yrkesutbildningen av trafikflyga-         Med stöd av vad som anförts ovan anser reger-
43946:        re skall införlivas med utbildning som         ingen i enlighet med sitt svar på riksdagsman
43947:        grundar sig på lagstiftning?                   Kantalainens m.fl. spörsmål av 17.6.1996 nr 436/
43948:                                                       1996 rd att det inte finns någon anledning att
43949:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ändra mervärdesbeskattningen av företagsverk-
43950: anföra följande:                                      samhet som gäller 1uftfartsutbildning.
43951:                                                          Regeringen anser dock att den yrkesinriktade
43952:    Enligt mervärdesskattelagen (1501/93) skall        luftfartsutbi1dningen ställs inför alldeles nya
43953: skatt betalas på all rörelsemässig försäljning av     krav som den nuvarande, snäva utbildningen i
43954: varor och tjänster. Enligt 39 § betalas skatt inte    form av företagsverksamhet inte tili alla delar
43955: på forsäljning av utbildningsbänster och inte hei-    kan uppfylla. Undervisningsministeriet kommer
43956: Ier när den som bedriver utbildningsverksamhet i      under hösten 1996 att tilisammans med luftfarts-
43957: samband med utbildningen tili deltagarna över-        myndigheterna utreda om det finns behov att tili
43958: låter tjänster och varor som sedvanligt hör tili      vissa de1ar höja den yrkesinriktade luftfartsut-
43959: utbildningen. Enligt Iagens 40 § avses med utbild-    bildningen tili yrkeshögskolenivå, varvid en yr-
43960: ningstjänst sådan allmänbildande utbildning och       keshögskola som får statsandel skulle svara för
43961: yrkesutbildning, högskoleundervisning samt            utbildningen. Om så sker och denna yrkesutbi1d-
43962: grundundervisning i konst som ordnas med stöd         ning omfattar utbildning för trafikflygare/yrkes-
43963: av Iag eller som med stöd av lag understöds med       flygare, betalas ingen mervärdesskatt på den.
43964: statens medel.                                        Luftfartsutbi1dning ordnas i liten omfattningen
43965:     Syftet med lagen är att befria sådan utbildning   och den förutsätter dyr apparatur, vilket innebär
43966: från skatt som ordnas för att nå utbildningsmål       att den utbildning som eventuellt genomf6rs med
43967: som är godtagna i samhället. I enlighet med detta     samhällets medel kommer att ordnas vid en en-
43968: har endast utbildning som grundar sig på Iagstift-    het.
43969: 
43970:      Helsingforsden 16 augusti 1996
43971: 
43972:                                                       Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
43973:

Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025