Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

A_1996_1 | A_1996_2 | A_1996_3 | A_1996_4 | A_1996_5 | A_1996_6 | B_1996_1 | B_1996_2 | C_1996_1 | C_1996_2 | D_1996_1 | D_1996_2 | E_1996_1 | E_1996_2 | F_1996_1 | F_1996_2 | F_1996_3 | F_1996_4 | Hak_1996 | PTK_1996_1 | PTK_1996_2 | PTK_1996_3 | PTK_1996_4 | PTK_1996_5 |

1: Vuoden 1996
2:                          ••   ••
3: VALTIOPAIVAT
4: 
5: 
6: 
7: 
8: Asiakirjat
9: F3
10: Kirjalliset kysymykset
11: 551-800
12: 
13: 
14: 
15: EDUSKUNTA
16: HELSINKI
17:  ISSN 0783-991X
18: 
19: OY EOITA AB, HELSINKI1997
20: SISÄLLYSLUETTELO
21: 
22: 
23: Kirjalliset kysymykset 551-800
24: 551 Klaus Bremer /r: Liikennerikkomusten vaiku-         566 Margareta Pietikäinen /sv: Om handikappade
25:     tuksesta puolustusvoimien pääsykokeisiin ja             elevers rättigheter
26:     ylennyksiin
27:                                                         566 Margareta Pietikäinen /r: Vammaisten oppilai-
28: 552 Esko Helle /vas: Valtion korkeimpien virkamies-         den oikeuksista
29:     ten palkkasalailusta
30:                                                         567 Kimmo Kiljunen /sd: Peruskoululaisten ja lukio-
31: 553 Bjarne Kallis /fkfm.fl.: Om beviljande av visum-        laisten kesälomien ajankohdasta
32:     frihet av humanitära skäl
33:                                                         568 Paavo Nikula /vihr: Buenos Airesin suomalaisen
34: 553 Bjarne Kallis /skl ym.: Viisumivapauden myöntä-         Merimieskirkon muuttamisesta kulttuurikes-
35:     misestä humanitaarisin perustein                        kukseksi
36: 
37: 554 Klaus Bremer /r: Autonvuokraustoimintaa kos-        569 Pehr Löv /sv: Om beaktande av hälsorisker i
38:     kevan lainsäädännön kehittämisestä                      anslutning tili kraftledningsprojekt
39: 
40: 555 Pentti Tiusanen /vas: Poliisin menettelytavoista    569 Pehr Löv /r: Voimajohtohankkeiden aiheutta-
41:     eduskunnassa tapahtuneen mielenosoituksen               mien terveysriskien huomioon ottamisesta
42:     johdosta
43:                                                         570 Ulla-Maj Wideroos /sv: Om beviljande av visum-
44: 556 Kimmo Sasi /kok: Ekoterrorismin tukemisesta             frihet av humanitära skäl
45: 
46: 557 Anu Vehviläinen /kesk: Alueellisen kehityksen       570 Ulla-Maj Wideroos /r: Viisumivapauden myön-
47:     tasapainottamisesta                                     tämisestä humanitaarisin perustein
48: 
49: 558 Hannu Kemppainen /kesk: Ratapihan laajennus-        571 Sulo Aittoniemi /kesk: Kotimaisten puuntaimien
50:     töistä Paltamossa                                       tuotannon korvaamisesta tuonnilla
51: 
52: 559 Liisa Hyssälä /kesk: Keinoista nuorison liikenne-   572 Sulo Aittoniemi /kesk: Maantien parantamisesta
53:     turvallisuuden lisäämiseksi                             välillä Komi-Koivistonkylä-Mäihälahti
54: 
55: 560 Tuija Maaret Pykäläinen /vihr: Varusmieskoulu-      573 Sulo Aittoniemi /kesk: Jäätien linjauksesta Ky-
56:     tuksen sisällön ja rakenteen kehittämisestä             rösjärvellä
57: 
58: 561 Klaus Bremer /r: Liikennevalistuksen lisäämi-       574 Ulla Anttila /vihr: Varusmieskuljettajien lepoai-
59:     sestä                                                   koja ja vuorokautista ajoaikaa koskevista mää-
60:                                                             räyksistä
61: 562 Hannu Kemppainen /kesk: Valtion vakuusrahas-
62:     ton käymien oikeudenkäyntien tarkoituksenmu-        575 Sulo Aittoniemi /kesk: Kovelahden postitoimi-
63:     kaisuudesta                                             paikan säilyttämisestä Ikaalisissa
64: 
65: 563 Säde Tahvanainen /sd: Koulunkäyntiavustajien        576 Tuija Nurmi /kok: Luomutuotannon sopimuseh-
66:     koulutuksesta                                           tojen muuttamisesta ja valtion korvausvastuusta
67: 
68: 564 Säde Tahvanainen /sd: Väliaikaisten ammatti-        577 Pirkko Peltomo /sd: Hammashoidon järjestämi-
69:     korkeakoulujen opiskelijoiden opintotuesta              sestä mielenterveyspotilaille
70: 
71: 565 Säde Tahvanainen /sd: Arvonlisäverotettavan         578 Ilkka Kanerva /kok: Maatalouden ympäristö-
72:     tulon alarajasta                                        tuen luopumisehdoista
73: 
74: 270179
75: 4                                              Sisällysluettelo
76: 
77: 
78: 579 Riitta Prusti /sd: Mielenterveyspotilaiden avo-      596 Sulo Aittoniemi /kesk: Metsäojituksissa tapahtu-
79:     hoidon riittävyydestä                                    neiden virheiden korjaamisesta
80: 
81: 580 Sakari Smeds /skl: Velkakirjojen leimaverosta        597 Sulo Aittoniemi /kesk: Karkotuspäätösten täy-
82:     luopumisesta                                             täntöönpanosta
83: 
84: 581 Ulla-Maj Wideroos /sv m.fl.: Om förbud mot           598 Raimo Holopainen /sd: Postin käsi- ja konelajit-
85:     innehav av barnpornografi                                teluu säilyttämisestä Joensuussa
86: 
87: 581 Ulla-Maj Wideroos /r ym.: Lapsipornografisten        599 Jukka Gustafsson /sd: Autokouluopetustoimin-
88:     tuotteiden hallussapidon kieltämisestä                   nasta vastaavanjohtajan kelpoisuusvaatimuksis-
89:                                                              ta
90: 582 Raimo Holopainen /sd: Liikkuvan poliisin toi-
91:     minnan turvaamisesta                                 600 Päivi Räsänen /skl: Kriminaalipotilaiden hoidos-
92:                                                              ta ja valvonnasta
93: 583 Sakari Smeds /skl: Ulkomaalaisviraston toimiti-
94:     lojen sulkemisesta                                   601 Outi Siimes /kok: Opintotukijärjestelmän kehit-
95:                                                              tämisestä
96: 584 Sakari Smeds /skl: Vaalilainsäädännön uudista-
97:     misesta                                              602 Klaus Bremer /r: Puolustusvoimien pääsykokei-
98:                                                              den ja ylennysten salatuista vaatimuksista
99: 585 Säde Tahvanainen /sd: Sisävesiliikenteen saaste-
100:     vaikutusten vähentämisestä                           603 Sulo Aittoniemi /kesk: Suojelupoliisin lakkautta-
101:                                                              missuunnitelmista
102: 586 Tapio Karjalainen /sd: Opiskelijoille myönnettä-
103:     västä toimeentulotuesta                              604 Hannu Kemppainen /kesk ym.: Metsien suojelu-
104:                                                              päätöksistä koneyrittäjille aiheutuvien menetys-
105: 587 Pentti Tiusanen /vas: Kyminlinnan linnoituksen           ten korvaamisesta
106:     käytöstä
107:                                                          605 Pentti Tiusanen /vas ym.: Kemikaalialtistumises-
108: 588 Tapio Karjalainen /sd: Kuusamon yhteismetsän             ta aiheutuvan invaliditeetin korvaamisesta työta-
109:     menettämän hakkuuoikeuden korvaamisesta                  paturmana
110: 
111: 589 Tuija Maaret Pykäläinen /vihr ym.: Tasa-arvo-        606 Esa Lahtela /sd ym.: Työttömien oikeuttamisesta
112:     lain kiintiöperiaatteen noudattamisesta ministe-         alennettuun matkalippuun rautateillä
113:     riöiden työryhmiä asetettaessa
114:                                                          607 MaJjaana Koskinen /sd ym.: Eläinlääkäripäivys-
115: 590 Heikki Koskinen /kok ym.: Valtiokonttorin me-            tyksen kehittämisestä
116:     nettelystä rikosvahingon korvaamisesssa
117:                                                          608 Heikki Koskinen /kok ym.: Vaasan-Seinäjoen
118: 591 Mari Kiviniemi /kesk: Kihlakuntauudistuksen              radan kunnostamisesta
119:     vaikutuksista valtion omistamien toimitilojen
120:     käyttöön                                             609 Pehr Löv /sv: Om den fastighetsskatt som sam-
121:                                                              kommunerna betalar
122: 592 Sulo Aittoniemi /kesk: Eutanasiaa koskevan
123:     lainsäädännön luomisesta                             609 Pehr Löv /r: Kuntayhtymien maksamasta kiin-
124:                                                              teistöverosta
125: 593 Sulo Aittoniemi /kesk: Asevelvollisten fyysisen
126:     kunnon kehittämisestä                                610 Markku Vuorensola /kesk: Pienten kuntien mo-
127:                                                              nitoimirakennusten valtionosuuksista
128: 594 Sakari Smeds /skl ym.: Kauppojen aukioloaiko-
129:     jen vapauttamisen työllisyysvaikutusten selvittä-    611 Tuija Pohjola /sd: Deaktivoitujen aseiden maa-
130:     misestä                                                  hantuonnin valvonnasta
131: 
132: 595 Risto Kuisma /sd: Kiinteistöverohelpotusten          612 Pekka Kuosmanen /kok: Eläkeläisjärjestöjen
133:     myöntämisestä raittiusyhdistyksille                      vaikuttamismahdollisuuksien lisäämisestä
134:                                                 Sisällysluettelo                                               5
135: 
136: 613 Raimo Holopainen lsd: Nuorten ajamien                 630 Margareta Pietikäinen lsv m.fl.: Om tryggad pro-
137:     kuolonkolarien estämiseksi tarvittavista toimen-          duktion av skolböcker på svenska
138:     piteistä
139:                                                           630 Margareta Pietikäinen lr ym.: Ruotsinkielisten
140: 614 Raimo Holopainen lsd: Mielenterveyspotilaiden             koulukirjojen tuotannon turvaamisesta
141:     potilasmaksujen alentamisesta
142:                                                           631 Pentti Tiusanen lvas: Kekkosenkadun (E18) väli-
143: 615 Päivi Räsänen Iski: Lapsiin kohdistuvista sek-            aikaisjärjestelyistä Haminan kaupungissa
144:     suaalirikoksista tuomittavista rangaistuksista
145:                                                           632 Risto Kuisma lsd: Rajavartiolaitoksen palveluk-
146: 616 Päivi Räsänen Iski: Seksipuhelinpalvelulinjojen           sessa olevien lentäjien eläke-eduista
147:     käytön rajoittamisesta
148:                                                           633 Pirkko Peltomo lsd ym.: Muuttoilmoitusmenet-
149: 617 Pia Viitanen lsd ym.: Nuorelle maksetun työ-              telystä
150:     markkinatuen takaisinperinnästä
151:                                                           634 Pehr Löv lsv m.fl.: Om förebyggande av Iä-
152: 618 Håkan Malm lsv m.fl.: Om konsekvenserna av                karbristen
153:     ändring av avtalsvillkoren fcir naturenlig odling
154:                                                           634 Pehr Löv lr ym.: Lääkäripulan estämisestä
155: 618 Håkan Malmlrym.: Luomutuotannon sopimus-
156:     ehtojen muutosten vaikutuksista                       635 Mikko Elo lsd: Postitoimintalain muuttamisesta
157: 
158: 619 Kari Kantalainen lkok ym.: Oikeusjärjestelmän         636 Mikko Elo lsd ym.: Opintolainojen koroista
159:     uskottavuuden lisäämiseksi tarvittavista toimen-
160:     piteistä                                              637 Päivi Räsänen Iski: Työturvallisuuslain ja työter-
161:                                                               veyshuoltolain edellyttämistä toimenpiteistä
162: 620 Kari Kantalainen lkok ym.: Verottoman poltto-
163:     aineen käytön sallimisesta linja-autoliikenteessä     638 Marjaana Koskinen lsd ym.: Turun ja Uuden-
164:                                                               kaupungin välisen radan peruskunnostuksesta
165: 621 Mikko Elo lsd ym.: Säteilylle altistuvien työnte-
166:     kijöiden säteilyloman säilyttämisestä                 639 Kimmo Kiljunen lsd: Hevosten tuonnin kieltämi-
167:                                                               sestä
168: 622 Esa Lahtela lsd ym.: Työtapaturmakorvausten
169:     käsittelyjärjestelmän kehittämisestä                  640 Marjaana Koskinen lsd ym.: Radiomastojen ra-
170:                                                               kentamisen ympäristövaikutuksista
171: 623 Juha Karpio lkok ym.: Eläkeläisten korotetun
172:     sairausvakuutusmaksun poistamisesta                   641 Marjaana Koskinen lsd ym.: Radiomastojen yh-
173:                                                               teiskäytön lisäämiseksi tarvittavista toimenpi-
174: 624 Minna Karhunen lkok: Riistapolkuammunnan                  teistä
175:     lupajärjestelyistä
176:                                                           642 Reijo Kallio lsd: Perintätoimenpiteitä koskevan
177: 625 Bjarne Kallis Iski: Verotarkastuskertomusten              lainsäädännön uudistamisesta
178:     luotettavuuden lisäämiseksi tarvittavista toimen-
179:     piteistä                                              643 Esa Lahtela lsd ym.: Konkurssin kokeneiden
180:                                                               yrittäjien auttamiseksi tarvittavista toimenpiteis-
181: 626 Esko-Juhani Tennilä lva -r: Martin ja Sokiin väli-        tä
182:     sen tien peruskorjauksen toteuttamisesta
183:                                                           644 Pentti Tiusanen lvas: Telakka Oy:tä koskevasta
184: 627 Mikko Kuoppa Iva-r: Työttömyyspäivärahan                  Arsenalin, SKOP:n ja Valtiontakuukeskuksen
185:     maksamisesta ulkomaanmatkan aikana                        toiminnasta
186: 
187: 628 Päivi Räsänen Iski: Harmaan talouden vastaisen        645 Kari Rajamäki lsd: Opintotuen ja yleisen perhe-
188:     tiedottamisen kielenkäytöstä                              eläkkeen yhteensovittamisesta
189: 
190:  629 Päivi Räsänen Iski: Lapsilisien ikärajan korotta-    646 Eero Lämsä lkesk ym.: Pienyrittäjien lomajärjes-
191:      misesta                                                  telmän kehittämisestä
192: 6                                              Sisällysluettelo
193: 
194: 
195: 647 Tuija Nurmi /kok: Autoveron alentamisesta ka-        665 Kari Myllyniemi /kesk ym.: Oulun yliopiston ra-
196:     talysaattoriautojen lisäämiseksi                         kennustekniikan osaston lakkauttamisesta
197: 
198: 648 Esa Lahtela /sd: Pohjois-Karjalan ympäristökes-      666 Hannu Kemppainen /kesk: InkeriJäisten elinolo-
199:     kuksen menettelystä luontoaktivistien keskeyt-           suhteiden parantamisesta lähialueyhteistyön
200:     täessä hakkuut Metsähallituksen Nurmeksen                avulla
201:     hoitoalueena
202:                                                          667 Erkki Pulliainen /vihr: Väinönputken luokittele-
203: 649 Esa Lahtela /sd ym.: Värtsilän raja-asemalla au-         misesta apteekkikasviksi
204:     tolla matkustaviita perittävästä käsittelymaksus-
205:     ta                                                   668 Kerttu Törnqvist /sd ym.: Pohjois-Karjalassa si-
206:                                                              jaitsevien valtion metsien yhtiöittämisestä
207: 650 Esa Lahtela /sd ym.: Venäjän suunnittelemien
208:     rajanylitysmaksujen voimaantulon estämiseksi         669 Matti Vähänäkki /sd: Avoimista poliisinviroista
209:     tarvittavista toimenpiteistä
210:                                                          670 Erkki Pulliainen /vihr: Sillamäen uraanijärven
211: 651 Minna Karhunen /kok: Hallituksen suhtautumi-             puhdistamisesta Virossa
212:     sesta kansanedustajan aloiteoikeuden tarpeelli-
213:     suuteen                                              671 Olavi Ala-Nissilä /kesk: Verohallinnon toimin-
214:                                                              nasta harmaan talouden vähentämiseksi
215: 652 Reijo Laitinen /sd: Kemijoki Oy:n toiminnasta
216:     Kelukosken voimalaitoshankkeen yhteydessä            672 Marjaana Koskinen /sd ym.: Lemmikkieläinten
217:                                                              kanssa matkustamisen sallimisesta Pendolino-ju-
218: 653 Satu Hassi /vihr ym.: Harmaan talouden torjumi-          nissa
219:     sesta rakennusalalla
220:                                                          673 Matti Väistö /kesk: Emolehmätutkimuksen jat-
221: 654 Erkki Pulliainen /vihr: Hissejä koskevien nor-           kuvuuden turvaamisesta Tohmajärven Valkea-
222:     mien soveltamisesta vanhoissa taloissa                   suolla
223: 
224: 655 Minna Karhunen /kok: Asuntolainatietojen jul-        674 Erkki Pulliainen /vihr: Metsäverotuksen oikeelli-
225:     kistamisesta                                             suuden jälkikä teisestä selvittämisestä
226: 
227: 656 Antero Kekkonen /sd: Valtionyhtiö Neste Oy:n         675 Erkki Pulliainen /vihr: Arvonlisäveron palautus-
228:     toiminnasta                                              järjestelmän kehittämisestä
229: 
230: 657 Esa Lahtela /sd ym.: Säteilytyöntekijöiden sätei-    676 Sulo Aittoniemi /kesk: Kyröskosken rakentami-
231:     lyloman poistamisesta                                    seen liittyvistä toimenpiteistä
232: 
233: 658 Jukka Vihriälä /kesk ym.: Verottoman polttoai-       677 Sulo Aittoniemi /kesk: Lainvalmistelijoiden am-
234:     neen käytön sallimisesta linja-autoliikenteessä           mattitaidon turvaamisesta
235: 
236: 659 Sulo Aittoniemi /kesk: Verohallituksen pääjoh-       678 Sulo Aittoniemi /kesk: Rikostutkinnan menetel-
237:     tajan menettelystä                                       mien kehittämisestä
238: 
239: 660 Sulo Aittoniemi /kesk: Tulevaisuuden tulonjaos-      679 Mikko Elo /sd ym.: Leimaverolain selkiyttämi-
240:     ta                                                       sestä
241: 
242: 661 Sulo Aittoniemi /kesk: Ilmaisen hammashoidon         680 Kimmo Sasi /kok: Alkoholijuomien myynnin sal-
243:     laajentamisesta                                          limisesta vähittäiskaupoissa
244: 
245: 662 Sulo Aittoniemi /kesk: Varusmiehen päivärahas-       681 Virpa Puisto /sd ym.: Psykiatrisen laitoshoidon
246:     ta lomien aikana                                         hoitomaksujen alentamisesta
247: 
248: 663 Sulo Aittoniemi /kesk: Rikosoikeudellista vas-       682 Hannu Kemppainen /kesk: Metsästyslain lyijy-
249:     tuuta koskevan ikärajan alentamisesta                    haulien käyttökiellon rajaamisesta
250: 
251: 664 Kari Kantalainen /kok ym.: Työvoimapoliittisis-      683 Erkki Pulliainen /vihr: Uudenmaan lääninvero-
252:     ta määrärahoista                                         viraston henkilöstöjärjestelyistä
253:                                               Sisällysluettelo                                                7
254: 
255: 684 Håkan Malm /sv m.fl.: Om beskattningen av           703 Esa Lahtela/sd ym.: Pk-yrittäjiltäja muilta lyhyt-
256:     boende på prästgård                                     aikaisesti työllistäviltä vaadittavista ilmoituksis-
257:                                                             ta ja maksuista
258: 684 Håkan Malm /r ym.: Pappilassa asumisen vero-
259:     tuksesta                                            704 Margareta Pietikäinen /sv m.fl.: Om effekter av
260:                                                             den nya arbetstidslagen för vården
261: 685 Risto Kuisma /sd: Ajokorttiasetuksen yhdistel-
262:     mäajoneuvoja koskevista määräyksistä                704 Margareta Pietikäinen /r ym.: Uuden työaikalain
263:                                                             vaikutuksesta hoidon järjestämisessä
264: 686 Erkki Pulliainen /vihr: Oulun yliopiston resurs-
265:     sien turvaamisesta                                  705 Maija-Liisa Veteläinen /kesk: Ensiapukoulutuk-
266:                                                             sen sisällyttämisestä ajokorttivaatimuksiin
267: 687 Pirkko Peltomo /sd: Säteilytyöntekijöiden sätei-
268:     lyloman poistamisesta
269:                                                         706 Ossi Korteniemi /kesk: Television näkyvyyden
270: 688 Sulo Aittoniemi /kesk: Paluumuuttajien verotus-         parantamisesta Pellon kunnassa
271:     kohtelusta
272:                                                         707 Klaus Bremer /r: Auton rekisteriotteen uudistus-
273: 689 Esko-Juhani Tennilä /va-r: Lapin ja Koillismaan         tarpeesta
274:     yksityismetsien tuen turvaamisesta
275:                                                         708 Gunnar Jansson /sv m.fl.: Om beaktande av Fin-
276: 690 Sulo Aittoniemi /kesk: Joululahjarahojen jaka-          lands tvåspråkighet i EU-kommissionen
277:     misen palauttamisesta talousarviokäsittelyyn
278:                                                         708 Gunnar Jansson /rym.: Suomen kaksikielisyyden
279: 691 Sulo Aittaniemi /kesk: Maitokiintiöiden leikkaa-        huomioon ottamisesta ED-komissiossa
280:     misesta
281:                                                         709 Klaus Bremer /r: Lastausaluetta osoittavan lii-
282: 692 Sulo Aittaniemi /kesk: Kosovon albaanien pa-            kennemerkin tarpeesta
283:     lauttamisesta kotimaahansa
284:                                                         710 Tuija Pohjola/sd: Vuokratason nousun aiheutta-
285: 693 Sulo Aittoniemi /kesk: Vapautuksen myöntämi-            mista ongelmista
286:     sestä ajoneuvoverosta
287:                                                         711 Tuija Pohjola /sd: Osa-aikalisän ja vuorotteluva-
288: 694 Pia Viitanen /sd ym.: Vanhojen aravalainojen            paan käytön laajentamisesta
289:     enimmäiskorosta
290:                                                         712 Minna Karhunen /kok: Uimataidon lisäämisestä
291: 695 Ossi Korteniemi /kesk: Television näkyvyyden            peruskoulun tavoitteisiin
292:     parantamisesta Enontekiön kunnassa
293:                                                         713 Sulo Aittoniemi /kesk: Pääomatulon verotukses-
294: 696 Ossi Korteniemi /kesk: Turvallisuuden paranta-          ta
295:     misesta Pellon ja Kolarin välisellä rataosalla
296:                                                         714 Sulo Aittoniemi /kesk: Elintarvikkeiden hintojen
297: 697 Markku Pohjola /sd: Moottoripyöräkerhojen ai-           kehityksestä ED-Suomessa
298:     heuttaman vaaran torjunnasta
299:                                                         715 Sulo Aittoniemi /kesk: Kansalaisten äänestys-
300: 698 Tuija Nurmi /kok: Hormonien käytön rajoitta-            passiivisuudesta
301:     miseksi tarvittavista toimenpiteistä
302:                                                         716 Sulo Aittoniemi /kesk: Kunnallisvaaliehdokkaan
303: 699 Sakari Smeds /skl: Varusmiesten etuuksista              kotipaikan määräytymisestä
304: 
305: 700 Tuija Pohjola /sd ym.: Takaajan oikeudesta kor-     717 Sulo Aittoniemi /kesk: EU:lta saatavaa rahoitus-
306:     kovähennykseen verotuksessa                             ta koskevasta tiedotuksesta
307: 
308: 701 Mikko Immonen /vas ym.: Ulkomaanmatkojen            718 Sulo Aittaniemi /kesk: Kehitysvammaisten kou-
309:     vaikutuksesta työttömyysturvaan                         lutusta koskevista ongelmista
310: 
311: 702 Kari Kantalainen /kok ym.: Omaisuudenhoito-         719 Kimmo Kiljunen /sd: Musiikkioppilaitosten val-
312:     yhtiö Arsenal Oy:n toiminnasta                          tionosuuksien jaosta
313: 8                                              Sisällysluettelo
314: 
315: 
316: 720 Reino Paasilinna /sd ym.: Eteläisen Suomen kan-      735 Pekka Kuosmanen /kok ym.: Valtatie 6:n paran-
317:     sainvälisen kilpailukyvyn kehittämisestä                 tamisesta
318: 
319: 721 Tarja Filatov /sd ym.: Täysi-ikäisen nuoren yh-      736 Anne Huotari /vas ym.: Alueteattereiden avusta-
320:     teiskunnallisista oikeuksista                            misesta
321: 
322: 722 Paula Kokkonen /kok ym.: Keskussotilassairaa-        737 Anne Huotari /vas: Sosiaaliturvamaksujen por-
323:     Jan potilaille ja henkilökunnalle aiheutuvan ter-        rastamisesta
324:     veysvaaran poistamisesta
325:                                                          738 Pentti Tiusanen /vas ym.: Juomaveden fluoridipi-
326: 723 Paula Kokkonen /kok ym.: Potilaan tahdon kun-            toisuudesta
327:     nioittamisesta terveydenhuollossa
328:                                                          739 Risto Penttilä /nuors: Pysyvän oleskeluluvan saa-
329: 724 Esko Helle /vas: Suuntanumerorajojen muutta-             neiden henkilöiden syrjinnästä työmarkkinoilla
330:     misesta kuntarajojen mukaisiksi
331:                                                          740 Jukka Tarkka /nuors ym.: Nuorten oikeudesta
332: 725 Sulo Aittoniemi /kesk: Teleyritysten kilpailutta-        toimeentulotukeen
333:     misesta ja voitonjakokäytännöstä
334:                                                          741 Mikko Elo /sd: Kevyen liikenteen väylän raken-
335:                                                              tamisesta välille Noormarkun ala-aste-Poikkel-
336: 726 Kari Rajamäki /sd: Opintotuen myöntämisestä
337:     alle 17 -vuotiaalle keskiasteen opiskelijalle            järvi
338: 
339:                                                          742 Mikko Elo /sd: Kiikoisten kunnan kuulumisesta
340: 727 Raimo Holopainen /sd: Vaikeasti vammaisten               Satakuntaan
341:     lasten koulunkäynnin turvaamisesta
342:                                                          743 Mikko Elo /sd: Eläketurvan kartuttamisesta ly-
343: 728 Gunnar Jansson /sv m.fl.: Om utbetalningen av            hytaikaisissa työsuhteissa
344:     korumunala förtroendemannapensioner som en-
345:     gängsersättning                                      744 Kari Kantalainen /kok ym.: Metsätaloutta tuke-
346:                                                              vien organisaatioiden toimintaedellytyksistä
347: 728 Gunnar Jansson /r ym.: Kunnallisten luottamus-
348:     henkilöiden eläkkeiden maksamisesta kertakor-        745 Risto Kuisma /sd: Työllistämistuen ehdoista
349:     vauksena
350:                                                          746 Sulo Aittoniemi /kesk: Laboratorioiden toimin-
351: 729 Ulla-Maj Wideroos /sv: Om pantavgiften för re-           nan tehostamisesta
352:     turburkar
353:                                                          747 Reijo Kallio /sd: Rikoksen uhrien aseman paran-
354: 729 Ulla-Maj Wideroos /r: Palautuspurkkien pantti-           tamisesta
355:     maksusta
356:                                                          748 Kyösti Karjula /kesk: Toimenpiteistä yritystoi-
357: 730 Timo Ihamäki /kok: Pohjoismaisista ravitsemus-           minnan lisäämiseksi
358:     suosituksista
359:                                                          749 Kyösti Karjula /kesk ym.: Maaseudun pienyri-
360: 731 Eva Biaudet/sv m.fl.: Om tryggad öppenvärd för           tystoiminnan rahoitustuesta
361:     mentalvärdspatientema
362:                                                          750 Maija-Liisa Veteläinen /kesk ym.: Sairausvakuu-
363: 731 Eva Biaudet /r ym.: Mielenterveyspotilaiden avo-         tuksen peruspäivärahan leikkauksen vaikutuk-
364:     hoidon turvaami~esta                                     sista
365: 
366: 732 Satu Hassi /vihr ym.: Eri paikkakunnilla asuvien     751 Jouko Jääskeläinen /skl: Elokuvatarkastamon
367:     puolisoiden verotuksesta                                 toiminnasta ja väkivaltaviihteen levittämisestä
368: 
369: 733 Satu Hassi /vihr ym.: Toimenpiteistä perheväki-      752 Jouko Jääskeläinen /skl: Väkivaltaelokuvien Ie-
370:     vallan ennalta ehkäisemiseksi                            vittämisen suhteesta perustuslakiin
371: 
372: 734 Satu Hassi /vihr ym.: Psykoterapian järjestämi-      753 Ossi Korteniemi /kesk: Tel en yhtiöittämisen seu-
373:     sestä sotalapsille                                       rauksena työttömiksi jääneiden tukemisesta
374:                                                  Sisällysluettelo                                              9
375: 
376: 754 Maija-Liisa Veteläinen /kesk: LFA-tuen kom-            772 Sulo Aittoniemi /kesk: Kotimaisten tuotteiden
377:     pensaa ti opäätö ksen toimeen panemisesta                  saatavuudesta
378: 
379: 755 Anu Vehviläinen /kesk: Euroopan talous- ja ra-         773 Sulo Aittoniemi /kesk: Viljakkalassa sijaitsevan
380:     haliittoon liittymistä koskevasta päätöksenteos-           Inkulan sillan myymisestä yksityiselle yhtiölle
381:     ta
382:                                                            774 Sulo Aittoniemi /kesk: Matkailuelinkeinon ke-
383: 756 Anu Vehviläinen /kesk: Sisaruskorotusten pois-             hittämisestä
384:     tamisen vaikutuksista opiskelijoiden toimeentu-
385:     loon                                                   775 Sulo Aittoniemi /kesk: Tilapäiseen asuntoon
386:                                                                hankittavasta televisioluvasta
387: 757 Minna Karhunen /kok: Autokoulujen vakuuk-
388:     sien poistamisesta                                     776 Jaakko Laakso /vas ym.: Vantaan Korsossa si-
389:                                                                jaitsevan kansantalon suojelusta
390: 758 Irja Tulonen /kok: Ennalta ehkäisevästä työstä
391:     terveydenhuollossa                                     777   ~argareta Pietikäinen /sv: Om tryggad postser-
392:                                                                  VIce
393: 759 Irja Tulonen /kok: Eettisen neuvoston perusta-
394:     misesta terveyden-ja sosiaalihuollon alaisille työ-    777 Margareta Pietikäinen /r: Postipalvelujen turvaa-
395:     paikoille                                                  misesta
396: 
397: 760 Hannu Kemppainen /kesk ym.: Oulujärven oiko-           778 Klaus Bremer /r: Brysselin-matkojen lentohinto-
398:     tietä koskevasta YVA-selvityksestä                         jen alentamisesta
399: 
400: 761 Kari Uotila /vas ym.: Työntekijöiden eläkemak-         779 Sulo Aittoniemi /kesk: Yrttiviljelynja yrttien ke-
401:     sun huomioon ottamisesta eläkeindeksejäja sai-             räämisen lisäämisestä
402:     rausvakuutusmaksua määriteltäessä
403:                                                            780 Päivi Räsänen /skl ym.: Viinintuotantoa koske-
404: 762 Toimi Kankaanniemi /skl ym.: EU:sta eroami-                vien kiintiöiden asettamisesta EU:ssa
405:     seen liittyvän suunnitelman laatimisesta
406:                                                            781 Raimo Holopainen /sd: Verotuksen oikeuden-
407: 763 Päivi Räsänen /skl: Ulosottolain täytähtöönpa-             mukaisuudesta
408:     noon liittyvistä ongelmista
409:                                                            782 Raimo Holopainen /sd: Urheiluseurojen toimin-
410: 764 Jouko Jääskeläinen /skl ym.: EMU-jäsenyydestä              ta-avustusten lisäämisestä
411:     aiheutuvien ongelmien selvittämisestä
412:                                                            783 Esa Lahtela /sd ym.: Hornet-hävittäjähankinto-
413: 765 Päivi Räsänen /skl ym.: Pääministerin kielenkäy-           jen vastakaupoista
414:     töstä
415:                                                            784 Sulo Aittoniemi /kesk: Vuonna 1926 syntyneiden
416: 766 Olavi Ala-Nissilä /kesk: Postipalvelujen turvaa-           oikeudesta rintamasotilastunnukseen
417:     misesta
418:                                                            785 Sulo Aittoniemi /kesk: Rauhanturvaajien tehtä-
419: 767 Sulo Aittoniemi /kesk: Avustuksen myöntämi-                vien jatkumisesta Bosniassa
420:     sestä vähätuloisille kodin kunnostukseen
421:                                                            786 Margareta Pietikäinen /sv: Om finska elevers rätt
422: 768 Mikko Immonen /vas: A vustuskassojen valvon-               att välja skola utomlands
423:     nasta
424:                                                            786 Margareta Pietikäinen /r: Suomenkielisten oppi-
425: 769 Erkki Pulliainen /vihr: Pakkausjätteen kierrätyk-          laiden oikeudesta koulun valitsemiseen ulko-
426:                                                                mailla
427:     sestä
428:                                                            787 Sulo Aittoniemi /kesk: Valtionosuuksien muu-
429: 770 Erkki Pulliainen /vihr: Geenimanipuloituihin               tosten vaikutuksista Ikaalisten kaupungin talou-
430:     elintarvikkeisiin liittyvistä ongelmista                   teen
431: 771 Sulo Aittoniemi /kesk: Läänikohtaisesta metsäs-        788 Mikko Pesälä /kesk ym.: Suomen ja Venäjän vä-
432:     tysluvasta                                                 lisestä lähialueyhteistyöstä
433: 2 270179
434: 10                                            Sisällysluettelo
435: 
436: 
437: 789 Jorma Vokkolainen /vas ym.: Työllisyysasetuk-       795 Jaakko Laakso /vas: Lietteenkäsittelylaitoksen
438:      sen mukaisesta tukityöllistämisestä                     sijoituksesta Nummi-Pusulassa
439: 
440: 790 Risto Penttilä /nuors: Perustuslainmukaisuuden      796 Jaakko Laakso /vas: Työttömien verotuksen ki-
441:      jälkivalvonnasta                                        ristymisestä
442: 
443: 791 Mikko Elo /sd ym.: Palvelualojen arvonlisäveron     797 Säde Tahvanainen /sd ym.: Ns. kannustusrahaa
444:      alentamisesta                                           koskevasta ennakonpidätyksestä
445: 
446: 792 Pentti Tiusanen /vas: Irakin kurdialueilta tule-    798 Sulo Aittoniemi /kesk: Äänestysaktiivisuuden Ii-
447:      vien turvapaikanhakijoiden kohtelusta                   sääruisestä
448: 
449: 793 Pertti Paasio /sd: Kansalaisuushakemusten käsit-    799 Sulo Aittoniemi /kesk: Asianajajien toiminnan
450:      telystä                                                 valvonnasta
451: 
452: 794 Klaus Bremer /r: Värimerkintöjen käytöstä lii-      800 Sulo Aittoniemi /kesk: Asuntokauppaan liitty-
453:      kenneturvallisuuden parantamiseksi                      vän kuntokartoituksen tarpeellisuudesta
454:                                              KK 551/1996 vp
455: 
456: Kirjallinen kysymys 551
457: 
458: 
459: 
460: 
461:                                     Klaus Bremer /r: LiikennerikkomusteD vaikutuksesta puolustusvoi-
462:                                         mien pääsykokeisiin ja ylennyksiin
463: 
464: 
465:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
466: 
467:     Upseerikokelas Outi Siimes hylättiin sotilas-       simoimineo valvontaan käytetyn työajan suh-
468: uralle kadettikouluun sopimattomana huolimat-           teen.
469: ta neljänneksi parhaasta pistemäärästä pääsyko-            Ylinopeussakotus ei siis käytännössä perustu
470: keissa. Koska kansalaisillamme on oikeus olet-          todellisen liikennevaaran, kuten pääkallokelin,
471: taa maanpuolustusalan tärkeimpiin kuuluvien             lumipyryn, sumun, vesiliirtokelin, risteysliiken-
472: pääsykokeiden mittaavan mahdollisimman suu-             teen tms. vaarakäyttäytymisen arvioimiseen,
473: rella tarkkuudella hakijan sekä lahjakkuuden            vaan voittopuolisesti autoilijoiden yllättämisiin
474: että sopivuuden alalle, on hylkäyksen syyn olta-        harmittomiksi koetuissa tilanteissa. Merkittä-
475: va todella raskauttava.                                 väksi ylinopeuksien syyksi on osoitettu myös lii-
476:     Kun hylkäyksen syyksi esitetään "useat ylino-       kennemerkkien paljous,joka käytännössä ylittää
477: peussakot" (HS 28.7.1996), on pakko kysyä,              ihmisen normaalin havaintokyvyn liikennetilan-
478: kumpi ei täytä yhteiskuntamme oikeutettuja vaa-         teiden tarkkailun aikana, mistä syystä myös no-
479: timuksia, pääesikunnan arvostelukyky vai ka-            peusrajoitusmerkit (esim. taajamamerkki!) jää-
480: dettikoulun pääsykoe?                                   vät havaitsematta.
481:     Ensimmäinen parlamentaarinen liikenneko-               Näin ollen on kysyttävä, millä asiantuntemuk-
482: mitea nojasijo 1960-luvulla lausunnossaan ame-          sella tarkistettiin upseerikokelas Outi Siimeksen
483: rikkalaiseen tutkimukseen, joka todisti liikenne-       ylinopeusrikkeet aika- ja tapauskohtaisesti ja
484: ympäristön niin kompleksiseksi, että jokainen           hänen ajosuoritukseensa suhteuttaen, kun pää-
485: autoilija syyllistyy keskimäärin kuuteen liikenne-      dyttiin liikennerangaistusten lisäksi vielä pääsy-
486: virheeseen maililla. Ammattikuljettajien ja yksi-       kokeiden lahjakkuus- ja soveltuvuustesteissä
487: tyisautoilijoiden virhemäärässä ei ollut havaitta-      huippupistemäärän saavuttaneen nuoren ihmi-
488: vaa eroa. Näin todettiin a) että valtion ja kuntien     sen ammatinvalinnankin tuhoamiseen?
489:  kassa oli kartutettavissa yksinkertaisesti lisää-         Onko oikein, että oikeuslaitoksemme lisäksi
490:  mällä liikennevalvontaa sekä b) että liikennerik-      puolustusvoimat voivat liikennerikkeistä määrä-
491:  komukset, myös ylinopeudet, lisääntyivät suh-          tä vielä lisää rangaistuksia? Ketkä ovat siihen
492:  teessa ajettuihin kilometrimääriin. Lukuisat tut-      oikeutettuja ja ketkä punnitsevat rangaistuksen
493:  kimukset senjälkeen eri maissa, mm. Ruotsissa,         ankaruuden? Mikä on heidän oikeusopillinen
494:  ovat todistaneet aivan samaa.                          koulutuksensa?
495:     Tieteellisesti katsoen ylinopeussakot ovat sen         Onko kadettikoulussa ja upseeristossa oppi-
496: jälkeen kehittyneet ensisijaisesti fiskaaliseksi ran-   laitaja kouluttajia, joita on rangaistu esimerkiksi
497:  gaistukseksi, jolla ei ole- ääritapauksia lukuun       rattijuopumuksesta tai väkivaltaisuudesta? Mi-
498:  ottamatta-juurikaan tekemistä liikenteen vaa-          ten heitä rangaistaan yhteiskunnan rangaistuk-
499:  rantamisen kanssa. Fiskaalista perintää helpot-        sen lisäksi puolustusvoimien toimesta? Ylenne-
500:  taa se, että rangaistuksen muodolliseksi syyksi        täänkö heitäkin?
501:  yhä merkitään liikenteen vaarantaminen. Fis-              Tiedossa on, että reserviupseerin ylennysesitys
502:  kaalisen tuloksen parantamiseksi nopeusvalvon-         on kumoutunut sen jälkeen, kun ko. henkilö oli
503:  taa toteutetaan tie- ja liikennekohdissa, joissa       valittanut hovioikeuteen alioikeuden tuomitse-
504:  autoilija kokee vähiten vaaraa ja sen johdosta         masta rangaistuksesta liikenteen törkeää vähäi-
505:  vähiten tarkkailee ajonopeuttaan: so. ihmisen          semmästä vaarantamisesta ylinopeudella. Vali-
506:  luonnollisen vireystilan ja autotekniikan kehitys-     tus hovioikeuteen osoittautui kuitenkin oikeute-
507:  tason vastaisesti, tie- ja ilmasto-olosuhteiden        tuksi, sillä se katsoi kohtuulliseksi alentaa alioi-
508:   vastaisesti. Tavoite on fiskaalisen tuloksen mak-     keuden rangaistusta lähes puoleen.
509: 
510: 260017
511: 2                                          KK 551/1996 vp
512: 
513:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           kennerikkomukset Hallituksen tiedossa
514: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-              ja Hallituksen mielestä oikeutettuja, ja
515: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-                 mitä Hallitus aikoo tehdä, että ne esi-
516: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                      tellään myös kansalaistemme oikeusta-
517:                                                              jun arvioitaviksi ja yhteisesti hyväksyttä-
518:          Ovatko puolustusvoimiemme pääsy-                    viksi?
519:        koetulokset ja ylennykset kumoavat lii-
520:      Helsingissä 29 päivänä heinäkuuta 1996
521: 
522:                                            Klaus Bremer /r
523:                                             KK 551/1996 vp                                               3
524: 
525: 
526: 
527: 
528:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
529: 
530:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        puolesta upseerin ammattiin sopiva. Koska soti-
531: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         lasvirassa palvelevalla on alaisiinsa nähden lailla
532: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       säädettyyn rangaistusuhkaan perustuva ehdoton
533: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-       käskyvalta ja hän voijoutua käyttämäänjulkista
534: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        valtaa viime kädessä voimakeinojen avulla, on
535: 551:                                                  paikallaan asettaa näissä tehtävissä palveleville
536:                                                       korostettu sopivuusvaatimus. Tätä edellyttää
537:            Ovatko puolustusvoimiemme paasy-           myös se, että sotilasvirassa palveleva toimii alais-
538:         koetulokset ja ylennykset kumoavat lii-       tensa kurinpitoesimiehenä ja hänen tulee voida
539:         kennerikkomukset Hallituksen tiedossa         olla alaisilleen hyvänä esimerkkinä lakien ja
540:         ja Hallituksen mielestä oikeutettuja, ja      säännösten noudattamiseen nähden. On todetta-
541:            mitä Hallitus aikoo tehdä, että ne esi-    va, että arvioitaessa ilmoitettujen tai ilmitullei-
542:         tellään myös kansalaistemme oikeusta-         den rikkomusten vaikutusta Maanpuolustuskor-
543:         jun arvioitaviksi ja yhteisesti hyväksyttä-   keakoulun kadettikurssille pyrkivien osalta ky-
544:         viksi?                                        symys on sopivuusarvioinnista, joka perustuu
545:                                                       Maanpuolustuskorkeakoulun tekemään koko-
546:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          naisharkintaan.
547: vasti seuraavaa:                                         Hankittujen lausuntojen ja selvitysten perus-
548:                                                       teella on katsottava, että menettely ja ratkaisu
549:    Maanpuolustuskorkeakoulusta annetun ase-           valittaessa oppilaita Maanpuolustuskorkea-
550: tuksen (668/92) 10 §:n mukaan opiskelijaksi hy-       koulun kadettikurssille on oli ut laillinen ja asian-
551: väksyttävän tulee muiden opiskelulle asetettujen      mukainen ja harkinta on perustunut vakiintu-
552: vaatimusten lisäksi mm. olla elämäntapojensa          neeseen käytäntöön.
553: 
554:        Helsingissä 19 päivänä elokuuta 1996
555:                                                                     Puolustusministeri Anneli Taina
556: 4                                            KK 551/1996 vp
557: 
558: 
559: 
560: 
561:                                          Till Riksdagens Talman
562: 
563:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       vanor vara lämplig för officersyrket. Eftersom
564: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-         den som tjänstgör i en militär tjänst har en med
565: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       avseende på sina underlydande på straffuot base-
566: man Klaus Bremer undertecknade spörsmål nr             rad ovillkorlig rätt att befalla, och i sista hand
567: 551:                                                   kan bli tvungen att utöva offentlig makt med
568:                                                        hjälp av kraftmedel, är det på sin plats att ställa
569:             Har Regeringen kännedom om sådana          förhöjda krav på lämplighet för dem som tjänst-
570:          trafikförseelser som upphäver resultaten      gör i dessa uppgifter. Detta förutsätter också att
571:          av inträdesförhören och befordringarna        den som tjänstgör i en militär tjänst fungerar som
572:          inom vår försvarsmakt och är dessa på-        disciplinär förman för sina underlydande, och
573:          följder enligt Regeringens åsikt berättiga-   personen i fråga bör därför kunna utgöra ett gott
574:          de, och                                       exempel för sina underlydande vad iakttagandet
575:             vad ämnar Regeringen göra för att de       av lagar och föreskrifter beträffar. Det kan kon-
576:          skall bli föremål för bedömning också på      stateras att när inverkan av anmälda eller upp-
577:          grundval av våra medborgares rättsmed-        täckta förseelser bedöms beträffande dem som
578:          vetande och för deras gemensamma god-         ansöker till försvarshögskolans kadettkurs är det
579:          kännande?                                     fråga om en lämplighetsbedömning som baserar
580:                                                        sig på en helhetsbedömning och som görs av
581:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          försvarshögskolan.
582: anföra följande:                                          Det bör på grundval av de utlåtanden och
583:                                                        utredningar som inhämtats anses att förfarandet
584:    Enligt 10 § förordningen om försvarshögsko-         och avgörandet vid valet av elever till försvars-
585: lan (668/92) skall den som antas som studerande        högskolans kadettkurs har varit lagligt och sak-
586: förutom att uppfylla de övriga krav som gäller         ligt och att bedömningen har baserats på vederta-
587: för studierna också bl.a. i fråga om sina levnads-     gen praxis.
588:        Helsingforsden 19 augusti 1996
589: 
590:                                                                        Försvarsminister Anneli Taina
591:                                            KK 552/1996 vp
592: 
593: Kirjallinen kysymys 552
594: 
595: 
596: 
597: 
598:                                   Esko Helle/vas: Valtion korkeimpien virkamiesten palkkasalailusta
599: 
600: 
601: 
602:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
603: 
604:    Vastatessaan kirjalliseen kysymykseen 497/           Suuret tuloerot ja vallankin kasvavat tuloerot
605: 1996 vp ministeri Jan-Erik Enestam valtiovarain-     jäytävät yhteiskunnan hallinnon uskottavuutta
606: ministerin sijaisena lausuu: "On syytä todeta,       (Iegitimiteettiä). Yhteiskuntamoraalin kannalta
607: että sen enempää valtionhallinnon ylimmänjoh-        palkka- ja tulosalailu ei voi olla hyväksyttävää.
608: don kuin yksityissektorinkaan henkilökohtaiset          Ministerin vastaus merkitsee siis sitä, että vain
609: palkkaukset eivät ole eikä niiden tule olla julki-   valtion ylimmänjohdon palkat ovat salaisia. Sa-
610: sia."                                                moin vastauksen voi tulkita myös siten, että mm.
611:    Avoimuutta ja julkisuutta pidetään demo-          tasavallan presidentin ja kansanedustajien palk-
612: kraattisen yhteiskunnan oleellisina edellytyksi-     kioiden tulee olla salaisia.
613: nä. Suomen edustajat ovat, ainakin julkisuudes-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
614: sa, arvostelleet myös EU :n salailevaa päätös- ja    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
615: hallintokäytäntöä. Korkeimpien virkamiesten          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
616: palkkauksen salailu ei sovi mitenkään demo-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
617: kraattiseen yhteiskuntaan.
618:    Ei ole kovinkaan uskottavaa, kun mm. valtio-                 Onko Hallitus todella sitä mieltä, että
619: varainministeriön puolen miljoonan markan tu-                korkeimpien virkamiesten palkkaustieto-
620: loja saavat virkamiehet sormi pystyssä vaativat              jen tulee olla salaisia, ja jos on, niin missä
621: muutaman tuhannen markan kuukausituloilla                    kulkee salailun raja ja miten kyseinen sa-
622: eläviä tinkimään tuloistaan ja olemaan tuhlaa-               lailu sopii Hallituksen vaatimaan EU :n
623: mattaja samaan aikaan sormen heiluttajille saa-              päätöksenteon julkisuuden lisäämiseen
624: tetaan antaa lisätuloja.                                     sekä miten palkkasalailu sopii demo-
625:                                                              kraattisen hallinnon hyväksyttävyyteen?
626:      Helsingissä 31 päivänä heinäkuuta 1996
627: 
628:                                            Esko Helle /vas
629: 
630: 
631: 
632: 
633: 260017
634: 2                                            KK 552/1996 vp
635: 
636: 
637: 
638: 
639:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
640: 
641:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          henkilön taloudellista asemaa koskevat tiedot
642: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           ovat salaisia.
643: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen             Luotettavaa ja riittävästi eriteltyä tietoa
644: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko Hel-          valtion palkkojen suuruusluokasta ja ansioke-
645: teen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           hityksestä eri tasoilla on saatavissa ilman, että
646: 552:                                                    henkilökohtaisia palkkoja olisi julkistettava.
647:                                                         Valtiovarainministeriö julkaisee vuosittain tilas-
648:           Onko Hallitus todella sitä mieltä, että       totietoja muun muassa valtion ansiokehityksestä
649:        korkeimpien virkamiesten palkkaustieto-          eri tulotasoilla sekä alimpien ja ylimpien virkojen
650:        jen tulee olla salaisia, ja jos on, niin missä   kohdalla. Näistä tiedoista ilmenee, että tuloerot
651:        kulkee salailun raja ja miten salailu sopii      valtiolla ovat alimpien ja ylimpien virkojen välil-
652:        Hallituksen vaatimaan EU:n päätöksen-            lä kaventuneet huomattavasti vuosien 1970 ja
653:        teon julkisuuden lisäämiseen sekä miten          1995 välillä. Nimellisansiot ovat alimpien virko-
654:        salailu sopii demokraattisen hallinnon           jen kohdalla kymmenkertaistuneet ja ylimpien
655:        hyväksyttävyyteen?                               virkojen kohdalla kuusinkertaistuneet. Yksityi-
656:                                                         sellä sektorilla keskimääräiset nimellisansiot
657:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            ovat vastaavana ajanjaksona yksitoistakertais-
658: vasti seuraavaa:                                        tuneet. Myös Tilastokeskus julkaisee moni-
659:                                                         puolisesti eriteltyä tietoa valtion henkilöstön pal-
660:    Hallituksen yleisenä tavoitteena on hallinnon        koista muun muassa palkkausluokittain ja hen-
661: avoimuus ja sen lisääminen. A voimuusperiaat-           kilöstöryhmittäin esimerkiksi erikseen kes-
662: teen mukaisesti muun muassa valtion henkilös-           kushallinnon, piiri- ja paikallistason sekä muusta
663: tön virkojen palkkausluokat sekä pääosin virka-         johtohenkilöstöstä.
664: ja työehtosopimuksissa sovitut palkkauksen pe-              Valtion virkamieslakiesityksen käsittelyn yh-
665: rusteet ovat julkisia. Nimikirjalain ( l 01 0/89)       teydessä eduskunnan hallintovaliokunta katsoi
666: 7 §:ssä asiakirjajulkisuutta on rajoitettu henki-       olevan julkisen edun mukaista, että myös vastai-
667: lökohtaista palkkausta koskevan tiedon osalta.          suudessa valtion tehtäviä hoitaa koulutettu, pä-
668: Tällainen tieto on muun muassa tietylle vir-            tevä ja ammattitaitoinen henkilöstö. Valiokunta
669: kamiehelle henkilökohtaisesti maksetun raha-            piti tärkeänä parantaa valtion mahdollisuuksia
670: palkan määrä. Tämäjulkisuuden rajoitus koskee           kilpailla yksityisen sektorin kanssa henkilös-
671: kaikkia valtion palveluksessa olevia, ja se on luo-     töstä. Valtion on siis kyettävä tarvittaessa rekry-
672: tu henkilön yksityisyyden sekä työnantajan ja           toimaan johtotehtäviin henkilöstöä myös
673: työntekijän välisen luottamussuhteen suojaksi.          yksityiseltä sektorilta, jossa henkilökohtaiset
674:    Valtion korkeimpien virkamiesten palkkauk-           palkkaukset ovat korkeammat ja niitä koskevat
675: set perustuvat kunkin virkamiehen kanssa                tiedot eivät ole julkisia. Valtion palkkausten tu-
676: tehtyyn valtion virkamieslain (7 50/94) 44 §:n mu-      lee siis olla oikeassa suhteessa tehtävien vaati-
677: kaiseen sopimukseen palvelussuhteessa nouda-            vuuteenja muilla sektoreilla vastaavan tasoisissa
678: tettavista ehdoista. Julkisuusrajoitus koskee           tehtävissä maksettaviin palkkauksiin, sekä myös
679: myös tällaiseen sopimukseen perustuvaa palk-            valtion henkilöstön yksityisyys tulee voida taata.
680: kausta.                                                 Oikea palkkaustaso sekä palkkatietojen luot-
681:    Yksityisellä sektorilla henkilökohtaiset palk-       tamuksellisuus palvelevat siis myös korkeatasoi-
682: kaukset eivät ole julkisia.                             sen henkilöstön rekrytointia ja siten osaltaan
683:    Oikeusministeriössä valmisteilla olevassa            varmistavat hyvää hallintoa ja valtion toiminnan
684: julkisuuslainsäädännön kokonaisuudistuksessa            tuloksellisuutta.
685: on tavoitteena myös henkilöiden taloudellista               Hallitus kannattaa EU :n päätöksenteon julki-
686: asemaa koskevan yksityisyyden suojan turvaa-            suuden lisäämistä. Tästä riippumatta hallitus pi-
687: minen edelleen säännöksellä, jonka mukaan               tää edellä esitetyistä syistä palkkausten yksityi-
688:                                            KK 552/1996 vp                                            3
689: 
690: syyden suojaa tärkeänä periaatteena. Tasavallan         Näin ollen hallituksen mielestä avoimuus ja
691: presidentin ja kansanedustajan tehtävät ovat po-     hallinnon demokraattisuus eivät edellytä valtion
692: liittisia julkisia luottamustoimia, joiden palk-     korkeimpien virkamiesten henkilökohtaista
693: kioiden julkisuutta hallitus ei tietenkään ole ra-   palkkausta koskevan tiedon julkisuutta. Palk-
694: joittamassa.                                         kauksia koskevaa tilastotietoa voidaan edelleen
695:                                                      tarvittaessa kehittää.
696: 
697:      Helsingissä 23 päivänä elokuuta 1996
698: 
699:                                                                                Ministeri Arja Alho
700: 4                                           KK 552/1996 vp
701: 
702: 
703: 
704: 
705:                                         Tili Riksdagens Talman
706: 
707:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Tillförlitliga och tillräckligt specificerade upp-
708: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande           gifter om de statliga lönernas storlek och för-
709: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       tjänstutvecklingen på olika nivåer finns tillgäng-
710: dagsman Esko Helle undertecknade spörsmål nr          1iga utan att person1iga löner behöver offentlig-
711: 552:                                                  göras. Finansministeriet publicerar årligen sta-
712:                                                       tistiska uppgifter om bl.a. förtjänstutveck1ingen
713:           Anser Regeringen verkligen att de hög-      inom statsförvaltningen på olika inkomstnivåer
714:        sta tjänstemännens löneuppgifter skall         beträffande såväl de lägsta som de högsta tjäns-
715:        vara hemliga, och i så fall var går gränsen    terna. Av dessa uppgifter framgår att inkomst-
716:        för hemlighållandet och hur står detta i       skillnaderna mellan de lägsta och de högsta stat-
717:        samklang med regeringens krav på ökad          liga tjänsterna krympt avsevärt mellan 1970 och
718:        offentlighet i EU :s bes1utsfattande, samt     1995. Den nominella inkomsten beträffande de
719:        är hemlighållandet förenligt med en god-       1ägsta tjänsterna har tiofa1digats och beträffande
720:        tagbar demokratisk förvaltning?                de högsta tjänsterna sexfaldigats. lnom den pri-
721:                                                       vata sektorn har den genomsnittliga nominella
722:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         inko111.sten under motsvarande period elvafa1di-
723: anföra följande:                                      gats. A ven statistikcentralen pub1icerar mångsi-
724:                                                       digt specificerade uppgifter om de statsanställdas
725:     Regeringens allmänna mål är en allt mer ökan-     löner bl.a. per löneklass och personalgrupp, ex-
726: de öppenhet inom förvaltningen. 1 enlighet med        empelvis separat om personalen i ledande ställ-
727: öppenhetsprincipen är bl.a. löneklasserna för de      ning inom centralförva1tningen, på distrikts- och
728: statsanställdas tjänster samt de 1önegrunder som      1oka1nivån samt övrig 1edande personal.
729: i huvudsak överenskommits i tjänste- och arbets-          1 samband med behandlingen av propositio-
730: kollektivavta1en offent1iga. 1 7 § matrikellagen      nen om statstjänstemannalagen ansåg riksdagens
731: ( 101 0/89) har handlingarnas offentlighet begrän-    förvaltningsutskott att det är fören1igt med all-
732: sats när det gäller uppgifter om personlig avlö-      mänt intresse att statens uppgifter även i framti-
733: ning. En sådan uppgift är bl.a. be1oppet av en viss   den sköts av utbi1dad, kompetent och yrkeskun-
734: tjänstemans personliga lön. Denna begränsning         nig personal. Utskottet ansåg detvara viktigt att
735: av offentligheten gäller alla statsanställda och      förbättra statens möj1igheter att konkurrera med
736: den har skapats för att skydda individens person-     den privata sektorn om persona1en. Staten måste
737: liga integritet samt förtroendeförhållandet mel-      alltså vid behov kunna rekrytera personai för
738: lan arbetsgivaren och arbetstagaren.                  ledande uppgifter också från den privata sektorn
739:     A vlöningen av de högsta statstjänstemännen       där de person1iga lönerna är högre och uppgif-
740: baserar sig på de avtal en1igt 44 § statstjänste-     terna om dem inte är offentliga. Statens löner
741: mannalagen (750/94) som ingåtts med varje             skall alltså stå i rätt proportion tili de krav upp-
742: tjänsteman om tjänstemannens anställningsvill-        gifterna ställer och de löner som betalas för mot-
743: kor. Offentlighetsbegränsningen gäller även lö-       svarande uppgifter inom andra sektorer. Dess-
744: ner som baserar sig på sådana avtal.                  utom måste de statsanställdas person1iga in-
745:     På den privata sektorn är de person1iga 1öner-    tegritet kunna tryggas. Rätt lönenivå och kon-
746: na inte offentliga.                                   fidentiella löneuppgifter tjänar således även re-
747:     1 den tota1reform av offentlighets1agstiftning-   kryteringen av en högklassig personai och säker-
748: en som är under beredning i justitieministeriet är    ställer därigenom för sin del en god förvaltning
749: målet att i fortsättningen trygga individernas per-   och att statens verksamhet blir resultatrik.
750: sonliga integritet också när det gäller deras eko-        Regeringen understöder ökad offentlighet i
751: nomiska ställning genom ett stadgande, en1igt         EU:s beslutsfattande. Oberoende av detta anser
752: vilket uppgifter om en individs ekonomiska ställ-     regeringen av ovan nämnda skäl att integri-
753: ning är hemliga.                                      tetsskyddet i fråga om löner är en viktig princip.
754:                                         KK 552/1996 vp                                             5
755: 
756: Republikens president och riksdagsmännen             Regeringen anser således att öppenhet och en
757: innehar politiska offentliga förtroendeuppdrag    demokratisk förvaltning inte förutsätter att upp-
758: och regeringen har givetvis inte för avsikt att   gifterna om de högsta statstjänstemännens per-
759: begränsa offentligheten i fråga om de arvoden     sonliga löner skall vara offentliga. De statistiska
760: som betalas till dem.                             löneuppgifterna kan däremot vid behov vidare-
761:                                                   utvecklas.
762:      Helsingforsden 23 augusti 1996
763: 
764:                                                                               Minister Arja Alho
765:                                               KK 553/1996 vp
766: 
767: Skriftligt spörsmål 553
768: 
769: 
770: 
771: 
772:                                    Bjarne Kallis /fkfm.fl.: Om beviljande av visumfrihet av humanitära
773:                                        skäl
774: 
775: 
776:                                            Tili Riksdagens Talman
777: 
778:     Den svenska hjälporganisationen Hoppets               Regeringens handlande i denna fråga har
779: stjärna anhöll i somras hos den finska regeringen      väckt både missnöje och förvåning. Det må näm-
780: om fri genomresa för trettiotre cancersjuka barn.      nas att den svenska regeringen beviljade barnen
781: Barnen som kom från Tjernobyl skulle tili Luleå        visumfrihet. Vår lagstiftning släpar mycket efter
782: för vård och rehabilitering. Bussresan från Kiev       ifall den omöjliggör att undantag av exempelvis
783: tili Luleå planerades gå via Finland. Hoppets          humanitära skäl beviljas från uppbärandet av
784: stjärna lovade stå för kostnaderna för en finsk        visumavgift.
785: tjänsteman som skulle följa med och övervaka              Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
786: genomresan.                                            ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
787:     Enligt tidningsuppgifter vägrade regeringen        ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
788: bevilja barnen fri genomresa utan krävde att vi-       följande spörsmål:
789: sum för resan skulle skaffas. Hjälporganisatio-
790: nen ansåg sig inte ha råd att betala visumavgiften                Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
791: på 16 000 mark för en tur och returresa genom                  ta för att ändra bestämmelserna så att
792: Finland, utan ordnade i stället resan via Polen                visumfrihet eller avgiftsfritt visum kan av
793: och södra Sverige, som på grund av två dygns                   humanitära eller liknande skäl beviljas?
794: längre restid blev mycket betungande för de sjuka
795: barnen.
796:      Helsingforsden 2 augusti 1996
797: 
798:                      Bjarne Kallis /fk:f                        Sakari Smeds /fk:f
799: 
800: 
801: 
802: 
803: 260017
804: 2                                          KK 553/1996 vp
805: 
806: Kirjallinen kysymys 553                                                                     Suomennos
807: 
808: 
809: 
810: 
811:                                   Bjarne Kallis /skl ym.: Viisumivapauden myöntämisestä humani-
812:                                       taarisin perustein
813: 
814: 
815: 
816:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
817: 
818:    Ruotsalainen avustusjärjestö Hoppets stjärna          Hallituksen toiminta tässä asiassa on herättä-
819: anoi viime kesänä Suomen hallitukselta vapaata       nyt tyytymättömyyttä ja hämmästystä. Mainit-
820: kauttakulkua 33 syöpäsairaalle lapselle. Tsher-      takoon, että Ruotsin hallitus myönsi lapsille vii-
821: nobylistä tulevat lapset olivat matkalla Luula-      sumivapauden. Lainsäädäntömme laahaa todel-
822: jaan hoitoa ja kuntoutusta saamaan. Bussimatka       la jäljessä, jos se tekee mahdottomaksi poikkeuk-
823: Kiovasta Luulajaan suunniteltiin kulkevaksi          sen myöntämisen viisumimaksun kantamisesta
824: Suomen kautta. Avustusjärjestö lupasi vastata        esim. humanitaarisin perustein.
825: kauttakulkumatkaa valvomaan mukaan tulevan               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
826: suomalaisen virkamiehen kustannuksista.              tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
827:    Lehtitietojen mukaan hallitus kieltäytyi          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
828: myöntämästä lapsille vapaata kauttakulkumat-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
829: kaa ja vaati viisumin hankkimista matkaa var-
830: ten. Avustusjärjestö ei katsonut itsellään olevan              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
831: varaa 16 000 markan viisumimaksun maksami-                  ryhtyä muuttaakseen määräyksiä siten,
832: seen edestakaisesta matkasta Suomen läpi, vaan              että viisumivapaus tai maksuton viisumi
833: järjesti matkan Puolan ja Etelä-Ruotsin kautta.             voitaisiin myöntää humanitaarisin tai
834: Matkasta tuli kaksi vuorokautta pitemmän mat-               vastaavin perustein?
835: kustusajan vuoksi hyvin raskas sairaille lapsille.
836: 
837:      Helsingissä 2 päivänä elokuuta 1996
838: 
839:                      Bjarne Kallis /skl                       Sakari Smeds /skl
840:                                              KK 553/1996 vp                                               3
841: 
842: 
843: 
844: 
845:                                      Eduskunnan Rouva Puhemiehelle
846: 
847:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Ulkoasiainministeriön maksupäätöksen tar-
848: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           kistamisen yhteydessä (1708111.12.1995) maksu-
849: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         päätöksen 5 §:ään lisättiin uusi 5 momentti, jon-
850: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Bjarne             ka perusteella ulkoasiainministeriö päättää suur-
851: Kalliksen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-           onnettomuuksissa tai muissa vastaavissa poik-
852: myksen n:o 553:                                         keuksellisissa tilanteissa viisumin myöntämisestä
853:                                                         maksutta tietyille henkilöille ja henkilöryhmille.
854:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo            Ministeriö pitää maksupäätöksen soveltami-
855:         ryhtyä muuttaakseen määräyksiä siten,           sesta saatujen kokemusten pohjalta tarpeellisena
856:         että viisumivapaus tai maksuton viisumi         täsmentää päätöksen 5 §:n 5 momenttia siten,
857:         voitaisiin myöntää humanitaarisin tai           että myös Tshernobylin suuronnettomuuden
858:         vastaavin perustein?                            lapsiuhrien hoitomatkoista Suomeen tai Suomen
859:                                                         kautta kolmanteen maahan aiheutuviin viisu-
860:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            mien käsittelymaksuihin tulisi voida soveltaa
861: vasti seuraavaa:                                        momenttia silloin, kun uhri osallistuu sairaalan
862:                                                         tai julkisista varoista tukea saavan avustusjärjes-
863:    Viranomaisten suoritteiden maksullisuudesta          tön järjestämälle hoitomatkalle.
864: ja maksuperusteista on säädetty valtion maksu-              Ulkoasiainministeriö on valtiovarainministe-
865: perustelailla (150/92). Ulkoasianministeriö on          riön luvalla 19.8.1996 muuttanut maksupäätök-
866: omassa maksupäätöksessään puolestaan pyrki-             sen 5 §:n 5 momentin seuraavaan muotoon:
867: nyt ottamaan huomioon lainsäätäjän tarkoituk-                       Suuronnettomuuksista ja muista vas-
868: sen eli sen, että suoritteiden tuottamisesta valtiol-            taavista tilanteista johtuen, jolloin huma-
869: le aiheutuvista kuluista on perittävä keskimää-                  nitaariset syyt niin puoltavat, ministeriö
870: räisiä kokonaiskustannuksia vastaava maksu.                      päättää viisumin myöntämisestä tietyille
871: Maksupäätöksen mukaisesti viisumista peritään                    henkilöille ja ryhmille maksutta.
872:  100 mk:n käsittelymaksu.                                   Päätös on tullut voimaan heti.
873: 
874:      Helsingissä 23 päivänä elokuuta 1996
875:                                                                    Ulkoasiainministeri Tarja Halonen
876: 4                                           KK 553/1996 vp
877: 
878: 
879: 
880: 
881:                                         Tili Riksdagens Talman
882: 
883:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      des ett nytt 5 mom. till beslutets 5 §. På basis av
884: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-        detta moment beslutar utrikesministeriet vid
885: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      storolyckor eller i andra liknande exceptionella
886: man Bjarne Kallis m.fl. undertecknade spörsmå1        situa ti oner om bevilj ande a v visum u tan avgift till
887: nr 553:                                               vissa personer och grupper av personer.
888:                                                           På basis av erfarenheterna av tillämpningen av
889:           Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-        beslutet om avgifter finner utrikesministeriet det
890:        ta för att ändra bestämme1serna så att         nödvändigt att precisera beslutets 5 § 5 mom. så
891:        visumfrihet eller avgiftsfritt visum kan av    att momentet skall kunna tillämpas även på av-
892:        humanitära eller 1iknande skäl beviljas?       gifterna för handläggning av visum för de barn
893:                                                       som blev offer för katastrofen i Tjernobyl då
894:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         dessa reser till Finland eller via Finland till tredje
895: anföra följande:                                      land för att erhålla vård i de fall att barnet deltar
896:                                                       i en resa som ordnas av ett sjukhus eller en offent-
897:    Om avgifter för myndigheters prestationer          ligt understödd biståndsorganisation.
898: samt om grunderna för dessa avgifter stadgas i            Utrikesministeriet har 19.8.1996, med till-
899: lagen om grunderna för avgifter till staten (150/     stånd från finansministeriet, ändrat 5 § 5 mom. i
900: 92). Utrikesministeriet har i sitt beslut om avgif-   beslutet om avgifter så att det fått följande lydel-
901: ter för sin del försökt beakta lagstiftarens avsik-   se:
902: ter, dvs. att de kostnader som en prestion medför                  Till följd av storolyckor och motsva-
903: för staten skall beläggas med en avgift som mot-                rande situationer, då humanitära skäl ta-
904: svarar den genomsnittliga totalkostnaden. Enligt                lar för det, beslutar ministeriet om bevil-
905: beslutet uppbärs en handläggningsavgift på 100                  jande av visum utan avgift till vissa perso-
906: mk för visering.                                                ner eller grupper.
907:    I samband med granskningen av utrikesminis-            Denna ändring trädde i kraft omedelbart.
908: teriets beslut om avgifter (1708/11.12.1995) foga-
909: 
910:      Helsingfors den 23 augusti 1996
911: 
912:                                                                        Utrikesminister Tarja Halonen
913:                                              KK 554/1996 vp
914: 
915: Kirjallinen kysymys 554
916: 
917: 
918: 
919: 
920:                                     Klaus Bremer /r: Autonvuokraustoimintaa koskevan lainsäädän-
921:                                         nön kehittämisestä
922: 
923: 
924:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
925: 
926:      Saksalainen autovuokraamo Sixt Budget liitti       lisiksikin paljastuneilta (!) asiakkailtaan, puoli
927: tammikuussa kansainvälistä huomiota herättä-            vuotta vanhoja pysäköintivirhe- ja siirtomak-
928: neellä tavalla Suomen niitten maitten joukkoon,         suja.
929: jonne sen vuokraamien autojen ajaminen kiel-                Edellä mainittuja epäoikeudenmukaisuuksia
930: lettiin autovarkausvaaran vuoksi. Suomi joutui          korjattaisiin helposti vuokra-autojen muista
931: siten samalle "mustalle listalle" kuin Venäjä,          poikkeaviiia, näkyvästi erivärisillä tai/ja erimuo-
932: Ukraina, Baltian maat ja entinen Jugoslavia.            toisilla rekisterikilvillä. Ne kertoisivat pysäköin-
933: Jopa sellaisetkin maat, kuten Puola, Tsekki, Un-        oinvalvojille tai muulle siirtohinauksen tilaavalle
934: kari ja Romania, olivat saksalaisen autonvuok-          viranomaiselle heti, mistä oikea vastuullinen eli
935:  rausyrityksen mielestä Suomea turvallisempiaja         maksaja löytyy. Näin maksuvelvoite voitaisiin
936:  sallittuja eli "mustan listan" ulkopuolella. "Jo       kytkeä vuokrasopimukseen. Ne myös hälyttäisi-
937:  huomenna automme ovat uusilla kilvillä käytös-         vät rajanylitystä valvovat viranomaiset estä-
938:  sä idässä" oli Sixt Budgetin perustelu kiellolle,      mään edes satunnaista ja amatööritason rikolli-
939: jolla se halusi torjua "venäläisten ja virolaisten      suutta.
940:  autovarkausliigojen toimintaa".                            Alan virallisesti työllistävän kehityksen estei-
941:      Suomen autonvuokrausala on kärsinyt usei-          nä on muitakin ongelmia. Eräs keskeinen on
942:  den kymmenien miljoonien markkojen tappiot             vuokra-autojen ammattirekisterin puuttuminen.
943:  samasta syystä. Itärikollisuuden toiminta Suo-         Sen perustaminen, esimerkiksi erikoisrekisteri-
944:  messa aiheuttaa yhä suuria tappioita autonvuok-        kilpien myöntämisen myötä, rajaisi pois alalla
945:  rausalan yrittäjillemme aina vararikkoibio ja ki-      esiintyvää epärehellistä ja ns. harmaata liiketoi-
946:  peisiin työpaikkojen menetyksiin asti.                 mintaa. Nykyisin kuka tahansa voi vuokrata
947:      Alan työnantajien kasvu- ja työllistämismah-       vaikkapa täysin vakuuttamattomia autonro-
948:  dollisuuksia haittaavat yhtä pahasti, kenties vielä    muja kenenkään puuttumatta asiaan. Lain edel-
949:  pahemminkin, maassamme noudatetut pysä-                lyttämistä vakuutusvelvollisuuksista ym. jää-
950:  köintivirhemaksu- ja siirtomaksumenettelyt.            dään kiinni vain huonolla tuurilla.
951:  Usein puolikin vuotta asiakassuhteen päätyttyä             Laki määrää edelleen, että rekisteriote pitää
952:  auton omistajaltalhaltijalta eli autovuokraamoi-       olla ajossa mukana. Käytäntö on kipeästi opetta-
953:  ta perittäviksi ilmaantuvat, asiakkaan aiheutta-       nut autonvuokrausalalla työskenteleville, ettei
954:  mat ja salaamat pysäköintivirhe- ja siirtomaksut       vuokra-autossa saa olla edes rekisteriotteen ko-
955:  tuottavat alalle hallitsemattomia Iisäkuluja. Ne       piota. Se on saanut poliisinkin antamaan epävi-
956:  kaatavat alan yrittäjien varovaisimmatkin kus-         rallisen ohjeen tältä osin "rikkoa lakia". Näinhän
957:  tannuslaskelmat. Epäkohtia ei helpota, että eräät      ei saisi olla. Lakia olisi muutettava niin, että
958:  kunnat Suomessa suhtautuvat muita ymmärtä-             vuokra-autoilla tulisi olla mukana vain voimassa
959:  väisemmin autovuokraamaille jälkikäteen lange-         oleva vuokrasopimus.
960:   tettujen rikemaksujen perintään.                          Suomi lienee ainoa Länsi-Euroopan maa, jos-
961:       Sopii myös ihmetellä, että siinä missä maam-      sa vuokra-autot eivät saa lainlaatijalta mitään
962:   me kunnat ja kaupungit jättävät suosiolla peri-       erityiskohtelua. Kuitenkin on nähtävä, että pois-
963:   mättä ulkomaalaisilta pysäköintivirhemaksuja,         tamalla autonvuokrausalalta nykyisiä kohtuut-
964:   valtio edellyttää autovuokraamojen suorittavan        tomia kustannusriskejä voidaan merkittävällä
965:   sille ja vuorostaan perivän ulkomaalaisilta, rikol-   tavalla alentaa autonvuokrauksen hintoja. Siten
966: 
967:  260017
968: 2                                           KK 554/1996 vp
969: 
970: saavutetaan yhteiskunnan kannalta huomatta-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
971: via taloudellisia ja ekologisia etuja. Yli-ikäisten   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
972: autojen, ns. kesäautojen ja kakkosautojen, yllä-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
973: pitämisen sijaan tulisi uusinta tekniikkaa ja tur-
974: vallisuutta edustava vuokra-auto kannattavam-                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus katsoo
975: maksi vaihtoehdoksi. Ei olisi tarpeellista omistaa            asialliseksi ryhtyä autonvuokrausalalla
976: autoa, kun vuokra-auto olisi nykyistä halvempi                esiintyvien väärinkäytösten ehkäisemi-
977: vaihtoehto. Se olisi omiaan myös avaamaan                     seksi esimerkiksi erikoisrekisterikilvin, ja
978: uusia työpaikkoja alalle. Tämän edistämiseksi                     miten Hallitus katsoo aiheelliseksi pa-
979: valtion kannattaisi vakavasti harkita vuokra-                 rantaa autonvuokrausalan mikro- ja pk-
980: autojen autoveron osittaista palauttamista.                   yrittäjien toimintamahdollisuuksia työl-
981:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-            listäjinä?
982:      Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1996
983: 
984:                                             Klaus Bremer /r
985:                                             KK 554/1996 vp                                                3
986: 
987: 
988: 
989: 
990:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
991: 
992:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        yhteys ajoneuvorekisteriin. Suurimmalla osalla
993: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         valvojista on suora atk-yhteys rekisteriin. Näin
994: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       ollen valvojat voivat rekisteristä varmistaa ajo-
995: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-       neuvon omistaja- ja haltijatiedot sekä muun
996: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        ohessa sen, onko ajoneuvo vuokrauskäytössä
997: 554:                                                  (rekisteritietona vuokraus ilman kuljettajaa).
998:                                                       Koska ensisijaisesti ajoneuvon kuljettaja on
999:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus katsoo       myös vuokra-autojen osalta vastuussa pysäköin-
1000:        asialliseksi ryhtyä autonvuokrausalalla        tivirhemaksusta, eivät kysymyksessä ehdotetut
1001:        esiintyvien väärinkäytösten ehkäisemi-         erityiset rekisterikilvet vaikuttaisi virhemaksun
1002:        seksi esimerkiksi erikoisrekisterikilvin, ja   kirjoittajan toimintaan paikan päällä. Toissijai-
1003:           miten Hallitus katsoo aiheelliseksi pa-     nen maksuvelvollisuus selvitetään taas aina ajo-
1004:        rantaa autonvuokrausalan mikro- ja pk-         neuvorekisteristä,josta samalla selviää myös ajo-
1005:        yrittäjien toimintamahdollisuuksia työl-       neuvon käyttötarkoitus.
1006:        listäjänä?                                         Vuokra-autojen varustaminen erityisillä re-
1007:                                                       kisterikilvillä ei poistaisi sitä ongelmaa, että edel-
1008:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          lä tarkoitettuja maksuja joudutaan jälkikäteen
1009: vasti seuraavaa:                                      perimään autonvuokraustoiminnan harjoittajil-
1010:                                                       ta. Hallituksen näkemyksen mukaan nykyiset
1011:    Kysymyksen perusteluosassa todetaan, että          säännökset turvaavat riittävästi ajoneuvon omis-
1012: alan työnantajien kasvu- ja työllistämismahdolli-     tajan ja haltijan oikeutta saada korvauksia suo-
1013: suuksia haittaavat pahasti itärikollisuuden lisäk-    rittamistaan maksuista. Korvausvaatimus voi-
1014: si maassamme noudatetut pysäköintivirhemak-           daan ratkaista oikeudenkäymiskaaren 5 luvun
1015: su- ja siirtomaksumenettelyt.                          13 §:n mukaisessa summaarisessa menettelyssä,
1016:    Pysäköintivirhemaksusta annetun lain (248/         ja autovuokraamoilla on oltava tiedossaan vuok-
1017: 70) 8 §:n mukaan ensisijainen maksun suoritta-        raajien henkilötiedot, joten useimmissa tapauk-
1018: misvelvollisuus on virheen tehneellä kuljettajalla.   sissa vuokraajat ovat suuremmitta vaikeuksitta
1019: Myös ajoneuvon omistaja tai hänen sijastaan           tavoitettavissa.
1020: ajoneuvorekisteriin pysyväksi haltijaksi ilmoitet-        Kaikilla raja-asemilla on suora atk-yhteys ajo-
1021: tu on vastuussa maksusta. Sanotun lain 17 §:n 2       neuvorekisteriin, josta Suomessa rekisteröidyn
1022: momentin mukaan ajoneuvon omistajana tai              ajoneuvon tiedot - vuokrakäyttö mukaan lu-
1023: haltijalla, joka on suorittanut pysäköintivirhe-      kien - voidaan valvonnan yhteydessä aina sel-
1024: maksun, on kuitenkin oikeus saada korvaus ajo-        vittää. Rekisterikilpien helpon vaihdettavuuden
1025: neuvon kuljettajalta suorittamastaan maksusta.        vuoksi erityiset rekisterikilvet tuskin estäisivät
1026:    Ajoneuvojen siirtämisestä ja romuajoneuvo-         vuokra-ajoneuvojen ammattimaisia varkauksia
1027: jen hävittämisestä annetun lain (151/75) 9 §:n        tai laitonta maasta vientiä. Autonvuokrausta
1028: mukaan siirretyn ajoneuvon omistaja on velvolli-      harjoittavilla on käytettävänään tässä tapauk-
1029: nen korvamaan valtiolle tai kunnalle aiheutuneet      sessa erityisiin rekisterikilpiin verrattavissa oleva
1030: siirtokustannukset Myös tässä tapauksessa             vaihtoehto: ajoneuvon merkitseminen selkeillä
1031: omistajalla on sanotun säännöksen mukaan oi-          vuokra-autoa osoittavilla maalauksilla tai muilla
1032: keus saada suorittamansa siirtokustannusten           vastaavilla menetelmillä.
1033: määrä takaisin ajoneuvon kuljettajalta, jonka            Joissakin maissa käytössä olevilla, vuokratta-
1034: virheestä tai laiminlyönnistä ajoneuvon siirtämi-     via ajoneuvoja varten valmistetuilla erityisrekis-
1035: nen on johtunut.                                      terikilvillä saattaisi olla vaikutusta taparikollis-
1036:    Ajoneuvorekisteriin merkitään ajoneuvon            ten tekemiin Iuvattomiin käyttöönottoihin, mut-
1037: käyttötarkoitus. Liikenteen tietojärjestelmästä       ta toisaalta esimerkiksi Suomesta vuokratulla
1038: annetun lain (819/89) 12 §:n mukaan pysäköin-         autolla matkailevan turistin autossaan kuljetta-
1039: ninvalvontaa ja ajoneuvojen siirtoja valvovilla       ma omaisuus saattaisi tällöin entistä herkemmin
1040: viranomaisilla on oikeus saada tekninen käyttö-       joutua rikoksen kohteeksi.
1041: 4                                            KK 554/1996 vp
1042: 
1043:    Vuokra-autoihin kohdistuneet varkaudet               Kysymyksen perusteluissa esitetyn vuokra-au-
1044: ovat viime vuosina vähentyneet merkittävästi.           toja koskevan veroedun kautta tapahtuva työlli-
1045: Kun huippuvuonna 1993 noin 160 varastetuksi             syyden lisääminen autonvuokraustoiminnassa
1046: ilmoitettua vuokra-autoa jäi löytymättä, aleni          saattaisi olla syntyvien työpaikkojen määrään
1047: luku vuonna 1995 alle 30:een tehostetun rajaval-        nähden valtiontaloudellisesti hyvinkin kallis.
1048: vonnan, vuokraus- ja vakuutusehtojen tiukenta-          Autonvuokrausalan mikro- ja pk-yrittäjien toi-
1049: misen sekä ajoneuvojen tunnistus- ja paikanta-          mintamahdollisuudet työllistäjinä ovat alan eri-
1050: mislaitteiden asentamisen ansiosta.                     tyispiirteetkin huomioon ottaen pitkälle yhden-
1051:    Erillisen vuokra-autojen ammattirekisterin           mukaiset, kuten pk-yritysten työllistämismah-
1052: perustaminen ajoneuvorekisterin yhteyteen ei            dollisuudet yleensä. Näin ollen jo suoritetut toi-
1053: voisi estää alalla esiintyvää epärehellistä liiketoi-   menpiteet ja vastaiset kehittämistoimet pk-sek-
1054: mintaa. Yleisen ajoneuvorekisterin pitäjä ei            torilla koituvat myös autonvuokraamoalan työl-
1055: myöskään olisi oikea taho harkitsemaan tällai-          listämismahdollisuuksien hyväksi.
1056: seen rekisteriin pääsyn edellytyksiä. Vuokra-au-            Kauppa- ja teollisuusministeriön yhteydessä
1057: tojen ammattirekisteri ei estäisi "vakuuttamatto-       toimiva pienen ja keskisuuren yritystoiminnan
1058: mien autonromujen vuokrausta", vaan tällaisen           neuvottelukunta julkaisi helmikuussa 1996 pk-
1059: toiminnan valvonta jäisi edelleen liikennevalvon-       yrityspoliittisen ohjelman (KTM neuvottelukun-
1060: nan yhteyteen. Valvovalla viranomaisella on jo          taraportteja 1/1996). Pk-yritysten kasvua ja kil-
1061: tällä hetkellä käytössään rekisterissä tieto ajo-       pailukykyä vahvistavien hankkeiden edistämistä
1062: neuvon mahdollisesta vuokrauskäytöstä.                  koskevissa suosituksissa lähtökohtana on, että
1063:    Vuokra-autojen autoveron osittaisen palaut-          käytettävät resurssit suunnataan erityisesti pien-
1064: tamisen ei voida nähdä poistavan kysymyksessä           yritysten ja kasvavien teollisten yritysten uusia
1065: muutoin esitettyjä, vuokraustoimintaan liittyviä        tarpeita vastaavaksi. Pk-yritysten työelämän ke-
1066: epäkohtia, vaan mahdollisestijopa lisäävän niitä        hittämissuosituksissa korostuvat henkilöstövoi-
1067: siinä suhteessa kuin vuokrattavien ajoneuvojen          mavaran kehittäminen sekä yhteistoiminnan ja
1068: määrä lisääntyisi.                                      työelämän joustavuuden lisääminen.
1069:     Kysymyksen perustelujen mukaan säännök-                 Eduskunnan käsiteltäväksi on annettu lukui-
1070: siä olisi muutettava siten, että vuokra-autossa         sia hallituksen esityksiä, joissa on otettu huo-
1071: tulisi olla mukana vain vuokrasopimus. Rekiste-         mioon pienen ja keskisuuren yritystoiminnan
1072: riotteen mukanapitämistä ei saisi edellyttää. Ajo-      mahdollisuudet työllistää nykyistä paremmin.
1073: neuvojen rekisteröinnistä annetun asetuksen             Esitykset työttömyysturvalain muuttamisesta,
1074: (1598/95) 31 §:n mukaan viimeksi annetun rekis-         työmarkkinatuesta annetun lain muuttamisesta
1075: teriotteen tekninen osa on pidettävä mukana ajo-        ja eräistä epätyypillistä työtä koskevista lain-
1076: neuvoa liikenteessä käytettäessä ja vaadittaessa        muutoksista on tarkoitettu tulemaan voimaan
1077: esitettävä liikennettä valvovalle viranomaiselle.       vuoden 1997 alusta.
1078: Perävaunua tai vuokra-ajoneuvoa kuljetettaessa              Edellä esitetyn perusteella hallitus selvittää re-
1079: riittää, kun mukana on rekisteriotteen teknisestä       kisteri otteen mukanapitämisvelvollisuuteen liit-
1080: osasta enintään kuusi kuukautta aikaisemmin             tyvien säännösten muuttamismahdollisuuksia.
1081: oikeaksi todistettu jäljennös. Rekisteriotteen tek-     Muutoin hallitus katsoo, ettei kysymyksen joh-
1082: nisen osan tai tämän jäljennöksen korvaaminen           dosta ole tullut esiin tarvetta ryhtyä erityisiin
1083: virallisesti vahvistetun kaavan mukaisella vuok-        toimenpiteisiin. Valmisteltaessa muutoksia ajo-
1084: rasopimuksen kappaleella, joka sisältäisi valvon-       neuvojen rekisteröintiin liittyviin säädöksiin
1085: nan kannalta riittävän luotettavat ajoneuvojen          ovat erilaiset väärinkäytösten ehkäisemiseen täh-
1086: yksilöimiseen tarvittavat tiedot, saattaisi vähen-      täävät seikat aina keskeisesti esillä. Hallitusohjel-
1087: tää vuokrattuihin ajoneuvoihin kohdistuvia ri-          man ja työllisyysohjelman mukaisesti edellytys-
1088: koksia. Mahdolliset muutokset rekisteriotteen           ten luominen pk-yritysten työllistämismahdolli-
1089: mukanapitämisvelvollisuutta koskeviin sään-             suuksien parantamiseksi jatkuu. Uusia keinoja
1090: nöksiin edellyttävät kuitenkin lisäselvityksiä.         etsitään ja otetaan käyttöön koko ajan. Auton-
1091:     Hallituksen näkemyksen mukaan nykyisessä            vuokrausalan tarpeet työllistäjänä tulevat yleisen
1092: työllisyystilanteessa kaikki lainsäädännössä ta-        kehityksen myötä huomioon otetuiksi. Kaikki
1093: pahtuvat kehittämispyrkimykset ovat kannatet-           pk-yritykset toimialasta riippumatta ovat avain-
1094: tavia,jos niillä voidaan luoda uusia työpaikkoja.       asemassa.
1095: 
1096:      Helsingissä 28 päivänä elokuuta 1996
1097: 
1098:                                                                   Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
1099:                                               KK 554/1996 vp                                               5
1100: 
1101: 
1102: 
1103:                                           Tili Riksdagens Talman
1104: 
1105:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         myndigheterna har direkt ADB-anslutning tili
1106: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          registret. F öljaktligen kan övervakarna i registret
1107: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-      kontrollera uppgifter om ägare och innehavare
1108: damot Klaus Bremer undertecknade spörsmål nr            och bl.a. om fordonet är uthyrt (antecknas i re-
1109: 554:                                                    gistret som hyrning utan förare). Eftersom for-
1110:                                                         donsföraren i första hand ansvarar för betalning-
1111:           Vilka åtgärder anser Regeringen vara          en av parkeringsbot för hyrt fordon, skulle de i
1112:        befogade att vidta, t.ex. med specialre-         spörsmålet föreslagna särskilda registrerings-
1113:        gistreringsskyltar för att förhindra fall av     skyltarna inte påverka verksamheten på ort och
1114:        missbruk inom biluthyrningsbranschen,            ställe för den som skriver ut parkeringsbot. Betal-
1115:        och                                              ningsskyldighet i andra hand utreds alltid genom
1116:           hur ämnar Regeringen förbättra verk-          fordonsregistret, från vilket samtidigt också
1117:        samhetsförutsättningarna för mikro-              framgår fordonets användningsändamål.
1118:        samt små och medelstora företagare att               Att förse hyrda fordon med särskilda registre-
1119:        sysselsätta människor?                           ringsskyltar avlägsnar inte problemet med att
1120:                                                         ovan nämnda avgifter skall indrivas i efterskott
1121:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           av dem som bedriver biluthyrningsverksamhet.
1122: anföra följande:                                        Enligt regeringens uppfattning skyddar gällande
1123:                                                         stadganden alldeles tillräckligt fordonsägarens
1124:     1 spörsmålets motiveringsdel konstateras att        eller- innehavarens rätt att få ersättning för erlag-
1125: förutom östbrottsligheten verkar förfarandet vid        da betalningar. Krav på ersättning kan avgöras
1126: betalning av parkeringsbot och ersättningar vid         med stöd av summariskt förfarande enligt 13 §
1127: förflyttning av fordon menligt på tiilväxt- och         5 kap. rättegångsbalken, och biluthyrningsfir-
1128: sysselsättningmöjligheterna hos arbetsgivarna           morna skall ha personuppgifter om hyrestagaren
1129: inom branschen.                                         och följaktligen kan man i de flesta fall utan
1130:     Enligt 8 § lagen om parkeringsbot (248/70) är       större problem få tag på dem.
1131: föraren som begått felet) första hand skyldig att           Alla gränsstationer har direkt ADB-anslut-
1132: erlägga parkeringsbot. A ven fordonets ägare el-        ningtill fordonsregistret, från vilket uppgifter om
1133: ler i hans ställe den tili viiken besittningen av       i Finland registrerat fordon - fordon i hyres-
1134: fordonet enligt anmälan i motorfordonsregistret         bruk medräknade- i en kontrollsituation alltid
1135: varaktigt överlåtits är ansvarig för betalningen.       kan utredas. Eftersom registreringsskyltarna lätt
1136: Enligt 17 § 2 mom. i den nämnda lagen har for-          kan bytas ut torde särskilda registreringsskyltar
1137: dons ägare eller innehavare som erlagt parke-           knappast förhindra yrkesmässig stöld eller olag-
1138: ringsbot rätt att få ersättning av föraren tiii for-    lig utförsel av hyrda fordon från landet. De som
1139: donet för erlagd betalning.                             bedriver biluthyrningsverksamhet kan i detta fall
1140:     Enligt, 9 § lagen om flyttning av fordon och        utnyttja ett alternativ jämförbart med särskilda
1141: nedskrotning av skrotfordon (151/75) är ägaren          registreringsskyltar: fordonet märks med klara
1142: tili ett flyttat fordon skyldig att betala ersättning   målningar som uttrycker att fordonet är uthyrt
1143: för de kostnader som staten eller kommunen              eller andra motsvarande metoder.
1144:  åsamkats vid flyttning. Också i detta fall är äga-         Särskilda registreringsskyltar som i vissa Iän-
1145:  ren enligt nämnda stadgande berättigad att åter-       der görs för hyrda fordon kan tänkas ha inverkan
1146:  få det belopp, som han har erlagt i flyttningskost-    på vanebrottslingars olovliga ibruktaganden av
1147:  nader, av den förare av fordonet vars fel eller        fordon, men å andra sidan är det möjligt att
1148:  försummelse har föranlett att fordonet flyttats.       ägodelarna tili resenärer som t.ex. fårdas med bil
1149:     1 fordonsregistret antecknas uppgifter om for-      hyrd i Finland, i dessa fall ännu lättare kan bli
1150:  donets användningsändamål. Enligt 12 § lagen           mål för krimineli verksamhet.
1151:  om ett datasystem för vägtrafiken (819/89) skall           Stölder av hyrda fordon har under de senaste
1152:  myndighet som övervakar parkering och flytt-           åren märkbart minskat. När 160 stulna bilar år
1153:  ning av fordon ha rätt tiii teknisk anslutning tili    1993 aldrig hittades, har antalet år 1995 minskat
1154:  fordonsregistret. Största delen av övervaknings-       tili 30, tack vare effektiverad gränsövervakning,
1155: 6                                           KK 554/1996 vp
1156: 
1157: åtstraruade uthyrnings- och försäkringsvillkor,        ur statsekonoruisk synvinkel bli väldigt dyr.
1158: sarut rued hjälp av installering av identifierings-    Verksaruhetsruöjligheterna för ruikro- och sruå
1159: och lokaliseringsapparatur i fordonen.                 sarut ruedelstora företagare i egenskap av syssel-
1160:     Den oärliga affårsverksaruheten soru finns         sättare inoru biluthyrningsbranschen, också i frå-
1161: inoru branschen kan inte undvikas genoru ett           ga oru deras specifika egenskaper, är rätt så lika-
1162: särskilt yrkesregister över hyrda fordon vid sidan     dana soru verksaruhetsruöjligheterna till syssel-
1163: oru fordonsregistret. Den instans soru upprätt-        sättning för sruå- och ruedelstora företagare i
1164: håller det allruänna fordonsregistret är inte heller   allruänhet. Följaktligen Iänder de utvecklingsåt-
1165: den rätta instansen att besluta oru vilka förutsätt-   gärder soru redan förverkligats inom sektorn
1166: ningarna är för att ruan införs i ett sådant regis-    också biluthyrningsbranschen till nytta.
1167: ter. Ett yrkesregister över hyrda fordon skulle           Delegationen för sruå och ruedelstora företags
1168: inte hindra "uthyrning av icke försäkrade skrot-       verksaruhet vid handels- och industriministeriet
1169: bilar", utan kontroll av denna verksaruhet skulle      publicerade i februari 1996 ett politiskt prograru
1170: fortfarat?:de ingå soru en del av trafikövervak-       för sru-sektorn (HIM delegationsrapporter 1/
1171: ningen. Overvakningsruyndigheten har redan nu          1996). Utgångspunkten i rekoruruendationerna
1172: till sitt förfogande registeruppgifter oru fordonet    soru behandlar frärujandet av projekt med avsik-
1173: eventuellt har hyrts.                                  ten att öka konkurrenskraften inoru sruå och
1174:     Återbäring av en del av bilskatten för hyrda       ruedelstora företag är att resurserna uttryckligen
1175: fordon kan inte anses avlägsna de i spörsruålet        skall ruotsvara de nya behoven inoru små företag
1176: frarulagda ruissförhållandena soru gäller uthyr-       och växande industriföretag. 1 rekorumendatio-
1177: ningsverksaruhet, utan kan t.o.ru. tänkas öka          nerna för utvecklandet av arbetslivet inoru sruå
1178: deru i den rueningen att antalet uthyrda bilar         och ruedelstora företag poängteras utvecklandet
1179: ökar.                                                  av personalen i egenskap av kraftresurs sarut
1180:     Enligt spörsruålets ruotiveringar borde stad-      saruarbetet och ökandet av smidigheten i arbets-
1181: gandena ändras så att det blir obligatoriskt att       livet.
1182: ruedföra endast hyreskontraktet i det hyrda for-          Riksdagen har förelagts till behandling otaliga
1183: donet. Medhav av registerutdrag skulle dock inte       regeringspropositioner i vilka ruan beaktar de
1184: kunna förutsättas. Enligt 31 § förordningen oru        sruå och ruedelstora företagens ruöjligheter att
1185: registrering av fordon (1598/95) skall den teknis-     sysselsätta bättre än för närvarande. Proposi-
1186: ka delen i det senast utfårdade registerutdraget       tionerna soru gäller lagen oru utkorustskydd för
1187: ruedföras och vid uppruaning företes för sådan         arbetslösa, ändring av lagen oru arbetsruark-
1188: ruyndighet soru övervakar trafiken. Då en släp-        nadsstöd och lagändringar soru behandlar vissa
1189: vagn och ett hyrt fordon förs räcker det rued att      atypiska arbeten har avsetts träda i kraft fr.o.ru.
1190: registerutdragets tekniska del eller högst sex ruå-    början av 1997.
1191: nader tidigare intygad kopia därav ruedförs. Er-           Med stöd av det ovan anförda utreder reger-
1192: sättandet av registerutdragets tekniska del eller      ingen ruöjligheterna att ändra stadgandena soru
1193: en kopia därav rued ett hyresavtal enligt officiellt   gäller ruedhav av registerutdrag. 1 övrigt anser
1194: föreskriven forru, soru från övervakningssyn-          regeringen att det inte föreligger orsak att vidta
1195: punkt innehåller tillräckligt pålitliga uppgifter      särskilda åtgärder beträffande spörsruålet. Målet
1196: för identifiering av fordonet kunde tänkas ruin-       att förhindra olika slag av ruissbruk är alltid av
1197: ska brott soru gäller hyrda fordon. Eventuella         central betydelse i beredningen av förslag till änd-
1198: ändringar av stadgandena soru gäller skyldighe-        ring av stadganden oru registrering av fordon.
1199: ten att ha rued registerutdraget kräver dock ytter-    Enligt regeringsprograruruet och sysselsättnings-
1200: ligare utredningar.                                    prograruruet fortsätter strävandena att skapa
1201:     Enligt regeringen är alla strävanden till ut-      förutsättningar för sruå och ruedelstora företag
1202: veckling av lagstiftningen i detta sysselsättnings-    att ge arbete. Hela tiden söker ruan efter nya
1203: läge värda sitt understöd, oru ruan genoru deru får    ruedel och oavbrutet tas dessa i bruk. Biluthyr-
1204: till stånd nya arbetsplatser. Den i spörsruålets       ningsbranschens behov i egenskap av sysselsät-
1205: ruotiveringsdel närunda ruetoden att öka syssel-       tare beaktas i saruband rued den allruänna ut-
1206: sättningen inoru biluthyrningsbranschen genoru         vecklingen. Alla sruå och ruedelstora företag obe-
1207: skattefördelar soru hänför sig till hyrda fordon,      roende av vilken bransch de tillhör är i nyckel-
1208: kunde i relation till de nya arbetsplatsernas antal    ställning.
1209:      Helsingforsden 28 augusti 1996
1210: 
1211:                                                                     Trafikruinister Tuula Linnainmaa
1212:                                               KK 555/1996 vp
1213: 
1214: Kirjallinen kysymys 555
1215: 
1216: 
1217: 
1218: 
1219:                                     Pentti Tiusanen /vas: Poliisin menettelytavoista eduskunnassa ta-
1220:                                        pahtuneen mielenosoituksen johdosta
1221: 
1222: 
1223:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
1224: 
1225:    Eduskunnan istunto keskeytettiin 14. touko-          jan sisältö ja se, että poliisitutkinta kohdistuu
1226: kuuta 1996 illalla lehterillä tapahtuneen välikoh-      siihen, onko Oy Stockmann Ab:n kunniaa lou-
1227: tauksen vuoksi. Pieni mielenosoittajajoukko             kattu. Poliisi on takavarikoinut 15-vuotiaan ty-
1228: huudoilla ja heittämällä istuntosaliin lentolehti-      tön kotoa mm. Stockmann osa turkisteollisuutta
1229: siä aiheutti täysistunnon keskeyttämisen. Fyysis-       -lennäkkejä.
1230: tä vaaraa salissa olleille ei aiheutettu. Vaaratilan-      Eduskunnan istunnon keskeyttäneestä väli-
1231: teessa oli lähinnä mielenosoitusta johtanut hen-        kohtauksesta on runsaasti näyttöä. Kuitenkin
1232: kilö kävellessään lehterin kaiteella. Tapahtu-          esitutkintaa jatketaan ja se viedään alueille, joilla
1233: neesta on käytössä ja julkisesti esitetty tarkoin eri   ei ole tekemistä itse tapahtuman kanssa. Samalla
1234: vaiheita kuvaava videonauhoitus.                        nuoria 15-18-vuotiaita ihmisiä syyllistetään
1235:    Lehteritapahtumat ovat johtaneet laajoihin           kansalaisoikeuksiin pohjautuvasta sanan- ja il-
1236: poliisitoimiin. Esitutkintaan on otettu mukaan          maisunvapauden käyttämisestä, kun he vaativat
1237: kaikki muutkin mahdolliset asiat. Erityisesti on        eläinten oikeuksien huomioimista.
1238: etsitty materiaalia, joka viittaisi ns. eläinten oi-        Eduskunta on joutumassa varsin epämiellyt-
1239: keus -nuorison toimintaan,ja poliisin mielenkiin-       tävään välikäteen. Sinänsä aiheellista 14.5.1996
1240: to on suuntautunut eläinten oikeuksista huolta          sattuneen välikohtauksen esitutkintaa käytetään
1241: kantavan nuorison tekemisten tutkimiseen.               hyväksi tavalla, joka on johtanut ja johtamassa
1242:    Esitutkintatoimet ovat jatkuneet lähes kol-          Suomen kansalaisten kansalais- ja ihmisoikeuk-
1243: men kuukauden ajan. Niitä ovat leimanneet ta-           sien riistoon.
1244: pahtumat,jotka voi mielestäni luokitella ylilyön-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1245: neiksi ja jotka loukkaavat asianomaisten ihmis-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1246: oikeuksia ja ihmisarvoa.                                nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1247:    Esitutkinta on kohdistunut ilmeisesti 20 nuo-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1248: reen ihmiseen. Esitutkinnalle leimallinen piirre
1249: on ollut pakkokeinojen käyttäminen. Esitutkin-                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1250: nassa on suoritettu kolmen vuorokauden pidätys                  ryhtyä selvittääkseen sen, onko eduskun-
1251: ja mm. 15-vuotiasta tyttöä on pidetty lähes 24                  nassa 14 päivänä toukokuuta 1996 tapah-
1252: tuntia kiinniotettuna selliyöpymisineen.                        tuneen välikohtauksen esitutkintaa käy-
1253:     Vaikuttaa siltä, että poliisi käyttää eduskun-              tetty Suomen kansalaisen oikeuksia louk-
1254: nassa tapahtunutta, sinänsä valitettavaa, väli-                 kaavasti hyväksi ja ovatko tutkintaa suo-
1255: kohtausta tekosyynä pidätyksiin ja vapauden-                    rittaneet poliisiviranomaiset toimineet oi-
1256: riistoon. Keinoina näyttävät olevan nuorten ih-                 keusvaltion periaatteita ja ihmisoikeuk-
1257: misten painostaminen, uhkaaminen, vapauden-                     sia kunnioittaen, vai onko poliisin pakko-
1258: riisto, kotietsintä, takavarikot jne...                         keinojen- pidätys, kiinni otto, kotietsin-
1259:     Erityistä kiinnostusta poliisi on osoittanut nk.            tä, takavarikko- kohteiksi joutuneiden
1260: eläinten oikeus -kysymyksissä. Tätä osoittaa                    nuorten Suomen kansalaisten perus- ja
1261:  mm. käytettävissä olevan takavarikkopöytäkir-                  ihmisoikeuksia loukattu?
1262: 
1263:      Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1996
1264: 
1265:                                            Pentti Tiusanen /vas
1266: 
1267: 
1268: 260017
1269: 2                                           KK 555/1996 vp
1270: 
1271: 
1272: 
1273: 
1274:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
1275: 
1276:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        on tehty. Esitutkinnassa selvitetään rikos, sen
1277: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         teko-olosuhteet, ketkä ovat asianosaisia ja muut
1278: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       syytteestä päättämistä ja rikosasian oikeuden-
1279: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu-      käyntiä varten tarvittavat seikat.
1280: sasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           Kysymyksessä tarkoitetun tapahtuman joh-
1281: 555:                                                  dosta on 14.5.1996 aloitettu esitutkinta,joka on
1282:                                                       edelleen kesken. Esitutkinnassa on ollut rikok-
1283:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       sesta epäiltynä 14 henkilöä. Heistä on kuulustel-
1284:        ryhtyä selvittääkseen sen, onko eduskun-       tu 13:aja yhtä ei ole vielä tavoitettu kuultavaksi.
1285:        nassa 14 päivänä toukokuuta 1996 tapah-        Yksi on jouduttu noutamaan kuulusteluun pa-
1286:        tuneen välikohtauksen esitutkintaa käy-        koilun vuoksi. Esitutkinnan vuoksi on ollut kiin-
1287:        tetty Suomen kansalaisen oikeuksia louk-       niotettuna myös yksi alle 18-vuotias henkilö.
1288:        kaavasti hyväksi ja ovatko tutkintaa suo-      Häntä epäillään myös aikaisemmin tapahtuneis-
1289:        rittaneet poliisiviranomaiset toimineet oi-    ta kahdesta muusta rikoksesta. Poliisi ei ole tässä
1290:        keusvaltion periaatteita ja ihmisoikeuk-       käyttänyt pidättämistä, vaikka se olisi ollut mah-
1291:        sia kunnioittaen, vai onko poliisin pakko-     dollista, vaan lievempää pakkokeinoa. Tässä ta-
1292:        keinojen- pidätys, kiinni otto, kotietsin-     pauksessa tutkittavana on rikos, jonka rangais-
1293:        tä, takavarikko- kohteiksi joutuneiden         tusmaksimin mukaan pidättämisen edellytykset
1294:        nuorten Suomen kansalaisten perus- ja          ovat olleet olemassa. Samoin rikoksen tutkinnas-
1295:        ihmisoikeuksia loukattu?                       sa on voitu käyttää kotietsintää ja takavarikkoa.
1296:                                                          Joidenkin tässä rikoksessa epäiltynä olevien
1297:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           osuutta muihin tapahtuneisiin rikoksiin tutki-
1298: taen seuraavaa:                                       taanjaheidän luonaan on tehty mm. kotietsintö-
1299:                                                       jä todistusaineiston hankkimiseksi. Käytetyt
1300:    Viranomaistoiminnan on perustuttava lakiin.        pakkokeinot eivät ole olleet ainoastaan
1301: Erityisesti ihmisten perusoikeudet ja ihmisoikeu-     14.5.1996 tapahtuneen selvittelyä, vaan liittyvät
1302: det on suojattava. Myös poliisitoimintaa ohjaa-       tutkintakokonaisuuteen, jossa on tutkittavana
1303: vat säädökset ja ohjeet on kirjoitettu tässä hen-     useita rikoksia. Nämä rikokset on tehty 1995-
1304: gessä. Kansalaisilla on oikeus mm. ilmaisuva-         1996 rikkomalla ja maalilla töhrimällä useita
1305: pauteen niin, että sitä eivät viranomaiset rajoita.   kymmeniä - pääosin turkisliikkeiden - ikku-
1306: Yhteiskuntarauhan säilyttämiseksi lainsäätäjä         noita. Teot on tehty mm. turkiselinkeinoa vastus-
1307: on kuitenkin asettanut tietyt rajat joidenkin pe-     tavan Eläinten Vapautusrintaman (E.V.R.) ni-
1308: rusoikeuksien käytölle. Tässä kyseessä olevassa       missä.
1309: tapauksessa kansalaisten perusoikeutena käyttä-          Tutkinnan aikana kenenkään oikeuksiin ei ole
1310: mä ilmaisu- ja sananvapaus muuttuijulkisen ko-        puututtu enempää kuin on välttämätöntä esitut-
1311: tirauhan rikkomiseksi. Kyseessä on rikos, jota on     kinnan tarkoituksen saavuttamiseksi. Kenen-
1312: käsiteltävä laissa määrätyllä tavalla.                kään perus- tai ihmisoikeuksia ei ole loukattu.
1313:    Esitutkintalain (449/87) 2 §:n mukaan poliisin     Tutkintaa suorittaessaan poliisiviranomaiset
1314: tai muun esitutkintaviranomaisen on toimitetta-       ovat noudattaneet oikeusvaltion periaatteita.
1315: va esitutkinta, kun sille tehdyn ilmoituksen pe-      Esitutkinta on pyritty toimittamaan ilman viivy-
1316: rusteella tai muutoin on syytä epäillä, että rikos    tystä.
1317: 
1318:      Helsingissä 27 päivänä elokuuta 1996
1319: 
1320:                                                                Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
1321:                                            KK 555/1996 vp                                            3
1322: 
1323: 
1324: 
1325: 
1326:                                        Tili Riksdagens Talman
1327: 
1328:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     tänka att ett brott har begåtts. Vid förundersök-
1329: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       ning utreds brottet, de förhållanden under vilka
1330: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     det begåtts, vilka parterna är samt de andra om-
1331: man Pentti Tiusanen undertecknade spörsmål nr        ständigheter som måste klarläggas för beslut om
1332: 555:                                                 åtal och för rättegång i brottmål.
1333:                                                          Med anledning av den händelse som avses i
1334:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       spörsmålet inleddes en förundersökning den 14
1335:        ta för att utreda om förundersökningen        maj 1996. Vid förundersökningen, som ännu inte
1336:        av intermezzot i riksdagen den 14 maj         avslutats, har 14 personer varit misstänkta för
1337:        1996 har utnyttjats på ett sätt som krän-     brott. Av dem har 13 förhörts, medan en inte
1338:        ker medborgarrättigheterna och om de          ännu har kunnat nås för att bli hörd. En av de
1339:        polismyndigheter som utfört undersök-         misstänkta har hållit sig undan, och har därför
1340:        ningen har handlat med respekt för de         hämtats tili förhör. Också en person under 18 år
1341:        mänskliga rättigheterna samt de princi-       varit gripen för förundersökningen. Denna per-
1342:        per som gäller i en rättsstat, eller om de    son är misstänkt också för två tidigare brott.
1343:        grundläggande och mänskliga rättighe-         Trots att det hade varit möjligt har polisen inte
1344:        terna har kränkts i fråga om de unga          tillgripit anhållande, utan använt sig av mildare
1345:        finska medborgare som utsatts för poli-       tvångsmedel. Enligt maximistraffet för det brott
1346:        sens tvångsmedel - anhållande, gripan-        som nu undersöks har det förelegat förutsätt-
1347:        de, husrannsakan och beslag?                  ningar för anhållande. Likaså har husrannsakan
1348:                                                      och beslag kunnat användas vid undersökningen
1349:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        av brottet.
1350: anföra följande:                                         Undersökningar pågår om vissa misstänktas
1351:                                                      andel i andra brott, och bl.a. husrannsakan har
1352:    Myndigheternas verksamhet skall grunda sig        gjorts hos dem i syfte att skaffa bevismaterial.
1353: på lag. I synnerhet skall människors grundläg-       Tvångsmedlen har inte enbart tiligripits för att
1354: gande och mänskliga rättigheter skyddas. Också       klarlägga händelsen den 14 maj, utan de ingåri en
1355: de författningar och anvisningar som styr poli-      undersökningshelhet som gäller flera brott.
1356: sens handlingar har skrivits i denna anda. Med-      Dessa brott har begåtts 1995-1996 genom att
1357: borgarna har bl.a. rätt tili en yttrandefrihet som   tiotals fönster- huvudsakligen sådana som till-
1358: inte begränsas av myndigheterna. I syfte att beva-   hör pälsaffårer- har slagits sönder och klottrats
1359: ra samhällsfreden har lagstiftaren dock satt vissa   ned med målfärg. Gärningarna har begåtts i
1360: gränser för hur en del grundläggande rättigheter     namnet av Djurens Befrielsefront, som bl.a. mot-
1361: får användas. I det aktuella fallet förvandlades     arbetar pälsdjursnäringen.
1362: den yttrandefrihet som medborgarna utnyttjade            Vid undersökningen har inga större intrång i
1363: som grundläggande rättighet tili ett brott mot       någons rättigheter gjorts än vad som varit nöd-
1364: den offentliga hemfriden. Det är fråga om ett        vändigt med tanke på syftet med förundersök-
1365: brott som måste behandlas i lagenlig ordning.        ningen. Ingens grundläggande eller mänskliga
1366:    Enligt 2 § förundersökningslagen (449/87)         rättigheter har kränkts. Polismyndigheterna har i
1367: skall polisen eller någon annan förundersök-         sitt arbete iakttagit de principer som gäller i en
1368: ningsmyndighet göra förundersökning när det på       rättsstat, och vid förundersökningen har man
1369: grund av anmälan eller annars finns skäl att miss-   försökt undvika dröjsmål.
1370: 
1371:      Helsingfors den 27 augusti 1996
1372: 
1373:                                                                  Inrikesminister Jan-Erik Enestam
1374: 1
1375: 1
1376:  1
1377:   1
1378:   1
1379:    1
1380:     1
1381:     1
1382:      1
1383:       1
1384:       1
1385:        1
1386:         1
1387:         1
1388:          1
1389:           1
1390:           1
1391:            1
1392:             1
1393:             1
1394:              1
1395:               1
1396:                                           KK 556/1996 vp
1397: 
1398: Kirjallinen kysymys 556
1399: 
1400: 
1401: 
1402: 
1403:                                   Kimmo Sasi /kok: Ekoterrorismin tukemisesta
1404: 
1405: 
1406: 
1407:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
1408: 
1409:     Opetusministeriö rahoittaa Allianssi-nuoriso-   ekoterrorismi on ollut julkisuudessa myös run-
1410: järjestön 20.-22. elokuuta 1996 järjestämän         saasti esillä mm. turkisliikkeisiin kohdistuneiden
1411: kansalaistoiminnan edistämisen strategiasemi-       iskujen sekä Itä-Suomen tuhopolttojen yhteydes-
1412: naarin. Risteilyllä on mm. luentoja ja keskuste-    sä. Sallin alustuksen aihe on "Kansalainen toimi-
1413: luja kansalaistoiminnan roolista, historiasta ja    jana- kannustettu ja kahlittu".
1414: kansalaistoiminnan kehittämisestä.                     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
1415:     Pääalustajienjoukkoon kuuluu myös Mia Sal-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1416: li, joka on tuomittu 12.1.1996 ehdolliseen va-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1417: pausrangaistukseen ja merkittäviin korvauksiin      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1418: Pohjanmaan turkistarhaiskuistaja niiden aiheut-
1419: tamista vakavista kärsimyksistä eläimille. Oikeu-            Katsooko Hallitus, että ekoterrorismi
1420: den mielestä Pohjanmaan iskuissaja niiden suun-            on kannustettava kansalaistoiminnan
1421: nittelussa on ollut piirteitä terrorismista. Ns.           muoto, jota on tarpeettomasti kahlittu?
1422: 
1423:      Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1996
1424: 
1425:                                          Kimmo Sasi /kok
1426: 
1427: 
1428: 
1429: 
1430: 260017
1431: 2                                         KK 556/1996 vp
1432: 
1433: 
1434: 
1435: 
1436:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
1437: 
1438:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      oli Mia Salli edustaen keskustelussa ns. suoran
1439: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       toiminnan näkökulmaa.
1440: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-       Vastaus kansanedustaja Sasin kysymykseen
1441: le jäsenelle kansanedustaja Kimmo Sasin näin        kuuluu: Tulisiko viranomaisten ummistaa sil-
1442: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 556:            mänsä yhteiskunnallisilta ilmiöiltä vai tulisiko
1443:                                                     meidän pohtia suoran toiminnan motiiveja ja
1444:           Katsooko Hallitus, että ekoterrorismi     keinoja ja sitä, millainen on se yhteiskunta, jossa
1445:         on kannustettava kansalaistoiminnan         jotkut sen jäsenistä kokevat suoran toiminnan
1446:         muoto, jota on tarpeettomasti kahlittu?     ainoaksi keinoksi vaikuttaa ympäröivään todel-
1447:                                                     lisuuteen?
1448:     Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:          Kyetäkseen täyttämään tehtävänsä kunnolla
1449:                                                     on hallinnon mielestämme oltava ajan tasalla
1450:    Opetusministeriö on käynnistänyt kansalais-      yhteiskuntamme tapahtumista. Hallintoa kuu-
1451: toiminnan edistämisen strategiatyön, jonka ta-      luu kiinnostaa, millainen on kansalaisen asema
1452: voitteena on yhdessä löytää vastauksia siihen,      toimijana eri näkökulmista tarkasteltuna. Kan-
1453: millaista kansalaisyhteiskuntaa olemme rakenta-     salaistoiminnan kehittämisestä on monia näke-
1454: massa, mikä on kansalaistoiminnan rooli nykyi-      myksiä. Ko. seminaarissa etsittiin uusia ratkai-
1455: sessä yhteiskunnassa, sen menneisyydessä ja tule-   suja kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten
1456: vaisuudessa.                                        parantamiseksi sekä pohdittiin erilaisten toimin-
1457:    Suuntaa ja vauhtia tälle työlle haimme semi-     tamuotojen ja -mallien mahdollisuuksia.
1458: naarista, johon oli kutsuttu mukaan kansalais-         Rikolliseksi katsottava toiminta tulee tuomita
1459: toimijoita, sen tuntijoita ja tutkijoita.           asianmukaisesti, niin kuin kyseisessä tapaukses-
1460:    Osana seminaariajärjestettiin tunnin kestänyt    sa on tapahtunutkin.
1461: paneelikeskustelu. Yksi neljästä keskustelijasta
1462: 
1463:       Helsingissä 31 päivänä elokuuta 1996
1464: 
1465:                                                                Kulttuuriministeri Claes Andersson
1466:                                            KK 556/1996 vp                                              3
1467: 
1468: 
1469: 
1470: 
1471:                                        Tili Riksdagens Talman
1472: 
1473:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      sion. En av de fyra i panelen var Mia Salli som i
1474: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       sitt synsätt företrädde s.k "direkt aktion".
1475: lem av statsrådet översänt f6ljande av riksdags-        Svaret på riksdagsman Sasis spörsmål lyder:
1476: man Kimmo Sasi undertecknade spörsmål nr             Skall myndigheterna blunda för samhälleliga fe-
1477: 556:                                                 nomen eller skall vi analysera motiven och med-
1478:                                                      len för "direkt aktion" och reflektera över hur-
1479:           Anser Regeringen att ekoterrorism är       dant det samhälle är där en del medlemmar ser
1480:        en form av medborgaraktivitet som bör         aktionsgruppen som det enda sättet att kunna
1481:        stödas och onödigt har fördömts?              inverka på verkligheten omkring?
1482:                                                          För att kunna fylla sin uppgift skall förvalt-
1483:    Som svar på detta spörsmål får jag anföra         ningen enligt vår åsikt följa med sin tid i fråga om
1484: följande:                                            det som sker i samhället. Det hör tili förvaltning-
1485:                                                      en att vara intresserad av medborgarnas ställning
1486:    Undervisningsministeriet har inlett ett strate-   som aktör sedd ur olika synvinkel. Åsikterna i
1487: giarbete för att främja medborgarverksamhet          arbetet med att utveckla medborgarverksamhe-
1488: och avsikten är att tillsammans finna svar på        ten är många. På vårt seminarium sökte vi nya
1489: frågan hur det medborgarsamhälle som vi håller       lösningar som kan ge medborgarsamhället bättre
1490: på att bygga upp skall se ut, viiken roll medbor-    verksamhetsförutsättningar och överlade om vil-
1491: garaktiviteterna har i dagens samhälle, i det för-   ka möjligheter det finns i olika verksamhetsfor-
1492: gångna och i framtiden.                              mer och -modeller.
1493:    Kurs och fart för arbetet tog vi på ett semina-       Verksamhet som skall betraktas som brottslig,
1494: rium där inbjudna medborgaraktivister, insatta       skall fördömas som sig bör, så som också skett i
1495: personer och forskare medverkade.                    fallet i fråga.
1496:    1 seminariet ingick en entimmes paneldiskus-
1497: 
1498:      Helsingforsden 31 augusti 1996
1499: 
1500:                                                                    Kulturminister Claes Andersson
1501:                                            KK 557/1996 vp
1502: 
1503: Kirjallinen kysymys 557
1504: 
1505: 
1506: 
1507: 
1508:                                   Anu Vehviläinen /kesk: Alueellisen kehityksen tasapainottamisesta
1509: 
1510: 
1511: 
1512:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
1513: 
1514:    Hallitusohjelmassa korostetaan maan kaik-            Eri tutkimuslaitokset ovat tuottaneet huoles-
1515: kien alueiden, kaupunkien ja maaseudun, tasa-        tuttavaa tilastoaineistoa Suomen alueellisesta
1516: puolista kehittämistä. Ohjelmassa sanotaan           kehityksestä. Tutkimusten perusteella on nähtä-
1517: mm.: "Hallitus tukee monipuolistuvaa ja tasa-        vissä mm. tuloerojen voimakas kasvu eri aluei-
1518: painoista alueellista kehitystä, joka pohjautuu      den välillä, muuttoliikkeen voimistuminen rinta-
1519: maan eri alueiden osaamisvahvuuksiin. Päämää-        maille sekä työttömyydenjämähtäminen paikal-
1520: ränä on ihmisten elinehtojen turvaaminen asuin-      leen erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomessa. Esimer-
1521: paikasta riippumatta."                               kiksi Tilastokeskuksen tuore raportti kertoo,
1522:    Suomen tasapuolisesta kehittämisestä on ensi      että maa- ja metsätaloudesta on hävinnyt vuoden
1523: sijassa vastuussa maan hallitus. Vaikka Lipposen     aikana lähes 40 000 työpaikkaa.
1524: hallituksen ohjelma korostaa aluepoliittista nä-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1525: kökulmaa, ei hallituksen käytännön politiikka        tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
1526: ole tätä ollut. Hallituksen negatiivisen aluepoli-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1527: tiikan lista onkin pitkä: mm. kuntien valtion-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1528: osuusleikkaukset, yritystukien leikkaukset, yksi-
1529: tyisteiden valtionapujen lopettaminen, kansalli-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1530: sen tukipaketin aukirepiminenja perusturvaleik-             ryhtyä alueellisen kehityksen tasapainot-
1531: kaukset heikentävät erityisesti Väli- ja Pohjois-           tamiseksi, ja
1532: Suomen väen toimeentuloa. Lisäksi hallitus                     aikooko Hallitus tuoda eduskunnalle
1533: suunnittelee lääniremonttia, joka edelleen hei-             selonteon aluepolitiikan toteuttamisesta?
1534: kentäisi lakkautusuhan alla olevien läänien asuk-
1535: kaiden uskoa tulevaisuuteen.
1536: 
1537:      Helsingissä 14 päivänä elokuuta 1996
1538: 
1539:                                        Anu Vehviläinen /kesk
1540: 
1541: 
1542: 
1543: 
1544:  260017
1545: 2                                            KK 557/1996 vp
1546: 
1547: 
1548: 
1549: 
1550:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
1551: 
1552:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         seen alueellisten ohjelmien kautta on tänä vuon-
1553: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          na lähes 900 miljoonaa markkaa. Tämä summa
1554: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        kohdistuu harvaanasuttuun Itä- ja Pohjois-Suo-
1555: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anu Veh-          meen (tavoite 6), maaseutualueille (tavoite 5b)
1556: viläisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          sekä taantuneiden teollisuusalueiden kehittämi-
1557: n:o 557:                                               seen (tavoite 2). EU:n tuki kasvaa ohjelmakau-
1558:                                                        den loppua (v. 1999) kohti.
1559:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo             Aluepoliittisia toimenpiteitä suunnataan voi-
1560:        ryhtyä alueellisen kehityksen tasapainot-       makkaimmin niille alueille, joilla ongelmat ovat
1561:        tamiseksi, ja                                   suurimmat.
1562:           aikooko Hallitus tuoda eduskunnalle              Suomen alueiden tasapuoliseen kehitykseen
1563:        selonteon aluepolitiikan toteuttamisesta?       tähtääviä hallituksen toimenpiteitä, joita erityi-
1564:                                                        sesti painotetaan vuosina 1996 ja 1997, on edellä
1565:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           mainitussa valtioneuvoston päätöksessä lueteltu
1566: vasti seuraavaa:                                       useita. Näihin kuuluvat muun muassa yritystuki-
1567:                                                        politiikan uudistaminen sen vaikuttavuuden li-
1568:    Valtioneuvosto teki 25.4.1996 päätöksen             säämiseksi ja osaamiskeskuspolitiikan voimista-
1569: alueiden kehittämisestä annetun lain (1135/93)         minen sekä rakenneongelmista kärsiviin teolli-
1570: 4 §:n 1 momentin mukaisista tavoiteohjelmista ja       suus- ja palvelukeskuksiin edelleen kohdennetta-
1571: 6 §:n 3 momentin mukaisista aluekehitysrahojen         vat erityistoimenpiteet.
1572: suuntaamisen yleisistä perusteista. Päätöksellä            Erityistä huomiota kiinnitetään perinteisten
1573: hallitus suuntasija yhteensovitti alueellista kehit-   kehitysalueiden tulevaisuuden turvaamiseen.
1574: tämistyötä vuonna 1996 ja määritteli perustan          Itä-Suomen talous- ja työllisyystilanteen paran-
1575: alueelliselle kehittämiselle ja sitä koskevalle val-   tamiseksi etsitään uusia toimintamalleja. Tätä
1576: mistelutyölle vuonna 1997.                             tehtävää varten sisäasiainministeriö asetti
1577:     Päätöksessä määriteltyihin alueellisen kehit-      19.1.1996 asiantuntijatyöryhmän, jonka tulee
1578: tämisen keskeisimpiin periaatteisiin kuuluu, että      laatia esitys Itä-Suomen elinkeinorakenteen ja
1579: hallitus tukee alueiden omaa, itsenäistä kehittä-      yritystoiminnan edistämiseksi tarvittavista eri-
1580: mistyötä ja edistää maan eri osien tasapainoista       tyistoimenpiteistä. Työryhmä jätti väliraporttin-
1581: kehitystä. Kunkin alueen erityispiirteistä, vah-       sa 5.6.1996,ja sen määräaika päättyy 30.9.1996.
1582: vuuksista ja heikkouksista lähtevä kehittäminen            Pohjois-Suomi on aluepolitiikassa edelleen
1583: on aluepolitiikan perusta. Alueellista kehittä-        keskeisellä sijalla. Osaamiskeskuspolitiikalla
1584: mistä tuetaan sekä kansallisin toimenpitein että       tuetaan Oulun kehittämistä voimakkaana kes-
1585: EU:n rakennerahastojen tukemilla toimenpiteil-         kuksena, jolla on vaikutusta koko Pohjois-Suo-
1586: lä. Alueelliseen kehittämiseen tähtäävien toimen-      melle. Myös muita Itä- ja Pohjois-Suomen maa-
1587: piteiden keskeisimpänä tavoitteena on työpaik-         kuntakeskuksia tuetaan niin, että ne entistä pa-
1588: kojen luominen ja säilyttäminen.                       remmin voisivat toimia alueensa kehityksen
1589:     Alueelliseen kehittämiseen suunnattavat voi-       moottoreina. Syrjäisten alueiden kehittämiseksi
1590: mavarat kanavoidaan pääasiassa kansallisten            tehostetaan ja monipuolistetaan maaseutupoli-
1591: aluekehittämisohjelmien ja EU:n rakennerahas-          tiikkaa ottamalla käyttöön erityisesti syrjäisille
1592: tojen alueellisia tavoitteita (2, 5b ja 6) koskevien   alueille soveltuvia keinoja sekä maaseudun ja
1593: ohjelmien kautta. Niitä eri hallinnonalojen mää-       keskusten välistä vuorovaikutusta edistäviä toi-
1594: rärahoja (aluekehitysrahat), jotka on erityisesti      menpiteitä.
1595: tarkoitettu edistämään alueellisten kehittämista-          Tasapainoiseen alueelliseen kehitykseen täh-
1596: voitteiden ja niiden toteuttamiseksi laadittavien      täävät osaltaan myös kaupunkien kehittämispo-
1597: aluekehittämisohjelmien toteuttamista, on vuo-         litiikka sekä maaseudun kehittäminen. Sisä-
1598: den 1996 talousarviossa noin 3,1 mrd. markkaa.         asiainministeriö asetti kesäkuussa 1995 työryh-
1599:     Euroopan unionin tuki alueiden kehittämi-          män, joka selvitti kaupunkien kehityksen edelly-
1600:                                              KK 557/1996 vp                                             3
1601: 
1602: tyksiä ja ongelmia. Työryhmän toimeksiannossa          edellyttää tasapainottuvaa valtiontaloutta. Ta-
1603: todettiin mm., että esityksen tulee edistää kau-       louden tasapainottaminen on edellyttänyt meno-
1604: punkien taloudellisesti, sosiaalisesti, kulttuuri-     jen karsimista eri hallinnonaloilla. Valtiontalou-
1605: sesti ja ekologisesti kestävää kehitystä tasapai-      den säästöjen alueellisia vaikutuksia seurataan ja
1606: nossa niitä ympäröivän maaseudun kanssa. Työ-          mahdollisuuksien mukaan tarvittaessa tasapai-
1607: ryhmäjätti laajapohjaisen esityksensä 12.6.1996.       notetaan aluepoliittisilla toimenpiteillä.
1608: Esityksestä on saatu lausunnot ja hallituksen il-         Alueellisen kehittämisen kannalta keskeisiä
1609: takoulussa on tarkoitus syyskauden aikana kes-         alueita ovat erityisesti maakunnat. Maakuntata-
1610: kustella niistä valmisteluista, joihin esityksen ja    solla toteutetaan maakunnan liittojen koordinoi-
1611: siitä saatujen lausuntojen perusteella ryhdytään.      mina sekä kansallista aluekehittämisohjelmatyö-
1612:     Maaseudun kehittämistä pohtinut maaseu-            tä että EU:n rakennerahastojen alueellisia ohjel-
1613: dun ohjelmatyöryhmä jätti ehdotuksensa vuo-            mia. Työvoima- ja elinkeinokeskusten perusta-
1614: denvaihteessa. Esitys sisälsi 94 erilaista toimenpi-   minen tukee ja vahvistaa alueellista kehittämis-
1615: de-ehdotusta. Työryhmän esityksessä painotet-          työtä siihen osallistuvien keskeisten valtion alue-
1616: tiin maaseudun elinkeinojen monimuotoisuutta           hallinnon organisaatioiden toiminnan yhteen-
1617: sekä taloudellisesti ja ekologisesti kestävää kil-     sovituksen myötä.
1618:  pailukykyä siten, että maaseudun terve väestö- ja        Valtioneuvosto antaa eduskunnalle selonteon
1619: elinkeinorakenne sekä tasapainoinen alueellinen        alueiden kehittämisestä annetun lain tavoittei-
1620:  kehitys voidaan turvata. Ehdotuksista valtaosa        den toteutumisesta kevätistuntokauden alussa
1621:  on joko valmisteltavana tai selvitettävänä. Maa-       1997. Selonteon yhteydessä selvitetään muun
1622:  seutupolitiikan yhteistyöryhmä seuraa kunkin          muassa, miten alueiden omat kehittämistavoit-
1623:  ehdotuksen toteutumista.                              teet näkyvät eri hallinnonalojen päätöksenteossa
1624:     Tasapainoisen ja tuloksellisen alueellisen ke-     ja miten alueellisesti tasapainoisen kehityksen
1625:  hittämisen jatkuminen pidemmällä aikavälillä          tavoitteessa on onnistuttu.
1626: 
1627:      Helsingissä 3 päivänä syyskuuta 1996
1628: 
1629:                                                                     Hallintoministeri Jouni Backman
1630: 4                                           KK 557/1996 vp
1631: 
1632: 
1633: 
1634: 
1635:                                          Tili Riksdagens Talman
1636: 
1637:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           Europeiska unionens stöd för den regionala
1638: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-         utvecklingen via regionala program uppgår i år
1639: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       tili nära 900 milj. mk. Denna summa fördelar sig
1640: man Anu Vehviläinen undertecknade spörsmål             på det glest befolkade östra och norra Finland
1641: nr 557:                                                (mål6), regioner av landsbygdskaraktär (mål5b)
1642:                                                        och omvandling av regioner med industriell till-
1643:           Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-         bakagång (mål 2). EU-stödet ökar mot slutet av
1644:        ta för att balansera den regiona1a utveck-      programperioden (år 1999).
1645:        1ingen, och                                         De regionalpolitiska åtgärderna koncentreras
1646:           ämnar Regeringen 1ämna riksdagen             till de regioner där problemen är störst.
1647:        någon redogöre1se för hur regiona1po1iti-           Ett flertal åtgärder som regeringen vidtar i
1648:        ken har förts?                                  syfte att åstadkomma en rättvis utveckling, och
1649:                                                        som intensifieras under åren 1996 och 1997, finns
1650:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt          uppräknade i det statsrådsbeslut som nämns
1651: anföra följande:                                       ovan. Tili dessa hör bl.a. en reform av den politik
1652:                                                        som bedrivs i fråga om företagsstöd för att öka
1653:    Statsrådet fattade 25.4.1996 beslut om mål-         effekterna av denna och en stimulans av den
1654: program enligt 4 § 1 mom. lagen om regional            politik som bedrivs i fråga om kunskapscentra
1655: utveckling (1135/93) och om de allmänna grun-          samt fortsatta specialåtgärder i fråga om indu-
1656: derna för inriktningen av regionutvecklingspeng-       stri- och servicecentra med strukturella problem.
1657: ar enligt lagens 6 § 3 mom. Genom beslutet valde           Särskild vikt läggs vid tryggandet av de tradi-
1658: regeringen inriktning för och samordnade det           tionella utvecklingsområdenas framtid. Nya
1659: regionala utvecklingsarbetet under 1996 och fast-      verksamhetsmodeller söks för att förbättra den
1660: ställde grunden för den regionala utvecklingen         ekonomiska situationen och sysselsättningsläget
1661: och beredningsarbetet inför denna för 1997.            i östra Finland. För denna uppgift tillsatte inri-
1662:    Till de mest centrala principerna för den regio-    kesministeriet 19.1.1996 en arbetsgrupp beståen-
1663: nala utvecklingen vilka fastställdes i beslutet hör    de av sakkunniga som skall bereda en proposi-
1664: att regeringen stöder regionernas egna självstän-      tion om de särskilda åtgärder som är nödvändiga
1665: diga utvecklingsarbete och främjar en balanserad       för att Östra Finlands näringsstruktur och före-
1666: utveckling av landets olika delar. Varje enskild       tagsverksamhet skall kunna främjas. Arbets-
1667: regions särdrag och starka och svaga sidor utgör       gruppen gav en mellanrapport 5.6.1996 och dess
1668: den regionalpolitiska grund som utvecklingen           tidsfrist går ut 30.9.1996.
1669: skall utgå ifrån. Den regionala utvecklingen               Norra Finland intar fortfarande en viktig plats
1670: stöds både genom nationella åtgärder och åtgär-        inom regionalpolitiken. Vad beträffar kunskaps-
1671: der som EU:s strukturfonder stöder. Det vikti-         centra understöds utvecklingen av Uleåborg som
1672: gaste målet för de åtgärder som syftar till regional   ett starkt centrum med inflytande på hela norra
1673: utveckling är att skapa och bevara arbetsplatser.      Finland. Också de övriga landskapscentra i östra
1674:    De resurser som inriktas på den regionala ut-       och norra Finland understöds för att de bättre
1675: vecklingen kanaliseras huvudsakligen via natio-        skall kunna fungera som motor för utvecklingen
1676: nella regionala utvecklingsprogram och regiona-        inom den egna regionen. För att utveckla avsides
1677: la målprogram finansierade ur EU :s strukturfon-       belägna områden görs landsbygdspolitiken ef-
1678: der (mål2, 5b och 6). Anslag inom olika förvalt-       fektivare och mera mångsidig genom att metoder
1679: ningsområden (regionutvecklingspengar) som             som i synnerhet lämpar sig för avsides belägna
1680: särskilt är avsedda för att främja de regionala        regioner tillämpas och åtgärder som främjar in-
1681: utvecklingsmålen och uppgörandet av regionala          teraktionen mellan landsbygden och centralor-
1682: utvecklingsprogram genom vilka dessa mål skall         terna vidtas.
1683: nås har i budgeten för 1996 reserverats tili ett            En balanserad regional utveckling är också
1684: belopp av ca 3,1 mrd. mk.                              syftet med städernas utvecklingspolitik samt med
1685:                                              KK 557/1996 vp                                            5
1686: 
1687: utvecklandet av landsbygden. lnrikesministeriet           En fortsatt balanserad och resultatrik regional
1688: tillsatte i juni 1995 en arbetsgrupp som utredde       utveckling på Iång sikt förutsätter en balanserad
1689: vilka förutsättningarna och problemen är när det       statsekonomi. Balanseringen av statsekonomin
1690: gäiier att utveckla städerna. 1 arbetsgruppens         har förutsatt minskade utgifter inom alla förvalt-
1691: uppdrag framhöils bl.a. att förslaget skall främja     ningsområden. De regionala effekterna av inbe-
1692: en utveckling av städerna som är ekonomiskt,           sparingarna i statsekonomin följs upp och i mån
1693: socialt, kultureiit och ekologiskt hållbar, i balans   av möjlighet utjämnas de vid behov genom regio-
1694: med den Iandsbygd som omger städerna. Ar-              nalpolitiska åtgärder.
1695: bertsgruppen överlämnade ett bredbasigt förslag            Med hänsyn tili den regionala utvecklingen är
1696:  12.6.1996. Utlåtanden om förslaget har erhållits      i synnerhet Iandskapen centrala regioner. På den-
1697: och avsikten är att man under hösten i regering-       na nivå genomförs både det nationella arbetet
1698: ens aftonskola skall diskutera de förberedelser        inom ramen för regionala utvecklingsprogram
1699:  som skaii inledas på basis av förslaget och utlå-     och de regionala program som EU:s strukturfon-
1700: tandena om det.                                        der stöder, medan koordineringen sköts av för-
1701:     Landsbygdens programarbetsgrupp, som               bunden på Iandskapsnivå. Grundandet av ar-
1702:  dryftat frågan om utvecklande av Iandsbygden,         betskrafts- och näringscentraler stöder och stär-
1703:  Iämnade sitt förslag vid årskiftet. Förslaget inne-   ker det regionala utvecklingsarbetet jämsides
1704:  höll 94 olika åtgärdsförslag. 1 arbetsgruppens        med samordningen av den verksamhet som de
1705:  förslag poängterades mångfalden i fråga om            deltagande centralorganisationerna inom den
1706:  Iandsbygdsnäringarna samt en konkurrenskraft          statliga regionalförvaltningen bedriver.
1707:  som är både ekonomiskt och ekologiskt hållbar,            Statsrådet avlåter i början av riksdagens vår-
1708:  så att en sund befolkings- och näringstruktur         session 1997 en redogörelse tiii riksdagen om hur
1709:  samt en balanserad regional utveckling kan tryg-      målen i lagen om regional utveckling har upp-
1710:  gas för Iandsbygdens vidkommande. Merparten           nåtts. 1 samband med redogörelsen klarläggs
1711:  av förslagen är under beredning eller föremål för     bl.a. hur regionernas egna utvecklingsmål av-
1712:  utredning. Landsbygdspolitiska samarbetsgrup-         speglar sig i beslutsfattandet inom de olika för-
1713:  pen följer med hur varje enskilt förslag genom-       valtningsområdena och hur väl man har Iyckats
1714:  förs.                                                 nå målet i fråga om en balanserad utveckling.
1715:       Helsingfors den 3 september 1996
1716:                                                                 Förvaltningsminister Jouni Backman
1717:                                              KK 558/1996 vp
1718: 
1719: Kirjallinen kysymys 558
1720: 
1721: 
1722: 
1723: 
1724:                                     Hannu Kemppainen /kesk: Ratapihan laajennustöistä Paltamossa
1725: 
1726: 
1727: 
1728:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
1729: 
1730:     Kirjalliseen kysymykseeni 38511996 vp anta-        kuvaa asukastaajaman ihmisille ja myös maan-
1731: massaan vastauksessa 27.5.1996liikenneministe-         tieliikenteen matkustajille. Tärkeää ympäristön
1732: ri Tuula Linnainmaa toteaa, että rautatien paran-      kannalta olisi myös se, että näin säästyisi raken-
1733: nussuunnitelmissa Paltamon kirkonkylän koh-            tamisessa tarvittavia maa-aineksia, koska ole-
1734: dalla ympäristönäkökohdat on otettu huomioon           massa olevaa korkean ratapenkan maa-ainesta
1735: siten, että ratapenkan korottamisesta on luovut-       voitaisiin käyttää laajennukseen ja näin säästää
1736: tu. Vastauksessaan ministeri toteaa myös, että         soravaroja muualta. Jos vertaileva suunnitelma
1737: nykyisillä liikennemäärillä ei ole välttämätöntä       jätetään tekemättä, jää tätä kautta ympäristöys-
1738: tarvetta muutostöihin. Juuri nämä näkökohdat           tävällisin vaihtoehtomahdollisuus tutkimatta, ja
1739: puoltavat kunnollisen harkinnan käyttämistä ja         se on korvaamaton vahinko tuleville sukupolvil-
1740: laajempien näkökulmien huomioon ottamista              le. Paltamon kunnan kanta on ratapenkan alen-
1741: tulevissa muutostöissä.                                tamisvaihtoehdon mukainen.
1742:     Lietmajärven-Kotskoman radan avautumi-                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1743: nen toivottavasti läheisessä tulevaisuudessa no-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1744: peasti lisää Oulun-Kontiomäen ratayhteyden             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1745: liikennemäärää. Sen takia tulisi liikenneministe-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1746: riössä ja Valtionrautateillä vakavasti huomioida
1747: alueella olevien mielipide sekä ympäristönäkö-                   Aikooko Hallitus varmistaa sen, että
1748: kohdat laajalti mm. VR:n ympäristöimagon ta-                  ympäristön kannalta parhain ja toteutet-
1749: kia. Paltamon kirkonkylän kohdalla ratapenk-                  tavissa oleva ratapihan laajennusvaihto-
1750: kaa alentamalla toteutettu ratapihan laajennus-               ehto selvitetään hyvissä ajoin ennen Pal-
1751: vaihtoehto olisi ympäristön kannalta kahdella                 tamon ratapihalaajennuksen tulemista
1752:  tavalla erittäin perusteltu. Se parantaisi maisema-          ajankohtaiseksi?
1753: 
1754:       Helsingissä 14 päivänä elokuuta 1996
1755:                                        Hannu Kemppainen /kesk
1756: 
1757: 
1758: 
1759: 
1760:  260017
1761: 2                                       KK 558/1996 vp
1762: 
1763: 
1764: 
1765: 
1766:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
1767: 
1768:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Saadun selvityksen mukaan on myös todetta-
1769: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,     va, että kyseisen ratapihan raiteiden jatkaminen
1770: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen   ja penkereen alentaminen ovat toisistaan riippu-
1771: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannu        mattomia asioita. Liikenteenhoito Kontiomä-
1772: Kemppaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-     ki-Oulu-rataosalla ei tarvitse Paltamon ratapi-
1773: sen n:o 558:                                      halle nykyisiä pitempiä raiteita lähitulevaisuu-
1774:                                                   dessa. Liikenteen välityskykyä voidaan lisätä
1775:           Aikooko Hallitus varmistaa sen, että    muilla lähiasemilla toteutettavilla ratapihan
1776:        ympäristön kannalta parhain ja toteutet-   muutostöillä. Raiteiden mahdollinenjatkaminen
1777:        tavissa oleva Paltamon ratapihan laajen-   Paltamossa on edullisinta toteuttaa länteen, eikä
1778:        nusvaihtoehto selvitetään hyvissä ajoin    penkereen alentamisesta saatavista maamassois-
1779:        ennen ratapihalaajennuksen tulemista       ta ole tässä työssä merkittävää hyötyä.
1780:        ajankohtaiseksi?                              Lisäksi on huomattava, että ratapenkan alen-
1781:                                                   tamistyö aiheuttaisi merkittävän haitan Kontio-
1782:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      mäki-Oulu-rataosan liikenteelle. Paikalla ole-
1783: vasti seuraavaa:                                  van terässillan uusiminen on kustannuksiltaan
1784:                                                   kallis ja vaatisijopa usean viikon liikennekatkon.
1785:    Kuten aikaisemmin samasta asiasta tehdyn          Liikenneministeriö toteaa, että radanpidon
1786: kysymyksen vastauksessa on todettu, Paltamon      rahoituksessa ei voida varautua esitetyn kaltai-
1787: ratapihamuutossuunnitelma on tehty ympäristö-     siin maisemanhoidollisiin toimiin. Kyseisen rata-
1788: näkökohdat huomioon ottavana tavalla. Suun-       pihan laajennusvaihtoehtoja on selvitetty riittä-
1789: nitelma on toteutettu yhteistyössä Paltamon       västi, joten tässä vaiheessa ei ole tarvetta uusien
1790: kunnan ja tielaitoksen kanssa.                    laajennusvaihtoehtoja koskevien selvitysten te-
1791:                                                   kemiseen.
1792: 
1793:      Helsingissä 28 päivänä elokuuta 1996
1794: 
1795:                                                            Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
1796:                                            KK 558/1996 vp                                                 3
1797: 
1798: 
1799: 
1800: 
1801:                                        Tili Riksdagens Talman
1802: 
1803:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      Skötseln av trafiken på banavsnittet Kontiomä-
1804: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-       ki-Paltamo förutsätter inte i framtiden längre
1805: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags1e-   räls på bangården i Paltamo än de som nu finns
1806: damot Hannu Kemppainen undertecknade                 där. Trafikformedlingskapaciteten kan ökas ge-
1807: spörsmå1 nr 558:                                     nom ändringsarbeten på andra närbelägna sta-
1808:                                                      tioner. Om rälsen i Paltamo förlängs blir det mest
1809:           Ämnar Regeringen försäkra att det ut-      ekonomiskt att göra det i västlig riktning, och av
1810:        vidgningsalternativ av bangården i Pa1-       landmassorna som blir över vid sänkning av ban-
1811:        tamo som ur miljösynvinkel är bäst och        vallen har man i detta arbete inte nämnvärd nyt-
1812:        möjligt att förverkliga utreds i god tid      ta.
1813:        före bangårdsutvidgningen blir aktuell?           Man bör dessutom beakta att en sänkning av
1814:                                                      banvallen föranleder betydande olägligheter för
1815:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        trafiken mellan Kontiomäki och Uleåborg.
1816: anföra följande:                                     Kostnaderna för förnyandet av den permanenta
1817:                                                      stålbron är stora och skulle kräva trafikstopp
1818:    Såsom tidigare har konstaterats i svaret på ett   under flera veckor.
1819: spörsmål beträffande samma ärende, har änd-              Trafikministeriet konstaterar att det i finansie-
1820: ringsplanerna för bangården i Paltamo gjorts         ringen av banhållningen inte är möjligt att reser-
1821: med beaktande av miljösynpunkter. Planen har         vera medel för åtgärder som enligt det framlagda
1822: gjorts i samarbete med Paltamo kommun och            spörsmålet avser landskapsskydd. Utvidgnings-
1823: vägverket.                                           alternativen för ifrågavarande bangård har ut-
1824:    Enligt den utredning som framlagts kan man        retts tillräckligt, varför det i detta skede inte finns
1825: också konstatera att förlängningen av rälsen och     behov för nya utredningar beträffande nya ut-
1826: sänkningen av banvallen på ifrågavarande ban-        vidgningsalternativ.
1827: gård är saker som är oberoende av varandra.
1828: 
1829:      Helsingforsden 28 augusti 1996
1830: 
1831:                                                                    Trafikminister Tuula Linnainmaa
1832:                                             KK 559/1996 vp
1833: 
1834: Kirjallinen kysymys 559
1835: 
1836: 
1837: 
1838: 
1839:                                    Liisa Hyssälä /kesk: Keinoista nuorison liikenneturvallisuuden li-
1840:                                        säämiseksi
1841: 
1842: 
1843:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
1844: 
1845:    Kuluneen kesän aikana on lähes viikoittain         aiheuttaa hällä väliä -asenteen. Onnettomuudet
1846: tapahtunut liikenneonnettomuuksia, joissa on          voivat näin ollen olla oire vakavasta yhteiskun-
1847: kuollut nuoria ihmisiä. Yhteistä näille surmille      nallisesta tilanteesta nuorten osalta.
1848: on ollut se, että nuori ajaja on yömyöhällä ajanut       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
1849: tuntuvaa ylinopeutta. Samankaltaisten onnetto-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1850: muuksien rypäs tuskin on pelkkä sattuma. Ne           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1851: saattavat heijastaa välinpitämättömyyttä oman         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1852: ja muiden turvallisuudesta.
1853:    Liikennevalistus tuskin yksin riittää. Nyt olisi            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1854: pikimmiten tutkittava, minkälaisessa elämänti-               ryhtyä selvittääkseen nuorten liikenne-
1855: lanteessa onnettomuusriskit ovat saattaneet syn-             kuolemien syyt ja taustat ja ehkäistäkseen
1856: tyä. Tämä voi olla yksi oire nuorten tulevaisuu-             vastaisuudessa tämänlaatuisten onnetto-
1857: den uskon menetyksestä. Juurettomuus, näkö-                  muuksien syntymistä?
1858: alattomuus ja irrallisuuden tuntemus saattavat
1859:      Helsingissä 14 päivänä elokuuta 1996
1860:                                           Liisa Hyssälä /kesk
1861: 
1862: 
1863: 
1864: 
1865:  260017
1866: 2                                             KK 559/1996 vp
1867: 
1868: 
1869: 
1870: 
1871:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
1872: 
1873:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           jälkeen varoituskirje. Jos liikennerikkomus tois-
1874: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            tuu vuoden kuluessa, poliisin on yleensä määrät-
1875: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          tävä kuljettaja määräaikaiseen ajokieltoon. Täl-
1876: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa Hys-          löin myös ns. pysyvän ajokortin saaminen siirtyy.
1877: sälän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           Liikenneministeriö ja sisäasiainministeriö selvit-
1878: 559:                                                     tävät yhteistyössä mahdollisuudet liittää ajokiel-
1879:                                                          toa edeltävään vaiheeseen kuljettajan henkilö-
1880:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           kohtainen puhuttelu.
1881:         ryhtyä selvittääkseen nuorten liikenne-             Osalla nuorista ovat kuitenkin elämänhallin-
1882:         kuolemien syyt ja taustat ja ehkäistäkseen       ta, asenteet ja arvot niin poikkeavat ja vinoutu-
1883:         vastaisuudessa tämänlaatuisten onnetto-          neet, ettei heihin voida juurikaan vaikuttaa em.
1884:         muuksien syntymistä?                             ohjauskeinoilla. Helsingin kaupungin nuoriso-
1885:                                                          asiainkeskus on aloittanut liikenneministeriön
1886:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             rahoittamana kokeilun, jossa ongelmanuoret
1887: vasti seuraavaa:                                         voivat suorittaa ajokortin pitempiaikaisen kun-
1888:                                                          toutusjakson aikana. Näin pyritään parempaan
1889:    Liikenneturvallisuudesta vastuussa olevat vi-         elämänhallintaan ja antamaan nuorille parem-
1890: ranomaiset ja liikenneturvallisuustyötä tekevät          mat valmiudet normien mukaiseen käyttäy-
1891: muut tahot ovat huolestuneina seuranneet usei-           tymiseen myös liikenteessä.
1892: den nuorten kuolemaan johtaneiden onnetto-                   Autokoulu on hyvin lyhyt, mutta tärkeäjakso
1893: muuksien kasautumista lyhyelle ajanjaksolle.             nuoren elämässä. Kokeneet liikenneopettajat
1894:    Vaikkakaan liikenneonnettomuuksissa kuol-             näkevät usein opetuksen aikana, kenelle on tu-
1895: leiden nuorten lukumäärä ei tähän mennessä               lossa ongelmia myöhemmin liikenteessä, mutta
1896: poikkea aiempien vuosien määristä ja vaikka              mahdollisuudet asenteiden ja käyttäytymisen
1897: onnettomuustyypit ja onnettomuuksien syyt                muuttamiseen ovat opetuksen aikana varsin ra-
1898: (ylinopeus, alkoholi) ovat samankaltaisia kuin           jalliset. Liikenneministeriö onkin käynnistänyt
1899: aiempina vuosina, tämän vuoden onnetto-                  tutkimushankkeita, joissa selvitetään mahdolli-
1900: muuskasautumalla saattaa olla oirearvoa nuor-            suuksia ottaa tämäkin huomioon kuljettajaope-
1901: ten liikennekuolemien mahdollisesta lisääntymi-          tuksessa.
1902: sestä.                                                       Liikenneministeriö seuraa tarkasti liikenne-
1903:     Lääneittäin toimivat liikenneonnettomuuk-            turvallisuustilanteen ja erityisesti nuorten onnet-
1904: sien tutkijalautakunnat selvittävät monipuolises-        tomuuksien määrän kehitystä. Nuorten onnetto-
1905: ti kuolemaan johtaneiden tieliikenneonnetto-             muuksia ehkäistään puuttumalla mahdollisim-
1906: muuksien olosuhteet ja onnettomuuksiin vaikut-           man pian normeista poikkeavaan käyttäytymi-
1907: taneet tekijät, joten erillisiin tutkimuksiin ei tässä   seen, ohjaamalla nuoria parempaan elämän-
1908: vaiheessa ole tarvetta. Lautakuntien raporttien          hallintaan ja kehittämällä autokouluopetusta
1909: valmistuttua voidaan tehdä tarkempiajohtopää-            yksilö- ja pienryhmäkohtaisempaan suuntaan.
1910: töksiä onnettomuuksien syistä sekä ryhtyä tar-           Jotta toimenpiteet olisivat tehokkaita, tarvitaan
1911: vittaessa samankaltaisten onnettomuuksien                kaikkien niiden tahojen laaja-alaista yhteistyötä,
1912: ennaltaehkäisyyn.                                        jotka pyrkivät vaikuttamaan nuorten ihmisten
1913:     Nuorten kuljettajien normeista poikkeavaan           elämänhallintaan ja normien mukaiseen käyttäy-
1914: liikennekäyttäytymiseen tulee puuttua heti. Tä-          tymiseen. Liikenne ei ole täysin erillinen osa-
1915: män vuoden alussa voimaan tulleen kuljettajien           alue, vaan liikenteessä käyttäytymiseen vaikutta-
1916: ohjausjärjestelmän mukaan uudelle kuljettajalle          vat nuoren omaksumat elämänarvot ja -asenteet.
1917: lähetetään jo ensimmäisen liikennerikkomuksen
1918: 
1919:      Helsingissä 5 päivänä syyskuuta 1996
1920: 
1921:                                                                   Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
1922:                                               KK 559/1996 vp                                              3
1923: 
1924: 
1925: 
1926: 
1927:                                           Tili Riksdagens Talman
1928: 
1929:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         polisen i allmänhet förelägga föraren tillfålligt
1930: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          körförbud. Då förskjuts även tidpunkten då ett
1931: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        s.k. permanent körkort erhålls. Trafik- och inri-
1932: man Liisa Hyssälä undertecknade spörsmål nr             kesministeriet skall tillsammans reda ut vilka
1933: 559:                                                    möjligheter som finns för att under tiden före
1934:                                                         körförbudet föra ett enskilt samtai med föraren.
1935:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-             Förmågan att handskas med sitt Iiv, attityder
1936:         ta för att reda ut vilka orsaker Iigger till    och värden är dock hos en del av ungdomarna så
1937:         grund för ungdomars dödsolyckor och i           avvikande och snedvridna att de knappast kan
1938:         framtiden förhindra denna typ av olyck-         påverkas genom ovan nämnda styrmedel. Ung-
1939:         or?                                             domscentralen i Helsingfors stad har inlett ett av
1940:                                                         trafikministeriet finansierat experiment inom
1941:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           vilket problemungdomar under en längre reha-
1942: anföra följande:                                        biliteringsperiod kan ta körkort. På detta sätt
1943:                                                         strävar man efter att ungdomarna skall behärska
1944:     Myndigheter som ansvarar för trafikssäkerhe-        sitt Iiv bättre samt att ge ungdomarna bättre
1945: ten och andra organ som är sysselsatta med tra-         fårdigheter att även i trafiken bete sig enligt gäl-
1946: fiksäkerheten har med oro följt hur ungdomars           lande normer.
1947: dödsolyckor kumulerat under en kort period.                 Bilskolan är en mycket kort men viktig fas i en
1948:     Ä ven om antalet unga som dödats i trafik-          ung människas Iiv. Erfarna trafiklärare ser ofta
1949: olyckor hittills inte avviker från antalet under        under undervisningen vem som senare kommer
1950: tidigare år och även om olyckstyperna och -orsa-        att ha problem i trafiken, men möjligheterna att
1951: kerna (fortkörning, alkohol) liknar dessa under         ändra attityderna och beteendet under undervis-
1952: tidigare år, kan anhopningen olyckor i år ha ett        ningen är ytterst begränsade. Trafikministeriet
1953: värde som symptom på eventuell ökning av ung-           har startat undersökningsprojekt där möjlighe-
1954: domars dödsolyckor.                                     terna att ta detta i beaktande inom förarutbild-
1955:     Trafikskadekommissionerna i länen undersö-          ningen kartläggs.
1956: ker ur olika aspekter föhållandena som lett till           Trafikministeriet följer noga med hur trafiksä-
1957: dödsolyckorna i vägtrafiken och faktorerna som          kerhetssituationen och antalet olyckor med unga
1958: påverkat olyckorna, dvs. det finns inget behov av       inblandade utvecklas. Olyckor förebyggs genom
1959: särskilda undersökningar i detta skede. Efter att       att så fort som möjligt ingripa i normavvikande
1960: kommissionsrapporterna blivit fårdiga kan när-          uppträdande, genom att leda in ungdomarna på
1961: mare slutsatser dras om orsakerna tili ovan             att bättre handskas med sina Iiv och utveckla
1962: nämnda olyckor samt vid behov preventiva åt-            bilskoleundervisningen i riktning mot individen
1963: gärder mot liknande olyckor vidtas.                     och små grupper. 1 syfte att effektivera åtgärder-
1964:     Man skall genast ta fasta på sådant trafikupp-      na behövs ett brett samarbete mellan alla de
1965: förande hos unga förare som avviker från nor-           organ som strävar efter att påverka unga männis-
1966:  merna. Enligt ett handledningsprogram för föra-        kors sätt att behärska sitt Iiv och att bete sig i
1967:  re, som trädde i kraft fr.o.m. början av året, skall   enlighet med de givna normerna. Trafiken utgör
1968: ett varningsbrev skickas tili en nybliven förare        inget separat delområde utan de livsvärderingar
1969:  redan efter den första trafikförseelsen. Om trafik-    och -attityder som den unga människan tiliägnat
1970:  förseelsen upprepas under loppet av ett år, skall      sig påverkar uppträdandet där.
1971: 
1972:      Helsingforsden 5 september 1996
1973: 
1974:                                                                      Trafikminister Tuula Linnainmaa
1975:                                            KK 560/1996 vp
1976: 
1977: Kirjallinen kysymys 560
1978: 
1979: 
1980: 
1981: 
1982:                                   Tuija Maaret Pykäläinen /vihr: Varusmieskoulutuksen sisällön ja
1983:                                       rakenteen kehittämisestä
1984: 
1985: 
1986:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
1987: 
1988:    Puolustusvoimien koulutuksen kehittämis-          miesten simputus- ja alistamisrikkeet viestivät
1989: keskuksen viime keväänä julkaistun tutkimuk-         uhkailuun, pelotteluun ja koulutettavien aliar-
1990: sen mukaan varusmiesten koulutusmotivaatio           vioimiseen perustuvista koulutusasenteista.
1991: on heikko ja laskee palvelun kuluessa lähes             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
1992: 20 %:iin. Koulutettavien kritiikki kohdistuu sekä    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1993: koulutustapaan että koulutuksen sisältöön. Vas-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1994: taavaa palautetta on saatu muistakin selvityksis-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1995: tä. Olen voinut vakuuttua asiasta myös omakoh-
1996: taisesti keskustellessani varusmiesten kanssa sii-             Onko Hallitus tietoinen siitä, että va-
1997: tä, miten he asevelvollisuusaikansa kokevat.                rusmiesten koulutusmotivaatio on erit-
1998:    Tutkimustulosta on selitetty puolustusvoi-               täin alhainen, ja
1999: mien taholta julkisuudessa määrärahojen puut-                  pitääkö Hallitus tarpeellisena tilanteen
2000: teena ja esitetty ratkaisukeinoksi mm. peruskou-            syiden perusteellista selvittämistä puolus-
2001: lutuksen tiivistämistä. Sekin on tärkeää, mutta             tusvoimista riippumattoman tutkimus-
2002: vielä oleellisempaa on se, millaiseen ihmiskuvaan           laitoksen toimesta ja ryhtymistä erityisiin
2003: koulutus perustuu. Motivaatiotutkimuksen tu-                toimenpiteisiin asian korjaamiseksi?
2004: los ja säännöllisin väliajoin paljastuvat varus-
2005: 
2006:      Helsingissä 16 päivänä elokuuta 1996
2007: 
2008:                                     Tuija Maaret Pykäläinen /vihr
2009: 
2010: 
2011: 
2012: 
2013:  260017
2014: 2                                          KK 560/1996 vp
2015: 
2016: 
2017: 
2018: 
2019:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
2020: 
2021:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       lutusta koskeneessa kysymyksessä "saamani
2022: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        koulutus on ollut tehokasta" samaa mieltä oli
2023: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      maavoimissa 48 %ja merivoimissa 52% sekä eri
2024: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuija           mieltä vastaavasti 29 ja 31 %. Varusmiesten kou-
2025: Maaret Pykäläisen näin kuuluvan kirjallisen ky-      lutusmotivaatiota ei ole näiden tutkimusten pe-
2026: symyksen n:o 560:                                    rusteella syytä pitää kysymyksessä esitetyllä ta-
2027:                                                      valla erittäin alhaisena, vaikkakin kohentamisen
2028:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että va-    varaa tälläkin sektorilla kieltämättä löytyy.
2029:        rusmiesten koulutusmotivaatio on erit-           Koulutuksen kehittäminen on jatkuvaa, erit-
2030:        täin alhainen, ja                             täin pitkäjänteistä työtä. Vuonna 1993 käyttöön
2031:           pitääkö Hallitus tarpeellisena tilanteen   otettu uusi johtamis- ja hallintojärjestelmä siirsi
2032:        syiden perusteellista selvittämistä puolus-   joukko-osaston komentajille ensisijaisen ja pe-
2033:        tusvoimista riippumattoman tutkimus-          rimmäisen vastuun sodan ajanjoukkojen koulut-
2034:        laitoksen toimesta ja ryhtymistä erityisiin   tamisesta sekä osoitti siihen käytettävissä olevat
2035:        toimenpiteisiin asian korjaamiseksi?          aineelliset voimavarat. Varusmiesten koulutus-
2036:                                                      järjestelmä uusittiin vuonna 1995 siten kuin
2037:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         vuonna 1993 Pääesikunnan johdolla toiminut
2038: vasti seuraavaa:                                     työryhmä oli esittänyt. Yleinen palvelusoh-
2039:                                                      jesääntö uusittiin vuonna 1995. Sen määräykset
2040:     Puolustusvoimista annetun lain (402/74) 2 §:n    ovat monin tavoin nykyaikaistaneet varusmies-
2041: mukaan puolustusvoimien tehtävänä on turvata         ten yleistä elämää ja oloa kasarmiolosuhteissa.
2042: valtakunnan alueellinen koskemattomuus ja vii-          Tämän uudistustyön eräitä tuloksia on jo eh-
2043: me kädessä puolustaa valtakuntaaja sen väestöä.      ditty mitatakin. Vuonna 1994 tehtiin Turun ja
2044: Tämän tehtävän täyttämiseksi puolustusvoimien        Porin sotilasläänin kolmessa joukko-osastossa
2045: tulee antaa sotilaskoulutusta. Puolustusvoimissa     kyselytutkimus, joka liittyi varusmieskoulutuk-
2046: tehtiin vuonna 1992 kaksi laajaa varusmiestutki-     sen kehittämiseen. Tilastollisesti merkittävin ero
2047: musta, joista toinen oli Pääesikunnan aloitteesta    Varusmiestutkimus-92:een verrattuna ilmeni
2048: tehty Varusmiestutkimus-92 ja toinen Maanpuo-        koulutuksen tehokkuutta mittaavassa kysymyk-
2049: lustuskorkeakoulun diplomityötutkimus. Kesäl-        sessä. Vuonna 1994 koulutusta pidettiin jo te-
2050: lä julkisuudessa olleet tiedot perustuvat jälkim-    hokkaampana kuin kaksi vuotta aikaisemmin.
2051: mäisen tutkimuksen aineistoon, josta on otettu          Puolustusvoimat on aika ajoin itse sekä yhdes-
2052: lähemmin tarkasteltavaksi vain 688 jalkaväkiso-      sä Jyväskylän yliopiston ja muiden yliopistojen
2053: tilasta. Tämä otos edusti 11,7 % kaikista kyse-      kanssa tutkinut kriittisesti varusmiestensä, reser-
2054: lyyn vastanneista varusmiehistä ja vain noin 2%      viläistensäja henkilökuntansa mielipiteitä, moti-
2055: koko ikäluokasta. Otoksen mukaan jalkaväen           vaatiota ja työtyytyväisyyttä. Tutkimusmenetel-
2056: miehistöön kuuluneista varusmiehistä oli koko        miä on edelleen kehitetty niin, että kyselyt ovat
2057: palvelusaikansa hyvin motivoituneita vain 17 %,      teknisesti helposti tehtävissä ja tulokset nopeasti
2058: motivoituneita 30 %ja huonosti motivoituneita        vastuullisten johtajien käytettävissä. Kuten on
2059: yli puolet.                                          voitu todeta, tulokset ovat myös julkisia. Puolus-
2060:     Varsinaista Varusmiestutkimus-92:ta koko-        tusvoimat pitää erittäin tärkeänä tutkimusyh-
2061: naisuutena tarkasteltaessa havaitaan, että sen       teistyötä ulkopuolisten tutkimuslaitosten kanssa
2062: tulokset ovat huomattavasti myönteisempiä. Va-       korostaen kuitenkin, että ulkopuolinen tutki-
2063: rusmiehistä 78 % katsoi siinä, että maata olisi      muslaitos,joka ei ole perillä siitä, millaisia taitoja
2064: puolustettava aseellista hyökkäystä vastaan kai-     ja valmiuksia sotilailta sodan ajan olosuhteissa
2065: kissa olosuhteissa. Saamaansa sotilaskoulutusta      vaaditaan, ei yksin voi arvioida sotilaskoulutuk-
2066: piti tärkeänä 62 %, kun 20 %oli eri mieltä. Kou-     sen sisältöä.
2067:                                         KK 560/1996 vp                                           3
2068: 
2069:    Puolustushallinnossa pidetään varusmiesten     lustusministeriö on yhdessä pääesikunnan kans-
2070: koulutusmotivaation ja koulutustason jatkuvaa     sa käynnistänyt selvitystyön varusmiesten koulu-
2071: ylläpitämistä ja kehittämistä erittäin tärkeänä   tuksen kehittämisestä.
2072: kestävän maanpuolustustahdon kannalta. Puo-
2073: 
2074:     Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 1996
2075: 
2076:                                                                Puolustusministeri Anneli Taina
2077: 4                                             KK 560/1996 vp
2078: 
2079: 
2080: 
2081: 
2082:                                           Tili Riksdagens Talman
2083: 
2084:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         ningen ansågs av 62% vara viktig, medan 20 %
2085: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-           var av annan åsikt. Beträffande frågan "den ut-
2086: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         bildning somjag fått har varit effektiv" var 48%
2087: man Tuija Maaret Pykäläinen undertecknade                av samma åsikt inom landstridskrafterna och
2088: spörsmål nr 560:                                         52 % inom sjöstridskrafterna samt av olika åsikt
2089:                                                          på motsvarande sätt 29 och 31 %. Det finns på
2090:            Är Regeringen medveten om att bevä-           grundval av dessa undersökningar inte något
2091:         ringarnas utbildningsmotivation är syn-          skäl att anse beväringarnas utbildningsmotiva-
2092:         nerligen låg, och                                tion vara synnerligen låg på det sätt som anförs i
2093:            anser Regeringen det vara behövligt           spörsmålet, även om det onekligen också inom
2094:         att orsakerna till situationen grundligt         denna sektor finns utrymme för förbättring.
2095:         utreds på åtgärd av en forskningsinrätt-            Utvecklingen av utbildningen är ett fortgåen-
2096:         ning som är oberoende av försvarsmak-            de och synnerligen långsiktigt arbete. Det nya
2097:         ten och att särskilda åtgärder vidtas i syfte    lednings- och förvaltningssystem som togs i bruk
2098:         att råda bot på förhållandet?                    år 1993 överförde det främsta och mest centrala
2099:                                                          ansvaret för utbi1dningen av de krigstida trup-
2100:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            perna på kommendörerna för truppförbanden
2101: anföra följande:                                         samt anvisade de för ändamålet tillgängliga ma-
2102:                                                          teriella resurserna. Beväringarnas utbildnings-
2103:    Enligt 2 § lagen om försvarsmakten (402/74)           system förnyades år 1995 på det sätt som den
2104: har försvarsmakten till uppgift att trygga rikets        arbetsgrupp viiken verkade under huvudstabens
2105: territoriella integritet och i sista hand att försvara   ledning år 1993 hade föreslagit. Det allmänna
2106: riket och dess befolkning. 1 syfte att fullfölja         tjänstereglementet förnyades år 1995. Föreskrif-
2107: denna uppgift skall försvarsmakten handha den            terna i det har på många sätt moderniserat de
2108: militära utbildningen. lnom försvarsmakten ut-           allmänna levnadsförhållandena och tillvaron för
2109: fördes år 1992 två stora beväringsundersökning-          beväringarna i kasernförhållandena.
2110: ar, av vilka Beväringsundersökningen-92 som                 Vissa resultat av detta reformarbete har också
2111: gjordes på initiativ av huvudstaben var den ena          redan kunnat mätas. År 1994 gjordes vid tre
2112: och en diplomundersökning vid Försvarshög-               truppförband i Åbo- och Björneborgs militärlän
2113: skolan den andra. De uppgifter som förekom i             en intervjuundersökning som gällde utveckling-
2114: offentligheten på sommaren baserar sig på den            en av beväringsutbildningen. Jämfört med Bevä-
2115: sistnämnda undersökningens materia1, av vilket           ringsundersökningen-92 förekommer den statis-
2116: endast 688 infanterisoldater blev föremål för när-       tiskt sett mest betydande skillnaden när det gäller
2117: mare granskning. Detta stickprov represen terade         den fråga som mäter utbildningens effektivitet.
2118: 11,7% av alla beväringar som besvarat förfråg-           År 1994 ansågs utbildningen redan vara effekti-
2119: ningen. Enligt stickprovet var av de beväringar          vare än två år tidigare.
2120: som hörde till infanteriet endast 17 % väl motive-          Försvarsmakten har då och då själv samt i
2121: rade under hela tjänstgöringstiden medan 30 %            samarbete med Jyväskylä universitet och andra
2122: var motiverade och över hälften då1igt motivera-         universitet kritiskt undersökt åsikterna, motiva-
2123: de.                                                      tionen och arbetstillfredsställelsen bland sina be-
2124:    Om man granskar den egentliga Bevärings-              väringar och reservister och sin personal. Under-
2125: undersökningen-92 som helhet kan man konsta-             sökningsmetoderna har vidareutvecklats så att
2126: tera att resultaten är betydligt positivare. I under-    intervjuerna är tekniskt lätta att utföra och att de
2127: sökningen ansåg 78 % av beväringarna att landet          ansvariga ledarna snabbt får tillgång till resulta-
2128: under alla förhållanden bör försvaras mot ett            ten. Som man har kunnat konstatera är resulta-
2129: väpnat angrepp. Den erhållna militära utbild-            ten också offentliga. F örsvarsmakten anser det
2130:                                          KK 560/1996 vp                                            5
2131: 
2132: vara synnerligen viktigt att forskningssamarbete      Inom försvarsförvaltningen anses det med
2133: med utomstående forskningsinrättningar be-         tanke på en bestående försvarsvilja vara synnerli-
2134: drivs, men understrycker trots det, att en utom-   gen viktigt att fortgående upprätthålla och ut-
2135: stående forskningsinrättning som inte har känne-   veckla beväringarnas utbildningsmotivation och
2136: dom om den förmåga och de fårdigheter som          utbildningsnivå. F örsvarsministeriet har i samar-
2137: krävs av soldaterna under krigstid inte ensam      bete med huvudstaben satt i gång ett utrednings-
2138: kan bedöma innehållet i den militära utbildning-   arbete i syfte att utveckla beväringsutbildningen.
2139: en.
2140:      Helsingfors den 6 september 1996
2141: 
2142:                                                                   Försvarsminister Anneli Taina
2143:                                            KK 561/1996 vp
2144: 
2145: Kirjallinen kysymys 561
2146: 
2147: 
2148: 
2149: 
2150:                                   Klaus Bremer /r: Liikennevalistuksen lisäämisestä
2151: 
2152: 
2153: 
2154:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
2155: 
2156:     Suomessa tieliikenteessä kuolee vuosittain       sen vaaran: tilanteen ja ajoneuvon hallinnan me-
2157: noin 400 ihmistä ja yli 8 000 loukkaantuu. Tielii-   netykseen johtavan ajonopeuden tunnistamisen.
2158: kenneonnettomuudet maksavat yhteiskunnal-                Liikennemerkillä osoitetun nopeusrajoituk-
2159: lemme vuositasolla jopa l 0 miljardia markkaa.       sen ylittäminen on kiistatta liikennesääntörikko-
2160: Sitä voi pitää Suomen pahimpana "kansantauti-        mus, mutta se ei suinkaan automaattisesti ole
2161: na".                                                 liikenneturvallisuuden vaarantamista, kuten
2162:     Se uhkaa jokaista suomalaista syntymästä         suomalaisille nyt ison veljen kädellä päähän pän-
2163: hautaan. Tieliikenteestä on tullut erottamaton       tätään sakotuksen perusteena. Todellinen vaara
2164: osa jokaisen ihmisen elämää.                         sen sijaan on tilanteeseen nähden liian suuri
2165:     Lienee sekä terveydenhuoltomme että koulu-       ajonopeus. Se on aivan eri asia kuin liikennemer-
2166: ja opetusjärjestelmämme jälkeenjääneisyyttä,         killä osoitetun nopeusrajan ylitys.
2167: että tieliikenteen perusasioita ja selviytymisen        Suomalaisessa liikennevalvonnassa keskite-
2168: edellyttämiä asenteita ei opeteta lapsillemme jär-   tään nyt päähuomio toisarvoiseen ylinopeusvaa-
2169: jestelmällisestijo päivähoitoasteella, ennen luku-   raan, jota autoilijat itse eivät osaa kokea muuksi
2170: taitoa, ja sen jälkeen johdonmukaisesti ala-as-      kuin verottamisen kaltaiseksi sakottamiseksi.
2171: teelta aina asevelvollisille puolustusvoimissam-     Sen seurauksena todelliseen suureen vaaraan,
2172: me saakka. Se, mitä Suomessa nyt tehdään -           joka liittyy tilanteen ja ajoneuvon hallinnan me-
2173: poliisisetien, Liikenneturvan, ym. varassa - on      netyksen aiheuttavaan ajonopeuden käyttöön, ei
2174: mitättömyydessään täysin epäsuhteessa tämän          kiinnitetä riittävästi huomiota eikä siitä varoiteta
2175: pahimman "kansantautimme" tuhojen ja niiden          sen ansaitsemaila tavalla.
2176: ansaitseman ennalta ehkäisevän hoidon kanssa.            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2177: On myös nähtävä, että tämän "kansantaudin"           tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
2178: torjunnassa yhteiskunnan täytyy ottaa tehtäväk-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisten jä-
2179:  seen se, mikä kodeissa mahdollisesti laiminlyö-     senten (pääministeri, opetusministeri, sosiaali- ja
2180: dään.                                                terveysministeri, sisäasiainministeri, liikennemi-
2181:     Lukuisat nuorten kuolonkolarit ajoneuvon         nisteri) vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2182: hallinnan menetyksen seurauksena tilanteeseen
2183: ja taitoihin nähden pahasti ylimitoitetusta ajono-               Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
2184: peudesta askarruttavat tänä päivänä suomalai-                siin liikenneonnettomuuksien torjumi-
2185:  sia. Eräät tutkijat pelkäävät jopa, että koko               seksi niiden tuhojen ja kansantaloudellis-
2186:  1990-luvun ajan jatkunut kuolonkolareiden vä-               ten kustannusten edellyttämillä keinoilla
2187:  heneminen nyt on päättynyt.                                 valtion mahdollisuuksia käyttäen jo päi-
2188:     Näin käy, kun poliisi- Liikenneturvan tuke-              vähoitotasolta ainakin pakolliseen ase-
2189:  manaja valtiovaltamme sakkobudjetoinnin kiih-               velvollisuuteen saakka, ja
2190:  dyttämänä- kiinnittää koko "osaamisellaan"                      mitä Hallitus aikoo tehdä ylinopeuden
2191:  autoilijoiden päähuomion liikenneturvallisuu-               ja tilanteeseen nähden liian suuren ajono-
2192:  delle merkityksettömiin ylinopeuksiin jättäen sa-           peuden välisen vakavan eron selkeyttä-
2193:  malla pimentoon liikenneturvallisuuden todelli-             miseksi suomalaisille?
2194: 
2195:      Helsingissä 16 päivänä elokuuta 1996
2196: 
2197:                                            Klaus Bremer /r
2198: 
2199: 260017
2200: 2                                             KK 561/1996 vp
2201: 
2202: 
2203: 
2204: 
2205:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
2206: 
2207:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          eivät kaikissa oloissa takaa turvallisuutta. Vaih-
2208: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           tuvien nopeusrajoitusten käytölle taas toteutta-
2209: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         miskustannukset asettavat rajoituksia.
2210: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-             Liikennekasvatuksella ja -koulutuksella on
2211: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          luonnollisesti keskeinen asema liikenneturvalli-
2212: 561:                                                    suustyössä. Koko eliniän jatkuva liikennekoulu-
2213:                                                         tus on mukana muun muassa valtakunnallisessa
2214:             Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        liikenneturvallisuustyön suunnitelmassa vuosille
2215:         siin liikenneonnettomuuksien torjumi-           1993-1996. Lasten turvalliseen liikkumiseen
2216:         seksi niiden tuhojen ja kansantaloudellis-      liittyvät kysymykset sisältyvät nykyisiin kasva-
2217:         ten kustannusten edellyttämillä keinoilla       tustavoitteisiin lasten päivähoidossa ja päivähoi-
2218:         valtion mahdollisuuksia käyttäen jo päi-        tohenkilöstön koulutuksessa. Peruskoulun ope-
2219:         vähoitotasolta ainakin pakolliseen ase-         tussuunnitelman perusteissa liikennekasvatus
2220:         velvollisuuteen saakka, ja                      mainitaan yhtenä opetettavana aihekokonaisuu-
2221:             mitä Hallitus aikoo tehdä ylinopeuden       tena, jonka koulu voi sisällyttää opetukseensa.
2222:         ja tilanteeseen nähden liian suuren ajono-      Liikennekasvatuksessa onnistumisen kannalta
2223:         peuden välisen vakavan eron selkeyttä-          keskeinen on koulu, koska koulu tekee valinnan
2224:         miseksi suomalaisille?                          liikennekasvatuksen sisällyttämisestä opetus-
2225:                                                         suunnitelmaan.
2226:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-                Kuntia ja oppilaitoksia tuetaan viranomaisten
2227: vasti seuraavaa:                                        ja liikenneturvallisuustyössä toimivien järjestö-
2228:                                                         jen, muun muassa Liikenneturvan, yhteistyöllä.
2229:    Liikennevahinkojen tutkijalautakuntien selvi-        Oppilaitoksia varten kehitetään ja tuotetaan lii-
2230: tysten mukaan moottoriajoneuvossa mukana ol-            kennekasvatusta koskevaa materiaalia.
2231: leen kuolemaan päättyneistä onnettomuuksista                Autokoulu on hyvin lyhyt, mutta tärkeäjakso
2232: yhteenajot vastakkaisista suunnista lähestynei-         nuoren elämässä. Kokeneet liikenneopettajat
2233: den kesken ja yksittäisonnettomuudet muodos-            näkevät usein opetuksen aikana, kenelle on tu-
2234: tavat noin kaksi kolmasosaa. Valtaosa näistä            lossa ongelmia myöhemmin liikenteessä, mutta
2235: onnettomuuksista alkaa ajoneuvon hallinnan              mahdollisuudet asenteiden ja käyttäytymisen
2236: menetyksellä. Ajonopeudella vahinkotilanteen            muuttamiseen ovat opetuksen aikana varsin ra-
2237: alussa on oleellinen merkitys kuljettajan mahdol-       jalliset. Liikenneministeriö onkin käynnistänyt
2238: lisuuksille säilyttää ajoneuvonsa hallinta ja väis-     tutkimushankkeita, joissa selvitetään mahdolli-
2239: tää törmäys. Törmäysnopeudella on puolestaan            suuksia ottaa tämäkin kuljettajaopetuksessa
2240: oleellinen merkitys vammautumiselle.                    huomioon.
2241:    Huomiota herättäneet nuorten kuljettajien                Osalla nuorista ovat kuitenkin elämänhallin-
2242: onnettomuudet on ajettu lähes poikkeuksetta             ta, asenteet ja arvot niin poikkeavat ja vinoutu-
2243: huomattavalla ylinopeudella, joka on ollut sekä         neet, ettei heihin voida juurikaan vaikuttaa em.
2244: ylinopeutta että väärää tilannenopeutta. On vai-        ohjauskeinoilla. Helsingin kaupungin nuoriso-
2245: kea löytää perustetta väitteelle, että tällaiset vää-   asiainkeskus on aloittanut liikenneministeriön
2246: rät nopeusarviot vähenisivät nopeusrajoitusten          rahoittamana kokeilun, jossa ongelmanuoret
2247: valvontaa vähentämällä. Nopeusarvioiden jättä-          voivat suorittaa ajokortin pitempiaikaisen kun-
2248: minen kuljettajille itselleen lisäisi väärien no-       toutusjakson aikana. Näin pyritään parempaan
2249: peusarvioiden todennäköisyyttä, nopeushajon-            elämänhallintaan ja antamaan nuorille parem-
2250: taa ja ohitustarpeita.                                  mat valmiudet normien mukaiseen käyttäytymi-
2251:    Nopeusrajoituksien vaikutuksesta liikenne-           seen myös liikenteessä.
2252: turvallisuuteen on olemassa selvä sekä kotimai-             Liikenneministeriön yhteydessä toimivassa lii-
2253: nen että kansainvälinen näyttö. Nopeusrajoituk-         kenneturvallisuusasiain neuvottelukunnassa on
2254: set ovat käytännön syistä kaavamaisia, jolloin ne       valmisteltavana liikenneturvallisuustyön suunni-
2255:                                          KK 561/1996 vp                                          3
2256: 
2257: telma vuosille 1997-2000. Tässä suunnitelmassa     rovaikutustaitojen kehittämiseen. Tavoite jatku-
2258: tullaan kiinnittämään huomiota erityisesti muun    vasta oppimisesta liikenteeseen sopeutumiseksi
2259: muassa liikenteeseen osallistuvien välisten vuo-   on kaiken kannatuksen arvoinen.
2260: 
2261:      Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 1996
2262: 
2263:                                                             Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
2264: 4                                          KK 561/1996 vp
2265: 
2266: 
2267: 
2268: 
2269:                                        Tili Riksdagens Talman
2270: 
2271:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     fiksäkerheten är belagd såväl hemma som inter-
2272: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       nationellt. Hastighetsbegränsningarna är sche-
2273: lem av statsrädet översänt följande av riksdags-     matiska p.g.a. praktiska skäl vilket gör att de inte
2274: man Klaus Bremer undertecknade spörsmäl nr           under alla förhållanden garanterar säkerheten.
2275: 561:                                                 Kostnaderna för genomförande av växlande has-
2276:                                                      tighetsbegränsningar ä sin sida sätter hinder för
2277:           Ämnar Regeringen vidta ätgärder i          dem.
2278:        syfte att avvärja trafikolyckor med såda-        Trafikuppfostran och -undervisning har na-
2279:        na medel som förutsätts med tanke päde        turligtvis en central plats i trafiksäkerhetsarbetet.
2280:        skador och nationalekonomiska kostna-         En livsläng trafikundervisning ingär bl.a. i Pla-
2281:        der som olyckorna medfört och med ut-         nen för trafiksäkerhetsarbetet 1993-1996 som
2282:        nyttjande av statens möjligheter redan        gäller hela landet. Frägor som gäller barnens
2283:        frän dagvärdsnivän och ätminstone till        trygga förflyttning ingär i de nuvarande uppfost-
2284:        den obligatoriska vapentjänstgöringen,        ringsmälen inom barndagvärden och dagvårds-
2285:        samt                                          personalens utbildning. I motiveringen till under-
2286:           vad ämnar Regeringen göra för att för      visningsplanen för grundskolan omnämns trafik-
2287:        finländare klargöra skillnaden mellan         uppfostran som en ämneshelhet som skolan kan
2288:        fortkörning och en för stor hastighet med     läta ingä i undervisningen. Skolan har en avgö-
2289:        tanke pä situationen?                         rande roll med tanke pä en lyckad i trafikuppfost-
2290:                                                      ran eftersom skolan avgör om trafikuppfostran
2291:   Som svar pä detta spörsmäl fär jag vördsamt        skall ingä i undervisningsplanen.
2292: anföra följande:                                        Kommuner och läroanstalter fär stöd av myn-
2293:                                                      digheter som verkar i samarbete med organisa-
2294:    I enlighet med utredningarna som gjorts av        tioner engagerade i trafiksäkerhetsarbetet, bl.a.
2295: trafikskadekommissionerna utgörs tvä tredjede-       Trafikskyddet. För läroanstalters behov fram-
2296: lar av dödsolyckorna med motorfordon av kolli-       ställs materia! beträffande trafikuppfostran.
2297: sioner mellan fordon som närmat sig varandra             Bilskolan är en mycket kort men viktig fas i en
2298: frän motsatta häll samt av singelolyckor. En ma-     ung människas Iiv. Erfarna trafiklärare ser ofta
2299: joritet av dessa olyckor börjar med att man förlo-   under undervisningen vem som senare kommer
2300: rar kontrollen över fordonet. Körhastigheten i       att ha problem i trafiken, men möjligheterna att
2301: början av olyckan har en avgörande betydelse för     ändra attityderna och beteendet under undervis-
2302: förarens möjligheter att behälla kontrollen över     ningen är ytterst begränsade.Trafikministeriet
2303: fordonet och undvika att krocka. Kollisionshas-      har startat undersökningsprojekt där ibrukta-
2304: tigheten är i sin tur av väsentlig betydelse för     gande och päverkningar av specialundervis-
2305: ådragande av skador.                                 ningsprogram kartläggs.
2306:    De uppmärksammade olyckorna med unga                  Förmägan att handskas med sitt Iiv, attityder
2307: förare har skett nästan utan undantag med en         och värden är dock hos en del av ungdomarna så
2308: päfallande för stor hastighet vilket kan betraktas   avvikande och snedvridna att de knappast kan
2309: bäde som fortkörning och en för situationen          päverkas genom ovannämnda styrmedel. Ung-
2310: olämplig hastighet. Det är svärt att finna motive-   domscentralen i Helsingfors stad har inlett ett av
2311: ring för pästäendet att dylika felaktiga hastig-     trafikministeriet finansierat experiment inom vil-
2312: hetsbedömningar skulle minska genom att skära        ket problemungdomar under en längre rehabili-
2313: ned övervakningen av hastighetsbegränsningar.        teringsperiod kan ta körkort. Pä detta sätt strä-
2314: Att överläta hastighetsbedömningen ät förarna        var man efter att ungdomarna skall behärska sitt
2315: själva skulle öka sannolikheten med felaktiga        Iiv bättre samt att ge ungdomarna bättre fårdig-
2316: hastighetsbegränsningar, variation i hastighet       heter att även i trafiken bete sig i enlighet med
2317: och omkörningsbehov.                                 gällande normer.
2318:    Hastighetsbegränsningarnas inverkan pä tra-          Trafiksäkerhetsdelegationen som verkar vid
2319:                                         KK 561/1996 vp                                            5
2320: 
2321: trafikministeriet bereder trafiksäkerhetsplanen   aktionsfårdigheter hos dem som deltar i trafiken.
2322: för åren 1997-2000. 1 denna pian skall speciell   Målsättningen att fortsätta inlärningen i trafiken
2323: uppmärksamhet riktas mot utvecklande av inter-    är värd allt stöd.
2324: 
2325:      Helsingfors den 6 september 1996
2326: 
2327:                                                               Trafikminister Tuula Linnainmaa
2328:                                              KK 562/1996 vp
2329: 
2330: Kirjallinen kysymys 562
2331: 
2332: 
2333: 
2334: 
2335:                                     Hannu Kemppainen /kesk: Valtion vakuusrahaston käymien
2336:                                        oikeudenkäyntien tarkoituksenmukaisuudesta
2337: 
2338: 
2339:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
2340: 
2341:     Valtiontilintarkastajien kertomuksen vuodel-       uutta luovaa Biohit Oy:tä vastaan. Lapsystem-
2342: ta 1994 käsittelyn yhteydessä eduskunta piti tär-      sissä aloitetun ja nyt Biohitissä jatkuvan elinkei-
2343: keänä, että pankkitukioikeudenkäynnit yhtäältä         notoiminnan arvo lasketaan miljardeissa, ja toi-
2344: vahvistavat kansalaisten luottamusta pankkijär-        minta työllistää satoja henkilöitä.
2345: jestelmän toimivuuteen ja jatkuvuuteen, ja toi-            Vakuusrahaston Biohittiä vastaan käymät oi-
2346: saalta on pidettävä huolta siitä, että yritysten ja    keudenkäyntikulut 20:stä eri kanteesta ovat jo
2347: yksilöiden oikeudet voivat toteutua tasavertai-        nousseet moniin miljooniin markkoihin. Näiden
2348: sesti. Kevääseen 1996 mennessä Valtion vakuus-         oikeudenkäyntien motiivit ovat jo alun alkaen
2349: rahaston antamien tietojen mukaan oikeuden-            olleet varsin kyseenalaiset. Valtaosa kanteista on
2350: käyntikuluja oli pankkitukioikeudenkäynneissä          tullut hylätyksi. Edelleen on käynnissä englanti-
2351: kertynyt siihen mennessä noin 30 miljoonaa             laiseen lainsäädäntöön perustuva kanne Goka ei
2352: markkaa. Korvauksia oli tuomittu maksettavak-          muiden maiden lainsäädännön mukaan olisi edes
2353: si noin 100 miljoonaa markkaa, mistä vain 5            mahdollista) tuotteiden muotoilusta. On vaikea
2354: miljoonaa markkaa oli saatu perityksi takaisin.        nähdä, mitä hyötyä yleiselle edulle, vakuusrahas-
2355:     Valtion vakuusrahaston käymien oikeuden-           tolle tai edes englantilaiseen omistukseen siirty-
2356: käyntien kohteena on pääasiassa ollut Skopin           neelle Lapsystems/Life-Sciensesille on tällaisesta
2357: kasinopeliaikaisten toimenpiteiden oikeudelli-         oikeudenkäynnistä. Ulkopuolinen ei voi välttyä
2358:  nen selvittely. Skopin silloisen pääjohtajan, Cris-   ajatukselta, että asiassa painavat Skopin ajoilta
2359: tofer Wegeliuksen, toiminnasta kiteyttämää stra-       mukana olleiden, massiivisen syytemäärän nos-
2360: tegiaa "Iske, pilko, rahasta ja poistu" toteutettiin   taneiden henkilökohtaiset tarpeet.
2361:  nurkanvaltauksin ja muilla häikäilemättömillä             Uuden toiminnan aloittaneelle ja yli sata hen-
2362: keinoilla. Kaikki tämän ajan tapahtumat eivät          kilöä työllistävään tuotantoon päässeelle Biohi-
2363:  ole tulleet päivänvaloon, ja on vaarana, että asiat   tille oikeudenkäynnit ovat merkinneet suurta
2364:  vanhenevat. Helsingin kaupunginviskaali Riitta        henkisen ja aineellisen kapasiteetin sitoutumista
2365:  Santavuori on päättänyt 12.10.1995 syyttää Lap-       turhiin oikeudenkäynteihin. Nämä resurssit olisi
2366:  systems Oy:n tapauksessa Skopin silloisia pan-        pitänyt saada käyttää tuotantotoiminnan kehit-
2367:  kinjohtajia suunnitelmallisesta, törkeästä kiris-     tämiseen ja uusien työpaikkojen luomiseen.
2368:  tyksestä.                                                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2369:     Kun koko Skop-likasanko on nyt valtion hal-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2370:  lussa, on ongelmallista, että vakuusrahaston teh-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2371:  tävänä on puolustaa valtion etua Skopin kasino-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2372:  pelistrategian kohteena kärsimään joutuneita
2373:  vastaan.                                                        Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
2374:     Juuri tällainen asetelma on oikeudenkäynneis-             yleisen oikeudentajun kannalta turhista
2375:  sä, joita Valtion vakuusrahasto käy, nyttemmin               ja kyseenalaisin motiivein käynnistetyistä
2376:  englantilaiseen omistukseen siirtyneen Lapsys-               sekä suomalaista elinkeinotoimintaa häi-
2377:  tems/Life-Scienses Oy:n puolesta koko Lapsys-                ritsevistä oikeudenkäynneistä Valtion va-
2378:  tems Oy:n liiketoiminnan ja teknologian luonut-              kuusrahastossa pidättäydytään?
2379:  ta ja nyt uutta yritystoimintaa harjoittavaa ja
2380: 
2381:      Helsingissä 16 päivänä elokuuta 1996
2382: 
2383:                                        Hannu Kemppainen /kesk
2384: 260017
2385: 2                                            KK 562/1996 vp
2386: 
2387: 
2388: 
2389: 
2390:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
2391: 
2392:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         taan. Valtion vakuusrahasto valvoo erityistar-
2393: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          kastusten perusteella käytäviä oikeudenkäynte-
2394: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        jä, joissa kantajina tai asianomistajina ovat edel-
2395: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannu             lä mainitut pankit.
2396: Kemppaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-              Kysymyksessä esitetty lähtökohta ja tavoite,
2397: sen n:o 562:                                           turhien ja tarkoitusperiitään epämääräisten val-
2398:                                                        tion varoilla käytävien oikeudenkäyntien välttä-
2399:           Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että       minen, on yleisen oikeustajun ja valtion verova-
2400:        yleisen oikeudentajun kannalta turhista         rojen käytön kannalta tavoitehava ja oikea.
2401:        ja kyseenalaisin motiivein käynnistetyistä      Kysymyksessä viitatut oikeudenkäynnit eivät ole
2402:        sekä suomalaista elinkeinotoimintaa häi-        kuitenkaan valtion vakuusrahastosta annetun
2403:        ritsevistä oikeudenkä ynneistä Valtion va-      lain 14 a §:n nojalla käytäviä vahingonkorvaus-
2404:        kuusrahastossa pidättäydytään?                  tai rikosoikeudenkäyntejä, minkä vuoksi niiden
2405:                                                        ajaminen tai valvonta ei siten suoranaisesti kuulu
2406:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            valtion vakuusrahaston vastuulle. Kysymykses-
2407: taen seuraavaa:                                        sä mainitut oikeudenkäynnit liittyvät Yritys-
2408:                                                        pankki Skop Oy:n liiketoimintaan ja ovat siten
2409:    Valtion vakuusrahasto teetti vuonna 1993 va-        pankin ja sen johdon vastuulla. Yrityspankki
2410: kuusrahastosta annetun lain 14 a §:n nojalla eri-      Skop Oy joutuu monien muiden pankkien ohella
2411: tyistarkastukset Suomen Säästöpankissa ja sii-         esimerkiksi saataviensa perimiseksi tai muiden
2412: hen sulautuneissa säästöpankeissa sekä Säästö-         oikeuksiensa toimeenpanemiseksi turvautumaan
2413: pankkien Keskus-Osake-Pankissa (nykyisin Yri-          oikeustoimiin tai saattamaan sopimussuhteita
2414: tyspankki Skop Oy) ja STS-Pankki Oy:ssä (ny-           koskevat erimielisyydet riippumattoman tuo-
2415: kyisin Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-Silta Oy).         mioistuimen ratkaistavaksi. Yrityspankki Skop
2416: Erityistarkastuksissa kiinnitettiin erityisesti huo-   Oy:llä on ollut muitakin kuin pelkästään kysy-
2417: miota pankinjohdon ja asiakkaiden mahdollisiin         myksessä esiintuotuja oikeudenkäyntejä, joiden
2418: väärinkäytöksiin, joista oli voinut aiheutua pan-      tavoitteena on pankkituen ja tukitarpeen mini-
2419: kille vahinkoajajoista oli voinut olla seuraukse-      mointi.
2420: na vahingonkorvaus- tai rikosoikeudellinen vas-            Valtion vakuusrahaston tehtävänä on valvoa,
2421: tuu. Erityistarkastuksissa saatujen selvitysten        että tukea vastaanottaneena pankkina Yritys-
2422: perusteella valtion vakuusrahasto eduskunnan           pankki Skop Oy toimii pankkituelle asetettujen
2423: pankkituelle asettamien yleisten ehtojen mukai-        ehtojen mukaisesti, pankin ja valtion taloudelli-
2424: sesti edellytti, että vahingonkorvauskanteita nos-     sen intressin turvaamiseksi ja tappioiden mini-
2425: tetaan.                                                moimiseksi. Käytettävissä olevan, lukuisiin oi-
2426:    Näin ollen kanteita nostettiin 25:ssä Suomen        keudenpäätöksiin perustuvan tiedon nojalla val-
2427: Säästöpankkiin sulautuneessa säästöpankissa,           tion vakuusrahastolla ei ole ollut huomauttamis-
2428: entisessä Säästöpankkien Keskus-Osake-Pan-             ta kysymyksessä viitattuihin Labsystems Oy:nja
2429: kissa ja entisessä STS-Pankki Oy:ssä. Tämän li-        Biohit Oy:n oikeudenkäynteihin. Lisäksi todet-
2430: säksi 14 pankissa on suoritettu esitutkintaa, joi-     takoon, että Yrityspankki Skop-ryhmä on voit-
2431: den perusteella syytetoimenpiteisiin on ryhdytty       tanut lähes kaikki tähän mennessä ratkaisunsa
2432: kymmenen pankin entisiä johtohenkilöitä vas-           saaneet edellä mainitut oikeudenkäynnit.
2433: 
2434:      Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1996
2435: 
2436:                                                                                   Ministeri Arja Alho
2437:                                              KK 562/1996 vp                                               3
2438: 
2439: 
2440: 
2441: 
2442:                                          Tili Riksdagens Talman
2443: 
2444:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       övervakar de rättegångar som inletts tili följd av
2445: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse tili          specialgranskningarna och vid vilka nämnda
2446: vederbörande medlem av statsrådet översänt föl-        banker är kärande eller målsägande.
2447: jande av riksdagsman Hannu Kemppainen un-                 I spörsmålet anges som utgångspunkt och mål
2448: dertecknade spörsmål nr 562:                           att onödiga och tili sina syften oklara rättegångar
2449:                                                        som förs med statens medel skall undvikas, vilket
2450:           Ämnar Regeringen sörja för att man i         i allmänt rättsmedvetande och med avseende på
2451:        Statens säkerhetsfond avhåller sig från         användningen av statens skattemedel är efter-
2452:        rättegångar som i allmänt rättsmedvetan-        strävansvärt och riktigt. De rättegångar det hän-
2453:        de är onödiga och har inletts på tvivelak-      visas tili i spörsmålet är dock inte sådana skade-
2454:        tiga grunder samt som är störande för           stånds- eller brottmålsrättegångar som väcks
2455:        näringsverksamheten i Finland?                  med stöd av i 14 a § lagen om statens säkerhets-
2456:                                                        fond, varför de, eller övervakningen av dem inte
2457:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          direkt faller på säkerhetsfondens ansvar. De rät-
2458: anföra följande:                                       tegångar som nämns i spörsmålet hänför sig tili
2459:                                                        Yrityspankki Skop Oy:s affårsverksamhet varför
2460:     År 1993lät statens säkerhetsfond med stöd av       det är banken och dess ledning som svarar för
2461: 14 a § lagen om statens säkerhetsfond utföra spe-      dem. Yrityspankki Skop Oy är vid sidan av
2462: cialgranskningar i Sparbanken i Finland och de         många andra banker tvungen att vidta rättsliga
2463: sparbanker som fusionerats med den samt i Spar-        åtgärder för att exempelvis driva in sina fordring-
2464: bankernas Central-Aktie-Bank (numera Yri-              ar eller hänskjuta tvister som gäller avtalsförhål-
2465: tyspankki Skop Oy) och STS-Banken Ab (nume-            landen tili en oavhängig domstol. Yrityspankki
2466: ra Egendomsförvaltningsbolaget Arsenal Ab ).           Skop Oy har också haft andra rättegångar än de
2467: Vid specialgranskningarna uppmärksammades              som nämns i spörsmålet och deras mål har varit
2468: särskilt ledningens och kundernas eventuella           en minimering av bankstödet och stödbehovet.
2469: missbruk som kunde ha skadat banken och lett              Statens säkerhetsfond har tili uppgift att över-
2470: tili skadeståndsansvar eller straffrättsligt ansvar.   vaka att verksamheten i Yrityspankki Skop Oy,
2471: Med utgångspunkt i de utredningar som erhölls          som tagit emot stöd, bedrivs på de villkor som
2472: vid specialgranskningarna krävde statens säker-        ställts för bankstöd, i syfte att säkerställa statens
2473: hetsfond i enlighet med de allmänna villkor riks-      ekonomiska intressen och minimera förlusterna.
2474: dagen ställt för bankstödet att skadeståndstalan       Enligt förhandenvarande uppgifter, som baserar
2475: skall väckas.                                          sig på många domstolsutslag, har statens säker-
2476:     Talan väcktes således i 25 sparbanker som          hetsfond inte haft något att anmärka mot de
2477: hade fusionerats med Sparbanken i Finland, i           rättegångar mot Labsystems Oy och Biohit Oy
2478: den tidigare Sparbankernas Central-Aktie-Bank          som det refereras tili i spörsmålet. Att observera
2479: och den tidigare STS-Banken Ab. Därtill har            är också att gruppen Yrityspankki Skop-grup-
2480: förundersökningar gjorts i 14 banker och på basis      pen vunnit nästan alla ovan nämnda, hittills av-
2481: av dem har åtal väckts mot de tidigare ledande         gjorda rättegångar.
2482: personerna i tio banker. Statens säkerhetsfond
2483: 
2484:      Helsingfors den 9 september 1996
2485: 
2486:                                                                                     Minister Arja Alho
2487:                                             KK 563/1996 vp
2488: 
2489: Kirjallinen kysymys 563
2490: 
2491: 
2492: 
2493: 
2494:                                    Säde Tahvanainen /sd: Koulunkäyntiavustajien koulutuksesta
2495: 
2496: 
2497: 
2498:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
2499: 
2500:    Julkisuuteen on viime viikkoina tullut uutisia     täessä että myös ristiriitatilanteessa, kun opettaja
2501: vammaisten huonosta kohtelusta muutamassa             avustajan mielestä toimii väärin.
2502: erityiskoulussamme. Syitä ja syyllisiä on etsitty         Koulunkäyntiavustajien palkkaus ja ammat-
2503: oikeudenkäynnin kautta ja aikanaan langetetaan        tiin liittyvät työehdot ovat heikot. Usein avustaja
2504: tuomiot epäinhimillisestä kohtelusta.                 joutuu tekemään kouluttamattomana ihmisenä
2505:    Vaikkajulkisuuteen tulleet tapaukset ovat yk-      opettajan töitä tämän ollessa poissa luokkahuo-
2506: sittäisiä, herää ihmisten mielissä kuitenkin kysy-    neesta tai opettajan sairastuessa. Monilla kou-
2507: mys, kuinka parantaa asiaa tulevaisuudessa.           luilla avustaja toimii opettajan poissaolon ai-
2508: Kouluttaminen on useimpien mielestä tehokkain         kaan useitakin päiviä sijaisena ilman sijaisuudes-
2509: ja järkevin tapa muuttaa tilannetta ja parantaa       ta maksettavaa palkkaa, koska kunta ei suostu
2510: kouluissa työskentelevien ammattitaitoa.              sijaisia palkkaamaan. Väliaikaisesti palkatun
2511:     Erityisopettajat saavat viran edellyttämän laa-   avustajan on tässä tilanteessa vaikea lähteä puo-
2512: ja-alaisen koulutuksen ammattiinsa, ja täyden-        lustamaan etuuksiaan, koska työehdot on tehty
2513: nyskoulutuksella osaltaan varmistetaan ammat-         niin väljiksi ja alan muodostamaa ammattikun-
2514: titaidon säilyminen ja kehittyminen. Kouluilla        taa ei oikeastaan ole olemassakaan.
2515: työskentelevä muu avustava henkilökunta ei kui-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2516: tenkaan usein ole saanut minkäänlaista koulu-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2517: tusta ammattiinsa. Koulunkäyntiavustajia kou-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2518: lutetaan sosiaalialan oppilaitoksissa, mutta päte-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2519: viä ja vakinaisia avustajia on vain vähän.
2520:     Koulunkäyntiavustajien kouluttamisella ja                    Aikooko Hallitus toimia siten, että
2521: virkojen vakinaistamisella saataisiin myös var-               koulunkäyntiavustajilta vaadittaisiin am-
2522: masti parannusta erityisopetuksessa aikaan.                   mattiin soveltuva ja perehdyttävä tutkin-
2523: Vammaisuuteen liittyvän etiologian, syiden, tie-              to tai muu koulutus ja että kunnat velvoi-
2524: tämyksen ja opetukseen liittyvän metodologii-                 tettaisiin palkkaamaan vain ammattitai-
2525: kan tuntemuksesta olisi apua sekä normaaleissa                toisia koulunkäyntiavustajia?
2526: luokkatilanteissa opettajan kanssa työskennel-
2527: 
2528:      Helsingissä 19 päivänä elokuuta 1996
2529: 
2530:                                          Säde Tahvanainen /sd
2531: 
2532: 
2533: 
2534: 
2535: 260017
2536: 2                                          KK 563/1996 vp
2537: 
2538: 
2539: 
2540: 
2541:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
2542: 
2543:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       töön sisälly erityisiä säännöksiä. Edellä todetun
2544: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        yleissäännöksen mukaisesti kouluun palkattujen
2545: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      avustajien palkkauskustannukset luetaan ope-
2546: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Säde Tah-       tus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun
2547: vanaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        lain (705/92) mukaisesti opetustoimen menoihin,
2548: n:o 563:                                             joihin myönnetään laskennallista valtionosuut-
2549:                                                      ta.
2550:           Aikooko Hallitus t01mta siten, että            Vuoteen 1993 saakka peruskoululaissa oli eri-
2551:        koulunkä yntia vustajilta vaadittaisiin am-   tyinen säännös, jonka mukaan vaikeasti vam-
2552:        mattiin soveltuva ja perehdyttävä tutkin-     maisia oppilaita varten koulussa voi olla koulun-
2553:        to tai muu koulutus ja että kunnat velvoi-    käyntiavustajia. Opetusministeriö antoi sään-
2554:        tettaisiin palkkaamaan vain ammattitai-       nöksen nojalla tarkemmat määräykset koulun-
2555:        toisia koulunkäyntiavustajia?                 käyntiavustajien ottamisesta. Opetusministeriön
2556:                                                      päätös sisälsi lähinnä valtionosuuteen oikeutta-
2557:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         vien kustannusten määrittelyä varten koulun-
2558: vasti seuraavaa:                                     käyntiavustajien lukumäärää ja työaikaa koske-
2559:                                                      via määräyksiä. Koulunkäyntiavustajan kelpoi-
2560:    Opetustoimessa ei pidetä valtakunnallista ti-     suudesta määräyksissä todettiin, että avustajana
2561: lastoa koulunkäyntiavustajien määrästä ja            tulee olla kussakin tapauksessa riittäväksi kat-
2562: koulutuksesta. Opetushallituksen lukuvuotta          sottava kyky ja taito tehtävänsä suorittamiseen.
2563: 1994-95 koskevan erityisopetusselvityksen mu-        Kun opetustoimessa siirryttiin vuoden 1993 alus-
2564: kaan peruskouluissa oli päätoimisia koulun-          ta laskennalliseen valtionosuusjärjestelmään,
2565: käyntiavustajia yhteensä 1 610 ja sivutoimisia       määräykset kävivät tarpeettomiksi ja säännös ja
2566: 255. Koulunkäyntiavustajia on erityisesti vai-       sen nojalla annetut määräykset kumottiin.
2567: keasti kuulo-, näkö-, liikunta- ja kehitysvammai-    Myöskään avustajan kelpoisuusvaatimusten,
2568: sia oppilaita varten. Koulunkäyntiavustajista        määrittelyä ei katsottu tuolloin enää tarpeellisek-
2569: suuri osa on palkattu työllisyysvaroilla. Vain osa   si, vaan vastuu avustajapalveluiden laadusta jä-
2570: avustajista on saanut tehtävään erityisen koulu-     tettiin kunnille ja muille koulutuksen järjestäjille.
2571: tuksen, kuten kehitysvammahoitajan koulutuk-             Peruskoulun opettajien kelpoisuuksia koske-
2572: sen.                                                 vaa sääntelyä on viime vuosina muutettu siten,
2573:    Erityisesti koulunkäyntiavustajan tehtävään       että kelpoisuusvaatimuksia on väljennetty ja li-
2574: suuntautuvaa koulutusta järjestetään nykyisin        sätty kuntien ja muiden koulutuksen järjestäjien
2575: terveys- ja sosiaalialan ammattitutkintoon täh-      harkintavaltaa virkojen ja tehtävien täytössä.
2576: täävänä koulutuksena. Koulutusta järjestetään        Muutoksilla on haluttu korostaa myös muiden
2577: yhteensä yhdeksässä kansanopistossa. Koulutus        kuin muodollisten valintaperusteiden huomioon
2578: kestää yhdeksästä kuukaudesta vuoteen. Ope-          ottamista valintaprosessissa. Peruskouluasetuk-
2579: tushallitus on vahvistanut tutkinnon perusteet       sen (718/84) 107 §:n mukaan viran väliaikaiseksi
2580: toukokuussa 1995, ja ne tulivat voimaan elo-         hoitajaksi ja tuntiopettajaksi voidaan enintään
2581: kuussa samana vuonna.                                lukuvuodeksi kerrallaan ottaa henkilö, jolla ei
2582:    Peruskoululain (476/83) 3 §:n 1 momentin mu-      ole muodollista kelpoisuutta. Henkilöllä tulee
2583: kaan peruskoulun kasvatus ja opetus on järjes-       olla kuitenkin riittävä taito ja kyky viran tai
2584: tettävä oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mu-     tehtävän hoitamiseen.
2585: kaisesti. Tämän opetuksen yksilöllistämistä kos-         Koulutuksen lainsäädäntöä ollaan uudista-
2586: kevan säännöksen on katsottu edellyttävän, että      massa. Hallituksen on tarkoitus antaa eduskun-
2587: koulu huolehtii myös muun ohella tarvittavien        nalle esitys uudeksi koulutuksen lainsäädännök-
2588: koulu- ja luokkakohtaisien avustajien paikkaa-       si vielä tämän vuoden aikana. Uudet lait ehdote-
2589: misesta. Koulunkäyntiavustajista ja avustajien       taan tuleviksi voimaan vuonna 1998. Uudistusta
2590: kelpoisuusvaatimuksista ei koululainsäädän-          valmistellut toimikunta ehdottaa koulunkäynti-
2591:                                             KK 563/1996 vp                                                3
2592: 
2593:  avustajia koskevaa sääntelyä selkeytettäväksi ot-    poisuusvaatimukset voitaisiin määritellä vain
2594:  tamalla perusopetuslakiin säännös, jonka mu-         suhteellisen yleisellä tasolla, ja ne jättäisivät kun-
2595:  kaan vammaisella ja muulla erityistä tukea tar-      nille ja kouluille laajan harkintavallan.
2596:  vitsevalla oppilaalla on oikeus saada muun              Edellä olevan perusteella koulunkäyntiavus-
2597:  muassa opetukseen osallistumisen edellyttämät        tajia koskevien kelpoisuusvaatimussäännösten
2598:  avustajapalvelut, muut opetus- ja oppilashuolto-     tarpeellisuus tullaan harkitsemaan osana koulu-
2599:  palvelut sekä erityiset apuvälineet maksutta. Toi-   tuksen lainsäädännön kokonaisuudistusta. Joka
2600:  mikunta ei sen sijaan esitä erityisten koulunkäyn-   tapauksessa, niin voimassa olevan lainsäädän-
2601:  tiavustajan kelpoisuusvaatimusten ottamista          nön kuin ehdotettujen uusienkin säännösten mu-
2602:  lainsäädäntöön.                                      kaan, kunta tai muu koulutuksen järjestäjä vas-
2603:     Ottaen huomioon, että koulunkäyntiavusta-         taa opetuksen ja opetukseen liittyvien avustaja-
2604:  jan tutkinnon perusteet ovat olleet voimassa vas-    palveluiden asianmukaisuudesta ja soveltuvuu-
2605:  ta vuodesta 1995 ja että koulunkäyntiavustajan       desta. Viime aikoinajulkisuuteen tulleet tapauk-
2606:  tehtävät ja palvelussuhteiden kesto poikkeavat       set, joissa myös koulunkäyntiavustajien toimin-
2607:  suuresti eri oppilaitoksissa ja eri vammaisryh-      taan on kohdistettu kritiikkiä, ovat hallituksen
2608:  mään kuuluvien avustettavien osalta, on yhte-        käsityksen mukaan yksittäisiä poikkeustapauk-
2609:  näisten kelpoisuusvaatimusten määrittäminen          sia, joista ei voi tehdä yleisiä johtopäätöksiä
2610: ·avustajia varten hankalaa. Joka tapauksessa kel-     avustajatoiminnan laadusta.
2611:       Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1996
2612: 
2613:                                                                Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
2614: 4                                            KK 563/1996 vp
2615: 
2616: 
2617: 
2618: 
2619:                                          Tili Riksdagens Talman
2620: 
2621:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       kostnaderna för de biträden som en skola anställt
2622: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         i enlighet med det allmänna stadgandet räknas
2623: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       enligt lagen om finansiering av undervisnings-
2624: man Säde Tahvanainen undertecknade spörsmål            och kulturverksamhet (705/92) till sådana utgif-
2625: nr 563:                                                ter för undervisningsväsendet som kalkylmässig
2626:                                                        statsandel beviljas för.
2627:           Ämnar Regeringen agera så att skol-              Fram till år 1993 fanns det i grundskolelagen
2628:        gångsbiträden kommer att avkrävas för           ett särskilt stadgande enligt vilket det för gravt
2629:        yrket lämplig och introducerande examen         handikappade elever kan finnas skolgångsbiträ-
2630:        eller annan utbildning och att kommu-           den i skolan. Undervisningsministeriet meddela-
2631:        nerna åläggs anställa endast yrkeskunni-        de med stöd av stadgandet närmare bestämmel-
2632:        ga skolgångsbiträden?                           ser om anställningen av skolgångsbiträden. Un-
2633:                                                        dervisningsministeriets beslut innehöll främst
2634:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          bestämmelser om antalet skolgångsbiträden och
2635: anföra följande:                                       deras arbetstid i och för fastställandet av de kost-
2636:                                                        nader som berättigar till statsandel. 1 bestämmel-
2637:    Någon riksomfattande statistik över antalet         serna om behörigheten för skolgångsbiträden
2638: skolgångsbiträden och deras utbildning förs inte       konstaterades att ett biträde i varje enskilt fall
2639: inom utbildningsväsendet. Enligt utbildningssty-       skall ha sådan förmåga och fårdighet att sköta
2640: relsens utredning av specialundervisningen läsår-      uppgiften som kan anses tillräcklig. När man
2641: et 1994-95 fanns det då sammanlagt 1 610 skol-         inom undervisningsväsendet i böijan av 1993 in-
2642: gångsbiträden i huvudsyssla och 255 i bisyssla i       förde det kalkylmässiga statsandelssystemet blev
2643: grundskolorna. Skolgångsbiträdena finns speci-         bestämmelserna överflödiga och stadgandet och
2644: ellt för gravt hörsel- eller synskadade och rörelse-   bestämmelserna upphävdes. lnte heller definitio-
2645: eller utvecklingshämmade elever. En stor del av        nen av behörighetsvillkoren för biträden ansågs
2646: skolgångsbiträdena avlönas med sysselsättnings-        då längre vara nödvändigt, utan ansvaret för
2647: medel. Bara en del av biträdena är särskilt utbil-     kvaliteten på biträdestjänsterna överläts på kom-
2648: dade för uppgiften, t.ex. vårdare av utvecklings-      munerna och andra som ordnar utbildning.
2649: hämmade.                                                   Regleringen av behörigheten för lärare i
2650:     Utbildning med inriktning särskilt på uppgif-      grundskolan har de senaste åren ändrats så att
2651: ten som skolgångsbiträde ordnas för närvarande         behörighetskraven har mjukats upp och kommu-
2652: som utbildning för en yrkesinriktad examen             nernas och andra utbildningsarrangörers pröv-
2653: inom hälsovården och det sociala området. Ut-          ningsrätt har ökats när tjänster och uppgifter
2654: bildningen ordnas i sammanlagt nio folkhögsko-         besätts. Genom ändringarna har man velat beto-
2655: lor. Utbildningen räcker mellan nio månader och        na noterandet av även andra än formella antag-
2656: ett år. Utbildningsstyrelsen har fastställt grun-      ningsgrunder i antagningsprocessen. Enligt 107 §
2657: derna för examen i maj 199 5 och de trädde i kraft     grundskoleförordningen (718/84) kan för högst
2658: i augusti samma år.                                    ett läsår som interimistisk handhavare av en
2659:     Enligt 3 § 1 mom. grundskolelagen (476/83)         tjänst och som timlärare anställas någon som
2660: skall den fostran och undervisning som meddelas        saknar formell behörighet. En sådan person skall
2661: i grundskolan anordnas med beaktande av elev-          dock ha tillräcklig skicklighet och formåga att
2662: ernas ålder och förutsättningar. Det har ansetts       sköta tjänsten eller uppgiften.
2663: att detta stadgande om individualisering avun-             Utbildningslagstiftningen håller på att refor-
2664: dervisningen förutsätter att skolan också utöver       meras. Regeringen har för avsikt att senare i år
2665: annat ser tili att biträden som behövs i skolan och    avlåta en proposition till riksdagen med förslag
2666: i k1asserna anställs. Något särskilt stadgande om      till ny lagstiftning om utbildningen. De nya lagar-
2667: skolgångsbiträden och krav på utbildning hos           na föreslås träda i kraft år 1998. Den kommitte
2668: biträdena ingår inte i skollagstiftningen. Löne-       som har berett reformen föreslår att regleringen
2669:                                               KK 563/1996 vp                                           5
2670: 
2671: av skolgångsbiträden skall förtydligas genom att        möjligt att bestämma behörighetsvillkoren bara
2672: i lagen om grundundervisning ta med ett stad-           på en relativt allmän nivå och de skulle lämna en
2673: gande enligt vilket elever som är handikappade          omfattande prövningsrätt åt kommunerna och
2674: eller annars behöver särskilt stöd har rätt att utan    skolorna.
2675: avgift få bland annat biträdestjänster, andra un-          Utgående från detta kommer nödvändigheten
2676: dervisning- och elevvårdstjänster som förutsätts        av att stadga om behörighetsvillkor för skol-
2677: för att en elev skall kunna del ta i undervisningen     gångsbiträden att övervägas som en del av total-
2678: samt särskilda hjälpmedel. Kommitten föreslår           reformen av utbildningslagstiftningen. Hur som
2679: däremot inte att särskilda behörighetsvillkor för       helst kommer kommunen eller någon annan som
2680: skolgångsbiträden skall tas in i lagstiftningen.        ordnar utbildning såväl enligt den gällande lag-
2681:     Med beaktande av att examensgrunderna för           stiftningen som enligt de föreslagna nya stadgan-
2682: skolgångsbiträden har varit i kraft endast sedan        dena att svara för att undervisning och därtill
2683: år 1995 och att skolgångsbiträdenas uppgifter           anslutna biträdestjänster är adekvata och lämpli-
2684: och längden på deras anställningsförhållanden           ga. De fall som den senaste tiden kommit fram i
2685: varierar i hög grad i olika läroanstalter och i fråga   offentligheten, och där också skolbiträdenas
2686: om tili vilket slag av handikappsgrupp eleverna         verksamhet har rönt kritik, är enligt regeringens
2687: hör, är det svårt att bestämma enhetliga behörig-       uppfattning enskilda undantagsfall och några
2688: hetsvillkor för skolbiträden. Det vore i alla fall      allmänna slutsatser kan inte dras av dem.
2689: 
2690:      Helsingforsden 10 september 1996
2691: 
2692:                                                          Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
2693:                                            KK 564/1996 vp
2694: 
2695: Kirjallinen kysymys 564
2696: 
2697: 
2698: 
2699: 
2700:                                   Säde Tahvanainen /sd: Väliaikaisten ammattikorkeakoulujen opis-
2701:                                      kelijoiden opintotuesta
2702: 
2703: 
2704:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
2705: 
2706:     Suomeen on viime vuosina luotu ammattikor-          Ammattikorkeakouluun hakevilla opiskeli-
2707: keakoulujärjestelmää. Osa ammattikorkeakou-          joilla ei ole ollut tarpeeksi tietoa koulutukseen
2708: lukokeilussa mukana olleista oppilaitoksista on      hakeutuessaan siitä, että väliaikaisessa ammatti-
2709: saanut vakinaistetuksi ammattikorkeakoulun,          korkeakoulussa opiskelevat saavat vähemmän
2710: osa taas jatkaa kokeiluyksiköinä, kunnes vaki-       opintorahaa kuin vakinaisessa ammattikorkea-
2711: naistaminen on mahdollista.                          koulussa opiskelevat. Näin ollen myös tiedotuk-
2712:     Korkeakouluopiskelijalle ja ammatillisessa       sessa on ollut puutteita.
2713: koulutuksessa olevalle opiskelijalle maksetaan          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
2714: erisuuruista opintorahaa. Ammattiin kouluttau-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2715: tuvan pienempää opintorahaa on perusteltu mm.        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2716: sillä, että opiskelija saa tässä oppilaitoksessa     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2717: mm. ilmaisen aterian.
2718:     Väliaikaisessa ammattikorkeakoulussa opis-                 Aikooko Hallitus toimia siten, että
2719: kelevat rinnastetaan opintorahan myöntämises-               sekä väliaikaisissa että vakinaistetuissa
2720: sä ammattikoululaisiin, vaikka he mitä todennä-             ammattikorkeakouluissa opiskelevat sai-
2721: köisimmin tulevat saamaan valmistuttuaan am-                sivat samansuuruisen opintorahan ja että
2722: mattikorkeakoulututkinnon. Väliaikaista am-                 opintorahan myöntämiskäytännöstä tie-
2723: mattikorkeakoulua käyvät kokevatkin tämän                   dotetaan riittävästi?
2724:  vuoksi olevansa väliinputoajia ja joutuvansa eri-
2725:  arvoiseen asemaan kuin vakinaista ammattikor-
2726:  keakoulua käyvät opiskelutoverinsa.
2727: 
2728:      Helsingissä 19 päivänä elokuuta 1996
2729: 
2730:                                         Säde Tahvanainen /sd
2731: 
2732: 
2733: 
2734: 
2735:  260017
2736: 2                                         KK 564/1996 vp
2737: 
2738: 
2739: 
2740: 
2741:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
2742: 
2743:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      riaan opiskelupäivinä. Vakinaisten ammattikor-
2744: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       keakoulujen opiskelijoilla ei tätä etua ole. Kor-
2745: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     keakouluopiskelijan opiskelija-ateria on maksul-
2746: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Säde Tah-      linen, mutta opiskelijaruokaloille maksetaan
2747: vanaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       avustusta, jonka saamisen edellytyksenä on, että
2748: n:o 564:                                            opiskelija-aterian hintaa alennetaan seitsemällä
2749:                                                     markalla ateriaa kohti.
2750:           Aikooko Hallitus toimia siten, että          Opintotukilain toimeenpanosta huolehtii
2751:        sekä väliaikaisissa että vakinaistetuissa    Kansaneläkelaitos, jolle kuuluu myös vastuu
2752:        ammattikorkeakouluissa opiskelevat sai-      opintotukea koskevasta tiedotuksesta. Kansan-
2753:        sivat samansuuruisen opintorahan ja että     eläkelaitoksen julkaisemassa esitteessä "Opinto-
2754:        opintorahan myöntämiskäytännöstä tie-        tuki 96---97" on useassa kohdassa kiinnitetty
2755:        dotetaan riittävästi?                        huomiota vakinaisten ja väliaikaisten ammatti-
2756:                                                     korkeakoulujen opintotuen myöntämisperustei-
2757:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        den eroihin. Asiasta on myös erikseen tiedotettu
2758: vasti seuraavaa:                                    oppilaitoksille.
2759:                                                        Hallituksen käsityksen mukaan väliaikaisissa
2760:    Opintotukilain 3 §:n mukaan korkeakoululla       ja vakinaisissa ammattikorkeakouluissa opiske-
2761: tarkoitetaan opintotukilaissa korkeakoululai-       levien opintotuen taso on nykyisin yhteneväinen,
2762: toksen kehittämisestä annetussa laissa tarkoitet-   kun väliaikaisten ammattikorkeakoulujen opis-
2763: tuja korkeakouluja, kuvataideakatemiaa sekä         kelijoiden maksuton kouluateria otetaan huo-
2764: ammattikorkeakoululaissa tarkoitettuja ammat-       mioon. Opetusministeriö saattaa kysymyksen
2765: tikorkeakouluja. Väliaikaisia ammattikorkea-        Kansaneläkelaitoksen tiedoksi, jotta asiaa kos-
2766: kouluja pidetään opintotukilakia sovellettaessa     kevaa tiedotusta pystyttäisiin edelleen kehittä-
2767: ns. muina oppilaitoksina. Nuorisoasteen koulu-      mään.
2768: tuksen ja ammattikorkeakoulujen kokeiluista            Opetusministeriön asettama työryhmä on sel-
2769: annetun lain mukaan väliaikaiseen ammattikor-       vittänyt      ammattikorkeakouluopiskelijoiden
2770: keakouluun sovelletaan ammatillisia oppilaitok-     opintotukeen liittyviä kysymyksiä. Työryhmän
2771: sia koskevia säännöksiä.                            ehdotusten pohjalta on tavoitteena antaa vielä
2772:    Ensimmäiset vakinaiset ammattikorkeakou-         kuluvan syksyn aikana eduskunnalle hallituksen
2773: lut ovat aloittaneet toimintansa alkaneen syyslu-   esitys opintotukilain muuttamisesta siten, että
2774: kukauden alussa. Vakinaisen ja väliaikaisen am-     vakinaisten ja väliaikaisten ammattikorkea-
2775: mattikorkeakoulun opiskelijan opintorahan           koulujen opintoihin sovellettaisiin yhtenäisiä
2776: enimmäismäärät poikkeavat toisistaan. Ero ai-       opintotuen enimmäiskestoa koskevia säännök-
2777: heutuu siitä, että väliaikaisen ammattikorkea-      siä ja että myös ammattikorkeakouluopintojen
2778: koulun opiskelijat ovat oikeutettuja ammatillis-    tukikuukaudet rinnastettaisiin korkeakoulu-
2779: ten oppilaitosten oppilaiden opintososiaalisista    opintojen tukikuukausiin.
2780: eduista annetun lain nojalla maksuttomaan ate-
2781: 
2782:      Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 1996
2783: 
2784:                                                                        Ministeri Claes Andersson
2785:                                              KK 564/1996 vp                                              3
2786: 
2787: 
2788: 
2789: 
2790:                                          Tili Riksdagens Talman
2791: 
2792:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       dagarna. Studerande vid ordinarie yrkeshögsko-
2793: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         lor åtnjuter inte denna förmån. I fråga om hög-
2794: Iem av statsrådet översänt följande av riksdags-       skolestuderande är måltiderna avgiftsbelagda,
2795: man Säde Tahvanainen undertecknade spörsmål            men studentbespisningarna får ett understöd för
2796: nr 564:                                                dem. Ett vilikor för att de skall får detta under-
2797:                                                        stöd är att priset på studentmåltiden sänks med
2798:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         sju mark per måltid.
2799:        att de som studerar i temporära yrkeshög-          Det är Folkpensionsanstalten som sörjer för
2800:        skolor och de som studerar i ordinarie          verkställandet av Iagen om studiestöd. Det an-
2801:        yrkeshögskolor skall få studiepenning tili      kommer också på Folkpensionsanstalten att in-
2802:        samma belopp och för att det skall ges          formera om studiestödet. I den av Folkpensions-
2803:        tiiiräcklig information om praxis vid be-       anstalten utgivna broschyren "Studiestödet 96-
2804:        viljande av studiepenning?                      97" har man på flera ställen fåst uppmärksa.mhet
2805:                                                        vid skilinaderna i grunderna för beviljande av
2806:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          studiestöd vid ordinarie och temporära yrkes-
2807: anfora följande:                                       högskolor. Läroanstalterna har också separat
2808:                                                        informerats om detta.
2809:     Enligt 3 § Iagen om studiestöd avses med hög-         Enligt regeringens uppfattning är nivån på
2810: skola de högskolor som nämns i lagen om utveck-        studiestödet för studerande vid temporära och
2811: Iing av högskoleväsendet, bildkonstakademin            ordinarie yrkeshögskolor Iikvärdig, om man be-
2812: samt yrkeshögskolor som nämns i Iagen om yr-           aktar den avgiftsfria skolmåltid som studerande-
2813: keshögskolestudier. Vid tiliämpningen av lagen         na vid temporära yrkeshögskolor får. Undervis-
2814: om studiestöd betraktas de temporära yrkeshög-         ningsministeriet vidarebefordrar spörsmålet tili
2815: skolorna som s.k. andra Iäroanstalter. Enligt Ia-      Folkpensionsanstalten för kännedom, för att in-
2816: gen om försök med utbildning på ungdomssta-            formationen om studiestödet ytterligatre skaJ,J
2817: diet och med yrkeshögskolor tillämpas de stad-         kunna utvecklas.
2818: ganden som gäller yrkesläroanstalter i fråga om           En av undervisningsministeriet ti:llsatt arbets-
2819: temporära yrkeshögskolor.                              grupp har utrett frågor tned anknytning tili sta-
2820:     De första ordinarie yrkeshögskolorna inledde       diestödet för yrkeshögskolestuderam:de. Syftet är
2821: sin verksamhet vid ingången av denna höstter-          att utgående från arbetsgrnppens förslag. avlåta
2822: min. Maximibeloppet för studiepenningen för en         en proposition tili riksdage.n redan denm.a höst
2823: studerande vid en temporär och vid en ordinarie        med förslag till ändring a v lagen om stllldiestödså
2824: yrkeshögskola skiljer sig fran varandra. Skillna-      att enhetl~ga stadganden om maximitiden föt: stna-
2825: den beror på att studerande vid en temporär            diestöd skaH tillämpas på studier vid temporära
2826:  yrkeshögskola med stöd a v Iagen om studiesocia-      och ordinarie yrkeshögskolor och. att äve:nr stöd.,.
2827:  Ia förmåner för yrkesläroanstalternas elever är       månaderna för yrkeshögskolestudier skall jäm-
2828:  berättigade tili en avgiftsfri måltid under studie-   ställas med stödmånaderna för högskolestlildier;
2829: 
2830:      Helsingfors den 6 september 1996
2831: 
2832:                                                                             Mirrrister Claes Andersson
2833: 1
2834: 
2835: 1
2836: 
2837: 
2838: 
2839: 
2840:     1
2841: 
2842:     1
2843:                                               KK 565/1996 vp
2844: 
2845: Kirjallinen kysymys 565
2846: 
2847: 
2848: 
2849: 
2850:                                     Säde Tahvanainen /sd: Arvonlisäverotettavan tulon alarajasta
2851: 
2852: 
2853: 
2854:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
2855: 
2856:    Suomessa on EU:n myötä alettu periä arvon-           nattavampaa on tietenkin pitää ihmiset työssä
2857: lisäveroa lähes kaikista tuotteista ja palveluista.     kuin työelämän ulkopuolella. Tämän vuoksi yh-
2858: Arvonlisäveron alaraja on viisikymmentätuhat-           teiskunnan olisi myös joustettava normeissaan
2859: ta markkaa, ja vero peritään kaikilta yrittäjiltä       järkevään suuntaan.
2860: samalla tavalla.                                           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
2861:    Monet yrittäjät pitävät arvonlisäveron alara-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2862: jaa liian alhaisena. Pienten käsityö- tai esim. kier-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2863: rätysyritysten toiminta vaikeutuu näin huomat-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2864: tavasti. Moni työtön on työllistänyt itsensä pien-
2865: yrittäjyyden keinoin. Kuitenkin arvonlisäveron                   Aikooko Hallitus nostaa arvonlisäve-
2866: keruu on pakottanut useimmat lopettamaan liik-                 ron perimisen alarajaa nykyisestä, ja
2867: keensä pidon ja jäämään työttömiksi.                             aikooko Hallitus tehdä muutoksia ar-
2868:    Yhteiskunnan kannalta tuottavampaa ja kan-                  vonlisä veroihin muulla tavoin?
2869: 
2870:      Helsingissä 19 päivänä elokuuta 1996
2871: 
2872:                                           Säde Tahvanainen /sd
2873: 
2874: 
2875: 
2876: 
2877:   60017
2878: 2                                           KK 565/1996 vp
2879: 
2880: 
2881: 
2882: 
2883:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
2884: 
2885:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Verosta vapautetun toiminnan liikevaihdon
2886: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         yläraja on säädelty Suomea sitovasti Euroopan
2887: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       yhteisön kuudennessa arvonlisäverodirektiivissä
2888: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Säde Tah-        (77/388/ETY) ja liittymissopimuksessa. Liitty-
2889: vanaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         missopimuksessa Suomelle on myönnetty oikeus
2890: n:o 565:                                              vapauttaa verosta sellaiset vähäisen liiketoimin-
2891:                                                       nan harjoittajat, joiden vuosiliikevaihto jää alle
2892:          Aikooko Hallitus nostaa arvonlisäve-          10 000 ecua. Suomi ei voi kansanisin päätöksin
2893:        ron perimisen alarajaa nykyisestä, ja          soveltaa liittymissopimuksessa mainittua liike-
2894:          aikooko Hallitus tehdä muutoksia ar-         vaihtorajaa korkeampaa rajaa pienyrityksiin.
2895:        vonlisäveroihin muulla tavoin?                     Edellä esitetyn perusteella 50 000 markan lii-
2896:                                                       kevaihtorajan tasoa ei hallituksen käsityksen
2897:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          mukaan ole syytä nostaa. Hallituksen tarkoituk-
2898: vasti seuraavaa:                                      sena on kuitenkin selvittää, tulisiko arvonlisäve-
2899:                                                       rotuksessa siirtyä järjestelmään, jossa nykyiseen
2900:    Arvonlisä verolaki ( 150 1/93) tuli voimaan vuo-   liikevaihtorajaan liittyvää sääntelyä muutetaan
2901: den 1994 kesäkuun alusta lukien. Lailla laajen-       siten, että alarajaan liitetään asteittainen vero-
2902: nettiin liikevaihtoverotuksen veropohjaa katta-       huojennus pienyrityksille rajan ylittymisestäjoh-
2903: maan myös palvelutoimialat. Uudistuksen pää-          tuvien vaikutusten lieventämiseksi. Reunaehtoi-
2904: tavoitteena oli poistaa tavarakeskeisen liikevaih-    na selvityksessä on kuitenkin otettava huomioon
2905: toverotuksen hyödykkeiden tuotantoon ja kulu-         yhteisölainsäädännön menettelylle aiheuttamat
2906: tukseen aiheuttamat vääristymät sekä saattaa          rajoitukset, menettelyn valtiontaloudelliset vai-
2907: tavarat ja palvelut saman verokohtelun alaiseksi.     kutukset sekä menettelystä aiheutuvat hallinnol-
2908: Lisäksi uudistus oli tarpeen Euroopan unionin         liset kustannukset sekä verohallinnon että yritys-
2909: jäsenyyteen varautumiseksi. Unioni edellyttää         ten kannalta.
2910: jäsenvaltioiltaan laajapohjaista arvonlisävero-           Hallituksen tarkoituksena on myös selvittää,
2911: järjestelmää.                                         voidaanko pienyritysten hallinnollisia kustan-
2912:    Arvonlisäverolain mukaan veroa suoritetaan         nuksia keventää siirtymällä arvonlisäveron ja
2913: periaatteessa kaikesta liiketoiminnan muodossa        työnantajan maksujen kuukausittain annettavis-
2914: tapahtuvasta tavaran ja palvelun myynnistä.           ta valvontailmoituksista harvemmin tapahtu-
2915: Vain eräät laissa luetellut palvelut ja tavarat on    vaan asiakaskohtaiseen tietojenantoon ja seu-
2916: vapautettu verosta. Verovelvollisia ovat kaikki       rantaan.
2917: verollisia tavaroita ja palveluja liiketoiminnan          Muiden arvonlisäverotukseen tehtävien muu-
2918: muodossa myyvät yritykset ja ammatinharjoitta-        tosten osalta on todettava yleisesti, että arvon-
2919: jat.                                                  lisäverotuksessa sovellettavan veropohjan laa-
2920:    Arvonlisäverosta on vapautettu vähäinen toi-       juus ja verokannat on säädelty Suomea sitovasti
2921: minta, jonka vuosiliikevaihto ei ylitä 50 000         Euroopan yhteisön kuudennessa arvonlisävero-
2922: markkaa. Liikevaihtorajan tarkoituksena ei ole        direktiivissä (77/388/ETY). Suomi ei voi kansal-
2923: vapauttaa verosta varsinaista ammatti- ja liike-      Iisin päätöksin supistaa direktiivin mukaista ve-
2924: toimintaa, vaan rajata verotuksen ulkopuolelle        ropohjaa tai soveltaa alennettuja verokantoja
2925: hallinnollisista syistä lähinnä harrastusluontei-     muihin kuin direktiivissä mainittuihin tavaroihin
2926: nen toiminta. Raja on neutraalisuussyistä asetet-     ja palveluihin. Tämä edellyttäisi direktiivin muu-
2927: tu varsin matalaksi, koska se aiheuttaa eriarvoi-     tosta, joka vaatii komission esitystä ja kaikkien
2928: suutta rajan tuntumassa toimivien vastaavaa toi-      jäsenmaiden yksimielisyyttä. Direktiivin muut-
2929: mintaa harjoittavien yritysten kesken. Tämä on-       taminen tässä suhteessa on vaikeaa muun muas-
2930: gelma korostuu sitä enemmän, mitä korkeampi           sa sen vuoksi, että veropohjasta tehtävät poik-
2931: raja on. Rajan nostaminen on siten sen kilpailua      keukset sekä alennettujen verokantojen sovelta-
2932: vääristävien vaikutusten johdosta ongelmallista.      misalan laajentaminen ovat vastoin yhteisön ar-
2933:                                              KK 565/1996 vp                                             3
2934: 
2935: vonlisäverotuksen yleisiä harmonisointipyrki-          ratkaisuin ovat rajoitetut. Tämän vuoksi toimen-
2936: myksiä.                                                piteet on pyrittävä löytämään tuloverotuksen
2937:    Hallitus pitää tärkeänä pienyritysten aseman        puolelta. Valtion vuoden 1997 talousarvioesityk-
2938: kehittämistä siten, että työpaikkoja voitaisiin täl-   seen liittyen hallitus onkin esittänyt tuloverotuk-
2939: lä sektorilla lisätä. Arvonlisäverotus on osa vero-    sen yleistä lieventämistä. Tämän lisäksi hallitus
2940: kiilaongelmaa. Edellä esitetyistä syistä mahdolli-     ehdottaa ensi vuodelle erityisesti pienyritysten
2941: suudet tukea pienyrityksiä ja alentaa työllisyys-      tuloverotuksen keventämistä.
2942: kynnystä arvonlisäverotuksen kautta kansallisin
2943: 
2944:      Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1996
2945: 
2946:                                                                                   Ministeri Arja Alho
2947: 4                                           KK 565/1996 vp
2948: 
2949: 
2950: 
2951: 
2952:                                          Tili Riksdagens Talman
2953: 
2954:     1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      sen är därför problematisk eftersom den snedvri-
2955: .ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-        der konkurrensen .
2956:  lem av statsrädet översänt följande av riksdags-         Den övre omsättningsgränsen för verksamhet
2957:  man Säde Tahvanainen undertecknade spörsmäl           som är befriad frän skatt har bestämts pä ett för
2958:  nr 565:                                               Finland bindande sätt i Europeiska gemenskap-
2959:                                                        ens sjätte mervärdesskattedirektiv (77/388/EEG)
2960:            Ämnar Regeringen höja den nedre             och i anslutningsfördraget. 1 anslutningsfördra-
2961:         gränsen för uppbärande av mervärdes-           get har Finland beviljats rätt att frän skatt befria
2962:         skatt frän nuvarande nivä och                  verksamhet i liten skala vars ärsomsättning un-
2963:            ämnar Regeringen ändra mervärdes-           derstiger 10 000 ecu. Finland kan inte genom
2964:         skatten pä annat sätt?                         nationella beslut tillämpa en högre omsättnings-
2965:                                                        gräns för smäföretagare än den som finns nämnd
2966:   Som svar pä detta spörsmä1 fär jag vördsamt          i ans1utningsfördraget.
2967: anföra följande:                                          Med anledning av vad som anförts ovan är det
2968:                                                        enligt regeringen inte skäl att höja omsätt-
2969:     Mervärdesskattelagen (1501/93) trädde i kraft      ningsgränsen pä 50 000 mk. Regeringen har dock
2970: vid ingängen av juni 1994. Genom lagen bredda-         för avsikt att utreda om man inom mervärdes-
2971: des skattebasen för omsättningsbeskattningen           beskattningen borde övergä till ett system där
2972: till att omfatta även servicebranscherna. Refor-       regleringen i anslutning tili den nuvarande om-
2973: mens viktigaste mä1 var att avlägsna de snedvrid-      sättningsgränsen ändras sä att den nedre gränsen
2974: ningar som den varucentrerade omsättnings-             kopplas till en successiv skatte1ättnad för smäfö-
2975: beskattningen medfört för produktionen och             retag för att 1indra verkningarna av en överskrid-
2976: konsumtionen av nyttigheter samt att införa en         ning av gränsen. Vid utredningen bör dock beak-
2977: skattemässigt likvärdig behandling av varor och        tas de begränsningar som gemenskaps1ag-
2978: tjänster. Dessutom var reformen en nödvändig           stiftningen ställer pä förfarandet, de statsekono-
2979: förberedelse inför Finlands med1emskap i Euro-         miska effekterna av detta förfarande samt de
2980: peiska unionen. Unionen förutsätter att mervär-        administrativa kostnaderna som förfarandet för-
2981: desskattesystemet i medlemsstaterna vilar pä en        anleder bäde med tanke pä skatteförvaltningen
2982: bred bas.                                              och företagen.
2983:     Enligt mervärdesskattelagen betalas skatt pä i        Regeringen har även för avsikt att utreda om
2984: princip all rörelsemässig försäljning av varor och     smäföretagens administrativa kostnader kan
2985: tjänster. Endast vissa varor och tjänster som räk-     minskas genom en övergäng frän de anmälningar
2986: nas upp i lagen är befriade frän skatt. Skattskyl-     för kontroll av mervärdesskatten och arbetsgi-
2987: diga är alla företag och yrkesutövare som idkar        varavgifterna som skall göras varje mänad till
2988: rörelsemässig försä1jning av skattebelagda varor       lämnande av uppgifter och uppfö1jning mera säl-
2989: och tjänster.                                          lan.
2990:     Verksamhet i 1iten skala, vars ärliga omsätt-         När det gäller andra ändringar som görs i
2991: ning inte överstiger 50 000 mk, har befriats frän      fräga om mervärdesskatten kan det allmänt
2992: mervärdesskatt. Avsikten med omsättningsgrän-          konstateras att omfattningen av den skattebas
2993: sen är inte att befria egentlig yrkes- eller affårs-   som tillämpas vid mervärdesbeskattningen och
2994: verksamhet frän skatt, utan att av förvaltnings-       skattesatserna har bestämts pä ett för Finland
2995: mässiga skällämna verksamhet av närmast hob-           bindande sätt i Europeiska gemenskapens sjätte
2996: bykaraktär utanför beskattningen. Gränsen har          mervärdesskattedirektiv (77 /388/EEG). Finland
2997: av neutralitetsskäl satts mycket lägt, eftersom        kan inte genom nationella beslut minska den
2998: den orsakar ojämlikhet mellan företag som be-          skattebas som avses i direktivet eller tillämpa
2999: driver motsvarande verksamhet och som befin-           lägre skattesatser pä andra varor eller tjänster än
3000: ner sigjust vid gränsen. Detta problem accentue-       sädana som finns nämnda i direktivet. Detta
3001: ras mer ju högre gränsen är. En höjning av grän-       skulle förutsätta en ändring av direktivet, vilket
3002:                                            KK 565/1996 vp                                            5
3003: 
3004: kräver ett förslag av korumissioneo och enighet      skattekilsproblematiken. På ovan anförda grun-
3005: mellan alla medlemsländer. Att ändra direktivet i    der är möjligheterna att fatta sådana nationella
3006: detta avseende är svårt bl.a. av den anledningen,    beslut i anslutning tili mervärdesskatten som stö-
3007: att undantag från skattebasen och en utvidgad        der småföretagare och sänker sysselsättnings-
3008: tillämpning av sänkta skattesatser är emot ge-       tröskeln begränsade. Av denna orsak måste man
3009: menskapens allmänna harmoniseringssträvan-           försöka finna lösningar inom inkomstbeskatt-
3010: den beträffande mervärdesbeskattningen.              ningen. 1 anslutning tili budgetpropositionen för
3011:     Regeringen anser det vara viktigt att de små     1997 har regeringen föreslagit en allmän lindring
3012: företagens ställning utvecklas i en sådan riktning   av inkomstbeskattningen. Dessutom föreslår re-
3013: att antalet arbetsplatser inom denna sektor kan      geringen en särskild lindring av inkomstbeskatt-
3014: utökas. Mervärdesbeskattningen är en del av          ningen för småföretagare nästa år.
3015:      Helsingforsden 9 september 1996
3016: 
3017:                                                                                 Minister Arja Alho
3018:                                             KK 566/1996 vp
3019: 
3020: Skriftligt spörsmål 566
3021: 
3022: 
3023: 
3024: 
3025:                                    Margareta Pietikäinen /sv: Om handikappade elevers rättigheter
3026: 
3027: 
3028: 
3029:                                         Tili Riksdagens Talman
3030: 
3031:     Att barn tvingas äta upp sina uppkastningar,      viktigaste frågorna mäste dock gälla framtiden.
3032: sitta hela dagen på skolbänken med avföring i         Vi måste se tili att de handikappades rättigheter
3033: byxorna och svälja starka kryddor samt att barn       respekteras.
3034: binds fast vid pulpeterna och hålls inlåsta i mörka      Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
3035: skrubbar låter som taget ur en sadistisk skräck-      ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
3036: film men verkar av allt att döma vara rena rama       ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
3037: verkligheten i Finland. Två fall av råa övergrepp     följande spörsmål:
3038: mot handikappade barn har kommit tili allmän-
3039: hetens kännedom. I det ena fallet, i Jyväskylä,                 Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
3040: har en lärare bl.a. tvingat en autistisk elev att            ta för att kartlägga situationen i våra sko-
3041: svälja tabascosås. I det andra fallet har en lärare          lor och för att förhindra en upprepning av
3042: i flera års tid systematiskt misshandlat handikap-           det skedda,
3043: pade i en träningsskola i Siilinjärvi.                          hur ämnar Regeringen sprida och i
3044:     Fallen är förfårliga och väcker många frågor.            framtiden intensifiera informationen om
3045: Många föräldrar går nu och grubblar på om det                de handikappades rättigheter samt
3046: här är isolerade fall eller om motsvarande sker på              har Regeringen för avsikt att förelägga
3047: andra håll i landet. Missförhållandena fick pågå             riksdagen ett handikappolitiskt program,
3048: mycket länge innan de uppdagades. Det är kon-                som bl.a. skulle utgöra en helhetsplan och
3049: stigt att de som kände tili missförhållandena inte           ett åtgärdsprogram som konkret skulle
3050: reagerade på föräldrarnas nödrop. Det är många               förbättra de handikappades villkor på
3051: frågor man kunde ställa om det skedda, men de                alla nivåer?
3052: 
3053:      Helsingforsden 22 augusti 1996
3054: 
3055:                                        Margareta Pietikäinen /sv
3056: 
3057: 
3058: 
3059: 
3060: 260017
3061: 2                                          KK 566/1996 vp
3062: 
3063: Kirjallinen kysymys 566                                                                    Suomennos
3064: 
3065: 
3066: 
3067: 
3068:                                   Margareta Pietikäinen /r: Vammaisten oppilaiden oikeuksista
3069: 
3070: 
3071: 
3072:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
3073: 
3074:    Lasten pakottaminen syomaan oksennuk-             avunhuutoon. Tapahtuneista voisi esittää monia
3075: siaan, istumaan koko päivän koulunpenkillä           kysymyksiä, mutta tärkeimmät niistä koskevat
3076: ulosteet housuissaan ja nielemään vahvoja maus-      kuitenkin tulevaisuutta. Meidän on huolehditta-
3077: teita sekä heidän sitomisensa pulpetteihinja pitä-   va vammaisten oikeuksien kunnioittamisesta.
3078: misensä lukittuina pimeissä komeroissa kuulos-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3079: taa kuin otteilta sadistisesta kauhuelokuvasta,      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3080: mutta tämä näyttää kuitenkin kaikesta päätellen      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3081: olevan totisinta todellisuutta Suomessa. Julki-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3082: suuteen on tullut kaksi raakaa vammaisen lapsen
3083: pahoinpitelytapausta. Toisessa tapauksessa Jy-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3084: väskylässä opettaja on pakottanut autistisen op-            ryhtyä tilanteen kartoittamiseksi kouluis-
3085: pilaan nielemään Tabasco-kastiketta, toisessa               samme ja estääkseen tällaisten tapahtu-
3086: tapauksessa opettaja on useiden vuosien ajan                mien toistumisen, ja
3087: pahoinpidellyt järjestelmällisesti vammaisia har-              miten Hallitus aikoo levittää tietoa
3088: jaantumiskoulussa Siilinjärvellä.                           vammaisten oikeuksista ja tehostaa sitä
3089:    Tapaukset ovat kauhistuttavia ja herättävät              tulevaisuudessa, sekä
3090: monia kysymyksiä. Monet vanhemmat pohdis-                      aikooko Hallitus antaa eduskunnalle
3091: kelevat nyt, onko kyse erillisistä tapauksista vai          vammaispoliittisen ohjelman, joka olisi
3092: tapahtuuko vastaavaa muualla Suomessa. Epä-                 mm. kokonaissuunnitelma ja toimenpi-
3093: kohdat saivat jatkua hyvin pitkään, ennen kuin              deohjelma ja jolla konkreettisesti paran-
3094: ne havaittiin. On kummallista, että ne, jotka tie-          nettaisiin vammaisten oloja kaikilla ta-
3095: sivät epäkohdista, eivät reagoineet vanhempien              soilla?
3096: 
3097:      Helsingissä 22 päivänä elokuuta 1996
3098: 
3099:                                        Margareta Pietikäinen /r
3100:                                             KK 566/1996 vp                                             3
3101: 
3102: 
3103: 
3104: 
3105:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
3106: 
3107:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         laitosten ylläpitäjät vastaavat opetuksen, niin
3108: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          yleis- kuin erityisopetuksenkin, ja siihen liitty-
3109: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        vien muiden toimenpiteiden määrästä, laadusta
3110: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Margareta         ja saatavuudesta. Ne myös vastaavat palveluk-
3111: Pietikäisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         sessaan olevan henkilöstön ohjauksesta ja val-
3112: sen n:o 566:                                           vonnasta.
3113:                                                           Koulutuksen lainsäädäntö sisältää säännök-
3114:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         set, joilla pyritään varmistamaan opetuksen
3115:        ryhtyä tilanteen kartoittamiseen kouluis-       määrä ja laatu sekä turvaamaan oppilaiden oi-
3116:        samme ja estääkseen tällaisten tapahtu-         keusturva. Peruskoululain 3 §:n yleissäännöksen
3117:        mien toistumisen, ja                            mukaan peruskoulun kasvatus ja opetus on jär-
3118:           miten Hallitus aikoo levittää tietoa         jestettävä oppilaiden ikäkauden ja edellytysten
3119:        vammaisten oikeuksista ja tehostaa sitä         mukaisesti. Lainsäädäntö sisältää lisäksi sään-
3120:        tulevaisuudessa, sekä                           nökset muun muassa peruskoulun oppiaineista,
3121:           aikooko Hallitus antaa eduskunnalle          opetuksen määrästä sekä opettajien kelpoisuus-
3122:        vammaispoliittisen ohjelman, joka olisi         vaatimuksista. Muutoksenhakua koskevien
3123:        mm. kokonaissuunnitelma ja toimenpi-            säännösten perusteella oppilasta koskevat pää-
3124:        deohjelma ja jolla konkreettisesti paran-       tökset voidaan saattaa riippumattomien tuomio-
3125:        nettaisiin vammaisten oloja kaikilla ta-        istuinten tutkittavaksi.
3126:        soilla?                                            Hallinnon hajauttamisen ja kuntien sekä mui-
3127:                                                        den oppilaitosten ylläpitäjien harkintavallan li-
3128:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           sääntymisen myötä koulujen toiminnan seuraa-
3129: vasti seuraavaa:                                       misessa myös vanhemmilla on nykyisin entistä
3130:                                                        merkittävämpi osa. Kunnat ja koulut ovat lain-
3131:     Peruskouluopetuksen tilaa on aivan äskettäin       säädännön perusteella velvollisia läheiseen yh-
3132:  cattavasti kartoitettu. Opetushallitus arvioi tä-     teisymmärrykseenja yhteistyöhön kotien kanssa
3133:  nän vuoden alussa julkaiseruissaan selvityksissä      tukemalla koteja niiden kasvatustehtävässä. Mi-
3134:  Jeruskoulun tilaa kolmesta näkökulmasta: kou-         käli opetuksessa ja koulun muussa toiminnassa
3135:  utuksen tasa-arvon, erityisopetuksen ja syrjäy-       mahdollisesti ilmeneviä epäkohtia ei saada kun-
3136:  ymisriskin kannalta. Arviointiselvityksen tulok-      tatasolla korjatuiksi, voivat esimerkiksi oppilaan
3137:  :et ja tarvittavat jatkotoimenpiteet ovat opetus-     vanhemmat saattaa epäkohdat kantetuna asian-
3138:  ninisteriössä pohdittavina. Julkisuudessa esillä      omaisen lääninhallituksen tutkittavaksi. Läänin-
3139:  >lleiden tapausten osalta on käynnissä erillinen      hallitus selvittää, onko kunta toiminut voimassa
3140:  .elvitystyö.                                          olevien lakien mukaisesti. Mikäli epäkohtia ei
3141:      Hallitus vastaa ennen muuta koulutuksen           korjata, lääninhallitus voi asettaa kunnalle uhka-
3142:   ainsäädännön asianmukaisuudesta, tutkintojen         sakon kehotuksensa tehostamiseksi. Mikäli kun-
3143:   a opetussuunnitelmien valtakunnallisista perus-      ta ei toimi voimassa olevien lakien mukaisesti,
3144:   eista, opettajankoulutuksen riittävyydestä sekä      voidaan myös kunnan saarnat valtionosuudet
3145:   iittävien taloudellisten resurssien osoittamisesta   vaatia osittain palautettaviksi.
3146:   :oulutuksenjärjestäjille. Vastuu peruskouluope-          Koulutuksen lainsäädäntöä ollaan uudista-
3147:   uksen järjestämisestä kuuluu kunnille ja muille      massa. Uudistusta valmistellut toimikunta eh-
3148:   ,ppilaitosten ylläpitäjille. Kunnat ja muut oppi-    dottaa mietinnössään (KM 1996:4), että uusiin
3149: 4                                            KK 566/1996 vp
3150: 
3151: koulutusta koskeviin lakeihin otettaisiin sään-        Opetushallitus käynnistää eri oppilaitoksia kos-
3152: nökset koulutuksen arvioinnista. Toimikunnan           kevan integroidun erityisopetuksen kehittämis-
3153: ehdottamat säännökset edellyttäisivät sekä kou-        hankkeen, jonka puitteissa kehitetään malleja
3154: lutuksen järjestäjien suorittamaa säännöllistä         erityisopetuksen kunta-, koulu- ja oppilaskoh-
3155: toiminnan itsearviointia että Opetushallituksen        taisesta järjestämisestä. Hankkeen myötä pyri-
3156: organisoimaa koulutuksen valtakunnallista ja           tään varmistamaan, että jokainen erityisopetuk-
3157: alueellista arviointia. Säännösehdotusten mu-          sen tarpeessa oleva pääsee tarkoituksenmukai-
3158: kaan arviointien keskeiset tulokset tulee julkis-      seen opetukseen. Lisäksi on tavoitteena lisätä ja
3159: taa. Toimikunnan tavoitteena on arvioinnin             monipuolistaa erityisopetuksen tukitoimia ja
3160: avulla lisätä koulutuksen avoimuutta ja sen myö-       saada kokemusta niiden toimivuudesta. Opetta-
3161: tä tukea koulutuksen kehittämistä ja parantaa          jien täydennyskoulutuksen suunnittelussa yksi
3162: oppimisen edellytyksiä. Hallitus pyrkii anta-          painopiste tulee olemaan vammaisten lasten ja
3163: maan eduskunnalle esityksen koulutuksen lain-          nuorten opetus.
3164: säädännön kokonaisuudistuksesta vielä tämän               Sosiaali- ja terveysministeriön asettama valta-
3165: vuoden aikana.                                         kunnallinen vammaisneuvosto laati vuonna 1995
3166:    Tarkoituksena on, että Opetushallitus tulee         vammaispoliittisen ohjelman. Ohjelma sisältää
3167: yhteistyössä lääninhallitusten kanssa tekemään         toimenpide-ehdotuksia vammaisten aseman pa-
3168: myös tapauskohtaisia selvityksiä erityisopetuk-        rantamiseksi eri yhteiskuntapolitiikan lohkoilla.
3169: sen järjestelyistä ja taloudellisista vaikutuksista.   Toimenpide-ehdotukset koskevat muun muassa
3170:    Erityisopetuksen tarjonnan, resurssien ja kus-      vammaisten koulutusta, työllisyyttä, toimeentu-
3171: tannusten tilastointia parannetaan tavoitteena         loa ja sosiaaliturvaa, perhe-elämää, uskontoa,
3172: saada jatkuva kuva erityisopetuksen tilasta ja         kulttuuria ja vapaa-aikaa. Ohjelma on tarkoitus
3173: vertailutietoja alueellisten ja kuntakohtaisten        tuoda jossain muodossa myös poliittisen tason
3174: erojen vaikutuksista. Suunnitteilla on myös, että      käsiteltäväksi.
3175:      Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1996
3176:                                                                Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
3177:                                             KK 566/1996 vp                                            5
3178: 
3179: 
3180: 
3181: 
3182:                                         Tili Riksdagens Talman
3183: 
3184:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           muneroa och de övriga huvudmännen svarar för
3185: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           kvantiteten, kvaliteten och tillgången på under-
3186: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       visning, såväl när det gäller den allmänna under-
3187: dagsman Margareta Pietikäinen undertecknade           visningen som specialundervisningen och därtili
3188: spörsmål nr 566:                                      hörande andra åtgärder. De svarar också för
3189:                                                       ledningen och övervakningen av den anställda
3190:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        personalen.
3191:        ta för att kartlägga situationen i våra sko-      Utbildningslagstiftningen innehåller stadgan-
3192:        lor och för att förhindra en upprepning av     den som syftar tili att trygga kvantiteten och
3193:        det skedda,                                    kvaliteten på undervisningen och att säkra ele-
3194:           hur ämnar Regeringen sprida och i           vernas rättsskydd. Enligt det allmänna stadgan-
3195:        framtiden intensifiera informationen om        det i 3 § grundskolelagen skall den fostran och
3196:        de handikappades rättigheter samt              undervisning som meddelas i grundskolan an-
3197:           har Regeringen för avsikt att förelägga     ordnas med beaktande av elevernas ålder och
3198:        riksdagen ett handikappolitiskt program,       förutsättningar. Lagstiftningen innehåller dess-
3199:        som bl.a. skulle utgöra en helhetsplan och     utom stadganden bl.a. om grundskolans läroäm-
3200:        ett åtgärdsprogram som konkret skulle          nen, omfattningen av undervisningen samt behö-
3201:        förbättra de handikappades vilikor på          righetsvillkoren för lärare. Med stöd av stadgan-
3202:        alla nivåer?                                   dena om ändringssökande kan man få ett beslut
3203:                                                       om en elev prövat av en oavhängig domstol.
3204:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            1 och med att förvaltningen decentraliseras
3205: anföra följande:                                      och prövningsrätten hos kommuner och andra
3206:                                                       huvudmän för läroanstalter ökar har även för-
3207:    Läget inom grundskoleundervisningen har            äldrarna numera en större roll i tillsynen av sko-
3208: nyligen kartlagts på ett täckande sätt. Utbild-       lornas verksamhet. Kommunerna och skolorna
3209: ningsstyrelsen publicerade i början av året en        är enligt lag skyldiga att arbeta i nära samför-
3210: utredning där den bedömde läget i grundskolan         stånd och i samråd med hemmen genom att stöda
3211: ur tre synvinklar: jämlikhet i utbildningen, speci-   dem i deras fostringsuppgift. Om eventuella miss-
3212: alundervisning och risk för diskriminering. Re-       förhållanden i undervisningen och skolans övri-
3213: sultaten av bedömingen analyseras och nödvän-         ga verksamhet inte kan korrigeras på kommun-
3214: diga fortsatta åtgärder planeras i undervisnings-     nivå, kan tili exempel föräldrarna tili en elev
3215: ministeriet. 1 fråga om de aktuella fallen som        genom klagan få missförhållandena prövade av
3216: kommit tili allmänhetens kännedom pågår en            länsstyrelsen. Länsstyrelsen utreder om kommu-
3217: särskild utredning.                                   nen handlat enligt gällande lagar. Korrigeras
3218:     Regeringen svarar framför allt för att utbild-    missförhållandena inte, kan länsstyrelsen före-
3219: ningslagstiftningen är adekvat, för de riksomfat-     lägga kommunen vite för att ge sin anmaning
3220: tande grunderna för examina och läroplaner, för       större verkan. Om en kommun inte handlar en-
3221: att lärarutbildningen är tillräcklig samt för att     ligt gällande lagar, kan också statsandelar som
3222: tillräckliga ekonomiska resurser anvisas utbild-      kommunen har fått delvis återkrävas.
3223: ningsarrangörerna. Ansvaret för hur grund-               Utbildningslagstiftningen håller på att revide-
3224: skoleutbildningen ordnas ligger hos kommuner-         ras. Den kommitte som har berett reformen före-
3225:  na och andra huvudmän för läroanstalter. Kom-        slår i sitt betänkande (kommittebetänkande
3226: 6                                            KK 566/1996 vp
3227: 
3228: 1996:4) att stadganden om utvärdering av utbi1d-       styrelsen skall inleda ett projekt för utveckling av
3229: ningen tas med i de nya 1agarna. De stadganden         integrerad specialundervisning för flera olika lä-
3230: som kommitten har föres1agit förutsätter både          roanstalter. Inom ramarna för projektet utveck-
3231: att den som ordnar utbildning själv regelbundet        las modeller för hur specialundervisningen kan
3232: utvärderar verksamheten och att den utbildning         ordnas i en kommun, i en skola och för en elev.
3233: som Utbildningsstyrelsen organiserar utvärderas        Genom projektet vill man se tili att alla som är i
3234: riksomfattande och regionalt. Enligt förslagen         behov av specialundervisning också får ända-
3235: skall de viktigaste utvärderingsresultaten publi-      målsenlig undervisning. Dessutom vill man öka
3236: ceras. Kommittens syfte är att med hjälp av ut-        stödåtgärderna för specialundervisningen och
3237: värdering öka öppenheten i utbildningen och            göra dem mångsidigare och få erfarenheter av
3238: därigenom även stöda utvecklingen av utbild-           hur de fungerar. 1 planeringen av fortbildningen
3239: ningen och förbättra förutsättningarna för inlär-      för lärare kommer undervisningen av handi-
3240: ning. Regeringen har för avsikt att senare i år        kappade barn och unga att prioriteras.
3241: avlåta en proposition tili riksdagen med förslag           Det riksomfattande handikapprådet, som är
3242: tili totalreform av utbildningslagstiftningen.         tillsatt av social- och hälsovårdsministeriet, utar-
3243:     Avsikten är att Utbildningsstyrelsen i samar-      betade 1995 ett handikappolitiskt program. Pro-
3244: bete med länsstyrelserna skall företa utredningar      grammet innehåller förslag till åtgärder för att
3245: om hur specialundervisningen ordnas även i en-         förbättra de handikappades ställning inom olika
3246: skilda fall och om de ekonomiska verkningarna.         samhällspolitiska områden. Åtgärdsförslagen
3247:     Statistikföringen öven utbud, resurser och         rör b1and annat de handikappades utbildning,
3248: kostnader i fråga om specialundervisnigen för-         sysselsättning, utkomst och socialskydd, familje-
3249: bättras i avsikt att fortlöpande få en bild av läget   liv, religion, kultur och fritid. Avsikten är att
3250: inom specialundervisningen och kontrolldata            programmet i någon mån också skall tas upp till
3251: om verkningarna av regionala och korumunvisa           behandling på politisk nivå.
3252: skillnader. Det planeras också att Utbildnings-
3253:      Helsingfors den 17 september 1996
3254:                                                         Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
3255:                                             KK 567/1996 vp
3256: 
3257: Kirjallinen kysymys 567
3258: 
3259: 
3260: 
3261: 
3262:                                    Kimmo Kiljunen /sd: Peruskoululaisten ja lukiolaisten kesälomien
3263:                                       ajankohdasta
3264: 
3265: 
3266:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
3267: 
3268:     Peruskouluasetuksen 17 §:n ja lukioasetuksen         Olisi ryhdyttävä toimenpiteisiin oppilaiden lo-
3269: 16 §:n mukaan oppilaiden koulutyö aloitetaan          makauden määrittämiseksi alkamaan juhannus-
3270: elokuussa ja päätetään viikon 22 viimeisenä arki-     ta edeltävän viikon 24 viimeisestä arkipäivästä
3271: päivänä. Käytännössä oppilaiden lomakausi on          aina elokuun loppuun asti. Samalla on syytä
3272: siis touko-kesäkuun vaihteesta elokuun puo-           määrittää niin lomakauden alku kuin loppukin
3273: leenväliin. Yleiseurooppalaisen käytännön, il-        selkeästi samaksi koko maassa. Eri oppilaitosten
3274: maston ja kansalaisten elämäntapojen kannalta         eriytyneet loma-ajat ovat aiheuttaneet useille
3275: mainittu oppilaiden lomakausi on huono. Edellä        lapsiperheille tarpeettomia hankaluuksia !o-
3276: mainittuja asetuksia olisikin korjattava niin, että   miensa järjestämisessä.
3277: lomakausi alkaisijuhannusta edeltävällä viikolla         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3278: ja jatkuisi aina elokuun loppuun asti.                tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3279:     Oppilaiden lomakauden siirtäminen vastaa-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3280: maan keskieurooppalaisten koulujen lomakaut-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3281: ta edistää osaltaan esimerkiksi kansainvälistä
3282: oppilasvaihtoa ja matkailua sekä eurooppalais-                  Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
3283: ten lomailutottumusten yhdentymistä. Elokuu                  määrittääkseen yleiseurooppalaisen käy-
3284: on myös kesäkuuta lämpimämpi lomakuu sekä                    tännön, oppilasvaihdon ja lapsiperheiden
3285: ilmaston että vesistöjen lämpötilan osalta. Kesä-            lomajärjestelyjen sekä ilman ja veden
3286: kuun alun kalseat meri- ja järvivedet kalpenevat             lämpötilan, marjastuksen, sienestyksen
3287: virkistyskäytöllisesti elokuun leppeän lämpimien             ja sadonkorjuun kannalta edullisen elo-
3288: vesien rinnalla. Oleellisen tärkeää on myös se,              kuun peruskoululaisten ja lukiolaisten lo-
3289: että elokuu on marjastuksen, sienestyksen ja sa-             makuuksi kesäkuun alkuviikkojen si-
3290: donkorjuun kannalta toivottavampi lomakuu                    jaan?
3291: kuin kesäkuun juhannusta edeltävät alku viikot.
3292: 
3293:      Helsingissä 22 päivänä elokuuta 1996
3294: 
3295:                                          Kimmo Kiljunen /sd
3296: 
3297: 
3298: 
3299: 
3300: 260017
3301: 2                                          KK 567/1996 vp
3302: 
3303: 
3304: 
3305: 
3306:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
3307: 
3308:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       minen totuttua myöhemmin elokuussa on ny-
3309: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        kyisten säännösten mukaan mahdollista, mikäli
3310: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      muiden lomien (vapaapäivien) määrästä puoles-
3311: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kimmo           taan tingitään. Toisaalta säännökset sallivat
3312: Kiljusen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        myös lauantaisin työskentelyn. Hiihtoloman
3313: n:o 567:                                             viettäminen ei perustu enää nykyisin säännök-
3314:                                                      siin, vaan on kuntien omassa harkinnassa sekä
3315:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        pituuden että ajankohdan osalta. Uutena loma-
3316:        määrittääkseen yleiseurooppalaisen käy-       na on viime vuosina otettu käyttöön useassa kun-
3317:        tännön, oppilasvaihdon ja lapsiperheiden      nassa syysloma, jota on vietetty muutamasta päi-
3318:        lomajärjestelyjen sekä ilman ja veden         västä viikkoon lokakuun lopussa. Nykyisen
3319:        lämpötilan, marjastuksen, sienestyksen        säännöksen mukaan koulutyö voi päättyä myö-
3320:        ja sadonkorjuun kannalta edullisen elo-       häisimmillään 6 päivänä kesäkuuta.
3321:        kuun peruskoululaisten ja lukiolaisten lo-       Koulun alkamis- ja päättymisajankohdan
3322:        makuuksi kesäkuun alkuviikkojen si-           suhteen siirryttiin nykyiseen käytäntöön luku-
3323:        jaan?                                         vuonna 1991-92. Sitä ennen koulutyö aloitettiin
3324:                                                      elokuun puolivälissä ja päätettiin yleensä touko-
3325:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kuun lopussa kouluhallituksen vuosittain anta-
3326: vasti seuraavaa:                                     man päätöksen mukaisesti.
3327:                                                         Suomen koulujen työ- ja loma-ajat ovat histo-
3328:    Peruskoululain (476/83) 23 §:n mukaan kou-        riallisen kehityksen tulos. Vuosikymmenten ajan
3329: lun lukuvuodessa on 190 työpäivää. Lukuvuo-          koulutyö päättyi toukokuun lopussa, ja loma
3330: den työpäivistä vähennetään kuitenkin muuksi         kesti kolme kuukautta eli elokuun loppuun asti.
3331: arkipäiväksi kuin lauantaiksi sattuva itsenäisyys-   Muihin Euroopan maihin nähden pitkää kesälo-
3332: päivä, loppiainen ja vapunpäivä. Peruskoulun         maa on perusteltu ilmasto-olosuhteilla eli kyl-
3333: lukuvuosi alkaa 1 päivänä elokuuta ja päättyy 31     mällä ja pitkällä talvikaudella, jolloin mahdolli-
3334: päivänä heinäkuuta. Peruskouluasetuksen (718/        suudet ulkoiluun ja erilaisiin harrastuksiin ovat
3335: 84) 17 §:n mukaan oppilaiden koulutyö aloite-        rajoitetummat. Myös Suomen maatalousvaltai-
3336: taan elokuussa ja päätetään viikon 22 viimeisenä     nen elinkeinorakenne edellytti, että kouluikäisil-
3337: arkipäivänä. Edelleen peruskouluasetuksen            lä oli mahdollisuus osallistua erilaisiin pelto- ja
3338: 20 §:n mukaan peruskoulussa on kesä1omaja vä-        sadonkorjuutöihin. Kun kouluissa siirryttiin vii-
3339: hintään kymmenen päivää kestävä joululoma.           sipäiväiseen työviikkoon 1970-1 uvun alussa, lo-
3340: Lauantait ovat vapaapäiviä, jollei kunta toisin      maa lyhennettiin elokuun lopusta. Ratkaisuun
3341: päätä. Lukuvuoteen voi kuulua myös muita va-         vaikutti muun muassa se, että näin pystyttiin
3342: paapäiviä. Lukiolainsäädäntö sisältää vastaavat      tasoittamaan syys- ja kevätlukukauden välistä
3343: säännökset. Luokallisena toimivan lukion ylim-       pituuseroa. Kouluhallituksen suorittamassa ky-
3344: män vuosiluokan työpäiviä tulee olla kuitenkin       selyssä useimmat kannattivat tuolloin koulutyön
3345: vähintään 120. Aikuislukion lukuvuodessa tulee       aloittamista aikaisemmin elokuussa kesäkuussa
3346: olla vähintään 140 työpäivää. Aikuislukiossa         työskentelyn sijasta. Valoisien alkukesän päivien
3347: koulutyö aloitetaan syyskuussa ja päätetään tou-     katsottiin elokuun lopun päivien sijasta parem-
3348: kokuussa oppilaitoksen ylläpitäjän osoittamana       min soveltuvan lomailuun. Koulutyön päättämi-
3349: päivänä. Lukiossa koulutyö voidaanjärjestää si-      seen toukokuun lopulla oli myös vahva traditio.
3350: ten, että opetusta annetaan osalle oppilaista           Koulutuksen lainsäädäntöä ollaan uudista-
3351: myös loma-aikoina.                                   massa. Uudistusta valmistellut toimikunta eh-
3352:    Nykyisen lainsäädännön mukaan kunnilla ja         dottaa mietinnössään (KM 1996:4), että luku-
3353: muilla oppilaitoksen ylläpitäjillä on näin ollen     vuoden koulutyön päättymispäivää koskevasta
3354: varsin suuri vapaus oppilaitoksen työ- ja loma-      sääntelystä luovutaan ja jätetään asia kuntien ja
3355: ajoista päätettäessä. Esimerkiksi koulun aloitta-    muiden koulun ylläpitäjien päätösvaltaan. Toi-
3356:                                          KK 567/1996 vp                                             3
3357: 
3358: mikunnan ehdotusten mukaan työpäivien määrä        harkintaa loma-aikojen suhteen voitaisiin ohjata
3359: säilyisi kuitenkin peruskoulussa nykyisellään.     erilaisin suosituksin tai kuntien keskinäisillä so-
3360: Lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa koulu-    pimuksilla.
3361: tuksen järjestäjä määräisi työpäivien määrän.          Hallitus katsoo, että nykyiset koulun työaikaa
3362: Ehdotukset antaisivat näin ollen mahdollisuu-      koskevat säännökset antavat varsin suuret mah-
3363: den esimerkiksi maan eri osissa tai koko maassa-   dollisuudet työ- ja loma-aikojen sijoitteluun ja
3364: kin koulutyön päättymisen siirtämiseen myö-        joustoon kouluissa eikä välitöntä tarvetta sään-
3365: hemmäksi kesäkuussa ja vastaavasti koulun-         nösmuutoksiin ole. Työaikakysymystä ja siihen
3366: käynnin aloittamiseen myöhemmin elokuun ai-        liittyvän sääntelyn tarvetta arvioidaan kuitenkin
3367: kana tai vasta syyskuun alusta. Uudenlainen        osana koulutuksen lainsäädännön kokonais-
3368: sääntely antaisi myös mahdollisuuden esimer-       uudistusta, josta hallitus pyrkii antamaan edus-
3369: kiksi oppilasvaihtoon kesäkuun aikana. Kuntien     kunnalle esityksen vielä tämän vuoden aikana.
3370: 
3371:      Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1996
3372: 
3373:                                                            Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
3374: 4                                            KK 567/1996 vp
3375: 
3376: 
3377: 
3378: 
3379:                                          Tili Riksdagens Talman
3380: 
3381:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        kas. Stadgandena medger också att skolan arbe-
3382: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          tar på lördagar. Sportlovet baserar sig inte läng-
3383: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        re på något stadgande, utan kommunerna kan
3384: man Kimmo Kiljunen undertecknade spörsmål               själva bestämma om både längd och tidpunkt.
3385: nr 567:                                                 Ett nytt lov som de senaste åren införts i flera
3386:                                                         kommuner är höstlovet som har varat från några
3387:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          dagar till en vecka i slutet av oktober. Enligt
3388:        ta för att införa det allmäneuropeiska           nuvarande stadganden kan skolarbetet avslutas
3389:        bruket att elever i grundskolan och gym-         senast den 6 juni.
3390:        nasiet i stället för de första veckorna i juni      De nuvarande tidpunkterna då skolan börjar
3391:        har skollov hela augusti som är fördelak-        och slutar infördes läsåret 1991-92. Före det
3392:        tig med tanke på elevutbyte och semester-        inleddes skolarbet i medlet av augusti och avslu-
3393:        arrangemangen i barnfamiljer, tempera-           tades vanligen i slutet av maj en1igt ett årligt
3394:        turen i luften och vattnet, bär- och svamp-      beslut av skolstyrelsen.
3395:        plockning och skördearbete?                         Arbetstiderna och loven i de finländska sko-
3396:                                                         lorna är ett resultat av den historiska utveckling-
3397:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           en. I årtionden slutade skolarbetet i slutet av maj
3398: anföra följande:                                        och sammariovet räckte tre månader, dvs. tili
3399:                                                         s1utet av augusti. Det jämfört med andra euro-
3400:    Enligt 23 § grundskolelagen (476/83) omfattar        peiska Iänder långa sammariovet var motiverat
3401: ett läsår 190 arbetsdagar. Från läsårets arbetsda-      av klimatförhållanden, eller den kalla och långa
3402: gar frånräknas likväl självständighetsdagen, tret-      vinterperioden då möjligheterna tili frilufts1iv
3403: tondagen och första maj då dessa dagar infaller         och olika fritidsintressen är mer begränsade.
3404: på någon annan vardag än lördag. Grundskolans           Också den jordbruksdominerade näringsstruk-
3405: läsår börjar den 1 augusti och slutar den 31 juli.      turen i Finland krävde att barn i skolåldern skulle
3406: Enligt 17 § grundskoleförordningen (718/84)             ha möjlighet att deltai olika åker- och skördear-
3407: börjar elevernas skolarbete i augusti och slutar        beten. När femdagarsveckan i början av 1970-
3408: den sista vardagen vecka 22. Dessutom hålls en-         talet infördes i skolorna förkortades sommarlo-
3409: ligt 20 § grundskoleförordningen sommarlov och          vet så att skolarbetet in1eddes redan i augusti.
3410: ett jullov som omfattar minst tio dagar. Lörda-         Avgörandet påverkades bland annat av att man
3411: garna är lovdagar, om inte kommunen beslutar            på detta sätt kunde jämna ut skillnaderna i längd
3412: annorlunda. Det kan förekomma också andra               mellan höst- och vårterminen. 1en förfrågan som
3413: lovdagar under läsåret. Gymnasielagstiftningen          skolstyrelsen gjorde var de flesta då för att skol-
3414: innehåller motsvarande stadganden. Antalet ar-          arbetet skulle inledas i augusti i stället för att
3415: betsdagar i den högsta årskursen i ett gymnasium        hålla på in i juni. De ljusa försommardagarna
3416: med indelning i årskurser skall vara minst 120.         ansågs bättre lämpade för lov än de sista dagarna
3417: Läsåret i ett vuxengymnasium skall omfatta              i augusti. Det fanns också en stark tradition att
3418: minst 140 arbetsdagar. I vuxengymnasierna in-           avsluta skolarbetet i slutet av maj.
3419: leds skolarbetet i september och avslutas i maj en         Skollagstiftningen håller på att revideras. Den
3420: dag som läroanstaltens huvudman anger. 1 gym-           kommitte som har berett revideringen föreslår i
3421: nasiet kan skolarbetet ordnas så att en del av          sitt betänkande (KB 1996:4) att regleringen av
3422: eleverna ges undervisning även under lov.               när skolarbetet under ett läsår skall sluta frångås
3423:    Nuvarande lagstiftning ger således kommu-            och frågan får avgöras av kommunerna och an-
3424: nerna och andra huvudmän för läroanstalter              dra huvudmän för skolor. Enligt kommittens
3425: stor frihet att besluta om skolans arbetstider och      förslag skall antalet arbetsdagar i grundskolan
3426: lov. Att till exempel börja läsåret senare i augusti    förbli som förut. I gymnasierna och inom den
3427: än nu är fallet, är enligt nuvarande stadganden         yrkesinriktade utbildningen får den som ordnar
3428: möjligt om de andra lovdagarna i stället mins-          utbildningen bestämma om antalet arbetsdagar.
3429:                                             KK 567/1996 vp                                             5
3430: 
3431: Förslagen ger alltså möjlighet att tili exempel i         Regeringen anser att nuvarande stadganden
3432: delar av landet eller i hela landet avsluta skolar-   om skolans arbetstid ger stora möjligheter tili
3433: betet senare i juni och i stället börja arbetet       avpassning och flexibilitet i arbetstider och lov i
3434: senare i augusti eller först i början av september.   skolorna och att inget omedelbart behov av änd-
3435: Den nya regleringen ger enligt förslaget också        ringar i stadgandena föreligger. Frågan om ar-
3436: möjlighet exempelvis tili elevutbyte i juni. Kom-     betstider och behovet av reglering i anslutning
3437: munernas överväganden i fråga om när skollo-          därtill bedöms dock som en del av totalrevide-
3438: ven skall infalla kunde påverkas genom olika          ringen av skollagstiftningen. Regeringen avser
3439: rekommendationer eller genom avtal kommuner           att avge en proposition tili riksdagen med förslag
3440: emellan.                                              tili revidering senare i år.
3441: 
3442:      Helsingforsden 13 september 1996
3443: 
3444:                                                        Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
3445:                                               KK 569/1996 vp
3446: 
3447: Skriftligt spörsmål 569
3448: 
3449: 
3450: 
3451: 
3452:                                     Pehr Löv /sv: Om beaktande av hälsorisker i anslutning tili kraftled-
3453:                                        ningsprojekt
3454: 
3455: 
3456:                                           Tili Riksdagens Talman
3457: 
3458:    Riksomfattande kraftledningsprojekt är all-             Vid miljökonsekvensbedömning av kraftled-
3459: männyttiga och ledningar kan byggas fastän en           ningsprojekt beaktas boendetrivsel, markan-
3460: del naturvärden, mänskliga hälso- och trivselvär-       vändning, naturen och landskapet. Hälsorisker-
3461: den riskeras. Risken bör dock minimeras när             na tas inte med i bedömningen.
3462: alternativ finns. Forskning om hälsorisker vid             1Pedersöre planerar TVS för tillfållet en drag-
3463: vistelse i magnetfålt är tvetydig. Man har dock         ning aven 400 Kv:s kraftledning som skulle kom-
3464: konstaterat att det magnetfålt en 400 Kv:s led-         ma närmare än 100 meter från sex familjers hus.
3465: ning alstrar påverkar cellernas Ca+-metabolism          Den alternativa dragningen skulle beröra endast
3466: vid vistelse närmare än hundra meter från led-          ett hus på 100 meters avstånd och kan med lätthet
3467: ningen. Svensk forskning vittnar om att bl.a.           dras 1ängre bort. Prob1emet är att den senare
3468: barnleukemi förekommer mera hos de familjer             dragningen går över våtmarker och skulle i viss
3469: som lever i närheten av kraftledningar. Finsk           mån störa en del fågelhäckningar.
3470: forskning med små material tyder inte på samma             Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
3471: sak. Den medicinska forskningen innehåller              ordning 37§ 1mom. riksdagsordningen föreskri-
3472: dock tillräckligt med indicier för att skapa rädsla     ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
3473: och ångest för dem, som måste leva dygnet runt          följande spörsmål:
3474: intill en kraftledning. Att få en 400 K v:s kraftled-
3475: ning vid husknuten, när man gjort sitt livs sats-                 Vad ämnar Regeringen vidta för åtgär-
3476: ning i ett eget hus skapar en ångest och bitterhet,            der för att människors hälsorisk vid kraft-
3477: som är förståelig. Den psykologiska hälsorisken                ledningsprojekt skall beaktas i större ut-
3478: är stor.                                                       sträckning än i dagens läge?
3479: 
3480:      Helsingforsden 26 augusti 1996
3481: 
3482:                                                Pehr Löv /sv
3483: 
3484: 
3485: 
3486: 
3487: 260017
3488: 2                                          KK 569/1996 vp
3489: 
3490: Kirjallinen kysymys 569                                                                    Suomennos
3491: 
3492: 
3493: 
3494: 
3495:                                   Pehr Löv /r: Voimajohtohankkeiden aiheuttamien terveysriskien
3496:                                      huomioon ottamisesta
3497: 
3498: 
3499:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
3500: 
3501:    Valtakunnalliset voimajohtohankkeet ovat             Voimajohtohankkeiden ympäristövaikutus-
3502: yleishyödyllisiä. Johdot voidaan rakentaa ja ne      ten arvioinnissa otetaan huomioon asumisviihty-
3503: on rakennettava, vaikka jotkin luonnonarvot,         vyys, maankäyttö, luonto ja maisema. Terveys-
3504: ihmisen terveys ja viihtyminen kärsisivätkin. Ris-   riskit eivät ole mukana arvioinnissa.
3505: ki on kuitenkin minimoitava silloin kun vaihto-         Pedersöressä TVS suunnittelee tällä hetkellä
3506: ehtoja on olemassa. Tutkimukset magneettiken-        400 kV:n voimajohdon vetämistä. Johto tulisi
3507: tässä oleskelun aiheuttamista terveysvaaroista       alle sadan metrin etäisyydelle kuuden perheen
3508: eivät ole yksiselitteisiä. On kuitenkin todettu,     talosta. Linjan vaihtoehtoinen vetäminen koskisi
3509: että 400 kV:njohdon tuottama magneettikenttä         ainoastaan yhtä sadan metrin etäisyydellä olevaa
3510: vaikuttaa solujen Ca+-metabolismiin oleskel-         taloa, ja linja voitaisiin helposti vetää kauem-
3511: taessa alle sadan metrin etäisyydellä johdosta.      maksi. Ongelmana on, että jäljempänä mainittu
3512: Ruotsalaiset tutkimukset osoittavat mm. lasten       linja kulkisi kosteikkojen poikki häiriten jossain
3513: leukemiaa esiintyvän runsaammin voimajohto-          määrin lintujen pesintää.
3514: jen läheisyydessä asuvissa perheissä. Pieneen ai-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3515: neistoon perustuva suomalaistutkimus ei vahvis-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3516: ta tätä. Lääketieteellinen tutkimus antaa kuiten-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3517: kin riittävästi aihetta pelkoon ja ahdistukseen      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3518: vuorokauden ympäri lähellä voimajohtoa asu-
3519: maan joutuvissa ihmisissä. Teholtaan 400 kV:n                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3520: voimajohdon saaminen talonsa nurkalle, kun he               ryhtyä, jotta ihmisille aiheutuvat terveys-
3521: ovat tehneet elämänsä panostuksen omaan ta-                 riskit otettaisiin voimajohtohankkeissa
3522: loon, aiheuttaa ymmärrettävää ahdistusta ja kat-            nykyistä suuremmassa määrin huo-
3523: keruutta. Psykologinen terveysriski on suuri.               mioon?
3524: 
3525:      Helsingissä 26 päivänä elokuuta 1996
3526: 
3527:                                              Pehr Löv /r
3528:                                           KK 569/1996 vp                                              3
3529: 
3530: 
3531: 
3532: 
3533:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
3534: 
3535:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       lastensyöpää. Vertailukohtana olleen yleisen las-
3536: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        ten syöpäsairastuvuuden perusteella syöpiä
3537: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      odotettiin tutkimusaineistossa olevan 145
3538: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pehr Lö-        kappaletta. Kokonaissyöpäriski ei siis ollut ko-
3539: vin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         honnut. Tulosten perusteella lasten syöpäriski
3540: 569:                                                 voimajehtojen läheisyydessä ei voi olla huo-
3541:                                                      mattava.
3542:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           Magneettikenttiä koskeva tutkimustieto ei ole
3543:        ryhtyä, jotta ihmisille aiheutuvat ter-       vielä siinä määrin yksiselitteistä, että sen perus-
3544:        veysriskit otettaisiin voimajohtohank-        teella voitaisiin ryhtyä säätämään rajoituksia al-
3545:        keissa nykyistä suuremmassa määrin            tistumisesta pientaajuisille magneettikentille.
3546:        huomioon?                                     Tällä hetkellä maailmassa ei esimerkiksi tiedetä,
3547:                                                      mikä on se mekanismi, jolla elinympäristössä
3548:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         esiintyvät pientaajuiset magneettikentät mahdol-
3549: vasti seuraavaa:                                     lisesti vaikuttavat ihmiseen. Kansainvälinen
3550:                                                      säteilysuojelujärjestö IRPA (International Ra-
3551:   Kauppa- ja teollisuusministeriö teetti vuosina     diation Protection Association) ja WHO ovat
3552: 1993-1995 selvityksen "Voimajohtojen sähkö-          suosittaneet       jatkuvalle    magneettikenttä-
3553: ja magneettikentät ympäristössä", johon suoma-       altistukselle raja-arvoa 100 Jl.T (mikrotesla) ja
3554: laiset alan tutkijat kokosivat senhetkisen tiedon    koko työpäivän kestävälle altistukselle raja-ar-
3555: sekä Suomesta että ulkomailta. Hanketta valvoi       voa 500 Jl.T.
3556: laaja sekä viranomaisista että alan sidosryhmistä       Pedersöressä Teollisuuden Voimansiirto Oy:n
3557: ja tutkijoista koottu ryhmä.                         suunnitteleman 400 kV:n johdon reitillä kapein
3558:     Selvityksen mukaan viimeisimmän ruotsalais-      kohta on kahden omakotitalon välinen etäisyys,
3559: tutkimuksen (julkaistu vuonna 1993) tulokset         170 metriä. Johto sijoitettaisiin yhtä kauas kum-
3560: näyttävät enemmän tukevan lasten leukemian ja        mastakin talosta. Magneettikentän voimakkuus
3561: magneettikenttien yhteyttä kuin olevan sitä vas-     tulisi olemaan 80 metrin päässä johdon keskilin-
3562: taan. Tanskassa vuonna 1993 julkaistu saman-         jasta noin 0,16 Jl.T sähkönsiirron raskaan kuor-
3563: tyyppinen tutkimus ei tue ruotsalaistutkimusten      mituksen aikana, mutta pitkän aikajakson keski-
3564:  tuloksia. Yhteyttä leukemiaan ei havaittu. Tuon     määräinen kenttä olisi tätä pienempi. Tämä vas-
3565:  tutkimuksen tulosten perusteella magneet-           taa normaalissa elinympäristössä esiintyviä kent-
3566: tikenttien mahdollisesti aiheuttaman lasten          tiä. Muualla johto ei sijoittuisi alle 100 metrin
3567: syöpäriskin täytyy olla pieni. Suomessa              etäisyydelle asuinrakennuksista.
3568:  12.8.1993 julkaistu voimalinjojen lähellä asumi-        Kauppa- ja teollisuusministeriö seuraa jatku-
3569:  sen ja lapsisyövän yhteyttä selvittänyt tutkimus    vasti alan kehitystä ja on valmis nopeisiinkin
3570:  päätyi erilaiseen lopputulokseen kuin kumpi-        ratkaisuihin tilanteen niin vaatiessa. Voimajeh-
3571:  kaan edellä mainituista tutkimuksista. Koko         tojen rakentamisessa otetaan huomioon viimei-
3572:  seitsemäntoista vuotta kestäneenä seuranta-ai-      sin tutkimustieto.
3573:  kana todettiin tutkimusaineistossa yhteensä 140
3574: 
3575:      Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1996
3576: 
3577:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
3578: 4                                           KK 569/1996 vp
3579: 
3580: 
3581: 
3582: 
3583:                                         Tili Riksdagens Talman
3584: 
3585:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            den allmänna benägenheten för barn att insjukna
3586: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande            i cancer, som användes somjämförelse, förvänta-
3587: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        des det förekomma 145 fall av barncancer i un-
3588: dagsman Pehr Löv undertecknade spörsmål nr             dersökningsmaterialet. Den totala cancerrisken
3589: 569:                                                   hade följaktligen inte ökat. Utgående från dessa
3590:                                                        resultat kan risken för barn att få cancer i närhe-
3591:           Vad ämnar Regeringen vidta för åtgär-        ten av kraftledningar alltså inte vara stor.
3592:        der för att människors hälsorisk vid kraft-         De undersökningsrön som gäller magnetfålt
3593:        ledningsprojekt skall beaktas i större ut-      är ännu inte så entydiga att man utgående från
3594:        sträckning än i dagens läge?                    dem kunde börja fastställa begränsningar för hur
3595:                                                        mycket man får utsätta sig för lågfrekventa mag-
3596:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          netfålt. 1 dagens läge finns det t.ex. ingen som vet
3597: anföra följande:                                       viiken den mekanism är genom viiken de lågfrek-
3598:                                                        venta magnetfålt som finns i livsmiljön eventuellt
3599:    Handels- och industriministeriet Iät åren           påverkar människan. lnternationella strål-
3600: 1993-1995 göra en utredning med namnet "El-            skyddsorganisationen IRPA (lnternational Ra-
3601: och magnetfålt kring kraftledningar", i viiken         diation Protection Association) och WHO har
3602: finska forskare på området sammanställde den           rekommenderat gränsvärdet 100 J.LT (mikrotesla)
3603: kunskap man hade vid tidpunkten både här i             för personer som kontinuerligt utsätts för mag-
3604: Finland och utomlands. Projektet övervakades           netfålt och gränsvärdet 500 J.LT för den som ut-
3605: av en bred grupp bestående både av myndigheter         sätts under en hei arbetsdag.
3606: och intressegrupper och forskare inom sektorn.             Det smalaste avsnittet på rutten för den 400
3607:    Enligt denna utredning tycks resultaten av den      kV:s ledning som Teollisuuden Voimansiirto Oy
3608: senaste svenska undersökningen (offentliggjord         planerar i Pedersöre utgörs av avståndet mellan
3609: år 1993) mera stöda än vederlägga ett samband          två egnahemshus, 170 meter. A vsikten är att led-
3610: mellan leukemi hos barn och magnetfålt. En lik-        ningen skall dras lika långt från båda husen.
3611: nande undersökning i Danmark, som publicera-           Magnetfåltets styrka är ca 0,16 J.LT på 80 meters
3612: des år 1993, stöder emellertid inte resultaten från    avstånd från ledningens mittlinje under den tid
3613: de svenska undersökningarna. Något samband             då belastningen av elöverföringen är hög, men
3614: med leukemi fann man inte. Utgående från resul-        det genomsnittliga fåltet under en längre tidsperi-
3615: taten av denna undersökning måste den cancer-          od är lägre än detta. Detta motsvarar de magnet-
3616: risk för barn som magnetfålt eventuellt förorsa-       fålt som förekommer i normallivsmiljö. På inget
3617: kar vara ringa. En undersökning här hos oss, som       annat avsnitt dras ledningen på ett kortare av-
3618: offentliggjordes den 12 augusti 1993, och i viiken     stånd än 100 meter från bostadshus.
3619: sambandet mellan boende nära kraftlinjer och               Handels- och industriministeriet följer konti-
3620: barncancer utreddes, kom till ett annorlunda           nuerligt med utvecklingen på området och är
3621: slutresultat än båda de undersökningar som             berett till snabba avgöranden när situationen
3622: nämns ovan. Under hela observationstiden på            kräver detta. När kraftledningarna dras beaktas
3623: sjutton år konstaterades totalt 140 fall av barn-      de senaste forskningsrönen.
3624: cancer i undersökningsmaterialet. Utgående från
3625: 
3626:      Helsingforsden 17 september 1996
3627: 
3628:                                                       Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
3629:                                               KK 570/1996 vp
3630: 
3631: Skriftligt spörsmål 570
3632: 
3633: 
3634: 
3635: 
3636:                                    Ulla-Maj Wideroos /sv: Om beviljande a v visumfrihet a v humatitära
3637:                                        skäl
3638: 
3639: 
3640:                                         Tili Riksdagens Talman
3641: 
3642:    Många barn i Tchernobyl-området Iider av           på att rehabilitering var resans syfte. Vi borde
3643: cancer och är i behov av rehabilitering. 1 Finland    kunna visa så mycket medmänsklighet att de här
3644: och Sverige arrangerar flera frivilligorganisatio-    barnen kunde befrias från visumavgiften, anting-
3645: ner resor för dessa barn i rehabiliteringssyfte.      en genom dispens eller genom att ändra lagstift-
3646: Tyvärr sätter byråkratin ofta käppar i hjulen för     ningen på den här punkten.
3647: denna verksamhat. T.ex. en svensk frivilligorga-         Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
3648: nisation som ordnade rehabilitering i Sverige rå-     ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
3649: kade ut för den finska byråkratin. Meningen var       ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
3650: att en grupp av dessa barn skulle resa tili norra     följande spörsmål:
3651: Sverige med buss. Kortaste vägen gick genom
3652: Finland. Men de finska myndigheterna krävde                       Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
3653: visumavgift för alla barn, varvid det blev för dyrt            ta för att barn som kommer tili Jandet för
3654: för arrangören och barnen blev tvungna att ta en               rehabilitering eller som reser genom Jan-
3655: Iängre men billigare väg genom Polen. En längre                det tili rehabilitering befrias från visum-
3656: resa var naturligtvis inte hälsosammare för bar-               avgiften?
3657: nen och dethela var mycket olyckligt med tanke
3658: 
3659:      Helsingforsden 26 augusti 1996
3660: 
3661:                                         Ulla-Maj Wideroos /sv
3662: 
3663: 
3664: 
3665: 
3666:  260017
3667: 2                                           KK 570/1996 vp
3668: 
3669: Kirjallinen kysymys 570                                                                     Suomennos
3670: 
3671: 
3672: 
3673: 
3674:                                    Ulla-Maj Wideroos /r: Viisumivapauden myöntämisestä humani-
3675:                                        taarisin perustein
3676: 
3677: 
3678:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
3679: 
3680:     Monet Tshernobylin alueen lapset sairastavat      sempi lasten kannalta, mikä oli kaiken kaikkiaan
3681: syöpää ja tarvitsevat kuntoutusta. Useat Suo-         hyvin onnetonta, kun otetaan huomioon, että
3682: messa ja Ruotsissa toimivat vapaaehtoisjärjestöt      matkan tarkoituksena oli kuntoutus. Tulisi voi-
3683: järjestävät matkoja näiden lasten kuntouttami-        da osoittaa sen verran inhimillisyyttä, että nämä
3684: seksi. Valitettavasti byrokratia iskee usein kapu-    lapset voitaisiin vapauttaa viisumimaksustajoko
3685: loita rattaisiin tässä toiminnassa. Suomalaisen       myöntämällä erivapaus tai muuttamalla lainsää-
3686: byrokratian kohteeksi joutui esim. ruotsalainen       däntöä tältä osin.
3687: vapaaehtoisjärjestö, joka järjesti kuntoutusta           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3688: Ruotsissa. Tarkoituksena oli, että ryhmä näitä        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3689: lapsia matkustaisi Pohjois-Ruotsiin linja-autol-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3690: la. Lyhin matka kulki Suomen kautta. Suomalai-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3691: set viranomaiset vaativat kuitenkin viisumimak-
3692: sua kaikilta lapsilta, jolloin matka kävi järjestä-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3693: jälle liian kalliiksi ja lapset joutuivat tekemään           ryhtyä, jotta maahamme tai maamme
3694: pidemmän mutta halvemman matkan Puolan                       kautta kuntoutukseen matkustavat lap-
3695: läpi. Pidempi matka ei tietenkään ollut terveelli-           set vapautettaisiin viisumimaksusta?
3696: 
3697:      Helsingissä 26 päivänä elokuuta 1996
3698: 
3699:                                          Ulla-Maj Wideroos /r
3700:                                              KK 570/1996 vp                                              3
3701: 
3702: 
3703: 
3704: 
3705:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
3706: 
3707:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         mainitaan päätöksessä aina erikseen. Alun perin
3708: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          viisumimaksuja koskeva päätöksen 5 § oli muo-
3709: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        toiltu siten, että päätöksen soveltajalla ei käytän-
3710: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ulla-Maj          nössä ollut lainkaan harkinnan mahdollisuutta.
3711: Wideroosin näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-              Käytäntö kuitenkin osoitti pian, että viisumi-
3712: sen n:o 570:                                           maksuja koskevaan 5 §:ään olisi syytä ottaajous-
3713:                                                        tavuutta lisäävä säädös, joka mahdollistaisi en-
3714:               Mihin toimenpiteiSIIn Hallitus aikoo     nakoimattomissa, tarkoin rajatuissa tilanteissa
3715:            ryhtyä, jotta maahamme tai maamme           viisumimaksusta vapauttamisen. Perusteet, jot-
3716:            kautta kuntoutukseen matkustavat lap-       ka tällaisessa tapauksessa mahdollistavat pää-
3717:            set vapautettaisiin viisumimaksusta?        säännöstä poikkeamisen, on määritelty maksu-
3718:                                                        perustelain 6 §:n 3 momentissa. Sen mukaan eri-
3719:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tyisestä syystä maksu voidaan määrätä tietyltä
3720: vasti seuraavaa:                                       ryhmältä perittäväksi suoritteen omakustannus-
3721:                                                        arvoa alempana tai jättää kokonaan perimättä.
3722:    Ulkoasiainministeriö on valtiovarainministe-        Hallituksen esityksen perusteluissa tähän nähtiin
3723: riön luvalla 19.8.1996 muuttanut maksupäätök-          olevan tarvetta erityisesti kansainvälisten järjes-
3724: sen 5 §:n 5 momentin seuraavaan muotoon:               töjen kohdalla, jolloin kysymyksessä on usein
3725: "Suuronnettomuuksista ja muista vastaavista ti-        vastavuoroinen toiminta.
3726: lanteista johtuen, jolloin humanitaariset syyt niin        Tarpeelliseksi todettu muutos toteutettiin
3727: puoltavat, ministeriö päättää viisumin myöntä-         maksupäätöstä vuoden 1995 lopulla uudis-
3728: misestä tietyille henkilöille ja ryhmille maksutta."   tettaessa lisäämällä päätöksen (1708/95) 5 §:ään
3729:     Päätös on tullut voimaan heti.                     uusi 5 momentti. Kun harkinnan mahdollisuus
3730:     Näin ollen mm. Tshernobylin suuronnetto-           haluttiin tulkintaongelmien minimoimiseksi jät-
3731: muuden lapsiuhrit voidaan vapauttaa viisumi-           tää ministeriölle, muotoiltiin momentti seuraa-
3732: maksuista silloin, kun kyse on hoitomatkasta           vasti: "Ulkoasiainministeriö päättää suuronnet-
3733: Suomeen tai maamme kautta kolmanteen maa-              tomuuksissa tai muissa vastaavissa poikkeuksel-
3734: han ja kun asianomainen osallistuu sairaalan tai       lisissa tilanteissa viisumin myöntämisestä mak-
3735: julkisista varoista tukea saavan avustusjärjestön      sutta tietyille henkilöille ja henkilöryhmille."
3736: järjestämälle hoitomatkalle.                               Kuluneen puolivuotiskauden aikana momen-
3737:     Ulkoasiainministeriön suoritteiden maksupo-        tin soveltamisesta saatujen kokemusten perus-
3738: litiikan perustelut ovat löydettävissä valtion         teella ministeriö piti tarpeellisena vielä 19.8.1996
3739: maksuperustelaista ( 150/92).                          antamallaan päätöksellä täsmentää momentin
3740:     Yleisenä periaatteena ministeriön maksupää-        muotoilua siten, että humanitaariset syyt, em.
3741: töstä laadittaessa on ollut selkeys ja pyrkimys        muiden perusteiden lisäksi, tulevat maksuvapau-
3742: tulkintaongelmien minimointiin siten, että mak-        tuksen perusteluissa aikaisempaa paremmin ote-
3743:  sullisuuden pääsäännöstä poikkeavat tilanteet         tuiksi huomioon.
3744:      {2_
3745:      Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1996
3746: 
3747:                                                                   Ulkoasiainministeri Tarja Halonen
3748: 4                                             KK 570/1996 vp
3749: 
3750: 
3751: 
3752: 
3753:                                           Till Riksdagens Talman
3754: 
3755:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         regeln om avgiftsbelagda tjänster alltid om-
3756: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-           nämns särskilt i beslutet. Ursprungligen hade
3757: 1em av statsrädet översänt följande av riksdags-         beslutets 5 § en formulering enligt vilken tilläm-
3758: man Ulla-Maj Wideroos undertecknade spörs-               paren i praktiken inte hade nägon möjlighet alls
3759: må1 nr 570:                                              till prövning.
3760:                                                              Praktiken utvisade dock snabbt att det var
3761:            Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-          skäl att till 5 § foga ett stadgande som skulle ge
3762:         ta för att barn som kommer ti111andet för        mera smidighet, ett stadgande som tillåter av-
3763:         rehabilitering eller som reser genom lan-        giftsfrihet för visum i oförutsedda, tydligt av-
3764:         det till rehabi1itering befrias från visum-      gränsade situationer. Situationerna där det är
3765:         avgiften?                                        möjligt att avvika från huvudregeln har definie-
3766:                                                          rats i 6 § 3 mom. lagen om grunderna för avgifter
3767:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt            till staten. Enligt stadgandet får det av särskilda
3768: anföra fö1jande:                                         skäl för vissa grupper bestämmas att avgift skall
3769:                                                          uppbäras till ett lägre belopp än prestationens
3770:    Utrikesministeriet har 19.8.1996, med till-           självkostnadsvärde eller att avgift inte alls skall
3771: ständ från finansministeriet, ändrat 5 § 5 mom. i        uppbäras. 1 motiveringen till regeringens propo-
3772: sitt bes1ut om avgifter så att det fått fö1jande         sition ansågs dylikt behov föreligga särskilt för
3773: lyde1se: "Till fö1jd av storo1yckor och motsvaran-       internationella organisationer då det ofta är frä-
3774: de situationer, då humanitära skäl ta1ar för det,        ga om verksamhet i bäda riktningarna.
3775: beslutar ministeriet om beviljande av visum utan             Den nödvändiga ändringen genomfördes i slu-
3776: avgift till vissa personer eller grupper."               tet av 1995 i samband med revideringen av beslu-
3777:    Denna ändring trädde i kraft omedelbart.              tet om avgifter. Ett nytt 5 mom. lades dä till
3778:    Detta innebär att bl.a. barn som blev offer för       beslutets 5 § (1708/95). Eftersom det var önskvärt
3779: katastrofen i Tjernobyl kan befrias från visumav-        att möjligheten till prövning läg hos ministeriet
3780: gifter då de reser till Finland eller via Finland till   för att minimera tolkningsmöjligheterna, formu-
3781: tredje land för att erhålla vård och barnet deltar i     lerades momentet på följande sätt: "Vid stor-
3782: en resa som ordnas av ett sjukhus eller en offent-       olyckor eller i andra exceptionella situationer
3783: ligt understödd biståndsorganisation.                    beslutar ministeriet om beviljande av visum utan
3784:    Utrikesministeriet baserar sin avgiftspolitik         avgift till vissa personer eller grupper."
3785: på lagen om grunderna för avgifter till staten               Till följd av erfarenheterna under det gängna
3786: (150/92).                                                halväret ansäg ministeriet det nödvändigt att yt-
3787:    En allmän princip då ministeriets beslut om           terligare precisera formuleringen genom beslutet
3788: avgifter utformades var dels strävan efter tydlig-       19.8.1996 sä att också humanitära orsaker, utö-
3789: het, dels minimering av tolkningsproblemen så-           ver de redan nämnda, beaktas bättre än förut
3790: lunda att de situationer som avviker från huvud-         som skäl för befrielse frän avgift.
3791: 
3792:      Helsingforsden 13 september 1996
3793: 
3794:                                                                         Utrikesminister Tarja Halonen
3795:                                            KK 571/1996 vp
3796: 
3797: Kirjallinen kysymys 571
3798: 
3799: 
3800: 
3801: 
3802:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Kotimaisten puuntaimien tuotannon kor-
3803:                                       vaamisesta tuonnilla
3804: 
3805: 
3806:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
3807: 
3808:     Suomi on metsäinen maa ja se myös elää met-      Pinsiön taimitarhaa, !opettamassa puuntaimien
3809: sästä. Olosuhteet ovat myös luoneet suomalaisil-     kasvatuksen osalta. Perusteena on muun muassa
3810: le erinomaisen taidon metsiensä hoitoon ja kas-      se, että kun viedään Ruotsista siemen ja kasvate-
3811: vattamiseen. Yksi osa tätä korkealle kehittynyttä    taan Saksassa, taimet saadaan huomattavasti
3812: ammattitaitoa on taimien kasvatus osana met-         halvemmalla. Perusteet ovat mielestäni ja monen
3813: sien uudistamista.                                   muunkin mielestä järjettömät ensinnäkin edellä
3814:     Taimien kasvatuksessa ja niiden käytössä on      mainituista taimien soveltuvuutta koskevista
3815: kuitenkin eräinä aikoina tapahtunut merkittäviä      syistä. Toisekseen pitkät kuljetusmatkat ulko-
3816: virhearviointeja. Eräässä vaiheessa taimia alet-     mailta heikentävät taimien eloonjääntimahdolli-
3817: tiin tuoda maahan muun muassa Puolasta ja            suutta verrattuna kotimaiseen taimeen,joka istu-
3818: muualta ulkomailta. Taimet toki lähtivät kasva-      tetaan yleensä hyvin nopeasti taimitarhasta nos-
3819:  maan kuten kotimaiset taimet, mutta joidenkin       ton jälkeen. Kolmanneksi vähentämällä koti-
3820:  vuosien kuluttua huomattiin, ettei ulkomailta       maisia taimitarhoja ja taimien tuotantoa alenne-
3821:  tuoduista taimista kasvanutkaan laatupuuta,         taan alan työllisyyttä kotimaassa ja nimenomaan
3822:  vaan eri suuntiin väärällään olevia puunkuva-       alueella, jolla meillä on vahva ammattitaito.
3823:  tuksia, jotka kelpasivat vain kuitupuuksi. Suurin      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3824:  oli virhe Lapissa Kittilän korkeuksilla, jossa      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3825:  suurten aukkohakkuiden jälkeen yritettiin jälki-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3826:  kasvua saada aikaan myös ulkomaisilla taimilla.     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3827:  Myöhemmin kai todettiin, ettei istutus onnistu-
3828:  nut edes eteläisestä Suomesta tuoduilla taimilla,             Katsooko Hallitus, että pyrkimykset
3829:  vaan sen olisi pitänyt tapahtua juuri sen alueen           metsänistutuksissa tarvittavien taimien
3830:  siemenestä kasvatetuilla taimilla.                         lisääntyvään tuontiin ulkomailta ovat so-
3831:      Lyhyemmin sanottuna onnistuneen jälkikas-              pusoinnussa alan suomalaisen työllisyy-
3832:  vun ehto koetusti on se, että istutettavat taimet          den sekä sen kokemuksen kanssa, että
3833:  on kasvatettu mahdollisimman läheltä istutus-              ulkomailla kehitetyt puuntaimet eivät ole
3834:  aluetta kerätyistä ja näin ollen nimenomaan koti-          kelvollisia laatupuun kasvattamiseen
3835:  maista satoa olevista siemenistä.                          suomalaisissa olosuhteissa siinäkään ta-
3836:      Vuosikymmenien aikana saatu oppi näyttää               pauksessa, että osa pitkien kuljetusten
3837:  kuitenkin menneen niin sanotusti ojahan. Nyt               heikentämistä taimista yleensä saadaan
3838:   ollaan eräitä suuria taimitarhoja, esimerkiksi            kasvamisen alkuun?
3839: 
3840:       Helsingissä 26 päivänä elokuuta 1996
3841: 
3842:                                         Sulo Aittaniemi /kesk
3843: 
3844: 
3845: 
3846: 
3847:  260017
3848: 2                                           KK 571/1996 vp
3849: 
3850: 
3851: 
3852: 
3853:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
3854: 
3855:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tämään tuotantoa nykyistä harvempiin tuotan-
3856: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         toyksiköihin.
3857: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Myös Ruotsissa istutusmäärät ovat vähenty-
3858: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        neet. Nostaakseen tuotantokapasiteettinsa käyt-
3859: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         töastetta ruotsalaiset taimentuottajat ovat pyrki-
3860: n:o 571:                                              neet saamaan jalansijaa Suomen taimimarkki-
3861:                                                       noilla. Kehittynyt taimien tuotantoteknologia ja
3862:           Katsooko Hallitus, että pyrkimykset         selvästi meitä suurempi taimitarhojen keskikoko
3863:        metsänistutuksissa tarvittavien taimien        ovat antaneet hyvät edellytykset hinta- ja laatu-
3864:        lisääntyvään tuontiin ulkomailta ovat so-      kilpailussa menestymiselle. Ostajien kannalta
3865:        pusoinnussa alan suomalaisen työllisyy-        katsottuna taimikaupan kilpailun kiristyminen
3866:        den sekä sen kokemuksen kanssa, että           on myönteinen asia, koska se hillitsee hintojen
3867:        ulkomailla kehitetyt puuntaimet eivät ole      nousua.
3868:        kelvollisia laatupuun kasvattamiseen              Taimientuonnilla on pienien määrien johdos-
3869:        suomalaisissa olosuhteissa siinäkään ta-       ta ollut vain vähän merkitystä taimituotannon
3870:        pauksessa, että osa pitkien kuljetusten        työllisyyteen. Taimien kokonaiskäytön vähene-
3871:        heikentämistä taimista yleensä saadaan         minenja tuotannon rationalisointi selittävät suu-
3872:        kasvamisen alkuun?                             relta osin työllistettyjen määrän pienenemisen.
3873:                                                       Tuotantoa kehittämällä on toisaalta voitu ai-
3874:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           kaansaada pitempiaikaisia työsuhteita aiemmin
3875: taen seuraavaa:                                       tyypillisten, vain lyhyeksi kasvukaudeksi ajoittu-
3876:                                                       vien työpaikkojen sijasta.
3877:     Suomi on ollut metsäpuiden taimien tuotan-           Taimien tuotantopaikan merkitys taimien
3878: nossa lähes omavarainen jo pitkään. Taimien           myöhemmälle kehitykselle ei ole kovin suuri. Pit-
3879: tuonti- ja vientitilastot kattavat vuodet 1980-       kät kuljetusmatkat ja varastointi voivat heiken-
3880: 1995,jona aikana Suomeen tuotiin yhteensä noin        tää taimien kuntoa, mikäli taimia ei käsitellä
3881: 20 miljoonaa tainta. Vastaavasti Suomesta vie-        asianmukaisesti. Sama koskee kuitenkin myös
3882: tiin runsaat 115 miljoonaa tainta. Taimien koko-      kotimaassa tuotettuja taimia.
3883: naiskäytöstä tuonnin osuus oli mainittuna ajan-          Tuotantopaikkaa tärkeämpää on se, että tai-
3884: jaksona vain 0,5 prosenttia.                          mien tuottamiseen käytetty siemenaineisto on
3885:     Metsänistutus on 1990-1 uvun alkupuoliskolla      alkuperältään sopivaa viljelypaikan ilmasto-olo-
3886: vähentynyt selvästi. Kun vuonna 1990 istutettiin      suhteisiin. Kotimaisessa taimituotannossa tämä
3887: runsaat 230 miljoonaa metsäpuiden tainta, istu-       varmistetaan niin, että noudatetaan taimialkupe-
3888: tettiin vuonna 1995 enää hieman yli 150 miljoo-       rien siirroille asetettuja, tutkimuksiin pohjautu-
3889: naa tainta. Taimien tuonti on vaihdellut tänä         via ohjeita tai, milloin on kyseessä siemenvilje-
3890: aikana vuosittain 0,8 miljoonasta 2,7 miljoonaan      lyksillä tuotettu aineisto, Metsäntutkimuslaitok-
3891: taimeen, mikä on ollut 0,4-1,6 prosenttia kai-        sen sille vahvistamia käyttöalueita.
3892: kista metsänistutuksiin käytetyistä taimista.            Tuotavien taimien sopivuuden varmistami-
3893: Tänä vuonna on tuotu noin 3,6 miljoonaa tainta.       seksi vaaditaan taimien myyjältä alkuperää kos-
3894:     Taimia on tuotu Suomeen lähes yksinomaan          kevien tietojen antamista. Ruotsista tai EU:n ul-
3895: Ruotsista. Tuonti on kokonaisuudessaan ollut          kopuolisista maista tuotavaksi tarkoitetun met-
3896: suhteellisen vähäistä ja sillä on ensi sijassa pai-   sänviljelyaineiston alkuperän sopivuus selvite-
3897: kattu taimien tuotannon ja kysynnän välisiä           tään etukäteen. Mikäli taimet eivät alkuperäl-
3898: eroja silloin, kun jostain puu- tai taimilajista on   tään ole meille lainkaan soveltuvia, maa- ja met-
3899: ollut puutetta.                                       sätalousministeriö kieltää niiden tuonnin. Mikäli
3900:     Taimien tuottajat joutuvat sopeutumaan tai-       tuonti sallitaan, taimille määritellään sopiva
3901: mien kysynnän vähenemiseen eri tavoin. Taimi-         käyttöalue.
3902: tuotannon kilpailukyvyn turvaamiseksi on ryh-            Muista EU:n jäsenmaista tuotaviita taimitta
3903: dytty kehittämään tuotantomenetelmiä ja keskit-       edellytetään, että ne täyttävät taimien kauppaa
3904:                                            KK 571/1996 vp                                          3
3905: 
3906: koskevien direktiivien määräykset. Taimien os-       muutoinkin soveltuvaa aineistoa. Lisäksi maa- ja
3907: tajat harkitsevat alkuperän sopivuuden istutus-      metsätalousministeriö voi antaa muiden kuin la-
3908: alalle. Taimikauppaa sääteleviä direktiivejä ol-     jistoomme luontaisesti kuuluvien puulajien käy-
3909: laan parhaillaan uudistamassa.                       töstä määräyksiä. Näiden säädösten avulla voi-
3910:    Eduskuntakäsittelyssä olevassa hallituksen        daan tuotavien taimien soveltuvuus oloihimme
3911: esityksessä metsälaiksi edellytetään, että metsän-   turvata myös tulevaisuudessa.
3912: uudistamisessa on käytettävä alkuperältään ja
3913:      Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1996
3914: 
3915:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
3916: 4                                          KK 571/1996 vp
3917: 
3918: 
3919: 
3920: 
3921:                                        Tili Riksdagens Talman
3922: 
3923:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     metoderna och koncentrera produktionen till ett
3924: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       mindre antal produktionsenheter än för närva-
3925: lem av statsrådet översänt av följande av riks-      rande.
3926: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade spörs-            Ä ven i Sverige har antalet planteringar min-
3927: mål nr 571:                                          skat. För att öka utnyttjandet av produktionska-
3928:                                                      paciteten har de svenska plantproducenterna för-
3929:           Anser Regeringen att strävandena att       sökt vinna fotfåste på den finska plantmarkna-
3930:        öka importen av plantor som behövs för        den. Den utvecklade teknologin för plantpro-
3931:        skogsplanteringar är förenlig med syssel-     duktionen och det faktum att plantskolornas
3932:        sättningen inom branschen i Finland och       medelstorlek är klart större än hos oss har gett
3933:        med den erfarenheten att trädplantor som      goda förutsättningar för en framgångsrik pris-
3934:        utvecklats utomlands inte duger till od-      och kvalitetskonkurrens. Från köparnas syn-
3935:        ling av kvalitetsträd i finländska förhål-    punkt är den skärpta konkurrensen inom plant-
3936:        landen, inte ens när en del av plantorna,     handeln en positiv sak, eftersom den dämpar
3937:        som försvagats under de länga transpor-       prisstegringen.
3938:        terna, över huvud taget fås att börja växa?      På grund av de små mängderna har plantim-
3939:                                                      porten varit av liten betydelse för sysselsättning-
3940:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        en inom plantproduktionen. Minskningen av
3941: anföra följande:                                     den totala användningen av plantor och rationa-
3942:                                                      liseringen av produktionen är den största förkla-
3943:    Finland har redan länge varit nästan självför-    ringen till att antalet sysselsatta minskat. Genom
3944: sörjande när det gäller produktion av plantor för    att utveckla produktionen har man ä andra sidan
3945: skogsträd. Statistiken över import och export av     kunnat skapa ocksä långvarigare arbetsförhäl-
3946: plantor täcker ären 1980-1995. Under denna tid       landen i stället för de tidigare typiska arbetsplat-
3947: importerades sammanlagt ca 20 miljoner plan-         ser som fanns endast under den korta växtperio-
3948: tor. Pä motsvarande sätt exporterades drygt 115      den.
3949: miljoner plantor från Finland. Av den totala            Platsen för plantproduktionen har inte någon
3950: användningen av plantor utgjorde importens an-       större betydelse för plantornas senare utveckling.
3951: del under perioden endast 0,5 %.                     De länga transporterna och lagringen kan för-
3952:    Skogsplanteringen har klart minskat under         svaga plantornas kondition om plantorna inte
3953: den första hälften av 1990-talet. När drygt 230      behandlas pä behörigt sätt. Samma sak gäller
3954: miljoner skogsträdplantor planterades 1990,          dock även plantor som har producerats i hemlan-
3955: planterades endast nägot över 150 miljoner plan-     det.
3956: tor 1995. Plantimporten har årligen varierat un-        Viktigare än produktionsplatsen är att det frö-
3957: der denna tid från 0,8 miljoner till 2,7 miljoner    material som använts i plantproduktionen till
3958: plantor, vilket utgjort 0,4-1,6% av alla plantor     proveniensen är lämpligt för klimatförhållande-
3959: som använts i skogsplanteringar. I år har ca 3,6     na på odlingsplatsen. I den inhemska plantpro-
3960: miljoner plantor importerats.                        duktionen säkerställs detta på det sättet att man
3961:    Till Finland har plantor importerats så gott      följer de på forskningar baserade anvisningar
3962: som enbart från Sverige. Totalt sett har importen    som meddelats för flyttning av plantornas prove-
3963: varit förhällandevis liten och genom den har         niens eller, när det är fräga om material som
3964: skillnaderna mellan produktion och efterfrågan       producerats på fröplantager, de användningsom-
3965: jämnats ut när det rätt brist på nägon träd- eller   råden som skogsforskningsinstitutet har fast-
3966: plantart.                                            ställt för det.
3967:    Plantproducenterna mäste på olika sätt an-            För att de importerade plantornas lämplighet
3968: passa sig till den minskande efterfrägan på plan-    skall kunna fastställas krävs att säljaren lämnar
3969: tor. För att trygga plantproduktionens konkur-       uppgifter om plantornas proveniens. Lämplighe-
3970: renskraft har man börjat utveckla produktions-       ten av det skogsodlingsmaterial som är avsett att
3971:                                              KK 571/1996 vp                                           5
3972: 
3973: importeras från Sverige eller Iänder utanför EU           1 regeringens proposition med förslag tili
3974: utreds på förhand. Om plantornas proveniens            skogslag, som är under behandling i riksdagen,
3975: inte alls är lämplig för oss, förbjuder jord- och      förutsätts att vid skogsförnyelse används ett ma-
3976: skogbsruksministeriet import av plantorna. Om          teria! med lämplig proveniens och som även an-
3977: import tillåts, fastställs ett lämpligt användnings-   nars är lämpligt. Dessutom kanjord- och skogs-
3978: område för plantorna.                                  bruksministeriet meddela föreskrifter om an-
3979:    Av plantor som importeras från andra EU-            vändningen av andra trädslag än de som hör tili
3980: länder förutsätts att de motsvarar bestämmelser-       vår natur. Genom dessa författningar kan impor-
3981: na i direktiven angående handeln med plantor.          terade plantors lämplighet för våra förhållanden
3982: De som köper plantor prövar i viiken mån prove-        tryggas även i framtiden.
3983: niensen är lämplig för planteringsområdet. De
3984: direktiv som reglerar planthandeln är under revi-
3985: dering.
3986:      Helsingfors den 13 september 1996
3987: 
3988:                                                         Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
3989:                                            KK 572/1996 vp
3990: 
3991: Kirjallinen kysymys 572
3992: 
3993: 
3994: 
3995: 
3996:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Maantien parantamisesta välillä Komi-
3997:                                       Koivistonkylä-Mäihälahti
3998: 
3999: 
4000:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
4001: 
4002:    Ylöjärveltä Viljakkalaan johtavalta tieltä           Mainitut tieosuudet linjalla Komi-Koivis-
4003: 2773 eroaa Komissa tie 2772 Komi-Koiviston-          tonkylä-Mäihälahti ovat erittäin huonokuntoi-
4004: kylä päätyen Koivistonkylässä Hirvilahti-Kar-        siajopa niin, että niillä ajava voi särkeä autonsa.
4005: he-maantiehen. Viimeksi mainitulta tieltä taas       Tieosuuksien kunnostamiseen pitäisi kiireesti
4006: kulkee maantie 2763 takaisin tielle 2773 Mäihä-      ryhtyä.
4007: lahdessa lähellä Luhalahtea.                            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
4008:    Tämä tieosuus Komi-Koivistonkylä-Mäi-             jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4009: hälahti (tiet 2772 ja 2763) on suhteellisen vilk-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4010: kaasti Iiikennöity, ja se palvelee sekä tienvarsi-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4011: asutusta että Itä-Ikaalisiin suuntautuvaa liiken-
4012: nettä. Myös osa Karhelta tulevasta liikenteestä               Onko Hallituksella lähiaikoina tar-
4013: Tampereelle suuntautuu tielle 2772 Koivistonky-             koitus osoittaa riittävät varat tieosuu-
4014: län-Komin kautta.                                           den Komi-Koivistonkylä-Mäihälahti
4015:                                                             (2772ja 2763) kunnostamiseen?
4016: 
4017:      Helsingissä 27 päivänä elokuuta 1996
4018:                                         Sulo Aittaniemi /kesk
4019: 
4020: 
4021: 
4022: 
4023:  260017
4024: 2                                           KK 572/1996 vp
4025: 
4026: 
4027: 
4028: 
4029:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
4030: 
4031:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        soratiet on asetettu eri tunnuslukujen perusteella
4032: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tärkeysjärjestykseen. Näin määrärahat voidaan
4033: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       kohdentaa tehokkaimmin hyötyä tuottavalla ta-
4034: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        valla.
4035: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            Keskimääräinen liikenne maantiellä 2772
4036: n:o 572:                                              Komi-Koivistonkylä on noin 200 autoa/vrk ja
4037:                                                       maantiellä 2763 Mäihälahti-Virojärvi vain 100
4038:           Onko Hallituksella lähiaikoina tar-         ajoneuvoa/vrk. Muutkaan seikat, kuten kunnos-
4039:        koitus osoittaa riittävät varat tieosuu-       sapito-ongelmat tai onnettomuudet, eivät tuo
4040:        den Komi-Koivistonkylä-Mäihälahti              erityistä perustetta näiden teiden parantamisen
4041:        (2772 ja 2763) kunnostamiseen?                 kiirehtimiseen muiden kiireellisempien hankkei-
4042:                                                       den kustannuksella.
4043:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Tielaitoksessa perustienpidon rahoitus on vii-
4044: vasti seuraavaa:                                      me vuosina supistunut noin neljänneksellä. Lähi-
4045:                                                       tulevaisuudessa voidaan alemmalla verkolla to-
4046:    Hämeen tiestöstä on sorapintaisia vielä kol-       teuttaa vain hankkeita, joilla parannetaan selväs-
4047: mannes, mikä on hieman koko maan keskiarvoa           ti liikenneturvallisuutta tai jotka kohdistuvat
4048: vähemmän. Suuri osa sorateistä on rakenteelli-        erittäin huonokuntoisiin tieosuuksiin. Painopis-
4049: sen peruskorjauksen tarpeessa. Perustienpidon         te on vilkasliikenteisillä teillä ja taajamissa. Ky-
4050: ohjelmiin voidaan nykyisin rahoitusnäkymin si-        symyksen tarkoittaman tiejakson parantaminen
4051: joittaa tiepiirissä vain 1-2 kohdetta vuosittain.     ei ole edellä esitetyistä syistä tiepiirin lähivuosien
4052:    Tiepiireissä kiinnitetään suurta huomiota          tienpidon ohjelmissa. Sen päivittäisestä liiken-
4053: toimenpiteiden tasapuoliseen ja tarpeen mukai-        nöitävyydestä huolehditaan normaalein hoito- ja
4054: seen toteutusjärjestykseen. Hämeen tiepiirissä on     kunnossapitotoimin niin kuin muillakin vastaa-
4055: laadittu erityinen soratieselvitys, jolla tiepiirin   villa tiepiirin hoidossa olevilla teillä.
4056: 
4057:      Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1996
4058:                                                                 Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
4059:                                               KK 572/1996 vp                                               3
4060: 
4061: 
4062: 
4063: 
4064:                                           Tili Riksdagens Talman
4065: 
4066:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             sätt blir det lättare att effektivt styra anslagen så
4067: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande             att de är tili nytta.
4068: medlem av statsrådet översänt följande av riks-            Trafikmängden på landsväg 2772 Komi-
4069: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade spörs-            Koivistonkylä är i medeltal ca 200 bilar/dygn och
4070: mål nr 572:                                             på landsväg 2763 Mäihälahti-Virojärvi bara ca
4071:                                                         100 fordon/dygn. Det finns inte heller några an-
4072:            Har Regeringen för avsikt att under          dra synpunkter, som t.ex. problem i väghållning-
4073:         närmaste tid anvisa tillräckliga medel för      en eller olyckor, som skulle tala för att dessa
4074:         att reparera vägavsnittet Komi-Koivis-          vägar borde förbättras i skyndsam ordning på
4075:         tonkylä-Mäihälahti (2772 och 2763)?             bekostnad av andra mera skyndsamma projekt.
4076:                                                            Vägverkets finansiering av väghållningen har
4077:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           under de senaste åren minskat med ungefär en
4078: anföra följande:                                        fjärdedel. 1 den närmaste framtiden blir det möj-
4079:                                                         ligt inom det lägre nätet att endast förverkliga
4080:    Av vägarna i Tavastland är ännu en tredjedel         projekt som tydligt har att göra med trafiksäker-
4081: grusbelagda, vilket är litet under medeltalet i hela    het eller som gäller vägavsnitt i väldigt dåligt
4082: landet. De flesta av grusvägarna är i behov av          skick. Tyngdpunkten läggs vid livligt trafikerade
4083: strukturell grundreparation. 1 programmen för           vägar och tätorter. Förbättringen av det i spörs-
4084: grundväghållningen kan med nuvarande finan-             målet nämnda vägavsnittet finns med stöd av
4085: sieringsperspektiv medtas 1-2 projekt per år.           ovan anförda orsaker inte med i vägdistriktets
4086:    lnom vägdistrikten fåster man stor vikt vid att      program för de närmaste åren. 1 likhet med mot-
4087: åtgärderna skall förverkligas i rättvis och be-         svarande vägar som sköts av vägdistriktet kom-
4088: hovsinriktad ordning. lnom vägdistriktet i Ta-          mer vägens dagliga trafikeringsskick att omhän-
4089: vastland har man gjort en särskild grusvägsut-          dertas genom normala åtgärder vad skötsel och
4090: redning, i viiken distriktets grusvägar har ställts i   väghållning beträffar.
4091: viktighetsordning enligt parametrar. På detta
4092: 
4093:      Helsingforsden 12 september 1996
4094: 
4095:                                                                      Trafikminister Tuula Linnainmaa
4096:                                               KK 573/1996 vp
4097: 
4098: Kirjallinen kysymys 573
4099: 
4100: 
4101: 
4102: 
4103:                                      Sulo Aittoniemi /kesk: Jäätien linjauksesta Kyrösjärvellä
4104: 
4105: 
4106: 
4107:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
4108: 
4109:     Laaja Kyrösjärvi jakaa Ikaalisten kaupungin          noudattaen tai siten, että rantautuminen tapah-
4110: kahteen osaan, läntiseen ja itäiseen. Kaupungin          tuisi mainitun yksityisen tontin sivuitse.
4111: taajama sijaitsee läntisellä puolella, ja Itä-Ikaa-         Prosessi on siis alkanut uudelleen, ja tilanne
4112: listen haja-asutusalueelta on sinne maaoteitse           alkaa olla surkuhupaisa. Prosessin kiemuroista
4113: matkaa parhaimmillaanjopa 50 kilometriä. Kes-            päätellen ollaan jälleen ajautumassa vuosien,
4114: kimääräisesti matka on 30-35 kilometriä. Kau-            ehkä vuosikymmenien oikeudenkäynti- ja vali-
4115: pungin kaupalliset ja hallinnolliset palvelut sijait-    tuskierteeseen, joka ei palvele ketään.
4116: sevat etupäässä taajamassa.                                 Ottamatta kantaa minkään osapuolen hyväk-
4117:     Talviaikaan on jo usean kymmenen vuoden              si asiassa mielestäni kaivattaisiin jonkinlaista
4118: ajan etäisyyksiä lyhentänytjäätie itäpuolen tieltä       isännän ääntä. Isännän ääni tässä tapauksessa
4119: 276 keskustaan. Matka on jäätietä käyttäen ly-           tulee todennäköisesti kuulumaan maan hallituk-
4120: hentynyt keskimääräisesti neljännekseen. Jää-            selle, koska vireillä olevan käsittelyn kuvioiden
4121: tien kohdalle kesäliikennettä palvelemaan suun-          mukaan lopullinen päätöksentekovalta asiassa
4122: niteltiin aikanaan lossia, mutta suunnitelma on          tulee olemaan liikenneministeriöllä tielaitoksen
4123: todennäköisesti hiljaisuudessa haudattu.                 kannanoton pohjalta. Jos asiassa ei päästä lain-
4124:     Jäätielle rantautuminen on tapahtunut Vähä-          voimaiseen ratkaisuun, sekä yksityisen edun että
4125: röyhiön yksityistieltä yksityisen henkilön omis-         julkisen tarpeen piina tulee jatkumaan ties miten
4126: taman tontin kautta. Pitkällisten oikeusproses-          pitkään.
4127: sien jälkeen oikeus jäätielle kulkemiseen maini-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
4128: tun tontin kautta on kuitenkin poistunut ja jäätie       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4129: on siirretty viime talvikautena kulkemaan Leuto-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4130: lan yksityistien kautta. Paikalliset asukkaat ja         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4131: Ikaalisten kaupunki eivät ole kuitenkaan ratkai-
4132: sua hyväksyneet, ja Ikaalisten kaupunki on pyy-                    Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-
4133: tänyt tielaitosta muuttamaan Vähäröyhiön yksi-                  menpiteisiin lainvoimaisen ratkaisun saa-
4134: tyistien paikallistieksi siten, että se mahdollistaisi          miseksi tieltä 276 Ikaalisten keskustaan
4135: jäätien käytön aikaisempaa rantautumispaikkaa                   kulkevan jäätien kulkureitistä olemassa
4136:                                                                 olevien vaihtoehtojen pohjalta?
4137:      Helsingissä 27 päivänä elokuuta 1996
4138: 
4139:                                            Sulo Aittaniemi /kesk
4140: 
4141: 
4142: 
4143: 
4144: !60017
4145: 2                                           KK 573/1996 vp
4146: 
4147: 
4148: 
4149: 
4150:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
4151: 
4152:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Tielaitoksessa on aloitetta tutkittuja sen käsit-
4153: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tely on kesken. Ehdotetuna ja vaihtoehtoisilla
4154: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       jäätiereiteillä on suoritettu viime talvena liiken-
4155: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        nelaskentoja ja selvitetty talvitien käyttöaikaa.
4156: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            Asian poikkeuksellisen luonteen takia sitä on
4157: n:o 573:                                              valmisteltu huolellisesti mm. neuvottelemalla
4158:                                                       kaupungin ja maanomistajien kanssa. Hämeen
4159:           Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-      tiepiiri on vielä pyytänyt Ikaalisten kaupunkia
4160:        menpiteisiin lainvoimaisen ratkaisun saa-      selvittämään mahdollisuutta hoitaa tieasia sopi-
4161:        miseksi tieltä 276 Ikaalisten keskustaan       musteitse yksityistieasiana, joko aloitteen mu-
4162:        kulkevan jäätien kulkureitistä olemassa        kaisesta kohdasta tai esille nousseista vaihtoeh-
4163:        olevien vaihtoehtojen pohjalta?                toisista kohdista.
4164:                                                          Aloite tulee aikanaan tiepiiristä tielaitoksen
4165:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          keskushallinnon kautta liikenneministeriölle
4166: vasti seuraavaa:                                      ratkaistavaksi. Tällaiset yleisen tien perustamista
4167:                                                       koskevat aloitteet käsitellään ja ratkaistaan ylei-
4168:     Ikaalisten kaupunki on 14.8.1995 tehnyt Hä-       sistä teistä annetun lainsäädännön mukaisesti ai-
4169: meen tiepiirille aloitteen paikallistien saamiseksi   noastaan liikenteellisillä perusteilla, eikä tielaitos
4170: Kyrösjärven yli Vähäröyhiöstä Kaimaalle siten,        enempää kuin ministeriökään käytä eikä voi
4171: että tie alkaa maantieltä 276 ja päättyy järven       käyttää isännän ääntä kysymyksessä tarkoite-
4172: länsirannalla Kyrösjärventie-nimiseen katuun          tulla tavalla muuten kuin siten, että liikenne-
4173: Kaimaan kaupunginosassa. Järven ylittävältä           ministeriön aikanaan asiassa tekemä päätös
4174: osuudelta kyseessä on talvitie. Nykyisen yksityi-     toivottavasti ratkaisee jäätieasiassa kaupungissa
4175: sesti ylläpidetyn jäätien rantautumispaikka on        esille nousseet kiistakysymykset.
4176: muodostunut paikkakunnalla riitakysymyksek-
4177: si.
4178: 
4179:      Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1996
4180: 
4181:                                                                 Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
4182:                                             KK 573/1996 vp                                              3
4183: 
4184: 
4185: 
4186: 
4187:                                          Tili Riksdagens Talman
4188: 
4189:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            men behandlingen av ärendet är inte slutfört.
4190: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande            Senaste vinter undersökte man isvägens brukstid
4191: med1em av statsrådet översänt följande av riks-        och gjorde trafikuträkningar för både den före-
4192: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-           slagna och de alternativa isvägsrutterna.
4193: må1 nr 573:                                               På grund av ärendets undantagskaraktär har
4194:                                                        ärendet beretts noggrant och man har bl.a. för-
4195:           Ämnar Regeringen vidta skyndsamma            hand1at med både staden och landägarna. Vägdi-
4196:        åtgärder för att få till stånd ett lagakraft-   striktet i Tavastland har dessutom bett Ikalis stad
4197:        vunnet avgörande på basis av redan exis-        att utreda möjligheten att sköta vägärendet av-
4198:        terande alternativ gällande hur isvägen         talsvägen som en privatvägsfråga, endera utgå-
4199:        från väg 276 tili Ikalis centrum skall dras?    ende från den plats som initiativet föreslår eller
4200:                                                        utgående från de alternativa platserna som kom-
4201:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          mit framlagts.
4202: anföra följande:                                          Initiativet kommer senare att via vägverkets
4203:                                                        centralförvaltning komma till trafikministeriet
4204:    Ikalis stad tog 14.8.1995 initiativ hos vägdi-      för avgörande. Dylika initiativ som gäller grun-
4205: striktet i Tavastland för en 1oka1väg över Ky-         dandet av allmänna vägar behandlas och avgörs
4206: rösjärvi-sjö från Vähäröyhiö tili Ka1maa, som          med stöd av 1agstiftningen om allmänna vägar
4207: skulle dras så att vägen börjar från landsväg 276      och endast på trafikeringsgrunder varför varken
4208: och slutar vi sjöns västra strand, vid en väg vid      vägverket eller ministeriet kan använda eller tala
4209: namn Kyrösjärventie i stadsde1en Kalmaa. Väg-          med husbondens röst såsom spörsmå1et avser,
4210: avsnittet som planerats gå över sjön är en vinter-     annat än att trafikministeriets beslut i sinom tid
4211: väg. Strandningen av den nuvarande isvägen,            förhoppningsvis kommer att leda till ett avgöran-
4212: som upprätthålls privat, har blivit en tvistefråga     de i de tvistefrågor som uppstått i staden gällande
4213: på orten.                                              isvägen.
4214:    Vägverket har bekantat sig med initiativet
4215: 
4216:      Helsingforsden 12 september 1996
4217:                                                                    Trafikminister Tuula Linnainmaa
4218:                                J
4219:                               J
4220:                              J
4221:                             J
4222:                            J
4223:                           J
4224:                          J
4225:                         J
4226:                        J
4227:                       J
4228:                      J
4229:                     J
4230:                    J
4231:                   J
4232:                  J
4233:                 J
4234:             J
4235:             J
4236:            J
4237:           J
4238:          J
4239:         J
4240:        J
4241:       J
4242:      J
4243:     J
4244:    J
4245:   J
4246:  J
4247: J
4248:                                              KK 574/1996 vp
4249: 
4250: 
4251: Kirjallinen kysymys 574
4252: 
4253: 
4254: 
4255: 
4256:                                     Ulla Anttila /vihr: Varusmieskuljettajien lepoaikoja ja vuorokautis-
4257:                                         ta ajoaikaa koskevista määräyksistä
4258: 
4259: 
4260:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
4261: 
4262:     Puolustusvoimien liikenneturvallisuusohjetta       osallistumaHa mihinkään ammattiinsa kuulu-
4263: täsmennettiin 25.4.1996 eduskunnan oikeusasia-         vaan työhön.
4264: miehen vaatimuksesta. Uudistetussa ohjeessa               Varusmiespalvelustaan suorittava ei varus-
4265: määrätään varusmieskuljettajien oikeudesta riit-       miespalvelun luonteen vuoksi voi saada varus-
4266: tävään lepoon. Ohjeen mukaan tavanomaisissa            kunnallisissa oloissa hyväkseen sellaista lepoai-
4267: varuskunnallisissa oloissa ajot järjestetään niin,     kaa kuin laissa ja neuvoston asetuksessa tarkoi-
4268: että kuljettajalle varataan nukkumiseen yleensä        tetaan. Liikenneturvallisuusohjeissa puhutaan-
4269: vähintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa.              kin vain nukkumiseen varatusta ajasta. Puolus-
4270: Kuljettajan lepojakso tulee järjestää niin, että       tusvoimien liikenneturvallisuusohjeiden nuorille
4271: hänellä on tosiasiallisesti mahdollisuus nukkua        varusmieskuljettajille varuskunnallisissa oloissa
4272: yhtäjaksoisesti vähintään kuusi tuntia. Kuljetta-      takaama mahdollisuus nukkumiseen on monella
4273: jaa ei saa lähettää ajoon, jos kuljettajan edellisen   tavoin heikompi suoja kuin lain ja neuvoston
4274: vähintään kuuden tunnin yhtäjaksoisen nukku-           asetuksen kokeneillekin ammattikuljettajille
4275: misen sisältäneen lepojakson päättymisestä tulisi      suoma lepoaika. Kun käskystä nukkuminen esi-
4276: ajotehtävän kestäessä kuluneeksi yli 18 tuntia,        miesten määräämänä aikana ei välttämättä ole
4277: ellei kuljettajalle kyetä järjestämään mahdolli-       mahdollista ja kun varusmieskuljettajien osallis-
4278: suutta levon aloittamiseen ennen 18 tunnin aika-       tumista muuhun palveluun ajotehtävien ohella ei
4279: määrän täyttymistä.                                    liikenneturvallisuusmääräyksissä mitenkään ra-
4280:     Siviilissä ammatikseen moottoriajoneuvoa           joiteta, on kuuden tunnin yhtäjaksoista vuoro-
4281: kuljettavia henkilöitä suojataan liian pitkiltä ajo-   kausilepoa pidettävä riittämättömänä. Vaikka
4282: jaksoilta kuljetetta vasta ajoneuvosta ja kuljetuk-    ohjeessa kehotetaan välttämään varusmieskul-
4283:  sen laadusta riippuenjoko työaikalailla, kauppa-      jettajien käyttöä yli keskiyönjatkuvissa ajotehtä-
4284: liikkeiden ja toimistojen työaikalailla taikka Eu-     vissä, ohjeet eivät millään tavoin määritä, miten
4285:  roopan yhteisöjen neuvoston asetuksella tielii-       monta vuorokautta varusmieskuljettaja voi yh-
4286:  kenteen sosiaalilainsäädännön yhdenmukaista-          teen menoonjoutua selviytymään kuuden tunnin
4287:  misesta. Kaikissa näissä säädöksissä taataan          yhtäjaksoisella levolla, joka saattaa sijoittua kul-
4288:  ammattikuljettajalle oikeus pidempään yhtäjak-        jettajan kannalta epäsuotuisaan vuorokauden-
4289:  soiseen lepoaikaan kuin puolustusvoimien lii-         aikaan.
4290:  kenneturvallisuusohjeessa suodaan varusmies-             Varusmieskuljettajien ei voi olettaa olevan
4291:  kuljettajalle.                                        pääsääntöisesti taitavampia tai parempikuntoi-
4292:     Puolustuslaitoksen vakinaisessa palvelukses-       sia kuin siviilissä ammatikseen autoa kuljettavien
4293:  sa olevia sotilaskuljettajia koskevat työaikalain     henkilöiden tai vakinaisessa palveluksessa ole-
4294:  säännökset vuorokautisesta lepoajasta. Työ-           vien sotilaskuljettajien. Päinvastoin varusmies-
4295:  aikalain mukaan moottoriajoneuvon kuljettajal-        kuljettajat ovat nuoria henkilöitä, joille ajoittain
4296:  le on annettava vähintään 10 tunnin pituinen          rankka varusmiespalvelus voi aiheuttaa suurem-
4297:  vuorokautinen lepoaikajokaisena 24 perättäisen        paa levon tarvetta kuin normaali työelämä. Va-
4298:  tunnin jaksona. Lepoaikaa voidaan kuljetusteh-        rusmieskuljettajien vuorokautisen ajo- ja lepo-
4299:  tävän vaatiessa lyhentää seitsemään tuntiin. Sitä     ajan poikkeaminen ammattikuljettajien vastaa-
4300:  ei kuitenkaan saa lyhentää useammin kuin kaksi        vista ajoista voi johtaa vaaratilanteisiin ja kor-
4301:  kertaa seitsemän perättäisen 24 tunnin jakson         vaamattomiin vahinkoihin. Puolustusvoimien
4302:  aikana. Lepoajalla tarkoitetaan aikaa, jolloin        liikenneturvallisuusohjeen velvoittavuustaso on
4303:  kuljettaja voi vapaasti järjestää ajankäyttönsä       sekin epäselvä, ja varusmiehen mahdollisuudet
4304: 
4305: 
4306: 260017
4307: 2                                         KK 574/1996 vp
4308: 
4309: vaatia edes ohjeen tasoisia lepoaikoja ovat tosi-   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4310: asiallisesti huonot.                                nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4311:    Puolustusvoimien liikenneturvallisuusohjeen      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4312: täsmennys parantaa varusmiesten asemaa. On
4313: kuitenkin kyseenalaista se, että varusmieskuljet-                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
4314: tajat ovat edelleen lepoaikojen suhteen heikom-               siin puolustusvoimien liikenneturvalli-
4315: massa asemassa kuin ammatikseen autoa kuljet-                 suusohjeiden ajomääräysten korjaami-
4316: tavat henkilöt. Puolustusvoimien liikenneturval-              seksi siten, että ajo- ja lepoaikoja koske-
4317: lisuusohjetta pitää tiukentaa edelleen ja laatia              vat säännökset turvaavat varusmiehille
4318: siitä nykyistä velvoittavampi.                                riittävän yhtäjaksoisen lepoajan sekä es-
4319:     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-              tävät liian pitkät vuorokautiset ajoajat?
4320:      Helsingissä 27 päivänä elokuuta 1996
4321: 
4322:                                          Ulla Anttila /vihr
4323:                                             KK 574/1996 vp                                             3
4324: 
4325: 
4326: 
4327: 
4328:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
4329: 
4330:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Tieliikennelaki koskee myös puolustusvoi-
4331: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         mien tiekuljetuksia ja ajoneuvojen kuljettajien
4332: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       toimintaa. Laissa on myös määräykset ajoneu-
4333: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ulla Antti-      von kuljettamisen edellytyksistä. Puolustusvoi-
4334: lan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          mien liikenneturvallisuusohjeen tarkoituksena
4335: 574:                                                  on huolehtia siitä, että organisaatio on tästä tie-
4336:                                                       toinen, ja mahdollistaa kuljettajan kieltäytymi-
4337:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       nen ajotehtävästä, milloin hän tuntee olevansa
4338:         siin puolustusvoimien liikenneturvalli-       siihen kykenemätön esimerkiksi väsymyksen
4339:         suusohjeiden ajomääräysten korjaami-          johdosta.
4340:         seksi siten, että ajo- ja lepoaikoja koske-       Ajo-, lepo- ja nukkuma-aika ovat eri käsittei-
4341:         vat säännökset turvaavat varusmiehille        tä. Varusmieskuljettajan päivittäinen palvelusai-
4342:         riittävän yhtäjaksoisen Iepoajan sekä es-     ka ei ole yhtä kuin ajoaika eikä varusmiehen
4343:         tävät liian pitkät vuorokautiset ajoajat?     lepoaika ole yksinomaan hänen nukkuma-aikan-
4344:                                                       sa. Lepoaikaa ovat mm. kaikki ajotehtävien vä-
4345:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          liin syntyvät tauko- ja odotusajat Päivittäinen
4346: vasti seuraavaa:                                      palvelus voi koostua yhdestä tai useammasta ajo-
4347:                                                       tehtävästä, niiden välisistä tauko- ja odotusajois-
4348:    Puolustusvoimien liikenneturvallisuusohjeet        ta sekä myös koulutuksesta ja muusta palvelusta.
4349: on uudistettu kuluvan vuoden keväällä. Uudis-         Päivittäinen ajoaika muodostuu yhteen laskien
4350: tuksen tarkoituksena on ollut lisätä varusmies-       kunkin ajotehtävän suorittamiseen kuluneesta
4351: kuljettajien palvelusturvallisuutta entisestään.      ajasta.
4352: Palvelusturvallisuuden seurantaan on myös kiin-           Puolustusvoimien normaalit kuljetukset käsit-
4353: nitetty erityistä huomiota.                           tävät lyhyitä yhtäjaksoisia ajosuorituksia. Varus-
4354:     Edustaja Ulla Anttilan kirjallisessa kysymyk-     mieskuljettajan päitittäinen ajoaika muodostuu
4355: sessä viitataan Euroopan yhteisöjen neuvoston         Euroopan yhteisöjen neuvoston antamassa ase-
4356: asetukseen n:o 3820/85/20.12.1985 sekä siviilissä     tuksessa tarkoitetun maksimaalisen päivittäisen
4357: ammatikseen moottoriajoneuvoa kuljettavia             ajoajan mittaiseksi vain poikkeustapauksessa.
4358: henkilöitä koskevaan työaikalakiin. Kumman-               Varusmieskuljettajat eivät näin ole lepoaiko-
4359: kin säädöksen tarkoituksena on estää ylipitkästä      jen suhteen huonommassa asemassa kuin amma-
4360: yhtäjaksoisesta ajo- ja/tai työajasta johtuva kul-    tikseen autoa kuljettavat henkilöt.
4361: jettajan väsyminen ja valppauden herpaantumi-             Edellä mainituin perustein katsotaan, että jo
4362: nen liikenneturvallisuutta vaarantavalla tavalla.     lepoaikojen osalta uudistetun liikenneturvalli-
4363:     Edellä mainitun asetuksen 4 artiklan 5. koh-      suusohjeen uudistamiseen ei ole tarvetta ryhtyä
4364: dan mukaan asetusta ei sovelleta liikenteeseen,       enemmälti kuin on jo tehty. Uudistettujen ohjei-
4365: jossa käytetään puolustusvoimien, väestönsuoje-       den noudattamisella voidaan taata turvallisuu-
4366: lun, palolaitoksen ja yleisestä järjestyksestä vas-   den kannalta välttämätön minimilepoaika ta-
4367: taavien laitosten ajoneuvoja tai niiden valvomia      vanomaisissa varuskunnallisissa oloissa. Pitkiä
4368:  ajoneuvoja.                                          ajotehtäviä määrättäessä tämä otetaan erityisesti
4369:                                                       huomioon.
4370: 
4371:        Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1996
4372: 
4373:                                                                     Puolustusministeri Anneli Taina
4374: 4                                           KK 574/1996 vp
4375: 
4376: 
4377: 
4378: 
4379:                                         Tili Riksdagens Talman
4380: 
4381:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          sendet och inrättningar som ansvarar för den
4382: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande           allmänna ordningen.
4383: medlem av statsrådet översänt följande av riks-           Vägtrafiklagen gäller också försvarsmaktens
4384: dagsman Ulla Anttila undertecknade spörsmål           transporter på väg och fordonsförarnas verk-
4385: nr 574:                                               samhet. Lagen innefattar också bestämmelser
4386:                                                       om de förutsättningar som gäller förande av for-
4387:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder i           don. En av avsikterna med försvarsmaktens tra-
4388:        syfte att korrigera föreskrifterna om kör-     fiksäkerhetsanvisning är att se till, att organisa-
4389:        ning i försvarsmaktens trafiksäkerhets-        tionen är medveten om detta och gör det möjligt
4390:        anvisningar så att stadgandena om kör-         för föraren att vägra utföra ett köruppdrag om
4391:        ning och vila garanterar en tillräcklig oav-   han känner att han är oförmögen därtill på grund
4392:        bruten vilotid för beväringarna samt för-      t.ex. av trötthet.
4393:        hindrar alltför långa körtider per dygn?           Kör-, vilo- och sovtider är skilda begrepp. För
4394:                                                       de beväringar vilka fungerar som fordonsförare
4395:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         är den dagliga tjänstgöringstiden inte den samma
4396: anföra följande:                                      som körtiden, inte heller utgörs vilotiden enbart
4397:                                                       av sovtid. Vilotid är bl.a. alla pauser och vänteti-
4398:     F örsvarsmaktens trafiksäkerhetsanvisningar       der som uppstår mellan köruppdragen. Den dag-
4399: har förnyats på våren innevarande år. Avsikten        liga körtiden består av den sammanräknade ti-
4400: med reformen har varit att få till stånd ökad         den för de utförda köruppdragen.
4401: säkerhet för beväringar vilka tjänstgör som for-          Försvarsmaktens normala transporter omfat-
4402: donsförare. Särskild uppmärksamhet har också          tar kerta oavbrutna körprestationer. Bevärings-
4403: fåsts vid uppföljningen av säkerheten i tjänstgör-    förarnas dagliga körtid omfattar endast i undan-
4404: ingen.                                                tagsfall den maximala längd för daglig körtid
4405:     1 riksdagsman Ulla Anttilas spörsmål hänvi-       vilken avses i den förordning som givits av Euro-
4406: sas till Europeiska gemenskapens rättsakt, rådets     peiska gemenskapens råd.
4407: förordning nr 3820/85/20.12.1985 samt till be-            Vad vilotiderna beträffar befinner sig bevä-
4408: stämmelserna i arbetstidslagen om personer som        ringsförarna inte i en sämre ställning än de vilka
4409: i sitt civila yrke är motorfordonsförare. A vsikten   i sitt yrke arbetar som fordonsförare.
4410: med vardera författningen är att förhindra att            På ovan nämnda grunder kan man anse, att
4411: föraren på grund av överlång oavbruten kör-           det inte föreligger något behov att i högre grad än
4412: och/eller arbetstid blir trött och att uppmärksam-    vad som redan gjorts förnya trafiksäkerhetsan-
4413: heten förslappas på ett sätt som äventyrar trafik-    visningen, som redan reviderats vad vilotiderna
4414: säkerheten.                                           beträffar. Genom att iaktta de förnyade anvis-
4415:     1 den ovan nämnda förordningens artikel 4.5       ningarna kan en med tanke på säkerheten nöd-
4416: tillämpas förordningen inte på trafik där sådana      vändig minimivilotid garanteras i garnisonsför-
4417: fordon används som hör till eller övervakas av        hållanden. När långa köruppdrag ges tas detta
4418: försvarsmakten, befolkningsskyddet, brandvä-          särskilt i betraktande.
4419: 
4420:      Helsingforsden 19 september 1996
4421: 
4422:                                                                       Försvarsminister Anneli Taina
4423:                                             KK 575/1996 vp
4424: 
4425: Kirjallinen kysymys 575
4426: 
4427: 
4428: 
4429: 
4430:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Kovelahden postitoimipaikan säilyttämises-
4431:                                        tä Ikaalisissa
4432: 
4433: 
4434:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
4435: 
4436:    Kun postin toimintoja aikanaan varsin kiih-        mentä miljoonaa markkaa maksava asfalttitie
4437: keissäkin tunnelmissa saneerattiin, jäätiin siihen    vedoten juuri mainitun alueen perusteltuihin lii-
4438: käsitykseen, että jäljelle jääneiden eriasteisten     kennetarpeisiin.
4439: postitoimipaikkojen asema olisi turvattu. Toisin          Posti luonnollisesti vetoaa kulujen vähentämi-
4440: on käynyt, sillä postin palvelupisteitä lopetetaan    seen. Kyseisestä postista lienee maksettu tuhan-
4441: yhtenään ilmoittamatta syytä ja niin nopeassa         nen markan seutuville kuukaudessa, ja nämä ra-
4442: tahdissa, että paikkakunnan asukkailla ei ole         hat Kovelahden kyläläiset olisivat varmasti ke-
4443: mahdollisuutta reagoida asiaan ennen ovien sul-       ränneet talkoilla. Vähäinen taloudellinen merki-
4444: keutumista.                                           tys paneekin epäilemään, että postien lopetta-
4445:    Valittaminen asiasta on ollut turhaa. Yksi po-     mista koskevissa asioissa taustalla on enemmän-
4446: sitiivinen asia, suorastaan ihme, on tapahtunut       kinjonkinlainen mielivalta kuin taloudelliset rea-
4447: Ikaalisten kaupungissa, jossa viime syksynä il-       liteetit.
4448: moitettiin Riitialan postin sulkemisesta siinä yh-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
4449: teydessä, kun toimipaikan sijaintia olisi täytynyt    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4450: muuttaa. Paikallisten asukkaiden ja muiden mu-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4451: kana olleiden työn tuloksena tuo ihme nähtiin, ja     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4452: Riitialan kylässä paikallisen kyläkaupan yhtey-
4453: dessä on edelleen posti. Postilaitos siis pyörsi                Aikooko Hallitus ryhtyä eduskunnan
4454: päätöksensä, josta kiittäminen.                              aikanaan omaksuman periaatteen mu-
4455:     Uusi postitoimipaikan sulkeminen on Ikaali-              kaisesti selvittämään postitoimipaikko-
4456: sissa tapahtumassa Kovelahden kylässä. Asia-                 jen mielivaltaisen karsimisen syitä sekä
4457: miesposti suljetaan lyhyellä varoitusajalla ja               toimia niin, että esimerkiksi Ikaalisten
4458: syystä, joka ei ole paikallisten asukkaiden tiedos-          Kovelahden asukkaat saavat riittävän
4459: sa. Asia herättää hämmästystä, koska kyseessä                selvityksen postiosa lopettamisen syistä,
4460: on hyvin elinvoimainen ja laaja kylä- ja asiakas-            ja koska niitä ei todennäköisesti ole, että
4461:  yhteisö, joka ylläpitää omaa pankkia ja jonne               postin toiminta kyseisessä kyläyhteisössä
4462:  1980-luvun lopulla Pekka Vennamon ollessa lii-              saisi jatkua?
4463:  kenneministerinä rakennettiin lähes parikym-
4464: 
4465:       Helsingissä 27 päivänä elokuuta 1996
4466: 
4467:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
4468: 
4469: 
4470: 
4471: 
4472:  260017
4473: 2                                          KK 575/1996 vp
4474: 
4475: 
4476: 
4477: 
4478:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
4479: 
4480:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kirjeitä ja paketteja eli hoitaa normaalisti kaikkia
4481: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        postiasioita. Esimerkiksi kauppojen ja kioskien
4482: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      yhteydessä toimivat palvelupisteet voivat tarjota
4483: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       asiakkaille pitemmät ja soveliaammat au-
4484: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        kioloajat iltaisin ja viikonloppuisin. Postipalve-
4485: n:o 575:                                             lujen hoito tuo asiamiehenä toimivalle yrittäjälle
4486:                                                      lisää liikevaihtoa ja asiakaskäyntejä, ja siten voi-
4487:           Aikooko Hallitus ryhtyä eduskunnan         daan varmistaa esimerkiksi kaupan säilyminen
4488:        aikanaan omaksuman periaatteen mu-            kylässä.
4489:        kaisesti selvittämään postitoimipaikko-          Asiamiehen ja Postin välillä tehdään kirjalli-
4490:        jen mielivaltaisen karsimisen syitä sekä      nen asiamiespostin hoitosopimus aina toimintaa
4491:        toimia niin, että esimerkiksi Ikaalisten      aloitettaessa. Sopimus voidaan puolin ja toisin
4492:        Kovelahden asukkaat saavat riittävän          kirjallisesti irtisanoa päättymään kolmen kuu-
4493:        selvityksen postinsa lopettamisen syistä,     kauden kuluttua irtisanomispäivästä. Mikäli
4494:        ja koska niitä ei todennäköisesti ole, että   postiasiamies laiminlyömällä tehtäviään tai
4495:        postin toiminta kyseisessä kyläyhteisössä     muulla tavalla olennaisesti rikkoo sopimusehto-
4496:        saisi jatkua?                                 ja, Postilla on oikeus purkaa sopimus. Sopimus
4497:                                                      päättyy tällöin välittömästi.
4498:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Ikaalisten Kovelahden kylässä postipalvelut
4499: vasti seuraavaa:                                     on aikaisemmin hoidettu asiamiespostin välityk-
4500:                                                      sellä. Kovelahden asiamiespostissa postiasiamies
4501:    Suomen postitoimintaa säätelevät 1.1.1994         toimi kuitenkin vastoin ohjeita ja laiminlöi
4502: voimaan tullut postitoimintalaki (907/93), posti-    sopimuksenmukaisia tehtäviään. Koska kylällä
4503: toiminta-asetus (1385/93) sekä liikenneministe-      ei ollut saatavissa asiamiespostille sopivaa sijoi-
4504: riön tarkentavat päätökset. Vuoden 1994 alusta       tuspaikkaa, asiamiesposti lakkautettiin 1.9.1996
4505: Suomen PT Oy -konserniin kuuluvalle Suomen           alkaen ja korvaavat palvelut hoidetaan postipal-
4506: Posti Oy:lle myönnettiin lain edellyttämä toimi-     velujen osalta tällä hetkellä postinjakajalinjan
4507: lupa. Toimiluvan mukaisesti Suomen Posti Oy          välityksellä.
4508: harjoittaa rajoittamatonta postitoimintaa koko          Postinjakajalinja hoitaa asiamiespostin palve-
4509: maassa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Yhtiö          luja vastaavat palvelut asiakkaiden postilaatik-
4510: on toimilupansa mukaisesti velvollinen turvaa-       koihin. Näin ollen postinjakaja toimittaa, paitsi
4511: maan postipalvelujen saatavuuden koko maassa,        kirjeet ja muut postilähetykset, myös pienemmät
4512: kuitenkin niin, että toiminnan lähtökohtina ovat     paketit kotiin asti. Postinjakajalinjan palvelu-
4513: laatu ja kustannustehokkuus.                         alueella postinkantajalta on myös mahdollisuus
4514:    Postin palveluja ei verkostouudistuksen yh-       ostaa postimerkkejä ja hänen kauttaan voi lähet-
4515: teydessä ole aikomus heikentää, vaan postikont-      tää paketteja. Kovelahden 104 talouteen tulevat
4516: toreiden harventamisella on pyritty ennen kaik-      noudettavat lähetykset ohjautuvat tällä hetkellä
4517: kea pankkipalveluja tarjoavien toimipaikkojen         Riitialan asiamiespostiin. Kovelahden ja Rii-
4518: vähentämiseen. Posti on aktiivisesti kehittänyt      tialan välimatka on noin 12 kilometriä. Uutta
4519: postipalvelujen saatavuutta ja helppoutta luo-       asiamiespostin sijoituspaikkaa haetaan Kove-
4520: malla lakkautettujen postikonttoreiden toimin-       lahden kylään aktiivisesti, ja mikäli sopiva sijoi-
4521: taa jatkamaan asiamiespostiverkoston. Asiak-         tuspaikka löytyy, asiamiespostin toiminta Kove-
4522: kaat voivat asiamiesposteista noutaa ja lähettää     lahden kylässä voidaan aloittaa uudelleen.
4523: 
4524:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1996
4525: 
4526:                                                                Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
4527:                                               KK 575/1996 vp                                               3
4528: 
4529: 
4530: 
4531: 
4532:                                           Tili Riksdagens Talman
4533: 
4534:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              kunderna hämta och skicka brev och paket, dvs.
4535: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande              sköta alla normala postärenden. Servicestälien i
4536: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          anslutning tili exemplevis butiker och kiosker
4537: dagsledamot Sulo Aittoniemi undertecknade                kan erbjuda kunderna längre öppethåliningsti-
4538: spörsmål nr 575:                                         der på kväliarna och under veckosluten. Skötseln
4539:                                                          av postärenden inbringar ombudsföretagaren
4540:            Ämnar Regeringen, i enlighet med den          större omsättning och flera kundbesök, samt ga-
4541:         av riksdagen tidigare anammade princi-           ranterar att butiksverksamheten bevaras i byn.
4542:         pen, börja utreda orsakerna tili varför             Ett skriftligt avtal om skötseln görs alltid mel-
4543:         postanstalterna godtyckligt stängs och           lan Posten och postombudet när en ny ombuds-
4544:         handla så att t.ex. invånarna i Kovelahti        verksamhet påbörjas. Vardera parten kan skrift-
4545:         by i lkalis får en tillräcklig utredning om      ligen säga upp avtalet som gäller tre månader
4546:         orsakerna tili att deras postanstalt             från uppsägningsdagen. Om postombudet för-
4547:         stängts, och eftersom tiliräckliga orsaker       summar sin plikt elier i något annat avseende
4548:         högst sannolikt inte existerar, ämnar Re-        väsentligen bryter mot avtalsvillkoren har Posten
4549:         geringen handla så att postens verksam-          rätt att säga upp kontraktet. 1 sådant fali upphör
4550:         het fortsätter i ifrågavarande bysamfund?        avtalet omedelbart.
4551:                                                             1 Kovelahti by i lkalis har posttjänsterna för-
4552:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt          medlats av ett postombud. 1 Kovelahti postom-
4553: anföra följande:                                         budskontor handlade postombudet dock mot
4554:                                                          anvisningarna och försummade de avtalsenliga
4555:    Postverksamheten i Finland regleras av post-          uppgifterna. Eftersom det inte fanns någon
4556: lagen (907/93) som trädde i kraft den 1 januari          lämplig ersättare för postombudskontoret i byn,
4557: 1994, postförordningen (1385/93) samt trafikmi-          stängdes postombudskontoret från och med
4558: nisteriets beslut med närmare föreskrifter. Från         1.9.1996 och de ersättande posttjänsterna sköts
4559: och med början av år 1994 beviljades Posten              nu med hjälp av en postdistributionslinje.
4560: Finland AB som hör till koncernen PT Finland i              Postdistributionslinjen sköter motsvarande
4561: Iag föreskriven koncession. Enligt koncessionen          uppgifter som postombudet tili kundernas post-
4562: idkar Posten Finland Ab obegränsad postför-              lådor. Följaktligen för postdistributören för-
4563: medling i hela Jandet förutom på Åland. Bolaget          utom brev och andra postförsändelser också
4564: är i enlighet med koncessionen skyldigt att garan-       mindre paket ända hem. Det är också möjligt att
4565: tera tiligången på posttjänster i hela landet, dock      inom distributionslinjens område av postdistri-
4566: så att utgångspunkterna för verksamheten är              butören köpa frimärken och lämna honom paket
4567: kvalitet och kostnadseffektivitet.                       för sändelse. De 104 hushålien i Kovelahti får för
4568:     Det är inte meningen att i samband med nät-          närvarande sådana postförsändelser som skali
4569: verksreformen försämra postens tjänster utan             hämtas skickade tili Riitiala postombudskontor.
4570: avsikten har varit att framför allt minska på            Avståndet melian Kovelahti och Riitiala är 12
4571: antalet anstalter som erbjuder banktjänster. Pos-        kilometer. Ett nytt stälie för postombudskontor i
4572:  ten har aktivt utvecklat tillgången tili och lättili-   Kovelahti by söks aktivt och om ett lämpligt
4573:  gängligheten av posttjänster genom att skapa ett        stälie hittas kan postombudsverksamheten i Ko-
4574:  postombudsnät. På postombudskontoren kan                velahti återupptas.
4575: 
4576:       Helsingforsden 18 september 1996
4577: 
4578:                                                                       Trafikminister Tuula Linnainmaa
4579:                                               KK 576/1996 vp
4580: 
4581: Kirjallinen kysymys 576
4582: 
4583: 
4584:                                     Tuija Nurmi /kok: Luomutuotannon sopimusehtojen muuttamises-
4585:                                         ta ja valtion korvausvastuusta
4586: 
4587: 
4588:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
4589: 
4590:     Luonnonmukaiseen tuotantoon siirtymistä                Viljelijöille, joista yksikään ei vielä tänäkään
4591: koskevat sopimushakemukset tulijättää viimeis-          päivänä tiedä sopimuksensa kohtaloa byrokra-
4592: tään 15.4.1996. Koska sopimuskausi alkoi                tian rattaissa, on jo aiheutunut runsaasti suora-
4593: 15.5.1996, sopimusten tarkastus ja viimeistely          naisia kuluja luonnonmukaiseen tuotantoon siir-
4594: olisi tullut tehdä maaseutuelinkeinopiireissä ri-       tymisestä. Mikäli viljelijöiden tekemät sopimuk-
4595: peästi siihen varatun kuukauden periodin aika-          set luonnonmukaiseen tuotantoon siirtymisestä
4596: na.                                                     katsottaisiin tehottomiksi, merkitsisi se valtio-
4597:     Tilanne on kuitenkin se, ettei yksikään luon-       sopijapuolelle velvollisuutta korvata ns. negatii-
4598: nonmukaiseen tuotantoon kasvukaudesta 1996              vinen sopimusetu eli luottamusetu,jossa loukattu
4599: lähtien siirtynyt viljelijä ole tähänkään päivään       osapuoli saatetaan vahingonkorvauksen avulla
4600: mennessä saanut maaseutuelinkeinopiiristään             siihen taloudelliseen asemaan, jossa hän olisi ol-
4601: muuta palautetta kuin kyseenalaisen niin sano-          lut, ellei sopimusta olisi ryhdytty ensinkään val-
4602: tun kuulemiskirjeen.                                    mistelemaan. Viljelijöille on siis korvattava vilje-
4603:     Maaseutuelinkeinopiiri tiedusteli luonnon-          lykiertosuunnitelmista, luomutarkastuksista, li-
4604: mukaiseen tuotantoon siirtyneiltä viljelijöiltä ke-     säasiakirjaselvityksistä yms. aiheutuneet kulut.
4605: säkuun 1996loppupäivinä saapuneessa kirjeessä,             Käsitykseni mukaan viljelijöille on korvattava
4606: suostuuko viljelijä sopimuksesta luopumista ja          kasvukauden 1996 osalta myös ns. positiivinen
4607: tuen takaisinperintää koskevaan sopimusehtojen          sopimusetu, ts. saatettava viljelijät siihen ase-
4608: olennaiseen muutokseen tilanteessa, jossa sopi-         maan, jossa he olisivat olleet, jos sopimus olisi
4609: muskausi oli alkanut 15.5.1996 ja viljelijä luon-       syntynyt. Luonnonmukaisen tuotannon kor-
4610: nollisesti oli ryhtynyt sopimuksen mukaisiin pe-        vaukset on siis joka tapauksessa maksettava kai-
4611:  ruuttamattomiin käytännön toimenpiteisiin              kille hakijoille vuoden 1996 osalta. Näin on asian
4612:  täyttääkseen omalta osaltaan sopimuksen hänel-         laita jo maaseutuelinkeinopiirien kohtuuttoman
4613:  le asettamat velvoitteet.                              asioiden käsittelyvitkastelun vuoksi. Tätä on
4614:      Alkuperäiset sopimusehdot laatinut valtio-         maa- ja metsätalousministeriö vielä osaltaan li-
4615:  sopijapuoli siis esitti muutosta itse laatimiinsa      sännyt aiheuttamailaan turhanaikaisella kuule-
4616:  sopimusehtoihin, kun sopimuskautta oli kulunut         miskirjeaskartelulla.
4617: jo noin puolitoista kuukautta. Sen seikan, ettei-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4618:  vät valtiosopijapuolen itsensä laatimat sopimus-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4619:  ehdot olleetkaan sitä itseään tyydyttävät, valtio-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4620:  sopijapuoli oivalsi 5.6.1996.                          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4621:      Voidaan mielestäni perustellusti kysyä, onko
4622:  maa- ja metsätalousministeriö ja sen virkamie-                   Aikooko Hallitus tehdä luonnonmu-
4623:  histö tehtäviensä tasalla. Sopimusoikeudessa ei               kaista tuotantoa koskevat sopimukset al-
4624:   ole sallittua, ettei sopijapuoli hyväksykään itse            kuperäisten, ennen sopimuskauden alka-
4625:  laatimiaan ja esittämiään sopimusehtoja, koska                mista itse laatimiensa sopimusehtojen
4626:  pitää niitä itselleen taloudellisesti epäedullisina.          mukaisina,jajos näin ei tapahtuisi,
4627:   Suorastaan sopimattomana sitä pidetään, mikäli                  onko Hallitus oikeudenkäyntien vält-
4628:  kysymys on sopimussuhteen vahvemmasta osa-                    tämiseksi varaamassa asianmukaiset
4629:   puolesta,joka ei menettelylläänjätä heikommal-               määrärahat aiheettomasti kärsimään
4630:   le osapuolelle tosiasiallista valinnanvaraa ja               joutuneiden heikompien sopijapuolten
4631:   vaihtoehtoa.                                                 negatiivisen ja positiivisen sopimusedun
4632:                                                                korvaamiseksi?
4633:       Helsingissä 27 päivänä elokuuta 1996
4634: 
4635:                                              Tuija Nurmilkok
4636: 260017
4637: 2                                         KK 576/1996 vp
4638: 
4639: 
4640: 
4641: 
4642:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
4643: 
4644:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      yleiskirjeellä (nro 89/96) 12.6.1996 vuodelle 1996.
4645: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       Tätä edelsi valtioneuvoston 15.5.1996 tekemä
4646: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     päätös maatalouden ympäristötukeen valtion
4647: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuija Nur-     kuluvan vuoden talousarviossa varatun ja vuo-
4648: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        delta 1995 siirtyneen määrärahan käyttämisestä
4649: 576:                                                asiaryhmittäin jaoteltuna. Käytettävissä olevat
4650:                                                     varat riittävät luonnonmukaista tuotantoa ja
4651:           Aikooko Hallitus tehdä luonnonmu-         luonnonmukaiseen tuotantoon siirtymistä kos-
4652:        kaista tuotantoa koskevat sopimukset al-     kevien sopimusten tekoon. Sen sijaan muita sopi-
4653:        kuperäisten, ennen sopimuskauden alka-       muksia, joista hakemuksia on jätetty noin
4654:        mista itse laatimiensa sopimusehtojen        15 300, ei vuonna 1996 pääsääntöisesti voida
4655:        mukaisina, ja jos näin ei tapahtuisi,        tehdä.
4656:           onko Hallitus oikeudenkäyntien vält-         Maatalouden ympäristötuen erityistukisopi-
4657:        tämiseksi varaamassa asianmukaiset           muksia koskeva hakuaika päättyi 15.4.1996.
4658:        määrärahat aiheettomasti kärsimään           Tuolloin tuli palauttaa myös luonnonmukaiseen
4659:        joutuneiden heikompien sopijapuolten         tuotantoon siirtymistä koskeva hakemuslomake.
4660:        negatiivisen ja positiivisen sopimusedun     Viljelijä on lomakkeen allekirjoittamalla sitoutu-
4661:        korvaamiseksi?                               nut hakemuksessaan muun muassa viljelemään
4662:                                                     sopimukseen haettuja peltoja siirtymävaiheen
4663:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        jälkeen luonnonmukaisen tuotantotavan mukai-
4664: vasti seuraavaa:                                    sesti sopimuskauden loppuun saakka. Sopimus-
4665:                                                     kausi on kyseisessä sopimuksessa aina viisi vuot-
4666:    Suomen maatalouden ympäristöohjelmassa           ta. Viljelijä, joka on hakenut kyseistä sopimusta,
4667: maatalouden ympäristötuen erityistukea koske-       on siis hakenut valtion kanssa tehtävää viisivuo-
4668: via sopimustyyppejä on kaikkiaan kymmenen.          tista sopimusta.
4669: Luonnonmukaiseen tuotantoon siirtymistä kos-           Valtioneuvosto on tehnyt 5.6.1996 päätöksen
4670: keva sopimus on yksi näistä sopimustyypeistä.       (382/96), jolla yksi vuonna 1996 tehtäviin edellä
4671:    Maatalouden ympäristötuen erityistukea kos-      mainittuihin sopimuksiin liitettävä sopimusehto
4672: kevia hakemuksia jätettiin vuonna 1996 kaik-        muutettiin. Muutoksen mukaan viljelijä voi luo-
4673: kiaan noin 17 500, joista luonnonmukaiseen          pua hänen kanssaan mahdollisesti tehtävästä
4674: tuotantoon siirtymistä ja luonnonmukaista tuo-      edellä mainitusta sopimuksesta vasta neljännen
4675: tantoa koskevia hakemuksia oli yhteensä 2 257.      sopimusvuoden jälkeen ilman takaisinperintää.
4676: Koska hakemuksia oli runsaasti, maaseutuelin-       Muutos ei edellyttänyt viljelijältä mitään takau-
4677: keinopiireillä ei ollut mitään mahdollisuuksia      tuvia viljelyyn liittyviä toimenpiteitä, eikä tehtä-
4678: käsitellä niitä kysymyksessä mainitun yhden         vän sopimuksen perusteella maksettavaa erityis-
4679: kuukauden aikana.                                   tukea tai sopimuskautta muutettu. Mikäli viljeli-
4680:    Vuonna 1996 valtion talousarvion mukaisten       jä on hakemuksensa mukaisesti todella vakavasti
4681: määrärahojen rajallisuuden ja erityistukisopi-      ja pysyvästi siirtymässä luonnonmukaiseen tuo-
4682: muksia kohtaan ilmenneen edellä selvitetyn suu-     tantoon, ei voida katsoa, että kyseessä olisi koh-
4683: ren kiinnostuksen vuoksijouduttiin tilanteeseen,    tuuton sopimusehdon muuttaminen. Kyseessä ei
4684: jossa sopimusten tekoa oli pakko rajoittaa. Val-    myöskään ole voimassa olevien sopimusten sopi-
4685: tioneuvosto on 18.4.1996 tekemänsä päätöksen        musehtojen muuttaminen, eli minkäänlaisesta
4686: (263/96) 12 §:n 2 momentilla valtuuttanut maa- ja   takautuvasta sopimussehtoihin puuttumisesta ei
4687: metsätalousministeriön tarvittaessa jakamaan        ole kyse.
4688: maatalouden ympäristötuen erityistukia koske-           Maatalouden ympäristötuen erityistuesta an-
4689: vien sopimusten tekoon käytettävissä olevat va-     netun maa- ja metsätalousministeriön päätök-
4690: rat maaseutuelinkeinopiirien kesken. Kyseiset       sen (nro 52/95) 3 §:n 2 momentin mukaan "Sopi-
4691: varat on jaettu maa- ja metsätalousministeriön      mus on tehty, kun maaseutuelinkeinopiiri on
4692:                                             KK 576/1996 vp                                           3
4693: 
4694: erillisellä päätöksellään hyväksynyt hakemuk-         kohtaisesti viljelijän ja tilan olosuhteet huo-
4695: sen. Hakemus ja maaseutuelinkeinopiirin erilli-       mioon ottaen. Kyseinen oikeus on sopimuksen
4696: nen päätös muodostavat hyväksytyn sopimuk-            tehneellä maaseutuelinkeinopiirillä edellä maini-
4697: sen." Tämän johdosta myös luonnonmukaista             tun valtioneuvoston päätöksen (382/96) 14 §:n
4698: tuotantoa koskevat erityistukisopimukset tule-        perusteella.
4699: vat voimaan vasta erillisellä viranomaisen teke-         Hakijoiden kuuleminen takaisinperintää kos-
4700: mällä päätöksellä.                                    kevan ehdon muuttumisen johdosta on ollut pe-
4701:    Erityisissä tapauksissa luonnonmukaiseen           rusteltua. Viljelijällä on ollut mahdollisuus pe-
4702: tuotantoon siirtymistä koskevan sopimuksen pe-        ruuttaa hakemuksensa, mikäli hän ei halua tehdä
4703: rusteella maksetun erityistuen takaisinperintä        sopimusta yhden edellä mainitun sopimusehdon
4704: voidaan jättää tekemättä. Asia tulee tietenkin        muuttamisen vuoksi. Jo tehdyn sopimuksen pur-
4705: ratkaistavaksi vasta, jos viljelijä luopuu luon-      kaminen mahdollisine takaisinperimisineen on
4706: nonmukaiseen tuotantoon siirtymistä koskevas-         aina kaikille osapuolille huonompi vaihtoehto.
4707: ta sopimuksesta. Ennakkoon päätöstä kyseisestä        Tämä on vältetty etukäteisellä ennen sopimuk-
4708: asiasta ei voi tehdä, vaan asia ratkaistaan tapaus-   sen tekemistä tapahtuneella kuulemisella.
4709: 
4710:      Helsingissä II päivänä syyskuuta 1996
4711:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
4712: 4                                            KK 576/1996 vp
4713: 
4714: 
4715: 
4716: 
4717:                                          Till Riksdagens Talman
4718: 
4719:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           innevarande år och som överförts från 1995, för-
4720: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande            de1at en1igt sakkategori. De disponib1a med1en
4721: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-        räcker för ingående av avta1 om eko1ogisk pro-
4722: dagsman Tuija Nurmi undertecknade spörsmå1             duktion och om1äggning till eko1ogisk produk-
4723: nr 576:                                                tion. Däremot kan så gott som inga andra avta1
4724:                                                        ingås 1996, trots att ca 15 300 ansökningar om
4725:           Ämnar Regeringen ingå avta1en om             sådana in1ämnats.
4726:        eko1ogisk produktion en1igt de ursprung-           Ansökningstiden för avta1 om mi1jöspecia1-
4727:        1iga avta1svillkor som regeringen sjä1v av-     stöd för jordbruket gick ut den 15 april 1996. Då
4728:        fattat innan avta1sperioden inleddes, och       skulle också ansökningsb1anketten för om1ägg-
4729:        om så inte sker,                                ning till eko1ogisk produktion in1ämnas. Genom
4730:           ämnar Regeringen för att undvika rät-        att underteckna b1anketten har jordbrukarna i
4731:        tegångar reservera de ans1ag som behövs         ansökan förbundit sig bl.a. vid att efter om1ägg-
4732:        för ersättandet av den negativa och den         ningsskedet od1ade åkrar som avta1et avses om-
4733:        positiva avta1sförmånen till de svagare         fatta i en1ighet med eko1ogiska produktionsme-
4734:        avta1sparter som b1ivit oskä1igt 1idande?       toder fram till avta1speriodens s1ut. Avta1sperio-
4735:                                                        den för dessa avta1 är alltid fem år. Enjordbruka-
4736:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt          re som har ansökt om ett sådant avta1 har alltså
4737: anföra fö1jande:                                       ansökt om ett femårigt avta1 med staten.
4738:                                                           Statsrådet har den 5 juni 1996 utfårdat ett
4739:    1 Fin1ands mi1jöprogram för jordbruket ingår        bes1ut (382/96), genom vi1ket ett av de avta1svill-
4740: samman1agt tio typer av avta1 som gäller mi1jö-        kor som skall fogas till de ovan nämnda avta1
4741: specia1stödet för jordbruk. Avta1et om om1ägg-         som ingås 1996 ändrades. En1igt ändringen kan
4742: ning till eko1ogisk produktion är en av dessa          enjordbrukare utan återkrav först efter det fjärde
4743: avta1styper.                                           avta1såret frånträda ett ovan nämnt avta1 som
4744:    U nder 1996 in1ämnades samman1agt 17 500            eventuellt ingås med honom. Av jordbrukaren
4745: ansökningar om mi1jöspecia1stöd för jordbruk;          förutsatte ändringen inga retroaktiva åtgärder
4746: av dessa gällde samman1agt 2 257 ansökningar           som gäller od1ingen, och varken det specia1stöd
4747: eko1ogisk produktion och om1äggning till eko1o-        som beta1as på basis av avta1et eller avta1sperio-
4748: gisk produktion. Eftersom anta1et ansökningar          den ändrades. Om en jordbrukare i en1ighet med
4749: var så stort, hade 1andsbygdsnäringsdistrikten         ansökan har en verk1igt allvarlig avsikt att varak-
4750: inte någon möj1ighet att behand1a dem inom den         tigt 1ägga om till eko1ogisk produktion, kan det
4751: tid om en månad som nämns i spörsmå1et.                inte anses vara fråga om en oskä1ig ändring av
4752:    På grund av de begränsade ans1agen i 1996 års       avta1svillkoren. lnte heller är det fråga om någon
4753: budget och det tidigare nämnda stora intresset         ändring av avta1svillkoren för gällande avta1, så
4754: för avta1en om specia1stöd uppstod en situation        det hand1ar inte om något som he1st retroaktivt
4755: där det var nödvändigt att begränsa ingåendet av       ingripande i avta1svillkoren.
4756: avtal. Statsrådet har i 12 § 2 mom. i sitt bes1ut av      1 3 § 2 mom. jord- och skogsbruksministeriets
4757: den 18 apri1 1996 (263/96) bemyndigat jord- och        bes1ut om mi1jöspecia1stöd för jordbruket (nr 52/
4758: skogsbruksministeriet att vid behov förde1a de         95) sägs: "Avta1et är ingått, då 1andsbygdsnä-
4759: för ingående av avta1 om mi1jöspecia1stöd för          ringsdistriktet med ett skilt bes1ut har godkänt
4760: jordbruket disponib1a med1en mellan 1ands-             ansökan. Ansökan och 1andsbygdsnäringsdi-
4761: bygdsnäringsdistrikten. Med1en har förde1ats för       striktets ski1da bes1ut bi1dar det godkända avta-
4762: år 1996 genom jord- och skogsbruksministeriets         1et." Till fö1jd av detta träder också de avta1 om
4763: cirku1är av den 12 juni 1996 (nr 89/96). Detta         mi1jöspecia1stöd som gäller eko1ogisk produk-
4764: föregicks av statsrådets bes1ut av den 15 maj 1996     tion i kraft först genom ett separat bes1ut som
4765: OtTI användning av det ans1ag för mi1jöstöd för        myndigheten fattar.
4766: jordbruket som reserverats i statsbudgeten för            Återkrav av specia1stöd som betalts ut på
4767:                                              KK 576/1996 vp                                            5
4768: 
4769: grundval av ett avtal om omläggning tili ekolo-           Tili följd av att villkoret om återkrav ändrats
4770: gisk produktion behöver inte ske i särskilda fall.     har det varit motiverat att höra dem som ansökt
4771: Frågan blir givetvis aktuell först om jordbruka-       om stödet. Enjordbrukare har kunnat ta tilihaka
4772: ren frånträder ett avtal om omläggning tili ekolo-     sin ansökan om han inte velat ingå avtal då av-
4773: gisk produktion. Beslut om saken kan inte fattas       talsvillkoret ändrats. Att häva ett redan ingånget
4774: i förväg, utan frågan avgörs från fall tili fall med   avtaljämte eventuella återkrav är alltid ett sämre
4775: beaktande av jordbrukarens omständigheter och          alternativ för alla parter. Detta har undvikits
4776: förhållandena på lägenheten. Denna rätt till-          genom att jordbrukarna har hörts på förhand
4777: kommer med stöd av 14 § i statsrådets ovan             innan något avtal har ingåtts.
4778: nämnda beslut (382/96) det landsbygdsnärings-
4779: distrikt som har ingått avtalet.
4780: 
4781:      Helsingfors den II september 1996
4782: 
4783:                                                         Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
4784:                                               KK 577/1996 vp
4785: 
4786: Kirjallinen kysymys 577
4787: 
4788: 
4789: 
4790: 
4791:                                     Pirkko Peltomo /sd: Hammashoidon järjestämisestä mielenterveys-
4792:                                         potilaille
4793: 
4794: 
4795:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
4796: 
4797:     Mielenterveyden Keskusliitto ry. on tehnyt          lonsa perustuu monissa tapauksissa pieneen kan-
4798: laajan kyselyn kaikkiin terveyskeskuksiin mie-          saneläkkeen työkyvyttömyyseläkkeeseen.
4799: lenterveyspotilaiden hammashoidosta. Kyselyn               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4800: tulos oli aika yllättävä, sillä terveyskeskuksissa ei   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4801: ole järjestetty neuroleptien käyttäjille maksuton-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4802: ta hammashoitoa.                                        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4803:     Mielenterveyspotilaiden hampaat ovat huo-
4804:  rlOssa kunnossa. Näin on erityisesti neurolepteja                Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy,
4805:  ia depressiolääkkeitä käyttävillä henkilöillä, jot-           jotta neuroleptejä ja depressiolääkkeitä
4806:  <a eivät hakeudu eivätkä voi hakeutua maksulli-               käyttäville henkilöille järjestetään mak-
4807:  ;een hammashoitoon, koska heidän toimeentu-                   suton hammashoito?
4808: 
4809:      Helsingissä 3 päivänä syyskuuta 1996
4810: 
4811:                                             Pirkko Peltomo /sd
4812: 
4813: 
4814: 
4815: 
4816:   0017
4817: 2                                            KK 577/1996 vp
4818: 
4819: 
4820: 
4821: 
4822:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
4823: 
4824:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         hoidon ensisijaisina ryhminä potilaat, joiden
4825: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          yleissairauden tai sen vaatiman lääkityksen takia
4826: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        hammashoito on välttämätöntä. Tämä sisälsi
4827: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pirkko            myös mielenterveyspotilaiden hammashoidon.
4828: Peltomon näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          Nykyisistä valtakunnallisista suunnitelmista
4829: n:o 577:                                               tämä on poistunut, eikä valtakunnallinen suun-
4830:                                                        nitelma sisällä enää muutenkaan määräyksiä
4831:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy,       hoidon yksityiskohtaisesta järjestämisestä.
4832:        jotta neuroleptejä ja depressiolääkkeitä            Kunnat voivat oman päätöksensä perusteella
4833:        käyttäville henkilöille järjestetään mak-       järjestää myös mielenterveyspotilaiden hammas-
4834:        suton hammashoito?                              hoidon. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa
4835:                                                        kunnat ovat kuitenkin käyttäneet oikeuttaan
4836:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           päättää hammashuollon palvelujen laajuudesta.
4837: vasti seuraavaa:                                       Useissa terveyskeskuksissa on vähennetty henki-
4838:                                                        lökuntaa ja hammashuollon palveluja, mikä nä-
4839:    Kansanterveysasetuksen mukaan kunnan tu-            kyy myös siinä, että mielenterveyspotilaille jär-
4840: lee ensisijaisesti järjestää vuonna 1956 ja sen jäl-   jestetään hammashoitoa harvoissa paikoissa.
4841: keen syntyneiden henkilöiden sekä pään ja kau-         Kunta voi myös päättää, että 19 vuotta täyttä-
4842: lan alueelle sädehoitoa saaneiden potilaiden           neiltäkään mielenterveyspotilailta ei peritä asia-
4843: hampaiden tutkimus ja hoito. Asiakasmaksulain          kasmaksuja. Yleensä kunnat kuitenkin perivät
4844: mukaisesti alle 19-vuotiaiden hampaiden tutki-         maksuasetuksen sallimat maksut.
4845: mus ja hoito on maksutonta ja 19 vuotta täyttä-            Aikuisväestön hammashuoltotyöryhmä käsit-
4846: neiltä kunta voi periä enintään asiakasmaksuase-       teli keväällä 1996 valmistuneessa muistiossaan
4847: tuksen mukaiset maksut.                                myös yleissairauksien hoidon yhteydessä tapah-
4848:    Käytännössä kaikissa kunnissa terveyskeskus         tuvaa hammashoitoa ja ehdotti, että kansanter-
4849: järjestää alle 19-vuotiaiden hampaiden tutki-          veysasetukseen lisättäisiin ensisijaisesti hoidetta-
4850: muksen ja hoidon. Eräissä suurimmissa terveys-         vienjoukkoon sellaiset potilaat, joiden perustau-
4851: keskuksissa hoito rajoittuukin näihin. Useissa         din tai sen lääkityksen takia hammashoito on
4852: terveyskeskuksissa järjestetään hoito vuonna           tarpeellista. Suomen Kuntaliiton edustaja esitti
4853: 1956 ja sen jälkeen syntyneille. Noin 40% ter-         kuitenkin tästä asiasta eriävän mielipiteen. Kan-
4854: veyskeskuksista on sellaisia, joissa järjestetään      santerveysasetus ei myöskään ole kuntia sitova
4855: hammashoitopalveluja koko väestölle. Nämä              hoidon laajuuden suhteen. Toisaalta kansanter-
4856: ovat lähinnä pieniä terveyskeskuksia.                  veysasetus ei nykyisessäkään muodossa estä kun-
4857:    Valtakunnallisissa suunnitelmissa sosiaali- ja      tia järjestämästä mielenterveyspotilaille maksu-
4858: terveydenhuollon järjestämiseksi oli aikaisempi-       tonta hammashoitoa.
4859: na vuosina mainittu terveyskeskusten hammas-
4860: 
4861:      Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1996
4862: 
4863:                                                                      Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
4864:                                             KK 577/1996 vp                                             3
4865: 
4866: 
4867: 
4868: 
4869:                                         Tili Riksdagens Talman
4870: 
4871:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      är nödvändig med beaktande av patienternas all-
4872: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-        männa sjukdomar eller den medicinering som
4873: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      sjukdomarna kräver. I detta ingick även tand-
4874: man Pirkko Peltomo undertecknade spörsmå1 nr          vård för psykiatriska patienter. De nuvarande
4875: 577:                                                  riksomfattande planerna omfattar inte längre
4876:                                                       detta och de innehåller inte heller längre i övrigt
4877:           Vi1ka åtgärder vidtar Regeringen för        föreskrifter om hur vården skall ordnas i detalj.
4878:        att avgiftsfri tandvård skall ordnas för          Kommunerna kan på basis av ett eget beslut
4879:        personer som använder neuroleptika och         även ordna tandvård för psykiatriska patienter. I
4880:        1äkemedel mot depressioner?                    den nuvarande ekonomiska situationen har
4881:                                                       kommunerna dock använt sig av sin rätt att be-
4882:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         sluta om tandvårdstjänsternas omfattning. Vid
4883: anföra följande:                                      många hälsovårdscentraler har personalen och
4884:                                                       tandvårdsservicen reducerats, vilket även märks
4885:    En1igt fo1khälsoförordningen skall kommu-          på att det är få ställen som erbjuder psykiatriska
4886: nen ordna undersökning och vård av tänderna           patienter tandvård. Kommunen kan även fatta
4887: för i första hand de personer som är födda år 1956    beslut om att klientavgifter inte heller skall upp-
4888: och senare, samt för patienter som har fått strål-    bäras hos psykiatriska patienter som fyllt 19 år. I
4889: behandling av huvudet och halsen. Enligt klient-      allmänhet uppbär kommunerna dock de avgifter
4890: avgiftslagen är undersökningen och vården av          som klientavgiftsförordningen tillåter.
4891: tänder avgiftsfri, och hos personer som fyllt 19 år      En arbetsgrupp som dryftat frågan om tand-
4892: kan kommunen uppbära högst de avgifter som            vård för den vuxna befolkningen behandlade isin
4893: avses i klientavgiftsförordningen.                    promemoria, som blev fårdig våren 1996, även
4894:     I praktiken ordnar hälsovårdscentralerna i        tandvård i samband med allmänna sjukdomar
4895: alla kommuner undersökning och vård av tän-           och föreslog att den grupp av människor som
4896: derna för personer som är under 19 år. Vissa av       enligt folkhälsoförordningen erbjuds vård ut-
4897: de största hälsovårdscentralerna begränsar vår-       ökas med i första hand sådana patienter vars
4898: den tili dessa personer. Vid många hälsovårds-        underliggande sjukdom eller medicinering a v den
4899: centraler erbjuds personer födda 1956 och senare      förutsätter tandvård. Finlands Kommunför-
4900: vård. Av hälsovårdscentralerna är ca 40 % såda-       bunds representant framförde dock avvikande
4901: na som tillhandahåller tandvårdsservice för hela      åsikt i ärendet. Folkhälsoförordningen är inte
4902: befolkningen. De är i allmänhet små hälsovårds-       heller bindande för kommunerna när det gäller
4903: centraler.                                            vårdens omfattning. Folkhälsoförordningen
4904:     Som primära grupper när det gäller tandvård       hindrar dock inte ensi sin nuvarande utformning
4905: vid hälsovårdscentralerna nämndes i tidigare års      kommunerna från att erbjuda psykiatriska pa-
4906:  riksomfattande planer för ordnande av social-        tienter avgiftsfri tandvård.
4907: och hälsovården de patienter för vilka tandvård
4908: 
4909:      Helsingforsden 13 september 1996
4910: 
4911:                                                                     Minister Terttu Huttu-Juntunen
4912:             1
4913: 
4914: 
4915:             1
4916: 
4917: 
4918: 
4919: 
4920:         1
4921: 
4922: 
4923:         1
4924: 
4925: 
4926: 
4927: 
4928:     1
4929: 
4930: 
4931:     1
4932: 
4933: 
4934: 
4935: 
4936: 1
4937: 
4938: 
4939: 1
4940:                                           KK 578/1996 vp
4941: 
4942: Kirjallinen kysymys 578
4943: 
4944: 
4945: 
4946: 
4947:                                   Ilkka Kanerva /kok: Maatalouden ympäristötuen luopumiseh-
4948:                                       doista
4949: 
4950: 
4951:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
4952: 
4953:    Valtioneuvosto on 4.5.1995 päättänyt maata-      kaisinperimisehtoja on siis radikaalisti muutettu
4954: louden ympäristötuesta. Päätöstä on muutettu        sen jälkeen, kun viljelijöiden on ollut jätettävä
4955: valtioneuvoston päätöksellä 19.10.1995. Tuon        tukea koskevat hakemuksensa, ja merkittävästi
4956: päätöksen 14 §:n mukaan viljelijältä voidaan pe-    myös sen jälkeen, kun viljelijöiden on ollut tehtä-
4957: riä takaisin maatalouden ympäristötuen erityis-     vä kaikki ne käytännön valinnat ja toimenpiteet,
4958: tuki, jos viljelijä luopuu sopimuksesta, joka on    jotka ovat tuen saamisen edellytyksenä.
4959: ollut voimassa enemmän kuin kaksi vuotta.              Nyt päätetty muutos ei noudata minkäänlai-
4960:    Viljelijöille on annettu mahdollisuus hakea      sia kohtuuden, hyvän hallintotavan eikä ilmei-
4961: mainittujen valtioneuvoston päätösten mukai-        simmin myöskään oikeuden perusperiaatteita.
4962: sia tukia hakemuksella, joka on ollut jätettävä        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4963: viimeistään kuluvan vuoden huhtikuun 15 päi-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4964: vänä. Hakemuksen jättöaika on siis epäilemättä      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4965: päättynyt ennen viljelykauden alkamista. Hake-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4966: musehtojen mukaisesti sopimuskausi alkoi
4967:  15.5.1996.                                                   Mihin toimenpiteisiin valtioneuvosto
4968:     Valtioneuvosto on antanut 5.6.1996 päätök-             aikoo ryhtyä maatalouden ympäristö-
4969:  sen ko. säännöksen 14 §:n muuttamisesta jälleen.          tuen luopumisehdon muutoksen ja siitä
4970:  Nyt viljelijän saarnat korvaukset voidaan periä           yksittäisille sopimuksen tehneille viljeli-
4971:  takaisin, mikäli hän luopuu sopimuksesta ennen            jöille aiheutuneiden ennakoimattomien
4972:  neljän voimassaolovuoden täyttymistä. Tuen ta-            haittojen korjaamiseksi?
4973: 
4974:      Helsingissä 3 päivänä syyskuuta 1996
4975: 
4976:                                         Ilkka Kanerva lk:ok
4977: 
4978: 
4979: 
4980: 
4981:   60017
4982: 2                                           KK 578/1996 vp
4983: 
4984: 
4985: 
4986: 
4987:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
4988: 
4989:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Valtioneuvosto on tehnyt 5.6.1996 päätöksen
4990: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         (382/96), jolla yksi vuonna 1996luonnonmukai-
4991: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       seen tuotantoon siirtymistä ja luonnonmukaises-
4992: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ilkka Ka-        ta tuotannosta tehtäviin sopimuksiin liitettävä
4993: nervan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       sopimusehto muutettiin. Muutoksen mukaan
4994: 578:                                                  viljelijä voi luopua hänen kanssaan mahdollisesti
4995:                                                       tehtävästä kyseisestä sopimuksesta vasta neljän-
4996:            Mihin toimenpiteisiin valtioneuvosto       nen sopimusvuoden jälkeen ilman takaisinperin-
4997:        aikoo ryhtyä maatalouden ympäristö-            tää. Muutos ei edellyttänyt viljelijältä mitään ta-
4998:        tuen luopumisehdon muutoksen ja siitä          kautuvia viljelyyn liittyviä toimenpiteitä eikä
4999:        yksittäisille sopimuksen tehneille viljeli-    tehtävän sopimuksen perusteella maksettavaa
5000:        jöille aiheutuneiden ennakoimattomien          erityistukea tai sopimuskautta muutettu. Mikäli
5001:        haittojen korjaamiseksi?                       viljelijä on hakemuksensa mukaisesti, jolla hän
5002:                                                       on hakenut valtion kanssa tehtävää viisivuotista
5003:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          sopimusta, todella vakavasti ja pysyvästi siirty-
5004: vasti seuraavaa:                                      mässä luonnonmukaiseen tuotantoon, ei voida
5005:                                                       katsoa, että kyseessä olisi kohtuuton sopimuseh-
5006:    Suomen maatalouden ympäristöohjelmassa             don muuttaminen taikka että muutoksesta olisi
5007: maatalouden ympäristötuen erityistukea koske-         aiheutunut kysymyksessä esitettyjä ennakoimat-
5008: via sopimustyyppejä on kaikkiaan kymmenen.            tomia haittoja. Todettakoon, että valtioneuvos-
5009: Maatalouden ympäristötuen erityistukisopi-            ton tehdessä kyseisen päätöksen (382/96) maa-
5010: muksia koskeva hakuaika päättyi kuluvana              seutuelinkeinopiireissä ei ollut tehty uusia vuon-
5011: vuonna 15.4.1996.                                     na 1996 alkavia luonnonmukaiseen tuotantoon
5012:    Vuonna 1996 valtion talousarvion mukaisten         siirtymistä koskevia sopimuksia. Kyseessä ei tä-
5013: määrärahojen rajallisuuden ja erityistukisopi-        ten ole ollut voimassa olevien sopimusten sopi-
5014: muksia kohtaan ilmeuneen hyvin suuren kiin-           musehtojen muuttaminen, eli minkäänlaisesta
5015: nostuksen vuoksi jouduttiin tilanteeseen, jossa       takautuvasta sopimusehtoihin puuttumisesta ei
5016: sopimusten tekoa oli pakko rajoittaa. Valtio-         ole ollut kyse.
5017: neuvosto on 18.4.1996 tekemänsä päätöksen                Erityisissä tapauksissa erityistuen takaisinpe-
5018: (263/96) 12 §:n 2 momentilla valtuuttanut maa- ja     rintä voidaan jättää tekemättä, mikäli viljelijä
5019: metsätalousministeriön tarvittaessa jakamaan          luopuu sopimuksesta ennen asetettuja määräai-
5020: maatalouden ympäristötuen erityistukia koske-         koja. Asia tulee tietenkin ratkaistavaksi vasta,
5021: vien sopimusten tekoon käytettävissä olevat va-       jos viljelijä luopuu luonnonmukaiseen tuotan-
5022: rat maaseutuelinkeinopiirien kesken. Kyseiset         toon siirtymistä koskevasta sopimuksesta. En-
5023: varat on jaettu maa- ja metsätalousministeriön        nakkoon päätöstä kyseisestä asiasta ei voi tehdä,
5024: yleiskirjeellä (nro 89/96) 12.6.1996 vuodelle 1996.   vaan asia ratkaistaan tapauskohtaisesti viljelijän
5025: Käytettävissä olevat varat riittävät luonnonmu-       ja tilan olosuhteet huomioon ottaen. Kyseinen
5026: kaista tuotantoa ja luonnonmukaiseen tuotan-          oikeus on sopimuksen tehneellä maaseutuelin-
5027: toon siirtymistä koskevien sopimusten tekoon.         keinopiirillä edellä mainitun valtioneuvoston
5028: Sen sijaan muita sopimuksia, joista hakemuksia        päätöksen (382/96) 14 §:n perusteella.
5029: on jätetty noin 15 300, ei vuonna 1996 pääsään-
5030: töisesti voida tehdä.
5031: 
5032:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1996
5033: 
5034:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
5035:                                             KK 578/1996 vp                                              3
5036: 
5037: 
5038: 
5039: 
5040:                                         Tili Riksdagens Talman
5041: 
5042:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Statsrådet har den 5 juni 1996 utfårdat ett
5043: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        beslut (382/96), genom vilket ett av de avtalsvill-
5044: lem av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-      kor som skall fogas till de avtal om ekologisk
5045: man Ilkka Kanerva undertecknade spörsmål nr           produktion och omläggning tili ekologisk pro-
5046: 578:                                                  duktion som ingås 1996 ändrades. Enligt änd-
5047:                                                       ringen kan en jordbrukare utan återkrav först
5048:           Vi1ka åtgärder ämnar statsrådet vidta       efter det fjärde avtalsåret franträda det avtal som
5049:        för att korrigera ändringen av avträdelse-     eventuellt ingås med honom. Av jordbrukaren
5050:        vilikoret i fråga om miljöstödet för jord-     förutsatte ändringen inga retroaktiva åtgärder
5051:        bruket och avhjälpa oförutsedda olägen-        som gäller odlingen, och varken det specialstöd
5052:        heter som ändringen medfört för de en-         som betalas på basis av avtalet eller avtalsperio-
5053:        ski1dajordbrukare som ingått avtal?            den ändrades. Om enjordbrukare i enlighet med
5054:                                                       ansökan, genom viiken han ansökt om ett femår-
5055:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         igt avtal med staten, har en verkligt allvarlig
5056: anföra fö1jande:                                      avsikt att varaktigt lägga om tili ekologisk pro-
5057:                                                       duktion, kan det inte anses vara fråga om en
5058:    I Finlands mi1jöprogram för jordbruket ingår       oskälig ändring av ett avtalsvillkor eller att änd-
5059: sammanlagt tio typer av avta1 som gäller miljö-       ringen skulle ha medfört de oförutsedda olägen-
5060: specia1stödet för jordbruk. Ansökningstiden för       heter som a vses i spörsmålet. Det kan konstate-
5061: avtal om mi1jöspecia1stöd för jordbruket gick ut      ras att man inom landsbygdsnäringsdistrikten
5062: den 15 april1996.                                     inte hade ingått några nya avtal för 1996 om
5063:    På grund av de begränsade anslagen i 1996 års      ekologisk produktion när statsrådet fattade be-
5064: budget och det stora intresset för avta1en om         slutet (382/96). Det har således inte varit fråga om
5065: specialstöd uppstod en situation där det var nöd-     någon ändring av avtalsvillkoren för gällande
5066: vändigt att begränsa ingåendet av avtal. Statsrå-     avtal och inte heller om något som helst retroak-
5067: det har i 12 § 2 mom. i sitt bes1ut av den 18 april   tivt ingripande i avtalsvillkoren.
5068: 1996 (263/96) bemyndigat jord- och skogsbruks-            Återkrav av specialstöd behöver i särskilda
5069: ministeriet att vid behov fördela de för ingående     fall inte ske omjordbrukaren frånträder ett avtal
5070: av avta1 om mi1jöspecialstöd för jordbruket dis-      före den utsatta tiden. Frågan blir givetvis aktu-
5071: ponibla med1en mellan 1andsbygdsnäringsdi-            ell först om jordbrukaren frånträder ett avtal om
5072: strikten. Med1en har förde1ats för år 1996 genom      omläggning tili ekologisk produktion. Beslut om
5073: jord- och skogsbruksministeriets cirku1är av den      saken kan inte fattas i förväg, utan frågan avgörs
5074:  12 juni 1996 (nr 89/96). De disponib1a med1en        från fall tili fall med beaktande av jordbrukarens
5075: räcker för ingående av avtal om ekologisk pro-        omständigheter och förhållandena på lägenhe-
5076: duktion och omläggning tili ekologisk produk-         ten. Denna rätt tillkommer med stöd av 14 § i
5077: tion. Däremot kan så gott som inga andra avtal        statsrådets ovan nämnda beslut (382/96) det
5078: ingås 1996, trots att ca 15 300 ansökningar om        landsbygdsnäringsdistrikt som har ingått avta-
5079:  sådana inlämnats.                                    let.
5080: 
5081:      Helsingforsden 18 september 1996
5082: 
5083:                                                        Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
5084:                                             KK 579/1996 vp
5085: 
5086: Kirjallinen kysymys 579
5087: 
5088: 
5089: 
5090: 
5091:                                    Riitta Prusti /sd: Mielenterveyspotilaiden avohoidon riittävyydestä
5092: 
5093: 
5094: 
5095:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
5096: 
5097:    Mielenterveyspalvelujen rakennemuutoksen           luiden pirstaleisuus aiheuttaa hoitosuhteen ja
5098: lähtökohta 1980-luvulla oli hyvä: Suomessa oli        hoitoketjun katkeamisen. Pahimmissa tapauk-
5099: liikaa mielisairaalapaikkoja ja hoito oli yksipuo-    sissa avohoidossa oleva mielenterveyspotilas jää
5100: lisesti painottunut laitoshoitoon. Mielisairaala-     vaille hoitoa ja vastuu potilaasta siirtyy koko-
5101: paikkojen vähentäminen ja avohoidon sekä sitä         naan omaisille, joilla ei ole voimavaroja hoitaa
5102: tukevien toimien kehittäminen olivat oikean-          psykiatrisesti sairasta perheenjäsentään.
5103: suuntaisia tavoitteita. Psykiatriset sairaansijat        Mielenterveyspotilaiden avohoidon edelly-
5104: ovatkin vähentyneet vuoden 1980 yli 20 000 vuo-       tykset on varmistettava ja on ryhdyttävä tarvitta-
5105: depaikasta 7 700 sairaansijaan vuonna 1994. Lai-      viin toimenpiteisiin, ettei avohoidossa olevan
5106: toshoitoa purettaessa myös henkilökuntaa on           potilaan hoitosuhde katkeaja potilaan hoitovas-
5107: vähennetty, mutta psykiatrisen avohoidon hen-         tuu siirry terveydenhuollon asiantuntijoilta poti-
5108: kilökuntaa ei vastaavasti ole lisätty. Säästösyistä   laiden omaisille.
5109: laitoshoidon purkamista on jatkettu tarpeetto-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
5110: man pitkälle. Mielenterveys- ja päihdeongel-          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5111: maisten laitoshoidon lisäksi on karsittu myös         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5112: avohoidon paikkoja.                                   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5113:     Riittämättömän avohoidon ongelma koskee
5114: erityisesti vaikeimmista häiriöistä kärsiviä pitkä-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5115:  aikaispotilaita. Avohoito on tehokas ja mieluisa               ryhtyä, jotta mielenterveyspotilaiden lai-
5116:  vaihtoehto, jos siihen varataan riittävästi am-                tos- ja avohoidon taso turvataan, ja
5117:  mattitaitoista henkilökuntaa ja potilailla on                     miten Hallitus aikoo taata hoitoketjun
5118:  mahdollisuus tarvittaessa päästä sairaalahoi-                  ja hoitovastuun säilymisen katkeamatto-
5119:  toon. Resurssipulan ohella mielenterveyspalve-                 mina?
5120: 
5121:      Helsingissä 3 päivänä syyskuuta 1996
5122: 
5123:                                             Riitta Prusti /sd
5124: 
5125: 
5126: 
5127: 
5128:  260017
5129: 2                                            KK 579/1996 vp
5130: 
5131: 
5132: 
5133: 
5134:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
5135: 
5136:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          laan ja hänen omaistensa kanssa. Jatkohoidon
5137: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           järjestäminen tulee kirjata potilasasiakirjoihin.
5138: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen            Eräissä sairaanhoitopiireissä psykiatrian lai-
5139: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Riitta             toshoito on siirtynyt kokonaan tai osittain kes-
5140: Prustin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            kussairaalaan. Tällöin psykiatrista laitoshoitoa
5141: n:o 579:                                                tarvitsevat potilaat ovat tasavertaisia muuta eri-
5142:                                                         koissairaanhoitoa tarvitsevien potilaiden kanssa.
5143:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         Hoitoon hakeutumisen kynnys alenee, laitosjak-
5144:         ryhtyä, jotta mielenterveyspotilaiden lai-      sot tulevat lyhyemmiksi ja laitoshoito nivoutuu
5145:         tos- ja avohoidon taso turvataan, ja            paremmin tukemaan avohoitoa, kun potilaan
5146:            miten Hallitus aikoo taata hoitoketjun       voi tarvittaessa ottaa lyhytaikaiseen laitoskun-
5147:         ja hoitovastuun säilymisen katkeamatto-         toutukseen. Psykiatrian avohoidon integroitu-
5148:         mina?                                           misesta perusterveydenhuoltoon on saatu hyviä
5149:                                                         kokemuksia.
5150:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-               Vuosien 1982-1992 aikana psykiatrisen eri-
5151: vasti seuraavaa:                                        koissairaanhoidon avohoidon henkilöstön mää-
5152:                                                         rä asukasta kohti on maassamme lähes kaksin-
5153:    Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne-        kertaistunut. Avohoidon virkojen osuus kaikista
5154: uudistuksen ydinkohtana on nykyisen laitospai-          psykiatrisista viroista muuttui samana aikana
5155: notteisen palvelujärjestelmän sijaan luoda moni-        10 %:sta21 %:iin. Viimevuosinaavohoidon hen-
5156: muotoinen avopalvelujärjestelmä,jota laitoshoi-         kilöstön määrä ei enää ole kasvanut, vaan on
5157: to sitä tarvitsevien osalta tukee. Painopiste on siis   saattanut eräillä alueilla hieman vähetäkin. Pe-
5158: avohoitojärjestelmän kehittämisessä sellaiseksi,        rusterveydenhuollon henkilöstö on kuitenkin
5159: että laitoshoidon tarve vähenee. Laitoshoidon           eräillä alueilla entistä enemmän mukana myös
5160: purkamisen edellytyksenä on siten toimiva avo-          mielenterveystyössä. Mielenterveyspalvelujen
5161: palvelujärjestelmä ja muun muassa laitoshoidos-         kehittymistä seurataan tarkoin sosiaali- ja ter-
5162: ta vapautuvan ammattihenkilöstön riittävä siir-         veysministeriössä. Seurantaan liittyviä selvityk-
5163: tyminen avohoitoon. Palvelurakenneuudistus              siä on tehty ja tehdään sosiaali- ja terveysalan
5164: maltillisesti ja harkiten toteutettuna sekä paran-      tutkimus- ja kehittämiskeskuksessa, lääninhalli-
5165: taa sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta ja       tuksissa ja sairaanhoitopiireissä.
5166: laatua että tuo myös pysyviä kustannussäästöjä.            Sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannos-
5167:    Erikoissairaanhoitolain 33 §:n mukaan poti-          ta pääjohtaja Vappu Taipale selvitti keväällä
5168: laan sairaanhoidon aloittamisesta ja lopetta-           1996 mielenterveyspotilaiden tilannetta. Selvi-
5169: misesta päättää johtavan lääkärin antamien              tyksen mukaan lasten ja nuorten mielenterveys-
5170: yleisten ohjeiden mukaan ylilääkäri tai hänen           palveluiden tarve oli lisääntynyt kaikissa sai-
5171: antamiensa ohjeiden mukaan muu sairaanhoito-            raanhoitopiireissä. Erityisen ongelmallisena sel-
5172: piirin kuntainliiton lääkäri. Kotiuttamisen tulee       vityksessä nähtiin nuorisopsykiatrian palvelujen
5173: olla suunnitelmallista, kotisairaanhoitoon, mie-        vähäisyys tarpeeseen nähden. Selvityksen perus-
5174: lenterveystoimistoon tai kotipalveluun tulee ot-        teella sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee
5175: taa yhteys ennen mielisairaalasta kotiuttamista,        parhaillaan jatkotoimenpiteitä.
5176: ja kotiutuksen tulee tapahtua yhteistyössä poti-
5177: 
5178:      Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1996
5179: 
5180:                                                                       Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
5181:                                            KK 579/1996 vp                                             3
5182: 
5183: 
5184: 
5185: 
5186:                                        Tili Riksdagens Talman
5187: 
5188:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     ske i samråd med patienten och de anhöriga. 1
5189: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-       journalhandlingarna skall antecknas hur den
5190: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     fortsatta vården ordnas.
5191: man Riitta Prusti undertecknade spörsmål nr             1 vissa sjukvårdsdistrikt har den psykiatriska
5192: 579:                                                 anstaltsvården helt eller delvis överförts på cen-
5193:                                                      tralsjukhuset. De patienter som behöver psykia-
5194:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      trisk anstaltsvård är då likställda med sådana
5195:         ta för att anstaltsvårdens och öppenvård-    patienter som behöver annan specialiserad sjuk-
5196:         ens nivå skall kunna tryggas för mental-     vård. Det blir lättare att söka vård, perioderna i
5197:         vårdspatienterna, och                        anstaltsvard blir kortare och anstaltsvården an-
5198:            hur ämnar Regeringen trygga konti-        sluter sig bättre till öppenvården, då patienten
5199:         nuiteten i fråga om vårdkedjan och vård-     vid behov kan tas in för kortvarig rehabilitering
5200:         ansvaret?                                    vid en anstalt. Man har goda erfarenheter av att
5201:                                                      integrera den psykiatriska öppenvården med pri-
5202:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        märvården.
5203: anföra följande:                                         Under 1982-1992 har antalet anställda inom
5204:                                                      den specialiserade psykiatriska anstaltsvården i
5205:    Den centrala punkten i reformen av service-       vårt land så gott som fördubblats per invånare i
5206: strukturen inom social- och hälsovården är att       fråga om öppenvården. Beträffande öppenvår-
5207: det gällande servicesystemet, där tyngdpunkten       den ökade tjänsternas andel av samtliga tjänster
5208: ligger på anstaltsvård, skall omstruktureras ge-     inom den psykiatriska vården från 10 % till21 %
5209: nom att man skapar ett differentierat omvård-        under samma tid. Under de senaste åren har
5210: nadssystem och parallellt upprätthåller anstalts-    antalet anställda inom öppenvården inte längre
5211: vården för dem som behöver den. Det gäller att i     ökat, utan snarare minskat något på vissa områ-
5212: första hand utveckla öppenvårdssystemet så att       den. Primärvårdspersonalen deltar dock allt of-
5213: behovet av anstaltsvård minskar. En förutsätt-       tare även i mentalvårdsarbetet. Vid social- och
5214: ning för avvecklingen av anstaltsvården är alltså    hälsovårdsministeriet följer man noga med ut-
5215: ett fungerande öppenvårdssystem och bl.a. för-       vecklingen av servicen inom mentalvården. Ut-
5216: flyttning av tillräckligt många yrkesutbildade       redningar som hänför sig tili uppföljningen har
5217: personer från anstaltsvården till öppenvården.       gjorts och görs fortfarande vid forsknings- och
5218: En moderat och försiktigt genomförd reform av        utvecklingscentralen för social- och hälsovården,
5219: servicestrukturen innebär en bättre tillgång och     länsstyrelserna och i sjukvårdsdistrikten.
5220: kvalitet pa social- och hälsovårdsservice samt           På uppdrag av social- och hälsovårdsministe-
5221:  permanenta konstnadsbesparingar.                    riet utredde generaldirektör Vappu Taipale vå-
5222:     Enligt 33 § lagen om specialiserad sjukvård      ren 1996 situationen för mentalvårdspatienter-
5223:  beslutar överläkaren om inledandet och avslu-       nas del. Enligt utredningen hade behovet av men-
5224:  tandet av en patients sjukvård enligt allmänna      talvårdsservice ökat i samtliga sjukvårdsdistrikt i
5225:  anvisningar av chefläkaren, eller någon annan       fråga om barn och unga. Det största problemet
5226:  läkare vid kommunalförbundet enligt överläka-       enligt utredningen var otillräcklig service jämfört
5227:  rens anvisningar. Utskrivningen skall planeras så   med behovet inom ungdomspsykiatrin. Pa basis
5228:  att hemsjukvården, mentalvårdsbyran eller hem-      avutredningen bereder social- och hälsovårdsmi-
5229:  servicen kontaktas före utskrivningen från ett      nisteriet som bäst fortsatta åtgärder.
5230:  sinnessjukhus och utskrivningen skall dessutom
5231: 
5232:        Helsingforsden 20 september 1996
5233: 
5234:                                                                    Minister Terttu Huttu-Juntunen
5235:                                           KK 580/1996 vp
5236: 
5237: Kirjallinen kysymys 580
5238: 
5239: 
5240: 
5241: 
5242:                                   Sakari Smeds /skl: Velkakirjojen leimaverosta luopumisesta
5243: 
5244: 
5245: 
5246:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
5247: 
5248:    Suomessa velkakirjoista maksetaan 1,5 %:n        leimaverojen välttämiseksi lainavaroja on saatet-
5249: suuruinen leimavero. Tanskassa leimaveroa           tu ohjata epäterveelläkin tavalla pankkien ulko-
5250: maksetaan lainoista 0,3% ja muissa EU-maissa        maisten tytäryhtiöiden kautta tai muuntarualla
5251: ei lainkaan. Tilanne vääristää ikävällä tavalla     normaalisti leimaveron alaista luotonantoa yri-
5252: suomalaisten ja ulkomaisten pankkien välistä        tystodistusten ja joukkovelkakirjojen avulla an-
5253: kilpailuasetelmaa.                                  nettavaksi.
5254:    Velkakirjojen leimaverosta tulisi voida luopua      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
5255: asteittain. Valtiontalouden yhä kehno tilanne       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5256: toki rajaa muutoksen toteuttamismahdollisuuk-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5257: sia ja aikataulua. Nykyistä tilannetta ei kuiten-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5258: kaan voi pitää perusteltuna. Kansainvälisesti
5259: näin merkittävästi poikkeava leimaverojärjestel-                Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-
5260: mä on aiheuttanut monien, lähinnä suuryritys-                tus aikoo ryhtyä velkakirjojen leimave-
5261: ten, lainojen menettämisen ulkomaisille laina-               ron poistamiseksi?
5262: markkinoille. Kilpailutilanteen korjaamiseksi ja
5263: 
5264:      Helsingissä 3 päivänä syyskuuta 1996
5265:                                          Sakari Smeds /skl
5266: 
5267: 
5268: 
5269: 
5270: 260017
5271: 2                                          KK 580/1996 vp
5272: 
5273: 
5274: 
5275: 
5276:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
5277: 
5278:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       verotuksen syyksi, vaan taustalla ovat kansain-
5279: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        välisillä markkinoilla tarjolla olleet edulliset lai-
5280: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      naehdot. On huomattava, että nimenomaan
5281: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sakari          suuryrityksillä on erilaisia mahdollisuuksia saa-
5282: Smedsin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         da vierasta pääomaa leimaverotta myös koti-
5283: n:o 580:                                             maasta kysymyksessäkin mainituilla tavoilla.
5284:                                                          Vuoden 1997 talousarvioesityksessä leimave-
5285:           Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-     ron tuotoksi on arvioitu 1 000 miljoonaa mark-
5286:        tus aikoo ryhtyä velkakirjojen leimave-       kaa. Kun kiinteistöjen ja osakkaiden siirtoleima-
5287:        ron poistamiseksi?                            verotus ehdotetaan korvattavaksi uudella va-
5288:                                                      rainsiirtoverolla, leimaveron arvioidusta tuotos-
5289:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         ta pääosan on määrä kertyä saamistodisteiden
5290: vasti seuraavaa:                                     leima verosta. Kyseessä on siinä määrin suuri ve-
5291:                                                      rotuotto, että veron poistaminen ei sellaisenaan
5292:    Vuodelta 1943 oleva leimaverolaki ehdote-         ole tässä vaiheessa valtiontaloudellisesti mahdol-
5293: taan vuoden 1997 talousarvioon liittyvässä halli-    lista. Hallituksen yleisenä lähtökohtana on myös
5294: tuksen esityksessä korvattavaksi suureksi osaksi     suunnata mahdolliset verotuksen keventämistoi-
5295: uudella varainsiirtoverolailla. Saamistodisteiden    met ennen kaikkea ansiotulojen verotuksen alen-
5296: leimaveroa koskevia säännöksiä ei kuitenkaan         tamiseen.
5297: tässä yhteydessä uudisteta, vaan ne ovatjäämäs-          Edellä mainitun hallituksen esityksen peruste-
5298: sä voimaan.                                          lujen mukaan tarkoituksena on, että mahdol-
5299:    Myös hallituksen käsityksen mukaan saamis-        lisimman pian käynnistettäisiin myös jäljelle jää-
5300: todisteiden leimaveroon liittyy nykyisellään epä-    vien leimaverolain säännösten uudistaminen.
5301: kohtia. Säännökset ovat osin vanhentuneita,          Tällöin on arvioitava sekä mahdollisuuksia ke-
5302: eikä lainsäädäntö toimi monipuolistuneilla ja        hittää saamistodisteiden leimaveroa nykyaikai-
5303: kansainvälistyneillä rahamarkkinoilla moitteet-      sille markkinoille soveltuvaksi että korvaavia
5304: tomasti. Eri asia on, että esimerkiksi suuryritys-   keinoja täyttää aukko, joka valtiontalouteen
5305: ten viimeaikaista laajamittaista lainanottoa ul-     syntyisi, jos nykymuotoinen vero päästettäisiin
5306: komailta ei pääasiassa tule lukea Suomen leima-      historian lepoon.
5307: 
5308:      Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1996
5309: 
5310:                                                                                  Ministeri Arja Alho
5311:                                            KK 580/1996 vp                                            3
5312: 
5313: 
5314: 
5315: 
5316:                                        Tili Riksdagens Talman
5317: 
5318:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      aktiga lånevillkor som erbjudits på den interna-
5319: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-       tionella marknaden. Det är att observera att ut-
5320: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-     tryckligen storföretagen har olika möjligheter att
5321: man Sakari Smeds undertecknade spörsmål nr           få främmande kapital stämpelskattefritt också i
5322: 580:                                                 hemlandet på de sätt som även nämns i spörsmå-
5323:                                                      let.
5324:            Vilka skyndsamma åtgärder ämnar               I budgetpropositionen för 1997 har intäkterna
5325:         Regeringen vidta i syfte att avskaffa        av stämpelskatten beräknats uppgå tili 1 000
5326:         stämpe1skatten på skuldebrev?                milj. mk. Eftersom det föreslås att den stämpel-
5327:                                                      skatt som uppbärs på fastigheter och aktier vid
5328:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        överlåtelse skall ersättas med en ny överlåtelse-
5329: anföra fö1jande:                                     skatt, måste största delen av de beräknade intäk-
5330:                                                      terna av stämpelskatten inflyta från stämpelskat-
5331:    I en proposition som regeringen av1åtit i an-     ten på fordringsbevis. Det är fråga om en så pass
5332: slutning tili budgeten för 1997 föres1ås lagen an-   stor skatteintäkt, att det i detta skede inte är
5333: gående stämpelskatt från 1943 tili stor del bli      statsekonomiskt möj1igt att avskaffa skatten som
5334: ersatt med en ny lag om överlåtelseskatt. Stad-      sådan. Regeringens allmänna utgångspunkt är
5335: gandena om stämpelskatt på fordringsbevis            också att inrikta eventuella skattelindrande åt-
5336: kommer dock inte att revideras i samband där-        gärder på framför allt en sänkning av beskatt-
5337: med, utan de kommer att förbli i kraft.              ningen av förvärvsinkomsterna.
5338:    Också regeringen anser att det finns missför-         En1igt motiveringen tili regeringens ovan
5339: hållanden i anslutning tili den nuvarande            nämnda proposition är avsikten att snarast möj-
5340: stämpelskatten på fordringsbevis. Stadgandena        ligt påbörja revideringen av också de återstående
5341: är delvis föråldrade och lagstiftningen fungerar     stadgandena i lagen angående stämpelskatt. Där-
5342: inte ok1anderligt på penningmarknaden, som bli-      vid skall övervägas såväl möjligheterna att ut-
5343: vit både mångsidigare och internationaliserats.      veckla och anpassa stämpelskatten på fordrings-
5344: En annan sak är att skulden tili exempelvis stor-    bevis tili den moderna marknaden, som sätt att
5345: företagens omfattande upplåning i utlandet den       fylla den lucka som skulle uppstå i statsekonomin
5346: sista tiden inte huvudsakligen skallläggas på vår    om skatten i dess nuvarande form tilläts gå tili
5347: stämpelskatt, utan i bakgrunden finns de fördel-     historien.
5348: 
5349:        Helsingfors den 24 september 1996
5350:                                                                                Minister Arja Alho
5351:                                              KK 581/1996 vp
5352: 
5353: Skriftligt spörsmål581
5354: 
5355: 
5356: 
5357: 
5358:                                     Ulla-Maj Wideroos /sv m.fl.: Om förbud mot innehav av barnpor-
5359:                                          nografi
5360: 
5361: 
5362:                                           Tili Riksdagens Talman
5363: 
5364:    Den senaste tidens händelser har visat att              1 Finland är innehav av barnpornografi i
5365: sexuellt utnyttjande av barn är mer omfattande,         spridningssyfte straffbart. Men innehav för eget
5366: grymmare och mycket mer organiserat än de               bruk är inte kriminaliserat. Den förra regeringen
5367: flesta av oss har kunnat ana. Också den interna-        konstaterade i april 1994 att den kommersiella
5368: tionella konferensen i Stockholm har aktualise-         exp1oateringen av barn förutsätter ändringar av
5369: rat frågan. Barnpornografi, dvs. pornografiska          lagstiftningen och att det kan vara påkallat att
5370: alster där barn utnyttjas i sexuellt syfte, är en del   krimina1isera innehav av barnpornografiska als-
5371: av problemet och det har visat sig vara intimt          ter. Men ingen proposition med detta innehåll
5372: förknippat med övriga former av sexuellt utnytt-        avgavs tili riksdagen. Nu aktualiseras frågan igen
5373: jande av barn. Också här i Finland har polisen          då justitieministeriet står i beråd att föra frågan
5374: beslagtagit barnpornografiska alster: videokas-         om revidering av 1agstiftningen om sedlighets-
5375: setter och materia! avsett att spridas via datanät.     brott tili regeringen under hösten.
5376:     FN:s konvention om barnens rättigheter, som            Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
5377: Finland har undertecknat, ger möjligast klart           ordning 37 § l mom. riksdagsordningen föreskri-
5378: besked om det oacceptabla i att barn utnyttjas i        ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
5379: pornografiskt syfte. Nordiska Rådet har antagit         följande spörsmål:
5380: en rekommendation om åtgärder för att bekäm-
5381: pa barnpornografin. Norge har fungerat som ett                    Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
5382:  f6regångsland i det internationella arbetet för att           ta för att kriminalisera innehav av barn-
5383:  kriminalisera barnpornografi. 1 Sverige torde en              pornografiska alster?
5384: kriminalisering av innehav av barnpornografi
5385: träda i kraft 1999.
5386:      Helsingforsden 3 september 1996
5387: 
5388:           Ulla-Maj Wideroos /sv            Pehr Löv /sv                    Håkan Malm /sv
5389:           Eva Biaudet /sv                  Ola Rosendahl /sv               Klaus Bremer /sv
5390:           Gunnar Jansson /sv               Margareta Pietikäinen /sv       Raimo Tiilikainen /sv
5391: 
5392: 
5393: 
5394: 
5395: 260017
5396: 2                                         KK 581/1996 vp
5397: 
5398: Kirjallinen kysymys 581                                                                     Suomennos
5399: 
5400: 
5401: 
5402: 
5403:                                   Ulla-Maj Wideroos /r ym.: Lapsipomografisten tuotteiden hallussa-
5404:                                       pidon kieltämisestä
5405: 
5406: 
5407:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
5408: 
5409:    Viime aikojen tapahtumat ovat osoittaneet           Suomessa lapsipomografisten tuotteiden hal-
5410: lasten seksuaalisen hyväksikäytön olevan laa-       lussapito levittämistarkoituksessa on rangaista-
5411: jempaa, julmempaa ja paljon järjestäytyneempää      va teko. Omaan käyttöön tapahtuvaa hallussapi-
5412: kuin useimmat meistä ovat osanneet aavistaa-        toa ei ole kriminalisoitu. Edellinen hallitus totesi
5413: kaan. Tukholmassa pidetty kansainvälinen kon-       huhtikuussa 1994, että lasten kaupallinen hyväk-
5414: ferenssi ajankohtaisti myös asian. Lapsipomo eli    sikäyttö edellyttää lainsäädännön muutoksia ja
5415: pomografiset tuotteet, joissa lapsia käytetään      että lapsipomografisten tuotteiden hallussapi-
5416: seksuaalisiin tarkoituksiin, ovat osoittautuneet    don kriminalisointi saattaisi olla aiheellista. Tä-
5417: osaksi tätä ongelmaa ja liittyvän kiinteästi muu-   mänsisältöistä hallituksen esitystä ei kuitenkaan
5418: hun lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Myös      ole annettu eduskunnalle. Nyt kysymys on jäl-
5419: täällä Suomessa poliisi on takavarikoinut lapsi-    leen ajankohtainen, kun oikeusministeriö on vie-
5420: pomografisia tuotteita: videokasetteja ja tieto-    mässä siveysrikoksia koskevan lainsäädännön
5421: verkon kautta levitettäväksi tarkoitettua aineis-   uudistamisen hallituksen käsiteltäväksi.
5422: toa.                                                   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5423:    Suomen allekirjoittama YK:n lapsen oikeuk-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
5424: sia koskeva yleissopimus tekee täysin selväksi,     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
5425: että lasten hyväksikäyttö pomografisessa tarkoi-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5426: tuksessa ei ole hyväksyttävissä. Pohjoismaiden
5427: neuvosto on hyväksynyt suosituksen toimenpi-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5428: teistä lapsipomon torjumiseksi. Norja on ollut              ryhtyä lapsipomografisten tuotteiden
5429: edelläkävijämaa kansainvälisessä työssä lapsi-              hallussapidon kriminalisoimiseksi?
5430: pomon kriminalisoimiseksi. Ruotsissa lapsipor-
5431: nografisten tuotteiden hallussapito kriminalisoi-
5432: taneen vuonna 1999.
5433: 
5434:      Helsingissä 3 päivänä syyskuuta 1996
5435: 
5436:          Ulla-Maj Wideroos /r           Pehr Löv /r                    Håkan Malm /r
5437:          Eva Biaudet /r                 Ola Rosendahl /r               Klaus Bremer /r
5438:          Gunnar Jansson /r              Margareta Pietikäinen /r       Raimo Tiilikainen /r
5439:                                          KK 581/1996 vp                                             3
5440: 
5441: 
5442: 
5443: 
5444:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
5445: 
5446:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Rikoslain kokonaisuudistuksessa on vireillä
5447: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,     yleistä järjestystä vastaan tehtyjä rikoksia koske-
5448: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen   van lainsäädännön uudistaminen. Uudistuksessa
5449: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ulla-Maj     on tarkoitus kriminalisoida sukupuolisiveel-
5450: Wideroosin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-    lisyyttä Ioukkaavan lasta esittävän kuvan hallus-
5451: myksen n:o 581:                                   sapito. Oikeusministeriössä viimeistellään par-
5452:                                                   haillaan esitystä, joka sisältää yleistä järjestystä
5453:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    vastaan tehtyjä rikoksia koskevan rikoslain lu-
5454:        ryhtyä lapsipornografisten tuotteiden      vun sekä kolme muuta rikoslain lukua. Hallituk-
5455:        hallussapidon kriminalisoimiseksi?         sen esitys annettaneen eduskunnan käsiteltäväksi
5456:                                                   kuluvan syksyn aikana.
5457:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
5458: vasti seuraavaa:
5459: 
5460:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1996
5461: 
5462:                                                                  Oikeusministeri Kari Häkämies
5463: 4                                        KK 581/1996 vp
5464: 
5465: 
5466: 
5467: 
5468:                                       Tili Riksdagens Talman
5469: 
5470:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      I totalrevideringen av strafflagstiftningen på-
5471: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-     går som bäst en revidering av lagstiftningen om
5472: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-   brott mot allmän ordning. I samband med denna
5473: man Ulla-Maj Wideroos m.fl. undertecknade          reform är avsikten att kriminalisera innehav av
5474: spörsmål nr 581:                                   sedlighetskränkande bilder av barn. Vid justitie-
5475:                                                    ministeriet fårdigställs som bäst en proposition
5476:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     som omfattar strafflagens kapitel om brott mot
5477:        ta för att kriminalisera innehav av barn-   allmän ordning samt tre andra kapitel i straffla-
5478:        pornografiska produkter?                    gen. Regeringens proposition torde avlåtas till
5479:                                                    riksdagen under denna höst.
5480:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt
5481: anföra följande:
5482: 
5483:      Helsingforsden 18 september 1996
5484: 
5485:                                                                   Justitieminister Kari Häkämies
5486:                                               KK 582/1996 vp
5487: 
5488: Kirjallinen kysymys 582
5489: 
5490: 
5491: 
5492: 
5493:                                     Raimo Holopainen /sd: Liikkuvan poliisin toiminnan turvaamisesta
5494: 
5495: 
5496: 
5497:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
5498: 
5499:     Kihlakuntauudistuksen täytäntöönpane on             nassa kuin kansalaisten muissakin turvallisuus-
5500: paraikaa käynnissä. Sen yhteydessä myös poliisi-        palveluissa? Tämän takia mahdollisista muutok-
5501: toiminnan järjestämisessä tapahtuu melkoisia            sista liikkuvan poliisin organisaatiossa tulisikin
5502: muutoksia, kun entisten nimismiespiirien poliisi-       päättää esim. vasta 2-3 vuoden siirtymäajan
5503: henkilöstö kootaan pääosin kihlakuntavirastoi-          jälkeen. Mm. nuorten hurjat ylinopeudet ja nii-
5504: hin. Tämä merkitsee keskittämistä, minkä seu-           den aiheuttamat kuolonkolarit ovat vakava vies-
5505: rauksena jää suuria alueita pitkien välimatkojen        ti meille kaikille. Tarvitaan tähän johtaneiden
5506: takia hitaampien turvallisuus- ym. palvelujen pii-      syiden tutkintaa ja valistusta, mutta myös teho-
5507: riin. Kiireellistä poliisiapua tarvittaessa kansalai-   kasta liikenteen valvontaa. Mitään hätiköityä ei
5508: set joutuvat odottamaan kauemmin. Tilanne               kannattaisi tehdä.
5509: mahdollistaa herkemmin rikollisen toiminnan li-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
5510: sääntymisen.                                            jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5511:     Samanaikaisesti ollaan uudistamassa myös            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5512: aluehallintoa. Tähän liittyen myös liikkuvan po-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5513: liisin itsellistä organisaatiota oltaisiin romutta-
5514: massa. Liikkuva poliisi on vastannut asiantunte-                  Mitä Hallitus aikoo tehdä liikkuvan
5515: muksella ja erikoisosaamisella liikenteen valvon-              poliisin toiminnan turvaamiseksi vähin-
5516: nasta. Eikö tässä vaiheessa tulisi nimenomaan                  tään entisessä laajuudessa ja johto-orga-
5517: seurata muutama vuosi, kuinka kihlakuntien yh-                 nisaation turvaamiseksi entisenlaisena ai-
5518: teyteen koottu poliisitoimi pystyy vastaamaan                  nakin niin kauan, kun kokemukset kihla-
5519: sille asetettuihin vaatimuksiin, ja aiheuttaako                kuntauudistuksen vaikutuksista poliisin
5520: muutos turvallisuusriskejä niin liikennevalvon-                toiminnassa on saatu?
5521: 
5522:      Helsingissä 3 päivänä syyskuuta 1996
5523: 
5524:                                           Raimo Holopainen /sd
5525: 
5526: 
5527: 
5528: 
5529: 260017
5530: 2                                             KK 582/1996 vp
5531: 
5532: 
5533: 
5534: 
5535:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
5536:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              Poliisipiirien maara vähenee nykyisistä
5537: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           230:stä 90 kihlakuntaan kihlakuntauudistuksen
5538: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         tullessa voimaan 1.12.1996. Siirtyminen suurem-
5539: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo              piin yksiköihin ja harvempaan poliisipiiriverkos-
5540: Holopaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-           toon ei kuitenkaan vastoin yleistä käsitystä ai-
5541: sen n:o 582:                                            heuta poliisimiesten keskittämistä kihlakuntien
5542:                                                         keskuspaikkoihin, vaan poliisitoiminta hoide-
5543:            Mitä Hallitus aikoo tehdä liikkuvan          taan edelleenkin lähes joka kihlakunnassa sa-
5544:         poliisin toiminnan turvaamiseksi vähin-         moista pisteistä käsin kuin aikaisemminkin. Ei
5545:         tään entisessä laajuudessa ja johto-orga-       myöskään ole mitään syytä epäillä, ettei paikal-
5546:         nisaation turvaamiseksi entisenlaisena ai-      lispoliisi, joka tähänkin asti on vastannut suu-
5547:         nakin niin kauan, kun kokemukset kihla-         rimmasta osasta poliisin liikenneturvallisuustyö-
5548:         kuntauudistuksen vaikutuksista poliisin         tä, myös kihlakuntauudistuksenjälkeen kykenisi
5549:         toimintaan on saatu?                            huolehtimaan tästäkin poliisin tehtäväalueesta.
5550:                                                             Liikkuvan poliisin päävastuualueena on pe-
5551:   Vastauksena esitettyyn kysymykseen esitän             rinteisesti ollut liikenteen valvonta pääteillä, kun
5552: kunnioittavasti seuraavaa:                              taas paikallispoliisin toiminta on keskittynyt
5553:                                                         oman poliisipiirin alueelle. Sisäasiainministeriön
5554:     Valtioneuvoston 14. syyskuuta 1995 asetta-          seurantatietojen mukaan lääni- ja piirikohtaiset
5555: man Aluehallinto 2000 -hankkeen läänin- ja piiri-       erot liikenneturvallisuustyön suunnittelussa ja
5556: hallintotyöryhmän alaisuudessa työskennellyt            toteutuksessa ovat olleet huomattavan suuria.
5557: turvallisuusjaosto ehdottaa, että muun muassa               Vakavien liikenneonnettomuuksien ja niiden
5558: liikkuvan poliisin nykyisistä alueyksiköistä muo-       aiheuttamien haittojen vähentäminen edellyttä-
5559: dostetaan jokaisen poliisin lääninjohdon alai-          vät laajaa yhteistyötä ja alueelliset näkökohdat
5560: suuteen oma liikenneturvallisuudesta vastaava           huomioon ottavaa yhteensovitusta. On selvää,
5561: yksikkö paikallispoliisin yksiköiden tapaan.            että yhdenmukaisen koko poliisihallinnon katta-
5562:     Ehdotuksen toteuttaminen terävöittäisi polii-       van liikenneturvallisuustyön tason nostaminen
5563: sin linjaorganisaatiota ja selkeyttäisi vastuu- ja      on mahdollista vain organisaation sisäisin järjes-
5564: johtosuhteita. Järjestely parantaisi edellytyksiä       telyin. Toiminnan kehittämistä ei voida vastai-
5565: käyttää kaikkia lääneihin sijoitettuja poliisire-       suudessakaan perustaa lisääntyvien voimavaro-
5566: sursseja joustavasti alueelliset tarpeet huomioon       jen varaan. Suunniteltu uudistus antaa mahdolli-
5567: ottaen. Johtamisjärjestelmän muutos lisää myös          suuden poistaa nykyisiä toimintojen päällekkäi-
5568: poliisin kykyä osallistua laaja-alaiseen aluetason      syyksiä sekä käyttää tehokkaasti hyväksi poliisin
5569: yhteistyöhön.                                           hallintolain mukaan tällä hetkellä liikkuvalle po-
5570:     Poliisin aluehallinnon kokoaminen toteuttaisi       liisille osoitettua poliisin reservitehtävää.
5571: erityisesti sekä sisäasiain hallinnonalan että polii-       Liikkuvan poliisin osalta on lisäksi todettava,
5572: sin tulossuunnitelmissa jo aiemmin vahvistettuja        että muun muassa valtakunnalliset liikenteen
5573: tulostavoitteita. Poliisin organisaatiota kehite-       valvontaan ja liikenneturvallisuustyöhön liitty-
5574: tään nyt voimakkaasti siihen suuntaan, että po-         vät johtamistehtävät siirrettiin jo vuonna 1991
5575: liisi pystyy kaikilla tasoilla täysipainoisesti, ta-    sisäasiainministeriöön. Lisäksi liikkuva poliisi
5576: loudellisesti ja laadukkaasti vastaamaan sille          uudisti vuoden 1994 alusta ohjausmenettelyään
5577: kuuluvista turvallisuustehtävistä.                      siten, että liikkuvan poliisin alueosastojen päälli-
5578:     Kihlakunnanvirastojen perustamisen jälkeen          köt tekevät vuosittain toimintasopimuksen alu-
5579: sekä toiminnalliset että taloudelliset syyt puolta-     eensa läänien poliisin lääninjohtojen kdnssa.
5580: vat poliisin aluehallinnon uudelleen järjestämistä          Liikkuvan poliisin hoitamat tehtävät Helsin-
5581: eli myös aluetason organisaatioiden kokoamista          ki-Vantaan lentoasemalla ja tasavallan presiden-
5582: suuremmiksi yksiköiksi.                                 tin turvallisuusvartiostona sekä eräät valtakun-
5583:                                           KK 582/1996 vp                                          3
5584: 
5585: nalliset koulutustehtävät selvitetään vielä ennen   jolloin kokemukset kihlakuntauudistuksen vai-
5586: lakiesitysten antamista. Jos lakiesitys hyväksy-    kutuksista ovat jo käytettävissä.
5587: tään, on lain tarkoitus tulla voimaan 1.1.1999,
5588:      Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1996
5589: 
5590:                                                            Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
5591: 4                                            KK 582/1996 vp
5592: 
5593: 
5594: 
5595: 
5596:                                           Tili Riksdagens Talman
5597: 
5598:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-            Antalet polisdistrikt minskar från nuvarande
5599: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          230 till 90 härad när häradsreformen träder i
5600: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        kraft den 1 december 1996. Övergången till stör-
5601: man Raimo Holopainen undertecknade spörs-               re enheter och ett glesare polisdistriktsnät med-
5602: mål nr 582:                                             för i motsats till den allmänna uppfattningen
5603:                                                         dock inte att poliserna koncentreras till härad-
5604:           Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta         enas centrum, utan polisverksamheten kommer
5605:        för att säkerställa rörliga polisens verk-       även i fortsättningen att i så gott somalla härad
5606:        samhet i minst samma utsträckning som            skötas från samma ställen som tidigare. Det
5607:        hittills och för att säkerställa att dess led-   finns inte heller någon orsak att betvivla att inte
5608:        ningsorganisation bibehålls i oförändrad         den lokala polisen, som även hittills har skött
5609:        form åtminstone till dess man fått erfa-         största delen av polisens trafiksäkerhetsarbete,
5610:        renheter av hur häradsreformen påverkar          också efter häradsreformen skall kunna sköta
5611:        polisens verksamhet?                             detta uppgiftsområde inom polisverksamheten.
5612:                                                             Rörliga polisens huvudsakliga ansvarsområ-
5613:   Som svar på detta spörsmål far jag vördsamt           de har traditionellt bestått av trafikövervakning
5614: anföra följande:                                        på huvudvägarna, medan den 1okala polisens
5615:                                                         verksamhet har koncentrerats till området för
5616:     Den säkerhetsdelegation som arbetat under           det egna polisdistriktet. Enligt inrikesministeri-
5617: tillsyn av läns- och distriktsförvaltningsarbets-       ets uppfö1jningsuppgifter har skillnaderna me1-
5618: gruppen inom Projektet Regionalförvaltning              lan länen och distrikten varit exceptionellt stora
5619: 2000, som tillsattes av statsrådet den 14 septem-       när det gällt planeringen och genomförandet av
5620: ber 1995, föreslår att bl.a. rörliga polisens nuva-     trafiksäkerhetsarbetet.
5621: rande regiona1a enheter omvand1as till egna en-             Minskandet av antalet allvarliga trafikolyck-
5622: heter som underställda polisens länsledning an-         or och de o1ägenheter dessa medför förutsätter
5623: svarar för trafiksäkerheten på motsvarande sätt         ett brett samarbete och en samordning som be-
5624: som den lokala polisens enheter.                        aktar regionala aspekter. Det ar givet att en
5625:     Om förslaget genomförs blir polisens linjeor-       enhetlig höjning av nivån på trafiksäkerhetsar-
5626: ganisation enklare och ansvars- och ledningsför-        betet inom hela polisförvaltningen är möjlig en-
5627: hållandena k1arare. Arrangemangen skulle också          dast genom interna arrangemang inom polisor-
5628: förbättra förutsättningarna för en smidig an-           ganisationen. Utvecklingen av verksamheten
5629: vändning av po1isresurserna i alla !än med beak-        kan inte heller i framtiden bygga på ökade resur-
5630: tande av de regionala behoven. Andringarna i            ser. Den planerade reformen ger en möjlighet att
5631: ledningssystemet ökar också polisens förmåga            gallra sådana funktioner som för närvarande
5632: att delta i det övergripande samarbetet på regio-       överlappar varandra samt att på ett effektivt sätt
5633: nal nivå.                                               utnyttja den polisreserv som rörliga polisen en-
5634:     En dylik koncentrering av polisens regional-        ligt polisförvaltningslagen för närvarande utgör.
5635: förvaltning skulle framför allt realisera de resul-         F ör rörliga polisens del kan dessutom konsta-
5636: tatmål som tidigare fastställts såväl inom inrikes-     teras att bl.a. de ledningsuppgifter som anknyter
5637: förvaltningen som i polisens resultatplaner. Poli-      till den riksomfattande trafikövervakningen och
5638: sens organisation utvecklas nu kraftigt i sådan         trafiksäkerhetsarbetet redan år 1991 överfördes
5639: riktning att polisen på varje plan fullödigt och        till inrikesministeriet. Därtill reviderade rörliga
5640: ekonomiskt samt med hög kvalitet kan svara för          polisen vid ingången av 1994 sin styrning så att
5641: de säkerhetsuppgifter som ankommer på den.              cheferna för rörliga polisens regionala avdel-
5642:     Efter inrättandet av häradsämbetena talar           ningar årligen ingår verksamhetsöverenskom-
5643: både funktionella och ekonomiska skäl för en            melser med polisens länsledning i sina Iän.
5644: omorganisering av polisens regionalförvaltning,             Rörliga polisens uppgifter på Helsingfors-
5645: dvs. att även organisationerna på regional nivå         Vanda flygplats och i säkerhetsvaktstyrkan för
5646: sammanförs till större helheter.                        republikens president samt vissa riksomfattande
5647:                                          KK 582/1996 vp                                          5
5648: 
5649: utbildningsuppgifter skall ytterligare utredas     den 1 januari 1999, då erfarenhetema av härads-
5650: innan en proposition föreläggs riksdagen. Om       reformen redan finns att tillgå.
5651: lagförslaget godkänns, avses lagen träda i kraft
5652: 
5653:      Helsingforsden 20 september 1996
5654: 
5655:                                                               Inrikesminister Jan-Erik Enestam
5656:                                             KK 583/1996 vp
5657: 
5658: Kirjallinen kysymys 583
5659: 
5660: 
5661: 
5662: 
5663:                                    Sakari Smeds /skl: Ulkomaalaisviraston toimitilojen sulkemisesta
5664: 
5665: 
5666: 
5667:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
5668: 
5669:    Elokuun alussa tuli tieto Ulkomaalaisviraston      kään voi olla hyvän hallinnon periaatteiden mu-
5670: toimitilojen sulkemisesta homeongelman takia.         kaista. Valtiosääntömme turvaa ihmisarvon
5671: Ongelmaa on eri vaiheissaan tutkittu jo kuukau-       loukkaamattomuuden ja ihmisoikeudet, ja halli-
5672: sien ajan, mutta julkisuudessa olleiden tietojen      tusmuodon eri kohtien mukaan jokaisella on oi-
5673: mukaan sulkemispäätös tuli yllättäen. Normaa-         keus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti
5674: likäytäntö tilojen sulkemisuhan alla lienee se,       ja ilman aiheetonta viivytystä. Myös asetus val-
5675: että ennen vanhojen tilojen sulkemista on katsot-     tion virastojen aukiotosta edellyttää, että virastot
5676: tu vastaavasti toimivat tilat vanhojen tilalle. Nyt   pidetään auki arkipäivisin, myös niissä asioiville.
5677: viraston työntekijät tekevät työtään eri paikoissa       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5678: muissa virastoissa tai jopa kotonaan, mutta           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5679: asiakkaiden ei ole mahdollista ottaa yhteyttä vi-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5680: rastoon muutoin kuin toimittamalla kiireistä          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5681: postia postilaatikkoon.
5682:    Tällainen tilanne on todella erikoinen. On erit-               Mihin toimiin Hallitus on ryhtynyt,
5683: täin poikkeuksellista, että kokonainen virasto                 jotta Ulkomaalaisviraston asiakkaat voi-
5684: sulkee täysin ovensa. Normaalistikaan ei ole ol-               sivat tyydyttävällä tavalla saada asiansa
5685: lut helppoa asioida Ulkomaalaisvirastossa, mut-                hoidetuksi?
5686: ta nyt se on täysin mahdotonta, mikä ei miten-
5687: 
5688:      Helsingissä 3 päivänä syyskuuta 1996
5689: 
5690:                                            Sakari Smeds /skl
5691: 
5692: 
5693: 
5694: 
5695: 260017
5696: 2                                           KK 583/1996 vp
5697: 
5698: 
5699: 
5700: 
5701:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
5702: 
5703:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ranantajalle vuokrasopimuksen lakanneeksi
5704: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         28.8.1996 sen jälkeen, kun Uudenmaan työsuoje-
5705: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       lupiirin työsuojelutoimisto oli vahvistanut käyt-
5706: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sakari           tökiellosta annetun ilmoituksen. Uusien toimiti-
5707: Smedsin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          lojen etsiminen aloitettiin kuitenkin välittömästi,
5708: n:o 583:                                              kun käyttökiellon uhka tuli esille heinäkuussa
5709:                                                       1996. Ulkomaalaisvirasto solmi vuokrasopi-
5710:           Mihin toimiin Hallitus on ryhtynyt,         muksen uusista toimitiloista 30.8.1996.
5711:        jotta Ulkomaalaisviraston asiakkaat voi-          Ulkomaalaisviraston toiminta ei käyttökiel-
5712:        sivat tyydyttävällä tavalla saada asiansa      lon johdosta lakannut, vaikkakin toiminta huo-
5713:        hoidetuksi?                                    mattavasti vaikeutui. Sisäasiainministeriö osoitti
5714:                                                       Ulkomaalaisviraston käyttöön poikkeusajan
5715:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          työskentelyä varten toimitiloja mm. asiakirjojen
5716: vasti seuraavaa:                                      kirjaamiseen, päätösten valmisteluun ja puhelin-
5717:                                                       tiedusteluihin vastaamista varten. Virastolie toi-
5718:    Uudenmaan työsuojelupiirin työsuojelutar-          mitettavia asiakirjoja vastaanotettiin Helsingin
5719: kastaja asetti Ulkomaalaisviraston käytössä ol-       poliisilaitoksen tiloissa. Asiakaspalvelu ei puut-
5720: leet tilat käyttökieltoon 1.8.1996. Käyttökiellon     tuneiden atk-yhteyksien vuoksi voinut vastata
5721: perusteissa viitattiin työterveyslääkärin työ-        niihin tiedusteluihin, jotka olisivat edellyttäneet
5722: suojeluviranomaisille 3. 7.1996 antamaan lausun-      tarkistusta ulkomaalaisrekisteristä. Koska pää-
5723: toon, jossa todettiin henkilöstön altistuneen ho-     töksiä valmistelevat virkamiehet eivät voineet
5724: meelle. Kielto tuli voimaan välittömästi, ja viras-   elokuussa osallistua puhelinpalveluun, päätök-
5725: ton oli noudatettava sitä rikosoikeudellisen seu-     siä valmistui esimerkiksi turvapaikka-asioissa
5726: raamuksen uhalla. Käyttökieltopäätöksessä kat-        jopa keskimääräistä enemmän.
5727: sotaan, että olosuhteet työpaikalla aiheuttavat          Ulkomaalaisvirasto tiedotti poikkeuksellisis-
5728: työntekijöille välittömän terveyden menettä-          ta oloista mm. lehdistötiedotteilla, päivälehtien
5729: misen vaaran. Vastaavia käyttökieltoja ei tiettä-     ilmoituksilla, puhelinvaihteen viestillä sekä toi-
5730: västi ole home- ja kosteusvaurioiden takia aikai-     mitiloissa näkyvissä olleilla ilmoituksilla, joissa
5731: semmin annettu, joten tässä suhteessa käyttö-         kerrottiin tilanne ja se, kuinka virastoon voi olla
5732: kielto oli ratkaisu, jota ei kohtuudella pystytty     yhteydessä poikkeusaikana.
5733: ennakoimaan.                                             Ulkomaalaisvirasto muutti uuden vuokran-
5734:    Virasto ei voinut solmia uutta vuokrasuhdetta      antajan osoittamiin tiloihin syyskuun alussa.
5735: ennen aikaisemman vuokrasuhteen purkamista,           Asiakaspalvelu avattiin 9.9.1996. Asiakaspalve-
5736: mikä vaati virastolta selvää näyttöä työtiloissa      lun toiminta on nyt normalisoitunut. Ulkomaa-
5737: työskentelemisestä aiheutuvasta terveydellisestä      laisviraston muukin toiminta on pyritty saamaan
5738: vaarasta. Ulkomaalaisvirasto ilmoitti vuok-           mahdollisimman nopeasti normaaliksi.
5739: 
5740:      Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1996
5741: 
5742:                                                                Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
5743:                                             KK 583/1996 vp                                               3
5744: 
5745: 
5746: 
5747: 
5748:                                         Tili Riksdagens Talman
5749: 
5750:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       Ia 28.8.1996 efter det att arbetarskyddskontoret
5751: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-        vid Nylands arbetarskyddsdistrikt hade bekräf-
5752: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-      tat meddelandet om användningsförbudet. För-
5753: man Sakari Smeds undertecknade spörsmå1 nr            handlingar för att finna nya lokaler inleddes
5754: 583:                                                  omedelbart då hotet om användningsförbudet
5755:                                                       kom upp i juli 1996. Utlänningsverket ingick ett
5756:           Vilka åtgärder har Regeringen vidtagit      hyresavtal om nya lokaler 30.8.1996.
5757:        för att Utlänningsverkets kunder kan få            Utlänningsverkets verksamhet upphörde inte
5758:        sina ärenden omskötta på ett tillfredsstä1-    på grund av användningsförbudet, även om
5759:        1ande sätt?                                    verksamheten försvårades avsevärt. lnrikesmi-
5760:                                                       nisteriet ställde lokaler tili Utlänningsverkets för-
5761:   Sam svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt         fogande tili att arbete under den exceptionella
5762: anföra följande:                                      tiden, bl.a. registrering av dokument, förbere-
5763:                                                       dande av beslut och svar på telefonförfrågningar
5764:     Skyddsinspektören vid Nylands arbetar-            kunde utföras. Dokument adresserade tili Utlän-
5765: skyddsdistrikt utfårdade 1.8.1996 användnings-        ningsverket mottogs i lokaler för Helsingfors po-
5766: förbud för de lokaler som disponerades av Utlän-      lisinrättning. Eftersom ADB-förbindelserna fat-
5767: ningsverket. 1 motiveringen tili användningsför-      tades kunde kundtjänsten inte svara på de frågor
5768: budet hänvisades tili företagsläkarens utlåtande      som förutsatte kontroll i utlänningsregistret. Ef-
5769: tili arbetarskyddsmyndigheterna 3. 7.1996, där        tersom de tjänstemän som bereder beslut inte
5770: det konstaterades att personalen blivit utsatt för    kunde deltai telefontjänsten i augusti, överskred
5771: mögel. Förbudet trädde i kraft omedelbart, och        antalet slutförda beslut tili exempel i asylärenden
5772: Utlänningsverket var tvunget att rätta sig efter      även genomsnittet.
5773: detta under hotet om straffrättslig verkan. 1 an-         Utlänningsverket meddelade om de exceptio-
5774: vändningsförbudet anses att förhållandena på          nella förhållandena bl.a. via pressmeddelanden,
5775: arbetsplatsen medför en omedelbar fara för ar-        annonser i dagstidningar, telefonväxelns medde-
5776: betstagarnas hälsa. Motsvarande användnings-          lande samt annonser uppsatta i verkets lokaler. 1
5777: förbud på grund av mögel- och fuktighetsskador        dessa annonser berättade man om situationen
5778: har veterligen inte utfårdats tidigare, så att an-    och om möjligheten att kontakta verket under
5779: vändningsförbudet i detta avseende var en lös-        den exceptionella tiden.
5780: ning som med fog inte kunde förutses.                     1 början av september flyttade Utlänningsver-
5781:     Utlänningsverket kunde inte ingå ett nytt         ket in i de nya lokaler som en ny hyresvärd ställt
5782: hyresförhållande förrän det tidigare hyresförhål-     tili dess förfogande. Kundtjänsten öppnades
5783:  landet hade upphävts, vilket krävde av verket ett    9.9.1996. Kundtjänsten fungerar nu normalt.
5784:  tydligt bevis på att arbetet i dessa arbetslokaler   Man har också så snabbt som möjligt försökt
5785:  medförde en hälsorisk. Utlänningsverket medde-       återställa den övriga verksamheten vid Utlän-
5786:  lade hyresvärden att hyresavtalet upphört att gäl-   ningsverket tili det normala.
5787: 
5788:      Helsingfors den 19 september 1996
5789: 
5790:                                                                    lnrikesminister Jan-Erik Enestam
5791:                                             KK 584/1996 vp
5792: 
5793: Kirjallinen kysymys 584
5794: 
5795: 
5796: 
5797: 
5798:                                    Sakari Smeds /skl: Vaalilainsäädännön uudistamisesta
5799: 
5800: 
5801:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
5802: 
5803:    Kansanvaltaisen demokratian totmtmtsen             kyistä oikeudenmukaisemmaksi, voitaisiin kan-
5804: kannalta on olennaisen tärkeää, että kansalais-       sanedustajien määrää vähentää esimerkiksi
5805: ten tahto ja sen muutokset heijastuvat mahdolli-       150:een ja siten aikaansaada hallinnoita perään-
5806: simman suoraan eduskunnan kokoonpanoon.               kuulutettuja säästöjä. Lisäksi uutena kysymyk-
5807:     Maassamme tällä hetkellä käytössä oleva vaa-      senä nousee esille vaalipiirien lukumäärän ja
5808: lijärjestelmä ei kuitenkaan tästä keskeisestä nä-     mahdollisen uuden aluehallinnon välinen suhde
5809: kökulmasta käsin ole optimaalinen. Vaaleissa          pidemmällä aikavälillä.
5810: samantasoisen prosentuaalisen kannatuksen                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
5811: saaneet puolueet voivat saada hyvinkin eri mää-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5812: rän kansanedustajia riippuen puolueiden kanna-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5813: tuksen alueellisesta rakenteesta ja vaaliliittoutu-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5814: misesta. Samalla vaalijärjestelmä pääsääntöisesti
5815: suosii suuria ryhmiä pienimpien kustannuksella.                   Miten Hallitus aikoo turvata sen, että
5816:     ED-jäsenyydestä aiheutuva päätösvallan vä-                 jokaisella äänellä on valtakunnallisissa
5817: heneminen eduskunnalta ja toisaalta aluehallin-                vaaleissa yhtäläinen arvo, ja
5818: non uudistaminen ovat luoneet tilanteen, jossa                    miten Hallitus suhtautuu vaalipiiri-
5819: on tarpeellista huolellisesti arvioida koko vaali-             jaon muutoksiin osana aluehallinnon uu-
5820: lainsäädännön tulevaisuutta.                                   distamista?
5821:     Mikäli vaalilainsäädäntöä muutettaisiin ny-
5822: 
5823:      Helsingissä 3 päivänä syyskuuta 1996
5824: 
5825:                                            Sakari Smeds /skl
5826: 
5827: 
5828: 
5829: 
5830:  260017
5831: 2                                           KK 584/1996 vp
5832: 
5833: 
5834: 
5835: 
5836:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
5837: 
5838:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        läisen äänioikeuden voidaan kuitenkin katsoa
5839: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         meillä toteutuvan niin hyvin kuin se omaksutun
5840: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       vaalijärjestelmän mukaan on mahdollista.
5841: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sakari              Eri aikoina tehdyt ehdotukset suhteellisuuden
5842: Smedsin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          parantamiseksi eivät ole johtaneet vaalijärjestel-
5843: n:o 584:                                              män tarkistamiseen. Viimeksi kysymystä mah-
5844:                                                       dollisuudesta parantaa vaalijärjestelmän suhteel-
5845:           Miten Hallitus aikoo turvata sen, että      lisuutta käsiteltiin vaalilakien tarkistamistoimi-
5846:        jokaisella äänellä on valtakunnallisissa       kunnassa, mutta toimikunta ei vuonna 1989 jät-
5847:        vaaleissa yhtäläinen arvo, ja                  tämässään mietinnössä (Komiteanmietintö
5848:           miten Hallitus suhtautuu vaalipiiri-        1989:38) tehnyt asiassa ehdotusta. Tämän jäl-
5849:        jaon muutoksiin osana aluehallinnon uu-        keen kysymys vaalijärjestelmän perusteiden
5850:        distamista?                                    muuttamisesta ei ole hallituksen piirissä ollut
5851:                                                       esillä, eikä tämän kysymyksen selvittäminen
5852:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kuulu myöskään oikeusministeriön 27.3.1996
5853: vasti seuraavaa:                                      asettaman vaalilakien yhtenäistämistoimikun-
5854:                                                       nan tehtäviin.
5855:    Suhteellisuusperiaate omaksuttiin Suomen              Valtiopäiväjärjestyksen 4 §:n mukaan maan
5856: vaalijärjestelmään erääksi sen keskeisistä peri-      tulee eduskuntavaaleja varten olla jaettuna vä-
5857: aatteista jo vuonna 1906. Kullekin yhteiskunnas-      hintään kahteentoista ja enintään kahdeksaan-
5858: sa vallitsevalleeri ajatussuunnalle haluttiin antaa   toista vaalipiiriin. Kansanedustajain vaaleista
5859: niitä kannattavien suuruuden mukainen vaiku-          annetun lain (391/69) 1 §:n mukaan maa on
5860: tusmahdollisuus valittaessa edustajia eduskun-        jaettu viiteentoista vaalipiiriin. Jos vaalipiirien
5861: taan. Toisaalta myös alueellinen edustavuus ha-       määrä halutaan pienemmäksi kuin kaksitoista,
5862: luttiin turvata eduskunnassa jakamalla maa vaa-       tulee perustuslakia muuttaa. Hallituksen piiris-
5863: lipiireihin. Vaalin tuloksen laskentatavaksi otet-    sä on sovittu, että vaalipiirijaon muutoksia ei
5864: tiin tuolloin perustuslakivaliokunnankin "täysin      tehdäaluehallinnon uudistamisen yhteydessä.
5865: oikeudenmukaiseksi" katsoma niin sanottu              Asiaa koskevia erillishankkeitakaan ei ole vi-
5866: d'Hondtin menetelmä.                                  reillä eikä suunniteltu toteutettaviksi myöhem-
5867:    Täysin matemaattisesti suhteellisuus ei kuiten-    minkään. Jo nyt voidaan vaalipiirejä pitää kan-
5868: kaan toteudu. Epäsuhdetta aiheuttavat tietyssä        sainvälisesti verraten suurina ajatellen myös ää-
5869: määrin myös erot vaalipiirien koossa ja vaalilii-     nestäjien mahdollisuutta tuntea vaalipiirinsä
5870: tot niihin yhtyneiden puolueiden kesken.Yhtä-         ehdokkaat.
5871: 
5872:      Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1996
5873: 
5874:                                                                      Oikeusministeri Kari Häkämies
5875:                                                KK 584/1996 vp                                              3
5876: 
5877: 
5878: 
5879: 
5880:                                            Tili Riksdagens Talman
5881: 
5882:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              att denlika rösträtten hos oss fårverkligas så bra
5883: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande              som det är möjligt enligt det anammade valsät-
5884: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          tet.
5885: dagsman Sakari Smeds undertecknade spörsmål                 De förslag som vid olika tidpunkter har fram-
5886: nr 584:                                                  lagts i syfte att förbättra proportionaliteten har
5887:                                                          inte lett tili en revidering av valsystemet. Senast
5888:              På vilket sätt ämnar Regeringen säker-      har frågan om möjligheten att förbättra valsyste-
5889:           ställa att varje röst är likvärdig i riksom-   mets proportionalitet behandlats i kommissio-
5890:           fattande vai, och                              nen för revision av vallagarna, meni sitt betän-
5891:              hur förhåller sig Regeringen till en änd-   kande som avläts år 1989 (kommittebetänkande
5892:           ring av valkretsindelningen som ett led i      1989:38) lade kommissionen inte fram några för-
5893:           reformen av regionalförvaltningen?             slag. Efter detta har frågan om en ändring av
5894:                                                          grunderna för valsystemet inte behandlats inom
5895:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            regeringen. I mandatet för den av justitieministe-
5896: anföra följande:                                         riet 27.3.1996 tillsatta kommissionen för fören-
5897:                                                          hetligande av vallagarna ingår heller inte att utre-
5898:    Proportionalitetsprincipen anammades som              da denna fråga.
5899: en central princip i det finska valsystemet redan            Enligt 4 § riksdagsordningen skall landet för
5900: 1906. Man ville ge samtliga åsiktsriktningar som         vai av riksdagsmän vara indelat i minst tolv och
5901: rådde i samhället påverkningsmöjligheter enligt          högst aderton valkretsar. Enligt 1 § lagen om
5902: antalet människor som understödde inriktningen           riksdagsmannaval (391/69) är landet för vai av
5903: vid vai av ledamöter i riksdagen. Å andra sidan          riksdagsmän indelat i femton valkretsar. Om
5904: ville man också säkerställa den geografiska re-          man vill minska antalet valkretsar så att de un-
5905: presentativiteten i riksdagen genom att dela in          derstiger tolv, måste grundlagen ändras. Inom
5906: Iandet i valkretsar. Som beräkningssätt för valre-       regeringen har man kommit överens om att änd-
5907: sultatet antogs då det s.k. d'Hondtska systemet,         ringar i valkretsindelningen inte görs i samband
5908: som även av grundlagsutskottet vid tidpunkten            med reformen av regionalförvaltningen. Några
5909: ansågs som "helt rättvist".                              särprojekt som gäller denna fråga är heller inte
5910:     Proportionaliteten förverkligas emellertid           aktuella, och sådana har heller inte planerats att
5911: inte helt matematiskt. I viss mån förorsakar ock-        förverkligas senare. Redan nu kan valkretsarna i
5912: så skillnaderna i valkretsarnas storlek samt val-        en internationell jämförelse anses rätt stora även
5913: förbunden mellan de partier som ingått valfår-           med tanke på de röstandes möjligheter att känna
5914: bundet disproportion. Det kan emellertid anses           kandidaterna isin valkrets.
5915: 
5916:      Helsingforsden 19 september 1996
5917:                                                                         Justitieminister Kari Häkämies
5918:                                             KK 585/1996 vp
5919: 
5920: Kirjallinen kysymys 585
5921: 
5922: 
5923: 
5924: 
5925:                                    Säde Tahvanainen /sd: Sisävesiliikenteen saastevaikutusten vähen-
5926:                                       tämisestä
5927: 
5928: 
5929:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
5930: 
5931:    Suomen ympäristöä ja vesistöjä pidetään kan-       pilssivesien suhteen synny. Myös Suomessa voi-
5932: sainvälisesti ottaen suhteellisen puhtaina ja luon-   taisiin ottaa käyttöön varmuusjärjestelmä, jossa
5933: nonmukaisina. Ympäristön pilaantuminenjajä-           pilssivesihanat siihen liittyvine järjestelmineen si-
5934: temäärän kasvu ovat kuitenkin jatkuvia uhkia,         netöitäisiin laivan lähtiessä satamasta ja vastaa-
5935: minkä johdosta Suomen ympäristönsuojelunor-           vasti sinetöinnin tarkistus suoritettaisiin laivan
5936: meja on pyritty kiristämään.                          palatessa satamaan. Järjestelmän piiriin voisivat
5937:    Suomen sisävesien päästörasitus kasvaa jat-        kuulua suuret sisävesiliikennettä ammatillisesti
5938: kuvasti saasteiden lisääntyessä. Vesistöjen tilaa     harjoittavat laivat. Järjestelmän ylläpitämiseen
5939: tutkitaan ja ongelmien korjaamiseksi pyritään         ja tarkistuksiin pitäisi varata tarvittava määrä
5940: luomaan lakeja ja muita säädöksiä. Yksi sisäve-       resursseja ja henkilöstöä.
5941: sien saastumista lisäävä tekijä ovat sisävesilaivo-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
5942: jen pilssivedet, jotka varovaisuudestakin huoli-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5943: matta usein joutuvat suoraan vesistöihin.             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5944:    Jotta pilssivedet eivät joutuisi vesistöihin ja    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5945: lisäisi näin vesien saastumista ja kuormitusta, on
5946: muutamissa Euroopan maissa ja mm. Yhdysval-                     Aikooko Hallitus ottaa käyttöön jär-
5947: loissa otettu sisävesiliikenteessä käyttöön järjes-          jestelmän, jossa sisävesilaivojen päästä-
5948: telmä, jossa pilssivesipumput ja siihen johtavat             miä saasteita valvottaisiinja ehkäistäisiin
5949: hanat sinetöidään. Sinetöinnillä varmistetaan,               esim. pilssivesipumppujen sinetöinnillä?
5950: ettei väärinkäytö~siä tai vahinkoja likaavien
5951: 
5952:      Helsingissä 3 päivänä syyskuuta 1996
5953: 
5954:                                          Säde Tahvanainen /sd
5955: 
5956: 
5957: 
5958: 
5959:  260017
5960: 2                                             KK 585/1996 vp
5961: 
5962: 
5963: 
5964: 
5965:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
5966: 
5967:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           miota siihen, että sisävesiliikenteessä olevien
5968: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            alusten pilssivesijärjestelmät ovat määräysten
5969: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          mukaisia eikä aluksilla ole laittomia pilssivesien
5970: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Säde Tah-           veteensyöttölinjoja. Eräiden alusten osalta on
5971: vanaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            myös vaadittu pilssivesisäiliöiden suurentamista.
5972: n:o 585:                                                    Järvi-Suomen alueella on noin 40 pilssivesien
5973:                                                          vastaanottopistettä, joita merenkulkulaitos pi-
5974:            Aikooko Hallitus ottaa käyttöön jär-          tää riittävänä määränä.
5975:         jestelmän, jossa sisävesilaivojen päästä-           Merenkulkulaitos on aloittanut syyskuun 1
5976:         miä saasteita valvottaisiin ja ehkäistäisiin     päivänä kolme kuukautta kestävän kampanjan,
5977:         esim. pilssivesipumppujen sinetöinnillä?         jonka aikana laitoksen merenkuluntarkastajat
5978:                                                          ottavat laivojen öljypäiväkirjat tehotarkastuk-
5979:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             seen satamissa tehtävien Port State Control
5980: vasti seuraavaa:                                         -tarkastusten yhteydessä. Öljypäiväkirjaan tulee
5981:                                                          merkitä tiedot laivalle otetuista polttoaineista ja
5982:    Aluksista aiheutuvan vesien pilaantumisen             voiteluöljyistä s~kä laivalle kertyvistäjäteöljyistä
5983: ehkäisemisestä annetun lain (300/79) 10 §:n mu-          ja pilssivesistä. Oljypäiväkirjaan on myös merkit-
5984: kaan öljyn tai öljypitoisen seoksen päästäminen          tävä, mihin jäteöljyt ja pilssivedet on toimitettu
5985: aluksista veteen on Suomen vesialueella, sekä            laivalta. Kampanjan yhteydessä tarkastetaan
5986: sisävesillä että aluevesillä, kielletty. Öljyn tai öl-   myös Saimaan alueella purjehtivien alusten öljy-
5987: jypitoisen seoksen päästäminen veteen suomalai-          päiväkirjoja.
5988: sesta aluksesta on aluksista aiheutuvan vesien               Helsingin komission merenkulkukomitean
5989: pilaantumisen ehkäisemisestä annetun asetuksen           alaisuudessa on käynnissä projekti, jossa tutki-
5990: (635/93) 3 §:n nojalla kielletty myös Suomen vesi-       taan muun muassa mahdollisuutta säätää uusia
5991: alueen ulkopuolella Marpol 73178 -yleissopi-             laivoja ja pienveneitä koskevia ympäristönsuoje-
5992: muksessa määrätyin poikkeuksin.                          lumääräyksiä. Lisäksi tutkitaan mahdollisuutta
5993:    Tämä tarkoittaa sitä, että Suomen vesialueelia        harmonisoida jätehuoltomaksuja ja määräysten
5994: ei saa mereen päästää edes pilssivesiseparaatto-         rikkomisesta seuraavia sanktioita. Työryhmän
5995: rin kautta puhdistettua pilssivettä, jonka öljypi-       on määrä saada työnsä valmiiksi vuoden 1997
5996: toisuus on alle 15 ppm (alle 15 miljoonasosaa            loppuun mennessä. Suomi osallistuu aktiivisesti
5997: öljyä litrassa pilssivettä).                             työryhmän työhön.
5998:    Merenkulkuhallituksen määräysten mukai-                   Edellä esitetyn perusteella hallitus. ei näe tar-
5999: sesti sisävesi- ja rannikkoliikenteeseen katsaste-       peelliseksi tässä vaiheessa säätää uusia pilssivesi-
6000: tuissa aluksissa tulee olla riittävän suuret säiliöt     järjestelmien sinetöintiä koskevia säännöksiä.
6001: ja pilssivesien maihinsyöttölinja pilssivesien va-       Merenkulkulaitoksella ei myöskään ole pilssive-
6002: rastointia ja maihinsyöttöä varten. Järvi-Suo-           sijärjestelmien sinetöinnin suorittamiseen ja val-
6003: men merenkulkupiirin merenkuluntarkastajat               vontaan tarvittavia resursseja.
6004: ovat viime vuosina kiinnittäneet erityistä huo-
6005: 
6006:      Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1996
6007: 
6008:                                                                    Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
6009:                                             KK 585/1996 vp                                            3
6010: 
6011: 
6012: 
6013: 
6014:                                         Tili Riksdagens Talman
6015: 
6016:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      överens med bestämmelserna och att fartygen
6017: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        inte har olagliga rörledningar för tömning av
6018: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      slagvatten överbord. För vissa fartygs del har det
6019: man Säde Tahvanainen undertecknade spörsmål           också krävts en förstoring av slagvattentankar-
6020: nr 585:                                               na.
6021:                                                          lnom lnsjöfinland finns det ca 40 mottag-
6022:           Ämnar Regeringen ta i bruk ett sy-          ningsanordningar för slagvatten, och Sjöfarts-
6023:        stem, där utsläpp från insjöfartyg överva-     verket anser att antalet är tillräckligt.
6024:        kas och förhindras, t.ex. genom förseg-           Sjöfartsverket inledde den 1 september en
6025:        ling av länspumparna?                          kampanj som pågår 3 månader. Under den tar
6026:                                                       verkets sjöfartsinspektörer fartygens oljedag-
6027:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         böcker under intensiv granskning i samband med
6028: anföra följande:                                      de hamnstatskontroller som utförs i hamnarna. 1
6029:                                                       oljedagboken skall införas uppgifter om den
6030:    Enligt 10 § lagen om förhindrande av vattnens      mängd bränsle och smörjolja som tagits ombord
6031: förorening, förorsakad av fartyg (300/79) är ut-      på båten samt om den mängd spillolja och slag-
6032: släpp i vattnet av olja eller oljehaltig blandning    vatten som samlas ombord. 1 oljedagboken skall
6033: från fartyg f6rbjudet på finskt vattenområde,         också antecknas vart spilloljan och slagvattnet
6034: både på insjöarna och på territorialvattnen. Med      har forslats från båten. 1 samband med kampan-
6035: stöd av 3 § förordningen om förhindrande av           jen granskas också oljedagböckerna på de fartyg
6036: vattnens förorening, förorsakad av fartyg (635/       som seglar på Saimenområdet.
6037: 93) är utsläpp av olja eller oljehaltig blandning i      Ett projekt underlydande Helsingforskom-
6038: vattnet från finska fartyg f6rbjudet även utanför     missionens sjöfartskommitte pågår som bäst och
6039: finskt vattenområde, med undantag f6r vad som         där undersöks bl.a. möjligheten att utfårda nya
6040: bestäms i Marpol 73/78-konventionen.                  miljövårdsbestämmelser som gäller fartyg och
6041:    Detta innebär att på finskt vattenområde får i     småbåtar. Dessutom undersöks möjligheten att
6042: havet inte släppas ut ens sådant slagvatten som       harmonisera avfallshanteringsavgifterna och de
6043: rengjorts genom en slagvattenseparator och vars       sanktioner som följer av brott mot bestämmelser-
6044: oljehalt är under 15 ppm (under 15 delar olja per     na. A vsikten är att arbetsgruppen skall få sitt
6045: miljon i en liter slagvatten).                        arbete fårdigt före utgången av 1997. Finland
6046:    1 enlighet med Sjöfartsstyrelsens bestämmel-       deltar aktivt i arbetsgruppens arbete.
6047: ser skall de fartyg som besiktats för insjö- och         På grundval av det ovan anförda anser reger-
6048: kustfart ha tillräckligt stora tankar och en land-    ingen att det inte är nödvändigt att i detta skede
6049: anslutning för lagring och landpumpning av slag-      utfårda nya stadganden som gäller f6rsegling av
6050: vatten. Sjöfartsinspektörerna vid lnsjöfinlands       slagvattensystem. Dessutom har sjöfartsverket
6051: sjöfartsdistrikt har under de senaste åren fåst       inte heller några sådana resurser som krävs f6r
6052: särskild uppmärksamhet vid att slagvattenssyste-      utförandet och övervakningen av förseglingen av
6053: men på fartyg i trafik på inre farvatten stämmer      slagvattensystemen.
6054:      Helsingforsden 20 september 1996
6055: 
6056:                                                                   Trafikminister Tuula Linnainmaa
6057:                                            KK 586/1996 vp
6058: 
6059: Kirjallinen kysymys 586
6060: 
6061: 
6062: 
6063: 
6064:                                   Tapio Karjalainen /sd: Opiskelijoille myönnettävästä toimeentulo-
6065:                                      tuesta
6066: 
6067: 
6068:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
6069: 
6070:    Viime vuosina kunnalliseen toimeentulotu-         litoimistot suurimmilla paikkakunnilla. Kun
6071: keen tehdyt linjaukset ovat johtaneet siihen,        esim. Oulussa huhtikuussa kuluu toimeentulotu-
6072: että viimesijaisen toimeentulotuen piiriin on tul-   keen 4,5-5 milj. mk, kuluu kesäkuussa ja heinä-
6073: lut uusi asiakasryhmä, opiskelijat. Opiskelijat      kuussa yli 8 milj. mk/kk. Pääosin tuen kasvu
6074: hakevat kesäajan toimeentuloturvan kunnan            johtuu opiskelijoiden hakemusten määrän kas-
6075: sosiaalitoimistosta. Toimeentuloturvan tulkinto-     vusta. Kesän kuukausina vakituinen henkilö-
6076: jen vuoksi vanhempien varallisuudella ja tulota-     kunta on vuosilomalla, ja sijaismäärärahoista-
6077: solla ei ole juurikaan merkitystä tuen tarvetta      han kunnat säästävät kautta linjan. Kesän ajaksi
6078: arvioitaessa, kun kyseessä on kodin ulkopuolella     supistunut henkilökunta palvelee lähestulkoon
6079: asuva täysi-ikäinen opiskelija. Esimerkiksi Ou-      pelkästään opiskelijoita, jolloin muut asiakas-
6080: lun kaupungissa opiskelijoiden osuus asiakkaista     ryhmät - köyhät, lastensuojeluperheet jne. -
6081: on viime vuosina kohonnut 30 %:iin. Tänä vuon-       jäävät palvelemaHa tai huonolle palvelulle.
6082: na ilmeisesti tuo prosenttiosuus tullaan ylittä-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
6083: mään.                                                jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6084:    Asiantuntijoiden mukaan opiskelijoiden kesä-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6085: ajan toimeentulon taso on toimeentulotuen las-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6086:  kennan johdosta korkeampi kuin lukukausien
6087: aikana. Keskimääräisesti toimeentulotukea ano-                  Toteutuuko opiskelijoiden kesäajan
6088:  vaa opiskelijaa kohti myönnetään n. 10 000 mk/             toimeentuloturvassa viimesijaisen toi-
6089:  kesäkausi. Toimeentulotuen hakemisesta on tul-             meentulotuen asiallinen tarkoitus,
6090: lut varteenotettava vaihtoehto elää lomakausi                   tulisiko perusturvan maksatus opiske-
6091:  suhteellisen hyvätasoisesti. Tällä on vaikutusta           lijoiden osalta siirtää mahdollisimman
6092:  työn hakemisen innokkuuteen loma-aikoina.                  pian Kelalle, ja
6093:  Sana "helpon rahan" saamisesta kiertää.                        olisiko syytä harkita toimeentulotuen
6094:     Opiskelijat ruuhkauttavat kesäaikana sosiaa-            vastikkeellisuutta työn muodossa?
6095: 
6096:      Helsingissä 4 päivänä syyskuuta 1996
6097:                                         Tapio Karjalainen /sd
6098: 
6099: 
6100: 
6101: 
6102: 260017
6103: 2                                          KK 586/1996 vp
6104: 
6105: 
6106: 
6107: 
6108:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
6109: 
6110:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       on tehty erilaisia kaavailuja siitä, että toimeentu-
6111: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        lotuen myöntämisen ehdoksi asetettaisiin jon-
6112: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      kinlaisen työpalvelun suorittaminen. Hallituk-
6113: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tapio           sen asettama kannustinloukkutyöryhmä on vast-
6114: Karjalaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       ikään selvittänyt toimeentulotuen rakenteen ja
6115: sen n:o 586:                                         myöntämisedellytysten kehittämistä nimen-
6116:                                                      omaan työhön kannustavuuden näkökulmasta.
6117:           Toteutuuko opiskelijoiden kesäajan         Tämän työryhmän tarkasteluun ei ole sisältynyt
6118:        toimeentuloturvassa viimesijaisen toi-        erityistä työn vastikkeellisuuden edellyttämistä
6119:        meentulotuen asiallinen tarkoitus,            tuen myöntämisen ehtona. Myöskään ministe-
6120:            tulisiko perusturvan maksatus opiske-     riössä ei ole tässä vaiheessa valmisteilla tällaisten
6121:        lijoiden osalta siirtää mahdollisimman        järjestelmien käyttöönottoa. Ministeriö kuiten-
6122:        pian Kelalle, ja                              kin seuraa esimerkiksi Tanskassa toteutetuista
6123:            olisiko syytä harkita toimeentulotuen     järjestelyistä saatuja kokemuksia.
6124:        vastikkeellisuutta työn muodossa?                Kysymyksessä kysytään myös, tulisiko perus-
6125:                                                      turvan maksatus opiskelijoiden osalta siirtää
6126:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          mahdollisimman pian Kelalle. Ministeriön käsi-
6127: taen seuraavaa:                                      tyksen mukaan kysymys liittyy lähinnä siihen,
6128:                                                      tulisiko toimeentulotuen ns. normitettavissa ole-
6129:     Kysymyksessä todetaan, että opiskelijat ovat     van osan toimeenpano siirtää kokonaisuudes-
6130: hakeneet ja saaneet kesäaikana, jolloin opintotu-    saan kansaneläkelaitoksen tehtäväksi, mitä mm.
6131: kea ei yleensä makseta, aiempaa useammin toi-        selvitysmies Heikki Koski on valtion ja kuntien
6132: meentulotukea. Sosiaali- ja terveysministeriön       tehtävienjaon ja valtionosuusjärjestelmän kehit-
6133: käsityksen mukaan tämä johtuu lähinnä maan           tämistä koskevissa ehdotuksissaan esittänyt (SM
6134: huonosta työllisyystilanteesta. Paremman työlli-     6/1996).
6135: syystilanteen aikana opiskelijat hakeutuivat ja          Sosiaali- ja terveysministeriön mielestä ehdo-
6136: sijoittuivat kesäaikana töihin ja sitä kautta saa-   tettu tehtäviensiirto olisi perusteltu toimenpide.
6137: vuttivat paremman tulotason kuin toimeentulo-        Sen seurauksena kuntien sosiaalitoimi voisi ny-
6138: tuen avulla on saatavissa. Nykyisessä työllisyys-    kyistä tehokkaammin keskittyä perustehtävien-
6139: tilanteessa, missä kesätöitä on niukalti tarjolla,   sä hoitamiseen eli ulkopuolista apua tarvitsevien
6140: monen opiskelijan osalta toimeentulotuki on          asiakkaiden huolenpitoon ja sosiaalisten ongel-
6141: muodostunut ainoaksi kesäajan toimeentulotur-        mien ennaltaehkäisyyn. Opiskelijoiden perustur-
6142: van muodoksi.                                        va-asioiden hoitoa koskevat ratkaisut järjestyisi-
6143:     Toimeentulotuki on sosiaalihuoltolain 30 §:n     vät siten osana koko toimeentulotukijärjestel-
6144: mukaan viimesijainen toimeentuloturvan muo-          män uudelleenjärjestelyä.
6145: to. Ennen tuen myöntämistä pääsääntöisesti sel-          Hallituksen talouspoliittinen ministerivalio-
6146: vitetään hakijan mahdollisuudet saada toimeen-       kunta päätti selvitysmies Kosken esityksiä käsi-
6147: tulonsa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan,        tellessään 11.6.1996, että toimeentulotuen siir-
6148: muista tuloista tai varoistaan, häneen nähden         rosta ei siinä vaiheessa tehdä päätöksiä, vaan
6149: elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai         tehtäviensiirtoa koskevaa kokeilua, joka on
6150: muulla tavalla. Myös opiskelijoiden osalta edel-     käynnissä 30 kunnassa, jatketaan ja täydenne-
6151: lytetään, että he ensisijaisesti hakeutuvat kesä-    tään vuoden 1997 huhtikuun loppuun, jotta kus-
6152: ajaksi töihin, ja mikäli töitä ei ole saatavissa,    tannusten kehityksestä saadaan tarkempaa tie-
6153: heille myönnetään toimeentulotukea, jos tuen         toa. Hallitus tullee siten päättämään toimeentu-
6154: saamisedellytykset muilta osin täyttyvät.            lotukitehtävien siirrosta keväällä 1997.
6155:     Ministeriön tiedossa on, että eräissä kunnissa
6156: 
6157:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1996
6158: 
6159:                                                                    Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
6160:                                            KK 586/1996 vp                                             3
6161: 
6162: 
6163: 
6164:                                        Tili Riksdagens Talman
6165:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     kommuner har gjorts upp olika p1aner på att
6166: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-       uppställa utförandet av något slag av arbetstjänst
6167: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-     som ett vilikor för bevi1jande av utkomststöd.
6168: man Tapio Karjalainen undertecknade spörsmål         Arbetsgruppen "Flitfållorna", som regeringen
6169: nr 586:                                              har tillsatt, har nyligen utrett frågan om utveck-
6170:                                                      lande av utkomststödets struktur och förutsätt-
6171:           Förverkligas inom utkomstskyddet           ningarna för beviljande av det uttryckligen med
6172:        för studerande under sommaren det sakli-      tanke på att sporra tili arbete. Arbetsgruppens
6173:        ga syftet med det utkomststöd som skall       utredning omfattar inte något särskilt krav på
6174:        komma i sista hand,                           vederlag i form av arbete som ett villkor för
6175:           borde utbetalningen av grundskyddet        beviljande av stöd. Vid ministeriet bereds inte
6176:        när det gäller studerande så snart som        heller i detta skede några sådana system. Ministe-
6177:        möjligt överföras tili FPA och                riet ger dock akt på erfarenheterna av t.ex. de
6178:           skulle det vara skäl att överväga ett      arrangemang som har genomförts i Danmark.
6179:        vederlag för utkomststödet i form av ar-         I spörsmålet frågas också om utbetalningen av
6180:        bete?                                         grundskyddet när det gäller studerande så snart
6181:                                                      som möjligt borde överföras tili FPA. Enligt mi-
6182:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        nisteriets uppfattning hänför sig denna fråga
6183: anföra följande:                                     främst till frågan om verkställandet av dendel av
6184:                                                      utkomststödet som så att säga kan standardise-
6185:    I spörsmålet konstateras att studerande oftare    ras i sin helhet bör överföras till folkpensionan-
6186: än tidigare har sökt och fått utkomststöd under      stalten, vilket bl.a. utredningsman Heikki Koski
6187: sommaren, då studiestöd i allmänhet inte betalas.    har framfört i de förslag som gäller utvecklande
6188: Enligt social- och hälsovårdsministeriets upp-       av fördelningen av uppgifter mellan staten och
6189: fattning beror detta främst på det dåliga syssel-    kommunerna och statsandelssystemet (SM 6/
6190: sättningsläget i landet. Då sysselsättningsläget     1996).
6191: var bättre sökte och fick studerandena arbete           Social- och hälsovårdsministeriet anser att den
6192: under sommaren och uppnådde därigenom en             föreslagna uppgiftsöverföringen skulle vara en
6193: bättre inkomstnivå än vad som kan uppnås med         motiverad åtgärd. Den skulle medföra att kom-
6194: hjälp av utkomststöd. I dagens sysselsättningslä-    munernas socialväsende på ett effektivare sätt än
6195: ge, där det finns ett knappt utbud på sommarar-      för närvarande kunde koncentrera sig på sina
6196: beten, har utkomststödet för många studerande        primära uppgifter, dvs. omsorgen om de klienter
6197: utgjort den enda formen av utkomstskydd under        som behöver hjälp av utomstående samt förebyg-
6198: sommaren.                                            gandet av sociala problem. Frågan om skötseln
6199:    Enligt 30 § socialvårdslagen är utkomststödet     av studerandenas grundskyddsärenden skulle då
6200: den form av utkomstskydd som kommer i sista          lösas som en del av omorganiseringen av hela
6201: hand. Innan stöd beviljas utreds i regel sökan-      systemet med utkomststöd.
6202: dens möjligheter att få sin utkomst genom för-          Regeringens finanspolitiska ministerutskott
6203: värvsarbete eller verksamhet som företagare, ge-     beslöt i samband med att utredningsman Koskis
6204: nom andra inkomster eller tillgångar, genom          förslag behandlades 11.6.1996 att några beslut
6205: omvårdnad från en sådan persons sida som är          om överföring av utkomststödet inte fattas i det
6206: försörjningspliktig gentemot honom eller på nå-      skedet, utan att försöket med uppgiftsöverfö-
6207: got annat sätt. Också när det gäller studerande      ringar, som pågår i 30 kommuner, skall fortgå
6208: förutsätts att de i första hand söker arbete för     och kompletteras fram tili slutet av aprill997, för
6209: sommaren, och om arbete inte finns att få beviljas   att noggrannare uppgifter om kostnadsutveck-
6210: de utkomststöd, om förutsättningarna för erhål-      lingen skall kunna erhållas. Regeringen kommer
6211: lande av stöd uppfylls tili övriga delar.            sålunda att fatta beslut om överföring av ut-
6212:    Ministeriet har kännedom om att det i vissa       komststödsuppgifterna våren 1997.
6213: 
6214:      Helsingforsden 25 september 1996
6215: 
6216:                                                                    Minister Terttu Huttu-Juntunen
6217:                                           KK 587/1996 vp
6218: 
6219: Kirjallinen kysymys 587
6220: 
6221: 
6222: 
6223: 
6224:                                   Pentti Tiusanen /vas: Kyminlinnan linnoituksen käytöstä
6225: 
6226: 
6227:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
6228: 
6229:    Kotkan kaupungissa, Kymijoen äärellä, E18-          Kyminlinnan linnoituksen tuleva käyttö on
6230: tien varrella sijaitsee 1700-luvun lopulla raken-   avoin, mutta vaatii kuitenkin pikaista ratkaisua,
6231: nettu Kyminlinna. Linnoitus rakennettiin maa-       joka estäisi alueen rappeutumisen. Samoin lin-
6232: linnoitukseksi tukemaan Ruotsinsalmen linnoi-       noituksen kunnostamistyön jatkaminen on tär-
6233: tuskaupunkia,jolla oli vuoteen 1809 myös strate-    keää.
6234: gista merkitystä venäläisenä rajalinnoituksenaja       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
6235: laivastotukikohtana.                                jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6236:    Armeijan jätettyä nyt lopullisesti Kyminlin-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6237: nan linnoitus on tyhjillään. Alueella sijaitsevat   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6238: kasarmit ja se on pinta-alaltaan 46 hehtaaria.
6239: Linnoitusta on peruskorjattu mm. työllisyysva-                Mitkä ovat valtiovallan valmiudet ke-
6240: roin.                                                      hittää Kyminlinnan linnoitusta niin, että
6241:    Linnoituksen korjaus on kesken. Erityisesti             linnoitus muodostuisi merkittäväksi mat-
6242: Kymijoen puoleinen pohjoinen sivusta vaatii no-            kailukohteeksi, ja
6243: peasti korjausta. Korjaustöiden jatkuminen on                 mitä käyttömahdollisuuksia Hallitus
6244: kuitenkin epävarmaa.                                       näkee Kyminlinnan linnoituksella tule-
6245:    Linnoitus Kymijoen varrella ja valtatien El8            vaisuudessa olevan, sekä
6246: välittömässä läheisyydessä on mahdollisuus                    mitä Hallitus on valmis tekemään tur-
6247: koko Etelä-Kymenlaaksolle. Tämän mahdolli-                 vatakseen Kyminlinnan linnoituksen
6248: suuden toteuttaminen vaatii kuntien, erityisesti           kunnostustöiden jatkumisen?
6249:  Kotkan kaupungin, ja valtiovallan yhteistyötä.
6250: 
6251:      Helsingissä 4 päivänä syyskuuta 1996
6252: 
6253:                                         Pentti Tiusanen /vas
6254: 
6255: 
6256: 
6257: 
6258: 260017
6259: 2                                          KK 587/1996 vp
6260: 
6261: 
6262: 
6263: 
6264:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
6265: 
6266:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       keen rannikkopatteristona on tarvetta erityisesti
6267: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        asuntoalueen käyttöön. Toivomuksena on myös
6268: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      pitää varuskuntakerhoa ja ampumarataa aktiivi-
6269: jäsenen vastattavaksi kansanedustajan Pentti         sessa käytössä.
6270: Tiusasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            Puolustusministeriöllä on tarkoitus siirtää
6271: n:o 587:                                             Kyminlinnan alue rakennuksineen Valtion kiin-
6272:                                                      teistölaitoksen hallintaan viimeistään vuoden
6273:           Mitkä ovat valtiovallan valmiudet ke-      1997loppuun mennessä. Kiinteistölaitoksen vas-
6274:        hittää Kyminlinnan linnoitusta niin, että     tuulle tulee alueen jatkokehittäminen. Se tulee
6275:        linnoitus muodostuisi merkittäväksi mat-      tapahtumaan luonnollisesti yhteistyössä Kotkan
6276:        kailukohteeksi, ja                            kaupungin ja muiden tärkeiden sidosryhmien
6277:           mitä käyttömahdollisuuksia Hallitus        kanssa, jollaisia ovat alueen laatu ja merkitys
6278:        näkee Kyminlinnan linnoituksella tule-        huomioon ottaen mm. Museovirasto ja Kymen-
6279:        vaisuudessa olevan, sekä                      laakson liitto.
6280:           mitä Hallitus on valmis tekemään tur-          Käytännössä on osoittautunut vastaavanlai-
6281:        vatakseen Kyminlinnan linnoituksen            sissa tapauksissa tarkoituksenmukaiseksi perus-
6282:        kunnostustöiden jatkumisen?                   taa alueen jatkokehittämistä varten keskeisim-
6283:                                                      mistä toimijoista koostuva ohjausryhmä, joka
6284:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         voi tarvittaessa käyttää konsulttiapua liikeideoi-
6285: vasti seuraavaa:                                     den kuten matkailupalvelujen kehittämiseksi
6286:                                                      sekä tarvittavan kaavoituksen aikaansaamiseksi.
6287:     Kyminlinna on muinaismuistolain suojaama             Tällaisiin kehittämishankkeisiin on saatavissa
6288: historiallisen ajan kiinteä muinaisjäännös. Sen      rahoitusta mm. EU:lta esimerkiksi Network De-
6289: tiestöönja vesistöön liittyvä alue on myös suojel-   militarised III -projektilta, johon myös Kotka
6290: tava. Suojelu säilyy omistajista riippumatta.        kuuluu. Vastaavanlaisia hankkeita on ollut vi-
6291:     Linnoituksen korjaustyöt ovat museoviraston      reillä Elimäellä sijaitsevan Korian varuskunnan
6292: vastuulla ja ne on pääosin rahoitettu työllisyys-    ja Lappeenrannan Rakuunanmäen uuskäytön
6293: varoin.                                              aikaansaamiseksi.
6294:     Puolustusvoimien rationalisointihankkeisiin          Kuluvana syksynä on tarkoitus aloittaa kes-
6295: liittyen puolustusministeriö on tehnyt päätöksen     kustelut puolustusministeriön, Valtion kiinteis-
6296: 26.5.1988 Kyminlinnan alueesta luopumisesta          tölaitoksen, Kotkan kaupungin ja Museoviras-
6297: Kotkan rannikkopatteriston korvaavien tilajär-       ton välillä Kyminlinnan tulevaisuuden selvittä-
6298: jestelyjen toteuduttua. Myöhemmin päätöstä           miseksi.
6299: täydennettiin siten, että Kyminlinnan alueesta           Asia on viimeksi ollut esillä Kotkan kaupun-
6300: tulee luopua vuoden 1997 aikana.                     gin asettamassa Kyminlinna-toimikunnassa,
6301:     Vaiheittainen Kyminlinnasta luopuminen on        joka antoi raporttinsa helmikuussa 1992. Tällöin
6302: alkanut toukokuussa 1995 patteriston esikunnan       kuitenkin alueen sotilaskäyttö jatkui ja se tulee
6303: muutettua valtion virastotaloon Kotkan saarel-       siis pääosin päättymään vuoden 1997 loppuun
6304: le. Kotkan rannikkopatteristolta Kyminlinna          mennessä.
6305: vapautuu vuoden 1997 lopussa. Vielä tämän jäi-
6306: 
6307:      Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1996
6308: 
6309:                                                                    Puolustusministeri Anneli Taina
6310:                                               KK 587/1996 vp                                               3
6311: 
6312: 
6313: 
6314: 
6315:                                           Tili Riksdagens Talman
6316: 
6317:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Ännu efter detta har kustsektionen behov sär-
6318: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-           skilt av att använda bostadsområdet. Man hop-
6319: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         pas också att garnisonsklubben och skjutbanan
6320: man Pentti Tiusanen undertecknade spörsmål nr            alltjämt skall kunna hållas i aktivt bruk.
6321: 587:                                                         Försvarsministeriet har för avsikt att överföra
6322:                                                          besittningen av Kymmene gårds område jämte
6323:            Viiken är statsmaktens beredskap att          byggnader tili Statens fastighetsverk senast före
6324:         utveckla Kymmene gårds fåstning så att           utgången av år 1997. Den fortsatta utvecklingen
6325:         fåstningen blir ett betydande turistmål,         av området sker därefter på fastighetsverkets an-
6326:         och                                              svar. Arbetet sker naturligt nog i samarbete med
6327:            vilka är enligt Regeringens åsikt de          Kotka stad och andra viktiga intressentgrupper.
6328:         framtida användningsmöjligheterna för            Tilidem hör med beaktande av områdets karak-
6329:         Kymmene gårds fåstning, samt                     tär och betydelse bl.a. Museiverket och regional-
6330:            vad är regeringen beredd att göra för         förbundet Kymenlaakso.
6331:         att trygga de fortsatta iståndsättningsar-           Det har i praktiken i motsvarande fall visat sig
6332:         betena på fåstningen?                            vara ändamålsenligt att med tanke på den fort-
6333:                                                          satta utvecklingen av ett område bilda en led-
6334:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            ningsgrupp som består av de centralaste aktörer-
6335: anföra följande:                                         na och som vid behov kan använda konsulthjälp
6336:                                                          i syfte att utveckla affårsideer såsom turistservice
6337:    Kymmene gård är en fast fornlämning från              och för att få tili stånd behövlig planläggning.
6338: historisk tid som skyddas av lagen om fornmin-               För sådana utvecklingsprojekt kan finansie-
6339: nen. Också området för Kymmene gårds vägnät              ring erhållas bl.a. från projektet Network Demi-
6340: och vattendrag skall skyddas. Skyddet fortbestår         litarised III, tili vilket också Kotka hör. Motsva-
6341: oberoende av ägaren.                                     rande projekt har varit aktuella när det gällt att
6342:    M useiverket ansvarar för reparationsarbetena         finna nya användningsmöjligheter för garniso-
6343: på fåstningen, och arbetena har huvudsakligen            nen i Koria i Elimä och Dragonbacken i Viliman-
6344: finansierats med sysselsättningsmedel.                   strand.
6345:    1 samband med försvarsmaktens rationalise-                A vsikten är att under innevarande höst inleda
6346: ringsprojekt fattade försvarsministeriet 26.5.           diskussioner mellan f6rsvarsministeriet, Statens
6347: 1988 beslut om att avstå från Kymmene gårds              fastighetsverk, Kotka stad och Museiverket i syf-
6348: område efter att de ersättande utrymmesarrange-          te att utreda Kymmene gårds framtid.
6349: mangen vid Kotka kustsektion genomförts. Be-                 Saken har senast tagits upp i den av Kotka
6350: slutet kompletterades senare så att försvaret skall      stad tillsatta kommissionen för Kymmene gård,
6351: avstå från Kymmene gårds område under år                 som gav sin rapport i februari 1992. Härvid kvar-
6352: 1997.                                                    stod området dock tills vidare i militärt bruk,
6353:    Det stegvisa genomförandet av projektet bör-          men detta avslutas inom förloppet av år 1997
6354: jade i maj 1995 efter att sektionens stab flyttat tili   med stöd av denjustering av beslutet som seder-
6355: statens ämbetshus i Kotka centrum. Kotka kust-           mera gjordes av försvarsministeriet.
6356: sektion lämnar Kymmene gård i slutet av år 1997.
6357: 
6358:        Helsingforsden 20 september 1996
6359: 
6360:                                                                          Försvarsminister Anneli Taina
6361:                                            KK 588/1996 vp
6362: 
6363: Kirjallinen kysymys 588
6364: 
6365: 
6366: 
6367: 
6368:                                   Tapio Karjalainen /sd: Kuusamon yhteismetsän menettämän hak-
6369:                                      kuuoikeuden korvaamisesta
6370: 
6371: 
6372:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
6373: 
6374:     Vanhojen metsien suojelusuunnitelmat ai-         yhteismetsälle esim. kansainvälisten puuntuo-
6375: heuttavat Koillismaan kunnissa mitoituskeskus-       tantostandardien (ekomerkkien) luomisen jäl-
6376: telun lisäksi huolestumista suojeltavien metsien     keen.
6377: korvausjärjestelyistä. Huolta kantavat aiempien         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
6378: kokemusten säikyttäminä ennen kaikkea Kuusa-         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6379: mon naapurikuntien asukkaat.                         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6380:     Koillismaalla on herätetty ajatus - edellä       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6381: mainittujen huolien pehmentämiseksi - selvit-
6382: tää mahdollisuus Kuusamon yhteismetsän me-                     Pitääkö Hallitus mahdollisena, että
6383: nettämän hakkuuoikeuden määräaikaiseen kor-                 Kuusamon yhteismetsän mahdollisen
6384: vaamiseen siten, että Suomen valtio lunastaisi              suojelun yhteydessä menettämä hakkuu-
6385: yhteismetsälle 30-50 vuode~. ~akkuuoikeuden                 oikeus korvattaisiin siten, että Suomen
6386: Karjalan tasavallan Louhen punn alueelta. Suo-              valtio lunastaisi yhteismetsälle 30-50
6387: jeltavaa aluetta ei ajatuksen mukaan lunastettai-           vuoden hakkuuoikeuden Karjalan tasa-
6388:  sikaan valtiolle, mistä voi olla erityistä hyötyä          vallan Louhen piirin alueelta?
6389: 
6390:      Helsingissä 4 päivänä syyskuuta 1996
6391:                                         Tapio Karjalainen /sd
6392: 
6393: 
6394: 
6395: 
6396:  260017
6397: 2                                             KK 588/1996 vp
6398: 
6399: 
6400: 
6401: 
6402:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
6403: 
6404:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           maksi. Sen mukaan Kuusamon yhteismetsä saisi
6405: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            korvauksena suojeluun luovuttamistaan yhteen-
6406: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          sä 13 780 hehtaarin suuruisista alueista Metsä-
6407: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tapio               hallituksen hallinnassa olevia maita Kuusamosta
6408: Karjalaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-           ja Taivalkoskelta yhteensä noin 28 300 hehtaa-
6409: sen n:o 588:                                             ria, josta metsämaata on noin 17 000 hehtaaria.
6410:                                                          Lisäksi yhteismetsä saisi ennakkomaksuna ja
6411:            Pitääkö Hallitus mahdollisena, että           korvauksena erilaisista kuluista yhteensä 35 mil-
6412:         Kuusamon yhteismetsän mahdollisen                joonaa markkaa. Lopulliset maanvaihdot ja kor-
6413:         suojelun yhteydessä menettämä hakkuu-            vaukset ratkaistaisiin myöhemmin toisessa vai-
6414:         oikeus korvattaisiin siten, että Suomen          heessa maastoselvitysten ja laskelmien valmistut-
6415:         valtio lunastaisi yhteismetsälle 30-50           tua. Kuusamon yhteismetsä ei ole pitänyt työ-
6416:         vuoden hakkuuoikeuden Karjalan tasa-             ryhmän ehdotusta tässä vaiheessa hyväksyttävä-
6417:         vallan Louhen piirin alueelta?                   nä.
6418:                                                             Kuusamotyöryhmän varsinaisena tehtävänä
6419:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             ei ole ollut selvittää ehdotettua mahdollisuutta
6420: vasti seuraavaa:                                         Kuusamon yhteismetsän menettämän hakkuuoi-
6421:                                                          keuden määräaikaiseksi korvaamiseksi siten,
6422:    Valtioneuvosto teki 27. kesäkuuta kuluvana            että valtio lunastaisi yhteismetsälle hakkuuoi-
6423: vuonna vanhojen metsien suojelemista koskevan            keuksia Karjalan tasavallasta. Myöskään Venä-
6424: periaatepäätöksen, jonka mukaan suojeltaviksi            jän federaation Karjalan tasavallan kanssa ei ole
6425: tulisivat myös Kuusamon yhteismetsän omistuk-            käyty virallisia neuvotteluja mahdollisuuksista
6426: sessa olevat Närängänvaaran, Romevaaran ja               lunastaa hakkuuoikeuksia yhteismetsän käyt-
6427: Pajupuronsuon alueet, yhteensä 13 780 hehtaa-            töön. Ennen tällaisia hakkuita alueille tulisi teh-
6428: ria. Periaatepäätöksessä todettiin, että Kuusa-          dä alue-ekologinen suunnitelma. Mikäli sopimus
6429: mon yhteismetsän omistamille suojeluun tarkoi-           asiasta saataisiin aikaan ja metsissä voitaisiin
6430: tetuille maille perustetaan luonnonsuojelualueet         toteuttaa suomalaisen osapuolen kanssa alue-
6431: sen jälkeen, kun alueet on hankittu valtiolle ja         ekologinen suunnittelu, hakkuuoikeuksia voitai-
6432: Kuusamon yhteismetsä on saanut täydet kor-               siin tämän jälkeen antaa, paitsi yhteismetsälle,
6433: vaukset suojelusta aiheutuneista alueellisista ja        myös tarvittaessa yrityksille.
6434: muista taloudellisista menetyksistä. Suojelun to-            Eri yhteyksissä on kiinnitetty huomiota siihen,
6435: teuttamiskeinoina ovat ensisijaisesti vaihdot ja         että suomalaiset yritykset voisivat saada nykyistä
6436: toissijaisesti rahalliset korvaukset. Lisäksi tar-       enemmän puuta rajantakaisilta alueilta. Puun-
6437: koitus on, että yhteismetsälle turvataan vaihdos-        tuonnilla voitaisiinjossain määrin vähentää niitä
6438: sa puustollisesti sellaiset alueet, joissa sen toimin-   haittavaikutuksia, joita vanhojen metsien suoje-
6439: ta voi jatkua.                                           lusta aiheutuu erityisesti Kainuun sahateollisuu-
6440:    Periaatepäätöksen kannanotot perustuivat              den raaka -aineen saannille.
6441: ympäristöministeriön asettaman Kuusamotyö-                   Hallitus katsoo, että esille tuotu mahdollisuus
6442: ryhmän ehdotuksiin. Maa- ja metsätalousminis-            ei ole varsinainen ratkaisu Kuusamon yhteismet-
6443: teriö asetti 29. kesäkuuta kuluvana vuonna ns.           sän suojelukysymykseen. Tavoitteena on neuvot-
6444: Kuusamotyöryhmä II:n, jonka tulee 1.3.1997               telutulos, jolla yhteismetsä saisi ensisijaisesti
6445: mennessä periaatepäätöksen mukaisesti selvittää          maanvaihtojen kautta ja toissijaisesti rahakor-
6446: lopulliset suojelun toteuttamiskeinot sekä käydä         vauksena täyden kompensaation suojelusta ai-
6447: varsinaiset toteuttamisneuvottelut.                      heutuneista alueellisista ja muista taloudellisista
6448:    Kuusamotyöryhmä II on syyskuun alussa jul-            menetyksistä.
6449: kaissut alustavan ehdotuksen maanvaihto-ohjel-
6450: 
6451:      Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1996
6452: 
6453:                                                            Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
6454:                                              KK 588/1996 vp                                             3
6455: 
6456: 
6457: 
6458: 
6459:                                          Tili Riksdagens Talman
6460: 
6461:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       skulle Kuusamo samfållda skog som ersättning
6462: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         för de områden om sammanlagt 13 780 ha som
6463: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       överlåtits för skyddsändamål få ett sammanlagt
6464: man Tapio Karjalainen undertecknade spörsmål           ca 28 300 ha stort område som är beläget i Kuu-
6465: nr 588:                                                samo och Taivalkoski och som är i forststyrelsens
6466:                                                        besittning. Av detta område är ca 17 000 ha
6467:           Anser Regeringen det vara möjligt att        skogsmark. Dessutom är avsikten att den sam-
6468:        den avverkningsrätt som går förlorad vid        fållda skogen som förhandsbetalning och ersätt-
6469:        ett eventuellt skydd av Kuusamo samfåll-        ning för olika utgifter skall få sammanlagt 35
6470:        da skog ersätts så att finska staten löser in   milj. mk. Beslut om de slutliga ägobytena och
6471:        30-50 års avverkningsrätt inom Louhi            ersättningarna fattas i ett senare skede när ter-
6472:        distrikt i Karelska republiken åt den sam-      rängutredningar och beräkningar är klara. Enligt
6473:        fällda skogen?                                  Kuusamo samfållda skog är arbetsgruppens för-
6474:                                                        slag inte godtagbart i detta skede.
6475:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             Kuusamo-arbetsgruppens egentliga uppgift
6476: anföra följande:                                       har inte varit att utreda den föreslagna möjlighe-
6477:                                                        ten att Kuusamo samfållda skog för en viss tid
6478:     Statsrådet fattade den 27 juni i år ett princip-   ersätts för den förlorade avverkningsrätten ge-
6479: beslut om skydd av gamla skogar enligt vilket          nom att staten löser in avverkningsrätt i Karelska
6480: även områdena Närängänvaara, Romevaara och             republiken åt den samfållda skogen. Man har
6481: Pajupuronsuo, som ägs av Kuusamo samfållda             heller inte fört några officiella förhandlingar med
6482: skog och som omfattar sammanlagt 13 780 ha,            Karelska republiken i Ryska federationen om
6483: skall skyddas. 1 principbeslutet konstaterades att     möjligheterna att lösa in avverkningsrättigheter
6484: på de områden som ägs av Kuusamo samfållda             åt den samfållda skogen. lnnan avverkning av
6485: skog och som enligt avsikt skall skyddas inrättas      det här slaget genomförs bör en områdesekolo-
6486: naturskyddsområden efter det att staten har för-       gisk pian göras upp för områdena. Om ett avtal i
6487: värvat områdena och Kuusamo samfållda skog             ärendet skulle fås tili stånd och en områdesekolo-
6488: har fått full ersättning för de områdesförluster       gisk pian för skogarna förverkligas med den fin-
6489: och andra ekonomiska förluster som skyddsbe-           ska parten, kunde avverkningsrättigheter häref-
6490: slutet orsakar. De metoder som används för att         ter ges tili den samfållda skogen och dessutom vid
6491: genomföra skyddet är i första hand byten och i         behov tili företag.
6492: andra hand finansiella ersättningar. Vidare är            1 o1ika sammanhang har man poängterat att
6493: avsikten att den samfållda skogen genom bytena         det är möjligt för finska företag att få mer virke
6494: med avseende på skogsbeståndet garanteras så-          än för närvarande från områden på andra sidan
6495: dana områden inom vilka dess verksamhet kan            gränsen. Genom virkesimport kunde man i nå-
6496: fortsätta.                                             gon mån minska de olägenheter som skyddet av
6497:     Ställningstagandena i principbeslutet basera-      gamla skogar medför för t.ex. Kainuu sågindu-
6498: de sig på förslag av Kuusamo-arbetsgruppen,            stri när det gäller att få tag på råvara.
6499: som tillsatts av miljöministeriet. Jord- och skogs-       Regeringen anser att det alternativ som förts
6500: bruksministeriet tillsatte den 29 juni i år den s.k.   fram inte är någon egentlig lösning på frågan
6501: Kuusamo-arbetsgruppen II, som enligt princip-          gällande skyddet av Kuusamo samfållda skog.
6502: beslutet före den 1 mars 1997 skall utreda de          Målet är ett förhandlingsresultat genom vilket
6503: slutliga metoderna för att förverkliga skyddet         den samfållda skogen genom i första hand ägo-
6504: samt föra de egentliga förhandlingarna när det         byten och i andra hand finansiell ersättning skall
6505: gäller förverkligandet.                                få full kompensation för de områdesförluster och
6506:     Kuusamo-arbetsgruppen II har i början av           andra ekonomiska förluster som skyddet med-
6507: september offentliggjort ett preliminärt förslag       för.
6508: tili ett program för ägobyte. Enligt programmet
6509:      Helsingforsden 24 september 1996
6510: 
6511:                                                         Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
6512:                                              KK 589/1996 vp
6513: 
6514: Kirjallinen kysymys 589
6515: 
6516: 
6517: 
6518: 
6519:                                   Tuija Maaret Pykäläinen /vihr ym.: Tasa-arvolain kiintiöperiaat-
6520:                                          teen noudattamisesta ministeriöiden työryhmiä asetettaessa
6521: 
6522: 
6523:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
6524: 
6525:    Vastikään julkistetun tasa-arvovaltuutetun         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
6526: toimiston selvityksen mukaan valtionhallinnon         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6527: komiteoista runsaat 30 % ja työryhmistä lähes
6528: 60% ovat koostumukseltaan tasa-arvolain vas-                      Onko Hallitus tietoinen siitä, että tasa-
6529: taisia. Kokonaan naisettornia työryhmistä on                   arvolaki toteutuu puutteellisesti mm. val-
6530: 13 %. Heikoimmin lakia noudattavat kauppa- ja                  tionhallinnon komiteoita ja työryhmiä
6531: teollisuusministeriö sekä sisäasiainministeriö.                nimitettäessä, ja
6532: Edellisessä neljännes ja jälkimmäisessä viidennes                 pitääkö Hallitus tarpeellisena ryhtyä
6533: työryhmistä täyttää tasa-arvolain säädökset.                   erityisiin toimenpiteisiin, jotta tasa-arvo-
6534:    Tasa-arvolakia kierretään myös yleistymässä                 valtuutetun toimiston selvityksessä il-
6535: olevalla selvitysmieskäytännöllä, jossa asiantun-              mennyt ministeriöiden piittaamattomuus
6536: tijoina käytetään enimmäkseen miehiä.                          tasa-arvolain noudattamisessa saadaan
6537:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-             loppumaan?
6538: tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme
6539:      Helsingissä 4 päivänä syyskuuta 1996
6540:          Tuija Maaret Pykäläinen /vihr    Paavo Nikula /vihr            Janina Andersson /vihr
6541:          Tuija Brax /vihr                 Ulla Anttila /vihr            Jorma Kukkonen /sd
6542:          Tuija Pohjola /sd                Riitta Prusti /sd              Eila Rimmi /vas
6543:          Anne Huotari /vas                Outi Ojala /vas                Arja Ojala /sd
6544:                   Liisa Hyssälä /kesk                           Maija-Liisa Veteläinen /kesk
6545: 
6546: 
6547: 
6548: 
6549:  60017
6550: 2                                            KK 589/1996 vp
6551: 
6552: 
6553: 
6554: 
6555:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
6556: 
6557:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Tasa-arvolain esitöissä on tällaisena erityisenä
6558: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          syynä mainittu muun muassa se, ettei tietyltä
6559: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        asiantuntemusalueelta löydy tarvittavaa asian-
6560: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuija             tuntijaa. Myös se, että toimielimeen valitaan tie-
6561: Maaret Pykäläisen ym. näin kuuluvan kirjallisen        tystä organisaatioasemasta, saattaa olla erityi-
6562: kysymyksen n:o 589:                                    nen syy esittää paikalle vain yhden sukupuolen
6563:                                                        edustajaa.
6564:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että tasa-       Komiteoissa ja neuvottelukunnissa kiintiö-
6565:        arvolaki toteutuu puutteellisesti mm. val-      säännöksen noudattaminen on ollut parempaa
6566:        tionhallinnon komiteoita ja työryhmiä           kuin ministeriöiden itsensä asettamissa työryh-
6567:        nimitettäessä, ja                               missä. Valtioneuvoston asettamien toimielinten
6568:           pitääkö Hallitus tarpeellisena ryhtyä        tasa-arvolain velvoitteiden toteuttamista valvoo
6569:        erityisiin toimenpiteisiin, jotta tasa-arvo-    valtioneuvoston oikeuskansleri, mikä osaltaan
6570:        valtuutetun toimiston selvityksessä il-         myös vaikuttaa siihen, että toimielimiä asetet-
6571:        mennyt ministeriöiden piittaamattomuus          taessa pyritään tehokkaasti toimimaan tasa-ar-
6572:        tasa-arvolain noudattamisessa saadaan           volain säännösten mukaisesti. Vastuu kiintiö-
6573:        loppumaan?                                      säännöksen toteuttamisesta työryhmiä asetetta-
6574:                                                        essa on kullakin ministeriöllä itsellään.
6575:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Hallitus pitää tärkeänä, että tasa-arvolakia
6576: vasti seuraavaa:                                       noudatetaan eduskunnan säätämässä muodossa.
6577:                                                        Hallitus on iltakoulussa 12.6.1996 päättänyt
6578:    Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta anne-     suuntaviivoista hallituksen tasa-arvo-ohjelman
6579: tun lain 4 §:n 2 momentin mukaan valtion komi-         laatimiseksi. Suunnitelman viimeistely on me-
6580: teoissa, neuvottelukunnissa ja muissa vastaavis-       neillään sosiaali- ja terveysministeriön asetta-
6581: sa toimielimissä sekä kunnallisissa toimielimissä      massa työryhmässä. Suunnitelmassa kukin mi-
6582: lukuun ottamatta kunnanvaltuustoja tulee olla          nisteriö määrittelee oman hallinnonalansa kes-
6583: sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40         keiset tasa-arvotavoitteet ja niiden toteuttamisai-
6584: prosenttia, jollei erityisistä syistä muuta johdu.     kataulun. Osaltaan kiintiöperiaatteen toteutta-
6585: Kiintiösäännöksen toteutumista on selvitetty           mista auttaa myös eri ministeriöissä tehtävä tasa-
6586: tasa-arvovaltuutetun toimesta sekä vuonna 1995         arvosuunnittelu. Näissä suunnitelmissa ministe-
6587: että vuonna 1996.                                      riöt työyhteisöinä pyrkivät edistämään tasa-ar-
6588:    Valtion komiteoissa ja neuvottelukunnissa           voa muun muassa siten, että naisilla ja miehillä
6589: kiintiöperiaate on toteutunut hyvin. Selvityksen       olisi samat mahdollisuudet urakehitykseen. Sitä
6590: tekotavan johdosta ei ole analysoitu komitea-          mukaa kuin naisia valitaan organisaatioidenjoh-
6591: kohtaisesti, onko esittelymuistiossa selvitetty eri-   totehtäviin heidän määränsä myös komiteoissa
6592: tyisiä syitä kiintiösäännöksestä poikkeamiseen.        ja työryhmissä tulee lisääntymään.
6593: 
6594:      Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1996
6595: 
6596:                                                                      Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
6597:                                            KK 589/1996 vp                                             3
6598: 
6599: 
6600: 
6601: 
6602:                                       Tili Riksdagens Talman
6603: 
6604:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      särskilda skäl bl.a. att man inom vissa sakkun-
6605: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       nigområden inte har kunnat finna sakkunniga.
6606: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     Också det att representanten för ett organ väljs
6607: man Tuija Maaret Pykäläinen m.fl. underteckna-       från en viss organisationsnivå kan vara en sär-
6608: de spörsmål nr 589:                                  skild orsak tili att för en post föreslås endast en
6609:                                                      företrädare för de båda könen.
6610:           Är Regeringen medveten om att jäm-             1 kommitteer och delegationer har kvotstad-
6611:        ställdhetslagen iakttas bristfålligt bl.a.    gandet iakttagits bättre än i arbetsgrupper som
6612:        vid tillsättandet av kommitteer och ar-       tillsatts av ministerierna själva. lakttagandet av
6613:        betsgrupper inom statsförvaltningen, och      förpliktelserna enligt jämställdhetslagen i fråga
6614:           anser Regeringen att det är skäl att       om organ som tillsätts av statsrådet övervakas av
6615:        vidta särskilda åtgärder för att hos          justitiekanslern i statsrådet, vilket för sin del
6616:        ministerierna råda bot på den 1ikgiltighet    medför att man vid tillsättandet av organ effek-
6617:        inför jämställdhetslagen som framgår av       tivt försöker iaktta stadgandena i jämställdhets-
6618:        den utredning som gjorts av jämställd-        lagen. Ansvaret för att kvotstadgandet iakttas
6619:        hetsombudsmannens byrå?                       vid tillsättandet av arbetsgrupper ankommer sär-
6620:                                                      skilt på varje ministerium.
6621:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            Regeringen anser det vara viktigt att jäm-
6622: anföra följande:                                     ställdhetslagen följs i den form riksdagen stiftade
6623:                                                      den. Regeringen har i aftonskolan den 12 juni
6624:    Enligt 4 § 2 mom. lagen om jämställdhet mel-       1996 beslutat om riktlinjerna för beredningen av
6625: lan kvinnor och män skall i statliga kommitteer,     regeringens jämställdhetsprogram. En arbets-
6626: delegationer och andra motsvarande statliga or-      grupp som tillsatts av social- och hälsovårdsmi-
6627: gan samt i korumunala organ, med undantag för        nisteriet håller på att slutföra planen. 1 planen
6628: kommunfullmäktige, kvinnor och män vara re-          bestämmer varje ministerium de centrala jäm-
6629: presenterade tili minst 40 % vardera, om inte        ställdhetsmålen för sitt eget förvaltningsområde
6630: särskilda skäl talar för något annat. Både år 1995   och tidtabellen för genomförandet av dessa. Den
6631: och 1996 har på uppdrag av jämställdhetsom-          jämställdhetsplanering som görs vid de olika mi-
6632: budsmannen utretts i viiken mån kvoterna iakt-       nisterierna bidrar också för sin del tili att kvot-
6633: tagits.                                              principerna iakttas. 1 dessa planer går minis-
6634:    1 statliga kommitteer och delegationer har        terierna i egenskap av arbetsgemenskaper in för
6635: kvotprincipen iakttagits väl. På grund av den        att främjajämställdheten bl.a. så att kvinnor och
6636: utredningsmetod som tillämpats, har det inte för     män har samma förutsättningar tili avancemang.
6637: varje enskild kommittee analyserats om det i fö-     Allt eftersom kvinnor väljs för ledningsuppdrag
6638:  redragningspromemorian anförs några särskilda       inom organisationerna, kommer deras antal att
6639: skäl tili att kvotstadgandena inte har fö1jts. 1     öka även i kommitteerna och arbetsgrupperna.
6640:  förarbetena för jämställdhetslagen nämndes som
6641: 
6642:      Helsingforsden 13 september 1996
6643: 
6644:                                                                    Minister Terttu Huttu-Juntunen
6645:                                             KK 590/1996 vp
6646: 
6647: Kirjallinen kysymys 590
6648: 
6649: 
6650: 
6651: 
6652:                                    Heikki Koskinen /kok ym.: Valtiokonttorin menettelystä rikosva-
6653:                                       hingon korvaamisessa
6654: 
6655: 
6656:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
6657: 
6658:   Keväällä 1995 nuori tyttö pahoinpideltiin              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6659: hengenvaarallisesti. Psyykkisten seurausten li-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
6660: säksi tyttö menetti toisesta kädestään kaksi sor-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
6661: mea, ja vain yhdessä käden sormista on tunto.         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6662:    Joulukuussa 1995 oikeus saijutun käsitellyksi.
6663: Tytölle määrättiin maksettavaksi korvauksia                     Mihin perustuu Valtiokonttorin tuo-
6664: 169 000 markkaa sekä korot 15.4.1995lähtien.                 mioistuimen päätöksestä poikkeava rat-
6665:    Ilmeisesti syyllisen varattomuuden johdosta               kaisu rikosvahingon korvaamisesta, ja
6666: Valtiokonttori suoritti invalidisoituneelle tytölle             onko rikoksen uhrin kannalta lain- ja
6667: kertakorvauksena 114 000 markkaa ilman kor-                  oikeudenmukaista, että oikeuden tuo-
6668: koja.                                                        miota vahingonkorvauksen osalta muu-
6669:                                                              tetaan ilman uutta oikeudenkäyntiä?
6670: 
6671:      Helsingissä 5 päivänä syyskuuta 1996
6672:                      Heikki Koskinen /kok                      Riitta Prusti /sd
6673: 
6674: 
6675: 
6676: 
6677:  260017
6678: 2                                         KK 590/1996 vp
6679: 
6680: 
6681: 
6682: 
6683:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
6684: 
6685:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      nön. Korvausviranomainen olisi jatkossakin si-
6686: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       doksissa tuomioistuimen ratkaisuun ainoastaan
6687: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     siltä osin kuin kysymys on rikosasian rikosoikeu-
6688: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Heikki         dellisesta arvioinnista.
6689: Koskisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-            Vallitsevan käytännön säilyttäminen on pe-
6690: myksen n:o 590:                                     rusteltua paitsi korvausjärjestelmän luonteen
6691:                                                     vuoksi myös rikosvahinkolakiin perustuvan kor-
6692:           Mihin perustuu Valtiokonttorin tuo-       vauskäytännön yhtenäisyyden kannalta. Rikok-
6693:        mioistuimen päätöksestä poikkeava rat-       sen uhreilla tulee lähtökohtaisesti olla oikeus saa-
6694:        kaisu rikosvahingon korvaamisesta, ja        da valtion varoista samansuuruinen korvaus sa-
6695:            onko rikoksen uhrin kannalta lain- ja    manlaisesta vahingosta siitä riippumatta, minkä
6696:        oikeudenmukaista, että oikeuden tuo-         suuruiseksi vahinko on tuomioistuimen ratkai-
6697:        miota vahingonkorvauksen osalta muu-         sussa arvioitu.
6698:        tetaan ilman uutta oikeudenkäyntiä?              Korvausviranomaisen itsenäisen harkintaval-
6699:                                                     lan säilyttäminen on lisäksi tarpeellista sen vuok-
6700:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        si, että syytetyn kokonaisuudessaan oikeiksi
6701: vasti seuraavaa:                                    myöntämiä korvausvaatimuksia ei tuomioistuin-
6702:                                                     menettelyssä pääsääntöisesti tutkita, vaikka esi-
6703:    Laissa rikosvahinkojen korvaamisesta valtion     tetty korvausvaatimus olisi kokonaisuudessaan
6704: varoista, rikosvahinkolaissa, ei ole nimenomais-    perusteeton tai määrältään selvästi liian suuri.
6705: ta säännöstä siitä, mikä merkitys vahingonkor-      On periaatteessa tärkeää, että korvausviran-
6706: vaustuomiolla on rikosvahinkojen mukaisessa         omainen voi tällöinkin suorittaa valtion varoista
6707: korvausmenettelyssä. Käytännössä tuomioistui-       todellisuudessa aiheutetun vahingon määrää
6708: men ratkaisun on katsottu sitovan teon rikosoi-     vastaavan korvauksen.
6709: keudellisessa arvioinnissa, mutta ei korvauksen         Se henkilö, jonka oikeus on velvoittanut suo-
6710: suuruutta määrättäessä.                             rittamaan korvausta rikoksen uhrille, pysyy kor-
6711:    Rikosvahinkojen korvausjärjestelmän luon-        vausvelvollisena siitä huolimatta, myöntääkö
6712: teesta johtuu, että korvausviranomainen arvioi      Valtiokonttori rikosvahinkokorvausta samassa
6713: itsenäisesti korvattavan vahingon suuruuden.        asiassa. Siltä osin kuin Valtiokonttori ei myönnä
6714:    Oikeusministeriön asettama rikosvahinkotyö-      korvausta asiassa, rikoksen uhri voi edelleen ryh-
6715: ryhmä on kesäkuussa 1996 jättämässään mietin-       tyä perintätoimenpiteisiin vahingon aiheuttajaa
6716: nössä ehdottanut, että rikosvahinkolakiin otet-     kohtaan. Oikeuden tuomiota ei siis muuteta mis-
6717: taisiin säännös,joka vahvistaisi nykyisen käytän-   sään vaiheessa Valtiokonttorin päätöksellä.
6718: 
6719:      Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1996
6720:                                                               Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
6721:                                              KK 590/1996 vp                                               3
6722: 
6723: 
6724: 
6725: 
6726:                                           Tili Riksdagens Talman
6727: 
6728:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         lagen tas in ett stadgande som fastställer rådande
6729: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-          praxis. Enligt förslaget skall den myndighet som
6730: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-        betalar ersättning även framöver vara bunden av
6731: man Heikki Koskinen m.fl. undertecknade                 domstolens avgörande endast till de delar som
6732: spörsmål nr 590:                                        gäller den straffrättsliga bedömningen av ett
6733:                                                         brottmål.
6734:           Varpå grundar sig ett sådant avgöran-            Rådande praxis skall bibehållas inte enbart på
6735:        de av Statskontoret om ersättande av             grund av ersättningssystemets beskaffenhet, utan
6736:        brottsskada som avviker från domstolens          även med tanke på enhetligheten i det ersätt-
6737:        utslag, och                                      ningsförfarande som grundar sig på brottsskade-
6738:           är det med tanke på den som utsätts för       lagen. Utgångspunkten är att de som utsätts för
6739:        ett brott lagenligt och rättvist att ändra ett   ett brott skall ha rätt tililika stor ersättning av
6740:        domstolsutslag beträffande skadestånd            statens medel för likadana skador, oberoende av
6741:        utan ny rättegång?                               hur domstolen avgjort skadans omfång.
6742:                                                            Dessutom är det nödvändigt att bibehålla den
6743:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           självständiga prövningsrätten för den myndighet
6744: anföra följande:                                        som skall betala ersättning, eftersom de ersätt-
6745:                                                         ningsanspråk som den åtalade i sin helhet med-
6746:    Lagen om ersättning för brottsskador av stats-       gett vara riktiga i regel inte undersöks i domstols-
6747: medel, brottsskadelagen, innehåller inte något          förfarande fastän ersättningsanspråket helt och
6748: egentligt stadgande om innebörden av en skade-          hållet skulle sakna grund eller vara alldeles för
6749: ståndsdom i samband med det förfarande som              stort. Det är i princip viktigt att den myndighet
6750: iakttas vid ersättande av brottsskador. I prakti-       som skall betala ersättning även i dylika fall av
6751: ken har ett domstolsutslag ansetts vara bindande        statens medel kan betala en ersättning som mot-
6752: i den straffrättsliga bedömningen av en gärning,        svarar den verkliga skadans belopp.
6753: men inte vid fastställandet av ersättningsbelop-           Den som av domstolen har ålagts att betala
6754: pet.                                                    skadestånd tili en person som utsatts för ett brott,
6755:    Det ersättningssystem som tillämpas i fråga          förblir skadeståndsskyldig oberoende av om
6756: om brottsskador är till sin natur sådant att den        Statskontoret beviljar ersättning för brottet. Tili
6757: myndighet som skall betala ersättning självstän-        de delar Statskontoret inte beviljar ersättning för
6758: digt bestämmer graden av den skada för viiken           ett brott kan den som utsatts för brottet fortfa-
6759: ersättningen betalas.                                   rande vidta indrivningsåtgärder gentemot den
6760:    Den brottsskadearbetsgrupp som tillsatts av          som åsamkat skadan. Ett domstolsutslag ändras
6761: justitieministeriet har i sitt betänkande som över-     sålunda inte i något skede genom ett beslut av
6762: lämnades ijuni 1996 föreslagit att i brottsskade-       Statskontoret.
6763: 
6764:      Helsingfors den 26 september 1996
6765:                                                                          Finansminister Sauli Niinistö
6766:                                            KK 591/1996 vp
6767: 
6768: Kirjallinen kysymys 591
6769: 
6770: 
6771: 
6772: 
6773:                                   Mari Kiviniemi /kesk: Kihlakuntauudistuksen vaikutuksista valtion
6774:                                      omistamien toimitilojen käyttöön
6775: 
6776: 
6777:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
6778: 
6779:    Kihlakuntauudistus tulee voimaan 1.12.1996,       valtion omistamien toimitilojen järkevä ja mah-
6780: joten uudistuksen toimeenpano on parhaillaan         dollisimman laaja käyttö turvataan, vaikka tar-
6781: käynnissä. Tavoitteena on mm. parantaa palve-        koitukseen sopivia toimitiloja olisi muuallakin
6782: lujen laatua ja kansalaisten oikeusturvaa sekä       tarjolla. Tämä tietenkin merkitsee yhteistyötä
6783: turvata palvelujen riittävä ja tasapuolinen saata-   esimerkiksi muiden paikallishallintoviranomais-
6784: vuus. Palvelujen saatavuuden turvaaminen mer-        ten, kuntien ja yritysten kanssa.
6785: kitsee hyväksyttyjen lakien mukaan kaikkien             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
6786: uudistusta koskevien toimipisteiden säilyttämis-     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6787: tä muodostamaila niistä kihlakunnanvirastoja,        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6788: erillisiä virastoja tai niiden palvelutoimistoja.    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6789: Kyseisistä toimipisteistä osa on valtion omista-
6790: mia, ja aikaisempaa käyttötarvetta varten suun-               Mitä Hallitus aikoo tehdä, että kihla-
6791: niteltuja tai kunnostettuja. Tämä on tilanne esi-           kuntauudistuksen myötä valtion omista-
6792: merkiksi Jalasjärvellä. Toiminnan uudistuessa-              mien toimitilojenjärkevä ja mahdollisim-
6793: kin on valtion varojen käytön kannalta hyvä, että           man laaja käyttö turvataan?
6794: 
6795:      Helsingissä 5 päivänä syyskuuta 1996
6796:                                         Mari Kiviniemi /kesk
6797: 
6798: 
6799: 
6800: 
6801: 260017
6802: 2                                            KK 591/1996 vp
6803: 
6804: 
6805: 
6806: 
6807:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
6808: 
6809:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         keskittämään toimintojaan asiakaspalvelun ja
6810: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          kustannusten kannalta edullisesti. Kihlakunta-
6811: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        uudistus lisää osaltaan tämäntyyppistä kehitys-
6812: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mari Kivi-        tä.
6813: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen                Kysymyksessä esille otetun Jalasjärven kun-
6814: n:o 591:                                               nan osalta kihlakuntauudistuksen vaikutus toi-
6815:                                                        mitiloihin ei ole vielä tarkasti tiedossa. On kui-
6816:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, että kihla-       tenkin ilmeistä, että nimismiespiirin käytössä ny-
6817:         kuntauudistuksen myötä valtion omista-         kyisin olevia tiloja tulee jäämään tyhjäksi noin
6818:         mien toimitilojen järkevä ja mahdollisim-      600m 2 • Tästä määrästä noin kolmannekselle on
6819:         man laaja käyttö turvataan?                    alustavasti tiedossa käyttäjät ja loppuosalle kiin-
6820:                                                        teistölaitos pyrkii löytämään uudet vuokralaiset.
6821:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Jalasjärvellä ei kuitenkaan ole olennaista tilan-
6822: vasti seuraavaa:                                       tarvetta, ja vuokralaisten löytäminen tulee ole-
6823:                                                        maan vaikeaa.
6824:     Valtion omistamista toimitiloista on huomat-           Organisointi- ja rationalisointitoimenpiteiden
6825: tava määrä eli runsaat neljä miljoonaa neliömet-       taustalla ovat ensisijaisesti muut kuin tilakysy-
6826: riä Valtion kiinteistölaitoksen hallinnassa. Kiin-     mykset. Ratkaisut tehdään yleensä nojautuen
6827: teistölaitos vuokraa niitä valtion muille virastoil-   varsinaiseen toimintaan ja sen kustannuksiin,
6828: le ja laitoksille. Kiinteistölaitoksen toimitilojen    vaikka tilakysymystenkin taloudelliset vaikutuk-
6829: vuokrausaste on nykyisin yli 95 %eli varsin kor-       set otetaan mahdollisuuksien mukaan huo-
6830: kea. Tyhjää tilaa on kaikkiaan noin 200 000 m2         mioon.
6831: sadoissa rakennuksissa maan eri puolilla. Pää-             Tyhjäksi jäävä valtion tila pyritään ensisijai-
6832: osin tyhjät tilat sijaitsevat kiinteistölaitoksen      sesti vuokraamaan valtion virastoille, mutta li-
6833: vaihto-omaisuudeksi luokitelluissa kiinteistöis-       sääntyvässä määrin myös muille tilan tarvitsijoil-
6834: sä, jotka pyritään ajan mittaan myymään.               le yhteistyössä niin kuntien kuin yritystenkin
6835:     Vuokrausasteen ennakoidaan tulevaisuudes-          kanssa. Kiinteistölaitos toimii vuokramarkki-
6836: sa jossain määrin alenevan mm. seuraavista syis-       noilla sovellettavien yleisten periaatteiden mu-
6837: tä:                                                    kaisesti, ja esimerkiksi vuokrat noudattavat
6838:     -virastot käyttävät lisääntyvässä määrin toi-      yleistä vuokratasoa. Vaihto-omaisuutta eli kiin-
6839: mintavapauttaan toimitilojen valinnassa,               teistöjä, joita pitkällä aika välillä ei tarvita valtion
6840:     - tilantarpeet vähenevät organisaatiomuu-          virastojen tai laitosten toimitiloiksi, myydään
6841: tosten, rationalisointitoimenpiteiden ja toimin-       valtiovarainministeriön kanssa vuosittain sovit-
6842: tojen keskittämisen vuoksi,                            tavien tavoitteiden mukaisesti.
6843:     - toimitiloista on ylitarjontaa vuokramark-            Edellä esitettyyn viitaten voidaan todeta, että
6844: kinoilla.                                              valtion omistamien toimitilojen käyttöaste on
6845:     Virastot ovat keskittäneet ja keskittävät edel-    huomattavan korkea ja että tarvittaviin toimen-
6846: leenkin toimintojaan pieniltä paikkakunnilta           piteisiin tilojen käytön turvaamiseksi on ryhdyt-
6847: suuremmille pyrkien myös lisääntyvässä määrin          ty.
6848: 
6849:      Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1996
6850: 
6851:                                                                   Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
6852:                                              KK 591/1996 vp                                             3
6853: 
6854: 
6855: 
6856: 
6857:                                         Tili Riksdagens Talman
6858: 
6859:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        fattning efter att koncentrera sin verksamhet så
6860: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         att den är fördelaktig med tanke på kundservicen
6861: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       och kostnaderna. Häradsreformen bidrar till att
6862: man Mari Kiviniemi undertecknade spörsmål nr           främja en utveckling av det här slaget.
6863: 591:                                                      Det som tagits upp i spörsmålet, nämligen
6864:                                                        vilka verkningar häradsreformen har i fråga om
6865:          Vad ämnar Regeringen göra för att en          lokalerna i Jalasjärvi kommun, är ännu inte helt
6866:        så ändamålsenlig och omfattande an-             klarlagt. Det är dock uppenbart att ca 600 m2 av
6867:        vändning som möjligt av statens lokaler         de lokaler som nu utnyttjas av länsmansdistriktet
6868:        skall tryggas i anslutning tili häradsrefor-    kommer att stå tomma. För en tredjedel av dessa
6869:        men?                                            lokaler finns det preliminära uppgifter om hyres-
6870:                                                        gäster och för de återstående lokalerna försöker
6871:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          fastighetsverket hitta nya hyresgäster. 1 Jalasjär-
6872: anföra följande:                                       vi finns det dock inte något anmärkningsvärt
6873:                                                        behov av lokaler, och därför kommer det att bli
6874:    Av de lokaler som staten äger är en betydande       svårt att hitta sådana som vill hyra dem.
6875: andel eller drygt 4 milj. m2 i statens fastighets-        Bakom organiserings- och rationaliseringsåt-
6876: verks besittning. Fastighetsverket hyr ut lokaler-     gärderna ligger i huvudsak andra frågor än lokal-
6877: na tili andra statliga ämbetsverk och inrättning-      frågorna. A vgörandena träffas i allmänhet med
6878: ar. Uthyrningsgraden när det gäller fastighets-        beaktande av den egentliga verksamheten och
6879: verkets lokaler är numera över 95%, dvs.jämfö-         dess kostnader, även om också de ekonomiska
6880: relsevis hög. Det finns tomma lokaler tili en sam-     verkningarna av lokalfrågorna uppmärksammas
6881: manlagd yta om ca 200 000 m2 , och de fördelar         i mån av möjlighet.
6882: sig på ett hundratal byggnader på olika håll i            De tomma statsägda lokalerna skall i första
6883: landet. De lokaler som i huvudsak står tomma är        hand hyras ut tili statens ämbetsverk, men i allt
6884: belägna i fastigheter som klassificerats som fas-      större omfattning och genom samarbete med
6885: tighetsverkets omsättningstillgångar och som i         både kommuner och företag även tili sådana som
6886: sinom tid skall säljas.                                har behov av lokaler. På hyresmarknaden verkar
6887:    Uthyrningsgraden beräknas i framtiden sjun-         fastighetsverket enligt allmänt tiliämpade princi-
6888: ka i någon mån, bl.a. av följande orsaker:             per och t.ex. när det gäller hyrorna iakttas den
6889:    - ämbetsverken använder sig i allt större grad      allmänna hyresnivån. Omsättningstillgångar,
6890: av sin handlingsfrihet när de väljer lokaler           dvs. fastigheter som på lång sikt inte behövs som
6891:    - behovet av lokaler minskar tili följd av          lokaler för statens ämbetsverk eller inrättningar,
6892: organisationsförändringar, rationaliseringsåt-         säljs i samråd med finansministeriet enligt årligen
6893: gärder och koncentrering av lokalerna                  överenskomna mål.
6894:    - det råder ett överutbud av lokaler på hyres-         Med hänvisning tili det som framförts ovan
6895: marknaden.                                             kan man konstatera att graden av utnyttjande av
6896:    Ämbetsverken har koncentrerat och koncen-           statens lokaler är märkbart hög och att man
6897: trerar fortsättningsvis sin verksamhet från små        börjat vidta nödvändiga åtgärder för att trygga
6898: orter till större och strävar även i allt större om-   användningen av lokalerna.
6899: 
6900:      Helsingforsden 24 september 1996
6901: 
6902:                                                                         Finansminister Sauli Niinistö
6903:                                              KK 592/1996 vp
6904: 
6905: Kirjallinen kysymys 592
6906: 
6907: 
6908: 
6909: 
6910:                                     Sulo Aitioniemi /kesk: Eutanasiaa koskevan lainsäädännön luomi-
6911:                                         sesta
6912: 
6913: 
6914:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
6915: 
6916:     Suomessa eutanasiaan eli armokuolemaan             vasti kärsivä ihminen voi päättää oman elämänsä
6917: liittyvät asiat ovat olleet viime aikoina esillä pa-   päättämisestä lääketieteen keinoin ja avustuksel-
6918: riinkin kertaan. Viime vaalikauden lopulla asias-      la. Asiaan liittyvät selvitykset ja keskustelu olisi
6919: ta keskusteltiin rikoslain kokonaisuudistuksen II      näin ollen aiheellista aloittaa, oli lopputulos sit-
6920: vaiheen säätämisen yhteydessä, mutta asian-            ten mikä tahansa.
6921: omaiset lakimuutokset jätettiin tekemättä. Pe-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6922: rusteluina yleisesti esitettiin se, että asiasta on    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6923: ensin käytävä laaja kansalaiskeskustelu,ja vasta       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6924: kun asia on kypsä tältä osin, on aiheellista ryhtyä    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6925: mahdollisiin lainsäädäntötoimiin. Toisen kerran
6926: asia oli hiljattain esillä eduskunnassa erään yksi-               Miten Hallitus aikoo kehitellä eteen-
6927: tyisen lakialoitte~n poh~alta. .                   .           päin ajatusta ja keskustelua siitä, tulisiko
6928:     Asia on arka Ja mommuotomen, mutta kehi-                   eutanasia tulevaisuudessa myös Suomen
6929: tys ilmeisen vääjäämättömästi kulkee siihen                    lain mukaan sallia kansalaisen vakaan ja
6930:  suuntaan, että kuolemanvakavasti sairas jako-                 perustellun toivomuksen pohjalta?
6931: 
6932:      Helsingissä 5 päivänä syyskuuta 1996
6933:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
6934: 
6935: 
6936: 
6937: 
6938:  ~60017
6939: 2                                           KK 592/1996 vp
6940: 
6941: 
6942: 
6943: 
6944:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
6945: 
6946:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        hänen kanssaan. Jos potilas kieltäytyy tietystä
6947: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         hoidosta tai hoitotoimenpiteestä, häntä on mah-
6948: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       dollisuuksien mukaan hoidettava yhteisymmär-
6949: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        ryksessä hänen kanssaan muulla lääketieteelli-
6950: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         sesti hyväksyttävänä tavalla.
6951: n:o 592:                                                  Lain 8 §:n mukaan potilaalle on annettava hä-
6952:                                                       nen henkeään tai terveyttään uhkaavan vaaran
6953:           Miten Hallitus aikoo kehitellä eteen-       torjumiseksi tarpeellinen hoito, vaikka potilaan
6954:        päin ajatusta ja keskustelua siitä, tulisiko   tahdosta ei tajuttomuuden tai muun syyn vuoksi
6955:        eutanasia tulevaisuudessa myös Suomen          voi saada selvitystä. Jos potilas on aikaisemmin
6956:        lain mukaan sallia kansalaisen vakaan ja       vakaasti ja pätevästi ilmaissut hoitoa koskevan
6957:        perustellun toivomuksen pohjalta?              tahtonsa, potilaalle ei kuitenkaan saa antaa sel-
6958:                                                       laista hoitoa, joka on vastoin hänen tahtoaan.
6959:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Potilas voi etukäteen ilmaista tahtonsa kirjal-
6960: vasti seuraavaa:                                      lisesti esimerkiksi niin sanotulla hoitotestamen-
6961:                                                       tilla, jossa hän sitovasti voi todeta, miten hän
6962:    Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä           haluaa itseään tulevaisuudessa hoidettavan.
6963: (559/94) tuli voimaan 1 päivänä heinäkuuta                Myös asiaa koskevat rikoslain säännökset
6964: 1994. Sen periaatteista ja sisällöstä käytiin edus-   ovat uusia eikä oikeusministeriössä tästä syystä
6965: kunnassa perusteellinen keskustelu. Lain voita-       ole katsottu olevan aihetta asian uudelleen esille
6966: neen näin ollen katsoa varsin hyvin heijastavan       ottamiseen.
6967: yhteiskunnassa tällä hetkellä vallitsevaa käsitys-        Kysymys eutanasiasta on sekä Suomessa että
6968: tä lääkärin ammatin ja muiden terveydenhuollon        kansainvälisesti herättänyt runsaasti keskuste-
6969: ammattien harjoittamisesta. Yleisten ammatin-         lua. Silti lähes kaikissa maissa on potilaan aktii-
6970: harjoittamista koskevien säännösten lisäksi lain      vinen surmaaminen, vaikka se tapahtuisi poti-
6971: 15 §:ssä todetaan nimenomaisesti, että tervey-        laan omasta pyynnöstä, säädetty rangaistavaksi.
6972: denhuollon ammattihenkilön ammattitoimin-                 Sosiaali- ja terveysministeriön käsityksen mu-
6973: nan päämääränä on terveyden ylläpitäminen ja          kaan Suomen lainsäädäntö ja kansalaisten eetti-
6974: edistäminen, sairauksien ehkäiseminen sekä sai-       set näkemykset vastaavat tältä osin edelleen toi-
6975: raiden parantaminen ja heidän kärsimystensä lie-      siaan. Kysymyksessä todetaan, että asiaan liitty-
6976: vittäminen. Terveydenhuollon ammattihenkilöl-         vät selvitykset ja keskustelu olisi aiheellista aloit-
6977: lä on velvollisuus ottaa huomioon, mitä potilaan      taa, oli lopputulos mikä tahansa. Sosiaali- ja
6978: oikeuksista säädetään.                                terveysministeriö ei pidä tällä hetkellä tarpeelli-
6979:    Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/92)     sena erityisten selvitysten tekemistä aiheesta. So-
6980: tuli voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1993. Laissa       siaali- ja terveysministeriö pitää toivottavana,
6981: korostetaan potilaan tiedonsaantioikeutta ja it-      että keskustelu asiasta jatkuu muun muassa
6982: semääräämisoikeutta. Lain 6 §:ssä todetaan, että      eduskunnassa vireillä olevan lakialoitteen käsit-
6983: potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä           telyn yhteydessä.
6984: 
6985:      Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1996
6986: 
6987:                                                                      Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
6988:                                              KK 592/1996 vp                                              3
6989: 
6990: 
6991: 
6992: 
6993:                                          Tili Riksdagens Talman
6994: 
6995:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        het och i samförstånd med honom ges på något
6996: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         annat sätt som är godtagbart från medicinsk syn-
6997: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       punkt.
6998: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr              Enligt 8 § skall patienten beredas den vård som
6999: 592:                                                   behövs för avvärjande av fara som hotar hans Iiv
7000:                                                        eller hälsa även om hans vilja på grund av med-
7001:           Hur ämnar Regeringen vidareutveckla          vetslöshet eller av någon annan orsak inte kan
7002:        tanken på och diskussionen om huruvida          utredas. Har patienten tidigare på ett giltigt sätt
7003:        eutanasi i framtiden skall tiliåtas också       uttryckt sin bestämda vilja i fråga om vården, får
7004:        enligt finsk lag utgående från en medbor-       han dock inte ges vård som strider mot hans
7005:        gares uttryckliga och motiverade önskan?        viljeförklaring.
7006:                                                            Patienten kan på förhand uttrycka sin vilja
7007:   Som svar på detta spörsmal får jag vördsamt          skriftligen t.ex. genom ett s.k. vårdtestamente,
7008: anföra följande:                                       där han på ett bindande sätt kan fastslå hur han
7009:                                                        vill att han skall vårdas i framtiden.
7010:     Lagen om yrkesutbildade personer inom häl-             Också de stadganden i strafflagen som rör
7011: so- och sjukvården (559/94) trädde i kraft den l       frågan är nya och därför har justitieministeriet
7012: juli 1994. Dess principer och innehåll diskutera-      ansett att det inte finns orsak att ta upp frågan på
7013: des ingående i riksdagen. Man torde sålunda            nytt.
7014: kunna anse att lagen rätt väl återspeglar den              Frågan om eutanasi har både i Finland och
7015: uppfattning som i dagens samhälle råder om ut-         internationellt sett väckt mycket diskussion.
7016: övandet av läkaryrket och andra hälso- och sjuk-       Trots detta är aktivt dödande av en patient, fast-
7017: vårdsyrken. Utöver de allmänna stadgandena             än det sker på patientens egen begäran, straflbart
7018:  om yrkesutövning konstateras i 15 § uttryckligen      i så gott som alla länder.
7019:  att målet för yrkesutövningen i fråga om en yr-           Enligt social- och hälsovårdsministeriets upp-
7020:  kesutbildad person inom hälso- och sjukvården         fattning motsvarar den finska lagstiftningen och
7021:  är att upprätthålla och främja hälsan, förebygga      medborgarnas etiska synpunkter alltjämt varan-
7022:  sjukdomar samt bota sjuka och lindra deras plå-       dra i denna fråga. 1 spörsmålet framhålls att det
7023:  gor. En yrkesutbildad person inom hälso- och          vore motiverat att inleda utredningar och diskus-
7024:  sjukvården är skyldig att beakta vad som stadgas      sioner i anslutning tili frågan oberoende av vilket
7025:  om patientens rättigheter.                            slutresultatet blir. Social- och hälsovårdsministe-
7026:     Lagen om patientens ställning och rättigheter      riet anser för närvarande att det inte är nödvän-
7027:  (785/92) trädde i kraft den 1 mars 1993. 1 lagen      digt att göra några separata utredningar om äm-
7028:  betonas patientens rätt tili information och själv-   net. Social- och hälsovårdsministeriet anser det
7029:  bestämmanderätt. 1 6 § konstateras att vården         önskvärt att diskussionen om eutanasi fortsätter,
7030:  och behandlingen skall ges i samförstånd med          bl.a. i samband med behandlingen av den lagmo-
7031:  patienten. Om patienten vägrar ta emot en viss        tion som har väckts i riksdagen.
7032:  vård eller behandling, skall den i mån av möjlig-
7033: 
7034:      Helsingforsden 26 september 1996
7035: 
7036:                                                                       Minister Terttu Huttu-Juntunen
7037:                                              KK 593/1996 vp
7038: 
7039: Kirjallinen kysymys 593
7040: 
7041: 
7042: 
7043: 
7044:                                     Sulo Aittoniemi Jkesk: Asevelvollisten fyysisen kunnon kehittämi-
7045:                                         sestä
7046: 
7047: 
7048:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
7049: 
7050:    Asevelvollisuuttaan suorittamaan saapuu             parin viikon kuntojakson ajanhukka saataisiin
7051: vuosittain kaikenkarvaista porukkaa. Toiset            takaisin nopeasti myöhempien harjoitusten no-
7052: ovat fyysiseltä kunnoltaan huippuvedossa, toiset       peana edistymisenä.
7053: taas rapakunnossa. Aiokasajan alusta saakka               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
7054: kaikille asetetaan kuitenkin samat vaatimukset         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7055: eli taisteluvyö ja täyspakkaus selkään, kivääri        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7056: olalle ja pikamarssille. Tulos on mikä on. Toiset      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7057: selviävät kevyesti, toisia tuodaan traktorinlaval-
7058: la perässä. Toki kunto kohoaa ajan mittaan huo-                  Katsooko Hallitus asialliseksi, että va-
7059: nommillakin, mutta tuskallisen prosessin kautta,              rusmiesten asevelvollisuusaika tulevai-
7060: ja jotkut joutuvat jättämään homman kesken                    suudessa aloitetaan parin viikon asteit-
7061: kuunolleen mahdottomana.                                      tain kiristyvällä kuntojaksolla, jonka ai-
7062:     Mielestäni asevelvollisuus tulisi aloittaa parin          kana myös fyysisesti heikoimmat alok-
7063: viikon kuntojaksolla helposta alusta asteittain               kaat saavat riittävän kunnon menestyäk-
7064: koventuen. Tämä toisi kaikille kohtuullisen fyy-              seen varsinaisissa ja usein hyvin rankoissa
7065: sisen kunnon, eivätkä rankat sotilaalliset harjoi-            sotilaallisissa harjoituksissa odotusten
7066: tukset tuhoaisi varusmiehen motivaatiota. Tämä                vaatimalla tavalla?
7067:      Helsingissä 5 päivänä syyskuuta 1996
7068: 
7069:                                           Sulo Aittaniemi /kesk
7070: 
7071: 
7072: 
7073: 
7074: 260017
7075: 2                                          KK 593/1996 vp
7076: 
7077: 
7078: 
7079: 
7080:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
7081: 
7082:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Varusmiesten liikuntakoulutuksesta vastuus-
7083: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        sa olevat sekä sen toteuttajat perehtyvät hyvin
7084: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      kyseiseen ohjeistukseen, joka koskee puolustus-
7085: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       voimien jokaista varusmieskoulutusta antavaa
7086: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        joukko-osastoa.
7087: n:o 593:                                                Ohjeistuksessa kiinnitetään huomio fyysisen
7088:                                                      koulutuksen nousujohteisuuteen siten, että fyysi-
7089:           Katsooko Hallitus asialliseksi, että va-   sen kunnon huippu saavutetaan palvelusajan lo-
7090:        rusmiesten asevelvollisuusaika tulevai-       pulla. Lisäksi korostetaan fyysisen kokonais-
7091:        suudessa aloitetaan parin viikon asteit-      kuormituksen oikeaa säätelyä, joka tarkoittaa
7092:        tain kiristyvällä kuntojaksolla, jonka ai-    koulutuksen rytmittämistä niin, että kuormitus
7093:        kana myös fyysisesti heikoimmat alok-         ja palautuminen ovat oikeassa suhteessa.
7094:        kaat saavat riittävän kunnon menestyäk-           Fyysisen koulutuksen nousujohteisuudesta
7095:        seen varsinaisissa ja usein hyvin rankoissa   antavat hyvän kuvan marssikoulutuksen vaati-
7096:        sotilaallisissa harjoituksissa odotusten      mukset eri koulutuskausina. Peruskoulutuskau-
7097:        vaatimalla tavalla?                           den alussa eli aiokasaikana aloitetaan lyhyellä
7098:                                                      2-4 km:n marssilla kevyessä varustuksessa il-
7099:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         man reppua, kun taas joukkokoulutuskaudella
7100: vasti seuraavaa:                                     eli varusmiespalvelusajan lopulla suoritetaan
7101:                                                      jopa 30 km:n marssi raskas reppu selässä, ja
7102:    Hyvä fyysinen suorituskyky on sotilaskoulu-       oman aseen lisäksi marssijoiden on kannettava
7103: tuksen perusedellytys rauhan aikana. Palveluk-       joukolle kuuluva aseistus. Vauhtikaan ei aiokas-
7104: seen astuva mies ei yleensä ole joutunut koulussa    ajan marsseilla ole ongelma kouluttajien keskit-
7105: eikä työelämässä varusmiespalvelukseen verrat-       tyessä opettamaan alussa nimenomaan oikeata
7106: tavaan fyysiseen kuormitukseen.                      marssitekniikkaa ja toimintatapoja. Esimerkiksi
7107:    Puolustusvoimissa on tiedostettu se, että va-     alokasajan 2-4 km:n marssiin varataan aikaa 3
7108: rusmiehellä huono fyysinen kunto aiheuttaa on-       tuntia.
7109: gelmia palveluksessa. Puolustusvoimat lähettää-          Liikuntakoulutuksella säädellään palveluksen
7110: kin jokaiselle kutsuntaikäiselle kotiin "Varus-      kokonaiskuormitusta. Fyysisesti kevyillä koulu-
7111: mieheksi" -kirjasen, jossa todetaan palveluksen      tusjaksoilla tulee liikuntaharjoituksilla olla kun-
7112: fyysiset vaatimukset ja annetaan harjoitteluoh-      toa kohottava vaikutus. Sen sijaan fyysisesti ra-
7113: jeita kunnon kohottamiseksi vaadittavalle tasol-     sittavan palveluksen lomassa tehdään harjoittei-
7114: le. Viimeksi suoritetut alokkaiden kuntotestit       ta, joilla on varusmiehille rasituksista palauttava
7115: osoittavat, että valtaosa nuorista astuukin palve-   ja virkistävä vaikutus.
7116: lukseen fyysisesti riittävän hyvin valmistautunee-       Edellä mainittua koko palvelusajan kattavaa
7117: na kestääkseen palveluksen alkuvaiheen rasituk-      ohjeistusta noudattaen varusmiehille luodaan
7118: set. Palvelukseentulovaiheessa noin 65 % miehis-     fyysinen suorituskyky kunkin koulutuskauden
7119: tä on puolustusvoimien normien mukaisesti vä-        tavoitteisiin sopeutetulla nousujohteisella, fyysi-
7120: hintään hyväkuntoisia. Huonokuntoisia on vain        sellä koulutuksella. Kuntohuippu saavutetaan
7121: noin 8 %. Fyysinen koulutus jatkuu sitten edel-      palvelusajan lopulla, jolloin koulutettavan on
7122: leen koko palvelusajan.                              kyettävä useita vuorokausia kestävän rasituksen
7123:    Pääesikunnan koulutusosasto on laatinut oh-       aikana säilyttämään toimintakykynsä.
7124: jeistuksen (PEkoul-os PAK C 1:3/9 .12.1994) va-          Ohjeistuksessa esitettyjä linjauksia sovelle-
7125: rusmiesten fyysisen kunnon kehittämisestä ja lii-    taan käytäntöön muun muassa siten, että fyysi-
7126: kuntakasvatuksesta. Kyseinen ohjeistus antaa         sessä koulutuksessa joukko jaetaan kunnon pe-
7127: perustietoa varusmiesten fyysisen kunnon ko-         rusteella eri tasoryhmiin. Näinjokaiselle saadaan
7128: hottamisesta, siihen liittyvistä liikuntakoulutuk-   luotua kuntonsa mukainen mielekäs koulutusta-
7129: sen järjestelyistä sekä fyysisen koulutuksen tur-    pahtuma pienryhmäopetuksena. Käytännössä
7130: vatekijöistä.                                         on todettu myös monien palveluksensa aloitta-
7131:                                          KK 593/1996 vp                                            3
7132: 
7133: vien kohdalla tottumattomuus kävelyyn. Useissa     ko-osastoissa vastaa hyvin ohjeistuksen Iinjauk-
7134: varuskunnissa käytetäänkin rasitusmurtumien        sia,ja kouluttajat ilmiselvästi tuntevat vastuunsa
7135: ja muiden vammojen ehkäisemiseksi parin en-        alaistensa terveysturvallisuudesta. Varusmies-
7136: simmäisen viikon aikana lenkkitossuja eikä soti-   palveluksen keskeydyttyä terveydellisistä syistä
7137: lasjalkineita.                                     selkeästi suurimpana tekijänä ovat mielenter-
7138:    Varusmiesten liikuntakasvatuksen ohjeistus      veysongelmat Sen sijaan fyysisistä syistä johtu-
7139: on laadittu yhteistyössä terveydenhuoltoalan       via palveluksen keskeytymisiä on puolustusvoi-
7140: kanssa vuonna 1995. Käytännön toteutus jouk-       missa hyvin vähän.
7141:      Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1996
7142: 
7143:                                                                 Puolustusministeri Anneli Taina
7144: 4                                           KK 593/1996 vp
7145: 
7146: 
7147: 
7148: 
7149:                                          Tili Riksdagens Talman
7150: 
7151:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       fysisk fostran. Instruktionen ger baskunskaper
7152: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         om hur beväringarnas fysiska kondition kan hö-
7153: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       jas, om arrangemangen för fysisk fostran i sam-
7154: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr          band därmed och om säkerhetsfaktorer som hän-
7155: 593:                                                   för sig till den fysiska utbildningen.
7156:                                                            De som är ansvariga för beväringarnas fysiska
7157:           Anser Regeringen det vara sakligt att        fostran och de som genomför denna fostran sät-
7158:        beväringarnas värnpliktstid i framtiden         ter sig väl in i den ovan nämnda instruktionen,
7159:        inleds med ett konditionsavsnitt som på-        som gäller alla truppförband vid vilka bevärings-
7160:        går under ett par veckor och gradvis blir       undervisning ges.
7161:        mera krävande, och under vilket också               I instruktionen understryks att den fysiska ut-
7162:        rekryter med sämre kondition förbättrar         bildningen är progressiv på så sätt att den fysiska
7163:        konditionen tillräckligt mycket för att         konditionen kommer att befinna sig på toppnivå
7164:        klara av de egentliga och ofta synnerligen      i slutet av tjänstgöringstiden. Dessutom fram-
7165:        tunga militära övningarna på ett sätt som       hävs vikten av att totalbelastningen regleras på
7166:        motsvarar förväntningarna?                      rätt sätt, vilket innebär at utbildningen bör full-
7167:                                                        följas i en sådan rytm att belastning och åter-
7168:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          hämtning står i rätt förhållande till varandra.
7169: anföra följande:                                           Den fysiska utbildningens progressivitet ger
7170:                                                        en god bild av marschutbildningens krav under
7171:    God fysisk prestationsförmåga är en grund-          de olika utbildningsperioderna. Början av grund-
7172: förutsättning för den militära utbildningen under      utbildningsperioden eller rekryttiden inleds med
7173: fredstid. De män som träder i tjänst har i allmän-     en kort 2-4 km marsch med lätt utrustning utan
7174: het inte i skolan eller arbetslivet utsatts för en     ryggsäck. Under trupputbildningsperioden, dvs.
7175: fysisk belastning som är jämförbar med bevä-           i slutet av beväringstjänsten genomförs upp till30
7176: ringstjänsten.                                         km långa marscher med tung ryggsäck och ut-
7177:    Inom försvarsmakten är man medveten om att          över det egna vapnet skall beväringarna bära
7178: beväringens dåliga fysiska kondition medför            truppens beväpning. Takten utgör inte heller nå-
7179: problem under tjänstgöringen. Försvarsmakten           got problem under rekryttidens marscher efter-
7180: sänder också hem till alla som är i uppbådsåldern      som utbildarna i början uttryckligen koncentre-
7181: skriften "Beväringtjänsten", där de fysiska krav       rar sig på att lära ut rätt marschteknik och rätta
7182: som tjänstgöringen ställer understryks och där         tillvägagångssätt. Till exempel reserveras för re-
7183: också anvisningar ges om övningar med hjälp av         kryttidens 2-4 km långa marsch en tid om 3
7184: vilka konditionen kan höjas till den nivå som          timmar.
7185: krävs. De senast utförda konditionstesten för              Genom fysisk fostran regleras totalbelastning-
7186: rekryter visar att huvuddelen av de ungdomar           en under tjänstgöringen. Under utbildningsav-
7187: som träder i tjänst är tillräckligt väl förberedda i   snitt som i fysiskt avseende är lätta skall de fysis-
7188: fysiskt avseende för att klara av inledningsske-       ka övningarna medföra höjd kondition. Vid si-
7189: dets påfrestningar. I det skede när tjänstgöringen     dan av den fysiskt påfrestande tjänstgöringen
7190: inleds är ca 65% av männen enligt försvarsmak-         görs däremot övningar som återställer bevä-
7191: tens normer i åtminstone god kondition. I dålig        ringarna efter ansträngningarna och som har en
7192: kondition är endast 8 %. Den fysiska utbildning-       vederkvickande inverkan.
7193: en fortsätter därefter fortgående under hela               Genom iakttagande av den ovan nämnda in-
7194: tjänstgöringstiden.                                    struktionen som täcker hela tjänstgöringstiden
7195:    Huvudstabens utbildningsavdelning har utar-         ges beväringarna fysisk prestationsförmåga med
7196: betat en instruktion (Huvudstabens utbildnings-        hjälp av progressiv fysisk utbildning som är an-
7197: avdelning PAK C 1:3/9.12.1994) som gäller ut-          passad till målen för var och en av utbildningspe-
7198: veckling av beväringarnas fysiska kondition och        rioderna. Toppkonditionen uppnås i slutet av
7199:                                             KK 593/1996 vp                                            5
7200: 
7201: tjänstgöringen, när de som erhåller utbildning           Instruktionen för beväringarnas fysiska fost-
7202: skall kunna bibehålla sin prestationsförmåga          ran har utarbetats i samråd med hälsovårdssek-
7203: under ansträngningar som omfattar flera dygn.         torn år 1995. Den praktiska tillämpningen vid
7204:    De linjer som anges i instruktionen tillämpas i    truppförbanden motsvarar vällinjerna i instruk-
7205: praktiken bl.a. så att truppen under den fysiska      tionen och det är uppenbart att utbildarna kän-
7206: utbildningen indelas i olika nivågrupper på           ner ansvar när det gäller de underlydandes trygg-
7207: grundval av konditionen. På så sätt skapas för        het i frågor som gäller hälsan. Den uppenbart
7208: var och en en meningsfull utbildningsprocess          största orsaken tili att beväringstjänsten avbryts
7209: som är anpassad tili konditionen och som ge-          av hälsoskäl utgörs av de mentalhygieniska pro-
7210: nomförs i form av smågruppsundervisning. 1            blemen. Däremot förekommer mycket sällan
7211: praktiken har det också konstaterats att många        inom försvarsmakten att tjänstgöringen avbryts
7212: som inleder tjänstgöringen inte är vana att gå.       på grund av orsaker som gäller beväringarnas
7213: Vid många garnisoner används också jogging-           fysiska kondition.
7214: skor i stället för militärskodon under de första
7215: veckorna i syfte att förebygga skador tili följd av
7216: påfrestning.
7217:      Helsingforsden 27 september 1996
7218: 
7219:                                                                      Försvarsminister Anneli Taina
7220:                                             KK 594/1996 vp
7221: 
7222: Kirjallinen kysymys 594
7223: 
7224: 
7225: 
7226: 
7227:                                    Sakari Smeds /skl ym.: Kauppojen aukioloaikojen vapauttamisen
7228:                                        työllisyysvaikutusten selvittämisestä
7229: 
7230: 
7231:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
7232: 
7233:    Kauppa- ja teollisuusministeriön sekä työmi-          Hallituksen esityksen tueksi hankittu tutki-
7234: nisteriön toimeksiannosta on Rope-yhtiöt tehnyt       mus vaikuttaa selkeältä tilaustyöltä, jonka johto-
7235: selvityksen kauppojen aukioloaikojen vapautta-        päätösten on haluttu olevan hallituksen esitystä
7236: misen vaikutuksesta työllisyyteen. Selvitys liittyy   tukevia. Mielestämme kauppojen aukiolon va-
7237: hallituksen esitykseen 51/1996 vp. Selvitykseen       pauttaminen on suuri arvokysymys,joka samalla
7238: perustuen hallitu~sen esityksess~ todetaan kaup-      vaikuttaa kaikkien kaupan työntekijöiden ja
7239: pojen vapaan aukwlon mahdolhstavan 1-2 %:n            etenkin pienyrittäjien elämäntilanteeseen. Siksi
7240: kysynnän lisäkasvun ja siten parantavan työlli-       olisi välttämätöntä, että lain valmistelu perustui-
7241: syyttä henkilömääränä noin 2 000, joista puolet       si huolelliseen harkintaan ja luotettavaan tutki-
7242: olisi osa-aikaisia.                                   mukseen.
7243:    Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Rope-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
7244: yhtiöt saivat aikaa tutkimuksen tekemiseen noin       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
7245: kuukauden. Mm. Kuluttajatutkimuskeskus on             kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
7246: väittänyt haastattelutuotannon käsittäneen vain       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7247: 31 henkilöä. Haastateltavaksi eivät kelvanneet
7248: eläkeläiset eivätkä työttömät. Tehtyjen haastat-                Onko Hallitus tietoinen Rope-yhtiöi-
7249: telujen pohjalta arvioitiin koko väestön osto-               den tutkimukseen kohdistetusta kritii-
7250: käyttäytymisen mahdollisia muutoksia. Kulutta-               kistä niin otannan koon kuin tutkimus-
7251: jan ostokäyttäytymisen ennustaminen on käsit-                menetelmienkin suhteen, ja
7252: tääksemme erityisen haastava tehtävä. Tutki-                    onko Hallitus valmis laaja-alaisem-
7253:  muksessa merkittävästi yksinkertaisempaa on                 man selvityksen tekemiseen kauppojen
7254:  selvittää esimerkiksi puolueiden kannatuksen                aukioloaikojen vapauttamisen työllisyys-
7255:  muutoksia, mutta tällöinkin otannan koko on                 vaikutuksista?
7256:  1 000-1 500 haastateltavaa.
7257:      Helsingissä 5 päivänä syyskuuta 1996
7258:                      Sakari Smeds /skl                         Mauri Salo /kesk
7259: 
7260: 
7261: 
7262: 
7263:  260017
7264: 2                                          KK 594/1996 vp
7265: 
7266: 
7267: 
7268: 
7269:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
7270: 
7271:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       osallistuneet henkilöt rajattiin sellaiseen väestö-
7272: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        ryhmään, jonka oletettiin kokevan nykyiset au-
7273: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      kioloajat ongelmallisimmiksi. Tästä ryhmästä
7274: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sakari          arveltiin saatavan eniten tietoa mahdollisista os-
7275: Smedsin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       tokäyttäytymisen muutoksista. Tästä syystä elä-
7276: sen n:o 594:                                         keläiset ja työttömät eivät kuuluneet haastatelta-
7277:                                                      vien joukkoon, ja haastattelut kohdistettiin taa-
7278:           Onko Hallitus tietoinen Rope-yhtiöi-       jamissa asuviin. Todettakoon, että ostokäyttäy-
7279:        den tutkimukseen kohdistetusta kritii-        tymistään muuttavien talouksien joukko arvioi-
7280:        kistä niin otannan koon kuin tutkimus-        tiin tutkimuksessa suunnilleen samansuuruiseksi
7281:        menetelmienkin suhteen, ja                    kuin Kuluttajatutkimuskeskuksen "Kaupan au-
7282:           onko Hallitus valmis laaja-alaisem-        kiolo" -tutkimuksessa (KTK:n julkaisuja 13/95)
7283:        man selvityksen tekemiseen kauppojen          niiden kuluttajien määrä, jotka haluaisivat kau-
7284:        aukioloaikojen vapauttamisen työllisyys-      pan olevan aina auki sunnuntaisin. Tutkimuk-
7285:        vaikutuksista?                                sessa ei haastattelujen pohjalta tehty päätelmiä
7286:                                                      koko väestön ostokäyttäytymisen muutoksista,
7287:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         vaan päätelmät rajattiin väestöryhmiin, joilla tu-
7288: vasti seuraavaa:                                     losten valossa oli eniten ongelmia nykyisten
7289:                                                      aukioloaikojen kanssa. Haastattelussa esiin tul-
7290:    Hallitus on tietoinen Rope-yhtiöiden kauppa-      leista lisäostotyypeistä lähtien arvioitiin kaupan
7291: ja teollisuusministeriön ja työministeriön toi-      myynnin mahdollista lisääntymistä tuoiloisessa
7292: meksiannosta tekemän "Kauppojen aukioloai-           taloudellisessa tilanteessa. Myynnin muutosta
7293: kojen vapauttamisen vaikutuksia työllisyyteen"       kartoitettiin myös kauppiashaastattelujen kaut-
7294: -tutkimuksen johdosta käydystä keskustelusta.        ta.
7295:    Valtioneuvoston 19.10.1995 antamassa peri-            Tutkimuksessa todetaan, että aukioloaikojen
7296: aatepäätöksessä Suomen työllisyysohjelman            vapautumisen määrälliset vaikutukset kaupan
7297: edellyttämistä toimenpiteistä on todettu mm.,        tasolla ovat tutkimusongelma, johon millään
7298: että jatketaan liikeaikarajoitusten joustavoitta-    tekniikalla ei etukäteen pystytä löytämään luo-
7299: mista neuvotellen asianomaisten tahojen kanssa       tettavaa ja varmasti oikeaa tulosta. Tutkimuk-
7300: ja että valmistelutyö on tarkoitus saattaa nopeas-   sessa työllisyysvaikutuksia arvioitiin pohtimalla,
7301: ti päätökseen. Kun Liikealan ammattiliiton ja        mitä haastattelujen kautta esiin tullut myynnin
7302: Kaupan Keskusliiton näkemykset aukiolon              lisääntyminen merkitsisi vähittäiskaupan tilasto-
7303: joustavoittamisen työllisyysvaikutuksista olivat     jen kautta tarkasteltuna ottaen huomioon myös
7304: verrattain kaukana toisistaan, päädyttiin em. ta-    kioskien ja paitsioonjäävien yksiköiden työpaik-
7305: hojen kanssa yhteisissä neuvotteluissa selvityk-     kojen menetys. Näin päädyttiin arvioon, että au-
7306: sen tilaamiseen asiasta ulkopuoliselta taholta.      kioloaikojen vapauttamisella olisi lievästi työlli-
7307: Rope-yhtiöt valittiin tutkimuksen tekijäksi, kos-    syyttä parantavia vaikutuksia. Henkilömääräksi
7308: ka yhtiö oli mm. "Kauppa-2010-projektiin" liit-      arvioitiin noin 2 OOO,joista puolet olisi osa-aikai-
7309: tyen tehnyt kauppa- ja teollisuusministeriölle       sia. Nämä tiedot on mainittu hallituksen esityk-
7310: useita kauppaan ja kaupan työllisyyteen liittyviä    sessä 51/1996 vp.
7311: selvityksiä, kuten esim. "Kaupan ja matkailun            Rope-yhtiöiden tekemässä tutkimuksessa ei
7312: lähtökohdat ja mahdollisuudet luoda uusia             ole kyse hallituksen esitystä 51/1996 vp tukevasta
7313: työpaikkoja". Yhtiö omasi näin ollen hyvät val-      tilaustyöstä. Tutkimuksen toimeksiantajat eivät
7314: miudet suorittaa nopeasti kauppojen aukiolo-         missään vaiheessa esittäneet mitään toivomuksia
7315: aikojen työllisyysvaikutuksia selvittävän tutki-     siitä, mihin tuloksiin tutkijoiden toivottaisiin
7316: muksen.                                              päätyvän.
7317:    Kuluttajahaastattelu on tutkimuksessa tehty           Hallitus katsoo, että tutkimuksessa käytetty
7318: kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Ryhmiin      menetelmä antaa oikeansuuntaisen kuvan kau-
7319:                                          KK 594/1996 vp                                              3
7320: 
7321: pan aukioloaikojen vapauttamisen työllisyysvai-     jen parhaimmillaan lisäävän kauppojen liike-
7322: kutuksista. Laajempi tutkimus tuskin toisi rat-     vaihtoa 2-3% ja luovan 50 000-55 000 uutta
7323: kaisevasti uutta tietoa. Vertailuna todettakoon,    työpaikkaa.
7324: että Saksassa arvioitiin pitempien aukioloaiko-
7325: 
7326:      Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1996
7327: 
7328:                                                    Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
7329: 4                                           KK 594/1996 vp
7330: 
7331: 
7332: 
7333: 
7334:                                         Tili Riksdagens Talman
7335: 
7336:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      hade alltså goda förutsättningar att snabbt utfö-
7337: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        ra en undersökning om de inverkningar som afTå-
7338: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      rernas öppethållandetider har på sysselsättning-
7339: man Sakari Smeds m.fl. undertecknade spörsmål         en.
7340: nr 594:                                                  Vid utredningen i fråga har konsumentinter-
7341:                                                       vjuerna gjorts med hjälp av kvalitativ undersök-
7342:           Är Regeringen medveten om den kritik        ningsmetod. Gruppdeltagarna valdes bland en
7343:        som riktats mot den undersökning som           avgränsad befolkningsgrupp så att de tillhörde
7344:        utförts av Rope-bolagen vad gäller såväl       den grupp som antogs uppleva de nuvarande
7345:        omfattningen av det slumpmässiga urval         öppethållandetiderna som problematiska. Enligt
7346:        som använts vid undersökningen som             förmodan skulle denna grupp människor kunna
7347:        själva undersökningsmetoderna, och             ge mest information om eventuella ändringar i
7348:           är Regeringen beredd att låta utföra en     beteendemönstret när det gäller att göra inköp.
7349:        mer omfattande utredning om hur friare         Av denna anledning valdes varken pensionärer
7350:        öppethållandetider inom handeln skulle         eller arbetslösa till intervjuoffer och intervjuerna
7351:        kunna påverka sysselsättningen?                gjordes bland befolkningen i tätorterna. Det bör
7352:                                                       konstateras att antalet hushåll som förmodades
7353:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ändra sitt beteendemönster uppskattades vara
7354: anföra följande:                                      ungefår lika stort som det antal människor som i
7355:                                                       Konsumentforskningscentralens undersökning
7356:    Regeringen är medveten om den debatt som           om handelns öppethållandetider (Handels- och
7357: förts med anlednig av den undersökning om hur         industriministeriets publikationer 13/95) hade
7358: friare öppethållandetider inom handeln skulle         uppgett att de önskade att affårerna skulle hålla
7359: inverka på sysselsättningen som Rope-bolagen          öppet varje söndag. Vid undersökningen drogs
7360: utfört på uppdrag av handels- och industriminis-      inga slutsatser om eventuella ändringar i hela
7361: teriet och arbetsministeriet.                         befolkningens beteende utan slutsatserna be-
7362:    I statsrådets principbeslut av 19.10.1995 om de    gränsades till de befolkningsgrupper som i ljuset
7363: åtgärder som sysselsättningsprogrammet i Fin-         av undersökningsresultaten hade mest problem
7364: land kräver konstateras bl.a. att arbetet för flex-   med de nuvarande öppethållandetiderna. Utgå-
7365: iblare öppethållandetider för affårerna skall         ende från de typer av extra inköp som kom fram
7366: fortsätta genom förhandlingar med vederböran-         vid undersökningen uppskattades den eventuella
7367: de instanser och att avsikten är att det förbere-     ökningen av försäljningen i den dåvarande eko-
7368: rande arbetet skall slutföras snabbt. Eftersom de     nomiska situationen. Den eventuella ändringen i
7369: åsikter som framfördes av Handelsbranschens           försäljningen kartlades också med hjälp av inter-
7370: fackförbund rf och av Handelns Centralförbund         vjuer bland köpmän.
7371: om hur flexiblare öppethållandetider inom han-           I undersökningen konstaterar man att de
7372: deln skulle påverka sysselsättningsläget gick rela-   kvantitativa inverkningar som fria öppethållan-
7373: tivt mycket isär enades man vid förhandlingarna       detider möjligen har på handelns nivå är ett pro-
7374: med parterna om att en utredning om saken skall       blem som inte kan lösas på förhand med någon
7375: beställas hos en utomstående part. Uppdraget          känd metod så att man skulle kunna erhålla rätt
7376: gavs åt Rope-bolagen eftersom bolaget hade ut-        och pålitligt resultat. De inverkningar som refor-
7377: fört flera utredningar om handel och sysselsätt-      men kunde ha på sysselsättningen bedömdes ge-
7378: ning åt handels- och industriministeriet bl.a. i      nom att man försökte tänka ut hur den ökade
7379: samband med projektet "Kauppa-2010" (han-             försäljningen som kommit fram vid intervjuerna
7380: deln fram till år 2010), t.ex. en utredning om        skulle synas i statistiken över minuthandeln med
7381: handelns och turismens utgångspunkter och             hänsyn tagen även till de förluster av arbetsplat-
7382: möjligheter att skapa nya arbetsplatser. Bolaget      ser som skulle drabba kiosker och de enheter som
7383:                                             KK 594/1996 vp                                              5
7384: 
7385: inte kan dra nytta av reformen. På detta sätt kom         Regeringen anser att den metod som använts
7386: man fram tili att fria öppettider skulle förbättra     vid undersökningen ger en rätt så riktig bi1d av de
7387: sysselsättnings1äget något. Anta1et personer upp-      inverkningar som hande1ns friare öppethållande-
7388: skattades till ca 2 000 varav hä1ften skulle vara      tider skulle ha på sysse1sättningen. En mer omfat-
7389: de1tidsanställda. Dessa uppgifter har angetts i        tande undersökning skulle knappast bringa fram
7390: regeringspropositionen 51/1996 rd.                     någon ny information av avgörande betyde1se.
7391:    Den undersökning som Rope-bo1agen har ut-           Som jämföre1se kan man konstatera att i Tysk-
7392: fört är inte något beställningsarbete vars syfte är    1and uppskattades det att 1ängre öppethållandeti-
7393: att stöda regeringspropositionen 51/1996 rd.           der i bästa fall skulle öka affårernas omsättning
7394: Uppdragsgivarna framförde a1drig några som             med 2-3% och skapa 50 000--55 000 nya ar-
7395: he1st önskemå1 om de resultat som forskarna            betsp1atser.
7396: hoppades komma fram tili.
7397: 
7398:      Helsingforsden 17 september 1996
7399: 
7400:                                                       Hande1s- och industriminister Antti Kalliomäki
7401:                                            KK 595/1996 vp
7402: 
7403: Kirjallinen kysymys 595
7404: 
7405: 
7406: 
7407: 
7408:                                   Risto Kuisma /sd: Kiinteistöverohelpotusten myöntämisestä rait-
7409:                                       tiusyhdistyksille
7410: 
7411: 
7412:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
7413: 
7414:    Kiinteistöverolain 13 a § :n mukaan kiinteistö-   sen nimi sanelee verokohtelun, voidaan perustel-
7415: verolain II §:ssä säädetystä kiinteistöveron ala-    lusti katsoa, että kyseessä on vähintään epätar-
7416: rajasta voidaan poiketa alaspäin aina verotto-       koituksenmukainenja myös epätasa-arvoinen ti-
7417: muuteen asti, mikäli kyseessä on maamiesseuran,      lanne, joka olisi hallituksen toimesta korjattava
7418: nuorisoseuran tai työväenyhdistyksen omistama        mahdollisimman pian.
7419: yhdistys- tai seurantalo ja mikäli rakennus on          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7420: pääasiallisesti yleisessä tai yleishyödyllisessä     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7421: käytössä.                                            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7422:    Edellä mainittu lainkohta jättää verovelvolli-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7423: suudesta poikkeamisen ulkopuolelle raittiusyh-
7424: distysten omistamat kiinteistöt, vaikka raittius-               Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
7425: yhdistykset muutoin toiminnaltaan ovat täysin                muuttaakseen lakia tai antaakseen sellai-
7426: rinnastettavissa laissa nimenomaisesti mainittui-            set soveltamisohjeet, että raittiusyhdis-
7427: hin yhdistyksiin. Kuvaavaa on esimerkiksi se,                tykset eivät jää epätasa-arvoisesti kiin-
7428: että nuorisoseurat harrastavat myös raittiustoi-             teistöverolain 13 a §:n kiinteistöverohel-
7429: mintaaja päinvastoin. Jos lain sanatarkka sovel-             potusten ulkopuolelle?
7430: taminen johtaa siihen, että pelkästään yhdistyk-
7431: 
7432:      Helsingissä 5 päivänä syyskuuta 1996
7433:                                           Risto Kuisma /sd
7434: 
7435: 
7436: 
7437: 
7438:  260017
7439: 2                                            KK 595/1996 vp
7440: 
7441: 
7442: 
7443: 
7444:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
7445: 
7446:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tin alarajasta säädetään, kunnanvaltuusto voi
7447: mainitussa tarkoituksessa Te , Rouva Puhemies,         määrätä maamiesseuran, nuorisoseuran ja työ-
7448: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        väenyhdistyksen omistaman yhdistys- ja seura-
7449: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Risto             talon kiinteistöveroprosentiksi 0,20 %:a alem-
7450: Kuisman näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           maksi, jos rakennus on pääasiallisesti yleisessä
7451: n:o 595:                                               tai yleishyödyllisessä käytössä. Lainkohdassa
7452:                                                        tarkoitetun rakennuksen kiinteistöveroprosen-
7453:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä          tiksi voidaan määrätä myös 0,00. Noin puolessa
7454:        muuttaakseen lakia tai antaakseen sellai-       kunnista tällaisten rakennusten veroprosentiksi
7455:        set soveltamisohjeet, että raittiusyhdis-       on vahvistettu 0,00. Lakialoitetta eduskunnassa
7456:        tykset eivät jää epätasa-arvoisesti kiinteis-   käsiteltäessä eduskunta rajasi säännöksen sovel-
7457:        töverolain 13 a §:n kiinteistöverohelpo-        tamisalan tarkasti. Eduskunta katsoi, että mui-
7458:        tusten ulkopuolelle?                            den yleishyödyllisten yhteisöjen omistamia taloja
7459:                                                        lainkohdan ei tule koskea. Niiden osalta voivat
7460:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tulla sovellettavaksi kiinteistöverolain 37 §:n
7461: vasti seuraavaa:                                       mukaiset yksittäistapauksissa toteutettavat kiin-
7462:                                                        teistöverosta vapauttamiset ja lykkäykset.
7463:    Kiinteistöverolain mukaan kaikki kiinteistöt            Kiinteistöveron tarkoitus jää toteutumatta,
7464: ovat veron piirissä, jollei laissa nimenomaisesti      jos lailla suljetaan sen soveltamisalan ulkopuolel-
7465: toisin säädetä. Suurin osa lakiin sisältyvistä poik-   le suurijoukko kiinteistöjä sen mukaan, kuka ne
7466: keuksista on melko suppeita ja tarkoin rajattuja,      omistaa ja mihin niitä käytetään. Poikkeukset
7467: koska kiinteistöveron lähtökohta on laaja vero-        murentavat veropohjaa ja lisäävät muiden vero-
7468: pohja. Laaja veropohja mahdollistaa verolle ase-       velvollisten rasitusta. Nykyisetkin poikkeukset
7469: tettavien tuottovaatimusten saavuttamisen suh-         ovat vastoin veron perusideaa ja siten omiaan
7470: teellisen alhaisella verokannalla. Erilaisten kiin-    aiheuttamaan rajanveto-ongelmia. Kunta voi
7471: teistöjen oikeudenmukainen ja tasapuolinen koh-        yksittäistapauksessa myöntää nykyisten sään-
7472: telu voivat toteutua vain, jos kiinteistöt ovat        nöstenkin puitteissa veronhuojennuksia. Näin
7473: mahdollisimman kattavasti sen piirissä. Merkit-        ollen hallitus ei katso tarkoituksenmukaiseksi,
7474: tävimmät ryhmät, jotka alkujaan jäivät kiinteis-       että nykyisiä yleishyödyllisten yhteisöjen omista-
7475: töverotuksen ulkopuolelle, olivat metsä ja maata-      mia rakennuksia koskevia kiinteistöveron huo-
7476: lousmaa sekä kunnan omalla alueellaan omista-          jennuksia laajennettaisiin koskemaan vielä uusia
7477: mat kiinteistöt.                                       ryhmiä. On myös muistettava, että yleishyödylli-
7478:    Lakialoitteen pohjalta kiinteistöverolakiin li-     set yhteisöt kuten raittiusyhdistykset eivät yleen-
7479: sättiin viime vuonna uusi 13 a §, jonka mukaan         sä maksa veroa tuloistaan, joten kokonaisuudes-
7480: poiketen siitä, mitä 11 §:ssä kiinteistöveroprosen-    sa niiden verorasitus jää vähäiseksi.
7481: 
7482:      Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1996
7483: 
7484:                                                                                   Ministeri Arja Alho
7485:                                             KK 595/1996 vp                                            3
7486: 
7487: 
7488: 
7489: 
7490:                                         Tili Riksdagens Talman
7491: 
7492:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          hetsskatteprocentsatsen för föreningshus ägda
7493: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande           av Iantmannagillen, ungdomsföreningar och ar-
7494: med1em av statsrådet översänt följande av riks-       betarföreningar skall vara 1ägre än 0,20, om
7495: dagsman Risto Kuisma undertecknade spörsmå1           byggnaden huvudsakligen är i allmänt eller all-
7496: nr 595:                                               männyttigt bruk. Fastighetsskatteprocentsatsen
7497:                                                       för en byggnad som a vses i 1agrummet kan också
7498:           Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-        bestämmas vara 0,00. 1 omkring hälften av kom-
7499:        ta för att ändra lagen eller för att medde1a   munerna har skatteprocentsatsen för sådana
7500:        sådana tillämpningsanvisningar att nyk-        byggnader fastställts tili 0,00. När 1agmotionen
7501:        terhetsföreningarna inte ojäm1ikt lämnas       behand1ades i riksdagen avgränsade riksdagen
7502:        utanför de fastighetsskatte1ättnader om        stadgandets tillämpningsområde noggrant.
7503:        vi1ka stadgas i 13 a § fastighetsskatte1a-     Riksdagen ansåg att lagrummet inte bör gälla
7504:        gen?                                           hus som andra allmännyttiga samfund äger. För
7505:                                                       deras vidkommande kan sådana befrie1ser från
7506:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt         och uppskov med fastighetsskatt i enski1da fall
7507: anföra fö1jande:                                      om vi1ka stadgas i 37 § fastighetsskattelagen bli
7508:                                                       tillämpliga.
7509:     Enligt fastighetsskattelagen omfattas alla fas-       Fastighetsskattens syfte uppnås inte, om ett
7510: tigheter av skatten, om inte något annat uttryck-     stort anta1 fastigheter utes1uts ur dess tillämp-
7511: ligen stadgas i 1agen. Största de1en av de undan-     ningsområde genom 1ag på grundva1 av vem som
7512: tag som ingår i 1agen är täm1igen snäva och nog-      äger dem och vad de används tili. Undantagen
7513: grant avgränsade, eftersom fastighetsskatten ut-      1uckrar upp skattebasen och ökar be1astningen
7514: går från en bred skattebas. En bred skattebas göt     på de andra skattskyldiga. Också de nuvarande
7515: det möjligt att med en förhållandevis 1åg skatte-     undantagen går emot den grund1äggande skatte-
7516: sats uppnå de intäktsmå1 som ställs upp för skat-     iden och är därmed ägnade att ge upphov till
7517: ten. Bemötandet av o1ika fastigheter kan vara         gränsdragningsprob1em. 1 ett enski1t fall kan
7518: rättvist ochjäm1ikt bara om fastigheterna omfat-      kommunen bevi1ja skatte1ättnader också inom
7519: tas av skatten i så stor utsträckning som möj1igt.    ramen för de nuvarande stadgandena. Regering-
7520: De mest betydande grupper som ursprungligen           en anser det därmed inte vara ändamålsenligt att
7521: Iämnades utanför fastighetsbeskattningen var          de nuvarande 1ättnader i fastighetsskatten som
7522:  skog och jordbruksjord samt sådana fastigheter       gäller byggnader i allmännyttiga samfunds ägo
7523:  som kommuner äger på sitt eget område.               utsträcks att gälla ytterligare nya grupper. Det
7524:     På basis av en 1agmotion fogades i fjo1 till      gäller också att komma ihåg att allmännyttiga
7525:  fastighetsskatte1agen en ny 13 a §, en1igt viiken    samfund såsom nykterhetsföreningar i regel inte
7526:  kommunfullmäktige med avvikelse från vad 11 §        beta1ar skatt på sina inkomster, så som helhet
7527:  stadgar om den nedre gränsen för fastighets-         betraktat är deras skattepå1agor små.
7528:  skatteprocentsatsen kan bestämma att fastig-
7529: 
7530:      He1singfors den 27 september 1996
7531: 
7532:                                                                                  Minister Arja Alho
7533:                                            KK 596/1996 vp
7534: 
7535: Kirjallinen kysymys 596
7536: 
7537: 
7538: 
7539: 
7540:                                   Sulo Aitioniemi /kesk: Metsäojituksissa tapahtuneiden virheiden
7541:                                       korjaamisesta
7542: 
7543: 
7544:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
7545: 
7546:    Olen useissa eri yhteyksissä kiinnittänyt huo-    Ia altaat ja sorasiivilä siihen kohtaan, jossa ojitus-
7547: miot~   taannoisina vuosikymmeninä metsäoji-         vesi laskee järveen suurilta ojitusalueilta. Kus-
7548: tuksissa tapahtuneisiin vakaviin virheisiin, joi-    tannuksiin voisivat ottaa vähäisessä määrin osaa
7549: den seurauksena suuri osa vesistöjen ns. latvave-    jopa paikalliset asukkaat ja yhteisöt.
7550: sistä on saastunut. Saastuminen ja rehevöitymi-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
7551: nen leviää hitaasti mutta varmasti alapuolen suu-    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7552: riin vesistöihin. Virhe oli se, että 1960-1980-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7553: luvun ojituksissa kuivatusvesien sallittiin juosta   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7554: vapaasti vesistöön ilman humusta siivilöiviä es-
7555: teitä, jotka ojituksessa myöhemmin on otettu                    Aikooko Hallitus ryhtyä nopeisiin toi-
7556: käyttöön.                                                    menpiteisiin niiden virheiden korjaami-
7557:    Vanhoista ojituksista vesijuoksee siis edelleen           seksi, jotka 1960--1980-1uvul1a metsäoji-
7558: vapaasti vesistöihin tietyllä tavoin tuhoisin seu-           tuksissa tehtiin sillä seurauksella, että
7559: rauksin. Asiaan olisi useissa tapauksissa saata-             kuivausvedet edelleenjuoksevat vapaasti
7560: vissa korjaus pienillä kustannuksilla rakentamal-            vesistöihin saastuttaen niitä?
7561: 
7562:      Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 1996
7563: 
7564:                                        Sulo Aittoniemi /kesk
7565: 
7566: 
7567: 
7568: 
7569: 260017
7570: 2                                          KK 596/1996 vp
7571: 
7572: 
7573: 
7574: 
7575:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
7576: 
7577:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       suuria määriä. Tämä voimakas häiriö kuitenkin
7578: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        loppuu melko pian, kun työ on tehty. Lisäänty-
7579: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-     nyt eroosio ja huuhtoutuminen ovat yleensä lop-
7580: le jäsenelle kansanedustaja Sulo Aittoniemen         puneet lähes kokonaan työtä seuraavana neljän-
7581: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen 596:            tenä tai viidentenä kesänä. Veden laatu korjaan-
7582:                                                      tuu, mutta ojitetun alueen hydrologia on toisen-
7583:            Aikooko Hallitus ryhtyä nopeisiin toi-    lainen alkuperäiseen tilanteeseen verrattuna.
7584:        menpiteisiin niiden virheiden korjaami-          Kysymyksessä tarkoitetut ojat ovat jo van-
7585:        seksi,jotka 1960-1980-luvulla metsäoji-       hoja, joten niiden veden laatu on tasaantunut
7586:        tuksissa tehtiin sillä seurauksella, että     käytännössä haitattomaksi. Niitä ei sen vuoksi
7587:        kuivatusvedet edelleen juoksevat vapaas-      kannata tarpeettomasti perata, tukkia tai muu-
7588:        ti vesistöihin saastuttaen niitä?             ten rakentaa.
7589:                                                         Aikaisemmin metsiä uudisojitettiin paljon.
7590:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         Kiintoaineen aiheuttamat haitat olivat silloin
7591: vasti seuraavaa:                                     yleisiä. Nykyisin kunnostetaan pääosin vanhoja,
7592:                                                      umpeen kasvaneita ojia ja tehdään näiden väliin
7593:    Ojituksista säädetään vesilaissa. Laki koskee     joskus täydennysojituksia, mikä on siltä osin uu-
7594: kuitenkin ensisijaisesti uusia ojituksia. Jos oji-   disojitusta. Myös nämä työt aiheuttavat kuvat-
7595: tuksesta aiheutuu mm. vesien pilaantumisvaa-         tuja haittoja. Kunnostusta varten onkin annettu
7596: raa, siihen tulee hankkia vesioikeuden lupa.         vesiensuojeluohjeita, joihin sisältyy erilaisia suo-
7597: Kunnostusojituksia ei yleensä lueta tällaiseksi      datusratkaisuja, kuten mm. laskeutusaltaat, oja-
7598: ojitukseksi. Kunnostus jää lähinnä ohjeistuksen      katkokset ja näihin liittyvät pintavalotuskentät
7599: varaan.                                              Ohjeet eivät kuitenkaan ole velvoittavia, joten
7600:    Myös tietynlainen purojen perkaus luetaan         kunnostusojitusten valvontaan on kiinnitettävä
7601: ojitukseksi. Silloin kysymykseen tulee vesilain      erityistä huomiota.
7602: edellyttämä luvanvaraisuuden arviointi. Lupa-           Ongelmia syntyy, jos vanhojen metsäojien
7603: käsittelyn yhteydessä selvitetään tarvittavat toi-   kunnostuksissa ei noudateta huolellisuutta ja
7604: met. Jos taas kysymyksessä on yli 200 hehtaarin      annettuja ohjeita. Ojien ylimääräiset korjaustyöt
7605: uudisojitus, hankkeeseen liittyy lakisääteinen       aiheuttavat lisäongelmia vesistöille eivätkä ne si-
7606: ympäristövaikutusten arviointimenettely.             ten ole perusteltuja, sillä ojat tulevatjoka tapauk-
7607:    Maamme laajat metsäojitukset on tehty pää-        sessa aikanaan kunnostuksen kohteiksi. Kun sil-
7608: asiassa ilman ympäristönsuojelullista tarkaste-      loin noudatetaan vesiensuojeluohjeita, huolenai-
7609: lua. Niissä on vesien suojelun osalta tehty paljon   he on vähäinen.
7610: virheitä. Tältä kannalta katsoen kysymys on pe-         Hallituksen esitykset uudeksi metsälaiksi ja
7611: rusteltu. Tuore metsätalouden vesiensuojelupro-      laiksi kestävän metsätalouden rahoituksesta
7612: jekti METVE osoittaa, että ojitustyön aikana ja      ovat parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Ra-
7613: sen jälkeisinä noin 2-3 vuotena syntyy selviä        hoituslakiesityksen mukaan erillisenä metsä-
7614: vesistö haittoja. Kiintoaineen, liuenneen orgaani-   luonnon hoitohankkeena voidaan suunnitella ja
7615: sen aineen ja typen huuhtoutuminen lisääntyy.        toteuttaa valtion rahoitustuella mm. metsäoji-
7616: Fosforin huuhtoutuminen on vähäisempää.              tuksesta aiheutuneiden vesistöhaittojen estämis-
7617: Merkittävin haitta on kiintoaine. Sen määrä riip-    tä tai korjaamista, jos toimenpiteellä on tavan-
7618: puu ojitettavasta maaperästä. Hiekka, hieta, hie-    omaista laajempi merkitys vesien ja vesiluonnon
7619: su, lieju, muta ja pitkälle maatunut turve erodoi-   hoidon kannalta eikä kustannuksia voida osoit-
7620: tuvat herkästi. Vain heikosti maatuneessa tur-       taa tietylle aiheuttajalle. Tämän rahoitustuen on
7621: peessa ojitushaitat ovat pienemmät.                  ajateltu edistävän ojitustöiden vesiensuojelua.
7622:    Kaivuuaikana kiintoainetta voi huuhtoutua
7623: 
7624:      Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1996
7625: 
7626:                                                                Ympäristöministeri Pekka Haavisto
7627:                                              KK 596/1996 vp                                              3
7628: 
7629: 
7630: 
7631: 
7632:                                          Tili Riksdagens Talman
7633: 
7634:   I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen          förmultnad torv som verkningarna av dikningen
7635: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            inte är så stora.
7636: medlem av statsrådet översänt följande av riks-           Medan grävningsarbetet pågår kan stora
7637: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade spörs-           mängder fasta partiklar sköljas bort. Men dessa
7638: mål nr 596:                                            kraftiga störningar upphör relativt snart efter att
7639:                                                        arbetet upphört. Den ökade erosionen och utlak-
7640:           A vser Regeringen att vidta snabba åt-       ningen har i allmänhet så gott som upphört den
7641:        gärder för att korrigera de fel som gjordes     fjärde eller femte sommaren efter dikningen. Vat-
7642:        på 1960-1980-talen i fråga om skogsdik-         tenkvaliteten korrigeras, men hydrologin i det
7643:        ningen med den följden att dränerings-          dikade området är en annan än den ursprungliga.
7644:        vattnet alltjämt fritt strömmar ut i vatten-       De diken som avses i spörsmålet är redan
7645:        dragen och förorenar dem?                       gamla, vilket innebär att vattenkvaliteten i prak-
7646:                                                        tiken redan har utjämnats så att den inte innebär
7647:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          några risker. För den skulllönar det sig inte att i
7648: anföra följande:                                       onödan rensa eller täppa tili dikena eller annars
7649:                                                        bygga i dem.
7650:    Det är vattenlagen som stadgar om diknings-            Tidigare nydikades stora skogsområden. Då
7651: arbeten. Lagen gäller dock i främsta rummet            var olägenheter av de fasta partiklarna vanliga.
7652: nydikning. Om dikningen bl.a. leder tili risk för      Numera är det oftast fråga om iståndsättning av
7653: att vattnen förorenas, skall tillstånd tili dikning-   gamla igenvuxna diken, ibland om dikning som
7654: en inhämtas hos vattendomstolen. Iståndsätt-           kompletterar tidigare åtgärder och som alltså
7655: ning av diken räknas i allmänhet inte som sådan        innebär nydikning. Också dessa arbeten orsakar
7656: dikning. Iståndsättningen brukar huvudsakligen         det slag av olägenheter som beskrivits. Därför
7657: dirigeras genom anvisningar.                           finns det också anvisningar om vattenvård vid
7658:    Också ett visst slags rensning av bäckar räknas     iståndsättningsarbeten, och i dem ingår olika
7659: som dikning. Då blir det fråga om att bedöma           slags lösningar för filtrering av vattnen, såsom
7660: huruvida tillstånd krävs enligt vattenlagen. I         avskiljningsbassänger eller täppta ställen med
7661: samband med tiliståndsbehandlingen utreds vil-         därtill hörande fålt för ytavrinning. Anvisningar-
7662: ka åtgärder som behövs. Om det å andra sidan           na är dock inte förpliktande, vilket innebär att
7663: gäller nydikning av mer än 200 hektar, faller          övervakningen av iståndsättningen måste ägnas
7664: projektet inom ramen för det lagstadgade förfa-        särskild uppmärksamhet.
7665: randet vid miljökonsekvensbedömning.                      Om iståndsättningen av gamla skogsdiken
7666:    De stora skogsdikningarna i Finland har hu-         inte sker omsorgsfullt och enligt anvisningarna,
7667: vudsakligen gjorts utan någon miljögranskning.         uppstår problem. Extra iståndsättning av diken
7668: I fråga om skyddet av vattnen har många fel            orsakar ytterligare problem i vattendragen, och
7669: begåtts. Ur denna synvinkel är spörsmålet berät-       därför är sådan inte motiverad, eftersom dikena i
7670: tigat. Det nya projektet för vattenvård inom           alla fall med tiden kommer att sättas i stånd. Om
7671: skogsbruket, METVE, visar att uppenbara olä-           detta sker enligt anvisningarna om vattenvård,
7672: genheter i vattendragen uppstår vid själva dik-        finns ingen anledning tili bekymmer.
7673: ningen och under de 2-3 därpå följande åren.              Regeringens propositioner med förslag tili en
7674: Utlakningen av fasta partiklar, lösliga organiska      ny skogslag och till en lag om finansiering av
7675: ämnen och kväve ökar. Fosforutlakningen är av          hållbart skogsbruk ligger som bäst i riksdagen.
7676: mindre omfattning. De största olägenheterna or-        Enligt förslaget tili finansieringslag skall det bli
7677: sakas av fasta partiklar. Mängden sådana beror         möjligt att som speciella projekt för vård av
7678:  på den markgrund där dikningen görs. Sand,            skogsnaturen planera och förverkliga som med
7679:  mosand, mjälsand, slam, gyttja och långt för-         finansiellt stöd från staten, bl.a. åtgärder för att
7680:  multnad torv eroderas lätt. Det är bara i föga        förebygga eller korrigera olägenheter i vatten-
7681: 4                                      KK 596/1996 vp
7682: 
7683: dragen som orsakats av skogsdikning, om detta    förorsakare. Det är tänkt att detta finansiella
7684: har större än sedvanlig betydelse med tanke på   stöd skall främja vattenvården i samband med
7685: vården av vattnen och vattenekologin, och om     dikningsarbeten.
7686: kostnaderna inte kan utkrävas av någon given
7687:     Helsingforsden 2 oktober 1996
7688:                                                                 Miljöminister Pekka Haavisto
7689:                                            KK 597/1996 vp
7690: 
7691: Kirjallinen kysymys 597
7692: 
7693: 
7694: 
7695: 
7696:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Karkotuspäätösten täytäntöönpanosta
7697: 
7698: 
7699: 
7700:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
7701: 
7702:    Lainvoimaisella päätöksellä karkotettavaksi          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
7703: määrätty tulisi toimittaa kotimaahansa tai sellai-   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7704: seen paikkaan, johon se päätöksen ja kansainvä-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7705: listen säännösten mukaan on mahdollista. Täl-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7706: laisesta menettelystä nähtiin hiljattain esimerkki
7707: vanhan sivistyksen pohjana pidetystä Ranskas-                  Onko Hallituksella olemassa keinoja,
7708: ta, jossa karkotuspäätös pantiin nopeasti toi-              joilla esimerkiksi niin pienemmät kuin
7709: meen lentoteitse.                                           myös laajamittaiset karkotukset maasta
7710:     Suomessakin on annettu lainvoimaisia karko-             voidaan toteuttaa, jos lainvoimaisella
7711: tuspäätöksiä täällä ilman perusteita olevien ul-            päätöksellä niin edellytetään, ja jos ei niin
7712: komaalaisten osalta. Sittemmin on todettu, ettei            ole,
7713: niitä voida panna täytäntöön. Uutisoinnin osalta               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7714: jäi epäselväksi syy, miksi päätöksiä ei voitu pan-          ryhtyä tällaisen valmiuden aikaansaami-
7715: na täytäntöön. Onko yhteiskunnan keinovalikoi-              seksi?
7716: ma niin heikko, että se ei pysty viemään teke-
7717: miään päätöksiä loppuun, vaikka muualla maa-
7718: ilmassa pystytään niin tekemään?
7719: 
7720:      Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 1996
7721: 
7722:                                        Sulo Aittoniemi /kesk
7723: 
7724: 
7725: 
7726: 
7727: 260017
7728: 2                                           KK 597/1996 vp
7729: 
7730: 
7731: 
7732: 
7733:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
7734: 
7735:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kaavan oikeuksiaan, voi valittaa päätöksestä
7736: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          korkeimpaan hallinto-oikeuteen 14 päivän ku-
7737: olette 6 päivänä syyskuuta 1996 päivätyn kirjeen-      luessa päätöksen tiedoksi saamisesta.
7738: ne ohella lähettänyt valtioneuvoston asianomai-            Mikäli ulkomaalainen, jota koskeva lainvoi-
7739: selle jäsenelle kansanedustaja Sulo Aittoniemen        mainen karkotuspäätös on olemassa, tekee uu-
7740: kirjallisen kysymyksen n:o 597:                        den oleskelulupahakemuksen, pyritään tämä rat-
7741:                                                        kaisemaan ennen karkotuspäätöksen täytän-
7742:           Onko Hallituksella olemassa keinoja,         töönpanoa. Hakemus ei kuitenkaan estä karko-
7743:        joilla esimerkiksi niin pienemmät kuin          tuspäätöksen täytäntöönpanoa.
7744:        myös laajamittaiset karkotukset maasta              Kun ulkomaalaista koskeva lainvoimainen
7745:        voidaan toteuttaa, jos lainvoimaisella          maasta karkottamispäätös voidaan panna täy-
7746:        päätöksellä niin edellytetään, ja jos ei niin   täntöön, pääsääntöisesti karkottamisesityksen
7747:        ole,                                            tehnyt poliisiyksikkö suorittaa käytännön toi-
7748:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         menpiteet. Jos ulkomaalaisella ei ole varoja osal-
7749:        ryhtyä tällaisen valmiuden aikaansaami-         listua maasta karkottamiskustannusten maksa-
7750:        seksi?                                          miseen, nämä suoritetaan valtion varoista. Jos
7751:                                                        ulkomaalaista ei voida yksin kuljettaa väkivaltai-
7752:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           suutensa, vastahakoisuutensa tai mielentilansa
7753: vasti seuraavaa:                                       vuoksi, poliisi asettaa hänelle saattajat maasta
7754:                                                        kuljettamisen ajaksi. Näin menetellään myös kun
7755:     Ulkomaalaisen maasta karkottamisesta päät-         liikenteenharjoittaja vaatii saattajien asettamis-
7756: tää poliisin esityksestä Ulkomaalaisvirasto. Pe-       ta.
7757: rusteet ulkomaalaisen maasta karkottamiselle               Maasta karkottamispäätöksen toimeenpanon
7758: luetellaan ulkomaalaislain (37811991) 40 §:ssä.        turvaamiseksi poliisi voi käyttää ulkomaalaislain
7759: Ulkomaalaisvirasto voi päättää maasta karkot-          seitsemännessä luvussa mainittuja turvaamistoi-
7760: tamisesta valtion turvallisuutta tai Suomen suh-       mia. Kyseisiä turvaamistoimia ovat ilmoittautu-
7761: teita vieraaseen valtioon vaarantavan toiminnan        misvelvollisuus ja muut valvontakeinot sekä ul-
7762: perusteella ilman poliisin esitystäkin. Ulkomaa-       komaalaisen säilöönotto. Jos lainvoimaisen kar-
7763: laisviraston maasta karkottamista koskevassa           kotuspäätöksen saanut ulkomaalainen piileske-
7764: päätöksessä ulkomaalainen voidaan määrätä              lee estääkseen päätöksen täytäntöönpanon, niin
7765: maahantulokieltoon enintään viideksi vuodeksi          poliisi voi etsintäkuuluttaa hänet.
7766: tai toistaiseksi.                                          Suomessa ei käytännössä ole esiintynyt kysy-
7767:     Ulkomaalaista ei saa karkottaa alueelle, jolla     myksessä tarkoitettuja laajamittaisia karkotus-
7768: hän voi joutua epäinhimillisen kohtelun tai ulko-      tapauksia. Mahdollisissa laajamittaisissakin ta-
7769: maalaislain 30 §:ssä tarkoitetun vainon kohteek-       pauksissa karkotuspäätökset ja niiden täytän-
7770: si, eikä alueelle, jolta hänet voitaisiin lähettää     töönpanot tulee tehdä yksilöllisesti ja noudat-
7771: sellaiselle alueelle.                                  taen voimassa olevia säädöksiä ja kansainvälisiä
7772:     Ulkomaalaiselle ja ulkomaalaisvaltuutetulle        sopimuksia.
7773: varataan aina tilaisuus tulla kuulluksi ulkomaa-           Edelläesitetyn perusteella voidaan todeta, että
7774: laisen karkottamista koskevassa asiassa. Lisäksi       ulkomaalaislaki, ulkomaalaisasetus, sisäasiain-
7775: ulkomaalaisella on oikeus käyttää avustajaa ja         ministeriön ohjeet sekä poliisin koulutus antavat
7776: tulkkia karkottamista koskevassa asiassaan.            poliisille tarvittavan toimivallan sekä tarvittavat
7777:     Ulkomaalainen, joka katsoo ulkomaalaisvi-          täsmentävät ohjeet lainvoimaisten karkotuspää-
7778: raston karkottamista koskevan päätöksen louk-          tösten tä ytäntöönpanemiseksi.
7779: 
7780:      Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1996
7781: 
7782:                                                                 Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
7783:                                                KK 597/1996 vp                                              3
7784: 
7785: 
7786: 
7787: 
7788:                                            Tili Riksdagens Talman
7789: 
7790:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-             Om en utlänning, beträffande viiken det finns
7791: ger har Ni, Fru Ta1man, med Er skrivelse av den           ett lagakraftvunnet utvisningsbeslut, lämnar in
7792: 6 september 1996 tili vederbörande medlem av              en ny ansökan om uppehållstillstånd, försöker
7793: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo          man avgöra denna innan utvisningsbeslutet verk-
7794: Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 597:                 ställs. Ansökan hindrar dock inte att utvisnings-
7795:                                                           beslutet verkställs.
7796:            Har Regeringen medel med vilka t.ex.              Då ett lagakraftvunnet beslut om utvisning av
7797:         både mindre och mera omfattande utvis-            en utlänning kan verkställas, vidtar i regel den
7798:         ningar kan verkställas om ett lagakraft-          polisenhet som gjort framställningen om utvis-
7799:         vunnet beslut så kräver och, om så inte är        ningen de praktiska åtgärderna. Om utlänningen
7800:         fallet                                            inte har några medel för att deltai betalningen av
7801:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta          kostnaderna för utvisningen, ersätts kostnaderna
7802:         för att få tili stånd en dylik beredskap?         av statens medel. Om utlänningen inte kan trans-
7803:                                                           porteras ensam på grund av att han är våldsam,
7804:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             visar motvilja eller på grund av sitt sinnestill-
7805: anföra följande:                                          stånd, kan polisen utse följeslagare för tiden för
7806:                                                           transporten ur landet. På detta sätt förfar man
7807:     Beslut om utvisning av en utlänning fattas av         också när en trafikidkare kräver att följeslagare
7808: utlänningsverket på framställning av polisen.             utses.
7809: Grunderna för utvisning av en utlänning räknas               För att säkerställa verkställigheten av utvis-
7810: upp i 40 § utlänningslagen (378/1991). Utlän-             ningsbeslutet kan polisen använda de säkerhets-
7811: ningsverket får också utan framställning av poli-         åtgärder som nämns i 7 kap. utlänningslagen.
7812: sen besluta om utvisning, om orsaken är verk-             Dylika säkerhetsåtgärder är anmälningsskyldig-
7813: samhet som äventyrar statens säkerhet eller Fin-          het och andra kontrollåtgärder samt tagande av
7814: lands förhållanden tili en främmande stat. I ett          utlänningen i förvar. Om en utlänning som med-
7815: utvisningsbeslut som utlänningsverket fattat får          delats ett lagakraftvunnet beslut om utvisning
7816: utlänningen meddelas inreseförbud för högst fem           håller sig undan för att hindra att beslutet verk-
7817: år eller tilis vidare.                                    ställs kan polisen efterlysa honom.
7818:     En utlänning får inte utvisas tili ett område där        I Finland har det i praktiken inte förekommit
7819: han kan bli utsatt för omänsklig behandling eller         några sådana fall av 9mfattande utvisningar som
7820: förföljelse som nämns i 30 § utlänningslagen,             avses i spörsmålet. Aven i eventuella dylika fall
7821: eller tili ett område från vilket han kan bli sänd tili   skall utvisningsbesluten fattas och verkställas in-
7822: ett sådant område.                                        dividuellt och med iakttagande av gällande stad-
7823:     Utlänningen och utlänningsombudsmannen                ganden och internationella avtal.
7824: skall alltid ges tilifålle att bli hörda i ärenden som       På basis av vad som anförts ovan kan det
7825: gäller utvisning av en utlänning. Dessutom har            konstateras att utlänningslagen, utlänningsför-
7826: utlänningen rätt att anlita biträde och tolk i utvis-     ordningen, inrikesministeriets anvisningar samt
7827: ningsärenden.                                             polisens utbildning ger behövlig behörighet samt
7828:     En utlänning, som anser att utlänningsverkets         behövliga preciserande anvisningar för verkstäl-
7829: beslut om utvisning kränker hans rätt, får anfora         lande av ett lagakraftvunnet beslut om utvisning.
7830: besvär över beslutet hos högsta förvaltningsdom-
7831:  stolen inom 14 dagar från det han fick del av
7832:  beslutet.
7833:       Helsingfors den 26 september 1996
7834: 
7835:                                                                        Inrikesminister Jan-Erik Enestam
7836: 1
7837: 1
7838:  1
7839:   1
7840:   1
7841:    1
7842:     1
7843:     1
7844:      1
7845:       1
7846:       1
7847:        1
7848:         1
7849:         1
7850:          1
7851:           1
7852:           1
7853:            1
7854:             1
7855:             1
7856:              1
7857:               1
7858:               1
7859:                1
7860:                 1
7861:                 1
7862:                  1
7863:                                                KK 598/1996 vp
7864: 
7865: Kirjallinen kysymys 598
7866: 
7867: 
7868: 
7869: 
7870:                                       Raimo Holopainen /sd: Postin käsi- ja konelajittelun säilyttämisestä
7871:                                          Joensuussa
7872: 
7873: 
7874:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
7875: 
7876:      Postin toiminnassa on tapahtunut paljon sen             Pohjois-Karjalan työttömyys on jo ennestään-
7877: jälkeen, kun se liikelaitostettiin ja sittemmin yh-       kin maan suurinta, tulotaso alhaisin ta, ja muut-
7878: tiöitettiin. Osa postin toimintojen kehittämisestä        toliike alueelta on kiihtynyt. Edellä oleva henki-
7879: tuottavuuden ja taloudellisuuden suuntaan on              löstön saneerausasia on suuruusluokaltaan pie-
7880: ollut tervettä ja hyväksyttävää, mutta osa "kehit-        ni, mutta aluepoliittisesti ja inhimillisyysseikat
7881: tämistoimista" on ollut epätervettä ja tuomitta-          huomioon ottaen se on suuri. Valtio on vaatinut
7882: vaa. Palvelujen saannin tasavertaisuus ei ole to-         kuntia työllistämään, mutta sen omat toimet
7883: teutunut. Lisäksi pitkään postilla työssä olleita         ovat ristiriidassa vaatimusten kanssa. Olisi järke-
7884: on sanottu irti "taloudellisin ja tuotannonisin           vää, että tarkasteltaisiin, mitä työtehtäviä voitai-
7885: syin", vaikka siihen ei olisi ollut minkäänlaisia         siin jakaa Joensuun ja Kuopion postin kesken.
7886: perusteita. Toisaalta on tarjottu joillekin perheei-      Toisaalta on muistettava, millä henkilöstön
7887:  lisille mahdollisuus siirtyä toiselle paikkakunnal-      myönteisempi suhtautuminen liikelaitostami-
7888:  le tai osa-aikatyöhön. Kaikki ymmärrämme,                seenja yhtiöittämiseen ostettiin. Ratkaisevaa oli,
7889:  ettei perheellisten aina ole helppoa toteuttaa           ettei työntekijöitä irtisanota. Tämä on syvässä
7890:  muuttoa (syynä talo, aviopuolison työ ym.).              ristiriidassa tapahtuneen kanssa.
7891:      Joensuusta siirrettiin Kuopioon ensin ns. ras-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
7892:  kaan postin eli pakettien ja Iehtinippujen lähtevä       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7893: ja saapuva lajittelu, ja toisessa vaiheessa lähtevä       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7894:  kone- ja käsilajittelu. Nyt ollaan siirtämässä vielä     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7895:  saapuva kone- ja käsilajittelu Kuopioon. Tämän
7896:  takia 13 työntekijää on irtisanottuja 14:ää ollaan                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7897:  osa-aikaistamassa (työaika on 4-5,5 tuntia). Ir-                 ryhtyä Joensuuhun saapuvan postin
7898:  tisanomisten syyksi on mainittu taloudelliset ja                 kone- ja käsilajittelun säilyttämiseksi
7899:  tuotannolliset syyt. Kuitenkaan tälle perusteelle                edelleen Joensuussa ja työntekijöiden
7900:  ei ole riittävää katetta, sillä oletettuja säästöjä ei           irtisanomisten perumiseksi?
7901:  synny. On huomattava, että henkilöstön vahvuus
7902:  ennen liikelaitostamis- ja yhtiöittämisprosessia
7903:  oli Joensuussa noin 60.
7904:       Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 1996
7905:                                             Raimo Holopainen /sd
7906: 
7907: 
7908: 
7909: 
7910:  260017
7911: 2                                           KK 598/1996 vp
7912: 
7913: 
7914:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
7915: 
7916:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        lajitteluvirheitä ja nopeuttaa kuljetuksia. Kes-
7917: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         kusten avulla voidaan myös kehittää käsittely-
7918: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       prosessia niin, että vaikutukset ulottuvat jopa
7919: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo            jakelutoimintaan.
7920: Holopaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-             Jatkuvasti toimintoja kehittämällä Posti pys-
7921: sen n:o 598:                                          tyy paremmin vastaamaan nykyajan vaateisiinja
7922:                                                       alalla kiristyvään kilpailuun ja näin turvaamaan
7923:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       toimivat palvelut koko valtakunnassa. Postin
7924:        ryhtyä Joensuuhun saapuvan postin              toimintojen kehittämisestä on hyötyä myös
7925:        kone- ja käsilajittelun säilyttämiseksi        asiakkaille, koska hinnat pysyvät kilpailu-
7926:        edelleen Joensuussa ja työntekijöiden          kykyisinä ja palvelujen laatu kansainvälisestikin
7927:        irtisanomisten perumiseksi?                    arvioiden korkeatasoisena. Niin ikään henkilös-
7928:                                                       tölle voidaan toimintojen keskittämisen kautta
7929:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          järjestää enemmän kokopäiväistä työtä ja mie-
7930: vasti seuraavaa:                                      lekkäämpiä työkokonaisuuksia sekä parempia
7931:                                                       mahdollisuuksia uralla etenemiseen.
7932:    Suomen postitoimintaa säätelevät 1.1.1994              Toimintoja kehitettäessä Kuopion postikes-
7933: voimaan tullut postitoimintalaki (907/93), posti-     kus on eräs valituista keskittämispisteistä. Sen
7934: toiminta-asetus (1385/93) sekä liikenneministe-       vaikutusalueeseen kuuluvat Kuopion läänin li-
7935: riön tarkentavat päätökset. Samanaikaisesti pos-      säksi myös Pohjois-Karjalan lääni sekä osa Mik-
7936: titoimintalain voimaantulon kanssa yhtiöitettiin      kelin läänistä. Näin ollen Joensuusta ja Pieksä-
7937: Posti- ja Telelaitos Suomen PT Oy -konserniksi,       mäeltä siirretään käsittely vaiheittain Kuopioon.
7938: johon myös Suomen Posti Oy kuuluu. Suomen             Töitä luovuttavat lajittelukeskukset muuttuvat
7939: Posti Oy:lle myönnettiin lain edellyttämä toimi-      kuljetusterminaaleiksi, joiden tehtävät ja tehtä-
7940: lupa vuoden 1994 alusta lukien. Yhtiö on toimi-       vien laadun määrittelee kunkin alueen potentiaa-
7941: lupansa mukaisesti velvollinen turvaamaan pos-        linen asiakaskunta tapauskohtaisesti.
7942: tipalvelujen saatavuuden Ahvenanmaata lukuun              Siirron vaikutuksesta Joensuusta vähenee 17
7943: ottamatta koko maassa kuitenkin niin, että toi-       työpaikkaa henkilötyövuosina laskettuna. Hen-
7944: minnan lähtökohtina ovat laatu ja kustannuste-        kilöstön vähentämisjärjestelylle on kuitenkin
7945: hokkuus.                                              sovittu pelisäännöt yhteistoimintamenettelyn
7946:    Postin tuotteet ovat suureksi osaksi niin sanot-   kautta, joten Joensuussa ei ole syntynyt erimieli-
7947: tuja massatuotteita, joiden käsittelyä pyritään       syyttä siitä, kenelle tarjotaan työtä Joensuusta ja
7948: kehittämään automatisoimalla lajittelutyö. Pos-       kenelle muualta. Kaikille uudelleen sijoitettaville
7949: tin nykyisistä 23 lajittelukeskuksesta liian monet    työntekijöille pystytään tällä hetkellä tarjoa-
7950: ovat niin pieniä, ettei niiden automatisointi ole     maan työpaikka Postissa, mutta osa työpaikoista
7951: järkevää. Automatisointi voidaan kuitenkin            sijaitsee muualla kuin Joensuussa.
7952: toteuttaa myös näillä alueilla, kun yhdistetään           Posti korvaa muuttokustannukset työnteki-
7953: useamman lajittelukeskuksen töitä.                    jälle, joka joutuu uudelleenjärjestelyn vuoksi
7954:    Tavoitteena on perustaa eri puolille Suomea        muuttamaan toiselle paikkakunnalle. Lisäksi
7955: seitsemän automatisoitua konekeskusta hoita-          työntekijälle maksetaan muuttorahaa korvauk-
7956: maan postin lajittelutyötä. Konekeskuksista viisi     sena muista tarpeellisista muutosta aiheutuneista
7957: on jo toiminnassa ja ne sijaitsevat Helsingissä,      kustannuksista. Muuttorahan suuruus on muut-
7958: Turussa, Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa.           tavien henkilöiden lukumäärästä riippuen
7959: Kaksi muuta konekeskusta on tarkoitus sijoittaa       9 000-13 000 markkaa.
7960: Seinäjoelle ja Lappeenrantaan. Suunniteltu ver-           Muutosprosessin tavoitteena on, ettei asiak-
7961: kosto on kokonaisuudessaan toimintavalmiina           kaiden palvelutaso saa huonontua ja että muu-
7962: vuonna 1998. Keskusten avulla toteutuu viimeis-       tosprosessissa noudatetaan hyvää henkilöstöpo-
7963: telty koko maan kattava kirjelähetysten uusi tuo-     litiikkaa.
7964: tantoprosessi, joka muun muassa vähentää
7965: 
7966:      Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1996
7967: 
7968:                                                                Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
7969:                                             KK 598/1996 vp                                               3
7970: 
7971: 
7972:                                          Tili Riksdagens Talman
7973: 
7974:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        Med hjälp av centrumen blir det också möjligt att
7975: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-         utveckla behandlingsprocessen så att detta inver-
7976: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-     kar t.o.m. på distributionsverksamheten.
7977: damot Raimo Holopainen undertecknade spörs-                Genom att hela tiden utveckla sin verksamhet
7978: mål nr 598:                                            kan Posten bättre svara på de krav som nutiden
7979:                                                        ställer och den allt strängare konkurrensen inom
7980:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         branschen och följa~tligen garantera fungerande
7981:        ta för att i Joensuu hålla kvar maskinell       service i hela landet. Aven kunderna drar n ytta a v
7982:        och manueli sortering av den post som           utvecklandet av Postens tjänster, eftersom priser-
7983:        kommer tili Joensuu och återta uppsäg-          na förblir konkurrenskraftiga och service11jvån
7984:        ningarna av arbetstagarna?                      står sig också i internationell jämförelse. A ven
7985:                                                        personalen kan genom att verksamheten centra-
7986:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        liseras erbjudas mera heldagsarbete och mera
7987: anföra följande:                                       tilifredsställande arbetshelheter, samt större möj-
7988:                                                        ligheter tili avancemang i karriären.
7989:     Postverksamheten i Finland regleras av post-           Kuopio postcentral är ett av de utvalda cen-
7990: lagen (907/93) som trädde i kraft den 1 januari        trumen för verksamhetsutvecklingen. Tili dess
7991: 1994, postförordningen (1385/93) samt trafikmi-        verkningsområde hör förutom Kuopio Iän, ock-
7992: nisteriets beslut med närmare föreskrifter. Samti-     så Norra Karelens Iän samt en del av S:t Michels
7993: digt som postlagen trädde i kraft bolagiserades        Iän. Stegvis kommer således verksamheten från
7994: Post- och Televerket till koncernen Finlands PT        Joensuu och Pieksämäki att överföras tili Kuo-
7995: AB, tili viiken också Posten Finland Ab hör.           pio. Sorteringscentrumen som överlämnar sina
7996: Från och med början av år 1994 beviljades Posten       arbetsuppgifter omorganiseras tili transportter-
7997: Finland AB i lag föreskriven koncession. Enligt        minaler, vilkas uppgifter och uppgiftsbeskaffen-
7998: koncessionen är bolaget skyldigt att garantera         het bestäms från fall tili fall av den potentiella
7999: tillgången på posttjänster i hela landet förutom       kundkretsen i ifrågavarande område.
8000: på Aland, dock så att utgångspunkterna för verk-           På grund av omflyttningarna kommer 17 ar-
8001: samheten är kvalitet och kostnadseffektivitet.         betsplatser, räknade i personarbetsår, att läggas
8002:     Postens produkter är tili stor del s.k. masspro-   ned i Joensuu. Man har dock kommit överens om
8003: dukter, vilkas hantering man försöker utveckla         spelreglerna för nedläggandet av personalen ge-
8004: genom att automatisera sorteringen. Av postens         nom samarbetsförfarandet, så i Joensuu har det
8005:  nuvarande 23 sorteringscentraler är alltför           inte uppstått konflikter beträffande vem som er-
8006:  många så små att det inte är förnuftigt att auto-     bjuds arbete i Joensuu och vem på annan ort.
8007:  matisera verksamheten i dem. Automatiseringen         Alla arbetstagare som nu skall omplaceras kan
8008:  kan dock förverkligas på dessa områden om man         för närvarande erbjudas arbete vid Posten, men
8009:  sammanslår verksamheten i flera sorteringscen-        en del av arbetsplatserna finns på annan ort, inte
8010:  traler.                                               i Joensuu.
8011:     Målet är att på olika platser i Finland grunda         Posten ersätter flyttningskostnaderna för ar-
8012:  sju automatiserade maskincentraler som skall ha       betstagare som p.g.a. omorganiseringen tvingas
8013:  hand om sorteringen av post. Av maskincentral-        flytta tili annan ort. Utöver detta betalas åt ar-
8014:  erna verkar redan fem och de finns i Helsingfors,     betstagaren en flyttningspeng i ersättning för an-
8015:  Åbo, Tammerfors, Kuopio och Uleåborg. Det är          dra nödvändiga kostnader föranledda av flytt-
8016:  meningen att de två återstående maskincentraler-      ningen. Flyttningspengens storlek är 9 000-
8017:  na skall placeras i Seinäjoki och Villmanstrand.       13 000 mark, beroende av antalet personer som
8018:  Det planerade nätverket skall i sin helhet vara       flyttar.
8019:  verksamt 1998. Med hjälpavcentrumen förverk-              I förändringsprocessen utgår man från att ser-
8020:  ligas den nya utarbetade produktionsprocessen         vicenivån för kunderna inte skall försämras och
8021:  för brevförsändelser i hela landet, som bl.a. min-    att en god personalpolitik förs under föränd-
8022:  skar sorteringsfel och påskyndar transporter.         ringsprocessen.
8023: 
8024:       Helsingforsden 23 september 1996
8025: 
8026:                                                                     Trafikminister Tuula Linnainmaa
8027:                                            KK 599/1996 vp
8028: 
8029: Kirjallinen kysymys 599
8030: 
8031: 
8032: 
8033: 
8034:                                   Jukka Gustafsson /sd: Autokouluopetustoiminnasta vastaavanjoh-
8035:                                      tajan kelpoisuusvaatimuksista
8036: 
8037: 
8038:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
8039: 
8040:    Ajokorttiasetuksen 39 §:n mukaan autokou-         yrittäjän kuin yleisen liikenneturvallisuuden-
8041: lutoiminnan vastaavaksi johtajaksi ei ilman eri-     kaan kannalta tarkoituksenmukaista. Hallin-
8042: tyistä syytä saa hyväksyä henkilöä, joka toimii      nossa säästyvät varat ovat suoraan käytettävissä
8043: vastaavassa tehtävässä muussa autokoulussa.          esimerkiksi taksojen alennuksiin tai kaluston ja
8044: Pääsääntönä siis on, että opetustoiminnasta vas-     opetustoiminnan ajanmukaisuuden varmistami-
8045: taava johtaja vastaa vain yhden luvan nojalla        seen vaadittaviin investointeihin. Tilanne on eri-
8046: harjoitettavasta toiminnasta.                        tyisen ongelmallinen opetustoiminnasta vastaa-
8047:    Useat syyt puoltavat rajoituksen lieventämis-     van johtajan irtisanoutumistilanteissa, joissa
8048: tä erityisesti pienten autokoulujen osalta. On       uuden opetustoiminnasta vastaavan nimeämi-
8049: eriskummallista, että jo kertaalleen pätevöitynyt    nen on usein ongelmallista.
8050: henkilö ei voi toimia omistamiensa pienehköjen          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
8051: yritysten vastuullisena opetustoiminnasta vas-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8052: taavanajohtajana, vaikka sama henkilö on muil-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8053: ta osin vastuussa yritysten toiminnasta. Opetus-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8054: toiminnasta vastaavaksi johtajaksi joudutaan
8055: nykysäännösten mukaan nimeämään omistaja-                      Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
8056: yrittäjän kannalta sivullinen, joka täyttää tehtä-          varmistaakseen pienten autokouluyritys-
8057: vänsä lähinnä muodollisesti. Hänellä ei esimer-             ten toimintaedellytykset siten, että ajo-
8058: kiksi ole yleensä tulosvastuuta toiminnasta.                korttiasetuksen 39 §:n tarpeettoman tiu-
8059:    Pienissä autokouluyrityksissä suhteettoman               kasti autokouluopetuksesta vastaavien
8060: suuren hallinnon ylläpitäminen on taloudellisesti           johtajien piiriä rajoittava säännös korja-
8061: raskasta. Tämä ei ole sen paremmin kuluttajan,              taan tarkoituksenmukaisemmaksi?
8062: 
8063:      Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 1996
8064: 
8065:                                         Jukka Gustafsson /sd
8066: 
8067: 
8068: 
8069: 
8070: 260017
8071: 2                                         KK 599/1996 vp
8072: 
8073: 
8074: 
8075: 
8076:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
8077: 
8078:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Autokouluopetuksen tason turvaamiseen täh-
8079: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       tää myös kysymyksen kohteena oleva ajo-
8080: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     korttiasetuksen 39 §:n 3 momentti, jonka mu-
8081: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jukka          kaan autokoulun opetustoiminnasta vastaavaksi
8082: Gustafssonin näin kuuluvan kirjallisen kysy-        johtajaksi ei ilman erityistä syytä saa hyväksyä
8083: myksen n:o 599:                                     henkilöä, joka toimii muussa autokoulussa vas-
8084:                                                     taavassa tehtävässä.
8085:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä          Pääsääntönä on siis, että opetustoiminnasta
8086:        varmistaakseen pienten autokouluyritys-      vastaava johtaja vastaa vain yhden luvan nojalla
8087:        ten toimintaedellytykset siten, että         harjoitettavasta toiminnasta. Tehtävä ei ole ensi-
8088:        ajokorttiasetuksen 39 §:n tarpeettoman       sijaisesti hallinnollinen. Opetustoiminnasta vas-
8089:        tiukasti autokouluopetuksesta vastaa-        taavanjohtajan tulee erityisesti huolehtia opetus-
8090:        vien johtajien piiriä rajoittava säännös     toiminnan laadusta ja sen kehittämisestä.
8091:        korjataan tarkoituksenmukaisemmaksi?         Varsinkin pienissä kouluissa on tarkoituksen-
8092:                                                     mukaista, että opetustoiminnasta vastaava joh-
8093:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        taja itse huolehtii opetuksesta.
8094: vasti seuraavaa:                                        Mainittuun säädöskohtaan sisältyy varauma,
8095:                                                     jonka mukaan erityisistä syistä tästä pääsään-
8096:    Tieliikennelain 66 §:ää muutettiin 31 päivänä    nöstä voidaan poiketa. Erityisenä syynä tulee
8097: tammikuuta 1994 annetulla lailla (103/1994) si-     kyseeseen mm. erillistä lupaa edellyttävä luon-
8098: ten, että autokoululuvan myöntämisen edelly-        teeltaan sivutoiminen opetus. Kysymyksessä on
8099: tyksenä ei enää ole myönnettyjen uusien ajokort-    tällöin usein opetus, jota annetaan rajoitetusti tai
8100: tien määrän perusteella harkittu toiminnan tar-     vain suppealle ryhmälle.
8101: peellisuus ja tarkoituksenmukaisuus, vaan ai-          Jos kyseessä ei siis ole täysimittainen autokou-
8102: noastaan hakijan soveltuvuus. Tarveharkinnasta      lutoiminta, voidaan jo ennestään autokoulu-
8103: soveltuvuusharkintaan siirtyminen autokoululu-      luvassa opetustoiminnasta vastaavaksijohtajak-
8104: pia myönnettäessä edellytti asetettavaksi tiu-      si nimetty henkilö hyväksyä ajokorttiasetuksen
8105: kemmat vaatimukset luvansaajalle. Myös edus-        39 §:n 3 momentin estämättä tähän toimintaan.
8106: kunnan liikennevaliokunta piti tätä tarpeellisena   Näin onkin tapahtunut, ja useimmiten juuri ky-
8107: lakiehdotusta käsitellessään. Tarkemmat sään-       symyksessä tarkoitettujen pienten autokoulujen
8108: nökset autokoulutoiminnan harjoittamisen edel-      kohdalla. Lupaviranomainen harkitsee tapauk-
8109: lytyksistä annettiin 25 päivänä helmikuuta anne-    set yksitellen ja ottaa harkinnassaan huomioon
8110: tulla asetuksella ajokorttiasetuksen muuttami-      erityisesti yhteiskunnan edun, mm. palveluiden
8111: sesta (167/1994).                                   saatavuuden turvaamisen tietyllä alueella.
8112:    Mainittuun asetukseen sisältyvillä, autokou-         Koska asiaa koskevat säädökset jo nykymuo-
8113: lutoiminnan harjoittamista ja autokoululuvan        dossaan mahdollistavat autokoulun opetustoi-
8114: myöntämistä koskevilla säännöksillä on pyritty      minnasta vastaavan johtajan hyväksymisen si-
8115: turvaamaan autokouluopetuksen taso. Luvan-          ten, että samalla varmistetaan sekä pienten auto-
8116: saajalta mm. edellytetään erityistä autokoulu-      kouluyritysten että yhteiskunnan etu, liikenne-
8117: yrittäjän koulutusta. Mikäli kyseessä on yhtiö-     ministeriö ei tämänjohdosta katso olevan aihetta
8118: muotoisen luvan haltija, pätevyysvaatimukset        ajokorttiasetuksen 39 §:n muuttamiseen.
8119: kohdistuvat luvassa nimettävään opetustoimin-
8120: nasta vastaavaan johtajaan.
8121:      Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1996
8122: 
8123:                                                               Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
8124:                                              KK 599/1996 vp                                                 3
8125: 
8126: 
8127: 
8128: 
8129:                                          Tili Riksdagens Talman
8130: 
8131:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           Även nämnda 39 § 3 mom. i körkortsförord-
8132: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          ningen, vilket stadgar att som ansvarig förestån-
8133: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        dare för undervisningen får utan särskild orsak
8134: man Jukka Gustafsson undertecknade spörsmål             inte godkännas en person som sköter motsvaran-
8135: nr 599:                                                 de uppgift i en annan bilskola, syftar tili att säker-
8136:                                                         ställa kvaliteten på undervisningen i bilskolorna.
8137:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-             Huvudregeln är alltså att den som utsetts tili
8138:        ta för att trygga verksamhetsbetingelser-        ansvarig föreståndare för undervisningen bara
8139:        na för små bilskolföretag så att stadgan-        ansvarar för verksamhet som bedrivs med stöd av
8140:        det i 39 § körkortsförordningen, som             ett enda tillstånd. Uppdraget är inte i främsta
8141:        onödigt strikt definierar de personer som        rummet administrativt. Ansvarig föreståndare
8142:        kan vara ansvariga föreståndare för un-          för undervisningen skall särskilt sörja för under-
8143:        dervisningen i en bilskola, görs ändamåls-       visningens kvalitet och dess utveckling. Det är
8144:        en1igare?                                        ändamålsenligt särskilt i små bilsko1or att ansva-
8145:                                                         rig föreståndare för undervisningen sjä1v tar
8146:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           hand om undervisningen.
8147: anföra följande:                                           Lagrummet innehåller en reservation enligt
8148:                                                         viiken avvikelser från huvudregeln kan tillåtas av
8149:    Vägtrafiklagens 66 § ändrades genom en lag av        särskilda orsaker. En dylik särskild orsak är t.ex.
8150: den 31 januari 1994 (103/1994) så att det för           sådan undervisning med karaktären av bisyssla
8151: beviljande av tillstånd att hålla bi1skola inte läng-   som kräver särskilt tillstånd. Det är då ofta fråga
8152: re krävs att verksamheten med tanke på antalet          om undervisning som meddelas i begränsad ut-
8153: nya körkort som beviljas prövas vara påkallad           sträckning eller endast för en liten grupp.
8154: och ändamålsenlig, utan enda~t att sökanden                Om det alltså inte är fråga om bi1sko1verksam-
8155: anses lämplig att hålla bilskola. Overgången från       het i full skala, kanenperson som i ett tillstånd att
8156: behovsprövning tilllämplighetsprövning vid be-          hålla bilskola redan utsetts tili ansvarig förestån-
8157: viljandet av tillstånd att hålla bilskola förusatte     dare för undervisningen, utan hinder av 39 § 3
8158: att det ställs strängare krav på tillståndshavaren.     mom. körkortsförordningen godkännas för så-
8159: Även riksdagens trafikutskott ansåg då den be-          dan verksamhet. Så har också skett, och oftast
8160: handlade lagförslaget att detta är nödvändigt.          uttryckligen i sådana små bilskolor som avses i
8161: Genom en förordning av den 25 februari 1994 om          spörsmålet. Tillståndsmyndigheten prövar an-
8162: ändring av körkortsförordningen (16711994)              sökningarna var för sig och beaktar då i synner-
8163: gavs närmare bestämmelser om förutsättningar-           het samhällets fördelar, t.ex. tryggandet av till-
8164: na för att bedriva bilskolverksamhet.                   gången tili service inom vissa områden.
8165:    Genom de stadganden om bedrivande av bil-               Eftersom de författningar som gäller detta re-
8166: skolverksamhet och beviljande av tillstånd att          dan i sin nuvarande form möjliggör att den an-
8167: hålla bilsko1a som ingår i nämnda förordning har        svariga föreståndaren för undervisningen i en
8168: man försökt säkerställa kvaliteten av undervis-         bilskola utses på ett sätt som samtidigt gynnar
8169: ningen i bilskolorna. Av den som ges tillstånd          både små bilskolföretag och samhället, anser tra-
8170: krävs bl.a. en särskild utbildning för bilskolföre-     fikministeriet tili följd av detta att det inte finns
8171: tagare. Ifall det är fråga om en tillståndshavare       grundad anledning att ändra 39 § körkortsför-
8172: som är ett bolag gäller behörighetskraven den           ordningen.
8173: som i tillståndet nämns som ansvarig förestånda-
8174: re för undervisningen.
8175: 
8176:      Helsingforsden l oktober 1996
8177: 
8178:                                                                      Trafikminister Tuula Linnainmaa
8179:                                            KK 600/1996 vp
8180: 
8181: Kirjallinen kysymys 600
8182: 
8183: 
8184: 
8185: 
8186:                                    Päivi Räsänen /skl: Kriminaalipotilaiden hoidosta ja valvonnasta
8187: 
8188: 
8189: 
8190:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
8191: 
8192:    Vuonna 1978 muutettiin kriminaalipotilaiden        tämättä miettimään lain muutosta, jolla epäkoh-
8193: avohoitojärjestelmää siten, että maallikkoval-        dat saataisiin hallintaan. Oikeuspsykiatrian
8194: voja poistettiin, samoin mahdollisuus ilmoittaa       asiantuntijat toivovat Suomeen samantyyppistä
8195: potilaasta poliisille. Myös valvonta-aikaa lyhen-     lainsäädäntöä, joka on voimassa muiden muassa
8196: nettiin, ja määräaikaisvalvonnastakin on käy-         Ruotsissa, Saksassa ja Kanadassa. Näissä maissa
8197: tännössä tullut vapaaehtoista. Tämä on johtanut       kriminaalipotilas joutuu noudattamaan tiettyjä
8198: siihen, että hoidetut kriminaalipotilaat ovat syyl-   sääntöjä, jotta vapaus voi säilyä.
8199: listyneet avohoidossa lukuisiin vakaviin väkival-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
8200: lantekoihin.                                          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8201:     Käytännössä on havaittu, että juuri avohoi-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8202: don puutteellisuudet ovat syynä väkivallan li-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8203: sääntymiseen. Jos potilas katkaisee avohoitosuh-
8204: teensa ja lopettaa psyykenlääkkeiden käytön, to-                Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin kri-
8205: dennäköisyys syyllistyä väkivaltarikokseen on                minaalipotilaiden avohoidon saattami-
8206: huomattavan suuri.                                           seksi valvotuksi siten, että näiden potilai-
8207:     Valvonnan ollessa tehokkaampaa tällaisia ri-             den väkivaltaiset teot voitaisiin ehkäistä?
8208: koksia ei aiemmin tapahtunut. Tämä johtaa väis-
8209: 
8210:      Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 1996
8211: 
8212:                                            Päivi Räsänen /skl
8213: 
8214: 
8215: 
8216: 
8217: 260017
8218: 2                                           KK 600/1996 vp
8219: 
8220: 
8221: 
8222: 
8223:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
8224: 
8225:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tamista, päästää lääkintöhallituksen määräämin
8226: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         ehdoin sairaalasta enintään kuudeksi kuukau-
8227: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       deksi kerrallaan. Asetuksen mukaan henkilö oli
8228: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Rä-        tänä aikana mielenterveystoimiston tai terveys-
8229: säsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        keskuksen valvonnassa.
8230: 600:                                                     Myös vuoden 1991 alusta voimaan tulleen
8231:                                                       mielenterveyslain keskeisiä periaatteita on avo-
8232:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin kri-        hoidon ja vapaaehtoisuuden suosiminen sekä
8233:        minaalipotilaiden avohoidon saattami-          tahdosta riippumattoman hoidon vähentämi-
8234:        seksi valvotuksi siten, että näiden potilai-   nen. Mielenterveyslain 8 §:n mukaan tahdosta
8235:        den väkivaltaiset teot voitaisiin ehkäistä?    riippumattomaan sairaalahoitoon voidaan mui-
8236:                                                       den edellytysten täyttyessä määrätä vain "jos
8237:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          mitkään muut mielenterveyspalvelut eivät sovel-
8238: vasti seuraavaa:                                      lu käytettäviksi tai ovat riittämättömiä". Tah-
8239:                                                       dosta riippumattoman hoidon tulee olla nimen-
8240:     Henkilöä, jota on syytetty rikoksesta, mutta      omaan sairaalassa tapahtuvaa hoitoa.
8241: joka on mielentilatutkimuksen jälkeen jätetty            Mielenterveysasetuksessa on mainittu edel-
8242: syyntakeettomana rangaistukseen tuomitsemat-          leen mahdollisuus päästää niin kutsuttu kri-
8243: ta ja määrätty tahdosta riippumattomaan hoi-          minaalipotilas valvottuun avohoitoon enintään
8244: toon, kutsutaan usein kriminaalipotilaaksi. On        kuudeksi kuukaudeksi kerrallaan. Tänä aikana
8245: kuitenkin muistettava, ettei sairaalahoito ole        henkilö on asianomaisen sairaanhoitopiirin psy-
8246: vaihtoehto rangaistukselle, vaan sairaalahoito        kiatrisen toimintayksikön valvonnassa. Edelly-
8247: aloitetaan henkilön mielisairauden takia ja sitä      tyksenä tälle on kuitenkin voimassa oleva tah-
8248: jatketaan niin kauan kuin se on henkilön sairau-      dosta riippumattoman hoidon päätös. Kri-
8249: den vuoksi tarpeellista. Uusia kriminaalipotilaita    minaalipotilaan hoito lopetetaan vasta, kun Ter-
8250: määrätään vuosittain hoitoon noin 50, ja heidän       veydenhuollon oikeusturvakeskuksen oikeus-
8251: osuutensa kaikista mielentilatutkimuksessa ol-        psykiatristen asioiden lautakunta on vahvistanut
8252: leista on noin 20 prosenttia. Näiden potilaiden       päätöksen hoidon lopettamisesta. Edellä seloste-
8253: yksilölliset hoitoajat vaihtelevat suuresti, keski-   tut valvonta-aikaa koskevat säännökset antavat
8254: määräinen hoitoaika on noin kolme vuotta.             riittävät mahdollisuudet kriminaalipotilaiden
8255:     Vuoden 1952 mielisairasasetus (448/1952) si-      avohoidon toteuttamiseen. Jos avohoito osoit-
8256: sälsi säännökset potilaan koeajasta ja koevapau-      tautuu riittämättömäksi, potilas voidaan määrä-
8257: desta. Asetuksen 31 §:n mukaan "vastuunalainen        tä uudelleen laitoshoitoon, mikäli mielenterveys-
8258: lääkäri voi,jos hän katsoo sen sairaalle edullisek-   lain edellytykset tahdosta riippumattomalle hoi-
8259: sija muutoin sopivaksi, poistaa potilaan mielisai-    dolle täyttyvät.
8260: raalasta määräämäkseen koeajaksi, enintään yh-           Niin kutsuttujen kriminaalipotilaiden tahdos-
8261: deksi vuodeksi kerrallaan". Asetuksen 32 §:n no-      ta riippumattoman avohoidon laajentaminen
8262: jalla myös kriminaalipotilas voitiin päästää lää-     nykyisestä edellyttäisi mielenterveyslain muutta-
8263: kintöhallituksen päätöksellä ja sen määräämin         mista. Laissa tulisi tällöin säätää ainakin tahdos-
8264: ehdoin koevapauteen.                                  ta riippumattoman avohoidon edellytyksistä, si-
8265:     Mielisairaslain uudistuksen yhteydessä vuon-      sällöstä, kestoajasta, päätöksen uusimisesta ja
8266: na 1977, jolloin mielenterveystyön painopistettä      valitusmahdollisuuksista. Tahdosta riippumat-
8267: siirrettiin avohoidon ja vapaaehtoisuuden suun-       toman avohoidon laajentaminen olisi merkittävä
8268: taan, psykiatristen potilaiden koevapaus poistet-     muutos vuosikymmenen vaihteessa uudistetun
8269: tiin. Mielisairasasetuksen (104411977) 7 §:n mu-      mielenterveyslain keskeisiin periaatteisiin. So-
8270: kaan kriminaalipotilaat voitiin lääkintöhallituk-     siaali- ja terveysministeriö ei pidä tällaista uudis-
8271: sen päätöksellä, ennen lopullista sairaalasta pois-   tusta tällä hetkellä tarpeellisena.
8272:      Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1996
8273: 
8274:                                                                     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
8275:                                             KK 600/1996 vp                                             3
8276: 
8277: 
8278: 
8279: 
8280:                                          Tili Riksdagens Talman
8281: 
8282:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        medicinalstyrelsen bestämt, tillåtas lämna sjuk-
8283: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         huset för högst sex månader åt gången. Enligt
8284: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       förordningen skulie personen under denna tid stå
8285: man Päivi Räsänen undertecknade spörsmål nr            under mentalvårdsbyråns eller hälsovårdscen-
8286: 600:                                                   tra~~ns övervakning.
8287:                                                           Aven i den mentalvårdslag som trädde i kraft
8288:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         vid ingången av 1991 är de centrala principerna
8289:         att få öppenvården för kriminalvårdspa-        gynnande av öppenvård och frivillighet samt
8290:         tienter understälid en sådan övervakning       minskande av vård som ges oberoende av patien-
8291:         att dessa patienters våldsamma handling-       tens vilja. Enligt 8 § mentalvårdslagen kan beslut
8292:         ar kan förebyggas?                             om sjukhusvård oberoende av patientens vilja,
8293:                                                        ifall övriga förutsättningar är uppfyllda, fattas
8294:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          endast om "andra mentalvårdstjänster inte är
8295: anföra följande:                                       lämpliga eller de är otillräckliga". Vård oberoen-
8296:                                                        de av patientens vilja skall uttryckligen ges på
8297:    En person som varit åtalad men som inte             sjukhus.
8298: dömts tili straff därför att han vid en sinnesun-         Enligt mentalvårdsförordningen är det fortfa-
8299: dersökning har befunnits vara otillräknelig, och       rande möjligt att högst sex månader i sänder låta
8300: som förpassats tili vård oberoende av hans vilja,      en s.k. kriminalpatient vårdas i öppenvård under
8301: kallas ofta kriminalpatient. Man bör dock hålla i      övervakning. Under denna tid övervakas han av
8302: minnet att sjukhusvården inte är ett alternativ tili   en psykiatrisk verksamhetsenhet inom sjuk-
8303: straff, utan att den inleds på grund av att perso-     vårdsdistriktet. En förutsättning för detta är
8304: nen lider av en mentalsjukdom och att den fort-        dock ett gällande beslut om vård oberoende av
8305: går så länge vårdep med hänsyn tili sjukdomen          patientens vilja. Vården av kriminalpatienten
8306: anses nödvändig. Arligen föreskrivs värd för ca        avslutas först då nämnden för rättspsykiatriska
8307: 50 nya kriminalpatienter och deras andel av alla       ärenden vid rättsskyddscentralen för hälsovår-
8308: sinnesundersökningar utgör ca 20 %. Den indivi-        den har fastställt ett beslut om att vården skall
8309: duelia vårdtiden för dessa patienter varierar i hög    avslutas. De ovan nämnda stadgandena om över-
8310: grad och den genomsnittliga vårdtiden är ca tre        vakningstiden medger tillräckliga möjligheter att
8311: år.                                                    verkstälia öppenvård för kriminalpatienter. lfall
8312:     Sinnessjukförordningen från år 1952 (448/          den öppna vården visar sig vara otillräcklig kan
8313: 1952) innehöli stadganden om prövotid och vili-        man fatta ett nytt beslut om sluten vård såvida
8314: korlig frihet för patienten. Förordningens 31 §        förutsättningarna enligt mentalvårdslagen för
8315: lyder: "Ansvarig läkare må, om han finner det          vård oberoende av patientens vilja är uppfylida.
8316: förmånligt för patient och eljest lämpligt, avföra        En utvidgning av öppenvården i fråga om de
8317: patienten från sinnessjukhus för av honom utsatt       s.k. kriminalpatienter som får vård oberoende av
8318: prövotid, högst för ett år åt gången". Med stöd av     sin vilja förutsätter en ändring av mentalvårdsla-
8319: 32 § kunde en kriminalpatient också på medici-         gen. Härvid borde lagen åtminstone innehålla
8320: nalstyrelsens förordnande och på de villkor den        stadganden om förutsättningar, innehåll, vård-
8321: fastställt försättas i villkorlig frihet.              tid, förnyande av beslut och överklagande då det
8322:     1 samband med revideringen av sinnessjukla-        gäller öppenvård oberoende av patientens vilja.
8323:  gen 1977, då tyngdpunkten i mentalvårdsarbetet        En dylik utvidgning skulle också innebära en
8324:  försköts i riktning mot öppenvård och friviliig-      betydande förändring i de centrala principerna
8325:  het, slopades den villkorliga friheten för patien-    för den mentalvårdslag som reviderades i början
8326:  terna inom den psykiatriska vården. Enligt 7 §        av detta årtionde. Social- och hälsovårdsministe-
8327:  sinnessjukförordningen (1 04411977) kunde kri-        riet anser inte att en sådan reform för närvarande
8328:  minalpatienter genom medicinalstyrelsens beslut       är nödvändig.
8329:  före den slutliga utskrivningen, på villkor som
8330:        Helsingforsden 27 september 1996
8331: 
8332:                                                                      Minister Terttu Huttu-Juntunen
8333:                                            KK 601/1996 vp
8334: 
8335: Kirjallinen kysymys 601
8336: 
8337: 
8338: 
8339: 
8340:                                   Outi Siimes /kok: Opintotukijärjestelmän kehittämisestä
8341: 
8342: 
8343: 
8344:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
8345: 
8346:    Viime vuoden lopulla asetettu opetusministe-          Onkin peräti omituista, että Koskisen työryh-
8347: riön opintotukityöryhmä sai työnsä päätökseen        mä järjestelmällisesti sivuutti sekä eduskunnan
8348: 7.6.1996. Leena Koskisen johtaman työryhmän          että hallituksen antamat em. evästykset aloittaes-
8349: tehtävänä oli selvittää korkeakouluopiskelijoi-      saan selvitystyötään. Työryhmä ei selvittänyt
8350: den opintotuen enimmäisajan riittävyyttä ja          eikä esitä muita vaihtoehtoja, kuten opintotuki-
8351: opiskelijan tulojen perusteella suoritettavan tar-   järjestelmän kehittämistä nykyiseltä pohjalta.
8352: veharkinnan uudistamista.                                Ns. Tanskan malli ei ratkaise opintotuen tar-
8353:    Työryhmä päätyi esittämään ns. Tanskan            veharkintaan liittyviä ongelmia. Mikäli opinto-
8354: mallia, jossa opintotuen suuruuteen vaikuttaisi-     tuen saajan vuositulo ylittää vapaan vuositulon
8355: vat kaikki opiskelijan omat veronalaiset tulot.      rajan, opiskelija joutuu maksamaan takaisin
8356: Mallin mukaan opiskelijalle määriteltäisiin ka-      vuositulon ja vapaan tulon erotuksen verran ko-
8357: lenterivuosittain ns. vapaan tulon raja,joka mää-    rotettuna seitsemällä prosentilla. Esitetty tarve-
8358: räytyisi kuukausikohtaisesti sen mukaan, onko        harkintajärjestelmä rajoittaa entisestään arvok-
8359: henkilö opintotuen saaja, opiskelija ilman tukea     kaan työkokemuksen hankkimista eikä välttä-
8360: vai ns. ei-opiskelija. Työryhmä arvioi, etteivät     mättä merkitse parannusta opiskelijan toimeen-
8361: opintotuen kustannukset esitetyn ratkaisun seu-      tuloon.
8362: rauksena nouse, mikä kuitenkin käytännössä               Tanskan mallin merkittävin epäkohta on
8363: riippuu siitä, millaiseksi ns. vapaan tulon raja     koko vuoden tulojen ottaminen huomioon.
8364: kunakin vuonna sovitaan.                             Myös niiden kuukausien tulot, joina opiskelija ei
8365:    Eduskunta otti vuonna 1995 tehtyjen opinto-       nosta opintotukea, huomioidaan. Nykyisessä
8366: tukileikkausten yhteydessä kantaa opintotuki-        opintotukijärjestelmässä tukikuukausien ulko-
8367: järjestelmän kehittämiseen. Eduskunnan mieles-       puolisia tuloja ei tarkastella.
8368: tä opintotukijärjestelmä olisijatkossakin pyrittä-       Opiskelijan kannalta vuosittaisen tulotarkas-
8369: vä pitämään opintorahapainotteisena. Eduskun-        telun ongelmana on tulojen etukäteissuunnittelu,
8370: ta edellytti myös, että nykyinen portaittainen       joka on käytännössä lähes mahdotonta. Opiske-
8371: leikkuri muutetaan lineaariseksi ja loivemmaksi.     lijoiden työsuhteet ovat yleensä lyhytaikaisia ja
8372:    Hallitus on puolestaan viime aikoina keskitty-    vaikeasti ennakoitavissa. Mahdolliset hallinnol-
8373: nyt työssään ns. tuloloukkujen purkamiseen.          liset säästöt, jotka eivät työryhmänkään mielestä
8374: Hallituksen ohjelmassa todetaan, että sosiaali-      ole nousemassa merkittäviksi, eivät saa olla läh-
8375: etuuksien, ansiotulojen ja verotuksen "on muo-       tökohta uudistettaessa opintotukijärjestelmää.
8376: dostettava kokonaisuus, joka kannustaa työn te-      Uudistukset on aina tehtävä asiakaslähtöisesti, ei
8377: kemiseen, opiskeluun sekä estää ns. kannustin-       ainoastaan hallinnon näkökulmasta.
8378: loukkujen syntymisen". Täten työnteon on myös            On todettava, että opetusministeriön opinto-
8379:  opiskelijan kannalta oltava kaikissa tilanteissa    tukityöryhmä ei ole täysin onnistunut opintotu-
8380:  kannattava vaihtoehto parantaa niukkaa toi-         kijärjestelmän kehittämisyrityksessään. Työryh-
8381:  meentuloa ja valmistumisen jälkeisiä työllisty-     mä on osittain laiminlyönyt toimeksiantonsa
8382:  mismahdollisuuksia.                                 keskittymällä selvittämään ainoastaan yhden
8383: 
8384: 260017
8385: 2                                          KK 601/1996 vp
8386: 
8387: mallin toimivuutta. Opetusministeriön opintotu-                  Miksi Hallitus ei ole puuttunut opinto-
8388: kityöryhmän esitys ei myöskään vastaa eduskun-                tukityöryhmän työskentelyyn, vaikka
8389: nan aiemmin hyväksymää kehittämislinjausta.                   työryhmä on työssään osittain laiminlyö-
8390:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-               nyt toimeksiantonsa sekä sivuuttanut
8391: jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-            eduskunnan aiemmin hyväksymän opin-
8392: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-               totukijärjestelmän kehittämislinjan?
8393: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8394: 
8395:      Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 1996
8396: 
8397:                                            Outi Siimes /kok
8398:                                           KK 601/1996 vp                                            3
8399: 
8400: 
8401: 
8402: 
8403:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
8404: 
8405:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      teella suoritettavaa tarveharkintaa koskevien
8406: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       säännösten kehittämistarpeita. Työryhmän pu-
8407: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     heenjohtajana toimi opetusministeriössä opinto-
8408: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Outi Sii-      tukiasioista vastaava virkamies. Työryhmässä
8409: meksen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         oli opetusministeriön virkamiesten ja opintotuen
8410: n:o601:                                             toimeenpanoa hoitavan kansaneläkelaitoksen
8411:                                                     edustajien lisäksi myös Suomen Ylioppilaskun-
8412:           Miksi Hallitus ei ole puuttunut opinto-   tien Liiton edustaja.
8413:        tukityöryhmän työskentelyyn, vaikka              Opiskelijan omien tulojen perusteella tapahtu-
8414:        työryhmä on työssään osittain laiminlyö-     vaa tarveharkintaa työryhmä on käsitellyt laa-
8415:        nyt toimeksiantonsa sekä sivuuttanut         jasti ja selvittänyt nykykäytäntöön liittyviä on-
8416:        eduskunnan aiemmin hyväksymän opin-          gelmia. Tausta-aineistona on tutustuttu muiden
8417:        totukijärjestelmän kehittämislinjan?         pohjoismaiden käytäntöihin. Työryhmän työssä
8418:                                                     on erityisesti pyritty kehittämään mallia, joka
8419:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        toimisi nykyistäjoustavammin erityisesti opiske-
8420: vasti seuraavaa:                                    lijan mutta myös hallinnon näkökulmasta. Ope-
8421:                                                     tusministeriössä on jatkettu opiskelijan omien
8422:   Edustaja Siimes on kysymyksessään puuttu-         tulojen perusteella tapahtuvan tarveharkinnan
8423: nut muistionsa jo kesäkuun alussa luovuttaneen      uudistamistyötä työryhmän ehdotusten pohjal-
8424: opetusministeriön asettaman työryhmän työs-         ta. Hallituksen kanta asiaan tulee esille aikanaan
8425: kentelyyn. Työryhmän tehtävänä oli selvittää        eduskunnalle annettavan hallituksen esityksen
8426: korkeakouluopiskelijoiden opintotuen enim-          muodossa.
8427: mäisaikaa sekä opiskelijan omien tulojen perus-
8428:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1996
8429: 
8430:                                                                         Ministeri Claes Andersson
8431: 4                                            KK 601/1996 vp
8432: 
8433: 
8434: 
8435: 
8436:                                           Ti/l Riksdagens Talman
8437: 
8438:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         rande för arbetsgruppen var en tjänsteman som
8439: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-          svarar för studiestödsärenden vid undervisnings-
8440: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-        ministeriet. I arbetsgruppen ingick förutom
8441: man Outi Siimes undertecknade spörsmål nr 601:          tjänstemän vid undervisningsministeriet och fö-
8442:                                                         reträdare för verkställigheten av studiestödet vid
8443:            Varför har Regeringen inte ingripit i        folkpensionsanstalten också en representant för
8444:         det arbete som arbetsgruppen för studie-        Finlands Studentkårers Förbund.
8445:         stöd har utfört, trots att den delvis miss-         Arbetsgruppen har behandlat frågan om be-
8446:         skött sitt uppdrag samt förbigått den ut-       hovsprövning till följd av studerandens egna in-
8447:         vecklingslinje som riksdagen tidigare har       komster ingående och utrett problem i samband
8448:         godkänt för studiestödssystemet?                med nuvarande praxis. För att få bakgrundsma-
8449:                                                         terial bekantade man sig med praxis i andra nor-
8450:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           diska länder. Arbetsgruppen har i första hand
8451: anföra följande:                                        försökt utveckla en modell som fungerar smidi-
8452:                                                         gare än den nuvarande särskilt ur den studeran-
8453:    Riksdagsman Siimes har i sitt spörsmål kriti-        des synvinkel, men också i förvaltningshänseen-
8454: serat arbetet i en arbetsgrupp, tillsatt av undervis-   de. Reformarbetet i fråga om behovsprövning på
8455: ningsministeriet, som överlät sin promemoria re-        grund av studerandens egna inkomster har fort-
8456: dan i början av juni. Arbetsgruppen hade till           satts vid undervisningsministeriet utgäende från
8457: uppgift att utreda den maximala tiden för studie-       arbetsgruppens förslag. Regeringens ståndpunkt
8458: stöd för högskolestuderande samt behovet att            i frågan förs i sinom tid fram i form av en reger-
8459: utveckla stadgandena om behovsprövning på               ingsproposition till riksdagen.
8460: grund av studerandens egna inkomster. Ordfö-
8461: 
8462:      Helsingforsden 25 september 1996
8463: 
8464:                                                                              Minister Claes Andersson
8465:                                             KK 602/1996 vp
8466: 
8467: Kirjallinen kysymys 602
8468: 
8469: 
8470: 
8471: 
8472:                                    Klaus Bremer /r: Puolustusvoimien pääsykokeiden ja ylennysten
8473:                                        salatoista vaatimuksista
8474: 
8475: 
8476:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
8477: 
8478:    Esitin hallitukselle (KK 55111996 vp) liikenne-       - Kuinka monta törkeää lievempää liiken-
8479: rikkomusten vaikutusta puolustusvoimien pää-          teen vaarantamista vastaa yksi törkeä liikenteen
8480: sykokeisiin ja ylennyksiin koskevan kirjallisen       vaarantaminen?
8481: kysymyksen perusteluosassa neljä kysymystä               - Kuinka monen vuoden törkeää lievemmät
8482: kahden pääkysymyksen ohella. Hallitus vastaa          liikennerikkomustuomiot ja kuinka monen vuo-
8483: puolustusministerin allekirjoituksella asian vie-     den tärkeät liikennerikkomustuomiot johtavat
8484: restä tarjoamatta ainuttakaan selkeää vastausta       puolustusvoimiemme koulutukseen pyrkivän so-
8485: esitettyihin kysymyksiin. Hallituksen vastauk-        pimattomaksi julistamiseen?
8486: sessa korostuvat puolustusvoimiemme opetus-              -    Kuinka monta rikesakko-ylinopeustuo-
8487: laitoksissakin noudatettava sulkeutuneisuus sitä      miota vastaa yhtä päiväsakko-ylinopeustuomio-
8488: ylläpitävästä yhteiskunnasta, arvostelun sala-        ta,ja kuinka monta väärää ajokaistanvaihtoran-
8489: myhkäisyys ja sisäistetty mielivalta. Näillä eväil-   gaistusta vastaa yhtä valovikaisella ajoneuvolla
8490: lä puolustusvoimiemme ammatteihin johtavien           ajosta annettua rangaistusta? Ja kuinka moneksi
8491: koulujen pyrkimykset samanarvoiseen asemaan           vuodeksi em. liikennerikkomukset johtavat ha-
8492: maamme muiden korkeakoulujen kanssa ovat              kijan julistamiseen sopimaHornaksi puolustus-
8493: turhia.                                               voimiemme koulutukseen?
8494:    On käynyt ilmi, että kuusi törkeää lievempää          Kysymys ennen muita kuuluu:
8495: ylinopeusrangaistusta seitsemän ajokorttivuo-            - Hyväksyykö puolustusvoimamme henki-
8496: den aikana ilman yhtään ajokortin menetystuo-         lön, joka on tuomittu tappavan aseen eli auton
8497: miota on johtanut henkilön pitämiseen sopimat-        käytöstä alkoholin tai muun huomaavan aineen
8498: tomana puolustusvoimien koulutukseen, samal-          vaikutuksen alaisena, estoitta ampuma-aseiden-
8499: la kun törkeistä liikennerikkomuksista rangais-       sa jatkuvaksi käyttäjäksi ja jopa niiden käytön
8500: tuja on pidetty sopivina. Sopiviksi arvosteltujen     kouluttajaksi?
8501: koulutukseen pyrkivien samoin kuin koulutuk-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
8502: sessa jatkavienkin joukossa on tiettävästi useita-    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8503: kin henkilöitä, jotka on tuomittu jopa ajokortin      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8504: menetykseen törkeistä liikennerikkomuksista,          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8505: myös rattijuoppoudesta. Myös kantahenkilö-
8506: kunnassa toimii jopa kouluttajina sekä upseeris-                 Kuinka moni Maanpuolustuskorkea-
8507: tossa että aliupseeristossa henkilöitä, jotka on              koulun kadettikursseille 1993-1996 so-
8508: tuomittu ajokortin menetykseen rattijuoppou-                  pivina hyväksytyistä oli hakiessa tai kou-
8509: desta, ja silti heitä myös ylennetään normaalin               lutuksen kuluessa tuomittu joko ajoneu-
8510: käytännön mukaan.                                             von kuljettamisesta huumausaineen vai-
8511:     Suomen kansalla, joka ylläpitää puolustusvoi-             kutuksen alaisena tai ajokortin menetyk-
8512: miaan, on oikeus tietää:                                      seen muista liikennerikkomuksista?
8513:    - Mikä on puolustusvoimiemme arvostelun
8514:  mukaan liikennerikkomusten pahemmuusjärjes-
8515: tys?
8516: 
8517:      Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 1996
8518: 
8519:                                             Klaus Bremer /r
8520: 
8521: 
8522: 260017
8523: 2                                           KK 602/1996 vp
8524: 
8525: 
8526: 
8527: 
8528:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
8529: 
8530:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        harkinnanvaraisesti, mutta mahdollisimman
8531: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         johdonmukaisesti ja objektiivisesti huomioon.
8532: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       Liikennerikkomukset eivät yksistään ole hylkää-
8533: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-       misperuste vaan ne täydentävät kuvaa hakijan
8534: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        harkintakyvystä sekä säännösten noudattami-
8535: 602:                                                  sesta.
8536:                                                          Kadettikurssien valintatilaisuudessa vuosina
8537:             Kuinka moni Maanpuolustuskorkea-           1991-1996 hylättiin 18 hakijaa, joiden hylkää-
8538:          koulun kadettikursseille 1993-1996 so-       mispäätökseen ovat vaikuttaneet muiden tekijöi-
8539:          pivina hyväksytyistä oli hakiessa tai kou-   den lisäksi liikennerikkomukset Näistä hylätyis-
8540:          lutuksen kuluessa tuomittu joko ajoneu-      tä hakijoista viisi oli syyllistynyt rattijuoppou-
8541:          von ku~jettamisesta huumausaineen vai-       teen. Muilla hakijoilla oli useita liikennerikko-
8542:          kutuksen alaisena tai ajokortin menetyk-     muksia, jotka muiden syiden ohella vaikuttivat
8543:          seen muista liikennerikkomuksista?           kokonaisharkinnassa hylkäävään päätöksen.
8544:                                                       Maanpuolustuskorkeakoulun kadettikurssille
8545:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         pääsyn esteeksi eivät muodostu enintään kolmes-
8546: vasti seuraavaa:                                      ta vähäisestä liikennerikkomuksesta määrätyt
8547:                                                       seuraamukset, mikäli henkilö muutoin läpäisee
8548:     Maanpuolustuskorkeakoulun kadettien va-           valintavaatimukset.
8549: lintoihin vaikuttavina tekijöinä liikennerikoksia        Hankitun selvityksen perusteella ei ole tiedos-
8550: ei ole taksoitettu keskenään vertailtaviksi. Tiedot   sa, että kadettikurssin aikana palvelevia olisi tuo-
8551: rikoksista ja rikkomuksista saadaan hakijoilta,       mittu ajoneuvon kuljettamisesta huumausaineen
8552: jotka myöntävät luvan niiden oikeellisuuden var-      vaikutuksen alaisena tai määrätty ajokieltoon
8553: mistamiseen. Liikennerikkomuslen vaikutus ote-        muista liikennerikkomuksista.
8554: taan kadettien sopivuusarviointia suoritettaessa
8555: 
8556:        Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1996
8557:                                                                     Puolustusministeri Anneli Taina
8558:                                              KK 602/1996 vp                                           3
8559: 
8560: 
8561: 
8562: 
8563:                                          Tili Riksdagens Talman
8564: 
8565:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            kadetterna görs är beroende av prövning men
8566: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande            beaktas möjligast konsekvent och objektivt. Tra-
8567: med1em av statsrådet översänt följande av riks-        fikförsee1serna är inte den utes1utande grunden
8568: dagsman Kaj Bremer undertecknade spörsmå1 nr           tili att en ansökan förkastas, utan de komplette-
8569: 602:                                                   rar bi1den av sökandenas omdömesförmåga och
8570:                                                        iakttagande av gällande stadganden.
8571:            Hur många av dem som 1993-1996                  Vid intagningen tili kadettkurserna åren
8572:        antogs som 1ämp1iga tili Försvarshög-           1991-1996 underkändes 18 sökande. På bes1u-
8573:        sko1ans kadettkurs hade när de ansökte          tet om underkännande inverkade utöver andra
8574:        b1ivit eller b1ev under utbi1dningens för-      faktorer också trafikförseelserna. Av dessa un-
8575:        1opp dömda antingen för att ha framfört         derkända sökande hade fem gjort sig sky1diga tili
8576:        fordon under påverkan av rusmede1 eller         rattfylleri. De övriga sökandena hade flera tra-
8577:        tili förlust av körkortet på grund av andra     fikförseelser, vilka utöver andra orsaker bidrog
8578:        trafikförseelser?                               tili det negativa bes1utet vid he1hetsprövningen.
8579:                                                        De påfö1jder som fastställts för högst tre ringa
8580:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt          trafikförseelser är inte ett hinder för antagning
8581: anröra fö1jande:                                       tili Försvarshögsko1ans kadettkurs, om personen
8582:                                                        i fråga i övrigt klarar urvalskraven.
8583:    1 egenskap av faktorer som inverkar på va1et            På grundval av den utredning som inhämtats
8584: av kadetter tili Försvarshögsko1an har trafik-         är det inte bekant, att någon under sin tjänstgö-
8585: brotten inte taxerats på så sätt att de är sinseme1-   ringstid vid kadettkursen skulle ha dömts för
8586: lan jämförbara. Uppgifter om brott och förseel-        framförande av fordon under påverkan av rus-
8587: ser fås av sökandena, vilka beviljar tilistånd tili    medel eller medde1ats körförbud för andra trafik-
8588: styrkande av uppgifternas riktighet. Verkan av         förseelser.
8589: trafikförsee1ser när lämplighetsbedömningen av
8590: 
8591:      Helsingforsden 27 september 1996
8592: 
8593:                                                                       Försvarsminister Anneli Taina
8594:                                            KK 603/1996 vp
8595: 
8596: Kirjallinen kysymys 603
8597: 
8598: 
8599: 
8600: 
8601:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Suojelupoliisin lakkauttamissuunnitelmista
8602: 
8603: 
8604: 
8605:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
8606: 
8607:    Hallitus ajaa muutaman vuoden tauonjälkeen        misesta - jota itsekään en kannata - ei ole
8608: taas keskusrikospoliisin sekä liikkuvan poliisin     puhuttu mitään. Miksi?
8609: lakkauttamista. Yksi asian puuhamiehiä on näh-          Kun tutkimattomat ovat Hänen tiensä, tekee
8610: däkseni poliisijohtaja Nevala, joka nyt on valittu   mieli ihan kiinnostuksen vuoksi kysyä valtiopäi-
8611: suojelupoliisin uudeksi päälliköksi. Tätä paik-      väjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten:
8612: kaa Nevala on käsitykseni mukaan halunnut jo
8613: edellisellä nimityskerralla.                                   Mikä on muuttanut suunnitelmat si-
8614:    Kekomäen tultua aikanaan nimitetyksi suoje-              ten, että keskusrikospoliisin aluetoimis-
8615: lupoliisin päälliköksi Nevala oli tiettävästi sitä          tojen ja liikkuvan poliisin toiminnan li-
8616: mieltä, että suojelupoliisi olisi kelvollinen lak-          säksi suunnitellusta suojelupoliisin toi-
8617: kaotettavaksi ja sulaotettavaksi mahdollisesti              minnan lakkauttamisesta on hallituksen
8618: keskusrikospoliisiin. Nyt suojelupoliisin lopetta-          piirissä luovuttu?
8619: 
8620:      Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1996
8621:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
8622: 
8623: 
8624: 
8625: 
8626: 260017
8627: 2                                            KK 603/1996 vp
8628: 
8629: 
8630: 
8631: 
8632:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
8633: 
8634:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         asiainministeriössä, joka ministeriöiden välisen
8635: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          työnjaon mukaan käsittelee yleistä järjestystä ja
8636: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        turvallisuutta koskevat asiat, on todettu, ettei
8637: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         keskusrikospoliisin ja suojelupoliisin yhdistämi-
8638: toniemen kirjallisen kysymyksen n:o 603:               sestä ole olemassa virallista yhdistämisen vaiku-
8639:                                                        tuksia koskevaa viranomaisselvitystä, eikä täl-
8640:           Mikä on muuttanut suunnitelmat si-           laista suunnitella, joten ajatus ei ole ajankohtai-
8641:        ten, että keskusrikospoliisin aluetoimis-       nen.
8642:        tojen ja liikkuvan poliisin toiminnan li-          Kaikkien poliisiyksiköiden tehtävänä on va-
8643:        säksi suunnitellusta suojelupoliisin toi-       rautua toimintaympäristön muutoksesta väistä-
8644:        minnan lakkauttamisesta on hallituksen          mättä seuraavien uudentyyppisten tehtävien hoi-
8645:        piirissä luovuttu?                              tamiseen. Enemmän kuin organisatorisiin järjes-
8646:                                                        telyihin huomiota on tällöin kiinnitettävä nimen-
8647:   Vastauksena esitettyyn kysymykseen esitän            omaan laadullisten toimintavalmiuksien kehittä-
8648: kunnioittavasti seuraavaa:                             miseen. Lähinnä on kysymys uusien toimival-
8649:                                                        tuuksien soveltamisesta sekä erilaisten kansain-
8650:    Suojelupoliisin tehtävänä on poliisin hallin-       välisten poliisitehtävien hoitamisesta. Perustel-
8651: nosta annetun lain (110/1992) mukaan torjua            tua on lähteä siitä, että keskusrikospoliisi ja suo-
8652: sellaisia hankkeita ja rikoksia, jotka voivat vaa-     jelupoliisi säilytetään itsenäisinä yksikköinä.
8653: rantaa valtio- ja yhteiskuntajärjestystä tai valta-       Valtioneuvoston 14. syyskuuta 1995 asetta-
8654: kunnan sisäistä tai ulkoista turvallisuutta sekä       man Aluehallinto 2000 -hankkeen läänin- ja piiri-
8655: suorittaa tällaisten rikosten tutkintaa. Sen tulee     hallintotyöryhmän alaisuudessa työskennellyt
8656: myös ylläpitää ja kehittää yleistä valmiutta valta-    turvallisuusjaosto on ehdottanut, että keskusri-
8657: kunnan turvallisuutta vaarantavan toiminnan            kospoliisin ja liikkuvan poliisin nykyisistä alue-
8658: estämiseksi.                                           yksiköistä muodostetaan jokaisen poliisin lää-
8659:    Keskusrikospoliisin tehtävänä on edellä mai-        ninjohdon alaisuuteen oma rikostorjunnasta ja
8660: nitun lain nojalla torjua kansainvälistä, järjestäy-   liikenneturvallisuudesta vastaava yksikkö pai-
8661: tynyttä, ammattimaista, taloudellista ja muuta         kallispoliisin yksiköiden tapaan. Suojelupoliisin
8662: vakavaa rikollisuutta, suorittaa tutkintaa sekä        alueyksiköiden asemaan ei sitä vastoin esitetä
8663: kehittää rikostorjuntaa ja rikostutkintamenetel-       muutoksia, mutta suojelupoliisin lääneissä ny-
8664: miä sekä poliisin tietojärjestelmiä.                   kyisin työskentelevää henkilöstöä esitetään sijoi-
8665:    Liikkuvan poliisin tehtäviin puolestaan kuu-        tettavaksi pääosin rikostorjuntayksikön yhtey-
8666: luu muun ohessa ylläpitää yleistä järjestystä ja       teen.
8667: turvallisuutta, ohjata ja valvoa liikennettä sekä          Ehdotuksen toteuttaminen terävöittäisi polii-
8668: toimia poliisireservinä.                               sin linjaorganisaatiota ja selkeyttäisi vastuu- ja
8669:    Poliisin toiminnan kehittämistä ei ainakaan         johtosuhteita. Järjestely parantaisi edellytyksiä
8670: lähitulevaisuudessa voida perustaa lisääntyvien        käyttää kaikkia lääneihin sijoitettuja poliisire-
8671: henkilöstöresurssien varaan. Kun toimintaym-           sursseja joustavasti ja laaja-alaisen yhteistyön
8672: päristön kansainvälistymisestä aiheutuu saman-         vaatimukset huomioon ottaen.
8673: aikaisesti uusia vaatimuksia koko turvallisuusor-          Keskusrikospoliisia on tarkoitus kehittää si-
8674: ganisaatiolle, myös poliisihallinnossa joudutaan       ten, että se entistä paremmin kykenee selviyty-
8675: tästä syystä harkitsemaan toiminnan tulokselli-        mään kansainväliseen poliisiyhteistyöhön liitty-
8676: suutta lisääviä toimia. Olennaista on tiivistää eri    vistä erityisistä asiantuntemusta vaativista asian-
8677: organisaatioiden yhteistyötä ja vähentää toimin-       tuntijatehtävistä. Samalla määritellään valmistu-
8678: taa haittaavia päällekkäisyyksiä.                      neen erillisselvityksen pohjalta uudelleen keskus-
8679:    Poliisitoiminnan johtamisesta ja kehittämises-      rikospoliisin rooli varsinaisen rikostutkinnan
8680: tä poliisin ylijohdossa vastaavien virkamiesten        alueella, kuitenkin niin, että sillä on valtakunnal-
8681: tehtävänä on valmistella vaihtoehtoisia suunni-        linen vastuu vakavan rikollisuuden tutkinnassa.
8682: telmia poliittista päätöksentekoa varten. Sisä-
8683:      Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1996
8684: 
8685:                                                                 Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
8686:                                              KK 603/1996 vp                                                 3
8687: 
8688: 
8689: 
8690:                                          Tili Riksdagens Talman
8691: 
8692:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       behandlar ärenden som gäller allmän ordning
8693: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         och säkerhet, har konstaterats att det inte finns
8694: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       någon myndighetsutredning om verkningarna av
8695: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr          en officiell sammanslagning av centra1kriminal-
8696: 603:                                                   polisen och skyddspolisen och att det inte heller
8697:                                                        finns planer på att utföra en sådan. Därför är
8698:           Vad är det som har ändrat Regeringens        denna fråga inte aktuell.
8699:        planer så att den utöver indragningen av            Samtliga polisenheter skall tili följd av änd-
8700:        centralkriminalpolisens regionala byråer        ringarna i verksamhetsmiljön oundvikligen bere-
8701:        och rörliga polisens verksamhet även har        da sig på följande uppgifter av ny typ. Förutom
8702:        frångått planerna på att dra in skyddspo-       de organisatoriska arrangemangen skall utveck-
8703:        lisens verksamhet?                              landet av den kvalitativa beredskapen nu upp-
8704:                                                        märksammas i allt större utsträckning. Detta gäl-
8705:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ler främst tillämpningen av nya befogenheter
8706: anföra följande:                                       samt skötseln av olika internationella polisupp-
8707:                                                        gifter. Det är motiverat att utgå från att central-
8708:     Skyddspolisen har enligt polisförvaltningsla-      kriminalpolisen och skyddspolisen bibehålls som
8709: gen (110/1992) tili uppgift att bekämpa föreha-        självständiga enheter.
8710: vanden och brott som kan äventyra stats- och               Den säkerhetsdelegation som arbetat under
8711: samhällsskicket eller rikets inre eller yttre säker-   tillsyn av läns- och distriktsförvaltningsarbets-
8712: het samt att utföra undersökning av sådana             gruppen inom Projektet Regionalförvaltning
8713: brott. Skyddspolisen skall även upprätthålla och       2000, som tillsattes av statsrådet den 14 septem-
8714: utveckla en allmän beredskap för förebyggande          ber 1995, har föreslagit att centralkrimina1poli-
8715: av verksamhet som äventyrar rikets säkerhet.           sens och rörliga polisens nuvarande regionala
8716:     Centralkriminalpolisen skall med stöd av           enheter omvandlas tili egna enheter som under-
8717: ovan nämnda lag bekämpa internationell, orga-          ställda po1isens länsledning ansvarar för brotts-
8718: niserad, yrkesmässig, ekonomisk och annan all-         bekampningen och trafiksäkerheten på motsva-
8719: varlig brottslighet, utföra undersökningar samt        rande satt som den lokala polisens enheter. Där-
8720: utveckla brottsbekämpningen, brottsundersök-           emot föreslås inga ändringar i ställningen för
8721: ningsmetoderna och polisens datasystem.                skyddspolisens regionala enheter, men dendel av
8722:     Rörliga polisenisin tur skall bl.a. upprätthålla   skyddspolisens personai som för närvarande ar-
8723: allmän ordning och säkerhet, leda och övervaka         betar i länen föres1ås i första hand bli anknuten
8724: trafiken samt utgöra en polisreserv.                   tili brottsbekämpningsenheten.
8725:     Utvecklandet av polisens verksamhet kan åt-            Om förslaget genomförs blir polisens linjeor-
8726: minstone inte inom den närmaste framtiden              ganisation enklare och ansvars- och ledningsför-
8727: grundas på ökade personalresurser. Eftersom            hållandena klarare. Arrangemangen skulle också
8728: den internationaliserade verksamhetsmiljön             förbättra förutsättningarna för en smidig an-
8729: samtidigt ger upphov tili nya krav på hela säker-      vändning av de totala polisresurserna i länen med
8730: hetsorganisationen, blir även polisförvaltningen       beaktande av kraven på ett övergripande samar-
8731: tili följd av detta tvungen att överväga sådana        bete.
8732: funktioner som ökar resultatet av verksamheten.            Avsikten är att centralkriminalpo1isen utveck-
8733: Det är väsentligt att samarbetet mellan de olika       las så att den bättre än hittilis klarar av de särskil-
8734: organisationerna ökas och att de överlappningar        da sakkunniguppgifter som krävs inom det inter-
8735:  som stör verksamheten minskas.                        nationella polissamarbetet. Samtidigt skall cen-
8736:     De ledande tjänstemän som ansvarar för led-        tralkriminalpolisens roll inom den egentliga
8737: ningen och utvecklandet av polisverksamheten i         brottsutredningen definieras på nytt utgående
8738:  polisens högsta ledning har tili uppgift att bereda   från en separat utredning, dock så att den har det
8739:  alternativa planer för det politiska beslutsfattan-   riksomfattande ansvaret för undersökningen av
8740:  det. Vid inrikesministeriet, som i enlighet med       allvarlig brottslighet.
8741:  fördelningen av ärenden mellan ministerierna
8742: 
8743:      Helsingfors den 26 september 1996
8744: 
8745:                                                                     Inrikesminister Jan-Erik Enestam
8746:                                            KK 604/1996 vp
8747: 
8748: Kirjallinen kysymys 604
8749: 
8750: 
8751: 
8752: 
8753:                                   Hannu Kemppainen /kesk ym.: Metsien suojelupäätöksistä
8754:                                      koneyrittäjille aiheutuvien menetysten korvaamisesta
8755: 
8756: 
8757:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
8758:     Pohjois-Suomen vanhojen metsien suojelu-         autoilijan työt. Kun arvokas työkalusto on ra-
8759: päätöksessä on sovittu noin 385 milj. mk:n kom-      hoitettu suureksi osaksi velkapääomalla eivätkä
8760: pensaatiotoimenpiteistä, joilla lievennetään suo-    rahoittajapankit voi ottaa vastuuta töiden vähe-
8761: jelupäätöksen eri alueille kohdentuvia haittoja.     nemisestä, yksittäinen yrittäjä on joutunut ja jou-
8762:     Suojelupäätöksestä ja aikaisemmin suojelua       tumassa kohtuuttomiin tilanteisiin. Tämänta-
8763: ennakoineista hakkuiden rajoittamispäätöksistä       paisten haittojen korvaamiseksi ovat koneyrittä-
8764: aiheutuu ja on aiheutunut jo välittömiä työpai-      jät jättäneet ministereille 27.3.1996 kirjelmän.
8765: kan menetyksiä metsureille, koneyrittäjille ja       Toimenpiteitä yrittäjien ahdingon lieventämi-
8766: kuorma-autoilijoille. Kompensaatio-ohjelmassa        seksi ei ole vielä kuulunut, vaikka asialla on to-
8767: ei ole ollenkaan rahoitusta eikä esityksiä näiden    della kiire.
8768: välittömien ja yksittäisille ihmisille koituvien        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
8769: menetysten korvaamiseksi. Erityisen kohtuuton        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
8770: tilanne on aiheutunut koneyrittäjille ja kuorma-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
8771: autoilijoille, jotka ovat suojelupäätösten johdos-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8772:  ta joutuneet työttömiksi. Suojeluratkaisua ajet-
8773: taessa monelta taholta, mm. ministereiden Iupaa-                Aikooko Hallitus kiireellisellä aika-
8774:  maoa, nämä yrittäjille tulevat menetykset luvat-           taululla ryhtyä toimenpiteisiin vanhojen
8775:  tiin korvata. Voidaan laskea, että pelkästään              metsien suojelusta yksityisille koneyrittä-
8776:  Suomussalmen kunnan alueella suojelupäätös                 jille aiheutuvien vahinkojen korvaami-
8777:  on vienyt noin 10 koneurakoitsijan ja kuorma-              seksi?
8778: 
8779:      Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1996
8780:                      Hannu Kemppainen lkesk                   Annikki Koistinen lkesk
8781: 
8782: 
8783: 
8784: 
8785: 260017
8786: 2                                           KK 604/1996 vp
8787: 
8788: 
8789: 
8790: 
8791:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
8792: 
8793:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tusohjelman kustannusvaikutukset ovat yhteen-
8794: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         sä 386,4 milj. markkaa. Valtioneuvoston kans-
8795: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       lian alaisuuteen päätettiin lisäksi perustaa laaja
8796: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannu            työryhmä, jonka tehtävänä on seurata kompen-
8797: Kemppaisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-        saatio-ohjelman toteutumista. Kompensoinnin
8798: myksen n:o 604:                                       ensisijaisena tavoitteena on metsäteollisuuden
8799:                                                       puunsaannin turvaaminen ja välittömien työ-
8800:            Aikooko Hallitus kiireellisellä aika-      paikkamenetysten korvaaminen. Tällöin mah-
8801:        taululla ryhtyä toimenpiteisiin vanhojen       dollisimman vähäisiksi muodostuvia välillisiä
8802:        metsien suojelusta yksityisille koneyrittä-    vaikutuksia voidaan korvata aluepoliittisella
8803:        jille aiheutuvien vahinkojen korvaami-         tuella, jota kohdennetaan erityisesti pohjoisen
8804:        seksi?                                         elinkeinoelämän rakennemuutoksen tukemi-
8805:                                                       seen. Sekä kompensaatio- että kehittämistoimet
8806:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          on suunniteltava paikallisten olosuhteiden ja
8807: vasti seuraavaa:                                      vaatimusten mukaan.
8808:                                                          Suojelun aiheuttamien vaikutusten arvioimi-
8809:    Valtioneuvosto teki kesäkuussa 1996 periaate-      nen on erittäin vaikeaa. Sekä hakkuumäärät että
8810: päätöksen Pohjois-Suomen vanhojen metsien             metsäteollisuuden tuotantomäärät vaihtelevat
8811: suojelusta. Päätöksen mukaan Pohjois-Suomeen          paljon suhdanteiden mukaan. Sillä on oma vai-
8812: perustetaan uusia luonnonsuojelualueita noin          kutuksensa työllisyyteen, mutta ennen kaikkea
8813: 293 600 hehtaarin pinta-alalle, josta noin 63 100     työllisyyteen vaikuttaa työn tuottavuus, joka
8814: hehtaaria oli päätöshetkellä talouskäytössä ole-      metsätaloudessa on viime vuosikymmeninä
8815: via metsämaita. Lisäksi periaatepäätökseen si-        noussut jyrkästi. 1990-luvulla metsätalouden
8816: sältyy Kuusamon yhteismetsän omistamien van-          työllisten määrä on vähentynyt yli kolmasosalla.
8817: hojen metsien alueiden suojelu sekä Etelä-Suo-        Suojelusta aiheutuvien vaikutusten erottaminen
8818: messa sijaitsevien yksityisomistuksessa olevien       tarkasti edellä mainitusta muusta kehityksestä ei
8819: vanhojen metsien alueiden suojelu. Jo aiemmin         ole mahdollista.
8820: valtioneuvosto on päättänyt Etelä-Suomessa si-            Kompensaatiotyöryhmän laskelmien mukaan
8821: jaitsevien valtion omistamien metsäalueiden suo-      suojeluhankkeen vuoksi menetettäisiin 365 000
8822: jelusta. Kaikkiaan vanhojen metsien suojeluun         kuutiometrin vuosittainen hakkuukertymä suo-
8823: varattu pinta-ala nousee edellä mainituilla pää-      jeltavilta alueilta. Kompensaatiotoimilla pyri-
8824: töksillä noin 348 000 hehtaariin.                     tään hakkuukertymää vastaavasti nostamaan
8825:     Kun valtioneuvosto linjasi vanhojen metsien       sekä valtion mailla että yksityismetsissä. Ensisi-
8826: suojelupäätöksen valmistelua joulukuussa 1995,        jaisena tavoitteena on turvata puuta jalostavan
8827: päätti se selvittää vanhojen metsien suojeluarvo-     teollisuuden raaka-aineen saanti.
8828: jen turvaamisesta aiheutuvat talous- ja työlli-           Mikäli menetettävä hakkuumäärä voidaan
8829: syysvaikutukset sekä niiden kompensointimah-          korvata, minimoituvat myös työllisyysvaikutuk-
8830: dollisuudet. Selvitystyötä tehtiin työryhmässä,       set. Kompensaatiotyöryhmän arvion mukaan
8831: johon osallistuivat ympäristöministeriön, maa-        edellä mainitun suuruinen vuosittainen hakkuu-
8832: ja metsätalousministeriön, valtiovarainministe-       määrän väheneminen aiheuttaisi metsätaloudes-
8833: riön, kauppa- ja teollisuusministeriön, sisäasiain-   sa 183 työpaikan menetyksen.
8834: ministeriön ja työministeriön edustajat.                  Valtioneuvoston vahvistamalla kymmenvuo-
8835:     Kompensaatiotyöryhmän ehdottamana val-            tisella rahoitusohjelmalla kompensoidaan suoje-
8836: tioneuvosto vahvisti suojelua koskevan periaate-      lusta aiheutuvia talous- ja työllisyysvaikutuksia,
8837: päätöksen yhteydessä kymmenvuotisen rahoi-            jotka paikallistasolla saattavat olla suuret. Kiel-
8838: tusohjelman suojelusta aiheutuvien talous- ja         teisten vaikutusten ohella tulee huolellisesti ar-
8839: työllisyysvaikutusten kompensoimiseksi. Rahoi-        vioida myös suojelun hyötyjä. Voidaan olettaa,
8840:                                           KK 604/1996 vp                                        3
8841: 
8842: että luonnonsuojeluun ja erityisesti metsien suo-   vuosina yksi markkinoinnin keskeisistä kysy-
8843: jeluun liittyvien asioiden huomioon ottaminen       myksistä.
8844: metsien käytössä tulee olemaan seuraavina
8845:      Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1996
8846: 
8847:                                                             Ympäristöministeri Pekka Haavisto
8848: 4                                           KK 604/1996 vp
8849: 
8850: 
8851: 
8852: 
8853:                                         Tili Riksdagens Talman
8854: 
8855:    I den ordning 37 §1 mom. riksdagsordningen         nanstenngsprogram uppgår till sammanlagt
8856: föreskriver har Ni, Fru Talman, tili vederböran-      386,4 milj. mark. Dessutom beslöts att en brett
8857: de medlem av statsrådet översänt följande av          sammansatt arbetsgrupp underställd statsrådets
8858: riksdagsman Hannu Kemppainen m.fl. under-             kansli skulle tillsättas med uppgift att följa med
8859: tecknade spörsmål nr 604:                             hur kompensationsprogrammet genomförs. Det
8860:                                                       primära målet för kompensationen var att säkra
8861:           Avser Regeringen att med brådskande         råvarutillgången för träindustrin och att ersätta
8862:        tidtabell vidta åtgärder för att kompense-     direkta förluster av arbetsplatser. Då kan de indi-
8863:        ra de skador som privata maskinföreta-         rekta verkningarna minskas så mycket som möj-
8864:        gare åsamkas av skyddet av gamla sko-          ligt och kompenseras genom ett regionpolitiskt
8865:        gar?                                           stöd som speciellt riktas in på att stöda struktur-
8866:                                                       omvandlingen i näringslivet i norr. Både kom-
8867:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       pensations- och utvecklingsåtgärderna bör pla-
8868: anföra fö1jande:                                      neras med utgångspunkt i de lokala förhållande-
8869:                                                       na och kraven.
8870:    Statsrådet fattade ijuni 1996 ett principbeslut       Det är oerhört svårt att uppskatta verkningar-
8871: om skydd av gamla skogar i norra Finland. En-         na av skyddet. Såväl avverkningsmängderna som
8872: ligt detta beslut kommer nya naturskyddsområ-         produktionsvolymerna i skogsindustrin uppvisar
8873: dåen att inrättas i norra Finland på en areal av ca   stora konjunkturvariationer. Detta har sin inver-
8874: 293 600 hektar, varav ca 63 100 hektar vid tid-       kan på sysselsättningen, men sysselsättningen
8875: punkten för beslutet nyttjades ekonomiskt. Dess-      påverkas framför allt av arbetets produktivitet,
8876: utom ingår i principbeslutet att områden med          som inom skogsbruket har ökat markant under
8877: gammelskog som ägs av Kuusamo samfållda               de senaste decennierna. Under 90-talet har anta-
8878: skog skyddas, likaså områden med gammelskog i         let sysselsatta inom skogsbruket minskat med
8879: privat ägo i södra Finland. Statsrådet har redan      mer än en tredjedel. Det är inte möjligt att klart
8880: tidigare fattat beslut om skydd av statsägd skogs-    särskilja mellan de verkningar som skyddet har i
8881: mark i södra Finland. Allt som allt uppgår den        relation tili den ovan relaterade övriga utveck-
8882: areal på viiken gammelskogen skyddas genom de         lingen.
8883: förutnämnda besluten till ca 348 000 hektar.             Enligt kompensationsarbetsgruppens kalky-
8884:    Då statsrådet i december 1995 drog upp rikt-       ler skulle skyddsprojekten leda tili en årlig förlust
8885: linjerna för beslutet om skydd av gamla skogar        av 365 000 kubikmeter i avverkningskvantiteten i
8886: beslöts samtidigt om en utredning av de ekono-        de skyddade områden. Genom kompensations-
8887: miska verkningarna och sysselsättningsverk-           åtgärderna skall kvantiteten motsvarande ökas
8888: ningarna av att skyddsvärdena tryggades samt          både på statsägda marker och i privatskogarna.
8889: om möjligheterna att kompensera dessa verk-           Det primära målet är att trygga träförädlingsin-
8890: ningar. Utredningsarbetet gjordes i en arbets-        dustrins tillgång till råvara.
8891: grupp med representanter för miljöministeriet,           Om den avverkningsvolym som går förlorad
8892: jord- och skogsbruksministeriet, finansministe-       kan kompenseras, minimeras samtidigt verk-
8893: riet, handels- och industriministeriet, inrikesmi-    ningarna på sysselsättningen. Enligt kompensa-
8894: nisteriet och arbetsministeriet.                      tionsarbetsgruppens kalkyler skulle den ovan
8895:    1 samband med principbeslutet om skyddet           angivna årliga minskningen i avverkningsmäng-
8896: fastställde statsrådet enligt förslag från kompen-    den orsaka förlust av 183 arbetsplatser inom
8897: sationsarbetsgruppen ett tio års finansierings-       skogsbruket.
8898: program, enligt vilket de ekonomiska verkning-            Det tioåriga finansieringsprogram som stats-
8899: arna och sysselsättningsverkningarna av skyddet       rådet godkänt kompenserar de ekonomiska
8900: kompenseras. Kostnadsverkningarna av detta fi-        verkningarna och verkningarna på sysselsätt-
8901:                                         KK 604/1996 vp                                          5
8902: 
8903: ningen, som lokalt kan vara stora. Jämsides med   turvården och speciellt skyddet av skogarna un-
8904: de negativa verkningarna bör också nyttan av      der de kommande åren blir en av de verkligt
8905: skyddet bedömas omsorgsfullt. Man kan anta att    centrala frågorna inom marknadsföringen.
8906: beaktandet av sådant som har att göra med na-
8907:      Helsingforsden 2 oktober 1996
8908: 
8909:                                                                  Miljöminister Pekka Haavisto
8910:                                              KK 605/1996 vp
8911: 
8912: Kirjallinen kysymys 605
8913: 
8914: 
8915: 
8916: 
8917:                                     Pentti Tiusanen /vas ym.: Kemikaalialtistumisesta aiheutuvan inva-
8918:                                        liditeetin korvaamisesta työtapaturmana
8919: 
8920: 
8921:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
8922: 
8923:     Kemikaalien kauttakulkuliikenne maamme             aiheuttamaa toistuvaa läpikastumista ole katsot-
8924: rataverkon läpi kasvoi voimakkaasti 1970-luvun         tu todetun kroonisen kemikaalimyrkytyksen
8925: lopulta alkaen. Kuitenkaan VR:n palveluksessa          kliinisten oireiden syyksi.
8926: olleet eivät tienneet kuljettamiensa kemikaali-           Työntekijöitä ei 1970- ja 1980-luvulla varoitet-
8927: vaunujen sisällöstä. Tämä tuli selkeästi esille esi-   tu kemikaalien vaarallisuudesta vaan päinvas-
8928: merkiksi vuonna 1987 ,jolloin Kotkassa tapahtu-        toin uskoteltiin aineiden olevan vaarattomia.
8929: neen monoklooribentseeni-päästön yhteydessä               Huhtikuussa 1981 Raimo Juhani Hohtijoutui
8930: todettiinVR:ntiedossa olevan ainoastaan kulje-         ensimmäisen kerran transitojunan vaunusta vuo-
8931: tettavien kemikaalien kauppakoodi kuten K4             taneen kemikaaliseoksen kastelemaksi. Kastu-
8932: jne.                                                   misia oli vuosittain vuoteen 1989. Myöhemmin
8933:      Kemikaalimäärät kasvoivat 1990-luvun kes-         on kliinisin tutkimuksin todettu transitokemi-
8934: kivaiheille aina runsaaseen 5 miljoonaan tonniin       kaalien kulkeutuvan elimistöön hengitysteitse,
8935: vuodessa. Transitokemikaalit ovat pääsääntöi-          g-i-kanavanja myös ihokontaktin kautta. Niiden
8936: sesti öljynjalostusteollisuudenjätetisleitä. Niiden    mutageenisuus on todettu.
8937: keskeisenä komponenttina on usein bentseeni.              Oikeusistuimet ovat vedonneet siihen, että
8938:  Bentseeni kuten styreenija tolueeni ovat vahvoja      laki ei velvoita korvausvelvollisuutta, eivätkä ne
8939: karsinogeeneja eli syöpää aiheuttavia aineita.         katso asiaa työtapaturmaksi. Laki ja sen tulkinta
8940:  Näiden yhdisteet sekä sekoittuminen muiden ali-       eivät siis lähde siitä, että todettu altistus mahdol-
8941:  faattisten hiilivetyjen kanssa tuottavat hiilivety-   listaa kroonisen myrkytystilan ja että tästä seu-
8942:  ketjuja, joiden terveysvaikutukset ovat arvaa-        raisi korvausvelvollisuus työnantajalle.
8943:  mattomat.                                                 Laki ja sen tulkinta vaativat suoran näytön
8944:      Alifaattiset hiilivedyt ovat voimakkaita liuot-   syyn ja seurauksen välillä. Tämän vaatiminen
8945:  timia. Myös niiden toksiset ominaisuudet ovat         loukkaa kuitenkin korvausta vaativan henkilön
8946:  tunnetut. Kemikaalien kauttakulkuliikenteen           etua ja oikeusturvaa.
8947:  historian ajalta on tiedossa lukuisia tapauksia,         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
8948:  jolloin kuljetukseen osallistuvat ovat joutuneet      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
8949:  kemikaalialtistuksen kohteeksi.                       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
8950:      Seurauksena toistuvista kemikaalialtistuksis-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8951:  ta on kroonisen myrkytystilan tunnusmerkit.
8952:  Näitä ovat polyneuropatia, kroonistunut eri ni-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8953:  velien nivelpussin tulehdus (krooninen synoviit-              ryhtyä tarkentaakseen lainsäädäntöä si-
8954:  ti), pysyvät limakalvovauriot niin hengitysteiden             ten, että työnantajan antamaa tehtävää
8955:   kuin ruoansulatuskanavan alueella.                           suoritettaessa koettuakuutti altistumisti-
8956:      Kuitenkin huolimatta siitä, että esimerkiksi              lanne ja sen toistumisen aiheuttamia seu-
8957:   vaaitusetumies Raimo Juhani Hohtin tapaukses-                raamuksia ei olisi mahdollista jättää otta-
8958:   sa voimakas kemikaalialtistus on selkeästi veri-             matta työtapaturman piiriin?
8959:   fioitu myös esimiesten toimesta, ei kemikaalien
8960: 
8961:       Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1996
8962: 
8963:           Pentti Tiusanen /vas            Matti Vähänäkki /sd             Paula Kokkonen /kok
8964: 
8965: 
8966: 
8967:  260017
8968: 2                                           KK 605/1996 vp
8969: 
8970: 
8971: 
8972: 
8973:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
8974: 
8975:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         työssä esiintyvän altisteen syysuhde sairauteen
8976: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tunnetaan yleisesti ja että on tieteellisesti todistet-
8977: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        tu, että kyseinen altiste yleensä saattaa aiheuttaa
8978: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu-       kuvatuntaisen taudin. Lisäksi on osoitettava,
8979: sasen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         että tutkittavan sairaus johtuu tästä altisteesta.
8980: n:o 605:                                                  Yksilötason ratkaisuja tehtäessä perusteena
8981:                                                        on, että voidaan todeta määrällisesti ja laadulli-
8982:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        sesti riittävän tasoinen altistuminen haitalliselle
8983:         ryhtyä tarkentaakseen lainsäädäntöä si-        tekijälle ja että tämä tekijä aiheuttaa sopivan
8984:         ten, että työnantajan antamaa tehtävää         taudinkuvan ja on asianmukaisesti todettu sai-
8985:         suoritettaessa koettu akuutti altistumisti-    raus. Taudin toteamiseksi edellytetään, että altis-
8986:         lanne ja sen toistumisen aiheuttamia seu-      tumisen ja sairauden välinen yhteys on uskotta-
8987:         raamuksia ei olisi mahdollista jättää otta-    va. Tämä merkitsee mm. sitä, että altistumisen
8988:         matta työtapaturman piiriin?                   määrä ja taudin vaikeusaste ovat sopusoinnussa
8989:                                                        keskenään.
8990:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-               Edellä todetun mukaisesti tapauksissa, joissa
8991: vasti seuraavaa:                                       tehtävää suoritettaessa koettuakuutti altistumis-
8992:                                                        tilanne ja sen toistumisen aiheuttamat seuraa-
8993:     Ammattitautilain (1343/88) 1 §:ssä on säädet-      mukset ovat edellä mainituin edellytyksin todet-
8994: ty, että ammattitaudilla, josta on suoritettava        tavissa ammattitaudin syyksi ja johtavat ammat-
8995: korvausta tapaturmavakuutuslain (608/48),              titautidiagnosiin, korvattavuus on selvä.
8996: maatalousyrittäjän         tapaturmavakuutuslain           Ammattitautien toteamiseksi kehitetään jat-
8997: (1 026/81) tai valtion viran- ja toimenhaltijan ta-    kuvasti uusia menetelmiä siten, että työntekijöi-
8998: pa turmakorvauksesta annetun lain (154/35) mu-         den oikeusturva olisi mahdollisimman korkealla
8999: kaan, tarkoitetaan sairautta, joka sanotuissa          tasolla sekä että uusien ammattitautien torjumi-
9000: laeissa tarkoitetun työ- tai virkasuhteen perus-       seksi voitaisiin tehdä kaikki tarvittava.
9001: teella tai maatalousyrittäjänä suoritetussa työssä         Koska altistuminen ei kaikissa tapauksissa
9002: todennäköisesti on pääasiallisesti aiheutunut          aina toistuessaankaan sinänsä merkitse sairastu-
9003: fysikaalisista, kemiallisista tai biologisista teki-   mista, on tärkeää, että ammattitautien tutkimuk-
9004: jöistä.                                                sessa selvitetään altisteen elimistöön imeytymi-
9005:     Edellä mainitun mukaisesti ammattitaudit           nen, myrkyllisyys, altistumisaika ja -taso sekä
9006: ovat sairauksia,-joiderrpääasiallinen aiheuttaja       työntekijän yksilölliset ominaisuudet. Edellä
9007: on jokin työssä oleva fysikaalinen, kemiallinen        mainittujen tekijöiden johdosta voidaan todeta,
9008: tai biologinen tekijä ja joka Suomen ammattitau-       että ammattialtistumisesta aiheutuvasta ammat-
9009: tilainsäädännön mukaan on ammattitautina               titaudista tulee työtapaturma tai se tulee tapatur-
9010: korvattava.                                            malainsäädännön piiriin silloin, kun ammatti-
9011:     Ammattitaudin toteaminen edellyttää, että          tautilain mukaiset edellytykset täyttyvät.
9012: 
9013:      Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1996
9014: 
9015:                                                                       Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
9016:                                              KK 605/1996 vp                                              3
9017: 
9018: 
9019: 
9020: 
9021:                                          Tili Riksdagens Talman
9022: 
9023:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        utsättning kan förorsaka den sjukdom som be-
9024: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          skrivits. Dessutom skall det bevisas att sjukdo-
9025: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        men hos den person som undersöks beror på
9026: man Pentti Tiusanen m.fl. undertecknade spörs-          denna utsättning.
9027: mål nr 605:                                                 Då avgöranden görs på individnivån är ut-
9028:                                                         gångspunkten att en kvantitativt och kvalitativt
9029:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          tillräckligt stor utsättning för den skadliga fak-
9030:        ta för att precisera lagstiftningen så att det   torn kan konstateras och att denna faktor föror-
9031:        inte vore möjligt att en akut situation av       sakar en lämplig sjukdomsbild och en sakenligt
9032:        utsättning vid utförande av en uppgift           konstaterad sjukdom. För att konstatera sjukdo-
9033:        som arbetsgivaren givit och de fåljder           men fårutsätts att sambandet mellan utsättning-
9034:        som förorsakas av en upprepning av den           en och sjukdomen är trovärdigt. Detta innebär
9035:        inte betraktas som olycksfall i arbete?          bl.a. att kvantiteten för utsättningen och svårig-
9036:                                                         hetsgraden för sjukdomen är i harmoni med var-
9037:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           andra.
9038: anföra följande:                                            1 en1ighet med ovan nämnda är i fall, där akut
9039:                                                         utsättning som upplevts vid utförandet av arbets-
9040:    1 1 § yrkessjukdoms1agen (1343/88) har stad-         uppgifter och de fö1jder som fårorsakats av en
9041: gats att för yrkessjukdom för viiken skall betalas      upprepning under ovan nämnda förutsättningar
9042: skadestånd en1igt lagen om olycksfallsförsäkring        kan konstateras som orsak tili yrkessjukdom och
9043: (608/48), lagen om olycksfallsförsäkring för lant-      leda tili yrkessjukdomsdiagnos, ersättnigsbarhe-
9044: bruksföretagare (1026/81) eller lagen angående          ten k1ar.
9045: innehavares av statstjänst och -befattning rätt till        Nya metoder för att konstatera yrkessjukdo-
9046: skadestånd vid o1ycksfall (154/35) förstås en           mar utvecklas kontinuerligt så att arbetstagarnas
9047: sjukdom som sanno1ikt i huvudsak har orsakats           rättsskydd vore på så hög nivå som möjligt samt
9048: av fysikaliska, kemiska eller biologiska faktorer i     för att man skall kunna göra allt som behövs för
9049: ett arbete som utförts på grundval av arbets- eller     att bekämpa nya yrkessjukdomar.
9050: tjänsteförhållande eller en lantbruksföretagar-             Eftersom utsättning inte i alla fall ens då den
9051: verksamhet som avses i nämnda 1agar.                    upprepas i och för sig innebär insjuknande är det
9052:     1 en1ighet med ovan nämnda är yrkessjukdo-          viktigt att man vid undersökningen av yrkessjuk-
9053: mar sjukdomar som i huvudsak förorsakats av en          domar utreder utsättningens absorbering i orga-
9054: fysikalisk, kemisk eller biologisk faktor i arbetet     nismen, giftighet, utsättningstid och -nivå samt
9055:  och som enligt den finländska yrkessjukdomslag-        arbetstagarens individuella egenskaper. Utgåen-
9056: stiftningen skall ersättas som en yrkessjukdom.         de från ovan nämnda faktorer kan man konstate-
9057:     Konstaterande av en yrkessjukdom förutsät-          ra att en yrkessjukdom som förorsakas av utsätt-
9058:  ter att orsaksförhållandet får den förekommande        ning i yrket blir ett olycksfall eller omfattas av
9059:  utsättningen och sjukdomen är allmänt känt och         olycksfalls1agstiftningen då förutsättningarna
9060:  att det är vetenskap1igt bevisat att ifrågavarande     enligt yrkessjukdomslagen uppfylls.
9061: 
9062:      Helsingforsden 27 september 1996
9063: 
9064:                                                                       Minister Terttu Huttu-Juntunen
9065:                                               KK 606/1996 vp
9066: 
9067: Kirjallinen kysymys 606
9068: 
9069: 
9070: 
9071: 
9072:                                      Esa Lahtela /sd ym.: Työttömien oikeuttamisesta alennettuun mat-
9073:                                          kalippuun rautateillä
9074: 
9075: 
9076:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
9077: 
9078:    Työttömyys näyttää kaikkien ennusteiden               mahdollisuus alennettuun matkustuslippuun
9079: mukaanjäävän suhteellisen korkealle tasolle vie-         kuin tällä hetkellä on eläkeläisillä ja opiskelijoil-
9080: lä useiksi vuosiksi eteenpäin. Pitkittyessääti. tilan-   la. Sinänsä tämä toimenpide ei lisäisi minkään
9081: ne tulee aiheuttamaan yhteiskunnallista syrjäyty-        tahon kustannuksia, sillä monilla reiteillä junissa
9082: mistä. Monen pitkäaikaistyöttömän kohdalla               on käyttämätöntä kapasiteettia, jolloin päinvas-
9083: kontaktit ulospäin tutkimuksen mukaan vähene-            toin saataisiin junaliikenteeseen lisää matkusta-
9084: vät: ihminen kokee, että hän on jotenkin huo-            jia ja käyttöaste korkeammaksi.
9085: nompi, kun häntä ei tarvita, ja taloudellisen ase-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
9086: man vaikeutuessa matkustamismahdollisuudet               jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
9087: vähenevät.                                               kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
9088:     Koska työtilaisuuksia ei nopeasti pystytä kai-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9089: kille tarjoamaan, yhteiskunnan tehtävä olisi tulla
9090: työttömiä vastaan madaltamalla niitä kynnyk-                         Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9091: siä, joita on helppoa ja mahdollista madaltaa.                   ryhtyä, että työttömille järjestettäisiin
9092:     Yksi keino tähän olisi antaa työttömille henki-              rautateillä mahdollisuus samaan tapaan
9093: sen vireyden ja mahdollisen työnhaunkin kan-                     alennettuun matkalippuun kuin eläkeläi-
9094: nalta edullisempi matkustamismahdollisuus rau-                   sillä ja opiskelijoilla on?
9095: tateillä. Työttömille tulisi järjestää samanlainen
9096: 
9097:      Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1996
9098: 
9099:                       Esa Lahtela /sd                        Reijo Laitinen /sd
9100:                       Erkki J. Partanen /sd                  Raimo Mähönen /sd
9101:                                           Pirkko Peltomo /sd
9102: 
9103: 
9104: 
9105: 
9106: 260017
9107: 2                                        KK 606/1996 vp
9108: 
9109: 
9110: 
9111: 
9112:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
9113: 
9114:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     sa. Valtio maksoi vuoteen 1992 asti nk. sosiaalis-
9115: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      ta korvausta Valtionrautateille kompensaationa
9116: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    erityisryhmien lippualennuksista. Tämä rahoi-
9117: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-    tusmuoto jouduttiin määrärahaleikkausten
9118: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       vuoksi poistamaan vuonna 1993, mutta VR on
9119: n:o 606:                                           kuitenkin säilyttänyt etuudet ennallaan. Liiken-
9120:                                                    neministeriö ei vahvista rautatieliikenteen tak-
9121:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    soja. VR Osakeyhtiöllä on itsenäinen päätösval-
9122:        ryhtyä, että työttömille järjestettäisiin   ta muun muassa tämänkaltaisessa hinnoitteluky-
9123:        rautateillä mahdollisuus samaan tapaan      symyksessä.
9124:        alennettuun matkalippuun kuin eläkeläi-        Julkiseen liikenteeseen käytetyt määrärahat
9125:        sillä ja opiskelijoilla on?                 ovat varsin rajalliset ja niihin kohdistuu säästö-
9126:                                                    paineita. Tästä syystä ei myöskään ole mahdolli-
9127:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       suuksia käyttää valtion rahoitusta alennuksen
9128: vasti seuraavaa:                                   piiriin kuuluvien erityisryhmien lippualennuk-
9129:                                                    siin. On kuitenkin syytä olla tyytyväinen siihen,
9130:   VR:nlipunhintojen alennuskäytäntö on muo-        että etuuksia ei ole vähennetty niiltä, jotka jo nyt
9131: toutunut vuosien varrella nykyiseen laajuuteen-    ovat matkustusedun piirissä.
9132: 
9133:      Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1996
9134: 
9135:                                                              Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
9136:                                             KK 606/1996 vp                                            3
9137: 
9138: 
9139: 
9140: 
9141:                                          Tili Riksdagens Talman
9142: 
9143:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       utsträckning. Staten betalade fram tili år 1992 en
9144: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        s.k. social ersättning tili VR som kompensation
9145: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      för specialgruppernas biljettrabatter. P.g.a. ned-
9146: man Esa Lahtela m.fl. undertecknade spörsmål          skärningar i anslagen var man tvungen att avstå
9147: nr 606:                                               från denna ersättning, men VR har ändå bibehål-
9148:                                                       lit förmånerna som tidigare. Trafikministeriet
9149:              Vad ämnar Regeringen göra för att ge     fastställer inte tågtrafikens taxor. VR Group Ab
9150:           arbetslösa rätt tili motsvarande rabatte-   har självbestämmanderätt i bl.a. denna typ av
9151:           rad tågbiljett som pensionärer och stude-   prissättningspolitik.                   ·
9152:           rande?                                          Anslagen för kollektivtrafik är mycket be-
9153:                                                       gränsade och det föreligger tryck att spara in på
9154:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         dessa. Av denna orsak är det ej heller möjligt att
9155: anföra följande:                                      använda statsfinansiering för specialgruppernas
9156:                                                       biljettrabatter. Man har dock orsak att vara nöjd,
9157:    VR:s principer för beviljande av rabatter har      att förmånerna för dem som redan nu är berätti-
9158: formats under årens lopp tili dess nuvarande          gade tili biljettrabatter, inte har minskats.
9159: 
9160:      Helsingforsden 19 september 1996
9161:                                                                   Trafikminister Tuula Linnainmaa
9162:                                           KK 607/1996 vp
9163: 
9164: Kirjallinen kysymys 607
9165: 
9166: 
9167: 
9168: 
9169:                                   Marjaana Koskinen /sd ym.: Eläinlääkäripäivystyksen kehittämi-
9170:                                      sestä
9171: 
9172: 
9173:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
9174: 
9175:    Uusi eläinsuojelulaki ja -asetus tulivat voi-    kautisesti myös arkisin. Esimerkiksi Turun
9176: maan 1.7.1996. Uuden eläinsuojelulain tarkoi-       alueella eläinlääkäripäivystys toimii viikonlop-
9177: tuksena on suojella eläintä parhaalla mahdolli-     puisin, mutta ei arki-iltoina.
9178: sella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
9179: sekä edistää eläinten hyvinvointia ja hyvää koh-    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
9180: telua. Eläinsuojeluasetuksessa todetaan, että       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
9181: eläimen, esimerkiksi koiran, sairastuessa tai va-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9182: hingoittuessa on sille viipymättä annettava tai
9183: hankittava asianmukaista hoitoa.                              Miten Hallitus aikoo taata, että ympä-
9184:    Useat koirankasvattajat ympäri Suomea ovat              rivuorokautinen eläinlääkäripäivystys
9185: ottaneet yhteyttä puutteellisen eläinlääkäripäi-           toteutuu eri puolilla Suomea ja täten
9186: vystyksen takia. Ainoastaan pääkaupunkiseu-                eläinsuojelulaki tulee noudatetuksi?
9187: dulla toimii eläinlääkäripäivystys ympärivuoro-
9188:      Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1996
9189: 
9190:           Marjaana Koskinen /sd         Janne Viitamies /sd           Pia Viitanen /sd
9191:           Marjatta Vehkaoja /sd         Mauri Salo /kesk              Risto Kuisma /sd
9192:           Tuulikki Hämäläinen /sd       Leena Luhtanen /sd            Esa Lahtela /sd
9193:           Valto Koski /sd               Janina Andersson /vihr        Pentti Tiusanen /vas
9194:           Virpa Puisto /sd              Jukka Roos /sd                Ulla Anttila /vihr
9195:                                         Ville Itälä /kok
9196: 
9197: 
9198: 
9199: 
9200:  260017
9201: 2                                           KK 607/1996 vp
9202: 
9203: 
9204: 
9205: 
9206:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
9207: 
9208:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Laissa kotieläimillä tarkoitetaan ns. hyötyeläi-
9209: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         miä ja muita kotieläimiä, esimerkiksi lemmikki-
9210: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       eläimiä.
9211: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjaana            Hallituksen esityksen eduskunnalle eläinlää-
9212: Koskisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-          kintähuoltolaiksi (HE 252/1989 vp) perustelujen
9213: myksen n:o 607:                                       mukaan kunnan olisi eläinlääkintähuoltoon
9214:                                                       kuuluvana velvollisuutena järjestettävä myös
9215:           Miten Hallitus aikoo taata, että ympä-      kotieläimiä koskeva eläinlääkäripäivystys. Päi-
9216:        rivuorokautinen eläinlääkäripäivystys          vystysvelvollisuuden olemassaolon on vahvista-
9217:        toteutuu eri puolilla Suomea ja täten          nut myös korkein hallinto-oikeus 21.9.1994 anta-
9218:        eläinsuojelulaki tulee noudatetuksi?           massaan päätöksessä (taltio n:o 4286, DN:o 3/1/
9219:                                                       94), joka koski viikonloppupäivystyksen järjes-
9220:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tämistä hyötyeläimille.
9221: vasti seuraavaa:                                         Eläinlääkintähuoltoon kuuluvien tehtävien
9222:                                                       hoitamista varten kunta voi ylläpitää yhtä tai
9223:     Uusi eläinsuojelulaki (247/1996) ja eläinsuoje-   useampaa kunnaneläinlääkärin virkaa. Virka
9224: luasetus (396/1996) tulivat voimaan 1. 7.1996.        voidaan myös perustaa useamman kunnan tai
9225: Lain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla      kuntainliiton taikka kunnan ja kuntainliiton yh-
9226: mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja       teisenä. Eläinlääkintähuollon yleinen suunnitte-
9227: tuskalta sekä edistää eläinten hyvinvointia ja hy-    lu, ohjaus ja valvonta kuuluu maa- ja metsäta-
9228: vää kohtelua. Eläinsuojeluasetuksen 11 §:n mu-        lousministeriölle. Läänin alueella ohjaus ja val-
9229: kaan eläimen sairastuessa tai vahingoittuessa on      vonta kuuluu lääninhallitukselle.
9230: sille viipymättä annettava tai hankittava asian-         Suomen voimassa oleva lainsäädäntö edellyt-
9231: mukaista hoitoa. Avun tai hoidon hankkiminen          tää koko valtakunnan alueen kattavan kunnalli-
9232: sairaalle tai vahingoittuneelle eläimelle on eläin-   sen eläinlääkäripäivystyksen olemassaoloa.
9233: suojelulain perusteella eläimen omistajan tai hal-    Kunnallinen eläinlääkäripäivystys kattaa sekä
9234: tijan velvollisuus.                                   niin sanotut hyötyeläimet että myös lemmikki-
9235:     Eläinlääkintähuollon järjestämisestä sääde-       eläimet. Järjestelyn tarkoituksena on taata, että
9236: tään eläinlääkintähuoltolaissa (685/1990). Lain       kaikille kotieläimille on tarvittaessa saatavissa
9237: 8 §:ssä määritellään ne velvollisuudet, joista kun-   ainakin ensiavun luonteista eläinlääkärinhoitoa
9238: nan tulee huolehtia eläinlääkintähuoltoon kuu-        kaikkina vuorokaudenaikoina. Eläinsuojelulaki
9239: luvina tehtävinä. Mainitun säännöksen mukaan          ei ole asettanut tässä suhteessa eläinlääkintä-
9240: kunnan on huolehdittava muun muassa perus-            huollolle uusia vaatimuksia. Maa- ja metsäta-
9241: eläinlääkäripalvelujen järjestämisestä hyöty-         lousministeriön läänineläinlääkäreille tekemään
9242: eläinten terveyden ja sairauksien hoitamiseksi        kyselyyn saatujen vastausten mukaan kunnat
9243: sekä sellaisten eläinlääkäripalvelujen järjestämi-    ovat paria poikkeusta lukuun ottamatta hoita-
9244: sestä, jotka on katsottava tarpeellisiksi muiden      neet eläinlääkintähuoltoon kuuluvat tehtävänsä
9245: kotieläinten sairauksien hoitamiseksi tai tavan-      eläinlääkintähuoltolain edellyttämällä tavalla.
9246: omaisten terveydenhoitopalvelujen antamiseksi.        Niiden kuntien osalta, joiden menettelyssä on
9247: Kunta voi lisäksi järjestää kotieläimille sellaisia   tässä suhteessa havaittu puutteita, tullaan tilan-
9248: eläinlääkäripalveluja, joiden antaminen vaatii        teen korjaamiseksi olemaan yhteydessä asian-
9249: erityisiä toimintavälineitä sekä eläinlääkärin pe-    omaisiin lääninhallituksiin.
9250: rustutkinnon lisäksi erityistä perehtyneisyyttä.
9251: 
9252:      Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1996
9253: 
9254:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
9255:                                             KK 607/1996 vp                                              3
9256: 
9257: 
9258: 
9259: 
9260:                                          Tili Riksdagens Talman
9261: 
9262:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        lagen avses med husdjur s.k. nyttodjur och andra
9263: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         husdjur, exempelvis keldjur.
9264: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-           Enligt motiveringen i regeringens proposition
9265: man Marjaana Koskinen m.fl. undertecknade              tili riksdagen med förslag tili lag om veterinär-
9266: spörsmål nr 607:                                       vård (RP 25211989 rd) skall kommunen som en
9267:                                                        tili veterinärvården hörande skyldighet också
9268:           Hur ämnar Regeringen garantera att           ordna veterinärjour för husdjur. Attjourskyldig-
9269:        veterinärjour dygnet runt genomförs             het finns har också förvaltningsdomstolen be-
9270:        runtom i Finland och att djurskyddslagen        kräftat i sitt utslag 21.9.1994 (liggare nr 4286,
9271:        sålunda iakttas?                                Dnr 3/1/94), som gällde ordnande av veckosluts-
9272:                                                        jour för nyttodjur.
9273:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt              För skötseln av de uppgifter som hör tili vete-
9274: anföra följande:                                       rinärvården kan en korumun upprätthålla en el-
9275:                                                        ler flera kommunalveterinärtjänster. En tjänst
9276:     Dennya djurskyddslagen (247/1996) och djur-        kan även inrättas så att den är gemensam för
9277: skyddsförordningen (396/1996) trädde i kraft           många kommuner eller kommunalförbund eller
9278: 1. 7.1996. Lagens syfte är att på bästa möjliga sätt   för en korumun och ett kommunalförbund. Den
9279: skydda djur mot lidande, smärta och plåga samt         allmänna planeringen och styrningen av samt
9280: att främja djurens välbefinnande och god be-           tillsynen över veterinärvården ankommer på
9281: handling av djur. Enligt II § djurskyddsförord-        jord- och skogsbruksministeriet. lnom länen hör
9282: ningen skall ett djur som insjuknar eller skadas       styrningen och tillsynen tilllänsstyrelsen.
9283: omedelbart ges eller skaffas behörig vård. Skyl-           Den lagstiftning som gäller i Finland förutsät-
9284: digheten att skaffa hjälp eller vård för ett sjukt     ter att det finns kommunal veterinärjour i hela
9285: eller skadat djur åligger enligt djurskyddslagen       landet. Den korumunala veterinärjouren omfat-
9286: djurets ägare eller innehavare.                        tar s.k. nyttodjur samt keldjur. Arrangemangets
9287:     Om ordnandet av veterinärvård stadgas i vete-      syfte är att garantera att alla husdjur dygnet runt
9288: rinärvårdslagen (685/1990). 1 lagens 8 § definie-      vid behov kan fä veterinärvård åtminstone av typ
9289: ras de skyldigheter som åligger en korumun inom        första hjälp. Djurskyddslagen har inte i detta
9290: ramen för veterinärvården. Enligt nämnda stad-         avseende ställt nya krav på veterinärvården. En-
9291: gande skall en korumun bl.a. ordna basveterinär-       ligt de svar jord- och skogsbruksministeriet har
9292: service som avser hälso- och sjukvård för nytto-       erhållit på en förfrågan tilllänsveterinärerna har
9293: djur samt sådan veterinärservice som anses nöd-        kommunerna med undantag för två skött sina
9294: vändig för behandling av sjukdomar hos andra           veterinärvårdsuppgifter så som veterinärvårdsla-
9295: husdjur eller för tillhandahållande av normal häl-     gen förutsätter. Beträffande de kommuner i vilka
9296: sovårdsservice. För husdjur kan kommunen               brister i detta avseende har observerats i förfa-
9297: dessutom tillhandahålla veterinärservice som           randet kommer den behöriga länsstyrelsen att
9298: kräver specialutrustning och särskilda kunska-         kontaktas i syfte att avskaffa missförhållandena.
9299: per utöver veterinärmedicinsk grundexamen. 1
9300: 
9301:      Helsingforsden 26 september 1996
9302: 
9303:                                                         Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
9304:                                           KK 608/1996 vp
9305: 
9306: Kirjallinen kysymys 608
9307: 
9308: 
9309: 
9310: 
9311:                                   Heikki Koskinen /kok ym.: Vaasan-Seinäjoen radan kunnosta-
9312:                                      misesta
9313: 
9314:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
9315: 
9316:    Ratojen kunnon heikkeneminen on jatkunut         töntä. Samalla kun radan peruskorjaus toteute-
9317: jo vuosia. Ennakkotietojen mukaan vuoden 1997       taan, olisi viisasta kansantaloudellisesti ja liiken-
9318: aikana junien nopeuksia joudutaan laskemaan         teellisesti sähköistää ratajakso.
9319: usean sadan kilometrin matkalla.                       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
9320:    Yksi tärkeä hidastuvan liikenteen ratajakso      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
9321: on Seinäjoen-Vaasan rata. Vuodenvaihteessa          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
9322: nopeudet laskevat 10 km/t. Ennakkotietojen          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9323: mukaan lisärajoituksia on odotettavissa.
9324:    On aivan ilmeistä, että radan perusparantami-              Millä tavalla ja millä aikataululla Vaa-
9325: seenjoudutaan varsin pikaisesti. Liikenteen suju-           san-Seinäjoen rata peruskorjataan?
9326: misenja turvallisuuden kannalta se on väittämä-
9327: 
9328:      Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1996
9329:                     Heikki Koskinen /kok                     Kirsti Ala-Harja /kok
9330: 
9331: 
9332: 
9333: 
9334: 260017
9335: 2                                           KK 608/1996 vp
9336: 
9337: 
9338: 
9339: 
9340:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
9341: 
9342:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        vuoksi rataosan suurinta sallittua nopeutta on
9343: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         jouduttu alentamaan 110 km:iin/t. Ensi vuonna
9344: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       nopeutta joudutaan alentamaan vielä tästäkin
9345: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Heikki           100 km:iin/t. Rataosan pituus on 75 kilometriä.
9346: Koskisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-          Rata on puuratapölkyin ja UIC-54-kiskoin va-
9347: myksen n:o 608:                                       rustettua sepelirataa.
9348:                                                          Rataosalla on vaihdettu tänä kesänä yksittäi-
9349:          Millätavalla ja millä aikataululla Vaa-      siä ratapölkkyjä huonokuntoisimmilla alueilla.
9350:        san-Seinäjoen rata peruskorjataan?             Tämän kunnossapitoluonteisen pölkynvaihdon
9351:                                                       tarkoituksena on pitää rata liikenteen edellyttä-
9352:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          mässä kunnossa. Kaikkien ratapölkkyjen tehos-
9353: vasti seuraavaa:                                      tettu vaihtaminen ajoittuu investointisuunni-
9354:                                                       telmissa vuosituhannen vaihteeseen. Siihen asti
9355:     Rataverkon riittämättömän rahoituksen ja          radan liikennöitävyys hoidetaan kunnossapito-
9356: heikon kunnon johdosta radoille on jouduttu           toimin.
9357: asettamaan liikennöintirajoituksia sekä tavara-          Tällä hetkellä sähköistetään rataosia Tampe-
9358: että henkilöliikenteelle yhteensä noin 800 raide-     re-Pori/Rauma ja Toijala-Turku. Näiden
9359: kilometriä. Ensi vuonna rajoitusten määrä kas-        hankkeidenjälkeen sähköistettäviä rataosia ovat
9360: vaa yli 1 000 raideki1ometriin. Hallituksen lisäta-   tämänhetkisten suunnitelmien mukaan Iisalmi-
9361: lousarvioesityksessä radan perusparannushank-         Oulu, Kontiomäki-Vartius, Tuomioja-Raa-
9362: keille osoitettu määräraha vähentää osittain lii-     he, Oulu-Rovaniemi, Hyvinkää-Hanko ja
9363: kennöintirajoitusten käyttöönottoa lähinnä vä-        Pieksämäki-Joensuu. Rataosan Seinäjoki-
9364: liltä Toijala-Tampere.                                Vaasa sähköistäminen, jonka kustannusarvio on
9365:     Seinäjoen-Vaasan rataosalla kulki vuonna          110-120milj. markkaa, on mahdollista vuositu-
9366: 1995 tavaraliikennettä 53 000 tonnia, ja rataosan     hannen vaihteen jälkeen. Toteuttamisajankohta
9367: henkilöliikenteessä tehtiin 450 000 matkaa.           riippuu ennen kaikkea siitä, kuinka paljon ra-
9368: Henkilöliikenteen suurin sallittu nopeus on ollut     danpitoon saadaan vuosittain budjettirahoi-
9369: 120 km/t, mutta radan heikentyneen kunnon             tusta.
9370: 
9371:      Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1996
9372: 
9373:                                                                Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
9374:                                              KK 608/1996 vp                                             3
9375: 
9376: 
9377: 
9378: 
9379:                                          Tili Riksdagens Talman
9380: 
9381:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            har man varit tvungen att sänka högsta tillåtna
9382: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande            hastighet på detta banavsnitt tillll 0 km/h. Nästa
9383: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        år kommer man att bli tvungen att ytterligare
9384: dagsledamot Heikki Koskinen m.fl. underteck-           sänka hastigheten till 100 krn/h. Banavsnittet
9385: nade spörsmål nr 608:                                  mäter 75 kilometer. Banan är en makadambana
9386:                                                        med syllar och UIC-54 rälsar.
9387:           På vilket sätt och enligt viiken tidtabell      1 sommar har enskilda syllar bytts ut mot nya
9388:        kommer hanan mellan Vasa och Seinäjo-           på de områden som har varit i sämsta skick.
9389:        ki att grundrepareras?                          Genom syllbytet, som har haft karaktären av
9390:                                                        banhållningsåtgärder, försöker man hålla hanan
9391:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        i sådant skick som trafiken förutsätter. Ett effek-
9392: anföra följande:                                       tivt syllbyte kommer enligt investeringsplanerna
9393:                                                        att inledas i ~~mband med övergången till det nya
9394:    På grund av en otillräcklig finansiering av ban-    årtusendet. Anda tills dess hålls banorna trafike-
9395: nätet och banornas dåliga skick har man varit          ringsdugliga genom banhållningsåtgärder.
9396: tvungen att sätta trafikeringsbegränsningar både          För tillfållet elektrifieras banavsnitten Tam-
9397: för gods- och persontrafiken på sammanlagt 800         merfors-Björneborg/Raumo samt Toijala-
9398: bankilometer. Nästa år ökar antalet bankilo-           Åbo. Efter att dessa banavsnitt har elektrifierats
9399: meter med trafikeringsbegränsningar till 1 000.        står enligt nuvarande planer lisalmi-Uleåborg,
9400: De enligt regeringens tilläggsbudgetproposition        Kontio mäki-Vartius, Tuomioja-Brahestad,
9401: anvisade medlen för grundreparation minskar            Uleåborg-Rovaniemi, Hyvinge-Hangö och
9402: delvis trafikeringsbegränsningarna i huvudsak          Pieksämäki-Joensuu i turen. Elektrifieringen
9403: på banavsnittet Toijala-Tammerfors.                    av banavsnittet Seinäjoki-Vasa, vars kostnads-
9404:    År 1995 var godstrafikens andel på banavsnit-       beräkningar är 110-120 milj. mark, blir möjlig
9405: tet Seinäjoki-Vasa 53 000 ton och persontrafi-         på nästa årtusendes sida. Tidpunkten för för-
9406: ken omfattade 450 000 resor. Den högsta tillåtna       verkligandet beror framför allt på hur mycket av
9407: hastigheten inom persontrafiken har varit 120          budgetmedlen som årligen anvisas för banhåll-
9408: km/h, men på grund av banans allt sämre skick          ning.
9409: 
9410:      Helsingforsden 26 september 1996
9411: 
9412:                                                                    Trafikminister Tuula Linnainmaa
9413:                                             KK 609/1996 vp
9414: 
9415: Skriftligt spörsmål 609
9416: 
9417: 
9418: 
9419: 
9420:                                    Pehr Löv /sv: Om den fastighetsskatt som samkommunerna betalar
9421: 
9422: 
9423:                                         Tili Riksdagens Talman
9424: 
9425:    Skattefrihet för kommunala fastigheter har         därför investeringsverksamheten och utgör ett
9426: stadgats för att kommunerna inte skall behöva         hinder för utvecklande av det kommunala sam-
9427: betala skatt tili sig själva. Beskattningen av sam-   arbetet.
9428: kommunernas fastigheter leder ändå tili en situa-        Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
9429: tion där kommunen i praktiken betalar skatt tili      ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
9430: sig själv. Fastighetsskatten leder tili ett onödigt   ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
9431: kostnadstryck på samkommunernas verksamhet            följande spörsmål:
9432: och en omfördelning av kostnaderna. De kom-
9433: muner där samkommunernas fastigheter är be-                     Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
9434: lägna får härigenom en orättvis fördel. Höjd                 ta för att samkommuner inte skall behöva
9435: fastighetsskatt utgör ofta en betydande del av de            betala fastighetsskatt för en fastighet som
9436: driftskostnadsökningar som föranleds av sam-                 de äger på medlemskommunernas områ-
9437: kommunens fastighetsinvesteringar. Fastighets-               den?
9438: skattelagen i sin nuvarande utformning bromsar
9439: 
9440:      Helsingforsden 11 september 1996
9441:                                              Pehr Löv /sv
9442: 
9443: 
9444: 
9445: 
9446: 260017
9447: 2                                         KK 609/1996 vp
9448: 
9449: Kirjallinen kysymys 609                                                                   Suomennos
9450: 
9451: 
9452: 
9453: 
9454:                                   Pehr Löv /r: Kuntayhtymien maksamasta kiinteistöverosta
9455: 
9456: 
9457:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
9458: 
9459:    Kuntien kiinteistöjen verottomuus on säädet-     nykyisessä muodossaan jarruttaa näin ollen in-
9460: ty siksi, että kuntien ei tarvitsisi maksaa veroa   vestointitoimintaa ja on esteenä kuntien yhteis-
9461: itselleen. Kuntayhtymien kiinteistöjen verotus      työn kehittämiselle.
9462: johtaa kuitenkin tilanteeseen, jossa kunta käy-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9463: tännössä maksaa veroa itselleen. Kiinteistövero     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9464: johtaa tarpeettomaan kustannuspaineeseen kun-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9465: tayhtymien toimintaa kohtaan ja kustannusten        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9466: uudelleenjakoon. Kunnat, joissa kuntayhtymien
9467: kiinteistöt sijaitsevat, saavat näin ollen epä-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9468: oikeudenmukaisen edun. Korkea kiinteistövero               ryhtyä, jotta kuntayhtymien ei tarvitsisi
9469: muodostaa usein huomattavan osan kuntayhty-                maksaa kiinteistöveroa jäsenkunnissa
9470: män kiinteistöinvestointien aiheuttamasta käyt-            omistamistaan kiinteistöistä?
9471: tökustannusten kasvusta. Kiinteistöverolaki
9472: 
9473:      Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1996
9474: 
9475:                                             Pehr Löv /r
9476:                                              KK 609/1996 vp                                             3
9477: 
9478: 
9479: 
9480: 
9481:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
9482: 
9483:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         teistöt. Tarkoituksenmukaista ei ole, että kunta
9484: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          veronsaajana maksaisi itselleen kiinteistöveroa.
9485: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        Sitä vastoin kuntakin on velvollinen maksamaan
9486: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pehr Lö-          kiinteistöveroa toisen kunnan alueella omista-
9487: vin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           mastaan kiinteistöstä. Niin ikään valtio ja muut
9488: 609:                                                   julkisyhteisöt ovat velvollisia maksamaan kiin-
9489:                                                        teistöveroa omistamistaan kiinteistöistä. Siten
9490:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,         myös kuntayhtymät ovat kiinteistöverovelvolli-
9491:        jotta kuntayhtymien ei tarvitsisi maksaa        sia.
9492:        kiinteistöveroa jäsenkunnissa omistamis-           Kiinteistöveron tarkoitus jää toteutumatta,
9493:        taan kiinteistöistä?                            jos lailla suljetaan sen soveltamisalan ulkopuolel-
9494:                                                        le suurijoukko kiinteistöjä sen mukaan, kuka ne
9495:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           omistaa ja mihin niitä käytetään. Poikkeukset
9496: vasti seuraavaa:                                       murentavat veropohjaaja lisäävät muiden vero-
9497:                                                        velvollisten rasitusta. Nykyisetkin poikkeukset
9498:    Kiinteistöverolain mukaan kaikki kiinteistöt        ovat vastoin veron perusideaa ja siten omiaan
9499: ovat veron piirissä, jollei laissa nimenomaisesti      aiheuttamaan rajanveto-ongelmia. Kunta voi
9500: toisin säädetä. Suurin osa lakiin sisältyvistä poik-   yksittäistapauksessa myöntää nykyisten sään-
9501: keuksista on melko suppeita ja tarkoin rajattuja,      nöstenkin puitteissa veronhuojennuksia, jos ve-
9502: koska kiinteistöveron lähtökohta on laaja vero-        ron periminen on erityisestä syystä ilmeisen
9503: pohja. Laaja veropohja mahdollistaa suhteelli-         kohtuutonta. Kiinteistöverosta aiheutuva rasi-
9504: sen alhaisella verokannalla saavuttaa verolle ase-     tus kuntayhtymän jäsenkunnille samoin kuin si-
9505: tettavat tuottovaatimukset. Erilaisten kiinteistö-     jaintikunnan saarnat verotulot voidaan ottaa
9506: jen oikeudenmukainen ja tasapuolinen kohtelu           huomioon kuntayhtymän taloutta koskevissa
9507: voi toteutua vain, jos kiinteistöt ovat mahdolli-      sopimuksissa ja tasa ta kuntien kesken. Näin ol-
9508: simman kattavasti sen piirissä. Merkittävimmät         len hallitus ei katso tarkoituksenmukaiseksi, että
9509: ryhmät, jotka alkujaan jäivät kiinteistöverotuk-       nykyisiä kiinteistöveron verovelvollisuutta kos-
9510: sen ulkopuolelle, olivat metsä ja maatalousmaa         kevia säännöksiä tarkistettaisiin kysymyksessä
9511: sekä kunnan omalla alueellaan omistamat kiin-          esitetyllä tavalla.
9512: 
9513:      Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1996
9514: 
9515:                                                                                   Ministeri Arja Alho
9516: 4                                           KK 609/1996 vp
9517: 
9518: 
9519: 
9520: 
9521:                                         Tili Riksdagens Talman
9522: 
9523:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      muneroa i egenskap av skattetagare betalar fas-
9524: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        tighetsskatt till sig själva. Däremot är även kom-
9525: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      munema skyldiga att betala fastighetsskatt för de
9526: man Pehr Löv undertecknade spörsmål nr 609:           fastigheter de äger på en annan kommuns områ-
9527:                                                       de. Också staten och andra offentliga samfund är
9528:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        skyldiga att betala fastighetsskatt för de fastighe-
9529:        ta för att samkommuner inte skall behöva       ter de äger. Sålunda omfattas även samkommu-
9530:        betala fastighetsskatt för en fastighet som    nema av skyldigheten att betala fastighetsskatt.
9531:        de äger på medlemskommunemas områ-                Syftet med fastighetsskatten uppnås inte om
9532:        den?                                           ett stort antal fastigheter med stöd av lag avgrän-
9533:                                                       sas utanför lagens tillämpningsområde beroende
9534:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         på vem som äger dem och för vilket ändamål de
9535: anföra följande:                                      används. Undantagen splittrar skattebasen och
9536:                                                       qkar skattebördan för de andra skattepliktiga.
9537:    Enligt fastighetsskattelagen omfattar skatten      A ven de nuvarande undantagen strider mot det
9538: alla fastigheter, om inte något annat uttryckligen    grundläggande syftet med skatten och förorsakar
9539: stadgas i lagen. De flesta av undantagen i lagen är   därför problem vid gränsdragningen. Kommu-
9540: ganska snäva och strikt avgränsade eftersom ut-       nema kan i enskilda fall bevilja skattelättnader
9541: gångspunkten för fastighetsskatten är en bred         även inom ramen för de nuvarande stadgandena
9542: skattebas. Den breda skattebasen möjliggör att        om det av särskilda skäl är uppenbart oskäligt att
9543: de krav som ställs på skattens avkastning upp-        uppbära skatten. Den börda som fastighetsskat-
9544: fylls med en relativt låg skattesats. Behandlingen    ten medför för en samkommuns medlemskom-
9545: av de olika fastighetema blir rättvis endast om       muner liksom placeringskommunemas skattein-
9546: fastighetema i tillräckligt stor utsträckning om-     täkter kan beaktas i de avtal som gäller samkom-
9547: fattas av skatten. De mest betydande gruppema         munemas ekonomi samt utjämnas mellan kom-
9548: som ursprungligen lämnades utanför fastighets-        munema. Sålunda anser regeringen inte att det är
9549: beskattningen var skog och jordbruksjord samt         ändamålsenligt att ändra gällande stadganden
9550: sådana fastigheter som kommunema äger på sitt         om skattskyldighet i fråga om fastighetsskatten
9551: eget område. Det är inte ändamålsenligt att kom-      på det sätt som anförs i spörsmålet.
9552: 
9553:      Helsingfors den 4 oktober 1996
9554: 
9555:                                                                                  Minister Arja Alho
9556:                                               KK 610/1996 vp
9557: 
9558: Kirjallinen kysymys 610
9559: 
9560: 
9561: 
9562: 
9563:                                     Markku Vuorensola /kesk: Pienten kuntien monitoimirakennusten
9564:                                        valtionosuuksista
9565: 
9566: 
9567:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
9568: 
9569:     Pienet kunnat- usein maaseutuvaltaiset kun-         opetustilojen ja kirjastotilojen rakentaminen.
9570: nat - suunnittelevat näinä aikoina omaa tule-           Suunnitellun kokonaisuuden käyttö tapahtuisi
9571: vaisuuttaan ja investointejaan seuraaville vuosil-      koulun, kansalaisopiston, kirjaston ja myös van-
9572: le. Yleinen piirre lienee se, että kaikki hankkeet      husten ruokahuollon yhteiskäyttönä. Kyseessä
9573: joutuvat yhä tarkempaan puntariin ja kunnan             olisi kaikkiaan noin 9 milj. mk:n hanke. Kunta
9574: oman investointiosuuden pitää olla hankkeessa           on varautunut hankkeeseen jo nyt lähes 50 %:n
9575: aina merkittävä. Resurssit ovat kuitenkin rajalli-      siirtomäärärahalla.
9576: set, ja lähes aina tarvitaan mukaan myös valtion           Kirjastotilan rakentamisen kustannusarvio
9577: osuutta. Valtion mahdollisuudet ovat luonnolli-         on 1,3 milj. mk ja koulun saneerauksen 1,2 milj.
9578: sesti myös rajalliset ja jo pitkälle sidotut mm.        mk. Nämä kummatkin jäävät em. 2 milj. mk:n
9579: koulu- ja liikuntapuolen osalta.                        rajan alle ja näin valtionosuutta ei voida saada.
9580:     Pienten kuntien ainoaksi mahdollisuudeksi           Liikuntatilojen osalta avustusta voi saada (anoa)
9581: jääkin usein kolme vaihtoehtoa: toteuttaa hanke         aikaisintaan vasta vuoden 2000 jälkeen.
9582: omatoimisesti; toteuttaa hanke yhdessä naapuri-            Kyseinen Vesilahden hanke ei liene ainoa,
9583: kunnan kanssa tai toteuttaa hanke ns. monitoi-          joka nyt kärsii siitä, että rahoituspäätökset eivät
9584: mihankkeena. Hyvin usein nimenomaan viimek-             ole mahdollisia hallinnollisista syistä, ja näin es-
9585: si mainittu vaihtoehto tuntuu parhaalta. Yhdis-         tyy myös sinänsä järkevä yhteistoiminta ja käyt-
9586: tämällä investointiin usean eri osa-alueen voima-       tö. Ongelma on todellinen Vesilahden kaltaisissa
9587: varat saavutetaan merkittävää taloudellista hyö-        pienissä kunnissa, mutta varmasti myös suurem-
9588:  tyä, edistetään eri hallinnonalojen yhteistyötä ja     pien taajamien haja-alueilla.
9589:  voidaan parantaa keskittäen myös palveluiden              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
9590:  tasoa.                                                 jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9591:     Pienissä kunnissa tehtävät uusinvestoinnit ja       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9592:  peruskorjaushankkeet ovat kuitenkin markka-            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9593:  määrältään pieniä ja monitoimihankkeen muo-
9594:  dostamisenjälkeenkin hyvin kohtuullisia. Ongel-                  Onko Hallitus havainnut, että ns. mo-
9595:  maksi näyttää muodostuvan se, että valtion hal-               nitoimirakennusten rahoituksen valtion-
9596:  linnon eri portaissa investointia - vaikka sitä               osuusjärjestelmä on joustamaton, ja
9597:  pidetään kokonaisuutena - rahoituksellisesti                     mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
9598:  käsitellään erillisinä osina. Ts. mikäli hanke                jotta ongelmia voitaisiin ratkaista esim.
9599:  muodostuu esim. koulu-, liikunta-, kirjasto- ja               yhdistämällä hankkeita ja edistämällä eri
9600:  sosiaalitoimista, on kukin osa rahoituksellisesti             hallintosektoreiden yhteistyötä, sekä
9601:  erillinen kohde. Koulu-, liikunta- ja kirjastopuo-               voitaisiinko luoda erillinen rahoitus-
9602:  lella noudatetaan hankkeen rahoituksellisena                  järjestelmä, jossa ns. pienten hankkeiden
9603:  alarajana 2 miljoonaa markkaa.                                ongelmaan paneuduttaisiin ja niitä edis-
9604:      Esimerkkinä asiasta on mm. Vesilahden kunta               tettäisiin, sekä
9605: ja sen valmistelema monitoimihanke Vesilahden                     miten yleensä voidaan turvata se, että
9606:  Narvaan. Monitoimikeskuksen suunnitelma läh-                  pienten ja suurten kuntien investointien
9607:  tee ala-asteen koulun saneeraamisesta, johon liit-            rahoittaminen on tasavertaista?
9608:  tyy sisäliikuntatilojen, keittiö- ja ruokalatilojen,
9609: 
9610:      Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1996
9611: 
9612:                                         Markku Vuorensola /kesk
9613: 260017
9614: 2                                          KK 610/1996 vp
9615: 
9616: 
9617: 
9618: 
9619:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
9620: 
9621:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tusministeriön hallinnonalalla on em. toiminnal-
9622: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        lisen kokonaisuuden käsitettä tulkittu joustavas-
9623: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      ti. Tyypillinen näiden ministeriöiden hallinnon-
9624: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Markku          alojen välinen yhteishanke olisi peruskoulun ala-
9625: Vuorensolan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       asteen ja päiväkodin hanke, joita on toteutettu
9626: sen n:o 610:                                         aikaisempien rahoituslakien aikana, mutta ei ny-
9627:                                                      kyisten rahoituslakien aikana, koska niitä ei ai-
9628:           Onko Hallitus havainnut, että ns. mo-      nakaan opetusministeriölle ole esitetty. Ensim-
9629:        nitoimirakennusten rahoituksen valtion-       mäinen tällainen yhteishanke on esitetty opetus-
9630:        osuusjärjestelmä on joustamaton, ja           ministeriössä valmisteilla olevaan perustamis-
9631:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,       hankkeiden rahoitussuunnitelmaan vuosille
9632:        jotta ongelmia voitaisiin ratkaista esim.     1997-2000.
9633:        yhdistämällä hankkeita ja edistämällä eri        Opetusministeriön hallinnonalalla on vuosit-
9634:        hallintosektoreiden yhteistyötä, sekä         tain toteutettu useita oman hallinnonalan yhteis-
9635:           voitaisiinko luoda erillinen rahoitus-     hankkeita. Useimmiten nämä ovat olleet perus-
9636:        järjestelmä, jossa ns. pienten hankkeiden     koulun ja lukion sekä liikunta- tai kirjastotoi-
9637:        ongelmaan paneuduttaisiin ja niitä edis-      men, joskus myös kaikkien kolmen toimialan
9638:        tettäisiin, sekä                              hankkeita. Hankkeiden ajoituksen yhteensovit-
9639:           miten yleensä voidaan turvata se, että     taminen suoritetaan sekä perustamishankkeiden
9640:        pienten ja suurten kuntien investointien      rahoitussuunnitelmaa valmisteltaessa että vuo-
9641:        rahoittaminen on tasavertaista?               sittain valtionosuuksia ja -avustuksia myönnet-
9642:                                                      täessä.
9643:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Molempien hallinnonalojen rahoituslakien
9644: vasti seuraavaa:                                     perusteella annettujen valtioneuvoston päätös-
9645:                                                      ten mukaan rakennushanketta eräin poikkeuk-
9646:     Valmisteltaessa vuoden 1993 alussa voimaan       sin voidaan pitää perustamishankkeena vain, jos
9647: tulleita opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta    sen arvioidut kokonaiskustannukset ovat vähin-
9648: annettua lakia (705/1992) ja sosiaali- ja tervey-    tään 2 000 000 markkaa. Valtionosuus tätä pie-
9649: denhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta        nempiin hankkeisiin sisältyy käyttökustannusten
9650: annettua lakia (733/1992) nimenomaan kiinnitet-      laskennallisiin valtionosuuksiin. Molempien la-
9651: tiin huomiota yhteisten perustamishankkeiden         kien mukaan perustamishankkeena voidaan pi-
9652: eli kysymyksessä tarkoitettujen monitoimiraken-      tää myös em. markkamäärää pienempää hanket-
9653: nusten toteutuksessa ja rahoituksessa olleiden       ta, jos sen toteuttaminen kunnan asukasmäärän
9654: ongelmien poistamiseen. Asian varmistamiseksi        ja taloudellisen aseman johdosta muodostuisi
9655: molempien lakien mukaan                              kunnalle erityisen rasittavaksi. Molemmilla hal-
9656:     - perustamishankkeella tarkoitetaan mm.          linnonaloilla on ollut joitakin pienten kuntien
9657: toiminnallisen kokonaisuuden muodostavaa toi-        hankkeita, joihin valtionosuus on myönnetty,
9658: mitilojen rakentamista, hankintaa, peruskor-         vaikka hankkeen kustannusarvio on ollut em.
9659: jausta tai niihin rinnastettavaa toimenpidettä;      valtioneuvoston vahvistamaa markkamäärää
9660:     - molempien hallinnonalojen perustamis-          pienempi.
9661: hankkeiden valtionosuusprosentit yhdenmu-               Lisäksi valtionosuus kunnan koosta riippu-
9662: kaistettiin sekä                                     matta on myönnetty joihinkin sellaisiin yhteis-
9663:     - valtionapuviranomaisten useamman hal-          hankkeisiin, joissa koko hankkeen kustannusar-
9664: linnonalan perustamishankkeen ollessa kyseessä       vio ylittää 2 000 000 markkaa, mutta jonkin toi-
9665: on ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin, jotta   minnan osuus kustannusarviosta on tätä pie-
9666: hankkeen toteuttaminen voidaan kokonaisuu-           nempi.
9667: dessaan aloittaa samana vuonna.                         Kysymyksessä esimerkkinä esitetyn Vesilah-
9668:     Sekä sosiaali- ja terveysministeriön että ope-   den kunnan Narvan monitoimikeskuksen hank-
9669:                                             •
9670:                                            KK 610/1996 vp                                             3
9671: 
9672: keen valtionavun esteenä ei siten ole se, että          Vaikka yksittäinen hanke pienelle kunnalle on
9673: hankkeen eri osien kustannukset alittavat            taloudellisesti raskaampi kuin suurelle, suurella
9674: 2 000 000 markkaa, kun jo kirjaston ja koulun        kunnalla on hankkeita vastaavasti enemmän ja
9675: osuudet yhteensä ylittävät tämän kustannusra-        ne ovat keskimäärin suurempia. Tämä tasaa eri
9676: jan.                                                 kokoisten kuntien tarpeellisten investointien ra-
9677:    Edellä esitetyn mukaisesti nykyinen perusta-      hoitusmahdollisuuksia. Lisäksi on otettava huo-
9678: mishankkeiden rahoitusjärjestelmä on joustava        mioon, että pienimpien kuntien hankkeisiin voi-
9679: ns. monitoimirakennusten valtionosuusasioiden        daan edellä esitetyin perustein myöntää valtion-
9680: käsittelyn kannalta, ja siinä on poistettu aikai-    osuutta, vaikka kustannusarvio alittaisikin val-
9681: sempien rahoitusjärjestelmien ongelmat sekä vel-     tioneuvoston vahvistaman markkamäärän.
9682: voitettu eri hallinnonalat yhteistyöhön. Erillistä      Yleisesti voidaan todeta, että kysymyksessä
9683: pienten hankkeiden rahoitusjärjestelmää ei tarvi-    tarkoitettu eri toimintojen yhteishankkeiden to-
9684: ta, koska niiden valtionosuus jo sisältyy käyttö-    teuttaminen on tarkoituksenmukaista ja talou-
9685: kustannusten laskennallisiin valtionosuuksiin.       dellista. Kokoamalla eri toimintoja samaan ra-
9686: Pienten hankkeiden hankekohtaisesta valtion-         kennukseen voidaan tilojen käyttöä tehostamal-
9687: avuista luopumisella on haluttu lisätä laitosten     la kokonaisinvestointeja ja käyttökustannuksia
9688: ylläpitäjien toimintavapauttaja samalla vastuuta     pienentää. Tällä on merkitystä erityisesti pienille
9689:  huolehtia rakennustensa kunnosta, eikä tätä toi-    kunnille.
9690:  mintavapautta ole tarkoituksenmukaista hanke-
9691:  kohtaista käsittelyä laajentamalla lähteä kaven-
9692:  tamaan.
9693:      Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1996
9694:                                                                          Ministeri Claes Andersson
9695: 4                                           KK 610/1996 vp
9696: 
9697: 
9698: 
9699: 
9700:                                         Tili Riksdagens Talman
9701: 
9702:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         Både inom social- och hälsovårdsministeriets
9703: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        och undervisningsministeriets förvaltningsområ-
9704: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-      den har begreppet funktionsmässig helhet getts
9705: man Markku Vuorensola undertecknade spörs-            en flexibel tolkning. Ett för dessa ministeriers
9706: mål nr 610:                                           förvaltningsområden typiskt gemensamt projekt
9707:                                                       är t.ex. ett projekt som gäller grundskolans låg-
9708:           Har Regeringen observerat att statsan-      stadium och ett daghem. Sådana projekt genom-
9709:        delssystemet för finansiering av s.k. allak-   fördes då de tidigare finansieringslagarna var i
9710:        tivitetshus är osmidigt, och                   kraft, men inte sedan den nu gällande trädde i
9711:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       kraft, eftersom inga framställningar har gjorts tili
9712:        för att problemen kunde lösas t.ex. ge-        undervisningsministeriet. Den första framställ-
9713:        nom att projekt kombineras och samar-          ningen om ett sådant samprojekt har förelagts
9714:        bete mellan olika förvaltningssektorer         undervisningsministeriet i finansieringsplanen
9715:        främjas samt                                   för anläggningsprojekt för åren 1997-2000 som
9716:           kunde ett särskilt finansieringssystem      nu är under arbete.
9717:        skapas där problemet med s.k. små pro-            lnom undervisningsministeriets förvaltnings-
9718:        jekt noteras och sådana projekt gynnas,        område har årligen genomförts flera gemensam-
9719:        samt                                           ma projekt inom det egna förvaltningsområdet.
9720:           hur kan man överlag trygga en jämlik        Oftast har dessa projekt varit grundskole- och
9721:        finansiering av små och stora kommuners        gymnasieprojekt och idrotts- eller bibliotekspro-
9722:        investeringar?                                 jekt, ibland har ett projekt omfattat alla tre verk-
9723:                                                       samhetsområdena. Samordningen av tidtabellen
9724:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         för projekten görs både då finansieringsplanen
9725: anföra följande:                                      för anläggningsprojekt fårdigställs och då de år-
9726:                                                       liga statsandelarna och -understöden beviljas.
9727:    1 beredningen av lagen om finansiering avun-          Enligt statsrådets beslut med stöd av finansie-
9728: dervisnings- och kulturverksamhet (705/1992)          ringslagen för respektive förvaltningsområde
9729: och lagen om planering av och statsandel för          kan ett byggprojekt med vissa undantag anses
9730: social- och hälsovården (733/1992), vilka trädde i    som ett anläggningsprojekt endast om dess kal-
9731: kraft vid ingången av 1993, fåstes uttryckligen       kylerade totalkostnader uppgår tili minst
9732: uppmärksamhet vid frågan om att undanröja             2 000 000 mark. Statsandelen för mindre projekt
9733: problemen i samband med genomförande och              ingår i de kalkylmässiga statsandelarna för
9734: finansiering av gemensamma anläggningspro-            driftskostnader. Enligt båda lagarna kan även
9735: jekt, dvs. sådana allaktivitetshus som avses i        projekt på mindre belopp anses som anlägg-
9736: spörsmålet. För att säkra detta gäller enligt båda    ningsprojekt om genomförandet på grund av in-
9737: lagarna                                               vånarantalet i och den ekonomiska ställningen
9738:    - med anläggningsprojekt avses en funk-            för kommunen skulle bli synnerligen betungan-
9739: tionsmässig helhet som utgörs av byggande, an-        de för kommunen. lnom båda förvaltningsom-
9740: skaffning eller ombyggnad av lokaler eller en         rådena har det i små kommuner förekommit en
9741: motsvarande åtgärd                                    del sådana projekt för vilka statsandel har bevil-
9742:    - statsandelsprocenterna för anläggnings-          jats trots att kostnadskalkylerna för projekten
9743: projekt inom båda förvaltningsområdena är en-         har varit lägre än det belopp som statsrådet fast-
9744: hetliga samt                                          ställt.
9745:    - då avsikten är att genomföra ett anlägg-            Dessutom har statsandel oberoende av kom-
9746: ningsprojekt som är gemensamt för flera förvalt-      munens storlek beviljats för en del sådana gemen-
9747: ningsområden, skall statsbidragsmyndigheter           samma projekt där kostnadskalkylen för hela
9748: vidta nödvändiga åtgärder för att genomföran-         projektet överstiger 2 000 000 mark, men någon
9749: det av projektet i sin helhet skall kunna inledas     funktion utgör en mindre andel av kostnadskal-
9750: under samma år.                                       kylen.
9751:                                            KK 610/1996 vp                                            5
9752: 
9753:     Det är sålunda inte det att kostnaderna för de   handlingsfrihet genom att utöka behandlingen
9754: olika delarna av projektet understiger 2 000 000     av ~nskilda projekt.
9755: mark som hindrar att statsandel beviljas för det        A ven om ett enskilt projekt för en liten kom-
9756: projekt, alltså Narva allaktivitetscentrum i Vesi-   mun är ekonomiskt tyngre än för en stor kom-
9757: lahti kommun, som anförs som exempel i spörs-        mun, har den stora kommunen fler och i genom-
9758: målet, då redan bibliotekets och skolans andelar     snitt större projekt. Detta jämnar ut möjligheter-
9759: tillsammans överstiger denna kostnadsgräns.          na för kommuner av olika storlek att finansiera
9760:     Enligt vad som anförts ovan är det nuvarande     nödvändiga investeringar. Dessutom bör man
9761: finansieringssystemet för anläggningsprojekt         beakta att statsandel på ovan anförda grunder
9762: smidigt i fråga om behandlingen av statsandels-      kan beviljas för mindre kommuners projekt, även
9763: ärenden i samband med allaktivitetshus, och pro-     om kostnadskalkylen understiger det belopp som
9764: blemen i tidigare finansieringssystem har av-        fastställts av statsrådet.
9765: hjälpts och olika förvaltningsområden har ålagts        Generellt kan det konstateras att det är ända-
9766: skyldighet att samarbeta. Något särskilt finansie-   målsenligt och ekonomiskt att för olika funktio-
9767: ringssystem för små projekt behövs inte eftersom     ner genomföra gemensamma projekt såsom det
9768: statsandelen för dem redan ingår i de kalkylmäs-     avses i spörsmålet. Genom att samla olika funk-
9769: siga statsandelarna för driftskostnader. Genom       tioner i samma byggnad kan man genom att
9770: att statsbidrag för enskilda små projekt frångåtts   utnyttja lokalerna effektivt skära ner de totala
9771: har man velat öka huvudmännens handlingsfri-         investeringarna och driftskostnaderna. Detta är
9772: het och likaså ansvar för byggnadernas skick,        betydelsefullt särskilt för de små kommunerna.
9773: och det är inte ändamålsenligt att minska denna
9774:      Helsingforsden 3 oktober 1996
9775: 
9776:                                                                          Minister Claes Andersson
9777:                                            KK 611/1996 vp
9778: 
9779: Kirjallinen kysymys 611
9780: 
9781: 
9782: 
9783: 
9784:                                   Tuija Pohjola /sd: Deaktivoitujen aseiden maahantuonnin valvon-
9785:                                       nasta
9786: 
9787: 
9788:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
9789: 
9790:    Suomeen on tuotu ulkomailta automaattiasei-       deaktivointia. Tämänjohdosta deaktivoinnin on
9791: ta, jotka on deaktivoitu vapaavarastossa. Myö-       suorittanut aseet ostanut keräilijä.
9792: hemmin on käynyt ilmi, että kyseiset deakti-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9793: voidut aseet on eteenpäin myynnin jälkeen osta-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9794: jien toimesta reaktivoitu jälleen täysin toiminta-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9795: kuntoisiksi. Aseita deaktivoidaan myös Suomes-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9796: sa. Näillä aseilla on tehty kymmeniä rikoksia,
9797: mm. kaksi murhaa ja pankkiryöstöjä, ja syyllis-                  Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
9798: tytty kymmeniin luvattorniin aseen hallussapitoi-             veivoittaakseen tullihallituksen valvo-
9799: hin.                                                          maan tarkemmin deaktivoitujen aseiden
9800:     Tullihallitus ei ole kertomansa mukaan saanut             maahantuontia ja estääkseen keräilijöille
9801:  aseiden deaktivoinnista annettua ohjeistusta eikä            myytävien deaktivoitujen aseiden reakti-
9802: asiasta ole lainsäädäntöä. Tullihallituksessa ei              voinnin?
9803:  myöskään ole asiantuntemusta valvoa aseiden
9804: 
9805:      Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1996
9806:                                           Tuija Pohjola /sd
9807: 
9808: 
9809: 
9810: 
9811:  260017
9812: 2                                        KK 611/1996 vp
9813: 
9814: 
9815: 
9816: 
9817:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
9818: 
9819:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     menpiteisiin nähden. Vapaavarastosäilytys ei
9820: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      kuitenkaan sulkenut pois tavaraa mahdollisesti
9821: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    koskevien maahantuonti-, varastointi- tai
9822: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuija Poh-    käsittelysäännösten soveltamista. Esimerkiksi
9823: jolan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o     ampuma-aseita sai säilyttää vain sellaisessa
9824: 611:                                               vapaavarastossa, jolla oli tällaisten tavaroiden
9825:                                                    säilyttämistä varten varastointilupa. Mainitun
9826:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä      tullilain 22 §:n nojalla tavaran tavanomainen
9827:        veivoittaakseen tullihallituksen valvo-     varastokäsittely ja myyntikuntoon saattaminen
9828:        maan tarkemmin deaktivoitujen aseiden       oli vapaavarastossa sallittua. Nykyään voimassa
9829:        maahantuontia ja estääkseen keräilijöille   olevan Euroopan yhteisön tullilainsäädännön
9830:        myytävien deaktivoitujen aseiden reakti-    säännökset vastaavat periaatteiltaan aikaisem-
9831:        voinnin?                                    pia kansallisia säädöksiä.
9832:                                                       Deaktivoitujen ampuma-aseiden mainittu
9833:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       maahantuonti loppui keskusrikospoliisin aloitet-
9834: vasti seuraavaa:                                   tua tutkinnan mm. epäillystä ampuma-aseri-
9835:                                                    koksesta. Turun piiritullikamari päätti 5.5.1994
9836:     Ampuma-aseista ja ampumatarpeista anne-        voimaan tulleella ohjeella, että vastaisuudessa
9837: tun lain (33/1933) 1 §:n 1 momentin mukaan         deaktivoitujen aseiden ampumakelvottomuuden
9838: ampuma-aseiden maahantuonti on luvanvarais-        toteaa joko tullikamarin tai Turun poliisilaitok-
9839: ta. Maahantuonnin valvontaviranomaisena tul-       sen asiantuntija. Ohjeen antamisen jälkeen Tu-
9840: lilaitos valvoo, että tavaran maahantuonnin        run piiritullikamarissa ei ole tulliselvitetty
9841: edellytykset, kuten mahdollisesti vaadittava       deaktivoituja aseita.
9842: lupa, ovat olemassa. Ampuma-ase on määritelty         Ampuma-aseita koskeva maahantuonnin lu-
9843: ampuma-aseista ja ampumatarvikkeista annetun       vanvaraisuus koskee myös Euroopan yhteisön
9844: asetuksen (34/1933) 1 §:n 1 momentissa. Sisäasi-   jäsenmaista tapahtuvaa tuontia. Yhteisön sisäi-
9845: ainministeriön poliisiosasto on 21.4.1989 laati-   seen tuontiin ei kuitenkaan voida kohdistaa sa-
9846: nut ohjeen ampuma-aseiden tekemisestä pysy-        manlaisia säännöllisiä tarkastuksia kuin unionin
9847: västi ampumakelvottomiksi. Viranomaisten           ulkopuolelta tapahtuvaan tuontiin. Tullilain
9848: määräyksiä ja ohjeita koskevista toimenpiteistä    (1466/1994) 2 §:ään on lisätty uusi, 1.7.1996 voi-
9849: annetun ns. normilain (573/1989) tultua voimaan    maan tullut 2 momentti (331/1996), jonka mu-
9850: 1.1.1991 ohje muuttui suositukseksi. Deaktivoi-    kaan maahantuojan on ilmoitettava tulli-
9851: duksi väitetyn aseen ampumakuntoisuutta on ar-     laitokselle sellainen toisesta yhteisömaasta tuo-
9852: vioitava yksinomaan edellä mainitun asetuksen      tava tavara, jonka maahantuonnille ei ole ole-
9853: määritelmän perusteella. Arvioinnissa on kyse      massa lain edellyttämää lupaa. Säännös koskee
9854: siitä, onko kyseessä enää asetuksen tarkoittama    siten myös ampuma-aseita. Koska deaktivoitu-
9855: ampuma-ase, jonka maahantuonti edellyttää lu-      jen ampuma-aseiden tuonti ei edellytä lupaa, nii-
9856: paa.                                               tä voidaan tuoda yhteisömaista vapaasti. Jos on
9857:     Kysymyksen johdanto-osassa tarkoitetaan il-    epäiltävissä, ettei deaktivointia ole tarkoitettu
9858: meisesti Turun piiritullikamarissa vuosien 1991    pysyväksi, tullilla on mahdollisuus puuttua maa-
9859: ja 1994 välisenä aikana tapahtuneita deaktivoi-    hantuontiin. Kolmansista maista tuotavat tava-
9860: tujen ampuma-aseiden tullauksia. Turkulaisen       rat tulee tulliselvittää, joten myös deaktivoidut
9861: liikkeenharjoittajan maahan tuomat ampuma-         aseet joutuvat tullin kontrolliin.
9862: aseet oli deaktivoitu vapaavarastossa ennen tul-      Sisäasiainministeriö on asettanut 9.10.1995
9863: lausta. Tuolloin voimassa olleen tullilain (573/   työryhmän valmistelemaan ehdotukset ampu-
9864: 1978) 20 §:n mukaan vapaavarastossa olevan ta-     ma-aseen deaktivointia koskeviksi säännöksiksi.
9865: varan katsottiin olevan tullialueen ulkopuolella   Ministeriön päätöksen muotoon laadittu ehdo-
9866: tulliverotukseen ja muihin tulliselvitystoi-       tus valmistui 29 .4.1996. Ehdotuksen mukaisten
9867:                                              KK 611/1996 vp                                           3
9868: 
9869: määräysten mukaisesti deaktivoitua ampuma-             säädöstasokysymysten vuoksi. Sisäasiainmi-
9870: asetta ei voi tehdä ampumakuntoiseksi ilman eri-       nisteriössä valmistellaan parhaillaan uutta hal-
9871: tyistietoja ja taitoja. Päätös oli tarkoitus saattaa   lituksen esitystä. Lainmuutokset on tarkoitus
9872: voimaan ampuma-aseista ja ampumatarpeista              saattaa voimaan vuoden 1997 alkupuolella, jol-
9873: annetun lain ja -asetuksen muutoksen yh-               loin annettaisiin myös deaktivointia koskevat
9874: teydessä. Asiasta annettu hallituksen esitys (HE       yksityiskohtaiset määräykset.
9875: 81/1996 vp) ei kuitenkaan edennyt eduskunnassa
9876:      Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1996
9877:                                                                                 Ministeri Arja Alho
9878: 4                                            KK 611/1996 vp
9879: 
9880: 
9881: 
9882: 
9883:                                          Tili Riksdagens Talman
9884: 
9885:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           lingsstadganden som eventuellt gällde för varan.
9886: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            Exempelvis skjutvapen fick endast uppbevaras i
9887: medlem av statsrådet översänt följande av              ett sådant frilager som hade upplagringstilistånd
9888: riksdagsman Tuija Pohjola undertecknade                för uppbevaring av sådana varor. Med stöd av 22
9889: spörsmål nr 611:                                       § i nämnda tullag var det tiliåtet att lagerbehandla
9890:                                                        varan på sedvanligt sätt och försätta den i försälj-
9891:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         ningsskick i frilagret. Bestämmelserna i Euro-
9892:        ta i syfte att ålägga tullstyrelsen att nog-    peiska gemenskapens nu gällande tullagstiftning
9893:        grannare övervaka införseln av deaktive-        motsvarar i princip de tidigare nationella författ-
9894:        rade vapen och hindra reaktivering av           ningarna.
9895:        deaktiverade vapen som säljs tili vapen-            Nämnda införsel av deaktiverade skjutvapen
9896:        samlare?                                        upphörde när centralkriminalpolisen inledde un-
9897:                                                        dersökningen av bl.a. ett misstänkt skjutvapen-
9898:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          brott. Genom en anvisning som trädde i kraft
9899: anföra följande:                                       5.5.1994 beslöt Åbo distriktstullkammare att
9900:                                                        skjutdugligheten hos deaktiverade vapen i fram-
9901:     Enligt 1 § 1 mom. lagen angående skjutvapen        tiden skall konstateras av en sakkunnig från an-
9902: och skjutförnödenheter (33/1933) är införsel av        tingen tullkammaren eller Åbo polisinrättning.
9903: skjutvapen beroende av tilistånd. Tullverket,          Efter meddelandet av anvisningen har deaktive-
9904: som är tilisynsmyndighet när det gäller import,        rade vapen inte tullklarerats i Aho distriktstull-
9905: övervakar att förutsättningar för införsel förelig-    kammare.
9906: ger, exempelvis att ett nödvändigt tilistånd finns.        Kravet på införseltilistånd för skjutvapen gäl-
9907: Skjutvapen har definierats i 1 § l mom. fårord-        ler även vid import från Europeiska gemenska-
9908: ningen angående skjutvapen och skjutförnöden-          pens medlemsländer. Importen inom gemenska-
9909: heter (34/1933). Polisavdelningen vid inrikesmi-       pen kan dock inte blir föremål för samma regel-
9910: nisteriet har 21.4.1989 utarbetat anvisningar om       bundna kontroll som importen från Iänder utan-
9911: varaktig deaktivering av skjutvapen. Efter att         för gemenskapen. Tili 2 § tullagen (1466/1994)
9912: den s.k. normlagen om åtgärder som gäller myn-         har fogats ett nytt 2 mom. (33111996) som trädde
9913: digheternas föreskrifter och anvisningar (573/         i kraft l. 7.1996, enligt vilket en importör för
9914: 1989) trädde i kraft 1.1.1991 blev anvisningen en      tullverket skall uppge en vara som importerats
9915: rekommendation. Skjutdugligheten hos ett va-           från ett annat medlemsland och som saknar i
9916: pen som påstås ha deaktiverats skall bedömas           lagen förutsatt införseltilistånd. Stadgandet gäl-
9917: endast på grundval av definitionen i ovan nämn-        ler således även skjutvapen. Eftersom import av
9918: da förordning. Vid bedömningen är det fråga om         deaktiverade skjutvapen inte förutsätter tili-
9919: huruvida vapnet längre är ett sådant i förord-         stånd, kan de importeras fritt från medlemslän-
9920: ningen avsett skjutvapen för vilket införseltili-      derna. Om det finns anledning att misstänka att
9921: stånd krävs.                                           deaktiveringen inte avsetts vara varaktig kan tul-
9922:     I inledningen tili spörsmålet avses uppenbarli-    len ingripa i importen. Varor som förs in från
9923: gen de förtullningar av deaktiverade skjutvapen        tredje land skall tullklareras, varigenom även
9924: som skedde i Åbo distriktstullkammare tiden            deaktiverade vapen måste genomgå tullkontroll.
9925: mellan 1991 och 1994. Skjutvapen som hade in-              Inrikesministeriet tilisatte 9.l 0.1995 en arbets-
9926: förts av en företagare från Åbo hade deaktiverats      grupp som fick tili uppgift att bereda förslag tili
9927: i frilagret före förtullningen. Enligt 20 § i den då   stadganden om deaktivering av skjutvapen. För-
9928: gällande tullagen (573/1978) ansågs varor i frila-     slaget, som avfattades i form av ett ministeriebe-
9929: ger befinna sig utom tullområdet med avseende          slut, blev fårdigt 29.4.1996. Skjutvapen som
9930: på tullbeskattning och andra tullklareringsåtgär-      deaktiverats i enlighet med bestämmelserna i för-
9931: der. Uppbevaring i frilager uteslöt dock inte til-     slaget kan inte försättas i skjutdugligt skick utan
9932: lämpningen av deimport-, lagrings- eller behand-       särskilda kunskaper och fårdigheter. Avsikten
9933:                                             KK 611/1996 vp                                            5
9934: 
9935: var att beslutet skulle träda i kraft i samband med   frågor som gäller författningsnivån. Vid inrikes-
9936: en ändring av lagen och förordningen angående         ministeriet bereds som bäst en ny regeringspro-
9937: skjutvapen och skjutförnödenheter. Den reger-         position. Lagändringarna avses träda i kraft i
9938: ingsproposition som avläts (RP 81/1996 rd)            början av 1997, då även detaljerade förskrifter
9939: avancerade dock inte i riksdagen på grund av          om deaktivering meddelas.
9940:      Helsingforsden 3 oktober 1996
9941: 
9942:                                                                                  Minister Arja Alho
9943:                                               KK 612/1996 vp
9944: 
9945: Kirjallinen kysymys 612
9946: 
9947: 
9948: 
9949: 
9950:                                      Pekka Kuosmanen /kok: Eläkeläisjärjestöjen vaikuttamismahdolli-
9951:                                         suuksien lisäämisestä
9952: 
9953: 
9954:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
9955: 
9956:     Vanhuspolitiikka on monialaista ja monita-           vanhusten erityistarpeista lähtevän vanhuspoli-
9957: soista ikäihmisten hyvinvointia edistävää toi-           tiikan tavoitteita ja keinoja.
9958: mintaa. Hyvällä vanhuspolitiikalla voidaan lisä-             Huomattava osa maamme runsaasta miljoo-
9959: tä koko yhteiskunnan hyvinvointia. Sillä voi-            nasta eläkeläisestä kuuluu johonkin valtakun-
9960: daan myös aikaansaada säästöjä. Tämä edellyt-            nalliseen eläkeläisjärjestöön. Järjestöjen yhä tär-
9961: tää tavoitteellista, ei pelkästään olosuhteisiin         keämpänä tehtävänä on huolehtia eläkeläisten
9962: reagoivaa, vaan myös ennakoivaa ja ehkäisevää            edunvalvonnasta. Eläkeläisjärjestöillä ei kuiten-
9963: vanhuspolitiikkaa ja sen toteuttamista käytän-           kaan ole virallista asemaa, joka mahdollistaisi
9964: nössä.                                                   osallistumisen eläkeläisiä koskevien asioiden kä-
9965:     Vanhuspolitiikan alueella toimii suuri joukko        sittelyyn. Suomi on tässä asiassa jäänyt jälkeen
9966: erilaisia toimijoita ja intressiryhmiä. Yhteiskun-       pohjoismaisesta käytännöstä.
9967: nassa on päätettävä erilaisille tarpeille ja tehtävil-       Vahvin asema eläkeläisjärjestöillä on Norjas-
9968: le tarkoituksenmukaisista vastuutasoista ja -ta-         sa, jonne on luotu eräänlainen YT-neuvottelujen
9969: hoista. Samaan aikaan tulevaisuuden toimivaaja           kaltainen järjestelmä sosiaaliturvaan liittyvissä
9970: kustannustietoista vanhuspolitiikkaa tulisi luon-        asioissa mm. ennen valtion budjetin esittelyä
9971: nehtia vanhuspoliittisten toimijoiden voimava-           eduskunnalle. Ruotsiin on luotu sosiaaliministe-
9972: rojen entistä parempi yhteensovittaminen, tehos-         reistä, hallinnon edustajista ja muutaman valta-
9973: tunut yhteistoiminta ja innovatiivisuus.                 kunnallisen, kaikille avoimen eläkeläisjärjestön
9974:     Ikäihmiset eivät ole vain vanhuspolitiikan           edustajista koostuva pysyvä komitea käsittele-
9975:  kohde. Vanhuspolitiikka tulee ja voidaan perus-         mään eläkeläisten asioita. Sen on kokoonnuttava
9976:  taa entistä enemmän myös ikäihmisten omiin              vähintään kerran puolivuosittain tai silloin, kun
9977:  henkisiin ja aineellisiin voimavaroihin, toiminta-      joku sen jäsenistä pyytää. Tanskassa toimii puo-
9978:  kykyyn ja osaamiseen. Hyvä vanhuspolitiikka             lestaan eläkeläisten yhteisneuvosto, jolla on
9979:  edellyttää myös vanhusten mahdollisimman laa-           myös lakisääteisiä neuvotteluoikeuksia.
9980: jaa osallistumista itseään koskevaan päätöksen-              Suomessa ministerin ja eläkeläisjärjestöjen ta-
9981:  tekoon.                                                 paamiset on järjestetty tarvittaessa melko sään-
9982:     Kun väestön ikärakenne vanhenee, on yhä              nöllisesti kutsuperiaatteella. Järjestely ei ole kui-
9983:  tärkeämpää ottaa vanhuspoliittinen näkökulma            tenkaan riittävä, vaan tilanne vaatii vakiintu-
9984:  osaksi eri tahoilla toteutettavaa suunnittelua ja       neempia lakisääteisiä toimintamuotoja. Eläke-
9985:  päätöksentekoa. Tiivistäen voidaan todeta, että         läisjärjestöjen taholta on tuotu esille, että he ha-
9986:  tämän suunnitelman keskeisenä tavoitteena on            luavat vaikuttaa asioihin jo valmisteluvaiheessa
9987:  edistää kansainvälisesti hyväksytyn "yhteiskun-         ennen eduskuntakäsittelyä. Nyt eläkeläiset koke-,
9988:  ta kaikille" ("society for all") -periaatteen käy-      vat, että he eivät pääse vaikuttamaan niillä aree-
9989:  tännön toteutusta Suomessa. !kääntyneen väes-           noilla, joilla heidän asioistaan päätetään. Esi-
9990:  tön oikeudet ja hyvinvointi tulee turvata ensisi-       merkiksi eläkkeiden indeksitarkistuksista sovi-
9991:  jaisesti osana yhteiskunnan normaalia toimintaa         taan työmarkkinajärjestöjen kesken.
9992:  ja yleisiä järjestelmiä. Se on myös laadukkain ta ja        Eläkeläisjärjestöt ovat keskustelleet asiasta
9993:  kustannustehokkainta vanhuspolitiikkaa. Toi-            useaan otteeseen sosiaali- ja terveysministeriön
9994:  saalta vanheneminen, toimintakyvyn heikkene-            kanssa. Neuvottelut ovat johtaneet siihen, että
9995:   minen ja elinympäristön muuttuminen aiheutta-          ministeriössä on tunnustettu eläkeläisjärjestöjen
9996:   vat sellaisia erityisvaatimuksia vanhusten selviy-     vaatimus oikeutetuksi. Eläkeläisjärjestöjen ase-
9997:   tymiselle, että on tarpeellista määritellä myös        man parantamista ollaankin valmistelemassa.
9998: 
9999: 
10000:  260017
10001: 2                                            KK 612/1996 vp
10002: 
10003:     Sosiaali- ja terveysministeri Mönkäreenja elä-               Mihin toimenpiteisiin sosiaali- ja ter-
10004: keläisjärjestöjen välisessä tapaamisessa 24.10.               veysministeriö aikoo ryhtyä lakisääteisen
10005: 1995 järjestöt esittivät ministerille, että niiden ja         toimintamallin luomiseksi eläkeläisten
10006: STM:n välille luotaisiin pysyvä, säännöllinen,                vaikuttamismahdollisuuksien vakiinnut-
10007: kiinteät muodot omaava yhteydenpitomalli.                     tamiseksi,
10008: Tätä vartenjärjestöt ehdottivat, että STM ja elä-                onko sosiaali- ja terveysministeriössä
10009: keläisjärjestöt tekisivät yhteistyössä selvityksen            mietitty mahdollisuutta lisätä eläkeläis-
10010: siitä, miten yhteydenpito on järjestetty muissa               ten vaikuttamismahdollisuutta työeläke-
10011: Pohjoismaissa ja Keski-Euroopassa. Selvityksen                vakuutusyhtiöiden hallinnossa ja työ-
10012: jälkeen voitaisiin päättää Suomen oloihin sopi-               markkinaneuvotteluissa eläkeasioiden
10013: vasta mallista.                                               osalta,
10014:     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-                 missä aikataulussa uudistus on tarkoi-
10015: jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-            tus toteuttaa, sekä
10016: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-                  aikooko sosiaali- ja terveysministeriö
10017: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                       kuulla eläkeläisjärjestöjä uudistuksen
10018:                                                               valmisteluvaiheessa?
10019:      Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1996
10020: 
10021:                                          Pekka Kuosmanen /kok
10022:                                            KK 612/1996 vp                                              3
10023: 
10024: 
10025: 
10026: 
10027:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
10028: 
10029:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Huonoimpaan, unohdetuimpaan asemaan saat-
10030: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tavat jäädä heikkokuntoisimmat vanhukset ja
10031: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      heidän omaisensa.
10032: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pekka               Sosiaali- ja terveysministeriön näkemyksen
10033: Kuosmasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         mukaan väestön ikärakenteen vanhetessa on en-
10034: sen n:o 612:                                         tistä tärkeämpää ottaa vanhuspoliittinen näkö-
10035:                                                      kulma osaksi eri tahoilla toteutettavaa valmiste-
10036:           Mihin toimenpiteisiin sosiaali- ja ter-    lua ja päätöksentekoa. On tärkeää korostaa
10037:        veysministeriö aikoo ryhtyä lakisääteisen     ikääntyneiden ihmisten omaa panosta ja tietoi-
10038:        toimintamallin luomiseksi eläkeläisten        suutta vaikuttaa omaan elämäänsä. Tähän kuu-
10039:        vaikuttamismahdollisuuksien vakiinnut-        luvat yhteiskuntapolitiikan eri alueet; sosiaali- ja
10040:        tamiseksi,                                    terveyspolitiikan lisäksi esimerkiksi asuminen,
10041:           onko sosiaali- ja terveysministeriössä     liikenne, koulutus- ja kulttuuripalvelut. Niitä tu-
10042:        mietitty mahdollisuutta lisätä eläkeläis-     lee kehittää yhä tietoisemmin myös iäkkäämmän
10043:        ten vaikuttamismahdollisuutta työeläke-       väestön tarpeisiin.
10044:        vakuutusyhtiöiden hallinnossa ja työ-             Järjestöillä ja erilaisella omaehtoisella kansa-
10045:        markkinaneuvotteluissa eläkeasioiden          laistoiminnalla on tulevaisuudessa kasvava mer-
10046:        osalta,                                       kitys vanhuspolitiikan kokonaisuudessa. Sen
10047:           missä aikataulussa uudistus on tarkoi-     vuoksi on tärkeää, että julkinen sektori omalta
10048:        tus toteuttaa, sekä                           osaltaan huolehtii niiden toimintaedellytysten
10049:           aikooko sosiaali- ja terveysministeriö     turvaamisesta.
10050:        kuulla eläkeläisjärjestöjä uudistuksen            Vanhuspolitiikan haasteita ovat myös muun
10051:        valmistelu vaiheessa?                         muassa työelämän sopeutuminen ikääntyvään
10052:                                                      työvoimaan, terveiden ja toimintakykyisten elin-
10053:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         vuosien lisääminen, ikäihmisten toimeentulon
10054: vasti seuraavaa:                                     turvaaminen asunto- ja yhdyskuntapolitiikan ta-
10055:                                                      voitteiden toteuttamisessa sekä sosiaali- ja ter-
10056:    Sosiaali- ja terveysministeriössä on selvitetty   veyspalvelujen tuotantostrategioiden kehittämi-
10057: erilaisia tapoja eläkeläisjärjestöjen vaikutusmah-   nen.
10058: dollisuuksien parantamiseksi sosiaali- ja terveys-       Sosiaali-ja terveysministeriö selvittää parhail-
10059: ministeriön hallinnonalan lainsäädännön val-         laan mahdollisuutta asettaa laajapohjainen van-
10060: mistelussa.                                          huspoliittinen neuvottelukunta, jossa olisi eläke-
10061:    Kuten kysymyksestä ilmenee, ministeriöiden        läisjärjestöjen lisäksi muitakin etujärjestöjä sekä
10062: ja eläkeläisjärjestöjen edustajien tapaamisessa      eri hallinnonalojen edustus, kuin myös esimer-
10063: alkukeväällä 1996 käsiteltiin mahdollisuutta pe-     kiksi gerontologisen asiantuntemuksen edustaja.
10064: rustaa eläkeläisten asioita varten neuvottelukun-    Ministeriön tarkoituksena on neuvotella asiasta
10065: ta tai muu elin, jossa etukäteen ennen uudistuksia   myös eläkeläisjärjestöjen kanssa.
10066: säännönmukaisesti neuvoteltaisiin eläkeläisiä            Selvitysmies Louekosken muistiossa työeläke-
10067: koskevista hallituksen esityksistä ja muista heitä   yhtiöistä (STM 1996: 15) on käsitelty eläkeläisjär-
10068: koskevista päätöksistä.                              jestöjen vaikutusmahdollisuuksia työeläkeva-
10069:    !kääntyneen väestön oikeudet ja hyvinvointi       kuutusyhtiöiden hallinnossa. Nykyisen käytän-
10070: tulee turvata ensisijaisesti osana yhteiskunnan      nön mukaan vakuutettuja edustavat vakuutus-
10071: normaalia toimintaa ja yleisiä järjestelmiä. Elä-    yhtiöiden hallinnossa palkansaajajärjestöjen
10072: keläiset saavat äänensä kuuluviin edustuksellisen    edustajat. Mietinnön mukaan vakuutetulle on
10073: demokratian kautta. Toisaalta vanheneminen ja        tärkeää, että yhtiön toiminta jatkuu vakaana ja
10074: toimintakyvyn heikkeneminen aiheuttavat sellai-      sen kautta eläkesaatava on turvattu. Toisaalta on
10075: sia erityisvaatimuksia selviytymiselle, että voi-    otettava huomioon vakuutetuille nykyisen va-
10076:  daan tarvita myös muita vaikuttamisväyliä.          kuutusmaksun maksajana kuuluva vastuu yh-
10077: 4                                      KK 612/1996 vp
10078: 
10079: tiön menestyksestä. Kysymykseen eläkeläisjär-   den hallinnossa sekä muihin muistion ehdotuk-
10080: jestöjen edustuksesta työeläkevakuutusyhtiöi-   siin ministeriö ottaa kantaa kuluvana syksynä.
10081: 
10082:     Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1996
10083: 
10084:                                                 Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
10085:                                           KK 612/1996 vp                                               5
10086: 
10087: 
10088: 
10089: 
10090:                                       Tili Riksdagens Talman
10091: 
10092:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         hetsförmågan sådana speciella krav på hur man
10093: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande         reder sig att det också kan krävas andra påverk-
10094: medlem av statsrådet översänt följande av riks-     ningskanaler. Det är möjligt att de åldringar som
10095: dagsman Pekka Kuosmanen undertecknade               är i sämst skick och deras anhöriga är de som
10096: spörsmål n:o 612:                                   råkar i den sämsta, mest glömda positionen.
10097:                                                         Enligt social- och hälsovårdsministeriets syn-
10098:           Vilka åtgärder ämnar social- och häl-     sätt är det allt viktigare, i och med att befolkning-
10099:        sovårdsministeriet vidta för att skapa en    ens ålderstruktur blir allt äldre, att ta den åld-
10100:        på lagstiftning baserad verksamhetsmo-       ringspolitiska infallsvinkeln som en del av det
10101:        dell för att etablera pensionärernas på-     förberedande arbete och beslutsfattande som oli-
10102:        verkningsm öjligheter,                       ka instanser gör. Det är viktigt att poängtera de
10103:           har man på social- och hälsovårdsmi-      åldrandes egen insats och medvetenhet då det
10104:        nisteriet funderat på möjligheten att öka    gäller att påverka det egna livet. Tili detta hör
10105:        på pensionärernas påverkningsmöjlighe-       samhällspolitikens olika områden; förutom soci-
10106:        ter i administrationen av arbetspensions-    al- och hälsovårdspolitiken tili exempel boendet,
10107:        försäkringsbolagen och i arbetsmark-         trafiken, utbildnings- och kulturservicerna.
10108:        nadsförhandlingarna i fråga om pensio-       Dessa bör utvecklas allt målmedvetnare så att de
10109:        nerna,                                       också motsvarar den äldre befolkningens behov.
10110:           med viiken tidtabell ämnar man för-           Organisationer och olika slag av frivillig med-
10111:        verkliga reformen, samt                      borgaraktivitet har i framtiden en växande bety-
10112:           ämnar social- och hälsovårdsministe-      delse för åldringspolitiken som helhet. Därför är
10113:        riet höra pensionärsorganisationerna då      det viktigt att den offentliga sektorn å sin sida ser
10114:        det förbereder reformen?                     tili att det finns förutsättningar för sådan här
10115:                                                     verksamhet.
10116:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Viktiga utmaningar för åldringspolitiken är
10117: anföra följande:                                    också bland annat att anpassa arbetslivet tili den
10118:                                                     åldrande arbetskraften, att öka antalet friska och
10119:    Social- och hälsovårdsministeriet har utrett     funktionsdugliga år, att trygga äldre människors
10120: olika möjligheter att förbättra pensionärsorgani-   utkomst då det gäller att verkställa målen för
10121: sationernas påverkningsmöjligheter då det gäller    bostads- och samhällspolitiken samt att utveckla
10122: det förberedande lagstiftningsarbetet inom soci-    produktionsstrategierna för social- och hälso-
10123: al- och hälsovårdsministeriets förvaltningsområ-    vårdstjänsterna.
10124: de.                                                     Social- och hälsovårdsministeriet utreder som
10125:    Såsom det framgår av frågan behandlades i        bäst möjligheten att tillsätta en åldringspolitisk
10126: samband med mötet mellan ministerierna och          delegation med bred bas. Förutom pensionärsor-
10127: pensionärsorganisationerna våren 1996 möjlig-       gansiationerna skulle också andra intresseorga-
10128: heterna att grunda en delegation eller något an-    nisationer och förvaltningsområden vara repre-
10129: nat organ som skulle behandla pensionärernas        senterade, liksom också en representant med ge-
10130: angelägenheter och inom vilket man på förhand       riatrisk sakkunskap. Ministeriets avsikt är också
10131: före reformerna regelbundet skulle förhandla om     att förhandla om denna fråga med pensionärsor-
10132: sådana regeringspropositioner som berör pensio-     ganisationerna.
10133: närerna och andra beslut som berör dem.                 Pensionärsorganisationernas         påverknings-
10134:     Den ålderstigna befolkningens rättigheter och   möjligheter i administrationen av arbetspen-
10135: välfård bör tryggas i första hand som en del av     sionsförsäkringsbolagen har behandlats i utred-
10136: samhällets normala verksamhet och de allmänna       ningsman Louekoskis memorandum om arbets-
10137: systemen. Pensionärerna får sin röst hörd genom     pensionsbolagen (STM 1996:15). Enligt nuva-
10138: den representativa demokratin. Å andra sidan        rande praxis representeras de försäkrade i admi-
10139: förorsakar åldrandet och den nedsatta verksam-      nistrationen av försäkringsbolagen av represen-
10140: 6                                        KK 612/1996 vp
10141: 
10142: tanter för löntagarorganisationerna. Enligt be-      egenskap av dem som nu betalar försäkringsav-
10143: tänkandet är det viktigt för den försäkrade att      gifterna. Ministeriet tar ställning ännu i höst tili
10144: bolagets verksamhet fortsätter stabilt och att       frågan om pensionärsorganisationernas repre-
10145: pensionen på så sätt är tryggad. Å andra sidan       sentation i arbetspensionsförsäkringsbolagens
10146: bör man tai beaktande det ansvar för att bolagen     administration.
10147: är framgångsrika som hör tili de försäkrade i
10148:      Helsingforsden 3 oktober 1996
10149: 
10150:                                                    Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
10151:                                           KK 613/1996 vp
10152: 
10153: Kirjallinen kysymys 613
10154: 
10155: 
10156: 
10157: 
10158:                                   Raimo Holopainen /sd: Nuorten ajamien kuolonkolarien estämisek-
10159:                                      si tarvittavista toimenpiteistä
10160: 
10161: 
10162:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
10163: 
10164:    Viime aikoina ovat nuorten kuolonkolarit li-        Tilannetta ei pidä hyväksyä tällaisenaan, vaan
10165: sääntyneet hälyttävässä määrin. Lyhyellä aikaa      on ryhdyttävä toimiin nuorten lisääntyneiden
10166: jo yli 20 nuorta on menettänyt kolareissa henken-   kolareiden selvittämiseksi!
10167: sä. Yleisin syy on ollut roima ylinopeus. Kuole-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
10168: mantapausten johdosta menetämme korvaamat-          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10169: toman arvokasta pääomaa, ja osa nuorista vam-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10170: mautuu loppuiäkseen. Kuolonkolarit ovat aina        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10171: surullisia, olivatpa uhrit nuoria tai vanhoja.
10172: Nuorten kuolemat pysähdyttävät kuitenkin                      Mitä Hallitus aikoo tehdä nuorten li-
10173: miettimään, että mistä tämä on seurausta. Ovat-            sääntyneiden kolareiden alkusyiden sel-
10174: ko esikuvat malleina, vai johtuuko holtittomuus            vittämiseksi sekä kolareiden ja niissä ta-
10175: juurettomuudesta, työttömyydestä vai mistä?                pahtuvien kuolemantapausten ja vam-
10176:                                                            mautumisten estämiseksi?
10177: 
10178: 
10179:      Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1996
10180: 
10181:                                        Raimo Holopainen /sd
10182: 
10183: 
10184: 
10185: 
10186:  260017
10187: 2                                             KK 613/1996 vp
10188: 
10189: 
10190: 
10191: 
10192:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
10193: 
10194:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           män vuoden alussa voimaan tulleen kuljettajien
10195: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            ohjausjärjestelmän mukaan uudelle kuljettajalle
10196: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          lähetetään jo ensimmäisen liikennerikkomuksen
10197: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo               jälkeen varoituskirje. Jos liikennerikkomus tois-
10198: Holopaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-            tuu vuoden kuluessa, poliisin on yleensä määrät-
10199: sen n:o 613:                                             tävä kuljettaja määräaikaiseen ajokieltoon. Täl-
10200:                                                          löin myös ns. pysyvän ajokortin saaminen siirtyy.
10201:            Mitä Hallitus aikoo tehdä nuorten             Liikenneministeriö ja sisäasiainministeriö selvit-
10202:         lisääntyneiden kolareiden alkusyiden sel-        tävät yhteistyössä mahdollisuudet liittää ajokiel-
10203:         vittämiseksi sekä kolareiden ja niissä ta-       toa edeltävään vaiheeseen kuljettajan henki-
10204:         pahtuvien kuolemantapausten ja vam-              lökohtainen puhuttelu.
10205:         mautumisten estämiseksi?                            Osalla nuorista ovat kuitenkin elämänhallin-
10206:                                                          ta, asenteet ja arvot niin poikkeavat ja vinoutu-
10207:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             neet, ettei heihin voida juurikaan vaikuttaa em.
10208: vasti seuraavaa:                                         ohjauskeinoilla. Helsingin kaupungin nuori-
10209:                                                          soasiainkeskus on aloittanut liikenneministeriön
10210:     Liikenneturvallisuudesta vastuussa olevat vi-        rahoittamana kokeilun, jossa ongelmanuoret
10211: ranomaiset ja liikenneturvallisuustyötä tekevät          voivat suorittaa ajokortin pitempiaikaisen
10212: muut tahot ovat huolestuneena seuranneet usei-           kuntoutusjakson aikana. Näin pyritään parem-
10213: den nuorten kuolemaan johtaneiden onnetto-               paan elämänhallintaan ja antamaan nuorille
10214: muuksien kasautumista lyhyelle ajanjaksolle.             paremmat valmiudet normien mukaiseen
10215:     Vaikkakaan liikenneonnettomuuksissa kuol-            käyttäytymiseen myös liikenteessä.
10216: leiden nuorten lukumäärä ei tähän mennessä                   Autokoulu on hyvin lyhyt, mutta tärkeä jakso
10217: oleellisesti poikkea aiempien vuosien määristä ja        nuoren elämässä. Kokeneet liikenneopettajat
10218: vaikka onnettomuustyypit ja onnettomuuksien              näkevät usein opetuksen aikana, kenelle on myö-
10219: syyt (ylinopeus, alkoholi) ovat samankaltaisia           hemmin tulossa ongelmia liikenteessä, mutta
10220: kuin aiempina vuosina, tämän vuoden onnetto-             mahdollisuudet asenteiden ja käyttäytymisen
10221: muuskasaumalla saattaa olla oirearvoa nuorten            muuttamiseen ovat opetuksen aikana varsin ra-
10222: liikennekuolemien mahdollisesta lisääntymi-              jalliset. Liikenneministeriö onkin käynnistänyt
10223: sestä.                                                   tutkimushankkeita, joissa selvitetään mahdolli-
10224:     Lääneittäin toimivat liikenneonnettomuuk-            suuksia ottaa tämäkin huomioon kuljettajaope-
10225: sien tutkijalautakunnat selvittävät monipuoli-           tuksessa.
10226: sesti kuolemaan johtaneiden tieliikenneonnetto-              Liikenneministeriö seuraa tarkasti liiken-
10227: muuksien olosuhteet ja onnettomuuksiin vaikut-           neturvallisuustilanteen ja erityisesti nuorten on-
10228: taneet tekijät, joten erillisiin tutkimuksiin ei tässä   nettomuuksien määrän kehitystä. Eräänä mah-
10229: vaiheessa ole tarvetta. Lautakuntien raporttien          dollisuutena on otettava huomioon, että viimeai-
10230: valmistuttua voidaan tehdä tarkempiajohtopää-            kaiset vakavat onnettomuudet heijastavat nuor-
10231: töksiä em. onnettomuuksien syistä sekä ryhtyä            ten olosuhteissa tapahtuneita muutoksia, jolloin
10232: tarvittaessa samankaltaisten onnettomuuksien             tarvitaan laajaa yhteiskunnallista keskustelua ja
10233: ennaltaehkäisyyn.                                        kaikkien nuorison kanssa työskentelevien voi-
10234:     Nuorten kuljettajien normeista poikkeavaan           makasta panosta.
10235: liikennekäyttäytymiseen tulee puuttua heti. Tä-
10236: 
10237:      Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1996
10238: 
10239:                                                                   Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
10240:                                            KK 613/1996 vp                                              3
10241: 
10242: 
10243: 
10244: 
10245:                                        Tili Riksdagens Talman
10246: 
10247:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          re, som trädde i kraft fr.o.m. början av året, skall
10248: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          ett varningsbrev skickas tili en nybliven förare
10249: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      redan efter den första trafikförseelsen. Om trafik-
10250: dagsman Raimo Holopainen undertecknade               förseelsen upprepas under loppet av ett år, skall
10251: spörsmål nr 613:                                     polisen i allmänhet förelägga föraren i tilifålligt
10252:                                                      körförbud. Då förskjuts även tidpunkten då ett
10253:           Vad ämnar Regeringen göra för att          s.k. permanent körkort erhålls. Trafik- och inri-
10254:        reda ut de grundläggande orsakerna till       kesministeriet skall tillsammans reda ut vilka
10255:        ett ökat antal kollisioner med ungdomar       möjligheter som finns för att under tiden före
10256:        inblandade och för att hindra såväl kolli-    körförbudet föra ett enskilt samtai med föraren.
10257:        sioner som döds- och personskadeolyck-            Förmågan att handskas med sitt liv, attityder
10258:        or i samband med dem?                         och värden är dock hos en del av ungdomarna så
10259:                                                      avvikande och snedvridna att de knappast kan
10260:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        påverkas genom ovan nämnda styrmedel. Ung-
10261: anföra följande:                                     domscentralen i Helsingfors stad har inlett ett av
10262:                                                      trafikministeriet finansierat experiment inom vil-
10263:    Myndigheter som ansvarar för trafikssäker-        ket problemungdomar under en längre rehabili-
10264: heten och andra organ som är sysselsatta med         teringsperiod kan ta körkort. På detta sätt strä-
10265: trafiksäkerheten har med oro följt hur ungdo-        var man efter att ungdomarna skall behärska sitt
10266: mars dödsolyckor kumulerat under en kort peri-       liv bättre samt att ge ungdomarna bättre fårdig-
10267: od.                                                  heter att även i trafiken bete sig i enlighet med
10268:    Även om antalet unga som dödats i trafik-         gällande normer.
10269: olyckor hittilis inte avviker från antalet under         Bilskolan är en mycket kort men viktig fas i en
10270: tidigare år och även om olyckstyperna och            ung människas liv. Erfarna trafiklärare ser ofta
10271: -orsakerna (fortkörning, alkohol) liknar dessa       under undervisningen vem som senare kommer
10272: under tidigare år, kan anhopningen olyckor i år      att ha problem i trafiken, men möjligheterna att
10273: ha ett värde som symptom på eventuell ökning         ändra attityderna och beteendet under undervis-
10274: av ungdomars dödsolyckor.                            ningen är ytterst begränsade. Trafikministeriet
10275:    Trafikskadekommissionerna i länen undersö-        har startat undersökningsprojekt där möjlighe-
10276: ker ur olika aspekter föhållandena som lett tili     terna att uppmärksamma detta i förarundervis-
10277: dödsolyckorna i vägtrafiken och faktorerna som       ningen kartläggs.
10278: påverkat olyckorna, dvs. det finns inget behov av       Trafikministeriet följer noga med hur trafiksä-
10279: särskilda undersökningar i detta skede. Efter att    kerhetssituationen och antalet olyckor med unga
10280: kommissionsrapporterna blivit fårdiga kan när-       inblandade utvecklas. Som en möjlighet bör be-
10281: mare slutsatser dras om orsakerna tili ovan          aktas att den senaste tidens allvarliga olyckor
10282:  nämnda olyckor samt vid behov preventiva åt-        återspeglar ändringar som skett i ungdomars
10283:  gärder mot liknande olyckor vidtas.                 livsvillkor, vilket föranleder en bred samhällelig
10284:     Man skall genast ta fasta på sådant trafikupp-   diskussion med en intensiv insats från alla som
10285:  förande hos unga förare som avviker från nor-       arbetar med ungdomar.
10286:  merna. Enligt ett handledningsprogram för föra-
10287: 
10288:      Helsingfors den 2 oktober 1996
10289: 
10290:                                                                   Trafikminister Tuula Linnainmaa
10291:                                              KK 614/1996 vp
10292: 
10293: Kirjallinen kysymys 614
10294: 
10295: 
10296: 
10297: 
10298:                                     Raimo Holopainen /sd: Mielenterveyspotilaiden potilasmaksujen
10299:                                        alentamisesta
10300: 
10301: 
10302:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
10303: 
10304:     Mielenterveysongelmat ovat laman aikana ol-        suuden mukaan. On myös tiedossa, että sairaalat
10305: leet lisääntymään päin. Niinpä sairaalamaksut          tai kunnat tekevät maksusopimuksia, joiden
10306: ovat monesti kohtuuttomasti rasittaneet potilai-       maksuaikataulut ovat kohtuuttomia, ja uusi pai-
10307: den taloutta ja luoneet edelleen lisäpaineita mak-     neiden kierre on potilaalla edessä.
10308: sujen hoidosta. Esim. kuukauden sairaalassaolo            On myös asiantuntijoiden taholta esitetty, että
10309: maksaa 3 750 mk. Jos on pieni eläke, esim. 2 500       pakkohoitotapauksissa sairaalamaksut tulisi
10310: mk, eikä ole maksukykyä, vaikka maksuhalua             poistaa kokonaisuudessaan, koska potilas ei ole
10311: olisikin, jäävät rästit pakkoperintään. Jos ulos-      voinut vaikuttaa maksun syntymiseen miten-
10312: otossa todetaan, ettei ulosmittauskelpoisia tuloja     kään.
10313: tai varallisuutta löydy, asia ratkeaa sillä. Mutta        Maksujen porrastus voisi olla esim. sellainen,
10314: sairaalapalveluja käyttäneen potilaan olo ei hel-      ettei alle 3 000 mk:n eläkkeen tai muun pienen
10315: potu lopullisesti. Rästit pysyvät. Jos esim. nuori     tulon omaaviita perittäisi potilasmaksua ollen-
10316: opiskelija toipumisensajälkeen haluaisi opiskele-      kaan, 3 001-5 000 mk:n välillä maksu olisi 60-
10317: maan, ovat ulosottorästit luottotiedoissa, eikä        70 mk ja 5 000 mk:sta ylöspäin voisi olla normaa-
10318: ole puhettakaan, että opintolainaa tai muuta tu-       limaksu. Sitten on myös perätty, miksi ilmais-
10319: kea tippuisi. Maine on tahriintunut, vaikka itse ei    lääkkeistäkin peritään 25 mk:n apteekkimaksu?
10320: olekaan voinut sairaudelleen mitään. Sama kos-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10321:  kee vanhempiakin potilaita. Rästien kertyminen        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10322:  masentaa entisestäänkin mielenterveyspalveluja        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10323:  käyttäneitä, ja he sairastuvat yhä uudelleen. Jos     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10324:  taas on pahimmoilleen omaisuutta, joutuu ulos-
10325:  ottomies sen realisoimaan. Se ei tule yhteiskun-                 Mitä Hallitus aikoo tehdä mielenter-
10326:  nalle halvaksi. Sairauden tai toipumisen aikana              veyspotilaiden potilasmaksujen kohtuul-
10327:  pitäisi realisointi- ym. ulosottotoimet kieltää ko-          listamiseksija niiden aiheuttamien uusien
10328:  konaan.                                                      paineiden estämiseksi?
10329:     Asia olisi korjattu yksinkertaisesti sillä, että
10330:  potilasmaksuja porrastettaisiin tulojen ja varalli-
10331: 
10332:      Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1996
10333: 
10334:                                          Raimo Holopainen /sd
10335: 
10336: 
10337: 
10338: 
10339: 260017
10340: 2                                         KK 614/1996 vp
10341: 
10342: 
10343: 
10344: 
10345:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
10346: 
10347:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      edellytykset tai huollolliset näkökohdat huo-
10348: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       mioon ottaen siihen on syytä. Käytännössä
10349: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     useimmat kunnat ja kuntayhtymät perivät lähes
10350: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo          aina asetuksen enimmäisrajan mukaisen mak-
10351: Holopaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       sun. Nämä maksut saattavat joskus ylittää poti-
10352: sen n:o 614:                                        laan maksukyvyn ja joudutaan turvautumaan
10353:                                                     toimeentulotukeen. Näin on käynyt erityisesti
10354:            Mitä Hallitus aikoo tehdä mielenter-     lyhytaikaisessa psykiatrisessa laitoshoidossa.
10355:        veyspotilaiden potilasmaksujen kohtuul-         Pitkäaikaisessa laitoshoidossa peritään myös
10356:        listamiseksi ja niiden aiheuttamien uusien   psykiatrisilta potilailta maksukyvyn mukaan
10357:        paineiden estämiseksi?                       määräytyvä maksu, joka voi olla enintään 80
10358:                                                     prosenttia hoidossa olevan kuukausitulosta. Pit-
10359:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        käaikaisessa laitoshoidossa olevaksi katsotaan
10360: vasti seuraavaa:                                    laitoshoidon alkamisesta lukien sellainen henki-
10361:                                                     lö, jonka laitoshuollon voidaan arvioida kestä-
10362:    Terveydenhuollossa perittävät maksut mää-        vän pitempään kuin kolme kuukautta.
10363: räytyvät kunnallisissa palveluissa asiakasmaksu-       Voimassa oleva lainsäädäntö antaa siis kun-
10364: lain ja -asetuksen perusteella. Asiakasmaksulais-   nalle ja kuntayhtymälle mahdollisuuden periä
10365: sa mainitaan ne terveyspalvelut, jotka ovat käyt-   myös lyhytaikaisessa psykiatrisessa hoidossa ole-
10366: täjille maksuttomia, ja asetuksessa on lisäksi      valta sellaisen asiakasmaksun, joka vastaa asiak-
10367: määritelty enimmäisrajoja eräille maksullisille     kaan toimeentuloedellytyksiä. Koska näin ei
10368: palveluille. Kunta tai kuntayhtymä päättää mak-     näytä aina tapahtuvan, sosiaali- ja terveysminis-
10369: sun suuruudesta, ja maksu voi olla tietysti enim-   teriössä valmistellaan muutoksia asiakasmaksu-
10370: mäismäärää pienempikin.                             asetukseen psykiatrisen laitoshoidon maksujen
10371:     Asiakasmaksulain mukaan kunta tai kunta-        suhteen sekä vuotuisen asiakasmaksukaton ai-
10372: yhtymä voi päättää, että potilaalta voidaan asia-   kaansaamiseksi avosairaanhoidon ja lyhytaikai-
10373: kasmaksu jättää perimättä tai sitä voidaan alen-    sen laitoshoidon maksuille.
10374: taa,jos henkilön elatusvelvollisuus, toimeentulo-
10375:      Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1996
10376: 
10377:                                                                  Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
10378:                                          KK 614/1996 vp                                             3
10379: 
10380: 
10381: 
10382: 
10383:                                       Tili Riksdagens Talman
10384: 
10385:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    därtill med beaktande av den betalningsskyldiges
10386: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-     försörjningsplikt eller utkomstmöjligheter eller
10387: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-   vårdsynpunkter. 1 praktiken uppbär de flesta
10388: man Raimo Holopainen undertecknade spörs-          kommuner och samkommuner så gott som alltid
10389: mål nr 614:                                        den högsta avgift som tillåts enligt förordningen.
10390:                                                    Dessa avgifter kan ibland överstiga patientens
10391:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     betalningsförmåga så att han blir tvungen att ty
10392:        ta för att jämka patientavgifterna för      sig tili utkomststöd. Detta har förekommit i syn-
10393:        mentalvårdspatienter och förhindra de       nerhet inom den kortvariga psykiatriska an-
10394:        nya orosmoment som avgifterna åsamkar       staltsvården.
10395:        dem?                                            För långvarig anstaltsvård uppbärs också av
10396:                                                    psykiatriska patienter en avgift som bestäms en-
10397:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      ligt betalningsförmågan. A vgifterna kan uppgå
10398: anföra följande:                                   tili högst 80 % av patientens månadsinkomster.
10399:                                                    Som en person i långvarig anstaltsvård anses den
10400:    De avgifter som uppbärs inom hälsovården        vars anstaltsvård beräknas pågå längre än tre
10401: bestäms i fråga om korumunala tjänster enligt      månader, räknat från det anstaltsvården började.
10402: lagen och förordningen om klientavgifter inom          Den gällande lagstiftningen ger kommunerna
10403: social- och hälsovården. 1 klientavgiftslagen      och samkommunerna sålunda möjlighet att även
10404: nämns de hälsovårdstjänster som är avgiftsfria     av en person i kortvarig psykiatrisk anstaltsvård
10405: för användarna och i förordningen ges dessutom     uppbära en klientavgift som motsvarar klientens
10406: maximigränserna för vissa avgiftsbelagda tjäns-    utkomstförutsättningar. Eftersom denna princip
10407: ter. Kommunerna och samkommunerna beslu-           inte alltid tycks följas, håller man inom social-
10408: tar om avgifternas storlek. A vgifterna kan för-   och hälsovårdsministeriet på att bereda ändring-
10409: stås också vara mindre än de högsta tillåtna av-   ar i klientavgiftsförordningen dels vad gäller av-
10410: gifterna.                                          gifterna för psykiatrisk anstaltsvård, dels för att
10411:    Enligt klientavgiftslagen kan kommunen eller    få tili stånd en övre gräns för det belopp som
10412: samkommunen besluta att en klientavgift kan        årligen får uppbäras i klientavgift inom den öpp-
10413: efterskänkas eller nedsättas, om det finns skäl    na vården och kortvariga anstaltsvården.
10414: 
10415:      Helsingforsden 1 oktober 1996
10416: 
10417:                                                                  Minister Terttu Huttu-Juntunen
10418:                                               KK 615/1996 vp
10419: 
10420: Kirjallinen kysymys 615
10421: 
10422: 
10423: 
10424: 
10425:                                     Päivi Räsänen /skl: Lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista tuo-
10426:                                         mittavista rangaistuksista
10427: 
10428: 
10429:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
10430: 
10431:     Lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista          poja, esimerkiksi vaihtoehtona osalle ehdotto-
10432: annetut rangaistukset ovat olleet yleisen oikeus-       masta vankeusrangaistusajasta tarkkaa avoval-
10433: tajun vastaisesti varsin lieviä, ja näitäkin rangais-   vontaa säännöllisen kuntoutuksenja kemiallisen
10434: tusaikoja on ennenaikaisesti lyhennelty, vaikka         kastraation turvin.
10435: tiedetään, että neljä viidestä pedofiilista ilman          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
10436: tehokasta kuntoutusta ja tarkkaa valvontaa uu-          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10437: sii rikoksensa vapauteen päästyään. Esimerkiksi         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10438: viime viikkoina on saanut julkisuutta tapaus,           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10439: jossa jo aiemmin vastaavasta rikoksesta tuomittu
10440: miesopettaja sai käräjäoikeudessa kahden vuo-                     Aikooko Hallitus puuttua lapsiin koh-
10441: den ehdollisen vankeusrangaistuksen käytet-                    distuneisiin seksuaalirikoksiin syyllisty-
10442: tyään kolmeatoista pientä oppilastaan hyväk-                   neiden rankaisemiskäytäntöön lainsää-
10443: seen. Vasta hovioikeus muutti vankeuden ehdot-                 däntöteitse esimerkiksi kehittämällä pa-
10444: tomaksi. Muissa maissa on kehitetty myös pedo-                 remmin lasta suojelevia pedofiilien ran-
10445: fiilirikollisille paremmin soveltuvia rangaistusta-            gaistuksia, kuntoutusta ja valvontaa?
10446: 
10447:      Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1996
10448:                                             Päivi Räsänen /skl
10449: 
10450: 
10451: 
10452: 
10453: 260017
10454: 2                                         KK 615/1996 vp
10455: 
10456: 
10457: 
10458: 
10459:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
10460: 
10461:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      Hallitus ei voi puuttua rangaistuskäytäntöön yk-
10462: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       sittäisissä tapauksissa. Tuomioistuimet määrää-
10463: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     vät rangaistukset noudattaen sitä rangaistusas-
10464: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Rä-      teikkoa, mikä kustakin rikoksesta on säädetty.
10465: säsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o      Rikoslaissa säädetään myös yleisistä rangaistus-
10466: 615:                                                ta mitattaessa noudatettavista periaatteista sekä
10467:                                                     rangaistuksen koventamis- ja lieventämisperus-
10468:           Aikooko Hallitus puuttua lapsiin koh-     teista. Osana rikoslain kokonaisuudistusta on
10469:        distuneisiin seksuaalirikoksiin syyllisty-   vireillä seksuaalirikoksia koskevan lainsäädän-
10470:        neiden rankaisemiskäytäntöön lainsää-        nön uudistaminen. Sitä koskeva hallituksen esi-
10471:        däntöteitse esimerkiksi kehittämällä pa-     tys annetaan eduskunnan käsiteltäväksi kuluvan
10472:        remmin lasta suojelevia pedofiilien ran-     syksyn aikana. Esitykseen sisältyvistä ehdotuk-
10473:        gaistuksia, kuntoutusta ja valvontaa?        sista on jo julkisuudessa käyty keskustelua ja
10474:                                                     esitetty eri suuntiin meneviä käsityksiä uudistet-
10475:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tavista säännöksistä. Oikeusministeriön tarkoi-
10476: vasti seuraavaa:                                    tuksena on ennen esityksen antamista lokakuun
10477:                                                     24 päivänä järjestää aiheesta tiedotustilaisuus,
10478:    Suomen Hallitusmuodon mukaan tuomioval-          johon muun muassa kansanedustajille tarjotaan
10479: taa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet.        tilaisuus osallistua.
10480: 
10481:      Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1996
10482: 
10483:                                                                   Oikeusministeri Kari Häkämies
10484:                                              KK 615/1996 vp                                              3
10485: 
10486: 
10487: 
10488: 
10489:                                          Tili Riksdagens Talman
10490: 
10491:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        da fall. Domstolarna dömer ut straff med iaktta-
10492: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-         gande av den straffska1a som har stadgats för
10493: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-       respektive brott. 1 strafflagen stadgas också om
10494: man Päivi Räsänen undertecknade spörsmål nr            de allmänna principer som skall iakttas vid straff-
10495: 615:                                                   mätning samt om straffskärpnings- och straff-
10496:                                                        lindringsgrunderna. Som en del av totalrevide-
10497:           Ämnar Regeringen ingripa i bestraff-         ringen av strafflagstiftningen är en revidering av
10498:        ningspraxis i fråga om personer som har         lagstiftningen om sexualbrott som bäst aktuell.
10499:        gjort sig skyldiga tili sexualbrott mot barn    En regeringsproposition om detta kommer att
10500:        och i lagstiftningsväg t.ex. genom att ut-      avlåtas tili riksdagen under hösten. 1 offentlighe-
10501:        veckla straff och rehabilitering för och        ten har det redan förts en debatt om de förslag
10502:        övervakning av pedofiler för att bättre         som kommer att ingå i propositionen, och man
10503:        skydda barnen?                                  har framfört i o1ika riktningar gående åsikter om
10504:                                                        de stadganden som skall revideras. Före proposi-
10505:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          tionen avlåts har justitieministeriet för avsikt att
10506: anföra följande:                                       den 24 oktober ordna ett informationstillfålle om
10507:                                                        denna fråga. Bl.a. riksdagsmännen kommer att
10508:   Enligt Regeringsformen för Finland handhas           ges en möjlighet att deltaidetta informationstill-
10509: den dömande makten av oberoende domstolar.             fålle.
10510: Regeringen kan inte ingripa i straffpraxis i enskil-
10511:      Helsingfors den 4 oktober 1996
10512:                                                                       Justitieminister Kari Häkämies
10513:                                             KK 616/1996 vp
10514: 
10515: Kirjallinen kysymys 616
10516: 
10517: 
10518: 
10519: 
10520:                                    Päivi Räsänen /skl: Seksipuhelinpalvelulinjojen käytön rajoittami-
10521:                                        sesta
10522: 
10523: 
10524:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
10525: 
10526:    YK:n lapsen oikeuksien komitea antoi tänä          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10527: vuonna huomautuksen Suomelle seksipuhelin-            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10528: palvelulinjoista, joihin lapsilla on vapaa pääsy.
10529: Pedofiilit ovat tunnetusti käyttäneet näitä linjoja             Aikooko Hallitus edistää hanketta,
10530: hyväkseen soimiessaan kontakteja lapsiin. Kon-               jolla seksipuhelinlinjojen käyttö rajoitet-
10531: taktilinjoilla ei yleensä ole mahdollisuutta valvoa          taisiin puhelinliittymän haltijan ja telelai-
10532: soittajien ikää, eikä käytössä oleva estojärjestel-          toksen keskinäiseen sopimukseen poh-
10533: mä ole käytännössä kyennyt torjumaan lapsiin                 jautuvaksi, jollaista käytäntöä kannatta-
10534: kohdistuvia haittoja.                                        van linjauksen oikeusministeriö on jo
10535:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           aiemmin ottanut?
10536: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10537:      Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1996
10538: 
10539:                                            Päivi Räsänen /skl
10540: 
10541: 
10542: 
10543: 
10544:  260017
10545: 2                                           KK 616/1996 vp
10546: 
10547: 
10548: 
10549: 
10550:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
10551: 
10552:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Mikäli maksullisiin lisäpalveluihin sovellettai-
10553: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          siin liian kaavamaisia ratkaisuja, käyttäjiltä pois-
10554: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        tuisivat myös hyödylliset palvelut. Palvelun tar-
10555: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Rä-         joajat voisivat kiertää kotimaiset esteet siirtämäl-
10556: säsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         lä palvelujen tarjonnan ulkomaille, jolloin näi-
10557: 616:                                                   den lisäarvopalvelujen maksut näkyisivät tavan-
10558:                                                        omaisina ulkomaanliikenteen telemaksuina pu-
10559:           Aikooko Hallitus edistää hanketta,           helinlaskuissa.
10560:        jolla seksipuhelinlinjojen käyttö rajoitet-        Telelaitokset ovat digitalisoinnin valmistuttua
10561:        taisiin puhelinliittymän haltijan ja telelai-   ottaneet käyttöön uuden numeroinnin mukaiset
10562:        toksen keskinäiseen sopimukseen poh-            estojärjestelmät,joilla puhelimeen voidaan saada
10563:        jautuvaksi, jollaista käytäntöä kannatta-       numeroryhmittäin valikoiva esto ja voidaan siten
10564:        van linjauksen oikeusministeriö on jo           estää puhelimen käyttö haluttuihin palveluihin
10565:        aiemmin ottanut?                                soittamiseen ja siten ehkäistä esimerkiksi seksi-
10566:                                                        palvelunumeroihin soittaminen. Liikenneminis-
10567:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           teriön pyrkimyksenä on ollut pitää estojärjestel-
10568: vasti seuraavaa:                                       mistä kaikille puhelimen käyttäjille koituva lisä-
10569:                                                        lasku mahdollisimman pienenä.
10570:    Televerkkojen lisätoiminteiden avulla voi-             Oikeusministeriön asettama seksin avulla käy-
10571: daan tarjota nykyisin puhelinpalveluja, joiden         tävää kauppaa selvittävä toimikunta piti eräänä
10572: laskutuksen telelaitokset ovat sopimuksenvarai-        mahdollisuutena siirtyä puhelinliittymän halti-
10573: sesti ottaneet hoitaakseen telelaskutuksen muka-       jan ja palvelujen tarjoajan välisen sopimuksen
10574: na. Lainsäädäntömme kannalta on todettava,             perusteella tarjottaviin palveluihin. Oikeusmi-
10575: että tällainen maksullinen puhelinpalvelu ei ole       nisteriö ei ole ottanut kantaa toimikunnan mieli-
10576: telepalvelu, eikä niin muodoin ole erikseen sää-       piteeseen.
10577: deltyä toimintaa.                                          Vastaavanlaatuisia ongelmia on esiintynyt
10578:     Suomessa on käytössä tällä hetkellä noin           myös muiden verkkojen kuin puhelinverkon
10579: 5 000 erilaista maksullista palvelunumeroa.            kautta tarjottavissa lisäpalveluissa ja myös muis-
10580: Enemmistö niistä tarjoaa yhteiskunnallisesti hy-       sa maissa kuin Suomessa. Asiasta ollaan valmis-
10581: väksyttäviä ja hyödyllisiksi koettuja palveluja.       telemassa EU :n piirissä kiireellistä raporttia mar-
10582: Esimerkkeinä näistä ovat lippujen varauspalve-         raskuussa pidettävään ministerineuvoston ko-
10583: lut, aikatauluneuvonnat ja vastaavat. Näiden           koukseen.
10584: palvelujen kehittymistä ei tulisi haitata, koska ne       Liikenneministeriö katsoo, että alan kehitystä
10585: helpottavat ihmisten asiointia ja vapauttavat          ohjattaessa on muistettava myös sananvapauden
10586: fyysiseltä liikkumiselta laajassa ja harvaan asu-      ja elinkeinovapauden periaatteet ja vasta erittäin
10587: tussa maassamme.                                       laajan ja kattavan yhteiskunnallisen ja myös kan-
10588:    Vähemmistö palveluista, noin 25-35 %, on            sainvälisen keskustelun tuloksena voitaisiin ryh-
10589: luonteeltaan sellaisia, että niitä voidaan mahdol-     tyä laajempiin toimiin kansalaisten oikeuksien
10590: lisesti pitää yhteiskunnallisesti arveluttavina tai    rajoittamiseksi tavalla, joka voitaisiin käsittää
10591: jopa tuomittavina. Puhelinverkon avoimuudesta          myös hallituksen harjoittamaksi viestinnän sen-
10592: johtuen myös lapset voivat soittaa niihin.             suroinniksi.
10593: 
10594:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1996
10595: 
10596:                                                                  Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
10597:                                              KK 616/1996 vp                                              3
10598: 
10599: 
10600: 
10601: 
10602:                                          Tili Riksdagens Talman
10603: 
10604:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           Om alltför schematiska lösningar tillämpades
10605: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         på de avgiftsbelagda tilläggstjänsterna, skulle
10606: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       användarna berövas också de nyttiga tjänsterna.
10607: man Päivi Räsänen undertecknade spörsmål nr            Tjänsteproducenterna kunde kringgå hindren i
10608: 616:                                                   hemlandet genom att flytta sitt tjänsteutbud tili
10609:                                                        utlandet, varvid avgifterna för dessa mervärdes-
10610:            Ämnar Regeringen främja ett sådant          tjänster i telefonräkningen skulle synas som nor-
10611:        projekt genom vilket användningen av            mala teleavgifter för utlandssamtal.
10612:        sextjänster per telefon skulle begränsas           Teleinrättningarna har efter digitaliseringen
10613:        till att basera sig på ömsesidiga avtal mel-    tagit i bruk spärrsystem som är anpassade tili de
10614:        lan telefonabonnent och teleinrättning,         nya numren och genom vilka telefonen kan spär-
10615:        vilket justitieministeriet redan tidigare ta-   ras för valfria nummergrupper. Abonnenten kan
10616:        git ställning för?                              därmed förhindra att telefonen används tili att
10617:                                                        ringa upp vissa tjänster och sålunda förebygga
10618:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          samtai tili t.ex. sextjänsternas nummer. Trafik-
10619: anföra följande:                                       ministeriets syfte har varit att den tilläggsräkning
10620:                                                        som spärrsystemen förorsakar telefonanvändar-
10621:     Med hjälp av tilläggsfaciliteter i telenäten kan   na skall vara så liten som möjligt.
10622: man nuförtiden erbjuda telefontjänster för vilka          Den kommission som justitieministeriet till-
10623: teleinrättningarna enligt avtal har åtagit sig att     satte för att utreda sexhandeln ansåg detvara ett
10624: sköta debiteringen i samband med teledebitering-       alternativ att övergå tili tjänster som erbjuds på
10625: en. Med tanke på vår lagstiftning kan man notera       basis av avtal mellan den som erbjuder tjänsterna
10626: att en dylik avgiftsbelagd telefontjänst inte är       och telefonabonnenten. Justitieministeriet har
10627: någon teletjänst och sålunda inte är en verksam-       inte tagit ställning tili kommissionens åsikt.
10628: het som regleras särskilt.                                Liknande problem har framkommit också i
10629:     I vårt land finns för närvarande ca 5 000 olika    samband med tilläggstjänster som erbjuds ge-
10630: avgiftsbelagda servicenummer. Största delen av         nom andra nät än telefonnätet och även i andra
10631: dessa erbjuder tjänster som ur samhällets synvin-      Iänder än Finland. En brådskande rapport i ären-
10632: kel är godtagbara och nyttiga. Som exempel kan         det är under beredning i EU-kretsar inför minis-
10633: nämnas reservering av biljetter samt tidtabellsin-     terrådets möte i november.
10634: formation och liknande. Utvecklingen av dessa             Trafikministeriet anser att man vid styrningen
10635: tjänster borde inte förhindras, eftersom de gör        av utvecklingen på området även bör hålla prin-
10636: det lättare för människorna att uträtta ärenden        ciperna om yttrandefrihet och näringsfrihet i
10637:  och befriar dem från att behöva förflytta sig         minnet och att man först som ett resultat av en
10638: fysiskt i vårt vidsträckta och glesbebyggda land.      mycket omfattande samhällelig och även inter-
10639:     En liten del av tjänsterna, ca 25-35 %, är tili    nationell debatt kan vidta mera omfattande åt-
10640:  sin natur sådana att de ur samhällets synvinkel       gärder för att begränsa medborgarnas rättigheter
10641:  kan anses vara betänkliga eller t.o.m. förkastliga.   på ett sätt som också kunde uppfattas som en av
10642:  På grund av telefonnätets allmänna tillgänglighet     regeringen bedriven censur av kommunikatio-
10643:  kan också barn ringa upp dessa nummer.                nen.
10644: 
10645:      Helsingforsden 21 oktober 1996
10646: 
10647:                                                                     Trafikminister Tuula Linnainmaa
10648:                                              KK 617/1996 vp
10649: 
10650: Kirjallinen kysymys 617
10651: 
10652: 
10653: 
10654: 
10655:                                     Pia Viitanen /sd ym.: Nuorelle maksetun työmarkkinatuen takaisin-
10656:                                         perinnästä
10657: 
10658: 
10659:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
10660: 
10661:    Kuluvan vuoden alussa voimaan tullut työ-           rauksena on mahdollista kohtuullistaa takaisin-
10662: markkinatukilain muutos jätti alle 20-vuotiaat         perittävää summaa. Edellä kuvatuissa tilanteissa
10663: ammattikouluttamattomat nuoret työmarkkina-            on nuorten oikeusturvan kannalta selvää, että
10664: tuen ulkopuolelle. Kun lakiesitystä eduskunnas-        kohtuullistamiseen päädytään. Tämän vuoksi
10665: sa käsiteltiin, käytiin runsaasti keskustelua niistä   onkin ehdottoman tärkeää huolehtia siitä, että
10666: vaaroista, mitä uudistus mahdollisesti toisi mu-       näin tapahtuu, sekä siitä, että nuori on tietoinen
10667: kanaan. Huolen aiheita olivat työvoimaviran-           mahdollisuudestaan       kohtuullistamismenette-
10668: omaisten resurssit toteuttaa uudistus nopealla         lyyn.
10669: aikataululla sekä nuorten saama uuden tilanteen           Ensi vuoden alussa työmarkkinatuen ikäraja
10670: edellyttämä riittävä informaatio ja yksilökohtai-      nousee edelleen 25 vuoteen. Tällöin on tärkeää,
10671: nen opastus.                                           ettei kuvatun kaltaisia tilanteita enää pääse syn-
10672:    Lainmuutoksen täytäntöönpano, nuoren saa-           tymään. Lisäksi on huolehdittava, että kaikilla
10673: ma informaatio ja opastus sekä viranomaisten           paikkakunnilla päästään toimivaan nuorten in-
10674: välinen tiedonkulku, on vaihdellut paikoittain.        formointiin ja ohjaukseen.
10675: Eduskunnassa esitetyt epäilyt ovat useissa ta-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
10676: pauksissa osoittautuneet aiheellisiksi. On ilmen-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
10677: nyt tapauksia, joissa työvoimatoimikunnan lau-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
10678: sunto on tullut Kelaan vasta heinäkuussa sillä         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10679: seurauksella, että nuorille oli ehditty maksaa ai-
10680: heettomasti työmarkkinatukeajopa puolen vuo-                     Aikooko Hallitus turvata sen, että vi-
10681: den ajan. Summat on päätetty periä takaisin.                  ranomaisten hitaudesta johtuvaa työ-
10682:    Nuori siis on tilanteessa, jossa viranomaisen              markkinatuen takaisinperintää kohtuul-
10683: hitauden vuoksi hän on velvoitettu maksamaan                  listetaan, sekä
10684: varsin suureksi kertyneitä summia takaisin kor-                  miten Hallitus aikoo turvata nuorille
10685: kokuluineenjopa toistakymmentätuhatta mark-                   annetun informaation ja opastuksen riit-
10686: kaa.                                                          tävyyden sekä viranomaisten välisen tie-
10687:    Tämänkaltaisia tilanteita varten on luotu koh-             donkulun toimivuuden työmarkkinatuen
10688: tuullistamismenettely,jossa valitusprosessin seu-             ikärajan noustessa 25 vuoteen?
10689: 
10690:      Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1996
10691: 
10692:           Pia Viitanen /sd                Tarja Filatov /sd              Johannes Koskinen /sd
10693:           Säde Tahvanainen /sd            Raimo Mähönen /sd              Arja Ojala /sd
10694:                                           Toimi Kankaanniemi /skl
10695: 
10696: 
10697: 
10698: 
10699: 260017
10700: 2                                         KK 617/1996 vp
10701: 
10702: 
10703: 
10704: 
10705:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
10706: 
10707:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     markkinatuki voidaan kuitenkin jättää joko ko-
10708: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       konaan tai osittain takaisin perimättä,jos se kat-
10709: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-    sotaan kohtuulliseksi ja tuen maksamisen ei ole
10710: le jäsenelle kansanedustaja Pia Viitasen ym. näin   katsottava johtuneen hakijan vilpillisestä menet-
10711: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 617:            telystä tai törkeästä tuottamuksesta tai jos liika-
10712:                                                     maksun määrä on vähäinen.
10713:           Aikooko Hallitus turvata sen, että vi-       Ratkaisun takaisinperinnästä tai siitä luopu-
10714:        ranomaisten hitaudesta johtuvaa työ-         misesta tekee ensiasteena kansaneläkelaitoksen
10715:        markkinatuen takaisinperintää kohtuul-       paikallistoimisto, jonka antamasta päätöksestä
10716:        listetaan, sekä                              hakija voi valittaa työttömyysturvalautakuntaan
10717:           miten Hallitus aikoo turvata nuorille     ja edelleen vakuutusoikeuteen. Työttömyystur-
10718:        annetun informaation ja opastuksen riit-     valautakunnan ja vakuutusoikeuden ratkaisu-
10719:        tävyyden sekä viranomaisten välisen tie-     käytännössä takaisinperinnästä on lähtökohtai-
10720:        donkulun toimivuuden työmarkkinatuen         sesti luovuttu siltä osin, kun kyseessä on ollut
10721:        ikärajan noustessa 25 vuoteen?               viranomaisen virheestä tai laiminlyönnistä joh-
10722:                                                     tunut liikamaksu. Katsoisinkin tilanteessa, jossa
10723:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        liikamaksu on aiheutunut siitä, ettei työvoima-
10724: vasti seuraavaa:                                    poliittista lausuntoa ole toimitettu ajallaan etuu-
10725:                                                     den maksajalle, olevan perusteet takaisinperin-
10726:    Kuluvan vuoden alusta alle 20-vuotiaiden         nästä luopumiseen joko osittain tai kokonaan.
10727: ammattikouluttamattomien nuorten oikeutta               Voimassa olevan, alle 20-vuotiaisiin nuoriin
10728: työttömyysaikaiseen työmarkkinatukeen on ra-        kohdistuvan työmarkkinatukirajoituksen edus-
10729: joitettu. Rajoituksen keskeisenä sisältönä on se,   kuntakäsittely päättyi joulukuussa 1995 ja laki
10730: että henkilön tulee säilyttääkseen oikeutensa       tuli voimaan, kuten edellä on todettu, 1.1.1996.
10731: työttömyysaikaiseen työmarkkinatukeen hakeu-        Erittäin kiireellisen aikataulun johdosta uudis-
10732: tua hänelle soveltuvaan ammatilliseen koulutuk-     tuksen piiriin tulleiden nuorten työnhakijoiden
10733: seen. Mainitun sääntelyn tavoitteena on kannus-     informointi ei ollut mahdollista siinä laajuudessa
10734: taa nuoria ammattikouluttamattomia henkilöitä       kuin olisi ollut toivottavaa. Työhallinnon osalta
10735: parantamaan aktiivisesti omaa työmarkkinakel-       informaation jakamista vaikeutti se, että suurin
10736: poisuuttaan. Tämän kautta onkin pystytty mer-       osa niistä ikäluokista,joihin uudistus tämän vuo-
10737: kittävästi alentamaan ammattikoulutuksen            den alusta kohdistui, oli vielä yleissivistävässä
10738: puutteesta johtuvaa nuorisotyöttömyyttä. Ensi       koulutuksessa, eikä siten pääsääntöisesti tullut
10739: vuoden alusta edellä kuvattu sääntely laajenee      osalliseksi työvoimatoimistojen kautta annetus-
10740: koskemaan alle 25-vuotiaita ammatillista koulu-     ta tiedotuksesta. Oppilaitoksissa olleiden nuor-
10741: tusta vailla olevia nuoria.                         ten osalta tiedotuksesta vastasi pääosin opetus-
10742:    Seurauksena soveltuvaan koulutukseen ha-         ministeriö, mutta lain nopean voimaantulonjoh-
10743: keutumatta jättämisestä on paitsi työttömyysai-     dosta tämäkään informaatio ei alkuvaiheissaan
10744: kaisen työmarkkinatukioikeuden menettämi-           saavuttanut kaikkia tiedon tarvitsijoita. Tapauk-
10745: nen, niin yleensä myös aiheettomasti maksetun       set,joissanuori työnhakija on saanut puutteellis-
10746: työmarkkinatuen takaisin periminen. Tietyissä       ta informaatiota häneen kohdistuvasta lainmuu-
10747: yksittäistapauksissa työvoimatoimikunnan ha-        toksesta, ovat liittyneet lähinnä vuoden 1996
10748: kijalle antama kielteinen työvoimapoliittinen       alussa toteutettuun erillishakuun. Koska jo ke-
10749: lausunto on toimitettu työttömyysturvaetuuden       vään 1996 varsinaisessa yhteishaussa hakijoiden
10750: maksajalle vasta pitkähkön ajan kuluttua, jolloin   määrä kasvoi noin 10 000 hengellä edellisvuoteen
10751: takaisinperittävä määrä on työnhakijasta itses-     verrattuna, on tiedonsaannin tuossa vaiheessa
10752: tään riippumattomasta syystä saattanut muo-         täytynyt olla jo varsin tyydyttävällä tasolla.
10753: dostua suureksi. Voimassa olevan työmarkkina-           Ensi vuoden alusta voimaan tuleva työmark-
10754: tukilain mukaan aiheettomasti maksettu työ-         kinatukirajoituksen laajentaminen koskemaan
10755:                                             KK 617/1996 vp                                          3
10756: 
10757: alle 25-vuotiaita nuoria hyväksyttiin eduskun-        kitetysti käyttöönsä yhteishakumenettelyn ha-
10758: nassa ennen kuluvan vuoden juhannusta. Uudis-         kulistoja, vaan työvoimatoimistojen on tullut
10759: tuksesta tiedottamiseenjää näin ollen huomatta-       tarkistaa henkilön koulutukseen hakeutuminen
10760: vasti enemmän aikaa, kuin oli laita vuoden 1995       työnhakija ja oppilaitos kerrallaan.
10761: lopulla. Lisäksi suuri osa ikäluokista 20-24-            Kyseinen epäkohta korjaantuu kuitenkin jo
10762: vuotiaat on jo työnhakijana, joten työvoimatoi-       syksyn yhteishaun osalta; tietosuojalautakunnan
10763: mistojen kautta annettava informaatio tulee löy-      2.9.1996 antaman poikkeusluvan nojalla opetus-
10764: tämään paremmin perille. Työministeriö, ope-          hallituksen on mahdollista luovuttaa yhteisha-
10765: tusministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö     kutiedot massaluovutuksena työhallinnon käyt-
10766: ovat yhdessä kansaneläkelaitoksen kanssa val-         töön. Ensi vuoden alusta tiedonkulun varmista-
10767: mistelleet erityisen tiedotussuunnitelman ja tieto-   minen tapahtunee työmarkkinatuesta annetun
10768: paketin, jonka kautta uudistusta koskeva infor-       lain muutoksella. Tämä viranomaisten välisen
10769: maatio tulee tavoittamaan tiedon tarvitsijan.         tiedonkulun lisääminen ja helpottaminen tulee
10770:    Tiettyjä ongelmia on aiheuttanut se, että työ-     osaltaan tehostamaan ja nopeuttamaan myös
10771: hallinnolla ei ole ollut mahdollisuutta saada kes-    työvoimapoliittista lausuntokäytäntöä.
10772: 
10773:      Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1996
10774: 
10775:                                                                    Työministeri Liisa Jaakonsaari
10776: 4                                           KK 617/1996 vp
10777: 
10778: 
10779: 
10780: 
10781:                                          Tili Riksdagens Talman
10782: 
10783:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       nadsstöd kan återkrav av grund1öst utbetalt ar-
10784: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-         betsmarknadsstöd he1t eller de1vis 1ämnas där-
10785: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-       hän, om det anses vara skä1igt att förfara så och
10786: man Pia Viitanen m.fl. undertecknade spörsmå1          utbeta1ningen av stödet inte kan anses ha berott
10787: nr 617:                                                på svikligt förfarande eller grov oaktsamhet från
10788:                                                        sökandens sida eller om det be1opp som kunde
10789:            Ämnar Regeringen säkerställa att det        återkrävas är ringa.
10790:        återkrav av arbetsmarknadsstöd vi1ket              Bes1ut om indrivning av arbetsmarknadsstöd
10791:        beror på myndigheternas 1ångsamhet              eller om avstående från detta görs av fo1kpen-
10792:        jämkas, och                                     ~~onsanstaltens 1oka1byrå som första instans.
10793:            hur ämnar Regeringen garantera att          Andring i detta bes1ut kan sökas hos arbets1ös-
10794:        den information och väg1edning som ges          hetsnämnden och vidare hos försäkringsdomsto-
10795:        till de unga är tillräck1ig samt att informa-   1en. Då det gäller arbets1öshetsnämndens och
10796:        tionen mellan myndigheterna fungerar,           försäkringsdomsto1ens bes1utspraxis, har man i
10797:        då å1dersgränsen beträffande arbets-            rege1 avstått från indrivning i de fall då det varit
10798:        marknadsstöd stiger till 25 år?                 fråga om fe1 från myndighetens sida eller överbe-
10799:                                                        ta1ning på grund av försumme1se. Jag anser där-
10800:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt          för att det i en situation, där överbeta1ning berott
10801: anföra fö1jande:                                       på att det arbetskraftspolitiska utlåtandet inte i
10802:                                                        tid tillställts utbeta1aren av förmånen, före1igger
10803:    Sedan början av detta år har rätten till arbets-    skä1 för att he1t eller de1vis avstå från indrivning.
10804: marknadsstöd under arbets1öshetsperioden be-              Riksdagsbehand1ingen av gällande begräns-
10805: gränsats för unga personer under 20 år vi1ka inte      ning i arbetsmarknadsstödet, vi1ken gäller unga
10806: har yrkesutbi1dning. Det centra1a i begränsning-       personer under 20 år, avs1utades i december 1995
10807: en är att en person bör söka in ti111ämp1ig yrkes-     och 1agen trädde i kraft 1.1.1996, såsom ovan
10808: utbildning för att bibehålla sin rätt till arbets-     konstaterats. På grund av den ytterst brådskande
10809: marknadsstöd under arbets1öshetsperioden.              tidtabellen var det inte möjligt att i önskvärd
10810: Reg1eringen syftar till att uppmuntra unga perso-      utsträckning informera de unga arbetssökande
10811: ner som saknar yrkesutbi1dning att aktivt för-         som kom att omfattas av reformen. För arbets-
10812: bättra sin egen arbetsmarknadsdug1ighet. Ge-           förvaltningens vidkommande försvårades infor-
10813: nom detta har man märkbart kunnat minska den           mationsspridningen av det faktum att största de-
10814: ungdomsarbets1öshet som beror på att yrkesut-          1en av de å1dersk1asser som reformen från början
10815: bi1dning saknas. I början av nästa år kommer           av året kom att gälla ännu deltog i allmänbi1dan-
10816: ovan nämnda reg1ering att utsträckas till att om-      de utbildning. Så1unda b1ev de i rege1 inte de1ak-
10817: fatta unga personer under 25 år vi1ka saknar           tiga av den information som gavs via arbets-
10818: yrkesutbi1dning.                                       kraftsbyråerna. Vad ungdomar vid 1äroanstalter
10819:     Fö1jden av att 1åta bli att söka in till1ämp1ig    beträffar, var främst undervisningsministeriet
10820: utbi1dning är, förutom att man förlorar rätten till    ansvarig för informationen. På grund av att 1agen
10821: arbetsmarknadsstöd under arbets1öshetsperio-           trädde i kraft så snabbt, nådde inte heller denna
10822: den, att man i allmänhet också blir återkrävd på       information i begynne1seskedet alla dem som be-
10823: arbetsmarknadsstöd som betalts utan grund. 1           hövde den. De fall där en ung arbetssökande fått
10824: vissa enski1da fall har ett negativt arbetskraftspo-   bristfållig information om en 1agändring som be-
10825: 1itiskt utlåtande som arbetskraftskommissionen         rör honom eller henne har främst ans1utit sig till
10826: givit sökanden tillställts utbeta1aren av arbets1ös-   den separata ansökning som tillämpades i början
10827: hetsförmån först efter en 1ängre tid, varvid det       av 1996. Eftersom anta1et sökande redan under
10828: be1opp som skall indrivas kunnat b1i ansen1igt av      den egentliga gemensamma ansökningen våren
10829: orsak som inte beror på arbetssökanden sjä1v.          1996 ökade medca 10 OOOjämfört med föregåen-
10830: En1igt den ikraftvarande 1agen om arbetsmark-          de år, borde mottagandet av information i det
10831:                                            KK 617/1996 vp                                               5
10832: 
10833: skedet redan ha varit på en mycket tillfredsställ-   betsförvaltningen inte haft möjlighet att centrali-
10834: lande nivå.                                          serat få tili sitt förfogande ansökningslistor i sam-
10835:    Utsträckandet av begränsningen som gäller         band med proceduren som gäller gemensam an-
10836: arbetsmarknadsstöd tili att omfatta ungdomar         sökning. I stället har arbetskraftsbyråerna varit
10837: under 25 år och som träder i kraft i början av       tvungna att kolla en persons ansökan till utbild-
10838: nästa år godkändes i riksdagen före midsomma-        ning en arbetssökande och läroanstalt i sänder.
10839: ren. För informerandet om reformen blir det              Redan då det gäller höstens gemensamma an-
10840: sålunda avsevärt längre tid än vad som var fallet    sökning, kommer dock detta missförhållande att
10841: i slutet av 1995. Dessutom är en stor del av         avhjälpas; med stöd av dispens beviljad av data-
10842: äldersklasserna 20-24 år redan arbetssökande,        sekretessnämnden 2.9.1996 är det möjligt för ut-
10843: varför den information som ges via arbetskrafts-     bildningsstyrelsen att i form av massöverlåtelse
10844: byråerna bättre kommer att nå fram. Arbetsmi-        överlåta uppgifterna om gemensam ansökning
10845: nisteriet, undervisningsministeriet samt social-     tili arbetsförvaltningens förfogande. Från början
10846: och hälsovårdsministeriet har tillsammans med        av nästa år torde säkerställandet av informatio-
10847: folkpensionsanstalten berett en speciell informa-    nen ske genom en ändring av lagen om arbets-
10848: tionsplan och ett informationspaket genom vilka      marknadsstöd. Detta ökande och underlättande
10849: informationen om reformen kommer att nå dem          av informationen mellan myndigheterna kom-
10850: som behöver den.                                     mer för sin del också att effektivera arbetskrafts-
10851:    Vissa problem har uppstått därigenom att ar-      politisk utlåtandepraxis.
10852: 
10853:      Helsingfors den 1 oktober 1996
10854: 
10855:                                                                   Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
10856:                                               KK 618/1996 vp
10857: 
10858: Skriftligt spörsmå1618
10859: 
10860: 
10861: 
10862: 
10863:                                     Håkan Malm /sv m.tl.: Om konsekvenserna av ändring av avtalsvill-
10864:                                        koren för naturenlig odling
10865: 
10866: 
10867:                                           Till Riksdagens Talman
10868: 
10869:    Specialansökningarna om miljöstöd för över-          valtningens dåliga kunskaper om och likgiltighet
10870: gång tili naturenlig odling skulle inlämnas senast      för hur de praktiska lösningarna lyckas.
10871: 15.4.1996. Landsbygdsnäringsdistrikten borde               Måste en person, som inte i efterskott går med
10872: ha hand1agt dessa ansökningar inom en månad.            på förändring i avtalsvillkoren eller med viiken
10873: Distrikten borde ha kunnat hålla denna tidtabell        man inte av andra orsaker ingår avtal, som sin
10874: i synnerhet för att avtalsperioden inleddes den         s1utliga förlust bära avgifterna för den biodyna-
10875: 15.5.1996 enligt de avta1svilikor som staten            miska granskningen, för uppgörande av planer
10876: skriftligt överlåtit åt de sökande. Avtalsperio-        för växtcirkulation, för kursen i biodynamisk
10877: dens början förutsatte enligt innehållet i avta1et      odling osv? Det är fråga om flera tusen mark per
10878: att man förverkligade radikala förändringar i           gårg.
10879: odlingen redan i samband med vårarbetena, bl.a.            Ar det rätt att en odlare som uppfyller alla de
10880: avstod från att man använde handelsgödsel och           odlingsförutsättningar som stipuleras i kontrak-
10881: växtskyddsmedel.                                        tet, men som inte går med på de förändringar i
10882:     En hand1äggning av ansökningarna innan av-          avtalet som gjorts efter avta1speriodens början,
10883: talsperioden började borde inte ha varit över-          blir helt utan stöd för naturenlig odling år 1996?
10884: mäktig då det är fråga om såpass enkla urvalskri-           Många har också redan gjort sin höstsådd för
10885: terier. Inga bes1ut fattades och, det allra märk-       år 1997 på det sätt som kontraktet för naturenlig
10886: värdigaste, ansökningarna ligger fortfarande, i         odling förutsätter. Är det rätt att sökanden inte
10887: medlet av september, i landsgbygdsnäringsdi-            har fått bes1ut om sitt avtal ännu förrän höstsåd-
10888: strikten. Ett speciellt bidrag tili den långsamma       den är s1utförd?
10889:  behandlingen utgör en 5.6.1~?6 daterad ändring             Hänvisande till det ovan anförda får vi i den
10890: i statens egna avtalsvillkor. Andringen gäller en       ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
10891:  avtalspunkt som är väsentlig för avtalshe1heten,       ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
10892:  näm1igen uppsägning av avta1et och återkrävan-         följande spörsmål:
10893: det av stödet.
10894:     Ifall avtalet inte görs enligt de ursprungliga               Ämnar Regeringen göra avtalen om
10895:  avtalsvilikoren med de odlare som har vägrat                  naturenlig od1ing enligt de ursprungliga
10896:  godkänna ändringarna i avta1et efter avta1sperio-             avtalsvillkor som skriftligen överlåtits tili
10897:  dens ingång, uppkommer en intressant diskus-                  sökanden, och
10898:  sion och sannolikt även en civilprocess om hur                   om avtal inte görs med dem, som inte
10899:  långt förvaltningen kan förhålla sig likgi1tig, rent          anser sig kunna godkänna en väsentlig
10900:  av övermodig till de problem som förvaltningens               ändring i avtalsvilikoren i efterskott,
10901:  svaga verksamhetsförmåga förorsakar dem som                   kommer man ändå att till dessa odlare
10902:  berörs.                                                       utbetala det avtalsenliga stödet för år
10903:     Måste odlaren ensam bära risken och sota för               1996?
10904:  de kostnader och skador som förorsakas av för-
10905: 
10906:       Helsingforsden 13 september 1996
10907:                       Håkan Malm /sv                             Ola Rosendahl/sv
10908: 
10909: 
10910: 
10911: 
10912: 260017
10913: 2                                           KK 618/1996 vp
10914: 
10915: Kirjallinen kysymys 618                                                                     Suomennos
10916: 
10917: 
10918: 
10919: 
10920:                                    Håkan Malm /r ym.: Luomutuotannon sopimusehtojen muutosten
10921:                                       vaikutuksista
10922: 
10923: 
10924: 
10925:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
10926: 
10927:     Luonnonmukaiseen tuotantoon siirtymistä           huono osaaminen ja välinpitämättömyys käy-
10928: koskevat ympäristötuen erityistukihakemukset          tännön ratkaisujen onnistumisesta hänelle
10929: oli jätettävä viimeistään 15.4.1996. Maaseutu-        aiheuttavat?
10930: elinkeinopiirien olisi pitänyt käsitellä nämä ha-        Joutuuko henkilö, joka ei suostu jälkikätei-
10931: kemukset kuukauden kuluessa. Tähän käsittely-         seen sopimusehtojen muutokseen taijonka kans-
10932: aikatauluun piirien olisi ollut kyettävä eritoten     sa muusta syystä ei tehdä sopimusta, kärsimään
10933: sen vuoksi, että sopimuskausi alkoi valtion haki-     lopullisena tappionaan luomutarkastuskulut,
10934: joille kirjallisesti luovuttamien sopimusehtojen      viljelykiertosuunnitelman laatimiskulut, luomu-
10935: mukaan 15.5.1996. Sopimuskauden alkaminen             kurssista aiheutuneet kulut jne. Kyse on useista
10936: edellytti sopimuksen sisällön mukaan viljelyyn        tuhansista markoista tilakohtaisesti.
10937: liittyvien radikaalien muutosten toteuttamista jo        Onko oikein, että luonnonmukaisen tuotan-
10938: kevättöiden yhteydessä, mm. pidättäytymistä vä-       non sopimuksen velvoitteiden mukaisesti viljely-
10939: kilannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käytös-      toimenpiteet suorittanut viljelijä, joka ei suostu
10940: tä.                                                   jälkikäteiseen sopimuskauden alkamisen jälkeen
10941:     Hakemusten käsittelyn ennen sopimuskauden         tehtyyn sopimusehtojen muutokseen, jää vuonna
10942: alkamista ei olisi pitänyt olla ylivoimaista, siinä   1996 ilman luonnonmukaisen tuotannon tukea?
10943: määrin yksinkertaisista ratkaisuperusteista on           Monet ovat myös jo tehneet vuoden 1997 sa-
10944: kysymys. Ratkaisujen tekemisestä ei kuitenkaan        toa koskevat syyskylvöt luonnonmukaisen tuo-
10945: tullut mitään ja, mikä merkillisintä, päätökset       tannon sopimuksensa edellyttämällä tavalla.
10946: ovat maaseutuelinkeinopiireissä yhä edelleen,         Onko oikein, että hakija ei ole saanut sopimus-
10947: syyskuun puolivälissä, tekemättä. Oman erityis-       taan koskevaa päätöstä vielä ennen syyskylvö-
10948: piirteensä hitaaseen käsittelyyn on antanut val-      jenkään päättymistä?
10949: tion itse laatimiinsa sopimusehtoihin 5.6.1996 te-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10950: kemä muutos, joka koski sopimuskokonaisuu-            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
10951: den kannalta olennaista, sopimuksesta luopu-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
10952: mista ja tuen takaisinperintää koskevaa sopi-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10953: musehtoa.
10954:     Jos sopimusta ei tehdä alkuperäisten sopimus-               Aikooko Hallitus tehdä luonnonmu-
10955: ehtojen mukaisena niiden viljelijöiden kanssa,               kaista tuotantoa koskevat sopimukset
10956: jotka ovat kieltäytyneet hyväksymästä sopimus-               hakijoille kirjallisesti luovuttamiensa, al-
10957: kauden alettua tehtyä sopimusehtojen muutosta,               kuperäisten sopimusehtojen mukaisina,
10958: syntyy mielenkiintoinen keskustelu ja todennä-               ja
10959: köisesti myös siviiliprosessi siitä, miten pitkälle             jos sopimusta ei tehdä niiden kanssa,
10960: hallinto voi suhtautua välinpitämättömästi, suo-             jotka eivät katso voivansa hyväksyä
10961: rastaan yliolkaisesti, niihin ongelmiin, joita hal-          jälkikäteistä olennaista sopimusehtojen
10962: linnon heikko toimintakyky hallintoalamaisille               muutosta, maksetaanko kuitenkin näille-
10963: aiheuttaa.                                                   kin viljelijöille vuoden 1996 osalta luon-
10964:     Joutuuko viljelijä kantamaan yksin riskin ja             nonmukaisen tuotannon sopimusta vas-
10965: kärsimään ne kulut ja vahingot, jotka hallinnon              taava tuki?
10966: 
10967:      Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1996
10968: 
10969:                      Håkan Malm lr                             Ola Rosendahl /r
10970:                                             KK 618/1996 vp                                             3
10971: 
10972: 
10973: 
10974: 
10975:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
10976: 
10977:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        varat on jaettu maa- ja metsätalousministeriön
10978: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         yleiskirjeellä (nro 89/96) 12.6.1996 vuodelle 1996.
10979: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       Tätä edelsi valtioneuvoston 15.5.1996 tekemä
10980: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Håkan            päätös maatalouden ympäristötukeen valtion
10981: Malmin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         kuluvan vuoden talousarviossa varatun ja vuo-
10982: sen n:o 618:                                          delta 1995 siirtyneen määrärahan käyttämisestä
10983:                                                       asiaryhmittäin jaoteltuna. Käytettävissä olevat
10984:           Aikooko Hallitus tehdä luonnonmu-           varat riittävät luonnonmukaista tuotantoa ja
10985:        kaista tuotantoa koskevat sopimukset           luonnonmukaiseen tuotantoon siirtymistä kos-
10986:        hakijoille kirjallisesti luovuttamiensa, al-   kevien sopimusten tekoon. Sen sijaan muita sopi-
10987:        kuperäisten sopimusehtojen mukaisina,          muksia,joista hakemuksia on jätetty noin 15 300,
10988:        ja                                             ei vuonna 1996 pääsääntöisesti voida tehdä.
10989:           jos sopimusta ei tehdä niiden kanssa,          Maatalouden ympäristötuen erityistukisopi-
10990:        jotka eivät katso voivansa hyväksyäjälki-      muksia koskeva hakuaika päättyi 15 .4.1996.
10991:        käteistä olennaista sopimusehtojen muu-        Tuolloin tuli palauttaa myös luonnonmukaiseen
10992:        tosta, maksetaanko kuitenkin näillekin         tuotantoon siirtymistä koskeva hakemuslomake.
10993:        viljelijöille vuoden 1996 osalta luonnon-      Viljelijä on lomakkeen allekirjoittamalla sitoutu-
10994:        mukaisen tuotannon sopimusta vastaava          nut hakemuksessaan muun muassa viljelemään
10995:        tuki?                                          sopimukseen haettuja peltoja siirtymävaiheen
10996:                                                       jälkeen luonnonmukaisen tuotantotavan mukai-
10997:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          sesti sopimuskauden loppuun saakka. Sopimus-
10998: vasti seuraavaa:                                      kausi on kyseisessä sopimuksessa aina viisi vuot-
10999:                                                       ta. Viljelijä, joka on hakenut kyseistä sopimusta,
11000:    Suomen maatalouden ympäristöohjelmassa             on siis hakenut valtion kanssa tehtävää viisivuo-
11001: maatalouden ympäristötuen erityistukea koske-         tista sopimusta.
11002: via sopimustyyppejä on kaikkiaan kymmenen.               Valtioneuvosto on tehnyt 5.6.1996 päätöksen
11003: Luonnonmukaiseen tuotantoon siirtymistä kos-          (382/1996),jolla yksi vuonna 1996 tehtäviin edel-
11004: keva sopimus on yksi näistä sopimustyypeistä.         lä mainittuihin sopimuksiin liitettävä sopimus-
11005:    Maatalouden ympäristötuen erityistukea kos-        ehto muutettiin. Muutoksen mukaan viljelijä voi
11006: kevia hakemuksia jätettiin vuonna 1996 kaik-          luopua hänen kanssaan mahdollisesti tehtävästä
11007: kiaan noin 17 500,joista luonnonmukaiseen tuo-        edellä mainitusta sopimuksesta vasta neljännen
11008: tantoon siirtymistä ja luonnonmukaista tuotan-        sopimusvuoden jälkeen ilman takaisinperintää.
11009: toa koskevia hakemuksia oli yhteensä 2 257.           Muutos ei edellyttänyt viljelijältä mitään takau-
11010: Koska hakemuksia oli runsaasti, maaseutuelin-         tuvia viljelyyn liittyviä toimenpiteitä eikä tehtä-
11011: keinopiireillä ei ollut mitään mahdollisuuksia        vän sopimuksen perusteella maksettavaa erityis-
11012: käsitellä niitä kysymyksessä mainitun yhden           tukea tai sopimuskautta muutettu. Mikäli viljeli-
11013: kuukauden aikana.                                     jä on hakemuksensa mukaisesti, jolla hän on
11014:    Vuonna 1996 valtion talousarvion mukaisten         hakenut valtion kanssa tehtävää viisivuotista so-
11015: määrärahojen rajallisuuden ja erityistukisopi-        pimusta, todella vakavasti ja pysyvästi siirtymäs-
11016: muksia kohtaan ilmeuneen edellä selvitetyn suu-       sä luonnonmukaiseen tuotantoon, ei voida kat-
11017: ren kiinnostuksen vuoksijouduttiin tilanteeseen,      soa, että kyseessä olisi kohtuuton tai olennaisim-
11018: jossa sopimusten tekoa oli pakko rajoittaa. Val-      man sopimusehdon muuttaminen. Kyseessä ei
11019: tioneuvosto on 18.4.1996 tekemänsä päätöksen          myöskään ole voimassa olevien sopimusten sopi-
11020: (263/1996) 12 §:n 2 momentilla valtuuttanut maa-      musehtojen muuttaminen eli minkäänlaisesta ta-
11021: ja metsätalousministeriön tarvittaessa jakamaan       kautuvasta sopimusehtoihin puuttumisesta ei ole
11022: maatalouden ympäristötuen erityistukia koske-         kyse.
11023: vien sopimusten tekoon käytettävissä olevat va-          Maatalouden ympäristötuen erityistuesta an-
11024: rat maaseutuelinkeinopiirien kesken. Kyseiset         netun maa- ja metsätalousministeriön päätöksen
11025: 4                                           KK 618/1996 vp
11026: 
11027: (52/1995) 3§:n 2momentin mukaan "Sopimus on           sopimusta yhden edellä mainitun sopimusehdon
11028: tehty, kun maaseutuelinkeinopiiri on erillisellä      muuttamisen vuoksi. Jo tehdyn sopimuksen pur-
11029: päätöksellään hyväksynyt hakemuksen. Hake-            kaminen mahdollisine takaisinperimisineen oli
11030: mus ja maaseutuelinkeinopiirin erillinen päätös       aina kaikille osapuolille huonompi vaihtoehto.
11031: muodostavat hyväksytyn sopimuksen." Tämän             Tämä on vältetty etukäteisellä ennen sopimuk-
11032: johdosta myös luonnonmukaista tuotantoa kos-          sen tekemistä tapahtuneella kuulemisella. Viljeli-
11033: kevaterityistukisopimukset tulevat voimaan vas-       jällä on ollut mahdollisuus arvioida kuulemisen
11034: ta erillisellä viranomaisen tekemällä päätöksellä.    yhteydessä takaisinperintää koskevan muutetun
11035:    Erityisissä tapauksissa luonnonmukaiseen           ehdon hyväksymisen ja toisaalta hakemuksen
11036: tuotantoon siirtymistä koskevan sopimuksen pe-        peruuttamisen vaikutuksia. Kuten edellä on to-
11037: rusteella maksetun erityistuen takaisinperintä        dettu, mikäli viljelijä on hakemuksensa mukai-
11038: voidaan jättää tekemättä. Asia tulee tietenkin        sesti todella vakavasti ja pysyvästi siirtymässä
11039: ratkaistavaksi vasta, jos viljelijä luopuu luon-      luonnonmukaiseen tuotantoon, päätöksenteko
11040: nonmukaisen tuotantoon siirtymistä koskevasta         uuden ehdon hyväksymisen osalta ei liene vai-
11041: sopimuksesta. Ennakkoon päätöstä kyseisestä           keaa.
11042: asiasta ei voi tehdä, vaan asia ratkaistaan tapaus-       Maaseutuelinkeinopiiri tekee vuonna 1996
11043: kohtaisesti viljelijän ja tilan olosuhteet huo-       luonnonmukaiseen tuotantoon siirtymistä kos-
11044: mioon ottaen. Kyseinen oikeus on sopimuksen           kevat sopimukset ja luonnonmukaista tuotantoa
11045: tehneellä maaseutuelinkeinopiirillä edellä maini-     koskevat sopimukset niiden viljelijöiden kanssa,
11046: tun valtioneuvoston päätöksen (38211996) 14 §:n       jotka ovat hyväksyneet edellä selvitetyn ehto-
11047: perusteella.                                          muutoksen ja jotka muutoinkin täyttävät sopi-
11048:    Hakijoiden kuuleminen takaisinperintää kos-        muksentekijälle asetetut vaatimukset. Näille vil-
11049: kevan ehdon muuttumisen johdosta on ollut pe-         jelijöille, joiden kanssa sopimus tehdään, makse-
11050: rusteltua. Viljelijällä on ollut mahdollisuus pe-     taan vuodelta 1996 maatalouden ympäristötuen
11051: ruuttaa hakemuksensa, mikäli hän ei halua tehdä       erityistuki.
11052:      Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1996
11053: 
11054:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
11055:                                             KK 618/1996 vp                                               5
11056: 
11057: 
11058: 
11059: 
11060:                                          Tili Riksdagens Talman
11061: 
11062:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            innevarande år och som överförts från 1995, för-
11063: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande            delat enligt sakkategori. De disponibla medlen
11064: med1em av statsrådet översänt f61jande av riks-        räcker för ingående av avtal om ekologisk pro-
11065: dagsman Håkan Malm m.fl. undertecknade                 duktion och omläggning tili ekologisk produk-
11066: spörsmål nr 618:                                       tion. Däremot kan så gott som inga andra avtal
11067:                                                        ingås 1996, trots att ca 15 300 ansökningar om
11068:          Ämnar Regeringen göra avtalen om              sådana inlämnats.
11069:        naturenlig odling enligt de ursprungliga           Ansökningstiden för avtal om miljöspecial-
11070:        avtalsvillkor som skriftligen överlåtits tili   stöd för jordbruket gick ut den 15 aprill996. Då
11071:        sökanden, och                                   skulle också ansökningsblanketten för omlägg-
11072:          om avtal inte görs med dem, som inte          ning tili ekologisk produktion inlämnas. Genom
11073:        anser sig kunna godkänna en väsentlig           att underteckna blanketten har jordbrukarna i
11074:        ändring i avtalsvilikoren i efterskott,         ansökan förbundit sig bl.a. vid att efter omlägg-
11075:        kommer man ändå att tili dessa odlare           ningsskedet odla de åkrar som avtalet avses om-
11076:        utbetala det avtalsenliga stödet för år         fatta i enlighet med ekologiska produktionsme-
11077:        1996?                                           toder fram tili avtalsperiodens slut. A vtalsperio-
11078:                                                        den för dessa avtal är alltid fem år. Enjordbruka-
11079:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          re som har ansökt om ett sådant avtal har alltså
11080: anföra följande:                                       ansökt om ett femårigt avtal med staten.
11081:                                                           Statsrådet har den 5 juni 1996 utfårdat ett
11082:    1 Finlands miljöprogram för jordbruket ingår        beslut (382/1996), genom vilket ett av de avtals-
11083: sammanlagt tio typer av avtal som gäller miljö-        vilikor som skall fogas tili de ovan nämnda avtal
11084: specialstödet för jordbruk. A vtalet om omlägg-        som ingås 1996 ändrades. Enligt ändringen kan
11085: ning tili ekologisk produktion är en av dessa          enjordbrukare utan återkrav först efter det fjärde
11086: avtalstyper.                                           avtalsåret frånträda ett ovan nämnt avtal som
11087:     Under 1996 inlämnades sammanlagt 17 500            eventuellt ingås med honom. Av jordbrukaren
11088: ansökningar om miljöspecialstöd för jordbruk;          förutsatte ändringen inga retroaktiva åtgärder
11089: av dessa gällde sammanlagt 2 257 ansökningar           som gäller odlingen, och varken det specialstöd
11090: ekologisk produktion och omläggning tili ekolo-        som betalas på basis av avtalet eller avtalsperio-
11091: gisk produktion. Eftersom antalet ansökningar          den ändrades. Om en jordbrukare i enlighet med
11092: var så stort, hade landsbygdsnäringsdistrikten         ansökan, genom viiken han ansökt om ett fem-
11093: inte någon möjlighet att behandla dem inom den         årigt avtal med staten, har en verkligt allvarlig
11094: tid om en månad som nämns i spörsmålet.                avsikt att varaktigt lägga om tili ekologisk pro-
11095:     På grund av de begränsade anslagen i 1996 års      duktion, kan det inte anses vara fråga om en
11096: budget och det tidigare nämnda stora intresset         oskälig ändring av avtalsvillkoren eller ändring
11097: för avtalen om specialstöd uppstod en situation        av det väsentligaste avtalsvillkoret. lnte heller är
11098: där det var nödvändigt att begränsa ingåendet av       det fråga om någon ändring av avtalsvillkoren
11099: avtal. Statsrådet har i 12 § 2 mom. i sitt beslut av   för gällande avtal, så det handlar inte om något
11100: den 18 april 1996 (263/1996) bemyndigat jord-          som helst retroaktivt ingripande i avtalsvillko-
11101: och skogsbruksministeriet att vid behov fördela        ren.
11102: de för ingående av avtal om miljöspecialstöd för          1 3 § 2 mom. jord- och skogsbruksministeriets
11103: jordbruket disponibla medlen mellan lands-             beslut om miljöspecialstöd för jordbruket (52/
11104: bygdsnäringsdistrikten. Medlen har fördelats för       1995) sägs: "Avtalet är ingått, då landsbygdsnä-
11105: år 1996 genom jord- och skogsbruksministeriets         ringsdistriktet med ett skilt beslut har godkänt
11106:  cirkulär av den 12 juni 1996 (nr 89/96). Detta        ansökan. Ansökan och landsbygdsnäringsdi-
11107:  föregicks av statsrådets beslut av den 15 maj 1996    striktets skilda beslut bildar det godkända avta-
11108:  om användning av det anslag för miljöstöd för         let." Tili följd av detta träder också de avtal om
11109: jordbruket som reserverats i statsbudgeten för         miljöspecialstöd som gäller ekologisk produk-
11110: 6                                            KK 618/1996 vp
11111: 
11112: tion i kraft först genom ett separat beslut som        alternativ för alla parter. Detta har undvikits
11113: myndigheten fattar.                                    genom att jordbrukarna har hörts på förhand
11114:     Återkrav av specialstöd som betalts ut på          innan något avtal har ingåtts. Jordbrukarna har i
11115: grundval av ett avtal om omläggning tili ekolo-        samband med hörandet kunnat utvärdera vilka
11116: gisk produktion behöver inte ske i särskilda fall.     verkningar ett godkännande av det ändrade vili-
11117: Frågan blir givetvis aktuell först om jordbruka-       koret om återkrav har och även vilka verkningar-
11118: ren frånträder ett avtal om omläggning tili ekolo-     na blir om de tar tillbaka sin ansökan. Om en
11119: gisk produktion. Beslut om saken kan inte fattas       jordbrukare, såsom ovan konstaterats, i enlighet
11120: i förväg, utan frågan avgörs från fall tili fall med   med sin ansökan har en verkligt allvarlig avsikt
11121: beaktande av jordbrukarens omständigheter och          att varaktigt lägga om tili ekologisk produktion,
11122: förhållandena på lägenheten. Denna rätt till-          torde det inte vara svårt för honom att besluta sig
11123: kommer med stöd av 14 § i statsrådets ovan             för att godta det nya villkoret.
11124: nämnda beslut (382/1996) det landsbygdsnä-                Landsbygdsnäringsdistriktet ingår år 1996 av-
11125: ringsdistrikt som har ingått avtalet.                  tai om ekologisk produktion och omläggning till
11126:     Till följd av att villkoret om återkrav ändrats    ekologisk produktion med de jordbrukare vilka
11127: har det varit motiverat att höra dem som ansökt        godkänt den ändring av villkoren som beskrivits
11128: om stödet. En jordbrukare har kunnat ta tilihaka       ovan och vilka även i övrigt uppfyller kraven för
11129: sin ansökan om han inte velat ingå avtal då av-        ingående av avtal. Tili de jordbrukare med vilka
11130: talsvillkoret ändrats. Att häva ett redan ingånget     avtal ingås betalas för år 1996 miljöspecialstöd
11131: avtaljämte eventuella återkrav är alltid ett sämre     för jordbruk.
11132:      Helsingforsden 2 oktober 1996
11133: 
11134:                                                         Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
11135:                                              KK 619/1996 vp
11136: 
11137: Kirjallinen kysymys 619
11138: 
11139: 
11140: 
11141: 
11142:                                      Kari Kantalainen /kok ym.: Oikeusjärjestelmän uskottavuuden li-
11143:                                         säämiseksi tarvittavista toimenpiteistä
11144: 
11145: 
11146:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
11147: 
11148:     Selvä enemmistö suomalaisista haluaa korot-         enemmistö eli 65 prosenttia suomalaisista kat-
11149: taa rikollisille annettavia rangaistuksia. Runsaat      soo, että ehdollinen tuomio houkuttelee teke-
11150: 70 prosenttia kansalaisista katsoo, että tuomiois-      mään rikoksia, kun rikollinen tietää, ettei hän
11151: tuimet antavat esimerkiksi rattijuopoille ja rais-      joudu vankilaan.
11152: kaajille liian lieviä tuomioita. Runsas kolmannes           Rikoksista annettavat rangaistukset ovat lie-
11153: kannattaa lisäksi seksuaalirikollisten kastroin-        ventyneet selvästi viime vuosina. Samalla rikolli-
11154: tia. Joka neljäs haluaisi palauttaa lainsäädän-         suuden määrä on kasvanut räjähdysmäisesti.
11155: töön kuolemantuomion mahdollisuuden henki-              Esimerkiksi murhia ja tappoja tehtiin Suomessa
11156: rikoksista. Tiedot ilmenevät Taloustutkimuksen          vuonna 1995 kolmannes enemmän kuin kymme-
11157: tammikuussa 1996 tekemästä mielipidetutki-              nen vuotta aiemmin. Selvä enemmistö kansalai-
11158: muksesta, jossa haastateltiin vajaata tuhatta           sista, 78 prosenttia, pitääkin rikollisuutta erittäin
11159:  15-74-vuotiasta suomalaista.                           suurena tai melko suurena ongelmana. 70 pro-
11160:     Vielä kymmenen vuotta sitten 82 prosenttia          senttia uskoo, että rikollisuutta voitaisiin torjua
11161: suomalaisista sanoi Gallup Fennica -tutkimuk-           ja vähentää rangaistuksia korottamalla.
11162:  sessa luottavansa oikeuslaitokseen. Nyt vain 26            Kansalaisista 61 prosenttia uskoo, että rikol-
11163:  prosenttia vastanneista antaa tuomioistuimien          listen nimen julkaisemisesta olisi apua. Valvon-
11164:  toiminnalle hyvän arvosanan. Myös vankilajär-          nan tehostamista kannattaa 90 prosenttia vas-
11165: jestelmä saa suomalaisilta selvän epäluottamus-         taajista. Tulli ja poliisi saavatkin kansalaisilta
11166:  lauseen. Valtaosa eli 75 prosenttia vastaajista        hyvän arvosanan. Miltei puolet vastaajista sa-
11167:  sanoo, että se on onnistunut huonosti tai enin-        noo, että ne ovat onnistuneet erinomaisesti tai
11168:  tään tyydyttävästi rikollisuuden torjumisessa.         vähintäänkin hyvin rikollisuuden torjumisessa.
11169:      Suomalaiset katsovat, etteivät he ole yhdenve-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
11170:  roisia oikeuden edessä. Selvä enemmistö kansa-         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
11171:  laisista sanoo, että syytetyn korkea tulo- ja varal-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
11172:  lisuustaso sekä korkea yhteiskunnallinen asema         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11173:  vaikuttavat lieventävästi tuomioon. 44 prosent-
11174:  tia katsoo, että syytetyn korkealla koulutustasol-                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
11175:  la on tuomiota lieventävä vaikutus.                            siin,jotta suomalaisten usko oikeusjärjes-
11176:      Kansalaiset vaativat, että vankeusrangaistuk-              telmään palautuisi?
11177:   set pitäisi antaa pääosin ehdottomina. Selvä
11178: 
11179:       Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1996
11180:                       Kari Kantalainen /kok                      Heikki Koskinen /kok
11181:                       Riitta Korhonen /kok                       Raimo Mähönen /sd
11182: 
11183: 
11184: 
11185: 
11186:  260017
11187: 2                                          KK 619/1996 vp
11188: 
11189: 
11190: 
11191: 
11192:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
11193: 
11194:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       näiden osuus oli vuonna 1993laskenut 62 %:iin.
11195: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        Luottamuksen väheneminen on huolestuttavaa.
11196: olette toimittanut valtioneuvoston asianomai-        On kuitenkin epätodennäköistä, että vähenemi-
11197: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kari        sen olennaisimpana syynä olisi tuomioistuinten
11198: Kantalaisen ym. näin kuuluvan kysymyksen n:o         rangaistuskäytäntö. Asiaan vaikuttaa sekin, että
11199: 619:                                                 käsitykset rangaistuskäytännön ankaruudesta ja
11200:                                                      sen muutoksista perustuvat enemmän mieliku-
11201:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       viin kuin tietoon. Uskottavampi syy luottamuk-
11202:        siin,jotta suomalaisten usko oikeusjärjes-    sen vähenemiselle on kasinotalouteen ja sen ro-
11203:        telmään palautuisi?                           mahdukseen liittyvä oikeusjärjestelmän ja poliit-
11204:                                                      tisen järjestelmän yleinen uskottavuuskriisi.
11205:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Esitetty väite rikosten määrän räjähdysmäi-
11206: vasti seuraavaa:                                     sestä lisääntymisestä viime vuosina on liioiteltu.
11207:                                                      Todellisen eikä vain viranomaisten tietoon tul-
11208:    Kansalaisten luottamus oikeusjärjestelmään        leen rikollisuuden määrän kuvaajista pidetään
11209: on hyvin tärkeä. Tämän vuoksi kysymyksenjoh-         yleisesti luotettavimpana niin sanottuja uhritut-
11210: danto-osassa annettu kuva luottamuksen ro-           kimuksia. Suomessa tehdyn kansainvälisen ri-
11211: mahtamisesta pakottaa vakavasti pohtimaan,           kosuhritukimuksen mukaan tiettyjen tyypillis-
11212: mitä oikein on tapahtunut. Kysymyksestä ilme-        ten kotitalouksiin kohdistuvien rikosten uhriksi
11213: nevä päättelyketju, jonka tuloksena suomalais-       on vuonna 1996 kyllä joutunut useampi henkilö
11214: ten uskon oikeusjärjestelmään katsotaan men-         kuin ensimmäisenä tutkimusvuonna (1989). Ri-
11215: neen, on ainakin osin virheellinen.                  koksen kohteeksi ilmoitti joutuneensa 19,2%
11216:    Selostetuista kyselytutkimuksista ei voida        vastaajista, kun luku vuonna 1989 oli 15,9 %.
11217: päätellä, että suomalaiset olisivat menettäneet      Kasvua ei voi kutsua räjähdysmäiseksi. Ilahdut-
11218: luottamuksensa. Kysymyksessä esitetyt prosent-       tavaa on, että rikosten uhriksi joutuneiden hen-
11219: tiluvut, 82 % kymmenen vuotta sitten ja 26 %         kilöiden osuus laski vuosien 1992-1996 välillä
11220: nyt, on näet laskettu eri kysymyksiin annetuista     21,2 %:sta 19,2 %:iin. Poliisinkin tietoon tullut-
11221: vastauksista. Vuoden 1986 Gallup Fennica -tut-       ta rikollisuutta koskevat uusimmat tiedot osoit-
11222: kimuksessa tiedusteltiin luottamusta eri instituu-   tavat määrän laskeneen useimmissa rikoslajeis-
11223: tioihin, ja 82 % vastaajista ilmoitti luottavansa    sa.
11224: oikeuslaitokseen hyvin paljon tai melko paljon.          Kysymyksessä annettu kuva siitä, että mur-
11225: Vuonna 1996 puolestaan Taloustutkimus Oy tie-        hien ja tappojen viimeisten kymmenen vuoden
11226: dusteli ihmisten käsityksiä siitä, miten tuomiois-   aikana tapahtuneen lisääntymisen syynä olisivat
11227: tuimet ovat onnistuneet rikosten torjunnassa.        lieventyneet rangaistukset, on virheellinen. Ran-
11228: Tähän kysymykseen 26 % vastasi "hyvin" tai           gaistukset eivät ole tänä aikana lieventyneet. Ne
11229: "erinomaisesti". Koska tutkimusten kysymykset        ovat jopa ankaroituneet sitä kautta, että täyteen
11230: ovat koskeneet eri asioita ja niiden vastausvaih-    rangaistukseen henkirikoksista tuomittujen
11231: toehdotkin eroavat toisistaan, vastausjakaumien      osuus on selvästi kasvanut suhteessa vähenty-
11232: vertaileminen ei ole mielekästä. On lisäksi syytä    neen syyntakeisuuden vuoksi lievempään ran-
11233: todeta, että Taloustutkimus Oy:nkin tutkimuk-        gaistukseen tuomittuihin.
11234: sessa tuomioistuinten onnistumista rikollisuu-           Kysymys rangaistustason vaikutuksesta ri-
11235: den torjumisessa piti huonona ainoastaan 15 %        kosten määrään on yleisemmälläkin tasolla mie-
11236: vastaajista.                                         lenkiintoinen ja jatkuvan tieteellisen tutkimuk-
11237:    Gallup Fennica -tutkimusten mukaan luotta-        sen kohde. Vaikutuksia on varsin vaikea luotet-
11238: mus oikeuslaitokseen näyttää kyllä heikentyneen      tavasti mitata. Koetun kiinnijoutumisriskin suu-
11239: vuosien 1961 ja 1993 välillä. Kun aiempana           ruutta pidetään yleisesti tärkeämpänä tekijänä
11240: vuonna vastaajista 80 % ilmoitti luottavansa oi-     rikosten ennalta ehkäisemisessä. Lisäksi monen
11241: keuslaitokseen hyvin paljon tai melko paljon,        rikostyypin määrälliset vaihtelut riippuvat muis-
11242:                                           KK 619/1996 vp                                            3
11243: 
11244: ta tekijöistä, esimerkiksi muutoksista alkoholin-   osallistumista oikeudenkäyttöön on samalla
11245: kulutuksessa.                                       olennaisesti lisätty. Tämänkin uskotaan vähitel-
11246:    Kuten jo alussa totesin, luottamus oikeusjär-    len lisäävän kansalaisten luottamusta tuomiois-
11247: jestelmään on oikeusvaltiossa keskeisen tärkeä.     tuinlaitokseen. Samaan suuntaan on syytä olet-
11248: Oikeusministeriössä uskotaan, että luottamusta      taa vaikuttavan sen, että kansalaisten tietoja oi-
11249: voidaan parantaa kehittämällä tasapuolisesti ja     keusjärjestelmän toiminnasta parannetaan. Täs-
11250: luotettavasti toimivan oikeuslaitoksen toiminta-    sä tarkoituksessa oikeusministeriö on juuri jul-
11251: edellytyksiä. Edellytyksiä onkin johdonmukai-       kaissut kansantajuiseksi laaditun Oikeusturva-
11252: sesti parannettu muun muassa uudistamalla oi-       oppaan.
11253: keudenkäyntimenettelyä. Myös maallikkojen
11254:      Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1996
11255:                                                                   Oikeusministeri Kari Häkämies
11256: 4                                            KK 619/1996 vp
11257: 
11258: 
11259: 
11260: 
11261:                                          Tili Riksdagens Talman
11262: 
11263:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       året uppgav att de hade ett mycket stort eller
11264: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         relativt stort förtroende för rättsväsendet, hade
11265: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       andelen sjunkit till62 % år 1993. Denna nedgång
11266: man Kari Kantalainen m.fl. undertecknade               i förtroendet är bekymmersfull. Det är emellertid
11267: spörsmål nr 619:                                       osannolikt att den väsentligaste orsaken till att
11268:                                                        förtroendet har minskat skulle vara domstolar-
11269:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         nas straffpraxis. Denna fråga påverkas också av
11270:         att finländarnas tilltro till rättssystemet    att uppfattningarna om straffpraxisens stränghet
11271:         skall återvända?                               och förändringarna i den mera baserar sig på
11272:                                                        illusioner än på fakta. En troligare orsak tili att
11273:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          förtroendet har minskat är den allmänna trovär-
11274: anföra följande:                                       dighetskris som har drabbat rättssystemet och
11275:                                                        det politiska systemet som en följd av kasinoeko-
11276:     Det är mycket viktigt att medborgarna har          nomin och dess sammanbrott.
11277: förtroende för rättssystemet. Den bild som i ing-          Påståendet om att antalet brott skulle ha ökat
11278: ressen till spörsmålet utmålas om att förtroendet      explosionsartat under de senaste åren är överdri-
11279: skulle ha rasat tvingar därför till allvarliga dryf-   vet. Som beskrivare av den faktiska brottslighe-
11280: telser om vad som egentligen har hänt. Den slut-       ten och inte endast den brottslighet som kommit
11281: ledningskedja som framgår av spörsmålet och            tili myndigheternas kännedom anses allmänt de
11282: som leder fram till att man anser att finländarna      s.k. offerundersökningarna vara de pålitligaste.
11283: har tappat tilltron tili rättssystemet är åtminsto-    Enligt en internationell brottsofferundersökning
11284: ne delvis felaktig.                                    som har gjorts i Finland har som offer för vissa
11285:     Av de enkätundersökningar som det redogörs         typiska brott som riktas mot hushållen nog fallit
11286: för kan man inte dra slutsatsen att finländarna        fler personer år 1996 än under det första under-
11287: skulle ha tappat sitt förtroende. De procenttal        sökningsåret (1989). Av svarandena uppgav
11288: som framförs i spörsmålet, 82 % för tio år sedan       19,2% att de hade blivit utsatta för ett brott, när
11289: och 26% nu, har nämligen beräknats enligt sva-         motsvarande tai år 1989 var 15,9 %. Denna ök-
11290: ren som har getts på olika frågor. 1 1986 års          ning kan inte beskrivas som explosionsartad.
11291: Gallup Fennica-undersökning utreddes tilltron          Glädjande är att andelen personer som hade fallit
11292: tili olika institutioner, och 82% av svarandena        offer för ett brott har sjunkit från 21 ,2 % år 1992
11293: uppgav att de hade ett mycket stort eller relativt     till19,2% år 1996. Också de fårskaste uppgifter-
11294: stort förtroende för rättsväsendet. År 1996 utred-     na om den brottslighet som har kommit till poli-
11295: de Taloustutkimus Oy igen människornas upp-            sens kännedom utvisar att antalet brott har mins-
11296: fattningar om hur domstolarna har lyckats med          kat i de flesta brottstyper.
11297: uppgiften att bekämpa brott. På denna fråga                Den bild som i spörsmå1et må1as upp om att de
11298: svarade 26 % "bra" eller "utmärkt". Eftersom           lindrigare straffen skulle vara orsaken tili att
11299: frågorna i undersökningarna har gällt olika saker      anta1et mord och dråp har ökat under de senaste
11300: och eftersom också svarsalternativen skiljer sig       tio åren är fe1aktig. Straffen har intt! blivit lindri-
11301: från varandra är det inte meningsfullt att jämföra     gare under denna tidsperiod. De har t.o.m. blivit
11302: svarsfördelningen. Det är dessutom skäl att kon-       strängare genom att andelen personer som har
11303: statera att också i Taloustutkimus Oy:s under-         dömts tili fullt straff för brott mot Iiv har ökat
11304: sökning om hur domstolarna har lyckats med             klart jämfört med andelen personer som på
11305: uppgiften att bekämpa brottsligheten ansåg en-         grund av nedsatt tillräknelighet har dömts till ett
11306: dast 15 % av svarandena att resultatet var dåligt.     lindrigare straff.
11307:     Enligt Gallup Fennica-undersökningarna ver-            Frågan om straffnivåns inverkan på antalet
11308: kar det visserligen som om förtroendet för rätts-      brott är också på en allmännare nivå intressant
11309: väsendet skulle ha minskat mellan åren 1961 och        och föremål för fortgående vetenskaplig forsk-
11310: 1993. När 80% av svarandena det först nämnda           ning. Det är rätt svårt att mäta verkningarna på
11311:                                              KK 619/1996 vp                                             5
11312: 
11313: ett pålitligt sätt. Storleken av den upplevda risken   ligt. Förutsättningarna har också konsekvent
11314: för att bli fast anses allmänt som en viktigare        förbättrats bl.a. genom att rättegångsförfarandet
11315: faktor vid förebyggande av brott. De kvantitati-       har reviderats. Samtidigt har också lekmännens
11316: va variationerna i fråga om ett flertal brottstyper    deltagande i rättskipningen utökats väsentligen.
11317: beror dessutom på andra faktorer, t.ex. på för-        Man tror att också detta så småningom skall öka
11318: ändringar i alkoholkonsumtionen.                       medborgarnas förtroende för domstolsväsendet.
11319:     Såsomjag redan tili en början konstaterade är      Det är skäl att anta att samma verkningar följer
11320: förtroendet för rättssystemet av central betydelse     av att medborgarnas kunskaper om hur rättssys-
11321: i en rättsstat. Vid justitieministeriet tror vi att    temet fungerar förbättras. 1 denna avsikt har
11322: detta förtroende kan förbättras genom att man          justitieministeriet alldeles nyss på finska utgivit
11323: utvecklar verksamhetsförutsättningarna för ett         guiden Oikeusturvaopas (Rättsskyddsguide)
11324: rättsväsende som fungerar opartiskt och pålit-         som har skrivits på ett lättfattligt sätt.
11325:      Helsingfors den 4 oktober 1996
11326:                                                                       Justitieminister Kari Häkämies
11327:                                               KK 620/1996 vp
11328: 
11329: Kirjallinen kysymys 620
11330: 
11331: 
11332: 
11333: 
11334:                                      Kari Kantalainen /kok ym.: Verottoman polttoaineen käytön salli-
11335:                                         misesta linja-autoliikenteessä
11336: 
11337: 
11338:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
11339: 
11340:     Suomessa linja-autoilla hoidetaan ylivoimai-         kuormitusta, ja bussialan työllisyys parantst
11341: sesti suurin osa maamme joukkoliikenteestä.              uusien bussivuorojen ansiosta, nykyäänhän bus-
11342: Joukkoliikenne on välttämätöntä mm. koulu-               siliikenne vain vähenee.
11343: matkoilla, työmatkoilla, ikääntyville ja muutoin             Kun bussiliikenteen kilpailuasema paranisi,
11344: ilman ajokorttia oleville. Onhan suomalaisista           vähentyisi myös yhteiskunnan tarve ostaa kan-
11345: vain noin puolella auton ajokortti. Joukkoliiken-        nattamattomia, mutta tarpeellisia bussivuoroja,
11346: ne on myös ympäristöä säästävä ratkaisu,ja se on         ja nekin, joita ei aiemmista kustannuksista huoli-
11347: välttämätön myös suuremmissa taajamissa pu-              matta voitaisi ajaa ilman yhteiskunnan panosta,
11348: humattakaan harvaan asutusta maaseudusta.                voitaisiin ostaa alemmalla hinnalla. Tämä mer-
11349:     Joukkoliikenteen kustannustaso on kuitenkin          kitsisi myös elinkeinopoliittisesti sitä, että ny-
11350: kohonnut huolestuttavasti, ja pian se on hinnal-         kyään paljolti yhteiskuntavetoisesta bussiliiken-
11351: taan kilpailukyvytön vaihtoehto henkilöautoille.         teestä tulisi jälleen tervettä elinkeinotoimintaa.
11352: Kun bussiliikenteen kustannuksista lähes 80 pro-         Tasavertaisuus raideliikenteen kanssa puoltaa
11353: senttia koostuu palkkaan sidotuista ja polttoai-         myös verotonta polttoainetta bussiliikenteelle.
11354: nekustannuksista, on alan itse miltei mahdoton           Myös VR saa käyttää verotonta polttoainetta.
11355: vaikuttaa hintakilpailukykyynsä.                             Linja-autoliitto ry on keväällä esittänyt valtio-
11356:     Liikenneministeriö onkin julkaisusarjassaan          varainministeri Arja Alholle mainituin perustein,
11357: 29/94 selvittänyt mahdollisuuksia bussiliikenteen        että busseilla hoidettu linja-autoliikenne saisi
11358:  kustannuskriisin ratkaisemiseksi. Kyseinen sel-         uudelleen oikeuden käyttää verotonta polttoai-
11359:  vitys osoittaa, että julkiselle vallalle on kannatta-   netta. Joitakin vuosia sitten bussit saivat valtiolta
11360:  matonta verottaa Iinja-autolla hoidettua joukko-        maksamaosa polttoaineveron palautuksen ta-
11361:  liikennettä. Kertyneisiin veroihin nähden valtio        kaisin, mutta sen loputtua vero on ollut pakko
11362: ja kunnat menettävät enemmän mm. korkeampi-              siirtää hintoihin.
11363:  na matkakulukorvauksina ja suurempina työ-                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
11364:  matkakuluvähennyksinä verotuksessa, koska               jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
11365:  bussiyhtiöt joutuvat perimään mm. polttoaine-           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
11366:  veronjohdosta korkeampia tariffeja kuinjos ko.          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11367:  veroja ei olisi.
11368:      Jos bussiliikenteelle sallittaisiin verottoman                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11369:  polttoaineen käyttö ja taksoja vastaavasti alen-                ryhtyä verottoman polttoaineen käytön
11370:  nettaisiin, hyötyisi julkinen valta (kunnat ja val-             saliimiseksi linja-autoilla hoidetussa
11371:  tio yhteenlaskettuna) ja joukkoliikenteen käyttö                joukkoliikenteessä?
11372:  lisääntyisi, mikä vähentäisi myös ympäristö-
11373: 
11374:       Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1996
11375: 
11376:                       Kari Kantalainen /kok                   Heikki Koskinen /kok
11377:                       Riitta Korhonen /kok                    Paula Kokkonen /kok
11378:                                                 Raimo Mähönen /sd
11379: 
11380: 
11381: 
11382: 
11383:  260017
11384: 2                                           KK 620/1996 vp
11385: 
11386: 
11387: 
11388: 
11389:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
11390: 
11391:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Sen arvioimiseksi, olisiko Suomen edes tarkoi-
11392: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tuksenmukaista hakea edellä tarkoitettua poik-
11393: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       keuslupaa, on todettava seuraavaa. Mitä ensin-
11394: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kari Kan-        näkin tulee täysin veroUoman dieselöljyn käyt-
11395: talaisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       töönottoon linja-autoliikenteen polttoaineena,
11396: sen n:o 620:                                          merkitsisi se sitä, että markkinoille olisi saatetta-
11397:                                                       va uusi, veroton dieselöljy, joka olisi valvonnalli-
11398:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        sesti kyettävä pitämään erillään verotetusta die-
11399:        ryhtyä veroUoman polttoaineen käytön           selöljystä ja myös dieselöljyä lievemmin verote-
11400:        saliimiseksi linja-autoilla hoidetussa         tusta kevyestä polttoöljystä. Tällainen olisi jake-
11401:        joukko liikenteessä?                           lun ja verovalvonnan kannalta kestämätön rat-
11402:                                                       kaisu. Polttoaineiden merkitseruisestä on hyväk-
11403:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          sytty Euroopan unionissa direktiivi 95/60/EY.
11404: vasti seuraavaa:                                      Tässäkään yhtenäistäruishankkeessa ei ole va-
11405:                                                       rauduttu sellaiseen vaihtoehtoon, että markki-
11406:    Liittyessään Euroopan unioniin Suomi sitou-        noille saatettaisiin useampia verotuksellisesti eri
11407: tui noudattamaan yhteisön valmisteverotusta           tavoin kohdeituja polttoaine laatuja, jotka vaati-
11408: koskevaa lainsäädäntöä. Mineraaliöljyjen val-         sivat omat merkkiaineensa. Täysin verotonta
11409: misteverotusta koskevien direktiivien 92/81/          polttoainetta on Suomesta saatavilla lähinnä
11410: ETY ja 92/82/ETY mukaan kaikista tieliiken-           vain kansainväliseen alusliikenteeseen, joiden
11411: teessä moottoripolttoaineena käytettävistä poh-       varustaminen tapahtuu tulliviranomaisten val-
11412: toaineista on kannettava moottoribensiinin tai        vonnassa ja suoraan verottomista varastoista.
11413: dieselöljyn valmistevero, jollei jäsenvaltiolle ole       Mikäli taas verottomalla polttoaineelia tässä
11414: myönnetty mahdollisuutta vapauttaa polttoaine         yhteydessä tarkoitetaan dieselöljyä lievemmin
11415: tai sen tietty käyttötarkoitus verosta tai vastaa-    verotettua kevyttä polttoöljyä, joka on ensi sijas-
11416: vasti alentaa veroa tällaisissa tapauksissa. Yhtei-   sa lämmityskäyttöön tarkoitettu polttoaine,
11417: sölainsäädännön mukaan Suomi ei voi vapaut-           merkitsisi sen käyttöönotto tieliikenteessä öljyn-
11418: taa verosta linja-autoliikenteessä käytettävää        jalostamotoiminnan kannalta uuden liikenne-
11419: polttoainetta. Suomi ei myöskään voi sallia sitä,     polttoaineen, eli lähinnä talvioloihin soveltuvan
11420: että linja-autoliikenteessä saisi käyttää dieselöl-   kevyen polttoöljyn tuotekehittelyä ja valmistuk-
11421: jyä lievemmin verotettua kevyttä polttoöljyä.         seen ryhtymistä. Jalostamotekniikan muutoksen
11422: Tällaisen verovapauden tai veronalennuksen            lisäksi olisi perustettava muita liikennepolttoai-
11423: myöntäminen edellyttäisi direktiivin 92/82/ETY        neita vastaava jakeluverkko kevyen polttoöljyn
11424: 8 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua poikkeuslu-        tieliikennekäyttöä varten. Muiden liikennepolt-
11425: paa, jonka saaminen muutoin kuin lyhyehköksi          toaineiden tavoin kevyen polttoöljyn myynnistä
11426: määräajaksi on varsin epävarmaa. Paikallisessa        ryhdyttäisiin kantamaan myyntipalkkiota.
11427: julkisessa liikenteessä käytettävälle polttoaineel-   Nämä seikat todennäköisesti nostaisivat kevyen
11428: le on eräissä jäsenvaltioissa myönnetty vapautus      polttoöljyn hintaa ja siten vähentäisivät kevyen
11429: tai alennus tällaisen poikkeusluvan turvin. Poik-     polttoöljyn käytöstä koituvaa etua. Samalla ne
11430: keuslupamenettely on kuitenkin ensisijaisesti tar-    todennäköisesti nostaisivat kevyen polttoöljyn
11431: koitettu siirtymäajan järjestelyksi, jonka avulla     hintaa myös varsinaiseen käyttötarkoitukseensa,
11432: jäsenvaltio voi sopeuttaa verotuksensa yhteisö-       eli lämmitykseen käytettynä.
11433: lainsäädännön mukaiseksi. Euroopan yhteisöjen             Kevyen polttoöljyn yleinen saatavuuden li-
11434: komissio onkin käynnistänyt selvitystyön voi-         sääntyminen ja mahdollisuus käyttää sitä tielii-
11435: massa olevien erivapauksien uudelleenarvioimi-        kenteessä merkitsisivät myös tarvetta tehostaa
11436: seksi ja samassa yhteydessä esittänyt, että uusia     polttoaineiden käytön valvontaa ja teillä suori-
11437: erivapauksia tulisi myöntää ainoastaan määrä-         tettavia tarkistuksia huomattavasti nykyiseen
11438: ajaksi.                                               verrattuna.
11439:                                                KK 620/1996 vp                                              3
11440: 
11441:     Kevyen polttoöljyn käyttöönotto tieliiken-            polttoaineverotukseemme sisältyy tällä hetkellä
11442: teessä olisi myös ympäristön kannalta epäedul-            tarkoituksenmukainen ja myös yhteisölainsää-
11443: lista. Kevyen polttoöljyn ja liikennepolttoainee-         dännön sallima veroporrastus joukkoliikentees-
11444: na käytettävän dieselöljyn koostumus on Suo-              sä käytettävän dieselöljyn ja yksityisliikenteessä
11445: messa eriytynyt sen jälkeen, kun markkinoille on          käytettävän moottoribensiinin välillä. Liikenne-
11446: tullut rikitön dieselöljy eli niin sanottu city-diesel.   polttonesteiden verotus kohdistuu julkisen lii-
11447: Rikittömän dieselöljyn alhaisempi verotaso on             kenteen käyttämään dieselpolttoöljyyn merkittä-
11448: johtanut ympäristön kannalta toivottuun loppu-            västi lievempänä kuin muun liikenteen käyttä-
11449: tulokseen eli siihen, että lähes kaikki markkinoil-       mään moottoribensiiniin. Moottoribensiinin vii-
11450: la oleva dieselöljy on rikitöntä (rikkipitoisuus          me vuosina toteutettujen verojen korotusten yh-
11451: alle 0,005 painoprosenttia). Kevyen polttoöljyn           teydessä dieselöljyn verotasoa ei ole nostettu. Li-
11452: sallittu rikkipitoisuus on 0,2 painoprosenttia,           säksi on huomattava, että ympäristön kannalta
11453: joskin käytännössä markkinoilla oleva kevyt               suotuisaa nestekaasua ei veroteta polttoaineve-
11454: polttoöljy on laadultaan tätä parempaa (rikkipi-          rotuksessa lainkaan. Samoin maakaasun verotus
11455: toisuus 0,1 painoprosenttia). Erotuksena lämmi-           on alhaisella tasolla. Esimerkiksi Helsingissä on
11456:  tyskäyttöön tarkoitetusta kevyestä pohtoöljystä          suunnitelmia ottaa käyttöön kaasumaisilla polt-
11457:  liikennepolttoaineena käytettävälle dieselöljylle        toaineilla toimivia linja-autoja. Näiden päästäta-
11458:  valmistellaan parhaillaan Euroopan unionissa             so on hyvä verrattuna dieselkäyttöisiin ajoneu-
11459:  uusia laatukriteereitä, joissa pyritään erityisesti      voihin. Uuden tekniikan käyttöönotto estyisi ta-
11460:  ottamaan huomioon uusi polttoainetekniikka ja            loudellisesti, jos linja-autoissa voitaisiin ryhtyä
11461:  mahdollisuudet vähentää tieliikenteen päästöjä.          käyttämään verotonta dieselöljyä tai kevyttä
11462:     Verottoman polttoaineen tai kevyen polttoöl-          polttoöljyä.
11463:  jyn käytön sallimiseen linja-autoliikenteessä liit-         Kuten edellä on jo todettu, verottoman tai
11464:  tyy vielä sekin merkittävä heikkous, että tällai-        dieselöljyä lievemmin verotetun polttoaineen
11465:  nen verotuki jakaantuisi liikennöitsijöille ilman        käyttöönotto linja-autoilla hoidetussajoukkolii-
11466:  liikennepoliittisin perustein tapahtuvaa tarkoi-         kenteessä ei ole ilman poikkeuslupajärjestelyä
11467:  tuksenmukaisuusharkintaa. Harkintaan perus-              Suomessa mahdollinen. Mahdollisen poikkeus-
11468:  tuvaan avustusjärjestelmään verrattuna kaava-            luvan avulla linja-autoliikenteelle myönnettävää
11469:  maista verotukea ei voida pitää puolustettavana,         verotuksellista tukimuotoa ei voida pitää pitkä-
11470:  koska verotuessa ei voida ottaa huomioon esi-            jänteisenä ratkaisuna, eikä edellä mainituilla pe-
11471:   merkiksi mahdollisuuksia tasata eri liikennöitsi-       rusteilla myöskään tarkoituksenmukaisena rat-
11472:  jöiden tai eri alueiden välillä olevia kannatta-         kaisuna linja-autoliikenteen kilpailuaseman pa-
11473:   vuuseroja. Toisaalta on pantava merkille, että          rantamiseksi.
11474: 
11475:       Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1996
11476: 
11477:                                                                                      Ministeri Arja Alho
11478: 4                                             KK 620/1996 vp
11479: 
11480: 
11481: 
11482: 
11483:                                           Tili Riksdagens Talman
11484: 
11485:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         det tillstånd till undantag som avses ovan måste
11486: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-           följande konstateras: För det första innebär infö-
11487: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         randet av en helt skattefri dieselolja som bränsle
11488: man Kari Kantalainen m.fl. undertecknade                 för busstrafiken att en ny, skattefri dieselolja
11489: spörsmål nr 620:                                         borde släppas ut på marknaden och att denna
11490:                                                          dieselolja av övervakningsskäl borde kunna hål-
11491:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          las åtskild från såväl den skattepliktiga dieselol-
11492:         ta för att tillåta användning av skattefritt     jan som den lindrigare beskattade lätta brännol-
11493:         bränsle i den kollektivtrafik som sköts          jan. Detta vore en ohållbar lösning med tanke på
11494:         med bussar?                                      distribution och skatteövervakning. 1 Europeis-
11495:                                                          ka uni onen har antagits ett direktiv om märkning
11496:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            av bränslen (95/60/EG). lnte heller i samband
11497: anföra följande:                                         med detta harmoniseringsprojekt har man beak-
11498:                                                          tat en sådan möjlighet att det på marknaden
11499:     När Finland anslöt sig tili Europeiska unio-         skulle införas flera bränslekvaliteter som be-
11500: nen, förband sig landet att iaktta gemenskapens          handlas olikai skattehänseende och sålunda krä-
11501: accislagstiftning. Enligt direktiven 92/81/EEG           ver sina egna märkningsämnen. Helt skattefritt
11502: och 92/82/EEG om punktskatt på mineraloljor              bränsle kan i Finland fås närmast bara för inter-
11503: skall för alla drivmedel som används som motor-          nationell fartygstrafik. Dessa fartyg utrustas un-
11504: bränsle i vägtrafiken uppbäras accis på motor-           der tullmyndigheternas tillsyn och direkt ur skat-
11505: bensin eller dieselolja, såvida inte en medlemsstat      tefria lager.
11506: har medgetts möjlighet att befria ett bränsle eller         Avses å andra sidan med skattefritt bränsle i
11507: något av dess användningsändamål från skatt              det här sammanhanget den lätta brännolja som
11508: eller att sänka skatten i motsvarande fall. Enligt       beskattas lindrigare än dieselolja och som främst
11509: gemenskapslagstiftningen kan Finland inte med-           är avsedd för uppvärmningsändamål, innebär
11510: ge befrielse från skatten på bränsle som används         användningen av denna för vägtrafik ur oljeraffi-
11511: i busstrafik. Finland kan inte heller tillåta att lätt   neringens synvinkel att ett nytt drivmedel för
11512: brännolja, som beskattas lindrigare än dieselolja,       fordon, dvs. närmast en lätt brännolja som läm-
11513: används i busstrafiken. För att kunna bevilja            par sig för vinterförhållanden, måste utvecklas
11514: sådan skattefrihet eller nedsatt skatt måste landet      och framställningen av den inledas. 1så fall måste
11515: ha det tillstånd till undantag som avses i artikel       utöver ny raffineringsteknik också ett distribu-
11516: 8.4 i direktiv 92/82/EEG, och det är synnerligen         tionsnät som motsvarar det som finns för andra
11517: osäkert om dylika tillstånd kan fås annat än för         fordonsbränslen anläggas, för att den lätta
11518: en kortare tidsperiod. 1 vissa medlemsstater har         brännoljan skall finnas tillgänglig för vägtrafi-
11519: med stöd av ett sådant tillstånd befrielse eller         ken. På samma sätt som i fråga om andra for-
11520: nedsättning beviljats för bränsle som används i          donsbränslen skulle också för försäljningen av
11521: lokal kollektivtrafik. Förfarandet med tillstånd         lätt brännolja uppbäras provision. Dessa om-
11522: till undantag är dock i första hand avsett som ett       ständigheter skulle sannolikt höja priset på den
11523: arrangemang för övergångsperioder, med hjälp             lätta brännoljan och på så sätt minska fördelarna
11524: av vilket en medlemsstat kan anpassa sin beskatt-        med användningen av den. Samtidigt skulle san-
11525: ning efter gemenskapslagstiftningen. Europeiska          nolikt priset på lätt brännolja stiga också när det
11526: gemenskapernas kommission har därför inlett ett          gäller dess egentliga användningsändamål, dvs.
11527: utredningsarbete i syfte att omvärdera gällande          uppvärmning.
11528: dispenser, och samtidigt har den föreslagit att             Om den lätta brännoljan görs mer lättillgäng-
11529: nya dispenser borde beviljas endast för en be-           lig och användbar också i vägtrafiken, måste
11530: stämd tid.                                               dessutom tillsynen över bränsleanvändningen
11531:     Med tanke på en bedömning av huruvida det            och kontrollerna vid vägarna effektiveras märk-
11532: ens är ändamålsenligt för Finland att ansöka om          bart i jämförelse med dagens läge.
11533:                                             KK 620/1996 vp                                              5
11534: 
11535:     lbruktagandet av lätt brännolja i vägtrafiken     eller olika regioner. Å andra sidan är det att
11536: vore ofördelaktigt också ur miljöperspektiv.          märka att vår bränslebeskattning för närvarande
11537: Sammansättningen hos lätt brännolja och den           iakttar en ändamålsen1ig och av gemenskapslag-
11538: dieselolja som används som drivmedel har i Fin-       stiftningen tiliåten skattedifferentiering mellan
11539: land divergerat sedan den svavelfria dieseloljan,     den dieselolja som används i kollektivtrafiken
11540: dvs. den så kallade city-dieseln, kom ut på mark-     och den motorbensin som används i privat trafik.
11541: naden. Den svavelfria dieseloljans lägre skatteni-    Beskattningen är betydligt lindrigare i fråga om
11542: vå har lett tili önskat resultat med tanke på mil-    den dieselbrännolja som kollektivtrafiken an-
11543: jön, dvs. att nästan all dieselolja på marknaden är   vänder än den motorbensin som används i den
11544: svavelfri (svavelhalten under 0,005 viktprocent).     övriga trafiken. Skattenivån för dieselolja har
11545: Den tiliåtna svavelhalten för lätt brännolja är 0,2   inte höjts i samband med de höjningar av skatten
11546: viktprocent, även om den lätta brännolja som          på motorbensin som har företagits under de se-
11547: finns på marknaden i praktiken är av bättre kva-      naste åren. Det bör också märkas att flytgas, som
11548: litet än så (svavelhalten 0,1 viktprocent). Tili      är skonsam mot miljön, inte beskattas alls vid
11549: skilinad från den lätta brännolja som används för     bränslebeskattningen. Också skatten på naturgas
11550: uppvärmning bereds i Europeiska unionen som           är låg. 1 exempelvis Helsingfors finns planer på
11551: bäst nya kvalitetskriterier för den dieselolja som    att ta i bruk bussar som drivs med bränslen i
11552: används som drivmedel. 1 dessa kriterier strävar      gasform. Utsläppsnivån för dessa är god ijämfö-
11553: man särskilt efter att beakta ny drivmedelsteknik     re1se med diese1drivna fordon. lnförandet av den
11554: och möjligheterna att minska utsläppen i vägtra-      nya tekniken skulle stöta på ekonomiska hinder,
11555: fiken.                                                om det blev möjligt att använda skattefri dieselol-
11556:     Möjligheten att använda skattefritt bränsle el-   ja eller lätt brännolja i bussar.
11557:  ler lätt brännolja i busstrafiken är dessutom för-      Såsom det redan har konstaterats ovan, är det
11558:  knippad med ytterligare en väsentlig svaghet: Ett    i Finland inte utan dispensarrangemang möjligt
11559:  fiskalt stöd av detta slag skulle förde1as mellan    att i den kollektivtrafik som sköts med bussar ta
11560:  trafikidkarna utan att ändamålsenligheten prö-       i bruk ett skattefritt bränsle eller ett bränsle som
11561:  vades på trafikpolitiska grunder. Sådana scha-       beskattas lindrigare än dieselolja. En fiskal stöd-
11562:  blonmässiga understöd kan inte anses vara värda      form som beviljas busstrafiken med hjälp av ett
11563:  att försvaras i jämförelse med stödsystem som        eventuellt tillstånd tili undantag kan inte anses
11564:  bygger på prövning, eftersom ett fiskalt stöd inte   vara en hållbar och, på ovan anförda grunder,
11565:  kan ta hänsyn tili t.ex. möjligheter att jämna ut    inte heller en ändamålsenlig lösning för förbätt-
11566:  lönsamhetsskillnader mellan olika trafikidkare       rande av busstrafikens konkurrenssituation.
11567: 
11568:      Helsingforsden 7 oktober 1996
11569: 
11570:                                                                                   Minister Arja Alho
11571:                                               KK 621/1996 vp
11572: 
11573: Kirjallinen kysymys 621
11574: 
11575: 
11576: 
11577: 
11578:                                      Mikko Elo /sd ym.: Säteilylle altistuvien työntekijöiden säteilylo-
11579:                                         man säilyttämisestä
11580: 
11581: 
11582:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
11583: 
11584:    Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan sätei-         koittamaa vaarallista tai terveydelle haitallista
11585: lylain 72 §:ää ja siihen liittyvää säteilytyöntekijöi-   työtä, ja on ilmoittanut, että peruskirjan velvoit-
11586: den säteilyloma-asetusta ollaan kumoamassa si-           teet on toteutettu ylimääräisellä vuosilomalla,
11587: ten, että säteilyn kanssa toimivien työntekijöiden       joka on säädetty asetuksella.
11588: säteilyloma poistettaisiin.                                  Lääketieteessä säteilyä käytetään sairauksien
11589:    Tehty ehdotus säteilyloman poistamisesta              diagnostiikassa ja hoidossa. Säteilyn käytön
11590: tuntuu tosiasioiden valossa perusteettomalta.            alueet ovat diagnostinen radiologia, isotooppi-
11591: Ensinnäkin on syytä muistaa, että nykyinen sä-           tutkimuksetja -hoito sekä sädehoito. Alan työn-
11592: teilylaki tuli voimaan niin myöhään kuin vuonna          tekijät ovat saaneet pitkän laissa vaadituo koulu-
11593: 1992. Alan asiantuntijoiden mukaan nykyinen              tuksen, joka käsittää myös varotoimenpiteiden
11594: säteilylaki toimii esimerkillisen hyvin. Säteilylaki     ja sädesuojauksen hallinnan. Lisäksi suomalais-
11595: tähtää juuri työntekijöiden suojeluun. Säteilylo-        ten säteilytyöntekijöiden moraali on korkea sä-
11596: ma, joka on noin neljä prosenttia vuotuisesta            teilyn käyttöön liittyvissä asioissa.
11597: työajasta, vähentää säteilyn käytössä syntyvää               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
11598: altistusaikaa ja on siten työsuojelullinen tekijä.       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
11599:    On myös syytä muistaa, että Suomi on ratifioi-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
11600: nut Euroopan neuvoston sosiaalisen peruskirjan,          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11601: jossa määrätään (2 artiklan 4 kohta), että sääde-
11602: tyissä vaarallisissa tai terveydelle haitallisissa                  Onko Hallitus tietoinen säteilytyöhön
11603: ammateissa työskenteleville myönnetään yli-                     liittyvistä vaaroista, ja
11604: määräistä lomaa tai lyhennetty työaika. Suomi                       aikooko Hallitus säilyttää nykyisen
11605: on katsonut raporteissaan, että säteilytyö on so-               säteilylain 72 §:n ja siihen liittyvän sätei-
11606: siaalisen peruskirjan asianomaisen artiklan tar-                lyloma-asetuksen muuttamattomana?
11607: 
11608:      Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1996
11609: 
11610:           Mikko Elo /sd                     Timo Laaksonen /vas             Pentti Tiusanen /vas
11611: 
11612: 
11613: 
11614: 
11615: 260017
11616: 2                                            KK 621/1~6 vp
11617: 
11618: 
11619: 
11620: 
11621:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
11622: 
11623:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          levien henkilöiden vuosilomasta mahdollistaa
11624: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           myös loman korvaamisen rahana.
11625: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen            Ruotsissa säteilytyöntekijöiden lomaoikeu-
11626: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko              desta on ollut säännökset työlainsäädännössä,
11627: Elon ym. kirjallisen kysymyksen n:o 621:                mutta jo 1970-luvun lopulla on siirrytty työehto-
11628:                                                         sopimuspohjaiseen järjestelyyn. Tämän jälkeen
11629:             Onko Hallitus tietoinen säteilytyöhön       jotkut ryhmät ovat vaihtaneet lisälomaoikeuten-
11630:         liittyvistä vaaroista ja                        sa rahaan. Eräillä työntekijäryhmillä oikeudesta
11631:             aikooko Hallitus säilyttää nykyisen         lisälomaan on edelleen sovittu työehtosopimuk-
11632:         säteilylain 72 §:n ja siihen liittyvän sätei-   sissa.
11633:         lyloma-asetuksen muuttamattomana?                  Norjassa erityissäännökset kahden viikon pi-
11634:                                                         tuisesta lisälomasta on kumottu vuonna 1978.
11635:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Senjälkeen oikeus lisälomaan on ollut työnanta-
11636: vasti seuraavan:                                        jien ja työntekijöiden välinen neuvotteluasia.
11637:                                                         Tältä pohjalta eräät altistuvat ryhmät säilyttivät
11638:     Kansanterveyslaitos, Työterveyslaitos ja Sä-        neuvotteluteitse oikeuden lisälomaan. Säteily-
11639: teilyturvakeskus ovat lausunnoissaan todenneet,         työntekijöillä ei ole muita etuisuuksia.
11640: että säteilylomalle ei ole olemassa suoraa biolo-          Tanskassa säteilytyöntekijöillä oli lisäloma
11641: gista tai lääketieteellistä perustetta, eli loma ei     vuoteen 1977. Sen jälkeen ei ole ollut mitään
11642: auta mahdollisesti saadun säteilyvaurion korjau-        erityisiä etuuksia.
11643: tumisessa. Pieniin säteilyannoksiin liittyvä po-           Euroopan unionin säteilysuojelusäännöstö ei
11644: tentiaalisesti merkitsevä terveyshaitta on syöpä,       sisällä säteilytyöntekijöiden lisälomaa koskevia
11645: ja riski on suoraan verrannollinen työntekijän          säännöksiä. Perusnormien vahvistamisesta työn-
11646: saamaan annokseen. Loman ansiosta lyhentynyt            tekijöiden ja väestön terveyden suojelemiseksi
11647: työaika pienentää työntekijän saamaa annosta            ionisoivasta säteilystä aiheutuviita vaaroilta an-
11648: alle 5 %, ja siten saman verran myös riskiä.            nettu neuvoston direktiivi (96/29/Eurotom) ei
11649:     Toisaalta on kuitenkin luultavaa, että työnte-      myöskään anna perusteita lisälomakäytännölle.
11650: kijän säteilyloman aikana väittämä säteilyannos            Hallituksen sosiaalipoliittinen ministeriryhmä
11651: joudutaan antamaanjollekin toiselle työntekijäl-        on osaltaan käsitellyt sekä säteilytyöhön liittyviä
11652: le, joka korvaa lomalla olevan työntekijän. Lop-        vaaroja että säteilylomaa keinona näiden vaaro-
11653: putuloksena on se, että henkilökunnan saama             jen torjunnassa. Asiantuntijat ovat kuvanneet
11654: kokonaisannos ei säteilylomien ansiosta pienene,        säteilylomaan liittyviä näkemyksiä ja esittäneet
11655: vaan se jakautuu uudella tavalla työntekijöiden         säteilylain 72 §:n kumoamista. Ministeriryhmän
11656: kesken. Yksilöannosten jakautumisen muutok-             näkemys vastaa asiantuntijoiden käsitystä siitä,
11657: sella ei ole säteilysuojelullista merkitystä silloin,   että säteilylain 72 § voidaan kumota ja että työ-
11658: kun yksilölle asetettua annosrajaa ei rikota.           markkinaosapuolten tulisi jatkossa sopia keske-
11659:     Voimassa oleva asetus sairaaloissa ja terveys-      nään säteilylomaoikeudesta.
11660: keskuksissa säteilyn käyttötehtävissä työskente-
11661: 
11662:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1996
11663: 
11664:                                                                       Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
11665:                                             KK 621/1996 vp                                              3
11666: 
11667: 
11668: 
11669: 
11670:                                         Tili Riksdagens Talman
11671: 
11672:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       mester för personer som arbetar i strålningsupp-
11673: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-        gifter gör det också möjligt att byta ut semestern
11674: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-      mot pengar.
11675: man Mikko Elo m.fl. undertecknade spörsmål nr             1 Sverige har man stadgat om strålningsarbe-
11676: 621:                                                  tares semesterrätt i arbetslagstiftningen, men re-
11677:                                                       dan på 70-talet övergick man tili ett system som
11678:           Är Regeringen medveten om de faror          grundar sig på kollektivavtal. Efter detta har en
11679:        som är förknippade med strålarbete och         del grupper bytt sin rätt tili tiliäggssemester mot
11680:           ämnar Regeringen bibehålla den nuva-        pengar. En del arbetstagargrupper har fortfaran-
11681:        rande strålskyddslagens 72 § och den till      de i kollektivavtalen avtal om tilläggssemester.
11682:        den anslutande förordningen om strål-              1 Norge har specialstadgorna om en tvåveck-
11683:        ningssemester oförändrade?                     ors tiliäggssemester upphävts 1978. Därefter har
11684:                                                       frågan om rätten tili tilläggssemester varit en
11685:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         förhandlingsfråga mellan arbetstagarna och ar-
11686: anföra fö1jande:                                      betsgivarna. Utgående från detta har en del av de
11687:                                                       utsatta grupperna genom förhandlingar bibehål-
11688:    Folkhälsoinstitutet, lnstitutet för Arbetshy-      lit rätten tili tiliäggssemester. Strålarbetarna har
11689: gien och Strålsäkerhetscentralen har i sina utlå-     inte andra förmåner.
11690: tanden konstaterat att det inte finns en direkt           1 Danmark hade strålarbetarna tilläggssemes-
11691: biologisk eller medicinsk grund, dvs. semester        ter fram tilll977. Därefter har de inte haft några
11692: hjälper inte då det gäller att bota en strålnings-    speciella förmåner.
11693: skada som eventuellt erhållits. Det potentiellt           Europeiska unionens strålskyddsstadga inne-
11694: betydande hälsoproblem som anknyter till små          håller inga stadganden om tilläggssemester; Rå-
11695: strålningsdoser är cancer, och risken är direkt       dets direktiv (96/29/Eurotom) om fastställandet
11696: jämförbar med den dos som arbetstagaren har           av basnormer för att skydda befolkningens hälsa
11697: erhållit. Arbetstiden som förkortats på grund av      mot faror som förorsakas av ioniserande strål-
11698: semester minskar den dos arbetstagaren får un-        ning ger inte heller någon grund för tilläggsse-
11699: der 5 % och således risken lika mycket.               mesterpraxis.
11700:    Å andra sidan är det troligt att den strålnings-       Regeringens socialpolitiska ministergrupp har
11701: dos som arbetstagaren undviker under semestern        för sin del behandlat både faror i anknytning tili
11702: i stället fås av någon annan arbetstagare som         strålningsarbete samt strålningssemester som ett
11703: under semestern ersätter den frånvarande perso-       medel att bekämpa dessa faror. Sakkunniga har
11704: nen. Resultatet blir att den helhetsdos personalen    beskrivit synpunkter i anknytning tili strålnings-
11705: får inte tack vare strålningssemestrarna minskar      semester och framlagt upphävande av 72 § strål-
11706: utan fördelar sig på ett nytt sätt bland arbetsta-    skyddslagen. Ministergruppens ståndpunkt mot-
11707: garna. Sett ur strålskyddssynpunkt har ändring-       svarar de sakkunnigas uppfattning om det att
11708: ar i fördelningen a v de individuella doserna ingen   72 § strålskyddslagen kan upphävas och att ar-
11709:  betydelse så länge man inte bryter mot den för-      betsmarknadsparterna i fortsättningen borde
11710: ordnade individuella dosgränsen.                      sinsemellan komma överens om rätt tili strål-
11711:     Den ikraftvarande förordningen om årlig se-       ningssemester.
11712: 
11713:      Helsingforsden 7 oktober 1996
11714: 
11715:                                                                      Minister Terttu Huttu-Juntunen
11716:                                              KK 622/1996 vp
11717: 
11718: Kirjallinen kysymys 622
11719: 
11720: 
11721: 
11722: 
11723:                                     Esa Lahtela /sd ym.: Työtapaturmakorvausten käsittelyjärjestel-
11724:                                        män kehittämisestä
11725: 
11726: 
11727:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
11728: 
11729:     Tapaturman aiheuttamille vammoille vakuu-              Yksittäisen kansalaisen kannalta kysymys on-
11730: tusyl-tiöt ovat tapauksesta riippuen määritelleet       kin oikeusturvan toteutumisesta ja siitä, mikä on
11731: omat keskimääräiset paranemisaikansa. Jos ta-           hoitavan lääkärin merkitys tässä prosessissa.
11732: paturma ei määrätyssä ajassa ole parantunut, on         Onko hoitavan erityislääkärin lausunto vain
11733: korvauksen maksu tapaturman uhrille pääsään-            "paperia", jota ei tarvitse noteerata? Eikö tapa-
11734: töisesti keskeytetty, vaikka hoitava erikoisalan        turmakorvauksen pitäisi olla itsestäänselvyys
11735: lääkäri olisikin todennut, että paraneminen on          niin pitkään kuin vamman paraneminen kestää?
11736: kesken eikä ole mitään epäselvyyttä siitä, että         Koska työtapaturmavakuutus on lakisääteinen,
11737: kulloinenkin vaiva olisi selkeästi työtapaturmas-       niin eikö työtapaturmissa yksittäisten vakuutus-
11738: tajohtuva.                                              yhtiöiden korvauskäsittelyä tulisi muuttaa siihen
11739:     Useissa tapauksissa vakuutusyhtiön lääkäri,         suuntaan, että rajatapauksia käsittelemään muo-
11740: joka toimii vakuutusyhtiön asiantuntijana ja            dostettaisiin korvausten käsittelyelin, jossa olisi
11741: päätösesityksen muokkaajana, ei ammattipäte-            edustus vakuutusyhtiöistä ja lainvalvontapuolel-
11742: vyydeltään saata olla lähelläkään sitä tasoa, mitä      ta sekä tapauksesta riippuen alan spesialisti? Va-
11743: potilasta hoitava lääkäri on. Kun näin sitten käy       kuutusyhtiössä tehdyt kielteiset tapaukset meni-
11744: ja korvauksen saanti keskeytetään vakuutusyh-           sivät kaikki ilman erillistä valitusta tämän elimen
11745: tiön toimesta, tapaturman uhrille jää pitkä ja          kautta nopeassa aikataulussa tarkempaan käsit-
11746: vaivalloinen- usein kalliskin- valitustie,jotta         telyyn.
11747: hän voisi todistaa, ettei tapaturman aiheuttama            Näin menetellen yksittäisen vakuutusyhtiön
11748: vamma vielä ole parantunut. Valitusprosessin            taloudellinen intressi saataisiin vähenemään ja
11749: kalleus taas johtuu siitä, että vakuutusyhtiö ei        yksittäisen kansalaisen oikeusturva paranisi ja
11750: välttämättä maksakaan lääkärin lisätutkimuksia          tapaturmalautakuntien sekä vakuutusoikeuden
11751: ja todistuksia, vaan ne joutuu itse kustantamaan.       valitusjonot lyhenisivät.
11752: Vaikka vakuutusyhtiöllä onkin valitusprosessin             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11753: aikana itseoikaisumahdollisuus, niin kokemuk-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
11754:  sen mukaan sitä on kovin vähän käytetty. Tämä          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
11755: näkyy hyvin siitä, että reilut kymmenen prosent-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11756:  tia valituksista kääntyy tapaturmalautakunnas-
11757:  sa vielä vakuutetun eduksi ja vakuutusoikeudes-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11758:  sakin muutosprosentti on vielä lähes kymmenen.                ryhtyä työtapaturmakorvauskäsittelyn
11759:     Todella hankalaa tässä prosessissa on se, että             parantamiseksi, niin että vakuutetun oi-
11760:  vireillepanosta lähtien asian käsittely vie tapatur-          keusturvaa kohennettaisiin, ja
11761:  malautakunnassa noin puoli vuotta ja vakuutus-                   onko Hallitus pohtinut mahdollisuut-
11762:  oikeudessa noin vuoden. Varmaa on, että osa                   ta kehittää korvauskäsittelyjärjestelmä,
11763:  tapaturmien uhreista jättää koko valitusproses-               jossa vakuutusyhtiön oma taloudellinen
11764:  sin sikseen joko tietämättömyyttään tai arkuut-               intressi ei olisi niin hallitseva kuin nykyi-
11765:  taan. Näiden määrää on todella vaikea arvioida.               sessä järjestelmässä näyttää olevan?
11766:       Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1996
11767: 
11768:                       Esa Lahtela /sd                            Kalevi Olin /sd
11769:                       Marjaana Koskinen /sd                      Raimo Mähönen /sd
11770: 260017
11771: 2                                            KK 622/1996 vp
11772: 
11773: 
11774: 
11775: 
11776:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
11777: 
11778:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Eräissä tapauksissa potilaan oireisto voi olla
11779: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           lääketieteellisesti katsoen selvässä epäsuhteessa
11780: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         vamman syntymekanismiin taikka potilaalla on
11781: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-         muita tapaturmasta riippumattomia, taudinku-
11782: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            vaan tai vamman vaikeusasteeseen vaikuttavia
11783: n:o 622:                                                sairauksia. Näissä tapauksissa joudutaan erotte-
11784:                                                         lemaan tapaturmavakuutuksen perusteella kor-
11785:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          vattava osuus. Tätä on kuitenkin joskus vaikea
11786:        ryhtyä työtapaturmakorvauskäsittelyn             tehdä puhtaasti lääketieteellisin perustein. Siksi
11787:        parantamiseksi niin, että vakuutetun oi-         on pyritty luomaan mahdollisimman pitkälle yh-
11788:        keusturvaa kohennettaisiin, ja                   denmukainen korvauskäytäntö, jolla turvataan
11789:           onko Hallitus pohtinut mahdollisuut-          vakuutettujen yhdenmukainen kohtelu ja luo-
11790:        ta kehittää korvauskäsittelyjärjestelmä,         daan eri vakuutusyhtiöiden korvauskäsittelylle
11791:        jossa vakuutusyhtiön oma taloudellinen           yhdenmukaiset perusteet.
11792:        intressi ei olisi niin hallitseva kuin nykyi-       Tällainen korvauskäytäntö perustuu tapatur-
11793:        sessä järjestelmässä näyttää olevan?             mavakuutuksen muutoksenhakuelinten oikeus-
11794:                                                         käytäntöön ja tapaturma-asiain korvauslauta-
11795:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            kunnan korvauskäytäntöä koskevaan ohjeistuk-
11796: vasti seuraavaa:                                        seen.
11797:                                                            Työtapaturmassa vahingoittunutta hoitaneen
11798:    Lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta kor-          tai tutkineen lääkärin antama lausunto on asiaa
11799: vataan työtapaturman aiheuttamat henkilöva-             ratkaistaessa eräs keskeinen selvitys. Lausun-
11800: hingot. Korvauksen edellytyksistä ja etuuksista         toon kirjattujen havaintojen kautta saadaan tar-
11801: säädetään laissa. Vakuutuksen hoito on annettu          peellisia tosiasiatietoja korvausratkaisuun vai-
11802: yksityisille vahinkovakuutusyhtiöille,joiden teh-       kuttavista lääketieteellisistä löydöksistä ja olo-
11803: tävänä on korvaustapauksissa ratkaista, täytty-         suhteista. Hoitavan lääkärin ensisijainen tehtävä
11804: vätkö laissa säädetyt korvausedellytykset.              on kuitenkin potilaan hoitaminen, eikä toimimi-
11805:    Vakuutusyhtiö on velvollinen huolehtimaan,           nen korvausasian ratkaisijana. Asioiden ratkai-
11806: että sillä on asian ratkaisemiseksi tarvittava, riit-   seminen hoitavan lääkärin kannanoton mukaan
11807: tävä lääketieteellinen ja muu selvitys. Vakuutus-       ei kohtelisi vakuutettuja tasapuolisesti ja vaaran-
11808: laitos on velvollinen maksamaan vakuutetulta            taisi siten korvausratkaisujen yhdenmukaisuu-
11809: korvausasian selvittämiseksi pyytämänsä selvi-          den. Siksi korvausasian ratkaiseminen kuuluu
11810: tyksen. Vakuutuksesta korvataan lisäksi vam-            vakuutuslaitokselle, jonka on tehtävä ratkaisu
11811: man tapaturmaperäisyyden selvittämisestä ai-            saaduista selvityksistä ilmenevien objektiivisten
11812: heutuneet tarpeelliset ja perustellut tutkimusku-       seikkojen perusteella.
11813: lut, vaikkei vamma tutkimusten perusteella                  Vakuutusyhtiöiden korvauskäsittelyn yhden-
11814: osoittaudukaan työtapaturmasta johtuvaksi.              mukaisuutta valvoo ja kehittää tapaturma-asiain
11815: Edellytyksenä on, että tutkimuksen tarpeellisuus        korvauslautakunta, jossa ovat edustettuina työ-
11816: on perustunut työterveyshuoltoon perehtyneen            markkinaosapuolet ja sosiaali- ja terveysministe-
11817: lääkärin arviointiin.                                   riö. Lautakunnassa on myös lääkäriasiantunti-
11818:    Tapaturmavakuutuksesta maksetaan kor-                joita. Vakuutusyhtiöt ovat velvollisia pyytämään
11819: vausta vain siltä osin kuin kysymys on työtapa-         ennen päätöksen antamista korvauslautakunnan
11820: turman aiheuttamasta vammasta ja siitä johtu-           lausunnon päätösehdotuksestaan ministeriön
11821: vista seurauksista. Edellytyksenä on, että seu-         määräämissä asioissa. Jos vakuutusyhtiö haluaa
11822: rausten syy-yhteys työtapaturmaan voidaan lää-          poiketa lautakunnan kannasta vakuutetun va-
11823: ketieteellisin perustein osoittaa. Syy-yhteyskysy-      hingoksi, sen on tehtävä tästä merkintä korvaus-
11824: mys joudutaan ratkaisemaan olemassa olevan              päätökseen. Tällaista ei kuitenkaan käytännössä
11825: lääketieteellisen tietämyksen perusteella.              juuri tapahdu, vaan vakuutusyhtiöt noudattavat
11826:                                           KK 622/1996 vp                                            3
11827: 
11828: lähes poikkeuksetta lautakunnan kantaa. Lauta-      maila asian käsittelyyn vakuutuslaitoksissa hal-
11829: kunta käsittelee vuosittain noin 7 000 korvaus-     lintomenettelylain keskeiset periaatteet, jotka
11830: asiaa. Lisäksi korvauslautakunta antaa vakuu-       korostavat vakuutusyhtiön velvollisuutta kor-
11831: tusyhtiöille korvauskäytäntöä koskevaa yleisoh-     vausasian selvittämiseen sekä asianosaisen kuu-
11832: jeistusta.                                          lemiseen, neuvontaan ja palveluun käsittelyn eri
11833:     Vakuutusyhtiöiden korvauskäytäntöä valvo-       vaiheissa.
11834: vat viime kädessä tapaturmavakuutusjärjestel-          Hallitus on valmistellut tapaturmavakuutus-
11835: män muutoksenhakuelimet, joissa menettely on        lainsäädännön muutoksia, joilla tullaan paranta-
11836: maksutonta. Muutoksenhakuelimillä on työta-         maan muun muassa vakuutetun asemaa. Ne si-
11837: paturmavakuutusasioissa laaja tutkimisvelvolli-     sältävät myös muutoksia, joilla tapaturma-asian
11838: suus. Muutoksenhaun käsittelyaika on tällä het-     korvauslautakunnan korvauskäytäntöä yhden-
11839: kellä tapaturmalautakunnassa noin neljä kuu-        mukaistavaa toimintaa tehostetaan lisäämällä
11840:  kautta. Käsittelyajan pituutta pyritäänjatkuvas-   työmarkkinaosapuolten ja ministeriön osallistu-
11841:  ti lyhentämään. Tapaturmavakuutusasioiden          mista lautakunnan päätöksentekoon sekä suun-
11842:  muutosprosentti muutoksenhakuelimissä ei eroa      taamaila toiminnan painopistettä etukäteisoh-
11843:  muista sosiaalivakuutusasioista.                   jeistukseen. Tätä koskeva esitys on tarkoitus an-
11844:     Vakuutetun asemaa korvausmenettelyssä on        taa eduskunnalle kuluvan syksyn aikana.
11845:  parannettu viime vuosina muun muassa ulotta-
11846:      Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1996
11847:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
11848: 4                                           KK 622/1996 vp
11849: 
11850: 
11851: 
11852: 
11853:                                         Tili Riksdagens Talman
11854: 
11855:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      bevisas på medicinska grunder. Frågan om or-
11856: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        sakssamband måste avgöras utifrån befintligt
11857: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      medicinskt kunnande.
11858: man Esa Lahtela m.fl undertecknade spörsmål               1 vissa fall kan det medicinskt sett råda en
11859: nr 622:                                               tydlig skillnad mellan patientens symtom och det
11860:                                                       sätt på vilket skadan i fråga brukar uppkomma,
11861:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       eller också har patienten andra sjukdomar som
11862:        ta för att förbättra behandlingen av er-       inte beror på olycksfallet men som påverkar sjuk-
11863:        sättningar för olycksfall i arbete på ett      domsbilden eller skadans svårighetsgrad. 1 dessa
11864:        sådant sätt att de försäkrades rättssäker-     fall måste den andel som skall betalas via olycks-
11865:        het förbättras, och                            fallsförsäkringen skiljas från resten av kostna-
11866:           har Regeringen övervägt möjligheten         derna. Detta är dock ibland svårt att göra på rent
11867:        att utveckla ett sådant system för behand-     medicinska grunder. Därför har man försökt få
11868:        ling av ersättningar där försäkringsbola-      till stånd en ersättningspraxis som är så enhetlig
11869:        gens egna ekonomiska intressen inte är så      som möjligt och som garanterar jämlik behand-
11870:        dominerande som de tycks vara inom det         ling av de försäkrade och skapar enhetliga grun-
11871:        nuvarande systemet?                            der för de olika försäkringsbolagens behandling
11872:                                                       av ersättningar.
11873:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             En sådan ersättningspraxis bygger på rätts-
11874: anföra följande:                                      praxis vid olycksfallsförsäkringens besvärsin-
11875:                                                       stanser och på anvisningar om ersättningspraxis
11876:     Yrkesskador som fororsakats av olycksfall i       från ersättningsnämnden för olycksfallsärenden.
11877: arbetet ersätts via den lagstadgade olycksfallsför-       Utlåtandet från den läkare som behandlat el-
11878: säkringen. Om förutsättningarna för ersättning        ler undersökt en person som skadats genom
11879: och ersättningsförmånerna stadgas i lag. Sköt-        olycksfall i arbetet utgör central utredning när
11880: seln av försäkringen har överlåtits på privata        ärendet avgörs. Genom de iakttagelser som an-
11881: skadeförsäkringsbolag, vars uppgift är att i er-      tecknats i utlåtandet fås nödvändiga faktaupp-
11882: sättningsfall avgöra om de lagstadgade förutsätt-     gifter om medicinska resultat och omständighe-
11883: ningarna för ersättning uppfylls.                     ter som påverkar avgörandet av ersättningsfrå-
11884:     Det är försäkringsbolagens skyldighet att se      gan. Men den behandlande läkarens främsta
11885: till att de har tillräcklig medicinsk och annan       uppgift är ändå att behandla patienten och inte
11886: utredning som behövs for avgörandet av ett ären-      att avgöra ersättningsfrågan. Om ärendena av-
11887: de. Försäkringsanstalterna är skyldiga att betala     görs enligt den behandlande läkarens ståndpunkt
11888: kostnaderna för den utredning som de ber den          blir de försäkrade inte jämlikt behandlade, och
11889: försäkrade förete för att ersättningsärendet skall    då äventyras enhetligheten vid avgörandet av
11890: kunna utredas. Försäkringen ersätter dessutom         ersättningsärenden. Därför ankommer avgöran-
11891: nödvändiga och motiverade utgifter för under-         det av ersättningsärenden på försäkringsanstal-
11892: sökning genom vilken utreds om skadan beror på        ten, som skall fatta avgörandet utgående från
11893: olycksfall, även om det utifrån undersökningar-       objektiva faktorer som framgår av den erhållna
11894: na framgår att skadan inte alls beror på olycksfall   utredningen.
11895: i arbete. En förutsättning är att behovet av un-          Enhetligheten i försäkringsbolagens behand-
11896: dersökning är grundat på en utvärdering gjord av      ling av ersättningar övervakas och utvecklas av
11897: en läkare som är insatt i företagshälsovård.          ersättningsnämnden för olycksfallsärenden, där
11898:     Ersättning betalas via olycksfallsförsäkringen    arbetsmarknadsparterna och social- och hälso-
11899: endast i de fall då det är fråga om en skada som      vårdsministeriet finns f6reträdda. 1 nämnden sit-
11900: orsakats av olycksfall i arbete och foljderna av en   ter också medicinska sakkunniga. lnnan beslutet
11901: sådan skada. Förutsättningen är att sambandet         meddelas är försäkringsbolagen skyldiga att i
11902: mellan olycksfallet i arbete och följderna kan        ärenden som bestäms av ministeriet anhålla om
11903:                                            KK 622/1996 vp                                               5
11904: 
11905: ersättningsnämndens utlåtande om förslaget tili           Den försäkrades ställning vid ersättningsför-
11906: beslut. Om ett försäkringsbolag vill avvika från       farandet har förbättrats under de senaste åren
11907: nämndens ståndpunkt tili den försäkrades nack-         bl.a. genom att de centrala principerna för lagen
11908: del, måste detta antecknas i ersättningsbeslutet.      om förvaltningsförfarande har utvidgats tili att
11909: Detta händer just inte i praktiken, utan försäk-       gälla behandlingen av ärenden vid försäkrings-
11910: ringsbolagen följer nämndens ställningstagande         anstalter. Enligt dessa principer betonas försäk-
11911: så gott som utan undantag. Nämnden behandlar           ringsbolagens skyldighet att reda ut ersättnings-
11912: ca 7 000 ersättningsärenden årligen. Vidare ger        ärendet och att höra, handleda och betjäna par-
11913: nämnden försäkringsbolagen allmänna anvis-             terna i olika faser av behandlingen.
11914: ningar om ersättningspraxis.                              Regeringen har berett sådana ändringar i lag-
11915:    Försäkringsbolagens ersättningspraxis över-         stiftningen om olycksfallsförsäkring som för-
11916: vakas i sista hand av besvärsinstanserna inom          bättrar bl.a. de försäkrades ställning. 1dem ingår
11917: systemet för olycksfallsförsäkring, där förfaran-      också ändringar som syftar tili att effektivera den
11918: det är avgiftsfritt. Besvärsinstanserna har omfat-     verksamhet som ersättningsnämnden för olycks-
11919: tande prövningsskyldighet i försäkringsfrågor          fallsärenden bedriver för att förenhetliga ersätt-
11920: som gäller olycksfall i arbete. Tiden för behand-      ningspraxis. Effektiveringen sker genom att ar-
11921: ling av överklaganden hos olycksfallsnämnden           betsmarknadsparterna och ministeriet deltar
11922: är för närvarande ca fyra månader. Ansträng-           mera i nämndens beslutsfattande och genom att
11923: ningar görs hela tiden för att förkorta behand-        vägledning som ges på förhand prioriteras inom
11924: lingstiden. Andelen ändringar vid besvärsinstan-       verksamheten. Avsikten är att i höst avlåta en
11925: serna i ärenden som gäller olycksfallsförsäkring-      proposition om detta tili riksdagen.
11926: ar avviker inte från andelen ändringar i andra
11927: socialförsäkringsärenden.
11928:      Helsingforsden 8 oktober 1996
11929:                                                      Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
11930:                                               KK 623/1996 vp
11931: 
11932: Kirjallinen kysymys 623
11933: 
11934: 
11935: 
11936: 
11937:                                     Juha Karpio /kok ym.: Eläkeläisten korotetun sairausvakuutusmak-
11938:                                        sun poistamisesta
11939: 
11940: 
11941:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
11942: 
11943:     Vuoden 1994 alusta korotettiin eläkkeensaa-         vennykset toteutetaan valtionverotuksessa vero-
11944: jien sairausvakuutusmaksua valtiontalouden ta-          asteikossa ja kunnallisverotuksessa korottamalla
11945: sapainottamiseksi kolmella pennillä ja kansan-          kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen enim-
11946: eläkemaksua yhdellä pennillä veroäyriltä pal-           mäismäärää ja laajentamalla keskituloisten
11947: kansaajan maksuun verrattuna.                           suuntaan niiden verovelvollisten piiriä, joille vä-
11948:     Valtiontalouden tasapainottamiseksi joudut-         hennys myönnetään.
11949: tiin palkkaus- ja kulutusmenoja säästämään jul-            Vuoden 1997 budjetissa vakuutetun sairaus-
11950: kisella sektorilla vuosina 1994 ja 1995. Palkan-        vakuutusmaksuun yli 80 000 markan tuloihin
11951: saajilta perittiin vuonna 1994 työeläkemaksua 3         kohdistuva korotus alenee yhden pennin äyriltä
11952:  prosenttia ja työttömyysvakuutusmaksua 1,87            perustason pysyessä ennallaan.
11953: prosenttia veron ennakkoperinnän alaisesta pal-            Eläkkeensaajilta peritään kuitenkin edelleen
11954:  kasta. Hallitus perusteli silloin eläkeläisten koro-   sairausvakuutusmaksua 3 penniä kunnallisvero-
11955:  tettua sairausvakuutusmaksua sillä, ettei heiltä       äyriltä enemmän kuin muilta tulonsaajilta. Tämä
11956:  peritty edellä mainittuja maksuja.                     koetaan eläkeläisten taholta aivan oikeutetusti
11957:     Eläketuloa saavan henkilön kansaneläkeva-           epäoikeudenmukaisena. Vuonna 1997 osa eläke-
11958:  kuutusmaksu oli näin 2,55 penniä ja sairausva-         läisistä maksaa enemmän veroa kuin palkansaa-
11959:  kuutusmaksu 4,90 penniä kunnallisverotuksessa          jat.
11960:  vahvistetulta veroäyriltä, kuitenkin siten, että yli      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
11961:  80 000 äyriä ylittävältä osalta sairausvakuutus-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
11962:  maksu oli 6,80 penniä äyriltä. Korkein eläkkeen-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
11963:  saajia koskeva yhteenlaskettu maksu oli 9,35           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11964:  penniä äyriltä.
11965:     Valtion vuoden 1997 talousarviossa kevenne-                   Mihin toimenpiteisiin ja missä aika-
11966:  tään palkansaajien tuloverotusta noin 5,6 miljar-             taulussa Hallitus aikoo ryhtyä eläkeläis-
11967:  dilla markalla. Valtion osuus tuloveron keven-                ten epäoikeudenmukaisen verotuksen
11968:  nyksestä on noin 3,5 miljardia markkaa. Lisäke-               korjaamiseksi?
11969: 
11970:       Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1996
11971: 
11972:           Juha Karpio /kok                 Reijo Laitinen /sd              Kari Myllyniemi /kesk
11973:           Heikki Koskinen /kok             Oiva Savela /kok                Pekka Kuosmanen /kok
11974:                                            Erkki J. Partanen /sd
11975: 
11976: 
11977: 
11978: 
11979:  260017
11980: 2                                           KK 623/1996 vp
11981: 
11982: 
11983: 
11984: 
11985:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
11986: 
11987:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa           Vuodesta 1994, jolloin eläkkeensaajilta perit-
11988: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tävät kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksut
11989: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       olivat korkeimmillaan, eläkkeensaajien maksut
11990: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Juha Kar-        ovat vuoteen 1996 alentuneet 2,55 penniä äyriltä.
11991: pion ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         Palkansaajien vastaavat maksut ovat alentuneet
11992: n:o 623:                                              1,55 penniä äyriltä, mutta heiltä perittävien elä-
11993:                                                       ke- ja työttömyysvakuutusmaksujen yhteismää-
11994:           Mihin toimenpiteisiin ja missä aika-        rä on noussut 4,87 prosentista 5,8 prosenttiin.
11995:        taulussa Hallitus aikoo ryhtyä eläkeläis-      Edellä esitetyn perustella voidaan todeta, että
11996:        ten epäoikeudenmukaisen verotuksen             vaikka otetaan huomioon vuonna 1996 toteutet-
11997:        korjaamiseksi?                                 tu sairausvakuutusmaksun korotuksen lieventä-
11998:                                                       minen 0,45 pennillä 80 000 äyrin ylittävien tulo-
11999:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          jen osalta sekä palkansaajien eläke- ja työttö-
12000: vasti seuraavaa:                                      myysvakuutusmaksujen verovähennyskelpoi-
12001:                                                       suus, eläkkeensaajien vakuutusmaksutaso on
12002:    Osana valtiontalouden tasapainottamistoimia        alentunut enemmän kuin palkansaajien vuodesta
12003: eläkkeensaajilta on vuodesta 1993 peritty eläke-      1994 vuoteen 1996.
12004: tulojen perusteella korotettua kansaneläke- ja           Hallitusohjelman mukaisesti vuoden 1997 ta-
12005: sairausvakuutusmaksua. Maksuja on peritty             lousarvioesityksessä luvataan poistaa vakuute-
12006: vanhuus-, työkyvyttömyys- ja työttömyyseläk-          tun kansaneläkevakuutusmaksu pysyvästi. Sa-
12007: keellä olevilta henkilöiltä. Korotettujen maksu-      moin jatketaan sairausvakuutusmaksun porras-
12008: jen perimistä eläkkeensaajilta on perusteltu sillä,   tuksen lieventämistä alentamalla maksua yhdellä
12009: että palkansaajilta alettiin vuonna 1993 periä        pennillä 80 000 äyrin ylittävien tulojen osalta.
12010: työntekijäin eläkemaksua sekä palkansaajan            Molemmat toimenpiteet koskevat sekä palkan-
12011: työttömyysvakuutusmaksua. Korotetun kan-              saajia että eläkkeensaajia. Samoin valtion tulo-
12012: saneläke- ja sairausvakuutusmaksun yhteismää-         veroasteikkoon vuonna 1997 tehtävä lievennys
12013: rä oli vuonna 1993 kolme penniä veroäyriltä.          koskee sekä palkansaajia että eläkkeensaajia.
12014: Palkansaajilta peritty eläkemaksu oli 3 prosent-      Eläkkeensaajilta peritään edelleen vuonna 1997
12015: tia ja työttömyysvakuutusmaksu 0,2 prosenttia         kolmella pennillä äyriltä korotettua sairausva-
12016: palkoista.                                            kuutusmaksua.
12017:    Vuosina 1994 ja 1995 eläkkeensaajilta perittiin       Eläkkeensaajien verotus on lähes kautta linjan
12018: korotettua kansaneläke- ja sairausvakuutus-           lievempää kuin palkansaajien verotus. Vain eläk-
12019: maksua yhteensä neljä penniä veroäyriltä. Pal-        keensaajien hyvätuloisin viidennes maksaa hie-
12020: kansaajan työttömyysvakuutusmaksun suuruus            man korkeampia veroja kuin palkansaajat vas-
12021: oli vastaavana aikana 1,87 prosenttia palkoista.      taavansuuruisista tuloista. Kyse on samalla eläk-
12022: Eläkemaksua perittiin palkansaajilta 3 prosent-       keensaajista, jotka ovat hyötyjiä sekä tuloveroas-
12023: tia palkoista vuonna 1994 ja 4 prosenttia vuonna      teikon kevennyksestä että sairausvakuutusmak-
12024: 1995.                                                 sun porrastuksen alenemisesta vuonna 1997.
12025:    Vuonna 1996 vakuutetun kansaneläkevakuu-           Edelleen kyse on väestönosasta, joka on ollut
12026: tusmaksun periruisestä luovuttiin. Tämä koski         kaikkein turvatuimmassa asemassa lamankin ai-
12027: sekä palkansaajia että eläkkeensaajia. Palkan-        kana. Verotuksen rakennetta pyritään hallitus-
12028: saajien vakuutusmaksut alenivat 0,55 penniä ja        ohjelman mukaan muuttamaan työn tekemistä
12029: eläkkeensaajien 1,55 penniä veroäyriltä. Eläk-        suosivaksi. Sen vuoksi on tarkoituksenmukaista,
12030: keensaajilta peritään sairausvakuutusmaksua           että verotukselliset toimenpiteet kohdeunetaan
12031: korotettuna kolmella pennillä veroäyriltä. Pal-       etupäässä työssäkäyvään väestöön.
12032: kansaajilta peritään eläkemaksua ja työttömyys-          Keskimääräinen eläkkeellejäämisikä on Suo-
12033: vakuutusmaksua yhteensä 5,8 prosenttia pal-           messa alhaisempi kuin kilpailijamaissamme.
12034: koista.                                               Tämä on muistettava, kun tarkastellaan kuka on
12035:                                             KK 623/1996 vp                                            3
12036: 
12037: eläkkeensaaja. Eläkkeensaajaryhmä on perintei-           Kysymys eläkkeensaajilta perittävän korote-
12038: sesti ollut suuri terveyspalvelujen käyttäjä, ja he   tun sairausvakuutusmaksun alentamisesta tulee
12039: saavat sairausvakuutusjärjestelmän kautta kor-        esille eduskunnassa käsiteltäessä valtion talous-
12040: vausta matkakustannuksiin ja lääkekustannuk-          arvioesitystä vuodelle 1997. Mahdollisuus alen-
12041: siin. Väestön vanheneminen tulee osaltaan ko-         taa eläkkeensaajilta perittävää korotettua sai-
12042: rottamaan lääkekustannuksia.                          rausvakuutusmaksua määräytyy viime kädessä
12043:                                                       valtiontalouden tilan perusteella.
12044:      Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1996
12045: 
12046:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
12047: 4                                          KK 623/1996 vp
12048: 
12049: 
12050: 
12051: 
12052:                                        Tili Riksdagens Talman
12053: 
12054:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     na var som högst, till1996 har pensionstagarnas
12055: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       avgifter sjunkit med 2,55 penni per skatteöre.
12056: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     Löntagarnas motsvarande avgifter har sjunkit
12057: man Juha Karpio m.fl. undertecknade spörsmål         med 1,55 penni per skatteöre, men det samman-
12058: nr 623:                                              lagda beloppet av pensions- och arbetslöshets-
12059:                                                      försäkringsavgifter som uppbärs hos dem har
12060:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       stigit från 4,87 % tili 5,8 %. På grundval av det
12061:        ta i syfte att rätta tili den orättvisa be-   ovan anförda kan man konstatera att även om
12062:        skattningen av pensionärer och enligt vii-    man beaktar att höjningen av sjukförsäkrings-
12063:        ken tidtabell?                                premien 1996 mildrades med 0,45 penni för in-
12064:                                                      komster som överstiger 80 000 skatteören och att
12065:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        löntagarnas pensions- och arbetslöshetsförsäk-
12066: anföra följande:                                     ringsavgifter är avdragbara i beskattningen, har
12067:                                                      nivån på pensionstagarnas försäkringspremier
12068:     Som ett led i balanseringen av statsekonomin     sjunkit mer än löntagarnas från 1994 tilll996.
12069: har en på pensionsinkomsterna baserad höjd              Enligt regeringsprogrammet utlovas i budget-
12070: folkpensions- och sjukförsäkringspremie uppbu-       propositionen för 1997 att den försäkrades folk-
12071: rits hos pensionstagarna fr.o.m. 1993. Premierna     pensionspremie slopas varaktigt. Likaså kom-
12072: har uppburits hos personer som erhåller ålders-,     mer skalan för sjukförsäkringspremier att ytterli-
12073: invalid- och arbetslöshetspension. Uppbörden         gare mildras genom att premien sänks med ett
12074: av höjd premie hos pensionstagarna har motive-       penni för de inkomster som överstiger 80 000
12075: rats med att man 1993 hos löntagarna började         skatteören. Båda åtgärderna gäller både löntaga-
12076: uppbära arbetstagares pensionsavgift samt lön-       re och pensionstagare. Också mildringen av sta-
12077: tagares arbetslöshetsförsäkringsavgift. Det sam-     tens inkomstskatteskala 1997 gäller såvällönta-
12078: manlagda beloppet av de höjda folkpensions-          gare som pensionstagare. År 1997 uppbärs hos
12079: och sjukförsäkringspremierna var 3 penni per         pensionstagarna fortfarande sjukförsäkringspre-
12080: skatteöre 1993. Den hos löntagarna uppburna          mien höjd med 3 penni per skatteöre.
12081: pensionsavgiften utgjorde 3 % och arbetslöshets-        Beskattningen av pensionstagarna är nästan
12082: försäkringsavgiften 0,2% av lönerna.                 över hela linjen lindrigare än beskattningen av
12083:    Åren 1994 och 1995 uppbars hos pensionsta-        löntagarna. Endast den femtedel av pensionsta-
12084: garna en höjd folkpensions- och sjukförsäkrings-     garna som har de högsta inkomsterna betalar
12085: premie om sammanlagt 4 penni per skatteöre.          något meri skatt än löntagarna för inkomster av
12086: Under motsvarande tid var löntagares arbetslös-      motsvarande storlek. Det är samtidigt fråga om
12087: hetsförsäkringsavgift 1,87% av lönerna. I pen-       de pensionstagare som vinner på såväl mildran-
12088: sionsavgifter uppbars hos löntagarna 3 % av lö-      det av inkomstskatteskalan som sänkningen av
12089: nerna 1994 och 4% 1995.                              graderingen av sjukförsäkringsavgiften 1997. Vi-
12090:    År 1996 avstod man från att ta ut folkpen-        dare är det fråga om dendel av befolkningen som
12091: sionsförsäkringsavgift av de försäkrade. Detta       varit bäst tryggad också under recessionen. En-
12092: gällde såvällöntagare som pensionstagare. Lön-       ligt regeringsprogrammet eftersträvas en ändring
12093: tagarnas försäkringsavgifter sjönk med 0,55 pen-     av beskattningsstrukturen så att den gynnar ar-
12094: ni och pensionstagarnas med 1,55 penni per skat-     bete. Därför är det ändamålsenligt att de beskatt-
12095: teöre. Hos pensionstagarna uppbärs sjukförsäk-       ningsmässiga åtgärderna framför allt inriktas på
12096: ringspremien höjd med 3 penni per skatteöre.         den arbetande befolkningen.
12097: Hos löntagarna uppbärs sammanlagt 5,8 % av              Medelpensionsåldern är lägre i Finland än i
12098: lönerna i pensionsavgift och arbetslöshetsförsäk-    våra konkurrerande Iänder. Detta bör man kom-
12099: ringsavgift.                                         ma ihåg när man betraktar vem som är pensions-
12100:     Från 1994, då de folkpensions- och sjukför-      tagare. Pensionstagargruppen har traditionellt
12101: säkringspremier som uppbars hos pensionstagar-       varit en stor användare av hälsovårdstjänster och
12102:                                         KK 623/1996 vp                                         5
12103: 
12104: via sjukförsäkringssystemet får pensionstagarna   höjda sjukförsäkringspremie tas upp i riksdagen
12105: ersättningar för resekostnader och läkemedels-    i samband med budgetpropositionen för 1997.
12106: kostnader. Den åldrande befolkningen kommer       Möjligheten att sänka pensionstagarnas höjda
12107: å sin sida att höja läkemedelskostnaderna.        sjukförsäkringspremie avgörs i sista hand på
12108:    Frågan om en sänkning av pensionstagarnas      grundvalen av det statsekonomiska läget.
12109:      Helsingforsden 8 oktober 1996
12110:                                               Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
12111:                                              KK 624/1996 vp
12112: 
12113: Kirjallinen kysymys 624
12114: 
12115: 
12116: 
12117: 
12118:                                     Minna Karhunen /kok: Riistapolkuammunnan lupajärjestelyistä
12119: 
12120: 
12121:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
12122: 
12123:     Järjestettäessä riistapolkuammunta muualla         lupaprosessia, se mahdollistaisi ammuntojen oh-
12124: kuin virallisesti hyväksytyllä ampumaradalla           jaamisen pohjavesialueiden ulkopuolelle.
12125: edellyttää tapahtuman järjestäminen lupaa                 Lyijyhaittojen lisäksi riistapolkuammunnat
12126: maanomistajalta, ilmoitusta poliisille ja tapahtu-     aiheuttavat paitsi meluhaittoja myös roskaantu-
12127: man sijaitessa asutuksen läheisyydessä meluil-         mista. Maastoon jää käytettyjä hylsyjä ym. ros-
12128: moitusta ympäristönsuojelulautakunnalle. Sen           kaa. Varsinkin aktiivisimmin käytetyillä alueilla
12129: sijaan riistapolkuammunnan muita ympäristö-            sitä on erittäin paljon.
12130: vaikutuksia ei arvioida lupaprosessin missään             Haulien ym. on arvioitu olevan Suomessa toi-
12131: vaiheessa.                                             seksi suurin ympäristön lyijylähde. Vesilinnus-
12132:     Hyvinkään kaupungin ympäristökeskus on             tuksessa lyijyhaulien käyttö kiellettiin vuoden
12133: selvittänyt riistapolkuammunnan aiheuttaman             1996 elokuun 1 päivästä alkaen niiden myrkylli-
12134: keskimääräisen lyijykuormituksen. Lyijyn sallit-       syyden vuoksi. Olisi johdonmukaista ottaa huo-
12135: tu enimmäispitoisuus rajoittamattomalle maan-          mioon lainsäädännöllisesti myös riistapolkuam-
12136: käytölle on 60 mg/kg. Ehdottomasti kunnostus-          munnasta aiheutuvat vastaavanlaiset haitat.
12137: ta vaativa pitoisuusraja on 300 mg/kg. Teoreet-            Ympäristöviranomaisille on tiedotettava riis-
12138: tisesti laskettuna yksi riistapolkutapahtuma           tapolkutapahtuman aiheuttamista meluhaitois-
12139: (200-300 osallistujaa) nostaa 0,2-0,4 ha:n             ta,jotka ovat vaikutuksiltaan ohimeneviä verrat-
12140: suuruisen alueen 5 cm paksun pintakerroksen            tuna lyijyn aiheuttamiin. On epäjohdonmukais-
12141: lyijypitoisuuden 300 mg/kg, eli juuri tälle kun-       ta, ettei viranomaisten kantaa tapahtuman pitkä-
12142: nostusta vaativalle rajalle. Suosituilla kohteilla     aikaisista ympäristövaikutuksista tarvitse kysyä,
12143: alueen laajuus saattaa olla 1,5 ha.                    kun vähäisemmässä - vaikkakin "kuuluvam-
12144:      Lyijy muuttuu maaperässä melko nopeasti lyi-      massa" - asiassa on näin tehtävä.
12145: jysu1faateiksi, -oksideiksi ja -karbonaateiksi.           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12146:  Happamassa hiekkamaassa (mm. sorakuopat)              tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12147:  nämä muuntumistuotteet ovat liukoisessa muo-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12148:  dossa ja hyvin liikkuvia. Erityisesti harjualueilla   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12149:  sijaitsevat ampumaradat ovat ongelmallisia, kos-
12150:  ka niissä lyijy-yhdisteet joutuvat pohjavesiin.                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, jotta
12151:  Teoreettisesti laskettuna yhden haulikonlau-                 riistapolkuammunnan        järjestämiseen
12152:  kauksen lyijymäärä riittää pilaamaan 240 kuu-                tarvittaisiin paikallisen ympäristöviran-
12153:  tiometriä pohjavettä.                                        omaisen lupa koskien sen aiheuttamaa
12154:      Jos riistapolkutapahtumat edellyttäisivät                ympäristökuormitusta?
12155:  myös ympäristövaikutukset huomioon ottavaa
12156: 
12157:       Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1996
12158: 
12159:                                          Minna Karhunen /kok
12160: 
12161: 
12162: 
12163: 
12164:  260017
12165: 2                                             KK 624/1996 vp
12166: 
12167: 
12168: 
12169: 
12170:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
12171: 
12172:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa               Jätelaki näin ollen sisältää riistapolkuammun-
12173: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            nan aiheuttamaa roskaamista ja maaperän saas-
12174: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          tumista koskevat yleiset kiellot sekä lisäksi me-
12175: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Minna               nettelyn mahdollisten haittojen korjaamisek-
12176: Karhusen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            si. Tästä syystä ei erillinen lupamenettely ole tar-
12177: n:o 624:                                                 peen.
12178:                                                              Riistapolkuammunnasta mahdollisesti aiheu-
12179:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, jotta        tuvaan erityisen häiritsevään meluun on kuiten-
12180:         riistapolkuammunnan        järjestämiseen        kin perusteltua puuttua meluntorjuntalain (382/
12181:         tarvittaisiin paikallisen ympäristöviran-        1987) mukaisessa ilmoitusmenettelyssä, koska
12182:         omaisen lupa koskien sen aiheuttamaa             vastaavia yleisiä säännöksiä ei ole. Ilmoitusme-
12183:         ympäristö kuormitusta?                           nettelyssä kunnan ympäristönsuojelulautakunta
12184:                                                          voi antaa tarpeellisia määräyksiä melun torjumi-
12185:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             seksi.
12186: vasti seuraavaa:                                             Kunnan viranomaiset voivat lisäksi neuvon-
12187:                                                          nan keinoin ohjata riistapolkuammunnan sellai-
12188:    Jätelain (1072/1993) 19 §:n roskaamiskielto           sille alueille, joilla ammunnasta aiheutuu mah-
12189: koskee myös riistapolkuammuntaan käytettävää             dollisimman vähän ympäristöhaittoja. Tällöin
12190: aluetta. Roskaamiskielto tarkoittaa, ettei ympä-         olisi mahdollista välttää esimerkiksi tärkeitä
12191: ristöön saa jättää roskaa eikä likaa siten, että siitä   pohjavesialueita.
12192: voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle, epä-            Ympäristönsuojelulainsäädäntöä tullaan lä-
12193: siisteyttä, maiseman rumentumista tai viihtyisyy-        hivuosina uudistamaan laajasti muun muassa
12194: den vähentymistä. Lain 20 §:n mukaan roskaaja,           Euroopan unionista johtuvista syistä. Ympäris-
12195: jona voidaan pitää myös tilaisuuden järjestäjää,         töministeriön ja oikeusministeriön asettamat toi-
12196: on velvollinen puhdistamaan roskaantuneen                mikunnat jättivät kesäkuussa tätä koskevat eh-
12197: alueen. Lain sisältämää maaperän saastuttamis-           dotuksensa (Komiteanmietintö 1996:11 ja 12),
12198: kieltoa ja saastumisesta ilmoittamista koskevaa          jotka ovat parhaillaan lausuntokierroksella.
12199: säännöstä voidaan tarvittaessa käyttää myös              Näihin sisältyy muun muassa ehdotus uudeksi
12200: riistapolkuammunnan aiheuttamissa ongelmis-              ympäristönsuojelulaiksi. Ympäristönsuojelulain
12201: sa. Jätelain 22 §:n mukaan maaperään ei saa jät-         nojalla kunta voisi antaa paikallisista olosuhteis-
12202: tää, päästää tai sijoittaa jätettä eikä muutakaan        ta johtuvia yleisiä määräyksiä ympäristön pi-
12203: ainetta siten, että seurauksena on sellainen maa-        laantumisen ehkäisemiseksi. Tällaisilla mää-
12204: perän laadun huononeminen, josta voi aiheutua            räyksillä voidaan velvoittaa esimerkiksi riista-
12205: vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle,         polkuammuntojen järjestäjät ilmoittamaan ym-
12206: viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai yksityi-        päristönsuojeluviranomaisille ammuntojen jär-
12207: sen edun loukkaus. Se, jonka toiminnasta on              jestämisestä ja toiminnan ympäristövaikutuksis-
12208: omiaan aiheutumaan maaperän saastumista, on              ta, jolloin viranomaisten mahdollisuudet puut-
12209: ensinnäkin velvollinen ehkäisemään ennalta               tua mahdollisiin haittoihin paranisivat.
12210: saastumisen, ja toiseksi velvollinen ilmoittamaan
12211: viipymättä maaperän saastumisesta kunnan ym-
12212: päristönsuojelulautakunnalle.
12213:      Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1996
12214: 
12215:                                                                    Ympäristöministeri Pekka Haavisto
12216:                                            KK 624/1996 vp                                               3
12217: 
12218: 
12219: 
12220: 
12221:                                        Tili Riksdagens Talman
12222: 
12223:   I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen        munens miljövårdsnämnd om föroreningen av
12224: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          markgrunden.
12225: med1em av statsrådet översänt följande av riks-          A vfallslagen innehåller alltså allmänna förbud
12226: dagsman Minna Karhunen undertecknade                 mot nedskräpning och förorening av markgrun-
12227: spörsmål nr 624:                                     den som orsakas av skytte utmed viltstigar och
12228:                                                      därutöver ett förfarande genom vilket eventuella
12229:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        olägenheter skall åtgärdas. Därför behövs inget
12230:        att det med tanke på miljöbelastningen        separat tillståndsförfarande.
12231:        skall bli obligatoriskt att ha tillstånd av       Men det är i alla fall motiverat att ingripa i
12232:        den lokala miljömyndigheten för att ar-       speciellt störande buller från skytte utmed viltsti-
12233:        rangera skytte utmed viltstigar?              gar enligt anmälningsförfarandet i bullerbe-
12234:                                                      kämpningslagen (382/1987), eftersom några
12235:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        motsvarande allmänna bestämmelser inte före-
12236: anföra följande:                                     ligger. I samband med anmälningsförfarandet
12237:                                                      kan kommunens miljövårdsnämnd utfårda er-
12238:    Förbudet i avfallslagens (1072/1993) 19 § mot     forderliga bestämmelser för bullerbekämpning.
12239: nedskräpning gäller också sådana områden som             De kommunala myndigheterna kan dessutom
12240: används för skytte utmed viltstigar. Att ned-        tillgripa rådgivning för att styra skytte utmed
12241: skräpning är förbjudet innebär att man inte får      viltstigar tili områden där skjutandet medför så
12242: slänga omkring skräp eller smuts så att dettakan     små miljöolägenheter som möjligt. Då blir det
12243: orsaka skada eller olägenhet med tanke på häl-       t.ex. möjligt att undvika viktiga grundvattens-
12244: san, göra omgivningen osnygg, förfula landska-       områden.
12245: pet eller minska trivsamheten. Enligt lagens 20 §        Miljölagstiftningen kommer under de närmas-
12246: är den som skräpar ned- vilket också kantoikas       te åren att genomgå en övergripande revidering
12247: som arrangören av en tillställning- skyldig att      bl.a. av skäl som har med Europeiska Unionen
12248: snygga upp det nedskräpade området. Lagens           att göra. Miljöministeriet och justititeministeriet
12249: stadganden med förbud mot förorening av mark-        har tillsatt kommissioner som i juni gav sina
12250: grunden och om anmälan om förorening kan vid         förslag om detta (Kommittebetänkandena
12251: behov också tillämpas på sådana prob1em som          1996:11 och 12), och de är som bäst på remiss. I
12252: skytte utmed viltstigarna orsakar. Enligt avfalls-   dem ingår bl.a. ett förslag tili en ny miljövårdslag.
12253: lagens 22 § är det förbjudet att på eller i marken   Med stöd av den föreslagna lagen kunde kommu-
12254: Iämna, släppa ut eller placera avfall eller något    nen på basis av de lokala förhållandena utfårda
12255: annat ämne så att följden kan bli en försämring      bestämmelser för att förebygga miljöförstöring.
12256: av markens kvalitet som kan medföra fara eller       Genom sådana bestämme1ser kunde t.ex. de som
12257: o1ägenhet för hälsan eller miljön, ansenligminsk-    arrangerar skytte utmed viltstigar förpliktas att
12258: ning av trivsamheten eller kränkning av enskilt      underrätta miljövårdsmyndigheterna om att så-
12259: intresse. Den vars verksamhet är ägnad att orsa-     dant skytte arrangeras samt om miljöverkningar-
12260: ka förorening av markgrunden är för det första       na härav, vilket ger myndigheterna bättre möjlig-
12261: skyldig att förebygga föroreningen och för det       heter att ingripa vid eventuella olägenheter.
12262:  andra skyldig att ofördröj1igen underrätta kom-
12263: 
12264:      Helsingfors den 10 oktober 1996
12265: 
12266:                                                                       Miljöminister Pekka Haavisto
12267:                                             KK 625/1996 vp
12268: 
12269: Kirjallinen kysymys 625
12270: 
12271: 
12272: 
12273: 
12274:                                    Bjarne Kallis /skl: Verotarkastuskertomusten luotettavuuden lisää-
12275:                                        miseksi tarvittavista toimenpiteistä
12276: 
12277: 
12278:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
12279: 
12280:    Finanssi-lehdessä 3/1996 Lapin lääninverovi-          Yksikään konkurssi ei saisi perustua virheelli-
12281: raston esittelijä kirjoittaa verotarkastajan mieli-   seen tarkastuskertomukseen, koska siitä synty-
12282: vallasta. Esittelijä toteaa omana kokemukse-          neitä henkilökohtaisia ja kansantaloudellisia va-
12283: naan, miten maksuunpantavaksi tuodut tarkas-          hinkoja on lähes mahdotonta myöhemmin kor-
12284: tuskertomukset ovat 80-prosenttisesti vääriä.         jata.
12285: Kirjoituksessa viitataan turhiin konkursseihinja         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
12286: vallan väärinkäyttöön. Jopa konkreettinen esi-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12287: merkki markkinoineenja päivämäärineen maini-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12288: taan kirjoituksessa.                                  nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12289:    Poliitikot puhuvat paljon yrittäjyyteen kan-
12290: nustamisesta ja korostavat pienyritysten merki-                    Onko Hallitus tietoinen virheellisten
12291: tystä koko kansantaloudelle. Yrittäjä ja valitet-               verotarkastuskertomusten määrästä ja
12292: tavastijopa hänen perheenjäsenensä ovat kuiten-                 niistä johtuvista turhista konkursseista,
12293: kin varsin monessa suhteessa selvästi huonom-                   Ja
12294: massa asemassa kuin muut hänen työyhteisös-                        aikooko Hallitus mahdollisesti ryhtyä
12295: sään työskentelevät. Tämä koskee erityisesti so-                toimenpiteisiin turhien konkurssien estä-
12296: siaaliturvaa ja verotusta. Työllisyyden kannalta                miseksi?
12297: pienyritykset ovat erittäin tärkeitä, ja sen takia
12298: yrittäjän asemaa tulisi parantaa.
12299: 
12300:      Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1996
12301:                                            Bjarne Kallis /skl
12302: 
12303: 
12304: 
12305: 
12306:  260017
12307: 2                                            KK 625/1996 vp
12308: 
12309: 
12310: 
12311: 
12312:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
12313: 
12314:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa         kin tarkastajasta riippumaton virkamies, joka
12315: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          vastaa päätöksen lainmukaisuudesta. Ennen
12316: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        päätöksen tekoa verovelvollista kuullaan ja hä-
12317: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Bjarne            nellä on tilaisuus esittää kantansa sekä tosiseik-
12318: Kalliksen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         kojen paikkansapitävyydestä että verotar-
12319: n:o 625:                                               kastajan tekemän maksuunpano- tai jälkivero-
12320:                                                        tusesityksen lainmukaisuudesta.
12321:           Onko Hallitus tietoinen virheellisten            Jälki verotus- tai maksuunpanoesitykseen tyy-
12322:        verotarkastuskertomusten määrästä ja            tymätön verovelvollinen voi hakea muutosta lää-
12323:        niistä johtuvista turhista konkursseista,       ninoikeudelta, joka voi hakemuksesta keskeyt-
12324:        ja                                              tää ulosottotoimenpiteet, kunnes valitus on käsi-
12325:           aikooko Hallitus mahdollisesti ryhtyä        telty. Valitusoikeutta käyttää vuosittain 200-
12326:        toimenpiteisiin turhien konkurssien estä-       300 tarkastuksen kohteena olleista verovelvol-
12327:        miseksi?                                        lisista. Tehdyt maksuunpanopäätökset ovat vali-
12328:                                                        tusasteissa muuttuneet verovelvollisen eduksi
12329:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           alle kolmasosassa valituksen kohteena olleista
12330: vasti seuraavaa:                                       tapauksista. Tämä merkitsee sitä, että verotar-
12331:                                                        kastukseen perustuvien ja valitusasteissa kumot-
12332:    Kirjallisen kysymyksen perusteluissa on vii-        tujen maksuunpanojen määrä on enimmillään
12333: tattu Finanssi-lehden numerossa 3/1996 ollee-          vain muutaman prosentin luokkaa kaikista vero-
12334: seen Lapin lääninveroviraston esittelijä Liisa         tarkastuksen perusteella maksuunpannuista tai
12335: Mariaporin kirjoitukseen,jossa on muun muassa          jälkiverotetuista tapauksista.
12336: väitetty maksuunpantavaksi tuotujen tarkastus-             Vuonna 1995 vireille tulleista 4 654 uudesta
12337: kertomusten olevan 80-prosenttisesti vääriä ja         konkurssista vain 1 017 konkurssia eli noin 22 %
12338: johtavan aiheettorniin konkursseihin.                  tuli vireille verohallinnon hakemuksesta. Vero-
12339:    Valtiovarainministeriön        verohallitukselta    hallinnon konkurssihakemukset perustuvat vain
12340: saaman selvityksen mukaan Finanssi-lehdessä            poikkeuksellisesti tarkastuksen perusteella mak-
12341: esitetyt väitteet eivät perustu tosiasioihin. Lapin    suunpantuihin veroihin. Yleensä kyse on vähitel-
12342: lääninveroviraston mukaan kyseinen kirjoittaja         len kertyneistä verojäämistä, joita on yritetty tu-
12343: ei ole useaan vuoteen virassaan käsitellyt min-        loksettomasti periä ulosotossa ja erilaisin
12344: käänlaisia tarkastuskertomuksia ja tätä aiem-          maksujärjestelyin. Verovelvollisella on usein
12345: minkin vain sellaisia,joihin ei sisältynyt tulkinta-   muitakin verojäämiä,joiden määrä lisääntyy tar-
12346: kysymyksiä. Myös muut kirjoituksessa esitetyt          kastuksen johdosta. Erityisesti harmaan talou-
12347: väitteet ovat paikkansapitämättömiä. Verovel-          den harjoittajien kohdalla on luonnollisesti myös
12348: vollisen oikeussuoja on pyritty varmistamaan           tapauksia, joissa nimenomaan suoritettu tarkas-
12349: kuulemismenettelyn, tarkastuksesta erillisen           tus johtaa konkurssimenettelyyn. Konkurssien
12350: päätöksentekoprosessin ja muutoksenhaku-               yhteismäärästä näiden tapausten määrä on kui-
12351: mahdollisuuden avulla sellaiseksi, ettei aiheetto-     tenkin varsin pieni.
12352: mia konkursseja pääsisi tapahtumaan.                       Verohallitus on ilmoittanut valtiovarainmi-
12353:    Verotarkastuksia tehdään koko maassa vuo-           nisteriölle, ettei sen tiedossa ole tapauksia, joissa
12354: sittain 7 000-8 000 kappaletta. Tarkastuskerto-        virheellinen verotarkastuskertomus olisi johta-
12355: muksen tehnyt tarkastaja tai tarkastusryhmä            nut aiheettomaan konkurssiin. Ottaen huo-
12356: vastaa tarkastuskertomuksessa esitettyjen tosi-        mioon verovelvollisen käytössä olevat oikeus-
12357: seikkojen oikeellisuudesta ja tekee niiden perus-      suojakeinot on tällaisen tilanteen mahdollisuus
12358: teella esityksen tarvittavista toimenpiteistä.         myös erittäin pieni. Näin ollen hallitus ei katso
12359: Verotarkastuskertomuksen perusteella jälkive-          tarpeelliseksi tässä vaiheessa ryhtyä kysymykses-
12360: rotus- tai maksuunpanopäätöksen tekee kuiten-          sä tarkoitettuihin toimenpiteisiin.
12361: 
12362:      Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1996
12363: 
12364:                                                                                    Ministeri Arja Alho
12365:                                             KK 625/1996 vp                                                3
12366: 
12367: 
12368: 
12369:                                         Tili Riksdagens Talman
12370: 
12371:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          beslutet är lagenligt. Innan beslutet fattas skall
12372: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande           den skattskyldige höras och ges tillfålie att uttala
12373: med1em av statsrådet översänt följande av             sig om dels riktigheten av de fakta som framförts,
12374: riksdagsman Bjarne Kallis undertecknade spörs-        dels lagenligheten av det förslag tili debitering
12375: mål nr 625:                                           elier efterbeskattning som skatteinspektören
12376:                                                       framstälit.
12377:           Är Regeringen medveten om mängden               En skattskyldig som inte är nöjd med ett för-
12378:        fe1aktiga   skattegranskningsberättelser       slag tili efterbeskattning elier debitering kan
12379:        och de onödiga konkurser dessa föranle-        överklaga beslutet hos länsstyrelsen, som på an-
12380:        der, och                                       sökan kan avbryta utsökningsåtgärderna tills
12381:           ämnar Regeringen eventuellt vidta åt-       besvären har behandlats. Årligen utnyttjas denna
12382:        gärder för att förhindra uppkomsten av         besvärsrätt av 200-300 skattskyldiga som varit
12383:        onödiga konkurser?                             föremål för skattegranskning. I mindre än en
12384:                                                       tredjedel av de fall som överklagas har besluten
12385:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         om debitering ändrats till den skattskyldiges för-
12386: anföra följande:                                      del i besvärsinstanserna. Detta innebär att det
12387:                                                       antal debiteringar som baserar sig på skatte-
12388:    1 motiveringen tili spörsmålet hänvisas tili en    granskning och som upphävts av besvärsinstan-
12389: artikel i tidningen Finanssi, nummer 3/1996, skri-    serna på sin höjd utgör ett par procent av alla de
12390: ven av föredragande Liisa Mariapori vid Lapp-         fall vilka debiterats eller efterskattats med stöd av
12391: 1ands länsskatteverk. I artikeln hävdas bl.a. att     en skattegranskning.
12392: 80% av de granskningsberättelser som lett tili            Av de 4 654 nya konkurser som anhängiggjor-
12393: debitering är felaktiga och föranleder konkurser      des år 1995 uppgick antalet konkurser soman-
12394: utan grund.                                           hängiggjordes på skatteförvaltningens initiativ
12395:    Enligt en utredning som finansministeriet in-      endast tili 1 017, dvs. ca 22 %. Skatteförvalt-
12396: hämtat från skattestyrelsen baserar sig de            ningens konkursansökningar grundar sig endast
12397: påståenden som framhålls i tidningen Finanssi         undantagsvis på skatter som debiterats med stöd
12398: inte på fakta. Enligt Lapplands länsskatteverk        av en granskning. 1 allmänhet är det fråga om
12399: har ifrågavarande skribent inte på flera är be-       skatterester som uppkommit så småningom och
12400: handlat granskningsberättelser i sitt arbete, och     vilka man förgäves försökt driva in med hjälp av
12401: tidigare dessutom endast sådana som inte inklu-       utsökning och andra betalningsarrangemang.
12402: derat tolkningsfrågor. Också de övriga på-            Den skattskyldige har ofta även andra skatteres-
12403: ståendena i artikeln saknar grund. För att onödi-     ter, vilka ytterligare ökar tili följd av skatte-
12404: ga konkurser skall kunna undvikas har rätts-          granskningen. 1 synnerhet bland företagare verk-
12405: skyddet för de skattskyldiga säkerställts med         samma inom den ekonomiska gråzonen före-
12406: hjälp av hörande, sådana processer beträffande        kommer givetvis också sådana fall, där just den
12407: beslutsfattandet som genomförs separat från           förrättade granskningen leder tili konkurs-
12408: granskningen samt möjligheten tili ändringssö-        förfarande. Dylika fall utgör dock en mycket
12409: kande.                                                liten andel av det totala antalet konkurser.
12410:     I vårt land förrättas årligen 7 000-8 000 skat-       Skattestyrelsen har meddelat finansministe-
12411: tegranskningar. Den tjänsteman eller grupp av         riet att den inte känner tili sådana fall där felakti-
12412: tjänstemän som sätter upp en granskningsberät-        ga skattegranskningar har lett tili konkurser utan
12413: telse ansvarar för riktigheten av de fakta som ges    grund. Med beaktande av de rättsskyddsmedel
12414: i berättelsen samt gör utgående från dessa en         som de skattskyldiga har tili sitt förfogande är
12415: framställning om behövliga åtgärder. Ett beslut       risken för att en dylik situation skall uppstå syn-
12416:  om efterbeskattning eller debitering fattas dock     nerligen liten. Således anser regeringen att det
12417:  med stöd av skattegranskningsberättelsen av en       inte i detta skede är nödvändigt att vidta de
12418:  oavhängig tjänsteman, som också svarar för att       åtgärder som avses i spörsmålet.
12419: 
12420:      Helsingforsden II oktober 1996
12421: 
12422:                                                                                    Minister Arja Alho
12423:                                           KK 626/1996 vp
12424: 
12425: Kirjallinen kysymys 626
12426: 
12427: 
12428: 
12429: 
12430:                                   Esko-Juhani Tennilä Iva-r: Martin ja Sokiin välisen tien peruskor-
12431:                                      jauksen toteuttamisesta
12432: 
12433: 
12434:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
12435: 
12436:     Lapissa herättää voimistuvaa tyytymättö-           Jottei päätöksentekijöiden uskottavuus täy-
12437: myyttä ja myös ihmetystä se, että Martin ja         delleen mene, esitän valtiopäiväjärjestyksen
12438: Sokiin välisen maantien peruskorjaus Savukos-       37 §:n 1 momentin perusteella valtioneuvoston
12439: ken kunnassa ei etene, vaan hanketta pallotel-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12440: laan viranomaiselta toiselle. Kuitenkin tien kor-
12441: jaaminen on välttämättömyys, minkä lisäksi se                 Mihin toimiin Hallitus ryhtyy Mar-
12442: on osa sovittua ns. UKK-puiston kompensaatio-              tin-Sokiin maantien peruskorjaamisen
12443: ta.                                                        toteuttamiseksi viivyttelemättä?
12444: 
12445:      Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1996
12446: 
12447:                                      Esko-Juhani Tennilä /va-r
12448: 
12449: 
12450: 
12451: 
12452: 260017
12453: 2                                             KK 626/1996 vp
12454: 
12455: 
12456: 
12457: 
12458:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
12459: 
12460:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          kaivosliikennettä varten suunniteltua polkutien
12461: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           järeää parantamista.
12462: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen             Kun Martti-Rovala-välin parantaminen
12463: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-           nousi uudelleen esille erityisesti ns. UKK-puis-
12464: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-           ton kompensaatiohankkeena, ovat sekä tielaitos
12465: myksen n:o 626:                                         että liikenneministeriö viime vuosina esittäneet
12466:                                                         sitä rahoitettavaksi työllisyysmäärärahoilla -
12467:            Mihin totmun Hallitus ryhtyy Mar-            viimeksi vuoden 1996 työllisyystyöohjelmaesi-
12468:         tin-Sokiin maantien peruskorjaamisen            tyksessä. Lapin tiepiirin valtion säästötoimenpi-
12469:         toteuttamiseksi viivyttelemättä?                teiden vuoksi viime vuosina vähentyneillä perus-
12470:                                                         tienpidon (mom. 31.24.21) määrärahoilla ei ky~
12471:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            seistä melko kallista tiehanketta (alkuperäinen
12472: vasti seuraavaa:                                        kustannusarvio noin 30 milj. markkaa ja keven-
12473:                                                         nettykin 18-25 milj. markkaa) ole läänin mui-
12474:    Tielaitos laati 1980-luvulla UKK-puiston pe-         den kiireellisempien parantamishankkeiden
12475: rustamisen aikoihin tiesuunnitelman Savukos-            vuoksi perusteltua eikä mahdollista aloittaa.
12476: kelta Tulppioon (Sokliin) johtaneen polkutien           Martti-Rovala-hanke ei ole kuitenkaan mahtu-
12477: parantamiseksi maantieksi. Suunnitelma laadit-          nut työministeriön ohjelmiin, vaan tiepiirille tul-
12478: tiin välille Savukoski-Martti-Rovala (n. 40             leet työllisyysmäärärahat on osoitettu muihin
12479: km). Kun samaan aikaan oli esillä Sokiin fosfaat-       Lapin tiehankkeisiin. Kun vuoden 1997 työlli-
12480: tikaivoksen perustaminen ja peräti pikainen             syystyöohjelmasta loppusyksystä neuvotellaan
12481: avaaminen, tiesuunnitelma laadittiin vastaa-            liikenneministeriön, työministeriön ja tielaitok-
12482: maan Sokiin kaivoksen raskaiden kuljetusten tar-        sen kesken, Martti-Rovala-tiehankkeen aloit-
12483: peita (7 metriä leveä öljysoratie). Polkutien lop-      taminen työllisyysvaroilla ensi vuonna tulee taas
12484: puosalle Rovalasta eteenpäin on laadittu vain           esille. Lapissa tiehankkeita on tällä tavalla rahoi-
12485: alustava toimenpideselvitys. Valmista tiesuunni-        tettu työllisyysvaroilla jo kymmeniä vuosia eikä
12486: telmaa tälle osalle ei ole.                             kyseessä ole kysymyksessä mainitulla tavalla
12487:     Savukosken ja Martin välillä tien parannustyö       hankkeen pallottelu eri viranomaisten välillä.
12488: tehtiin ja tie on tältä osin nyt maantie. Tien paran-   Lopullisesti ensi vuoden työllisyystyöohjelmasta
12489: tamista ei jatkettu 1980-luvulla Martti-Rovala-         ja siihen otettavista hankkeista päättää valtion
12490: välillä (noin 21 km), koska Sokiin kaivoshanke          talousarvion hyväksymisen jälkeen valtioneu-
12491: raukesi eikä polkutien varsin vähäinen liikenne         vosto työministeriön esittelystä.
12492: (n. 140 ajoneuvoa/vrk) vaatinut eikä perustellut
12493: 
12494:      Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1996
12495: 
12496:                                                                   Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
12497:                                             KK 626/1996 vp                                              3
12498: 
12499: 
12500: 
12501: 
12502:                                         Tili Riksdagens Talman
12503: 
12504:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          omfattande förbättringar som hade planerats för
12505: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande           gruvdriftstransporter.
12506: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          När förbättringen av vägavsnittet Martti-
12507: dagsledamot Esko-Juhani Tennilä underteckna-          Rovala åter blev aktuellt, speciellt som en del av
12508: de spörsmål nr 626:                                   UKK-parkens s.k. kompenseringsprojekt, har
12509:                                                       både vägverket och trafikministeriet under de
12510:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        senaste åren föreslagit att arbetet skall finansie-
12511:        ta för att utan dröjsmål påbörja grundre-      ras med sysselsättningsmedel- sist i förslaget till
12512:        parationerna av vägavsnittet Martti-           sysselsättningsprogram för år 1996. Eftersom
12513:        Sokli?                                         anslagen för grundväghållning (mom. 31.24.21)
12514:                                                       under de senaste åren minskat till följd av statens
12515:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       sparåtgärder är det, med hänvisning tili mera
12516: anföra följande:                                      skyndsamma förbättringsprojekt inom länet,
12517:                                                       inte motiverat eller möjligt att påbörja detta rätt
12518:    På 1980-talet, vid tiden för grundandet av         så kostsamma vägprojekt (den ursprungliga
12519: UKK-parken, uppgjorde vägverket en pian för           kostnadskalkylen var 30 milj. mark, och i avska-
12520: förbättring av stigvägen Savukoski-Tu1ppio            lad version 18-25 milj. mark). Martti-Rovala
12521: (Sokli) ti111andsväg. Planen uppgjordes för väg-      -projektet har inte fått plats i arbetsministeriets
12522: avsnittet Savukoski-Martti-Rova1a (ca 40              program, utan de sysselsättningsmedel som till-
12523: km). Eftersom fosfatgruvan i Sokli vid samma          delats vägdistriktet har anvisats för andra väg-
12524: tidpunkt grundades och öppnades rentav i hast,        projekt i Lappland. 1 samband med att trafikmi-
12525: uppgjordes vägp1anen för att uppfylla de trans-       nisteriet, arbetsministeriet och vägverket under
12526: portbehov som Sokligruvans tunga fordon ställ-        slutet av hösten igen förhandlar om sysselsätt-
12527: de (7 m bred oljegrusväg). För det sista avsnittet    ningsprogrammet för 1997 diskuteras möjlighe-
12528: av stigvägen som leder vidare från Rovala finns       ten att nästa år påbörja vägprojektet Martti-
12529: för tillfållet bara en pre1iminär åtgärdsutredning.   Rovala med sysselsättningsmedel. 1 Lappland
12530: lngen fårdig pian för detta vägavsnitt existerar.     har man på detta sätt finansierat vägprojekt med
12531:    Vägavsnittet mellan Savukoski och Martti har       sysselsättningsmedel under tiotals år, och det är
12532: förbättrats och denna del av vägen är nu en           inte fråga om att kasta projektet som en boll från
12533: landsväg. Förbättringsarbetena på vägavsnittet        myndighet till myndighet. Slutligt beslut om sta-
12534: Martti-Rovala (ca 21 km) fortsattes inte under        tens sysselsättningsprogram och om vilka pro-
12535: 1980-talet eftersom gruvprojektet i Sokli förföll     jekt som tas med, fattas av statsrådet efter det att
12536: och den ringa trafik längs stigvägen (ca 140 for-     budgetförslaget har godkänts på arbetsministe-
12537: don/dygn) inte krävde eller motiverade sådana         riets föredragning.
12538: 
12539:      Helsingforsden 4 oktober 1996
12540: 
12541:                                                                   Trafikminister Tuula Linnainmaa
12542:                                            KK 627/1996 vp
12543: 
12544: Kirjallinen kysymys 627
12545: 
12546: 
12547: 
12548: 
12549:                                   Mikko Kuoppa /va-r: Työttömyyspäivärahan maksamisesta ulko-
12550:                                      maanmatkan aikana
12551: 
12552: 
12553:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
12554: 
12555:    Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta         maviranomaiset ilmoittavat, että vallitsevaa käy-
12556: muutti 1.9.1993 voimaan tulleesta lakitekstistä      täntöä ei muuteta.
12557: sanan matka ulkomaanmatkaksi ja korosti mie-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
12558: tinnössään joustavuutta matkoja koskevan lain-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12559: kohdan tulkinnassa. Tästä huolimatta työvoi-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12560: matoimistot ovat toistuvasti pidättäneet työttö-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12561: myyskorvausten maksamisen lyhyidenkin ulko-
12562: maille suuntautuneiden matkojen ajalta siitä                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12563: huolimatta, että työtön on jättänyt asialliset yh-          ryhtyä, että työttömien oikeutta vapaa-
12564: teystiedot työvoimaviranomaisille. Nykyisten                seen liikkumiseen ei rajoiteta työttömyys-
12565: hyvien liikenne- ja tietoyhteyksien aikana on               päivärahan menettämisen uhalla ulko-
12566: mahdollista työttömän olla työmarkkinoiden                  maanmatkan ajalta, vaikka he ovatjättä-
12567: käytettävissä myös ulkomailla riittävän lyhyellä            neet asianmukaiset yhteystiedot työvoi-
12568: ajalla, jos työvoimaviranomainen tekee työtarjo-            maviranomaisille, ja
12569: uksen.                                                         johtaako korkeimman oikeuden pää-
12570:    Korkein oikeus on tehnyt asiasta päätöksen,              tös uusien ohjeiden antamiseen työvoi-
12571: joka oikeuttaa työttömän työttömyyskorvauk-                 ma viranomaisille työttömyyspäivärah o-
12572: seen myös ulkomailla olon ajalta. Tästä päätök-             jen maksamiseksi ulkomaanmatkan ajal-
12573: sestä ja eduskunnan kannasta huolimatta työvoi-             ta?
12574: 
12575:      Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1996
12576: 
12577:                                          Mikko Kuoppa /va-r
12578: 
12579: 
12580: 
12581: 
12582:  260017
12583: 2                                            KK 627/1996 vp
12584: 
12585: 
12586: 
12587: 
12588:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
12589: 
12590:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         sestä antamassaan mietinnössä 8/1993 vp edus-
12591: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          kunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on koros-
12592: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        tanut lainkohdan tulkinnan joustavuutta ja to-
12593: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko             dennut erityisesti ulkomaanmatkojen osalta, että
12594: Kuopan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            työttömän tulee olla kohtuullisessa ja tavan-
12595: n:o 627:                                               omaisessa ajassa tavoitettavissa työhönottosijoi-
12596:                                                        tuksen tullessa ja hänellä tulee kohtuullisessa ja
12597:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        tavanomaisessa ajassa olla myös mahdollisuus
12598:         ryhtyä, että työttömien oikeutta vapaa-        ottaa työ vastaan.
12599:         seen liikkumiseen ei rajoiteta työttömyys-         Edellä sanotuilta osin säännöksiä tulkitsevat
12600:         päivärahan menettämisen uhalla ulko-           ensiasteena paikalliset työvoimatoimistot ja työ-
12601:         maanmatkan ajalta, vaikka he ovatjättä-        voima toimikunnat, koska annettu työvoimapo-
12602:         neet asianmukaiset yhteystiedot työvoi-        liittinen lausunto sitoo työttömyysturvaetuuden
12603:         maviranomaisille, ja                           maksajaa. Työttömyysturvaetuuden epäämiseen
12604:            johtaako korkeimman oikeuden pää-           voidaan sittemmin hakea muutosta valittamalla
12605:         tös uusien ohjeiden antamiseen työvoima-       työttömyysturvalautakuntaan ja edelleen vakuu-
12606:         viranomaisille työttömyyspäivärahojen          tusoikeuteen, joka toimii työttömyysturva-
12607:         maksamiseksi ulkomaanmatkan ajalta?            asioissa ylimpänä muutoksenhakuasteena. Muu-
12608:                                                        toksenhakuinstanssien linja ulkomaanmatkata-
12609:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           pauksissa on ollut suhteellisen tiukka. Edellä ku-
12610: vasti seuraavaa:                                       vatusta järjestelmästä johtuen työministeriö ei
12611:                                                        ole muutokseenhakuelin eikä sillä ole myöskään
12612:    Työttömyysturvalain 5 § :n 1 momentin 3 koh-        oikeutta antaa piiri- tai paikallistasaa sitovia
12613: dan mukaan työttömyyspäivärahaan ei ole oi-            määräyksiä koskien lain soveltamista.
12614: keutta henkilöllä, joka ei ole työmarkkinoiden             Kirjallisen kysymyksen tekemiseen on anta-
12615: käytettävissä. Työmarkkinoiden käytettävissä           nut aiheen ilmeisesti korkeimman oikeuden
12616: olemisen käsitettä on täsmennetty 1.9.1993 voi-        9.9.1996 antama tuomio, jossa korkein oikeus
12617: maan tulleella lainmuutoksella siten, että lain        pysytti Itä-Suomen hovioikeuden 21.9.1995 an-
12618: 5 §:ään on lisätty nimenomainen maininta ulko-         taman ratkaisun. Tässä yksittäistapauksessa
12619: maanmatkoista. Henkilön ei katsota olevan työ-         syyttäjä oli vaatinut mm. rangaistusta joko pe-
12620: markkinoiden käytettävissä sellaisena aikana,          toksesta tai työttömyysturvarikkomuksesta
12621: jona hän on ulkomaanmatkan johdosta estynyt            työttömälle työnhakijalle, joka oli useampaan
12622: ottamasta vastaan työtä tai osallistumasta kou-        otteeseen oleskellut ulkomailla ilmoittamatta
12623: lutukseen, vaikka hänelle ei ole tehty työhön          kaikista matkoistaan työvoimatoimistoon. Ho-
12624: osoitusta tai vaikka häntä ei ole osoitettu koulu-     vioikeus oli katsonut viitaten edellä kuvattuihin
12625: tukseen.                                               lain esitöihin, että ulkomaillaolo ei yksiselittei-
12626:    Edellä sanottuun, 1.9.1993 voimaan tulleeseen       sesti merkitse sitä, etteikö henkilö olisi työmark-
12627: lainmuutokseen liittyvässä hallituksen esitykses-      kinoiden käytettävissä. Koska ulkomaanmatkat
12628: sä 359/1992 vp on todettu, että henkilö ei ole         olivat tapahtuneet lyhyissä jaksoissa, oikeus kat-
12629: ulkomaanmatkan aikana pääsääntöisesti työ-             soi, etteivät ne pelkästään tässä tapauksessa riit-
12630: markkinoiden käytettävissä. Hallituksen esityk-        täneet osoittamaan, etteikö hakija olisi ollut mat-
12631: sen perusteluissa on lisäksi todettu, että jos hen-    kan aikana työmarkkinoiden käytettävissä, ja
12632: kilö on jättänyt joko puhelimitse tai kirjeitse tie-   siksi oikeus katsoi näyttämättä jääneen, että
12633: don siitä, mistä hänet voidaan tavoittaa ulko-         työnhakija olisi saanut itselleen perusteetonta
12634: maanmatkan aikana ja jos hänellä on tosiasialli-       etua kansaneläkelaitokselta saadessaan perus-
12635: set mahdollisuudet välittömiin toimenpiteisiin         päivärahaa. Syytteet hylättiin.
12636: työ- tai koulutustarjouksen johdosta, voidaan              Korkein oikeus otti siten pääasiassa kantaa
12637: hänen katsoa olevan matkasta huolimatta työ-           vain siihen, ovatko petoksen tai työttömyystur-
12638: markkinoiden käytettävissä. Hallituksen esityk-        varikkomuksen rikosoikeudelliset tunnusmer-
12639:                                              KK 627/1996 vp                                              3
12640: 
12641: kistöt täyttyneet. Tosin mahdollisen rikoksen          matkan tai muun lyhytaikaisen ulkomaillaolon
12642: tunnusmerkistön täyttymisen selvittäminen on           aikana. Tapauskohtaisessa harkinnassa tulisi
12643: epäsuorasti edellyttänyt myös sen selvittämistä,       kiinnittää huomiota myös paikallisiin olosuhtei-
12644: onko kyseinen syytteessä ollut henkilö ollut työ-      siin, mikä merkitsisi joustavaa tulkintaa mm.
12645: tön ja työmarkkinoiden käytettävissä.                  niin sanottujen rajatyöntekijöiden kohdalla. On-
12646:     Vaikka työministeriö ei voikaan ohjata sitovil-    han rajaseudulla valtakunnan rajan ylittäminen
12647: la määräyksillä lain tulkinnasta paikallishallin-      tavanomaisempaa kuin muualla maassa, koska
12648: toaan, on työministeriö analysoinyt edellä kerro-      näillä alueilla käydään yleisesti työssäkin rajan
12649: tulla tavalla korkeimman oikeuden tuomion ja           molemmin puolin. Näin lakia ovat yleensä tul-
12650: lähettänyt sen johdosta työvoimapiireille ja -toi-     kinneet myös työttömyysturvalautakunta ja va-
12651: mistoille muistion, jossa huomautetaan siitä, että     kuutusoikeus.
12652: pelkkä ulkomaillaolo ei välttämättä osoita sitä,          Ulkomaanmatkan ja työttömyysturvaoikeu-
12653: etteikö työtön henkilö olisi työmarkkinoiden           den yhteensovittamista koskevan työttömyys-
12654: käytettävissä, vaan että henkilön tulee olla mat-      turvalain 5 §:n soveltamisesta aiheutuneiden epä-
12655: kan johdosta estynyt ottamasta työtä tai koulu-        selvyyksien poistamiseksi olen tehnyt kirjallisen
12656: tusta vastaan kohtuullisessa ja tavanomaisessa         esityksen sosiaali- ja terveysministeriölle, että se
12657: ajassa.                                                yhdessä työministeriön kanssa valmistelee virka-
12658:     Sen lisäksi työministeriö on paikallishallinnol-   työnä säännöksetjoko voimassa olevan lainkoh-
12659:  le osoittamassaan muistiossa todennut, että yk-       dan sanamuodon selkeyttämiseksi tai muut tar-
12660:  sittäistapausta ratkaistaessa tulisi oikeuskäytän-    vittavat toimenpiteet käytäntöjen yhdenmukais-
12661:  tö huomioon ottaen kiinnittää huomiota tapaus-        tamiseksi.
12662:  kohtaisiin olosuhteisiin. Työministeriön näke-           Edellä olevan lisäksi työministeriö tulee vas-
12663:  myksen mukaan ei olisi estettä katsoa työttömän       taisuudessa seuraamaan muutoksenhakuelinten
12664:  henkilön olevan työmarkkinoiden käytettävissä         ratkaisukäytäntöä tiiviimmin ja informoimaan
12665:  esimerkiksi Suomea lähellä olevaan maahan             tehdyistä ratkaisuista piiri- ja paikallistasaa käy-
12666:  suuntautuneen 1-2 päivää kestävän ulkomaan-           täntöjen yhdenmukaistamiseksi.
12667:       Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1996
12668: 
12669:                                                                       Työministeri Liisa Jaakonsaari
12670: 4                                             KK 627/1996 vp
12671: 
12672: 
12673: 
12674: 
12675:                                           Tili Riksdagens Talman
12676: 
12677:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         förfogande. Riksdagens social- och hälsovårds-
12678: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-           utskott har i sitt betänkande 8/1993 rd om propo-
12679: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-       sitionen betonat att lagrummet bör toikas smi-
12680: damot Mikko Kuoppa undertecknade spörsmål                digt. Särskilt för utlandsresors vidkommande
12681: nr 627:                                                  konstaterar utskottet att när ett arbetsplatserbju-
12682:                                                          dande kommer bör den arbetslöse inom en skälig
12683:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-           och normal tid vara anträffbar och också kunna
12684:        ta för att de arbetslösas rätt till fri rörlig-   ta emot erbjudet arbete.
12685:        het inte skall begränsas med hot om att gå            När det gäller tolkningen av stadgandena till
12686:        miste om arbetslöshetsdagpenningen un-            dessa delar är lokala arbetskraftsbyråer och ar-
12687:        der tiden för en utlandsresa trots att de         betskraftskommissioner första rättsmedelsin-
12688:        har lämnat vederbörliga kontaktuppgif-            stans, eftersom det arbetskraftspolitiska utlåtan-
12689:        ter till arbetskraftsmyndigheten, samt            det är bindande för den som betalar utkomst-
12690:           kommer högsta domstolens dom att               skyddsförmånen. I ett ärende som gäller förväg-
12691:        leda till nya anvisningar för arbetskrafts-       rande av en utkomstskyddsförmån kan man söka
12692:        myndigheterna om att arbetslöshetsdag-            ändring genom besvär hos arbetslöshetsnämn-
12693:        penning skall betalas för tiden av en ut-         den och saken kan föras vidare till försäkrings-
12694:        landsresa?                                        domstolen, som är högsta rättsmedelsinstans i
12695:                                                          utkomstskyddsärenden. Rättsmedelsinstanserna
12696:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt            har hållit en relativt strikt linje i fråga om utlands-
12697: anföra följande:                                         resor. Således är arbetsministeriet inte någon
12698:                                                          rättsmedelsinstans, varför ministeriet inte heller
12699:     Enligt 5 § 1 mom. 3 punkten lagen om ut-             har rätt att meddela distrikts- och lokalnivån
12700: komstskydd för arbetslösa är en person som inte          bindande föreskrifter om tillämpningen av lagen.
12701: står till arbetsmarknadens förfogande inte berät-            Anledningen till spörsmålet har tydligen varit
12702: tigad till arbetslöshetsdagpenning. Begreppet            högsta domstolens dom av 9.9.1996, i viiken
12703: "stå till arbetsmarknadens förfogande" har pre-          domstolen höll i kraft Östra Finlands hovrätts
12704: ciserats genom en lagändring som trädde i kraft          dom av 21.9.1995. I detta specifika fall hade
12705: 1.9.1993 så, att det i lagens 5 § har intagits ett       åklagaren bl.a. yrkat straffför antingen bedräge-
12706: uttryckligt omnämnande om utlandsresa. En                ri eller utkomstskyddsförseelse på en arbetslös
12707: person anses inte stå tili arbetsmarknadens för-         arbetssökande som i flera repriser hade vistats
12708: fogande under den tid som han på grund av                utomlands utan att varje gång ha underrättat
12709: utlandsresa är förhindrad att ta emot arbete eller       arbetskraftsbyrån om sin resa. Med hänvisning
12710: delta i utbildning, även om han inte har fått            tili ovan nämnda proposition hade hovrätten
12711: någon arbetsplatsanvisning eller har hänvisats           ansett att en utlandsresa inte entydigt betyder att
12712: till någon utbildning.                                   personen i fråga inte skulle stå tili arbetsmarkna-
12713:     I den regeringsproposition 359/1992 rd som           dens förfogande. Eftersom utlandsresorna hade
12714: ansluter sig till ovan nämnda lagändring heter det       varat korta perioder, ansåg hovrätten att de i
12715: att en person under en utlandsresa i regel inte står     detta fall inte ensamma räckte till att bevisa att
12716: till arbetsmarknadens förfogande. 1 motivering-          personen i fråga under sin resa inte skulle ha stått
12717: en till propositionen konstateras det vidare att         till arbetsmarknadens förfogande. Därför ansåg
12718: om personen har underrättat arbetskraftsmyn-             hovrätten att det inte har bevisats att arbetssö-
12719: digheten om var han antingen per telefon eller           kanden, när han fick grunddagpenning, skulle
12720: brev är anträffbar under resan, och om han under         utan grund ha t~git emot en förmån av folkpen-
12721: resan har faktiska möjligheter att vidta omedel-         sionsanstalten. Atalen förkastades.
12722: bara åtgärder med anledning av ett eventuellt                Högsta domstolen tog således huvudsakligen
12723: arbets- eller utbildningserbjudande, kan han             endast ställning till om dessa fall uppfyllde
12724: även under resan anses stå till arbetsmarknadens         brottsrekvisiten för bedrägeri eller utkomst-
12725:                                             KK 627/1996 vp                                            5
12726: 
12727: skyddsförseelse. Visserligen har utredningen av       ett närbeläget land eller under en annan kortvarig
12728: eventuellt uppfyllande av brottsrekvisiten indi-      utlandsvistelse. När enskilda fall prövas bör man
12729: rekt även förutsatt en utredning av huruvida den      också fåsta uppmärksamhet vid 1okala förhållan-
12730: åtalade varit arbetslös och stått till arbetsmark-    den, vilket betyder en smidig tolkning bl.a. när
12731: nadens förfogande.                                    det gäller s.k. gränsarbetare. Resor över riks-
12732:    Ä ven om arbetsministeriet inte kan styra sin      gränsen förekommer ju allmännare i gräns-
12733: lokalförvaltning genom bindande föreskrifter          trakterna än i det övriga Finland, eftersom de
12734: om hur lagen skall tolkas, har arbetsministeriet      som bor i dessa trakter ofta pendlar tili arbete i
12735: på ovan anfört sätt analyserat högsta domstolens      det andra landet. Så här har också arbetslöshets-
12736: dom och med anledning av den sänt tili arbets-        nämnden och försäkringsdomstolen vanligen
12737: kraftsdistrikten och arbetskraftsbyråerna en pro-     tolkat lagen.
12738: memoria. 1 den påpekas att en utlandsresa nöd-           För att avskaffa de oklarheter som förekom-
12739: vändigtvis inte ensam räcker tili som bevis för att   mit vid tillämpningen av 5 § lagen om utkomst-
12740: en person inte står till arbetsmarknadens förfo-      skydd för arbetslösa när det gäller sammanjämk-
12741: gande, utan det förutsätts även att personen i        ning av en utlandsresa och rätt tili utkomstskydd
12742: fråga på grund av resan är förhindrad att inom en     för hälsovårdsministeriet. Enligt den skall minis-
12743: skälig och normal tid ta emot arbete eller delta i    teriet i samarbete med arbetsministeriet som
12744: utbildning.                                           tjänsteuppdrag bereda antingen ett stadgande
12745:    1 sin promemoria tilllokalförvaltningen kon-       med en k1arare ordalydelse än den nuvarande
12746: staterar arbetsministeriet vidare att när ett fall    eller vidta andra behövliga åtgärder för förenhet-
12747: avgörs bör man i enlighet med rättspraxisen fåsta     ligande av to1kningspraxisen.
12748: uppmärksamhet vid de specifika omständighe-              Utöver det som nämnts ovan kommer arbets-
12749: terna. Enligt arbetsministeriets åsikt finns det      ministeriet, för förenhetligande av praxisen, att
12750: inte något hinder för att anse att en arbetslös       noggrannare följa rättmedelsinstansernas avgö-
12751: person står tili arbetsmarknadens förfogande till     randepraxis och att informera distrikts- och lo-
12752: exempel under en 1-2 dagar lång utlandsresa tili      kalförvaltningen om de avgöranden som fattats.
12753: 
12754:      Helsingforsden 11 oktober 1996
12755: 
12756:                                                                    Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
12757:                                             KK 628/1996 vp
12758: 
12759: Kirjallinen kysymys 628
12760: 
12761: 
12762: 
12763: 
12764:                                    Päivi Räsänen /skl: Harmaan talouden vastaisen tiedottamisen kie-
12765:                                        lenkäytöstä
12766: 
12767: 
12768:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
12769:    Valtiovarainministeriö on käynnistänyt erin-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
12770: omaisen kampanjan harmaata taloutta vastaan,          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12771: ja siihen liittyvään tiedotuskampanjaan ottaa         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12772: osaa 20 eri viranomaistahoa ja järjestöä, mm.         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12773: lukuisa joukko ministeriöitä. Kampanjalla pyri-
12774: tään vaikuttamaan, paitsi laajalti kansalaisten,                Edistääkö kirosanalla tehostettu mai-
12775: myös erityisesti nuorten asenteisiin.                        nonta Hallituksen mielestä kansan mo-
12776:    Avausilmoituksen otsikon tarkoituksena oli                raalin kohottamista, ja miten tämä sopii
12777: olla räväkkä, mutta monen kansalaisen mielestä               yksiin niiden tavoitteiden kanssa, joita
12778: se on mauton ja hyvien tapojen vastainen. Vas-               hallituksen piirissä on ollut hyvien tapo-
12779: taavalla kielenkäytöllä täällä istuntosalissa saisi          jen kasvattamiseen nuorison keskuudes-
12780:  todennäköisesti puhemieheltä huomautuksen.                  sa?
12781: 
12782:      Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1996
12783:                                            Päivi Räsänen /skl
12784: 
12785: 
12786: 
12787: 
12788:  260017
12789: 2                                         KK 628/1996 vp
12790: 
12791: 
12792: 
12793: 
12794:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
12795: 
12796:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      väkkä, jotta koko kampanja saisi osakseen riittä-
12797: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       vää huomiota.
12798: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Harmaan talouden tiedotuskampanja halut-
12799: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Räi-     tiin kohdistaa suurelle yleisölle. Siksi kampanjan
12800: säsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o      otsikoiden haluttiin olevan tavallisen suomalai-
12801: 628:                                                sen käyttämää arkikieltä sellaisessa tilanteessa,
12802:                                                     jota kukin mainos kuvaa. Aloitusmainoksen kir-
12803:           Edistääkö kirosanalla tehostettu mai-     vestä heituttava kaveri ei ole eduskunnan täysis-
12804:        nonta Hallituksen mielestä kansan mo-        tunnossa, vaan hakkaamassa puita kotonaan tai
12805:        raalin kohottamista, ja miten tämä sopii     mökillään. On helppo kuvitella, että hän har-
12806:        yksiin niiden tavoitteiden kanssa, joita     maasta taloudesta harmistuneena käyttää ilmai-
12807:        hallituksen piirissä on ollut hyvien tapo-   sua "jumankauta". Tuskin kovinkaan moni ny-
12808:        jen kasvattamiseen nuorison keskuudes-       kysuomalainen pitää sitä edes varsinaisena kiro-
12809:        sa?                                          sanana, sillä voimasanat ovat nekin kokeneet
12810:                                                     viime vuosikymmenten mittaan melkoisen in-
12811:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        flaation. Kysyjän huoli jumankauta-sanan vai-
12812: vasti seuraavaa:                                    kutuksesta nuorisoon lienee perusteeton, sillä
12813:                                                     nykynuorison suosimat voimasanat päihittävät
12814:     Harmaan talouden tiedotuskampanjaa on           kyllä kampanjan lievän ilmaisun monin verroin.
12815: valmisteltu verohallinnon ja työministeriön yh-         Kysyjän paheksumaa voimasanaa käytettiin
12816: teisenä projektina. Valtiovarainministeriö on       vain lehtimainonnan aloitusmainoksessa, ei
12817: seurannut kamppanjan edistymistä ja antanut         muissa mainoksissa, televisiossa eikä julisteissa.
12818: sille myös mainonnan osalta täyden tukensa ja       Kampanja ei siten yleisesti rakentunut voimasa-
12819: kannatuksensa.                                      nojen käyttöön.
12820:     Mainoskampanjan suunnittelussa havaittiin           Kampanja on saanut varsin myönteisen vas-
12821: pian, että melko laajaa tekstimäärää on vaikea      taanoton julkisuudessa. Reipasta otetta ja
12822: välttää, jos kampanjan halutaan valottavan har-     värikästä kielenkäyttöä on yleensä kehuttu. Jos
12823: maan talouden eri ulottuvuuksia riittävän moni-     mainoskampanjan halutaan erottuvan median
12824: puolisesti. Tämä taas on haitta mainonnan erot-     tietotulvassa, suunnittelun lähtökohdaksi ei voi-
12825: tuvuuden kannalta. Niinpä päädyttiin siihen,        da ottaa moraalikäsityksiltään kaikkein tiukim-
12826: että kampanjan aloitusmainoksen on oltava rä-       pien kansalaispiirien sietokynnystä.
12827: 
12828:      Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1996
12829: 
12830:                                                                                Ministeri Arja Alho
12831:                                              KK 628/1996 vp                                             3
12832: 
12833: 
12834: 
12835: 
12836:                                           Tili Riksdagens Ta/man
12837: 
12838:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-            Kampanjen skulle riktas tili den breda publi-
12839: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-          ken. Därför ville man att textrubrikerna skulle
12840: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-        vara sådant vardagsspråk som en vanlig finlän-
12841: man Päivi Räsänen undertecknade spörsmål nr             dare använder i en situation sådan som den som
12842: 628:                                                    avbildas i varje reklam. Mannen som svingar
12843:                                                         yxan sitter inte i riksdagens plenum, utan han
12844:           Anser Regeringen att reklam som har           hugger ved hemma eller på sin sommarstuga. Det
12845:        förstärkts med svordomar främjar strä-           är inte svårt att föreställa sig att han, förargad
12846:        van att höja folkets moral, och hur stäm-        över den grå ekonomin, använder uttrycket "sab-
12847:        mer sådan reklam överens med regering-           lar" (fi. "jumankauta"). Alltför många finlända-
12848:        ens ansträngningar för att fostra dagens         re torde knappast i dag betrakta ordet som en
12849:        unga tili goda seder?                            egentlig svordom, eftersom även kraftuttrycken
12850:                                                         har genomgått en avsevärd inflation under de
12851:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           senaste decennierna. Spörsmålsställarens oro
12852: anföra följande:                                        över hur kraftordet i fråga påverkar ungdomen
12853:                                                         torde sakna grunder, eftersom de kraftuttryck
12854:    Informationskampanjen som gäller den gråa            som dagens ungdomar använder nog brädar
12855: ekonomin har beretts som skatteförvaltningens           kampanjens milda uttryck mångfalt.
12856: och arbetsministeriets gemensamma projekt. Fi-             Det kraftuttryck som spörsmålsställaren ogil-
12857: nansministeriet har följt kampanjens framskri-          lar användes bara i det första uppropet i tidning-
12858: dande och ministeriet har gett den sitt fulla stöd      arna, inte i andra sammanhang, inte i televisio-
12859: också i fråga om reklamen.                              neo och inte heller på affischer. Kampanjen
12860:    När reklamkampanjen planerades märkte                byggde således inte allmänt taget på bruket av
12861: man i ett tidigt skede att det blir svårt att undvika   kraftuttryck.
12862: en rätt betydande textmassa om man vill att kam-           Kampanjen har fått ett positivt mottagande i
12863: panjen tillräckligt mångsidigt skall belysa den grå     offentligheten. Det fräscha greppet och det fårg-
12864: ekonomins olika dimensioner. Detta är återigen          starka språket har i regel fått beröm. Om man vill
12865: en nackdel med tanke på att kampanjen bör skilja        att en kampanj skall märkas i mediernas infor-
12866: sig från mängden. Därför valde man att gå ut            mationsflöde, kan man som utgångspunkt för
12867: med en rivig kampanjstart, för att hela kampan-         planeringen inte ta den toleransgräns som är för-
12868: jen skulle väcka tillräcklig uppmärksamhet.             härskande inom medborgarkretsar med de allra
12869:                                                         strängaste moraluppfattningarna.
12870:      Helsingforsden 10 oktober 1996
12871: 
12872:                                                                                    Minister Arja A/ho
12873:                                             KK 629/1996 vp
12874: 
12875: Kirjallinen kysymys 629
12876: 
12877: 
12878: 
12879: 
12880:                                     Päivi Räsänen /skl: Lapsilisien ikärajan korottamisesta
12881: 
12882: 
12883: 
12884:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
12885: 
12886:    Vuosi sitten sosiaali- ja terveysministeriö ker-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
12887: toi hankkeesta, jolla poistettaisiin 17-vuotiaiden     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12888: alaikäisten osalta epäkohta korottamalla lapsili-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12889: sien ikäraja 17 vuodesta 18 vuoteen. Nykyisin          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12890: nuoret ovat yhä pidempään vanhempiensa elä-
12891: tettävinä, ja monille perheille lapsilisien tipahta-             Onko Hallitus unohtanut nostaa lapsi-
12892: minen pois alaikäisen ja paljon kuluttavan nuo-               lisän ikärajan 18 vuoteen, ja
12893: ren täyttäessä 17 vuotta merkitsee suurta lovea                  onko asianomaisella ministerillä aikei-
12894: käytettävissä oleviin varoihin.                               ta tuoda jossakin vaiheessa tällainen esi-
12895:                                                               tys eduskuntaan?
12896: 
12897:      Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1996
12898: 
12899:                                            Päivi Räsänen /skl
12900: 
12901: 
12902: 
12903: 
12904: 260017
12905: 2                                           KK 629/1996 vp
12906: 
12907: 
12908: 
12909: 
12910:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
12911: 
12912:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Kun ehdotuksen mukaan 17-vuotiaille ei enää
12913: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         olisi maksettu opintorahaa, olisi tästä syntynyt
12914: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       säästöä runsaat 100 miljoonaa markkaa vuodes-
12915: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Rä-        sa. 18-19-vuotiaiden opintorahan korottami-
12916: säsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        nen 20 vuotta täyttäneiden tuen tasolle, olisi li-
12917: 629:                                                  sännyt opintotukijärjestelmän vuotuisia menoja
12918:                                                       kuitenkin runsaalla 200 miljoonalla markalla,
12919:           Onko Hallitus unohtanut nostaa lapsi-       joten opintotuen korottamiseen olisi tarvittu li-
12920:        lisän ikärajan 18 vuoteen, ja                  särahoitusta. Eräänä mahdollisuutena tähän li-
12921:           onko asianomaisella ministerillä aikei-     särahoitukseen työryhmä toi esiin niin sanottu-
12922:        ta tuoda jossakin vaiheessa tällainen esi-     jen vanhojen opintolainojen korkotukimenoissa
12923:        tys eduskuntaan?                               syntyvät säästöt.
12924:                                                          Työryhmän esitysten jatkokäsittely tapahtui
12925:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           niin sanotussa kannustinlaukkuja selvittävässä
12926: taen seuraavaa:                                       ministerityöryhmässä. Ministerityöryhmän muis-
12927:                                                       tiossa todetaan, että lapsilisän ulottamista 17-
12928:    Sosiaali- ja terveysministeriön asettama joulu-    vuotiaille sekä sitä, että oikeus opintorahaan al-
12929: kuussa 1995 muistionsa luovuttanut toimeentu-         kaisi nuoren täytettyä 18 vuotta, ei ole pidettävä
12930: lotuen, opintotuen ja työmarkkinatuen yhteen-         kannustusnäkökulmasta kannatettavana.
12931: sovitustyöryhmä teki ehdotuksen kysymyksessä             Tällä hetkellä sosiaali- ja terveysministeriössä
12932: tarkoitetusta lapsilisien maksamisen jatkamises-      ei ole valmistelussa lapsilisälain muuttaminen
12933: ta vuodella eli siihen saakka, kunnes lapsi täyttää   niin, että lapsilisän maksukautta jatkettaisiin
12934: 18 vuotta. Lisäksi työryhmä esitti, että opintora-    koskemaan 17-vuotiaita. Perhepoliittisesta nä-
12935: haa ei maksettaisi alle 18-vuotiaille, koska he       kökulmasta 17-vuotiaiden tilannetta voidaan
12936: ehdotuksen mukaan olisivat lapsilisän piirissä.       kuitenkin pitää nykyisellään eräänä keskeisim-
12937: Työryhmä ehdotti myös, että 18- ja 19-vuotiaiden      pänä perhekustannusten tasausjärjestelmään liit-
12938: opintorahaa korotettaisiin 20 vuotta täyttänei-       tyvänä ongelmana. Tästä syystä sosiaali- ja ter-
12939: den opintorahan tasolle. Lapsilisäjärjestelmän        veysministeriössä tullaan edelleen selvittämään
12940: laajentuminen koskemaan 17 -vuotiaita esitettiin      mahdollisuuksia 17-vuotiaiden tilanteen korjaa-
12941: rahoitettavaksi alentamalla kaikkien lasten ns.       miseksi.
12942: peruslapsilisää noin 35 markalla kuukaudessa.
12943: 
12944:      Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1996
12945: 
12946:                                                                     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
12947:                                             KK 629/1996 vp                                              3
12948: 
12949: 
12950: 
12951: 
12952:                                         Tili Riksdagens Talman
12953: 
12954:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      ning inte Iängre skulle ha utbetalts till17-åringar
12955: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-        enligt förslaget, hade detta gett upphov till en
12956: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      inbesparing på drygt 100 milj. mk/år. En förhöj-
12957: man Päivi Räsänen undertecknade spörsmål nr           ning av studiepenningen för 18- och 19-åringar tili
12958: 629:                                                  samma nivå som stödet tili 20 år fyllda skulle
12959:                                                       emellertid ha ökat de årliga utgifterna för studie-
12960:           Har Regeringen glömt att höja åldern        stödssystemet med drygt 200 milj. mk, och därför
12961:        för barnbidrag till18 år, och                  hade tilläggsfinansiering behövts för förhöj-
12962:           har vederbörande minister planer på         ningen av studiestödet. Arbetsgruppen förde
12963:        att i något skede avlåta en dylik proposi-     som en möjlighet tili en dylik tilläggsfinansiering
12964:        tion tili riksdagen?                           fram de inbesparingar som uppstår i fråga om
12965:                                                       räntestödsutgifterna för s.k. gamla studielån.
12966:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            Den fortsatta behandlingen av arbetsgrup-
12967: anföra följande:                                      pens framställningar försiggick i ministerarbets-
12968:                                                       gruppen som utreder de s.k. flitfållorna. 1 minis-
12969:    Den av social- och hälsovårdsministeriet till-     terarbetsgruppens promemoria konstateras att
12970: satta arbetsgruppen får samordning av utkomst-        förslaget att barnbidraget skulle utsträckas till
12971: stödet, studiestödet och arbetsmarknadsstödet,        17-åringar och att rätten tili studiepenning skulle
12972: som överlämnade sin promemoria i december             börja vid 18 år inte kan understödas med avseen-
12973: 1995, framställde ett förslag om en i spörsmålet      de på sporrande effekter.
12974: avsedd förlängning av den tid för viiken barnbi-         För närvarande bereder social- och hälso-
12975: drag utbetalas med ett år, dvs. tills barnet fyller   vårdsministeriet inte någon ändring av lagen om
12976: 18 år. Dessutom föreslog arbetsgruppen att stu-       barnbidrag så att utbetalningsperioden i fråga
12977: diepenning inte skall betalas tili personer under     om barnbidrag skulle utsträckas tili 17-åringar.
12978: 18 år, eftersom de enligt förslaget omfattas av       Från familjepolitisk synvinkel kan situationen
12979: barnbidraget. Arbetsgruppen föreslog också att        för 17-åringar, sådan den är för tillfållet, betrak-
12980: studiepenningen för 18- och 19-åringar höjs tili      tas som ett av de centra1a problem som hör tili
12981: samma nivå som studiepenningen för 20 år fyll-        systemet för utjämning av familjekostnader.
12982: da. Utvidgningen av barnbidragssystemet tili att      Därför kommer social- och hälsovårdsministe-
12983: gälla också 17-åringar föreslogs bli finansierad      riet alltjämt att utreda vilka möjligheter det finns
12984: genom en sänkning av alla barns "basbarnbi-           att korrigera situationen i fråga om 17-åringar.
12985: drag" med ca 35 mk/månad. Eftersom studiepen-
12986: 
12987:      Helsingfors den 10 oktober 1996
12988: 
12989:                                                                      Minister Terttu Huttu-Juntunen
12990:                                              KK 630/1996 vp
12991: 
12992: Skriftligt spörsmål 630
12993: 
12994: 
12995: 
12996: 
12997:                                     Margareta Pietikäinen /sv m.fl.: Om tryggad produktion av skol-
12998:                                        böcker på svenska
12999: 
13000: 
13001:                                          Tili Riksdagens Talman
13002: 
13003:    Det svenskspråkiga undervisningsmaterialet          ningsmaterialet har varit på ett annat språk än
13004: har under de senaste åren blivit allt mer föråldrat.   ens modersmål. Det är inte rättvist att eleverna i
13005: T.ex. inom gymnasiets långa matematik och fysik        svenskspråkiga skolor på det här sättet kommer i
13006: är problemet markant. I vissa fall saknas det          en sämre situation än eleveri finskspråkiga sko-
13007: böcker helt. Av den här orsaken är många sven-         lor och att deras framgång i t.ex. matematik blir
13008: ska skolor tvungna att använda sig av finsksprå-       beroende av deras språkkunskaper.
13009: kiga läroböcker. Ofta beror det här på att den            Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
13010: svenska upplagan kommer ut för sent. I vissa fall      ordning 37 § l mom. riksdagsordningen föreskri-
13011: väljer lärarna de finska böckerna eftersom de är       ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
13012: så mycket bättre. Att övergå från ett undervis-        följande spörsmål:
13013: ningsspråk tili ett annat i ett ämne som matema-
13014: tik är oerhört svårt för en elev, med tanke på den               Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
13015: mycket speciella terminologin. För att inte tala              ta för att trygga produktionen av skol-
13016: om att skriva studenten i ett ämne där undervis-              böcker på svenska?
13017: 
13018:      Helsingforsden 19 september 1996
13019:           Margareta Pietikäinen /sv  Ulla-Maj Wideroos /sv      Klaus Bremer /sv
13020:           Eva Biaudet /sv            Henrik Lax /sv             Håkan Malm /sv
13021:                    Gunnar Jansson /sv                   Pehr Löv /sv
13022: 
13023: 
13024: 
13025: 
13026:  260017
13027: 2                                           KK 630/1996 vp
13028: 
13029: Kirjallinen kysymys 630                                                                     Suomennos
13030: 
13031: 
13032: 
13033: 
13034:                                    Margareta Pietikäinen /r ym.: Ruotsinkielisten koulukirjojen tuo-
13035:                                       tannon turvaamisesta
13036: 
13037: 
13038:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
13039: 
13040:    Ruotsinkielinen opetusmateriaali on viime          ta aineessa, jossa opetusmateriaali on ollut muul-
13041: vuosina käynyt yhä vanhentuneemmaksi. Esi-            la kuin oppilaan äidinkielellä. Ei ole oikeuden-
13042: merkiksi lukion pitkässä matematiikassa ja fysii-     mukaista, että ruotsinkielisten koulujen oppilaat
13043: kassa ongelma on muodostunut merkittäväksi.           joutuvat tällä tavoin heikompaan asemaan kuin
13044: Joissakin tapauksissa kirjoja ei ole ollenkaan.       suomenkielisten koulujen oppilaat ja että heidän
13045: Tästä syystä monet ruotsinkieliset koulut joutu-      menestymisensä esim. matematiikassa riippuu
13046: vat käyttämään suomenkielisiä koulukirjoja.           heidän kielitaidostaan.
13047: Tämä johtuu usein siitä, että ruotsinkielinen pai-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13048: nos ilmestyy liian myöhään. Joissakin tapauksis-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
13049: sa opettajat valitsevat suomenkieliset kirjat, kos-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
13050: ka ne ovat paljon parempia. Siirtyminen opetus-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13051: kielestä toiseen sellaisessa aineessa kuin matema-
13052: tiikka on hyvin vaikeaa oppilaalle, kun otetaan                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13053: huomioon varsin erikoinen terminologia, puhu-                ryhtyä turvatakseen ruotsinkielisten kou-
13054: mattakaan ylioppilaskirjoituksiin osallistumise~-            lukirjojen tuotannon?
13055: 
13056:      Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1996
13057: 
13058:           Margareta Pietikäinen /r   Ulla-Maj Wideroos /r       Klaus Bremer /r
13059:           Eva Biaudet /r             Henrik Lax /r              Håkan Malm /r
13060:                    Gunnar Jansson /r                    Pehr Löv /r
13061:                                              KK 630/1996 vp                                            3
13062: 
13063: 
13064: 
13065: 
13066:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
13067: 
13068:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kin aloja lukuun ottamatta ruotsinkielisten oppi-
13069: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          kirjatilanne on sittenkin suhteellisen hyvä.
13070: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Eduskuntakysymyksessä mainitaan erityisesti
13071: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Margare-          lukion pitkän matematiikan ja fysiikan oppikir-
13072: ta Pietikäisen ym. näin kuuluvan kirjallisen ky-       jojen puute. Sekä Söderström että Editum suorit-
13073: symyksen n:o 630:                                      tavat parhaillaan parhaimpien suomenkielisten
13074:                                                        sarjojen käännöstyötä aukkojen täyttämiseksi.
13075:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         Ajan voittamiseksi yhdistetään kirjoja. Editumil-
13076:        ryhtyä turvatakseen ruotsinkielisten kou-       ta ilmestyy piakkoin kaksi uutta syventävän ma-
13077:        lukirjojen tuotannon?                           tematiikan kurssikirjaa. Tekeillä on vielä neljä
13078:                                                        oppikirjaa, jotka ennättävät ensi syksyyn men-
13079:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           nessä markkinoille. Tekeillä on myös syventävän
13080: vasti seuraavaa:                                       fysiikan sarja; pakollisen kurssin oppikirja on
13081:                                                        valmis ja kaksi syventävän kurssin kirjaa ilmes-
13082:    Tiedon- ja oppimiskäsityksen kehittyminen           tyy kuluvana lukuvuotena. Söderströmillä on te-
13083: edellyttää monipuolista tiedonhankintaa ja             keillä syventävän fysiikan sarja.
13084: uudentyyppisten, myös kokeilevien oppimate-               Opetushallitus on myöntänyt tappiotakuita
13085: riaalien lisääntyvää käyttöä. Lähtökohtana kui-        kustantajille useista ruotsinkielisistä oppikir-
13086: tenkin on, että kussakin oppiaineessa on mahdol-       joista.
13087: lista käyttää perusoppikirjana opetuskielellä ole-        Opetussuunnitelmien uudistuessa joudutaan
13088: vaa kirjaa. Oheismateriaalina voidaan sen sijaan       myös oppimateriaalia uusimaan nopeassa tah-
13089: käyttää erikielisiä tekstejä luonnollisesti oppilai-   dissa. Tavoitteena on, että ruotsinkieliset oppi-
13090: den kielitaito huomioon ottaen. Ruotsinkielisten       laat eivät joutuisi näiltä osin muita huonompaan
13091: oppikirjojen tuottamista vaikeuttavat ensisijai-       asemaan. Tähän tähtäävät edellä esitetyt toimet
13092: sesti pieni levikki ja puute oppikirjan tekijöistä.    ruotsinkielisen oppimateriaalituotannon tuke-
13093: Tämä johtaa siihen, että usein joudutaan tuotta-       miseksi. Tämän lisäksi opetustoimen valtion-
13094: maan ruotsinkielisiä oppikirjoja käännöskirjoi-        osuuden yksikköhintoja korotetaan peruskou-
13095: na, mistä johtuu, että ne ilmestyvät jonkin verran     lussa erikseen ruotsinkielisten oppilaiden osalta,
13096: myöhemmin kuin suomenkieliset kirjat, siitä            ja korotus nousee hallituksen esityksen mukaan
13097: huolimatta, että kustantajat aloittavat käännös-       vuonna 1997 kymmeneen prosenttiin. Eräs koro-
13098: työn välittömästi suomenkielisen version tultua        tuksen peruste on juuri ruotsinkielisen oppimate-
13099: jotenkin valmiiksi.                                    riaalin korkeampi hintataso sekä peruskoulun
13100:     Käytettävissä olevien tietojen mukaan joita-       että lukion osalta.
13101:      Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1996
13102: 
13103:                                                                Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
13104: 4                                           KK 630/1996 vp
13105: 
13106: 
13107: 
13108: 
13109:                                         Tili Riksdagens Talman
13110: 
13111:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      tionen för svenskspråkiga, med undantag för
13112: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        några ämnesområden, trots allt relativt bra.
13113: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         1 spörsmålet nämns särskilt bristen på läro-
13114: man Margareta Pietikäinen m.fl. undertecknade         böcker i lång matematik och fysik för gymnasiet.
13115: spörsmål nr 630:                                      Både Söderströms och Editums förlag gör som
13116:                                                       bäst översättningar av de bästa finska serierna
13117:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        för att fylla luckorna. För att vinna tid slås vissa
13118:        ta för att trygga produktionen av skol-        böcker ihop. På Editums förlag utkommer snart
13119:        böcker på svenska?                             två nya kursböcker i fördjupad matematik. Un-
13120:                                                       der arbete är dessutom fyra läroböcker som kom-
13121:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         mer att finnas på marknaden före nästa höst.
13122: anföra följande:                                      Under arbete är också en serie böcker i fördjupad
13123:                                                       fysik. Läroboken för den obligatoriska kursen är
13124:    Utvecklingen av kunskaps- och inlärningssy-        fårdig och två böcker för de fördjupade studierna
13125: nen förutsätter att man skaffar sig kunskap på        kommer ut innevarande läsår. På Söderströms är
13126: många olika sätt och i högre grad utnyttjar nya       en serie böcker för fördjupad fysik under arbete.
13127: typer av läromedel, även experimentella. Ut-             Utbildningsstyrelsen har beviljat förläggarna
13128: gångspunkten är likväl att det i varje enskilt ämne   förlustgarantier för ett flertal läroböcker på
13129: skall vara möjligt att använda en bok på under-       svenska.
13130: visningsspråket som grundläggande lärobok.               1 och med att läroplanerna ändras måste också
13131: Vid sidan av den kan däremot texter på olika          läromedlen förnyas i snabb takt. Målet är att de
13132: språk användas, självfallet med beaktande av          svenskspråkiga eleverna inte här skall hamna i en
13133: elevernas språkkunskaper. Produktionen av lä-         sämre situation. Mot detta siktar åtgärderna för
13134: roböcker på svenska försvåras främst på grund         att stöda produktionen av läromedel på svenska.
13135: av små upplagor och bristen på läroboksförfatta-      Dessutom höjs när det gäller ~.tatsandelen för
13136: re. Detta leder tili att svenskspråkiga läromedel     undervisningsverksamhet priserna per enhet i
13137: ofta produceras i översättning, vilket i sin tur      grundskolan särskilt för svenskspråkiga elever.
13138: leder till att de kommer ut något senare än de        Höjningen stigerenligtregeringens proposition år
13139: finskspråkiga, även om förläggarna inleder över-      1997 tilli 0 procent. En av grunderna för höjning-
13140: sättningsarbetet så snart den finskspråkiga ver-      en är just den högre prisnivån för läromedel på
13141: sionen är någorlunda fårdig.                          svenska både i grundskolan och gymnasiet.
13142:    Enligt tillgängliga uppgifter är lärobokssitua-
13143:      Helsingfors den 10 oktober 1996
13144: 
13145:                                                        Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
13146:                                           KK 631/1996 vp
13147: 
13148: KirjaiJinen kysymys 631
13149: 
13150: 
13151: 
13152: 
13153:                                   Pentti Tiusanen /vas: Kekkosenkadun (E 18) väliaikaisjärjestelyistä
13154:                                      Haminan kaupungissa
13155: 
13156: 
13157:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
13158: 
13159:    E18-hankkeen kiireellisimpiä järjestelyjä on      sen arvioidaan maksavan lähes 10 miljoonaa
13160: Haminan ohitus ympäristöllisesti kestävällä,         markkaa.
13161: kaupunkirakennetta ja sen kulttuurihistoriallisia       Kansainvälisen tieyhteyden ylläpitovastuun
13162: arvoja kunnioittavalla tavalla. Uuden tieosuu-       kohdistuminen Haminan kaupungille on koh-
13163: den avaamisen arvioidaan vievän kuitenkin run-       tuutonta. Kansainvälisen liikenteen vastuun tuli-
13164: saat kymmenen vuotta. Tämän ajan jatkuvasti          si olla kansallinen - myös sen vaatiman rahoi-
13165: kasvava kansainvälinen liikenne kulkee Hami-         tuksen osalta.
13166: nan kaupungin katuverkossa.                             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
13167:    Valtatie 7/El8:n liikennemäärien arvioidaan       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13168: kasvavan 6 prosenttia vuodessa. Raskaan liiken-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13169: teen osuus kokonaisliikenteestä on lähes puolet.     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13170: Liikenne kulkee Haminan katuverkossa. Kasva-
13171: nut liikenne ja sen aiheuttamat turvallisuusriskit              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13172: vaativat mm. katu- ja tonttiliittymien poistamis-           ryhtyä mahdollistaakseen Haminan kau-
13173: ta, kaistojen kanavointia, kevyen liikenteen tur-           pungin suunnitelmat Kekkosenkadun
13174: vallisuuden parantamista ja valo-ohjausten ra-              liikenteen väliaikaisjärjestelyistä, joiden
13175: kentamista. Näiden toimenpiteiden on arvioitu               tarkoituksena on taata liikenneturvalli-
13176: maksavan 5 miljoonaa markkaa.                               suus ja eliminoida ne meluhaitat, jotka
13177:    Asukasmäärä läpiajon aiheuttamana melu-                  voimakkaasti kasvanut maamme itära-
13178: alueella on 600 henkeä. Pahimmillaan tilanne on             jalle ja sieltä länteen suuntautunut liiken-
13179: öiseen aikaan rekkajonojen kulkiessa 10 metrin              ne aiheuttaa?
13180: päässä omakotitaloista. Meluhaittojen torjumi-
13181:      Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1996
13182:                                          Pentti Tiusanen /vas
13183: 
13184: 
13185: 
13186: 
13187:  260017
13188: 2                                            KK 631/1996 vp
13189: 
13190: 
13191: 
13192: 
13193:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
13194: 
13195:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              Läpikulkuliikenteen aiheuttamat ongelmat
13196: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           Haminassa on tarkoitus hoitaa rakentamalla
13197: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         tätä varten yleinen tie. Laadittujen vaihtoehtojen
13198: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu-        vertailu on käynnissä ja valinta tehtäneen vielä
13199: sasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          kuluvan vuoden aikana. Mikäli suunnittelu ete-
13200: 631:                                                    nee normaalisti, voidaan rakentaminen aloittaa
13201:                                                         vuonna 1999,ja sen kesto on noin kolme vuotta.
13202:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo             Ohikulkutietä suunniteltaessa on yhteistyössä
13203:        ryhtyä mahdollistaakseen Haminan kau-            kaupungin kanssa selvitetty myös toimenpiteitä,
13204:        pungin suunnitelmat Kekkosenkadun                jotka olisivat tarpeen, jos uuden tien rakentami-
13205:        liikenteen väliaikaisjärjestelyistä, joiden      nen syystä tai toisesta siirtyy. Ehdotetut toimet
13206:        tarkoituksena on taata liikenneturvalli-         sisältävät lähinnä nykyisen katuverkon liitty-
13207:        suus ja eliminoida ne meluhaitat, jotka          mien parannuksia. Massiivisia meluntorjuntara-
13208:        voimakkaasti kasvanut maamme itära-              kenteita ei ahtaassa katutilassa voida kuitenkaan
13209:        jalle ja sieltä länteen suuntautunut liiken-     pitää tilapäisratkaisuina tarkoituksenmukaisi-
13210:        ne aiheuttaa?                                    lla. Vähänkin mittavaropien toimien toteuttami-
13211:                                                         nen edellyttää asemakaavan muuttamista; ase-
13212:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            makaavoituksessa olisi nyt kuitenkin tähdättävä
13213: vasti seuraavaa:                                        ns. lopulliseen suunnitteluun.
13214:                                                             Kalliitkaan väliaikaisratkaisut eivät voi kuin
13215:    Kyseinen liikenneväylä sijaitsee asemakaava-         vähäisessä määrin lievittää kasvavan itäliiken-
13216: alueella ja on hallinnollisesti katu, joten sen yllä-   teen aiheuttamia ongelmia. Nyt on ponnisteltava
13217: pidosta huolehtiminen kuuluu Haminan kau-               yleisenä tienä toteutettavan ratkaisun edistämi-
13218: pungille. Nykyiselleen se on rakennettu 1980-           seksi. Nykyisen katureitin liittymäparannusten
13219: luvulla, jolloin sille myönnettiin voimassa ollei-      rahoitus olisi löydettävä Haminan kaupungilta,
13220: den säädösten perusteella harkinnanvaraista val-        jollei työllisyysrahoitus ole mahdollinen. Hami-
13221: tionavustusta. Tällaista liikenneministeriön pää-       na saa suhteellisen pian "vaivan palkaksi" hyvän
13222: luokan määrärahoihin perustuvaa avustusmah-             ohitustien.
13223: dollisuutta ei enää ole. Valtion mahdollisia tuki-
13224: kanavia ovat työllisyysrahoitus tai tapauskohtai-
13225: sen erityislain säätäminen.
13226: 
13227:      Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1996
13228:                                                                  Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
13229:                                             KK 631/1996 vp                                             3
13230: 
13231: 
13232: 
13233: 
13234:                                         Tili Riksdagens Talman
13235: 
13236:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Avsikten är att ta hand om de problem som
13237: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-        transitotrafiken orsakar genom att bygga en all-
13238: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-      män väg för detta ändamål. De uppgjorda alter-
13239: man Pentti Tiusanen undertecknade spörsmå1 nr         nativen jämförs och ett vai skall ännu under
13240: 631:                                                  innevarande år träffas. Om planeringen går nor-
13241:                                                       malt framåt kan byggandet påbörjas 1999 och
13242:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        det skall pågå i cirka tre år.
13243:        ta för att möjliggöra de p1aner som staden        Vid planeringen av förbifartsleden har man i
13244:        Fredrikshamn har om temporära trafik-          samarbete med staden utrett åtgärder som skulle
13245:        arrangemang på Kekkosenkatu vilka är           behövas om byggandet av den nya vägen av en
13246:        avsedda att garantera trafiksäkerheten         eller annan orsak fördröjdes. De föreslagna åt-
13247:        och eliminera olägenhet av buller från         gärderna innehåller närmast förbättringar av an-
13248:        den kraftigt växande trafiken som riktar       slutningar inom det nuvarande gatunätet. Massi-
13249:        sig mot vår östgräns och därifrån tili väst?   va bullerskärmar som tilifålliga Iösningar kan
13250:                                                       dock i en trång vägmiljö inte anses vara ända-
13251:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         målsenliga. Redan något mera genomträngande
13252: anföra följande:                                      åtgärder förutsätter ändringar av stadsplanen;
13253:                                                       vid stadsplaneringen skall man rikta in sig på s.k.
13254:    Den i spörsmålet avsedda trafikleden Iigger        slutgiltig planering.
13255: inom stadsplanen och är administrativt sett en           Inte ens dyra provisoriska Iösningar kan annat
13256: gata, dvs. dess uppehåll hör tili Fredrikshamns       än i liten skala Iindra problem som den växande
13257: stad. Den har byggts i det nuvarande skicket på       östtrafiken orsakar. Nu gäller det att anstränga
13258: 1980-talet då gatan beviljades statsunderstöd en-     sig för att främja en Iösning som genomförs i
13259: ligt prövning. En liknande möjlighet som baserar      form av en allmän väg. Finansiering för förbätt-
13260: sig på anslag under trafikministeriets huvudtitel     randet av anslutningar tili det nuvarande gatunä-
13261: finns inte Iängre. Som möjliga statliga stödkana-     tet borde finnas hos Fredrikshamns stad om sys-
13262: Ier är sysselsättningsfinansiering eller stadgande    selsättningsfinansiering inte är möjlig. Fred-
13263: av en lag i enskilt fall.                             krikshamn skall relativt snart få som "Iön för
13264:                                                       mödan" en gedigen förbifartsled.
13265:      Helsingforsden 8 oktober 1996
13266: 
13267:                                                                   Trafikminister Tuula Linnainmaa
13268:                                          KK 632/1996 vp
13269: 
13270: Kirjallinen kysymys 632
13271: 
13272: 
13273: 
13274: 
13275:                                  Risto Kuisma /sd: Rajavartiolaitoksen palveluksessa olevien lentä-
13276:                                      jien eläke-eduista
13277: 
13278: 
13279:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
13280: 
13281:    Ilmavoimien ja rajavartiolaitoksen palveluk-    rustua lentotehtävien tai lentokaluston erilaisiin
13282: sessa olevien lentäjien työehdot ovat varsin sa-   fysiologisiin ominaisuuksiin.
13283: mankaltaisia. Koulutus ja palkkaus ovat yhte-         Tästä huolimatta viimeaikaisissa säännös-
13284: neväisiä. Rajavartiolaitoksen lentäjät ovat kui-   muutoksissa eläke-etujen erilaisuus on suhteelli-
13285: tenkin eläke-etujensa suhteen heikommassa ase-     sesti vieläpä lisääntynyt. Rajavartiolaitoksen
13286: massa.                                             lentäjien ilmavoimiin verrattuna heikommat elä-
13287:    Lentäminen rajavartiolaitoksessa on yleisesti   ke-edut eivät ole mitenkään perusteltavissa.
13288: arvioiden psyykkisesti ja fyysisesti vähintään        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
13289: yhtä raskasta kuin ilmavoimien vastaavissa teh-    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13290: tävissä. Lentotuntikertymät vuodessa rajavar-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13291: tiolaitoksessa ovat suunnilleen kaksinkertaiset    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13292: ilmavoimiin verrattuina.
13293:    Ilmavoimien ja rajavartiolaitoksen lentäjien                Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
13294: erilaiset eläke-edut eivät voi perustua myöskään            korjatakseen rajavartiolaitoksen palve-
13295: maanpuolustuksellisiin seikkoihin, onhan mo-                luksessa olevien lentäjien ilmavoimien
13296: lemmilla lentäjäryhmillä sama merkitys reservi-             lentäjiin verrattuna perusteettomasti hei-
13297: nä. Eläke-etujen erilaisuus ei voi myöskään pe-             komman eläkeaseman?
13298: 
13299:      Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1996
13300: 
13301:                                          Risto Kuisma /sd
13302: 
13303: 
13304: 
13305: 
13306: 260017
13307: 2                                          KK 632/1996 vp
13308: 
13309: 
13310: 
13311: 
13312:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
13313: 
13314:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       notuilla uusilla upseereilla ja opistoupseereilla on
13315: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        nykyisin voimassa olevien säännösten nojalla oi-
13316: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      keus jäädä eläkkeelle aikaisintaan 45 vuoden
13317: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Risto           iässä. Alhaisen eläkeiänjohdosta heillä on oikeus
13318: Kuisman näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         lukea lentäjänä palvelemansa aika eläkeajaksi
13319: n:o 632:                                             puolitoistakertaisena.
13320:                                                         Ilmavoimien lentäjäntutkintoa edellyttävissä
13321:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        viroissa toimivilla upseereilla ja opistoupseereilla
13322:        korjatakseen rajavartiolaitoksen palve-       on ollut oikeus lukea eläkettä varten tällaisessa
13323:        luksessa olevien lentäjien ilmavoimien        virassa palvelemansa aika puolitoistakertaisena
13324:        lentäjiin verrattuna perusteettomasti hei-    ainakin 1940-luvulta. Vanhastaan ollut ero hei-
13325:        komman eläkeaseman?                           dän ja rajavartiolaitoksen lentävän henkilöstön
13326:                                                      välillä on säilynyt nykyisessäkin lainsäädännös-
13327:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         sä. Erot ilmavoimien ja rajavartiolaitoksen lentä-
13328: vasti seuraavaa:                                     vän henkilöstön eläke-eduissa perustuvat ensisi-
13329:                                                      jaisesti maanpuolustuksellisiin seikkoihin, jotka
13330:     Rajavartiolaitoksen lentävän henkilöstön         puolustushallinto ja rajavartiolaitos itse määrit-
13331: muodostavat ohjaajan tehtävissä toimivat upsee-      televät. Sisäasiainministeriön asettama Rajavar-
13332: rit ja opistoupseerit sekä ilma-aluksen päälliköt.   tiolaitoksen eläketyöryhmä totesi 31.5.1993
13333: Rajavartiolaitoksen lentävän henkilöstön upsee-      jättämässään mietinnössä, ettei rajavartiolaitos
13334: reilla ja opistoupseereilla on samat eläke-edut      näe riittävästi perusteita eikä mahdollisuuksia
13335: kuin puolustusvoimien upseereilla ja opistoup-       pyrkiä rajavartiolaitoksen lentävän henkilöstön
13336: seereilla eli eläkeikä uusilla edunsaajilla on 55    osalta ilmavoimien kanssa samanlaiseen järjeste-
13337: vuotta. Rajavartiolaitoksen ilma-aluksen pääl-       lyyn.
13338: likköinä on vain niin sanottuja vanhoja edun-           Asiaa on selvitelty useasti ennenkin, eikä näis-
13339: saajia, ja heillä on oikeus eläkkeeseen saavutet-    sä yhteyksissä ole nähty aiheelliseksi ryhtyä
13340: tuaan eroaruisikänsä 50 vuotta. Heidän eläk-         muuttamaan nykyistä tilannetta. Esitetyssä ky-
13341: keensä karttuma on sama kuin upseereilla ja          symyksessä ei ole tuotu esiin mitään sellaisia
13342: opistoupseereilla. Ilmavoimien lentäjäntutkin-       uusia seikkoja, jotka antaisivat aihetta tilanteen
13343: toa edellyttävissä viroissa toimivilla niin sa-      uudelleenarviointiin.
13344: 
13345:      Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1996
13346: 
13347:                                                                                  Ministeri Arja Alho
13348:                                              KK 632/1996 vp                                                3
13349: 
13350: 
13351: 
13352: 
13353:                                          Tili Riksdagens Talman
13354: 
13355:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        sion tidigast vid 45 års ålder. På grund av den låga
13356: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         pensionsåldern har de rätt att räkna sig till godo
13357: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-       som pensionstid en och en halv gång den tid som
13358: man Risto Kuisma undertecknade spörsmål nr             de tjänstgjort som flygare.
13359: 632:                                                      De officerare och institutofficerare vilkas
13360:                                                        tjänster forutsätter flygarexamen från luftstrids-
13361:           Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-         krafterna har åtminstone sedan 1940-talet haft
13362:        ta för att avhjä1pa det missförhållande att     rätt att för pension räkna sig tili godo en och en
13363:        flygare som är anställda vid gränsbevak-        halv gång den tid som de innehaft en sådan tjänst.
13364:        ningsväsendet obefogat är i en sämre            Den skillnad som sedan gammalt funnits mellan
13365:        ställning än flygare vid luftstridskrafter-     dem och flygpersonalen vid gränsbevakningsvä-
13366:        na när det gäller pensionen?                    sendet har bibehållits även i gällande lagstiftning.
13367:                                                        Skillnaderna i pensionsförmånerna för flygper-
13368:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          sonalen vid luftstridskrafterna och vid gränsbe-
13369: anföra följande:                                       vakningsväsendet baserar sig i första hand på
13370:                                                        omständigheter som gäller försvaret och som för-
13371:    Flygpersona1en vid gränsbevakningsväsendet          svarsförvaltningen och gränsbevakningsväsen-
13372: består av officerare och institutofficerare i pilot-   det själva fastställer. Gränsbevakningsväsendets
13373: uppdrag samt 1uftfarkostbefålhavare. De office-        pensionsarbetsgrupp, som tillsatts av inrikesmi-
13374: rare och institutofficerare som hör tili flygperso-    nisteriet, konstaterade i sitt betänkande av den 31
13375: nalen vid gränsbevakningsväsendet har samma            maj 1993 att gränsbevakningsväsendet inte fin-
13376: pensionsförmåner som officerare och institutof-        ner tillräckligt orsaker eller möjligheter att i fråga
13377: ficerare vid försvarsmakten, dvs. pensionsåldern       om flygpersonalen vid gränsbevakningsväsendet
13378: är 55 år för nya formånstagare. Vid gränsbe-           sträva efter samma arrangemang som vid luft-
13379: vakningsväsendet är alla luftfarkostbefålhavare        stridskrafterna.
13380: s.k. gamla förmånstagare, som har rätt tili pen-          Frågan har ofta utretts också tidigare, och i de
13381: sion efter att ha uppnått avgångsåldern 50 år. De      sammaohangen har man inte ansett det vara
13382: intjänar pension på samma sätt som officerare          motiverat att börja ändra på den rådande situa-
13383: och institutofficerare. De s.k. nya officerare och     tionen. I spörsmålet har det inte förts fram såda-
13384: institutofficerare som innehar tjänster som förut-     na nya omständigheter som skulle motivera en
13385: sätter flygarexamen från luftstridskrafterna har       omvärdering av situationen.
13386: enligt gällande stadganden rätt att avgå med pen-
13387: 
13388:      Helsingfors den 10 oktober 1996
13389: 
13390:                                                                                     Minister Arja Alho
13391:                                            KK 633/1996 vp
13392: 
13393: Kirjallinen kysymys 633
13394: 
13395: 
13396: 
13397: 
13398:                                   Pirkko Peltomo /sd ym.: Muuttoilmoitusmenettelystä
13399: 
13400: 
13401: 
13402:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
13403: 
13404:    Henkilön muuttaessa asunnosta toiseen tulee          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
13405: hänen tehdä muuttoilmoitus vain rekisteriviran-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
13406: omaiselle. Taloyhtiöt eivät saa muuttoilmoituk-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
13407: sia tietoonsa lakisääteisesti, mutta vapaaehtoisia   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13408: ilmoituksia toki tehdään.
13409:    Tilanne on useilta osin ongelmallinen. Ensik-               Miten Hallitus aikoo turvata taloyh-
13410: sikin eräiden kuntien järjestyssäännöt edellyttä-           tiöiden tiedonsaannin yhtiöissä asuvista,
13411: vät edelleen taloyhtiölle tehtävää ilmoitusta. Tä-          ja
13412: män ilmoitusvelvollisuuden suhde muuttunee-                    kuinka Hallitus aikoo selkeyttää
13413: seen lainsäädäntöön on jäänyt epäselväksi. Toi-             muuttajan ilmoitusvelvollisuutta koske-
13414: saalta Kansaneläkelaitos edellyttää useissa                 van lainsäädännön ja kunnallisten järjes-
13415: etuuskäsittelyissä talonkirjanotteita, joiden luo-          tyssääntöjen ristiriidan, sekä
13416: tettavuus on tullut kyseenalaiseksi. Kolmanneksi               aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
13417: taloyhtiöt eivät enää tiedä, keitä taloyhtiössä             siin perustaakseen Kansaneläkelaitoksen
13418: asuu ja kenet voi esimerkiksi päästää huoneis-              tiedonsaannin Väestörekisterikeskuksen
13419: toon avaimen kadottua.                                      asukastietoihin?
13420: 
13421:      Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1996
13422: 
13423:                      Pirkko Peltomo /sd                      Marjaana Koskinen /sd
13424:                      Johannes Koskinen /sd                   Jorma Vokkolainen /vas
13425:                                              Veijo Puhjo Iva-r
13426: 
13427: 
13428: 
13429: 
13430: 260017
13431: 2                                          KK 633/1996 vp
13432: 
13433: 
13434: 
13435: 
13436:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
13437: 
13438:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sisäisiin järjestyssääntöihinsä määräyksen osak-
13439: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        keenomistajien ja asukkaiden velvollisuudesta
13440: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tehdä ilmoitus muutosta asukasluettelon pitäjäl-
13441: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pirkko          le.
13442: Peltomon ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-             Ristiriita kunnallisten järjestyssääntöjen ja
13443: myksen n:o 633:                                      lainsäädännön välillä poistuu, kun kunnat uusi-
13444:                                                      vat järjestyssääntönsä Suomen Kuntaliiton
13445:           Miten Hallitus aikoo turvata taloyh-       vuonna 1995 kunnille antaman uuden järjestys-
13446:        tiöiden tiedonsaannin yhtiöissä asuvista,     sääntömallin mukaiseksi. Uudesta mallista on
13447:        ja                                            kokonaan poistettu osoiteilmoituksia koskeva
13448:           kuinka Hallitus aikoo selkeyttää           luku sillä perusteella, että se on käynyt tarpeetto-
13449:        muuttajan ilmoitusvelvollisuutta koske-       maksi väestötietojärjestelmän uudistamisen jäl-
13450:        van lainsäädännön ja kunnallisten järjes-     keen. Osoiteilmoituksia koskevaan lukuun sisäl-
13451:        tyssääntöjen ristiriidan, sekä                tyivät muun muassa määräykset taloyhtiön vel-
13452:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       vollisuudesta pitää asukasluetteloa ja asukkaan
13453:        siin perustaakseen Kansaneläkelaitoksen       velvollisuudesta ilmoittaa muutosta asukasluet-
13454:        tiedonsaannin Väestörekisterikeskuksen        telon pitäjälle.
13455:        asukastietoihin?                                  Kelan tiedonsaanti perustuu jo nykyisin väes-
13456:                                                      tötietojärjestelmän asukas tietoihin. Joissakin
13457:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          sellaisissa tapauksissa, joissa Kelan tarvitsema
13458: taen seuraavaa:                                      tieto ei käy ilmi väestötietojärjestelmästä, voi-
13459:                                                      daan tarvita myös muita tieto lähteitä, kuten talo-
13460:    Taloyhtiöiden tiedonsaanti on turvattu sillä,     yhtiöitä.
13461: että ne voivat käyttää asukastietojen ylläpidossa        Yleisesti voidaan todeta, että osoitetietojen
13462: hyväksi väestötietojärjestelmän tarjoamia tieto-     saanti väestötietojärjestelmään on huomattavas-
13463: palveluja. Ne voivat esimerkiksi tilata asukas-      ti nopeutunut sen jälkeen, kun muuttajan ilmoi-
13464: luetteloita paikalliselta rekisteritoimistolta,      tusvelvollisuutta koskevan lainsäädännön muu-
13465: käyttää atk-muotoisen asukasluettelon pitoon         tos tuli voimaan 1.6.1994. Kotikuntalain (2011
13466: väestötietojärjestelmän tarjoamaa muutostieto-       1994) mukaan muutosta voi ilmoittaa jo ennen
13467: palvelua tai tiedustella yksittäistapauksissa        muuttoa. Muuttoilmoituksen voi tehdä sitä var-
13468: osoitteita valtakunnallisesta osoitepalvelupuhe-     ten laaditulla lomakkeella tai puhelimitse. Tällä
13469: limesta. Osoitteita voi tiedustella palvelupuheli-   hetkellä jo noin 30% kaikista muuttoilmoituk-
13470: mesta ympäri vuorokauden. Tiedonsaannin var-         sista tehdään puhelimitse. Uusien menettelyta-
13471: mistamiseksi talon omistaja (asunto-osakeyhtiö,      pojen ohella tiedonsaannin nopeutumiseen on
13472: kiinteistöyhtiö tai muu omistaja) voi myös ottaa     vaikuttanut myös tiedottamisen tehostaminen.
13473: 
13474:      Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1996
13475: 
13476:                                                                            Ministeri Jouni Backman
13477:                                              KK 633/1996 vp                                             3
13478: 
13479: 
13480: 
13481: 
13482:                                          Tili Riksdagens Talman
13483: 
13484:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        och b'?ende att vid flyttning göra anmälan om
13485: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          detta ttll den som för invånarförteckningen.
13486: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-           Motsättningen mellan de kommunala ord-
13487: man Pirkko Peltomo m.fl. undertecknade spörs-           ningsstadgorna och lagstiftningen försvinner när
13488: mål nr 633:                                             ~ommunerna förnyar sina ordningsstadgor en-
13489:                                                         hgt d~t nya normalförslag tili ordningsstadga
13490:           Hur ämnar Regeringen säkerställa att          som Fmlands Kommunförbund meddelat kom-
13491:        bostadsbolagen får uppgifter om dem              mu~erna 1995. I det nya normalförslaget har
13492:        som bor i bolaget och                            kap1tlet om adressanmä1ningar helt slopats på
13493:           hur ämnar Regeringen råda bot på              grund av att det blivit onödigt efter att befolk-
13494:        motsättningen mellan lagstiftningen om           ningsdatasystemet reviderats. I kapitlet om
13495:        den flyttandes anmälningsskyldighet och          adressanmälningar ingick bl. a. bestämmelser om
13496:        de kommunala ordningsstadgorna samt              bostadsbolagets skyldighet att föra en invånar-
13497:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för           förteckning och om de boendes skyldighet att
13498:        att de uppgifter som folkpensionsanstal-         anmäla flyttning tiii den som för invånarförteck-
13499:        ten får skall basera sig på befolkningsre-       ningen.
13500:        gistercentralens invånardata?                       De uppgifter som folkpensionsanstalten får
13501:                                                         baser~r sig redan nu på invånaruppgifterna i be-
13502:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          folknmgsdatasystemet. I vissa sådana fall då de
13503: anföra följande:                                       uppgifter som folkpensionsanstalten behöver
13504:                                                        inte framgår av befolkningsdatasystemet kan
13505:    Bostadsbolagens tiligång till information har       även andra informationskällor behövas, t.ex.
13506: säkerställts genom att de när de för förteckningar     bostadsbolagen.
13507: över de boende kan uttnyttja de informations-              Allmänt kan konstateras att adressuppgifter
13508: tjänster som befolkningsdatasystemet erbjuder.         ~umera fås till befolkningsdatasystemet betyd-
13509: De kan t. ex. beställa invånarförteckningar från       hgt snabbare efter att en ändring i lagstifningen
13510: den lokala registerbyrån samt när de för invånar-      om den flyttandes anmälningsskyldighet trädde i
13511: förteckningar i ADB-form anlita den service för        kraft den 1 juni 1994. Enligt lagen om hemkom-
13512: ändringsuppgifter som befolkningsdatasystemet          mun (201/1994) kan flyttningar anmälas redan
13513: erbjuder eller i enskilda fall göra förfrågningar      före flyttningen. Flyttningsanmä1an kan göras på
13514: om adresser på den riksomfattande adresstjänst-        en för ändamålet uppgjord blankett eller per tele-
13515: telefonen. Adressförfrågningar kan göras på ser-       f<?n. Nu~~r~ görs redan ca 30% av alla flytt-
13516: vicetelefonen dygnet runt. För att säkerställa till-   nmgsanmalnmgar per telefon. Förutom de nya
13517: gången tili information kan även husets ägare          förfaringssätt som införts har även den effektive-
13518: (bostadsaktiebolaget, fastighetsbolaget eller nå-      rade informationsspridningen bidragit tili att
13519: gon annan ägare) i sina interna ordningsregler ta      uppgifterna fås snabbare.
13520: in en bestämmelse om skyldighet för aktieägare
13521: 
13522:      Helsingforsden 8 oktober 1996
13523: 
13524:                                                                             Minister Jouni Backman
13525:                                             KK 634/1996 vp
13526: 
13527: Skriftligt spörsmål 634
13528: 
13529: 
13530: 
13531: 
13532:                                    Pehr Löv /sv m.fl.: Om förebyggande av läkarbristen
13533: 
13534: 
13535: 
13536:                                         Tili Riksdagens Talman
13537: 
13538:    Dennya arbetstidslagen träder i kraft i novem-         Utöver arbetstidslagen är också de arbetande
13539: ber detta år. De flesta av läkarna kommer då att      specialläkarnas medelålder en faktor som leder
13540: underlyda denna. Maximiantalet överstidstim-          tililäkarbrist. T.ex. inom Vasa centralsjukhus är
13541: mar är enligt lagen 330 timmar per år. Läkarna        medelåldern rejält över 50 år. Med dagens
13542: har under dejourering överskridit detta belopp        knappt tilitagna utbildning av läkare hotar en
13543: t.o.m. flerdubbelt på enheter där akuta patienter     läkarbrist om 10 år när de nuvarande tjänsteinne-
13544: vårdas. Detta förorsakar att omedelbart efter att     havarna går i pension. För att motarbeta den här
13545: lagen träder i kraft uppstår ett märkbart behov       utvecklingen borde läkarutbildningens nivå hö-
13546: av läkararbetskraft för att kompensera den bort-      jas tilihaka tili den nivå den var på för 4-5 år
13547: fallande kapaciteten.                                 sedan.
13548:    1 år har det redan uppstått svårigheter för            Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
13549: sjukhusen och hälsovårdsstationerna att få vi-        ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
13550: karier. Läkararbetslöshet finns bara i huvud-         ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
13551: stadsregionen. Det befaras att i synnerhet unga       följande spörsmål:
13552: läkare söker sig tili de stora sjukhusen på studie-
13553: orterna och sjukhusen och hälsovårdsstationer-                  Vilka åtgärder ämnar Regeringen göra
13554: na längre bort blir utan. Dettakan vålla central-            för att förebygga den hotande läkarbris-
13555: sjukhusen och i synnerhet de f.d. kretssjukhusen             ten?
13556: stora svårigheter.
13557: 
13558:      Helsingforsden 19 september 1996
13559: 
13560:           Pehr Löv /sv               Gunnar Jansson /sv         Håkan Malm /sv
13561:           Eva Biaudet /sv            Henrik Lax /sv             Margareta Pietikäinen /sv
13562:                     Ulla-Maj Wideroos /sv               Klaus Bremer /sv
13563: 
13564: 
13565: 
13566: 
13567: 260017
13568: 2                                             KK 634/1996 vp
13569: 
13570: Kirjallinen kysymys 634                                                                        Suomennos
13571: 
13572: 
13573: 
13574: 
13575:                                      Pehr Löv /r ym.: Lääkäripulan estäruisestä
13576: 
13577: 
13578: 
13579:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
13580: 
13581:     Uusi työaikalaki tulee voimaan tämän vuoden             Työaikalain lisäksi työssä olevien erikoislää-
13582: marraskuussa. Useimmista lääkäreistä tulee täl-          käreiden keski-ikäjohtaa lääkäripulaan. Esimer-
13583: löin tämän lain alaisia. Lainmukainen ylityötun-         kiksi Vaasan keskussairaalassa keskimääräinen
13584: tien enimmäismäärä on 330 tuntia vuodessa.               ikä on reilusti yli 50 vuotta. Nykyisellä niukalla
13585: Lääkärit ovat päivystysaikana ylittäneet tämän           lääkärien koulutuksella 10 vuoden päästä on uh-
13586: määrän jopa moninkertaisesti akuuttien potilai-          kaamassa lääkäripula nykyisten viranhaltijoiden
13587: den hoitoyksiköissä. Tämän vuoksi välittömästi           jäädessä eläkkeelle. Tämän kehityksen estämi-
13588: lain voimaantulon jälkeen syntyy huomattava              seksi lääkärikoulutuksen määrä tulisi nostaa ta-
13589: lääkärityövoiman tarve poisjäävän kapasiteetin           kaisin 4-5 vuotta sitten vallinneelle tasolle.
13590: korvaamiseksi.                                              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13591:     Jo tänä vuonna sairaaloilla ja terveyskeskuk-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
13592: silla on ollut vaikeuksia sijaisten saamisessa.          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
13593: Lääkärien työttömyyttä esiintyy vain pääkau-             jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13594: punkiseudulla. On pelättävissä, että erityisesti
13595: nuoret lääkärit hakeutuvat opiskelupaikkakun-                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13596: tien suuriin sairaaloihin ja kauempana sijaitsevat              ryhtyä uhkaavan lääkäripulan estämi-
13597: sairaalat ja terveyskeskukset jäävät lääkäreitä                 seksi?
13598: vaille. Tämä saattaa aiheuttaa keskussairaaloille
13599: ja erityisesti entisille piirisairaaloille suuria vai-
13600: keuksia.
13601: 
13602:      Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1996
13603: 
13604:           Pehr Löv /r                Gunnar Jansson /r         Håkan Malm /r
13605:           Eva Biaudet /r             Henrik Lax /r             Margareta Pietikäinen /r
13606:                     Ulla-Maj Wideroos /r               Klaus Bremer /r
13607:                                             KK 634/1996 vp                                              3
13608: 
13609: 
13610: 
13611: 
13612:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
13613: 
13614:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        jestelmän tarpeisiin nähden ja kansainvälisesti
13615: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         katsoen hyvin suuri.
13616: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Parhaillaan lausuntokierroksella olevassa
13617: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pehr             opetusministeriön asettaman ED-erikoislääkäri-
13618: Lövin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        työryhmän muistiossa ehdotetaan erikoislääkä-
13619: n:o 634:                                              ritutkintoon johtavien koulutusohjelmien vä-
13620:                                                       hentämistä puoleen nykyisestä. Siinä ehdotetaan
13621:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        myös, että lääkärikoulutuksessa tulisi yliopisto-
13622:        ryhtyä uhkaavan lääkäripulan estämi-           sairaaloiden lisäksi käyttää kaikkia terveyden-
13623:        seksi?                                         huollon tasoja. Työryhmä ehdottaa, että perus-
13624:                                                       tettaisiin alueelliset neuvottelukunnat, joihin tie-
13625:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          dekunta kutsuisi vastuualueensa sairaaloiden ja
13626: vasti seuraavaa:                                      terveyskeskusten edustajia. Tällöin lääkäri- ja
13627:                                                       erikoislääkärikoulutus voisi paremmin vastata
13628:    Lääkärityövoiman tarvetta on viime vuosi-          alueen lääkärityövoiman tarvetta.
13629: kymmeninä selvitetty säännöllisin väliajoin. Vii-        Parhaillaan eduskuntakäsittelyssä oleva eri-
13630: meisin selvitys on vuodelta 1993. Silloin sosiaali-   tyisvaltionosuusjärjestelmän       muutosehdotus
13631: ja terveysministeriön asettama Lääkärityövoi-         lääkärikoulutuksen korvausjärjestelmän uudis-
13632: man laskentatyöryhmä 111 arvioi ensimmäisessä         tamiseksi antaa mahdollisuuden korvata lääkäri-
13633: osamietinnössään lääkärikoulutuksen aloitus-          koulutuksesta aiheutuneita kustannuksia myös
13634: paikkatarvetta vuoteen 2010 saakka ja toisessa        yliopistosairaaloiden ulkopuolisille terveyden-
13635: osamietinnössään erikoislääkärien määräennus-         huollon toimintayksiköille. Se auttaisi osaltaan
13636: teita ja koulutustarvetta niin ikään vuoteen 2010     vastaamaan uuden työaikalain tuomiin tarpei-
13637: saakka. Työryhmä arvioi tämän vuosikymme-             siin palkata lisää lääkäreitä sairaaloihin ja ter-
13638: nen aikana valmistuvan lääkäreitä yli terveyden-      veyskeskuksiin, mikäli yliopistot hyväksyvät ne
13639: huollon työvoiman tarpeen toteutettujen sisään-       koulutuspaikoiksi.
13640: ottomäärien seurauksena. Se suositteli lääkäri-          Työaikalain ylityön enimmäismäärää koske-
13641: koulutuksen aloituspaikkamääräksi 350 uutta           vaa säännöstä noudatetaan vuoden 1997 alusta
13642: opiskelijaa vuodessa vuoteen 1999 saakka, johon       lukien. Tämä aiheuttaa lääkärien työvuorojen
13643: mennessä tilanne tulisi arvioida uudelleen. Työ-      uudelleenjärjestelyjä ja työvoiman lisätarvetta
13644: ikäisiä lääkäreitä on Suomessa tällä hetkellä noin    niissä työpisteissä, missä on suuri päivystysrasi-
13645:  14 500 eli yksi lääkäri 352 asukasta kohden. Lää-    tus. Niitä on noin 130 sairaaloissa ja suurissa
13646: käritiheys on OECD-maiden kärkitasoa. Lääkä-          terveyskeskuksissa. Alustavat arviot lisävirkojen
13647: rityöttömyys on alentunut kolmen vuoden takai-        tarpeesta liikkuvat noin 300:ssa. Se vastaa tämän
13648: sesta runsaasta 800:sta noin 300:aan.                 hetken työttömien lääkärien määrää. Erikoislää-
13649:     Maamme nykyisen erikoislääkärien määrän           kärien osuus lääkärityövoiman lisätarpeesta on
13650:  työryhmä arvioi vastaavan terveydenhuollon           arvioitu olevan 20-30%.
13651:  palvelutarvetta. Alueellista vajavuutta on kui-         Sosiaali-ja terveysministeriö ja opetusministe-
13652:  tenkin esiintynyt esimerkiksi psykiatrian, aneste-   riö ovat käynnistämässä neuvotteluja lääkäri- ja
13653:  siologianja radiologian erikoisaloilla. Työryhmä     erikoislääkärikoulutuksesta ja mahdollisista työ-
13654:  arvioi myös lääketieteen erikoisalojen määrän        aikalain aiheuttamista muutostarpeista niihin.
13655:  Suomessa olevan terveydenhuollon palvelujär-
13656: 
13657:      Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1996
13658: 
13659:                                                                     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
13660: 4                                            KK 634/1996 vp
13661: 
13662: 
13663: 
13664: 
13665:                                          Tili Riksdagens Talman
13666: 
13667:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        inom servicesystemet för hälso- och sjukvården
13668: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-          som på det internationella planet.
13669: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-            Den av undervisningsministeriet tillsatta ar-
13670: man Pehr Löv m.fl. undertecknade spörsmål nr            betsgruppen för EU-specialläkare har i sin pro-
13671: 634:                                                    memoria, som för närvarande är på remiss, före-
13672:                                                         slagit att utbildningsprogrammen för speciallä-
13673:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen göra         karexamen skärs ner till hälften av det nuvarande
13674:         för att förebygga den hotande läkarbris-        antalet. 1 promemorian föreslås också att man
13675:         ten?                                            inom läkarutbildningen utöver universitetssjuk-
13676:                                                         husen även borde utnyttja andra nivåer inom
13677:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           hälso- och sjukvården. Arbetsgruppen föreslår
13678: anföra följande:                                        att det tillsätts regionala delegationer till vilka
13679:                                                         fakulteterna kunde kalla in företrädare för sjuk-
13680:     Behovet av läkararbetskraft har under de se-        husen och hälsocentralerna inom sina ansvars-
13681: naste årtiondena utretts med jämna mellanrum.           områden. Läkar- och specialläkarutbildningen
13682: Den senaste utredningen är från år 1993. En             kunde på detta sätt bättre fås att motsvara beho-
13683: arbetsgrupp, Lääkärityövoiman laskentatyöryh-           vet av läkararbetskraft på området.
13684: mä III, som tillsattes av social- och hälsovårdsmi-         En proposition med förslag till ändring av
13685: nisteriet för att göra vissa uträkningar i fråga om     specialstatsandelssystemet som gäller ersättning-
13686: läkararbetskraften beräknade då i sitt första del-      ar som betalas för läkarutbildning, som för när-
13687: betänkande behovet av nybörjarplatser inom lä-          varande är uppe i riksdagen, möjliggör att ersätt-
13688: karutbildningen t.o.m. år 2010. 1 sitt andra delbe-     ning för kostnader som föranleds av läkarutbild-
13689: tänkande bedömde arbetsgruppen olika progno-            ning kan betalas även till sådana verksamhetsen-
13690: ser över antalet specialläkare samt behovet av          heter inom hälso- och sjukvården som inte hör till
13691: utbildning av specialläkare, likaså t.o.m. år 2010.     ett universitetssjukhus. Detta svarar för sin del
13692: Arbetsgruppen uppskattade att antalet läkare            mot det behov att anställa flera läkare till sjukhu-
13693: som utexamineras under detta årtionde kommer            sen och hälsocentralerna som föranleds av den
13694: att överstiga behovet av arbetskraft inom hälso-        nya arbetstidslagen, förutsatt att universiteten
13695: och sjukvården som en följd av antalet antagna          godkänner dessa enheter som utbildningsplatser.
13696: studerande. Arbetsgruppen rekommenderade att                Arbetstidslagens stadgande om maximianta-
13697: antalet nybörjarplatser inom läkarutbildningen          let övertidstimmar skall iakttas från och med
13698: skall vara 350 om året fram till 1999, då läget         ingången av 1997. Detta kommer att medföra
13699: bedöms på nytt. 1 Finland uppgår antalet läkare         delsen avpassning av läkarnas arbetsskift, dels
13700: i arbetsför ålder för närvarande till ca 14 500, dvs.   ett behov av extra arbetskraft på arbetsställen
13701: en läkare per 352 invånare. Läkarfrekvensen är          med jourtjänstgöring i stor skala. Dylik jour-
13702: av toppklass bland OECD-länderna. Arbetslös-            tjänstgöring är aktuell vid ca 130 sjukhus och
13703: heten bland läkare har på tre år sjunkit från drygt     stora hälsocentraler. Preliminärt uppskattas att
13704: 800 till ca 300.                                        behovet av nya tjänster uppgår till ca 300. Detta
13705:     Arbetsgruppen uppskattar att det nuvarande          motsvarar antalet arbetslösa läkare i dag. Av
13706: antalet specialläkare i vårt land motsvarar servi-      tilläggsbehovet av läkararbetskraft uppskattas
13707: cebehovet inom hälso- och sjukvården. Regio-            andelen specialläkare utgöra 20-30%.
13708: nalt har det dock rått brist på arbetskraft inom            Social- och hälsovårdsministeriet och under-
13709: vissa specialområden, t.ex. psykiatri, anestesiolo-     visningsministeriet kommer att inleda förhand-
13710: gi och radiologi. Arbetsgruppen anser också att         lingar om läkar- och specialläkarutbildningen
13711: antalet medicinska specialområden är mycket             samt om de behov av ändringar som arbetstidsla-
13712: stort i vårt land såväl i förhållande till behovet      gen eventuellt medför i denna.
13713: 
13714:      Helsingforsden 11 oktober 1996
13715: 
13716:                                                                        Minister Terttu Huttu-Juntunen
13717:                                               KK 635/1996 vp
13718: 
13719: Kirjallinen kysymys 635
13720: 
13721: 
13722: 
13723: 
13724:                                      Mikko Elo /sd: Postitoimintalain muuttamisesta
13725: 
13726: 
13727: 
13728:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
13729: 
13730:    Joitakin vuosia sitten postilaitos siirtyi ns. laa-   sanamuotoa siten, että jakelutapaan ja postilaa-
13731: tikkokantoon. Tämä merkitsi postinsaajien pal-           tikoiden sijoitteluun vaikuttava henkilökohtai-
13732: velujen heikkenemistä ja herätti suurta tyytymät-        nen erityistarve voi olla esimerkiksi postinsaajan
13733: tömyyttä suomalaisten keskuudessa. Laatikko-             Iiikuntaesteisyys. Telehallintokeskus toteaa, että
13734: kantoon siirtyminen aiheutti myös sen, että useat        liikuntaesteisyys voi johtua esimerkiksi postin
13735: tuhannet suomalaiset edelleen noutavat itse pos-         saajan invaliditeetista, kroonisesta tai muuten
13736: tinsa postikonttoreista.                                 pitkäaikaisesta sairaudesta tai korkeasta iästä.
13737:    On myös käynyt ilmi, ettei nykyinen postitoi-         Sen sijaan ei telehallintokeskuksen ohjeiden mu-
13738: mintalain tulkinta salli sitä, että postinsaaja teki-    kaan ole ilmeisesti mahdollista tehdä sopimusta
13739: si sopimuksen siitä, että hänelle tuotaisiin posti       siitä, että posti jaettaisiin esimerkiksi 1-3 kertaa
13740: esim. 1-3 kertaa viikossa.                               viikossa.
13741:    Postitoimintalaissa (7 §) todetaan, että posti-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13742: lähetykset on jaettava vähintään jokaisena työ-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13743: päivänä, jollei postin jakaminen esty postinsaa-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13744: jasta, lain määräyksestä, liikenteen keskeytyk-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13745: sestä tai muusta sen tapaisesta ylivoimaisesta es-
13746: teestä johtuvasta syystä, jota postin jakelussa ei                  Onko Hallitus tietoinen siitä, ettei yk-
13747: ole voitu ottaa lukuun. Jakelutavan määrittelys-                 sittäisen postinsaajan ole mahdollista so-
13748: sä voidaan lisäksi ottaa huomioon paikalliset                    pia postin kantamisesta vain esimerkiksi
13749: olosuhteet, postinsaajan henkilökohtaiset eri-                   1-3 kertaa viikossa, ja jos on,
13750: tyistarpeet tai muut tarkoituksenmukaiset perus-                    mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13751: teet, laissa todetaan.                                           ryhtyä postitoimintalain muuttamiseksi
13752:    Telehallintokeskus on 28.10.1994 päivätyillä                  siten, että sopiminen olisi mahdollista?
13753:  ohjeilla tulkinnut edellä olevaa postitoimintalain
13754: 
13755:      Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1996
13756: 
13757:                                                Mikko Elo /sd
13758: 
13759: 
13760: 
13761: 
13762: 260017
13763: 2                                            KK 635/1996 vp
13764: 
13765: 
13766: 
13767: 
13768:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
13769: 
13770:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         keskeytyksestä tai muusta sen tapaisesta ylivoi-
13771: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          maisesta esteestä, jota postin jakelussa ei ole voi-
13772: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        tu ottaa lukuun. Vastaavantyyppinen vaatimus
13773: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko             jokaisena työpäivänä tapahtuvasta jakelusta on
13774: Elon näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          kirjattu parhaillaan Euroopan unionissa käsitel-
13775: 635:                                                   tävänä olevaan postitoimintaa käsittelevään di-
13776:                                                        rektiiviin. Lisäksi 7 §:ssä todetaan, että jakeluta-
13777:             Onko Hallitus tietoinen siitä, ettei yk-   van määrittelyssä voidaan lisäksi ottaa huo-
13778:          sittäisen postiusaajan ole mahdollista so-    mioon paikalliset olosuhteet, postin saajan hen-
13779:          pia postin kantamisesta vain esimerkiksi      kilökohtaiset erityistarpeet tai muut tarkoituk-
13780:          1-3 kertaa viikossa, ja jos on,               senmukaiset perusteet.
13781:             mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           Lain 7 §:n tavoitteena on turvata postinkulun
13782:          ryhtyä postitoimintalain muuttamiseksi        yleinen luotettavuus ja lähettäjän oikeudelliset
13783:          siten, että sopiminen olisi mahdollista?      edut. Postilähetyksen lähettäjän tulee voida luot-
13784:                                                        taa siihen, että postilähetys on perillä vastaanot-
13785:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tajalla postilaitoksen lupaamassa toimitusajassa.
13786: vasti seuraavaa:                                       Telehallintokeskuksen postitoimintalain 8 §:n
13787:                                                        nojalla antamissa ohjeissa postinjakelun järjestä-
13788:    Hallituksen esityksessä postitoimintalainsää-       misestä (28.1 0.1994) todetaan postinjakelun
13789: dännöksi (HE 49/1993 vp) todetaan, että esityk-        säännöllisyydestä mm. seuraavaa: Postinvälityk-
13790: sen tavoitteena on turvata postitoiminnan suju-        sen yleisen luotettavuuden kannalta on suositel-
13791: vuus ja jatkuvuus. Postinjakelun säännöllisyys         tavaa, että postin saajat ja postilaitokset eivät
13792: on yksi tämän tavoitteen toteutumisen perusläh-        solmisi postinjakelua koskevia sopimuksia lähe-
13793: tökohtia. Jakelun säännöllisyydestä säädetään          tyksien toimittamisesta jatkuvasti ja säännön-
13794: postitoimintalain (907/1993) 7 §:ssä. Pykälän          mukaisesti postin saajalle harvemmin kuinjokai-
13795: mukaan postilähetykset on jaettava vähintään            sena työpäivänä. Tällaiset sopimukset voisivat
13796: jokaisena työpäivänä, jollei postin jakaminen          olla luonteeltaan ainoastaan tilapäisiä ja postiu-
13797: esty postin saajasta, lainmääräyksestä, liikenteen     saajan erityisestä tarpeesta johtuvia.
13798:        Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1996
13799: 
13800:                                                                  Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
13801:                                             KK 635/1996 vp                                             3
13802: 
13803: 
13804: 
13805: 
13806:                                         Tili Riksdagens Talman
13807: 
13808:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       ken eller något annat Iiknande oöverkomligt hin-
13809: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        der man inte har kunnat räkna med föreligger.
13810: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-    Samma typ av krav om utdelning av postförsän-
13811: damot Mikko Elo undertecknade spörsmål nr             delser under varje arbetsdag har införts i det
13812: 635:                                                  postdirektiv som för närvarande behandlas i den
13813:                                                       Europeiska unionen. Dessutom konstateras i 7 §
13814:           Är Regeringen medveten om att en en-        att man vid utdelningen av post skall beakta
13815:        skild postmottagare inte kan ingå avtal        lokala förhållanden, mottagarens särskilda per-
13816:        om att post utdelas bara 1-3 gånger i          sonliga behov eller andra ändamålsenliga grun-
13817:        veckan, och om så är fallet,                   der.
13818:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta           Syftet med 7 § postlagen är att säkerställa på-
13819:        för att ändra postlagen så att det blir        litlig postförmedling i allmänhet och avsända-
13820:        möjligt att ingå sådana avtal?                 rens juridiska rättigheter. Avsändaren skall kun-
13821:                                                       na förlita sig på att en postförsändelse är framme
13822:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       hos mottagaren inom den Ieveranstid som ett
13823: anföra följande:                                      postverk utlovat. I teleförvaltningscentralens an-
13824:                                                       visningar (28. 10.1994), som förmedlats med stöd
13825:    I regeringens proposition tili postlagstiftning    av 8 § postlagen, konstateras om rege1bunden
13826: (RP 49/1993 rd) konstateras, att målet med pro-       postförmedling bl.a. följande: Med tanke på
13827: positionen är att säkerställa att post förmedlas      postförmedlingens allmänna tillförlitlighet, är
13828: obehindrat och kontinuerligt. Regelbunden ut-         det att rekommendera att mottagarna och post-
13829: delning av post är en a v de h uvudsakliga utgångs-   verken inte ingår sådana avtal om postförmed-
13830: punkterna för att detta mål skall nås. Om regel-      Iing som grundar sig på att postförsändelserna
13831: bunden utdelning av post stadgas i 7 § postlagen      levereras fortlöpande och regelmässigt tili motta-
13832: (90711993). Enligt paragrafen skall postförsän-       garen mera sällan än under varje arbetsdag. Så-
13833: delserna delasut åtminstone varje arbetsdag, om       dana avtal kunde sålunda tili sin natur vara en-
13834: inte något oöverstigligt hinder som beror av mot-     dast tillfålliga och bero på mottagarens speciella
13835: tagaren, en bestämmelse i Iag, ett avbrott i trafi-   behov.
13836:      Helsingfors den 8 oktober 1996
13837:                                                                   Trafikminister Tuula Linnainmaa
13838:                                             KK 636/1996 vp
13839: 
13840: Kirjallinen kysymys 636
13841: 
13842: 
13843: 
13844: 
13845:                                    Mikko Elo /sd ym.: Opintolainojen koroista
13846: 
13847: 
13848:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
13849: 
13850:    Voidaan perustellusti väittää, että ns. vanhan        Opiskelijat ovat tiettävästi ainoa ryhmä, joi-
13851: opintotukijärjestelmän mukaisten opintolaino-         den edellytetään ottavan velkaa jokapäiväiseen
13852: jen korkojen maksajia syrjitään. Valtion takaa-       syömiseen. Riittämätöntä opintorahaa puolus-
13853: mien korkotuettujen lainojen korkojen noustes-        tettaessa esitetään perusteluina, että edullinen
13854: sa nostettiin opiskelijan maksama osuus 3,25          laina kuuluu osana opintotukeen. Näyttää kui-
13855: prosentista 4,25 prosenttiin. Kuluneen kolmen         tenkin siltä, että valtion asenne opintolainaan on
13856: vuoden aikana peruskorko on laskenut 6,5 pro-         muuttunut ja laina rinnastetaan ylellistä elämää
13857: sentista neljään prosenttiin. Lyhyet markkinako-      viettävien kulutusluottoihin.
13858: rot ovat alle 3,5 prosenttia.                            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
13859:     Samaan aikaan ns. vanhojen opintolainojen         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
13860: korkoa on laskettu yli neljä prosenttiyksikköä        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
13861:  11,5 prosentista 7,0 prosenttiin. Kuitenkin opis-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13862:  kelijan maksama korko-osuus on pysynyt ennal-
13863:  laan 4,25 prosentissa. Valtio on ottanut itselleen             Onko Hallitus tietoinen siitä, että kor-
13864:  koko koronlaskusta saadun hyödyn eikä ras-                  kojen yleisesti laskiessa opiskelijan mak-
13865:  kaan lainataakan alla olevan opiskelijan asemaa             sama osuus valtion takaamissa korkotue-
13866:  ole haluttu helpottaa. Tällä hetkellä opiskelijan           tuissa lainoissa on säilynyt ennallaan 4,25
13867:  maksaman vanhan opintolainan korko-osuus                    prosenttina, ja jos on,
13868:  nousee yli peruskoron.                                         mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13869:                                                              ryhtyä opiskelijan maksaman osuuden
13870:                                                              alentamiseksi?
13871:      Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1996
13872:                      Mikko Elo /sd                        Pia Viitanen /sd
13873:                      Sinikka Hurskainen /sd               Säde Tahvanainen /sd
13874:                                       Jukka Gustafsson /sd
13875: 
13876: 
13877: 
13878: 
13879:  260017
13880: 2                                          KK 636/1996 vp
13881: 
13882: 
13883: 
13884: 
13885:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
13886: 
13887:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       päivänä toukokuuta 1991. Työryhmä ehdotti
13888: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        vanhojen opintolainojen enimmäiskoron sito-
13889: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      mista markkatalletusten keskikoron muutok-
13890: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko           seen. Samalla opintolainojen korkoa päätettiin
13891: Elon ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        nostaa. Tätä korkotason korotusta perusteltiin
13892: n:o 636:                                             sillä, että markkavarainhankinnan keskikorko
13893:                                                      oli korkosäännöstelyn purkamisenjälkeen nous-
13894:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että kor-   sut selvästi korkotukilainojen keskikorkoja
13895:        kojen yleisesti laskiessa opiskelijan mak-    enemmän. Opintolainojen enimmäiskoroksi
13896:        sama osuus valtion takaamissa korkotue-       vahvistettiin 1.7.199llukien 11 prosenttia. Kor-
13897:        tuissa lainoissa on säilynyt ennallaan 4,25   keimmillaan vanhojen lainojen korko oli 11,55
13898:        prosenttina, ja jos on,                       prosenttia. Vuoden 1994 alusta lähtien kokonais-
13899:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       korkoa on alennettu useaan otteeseen. Tämän
13900:        ryhtyä opiskelijan maksaman osuuden           vuoden aikana korkoa on tarkistettu ensin vuo-
13901:        alentamiseksi?                                den alusta lukien ja heinäkuun alusta lukien si-
13902:                                                      ten, että korko on tällä hetkellä 7 prosenttia.
13903:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Korkotuen piirissä olevien opintolainojen
13904: vasti seuraavaa:                                     korko vahvistettiin 1.7.199llukien 4,25 prosen-
13905:                                                      tiksi. Tätä ennen opiskelijan korko oli 1.10.1989
13906:    Opintotukijärjestelmä uudistettiin 1990-luvun     lukien 3, 75 prosenttia. Opiskelijan korko-osuus
13907: alussa siten, että uudistus käynnistyi vuonna        on vanhan opintolainajärjestelmän voimassa ol-
13908: 1992 korkeakouluopiskelijoista ja jatkui 1994        lessa vaihdellut 3:sta 4,25 prosenttiin.
13909: muihin opiskelijoihin. Uudistuksen olennaisena           Opintotukiuudistus on toteutettu valtionta-
13910: periaatteena oli valtion tuen ohjaaminen opinto-     louden näkökulmasta vaikeana aikana. Uudis-
13911: rahamuotoiseen tukeen, jonka osuutta opintotu-       tuksen käynnistymisenjälkeen määrärahalisäyk-
13912: essa lisättiin merkittävästi. Korkotuen maksami-     siä edellyttävät toimenpiteet on kohdistettu uu-
13913: sesta opintolainoille luovuttiin samoin kuin         den lainsäädännön mukaiseen opintotukeen.
13914: opintolainojen enimmäiskoron sääntelystä. Uu-        Vanhan lainajärjestelmän mukaista tukea saa-
13915: distuksen yhteydessä kumotun, vuonna 1972            neiden korkotuen piirissä olevien opiskelijoiden
13916: annetun opintotukilain mukaisiin opintolainoi-       määrä vähenee nopeasti. Tällä hetkellä korko-
13917: hin sovelletaan edelleen kyseisen lain säännöksiä.   tuen piirissä oleva lainakanta on noin 4 miljardia
13918: Valtioneuvosto vahvistaa vuosittain näiden           markkaa.
13919: opintolainojen enimmäiskoron ja maksettavan              Vanhojen opintolainojen enimmäiskorkoa
13920: korkotuen määrän.                                    tarkistetaan seuraavan kerran vuoden 1997 alus-
13921:    Jo ennen opintotukiuudistuksen toteuttamis-       ta lukien. Tämän tarkistuksen yhteydessä selvite-
13922: ta vanhojen opintolainojen korkokysymystä sel-       tään mahdollisuudet alentaa myös korkotuen
13923: vitettiin valtiovarainministeriön asettamassa        piirissä olevalta opiskelijalta perittävän koron
13924: korkotukityöryhmässä, joka antoi muistionsa 2        määrää.
13925:      Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1996
13926: 
13927:                                                                          Ministeri Claes Andersson
13928:                                             KK 636/1996 vp                                              3
13929: 
13930: 
13931: 
13932: 
13933:                                         Tili Riksdagens Talman
13934: 
13935:    1 det syfte 37 §1 mom. riksdagsordningen an-        1991. Arbetsgruppen föreslog att denmaximala
13936: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        räntan för gamla studielän skulle bindas till änd-
13937: lem av statsrädet översänt följande av riksdags-      ringar av medelräntan för markdepositioner.
13938: man Mikko Elo m.fl. undertecknade spörsmäl            Samtidigt beslöts att studielänsräntan skulle hö-
13939: nr 636:                                               jas. Höjningen av räntenivän motiverades med
13940:                                                       att medelräntan för kapitalanskaffning efter
13941:           Är Regeringen medveten om att stu-          upplösningen av ränteregleringen klart hade sti-
13942:        derandens andel av räntan för Iän med          git mer än medelräntan för räntestödda Iän.
13943:        statsborgen och räntestöd har varit oför-      Maximiräntan för studielån fastställdes till 11
13944:        ändrad, 4,25 procent, medan räntorna           procent frän den 1 juli 1991. Som högst var rän-
13945:        allmänt har sjunkit, och i sä fall             tan pä gamla studielån 11,55 procent. Sedan in-
13946:           vilka ätgärder ämnar Regringen vidta        gängen av 1994 har totalräntan sänkts i flera
13947:        för att sänka den andel av räntan som          repriser. 1 är har räntan justerats f6rst frän in-
13948:        studeranden betalar?                           gängen av äret och därefter frän den 1 juli sä att
13949:                                                       räntan för närvarande är 7 procent.
13950:   Som svar pä detta spörsmäl fär jag vördsamt            Räntan på studielän med räntestöd fastställ-
13951: anföra följande:                                      des frän den 1 juli 1991 till4,25 procent. F öre det
13952:                                                       var räntan sedan den 1 oktober 1989 för den
13953:    Studiestödssystemet reformerades i början pä       studerande 3,75 procent. Studerandens räntean-
13954: 1990-talet sä att reformen år 1992 inleddes med       del under den tid det gamla studielänesystemet
13955: högskolestuderandena och 1994 omfattade ock-          har tillämpats har varierat mellan 3 och 4,25
13956: sä övriga studerande. Den väsentliga principen i      procent.
13957: reformen var att statens stöd inriktades pä stöd i       Studiestödsreformen har genomförts under en
13958: form av studiepenning och detta stöd blev en          ur statsekonomiskt perspektiv svär tid. Efter att
13959: betydligt större del av studiestödet än hittills.     reformen inleddes har ätgärder som förutsatt
13960: Räntestödet för studielån slopades liksom regle-      ökade anslag tagits in i studiestödet enligt den
13961: ringen av maximiräntan för studielän. Vissa stad-     nya lagstiftningen. Antalet studerande som om-
13962: ganden i den lag om studiestöd frän är 1972 som       fattas av räntestöd enligt det gamla lånesystemet
13963: upphävdes i samband med reformen tillämpas            minskar snabbt. För närvarande är det lånebe-
13964: fortfarande pä Iän enligt denna lag. Statsrädet       ständ som berörs av räntestödet ca 4 miljarder
13965: fastställer ärligen storleken på räntestödet och de   mark.
13966: maximala räntorna för dessa lån.                         Maximiräntan pä gamla studielän justeras
13967:    Redan innan studiestödsreformen genomför-          nästa gäng frän ingängen av 1997. 1 samband
13968: des utreddes frågan om räntor för gamla studie-       med denna justering utreds möjligheterna att
13969: län i en arbetsgrupp tillsatt av finansministeriet.   sänka ocksä den ränta studerande som omfattas
13970: Arbetsgruppen avlät sitt betänkande den 2 maj         av räntestödet betalar.
13971: 
13972:      Helsingforsden 8 oktober 1996
13973:                                                                            Minister Claes Andersson
13974:                                               KK 637/1996 vp
13975: 
13976: Kirjallinen kysymys 637
13977: 
13978: 
13979: 
13980: 
13981:                                      Päivi Räsänen /skl: Työturvallisuuslain ja työterveyshuoltolain
13982:                                          edellyttämistä toimenpiteistä
13983: 
13984: 
13985:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
13986: 
13987:    Työturvallisuuslaki ja työterveyshuoltolaki          tauksissa vaihtelevien tulosten seurausvaikutus-
13988: velvoittavat työnantajaa selvittämään terveydel-        ten arvioinnissa on havaittavissa puutteita.
13989: liset edellytykset siiioin, kun sijoitetaan työnteki-   Työntekijällä tulisi olla oikeus saada riittävästi
13990: jä työhön, josta saattaa aiheutua terveydelle vaa-      tietoa työpaikan mahdollisista terveysvaaroista.
13991: raa tai haittaa, sekä antamaan työntekijälle riit-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13992: tävät tiedot työpaikan olosuhteissa esiintyvistä        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13993: terveyden vaaroista.                                    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13994:     Valtioneuvoston päätöksen mukaan on työ-            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13995: paikan olosuhteita tarkistamaan käytettävä ter-
13996: veydenhuollon ammattihenkilöitä mittaamaan                        Onko Hallitus tietoinen työturvalli-
13997: mm. kemiallisten, fysikaalisten ja biologisten al-             suuslain ja työterveyshuoltolain edellyt-
13998: tisteiden määrää ja laatua ja arvioimaan niiden                tämästä informaatiovelvollisuudesta sii-
13999: terveydellistä merkitystä.                                     näkin tapauksessa, että esim. säteilylain
14000:     Tietooni on viime aikoina tullut tapauksia,                määräämät mittausarvot eivät jatkuvasti
14001: joissa työntekijät ovat olleet huolestuneita siitä,            toteudu, ja
14002: etteivät ole työpaikkaan tullessaan saaneet riittä-               mihin toimiin se aikoo ryhtyä havait-
14003: västi tietoja työpaikassa olevista terveysriskeistä.           tujen puutteiden korjaamiseksi?
14004:  Esimerkiksi radankaasun mittauksissa ja eri mit-
14005: 
14006:      Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1996
14007: 
14008:                                             Päivi Räsänen /skl
14009: 
14010: 
14011: 
14012: 
14013: 260017
14014: 2                                           KK 637/1996 vp
14015: 
14016: 
14017: 
14018: 
14019:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
14020: 
14021:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Radonia muodostuu maaperän uraanisarjan mi-
14022: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          neraaleista radioaktiivisen hajoamisen seurauk-
14023: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        sena, ja varsinkin soraharjuilla kaasu läpäisee
14024: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Rä-         maakerroksen helposti.
14025: säsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o            Työpaikoilla, jotka sijaitsevat pohjakerroksis-
14026: 637:                                                   sa, kerrostalojen alimmissa kerroksissa tai pien-
14027:                                                        taloissa, jotka on rakennettu radonia läpäisevälle
14028:           Onko Hallitus tietoinen työturvalli-         maaperälle, voi esiintyä huomattavia pitoisuuk-
14029:        suuslain ja työterveyshuoltolain edellyt-       sia radonia työilmassa. Radonin esiintyminen
14030:        tämästä informaatiovelvollisuudesta sii-        maaperässä vaihtelee alueittain. Korkeita radan-
14031:        näkin tapauksessa, että esim. säteilylain       pitoisuuksia esiintyy erityisesti Itä-Uudellamaal-
14032:        määräämät mittausarvot eivät jatkuvasti         la, Kymenlaaksossa ja Hämeessä.
14033:        toteudu, ja                                         Radanpitoisuutta voidaan pienentää ilman-
14034:           mihin toimiin se aikoo ryhtyä havait-        vaihdolla ja rakennusteknisillä ratkaisuilla. 11-
14035:        tujen puutteiden korjaamiseksi?                 manvaihdon tehostamisen lisäksi keinoja ovat
14036:                                                        rakennuspohjan alipaineistaminen radankaivot
14037:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           mukaan lukien, pohjarakenteiden tiivistäminen
14038: vasti seuraavaa:                                       esimerkiksi kalliotiloissa, myös seinämien pin-
14039:                                                        noittaminen ruiskubetonoinnilla ja vesivuotojen
14040:     Kysymyksessä esimerkkinä on käytetty ra-           vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet. Myös
14041: donkaasun mittauksia ja todettu, että eri mit-         henkilökohtaista suojaosta voidaan käyttää vaa-
14042: tauksissa vaihtelevien tulosten seurantavaiku-         ran torjumiseen erityistilanteessa. Niin ikään al-
14043: tusten arvioinnissa on havaittavissa puutteita.        tistusaikoja voidaan rajoittaa, jottei vuosiannos-
14044: Kysyjä on katsonut, että työntekijällä tulisi olla     rajaa ylitetä. Työsuojeluviranomaiset käyttävät
14045: oikeus saada riittävästi tietoa työpaikan mahdol-      työpaikkavalvonnassa radonin raja-arvoina sä-
14046: lisista terveysvaaroista.                              teilylain nojalla annettuja raja-arvoja. Yleensä
14047:     Radon on väritön, hajuton ja mauton radio-         ottaen omiin raja-arvoihin ei työsuojelussa ole
14048: aktiivinen jalo kaasu, jota esiintyy maa- ja kallio-   nähty olevan tarvetta. Poikkeuksena on kuiten-
14049: perässä, talousvedessä ja rakennusmateriaaleis-        kin räjähdys- ja louhintatyö, joita koskeva val-
14050: sa. Maapohjasta erittyvän radonin määrä riip-          tioneuvoston päätös (410/1986 muutoksineen)
14051: puu maa- ja kallioperän rakenteesta sekä sen           antaa työhygieniset raja-arvot ja mittausvelvoit-
14052: radiumpitoisuudesta. Epidemiologisten tutki-           teet 61 §:ssään. Työsuojeluviranomaisten valtuu-
14053: musten mukaan sisäilman kohonnut radanpitoi-           tus säteilyvalvontaan perustuu lähinnä työtur-
14054: suus aiheuttaa keuhkosyöpää. On arvioitu, että         vallisuuslain 15 §:ään, jossa mainitaan työnteki-
14055: Suomessa vuosittain todettavista noin 2 000            jöiden suojelu vaaralliselta säteilyltä.
14056: keuhkosyöpätapauksesta noin 200 saattaa olla               Työterveyshuoltolain (743/1978) 1 §:n mu-
14057: radonin aiheuttamia. Kuitenkin aivan hiljattain        kaan työnantajan on kustannuksellaan järjestet-
14058: on julkaistu suomalainen tutkimus, jonka mu-           tävä työntekijöilleen työterveyshuolto työstä
14059: kaan sisäilman radon ei näyttänyt kohottavan           johtovien terveysvaarojen ehkäisemiseksi. Työ-
14060: keuhkosyövän riskiä.                                   terveyshuoltolain 2 §:ssä säädetään työterveys-
14061:     Työongelmana radonia pidettiin aiemmin lä-         huollon sisällöstä, johon kuuluvat muun muassa
14062: hinnä kaivoksien ja louhosten ongelmana. Sit-          työntekijän terveyden vaarojen ja haittojen sel-
14063: temmin muutkin maanalaiset tilat ovat usein            vittäminen sekä riittävien tietojen antaminen
14064: osoittautuneet merkittäviksi radonaltistusläh-         työntekijöille työssä ja työpaikan olosuhteissa
14065: teiksi. Lisäksi asunnoista on mitattu pitoisuuk-       esiintyvistä terveyden vaaroista ja niiden välttä-
14066: sia,jotka ovat voineet ylittää kaivoksissa mitatut     miseksi tarpeellinen työntekijän ohjaus.
14067: pitoisuudet. Sisätiloihin radon pääsee pohjara-            Säteilytyötä tekevien työntekijöiden terveys-
14068: kenteiden kautta sisäilman alipaineen vuoksi.          tarkkailusta on voimassa, mitä työterveyshuol-
14069:                                             KK 637/1996 vp                                            3
14070: 
14071: tolaissa tai sen nojalla on säädetty tai määrätty        Viranomaisten toimesta on järjestetty erillisiä
14072: työntekijöiden terveystarkastuksista erityistä        projekteja työpaikkojen ilman radonin aiheutta-
14073: sairastamisen vaaraa aiheuttavassa työssä. Ter-       mien haittojen ja sairauksien torjumiseksi. Hä-
14074: veystarkastuksissa ei tavanomaisten työperäis-        meen läänin työpaikkojen radanprojekti on val-
14075: ien säteilyannosten vaikutuksia normaalisti voi-      mistunut keväällä 1996.
14076: da todeta, joten pääpaino tulee pitää altistuksen        Edellä olevaan viitaten voidaan todeta, että
14077: minimoinoissa ja seurannassa. Seurannassa tär-        radon on yksi työpaikalla esiintyvistä terveyden
14078: keintä on säteilyannoksen mittaus.                    vaaroista. Radonpitoisuuksista ei ole erillisiä
14079:    Työpaikkaradonaltistuksen selvittäminen ja         työturvallisuusmääräyksiä, vaan työpaikkaval-
14080: altistuksen seuranta ovat voimakkaan viran-           vonnassa käytetään säteilylain nojalla annettuja
14081: omaistyöpanoksen vaativa hanke, joka hyvin lä-        raja-arvoja. Radon kuuluu työturvallisuuslain ja
14082: pivietynä edellyttää eri viranomaisten saumaton-      työterveyshuoltolain tarkoittamiin terveyden
14083: ta yhteistyötä. Koska radonaltistuksen alueittai-     vaaroihin, joista työntekijöitä tulee informoida.
14084: sesta vaihtelusta on saatavissa hyvää tietoa, on      Tapauksissa, joissa säteilylain määräämät mit-
14085: Säteilyturvakeskus informoinut korkean radan-         tausarvot eivät jatkuvasti toteudu, voidaan käyt-
14086: säteilyalueen avainkuntia radonaltistuksen seu-       tää viranomaisten välistä yhteistyötä ehkäisevien
14087: rantavelvoitteesta. Viranomaisten toimesta on         toimenpiteiden tehostamiseksi. Tapauksissa,
14088: järjestetty ja järjestetään työterveyshenkilöstölle   joissa työterveyshuollon asiantuntemus ja viran-
14089: koulutusta henkilöstön perehdyttämiseksi voi-         omaisyhteistyö ei tuota riittävän hyviä tuloksia
14090: massa olevaan säteilylainsäädäntöön ja ohjeis-        ehkäisevien toimien toteuttamiseksi, voidaan
14091: tukseen, joiden avulla erityisesti työpaikan ko-      käyttää työsuojelun valvontavaltuuksia asian
14092: honneen radanpitoisuuden alentamiseksi tar-           hoitamisessa.
14093: peelliset ehkäisevät toimenpiteet toteutuvat.
14094: 
14095:      Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1996
14096: 
14097:                                                                    Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
14098: 4                                           KK 637/1996 vp
14099: 
14100: 
14101: 
14102: 
14103:                                         Tili Riksdagens Talman
14104: 
14105:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      trycket i luften inomhus. Radon uppstår av mine-
14106: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        ralerna i uranserien i jordmånen som en följd av
14107: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-      radioaktivt sönderfall och gasen genomtränger
14108: man Päivi Räsänen undertecknade spörsmål              lätt jordskiktet speciellt i grusåsar.
14109: nr 637:                                                  På arbetsplatser som är belägna i bottenvå-
14110:                                                       ningar, de lägsta våningarna i höghus eller små-
14111:           Är Regeringen medveten om den in-           hus vilka har byggts på jordmån som är genom-
14112:        formationsskyldighet som förutsätts i la-      tränglig för radon, kan förekomma betydande
14113:        gen om skydd i arbete och lagen om före-       halter radon i arbetsluften. Förekomsten av ra-
14114:        tagshälsovård, också i det fall att t.ex. då   don i jordmånen varierar områdesvis. Höga ra-
14115:        de mätningsvärden som föreskrivs i strål-      donhalter förekommer i östra Nyland, Kym-
14116:        skyddslagen inte kontinuerligt uppfylls        menedalen och Tavastland.
14117:        och                                               Radonhalten kan minskas med luftväxling och
14118:           vilka åtgärder ämnar den vidta för att      byggtekniska lösningar. Förutom effektiverad
14119:        avhjälpa observerade brister?                  luftväxling finns medel som undertryck i tomt-
14120:                                                       marken, inklusive radonbrunnar, tätning av
14121:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         grundkonstruktionerna t.ex. i utrymmen som
14122: anföra fö1jande:                                      består av berg också med ytbeläggning av väggar
14123:                                                       med sprutbetong och åtgärder som syftar tili
14124:    1 spörsmålet har som exempel nämnts mät-           minskade vattenläckage. Också personligt skydd
14125: ningar av radongas och konstaterats att vid upp-      kan användas för att a vvärja fara i specialsituatio-
14126: skattningen av följdverkningarna av resultaten        ner. Likaså kan tiderna för utsättning begränsas
14127: som varierar vid olika mätningar kan konstate-        så att inte den årliga dosgränsen överskrids. Arbe-
14128: ras brister. Frågeställaren anser att en arbetsta-    tarskyddsmyndigheterna använder vid övervak-
14129: gare borde ha rätt till tillräcklig information om    ningen av arbetsplatserna som gränsvärden för
14130: eventuella hälsorisker på arbetsplatsen.              radon gränsvärden som givits med stöd av strål-
14131:    Radon är en fårglös, luktfri och smaklös ra-       skyddslagen. Allmänt taget har det inte ansetts
14132: dioaktiv ädelgas som förekommer i jordmånen           finnas behov för egna gränsvärden inom arbetar-
14133: och berggrunden, i hushållsvatten och byggnads-       skyddet. Exp1osions- och sprängningsarbeten ut-
14134: material. Den kvantitet radon som förekommer i        gör undantag om vilka ett statsrådsbeslut (410/
14135: marken beror bl.a. på strukturen för jordmånen        1986 med senare ändringar) ger arbetshygieniska
14136: och berggrunden samt radiumhalten i dem. En-          gränsvärden och mätningsskyldigheter i 61 §.
14137: ligt epidemiologiska undersökningar förorsakar        Arbetarskyddsmyndigheternas befullmäktigan-
14138: förhöjd radonhalt hos luften inomhus lungcan-         de för strå1ningsövervakning grundar sig närmast
14139: cer. Det har uppskattats att av de ca 2 000 fall av   på 15 § lagen om skydd i arbete där man nämner
14140: lungcancer som årligen konstateras i Finland kan      skydd av arbetstagarna från farlig strålning.
14141: ca 200 ha förorsakats av radon. Det har dock             En1igt 1 § 1agen om företagshälsovård (743/
14142: nyligen publicerats en finländsk undersökning         1978) skall arbetsgivaren på sin bekostnad ordna
14143: enligt viiken luften inomhus inte verkar att öka      företagshälsovård för sina arbetstagare för att
14144: risken för lungcancer.                                förebygga hälsorisker som beror på arbetet. 1 2 §
14145:    Tidigare ansågs det att radon var ett arbets-      1agen om företagshälsovård stadgas om innehå1-
14146: problem närmast i gruvor och stenbrott. Seder-        let för företagshälsovården och den omfattar
14147: mera har också andra utrymmen under jorden            bl.a. utredning av farorna och olägenheterna för
14148: ofta visat sig vara betydande källor för radonut-     arbetstagarens hälsa samt givande av tillräcklig
14149: sättning. Dessutom har det i bostäder mätts ra-       information tili arbetstagarna om de faror som
14150: donhalter vilka har kunnat överskrida halter som      förekommer i förhållandena i arbetet och på ar-
14151: mätts i gruvor. Radon når utrymmen inomhus            betsplatsen och behövlig handledning av arbets-
14152: via grundkonstruktionerna på grund av under-          tagaren för att undvika dem.
14153:                                            KK 637/1996 vp                                            5
14154: 
14155:    Om hälsoobservationen av arbetstagare som         att sänka förhöjda radonhalter på en arbetsplats
14156: gör strålningsarbete gäller vad som stadgats eller   kan realiseras.
14157: foreskrivits i lagen om företagshälsovård eller         På försorg av myndigheterna har ordnats sär-
14158: med stöd av den om hälsokontroller för arbetsta-     skilda projekt för att avvärja olägenheter och
14159: gare i arbeten som förorsakar speciell risk för      sjukdomar som förorsakas av radon i luften på
14160: insjuknande. Vid hälsokontrollerna kan inte          arbetsplatserna. Radonprojektet för arbetsplat-
14161: verkningarna av sedvanliga arbetsrelaterade          serna i Tavastehus Iän har fårdigställts våren
14162: strålningsdoser normalt konstateras och således      I996.
14163: skall huvudvikten hållas vid minimering och             Med hänvisning tili det ovan anförda kan
14164: uppföljning av utsättningen. Det viktigaste vid      man konstatera att radon är en av de hälsofaror
14165: uppföljningen är mätning av strålningsdoserna.       som förekommer på arbetsplatserna. Det finns
14166:     Utredning av utsättningen för radon på ar-       inga särskilda säkerhetsföreskrifter om radon-
14167: betsplatserna och uppföljning av utsättningen är     halter, utan vid övervakningen av arbetspiatser
14168: ett projekt som kräver en kraftig arbetsinsats av    används gränsvärden som givits på basis av
14169: myndigheterna och som om det förs igenom väl         strålskyddslagen. Radon hör tili de hälsofaror
14170: förutsätter fungerande samarbete mellan olika        som avses i lagen om skydd i arbete och lagen
14171: myndigheter. Eftersom det finns information att      om företagshälsovård om vilka arbetstagarna
14172: tillgå om de regionala växlingarna som gäller        skall informeras. 1 fall där de mätningsvärden
14173: radonutsättning har strålsäkerhetscentralen in-      som föreskrivs i stråiskyddslagen inte kontinuer-
14174: formerat nyckelkommunerna i områden med              ligt förverkligas kan man använda samarbete
14175: hög radonstrålning om skyldigheten att följa upp     mellan myndigheterna för att effektivera de fö-
14176: radonutsättning. På försorg av myndigheterna         rebyggande åtgärderna. 1 fall där sakkännedo-
14177: har ordnats och ordnas utbildning för företags-      men inom företagshälsovården och myndighets-
14178: hälsovårdspersonalen för att göra personalen         samarbetet inte ger tillräckligt goda resultat för
14179:  förtrogen med den gällande strålningslagstift-      att reaiisera förebyggande åtgärder, kan man
14180: ningen och anvisningarna med hjälp av vilka          använda arbetarskyddets fullmakt tili övervak-
14181:  speciellt nödvändiga förebyggande åtgärder för      ning för att sköta saken.
14182: 
14183:      Helsingfors den II oktober I996
14184: 
14185:                                                                    Minister Terttu Huttu-Juntunen
14186:                        j
14187:                       j
14188:                      j
14189:                     j
14190:                    j
14191:                   j
14192:                  j
14193:                 j
14194:                j
14195:               j
14196:              j
14197:             j
14198:            j
14199:           j
14200:          j
14201:         j
14202:        j
14203:       j
14204:      j
14205:     j
14206:    j
14207:   j
14208:  j
14209: j
14210:                                            KK 638/1996 vp
14211: 
14212: Kirjallinen kysymys 638
14213: 
14214: 
14215: 
14216: 
14217:                                   Marjaana Koskinen /sd ym.: Turun ja Uudenkaupungin välisen
14218:                                      radan peruskunnostuksesta
14219: 
14220: 
14221:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
14222: 
14223:    Turun ja Uudenkaupungin välinen rata on                     Mitä Hallitus aikoo tehdä, että Turun
14224: huonossa kunnossa, jopa niin, että junat eivät              ja Uudenkaupungin välisen radan varrel-
14225: uskalla ajaa nopeusrajoitusten mukaan. On                   la asuvilla kansalaisilla ei olisi pelkoa
14226: myös tiedossa, että kyseisellä radalla on lähinnä           esim. myrkyllisiä aineita sisältävän juna-
14227: teollisuuskuljetusta, esimerkiksi myrkyllisten ke-          vaunun suistumisesta raiteilta raiteiden
14228: mikaalien kuljetuksia. Tosin rataosuudella ei ole           huonon kunnon takia, ja
14229: paljon liikennettä, mutta huonokuntoinen rata                  aikooko Hallitus osoittaa lisäbudjetis-
14230: kulkee lähellä tiheää asutusta varsinkin Raision            sa määrärahan Turun ja Uudenkaupun-
14231: ja Turun kohdalla.                                          gin välisen radan peruskunnostukseen?
14232:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14233: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
14234: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
14235: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14236:      Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1996
14237: 
14238:                      Marjaana Koskinen /sd                   Mauri Salo /kesk
14239:                      Mikko Immonen /vas                      Virpa Puisto /sd
14240: 
14241: 
14242: 
14243: 
14244: 260017
14245: 2                                         KK 638/1996 vp
14246: 
14247: 
14248: 
14249: 
14250:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
14251: 
14252:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      poa. Suurin sallittu akselipaino on 22,5 tonniaja
14253: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       suurin sallittu nopeus 60 km/t.
14254: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        Koko rataosa on naulakiinnitteinen. Turku-
14255: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjaana       Raisio-väli on UIC 54 -kiskoilla (54 kg/m) ja
14256: Koskisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-        puuratapölkyillä varustettua sepelirataa. Raisio
14257: myksen n:o 638:                                     - Uusikaupunki-väli on kevyillä K43-kiskoilla
14258:                                                     (43 kg/m) ja puuratapölkyillä varustettua sorara-
14259:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, että Turun     taa, jota on osittain sepelöity.
14260:        ja Uudenkaupungin välisen radan varrel-         Radan kuntoa on pidetty yllä siten, että rataa
14261:        la asuvilla kansalaisilla ei olisi pelkoa    on viime vuosina vahvistettu vaihtamalla naula-
14262:        esim. myrkyllisiä aineita sisältävän juna-   kiinnitteisiä jousi- ja ruuvikiinnityksiä sekä huo-
14263:        vaunun suistumisesta raiteilta raiteiden     nokuntoisia ratapölkkyjä. Kuluvana vuonna on
14264:        huonon kunnon takia, ja                      ratapölkkyjä vaihdettu 8 000 kappaletta ja kiin-
14265:           aikooko Hallitus osoittaa lisäbudjetis-   nityksiä muutettu 15 kilometrin matkalla. Ra-
14266:        sa määrärahan Turun ja Uudenkaupun-          hoitus hoidetaan varsinaiseen talousarvioon si-
14267:        gin välisen radan peruskunnostukseen?        sältyvillä määrärahoilla. Vahvistamistäitä on
14268:                                                     tarkoitus jatkaa lähivuosina siten, että rata on
14269:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        turvallisesti liikennöitävässä kunnossa päällysra-
14270: vasti seuraavaa:                                    kenteen uusimiseen saakka.
14271:                                                        Päällysrakenteen uusiminen, jonka kustan-
14272:    Rataosalla Turku-Uusikaupunki (65 km) on         nusarvio on 100 milj. markkaa, on suunniteltu
14273: ainoastaan tavaraliikennettä. Vuoden 1995 tava-     tehtäväksi vuosituhannen vaihteessa. Tarkempi
14274: raliikennemäärä oli 637 000 tonnia. Tavaralii-      toteuttamisajankohta määräytyy sen mukaisesti,
14275: kenteessä kuljetetaan myös vaarallisia aineita,     kuinka paljon radanpitoon saadaan vuosittain
14276: kuten ammoniakkia, fosforihappoa ja typpihap-       budjettirahoitusta.
14277: 
14278:      Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1996
14279: 
14280:                                                              Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
14281:                                            KK 638/1996 vp                                               3
14282: 
14283: 
14284: 
14285: 
14286:                                        Tili Riksdagens Talman
14287: 
14288:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      forsyra och salpetersyra. Största tillåtna axelvikt
14289: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       är 22,5 ton och största tillåtna hastighet är
14290: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-   60 km/h.
14291: damot Marjaana Koskinen m.fl. undertecknade             Hela banavsnittet är spikbefåst. Banavsnittet
14292: spörsmål nr 638:                                     mellan Åbo och Reso är en makadambana med
14293:                                                      UIC 54-rälsar (54 kg/m) och träsliprar. Banav-
14294:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       snittet Reso-Nystad är grusbelagt med lätta
14295:        ta för att de medborgare som bor i närhe-     K43-rälsar (43 kg/m) och träsliprar på grus. En
14296:        ten av hanan mellan Åbo och Nystad inte       del av hanan är makadambana.
14297:        skall behöva leva i rädsla för att tågvag-       Banan har under de senaste åren hållits i skick
14298:        nar som innehåller farligt gods skall spåra   genom förbättringsåtgärder, man har bytt ut
14299:        ur på grund av det dåliga skick som hanan     spikbefåsta fjädrings- och skruvfåsten samt slip-
14300:        befinner sig i, och                           rar som är i dåligt skick. 1 år har 8 000 sliprar och
14301:           ämnar Regeringen i tilläggsbudgeten        fåstanordningar längs 15 km hana bytts ut. Fi-
14302:        anvisa medel för att grundreparera ban-       nansieringen sköts med medel ur den egentliga
14303:        avsnittet mellan Åbo och Nystad?              budgeten. Det är meningen att fortsätta förstärk-
14304:                                                      ningen av hanan under de närmaste åren så att
14305:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      hanan är säker och i trafikerbart skick tills över-
14306: anföra följande:                                     byggnaden förnyas.
14307:                                                         Förnyandet av överbyggnaden, vars kost-
14308:   På banavsnittet mellan Åbo och Nystad (65          nadskalkyl uppgår tiii 100 milj. mark, har plane-
14309: km) transporteras endast gods. Godstrafikmäng-       rats till årtusendeskiftet. En mera exakt tidpunkt
14310: den är 1995 var 637 000 ton. 1 godstrafik trans-     för detta bestäms i enlighet med hur mycket årli-
14311: porteras också farligt gods, t.ex. ammoniak, fos-    ga budgetmedel som anvisas för banhållningen.
14312: 
14313:      Helsingfors den 4 oktober 1996
14314: 
14315:                                                                   Trafikminister Tuula Linnainmaa
14316:                                            KK 639/1996 vp
14317: 
14318: Kirjallinen kysymys 639
14319: 
14320: 
14321: 
14322: 
14323:                                   Kimmo Kiljunen /sd: Hevosten tuonnin kieltämisestä
14324: 
14325: 
14326: 
14327:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
14328: 
14329:     Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkin-         Kun taudin itämisaika kestää yhdestä viikosta
14330: tä- ja elintarvikeosasto on kieltänyt venäläisten    yhteen kuukauteen ja kun on mahdollista tuoda
14331: hevosten maahantuonnin. Kiellon perusteena on        jo tutkittuja hevosia Suomeen karanteeniin tut-
14332: Venäjällä todettu astumatauti eli Dourine. Astu-     kittavaksi uudelleen itämisajan kuluttua, lienee
14333: mataudin on todennut Uralin länsipuolella eu-        syytä epäillä, että tuontikiellon takana on halu
14334: rooppalainen vieraileva eläinlääkärivaltuuskun-      rajoittaa hevosten tuontia Euroopan unionin ul-
14335: ta.                                                  kopuolelta.
14336:     Astumatautia ei ole koskaan esiintynyt Suo-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
14337: messa eikä vasta-aineita ole löytynyt myöskään       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14338: Suomeen tuotujen hevosten verinäytteistä, vaik-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14339: ka tuotavien hevosten verestä on Suomessa tut-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14340: kittu astumataudin vasta-aineet aina ennen maa-
14341: hantuontia.                                                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14342:     Venäjältä on tuotu Suomeen ja Eurooppaan                ryhtyä selvittääkseen venäläisten hevos-
14343: paljon laadukkaita ja hinnaltaan edullisia ratsu-           ten tuontikiellon syynä olevan astuma-
14344: hevosia. Venäläisten hevosten osuus Suomeen                 tautiepidemian laajuuden ja täydellisen,
14345: tuoduista hevosista onkin merkittävä. Venäläis-             luonteeltaan protektionistisen suojatoi-
14346: ten hevosten maahantuonnin kieltäminen on ai-               men tarkoituksenmukaisuuden?
14347: heuttanut useille alan yrittäjille suuria vaikeuk-
14348: sia, jotka jatkuessaan voivat johtaa alan työttö-
14349: myyden lisääntymiseen.
14350:      Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1996
14351: 
14352:                                          Kimmo Kiljunen /sd
14353: 
14354: 
14355: 
14356: 
14357: 260017
14358: 2                                            KK 639/1996 vp
14359: 
14360: 
14361: 
14362: 
14363:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
14364: 
14365:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Euroopan yhteisöjen komissio on 6.8.1996
14366: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          antamanaan päätöksellä 96/487/EY Venäjällä
14367: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        esiintyvää astumatautia koskevista suojatoimen-
14368: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kimmo             piteistä kieltänyt rekisteröityjen hevosten väliai-
14369: Kiljusen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          kaisen maahantuonnin, rekisteröityjen hevosten
14370: n:o 639:                                               takaisintuonnin väliaikaisen maastaviennin jäl-
14371:                                                        keenja hevoseläinten tuonnin Venäjältä. Päätök-
14372:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         sen mukaan on edellä mainitusta poiketen kui-
14373:        ryhtyä selvittääkseen venäläisten hevos-        tenkin sallittua jälleentuoda rekisteröityjä hevo-
14374:        ten tuontikiellon syynä olevan astuma-          sia tilapäisen maastaviennin jälkeen ja tuoda re-
14375:        tautiepidemian laajuuden ja täydellisen,        kisteröityjä hevosia väliaikaisesti Venäjän toimi-
14376:        luonteeltaan protektionistisen suojatoi-        valtaisen eläinlääkintäviranomaisen allekirjoit-
14377:        men tarkoituksenmukaisuuden?                    taman ylimääräisen todistuksen nojalla.
14378:                                                           Suomi on pannut komission kyseisen päätök-
14379:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           sen täytäntöön maa- ja metsätalousministeriön
14380: vasti seuraavaa:                                       eläinlääkintä- ja elintarvikeosaston 20.8.1996
14381:                                                        antamalla päätöksellä nro 8/TUONTl/96. Ko-
14382:    Dourine eli astumatauti on maa- ja metsäta-         mission päätös velvoittaa jäsenvaltiot muutta-
14383: lousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosas-     maan tuontiehtonsa päätöksen mukaisiksi ja il-
14384: ton vastustettavista eläintaudeista ja eläintau-       moittamaan siitä komissiolle. Suomella ei ole
14385: deista ilmoittamisesta antaman päätöksen (1346/        asiassa itsenäistä harkintavaltaa.
14386: 1995) 2 §:n mukaan vaarallinen eläintauti. Sai-           Tuontikiellon poistamisen edellytyksenä on,
14387: rastuneiden hevosten kuolleisuus on jopa 70 %.         että komissio ensin kumoaa asiaa koskevan pää-
14388:    Astumatautia on esiintynyt Venäjällä Ady-           töksensä. Se edellyttää kuitenkin myös Venäjän
14389: gean tasavallassa Mustanmeren koillispuolella.         viranomaisten yhteistyöhalukkuutta asiassa
14390: Hevosten liikkuvuuden johdosta taudin tosi-            EU:n suuntaan. Asia kuuluu Euroopan yhteisön
14391: asiallista leviämisriskiä on vaikea arvioida. Toi-     yksinomaiseen toimivaltaan, minkä vuoksi Suo-
14392: saalta myöskään Venäjän viranomaisten taudin           men viranomaisilla ei ole mahdollisuutta ryhtyä
14393: leviämistä estävistä toimista ja niiden tehokkuu-      kysymyksessä mainittuihin toimenpiteisiin. Suo-
14394: desta ei ole luotettavaa tietoa, koska Venäjä ei ole   mi yrittää kuitenkin mahdollisuuksien mukaan
14395: toistaiseksi toimittanut EU:lle mitään EU:n            vaikuttaa siihen, että mahdolliset eroavuudet
14396: asian vuoksi pyytämiä lisätietoja.                     taudin esiintyvyydessä Venäjän eri alueilla otet-
14397:                                                        taisiin huomioon EU:n päätöksenteossa.
14398:      Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1996
14399: 
14400:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
14401:                                              KK 639/1996 vp                                                  3
14402: 
14403: 
14404: 
14405: 
14406:                                           Tili Riksdagens Talman
14407: 
14408:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           Europeiska gemenskapernas kommission har
14409: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          genom ett beslut av den 6 augusti 1996 om
14410: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        skyddsätgärder mot dourine (beskällarsjuka) i
14411: man Kimmo Kiljunen undertecknade spörsmål               Ryssland (96/487 /EG) förbjudit tiiifållig införsel
14412: nr 639:                                                 av registrerade hästar, äterinförsel av registrera-
14413:                                                         de hästar efter tillfållig export och import av
14414:             Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        hästdjur frän Ryssland. Med stöd av beslutet är
14415:         ta för att utreda omfattningen av den           det dock med avvikelse frän vad som nämnts
14416:         beskällarsjukeepidemi, som är orsaken           ovan tiilätet att äterinföra registrerade hästar
14417:         tili förbudet mot import av ryska hästar,       efter tiiifållig export och att tillfålligt föra in re-
14418:         samt ändamålsenligheten hos den full-           gistrerade hästar om de ätföljs av ett tilläggsintyg
14419:         komliga, till karaktären protektionistiska      som är underskrivet av de ryska veterinärmyn-
14420:         skyddsåtgärden?                                 digheterna.
14421:                                                            Finland har genom jord- och skogsbruksmi-
14422:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           nisteriets veterinär- och livsmedelsavdelnings be-
14423: anföra följande:                                        slut nr 8/lMPORT/96 av den 20 augusti 1996
14424:                                                         verkställt kommissionens beslut. Detta beslut
14425:     Dourine, dvs. beskällarsjuka, är enligt 2 § i       ålägger medlemsstaterna att ändra sina import-
14426: jord- och skogsbruksministeriets veterinär- och         villkor sä att de överensstämmer med beslutet
14427: livsmedelsavdelnings beslut om djursjukdomar            och att underrätta kommissionen om detta. Fin-
14428: som skall bekämpas och om anmälan om djur-              land har inte nägon självständig prövningsrätt i
14429: sjukdomar (1346/1995) en farlig sjukdom. Död-           ärendet.
14430: ligheten hos de hästar som insjuknar i sjukdomen           En förutsättning för ett slopande av import-
14431: är så hög som 70 %.                                     förbudet är att kommissionen först upphäver sitt
14432:     Beskällarsjuka har förekommit i Ryssland,           beslut i ärendet. En förutsättning är dock också
14433: närmare bestämt i Adygeiska republiken pä               att de ryska myndigheterna är villiga att samar-
14434: nordöstra sidan av Svarta havet. Tili följd av          beta i ärendet i enlighet med EU:s linje. Ärendet
14435: hästarnas rörlighet är det svärt att bedöma den         faller inom området för Europeiska gemenskap-
14436:  faktiska risken för att sjukdomen skall sprida sig.    ens exklusiva kompetens, vilket innebär att de
14437:  Det finns inte heller nägra tillförlitliga uppgifter   finska myndigheterna inte har nägon möjlighet
14438:  om de ryska myndigheternas ätgärder för att            att vidta de ätgärder som nämns i spörsmälet.
14439:  förhindra en spridning av sjukdomen eller om           Finland försöker dock i mån av möjlighet att
14440:  ätgärdernas effektivitet, eftersom Ryssland ännu       medverka tiii att eventuella skillnader i fräga om
14441:  inte har gett EU de tilläggsuppgifter som EU           sjukdomens förekomst inom de olika omrädena i
14442:  begärt i ärendet.                                      Ryssland beaktas i EU:s beslutsfattande.
14443: 
14444:       Helsingforsden 14 oktober 1996
14445: 
14446:                                                          Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
14447:                                            KK 640/1996 vp
14448: 
14449: Kirjallinen kysymys 640
14450: 
14451: 
14452: 
14453: 
14454:                                   Marjaana Koskinen /sd ym.: Radiomastojen rakentamisen ympä-
14455:                                      ristövaikutuksista
14456: 
14457: 
14458:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
14459: 
14460:    Telealalla kilpailu entisestään kiristyy ja eri      Esimerkiksi Raisiossa kaksi teleoperaattoria
14461: yrityksiä edustavat teleoperaattorit rakentavat      haluaisi lyhyellä aikavälillä rakentaa noin kaksi-
14462: monesti omia radiomastoja sen sijaan, että sa-       toista uutta radiomastoa, ja mitä ilmeisimmin
14463: maan radiomastoon sijoittuisivat kilpailevat yri-    samaan asiaan törmätään muissa kaupungeissa
14464: tykset rinta rinnan. Yhteistyötäkin toki on, mut-    ja kunnissa.
14465: ta uusia verkkoja (esim. DCS) suunnitellaan ja          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14466: pääsuuntauksena näyttää olleen radiomastojen         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
14467: määrän hallitsematon, radikaali lisääntyminen        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
14468: viime aikoina.                                       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14469:    Radiomaston sijoittamislupa myönnetään
14470: kunnassa usein poikkeusluvalla, ja tällöin jää                 Mitä Hallitus aikoo tehdä, että radio-
14471: helposti taka-alalle seudun kokonaisvaltainen               mastojen lisääntyvä rakentaminen ei
14472: maisemallinen suunnittelu. Usein masto halu-                maisemallisesti ja ympäristönsuojelulli-
14473: taan sijoittaa esim. korkealle mäelle, joka on              sesti pilaa luonnonmaisemia ja viher-
14474: voitu kaavoittaa puisto- tai viheralueeksi.                 alueita, sekä
14475:                                                                miten Hallitus suhtautuu poikkeuslu-
14476:                                                             villa rakennettaviin radiomastoihin?
14477: 
14478:      Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1996
14479: 
14480:           Marjaana Koskinen /sd         Sakari Smeds /skl              Pia Viitanen /sd
14481:           Klaus Heliberg /sd            Raimo Holopainen /sd           Outi Siimes /kok
14482:           Pentti Tiusanen /vas          Ilkka Joenpalo /sd             Tarja Kautto /sd
14483:           Valto Koski /sd               Matti Vanhanen /kesk           Esa Lahtela /sd
14484:                                         Pirkko Peltomo /sd
14485: 
14486: 
14487: 
14488: 
14489: 260017
14490: 2                                           KK 640/1996 vp
14491: 
14492: 
14493: 
14494: 
14495:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
14496: 
14497:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Asema- tai rakennuskaavoitetulla alueella on
14498: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         lupaa vaativan maston kohdalla lisäksi otettava
14499: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       huomioon kaavan käyttötarkoitus sekä muut
14500: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjaana         määräykset. Jos mastolle ei ole varausta kaavas-
14501: Koskisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-          sa, hanke edellyttää poikkeuslupaa tai kaavan
14502: myksen n:o 640:                                       muuttamista. Poikkeuslupa on tarpeen myös, jos
14503:                                                       hanke sijoittuu kaavoittamattomalle, mutta taa-
14504:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, että radio-      jaan rakennetulle alueelle. Poikkeusluvassa
14505:        mastojen lisääntyvä rakentaminen ei            myös ympäristöllisiin edellytyksiin voidaan kiin-
14506:        maisemallisesti ja ympäristönsuojelulli-       nittää huomiota, minkä ohella naapurit saavat
14507:        sesti pilaa luonnonmaisemia ja viher-          lausua käsityksensä maston rakentamisesta.
14508:        alueita, sekä                                     Teletoimintalaki (lain muutos 343/1996) antaa
14509:           miten Hallitus suhtautuu poikkeuslu-        nyt mahdollisuuden siihen, että radiomastot ovat
14510:        villa rakennettaviin radiomastoihin?           yhteiskäyttöisiä. Tämän toivoisi vähentävän tar-
14511:                                                       vetta mastojen rakentamiseen.
14512:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Hallitus katsoo, että rakennuslainsäädännön
14513: vasti seuraavaa:                                      nojalla kuntien on mahdollista vaikuttaa radio-
14514:                                                       mastojen rakentamiseen maisemallisesti ja ym-
14515:    Radiomastojen rakentaminen edellyttää ra-          päristöllisesti soveliaisiin paikkoihin. Rakennus-
14516: kennuslain (370/1958) nojalla myönnettyä ra-          lain kokonaisuudistus on parhaillaan vireillä.
14517: kennuslupaa tai kevyempää toimenpidelupaa             Uudistuksen yhteydessä tullaan arvioimaan sekä
14518: riippuen hankkeen koosta ja rakenteesta. Lupa-        lupien tarpeellisuus että niiden myöntämisen
14519: edellytyksenä laissa on, että hanke soveltuu ra-      edellytykset. Maisemaan ja ympäristökuvaan
14520: kennuspaikalle ja ympäristöön. Tätä kautta kun-       vaikuttaviin rakentamishankkeisiin, esimerkiksi
14521: nan lupamenettelyssä voidaan mastojen ympä-           radiomastoihinja tuulivoimaloihin, tullaan kiin-
14522: ristöön soveltuvuutta arvioida tai lupa tarvittaes-   nittämään erityistä huomiota.
14523: sa jopa evätä. Kevyemmän toimenpidelupavel-              Poikkeuslupamenettelyä ei voi pitää yleensä
14524: vollisuuden kunta voi nykyisin rakennusjärjes-        hyvänä menettelynä ympäristöllisesti merkittä-
14525: tyksellään muuttaa ilmoitusvelvollisuudeksi tai       vien hankkeiden sijoittamiseen. Asia tulisi rat-
14526: määrätä, ettei ilmoitustakaan tarvita. Tällöinkin     kaista kaavoituksella. Menettelyä ei kuitenkaan
14527: kunnalla on oikeus määrätä laitteen poistamises-      voi täysin sulkea pois.
14528: ta, jos se on ympäristöön soveltumaton.
14529: 
14530:      Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1996
14531: 
14532:                                                                 Ympäristöministeri Pekka Haavisto
14533:                                            KK 640/1996 vp                                            3
14534: 
14535: 
14536: 
14537: 
14538:                                        Tili Riksdagens Talman
14539: 
14540:   1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen           1 områden för vilka det finnsen stadsplan eller
14541: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande          en byggnadsplan bör man i fråga om tillstånds-
14542: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      krävande master dessutom beakta planens
14543: dagsman Marjaana Koskinen m.fl. underteckna-         bruksändamål och övriga bestämmelser. Om
14544: de spörsmål nr 640:                                  planen inte innehåller någon reservering för en
14545:                                                      mast, förutsätter projektet undantagslov eller
14546:           Vad avser Regeringen att göra för att      planeändring. Ett undantagslov behövs också,
14547:        det ökade uppförandet av radiomaster          om projektet förlagts tili ett icke planlagt men
14548:        inte skall förstöra naturlandskap och         tätt bebyggt område. 1 undantagslovet kan också
14549:        grönområden i landskaps- och miljö-           miljöförutsättningarna beaktas, och dessutom
14550:        vårdshänseende,och                            kan grannarna uttrycka sin uppfattning om hu-
14551:           viiken är Regeringens inställning tili     ruvida masten skall byggas eller inte.
14552:        att radiomaster uppförs med undantags-           Telelagen (ändr. 34311996) gör det numera
14553:        lov?                                          möjligt att ha radiomaster för sambruk. Man kan
14554:                                                      önska att detta kommer att minska behovet av
14555:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      att bygga master.
14556: anföra följande:                                        Regeringen anser att kommunerna med stöd
14557:                                                      av byggnadslagstiftningen har möjlighet att på-
14558:     För att kunna uppföra en radiomast behöver       verka uppförandet av radiomaster så att de pla-
14559: man ett byggnadslov som beviljats enligt bygg-       ceras på landskapsmässigt och miljömässigt
14560: nadslagen (37011958), eller ett enklare tillstånd    lämpliga ställen. En totalrevidering av byggnads-
14561: tili åtgärder, beroende på projektets omfattning     lagen pågår som bäst. 1 samband med revide-
14562: och struktur. Enligt lagen är en förutsättning för   ringen kommer såväl behovet av lov som förut-
14563: byggnadslov att projektet passar på den tilltänk-    sättningarna för loven att gås igenom. Byggnads-
14564: ta byggnadsplatsen och i miljön. Därigenom blir      projekt som påverkar landskapet och miljön,
14565: det möjligt att i det kommunala tillståndsförfa-     t.ex. radiomaster och vindkraftverk, kommer att
14566: randet bedöma hur masterna passar in i omgiv-        ägnas särskild uppmärksamhet.
14567: ningen, eller vid behov rentav att vägra bevilja        1 allmänhet kan undantagslovsförfarande inte
14568: tillståndet. 1 sin byggnadsordning kan kommu-        anses som en lämplig procedur, då det gäller att
14569: nen numera ändra den lättare skyldigheten att        placera projekt som har betydelse med tanke på
14570: skaffa åtgärdstillstånd till anmälningsskyldighet    miljön. Sådana ärenden borde avgöras genom
14571: eller rentav bestämma att inte ensen anmälan är      planläggning. Undantagslovsförfarandet kan
14572: av nöden. Också i detta fall har kommunen rätt       dock inte helt uteslutas.
14573: att förordna att en anläggning skall avlägsnas,
14574: om den inte passar in i miljön.
14575: 
14576:      Helsingforsden 16 oktober 1996
14577: 
14578:                                                                      Miljöminister Pekka Haavisto
14579:                                            KK 641/1996 vp
14580: 
14581: Kirjallinen kysymys 641
14582: 
14583: 
14584: 
14585: 
14586:                                   Marjaana Koskinen /sd ym.: Radiomastojen yhteiskäytön lisäämi-
14587:                                      seksi tarvittavista toimenpiteistä
14588: 
14589: 
14590:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
14591: 
14592:    Telealalla kilpailu entisestään kiristyy ja eri      Esimerkiksi Raisiossa kaksi teleoperaattoria
14593: yrityksiä edustavat teleoperaattorit rakentavat      haluaisi lyhyellä aikavälillä rakentaa noin kaksi-
14594: monesti omia radiomastoja sen sijaan, että sa-       toista uutta radiomastoa, ja mitä ilmeisimmin
14595: maan radiomastoon sijoittuisivat kilpailevat yri-    samaan asiaan törmätään muissa kaupungeissa
14596: tykset rinta rinnan. Yhteistyötäkin toki on, mut-    ja kunnissa.
14597: ta uusia verkkoja (esim. DCS) suunnitellaan ja          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
14598: pääsuuntauksena näyttää olleen radiomastojen         jestyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme
14599: määrän hallitsematon, radikaali lisääntyminen        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
14600: viime aikoina.                                       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14601:    Radiomaston sijoittamislupa myönnetään
14602: kunnassa usein poikkeusluvalla, ja tällöin jää                 Miten Hallitus aikoo motivoida eri te-
14603: helposti taka-alalle seudun kokonaisvaltainen               leoperaattoreita käyttämään samaa ra-
14604: maisemallinen suunnittelu. Usein masto halu-                diomastoa, etteijokainen yritys rinta rin-
14605: taan sijoittaa esim. korkealle mäelle, joka on              nan rakenna tuplamastoja ja ettei Suomi
14606: voitu kaavoittaa puisto- tai viheralueeksi.                 muutu radiomastojen luvatuksi maaksi?
14607: 
14608:      Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1996
14609: 
14610:           Marjaana Koskinen /sd          Pia Viitanen /sd               Klaus Heliberg /sd
14611:           Pirkko Peltomo /sd             Pentti Tiusanen /vas           Raimo Holopainen /sd
14612:                     Valto Koski /sd                             Esa Lahtela /sd
14613: 
14614: 
14615: 
14616: 
14617: 260017
14618: 2                                            KK 641/1996 vp
14619: 
14620: 
14621: 
14622: 
14623:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
14624: 
14625:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Säännös ei kuitenkaan pakota telelaitoksia
14626: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           vuokraamaan radiomastopaikkoja toisiltaan.
14627: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Antennipaikan vuokrahinnan tulee teletoiminta-
14628: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjaana           lain 22 §:n 1 momentin nojalla olla kustannuksiin
14629: Koskisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-            suuntautunut. Sen vuoksi yhteiskäyttö arvioi-
14630: myksen n:o 641:                                         daan kilpaileville telelaitoksille yleensä niin edul-
14631:                                                         liseksi, että siihen pyritään silloin, kun vapaita
14632:            Miten Hallitus aikoo motivoida eri           antennipaikkoja on käytettävissä.
14633:         teleoperaattoreita käyttämään samaa ra-             Luovutusvelvollisuus koskee kaikkia radio-
14634:         diomastoa, etteijokainen yritys rinta rin-      televerkkoja. Uusien televerkkojen (esim. DCS
14635:         nan rakenna tuplamastoja ja ettei Suomi         1800:n) vaatima tukiasemaverkosto on teknisistä
14636:         muutu radiomastojen luvatuksi maaksi?           syistä olennaisesti tiheämpi kuin pienemmillä
14637:                                                         taajuusalueilla toimivien NMT:nja GSM:n. Toi-
14638:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            saalta antennit ovat pienempiä ja ne voidaan
14639: vasti seuraavaa:                                        sijoittaa ympäristö- ja maisema-arvojen kannal-
14640:                                                         ta edullisiin paikkoihin, esimerkiksi rakennusten
14641:    Teletoimintalakiin lisättiin 1 päivänä elokuu-       seiniin.
14642: ta 1996 voimaan tulleella lailla (343/1996) ra-             Kuntien asiana on ottaa huomioon myös ym-
14643: diomastojen yhteiskäyttöä edistävä säännös.             päristönäkökohdat radiomaston sijoittamislu-
14644: Lain 10 a §:n 2 momentin 2 kohdan nojalla te-           pia myöntäessään. Kunta voi sijoittamislupaa
14645: lelaitoksen tulee vuokrata toiselle telelaitokselle     myöntäessään selvittää mahdollisuuden käyttää
14646: yleiseen televerkostoon kuuluvien radiomastojen         olemassa olevien mastojen vapaita antennipaik-
14647: vapaat antennipaikat, jos rinnakkaisten radio-          koja radioteleverkon rakentamisessa.
14648: mastojen rakentaminen ei ympäristönsuoje-
14649: lullisista tai kaavoitus- tai aluesuunnittelullisista
14650: syistä ole tarkoituksenmukaista.
14651: 
14652:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1996
14653: 
14654:                                                                   Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
14655:                                             KK 641/1996 vp                                             3
14656: 
14657: 
14658: 
14659: 
14660:                                          Till Riksdagens Talman
14661: 
14662:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                Enligt stadgandet är teleinrättningarna dock
14663: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande            inte skyldiga att hyra radiomastplatser av var-
14664: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-        andra. Hyran för en antennplats skall enligt 22 §
14665: dagsman Marjaana Koskinen m.fl. underteck-             1 mom. telelagen stå i proportion till kost-
14666: nade spörsmå1 nr 641:                                  naderna. Därför uppskattas att samanvändning-
14667:                                                        en i allmänhet blir så förmånlig för konkurre-
14668:          På vilket sätt ämnar Regeringen moti-         rande teleinrättningar att detta eftersträvas då
14669:        vera olika teleoperatörer att använda           Jedjga antennplatser finns att tillgå.
14670:        samma radiomast så att inte alla företag            Overlåtelseskyldigheten gäller alla radiotele-
14671:        bygger parallella dubbelmaster och att          nät. Det basstationsnätverk som krävs för de nya
14672:        Finland inte förvandlas till radiomaster-       telenäten (t.ex. DCS 1800) är av tekniska skäl
14673:        nas förlovade Jand?                             betydligt tätare än NMT- och GSM-telenäten
14674:                                                        som fungerar på mindre frekvensområden. Å
14675:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          andra sidan är antennerna mindre och kan place-
14676: anföra följande:                                       ras på platser som är ändamålsenliga med tanke
14677:                                                        på miljö- och landskapsaspekter, t.ex. på väggen
14678:    Genom en lag som trädde i kraft den 1 augusti       till en byggnad.
14679: 1996 (343/1996) fogades till telelagen ett stadgan-        Det hör till kommunens uppgifter att även
14680: de om främjande av samanvänding av radiomas-           beakta miljöaspekterna då de beviljar tillstånd
14681: ter. Med stöd av 10 a § 2 mom. 2 punkten i lagen       för placering av radiomaster. När tillstånd för
14682: skall en teleinrättning till en annan teleinrättning   placering av radiomaster beviljas kan kommu-
14683: hyra ut lediga antennplatser på radiomaster som        nen undersöka möjligheterna att använda Jediga
14684: hör till det allmänna telenätverket, om byggandet      antennplatser på redan förefintliga radiomaster
14685: av parallella radiomaster inte är ändamålsenligt       för byggande av radiotelenät.
14686: på grund av miljövårdsskäl eller orsaker som
14687: sammanhänger med planläggning eller region-
14688: planering.
14689:      Helsingforsden 21 oktober 1996
14690: 
14691:                                                                    Trafikminister Tuula Linnainmaa
14692:                                           KK 642/1996 vp
14693: 
14694: Kirjallinen kysymys 642
14695: 
14696: 
14697: 
14698: 
14699:                                   Reijo Kallio /sd: Perintätoimenpiteitä koskevan lainsäädännön
14700:                                       uudistamisesta
14701: 
14702: 
14703:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
14704: 
14705:     Tämän vuosikymmenen aikana moni talou-             Saatavien perintä on yleisemminkin koettu
14706: dellinen tragedia on toteutunut. Yrityksiä on       ajoittain ongelmalliseksi. Perintäkeinojen on jos-
14707: mennyt runsaasti konkurssiin. Moni asuntove-        kus katsottu olevan liian ankaria velallisten kan-
14708: lallinen on joutunut ahdinkoon. Työttömyys on       nalta. Ilmeisesti osittain näistäkin syistä on tehty
14709: romahduttanut usean henkilön tulopohjan.            valmistelutyötä erityiseksi perintälainsäädän-
14710:     Varsinkin monet vanhemmat henkilöt, jotka       nöksi.
14711: vilpittömässä mielessä ja hyvässä uskossa takasi-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
14712: vat lastensa asunto-, yritys- ym. lainoja, ovat     jestyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
14713: joutuneet vaikeaan tilanteeseen. He ovat loppu-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14714: elämänsä ajan sidottuja maksamaan realisoitu-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14715: neita takausvastuita.
14716:     Palkka- tai eläketulosta tapahtuva ulosmit-                 Mitkä ovat ne keskeiset epäkohdat,
14717: taus takaa kylläkin välttämättömät elämisen                  joihin saatavien perintää koskevan lain-
14718: kustannukset turvaavan suojaosuuden, jonka                   säädännön valmistelussa on kiinnitetty
14719: suuruus vuosittain määritellään, mutta monen                 huomiota, sekä
14720: ihmisen on kuitenkin ollut vaikea ymmärtää, että                onko valmistelussa olleessa ja mahdol-
14721: esimerkiksi veronpalautukset menevät täysimää-               lisesti annettavassa saatavien perintää
14722:  räisesti perintään. Toinen ajankohtainen ongel-             koskevassa lainsäädännössä tarkoitus
14723:  ma ovat eräiden ansaitsemat ja tänä vuonna                  puuttua palkka- ja eläketulojen perintää
14724:  maksuun tulleet luottamushenkilöeläkkeet.                   ja suojaosuuden riittävyyttä koskevaan
14725:  Näistäkään ei ole tulossa helpotusta arjen har-             problematiikkaan, ja jos on, niin millä
14726:  mauteen.                                                    tavalla?
14727: 
14728:      Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1996
14729: 
14730:                                           Reijo Kallio /sd
14731: 
14732: 
14733: 
14734: 
14735: 260017
14736: 2                                           KK 642/1996 vp
14737: 
14738: 
14739: 
14740: 
14741:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
14742: 
14743:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ehkäistä hyvän perintätavan vastaisten menette-
14744: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         lytapojen käyttäminen sekä säännellä erityisesti
14745: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       kuluttajasaatavien perintää. Lisäksi on tarkoitus
14746: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Reijo Kal-       luopua trattojen viranomaisprotestista ja kieltää
14747: lion näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         tratan käyttäminen kuluttajasaatavien perimi-
14748: 642:                                                  seksi. Laissa on tarpeen selventää myös julkisoi-
14749:                                                       keudellisten saatavien perintään liittyviä kysy-
14750:            Mitkä ovat ne keskeiset epäkohdat,         myksiä.
14751:        joihin saatavien perintää koskevan lain-          Hallituksen esitys laiksi saatavien perinnästä
14752:        säädännön valmistelussa on kiinnitetty         voitaneen antaa eduskunnalle jo lokakuussa.
14753:        huomiota, sekä                                    Palkka- ja eläketulojen perintää sekä suoja-
14754:            onko valmistelussa olleessa ja mahdol-     osuuden riittävyyttä koskeva problematiikka sen
14755:        lisesti annettavassa saatavien perintää        sijaan liittyy valtion viranomaisten toimesta har-
14756:        koskevassa lainsäädännössä tarkoitus           joitettavaan pakkoperintään eli ulosottoon.
14757:        puuttua palkka- ja eläketulojen perintää       Ulosottolainsäädännön kokonaisuudistuksen
14758:        ja suojaosuuden riittävyyttä koskevaan         yhteydessä on tarkoitus uudistaa myös palkan ja
14759:        problematiikkaan, ja jos on, niin millä        eläkkeen ulosmittausta koskeva säännöstö.
14760:        tavalla?                                          Nykyinen suojaosuuden taso perustuu siihen,
14761:                                                       että ansioeläkkeiden ja eräiden muiden toimeen-
14762:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tuloetuuksien tullessa ulosmittauskelpoisiksi
14763: vasti seuraavaa:                                      palkkaa koskevien säännösten mukaisesti vuo-
14764:                                                       den 1990 alusta eduskunta katsoi, että suoja-
14765:     Oikeusministeriössä valmistellaan sekä saata-     osuus tuli sitoa kansaneläkkeen ja rintamamiesli-
14766: vien perintää koskevaa lakia että ulosottolain-       sän yhteismäärään. Suojaosuuden tasokorotus
14767: säädännön kokonaisuudistusta. Saatavien perin-        tehtiin vuoden 1994 alusta voimaan tulleella ase-
14768: nästä annettava laki koskisi muuta kuin ulosot-       tuksen muutoksella. Tasokorotus oli pieni velal-
14769: toperintää. Sitä sovellettaisiin, kun saatavaa pe-    lisen itsensä osalta (89 markasta 92 markkaan
14770: rii velkoja itse tai joku muu, esimerkiksi perimis-   päivältä), mutta vähäistä tuntuvampi velallisen
14771: toimisto, velkojan toimeksiannosta.                   elatuksen varassa olevan puolison ja lapsen osal-
14772:     Keskeiset epäkohdat, joihin saatavien perin-      ta (25 markasta 33 markkaan päivältä).
14773: tää koskevan lain valmistelussa on kiinnitetty            Suojaosuuden tuntuvaan korottamiseen liit-
14774: huomiota, liittyvät perinnän kohteeksi joutuvan       tyy monia ongelmia, muun muassa se, että heik-
14775: oikeusturvaan. Epäkohtia on käytännössä ai-           kojenkin velkojaryhmien, kuten lasten ja kor-
14776: heutunut muun muassa siitä, että veiailisille on      vauksensaajien, kertymät pienenevät. Suoja-
14777: painostustarkoituksessa annettu vääriä tai har-       osuuden tuntuva korottaminen myös vaikeuttaa
14778: haanjohtavia tietoja maksulaiminlyönnin seu-          pienipalkkaisten luotonsaan timahdo llisuuksia ja
14779: raamuksista. Perintää on myös voitu jatkaa,           heikentää maksumoraalia.
14780: vaikka saatava on riitainen ja epäselvä tai jopa          Helsingin yliopiston ja Oikeuspoliittisen tutki-
14781: selvästi perusteeton. Veiailisille on myös saatettu   muslaitoksen yhteistyönä on lähiaikoina valmis-
14782: aiheuttaa tarpeettomia tai kohtuuttomia kuluja        tumassa tutkimus ulosottotointen vaikutuksesta
14783: taikka tarpeetonta haittaa. Epäkohtia liittyy         toimeentulotuen tarpeeseen. Jos mainitun tutki-
14784: myös trattojenjulkiseen protestointiin. Myös sii-     muksen tulokset viittaavat siihen, että velalliset
14785: tä, missä määrin julkisoikeudellisia ja niihin rin-   joutuvat laajamittaisesti turvautumaan jatku-
14786: nastettavia saatavia voidaan antaa ulkopuolisten      vaan toimeentulotukeen ulosoton johdosta, jou-
14787: perittäviksi, on ilmennyt epätietoisuutta.            dutaan suojaosuuksien taso arvioimaan uudes-
14788:     Valmisteilla olevan lain perustavoitteena on      taan.
14789: 
14790:      Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1996
14791: 
14792:                                                                      Oikeusministeri Kari Häkämies
14793:                                              KK 642/1996 vp                                              3
14794: 
14795: 
14796: 
14797: 
14798:                                           Tili Riksdagens Talman
14799: 
14800:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            den. Det har också förekommit ovisshet om i
14801: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             viiken utsträckning utomstående kan ges i upp-
14802: med1em av statsrådet översänt följande av riks-         drag att driva in offentligrättsliga och därmed
14803: dagsman Reijo Kallio undertecknade spörsmå1             jämförbara fordringar.
14804: nr 642:                                                    Det grundläggande syftet med den lag som är
14805:                                                         under beredning är att förebygga användningen
14806:            Vi1ka är de centrala missförhållanden        av förfaringssätt som strider mot god indriv-
14807:        som man har fåst uppmärksamhet vid               ningssed samt att speciellt reglera indrivningen
14808:        under beredningen av lagstiftningen om           av fordran hos konsumenter. Man har dessutom
14809:        indrivning av fordran samt                       för avsikt att avstå från protesteringen av trattor
14810:            är avsikten att i lagstiftningen om in-      hos myndigheter samt att förbjuda användning-
14811:        drivning av fordran som har varit under          en av tratta för att driva in en fordran hos en
14812:        beredning och som eventuellt kommer att          konsument. Det är också nödvändigt att i lagen
14813:        avlåtas att ingripa i prob1ematiken som          klarlägga frågor som har samband med indriv-
14814:        gäller indrivning av löne- och pensions-         ningen av offentligrättsliga fordringar.
14815:        inkomster samt det skyddade beloppets               Regeringens proposition med förslag tili lag
14816:        tillräcklighet, och om så är faliet, på vilket   om indrivning av fordran torde kunna a vlåtas till
14817:        sätt?                                            riksdagen redan i oktober.
14818:                                                            Problematiken som berör indrivningen av
14819:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           löne- och pensionsinkomster samt det skyddade
14820: anfåra följande:                                        beloppets tillräcklighet har däremot samband
14821:                                                         med den tvångsindrivning som utövas av statliga
14822:     Vid justitieministeriet bereds såväl en 1ag om      myndigheter, dvs. utsökning. I samband med to-
14823: indrivning av fordran som en totalrevidering av         talrevideringen av utsökningslagstiftningen är
14824: utsökningslagstiftningen. Avsikten är att lagen         avsikten att också revidera stadgandena om ut-
14825: om indrivning av fordran skali gälla annan in-          mätning av lön och pension.
14826: drivning än sådan som sker i utsökningsväg. La-            Den nuvarande nivån på det skyddade belop-
14827: gen om indrivning av fordran avses bli tillämplig       pet baserar sig på att när förvärvspension samt
14828: när fordran drivs in av borgenären själv eller av       vissa andra utkomstförmåner blev utmätnings-
14829: någon annan, t.ex. en indrivningsbyrå, på upp-          bara enligt stadgandena om lön i början av 1990
14830: drag av borgenären.                                     ansåg riksdagen att det skyddade beloppet skulle
14831:     De centrala missförhålianden som man har            knytas tili det sammanlagda beloppet av folkpen-
14832: fåst uppmärksamhet vid under beredningen av             sionen och frontmannatillägget. En nivåförhöj-
14833: en 1ag om indrivning av fordran har samband             ning av det skyddade beloppet gjordes genom en
14834: med rättsskyddet för den som blir föremå1 för           ändring av förordningen som trädde i kraft i
14835: indrivning. I praktiken har missförhålianden            början av 1994. Nivåförhöjningen var liten för
14836:  uppstått bl.a. av att gäldenären i påtrycknings-       gäldenärens egen del (från 89 mark tili 92 mark
14837:  syfte har getts felaktiga elier vilseledande uppgif-   om dagen) men litet mer kännbar för make eller
14838:  ter om följderna av en betalningsförsummelse.          barn som försörjs av gäldenären (från 25 mark tili
14839:  Det har också hänt att indrivningen har fortsatts      33 mark om dagen).
14840:  trots att fordran är tvistig och oklar eller t.o.m.       En betydande förhöjning av det skyddade be-
14841:  klart ogrundad. Gäldenären har också kunnat            loppet är förknippat med många problem bl.a.
14842:  förorsakas onödiga eller oskäliga kostnader eller      det att avkastningen även för svaga borgenärs-
14843:  onödigt men. Också den offentliga protestering-        grupper såsom barn och ersättningsberättigade
14844:  en av trattor är förknippad med missförhållan-         minskar. En betydande förhöjning av det skyd-
14845: 4                                         KK 642/1996 vp
14846: 
14847: dade beloppet försvårar också möjligheterna för     undersökning om utsökningsåtgärdernas inver-
14848: medborgare med små inkomster att få Iän och         kan på behovet av utkomststöd. Om resultaten av
14849: försämrar betalningmoralen.                         nämnda undersökning utvisar att gäldenärerna i
14850:    Sam resultat av ett samarbete mellan Helsing-    stor utsträckning blir tvungna att ty sig tili fortgå-
14851: fors universitet och Rättspolitiska forskningsin-   ende utkomststöd på grund av utsökning, måste
14852: stitutet kommer inom kort att fårdigställas en      nivån på det skyddade beloppet omvärderas.
14853: 
14854:      Helsingforsden 10 oktober 1996
14855: 
14856:                                                                     Justitieminister Kari Häkämies
14857:                                               KK 643/1996 vp
14858: 
14859: Kirjallinen kysymys 643
14860: 
14861: 
14862: 
14863: 
14864:                                      Esa Lahtela/sd ym.: Konkurssin kokeneiden yrittäjien auttamiseksi
14865:                                          tarvittavista toimenpiteistä
14866: 
14867: 
14868:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
14869: 
14870:    Viiden viime vuoden aikana 30 000-40 000              denmenettämisen takia yhteiskunnassa on todel-
14871: yritystä maassamme ajautui tai ajettiin konkurs-         la suuri määrä pätevää ja ammattitaitoista yrittä-
14872: siin. Tästä on seurannut, että nämä yrittäjät ja         jäainesta,jolta ulkoisten syidenjohdosta on viety
14873: näiden yritysten hallitusten jäsenet lähes poik-         pitkäksikin aikaa mahdollisuudet käyttää taito-
14874: keuksetta ovat menettäneet luottokelpoisuuten-           jaan yhteiskunnan hyväksi. Nykyinen tilanne on
14875: sa. Käytännössä tämä merkitsee pahimmillaan              koko yhteiskunnan kannalta mitä suurinta taito-
14876: sitä, ettei heille pankissa edes avata tiliä, Iuotosta   tiedon joutokäyntiä ja tuhlausta.
14877: puhumattakaan. Yrityksen perustamisen osalta                Valtiovallan toimin tulisi perustaa "Takaisin
14878: heillä on seinä pystyssä ainakin 10 vuotta.              yhteiskuntaan" -projekti, jonka tehtävänä olisi
14879:    Yhtenä merkittävänä syynä kohtuullisen hy-            poistaa ne esteet ja kynnykset, jotka ovat estä-
14880: vienkin yritysten konkursseihin oli pankkien             mässä rehellisten konkurssiinjoutuneiden yrittä-
14881: harjoittama politiikka. Monet pankit käyttivät           jien paluuta takaisin yrittäjiksi heidän niin halu-
14882: häikäilemättömästi hyväksi yrityksen suhdan-             tessaan.
14883: teistajohtuvaa tilapäistä vakuusalenemaa tai ve-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14884: tivät yritykset nurin helpon pankkituen saami-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
14885: seksi.                                                   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
14886:     Talouden syöksyn vuoksi ja yritysten kaatues-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14887: sa työttömyys kasvoi räjähdysmäisesti ja myös
14888: jäi korkealle tasolle, mistä on seurannut, että                     Onko Hallitus tietoinen niistä ulkoisis-
14889: nämä henkilöt eivät ole sijoittuneet muuhunkaan                  ta esteistä, jotka sulkevat konkurssiin
14890: työelämään.                                                      ajautuneet yrittäjät käytännössä yhteis-
14891:     Hallituksen yhtenä keinona työttömyyden                      kunnan ulkopuolelle, ja
14892: voittamiseksi on uusyritystoiminnan elvyttämi-                      onko Hallitus aikonut perustaa tilan-
14893: nen. Tätä tarkoitusta varten maassamme on laa-                   teen korjaamiseksi esim. "Takaisin yh-
14894: joja koulutuksellisia toimia, joilla kannustetaan                teiskuntaan" -projektin, jotta tämä nyt
14895: ja annetaan ensitietoja yrittäjäksi ryhtymiselle.                käyttämätön voimavara olisi jälleen
14896:     Kuitenkin samanaikaisesti luottokelpoisuu-                   mahdollista saada käyttöön?
14897: 
14898:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1996
14899: 
14900:           Esa Lahtela /sd                   Janne Viitamies /sd                Risto Kuisma /sd
14901:           Marjatta Vehkaoja /sd             Heikki Rinne /sd                   Leena Luhtanen /sd
14902:           Matti Saarinen /sd                Osmo Kurola /kok                   Matti Ryhänen /kesk
14903:           Vuokko Rehn /kesk                 Reijo Lindroos /sd                 Raimo Holopainen /sd
14904:           Erkki J. Partanen /sd             Mauri Salo /kesk                   Marjaana Koskinen /sd
14905:           Virpa Puisto /sd                  Pauli Saapunki /kesk               Johannes Koskinen /sd
14906:           Reino Ojala /sd                   Aulis Ranta-Muotio /kesk           Jukka Vihriälä /kesk
14907:           Kyösti Karjula /kesk              Riitta Korhonen /kok               Pekka Kuosmanen /kok
14908:           Juha Karpio /kok                  Maija Rask /sd                     Olavi Ala-Nissilä /kesk
14909:           Pentti Tiusanen /vas              Sulo Aittoniemi /kesk              Juhani Alaranta /kesk
14910:           Ossi Korteniemi /kesk             Raimo Mähönen /sd                  Martti Korhonen /vas
14911:           Arja Ojala /sd                    Eero Lämsä /kesk                   Kari Myllyniemi /kesk
14912: 260017
14913: 2                                 KK 643/1996 vp
14914: 
14915:     Reijo Kallio /sd            Ulla Juurola /sd                Kalevi Olin /sd
14916:     Marja-Leena Viljamaa /sd    Klaus Heliberg /sd              Mikko Kuoppa /va-r
14917:     Kari Uotila /vas            Eila Rimmi /vas                 Tarja Kautto /sd
14918:     Jukka Gustafsson /sd        Jukka Roos /sd                  Jouko Skinnari /sd
14919:     Tauno Pehkonen /skl         Markku Vuorensola /kesk         Hannu Takkula /kesk
14920:     Paula Kokkonen /kok         Mikko Immonen /vas              Satu Hassi /vihr
14921:     Raimo Vistbacka /ps         Toimi Kankaanniemi /skl         Matti Väistö /kesk
14922:     Kari Kantalainen /kok       Outi Siimes /kok                Aino Suhola /kesk
14923:     Maija-Liisa Lindqvist /kesk Johannes Leppänen /kesk         Matti Vanhanen /kesk
14924:     Ulla Anttila /vihr          Tuija Maaret Pykäläinen /vihr   Tuija Brax /vihr
14925:                                 Jorma Kukkonen /sd
14926:                                              KK 643/1996 vp                                                3
14927: 
14928: 
14929: 
14930: 
14931:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
14932: 
14933:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             2. uusyrittäjyyden edistäminen,
14934: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,              3. työpaikkojen luominen,
14935: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen            4. yleisen henkisen ilmapiirin parantaminen ja
14936: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-         tulevaisuuden uskon luominen.
14937: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen               Hanke toteutetaan kahdessa vaiheessa siten,
14938: n:o 643:                                                että ensin tehdään esiselvitysprojekti ja sen jäl-
14939:                                                         keen varsinainen toteuttamisprojekti. Esiselvi-
14940:           Onko Hallitus tietoinen niistä ulkoisis-      tysprojekti toteutetaan Kuopion ja Mikkelin lää-
14941:        ta esteistä, jotka sulkevat konkurssiin          nin sekä Kainuun alueilla. Mahdollinen jatko-
14942:        ajautuneet yrittäjät käytännössä yhteis-         projekti on tarkoitus tehdä vaiheittain koko Suo-
14943:        kunnan ulkopuolelle, ja                          messa. Esiselvitysprojektin tehtävänä on kartoit-
14944:           onko Hallitus aikonut perustaa tilan-         taa ko. kohdealueelta konkurssin kokeneet yrit-
14945:        teen korjaamiseksi esim. "Takaisin yh-           täjät, joilla olisi vielä halua ja kykyä toimia yrit-
14946:        teiskuntaan" -projektin, jotta tämä nyt          täjinä, mikäli siihen luodaan mahdollisuudet.
14947:        käyttämätön voimavara olisi jälleen              Etusijalla on tuotannollinen yritystoiminta. Yri-
14948:        mahdollista saada käyttöön?                      tystoiminnan halukkuuden lisäksi selvitetään
14949:                                                         edellä mainittujen henkilöiden kiinnostus osallis-
14950:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            tua yleensä yritystoiminnan kehittämistyöhön
14951: vasti seuraavaa:                                        eri organisaatioiden kanssa yhteistyössä.
14952:                                                            Tässä kehittämishankkeessa kartoitetaan
14953:     Suomessa on viimeisten viiden vuoden aikana         myös suurimmat esteet, jotka estävät konkurssin
14954: haettu konkurssiin yli 31 000 yritystä ja näistä        kokeneiden yrittäjien osallistumisen yritystoi-
14955: yrityksistä on työttömiksi jäänyt lähes 188 000         mintaan ja työelämään.
14956: henkilöä. Tästä määrästä noin 31 000 henkilöä              Projektissa valmistellaan alustava ehdotus
14957: on yrittäjiä.                                           konkurssin kokeneiden yrittäjien kehittämisoh-
14958:     Uuden yritystoiminnan ja uusien työpaikko-          jelmaksi, joka toteutettaisiin maassamme jatku-
14959: jen synnyttämiseksi on perusteltua, että tämän          vana prosessina vastuuviranomaisten toimesta.
14960: yrittäjäryhmän kokemus ja ammattitaito saatai-          Esiselvitysprojektin on määrä valmistua vuoden
14961: siinjälleen käyttöön. Tämänjohdosta kauppa- ja          1997 alussa.
14962: teollisuusministeriö on kuluvana vuonna käyn-              Kauppa- ja teollisuusministeriölle on tehty
14963: nistänyt Työkuntoprojekti 1996-97 -nimellä              myös muita aloitteita konkurssin kokeneiden
14964: kulkevan hankkeen konkurssin kokeneiden työ-            yrittäjien toimintaedellytysten parantamiseksi.
14965: kunnon ja yhteiskunnallisen aseman palauttami-          Kauppa- ja teollisuusministeriö tulee arvioimaan
14966: seksi.                                                  näiden hankkeiden käynnistäruisedellytyksiä
14967:     Kehittämishankkeen tavoitteena on                   edellä kuvatusta hankkeesta saatavien alustavien
14968:     1. lisätä rehellisen konkurssin kokeneiden yrit-    kokemusten perusteella.
14969:  täjien mahdollisuuksia palata uudelleen yhteis-
14970:  kunnan rakentamistyöhön,
14971: 
14972:      Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1996
14973: 
14974:                                                        Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
14975: 4                                              KK 643/1996 vp
14976: 
14977: 
14978: 
14979: 
14980:                                             Tili Riksdagens Talman
14981: 
14982:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-              4. förbättra det andliga klimatet i allmänhet
14983: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-             och att skapa framtidstro.
14984: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-              Projektet skall genomföras i två faser så att
14985: man Esa Lahtela m.fl. undertecknade spörsmål               först genomförs ett förundersökningsprojekt och
14986: nr 643:                                                    därefter det egentliga projektet. Förundersök-
14987:                                                            ningen görs i Kuopio län, S:t Michels län och i
14988:               Är Regeringen medveten om de yttre           Kajanaland. En eventuell fortsättning på projek-
14989:           hinder som gör att konkursdrabbade fö-           tet kommer att genomföras i faser i hela landet.
14990:           retagare i praktiken utesluts ur samhället       F örundersökningsprojektets syfte är att i respek-
14991:           och                                              tive region kartlägga sådana konkursdrabbade
14992:               har Regeringen ämnat starta t.ex. ett        företagare som ännu har vilja och förmåga att
14993:           tillbaka till samhället-projekt för att änd-     fungera som företagare, om möjligheter därtill
14994:           ra på situationen och för att denna resurs       skapas. Produktiv företagsverksamhet ges före-
14995:           som för tillfållet inte utnyttjas åter skulle    träde. Utöver personernas intresse för företag-
14996:           kunna tas i bruk?                                samhet kartläggs även deras vilja att delta i ut-
14997:                                                            vecklande av företagsverksamheten på det all-
14998:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt              männa planet i samarbete med olika organisatio-
14999: anföra följande:                                           ner.
15000:                                                               Vid utvecklingsprojektet kartläggs också de
15001:    Under de senaste fem åren har över 31 000               största hindren för konkursdrabbade erfarna fö-
15002: finländska företag begärts i konkurs och antalet           retagares deltagande i företagsverksamheten och
15003: personer som blivit arbetslösa till följd av kon-          arbetslivet.
15004: kurserna uppgår till nästan 188 000. Ca 31 OOOav              1samband med projektet utarbetas ett prelimi-
15005: dem är företagare.                                         närt förslag till ett utvecklingsprogram för kon-
15006:    I syfte att skapa ny företagsamhet och nya              kursdrabbade företagare avsett att genomföras i
15007: arbetsplatser är det motiverat att den erfarenhet          hela landet genom de ansvariga myndigheternas
15008: och yrkeskunskap som denna grupp skaffat sig               försorg i form av en kontinuerlig process. F örun-
15009: åter skall utnyttjas. Av denna anledning harhan-           dersökningsprojektet skall vara avslutat i början
15010: dels- och industriministeriet i år startat ett pro-        av 1997.
15011: jekt under namnet Työkunto 1996-97 som syf-                   Handels- och industriministeriet har fått mot-
15012: tar till att återställa de konkursdrabbades arbets-        ta också andra intiativ som syftar till förbättran-
15013: förmåga och position i samhället.                          de av förutsättningarna för konkursdrabbade
15014:    Målet för utvecklingsprojektet är att                   företagares verksamhet. Handels- och industri-
15015:    1. öka möjligheterna för dem som gjort ärlig            ministeriet kommer att bedöma förutsättningar-
15016: konkurs att åter kunna delta i uppbyggnaden av             na för genomförandet av dessa förslag på basis av
15017: samhället,                                                 de erfarenheter som kommer att fås av det pro-
15018:    2. främja nyföretagsamhet,                              jekt som beskrivs ovan.
15019:    3. skapa arbetsplatser,
15020: 
15021:      Helsingforsden 11 oktober 1996
15022: 
15023:                                                           Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
15024:                                          KK 644/1996 vp
15025: 
15026: Kirjallinen kysymys 644
15027: 
15028: 
15029: 
15030: 
15031:                                  Pentti Tiusanen /vas: Telakka Oy:tä koskevasta Arsenalin, SKOP:n
15032:                                     ja Valtiontakuukeskuksen toiminnasta
15033: 
15034: 
15035:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
15036: 
15037:    Arsenal, SKOP ja Valtiontakuukeskus ovat        markan tilauksen, joka meni saksalaiselle tela-
15038: Suomen valtion omistuksessa. Maamme hallitus       kalle.
15039: on asettanut toimintansa päämääräksi työttö-          Tilanne on estänyt Kotkan Telakkaa saamas-
15040: myyden puolittamisen. Luonnollisesti tämä mer-     ta käyttöönsä Merivoimien Meritan tilillä olevaa
15041: kitsee uusien työpaikkojen luomista ja olemassa    10 miljoonan markan talletusta, joka on tarkoi-
15042: olevien työpaikkojen säilyttämistä.                tettu maksuna miinalaiva Pohjanmaalla jo suori-
15043:    Kotkan Telakka Oy:n haki verottaja konkurs-     tetusta työstä.
15044: siin. Syynä olivat 1,7 miljoonan markan verosaa-      Arsenalin, SKOP:n ja Valtiontakuukeskuk-
15045: miset. Telakalla oli tuolloin 200 työntekijää.     sen asenne ja menettely ovat jatkuvasti uhanneet
15046: Tämä johti saneerausmenettelyn aloittamiseen       Kotkan Telakka Oy:n työpaikkojen säilymistä.
15047: 26.2.1996. Telakan velkojia ovat Arsenal, SKOP     Kaikesta huolimatta Kotkan Telakka Oy on pys-
15048: ja Valtiontakuukeskus. Kaikki velkojat ovat hy-    tynytjatkamaan ja laajentamaan toimintaansa ja
15049: väksyneet Kotkan Telakan saneerausmenette-         toteuttanut aikataulun mukaisesti mm. miinalai-
15050: lyn.                                               va Pohjanmaan peruskorjausohjelmaa.
15051:    Saneerausmenettelyn aikana Kotkan Telakka          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
15052: Oy sai korjattavakseen mm. miinalaiva Pohjan-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15053: maan. Telakalla on 160 työpaikkaa, ja sen ker-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15054: rannaistyöllisyysvaikutukset Kotkassa ja sen       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15055: ympäristössä ovat merkittävät.
15056:     Lähes seitsemän kuukauden aikana ei ole kui-             Onko Hallitus tietoinen Arsenalin,
15057: tenkaan onnistuttu sopimaan velkojien kesken              SKOP:nja Valtiontakuukeskuksen Kot-
15058: saneerausohjelmasta. Arsenal, SKOP ja Valtion-            kan Telakka Oy:tä koskevasta toimin-
15059: takuukeskus ovat ilmoittaneet, ettei niitä kiin-          nasta, joka jäykkyydessään ja yhteistyö-
15060: nosta työpaikkojen säilyminen. Tilanne onkin              haluttomuudessaan on uhannut satojen
15061: johtanut varsin merkilliseen asetelmaan.                  työpaikkojen säilymistä, ja
15062:     Kotkan Telakalla on tilauksia runsaat 150                mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta tämä
15063: miljoonaa markkaa, mm. miinalaiva Pohjan-                 työllisyyttä ja yrityssaneerausta vaikeut-
15064: maan peruskorjaus. Velkojien asenteen vuoksi              tava menettely ei jatkuisi?
15065: telakka menetti mm. Neste Oy:n 56 miljoonan
15066: 
15067:      Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1996
15068: 
15069:                                        Pentti Tiusanen /vas
15070: 
15071: 
15072: 
15073: 
15074: 260017
15075: 2                                           KK 644/1996 vp
15076: 
15077: 
15078: 
15079: 
15080:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
15081: 
15082:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Yrityksen saneerauksesta annetun lain 1 §:n
15083: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         mukaan taloudellisissa vaikeuksissa olevan ve-
15084: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       lallisen jatkamiskelpoisen yritystoiminnan ter-
15085: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu-      vehdyttämiseksi taikka sen edellytysten turvaa-
15086: sasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        miseksi voidaan ryhtyä tämän lain mukaiseen
15087: 644:                                                  saneerausmenettelyyn. Toisin sanoen vainjatka-
15088:                                                       miskelpoisen yrityksen saneeraus voi onnistua.
15089:             Onko Hallitus tietoinen Arsenalin,            Edustaja Tiusasen esittämä väite siitä, ettei
15090:          SKOP:n ja Valtiontakuukeskuksen Kot-         Arsenalia, SKOP:ia tai Valtiontakuukeskusta
15091:          kan Telakka Oy:tä koskevasta toimin-         kiinnosta telakan työpaikkojen säilyttäminen, ei
15092:          nasta, joka jäykkyydessään ja yhteistyö-     pidä paikkaansa. Kuitenkin vain kannattava yri-
15093:          haluttomuudessaan on uhannut satojen         tystoiminta voi taata työpaikkojen säilymisen.
15094:          työpaikkojen säilymistä, ja                  Yksittäisiä velkojia ei voi panna vastuuseen työl-
15095:             mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta tämä     lisyyskysymyksistä silloin, jos se merkittävästi
15096:          työllisyyttä ja yrityssaneerausta vaikeut-   lisää velkojan riskiä saada koskaan suoritusta
15097:          tava menettely ei jatkuisi?                  saatavalleen.
15098:                                                           Kysymyksen tarkoittaman yrityksen kohdalla
15099:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          erimielisyyttä yrityksen ja sen velkojien kesken
15100: vasti seuraavaa:                                      on syntynyt niiden perusteiden realistisuudesta,
15101:                                                       joiden varaan yhtiön toiminnan saattaminen kes-
15102:    Kotkan Telakka Oy:n toiminta on ollut ras-         tävästi kannattavalle pohjalle perustuu. Osoituk-
15103: kaasti tappiollista vuodesta 1993 lähtien. Talou-     sena velkojien halusta löytää toimiva ratkaisu
15104: dellisten vaikeuksien seurauksena yhtiö päätyi        yhtiön ongelmiin ovat olleet useat toiminnanjat-
15105: hakemaan itse yhdessä eräiden velkojien kanssa        kuvuuden turvaamiseen liittyvät rahoitusjärjes-
15106: yrityssaneerausmenettelyä, joka aloitettiin 26.2.     telyt ratkaisumalleja suunniteltaessa.
15107: 1996, kuten edustaja Tiusanen kirjallisessa kysy-
15108: myksessään toteaa.
15109: 
15110:        Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1996
15111: 
15112:                                                                                 Ministeri Arja Alho
15113:                                             KK 644/1996 vp                                                3
15114: 
15115: 
15116: 
15117: 
15118:                                         Tili Riksdagens Talman
15119: 
15120:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Enligt 1 §lagen om företagssanering kan i syfte
15121: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande           att sanera en livsduglig verksamhet som bedrivs
15122: med1em av statsrådet översänt följande av riks-       av en gäldenär med ekonomiska svårigheter eller
15123: dagsman Pentti Tiusanen undertecknade spörs-          för att trygga förutsättningarna för verksamhe-
15124: mål nr 644:                                           ten saneringsförfarande enligt denna lag inledas.
15125:                                                       Med andra ord kan endast saneringen av ett
15126:           Är Regeringen medveten om att Arse-         livsdugligt företag lyckas.
15127:        nals, SCAB:s och Statsgaranticentralens           Riksdagsman Tiusanens påstående att Arse-
15128:        osmidiga verksamhet och brist på samar-        nal, SCAB eller Statsgaranticentralen inte skulle
15129:        betsvilja i fallet Kotkan Telakka Oy har       vara intresserade av att bevara arbetsplatserna
15130:        hotat bevarandet av hundratals arbets-         på varvet håller inte streck. Det är dock endast en
15131:        platser, och                                   lönsam foretagsverksamhet som kan garantera
15132:           vad ämnar Regeringen göra för att det-      bevarandet av arbetsplatserna. Enskilda borge-
15133:        ta förfarande, som försvårar sysselsätt-       närer kan inte ställas tili svars för sysselsättnings-
15134:        ningen och företagssaneringen, inte skall      frågorna, om detta på ett avsevärt sätt ökar ris-
15135:        fortsätta?                                     ken för att borgenären aldrig får sin fordran
15136:                                                       betald.
15137:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            När det gäller det företag som avses i spörsmå-
15138: anföra följande:                                      let har meningsskiljaktigheten mellan företaget
15139:                                                       och dess borgenärer haft sin upprinnelse i frågan
15140:    Kotkan Telakka Oy:s verksamhet har varit           om vilka grunder som kan anses vara realistiska
15141: starkt förlustbringande allt sedan 1993. Till följd   när det gäller att få verksamheten bestående på
15142: av de ekonomiska svårigheterna beslöt bolaget         en lönsam bas. Bevis på borgenärernas lust att
15143: att självt tillsammans med några borgenärer an-       finna en fungerande lösning på bolagets problem
15144: söka om företagssaneringsförfarande, som inled-       är de många finansieringsarrangemang som gäl-
15145: des 26.2.1996, såsom riksdagsman Tiusanen kon-        ler tryggandet av verksamhetens kontinuitet som
15146: staterar i sitt skriftliga spörsmål.                  lagts fram vid planeringen av lösningsmodeller.
15147: 
15148:      Helsingforsden 16 oktober 1996
15149:                                                                                    Minister Arja Alho
15150:                                            KK 645/1996 vp
15151: 
15152: Kirjallinen kysymys 645
15153: 
15154: 
15155: 
15156: 
15157:                                   Kari Rajamäki /sd: Opintotuen ja yleisen perhe-eläkkeen yhteen-
15158:                                       sovittamisesta
15159: 
15160: 
15161:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
15162: 
15163:    Kansaneläkelaitoksen maksaman ns. yleisen         sosta maksettavaa vähimmäistoimeentuloturvaa
15164: perhe-eläkkeen tarkoitus on turvata Suomessa         ja opintotukea ei voi yhdistää. Opiskelun ja työn-
15165: asuneen henkilön kuoleman jälkeen vähimmäis-         teon on Lipposen hallitusohjelman mukaan olta-
15166: toimeentulo Suomessa asuvalle Ieskelle ja lapsille   va aina kannattavampaa kuinjoutenolon. Opis-
15167: lesken- ja lapseneläkkeellä. Yleisen perhe-eläk-     kelemaan ryhtyvälle pienituloiselle Ieskelle Ies-
15168: keen Ieskeneläke muodostuu pohjaosasta ja lisä-      keneläkkeen ja opintotuen yhdistämisen mah-
15169: osasta. Pohjaosa on 446 markkaa kuussa ja lisä-      dollisuus olisi kannustava kädenojennus.
15170: osa 1 978-2 086 markkaa kuussa kuntaryhmäs-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
15171: tä riippuen. Lisäosan määrään vaikuttavat les-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15172: ken muut tulot. Lesken lisäosaa eivät pienennä       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15173: mm. lapsilisä, toimeentulotuki, asumistuki, vam-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15174: maistuki, haittaraha, kotihoidon tuki eikä työ-
15175: eläkkeen lapsikorotus. Opintotuki sen sijaan kat-              Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
15176: sotaan tuloksi, joka pienentää Ieskeneläkettä.              yleisen perhe-eläkkeen ja opintorahan
15177: Toisaalta opintotuen saamiseen eivät vaikuta                yhteensovittamiseksi?
15178:  (elävän) puolison tulot, mutta kuolleesta puoli-
15179: 
15180:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1996
15181: 
15182:                                           Kari Rajamäki /sd
15183: 
15184: 
15185: 
15186: 
15187:  260017
15188: 2                                         KK 645/1996 vp
15189: 
15190: 
15191: 
15192: 
15193:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
15194: 
15195:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      opintoraha ja sen suuruus määräytyy opintoja
15196: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       edeltäneen ansiotason mukaan. Aikuisopintora-
15197: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     hajärjestelmä on ensisijaisesti tarkoitettu työelä-
15198: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kari Raja-     mässä oleville tai niille, joiden työttömyysturva
15199: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       tai muu ensisijainen toimeentuloturva lakkaa
15200: 645:                                                opintojen vuoksi. Samoja periaatteita noudate-
15201:                                                     taan myös muissa omaehtoisen koulutuksenai-
15202:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä       kaisissa aikuiskoulutusetuuksissa, kuten ammat-
15203:        yleisen perhe-eläkkeen ja opintorahan        tikoulutusrahassa ja erorahan aikuiskoulutus-
15204:        yhteensovittamiseksi?                        lisässä. Kun perhe-eläke on tarveharkintaisena
15205:                                                     etuutena tarkoitettu turvaamaan lesken toimeen-
15206:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tuloa, on luonnollista, että aikuiskoulutusraha
15207: vasti seuraavaa:                                    pienentää sen määrää.
15208:                                                        Opintotukea myönnettäessä perhe-eläke ote-
15209:     Kansaneläkelaitoksen maksaman perhe-eläk-       taan tulona huomioon silloin, kun kyse on veron-
15210: keen ja opintotuen yhteensovitus on erilainen       alaisista perhe-eläkkeen osista. Tällaisia ovat
15211: siitä riippuen, maksetaanko eläkkeensaajalle        lapseneläkkeet ja 1.7.1990 tai sen jälkeen kuol-
15212: opintorahaa vai aikuisopintorahaaja onko eläke      leen edunjättäjänjälkeen maksettava leskeneläk-
15213: myönnetty ennen vai jälkeen 1. 7.1990 kuolleen      keen pohjaosa, lisäosa tai kertasuoritus. Opinto-
15214: edunjättäjän jälkeen.                               rahan ja asumislisän suuruuteen eivät lapsenelä-
15215:     Opintoraha ei vaikuta perhe-eläkkeen mää-       ke, leskeneläkkeen pohjaosa, lisäosa ja kertasuo-
15216: rään. Sen sijaan aikuisopintoraha vaikuttaa per-    ritus vaikuta. Sen sijaan aikuisopintoraha voi-
15217: he-eläkkeen määrään leskeneläkkeen lisäosan ja      daan evätä, kun hakijan opiskelunaikaiset veron-
15218: leskelle maksettavan asumistuen osalta. Lisä-       alaiset tulot ylittävät 2 000 markkaa kuukaudes-
15219: osassa aikuisopintorahasta otetaan tulona huo-      sa. Tällöin näihin veronalaisiin tuloihin luetaan
15220: mioon 60 prosenttia, jos edunjättäjä on kuollut     myös leskeneläkkeen pohjaosa ja lisäosa.
15221: 1. 7.1990 tai sen jälkeen. Asumistuessa ja ennen       Kysymyksessä on tuotu esiin ongelmana se,
15222: 1. 7.1990 kuolleen edunjättäjän jälkeen maksetta-   ettei leskeneläkettä ja opintotukea voida yhdis-
15223: vassa leskeneläkkeessä aikuisopintoraha otetaan     tää. Tämä perustuu siihen tosiasiaan, että lesken-
15224: kokonaisuudessaan tulona huomioon.                  eläkkeen lisäosaa saava on yleensä niin vähätu-
15225:     Sitä, että aikuisopintoraha vaikuttaa perhe-    loinen, ettei hänelle synny oikeutta saada kor-
15226: eläkkeeseen, voidaan perustella sillä, että ai-     vausta aikuisopintorahajärjestelmän mukaisesta
15227: kuisopintoraha on luonteeltaan ansionmenetys-       ansionmenetyksestä. Leski voi tällaisissa tapauk-
15228: korvausta. Sen avulla korvataan sitä tulojen me-    sissa hakea opintorahaa, koska tavallisen opin-
15229: netystä, joka seuraa opintojen aloittamisesta.      totuen myöntämisehdot ovat aikuisopintorahaa
15230: Aikuisopintoraha on tasoltaan parempi kuin          väljemmät.
15231: 
15232:      Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1996
15233: 
15234:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
15235:                                               KK 645/1996 vp                                                3
15236: 
15237: 
15238: 
15239: 
15240:                                           Tili Riksdagens Talman
15241: 
15242:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           är i första hand avsett för dem som förvärvsarbe-
15243: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-             tar och för dem vilkas utkomstskydd för arbets-
15244: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-           lösa eller något annat primärt utkomstskydd
15245: man Kari Rajamäki undertecknade spörsmål nr                upphör på grund av studierna. Samma principer
15246: 645:                                                       iakttas även när det gäller andra vuxenutbild-
15247:                                                            ningsförmåner under tiden för frivillig utbild-
15248:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-            ning, exempelvis studiepenningen för yrkesut-
15249:         ta i syfte att samordna den allmänna fa-           bildning och vuxenutbildningstillägget i av-
15250:         miljepensionen och studiepenningen?                gångsbidraget. Eftersom familjepensionen är en
15251:                                                            behovsprövad förmån som är avsedd att trygga
15252:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt              den efterlevandes utkomst, minskar vuxenutbild-
15253: anföra följande:                                           ningspenningen naturligtvis dess belopp.
15254:                                                               Vid beviljandet av utbildningsstöd beaktas fa-
15255:    Samordningen av den av folkpensionsanstal-              miljepensionen som inkomst när det är fråga om
15256: ten betalda familjepensionen och studiepenning-            de skattepliktiga delarna av familjepensionen.
15257: en varierar beroende på om pensionstagaren får             Sådana delar är barnpensionerna och efterlevan-
15258: studiepenning eller vuxenstudiepenning samt om             depensionens basdel eller tilläggsdel eller en-
15259: pensionen beviljats efter en förmånslåtare som             gångsutbetalningen av pensionen efter en för-
15260: avlidit före eller efter 1.7.1990.                         månslåtare som avlidit 1.7.1990 eller senare. På
15261:    Studiepenningen inverkar inte på familjepen-            studiepenningens och bostadsbidragets storlek
15262: sionens belopp. Däremot inverkar vuxenstudie-              inverkar inte barnpensioner, efterlevandepensio-
15263: penningen på familjepensionsbeloppet när det               nens basdel eller tilläggsdel och inte heller en
15264: gäller efterlevandepensionens tilläggsdel och det          engångsutbetalning av pensionen. Däremot kan
15265: bostadsbidrag som betalas änkan. 1 tilläggsdelen           vuxenstudiepenning förvägras om sökandens
15266:  beaktas 60% av vuxenstudiepenningen som in-               skattepliktiga inkomster under studietiden
15267: komst om förmånslåtaren har avlidit 1.7.1990               överstiger 2 000 mk i månaden. 1dessa skatteplik-
15268: eller senare. 1 bostadsbidraget och den efterle-           tiga inkomster inkluderas då även efterlevande-
15269: vandepension som betalas efter en förmånslåtare            pensionens basdel och tilläggsdel.
15270:  som avlidit före 1.7.1990 beaktas vuxenstudie-               1 spörsmålet har det anförts som ett problem
15271:  penningen i sin helhet som inkomst.                       att efterlevandepension och studiestöd inte kan
15272:     Vuxenstudiepenningens inverkan på familje-             kombineras. Detta beror på att den som får efter-
15273:  pensionen kan motiveras med att vuxenstudie-              Ievandepensionens tilläggsdel i allmänhet har så
15274:  penningen har karaktären a v ersättning för förlo-        små inkomster att rätt tili ersättning för inkomst-
15275:  rad inkomst. Med den ersätts den förlust av in-           bortfall enligt vuxenstudiepenningssystemet inte
15276:  komst som inledandet av studierna medför. Vux-            uppstår. Den efterlevande kan i sådana fall ansö-
15277:  enstudiepenningens nivå är högre än studiepen-            ka om studiepenning, eftersom villkoren för be-
15278:  ningens och dess storlek fastställs enligt förtjänst-     viljande av ordinärt studiestöd inte är lika
15279:  nivån före studierna. Vuxenstudiestödssystemet            stränga som villkoren för vuxenstudiepenningen.
15280: 
15281:        Helsingforsden 16 oktober 1996
15282: 
15283:                                                          Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
15284:                                             KK 646/1996 vp
15285: 
15286: Kirjallinen kysymys 646
15287: 
15288: 
15289: 
15290: 
15291:                                    Eero Lämsä /kesk ym.: Pienyrittäjien lomajärjestelmän kehittämi-
15292:                                       sestä
15293: 
15294: 
15295:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
15296: 
15297:    Hallituksen vuoden 1996 talousarvioesityk-            Edellä esitetyistä syistä valiokunta näki pa-
15298: seen sisältyi pienyrittäjän vuosilomarahasta an-      rempana lain kumoamisen asemesta jatkaa sen
15299: netun lain kumoaminen. Sosiaali- ja terveysva-        soveltamatta jättämistä vielä kahdella vuodella,
15300: liokunta ei kuitenkaan pitänyt tarkoituksenmu-        jona aikana vuosilomarahajärjestelmän kehittä-
15301: kaisena, että vuosilomarahasta kokonaisuudes-         minen voidaan selvittää.
15302: saan luovuttaisiin. Valiokunta ehdotti, että halli-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
15303: tuksen ehdotus lain kumoamisesta hylättäisiin.        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
15304: Valiokunnan ehdotus tuli päätökseksi täysistun-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15305: non kolmannessa käsittelyssä.                         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15306:    Valiokunta edellytti mietinnössään, että jär-
15307: jestelmää tulee selvittää yhteistyössä yrittäjäjär-             Näkeekö Hallitus tarpeellisena pien-
15308: jestöjen kanssa. Tavoitteena tulee olla käyttökel-           yrittäjien vuosilomajärjestelmän kehittä-
15309: poinen, yrittäjälle kohtuullisen loman takaava               misen, ja
15310: järjestelmä. Samassa yhteydessä tulee selvittää                 onko Hallitus aloittanut tai aikooko
15311:  myös pienyrittäjien vuosilomarahan rahoituksen              aloittaa neuvottelut yrittäjäjärjestöjen
15312:  uudistamisen mahdollisuudet.                                kanssa pienyrittäjien vuosilomajärjestel-
15313:                                                              män uudistamiseksi?
15314:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1996
15315: 
15316:           Eero Lämsä /kesk          Kari Kantalainen /kok        Liisa Hyssälä /kesk
15317:           Kyösti Karjula /kesk      Pehr Löv /r                  Jorma Huuhtanen /kesk
15318:           Vuokko Rehn /kesk         Mauri Salo /kesk             Maija-Liisa Veteläinen /kesk
15319:           Hannes Manninen /kesk     Anu Vehviläinen /kesk        Kari Myllyniemi /kesk
15320:           Aulis Ranta-Muotio /kesk  Jukka Vihriälä /kesk         Tauno Pehkonen /skl
15321:           Paula Kokkonen /kok       Anne Huotari /vas            Pirkko Peltomo /sd
15322:                     Mikko Kuoppa /va-r                   Marja-Leena Viljamaa /sd
15323: 
15324: 
15325: 
15326: 
15327:  260017
15328: 2                                           KK 646/1996 vp
15329: 
15330: 
15331: 
15332: 
15333:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
15334: 
15335:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         päätettiin lopettaa vuoden 1994 alusta lukien.
15336: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          Toimenpiteen säästövaikutuksen arvioitiin ole-
15337: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        van vuositasolla 50 miljoonaa markkaa.
15338: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Eero Läm-            Laki pienyrittäjän vuosilomarahalain sovelta-
15339: sän ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           matta jättämisestä annettiin joulukuussa 1993.
15340: n:o 646:                                               Sen mukaan kyseistä lakia ei sovellettu vuosina
15341:                                                        1994 ja 1995. Nykyisen hallituksen hallitusohjel-
15342:           Näkeekö Hallitus tarpeellisena pien-         man lisäpöytäkirjan mukaan vuonna 1995 voi-
15343:        yrittäjien vuosilomajärjestelmän kehittä-       massa olevia säästölakeja päätettiin jatkaa. Syk-
15344:        misen, ja                                       syllä 1995 eduskunta hyväksyi lain ,jolla pienyrit-
15345:           onko Hallitus aloittanut tai aikooko         täjän vuosilomarahalain soveltamattajättämistä
15346:        aloittaa neuvottelut yrittäjäjärjestöjen        jatkettiin vuoden 1997 loppuun. Vuosia 1997-
15347:        kanssa pienyrittäjien vuosilomajärjestel-       1999 koskevien menokehysten valmistelun yh-
15348:        män uudistamiseksi?                             teydessä hallitusryhmien puheenjohtajat sopivat
15349:                                                        lisäsäästöistä, jotka tuli huomioida menokehyk-
15350:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           sissä. Näihin lisäsäästöihin sisältyi myös pien-
15351: vasti seuraavaa:                                       yrittäjien vuosilomarahalain soveltamisen lyk-
15352:                                                        kääminen vuosina 1998 ja 1999. Kehyslaskelman
15353:    Sosiaali- ja terveyspoliittisten tavoitteiden       mukaan tästä aiheutuva kustannussäästö vuon-
15354: mukaista on, että kaikilla työtä tekevillä kansa-      na 1999 olisi 55 miljoonaa markkaa.
15355: laisilla, työskentelivätpä he omassa yritykses-           Todettakoon, että maatalousyrittäjien lomi-
15356: sään tai vieraan palveluksessa, on mahdollisuus        tuspalvelujärjestelmään kohdistui 250 miljoonan
15357: ajoittain irrottautua työstään ja päästä virkistäy-    markan säästötavoite vuonna 1996. Lisäksi so-
15358: tymään.                                                siaali- ja terveysministeriössä on valmisteltu lo-
15359:    Yrittäjien lakisääteiset lomajärjestelyt ovat       mituspalvelujen hallinto- ja rahoitusjärjestelmän
15360: kokonaisuus, joka muodostuu pienyrittäjien lo-         kokonaisuudistusta. Tavoitteena on ollut saat-
15361: marahajärjestelmästä ja maatalousyrittäjien lo-        taa järjestelmä nykyistä tehokkaammin ja talou-
15362: mituspalveluista. Kumpikin toiminta on rahoi-          dellisemmin toimivaksi. Tämä työ on nyt loppu-
15363: tettu valtion budjettivaroin ja niiden hallinnointi    suoralla, sillä hallitus on antanut eduskunnalle
15364: on kuulunut samoille kunnallisille toimielimille.      valtion vuoden 1997 talousarvioesitykseen liitty-
15365:    Valtiontalouden rahoitusvajeen supistaminen         vän esityksen uudeksi maatalousyrittäjien lomi-
15366: on edellyttänyt myös yrittäjien lomajärjestelyi-       tuspalvelulaiksi.
15367: hin liittyvien valtion menojen leikkauksia. Jo            Sosiaali- ja terveysministeriön on tarkoitus
15368: edellisellä hallituskaudella valtioneuvosto teki       käynnistää eduskunnan sosiaali- ja terveysvalio-
15369: periaatepäätöksen toimenpiteistä julkisen talou-       kunnan edellyttämä pienyrittäjän vuosilomajär-
15370: den tasapainon parantamiseksi. Päätöksen mu-           jestelmän uudistamismahdollisuuksien selvittä-
15371: kaan maatalousyrittäjien lomituspalvelujen me-         miseen tähtäävä työ,johon myös yrittäjäjärjestöt
15372: noja supistettiin siten, että säästövaikutus oli 150   on tarpeen kytkeä mukaan. Erityisen tärkeää
15373: miljoonaa markkaa vuonna 1994 ja 200 miljoo-           olisi selvittää niitä vaihtoehtoja, joilla järjestel-
15374: naa vuonna 1995. Samalla valtion korvaus pien-         män rahoitus voitaisiin järjestää.
15375: yrittäjien vuosilomajärjestelmän kustannuksiin
15376: 
15377:      Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1996
15378: 
15379:                                                                      Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
15380:                                              KK 646/1996 vp                                              3
15381: 
15382: 
15383: 
15384: 
15385:                                          Tili Riksdagens Talman
15386: 
15387:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       gare. Åtgärdens spareffekt uppskattades tili 50
15388: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-         milj. mk på årsnivå.
15389: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-           Lagen om framskjuten tillämpning av lagen
15390: man Eero Lämsä m.fl. undertecknade spörsmå1            om semesterpenning för småföretagare gavs i
15391: nr 646:                                                december 1993. Enligt den tiliämpades lagen i
15392:                                                        fråga inte 1994 och 1995. Enligt ett tiliäggsproto-
15393:           Anser Regeringen detvara nödvändigt          koll tili den nuvarande regeringens regeringspro-
15394:        att utveck1a semestersystemet för småfö-        gram beslöt man förlänga giltighetstiden för de
15395:        retagare och                                    sparlagar som gällde 1995. Hösten 1995 godkän-
15396:           har Regeringen in1ett eller ämnar den        de regeringen en lag genom viiken tiliämpningen
15397:        in1eda förhand1ingar med företagarorga-         av lagen om semesterpenning för småföretagare
15398:        nisationerna om en revidering av semes-         ytterligare framsköts tili utgången av 1997. 1
15399:        tersystemet för småföretagare?                  samband med beredningen av utgiftsramen för
15400:                                                        1997-1999 kom regeringsgruppernas ordföran-
15401:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt          de överens om tilläggsbesparingar som skulle be-
15402: anföra fö1jande:                                       aktas i utgiftsramarna. 1 dessa tilläggsbesparing-
15403:                                                        ar ingick även framskjuten tiliämpning av lagen
15404:     Det är fören1igt med de socia1- och hä1sopo1i-     om semesterpenning för småföretagare 1998 och
15405: tiska må1en att alla arbetande medborgare, obe-        1999. En1igt ramkalky1en skulle detta medföra en
15406: roende av om de arbetar i eget företag eller är        kostnadsbesparing på 55 milj. mk år 1999.
15407: anställda, har möjlighet att tidvis 1ösgöra sig från       Det kan konstateras att 250 mi1j. mk sattes
15408: arbetet för att rekreera sig.                          som sparmål för avbytarservicesystemet för lant-
15409:     Det 1agstadgade semesterarrangemanget for          bruksföretagare 1996. Dessutom har social- och
15410: företagare är en he1het som består av semester-        hä1sovårdsministeriet berett en tota1reform av
15411: penning för småföretagare och avbytarservice           det administrations- och finansieringssystem
15412: för 1antbruksföretagare. Båda verksamheterna           som gäller avbytarservicen. Målet är att få syste-
15413: är finansierade med statens budgetmede1 och ad-        met att fungera effektivare och mer ekonomiskt
15414: ministreringen av dem har skötts av samma kom-         än hittills. Arbetet är nu inne på slutrakan, och
15415: muna1a organ.                                          regeringen har tili riksdagen avlåtit en proposi-
15416:     Reduceringen av finansieringsunderskottet i        tion med förslag tili ny lag om avbytarservice för
15417: statsekonomin har förutsatt att även statens ut-       lantbruksföretagare. Propositionen ansluter sig
15418: gifter i ans1utning tili semesterarrangemangen         tili budgetpropositionen för 1997.
15419: för företagare minskas. Redanunder den föregå-             Social- och hälsovårdsministeriet har för av-
15420: ende regeringsperioden fattade statsrådet ett          sikt att inleda ett av riksdagens socia1- och hälso-
15421: principbes1ut om åtgärder i syfte att förbättra        vårdsutskott förutsatt arbete i syfte att reda ut
15422: ba1ansen i den offentliga ekonomin. Enligt beslu-      möjligheterna att revidera semestersystemet för
15423:  tet minskades avbytarservicen för 1antbruksföre-      småföretagare. Det är nödvändigt att också före-
15424:  tagare så att spareffekten var 150 mi1j. mk 1994      tagarorganisationerna kopplas tili detta arbete.
15425:  och 200 milj. mk 1995. Samtidigt bes1öts det att      Det vore särskilt viktigt att reda ut de alternativ,
15426:  staten från ingången av 1994 inte längre ersätter     genom vilka finansieringen av systemet kunde
15427:  kostnaderna för semestersystemet för småföreta-       ordnas.
15428: 
15429:      Helsingforsden 8 oktober 1996
15430: 
15431:                                                                       Minister Terttu Huttu-Juntunen
15432:                                             KK 647/1996 vp
15433: 
15434: Kirjallinen kysymys 647
15435: 
15436: 
15437: 
15438: 
15439:                                    Tuija Nurmi /kok: Autoveron alentamisesta katalysaattoriautojen
15440:                                        lisäämiseksi
15441: 
15442: 
15443:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
15444: 
15445:     Ilmanpuhtaus ja ilmansaasteet ovat nykyajan       masti säästöjä mm. sosiaali- ja terveyskustan-
15446: puheenaiheita. Lisäksi viime aikoina pahat kola-      nuksiin (ihmishenkien ennenaikaisen menetyk-
15447: rit ja yleinen liikenneturvallisuusproblematiikka     sen välttäminen sekä tapaturmien aiheuttamien
15448: ovat olleet keskustelun kohteena. Suomessa hen-       kustannuksien väheneminen, ts.liikennetapatur-
15449: kilöautojen keski-ikä on n. l 0 vuotta ja vanhenee    mien ehkäisy).
15450: edelleen. Autokannan uusiutuminen olisi tehok-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
15451: kain liikenteen ympäristöhaittojen vähentäjä ja       jestyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
15452: liikenneturvallisuuden parantaja.                     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15453:     Autojen korkea hinta on este autokannan           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15454: uusiutumiselle. Tähän suurin syyllinen on korkea
15455: autovero. Jos uusien autojen edullinen hankinta                  Mitä Hallitus aikoo tehdä autoveron
15456: mahdollistettaisiin, niin kaupunki-ilmakin puh-               alentamiseksi, jotta mm. kaupunki-ilma
15457: distuisi. Autot olisivat kohtuuhintaisia, jos auto-           paranisi ja ilmansaasteet kaupunkien
15458: veroja alennettaisiin huomattavasti.                          keskustoissa vähenisivät sekä liikenne-
15459:     Auton hankinnan yhteydessä maksettavan                    turvallisuus lisääntyisi, kun suomalaisilla
15460: korkean autoveron sijaan voitaisiin auton käyt-               olisi varaa hankkia modernit katalysaat-
15461: töä verottaa. Uudet autot parantaisivat myös                  toriautot vanhentuneen henkilöautokan-
15462: liikenneturvallisuutta teillämme, mikä toisi var-             nan sijaan?
15463: 
15464:      Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1996
15465: 
15466:                                            Tuija Nurmi /kok
15467: 
15468: 
15469: 
15470: 
15471:  260017
15472: 2                                          KK 647/1996 vp
15473: 
15474: 
15475: 
15476: 
15477:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
15478: 
15479:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       telussa esiintyvä. Ainakin kysymyksen perus-
15480: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        olettamuksiin sisältyy siinä määrin epävarmuus-
15481: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tekijöitä ja kätkettyjä edellytyksiä, ettei niiden
15482: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuija Nur-      varaan voida rakentaa huomattavan suuria ta-
15483: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         loudellisia vaikutuksia merkitseviä päätöksiä.
15484: 647:                                                 Siksi on tarpeen käsitellä kysymyksen lähtökoh-
15485:                                                      tia hieman tarkemmin.
15486:           Mitä Hallitus aikoo tehdä autoveron           Kaiken taloudellisen ohjauksen lähtökohtana
15487:        alentamiseksi, jotta mm. kaupunki-ilma        on, että suunnitellusta esimerkiksi verotuskohte-
15488:        paranisi ja ilmansaasteet kaupunkien          lun muutoksesta seuraa hinnanmuutoksia ja sitä
15489:        keskustoissa vähenisivät sekä liikenne-       kautta tavoitteena olevia käyttäytymismuutok-
15490:        turvallisuus lisääntyisi, kun suomalaisilla   sia. Kysymyksen mukaan suomalaisilla tulisi olla
15491:        olisi varaa hankkia modernit katalysaat-      varaa hankkia modernit katalysaattoriautot
15492:        toriautot vanhentuneen henkilöautokan-        vanhentuneen autokannan sijaan. Tämä edellyt-
15493:        nan sijaan?                                   täisi, että autot halpenisivat veromuutoksen seu-
15494:                                                      rauksena niin, että uusien autojen kysyntä tätä
15495:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kautta merkittävästi kasvaisi. Tämä sisältyy kah-
15496: vasti seuraavaa:                                     teen ensin mainittuun oletukseen.
15497:                                                         Uusien henkilöautojen kuluttajahinnoista
15498:    Vain hieman kärjistäen voisi sanoa, että kysy-    noin 26-28 prosenttia on autoveroa ja 22 pro-
15499: myksessä uskotaan ajoneuvojen tekniikan pa-          senttia on arvonlisäveroa, eli siis verojen osuus
15500: rantumisen ratkaisevan merkittäviltä osin liiken-    on yhteensä yleensä noin 48-50 prosenttia au-
15501: teestä aiheutuvat ympäristö- ja turvallisuuson-      ton kuluttajahinnasta. Se osuus, jota voitaisiin
15502: gelmat Tarkemmin sanoen kysyjä uskoo auto-           ajatella käytettäväksi verotuksen kautta tapah-
15503: kantaa voitavan taloudellisella ohjauksena           tuvaan taloudelliseen ohjaukseen, on autoveron
15504: muuttaa niin, että nimenomaan taloudellisesta        osuus, koska arvonlisävero on tässäkin katsotta-
15505: ohjauksesta, kuten verotuksen muutoksista, seu-      va yleiseksi kulutusveroksi, jota ei myöskään
15506: raisi liikenteen haittojen vähentyminen suuressa     asianomaiset kansainväliset säännökset huo-
15507: mittakaavassa. Kysymys perustuu seuraavaan           mioon ottaen voida asettaa autoille muun kuin
15508: neljään olettamukseen:                               yleisen verokannan mukaiseksi. Oletuksista
15509:     1) autojen hintatasoon voidaan vaikuttaa au-     ensimmäinen tarkoittaa siten, että autoveron
15510: toveroa alentamalla,                                 alentamisella olisi myös muut markkinatekijät
15511:     2) verotus ja sen muutokset vaikuttavat oleel-   huomioon ottaen autojen hintoja selvästi alenta-
15512: lisesti autokannan ikärakenteeseen ja muihinkin      va vaikutus. Autoveron alennuksista saatu koke-
15513: ominaisuuksiin,                                      mus kuitenkin osoittaa, ettei suurillakaan vero-
15514:     3) autokannan uusiutumisen nopeuttaminen         muutoksilla välttämättä ole lainkaan kuluttajille
15515: taloudellisella ohjauksena on tehokkain ympä-        näkyvää hintavaikutusta. Viimeksi tästä saatiin
15516: ristöhaittojen vähentäjä ja liikenneturvallisuu-     näyttöä vuoden 1993 keväällä autoveron 20 pro-
15517: den parantaja, sekä                                  sentin suuruisen alennuksen yhteydessä. Lasken-
15518:    4) autokanta ei hintamuutosten seurauksena        nallisesti uusien henkilöautojen olisi tullut hal-
15519: kasva, vaan ainoastaan uudistuu. Muutos ei vai-      ventua keskimäärin lähes 10 000 markalla, mutta
15520: kuta liikennesuoritteeseen ainakaan niin paljoa,     käytännössä vain yksi merkki alensi hintojaanja
15521: että suoritteen kasvaessa menetettäisiin merkit-     sekin vain siten, että vähän ennen autoveron
15522: tävässä määrin parantuneen tekniikan suomia          alennusta ilmoitetut hintojen korotukset peruu-
15523: etuja.                                               tettiin. Sama kokemus on saatu pitemmältäkin
15524:    Jokainen näistä olettamuksista on ainakin         aikaväliltä. Vuodesta 1989 auton hankinnan ve-
15525: osittain kyseenalainen tai virheellinen, vaikkakin   rotusta on alennettu lähes 40 prosenttia, ilman
15526: usein tieliikenteen verotusta koskevassa keskus-     että tämä olisi alentanut uusien henkilöautojen
15527:                                              KK 647/1996 vp                                            3
15528: 
15529: kuluttajahintoja. Hintakehitys on ollut lähes          tamia. Toisena edellytyksenä on taloudellisen
15530: sama kuin muissakin kestävissä kulutushyödyk-          ohjauksen vaikutus autokantaan, jos hintavai-
15531: keissä tai marginaalisesti tätä alempi.                kutukset kuitenkin toteutuisivat oletetun suurui-
15532:     Jotta vallitsevia markkinamekanismeja pa-          sina.
15533: remmin ymmärrettäisiin, lienee syytä tässä                 Aluksi tarkastellaan, minkä suuruisia kysyn-
15534: yhteydessä viitata useissa kansainvälisissä läh-       tävaikutuksia on saatu ottaen laskemissa huo-
15535: teissä esiintyvään tietoon, jonka mukaan niissä        mioon veromuutosten teoreettinen hintavaiku-
15536: maissa, joissa auton hankintaa verotetaan kor-         tus. Henkilöautojen hintajoustoksi on eräissä
15537: keammin, verotus pyrkii vaikuttamaan muita             tutkimuksissa oletettu Suomen olosuhteissa
15538: hintatekijöitä alentavasti. Tämä koskee muun           suunnilleen -1. Tämä tarkoittaisi siis sitä, että
15539: muassa autonvalmistajien hinnoittelua eri mark-        esimerkiksi 5 prosentin hinnan halpeneminen li-
15540: kinoille. Hinnoittelu on maakohtaista. Suomi on        säisi kysyntää juuri tuolla 5 prosentilla. Eräissä
15541: kuulunut niihin maihin, joissa autonvalmistajien       tutkimuksissa ja selvityksissä on tehty laskelmia
15542: ei ole ollut, eikä ole vieläkään, verotuksen vuoksi    veromuutosten vaikutuksista uusien henkilöau-
15543: mahdollista pitää kovin korkeata hintatasoa.           tojen kysyntään tämänsuuruisella hintajousto-
15544: Autoalan laskelmien mukaan henkilöauton hin-           oletuksella. Tampereen teknillisen korkeakou-
15545: nassa oli vuonna 1989 keskimäärin 26,4 prosent-        lun liikenne- ja kuljetustekniikan osaston
15546: tia auton tuontihintaa ja 33 prosenttia autove-        9.6.1995 päivätyssä tutkimuksessa Selvitys
15547: roa. Tapahtuneiden verotuksen muutosten seu-           autoveron alentamisen vaikutuksista on lasket-
15548: rauksena tuontihinnan osuus vuonna 1995 oli 33         tu, että autoveron 15 prosenttiyksikön suuruinen
15549: prosenttia ja autoveron osuus edellä mainitut          alentaminen lisäisi vuosina 1996---2000 uusien
15550: 26-28 prosenttia. Yleisen käsityksen mukaan            henkilöautojen kysyntää runsaalla 54 000 kap-
15551: henkilöautojen tuontihinnat ovat Suomen mark-          paleella, kun kokonaiskysyntä tuona aikana olisi
15552: kinoilla edelleen suhteellisen matalat verrattuna      ilman veromuutoksia 610 000 kappaletta. Muu-
15553: joidenkin sellaisten maiden markkinoihin, joissa       tos tarkoittaa prosentuaalisesti noin 9 prosentin
15554: auton hankinnan verotus on matala. Tiedossa ei         kysynnän muutosta. Auto- ja öljyalan yhteistyö-
15555: siten ole tekijöitä, jotka olennaisesti muuttaisivat   nä on laskettu hieman tätä suuremman asteittain
15556: jatkossakaan arviota autoveron alentamisen hin-        toteutettavan autoveron alennusohjelman vai-
15557: tavaikutuksista kuluttajan kannalta edullisem-         kutuksia ja päädytty samalla aikavälillä noin
15558:  paan suuntaan.                                        55 000 uuden auton lisäkysyntään. Kummassa-
15559:      Edellä mainittuun viitaten ei näytä olevan pe-    kin mallissa on lähtökohtana, että autoveron
15560:  rusteltua aihetta olettaa, että veronalennukset       alennus siirtyy sellaisenaan kuluttajahintoihin.
15561:  vaikuttaisivat uusien henkilöautojen kuluttaja-           Melko suurellakin veromuutoksella saataisiin
15562:  hintoja alentavasti ainakaan sen suuruisina kuin      siis parhaimmillaankin aikaan vain 10 prosentin
15563:  hinnanmuutoksen tulisi laskennallisesti olla, jos     luokkaa oleva autojen lisäkysyntä. Tämän vai-
15564:  muut hintatekijät eivät muuttuisi. Nämä muut          kutus koko noin 1,8 miljoonan auton suuruiseen
15565:  hintatekijät kuitenkin määräytyvät markkinati-        henkilöautokantaan ja uusiutumiseen on varsin
15566:  lanteen mukaisesti. Ainakin tähän mennessä saa-       vähäinen. Tilanteessa, jossa myös käytetyillä au-
15567:  dun kokemuksen mukaan kysymyksen perusole-            toilla on huomattavan paljon kysyntää taloudel-
15568:  tuksista keskeinen hintavaikutuksia koskeva ole-      lisista syistä, on vaikea kuvitella muutaman
15569:  tus on siten ilmeisen virheellinen, eikä seuraavas-   kymmenentuhannen auton lisämyynnin nopeut-
15570:  sa tarkasteltavia vaikutuslaskelmiakaan siten tu-     tavan millään tavalla esimerkiksi vanhimman
15571:  lisi perustaa näin optimistiseen olettamaan.          autokannan poistumaa. Autoverotuksen muu-
15572:      Jos veromuutoksista ei seuraa kuluttajahinto-     toksen vaikutus kysyntään on huomattavasti
15573: jen muutosta kuten edellä on esitetty, verotusta ei    pienempi kuin kansantalouden yleisestä kehi-
15574:  periaatteessakaan voida ajatella käytettävän ta-      tyksestä seuraavat kysyntämuutokset. Valtio-
15575:  loudellisena ohjauskeinona. Verotuksen hinta-         varainministeriö on aiemmin vuoden 1996 aika-
15576:  vaikutuksia koskeviin väitteisiin kuitenkin usein     na vastatessaan kirjallisiin kysymyksiin n:ot 101
15577:  esitetään erilaisia varaumia lähtien muun muassa      ja 403/ 1996 vp korostanut kansantalouden ke-
15578:  siitä, että ilman veromuutoksia olisi toteutunut      hityksen veromuutoksiin verrattuna ratkaise-
15579:  vielä epäedullisempi hintakehitys tai että ostetta-   vaa merkitystä autokannan kehitykseen. Toi-
15580:  vissa autoissa tapahtuu laatutason tai varustelun     nenkin kysymyksen taustaoletuksista on siten
15581:  muutoksia. Tämän vuoksi seuraavassa tarkas-           väärä, jos veromuutoksen tulisi aiheuttaa auto-
15582:  tellaan lyhyesti muitakin kysymyksen taustaolet-      kannassa olennaista muutosta siihen verrattuna,
15583: 4                                           KK 647/1996 vp
15584: 
15585: mikä muutoin olisi autokannan todennäköinen           tokset eralSlm henkilöautojen päästömääriin
15586: kehitys.                                              verrattuna siihen, mikä toteutuisi ilman taloudel-
15587:    Mallien antamaa veronalennusten vaikutusta         lista ohjausta:
15588: autokantaan voi pitää yllättävänkin vähäisenä.
15589: Ainakaan tulokset eivät anna mitään perustetta                                              Veromuutoksen
15590: olettaa liikenteen haittavaikutusten poistuvan tai                                            vaikutus%
15591: niiden määränjuuri mitenkään muuttuvan vero-          Häkä (CO) ..................... .     -1,78 ... -1,90
15592: muutosten seurauksena. Asia selvenee, kun mai-        Hiilivedyt (HC) .............. .      -2,0 ... -2,08
15593: nittujen laskentamallien antamista kysynnän li-       Typen oksidit (NOx) ...... .          -1,84 ... -1,90
15594: säyksistä lasketaan ympäristö- ja turvallisuus-       Hiukkaset ....................... .   -1,30 ... -1,34
15595: vaikutukset koko autokannan tasolle.
15596:    Tampereen teknillisen korkeakoulun mallissa
15597: on autoveron alentamisen lisäksi oletettu                Samalla aikavälillä ilman taloudellista ohjaus-
15598: valtiontalouden kannalta neutraalilla tavalla         ta päästöjen lasketaan alenevan päästölajista
15599: kompensoiva käytön verotuksen lisäys, joka            riippuen noin 30-36 prosenttia vuoden 1996
15600: osittain hidastaa liikennesuoritteen kasvua. Näi-     tasosta. Havainnollisen kuvan saamiseksi esite-
15601: den yhteisvaikutuksena on saatu vuosina 1996-         tään seuraavassa tutkimuksessa oleva kuvio
15602: 2000 keskimäärin seuraavat vuosittaiset muu-          häkä- eli hiilimonoksidipäästöjen kehityksestä:
15603: 
15604: 
15605:           Vuosittaiset päästöt {t/a)
15606: 
15607: 
15608: 
15609: 
15610: 300 000
15611: 
15612: 
15613: 250 000
15614: 
15615: 
15616: ZOO 000
15617: 
15618: 
15619: 150 000
15620: 
15621: 
15622: 100 000
15623: 
15624: 
15625:  50 000
15626: 
15627: 
15628:       0 +----r-----~----+---~---+----r---~----+---~
15629:       1996  1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005
15630: 
15631:                Kehitys nykyperusteilla          Muutoksen vaikutus
15632: 
15633:     Lähde: Tampereen teknillinen korkeakoulu, 1995
15634: 
15635: 
15636:   Johtopäätöksenä tästä kuviosta on, että vaik-       töjen pieneneminen ajan myötä, uuden tekniikan
15637: ka uusien autojen tekniikan paraneminen on si-        käyttöönoton nopeuttamisella ei kuitenkaan voi-
15638: nänsä hyvä ja toivottava asia ja siitä seuraa pääs-   da olennaisesti vaikuttaa kokonaispäästöjen
15639:                                              KK 647/1996 vp                                              5
15640: 
15641: määriin. Muidenkin kuin häkäpäästöjen osalta           polttoaineveron korotuksen vaikutusta liikenne-
15642: tutkimuksessa päädytään suunnilleen edellä ole-        suoritteeseen. Tällä onkin huomattavan suuri
15643: van esimerkin mukaiseen tulokseen.                     liikenteen haittoja vähentävä vaikutus. Öljyalan
15644:     Auto-öljyalan tutkimuksessa on arvioitu            Keskusliitto ry:n laskelmien mukaan moottori-
15645: myös liikenneturvallisuusvaikutuksia. Ohjelman         bensiinin polttoaineveron korottaminen 42 pro-
15646: laskennallinen vaikutus olisi liikenneonnetto-         sentilla vuodesta 1990 vuoteen 1995 on johtanut
15647: muuksien seurauksiin vuonna 2000 n. yksi kuo-          siihen, että henkilöautoliikennettä on 11 prosent-
15648: lemantapaus ja 16 loukkaantumista.                     tia vähemmän, tieliikenteen kasvihuonekaasuja
15649:     Edellä olevan perusteella voidaan päätyä sii-      7 prosenttia vähemmän ja muita päästöjä 3,5
15650: hen, että riippumatta autoveron alennuksiin            prosenttia vähemmän vuonna 1995 verrattuna
15651: perustuvasta taloudellisesta ohjauksesta liiken-       tilanteeseen, jossa verot olisi jäädytetty vuoden
15652: teen päästö- ja turvallisuuskehitys on suunnilleen     1990 tasolle.
15653: sama. Erot ovat kokonaisuutena ottaen hyvin                Onkin ilmeistä, ettäjos liikenteen haittoja aio-
15654: marginaalisia siinäkin tapauksessa, että vero-         taan merkittävästi vähentää, liikennesuoritetta
15655: muutoksilla olisi oletetut teoreettiset hinta vaiku-   olisi pyrittävä pienentämään. Tämä ei ole mah-
15656: tukset. Tilannetta kuitenkin monimutkaistaa esi-       dollista liikenteen verotusta alentamalla, vaan
15657: merkiksi se, että henkilöautojen hinnanmuutos-         edellyttäisi erityisesti käytön verotuksen kiristä-
15658: ten seurauksena saattaisi olla myös hankittavien       mistä. Tätä harkittaessa joudutaan kuitenkin ot-
15659: autojen koonja moottoritehon kasvu. Tämänta-           tamaan huomioon muun muassa myös muutok-
15660: paisia, ainakin ympäristön, mutta osittain ehkä        sen tulonjakovaikutukset. Autoveron alentami-
15661: myös liikenneturvallisuuden kannalta epäedulli-        sen vaikutukset kohdistuisivat lähinnä parhaim-
15662:  sia vaikutuksia ei edellä esitettyihin eikä muihin-   massa taloudellisessa asemassa olevien uusien
15663:  kaan käytettävissä oleviin laskelmiin kuitenkaan      autojen ostajien hyväksi, jos autojen hinnat vas-
15664:  sisälly. Tutkimuksissa ei ole selvitelty myöskään     toin edellä esitettyä kuitenkin alenisivat. Autove-
15665:  sitä vaihtoehtoa,jossa suurehkon veronalennuk-        ron alentaminen ei käytön verotuksen lisäämi-
15666:  sen seurauksena käynnistyisi merkittävä käytet-       seen verrattuna näytä tutkimustulosten mukaan
15667:  tyjen autojen tuonti uusien, parasta tekniikkaa       tehokkaalta ohjauskeinolta ympäristötavoittei-
15668:  edustavien autojen sijasta.                           den tai liikenneturvallisuuden lisäämisen kannal-
15669:     Edellä mainitussa Tampereen teknillisen kor-       ta. Suunnitteilla ei ole toimenpiteitä autoveron
15670:  keakoulun tutkimuksessa on arvioitu myös              alentamiseksi.
15671: 
15672:      Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1996
15673: 
15674:                                                                                    Ministeri Arja Alho
15675: 6                                            KK 647/1996 vp
15676: 
15677: 
15678: 
15679: 
15680:                                          Tili Riksdagens Talman
15681: 
15682:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        grund1äggande antagandena i spörsmå1et inne-
15683: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-         håller i den mån osäkerhetsfaktorer och do1da
15684: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-       förutsättningar att man på basis av dem inte kan
15685: man Tuija Nurmi undertecknade spörsmå1 nr              fatta några bes1ut som skulle ha märkbara eko-
15686: 647:                                                   nomiska effekter. Det är därför motiverat att 1itet
15687:                                                        närmare behand1a utgångspunkterna i spörsmå-
15688:           Vad ämnar Regeringen göra för att            1et.
15689:        sänka bi1skatten så att bl.a. 1uften i stä-         Utgångspunkten för all ekonomisk styrning är
15690:        dernas centra b1ir bättre och 1uftförore-       att en p1anerad ändring i t.ex. den skattemässiga
15691:        ningarna där minskar i städernas centrum        behand1ingen medför prisförändringar och så1e-
15692:        samt trafiksäkerheten förbättras, efter-        des förändringar i beteendet, vi1ket är må1et. En-
15693:        som fin1ändarna har råd att skaffa sig          1igt spörsmålet bör finländarna ha råd att skaffa
15694:        moderna kata1ysatorbi1ar i stället för det      moderna katalysatorbilar i stället för det föråld-
15695:        förå1drade personbi1sbeståndet?                 rade bilbeståndet. Detta skulle förutsätta att bi-
15696:                                                        larna till följd av skatteändringen blev billigare
15697:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt          och att efterfrågan på nya bilar således skulle öka
15698: anföra fö1jande:                                       märkbart. Saken innefattas i de två först nämnda
15699:                                                        antagandena.
15700:     Endast en aning tillspetsat kunde man säga,            Av konsumentpriset på nya personbilar är ca
15701: att man i spörsmå1et tror att en förbättring av        26-28 % bilskatt och 22 % mervärdesskatt, dvs.
15702: fordonstekniken till betydande de1ar 1öser även        skatternas andel är i allmänhet sammanlagt ca
15703: de prob1em i fråga om mi1jö och säkerhet som           48-50% av konsumentpriset på en bil. Den an-
15704: trafiken medför. Närmare bestämt borde man             del som kunde användas till ekonomisk styrning
15705: genom ekonomisk styrning kunna ändra bilbe-            genom beskattningen är bi1skatteande1en, efter-
15706: ståndet så att uttryck1igen ekonomisk styrning,        som mervärdesskatten även i detta sammanhang
15707: såsom förändringar i beskattningen, skulle 1eda        bör anses vara en allmän konsumtionsskatt som
15708: till att de o1ägenheter som trafiken medför min-       inte heller med beaktande av internationella
15709: skade betyd1igt. Spörsmå1et baserar sig på fö1jan-     stadganden kan påföras bi1ar på annat vis än i
15710: de fyra antaganden:                                    överensstämmelse med den allmänna skattesat-
15711:     1) prisnivån för bi1ar kan påverkas genom att      sen. Av antagandena går den första således ut på
15712: bi1skatten sänks,                                      att en sänkning av bilskatten med beaktande av
15713:     2) beskattningen och ändringar i den inverkar      även andra marknadsfaktorer skulle innebära
15714: väsent1igt på bi1beståndets å1dersstruktur och         en märkbar sänkning av bilpriserna. Den erfa-
15715: andra egenskaper,                                      renhet man fått av bilskattesänkningar visar
15716:     3) att påskynda förnyandet av bi1beståndet         dock att inte ens stora skatteändringar nödvän-
15717: genom ekonomisk styrning är det mest effektiva         digtvis har någon påtaglig priseffekt. Det senas-
15718: sättet att reducera miljöo1ägenheter och förbätt-      te exemplet på detta sågs våren 1993 då priserna
15719: ra trafiksäkerheten, samt                              på nya personbilar borde ha gått ned med i ge-
15720:     4) bi1beståndet ökar inte till fö1jd av prisför-   nomsnitt nära 10 000 mk till följd av en sänk-
15721: ändringar, utan förnyas endast. En förändring          ning om 20 % av bilskatten, om ändringen av
15722: inverkar inte på trafikarbetet, åtminstone inte i      bilskatten och den kalkylerade omsättningsskat-
15723: den mån att man, när trafikarbetet ökar i omfatt-      ten som sådan hade överförts på konsumentpri-
15724: ning, i någon betydande utsträckning går miste         serna. Effekten blev dock inte den väntade.
15725: om någon av de förmåner som en förbättrad              Samma erfarenheter har gjorts också under
15726: teknik medför.                                         längre tidsperioder. Sedan 1989 har beskattning-
15727:     Alla dessa antaganden är prob1ematiska, trots      en av bilförvärv sänkts med nästan 40 %. Prisut-
15728: att de ofta förekommer i diskussioner som gäller       vecklingen beträffande nya personbilar har dock
15729: beskattningen av vägtrafiken. Åtminstone de            varit så gott som densamma som i fråga om
15730:                                              KK 647/1996 vp                                                7
15731: 
15732: andra kapitalkonsumtionsvaror, eller endast            om prisverkningarna ändå förverkligas till det
15733: marginellt lägre.                                      belopp som man antagit.
15734:     För att man bättre skall kunna förstå de rå-          Till en början granskas här frågan om hur
15735: dande marknadsmekanismerna är det skäl att i           stora verkningar på efterfrågan man fått genom
15736: detta sammanhang hänvisa till det faktum att           att i uträkningarna beakta den teoretiska verkan
15737: beskattningen enligt ett flertal internationella       på priserna som medförs av skatteändringar. 1
15738: källor brukar ha en sänkande inverkan på andra         vissa undersökningar har priselasticiteten i fråga
15739: prisfaktorer i Iänder där anskaffningen av bilar       om personbilar i Finland uppskattats till ungefår
15740: beskattas hårdare. Detta gäller bl.a. biltillver-      -1. Detta innebär alltså att en nedgång i priset om
15741: karnas prissättning för olika marknader.               t.ex. 5 % skulle öka efterfrågan med just 5 %. 1
15742: Prissättningen beror på landet. Finland har hört       vissa undersökningar och utredningar har beräk-
15743: till de Iänder där biltillverkarna på grund av         ningar, utgående från ett priselasticitetsantagan-
15744: beskattningen inte har haft och inte heller har        de av denna storleksordning, gjorts om verkan av
15745: möjlighet att hålla en väldigt hög prisnivå. En-       skatteändringar på efterfrågan på nya personbi-
15746: ligt bilbranschens beräkningar utgjordes av per-       lar. 1 en undersökning som gäller effekterna av
15747: sonbilspriset 1989 en andel om i genomsnitt            sänkt bilskatt, "Selvitys autoveron alentamisen
15748: 26,4% av bilens importpris och en andel om             vaikutuksista", av den 9 juni 1995, som gjorts vid
15749: 33% av bilskatten. Som en följd av ändringarna         Tammerfors tekniska högskolas institution för
15750: i beskattningen var enligt samma källa import-         trafik- och transportteknik, har man räknat ut
15751: prisets andel 33% år 1995 och bilskattens andel        att en sänkning av bilskatten om 15 procentenhe-
15752: 26-28 % av det genomsnittliga konsumentpri-            ter skulle öka efterfrågan på nya personbilar med
15753: set på nya bilar. Enligt en allmän uppfattning är      drygt 54 000 bilar åren 1996-2000, då den totala
15754: importpriserna på personbilar fortfarande rela-        efterfrågan under samma tid ~~an skatteändring-
15755: tivt låga på den finska marknaden, i jämförelse        ar skulle vara 610 000 bilar. Andringen innebär
15756:  med marknaden i vissa Iänder där beskattningen        procentuellt en förändring i efterfrågan om ca
15757:  av bilförvärv är låg. Man känner alltså inte till     9 %. Bil- och oljebranscherna har tillsammans
15758:  några faktorer som skulle innebära att en sänk-       räknat ut effekterna av ett program för en gradvis
15759:  ning av bilskatten i framtiden medförde prisför-      genomförd bilskattesänkning som är en aning
15760:  skjutningar i väsentlig grad i en för konsumen-       större än den nämnda, och kommit fram till ett
15761:  ten gynnsam riktning.                                 resultat om en ytterligare efterfrågan på 55 000
15762:      Med hänvisning till det ovan sagda verkar det     nya bilar under samma tidsperiod. I båda dessa
15763:  inte finnas något vägande skäl för antagandet att     modeller är utgångspunkten att sänkningen av
15764:  skattesänkningar skulle sänka konsumentpriser-        bilskatten som sådan överförs till konsumentpri-
15765:  na på nya personbilar, åtminstone inte så kraftigt    serna.
15766:  som man skulle kunna förmoda om de andra                 Också genom en tämligen betydande skatte-
15767:  prisfaktorerna förblev konstanta. Dessa andra         ändring skulle en ytterligare efterfrågan på bilar i
15768:  prisfaktorer bestäms dock beroende på                 bästa fall vara endast i klassen 10 %. Effekten
15769:  marknadssituationen. Åtminstone med stöd av           härav på den totalt ca 1,8 miljoner bilar stora
15770:  den erfarenhet man hittills fått är av de grundläg-   personbilsparken och förnyandet av den är liten.
15771:  gande antaganden det centrala antagandet om           I en situation då även efterfrågan på begagnade
15772:  priseffekterna uppenbart problematiskt. Således       bilar av ekonomiska skäl är betydande, är det
15773:  bör inte heller de beräkningar om effekterna som      svårt att föreställa sig att försäljningen av ytterli-
15774:  granskas nedan baseras på ett så optimistiskt         gare några tiotusental bilar på något sätt skulle
15775:  antagande som detta.                                  påskynda avgången av t.ex. det äldsta bilbestån-
15776:      I samband med påståendena om beskattning-         det. Effekten på efterfrågan av ändringarna i
15777:   ens priseffekter framförs dock ofta olika förbe-     bilbeskattningen är betydligt mindre än de änd-
15778:  håll, bl.a. att prisutvecklingen utan skatteänd-      ringar i efterfrågan som följer av den allmänna
15779:   ringar skulle ha blivit ännu ofördelaktigare eller   utvecklingen inom samhällsekonomin. Finans-
15780:   att det sker förändringar i kvalitetsnivån eller     ministeriet har tidigare under 1996 i sina svar på
15781:   utrustningen hos de bilar som köps. Till följd av    de skriftliga spörsmålen nr 101 och 403/1996 rd
15782:   detta granskas nedan i korthet även några andra      närmare presenterat viiken avgörande betydelse
15783:   bakomliggande antaganden som förekommer i            den allmänna utvecklingen samhällsekonomin,
15784:   spörsmålet. En annan förutsättning är den eko-       jämförd med skatteändringar, har med tanke på
15785:   nomiska styrningens inverkan på bilbeståndet         förändringar i bilbeståndet. Ekonomisk styrning
15786: 8                                                            KK 647/1996 vp
15787: 
15788: som är baserad på beskattningen verkar inte i                           man för tiden 1996-2000 i genomsnitt fått föl-
15789: någon betydande omfattning inverka på förny-                            jande årliga förändringar i fråga om vissa av
15790: andet av bilbeståndet eller på dess struktur.                           personbilarnas utsläppsmängder i jämförelse
15791:    Man kan tycka att den av modellerna framgå-                          med vad som skulle vara fallet utan ekonomisk
15792: ende effekten av skattesänkningarna på bilpar-                          styrning:
15793: ken är överraskande liten. Åtminstone resultaten
15794: ger inte någon grund för antagandet att trafikolä-                                                                 Effekten av skatte-
15795: genheter avhjälps eller att deras omfattning i                                                                         ändringen, %
15796: någon större mån förändras till följd av skatteän-                      Kolmonoxid (CO) .......... .                 -1,78 ... -1,90
15797: dringar. Saken klarnar när man på de ökningar i                         Kolväten (HC) ............... .              -2,0 ... -2,08
15798: efterfrågan som framgår av kalkylmodellerna                             Kväveoxider (NOx) ........ .                 -1,84 ... -1,90
15799: räknar ut miljö- och säkerhetseffekterna för hela                       Partiklar ........................ ..        -1,30 ... -1,34
15800: bilparken.
15801:    1 Tammerfors tekniska högskolas modell har                              Under samma tidsperiod beräknas utsläppen,
15802: man förutom en sänkning av bilskatten förutsatt                         beroende på art, minska med ca 30-36% ijäm-
15803: en ökad beskattning av bruket, som på ett för                           förelse med 1996 års nivå. För att åskådliggöra
15804: statsekonomin neutralt sätt är kompenserande                            detta presenteras nedan en bild ur under-
15805: och som delvis fördröjer tillväxten i fråga om                          sökningen över utvecklingen beträffande os- eller
15806: trafikarbetet. Som en gemensam effekt härav har                         kolmonoxidutsläppen:
15807: 
15808:              Utsläpp årligen (t/a)
15809: 
15810: 350000.---------------------------------------------------------------~
15811: 
15812: 
15813: 
15814:                  .... ..___
15815: 
15816:                               ·- ·-·-
15817:              -    -             ---
15818: 300 000
15819: 
15820: 
15821: 250 000
15822:                                              ---
15823:                                             ---------·----
15824:                                                                   -- ---
15825:                                       ---
15826: 
15827: 
15828: 
15829: 
15830: 200 000                                                      --      ------------- --
15831: 150 000
15832:                                                                                -- --     --- --- .. ..
15833:                                                                                                    ______   _   _________   ---------
15834: 
15835:                                                                                                                        •••••••
15836:                                                                                                                                         --
15837: 
15838: 
15839: 
15840: 
15841: 100 000
15842: 
15843: 
15844:     50 000
15845: 
15846: 
15847:         0 +-----~-------r------+-----~-------r------r-----~------~----~
15848:         1996    1997  1998   1999   2000  2001   2002   2003   2004  2005
15849: 
15850:                       Utvecklingen på nuvarande grund                  Effekten av ädringen
15851: 
15852:     Källa: Tammerforstekniska högskola, 1995
15853: 
15854: 
15855:    Av denna figur kan man dra slutsatsen att en                         tiden följer en minskning av utsläppen. Genom
15856: förbättring av tekniken beträffande nya bilar i sig                     att påskynda tillämpandet av ny teknik kan man
15857: är en god och önskvärd sak och att därav med                            dock inte i någon större utsträckning påverka de
15858:                                               KK 647/1996 vp                                                 9
15859: 
15860: totala utsläppsmängderna. Ä ven i fråga om an-              1Tammerforstekniska högsko1as ovan nämn-
15861: dra utsläpp än kolmonoxidutsläppen kommer                da undersökning bedöms även effekten på trafik-
15862: man i undersökningen fram tili ungefår det resul-        arbetet av en förhöjd bräns1eaccis. En förhöjning
15863: tat som presenteras ovan.                                skulle dock medföra att trafiko1ägenheterna
15864:     1 den undersökning som bil- och oljebran-            minskade betyd1igt. Enligt beräkningar av 01je-
15865: schen gjort uppskattas även effekterna på trafik-        branschens Centra1förbund rf har höjningen av
15866: säkerheten. Programmets kalkylerade inverkan             bräns1eaccisen för motorbensin med 42 % från
15867: på följderna av trafikolyckor skulle år 2000 vara        1990 till 1995 inneb urit a tt ande1en person bi1stra-
15868: ca 1 dödsfall och 16 fall av personskada.                fik är 11 % mindre, ande1en växthusgaser från
15869:     1 de undersökningar som nämnts har man               vägtrafiken är 7 % mindre och ande1en övriga
15870: främst granskat endast fö1jderna av kvantitativa         uts1äpp är 3,5% mindre år 1995, ijämföre1se med
15871: förändringar i bi1beståndet. Man har inte närma-         en situation då skatterna skulle ha frusits på 1990
15872: re beaktat eventuella kva1itativa förändringar tili      års nivå.
15873: fö1jd av skatteändringarna. Situationen komp1i-             Så1edes är det uppenbart att man, om avsikten
15874: ceras dock t.ex. av att fö1jden av prisförändringar      är att märkbart reducera trafiko1ägenheterna,
15875: beträffande personbilar dessutom kunde vara att          bör försöka minska trafikarbetet. Dettakan inte
15876: de bi1ar som köps och deras motoreffekt blir             göras genom sänkning av trafikbeskattningen,
15877:  större. Fö1jder av det här s1aget, som åtminstone       utan det skulle förutsätta att i synnerhet beskatt-
15878:  med tanke på mi1jön men kanske också de1vis             ningen av bruket skärps. Med stöd av under-
15879:  med tanke på trafiksäkerheten är oförde1aktiga,         sökningsresu1taten ovan verkar en sänkning av
15880:  ingår inte i de ovan presenterade, och inte heller i    bi1skatten, jämförd med en ökning av bruksbe-
15881:  andra tillgäng1iga uträkningar. 1undersökningen         skattningen, inte vara något effektivt sätt när det
15882:  utreds inte heller det alternativet att fö1jden av en   gäller att nå uppställda mi1jömå1 eller att öka
15883:  eventuell större skattesänkning skulle bli en bety-     trafiksäkerheten. Det finns inte några p1aner på
15884:  dande import av begagnade bi1ar, i stället för av       att vidta åtgärder för att sänka bilskatten.
15885:  nya bi1ar som företräder den bästa tekniken.
15886: 
15887:       Helsingforsden 18 oktober 1996
15888: 
15889:                                                                                       Minister Arja Alho
15890:                                              KK 648/1996 vp
15891: 
15892: Kirjallinen kysymys 648
15893: 
15894: 
15895: 
15896: 
15897:                                     Esa Lahtela /sd: Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen menettelys-
15898:                                         tä luontoaktivistien keskeyttäessä hakkuut Metsähallituksen
15899:                                         Nurmeksen hoitoalueelia
15900: 
15901:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
15902: 
15903:    Luontoaktivistit suonUivat mielenosoitus-              Vielä enemmän tällainen menettely huolestut-
15904: iskun Metsähallituksen hakkuutyömailla Nur-            taa siinä vaiheessa, kun tulee voimaan uusi ym-
15905: meksessa ja Valtimolla 11.-12.9.1996. Heidän           päristönsuojelulaki, jossa ympäristökeskusten
15906: väittämänsä oli, että hakkuita suoritetaan van-        päätösvaltaa lisätään. Kuinka käykään sitten
15907: hojen metsien suojelualueella. Tämän johdosta          luonnonvarojemme järkevän hyödyntämisen?
15908: hakkuut jouduttiin keskeyttämään ja lisäksi               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15909: Enso ja UPM-Kymmene ilmoittivat lopettavan-            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15910: sa puun ostot kyseisen alueen työmailta, kunnes        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15911: suojelurajat on selvitetty.                            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15912:     Suoritettaviin hakkuualuerajauksiin Metsä-
15913: hallituksen hoitoalueelia oli ympäristöministe-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15914: riön lupa, eikä hakkuita tehty vanhojen metsien                ryhtyä, että luontoaktivistien aiheutta-
15915: suojelualueella. Kuitenkin Pohjois-Karjalan ym-                mat häiriöt normaaleissa talousmetsissä
15916: päristö keskuksen kanta poikkesi ympäristömi-                  saataisiin loppumaan, ja
15917: nisteriön kannasta: he ikään kuin antoivat jopa                   aikooko Hallitus selvittää, onko Poh-
15918: julkisen tiedonvälityksen kautta tukensa mielen-               jois-Karjalan ympäristökeskus toiminut
15919:  osoittajille, antaen ymmärtää, että hakkuualue-               valtuuksiensa rajoissa 11.-12.9.1996 ta-
15920:  rajaukset eivät olisikaan selvät suhteessa suojelu-           pahtumien yhteydessä, jolloin luontoak-
15921:  alueisiin. Ihmetystä onkin syntynyt siitä, eikö               tivistit toimillaan estivät Metsähallituk-
15922:  ympäristökeskusten viranhaltijoiden tule nou-                 sen mailla hakkuiden suorittamisen Nur-
15923:  dattaa ministeriön ohjeita tällaisissa asioissa vai           meksen hoitoalueella?
15924:  voivatko he paikallisesti tehdä omia laajempia
15925:  suojelurajauksiaan virallisista päätöksistä huoli-
15926:  matta.
15927:      Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1996
15928: 
15929:                                              Esa Lahtela /sd
15930: 
15931: 
15932: 
15933: 
15934:  260017
15935: 2                                           KK 648/1996 vp
15936: 
15937: 
15938: 
15939: 
15940:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
15941: 
15942:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        valmistelu on tapahtunut ympäristöministeriön,
15943: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         maa- ja metsätalousministeriön ja Metsähalli-
15944: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tuksen välisenä työnä. Pohjois-Karjalaa koskeva
15945: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-       rajausten valmistelu saadaan valmiiksi lokakuun
15946: lan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          1996 aikana, ja uudet luonnonsuojelualueet voi-
15947: 648:                                                  daan perustaa vuonna 1997.
15948:                                                          Parhaillaan on meneillään EU :n luonto- ja
15949:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        lintudirektiivin kannalta merkittävien luonnon-
15950:        ryhtyä, että luontoaktivistien aiheutta-       alueiden eli NATURA-2000-alueiden valmistelu
15951:        mat häiriöt normaaleissa talousmetsissä        Metsähallituksessa ja alueellisissa ympäristö kes-
15952:        saataisiin loppumaan, ja                       kuksissa. Tässä yhteydessä on myös Pohjois-
15953:           aikooko Hallitus selvittää, onko Poh-       Karjalassa löytynyt alueita, jotka ehkä olisi ollut
15954:        jois-Karjalan ympäristökeskus toiminut         tarkoituksenmukaista ottaa huomioon Suomen
15955:        valtuuksiensa rajoissa 11.-12.9.1996 ta-       NA TURA-2000-ehdotusta               valmisteltaessa.
15956:        pahtumien yhteydessä, jolloin luontoak-        Eräät metsäalueista ovat olleet suojeluarvoiltaan
15957:        tivistit toimillaan estivät Metsähallituk-     ilmeisesti parempia kuinjotkut vanhojen metsien
15958:        sen mailla hakkuiden suorittamisen Nur-        suojelualueiksi valitut kohteet. Tähän liittyen
15959:        meksen hoitoalueella?                          Metsähallituksen Itä-Suomen puistoalue ja Poh-
15960:                                                       jois-Karjalan ympäristökeskus ovat tehneet
15961:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          maastotarkistuksia, joiden perusteella on pyritty
15962: vasti seuraavaa:                                      sopimaan sekä vanhojen metsien suojelun että
15963:                                                       NATURA-2000-valmistelun kannalta tarpeelli-
15964:    Ympäristöministeriön asettama vanhojen             sista rajausmuutoksista.
15965: metsien suojelutyöryhmä on tehnyt kaksi ehdo-            Edellä kerrotuista rajauksista on pääsääntöi-
15966: tusta Etelä-Suomen vanhojen metsien suojelemi-        sesti päästy sopimukseen lukuun ottamatta eräi-
15967: seksi. Ensimmäinen ehdotus käsitti 23 000 heh-        tä Nurmeksessa ja Valtimolla sijaitsevia metsä-
15968: taaria valtion omistamia alueita. Valtioneuvosto      alueita, joiden suojeluarvosta on ollut erilaisia
15969: teki 3.6.1993 periaatepäätöksen näiden alueiden       näkemyksiä. Näitä sovitettiin yhteen ympäristö-
15970: suojelemisesta. Näistä on 3.12.1993 annetulla         ministeriön edustajan käynnillä Pohjois-Karja-
15971: asetuksella muodostettu luonnonsuojelualueiksi        lassa 18.9.1996. Käynnin seurauksena voitiinkin
15972: yhteensä 9 150 hehtaaria. Muiden alueiden suh-        sopia rajausten muutoksista.
15973: teen säädösvalmistelu on vielä kesken. Vanhojen          Ympäristöministeriö ei siis ole ottanut aiem-
15974: metsien suojelutyöryhmän täydennysesitys Ete-         min yksityiskohtaisesti kantaa Pohjois-Karjalas-
15975: lä-Suomeen käsitti yhteensä 3 900 hehtaaria val-      sa tehtyihin hakkuisiin tai niiden rajauksiin saati
15976: tion omistamia alueita. Valtioneuvosto teki peri-     toiminut hakkuiden luvanantajana. Samasta
15977: aatepäätöksen näiden alueiden suojelemisesta          syytä ministeriölläja ympäristökeskuksella ei ole
15978: 7.12.1995. Myös näiden alueiden säädösvalmis-         ollut eriävää kantaa hakkuiden sijoittamisesta.
15979: telu on vielä kesken.                                 Keskus on tuonut esiin mielipiteensä hakattavien
15980:    Tekemissään periaatepäätöksissä valtioneu-         alueiden luonnonarvoista ja esittänyt niiden huo-
15981: vosto on vahvistanut suojeltavien valtionmaiden       mioon ottamista hakkuita suunniteltaessa. Huo-
15982: kokonaismäärän, mutta ei ole ottanut kantaa           mattavat luonnonarvot tulee joka tapauksessa
15983: yksittäisten alueiden pinta-aloihin tai rajauksiin.   ottaa huomioon valtion omistamien talousmet-
15984: Tämän on katsottu merkitsevän sitä, että lopulli-     sienkin hakkuissa. Näin ollen Pohjois-Karjalan
15985: sissa suojelupäätöksissä voidaan jossakin mitas-      ympäristökeskus ei tässä tapauksessa ole mene-
15986: sa poiketa työryhmän tekemistä alustavista eh-        tellyt virheellisesti eikä siten ole vastuussa luon-
15987: dotuksista, jos suojeltavien alueiden kokonais-       toaktivistien toimista Nurmeksessa ja Valtimolla
15988: pinta-ala ei muutu. Luonnonsuojelualueiksi             11.-12.9.1996.
15989: muodostamista varten tarpeellisten rajausten
15990:      Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1996
15991: 
15992:                                                                 Ympäristöministeri Pekka Haavisto
15993:                                             KK 648/1996 vp                                                3
15994: 
15995: 
15996: 
15997: 
15998:                                         Tili Riksdagens Talman
15999: 
16000:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen        mellan miljöministeriet,jord- och skogsbruksmi-
16001: föreskriver har Ni, Fru Talman, tili vederböran-      nisteriet och Forststyrelsen. Beredningen av
16002: de med1em av statsrådet översänt följande av          gränsdragningen i norra Karelen slutförs i okto-
16003: riksdagsman Esa Lahtela undertecknade spörs-          ber 1996 och de nya naturskyddsområdena kan
16004: mäl nr 648:                                           inrättas år 1997.
16005:                                                           Som bäst pågår inom F orststyrelsen och vid de
16006:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        regionala miljöcentralerna beredning som gäller
16007:        ta för att få slut på de störningar som        områden som har betydelse med tanke på EU s
16008:        naturaktivisterna orsakar i normala eko-       habitatdirektiv och fågeldirektiv, dvs. av Natura
16009:        nomiskogar, och                                2000-områdena. 1 detta sammanhang har man
16010:           ämnar Regeringen utreda om Norra            också i norra Karel en påträffat omräden som det
16011:        Karelens miljöcentral har arbetat inom         kanske hade varit ändamålsenligt att beakta vid
16012:        ramen för sina befogenheter under hän-         beredningen av Finlands förslag för Natura
16013:        delserna 11-12.9.1996, då naturaktivis-        2000. Vissa skogsmarker har uppenbart uppvisat
16014:        ter genom sina ätgärder hindrade avverk-       högre skyddsvärden än en del sådana som valts
16015:        ningen på Forststyrelsens mark i Nurmes        som skyddsomräden för gammelskog. 1 detta
16016:        skogsvårdsdistrikt?                            sammanhang har Forststyrelsens revir för östra
16017:                                                       Finland och Norra Karelens miljöcentral gjort
16018:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       vissa undersökningar i terrängen, på basis av
16019: anföra följande:                                      vilka man har f6rsökt nå överenskommelse om
16020:                                                       sädana ändringar i gränsdragningen som päkal-
16021:    Den av miljöministeriet tilisatta arbetsgrup-      las såväl av skyddet av gamla skogar som av
16022: pen för skydd av gamla skogar har ställt två          beredningen av Natura 2000.
16023: förslag om skyddet av gamla skogar i södra Fin-           1regel har det varit möjligt att nå överenskom-
16024: land. Det första förslaget omfattade 23 000 hek-      melse om dessa gränser, med undantag för vissa
16025: tar statsägd mark, och statsrädet fattade 3.6.1993    skogsomräden i Nurmes och Valtimo, där upp-
16026: ett principbeslut om att dessa skulle skyddas.        fattningarna om skyddsvärdet har gått isär. En
16027: Genom en förordning 3.12.1993 har inalles 9 150       sammanjämkning företogs i samband med att en
16028: hektar avdessa omräden inrättats som naturskyd        representant för miljöministeriet 18.9.1996 be-
16029: dso mråden. 1 fräga om de övriga områdena             sökte norra Karelen. Resultatet av detta var en
16030: pägår beredningen av respektive författningar.        överenskommelse om ändrad gränsdragning.
16031: Arbetsgruppen för skydd av gamla skogar gjorde            Miljöministeriet har alitsä inte tidigare i detalj
16032: ett kompletterande förslag som gällde samman-         tagit ställning tili avverkningarna i norra Karel en
16033: lagt 3 900 hektar statsägd mark i södra Finland.      elier avgränsningen av omrädena, än mindre gett
16034: Statsrädet fattade 7.12.1995 ett principbeslut om     tillständ tili avverkning. Detta förklarar ocksä
16035: att dessa omräden skulle skyddas. Ocksä här           att ministeriet och miljöcentralen inte har haft
16036: pågår beredningen av författningar alltjämt.          olika åsikt om var avverkningarna görs. Centra-
16037:    1 sina principbeslut har statsrådet fastställt     len har lagt fram sina synpunkter på naturvärde-
16038: den totala arealen av de statsägda marker som         na i de omräden som avverkas och föreslagit att
16039: skall skyddas, men har inte tagit stälining tili de   deras naturvärden skali beaktas då avverkningen
16040: enskilda områdenas areal elier gränser. Detta har     planeras. Betydande naturvärden skali i alla fali
16041: ansetts innebära att de slutgiltiga besluten om       beaktas också vid avverkning av statsägda eko-
16042:  skydd i viss mån kan avvika från arbetsgruppens      nomiskogar. Detta betyder att miljöcentralen i
16043:  preliminära förslag, så länge den totala arealen     norra Karelen i detta fall inte har förfarit felak-
16044:  skyddade områden inte ändras. Beredningen av         tigt och därför inte är ansvarig för naturaktivis-
16045:  gränsdragningen för de omräden som inrättas          ternas åtgärder i Nurmes och Vaitimo 11-
16046:  som naturskyddsomräden har skett i samråd            12.9.1996.
16047:      Helsingfors den 25 oktober 1996
16048: 
16049:                                                                        Miljöminister Pekka Haavisto
16050:                                              KK 649/1996 vp
16051: 
16052: Kirjallinen kysymys 649
16053: 
16054: 
16055: 
16056: 
16057:                                     Esa Lahtela /sd ym.: Värtsilän raja-asemalla autolla matkustaviita
16058:                                         perittävästä käsittelymaksusta
16059: 
16060: 
16061:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
16062: 
16063:    Värtsilän raja-aseman kautta Venäjälle omal-        maksujen perinnälle ei liene annettu virallista
16064: la autolla matkaavat joutuvat järjestelyn koh-         siunausta, mutta siitä huolimatta maksujen pe-
16065: teeksi,jollaista millään muilla raja-asemilla ei ole   rintä vaan jatkuu.
16066: käytössä. Jos aikoo selvitä sujuvasti Venäjän tul-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16067: lista läpi autolla matkatessaan, joutuu maksa-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16068: maan 25 markan autopaperien käsittelymaksun.           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16069: Asiasta nousseen hälynjohdosta Venäjän tulli on        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16070: ilmoittanut, että vapaa kaistakin on käytössä,
16071: mutta sitä kaistaa käyttävät joutuvat hidastelun                 Onko Hallitus tietoinen maksujen pe-
16072: kohteeksi.                                                    rinnästä autolla matkustaviita Värtsilän
16073:     Ihmetystä on herättänyt tällainen toiminta,               rajanylityspaikalla, ja onko kyseinen toi-
16074: joka perustuu rahastukseen. Kuinka maksuja                    minta lakiemme mukaista, sekä
16075: perivä yhteisyritys on yleensä saanut luvan Suo-                 aikooko Hallitus vaikuttaa neuvotte-
16076: men puolella toimimiseen, onhan tämä toiminta                 luteitse siihen, että myös Värtsilän raja-
16077: ikään kuin yksi Venäjän tullin osa?                           asemalla perittävä käsittelymaksu poiste-
16078:     Tietämämme mukaan Venäjänkään puolella                    taan?
16079:      Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1996
16080: 
16081:           Esa Lahtela /sd               Anu Vehviläinen /kesk      Raimo Holopainen /sd
16082:           Matti Väistö /kesk            Kari Myllyniemi /kesk      Erkki J. Partanen /sd
16083:                     Janne Viitamies /sd                    Tuija Nurmi /kok
16084: 
16085: 
16086: 
16087: 
16088: 260017
16089: 2                                          KK 649/1996 vp
16090: 
16091: 
16092: 
16093: 
16094:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
16095: 
16096:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       liikennesopimuksen vastaisena. Kirjeeseen ei ole
16097: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        saatu virallista vastausta, mutta liikenneministe-
16098: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      riölle on ilmoitettu, että maksu on vapaaehtoi-
16099: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-      nen ja sillä pyritään nopeuttamaan rajanylitys-
16100: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         menettelyä. Suomalaisilta rajaviranomaisilta
16101: n:o 649:                                             saadun tiedon mukaan maksu on kuitenkin
16102:                                                      maksettava, jos aikoo Venäjälle yleensä päästä.
16103:           Onko Hallitus tietoinen maksujen pe-       Liikenneministeriön tiedossa ei ole, miten mak-
16104:        rinnästä autolla matkustaviita Värtsilän      suja perivä yhteisyritys on päässyt toimimaan
16105:        rajanylityspaikalla, ja onko kyseinen toi-    Suomen puolella.
16106:        minta lakiemme mukaista, sekä                    Asiasta on keskusteltu myös Venäjän liikenne-
16107:           aikooko Hallitus vaikuttaa neuvotte-       ministeriön edustajien kanssa, ja he ovat ilmoit-
16108:        luteitse siihen, että myös Värtsilän raja-    taneet pitävänsä maksuja laittomina. Kuiten-
16109:        asemalla perittävä käsittelymaksu poiste-     kaan hekään eivät ole kyenneet vaikuttamaan
16110:        taan?                                         maksujen poistumiseen.
16111:                                                         Suomen ja Venäjän välinen maantieliikenteen
16112:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         sekakomissio kokoontuu 15.-16.10.1996, ja
16113: vasti seuraavaa:                                     näissä neuvotteluissa ko. maksu otetaan uudes-
16114:                                                      taan esille.
16115:    Liikenneministeriö on lähettänyt 6.3.1996             Jos asia ei etene näiden neuvottelujen pohjal-
16116: kirjeen Karjalan Tasavallan hallituksen puheen-      ta, se tullaan ottamaan esille Venäjän ja Suomen
16117: johtajalle V. Stepanoville ja vaatinut Värtsilässä   liikenneministerien tapaamisessa tämän kuun lo-
16118: perittävän autopapereiden käsittelymaksun            pulla.
16119: poistamista Suomen ja Venäjän välisen maantie-
16120: 
16121:      Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1996
16122: 
16123:                                                               Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
16124:                                           KK 649/1996 vp                                             3
16125: 
16126: 
16127: 
16128: 
16129:                                       Tili Riksdagens Talman
16130: 
16131:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    land och Ryssland. Brevet har inte officiellt be-
16132: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-      svarats men trafikministeriet har meddelats att
16133: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    avgiften är frivillig och att den är avsedd för att
16134: man Esa Lahtela m.fl. undertecknade spörsmål        påskynda förfarandet vid gränsövergången. En-
16135: nr 649:                                             ligt uppgift från finländska gränsmyndigheter
16136:                                                     skall dock avgiften betalas om man i någon me-
16137:           Är Regeringen medveten om uppbör-         ning avser att anlända tili Ryssland. Trafikminis-
16138:        den av avgifter vid Värtsilä gränsöver-      teriet har inte kännedom om hur detjoint venture
16139:        gångsställe, och överensstämmer ifråga-      -företaget som uppbär avgifter har kunnat starta
16140:        varande verksamhet med våra lagar, samt      sin _yerksamhet på den finländska sidan.
16141:           ämnar Regeringen genom förhand-              Arendet har diskuterats även med represen-
16142:        lingar medverka tili att den vid gränssta-   tanter för trafikministeriet i Ryssland och de har
16143:        tionen uppburna hanteringsavgiften av-       meddelat att de anser avgifterna vara olagliga.
16144:        skaffas?                                     De har dock inte heller kunnat medverka tili att
16145:                                                     avgifterna avskaffas.
16146:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          Blandkommissionen för vägtrafiken mellan
16147: anföra följande:                                    Finland och Ryssland skall sammankomma 15-
16148:                                                     16.10.1996 och denna avgift tas på nytt upp tili
16149:    Trafikministeriet har den 6 mars 1996 skickat    diskussion vid dessa förhandlingar.
16150: ett brev adresserat tili V. Stepanov, ordförande       Om ärendet inte går vidare med förhandling-
16151: för Karelska republikens regering, och krävt att    arna som utgångspunkt, skall ärendet tas upp i
16152: den i Värtsilä uppburna avgiften för hantering av   slutet av månaden vid trafikministermötet mel-
16153: fordonsdokument skall avskaffas eftersom den        lan Ryssland och Finland.
16154: strider mot avtalet om vägtrafiken mellan Fin-
16155:      Helsingforsden 11 oktober 1996
16156: 
16157:                                                                 Trafikminister Tuula Linnainmaa
16158:                                               KK 650/1996 vp
16159: 
16160: Kirjallinen kysymys 650
16161: 
16162: 
16163: 
16164: 
16165:                                     Esa Lahtela /sd ym.: Venäjän suunnittelemien rajanylitysmaksujen
16166:                                         voimaantulon estämiseksi tarvittavista toimenpiteistä
16167: 
16168: 
16169:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
16170: 
16171:    Viime vuosina itärajan yli tapahtuva kaupalli-           Jotta tällaista ei tapahtuisi, Suomen ylimmän
16172: nen toimeliaisuus ja matkailu on nopeassa aika-         johdon tulisi pyrkiä aktiivisiin neuvotteluihin si-
16173: taulussa lisääntynyt. Tämä toiminta on merkittä-        ten, ettei suunniteltuja maksuja otettaisi käyt-
16174: västi vilkastuttanut elinkeinoelämää ja sitä myö-       töön ainakaan Suomen ja Venäjän välisellä rajal-
16175: ten työllisyyttä. Hyöty on ollut molemminpuoli-         la.
16176: nen.                                                        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
16177:     Myös rajanylityspaikkoihin ja kulkuyhteyk-          jestyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitämme
16178: siin on investoitu molemmilla puolin rajaa. Kan-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16179: sallisenja ED-rahoituksen turvin on käynnistet-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16180: ty ja ollaan jatkuvasti käynnistämässä projekte-
16181: ja, joilla on tarkoitus kehittää lähialuetta ja raja-             Onko Hallitus tietoinen siitä, että Ve-
16182: seutua.                                                        näjällä suunnitellaan otettavaksi käyt-
16183:     Nyt kuitenkin Venäjän toimesta ollaan suun-                töön rajanylitysmaksut, ja
16184: nittelemassa rajanylittäjille rajanylitysmaksua.                  aikooko Hallitus lähteä neuvottelu-
16185: Maksun suuruus olisi 10 dollaria henkilöltä ja 30              teitse vaikuttamaan koko arvovallallaan,
16186: dollaria autolta.                                              että Suomen ja Venäjän välisellä rajalla ei
16187:     Jos tällaiset maksut otetaan Venäjällä käyt-               suunniteltuja maksuja tultaisi ottamaan
16188: töön, se olisi kuolinisku jatkuvasti Iisääntyvälie             käyttöön, mikä turvaisijatkossakin kau-
16189:  rajan yli tapahtuvalle kanssakäymiselle.                      pan ja matkailun myönteisen kehittymi-
16190:                                                                sen?
16191: 
16192:      Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1996
16193: 
16194:           Esa Lahtela /sd                  Anu Vehviläinen /kesk           Marjaana Koskinen /sd
16195:           Anne Huotari /vas                Raimo Holopainen /sd            Matti Väistö /kesk
16196:           Erkki Pulliainen /vihr           Risto Kuisma /sd                Tuija Nurmi /kok
16197:           Jari Koskinen /kok               Kari Rajamäki /sd               Kari Myllyniemi /kesk
16198:           Janne Viitamies /sd              Matti Vähänäkki /sd             Klaus Heliberg /sd
16199: 
16200: 
16201: 
16202: 
16203:  260017
16204: 2                                             KK 650/1996 vp
16205: 
16206: 
16207: 
16208: 
16209:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
16210: 
16211:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa               Suurlähetystömme Moskovassa sai 7.1 0. tie-
16212: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            don siitä, että rajanylitysmaksun sisältänyt Ve-
16213: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          näjän valtakunnanrajaa koskevaan lakiin tehty
16214: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-          lisäys, joka mahdollistaa rajanylitysmaksut, on
16215: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen             hyväksytty duuman kolmannessa käsittelyssä.
16216: n:o 650:                                                 Seuraavaksi asia viedään federaation neuvoston
16217:                                                          käsittelyyn. Laki vaatii tullakseen voimaan vielä
16218:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että Ve-       presidentin allekirjoituksen. Tarkemmasta toi-
16219:         näjällä suunnitellaan otettavaksi käyt-          meenpanosta voidaan määrätä erillisellä asetuk-
16220:         töön rajanylitysmaksut, ja                       sella.
16221:            aikooko Hallitus lähteä neuvottelu-               Saamiemme tietojen mukaan rajanylitysmak-
16222:         teitse vaikuttamaan koko arvovallallaan,         su olisi 10 USD!henkilö, 20-30 USD/henkilö-
16223:         että Suomen ja Venäjän välisellä rajalla ei      auto ja 50--80 USD/rekka. Maksuja perittäisiin
16224:         suunniteltuja maksuja tultaisi ottamaan          myös rautatie- ja laivaliikenteeltä. IVY -maiden
16225:         käyttöön, mikä turvaisi jatkossakin kau-         kansalaisten ei tarvitsisi rajanylitysmaksua mak-
16226:         pan ja matkailun myönteisen kehittymi-           saa Venäjän ja IVY-maiden välisillä rajoilla.
16227:         sen?                                                 Suomi on ottanut rajanylitysmaksun esille
16228:                                                          EU:n piirissä. Aioitteemme pohjalta asiaa selvi-
16229:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             tetään komissiossa ja Moskovan edustustojen
16230: vasti seuraavaa:                                         kesken mm. sen osalta, onko maksu EU:n ja
16231:                                                          Venäjän välisten sopimusten vastainen. Selvityk-
16232:     Syyskesän aikana Venäjän lehdistöstä saatiin         sen perusteella päätetään Unioninjatkotoimista.
16233: viitteitä siitä, että Venäjä olisi suunnittelemassa          Kahdenvälisesti Suomi tulee ottamaan rajan-
16234: rajanylitysmaksuja.                                      ylitysmaksun esille suomalais-venäläisen talous-
16235:    Näiden tietojen pohjalta ulkoasiainministeriö         komission kauppatyöryhmän kokouksessa loka-
16236: pyysi 4.9. suomalais-venäläisen talouskomission          kuun lopussa sekä marraskuussa talouskomis-
16237: liikennetyöryhmän kokouksessa venäläisosa-               sion puheenjohtajatapaamisessa. Asia tullaan ot-
16238: puolelta selvitystä tietojen todenperäisyydestä.         tamaan esille myös hallitustenvälisen lähialueyh-
16239: Tässä yhteydessä toimme esille kantanamme,               teistyön kehittämisryhmän puheenjohtajatapaa-
16240: että rajanylitysmaksut aiheuttavat huomattavaa           misessa.
16241: haittaa erityisesti lähialueliikenteelle, että ne hei-       Näissä yhteyksissä korostetaan venäläisille
16242: kentäisivät liikennepalveluita ja että tämä olisi        sitä, että Suomen ja Venäjän välinen raja on
16243: väärä signaali hetkellä, jolloin pyrimme saamaan         erikoistapaus liikenteen vilkkauden ja sen luon-
16244: rahoitusta rajanylitys- ja liikenneinfrastruktuu-        teen perusteella. Rajanylitysmaksu tulisi erityi-
16245: riin. Venäjän varaministeritason edustajat liiken-       sen vakavasti haittaamaan lähialuematkailua,
16246: ne- ja rautatieministeriöstä sekä Helsingin suur-        -kauppaa ja -yhteistyötä. Lisäksi painotetaan
16247: lähetystöstä kertoivat, etteivät ole kuulleet rajan-     sitä, että investoinnit rajanylityspaikkoihin ja
16248: ylitysmaksua suunniteltavan.                             infrastruktuuriin on tehty liikenteen kasvua sil-
16249:    Samanaikaisen Suomen rajavartiolaitoksen              mällä pitäen ja että rajanylitysmaksu vähentää
16250: päällikön vierailun (31.8.-5.9.) yhteydessä Ve-          kiinnostusta infrastruktuurin kehittämiseen.
16251: näjän rajaviranomaiset olivat todenneet hänelle
16252: Moskovassa, että rajanylitysmaksu oli jo hyväk-
16253: sytty duuman toisessa käsittelyssä.
16254:      Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1996
16255: 
16256:                                                               Eurooppa-ministeri,
16257:                                                               ulkomaankauppaministeri Ole Norrback
16258:                                              KK 650/1996 vp                                                3
16259: 
16260: 
16261: 
16262: 
16263:                                          Tili Riksdagens Talman
16264: 
16265:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Vår ambassad i Moskva underrättades 7.10
16266: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            att ett tiliägg, som möjliggör gränsövergångsav-
16267: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        gifter, hade antagits tililagen om den ryska riks-
16268: dagsman Esa Lahtela m.fl. undertecknade spörs-         gränsen i duman i tredje behandling. Nästa steg
16269: mål nr 650:                                            är behandling i federationsrådet. Dessutom skali
16270:                                                        presidenten skriva under lagen för att den skali
16271:           Är Regeringen medveten om att Ryss-          träda i kraft. Om närmare verkstäliighet kan
16272:        land har planer på att tai bruk gränsöver-      förordnas genom en särskild förordning.
16273:        gångsavgifter, och                                 Enligt de uppgifter som vi erhåliit blir gräns-
16274:           har Regeringen för avsikt att med hela       övergångsavgiften 10 USD/person, 20-30
16275:        sin prestige i förhandlingar försöka på-        USD/personbil och 50-80 USD/långtradare.
16276:        verka så att de planerade avgifterna inte       Meningen är att avgifterna också skali uppbäras
16277:        tas i bruk vid den finskryska gränsen,          ijärnvägs- och båttrafik. OSS-staternas medbor-
16278:        vilket skulie trygga en positiv utveckling      gare skali inte behöva betala gränsövergångsav-
16279:        av handel och turism även i fortsättning-       gifter vid gränserna melian Ryssland och OSS-
16280:        en?                                             staterna.
16281:                                                           Finland har tagit upp gränsövergångsavgiften
16282:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          i EU. Vårt initiativ har lett tili att frågan utreds i
16283: anföra följande:                                       kommissionen och bland representationerna i
16284:                                                        Moskva, bl.a. utreds frågan om avgiften strider
16285:    Under förhösten Iät ryska tidningar förstå att      mot överenskommelserna melian EU och Ryss-
16286: en gränsövergångsavgift planerades i Ryssland.         land. Fortsatta unionsåtgärder bestäms på basis
16287:    På basis av dessa uppgifter inbegärde utrikes-      av utredningarna.
16288: ministeriet en utredning om sanningshalten i              Finland kommer att ta upp gränsövergångs-
16289: dessa uppgifter av den ryska parten när trans-         avgiften bilateralt när handelsarbetsgruppen i
16290: portarbetsgruppen i den finsk-ryska ekonomiska         den finsk-ryska ekonomiska kommissionen sam-
16291: kommissionen sammanträdde 4.9. 1 detta sam-            manträder i slutet av oktober samt vid den eko-
16292: manhang redogjorde vi för vår ståndpunkt att           nomiska kommissionens ordförandemöte i no-
16293: avgifterna leder tili betydande olägenheter, sär-      vember. Dessutom kommer frågan att tas upp
16294: skilt för närområdestrafiken, att de försämrar         vid mötet med ordförandena i utvecklingsgrup-
16295: transportservicen och att detta vore fel signal i en   pen för melianstatligt närområdessamarbete.
16296: situation där vi försöker få infrastrukturfinansie-       1 dessa sammanhang betonas för ryssarna att
16297: ring för gränsövergång och trafik. Företrädare         gränsen melian Finland och Ryssland är specieli
16298: på viceministernivå från det ryska trafik- och         på grund av trafikens typ och frekvens. En gräns-
16299: järnvägsministeriet samt från ambassaden i Hel-        övergångsavgift medför alivarlig skada för tu-
16300: singfors berättade att de inte hört om några pla-      rism, handel och samarbete i närområdet. Dess-
16301: ner beträffande gränsövergångsavgifter.                utom betonas att investeringarna i gränsöver-
16302:    Samtidigt hade ryska gränsbevakningsmyn-            gångsstälien och infrastruktur har gjorts med
16303: digheter för chefen för Finlands gränsbevak-           tanke på ökade trafikvolymer. En gränsöver-
16304: ningsväsende, under dennes besök (31.8-5.9),           gångsavgift minskar intresset för utvecklande av
16305: konstaterat i Moskva att gränsövergångsavgif-          infrastrukturen.
16306: ten redan hade godkänts av duman i andra be-
16307: handlingen.
16308:      Helsingforsden 15 oktober 1996
16309: 
16310:                                                                 Europaminister,
16311:                                                                 utrikeshandelsminister Ole Norrback
16312:                                               KK 651/1996 vp
16313: 
16314: Kirjallinen kysymys 651
16315: 
16316: 
16317: 
16318: 
16319:                                     Minna Karhunen /kok: Hallituksen suhtautumisesta kansanedusta-
16320:                                        jan aloiteoikeuden tarpeellisuuteen
16321: 
16322: 
16323:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
16324: 
16325:     Eduskunnan käsittelyssä on parhaillaan edus-        allekirjoittanut yli puolet kansanedustajista, on
16326: taja Kari Rajamäen ja lukuisien muiden kansan-          asia otettava valiokunnassa käsittelyyn.
16327: edustajien allekirjoittama lakialoite 4/1995 vp            Aloiteoikeus suo eduskunnalle mahdollisuu-
16328: kalastuslain muuttamisesta. Asian käsittely maa-        den säätää lakeja myös sellaisista asioista, joista
16329: ja metsätalousvaliokunnassa on päättynyt ja asia        hallitus on kieltäytynyt antamasta lakiesitystä.
16330: on lähetetty eduskunnan täysistunnon käsitte-           Hallituksen ei myöskään tarvitse valtiopäiväjär-
16331: lyyn.                                                   jestyksen mukaan yhtyä lakialoitteen sisältöön.
16332:     Asian eteneminen eduskunnassa on kuitenkin          Tällaisia ristivetoa aiheuttaneita aloitteita on ol-
16333: pysähtynyt hallituksen käskystä. Valtioneuvosto         lut edellä mainitun kalastuslakialoitteen ohella
16334: on iltakoulussaan 25.9.1996 käsitellyt viehekort-       myös muun muassa edustaja Outi Ojalan ym.
16335: tiasiaa maa- ja metsätalousministeri Kalevi He-         tekemä lakialoite 26/1996 vp kahden samaa su-
16336: milän aloitteesta. Ministeri oli ilmoittanut, ettei     kupuolta olevan henkilön parisuhteen virallista-
16337: voi yhtyä valiokunnan jo hyväksymän lakialoit-          misesta,jota tosin ei ole allekirjoittanut yli puolet
16338: teen kaikkiin yksityiskohtiin. Samassa iltakou-         edustajista. Sen sijaan esityksen ovat allekirjoit-
16339: lussa oli pääministeri paheksunut viehekortti-          taneet useat valtioneuvoston jäsenet - päämi-
16340: asian käsittelyä eduskunnassa kansanedustajan           nisteri mukaan luettuna.
16341: lakialoitteen pohjalta ja ilmoittanut ryhmien pu-          Hallituksen iltakoulusta kantautuneiden vies-
16342: heenjohtajille, ettei menettely ole pelisääntöjen       tien mukaan hallitus ei pidä kansanedustajan
16343:  mukaista toimintaa, etenkään kun hallitusneu-          lakialoitetta oikeana tapana lakien säätämiseen.
16344:  votteluissa oli sovittu, ettei läänikohtaista viehe-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
16345:  korttia oteta mukaan hallitusohjelmaan. Kes-           jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16346:  kustelun jälkeen hallitus päätti velvoittaa minis-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16347:  teri Hemilän neuvottelemaan ryhmien kanssa la-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16348:  kialoitteen muuttamisesta sellaiseksi, että halli-
16349:  tus voisi siihen yksimielisesti yhtyä.                            Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin kan-
16350:     Valtiopäiväjärjestyksen 31 §:n mukaan edus-                 sanedustajan näennäisen aloiteoikeuden
16351:  kunnalla on oikeus ottaa käsiteltäväkseen edus-                poistamiseksi valtiopäiväjärjestyksestä
16352:  tajan asianmukaisesti tekemä aloite. Lakialoit-                vai perustuuko käsitykseni erityisesti
16353:  teiden kohtaloksi on perinteiseksi muodostunut                 pääministerin suhtautumisesta lakialoit-
16354:  niiden hautautuminen valiokuntien työruuhkan                   teisiin virheelliseen referointiin hallituk-
16355:  alle. Aloitteiden käsittelyn edistämiseksi on kui-             sen iltakoulussa 25.9.1996 käydystä kes-
16356:  tenkin eduskunnassa sovittu, ettäjos aloitteen on              kustelusta?
16357: 
16358:       Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1996
16359: 
16360:                                           Minna Karhunen lkok
16361: 
16362: 
16363: 
16364: 
16365: 260017
16366: 2                                              KK 651/1996 vp
16367: 
16368: 
16369: 
16370: 
16371:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
16372: 
16373:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            ja muita lainvalmistelun edellyttämiä resursseja.
16374: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,             Lainvalmistelussa tulee kuitenkin voida varmis-
16375: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           tua siitä, että laki on oikeudellisesti moitteeton,
16376: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Minna                lakiteknisesti ja kielellisesti viimeistelty sekä sel-
16377: Karhusen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen             keä ja ymmärrettävä. Huolellinen valmistelu on
16378: n:o 651:                                                  välttämätöntä, jotta laeista tulee toimivia ja riit-
16379:                                                           tävät oikeusturvavaatimukset täyttäviä. Kun la-
16380:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin kan-           kien valmistelu on pääasiassa hallituksella, on
16381:         sanedustajan näennäisen aloiteoikeuden            siihen käytettävissä tarvittavaa lainvalmistelu-
16382:         poistamiseksi valtiopäiväjärjestyksestä           henkilöstöä ja voidaan kuulla erilaisia asiantun-
16383:         vai perustuuko käsitykseni erityisesti            tija- ja etutahoja jo lainvalmisteluvaiheen aika-
16384:         pääministerin suhtautumisesta lakialoit-          na.
16385:         teisiin virheelliseen referointiin hallituk-          Kansanedustajan oikeus tehdä lakialoitteita ei
16386:         sen iltakoulussa 25.9.1996 käydystä kes-          ole tarkoitettu kilpailemaan hallitukselle kuulu-
16387:         kustelusta?                                       van lainsäädäntöaloitteen kanssa. Edustajan
16388:                                                           aloiteoikeudella on kuitenkin tärkeä periaatteel-
16389:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              linen merkitys hallituksen esityksiä täydentävä-
16390: vasti seuraavaa:                                          nä lainsäädäntöprosessin käynnistäjänä. Se
16391:                                                           osoittaa, että eduskunta on ylin valtioelin, joka
16392:    Valtiopäiväjärjestyksen 31 §:n mukaan edus-            voi halutessaan säätää lain ilman muiden valtio-
16393: kunnalla on oikeus ottaa käsiteltäväkseen edus-           elinten vireillepanotoimia. Edellä todetuista syis-
16394: tajan asianmukaisesti tekemä aloite. Eduskunta-           tä se ei kuitenkaan hyvin sovellu laajojen lainsää-
16395: aloite voi olla lakialoi te, talousarvioaloite tai toi-   däntökokonaisuuksien vireillepanoon.
16396: vomusaloite. Lakialoite sisältää lain muotoon                 Nykyisissä kansanedustajan aloiteoikeutta
16397: puetun ehdotuksen uuden lain säätämisestä tai             koskevissa perustuslain säännöksissä ei ole il-
16398: voimassa olevan muuttamisesta, selittämisestä             mennyt erityisiä ongelmia. Vireillä olevaa perus-
16399: tai kumoamisesta taikka ehdotuksen laiksi sellai-         tuslain kokonaisuudistusta pohjustanut valtio-
16400: sesta asiasta, joka ennestään on hallinnollisilla         sääntöasiantuntijoista koostunut Perustuslaki
16401: säännöksillä järjestetty. Kansanedustajan oi-             2000 -työryhmä ei mietinnössään nähnyt muu-
16402: keutta tehdä lakialoite helpotettiin vuonna 1983          tostarpeita kansanedustajien lakialoiteoikeutta
16403: tehdyllä valtiopäiväjärjestyksen 32 §:n muutok-           koskevissa perustuslain säännöksissä (Oikeusmi-
16404: sella,jonka mukaan lakialoite voidaan tehdä mil-          nisteriön lainvalmisteluosaston julkaisu 8/1995).
16405: loin tahansa eduskunnan ollessa koolla.                       Edellä esitettyyn viitaten hallitus katsoo, ettei
16406:    Vaikka kansanedustajilla on perustuslain mu-           ole olemassa tarvetta tai perusteita muuttaa sisäl-
16407: kaan rinnakkainen aloiteoikeus hallituksen                löllisesti kansanedustajan aloiteoikeutta koske-
16408: kanssa, lähtee valtiosääntö kuitenkin siitä, että         via valtiopäiväjärjestyksen säännöksiä.
16409: päävastuu lakien valmistelusta ja lainsäädäntö-               Määritellessään kantaansa kulloinkin esille
16410: asian vireillepanosta kuuluu parlamentaarisessa           tuleviin edustajien tekemiin aloitteisiin hallitus
16411: vastuussa olevalle hallitukselle. Tästä osoitukse-        nojautuu ohjelmaansa ja arvioon siitä, miten
16412: na on esimerkiksi valtiopäiväjärjestyksen 87 §,           aloitteiden käsittely vaikuttaa hallituksen suun-
16413: jonka mukaan hallituksen esitykset on sekä täys-          nittelemien lainsäädäntöhankkeiden toteutumis-
16414: istunnossa että valiokunnissa otettava ensimmäi-          edellytyksiin. Tällöin on tarpeen muun ohessa
16415: sinä käsiteltäviksi.                                      kiinnittää huomiota siihen, miten hallituksessa
16416:     Lakien säätäminen kansanedustajien teke-              edustettuina olevat eduskuntaryhmät suhtautu-
16417: mien lakialoitteiden pohjalta onkin ollut varsin          vat edustajien tekemiin aloitteisiin. Tämä voi
16418: poikkeuksellista. Syyt tähän ovat olleet osaksi           luontevalla tavalla tapahtua esimerkiksi halli-
16419: käytännöllisiä. Kansanedustajilla tai eduskun-            tuksen iltakoulun yhteydessä, kun saapuvilla
16420: nalla ei ole käytössään lainsäädäntökokonai-              ovat hallituksessa edustettuina olevien eduskun-
16421: suuksien edellyttämää valmisteluhenkilökuntaa             taryhmien edustajat.
16422:      Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1996
16423: 
16424:                                                                             Pääministeri Paavo Lipponen
16425:                                              KK 651/1996 vp                                              3
16426: 
16427: 
16428: 
16429:                                          Tili Riksdagens Talman
16430: 
16431:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            sett klanderfria, lagtekniskt och språkligt finsli-
16432: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande            pade samt klara och förståeliga. Noggrann be-
16433: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        redning är en nödvändighet för att lagarna skali
16434: dagsman Minna Karhunen undertecknade                   fungera och uppfylla tillräckliga rättssäkerhets-
16435: spörsmål nr 651:                                       krav. Då det huvudsakligen är regeringen som
16436:                                                        ansvarar för beredningen av lagarna har den ock-
16437:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för          så behövlig beredningspersonal tili sitt förfogan-
16438:        att stryka riksdagsmännens skenbara             de, och sakkunniga och intressegrupper kan hö-
16439:        motionsrätt ur riksdagsordningen, elier         ras redan pä beredningsstadiet.
16440:        grundar sig min uppfattning om i synner-            Det är inte meningen att riksdagsmännens rätt
16441:        het statsministerns instälining tililagmo-      att väcka lagmotioner skall konkurrera med re-
16442:        tioner på ett felaktigt referat av diskussio-   geringens initiativrätt. Riksdagsmännens mo-
16443:        nen vid regeringens aftonskola den 25           tionsrätt har docken viktig principieli betydelse i
16444:        september 1996?                                 och med att den som ett komplement tili regering-
16445:                                                        ens propositioner kan sätta i gång en lagstift-
16446:   Som svar pä detta spörsmal får jag vördsamt          ningsprocess. Motionsrätten visar att riksdagen
16447: anföra följande:                                       är det högsta statsorganet, som om det vili kan
16448:                                                        stifta en lag som inte har anhängiggjorts av några
16449:     En1igt 31 § riksdagsordningen har riksdagen        andra statliga organ. Av de ovan nämnda orsa-
16450: rätt att tili behandling ta upp en sädan motion        kerna är riksdagen ändä inte särskilt vällämpad
16451: som pä behörigt sätt har väckts av en riksdags-        för anhängiggörandet av omfattande lagstift-
16452: man. Motionen kan vara en lagmotion, en bud-           ningshelheter.
16453: getmotion elier en hemstäliningsmotion. Lagmo-             Inga särskilda problem har framkommit i de
16454: tionen innehålier ett i lagform avfattat förslag om    nuvarande grundlagsstadgandena om riksdags-
16455: stiftande av ny lag elier om ändring, förklaring       männens motionsrätt. Grundlag 2000-arbets-
16456: elier upphävande av gäliande lag, elier förslag tili   gruppen, som har utarbetat grunderna för den
16457: Iag i en fråga som tidigare har ordnats genom          pågående totalrevideringen av grundlagen och
16458: administrativa stadganden. Riksdagsmännens             som består av statsförfattningsexperter, har inte i
16459: rätt att väcka Iagmotioner underlättades 1983          sitt betänkande sett något behov av ändringar i
16460: genom en ändring av 32 § riksdagsordningen.            grundlagen vad gäller riksdagsmännens rätt att
16461: Enligt den kan en lagmotion väckas när som helst       väcka lagmotioner (Lagberedningsavdelningens
16462: medan riksdagen är församlad.                          vid justitieministeriet publikationer 811995).
16463:     Även om riksdagsmännens motionsrätt enligt             Med hänvisning tili det ovan sagda anser re-
16464: grundlagen är parallell med regeringens initiativ-     geringen att det inte är nödvändigt elier motive-
16465: rätt, utgår statsförfattningen ändå från att hu-       rat att i sak ändra riksdagsordningen i fråga om
16466: vudansvaret för lagberedningen och anhängig-           riksdagsmännens motionsrätt.
16467: görandet av lagstiftningsfrågor innehas av reger-         När regeringen slår fast sin ståndpunkt i fråga
16468: ingen, som har det parlamentariska ansvaret. Ett       om riksdagsmännens motioner stöder den sig pä
16469: uttryck för det är t.ex. 87 § riksdagsordningen,       sitt program och på en utvärdering av hur be-
16470:  som stadgar att regeringens propositioner alltid      handlingen av motionerna påverkar förutsätt-
16471:  skall tas tili behandling först såväl i plenum som    ningarna för ett genomförande av lagstiftnings-
16472:  i utskotten.                                          projekt som regeringen planerar. Härvid måste
16473:     Det har varit synnerligen ovanligt att lagar       man bl.a. beakta hur de riksdagsgrupper som är
16474:  stiftats utifrån lagmotioner som riksdagsmän          representerade i regeringen förhåller sig tili riks-
16475:  väckt. Orsakerna tili detta har delvis varit prak-    dagsmännens motioner. Detta kan ske på ett
16476:  tiska. Riksdagsmännen och riksdagen förfogar          naturligt sätt t.ex. i samband med regeringens
16477:  inte över den beredningspersonal och andra lag-       aftonskola, när företrädare för de riksdagsgrup-
16478:  beredningsresurser som Iagstiftningshelheterna        per som är representerade i regeringen är närva-
16479:  förutsätter. Lagberedningen måste dock vara så-       rande.
16480:  dan att den leder fram tilllagar som är juridiskt
16481: 
16482:       Helsingforsden 18 oktober 1996
16483:                                           KK 652/1996 vp
16484: 
16485: Kirjallinen kysymys 652
16486: 
16487: 
16488: 
16489: 
16490:                                  Reijo Laitinen /sd: Kemijoki Oy:n toiminnasta Kelukosken voima-
16491:                                      laitoshankkeen yhteydessä
16492: 
16493: 
16494:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
16495: 
16496:    Kitisen viimeinen voimalaitoshanke alkaa olla   että yhtiö ei halua maksaa veden alle jäävistä
16497: rakentamista vaille valmis. Noin 70% allasmais-    maista kohtuullista hintaa.
16498: ta on jo Kemijoki Oy:n omistuksessa. Loppujen         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16499: 30 %:n hankinnassa Kemijoki Oy on tietojeni        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16500: mukaan harrastanut valtion omistamalle yhtiölle    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16501: soveltumatonta käyttäytymistä.                     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16502:    Kaupankäynnissä Kemijoki Oy on tietojeni
16503: mukaan soveltanut epäreiluja menetelmiä ja tiet-                Onko Hallitus tietoinen Kemijoki
16504: tävästijopa painostusta. Yhtiön kerrotaan levit-             Oy:n toiminnan epäasiallisesta luontees-
16505: täneen vääriä huhuja ja väitetään sen painosta-              ta Kelukosken voimalaitoshankkeen yh-
16506: neen kuntaa olemaan yhtiön kannalla, lisäksi                 teydessä, ja
16507: väitetään sen uhanneen maanomistajia pakkolu-                   mihin toimiin Hallitus omistajana ai-
16508: nastuksella tai vesioikeudella sekä leimauneen               koo ryhtyä näiden epäasiallisuuksien oi-
16509: oikeuksiaan peräävät maanomistajat keinotteli-               kaisemisek si?
16510: joiksi. Kaiken tämän takana vaikuttaa olevan se,
16511: 
16512:      Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1996
16513: 
16514:                                         Reijo Laitinen /sd
16515: 
16516: 
16517: 
16518: 
16519: 260017
16520: 2                                          KK 652/1996 vp
16521: 
16522: 
16523: 
16524: 
16525:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
16526: 
16527:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        nut sopivien vastikepeltojen puute Sattasen ky-
16528: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         lässä. Kaikki padotusalueella olevat asuinraken-
16529: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       nukset ja kolme elinkeinoa harjoittavaa kiinteis-
16530: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Reijo Lai-       töä ovat jo sopimusten piirissä. Huvilarakennuk-
16531: tisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        sista on padotusalueella sopimatta kolme.
16532: 652:                                                      Kemijoki Oy on ilmoittanut pyrkivänsä maa-
16533:                                                       hankintoja suorittaessaan maanomistajien tasa-
16534:           Onko Hallitus tietoinen Kemijoki            puoliseen kohteluun. Tarvittavien alueiden hin-
16535:        Oy:n toiminnan epäasiallisesta luontees-       noittelussa käytetyt yksikköhinnat ovat yhtene-
16536:        ta Kelukosken voimalaitoshankkeen yh-          viä, ja erot tilakohtaisissa kauppahinnoissa joh-
16537:        teydessä, ja                                   tuvat ostettavien kohteiden erilaisuudesta. Ke-
16538:           mihin toimiin Hallitus omistajana ai-       mijoki Oy:n mukaan yhtiön käyttämät hinnat
16539:        koo ryhtyä näiden epäasiallisuuksien oi-       ovat vähintäänkin vesilain edellyttämän täyden
16540:        kaisemiseksi?                                  korvauksen periaatteen mukaisia.
16541:                                                           Kemijoki Oy:n muissa hankkeissa on yleensä
16542:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          vapaaehtoisin sopimuksin saatu hankituksi noin
16543: vasti seuraavaa:                                      90 prosenttia tarvittavasta alueesta. Yhtiön mu-
16544:                                                       kaan myöskään Kelukosken hankkeen yhteydes-
16545:    Kemijoki Oy on suorittanut Kelukosken voi-         sä ei ole mahdollisuuksia päästä vapaaehtoisiin
16546: malaitoksen kiinteistöhankintoja Sodankylän           sopimuksiin kaikkien vahingonkärsijäiden kans-
16547: kunnassa jo usean vuoden ajan. Tarvittavasta          sa. Tämä johtuu siitä, että näkemyserot hank-
16548: maa- ja vesialueesta,jonka kokonaispinta-ala on       keesta aiheutuvien vahinkojen määrästä ovat
16549: noin 1 195 hehtaaria, on vapaaehtoisin sopimuk-       liian suuret.
16550: sin hankittu jo 87 prosenttia. Vapaaehtoiset sopi-        Kelukosken voimalaitoksen rakentamista
16551: mukset on tehty noin 180 tilan kanssa. Esimer-        koskeva lupahakemus on parhaillaan käsiteltä-
16552: kiksi vuoden 1995 aikana yhtiö on tehnyt Kelu-        vänä Pohjois-Suomen vesioikeudessa. Asiaa kos-
16553: kosken vaikutusalueella 50 tilaa koskevat sopi-       keva katselmuskirje on valmistunut helmikuussa
16554: mukset, ja vuonna 1996 on tähän mennessä tehty        1996. Tämän jälkeen vesioikeus on suorittanut
16555: 33 tilaa koskevat sopimukset.                         alueella maastotarkistuksia. Vesioikeuden pää-
16556:    Yhtiö on hankkinut maa-alueita pääosin ra-         tös on odotettavissa vuoden 1997 aikana. Vesioi-
16557: hallista korvausta vastaan. Lähinnä suurempia         keus ratkaisee päätöksellään korvauskysymyk-
16558: vahinkoalueita omaavien tilojen omistajille on,       set niiden vahingonkärsijäiden osalta, joiden va-
16559: heidän niin halutessaan, järjestetty myös vaihto-     hingoista ei ole sovittu vapaaehtoisesti.
16560: maita. Sopimatta olevien maa- ja vesialueiden             Kauppa- ja teollisuusministeriön tietoon ei ole
16561: yhteispinta-ala on tällä hetkellä noin 155 ha,        tullut tapauksia, joissa Kemijoki Oy:n toiminta
16562: mikä jakautuu 77 tilalle. Keskimääräinen vahin-       Kelukosken voimalaitoksen maanhankinnassa
16563: koalue yhtä tilaa kohti on näin ollen pieni. Ai-      olisi ollut epäasiallista tai sopimatonta. Tämän
16564: heutuvan vahingon määrä tilaa kohti on myös           vuoksi yhtiöön liittyviä toimenpiteitä ei pidetä
16565: kohtuullisen pieni.                                   tarpeellisina. Mahdolliset maanhankintaan liit-
16566:    Yhtiöllä ei vielä ole sopimusta kahden maito-      tyvät hinta- ja muut erimielisyydet ratkaistaan
16567: karjataloutta harjoittavan maatilan kanssa. Näi-      vesioikeuden päätöksellä.
16568: den maatilojen sopimusten tekoa on vaikeutta-
16569: 
16570:      Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1996
16571: 
16572:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
16573:                                              KK 652/1996 vp                                               3
16574: 
16575: 
16576: 
16577: 
16578:                                          Tili Riksdagens Talman
16579: 
16580:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         byn Sattanen. Samtliga bostadsbyggnader och de
16581: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-          tre fastigheter som idkar näring på bassängområ-
16582: 1em av statsrädet översänt följande av riksdags-        det omfattas redan av avtal. Av sommarstuge-
16583: man Reijo Laitinen undertecknade spörsmål nr            byggnaderna i bassängområdet står tre ännu
16584: 652:                                                    utan avtal.
16585:                                                             Kemijoki Oy har meddelat att bo1aget vid sina
16586:          Är Regeringen medveten om Kemijoki             markförvärv strävar efter att behandla mark-
16587:        Oy:s osakliga agerande i samband med             ägarna lika. De enhetspriser som har använts vid
16588:        kraftverksprojektet i forsen Kelukoski,          prissättningen av de områden som behövs är
16589:        och                                              enhet1iga och skillnaderna i de lägenhetsvisa
16590:           vilka ätgärder har Regeringen i egen-         köpesummorna beror på att föremälen för köpen
16591:        skap av ägare för avsikt att vidta för att       är olika. Enligt Kemijoki Oy är de priser som
16592:        korrigera detta?                                 bo1aget använder minst i den storleksklass som
16593:                                                         förutsätts enligt vattenlagens princip om full er-
16594:   Som svar pä detta spörsmål fär jag vördsamt           sättning.
16595: anföra följande:                                            1Kemijoki Oy:s övriga projekt har i allmänhet
16596:                                                         ca 90 procent av det område som har behövts
16597:    Kemijoki Oy har redan i flera år förvärvat           erhållits genom frivilliga avtal. Enligt bolaget är
16598: fastigheter för kraftverket i forsen Kelukoski i        det inte heller i Kelukoski-projektet möjligt att
16599: kommunen Sodankylä. Av det land- och vatten-            åstadkomma frivilliga avtal med alla skadelidan-
16600: område pä totalt ca 1 195 hektar som behövs har         de. Detta beror på för stora skillnader i åsikterna
16601: 87 procent redan förvärvats genom frivilliga av-        om storleken på skadorna av projektet.
16602: tai. De frivilliga avta1en gäller ca 180 1ägenheter.        Ansökan om tillstånd att få bygga kraftverket
16603: Tili exempe1 under år 1995 ingick bolaget avta1         i Kelukoski behandlas som bäst av Norra Fin-
16604: som gällde 50 1ägenheter i Ke1ukoski-forsens            lands vattendomstol. Det syninstrument som
16605: verkningsområde och hittills under år 1996 har          gäller målet blev k1art i februari 1996. Efter detta
16606: avta1 ingåtts med 33 1ägenheter.                        har vattendomstolen granskat terrängen i områ-
16607:     Bo1aget har i huvudsak fårvärvat markområ-          det. Vattendomstolens uts1ag kan väntas under
16608: dena mot ersättning i pengar. 1 första hand för         år 1997. Vattendomstolen avgör med sitt utslag
16609: ägarna tilllägenheter som omfattar större områ-         ersättningsfrågorna för de skadelidandes del, där
16610: den, som skadas av projektet, har det ordnats           överenskomme1se inte har kunnat träffas pä fri-
16611: bytesmark, om de har önskat detta. Den tota1a           villig väg.
16612: arealen av land- och vattenomräden, för vilka              Tili handels- och industriministeriets känne-
16613: inga avtal ännu har ingåtts, äri detta nuca 155 ha      dom har inte kommit sådana fall, där Kemijoki
16614: fördelad på 77 lägenheter. Det genomsnittliga           Oy:s agerande vid anskaffningen av mark får
16615: område som skadas per lägenhet är följaktligen          kraftverket i Kelukoski skulle ha varit osakligt
16616: Iitet. Också den skada som projektet förorsakar         eller opassande. Därför anses det inte nödvändigt
16617: är skäligen ringa per lägenhet.                         att vidta några åtgärder i anslutning tili bolaget.
16618:     Bolaget har ännu inte avtal med tvåjordbruks-       Eventuella meningsski1jaktigheter om priser och
16619: lägenheter, där mjölkboskapsskötsel bedrivs. ln-        annat i samband med anskaffningen av den mark
16620: gåendet av avtal med dessa jordbrukslägenheter          som behövs avgörs genom vattendomstolens ut-
16621:  har försvårats av bristen på lämpliga bytesåkrar i     slag.
16622: 
16623:      Helsingforsden 16 oktober 1996
16624: 
16625:                                                        Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
16626:                                               KK 653/1996 vp
16627: 
16628: Kirjallinen kysymys 653
16629: 
16630: 
16631: 
16632: 
16633:                                     Satu Hassi /vihr ym.: Harmaan talouden torjumisesta rakennus-
16634:                                         alalla
16635: 
16636: 
16637:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
16638: 
16639:     Lipposen hallituksen ohjelmassa luvataan            voi tietää, paljonko henkilökuntaa jollakin ali-
16640: muun muassa seuraavaa: "Harmaiden markki-               urakoitsijalla todellisuudessa on. Toisin sanoen
16641: noiden vastaisia toimia lisätään oikeudenmukai-         verottajalta voi käytännössä saada puhtaat pa-
16642: suuden ja terveen kilpailun edistämiseksi sekä          perit, vaikka yritys maksaisi verot ja sosiaalimak-
16643: julkisen talouden vahvistamiseksi."                     sut vain osasta työntekijöitään.
16644:     Aikaisemmin harmaan talouden tai ns. kuuta-            Tehokkaammaksi keinoksi rakennusalan har-
16645: mokeikkojen työnantajina olivat pääasiassa yk-          maan työn torjumisessa on osoittautunut ns. työ-
16646: sityiset kotitaloudet, mutta viime vuosina har-         maa passi, jonka jotkut rakennusliikkeet, mm.
16647: maan työn teettäminen on laajentunut myös lii-          YIT, ovat ottaneet käyttöön. Tässä järjestelmäs-
16648: ke-elämän piiriin. Verohallituksen teettämässä          sä jokaiselta tietyllä työmaalla työskentelevältä,
16649: tutkimuksessa arvioidaan koko harmaan talou-            olipa sitten pääurakoitsijan tai aliurakoitsijan
16650: den volyymiksi noin 20 mrd mk vuodessa ja yh-           palveluksessa, edellytetään työmaapassia, josta
16651: teiskunnalle tästä aiheutuvaksi tappioksi noin 13       käy ilmi hänen nimensä ja työnantajansa. Järjes-
16652: mrd mk saamatta jääneiden verotulojen ja perus-         telmään kuuluu myös kulunvalvonta, jonka
16653: teetta maksettujen etuuksien vuoksi.                    avulla pidetään kirjaa siitä, minä päivinä kukin
16654:     Rakennusala arvioidaan harmaan talouden             työntekijä työmaalla on. Verottaja voi saada ko-
16655: suurimmaksi työnantajaksi. Harmaan talouden             pion listoista tarkistaakseen, minä päivinä tietty
16656: osuus rakennusalan arvonlisäyksestä arvioidaan          työntekijä on työskennellyt tietyllä työmaalla.
16657: vähintään 10-13 prosentiksi. Rakennusalalla                Kokemukset tästä järjestelmästä ovat hyvät.
16658:  saaduksi harmaaksi tuloksi arvioidaan 3-3,4            Mutta niin kauan kuin työmaapassijärjestelmä
16659: mrd mk vuodessa, mikä vastaa 17 000-19 000              on vapaaehtoinen, maksujaan laiminlyövät yri-
16660:  työntekijää. Majoitus- ja ravitsemusalalla sala-       tykset voivat edelleen saada markkinoilla kilpai-
16661:  tuksi tuloksi arvioidaan vähintään 1,1 mrd mk,         luetua. Siksi olisikin tarpeen säätää työmaapassi-
16662:  mikä vastaa 9 000 työntekijää.                         käytäntö pakolliseksi ainakin rakennusalalla ja
16663:     Viime kuukausina yrityksiin ja työmaille teh-       mahdollisesti joillain muillakin aloilla, esimer-
16664:  dyt verotarkastajien yllätyskäynnit osoittavat         kiksi ravintoloissa.
16665:  harmaan talouden olevan merkittävän suurta                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
16666:  näillä aloilla. Kun osa yrityksistä laiminlyö työn-    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16667:  tekijöittensä verot ja sosiaaliturvamaksut, hinta-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16668:  kilpailu luo muillekin yrityksille suuren houku-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16669:  tuksen tehdä samoin.
16670:     Asiaan on rakennusalalla yritetty puuttua esi-                 Onko Hallitus tietoinen rakennusalal-
16671:  merkiksi siten, että rakennustyön tilaaja edellyt-             la ns. työmaapassijärjestelmästä saaduis-
16672:  tää pääurakoitsijan vaativan kaikilta aliurakoit-              ta hyvistä kokemuksista harmaan talou-
16673:  sijailta todistuksen työntekijöiden verojen ja so-             den torjunnassa, ja
16674:  siaaliturvamaksujen maksamisesta. Varsinkin                       aikooko Hallitus toimia tämän järjes-
16675:  julkisen sektorin tilaajat ovat alkaneet menetellä             telmän säätämiseksi pakolliseksi raken-
16676:  näin. Rakennusalan kokemus osoittaa kuiten-                    nusalalla ja mahdollisesti joillain muilla-
16677:  kin, että tämä ei aina riitä. Verottaja ei nimittäin           kin aloilla?
16678: 
16679:       Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1996
16680: 2                                    KK 653/1996 vp
16681: 
16682:     Satu Hassi /vihr           Janina Andersson /vihr          Hannu Kemppainen /kesk
16683:     Maija Rask /sd             Eva Biaudet /r                  Paavo Nikula /vihr
16684:     Tuija Brax /vihr           Eila Rimmi /vas                 Heikki Rinne /sd
16685:     Pia Viitanen /sd           Reino Ojala /sd                 Erkki J. Partanen /sd
16686:     Esa Lahtela /sd            Timo Laaksonen /vas             Ilkka Joenpalo /sd
16687:     Erkki Tuomioja /sd         Pekka Leppänen /vas             Timo Ihamäki /kok
16688:     Kari Kantalainen /kok      Tuija Maaret Pykäläinen /vihr   Kimmo Kiljunen /sd
16689:     Erkki Pulliainen /vihr     Jukka Gustafsson /sd            Markku Vuorensola /kesk
16690:     Margareta Pietikäinen /r   Leena Luhtanen /sd              Virpa Puisto /sd
16691:                                Johannes Koskinen /sd
16692:                                              KK 653/1996 vp                                             3
16693: 
16694: 
16695: 
16696: 
16697:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
16698: 
16699:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Rakennusteollisuuden Keskusliittoon, joten hei-
16700: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tä ei velvoita tämä liiton päätös. Tällaistenkin
16701: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        yritysten henkilökunta voi joutua käyttämään
16702: jäsenen vastattavaksi k~~sa~edustaja Satu Has-         kulkulupia, jos he työskentelevät aliurakointi-
16703: sin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       tehtävissä Rakennusteollisuuden Keskusliiton
16704: 653:                                                   jäsenyrityksen työmaalla. On kuitenkin selvää,
16705:                                                        että vaikka Rakennusteollisuuden Keskusliiton
16706:           Onko Hallitus tietoinen rakennusalal-        jäsenistö ottaisikin kulkulupamenettelyn laajasti
16707:        la ns. työmaapassijärjestelmästä saaduis-       käyttöön, siitä ei tule koko rakennusalaa katta-
16708:        ta hyvistä kokemuksista harmaan talou-          vaa.
16709:        den torjunnassa, ja                                Rakennusteollisuuden Keskusliiton päätök-
16710:           aikooko Hallitus toimia tämän järjes-        sestä kulkulupien käyttöönottamisesta on kulu-
16711:        telmän säätämiseksi pakolliseksi raken-         nut vasta vähän aikaa. Suurimmat rakennusliik-
16712:        nusalalla ja mahdollisesti joillakin muil-      keet ovat ottaneet lupamenettelyn käyttöön.
16713:        lakin aloilla?                                  Kuitenkaan ei ole vielä selvitystä siitä, kuinka
16714:                                                        yleinen se on Rakennusteollisuuden Keskusliiton
16715:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           jäsenkentässä. Liitto ei ole myöskään vielä tehnyt
16716: vasti seuraavaa:                                       selvitystä siitä, kuinka toimiva järjestelmä on ja
16717:                                                        mitä mahdollisia ongelmia kulkulupien käyt-
16718:    Rakennusala on sekä yhteistoiminnassa mm.           töönottoon on liittynyt. Myöskään verohallinto
16719: verohallinnon kanssa että omin toimenpitein            ei ole vielä ehtinyt saada kokemuksia siitä, kuin-
16720: pyrkinyt estämään harmaan talouden yritysten           ka merkittävää apua kulkulupatiedoista saadaan
16721: toimintaa rakentamisessa. Tähän liittyvänä toi-        esimerkiksi verotarkastuksiin.
16722: menpiteenä Rakennusteollisuuden Keskusliiton              Hallitus on sitoutunut harmaan talouden vas-
16723: hallitus päätti 9.5.1996, että liitonjäsenet ottavat   taiseen toimintaan. Tästä on osoituksena valtio-
16724: käyttöönsä rakennustyömaan työntekijäkohtai-           neuvoston helmikuussa tekemä periaatepäätös
16725: set kulkuluvat. Tarkoitus on, että kulkuluvat          toimenpiteistä harmaan talouden ja talousrikol-
16726: edellytetään kaikilta työmaalla liikkuvilta, myös      lisuuden torjumiseksi. Tässä päätöksessä esitet-
16727: aliurakoitsijoiden palveluksessa olevilta henki-       tyjen toimenpiteiden lisäksi on syytä jatkuvasti
16728: löiltä. Kulkuluvasta voi todeta sekä haltijan hen-     etsiä keinoja, joilla harmaan talouden toimintaa
16729: kilöllisyyden että työnantajan. Luvan tiedot ja        voidaan estää. Hallitus haluaa kuitenkin saada
16730: lupakortin numero merkitään myös työmaan               kokemusperäistä tietoa esimerkiksi rakennus-
16731: työntekijäluetteloon. Kun lupaa ei enää tarvita,       alan vapaaehtoisen kulkulupakäytännön toimi-
16732: se tulee ohjeen mukaan ottaa pois ja tehdä tätä        vuudesta. Vasta sen jälkeen tulee harkittavaksi,
16733: koskeva merkintä työntekijäluetteloon.                 olisiko järjestelmä säädettävä pakolliseksi raken-
16734:    Kaikki rakennusalan yritykset eivät kuulu           nus- tai jollakin muulla alalla.
16735: 
16736:      Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1996
16737: 
16738:                                                                                   Ministeri Arja Alho
16739: 4                                          KK 653/1996 vp
16740: 
16741: 
16742: 
16743: 
16744:                                        Tili Riksdagens Talman
16745: 
16746:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          som står utanför är fö1jaktligen inte skyldiga att
16747: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande          följa förbundets beslut. Personer som är anställ-
16748: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      da vid dylika företag kan också bli tvungna att
16749: dagsman Satu Hassi m.fl. undertecknade spörs-        använda passerkort om de arbetar i egenskap av
16750: mål nr 653:                                          underleverantörer på en arbetsplats där företaget
16751:                                                      är med1em i Byggnadsindustrins centralförbund.
16752:           Är Regeringen medveten om de goda          Det är emellertid klart att även om med1emskå-
16753:        erfarenheter man inom byggnadsbran-           ren inom Byggnadsindustrins centralförbund
16754:        schen fått av systemet med s.k. pass på       skulle gå in för systemet med passerkort i större
16755:        arbetsplatserna för bekämpning av den         omfattning, kommer det ändå inte att täcka hela
16756:        ekonomiska gråzonen, och                      byggnadsbranschen.
16757:           ämnar Regeringen agera så att detta           Det har endast förlöpt en kort tid efter det att
16758:        system blir ob1igatoriskt inom byggnads-      Byggnadsindustrins centralförbund beslöt att tai
16759:        branschen och eventuellt även inom an-        bruk passerkort. De största byggnadsfirmorna
16760:        dra branscher?                                har börjat tillämpa förfarandet. Det finns dock
16761:                                                      ännu inte någon utredning om hur allmänt det är
16762:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        inom medlemskåren i Byggnadsindustrins cen-
16763: anföra följande:                                     tra1förbund. Förbundet har inte heller ännu gjort
16764:                                                      någon utredning om hur systemet fungerar och
16765:    Byggnadsbranschen har både i samarbete med        vilka eventuella problem som dök upp när det
16766: bl.a. skatteförvaltningen och med egna åtgärder      togs i bruk. Skatteförvaltningen har ännu inte
16767: försökt förhindra att företag bedriver verksam-      några erfarenheter om i viiken mån uppgifterna
16768: het inom den ekonomiska gråzonen i branschen.        på passerkorten kan vara tili nytta t.ex. för skat-
16769: Såsom en åtgärd i anknytning tili detta bes1öt       tegranskningarna.
16770: styrelsen för Byggnadsindustrins centralförbund         Regeringen har förbundit sig att bekämpa den
16771: 9.5.1996 att medlemmarna i förbundet skall tai       ekonomiska gråzonen. Som ett led i detta arbete
16772: bruk individuella passerkort på byggnadsarbets-      fattade statsrådet i februari ett principbeslut som
16773: platserna. Avsikten är att alla som rör sig på       innehåller förslag tili åtgärder för bekämpning av
16774: arbetsplatsen skall ha passerkort, även personer     den ekonomiska gråzonen och den ekonomiska
16775: som är i tjänst hos någon underleverantör. Av        brottsligheten. Utöver de åtgärder som nämns i
16776: passerkortet skall framgå innehavarens identitet     bes1utet är det dessutom skäl att fortlöpande
16777: och arbetsgivare. Uppgifterna på passerkortet        söka nya mede1 med hjälp av vilka verksamhet
16778: och dess nummer skall även antecknas i arbetsta-     inom den ekonomiska gråzonen kan motarbetas.
16779: garförteckningen på arbetsplatsen. Då tillståndet    Regeringen vill emellertid ha information base-
16780: inte 1ängre behövs skall det fråntas arbetstagaren   rad på erfarenheter om hur systemet med frivilli-
16781: och en anteckning därom göras i arbetstagarför-      ga passerkort har fungerat t.ex. i byggnadsbran-
16782: teckningen.                                          schen. F örst därefter kan man överväga om det
16783:    Alla företag inom byggnadsbranschen hör           är skäl att göra systemet obligatoriskt inom
16784: inte tili Byggnadsindustrins centralförbund. De      byggnadsbranschen eller någon annan bransch.
16785: 
16786:      Helsingforsden 18 oktober 1996
16787: 
16788:                                                                                  Minister Arja Alho
16789:                                              KK 654/1996 vp
16790: 
16791: Kirjallinen kysymys 654
16792: 
16793: 
16794: 
16795: 
16796:                                     Erkki Pulliainen /vihr: Hissejä koskevien normien soveltamisesta
16797:                                        vanhoissa taloissa
16798: 
16799: 
16800:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
16801: 
16802:    EU:n hissidirektiivi määrää, että myös van-          tila olisi niin niukka, että se entisestään vaikeut-
16803: hoihin hisseihin on rakennettava koriovi. Tässä         taisi pyörätuolin avulla liikkumista ja toiminto-
16804: ei ole ajateltu pyörätuolilla liikkuvia vammaisia       jen hoitamista.
16805: lainkaan. Jos tämän mukaisesti toimitaan, muut-             Se, mitä edellä on kerrottu vammaisten kan-
16806: tuvat lähes kaikki hissit niin pieniksi, ettei niihin   nalta, pätee suurelta osin myös perheisiin, joissa
16807: pyörätuoli sovi.                                        on pieniä lapsia, ja vanhuksiin.
16808:     Nykyisellään asuintalojen hissit on mitoitettu          Yhteiskunnan sisäisen rakenteen kehitys ei voi
16809: niin, että lastenvaunut tai pyörätuolijuuri ja juu-     kulkea tällaiseen suuntaan. Kauppa- ja teolli-
16810: ri niihin sopivat. Tässä ei ole hitustakaan pienen-     suusministeriö on tässä suhteessa Suomessa
16811: tämisen varaa. Hissiä varten varattu tila taas on       avainasemassa.
16812: mitoitettu niin, ettei oven leventäminen ja hissi-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16813: korin isontaminen ole mahdollista.                      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16814:     Jos muutoksen tielle lähdettäisiin, muuttuisi-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16815: vat nykyiset asuinkerrostalot pyörätuolilla liik-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16816: kuville asuin- ja vierailukelvottomiksi. Vammai-
16817: set joutuisivat näin muuttamaan pois nykyisistä                    Aikooko Hallitus toimia pyörätuolilla
16818: asunnoistaan, mutta joutuisivat uuteen taloon                   liikkuvia vammaisia ajatellen niin, ettei
16819: muuttaessaan tyytymään nykyistä pienempään                      Suomessa vaadita vanhoihin asuintaloi-
16820: asuntoon hintasuhteen epäedullisuuden vuoksi.                   hin rakennettavaksi EU-normituksen
16821: Uudessa sellaisessa, käytännössä yksiössä, taas                 mukaisesti hisseihin koriovia?
16822: 
16823:        Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1996
16824: 
16825:                                            Erkki Pulliainen /vihr
16826: 
16827: 
16828: 
16829: 
16830: 260(' 1 7
16831: 2                                            KK 654/1996 vp
16832: 
16833: 
16834: 
16835: 
16836:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
16837: 
16838:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          rektiivi edellyttää hissikoreihin täyskorkeita
16839: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           o~a.                                            ,
16840: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen            Hissidirektiivin antamisen yhteydessä ~uroo­
16841: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-         pan yhteisön komissio on antanut jäsenvaltioille
16842: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        suosituksen (95/216/EY) olemassa olevien his-
16843: 654:                                                    sien turvallisuuden parantamiseksi. Suositukses-
16844:                                                         sa esitetään useita toimenpiteitä hissien tyydyttä-
16845:           Aikooko Hallitus toimia pyörätuolilla         vän huollon varmistamiseksi ja periaatteet laite-
16846:        liikkuvia vammaisia ajatellen niin, ettei        kannan turvallisuuden parantamiseksi. Suosi-
16847:        Suomessa vaadita vanhoihin asuintaloi-           tuksessa mainitut toimenpiteet esitetään toteu-
16848:        hin rakennettavaksi EU-normituksen               tettavaksi, jos jäsenvaltiot katsovat ne turvalli-
16849:        mukaisesti hisseihin koriovia?                   suuden kannalta tarpeellisiksi.
16850:                                                            Suomessa käytössä olevat hissit täyttävät jo
16851:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             ennestään osan suosituksen vaatimuksista. Suo-
16852: taen seuraavaa:                                         situksessa on esitetty hissien varustamista ovilla.
16853:                                                         Lisäksi suosituksessa esitetään hissikoreissa ja
16854:    Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat anta-          porrastasanteilla olevien hallintalaitteiden teke-
16855: neet direktiivin 95/16/EY jäsenvaltioiden hissejä       mistä sellaisiksi, että myös ilman saattajaa liikku-
16856: koskevan lainsäädännön lähentämisestä. Kysei-           vat vammaiset henkilöt voivat niitä käyttää.
16857: sen direktiivin 15 artiklan mukaisesti jäsenval-           Kauppa- ja teollisuusministeriö valmistelee
16858: tioiden on ennen 1 päivää tammikuuta 1997 an-           hissidirektiivin 95/16/EY säädösten sisällyttä-
16859: nettava direktiivin edellyttämät lait, asetukset ja     mistä Suomen lainsäädäntöön. Lainsäädännön
16860: hallinnolliset määräykset. Direktiivi sallii 30 päi-    valmistelun yhteydessä selvitetään myös edellä
16861: vään kesäkuuta 1999 asti saattaa markkinoille ja        mainitun komission suosituksen mukaisten toi-
16862: ottaa käyttöön hissejä, jotka ovat direktiivin an-      menpiteiden tarpeellisuus Suomessa. Tällöin ote-
16863: tamispäivänä 29 päivänä kesäkuuta 1995 voi-             taan huomioon nykyisten hissien käyttöturvalli-
16864: massa olleiden kansallisten säännösten mukai-           suus, käytettävyysja toimenpiteiden aiheuttamat
16865: sia.                                                    kustannukset. Valmistelussa kuullaan myös his-
16866:    Hissidirektiivi 95/16/EY koskee uusia markki-        sialan asiantuntijoita, hissi en haltijoita ja käyttä-
16867: noille saatettavia ja käyttöön otettavia hissejä        jiä sekä turvallisuusviranomaisia.
16868: eikä suoraan koske käytössä olevia hissejä. Di-
16869: 
16870:      Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1996
16871: 
16872:                                                        Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
16873:                                             KK 654/1996 vp                                               3
16874: 
16875: 
16876: 
16877: 
16878:                                         Tili Riksdagens Talman
16879: 
16880:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          1 samband med att hissdirektivet utfårdades
16881: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         gav Europeiska gemenskapernas kommission
16882: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       medlemsstaterna en rekommendation (95/216/
16883: man Erkki Pulliainen undertecknade spörsmål            EG) om uppgradering av säkerheten hos befintli-
16884: nr 654:                                                ga hissar. I den tas flera åtgärder upp för tillför-
16885:                                                        säkrande av ett tillfredsställande underhåll av
16886:           Har Regeringen för avsikt att, med           hissar och principer för att förbättra säkerheten
16887:        tanke på handikappade som rör sig med           hos hissbeståndet. Det föreslås att de åtgärder
16888:        rullstol, agera så att det inte i Finland       som nämns i rekommendationen skall genomfö-
16889:        krävs att i hissarna i gamla bostadshus         ras, om medlemsstaterna anser att säkerheten
16890:        skall byggas korgdörrar enligt EU-nor-          kräver det.
16891:        merna?                                             De hissar som är i bruk i Finland uppfyller
16892:                                                        redan från tidigare en del av kraven i rekommen-
16893:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          dationen. 1 rekommendationen föreslås att dör-
16894: anföra följande:                                       rar skall installeras i hissarna. Dessutom föreslås
16895:                                                        det att manöverenheterna i hisskorgarna och på
16896:    Europaparlamentet och rådet har gett ett di-        stannplanet skall göras användbara också för
16897: rektiv 95/16/EG om tillnärmning av medlemssta-         icke beledsagade handikappade personer.
16898: ternas lagstiftning om hissar. I enlighet med arti-       Handels- och industriministeriet förbereder
16899: kel15 i detta direktiv skall medlemsstaterna före      införlivandet av reglerna i hissdirektivet 95/16/
16900: den 1januari 1997 utfårda de lagar, förordningar       EG i den finska lagstiftningen. 1 samband med att
16901: och administrativa föreskrifter som direktivet         lagstiftningen bereds utreds det också hur nöd-
16902: förutsätter. Direktivet tillåter att man tili och      vändigt det är att här i Finland vidta åtgärderna
16903: med den 30 juni 1999 släpper ut på marknaden           i den nämnda rekommendationen från kommis-
16904: och tar i bruk hissar som stämmer överens med de       sionen. Härvid beaktas de nuvarande hissarnas
16905: nationella regler som gällde den dag då direktivet     driftsäkerhet, användbarhet och de kostnader
16906: gavs, den 29 juni 1995.                                som åtgärderna förorsakar. 1 beredningen hörs
16907:    Hissdirektivet 95/16/EG gäller nya hissar som       också sakkunniga i hissbranschen, hissinnehava-
16908: skall släppas ut på marknaden och tas i bruk men       re och hissanvändare samt säkerhetsmyndighe-
16909: det gäller inte direkt hissar som redan är i bruk.     terna.
16910: Direktivet förutsätter att dörrarna i hisskorgarna
16911: är lika höga som korgen.
16912:      Helsingfors den 17 oktober 1996
16913:                                                       Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
16914:                                             KK 655/1996 vp
16915: 
16916: Kirjallinen kysymys 655
16917: 
16918: 
16919: 
16920: 
16921:                                    Minna Karhunen /kok: Asuntolainatietojen julkistamisesta
16922: 
16923: 
16924: 
16925:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
16926: 
16927:    Asuntolainojen määrä on viime vuosina vä-          Iinen rooli. Siksi sitä koskevien tietojen julkista-
16928: hentynyt. Tähän ovat vaikuttaneet sekä yleinen        mista ei tule katsoa yksinomaan muodollisesti
16929: talouskehitys että asuntolainojen korkojen vero-      kirjanpidon tai verotuksen vaatimusten kannal-
16930: vähennysoikeuden pieneneminen. Lainanottajat          ta.
16931: saivat myös kielteisiä kokemuksia korkojen voi-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16932: makkaasta vaihtelusta.                                tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16933:    Asuntolainojen kokonaismäärää ja keskikor-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16934: koa seurataan tilastoissa säännöllisesti. Vastaa-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16935: vat tiedot eivät kuitenkaan tule esille pankkien
16936: taseissa ja tuloslaskelmissa. Toisaalta kuitenkin               Pitääkö Hallitus aiheellisena, että yk-
16937: eräisiin valtion tukea saaviin lainamuotoihin liit-          sittäisten pankkien myöntämien asunto-
16938: tyy nimenomainen määräys siitä, että pankki ei               lainojen korkotasoa ja määrää koskevat
16939: saa periä korkeampaa korkoa kuin muista sa-                  tiedot tulisivat julkisiksi esimerkiksi si-
16940: maan tarkoitukseen myönnetyistä lainoista.                   ten, että edellytettäisiin niiden käsittele-
16941:    Asuntolainoituksella on tärkeä yhteiskunnal-              mistä erillisinä erinä tilinpäätöksessä?
16942:      Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1996
16943:                                         Minna Karhunen /kok
16944: 
16945: 
16946: 
16947: 
16948: 260017
16949: 2                                           KK 655/1996 vp
16950: 
16951: 
16952: 
16953: 
16954:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
16955: 
16956:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        mitä erityistä hyötyä asuntolainan hakija saisi
16957: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         siitä, että asuntolainojen korkotasoa ja määrää
16958: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       koskevat tiedot olisivat erillisinä erinä pankkien
16959: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Minna            tilinpäätöksissä. Tämä tieto olisi aina vanhaa
16960: Karhusen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         tietoa, eikä siten välttämättä vastaisi markkinoi-
16961: n:o 655:                                              den nykytilaa. Lainan tarvitsija joutuisi kerää-
16962:                                                       mään tällaista tietoa useasta pankista, jotta voisi
16963:           Pitääkö Hallitus aiheellisena, että yk-     verrata vanhojen, jo myönnettyjen asuntolaino-
16964:        sittäisten pankkien myöntämien asunto-         jen keskinäistä edullisuutta. Asuntolainan haki-
16965:        lainojen korkotasoa ja määrää koskevat         jaa kiinnostaa kuitenkin vain se, mikä asuntolai-
16966:        tiedot tulisivat julkisiksi esimerkiksi si-    nojen korkotaso on juuri nykyhetkellä ja minkä-
16967:        ten, että edellytettäisiin niiden käsittele-   laisin ehdoin hän voisi lainaa saada. Pyytämällä
16968:        mistä erillisinä erinä tilinpäätöksessä?       eri pankeista asuntolainaa koskevia tarjouksia
16969:                                                       voi asuntolainan hakija hyvin nopeasti hahmot-
16970:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         taa itselleen kuvan lainojen korko- ja muista eh-
16971: vasti seuraavaa:                                      doista. Lisäksi Tilastokeskuksen ja Suomen Pan-
16972:                                                       kin julkaisemat säännölliset ja yksityiskohtaiset
16973:     Kansanedustaja Karhunen viittaa kysymyk-          tilastot ilmoittavat muun muassa pankkien
16974: sessään siihen, että eräisiin valtion tukea saaviin   myöntämien asuntolainojen keskikoron kuu-
16975: lainamuotoihin liittyy nimenomainen määräys           kausittain, mikä myös helpottaa eri lainojen
16976: siitä, että pankki ei saa periä korkeampaa korkoa     edullisuuden vertailua.
16977: kuin muista samaan tarkoitukseen myönnetyistä             Mielestäni nykyinen vapaa kilpailu asuntolai-
16978: lainoista. Tältä osin voidaankin todeta, että val-    nojen tarjoamisessa on paras tae siitä, että pankit
16979: tion korkotukilainojen ehdot käsitellään ja nii-      eivät voi ylihinnoitella asuntolainoja. Lisäksi
16980: den noudattamista seurataan sekä Asuntorahas-         asuntolainojen ehtojen säätely sisältyy sekä ku-
16981: ton että Valtiokonttorin toimesta.                    luttajansuojalakiin että luottolaitoslakiin. Ra-
16982:     Mitä tulee pankkien myöntämien asuntolai-         hoitustarkastus valvoo luottolaitoslain 10 lu-
16983: natietojen sisällyttämiseen pankkien tilinpäätös-     kuun perustuen luottolaitosten sopimusehtojen
16984: tietoihin, tulee ottaa huomioon, että tilinpäätös     käyttöä ja markkinointia. Kuluttajansuojalain 7
16985: laaditaan aivan muuta tarkoitusta kuin lainaeh-       luku antaa myös tarvittaessa mahdollisuuden
16986: tojen vertailua varten. Lisäksi on vaikea nähdä,      luoton ennenaikaiseen takaisinmaksuun.
16987: 
16988:      Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1996
16989: 
16990:                                                                                  Ministeri Arja Alho
16991:                                                  KK 655/1996 vp                                              3
16992: 
16993: 
16994: 
16995: 
16996:                                              Tili Riksdagens Talman
16997: 
16998:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-             kan ha av att uppgifter om räntenivån och belop-
16999: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-              pen på bostadslånen skulle ingå som separata
17000: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-            poster i bankerna bokslut. Dessa uppgifter är
17001: man Minna Karhunen undertecknade spörsmål                   alltid föråldrade och motsvarar således inte nöd-
17002: nr 655:                                                     vändigtvis nuläget på marknaden. Den som be-
17003:                                                             höver lån skulle bli tvungen att samlain uppgifter
17004:              Anser Regeringen det motiverat att             från flera banker för att kunna jämföra hur för-
17005:           uppgifterna om räntenivå och belopp för           månliga gamla, redan beviljade bostadslån är.
17006:           bostadslån som enskilda banker beviljar           Den som ansöker om bostadslån är emellertid
17007:           blir offentliga t.ex. så att det förutsätts att   endast intresserad av den aktuella räntenivån och
17008:           de behandlas som separata posteri bok-            på vilka villkor han kunde beviljas lån. Genom
17009:           slutet?                                           att be om bostadslåneofferter från olika banker
17010:                                                             kan låntagaren mycket snabbt få en bild av ränte-
17011:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt               och övriga lånevillkor. Den regelbundna och de-
17012: anföra följande:                                            taljerade statistik som Statistikcentralen och Fin-
17013:                                                             Iands Bank sammanställer innehåller också upp-
17014:    Riksdagsman Karhunen hänvisar i sitt spörs-              gifter om den genomsnittliga månatliga räntan
17015: mål tili att i fråga om vissa låneformer som får            för bankernas bostadslån, vilket också underlät-
17016: statligt stöd gäller uttryckligen att banken inte får       tar enjämförelse avolika lån.
17017: uppbära högre ränta än för övriga lån som bevil-                Den nuvarande fria konkurrensen när det gäl-
17018: jats för samma ändamål. Tili denna del kan det              Ier utbud på bostadslån är enligt min åsikt den
17019: framhållas att villkoren för statens räntestödslån          bästa garantin för att bankerna inte kan sätta
17020: tas upp tili behandling och tillämpningen av dem            överpriser på bostadslånen. Dessutom ingår
17021: följs upp genom försorg av både Statens bostads-            stadganden om villkoren för bostadslån i både
17022: fond och Statskontoret.                                     konsumentskyddslagen och kreditinstitutslagen.
17023:    När det gäller frågan om huruvida uppgifterna            Finansinspektionen övervakar med stöd av 10
17024: om bostadslån beviljade av bankerna skall ingå i            kap. kreditinstitutslagen hur kreditinstitutens
17025: bankernas bokslutsuppgifter bör man beakta att              avtalsvillkor används och marknadsförs. Enligt 7
17026: boksluten görs upp för helt andra ändamål än för            kap. konsumentskyddslagen är återbetalning av
17027: att man skall kunnajämföra lånevillkoren. Dess-             krediter i förtid vid behov också möjlig.
17028: utom är det svårt att se viiken nytta låntagaren
17029: 
17030:      Helsingforsden 23 oktober 1996
17031: 
17032:                                                                                         Minister Arja Alho
17033:                                            KK 656/1996 vp
17034: 
17035: Kirjallinen kysymys 656
17036: 
17037: 
17038: 
17039: 
17040:                                   Antero Kekkonen /sd: Valtionyhtiö Neste Oy:n toiminnasta
17041: 
17042: 
17043: 
17044:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
17045: 
17046:     Neste Oy:n tytäryhtiöiden omistuksessa ole-      vaikea pitää uskottavana, jos miehistö on eri
17047: vien kahden säiliöaluksen Suutanja Kiistan mie-      mieltä.
17048: histön ja varustajan välillä on syntynyt kiistoja,      Neste Oy on pitkällä tähtäyksellä ja harkiten
17049: joiden selvittämiseksi Neste-konserni näyttää        siirtymässä puhtaasti valtio-omisteisesta yrityk-
17050: ryhtyneen varsin kyseenalaisiin toimiin. Alukset     sestä yhä enemmän yksityisessä omistuksessa
17051: ovat olleet sisämaavaltio Luxemburgin rekiste-       olevaksi pörssiyhtiöksi. Yhtiön pääomistajana
17052: rissä, kunnes kansainvälisen kuljetusalan fede-      valtion tulisi yhä kantaa vastuuta siitä, että yh-
17053: raatio ITF saartoi ne. Saarron jälkeen Suula kir-    tiön toiminta noudattaa lakeja ja työehtosopi-
17054: jattiin Saksan ja Kiisla Belgian alusrekisteriin.    muksia. Liiketaloudellisten kannattavuustavoit-
17055: Saksataiseksi muuttuneen Suulan miehistö on il-      teiden täyttäminen ei saa merkitä lakien ja sopi-
17056: moittanut, ettei sillä ole omistajan kanssa voi-     musten kiertämistä tai edes sellaisen työilmapii-
17057: massa olevaa työehtosopimusta. Asiaan puuttu-        rin luomista, jossa lain kiertämisepäilyjä pääsee
17058: nut Merimies-Unioni on vaatinut miehistölle          esiintymään.
17059: suomalaista työehtosopimusta ja uhannut pai-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
17060: nostustoimilla paitsi itse laivaa myös Neste-kon-    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17061: sernia ja kauppamerenkulkua laajemminkin.            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17062: Kiista on siten saamassa koko kansantalouden         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17063:  toimintaan vaikuttavia mittasuhteita.
17064:     Neste-yhtiöiden kuljetustoimialan selvitykset              Onko Hallitus aikeissa selvittää Neste
17065:  asiasta eivät ole vakuuttavia: työnantajan edus-           Oy:n tytäryhtiöiden omistuksessa olevien
17066:  taja pitää miehistöä saksalaisena laivan rekiste-          laivojen miehistön työehtosopimusten
17067:  rin mukaan. Kuitenkin sama laiva on muutamia               voimassaolon ja varmistaa sen, että val-
17068:  viikkoja sitten ollut Luxemburgin lipun alla.              tioenemmistöinen yhtiö toimii esimerkki-
17069:  Työnantajan edustaja ilmoittaa miehistön ole-              nä lakien ja sopimusten noudattamisesta?
17070:  van tyytyväinen sopimuksiinsa. Ilmoitusta on
17071: 
17072:      Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1996
17073: 
17074:                                         Antero Kekkonen /sd
17075: 
17076: 
17077: 
17078: 
17079:  :60017
17080: 2                                           KK 656/1996 vp
17081: 
17082: 
17083: 
17084: 
17085:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
17086: 
17087:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        hoitoon ja käyttöön erikoistuneen yhtiön, NS-
17088: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         Managementin.
17089: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Ensimmäisinä aluksina uuden tytäryhtiön
17090: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Antero           hoitoon siirtyivät Belgiasta mt Kiisla ja Saksasta
17091: Kekkosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         mt Suula. Alukset miehitettiin suomalaisella
17092: n:o 656:                                              päälliköllä ja latvialaisella miehistöllä, jonka työ-
17093:                                                       ehdot ja palkkaus perustuivat Kansainvälisen
17094:           Onko Hallitus aikeissa selvittää Neste      kuljetustyöntekijäin liiton ITF:n hyväksymään
17095:        Oy:n tytäryhtiöiden omistuksessa olevien       latvialaiseen sopimukseen. Neste sopi ITF:n suo-
17096:        laivojen miehistön työehtosopimusten           malaisen edustajan (Merimies-Unioni) kanssa
17097:        voimassaolon ja varmistaa sen, että val-       miehistölle maksettavasta erityisestä bonukses-
17098:        tioenemmistöinen yhtiö toimii esimerkki-       ta, joka takasi ITF:n ns. perussopimuksen mu-
17099:        nä lakien ja sopimusten noudattamisesta?       kaisen palkkatason.
17100:                                                          Kuluvan vuoden kesän aikana neuvoteltiin
17101:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          erilaisista mt Kiilan ja mt Suulan miehitysratkai-
17102: vasti seuraavaa:                                      suista. Tavoitteena oli kilpailukykyinen euroop-
17103:                                                       palainen miehitys, joka voisi työskennellä Suo-
17104:     Hallituksen lähtökohta on, että valtionyhtiöi-    messa sovituin työehdoin. Suomalaisen miehi-
17105: den tulee toimia esimerkillisesti henkilöstöpoli-     tyksen lähtökohtana oli kotimaisen ansiotason
17106: tiikkansa hoidossa. Tämä koskee luonnollisesti        mukaisen nettopalkan turvaaminen. Neuvotte-
17107: myös työehtosopimusten noudattamista ja hen-          lut olivat vaikeita. Merimies-Unioni lähti siitä,
17108: kilöstön aseman turvaamista.                          että aluksilla on noudatettava puhtaasti suoma-
17109:     Neste Oy:n valmistautuminen varustamotoi-         laisia työehtosopimuksia ja suomalaista lainsää-
17110: minnan liiketoimintaympäristön muutoksiin al-         däntöä. Koska toiminta näillä ehdoilla kolman-
17111: koi jo 1980-luvulla. Tällöin perustettiin Belgiaan    nessa maassa, joka ei tue merenkulkua Suomen
17112: tytäryhtiö Neste Shipping Benelux. Tarkoitukse-       kauppa-alusluettelolain tapaan, ei ole taloudelli-
17113: na oli hankkia kokemusta ja tietoa EU:n meren-        sesti mahdollista, tarjosi Neste vaihtoehtoa, jossa
17114: kulusta ja sen kehittymisestä. Vuonna 1993 toi-       lomajaksoa olisi lyhennetty noin kuukaudella,
17115: nen kuluvana vuonna työehtosopimusneuvotte-           mutta olisi taattu suomalaista palkkatasoa vas-
17116: luihin joutuneista aluksista, mt Kiisla, myytiin      taava nettopalkka ja sosiaaliturva eläkkeineen.
17117: belgialaiselle tytäryhtiölle. Myynti toteutettiin,        Käytännössä loma olisi vuositasolla lyhenty-
17118: koska Belgian lainsäädännön mahdollistamalla          nyt nykyisestä kuudesta (6) noin viiteen (5) kuu-
17119: kaksoisrekisteröinnillä alus saattoi liikennöidä      kauteen. Päällystöjärjestöillä oli valmius sopia
17120: Venäjän lipun alla Nesteelle strategisesti tärkeäl-   työehdoista Nesteen esityksen pohjalta. Meri-
17121: lä Koillisväylällä. Vuonna 1991 toinen po. aluk-      mies-Unioni pitäytyi omissa tavoitteissaan.
17122: sista, mt Suula, myytiin Saksaan Neste Oel               Nesteen solmima erillissopimus päättyi elo-
17123: GmbH:lle. Tämä mahdollisti konsernin kulje-           kuun lopussa. Syyskuun alussa ITF julisti yksi-
17124: tukset Saksan rannikkoliikenteessä.                   puolisesti Luxemburgin lipun mukavuuslipuksi.
17125:     Nesteen merikuljetusperiaatteiden toteutta-       Julistuksen taustalla on eräiden belgialaisvarus-
17126: miseksi ulkomaisten tytäryhtiöiden omistamien         tamoiden tekemät muutokset Luxemburgin li-
17127: ja logistiikkaryhmän pitkäaikaisessa kontrollissa     pun alla purjehtivien alusten miehitykseenja työ-
17128: olevien alusten hoito ja operointi on tarkoituk-      ehtoihin. Ennen näitä tapahtumia kansallinen
17129: senmukaista keskittää samaan paikkaan. Nes-           Luxemburgin lippu ei edellyttänyt erillistä sopi-
17130: teen käytössä olevasta Iisätonnistosta huolehtii      musta ITF:n kanssa.
17131: tällä hetkellä usea kansainvälinen management-            Uudessa tilanteessa Neste ajautui ITF:n kan-
17132: yhtiö. Toiminnan keskittämiseksi varustamo pe-        nalta katsoen sopimuksettomaan tilaan. Meri-
17133: rusti syksyllä 1995 Luxemburgiin tankkialusten        mies-Unioni saarsi mt Suulan Haminaan
17134:                                           KK 656/1996 vp                                                   3
17135: 
17136: 17.9 .1996. Koska neuvottelut Suomessa kariu-        kansalliseen alusrekisteriin, jotta saartotoimet
17137: tuivat, sovittiin työrauhan palauttamiseksi alus-    saataisiin pikaiseen päätökseen.
17138: ten siirtämisestä Belgian lipun alle kansallisin         Sen jälkeen kun työehtosopimukset tarkistet-
17139: työehdoin. Mt Kiisla siirtyi Belgian lipun alle      tiin, em. alukset palasivat normaaliin liikentee-
17140: 23.9.1996. Alusten miehistö on jatkossa koko-        seen. Nesteen ilmoituksen mukaan kaikissa Nes-
17141: naan belgialainen. EU:n periaatteiden mukaises-      teen omistamissaja rahtaamissa aluksissa on voi-
17142: ti myös suomalaisella voisi olla tulevaisuudessa     massa oleva työehtosopimus. Työehtosopimuk-
17143: mahdollisuus työskennellä aluksilla. Mt Suula        siin liittyviä erimielisyyksiä tai riita-asioita ei täl-
17144: rekisteröitiin 26.9.1996 siirtymäkaudeksi Saksan     lä hetkellä ole vireillä.
17145:      Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1996
17146: 
17147:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
17148: 4                                           KK 656/1996 vp
17149: 
17150: 
17151: 
17152: 
17153:                                         Tili Riksdagens Talman
17154: 
17155:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      emburg ett bolag, NSManagement, som har spe-
17156: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-        cialiserat sig pä skötsel och drivande av tankfar-
17157: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      tyg.
17158: man Antero Kekkonen undertecknade spörsmäl               De första fartyg som övergick tili det nya dot-
17159: nr 656:                                               terbolaget var mt Kiisla frän Belgien och mt
17160:                                                       Suula från Tyskland. Fartygen bemannades med
17161:           Har Regeringen för avsikt att utreda        finskt befål och lettiskt manskap, vars arbetsvill-
17162:        att besättningen på de fartyg som är i         kor och avlöning baserade sig pä ett lettiskt avtal
17163:        Neste Oy:s dotterbolags besittning har         som hade godkänts av Internationella transport-
17164:        giltiga arbetskollektivavtal och säkerstäl-    arbetarförbundet ITF. Neste avtalade med ITF:s
17165:        la att detta bolag med statlig majoritet       finska representant (Sjömans-Unionen) om en
17166:        agerar som exempel när det gäller att följa    särskild bonus som skulle betalas tili manskapet
17167:        lagar och avtal?                               och som skulle garantera en lönenivä enligt ITF:s
17168:                                                       s.k. basavtal.
17169:   Som svar pä detta spörsmäl fär jag vördsamt            I somras förhandlades om olika bemannings-
17170: anföra följande:                                      lösningar för mt Kiila och mt Suula. Mälet var en
17171:                                                       konkurrenskraftig europeisk besättning som
17172:    Regeringen utgär ifrän att statsbolagen bör        kunde arbeta enligt de arbetsvillkor om vilka
17173: agera exemplariskt i sin personalpolitik. Detta       hade avtalats i Finland. Den finska besättningens
17174: gäller naturligtvis också iakttagande av arbets-      utgängspunkt var att trygga en nettolön enligt
17175: kollektivavtal och tryggande av personalens           den inhemska förtjänstnivän. Förhandlingarna
17176: ställning.                                            var svära. Sjömans-Unionen utgick i frän att rent
17177:    Neste Oy började redan pä 1980-talet förbere-      finska arbetskollektivavtal och finsk lagstiftning
17178: da sig pä förändringar i rederinäringens verk-        skulle följas pä fartygen. Eftersom det inte är
17179: samhetsmiljö. Dä grundades dotterbolaget Neste        ekonomiskt möjligt att bedriva verksamhet pä
17180: Shipping Benelux i Belgien. Avsikten var att skaf-    dessa villkor i tredje land, som inte stöder sjöfar-
17181: fa erfarenheter och kunskaper om EU:s sjöfart         ten pä samma sätt som enligt den finska lagen om
17182: och hur den utvecklar sig. Av de fartyg som i är      en handelsfartygsförteckning, erbjöd Neste ett
17183: har blivit föremål för förhandlingar om arbets-       alternativ där semesterperioden skulle ha förkor-
17184: kollektivavtal såldes det ena, mt Kiisla, tili det    tats med ca en mänad, men som skulle ha garan-
17185: belgiska dotterbolaget är 1993. Försäljningen         terat en nettolön motsvarande den finska löneni-
17186: genomfördes eftersom fartyget genom den dub-          vän och socialskyddjämte pensioner.
17187: belregistrering som den belgiska lagstiftningen          I praktiken skulle semestern pä årsnivå ha
17188: möjliggör kunde trafikera under rysk flagg i          förkortats frän nuvarande sex (6) tili ca fem (5)
17189: Nordostpassagen, som är strategiskt viktig för        mänader. Befålsorganisationerna var beredda att
17190: Neste. År 1991 såldes det andra av de fartyg det      ingä avtal om arbetsvillkoren på basis av Nestes
17191: nu är fråga om, mt Suula, tili Neste Oel GmbH i       framställning. Sjömans-Unionen stod däremot
17192: Tyskland. Detta gjorde det möjligt för koncernen      fast vid sina krav.
17193: att utföra transporter i den tyska kustfarten.           Det separata avtal som Neste hade ingätt upp-
17194:    För att Nestes sjöfartsprinciper skall kunna       hörde vid utgängen av augusti. I början av sep-
17195: genomföras är det ändamålsenligt att pä samma         tember förklarade ITF ensidigt Luxemburgs
17196: plats koncentrera skötseln och opererandet av de      flagg för bekvämlighetsflagg. Bakom denna för-
17197: fartyg som ägs av utländska dotterbolag och som       klaring ligger de ändringar i besättningen och
17198: stär under längtidskontroll frän logistikgruppens     arbetsvillkoren i fråga om de fartyg som seglar
17199: sida. Det tilläggstonnage som Neste har tili sitt     under luxemburgsk flagg, vilka vissa belgiska
17200: förfogande sköts i detta nu av flera internationel-   rederier har gjort. Före dessa händelser förutsat-
17201: la managementbolag. För att koncentrera verk-         te den nationella luxemburgska flaggen inget se-
17202: samheten grundade rederiet hösten 1995 i Lux-         parat avtal med ITF.
17203:                                             KK 656/1996 vp                                              5
17204: 
17205:    I den nya situationen råkade Neste ur ITF:s        på fartygen. Mt Suula registrerades den 26 sep-
17206: synvinkel in i ett avtalslöst läge. Sjömans-Unio-     tember 1996 för en övergångsperiod i det tyska
17207: nen försatte den 17 september 1996 mt Suula i         nationella fartygsregistret, för att ett snabbt slut
17208: blockad i Fredrikshamn. Eftersom förhandling-         skulle fås på blockadåtgärderna.
17209: arna i Finland strandade, avtalades det om en            Sedan arbetskollektivavtalen hade justerats,
17210: flyttning av fartygen under belgisk flagg med         återgick fartygen tili normal trafik. Enligt vad
17211: nationella arbetsvillkor för att arbetsfreden skul-   Neste har meddelat har alla fartyg som Neste
17212: le kunna återställas. Mt Kiisla flyttades under       äger och befraktar giltiga arbetskollektivavtal.
17213: belgisk flagg den 23 september 1996. Fartygets        Några meningsskiljaktigheter eller tvister om ar-
17214: besättning kommer i fortsättningen att vara helt      betskollektivavtalen är inte aktuella i dagens
17215: belgisk. I enlighet med EU:s principer har också      läge.
17216: finländare i framtiden en möjlighet att få arbete
17217:      Helsingfors den 24 oktober 1996
17218: 
17219:                                                       Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
17220:                                              KK 657/1996 vp
17221: 
17222: Kirjallinen kysymys 657
17223: 
17224: 
17225: 
17226: 
17227:                                     Esa Lahtela /sd ym.: Säteilytyöntekijöiden säteilyloman poistami-
17228:                                         sesta
17229: 
17230: 
17231:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
17232: 
17233:     Tiettävästi hallitus on valmistelemassa esitys-     olemassa olevaanjärjestelmään tyytyväisiä. Siksi
17234: tä eduskunnalle laiksi säteilylain 72 §:n kumoa-        säteilytyöntekijät eivät voi hyväksyä sitä, että
17235: misesta eli säteilytyöntekijöiden säteilyloman          toimivaksi koettu järjestelmä nyt tehdyn, jo läh-
17236: poistamisesta. Hallituksen esitys perustuu asiaa        tökohdiltaan vailla perusteita olevan ja täysin
17237: valmistelleen erimielisen työryhmän enemmistön          tarpeettoman lainmuutosesityksen myötä asete-
17238: näkemyksiin. Terveydenhuollon säteilynkäytön            taan kyseenalaiseksi. Vielä vähemmän oikeute-
17239: ammattilaiset ovat jättäneet asiaan täysin vas-         tuksi työntekijät kokevat asian, kun tiedetään,
17240: takkaisen kannanoton. Valmistelu on tehty vir-          että säteilyn käytön pitkäaikaisia haittavaiku-
17241: kamiestyönä, jossa lääketieteellisen säteilyn käy-      tuksia henkilökunnan terveyteen ei riittävästi
17242: tön ammattilaisia ei ole kuultu.                        tunneta eikä ole pidemmältä ajanjaksolta Suo-
17243:     Potilaiden sairauden selvittämiseksi ja tarvit-     messa tutkittu.
17244: tavan hoidon toteuttamiseksi maamme sairaa-                Suhteutettuna säteilyn käytön kokonaiskus-
17245: loissa ja terveyskeskuksissa tehdään vuosittain         tannuksiinja saatuun hyötyyn säteilyloman vuo-
17246: noin 3 miljoonaa röntgentutkimusta röntgenlait-         sikustannukset yhteiskunnalle ovat varsin pie-
17247: teilla,joita on käytössä noin 2 000. Tämän lisäksi      net, noin 9 milj. markkaa. Uudet, lisääntyneessä
17248: tehdään noin 60 000 tutkimusta radioisotoopeil-         määrin säteilyä käyttävät, radiologiset tutkimus-
17249: la. Suomessa terveydenhuollossa käytetään run-          menetelmät, joita käytetään nopean diagnoosin
17250: saammin säteilyä kuin muissa pohjoismaissa.             ja hoidon aikaansaamiseksi, vähentävät säteily-
17251:  Huolimatta siitä, että uudet, eräitä röntgentutki-     loman vuosikustannuksiin verrattuna terveyden-
17252: muksia korvaavat kuvausmenetelmät ovat li-              huollon kokonaiskustannuksia moninkertaisesti
17253:  sääntyneet, toisten sädetutkimusten käyttö ja          - säästyvien hoitopäivien muodossa. Hyvänä
17254:  sitä kautta henkilökunnan säderasitus on merkit-       esimerkkinä näistä ovat valtimoahtautumien toi-
17255:  tävästi lisääntynyt. Säteilyturvakeskuksen val-        menpideradiologiset hoidot verrattuna kirurgi-
17256:  vontatilastojen mukaan 1990-luvulla terveyden-         seen hoitoon.
17257:  huollossa kokonaisannos on kaksinkertaistunut.            Talvella 1996 raporttinsa jättäneessä työryh-
17258:      Säteilytyöhön liittyvien terveydellisten riskien   mässä ei ollut yhtään säteilynkäytön ammatti-
17259:  vuoksi on pidetty perusteltuna, että säteilyä käyt-    laista eikä raportti ole säteilynkäytön ammatti-
17260:  tävän henkilökunnan säderasituksen pienentä-           laisten hyväksymä.
17261:  miseksi työntekijöille on annettu säteilylain             Virkamiestyönä tehdyn esityksen perusteet
17262:  72 §:nja asetusten mukainen ylimääräinen vuosi-        ovat riittämättömiä ja yksipuolisia. Asiantunti-
17263:  loma. Tätä työntekijät pitävät ensisijaisesti työ-     jalausuntoja on pyydetty myös tahoilta, joilla ei
17264:  suojelullisena toimenpiteenä, jonka tarkoitukse-       ole riittävää asiantuntemusta. Kansainväliset tie-
17265:  na on vähentää säteilyllealtistumisaikaa.              teelliset tutkimustulokset, mm. säteilytyön vaa-
17266:      Säteilylaki määrää, että terveydenhuollossa        rallisuudesta, puuttuvat kokonaan esityksen pe-
17267:  säteilytyötä tekevät ainoastaan alalle koulutetut      rusteluista. Niin ikään kansainvälistä säteilylo-
17268:  ammattilaiset asiantuntijoiden valvonnassa. Toi-       makäytäntöä on esitelty valikoiden.
17269:  minta eri säteilynkäyttöpaikoissa tapahtuu Sä-            Onkin perusteltua, että säteilylomakäytännön
17270:  teilyturvakeskuksen hyväksymän organisaatio-           tulee olla lakiin perustuva, kuten muukin työ-
17271:  selvityksen mukaisesti. Vastaava johtaja määrit-       suojelulainsäädäntö, eikä siitä voi sopia virkaeh-
17272:  tää, kuka on säteilytyöntekijä. Käytössä oleva         tosopimusteitse. Tämä suomalainen selkeä käy-
17273:   säteilylaki on osoittautunut tässä suhteessa hyvin    täntö on toiminut esimerkillisesti työntekijöiden
17274:  toimivaksi. Työntekijät ja työnantajat ovat olleet     säteilyaltistuksen vähentämiseksi, työmotiivin ja
17275: 
17276:  260017
17277: 2                                          KK 657/1996 vp
17278: 
17279: samalla säteilyturvallisuuden lisäämiseksi. Toi-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17280: menpiteisiin, joilla on päinvastainen vaikutus, ei   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17281: tulisi kenelläkään olla oikeutta tai halua.
17282:    Säteilytyötä terveydenhuollossa tehdään kan-                Aikooko Hallitus kuulla lääketieteelli-
17283: santerveyden hyväksi. Suomi voisi olla esimerk-             sen säteilyn käytön ammattilaisia, ennen
17284: kinä Euroopalle siinä, miten säteilytyöntekijöis-           kuin se antaa säteilylain 72 §:n kumoa-
17285: tä huolehditaan. Säteilytyöntekijöiden terveys ei           misesityksensä eduskunnalle, ja
17286: voi olla työmarkkinapoliittisen kaupankäynnin                  onko mahdollista, että säteilylain
17287: väline. Jos säteilyloma menee työmarkkinapöy-               72 §:n osalta tilanne pidettäisiin nykyi-
17288: tään, kukaan ei osaa sanoa, miten sille käy.                senlaisena ilman, että säteilyloma-asia
17289:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-             alistettaisiin työmarkkinaneuvottelujen
17290: jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme             pelinappulaksi?
17291: 
17292:      Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1996
17293: 
17294:         Esa Lahtela /sd                Tuija Pohjola /sd               Marjaana Koskinen /sd
17295:         Jorma Kukkonen /sd             Maija Rask /sd                  Arja Ojala /sd
17296:         Raimo Mähönen /sd              Kalevi Olin /sd                 Erkki J. Partanen /sd
17297:         Risto Kuisma /sd               Riitta Prusti /sd               Marjatta Vehkaoja /sd
17298:         Tarja Kautto /sd               Marja-Liisa Tykkyläinen /sd     Klaus Heliberg /sd
17299:                                        Ulla Juurola /sd
17300:                                               KK 657/1996 vp                                                  3
17301: 
17302: 
17303: 
17304: 
17305:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
17306: 
17307:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          achievable) periaate, josta säädetään säteilylain
17308: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           2 §:ssä, sisältää sen, että kaikki säteilyaltistus tu-
17309: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         lee estää, ja silloin kun altistus ei ole vältettävissä,
17310: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-         se tulee pitää niin pienenä kuin käytännöllisin
17311: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            toimenpitein on mahdollista. Korostettakoon,
17312: n:o 657:                                                että ALARA-periaatteen mukaan harkitaan ja
17313:                                                         ratkaistaan turvallisuustaso, jota on edellytettä-
17314:            Aikooko Hallitus kuulla lääketieteelli-      vä yksilönsuojaa toteuttavien enimmäisarvojen
17315:         sen säteilyn käytön ammattilaisia, ennen        (säteilytyössä enintään 50 millisievertiä yhden
17316:         kuin se antaa säteilylain 72 §:n kumoa-         vuoden aikana, keskiarvona enintään 20 millisie-
17317:         misesityksensä eduskunnalle, ja                 vertiä vuodessa viiden vuoden aikana) alapuolel-
17318:            onko mahdollista, että säteilylain           la.
17319:         72 §:n osalta tilanne pidettäisiin nykyi-           Säteilyturvakeskus        ylläpitää      säteilylain
17320:         senlaisena ilman, että säteilyloma-asia         34 §:ssä säädettyä annosrekisteriä, johon tallen-
17321:         alistettaisiin työmarkkinaneuvottelujen         netaan jokaisen säteilytyöntekijän säteilyaltis-
17322:         pelinappulaksi?                                 tuksen seurantatiedot. Seurantajakson pituus on
17323:                                                         3 kuukautta kerrallaan, ydinvoimalaitoksissa
17324:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            kuukausi kerrallaan.
17325: vasti seuraavaa:                                            ALARA-periaatteen mukaista turvallisuusta-
17326:                                                         soa kuvaa, että valtaosalla säteilyaltistuksen seu-
17327:     Kansanterveyslaitos, Työterveyslaitos ja Sä-        rannassa olevista työntekijöistä annokset ovat
17328: teilyturvakeskus, jotka ovat maamme keskeisim-          alle kirjausrajan 0,3 millisievertiä.
17329: mät asiantuntijalaitokset kansanterveyden, työ-             Euroopan unionin säteilysuojelusäännöstö ei
17330: terveyden ja työsuojelun sekä erityisesti säteily-      sisällä säteilytyöntekijöiden lisälomaa koskevia
17331: suojelun kannalta, ovat pyydetyissä lausunnois-         säännöksiä. Perusnormien vahvistamisesta työn-
17332: saan todenneet, että säteilylomalle ei ole olemas-      tekijöiden ja väestön terveyden suojelemiseksi
17333: sa suoraa biologista tai lääketieteellistä perustet-    ionisoivasta säteilystä aiheutuviita vaaroilta an-
17334: ta.                                                     nettu neuvoston direktiivi (96/29/Eurotom) ei
17335:     Työntekijän säteilyloman aikana väittämä sä-        myöskään anna perusteita lisälomakäytännölle.
17336: teilyannos joudutaan antamaan jollekin toiselle             Suomessa säteilytyöntekijöiden turvallisuus-
17337: työntekijälle, joka korvaa lomalla olevan työnte-       taso on toteutettu voimassa olevien säädösten
17338: kijän. Lopputuloksena on se, että henkilökun-           asettamien vaatimusten mukaisella tavalla ja se
17339: nan saama kokonaisannos ei säteilylomien an-            kestää hyvin vertailun turvallisuustasoon sekä
17340: siosta pienene, vaan se jakautuu uudella tavalla        Pohjoismaissa että koko Euroopassa.
17341: työntekijöiden kesken. Yksilöannosten jakautu-              Hallitus on säteilylomaa koskevan säteilylain-
17342: misen muutoksella ei ole säteilysuojelullista mer-      valmistelun yhteydessä saanut laajalti tietoa
17343:  kitystä silloin, kun yksilölle asetettua annosrajaa    asiantuntijoilta ja asiantuntijalaitoksilta. Niiden
17344: ei rikota.                                              esittämät kohdat on otettu huomioon hallituk-
17345:     Säteilyloman ansiosta lyhentynyt työaika pie-       sen esityksessä ja sen käsittelyssä.
17346:  nentää työntekijän saamaa annosta alle 5 % ja              Hallitus on käsitellyt säteilysuojaukseen liitty-
17347:  siten myös saman verran riskiä.                        viä näkemyksiä sosiaalipoliittisessa ministeriryh-
17348:     Säteilyyn liittyvä terveydellisen haitan riski on   mässä ja ministeriryhmän näkemys vastaa asian-
17349:  suoraan verrannollinen säteilyannoksen suuruu-         tuntijoiden käsitystä siitä, että säteilylain 72 §
17350:  teen, eikä pienikään annos ole riskitön. Säteily-      voidaan kumota ja työmarkkinaosapuolten tulisi
17351:  suojelullisesti turvallista säteilyannosta ei ole.     jatkossa sopia keskenään säteilylomaoikeudesta.
17352:  Optimointi eli ALARA (as low as reasonably
17353: 
17354:       Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1996
17355: 
17356:                                                                        Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
17357: 4                                          KK 657/1996 vp
17358: 
17359: 
17360: 
17361: 
17362:                                         Tili Riksdagens Talman
17363: 
17364:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      strålskyddslagen, betyder att all utsatthet för
17365: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        strålning bör förhindras och att man i sådana fall
17366: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      då utsattheten inte går att förhindra bör försöka
17367: man Esa Lahtela m.fl. undertecknade spörsmål          hålla strålningsdosen så låg som det med praktis-
17368: n:o 657:                                              ka åtgärder är möjligt. Det bör framhållas att
17369:                                                       man enligt ALARA-principen bedömer och be-
17370:           Ämnar Regeringen höra professionel-         slutar om den säkerhetsnivå som fordras under
17371:        la användare av medicinsk strålning inn-       de maximivärden (i strålningsarbete högst 50 mil-
17372:        an den ger sin proposition om att upphä-       lisievert under ett år, i medeltal högst 20 millisie-
17373:        va 72 § strålskyddslagen, och                  vert i året under fem år) som det individuella
17374:           är det möjligt att man skulle bibehålla     skyddet bygger på.
17375:        läget vid det nuvarande då det gäller 72 §         Strålskyddscentralen upprätthåller det dosre-
17376:        strålskyddslagen utan att man låter strål-     gister som det förordnas om i 34 § strålskyddsla-
17377:        ningssemesterfrågan bli en spelbricka i        gen i vilket man registrerar uppgifter om den
17378:        arbetsmarknadsförhandlingarna?                 strålning varje strålningsarbetare utsätts för.
17379:                                                       Uppföljningsperioderna är tre månader i taget, i
17380:                                                       kärnkraftverken en månad i taget.
17381:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             För den säkerhetsnivå ALARA-principen eta-
17382: anföra följande:                                      blerar är det karakteristiskt att merparten av dem
17383:                                                       som utsätts for strålning och vilkas utsatthet
17384:    F olkhälsoinstitutet, lnstitutet för arbetshy-     uppföljs i dosregistret har fått mindre doserän de
17385: gien samt Strålskyddscentralen som är vårt lands      0,3 millisievert som är gränsen för att dosen skall
17386: centrala sakkunniginstitut då det gäller folkhäl-     registeras.
17387: san, arbetshygien, arbetarskydd och framför allt          Den Europeiska unionens strålskyddsstadgan
17388: då det gäller strålskydd har i de utlåtanden som      innehåller inga stadgor om tilläggssemester. Rå-
17389: de ombetts ge konstaterat att det inte finns någon    dets direktiv (96/29/Eurotom) om fastställandet
17390: direkt biologisk eller medicinsk grund för strål-     av basnormer för att skydda befolkningens hälsa
17391: ningssemester.                                        mot faror som förorsakas av ioniserande strål-
17392:    Den strålningsdos som arbetstagaren undvi-         ning ger heller ingen grund för tilläggssemester-
17393: ker är man tvungen att ge åt någon annan an-          praxis.
17394: ställd som turar den arbetstagare som är på se-           1 Finland har strålningsarbetarnas säkerhets-
17395: mester. Slutresultatet är att den helhetsdos perso-   nivå förverkligats utgående från de krav de
17396: nalen får inte tack vare strålningssemestern min-     ikraftvarande förordningama ställer och den hål-
17397: skar, utan den fördelas på ett nytt sätt mellan de    ler mycket väl jämfört med andra säkerhetsni-
17398: anställda. Förändringar i de individuella doserna     våer, såväl i Norden som i hela Europa.
17399: har ingen betydelse då den dosgräns som indivi-           Regeringen har fått rikligt med infommation
17400: den givits inte överskrids.                           av sakkunniga och sakkunniginstitutioner i fråga
17401:    Den arbetstidsförkortning som strålningsse-        om beredningen strålskyddslagen. De åsikter
17402: mestern leder till minskar arbetstagarens dos         dessa sakkunniga fört fram har tagits i beaktande
17403: med mindre än 5% och följaktligen minskar ris-        i regeringens proposition och i behandlandet av
17404: ken lika mycket.                                      den.
17405:    Den hälsorisk som är förknippad med strål-             Regeringen har i den socialpolitiska minister-
17406: ning är direkt jämförbar med hur stor strålnings-     gruppen behandlat synpunkter som berör strål-
17407: dosen är, inte heller en liten dos är riskfri. Ur     skydd och ministergruppens ståndpunkt motsva-
17408: strålskyddsperspektiv existerar det inte något så-    rar de sakkunnigas i det att 72 § strålskyddslagen
17409: dant som en trygg strålningsdos. Optimerings-,        kan upphävas och att arbetsmarknadsparterna i
17410: det vill säga ALARA (as low as reasonably achie-      fortsättningen sinsemellan bör komma överens
17411: vable), principen, om viiken det förordnas i 2 §      om rätten till strålningssemester.
17412:      Helsingfors den 22 oktober 1996
17413: 
17414:                                                                      Minister Terttu Huttu-Juntunen
17415:                                             KK 658/1996 vp
17416: 
17417: Kirjallinen kysymys 658
17418: 
17419: 
17420: 
17421:                                    Jukka Vihriälä /kesk ym.: VeroUoman polttoaineen käytön sallimi-
17422:                                       sesta linja-autoliikenteessä
17423: 
17424: 
17425:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
17426: 
17427:     Linja-autoliitto on jo vuosia esittänyt, että     dellista asemaa, vähentää tarvetta lisätä ostolii-
17428: busseille tulisi sallia verottoman polttoaineen       kennemäärärahoja ja alentaa tarvittaessa myös
17429: käyttö. Toistaiseksi esitys ei ole johtanut tulok-    asiakkaiden maksamia hintoja
17430: siin, vaikka mm. liikenneministeriön asettama            -koska yhteiskunta itse on merkittävä jouk-
17431: bussiliikenteen kriisityöryhmä esitti tätä keväällä   koliikennepalvelujen ostaja ja rahoittaja, alentu-
17432: 1994 julkaisemassaan raportissa, jossa työryhmä       neet kustannukset heijastuvat suoraan myös sen
17433: piti välttämättömänä alentaa bussiliikenteen          talouteen
17434: kustannuksia.                                            - helpoin yksittäinen tapa alentaa bussilii-
17435:     VeroUoman polttoaineen käytön sallimista          kenteen kustannuksia on veroUoman polttoai-
17436: voidaan perustella mm. seuraavilla seikoilla:         neen käytön salliminen; tähän ratkaisuun on
17437:     -bussi on ylivoimaisesti merkittävinjoukko-       päädytty mm. Norjassa, jossa bussit saavat käyt-
17438: liikennemuoto kaikissa maissa; se on samalla tur-     tää verotonta polttoainetta, ja Tanskassa, jossa
17439: vallinen, tehokas ja taloudellinen, ympäristöys-      bussiyritykset saavat linjaliikenteessä käytettyyn
17440: tävällinen, asiakkaat kaikkialla hyvin tavoittava,    pohtoaineeseen sisältyvät verot palautusmenet-
17441: joustavasti muunneltavissa oleva ja kestävän ke-      telyllä takaisin
17442: hityksen tavoitteet täyttävä kuljetusmuoto                -myös VR:llä on oikeus verottomaan pohto-
17443:     -riittäviä joukkoliikennepalveluja ei ole pys-    aineeseen
17444: tytty missään maassa tuottamaan pelkillä asia-           - verottoman polttoaineen käytön sallimises-
17445: kastuloilla, vaan julkinen sektori on joutunut        ta on tehty Suomessa liikenneministeriön toimes-
17446: ottamaan osavastuun joukkoliikennepalvelujen          ta osatutkimus, joka päätyi seuraavaan johto-
17447:  ylläpitämisestä                                      päätökseen:
17448:     - jatkuvilla hinnankorotuksilla ei voida pa-          "Tehokas ja yksinkertainen keino alentaa bus-
17449:  rantaa bussiyritysten taloutta, hinnankorotukset     siliikenteen kustannuksia on sallia bussiliiken-
17450: johtavat vain markkinaosuuden menetyksiin ja          teelle verottoman polttoaineen käyttö. Linja-au-
17451:  asiakkaiden siirtymiseen henkilöauton käyttäjik-     toliikenne on maksanut verollisen dieselöljyn
17452:  si; henkilöautoliikenteen lisääntyminen puoles-      käytöstä vuosittain polttoaineveroa lähes 200
17453:  taanjohtaa seurauksiin,jotka ovat vastoin kestä-     Mmk. Mikäli linja-autoliikenteelle sallittaisiin
17454:  vän kehityksen tavoitteita                           verottoman polttoaineen käyttö, tarve saada eril-
17455:      - verojen kerääminen bussiliikenteeltä sa-       lisiä määrärahoja valtion talousarvioon väheni-
17456:  manaikaisesti, kun palveluja joudutaan yhteis-       si."
17457:  kunnan varoin ostamaan, on yhteiskunnan ta-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
17458:  loudenpidon kannalta epätarkoituksenmukaista         jestyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme
17459:      - mitä suurempi osa bussiliikenteestä voi-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17460:  daan säilyttää itsekannattavana (asiakastulojen      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17461:  varassa toimivana) ja siten säilyttää normaalina
17462:  yritystoimintana, sitä suurempi on bussiyritysten              Aikooko Hallitus ryhtyä tarvittaviin
17463:  motivaatio tehostaa toimintojaan ja kehittää pal-           toimenpiteisiin verottoman polttoaineen
17464:  velujaan entistä asiakasystävällisemmiksi                   käytön saliimiseksi busseissa suomalai-
17465:      - bussiliikenteen kustannusten alentamisella            sessa linja-autoliikenteessä?
17466:  voidaan suoraan kohentaa bussiyritysten talou-
17467: 
17468:       Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1996
17469: 
17470:           Jukka Vihriälä /kesk           Olavi Ala-Nissilä /kesk        Eero Lämsä /kesk
17471: 
17472:  260017
17473: 2                                           KK 658/1996 vp
17474: 
17475: 
17476: 
17477: 
17478:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
17479: 
17480:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        töönotto linja-autoliikenteen polttoaineena mer-
17481: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         kitsisi sitä, että markkinoille olisi saatettava ve-
17482: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       rotuksellisesti uusi dieselöljy laatu, joka veroval-
17483: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jukka Vih-       vonnan vuoksi olisi kyettävä pitämään erillään
17484: riälän ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       verotetusta dieselöljystä ja toisaalta myös diesel-
17485: n:o 658:                                              öljyä lievemmin verotetusta kevyestä polttoöljys-
17486:                                                       tä. Polttoaine vaatisi oman jakeluverkostonsa ja
17487:           Aikooko Hallitus ryhtyä tarvittaviin        oman merkitsemisaineensa. Tällaiseen vaihtoeh-
17488:        toimenpiteisiin verottoman polttoaineen        toon ei ole varauduttu Suomessa, eikä myöskään
17489:        käytön saliimiseksi busseissa suomalai-        polttoaineiden yhtenäistä merkitsemisjärjestel-
17490:        sessa linja-autoliikenteessä?                  mää koskevassa EU:n direktiivissä.
17491:                                                          Lämmityskäyttöön tarkoitetun kevyen polt-
17492:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          toöljyn käyttöönotto linja-autoliikenteen poltto-
17493: vasti seuraavaa:                                      aineena merkitsisi puolestaan tarvetta kehittää
17494:                                                       polttoöljyn laatua siten, että se soveltuisi
17495:     Liittyessään Euroopan unioniin (EU) Suomi         liikennepohtoaineeksi talvioloihin. Tuotekehit-
17496: sitoutui noudattamaan yhteisön valmistevero-          tely ja jalostamotekniikan muutos sekä uuden
17497: tusta koskevaa lainsäädäntöä, jonka mukaan            jakeluverkon luominen ja myyntipalkkiojärjes-
17498: moottoripolttoaineena käytettävistä polttoai-         telmän käyttöönotto todennäköisesti nostaisivat
17499: neista on kannettava moottoribensiinin tai die-       kevyen polttoöljyn hintaa ja siten vähentäisivät
17500: selöljyn valmistevero. Suomella ei yksipuolisesti     kevyen polttoöljyn käytöstä koituvaa etua. Sa-
17501: ole oikeutta vapauttaa linja-autoliikenteessä         malla ne nostaisivat kevyen polttoöljyn hintaa
17502: käytettävää polttoainetta valmisteverosta tai sal-    myös lämmitykseen käytettynä. Kevyen poltto-
17503: lia siinä käytettävän dieselöljyä lievemmin vero-     öljyn yleinen saatavuuden lisääntyminen ja mah-
17504: tettua kevyttä polttoöljyä. Tällaisen verovapau-      dollisuus käyttää sitä tieliikenteessä merkitsisi-
17505: den tai veronalennuksen myöntäminen edellyt-          vät myös tarvetta tehostaa polttoaineiden käy-
17506: täisi sitä, että Euroopan unionin neuvosto myön-      tön valvontaa ja teillä suoritettavia tarkistuksia
17507: täisi Suomelle poikkeusluvan. Eräissä jäsenval-       huomattavasti nykyiseen verrattuna.
17508: tioissa on myönnetty verovapautus tai alennus            Kevyen polttoöljyn käyttäminen tieliikentees-
17509: paikallisessa julkisessa liikenteessä käytettävälle   sä dieselöljyn sijasta olisi myös ympäristön kan-
17510: linja-autoliikenteelle tällaisen poikkeusluvan        nalta huono ratkaisu. Lähes kaikki markkinoilla
17511: turvin. Poikkeuslupamenettely on kuitenkin tar-       oleva dieselöljy on tällä hetkellä niin sanottua
17512: koitettu lähinnä siirtymäajan järjestelyksi, jonka    city-laatua, jonka rikkipitoisuus on alle 0,005
17513: avulla jäsenvaltio voi sopeuttaa verotuksensa         painoprosenttia. Kevyen polttoöljyn sallittu
17514: yhteisölainsäädännön mukaiseksi. Euroopan             rikkipitoisuus on sen sijaan 0,2 painoprosenttia,
17515: yhteisöjen komissio onkin käynnistänyt selvitys-      joskin käytännössä markkinoilla oleva kevyt
17516: työn voimassa olevien erivapauksien uudelleen-        polttoöljy on laadultaan hieman tätä parempaa
17517: arvioimiseksi ja samassa yhteydessä esittänyt,        (rikkipitoisuus 0,1 painoprosenttia). Lämmitys-
17518: että uusia erivapauksia tulisi myöntää ainoas-        käyttöön tarkoitetun polttoöljyn ja liikennepolt-
17519: taan määräajaksi. Näin ollen poikkeusluvan saa-       toaineena käytettävän dieselöljyn koostumusta
17520: minen muutoin kuin lyhyeksi määräajaksi on            pyritään jatkossakin - myös ED-tasolla -
17521: erittäin epävarmaa, eikä se siten olisi linja-auto-   eriyttämään siten, että dieselöljyjen uusissa
17522: liikenteen kustannusongelmien ratkaisemiseksi         laatuvaatimuksissa otettaisiin erityisesti huo-
17523: pitkäjänteinen ratkaisu.                              mioon mahdollisuudet hyödyntää uutta poltto-
17524:     Sen arvioimiseksi, olisiko Suomen tarkoituk-      ainetekniikkaa ja vähentää tieliikenteen pääs-
17525: senmukaista edes käynnistää edellä tarkoitettua       töjä. Kevyen polttoöljyn, joka kuitenkin on ensi-
17526: poikkeuslupamenettelyä, on todettava ensinnä-         sijaisesti lämmityspohtoaineeksi tarkoitettu öljy,
17527: kin, että täysin verottoman polttoaineen käyt-        koostumuksen muuttaminen dieselöljyn laatua
17528:                                            KK 658/1996 vp                                             3
17529: 
17530: vastaavaksi ei olisi tarkoituksenmukaista ympä-      jo tuetaan: liikennepolttonesteiden verotus koh-
17531: ristönäkökohdat ja kustannussyyt huomioon ot-        distuu julkisen liikenteen käyttämään dieselpoh-
17532: taen.                                                toöljyyn merkittävästi lievempänä kuin muun lii-
17533:     Verottoman polttoaineen käyttöönotto linja-      kenteen käyttämään moottoribensiiniin. Lisäksi
17534: autoliikenteen polttoaineena ei siis ole mahdol-     on huomattava, että ympäristön kannalta suo-
17535: lista ilman Suomelle myönnettävää erivapautta.       tuisaa nestekaasua ei veroteta polttoainevero-
17536: Erivapauden hakeminen ei puolestaan ole edellä       tuksessa lainkaan. Maakaasun vero on niin
17537: mainituista syistä tarkoituksenmukaista. Vero-       ikään alhainen. Esimerkiksi Helsingissä on suun-
17538: tuksellisia keinoja parempana ratkaisuna linja-      nitelmia ottaa käyttöön näillä kaasumaisilla
17539: autoliikenteen tukemiseksi voidaankin pitää          polttoaineilla toimivia joukkoliikenteen linja-au-
17540: suoraa avustusjärjestelmää jo senkin vuoksi, että    toja,joiden päästätaso on hyvä verrattuna diesel-
17541: avustusjärjestelmässä voidaan ottaa huomioon         käyttöisiin ajoneuvoihin. Uuden tekniikan käyt-
17542: eri liikennöitsijöiden tarpeet ja muun muassa        töönotto estyisi taloudellisista syistä, jos linja-
17543: alueelliset kannattavuuserot.                        autoissa voitaisiin ryhtyä käyttämään verotonta
17544:     On myös todettava, että verotuksellisesti tar-   dieselöljyä tai dieselöljyä lievemmin verotettua
17545: koituksenmukaisella tavalla ja myös yhteisölain-     kevyttä polttoöljyä.
17546: säädännön sallimalla tavalla joukkoliikennettä
17547:      Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1996
17548:                                                                                 Ministeri Arja Alho
17549: 4                                            KK 658/1996 vp
17550: 
17551: 
17552: 
17553: 
17554:                                           Tili Riksdagens Talman
17555: 
17556:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        och att denna dieselolja av skatteövervaknings-
17557: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-          skäl borde kunna hållas åtskild från såväl den
17558: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        skattepliktiga dieseloljan som den lindrigare be-
17559: man Jukka Vihriälä m.fl. undertecknade spörs-           skattade lätta brännoljan. Det skulle behövas ett
17560: mål nr 658:                                             eget distributionsnät och egna märkningsämnen
17561:                                                         för bränslet. 1 Finland har man inte berett sig på
17562:            Ämnar Regeringen vidta nödvändiga            ett dylikt alternativ, och inte heller har det beak-
17563:         åtgärder för att tillåta användning av          tats i EU :s direktiv om ett enhetligt system för
17564:         skattefritt bränsle i finländsk busstrafik?     märkning av bränslen.
17565:                                                             Om den lätta brännolja som främst är avsedd
17566:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           för uppvärmningsändamål tas i bruk som bränsle
17567: anföra följande:                                        inom busstrafiken, medför detta att brännoljans
17568:                                                         kvalitet måste utvecklas så att den lämpar sig som
17569:    När Finland anslöt sig till Europeiska unio-         bränsle i vinterförhållanden. Produktutveckling
17570: nen (EU) förband sig landet att iaktta gemen-           och ny raffineringsteknik samt ett nytt distribu-
17571: skapens accislagstiftning, enligt vilken för alla       tionsnät och ett system med provision för försälj-
17572: drivmedel som används som motorbränsle skall            ningen skulle sannolikt höja priset på den lätta
17573: uppbäras accis på motorbensin eller dieselolja.         brännoljan och på så sätt minska fördelarna med
17574: Finland har inte rätt att ensidigt medge befrielse      användningen av den. Samtidigt skulle sannolikt
17575: från accisen på bränsle som används i busstrafik        priset på lätt bränno1ja stiga också när det gäller
17576: eller tillåta att lätt brännolja, som beskattas lind-   dess egentliga användningsändamål, dvs. upp-
17577: rigare än dieselolja, används i busstrafiken. För       värmning. Om den lätta brännoljan görs mer
17578: att kunna bevilja sådan skattefrihet eller nedsatt      lättillgänglig och användbar också i vägtrafiken,
17579: skatt måste Europeiska unionens råd bevilja             måste dessutom tillsynen över bränsleanvänd-
17580: Finland tillstånd till undantag. I vissa medlems-       ningen och kontrollerna vid vägarna effektiveras
17581: stater har med stöd av ett sådant tillstånd bevil-      märkbart i jämförelse med dagens läge.
17582: jats befrielse eller nedsättning för bränsle som            Användning av lätt brännolja i stället för die-
17583: används i lokal busskollektivtrafik. Förfarandet        selolja i vägtrafiken vore en dålig lösning också i
17584: med tillstånd till undantag är dock i första hand       miljöhänseende. Nästan all dieselolja som för
17585: avsett som ett arrangemang för övergångsperio-          tillfållet finns på marknaden är s.k. city-diesel,
17586: der, med hjälp av vilket en medlemsstat kan             vars svavelhalt är under 0,005 viktprocent. Den
17587: anpassa sin beskattning efter gemenskapslag-            tillåtna svavelhalten för lätt brännolja är däre-
17588: stiftningen. Europeiska gemenskapernas kom-             mot 0,2 viktprocent, även om den lätta brännolja
17589: mission har därför inlett ett utredningsarbete i        som finns på marknaden i praktiken är av bättre
17590: syfte att omvärdera gällande dispenser, och sam-        kvalitet än så (svavelhalten 0,1 viktprocent).
17591: tidigt har den föreslagit att nya dispenser borde       Sammansättningen hos den lätta brännolja som
17592: beviljas endast för en bestämd tid. Det är syn-         används för uppvärmning och den dieselolja som
17593: nerligen osäkert om dylika tillstånd kan fås            används som drivmedel försöker man även i fort-
17594: annat än för en kortare tidsperiod och det är           sättningen, även på EU-nivå, differentiera så att
17595: således ingen långsiktslösning på kostnadspro-          man i de nya kvalitetskriterierna för dieselolja
17596: blemen inom busstrafiken.                               särskilt skulle beakta möjligheterna att utnyttja
17597:     Med tanke på en bedömning av huruvida det           ny drivmedelsteknik och möjligheterna att min-
17598: är ändamålsenligt för Finland att ens ansöka om         ska utsläppen i vägtrafiken. Att ändra på sam-
17599: det tillstånd till undantag som avses ovan måste        mansättningen hos den lätta brännoljan, som
17600: följande konstateras: För det första innebär infö-      dock främst är avsedd för uppvärmning, så att
17601: randet av ett helt skattefritt bränsle som bränsle      den motsvarar dieseloljans kvalitet är inte ända-
17602: för busstrafiken att en ur skattesynpunkt ny die-       målsenligt ur miljöperspektiv och med tanke på
17603: seloljekvalitet borde släppas ut på marknaden           kostnaderna.
17604:                                            KK 658/1996 vp                                             5
17605: 
17606:    Det är således inte möjligt att ta i bruk ett     en är betydligt lindrigare i fråga om den diesel-
17607: skattefritt bränsle för busstrafiken utan att Fin-   brännolja som kollektivtrafiken använder än den
17608: land beviljas dispens. Av ovan nämnda skäl är        motorbensin som används i den övriga trafiken.
17609: det däremot inte ändamålsenligt att ansöka om        Dessutom är det att märka att flytgas, som är
17610: dispens. Ett system med direkt understöd kan         skonsam mot miljön, inte alls bränslebeskattas.
17611: anses som en bättre lösning för busstrafiken än      Också skatten på naturgas är låg. 1 exempelvis
17612: skattemässiga instrument redan av den anled-         Helsingfors finns planer på att inom kollektivtra-
17613: ningen att de enskilda trafikidkarnas behov kan      fiken tai bruk bussar som drivs med dessa bräns-
17614: beaktas med hjälp av ett dylikt system, liksom       len i gasform. Utsläppsnivån i fråga om dessa är
17615: också bl.a. olika regionala skillnader i lönsam-     god i jämförelse med dieseldrivna fordon. Infö-
17616: het.                                                 randet av den nya tekniken skulle stöta på ekono-
17617:    Det bör också framhållas att kollektivtrafiken    miska hinder, om det blev möjligt att i bussar
17618: redan stöds på ett i beskattningshänseende ända-     använda skattefri dieselolja eller den lätta bränn-
17619: målsenligt sätt och på ett sätt som gemenskaps-      olja som är lindrigare beskattad än dieseloljan.
17620: lagstiftningen tillåter: trafikbränslebeskattning-
17621: 
17622:      Helsingfors den 22 oktober 1996
17623: 
17624:                                                                                  Minister Arja Alho
17625:                                            KK 659/1996 vp
17626: 
17627: Kirjallinen kysymys 659
17628: 
17629: 
17630: 
17631: 
17632:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Verohallituksen pääjohtajan menettelystä
17633: 
17634: 
17635: 
17636:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
17637: 
17638:    Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan vero-         Juuri nyt on erittäin tärkeätä, että yhteiskun-
17639: hallituksen pääjohtajaa Jukka Tammea omis-           nan etuja valvoviin henkilöihin on voitava luot-
17640: tuksellisesti lähellä olevassa firmassa on todettu   taa.
17641: merkittäviä verorikoksia. Jo pitkään on käynyt          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
17642: selväksi, että Tammi selkeästi vastustaa verori-     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17643: kosten ja ns. harmaan talouden tehotutkintaa         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17644: tätä tarkoitusta varten perustettujen erikoisryh-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17645: mien toimesta. Tältä osin voidaan viitata siihen,
17646: että Tammi on puuttunut muun muassa tehok-                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17647: kuudestaan tunnetun toimistopäällikkö Jaakko                ryhtyä verohallituksen pääjohtajaa Juk-
17648: Aakon nimittämiseen Uudenmaan lääninvero-                   ka Tammea kohtaan esitettyjen tietojen
17649: toimiston iskuryhmän johtoon. Julkisessa sanas-             ja epäilysten selvittämiseksi, ja
17650: sa esitetyn perusteella pääjohtaja Tammen toi-                 aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
17651: menpiteet ovat olleet monissa muissa saman-                 siin Tammen pidättämiseksi virantoimi-
17652: suuntaisissa asioissa perin merkillisiä.                    tuksesta selvitysten ajaksi?
17653: 
17654:      Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1996
17655:                                         Sulo Aittaniemi /kesk
17656: 
17657: 
17658: 
17659: 
17660: 260017
17661: 2                                       KK 659/1996 vp
17662: 
17663: 
17664: 
17665: 
17666:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
17667: 
17668:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
17669: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,     vasti seuraavaa:
17670: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen
17671: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       Valtiovarainministeriö on hankkinut pääjoh-
17672: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen     taja Tammelta ja verohallitukselta selvityksen
17673: n:o 659:                                          Helsingin Sanomissa 2.10.1996 olleen kirjoituk-
17674:                                                   sen johdosta. Tämän ja muiden julkisuudessa
17675:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    esiintyneiden kirjoitusten johdosta valtiovarain-
17676:        ryhtyä verohallituksen pääjohtajaa Juk-    ministeriö toteaa, että tähän asti saadun selvityk-
17677:        ka Tammea kohtaan esitettyjen tietojen     sen perusteella ministeriön tietoon ei ole tullut
17678:        ja epäilysten selvittämiseksi, ja          sellaisia seikkoja, jotka antaisivat aihetta olettaa,
17679:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-    että asiassa on tarvetta ryhtyä kysymyksessä tai
17680:        siin Tammen pidättämiseksi virantoimi-     sen perusteluissa esitettyihin toimenpiteisiin.
17681:        tuksesta selvitysten ajaksi?
17682: 
17683:      Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1996
17684: 
17685:                                                                               Ministeri Arja Alho
17686:                                             KK 659/1996 vp                                            3
17687: 
17688: 
17689: 
17690: 
17691:                                         Tili Riksdagens Talman
17692: 
17693:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt
17694: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        anföra följande:
17695: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-
17696: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål               Finansministeriet har inhämtat en utredning
17697: nr 659:                                               av generaldirektör Tammi och skattestyrelsen
17698:                                                       med anledning av artikeln i Helsingin Sanomat
17699:                                                       2.10.1996. Med anledning av denna artikel och
17700:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        andra skriverier som förekommit i offentligheten
17701:        ta i syfte att utreda de uppgifter och miss-   konstaterar finansministeriet att ministeriet på
17702:        tankar som anförts mot skattestyrelsens        basis av den utredning som hittills inkommit inte
17703:        generaldirektör JukkaTammi, och                fått kännedom om något sådant som skulle ge
17704:           ämnar Regeringen vidta åtgärder i syf-      anledning att anta att det finns behov av sådana
17705:        te att avstänga Tammi från tjänsteutöv-        åtgärder i saken som nämns i spörsmålet eller
17706:        ning under den tid utredningen pågår?          motiveringen därtill.
17707: 
17708:      Helsingforsden 22 oktober 1996
17709: 
17710:                                                                                  Minister Arja Alho
17711:                                            KK 660/1996 vp
17712: 
17713: 
17714: Kirjallinen kysymys 660
17715: 
17716: 
17717: 
17718: 
17719:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Tulevaisuuden tulonjaosta
17720: 
17721: 
17722: 
17723:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
17724: 
17725:    Suomessa on työvoimaministeriön tilastojen        toimeentulo hoidetaan kohtuullisella ja ihmisar-
17726: mukaan noin 430 000 työtöntä. Todellisuudessa        voisella tavalla, toisin sanoen, millä tavoin ja
17727: työttömiä on huomattavasti enemmän. Hallitus         minkä suuruisena osaa yhteisestä kakusta jae-
17728: perustaa tulevaisuudennäkemyksensä siihen,           taan työelämän ulkopuolelle pysyvästi jääneille
17729: että se pystyy tietyn ajan kuluessa puolittamaan     eli työttömille.
17730: työttömyyden ja että vähin erin palataan 1990-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
17731: luvun tasolle ja siihen, että työttömiä on vain      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17732: muutamia kymmeniätuhansia. Näkemys ja tule-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17733: vaisuuden visio on perusteellisen väärä. Ilman       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17734: materiaalisesti tuhoisia tapahtumia (esim. sota)
17735: työttömyys ei tule laskemaan alle 400 000 työttö-               Milloin Hallitus myöntää sen, että
17736: män. Kulutuksen pysyvä aleneminen, tuottavuu-               työttömyysaste ei olemassa olevissa olo-
17737: den kasvu ja automaatio aiheuttavat tämän pysy-             suhteissa tule alenemaan alle 400 000
17738: vän ilmiön.                                                 työttömän, ja
17739:    Työttömistä kasvava osajää ansiosidonnaisen                  miten Hallitus niin sanotusti pitkässä
17740: työttömyysturvan piiristä peruspäivärahan va-               juoksussa aikoo järjestää näiden pysyväs-
17741: raan. Perhesuhteista riippuen jotkut eivät saa              ti työttömiksi jääneiden ja pian peruspäi-
17742: sitäkään. Ihmiset putoavat toimeentulominimin               värahalle putoavien työttömien toimeen-
17743: alapuolelle. Utopististen puolittamis- ja tulevai-          tulon siten, että he saavat yhteiskunnan
17744: suudentoiveiden sijaan hallituksen tulisi katsoa            kakusta heille kohtuudella kuuluvan
17745: totuutta silmiin ja ryhtyä suunnittelemaan sitä,            osuuden?
17746: miten työelämän ulkopuolelle pysyvästi jäävien
17747: 
17748:      Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1996
17749: 
17750:                                         Sulo Aittaniemi /kesk
17751: 
17752: 
17753: 
17754: 
17755: 260017
17756: 2                                          KK 660/1996 vp
17757: 
17758: 
17759: 
17760: 
17761:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
17762: 
17763:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vajärjestelmä rakentuu syyperusteisista toimeen-
17764: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tuloetuuksista ja kunnallisesta toimeentulotues-
17765: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-     ta, mitkä on yhdessä tarkoitettu takaamaan sen,
17766: le jäsenelle kansanedustaja Sulo Aittoniemen         että kansalaiset eivät missään olosuhteissa putoa
17767: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 660:        toimeentulominimin alapuolelle.
17768:                                                         Hallituksen käsityksen mukaan yhteiskunta-
17769:            Milloin Hallitus myöntää sen, että        politiikan lähtökohtana tulee edelleen olla se,
17770:        työttömyysaste ei olemassa olevissa olo-      että työikäisistä ja työkykyisistä kansalaisista
17771:        suhteissa tule alenemaan alle 400 000         kukaan ei pysyvästi jää työelämän ulkopuolelle.
17772:        työttömän, ja                                 Kysymyksessä tarkoitettu työttömyysetuuksien
17773:            miten Hallitus niin sanotusti pitkässä    tason parantaminen ei vähennä työttömyyttä.
17774:        juoksussa aikoo järjestää näiden pysyväs-     Sen sijaan yhteiskunnan dynamiikkaa ja työlli-
17775:        ti työttömiksi jääneiden ja pian peruspäi-    syyttä voidaan sekä lyhyellä että pidemmällä ai-
17776:        värahalle putoavien työttömien toimeen-       kavälillä parantaa sellaisella hallituksen aloitta-
17777:        tulon siten, että he saavat yhteiskunnan      malla politiikalla, jossa toimeentuloturvan pai-
17778:        kakusta heille kohtuudella kuuluvan           nopistettä siirretään passiivisuudesta ammatti-
17779:        osuuden?                                      taidon, työkyvyn ja työmarkkinavalmiuksien
17780:                                                      parantamiseen, jossa eriasteisen muun muassa
17781:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         sosiaaliturvaan liittyvän sääntelyn työmarkki-
17782: vasti seuraavaa:                                     noita jäykistäviä piirteitä vähennetään ja jossa
17783:                                                      vaikeasti työllistettävien kohdalla avataan uusia
17784:    Työttömien työnhakijoiden lukumäärä on vä-        paikalliseen aloitteellisuuteen nojaavia työllisty-
17785: hentynyt vuodesta 1994 lukien, joskin hitaasti.      mismahdollisuuksia. Pitkässä juoksussa talous-
17786: Valtion vuoden 1997 talousarvioesityksessä hal-      ja työllisyyskehitys riippuvat yhteiskunnan dy-
17787: litus arvioi ensi vuoden työttömyysasteeksi 15,4     namiikasta, eli kyvystä tuottaa sellaisia tavaroita
17788: prosenttia, mikä merkitsee työvoimatutkimuk-         ja palveluksia, joilla on kysyntää kotimaassa ja
17789: sen käsittein keskimäärin 385 000 työtöntä.          ulkomailla.
17790: Työllisten määrän lisääntymisvauhti on tällä het-       Valtion vuoden 1997 talousarvioesitykseen si-
17791: kellä noin 30 000 henkilöä vuodessa, minkä ar-       sältyy useita muutoksia, jotka parantavat työ-
17792: vioidaan vähintään säilyvän vuoden 1997 jäl-         markkinoiden toimivuutta ja missä toimeentulo-
17793: keenkin. Työvoiman kysynnän lisääntymiseen           turvan säästöjen ohella painopistettä siirretään
17794: vaikuttavat oleellisesti talouskasvu ja kotimai-     aktiivitoimiin. Muutokset työttömyysturvassa,
17795: nen kysyntä, joiden häiriöttömälle kehitykselle      asumistuen määräytymisessä, pienten lasten hoi-
17796: hallitus on talouspolitiikallaan pyrkinyt luo-       don tukimuodoissa ja verotuksessa tekevät
17797: maan mahdollisimman suotuisat edellytykset.          muun muassa lyhyiden työsuhteiden vastaanot-
17798:    Työmarkkinatuen saajissa oli vuoden 1995lo-       tamisen tämänhetkistä selvästi kannattavam-
17799: pussa vajaat 40 000 sellaista henkilöä, joilla oi-   maksi ja parantavat työttömien mahdollisuuksia
17800: keus ansioturvaan oli päättynyt enimmäismak-         käytettävissä olevien tulojen lisäämiseen. Työ-
17801: suajan täyttymisen johdosta. Lukumäärä ei tällä      markkinavalmiuksia parantavia toimenpiteitä
17802: hetkellä näytä olevan kasvamassa. Henkilöitä,        ovat muun muassa opiskelu- ja harjoittelupaik-
17803: joilla ansioturvan enimmäismaksuaika tuli täy-       kojen lisääminen, koulutusvakuutuksen aloitta-
17804: teen, oli vuoden 1994 aikana noin 37 000 ja vuo-     minen, ikääntyvien pitkäaikaistyöttömien palve-
17805: den 1995 aikana noin 30 000. Luvut osoittavat        luprojektin laajentaminen sekä työeläkejärjestel-
17806: toisaalta sen, että ansioturvalta "putoaminen" ei    mässä toteutettu muutos, jossa määräaikaiset
17807: suinkaan aina johda työmarkkinoilta syrjäyty-        työkyvyttömyyseläkkeet on korvattu kuntoutus-
17808: miseen ja toisaalta sen, että "putoavien" luku-      tuella.
17809: määrä on jo vähentymässä. Suomen sosiaalitur-
17810: 
17811:      Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1996
17812: 
17813:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
17814:                                               KK 660/1996 vp                                                 3
17815: 
17816: 
17817: 
17818: 
17819:                                           Tili Riksdagens Talman
17820: 
17821:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           skyddssystemet bygger på orsaksbestämda ut-
17822: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-             komstsskyddsförmåner och kommunalt ut-
17823: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-           komststöd, vilka tillsammans är avsedda att ga-
17824: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr              rantera att medborgarna inte under några för-
17825: 660:                                                       hållanden hamnar under minimuru när det gäller
17826:                                                            utkomststödet.
17827:           När medger Regeringen att arbetslös-                Enligt regeringens uppfattning bör utgångs-
17828:        hetsgraden under nuvarande förhållan-               punkten för samhällspolitiken alltjämt vara den
17829:        den inte kommer att sjunka under 400 000            att ingen medborgare i arbetsför ålder som har
17830:        arbetslösa, och                                     förmåga att arbeta skall stå utanför arbetslivet
17831:           på vilket sätt ämnar Regeringen s.a.s.           varaktigt. Att höja den nivå för arbetslöshetsför-
17832:        på lång sikt ordna utkomsten för dem                månerna som avses i spörsmålet minskar inte
17833:        som varaktigt blivit arbetslösa och inom            arbetslösheten. Däremot kan samhällets dyna-
17834:        kort får enbart grunddagpenning, så att             mik och sysselsättningen både på kortare och
17835:        de får den andel av samhällets kaka som             längre sikt förbättras genom den politik som
17836:        skäligen tillkommer dem?                            regeringen gått in för. 1 denna politik överförs
17837:                                                            tyngdpunkten för utkomstskyddet från passivi-
17838:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt              tet tili förbättrande av yrkesskickligheten, ar-
17839: anföra följande:                                           betsförmågan och arbetsmarknadsfårdigheter-
17840:                                                            na, minskas sådana drag i regleringar av olika
17841:    Antalet arbetslösa arbetssökande har sedan              grad, bl.a. i anslutning tili socialskyddet, som gör
17842: 1994 sjunkit, om än långsamt. I budgetproposi-             att arbetsmarknaden blir osmidigare, och öpp-
17843: tionen för 1997 uppskattade regeringen arbets-             nas nya sysselsättningsmöjligheter baserade på
17844: löshetsgraden för nästa år tili 15,4 %, vilket ut-         loka! initiativförmåga i fråga om personer som är
17845: tryckt med de begrepp som används i arbets-                svåra att sysselsätta. På lång sikt är utvecklingen
17846: kraftsundersökningen innebär i genomsnitt                  av ekonomin och sysselsättningen beroende av
17847: 385 000 arbetslösa. För närvarande ökar antalet            dynamiken i samhället, dvs. förmågan att produ-
17848: sysselsatta årligen med ca 30 000 personer, och            cera sådana varor och tjänster vilka det finns
17849: det beräknas att åtminstone detta kommer att               efterfrågan på i hemlandet och utomlands.
17850: vara takten även efter 1997. Ökningen av efter-               Budgetpropositionen för 1997 innehåller ett
17851: frågan på arbetskraft påverkas väsentligt av den           flertal ändringar som innebär en förbättring av
17852: ekonomiska tillväxten och den inhemska efter-              arbetsmarknadens ändamålsenlighet och i vilka
17853: frågan. Genom sin ekonomiska politik har rege-             prioriteras inte bara besparingar i fråga o~ ut-
17854: ringen försökt skapa så gynnsamma förutsätt-               komstskyddet utan även aktiva åtgärder. And-
17855: ningar som möjligt för att denna tillväxt och              ringarna av utkomstskyddet för arbetslösa, fast-
17856: efterfrågan skall kunna utvecklas ostört.                  ställandet av bostadsbidrag, stödformerna för
17857:     Av dem som fick arbetsmarknadsstöd var i               vården av småbarn och beskattningen innebär
17858: slutet av !995 drygt 40 000 sådana personer för            bl.a. att det i framtiden blir betydligt mer lönsamt
17859: vilka rätten tili förtjänstskydd hade upphört tili         än för närvarande att acceptera kortvariga ar-
17860: följd av att den maximala betalningstiden hade             betsförhållanden och att möjligheterna för ar-
17861: gått tili ända. För närvarande verkar antalet inte         betslösa att öka sina inkomster förbättras. Åt-
17862:  öka. Under 1994 uppgick antalet personer för              gärder avsedda att förbättra arbetsmarknadsfår-
17863: vilka förtjänstskyddets maximala betalningstid             digheterna är bl.a. att antalet studie- och prakti-
17864:  gått tili ända tili ca 37 000 och under 1995 tili ca      kantplatser ökas, att en utbildningsförsäkring tas
17865:  30 000. Å ena sidan visar siffrorna att det faktum        i bruk och att serviceprojektet för äldre långtids-
17866:  att förtjänstskyddet upphör ingalunda alltid              arbetslösa utvidgas samt den ändring som ge-
17867:  medför att personen i fråga blir utslagen från            nomförts i arbetspensionssystemet och som inne-
17868:  arbetsmarknaden, å andra sidan att det antal              bär att tidsbundna invaliditetspensioner ersatts
17869:  personer som inte längre får förtjänstskydd re-           med rehabiliteringsstöd.
17870:  dan håller på att minska. Det finska social-
17871: 
17872:      Helsingforsden 23 oktober 1996
17873: 
17874:                                                         Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
17875:                                            KK 661/1996 vp
17876: 
17877: Kirjallinen kysymys 661
17878: 
17879: 
17880: 
17881: 
17882:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Ilmaisen hammashoidon laajentamisesta
17883: 
17884: 
17885: 
17886:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
17887: 
17888:    Hammashoito on tietyille ikäluokille Suomes-      sien estymisen kautta. Asia olisi tärkeä myös
17889: sa ilmaista. Ilmaisen hammashoidon tai edes          kansanterveyden kannalta yleensä.
17890: osittain korvattavan hammashoidon laajenta-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
17891: mista muihin ikäluokkiin on monesti suunnitel-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17892: tu, mutta varojen puuttuessa siitä näyttää tule-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17893: van ikuisuuskysymys. Kuitenkin on tieteellisesti     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17894: tutkittu, että huonosti hoidetut hampaat ovat
17895: perustana monelle muulle vakavalle sairaudelle.                 Onko Hallitus miettinyt sitä, että ko-
17896: Muun muassa eräät tulehdusperäiset sydänsai-                konaan tai osittain korvattavan hammas-
17897: raudet ovat usein huonoista hampaista johtuvia.             hoidon laajentaminen koko yhteiskun-
17898:    On todennäköisesti niin, että laajentamalla il-          taan estäisi hammassairauksista johto-
17899: maisen tai edes osittain korvattavan hammas-                vien muiden sairauksien syntymistä ja
17900: huollon kaikkiin ikäluokkiin yhteiskunta koko-              johtaisi siten merkittäviin säästöihin, ja
17901: naisuudessaan säästäisi mittavan summan rahaa                   aikooko Hallitus ryhtyä asiassa posi-
17902: hammassairauksista johtovien muiden sairauk-                tiivisiin toimenpiteisiin?
17903: 
17904:      Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1996
17905: 
17906:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
17907: 
17908: 
17909: 
17910: 
17911: 260017
17912: 2                                          KK 661/1996 vp
17913: 
17914: 
17915: 
17916: 
17917:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
17918: 
17919:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       hammashuoltotyöryhmän mmstwssa ehdote-
17920: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        taan mm. kuntien hammashoitopalvelujen te-
17921: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      hostamista siten, että hammashoitotilojen ja vä-
17922: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       lineistön käyttöastetta parannettaisiin, siirryttäi-
17923: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        siin nykyistä tarkoituksenmukaisempiin hoito-
17924: n:o661:                                              käytäntöihin, eri hammashuollon työntekijäryh-
17925:                                                      mien välistä työnjakoa kehitettäisiin sekä kehi-
17926:            Onko Hallitus miettinyt sitä, että ko-    tettäisiin terveyskeskusten, keskussairaaloiden
17927:        konaan tai osittain korvattavan hammas-       suu- ja hammassairauksien poliklinikoidenja yli-
17928:        hoidon laajentaminen koko yhteiskun-          opistojen hammaslääketieteen laitosten yhteis-
17929:        taan estäisi hammassairauksista johtu-        toimintaa. Sosiaali- ja terveysministeriö arvioi
17930:        vien muiden sairauksien syntymistä ja         näin saatavan suurin osa väestön hammas- ja
17931:        johtaisi siten merkittäviin säästöihin, ja    suusairauksista hoidetuksi julkisella sektorilla.
17932:            aikooko Hallitus ryhtyä asiassa posi-     Mainittakoon, että opetusministeriön asettama
17933:        tiivisiin toimenpiteisiin?                    työryhmä pohtii parhaillaan yliopiston hammas-
17934:                                                      lääketieteen laitosten integroitumismahdolli-
17935:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         suuksia muuhun terveydenhuollon palvelujärjes-
17936: vasti seuraavaa:                                     telmään.
17937:                                                         Eräissä EU :n jäsenmaissa on viime vuosina
17938:    Suomalaisten hampaitten terveys on viimeis-       vähennetty yhteiskunnan korvausta hammas-
17939: ten 10-20 vuoden aikana parantunut huomatta-         hoitoon. Syynä ovat olleet teknistyvän ja tarjon-
17940: vasti, etenkin hampaiden reikiintymisen ja ien-      taohjatun hammashoidon nousevat kustannuk-
17941: sairauksien osalta. Syynä tähän on ennalta eh-       set sekä vaikeudet erottaa esteettisistä syistä teh-
17942: käisevään toimintaan painottunut järjestelmälli-     täviä toimenpiteitä terveyden vuoksi tarpeellisis-
17943: nen hammashuolto, mutta myös muut syyt, ku-          ta hoidoista. Englannissa aikaisemmin yhteis-
17944: ten elinolosuhteitten parantuminen, elämänta-        kunnan kokonaan korvaaman hammashuollon
17945: pojen muutos, hygieniatason nousu ja koulutus,       asemesta korvataan nyt noin 20 % aikuisten
17946: ovat vaikuttaneet asiaan.                            hammashuollon kustannuksista. Hollannissa
17947:    Sairausvakuutuksesta korvataan vuonna             hammashuollon korvaaminen sosiaalivakuutuk-
17948: 1956ja senjälkeen syntyneillevakuutetuille ham-      sesta lopetettiin vuonna 1995. Saksassa vakuu-
17949: mashuollon kustannuksia. Rintamaveteraaneilla        tuskorvauksia on alennettu, ja Ruotsissa on pää-
17950: ja eräillä erityisryhmillä on lisäksi oikeus saada   tetty luopua koko väestön kattavasta aikuisten
17951: korvausta hammashoidon kustannuksiin. Ar-            hammashoitovakuutuksesta ja suunnata korva-
17952: violta noin 30 % aikuisväestöstä saa hammas-         us vain tietyille erityisryhmille.
17953: huollon palveluja terveyskeskuksista. Hammas-           Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että en-
17954: hoidon sairausvakuutuskorvausten ulottaminen         nen hammashoidon sairausvakuutuksen laajen-
17955: koko väestöön on lykätty lähinnä valtiontalou-       tamista tulee selvittää nykyisen palvelujärjestel-
17956: dellisista syistä.                                   män mahdollisuudet hoitaa terveyden kannalta
17957:    Sosiaali- ja terveysministeriön aikuisväestön     tarpeellinen hammashuolto.
17958: 
17959:      Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1996
17960: 
17961:                                                                    Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
17962:                                            KK 661/1996 vp                                             3
17963: 
17964: 
17965: 
17966: 
17967:                                        Tili Riksdagens Talman
17968: 
17969:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      ens tandvård föreslås bl.a att kommunernas
17970: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       tandvårdsservice skall effektiveras genom att
17971: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     tandvårdslokalerna och utrustningen utnyttjas
17972: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr        bättre, att man övergår tili ändamålsenligare
17973: 661:                                                 vårdpraxis, att arbetsfördelningen mellan de oli-
17974:                                                      ka arbetstagargruppema inom tandvården ut-
17975:           Har Regeringen tänkt på att en utvidg-     vecklas samt att samarbetet mellan hälsocen-
17976:        ning tili hela samhället av den tandvård      tralerna, centralsjukhusens polikliniker för mun-
17977:        som ersätts delvis på det hela taget skulle   och tandsjukdomar och universitetens odonto-
17978:        förhindra uppkomsten av andra sjukdo-         logiska institutioner utvecklas. Social- och hälso-
17979:        mar som beror på tandsjukdomar och            vårdsministeriet bedömer att största delen av be-
17980:        således leda tili betydande besparingar       folkningens tand- och munsjukdomar på detta
17981:        och                                           sätt skulle kunna skötas inom den offentliga sek-
17982:           ämnar Regeringen vidta positiva åt-        torn. Nämnas bör att en arbetsgrupp som tilisatts
17983:        gärder i saken?                               av undervisningsministeriet som bäst funderar
17984:                                                      på möjligheterna att integrera universitetens
17985:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        odontologiska institutioner med hälsovårdens
17986: anföra följande:                                     övriga servicesystem.
17987:                                                         1 vissa av EU:s medlemsländer har man under
17988:    Finländarnas tänder har blivit betydligt fris-    de senaste åren minskat samhällets ersättningar
17989: kare under de senaste 10--20 åren, framför allt      för tandvård. Orsaken har varit de stigande kost-
17990: när det gäller hål i tänderna och tandköttssjukdo-   naderna för den allt mera tekniska och utbuds-
17991: mar. Detta beror främst på den systematiska          styrda tandvården samt svårigheterna att skilja
17992: tandvården, som är inriktad på förebyggande          ingrepp som görs av estetiska orsaker från vård
17993: verksamhet, men även andra orsaker, t.ex. för-       som är nödvändig av hälsoskäl. 1 England ersatte
17994: bättrade levnadsförhållanden, förändrade lev-        samhället tidigare tandvården helt och hållet
17995: nadsvanor, högre hygiensk standard och utbild-       medan man nu ersätter ca 20 % av den vuxna
17996: ning har inverkat på saken.                          befolkningens tandvårdskostnader. 1 Holland
17997:    Sjukförsäkringen ersätter kostnaderna för         ersätter socialförsäkringen inte längre tandvår-
17998: tandvård för dem som är födda 1956 och däref-        den sedan 1995. 1 Tyskland har försäkringser-
17999: ter. Frontveteraner och vissa specialgrupper har     sättningarna sänkts och i Sverige har man beslu-
18000: dessutom rätt att få ersättning för tandvårdskost-   tat att avstå från den tandvårdsförsäkring för
18001: naderna. Uppskattningsvis 30% av den vuxna           vuxna som omfattar hela befolkningen och ge
18002: befolkningen får tandvårdsservice på hälsocen-       ersättning endast tili vissa specialgrupper.
18003: tralerna. Utvidningen av systemet så att sjukför-       Social- och hälsovårdsministeriet anser att
18004: säkringen skulle ersätta hela befolkningens tand-    innan sjukförsäkringen för tandvård utvidgas
18005: vårdskostnader har uppskjutits i första hand av      bör man utreda det nuvarande servicesystemets
18006: statsekonomiska orsaker.                             möjligheter att sköta den med tanke på hälsan
18007:    1 promemorian från social- och hälsovårdsmi-      nödvändiga tandvården.
18008: nisteriets arbetsgrupp för den vuxna befolkning-
18009: 
18010:      Helsingforsden 22 oktober 1996
18011: 
18012:                                                                    Minister Terttu Huttu-Juntunen
18013:                                           KK 662/1996 vp
18014: 
18015: Kirjallinen kysymys 662
18016: 
18017: 
18018: 
18019: 
18020:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Varusmiehen päivärahasta lomien aikana
18021: 
18022: 
18023: 
18024:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
18025: 
18026:    Armeija säästää ja passittaa varusmiehet lo-     lomapäivien ajalta nimenomaan sellaisille koro-
18027: malle perjantaista sunnuntai-iltaan ja joskus pi-   tetun päivärahan hakijoille, jotka eivät kotoaan
18028: temmäksikin aikaa. Tosin varuskuntaan saa kai       saa ylläpitoa. Toinen mahdollisuus on ottaa va-
18029: jäädä jos haluaa, mutta kukapa haluaisi. Loma-      rusmiehet toimeentulotuen piiriin.
18030: ajalta varusmies saa päivärahaa vain 19 markkaa        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
18031: vuorokaudessa, ja tällä hänjoutuu tulemaan toi-     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18032: meen lomapäivät, jos kotoa ei pystytä työttö-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18033: myyden tai muiden elinolosuhteiden vuoksi yllä-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18034: pitoa tarjoamaan. Muutamat kunnat ovat otta-
18035: neet sotapoikansa toimeentulotuen piiriin, mutta              Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
18036: tämä ei ole pakollista ja lääninoikeudet ovat              siin korotetun päivärahan maksamiseksi
18037: säännönmukaisesti hylänneet asiasta tehdyt vali-           sellaisten varusmiesten lomapäiviltä, jot-
18038: tukset.                                                    ka eivät saa ylläpitoa esimerkiksi kotinsa
18039:    Asunnon vuokraan varusmies saa avustusta                suunnasta, tai sitten toimenpiteisiin va-
18040: sotilasavustuslain perusteella, mutta toimeentu-           rusmiesten kelpuuttamiseksi harkinnan-
18041: lon puolelle pitäisi tehdä jotakin, esimerkiksi            varaisen toimeentulotuen piiriin?
18042: maksaa armeijan taholta korotettua päivärahaa
18043: 
18044:      Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1996
18045: 
18046:                                        Sulo Aittaniemi /kesk
18047: 
18048: 
18049: 
18050: 
18051: 260017
18052: 2                                          KK 662/1996 vp
18053: 
18054: 
18055: 
18056: 
18057:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
18058: 
18059:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Mmk:n vuotuiset kustannukset ruokarahan ol-
18060: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        lessa 53 mk lomapäivältä.
18061: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Varusmiesten päivärahan reaalinen ostovoi-
18062: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       ma on heikentynyt ja sitä on viimeksi korotettu
18063: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        vuonna 1991. Lyhyen aikavälin toimenpidesuo-
18064: n:o 662:                                             situksena työryhmä esitti asevelvollisen päivära-
18065:                                                      han reaaliarvon palauttamista vuoden 1991 ta-
18066:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       solle ja lisäksi päivärahaan yhden markan koro-
18067:        siin korotetun päivärahan maksamiseksi        tusta. Tällöin päivärahan suuruudeksi olisi tullut
18068:        sellaisten varusmiesten lomapäiviltä, jot-    22 mk 240 vuorokautta palveleville ja 23 mk tätä
18069:        ka eivät saa ylläpitoa esimerkiksi kotinsa    pidempään palveleville. Toimenpiteen kokonais-
18070:        suunnasta, tai sitten toimenpiteisiin va-     vaikutus vuonna 1997 olisi ollut noin 38 Mmk.
18071:        rusmiesten kelpuuttamiseksi harkinnan-        Lisäksi asevelvollisten vapaiden lomamatkojen
18072:        varaisen toimeentulotuen piiriin?             määrää esitettiin lisättäväksi siten, että ne kattai-
18073:                                                      sivat 75% kaikista lomamatkoista. Lisäys ai-
18074:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         heuttaisi noin 12 Mmk:n vuotuisen lisätarpeen.
18075: vasti seuraavaa:                                     Nämä toimenpiteet olisivat merkinneet 50
18076:                                                      Mmk:n lisäystä puolustusvoimien vuotuiseen
18077:    Vakinaisessa palveluksessa oleva asevelvolli-     toimintamenomäärärahaan.
18078: nen saa päivärahaa 19,00 markkaa. Jos hänet on           Pidemmällä aikavälillä työryhmän mietinnös-
18079: asevelvollisuuslain 5 §:n nojalla määrätty palve-    sä esitetään päivärahan reaaliarvon säilyttämistä
18080: lemaan yli 240 päivää, päiväraha on 240 päivää       vuoden 1997 tasolla korjaamalla sitä vuosittain
18081: ylittävältä osalta 19,50 markkaa. Asevelvollisella   kuluttajahintaindeksin mukaisesti. Päivärahaan
18082: on palveluksessa ja kasarmiolosuhteissa oikeus       tehtäisiin yhden markan korotus vuosina 1998 ja
18083: maksuttomaan majoitukseen, muonitukseen,             2000 tai käytettäisiin vastaava rahasumma päi-
18084: vaatetukseen sekä terveydenhoitoon. Varusmie-        värahan porrastamiseen. Asevelvollisten mak-
18085: hen oikeus maksuttorniin aterioihin ei toteudu       suttomien lomamatkojen kattavuuden ta-
18086: lomien eikä vapaiden viikonloppujen aikana.          voitteeksi työryhmä asetti 100% kaikista mat-
18087:    Puolustusministeriössä on tiedostettu kysy-       koista.
18088: myksessä esitetyt ongelmat. Puolustusministeriö          Puolustusministeriön tavoitteena on, että
18089: asetti 27.9.1995 työryhmän selvittämään varus-       mahdollisimman moni varusmies suorittaisi pal-
18090: miesten sosiaalisenja taloudellisen aseman kehit-    veluksensa loppuun asti ilman toimeentuloon
18091: tämistä. Työryhmä on mietinnössään alustavasti       liittyviä ylimääräisiä huolia. Ratkaisua varus-
18092: tarkastellut yhtenä mahdollisuutena erillisen        miesten toimeentulo-ongelmiin on edelleen haet-
18093: puolustusvoimien myöntämän ruokarahan mak-           tava kehittämällä varusmiesten sosiaalisia etuuk-
18094: samista varusmiehelle silloin, kun hän lomalla tai   sia eikä toimeentulotuen kautta. Valtiontalou-
18095: viikonloppuvapaalla ollessaan ei saa varuskun-       den tilanne asettaa kuitenkin omat rajoituksensa
18096: nasta vastaavaa ylläpitoa. Työryhmän mukaan          esitetyille sosiaalis-taloudellisille kehittämis-
18097: kyseinen ruokaraha aiheuttaisi valtiolle noin 116    hankkeille.
18098: 
18099:      Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1996
18100: 
18101:                                                                    Puolustusministeri Anneli Taina
18102: 
18103: 
18104: 
18105: 
18106:                                                      \
18107:                                              KK 662/1996 vp                                             3
18108: 
18109: 
18110: 
18111: 
18112:                                          Till Riksdagens Talman
18113: 
18114:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       åsamka staten ca 116 Mmk i årliga kostnader då
18115: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-         matpenningen uppgår tili 53 mk per permissions-
18116: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-       dag.
18117: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål                 Den reella köpkraften hos beväringarnas
18118: nr 662:                                                dagspenning har försvagats och dagspenningen
18119:                                                        höjdes senast år 1991. Som en rekommendation
18120:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder i            till åtgärd på kort sikt föres1og arbetsgruppen att
18121:        syfte att få till stånd utbetalning av för-     rea1värdet för de värnpliktigas dagspenning skul-
18122:        höjd dagspenning för permissionsdagar-          le återföras till 1991 års nivå och dessutom att
18123:        na när det gäller sådana beväringar som         dagspenningen skulle höjas med en mark. Dags-
18124:        inte får underhåll tili exempel hemifrån,       penningen skulle härvid uppgå ti1122 mk för dem
18125:        eller i syfte att inlemma beväringarna i        som tjänstgör 240 dygn och till 23 mk för dem
18126:        systemet för utkomststöd enligt pröv-           som tjänstgör en 1ängre tid. Åtgärdens tota1ver-
18127:        ning?                                           kan år 1997 skulle vara ca 38 Mmk. Dessutom
18128:                                                        föreslogs att antalet a vgiftsfria permissionsresor
18129:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          för värnp1iktiga skulle ökas så att de skulle täcka
18130: anföra följande:                                       75 % av alla permissionsresor. Ökningen skulle
18131:                                                        medföra ett årligt tillägsbehov av 12 mmk. Dessa
18132:    En beväring i aktiv tjänst får i dagspenning        åtgärder skulle ha inneburit att försvarsmaktens
18133: 19,00 mk. Om han med stöd av 5 § värnpliktsla-         årliga omkostnadsanslag skulle ha ökat med 50
18134: gen har förordnats att tjänstgöra mer än 240           Mmk.
18135: dagar är dagspenningen för den tid som översti-            Som ett förslag på längre sikt anförs i arbets-
18136: ger 240 dagar 19,50 mk. De värnpliktiga har            gruppens betänkande att dagspenningens rea1-
18137: under tjänstgöring och viste1se i kasernen rätt tili   värde bibehålls på 1997 års nivå genom en årlig
18138: avgiftsfri inkvartering, förp1ägning och bek1äd-       justering en1igt konsumentprisindexet. Dagspen-
18139: nad samt hä1sovård. Beväringens rätt tili avgifts-     ningen skulle antingen höjas med en mark åren
18140: fria måltider tillgodoses inte under permissioner      1998 och 2000 eller också skulle motsvarande
18141: eller lediga veckoslut.                                summa användas för differentiering av dagspen-
18142:    Försvarsministeriet har kännedom om de i            ningen. Arbetsgruppens mål för den omfattning i
18143: spörsmå1et anförda problemen. Försvarsminis-           viiken permissionsresorna bör vara avgiftsfria
18144: teriet tilisatte 27.9.1995 en arbetsgrupp med upp-     angavs vara 100% av alla resor.
18145: gift att ta reda på hur beväringarnas socia1a och          Försvarsministeriets mål är att så många bevä-
18146: ekonomiska ställning skulle kunna utvecklas.           ringar som möjligt skall kunna slutföra sin tjänst-
18147: Arbetsgruppen har i sitt betänkande preliminärt        göring utan extra bekymmer för utkomsten. Lös-
18148: och som en möjlighet undersökt utbeta1ningen av        ningen på beväringarnas utkomstprob1em måste
18149: en särskild matpenning som försvarsmakten              alltjämt baseras på utveckling av beväringarnas
18150: skulle bevi1ja en beväring i det fall att beväringen   sociala förmåner och inte på utkomststödet. Den
18151: inte under en permission eller veckos1utsledighet      statsekonomiska situationen medför dock sina
18152: får motsvarande underhåll från garnisonen. En-         egna begränsningar vad de föreslagna socialeko-
18153: ligt arbetsgruppen skulle en sådan matpenning          nomiska utveck1ingsprojekten beträffar.
18154: 
18155:      Helsingforsden 18 oktober 1996
18156: 
18157:                                                                        Försvarsminister Anneli Taina
18158:                                             KK 663/1996 vp
18159: 
18160: Kirjallinen kysymys 663
18161: 
18162: 
18163: 
18164: 
18165:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Rikosoikeudellista vastuuta koskevan ikära-
18166:                                        jan alentamisesta
18167: 
18168: 
18169:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
18170: 
18171:    Eduskunnassa on käsittelyssä hallituksen esi-         Seuraamusjärjestelmän ja rikosoikeudellisen
18172: tys nuorisorangaistuksesta. Hallituksen esitystä      vastuun ulkopuolelle jäävät yhä alle 15-vuotiaat,
18173: on pidettävä positiivisena sikäli, että tätä kautta   jotka kasvavassa määrin syyllistyvätjopa tärkei-
18174: pyritään nuoria rikoksentekijöitä koskevaa seu-       siin rikoksiin. Olen useaan kertaan kiinnittänyt
18175: raamusjärjestelmää monipuolistamaan ja siihen,        asiaan huomiota ja kysyn jälleen valtiopäiväjär-
18176: että nuorelle pystyttäisiin nopeasti teon jälkeen     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten:
18177: konkreettisesti osoittamaan yhteiskunnan huo-
18178: lenpito. Tosin esitys on puolinainen, koska se ei               Onko Hallituksella suunnitelmia alen-
18179: sisällä mahdollisuutta ns. arestirangaistuksen               taa rikosoikeudellista vastuurajaa nykyi-
18180: käyttämiseen.                                                sestä 15 vuodesta sekä kehittää sopiva
18181:                                                              seuraamusjärjestelmä alle 15 vuoden
18182:                                                              iässä rikoksiin syyllistyneille?
18183:      Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1996
18184: 
18185:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
18186: 
18187: 
18188: 
18189: 
18190: 260017
18191: 2                                            KK 663/1996 vp
18192: 
18193: 
18194: 
18195: 
18196:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
18197: 
18198:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Voimassa olevien ikärajojenkin puitteissa
18199: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          arestirangaistuksen käyttöön ottamiseen liittyisi
18200: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        monia ongelmia. Arestirangaistuksella tarkoite-
18201: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         taan yleensä joko lyhyttä yhtäjaksoista vapau-
18202: taniemen näin kuuluvan kysymyksen n:o 663:             denriistoa tai ns. vapaa-ajanarestia,joka voidaan
18203:                                                        toteuttaa useammassa jaksossa. Lyhyen yhtäjak-
18204:           Onko Hallituksella suunnitelmia alen-        soisen arestin liittäminen seuraamusjärjestel-
18205:        taa rikosoikeudellista vastuurajaa nykyi-       määmme ei liene perusteltua, koska kansainvä-
18206:        sestä 15 vuodesta sekä kehittää sopiva          listen kokemustenkaan mukaan tuollainen ran-
18207:        seuraamusjärjestelmä alle 15 vuoden             gaistus ei käytännössä eroaisi lyhyistä vankeus-
18208:        iässä rikoksiin syyllistyneille?                rangaistuksista. Nykyisen lainsäädännön mu-
18209:                                                        kaan vankeusrangaistuksen vähimmäispituus on
18210:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           14 päivää. Seuraamusjärjestelmän selkeys ja ym-
18211: vasti seuraavaa:                                       märrettävyys kärsisi, jos saman sisältöiselle ran-
18212:                                                        gaistukselle olisi kaksi eri nimeä.
18213:     Hallituksella ei ole suunnitelmia rikosoikeu-          Edellä mainitun päällekkäisyyden välttämi-
18214: dellisen vastuuikärajan alentamiseksi. Tällä het-      seksi arestirangaistuksen käytön rajaaminen si-
18215: kellä huomio on syytä kiinnittää ennen kaikkea         ten, että se koskisi vain alle kahden viikon mittai-
18216: sen selvittämiseen, miten vuodenvaihteessa käyt-       sia vapaudenriistoja, ei myöskään olisi täysin
18217: töön otettavaksi ehdotettu nuorisorangaistus so-       ongelmatonta. Arestirangaistukseen liittyy
18218: veltuu nuorimpiin rikosoikeudellisessa vastuussa       yleensä ajatus nopeasta ja tehokkaasta täytän-
18219: oleviin ikäryhmiin, 15-17 -vuotiaisiin.                töönpanosta. Arestirangaistuksen sisältö vapau-
18220:     Nuorisorangaistus koostuu kahdesta elemen-         denriiston käsittävänä seuraamuksena edellyt-
18221: tistä. Siinä on sekä palkatonta työtä että nuoren      täisi kuitenkin, että kyseessä olisi tuomioistui-
18222: sosiaalista toimintakykyä edistäviä tehtäviä.          men tuomitsema rangaistus. Nopea puuttumi-
18223: Näiden tehtävien, sosiaalisen kuntoutuksen,            nen tarkoittaisi siis mahdollisuuksia järjestää
18224: merkitys on sitä suurempi mitä nuorempaan hen-         arestirangaistusta varten erityinen pikaoikeu-
18225: kilöön seuraamus kohdistuu. Jos rikosoikeudel-         denkäynti. Samoin tulisi löytää sopivat tilat ran-
18226: lista vastuuikärajaa alennettaisiin, alle 15-vuo-      gaistuksen täytäntöönpanoon. Lisäksi arestiran-
18227: tiaille soveltuvan seuraamuslajin löytäminen oli-      gaistuksen asema seuraamusportaikolla johtaisi
18228: si erittäin vaikeaa. Todennäköinen lopputulos          todennäköisesti siihen, että siihen tuomittaisiin
18229: olisi, että nykyisiä sosiaalihuollon ja lastensuoje-   sellaisia ongelmanuoria, jotka jo muutoinkin pi-
18230: lun tarjoamia toimenpiteitä alettaisiin kutsua         dätyksen muodossa ovat ehtineet kokea lyhyitä
18231: rangaistukseksi. Tällaisen muutokset haitat olisi-     vapaudenriistoja.
18232: vat mahdollisesti saavutettavia hyötyjä suurem-            Useampaan jaksoon ajoittuvan arestin aja-
18233: mat. Rikosoikeudellisen vastuun ulottaminen            tuksena on ollut, että se pystyttäisiin panemaan
18234: nykyistä nuorempiin lapsiin pakottaisi myös te-        täytäntöön tuomitun vapaa-aikana eikä rangais-
18235: kemään huomattavia muutoksia siihen oikeu-             tuksen suorittamisella näin olisi kielteisiä vaiku-
18236: denkäyntimenettelyyn, jossa rangaistuksia lap-         tuksia esimerkiksi rikoksentekijän koulunkäyn-
18237: sille määrättäisiin. Alaikäisten vastuuta arvioita-    tiin. Tässäkin suhteessa arestirangaistusta pa-
18238: essa on lisäksi muistettava, että vahingonkorva-       rempana vaihtoehtona on kuitenkin pidettävä
18239: usvelvollisuus koskee myös alle 15-vuotiaita.          eduskunnan käsiteltävänä olevaa nuorisoran-
18240:     Mitään rikosoikeudellista vastuuikärajaa ei        gaistusta. Nuorisorangaistuksen etuna on lisäksi
18241: voida riidattomasti osoittaa oikeaksi. Pitkään         se, että se ohjaa vapaudenriistoa tehokkaammin
18242: voimassa olleen ikärajan muuttamiselle pitäisi         rikoksentekijää käyttäytymään yhteiskunnan
18243: kuitenkin voida esittää vahvat tutkimuksiinkin         etujen mukaisesti. Tässä vaiheessa onkin perus-
18244: pohjautuvat syyt. Tällaisia ei kuitenkaan ole esi-     teltua keskittyä nuorisorangaistuskokeilun seu-
18245: tetty. Melko vahva peruste nykyisen 15 vuoden          raamiseen.
18246: ikärajan puolesta on sekin, että raja on sama
18247: myös Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.
18248:      Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1996
18249: 
18250:                                                                       Oikeusministeri Kari Häkämies
18251:                                                KK 663/1996 vp                                               3
18252: 
18253: 
18254: 
18255: 
18256:                                            Tili Riksdagens Talman
18257: 
18258:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          kunna framföra starka skäl som också skulle
18259: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-            grunda sig på undersökningar. Dylika skäl har
18260: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-          emellertid inte framförts. En rätt stark grund som
18261: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr             talar för den nuvarande 15-ars åldersgränsen är
18262: 663:                                                      också att gränsen är densamma även i Sverige,
18263:                                                           Norge och Danmark.
18264:            Har Regeringen planer på att sänka                Också inom ramen för gällande åldersgränser
18265:         strafibarhetsåldern fran nuvarande 15 år          är utvecklande av påföljdssystemet på så sätt att
18266:         samt att utveckla ett lämpligt påföljdssys-       man skulle ta ibruk ett arreststraff förknippat
18267:         tem för personer som har begatt ett brott         med många problem. Med arreststraff avses i
18268:         innan de fyllt 15 år?                             allmänhet antingen ett kort enhetligt frihetsberö-
18269:                                                           vande eller en s.k. fritidsarrest som kan verkstäl-
18270:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             las i flera delar. Det torde inte vara motiverat att
18271: anföra följande:                                          komplettera vart påföljdssystem med en kort en-
18272:                                                           hetlig arrest eftersom ett sadant straff även enligt
18273:     Regeringen har inga planer pa att sänka ål-           internationella erfarenheter i praktiken inte skul-
18274: dersgränsen för straffbarhet. För tillfållet är det       le skilja sig från korta fångelsestraff. Enligt gäl-
18275: framför allt skäl att fåsta uppmärksamhet vid             lande lagstiftning är minimilängden för ett fång-
18276: utredningar om hur ungdomsstraffet, som man               elsestraff 14 dagar. Påföljdssystemets klarhet och
18277: har föreslagit att skall tas i bruk vid arsskiftet,       begriplighet skulle lida om ett straff med samma
18278: lämpar sig för de yngsta åldersgrupperna med ett          innehall skulle ha två olika namn.
18279: straffrättsligt ansvar, nämligen 15-17-åring-                Om man för att undvika ovan nämnda över-
18280: arna.                                                     lappning skulle begränsa användningen av ett
18281:     Ungdomsstraffet består av två element. I det          arreststraff så att det endast skulle gälla frihets-
18282: ingar saväl oavlönat arbete som uppgifter som             berövanden under två veckor, skulle Inte heller
18283: främjar den ungas sociala verksamhetsförmåga.             detta vara hell problemfritt. Med ett arreststraff
18284: Betydelsen av dessa uppgifter, dvs. social rehabi-        förknippas ofta tanken på en snabb och effektiv
18285: litering, är desto större ju yngre person en är som       verkställighet. Arreststraffets innehåll som en
18286: blir föremål för påföljden. Om straffbarhetsåld-          påföljd som omfattar frihetsberövande skulle
18287: ersgränsen skulle sänkas skulle det vara ytterst          emellertid förutsätta att det skulle vara fråga om
18288: svårt att hitta en påföljdstyp som skulle lämpa sig       ett straff som döms ut av en domstol. Ett snabbt
18289: för under 15-åringar. Det sannolika slutresulta-          ingripande skulle alltså förutsätta möjligheter att
18290: tet skulle bli att åtgärder som för närvarande            halla en särskild snabbrättegång för att döma ut
18291: tillhandahålls av socialvarden och barnskyddet            arreststraff. Likatedes borde man hitta lämpliga
18292: skulle komma att kallas straff. De skadliga verk-         utrymmen för verkställigheten av straffet. Ar-
18293: ningarna av en dylik ändring kunde eventuellt             reststraffets ställning i påföljdssystemet skulle
18294: vara större än de fördelar som man kunde uppnå            dessutom sannolikt leda tili att det skulle ådömas
18295: med den. Om det straffrättsliga ansvaret skulle           sadana problemunga som redan också annars
18296: utvidgas tili yngre barn än för närvarande skulle         har hunnit uppleva korta frihetsberövanden i
18297: detta också leda till att man skulle bli tvungen att      form av anhållanden.
18298: göra betydande ändringar i det rättegångsförfa-              Tanken med en arrest som verkställs i flera
18299:  rande i vilket straff skulle dömas ut för barnen.        delar har varit att den kunde verkställas under
18300:  Dessutom bör man komma ihåg att skadestånds-             den dömdes fritid. Avtjänandet av straffet skulle
18301:  skyldigheten också gäller personer under 15 år.          saiedes inte ha negativa v~_rkningar t.ex. på gär-
18302:      Man kan inte obestridligt visa att en viss straff-   ningsmannens skolgang. Aven i detta avseende
18303:  barhetsålder skulle vara den enda rätta. För att         bör emellertid som ett bättre alternativ än ett
18304:  ändra den nuvarande åldersgränsen som har va-            arreststraff anses regeringens förslag om försöks-
18305:  rit i kraft under en lång tid borde man emellertid       verksamhet med ungdomsstraff, vilket som bäst
18306: 4                                          KK 663/1996 vp
18307: 
18308: behandlas i riksdagen. Fördelen med dessa på-        1 detta skede är det därför motiverat att man
18309: följder är dessutom att de effektivare än ett fri-   koncentrerar sig på att följa hur försöksverksam-
18310: hetsberövande stöder gärningsmannen att upp-         heten med ungdomsstraff utfaller.
18311: föra sig i enlighet med samhällets intressen.
18312: 
18313:      Helsingforsden 18 oktober 1996
18314: 
18315:                                                                     Justitieminister Kari Häkämies
18316:                                             KK 664/1996 vp
18317: 
18318: Kirjallinen kysymys 664
18319: 
18320: 
18321: 
18322: 
18323:                                    Kari Kantalainen /kok ym.: Työvoimapoliittisista määrärahoista
18324: 
18325: 
18326: 
18327:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
18328: 
18329:     Hallituksen esityksessä valtion vuoden 1997       sa, kuten Uudellamaalla 27 %, Vaasassa 24 %,
18330: talousarvioksi on kaavailtu suunnattavan yh-          Turussa 23 %ja Kymessä 23 %. Huonointa työl-
18331: teensä 3,2 miljardia markkaa palkkaperusteisiin       listyminen oli Pohjois- ja Itä-Suomessa, esimer-
18332: työllistämistukiin kuntien ja yksityisten yritysten   kiksi Kainuussa 12 %, Lapissa 13% ja Pohjois-
18333: panostuksen ollessa myös ainakin puolitoista          Karjalassa 13 %. Työttöminä oli keskimäärin
18334: miljardia markkaa. Työvoimapoliittiseen aikuis-       reilut 61 % tukityöllistetyistä. Näin ollen kolmen
18335: koulutukseen määrärahoja suunnattaisiin ta-           kuukauden kuluttua oli jopa 80 % tukityöhön
18336: lousarvion mukaisesti 1,1 miljardia markkaa           osallistuneista työttöminä, työvoimasta poistu-
18337: opintososiaalisten etujen ollessa noin 1,3 miljar-    neina tai taas uudelleen toimenpiteiden piirissä.
18338: dia markkaa.                                              Työvoimakoulutukseen osallistuneista työt-
18339:     Koska työttömyyden lievittämiseksi suunna-        tömistä oli avoimille työmarkkinoille työllistynyt
18340: tut määrärahat ovat mittasuhteiltaan melko suu-       ainoastaan keskimäärin 20 %. Työllistymisluvut
18341: ria, on erityisen tärkeää pitää huolta siitä, että    olivat korkeimmat Oulussa 29 %, Uudellamaalla
18342: määrärahoista koituva vaikutus työllisyyden pa-       22% ja Hämeessä 21 %. Matalimmat osuudet
18343: ranemiseen on mahdollisimman tehokas. Rajalli-        olivat Kymessä 12 %, Mikkelissä 16 % ja Kai-
18344: set voimavarat on syytä käyttää järkevästi ja         nuussa 17 %. Loput olivat mm. työttöminä, jäl-
18345: oikeudenmukaisesti. Työministeriön tutkimus-          leen tukitoimien piirissä tai opiskelemassa.
18346: ten ja selvitysten perusteella voidaan kuitenkin          Vuonna 1996 työministeriö jakoi määrära-
18347: epäillä toimenpiteiden työllisyysvaikutusten ole-     hoja työllisyyden edistämiseksi suhteellisesti
18348: van varsin heikkoja sekä palkkaperusteiseen toi-      enemmän sellaisiin työvoimapiireihin, joissa toi-
18349: menpiteeseen että työvoimapoliittiseen koulu-         menpiteiden vaikutus jäi kaikkein heikoimmak-
18350: tukseen osallistuneiden kohdalla.                     si. Vastaavasti vähiten tukea suunnattiin mm.
18351:     On syytä korostaa, että työvoimapoliittisin       Uudenmaan työvoimapiirille, jossa toimenpitei-
18352: toimenpitein työllistyneiden työpaikat eivät to-      den vaikuttavuus kuitenkin oli parhaimmasta
18353: dennäköisesti ole edes syntyneet tukitoimenpitei-     päästä.
18354: siin uhrattujen miljardien seurauksena. Muu-              Ilmeisesti tuen kohdistaminen työvoimapii-
18355: toinhan viime vuosien toimenpiteet olisivat jo        reille absoluuttisten työttömyyslukujen sijasta
18356: ajat sitten näkyneet työttömyyden selvänä lasku-      suhteellisten työttömyysmäärien perusteella joh-
18357: na. Tässä yhteydessä on silti syytä todeta, että      taa määrärahojen epätarkoituksenmukaiseen
18358: allekirjoittajat toki näkevät myönteisinä ne sivu-    kohdentumiseen. Tuskin voidaan pitää oikeu-
18359:  hyödyt, joita työttömien kiinnittyminen edes ly-     denmukaisenaja kansalaisten tasavertaisen koh-
18360: hytaikaisesti työhön tuo tullessaan. Tällaisia po-    telun kannalta suotavana, että joissain maakun-
18361:  sitiivisia seikkoja ovat mm. työttömälle karttuva    nissa työttömillä on kaksi tai jopa kolme kertaa
18362:  työkokemus, työstä koituvat sosiaaliset ja inhi-     suuremmat mahdollisuudet saada osakseen tuki-
18363:  milliset vaikutukset tai koulutuksen aikaansaa-      työtä tai työvoimakoulutusta kuin eteläisen Suo-
18364:  ma ammattitaidon paraneminen.                        men työttömillä.
18365:      Työministeriön selvityksen perusteella oli           Kuten työministeriössä hyvin tiedettäneen,
18366:  palkkaperusteisen toimenpiteen eli tukityön          vaihtelevat ns. aktiivisen työvoimapolitiikan pii-
18367:  päättymisen jälkeen työllistynyt avoimille työ-      rissä olevat työttömät alimmillaan Uudenmaan 3
18368:  markkinoille kolmen kuukauden kuluttua ai-           prosentista työvoimasta Lapin ja Kainuun 8-9
18369:  noastaan noin 20 %toimenpiteisiin osallistuneis-     prosenttiin. Pitkäaikaistyöttömyydestä onkin
18370:  ta. Työllistymisen aste oli korkein Etelä-Suomes-    tulossa etelän suurissa keskuksissa selvästi Jaa-
18371: 
18372: 260017
18373: 2                                         KK 664/1996 vp
18374: 
18375: jempi ja huolestuttavampi ongelma kuin esimer-                tietääkö Hallitus, mitkä ovat työlli-
18376: kiksi Itä- ja Pohjois-Suomen maaseudulla. Mm.              syyttä edistävien toimenpiteiden todelli-
18377: Oulun ja Lapin lääneissä on pitkäaikaistyöttö-             set kustannukset suhteessa niiden työttö-
18378: miä yhteensä noin 15 000. Uudellamaalla pitkä-             myyttä lieventäviin vaikutuksiin,
18379: aikaistyöttömiä on 37 000, Turun ja Porin läänis-             onko Hallitus tietoinen siitä, että työ-
18380: sä 17 000 ja Hämeessä 23 000.                              voimapoliittiset määrärahat työllisyyden
18381:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-            edistämiseksi ovat jakautuneet huomat-
18382: jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme            tavan epätasaisesti eri puolille maata, ja
18383: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen                  onko Hallituksen mielestä jatkossakin
18384: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                oikeudenmukaista voimakkaasti painot-
18385:                                                            taa absoluuttisen työttömyyden sijasta
18386:            Onko Hallitus tietoinen työvoimapo-             suhteellista työttömyyttä, kun työllisyyt-
18387:        liittisten toimenpiteiden heikosta vaikut-          tä edistäviä määrärahoja jaetaan maan
18388:        tavuudesta ja onko kaikkein tehottomim-             työvoimapiireille?
18389:        miksi osoittautuneille toimenpiteille yri-
18390:        tetty etsiä vaihtoehtoja,
18391:      Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1996
18392: 
18393:          Kari Kantalainen /kok          Kirsi Piha /kok               Matti Aura /kok
18394:          Outi Siimes /kok               Ville Itälä /kok              Marjut Kaarilahti /kok
18395:                                             KK 664/1996 vp                                            3
18396: 
18397: 
18398: 
18399: 
18400:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
18401: 
18402:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           4) sivuvaikutusten pysyminen mahdollisim-
18403: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         man vähäisinä.
18404: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Pelkkä työhönsijoittumisaste on vaikuttavuu-
18405: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kari             den kannalta vain yksi osatekijä. Mikäli toimen-
18406: Kantalaisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-       pide kohdentuu esim. helposti työllistyvään tila-
18407: myksen n:o 664:                                       päistyöttömien ryhmään tai siihen on valittu run-
18408:                                                       saasti työssä olevia, voi työhönsijoittumisaste
18409:            Onko Hallitus tietoinen työvoimapo-        olla korkea, vaikka toimenpiteellä ei olisi lain-
18410:        liittisten toimenpiteiden heikosta vaikut-     kaan vaikuttavuutta. Toisaalta, esimerkiksi pit-
18411:        tavuudesta ja onko kaikkein tehottomim-        käaikaistyöttömien kohderyhmässä jo alhaisel-
18412:        miksi osoittautuneille toimenpiteille yri-     lakin työhönsijoittumisasteella voi olla hyvin
18413:        tetty etsiä vaihtoehtoja,                      suurta vaikuttavuutta, koska vaihtoehtona olisi
18414:            tietääkö Hallitus, mitkä ovat työlli-      lähes aina työttömyyden jatkuminen tai muut
18415:        syyttä edistävien toimenpiteiden todelli-      tukitoimet. Vain lyhyen aikaa työttömänä ollei-
18416:        set kustannukset suhteessa niiden työttö-      siin kohdentuessaan työvoimapoliittiseen toi-
18417:        myyttä lieventäviin vaikutuksiin,              menpiteeseen sisältyy runsaasti vuotoja (ns. työ-
18418:            onko Hallitus tietoinen siitä, että työ-   markkinavuodot) eli näennäinen vaikutus olisi
18419:        voimapoliittiset määrärahat työllisyyden       saatu aikaan ilman toimenpidettäkin.
18420:        edistämiseksi ovat jakautuneet huomat-            Vaikuttavuuden kannalta on tärkeää, että toi-
18421:        tavan epätasaisesti eri puolille maata, ja     menpiteen tavoitteet ovat riittävän täsmällisetja
18422:            onko Hallituksen mielestä jatkossakin      että toimenpidettä käytännössäjohdetaan uudel-
18423:        oikeudenmukaista voimakkaasti painot-          leentyöllistymisen näkökulmasta. Mikäli toi-
18424:        taa absoluuttisen työttömyyden sijasta         menpide tuottaa oikeanlaista työvoimaa oikeaan
18425:        suhteellista työttömyyttä, kun työllisyyt-     aikaan kysyntään nähden, ei se tällöin syrjäytä
18426:        tä edistäviä määrärahoja jaetaan maan          muuta työllisyyttä tai rekrytointia. Myös kilpai-
18427:        työvoimapiireille?                             lutilannevuodot jäävät tällöin vähäisiksi.
18428:                                                          Arvioitaessa nykyisen työvoimapoliittisen jär-
18429:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          jestelmän, erityisesti kysymyksessä mainittujen
18430: vasti seuraavaa:                                      palkkaperusteisen tukityöllistämisen ja työvoi-
18431:                                                       mapoliittisen aikuiskoulutuksen osalta vaikutta-
18432:     Työvoimapoliittisten toimenpiteiden vaikut-       vuuden osatekijöitä, voidaan todeta niiden koh-
18433: tavuutta arvioidaan sekä työhallinnon monipuo-        dentuvan tehokkaasti työttömiin ja pääsääntöi-
18434: lisella tilastollisella seurantajärjestelmällä että   sesti jo pitempään tyottömänä olleisiin, siis var-
18435: laajoin evaluointitutkimuksin. Niiden perusteel-      sin vaikeasti työllistyvään kohderyhmään. Toi-
18436: la työhallinnolla on monipuolinen ja realistinen      menpiteissä aloittamiseen arvioidaan kuluvana
18437: kuva toimenpiteiden vaikuttavuudesta. Suomen          vuonna päättyvän runsaasti yli 200 000 työttö-
18438: työhallinnon seurantajärjestelmä, joka on lähtö-      myysjaksoa. On todettu, että toimenpiteiden
18439: kohta myös vaikuttavuuden arvioinnille, on kan-       kielteiset vaikutukset jäävät sitä vähäisemmiksi,
18440: sainvälisessä arviossa noteerattu EU-maiden           mitä enemmän ne kohdistuvat pitempään työttö-
18441: parhaaksi yhdessä Ruotsin kanssa. Työllisyyden        mänä olleisiin.
18442: kannalta vaikuttavuuden keskeiset osatekijät             Välitön työhönsijoittumisen taso ei ole ollut
18443: ovat                                                  työhallintoa tyydyttävä viime vuosina, joskin se
18444:     1 ) toimenpiteen tehokas kohdentuminen aiot-      on ollut odotettu massatyöttömyyden tilanteessa
18445: tuun kohderyhmään, erityisesti työttömiin             ja työvoiman vähäiseen kysyntään nähden. Mi-
18446:     2) toimenpiteenjälkeinen korkea työllistymis-     tään yllättävää sijoittumistasoon ei liity. Korkea
18447: aste sekä                                             toimenpiteiden volyymi taso, joka perustuu Suo-
18448:     3) suhdannetilanteeseen nähden optimaalinen       men työllisyysohjelmaan, on myös vähentänyt
18449:  toimintavolyymi sekä                                 toimenpiteiden valikoivaa luonnetta ja tätä kaut-
18450: 4                                            KK 664/1996 vp
18451: 
18452: ta osaltaan vaikuttavuutta. Näihin ongelmiin on        nuus ja yhteistyö paikallisella tasolla voi avata
18453: vastattu kehittämällä entistä asiakaslähtöisem-        monia uusia väyliä,joilla työttömiä, etenkin vai-
18454: piä toimintamalleja, kuten yksilöllisesti ja yritys-   keimmassa asemassa olevia, voidaan työllistää
18455: kohtaisesti räätälöityjä koulutushankkeita ja toi-     myös uudenlaisiin tehtäviin.
18456: menpidekokonaisuuksia.                                    Osana vaihtoehtojen hakemista tehtiin vuon-
18457:     Kolme kuukautta palkkaperusteisen tukityöl-        na 1995 laaja työllistämistukien uudistus. Aktii-
18458: listämisen päättymisenjälkeen työllistyminen tai       visten ohjelmien toimintaan on myös vaikutuk-
18459: työttömäksi jääminen työvoimapiirien alueilla          sensa vuonna 1994 voimaan tulleella työmarkki-
18460: noudattaa selvästi työttömyysasteessa olevia           natukiuudistuksella. Työmarkkinatukilain muu-
18461: alueellisia eroja. Niillä alueilla, missä työttö-      toksen vastapainona lisättiin alle 20-vuotiaiden
18462: myysaste on korkeampi, siellä myös työllistytään       ammatillisen koulutuksen koulutuspaikkoja ja
18463: toimenpiteen jälkeen selvästi muita heikommin.         muita aktiivisia toimenpiteitä. Vastaava muutos
18464:     Muita mahdollisuuksia työttömyyden vaihto-         tulee voimaan vuoden 1997 alusta koskien alle
18465: ehtona on vähemmän käytettävissä. Palkkape-            25-vuotiaita.
18466: rusteiset työllistämistuet kohdistuvat erityisesti         Valtion talousarvion mukaisesti palkkaperus-
18467: pitkäaikaistyöttömiin ja nuoriin työttömiin. Tu-       teisessa työllistämistuessa yhden työttömän työl-
18468: kitoimien piirissä olleiden sijoittuminen normaa-      listämisen kustannukset ovat noin 55 000 mark-
18469: leille työmarkkinoille on vaikeaajo siitäkin syys-     kaa vuositasolla. Samalla arvioidaan, että valtio
18470: tä, että avoimia paikkoja on yleensäkin varsin         saa lisää verotuloja ja säästää työttömyyden ai-
18471: vähän suhteessa työttömyyteen. Tässä työllisyys-       heuttamissa menoissa yhteensä noin 40 000
18472: tilanteessa ei voi olettaa, että valtiolle ja kunta-   markkaa. Näin ollen nettomääräisesti yksikkö-
18473: sektorille,joihin palkkaperusteinen tukityöllistä-     kustannus on varsin alhainen, kun otetaan lisäksi
18474: minen pääasiassa kohdistuu, toimenpiteen jäl-          huomioon, että noin viidesosa työllistyy toimen-
18475: keen työllistytään pysyvästi. Tiedossa on, että        piteen jälkeen normaaleille työmarkkinoille.
18476: julkisella sektorilla henkilöstölisäystä ei juuri-         Vaikka aktiivisten työvoimapoliittisten toi-
18477: kaan tapahdu.                                          menpiteiden kustannuksia pidettäisiin korkeina,
18478:     Työvoimapoliittisella aikuiskoulutuksella on       vaihtoehtona oleva avoin työttömyys on kuiten-
18479: huomattavaa vaikuttavuutta, joka on useissa            kin sekä inhimillisesti että finanssitaloudellisesti
18480: tutkimuksissa todennettu. Yleinen työvoiman            ja yhteiskunnallisesti vielä paljon kalliimpaa.
18481: kysyntä- ja tarjontatilanne kuitenkin luovat har-      Vaikka välitön työhönsijoittuminen on epävar-
18482: hakuvan, ettei millään toimenpiteellä ole ollut        maa, on korkea toimintavolyymi perusteltua sil-
18483: juuri mitään työllisyysvaikutuksia, kun työttö-        lä aikaansaatavien työvoiman ammattitaitoa ke-
18484: myys on alentunut vain hitaasti. Satunnaisessa         hittävienja aktiivista työnhakua ylläpitävien vai-
18485: kausitasoittamattomassa pelkän työhönsijoittu-         kutusten vuoksi. Tämä pitää osaltaan palkka- ja
18486: misen seurannassa on vaarana sama harhakuva.           kustannusinflaation kurissa ja varmistaa amma t-
18487: On järkevää laskea toimenpiteiden volyymia ja          tityövoiman hyvän saatavuuden yrityksissä.
18488: muuttaa toimenpidevalikoiman painotusta, kun           Korkea toimintavolyymi myös lisää markkinoi-
18489: työttömyys alenee.                                     den dynamiikkaa, mikä on luonteenomainen
18490:     Toimenpiteiden tuloksiksi on laskettava myös       piirre tämän päivän työmarkkinoille. Sekä rekry-
18491: työvoiman ammattitaitoa ja aktiivista työnha-          tointitilanteita että alkavia työttömyysjaksoja on
18492: kua ylläpitävät vaikutukset. Lisäksi työttömän         erittäin runsaasti työsuhteiden määräaikaistues-
18493: toimeentulo useimmiten paranee, ja kun hän on          sa ja tilapäistyessä. Tällöin aktiivisille työvoima-
18494: työelämässä kiinni, voidaan syrjäytymistä estää.       poliittisille toimille tulee uusia tehtäviä markki-
18495: Toimenpiteet ovat tärkeitä työttömien henkiselle       noiden toimivuuden turvaamisessa. Kertaluon-
18496: hyvinvoinnille, mikä sekin vaikuttaa työkykyyn.        teinen välitön työllistyminen ei ole riittävää, vaan
18497:     Tässä mielessä työvoimapolitiikan toimeen-         tarvitaan pysyväisluonteisempia työmarkkina-
18498: panossa joudutaan päivittäin harkitsemaan              valmiuksia parantavaa työotetta.
18499: vaihtoehtoisia toimintamalleja valittaessa har-            Palkkaperusteisten työllistämistukimäärära-
18500: kinnanvaraisesti ja selektiivisesti työhallinnon       hojen alueellisen jaon perusteiden lähtökohtana
18501: asiakkaita toimenpiteisiin ja vastaavasti jätet-       ovat ensi sijassa työttömien määrä ja työttö-
18502: täessä joku toinen toimenpiteiden ulkopuolelle.        myysaste tasavahvuisesti. Jakoperuste on käy-
18503: Viime aikoina on erityisesti noussut esille paikal-    tössä jo 1980-luvulta eduskunnan kannanottoi-
18504: lisen aloitteellisuuden kehittäminen ja sen mah-       hin perustuen. Tällä pyritään alueellisesti tasa-
18505: dollisuudet. Laaja monien eri tahojen kumppa-          painoisen työllisyyden edistämiseen. Viime vuo-
18506:                                           KK 664/1996 vp                                             5
18507: 
18508: sina on näiden määrällisesti vähenevien määrä-      vastaavat luvut olivat vuonna 1990 noin 50 800
18509: rahojen jako pyritty harkinnan perusteella teke-    markkaa ja vuonna 1996 noin 15 600 markkaa.
18510: mään siten, ettei minkään työvoimapiirin määrä-     Erot ovat huomattavasti tasoittuneet, kuten
18511: rahat vähene kohtuuttomasti edellisestä vuodes-     edellä todettiin.
18512: ta. Määrärahojen aluejako muodostuu työminis-          Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen han-
18513: teriön ja työvoimapiirien välisissä tulostavoite-   kintamäärärahojen alueellisen jaon lähtökohta-
18514: neuvotteluissa. Joka tapauksessa vuosikymme-        na on työttömyyden määrällinen jakauma noin
18515: nen alkupuolella työttömyyden voimakkaasti          70 %:n painoarvolla, työvoiman määrällinen ja-
18516: noustessa maan eteläisten työvoimapiirien           kauma noin 20 %:n painoarvolla sekä suhteelli-
18517: alueilla myös määrärahojen painotus kohdistui       sen työttömyydenjakauma noin 10 %:n painoar-
18518: sinne. Esim. Uudellamaalla palkkaperusteisten       volla. Lopullinen määrärahojen aluejako muo-
18519: työllistämistukien määrärahojen taso on noin        dostuu tulostavoiteneuvotteluissa, johon minis-
18520: kahdeksankertaistunut lamaa edeltäneeseen ai-       teriö on tehnyt määrärahaesityksensä työvoima-
18521: kaan verrattuna.                                    piirien esitysten ja laskennallisten kriteerien pe-
18522:     Kun vuonna 1990 Uudellamaalla oli palkka-       rusteella. Työvoimapiirien koulutusmääräraha-
18523: perusteisia työllistämistukimäärärahoja yhtä        esitykset perustuvat alueen elinkeinoelämän ky-
18524: työtöntä kohti noin 7 000 markkaa, niin vuonna      synnänja työnhakijoiden koulutustarpeiden kar-
18525:  1996 vastaavasti oli käytettävissä 5 700 mark-     toitukseen.
18526: kaa. Toisessa ääripäässä, jota Kainuu edustaa,
18527:      Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1996
18528: 
18529:                                                                    Työministeri Liisa Jaakonsaari
18530: 6                                          KK 664/1996 vp
18531: 
18532: 
18533: 
18534: 
18535:                                        Tili Riksdagens Talman
18536: 
18537:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        3) att man nått upp till en optimal verksam-
18538: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       hetsvolym i förhållande till rådande konjunktur-
18539: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     läge, samt
18540: man Kari Kantalainen m.fl. undertecknade                4) att bieffekterna är så lindriga som möjligt.
18541: spörsmål nr 664:                                        Ur effektsynpunkt är rena arbetsplacerings-
18542:                                                      graden endast en delfaktor. Ifall åtgärden inrik-
18543:           Är Regeringen medveten om de arbets-       tas på t.ex. en grupp av lätt sysselsättningsbara
18544:        kraftspolitiska åtgärdernas svaga inver-      temporärt arbetslösa, eller den kommer att få
18545:        kan och har man för de allra minst effek-     inverkan på många som redan besitter arbete,
18546:        tiva åtgärderna försökt finna alternativ,     kan placeringsgraden bli hög även om åtgärden
18547:           känner Regeringen till vilka de verkli-    inte har någon egentlig effekt på sysselsättnings-
18548:        ga kostnaderna för de sysselsättningsbe-      läget. Å andra sidan, t.ex. beträffande målgrup-
18549:        främjande åtgärderna är i förhållande till    pen långtidsarbetslösa, kan en låg arbetsplace-
18550:        deras lindrande effekt på arbetslösheten,     ringsgrad ha t.o.m. en enorm betydelse, eftersom
18551:           är Regeringen medveten om att de ar-       alternativet i så gott som alla fall är en fortsätt-
18552:        betskraftspolitiska anslagen för förbätt-     ning av arbetslösheten eller alternativa åtgärder i
18553:        rande av sysselsättningen fördelats syn-      form av stöd. Endast arbetskraftspolitiska åtgär-
18554:        nerligen ojämnt till olika delar av landet,   der som riktar in sig på kortvarigt arbetslösa
18555:        och                                           uppvisar rikligt med läckage (s.k. arbetsmark-
18556:           anser Regeringen det rättvist att även i   nadsläckage), vilket innebär att en skenbar effekt
18557:        framtiden kraftigt prioritera relativ ar-     skulle ha skapats även utan någon som helst
18558:        betslöshet framom absolut arbetslöshet        åtgärd.
18559:        vid fördelningen av sysselsättningsbe-           Ur effektsynpunkt är det viktigt att målsätt-
18560:        främjande anslag till de olika arbets-        ningen för en åtgärd är tillräckligt väl preciserad
18561:        kraftsdistrikten?                             och att åtgärden i praktiken riktas in med tanke
18562:                                                      på återuppbyggande av sysselsättningen. Ifall åt-
18563:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt         gärden frambringar rätt typ av arbetskraft till
18564: följande:                                            rätt tid i relation till efterfrågan, kommer den inte
18565:                                                      att skapa en negativ inverkan på övrig normal
18566:     Effekten av arbetspolitiska åtgärder värderas    sysselsättning och rekrytering. 1 så fall blir också
18567: både utgående från det mångsidiga statistiska        konkurrensläckagen få.
18568: uppföljningssystem arbetsadministrationen har           Då man värderar det nuvarande arbetskrafts-
18569: till sitt förfogande och utgående från en mängd      politiska systemet ur de perspektiv som formule-
18570: vittomfattande undersökningar. På basis av           rats i frågeställningen och speciellt beträffande
18571: dessa har arbetsadministrationen en mångsidig        effekten av de delfaktorer som har att göra med
18572: och realistisk bild av effekten av de olika åtgär-   lönbunden stödsysselsättning och arbetskrafts-
18573: derna. Den finska arbetsadministrationens upp-       politisk vuxenutbildning, kan man konstatera att
18574: följningssystem, som också utgör basen för ef-       dessa effektivt riktar sig till arbetslösa och dess-
18575: fektvärderingarna, har i internationellt samman-     utom i huvudsak tilllångtidsarbetslösa, dvs. till
18576: hang noterats som det bästa inom EU-länderna         en målgrupp som är ytterst svår att få anställd.
18577: tillsammans med det svenska. De centrala effekt-     Sysselsättning i enlighet med föreliggande åtgär-
18578: påverkande parametrarna ur sysselsättningssyn-       der beräknas ännu i år att täcka mer än 200 000
18579: punkt är                                             arbetslöshetsperioder. Det har konstaterats att
18580:     1) en effektiv inriktning av åtgärden mot den    åtgärdernas negativa effekter blir mindre ju mer
18581: avsedda målgruppen, speciellt med tanke på de        de inriktas på långtidsarbetslösa.
18582: arbetslösa,                                             Nivån på omedelbar placering i arbete har inte
18583:     2) en hög sysselsättningsgrad efter att åtgär-   under de senaste åren varit tillfredsställande ur
18584: den genomförts,                                      arbetsadministrationens synvinkel, trots att det-
18585:                                               KK 664/1996 vp                                               7
18586: 
18587: ta var väntat i den situation som rått med massar-       arbetslivet, förhindras utstötning. Åtgärderna är
18588: betslöshet och ringa efterfrågan på arbetskraft.         viktiga för de arbetslösas mentala välbefinnande,
18589: Ingenting överraskande har skett visavi place-           vilket också befrämjar arbetsförmågan.
18590: ringsnivån. Den på Finlands sysselsättningspro-             Vid verkställandet av arbetskraftspolitiken
18591: gram baserade höga volymnivån för åtgärder har           måste man i detta avseende dagligen värdera
18592: dessutom nedsatt fokuseringen av åtgärderna              olika alternativa aktionsmodeller då man efter
18593: med därmed delvis minskad effekt som resultat.           övervägande selektivt väljer ut de grupper bland
18594: Man har svarat på dessa problem genom att                arbetsadministrationens klientel en åtgärd skali
18595: utveckla allt mer kundnära aktionsmodelier i             rikta sig tili, och motsvarande, om någon skali
18596: form av t.ex. individuelit och företagsorienterat        lämnas utanför. På senaste tid har specielit frå-
18597: skräddarsydda skolningsprojekt och totala                gan om utveckling av lokalt initiativ och dess
18598: handlingsprogram.                                        möjligheter blivit aktuell. Partnerskap och sam-
18599:      Tre månader efter att en period av lönbundet        arbete i bred skala företrädande många olika
18600: stödarbete lupit tili ända, uppvisar uppgifterna         intressen och instanser kan på det lokala planet
18601:  om nyanstälining elier fortsatt arbetslöshet i de       öppna vägar som kan medföra nya typer av sys-
18602:  olika arbetskraftsdistrikten stora regionala skill-     selsättning för arbetslösa och speciellt för dem
18603:  nader i fråga om graden av arbetslöshet. Inom           som har det svårast.
18604:  områden där arbetslöshetsgraden är stor, har det           Som en del i sökandet efter nya alternativ
18605:  visat sig att man relativt sett också lyckats syssel-   genomfördes år 1995 en genomgripande reform
18606:  sätta fårre personer efter vidtagen åtgärd.             av sysselsättningsstöden. Arbetsmarknadsstöds-
18607:      Många övriga alternativ tili arbetslöshet finns     reformen som trädde i kraft år 1994 har också sin
18608:  inte att tillgå. De lönbundna sysselsättningsstö-       inverkan på de aktiva programmens funktion.
18609:  den är främst riktade tili långtidsarbetslösa och       Som motvikt tili förändringen av Lagen om ar-
18610:  tili unga arbetslösa. Att på den normala arbets-        betsmarknadsstöd ökades antalet skolningsplat-
18611:  marknaden utplacera dem, som ingått i kretsen           ser för yrkesskolning av unga under 20 år tillika
18612:  för stödåtgärder, är svårt inte minst p.g.a. att        med diverse övriga aktiva åtgärder. En motsva-
18613:  förekomsten av lediga platser är synnerligen liten      rande förändring träder i kraft i början av år 1997
18614:  i förhåliande tili arbetslösheten. 1 nurådande sys-     som gälier unga under 25 år.
18615:  selsättningssituation kan man inte förvänta sig            Enligt statsbudgeten är kostnaderna för lön-
18616:  att man inom stat elier kommun, de huvudsakli-          bundet sysselsättande av en arbetslös person cir-
18617:  ga målen för lönbundet stödarbete, skali kunna          ka 55 000 mark beräknade på årsbasis. Samtidigt
18618:  uppnå ett stadigvarande arbetsförhåliande efter         beräknade man att staten får tiliäggsskatteintäk-
18619:  att stödperioden upphört. Det är ett känt faktum        ter och besparingar i utgifter för arbetslöshet tili
18620:  att någon personalökning knappast kommer att            ett värde av cirka 40 000 mark. Nettoenhetskost-
18621:   ske inom den offentliga sektorn.                       naden är således synnerligen låg, om man dess-
18622:      Att den arbetskraftspolitiska vuxenutbild-          utom beaktar att cirka en femtedel återinträder i
18623:   ningen har en avsevärd inverkan har konstaterats       arbete på den normala arbetsmarknaden efter
18624:   i ett stort antal undersökningar. Den alimänna         denna åtgärd.
18625:   situationen i fråga om efterfråga och utbud på            Trots att kostnaderna för de arbetskraftspoli-
18626:   arbetskraft har framkaliat en bild av att nästan       tiska åtgärderna kan tyckas höga, vore alternati-
18627:   inga som helst åtgärder tycks åstadkomma en            vet med en öppen arbetslöshet dock både ur
18628:   verklig effekt på sysselsättningen, eftersom ar-       mänsklig, finansekonomisk och samhällelig syn-
18629:   betslösheten bara sjunkit långsamt. Vid uppfölj-       punkt ännu mycket dyrare. Trots att direkt ar-
18630:   ningen av slumpmässiga, icke säsongutjämnade           betsplacering innehålier osäkerhet, är en stor
18631:   statistiker om ren arbetsplacering är risken för en    verksamhetsvolym befogad p.g.a. den effekt som
18632:   motsvarande skenbild densamma. Det är förnuf-          uppnås beträffande utvecklingen av arbetskraf-
18633:   tigt att minska på åtgärdsvolymen och omvärde-         tens yrkeskunskap och upprätthållandet av ett
18634:   ra de olika åtgärderna enligt nya tyngdkoeffi-         aktivt arbetssökande. Delvis hålier detta även
18635:   cienter då arbetslösheten minskar.                     löne- och kostnadsinflationen i schack och säker-
18636:       Tiii resultaten av åtgärderna bör man också        stälier företagens tiilgång tili yrkeskunnig arbets-
18637:    räkna den verkan de har på arbetskraftens yrkes-      kraft. En hög verksamhetsvolym ökar också
18638:    kunskap och upprätthållandet av aktivt arbets-        marknadens dynamik, vilket är ett karakteris-
18639:    sökande. Dessutom förbättras vanligen den ar-         tiskt drag för dagens arbetsmarknad. Det kom-
18640:    betslösas utkomst och genom att han är med i          mer att finnas rikligt med både rekryteringssitua-
18641: 8                                            KK 664/1996 vp
18642: 
18643: tioner och begynnande arbetslöshetsperioder i           nivån för anslagen för lönbundna sysselsätt-
18644: och med att arbetsförhållandena kommer att bli          ningsstöd åttafaldigats i förhållande till situatio-
18645: allt mera tidsbegränsade och tillfålliga. Detta         nen före konjunkturnedgången.
18646: kommer att innebära nya uppgifter för de aktiva             Då det år 1990 i Nyland fanns anslag för
18647: arbetskraftspolitiska verksamheterna för att en         lönbunden sysselsättning i storleksordningen
18648: fungerande marknad skall kunna tryggas. Direkt          7 000 mark per arbetslös, fanns det endast 5 700
18649: sysselsättande av engångskaraktär är inte till-         mark att tillgå år 1996. 1 den andra ytterligheten,
18650: räckligt, utan det behövs insatser för förbättring      som representeras av Kajanaland, var motsva-
18651: av en arbetsmarknadsberedskap av mera bestå-            rande siffror för år 1990 cirka 50 800 mark och
18652: ende karaktär.                                          för år 1996 cirka 15 600 mark. Såsom tidigare
18653:    Utgångspunkten för kriterierna för den regio-        konstaterats, har skillnaderna utjämnats kraf-
18654: nala fördelningen av anslagen för lönbundna sys-        tigt.
18655: selsättningsstöd, är i främsta rummet antalet ar-           Utgångspunkten för den regionala fördelning-
18656: betslösa och arbetslöshetsgraden, båda värdera-         en av anskaffningsanslag för den arbetskraftspo-
18657: de lika högt. Den fördelningsgrund som är i bruk        litiska vuxenutbildningen är den numerära för-
18658: baserar sig på de ståndpunkter riksdagen intog          delningen av arbetslösa korrigerad med en
18659: redan pä 1980-talet. Denna strävar till att be-         tyngdfaktor på cirka 70 %, arbetskraftens nume-
18660: främja en regionalt balanserad sysselsättning.          rära fördelning med en tyngdfaktor på cirka 20%
18661: Under de senaste åren har man efter övervägande         samt den relativa arbetslöshetens fördelning med
18662: strävat till att genomföra fördelningen av de allt      en tyngdfaktor på cirka 10 %. Den slutliga fördel-
18663: mindre anslagen så att dessa inte skall minska i        ningen av anslagen på distrikten slås fast under
18664: orimligt hög grad för något enskilt arbetskrafts-       förhandlingar om resultatmålsättningarna, inför
18665: distrikt i förhållande till föregående år. Distrikts-   vilka ministeriet har uppställt sina anslagsförslag
18666: fördelningen av anslagen slås fast under förhand-       på basis av arbetskraftsdistriktens framställning-
18667: lingar mellan arbetsministeriet och arbetskrafts-       ar och kalkylerade kriterier. Arbetskraftsdistrik-
18668: distrikten om resultatmålsättningarna. Då ar-           tens framställningar beträffande utbildningsan-
18669: betslösheten kraftigt ökade i de sydligaste arbets-     slag baserar sig på kartläggning av det lokala
18670: kraftsdistrikten i början av detta decennium,           näringslivets efterfrågan och de arbetssökandes
18671: skedde också en förskjutning av tyngdpunkten            utbildningsbehov.
18672: för anslagen i denna riktning. T.ex. i Nyland har
18673: 
18674:      Helsingforsden 8 november 1996
18675: 
18676:                                                                      Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
18677:                                           KK 665/1996 vp
18678: 
18679: Kirjallinen kysymys 665
18680: 
18681: 
18682: 
18683: 
18684:                                   Kari Myllyniemi /kesk ym.: Oulun yliopiston rakennustekniikan
18685:                                       osaston lakkauttamisesta
18686: 
18687: 
18688:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
18689: 
18690:    Vastikään tehdyssä valtioneuvoston päätök-           Eikö Keski- ja Pohjois-Suomessa ole tarpeel-
18691: sessä alueiden kehittämisestä annetun lain mu-      lista antaa korkeatasoista koulutusta rakentami-
18692: kaisista tavoiteohjelmista ja aluekehitysrahojen    sen alueella? Uskooko hallitus, että etelässä asu-
18693: suuntaamisen yleisistä perusteista on tuotu esiin   vat ja siellä koulutuksen saavat diplomi-insinöö-
18694: muun muassa Oulun kehittäminen Pohjois-Suo-         rit hakeutuvat työhön esimerkiksi Oulun seudul-
18695: men ja koko pohjoisimman Euroopan kehitys- ja       le, kun heillä on tarjolla työpaikka myös opiske-
18696: osaamiskeskukseksi.                                 lupaikkakuntansa läheisyydessä?
18697:    Rakennustekniikan diplomi-insinöörikoulu-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
18698: tusta annetaan tätä nykyä Espoossa, Tampereel-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18699: la ja Oulussa. Koulutus on päätetty lakkauttaa      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18700: Oulussa. Espoon ja Tampereen väliä on noin 180      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18701: kilometriä, mutta Tampereelta Ouluun on jo yli
18702: 400 kilometriä ja Rovaniemelle jo yli 600 kilo-               Miten Oulun yliopiston rakennustek-
18703: metriä.                                                    niikan osaston lakkauttamispäätös on
18704:    Kun rakennusalan koulutus on päätetty lak-              sopusoinnussa valtioneuvoston päätök-
18705: kauttaa Oulussa, joutuu hyväksytty tavoiteohjel-           sen kanssa siitä, että valtakuntaa on tasa-
18706: ma outoon valoon. Sen sijaan, että Oulun seutua            puolisesti kehitettävä, ja
18707: vahvistettaisiin, tehdäänkin vallan päinvastai-               millä alueella ja miten Hallitus aikoo
18708: nen päätös. Päätös heikentää Oulun ja koko poh-            tämäntyyppistä "tasapuolisuutta" myös
18709: joisen Suomen osaamista alalla, jolla tulee ole-           tulevaisuudessa jatkaa?
18710: maan merkittävää kysyntää ja mahdollisuuksia
18711: myös maamme rajojen ulkopuolella Pohjois-Eu-
18712: roopan kehityksessä.
18713: 
18714:       Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1996
18715: 
18716:                     Kari Myllyniemi /kesk                    Tapio Karjalainen /sd
18717:                     Markku Koski /kesk                       Oiva Savela /kok
18718: 
18719: 
18720: 
18721: 
18722:  260017
18723: 2                                           KK 665/1996 vp
18724: 
18725: 
18726: 
18727: 
18728:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
18729: 
18730:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Selvitysmies edusti tehtävässään rakennusalan
18731: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         teollisuuden näkökulmaa. Selvitysmies esitti,
18732: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       että "rakennusalan korkeakouluinsinöörien
18733: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kari Myl-        koulutus ja tutkimustoiminta keskitetään Tek-
18734: lyniemen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       nilliseen korkeakouluun Otaniemeen ja Tampe-
18735: sen n:o 665:                                          reen teknilliseen korkeakouluun Tampereelle.
18736:                                                       Koulutus Oulun yliopistossa lopetetaan 4---5
18737:           Miten Oulun yliopiston rakennustek-         vuoden siirtymäjakson jälkeen". Oulun yliopis-
18738:        niikan osaston lakkauttamispäätös on           toon ei tulisi ottaa uusia opiskelijoita enää syk-
18739:        sopusoinnussa valtioneuvoston päätök-          syllä 1997. Vapautuvista voimavaroista puolet
18740:        sen kanssa siitä, että valtakuntaa on tasa-    tulisi ohjata Oulun yliopistoon ja loput jäljelle
18741:        puolisesti kehitettävä, ja                     jäävien rakennusalan yliopistoyksiköiden vah-
18742:           millä alueella ja miten Hallitus aikoo      vistamiseen. Selvitysmies painotti esityksessään
18743:        tämäntyyppistä "tasapuolisuutta" myös          kansantalouden ja rakennusalan toimintaedelly-
18744:        tulevaisuudessa jatkaa?                        tysten turvaamista sekä korkeakouluyksiköiden
18745:                                                       tuloksellisuutta.
18746:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Raportista annetuissa lausunnoissa yhden yk-
18747: vasti seuraavaa:                                      sikön lakkauttaminen nähtiin rakennusalan ylei-
18748:                                                       sen tilanteen ja riittävän voimakkaiden koulutus-
18749:     Valtioneuvosto vahvisti 18.6.1993 koulutuk-       yksiköiden muotoutumisen kannalta perustel-
18750: sen ja korkeakouluissa harjoitettavan tutkimuk-       luksi. Selvitysmiehen ehdotusta kannattivat
18751: sen kehittämissuunnitelman vuosiksi 1993-             kauppa- ja teollisuusministeriö, ympäristöminis-
18752: 1996. Suunnitelmassa valtioneuvosto päätti osa-       teriö, teknologian kehittämiskeskus (TEKES),
18753: na korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen         liikenneministeriö eräin varauksin sekä Tampe-
18754: toimenpideohjelmaa, että "mahdollisuudet lak-         reen teknillinen korkeakoulu ja Tampereen
18755: kauttaa rakennusalan diplomi-insinöörien pe-          alueen lausunnonantajat. Oulun yksikön lak-
18756: ruskoulutus yhdestä yksiköstä selvitetään". Pää-      kauttamista vastustivat tielaitos, Oulun yliopisto
18757: syinä olivat rakennusalan huono työllisyystilan-      ja Oulun alueen lausunnonantajat.
18758: ne ja siitä johtunut koulutustarpeen voimakas            Opetusministeriö on edellyttänyt kirjeessään
18759: väheneminen.                                          Oulun yliopistolle 13.9.1996, että Oulun yliopis-
18760:     Opetusministeriön työryhmä selvitti vuoden        ton teknillisestä tiedekunnasta lakkautetaan ra-
18761: 1995 aikana rakennusalan määrällistä koulutus-        kentamistekniikan koulutusohjelma ja että yli-
18762: tarvetta. Rakennusalan yliopistotasoisen koulu-       opisto ei enää vuonna 1997 ota uusia opiskelijoi-
18763: tuksen sisäänotot ovat vähentyneet 1990-luvun         ta rakentamistekniikan alalle. Ministeriö kehotti
18764: alun 250 uudesta opiskelijasta 150 uuteen opiske-     Oulun yliopistoa ryhtymään toimiin rakentamis-
18765: lijaan vuosittain. Asiantuntija-arvioiden mu-         tekniikan koulutuksen ja tutkimuksen lopetta-
18766: kaan alan koulutusmäärät tulee säilyttää nykyi-       miseksi asteittain. Ministeriö katsoo, että raken-
18767: sellään lähivuosina. Työryhmä esitti, että "ra-       tamistekniikan koulutusohjelma ja rakennus-
18768: kennusalan diplomi-insinöörikoulutus on talou-        osaston toiminta tulee lopettaa viimeistään 1.
18769: dellisesti ja koulutuksellisesti tarkoituksenmu-      päivästä elokuuta 2001.
18770: kaisimmin järjestettävissä kahdessa korkeakou-            Opetusministeriö on asettanut kaksi työryh-
18771: luyksikössä niin, että toinen olisi rakennusalan      mää, joiden tehtävänä on valmistella Oulun yli-
18772: eri sektorit kattavasti käsittävä yksikkö ja toinen   opiston rakentamistekniikan alan diplomi-insi-
18773: profiloituisi joillekin painopistealoille" .          nöörikoulutuksen lakkauttamisen edellyttämät
18774:     Opetusministeriö kutsui kuluvan vuoden alus-      toimenpiteet henkilöstön uudelleensijoittaminen
18775: sa Rakennustuoteteollisuus ry:n toimitusjohta-        mukaan luettuna. Erityisesti myös opiskelijoiden
18776: jan Erkki Inkisen laatimaan selvitystä, mikä ra-      asemasta on huolehdittava. Vapautuvien voima-
18777: kennusalan yliopistoyksiköistä tulisi lakkauttaa.     varojen uudelleen kohdentamisessa on otettava
18778:                                               KK 665/1996 vp                                              3
18779: 
18780: huomioon Oulun yliopiston kehittäminen erityi-          tässä yhteydessä turvattava huolehtimalla erityi-
18781: sesti teknistieteellisen ja taloustieteellisen tutki-   sesti Oulun seudun ammattikorkeakoulun riittä-
18782: muksen ja koulutuksen osalta sekä Pohjois-Suo-          vien toimintaedellytysten turvaamisesta.
18783: men alueelliset näkökohdat.                                 Valtioneuvoston vuonna 1993 vahvistama yli-
18784:    Oulun yliopisto on omassa toiminta- ja talous-       opistojen rakenteellisen kehittämisen toimenpi-
18785: suunnitelmassaan nimennyt painopistealueik-             deohjelma kohdistuu vuosille 1993-1996. Sen
18786: seen biotekniikan ja informaatiotekniikan sekä          puitteissa ei olla käynnistämässä uusia rakenteel-
18787: pohjoisuutta koskevan tutkimuksen ja koulutuk-          lisen kehittämisen toimenpiteitä. Hallitus on kui-
18788: sen kehittämisen. Yliopisto painottaa toiminnas-        tenkin todennut ohjelmassaan, että yliopistojen
18789: saan perustutkimusta ja alueen uusteollistamis-         rakenteellista kehittämistä jatketaan. Tätä kos-
18790: ta. Yliopisto saa rakentamistekniikan lakkautta-        keva päätös sisältyy myös valtioneuvostonjoulu-
18791: misen myötä voimakkaan resurssipanostuksen              kuussa 1995 hyväksymään koulutuksen ja
18792: tutkimus- ja koulutustoimintansa kehittämiseen          korkeakouluissa harjoitettavan tutkimuksen ke-
18793: näillä vahvuusalueillaan. Panostokset luovat            hittämissuunnitelmaan vuosille 1995-2000. Ta-
18794: uusia edellytyksiä Oulun yliopiston kautta ta-          voitteena on, että yliopistot kehittävät profiloitu-
18795: pahtuvan voimakkaan kehittämistyön jatkumi-             mistaan ja sopeuttavat koulutus- ja tutkimustoi-
18796: selle Pohjois-Suomessa, ja toimenpiteet ovat si-        mintansa taloudellisiin toimintaedellytyksiin.
18797: ten sopusoinnussa valtioneuvoston valtakunnan           Rakenteellisen kehittämisen tavoitteena on nos-
18798: tasapuolista kehittämistä koskevan päätöksen            taa tutkimuksen ja koulutuksen laatua sekä va-
18799: kanssa. Yliopiston toiminta tukee entistä voi-          pauttaa voimavaroja kehittämiskohteisiinja pai-
18800: makkaammin Suomen ja erityisesti Pohjois-Suo-           nopistealueille. Näin vahvistetaan suomalaista
18801: men pk-yritystoimintaa, uusteollistamista ja            osaamista ja suomalaisen yhteiskunnan kilpailu-
18802: elinkeinorakenteen muutosta. Tällä on omalta            kykyä yhä kansainvälistyvämmässä ja korkeam-
18803: osaltaan pitkäjänteisiä, myönteisiä vaikutuksia         paa osaaruistasoa vaativassa tietoyhteiskunnas-
18804:  Pohjois-Suomen taloudelle ja työllisyydelle. Poh-      sa.
18805: jois-Suomen rakentamistekniikan osaaminen on
18806:       Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1996
18807: 
18808:                                                                 Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
18809: 4                                          KK 665/1996 vp
18810: 
18811: 
18812: 
18813: 
18814:                                        Tili Riksdagens Talman
18815: 
18816:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          viiken universitetsenhet inom byggnadsbran-
18817: anger har Ni, Fru Taiman, till vederbörande          schen som skulle dras in. Utredaren företrädde i
18818: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      sitt uppdrag byggnadsindustrins synvinkel. Han
18819: dagsman Kari Myllyniemi m.fl. undertecknade          föresiog att utbiidningen av högskoieingenjörer
18820: spörsmåi nr 665:                                     och forskningen inom byggnadområdet skulle
18821:                                                      koncentreras till Tekniska högskoian i Otnäs och
18822:           Hur rimmar beslutet att dra in den         till Tammerforstekniska högskoia och att utbiid-
18823:        byggnadstekniska avdelningen vid Uleå-        ningen vid Uieåborgs universitet skulle dras in
18824:        borgs universitet med statsrådets besiut      efter en övergångsperiod på 4-5 år. Uleåborgs
18825:        om att hela Iandet skall utvecklas jämlikt,   universitet skulle inte hösten 1997Iängre ta in nya
18826:        och                                           studerande. Häiften av de frigjorda resurserna
18827:           i viiken region och på vilket sätt ämnar   skulle anvisas Uieåborgs universitet och resten
18828:        Regeringen fortsätta detta slag av "jäm-      skulle anvisas som förstärkning av de universi-
18829:        likhet" också i framtiden?                    tetsenheter som fanns kvar av byggnadsområdet.
18830:                                                      Utredaren underströk isin rapport vikten av att
18831:   Som svar på detta spörsmåi får jag vördsamt        trygga verksamhetsbetingeiserna för nationale-
18832: anföra följande:                                     konomin och byggnadsbranschen samt att hög-
18833:                                                      skoieenheterna måste kunna nå framgångsrika
18834:    Statsrådet fastställde den 18 juni 1993 en pian   resuitat.
18835: för utveckling av utbiidningen och av forskning-         1de utlåtanden som avgavs om rapporten sågs
18836: en vid högskolorna för åren 1993-1996. 1planen       indragningen av en enhet vara befogad med tan-
18837: beslöt statsrådet inom åtgärdsprogrammet för         ke på det allmänna Iäget inom byggnadsbran-
18838: strukturell utveckling av högskoleväsendet åren      schen och möjligheten att biida tillräckiigt starka
18839: 1994-1996 att "möjligheterna att dra in grund-       utbildningsenheter. Utredarens förslag under-
18840: utbiidningen av dipiomingenjörer inom bygg-          stöddes av handels- och industriministeriet, mil-
18841: nadsbranschen vid en av utbildningsenheterna         jöministeriet, teknoiogiska utvecklingscentraien
18842: utreds". Huvudorsakerna var det dåiiga syssei-       (TEKES), trafikministeriet med vissa förbehåll
18843: sättningsiäget inom byggnadsbranschen med på-        samt Tammerforstekniska högskoia och remiss-
18844: föijande kraftig minskning av behoven av utbiid-     instanserna i Tammerforsregionen. Vägverket,
18845: ning.                                                Uieåborgs universitet och remissinstanserna i
18846:    En arbetsgrupp vid undervisningsministeriet       Uieåborgsregionen motsatte sig indragningen av
18847: utredde under 1995 det kvantitativa behovet av       Uieåborgsenheten.
18848: utbildning inom byggnadsbranschen. Antag-                Undervisningsministeriet har i ett brev till
18849: ningen till utbiidning på universitetsnivå inom      Uleåborgs universitet den 13 september 1996 för-
18850: byggnadsbranschen har sedan början av 1990-          utsatt att det byggnadstekniska utbiidningspro-
18851: taiet minskat från 250 till150 nya studerande per    grammet vid universitetets tekniska fakultet dras
18852: år. Eniigt expertbedömningar bör antaiet hållas      in och att universitetet inte Iängre år 1997 tar in
18853: på denna nivå de närmaste åren. Arbetsgruppen        nya studerande till området. Ministeriet anmo-
18854: fann det ekonomiskt och utbiidningsmässigt           dade Uleåborgs universitet att vidta åtgärder för
18855: mest ändamåiseniigt att ordna dipiomingenjörs-       indragningen av den byggnadstekniska utbiid-
18856: utbiidningen för byggnadsbranschen i två hög-        ningen och forskningen stegvis. Ministeriet anser
18857: skoieenheter så att den ena täcker byggnadsbran-     att det byggnadstekniska utbiidningsprogram-
18858: schens alla sektorer och den andra profilerar sig    met och verksamheten på byggnadsavdelningen
18859: på något insatsområde.                               skall upphöra senast den 1 augusti 2001.
18860:    Undervisningsministeriet kallade i början av          Undervisningsministeriet har tillsatt två ar-
18861: detta år verkställande direktören för föreningen     betsgrupper med uppgift att bereda de åtgärder
18862: Rakennustuoteteollisuus ry Erkki Inkinen inom        som indragningen av dipiomingenjörsutbiid-
18863: byggnadsindustrin för att göra en utredning om       ningen för det byggnadstekniska området vid
18864:                                             KK 665/1996 vp                                              5
18865: 
18866: Uleåborgs universitet kräver inklusive omplace-       sysselsättningen i norra Finland. Det byggnads-
18867: ringen av personalen. Särskilt skall även de stu-     tekniska kunnandet i området måste i detta sam-
18868: derandes ställning ses tili. Vid omfördelningen av    manhang tryggas genom att man ser tili att sär-
18869: de friställda resurserna skall utvecklingen av        skilt yrkeshögskolan i Uleåborgsregionen säkras
18870: Uleåborgs universitet beaktas särskilt vad gäller     tillräckliga verksamhets betingelser.
18871: den vetenskapliga forskningen och utbildningen            Det åtgärdsprogram som statsrådet fastställde
18872: inom teknik och ekonomi samt de regionala as-         1993 för den strukturella utvecklingen av hög-
18873: pekterna i norra Finland.                             skoleväsendet hänför sig tili åren 1993-1996.
18874:     Uleåborgs universitet har i sin egen verksam-     Inom ramen för programmet inleds inga nya
18875: hets- och ekonomipian betonat utvecklingen av         åtgärder för strukturell utveckling. Regeringen
18876: forskning och utbildning i bioteknik och infor-       har likväl i sitt program konstaterat att den struk-
18877: mationstekik och kring det nordliga. Universite-      turella utvecklingen av universiteten skall fort-
18878: tet understryker isin verksamhet grundforskning       sättas. Ett beslut om detta ingår också i denpian
18879: och nyindustrialisering i regionen. Universiteten     för utveckling av utbildningen och av forskning-
18880: får i och med att byggnadstekniken dras in en         en vid högskolorna för åren 1995-2000 som
18881: kraftig insats av resurser för utvecklingen av        statsrådet godkände i december 1995. Målet är
18882: forsknings- och utbildningsverksamheten på sina       att universiteten skall utveckla sin profilering och
18883: styrkeområden. Insatserna skapar nya betingel-        anpassa sin utbildnings- och forskningsverksam-
18884: ser för att det kraftfulla utvecklingsarbete som      het tili de ekonomiska verksamhetsbetingelserna.
18885: sker via Uleåborgs universitet skall kunna fortgå     Målet för den strukturella utvecklingen är att
18886: i norra Finland och åtgärderna står alltså i sam-     höja kvaliteten på forskningen och utbildningen
18887: klang med statsrådets beslut om jämlikhet i ut-       och att frigöra resurser för utvecklingsobjekt och
18888: vecklingen av landet. Verksamheten vid universi-      insatsområden. På detta sätt stärks det finländ-
18889: tetet stöder kraftfullare än förr verksamheten i      ska kunnandet och det finländska samhällets
18890:  små och medelstora företag, nyindustrialisering-     konkurrenskraft i ett kunskapssamhälle som blir
18891: en och förändringen i näringsstrukturen i Fin-        allt mer internationellt och som kräver kunnande
18892:  land och särskilt i norra Finland. Detta verkar i    på allt högre nivå.
18893:  sin tur under en lång tid positivt på ekonomin och
18894: 
18895:      Helsingforsden 22 oktober 1996
18896: 
18897:                                                        Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
18898:                                              KK 666/1996 vp
18899: 
18900: Kirjallinen kysymys 666
18901: 
18902: 
18903: 
18904: 
18905:                                     Hannu Kemppainen /kesk: InkeriJäisten elinolosuhteiden paranta-
18906:                                        misesta lähialueyhteistyön avulla
18907: 
18908: 
18909:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
18910: 
18911:     Tasavallan presidentti Mauno Koiviston              tehtävissä nyt vielä työskentelevät eivät ole saa-
18912: vuonna 1990 pitämän puheenjälkeen käynnistyi            neet palkkaa monen kuukauden, jopa puolen
18913: entisen Neuvostoliiton alueella asuvien inkeri-         vuoden ajalta. Samanaikaisesti näihin tehtäviin
18914: Iäisten ja muidenkin, jotka oli Neuvostoliiton          kykenevät ja koulutetut työntekijät ovat Suo-
18915: henkilörekisterissä merkitty suomalaisiksi, pa-         messa jouten työttömyysturvan tai toimeentulo-
18916: luumuutto Suomeen. Parlamentaarisen maahan-             tuen varassa. Paluumuuttovelvoitteen itselleen
18917: muuHajatoimikunnan esityksen mukaisesti                 ottaneelle Suomelle olisi paljon halvempaa ja
18918: eduskunnassa hyväksyttiin keväällä ulkomaa-             hyödyllisempää sekä lyhyellä että pitkällä tähtäi-
18919: Iaislain muutos, joka tuli voimaan 1.8.1996 ja          mellä, jos mahdollisimman moni inkeriJäinen
18920: jossa säädetään tämän paluumuuton ehdot.                voisi suunnitella tulevaisuutensa Inkerinmaalla.
18921:     InkeriJäisten paluumuuton käynnistymistä on         Myönteinen esimerkki tämänsuuntaisista toi-
18922: yleisessä mielipiteessä pidetty kunniavelan mak-        menpiteistä ovat Inkerinmaalle suomalaisten
18923: suna inkeriläisten kokemien pakkosiirtojen ta-          avustuksella rakennetut 5-6 vanhainkotia.
18924: kia. 65 000 inkeriJäistä joutui sodan jälkeen siir-         Mielestäni yksi edellytys sille, että toimikunta
18925: tymään Suomesta Venäjälle ja hajalleen aina Si-         saattoi päätyä yksimieliseen esitykseen ja esittä-
18926: periaan asti. Paluumuuton alkaessa 1990-luvun           mään lakimuutosta oli se, että samalla käynniste-
18927: alussa muutto näytti perustellulta myös Suomes-         tään eri yhteiskuntaelämän alueilla lähialueyh-
18928: sa koetun työvoimatarpeen takia. Nyt massa-             teistyön hankkeita, jotka kohentavat inkeriläis-
18929:  työttömyyden aikana tilanne on aivan toinen.           väestön elinolosuhteita heidän asuinalueillaan.
18930:     Vaikka paluumuutolla tarkoitettiin varmasti         Tämä saattaisi jopa johtaa siihen, että Siperiaan
18931:  hyvää inkeriläisväestölle, siitä käynnistyi muut-      ja muualle hajalleen Venäjän alueelle muuttaneet
18932:  tajien Iähtöalueilla, erityisesti Inkerinmaalla, ne-   inkeriläiset voisivat harkita paluumuuttoa enti-
18933:  gatiivinen kehitys. Oman kielen ja kulttuurin el-      sille inkeriläisalueille.
18934:  pyminen oli perestroikan käynnistymisenja Neu-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
18935:  vostoliiton romahduksen jälkeen lähtenyt               jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18936:  vireään alkuun. Paluumuuton myötä tällainen            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18937:  aktiviteetti on huolestuttavasti laskenut, koska       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18938:  aktiivisin osa väestöstä ja inkeriläiskulttuurin ke-
18939:  hittäjistä ja ylläpitäjistä on muuttanut tai odot-                Aikooko Hallitus nopeasti ja tehok-
18940:  taa muuttoa Suomeen. Pahimmiiiaan tällainen                    kaasti käynnistäämaahanmuutto-ja pa-
18941:  kehitys johtaa lähtöalueella etniseen puhdistuk-               kolaispoliittisen toimikunnan esittämällä
18942:  seen.                                                          tavalla lähialueyhteistyö hankkeita, jotka
18943:      On kohtuutonta, että lähtöalueelta puuttuu                 mahdollisimman tehokkaasti parantavat
18944:  suomen kielen opettajia, Iastentarhanopettajia,                inkeriläiskulttuurin    säilymismahdolli-
18945:  toimittajia ja muita kielen taitajia tai että näissä           suuksia inkeriläisten asuma-alueiiia?
18946: 
18947:       Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1996
18948: 
18949:                                         Hannu Kemppainen /kesk
18950: 
18951: 
18952: 
18953: 
18954:  260017
18955: 2                                           KK 666/1996 vp
18956: 
18957: 
18958: 
18959: 
18960:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
18961: 
18962:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        mista nykyisillä kotiseuduillaan vaihtoehtona
18963: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         Suomeen muutolle. Yhden palvelutalon perusta-
18964: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       miskustannukset vastaavat 20 vanhuksen vuosit-
18965: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannu            taisia laitoshoitokustannuksia Suomessa. Lisäk-
18966: Kemppaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         si tavoitteena oli tarjota Venäjän ja Viron viran-
18967: sen n:o 666:                                          omaisille yksi esimerkki vanhustenhuollon pal-
18968:                                                       velujen toteuttamiseksi. Kyseinen malli onkin
18969:           Aikooko Hallitus nopeasti ja tehok-         havaittu tarkoituksenmukaiseksi myös Suomen
18970:        kaasti käynnistää maahanmuutto-ja pa-          lähialueilla.
18971:        kolaispoliittisen toimikunnan esittämällä          Projektin alkuperäinen tarkoitus oli vuosina
18972:        tavalla lähialueyhteistyöhankkeita, jotka      1992-1997 luoda 15-20 vanhusten palveluta-
18973:        mahdollisimman tehokkaasti paranta-            lon verkosto Suomen lähialueille. Venäjällä ja
18974:        vat inkeriläiskulttuurin säilymismahdol-       Virossa tapahtuneen suuren rakennus- ym. kus-
18975:        lisuuksia inkeriläisten asuma-alueilla?        tannustason nousun vuoksi palvelutaloja voi-
18976:                                                       daan vuosina 1992-1996 valtion talousarvioon
18977:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           varatulla siirtomäärärahalla perustaa, ja niistä
18978: taen seuraavaa:                                       kuusi on jo toiminnassa, kaksi aloittaa toimin-
18979:                                                       tansa kuluvana vuonna ja kaksi vuonna 1997.
18980:    Maahanmuutto-ja pakolaispoliittinen toimi-         Suomen valtion määrärahoin on vastattu talojen
18981: kunta esitti 30.1.1996 luovuttamassaan osamie-        rakentamisesta tai peruskorjaamisesta, varusta-
18982: tinnössä (SM 2/1996; Inkerinsuomalaisten pa-          misesta ja henkilöstön kouluttamisesta. Venäläi-
18983: luumuutto) paluumuutto-ohjelmaa toteutetta-           set ja virolaiset viranomaiset vastaavat henkilös-
18984: vaksi toisaalta Suomessa ja toisaalta inkerinsuo-     tön palkkauksesta ja muista toimintamenoista,
18985: malaisten asuinalueilla Venäjällä ja Virossa. Lä-     inkeriläisjärjestöt ja kirkko täydentävästä ja
18986: hialueille kohdistuvan ohjelman tavoitteeksi ase-     muun toiminnan rahoituksesta. Henkilöstön
18987: tettiin säilyttää suomalaisten kulttuuri- ja kieli-   koulutus on kattanut myös toiminnasta vastaa-
18988: identiteettiä sekä vahvistaa inkerinsuomalaisten      via alue- ja paikallishallinnon sosiaaliviranomai-
18989: edellytyksiä jäädä asuinsijoillensa.                  sia.
18990:    Ulkomaalaispoliittinen kansliapäällikkötyö-            Inkerin Liitto, Viron Inkerinsuomalaisten
18991: ryhmä päätti kokouksessaan 23.5.1996 ohjelman         Liitto, Inkerin Kirkko, Leningradin oblastin so-
18992: valmistelusta yhteistyössä sosiaali- ja terveysmi-    siaaliviranomaiset, Petroskoin kaupungin ja
18993: nisteriön, opetusministeriön, työministeriön,         eräiden kaupunkien edustajat Virossa ovat esit-
18994: maa- ja metsätalousministeriön sekä ulkoasiain-       täneet palvelutaloprojektin välitöntä jatkamista.
18995: ministeriön kanssa. Lisäksi työryhmä päätti esit-         Poikkihallinnollisena yhteistyönä valmistel-
18996: tää ohjelman toteuttamista lähialueyhteistyö-         lun esityksen mukaisesti tulevat vanhusten palve-
18997: määrärahoista.                                        lutalot toimisivat monitoimikeskuksina. Perus-
18998:    Kyseiset ministeriöt ovat valmistelleet ohjel-     toiminta olisi edelleen vanhusten palvelutalotoi-
18999: maa sosiaali- ja terveysministeriön koordinoima-      minta yhteistyössä ja sopimukseen perustuen ky-
19000: na. Sen tavoitteet ovatmaahanmuutto-ja pako-          seisten viranomaisten, inkerinsuomalaisten yh-
19001: laispoliittisen toimikunnan esityksen mukaiset.       distysten ja Inkerin Kirkon kanssa. Lisäksi kes-
19002: Käytännön toimenpiteinä on esitetty jatkona so-       kukset toimisivat inkerinsuomalaisten kulttuuri-
19003: siaali- ja terveysministeriön vanhusten palveluta-    keskuksina,joissa Suomen lähialueyhteistyön vi-
19004: loprojektille monitoimikeskusten perustamista         rittämänä ja tukemana järjestettäisiin mm. kult-
19005: inkerinsuomalaisten asuinalueille Suomen lähi-        tuuri- ja järjestötoimintaa, suomen kielen ope-
19006: alueilla.                                             tusta, maatalous- ja muuta elinkeinoneuvontaa.
19007:    Palvelutaloprojektin alkuperäisenä tavoittee-      Taloilla olisi konkreettinen merkitys Suomesta v.
19008: na oli sekä humanitaarisista että taloudellisista      1945 palautettujen ja nyt vanhusikäisten sekä
19009: syistä tukea inkerinsuomalaisten vanhusten asu-       muiden inkerinsuomalaisten työllistämiseksi. Se
19010:                                         KK 666/1996 vp                                            3
19011: 
19012: olisi myös viesti Suomen valtion positiivisesta   ainoastaan viedä päätökseen 1996 aloitetut toi-
19013: asenteesta suomensyntyistä väestöä kohtaan.       minnot.
19014:    Lähialueyhteistyön määrärahojen jaon val-         Päätös ohjelman rahoittamisesta lähialueyh-
19015: mistelee ulkoasiainministeriö, joka tässä vai-    teistyömäärärahoin käsitellään hallituksen lähi-
19016: heessa esittää projektiin varattavaksi miljoona   alueministerivaliokunnassa syksyn kuluessa.
19017: markkaa. Tämän määrärahan avulla voidaan
19018:      Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1996
19019: 
19020:                                                   Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
19021: 4                                           KK 666/1996 vp
19022: 
19023: 
19024: 
19025: 
19026:                                        Tili Riksdagens Talman
19027: 
19028:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Den ursprungliga målsättningen för service-
19029: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-        husprojektet var att både av humanitära och
19030: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-      ekonomiska orsaker stöda ingermanländska å1d-
19031: man Hannu Kemppainen undertecknade spörs-             ringar i sin nuvarande hembygd som ett alterna-
19032: mål nr 666:                                           tiv till flyttning till Finland. Anläggningskost-
19033:                                                       naderna för ett servicehus motsvarade de årliga
19034:           Ämnar Regeringen snabbt och effek-          institutionskostnaderna i Finland för 20 åldring-
19035:        tivt, på det sätt som föreslås av kommis-      ar. Dessutom var må1et att ge ett exempe1 till de
19036:        sionen för invandrings- och flyktingpoli-      ryska och estniska myndigheterna på hur tjänster
19037:        tik inleda sådana projekt för närområdes-      inom äldreomsorgen realiseras. Ifrågavarande
19038:        samarbete, vilka så effektivt som möjligt      modell har också konstaterats ändamålsenlig
19039:        förbättrar möjligheterna att bevara den        också på Finlands närområden.
19040:        ingermanländska kulturen på ingerman-              Det ursprungliga syftet för projektet var att
19041:        ländarnas bosättningsområden?                  åren 1992-1997 skapa ett nät av 15-20 service-
19042:                                                       hus för äldre på Finlands närområden. På grund
19043:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         av den betydande stegringen i byggnads- o.dyl.
19044: anföra följande:                                      kostnader i Ryssland och Estland kan servicehus
19045:                                                       åren 1992-1996 grundas med ett reservations-
19046:    Kommissionen för invandrings- och flykting-        anslag i statsbudgeten och av dem fungerar redan
19047: politik föreslog i det delbetänkande som den av-      sex, två inleder sin verksamhet innevarande år
19048: Iät 30.1.1996 (IM 2/1996, lngermanländarnas           och två 1997. Med ans1ag av finska staten har
19049: återflyttning) att återflyttningsprogrammet rea-      ansvarats för byggande eller grundlig reparation
19050: liseras å ena sidan i Finland och å andra sidan på    av husen, iståndsättning och utbildning av perso-
19051: ingermanländarnas bosättningsområden i Ryss-          nai en. De ryska och estniska myndigheterna an-
19052: land och Estland. Som mål för programmet som          svarar för avlöning av personai och andra utgif-
19053: inriktar sig på närområdena uppställdes att beva-     ter för verksamheten, ingermanländska organi-
19054: ra finländarnas kulturella och språkliga identitet    sationer och kyrkan för finansieringen av annan
19055: samt att förstärka ingermanländarnas förutsätt-       verksamhet och kompletterande finansiering.
19056: ningar att stanna på sina bosättningsområden.         Utbildningen av personalen har även omfattat
19057:    Den utlänningspolitiska kanslichefsarbets-         socialmyndigheter och regional och lokal nivå
19058: gruppen beslutade vid sitt möte 23.5.1996 om          vi1ka ansvarar för verksamheten.
19059: beredning av ett program i samarbete mellan               Förbundet för lngerman1and, Förbundet för
19060: social- och hälsovårdsministeriet, undervisnings-     ingermanländare i Estland, kyrkan i Ingerman-
19061: ministeriet, arbetsministeriet, jord- och skogs-      land, socialmyndigheterna i Leningrad-oblastet,
19062: bruksministeriet samt utrikesministeriet. Dessut-     representanter för Petroskoi stad och vissa städer
19063: om beslutade arbetsgruppen att föreslå att pro-       i Estland har framlagt en omedelbar fortsättning
19064: grammet realiseras med anslag för närområdes-         av servicehusprojektet.
19065: samarbete.                                                1 enlighet med förslaget som beretts som tvär-
19066:    Ifrågavarande ministerier har berett program-      administrativt samarbete skulle de kommande
19067: met som koordinerats av social- och hälsovårds-       servicehusen för äldre fungera som allaktivitets-
19068: ministeriet. Målsättningen för det är i enlighet      centraler. Den grundläggande verksamheten
19069: med framställningen av kommissionen för in-           vore fortfarande servicehusverksamhet för äldre
19070: vandrings- och flyktingpolitik. Som praktiska         i samarbete med och på basis av avtal med ifråga-
19071: åtgärder har föreslagits som fortsättning på soci-    varande myndigheter, ingermanländska för-
19072: al- och hälsovårdsministeriets projekt för service-   eningar och kyrkan i lngermanland. Dessutom
19073: hus för äldre grundande av allaktivitetshus på        skulle centra1erna fungera som ingermanländar-
19074: ingermanländarnas bosättningsområden i Fin-           nas kulturcentraler där det på initiativ och med
19075: lands närområden.                                     stöd av det finländska närområdessamarbetet
19076:                                             KK 666/1996 vp                                             5
19077: 
19078: skulle ordnas bl.a. kultur- och organisations-          samarbete bereds av utrikesministeriet som i det-
19079: verksamhet, undervisning i finska, lantbruks-           ta skede framlägger att det reserveras en mi1jon
19080: och annan näringsrådgivning. H usen skulle haen         mark för projektet. Med hjälp av detta anslag
19081: konkret betydelse för att sysselsätta ingerman-         kan man endast slutföra de funktioner som in-
19082: ländare som skickats tilihaka från Finland 1945         letts 1996.
19083: och som nu är åldringar samt andra ingerman-                Beslutet om att finansiera programmet med
19084: ländare. Det vore även ett budskap om finska            anslaget för närområdessamarbete behandlas i
19085: statens positiva inställning tili den finländskföd-     regeringens närområdesministerutskott under
19086: da befolkningen.                                        höstens lopp.
19087:    Fördelningen av anslagen för närområdes-
19088: 
19089:      Helsingforsden 23 oktober 1996
19090: 
19091:                                                       Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
19092:                                                                                                                     j
19093:                                                                                                                 j
19094:                                                                                                             j
19095:                                                                                                         j
19096:                                                                                                     j
19097:                                                                                                 j
19098:                                                                                             j
19099:                                                                                         j
19100:                                                                                     j
19101:                                                                                 j
19102:                                                                             j
19103:                                                                         j
19104:                                                                     j
19105:                                                                 j
19106:                                                             j
19107:                                                         j
19108:                                                     j
19109:                                                 j
19110:                                             j
19111:                                         j
19112:                                     j
19113:                                 j
19114:                             j
19115:                         j
19116:                     j
19117:                 j
19118:             j
19119:         j
19120:     j
19121: j
19122:                                                 KK 667/1996 vp
19123: 
19124: Kirjallinen kysymys 667
19125: 
19126: 
19127: 
19128: 
19129:                                       Erkki Pulliainen /vihr: Väinönputken luokittelemisesta apteekki-
19130:                                          kasviksi
19131: 
19132: 
19133:                                            Eduskunnan Puhemiehelle
19134: 
19135:     Julkisuuteen on tihkunut tietoja, että virka-          mm. sen massakasvatusmahdollisuuksia van-
19136: miestasolla valmisteltaisiin Lapin joki- ja puro-          hoilla taimitarha-alueilla.
19137: varsilla komeana kasvustona kasvavan väinön-                  Sittemmin Lapissa on kehitetty uusia käyttö-
19138: putki-nimisen kasvin sisällyttämistä ns. apteek-           tarkoituksia tälle arvokkaalle kasville. Kaupasta
19139: kikasvien joukkoon. Käytännössä tämä voisi                 saa ostaa jo mm. väinönputkiyrttirieskaa.
19140: merkitä sitä, että väinönputken vapaa kauppaa-                Jos väinönputki voi todella olla mukana ai-
19141: minen kaikkiin tarkoituksiin loppuisi. Huhun               heuttamassa joidenkin ihmisten iholle kuvatun-
19142: mukaan perusteena apteekkikasviratkaisuun oli-             laisia reaktioita, niin saattaisi olla perusteltua--
19143: si se, että kasvissa esiintyisi sellaisia aineita, jotka   kieltää kasvin käyttö ihovoiteiden raaka-ainee-
19144: joillakin ihmisillä voivat aiheuttaa ihoon yhdessä         na, mutta mitään rationaalista perustetta kasvin
19145: auringonvalon kanssa palovamman kaltaisia jäl-             luokittelemiseksi ns. apteekkikasviksi on todella
19146: kiä. Vastatodistuksena Lapissa on paljon ihmi-             vaikea keksiä tai löytää.
19147: siä, jotka ovat tehneet ko. kasvilla töitä vuosi-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
19148: kausia sekä valossa että pimeässä, eikä mitään             jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19149: kuvatunlaisia reaktioita ole heidän iholleen il-           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19150: maantunut.                                                 nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19151:     Väinönputki on tunnettu saamelaisten vihan-
19152:  neskasvina. Yleisesti on tunnettua sekin, että li-                  Eihän Hallitus voi ajatellakaan sellais-
19153:  kööriteollisuus käyttää sitä suuria määriä tuo-                  ta mahdollisuutta, että Lapin kasvi väi-
19154:  tannossaan. Sitä on viety Suomesta esimerkiksi                   nönputki luokiteltaisiin säädöstasolla ns.
19155:  Saksaan.                                                         apteekkikasviksi, mikä käytännössä lo-
19156:     Turun yliopiston kuuluisan kasvitieteen pro-                  pettaisi sen nykyiset lukuisat hyväksyttä-
19157:  fessorin Paavo Kallion aloitteesta tätä kasvia                   vät käyttötarkoitukset?
19158:  tutkittiin aikanaan perusteellisesti ja selvitettiin
19159: 
19160:       Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1996
19161: 
19162:                                              Erkki Pulliainen /vihr
19163: 
19164: 
19165: 
19166: 
19167:  260017
19168: 2                                            KK 667/1996 vp
19169: 
19170: 
19171: 
19172: 
19173:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
19174: 
19175:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         nökset. Laadittaessa lääkeluetteloa tärkein pe-
19176: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          ruste, miksijokin aine tai rohdosmainitaan luet-
19177: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        telossa, on kyseisen aineen tai rohdoksen käyttö-
19178: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-        tarkoitus eikä sen mahdollinen toksisuus. Lääke-
19179: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       lain 83 §:n mukaan sellaisia kotimaasta tai ulko-
19180: 667:                                                   mailta kerättyjä luonnonvaraisia kasveja tai kas-
19181:                                                        vin osia, jotka on mainittu lääkeluettelossa, saa
19182:            Eihän Hallitus voi ajatellakaan sellais-    jokainen sellaisenaan myydä, jos Lääkelaitos ei
19183:         ta mahdollisuutta, että Lapin kasvi väi-       ole sitä erikseen kieltänyt.
19184:         nönputki luokiteltaisiin säädöstasolla ns.         Kirjallisessa kysymyksessä mainitaan apteek-
19185:         apteekkikasviksi, mikä käytännössä lo-         kikasvi. Tämä viittaa siihen, että kysyjä uskoo,
19186:         pettaisi sen nykyiset lukuisat hyväksyttä-     että kaikkia sellaisia rohdosvalmisteita, jotka si-
19187:         vät käyttötarkoitukset?                        sältävät lääkeluettelon liitteessä mainittuja roh-
19188:                                                        doksia, saisi myydä vain apteekeista. Kuten edel-
19189:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           lä olevasta ilmenee, tällaisia rohdosvalmisteita
19190: vasti seuraavaa:                                       voidaan myydä myös muualla kuin apteekeissa,
19191:                                                        ellei Lääkelaitos myyntiluvan myöntämisen yh-
19192:     Lääkelain 3 §:n 1 momentin mukaan lääkkeel-        teydessä erityisesti määrää, että valmistetta saa
19193: lä tarkoitetaan valmistetta tai ainetta, jonka tar-    myydä vain apteekeista.
19194: koituksena on sisäisesti tai ulkoisesti käytettynä         Voimassa olevan lääkeluettelon (1232/1994)
19195: parantaa, lievittää tai ehkäistä sairautta tahi sen    1 §:n mukaan lääkkeitä ovat päätöksen liitteessä
19196: oireita ihmisessä tai eläimessä. Lääkkeeksi katso-     1 luetellut aineet ja liitteessä 2 luetellut rohdok-
19197: taan myös ihmisen tai eläimen terveydentilan tai       set. Päätöksen 1 §:n 2 momentin mukaan lääk-
19198: sairauden syyn selvittämiseksi taikka elintoimin-      keitä ovat myös muut liitteen 1 aineisiin ja liitteen
19199: tojen palauttamiseksi, korjaamiseksi tai muutta-       2 rohdoksiin lääkkeellisessä mielessä rinnastetta-
19200: miseksi sisäisesti tai ulkoisesti käytettävä 1 mo-     vat, lääkelain 3 §:n mukaisesti käytettävät aineet
19201: mentissa tarkoitettu valmiste tai aine.                ja rohdokset.
19202:     Lääkelain 5 §:n mukaan lääkeaine on kemial-            Lääkeluettelon liitteessä 2 ei ole mainittu väi-
19203: lisesti tai muuten tieteellisin menetelmin yksityis-   nönputki (Angelica archangelica L. eli Archan-
19204: kohtaisesti määritelty elimistöön vaikuttava           gelica officinalis Hoffm.) -nimistä rohdosta. Väi-
19205: aine, jota käytetään lääkevalmisteen valmistuk-        nönputkea tai siitä valmistettua valmistetta voi
19206: sessa tai lääkkeenä sellaisenaan.                      myydä ilman myyntilupaa, mikäli sen tarkoituk-
19207:     Lääkelain 21 §:n mukaan lääkevalmisteita ja        sena ei ole sisäisesti tai ulkoisesti käytettynä pa-
19208: 21 §:n 2 momentin tarkoittamia rohdosvalmistei-        rantaa, lievittää tai ehkäistä sairautta tahi sen
19209: ta saa myydä väestölle tai muutoin luovuttaa           oireita ihmisessä taikka eläimessä, eikä sitä käy-
19210: kulutukseen Lääkelaitoksen tai Euroopan unio-          tetä ihmisen tai eläimen terveydentilan tai sairau-
19211: nin toimielimen myöntämällä myyntiluvalla.             den syyn selvittämiseksi taikka elintoimintojen
19212: Lääkelain 38 §:n mukaan lääkkeitä saadaan              palauttamiseksi, korjaamiseksi tai muuttamisek-
19213: väestölle myydä ainoastaan lain 41 ja 42 §:ssä         si sisäisesti tai ulkoisesti. Lääkelain 3 §:n ja lääke-
19214: tarkoitetuista apteekeista ja 52 §:ssä tarkoitetuis-   luettelosta tehdyn päätöksen 1 §:n mukaan kaik-
19215: ta sivuapteekeistaja lääkekaapeista lukuun otta-       ki aineet, joita käytetään lääkkeellisesti, ovat
19216: matta rohdosvalmisteita, ellei Lääkelaitos myyn-       lääkkeitä.
19217: tiluvan myöntämisen yhteydessä määrää, että                Lääkelain mukaisesti seuraava lääkeluettelo
19218: valmistetta saadaan myydä vain edellä mainituis-       on vahvistettava viimeistään vuoden 1997 lopul-
19219: ta apteekeista.                                        la ja sen on tultava voimaan viimeistään
19220:    Lääkelain 83 §:n mukaan Lääkelaitoksen on           1.1.1998. Lääkelaitos on ilmoittanut, että seuraa-
19221: joka kolmas vuosi tai tarvittaessa useammin vah-       van lääkeluettelon valmistelua ei ole vielä aloitet-
19222: vistettava lääkeluettelo. Lääkeluettelo on laadit-     tu.
19223: tava ottaen huomioon lääkelain 3 ja 5 §:n sään-
19224: 
19225:      Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1996
19226: 
19227:                                                                       Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
19228:                                             KK 667/1996 vp                                               3
19229: 
19230: 
19231: 
19232: 
19233:                                          Tili Riksdagens Talman
19234: 
19235:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        verket vart tredje år eller vid behov oftare fast-
19236: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-         ställa en läkemedelsförteckning. Läkemedelsför-
19237: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-       teckningen skall uppgöras med beaktande av 3
19238: man Erkki Pulliainen undertecknade spörsmål nr         och 5 §§. Vid uppgörandet av läkemedelsförteck-
19239: 667:                                                   ningen är den viktigaste grunden för att ett pre-
19240:                                                        parat eller en drog nämns i förteckningen dess
19241:           lnte kan väl Regeringen ens tänka sig        användningsändamål och inte dess eventuella
19242:        att den i Lappland förekommande växten          toxicitet. Enligt 83 § läkemedelslagen får var och
19243:        fjällkvanne på författningsnivå klassifice-     en i befintligt skick sälja sådana i Finland eller
19244:        ras som s.k. apoteksväxt, vilket i prakti-      utomlands i naturen insamlade växter eller växt-
19245:        ken skulle innebära slutet för växtens          delar som nämns i läkemedelsförteckningen, om
19246:        många godtagbara användningsända-               inte läkemedelsverket särskilt har förbjudit det-
19247:        mål?                                            ta.
19248:                                                            1 spörsmålet nämns ordet apoteksväxt. Detta
19249:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          tyder på att spörsmålsställaren tror att alla natur-
19250: anföra följande:                                       medel som innehåller sådana droger som nämns i
19251:                                                        bilagan tili läkemedelsförteckningen får säljas
19252:    Enligt 3 § 1 mom.läkemedelslagen förstås med        endast på apotek. Såsom framgår av ovanståen-
19253: läkemedel ett preparat eller ämne vars ändamål         de kan detta slag av naturmedel säljas också på
19254: är att vid invärtes eller utvärtes bruk bota, lindra   andra ställen än på apotek, såvida inte läkeme-
19255: eller förebygga sjukdomar eller sjukdomssym-           delsverket i samband med beviljandet av försälj-
19256: tom hos människor eller djur. Som läkemedel            ningstillstånd särskilt bestämmer att preparatet
19257: betraktas också ett sådant i 1 mom. avsett prepa-      får säljas endast på apotek.
19258: rat eller ämne för invärtes eller utvärtes bruk som        Enligt 1 § i läkemedelsverkets beslut om läke-
19259: används för att utröna hälsotillståndet eller sjuk-    medelsförteckning (123211994) är läkemedel de
19260: domsorsaker eller för att återställa, korrigera el-    ämnen som uppräknats i bilaga 1 och de droger
19261: ler modifiera fysiologiska funktioner hos män-         som uppräknats i bilaga 2. Enligt 1 § 2 mom. i
19262: niskor eller djur.                                     beslutet är läkemedel även övriga ämnen och
19263:     Enligt 5 § läkemedelslagen är en läkemedels-       droger som i medicinskt hänseende är jämförba-
19264: substans ett kemiskt eller genom andra veten-          ra med ämnena i bilaga 1 och drogerna i bilaga 2
19265: skapliga metoder i detalj definierat, på organis-      och vilka används enligt 3 § läkemedelslagen.
19266: men inverkande ämne som används vid tillverk-              1 bilaga 2 tili beslutet om läkemedelsförteck-
19267: ning av läkemedelspreparat eller i oförändrad          ning upptas inte någon drog vid namn fjällkvan-
19268: form såsom läkemedel.                                  ne (Angelica archangelica L. eller Archangelica
19269:     Enligt 21 § läkemedelslagen får läkemedels-        officinalis Hoffm.). Fjällkvanne eller preparat
19270:  preparat och i 21 § 2 mom. avsedda naturmedel         som framställts av denna växt kan säljas utan
19271:  säljas tili allmänheten eller på annat sätt överlå-   försäljningstillstånd, såvida ändamålet inte är att
19272:  tas tili förbrukning med av läkemedelsverket eller    genom invärtes eller utvärtes bruk bota, lindra
19273:  en institution inom Europeiska unionen beviljat       eller förebygga sjukdomar eller sjukdomssym-
19274:  försäljningstillstånd. Enligt 38 § får läkemedel      tom hos människor eller djur och inte heller att
19275:  säljas tili allmänheten endast på apotek som av-      för invärtes eller utvärtes bruk använda växten
19276:  ses i 41 och 42 §§ samt på filialapotek och från      eller preparatet för att utröna hälsotillstånd eller
19277:  medicinskåp som avses i 52§, med undantag för         sjukdomsorsaker eller för att återställa, korrige-
19278:  naturmedel, om inte läkemedelsverket i samband        ra eller modifiera fysiologiska funktioner hos
19279:  med att det beviljar försäljningstillstånd bestäm-    människor eller djur. Enligt 3 § läkemedelslagen
19280:  mer att preparatet endast får säljas på sådana        och 1 § beslutet om läkemedelsförteckning är alla
19281:  apotek som nämns ovan.                                ämnen som används i medicinskt syfte läkeme-
19282:     Enligt 83 § läkemedelslagen skallläkemedels-       del.
19283: 4                                         KK 667/1996 vp
19284: 
19285:    Enligt läkemedelslagen skall följande läkeme-    Läkemedelsverket har meddelat att beredningen
19286: delsförteckning fastställas senast i slutet av år   av den nya läkemedelsförteckningen ännu inte
19287: 1997 och träda i kraft senast den 1 januari 1998.   har inletts.
19288: 
19289:      Helsingforsden 23 oktober 1996
19290: 
19291:                                                                  Minister Terttu Huttu-Juntunen
19292:                                            KK 668/1996 vp
19293: 
19294: Kirjallinen kysymys 668
19295: 
19296: 
19297: 
19298: 
19299:                                   Kerttu Törnqvist /sd ym.: Pohjois-Karjalassa sijaitsevien valtion
19300:                                      metsien yhtiöittämisestä
19301: 
19302: 
19303:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
19304: 
19305:    Metsäteollisuus on Suomen talouden keskei-        kaksi eri asiaa, ja niitä tulee tarkastella erikseen.
19306: nen hyvinvoinnin muodostaja. Harvaan asutuis-        Ulkomaisilla metsäalan yrityksillä ei ole ongel-
19307: sa metsämaakunnissa, kuten Pohjois-Karjalassa,       maa Suomi-keskeisyydestä, koska niillä ei ole
19308: metsäteollisuuden kehitys ja sen investointien       merkittävää tuotantoa Suomessa.
19309: suuntautuminen on alueen kehitykselle ensiar-            Suomen kiinnostavuus ulkomaisten yritysten
19310: voisen tärkeää.                                      näkökulmasta on ongelmallinen. Kun tarkastel-
19311:    Metsäteollisuuden kilpailukyky painottuu          laan ulkomaisten yritysten investointeja Pohjois-
19312: yhä enemmän puuraaka-aineen saatavuuden ja           Eurooppaan, havaitaan, että tehtaita nousee ja
19313: halvan energian asemesta osaamiseen ja taitotie-     modernisoituu lähes kaikkialla Suomen ympäril-
19314: toon, jotka ovat edellytyksinä korkean jalostus-     lä pohjoisinta tundraa lukuun ottamatta, Suo-
19315: asteen tuotteiden kustannustehokkaalle valmis-       menjäädessä tyhjiöksi keskelle.
19316: tukselle. Raaka-aineen ja energian edullisuuden          Valtiovallan ei kuitenkaan tarvitse katsoa tätä
19317: antamat kilpailuedut rapautuvat mm. sellutuo-        kehityskulkua voimattomana. Sillä on hallus-
19318: tannon kasvaessa lämpimissä maissa. Siksi jat-       saan välineitä, joilla se voi edistää metsäteolli-
19319: kojalostushankkeet ovat avainasemassa metsä-         suuden investointeja Suomeen. Lupaavia inves-
19320: teollisuutemme tulevaisuuden kannalta.               tointikohteita on olemassa mm. paperiteollisuu-
19321:     Nyt valmistumisvaiheessa olevien Oulun ja        dessa, jonka kapasiteetin lisääminen nostaa met-
19322: Kirkniemen paperitehtaiden jälkeen näköpiiris-       säteollisuuden jalostusastetta ilman, että raaka-
19323: sä ei ole muita merkittäviä suuria kotimaisia in-    puun käyttö merkittävästi lisääntyy. Tämä ta-
19324: vestointihankkeita. Suomalaisten suuryritysten       pahtuu, kun jalostus kohdistuu nyt Suomesta
19325: edustajien mukaan heille mielenkiintoisimmat         vietävään selluun, ja jalostus perustuu kemialli-
19326: investointikohteet sijaitsevat ulkomailla. Keskei-   sen hierteen lisääntyvään käyttöön ja innovatii-
19327: senä syynä on mainittu suomalaisten yritysten        visiin kerrosteisiin paperi- ja kartonkilaatuihin.
19328: tuotannon liiallinen keskittyminen Suomeen -            Taitotietoon perustuvan teollisuuden on edul-
19329: liian suuri sitoutuminen yhteen maahan koetaan       lista sijoittua sinne, missä taitotietoa on. Suomes-
19330: riskien hajauttamisen näkökulmasta ongelmalli-       sa on luotu julkisin varoin maailman johtava
19331: seksi. Puuraaka-aineen riittävyys on lisäksi nous-   metsäteollisuuden taitotietokeskittymä. On erit-
19332: sut uudelleen ongelmaksi.                            täin suotavaa valtiontalouden ja työllisyyden
19333:     Suomalaisten metsäalan suuryritysten kan-        kannalta houkutella ulkomaisia yrityksiä tänne
19334: sainvälistyminen on kansantaloudellemme              hyödyntämään suomalaista osaamista, eli kan-
19335: myönteinen ja edistettävä asia. On Suomelle          sainvälistää metsäteollisuuttamme Suomeen
19336: edullista, että yhtiöihin sijoitetut suomalaiset     päin.
19337: pääomat hajautuvat tuotannolliseen toimintaan            Yksi luonteva menettely on se, että valtion
19338: eri valuutta-alueille ja maailmantalouden kasvu-     metsiä yhtiöitetään, ja näin muodostettu yhtiö
19339: keskuksiin.                                          sijoittaa hallussaan olevia metsiä oman pääoman
19340:     Kansainvälistyminen ei kuitenkaan saa olla       ehtoisena joko suoraan yritykseen, joka ryhtyy
19341:  yksipuolista, vain Suomesta ulospäin suuntautu-     merkittävään metsäteollisuuden alan investoin-
19342:  vaa. Metsäteollisuuttamme tulee kansainvälistää     tiin, tai merkittävää investointia varten luotuun
19343:  myös sisäänpäin edistämällä ulkomaisten yritys-     yhteisyritykseen, jonka teollisena partnerina on
19344:  ten sijoittumista Suomeen. Suomen metsäteolli-      metsäalalla toimiva uskottava yritys. Menettelyn
19345:  suus ja sen investoinnit ja toisaalta suomalais-    kilpailupoliittisen perusteltavuuden varmistami-
19346:  omisteisten metsäalan yritysten investoinnit ovat   seksi sijoitettava, metsistä muodostuva pääoma
19347: 
19348: 260017
19349: 2                                             KK 668/1996 vp
19350: 
19351: tulisi olla vapaasti sekä ulkomaisten että koti-        metsiä yhtiöitetään tässä kuvaillulla tavalla, on
19352: maisten yritysten saatavilla. Yhtiöittämisen yh-        jatkojalostukseen ryhtyville teollisille partnereil-
19353: teydessä metsien suojelu- ja virkistyskäytön hal-       le tarjolla noin miljardin markan arvosta oman
19354: linnoimisesta ja rahoituksesta sovitaan erikseen.       pääoman ehtoista pääomaa. On selvää, että tä-
19355:    Toiminnassaan yhtiön tulee noudattaa varo-           män pääoman myötä maakuntamme houkutte-
19356: vaisia ja terveitä liikeperiaatteita. Yhtiön hallitus   levuus investointikohteena nousee kansainväli-
19357: muodostettaisiin maa- ja metsätalousministe-            sestikin vertaillen poikkeuksellisen kiinnosta-
19358: riön, kauppa- ja teollisuusministeriön sekä val-        vaksi.
19359: tiovarainministeriön hallinnonalojen edustajista           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
19360: ja yhtiön toimitusjohtajasta sekä maakunnan             jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
19361: edustajasta. Hallitukselle tulee antaa riittävän        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19362: laajat toimintavaltuudet. Muu henkilökunta              jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19363: koostuisi Metsähallituksen työntekijöistä, jotka
19364: siirtyisivät perustettavaan yhtiöön entisin eduin.                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19365: Yhtiön luonteva toimipaikka on Joensuu.                         ryhtyä Pohjois-Karjalan teollisen perus-
19366:    Pohjois-Karjala soveltuu erinomaisesti ku-                   tan vahvistamiseksi, ja
19367: vaillun menettelyn pioneerialueeksi. Maakun-                       aikooko Hallitus ryhtyä toimiin Poh-
19368: nassamme on yli 200 000 hehtaaria valtion ta-                   jois-Karjalassa sijaitsevien valtion met-
19369: lousmetsiä, ja metsäteollisuuden jalostusaste                   sien yhtiöittämiseksi?
19370: maakunnassamme on alhainen. Mikäli valtion
19371:      Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1996
19372: 
19373:                       Kerttu Törnqvist /sd                 Anu Vehviläinen /kesk
19374:                       Matti Väistö /kesk                   Raimo Holopainen /sd
19375:                                           Anne Knaapi /kok
19376:                                              KK 668/1996 vp                                               3
19377: 
19378: 
19379: 
19380: 
19381:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
19382: 
19383:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          moin SITRA on merkittävä julkinen pääomasi-
19384: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           joittaja, joka on edistänyt muun muassa ulko-
19385: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         maisten pääomasijoitusten ohjaamista Suomeen
19386: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kerttu             ja suomalaisiin yrityksiin.
19387: Törnqvistin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-            Näin ollen julkista pääomaa on jo runsaasti
19388: myksen n:o 668:                                         tarjolla oman pääoman ehtoisena rahoituksena
19389:                                                         myös Pohjois-Karjalan alueen ja siellä keskeisen
19390:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          metsäsektorin tarpeisiin. Tämän vuoksi ei ole
19391:        ryhtyä Pohjois-Karjalan teollisen perus-         perusteltua käyttää valtion metsien yhtiöittämis-
19392:        tan vahvistamiseksi, ja                          tä uutena keinona samaan tarkoitukseen. Lisäksi
19393:           aikooko Hallitus ryhtyä toimiin Poh-          nyt esitetty malli on käytössä yleensä vähemmän
19394:        jois-Karjalassa sijaitsevien valtion met-        kehittyneissä maissa, joissa käytäntänä on tarjo-
19395:        sien yhtiöittämiseksi?                           ta luonnonvaroja oman pääoman ehtoisina sijoi-
19396:                                                         tuksina perustettaessa ulkomaisten sijoittajien
19397:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            kanssa yhteisiä yrityksiä.
19398: vasti seuraavaa:                                            Valtioneuvoston kesäkuussa tekemä periaate-
19399:                                                         päätös vanhojen metsien suojelemiseksi aiheut-
19400:     Kirjallisessa kysymyksessä esitetään, että          taa muutoksia Metsähallituksen hallinnassa ole-
19401: Pohjois-Karjalan teollista perustaa tulisi pyrkiä       valle metsäomaisuudelle, sillä talouskäytössä ol-
19402: vahvistamaan siten, että alueella sijaitsevat val-      lut metsäalue vähenee, kun periaatepäätöksen
19403: tion metsät yhtiöitettäisiin, ja muodostettu yhtiö      mukaiset alueet siirretään suojelun piiriin. Sa-
19404: sijoittaisi hallussaan olevia metsiä oman pää-          moin Metsähallituksen metsäala vähenee, kun
19405: oman ehtoisena joko suoraan sellaisiin yrityk-          valtion metsiä käytetään vaihtomaina perustet-
19406: siin, jotka ryhtyvät merkittäviin metsäteollisuu-       taessa vanhojen metsien suojeluohjelman mukai-
19407: den alan investointeihin, tai vaihtoehtoisesti yh-      sesti luonnonsuojelualueita yksityisten omista-
19408: teisyrityksiin, joissa toisena osapuolena on met-       mille maille.
19409: säalalla toimiva ulkomainen tai kotimainen yri-             Vaikean työllisyystilanteen tasoittamiseksi
19410: tys. Tällä tavoin pyrittäisiin saamaan puun jat-        Metsähallitukselle on asetettu vuotuinen työllis-
19411: kojalostushankkeita Pohjois-Karjalaan, jossa ja-        tämisvelvoite. Koska yhtiölle ei tällaista velvolli-
19412: lostusaste on alhainen.                                 suutta voitaisi asettaa, yhtiöittäminen heikentäi-
19413:     Uuden yritystoiminnan luomiseksi tarvitaan          si välittömästi työllisyyttä kyseisellä alueella.
19414: sekä pääomaa että kilpailukykyistä osaamista,               Suojelupäätösten toteutuksen ja jo olemassa
19415: uusia innovaatioita ja hyviä yrittäjiä. Valtiolla on    olevien metsäteollisuusyritysten laajentamis-
19416: jo olemassa useita erityisrahoituslaitoksia, jotka      hankkeidenjohdostajoillakin alueilla puuraaka-
19417: tarjoavat oman pääoman ehtoista rahoitusta ja           aineen riittävyys saattaa nousta ongelmaksi. Tä-
19418: takuita erityisesti pienelle ja keskisuurelle teolli-   män vuoksi erityisesti puun jatkojalostus, uudet
19419:  suudelle. Julkiset pääomapanostokset pääomasi-         innovaatiot ja yrittäjien kouluttaminen muodos-
19420: joitusalalle kanavoidaan Suomen Teollisuussi-           tavat tärkeän kehittämisalueen, johon Pohjois-
19421: joitus Oy:n kautta rahastosijoituksina. Teolli-         Karjalassa olevien metsäalan laitosten ja organi-
19422:  suussijoitus Oy:n tarjoamia resursseja ollaan siir-    saatioiden tulisi nimenomaan panostaa.
19423:  tämässä 4-5:een alueellisesti hajautettuun ra-             Hallitus pitää tarpeellisena, että Pohjois-Kar-
19424:  hastoon. Pohjois-Karjalassa on juuri aloittanut        jalan teollista perustaa vahvistetaan kaikin jo
19425:  toimintansa pääomasijoitusyhtiö, joka voisi olla       käytettävissä olevin keinoin. Valtion metsien yh-
19426:  yksin tai yhteistyössä muiden alueen sijoitusyh-       tiöittämisellä ei ole saavutettavissa etuja nykyi-
19427:  tiöiden kanssa Teollisuussijoitus Oy:n alueelli-       seen verrattuna, vaan se päinvastoin vaikeuttaisi
19428:  sena rahastona. Myös Kehitysaluerahaston               olemassa olevaa tilannetta. Ehdotus alueella si-
19429:  (KERA) pääomasijoitusta harjoittava tytäryhtiö         jaitsevien valtion metsien yhtiöittämiseksi ei siten
19430:  on perustanut erityisesti metsä- ja ympäristösek-      anna aihetta toimenpiteisiin.
19431:  torille suunnatun pääomasijoitusrahaston. Sa-
19432:       Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1996
19433: 
19434:                                                          Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
19435: 4                                           KK 668/1996 vp
19436: 
19437: 
19438: 
19439: 
19440:                                         Tili Riksdagens Talman
19441:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      utländska kapitalinvesteringar till Finland och
19442: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        finländska företag.
19443: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-          Således finns det redan gott om offentligt kapi-
19444: man Kerttu Törnqvist m.fl. undertecknade              tal att tillgå såsom finansiering i form av eget
19445: spörsmål nr 668:                                      kapital också för de behov som finns i Nordkare-
19446:                                                       len och dess viktiga skogssektor. Därför är det
19447:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        inte motiverat att ta till en bolagisering av stats-
19448:        ta för att stärka den industriella basen i     ägda skogar som ett nytt medel för samma ända-
19449:        Nordkarelen, och                               mål. Dessutom används den föreslagna modellen
19450:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för         i allmänhet i mindre utvecklade Iänder där det är
19451:        att bolagisera statens skogar i Nordkare-      brukligt att erbjuda naturresurser såsom place-
19452:        len?                                           ringar i form av eget kapital då gemensamma
19453:                                                       företag bildas tillsammans med utländska inves-
19454:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         terare.
19455: anföra följande:                                          Det principbeslut om skyddande av gamla
19456:                                                       skogar som statsrådet fattade i juni medför änd-
19457:    1 spörsmålet föreslås att den industriella basen   ringar för den skogsegendom som F orststyrelsen
19458: i Nordkarelen borde stärkas genom en bolagise-        besitter, eftersom det skogsområde som utnytt-
19459: ring av de statsägda skogarna i området så att det    jats ekonomiskt minskar när de områden som
19460: bolag som bildas placerar skogarna som det be-        avses i principbeslutet omfattas av skyddet. Lika-
19461: sitter i form av eget kapital antingen direkt i       så minskar F orststyrelsens skogsareal när statens
19462: sådana företag som företar betydande investe-         skogar används som bytesmarker då natur-
19463: ringar inom skogsindustribranschen eller alter-       skyddsområden bildas på privatägda marker i
19464: nativt i samföretag där den ena parten är ett         enlighet med skyddsprogrammet för gamla sko-
19465: utländskt eller finländskt företag inom skogs-        gar.
19466: branschen. På det sättet kunde man försöka få             F ör att råda bot på det svåra sysselsättningslä-
19467: projekt för en vidareförädling av trä till Nord-      get har Forststyrelsen ålagts en årlig sysselsätt-
19468: karelen, där förädlingsnivån är låg.                  ningsskyldighet. Eftersom det inte vore möjligt
19469:     För att skapa ny företagsverksamhet behövs        att påföra ett bolag en sådan skyldighet skulle en
19470: både kapital och konkurrenskraftigt kunnande,         bolagisering omedelbart försvaga sysselsättning-
19471: nya ideer och goda företagare. Staten har redan       en i regionen i fråga.
19472: flera specialfinansinstitut som erbjuder finansie-        På grund av skyddsbesluten och de planer på
19473: ring i form av eget kapital och garantier speciellt   utvidgning som de redan existerande skogsindu-
19474: för småindustri och medelstor industri. Offentli-     striföretagen har kan tillgången på träråvara bli
19475: ga kapitalsatsningar på kapitalinvesteringsom-        ett problem inom vissa områden. Därför utgör i
19476: rådet kanaliseras via Finlands Industriinveste-       synnerhet vidareförädlingen av trä, innovatio-
19477: ring Ab i form av fondplaceringar. Man har            nerna och utbildningen av företagarna viktiga
19478: planer på att överföra resurser som erbjuds av        utvecklingsområden som skogsbranschens insti-
19479: Finlands Industriinvestering Ab på 4---5 regio-       tutioner och organisationer i Nordkarelen ut-
19480: nalt fördelade fonder. Ett kapitalinvesteringsbo-     tryckligen borde satsa på.
19481: lag, som kunde arbeta ensamt eller i samarbete            Regeringen anser det nödvändigt att den indu-
19482: med andra investeringsbolag i området som en          striella basen i Nordkarelen förstärks med alla
19483: regional fond i Finlands Industriinvestering Ab,      redan till buds stående medel. Genom att bolagi-
19484: har nyss startat sin verksamhet i Nordkarelen.        sera statens skogar kan man inte uppnå några
19485: Också ett dotterbolag till Utvecklingsområdes-        fördelar jämfört med nuläget utan det skulle
19486: fonden (KERA) som bedriver kapitalinvestering         tvärtom försvåra den rådande situationen. För-
19487: har grundat en kapitalinvesteringsfond med sär-       slaget om en bolagisering av statens skogar i
19488: skild inriktning på skogs- och miljösektorn. Li-      Nordkarelen föranleder således inte några åtgär-
19489: kaså är SITRA en betydande offentlig kapitalin-       der.
19490: vesterare som har främjat bl.a. styrningen av
19491: 
19492:       Helsingforsden 23 oktober 1996
19493: 
19494:                                                         Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
19495:                                             KK 669/1996 vp
19496: 
19497: Kirjallinen kysymys 669
19498: 
19499: 
19500: 
19501: 
19502:                                    Matti Vähänäkki /sd: Avoimista poliisinviroista
19503: 
19504: 
19505: 
19506:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
19507: 
19508:     Lukuisat avoimet poliisinvirat, joihin ei mo-     koulutus, perusjakso 1, muutettiin äskettäin pe-
19509: nista haettavaksijulistamiskerroista huolimatta       rusopinnot I:ksi, jonka kurssin keskivaiheille si-
19510: ole ilmestynyt ainuttakaan hakijaa, ovat aiheut-      joitettiin pakollinen puoli vuotta kestävä harjoi-
19511: taneet poliisipiireissä ympäri maata suuria ongel-    tusjakso. Seurauksena oli, että poliisipiirit saavat
19512: mia. Virassa olevien poliisien työmäärä on li-        nyt odottaa lähes kaksi vuotta, ennen kuin polii-
19513: sääntynyt vajaan miehistövahvuuden vuoksi             sikouluun menneistä voidaan toivoa avoimien
19514: huomattavasti. Tämä aikaisemmin lyhytaikaise-         virkojen hakijoita. Surkuhupaisana pidetään si-
19515: na koettu tilanne on monessa poliisilaitoksessa ja    täkin yksityiskohtaa, että mainittu harjoitusjak-
19516: nimismiespiirissä muodostunut kuukaudesta toi-        so on suoritettava Helsingin poliisilaitoksessa,
19517: seen ja jopa vuodesta toiseen jatkuvaksi. Seu-        joten muilla poliisipiireillä ei ole toivoa saada
19518: rauksena on monessa poliisipiirissä havaittu an-      edes harjoittelijavoimaa ankaraan työvoimatar-
19519: karan paineen aiheuttamaa työssä viihtymättö-         peeseensa. - Mainittakoon vielä, että poliisi-
19520: myyttä, usein esiintyviä sairastumisia, mielenter-    koulutukseen halukkaiden määrä on huomatta-
19521: veyden häiriöitä, jopa työstä eroamisia sekä sai-     van suuri, mikä ilmenee kurssihakemustenjättö-
19522: raus- tai muulle ennenaikaiselle eläkkeelle siirty-   ajan päättyessä. -Vielä todettakoon, että polii-
19523: misiä. Vajaalukuinen miehitys katsotaan myös          sin ylimmällä johdolla lienee hyvinkin tiedossa
19524: syyksi siihen, että monet tärkeätkin tehtävät ovat    tämänhetkinen avointen poliisinvirkojen määrä,
19525: pakostakinjääneet liian vähäiselle huomiolle.-        koska kihlakuntien virkasiirtoilmoitusten yhtey-
19526: Toisaalta poliisitoimen pitäisi juuri näinä aikoi-    dessä ilmoitettiin myös avoimet virat.
19527: na olla hyvässä iskussa. Työläiksi toimintakoh-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19528: teiksi ovat nimittäin muodostuneet mm. jatku-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19529: vasti kasvava huumerikollisuus, itä- ja etelärajan    nioittavasti    valtioneuvoston      asianomaisen
19530:  avautumisesta aiheutunut rikollisuus, talousri-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19531: kollisuus sekä raaistuva väkivaltarikollisuus.
19532:     Syiksi siihen, ettei läheskään kaikkiin avoi-                 Onko Hallitus tiedostanut poliisipii-
19533:  miin poliisinvirkoihin riitä hakijoita, on usein             reissä olevien avointen virkojen huoles-
19534:  mainittu poliisikoulutukseen otettavien määrän               tuttavan suuren määrän ja sen aiheutta-
19535:  virheellinen mitoitus sekä koulutusjaksojen pi-              mat ongelmat työssä oleville poliiseille ja
19536:  tuuteen tehdyt muutokset. Nuoremman kons-                    poliisitoimen menestykselliselle hoidolle
19537:  taapelin virkaan johtavaan koulutukseen otetta-              maassamme, ja
19538:  vien määrää vähennettiin aivan lähimenneisyy-                    mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
19539:  dessä. Vähennyksen perusteena olivat alan vir-               nykyisen asiantilan korjaamiseksi ja po-
19540:  koihin odotettavissa olleet vähennykset, joita ei            liisikoulutuksen puutteellisuuksien oikai-
19541:  sittemmin tullutkaan arvioidussa laajuudessa.                semiseksi?
19542:  Nuoremman konstaapelin pätevyyteen johtava
19543: 
19544:      Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1996
19545: 
19546:                                          Matti Vähänäkki /sd
19547: 
19548: 
19549: 
19550: 
19551: 260017
19552: 2                                            KK 669/1996 vp
19553: 
19554: 
19555: 
19556: 
19557:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
19558: 
19559:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         rittamaan koulutustarvetiedusteluun. Lisäksi
19560: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          koulutustarvetta arvioitaessa käytetään tausta-
19561: olette 3 päivänä lokakuuta 1996 päivätyn kir-          tietona poliisiyksiköiden ilmoittamia poistuma-
19562: jeenne n:o 1704 ohella toimittanut valtioneuvos-       arviotietoja. Poistuma-arviolla ei enää kuiten-
19563: ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansan-         kaan ole samaa merkitystä kuin aiemmin, koska
19564: edustaja Matti Vähänäkin näin kuuluvan kirjal-         poliisipiirin päälliköillä on mahdollisuus pitää
19565: lisen kysymyksen n:o 669:                              jonkin aikaa virkoja avoimina määrärahatilan-
19566:                                                        teen niin vaatiessa.
19567:            Onko Hallitus tiedostanut poliisipii-          Poliisin perustutkinto on ollut jo pitemmän
19568:        reissä olevien avointen virkojen huoles-        aikaa uudistuksen kohteena. Toukokuun alussa
19569:        tuttavan suuren määrän ja sen aiheutta-         1996 aloittaneista kursseista lähtien perustutkin-
19570:        mat ongelmat työssä oleville poliiseille ja     toon kuuluvat perusopinnot 1 (noin 11 kuukaut-
19571:        poliisitoimen menestykselliselle hoidolle       ta), ohjattu työharjoittelu (kuusi kuukautta) ja
19572:        maassamme, ja                                   perusopinnot 2 (noin viisi kuukautta).
19573:            mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä            Järjestelmän uudistamiseen liittyy perustut-
19574:        nykyisen asiantilan korjaamiseksi ja po-        kinnon alkaminen 3-5 kertaa vuodessa enin-
19575:        liisikoulutuksen puutteellisuuksien oikai-      tään kahden luokan eli yhteensä 48 opiskelijan
19576:        semiseksi?                                      suuruisena. Luokkien valmistuminen tapahtuu
19577:                                                        siten myös muutaman kuukauden välein, joten
19578:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           heillä on erinomaiset mahdollisuudet sijoittua
19579: vasti seuraavaa:                                       välittömästi perustutkinnon päättymisen jälkeen
19580:                                                        avoimiin virkoihin, ja kurssien määrää voidaan
19581:    Poliisi kouluttaa itse oman henkilöstönsä pe-       tarvittaessa helposti lisätä tai vähentää.
19582: ruskoulutuksesta aina päällystötasolle saakka.            Poliisin perustutkinnon opiskelijavalintaa ke-
19583: Poliisi ei ole kuitenkaan pitänyt eikä pidä tarkoi-    hitetään. Vuoden 1997 aikana aloitetaan ns. jat-
19584: tuksenmukaisena rekrytoida ja kouluttaa henki-         kuva haku, jossa alalle aikova voi jättää hake-
19585: löitä ylitse sen, mitä kulloinkin voidaan sijoittaa    muksensa poliisipiiriin milloin tahansa. Poliisi-
19586: täytettävinä oleviin virkoihin.                        koulun suorittamien esikarsintojen jälkeen voi-
19587:    Perustutkinnon perusjakso 1:Itä valmistui           daan varmaankin jo vuoden 1997 aikana valinta-
19588: vuonna 1995 191 kokelasta ja vuonna 1996 on            kokeita pitää nykyistä huomattavasti useammin
19589: kesäkuun lopussa valmistunut 144 kokelasta.            ja valintakokeisiin kutsua entistä suurempi mää-
19590: Sitä ennen kesäkuussa 1994 valmistuneista noin         rä hakijoita.
19591: 190 kokelaasta pääosa jäi siinä vaiheessa ilman           Perusopinnot 1:Itä valmistuneiden työharjoit-
19592: virkaa poliisilla silloin olleen virkojen vähentä-     telun järjestämiseen Helsingin poliisilaitoksessa
19593: misvelvoitteen takia. Tällä hetkellä perustutkin-      ja Espoon nimismiespiirissä on päädytty siksi,
19594: non suorittamisen jälkeen lähes kaikki kokelaat        että näissä yksiköissä on harjoitteluun käytettä-
19595: saavat heti viran. Työvoimaviranomaisilta saa-         vissä avoimena olevia virkoja, ja ohjattu harjoit-
19596: dun tiedon mukaan sellaisia virkoja, joihin kou-       telu voidaan toteuttaa laaditun ja hyväksytyn
19597: lutusvaatimuksena on poliisialan ammattikoulu-         suunnitelman mukaisesti.
19598: tus, alipäällystön virkatutkinto tai poliisipäällys-      Poliisin perustutkintoon kuuluva perusopin-
19599: tön virkatutkinto, oli elokuun lopussa avoinna         not 1 edellyttää huomattavaa voimavarojen pa-
19600: 95.                                                    nostamista. Opiskelijamäärien lisääminen näillä
19601:    Peruskoulutukseen otettavien määrän mitoi-          kursseilla edellyttää vastaavasti muun koulutuk-
19602: tus perustuu Poliisikoulun kerran vuodessa suo-        sen, esimerkiksi erikoiskurssien, vähentämistä.
19603: 
19604:      Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1996
19605: 
19606:                                                                Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
19607:                                             KK 669/1996 vp                                             3
19608: 
19609: 
19610: 
19611: 
19612:                                         Tili Riksdagens Talman
19613: 
19614:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           gång om året. Vid bedömningen av utbildnings-
19615: anger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse nr         behovet används som bakgrundsmaterial också
19616: 1704 av den 3 oktober 1996 till vederbörande          uppgifter från polisenheterna om hur många som
19617: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       beräknas avgå. Denna bedömning har dock inte
19618: dagsman Matti Vähänäkki undertecknade spörs-          längre samma betydelse som förr, eftersom che-
19619: mål nr 669:                                           fen för ett polisdistrikt har möjlighet att hålla
19620:                                                       tjänsterna obesatta någon tid om situationen då
19621:           Är Regeringen medveten om det alar-         det gäller anslagen så kräver.
19622:        merande stora antalet vakanta tjänster i          Grundexamen för poliser har redan under en
19623:        polisdistrikten och de problem detta med-      längre tid varit föremål för en revidering. Från
19624:        för för de policer som arbetar samt för en     och med de kurser som inleddes i början av maj
19625:        framgångsrik skötsel av landets polisvä-       1996 ingår i grundexamen grundstudier 1 (ca elva
19626:        sen, och                                       månader), handledd arbetspraktik (sex månader)
19627:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       och grundstudier 2 (ca fem månader).
19628:        för att reda upp den nuvarande situatio-          Inom ramen för det reviderade systemet inle-
19629:        nen och rätta tili bristerna i polisutbild-    der högst två klasser eller 48 studerande grund-
19630:        ningen?                                        examensstudier 3-5 gånger om året. Klasserna
19631:                                                       utexamineras därmed också med några måna-
19632:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ders mellanrum, varvid de har synnerligen goda
19633: anföra följande:                                      möjligheter att direkt efter avlagd grundexamen
19634:                                                       få någon av de lediga tjänsterna, och antalet
19635:     Polisen utbildar själv den egna personalen från   kurser kan vid behov lätt ökas eller minskas.
19636: grundutbildning till befålsnivå. Polisen har dock        Systemet för elevurvalet tili poliseos grundut-
19637: inte ansett och anser det inte vara ändamålsenligt    bildning utvecklas. Under 1997 inleds en s.k.
19638: att rekrytera och utbilda mera personai än vad        löpande ansökan, vilket innebär att de som öns-
19639: som vid ifrågavarande tidpunkt behövs för att         kar söka sig till branschen kan lämna in sin ansö-
19640: besätta de tjänster som finns.                        kan till polisdistriktet när som helst. Efter att
19641:     Ar 1995 gick 191 aspiranter ut grundutbild-       Polisskolan gjort sina första gallringar, kan ur-
19642: ningens basperiod 1 och i slutet av juni 1996         valsprov göras mycket oftare än hittills och ett
19643: utexaminerades 144 aspiranter. Av de ca 190           större antal sökande än förut kallas till urvals-
19644: aspiranter som före det utexaminerades i juni         prov redan under 1997.
19645:  1994 fick största delen ingen tjänst vid polisen i      Man har bestämt sig för att anordna den ar-
19646: det skedet p.g.a att antalet tjänster då skulle       betspraktik som krävs efter grundstudier 1 vid
19647: minskas. För närvarande får nästan alla aspiran-      Helsingfors polisinrättning och Esbo länsmans-
19648: ter genast en tjänst när de avlagt grundexamen.       distrikt därför att dessa enheter har vakanta
19649:  Enligt uppgifter från arbetskraftsmyndigheterna      tjänster som kan användas för praktikanter och
19650: fanns det i slutet av augusti 1995 lediga tjänster    för att den handledda praktiken kan genomföras
19651:  för vilka utbildningskravet var yrkesutbildning      enligt en uppgjord och godkänd pian.
19652: för polis, tjänsteexamen för polisunderbefål eller       Grundstudier 1, som ingår i grundexamen för
19653:  tjänsteexamen för polisbefål.                        polis, förutsätter att ansenliga resurser sätts in.
19654:     Dimensioneringen av det antal som tas in tili     Det utökade antalet studerande på dessa kurser
19655:  grundutbildningen baserar sig på den förfrågan       förutsätter i stället att annan utbildning, t.ex.
19656:  om utbildningsbehovet som Polisskolan gör en         specialkurser, minskas i motsvarande grad.
19657: 
19658:      Helsingforsden 23 oktober 1996
19659: 
19660:                                                                   Inrikesminister Jan-Erik Enestam
19661:                                             KK 670/1996 vp
19662: 
19663: Kirjallinen kysymys 670
19664: 
19665: 
19666: 
19667: 
19668:                                    Erkki Pulliainen /vihr: Sillamäen uraanijärven puhdistamisesta Vi-
19669:                                       rossa
19670: 
19671: 
19672:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
19673: 
19674:    Virossa on Neuvostoliiton hallitsemisajoilta       tiön viime vuoden liikevaihto oli 75 milj. mark-
19675: useita potentiaalisia ympäristöuhkia, joista osa      kaa ja tappio 10 milj. markkaa. Vaara syntyy
19676: on huonoimmassa vaihtoehdossa uhka Suomen-            paitsi yhtiön talousvaikeuksien synnyttämästä
19677: lahden elolliselle luonnolle, osa sen lisäksi myös    mahdottomuudesta hoitaa järven puhdistami-
19678: eteläisimmälle Suomelle. Edellisiin kuuluu Silla-     nen ja patoturvallisuuteen liittyvät toimet myös
19679: mäen 150 000 kuutiometrin uraanijärvi aivan           luonnon itsensä toiminnasta, kun se eroosion
19680: Suomenlahden rantaviivan tuntumassa.                  avulla kuluttaa patoa.
19681:    Asiantuntija-arvion mukaan, jos uraanijärven          Tarvitaan ilmiselvästi Viron ulkopuolelta tu-
19682: kapea suojapato murtuu ja järven sisältö purkau-      levaa apua. Suomella on tässä erityisen suuri
19683: tuu Suomenlahteen, se merkitsee tälle Itämeren        intressi.
19684: lahdelle biologista kuolemaa. Järvessä nimittäin         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
19685: on -lehtitietojen mukaan- nyt jo 1 200 tonnia         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19686: uraania, 800 tonnia toriumia, seitsemän kiloa         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19687: rodiumia sekä runsaasti eri raskasmetalleja. RAS      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19688: Silmet -yhtiö laskee siihen yhä edelleen jättei-
19689: tään. Järven puhdistamisen on arvioitu maksa-                  Aikooko Hallitus neuvotella Viron
19690: van 240 milj. markkaa.                                       hallituksen ja RAS Silmet -yhtiön johdon
19691:    Uraanijärven omistaa RAS Silmet -niminen                  kanssa Sillamäen uraanijärven patotur-
19692:  yhtiö, joka on yksityistettä vänä. Yksityistämistä          vallisuuden parantamisesta ja uraanijär-
19693: vaikeuttaa yhtiön toiminnan tappiollisuus. Yh-               ven puhdistamisesta?
19694: 
19695:      Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1996
19696: 
19697:                                          Erkki Pulliainen /vihr
19698: 
19699: 
19700: 
19701: 
19702:  260017
19703: 2                                            KK 670/1996 vp
19704: 
19705: 
19706: 
19707: 
19708:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
19709: 
19710:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        keistä, suojapadon kestävyydestä, jätteiden ra-
19711: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          dioaktiivisuuspitoisuuksista sekä vaikutuksista
19712: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-       Suomenlahteen on tehty Virossa useita selvityk-
19713: le jäsenelle kansanedustaja Erkki Pulliaisen näin      siä. Yhteispohjoismainen tutkimusryhmä, jossa
19714: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 670:               myös Suomen Säteilyturvakeskus oli mukana
19715:                                                        ympäristöministeriön rahoituksella, tutki muu-
19716:            Aikooko Hallitus neuvotella Viron           tamia vuosia sitten Sillamäenjätealueenjätteiden
19717:         hallituksen ja RAS Silmet -yhtiön johdon       koostumusta, erityisesti niiden radioaktiivisuut-
19718:         kanssa Sillamäen uraanijärven patotur-         ta ja raskasmetallipitoisuuksia. Selvityksen mu-
19719:         vallisuuden parantamisesta ja uraanijär-       kaan Sillamäenjätealue ei ole välitön ympäristö-
19720:         ven puhdistamisesta?                           riski Suomenlahdelle. Suomenlahden tilaa kos-
19721:                                                        kevat uusimmat, rannikkovaltioiden yhdessä te-
19722:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           kemät tutkimukset osoittavat, että suurin ympä-
19723: vasti seuraavaa:                                       ristöhaitta Suomenlahdelle on sekä fosforin että
19724:                                                        typen aiheuttama rehevöityminen. Sillamäenkin
19725:    Suomen lähialuestrategian perustavoitteita on       suurin haitta onjätealtaasta valutettavienjäteve-
19726: ympäristöriskien vähentäminen Suomen lähi-             sien sisältämä typpi. Se on peräisin mm. alueen
19727: alueilla. Suomen tukea kohdeunetaan hankkei-           teollisuuden käyttämästä typpihaposta. Silla-
19728: siin, joilla avustetaan yhteistyökumppaneinam-         mäen jäteongelmaa tutkitaan myös Euroopan
19729: me olevia maita mm. ympäristön tilan paranta-          unionin Phare-rahoituksella. Jätealuetta koske-
19730: misessa sekä Suomeen ja Itämereen joutuvien            va selvitys mm. mahdollisten mallihankkeiden
19731: päästöjen vähentämisessä. Suomi on antanut             hahmottelemiseksi valmistuu vuonna 1997.
19732: tukea ympäristöhankkeille Virossa vuodesta                Mahdollisten tulevien riskien eliminoimiseksi
19733: 199llähtien yhteensä n. 120 miljoonaa markkaa.         on Suomen kannalta tärkeää, että Sillamäen jät-
19734:    Suomen tuki Viron ympäristöhankkeille jat-          teiden käsittely voitaisiin järjestää niin, ettei siitä
19735: kuu myös tulevina vuosina. Tavoitteena on kes-         aiheudu vahinkoa ympäristölle. Viron ympäris-
19736: kittyä yhä enemmän yhteisrahoitushankkeisiin           töviranomaiset ovatkin viime aikoina aktiivisesti
19737: kansainvälisten rahoituslaitosten (EBRD, Maa-          puuttuneet Sillamäen jäteongelmaan myös kan-
19738: ilmanpankki, NIB, NEFCO), Euroopan unionin             sainvälisesti. Helsingissä pidetyssä Suomenlahti-
19739: ja muiden avunantajamaiden kanssa.                     vuoden seminaarissa syyskuussa Suomen, Viron
19740:    Lähialueillamme Venäjällä ja Virossa radio-         ja Venäjän ympäristöministerit kirjasivat Silla-
19741: aktiivisten jätteiden asianmukaisen käsittelyn         mäen yhdeksi kiireellisimpiä toimia vaativista
19742: turvaaminen ja jätteistä ympäristölle aiheutuvien      kohteista. Viro on myös esittänyt lokakuussa
19743: riskien ehkäisy on tärkeä osa ympäristöyhteis-         Itämerikomission hanketyöryhmän kokoukses-
19744: työtä. Suomi on tukenut Virossa Paldiskin ydin-        sa, että Sillamäen jäteallas kirjattaisiin Itämeren
19745: reaktoreiden nestemäisen jätteen käsittelyä suo-       alueen tärkeimpiin ympäristöhankkeisiin ("hot
19746: malaisin menetelmin. Samalla menetelmällä ja           spots").
19747: Suomen taloudellisella tuella käsitellään parhail-        Viro on arvioinut, että Sillamäen jätealueen
19748: laan ydinkäyttöisistäjäänmurtajista peräisin ole-      kunnostamiseen tarvitaan vuosina 1996-2000
19749: via jätteitä M urmanskissa. Lisäksi Suomi antaa        yhteensä 240 mmk, josta 216 mmk investointei-
19750: asiantuntija-apua Sosnovyj Borin radioaktiivi-         hin. Hankkeeseen Viro tarvinnee omien varojen-
19751: sista jätteistä huolehtivalle yhtiölle. Tarkoitukse-   sa lisäksi kansainvälisiä lainoja sekä lahja-apua.
19752: na on varmistaa, että radioaktiivisten jätteiden       Viro on omilla varoillaan rahoittanut tähän men-
19753: kuljetus, käsittely, varastointi ja loppusijoitus      nessä altaan suojavallin kunnostusta sekä alueen
19754: Suomenlahden välittömässä läheisyydessä sijait-        ympäristön tilan seurantaa.
19755: sevassa ydinvoimalassa tehdään mahdollisim-               Suomen ympäristöviranomaiset seuraavat
19756: man turvallisesti.                                     hanketta koskevien suunnitelmien ja päätöksen-
19757:    Sillamäen jätealtaan ympäristö- ja terveysris-      teon etenemistä. Suomi on myös valmis tarvit-
19758:                                         KK 670/1996 vp                                          3
19759: 
19760: taessa keskustelemaan Viron mahdollisesti tar-    tuu ja aloitteenteko Sillamäen alueen jäteongel-
19761: vitsemasta Suomen avusta hankkeen toteuttami-     man hoitamisesta on Virolla.
19762: sessa. On kuitenkin tähdennettävä, että päävas-
19763:      Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1996
19764: 
19765:                                                            Ympäristöministeri Pekka Haavisto
19766: 4                                           KK 670/1996 vp
19767: 
19768: 
19769: 
19770: 
19771:                                         Tili Riksdagens Talman
19772: 
19773:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen        bassängen i Sillamäe, om halterna a v radioaktivi-
19774: föreskriver har Ni, Fru Talman, tili vederböran-      tet i avfallet samt om eventuella verkningar på
19775: de medlem av statsrådet översänt följande av          Finska viken. En samnordisk forskargrupp, i vil-
19776: riksdagsman Erkki Pulliainen undertecknade            ken också Strålsäkerhetscentralen deltar med fi-
19777: spörsmål nr 670:                                      nansiering från miljöministeriet, undersökte för
19778:                                                       några år sedan sammansättningen av avfallet i
19779:           Ämnar Regeringen underhandla med            Sillamäe avfallsupplag, särskilt radioaktiviteten
19780:        Estlands regering och med bolaget RAS          och halterna av tungmetaller. Enligt denna un-
19781:        Silmet om förbättrad dammsäkerhet i Sil-       dersökning utgör avfallsupplaget i Sillamäe ing-
19782:        lamäe uransjö och om sanering av uran-         en direkt miljörisk för Finska viken. De fårskaste
19783:        sjön?                                          undersökningarna av Finska vikens tillstånd,
19784:                                                       som kuststaterna gjort i samråd med varandra,
19785:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       visar att den största miljöolägenheten i Finska
19786: anföra följande:                                      viken är den eutr9fiering som orsakas av både
19787:                                                       fosfor och kväve. Aven i fråga om Sillamäe är den
19788:     Till de grundläggande målen i Finlands strate-    största olägenheten kvävet i det avloppsvatten
19789: gi för samarbetet med närområdena hör att min-        som får rinna ut från avfallsbassängen. Kvävet
19790: ska miljöriskerna i närområdena. Finlands stöd        härstammar bl.a. från salpetersyra, som används
19791: riktas till projekt genom vilka de länder som är      av industrin i området. Avfallsproblemen i Silla-
19792: våra samarbetsparter får bistånd bl.a. med att        mäe undersöks också med PHARE-finansiering
19793: förbättra miljöns tilistånd och !Jlinska de utsläpp   från Europeiska unionen. En utredning över av-
19794: som kommer till Finland och Ostersjön. Från år        fallsupplaget med tanke på en uppskissering av
19795: 1991 har Finland beviljat sammanlagt ca 120           eventuella modellprojekt blir fårdig år 1997.
19796: miljoner mark tili miljöprojekt i Estland.               För att eventuella framtida risker skall kunna
19797:     Finlands stöd till olika miljöprojekt i Estland   elimineras är det ur Finlands synvinkel viktigt att
19798: fortsätter också under de kommande åren. Målet        behandlingen av avfallet från Siliamäe kan läg-
19799: är att allt mer gå in för samfinansierade projekt     gas upp så att detta inte skadar miljön. På sistone
19800: tillsammans med internationella finansieringsin-      har miljömyndigheterna i Estland aktivt engage-
19801: rättningar (EBRD, Världsbanken, NIB, NEF-             rat sig i avfallsproblemet i Sillamäe, också på det
19802: CO), Europeiska unionen och andra givarländer.        internationella planet. Vid Finska vikensemina-
19803:     1 våra närområden i Ryssland och Estland går      riet i Helsingfors i september konstaterade miljö-
19804: en viktig del av miljösamarbetet ut på att säkra      ministrarna i Finland, Estland och Ryssland att
19805: vederbörlig behandling av radioaktivt avfall och      Sillamäe är ett av de projekt som kräver bråd-
19806: att förebygga de miljörisker som avfallet orsakar.    skande å~gärder, Estland föreslog vidare vid ett
19807: Finland har i Estland stött behandlingen av fly-      möte i Ostersjökommissionens projektarbets-
19808: tande avfall från kärnreaktorerna i Paldiski med      grupp att avloppsbassängen i Sillamäe skulle be-
19809: finländska metoder. Med samma metod och med           ~~cknas som ett av de viktigaste miljöprojekten i
19810: ekonomiskt stöd från Finland behandlas som            Ostersjöområdet ("hot spot").
19811: bäst i Murmansk avfall från kärndrivna isbryta-          Estland har beräknat att iståndsättningen av
19812: re. Finland ger dessutom expertbistånd till det       avfallsupplaget i Sillamäe åren 1996-2000 kom-
19813: bolag som sköter det radioaktiva avfallet från        mer att kräva sammanlagt 240 milj. mk, varav
19814: Sosnovyi Bor. Avsikten är att säkerställa att         216 milj. mk till investeringar. För detta projekt
19815: transporten, behandlingen, lagringen och slutde-      kommer Estland utöver sin nationella finansie-
19816: poneringen av det radioaktiva avfallet från kärn-     ring att behöva internationella lån och gåvobi-
19817: kraftverket, som ligger i omedelbar närhet av         stånd. Estland har hittills med egna medel finan-
19818: Finska viken, sker så säkert som möjligt.             sierat iståndsättningen av skyddsvallen till bas-
19819:     Det har gjorts rätt många undersökningar i        sängen samt uppföljningen av miljöns tillstånd i
19820: Estland om miljö- och hälsoriskerna av avlopps-       området.
19821:                                           KK 670/1996 vp                                            5
19822: 
19823:    Finlands miljömyndigheter följer med hur pla-    med Estland. Det är i alla fall skäl att poängtera
19824: nerna och beslutsfattandet kring projektet fram-    att det huvudsakliga ansvaret och initiativen be-
19825: skrider. Finland är också redo att vid behov        träffande skötseln av avfallsproblemen i Sil-
19826: diskutera eventuellt behövligt finländskt bistånd   lamäeområdet vilar på Estland.
19827: 
19828:      Helsingforsden 23 oktober 1996
19829: 
19830:                                                                   Miljöminister Pekka Haavisto
19831:                                              KK 671/1996 vp
19832: 
19833: Kirjallinen kysymys 671
19834: 
19835: 
19836: 
19837: 
19838:                                     Olavi Ala-Nissilä /kesk: Verohallinnon toiminnasta harmaan talou-
19839:                                         den vähentämiseksi
19840: 
19841: 
19842:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
19843: 
19844:    Verohallintolain uudistamisen yhteydessä               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
19845: vuoden alussa verotuksen toimeenpanovalta kes-         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19846: kitettiin verohallitukselle ja lääninverovirastoille   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19847: ja siirryttiin pitkälti virkamiesverotukseen. Tätä     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19848: kehitystä voi pitää huonona harmaan talouden
19849: vähentämisen kannalta, sillä harmaan talouden                    Katsooko Hallitus, että verohallinnon
19850: valvonnan osalta paikallisilla verotoimistoilla               keskittyminen ja siirtyminen virkamies-
19851: voisi olla tärkeä rooli eikä niiden asemaa pitäisi            verotukseen on harmaan talouden vähen-
19852: heikentää.                                                    tämisen kannalta järkevää, ja
19853:    Verohallinnon toiminnan luotettavuus on hy-                   aikooko Hallitus ryhtyä joihinkin eri-
19854: vin tärkeää verotusta toimitettaessa ja erityisesti           tyisiin toimiin verohallinnonjohtavien vi-
19855: harmaan talouden valvonnan osalta. Tässä suh-                 ranhaltijoiden liiketoimintaan osallistu-
19856: teessa viimeaikaiset ilmiöt - Turun verojohta-                misen yhteydessä ilmenneiden epäsel-
19857: jan saama tuomio ja verohallituksen pääjohtajan               vyyksien osalta?
19858:  osallistuminen liiketoimintaan ja siihen liittyvät
19859: epäselvyydet- ovat huolestuttava asia.
19860: 
19861:      Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1996
19862: 
19863:                                          Olavi Ala-Nissilä /kesk
19864: 
19865: 
19866: 
19867: 
19868: 260017
19869: 2                                         KK 671/1996 vp
19870: 
19871: 
19872: 
19873: 
19874:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
19875: 
19876:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      elimiksi, samalla kun luovuttiin tutkijalautakun-
19877: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       nista ja lääninverolautakunnista. Sitä ennen ve-
19878: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     rotuksen toimittamista koskevaa toimivaltaa oli
19879: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Olavi Ala-     siirretty verolautakunnalta verotoimistolle jo
19880: Nissilän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       vuonna 1987 toteutetuilla muutoksilla.
19881: n:o 671:                                               Jatkona näille uudistuksille vuoden 1996 alus-
19882:                                                     sa voimaan tulleet muutokset ovat osaltaan luo-
19883:           Katsooko Hallitus, että verohallinnon     neet edellytyksiä tehostaa verovalvontaa ja har-
19884:        keskittyminen ja siirtyminen virkamies-      maan talouden valvontaa. Ne eivät ole vähentä-
19885:        verotukseen on harmaan talouden vähen-       neet paikallisilta verotoimistoyksiköiltä panos-
19886:        tämisen kannalta järkevää, ja                tamista verovalvontaan. Päinvastoin viime vuo-
19887:           aikooko Hallitus ryhtyä joihinkin eri-    sien aikana on voimakkaasti panostettu nimen-
19888:        tyisiin toimiin verohallinnonjohtavien vi-   omaan lääninveroviraston verotoimistoyksik-
19889:        ranhaltijoiden liiketoimintaan osallistu-    köjen aktiivisen verovalvontaroolin kehittämi-
19890:        misen yhteydessä ilmenneiden epäsel-         seen.
19891:        vyyksien osalta?                                Kysymyksessä ja sen perusteluissa on lisäksi
19892:                                                     viitattu Turun verojohtajan saamaan tuomioon
19893:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        ja nyt verohallituksen pääjohtajan yhteydessä
19894: vasti seuraavaa:                                    julkisuudessa esitettyihin kysymyksiin. Esiin
19895:                                                     tuodut tapaukset ovat yksittäistapauksia, joissa
19896:   Vuoden 1994 alusta voimaan tulleilla lain-        on ryhdytty tai ryhdytään sellaisiin toimenpi-
19897: muutoksilla siirryttiin virkamiesverotukseen.       teisiin, joihin asianomaiset tapaukset antavat ai-
19898: Verolautakunnat muuttuivat tuolloin yksin-          hetta.
19899: omaan oikaisuvaatimuksia käsitteleviksi toimi-
19900: 
19901:      Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1996
19902: 
19903:                                                                                Ministeri Arja Alho
19904:                                           KK 671/1996 vp                                               3
19905: 
19906: 
19907: 
19908: 
19909:                                        Tili Riksdagens Talman
19910: 
19911:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    den, och samtidigt slopades prövningsnämnder-
19912: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-      na och länsskattenämnderna. Redan före detta,
19913: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    genom ändringar som genomfördes 1987, hade
19914: man Olavi Ala-Nissilä undertecknade spörsmål        en del av behörigheten i fråga om verkställandet
19915: nr 671:                                             av beskattningen överförts från skattenämnder-
19916:                                                     na tili skattebyråerna.
19917:           Anser Regeringen att det med tanke på         Som en fortsättning på dessa reformer har de
19918:        minskandet av den grå ekonomin är klokt      ändringar som trädde i kraft vid ingången av
19919:        att centralisera skatteförvaltningen och     1996 bidragit tili att skapa förutsättningar för en
19920:        övergå tili tjänstemannabeskattning, och     effektivare skattekontroll och övervakning av
19921:           ämnar Regeringen vidta några särskil-     den grå ekonomin. Ändringarna har inte in-
19922:        da åtgärder visavi de oklarheter som         skränkt de lokala skattebyråenheternas satsning
19923:        kommit fram i samband med skatteför-         på skattekontroll. Tvärtom har man under sena-
19924:        valtningens ledande tjänsteinnehavares       re år kraftigt satsat på att utveckla den aktiva roll
19925:        deltagande i affårsverksamhet?               som i synnerhet länsskatteverkens skattebyråen-
19926:                                                     heter har när det gäller skattekontrollen.
19927:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           1spörsmålet och motiveringen tili det hänvisas
19928: anföra följande:                                    vidare tili den dom som givits beträffande skatte-
19929:                                                     direktören i Åbo samt tili de frågor i anslutning
19930:    Genom lagändringar som trädde i kraft vid        tili skattestyrelsens generaldirektör som nu före-
19931: ingången av 1994 skedde en övergång tili tjänste-   kommit i offentligheten. Dessa är enskilda faii i
19932: mannabeskattning. Skattenämnderna ändrades          vilka man vidtagit eller kommer att vidta sådana
19933: då tili organ som enbart behandlar rättelseyrkan-   åtgärder som fallen ger anledning tili.
19934: 
19935:      Helsingforsden 22 oktober 1996
19936: 
19937:                                                                                  Minister Arja Alho
19938:                                              KK 672/1996 vp
19939: 
19940: Kirjallinen kysymys 672
19941: 
19942: 
19943: 
19944: 
19945:                                     Marjaana Koskinen /sd ym.: Lemmikkieläinten kanssa matkustami-
19946:                                        sen sallimisesta Pendolino-junissa
19947: 
19948: 
19949:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
19950: 
19951:    Eläinten viikkoa vietetään 4.-10.10.1996.           esim. tupakoitsijoille). Koska S 220 -junat kulke-
19952: Lemmikkieläinten pitäminen on viime vuosina            vat esimerkiksi aamulla Turusta Helsinkiin klo
19953: yleistynyt Suomessa. Pelkästään koiria arvioi-         6.40 ja 7.30 ja Helsingistä Turkuun klo 14.34 ja
19954: daan Suomessa olevan yli 400 000 puhumatta-             15.38 peräkkäin, voi esim. koiran kanssa mat-
19955: kaan kissoista, kaneista, jyrsijöistä jne. Myös eri-   kustava henkilö joutua odottamaan sopivaa
19956: laisten lemmikkiharrastetapahtumien määrä on           (lemmikin sallivaa) junaa useita tunteja.
19957: suuri (esim. koiranäyttelyiden suosio on pysynyt           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
19958: vakaana). Lemmikkinäyttelyihin osallistuttaessa        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
19959: on mahdotonta käyttääjunaa varsinkin Turun ja          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19960: Helsingin välillä, jos haluaa matkata kohtuulli-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19961: sessa ajassa.
19962:    Muun muassa Turun ja Helsingin välillä lii-                   Mitä Hallitus aikoo tehdä, että lem-
19963: kennöi päivittäin kahdeksan Pendolino S 220                   mikkieläinten kanssa matkustavat henki-
19964: -junavuoroa, joissa lemmikin kanssa matkusta-                 löt eivät ole syrjityssä asemassa Pendoli-
19965: minen on kielletty (tosin junissa on varattu tilaa            no S 220 -junissa?
19966: 
19967:      Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1996
19968: 
19969:           Marjaana Koskinen /sd           Säde Tahvanainen /sd           Risto Kuisma /sd
19970:           Esa Lahtela /sd                 Pentti Tiusanen /vas           Valto Koski /sd
19971: 
19972: 
19973: 
19974: 
19975: 260017
19976: 2                                         KK 672/1996 vp
19977: 
19978: 
19979: 
19980: 
19981:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
19982: 
19983:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Muutaman vuoden aikana on kaikkiin päivä-
19984: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       pikajuniin tehty erityiset tilat lemmikkien kanssa
19985: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     matkustaville. Myös InterCity-junissaja yöpika-
19986: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjaana       junissa on mahdollisuus matkustaa lemmikkien
19987: Koskisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-        kanssa. Rantaradalla päivittäin liikennöivistä 24
19988: myksen n:o 672:                                     junasta 16:ssa on lemmikkien kanssa matkustus-
19989:                                                     mahdollisuus. Poikkeuksena on toistaiseksi,
19990:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, että lem-      noin vuoden kestävän koeliikenteen aikana, ollut
19991:        mikkieläinten kanssa matkustavat henki-      Pendolino S 220 -junat. Pendolinon lopullisesta
19992:        löt eivät ole syrjityssä asemassa Pendoli-   palvelukonseptista päätetään koeliikenteestä
19993:        no S 220 -junissa?                           saatujen palautteiden perusteella syksyllä 1997.
19994:                                                     Myös lemmikkien kanssa matkustavien tiloihin
19995:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        on tällöin tarkoitus ottaa kantaa.
19996: vasti seuraavaa:                                       On kuitenkin syytä muistaa, että erityyppiset
19997:                                                     allergiat yleistyvät jatkuvasti. Tämän johdosta
19998:    VR Osakeyhtiö on viime vuosina määrätietoi-      päätökset eri vaunujen käyttötarkoituksesta on
19999: sesti kehittänyt palvelukonseptinsa eri käyttäjä-   punnittava tarkkaan, jotta yhden käyttäjäryh-
20000: ryhmien erikoistarpeita paremmin huomioon ot-       män palvelutasosta ei aiheudu kohtuutonta hait-
20001: tavaksi. Tällaisia ryhmiä edustavat mm. lemmik-     taa toiselle käyttäjäryhmälle.
20002: kien kanssa matkustavat, allergiset ja lapsiper-
20003: heet.
20004: 
20005:      Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1996
20006: 
20007:                                                              Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
20008:                                            KK 672/1996 vp                                             3
20009: 
20010: 
20011: 
20012: 
20013:                                        Tili Riksdagens Talman
20014: 
20015:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             U nder nägra års tid har man i alla dagssnälltåg
20016: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande          gjort speciella utrymmen för personer som reser
20017: med1em av statsrädet översänt följande av riks-      med husdjur. Också i InterCity-tågen och natt-
20018: dagsman Marjaana Koskinen m.fl. underteckna-         snälltågen är det möjligt att ha husdjur med sig.
20019: de spörsmäl nr 672:                                  Av kustbanans dagliga utbud pä 24 tåg tillåts
20020:                                                      husdjur i 16. Undantaget har tillsvidare, under
20021:           Vad ämnar Regeringen göra för att          den ca ett år långa testtrafiken, varit Pendolino S
20022:        personer som reser med husdjur inte skall     220-tågen. Det slutliga servicekonceptet slås fast
20023:        vara i diskriminerad ställning i Pendo1ino    under hösten 1997 på basis av den feed-back man
20024:        S 220-tågen?                                  fått av användarna under testperioden. I detta
20025:                                                      sammanhang görs även beslut om utrymmen för
20026:   Som svar pä detta spörsmål får jag vördsamt        resenärer med husdjur.
20027: anföra följande:                                        Det är dock skäl att komma ihåg att olika
20028:                                                      typer av allergier blir allt vanligare. Detta inne-
20029:   VR Group Ab har under de senaste ären mäl-         bär att beslut om olika vagnars användningsän-
20030: medvetet utvecklat sitt servicekoncept så att oli-   damål bör övervägas noga, så att inte en använ-
20031: ka specialgruppers behov beaktas bättre. Sådana      dargrupps servicenivå innebär oskälig skada för
20032: grupper är bl.a. resenärer med husdjur, allergiker   en annan användargrupp.
20033: och barnfamiljer.
20034:      Helsingforsden 25 oktober 1996
20035: 
20036:                                                                  Trafikminister Tuula Linnainmaa
20037:                                              KK 673/1996 vp
20038: 
20039: Kirjallinen kysymys 673
20040: 
20041: 
20042: 
20043: 
20044:                                     Matti Väistö /kesk: Emolehmätutkimuksen jatkuvuuden turvaami-
20045:                                        sesta Tohmajärven Valkeasuolla
20046: 
20047: 
20048:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
20049: 
20050:     Maatalouden tutkimuskeskuksen Karjalan                Näin ollen emolehmätutkimuksen jatkuvuus
20051: tutkimusaseman lakkauttaminen on Pohjois-              koetaan kaiken aikaa uhatuksi, vaikka juuri nyt
20052: Karjalassa ja etenkin Keski-Karjalan alueella          toiminnan pysyvyydestä ja kehittymisestä kaiva-
20053: koettu suurena menetyksenä. Tutkimusasema              taan selkeää varmistusta, jotta emolehmätutki-
20054: palveli toiminnallaan laajaa, lähinnä karjatalou-      muksen, Kiteen maaseutuopiston, opetusteuras-
20055: teen erikoistunutta aluetta. Tutkimusasemalla          tamon ja muiden yhteistyötahojen kanssa raken-
20056: oli opetusministeriön työryhmänkin mielestä            nettava uusi yhteistyö voitaisiin perustaa varmal-
20057: erinomaiset edellytykset keskittyä emolehmätut-        le pohjalle. Tämä alueellinen yhteistyömahdolli-
20058: kimukseen ja lisääntyvään lähialueyhteistyöhön.        suus tarjoaa emolehmätutkimuksen jatkamiselle
20059:     Tutkimusasema oli vuosi sitten asetettujen ta-     ja kehittämiselle ainoalaatuiset edellytykset
20060: voitteiden mukaisesti kyennyt luomaan laajan           koko maatakin ajatellen. Onko Suomella varaa
20061: yhteistoimintaverkoston muun muassa koulu-             jättää tämä mahdollisuus sekä tehdyt investoin-
20062: tuksen ja neuvonnan suuntaan. Oli tehty vähin-         nit ja sijainnista aiheutuvat edut käyttämättä?
20063: tään se, mitä oli edellytetty, ja katsottiin luotta-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
20064: vaisina tulevaisuuteen. Toisin kuitenkin kävi.         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20065: Tuloksilla ei ollutkaan merkitystä, vaan tutki-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20066:  musasema päätettiin lakkauttaa. On ymmärret-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20067:  tävää, että alueella tehtyjen kehittämistoimien
20068: jälkeen yllättäen tullut lakkautuspäätös tuntui                  Aikooko Hallitus varmistaa emoleh-
20069:  perin väärältä ja erittäin epäoikeudenmukaisel-              mätutkimuksen jatkumisen ja kehittymi-
20070:  ta.                                                          sen Tohmajärven Valkeasuolla, ja
20071:      Karjalan tutkimusasemaa kehitettiin voimak-                 aikooko Hallitus näin antaa tukensa jo
20072:  kaasti 1980-luvulla,ja se keskittyi ainoana maas-            aiemminkin edellyttämälleen tutkimuk-
20073:  sa emolehmätutkimukseen. Tätä varten Valkea-                 sen, koulutuksen, neuvonnan ja käytän-
20074:  suolle rakennettiin tarpeelliset tilat. Nyt tutki-           nön yhteistyön pitkäjänteiselle kehittä-
20075:  musaseman lakkautuspäätöksen jälkeen Maata-                  miselle,johon Keski-Karjalan alueella on
20076:  louden tutkimuskeskuksen johdon taholta on il-               erinomaiset edellytykset, sekä
20077:  moitettu, että emälehmätutkimus jatkuu toistai-                 näkeekö Hallitus ne mahdollisuudet,
20078:  seksi. Samaan aikaan esitetään myös toisenlaisia             joita Venäjän suuntaan lisääntyvä ja ED-
20079:  näkemyksiä: niiden mukaan emolehmätutkimus                   rahoitukseen perustuva lähialueyhteistyö
20080:  aiotaan piankin lakkauttaa.                                  voi maatalouden ja elintarviketalouden
20081:                                                               osalta tarjota Keski-Karjalan alueelle?
20082: 
20083:       Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1996
20084:                                             Matti Väistö /kesk
20085: 
20086: 
20087: 
20088: 
20089:  260017
20090: 2                                        KK 673/1996 vp
20091: 
20092: 
20093: 
20094: 
20095:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
20096: 
20097:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     mätutkimusta Tohmajärven Valkeasuon tutki-
20098: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      musnavetassa. Navetta kuuluu hallinnollisesti
20099: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    MTT:n Pohjois-Savon tutkimusaseman alaisuu-
20100: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti         teen, mutta tutkimuksen suunnittelusta ja rapor-
20101: Väistön näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       toiunista vastaa Jokioisilla toimiva Kotieläin-
20102: n:o 673:                                           tuotannon tutkimuslaitos kuten tähänkin saak-
20103:                                                    ka. Tutkimuksen johtaminen MTT:n Kotieläin-
20104:           Aikooko Hallitus varmistaa emoleh-       tuotannon tutkimuslaitokselta käsin varmistaa
20105:        mätutkimuksen jatkumisen ja kehittymi-      sen, että emolehmätutkimusta tehdään osana
20106:        sen Tohmajärven Valkeasuolla,ja             suurempaa tutkimuskokonaisuutta. Sillä on näin
20107:           aikooko Hallitus näin antaa tukensa jo   takanaan MTT:n koko kotieläintutkimuksen
20108:        aiemminkin edellyttämälleen tutkimuk-       taitotieto. MTT on varautunut jatkamaan emo-
20109:        sen, koulutuksen, neuvonnan ja käytän-      lehmätutkimusta siten, että siihen käytetään
20110:        nön yhteistyön pitkäjänteiselle kehittä-    Tohmajärvellä 5,5 henkilötyövuotta ja Jokioisil-
20111:        miselle, johon Keski-Karjalan alueella on   la yksi henkilötyövuosi vuodessa.
20112:        erinomaiset edellytykset, sekä                 Yhteistyö Kiteen Oppiruiskeskuksen kanssa
20113:           näkeekö Hallitus ne mahdollisuudet,      on keskeinen seikka Tohmajärven emolehmätut-
20114:        joita Venäjän suuntaan lisääntyvä ja ED-    kimuksen onnistumisessa ja alueellisessa vaikut-
20115:        rahoitukseen perustuva lähialueyhteistyö    tavuudessa. Kiteen Oppimiskeskuksella on hy-
20116:        voi maatalouden ja elintarviketalouden      vät mahdollisuudet tehdä emolehmätutkimuk-
20117:        osalta tarjota Keski-Karjalan alueelle?     seen liittyviä kasvatuskokeita sekä lihan laadun
20118:                                                    mittausta ja arviointia ja hyödyntää näin MTT:n
20119:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       tutkimusta omassa ammattikorkeakoulutoimin-
20120: vasti seuraavaa:                                   nassaan. MTT pyrkii edelleen kehittämään yh-
20121:                                                    teistyötä myös maakunnan muiden sidosryh-
20122:     Maatalouden tutkimuskeskus (MTT) on vuo-       mien kanssa.
20123: sien 1995-1996 aikana valmistellut uuden tutki-       Maatalouden tutkimuskeskus on varautunut
20124: musstrategian, joka pohjautuu pääosin eri tuo-     siihen, ettei Karjalan tutkimusaseman lakkautta-
20125: tannonalojen taloudelliseen arvoon ja tulevai-     minen heikennä yhteistyömahdollisuuksia Venä-
20126: suudennäkymiin. Strategian perusteella naudan-     jän kanssa. Mikäli lähialueyhteistyövaroja edel-
20127: lihantutkimuksen painopiste on nautojen kasva-     leen ohjataan Venäjän-Karjalan lajikekoetoi-
20128: tusvaiheessa, jota tutkitaan Pohjois-Pohjan-       mintaan, MTT voi osoittaa hankkeeseen tarvit-
20129: maan tutkimusasemalla Ruukissa sekä MTT:n          tavan asiantuntemuksen mm. Pohjois-Savon tut-
20130: Kotieläintuotannon tutkimuslaitoksella Jokioi-     kimusasemahaja Tohmajärven navetallejääväs-
20131: silla. Tohmajärvellä jatketaan tutkimusta, jonka   tä henkilökunnasta. Laajemmin tarkasteltuna
20132: tavoitteena on selvittää laajaperäisen emolehmä-   kansainväliset asiat kuuluvat MTT:n v. 1996 pe-
20133: tuotannon kysymyksiä, joihin kuuluvat mm.          rustetulle kansainväliselle yksikölle, joka on
20134: käyttäytymis- ja ympäristövaikutusnäkökohdat.      priorisoinut lähialueyhteistyön yhdeksi neljästä
20135:     Maatalouden tutkimuskeskus jatkaa emoleh-      keskeisimmistä toiminnoistaan.
20136: 
20137:      Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1996
20138: 
20139:                                                     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
20140:                                              KK 673/1996 vp                                               3
20141: 
20142: 
20143: 
20144: 
20145:                                           Tili Riksdagens Talman
20146: 
20147:    I det syfte 37 § 1 ruoru. riksdagsordningen an-         Lantbrukets forskningscentral fortsätter rued
20148: ger har Ni, Fru Talruan, tili vederbörande rued-        dikoforskning i forskningsladugården i Tohrua-
20149: 1eru av statsrädet översänt fö1jande av riksdags-       järvi. Adruinistrativt sett är ladugården under-
20150: ruan Matti Väistö undertecknade spörsruål nr            ställd LFC:s forskningsstation för ,norra Savo-
20151: 673:                                                    lax, ruen det är forskningsanstalten för husdjurs-
20152:                                                         produktion i Jockis soru svarar för planeringen
20153:            Ärunar Regeringen säkerställa att di-        och rapporteringen, Iiksoru hittills. Det fakturu
20154:         koforskningen fortgär och utvecklas i           att forskningen Ieds av LFC:s forskningsanstalt
20155:         Tohruajärvi, och                                för husdjursproduktion säkerställer att diko-
20156:            ärunar Regeringen pä detta sätt ge sitt      forskningen utgör en del av en större forsknings-
20157:         stöd tili det långsiktiga utvecklandet av       helhet. Den har därrued bakoru sig LFC:s hus-
20158:         saruarbetet ruellan forskning, utbildning,      djursforsknings sarulade know-how. LFC är
20159:         rädgivning och praktiskt arbete soru den        redo att fortsätta rued dikoforskningen så att 5,5
20160:         redan tidigare har förutsatt och soru det i     årsverk åtgår tili den i Tohruajärvi och 1 årsverk
20161:         ruellersta Karelen finns ypperliga förut-       ätgår tili den i Jockis årligen.
20162:         sättningar för, sarut                              Saruarbetet rued Kiteen Oppiruiskeskus är
20163:            ser Regeringen de ruöjligheter soru när-     centralt rued tanke på resultaten av dikoforsk-
20164:         orurådessaruarbetet, vilket tilltar åt Ryss-    ningen i Tohruajärvi och dess regionala verk-
20165:         lands håll och baserar sig på EU-finansie-      ningar. Kiteen Oppiruiskeskus har goda chanser
20166:         ring, kan erbjuda ruellersta Karelen för        att utföra uppfödningsförsök i anslutning tili di-
20167:         jordbrukets och livsruedelshushållning-         koforskningen sarut att ruäta och bedörua kött-
20168:         ens vidkoruruande?                              kvaliteten och på så sätt utnyttja LFC:s forsk-
20169:                                                         ning i sin egen yrkeshögskoleverksaruhet. LFC
20170:   Soru svar på detta spörsruål fär jag vördsarut        strävar alltjärut efter att utveckla saruarbetet
20171: anföra följande:                                        också rued de andra intressentgrupperna i land-
20172:                                                         skapet.
20173:    Lantbrukets forskningscentral (LFC) har un-             Lantbrukets forskningscentral har ställt in sig
20174: der 1995-1996 berett en ny forskningsstrategi           på att indragningen av forskningsstationen för
20175: soru frärust baserar sig på de olika produktions-       Karelen inte försvagar ruöjligheterna att saruar-
20176: grenarnas ekonoruiska värde och frarutidsutsik-         beta med Ryssland. Oru ruedel för närorurådes-
20177: ter. Utgående från strategin ligger nötköttsforsk-      saruarbete alltjämt styrs tili sortförsöksverksaru-
20178: ningens tyngdpunkt vid uppfödningsskedet, vil-          heten i Ryssland-Karelen, kan LFC anvisa be-
20179: ket undersöks vid forskningsstationen för norra         hövlig sakkunskap bl.a. vid forskningsstationen i
20180: Österbotten i Ruukki och vid LFC:s forsknings-          norra Savolax och bland denpersonai som åter-
20181: anstalt för husdjursproduktion i Jockis. I Toh-         står vid Iadugården i Tohruajärvi. Sett i ett större
20182: ruajärvi fortgår forskning soru syftar tili att utre-   perspektiv hör de internationella ärendena till
20183: da frågor inoru extensiv dikoproduktion; tili deru      LFC:s internationella enhet, soru inrättats 1996
20184: hör bl.a. beteende- och ruiljökonsekvenssyn-            och för viiken närorurådessaruarbetet är en av de
20185: punkter.                                                fyra viktigaste funktionerna.
20186: 
20187:        Helsingfors den 28 oktober 1996
20188: 
20189:                                                          Jord- och skogsbruksruinister Kalevi Hemilä
20190:                                            KK 674/1996 vp
20191: 
20192: Kirjallinen kysymys 674
20193: 
20194: 
20195: 
20196: 
20197:                                   Erkki Pulliainen /vihr: Metsäverotuksen oikeellisuuden jälkikätei-
20198:                                      sestä selvittämisestä
20199: 
20200: 
20201:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
20202: 
20203:    Vuonna 1992 sovellettiin metsätulojen vero-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
20204: tuksessa vielä pääsääntöisesti pinta-alaverotus-     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20205: ta. Vuosilta 1991-1992 toimitetuissa verotuk-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20206: sissa käytettiin todennäköisesti metsäverotuksen     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20207: verokuutiometrin raha-arvon laskennassa yhtä
20208: vuotta liian vanhoja keskimääräisten suhteellis-               Aikooko Hallitus selvityttää objektii-
20209: ten vähennysten tietoja. Nimittäin vuonna 1991              visesti vuosilta 1991-1992 suoritettujen
20210: lisättiin merkittävästi tilakohtaisten vähennysten          metsäverotusten pohjatietojen oikeelli-
20211: määrää mm. metsän uudistamisen ja taimikon-                 suuden ja ryhtyä sen mukaisesti mahdol-
20212: hoidon menojen muuttuessa tilakohtaisiksi vä-               lisesti aiheellisiksi osoittautuviin oikaisu-
20213: hennyksiksi. Tällä on mitä todennäköisimmin                 toimenpiteisiin?
20214: ollut merkittävä vaikutus verotuksen lopputu-
20215: lokseen. Asia kannattaa selvittää näin jälkikä-
20216: teenkin ja korjata mahdolliset vääryydet.
20217: 
20218:      Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1996
20219:                                         Erkki Pulliainen /vihr
20220: 
20221: 
20222: 
20223: 
20224:  260017
20225: 2                                            KK 674/1996 vp
20226: 
20227: 
20228: 
20229: 
20230:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
20231: 
20232:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         verohallituksen kanssa. Metsäverouudistuksen
20233: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          yhteydessä keskimääräisen vähennyksen lasken-
20234: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        ta muuttui olennaisesti entiseen verrattuna.
20235: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki             Tämä edellytti uusien tilastotietojen etsimistä ja
20236: Pulliaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        uuden laskentasysteemin luomista.
20237: n:o 674:                                                  Kun laskentajaksoon 1986-1990 perustuvat
20238:                                                        keskimääräiset vähennykset otettiin käyttöön
20239:           Aikooko Hallitus selvityttää objektii-       vuonna 1992, kasvoi keskimääräinen vähennys
20240:        visesti vuosilta 1991-1992 suoritettujen        seitsemän metsälautakunnan alueella kussakin
20241:        metsäverotusten pohjatietojen oikeelli-         yhden prosenttiyksikön. Kun näiden metsälauta-
20242:        suuden ja ryhtyä sen mukaisesti mahdol-         kuntien alueeella vuonna 1991 verokuutiometrin
20243:        lisesti aiheellisiksi osoittautuviin oikaisu-   raha-arvo oli noin 104 mk/m3, keskimääräisen
20244:        toimenpiteisiin?                                vähennyksen kasvaminen merkitsi raha-arvon
20245:                                                        pienenemistä 1,04markalla. Keskimääräisellä 38
20246:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           hehtaarin metsätilalla, jossa tuotto on keskimää-
20247: vasti seuraavaa:                                       rin 3 m 3/hehtaari, muutos merkitsi verotettavan
20248:                                                        tulon pienenemistä noin 118 markalla vuodessa.
20249:    Vuodelta 1991 toimitettavassa metsäverotuk-         Arvioitu keskimääräinen verovaikutus on noin
20250: sessa olivat voimassa metsäveroasetuksen (1208/        40 markkaa. Muiden metsälautakuntien alueella
20251: 1991) mukaiset tuottoperusteet. Metsä veroase-         laskentajakson muuttumisella ei ollut vaikutus-
20252: tuksen 15 §:ssä säädettyjä vähennysprosentteja         ta. Vaikutus oli vastaavan suuruinen myös vuo-
20253: muutettiin Metsäntutkimuslaitoksen ehdotuk-            den 1992 verotuksessa. Viiden vuoden keskiar-
20254: sen perusteella seitsemän metsälautakunnan             von laskennassa yhden vuoden tietojen korvau-
20255: osalta 13.11.1992 annetulla asetuksella (1 009/        tuminen uusilla ei ole vaikutukseltaan merkittä-
20256: 1992). Metsäntutkimuslaitoksen tehtävänä on            vä.
20257: seurata keskimääräisen vähennyksen laskenta-              Vuosina 1991 ja 1992 on käytetty keskimää-
20258: pohjassa tapahtuvia muutoksia. Vuodelta 1991           räisen vähennyksen laskennassa tuoreimpia tuol-
20259: toimitettavassa verotuksessa sovellettavan kes-        loin saatavilla olleita pohjatietoja. Kun on käy-
20260: kimääräisen vähennyksen laskennassa on vuo-            tetty sellaista viiden vuodenjaksoa,josta on ollut
20261: den 1990 tarpeellisten tilastotietojen puuttumi-       saatavilla täydelliset tilastotiedot, on samalla
20262: sen vuoksi käytetty maatilatalouden tuloverolain       varmistettu laskennassa käytettävien tietojen
20263: 11 §:n sanamuodosta poiketen vuosien 1985-             luotettavuus koko maassa. Laskennassa ovat
20264: 1989 tilastotietoja, vaikka maatilatalouden tulo-      aina olleet mukana metsäveroasetuksen 20 §:ssä
20265: verolain 11 §:n mukaan laskennassa olisi käytet-       mainitut kuluerät
20266: tävä verovuotta edeltävien viiden vuoden tietoja.         Verovelvollisen hyväksi tulevat veronoikaisut
20267: Sama yhden vuoden tietojen jälkeenjääneisyys           olisi mahdollista tehdä vuoden 1997 loppuun
20268: koskee myös vuotta 1992.                               mennessä ja vuotta 1992 koskevat oikaisut vuo-
20269:    Vähennysten laskeminen poikkeuksellisesti           den 1998 loppuun mennessä. Kun pohjatietojen
20270: vuosien 1985-1989 eikä 1986-1990 tietojen pe-          oikeellisuus on muussa yhteydessä selvitetty ja
20271: rusteella johtui siitä, että maatilatalouden tulo-     kun otetaan huomioon edellä esitetyt seikat, ei
20272: verolain muutos (71811990) tuli voimaan vuoden         ole aihetta ryhtyä toimenpiteisiin säännönmu-
20273: 1991 alusta eikä kaikkia tilastotietoja ollut saa-     kaisen verotuksen muuttamiseksi.
20274: tavissa. Menettelytavasta oli sovittu kirjallisesti
20275: 
20276:      Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1996
20277: 
20278:                                                                                   Ministeri Arja Alho
20279:                                              KK 674/1996 vp                                              3
20280: 
20281: 
20282: 
20283: 
20284:                                          Tili Riksdagens Talman
20285: 
20286:    1 det syfte 37 § I mom. riksdagsordningen an-       väsentligtjämfört med tidigare. Detta krävde att
20287: ger har Ni, Fru Taiman, till vederbörande med-         man samlade in nya statistiska uppgifter och
20288: Iem av statsrädet översänt föijande av riksdags-       skapade ett nytt beräkningssystem.
20289: man Erkki Pulliainen undertecknade spörsmäi nr             När de genomsnittliga avdrag som grundade
20290: 674:                                                   sig på beräkningsperioden 1986-I990 togs i
20291:                                                        bruk år I992, ökade det genomsnittliga avdraget
20292:          Ämnar Regeringen objektivt Iäta utre-         inom sju skogsnämnders område med en pro-
20293:        da riktigheten i de uppgifter som Iäg till      centenhet inom varje omräde. Då skattekubik-
20294:        grund för skogsbeskattningen för åren           meterns värde i pengar uppgick till ca 104 mk/m3
20295:        I99I-I992 och göra sådana rätteiser             inom dessa skogsnämnders omräden, innebar
20296:        som eventuellt visar sig befogade?              ökningen av det genomsnittliga avdraget att vär-
20297:                                                        det i pengar minskade med I,04 mk. För en
20298:   Som svar pä detta spörsmåi fär jag vördsamt          skogsbrukslägenhet med i genomsnitt 38 ha skog
20299: anföra föijande:                                       vars avkastning var i genomsnitt 3 m3/ha innebar
20300:                                                        ändringen en minskning av den beskattningsbara
20301:     Dä skogsbeskattningen för I99I genomför-           inkomsten med ca 118 mk om äret. Den kalkyle-
20302: des, gällde ännu intäktsgrunderna eniigt skogs-        rade genomsnittliga inverkan på beskattningen
20303: skatteförordningen (1208/199I). Avdragspro-            är ca 40 mk. På de övriga skogsnämndernas om-
20304: centerna eniigt I5 § skogsskatteförordningen           räde hade ändringen av redovisningsperioden
20305: ändrades pä förs1ag av Skogsforskningsinstitutet       inte nägon inverkan. lnverkan var av samma
20306: för sju skogsnämnder genom den förordning som          storleksordning i beskattningen för 1992. Det
20307: gavs den I3 november I992 (1009/1992). Skogs-          faktum att uppgifterna för ett år ersattes med nya
20308: forskningsinstitutet har till uppgift att föija för-   uppgifter vid beräkningen a v genomsnittet för en
20309: ändringarna i beräkningsunderlaget för det ge-         femårsperiod hade alltsä inte nägon märkbar ef-
20310: nomsnitt1iga avdraget. 1 beskattningen för 1991        fekt.
20311: användes vid beräkningen av det genomsnittiiga             Under åren 1991 och 1992 har de fårskaste
20312: avdraget, avvikande frän ordaiyde1sen i I1 § in-       uppgifter som man då haft tillgång till legat till
20313: komstskatteiagen för gårdsbruk, statistiska upp-       grund för beräkningen av de genomsnittliga av-
20314: gifter från ären I985-I989 p.g.a. att nödvändi-        dragen. Då man har använt sig av uppgifterna för
20315: ga statistiska uppgifter för I990 saknades. Enligt     en sådan femårsperiod för viiken fuliständiga
20316: II § inkomstskatteiagen för gärdsbruk borde            statistiska uppgifter funnits tillgängliga, har man
20317: uppgifter från de fem ären närmast före skatte-        samtidigt säkerstälit att de uppgifter som använts
20318: året ha använts vid beräkningen av avdraget.           vid beräkningen är tillförlitliga för hela Iandet.
20319: Samma slag av eftersläpning i uppgifterna med          Vid beräkningen har de utgiftsposter som nämns
20320: ett år gäller också år 1992.                           i 20 § skogsskatteförordningen alitid beaktats.
20321:      Att avdragen undantagsvis beräknades pä ba-           Skatterättelser till den skattskyldiges fördel
20322: sis av uppgifterna för ären 1985-I989 och inte         kan göras fram tili slutet av 1997, och rättelser
20323: för ären 1986-1990 berodde pä att lagen om             som gäller 1992 ärs beskattning kan göras fram
20324: ändring av inkomstskattelagen för gärdsbruk            tili slutet av år I998. Dä riktigheten av de uppgif-
20325:  (718/1990) trädde i kraft vid ingången av 1991        ter som ligger tili grund för beskattningen redan
20326:  och att alla statistiska uppgifter dä inte fanns      är utredda i andra sammanhang och med beak-
20327:  tillgängliga. En skriftlig överenskommelse om         tande av de omständigheter som framkommit
20328:  förfaringssättet hade ingåtts med skattestyrelsen.    ovan finns det ingen anledning att vidta åtgärder
20329:  1 samband med skogsskattereformen ändrades            för en regelmässig ändring av beskattningen.
20330:  sättet att beräkna det genomsnittliga avdraget
20331: 
20332:      Helsingforsden 25 oktober I996
20333: 
20334:                                                                                    Minister Arja Alho
20335:                                             KK 675/1996 vp
20336: 
20337: Kirjallinen kysymys 675
20338: 
20339: 
20340: 
20341: 
20342:                                    Erkki Pulliainen /vihr: Arvonlisäveron palautusjärjestelmän kehit-
20343:                                       tämisestä
20344: 
20345: 
20346:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
20347: 
20348:    Hallituksen asettaman työttömyyden puolit-            Tässä yhteydessä on syytä korostaa, että alv-
20349: tamistavoitteen toteuttamisessa pk-yrityksillä on     tunnisteilla keinottelu on helpohkoa ulkomailla
20350: merkittävä osuus. Erityisesti nykyisenlaisissa        olevan rinnakkaisyrityksen avulla. Tavarat tuo-
20351: korkean rahanhinnan oloissa on tärkeää, että          daan tällöin "sisämarkkinatietä" takaisin Suo-
20352: yrittäjien käyttö- ja voittovarat eivät makaa tuot-   meen ja myydään täällä pimeästi. Tästä seuraa
20353: tamattomasti valtion tilillä. Ulkomaankauppaa         puolestaan, että tutkiotahenkilökunnan pitää
20354: harjoittavat yritykset ovat tässä vielä erikoisase-   olla huippuammattilaisväkeä. Se ei puolestaan
20355: massa uuden alv-järjestelmän vuoksi. Tällainen        ole ollut erityisessä huudossa pääkaupunkiseu-
20356: yritys hakee arvonlisäverosaatavansa lääninve-        dulla viime päivinä.
20357: rovirastolta, jossa on samanaikaisesti tuhansia          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
20358: muita vastaavia hakemuksia. Hakemusten käsit-         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20359: telynopeutta hidastaa, paitsi hakemusten suuri        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20360: määrä ja suhteessa siihen vähäinen henkilökun-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20361: ta, myös väärinkäytösten eliminoimistarve.
20362:    Verohallinnon tulisikin luoda järjestelmä, jol-              Aikooko Hallitus pikaisesti edistää
20363: la nopeasti pystyttäisiin erottelemaan väärinkäy-            sellaisen alv-palautusten käsittely- ja tut-
20364: töstapaukset omaksi ryhmäkseen. Tällöin rehel-               kiotajärjestelmän luomista, jolla rahan
20365: liset hakemukset voitaisiin käsitellä nopeasti, ja           kierto nykyisestään olennaisesti nopeu-
20366: tämän kategorian yrittäjät saisivat rahansa no-              tuu, samalla kun väärinkäytöstapaukset
20367: peasti takaisin.                                             tehokkaasti poimitaan hakemuksista
20368:                                                              erilleen?
20369:      Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1996
20370:                                          Erkki Pulliainen /vihr
20371: 
20372: 
20373: 
20374: 
20375:  260017
20376: 2                                           KK 675/1996 vp
20377: 
20378: 
20379: 
20380: 
20381:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
20382: 
20383:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        man nopeasti. Lääninverovirastot ovat tulosta-
20384: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         voitesopimuksissaan sitoutuneet käsittelemään
20385: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       ennakkopalautushakemukset keskimäärin kuu-
20386: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki            kauden kuluessa hakemuksen saapumisesta.
20387: Pulliaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       Suurin osa hakemuksista käsitellään kuukautta
20388: n:o 675:                                              lyhyemmässä ajassa.
20389:                                                          Ennakkopalautusten hakijat, hakemusten pe-
20390:           Aikooko Hallitus pikaisesti edistää         rusteet sekä hakemuksiin liitetyt selvitykset vaih-
20391:        sellaisen alv-palautusten käsittely- ja tut-   televat tapauskohtaisesti. Luotettavaksi todettu-
20392:        kintajärjestelmän luomista, jolla rahan        jen säännöllisten hakijoiden ennakkopalautus-
20393:        kierto nykyisestään olennaisesti nopeu-        hakemukset käsitellään viipymättä. Ennakkopa-
20394:        tuu, samalla kun väärinkäytöstapaukset         lautuksiin liittyvien väärinkäytösmahdollisuuk-
20395:        tehokkaasti poimitaan hakemuksista             sien eliminoimiseksi lääninverovirastot tutkivat
20396:        erilleen?                                      erityisen tarkasti uusien hakijoiden oikeuden
20397:                                                       saada ennakkopalautusta. Yritykseltä pyyde-
20398:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tään kirjanpitoaineistoa, muun muassa laskuko-
20399: vasti seuraavaa:                                      pioita ja vienti-ilmoituksia, tai yrityksessä voi-
20400:                                                       daan toimittaa verotarkastus. Ennakkopalau-
20401:    Arvonlisäverolain 149 §:n 2 momentin nojalla       tuksen oikeellisuuden selvittämiseksi tarvittava
20402: arvonlisäverovelvolliselle maksetaan jo tilikau-      aika vaihtelee tapauskohtaisesti.
20403: den aikana hakemuksesta kalenterikuukausit-              Verohallitus on syyskuun 10. päivänä 1996
20404: tain kalenterikuukaudelta vähentämättä jäänyt         asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on selvit-
20405: vero takaisin, jos tilikaudelta vähennettävät ve-     tää mahdollisuudet vähentää arvonlisäveron vä-
20406: rot ovat todennäköisesti suuremmat kuin myyn-         hennysoikeuteen ja ennakkopalautuksiin liitty-
20407: nistä suoritettavat verot. Ennakkopalautushake-       viä väärinkäytösmahdollisuuksia. Työryhmän
20408: muksessa verovelvollisen tulee selvittää ennak-       tulee selvittää vähennysoikeuteen ja ennakkopa-
20409: kopalautuksen perusteet.                              lautuksiin liittyvät riskitekijät sekä näihin koh-
20410:    Vuonna 1995lääninverovirastoissa on käsitel-       distuvan valvonnan nykytila ja tehdä ehdotuk-
20411: ty noin 33 000 ennakkopalautushakemusta, joi-         sensa tarvittavista lainsäädännön ja hallinnon
20412: den perusteella verovelvollisille on ennakkoon        toimintatapojen muutoksista ottaen huomioon
20413: palautettu arvonlisäveroa noin 22 miljardia           muissa Euroopan yhteisönjäsenmaissa noudate-
20414: markkaa.                                              tut käytännöt. Työryhmän määräaika päättyy
20415:    Arvonlisä veron ennakkopalautushakemukset          vuoden 1996lopussa.
20416: käsitellään lääninverovirastoissa mahdollisim-
20417: 
20418:      Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1996
20419: 
20420:                                                                                  Ministeri Arja Alho
20421:                                           KK 675/1996 vp                                             3
20422: 
20423: 
20424: 
20425: 
20426:                                       Tili Riksdagens Talman
20427: 
20428:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    sina avtal om resultatmål förbundit sig att be-
20429: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-      handla ansökningarna om förskottsåterbäring
20430: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    inom en månad från att ansökan inkommit tili
20431: man Erkki Pulliainen undertecknade spörsmål         länsskatteverket. Största delen av alla ansök-
20432: nr 675:                                             ningar behandlas på kortare tid än en månad.
20433:                                                         De som ansöker om förskottsåterbäring,
20434:           Ämnar Regeringen i brådskande ord-        grunderna för ansökningarna samt de utredning-
20435:        ning främja skapandet av ett sådant sys-     ar som fogats tili ansökningarna varierar från fall
20436:        tem för behandling och undersökning av       tili fall. Ansökningar från sökande som lämnar in
20437:        återbäringar av mervärdesskatt, med          sin ansökan regelbundet och som konstaterats
20438:        hjälp av vilket penningcirkulationen blir    vara pålitliga behandlas utan dröjsmål. För eli-
20439:        väsentligt snabbare jämfört med den nu-      minering av missbruk i anknytning tili för-
20440:        varande situationen, samtidigt som fall av   skottsåterbäringar undersöker länsskatteverken
20441:        missbruk effektivt separeras från ansök-     ytterst noggrant nya sökandes rätt att få för-
20442:        ningarna?                                    skottsåterbäring. Av företaget inbegärs bokfö-
20443:                                                     ringsmateria1, bl.a. kopior av räkningar och an-
20444:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       mälningar om export, eller så kan en skatte-
20445: anföra följande:                                    granskning förrättas i företaget. Den tid som
20446:                                                     behövs för att reda ut om förskottsåterbäringen
20447:    Med stöd av 149 § 2 mom. mervärdesskattela-      är berättigad varierar från fall tili fall.
20448: gen betalas tili den mervärdesskattskyldige på          Skattestyrelsen tillsatte den 10 september 1996
20449: ansökan redan under räkenskapsperioden kalen-       en arbetsgrupp med uppgift att utreda möjlighe-
20450: dermånadsvis den skatt för kalendermånad som        terna att minska försöken tili missbruk i anknyt-
20451: inte har dragits av, om de skatter som skall dras   ning tili rätten tili avdrag och förskottsåterbä-
20452: av för en räkenskapsperiod sannolikt överstiger     ringar i fråga om mervärdesskatt. Arbetsgruppen
20453: skatterna på försäljningarna. I sin ansökan om      skall utreda de riskfaktorer som anknyter tili
20454: förskottsåterbäring skall den skattskyldige utre-   rätten tili avdrag och förskottsåterbäringar samt
20455: da grunderna för förskottsåterbäringen.             nuläget i fråga om övervakningen av dessa risk-
20456:    Ar 1995 behandlades ca 33 000 ansökningar        faktorer, och arbetsgruppen skall framställa sitt
20457: om förskottsåterbäring vid länsskatteverken och     förslag tili nödvändiga ändringar av lagstiftning-
20458: på basis av dessa har mervärdesskatt tili ett be-   en och tillvägagångssätten inom förvaltningen
20459: lopp av ca 22 mrd. mk återburits i förskott tili    med beaktande av den praxis som iakttas i de
20460: skattskyldiga.                                      övriga medlemsstaterna i Europeiska gemenska-
20461:    Ansökningarna om förskottsåterbäring av          pen. Tidsfristen för arbetsgruppen löper ut vid
20462: mervärdesskatt behandlas vid länsskatteverken       utgången av 1996.
20463: så snabbt som möjligt. Länsskatteverken har i
20464: 
20465:      Helsingforsden 25 oktober 1996
20466: 
20467:                                                                                 Minister Arja Alho
20468:                                           KK 676/1996 vp
20469: 
20470: Kirjallinen kysymys 676
20471: 
20472: 
20473: 
20474: 
20475:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Kyröskosken rakentamiseen liittyvistä toi-
20476:                                       menpiteistä
20477: 
20478: 
20479:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
20480: 
20481:    Metsä-Serla siirtyi aikanaan Kyröskoskella       semallisesta entistämisestä sekä haittojen mini-
20482: Oy Kyro Ab:n teollisten toimintojen paperi- ja      moiunista herättävät paikkakunnalla vahvoja
20483: sahateollisuuden omistajaksi. Vesivoimalla ta-      epäilyksiä.
20484: pahtuva sähköntuotanto jäi Oy Kyro Ab:n ty-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
20485: täryhtiön Oy Kyröskosken Voima Kyro Power           jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20486: Ltd:n haltuun.                                      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20487:    Viimeksi mainittu yhtiö on 1980-luvun lopulla    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20488: vesioikeudelta saamaansa lupaa hyödyntäen
20489: aloittanut uuden ja tehokkaamman vesivoima-                   Onko Hallitus tietoinen Kyröskosken
20490: lan rakentamisen Kyröskoskeen vanhan vesivoi-              Voima Kyro Power Ltd:n Hämeenkyrön
20491: malan viereen. Rakentaminen repii auki vanhan              Kyröskoskessa toteuttamista laajoista
20492: historiallisen koskimaiseman. Tunnelin rakenta-            uuden voimalaitoksen rakentamiseen liit-
20493: misen lisäksi se merkitsee alueeseen liittyvän             tyvistä toimista, ja
20494: Pappilanjoen ruoppaamisen 800 metrin matkalta                 aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
20495: sekä muitakin toimia, jotka saattavat jälleen ir-          kosken maisemointi hoidetaan riittävän
20496: rottaa vesipohjaan varastoituneet elohopeaker-             hyvin ja että toiminnasta muutenkin ai-
20497: tymät. Myös suunnitelmat veden juoksutuksista              heutuvat haitat tullaan riittävällä tavalla
20498: Kyröskoskessa ovat epävarmoja.                             minimoimaan lupaehtojen ja tehtyjen lu-
20499:    Rakentavan yhtiön vakuutukset kosken mai-               pausten mukaisesti?
20500: 
20501:      Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1996
20502:                                        Sulo Aittoniemi /kesk
20503: 
20504: 
20505: 
20506: 
20507: 260017
20508: 2                                           KK 676/1996 vp
20509: 
20510: 
20511: 
20512: 
20513:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
20514: 
20515:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        voimalaitoksen rakentamisesta ja Kyrösjärven
20516: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         säännöstelystä. Ehtojen mukaan rakennustöiden
20517: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       jälkeen alueet on saatettava maisemanhoidolli-
20518: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        sesti hyväksyttävään kuntoon. Mahdollinen en-
20519: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         nalta arvaamaton haitta tai vahinko on myös
20520: n:o 676:                                              ehtojen mukaan viivytyksettä korvattava.
20521:                                                          Rakentamistöiden valvonnasta, töistä aiheu-
20522:           Onko Hallitus tietoinen Kyröskosken         tuvien haittojen vähentämisestä ja alueiden mai-
20523:        Voima Kyro Power Ltd:n Hämeenkyrön             semanhoidollisesta hyväksymisestä vastaa Hä-
20524:        Kyröskoskessa toteuttamista laajoista          meen ympäristökeskus ja Hämeenkyrön ympä-
20525:        uuden voimalaitoksen rakentamiseen liit-       ristölautakunta. Nämä viranomaiset ovat viime
20526:        tyvistä toimista, ja                           kesänä sopineet Kyröskosken Voima Kyro Po-
20527:           aikooko Hallitus huolehtia siitä, että      wer Ltd:n kanssa yksityiskohtaisesti veden laa-
20528:        kosken maisemointi hoidetaan riittävän         dun tarkkailusta, rakentamisen etenemistä kos-
20529:        hyvin ja että toiminnasta muutenkin ai-        kevista kuukausiraporteista ja yhteisistä neuvot-
20530:        heutuvat haitat tullaan riittävällä tavalla    teluista. Vesistön tarkkailu on jo aloitettu
20531:        minimoimaan lupaehtojen ja tehtyjen lu-        25. 7.1996. Hämeen ympäristökeskukselta saatu-
20532:        pausten mukaisesti?                            jen tietojen mukaan yhtiöltä tullaan pyytämään
20533:                                                       maisemointisuunnitelman laatimista.
20534:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Edustaja Aittoniemen kysymyksessä maini-
20535: vasti seuraavaa:                                      tuilla haitoilla tarkoitettaneen kysymyksen selos-
20536:                                                       tusosassa mainittuja vesipohjaan varastoituneita
20537:    Kyröskosken voimalaitoksen uudelleen ra-           elohopeakertymiä. Pappilanjoen pohjan eloho-
20538: kentamiseenja Kyrösjärven säännöstelyyn Län-          peapitoisuutta on tutkittu neljästä kohdasta
20539: si-Suomen vesioikeus on myöntänyt luvan               vuonna 1984 ja kuudesta kohdasta tänä syksynä.
20540: 13.3.1987. Rakentamiselle asetettua seitsemän         Tämän syksyn kaikissa näytteissä ja vuoden 1984
20541: vuoden määräaikaa vesioikeus pidensi viidellä         kahdessa näytteessä elohopeapitoisuus oli alle
20542: vuodella päätöksellään 28.9.1992. Lupa on lain-       0,2 mg/kg, mikä vastaa maaperän vaaratonta
20543: voimainen, ja rakentamisen kohteena oleva alue        elohopeapitoisuutta. Vuoden 1984 tutkimuksis-
20544: on kaavoitettu teollisuusalueeksi.                    sa kahdessa näytteessä elohopeapitoisuus oli hie-
20545:    Voimalaitostyöt aloitettiin viime heinäkuus-       man korkeampi, 0,22-0,28 mg/1, eli siten selvästi
20546: sa. Voimala louhitaan kallion sisään, ja vesi sii-    alle maaperän kunnostustoimenpiteitä edellyttä-
20547: hen johdetaan kahden tunnelin kautta. Päätun-         vän pitoisuusrajan 5 mg/kg.
20548: neli tulee suoraan K yrösjärvestä ja sivutunneli         Ympäristöministeriö tulee edelleen seuraa-
20549: Pappilanjoesta nykyiseltä säännöstelypadolta.         maan voimalaitoksen rakentamista. Ympäristö-
20550: Voimalaitoksen alapuolelta Pappilanjokea ruo-         ministeriö on myös kutsunut eri osapuolet koko-
20551: pataan noin 800 metrin matkalta. Töiden valmis-       ukseen, jossa on tarkoitus keskustella Pappilan-
20552: tuttua varsinainen voimalaitos jää kallion sisälle,   joen ja Kyröskosken alueiden viimeistelystä ja
20553: ja maisemassa tulevat näkymään aaltoilutilan al-      maisemoinnista. Neuvotteluissa on myös tarkoi-
20554: las välittömästi säännöstelypadon itäpuolella         tus keskustella vesistöön laskettavien jätevesien
20555: sekä kytkinkenttä kosken alaosassa itärannalla.       pitoisuuksista sekä voimalaitoksen vuorokausi-
20556:    Vesioikeuden päätöksessä on tarkat ehdot           juoksutuksen enimmäismäärästä.
20557: 
20558:      Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1996
20559: 
20560:                                                                 Ympäristöministeri Pekka Haavisto
20561:                                             KK 676/1996 vp                                              3
20562: 
20563: 
20564: 
20565: 
20566:                                         Tili Riksdagens Talman
20567: 
20568:    I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen        na villkor om kraftverksbygget och om reglering-
20569: föreskriver har Ni, Fru Talman, tili vederböran-      en av Kyrösjärvi. Enligt dessa villkor skall områ-
20570: de medlem av statsrådet översänt följande av          det efter byggnadsarbetet sättas i ett landskaps-
20571: riksdagsman Sulo Aittoniemi undertecknade             mässigt acceptabelt skick. Eventuella oförutsed-
20572: spörsmål nr 676:                                      da olägenheter eller skador skall enligt viiikoren
20573:                                                       också ersättas utan dröjsmål.
20574:            Är Regeringen medveten om de omfat-           Det är Tavastlands miljöcentral och mi1jö-
20575:        tande åtgärder som Kyröskosken Voima           nämnden i Hämeenkyrö som svarar för övervak-
20576:        Kyro Power Ltd håller på med i Kyrofors        ningen av byggnadsarbetet, minimeringen av de
20577:        i Hämeenkyrö, och                              olägenheter som arbetet orsakar och godkännan-
20578:            ämnar Regeringen se till att landskaps-    det av landskapsvården i dessa områden. Dessa
20579:        byggandet i forsen sköts tillräckligt väl      myndigheter har i somras ingått en detaljerad
20580:        och att de olägenheter som verksamheten        överenskomme1se med Kyröskosken Voima
20581:        även i övrigt orsakar minimeras på ett         Kyro Power Ltd om kontroll av vattenkvaliteten,
20582:        tillräckligt sätt i enlighet med tillstånds-   månat1ig rapportering om arbetsför1oppet och
20583:        villkoren och utfåstelserna?                   om gemensamma rådplägningar. Observationer-
20584:                                                       na i vattendraget inleddes redan 25.7 .1996. Enligt
20585:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       uppgift av Tavast1ands miljöcentral kommer bo-
20586: anföra följande:                                      laget att ombedjas att göra upp en pian för land-
20587:                                                       skapsbyggandet.
20588:    Västra Finlands vattendomstol har 13.3.1987           De olägenheter som riksdagsman Aittoniemi
20589: beviljat tillstånd tili återuppbyggnad av kraftver-   talar om i sitt spörsmål torde avse den kvicksil-
20590: ket i Kyrofors och tili reglering av sjön Kyrösjär-   verackumulering på bottnen som nämns i förkla-
20591: vi. Genom sitt beslut 28.9.1992 förlängde vatten-     ringen tili spörsmålet. K vicksilverhalten på bott-
20592: domstolen med fem år den utsatta sjuårstiden för      nen av Pappilanjoki har år 1984 undersökts på
20593: byggandet. Tillståndet äger laga kraft, och det       fyra olika ställen och i höst på sex ställen. Samt-
20594: område där bygget ligger har p1anlagts som ett        liga prover denna höst och två av 1984 års prover
20595: industriområde.                                       visar en kvicksilverhalt som ligger under 0,2 mg/
20596:     Arbetet på kraftverket inleddes i ju1i i år.      kg, vilket motsvarar en ofarlig kvicksilverha1t i
20597: Kraftverket schaktas in i berget, och vattnet leds    markgrunden. I två av proverna från år 1984 var
20598: in genom två tunnlar. Huvudtunneln kommer             halten något högre, näm1igen 0,22-0,28 mg/1,
20599: direkt från Kyrösjärvi och bitunneln från den         vilket dock k1art 1igger under den ha1tgräns som
20600: nuvarande regleringsdammen i Pappilanjoki.            påkallar restaurering av markgrunden, näm1igen
20601: Nedanför kraftverket kommer Pappilanjoki att          5 mg/kg.
20602: muddras utmed ca 800 meter. Efter att arbetet            Mi1jöministeriet kommer alltjämt att fö1ja
20603: har s1utförts kommer det egentliga kraftverket        med kraftverksbygget och kommer vid behov,
20604: att ligga inne i klippan, och vad som syns i omgiv-   genom underhand1ingar med bo1aget och Ta-
20605: ningen är intagsbassängen omedelbart öster om         vast1ands mi1jöcentra1, att arbeta för att den s1ut-
20606: regleringsdammen samt ställverket på Östra            1iga uppsnyggningen och 1andskapsbyggandet i
20607: stranden i forsens nedre del.                         området görs så bra som möj1igt.
20608:     Vattendomstolens bes1ut innehåller noggran-
20609: 
20610:      Helsingforsden 28 oktober 1996
20611: 
20612:                                                                       Mi1jöminister Pekka Haavisto
20613:                                             KK 677/1996 vp
20614: 
20615: Kirjallinen kysymys 677
20616: 
20617: 
20618: 
20619: 
20620:                                    Sulo Aitioniemi /kesk: Lainvalmistelijoiden ammattitaidon turvaa-
20621:                                        misesta
20622: 
20623: 
20624:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
20625: 
20626:    Ministeriöissä tehtävää lainvalmistelua on         tehoton laintarkastuskunta on päätetty lakkaut-
20627: usein moitittu heikoksi, jopa ala-arvoiseksi. Syy-    taa, on syytä lainvalmistelun tasosta huolestu-
20628: tä mietittäessä on herännyt perusteltu epäily sii-    neena ja valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 mo-
20629: tä, että lainvalmistelijoina toimiviksi lainsäädän-   menttiin viitaten esittää kunnioittavasti valtio-
20630: töneuvoksiksi valitaan suoraan koulun penkiltä        neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
20631: henkilöitä, joilla ei ole vielä mitään alan koke-     seuraava kysymys:
20632: musta, pelkästään tarve uraputken aukaisemi-
20633: seen. Tämän on havainnut myös eduskunnan                        Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
20634: valiokunnassa, kun on kuultu asiantuntijana val-             lainvalmistelun tason parantamiseksi
20635: mistelutyön suorittanutta neuvosta. Vaikka nuo-              lainvalmistelutyöhön valittavan edelly-
20636: ruus ei ole pahasta, se paistaa kokemattomuuden              tyksenä on tulevaisuudessa riittävä koke-
20637: ohella usein valmistelijan olemuksesta sekä tie-             mus alan tehtävissä ja palkkaus on sellai-
20638: doista.                                                      nen, että tehtäviin hakeutuu alan parhai-
20639:     Lainvalmistelu on laajat tiedot ja kokemuksen            ta ammattilaisia?
20640: omaavan henkilön työtä. Kun nyt sellaisenaan
20641: 
20642:      Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1996
20643: 
20644:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
20645: 
20646: 
20647: 
20648: 
20649: 260017
20650: 2                                           KK 677/1996 vp
20651: 
20652: 
20653: 
20654: 
20655:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
20656: 
20657:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        maann myös ministeriön hallintovirkamiehet
20658: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         muiden tehtäviensä ohella. Heidän virkojensa
20659: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       kelpoisuusehdot vaihtelevat. Esimerkiksi halli-
20660: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        tusneuvokselta ja hallitussihteeriitä vaaditaan
20661: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         valtioneuvoston ohjesäännön mukaan oikeustie-
20662: n:o 677:                                              teen kandidaatin tutkinto ja hyvä perehtyneisyys
20663:                                                       hallintotehtäviin.
20664:           Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että          Virkaan voidaan nimittää vain kelpoisuuseh-
20665:        lainvalmistelun tason parantamiseksi           dot täyttävä henkilö. Myös kokemus sekä pereh-
20666:        lainvalmistelutyöhön valittavan edelly-        tyneisyys viran alaan otetaan huomioon virkaa
20667:        tyksenä on tulevaisuudessa riittävä koke-      hakeneiden tai toimistopäällikköä ylempien vir-
20668:        mus alan tehtävissä ja palkkaus on sellai-     kojen osalta virkaan ilmoittautuneiden pätevyyt-
20669:        nen, että tehtäviin hakeutuu alan parhai-      tä vertailtaessa.
20670:        ta ammattilaisia?                                 Valtion virkamiesten palkkausjärjestelmien
20671:                                                       uudistaminen on parhaillaan vireillä. Valtion
20672:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          21.12.1993 allekirjoitetun yleisen virkaehtosopi-
20673: vasti seuraavaa:                                      muksen 3 §:n ja vastaavasti 27.9.1995 allekirjoi-
20674:                                                       tetun yleisen virkaehtosopimuksen 3 §:n sekä vir-
20675:    Lainvalmistelutehtäviä hoitavien lainsäädän-       kaehtosopimuksen liitteen 2 mukaisesti viras-
20676: töneuvosten virkojen kelpoisuusehtona on oi-          toissa ja laitoksissa edistetään niiden toimintaa
20677: keusministeriössä oikeustieteen kandidaatin tut-      tukevien kannustavien palkkausjärjestelmien ke-
20678: kinto tai muu virkaan soveltuva ylempi korkea-        hittämistä. Kehittämiseen kuuluu myös se, että
20679: koulututkinto sekä lainvalmistelussa tarvittava       palkkaukset porrastetaan työn vaativuuden pe-
20680: tutkimus- ja suunnittelutaito. Lainsäädäntöjoh-       rusteella.
20681: tajien ja tarkastustoimiston suomenkielisten              Uudistusta toteutettaessa voidaan päätyä eri-
20682: lainsäädäntöneuvosten kelpoisuusehtona on oi-         laisiin ratkaisuihin eri toimintayksiköissä ja hen-
20683: keustieteen kandidaatin tutkinto ja hyvä pereh-       kilöstöryhmissä. Esimerkiksi oikeusministriö on
20684: tyneisyys lainvalmisteluun.                           31.5.1995 asettanut hankkeen valmistelemaan
20685:    Muissa ministeriöissä lainvalmisteluvirkaan        palkkausjärjestelmien uudistamista oikeusminis-
20686: vaaditaan yleensä oikeustieteen kandidaatin tut-      teriön hallinnonalalla. Hankkeen puitteissa on
20687: kinto sekä sen lisäksi esimerkiksi sisäasiainminis-   muun muassa laadittu vaativuusarvioita, ja ko-
20688: teriön lainsäädäntöjohtajalta perehtyneisyys          konaisehdotus valmistunee vuoden 1996 lop-
20689: lainvalmisteluun, ympäristöministeriön lainsää-       puun mennessä. Hankkeen puitteissa otetaan
20690: däntöneuvokselta hyvä perehtyneisyys lainval-         huomioon lainvalmistelutehtävien vaativuus,
20691: mistelutehtäviin, opetusministeriön ja sosiaali-      mutta kokonaisratkaisua vartenjoudutaan luon-
20692: ja terveysministeriön lainsäädäntöneuvokselta         nollisesti läpikäymään kaikkien hallinnonalan
20693: lainvalmistelutyössä tarvittava suunnittelu- ja       tehtävien vaativuustaso.
20694: tutkimustaito sekä ulkoasiainministeriön lain-            Hallitus aikoo myös tulevaisuudessa huoleh-
20695: säädäntöneuvokselta perehtyneisyys virkaan            tia siitä, että lainvalmistelutyöhön valittavilla on
20696: kuuluviin tehtäviin.                                  riittävä kokemus alan tehtävissä ja että tehtäviin
20697:    Lainvalmistelutehtäviä hoitavat suuressa           hakeutuu alan parhaita ammattilaisia.
20698:      Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1996
20699: 
20700:                                                                      Oikeusministeri Kari Häkämies
20701:                                              KK 677/1996 vp                                               3
20702: 
20703: 
20704: 
20705: 
20706:                                          Tili Riksdagens Talman
20707: 
20708:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       män vid sidan av sina övriga uppgifter. Behörig-
20709: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         hetsvillkoren för deras tjänster varierar. T.ex. av
20710: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       ett regeringsråd och en regeringssekreterare
20711: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr          krävs enligt reglementet för statsrådet juris kan-
20712: 677:                                                   didatexamen och god förtrogenhet med förvalt-
20713:                                                        ningsuppgifter.
20714:            Ämnar Regeringen sörja för att förut-           Endast en person som fyller be!?örighetsvillko-
20715:         sättningen för en person som anställs för      ren kan utnämnas tili en tjänst. Aven erfarenhet
20716:         lagberedningsarbete i framtiden kommer         och förtrogenhet med området för tjänsten tas i
20717:         att vara tillräcklig erfarenhet av uppgifter   beaktande vid en jämförelse av kompetensen
20718:         inom branschen för att lagberedningens         bland dem som sökt en tjänst eller som anmält sig
20719:         nivå skall kunna höjas och kommer Re-          tili en högre tjänst än en byråchefstjänst.
20720:         geringen att se tili att avlöningen är sådan       Som bäst pägär en revidering av avlöningssys-
20721:         att de bästa experterna inom branschen         temen för statens tjänstemän. Enligt 3 § i statens
20722:         söker sig tilllagberedningsuppgifter?          allmänna tjänstekollektivavtal som underteck-
20723:                                                        nades den 21 december 1993 och även enligt 3 § i
20724:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          det allmänna tjänstekollektivavtalet som under-
20725: anföra följande:                                       tecknades den 27 september 1995 samt enligt
20726:                                                        bilaga 2 till tjänstekollektivavtalet skall i ämbets-
20727:    Behörighetsvillkor för tjänster som lagstift-       verken och inrättningarna främjas utvecklandet
20728: ningsråd som sköter lagberedningsuppgifter är          av sporrande avlöningssystem som stöder deras
20729: vid justitieministeriet juris kandidatexamen eller     verksamhet. 1 detta utvecklingsarbete ingär ock-
20730: någon annan för tjänsten lämplig högre högsko-         så att avlöningen differentieras enligt hur krä-
20731: leexamen samt sådan förmåga att forska och             vande arbetet är.
20732: planera som behövs vid lagberedning. Behörig-              När reformen förverkligas kan det hända att
20733: hetsvillkor för lagstiftningsdirektörerna och de       man kommer tili olika lösningar i olika verksam-
20734: finskspråkiga lagstiftningsråden vid gransk-           hetsenheter och personalgrupper. T. ex. justitie-
20735: ningsbyrån är juris kandidatexamen och god för-        ministeriet tillsatte den 31 maj 1995 ett projekt
20736: trogenhet med lagberedning.                            för att förbereda en revidering av avlöningssyste-
20737:    1 de övriga ministerieroa krävs för en lagbe-       men inom justitieministeriets förvaltningsområ-
20738: redningstjänst i allmänhet juris kandidatexamen        de. lnom ramen för projektet har man bl.a. gjort
20739: samt utöver detta t.ex. av inrikesministeriets lag-    upp kravbedömningar, och ett helhetsförslag
20740: stiftningsdirektör förtrogenhet med lagbered-          torde bli fårdigt före utgängen av 1996. lnom
20741: ning, av ett lagstiftningsråd vid miljöministeriet     ramen för projektet tar man i beaktande hur
20742: god förtrogenhet med Iagberedningsuppgifter,           krävande lagberedningsuppgifterna är, men för
20743: av ett Iagstiftningsråd vid undervisningsministe-      helhetslösningen är man naturligtvis tvungen att
20744: riet samt social- och hälsovårdsministeriet sådan      gå igenom kravnivån för samtliga uppgifter inom
20745: förmåga att forska och planera som behövs vid          förvaltningsområdet.
20746: Iagberedning och av ett lagstiftningsråd vid utri-         Regeringen avser också i framtiden sörja för
20747: kesministeriet förtrogenhet med de uppgifter           att personer som väljs för lagberedningsarbete
20748: som tjänsten omfattar.                                 har tillräcklig erfarenhet av uppgifterna inom
20749:    1 stor utsträckning sköts Iagberedningsuppgif-      branschen och att de bästa experterna inom bran-
20750: ter också av ministeriernas förvaltningstjänste-       schen söker sig till dessa uppgifter.
20751: 
20752:        Helsingforsden 24 oktober 1996
20753: 
20754:                                                                        Justitieminister Kari Häkämies
20755:                                             KK 678/1996 vp
20756: 
20757: Kirjallinen kysymys 678
20758: 
20759: 
20760: 
20761: 
20762:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Rikostutkinnan menetelmien kehittämisestä
20763: 
20764: 
20765: 
20766:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
20767: 
20768:    Kansainvälinen rikollisuus lisääntyy nopeassa         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20769: tahdissa ja ulottaa toimintansa myös Suomeen.         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20770: Suomalaiset tutkiotamenetelmät eli poliisille an-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20771: nettavat toimintamahdollisuudet Jaahaavat kui-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20772: tenkin Suomessa koko ajan perässä kansainväli-
20773: sestä kehityksestä. Tämä tuli esille viimeksi käsi-             Miksi Suomen poliisille mahdollistetut
20774: teltäessä EU:n taholta tullutta ehdotusta yli rajo-          rikostutkintamenetelmät Jaahaavat koko
20775: jen tapahtuvasta tulliviranomaisten yhteistyöstä.            ajan perässä eurooppalaisesta ja muusta
20776: Muualla poliisilla on mahdollisuus soiuttautua               kansainvälisestä kehityksestä, ja miksi
20777: rikollisjärjestöihin sekä ehkäisevässä että tutkin-          meillä ei ole tehty mahdolliseksi muun
20778: nallisessa tarkoituksessa. Suomessa se ei ole                muassa soluttautumista poliisin toimesta
20779: mahdollista, vaikka menetelmä on sellaisenaan                rikollisjärjestöön, joka olisi erinomainen
20780: erinomainen.                                                 niin ennalta ehkäisevän toiminnan kuin
20781:                                                              rikostutkinnankin muoto?
20782: 
20783:      Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1996
20784: 
20785:                                          Sulo Aittaniemi /kesk
20786: 
20787: 
20788: 
20789: 
20790:  260017
20791: 2                                          KK 678/1996 vp
20792: 
20793: 
20794: 
20795: 
20796:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
20797: 
20798:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       jestöön kuuluminen sellaisenaan rangaistavaksi.
20799: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        Niin ikään on selvitettävä tarpeelliset lainsää-
20800: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      däntömuutokset poliisin mahdollisuudesta toi-
20801: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       mia valeostajana ammattimaisten ja järjestäyty-
20802: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        neesti toimivien rikoksentekijöiden tekojen en-
20803: n:o 678:                                             nalta estämiseksi, paljastamiseksi ja tutkimisek-
20804:                                                      si.
20805:           Miksi Suomen poliisille mahdollistetut         Poliisin toimivaltuuksia pyritään koko ajan
20806:        rikostutkintamenetelmät laahaavat koko        ajantasaistamaan. Oikeusministeriö asetti 8.9.
20807:        ajan perässä eurooppalaisesta ja muusta        1995 työryhmän, jonka tehtävänä on valmistella
20808:        kansainvälisestä kehityksestä, ja miksi       ehdotukset poliisia koskevan esitutkinta- ja pak-
20809:        meillä ei ole tehty mahdolliseksi muun        kokeinolainsäädännön uudistamiseksi. Työryh-
20810:        muassa soluttautumista poliisin toimesta      mä on valmistellut ensi vaiheessa muun muassa
20811:        rikollisjärjestöön, joka olisi erinomainen    väkivaltarikosten selvittämisessä tarpeellisen
20812:        niin ennalta ehkäisevän toiminnan kuin        DNA-tunnisteen rekisteröintiä koskevia sään-
20813:        rikostutkinnankin muoto?                      nöksiä.
20814:                                                          Euroopan neuvosto on myös parhaillaan laa-
20815:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         jentamassa kansainvälistä oikeusapua rikos-
20816: vasti seuraavaa:                                     asioissa koskevaa vuoden 1959 sopimusta. Sa-
20817:                                                      massa yhteydessä keskustellaan tarpeesta sisäl-
20818:    Poliisin tehtäviä ja toimivaltuuksia sääntelevä   lyttää sopimukseen rajojen yli tapahtuvaa solut-
20819: poliisilaki tuli voimaan lokakuun alussa 1995.       tautumista koskevia säännöksiä. Sisäasiainmi-
20820: Lain säätämisen yhteydessä arvioitiin, minkälai-     nisteriö on suhtautunut varauksellisesti rikollis-
20821: sia toimivaltuuksia poliisi tarvitsee rikosten en-   järjestöön soluttautumista koskevien menettely-
20822: nalta estämiseksi ja selvittämiseksi. Poliisilain    tapojen käyttöönottoon Suomessa. Varaukselli-
20823: uudistamisen ohella poliisin toimivaltuuksia on      suus johtuu muun muassa Suomen väestöpohjan
20824: kehitetty myös muun muassa 1.6.1995 voimaan          kapeudesta, jolloin viranomaisten soluttautumi-
20825: tulleella pakkokeinolain muutoksella. Tällöin la-    nen rikollisryhmittymään on käytännössä ongel-
20826: kiin otettiin säännökset muun muassa poliisin        mallista.
20827: oikeudesta rikosten selvittämiseksi tapahtuvaan          Valeostajana toimiminen ja muutoinkin rikol-
20828: tekniseen kuunteluun ja telekuunteluun.              lisryhmien läheisyydessä työskentely edellyttää
20829:    Viimeaikaiset rikollisiin moottoripyöräjengei-    kuitenkin joidenkin, toiminnan tehokkuuden
20830: hin ja räjäytystapauksiin liittyvät tapahtumat       varmistamiseksi ja virkamiesten suojaksi tarkoi-
20831: ovat antaneet aiheen pohtia, ovatko poliisin toi-    tettujen säännösten muuttamista. Tällaisia ovat
20832: mivaltuudet tehtyjen uudistustenkaan jälkeen         muun muassa mahdollisuus muuttaa valvonta-
20833: riittävät turvaamaan rikosten estämisenja selvit-    ja tarkkailuvaiheen ajaksi muun muassa poliisin
20834: tämisen sekä kansalaisten turvallisuuden. Asia       henkilöllisyyttä, asuin- ja työpaikkaa ja operaa-
20835: on ajankohtainen myös muissa pohjoismaissa,          tiossa käytetyn ajoneuvon omistajuutta/hallin-
20836: missä poliisin toimivaltuuksia on pohdittu vii-      taa koskevia tietoja. Nämä kysymykset tullaan
20837: meksi lokakuun puolivälissä oikeusministerei-        ottamaan esille esitutkinta- ja pakkokeinolain
20838: den tapaamisessa.                                    tarkistamisen yhteydessä.
20839:    Sisäasiainministeriö on jo keväällä kuluvana          Hallitus seuraa aktiivisesti rikollisuudessa ta-
20840: vuonna esittänyt, että ryhdyttäisiin toimenpitei-    pahtuvaa kehitystä sekä rikollisuuden kansain-
20841: siin muun muassa todistajan suojelua koskevan        välistymisen aiheuttamia valtioiden välisen yh-
20842: lainsäädännön uudistamiseksi. Sisäasiainminis-       teistyön kehittämistarpeita. Hallituksen tehtävä-
20843: teriön käsityksen mukaan tulee myös selvittää,       nä on varmistaa, että viranomaisilla on riittävät,
20844: mitä mahdollisuuksia on saattaa rikolliseen jär-     Suomen olosuhteisiin ja suomalaiseen oikeusjär-
20845:                                            KK 678/1996 vp                                           3
20846: 
20847: jestelmään sovelletut keinot rikosten estämiseen     viasäännöksiä uudistetaan rikollisuustilanteessa
20848: ja selvittämiseen. Hallitus tulee jatkossakin var-   tapahtuvan kehityksen ja kansainvälisen yhteis-
20849: mistamaan, että poliisin toimivaltuuksia koske-      työn edellyttämällä tavalla.
20850:      Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1996
20851: 
20852:                                                              Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
20853: 4                                           KK 678/1996 vp
20854: 
20855: 
20856: 
20857: 
20858:                                         Tili Riksdagens Talman
20859: 
20860:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Likaså bör det utredas vilka lagstiftningsänd-
20861: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande           ringar som behövs för att göra det möjligt för
20862: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       polisen att fungera som fingerad köpare i avsikt
20863: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade spörs-          att förhindra, avslöja och undersöka gärningar
20864: mål nr 678:                                           som begås av professionella och organiserade
20865:                                                       brottslingar.
20866:           Varför släpar de metoder för brottsut-         Man strävar hela tiden efter att se till att poli-
20867:        redning som står Finlands poliser till         sens befogenheter motsvarar tidens krav. Justi-
20868:        buds hela tiden efter utvecklingen i Euro-     tieministeriet tillsatte den 8 september 1995 en
20869:        pa och den internationella utvecklingen i      arbetsgrupp med uppgift att bereda förslag till
20870:        övrigt, och varför är det hos oss bl.a. inte   revidering av den förundersöknings- och tvångs-
20871:        möjligt för polisen att infiltrera en krimi-   medelslagstiftning som gäller polisen. Arbets-
20872:        nell organisation, vilket skulle vara en       gruppen har i det första skedet berett bl.a. stad-
20873:        utmärkt form för såväl preventiv verk-         ganden som gäller registrering av DNA-profilen,
20874:        samhet som brottsutredning?                    som behövs för utredning av våldsbrott.
20875:                                                          Europarådet håller också som bäst på att
20876:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         bredda det internationella avtalet från 1959 om
20877: anföra följande:                                      internationell rättshjälp i brottmål. 1 detta sam-
20878:                                                       manhang diskuteras behovet av att i avtalet in-
20879:    Polislagen, som reglerar polisens uppgifter        kludera bestämmelser om infiltrering över stats-
20880: och befogenheter, trädde i kraft vid ingången av      gränserna. Inrikesministeriet har förhållit sig av-
20881: oktober 1995. l samband med att lagen stiftades       vaktande tili att Finland skulle tai bruk förfaran-
20882: gjordes en bedömning av vilka befogenheter poli-      den där myndigheterna infiltrerar kriminella or-
20883: sen behöver för att förhindra och utreda brott.       ganisationer. Den avvaktande hållningen beror
20884: Vid sidan av polislagsreformen har polisens befo-     bl.a. på Finlands smala befolkningsunderlag som
20885: genheter utvecklats bl.a. i och med ändringen av      i praktiken gör myndigheternas infiltrering pro-
20886: tvångsmedelslagen, som trädde i kraft den 1 juni      blematisk.
20887: 1995. Härvid togs stadganden om bl.a. polisens           Att fungera som fingerad köpare och på annat
20888: rättigheter till teknisk avlyssning och teleavlyss-   sätt arbeta intimt med kriminella grupper förut-
20889: ning in i lagen.                                      sätter emellertid att vissa stadganden som är av-
20890:    Den senaste tidens händelser i anslutning till     sedda att trygga verksamhetens effektivitet och
20891: motorcykelgång och sprängningar har gett an-          skyddandet av tjänstemän ändras. Sådana stad-
20892: ledning till en diskussion om huruvida polisens       ganden gäller möjligheten att under tiden för ett
20893: befogenheter ens efter de reformer som genom-         övervaknings- eller observationsskede ändra
20894: förts är tillräckliga för att garantera förebyggan-   bl.a. polisers identitet, boningsort och arbets-
20895: det av brott och brottsutredningen samt för att       plats samt ägar- och besittningsuppgifter om for-
20896: trygga medborgarnas säkerhet. Frågan är aktuell       don som används i en operation. Dessa frågor
20897: också i de övriga nordiska länderna, där polisens     kommer att lyftas fram i samband med ändringen
20898: befogenheter senast dryftades när justitieminis-      av lagarna om förundersökning och tvångsme-
20899: trarna träffades i mitten av oktober.                 del.
20900:    Inrikesministeriet föreslog redan i våras att         Regeringen följer aktivt utvecklingen inom
20901: åtgärder för en revidering av lagstiftningen i frå-   kriminaliteten samt de behov av utveckling inom
20902: ga om skyddande av vittnen bör vidtas. Enligt         det internationella samarbetet staterna emellan
20903: inrikesministeriets uppfattning bör man också         som den internationaliserade brottsligheten ger
20904: utreda vilka möjligheter det finns att göra det       upphov till. Regeringens uppgift är att säkerställa
20905: straftbart att tillhöra en krimineli organisation.    att myndigheterna har tillräckliga, till finländska
20906:                                         KK 678/1996 vp                                          5
20907: 
20908: förhållanden och det finländska rättssystemet     tili att stadgandena om polisens befogenheter
20909: anpassade medel att förhindra och utreda brott.   revideras på det sätt brottslighetens utveckling
20910: Regeringen kommer också i fortsättningen att se   och det internationella samarbetet förutsätter.
20911: 
20912:     Helsingforsden 24 oktober 1996
20913: 
20914:                                                              Inrikesminister Jan-Erik Enestam
20915:                                               KK 679/1996 vp
20916: 
20917: Kirjallinen kysymys 679
20918: 
20919: 
20920: 
20921: 
20922:                                     Mikko Elo /sd ym.: Leimaverolain selkiyttämisestä
20923: 
20924: 
20925: 
20926:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
20927: 
20928:     Pankin ja vanhan lainan vaihtaminen on tehty           Nyt Kilpailuvirasto korostaa, ettei leimave-
20929: Suomessa kalliiksi. Pankin vaihtaminen on lai-          roja pidä periä uudestaan silloin, kun velkoja-
20930: nanottajalle tullut lähes mahdottomaksi. Näin           pankki, laina-aika tai korkosidonnaisuus muut-
20931: moni, joka on aikonut vaihtaa pankkia halvem-           tuvat. Tämä Kilpailuviraston kanta tuntuu pe-
20932: man lainan toivossa, joutuu luopumaan ajatuk-           rustellultaja terveenjärjen mukaiselta. Leimave-
20933: sesta laskettuaan, mitä maksaa, jos leimavero           ron periminen kahteen kertaan samasta rahasta
20934: joudutaan maksamaan lainanvaihdon yhteydes-             on outoa vero politiikkaa, joka on syytä selkeästi
20935: sä uudestaan.                                           kieltää. Leimaveron periruisohjeita on syytä sel-
20936:     Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Kil-         ventää pikaisesti asian korjaamiseksi.
20937: pailuvirasto on puuttunut tähän pankkiasiak-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20938: kaan kannalta tärkeään asiaan. Epäselvä laki            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
20939: tekee mahdolliseksi sen, että vanhasta lainasta         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
20940: peritään uudelleen leimavero vaihdettaessa              jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20941: pankkia. Asiakas on näin ollen pankin- tai lai-
20942: nanvaihtotilanteessa heikossa asemassa. Pankit                    Onko Hallitus tietoinen siitä, että pan-
20943: tulkitsevat sekavia leimavero-ohjeita tiukasti,                kit perivät leimaveron kahteen kertaan
20944: mutta hyötyvät siinä sivussa itsekin. Asiakkaalle              samasta lainasta asiakkaan vaihtaessa
20945: ilmoitetaan, että vaihto vaatii vanhan lainan                  pankkia, ja jos on,
20946:  maksamista pois ja uuden lainan ottamista tilal-                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20947:  le. Tällöin vaihtoon liittyy luontevasti paitsi lei-          ryhtyä leimaverolain selkiyttämiseksi täl-
20948:  maveron maksaminen uudestaan myös toimitus-                   tä osin?
20949:  maksuja, mahdollisesti jopa sakkoja vanhan lai-
20950:  nan ennenaikaisesta kuittaamisesta.
20951: 
20952:       Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1996
20953: 
20954:           Mikko Elo /sd                    Tarja Filatov /sd              Sinikka Hurskainen /sd
20955:                                            Pentti Tiusanen /vas
20956: 
20957: 
20958: 
20959: 
20960:  260017
20961: 2                                          KK 679/1996 vp
20962: 
20963: 
20964: 
20965: 
20966:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
20967: 
20968:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       suus tai laina-aika muuttuu, voidaan joutua ar-
20969: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        vioimaan, ovatko muutokset niin olennaisia, että
20970: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      kysymyksessä on katsottava olevan uusi velka-
20971: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko           suhde, josta on suoritettava leimavero. Tulkinta-
20972: Elon ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        kysymykset ratkeavat pitkälti oikeuskäytännön
20973: n:o 679:                                             kannanottojen perusteella. Vakiintuueesti on sen
20974:                                                      sijaan katsottu, että velkojan vaihtuessa velalli-
20975:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että pan-   sen aloitteesta on kysymys uudesta velkasuhtees-
20976:        kit perivät leimaveron kahteen kertaan        ta, josta on suoritettava leimavero, vaikka käy-
20977:        samasta lainasta asiakkaan vaihtaessa         tettäisiin samaa asiakirjaa.
20978:        pankkia, ja jos on,                              Nykytilan muuttaminen kysymyksen peruste-
20979:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       luosanmukaisesti siten, että velkojanvaihdoksen
20980:        ryhtyä leimaverolain selkiyttämiseksi täl-    yhteydessä veroa olisi suoritettava vain lisäluo-
20981:        tä osin?                                      tosta, ei merkitse ainoastaan leimaverotuksen
20982:                                                      "selkeyttämistä", kuten kysymyksessä esitetään.
20983:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         Velkojanvaihdosten salliminen rajoituksetta il-
20984: vasti seuraavaa:                                     man leimaveron suorittamisvelvollisuutta mer-
20985:                                                      kitsee myös suurta periaatteellista muutosta ve-
20986:    Leima verolain 47 §:n mukaan velkakirjasta on     ron luonteeseen etenkin, jos samalla sallitaan ra-
20987: suoritettava leimaveroa, kun se annetaan luotto-     joituksetta lainaehtojen muutokset. Kyseessä ei
20988: laitokselle. Vero on luonteeltaan luotanottoon       olisi enää luoton ottamiseen vaan luotonottajan
20989: kohdistuva kertavero,joka suoritetaan luotonot-      kokonaisvelkamäärän kasvamiseen kohdistuva
20990: tovaiheessa.                                         vero. Muutoksen vaikutukset saamistodisteiden
20991:    Kun laina-asiakas vaihtaa pankkia vaikkapa        leimaveron tuottoon eivät jäisi vähäisiksi.
20992: kilpailevan pankin tarjoamien edullisempien lai-         Eduskunnan käsiteltävänä on hallituksen esi-
20993: naehtojen vuoksi, toimenpide toteutettaneen          tys varainsiirtoihin kohdistuvan leimaverotuk-
20994: useimmiten siten, että asiakas ottaa kilpailija-     sen uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi.
20995: pankista lainan, jolla hän maksaa vanhan lainan-     Tarkoituksena on, että mahdollisimman pian tä-
20996: sa pois. Kysymyksessä on uusi laina, josta on        män uudistuksen jälkeen käynnistettäisiin myös
20997: leimaverolain mukaan suoritettava leimavero.         jäljelle jäävien leimaverolain säännösten uudis-
20998: Leimaverolaki ei tässä suhteessa ole epäselvä tai    taminen. Tällöin tullaan arvioimaan myös kysy-
20999: tulkinnallinen.                                      myksessä tarkoitettuihin tilanteisiin liittyviä
21000:    Kun velkasuhteessa tapahtuu muita muutok-         muutostarpeita.
21001: sia, esimerkiksi kun velallinen, korkosidonnai-
21002: 
21003:      Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1996
21004: 
21005:                                                                                 Ministeri Arja Alho
21006:                                              KK 679/1996 vp                                               3
21007: 
21008: 
21009: 
21010: 
21011:                                           Tili Riksdagens Talman
21012: 
21013:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        detta bör betraktas som ett nytt kreditförhållan-
21014: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          de, för vilket stämpelskatt skall betalas. Tolk-
21015: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        ningsfrågor blir oftast lösta på grundval av ställ-
21016: man Mikko Elo m.fl. undertecknade spörsmål              ningstaganden inom rättspraxisen. Enligt veder-
21017: nr 679:                                                 tagen praxis har man däremot ansett att då bor-
21018:                                                         genären byts ut på initiativ av gäldenären är det
21019:            Är Regeringen medveten om att ban-           fråga om ett nytt kreditförhållande, för vilket
21020:         kerna uppbär stämpelskatt två gånger för        stämpelskatt skall betalas, fastän samma doku-
21021:         samma lån när kunden byter bank, och            ment används.
21022:         om den är medveten om detta,                       En ändring av den nuvarande situationen en-
21023:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        ligt motiveringen tili spörsmålet så att skatt skul-
21024:         för att tili denna del göra lagen angående      le betalas endast för tiliäggskredit i samband med
21025:         stämpelskatt tydligare?                         att borgenären byts, betyder inte enbart ett "för-
21026:                                                         tydligande" av stämpelbeskattningen, såsom an-
21027:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           förs i spörsmålet. Om byten av borgenär tillåts
21028: anföra följande:                                        obegränsat utan skyldighet för gäldenären att
21029:                                                         betala stämpelskatt, innebär detta också en stor,
21030:    Enligt 47 § lagen angående stämpelskatt skall        principiell ändring av skattens karaktär, i synner-
21031: stämpelskatt betalas för ett skuldebrev då det          het om ändringar av lånevillkoren samtidigt til-
21032: inlämnas tili ett kreditinstitut. Skatten är tili sin   låts obegränsat. I det fallet skulle det inte längre
21033: karaktär en engångsskatt som hänför sig tili kre-       vara fråga om skatt som hänför sig tili kredittag-
21034: dittagning och den betalas i det skede då krediten      ning, utan skatt som hänför sig tili ökningen av
21035: tas.                                                    kredittagarens totala skuldbelopp. Verkningar-
21036:    När en lånekund byter bank t.ex. på grund av         na av ändringen i fråga om avkastningen av
21037: de förmånligare lånevillkor som den konkurre-           stämpelskatt på fordringsbevis skulle inte bli
21038: rande banken erbjuder, torde detta oftast genom-        ringa.
21039: föras så att kunden tar ett lån i den konkurreran-          Riksdagen har under behandling en regerings-
21040: de banken, med vilket han betalar bort sitt gamla       proposition med förslag tilllagstiftning som gäl-
21041: lån. Det är då fråga om ett nytt lån, för vilket        ler revidering av stämpelskatt som hänför sig tili
21042: stämpelskatt skall betalas enligt lagen angående        överlåtelse av egendom. Man har för avsikt att,
21043: stämpelskatt. Lagen angående stämpelskatt är            så fort som möjligt efter denna revidering, också
21044: inte i detta avseende otydlig och den ger inte          börja revidera de återstående stadgandena i lagen
21045: heller rum för tolkning.                                angående stämpelskatt. I detta skede kommer
21046:    När andra förändringar sker i ett kreditförhål-      man att bedöma behovet av ändringar även i
21047: lande, t.ex. när gäldenären, räntebindningen eller      fråga om sådana situationer som avses i spörs-
21048: lånetiden ändras, kan det bli nödvändigt att be-        målet.
21049: döma om förändringarna är så väsentliga att
21050: 
21051:      Helsingfors den 28 oktober 1996
21052: 
21053:                                                                                     Minister Arja Alho
21054:                                              KK 680/1996 vp
21055: 
21056: Kirjallinen kysymys 680
21057: 
21058: 
21059: 
21060: 
21061:                                     Kimmo Sasi /kok: Alkoholijuomien myynnin sallimisesta vähittäis-
21062:                                        kaupoissa
21063: 
21064: 
21065:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
21066: 
21067:     Valtioneuvosto on keväällä tehnyt periaate-        muutokset alkoholin myynnissä eivät käyttäyty-
21068: päätöksen, jonka mukaan alkoholin vähittäis-           misvaikutustensa vuoksi ole toivottavia.
21069: myyntiin ei tehdä mitään muutoksia. Hallitus on           Alkoholin myyntiä tulisikin siis vähittäin siir-
21070: kuitenkin syyskuun alussa päättänyt, että niillä       tää vähittäiskauppoihin. Alkuvaiheessa voitai-
21071: paikkakunnilla, joilla ei ole Alkon myymälää,          siin hyvin ajatella sitä, että vähittäiskauppamyy-
21072: voi Alkon tuotteita tilata lokakuun alusta lähtien     mälälle tai -ketjulle asetetaan tietyt ehdot myyn-
21073: ns. luovutuspaikkojen kautta. Koskenkorva-             tiluvan saamiselle. Myös voidaan ajatella, että
21074: pullon ostopaikaksi kelpaavat jatkossa mm.             myynti voisi tapahtua vähittäiskaupan ja Alkon
21075: huoltoasema, linja-autoasema, kirjakauppa ja           yhteistyönä kaupan tiloissa ja kaupan toimesta,
21076: joissakin poikkeustapauksissa myös elintarvike-        mutta kuitenkin Alkon valvonnassa. Yhteistoi-
21077: liike.                                                 minta voisi osaltaan vähentää tarvetta lopettaa
21078:     Mainittu valtioneuvoston päätös osoittaa,          lisää elintarvikekauppoja. Tavoitteeksi tulisi kui-
21079: että alkoholin vähittäismyynnissä saatavuutta          tenkin asettaa kohtuullisen ajan kuluessa alle 21
21080: on helpotettava. Tämä vastaa kansalaisten toi-         prosenttia sisältävien alkoholijuomien saaminen
21081: veita. Pyrkimys valtion verotulojen turvaami-          vähittäiskauppoihin.
21082: seen on ymmärrettävä. Ratkaisu kuitenkin omal-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
21083: ta osaltaan osoittaa suomalaisessa alkoholipoli-       jestyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
21084: tiikassa epätavanomaistenja myös epätarkoituk-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21085: senmukaisten ratkaisujen etsimistä.                    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21086:     Ottaen huomioon Suomen ED-jäsenyyden to-
21087: siasiana voitaneen jo tässä vaiheessa pitää sitä,                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21088: että alkoholin vähittäismyyntimonopoli on pu-                 ryhtyä alkoholijuomien myynnin saliimi-
21089:  rettava asteittain. Tämän vuoksi olisi syytä pikai-          seksi vähittäiskaupoissa hallitusti?
21090: sesti varautua jo ensimmäisiin askeliin. Akilliset
21091: 
21092:      Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1996
21093: 
21094:                                             Kimmo Sasi /kok
21095: 
21096: 
21097: 
21098: 
21099: 260017
21100: 2                                            KK 680/1996 vp
21101: 
21102: 
21103: 
21104: 
21105:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
21106: 
21107:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          tajalle (680/1996). Asetus tuli voimaan 1.1 0.1996.
21108: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           Asetus pohjautuu eduskunnan sosiaali- ja ter-
21109: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         veysvaliokunnan esittämään toivomukseen sen
21110: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kimmo              käsitellessä hallituksen esitystä nykyiseksi alko-
21111: Sasin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          holilaiksi (1143/1994). Asiasta laatimassaan mie-
21112: 680:                                                    tinnössä (StVM 32/1994 vp) valiokunta piti tär-
21113:                                                         keänä niitä mahdollisuuksia, joita alkoholijuo-
21114:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         mien lähettäminen asiakkaalle tarjoaa alkoholi-
21115:         ryhtyä alkoholijuomien myynnin sallimi-         juomien saatavuuden varmistamiseksi tasapuoli-
21116:         seksi vähittäiskaupoissa hallitusti?            sesti maan kaikissa osissa. Valiokunta totesi
21117:                                                         muun muassa: "Varsinkin harvaanasutuilla
21118:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            alueilla mutta yleisemminkin taajamien ulko-
21119: vasti seuraavaa:                                        puolella saattaa muutoin alkoholijuomien hank-
21120:                                                         kiminen muodostua jo matkakustannusten joh-
21121:    Hallitus käsitteli iltakoulussaan 27.3.1996          dosta kohtuuttoman kalliiksi."
21122: suomalaista alkoholipolitiikkaa. Asiaa koske-              On muistettava, että alkoholijuomien lähettä-
21123: vassa laajassa periaatepäätöksessään hallitus           mismahdollisuus on ollut alkoholilainsäädän-
21124: totesi, että suomalaisen alkoholipolitiikan tulee       nössä jo vuodesta 1932 eli kieltolain kumoami-
21125: jatkossakin perustua alkoholista aiheutuvien so-        sesta saakka. Uudella asetuksella parannetaan ja
21126: siaalisten ja terveydellisten haittojen ehkäisemi-      monipuolistetaan Alko Oy:n mahdollisuutta al-
21127: seen. Hallituksen mukaan alkoholihaittoja pyri-         koholijuomien lähettämiseen asiakkaalle. Perin-
21128: tään ehkäisemään säätelemällä alkoholijuomien           teisen suoralähetyksen lisäksi toiminta voi nyt
21129: kokonaiskulutusta sekä vaikuttamalla ongelma-           tapahtua erillisen luovutuspaikan kautta. Alko
21130: käyttötilanteisiin. Hallitus katsoi, että tehokas       Oy:lle on näin luotu entistä paremmat mahdol-
21131: keino alkoholihaittojen ehkäisyssä on nykyisen          lisuudet palvella mahdollisimman joustavasti ja
21132: alkoholijuomien        vähittäismyyntijärjestelmän      tasapuolisesti maan eri osia. Luovutuspaikkojen
21133: säilyttäminen ja sen sosiaali- ja terveyspoliittisten   perustaminen tapahtuu tarkkojen ehtojen mu-
21134: tehtävien korostaminen. Hallituksen mukaan              kaisesti. Perustaminen on luvanvaraista. Alko
21135: sosiaali- ja terveyspoliittisesti on perusteltua säi-   Oy:n pitää hakea jokaiselle luovutuspaikalle
21136: lyttää nykyinen alkoholijuomien vähittäismyyn-          lupa. Luvan myöntää sosiaali- ja terveydenhuol-
21137: timonopoli.                                             lon tuotevalvontakeskus.
21138:     Hallituksella ei siten ole tarkoitus tässä tilan-      Ruotsissa tällainen lähetysmääräysmyynti
21139: teessa ryhtyä toimenpiteisiin alkoholijuomien           ("utlämningsställe") on ollut hyvin tärkeä osa
21140: vähittäismyyntijärjestelmän          muuttamiseksi.     alkoholijärjestelmää jo hyvin pitkään. Toiminta
21141: Hallitus seuraa kuitenkin tarkoin tilannetta sekä       aloitettiin 1930-luvulla. Tällä hetkellä monopo-
21142: kotimaassa että laajemmin EU :ssa siten, että hal-      liyhtiö Systembolagetilla on noin 550 tällaista
21143: lituksella on muuttuneissakin olosuhteissa val-         luovutuspistettä.
21144: mius hoitaa suomalaista alkoholipolitiikkaa par-           Alkoholijuomien lähettämistä koskevan ase-
21145: haalla mahdollisella tavalla.                           tuksen antaminen ei siten hallituksen mielestä ole
21146:     Hallitus haluaa vastauksessaan lopuksi sel-         epätavanomaisten ja epätarkoituksenmukaisten
21147: ventää kysymyksessä mainitun luovutuspaikka-            ratkaisujen etsimistä suomalaisessa alkoholipoli-
21148: toiminnan perusteita. Tasavallan presidentti an-        tiikassa, vaan yksi osa johdonmukaista politiik-
21149: toi 13.9.1996 asetuksen alkoholijuomien vähit-          kaa asiassa.
21150: täismyynnistä lähettämällä niitä tilaajalle tai os-
21151: 
21152:      Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1996
21153: 
21154:                                                                       Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
21155:                                               KK 680/1996 vp                                                3
21156: 
21157: 
21158: 
21159: 
21160:                                           Tili Riksdagens Talman
21161: 
21162:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         13.9.1996 en förordning om detaljhandel med
21163: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-           alkoholdrycker genom leverans tili beställare och
21164: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         köpare (680/1996). Förordningen trädde i kraft
21165: man Kimmo Sasi undertecknade spörsmål nr                 1.10.1996. Förordningen grundar sig på ett öns-
21166: 680:                                                     kemål som framlagts av riksdagens social- och
21167:                                                          hälsovårdsutskott då det behandlade regeringens
21168:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          proposition tili den nuvarande alkohollagen
21169:         ta för att tiliåta försäljning av alkohol-       (1143/1994). 1 det betänkande som uppgjordes
21170:         drycker på ett behärskat sätt i detaljhan-       (social- och hälsovårdsutskottets betänkande 32/
21171:         deln?                                            1994 rd) ansåg utskottet att möjligheterna att
21172:                                                          skicka alkoholdrycker tili kunder säkerställer
21173:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            tiligången på alkoholdrycker i alla delar av lan-
21174: anföra följande:                                         det. Utskottet konstaterade bl.a. att speciellt i
21175:                                                          glesbygderna, men också mera allmänt utanför
21176:    Regeringen behandlade den finländska alko-            tätorterna kan det annars bli orimligt dyrt att
21177: holpolitiken isin aftonskola 27.3.1996. 1 sitt om-       skaffa alkoholdrycker redan på grund av rese-
21178: fattande principbeslut som gäller detta konstate-        kostnaderna.
21179: rade regeringen att den finländska alkoholpoliti-            Man skall komma ihåg att möjligheten att
21180: ken även i fortsättningen skall grunda sig på            skicka alkoholdrycker har funnits i alkohollag-
21181: förebyggande av sociala och hälsomässiga olä-            stiftningen sedan 1932 då förbudslagen upphäv-
21182: genheter som förorsakas av alkohol. Enligt re-           des. Genom den nya förordningen förbättras
21183: geringen strävar man att förebygga alkohololä-           Alko Ab:s möjligheter att skicka alkoholdrycker
21184: genheter genom att reglera den totala förbruk-           tili kunderna och samtidigt blir de mångsidigare.
21185: ningen av alkoholdrycker samt genom att påver-           Förutom traditionell direktsändning kan verk-
21186: ka i situationer med problemanvändning. Reger-           samheten nu även ske via särskilda utlämnings-
21187: ingen ansåg att ett effektivt medel vid förebyg-         ställen. Alko Ab har således givits bättre möjlig-
21188: gandet av alkoholskador är att bevara det nuva-          heter än tidigare att på ett flexibelt och jämbör-
21189: rande systemet för detaljhandelsförsäljning av           digt sätt betjäna landets olika delar. Grundandet
21190: alkoholdrycker och att betona dess social- och           av utlämningsställena sker enligt noggranna vill-
21191: hälsovårdspolitiska uppgifter. Enligt regeringen         kor. Grundandet är beroende av tillstånd. Alko
21192: är det social- och hälsovårdspolitiskt motiverat         Ab måste ansöka om tilistånd för varje utläm-
21193: att bevara det nuvarande detaljhandelsmonopo-            ningsställe. Tillståndet beviljas av social- och häl-
21194: let för alkoholdrycker.                                  sovårdens produkttillsynscentral.
21195:     Regeringen har således inte för avsikt att i             1Sverige har sådana utlämningsställen varit en
21196: denna situation vidta åtgärder för att ändra sys-        mycket viktig del av alkoholsystemet redan
21197: temet för detaljhandelsförsäljning av alkohol-           länge. Verksamheten inleddes på 1930-talet. För
21198: drycker. Regeringen följer dock situationen nog-         närvarande har monopolbolaget Systembolaget
21199: grannt både i hemlandet och inom EU så att               ca 550 sådana utlämningsställen.
21200:  regeringen i förändrade omständigheter har be-              Givandet av förordningen om leverans av al-
21201:  redskap att sköta den finländska alkoholpoliti-         koholdrycker är således inte enligt regeringens
21202:  ken på bästa möjliga sätt.                              uppfattning sökande av ovanliga eller oända-
21203:     Regeringen vili i sitt svar tili slut klarlägga de   målsenliga lösningar, utan en del av en konse-
21204:  grunder för utlämningsställesverksamhet som             kvent politik.
21205:  nämns i spörsmålet. Republikens President gav
21206: 
21207:       Helsingfors den 25 oktober 1996
21208: 
21209:                                                                         Minister Terttu Huttu-Juntunen
21210:                                            KK 681/1996 vp
21211: 
21212: Kirjallinen kysymys 681
21213: 
21214: 
21215: 
21216: 
21217:                                   Virpa Puisto /sd ym.: Psykiatrisen laitoshoidon hoitomaksujen alen-
21218:                                       tamisesta
21219: 
21220: 
21221:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
21222: 
21223:     Psykiatrista hoitoa on painotettu 1980-luvun     tulotukea, mutta usein sairaan ihmisen kyvyt ja
21224: alusta saakka avohoitopainotteiseksi, ja sairaan-    voimavarat tukien hakemiseen ovat heikot. Kor-
21225: sijat ovatkin vähentyneet vuoden 1980 runsaasta      keat hoitomaksut saattavatjopa nostaa hoitoon
21226: 20 000 sairaansijasta vuoden 1994 vajaaseen          hakeutumisen kynnystä. Pahimmissa tapauksis-
21227: 8 000 sairaansijaan. Tällä hetkellä psykiatrisessa   sa hoitomaksut ovat saattaneet kasvaa niin suu-
21228: laitoshoidossa ovat vain ne, jotka todella tarvit-   riksi, että maksujen kattamiseksi on jouduttu
21229: sevat laitoshoitoa. Suomessa, toisin kuin useissa    myymään asunto. Asunnon menetyksen jälkeen
21230: Euroopan maissa, laitoshoito on maksullista ja       ei avohoito ole voinut onnistua, koska asunno-
21231: avohoito maksutonta. Hoitomaksut ovat osal-          ton ei voi onnistuneesti saada avohoitoa. Omassa
21232: taan ohjanneet hoitoa avohoitopainotteisem-          käytössä oleva asunto on suojattava mielisairaa-
21233: maksi.                                               loiden sairaalamaksuilta niin, ettei sitä tarvitse
21234:     Hoitomaksut ja niiden enimmäismäärät mää-        missään olosuhteissa käyttää laitoshoidon mak-
21235: ritellään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas-     samiseen.
21236: maksulaissa ja -asetuksessa. Viime vuosien kehi-        Psykiatrisen hoidon hoitomaksujen alenemi-
21237: tyksen seurauksena kunnalliset yksiköt ovat          nen on kaikkein tehokkain ongelmanratkaisu-
21238: muuttuneet tulosvastuullisiksi ja niiden tehtä-      keino. Hoitomaksujen alentaminen on kä-
21239: väksi on siirtynyt myös budjetointi. Budjetoin-      denojennus kaikkein vaikeimmassa asemassa
21240: nissa on käytetty enimmäismaksuja, eikä mah-         oleville yhteiskunnan jäsenille. Sekä mielisairaa-
21241: dollisuutta sairaalamaksujen joustolle alaspäin      lassa että somaattisessa sairaalassa hoitomaksut
21242: ole nähty mahdollisena tai tarpeellisena. Mieli-     määräytyvät samoin perustein, mutta mielisai-
21243: sairaaloiden hoitomaksut ovat korkeimmillaan         raaloiden todelliset hoitokustannukset ovat pie-
21244:  125 markkaa päivässä, eli kuukaudessa lähes nel-    nemmät verrattuna somaattisten sairaaloiden
21245: jätuhatta markkaa. Mikäli potilas on pitkäaikai-     hoitokustannuksiin. Mielisairaaloissa olevat
21246: sessa laitoshoidossa, häneltä peritään maksuky-      maksavat siis tällä hetkellä suhteessa suuremman
21247: vyn mukaan määräytyvä maksu. Maksu voi olla          osan hoidostaan kuin somaattisesti sairaat.
21248: enintään 80 prosenttia hoidossa olevan kuukau-       Myös ongelmaa tahdosta riippumattoman hoi-
21249: situloista, mutta hoidossa olevalle on jäätävä vä-   don hoitomaksuista on syytä pohtia tässä yhtey-
21250: hintään kansaneläkkeen pohjaosan suuruinen           dessä, sillä on eettisesti kyseenalaista veloittaa
21251: määrä henkilökohtaisiin kuluihin. Lain mukaan        esimerkiksi kuukauden pakkohoidosta tuhan-
21252: pitkäaikaisena laitoshoitona pidetään yli kolme      sien markkojen hoitolasku.
21253: kuukautta kestävää hoitojaksoa. Pitkäaikaisen           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
21254: laitoshoidon tarvetta ei aina voida arvioida etu-    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21255: käteen, mikä aiheuttaa ongelmia mm. suurina          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21256: hoitolaskuina.                                       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21257:     Palvelujen käyttäjien taloudellinen tilanne on
21258:  usein heikko jo ennen hoitoa. Eläkeläisen tai                 Mitä Hallitus aikoo tehdä psykiatrisen
21259: pitkäaikaissairaan tulot eivät monesti ole kor-             laitoshoidon hoitomaksujen alentami-
21260: keat, mutta myös keskivertopalkansaajaperheen               seksija sen varmistamiseksi, etteivät suu-
21261: kohdalla neljäntuhannen markan lisäkustan-                  ret hoitomaksut tuhoa laitoshoidon poti-
21262: nukset aiheuttavat suuria taloudellisia vaikeuk-            laiden taloutta ja estä palaamista nor-
21263:  sia, varsinkin kun muut menot eivät hoidon aika-           maaliin elämään hoitojakson jälkeen?
21264: na vähene. Potilasmaksuihin voi saada toimeen-
21265:      Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1996
21266: 
21267: 
21268: 260017
21269: 2                               KK 681/1996 vp
21270: 
21271:     Virpa Puisto /sd          Reijo Kallio /sd              Markku Pohjola /sd
21272:     Pirkko Peltomo /sd        Raimo Mähönen /sd             Kalevi Olin /sd
21273:     Jouko Skinnari /sd        Maija Rask /sd                Matti Vähänäkki /sd
21274:     Esa Lahtela /sd           Jorma Kukkonen /sd            Raimo Holopainen /sd
21275:     Ulla Juurola /sd          Risto Kuisma /sd              Leena Luhtanen /sd
21276:     Pia Viitanen /sd          Tarja Filatov /sd             Jukka Mikkola /sd
21277:     Tuulikki Hämäläinen /sd   Marja-Liisa Tykkyläinen /sd   Antero Kekkonen /sd
21278:                               Klaus Heliberg /sd
21279:                                             KK 681/1996 vp                                              3
21280: 
21281: 
21282: 
21283: 
21284:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
21285: 
21286:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tuksessa määrättyjä maksujen enimmäismääriä,
21287: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         vaikka asetus antaa mahdollisuuden joustaa
21288: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       maksuissa alaspäin.
21289: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Virpa               Asiakasmaksut mielisairaaloissa ovat hoito-
21290: Puiston ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        päivää kohti lyhytaikaisessa hoidossa samat kuin
21291: senn:o681:                                            muissa sairaaloissa, vaikka keskimääräinen kus-
21292:                                                       tannus hoitopäivää kohti on mielisairaaloissa
21293:           Mitä Hallitus aikoo tehdä psykiatrisen      alhaisempi. Asiakasmaksun suhteellinen osuus
21294:        laitoshoidon hoitomaksujen alentami-           toteutuneista kustannuksista on siten mielisai-
21295:        seksija sen varmistamiseksi, etteivät suu-     raaloissa suurempi kuin somaattisissa sairaalois-
21296:        ret hoitomaksut tuhoa laitoshoidon poti-       sa. Ongelma korostuu vielä siinä, että hoitoajat
21297:        laiden taloutta ja estä palaamista nor-        mielisairaaloissa ovat moninkertaiset muihin sai-
21298:        maaliin elämään hoitojakson jälkeen?           raaloihin verrattuna.
21299:                                                          Kuvattu epäkohta on sosiaali- ja terveysmi-
21300:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          nisteriön tiedossa. Tiedetään myös, että asiakas-
21301: vasti seuraavaa:                                      maksut ja yleensä kotitalouksien itsensä rahoit-
21302:                                                       tama osuus terveydenhuollon menoista rasittaa
21303:    Kotitalouksien rahoitusosuus terveydenhuol-        eniten juuri niitä, jotka tarvitsevat runsaasti pal-
21304: lon kaikista menoista on viime vuosinajatkuvasti      veluja.
21305: noussut ja on tällä hetkellä jo noin 20 %. Terveys-      Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan
21306: palvelujen asiakasmaksut ovat niiden käyttöme-        parhaillaan muutoksia asiakasmaksuihin siten,
21307: noista alle 10 %. Esimerkiksi sairaanhoitopiireis-    että ne eivät olisi kohtuuttomia runsaasti palve-
21308: sä ne ovat 6-7% käyttömenoista.                       luja tarvitseville eivätkä muodostaisi estettä tar-
21309:    Kuten kysyjät toteavat, kunnalliset terveys-       peellisen hoidon hankkimiseksi.
21310: palvelujen tuottajat käyttävät asiakasmaksuase-
21311: 
21312:      Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1996
21313: 
21314:                                                                     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
21315: 4                                           KK 681/1996 vp
21316: 
21317: 
21318: 
21319: 
21320:                                         Till Riksdagens Talman
21321: 
21322:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         De korumunala producenterna av hälsovårds-
21323: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        tjänster använder, precis som spörsmålsställarna
21324: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      påpekar, maximibeloppen av de avgifter som
21325: man Virpa Puisto m.fl. undertecknade spörsmål         fåstställs i förordningen om klientavgifter inom
21326: nr 681:                                               social- och hälsovården, fastän förordningen gör
21327:                                                       det möjligt att anpassa avgifterna neråt.
21328:           Vad ämnar Regeringen göra för att              Vid mentalsjukhusen är klientavgifterna per
21329:        sänka vårdavgifterna inom den psykiat-         vårddag vid kortvarig vård desamma som vid
21330:        riska institutionsvården och säkerställa       andra sjukhus, fastän den genomsnittliga kostna-
21331:        att de höga vårdavgifterna inte raserar        den per vårddag är lägre vid mentalsjukhusen.
21332:        ekonomin för patienterna inom institu-         Klientavgiftens relativa andel av kostnaderna är
21333:        tionsvården och hindrar en återgång till       således högre vid mentalsjukhusen än vid soma-
21334:        ett normalt liv efter vårdperioden?            tiska sjukhus. Problemet accentueras ytterligare
21335:                                                       av att vårdtiderna vid mentalsjukhusen är många
21336:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         gånger längre än vid andra sjukhus.
21337: anföra följande:                                         Social- och hälsovårdsministeriet är medvetet
21338:                                                       om det nämnda missförhållandet. Vi vet också
21339:    Hushållens andel i finansieringen av alla utgif-   att klientavgifterna och över huvud taget den
21340: ter inom hälso- och sjukvården har stigit konti-      andel av utgifterna för hälso- och sjukvård som
21341: nuerligt under de senaste åren och uppgår för         hushållen själva betalar belastar just dem mest
21342: närvarande redan till ca 20 %. De avgifter som        som är i stort behov av tjänsterna.
21343: klienterna betalar för hälsovårdstjänsterna utgör        Social- och hälsovårdsministeriet bereder som
21344: mindre än 10 % av driftsutgifterna för dessa          bäst ändringar i klientavgifterna för att de inte
21345: tjänster. lnom exempelvis sjukvårdsdistrikten         skall vara oskäliga för dem som behöver tjänster-
21346: utgör de 6--7% av driftsutgifterna.                   na i stor utsträckning och därigenom utgöra ett
21347:                                                       hinder när det gäller att få behövlig vård.
21348: 
21349:      Helsingforsden 25 oktober 1996
21350: 
21351:                                                                     Minister Terttu Huttu-Juntunen
21352:                                           KK 682/1996 vp
21353: 
21354: Kirjallinen kysymys 682
21355: 
21356: 
21357: 
21358: 
21359:                                   Hannu Kemppainen /kesk: Metsästyslain lyijyhaulien käyttökiellon
21360:                                      rajaamisesta
21361: 
21362: 
21363:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
21364: 
21365:    Lyijyhaulien käyttökielto vesilintumetsästyk-       Kunnollisia korvaavia haulivaihtoehtoja ei
21366: sessä tuli voimaan 1 päivänä elokuuta 1996.         vielä ole, ja kiellosta aiheutuvat haitat ovat hyö-
21367: Käyttökiellosta alkaa olla nyt kokemuksia yh-       tyjä suuremmat. Teräshaulien käyttö vioittaa
21368: den vesilintumetsästyskauden osalta.                metsiä ja metsänomistajien halukkuus vuokrata
21369:    Yleisjohtopäätöksenä voisi todeta, että met-     maitaan metsästykselle vähenee. Molybdeeni- ja
21370: sästysharrastustoiminta on myös tässä kysymyk-      vismuttipanosten kalleus rajoittaa vähävarai-
21371: sessä ollut hyvin kurinalaista, lainkuuliaista ja   sempien metsästysharrastusta. Näiden panosten
21372: kontrolloitua, mutta käytännön kokemukset           valmistajien patenttisuoja ja monopoliasema
21373: lainmuutoksen tarkoituksenmukaisuudesta ovat        hyödyttää turhaan kahta ulkomaista panosval-
21374: tyrmääviä.                                          mistajaa. Lisäksi teräshaulit eivät sovi kaikille
21375:    Lakimuutos tehtiin metsästyslain kokonais-       entisille aseille, ja se tuo kyseenalaisen tarpeen
21376: uudistuksen yhteydessä eduskunnassa hyvin           ostaa uusia aseita, joihin kaikilla ei ole varaa.
21377: spontaanisti, ilman harkintaaja tarkempaa käy-      Muualla kuin ongelmavesistöillä käytettynä lyi-
21378: tännön tuntemusta. Käytetty termi "vesilintu-       jyhaulit ovat edelleen kaikilta osin paras vaihto-
21379: metsästys" on epämääräisen kyseenalainen. Sen       ehto.
21380: valvontaa on hyvin vaikea suorittaa ja valvonnan       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21381: kohdistaminen vaikeaa. Mikä on esimerkiksi tul-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21382: kinta, jos pellolla tai metsässä muun metsästyk-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21383: sen yhteydessä ampuu vesilinnun?                    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21384:    Lyijyn myrkkyongelmat vesilinnustuksessa
21385: rajoittuvat Suomessa niin kuin muuallakin vain                Aikooko Hallitus nyt saatujen koke-
21386: muutamiin vesistöihin. Lyijyhaulien käyttökiel-            musten perusteella ryhtyä toimenpiteisiin
21387: lon määräämistä vain ongelmavesistöjen alueille            metsästyslain muuttamiseksi siten, että
21388: tai mahdollisesti ongelmavesistöiksi kehittymäs-           lyijyhaulien käyttökielto rajoitetaan vain
21389: sä oleville alueille olisi myös paljon helpompaa           niille alueille, joille niiden käytöstä kan-
21390: valvoa.                                                    sainvälisten tutkimusten perusteella on
21391:                                                            haittaa?
21392: 
21393:      Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1996
21394: 
21395:                                      Hannu Kemppainen /kesk
21396: 
21397: 
21398: 
21399: 
21400: 260017
21401: 2                                           KK 682/1996 vp
21402: 
21403: 
21404: 
21405: 
21406:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
21407: 
21408:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        man keskittyvän lähinnä suurilla kosteikkoalu-
21409: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         eilla tapahtuvaan vesilintujen metsästykseen.
21410: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       Ongelman ratkaisuna työryhmä ehdotti vaihto-
21411: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannu            ehtojen etsimistä lyijyhauleille sekä viimeistään
21412: Kemppaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         vuosituhannen loppuun mennessä siirtymistä ve-
21413: sen n:o 682:                                          silintujen metsästyksessä korvaavien haulien
21414:                                                       käyttöön. Lisäksi työryhmä totesi, ettei teräs-
21415:           Aikooko Hallitus nyt saatujen koke-         haulien käyttöön tule siirtyä metsätalousalueilla.
21416:        musten perusteella ryhtyä toimenpiteisiin          Hallituksen esityksessä metsästyslain uudista-
21417:        metsästyslain muuttamiseksi siten, että        miseksi (HE 300/1992 vp) ei mainittu mitään
21418:        lyijyhaulien käyttökielto rajoitetaan vain     lyijyhaulien kieltämisestä eikä mahdollisten kor-
21419:        niille alueille, joille niiden käytöstä kan-   vaavien haulien käyttöön ottamisesta. Tarkoi-
21420:        sainvälisten tutkimusten perusteella on        tuksena oli toteuttaa siirtyminen valistuksen
21421:        haittaa?                                       avulla vapaaehtoisesti kosteikkoalueilta alkaen.
21422:                                                       Eduskunta kuitenkin päätti kieltää lyijyhaulien
21423:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          käytön vesilintumetsästyksessä 1.8.1996 alkaen
21424: vasti seuraavaa:                                      kokonaan.
21425:                                                           Koska asiassa ei ole tullut esille mitään sellais-
21426:    Lyijyhaulien haitallisuutta metsästyksessä on      ta uutta, jota metsästyslain uudistamisen yhtey-
21427: maassamme selvittänyt maa- ja metsätalousmi-          dessä ei ole ollut jo tiedossa ja jota asiantuntijoi-
21428: nisteriön asettama "lyijyhaulityöryhmä". Ke-          den toimesta ei ole jo saatettu myös eduskunnan
21429: väällä 1992 jättämässään selvityksessä tämä           tietoon, ei metsästyslainsäädäntöön ole tältä osin
21430: asiantuntijatyöryhmä totesi lyijyhaulien haitalli-    suunnitteilla mitään muutoksia.
21431: sen vaikutuksen olevan kiistaton, mutta ongel-
21432: 
21433:      Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1996
21434: 
21435:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
21436:                                           KK 682/1996 vp                                          3
21437: 
21438: 
21439: 
21440: 
21441:                                       Tili Riksdagens Talman
21442: 
21443:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    sjöfågeljakt, som bedrivs inom större våtmarks-
21444: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-      områden. Arbetsgruppen föreslog att problemet
21445: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    löses genom att söka alternativ till blyhaglen
21446: man Hannu Kemppainen undertecknade spörs-           varefter en övergång till användning av dessa
21447: mål nr 68:                                          ersättande hagel vid sjöfågeljakt föreslogs ske
21448:                                                     senast vid utgången av millenniet. Ytterligare
21449:           Har Regeringen för avsikt att, utgåen-    konstaterade arbetsgruppen att stålhagel inte
21450:        de från de erfarenheter som nu erhållits,    skall användas som alternativ inom områden
21451:        vidta åtgärder i syfte att ändra jaktlagen   med ekonomiskog.
21452:        så att förbudet mot användning av blyha-        I regeringens proposition med förslag till ny
21453:        gel begränsas enbart tili de områden inom    jaktlag (RP 300/1992 rd) nämndes ingenting om
21454:        vilka användningen av dem enligt inter-      förbud mot blyhagel eller eventuell användning
21455:        nationella undersökningar har skadliga       av ersättande hagel. A vsikten var att genomföra
21456:        effekter?                                    övergången på frivillig väg med hjälp av upplys-
21457:                                                     ning med en början inom våtmarksområden.
21458:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     Riksdagen beslöt dock helt förbjuda använd-
21459: anföra följande:                                    ningen av blyhagel vid sjöfageljakt från och med
21460:                                                     1.8.1996.
21461:    De menliga effekterna vid användning av bly-        Eftersom det inte framkommit någonting så-
21462: hagel vid jakt har utretts av den av jord- och      dant nytt som inte redan var känt när jaktlagen
21463: skogsbruksministeriet tillsatta "blyhagelarbets-    reviderades och som inte redan på försorg av
21464: gruppen". I den utredning sakkunniggruppen          sakkunniga har bringats till riksdagens känne-
21465: ifråga presenterade våren 1992 konstaterades att    dom finns det inte till denna del planer på änd-
21466: b1yhag1ens men1iga effekter är obestridliga, men    ringar av jaktlagstiftningen.
21467: att problemet närmast är koncentrerat tili den
21468: 
21469:      Helsingforsden 15 oktober 1996
21470: 
21471:                                                      Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
21472:                                               KK 683/1996 vp
21473: 
21474: Kirjallinen kysymys 683
21475: 
21476: 
21477: 
21478: 
21479:                                     Erkki Pulliainen /vihr: Uudenmaan lääninveroviraston henkilöstö-
21480:                                        järjestelyistä
21481: 
21482: 
21483:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
21484: 
21485:     Vastatessaan kirjalliseen kysymykseen 521/             Verohallituksen pääjohtaja Jukka Tammi on
21486: 1996 vp valtioneuvoston asianomainen jäsen pe-          ryhtynyt jopa henkilökohtaisesti järjestelemään
21487: rusti vastauksensa ilmiselvästi Uudenmaan lää-          Uudenmaan lääninveroviraston verotarkastus-
21488: ninverovirastolta saamaansa selvitykseen. Sit-          yksikön asioita, mikä on näkynyt julkisuudessa
21489: temmin kumpikin, sekä primääriaineisto että sen         mm. edellä mainitussa Aakon siirtämisessä toi-
21490: perusteella laadittu valtioneuvoston vastaus,           siin tehtäviin. Hän on myös antanutjulkisuuteen
21491: ovat osoittautuneet vähintäänkin epätarkoiksija         suorastaan käsittämättömiä lausuntoja totea-
21492: todellista tietoa säästäviksi.                          malla, että ko. virastossa on "pari -kolme tar-
21493:     Valtioneuvoston 1.2.1996 tekemä päätös pii-         kastajaa, jotka ovat menettäneet suhteellisuu-
21494: lo- ja harmaan talouden torjumisesta ei näytä           dentajuosa työnsä arvosta". Mielenkiintoista on
21495: ylipäätäänkään johtaneen paljon mihinkään.              todeta sekä se, että samassa työpaikassa toimii
21496: Mm. Uudenmaan lääninverovirastoon ei ole li-            myös pääjohtaja Jukka Tammen aviopuoliso,
21497: sätty resursseja viranomaisyhteistyön lisäämi-          että se, että pääjohtajan tiedossa on ollut edellä
21498: seen, vaan niitä on pikemmin vähennetty. Tämä           siteeratun sisäisen tarkastuksen raportin sisältö.
21499: on puolestaan johtanut taikootyön osuuden li-           Tilannetta pahentaa se, että työssään menesty-
21500: sääntymiseen tässä rikollisuuden torjunnan kan-         neitä ei palkita, vaan heitä näin mollataan julki-
21501: nalta ratkaisevan tärkeässä virastossa.                 suudessa. Menestyneiden ei sallittaisi myöskään
21502:     Hallinnon reaktiot esiintyviin ongelmiin ovat       ajaa asiaansa yhteistyöelimessä. Tilanne näyttää
21503: olleet vähintäänkin ihmeellisiä. Verohallituksen        ulkopuolisenkin silmin arvioituna kestämättö-
21504:  sisäisen tarkastuksen raportin mukaan henki-           mäitä instituutiossa, jossa työmoraalin pitäisi
21505: lösuhteet alaisten ja tarkastusjohdon välillä oli-      olla huippuluokkaa.
21506:  vat kunnossa vain toimisto kolmosessa. Nyt kui-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
21507:  tenkin juuri sen yksikön päällikkö (Jouko Aak-         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21508:  ko) on lehtitietojen mukaan siirretty pois tehtä-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21509:  vistään! Ratkaisu on huomiota herättävä myös           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21510:  siinä suhteessa, että lisäresurssien tarve on suurin
21511: juuri tuossa yksikössä, sillä sille kuuluvat mm.                  Palauttaako Hallitus Uudenmaan lää-
21512:  alv-palautukset, konkurssit ja verorikosasiat.                ninveroviraston tarkastustoimisto kol-
21513:  Sittemmin henkilökunnan siirtoja toisiin tehtä-               mosen toimintatehokkuuden palautta-
21514:  viin on jatkettu samassa yksikössä.                           malla tehtävistään siirretyt takaisin enti-
21515:     Verotarkastajat ovat yrittäneet hoitaa asioi-              siin tehtäviinsä ja palkitsemalla asiaan-
21516:  taan mm. verohallinnon yhteistoimintaelimessä.                kuuluvasti nämä työssään menestyneet
21517:  Lääninverojohto ei ole halunnut ratkaista asiaa               verotarkastajat?
21518:  sielläkään, vaan on kieltänyt asioiden ajamisen
21519:  tuossa elimessä.
21520:       Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1996
21521:                                            Erkki Pulliainen /vihr
21522: 
21523: 
21524: 
21525: 
21526:  260017
21527: 2                                            KK 683/1996 vp
21528: 
21529: 
21530: 
21531: 
21532:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
21533: 
21534:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kuntaan kuuluvaa henkilöä. Valtioneuvoston
21535: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          periaatepäätöksen mukaisesti verohallinnon
21536: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        säästöjä palautetaan projektiryhmän käyttöön
21537: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-        vuosien 1996 ja 1997 käyttöä varten 7,5 miljoo-
21538: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       naa markkaaja vuonna 1998 yhteensä 6 miljoo-
21539: 683:                                                   naa markkaa. Määrärahalla maksetaan ryh-
21540:                                                        mään tulevan lisähenkilöstön palkkaukset ja
21541:             Palauttaako Hallitus Uudenmaan lää-        muut ryhmän työskentelystä aiheutuvat erityis-
21542:          ninveroviraston tarkastustoimisto kol-        kulut. Projektiryhmän kokonaisvahvuus tulee
21543:          mosen toimintatehokkuuden palautta-           olemaan 25-30 henkilöä.
21544:          malla tehtävistään siirretyt takaisin enti-       Projektiryhmän vetäjinä tulevat toimimaan
21545:          siin tehtäviinsä ja palkitsemalla asiaan-     ylitarkastaja Jouko Aakko verohallituksesta ja
21546:          kuuluvasti nämä työssään menestyneet          poliisiasiantuntijana rikoskomisario Veli-Pekka
21547:          verotarkastajat?                              Loikkala keskusrikospoliisista. Oikeusministe-
21548:                                                        riö sijoittaa ryhmään avustavan ulosottomiehen.
21549:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Projektiryhmä toimii kiinteässä yhteistyössä po-
21550: vasti seuraavaa:                                       liisi-, ulosotto-ja tulliviranomaisten kanssa.
21551:                                                            Projektiryhmän toimintaa ohjaa johtoryhmä,
21552:    Uudenmaan lääninveroviraston yhteyteen pe-          joka koostuu verohallituksen, oikeusministe-
21553: rustetaan 1.11.1997 lukien projektiryhmä, joka         riön, sisäasiainministeriön, tullihallituksen,
21554: koostuu verohallinnon, poliisin ja ulosottotoi-        Uudenmaan lääninveroviraston ja keskusrikos-
21555: men edustajista. Ryhmän tavoitteena on soveltaa        poliisin edustajista.
21556: ja kehittää reaaliaikaisiin tarkastusiskuihin pe-          Valtiovarainministeriö on 11.10.1996 edellyt-
21557: rustuvaa verotarkastustoimintaa. Lisäksi ryh-          tänyt ryhmän perustamista. Projektiryhmän pe-
21558: män tavoitteena on kokeilla ja kehittää erilaisia,     rustaminen liittyy talousrikollisuuden ja har-
21559: nykyistä tiiviimpiä viranomaisten yhteistoimin-        maan talouden vähentämistä koskevaan valtio-
21560: tamalleja sekä toimia verohallinnon ja yhteistyö-      neuvoston periaatepäätökseen, jossa edellyte-
21561: viranomaisten koulutuspaikkana. Ryhmän toi-            tään, että poliisi-, vero- ja ulosottoviranomaiset
21562: minta kestää vuoden 1998 loppuun saakka.               tehostavai toimintaansa muun muassa perusta-
21563:    Ryhmän henkilöstö muodostetaan siten, että          malla yhteisiä tutkintaryhmiä. Edellä esitetty
21564: Uudenmaan lääninverovirasto sijoittaa ryh-             huomioon ottaen kysymys ei anna aihetta halli-
21565: mään henkilöstöstään palkkauksineen 10 vero-           tuksen taholta muihin toimenpiteisiin.
21566: tarkastajaa, asianvalvojaa tai toimistohenkilö-
21567: 
21568:        Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1996
21569: 
21570:                                                                                   Ministeri Arja Alho
21571:                                            KK 683/1996 vp                                                3
21572: 
21573: 
21574: 
21575: 
21576:                                         Tili Riksdagens Talman
21577: 
21578:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     pen. I enlighet med statsrådets principbeslut
21579: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       ställs 1996 och 1997 7,5 milj. mk och 1998 sam-
21580: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     manlagt 6 milj. av skatteförvaltningens bespa-
21581: man Erkki Pulliainen undertecknade spörsmål nr       ringar tili projektgruppens förfogande. Med an-
21582: 683:                                                 slaget betalas lönerna tili den ytterligare personai
21583:            Kommer Regeringen att återställa ef-      som anställs inom gruppen och andra specialut-
21584:         fektiviteten vid inspektionsbyrån III vid    gifter för gruppens arbete. I projektgruppen
21585:         Nylands länsskatteverk genom att återin-     kommer att arbeta totalt 25-30 personer.
21586:         sätta de som flyttats bort i sina tidigare      Projektgruppen kommer att Iedas av överin-
21587:         uppgifter och på behörigt sätt belöna        spektör Jouko Aakko från skattestyrelsen och
21588:         dessa skatteinspektörer som har Iyckats i    kriminalkommissarie Veli-Pekka Loikka från
21589:         sitt arbete?                                 centralkriminalpolisen, som fungerar som polis-
21590:                                                      expert. Justitieministeriet placerar en biträdande
21591:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        utmätningsman i gruppen. Projektgruppen sam-
21592: anföra följande:                                     arbetar intensivt med polis-, utsöknings- och tull-
21593:                                                      myndigheterna.
21594:    Vid Nylands länsskatteverk tilisätts den 1 no-       Projektgruppens arbete styrs av en lednings-
21595: vember 1997 en projektgrupp som består av före-      grupp, som består av företrädare för skattestyrel-
21596: trädare för skatteförvaltningen, polisen och ut-     sen, justitieministeriet, inrikesministeriet, tullsty-
21597: sökningsväsendet. Gruppens mål är att tillämpa       relsen, Nylands länsskatteverk och centralkrimi-
21598: och utveckla den skattegranskning som baserar        nalpolisen.
21599: sig på granskningschocker i realtid. Dessutom           Finansministeriet förutsatte den II oktober
21600: har gruppen som mål att pröva och utveckla            1996 att gruppen tillsätts. Tillsättandet av pro-
21601: olika slags modeller för närmare samarbete mel-      jektgruppen ansluter sig tili statsrådets princip-
21602: lan myndigheterna samt att fungera som utbild-       beslut som gäller en minskning av den ekonomis-
21603: ningsplats för skatteförvaltningen och samar-        ka brottsligheten och den grå ekonomin, där det
21604: betsmyndigheterna. Gruppen arbetar till slutet       förutsätts att polis-, skatte- och utsökningsmyn-
21605: av 1998.                                             digheterna effektiverar sin verksamhet bl.a. ge-
21606:    Personai tili gruppen fås genom att Nylands       nom att tillsätta gemensamma undersöknings-
21607: länsskatteverk avdelar sammanlagt 10 skattein-       grupper. Med beaktande av vad som anförts
21608: spektörer, ombudsmän och personer som hör till       ovan ger spörsmålet inte anledning tili några
21609: kontorspersonalen jämte avlöningar för grup-         andra åtgärder från regeringens sida.
21610: 
21611:        Helsingforsden 28 oktober 1996
21612: 
21613:                                                                                   Minister Arja Alho
21614: 1
21615: 1
21616: 1
21617:     1
21618:     1
21619:     1
21620:         1
21621:         1
21622:         1
21623:             1
21624:             1
21625:             1
21626:                 1
21627:                 1
21628:                 1
21629:                     1
21630:                     1
21631:                     1
21632:                         1
21633:                         1
21634:                         1
21635:                             1
21636:                                            KK 684/1996 vp
21637: 
21638: Skriftligt spörsmål 684
21639: 
21640: 
21641: 
21642: 
21643:                                   Håkan Malm /sv: Om beskattningen av boende på prästgård
21644: 
21645: 
21646: 
21647:                                        Tili Riksdagens Talman
21648: 
21649:    Naturaförmånsbeskattningen har lett till att      församlingar som inom 6 månader så beslöt kun-
21650: det inte längre är lönsamt för präster att bo kvar   de hålla den kvar. I Borgå stift valde 50 av 81
21651: på prästgårdarna. Prästgårdarna är ofta stora för    församlingar att bibehålla boendeplikten. I hela
21652: att vara representativa, inredda i äldre stil och    landet är idag ca 100 prästgårdar bebodda och av
21653: forbundna med boendeplikt. Tjänsteinnehavare         dem ca 50 i svenska Finland. Det är viktigt att
21654: som med tanke på pensioneringen skaffat sig          dessa kulturbyggnader hålls i skick och bebodda.
21655: bostad har inte fått de ränteavdrags- och andra      Dagens höga inkomstbeskattning i kombination
21656: förmåner som anskaffande av egen bostad an-          med oskäligt höga beskattningsvärden för boen-
21657: nars ger rätt tili. Skärpningen av naturaförmåns-    deförmån i dylika äldre, ofta stora hus innebär
21658: beskattningen har lett tili att de kyrkoherdar som   lätt att gamla byggnader på landsbygden lämnas
21659: enligt äldre avlöningssystem hade fri bostad fick    att förfalla.
21660: ett allt för stort hål i sin nettolön och de som        Hänvisande tili det ovan anförda får viiden
21661: övergått tili totallön fick en omåttligt hög hyra.   ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
21662:    Flykten från prästgårdarna upplevs i försam-      ver tili vederbörande medlem av statsrädet ställa
21663: lingarna mycket brydsamt. Det kan hända att          följande spörsmål:
21664: prästen/kyrkoherden inte längre bor i försam-
21665: lingen och att prästgården står tom. På det här                Vilka ätgärder ämnar Regeringen vid-
21666: sättet försämras församlingsmedlemmarnas                    ta för att ändra stadgandena om beskatt-
21667: kontaktmöjligheter tili prästgården t.ex. för sjä-          ningen av bostadsförmån för präster sä
21668: lavård och samtalsterapi. Samtidigt fördunklas              att det inte blir ekonomiskt oförmänligt
21669: prästgårdens kulturhistoriska betydelse.                    för prästen att bo i de gamla prästgårdar-
21670:    I början av 80-talet ändrades kyrkolagstift-             na?
21671: ningen så att boendeplikten slopades, men de
21672: 
21673:      Helsingforsden 8 oktober 1996
21674: 
21675:           Håkan Malm /sv                 Ulla-Maj Wideroos /sv         Pehr Löv /sv
21676: 
21677: 
21678: 
21679: 
21680:  260017
21681: 2                                          KK 684/1996 vp
21682: 
21683: Kirjallinen kysymys 684                                                                    Suomennos
21684: 
21685: 
21686: 
21687: 
21688:                                   Håkan Malm /r ym.: Pappilassa asumisen verotuksesta
21689: 
21690: 
21691: 
21692:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
21693: 
21694:     Luontoisetujen verottaminen on johtanut sii-     kuuden kuukauden kuluessa nam päättäneet
21695: hen, että pappien ei enää kannata jäädä asumaan      seurakunnat saattoivat säilyttää sen. Porvoon
21696: pappiloihin. Pappilat ovat usein suuria ollakseen    hiippakunnassa 50 seurakuntaa 81 seurakunnas-
21697: edustavia, vanhaan tyyliin sisustettuja ja niihin    ta päätti säilyttää asumisvelvollisuuden. Koko
21698: liittyy asumisvelvollisuus. Eläkkeelle siirtymistä   maassa on nykyään noin sata pappilaa asuttuna,
21699: varten itselleen asunnon hankkineet viranhaltijat    näistä noin 50 Suomen ruotsinkielisillä alueilla.
21700: eivät ole saaneetkorkovähennys-ja muita etuuk-       Näiden kulttuurirakennusten kunnossa ja asut-
21701: sia, joihin oman asunnon hankkiminen muutoin         tuina pitäminen on tärkeää. Nykyinen korkea
21702: oikeuttaa. Luontoisetujen verotuksen kiristämi-      tuloverotus yhdessä tällaisten vanhojen, usein
21703: nen on johtanut siihen, että vanhan palkkausjär-     suurten rakennusten asuntoedun kohtuuttoman
21704: jestelmän mukaan ilmaisen asunnon saaneet            korkeiden verotusarvojen kanssa johtaa helposti
21705: kirkkoherrat saivat aivan liian ison loven netto-    siihen, että vanhat rakennukset maaseudulla jää-
21706: paikkaansa, ja kokonaispalkkaukseen siirtyneet       vät rappeutumaan.
21707: saivat kohtuuttoman suuren vuokran.                     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21708:     Pako pappiloista koetaan seurakunnissa hy-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21709: vin ongelmalliseksi. Pappi/kirkkoherra ei ehkä       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21710: enää asukaan seurakunnassa, ja pappila on tyh-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21711: jillään. Tällä tavalla heikentyvät seurakuntalais-
21712: ten mahdollisuudet pitää yhteyttä pappilaan                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21713: esim. sielunhoitoa tai keskusteluterapiaa saadak-           ryhtyä pappien asuntoedun verotussään-
21714: seen. Samalla hämärtyy pappiloiden kulttuuri-               nösten muuttamiseksi siten, että vanhas-
21715: historiallinen merkitys.                                    sa pappilassa asuminen ei muodostu pa-
21716:     Kirkkolainsäädäntöä muutettiin 1980-luvun               pille taloudellisesti epäedulliseksi?
21717: alussa poistamalla asumisvelvollisuus, mutta
21718: 
21719:      Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1996
21720: 
21721:          Håkan Malm /r                   Ulla-Maj Wideroos /r          Pehr Löv /r
21722:                                          KK 684/1996 vp                                             3
21723: 
21724: 
21725: 
21726: 
21727:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
21728: 
21729:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     luetaan asunnon pinta-alaan asuntoedun arvoa
21730: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      laskettaessa 150 neliömetriä ylittävältä osalta
21731: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    vain puolet asuinhuoneista ja asumiseen liittyvis-
21732: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Håkan         tä tiloista.
21733: Malmin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         Esimerkki: Pappila on valmistunut ennen
21734: sen n:o 684:                                       vuotta 1961 ja sen pinta-ala on 200m2 • Rakennus
21735:                                                    sijaitsee pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Pap-
21736:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     pilan luontoisetuarvo vuonna 1996 on 260 mk +
21737:        ryhtyä pappien asuntoedun verotussään-      175 x 22,40 = 4 180 mk/kk. Jos seurakunta ei peri
21738:        nösten muuttamiseksi siten, että vanhas-    korvausta luontoisedusta, asukkaalle aiheutuva
21739:        sa pappilassa asuminen ei muodostu pa-      kustannus on hänen marginaaliveroprosenttiosa
21740:        pille taloudellisesti epäedulliseksi?       mukainen osuus luontoisetuarvosta, esimerkiksi
21741:                                                    50%= 2 090 mk. Jos seurakunta perii asunnosta
21742:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       vähintään luontoisetuarvoa vastaavan korvauk-
21743: vasti seuraavaa:                                   sen, ei asunnosta synny verotettavaa tuloa.
21744:                                                    Asukkaalle aiheutuva kustannus on seurakun-
21745:    Tuloverolain (1532/1992) 64 §:n mukaan työn-    nan perimän korvauksen määrä.
21746: antajalta saatu luontoisetu arvioidaan käypään        Jos osaa asunnosta käytetään ainoastaan työ-
21747: arvoon sen mukaan kuin verohallitus vuosittain     tilana tai edustustarkoituksiin, voidaan tämä osa
21748: tarkemmin määrää.                                  jättää huomioon ottamatta asuntoedun arvoa
21749:    Verohallitus antaa vuosittain päätöksen vero-   laskettaessa. Jos edun käypä arvo on ilmeisesti
21750: tuksessa noudatettavista luontoisetujen lasken-    verohallituksen päätöksen mukaista arvoa alhai-
21751: taperusteista. Päätöksessä asuntoedun arvot on     sempi, edun arvona on pidettävä sen käypää ar-
21752: porrastettu asunnon valmistumisvuoden mu-          voa. Jos edun arvosta syntyy epäselvyyttä, lää-
21753: kaan. Vanhempien asuntojen luontoisetuarvot        ninverovirasto voi antaa pyydettäessä ennakko-
21754: ovat alhaisempia kuin uusien asuntojen arvot.      ratkaisun asiasta.
21755: Lisäksi edun arvoon vaikuttaa asunnon pinta-           Edellä olevan perusteella hallitus katsoo, että
21756: ala.                                               verohallituksen luontoisetupäätöksessä on jo
21757:    Papiston asuntoedun verokohtelua selvitettiin   tällä hetkellä otettu riittävästi huomioon kysy-
21758: valtiovarainministeriön asettamassa verotustyö-    myksessä esille tuodut ongelmat. Vanhassa pap-
21759: ryhmässä (tr-muistio 1986:VM 6) vuonna 1986.       pilassa asuminen ei myöskään muodostu papille
21760: Työn tuloksena vanhojen, ylisuurten ja epäkäy-     taloudellisesti kohtuuttoman epäedulliseksi
21761: tännöllisten asuntojen arvoa on alennettu siten,   asuntoedun yleisiin verotusperusteisiin verrat-
21762: ettäennen vuotta 1961 valmistuneessaasunnossa      tuna.
21763: 
21764:      Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1996
21765: 
21766:                                                                               Ministeri Arja Alho
21767: 4                                           KK 684/1996 vp
21768: 
21769: 
21770: 
21771: 
21772:                                         Tili Riksdagens Ta/man
21773: 
21774:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           bostadsförmånens värde beräknas för den del
21775: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande           som överstiger 150 kvadratmeter.
21776: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          Exempel: Prästgården är byggd före 1961 och
21777: dagsman Håkan Malm m.fl. undertecknade                dess yta är 200 m 2 • Byggnaden ligger utanför
21778: spörsmål nr 684:                                      huvudstadsregionen. Naturaförmånsvärdet för
21779:                                                       prästgården uppgår 1996 tili 260 mk + 17 5 x
21780:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        22,40  = 4 180 mk/mån. Om församlingen inte
21781:        ta för att ändra stadgandena om beskatt-       uppbär ersättning för naturaförmånen åsamkas
21782:        ningen av bostadsförmån för präster så         den boende en kostnad som motsvarar hans an-
21783:        att det inte blir ekonomiskt oförmånligt       del av naturaförmånsvärdet enligt marginal-
21784:        för prästen att bo i de gamla prästgårdar-                                  =
21785:                                                       skatteprocenten, t.ex. 50 % 2 090 mk. Om för-
21786:        na?                                            samlingen uppbär en ersättning för bostaden
21787:                                                       motsvarande minst naturaförmånsvärdet upp-
21788:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         står ingen beska ttnings bar inkomst för bostaden.
21789: anföra följande:                                      Kostnaden som åsamkas den boende är lika med
21790:                                                       den ersättning som församlingen uppbär.
21791:    Enligt 64 § inkomstskattelagen (1535/1992)            Om en del av bostaden används endast som
21792: skall naturaförmåner som erhållits av arbetsgiva-     arbetslokal eller för representation kan denna del
21793: ren uppskattas till gängse värde enligt vad skatte-   lämnas obeaktad då bostadsförmånens värde
21794: styrelsen årligen närmare bestämmer.                  räknas. Om förmånens gängse värde uppenbart
21795:    Skattestyrelsen meddelar årligen beslut om         är lägre än det i skattestyrelsens beslut angivna
21796: grunderna för beräkning av naturaförmåner vid         värdet, skall såsom förmånens värde betraktas
21797: beskattningen. 1 beslutet graderas värdena för        det gängse värdet. Om det uppstår oklarheter i
21798: bostadsförmånen efter bostadens byggår. Natu-         fråga om förmånens värde kan länsskatteverket
21799: raförmånsvärdena för äldre bostäder är lägre än       på begäran meddela ett förhandsavgörande i sa-
21800: motsvarande värden för nya bostäder. Dessutom         ken.
21801: påverkas förmånens värde av bostadsytan.                 Med stöd av det ovan anförda anser regering-
21802:    Den skattemässiga behandlingen av präster-         en att de i spörsmålet nämnda problemen redan
21803: nas bostadsförmån utreddes 1986 i en av finans-       nu har beaktats tillräckligt i skattestyrelsens be-
21804: ministeriet tillsatt beskattningsarbetsgrupp (PM      slut om naturaförmåner. Det blir inte heller i
21805: 1986:FM 6). Som ett resultat av arbetet har vär-      ekonomiskt avseende oskäligt oförmån1igt för
21806: det för gamla, överstora och opraktiska bostäder      prästen att bo på en gammal prästgård då man
21807: sänkts så att i bostäder byggda före 1961 räknas      jämför med de allmänna beskattningsgrunderna
21808: endast hälften av boningsrummen och de utrym-         för bostadsförmåner.
21809: men som hör tili boendet till bostadens yta då
21810: 
21811:      Helsingforsden 30 oktober 1996
21812: 
21813:                                                                                   Minister Arja Alho
21814:                                            KK 685/1996 vp
21815: 
21816: Kirjallinen kysymys 685
21817: 
21818: 
21819: 
21820: 
21821:                                   Risto Kuisma /sd: Ajokorttiasetuksen yhdistelmäajoneuvoja koske-
21822:                                       vista määräyksistä
21823: 
21824: 
21825:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
21826: 
21827:    Nykyinen AB-ajokortin haltija voi hankkia         autovetoista yhdistelmää voi ajaa pelkällä AB-
21828: itselleen ns. pienen E-kortin ilman erillistä tut-   kortilla, mikäli siihen on hankkinut ilman tutkin-
21829: kintoa, pelkästään maksamalla E-kortista. Tältä      toa pienen E-kortin. Vastaavaa pienempää yh-
21830: osin tilanne on tyydyttävä, mutta ongelmalliseksi    distelmää ei sen sijaan voi ajaa hankkimalla
21831: on nousemassa jo aiemmin pienen E-kortin suo-        ABC-korttiin tutkinnolla pienen E-kortin, mikä-
21832: rittaneen asema. Tällainen henkilö ei saa vetää      li vetoautona on kuorma-auto, eli käytännössä
21833: kuorma-autolla yhtä suurta perävaunua kuin           yli 3 500 kg painava pakettiauto.
21834: pelkän AB-kortin ohella pienen E-kortin ilman           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21835: mitään tutkintoa hankkinut voi pakettiautolla        tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
21836: vetää.                                               nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21837:     Esitettyä ongelmaa valaisee seuraava tilanne-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21838: kuvaus. Yli 3 500 kg painavat paketti- ja erikois-
21839: autot on rekisteröitävä kuorma-autoiksi. Vas-                   Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
21840: taavat alle 3 500 kg painavat ajoneuvot rekiste-             varmistaakseen, ettei ns. pientä E-korttia
21841: röidään pakettiautoiksi. Kun tällaiseen, vaikka              kuljettajille myönnettäessä saatettaisi pa-
21842: vain hieman alle 3 500 kg painavaan pakettiau-               ketti- ja kuorma-autovetoisia yhdistelmiä
21843: toon liitetään perävaunu, voi yhdistelmä painaa              ajavia keskenään eriarvoiseen asemaan
21844:  enemmän kuin kuorma-autoperävaunuyhdistel-                  käytännössä ristiriitaisilla yhdistelmäko-
21845:  mä. Silti kokonaisuudessaan suurempaa paketti-              konaisuuden koon rajoituksilla?
21846: 
21847:      Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1996
21848:                                           Risto Kuisma /sd
21849: 
21850: 
21851: 
21852: 
21853:  ~60017
21854: 2                                          KK 685/1996 vp
21855: 
21856: 
21857: 
21858: 
21859:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
21860: 
21861:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       perävaunun kokonaismassa on enintään 750 kg.
21862: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        C-luokan ajokortti ei oikeuta kuljettamaan BE-
21863: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      luokkaan kuuluvia ajoneuvoyhdistelmiä, kun
21864: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Risto           taas CE-luokan tunnuksen sisältävä ajokortti oi-
21865: Kuisman näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         keuttaa.
21866: n:o 685:                                                 Ajo-oikeuden saaminen eri luokkiin edellyttää
21867:                                                      normaalisti luokkatunnusta vastaavan kuljetta-
21868:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      jantutkinnon suorittamista. Kuljettajantutkin-
21869:        ryhtyä varmistaakseen, ettei ns. pientä E-    toon sisältyy teoriakoe ja ajokoe. Suomen ajo-
21870:        korttia kuljettajille myönnettäessä saatet-   korttiluokituksen sopeuttamiseksi Euroopan yh-
21871:        taisi paketti- ja kuorma-autovetoisia yh-     teisöjen neuvoston ajokorttidirektiivin vaati-
21872:        distelmiä ajavia keskenään eriarvoiseen       muksiin jouduttiin meillä turvautumaan poik-
21873:        asemaan käytännössä ristiriitaisilla yh-      keusjärjestelyyn B-luokan kohdalla, koska ajo-
21874:        distelmäkokonaisuuden koon rajoituk-          neuvosäännöksissä tapahtuneet muutokset oli-
21875:        silla?                                        vat johtaneet siihen, ettei B-luokka enää kaikilta
21876:                                                      osin vastannut Wienin sopimuksen ja ajokortti-
21877:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         direktiivin vaatimuksia. B-luokan ajokortilla oli
21878: vasti seuraavaa:                                     voinut kuljettaa myös sellaista kokonaismassal-
21879:                                                      taan enintään 3 500 kg:n ajoneuvoyhdistelmää,
21880:     Suomessa käytössä oleva ajokorttiluokitus        jossa perävaunun kokonaismassa ylitti vetoau-
21881: perustuu kansainvälisiin sopimuksiin ja mää-         ton omamassan. Koska ajokorttidirektiivi mää-
21882: räyksiin. Wienin tieliikennesopimus ja Euroopan      rittelee tällaisen yhdistelmän BE-luokkaan kuu-
21883: yhteisöjen neuvoston ajokortteja koskeva direk-      luvaksi, annettiin aiemman B-luokan ajokortin
21884: tiivi määrittelevät ajokorttiluokat.                 haitijoille mahdollisuus ylemmän luokan ajokor-
21885:     B-luokkaan kuuluu ajoneuvo, jonka koko-          tin saamiseen ilman kuljettajantutkintoa, koska
21886: naismassa on enintään 3 500 kg ja jossa on paikat    muuta järjestelyä ajo-oikeuden säilyttämiseksi ei
21887: enintään kahdeksalle henkilölle kuljettajan lisäk-   ollut käytettävissä. Ongelmalliseksi ratkaisun
21888: si. Lisäksi B-luokkaan luetaan kuuluvaksi ajo-       löytymisen teki se, että Suomessa oli jo ennestään
21889: neuvoyhdistelmä, jossa vetoautona on B-luokan        käytössä BE-luokan ajokortti. Menettely on
21890: ajoneuvo ja enintään 750 kg kokonaismassaltaan       mahdollinen vain ylimenokautena, ja ajokorttia
21891: oleva perävaunu. Perävaunu voi olla tätä paina-      on haettava vuoden 1996 loppuun mennessä.
21892: vampikin edellyttäen, että kokonaismassaltaan        Tämän jälkeen ja myös sellaisissa tapauksissa,
21893: enintään 3 500 kg:n yhdistelmässä perävaunun         joissa edellytykset poikkeusjärjestelyn hyväksi-
21894: kokonaismassa ei ylitä vetoauton omamassaa.          käyttöön eivät täyty, on tutkinto suoritettava
21895: Kokonais- ja omamassana tarkoitetaan rekiste-        normaalisti BE-luokan ajo-oikeuden saamiseksi.
21896: riotteesta ilmenevää massaa. C-luokkaan lue-             BE-luokan ajokortin antaminen ilman eri kul-
21897: taan taas kuuluvaksi ajoneuvo, jonka kokonais-       jettajantutkintoa on siirtymäkauden poikkeus-
21898: massa on enemmän kuin 3 500 kg ja jossa on           järjestely. Koska Suomen ajokorttiluokitus pe-
21899: kuljettajan lisäksi paikat useammalle kuin kah-      rustuu sitoviin kansainvälisiin määräyksiin, lii-
21900: deksalle henkilölle. C-luokkaan kuuluvaksi ajo-      kenneministeriö ei katso olevan tarvetta muu-
21901: neuvoyhdistelmäksi katsotaan ajoneuvoyhdis-          toksiin.
21902: telmä,jossa vetoautona on C-luokan ajoneuvo ja
21903: 
21904:      Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1996
21905: 
21906:                                                               Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
21907:                                              KK 685/1996 vp                                               3
21908: 
21909: 
21910: 
21911: 
21912:                                          Tili Riksdagens Talman
21913: 
21914:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        släpvagnens totalmassa är högst 750 kg. Ett kör-
21915: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         kort av klass C berättigar inte en person att köra
21916: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       fordonskombinationer av klass BE, medan ett
21917: man Risto Kuisma undertecknade spörsmål nr             körkort med beteckningen för klass CE återigen
21918: 685:                                                   berättigar till detta.
21919:                                                            Körrätt för olika klasser förutsätter i allmän-
21920:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        het att man avlägger en förarexamen som mot-
21921:         ta för att säkerställa att förare, som kör     svarar klassbeteckningen. Förarexamen består
21922:         fordonskombinationer vilkas dragbilar          av ett teoriprov och ett körprov. Vid anpassning-
21923:         är paket- och lastbilar, inte i samband        en av vår körkortsklassificering tili kraven i EG-
21924:         med beviljandet av det s.k. Iilla E-kortet     rådets direktiv om körkort blev vi tvungna att
21925:         försätts i en olikvärdig situation i förhål-   tiligripa ett undantagsarrangemang i fråga om
21926:         lande tili varandra på grund av de i prak-     klass B, eftersom ändringarna i fordonsstadgan-
21927:         tiken motstridiga begränsningarna i fråga      dena hade lett tili att klass B inte längre tili alla
21928:         om storleken på hela fordonskombina-           delar uppfyllde kraven i Wienavtalet och kör-
21929:         tionen?                                        kortsdirektivet. Innehavare av körkort av klass B
21930:                                                        hade kunnat köra också en fordonskombination
21931:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          med en totalmassa på högst 3 500 kg i viiken
21932: anföra följande:                                       släpvagnens totalmassa översteg dragfordonets
21933:                                                        egenmassa. Eftersom körkortsdirektivet bestäm-
21934:    Den körkortsklassificering som är i bruk i          mer att en sådan kombination hör tili klass BE,
21935: Finland grundar sig på internationella avtal och       gavs innehavarna av tidigare körkort av klass B
21936: bestämmelser. Vägtrafikavtalet i Wien och EG-          en möjlighet att få körkort av en högre klass utan
21937: rådets direktiv om körkort bestämmer körkorts-         förarexamen, då inget annat arrangemang stod
21938: klasserna.                                             tili buds för bibehållande av körrätten. Det som
21939:    Till klass B hör fordon, i vilka totalmassan är     gjorde det problemfyllt att finna en lösning var
21940: högst 3 500 kg och vilka har plats för högst åtta      att vi i Finland redan sedan tidigare hade ett
21941: personer utöver föraren. Till klass B hör dess-        körkort av klass BE i bruk. Förfarandet är möj-
21942: utom fordonskombinationer vilkas dragbil är ett        ligt endast under en övergångsperiod och kör-
21943: fordon av klass B och i vilka släpvagnens total-       kortet skall sökas före utgången av 1996. Efter
21944: massa är högst 750 kg. Släpvagnen kan vara             det, och även i sådana fall där förutsättningarna
21945: tyngre än så, förutsatt att släpvagnens totalmassa     för utnyttjande av ett undantagsarrangemang
21946: inte överstiger dragbilens egenmassa i en for-         inte uppfylls, skall examen avläggas i normal
21947: donskombination med en totalmassa på högst             ordning för att en person skall få körrätt av klass
21948: 3 500 kg. Med total- och egenmassa avses den           BE.
21949: massa som framgår av registerutdraget. Tili klass          Beviljande av körkort av klass BE utan förar-
21950:  C hör igen fordon med en totalmassa som över-         examen är ett undantagsarrangemang under en
21951: stiger 3 500 kg och med plats för fler än åtta         övergångsperiod. Eftersom körkortsklassifice-
21952:  personer utöver föraren. Som en fordonskombi-         ringen i Finland grundar sig på bindande interna-
21953:  nation av klass C betraktas fordonskombinatio-        tionella bestämmelser, anser trafikministeriet att
21954:  ner vilkas dragbil hör tili denna klass och i vilka   det inte finns behov av ändringar.
21955: 
21956:        Helsingfors den 25 oktober 1996
21957: 
21958:                                                                     Trafikminister Tuula Linnainmaa
21959:                                            KK 686/1996 vp
21960: 
21961: Kirjallinen kysymys 686
21962: 
21963: 
21964: 
21965: 
21966:                                   Erkki Pulliainen /vihr: Oulun yliopiston resurssien turvaamisesta
21967: 
21968: 
21969: 
21970:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
21971: 
21972:    Kun ammattikorkeakoulukokeiluun aika-                Tilanne on kestämätön. Ei kai voinut olla tar-
21973: naan ryhdyttiin, valistuneimmat yliopistoihmiset     koitus ruineerata yliopistolaitosta ammattikor-
21974: ennustivat, että näin luodaan yliopistolaitokselle   keakoulujen perustamisen myötä. Opetusminis-
21975: ei aikaansaannos- vaan nimenomaan menestyvä          teriölle kuuluu vastuu varojen ohjaamisesta kor-
21976: resurssikilpailija. Tämä tuotiin esille myös edus-   keakoululaitokselle niiden pitämiseksi välineis-
21977: kunnan Isossa Salissa silloisen opetusministerin     tönkin puolesta kehityksen vaatimalla tasolla.
21978: C. Taxellin kanssa käydyssä keskustelussa. Nyt          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
21979: voidaan nähdä, että näissä synkimmissä odotuk-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21980: sissa oltiin epäilevien joukossa oikeassa.           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21981:    Esimerkiksi sopii ottaa Oulun yliopisto ja pai-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21982: kallinen ammattikorkeakoulu. Yliopistojen lai-
21983: toksilla ja laboratorioissa opetusvälineistö mik-              Aikooko Hallitus ryhtyä ponteviin toi-
21984: roskoopeista lähtien on armottomasti vanhanai-              menpiteisiin varallisuuden ohjaamiseksi
21985: kaista. Mitään olennaista parannusta ei viime               Oulun yliopistolle siinä määrin, että sen
21986: vuosina ole saatu. Samanaikaisesti ammattikor-              laitokset ja laboratoriot voivat uusia väli-
21987: keakoulussa kehotetaan hankkimaan mitä ta-                  neistönsä kehityksen vaatimalle tasolle ja
21988: hansa laitteita ja välineitä, sillä rahaa sanotaan          toimia muutoinkin tämän mukaisesti?
21989: riittävän kaikkeen mahdolliseen ja vielä vähän
21990: enempäänkin.
21991: 
21992:      Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1996
21993: 
21994:                                         Erkki Pulliainen /vihr
21995: 
21996: 
21997: 
21998: 
21999: 260017
22000: 2                                           KK 686/1996 vp
22001: 
22002: 
22003: 
22004: 
22005:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
22006: 
22007:    Valti9päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Hallitus päätti 21 päivänä joulukuuta 1995
22008: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         koulutuksen ja korkeakouluissa harjoitettavan
22009: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosiksi
22010: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-       1995-2000. Suunnitelman lähtökohtana on
22011: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o      pyrkimys tiedon ja osaamisen Suomeen. Tutki-
22012: 686:                                                  mus ja koulutus saavat keskeisen osan Suomen
22013:                                                       kehittämisstrategiassa. Erityisenä kehittämiskri-
22014:           Aikooko Hallitus ryhtyä ponteviin toi-      teerinä on laatu. Hyvin toimiva ja tasapainoinen
22015:        menpiteisiin varallisuuden ohjaamiseksi        innovaatiojärjestelmä luo perustan uusiin inno-
22016:        Oulun yliopistolle siinä määrin, että sen      vaatioihin perustuvalle työllisyyden ja talouden
22017:        laitokset ja laboratoriot voivat uusia väli-   kehittymiselle.
22018:        neistönsä kehityksen vaatimalle tasolle ja         Hallitus on myös panostanut voimavaroja tie-
22019:        toimia muutoinkin tämän mukaisesti?            de- ja koulutuspoliittisen linjauksensa mukaises-
22020:                                                       ti. Suomen Akatemia on osoittanut kuluvana
22021:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          vuonna 65 miljoonaa markkaa yliopistoille ja
22022: vasti seuraavaa:                                      valtion tutkimuslaitoksille käytettäväksi laite-,
22023:                                                       aineisto- ja kirjallisuushankintoihin. Tästä Ou-
22024:    Yliopistojen määrärahoja jouduttiin vuosina        lun yliopistolle osoitettiin 6,9 milj. markkaa eli
22025: 1993-1994 leikkaamaan reaalisesti lähes 800           runsaat 10% määrärahoista. Hallituksen kulu-
22026: miljoonalla markalla eli noin 16 %:lla osana val-     van vuoden II lisätalousarvioesityksessä esite-
22027: tionhallinnon säästöohjelmia. Määrärahasupis-         tään 30 milj. markan lisämäärärahaa yliopistojen
22028: tukset näkyivät erityisesti yliopistojen kirjasto-    tutkimuslaitehankintoihin ja tieteellisten kirjas-
22029: hankinnoissa ja tutkimuslaitteistojen hankinto-       tojen menoihin.
22030: jen lykkäämisenä tai niistä luopumisena. Vaikka           Yliopistojen ja koko maan tutkimusedellytys-
22031: vuosina 1995 ja 1996 yliopistomäärärahojen li-        ten kannalta paljon merkittävämpi on kuitenkin
22032: säykset ylittivät kustannustason nousun, niin yli-    hallituksen talouspoliittisen ministerivaliokun-
22033: opistot joutuvat sopeuttamaan toimintaansa            nan 6.9.1996 tekemä päätös, jolla julkisia tutki-
22034: alempaan voimavaratasoon. Yliopistojen toi-           mus- ja kehittämisvaroja lisätään vuosina 1997-
22035: minnan laatua on pyritty kehittämään profiloitu-      1999 siten, että valtion tutkimuspanos vuonna
22036: misen ja rakenteellisen kehittämisen kautta.          1999 on 1,5 miljardia markkaa suurempi kuin on
22037:    1990-luvun alkupuolella toteutettu ammatti-        tähän asti suunniteltu. Tämä tarkoittaa noin
22038: korkeakoululaitoksen kehittäminen ei sen sijaan       25 %:n lisäystä julkisiin tutkimusvaroihin. On
22039: ole vähentänyt yliopistolaitoksen määrärahoja.        selvää, että lisääntyvästä tutkimusrahoituksesta
22040: Ammattikorkeakoulu-uudistus on toteutettu             merkittävä osa suuntautuu suoraan tai epäsuo-
22041: opistoasteen koulutuksen ja ammatillisen kor-         rasti esimerkiksi Suomen Akatemian tai Tekesin
22042: kea-asteen koulutuksen käyttöön osoitettuja           kautta yliopistotutkimukseen. Valtion tiede- ja
22043: määrärahoja uudelleen kohdentamalla.                  teknologianeuvoston tehtävänä on valmistella
22044:    Hallitus toteaa ohjelmassaan, että "kansallis-     esitys siitä, miten varat tulisi kohdentaa perustut-
22045: ta innovaatiojärjestelmää kehitetään niin, että       kimukseen, teknologiatutkimukseen ja erityisoh-
22046: perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen ta-        jelmiin.
22047: sapaino toteutuu". "Korkeakoulujen rahoitus               Nämä hallituksen toimet luovat yliopistoille ja
22048: turvataan niin, että ne pystyvät tulokselliseen ja    tutkimusjärjestelmällemme edellytykset nykyistä
22049: pitkäjänteiseen toimintaan." Tässä tarkoitukses-      pitkäjänteisempään toimintaan ja vakaampaan
22050: sa hallitus on tehnyt eduskunnalle esityksen kor-     taloudelliseen perustaan. Oulun yliopiston toi-
22051: keakoulujen kehittämislain voimavarapykälän           minnan laadusta ja laajuudesta riippuu, minkä
22052: jatkamisesta vuoden 2000 loppuun saakka.              osuuden se näistä määrärahoista saa.
22053: 
22054:      Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1996
22055: 
22056:                                                                Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
22057:                                               KK 686/1996 vp                                                3
22058: 
22059: 
22060: 
22061: 
22062:                                           Tili Riksdagens Talman
22063: 
22064:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-              Regeringen godkände den 21 december 1995
22065: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-           beslutet med pian för utveckling av utbildningen
22066: Iem av statsrådet översänt följande av riksdags-         och av forskningen vid högskolorna för åren
22067: man Erki Pulliainen undertecknade spörsmål nr            1995-2000. Planen har som ambition att öka
22068: 686:                                                     vetandet och kunnandet i Finland. Forskning
22069:                                                          och utbildning får en central roll i Finlands ut-
22070:            Ämnar Regeringen vidta kraftfulla åt-         vecklingsstrategi. Ett särskilt utvecklingskriteri-
22071:         gärder för att dirigera tillgångar tili Uleä-    um är kvalitet. Ett välfungerande och balanserat
22072:         borgs universitet så att institutionerna         innovationssystem skapar en grund för att syssel-
22073:         och laboratorierna där kan skaffa sig ny         sättningen och ekonomin skall kunna utvecklas
22074:         apparatur som svarar mot dagens utveck-          utifrån nya innovationer.
22075:         lingsnivå och fungera enligt denna också             Regeringen har också satt in resurser i enlighet
22076:         pä annat sätt?                                   med sin vetenskaps- och utbildningspolitiska lin-
22077:                                                          je. Finlands Akademi har i år anvisat 65 miljoner
22078:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            mark för universiteten och statens forskningsin-
22079: anföra följande:                                         stitut att användas för inköp av apparatur, mate-
22080:                                                          ria! och litteratur. Av denna summa anvisades
22081:     Åren 1993-1994 tvingades man som en del a v          Uleåborgs universitet 6,9 mi1j. mark, dvs. drygt
22082: statsförvaltningens sparprogram reellt skära ned          10% av ans1aget. 1regeringens andra tilläggsbud-
22083: anslagen för universiteten med inemot 800 miljo-         get för i år föreslås ett tilläggsanslag pä 30 milj.
22084: ner mark, eller ca 16 %. Nedskärningarna i ansla-        mark för universitetens anskaffning av forsk-
22085: gen syntes särskilt i det att universiteten sköt upp     ningsinstrument och för vetenskapsbibliotekens
22086: eller avstod från biblioteksanskaffningar och an-        utgifter.
22087: skaffning av forskningsutrustning. Trots att ök-             Mycket större betydelse för forskningsbeting-
22088: ningen av universitetsanslagen åren 1995 och             elserna i universiteten och i hela Jandet har likväl
22089: 1996 var större än ökningen av kostnadsnivån är          det beslut som regeringens finanspolitiska minis-
22090: universiteten tvungna att anpassa sin verksamhet         terutskott fattade den 6 september 1996, där de
22091: till en lägre resursnivä. Man har försökt förbättra      offentliga forsknings- och utvecklingsmedlen
22092: kvaliteten på verksamheten genom profilering             åren 1997-1999 ökas så att statens forskningsin-
22093: och strukturell utveckling.                              sats år 1999 är 1,5 miljarder mark större än hittilis
22094:     Utvecklingen av yrkeshögskoleväsendet un-            planerat. Detta innebär en ca 25 procents ökning
22095: der förra hälften av 1990-talet har däremot inte         av de offentliga forskningsmedlen. Det är klart
22096: minskat anslagen för universitetsväsendet. Yr-           att en betydande del av den ökade finansieringen
22097: keshögskolereformen har genomförts genom en              för forskning direkt eller indirekt, t.ex. via Fin-
22098: omfördelning av ans1agen för yrkesutbildningen           lands Akademi eller Teknologiska utvecklings-
22099: på institutnivå och högre nivå.                          centralen, kommer att gå tili universitetsforsk-
22100:      Regeringen konstaterar i sitt program att "det      ningen. Statens råd för vetenskap och teknologi
22101: nationella innovationssystemet utvecklas som en          har tili uppgift att bereda en framställning om
22102: helhet och så, att balans råder mellan grund-            hur medlen skall fördelas mellan grundforsk-
22103:  forskningen och den tillämpade forskningen".            ning, teknologisk forskning och specialprogram.
22104:  "Högskolefinansieringen ordnas så, att högsko-              Dessa regeringsåtgärder ger universiteten och
22105:  lorna är kapabla tili ett resultatrikt och Iängsik-     vårt forskningssystem bättre förutsättningar för
22106:  tigt arbete." I detta syfte har regeringen avlätit en   verksamhet på lång sikt och en fastare ekono-
22107:  proposition tili riksdagen med förslag om att           misk grund. Kvalitetsnivån och omfattningen av
22108:  paragrafen om anslag i lagen om utveckling av           verksamheten vid Uleåborgs universitet avgör
22109:  högskolorna skall täcka tiden fram tili slutet av år    viiken andel av dessa anslag universitetet kom-
22110:  2000.                                                   mer att få.
22111:       Helsingfors den 25 oktober 1996
22112: 
22113:                                                           Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
22114:                                             KK 687/1996 vp
22115: 
22116: Kirjallinen kysymys 687
22117: 
22118: 
22119: 
22120: 
22121:                                    Pirkko Peltomo /sd: Säteilytyöntekijöiden säteilyloman poistami-
22122:                                        sesta
22123: 
22124: 
22125:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
22126: 
22127:    Säteilytyöhön liittyvien terveydellisten riskien             Miten Hallitus aikoo varmistaa sätei-
22128: pienentämiseksi on säteilyä työssään käyttävällä             lyammateissa toimivien työsuojelutoi-
22129: henkilökunnalla ollut säteilylakiin ja asetuksiin            menpiteiden riittävyyden ja millä keinoin
22130: perustuva ylimääräinen vuosiloma. Tämä on ol-                se aikoo vähentää säteilylle altistumista
22131: lut ensisijaisesti työsuojelullinen toimenpide,              näissä ammateissa,
22132: jonka tarkoitus on vähentää säteilylle altistumis-              onko mahdollista muuttaa säteilyloma
22133: aikaa. Vuosittain Suomessa tehdään noin                      säteilylaista   työsuojelulainsäädännön
22134: 3 000 000 röntgentutkimusta ja 60 000 tutkimus-              piiriin,
22135: ta radioisotoopeilla. Korvaavien tutkimusmene-                  onko säteilylomien poistamisesta koi-
22136: telmien kehittymisestä huolimatta sädetutkimus-              tuva noin 9 miljoonan markan säästö niin
22137: ten käyttö on jatkuvasti lisääntynyt. Säteilyn vai-          tärkeä, että Hallitus on valmis luopu-
22138: kutusta terveyteen ei vieläkään riittävästi tunne-           maan tästä suojelullisesta toimenpiteestä,
22139: ta, mutta säteilyn pitkäaikaisvaikutukset tunne-             sekä
22140: taan. Säteilyloma on osa säteilyammattien työ-                  onko Hallitus selvittänyt, kuinka pal-
22141:  suojelua, eikä säteilyloman poistamiselle ole ole-          jon tämänkaltaiset "säästöt" lopulta tule-
22142: massa lääketieteellisiä perusteluita.                        vat maksamaan lisääntyneenä sairastu-
22143:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-              misena?
22144: jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22145:  nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22146:  nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22147:      Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1996
22148:                                           Pirkko Peltomo /sd
22149: 
22150: 
22151: 
22152: 
22153:  260017
22154: 2                                           KK 687/1996 vp
22155: 
22156: 
22157: 
22158: 
22159:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
22160: 
22161:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         työntekijöiden kesken. Yksilöannosten jakautu-
22162: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          misen muutoksella ei ole säteilysuojelullista mer-
22163: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        kitystä silloin, kun yksilölle asetettua annosrajaa
22164: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pirkko            ei rikota.
22165: Peltomon näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen              Voimassa oleva asetus sairaaloissa ja terveys-
22166: n:o 687:                                               keskuksissa säteilyn käyttötehtävissä työskente-
22167:                                                        levien henkilöiden vuosilomasta mahdollistaa
22168:           Miten Hallitus aikoo varmistaa sätei-        myös loman korvaamisen rahana. Muualla kuin
22169:        lyammateissa toimivien työsuojelutoi-           sairaaloissa säteilytyötä tekevillä ei ole vastaavaa
22170:        menpiteiden riittävyyden ja millä keinoin       oikeutta ylimääräiseen vuosilomaan.
22171:        se aikoo vähentää säteilylle altistumista           Säteilyyn liittyvä terveydellisen haitan riski on
22172:        näissä ammateissa,                              suoraan verrannollinen säteilyannoksen suuruu-
22173:           onko mahdollista muuttaa säteilyloma         teen, eikä pienikään annos ole riskitön. Säteily-
22174:        säteilylaista   työsuojelulainsäädännön         suojelullisesti turvallista säteilyannosta ei ole.
22175:        piiriin,                                        Optimointi eli ALARA (as low as reasonably
22176:           onko säteilylomien poistamisesta koi-        achievable) periaate, josta säädetään säteilylain
22177:        tuva noin 9 miljoonan markan säästö niin        2 §:ssä, sisältää sen, että kaikki säteilyaltistus tu-
22178:        tärkeä, että Hallitus on valmis luopu-          lee estää, ja silloin kun altistus ei ole vältettävissä,
22179:        maan tästä suojelullisesta toimenpiteestä,      se tulee pitää niin pienenä kuin käytännöllisin
22180:        sekä                                            toimenpitein on mahdollista. Korostettakoon,
22181:           onko Hallitus selvittänyt, kuinka pal-       että ALARA-periaatteen mukaan harkitaan ja
22182:        jon tämänkaltaiset "säästöt" lopulta tule-      ratkaistaan turvallisuustaso, jota on edellytettä-
22183:        vat maksamaan lisääntyneenä sairastu-           vä yksilönsuojaa toteuttavien enimmäisarvojen
22184:        misena?                                         (säteilytyössä enintään 50 millisievertiä yhden
22185:                                                        vuoden aikana, keskiarvona enintään 20 millisie-
22186:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           vertiä vuodessa viiden vuoden aikana) alapuolel-
22187: vasti seuraavaa:                                       la.
22188:                                                            Säteilyturvakeskus        ylläpitää      säteilylain
22189:     Kansanterveyslaitos, Työterveyslaitos ja Sä-       34 §:ssä säädettyä annosrekisteriä, johon tallen-
22190: teilyturvakeskus,jotka ovat maamme keskeisim-          netaan jokaisen säteilytyöntekijän säteilyaltis-
22191: mät asiantuntijalaitokset kansanterveyden, työ-        tuksen seuranta tiedot. Seurantajakson pituus on
22192: terveyden ja työsuojelun sekä erityisesti säteily-     3 kuukautta kerrallaan, ydinvoimalaitoksissa
22193: suojelun kannalta, ovat pyydetyissä lausunnois-        kuukausi kerrallaan.
22194: saan todenneet, että säteilylomalle ei ole olemas-         ALA RA-periaatteen mukaista turvallisuusta-
22195: sa suoraa biologista tai lääketieteellistä perustet-   soa kuvaa, että valtaosalla säteilyaltistuksen seu-
22196: ta.                                                    rannassa olevista työntekijöistä annokset ovat
22197:     Työntekijän säteilyloman aikana väittämä sä-       alle kirjausrajan 0,3 millisievertiä.
22198: teilyannos joudutaan antamaan jollekin toiselle            Suomessa säteilytyöntekijöiden turvallisuus-
22199: työntekijälle,joka korvaa lomalla olevan työnte-       taso on toteutettu voimassa olevien säädösten
22200: kijän. Lopputuloksena on se, että henkilökun-          asettamien vaatimusten mukaisella tavalla ja se
22201: nan saama kokonaisannos ei säteilylomien an-           kestää hyvin vertailun turvallisuustasoon sekä
22202: siosta pienene, vaan se jakautuu uudella tavalla       Pohjoismaissa että koko Euroopassa.
22203: 
22204:      Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1996
22205: 
22206:                                                                       Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
22207:                                             KK 687/1996 vp                                               3
22208: 
22209: 
22210: 
22211: 
22212:                                         Tili Riksdagens Talman
22213: 
22214:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Den gällande förordningen om semester för
22215: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        personeri strålningsarbete på sjukhus och hälso-
22216: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      vårdscentraler gör det möjligt att byta ut semes-
22217: man Pirkko Peltomo undertecknade spörsmål nr          tern mot pengar. Personer som utför strålnings-
22218: 687:                                                  arbete annanstans än på sjukhus har inte motsva-
22219:                                                       rande rätt tili extra semester.
22220:            Hur ämnar Regeringen säkerställa till-         Den hälsorisk som är förknippad med strål-
22221:         räckliga arbetarskyddsåtgärder för dem        ning är direkt jämförbar med hur stor strålnings-
22222:         som arbetar i strålningsyrken och med         dosen är, inte heller en liten dos är riskfri. Ur
22223:         vilka medel ämnar den minska utsätt-          strålskyddsperspektiv existerar det inte något så-
22224:         ningen för strålning i dessa yrken,           dant som en trygg strålningsdos. Optimerings-,
22225:            är det möjligt att ändra strålningsse-     det vill säga ALARA (as low as reasonably achie-
22226:         mestern att omfattas av arbetarskydds-        vable), principen, om viiken det förordnas i 2 §
22227:         lagstiftningen i stället för strålskyddsla-   strålskyddslagen, betyder att all utsatthet för
22228:         gen,                                          strålning bör fOrhindras och att man i sådana fall
22229:            är den inbesparing om ca 9 miljoner        då utsattheten inte går att förhindra bör försöka
22230:         mark som fås av avlägsnandet av strål-        hålla strålningsdosen så låg som det med praktis-
22231:         ningssemestern så viktig att Regeringen       ka åtgärder är möjligt. Det bör framhållas att
22232:         är beredd att avstå från denna skyddsåt-      man enligt ALARA-principen bedömer och be-
22233:         gärd                                          slutar om den säkerhetsnivå som fordras under
22234:            samt har Regeringen rett ut hur myck-      de maximivärden (i strålningsarbete högst 50 mil-
22235:         et sådana "inbesparingar" slutligen kom-      lisievert under ett år, i medeltal högst 20 millisie-
22236:         mer att kosta då insjuknandena ökar?          vert i året under fem år) som det individuella
22237:                                                       skyddet bygger på.
22238:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             Strålskyddscentralen upprätthåller det dosre-
22239: anföra följande:                                      gister som det förordnas om i 34 § strålskyddsla-
22240:                                                       gen i vilket man registrerar uppgifter om den
22241:    Folkhälsoinstitutet, lnstitutet för arbetshy-      strålning varje strålningsarbetare utsätts för.
22242: gien samt Strålskyddscentralen som är vårt lands      Uppföljningsperioderna är tre månader i taget, i
22243: centrala sakkunniginstitut då det gäller folkhäl-     kärnkraftverken 1 månad i taget.
22244: san, arbetshygien, arbetarskydd och framför allt          För den säkerhetsnivå ALARA-principen
22245: då det gäller strålskydd har i de utlåtanden som      etablerar är det karakteristiskt att merparten av
22246: de ombetts ge konstaterat att det inte finns någon    dem som utsätts för strålning och vilkas utsatthet
22247: direkt biologisk eller medicinsk grund för strål-     uppföljs i dosregistret har fått mindre doserän de
22248: ningssemester.                                        0,3 millisievert som är gränsen för att dosen skall
22249:    Den strålningsdos som arbetstagaren undvi-         registeras.
22250: ker är man tvungen att ge åt någon annan an-              1 Finland har strålningsarbetarnas säkerhets-
22251: ställd som turar den arbetstagare som är på se-       nivå förverkligats utgående från de krav de
22252: mester. Slutresultatet är att den helhetsdos perso-   ikraftvarande förordningarna ställer och den
22253: nalen får inte tack vare strålningssemestern mins-    håller mycket väljämfört med andra säkerhetsni-
22254: kar, utan den fördelas på ett nytt sätt mellan de     våer, såväl i Norden som i hela Europa.
22255: anställda. F örändringar i de individuella doserna
22256: har ingen betydelse då den dosgräns som indivi-
22257: den givits inte överskrids.
22258: 
22259:        Helsingforsden 29 oktober 1996
22260: 
22261:                                                                      Minister Terttu Huttu-Juntunen
22262:                                            KK 688/1996 vp
22263: 
22264: Kirjallinen kysymys 688
22265: 
22266: 
22267: 
22268: 
22269:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Paluumuuttajien verotuskohtelusta
22270: 
22271: 
22272: 
22273:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
22274: 
22275:    Monet Ruotsissa työssä olleet suomalaiset ha-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22276: luaisivat eläkkeelle päästyään palata takaisin       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22277: Suomeen, josta saavat myös eläketuloa. Vanha         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22278: kotimaa kuitenkin kohtelee heitä tylyllä tavalla,    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22279: ainakin mitä tulee eläketulojen verotukseen.
22280: Vaikka Suomella ja pohjoismailia pitäisi olla so-              Aikooko Hallitus toimia niin, että
22281: pimus kahdenkertaisen verotuksen estämisestä,               Ruotsista Suomeen tulevat paluumuutta-
22282: totuus on toinen ja verotus on tapauksesta riip-            jat vapautetaan ns. kaksinkertaisen vero-
22283: puen todella kaksinkertainen, jopa suurempi.                tuksen piiristä saman verokohtelun alai-
22284: Asiaan on kiinnitetty eläkeläisjärjestöjen ja kan-          suuteen kuin eläkkeiden verotuksessa on
22285: sanedustajien taholta huomiota, mutta korjausta             käytäntö normaalissa suomalaisessa ve-
22286: ei ole kuulunut.                                            rotusjärjestelmässä?
22287: 
22288:      Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1996
22289: 
22290:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
22291: 
22292: 
22293: 
22294: 
22295:  260017*
22296: 2                                           KK 688/1996 vp
22297: 
22298: 
22299: 
22300: 
22301:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
22302: 
22303:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Suomesta eläketuloa saavan kokonaisverorasi-
22304: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tus selvästi ylittää yksinomaan Suomessa saman-
22305: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       suuruista kokonaistuloa saavan kokonaisvero-
22306: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        tuksen, keskeisenä syynä ei siis ole Suomen vero-
22307: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         tus vaan se, että Ruotsin vero on eläkkeensaajan
22308: n:o 688:                                              tulotasoon nähden korkea.
22309:                                                           Verotuksen osalta voidaan vielä todeta, että
22310:           Aikooko Hallitus toimia niin, että          jos Ruotsista saatua eläkettä ei otettaisi huo-
22311:        Ruotsista Suomeen tulevat paluumuutta-         mioon, kun Suomessa määritetään verotuksen
22312:        jat vapautetaan ns. kaksinkertaisen vero-      suuruutta (progressio), se merkitsisi erittäin olen-
22313:        tuksen piiristä saman verokohtelun alai-       naista muutosta tähän asti noudatettuun käytän-
22314:        suuteen kuin eläkkeiden verotuksessa on        töön. Jos Suomessa otettaisiin huomioon ulko-
22315:        käytäntö normaalissa suomalaisessa ve-         maille maksettu vero muulla tavoin kuin nyt käy-
22316:        rotusjärjestelmässä?                           tössä olevan progressioehtoisen vapautusmene-
22317:                                                       telmän mukaisesti, merkitsisi se muun ohessa,
22318:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          että Suomen valtio ja muut veronsaajat siinä
22319: vasti seuraavaa:                                      tapauksessa, että Ruotsissa verotuksen taso on
22320:                                                       korkeampi kuin Suomessa, korvaisivat verovel-
22321:     Pohjoismaiden välisen tuloverosopimuksen          volliselle sen osan Ruotsin verosta, joka ylittää
22322: (SopS 91/89) mukaan vain Ruotsilla on oikeus          Suomen verotuksen tason mukaisen veron. Ky-
22323: verottaa eläketulosta, jonka Suomessa asuva           symyksessä olisi asiallisesti tulonsiirto Suomen
22324: henkilö saa Ruotsista (18 artiklan 1 kappale).        veronsaajilta Ruotsin veronsaajille. Tällaista ve-
22325: Tällaisella eläkkeensaajana on kuitenkin usein        rotuksen kansainväliseen harmonisointiin perus-
22326: myös Suomesta saatua veronalaista eläketuloa.         tuvaa järjestelmää en voi pitää tavoiteltavana.
22327: Tässä tapauksessa Suomessa verottamatta jäävä             Suomessa asuvan henkilön Ruotsin eläkkeet
22328: Ruotsista saatu eläketulo vaikuttaa siihen vero-      vapautetaan Suomessa verosopimuksella valtion
22329: prosenttiin, jota sovelletaan Suomesta saadun         tuloverosta ja kunnallisverosta, mutta tämä
22330: tulon verotuksessa täällä. Verovelvollisen veron-     Ruotsin tulo vaikuttaa kuitenkin siihen veropro-
22331: maksukyky määräytyy kokonaistulon perusteel-          senttiin, jota sovelletaan Suomessa hänen täältä
22332: la, ja hänen verotettava tulonsa on lähtökohtai-      saamaansa tuloon. Lisäksi Suomessa on henki-
22333: sesti laskettava ottamatta huomioon, että osa         lölle määrätty vielä vuodelta 1995 toimitettavas-
22334: tulosta on saatu Ruotsista. Suomen verosta kui-       sa verotuksessa sekä kansaneläke- että sairausva-
22335: tenkin vähennetään se osa, joka kohdistuu Ruot-       kuutusmaksut. Kansaneläkelain ja sairausva-
22336: sista saatuun tuloon. Näin ollen kaksinkertaista      kuutuslain mukaan nämä maksut määrätään
22337: verotusta ei synny. Menettely perustuu sopimuk-       Suomessa asuvalle henkilölle kunnallisverotuk-
22338: sen 25 artiklan 3 kappaleen c kohdan määräyk-         sen perusteella. Vaikka ulkomailta saatu eläketu-
22339: siin.                                                 lo on verosopimusmääräyksellä vapautettu kun-
22340:     Edellä oleva osoittaa, että kaksinkertainen       nallisverosta täällä, vapautettu eläketulo otetaan
22341: verotus poistetaan verosopimuksen nojalla tyy-        edellä mainittujen sosiaalimaksujen määräämi-
22342: dyttävästi, eikä tulonsaajan verotus tavallisesti     sessä huomioon ikään kuin verosopimusta ei oli-
22343: muodostu ankarammaksi kuin siinä tapaukses-           si, koska sosiaalimaksut eivät kuulu sopimuksen
22344: sa, että hän olisi saanut kaiken tulonsa Suomesta.    piiriin eikä sopimus siis vaikuta velvollisuuteen
22345: Se Suomen verotuksen tasoa korkeampi vero-            suorittaa näitä maksuja. Tämä vakiintunut käy-
22346: tuksen kokonaistaso, jolle eläkkeensaajan vero-       täntö on vahvistettu useissa korkeimman hallin-
22347: tus saattaa lopullisesti joskus asettua, on riippu-   to-oikeuden ratkaisuissa (ks. esim. KHO 1975 II
22348: vainen Ruotsin verotuksen tasosta eikä Suomen         571 ja KHO 1979 II 661).
22349: sisäisestä verolainsäädännöstä tai verosopimuk-           Pohjoismaiden välillä on neuvoteltu uusi tulo-
22350: sesta. Tapauksissa, joissa sekä Ruotsista että        verosopimus, jonka eräiden määräysten hyväk-
22351:                                              KK 688/1996 vp                                             3
22352: 
22353: symisestä on eduskunnalle 4.10.1996 annettu            poikkeamiselle pidettiin sitä, että eläkevirrat
22354: hallituksen esitys (153/1996 vp). Myös tässä sopi-     Pohjoismaiden välillä eivät ole merkittävästi epä-
22355: muksessa eläkkeiden yksinomainen verotusoi-            tasapainossa, ja erityisesti sitä, että muusta Poh-
22356: keus on maksajavaltiolla. Uuden sopimuksen 25          joismaasta saadun eläketulon huomioon ottami-
22357: artiklan 3 kappaleen d kohtaan sisältyy samoin         nen muiden Suomessa verotettavien tulojen ve-
22358: kuin nykyiseenkin sopimukseen määräys, jonka           roprosenttia määrättäessä (progressiovaikutus)
22359: mukaan Suomi voi henkilön muiden Suomessa              koetaan pieniä eläkkeitä saavien kansalaisten
22360: verotettavien tulojen verotusperusteeseen sisäl-       keskuudessa kohtuuttomaksi, koska maksaja-
22361: lyttää sellaisen tulon, jota sopimuksen mukaan         valtion korkeahkon lähdeverotuksen ja asuinval-
22362: verotetaan vain toisessa sopimusvaltiossa, eli         tion progression yhteisvaikutus on voinut nostaa
22363: muun muassa eläketulon. Tällä tavoin asetetaan         kokonaistulojen verotuksen suhteellisen kor-
22364: lähtökohtaisesti samaan asemaan henkilö, jonka         keaksi verrattuna vastaavan kokonaistulon yk-
22365: kaikki ansiotulo on Suomesta saatua, ja henkilö,       sinomaan Suomesta saavan verotukseen. Tämä
22366: joka saa ansiotuloa sekä Suomesta että muusta          tavoite jäi kuitenkin saavuttamatta Pohjoismai-
22367: Pohjoismaasta. Verotusperusteeseen sisällyttä-         den erilaisten kantojen vuoksi. Näin ollen Poh-
22368: minen edellyttää luonnollisesti, että sisäisessä ve-   joismaiden välistä monenkeskistä verosopimus-
22369: ro lainsäädännössä on tästä nimenomainen sään-         määräystä ei tältä osin muutettu.
22370: nös. Tällä hetkellä tällainen säännös sisältyy            Menettely on vakiintuneen kansainvälisen
22371: kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen pois-        käytännön mukainen, ja sen voidaan katsoa ole-
22372: tamisesta annetun lain (1552/1995) 6 §:ään. Mai-       van sisällöllisesti pääosin perusteltu. Ulkomailta
22373: nitun lain 6 §:n 1 momentin mukaan vieraasta           saadun eläketulon verotus on toisaalta lieventy-
22374: valtiosta saatu tulo ,johon Suomi on kansainväli-      nyt ja on edelleen lievenemässä, kun veroasteik-
22375: sessä sopimuksessa luopunut käyttämästä vero-          koja alennetaan ja vuoden 1996 alusta lukien
22376: tusoikeuttaan, on luonnollisen henkilön veron-         vakuutetun kansaneläkemaksu on poistettu
22377:  alaista tuloa.                                        myös eläkeläisiltä. Nykytilanteessa, jossa Poh-
22378:     On kuitenkin todettava, että verosopimusneu-       joismaiden välillä on neuvoteltu uusi monenkes-
22379:  votteluissa Suomen tavoitteena oli yksityiseen        kinen tuloverosopimus, jonka eläkkeiden vero-
22380:  palvelukseen perustuvien eläkkeiden osalta eläk-      tusta koskevat määräykset eivät poikkea nykyi-
22381:  keiden verotusoikeuden muuttaminen siten, että        sin voimassa olevasta sopimuksesta, pidän kui-
22382:  niitä olisi verotettu vain eläkkeensaajan asuin-      tenkin perusteltuna, että valtiovarainministe-
22383:  valtiossa. Tällä olisi kylläkin poikettu Suomen       riössä selvitetään mahdollisuudet erityisesti nii-
22384:  tavanomaisesta verosopimuspolitiikasta, joka          den pienituloisten eläkkeensaajien kokonaisve-
22385:  lähtee siitä, että Suomesta maksettua eläkettä        rorasituksen lieventämiseksi, jotka saavat eläket-
22386:  tulee aina voida verottaa Suomessa muun muas-         tä sekä Suomesta että muusta Pohjoismaasta,
22387:  sa siitä syystä, että eläkkeen perusteena olleet      ottaen huomioon yleiset veropoliittiset näkökoh-
22388:  eläkemaksut ovat olleet verotuksessa vähennys-        dat.
22389:  kelpoisia. Perusteena normaalikäytännöstä
22390: 
22391:       Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1996
22392: 
22393:                                                                                   Ministeri Arja Alho
22394: 4                                            KK 688/1996 vp
22395: 
22396: 
22397: 
22398: 
22399:                                          Tili Riksdagens Talman
22400: 
22401:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       skatteavtalet. Största orsaken till de fall, där den
22402: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         totala skattebördan för en person som förvärvar
22403: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       pensionsinkomst i både Sverige och Finland klart
22404: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål             överstiger totalbeskattningen av en person som
22405: nr 688:                                                förvärvar en lika stor totalinkomst i Finland, är
22406:                                                        således inte beskattningen i Finland, utan den att
22407:           Ämnar Regeringen handla så att de            skatten i Sverige är hög i förhållande till pen-
22408:        som återflyttar från Sverige till Finland       sionstagarens inkomst.
22409:        befrias från s.k. dubbelbeskattning och            Beträffande beskattningen kan det ytterligare
22410:        får den skattemässiga behandling som är         konstateras att ifall den pension som förvärvas i
22411:        bruklig vid beskattningen av pensioner          Sverige inte skulle beaktas när storleken (pro-
22412:        inom det normala beskattningssystemet i         gressionen) av beskattningen fastställs i Finland,
22413:        Finland?                                        skulle det betyda en väsentlig förändring i den
22414:                                                        praxis som iakttagits hittills. Om man i Finland
22415:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          skulle beakta den skatt som betalts till utlandet
22416: anföra följande:                                       på ett annat sätt än enligt den undantagandeme-
22417:                                                        tod med progressionsförbehåll som nu används,
22418:     Enligt inkomstbeskattningsavtalet mellan de        skulle det betyda bl.a. att finska staten och de
22419: nordiska länderna (FördrS 91/89) har endast            andra skattetagarna, ifall beskattningsnivån är
22420: Sverige rätt att beskatta sådan pensionsinkomst        högre i Sverige än i Finland, skulle ersätta den
22421: som en person med hemvist i Finland förvärvar i        skattskyldige för dendel av skatten i Sverige som
22422: Sverige (artikel 18 stycke 1). En sådan pensions-      överstiger skatten enligt beskattningsnivån i Fin-
22423: tagare har dock ofta även i Finland förvärvad          land. 1 sak skulle detvara fråga om inkomstöver-
22424: skattepliktig pensionsinkomst. 1 detta fall inver-     föring från skattetagarna i Finland till skatteta-
22425: kar den pensionsinkomst som förvärvats i               garna i Sverige. Ett sådant system baserat på en
22426: Sverige, men som inte beskattas i Finland, på den      internationell harmonisering av beskattningen
22427: skatteprocent som här tillämpas vid beskattning-       kan inte anses vara eftersträvansvärt.
22428: en av den inkomst som förvärvats i Finland. Den           Genom skatteavtalet befrias i Finland de pen-
22429: skattskyldiges skattebetalningsförmåga fast-           sioner som en i Finland bosatt person förvärvar i
22430: ställs på grundval av den totala inkomsten och         Sverige från statens inkomstskatt och kommu-
22431: hans eller hennes skattepliktiga inkomst måste         nalskatt, men denna inkomst i Sverige inverkar
22432: till en början räknas ut utan att avseende fåsts vid   dock på den skatteprocent som i Finland tilläm-
22433: att en del av inkomsten har förvärvats i Sverige.      pas på den inkomst han eller hon får här. 1 Fin-
22434: Från skatten i Finland avräknas dock den del           land påförs personen dessutom såväl folkpen-
22435: som hänför sig till den inkomst som förvärvats i       sions- som sjukförsäkringsavgifter vid beskatt-
22436: Sverige. Därigenom uppstår ingen dubbelbe-             ningen för 1995. Enligt folkpensionslagen och
22437: skattning. Förfarandet baserar sig på artikel 25       sjukförsäkringslagen fastställs dessa avgifter för
22438: stycke 3 punkt c i avtalet.                            en i Finland bosatt pe~_son på grundval av kom-
22439:     Det ovan anförda visar att dubbelbeskattning       munalbeskattningen. Aven om den pensionsin-
22440: undanröjs på ett tillfredsställande sätt med stöd      komst som förvärvas i utlandet här är befriad
22441: av skatteavtalet, och vanligen blir beskattningen      från kommunalskatt genom en bestämmelse i
22442: av inkomsttagaren inte heller strängare än i det       skatteavtalet, beaktas den från skatt befriade
22443: fall att han hade förvärvat hela inkomsten i Fin-      pensionsinkomsten när de ovan nämnda social-
22444: land. Att den totala beskattningsnivån vid be-         avgifterna fastställs, alldeles som om det inte
22445: skattningen av en pensionstagare någon gång            skulle finnas något skatteavtal, eftersom social-
22446: slutligen kan bli högre än beskattningsnivån i         avgifterna inte omfattas av avtalet och avtalet
22447: Finland beror på beskattningsnivån i Sverige och       således inte påverkar skyldigheten att betala
22448: inte på Finlands interna skattelagstiftning eller      dessa avgifter. Denna praxis har befåsts i många
22449:                                              KK 688/1996 vp                                            5
22450: 
22451: utslag av högsta förvaltningsdomstolen (se exem-       grund för pensionen har varit avdragbara vid
22452: pelvis HFD 1975 II 571 och HFD 1979 II 661).           beskattningen. Avvikelsen från det normala för-
22453:    Ett nytt inkomstskatteavtal har förhandlats         farandet ansågs vara motiverad på grund av att
22454: fram mellan de nordiska länderna. Regeringens          pensionsflödet mellan de nordiska länderna inte
22455: proposition om godkännande av vissa bestäm-            är nämnvärt i obalans och särskilt för att de
22456: melser däri (15~/1996 rd) har avlåtits tili riksda-    medborgare som har en liten pension finner det
22457: gen 4.10.1996. Aven i detta avtal är den stat som      oskäligt att den pensionsinkomst som de får från
22458: betalar pensionen den enda som har rätt att be-        de andra nordiska länderna beaktas när skatte-
22459: skatta den. 1 artikel 25 stycke 3 punkt d ingår på     procenten för de skattepliktiga inkomsterna fast-
22460: samma sätt som i det nuvarande avtalet en be-          ställs (progressionsinverkan), eftersom samver-
22461: stämmelse enligt viiken Finland i beskattnings-        kan av den betalande statens rätt höga källbe-
22462: underlaget för en persons inkomster som beskat-        skattning och bosättningslandets progression
22463: tas i Finland får inräkna en sådan inkomst som         har kunnat höja beskattningen av de totala in-
22464: enligt avtalet beskattas endast i en annan avtals-     komsterna förhållandevis mycket i jämförelse
22465: slutande stat, dvs. bl.a. pensionsinkomst. På det      med den beskattning av motsvarande totala in-
22466: sättet försätts en person som fått hela sin för-       komst som verkställs endast i Finland. Detta mål
22467: värvsinkomst i Finland och en person som får           nåddes dock inte på grund av de nordiska länder-
22468: förvärvsinkomster såväl i Finland som i ett annat      nas avvikande ståndpunkter. Sålunda har den
22469: nordiskt land tili en början i samma läge. Inräk-      multilaterala skatteavtalsbestämmelsen mellan
22470: nandet i beskattningsunderlaget förutsätter na-        de nordiska länderna inte ändrats tili denna del.
22471: turligtvis att det finns ett uttryckligt stadgande        Förfarandet överensstämmer med internatio-
22472: därom i den interna skattelagstiftningen. För          nell praxis och kan i huvudsak betraktas som
22473: närvarande ingår ett sådant stadgande i 6 § lagen      innehållsmässigt motiverat. Beskattningen av
22474: om undanröjande av internationell dubbelbe-            pensionsinkomst som förvärvats utomlands har
22475: skattning (1552/1995). Enligt 6 § 1 mom. är in-        å andra sidan mildrats och kommer att mildras
22476: komst som förvärvats i en främmande stat och i         ytterligare när skatteskalorna sänks och försäk-
22477: fråga om viiken Finland i ett internationellt avtal    rades folkpensionsavgift avskaffats även för pen-
22478: har avstått från att använda sin beskattningsrätt,     sionärernas vidkommande från ingången av
22479:  skattepliktig inkomst för fysisk person.              1996. I det nuvarande läget, då mellan de nordis-
22480:     Det är dock att märka att Finland under skat-      ka länderna har förhandlats fram ett nytt multi-
22481:  teavtalsförhandlingarna i fråga om pensioner          lateralt inkomstskatteavtal vars bestämmelser
22482:  som baserar sig på enskild tjänst hade som mål        om beskattningen av pensionerna inte avviker
22483:  att ändra rätten att beskatta pensioner så att de     från det nu gällande avtalet, anser jag det dock
22484:  skulle beskattas endast i den stat där pensionsta-    vara motiverat att finansministeriet reder ut möj-
22485:  garen har sin hemvist. Därigenom skulle man           ligheterna att med beaktande av de allmänna
22486:  nog ha avvikit från Finlands sedvanliga skatteav-     skattepolitiska synpunkterna mildra den totala
22487:  talspolitik som utgår ifrån att en pension som        skattebördan för särskilt sådana pensionstagare
22488:  betalas i Finland skall kunna beskattas i Finland     med liten inkomst som får pension i såväl Fin-
22489:  bl.a. därför att de pensionsavgifter som legat tili   land som ett i annat nordiskt land.
22490: 
22491:       Helsingfors den 28 oktober 1996
22492: 
22493:                                                                                   Minister Arja Alho
22494:                                             KK 689/1996 vp
22495: 
22496: Kirjallinen kysymys 689
22497: 
22498: 
22499: 
22500: 
22501:                                    Esko-Juhani Tennilä Iva-r: Lapin ja Koillismaan yksityismetsien
22502:                                       tuen turvaamisesta
22503: 
22504: 
22505:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
22506: 
22507:     Pohjoisessa toimivat puuntuottajat ja metsä-         Suuri vaikutus on myös sillä, että rahoitusvyö-
22508: teollisuus ovat huolissaan siitä, että valtion tuki   hykejakoa muutetaan siten, että vyöhykkeitä vä-
22509: yksityismetsätalouden puuntuotantoon on su-           hennetään. Näin puun kasvun ja siten tuoton
22510: pistumassa. Tällä on suuri merkitys koko puun-        suuret erot maan eri osissa eivät enää tule riittä-
22511: jalostustuotannolle.                                  västi esille tukea jaettaessa.
22512:     Kyse on maa- ja metsätalousministeriön val-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
22513: mistelemasta asetuksesta, joka täsmentää kestä-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22514: vän metsätalouden rahoituksesta annettua lakia.       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22515: Asetuksesta saatujen tietojen mukaan se on joh-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22516: tamassa siihen, että pohjoiseen Suomeen tulevat
22517:  metsänparannusvarat vähenevät.                                 Onko Hallitus vähentämässä Lapin ja
22518:     Lapissa ja Koillismaalla metsänparannuslain              Koillismaan yksityismetsien saamaa val-
22519:  mukaan on tuen piirissä nykyisellään noin 50%               tion tukea, ja jos on,
22520:  päätehakkuista. Mikäli tuen kohteita rajataan                  mihin Hallitus tällaisella "uudella met-
22521:  asetuksessa ehdotetuna tavalla, siirtyy päätehak-           säaluepolitiikalla" tähtää?
22522:  kuista iso osa kokonaan tuen ulkopuolelle. Poh-
22523:  jois-Pohjanmaalla muutos olisi vielä merkittä-
22524:  vämpi.
22525:      Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1996
22526: 
22527:                                        Esko-Juhani Tennilä /va-r
22528: 
22529: 
22530: 
22531: 
22532:  260017
22533: 2                                          KK 689/1996 vp
22534: 
22535: 
22536: 
22537: 
22538:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
22539: 
22540:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       uusimiseen. Eri työlajien priorisointi sekä valtion
22541: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        rahoitustuen tason ja kohdentumisen uudelleen-
22542: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      arviointi on ollut välttämätöntä kestävän metsä-
22543: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-        talouden rahoituksesta annettua lakia ja asetusta
22544: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-        laadittaessa. Tuen työlajeittainen porrastus on
22545: myksen n:o 689:                                      katsottu tarkoituksenmukaiseksi ohjauskeinok-
22546:                                                      si.
22547:           Onko Hallitus vähentämässä Lapin ja            Maanomistajien omaa rahoitusvastuuta met-
22548:        Koillismaan yksityismetsien saamaa val-       siensä hoidossa on katsottu tarpeelliseksi lisätä ei
22549:        tion tukea, ja jos on,                        pelkästään Pohjois-Suomessa vaan koko maas-
22550:           mihin Hallitus tällaisella "uudella met-   sa. Valtion varojen merkitys yksityismetsän-
22551:        säaluepolitiikalla" tähtää?                   omistajille kohdistuvina tukina on nähtävä kan-
22552:                                                      nustinluonteisena. Valtion varoilla pyritään kan-
22553:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         nustamaan maanomistajia hyvään metsänhoi-
22554: vasti seuraavaa:                                     toon ja kattamaan osa pitkävaikutteisten inves-
22555:                                                      tointien maanomistajille aiheuttamista kustan-
22556:    Lapissa ja Koillis-Suomessa rahoitetaan met-      nuksista.
22557: sänparannusvaroin metsänuudistamista metsän-             Voimassa olevan yksityismetsälain ja hallituk-
22558: parannuslain ja Lapin vajaatuottoisien metsien       sen esityksenä annetun metsälain nojalla metsän
22559: kunnostamisesta annetun lain (ns. Lapin lain)        hakkuun jälkeinen uudistaminen on maanomis-
22560: nojalla. Lapin laki on määräaikainen, ja se on       tajan velvollisuus. Heikkokuntoisten metsien
22561: voimassa vuoden 1998 loppuun.                        uudistamista on kuitenkin katsottu tarkoituk-
22562:    Lapin lain nojalla katetaan valtion tuella met-   senmukaiseksi tukea valtion varoin. On syytä
22563: sänuudistamisen suunnittelusta, työnjohdosta ja      korostaa, että kestävän metsätalouden rahoituk-
22564: materiaalista aiheutuvat kustannukset koko-          sesta annetussa lakiesityksessä materiaalikustan-
22565: naan ja toteuttamiskustannuksista 85 %, jolloin      nusten säilyminen kokonaan valtion tuella rahoi-
22566: maanomistajan osuudeksi jää noin 5 % koko-           tettavina edesauttaa parhaan mahdollisen uudis-
22567: naiskustannuksista. Metsänparannuslain nojalla       tamismateriaalin käyttöä. Lisäksi asetusluon-
22568: valtion rahoitusosuus on sama kuin edellä paitsi,    noksessa on kaavailtu, että tuki toteuttamiskus-
22569: että toteuttamiskustannuksista valtion tuen          tannuksiin olisi Pohjois-Suomessa 30-40 % kui-
22570: osuus on 70-75%, jolloin maanomistajan               tenkin niin, että materiaalikustannuksiin ja to-
22571: omaksi osuudeksi jää noin 10-15 % kokonais-          teutukseen myönnetty tuki ei yhteensä saa nous-
22572: kustannuksista. Lapin metsäkeskuksen alueella        ta yli 70% kokonaiskustannuksista,joihin ei lue-
22573: yksityismailla tehdyistä metsänviljelytöistä, eli    ta suunnittelukustannuksia.
22574: yleensä päätehakkuun jälkeen tehtävistä uudis-           Rahoitusvyöhykkeiden määrän vähentämi-
22575: tamistöistä, toteutettiin vuonna 1995 noin 94%       nen on katsottu aiheelliseksi ottaen huomioon,
22576: metsänparannusvaroin.                                että työlajeittain on rahoitustukea porrastettu.
22577:    Valtion taloudellinen tilanne on johtanut käy-    Näin on pyritty rahoitusjärjestelmään, josta sel-
22578: tettävissä olevien metsänparannusvarojen vähe-       vitään nykyisin käytettävissä olevin resurssein.
22579: nemiseen viime vuosina. Nykyisillä valtion tuki-         Kestävän metsätalouden rahoituksesta annet-
22580: osuuksilla metsänparannusvaroja ei ole riittänyt     tava asetusluonnos on ollut lausuntokierroksel-
22581: kaikkien rahoituskelpoisien hankkeiden rahoit-       la. Asetuksen valmistelua jatketaan saadut lau-
22582: tamiseen. Tämä on osaltaanjohtanut siihen, että      sunnot tarvittavassa määrin huomioon ottaen.
22583: nykyisin voimassa olevien metsänparannussää-         Hallitus katsoo, että kysymys ei tässä vaiheessa
22584: dösten ajanmukaisuutta on katsottu tarpeellisek-     anna hallituksen taholta aihetta enempiin toi-
22585: si harkita uudelleen ja päädytty lainsäädännön       menpiteisiin.
22586: 
22587:      Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1996
22588: 
22589:                                                      Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
22590:                                               KK 689/1996 vp                                                3
22591: 
22592: 
22593: 
22594: 
22595:                                           Tili Riksdagens Talman
22596: 
22597:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          kommit tili att lagstiftningen bör revideras. En
22598: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-           prioritering av olika arbetsslag samt en ompröv-
22599: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-         ning av nivån och riktningen av statens finansie-
22600: man Esko-Juhani Tennilä undertecknade spörs-             ringsstöd har varit nödvändig vid beredningen av
22601: mål nr 689:                                              lagen och förordningen om finansiering av håll-
22602:                                                          bart skogsbruk. En strukturering av stödet per
22603:           Ämnar Regeringen skära ned det stats-          arbetsslag har ansetts som ett ändamålsenligt
22604:        stöd som beviljats privatskogar i Lapp-           styrmedel.
22605:        land och norra Kajanaland, och om så är               Det har ansetts vara nödvändigt att öka mark-
22606:        fallet,                                           ägarnas eget finansieringsansvar för sina skogar
22607:           vad har Regeringen för avsikter med            inte endast i norra Finland utan i hela landet.
22608:        denna "nya typ av skogsområdespoli-               Statsmedlen bör anses utgöra en sporrande fak-
22609:        tik"?                                             tor för de privata skogsägama. Med statsmedel
22610:                                                          försöker man sporra markägarna tili god skogs-
22611:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            vård och dessutom strävar man tili att täcka en
22612: anföra följande:                                         del av markägarnas kostnader för långtidsinves-
22613:                                                          teringar.
22614:    1 Lappland och norra Kajanaland finansieras               Med stöd av gällande lag om enskilda skogar
22615: skogsförnyelse med skogsförbättringspengar               och skogslagen, som än så länge finns i form av en
22616: med stöd av skogsförbättringslagen och lagen             proposition, är det markägarens skyldighet att
22617: om iståndsättning av underproduktiva skogar i            utföra förnyelse efter avverkning. Det har dock
22618: Lappland (den sk. Lapplandslagen). Sistnämnda            ansetts ändamålsenligt att med statsmedel stöda
22619: lag gäller tili utgången av 1998.                        förnyelse av sådana skogar som är i dåligt skick.
22620:    Med stöd av Lapplandslagen täcks med stats-           Det är skäl att betona att enligt propositionen om
22621: stöd kostnaderna för planering, arbetsledning            finansiering av hållbart skogsbruk kommer en
22622: och materia! för skogsförnyelse i sin helhet och         fortsatt finansiering av materialkostnaderna med
22623: verkställighetskostnaderna tili 85 %, varvid             statsstöd att främja användning av bästa möjliga
22624: markägarens andel av totalkostnaderna utgör ca           förnyelsematerial. Dessutom har det i utkastet
22625: 5 %. Med stöd av skogsförbättringslagen är sta-          till förordning planerats att stödet för verkställig-
22626: tens finansieringsandel densamma som ovan för-           hetskostnaderna skall vara 30---40 % i norra Fin-
22627: utom att statsstödets andel av verkställighets-          land, dock så att det stöd som beviljats för mate-
22628: kostnaderna är 70-75%, varvid markägarens                rialkostnader och genomförande sammanlagt
22629: andel utgörca 10---15 %avtotalkostnaderna. Ca            inte får överstiga 70% av totalkostnaderna, tili
22630: 94% av de skogsodlingsarbeten som utfördes på            vilka kostnaderna för planering inte räknas.
22631: privat mark inom Lapplands skogscentrals om-                 Det har ansetts nödvändigt att minska antalet
22632: råde, dvs. i allmänhet sådana förnyelsearbeten           finansieringszoner med beaktande av att finan-
22633: som utförs efter slutavverkning, genomfördes             sieringsstödet har strukturerats per arbetsslag.
22634: med skogsförbättringspengar 1995.                        På detta sätt har man försökt få ett finansierings-
22635:    Tili följd av statens ekonomiska situation har        system som man klarar av med de resurser som
22636: skogsförbättringspengarna skurits ned under de           för tillfållet står tili förfogande.
22637: senaste åren. Med statens nuvarande stödandelar              Utkastet tili förordning om finansiering av
22638: har skogsförbättringspengarna varit för knappa           hållbart skogsbruk har varit för utlåtande. Be-
22639: när det gällt att finansiera alla finansieringsdugli-    redningen av förordningen fortsätter så att utlå-
22640: ga projekt. Detta ledde för sin del till ett behov att   tandena beaktas i nödvändig utsträckning. Re-
22641:  ompröva hur tidsenliga gällande bestämmelser            geringen anser att spörsmålet inte föranleder
22642:  om skogsförbättring är, och därför har man              några vidare åtgärder i detta skede.
22643: 
22644:      Helsingfors den 23 oktober 1996
22645: 
22646:                                                           Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
22647:                                               KK 690/1996 vp
22648: 
22649: Kirjallinen kysymys 690
22650: 
22651: 
22652: 
22653: 
22654:                                      Sulo Aittoniemi /kesk: Joululahjarahojen jakamisen palauttami-
22655:                                          sesta talousarviokäsittelyyn
22656: 
22657: 
22658:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
22659: 
22660:    Vanhaan hyvään aikaan oli tapana, että val-          kannattavat hallituksen huonoja esityksiä, koki-
22661: tion talousarvioon otettiin lopuksi muiden me-          sivat edes joskus ylevän hetken oman vaikkapa
22662: nojen lisäksi muutaman kymmenen miljoonan               pienenkin talousarvioaloitteen läpimenon muo-
22663: markan menoerä, jonka puitteissa hallitusryh-           dossa.
22664: mien kansanedustajat saivat läpi yhden tai pari            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22665: pientä talousarvioaloitetta, kukin yleensä oman         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22666: vaalipiirinsä pieniin laillisiin tarpeisiin. Menette-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22667: ly oli perusteltu ja sen kautta autettiin monta         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22668: pientä toimintoa, joihin muuten rahaa ei olisi
22669: liiennyt.                                                         Aikooko Hallitus palata aikanaan
22670:     Sittemmin asiasta luovuttiin Viinasen aikana               käytössä olleeseen ns. joululahjarahame-
22671: yleisen köyhyyden nimissä. Nyt kun ei olla enää                nettelyyn,jolloin hallitusryhmien edusta-
22672: niin köyhiä, käytäntö pitäisi tarkasti rajattuna               jat voisivat hallituksen uskollisen tukemi-
22673: palauttaa. Vaikka opposition edustajana en siitä               sen palkkioksi budjetin hyväksymisen
22674: hyödy, katson asialliseksi, että hallitusryhmien               yhteydessä saada hyväksytyksi yhden tai
22675: edustajat, jotka uskollisesti ja hartiat kyyryssä              kaksi pientä talousarvioaloitetta vaalipii-
22676: kuukaudesta kuukauteen ja vuodesta vuoteen                     rinsä parhaaksi?
22677: 
22678:      Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1996
22679: 
22680:                                            Sulo Aittoniemi /kesk
22681: 
22682: 
22683: 
22684: 
22685:  260017
22686: 2                                           KK 690/1996 vp
22687: 
22688: 
22689: 
22690: 
22691:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
22692: 
22693:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tään määrärahojajotain tiettyä tehtäväkokonai-
22694: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         suutta hoitavalle yksikölle eikä yksittäisten teh-
22695: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tävien hoitoon. Lähellä käyttökohdetta olevalla
22696: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        yksiköllä kun useimmiten on paras tieto varojen
22697: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         kohdentamisesta. Tämä lähtökohta on lähellä
22698: n:o 690:                                              Euroopan unioninkin piiristä tuttua hallinnon
22699:                                                       läheisyysperiaatetta.
22700:           Aikooko Hallitus palata aikanaan               Talousarvion laadintaperiaatteiden muutos
22701:        käytössä olleeseen ns. joululahjarahame-       on ollut välttämätöntä tehtävien tarkoituksen-
22702:        nettelyyn, jolloin hallitusryhmien edusta-     mukaisuusnäkökohdista yhtä lailla kuin talou-
22703:        jat voisivat hallituksen uskollisen tukemi-    dellisen tehokkuudenkin näkökulmasta. Niu-
22704:        sen palkkioksi budjetin hyväksymisen           koilla resursseilla tulee jatkossakin pyrkiä saa-
22705:        yhteydessä saada hyväksytyksi yhden tai        maan parhaat mahdolliset tulokset. Eduskunnan
22706:        kaksi pientä talousarvioaloitetta vaalipii-    ja hallituksen välisen työnjaon sekä toisaalta val-
22707:        rinsä parhaaksi?                               tioneuvoston ja yksittäisten ministeriöiden väli-
22708:                                                       sen tehtävien selkiyttämisen tarkoituksena on
22709:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          ollut antaa poliittisille päätöksentekijöille mah-
22710: vasti seuraavaa:                                      dollisuus suurten linjojen määrittelyyn ja tulos-
22711:                                                       ten arviointiin pienten yksityiskohtien käsittelyn
22712:    Kuluvan vuosikymmenen aikana on valtion            sijasta. Kuntien itsehallinnon korostamisen ja
22713: talousarvion periaatteita uudistettu merkittäväl-     EU:n tuomien uusien rahoitusvälineiden myötä
22714: lä tavalla. Kokonaistaloudellisten ongelmien          yksittäisten alueellisten kohteiden rahoituksesta
22715: vuoksi julkisen sektorin toimintaa on ollut vält-     päättäminen tapahtuu kuntien, aluehallintovi-
22716: tämätöntä ja järkevää uudistaa siten, että niuk-      ranomaisten ja ministeriöiden vuorovaikutuksen
22717: kenevat resurssit voitaisiin hyödyntää mahdolli-      pohjalta. Yksittäisten alueellisten hankkeiden
22718: simman tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti.         rahoittaminen valtion talousarviosta ohi sektori-
22719: Keskeiseksi keinoksi tähän tavoitteeseen pääse-       kohtaisen suunnittelun ja päätöksenteon moni-
22720: miseksi on nähty talousarvion rakenteen muutta-       mutkaistaisi nykyistä ohjaus- ja rahoitusjärjes-
22721: minen siten, että yksittäisten pienten määräraho-     telmää ja olisi askel taaksepäin. Kohtuuttoman
22722: jen ja käyttösuunnitelmaerien sijasta keskitytään     suuren huomion uhraaminen muutaman kym-
22723: kokonaisuuksien strategiseen suunnitteluun ja         menen miljoonan markan yksittäisistä määrära-
22724: yksityiskohtien toimeenpanovastuu delegoidaan         hoista päättämiseen olisi selvästi epätarkoituk-
22725: tulosohjauksen periaatteiden mukaisesti valtio-       senm ukaista tilanteessa, jossa eduskunnan jäsen-
22726: neuvoston tasolta yksittäisille ministeriöille. Mi-   ten olisi kohdistettava tarmonsa jo 200 miljardin
22727: nisteriöiden sisällä monien asiakokonaisuuksien       markan suuruusluokassa olevien valtion koko-
22728: hoito on edelleen delegoitu tulostavoitteiden         naismenojen strategiseen ohjaukseen ja hyvin-
22729: pohjalta alue- tai piirihallintoviranomaisille.       vointivaltion tulevien toimintaedellytysten tur-
22730: Kuntien ja valtion välisen tehtävänjaon selkeyt-      vaamiseen.
22731: tämiseen ja resurssien entistä tehokkaampaan              Sinänsä hyväksi osoittautunutta tulosohjaus-
22732: käyttöön on pyritty valtionosuusjärjestelmää          malliin perustuvaa budjetointijärjestelmää ol-
22733: uudistamalla.                                         laan toki edelleen kehittämässä. Eduskunnan
22734:    Käytännössä yleinen suuntaus on johtanut sii-      rooli tavoitteitaasettavanaja tuloksia arvioivana
22735: hen, ettei talousarvion momentteihin ole enää         elimenä korostuutoivonmukaan tämän kehittä-
22736: pääsääntöisesti kirjattu määrärahan yksityis-         mistyön seurauksena entisestään. Budjetin ra-
22737: kohtaisia käyttösuunnitelmia. Ylipäätään yksit-       kennetta ja raportointia saavutetuista tuloksista
22738: täisiin kohteisiin suunnattuja määrärahoja on         kehitetään meneillään olevien hankkeiden tulos-
22739: entistä vähemmän, ja talousarviossa myönne-           ten pohjalta.
22740: 
22741:      Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1996
22742: 
22743:                                                                 Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
22744:                                             KK 690/1996 vp                                              3
22745: 
22746: 
22747: 
22748:                                         Tili Riksdagens Talman
22749: 
22750:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       som sköter något särskilt uppgiftskomplex. En
22751: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         enhet som känner väl till användningsändamålet
22752: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       harju för detmesta den bästa kunskapen om hur
22753: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål             medlen borde fördelas. Denna utgångspunkt står
22754: nr 690:                                                också nära den närhetsprincip inom förvaltning-
22755:                                                        en ~_om är bekant från EU-sammanhang.
22756:           Ämnar Regeringen återgå till det s.k.            Andringen av principerna för uppgörandet av
22757:        julklappspengsystemet som en gång i ti-         budgeten har varit nödvändig med tanke på upp-
22758:        den var i bruk, varvid representanter för       gifternas ändamålsenlighet lika väl som med av-
22759:        regeringsgrupperna som belöning för att         seende på den ekonomiska effektiviteten. Också i
22760:        troget ha understött regeringen skulle          fortsättningen är målet att försöka uppnå bästa
22761:        kunna få en eller ett par små budgetmo-         möjliga resultat med de knappa resurser som står
22762:        tioner igenom till förmån för sitt eget val-    tili förfogande. Syftet med arbetsfördelningen
22763:        distrikt i samband med att budgeten god-        mellan riksdag och regering samt å andra sidan
22764:        känns?                                          den klarare uppgiftsfördelningen mellan statsrå-
22765:                                                        det och de enskilda ministerierna har varit att ge
22766:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          de politiska beslutsfattarna en möjlighet att dra
22767: anföra följande:                                       upp de stora linjerna och att värdera resultaten i
22768:                                                        stället för att syssla med små detaljer. 1 och med
22769:    Under det gångna årtiondet har principerna          att kommunernas självstyrelse framhävs allt mer
22770: för statsbudgeten reviderats på ett betydande          och EU medfört nya finansieringsmedel sker be-
22771: sätt. På grund av problemen inom statsekonomin         slutsfattandet i fråga om finansieringen av enskil-
22772: har det varit nödvändigt och förnuftigt att refor-     da regionala objekt genom växelverkan mellan
22773: mera verksamheten inom den offentliga sektorn          kommuner,         regionalförvaltningsmyndigheter
22774: så att de allt mindre resurserna skall kunna ut-       och ministerier. En finansiering av enskilda
22775: nyttjas så effektivt och ändamålsenligt som möj-       regionala projekt med statsbudgetmedel utanför
22776: ligt. Som ett synnerligen viktigt medel för att        den planering och det beslutsfattande som sker
22777: uppnå detta mål har man sett en ändring av             sektorvis skulle komplicera nuvarande styrnings-
22778: budgetens struktur på så sätt att man koncentre-       och finansieringssystem och innebära ett steg
22779: rar sig på en strategisk planering av helheter i       bakåt. Att offra oskäligt mycket uppmärksamhet
22780: stället för på enskilda små anslag och poster i        på beslut om enstaka anslag på några tiotal miljo-
22781: dispositionsplaner, och ansvaret för genomfö-          ner mark skulle helt klart vara oändamålsenligt i
22782:  randet av detaljer delegeras i enlighet med princi-   ett läge då riksdagsmännen borde koncentrera
22783: perna för resultatstyrning från statsrådsnivå till     sin energi på att strategiskt styra statens totala
22784:  de enskilda ministerierna. Inom ministerierna         utgifter, som är av en storleksordning på 200 mrd
22785:  har skötseln av många helheter delegerats vidare,     mk, och på att trygga välfårdsstatens framtida
22786:  utgående från resultatmålen, till regionalförvalt-    verksamhetsbetingelser.
22787:  ningsmyndigheterna eller distriktsförvaltnings-           Det finns emellertid planer på att vidareut-
22788:  myndigheterna. Syftet med reformen av statsan-        veckla det på resultatstyrning baserade budgete-
22789:  delssystemet har varit att klarlägga uppgiftsför-     ringssystemet som i och för sig har visat sig vara
22790:  delningen mellan kommunerna och staten och en         bra. Riksdagens roll som ett organ som uppstäl-
22791:  ännu effektivare användning av resurserna.            ler mål och utvärderar resultat framhävs för-
22792:     1 praktiken har den allmänna tendensen varit       hoppningsvis ytterligare som en följd av detta
22793:  att i regel inga detaljerade dispositionspl~ner för   utvecklingsarbete. Budgetens uppbyggnad och
22794:  anslagen skrivits in i budgetens moment. Over lag     rapporteringen av uppnådda resultat utvecklas
22795:  finns det allt farre anslag som är öronmärkta för     vidare utgående från resultaten av de projekt som
22796:  enskilda ändamål och anslagen i budgeten bevil-       pågår.
22797:  jas inte för enskilda uppgifter utan till enheter
22798: 
22799:       Helsingforsden 30 oktober 1996
22800: 
22801:                                                                         Finansminister Sauli Niinistö
22802:                                           KK 691/1996 vp
22803: 
22804: Kirjallinen kysymys 691
22805: 
22806: 
22807: 
22808: 
22809:                                  Sulo Aittoniemi /kesk: Maitokiintiöiden leikkaamisesta
22810: 
22811: 
22812: 
22813:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
22814: 
22815:     Maitokiintiöitä ollaan leikkaamassa kautta        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
22816: koko tuotannon. Suunnitelma jo sinänsä osoit-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22817: taa kansallista välinpitämättömyyttä maidon-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22818: tuottajan asemasta, koska toimenpide ei näke-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22819: mykseni mukaan ole pakollinen. Joka tapaukses-
22820: sa asia muissa Euroopan unionin maissa olisi                  Katsooko Hallitus oikeudenmukai-
22821: hoidettu toisin.                                           seksi sen, että maidontuottaja, joka juuri
22822:     Suuri vääryys, suoranainen ryöstö tapahtuu             on hankkinut mittavin rahallisin uhrauk-
22823: eräässä tapauksessa. Maidontuottaja on juuri               sin maidontuotannon lisäkiintiön, me-
22824: ostanut elinkeinonsa tueksi esimerkiksi 20 000             nettää sen ilman minkäänlaista korvaus-
22825: litran lisäkiintiön ja maksanut siitä vaikkapa             ta maidontuotannon vähentämiseen täh-
22826: 60 000 markkaa. Sen jälkeen tulee leikkuri, joka           täävässä kiintiön leikkauksessa?
22827: leikkaa vastaavan litramäärän, mutta 60 000
22828: markan palauttamisesta maidontuottajalle ei ole
22829: puhettakaan.
22830:      Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1996
22831:                                       Sulo Aittoniemi /kesk
22832: 
22833: 
22834: 
22835: 
22836: 260017
22837: 2                                         KK 691/1996 vp
22838: 
22839: 
22840: 
22841: 
22842:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
22843: 
22844:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      viä maitokiintiöitä on vieläjäljellä noin 155 milj.
22845: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       litraa eli 6,4 %.
22846: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Yhteisön komission tilintarkastusyksikkö teki
22847: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-      maitokiintiöjärjestelmää koskevan tarkastus-
22848: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       matkan Suomeen 25.-27. syyskuuta 1996. Täs-
22849: n:o 691:                                            sä yhteydessä tilintarkastusyksikkö edellytti, että
22850:                                                     Suomen viranomaiset osoittavat huhtikuun 1997
22851:           Katsooko Hallitus oikeudenmukai-          alussa komissiolle, miten ylimääräiset kiintiöt on
22852:        seksi sen, että maidontuottaja, joka juuri   poistettu.
22853:        on hankkinut mittavin rahallisin uhrauk-         Mitä tulee kiintiön leikkausten korvauksiin,
22854:        sin maidontuotannon lisäkiintiön, me-        maatilatalouden kehittämisrahaston varojen
22855:        nettää sen ilman minkäänlaista korvaus-      käyttösuunnitelmaan ei ole mahdollista lisätä
22856:        ta maidontuotannon vähentämiseen täh-        uusia menoja vaarantamatta investointien rahoi-
22857:        täävässä kiintiön leikkauksessa?             tusta vastaisuudessa. Rahaston varoista joudu-
22858:                                                     taan rahoittamaan jo aiemmin sovittujen inves-
22859:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tointitukimenojen ja nuorten viljelijöiden käyn-
22860: vasti seuraavaa:                                    nistystuen lisäksi myös liittymissopimuksen 141
22861:                                                     artiklan nojalla myönnettävistä tuista nuorten
22862:    Liittymisneuvotteluissa Suomen kokonais-         viljelijöiden lisätuki ja pääosa investointituista.
22863: kiintiö asetettiin vuoden 1992 tuotannon tasolle.   Myös keväällä mietintönsä jättäneen velkatyö-
22864: Tämä määrä oli tuolloin noin 9% pienempi kuin       ryhmän esittämiä toimenpiteitä rahoitetaan
22865: tuottajien hallussa olevien tilakohtaisten viite-   maa tila talouden kehittämisrahastosta.
22866: määrien summa. Edellä mainitusta syystä komis-          Siten hallitus on valintatilanteessa. Joudutaan
22867: sion kanssa vuoden 1995 lopulla päättyneiden        arvioimaan, onko järkevää korvata kiintiöiden
22868: neuvottelujen tuloksena Suomi sai aikaa sopeut-     leikkaukset ja kuluttaa niitä varoja, jotka voitai-
22869: taa tilakohtaisten viitemäärien yhteismäärän        siin lähitulevaisuudessa käyttää tuotantoa jatka-
22870: maakiintiön tasolle 1.4.1997 mennessä.              vien nuorten viljelijöiden investointien tukemi-
22871:     Sopeuttamistoimenpiteinä Suomen valtio on       seen. Kiintiöleikkausten korvauksista osa menisi
22872: maksanut korvausta maidontuotannosta luopu-         luopuville ja tuotantoaan lähivuosina lopettavil-
22873: ville. Tämä on vähentänyt kiintiöitä noin 50 mil-   le tuottajille. Hallituksen periaatelinja on, että
22874: joonaa litraa. Tämän lisäksi kiintiöitä on kuole-   nuorten tuottajien investointeja tukemalla nou-
22875: tettu kiintiökauppojen yhteydessä. Näistä toi-      datetaan pitemmällä tähtäimellä kestävämpää
22876: menpiteistä huolimatta kokonaiskiintiön ylittä-     politiikkaa.
22877: 
22878:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1996
22879: 
22880:                                                      Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
22881:                                            KK 691/1996 vp                                               3
22882: 
22883: 
22884: 
22885: 
22886:                                        Tili Riksdagens Talman
22887: 
22888:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     åtgärder överstiger mjölkkvoterna landskvoten
22889: ger har Ni, Fru Ta1man, med Er skrivelse tili        med ca 155 milj. liter, dvs. med 6,4 %.
22890: vederbörande medlem av statsrådet översänt föl-         Kommissionens revisionsenhet företog en in-
22891: jande av riksdagsman Sulo Aittoniemi under-          spektionsresa tili Finland den 25-27 september
22892: tecknade spörsmål nr 691:                            1996 beträffande kvotsystemet för mjölk. 1 detta
22893:                                                      sammanhang förutsatte revisionsenheten att de
22894:           Anser Regeringen att det är rättvist att   finska myndigheterna i början av aprill997 visar
22895:        en mjölkproducent som just med bety-          kommissionen att de överskjutande kvoterna har
22896:        dande finansiella uppoffringar har an-        slopats.
22897:        skaffat sig en tilläggskvot för mjölkpro-        Beträffande ersättningar för nedskärningar av
22898:        duktionen, förlorar den utan att få någon     kvoter är det inte möjligt att öka utgifterna i
22899:        som helst kompensation när mjölkkvoter        dispositionsplanen för gårdsbrukets utvecklings-
22900:        skärs ned for minskning av mjölkproduk-       fonds medel utan att äventyra finansieringen av
22901:        tionen?                                       investeringarna i framtiden. Av fondens medel
22902:                                                      måste man finansiera utöver de redan tidigare
22903:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        överenskomna utgifterna för investeringsstöd
22904: anföra följande:                                     och startstöd för unga odlare även tilläggsstödet
22905:                                                      för unga odlare, som beviljas med stöd av artikel
22906:    Vid anslutningsförhandlingarna fastställde        141 i anslutningsför.draget och huvuddelen av
22907: gemenskapens kommission för Finland en total-        investeringsstödet. Aven åtgärder som föresla-
22908: kvot som motsvarar produktionsnivån 1992.            gits av skuldarbetsgruppen, som överlämnade
22909: Denna kvantitet var då ca 9 % mindre än sum-         sitt betänkande i våras, finansieras med ruedel ur
22910: man av producenternas individuella referens-         gårdsbrukets utvecklingsfond.
22911: kvantiteter. Avovan nämnda orsak fick Finland            Regeringen är således i en valsituation. Man
22912: som resultat av förhandlingarna med kommis-          måste bedöma om det är förnuftigt att betala
22913: sionen, som avslutades mot slutet av 1995, tid att   kompensation för nedskärning av kvoter och
22914: anpassa summan av de individuella referens-          använda de medel som inom en nära framtid
22915: kvantiteterna så att den före den 1 april 1997       skulle kunna användas för stödande av unga
22916: motsvarar landskvoten.                               odlares investeringar. En del av ersättningarna
22917:    Finska staten har som anpassningsåtgärder         för nedskärning av kvoter skulle gå tili producen-
22918: betalt ersättning tili producenter som avstår från   ter som under de närmaste åren avstår från eller
22919: mjölkproduktionen. Detta har minskat kvoterna        upphör med produktionen. Regeringens princi-
22920: med ca 50 miljoner liter. Dessutom har kvoter        piella linje är att en hållbar politik på längre sikt
22921: dödats i samband med fastighetsköp. Trots dessa      är att stöda unga producenters investeringar.
22922: 
22923:      Helsingforsden 21 oktober 1996
22924: 
22925:                                                       Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
22926:                                              KK 692/1996 vp
22927: 
22928: Kirjallinen kysymys 692
22929: 
22930: 
22931: 
22932: 
22933:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Kosovon albaanien palauttamisesta koti-
22934:                                         maahansa
22935: 
22936: 
22937:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
22938: 
22939:    Suomeen saapui kesällä 1992 Jugoslaviasta,           nien palauttamiseksi, vaikka heillä ei ollut alun
22940: erityisesti Kosovon alueelta noin 1 900 ns. Koso-       perinkään ns. pakolaisstatusta.
22941: von albaania. Koska heitä ei alun perinkään voi-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22942: tu käsitellä turvapaikanhakijoina Kosovon               tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22943: alueella vallinneen rauhallisen olotilan vuoksi,        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22944: eduskunta sääti hallituksen esityksen (HE 294/          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22945: 1992 vp) pohjalta erityis1ain, jolla heille annettiin
22946: vuoden oleskeluaika Suomessa.                                     Milloin Hallitus ryhtyy toimenpiteisiin
22947:    Esimerkiksi Saksa on alkanut palauttaa takai-               hallituksen esityksessä 294/1992 vp tar-
22948: sin Jugoslavian sota-alueilta sinne paenneita pa-              koitettujen jugoslavialaisten ja Kosovon
22949: kolaisia, koska tilanne on tunnetulla tavoin rau-              albaanien palauttamiseksi takaisin koti-
22950: hoittunut. Suomi ei ole niin sanotusti eväänsä                 maahansa muun muassa Saksassa toteu-
22951: väräyttänyt täällä vielä olevien Kosovon albaa-                tettavan esimerkin mukaisesti?
22952: 
22953:      Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1996
22954: 
22955:                                            Sulo Aittoniemi /kesk
22956: 
22957: 
22958: 
22959: 
22960: 260017
22961: 2                                            KK 692/1996 vp
22962: 
22963: 
22964: 
22965: 
22966:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
22967: 
22968:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          lain perusteella. Sittemmin selvisi, että sodan-
22969: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           käynti entisessä Jugoslaviassa rajautui Jugosla-
22970: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         vian Iiittotasavallan (Serbia ja Montenegro ml.
22971: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-          Kosovo) ulkopuolelle. YK:n pakolaisvaltuutettu
22972: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           UNHCR antoi maaliskuussa 1993 lausunnon,
22973: n:o 692:                                                jonka mukaan järjestö ei vastusta niiden Koso-
22974:                                                         von albaanien palauttamista kotimaahansa, joi-
22975:            Milloin Hallitus ryhtyy toimenpiteisiin      den turvapaikkahakemukset on yksilöllisessä
22976:         hallituksen esityksessä 294/1992 vp tar-        käsittelyssä asianmukaisesti hylätty.
22977:         koitettujen jugoslavialaisten ja Kosovon           Eräiden entisen Jugoslavian kansalaisten te-
22978:         albaanien palauttamiseksi takaisin koti-        kemien turvapaikkahakemusten poikkeuskäsit-
22979:         maahansa muun muassa Saksassa toteu-            telystä annetun lain 3 §:n 3 momentissa sääde-
22980:         tettavan esimerkin mukaisesti?                  tään, että sisäasiainministeriö antaa poliisille oh-
22981:                                                         jeet uuden määräaikaisen oleskeluluvan mahdol-
22982:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            lisesta myöntämisestä kuultuaan muita ulko-
22983: vasti seuraavaa:                                        maalaisasioissa keskeisiä ministeriöitä. Erityis-
22984:                                                         lain perusteella entisen Jugoslavian kansalaiset
22985:    Laki eräiden entisen Jugoslavian kansalaisten        saivat oleskeluluvat pääosin alle vuoden odotta-
22986: tekemien turvapaikkahakemusten poikkeuskä-              misen jälkeen. Ensimmäisen oleskeluluvan päät-
22987: sittelystä (14/1993) tuli voimaan 20.1.1993. Lain       tyessä he olivat oleskelleet Suomessa jo lähes
22988: soveltamisen piiriin kuuluivat ennen 22.7.1992          kaksi vuotta. Heidät oli sijoitettu kuntiin samalla
22989: Suomeen saapuneet ja ennen tätä ajankohtaa              tavalla kuin muutkin myönteisen päätöksen saa-
22990: turvapaikkaa hakeneet entisen Jugoslavian kan-          neet turvapaikanhakijat. Sosiaali- ja terveysmi-
22991: salaiset, joiden turvapaikkahakemusta ei oltu jo        nisteriön hallinnonalalla ei ryhdytty tilapäiseen
22992: ratkaistu ennen lain voimaantuloa taijotka eivät        suojeluun tähtääviinjärjestelyihin asianomaisten
22993: olleet sitä peruuttaneet. Erityislain soveltamisen      kohdalla.
22994: piiriin ei kuitenkaan kuulunut ulkomaalainen,               Sisäasiainministeriö esitti joulukuussa 1993,
22995: joka oli syyllistynyt Suomessa tai muissa pohjois-      että asianomaisten oleskelulupia rikoksiin syyl-
22996: maissa rikokseen, josta säädetään ankarampi             listyneitä lukuun ottamatta jatkettaisiin edelleen
22997: rangaistus kuin kuusi kuukautta vankeutta tai           vuodeksi painavista humanitaarisista syistä, kos-
22998: joka oli toistuvasti syyllistynyt rikoksiin. Tällai-    ka asianomaisilla oli yleensä siinä määrin vah-
22999: sen henkilön turvapaikka- ja oleskelulupahake-          voja siteitä Suomeen, ettei heidän karkottami-
23000: mus käsiteltiin yksilöllisesti ulkomaalaislaissa        sensa ilman erityisen painavia syitä enää olisi
23001: säädetyllä tavalla. Erityislaki koski kaikkialta        kohtuullista suojelun tarpeen lähtökohtaisesta
23002: entisen Jugoslavian alueelta saapuneita turvapai-       heikkoudesta huolimatta. Ulkomaalaispoliitti-
23003: kanhakijoita. Noin 1 400 lain soveltamispiiriin         nen kansliapäällikkötyöryhmä,jossa olivat edus-
23004: kuuluneista noin 1 600:sta entisen Jugoslavian          tettuina sisäasiainministeriö, sosiaali- ja terveys-
23005: kansalaisesta on Kosovon albaaneja,jotka saivat         ministeriö sekä työministeriö, suhtautui myön-
23006: lain nojalla paikallispoliisilta vuoden pituiset        teisesti jatkolupien myöntämiseen kokoukses-
23007: oleskeluluvat painavista humanitaarisista syistä        saan 20.12.1993. Tämänjälkeen sisäasiainminis-
23008: (statuksella A.l 0).                                    teriö antoi paikallispoliisille ohjeet oleskelulupi-
23009:     Erityislain säätämisen aikaan oli epäselvää,        en jatkamisesta.
23010: voiko ketään palauttaa Kosovoon. Jugoslavian                Suomessa kahden vuoden ajan pysyväisluon·
23011: sosialistisen Iiittotasavallan hajoamisen jälkeen       teisella oleskeluluvalla (A-statuksella) oleskelleet
23012: valtion useissa eri osissa taisteltiin. Ei voitu tie-   voivat ulkomaalaislain nojalla saada pysyvän
23013: tää, millaiseksi Kosovon tilanne tulee kehitty-         oleskeluluvan, mitä säännöstä sovellettiin myös
23014: mään. Silloisessa tilanteessa katsottiin parhaaksi      kyseisiin erityislain nojalla oleskeluluvan saanei-
23015: ratkaisuksi oleskelulupien myöntäminen erityis-         siin entisen Jugoslavian kansalaisiin.
23016:                                            KK 692/1996 vp                                             3
23017: 
23018:    Olosuhteet Kosovossa, josta suurin osa eri-       laisia ratkaisuja entisen Jugoslavian alueelta
23019: tyislain tarkoittamista turvapaikanhakijoista on     paenneita varten. Eräillä mailla on edelleen pyr-
23020: tullut, eivät ole muuttuneet sen jälkeen, kun Suo-   kimyksiä palauttaa tilapäistä suojelua saaneita.
23021: messa joulukuussa 1993 päätettiin, että erityis-     Entisestä Jugoslaviasta paenneiden määrät ja
23022: lain perusteella oleskeluluvan saaneiden asema       maiden ulkomaalaishallinnolliset sekä muut po-
23023: rinnastetaan muihin pysyväisluonteisen oleske-       liittiset olosuhteet ovat eri Euroopan maissa ol-
23024: luluvan saaneisiin. Sen sijaan asianomaiset ovat     leet erilaisia, mistä on ollut seurauksena ymmär-
23025: oleskelleet Suomessa entistä pidemmän ajan,          rettäviä eroja linjauksissa.
23026: useat jo 4 vuotta, jona aikana on syntynyt entistä       Hallituksella ei ole tarkoitusta ryhtyä toimen-
23027: enemmän siteitä Suomeen.                             piteisiin erityislain tarkoittamien entisen Jugo-
23028:    Suomi menetteli vuonna 1993 eri tavalla kuin      slavian kansalaisten palauttamiseksi edellä ker-
23029: eräät muut Euroopan maat, joissa luotiin toisen-     rotuista syistä.
23030: 
23031:      Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1996
23032: 
23033:                                                              Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
23034: 4                                            KK 692/1996 vp
23035: 
23036: 
23037: 
23038: 
23039:                                          Tili Riksdagens Talman
23040: 
23041:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       utanför den federala republiken Jugoslavien
23042: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         (Serbien och Montenegro inkl. Kosovo ). 1 mars
23043: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       1993 avgav FN:s flyktingkommissariat UNHCR
23044: mar Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr          ett utlåtande enligt vilket organisationen inte
23045: 692:                                                   motsatte sig återsändning av de kosovoalbaner
23046:                                                        vilkas asylansökningar på behörigt sätt hade av-
23047:            När ämnar Regeringen vidta åtgärder         slagits efter individuell behandling.
23048:         för att återsända till sitt hemland de jugo-       1 3 § 3 mom. lagen om särbehandling av asyl-
23049:         slaver och kosovoalbaner som avses i re-       ansökningar som gjorts av vissa medborgare i det
23050:         geringens proposition 294/1992 rd, enligt      forna Jugoslavien stadgas att inrikesministeriet
23051:         det exempel som tillämpas bl.a. i Tysk-        meddelar polisen anvisningar om hur en utlän-
23052:         land?                                          ning som avses i denna lag eventuellt beviljas nytt
23053:                                                        tidsbegränsat uppehållstillstånd efter att ha hört
23054:     Såsom svar på spörsmålet anför jag vördsamt:       andra för utlänningsärenden centrala ministe-
23055:                                                        rier. Med stöd av speciallagen beviljades medbor-
23056:    Lagen om särbehandling av asylansökningar           gare i det forna Jugoslavien i regel uppehållstill-
23057: som gjorts av vissa medborgare i det forna Jugo-       stånd efter en väntetid på under ett år. Då deras
23058: slavien (14/1993) trädde i kraft den 20 januari        första uppehållstillstånd upphörde att gälla hade
23059: 1993. Lagen tillämpades på sådana medborgare i         de redan uppehållit sig i Finland i nästan två år.
23060: det forna Jugoslavien som hade anlänt till Fin-        De var placerade i kommuner på samma sätt som
23061: land före den 22 juli 1992 och ansökt om asyl i        de övriga asylsökande som hade fått ett positivt
23062: Finland före nämnda datum om deras asylansök-          beslut. lnom social- och hälsovårdsministeriets
23063: ningar inte hade avgjorts innan denna lag trädde       förvaltningsgren vidtogs inga åtgärder för att ge
23064: i kraft eller om de inte hade återtagit sina asylan-   tillfålligt skydd åt dessa asylsökande.
23065: sökningar. Speciallagen tillämpades dock inte på           lnrikesministeriet föreslog i december 1993 att
23066: en utlänning som i Finland eller något annat           uppehållstillstånd för dessa asylsökande, med
23067: nordiskt land hade gjort sig skyldig till ett brott    undantag för dem som hade gjort sig skyldiga till
23068: för vilket stadgas strängare straffän fångelse i sex   brott, skulle förlängas med ytterligare ett år av
23069: månader eller som upprepade gånger hade gjort          vägande humanitära skäl, eftersom asylsökande i
23070: sig skyldig till brott. En ansökan om asyl och         fråga i regel hade så starka band till Finland att
23071: uppehållstillstånd som en sådan utlänning hade         det inte längre var skäligt att utvisa dem utan
23072: gjort behandlades så som stadgas i utlänningsla-       särskilt vägande skäl även om behovet av skydd
23073: gen. Speciallagen gällde för asylsökande från alla     som utgångspunkt var svagt. Den utlänningspo-
23074: delar av det forna Jugoslavien. Cirka 1 400 av de      litiska arbetsgrupp för kanslicheferna där inri-
23075: cirka 1 600 medborgare i det forna Jugoslavien         kesministeriet, socia1- och hälsovårdsministeriet
23076: som lagen tillämpades på var kosovoalbaner som         samt arbetsministeriet var representerade tog en
23077: enligt denna lag av vägande humanitära skäl            positiv ställning till beviljande av förlängda till-
23078: beviljades uppehållstillstånd på ett år (status        stånd vid sitt möte den 20 december 1993. Efter
23079: A.l 0) av den lokala polisen.                          detta meddelade inrikesministeriet den lokala
23080:    Då speciallagen stadgades var det oklart om         polisen anvisningar om förlängning av uppe-
23081: någon kunde återsändas till Kosovo. Efter sön-         hållstillstånd.
23082: derfallet av den socialistiska federala republiken         Enligt utlänningslagen kan en utlänning som
23083: Jugoslavien förekom strider i olika delar av sta-      har vistats i Finland två år med ett uppehållstill-
23084: ten. Man kunde inte veta hur situationen i Ko-         stånd av permanent natur (status A) beviljas per-
23085: sovo skulle utvecklas. 1 dåvarande situation an-       manent uppehållstillstånd. Denna bestämmelse
23086: sågs det vara bäst att bevilja uppehållstillstånd      tillämpades också på de medborgare i det forna
23087: enligt speciallagen. Senare blev det klart att krig-   Jugoslavien som hade beviljats uppehållstill-
23088: föringen i det forna Jugoslavien var lokaliserad       stånd enligt speciallagen.
23089:                                           KK 692/1996 vp                                             5
23090: 
23091:    Merparten av de som avses i speciallagen har     lösningar för personer som flytt från det forna
23092: kommit från Kosovo. Där har förhållandena           Jugoslavien. Vissa Iänder försöker fortfarande
23093: inte förändrats sedan man i december 1993 be-       återsända de utlänningar som beviljats tillfålligt
23094: s1utade i Finland att de utlänningar som bevil-     skydd. Antalet personer som flytt från det forna
23095: jats uppehållstillstånd i enlighet med specialla-   Jugoslavien har varit olikai olika Iänder i Euro-
23096: gen skall ha samma status som övriga utlänning-     pa. Likaså har de utlänningsadministrativa och
23097: ar med uppehållstillstånd av permanent natur.       övriga politiska förhållandena varit olika i olika
23098: Däremot har personerna i fråga vistats i Finland    Iänder vilket har medfört lätt förståeliga skillna-
23099: en ännu längre tid, många av dem redan 4 år,        der i linjedragningar.
23100: och under dessa år har de knutit ännu starkare         Av de skäl som anförts ovan ämnar regeringen
23101: band tili Finland.                                  inte vidta åtgärder för att återsända de medbor-
23102:    Finland handlade på ett annat sätt år 1993 än    gare i det forna Jugoslavien som avses i specialla-
23103: de övriga länderna i Europa som fann andra          gen.
23104: 
23105:      Helsingfors den 29 oktober 1996
23106: 
23107:                                                                 Inrikesminister Jan-Erik Enestam
23108:                                             KK 693/1996 vp
23109: 
23110: Kirjallinen kysymys 693
23111: 
23112: 
23113: 
23114: 
23115:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Vapautuksen myöntämisestä ajoneuvove-
23116:                                        rosta
23117: 
23118: 
23119:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
23120: 
23121:    Autojen ns. tarravero korvataan hallituksen           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23122: esityksen mukaan postiintai pankkiin maksetta-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23123: valla verolla. Varsin sekavasta esityksestä on poi-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23124: mittavissa yksi positiivinen seikka. Invalidit saa-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23125: vat palautuksen heille välttämättömän ajoneu-
23126: von verosta.                                                    Aikooko Hallitus muuttaa ajoneuvo-
23127:    Asiassa on ainakin yksi ongelma. Jos joku                 verosta antamaansa esitystä niin, että laki
23128: haluaa säilyttää vanhan ajoneuvon katsastettuna              mahdollistaa rekisterissä pitämistä var-
23129: ja rekisterissä ilman käyttöä, mutta kyseessä ei             ten tapahtuvan katsastusmatkan ilman
23130: ole museoajoneuvo, se on ajettava katsastuk-                 ajoneuvoveron suorittamista silloin, jos
23131: seen. Tämä merkitsee sitä, että ajoneuvosta on               autoa muuten ei lainkaan käytetä, mutta
23132: maksettava kyseinen ajoneuvovero. Siis vain yh-              kyseessä ei ole museoajoneuvo?
23133: den päivän ja yhden matkan vuoksi, vaikka auto
23134: muuten on "pukkien päällä".
23135:      Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1996
23136: 
23137:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
23138: 
23139: 
23140: 
23141: 
23142: 260017
23143: 2                                          KK 693/1996 vp
23144: 
23145: 
23146: 
23147: 
23148:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
23149: 
23150:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vp) perusteluista käy ilmi, tarkoituksena on val-
23151: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        voa ajoneuvoveron suorittamista muun muassa
23152: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      siten, että ajoneuvoa ei hyväksytä vuosikatsas-
23153: Jasenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo            tuksessa, jos ajoneuvoveroa on suorittamatta.
23154: Aittaniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       Esityksestä voi havaita, että tämä on yksi tär-
23155: sen n:o 693:                                         keimmistä ajoneuvoveron suorittamisen valvon-
23156:                                                      takeinoista. Säännökset ovat tässä kohden aivan
23157:           Aikooko Hallitus muuttaa ajoneuvo-         samat kuin ne olivat kannettaessa ajoneuvoveroa
23158:        verosta antamaansa esitystä niin, että laki   veromerkeillä.
23159:        mahdollistaa rekisterissä pitämistä var-          Hallituksen lähtökohtana on, että verot tule-
23160:        ten tapahtuvan katsastusmatkan ilman          vat maksetuiksi. Silloin kun verojärjestelmä voi-
23161:        ajoneuvoveron suorittamista silloin, jos      daan laatia sellaiseksi, että veron suorittamista
23162:        ajoneuvoa ei muuten lainkaan käytetä,         myös tehokkaasti valvotaan, tällaisia keinoja ei
23163:        mutta kyseessä ei ole museoajoneuvo?          ole syytä jättää käyttämättä. Kysymyksessä tar-
23164:                                                      koitettu vaihtoehto merkitsisi sitä, että katsas-
23165:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tuksen yhteydessä tapahtuvasta ajoneuvoveron
23166: vasti seuraavaa:                                     suorittamisen valvonnasta olisi luovuttava. Hal-
23167:                                                      lituksella ei ole tarkoitus ehdottaa tällaista muu-
23168:   Kuten hallituksen laiksi ajoneuvoverosta           tosta antamaansa esitykseen.
23169: eduskunnalle antaman esityksen (HE 151/1996
23170:      Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1996
23171: 
23172:                                                                Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
23173:                                             KK 693/1996 vp                                                3
23174: 
23175: 
23176: 
23177: 
23178:                                         Tili Riksdagens Talman
23179: 
23180:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      lag om fordonsskatt (RP 151/1996 rd) är avsikten
23181: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        att kontrollera att fordonsskatten har betalts,
23182: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      bl.a. så att fordonet inte godkänns i årsbesikt-
23183: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr         ningen om fordonsskatten inte är betald. Av pro-
23184: 693:                                                  positionen framgår att detta är ett av de viktigas-
23185:                                                       te sätten att kontrollera att fordonsskatten har
23186:           Ämnar Regeringen ändra sin proposi-         betalts. Bestämmelserna är på denna punkt helt
23187:        tion om fordonsskatt så att lagen medger       överensstämmande med de som gällde uppbörd
23188:        att en bi1 körs tili besiktning med tanke på   av fordonsskatt med skattemärken.
23189:        registrering utan att fordonsskatt behö-          Regeringens utgångspunkt är att skatterna
23190:        ver betalas, om fordonet inte i övrigt an-     skall erläggas. Då det går att göra upp ett skatte-
23191:        vänds alls men det inte är fråga om ett        system som gör det möjligt att effektivt kontrolle-
23192:        museifordon?                                   ra att skatten är betald finns det inget skäl att inte
23193:                                                       utnyttja denna möjlighet. Det alternativ som av-
23194:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ses i spörsmålet skulle medföra att man blir
23195: anföra följande:                                      tvungen att avstå från den kontroll av att for-
23196:                                                       donsskatten har betalts som sker i samband med
23197:    Såsom det framgår av motiveringen tili reger-      besiktningen. Regeringen har inte för avsikt att
23198: ingens proposition tili riksdagen med förslag tili    föreslå en dylik ändring av propositionen.
23199: 
23200:      Helsingfors den 30 oktober 1996
23201: 
23202:                                                                         Finansminister Sauli Niinistö
23203:                                            KK 694/1996 vp
23204: 
23205: Kirjallinen kysymys 694
23206: 
23207: 
23208: 
23209: 
23210:                                   Pia Viitanen /sd ym.: Vanhojen aravalainojen enimmäiskorosta
23211: 
23212: 
23213: 
23214:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
23215: 
23216:     Ns. vanhojen aravalainojen korot vahvistet-      kikorko 6,21 prosenttia. Aravalainan sosiaalisen
23217: tiin 1.4.1996 alkaen enimmäismäärältään 8,5          luonteen huomioon ottaen ei ole perusteltua pi-
23218: prosentiksi. Huomattava osa henkilökohtaisen         tää aravalainan korkoa pankkien tarjoamien
23219: aravalainan saajistaja yhtiökohtaisen lainan saa-    asuntolainojen korkotasoa korkeammalla. Van-
23220: jista joutuu käytännössä maksamaan 8,5 prosen-       hojen asuntolainojen enimmäiskorkoa on lasket-
23221: tin suuruista korkoa. Yksityishenkilöille kunnat     tava pikaisesti vastaamaan yleistä korkotasoa.
23222: voivat myöntää koron alennusta niin, että korko         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23223: on 12. lainavuoteen asti enimmillään 6 prosent-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
23224: tia. Nykyiseen yleiseen korkotasoon verrattuna       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
23225: aravalainan korko on korkea. Uudet asuntoluo-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23226: tot ja jopa kulutusluotot ovat koroiltaan alempia
23227:  kuin aravalaina. Esimerkiksi uusien, pankkien                  Aikooko Hallitus laskea vanhojen ara-
23228:  omiin viitekorkoihin sidottujen asuntoluottojen             valainojen enimmäiskorkoa ja näin pa-
23229:  keskikorko oli heinäkuussa 6,94 prosenttia ja               lauttaa aravalainalle sen sosiaalisen ja
23230:  heliboriin sidottujen uusien asuntoluottojen kes-           asuntopoliittisen luonteen?
23231: 
23232:      Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1996
23233: 
23234:            Pia Viitanen /sd              Riitta Prusti /sd             Säde Tahvanainen /sd
23235:            Janne Viitamies /sd           Maija Rask /sd                Tuija Pohjola /sd
23236:                                          Tarja Filatov /sd
23237: 
23238: 
23239: 
23240: 
23241:  260017*
23242: 2                                          KK 694/1996 vp
23243: 
23244: 
23245: 
23246: 
23247:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
23248: 
23249:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       luottojen korko on keskimäärin 7,20 prosenttia,
23250: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        ja Suomen Pankin peruskorkoon, jolloin
23251: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      asuntoluottojen korko on keskimäärin 6,30 pro-
23252: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pia Viita-      senttia.
23253: sen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            Vanhojen omistusaravalainojen korot ovat
23254: n:o 694:                                             tällä hetkellä yleistä korkotasoa korkeammat
23255:                                                      korkotason alenemisen johdosta.
23256:           Aikooko Hallitus laskea vanhojen ara-         Kuitenkin on otettava huomioon, että asunto-
23257:        valainojen enimmäiskorkoa ja näin pa-         lainojen korot ovat aikaisemmin laina-aikana
23258:        lauttaa aravalainalle sen sosiaalisen ja      olleet matalia yleisen korkotason ollessa hyvin
23259:        asuntopoliittisen luonteen?                   korkea. Valtio on sinä aikana maksanut suurta
23260:                                                      tukea lainansaajille heidän asumiskustannus-
23261:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tensa alentamiseksi. Tämä onkin ollut perustel-
23262: vasti seuraavaa:                                     tua, koska lainansaajat ovat silloin tukea tarvin-
23263:                                                      neet.
23264:    Vanhoilla aravalainoilla tarkoitetaan valtion        Laina-ajan kuluessa vanhojen asuntolainojen
23265: asuntolainoja, jotka on myönnetty omistusasun-       korkoa on korotettu käyvälle korkotasolle. Lai-
23266: tolainoina ennen 1.1.1991, siis ennen ns. vuosi-     nansaajien asumiskustannusten alentamiseen ei
23267: maksujärjestelmää.                                   ole ollut samanlaista tarvetta asuntolainojen
23268:    Aravalain (1189/1993) 45 §:n 3 momentin no-       pääomien pienetessä ja lainansaajien tulotason
23269: jalla on mahdollisuus muuttaa vanhojen asunto-       yleisesti noustessa. Korotetuista koroista saata-
23270: lainojen korkoja asetuksella tai valtioneuvoston     van pääoman Valtion asuntorahasto on käyttä-
23271: päätöksellä.                                         nyt aravatuotannon rahoitukseen.
23272:    Valtioneuvosto alensi 21.3.1996 tekemällään          Kunnilla on yksittäistapauksissa mahdolli-
23273: päätöksellä (193/1996) asunto-osakeyhtiö- ja         suus muuttaa omistusasuntolainan korkoa joko
23274: omakotitalon rakentamista, laajentamista tai pe-     alentamalla tai lykkäämällä sitä silloin, kun lai-
23275: ruskorjausta tai asuinhuoneiston hallintaan oi-      nansaaja on taloudellisissa vaikeuksissa.
23276: keuttavien osakkeiden hankkimista varten vuo-            Aravalain 46 §:n 2 momentin mukaan
23277: sina 1949-1981 tai 1.1.-28.2.1982 välisenä ai-        1.3.1982-31.12.1990 välisenä aikana myönne-
23278: kana myönnettyjen omistusasuntolainojen korot        tyn henkilökohtaisen asuntolainan velkakirjaan
23279: 8,5 prosenttiin.                                     merkityistä ehdoista poiketen kunta voi lainau-
23280:    Asuntotuotantoasetuksen 29 §:n mukaisten          saajan hakemuksesta alentaa lainan koron 8. lai-
23281: korkojen muuttamisesta annetulla asetuksella         navuoden alusta 11. lainavuoden loppuun 3 tai 6
23282: (191/1996) alennettiin luonnolliselle henkilölle     prosentiksi.
23283: 1.3.1982-31.12.1990 välisenä aikana myönnet-            Aravalain 46 §:n 1 momentin mukaan henki-
23284: tyjen omistusasuntolainojen korot 8.-18.laina-       lökohtaisen asuntolainan korkojen ja lyhennys-
23285: vuosilta 8,5 prosenttiin.                            ten maksamiseen kunta voi valtion talousarvios-
23286:    Pankkien myöntämien asuntoluottojen korko         sa vuosittain vahvistetun enimmäismäärän ra-
23287: vaihtelee sen mukaan, mihin korkoperusteeseen        joissa ja enimmäislaina-aikaa pidentämättä
23288: korko on sidottu. Suomen Pankin tilastokat-          myöntää lainansaajan hakemuksesta lykkäystä
23289: sauksen (Rahoitusmarkkinat) 10/1996 mukaan           enintään 10 vuotta. Käytännössä lykkäys vaihte-
23290: vanhojen kotitalouksille myönnettyjen asunto-        lee viidestä kymmeneen vuoteen.
23291: luottojen korot vaihtelevat 6,28 prosentista 10,20       Lisäksi lainansaajalla on aina oikeus maksaa
23292: prosenttiin. Alhaisin korko on 6 kuukauden heli-     asuntolainansa pois, jos hän saa tilalle edullisem-
23293: boriin sidotuissa ja korkeimmat korot 5 vuoden       man lainan. Valtiokonttori ei peri lainasta val-
23294: markkinakorkoon sidotuissa lainoissa. Eniten         tion saamatta jäävää korkohyötyä. Omistus-
23295: vanhojen asuntoluottojen korkoja on sidottu          asuntoja eivät 1.1.1994lukien enää ole koskeneet
23296: pankkikohtaisiin viitekorkoihin, jolloin asunto-     käyttö- ja luovutusrajoitukset, joten asuntolai-
23297:                                           KK 694/1996 vp                                          3
23298: 
23299: nan pois maksamisella ei tässä suhteessa ole mer-   nojen korkeimpien korkojen alentamiseksi. Eh-
23300: kitystä.                                            dotukset on tarkoitus viedä valtioneuvostoon lä-
23301:    Ympäristöministeriö valmistelee parhaillaan      hiaikoina.
23302: toimenpiteitä sekä omistus- että vuokratalolai-
23303: 
23304:      Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1996
23305: 
23306:                                                                       Ministeri Sinikka Mönkäre
23307: 4                                            KK 694/1996 vp
23308: 
23309: 
23310: 
23311: 
23312:                                           Tili Riksdagens Talman
23313: 
23314:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ta, varvid bostadslåneräntan i genomsnitt är
23315: föreskriver har Ni, Fru Ta1man, till vederböran-        6,30 procent.
23316: de medlem av statsrådet översänt följande av                Räntorna på gamla ägararavalån är i detta nu
23317: riksdagsman Pia Viitanen m.fl. undertecknade            högre än den allmänna räntenivån, som har sjun-
23318: spörsmål nr 694:                                        kit.
23319:                                                             Det är i alla fall skäl att tänka på att räntorna
23320:            Ämnar Regeringen sänka maximirän-            på bostadslånen tidigare under lånetiden harva-
23321:         tan på gamla aravalån och därigenom             rit låga, medan den allmänna räntenivån var
23322:         återge aravalånet dess sociala och bo-          mycket hög. Staten har under den tiden betalt ett
23323:         stadspolitiska karaktär?                        stort stöd tilllåntagarna för att sänka deras boen-
23324:                                                         dekostnader. Detta har visserligen varit motive-
23325:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           rat, eftersom låntagarna då har behövt detta
23326: anföra följande:                                        stöd.
23327:                                                             Under förloppet av lånetiden har räntorna på
23328:    Med gamla aravalån avses statliga bostadslån         gamla bostadslån höjts tili gängse räntenivå. Be-
23329: som beviljats såsom lån för ägarbostäder före           hovet att sänka låntagarnas boendekostnader
23330: 1.1.1991, alltså före det så kallade annuitetssyste-    har inte varit lika stort i och med att bostadslå-
23331: met.                                                    nens 1ånekapital har minskat och låntagarnas
23332:    Med stöd av 45 § 3 mom. aravalagen (1189/            inkomstnivå allmänt stigit. Det kapital som in-
23333: 1993) är det möj1igt att genom förordning eller         flutit från de höjda räntorna har Statens bostads-
23334: statsrådsbeslut ändra räntorna på gam1a arava-          fond använt tili att finansiera aravaproduktion.
23335: Iän.                                                        Kommunerna har i enski1da fall möjlighet att
23336:    Genom sitt beslut 21.3.1996 (193/1996) sänkte        ändra räntan på ägarbostadslån, antingen ge-
23337: statsrådet räntorna på ägarbostadslån, som åren         nom att sänka räntan eller genom att skjuta upp
23338: 1949-1981 eller under perioden 1.1.-28.2.1982           betalningen av den, i sådana fall där låntagaren
23339: beviljats för byggande, utvidgning eller grundlig       befinner sig i ekonomiska svårigheter.
23340: reparation av bostadsaktiebolagshus och av eg-              Enligt 46 § 2 mom. aravalagen får räntan för
23341: nahemshus, eller för förvärv av aktier som berät-       ett personligt bostads1ån som beviljats under ti-
23342: tigar till besittning av en bostadslägenhet, till 8,5   den mellan den 1 mars 1982 och den 31 decem ber
23343: procent.                                                1990, med avvikelse från vilikoren i skuldebrevet,
23344:    Genom förordningen om ändring av räntorna            från ingången av det åttonde låneåret till utgång-
23345: enligt 29 § bostadsproduktionsförordningen              en av det elfte låneåret sänkas till tre eller sex
23346: (191/1996) sänktes räntorna på bostadslån som           procent.
23347: under tiden 1.3.1982-31.12.1990 beviljats na-               Enligt 46 § 1 mom. aravalagen kan kommu-
23348: turliga personer tili 8,5 procent för åttonde tili      nen, på ansökan av låntagaren, inom ramen för
23349: adertonde låneåret.                                     det maximibelopp som årligen fastställs i stats-
23350:    Räntan på de bostadslån som bankerna be-             budgeten och utan att den maximala lånetiden
23351: viljar varierar enligt vad räntan bundits tili.         förlängs, bevilja högst 10 års anstånd med betal-
23352: Enligt Finlands Banks statistiska översikt 10/          ningen av räntor och amorteringar på dessa lån. 1
23353: 1996 (Finansmarknaden) varierar räntorna på             praktiken varierar anstånden mellan fem och tio
23354: gamla bostadslån som beviljats hushåll från 6,28        år.
23355: procent tili 10,20 procent. Lån som bundits till            Dessutom har låntagaren alltid rätt att betala
23356: 6 månaders helibor har den lägsta räntan, den           hela sitt bostadslån på en gång, om han i stället
23357: högsta har de som bundits vid fem års mark-             får ett förmånligare lån. Statskontoret debiterar
23358: nadsränta. De flesta gamla bostadslånens räntor         inte låntagaren med den ränteinkomst som staten
23359: är bundna tili respektive banks referensräntor,         då förlorar. Efter 1.1.1994 gäller begränsningar-
23360: vilket gör att bostadslåneräntan i genomsnitt är        na i fråga om användning och överlåtelse inte
23361: 7,20 procent, och tili Finlands Banks grundrän-         längre ägarbostäderna, vilket innebär att en slut-
23362:                                           KK 694/1996 vp                                         5
23363: 
23364: betalning av bostadslånet saknar betydelse i sam-   att sänka de högsta räntorna på såväl ägar- som
23365: manhanget.                                          hyresbostadslån. Dessa förslag kommer inom
23366:    Miljöministeriet bereder som bäst åtgärder för   kort att föreläggas statsrådet.
23367: 
23368:      Helsingforsden 31 oktober 1996
23369: 
23370:                                                                       Minister Sinikka Mönkäre
23371:                                           KK 695/1996 vp
23372: 
23373: Kirjallinen kysymys 695
23374: 
23375: 
23376: 
23377: 
23378:                                   Ossi Korteniemi /kesk: Television näkyvyyden parantamisesta
23379:                                       Enontekiön kunnassa
23380: 
23381: 
23382:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
23383: 
23384:    Enontekiön kunnan Ylikyrön ja Ketomellan            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23385: kyläryhmissä television näkyvyys on olematon.       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23386: TV 2:n ohjelmia ei pystytä seuraamaan monissa       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23387: taloissa lainkaan. Tästä huolimatta television      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23388: omistajat joutuvat maksamaan täysimääräisen
23389: katseluluvan. Asiasta on jo aikaisemmin otettu                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23390: yhteyttä useita kertoja Yleisradioon, mutta pa-            ryhtyä television näkyvyyden parantami-
23391: rannusta asiantilaan ei ole saatu. Siksi kylien            seksi Enontekiön kunnan Ketomellan ja
23392: asukkaat katsovatkin, että jos heille ei tarjota           Ylikyrön kyläryhmissä?
23393: täyttä palvelua, ei ole oikein periä täyttä lupa-
23394: maksuakaan.
23395:      Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1996
23396: 
23397:                                        Ossi Korteniemi /kesk
23398: 
23399: 
23400: 
23401: 
23402: 260017
23403: 2                                         KK 695/1996 vp
23404: 
23405: 
23406: 
23407: 
23408:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
23409: 
23410:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      miseksi tarvittava alilähetinasema olisi rakennet-
23411: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       tava alusta alkaen. Rakentamisessa ei voitaisi
23412: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     tukeutua jo olemassa olevaan infrastruktuuriin.
23413: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ossi Kor-      Kysymyksen tarkoittamalla alueella asema olisi
23414: teniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       rakennettavaerittäin vaikeaan tiettömäänja säh-
23415: n:o 695:                                            köttömään tunturimaastoon. Tarvittavat masto-
23416:                                                     korkeudet ovat suuria, koska ympäröivä tunturi-
23417:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      maasto on selvä este radiosignaalin etenemiselle
23418:        ryhtyä television näkyvyyden parantami-      niin pääasemalta alilähettimene kuin alilähetti-
23419:        seksi Enontekiön kunnan Ketomellan ja        meitä vastaanottajalle. Vaihtoehtona on usean
23420:        Ylikyrön kyläryhmissä?                       aseman rakentaminen, mikä lisäisi kustannuksia
23421:                                                     entisestään.
23422:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             Yleisradio Oy:n alustavan kustannusarvion
23423: taen seuraavaa:                                     mukaan alilähetinasema maksaisi noin 2,5 mil-
23424:                                                     joonaa markkaa. Yhtiön tekniikalle on vuosit-
23425:    Vastuu Yleisradio Oy:n toiminnasta ei ole val-   tain osoitettu noin 3 miljoonan markan määrära-
23426: tioneuvostolla, vaan yhtiön toiminnasta vastaa-     hat alilähettimien rakentamiseksi. Tällä hetkellä
23427: vat Yleisradio Oy:stä annetun lain (1380/1993)      on tiedossa noin 40 huonon näkyvyyden aluetta,
23428: mukaiset hallintoelimet. Yhtiön hallintoneuvos-     joilla useilla on yli 100 taloutta. Näin ollen Yleis-
23429: ton tehtäviin kuuluu mm. pitää huolta, että eri-    radio Oy ei voi luvata kovin nopeata näkyvyys-
23430: tyisesti julkisen palvelun ohjelmatoiminnan mu-     olosuhteiden paranemista. Rakentamisjärjestys-
23431: kaiset tehtävät tulevat suoritetuiksi ja päättää    tä valittaessa on ensisijaisena tavoitteena pidetty
23432: yhtiön talousarviosta.                              mahdollisimman suuren katsojamäärän näky-
23433:    Yleisradio Oy:ltä saadun tiedon mukaan ky-       vyyden parantamista sijoitettua markkaa koh-
23434: symyksessä mainitut huonon näkyvyyden alueet        den. Vuotuisen määrärahan turvin on toteutettu
23435: ovat yhtiön tiedossa, ja alustavat suunnitelmat     keskimäärin kuusi alilähetintä tilanteessa, jossa
23436: näkyvyysolosuhteiden parantamiseksi ovat ole-       rakentamisessa on voitu nojautua olemassa ole-
23437: massa. Enontekiön kunnan Ketomellan ja Yliky-       vaan infrastruktuuriin. Esillä olevassa tapauk-
23438: rön kylissä huonon näkyvyyden piirissä on noin      sessa näin ei kuitenkaan ole mahdollista menetel-
23439: parikymmentä taloutta. Näkyvyyden paranta-          lä.
23440: 
23441:      Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1996
23442: 
23443:                                                               Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
23444:                                                 KK 695/1996 vp                                              3
23445: 
23446: 
23447: 
23448: 
23449:                                             Tili Riksdagens Talman
23450: 
23451:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           på nytt från början. Det är inte möjligt att bygga
23452: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-             utgående från redan existerande infrastruktur.
23453: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-         På det område som avses i spörsmålet borde man
23454: damot Ossi Korteniemi undertecknade spörsmål               bygga stationen i fjällterräng utan vägar och
23455: nr 695:                                                    elektricitet. Det skulle bli nödvändigt att bygga
23456:                                                            höga master eftersom den omgivande fjällter-
23457:              Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          rängen är ett klart hinder för radiosignalens för-
23458:           ta för att förbättra sebarheten för televi-      flyttning både från huvudstationen tili slavsän-
23459:           sion i bysamhällena Ketomella och Yli-           darstationen och från slavsändarstationen tili
23460:           kyrö i Enontekiö kommun?                         mottagaren. Alternativt kunde man bygga flera
23461:                                                            stationer vilket ytterligare skulle öka kostnader-
23462:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt            na.
23463: anföra följande:                                               1 enlighet med Rundradion Ab:s preliminära
23464:                                                            kostnadsberäkning kostar en slavsändarstation
23465:    Det är inte statsrådet som har ansvar för               ca 2,5 miljoner mark. Årligen anvisas tekniken
23466: Rundradion Ab:s verksamhet, utan de förvalt-               inom bolaget ca 3 miljoner mark för byggande av
23467: ningsorgan som nämns i lagen om Rundradion                 slavsändarstationer. För närvarande har man
23468: Ab (1380/1993). Bolagets förvaltningsråd har               kännedom om ca 40 områden med dålig sebarhet
23469: bl.a. tili uppgift att se tili att i synnerhet uppgifter   och inom flera av dem finns det över 100 hushåll.
23470: som hör tili den programverksamhet som bedrivs             Följaktligen kan Rundradion Ab inte lova väl-
23471: i allmännyttigt syfte blir fullgjorda och att beslu-       digt snabb förbättring av sebarhetsituationen. 1
23472: ta om budgeten.                                            valet av byggmål har man i första hand utgått
23473:     Enligt uppgifter från Rundradion Ab är de i            från att antalet tittare som erbjuds förbättrad
23474: spörsmålet nämnda områdena med dålig sebar-                sebarhet skall vara så stor som möjligt i relation
23475: het i bolagets kännedom och preliminära planer             tili den summa som investerats. lnom ramen för
23476: för att förbättra sebarhetsområdena existerar.             de årliga anslagen har man i medeltal byggt sex
23477: Ungefår 20 hushåll i byarna Ketomella och Yli-             slavsändarstationer i sådana situationer då man
23478: kyrö i Enontekiö kommun är belägna i området               har kunnat utnyttja existerande infrastruktur. 1
23479: med dålig sebarhet. För att förbättra sebarheten           det fall som nu tagits upp är det dock inte möjligt
23480: är det nödvändigt att slavsändarstationen byggs            att gå tili väga så.
23481: 
23482:       Helsingforsden 28 oktober 1996
23483: 
23484:                                                                        Trafikminister Tuula Linnainmaa
23485:                                             KK 696/1996 vp
23486: 
23487: Kirjallinen kysymys 696
23488: 
23489: 
23490: 
23491: 
23492:                                    Ossi Korteniemi /kesk: Turvallisuuden parantamisesta Pellon ja
23493:                                        Kolarin välisellä rataosalla
23494: 
23495: 
23496:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
23497: 
23498:    Pellon ja Kolarin välisellä rataosalla on Pellon      Kittisvaaran tasoristeys sijaitsee ravi- ja moot-
23499: kunnan alueella kolme erityisen vaarallista taso-     toriradalta valtatie 21 :lle tulevalla tiellä. Näky-
23500: risteystä. Nämä ovat Naamijoen, Vaaranperän           vyys tässäkin tasoristeyksessä on huono. Viimek-
23501: ja Kittisvaaran tasoristeykset. Kaikissa näissä on    si heinäkuussa tapahtui moottorikisojen jälkeen
23502: tapahtunut onnettomuuksia.                            tässä tasoristeyksessä auton ja junan yhteentör-
23503:     Naamijoen tasoristeys sijaitsee Orajärven ja      mäys, jossa kuin ihmeen kautta vältyttiin ihmis-
23504: Naamijoen tieosalla. Näkyvyys on huono, ja li-        henkien menetykseltä.
23505: säksi tie ja rautatie leikkaavat arviolta 45 asteen      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
23506: kulmassa.                                             jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23507:     Vaaranperän tasoristeys sijaitsee Vaaranpe-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23508: rän omakotialueelta valtatie 2l:lle tulevalla tiel-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23509: lä. Tien kautta kulkee myös liikenne Pellon Tove-
23510: rien hiihtomajalle ja retkeilymajalle. Tasoris-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23511:  teyksessä on erittäin huono näkyvyys. Kun rata               ryhtyä turvallisuuden parantamiseksi
23512:  on korkealla pengerryksellä, alikulkutien teke-              Naamijoen, Vaaranperän ja Kittisvaaran
23513:  minen olisi helppoa.                                         tasoristeyksissä?
23514: 
23515:      Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1996
23516:                                          Ossi Korteniemi /kesk
23517: 
23518: 
23519: 
23520: 
23521:  260017
23522: 2                                           KK 696/1996 vp
23523: 
23524: 
23525: 
23526: 
23527:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
23528: 
23529:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        määrä oli viime vuonna yhteensä 279 000 tonnia,
23530: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         joka on pääasiassa raakapuuta Kemiin.
23531: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Valtionrautatiet on neuvotellut noin 10 vuotta
23532: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ossi Kor-        sitten Pellon kunnan kanssa tiejärjestelyistä,
23533: teniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         mutta yhteisestä rahoituksesta tasoristeysten
23534: n:o 696:                                              poistamiseksi ei ole päästy sopimukseen. Taso-
23535:                                                       risteysten näkemäalueiden raivaus ja kunnos-
23536:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        sapito kuuluvat tienpitäjille eli tässä tapauksessa
23537:        ryhtyä turvallisuuden parantamiseksi           tielaitokselle, Pellon kunnalle sekä yksityis-
23538:        Naamijoen, Vaaranperän ja Kittisvaaran         tiekunnille.
23539:        tasoristeyksissä?                                 Radanpidon rahoitus joudutaan ohjaamaan
23540:                                                       välttämättömään tarpeeseen ottaen huomioon
23541:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          rataverkon valtakunnallisen liikenteen määrän
23542: vasti seuraavaa:                                      ja laadun sekä ratojen yleisen kunnon. Myös
23543:                                                       tasoristeysten poisto on pakko kohdistaa ensi
23544:     Rataosalla Tornio-Kolari on yhteensä 239          sijassa vilkkaasti liikennöidyille pääradoille sekä
23545: tasoristeystä ja niistä Pellon pohjoispuolella on     vaarallisten aineiden kuljetusreiteille.
23546: yli 40. Näihin kuuluvat kirjallisessa kysymykses-         Liikenneministeriö on kehottanut Ratahallin-
23547: sä mainitut tasoristeykset Naamijoki, joka sijait-    tokeskusta selvittämään yhdessä tienpitäjien
23548: see yleisellä tiellä, sekä Vaaranperä ja Kittisvaa-   kanssa, miten näkyvyyttä voidaan parantaa ky-
23549: ra, jotka sijaitsevat yksityisteillä. Junaliikenne    seisillä tasoristeyksillä pienillä toimenpiteillä.
23550: Pellon pohjoispuolella koostuu kerran päivässä        Selvitettävä on myös, voidaanko tasoristeysten
23551: kulkevasta tavarajunaparista ja kaksi kertaa vii-     poisto-ohjelmaa nopeuttaa, koskien myös vähä-
23552: kossa kulkevasta henkilöjunaparista. Hiih-            liikenteisiä ratoja, silloin kun rahoitus saadaan
23553: tosesongin aikana keväisin kulkee vns1                radanpidon varsinaisten määrärahojen ulkopuo-
23554: viikoittaista henkilöjunaparia. Tavaraliikenne-       lelta esimerkiksi työllisyysvaroista.
23555: 
23556:      Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1996
23557: 
23558:                                                                Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
23559:                                           KK 696/1996 vp                                             3
23560: 
23561: 
23562: 
23563: 
23564:                                        Tili Riksdagens Talman
23565: 
23566:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            För ungefär 10 år sedan förhand1ade Stats-
23567: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande         järnvägarna med Pello kommun om vägarrange-
23568: medlem av statsrådet översänt följande av riks-     mang, men man kom inte överens om den gemen-
23569: dagsman Ossi Korteniemi undertecknade spörs-        samma finansieringen. Röjningen och skötse1n
23570: mål nr 696:                                         av sebarhetsområdena hör till dem som har skyl-
23571:                                                     dighet att underhålla vägen, dvs. i detta fall till
23572:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      vägverket, Pello kommun samt tili privata väg-
23573:        ta för att förbättra säkerheten vid Naami-   1ag.
23574:        joki, Vaaranperä och Kittisvaara plan-          Man är tvungen att anvisa medlen avsedda för
23575:        korsningar?                                  finansiering av banhållningen tili de behov som
23576:                                                     är nödvändigast med beaktande av den landsom-
23577:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       fattande trafikmängden på bannätet, kva1iteten
23578: anföra följande:                                    och banornas allmänna skick. Också avveck1ing-
23579:                                                     en av plankorsningar bör i första hand göras vid
23580:    Det finns sammanlagt 239 plankorsningar på       livligt trafikerade huvudbanor och vid rutter där
23581: banavsnittet Torneå-Kolari, och 40 av dem           farligt gods transporteras.
23582: finns norr om Pello. Till dessahörde i spörsmålet      Trafikministeriet har uppmanat Banförvalt-
23583: nämnda plankorsningarna Naamijoki, som är           ningscentralen att tillsammans med dem som
23584: belägen vid en allmän väg samt Vaaranperä och       svarar för väghållning utreda vi1ka möjligheterna
23585: Kittisvaara, som är belägna vid privata vägar.      är att med små medel förbättra sebarheten vid de
23586: Tågtrafiken norr om Pello består av ett godståg-    ifrågavarande plankorsningarna. Man bör också
23587: par som kör en gång om dagen och ett persontåg-     undersöka om det är möjligt att påskynda pro-
23588: par som kör två gånger i veckan. Under skidsä-      grammet för avveckling av p1ankorsningar också
23589: songen på våren kör fem persontågpar per vecka.     när det gäller banor med gles trafik, i sådana fall
23590: Godstrafikmängden var förra året sammanlagt         då finansieringen kan ordnas utöver de egentliga
23591: 279 000 ton och bestod i huvudsak av råvirke som    för banhållning anvisade medlen t.ex. med hjä1p
23592: transporterades tili Kemi.                          av sysselsättningsmedel.
23593: 
23594:      Helsingfors den 30 oktober 1996
23595: 
23596:                                                                  Trafikminister Tuula Linnainmaa
23597:                                           KK 697/1996 vp
23598: 
23599: Kirjallinen kysymys 697
23600: 
23601: 
23602: 
23603: 
23604:                                   Markku Pohjola /sd: Moottoripyöräkerhojen aiheuttaman vaaran
23605:                                      torjunnasta
23606: 
23607: 
23608:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
23609: 
23610:    Moottoripyöräjengien välienselvittelyissä on     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23611: Pohjoismaissa tähän mennessä kuollut yhdeksän       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23612: ihmistä. Jengit käyttävätjopa raskasta aseistusta   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23613: ja turvautuvat terroritekoihin kaupunkimiljöös-
23614: sä. Heidän toimintansa muodostaa ilmeisen hen-                Mitä Hallitus aikoo tehdä, että moot-
23615: gen ja terveyden vaaran myös tavallisille kansa-           toripyöräjengit eivät pääsisi vaaranta-
23616: laisille.                                                  maan tavallisten kansalaisten henkeä ja
23617:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-            turvallisuutta?
23618: 
23619:      Helsingissä II päivänä lokakuuta 1996
23620: 
23621:                                         Markku Pohjola /sd
23622: 
23623: 
23624: 
23625: 
23626: 260017
23627: 2                                            KK 697/1996 vp
23628: 
23629: 
23630: 
23631: 
23632:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
23633: 
23634:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         ripyörien salakuljetusrenkaan paljastuminen.
23635: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          Projektiryhmän jäseniä on ollut mukana lukui-
23636: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        sissa moottoripyöräkerhojen jäseniin liittyvien
23637: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Markku            rikosten tutkinnassa. Rikostutkimusten yhtey-
23638: Pohjolan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          dessä on takavarikoitu muun muassa aseita, huu-
23639: n:o 697:                                               meita ja varastettua tavaraa.
23640:                                                           Keskusrikospoliisin yksikkö jatkaa rikollisten
23641:            Mitä Hallitus aikoo tehdä, että moot-       moottoripyöräkerhojen toiminnan seurantaa
23642:         toripyöräjengit eivät pääsisi vaaranta-        valtakunnallisesti muun muassa valtakunnalli-
23643:         maan tavallisten kansalaisten henkeä ja        sen yhdysmiesverkoston kautta. Seurannassa
23644:         turvallisuutta?                                ovat tiiviisti mukana edelleen myös tullilaitos ja
23645:                                                        rajavartiolaitos.
23646:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Neljänpohjoismaan oikeusministerit kokoon-
23647: vasti seuraavaa:                                       tuivat Tanskan oikeusministerin aloitteesta
23648:                                                        11.10.1996 Kööpenhaminassa keskustelemaan
23649:     Keskusrikospoliisiin perustettiin 2.1.1996         eräiden moottoripyöräkerhojen toimintaan liit-
23650: projektiryhmä, jonka tehtävänä oli moottori-           tyvistä ongelmista. Kokouksessa päätettiin
23651: pyöräkerhojen rikollisen toiminnan estäminen.          käynnistää eräitä hankkeita, joista mainittakoon
23652: Keskusrikospoliisin edustajien lisäksi projekti-       pohjoismaisen varastettujen aseiden rekisterin
23653: ryhmään määrättiin virkamiehiä Helsingin polii-        perustaminen sekä kyseisten moottoripyöräker-
23654: silaitokselta, Espoon nimismiespiiristä ja Van-        hojen taloudellisen toiminnan yhteispohjoismai-
23655: taan nimismiespiiristä, liikkuvasta poliisista, tul-   nen kartoitus. Ministereiden toimeksiannosta
23656: lilaitoksesta sekä rajavartiolaitoksesta. Projekti-    mahdollisista lainsäädäntökysymyksistä keskus-
23657: ryhmällä oli yhteyshenkilö myös suojelupoliisis-       teltiin alustavasti Helsingissä 18.10.1996 pidetys-
23658: sa. Ryhmän toiminnan määräaika oli aluksi              sä pohjoismaisessa lainsäädäntöyhteistyön vir-
23659: 30.6.1996 ja aikaa jatkettiin myöhemmin kulu-          kamieskomitean kokouksessa. Tuolloin päätet-
23660: van vuoden syyskuun loppuun.                           tiin, että oikeusministeriöiden asianomaiset vas-
23661:     Projektiryhmä on toiminut ansiokkaasti ke-         tuuvirkamiehet kokoontuvat marraskuun alku-
23662: räämällä tietoja ja jakamalla niitä edelleen sidos-    päivinä Kööpenhaminassa tehtävänään yksityis-
23663: organisaatioihin. Ryhmä oli erittäin kiinteässä        kohtaisemmin pohtia eri lainsäädännöllisiä kei-
23664: yhteistyössä muiden pohjoismaiden vastaavien           noja.
23665: ryhmien kanssa, ja ryhmän jäseniä osallistui mm.           On kuitenkin syytä todeta, ettei tilanne Suo-
23666: USA:ssa pidettyyn moottoripyöräkerhojen toi-           messa tällä hetkellä ole läheskään yhtä huolestut-
23667: mintaa käsitelleeseen konferenssiin. Kiinteän          tava kuin tilanne Tanskassa ja Etelä-Ruotsissa.
23668: yhteydenpidon tuloksena tietojen vaihto poh-           Tästä huolimatta sekä poliisin operatiivista työtä
23669: joismaidenvälillä tapahtuu joustavasti.                että uusien lainsäädännöllisten keinojen kartoit-
23670:     Ryhmän toiminnan muista tuloksista mainit-         tamista yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa
23671: takoon mm. Suomeen salakuljetettujen mootto-           on tarkoitus jatkaa.
23672: 
23673:      Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1996
23674: 
23675:                                                                      Oikeusministeri Kari Häkämies
23676:                                            KK 697/1996 vp                                             3
23677: 
23678: 
23679: 
23680: 
23681:                                        Till Riksdagens Talman
23682: 
23683:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     kan nämnas avslöjandet av en smuggelliga som
23684: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       smugglade motorcyklar bl.a. tili Finland. Pro-
23685: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     jektgruppens medlemmar har deltagit i under-
23686: man Markku Pohjola undertecknade spörsmål            sökningen av flera brott i vilka medlemmarna i
23687: nr 697:                                              motorcykelklubbarna har varit inblandade. 1
23688:                                                      samband med brottsundersökningarna har bl.a.
23689:           Vad ämnar Regeringen göra för att          vapen, narkotika och stulna varor tagits i beslag.
23690:        hindra motorcykelgängen från att även-            En enhet vid centralkriminalpolisen fortsätter
23691:        tyra vanliga medborgares Iiv och säker-       på ett riksomfattande plan att följa med de
23692:        het?                                          brottsliga motorcykelklubbarnas verksamhet
23693:                                                      bl.a. med hjälp av ett nätverk av kontaktmän.
23694:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt         Också tullväsendet och gränsbevakningsväsen-
23695: följande:                                            det är deltar intensivt i arbetet.
23696:                                                          Justitieministrarna i fyra av de nordiska län-
23697:    Vid centralkriminalpolisen tillsattes 2.1.1996    derna möttes på den danske justitieministerns
23698: en projektgrupp med uppgift att hindra motorcy-      initiativ 11.10.1996 i Köpenhamn för att diskute-
23699: kelklubbarnas brottsliga verksamhet. Utöver re-      ra vissa problem i anslutning tili motorcykelklub-
23700: presentanter för centralkriminalpolisen förord-      barnas verksamhet. Vid mötet beslöt man starta
23701: nades tjänstemän från Helsingfors polisinrätt-       vissa projekt, bland vilka kan nämnas upprättan-
23702: ning, Esbo länsmansdistrikt och Vanda läns-          det av ett nordiskt register över stulna vapen samt
23703: mansdistrikt, rörliga polisen, tuliväsendet samt     en samnordisk kartläggning av ifrågavarande
23704: gränsbevakningsväsendet att deltai projektgrup-      motorcykelklubbars ekonomiska verksamhet.
23705: pen. Gruppen hade även en kontaktperson inom         På uppdrag av ministrarna diskuterades prelimi-
23706: skyddspolisen. Gruppen tillsattes först för en pe-   närt eventuelia lagstiftningsmöjligheter vid ett
23707: riod som sträckte sig fram tili 30.6.1996 men        möte som den nordiska ämbetsmannakommit-
23708: senare förlängdes tili slutet av september i år.     ten för lagstiftningsfrågor höli 18.10.1996 i Hel-
23709:    Projektgruppen har verkat på ett förtjänstfullt   singfors. Det beslöts då att de ansvariga tjänste-
23710: sätt genom att samla in uppgifter och vidarebe-      männen vid justitieministerierna skulle träffas i
23711: fordra dem tili olika intresseorganisationer.        Köpenhamn i början av november för att mera
23712: Gruppen hade ett mycket nära samarbete med           ingående överväga olika lagstiftningsmetoder.
23713: motsvarande grupper i de övriga nordiska län-            Det är dock skäl att konstatera att situationen
23714: derna och en del av gruppens medlemmar deltog        i Finland i detta nu inte är tilinärmelsevis så
23715: bl.a. i en konferens i USA om motorcykelklub-        oroväckande som situationen i Danmark och
23716:  barnas verksamhet. Som ett resultat av de nära      Sydsverige. Trots det har man för avsikt att fort-
23717:  kontakterna sker utbytet av information melian      sätta såväl med polisens operativa arbete som
23718:  de nordiska länderna smidigt.                       med kartläggningen av nya lagstiftningsmetoder
23719:     Bland andra resultat som gruppen uppnådde        tillsammans med de övriga nordiska länderna.
23720: 
23721:      Helsingforsden 31 oktober 1996
23722: 
23723:                                                                     Justitieminister Kari Häkämies
23724:                                               KK 698/1996 vp
23725: 
23726: Kirjallinen kysymys 698
23727: 
23728: 
23729: 
23730: 
23731:                                     Tuija Nurmi /kok: Hormonien käytön rajoittamiseksi tarvittavista
23732:                                         toimenpiteistä
23733: 
23734: 
23735:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
23736: 
23737:    Suomen noin 10 OOO:n anabolisten hormonien           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23738: käyttäjän sydän- ja verisuonitaudit sekä heidän         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23739: mahdolliset muut terveyshaittansa ovat kansan-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23740: terveydellinen aikapommi. Muilla kuin lääketie-
23741: teellisillä perusteilla käytetyt anaboliset steroidit              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23742: (lääkärin kontrollin ulkopuolella) aiheuttavat                  ryhtyä, jotta tämä muista kuin lääketie-
23743: muitakin epäterveitä yhteiskunnallisia ilmiöitä.                teellisistä syistä johtuva anabolisten hor-
23744:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-              monien käyttö saataisiin loppumaan?
23745: 
23746:      Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1996
23747: 
23748:                                              Tuija Nurmi /kok
23749: 
23750: 
23751: 
23752: 
23753:  60017
23754: 2                                          KK 698/1996 vp
23755: 
23756: 
23757: 
23758: 
23759:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
23760: 
23761:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Lääkevalmistetta saa väestölle myydä tai
23762: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        muutoin kulutukseen luovuttaa Lääkelaitoksen
23763: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tai Euroopan unionin toimielimen luvalla. Kaik-
23764: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuija Nur-      kien laillisesti markkinoilla olevien hormonival-
23765: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         misteiden ja anabolisten steroidien myyntilu-
23766: 698:                                                 paan on liitetty ehto, että niitä voidaan kulutuk-
23767:                                                      seen luovuttaa vain lääkärin määräyksellä. Näi-
23768:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       den lääkkeiden vähittäismyynti on sallittua vain
23769:        ryhtyä, jotta tämä muista kuin lääketie-      apteekeista.
23770:        teellisistä syistä johtuva anabolisten hor-      Yksityishenkilöiden tuodessa esimerkiksi hor-
23771:        monien käyttö saataisiin loppumaan?           moni- tai dopingvalmisteita on kysymyksessä
23772:                                                      useimmiten rikoslain 46luvussa tarkoitettu sala-
23773:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kuljetusrikos. Dopingaineiden laittomasta tuon-
23774: vasti seuraavaa:                                     nista on lievissä tapauksissa annettu rangaistus
23775:                                                      lääkelain 96 §:n mukaisena lääkerikoksena.
23776:    Hormonit ja niin sanotut anaboliset steroidit        Hormonivalmisteiden ja anabolisten steroi-
23777: ovat lääkelaissa (395/1987) tarkoitettuja lääke-     dien maahantuonnissa kehonrakennus- tai suori-
23778: valmisteita. Lääkelaissa säädetään muun muassa       tuskyvyn parantamistarkoituksiin on yleensä
23779: lääkkeiden valmistuksesta ja maahantuonnista         kyse sellaisten valmisteiden maahantuonnista,
23780: sekä myynnistä ja muusta kulutukseen luovut-         joilla ei ole Suomessa myyntilupaa. Mikäli hor-
23781: tamisesta.                                           monivalmisteita myydään tai luovutetaan muu-
23782:    Lääkelain mukaan lääkevalmisteita voidaan         toin muille, rikotaan lääkelain säännöksiä. Ri-
23783: valmistaa teollisesti lääketehtaassa ja omaa         koslain laitonta tuoniitavaraan ryhtymistä kos-
23784: myyntiä varten apteekissa tai sivuapteekissa.        kevien säännösten perusteella voidaan rangaista
23785: Teollinen valmistus on mahdollista ainoastaan        myös laittomasti maahan tuotujen valmisteiden
23786: Lääkelaitoksen luvalla. Apteekin tulee tehdä         vastaanottajaaja hallussapitäjää.
23787: Lääkelaitokselle ilmoitus omasta valmistukses-          Terveydenhuollon ammattihenkilöistä anne-
23788: taan.                                                tun lain (559/1994) 22 §:n mukaan laillistetulla
23789:    Lääkkeitä saavat tuoda lääkkeitä teollisesti      lääkärillä on oikeus määrätä apteekista lääkkeitä
23790: valmistavat, apteekit, sairaala-apteekit, tieteel-   lääkinnällistä tai lääketieteellistä tarkoitusta var-
23791: liset tutkimuslaitokset omaa toimintaansa var-       ten, noudattaen, mitä siitä erikseen säädetään tai
23792: ten sekä lääketukkukauppatoiminnan harjoitta-        määrätään. Lääkkeiden määräämisestä annetun
23793: miseen luvan saaneet elinkeinonharjoittajat Li-      sosiaali- ja terveysministeriön määräyksen
23794: säksi ulkomailta saapuva matkustaja saa tuoda        (1995:48) mukaan lääkäri saa määrätä lääkkeitä
23795: maahan ja pitää hallussaan vähäisiä määriä lää-      vain henkilölle, jonka lääkityksen tarpeesta hän
23796: kevalmistetta henkilökohtaista lääkitystään          on itse varmistunut omalla tutkimuksellaan tai
23797: varten. Mikäli kyse on lääkkeestä, joka Suo-         muulla luotettavana tavalla. Potilaalle tulee
23798: messa vaatii lääkärin määräyksen, henkilöllä on      myös antaa riittävät tiedot muun muassa lääk-
23799: oltava mukanaan lääkemääräys tai muu selvitys        keen käyttötarkoituksesta ja -tavasta sekä hait-
23800: lääkityksen tarpeestaan. Lääkettä saa tässä ta-      tavaikutuksista.
23801: pauksessa tuoda maahan kolmen kuukauden                 Edellä olevan perusteella voidaan todeta, että
23802: tarvetta vastaavan määrän. Henkilökohtaisten         hormonivalmisteiden ja anabolisten steroidien
23803: lääkkeiden maahantuontiin on valmisteltu             muussa kuin lääkinnällisessä tarkoituksessa ta-
23804: muutoksia. Matkustajan on kuitenkin jatkossa-        pahtuva maahantuonti, myyminen ja hallussapi-
23805: kin kyettävä tarvittaessa osoittamaan, että lää-     to ovat nykyisten säännösten perusteella rikosoi-
23806: ke on määrätty hänen henkilökohtaiseen käyt-         keudellisesti sanktioituja.
23807: töönsä sairauksien ennaltaehkäisyyn tai hoi-            Sosiaali- ja terveysministeriön näkemyksen
23808: toon.                                                mukaan hormonivalmisteiden ja muiden doping-
23809:                                           KK 698/1996 vp                                           3
23810: 
23811: aineiden väärinkäyttöä on syytä ehkäistä ennen      don lisääminen dopingaineiden vaaroista, kun-
23812: kaikkea terveyskasvatuksen avulla. Sosiaali- ja     tosalien sitouttaminen antidopingtyöhön sekä
23813: terveysministeriön terveyskasvatusmäärärahois-      yleisen kielteisen asenteen lisääminen dopingai-
23814: ta on tuettu hanketta, joka tarkoituksena on tie-   neiden käyttöä kohtaan.
23815: 
23816:      Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1996
23817: 
23818:                                                                  Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
23819: 4                                           KK 698/1996 vp
23820: 
23821: 
23822: 
23823: 
23824:                                         Tili Riksdagens Talman
23825: 
23826:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      med tillstånd av Läkemedelsverketeller ett organ
23827: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        inom Europeiska unionen. Till försäljningstill-
23828: lem av statsrådet översänt följande av                ståndet för alla hormonpreparat och anabola
23829: riksdagsman Tuija Nurmi undertecknade spörs-          steroider som lagligt finns på marknaden har
23830: mål nr 698:                                           fogats ett villkor om att de kan överlåtas för
23831:                                                       förbrukning enbart genom en ordination utskri-
23832:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        ven av en läkare. Minutförsäljning av dessa läke-
23833:        ta för att detta bruk av anabola hormoner      medel är tillåten endast på apotek.
23834:        av andra än medicinska skäl skali få ett           När privatpersoner för in t.ex. hormon- elier
23835:        slut?                                          dopingpreparat i landet är det oftast fråga om
23836:                                                       smuggling som avses i 46 kap. strafflagen. För
23837:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         illegal införsel av dopingämnen har i lindriga fall
23838: anföra följande:                                      utdelats straff för läkemedelsbrott enligt 96 § lä-
23839:                                                       kemedelslagen.
23840:    Hormoner och s.k. anabola steroider är såda-           Vid införsel av hormonpreparat och anabola
23841: na läkemedelspreparat som avses i läkemedelsla-       steroider för förbättrad kroppsbyggnads- eller
23842: gen (395/1987). I läkemedelslagen bestäms bl.a.       prestationsförmåga är det i allmänhet fråga om
23843: om tillverkning och import av läkemedelliksom         import av sådana preparat som saknar försälj-
23844: även om försäljning och annan överlåtelse av          ningstillstånd i Finland. Om hormonpreparat i
23845: läkemedel tili förbrukning.                           övrigt säljs eller överlåts tili andra bryter man
23846:    Enligt läkemedelslagen får läkemedelsprepa-        mot stadgandena i läkemedelslagen. På grundval
23847: rat tillverkas industriellt vid en läkemedelsfabrik   av de stadganden i strafflagen som gälier olaga
23848: och på ett apotek eller därtill hörande filialapo-    befattningstagande med infört gods kan också
23849: tek för egen försäljning. Industriell tillverkning    mottagare och innehavare av preparat som ille-
23850: är möjlig endast med Läkemedelsverkets till-          galt förts in i landet straffas.
23851: stånd. Ett apotek skali hos Läkemedelsverket              Enligt 22 § lagen om yrkesutbildade personer
23852: göra en anmälan om egen tillverkning.                 inom hälso- och sjukvården ( 559/1994) har legiti-
23853:    Läkemedel får importeras av dem som indu-          merade läkare rätt att ordinera läkemedel från
23854: striellt tillverkar läkemedel, apotek, sjukhusapo-    apotek för medicinskt eller medicinskt-veten-
23855: tek, vetenskapliga forskningsanstalter för sin        skapligt behov, med iakttagande av vad som där-
23856: forskning samt näringsidkare som har fått till-       om stadgas eller bestäms särskilt. Enligt social-
23857: stånd att idka partihandel med läkemedel. Dess-       och hälsovårdsministeriets föreskrift om för-
23858: utom får den som kommer från utlandet föra in         skrivning av läkemedel (1995:48) får läkare för-
23859: och inneha läkemedelspreparat i små mängder           skriva läkemedel endast för en person, vars be-
23860: för personlig medicinering. Om det är fråga om        hov av medicinering de själva har konstaterat
23861: läkemedel som i Finland kräver en ordination          genom egna undersökningar eller på något annat
23862: utskriven av en läkare, skali personen i fråga ha     tillförlitligt sätt. Patienten bör även ges tillräckli-
23863: en ordination eller annan utredning över sitt be-     ga uppgifter om bl.a. läkemedlets användnings-
23864: hov av medicinering. Mängden läkemedel som i          ändamål, hur läkemedlet används samt om dess
23865: detta fall får föras in i landet motsvarar behovet    biverkningar.
23866: för tre månader. 1 fråga om import av läkemedel           På grundval av det ovan anförda kan det fram-
23867: för personligt bruk har ändringar beretts. En         hållas att import, försäljning och innehav av hor-
23868: resenär skall dock även i fortsättningen vid behov    monpreparat och anabola steroider för annat än
23869: kunna påvisa att läkemedlet har ordinerats för        medicinskt behov är straffrättsligt sanktionerat
23870: hans personliga bruk för förebyggande eller vård      på grund av de nuvarande stadgandena.
23871: av sjukdomar.                                             Enligt social- och hälsovårdsministeriets åsikt
23872:    Ett läkemedelspreparat får säljas tili befolk-     är det skäl att förebygga missbruket av hormon-
23873: ningen eller i övrigt överlåtas för förbrukning       preparat och andra dopingämnen framför allt
23874:                                             KK 698/1996 vp                                          5
23875: 
23876: med hjälp av hälsofostran. Med social- och häl-       träningslokalerna tili antidopingarbete samt att
23877: sovårdsministeriets anslag för hälsofostran har       öka den allmänna negativa attityden mot an-
23878: man stött ett projekt, vars syfte är att öka infor-   vändning av dopingämnen.
23879: mationen om dopingämnenas faror, att knyta
23880: 
23881:      Helsingfors den 1 november 1996
23882: 
23883:                                                                    Minister Terttu Huttu-Juntunen
23884:                                             KK 699/1996 vp
23885: 
23886: Kirjallinen kysymys 699
23887: 
23888: 
23889: 
23890: 
23891:                                    Sakari Smeds /skl: Varusmiesten etuuksista
23892: 
23893: 
23894: 
23895:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
23896: 
23897:     Ensi vuosi on Suomen itsenäisyyden juhlavuo-      lusmiehet asetetaan tällä tavalla varusmiesten
23898: si, jota mm. veteraanijärjestöt juhlivat. Tällöin     edelle. Mahdollisuus siviilipalveluksen suoritta-
23899: puhutaan varmasti myös tämän päivän varus-            miseen on sekin puolustamisen arvoinen asia.
23900: miesten koulutuksesta ja palvelusolosuhteista         Asepalveluksen valinneita ei silti tulisi yhteiskun-
23901: sekä puolustusvoimiemme suorituskyvystä. Va-          nan toimesta eriarvoistaa.
23902: litettavasti yhteiskunnan varusmiehille tarjoa-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23903: mat etuudet eivät ole samalla tasolla kuin siviili-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23904: palvelusmiesten etuudet. Varusmiehet eivät saa        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23905: esimerkiksi ruokarahaa loma-ajaltaan, vaikka          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23906: siviilipalvelusmiehet saavat.
23907:     Varusmiehet kyllä kestävät tämän pienen epä-                  Onko Hallitus tietoinen, että va-
23908: oikeudenmukaisuuden, sillä ovathan he valin-                   rusmiehet eivät saa samoja etuuksia kuin
23909: neet suuren henkilökohtaisen vastuunkannon                     siviilipalvelusmiehet, ja
23910: myös kriisiaikaa ajatellen. Mielestäni ei kuiten-                 mitä Hallitus aikoo tehdä asian kor-
23911: kaan ole tarkoituksenmukaista, että siviilipalve-              jaamiseksi?
23912: 
23913:      Helsingissä II päivänä lokakuuta 1996
23914: 
23915:                                            Sakari Smeds /skl
23916: 
23917: 
23918: 
23919: 
23920: 260017
23921: 2                                            KK 699/1996 vp
23922: 
23923: 
23924: 
23925: 
23926:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
23927: 
23928:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Puolustusministeriössä 31.1.1996 valmistu-
23929: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          neen työryhmän selvityksen mukaan varusmies-
23930: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        ten toimeentulon osalta keskeisimpiä ongelmia
23931: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sakari            ovat pienet päivärahat, riittämättömät maksut-
23932: Smedsin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           tomat lomamatkat sekä varuskunnan ulkopuo-
23933: n:o 699:                                               lella vietettävän viikonlopun ja loma-ajan ylläpi-
23934:                                                        don puutteellisuus. Näistä viimeksi mainittu on
23935:           Onko Hallitus tietoinen, että va-            korostuneesti tullut tietoisuuteen kuluvan vuosi-
23936:        rusmiehet eivät saa samoja etuuksia kuin        kymmenen aikana.
23937:        siviilipalvelusmiehet, ja                           Edellä mainittu puolustusministeriön työryh-
23938:           mitä Hallitus aikoo tehdä asian kor-         mä on mietinnössään alustavasti tarkastellut eril-
23939:        jaamiseksi?                                     lisen puolustusvoimien myöntämän ruokarahan
23940:                                                        maksamista varusmiehille silloin, kun he eivät
23941:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           lomalla tai viikonloppuvapaalla ollessaan saa
23942: vasti seuraavaa:                                       varuskunnasta vastaavaa ylläpitoa. Kyseinen
23943:                                                        ruokaraha aiheuttaisi valtiolle noin 116 Mmk:n
23944:    Valtiontaloudesta johtuva sosiaalisten etui-        vuotuiset kustannukset, jos ruokaraha olisi 53
23945: suuksien pitäminen ennallaan on kohdistunut            mk lomapäivältä. Talousarvion sisäinen liikku-
23946: myös asevelvollisiin ja heidän perheisiinsä. Va-       mavara ei ole mahdollistanut erillisen ruokara-
23947: rusmiehiin ja siviilipalvelusmiehiin sovelletaan       han maksamista. Työryhmän mietinnössä yleise-
23948: samoja asevelvollisuuslain tarkoittamia, ylläpi-       nä lähtökohtana pidettiin varusmiesten sekä si-
23949: toa ja taloudellisia etuuksia koskevia periaattei-     viilipalvelusmiesten taloudellista yhdenvertai-
23950: ta. Siviilipalvelus poikkeaa kuitenkin toteutuk-       suutta ja vastakkainasettelun välttämistä.
23951: sensa puolesta varusmiespalveluksesta mm. si-              Puolustusministeriön tavoitteena on, että
23952: ten, että kotiinsa asumaan osoitetulle siviilipalve-   mahdollisimman moni varusmies suorittaisi pal-
23953: lusmiehelle maksetaan viikonlopun ruokarahaa.          veluksensa loppuun asti ilman toimeentuloon
23954: Varusmiehelle ruokaraha maksetaan vain, kun            liittyviä ylimääräisiä huolia. Ratkaisua varus-
23955: hänet on määrätty komennusmatkalle eikä hän            miesten toimeentulo-ongelmiin on edelleen haet-
23956: voi silloin osallistua puolustusvoimien järjestä-      tava kehittämällä varusmiesten sosiaalisia etuuk-
23957: mään ruokailuun tai kun varusmies on lähetetty         sia. Valtiontalouden tilanne asettaa kuitenkin
23958: sairauden johdosta kotihoitoon.                        omat rajoituksensa esitetyille sosiaalis-taloudel-
23959:    Varusmiesten ja siviilipalvelusmiesten päivä-       lisille kehittämishankkeille.
23960: raha on sama. Päivärahaa on viimeksi korotettu             Tavoitteena on myös yhteistyössä eri viran-
23961: vuonna 1991 yhdellä markalla, minkä jälkeen            omaisten kanssa selvittää viranomaisten välinen
23962: päivärahan suuruus on ollut 19,00 mk 240vuoro-         vastuu ja työnjako varusmiespalvelun sosiaalis-
23963: kautta palvelleille ja 19,50 mk tätä pitempään         taloudellisiin asioihin liittyen niin, että varus-
23964: palveleville.                                          miestenja siviilipalvelusmiesten yhdenvertaisuus
23965:                                                        toteutuu.
23966:      Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1996
23967: 
23968:                                                                      Puolustusministeri Anneli Taina
23969:                                              KK 699/1996 vp                                             3
23970: 
23971: 
23972: 
23973: 
23974:                                          Tili Riksdagens Talman
23975: 
23976:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           mest centrala problemen vad beväringarnas ut-
23977: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande            komst beträffar att dagspenningen är liten, anta-
23978: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        let avgiftsfria permissionsresor otillräckligt samt
23979: dagsman Sakari Smeds undertecknade spörsmål            uppehället under veckoslut och permissioner
23980: nr 699:                                                som tillbringas utanför garnisonen otiliräckligt.
23981:                                                        Medvetenheten om den sistnämnda omständig-
23982:           Är Regeringen medveten om att bevä-          heten har i hög grad ökat under innevarande
23983:        ringarna inte erhåller samma förmåner           årtionde.
23984:        som civiltjänstgörarna, och                         Försvarsministeriets ovan nämnda arbets-
23985:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        grupp har i sitt betänkande preliminärt granskat
23986:        i syfte att rätta tili detta förhållande?       möjligheten att betala en särskild, av försvars-
23987:                                                        makten beviljad matpenning tili beväringarna i
23988:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          det fall att de inte under permission eller vecko-
23989: anföra följande:                                       slutsledighet erhåller motsvarande uppehälle i
23990:                                                        garnisonen. En sådan matpenning skulle för sta-
23991:    Den av det statsekonomiska läget föranledda         ten medföra årliga kostnader om ca 116 Mmk,
23992: omständigheten att de sociala förmånerna förblir       om matpenningen är 53 mk per permissionsdag.
23993: oförändrade har drabbat också de värnpliktiga          Budgetens interna marginal har inte möjliggjort
23994: och deras familjer. På beväringarna och civil-         utbetalning av en särskild matpenning. I arbets-
23995: tjänstgörarna tillämpas samma, i värnpliktslagen       gruppens betänkande ansågs den allmänna ut-
23996: avsedda principer angående uppehälle och eko-          gångspunkten vara att beväringarna och civil-
23997: nomiska förmåner. Civiltjänstgörarnas tjänstgö-        tjänstgörarna skall vara jämställda i ekonomiskt
23998: ring skiljer sig dock i praktiken från beväringar-     avseende och att man bör undvika att ställa dessa
23999: nas bl.a. på så sätt att de civiltjänstgörare som      grupper mot varandra.
24000: anvisats boende i sitt hem erhåller matpenning             Försvarsministeriets mål är att så många bevä-
24001: för veckoslutet. En beväring erhåller matpenning       ringar som möjligt skall kunna fullgöra sin tjänst-
24002: endast i det fall att han förordnats delta i en        göring utan extra bekymmer för utkomsten. Lös-
24003: kommendering och därvid inte kan utnyttja den          ningen när det gäller beväringarnas utkomstpro-
24004: bespisning som försvarsmakten anordnar eller           blem bör alltjämt baseras på utvecklingen av
24005: när beväringen på grund av sjukdom har sänts           beväringarnas sociala förmåner. Det statsekono-
24006: hem för vård.                                          miska läget ställer dock upp sina egna gränser för
24007:     Beväringarna och civiltjänstgörarna erhåller       de föreslagna Socialekonomiska utvecklingspro-
24008: samma dagspenning. Dagspenningen höjdes se-            jekten.
24009: nast år 1991 med en mark, varefter dagspenning-            Målet är också att i samarbete med olika myn-
24010: en har varit 19,00 mk för dem som tjänstgör 240        digheter utreda ansvaret och arbetsfördelningen
24011: dygn och 19,50 mk för dem som tjänstgör en             myndigheterna emellan när det gäller bevärings-
24012: längre tid.                                            tjänstens Socialekonomiska faktorer så att jäm-
24013:     Enligt den utredning som en arbetsgrupp i          ställdhet mellan beväringar och civiltjänstgörare
24014:  försvarsministeriet lade fram 31.1.1996 hör tili de   kan fås till stånd.
24015: 
24016:      Helsingforsden 31 oktober 1996
24017: 
24018:                                                                        Försvarsminister Anneli Taina
24019:                                            KK 700/1996 vp
24020: 
24021: Cirjallinen kysymys 700
24022: 
24023: 
24024: 
24025: 
24026:                                   Tuija Pohjola /sd ym.: Takaajan oikeudesta korkovähennykseen
24027:                                       verotuksessa
24028: 
24029: 
24030:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
24031: 
24032:    Yritys- ja asuntoluottoja maksavat velalliset     liittisia, verotuksellisia kuin fiskaalisiakaan pe-
24033: ·oivat vähentää korkomenojaan tuloverotukses-        rusteita. Myös verotuksen tasa-arvoisuuden ja
24034: a. Tältä osin on kuitenkin noussut ongelmaksi        yhdenmukaisuuden kannalta on pyrittävä vero-
24035: akaajan asema. Mikäli takaaja maksaa takaaja-        tuskäytännön järjestämiseen selkeältä pohjalta
24036: ta kyseisiä takauslainojen korkoja, hän ei voi       tältäkin osin.
24037: •ääsääntöisesti vähentää näitä korkomenoja               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24038: •massa verotuksessaan. Oikeuskäytännön kan-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
24039: talta tilanne on osin epäselvä, sillä eräissä kor-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24040: :eimman hallinto-oikeuden ratkaisuissa verovä-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24041: tennysoikeus on takaajaliekin myönnetty. Näin
24042:  •n menetelty erityisesti yritysluottojen osalta.              Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
24043:    Tilanteen korjaamiseen on syytä ryhtyä. On               varmistaakseen takaajalle alkuperäisen
24044:   einotekoista asettaa takaaja verovähennysoi-              velallisen käytössä olleet verovähennys-
24045:  :euden kannalta velallista huonompaan ase-                 oikeudet hänen maksaessaan takaaman-
24046:  aaan. Tähän ei löydy sen paremmin oikeuspo-                sa lainan korkoja?
24047: 
24048:     Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1996
24049:                     Tuija Pohjola /sd                         Säde Tahvanainen /sd
24050:                     Riitta Prusti /sd                         Jorma Kukkonen /sd
24051: 
24052: 
24053: 
24054: 
24055:  )0017
24056: 2                                         KK 700/1996 vp
24057: 
24058: 
24059: 
24060: 
24061:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
24062: 
24063:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      Takaukseen perustuvan velan koron vähentämi-
24064: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       nen estyy myös useasti siksi, että kysymyksessä ei
24065: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     ole koron maksaneen henkilön oman velan kor-
24066: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuija Poh-     ko. Tuloverolaki lähtee siitä, että vain oman ve-
24067: jolan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen      lan korot ovat vähennyskelpoisia. Toisaalta oi-
24068: n:o 700:                                            keuskäytännössä (KHO 1970 II 540) on kuiten-
24069:                                                     kin katsottu, että erityisissä olosuhteissa velka
24070:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä       voi muodostua takaajan omaksi velaksi.
24071:        varmistaakseen takaajalle alkuperäisen           Takaajan asemaa on käsitelty vastikään luo-
24072:        velallisen käytössä olleet verovähennys-     vutetussa Takaustoimikunnan mietinnössä
24073:        oikeudet hänen maksaessaan takaaman-         (1996:3). Toimikunta ei kuitenkaan tehnyt vero-
24074:        sa lainan korkoja?                           tusta koskevia ehdotuksia.
24075:                                                         Verotuksessatakaajan asema ei saisi ollapa-
24076:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        rempi kuin varsinaisen velallisen. Tämän vuoksi
24077: vasti seuraavaa:                                    takausvelan koron laaja vähennyskelpoisuus ei
24078:                                                     olisi ongelmaton ratkaisu. Helposti voisi käydä
24079:    Hallituksen esityksessä tuloverolaiksi (HE       niin, että muodollisilla henkilötakausjärjestelyil-
24080: 20011992 vp) esitettiin, että korkojen käyttötar-   lä korkovähennysoikeutta siirrettäisiin velallisel-
24081: koituksen selvittämisestä luovuttaisiin. Edus-      ta takaajalle, mikäli se olisi verotuksellisesti edul-
24082: kuntakäsittelyssä korkojen vähennysoikeus           lista. Tällaiset järjestelyt olisivat ristiriidassa
24083: muotoutui kuitenkin sellaiseksi, että vähennys-     eduskunnan verouudistuksen yhteydessä omak-
24084: kelpoisia korkoja ovat vain valtion takaaman        suman korkoerottelua puoltavan kannan kans-
24085: opintovelan, asuntovelan ja tulonhankkimisve-       sa. Takausvelan koron nykyistä laajempi vähen-
24086: lan korot. Muiden velkojen korot ovat vähennys-     nyskelpoisuus voi silti tulla kysymykseen, mutta
24087: kelvottomia. Siten takaajan maksamat korot,         asiaan liittyvät ongelmat on vielä selvitettävä sen
24088: jotka eivät liity hänen omaan tulonhankkimistoi-    varmistamiseksi, ettei korkovähennys laajene
24089: mintaansa, ovat nykyisin vähennyskelvottomia.       haluttua enempää.
24090: 
24091:      Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1996
24092: 
24093:                                                                                  Ministeri Arja Alho
24094:                                            KK 700/1996 vp                                             3
24095: 
24096: 
24097: 
24098: 
24099:                                        Tili Riksdagens Talman
24100: 
24101:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     betalat räntan. Inkomstskattelagen utgår ifrån
24102: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-       att endast räntorna på en egen skuld är avdrags-
24103: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     gilla. Å andra sidan har det inom rättspraxis
24104: man Tuija Pohjola m.fl. undertecknade spörsmål       (HFD 1970 II 540) dock ansetts att skulden un-
24105: nr 700:                                              der särskilda förhållanden kan bli borgensman-
24106:                                                      nens egen skuld.
24107:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          Borgensmännens ställning har behandlats i
24108:        ta för att säkerställa att en borgensman      Borgenskommissionens betänkande (1996:3),
24109:        skall få de skatteavdragsrättigheter som      vilket nyligen överlämnades. Kommissionen
24110:        den ursprungliga gäldenären hade då han       framställde emellertid inte några förslag som gäl-
24111:        betalar räntor på det lån han gått i borgen   ler beskattningen.
24112:        c·· ?
24113:        10f.                                             Vid beskattningen borde borgensmannens
24114:                                                      ställning inte få vara bättre än den egentliga gäl-
24115:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        denärens ställning. På grund av detta är en om-
24116: anföra följande:                                     fattande avdragsgillhet i fråga om ränta på en
24117:                                                      skuld som hänför sig tili en borgensförbindelse
24118:    I regeringens proposition tili inkomstskattelag   inte någon problemfri lösning. Det kunde lätt gå
24119: (RP 200/1992 rd) föreslogs att man skulle slopa      så att man med formella personborgensarrange-
24120: systemet med utredning av användningsändamå-         mang skulle flytta ränteavdragsrätten från gäl-
24121: let för räntor. I riksdagsbehandlingen utforma-      denären tili borgensmannen, om det skattemäs-
24122: des rätten att dra av räntor emellertid så att       sigt sett vore förmånligt. Dylika arrangemang
24123: endast räntor på studieskuld som är garanterad       skulle stå i strid med den ståndpunkt som riksda-
24124: av staten, bostadsskuld och skuld för inkomstens     gen godtog i samband med skattereformen, dvs.
24125: förvärvande är avdragbara räntor. Räntorna på        att räntorna bör specificeras. En avdragsgillhet
24126: andra skulder är inte avdragbara. Sålunda är de      som är mer omfattande än den nuvarande i fråga
24127: räntor som borgensmannen betalar och som inte        om ränta på en skuld som hänför sig tili en
24128: hänför sig tili hans egen förvärvsverksamhet nu-     borgensförbindelse kan trots allt komma på frå-
24129: mera inte avdragbara. A vdrag av ränta på en         ga, men de problem som hör samman med frågan
24130: skuld som grundar sig på en borgensförbindelse       måste utredas, för att man skall kunna försäkra
24131: förhindras också ofta därför att det inte är fråga   sig om att ränteavdraget inte utvidgas mer än vad
24132: om ränta på en egen skuld för den person som         a vsikten var.
24133: 
24134:      Helsingforsden 1 november 1996
24135: 
24136:                                                                                  Minister Arja Alho
24137:                                            KK 701/1996 vp
24138: 
24139: Kirjallinen kysymys 701
24140: 
24141: 
24142: 
24143: 
24144:                                   Mikko Immonen /vas ym.: Ulkomaanmatkojen vaikutuksesta työt-
24145:                                      tömyysturvaan
24146: 
24147: 
24148:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
24149: 
24150:     Työttömyysturvalain 5 §:n 2 momentin mu-         kielteisemmäksi: "Tulkinta on yleensä ollut se,
24151: kaan henkilö ei ole työmarkkinoiden käytettävis-     ettei päivärahaa makseta, jos työtön itse ilmoit-
24152: sä muun muassa sellaisena aikana, jona hän on        taa matkapäivistään" (KELAn edustajan lau-
24153: ulkomaanmatkan johdosta estynyt ottamasta            sunto, HeSa 13.9.1996 "Ministeriö ei muuta tul-
24154: vastaan työtä tai osallistumasta koulutukseen,       kintaa työttömän ulkomaanmatkoista").
24155: vaikka hänelle ei ole tehty yksilöityä työhönosoi-       Työministeriön elokuun työllisyyskatsauksen
24156: tusta tai vaikka häntä ei ole osoitettu koulutuk-    mukaan pitkäaikaistyöttömiä oli kuluvan vuo-
24157: seen.                                                den elokuun lopussa 134 000 henkilöä, mikä oli
24158:     Hallituksen esityksen perusteluissa todettiin,   vain 8 687 henkilöä vähemmän kuin edellisen
24159: että matkalla tarkoitetaan sekä kotimaan- että       vuoden vastaavana aikana. Samoina ajankoh tina
24160: ulkomaanmatkaa. Kotimaan matkan aikana               avoimiksi ilmoitettujen työpaikkojen lukumäärä
24161: henkilö ei ole työmarkkinoiden käytettävissä, el-    oli 8 638 (v. 1996) ja 6 806 (v. 1995) työpaikkaa.
24162: lei hän ole jättänyt työvoimaviranomaiselle tie-     Näyttää siltä, että pitkäaikaistyöttömyyden ale-
24163: toa ennen matkaa siitä, mistä hän on tavoitetta-     neminen ei tule tapahtumaan kovin nopeasti. Sen
24164: vissa matkan aikana joko puhelimitse tai kirjeit-    lisäksi on ilmeistä, että yksittäinen, yli vuoden
24165: se. Ulkomaan matkan aikana henkilö ei pää-           työttömänä ollut henkilö ei liioin työllisty yllät-
24166: sääntöisesti ole työmarkkinoiden käytettävissä.      täen. Pitkäaikaistyöttömien osalta työvoimahal-
24167: Jos kuitenkin henkilö on jättänyt työvoimaviran-     linnon omaksumaa ehdottoman kielteistä kantaa
24168: omaiselle edellä mainitut yhteystietonsa ja hänel-   ulkomaanmatkailuun päivärahaoikeudella ei
24169: lä on tosiasialliset mahdollisuudet ilmoitetun       liioin voida järkevästi perustella sillä, että työttö-
24170:  matkan aikana henkilökohtaiseen yhteydenot-         mien on kaikissa tapauksissa, työttömyyden pi-
24171:  toon työvoimatoimistoon tai välittömiin toimen-     tuudesta ja työllistymisen todennäköisyydestä
24172:  piteisiin mahdollisen työ- tai koulutustarjouksen   riippumatta, oltava kotona odottamassa 'ennal-
24173: johdosta, voidaan hänen katsoa olevan työmark-       ta-arvaamatonta' työ- tai koulutustarjousta.
24174:  kinoiden käytettävissä myös matkan ajan (HE             Järkevä tapa aseonoitua työttömien ja työ-
24175:  35911992 vp).                                       paikkojen kohtaamiseen ei voi olla perusteena
24176:      Tätä säännöstä hyväksyttäessä eduskunnan        sille 'simputukselle', jota nyt toteutetaan työttö-
24177:  sosiaali- ja terveysvaliokunta korosti lainsään-    mien matkustusoikeuden rajoituksilla työttö-
24178:  nöksen perusteluissa joustavuutta matkoja kos-      myysturvaa kiristysruuvina käyttäen. Työ- ja
24179:  kevan lainkohdan tulkinnassa. Työttömällä tu-       koulutuspaikkoihin sijoittuminen ja sen edellyt-
24180:  lee olla ilman työttömyysturvan menettämistä        tämä yhteydenpito työttömien suuntaan on mah-
24181:  mahdollisuus tavanomaisiin matkoihin koti-          dollista järjestää esimerkiksi määrittelemällä
24182:  maassa. Hänelle tulee kuitenkin voida aina toi-     laissa lomaoikeus tietyn ajan työttömänä olleelle
24183:  mittaa tieto työ- tai koulutustarjouksesta. Ulko-   niin, että työvoimapiirit ovat tietoisia työttömien
24184:  maanmatkan osalta työttömän tulee olla koh-         !omista ja että heillä on käytössään tällöinkin
24185:   tuullisessa ja tavanomaisessa ajassa tavoitetta-   työttömien yhteystiedot sekä mahdollisuus lo-
24186:   vissa työhönosoituksen tullessa ja hänellä tulee   majakson keskeyttämiseen, jos siihen on työ- tai
24187:   olla vastaava mahdollisuus ottaa vastaan työ       koulutuspaikan tarjoamisesta johtuva syy. Täl-
24188:   (StVM 8/1993 vp).                                  laisia säännöksiä ja kansalaisten yhdenvertaista
24189:      Lain esitöiden tulkintakannanotoista huoli-     kohtelua paremmin toteuttavia käytäntöjä on
24190:   matta työvoimapiirien tulkinta työttömien loma-    mahdollisuus luoda, jos siihen on poliittista tah-
24191:   oikeuteen on muodostunut kuitenkin selvästi        toa.
24192: 
24193: 
24194:  260017
24195: 2                                          KK 701/1996 vp
24196: 
24197:    Työhallinnon omaksuma, ehdottoman kieltei-        pauden raJOlttamisperusteena ei matmta sitä,
24198: nen kanta työttömien matkustusoikeuteen syrjii       että henkilön työttömyys olisi nimenomaisesti
24199: työttömiä ja saattaa kyseenalaiseksi heitäkin kos-   sellainen erityisperuste, joka oikeuttaisi poikkea-
24200: kevan hallitusmuodon II luvun takaaman perus-        maan kaikille Suomessa asuville kuuluvasta oi-
24201: oikeussuojan. Tilanne on se, että jos työtön il-     keudesta maasta lähtemiseen (HM 7 §:n 2 mom.).
24202: moittaa matkustavansa (käyttää uutta HM 7 §:n        Tällöinkin luonnollisesti perusoikeussuojaan
24203: 2 momentin oikeutta maasta lähtemiseen), hän         voidaan jossain määrin puuttua lailla, mutta
24204: menettää oikeuden työttömyyden aikaiseen pe-         puuttuminen ei voi merkitä sitä, että työttömiltä
24205: rustoimeentulonturvaan, joka taataan HM              evätään kokonaan oikeus ulkomaille matkusta-
24206: 15 a §:n 2 momentissa. Tässä yhteydessä on syytä     miseen, mikä merkitsisi koko perusoikeuden
24207: korostaa, että vanhassa hallitusmuodon perusoi-      kieltämistä.
24208: keusluvussa ei ollut säännöstä, joka nimenomai-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
24209: sesti olisi antanut oikeuden lähteä maasta va-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
24210: paasti.                                              kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24211:    Ensinnäkin on todettava, että työhallinnon        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24212: kanta johtaa perusoikeuksien vastakkainasetta-
24213: miseen, jota eduskunnan perustuslakivaliokunta                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24214: ei ole pitänyt suotavana, vaan on korostanut oi-             ryhtyä lainsäädännön ja työhallinnon so-
24215: keuksien yhteensovittamista (perustuslakivalio-              veltaman käytännön muuttamiseksi, jot-
24216: kunta lausui työttömyysturvan kokonaisuudis-                 ta myös työttömille työnhakijoille voi-
24217: tuksen yhteydessä v. 1984 työttömien oikeudesta              daan taata järkevällä tavalla oikeus halli-
24218: valita vapaasti asuinpaikkansa kotimaassa). Toi-             tusmuodon 7 §:n 2 momentin turvaa-
24219: seksi 1.8.1995 voimaan tulleen hallitusmuodon                maan liikkumisvapauteen ilman uhkaa
24220: 7 §:n 2 momentin säännöstekstissä liikkumisva-               työttömyysturvan menettämisestä?
24221:      Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1996
24222: 
24223:                      Mikko Immonen /vas                  Tarja Kautto /sd
24224:                      Veijo Puhjo /va-r                   Asko Apukka /vas
24225:                                        Anne Huotari /vas
24226:                                              KK 701/1996 vp                                               3
24227: 
24228: 
24229: 
24230: 
24231:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
24232: 
24233:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              Edellä mainittuun, 1.9.1993 voimaan tullee-
24234: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           seen lainmuutokseen liittyvässä HE:ssä 359/1992
24235: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         vp on todettu, että henkilö ei ole ulkomaanmat-
24236: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko              kan aikana pääsääntöisesti työmarkkinoiden
24237: Immosen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-             käytettävissä. Hallituksen esityksen perusteluis-
24238: myksen n:o 701:                                         sa on lisäksi todettu, että jos henkilö on jättänyt
24239:                                                         joko puhelimitse tai kirjeitse tiedon siitä, mistä
24240:           Mihin toimenpttetstm Hallitus aikoo           hänet voidaan tavoittaa ulkomaanmatkan aika-
24241:        ryhtyä lainsäädännön ja työhallinnon so-         na, ja jos hänellä on tosiasialliset mahdollisuudet
24242:        veltaman käytännön muuttamiseksi, jot-           välittömiin toimenpiteisiin työ- tai koulutustar-
24243:        ta myös työttömille työnhakijoille voi-          jouksen johdosta, voidaan hänen katsoa olevan
24244:        daan taatajärkevällä tavalla oikeus halli-       matkasta huolimatta työmarkkinoiden käytettä-
24245:        tusmuodon 7 §:n 2 momentin turvaa-               vissä. Hallituksen esityksestä antamassaan mie-
24246:        maan liikkumisvapauteen ilman uhkaa              tinnössä n:o 8/1993 vp eduskunnan sosiaali- ja
24247:        työttömyysturvan menettämisestä?                 terveysvaliokunta on korostanut lainkohdan tul-
24248:                                                         kinnan joustavuutta ja todennut erityisesti ul-
24249:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            komaanmatkojen osalta, että työttömän tulee
24250: vasti seuraavaa:                                        olla kohtuullisessa ja tavanomaisessa ajassa ta-
24251:                                                         voitettavissa työhönottosijoituksen tullessa ja
24252:    Toteaisin aluksi, että työtön voi matkustaa          hänellä tulee kohtuullisessa ja tavanomaisessa
24253: ulkomaille yhtä vapaasti kuin kuka tahansa kan-         ajassa olla myös mahdollisuus ottaa työ vastaan.
24254: salainen. Kysymys on siitä, voidaanko työttö-           Viimeksi sosiaali- ja terveysvaliokunta on toden-
24255: mälle maksaa työttömyyspäivärahaa ulkomailla            nut kuluvan vuoden työttömyysturvan koko-
24256: oleskelun ajalta. EU:n jäsenyyden myötä mah-            naisuudistukseen liittyvässä mietinnössään n:o
24257: dollistui se, että työtön voi lähteä ulkomaille etsi-    13/1996 vp, että työttömällä tulee olla ilman työt-
24258: mään työtä pääsääntöisesti kolmen kuuukauden            tömyysturvan menettämistä olla mahdollisuus
24259: ajaksi menettämättä työttömyysturvaansa. To-            lyhyeen ulkomaanmatkaan edellyttäen, että hän
24260: sin silloin edellytetään, että työtön on järjestel-     on kohtuullisessa ja tavanomaisessa ajassa tavoi-
24261: mällisessä työnhaussa. EU:n jäsenmaissa on              tettavissa ja työhönosoituksen tullessa hänellä
24262: myös vallitsevana käytäntö, että työttömyystur-         on vastaava mahdollisuus ottaa työ vastaan.
24263: vaa ei makseta ulkomaanmatkojen aikana muis-                Edellä mainituilta osin säännöksiä tulkitsevat
24264: sa kuin edellä kerrotuissa tilanteissa joitakin         ensi asteena paikalliset työvoimatoimistot ja työ-
24265: poikkeuksia lukuun ottamatta, kuten mm. Hol-            voima toimikunnat, koska annettu työvoimapo-
24266: lannissa ja Tanskassa.                                  liittinen lausunto sitoo työttömyysturvaetuuden
24267:     Työttömyysturvalain 5 §:n 1 momentin 3 koh-         maksajaa. Työttömyysturvaetuuden epäämiseen
24268: dan mukaan työttömyyspäivärahaan ei ole oi-             voidaan sittemmin hakea muutosta valittamalla
24269: keutta henkilöllä, joka ei ole työmarkkinoiden          työttömyysturvalautakuntaan ja edelleen vakuu-
24270: käytettävissä. Työmarkkinoiden käytettävissä            tusoikeuteen, joka toimii työttömyysturva-
24271:  olemisen käsitettä on täsmennetty 1.9.1993 voi-        asioissa ylimpänä muutoksenhakuasteena. Muu-
24272:  maan tulleella lainmuutoksella siten, että lain        toksenhakuinstanssien linja ulkomaanmatkata-
24273:  5 §:ään on lisätty nimenomainen maininta ulko-         pauksissa on ollut suhteellisen tiukka. Edellä ku-
24274:  maanmatkoista. Henkilön ei katsota olevan työ-         vatun järjestelmän johdosta työministeriö ei ole
24275:  markkinoiden käytettävissä sellaisena aikana,          muutoksenhakuelin eikä sillä ole myöskään oi-
24276: jona hän on ulkomaanmatkan johdosta estynyt             keutta antaa piiri- tai paikallistasaa sitovia mää-
24277:  ottamasta vastaan työtä tai osallistumasta kou-        räyksiä koskien lain soveltamista.
24278:  lutukseen, vaikka hänelle ei ole tehty työhön-             Edellä kerrotuo lisäksi korkein oikeus on an-
24279:  osoitusta tai vaikka häntä ei ole osoitettu koulu-     tanut 9.9.1996 tuomion, jossa se pysytti eräässä
24280:  tukseen.                                               rikosasiassa Itä-Suomen hovioikeuden 21.9.1995
24281: 4                                           KK 701/1996 vp
24282: 
24283: antaman ratkaisun. Tässä yksittäistapauksessa             Sen lisäksi paikallishallinnolle osoitetussa
24284: syyttäjä oli vaatinut mm. rangaistusta joko pe-       muistiossa on todettu, että yksittäistapausta rat-
24285: toksesta tai työttömyysturvarikkomuksesta             kaistaessa tulisi oikeuskäytäntö huomioon ot-
24286: työttömälle työnhakijalle, joka oli useampaan         taen kiinnittää huomiota tapauskohtaisiin olo-
24287: otteeseen oleskellut ulkomailla ilmoittamatta         suhteisiin. Työministeriön näkemyksen mukaan
24288: kaikista matkoistaan työvoimatoimistoon. Ho-          ei olisi estettä katsoa työttömän henkilön olevan
24289: vioikeus oli katsonut viitaten edellä kuvattuihin     työmarkkinoiden käytettävissä esimerkiksi Suo-
24290: lain esitöihin, että ulkomaillaolo ei yksiselittei-   mea lähellä olevaan maahan suuntautuneen 1-2
24291: sesti merkitse sitä, etteikö henkilö olisi työmark-   päivää kestävän ulkomaanmatkan tai muun ly-
24292: kinoiden käytettävissä. Koska ulkomaanmatkat          hytkestoisen ulkomaillaolon aikana. Tapaus-
24293: olivat tapahtuneet lyhyissä jaksoissa, oikeus kat-    kohtaisessa harkinnassa tulisi kiinnittää huo-
24294: soi, etteivät ne pelkästään tässä tapauksessa riit-   miota myös paikallisiin olosuhteisiin, mikä mer-
24295: täneet osoittamaan, etteikö hakija olisi ollut mat-   kitsisi joustavaa tulkintaa mm. niin sanottujen
24296: kan aikana työmarkkinoiden käytettävissä, ja          rajatyöntekijöiden kohdalla. Onhan rajaseudulla
24297: siksi oikeus katsoi näyttämättä jääneen, että         valtakunnan rajari ylittäminen tavanomaisem-
24298: työnhakija olisi saanut itselleen perusteetonta       paa kuin muualla maassa, koska näillä alueilla
24299: etua kansaneläkelaitokselta saadessaan perus-         käydään yleisesti työssäkin rajan molemmin
24300: päivärahaa. Syytteet hylättiin.                       puolin. Näin lakia ovat yleensä tulkinneet myös
24301:     Korkein oikeus otti siten pääasiassa kantaa       työttömyysturvalautakunta ja vakuutusoikeus.
24302: vain siihen, ovatko petoksen tai työttömyystur-           Ulkomaanmatkan ja työttömyysturvaoikeu-
24303: varikkomuksen rikosoikeudelliset tunnusmer-           den yhteensovittamista koskevan työttömyys-
24304: kistöt täyttyneet. Tosin mahdollisen rikoksen         turvalain 5 §:n soveltamisesta aiheutuneiden epä-
24305: tunnusmerkistön täyttymisen selvittäminen on          selvyyksien poistamiseksi olen lisäksi tehnyt kir-
24306: epäsuorasti edellyttänyt myös sen selvittämistä,      jallisen esityksen sosiaali- ja terveysministeriölle,
24307: onko kyseinen syytteessä ollut henkilö ollut työ-     että se yhdessä työministeriön kanssa valmistelee
24308: tön ja työmarkkinoiden käytettävissä.                 virkatyönä säännökset joko voimassa olevan
24309:    Vaikka työministeriö ei voikaan ohjata sitovil-    lainkohdan sanamuodon selkeyttämiseksi tai
24310: la määräyksillä lain tulkinnasta paikallishallin-     muut tarvittavat toimenpiteet käytäntöjen yh-
24311: toaan, on työministeriö analysoinut edellä kerro-     denmukaistamiseksi. Valmistelutyön määräaika
24312: tulla tavalla korkeimman oikeuden tuomion.            päättyy kuluvan vuoden marraskuun lopussa.
24313: Tämänjohdosta olen lähettänyt työvoimapiireil-            Edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi työ-
24314: le ja -toimistoille muistion, jossa huomautetaan      ministeriö tulee vastaisuudessa seuraamaan
24315: siitä, että pelkkä ulkomaillaolo ei välttämättä       muutoksenhakuelinten ratkaisukäytäntöä tii-
24316: osoita sitä, etteikö työtön henkilö olisi työmark-    vimmin ja informoimaan tehdyistä ratkaisuista
24317: kinoiden käytettävissä, vaan että henkilön tulee      piiri- ja paikallistasaa käytäntöjen yhdenmukais-
24318: olla matkanjohdosta estynyt ottamasta työtä tai       tamiseksi.
24319: koulutusta vastaan kohtuullisessa ja tavanomai-
24320: sessa ajassa.
24321: 
24322:      Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1996
24323: 
24324:                                                                       Työministeri Liisa Jaakonsaari
24325:                                               KK 701/1996 vp                                                5
24326: 
24327: 
24328: 
24329: 
24330:                                            Tili Riksdagens Talman
24331: 
24332:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           att en person i regel inte stär tili arbetsmarkna-
24333: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-             dens förfogande under en utlandsresa. 1 motive-
24334: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-           ringen tili regeringspropositionen konstateras
24335: man Mikko Immonen m.fl. undertecknade                      därtill att en person, trots sin utlandsresa, kan
24336: spörsmål nr 701 :                                          anses stå tili arbetsmarknadens förfogande, om
24337:                                                            personeo i fråga antingen per telefon eller brev
24338:             Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-           lämnat uppgifter om var han eller hon är anträff-
24339:         ta för att ändra den praxis som lagstift-          bar under utlandsresan och om han eller hon har
24340:         ningen och arbetsförvaltningen tilläm-             reella möjligheter tili omedelbara åtgärder pä
24341:         par, så att också arbetslösa arbetssökan-          grund av erbjudande om arbete eller utbildning. 1
24342:         de pä ett rimligt sätt kan garanteras rätt         sitt betänkande nr 811993 rd om regeringspropo-
24343:         tili rörelsefrihet enligt 7 § 2 mom. rege-         sitionen har riksdagens social- och hälsovårdsut-
24344:         ringsformen utan risk för att mista ut-            skott betonat den flexibla tolkningen av lagrum-
24345:         komstskyddet för arbetslösa?                       met och i synnerhet beträffande utlandsresor
24346:                                                            konstaterat att den arbetslöse inom skälig och
24347:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt              normal tid bör vara anträffbar då en anvisning
24348: anföra följande:                                           om arbete inkommit och att han eller hon inom
24349:                                                            skälig och norma1 tid också bör ha möjlighet att
24350:     Tili en början vill jag konstatera att en arbets-      ta emot arbetet. Social- och hälsovårdsutskottet
24351: lös kan resa utomlands lika fritt som viiken med-          har senasti sitt betänkande nr 13/1996 rd i anslut-
24352: borgare som helst. Frågan gäller huruvida man              ning tili ärets totalrevision av utkomstskyddet
24353: kan betala arbetslöshetsdagpenning till en ar-             för arbetslösa konstaterat att en arbetslös bör ha
24354: betslös för den tid denne vistas utomlands. 1 och          möjlighet att göra en kort utlandsresa utan att
24355: med EU-medlemskapet blev det möjligt för en                mista arbetslöshetsskyddet, förutsatt att han el-
24356: arbetslös att resa utomlands för att söka arbete i         ler hon inom skälig och normal tid är anträffbar
24357: regel under tre månaders tid utan att mista sitt           och att han eller hon har motsvarande möjlighet
24358: arbetslöshetsskydd. Visserligen förutsätts det             att ta emot arbete om anvisning tili sådant in-
24359: därvid att den arbetslöse systematiskt söker arbe-         kommer.
24360: te. Rådande praxis i EU:s medlemsländer är att                Tili ovan nämnda delar toikas stadgandena av
24361: arbetslöshetsskydd inte betalas under utlandsre-           de lokala arbetskraftsbyråerna och arbetskrafts-
24362: sor annat än i ovan nämnda situationer, med                kommissionerna som första instans, eftersom ett
24363: vissa undantag säsom bl.a. i Holland och Dan-              arbetskraftspolitiskt utlätande binder den som
24364: mark.                                                      utbetalar arbetslöshetsförmåner. Vid avslag på
24365:      Enligt 5 § 1 mom. 3 punkten 1agen om ut-              arbetslöshetsförmän kan ändring sedermera sö-
24366: komstskydd för arbetslösa är en person som inte            kas genom besvär hos arbetslöshetsnämnden och
24367: står tili arbetsmarknadens förfogande inte berät-          vidare hos försäkringsdomstolen, som fungerar
24368: tigad tili arbetslöshetsdagpenning. Begreppet              som högsta rättsmedelsinstans i ärenden som gäl-
24369: "att stå tili arbetsmarknadens förfogande" har             Ier utkomstskydd för arbetslösa. Rättsmedelsin-
24370: preciserats med en lagändring 1.9.1993 så att ett          stansernas linje i fall som gällt utlandsresor har
24371:  uttryckligt omnämnande om utlandsresor fogats             varit relativt strikt. På grund av ovan beskrivna
24372:  tilllagens 5 §. En person anses inte stå tili arbets-     system är arbetsministeriet ingen rättsmedelsin-
24373:  marknadens förfogande under den tid som han               stans, inte heller har ministeriet rätt att meddela
24374:  på grund av utlandsresa är förhindrad att ta emot         föreskrifter om tillämpning av !agen vilka är bin-
24375: arbete eller delta i utbildning, även om han inte        . dande för distrikts- eller !okalnivån.
24376:  har fått någon arbetsplatsanvisning eller anvis-              Förutom vad som nämnts ovan, har högsta
24377:  ning tili utbildning.                                     domstolen 9.9.1996 meddelat en dom där den
24378:      1 RP 359/1992 rd, som hänför sig tili ovan            vidmakthöll det avgörande som Östra Finlands
24379:  nämnda lagändring av 1.9.1993, konstateras det            hovrätt meddelat 21.9.1995 i ett visst brottmål. I
24380: 6                                            KK 701/1996 vp
24381: 
24382: detta enskilda fall hade åklagaren yrkat på bl.a.          Därtill konstateras det i promemorian tili lo-
24383: straff antingen för bedrägeri eller för utkomst-       kalförvaltningen att man vid avgörande av ett
24384: skyddsförseelse för en arbetslös arbetssökande         enskilt fall och med beaktande av rättspraxis bör
24385: som upprepade gånger vistats utomlands utan att        fåsta uppmärksamhet vid förhållandena i varje
24386: underrätta arbetskraftsbyrån om alla sina resor.       enskilt fall. Enligt arbetsministeriets uppfattning
24387: Hovrätten hade genom att hänvisa tili ovan-            skulle det inte föreligga något hinder att anse att
24388: nämnda förarbeten tili lagen ansett att vistelse       en arbetslös person står tili arbetsmarknadens
24389: utomlands inte entydigt innebär att personen i         förfogande t.ex. under en 1-2 dagar lång ut-
24390: fråga inte skulle stå tili arbetsmarknadens förfo-     landsresa tili ett land nära Finland eller under
24391: gande. Eftersom utlandsresorna skett i korta pe-       någon annan kortvarig utlandsvistelse. Vid pröv-
24392: rioder, ansåg rätten att de inte enbart i detta fall   ning per enskilt fall bör uppmärksamhet fåstas
24393: var tillräckliga för att påvisa att arbetssökanden     också vid de Jo kala förhållandena, vilket innebär
24394: under resan inte hade stått tili arbetsmarknadens      flexibel tolkning bl.a. då det gäller så kallade
24395: förfogande. Därför ansåg rätten att det inte bevi-     gränsarbetare. Overskridning av landets gräns är
24396: sats att arbetssökanden åtnjutit obehörig vinst då     ju vanligare i gränstrakter än i andra delar av
24397: han mottagit grunddagpenning genom folkpen-            landet, eftersom man i dessa trakter allmänt ock-
24398: sionsanstalten. Åtalen förkastades.                    så arbetar över gränsen. På detta sätt har lagen i
24399:    Högsta domstolen tog sålunda främst ställ-          allmänhet tolkats också av arbetslöshetsnämn-
24400: ning endast tili huruvida brottsrekvisitet för be-     den och av försäkringsdomstolen.
24401: drägeri eller utkomstskyddsförseelse förverkli-            För att undanröja de oklarheter som föran-
24402: gats. Visserligen har utredningen av huruvida          letts av tillämpningen av 5 § lagen om utkomst-
24403: brottsrekvisitet förverkligats indirekt förutsatt      skydd för arbetslösa vad gäller koordinering av
24404: också en utredning av huruvida den åtalade per-        utlandsresor och rätt tili utkomstskydd för ar-
24405: sonen varit arbetslös och stått tili arbetsmarkna-     betslösa har jag dessutom gjort en skriftlig fram-
24406: de~~ förfogande.                                       ställning till social- och hälsovårdsministeriet om
24407:    Aven om arbetsministeriet inte kan styra sin        att det tillsammans med arbetsministeriet som
24408: lokalförvaltning genom bindande föreskrifter           tjänstearbete skall bereda antingen stadganden
24409: om tolkning av lagen, har arbetsministeriet på         för att göra formuleringen av det redan existeran-
24410: ovan relaterat sätt analyserat högsta domstolens       de lagrummet entydigare eller andra nödvändiga
24411: utslag. Med anledning härav har jag tillställt ar-     åtgärder för att förenhetliga praxis. Den utsatta
24412: betskraftsdistrikten och arbetskraftsbyråerna en       tiden för beredningsarbetet är tili slutet av no-
24413: promemoria, där det påpekas att enbart en ut-          vember i år.
24414: landsvistelse inte nödvändigtvis påvisar att en            Utöver ovan nämnda åtgärder kommer ar-
24415: arbetslös person inte skulle stå tili arbetsmarkna-    betsministeriet framdeles att intensivare följa
24416: dens förfogande, utan att personen i fråga på          med rättsmedelsorganens avgörandepraxis och
24417: grund av resan bör vara förhindrad att ta emot         informera distrikts- och lokalnivån om de avgö-
24418: arbete eller utbildning inom skälig och normal         randen som träffats för ett förenhetligande av
24419: tid.                                                   praxis.
24420: 
24421:      Helsingfors den 22 oktober 1996
24422: 
24423:                                                                     Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
24424:                                               KK 702/1996 vp
24425: 
24426: Kirjallinen kysymys 702
24427: 
24428: 
24429: 
24430: 
24431:                                      Kari Kantalainen /kok ym.: Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:n
24432:                                          toiminnasta
24433: 
24434: 
24435:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
24436: 
24437:     Valtion     Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal             sakonkurssiin kilpailun seurauksena, mutta Ar-
24438: Oy:llä on valtaisa omaisuusmassa ja resurssit,           senalin mukaantulo pelasti yhtiön. Nyt se toimii
24439: joilla se ja sen tytäryhtiöt operoivat markkinoil-       Arsenalin tuella markkinoilla tavalla ,joka ei tuo
24440: la. Arsenalin pyrkimyksenä on toimia tavalla,            Arsenalille takaisin sen sijoittamia varoja. Voi-
24441: joka aiheuttaa mahdollisimman vähän rasitusta            daan hyvällä syyllä kummeksua, miksi Arsenal
24442: valtiontaloudelle. Tämä tavoite on sinänsä oi-           lähti tukemaan virheellisen toimintastrategian
24443: kea.                                                     valinnutta yritystä alalla, jonka markkinat ovat
24444:     Tuhansien asiakkaidensa kanssa toimiessaan           pysyvästi voimakkaasti supistuneet.
24445: Arsenaljoutuu hakemaan yrityksiä konkurssiin,               Tämä on yksi esimerkki siitä toiminnasta, jol-
24446: elvyttää niitä eri tavoin tukien ja hallitsee niitä.     la Arsenal Oy häiritsee markkinoita omalla toi-
24447:  Valitettavasti Arsenal ei tunnu ottavan lainkaan        minnallaan. Se ei ole aina lainkaan yhtenevä Ar-
24448:  huomioon toimintaympäristössään ja markki-              senalille asetetun tehtävän kanssa, koska toimin-
24449:  noilla toimivia terveitä yrityksiä, jotka eivät ole     nallaan Arsenal saattaa aiheuttaa uusia konkurs-
24450:  sen asiakkaita eivätkä halua sen asiakkaiksi tul-       seja, lisää työttömyyttä ja samalla suuria yhteis-
24451:  lakaan. Vaikka yhtiö ei suoranaisesti rikkoisi-         kunnallisia tappioita.
24452:  kaan lain kirjainta tai harjoittaisi itse varsinaista      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
24453:  liiketoimintaa, sen toiminta aiheuttaa markki-          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
24454:  noilla huomattavan vakavia häiriöitä. Tällaiset         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24455:  häiriöt ovat usein vakava uhka ilman tukea ja           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24456:  markkinoiden ehdoilla toimiville yrityksille, joil-
24457:  la on muutenkin vaikea kilpailuasema. Tällöin                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
24458:  on vaara, että Arsenal suistaa toiminnallaan ja                tynyt tai aikoo ryhtyä Arsenalin toimin-
24459:  aiheuttamillaan häiriöillä terveitä yrityksiä selvi-           nasta aiheutuvien markkinahäiriöiden
24460:  tystilaan ja sitä kautta uusiksi Arsenalin asiak-              jatkumisen ja niiden aiheuttamien kon-
24461:  kaiksi.                                                        kurssien lisääntymisen estämiseksi sekä
24462:      Yksi esimerkki tällaisesta markkinahäiriöitä               muiden Arsenalin toiminnan epäkohtien
24463:  aiheuttavasta politiikasta on Arsenalin toiminta               korjaamiseksi?
24464:  Tauno Valo Oy:n tapauksessa. Yhtiö oli menos-
24465: 
24466:       Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1996
24467: 
24468:            Kari Kantalainen /kok            Paula Kokkonen /kok            Osmo Kurola /kok
24469:            Ola Rosendahl /r                 Outi Siimes /kok               Heikki Koskinen /kok
24470:            Kyösti Karjula /kesk             Jari Koskinen /kok             Raimo Tiilikainen /r
24471:            Markku Vuorensola /kesk          Pekka Kuosmanen /kok           Juha Karpio /kok
24472:                                             Risto Kuisma /sd
24473: 
24474: 
24475: 
24476: 
24477:  260017
24478: 2                                           KK 702/1996 vp
24479: 
24480: 
24481: 
24482: 
24483:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
24484: 
24485:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        janhoidettavaksi heti, kun se on taloudellisesti
24486: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         järkevin ehdoin mahdollista.
24487: olette 10 päivänä lokakuuta 1996 päivätyn kir-           Arsenal hoitaa perinnässä olevien asiakkaiden
24488: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      perintätoimet tehokkaasti. Vakuusomaisuuden
24489: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja          realisoinnin tavoitteena on mahdollisimman
24490: Kari Kantalaisen ym. näin kuuluvan kirjallisen        hyvä perintätulos. Arsenal perii saatavansa pää-
24491: kysymyksen n:o 702:                                   sääntöisesti täysimääräisenä. Arsenal voi hakea
24492:                                                       asiakasyrityksensä konkurssiin, kun se on tehok-
24493:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-      kaan perinnän kannalta tarpeellista, mikäli muut
24494:        tynyt tai aikoo ryhtyä Arsenalin toimin-       vaihtoehtoiset järjestelyt ovat valtion kannalta
24495:        nasta aiheutuvien markkinahäiriöiden           epäedullisempia. Arsenalin ja sitä edeltäneen
24496:        jatkumisen ja niiden aiheuttamien kon-         Suomen Säästöpankin hakemat konkurssit ovat
24497:        kurssien lisääntymisen estämiseksi sekä        noin yksi prosentti vuosien 1991 ja 1996 välillä
24498:        muiden Arsenalin toiminnan epäkohtien          haetuista 33 000 konkurssista. Suhdeluku on ole-
24499:        korjaamiseksi?                                 maton, kun otetaan huomioon Arsenaliin siirty-
24500:                                                       neen asiakaskannan laatu.
24501:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-              Arsenal voi myöntää luottoja ja takauksia
24502: taen seuraavaa:                                       luottokantansa tehokkaan hoidon ja perinnän
24503:                                                       turvaamiseksi. Lisäluotonanto Arsenalin asiak-
24504:    Omaisuudenhoitoyhtiön perustamisen teki            kaille on mahdollista, kun rahoituksella toteute-
24505: mahdolliseksi valtion vakuusrahastolakiin tehty       taan realistisiksi arvioituja hankkeita, joiden
24506: muutos lokakuussa 1993. Omaisuudenhoitoyh-            tuoma kassavirta parantaa tai ylläpitää asiak-
24507: tiö Arsenal Oy perustettiin 18.11.1993 hallin-        kaan kykyä hoitaa sitoumuksiaan.
24508: noiroaan Suomen Säästöpankki - SSP Oy:n                  Arsenal pyrkii siihen, ettei sen toiminta vääris-
24509: järjestämättömiä ja muita luottoja sekä realisoi-     tä kilpailua. Mikäli Arsenal myöntää huojen-
24510: maan sen kiinteistöomaisuutta ja muuta omai-          nuksia asiakkaiden luottoehtoihin, huojennuk-
24511: suutta.                                               set pyritään perimään myöhemmin takaisin. Mi-
24512:    Luovutussopimuksella SSP:n terve liiketoi-         käli huojennuksen takaisinperittävyydestä luo-
24513: minta ja osake-enemmistö siirtyivät 22.10.1993        vutaan, se tapahtuu noudattaen velkajärjestelyn
24514: ostajapankeille. Luovutussopimuksessa määri-          ja yrityssaneerauksen periaatteita.
24515: teltiin perustettavalle omaisuudenhoitoyhtiölle          Suurimmissa asiakaskokonaisuuksissa Ar-
24516: siirrettävät tase-erät, luotot, kiinteistöt ja muu    senal ei ole ainoa rahoittaja, vaan asiakkailla on
24517: omaisuus. Arsenalille siirtyvät asiakkaat oli         markkamääräisesti merkittävillä määrillä myös
24518: määritelty luovutussopimuksessa tyhjentävästi,        muita rahoittajia, jotka omalta osaltaan ovat
24519: eikä uusia asiakkaita enää siirry Arsenaliin.         joutuneet arvioimaan yhtiöiden rahoituksen ja
24520:    Arsenal hallinnoi, kehittää ja realisoi konser-    sitä myötä toiminnan jatkamisen edellytykset
24521: nin vastuulla olevia omaisuuseriä siten, että niis-   suhteessa muihin vaihtoehtoihin.
24522: tä saadaan mahdollisimman hyvä tulos. Arsena-            Arsenal on luovutussopimuksen mukaisen
24523: lin tehtävänä on minimoida valtion lisäsijoituk-      yleisseuraannan saajana ollut sidottu solmittui-
24524: set yhtiöön sekä valtion jo Arsenaliin tekemiä        hin SSP:n ja asiakkaan välisiin luottosopimuk-
24525: sijoituksia uhkaavat tappiot.                         siin, jotka tulee ottaa huomioon punnittaessa
24526:    Arsenalin tehtävä on määräaikainen. Se päät-       käytettävissä olevia toiminta vaihtoehtoja. Pyrit-
24527: tyy, kun Arsenalin asiakkaat ovat joko siirtyneet     täessä valtiontalouden kannalta parhaaseen tu-
24528: pankkijärjestelmään tai perintätehtävä on suori-      lokseen harkitaan tapauskohtaisesti yhtiön ra-
24529: tettu ja kiinteistöt ja omaisuus on realisoitu.       hoituksen jatkamista. Näin tehtäessä on muut
24530:    Arsenal hoitaa elvytettäviksi luokitellut asiak-   käsillä olleet vaihtoehdot arvioitu valittua vaih-
24531: kaansa mahdollisimman hyvin. Tavoitteena on           toehtoa kalliimmiksi.
24532: näiden asiakkaiden siirtäminen muun rahoitta-            Päätettyään jatkaa elvytettäväksi luokiteltu-
24533:                                            KK 702/1996 vp                                            3
24534: 
24535: jen yritysten rahoittamista Arsenal huolehtii sii-      Ministeriöllä ei ole huomauttamista Arsenalin
24536: tä, etteivät yritykset vääristä kilpailutilannetta   harjoittamaa toimintaa kohtaan. Asiakasyritys-
24537: markkinaosuuksia kasvattamalla.                      ten aiemmin tekemien virheinvestointien kustan-
24538:    Valtiovarainministeriö ja valtioneuvoston         nusrasitusten ja velvoitteiden unohtaminen tai
24539: alaisuuteen toukokuussa 1996 siirretty Valtion       anteeksiantaminen ei ole Arsenalille vahvistetun
24540: vakuusrahasto valvovat ja seuraavat Arsenalin        toimintapolitiikan mukaista.
24541: toimintaa erittäin kattavasti. Kaikki väitetyt
24542: epäselvyydet tutkitaan huolellisesti.
24543: 
24544:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1996
24545: 
24546:                                                                                Ministeri Arja Alho
24547: 4                                           KK 702/1996 vp
24548: 
24549: 
24550: 
24551: 
24552:                                         Tili Riksdagens Talman
24553: 
24554:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Arsenal sköter de kunder som klassificerats
24555: anger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av         som sådana kunder som skali bli föremål för
24556: den 10 oktober 1996 till vederbörande medlem av       stimulansåtgärder så bra som möjligt. Målet är
24557: statsrådet översänt följande av riksdagsman Kari      att dessa kunder skali överföras tili en annan
24558: Kantalainen m.fl. undertecknade spörsmål nr           finansiär genast när det på ekonomiskt ända-
24559: 702:                                                  målsenliga villkor är möjligt.
24560:                                                          Arsenal sköter indrivningsåtgärderna i fråga
24561:           Vilka åtgärder har Regeringen vidtagit      om de kunder som är föremål för indrivning
24562:        elier ämnar Regeringen vidta för att för-      effektivt. Målet för realiseringen av den egendom
24563:        hindra fortsatta störningar på markna-         som utgör säkerhet är ett så gott indrivningsre-
24564:        den tili följd av Arsenals verksamhet och      sultat som möjligt. 1 regel driver Arsenal in sina
24565:        en ökning av konkurserna på grund här-         fordringar till det fulia beloppet. Arsenal kan
24566:        av, samt för att avhjälpa övriga missför-      begära sina kundföretag i konkurs när detta är
24567:        hålianden i samband med Arsenals verk-         nödvändigt för att indrivningen skali vara effek-
24568:        samhet?                                        tiv, om de andra alternativa arrangemangen är
24569:                                                       ofördelaktigare för staten. Andelen av Arsenal
24570:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         och dess föregångare, Sparbanken i Finland, be-
24571: anföra följande:                                      gärda konkurser är ca en procent av de 33 000
24572:                                                       konkurser som begärts melian åren 1991 och
24573:    Bildandet av egendomsförvaltningsbolag blev        1996. Detta procenttal är försumbart med beak-
24574: möjligt på grund av den ändring som i oktober         tande av hur det kundbestånd ser ut som över-
24575: 1993 gjordes i lagen om statens säkerhetsfond.        förts tili Arsenal.
24576: Egendomsförvaltningsbolaget Arsenal Ab bilda-             Arsenal kan bevilja krediter och garantier för
24577: des den 18 november 1993 för att förvalta Spar-       tryggande av en effektiv skötsel och indrivning i
24578: banken i Finland- SBF Ab:s oreglerade och             fråga om kreditbeståndet. Arsenals kunder kan
24579: andra krediter samt realisera dess fastighetstili-    beviljas tiliäggskrediter när finansieringen an-
24580: gångar och övriga egendom.                            vänds för genomförande av sådana projekt som
24581:    Genom ett överlåtelseavtal överfördes SBF:s        kan bedömas som realistiska och i fråga om vilka
24582: sunda affårsverksamhet och aktiemajoritet den         det kassaflöde de medför förbättrar elier upprätt-
24583: 22 oktober 1993 tili köparbankerna. 1 avtalet         hålier kundens förmåga att sköta sina förbindel-
24584: faststälides de balansposter, krediter, fastigheter   ser.
24585: och den övriga egendom som skulie överföras till          Arsenal strävar efter att dess verksamhet inte
24586: det egendomsförvaltningsbolag som bildades.           skali snedvrida konkurrensen. Om Arsenal bevil-
24587: De kunder som överfördes till Arsenal fastslogs       jar lättnader i kundernas kreditvilikor, strävar
24588: uttömmande i överlåtelseavtalet, och inga nya         man efter att senare återkräva dessa lättnader.
24589: kunder överförs längre tili bolaget.                  Om denna princip frångås sker detta med iaktta-
24590:    Arsenal förvaltar, utvecklar och realiserar de     gande av principerna för skuldsaneringen och
24591: egendomsposter som koncernen ansvarar för så          företagssaneringen.
24592: att de inbringar ett så bra resultat som möjligt.         1 fråga om de största kundhelheterna är Arse-
24593: Arsenal har till uppgift att minimera statens tili-   nal inte den enda finansiären, utan kunderna har
24594: läggsplaceringar i bolaget samt de förluster som      också andra finansiärer vilkas ekonomiska insats
24595: hotar placeringar som staten redan gjort i bola-      är stor och som för egen del har tvingats bedöma
24596: get.                                                  förutsättningarna för finansieringen av bolagen
24597:    Arsenals uppdrag är tidsbestämt. Det upphör        och därigenom för deras fortsatta verksamhet, i
24598: antingen när bolagets kunder har överförts tili       förhåliande till andra tili buds stående alternativ.
24599: banksystemet elier när indrivningsuppdraget har           Arsenal har i egenskap av mottagande part på
24600: slutförts och fastigheterna och tiligångarna reali-   grund av universalsuccessionen enligt överlåtel-
24601: serats.                                               seavtalet varit bunden tili de kreditavtal som
24602:                                               KK 702/1996 vp                                              5
24603: 
24604: ingåtts mellan SBF och dess kunder och som                  Finansministeriet och Statens säkerhetsfond,
24605: skall beaktas när man överväger mellan de hand-          som i maj 1996 underställdes statsrådet, överva-
24606: lingsalternativ som står tili buds. Vid strävan          kar och följer med Arsenals verksamhet på myck-
24607: efter att uppnå det bästa resultatet med tanke på        et heltäckande basis. Alla påstådda oklarheter
24608: statsekonomin prövar man den fortsatta finan-            undersöks noggrant.
24609: sieringen av ett bolag från fall tili fall. Härvid har      Ministeriet har ingenting att anmärka på Ar-
24610: de övriga alternativ som stått tili buds bedömts         senals verksamhet. Att glömma eller efterskänka
24611: som dyrare än det alternativ som valts.                  kostnader och åtaganden som belastar kundföre-
24612:    Efter att ha fattat beslut om fortsatt finansie-      tagen på grund av tidigare felinvesteringar är inte
24613: ring av de företag som klassificerats som sådana         förenligt med den policy som fastställts för Arse-
24614: företag som skall bli föremål för stimulansåtgär-        nal.
24615: der ser Arsenal tili att företagen inte snedvrider
24616: konkurrenssituationen genom att öka sina mark-
24617: nadsandelar.
24618: 
24619:      Helsingfors den 4 november 1996
24620: 
24621:                                                                                      Minister Arja Alho
24622:                                             KK 703/1996 vp
24623: 
24624: Kirjallinen kysymys 703
24625: 
24626: 
24627: 
24628: 
24629:                                    Esa Lahtela /sd ym.: Pk-yrittäjiltäja muilta lyhytaikaisesti työllistä-
24630:                                        viltä vaadittavista ilmoituksista ja maksuista
24631: 
24632: 
24633:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
24634: 
24635:    Hallituksen tavoitteeksi on asetettu työllistä-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
24636: mis- ja työllistymiskynnysten madaltaminen. Ta-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24637: voitetta voidaan pitää hyvänä ja oikeana kun          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24638: tiedetään, miten paljon esim. työvoiman palk-
24639: kaamistilanteessa yksittäinen kansalainen tai                    Onko Hallitus tiedostanut ne pk-yrit-
24640: pienyrittäjä joutuu täyttämään papereita ja hoi-              täjien ja muiden tilapäistyöllistäjien yli-
24641: tamaan työn sivukuluina Iankeavia maksuja ja                  määräiset kynnykset paperinpyöritysby-
24642: kaiken lisäksi vielä eri paikkoihin.                          rokratian suhteen, ja
24643:    Tämä mutkikas ylimääräinen byrokratian vii-                   onko Hallitus aikonut valmistella uu-
24644: dakko on osaltaan ollut lisäämässä houkutusta                 denlaista menettelyä siten, että pientyön-
24645: pimeän työn tekemiseen ja teettämiseen.                       antaja voisi jatkossa hoitaa ennakonpi-
24646:    Em. syistä tätä kynnystä tulisi maclaitaa siten,           dätyksetja kaikki muut työn sivukuluina
24647: että sosiaaliturvamaksujen sekä ennakonpidä-                  maksettavat sosiaaliturvamaksut yhdellä
24648: tysten maksatuskäytäntöä kehitetään. Kaikki                   laskulla ja selvitykset yhdellä .kaavak-
24649: nämä maksut voitaisiin koota yhdelle kaavak-                  keella,jossa olisi vain omat kohtansa pal-
24650: keelle ja maksut yhdellä laskulla hoidettavaksi.              kan määrälle ja eri maksuille, ja että kaa-
24651: Tilastointi ja varojen ohjaaminen hoidettaisiin               vakkeita olisi helposti saatavana pankeis-
24652: viranomaistyönä.                                              sa, posteissa sekä kuntien ja valtion viras-
24653:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-            toissa?
24654: 
24655:      Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1996
24656: 
24657:           Esa Lahtela /sd                Kari Myllyniemi /kesk           Eero Lämsä /kesk
24658:           Raimo Holopainen /sd           Erkki J. Partanen /sd           Johannes Leppänen /kesk
24659:           Matti Väistö /kesk             Hannes Manninen /kesk           Marjaana Koskinen /sd
24660:                                          Jorma Kukkonen /sd
24661: 
24662: 
24663: 
24664: 
24665: 260017
24666: 2                                           KK 703/1996 vp
24667: 
24668: 
24669: 
24670: 
24671:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
24672: 
24673:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Suomen sosiaaliturva muodostuu toisaalta
24674: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         vakuutusperiaatteen mukaan rahoitettavista
24675: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       työeläke-ja tapaturmavakuutuksista ja toisaalta
24676: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-       lähinnä veronluonteisten maksujen kautta rahoi-
24677: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          tettavista kansaneläke-, sairausvakuutus- ja
24678: n:o 703:                                              työttömyysturvasta. Sosiaalivakuutusturvan an-
24679:                                                       siopohjan ja verotettavan ansiotulon välillä on
24680:           Onko Hallitus tiedostanut ne pk-yrit-       eroja. Sosiaalivakuutuksen tavoitteena on antaa
24681:        täjien ja muiden tilapäistyöllistäjien yli-    kohtuullinen turva joko vähimmäisturvana tai
24682:        määräiset kynnykset paperinpyöritysby-         vakiintuneen ansiotason perusteella. On pidetty
24683:        rokratian suhteen, ja                          tärkeänä, että sosiaalivakuutuksen antaman
24684:           onko Hallitus aikonut valmistella uu-       etuuden ja siitä perittävän maksun välillä on sel-
24685:        denlaista menettelyä siten, että pientyön-     keä yhteys ja että maksurakenne edistää kustan-
24686:        antaja voisi jatkossa hoitaa ennakonpi-        nusten hallintaa.
24687:        dätykset ja kaikki muut työn sivukuluina          Työnantajamaksujen suorittaminen koetaan
24688:        maksettavat sosiaaliturvamaksut yhdellä        usein pienissä yrityksissä ja kotitalouksissa han-
24689:        laskulla ja selvitykset yhdellä kaavak-        kalaksi. Toisaalta pidetään tärkeänä, että työ-
24690:        keella,jossa olisi vain omat kohtansa pal-     suhteesta kertyy sosiaaliturvaa ja eläkettä ja että
24691:        kan määrälle ja eri maksuille, ja että kaa-    maksut määräytyvät oikeudenmukaisesti.
24692:        vakkeita olisi helposti saatavana pankeis-        Muun muassa kysymyksessä mainittujen on-
24693:        sa, posteissa sekä kuntien ja valtion viras-   gelmien vuoksi hallitus on jo käynnistänyt useita
24694:        toissa?                                        hankkeita, joilla pyritään ratkaisemaan työnan-
24695:                                                       tajabyrokratiaan liittyviä ongelmia.
24696:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Valtioneuvosto teki 19.10.1995 periaatepää-
24697: vasti seuraavaa:                                      töksen Suomen työllisyysohjelman edellyttämis-
24698:                                                       tä toimenpiteistä. Periaatepäätöksessä yhtenä
24699:    Työnantajalta peritään pakollisina sosiaaliva-     toimenpiteenä yritystoiminnan edellytysten vah-
24700: kuutusmaksuina työnantajan kansaneläke- ja            vistamiseksi mainitaan työnantajien pakollisten
24701: sairausvakuutusmaksua, työeläkemaksua, tapa-          sosiaalivakuutusmaksujen yksinkertaistaminen.
24702: turmavakuutusmaksua, työttömyysvakuutus-                 Valtioneuvoston päätöksen perusteella so-
24703: maksua sekä työmarkkinasopimuksiin perustu-           siaali- ja terveysministeriö asetti työryhmän, jon-
24704: vaa ryhmähenkivakuutusmaksua. Lisäksi työn-           ka tehtävänä on selvittää, miten voidaan yksin-
24705: antaja ennakonpidätyksen ohella pidättää työn-        kertaistaa työnantajan pakollisten sosiaaliva-
24706: tekijän palkasta työntekijän eläkemaksun ja pal-      kuutusmaksujen keräämiseen liittyviä maksu- ja
24707: kansaajan työttömyysvakuutusmaksun.                   muita menettelyjä. Työryhmän on saatava työn-
24708:    Työnantajan kansaneläke- ja sairausvakuu-          sä loppuun 30.11.1996.
24709: tusmaksu suoritetaan ennakonpidätyksen alai-             Kauppa- ja teollisuusministeriön yhteydessä
24710: sen palkan perusteella ja maksetaan ennakonpi-        toimiva Pienen ja keskisuuren yritystoiminnan
24711: dätyksen yhteydessä Iääninverovirastolie oma-         neuvottelukunta on hyväksynyt PK-yrityspoliit-
24712: aloitteisesti. Työeläke- ja tapaturmavakuutus-        tisen ohjelman 22.2.1996. Valtioneuvoston
24713: maksut peritään ennakkomaksuina edellisen             2.5.1996 tekemän periaatepäätöksen mukaan
24714: vuoden palkkasumman perusteella. Ennakko-             PK-yrityspoliittisen ohjelman tavoitteet ja toi-
24715: maksut tasataan vakuutuskauden päätyttyä              menpidesuositukset tulee ottaa huomioon. Oh-
24716: työnantajan antaman vuosi-ilmoituksen perus-          jelman mukaan tavoitteena on yksinkertaistaa
24717: teella. Työttömyysvakuutusmaksut ja ryhmä-            hallintomenettelyä ja yrityksiä sitovia säädöksiä
24718: henkivakuutusmaksu peritään yhdessä tapatur-          ja sopimuksia niin, että hallinnosta pienyrityksil-
24719: mavakuutusmaksun kanssa.                              le aiheutuvat suhteelliset kustannukset alenevat
24720:                                              KK 703/1996 vp                                             3
24721: 
24722: mahdollisuuksien mukaan muiden yritysten hal-          mahdollista aikaisintaan vuoden 1998 alusta lu-
24723: lintokustannusten tasolle. Osana tätä ohjelmaa         kien. Tätä ennen on esitetty jo vuoden 1997 alus-
24724: yritysten verotus- ja muut vastaavat maksusuori-       ta lukien toteutettavaksi muutos, jossa arvonlisä-
24725: tukset kootaan yhteen kiireellisesti sekä valmis-      veron ja työnantajasuoritusten valvontatiedot
24726: tellaan myös työnantajien maksamien sosiaaliva-        kerätään yrityksistä yhdellä kertaa. Arvonlisäve-
24727: kuutusmaksujen ja muiden vakuutusmaksujen              rot ja työnantajasuoritukset maksetaan kuiten-
24728: yhdistämistä näihin. Pienyrityksille on lisäksi an-    kin edelleen erikseen entisinä erä päivinä. Maksa-
24729: nettava mahdollisuus siirtyä harvempiin vero-          ruismenettelyä kuitenkin helpotetaan siten, että
24730: tuksenja työnantajasuoritusten maksukertoihin.         oma-aloitteisen veron voisi maksaa myös mak-
24731: Maksuihin liittyvät erilaiset seurantatiedot tulee     sajanomia laitteita tai pankkiautomaatteja käyt-
24732: koota yhtenäiseksi kokonaisuudeksi.                    täen.
24733:     Sosiaali- ja terveysministeriö on kutsunutjoh-         Osaratkaisuna työnantajan sosiaalivakuutus-
24734: taja Risto Suomisen selvitysmieheksi, jonka teh-       maksujen maksamiseen ja hoitamiseen liittyviin
24735: tävänä on selvittää mahdollisuus uudistaa työ-         ongelmiin on Kymen työvoimapiirin yhteyteen
24736: suhde- ja palkkatulorekisteritiedot siten, että ne     perustettu erillinen Pientyönantajien palvelukes-
24737: mahdollistavat työnantajamaksujen määräyty-            kus, joka kotitaloustyönantajien puolesta on
24738: misperusteiden uudistamisen työllisyyttä tuke-         hoitanut työnantajavelvoitteet. Palvelukeskuk-
24739:  vastija siten, että se edistää harmaan työn torjun-   sen toiminta on vakinaistettu 1.1.1996 ja laajen-
24740:  taa, etuuksien väärinkäytön valvontaa ja yksin-       nettu koskemaan myös ammatinharjoittajia ja
24741:  kertaistaa hallintoa. Tämän työn määräaika            pien yrityksiä, joilla on enintään kolme työnteki-
24742:  päättyy 31.1.1997.                                    jää.
24743:     Näiden selvitysten ohella verohallituksen aset-        Sosiaalivakuutuksen maksujen sekä verotuk-
24744:  tama työryhmä on tehnyt selvityksen arvonlisä-        sen perintääja niihin liittyvää ilmoitusliikennettä
24745:  veron ja työnantajasuoritusten sekä muiden            selvitetään parhaillaan laajasti. Selvitysten val-
24746:  oma-aloitteisesti maksettavien verojen valvonta-      mistuttua päätetään tarvittavistajatkotoimenpi-
24747:  tietojen ja myöhemmin mahdollisesti maksujak-         teistä ottaen huomioon Suomen sosiaalivakuu-
24748:  sojenkin pidentämisestä nykyisestä kuukaudesta        tusturvan ja verotuksen perusrakenteen hallin-
24749:  vuosikohtaiseksi tai puoli- tahi neljännesvuosit-     non kaavamaiselle yhdenmukaistamiselle asetta-
24750:  tain tapahtuvaksi. Harvennettujen valvonta- ja        mat rajoitukset.
24751:  maksujaksojen käyttöönotto on verohallinnossa
24752:       Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1996
24753: 
24754:                                                                                   Ministeri Arja Alho
24755: 4                                           KK 703/1996 vp
24756: 
24757: 
24758: 
24759: 
24760:                                         Tili Riksdagens Talman
24761: 
24762:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         Socialskyddet i Finland består dels av pen-
24763: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-        sions- och olycksfallsförsäkringar som finansie-
24764: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-      ras enligt försäkringsprincipen, dels av folkpen-
24765: man Esa Lahtela m.fl. undertecknade spörsmål          sions-, sjukförsäkrings- och utkomstskydd som
24766: nr 703:                                               närmast finansieras med hjälp av avgifter av
24767:                                                       skattenatur. Det finns skillnader mellan social-
24768:           Är Regeringen medveten om de extra          försäkringsskyddets förvärvsgrund och den be-
24769:        trösklar som pappersexercisen medför för       skattningsbara förvärvsinkomsten. Må1et med
24770:        små och medelstora företag samt andra          socialförsäkringen är att ge ett rimligt skydd an-
24771:        som tillfålligt sysselsätter någon, och        tingen i form av minimiskydd eller på basis av den
24772:           har Regeringen för avsikt att bereda ett    stabiliserade förvärvsnivån. Det har ansetts vara
24773:        nytt förfarande så att små arbetsgivare i      viktigt att det finns ett klart samband mellan den
24774:        framtiden kan betala förskottsinnehåll-        förmån som socialförsäkringen ger och den av-
24775:        ningen och alla andra socialskyddsavgif-       gift som uppbärs för den och att avgiftsstruktu-
24776:        ter som utgör bikostnader för arbetet med      ren främjar kostnadshanteringen.
24777:        en enda räkning och lämna upplysningar            Betalningen av arbetsgivaravgifter upplevs
24778:        på en enda blankett med särskilda punk-        ofta som besvärlig i små företag och i hushållen.
24779:        ter för 1önebeloppet och för de o1ika av-      Å andra sidan anses detvara viktigt att arbetsför-
24780:        gifterna, och så att dessa blanketter lätt     hållandet ger socialskydd och pension och att
24781:        kan fås på banker, postkontor samt i           avgifterna fastställs på ett rättvist sätt.
24782:        korumunala och statliga ämbetsverk?               Bl.a. på grund av de problem som nämns i
24783:                                                       spörsmålet har regeringen redan in1ett flera pro-
24784:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         jekt som syftar till att försöka 1ösa problemen i
24785: anföra följande:                                      anslutning till byråkratin för arbetsgivarna.
24786:                                                          Statsrådet fattade 19.10.1995 ett principbeslut
24787:    De obligatoriska socia1försäkringsavgifter         om de åtgärder som sysselsättningsprogrammet
24788: som uppbärs hos arbetsgivarna är arbetsgivares        för Finland förutsätter. Som en åtgärd för att
24789: fo1kpensionsavgift och sjukförsäkringsavgift,         stärka förutsättningarna för företagsverksamhet
24790: arbetspensionsavgift, olycksfallsförsäkringspremie,   nämns i principbes1utet en förenkling av uppbör-
24791: arbetslöshetsförsäkringspremie samt premier för       den av arbetsgivarnas obligatoriska socialförsäk-
24792: sådana grupplivförsäkringar som baserar sig på        ringsavgifter.
24793: arbetsmarknadsavtalen. Av arbetstagarens 1ön             På basis av statsrådets beslut tillsatte social-
24794: innehåller arbetsgivaren dessutom, utöver för-        och hälsovårdsministeriet en arbetsgrupp som
24795: skottsinnehållning, arbetstagares pensionsavgift      har till uppgift att utreda hur man kunde förenk1a
24796: och löntagares arbetslöshetsförsäkringsavgift.        avgiftsförfarandet och andra förfaranden i an-
24797:    Arbetsgivares folkpensionsavgift och sjukför-      slutning till uppbörden av arbetsgivarnas obliga-
24798: säkringsavgift betalas på basis av den lön som är     toriska socialförsäkringsavgifter. Arbetsgrup-
24799: underkastad förskottsinnehållning. Denna betal-       pen skall slutföra sitt arbete före 30.11.1996.
24800: ning sker på eget initiativ tilllänsskatteverket i       Delegationen för små och medelstora företags
24801: samband med förskottsinnehållningen. Arbets-          verksamhet, som finns i ans1utning till hande1s-
24802: pensionsavgifter och olycksfallsförsäkringspre-       och industriministeriet, har 22.2.1996 godkänt
24803: mier uppbärs i förskott på basis av lönebeloppet      ett företagspolitiskt program för små och medel-
24804: för föregående år. Förskottsbetalningarna juste-      stora företag. Enligt statsrådets principbeslut
24805: ras efter försäkringsperiodens slut utgående från     2.5.1996 skall målen och åtgärdsförslagen i detta
24806: arbetsgivarens årsdeklaration. Arbetslöshetsför-      program beaktas. En1igt programmet är målet
24807: säkringspremier och premier för grupplivförsäk-       att förenkla förvaltningsförfarandena samt de
24808: ringar uppbärs tillsammans med olycksfallsför-        stadganden och avtal som binder företagen så att
24809: säkringspremien.                                      de relativa förvaltningskostnaderna för småföre-
24810:                                               KK 703/1996 vp                                             5
24811: 
24812: tagen i mån av möjlighet sjunker tili samma nivå        valtningen kan g1esare kontroll- och betalning-
24813: som förvaltningskostnaderna för andra företag.          sperioder tas i bruk tidigast vid ingången av 1998.
24814: Som en del av detta program koncentreras före-          Tidigare har föres1agits att man redan från in-
24815: tagens betalningar av skatt och andra motsva-           gången av 1997 skall börja sam1a in kontrollupp-
24816: rande avgifter skyndsamt samt förbereds en hop-         gifterna om mervärdesskatt och arbetsgivarav-
24817: koppling av dessa med de socialförsäkringsavgif-        gift på en gång i företagen. Mervärdesskatterna
24818: ter och andra försäkringspremier som arbetsgi-          och arbetsgivaravgifterna betalas dock alltjämt
24819: varen betalar. Småföretag skall dessutom bere-          separat på de tidigare förfallodagarna. Betal-
24820: das en möjlighet att övergå tili glesare betalning-     ningsförfarandet underlättas dock så att skatt
24821: ar när det gäller skatt och arbetsgivaravgifter.        som betalas på eget initiativ även kan betalas med
24822: Olika uppföljningsuppgifter i anslutning tili av-       hjälp av betalarens egen utrustning eller via
24823: gifterna skall sammanföras tili en enhetlig helhet.     bankautomat.
24824:     Social- och hälsovårdsministeriet har kallat            Som en dellösning på problemen i anslutning
24825: direktör Risto Suominen tili utredningsman med          tili betalningen och skötseln av arbetsgivarnas
24826: uppgift att utreda möjligheten att revidera upp-        socialförsäkringsavgifter har vid Kymmene ar-
24827: gifterna i arbetsförhållande- och löneinkomstre-        betskraftsdistrikt inrättats en särskild central,
24828: gistret på så sätt att det blir möjligt att revidera    Pientyönantajien palvelukeskus, som på hus-
24829: grunderna för bestämmande av arbetsgivaravgif-          hållsarbetsgivarnas vägnar har skött arbetsgivar-
24830: ter till stöd för sysselsättningen och på så sätt att   skyldigheterna. Centralens verksamhet har blivit
24831: bekämpningen av grå ekonomi, övervakningen              permanent l.l.1996 och den har utvidgats tili att
24832: av missbruk av förmåner och en enkel förvalt-           omfatta även yrkesutövare och småföretag med
24833: ning främjas. Tidsfristen för detta arbete går ut       högst tre arbetstagare.
24834: 31.1.1997.                                                  Uppbörden av socialförsäkringsavgifter och
24835:     Vid sidan om dessa utredningar har en av            skatt och deklarationerna i anslutning därtili ut-
24836: skattestyrelsen tillsatt arbetsgrupp utrett möjlig-     reds som bäst i stor utsträckning. När utredning-
24837:  heten att förlänga perioden för lämnande av kon-       arna har blivit klara fattas beslut om behövliga
24838:  trolluppgifter om mervärdesskatt och arbetsgi-         fortsatta åtgärder med beaktande av de begräns-
24839:  varavgifter samt andra skatter som betalas på          ningar som socialförsäkringsskyddet i Finland
24840:  eget initiativ och senare eventuellt även betal-       och beskattningens grundläggande struktur upp-
24841:  ningsperioden från nuvarande en månad tili ett         ställer i fråga om ett schematiskt förenhetligande
24842:  år, ett halvtår eller ett kvartal. Inom skatteför-     av förvaltningen.
24843: 
24844:       Helsingfors den 1 november 1996
24845: 
24846:                                                                                     Minister Arja Alho
24847:                                              KK 704/1996 vp
24848: 
24849: Skriftligt spörsmål 704
24850: 
24851: 
24852: 
24853: 
24854:                                     Margareta Pietikäinen /sv m.fl.: Om effekter av den nya arbets-
24855:                                        tidslagen för vården
24856: 
24857: 
24858:                                          Tili Riksdagens Talman
24859: 
24860:   · Dennya arbetstidslagen träder i kraft i novem-        Förberedelsetiden för arbetstids1agens ikraft-
24861: ber, och börjar gälla de flesta läkare. Antalet        trädande vid årsskiftet är av många orsaker allt-
24862: övertidstimmar begränsas tili 330 per år. Det          för kort och kan 1eda tili stora brister i patientvår-
24863: betyder bl.a. att det direkt efter att lagen trätt i   den.
24864: kraft uppstår ett betydande behov av läkarar-             Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
24865: betskraft för att ersätta kapacitetsbortfallet. Lä-    ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
24866: karna har öveskridit 330 timmars gränsen t.o.m.        ver tili vederbörande med1em av statsrådet ställa
24867: flerfalt vid enheter för akutvård.                     fö1jande spörsmå1:
24868:     Unga läkares lönebildning bygger mycket på
24869: jourarbete och önskemålet om löneförhandling-                    Vad ämnar Regeringen göra för att
24870: ar i anslutning tili reformen kan inte förbigås.               den nya arbetstidslagen för 1äkarna inte
24871: Sjukhusen har stora svårigheter att ordna akut-                skall vålla svårigheter för akutvården?
24872: vård dygnet runt med nuvarande läkarresurser.
24873: Mindre sjukhus får lov att sluta med jourverk-
24874: samhet eller gå in för samarbetsavtal.
24875: 
24876:      Helsingforsden 11 oktober 1996
24877: 
24878:                      Margareta Pietikäinen /sv            Pehr Löv /sv
24879:                      Eva Biaudet /sv                      Raimo Tiilikainen /sv
24880:                                         Ola Rosendahl /sv
24881: 
24882: 
24883: 
24884: 
24885: 260017
24886: 2                                          KK 704/1996 vp
24887: 
24888: Kirjallinen kysymys 704                                                                     Suomennos
24889: 
24890: 
24891: 
24892: 
24893:                                   Margareta Pietikäinen /r ym.: Uuden työaikalain vaikutuksesta
24894:                                      hoidon järjestämisessä
24895: 
24896: 
24897:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
24898: 
24899:    Uusi työaikalaki tulee voimaan marraskuussa          Valmistautumisaika työaikalain voimaantu-
24900: ja koskee useimpia lääkäreitä. Ylityötuntien         loon vuodenvaihteessa on monesta syystä liian
24901: määrä rajoitetaan 330:een vuodessa. Tämä mer-        lyhyt, ja tämä voi johtaa suuriin puutteisiin poti-
24902: kitsee mm., että välittömästi lain voimaantulon      laiden hoidossa.
24903: jälkeen syntyy merkittävä lääkärityövoiman tar-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24904: ve poisjäävän kapasiteetin korvaamiseksi. Lää-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
24905: kärit ovat ylittäneet 330 tunnin rajan jopa mo-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24906: ninkertaisesti akuutin hoidon yksiköissä.            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24907:    Nuorten lääkäreiden palkanmuodostus pe-
24908: rustuu pitkälti päivystystyöhön, eikä toivetta                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24909: palkkaneuvotteluista uudistukseen liittyen voida            ryhtyä, jotta lääkäreitä koskeva uusi työ-
24910: sivuuttaa. Sairaaloilla on suuria vaikeuksia                aikalaki ei aiheuttaisi vaikeuksia akuutin
24911: akuutin hoidon järjestämisessä vuorokauden                  hoidon järjestämisessä?
24912: ympäri nykyisillä lääkäriresursseilla. Pienet sai-
24913: raalat joutuvat lopettamaan päivystystoiminnan
24914: tai tekemään yhteistyösopimuksia.
24915: 
24916:      Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1996
24917: 
24918:                      Margareta Pietikäinen /r                 Pehr Löv /r
24919:                      Eva Biaudet /r                           Raimo Tiilikainen /r
24920: 
24921:                                           Ola Rosendahl/r
24922:                                            KK 704/1996 vp                                              3
24923: 
24924: 
24925: 
24926: 
24927:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
24928: 
24929:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       jos ylityökatto lasketaan säännöllisen 40 viikko-
24930: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tunnin mukaan. Sosiaali- ja terveysministeriö
24931: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      seuraa aktiivisesti neuvottelujen edistymistä.
24932: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Margareta          Päivystyksen, työaikojen ja työjaksojen järjes-
24933: Pietikäisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-      tämisestä käydään parhaillaan neuvotteluja
24934: myksen n:o 704:                                      myös alue- ja työpaikka tasoilla. On mahdollista,
24935:                                                      että päivystystä yhdistetään joillakin alueilla.
24936:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       Yhdistyneillä päivystysasemilla on asianmukai-
24937:        ryhtyä, jotta lääkäreitä koskeva uusi työ-    set toimintavalmiudet hoitaa vaikeatkin äkilli-
24938:        aikalaki ei aiheuttaisi vaikeuksia akuutin    sesti sairastuneet potilaat. Samalla on kuitenkin
24939:        hoidon järjestämisessä?                       huolehdittava siitä, että ajallinen etäisyys päivys-
24940:                                                      tykseen on kohtuullinen.
24941:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Työaikalaki lisää lääkärityövoiman tarvetta.
24942: vasti seuraavaa:                                     Määrä riippuu edellä mainituista työmarkkina-
24943:                                                      osapuolten valtakunnallisista ja paikallisista rat-
24944:    Lääkärit tulevat työaikalain alaisiksi            kaisuista. Tällä hetkellä arviot vaihtelevat sadan
24945: 23.11.1996 lukien. Lain ulkopuolelle jäävät joh-     ja neljänsadan lisäviran välillä. Työttömiä lääkä-
24946: tavat ja heihin rinnastettavissa olevat lääkärit     reitä on tällä hetkellä noin kolmesataa. Lisävi-
24947: sekä väestövastuulääkärit. Lain tultua voimaan       roista kolmannes olisi erikoislääkärin virkoja,
24948: sovelletaan lääkäreihin voimassa olevan virkaeh-     lähinnä anestesia-, sisätautien, lastentautien ja
24949: tosopimuksen ohella työaikalain ehdottomia           operatiivisten erikoisalojen virkoja ja loput apu-
24950: säännöksiä sekä lain sellaisia säännöksiä, joista    laisläärin virkoja.
24951: virkaehtosopimuksessa ei ole määräyksiä. Yli-           Eduskunnan käsiteltävänä on lääkärikoulu-
24952: työn enimmäismäärää koskevaa säännöstä tulee         tusta koskevan erityisvaltionosuuslain korvaus-
24953: noudattaa 1.1.1997lukien.                            järjestelmän muuttaminen koskemaan myös yli-
24954:    Ylityön enimmäismäärä on 138 tuntia neljän        opistosairaalan ulkopuolisia terveydenhuollon
24955: kuukauden ajanjakson aikana, kuitenkin enin-         toimintayksiköitä. Sairaalakuntayhtymät ja ter-
24956: tään 250 tuntia kalenterivuodessa. Paikallisesti     veyskeskukset voisivat erityisvaltionosuuden
24957: voidaan sopia lisäylityöstä 80 tuntia vuodessa.      avulla perustaa uusia apulaislääkärin virkoja
24958: Säännöllinen työaika on lain mukaan 40 tuntia        työaikalain vaatimaan tarpeeseen. Edellytykse-
24959: viikossa. Lääkäreiden viikkotyöaika on 37 tun-       nä virkojen erityisvaltionosuuteen on, että yli-
24960: tia.                                                 opistojen lääketieteelliset tiedekunnat hyväksy-
24961:     Kuntatyönantaja ja lääkäreitä edustava am-       vät ne erikoislääkärikoulutukseen oikeuttaviksi
24962: mattijärjestö ovat yksimielisiä lääkärien koh-       viroiksi. Tiedekunnilla ja sairaaloilla on mahdol-
24963: tuuttomien yhtäjaksoisten päivystys- ja työru-       lisuus sopia lisäpanostuksesta niiden alojen eri-
24964: peamien poistumisesta, mutta ratkaisua haetaan       koislääkärikoulutukseen, joissa on työvoimapu-
24965: edelleen siitä aiheutuvan ansiotason muutoksiin.     laa.
24966: Ratkaisematta työmarkkinaosapuolten välillä             Sosiaali-ja terveysministeriö ja opetusministe-
24967:  on jaksotyön soveltaminen raskaissa päivystys-      riö neuvottelevat parhaillaan lääkäri- ja erikois-
24968: pisteissä ja tähän liittyvät palkkakompensaatiot.    lääkärikoulutuksen uudistamistarpeista ja myös
24969: Sovittava on myös vuosittainen ylitöiden tunti-      mahdollisista työaikalain edellyttämistä muu-
24970: määrä,joka lääkäreillä voisi olla jopa 486 tuntia,   toksista niihin.
24971: 
24972:      Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1996
24973: 
24974:                                                                    Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
24975: 4                                            KK 704/1996 vp
24976: 
24977: 
24978: 
24979: 
24980:                                          Tili Riksdagens Talman
24981: 
24982:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        mar i veckan. Social- och hälsovårdsministeriet
24983: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-         följer aktivt med hur förhandlingarna framskri-
24984: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-       der.
24985: man Margareta Pietikäinen m.fl. undertecknade              För närvarande pågår förhandlingar såväl på
24986: spörsmål nr 704:                                       regional nivå som på arbetsplatsnivå om hur
24987:                                                        jourtjänstgöring, arbetstider och arbetsperioder
24988:           Vad ämnar Regeringen göra för att            skall ordnas. Det är möjligt att jourtjänstgöring-
24989:         den nya arbetstidslagen för läkarna inte       en sammans1ås inom vissa områden. På gemen-
24990:         skall vålla svårigheter för akutvården?        samma jourmottagningar har man ändamålsen-
24991:                                                        lig beredskap att ta hand om också svåra akutfall.
24992:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          Samtidigt måste man dock se till att avståndet till
24993: anföra följande:                                       jourmottagningen är rimligt med hänsyn till den
24994:                                                        tid det tar att nå fram till den.
24995:    Läkarna omfattas av arbetstidslagen fr.o.m.             Arbetstidslagen ökar behovet av 1äkare. Anta-
24996: den 23 november 1996. Ledande läkare och 1äka-         let beror på ovan nämnda riksomfattande och
24997: re i motsvarande ställning samt läkare med be-         lokala avta1 mellan arbetsmarknadsparterna.
24998: folkningsansvar kommer att stå utanför arbets-         För tillfållet varierar det uppskattade antalet
24999: tids1agen. Efter att lagen har trätt i kraft tilläm-   mellan 100 och 400 extra tjänster. För närvaran-
25000: pas för läkarnas del vid sidan av gällande tjänste-    de finns det ca 300 arbetslösa läkare. Av de till-
25001: kollektivavtal arbetstidslagens ovillkorliga stad-     läggstjänster som skulle behövas är en tredjedel
25002: ganden samt sådana stadganden i lagen för vilkas       specialisttjänster, närmast tjänster för läkare
25003: del det inte finns bestämmelser i tjänstekollektiv-    inom specialiteterna anestesi, inre medicin, barn-
25004: avta1et. Stadgandet om maximianta1et övertids-         sjukdomar och andra operativa specialiteter, och
25005: timmar skall iakttas fr.o.m. den 1 januari 1997.       resten assistentläkartjänster.
25006:    Övertidsarbetet får uppgå till högst 138 tim-           En ändring av lagstiftningen som gäller ersätt-
25007: mar under en period av fyra månader, dock till         ningssystemet för läkarutbi1dningen så att speci-
25008: högst 250 timmar under ett kalenderår. Loka1a          alstatsandelar betalas också till verksamhetsen-
25009: avtal om högst 80 timmar extra övertidsarbete          heter för hälso- och sjukvård som står utanför
25010: per år kan ingås. Den ordinarie arbetstiden är         universitetssjukhusen är under behand1ing i riks-
25011: enligt lagen 40 timmar i veckan. Läkarnas vecko-       dagen. Hälsovårdscentraler och samkommuner
25012: arbetstid är 37 timmar.                                som är huvudman för ett sjukhus kan med hjä1p
25013:    Den kommunala arbetsgivaren och den fack-           av specialstatsandelarna inrätta nya assistentlä-
25014: organisation som representerar läkarna är eniga        kartjänser för att uppfylla kraven enligt arbets-
25015: om att läkarnas orimligt långa oavbrutna jour-         tidslagen. F ör att specia1statsandel skall ges för
25016: och arbetspass bör avskaffas, men man försöker         dessa tjänster krävs att universitetens medicinska
25017: fortfarande lösa problemet med de ändringar i          fakulteter godkänner dem som tjänster som be-
25018: lönenivån som detta medför.                            rättigar till specialistutbildning. Fakulteterna
25019:    Arbetsmarknadsparterna har ännu inte sins-          och sjukhusen har möjlighet att avtala om sär-
25020: emellan kommit överens om hur periodarbetet            skilda satsningar på specialistutbi1dningen inom
25021: skall genomföras på arbetsplatser med tungt            sådana områden där det är brist på arbetskraft.
25022: jourarbete och om 1önekompensationer i anslut-             Social- och hälsovårdsministeriet och under-
25023: ning till detta. Parterna måste också komma            visningsministeriet förhandlar som bäst om hur
25024: överens om det årliga antalet övertidstimmar,          grund- och specialistutbildningen av läkare skall
25025: som för läkarnas del kan uppgå till t.o.m. 486         revideras och vilka ändringar arbetstidslagen
25026: timmar om taket för antalet övertidstimmar räk-        eventuellt föranleder i detta sammanhang.
25027: nas på basis av en ordinarie arbetstid på 40 tim-
25028: 
25029:      Helsingfors den 1 november 1996
25030: 
25031:                                                                       Minister Terttu Huttu-Juntunen
25032:                                              KK 705/1996 vp
25033: 
25034: Kirjallinen kysymys 705
25035: 
25036: 
25037: 
25038: 
25039:                                     Maija-Liisa Veteläinen /kesk: Ensiapukoulutuksen sisällyttämises-
25040:                                        tä ajokorttivaatimuksiin
25041: 
25042: 
25043:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
25044:     Viime aikoina tapahtuneet etenkin nuorten          kuttaa merkittävästi loukkaantuneen selviytymi-
25045: kuljettajien aiheuttamat kuolonkolarit osoitta-        seen ja estää vammojen pahenemista.
25046: vat, että autoilun vaaroihin suhtaudutaan välin-          Suomen Punainen Risti järjestää eri puolilla
25047: pitämättömästi. Osaltaan tämä saattaa johtua           maata ensiapukursseja. Näille kursseille eivät
25048: siitä, ettei ajokortin suorittanut kuljettaja ole      ikävä kyllä osallistu kaikkein riskialtteimmat
25049: joutunut miettimään, millaisia vammoja liiken-         väestö ryhmät. Tehokkain tapa lisätä ensiaputai-
25050: neonnettomuuksista aiheutuu. Ensiapuopetus             toja on ensiapukurssin sisällyttäminen ajokortti-
25051: olisi yksi tapa lisätä liikenneturvallisuutta, koska   vaatimuksiin. Nykyisin lähes koko 18-vuotiai-
25052: kurssilla käsitellään niitä todellisia seuraamuk-      den ikäluokka suorittaa ajokortin, joten vähitel-
25053: sia, joita riskialttiista liikennekäyttäytymisestä     len saavuttaisimme tilanteen, jossa valtaosa ai-
25054: aiheutuu.                                              kuisväestöstä omaisi ensiaputaidot.
25055:     Ensiaputaitojen opiskelu on oleellinen osa            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25056: ajotaidon opetusta mm. Saksassa, Itävallassa ja        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25057: Norjassa. Meillä on suosituksena vain yhden            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25058: tunnin ensiapu opetus, joka ei riitä edes hätäensi-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25059: aputaitojen opettamiseen. Tätäkään suositusta
25060: eivät kaikki autokoulut noudata.                                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
25061:     Suomessa sattuu vammautumiseenjohtaneita                  siin liikenneturvallisuuden lisäämiseksi
25062:  liikenneonnettomuuksia yli 60 000 vuosittain.                saattamalla ensiapukurssin ajokorttivaa-
25063: Tapaturmapaikalla annettava oikea ensiapu vai-                timuksiin?
25064: 
25065:      Helsingissä II päivänä lokakuuta 1996
25066:                                       Maija-Liisa Veteläinen /kesk
25067: 
25068: 
25069: 
25070: 
25071: 260017
25072: 2                                           KK 705/1996 vp
25073: 
25074: 
25075: 
25076: 
25077:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
25078: 
25079:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Kun kuitenkin kysymyksen perusteluissa mai-
25080: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          nitut vakavat liikenneonnettomuudet ovat tosi-
25081: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        asia, niin autokouluissa noudatettavaan opetus-
25082: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Maija-Lii-        suunnitelmaan sisältyy pakollisena eikä suin-
25083: sa Veteläisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       kaan suosituksena opetuskokonaisuus,jossa kä-
25084: sen n:o 705:                                           sitellään toimintaa onnettomuuspaikalla.
25085:                                                           Tavoitteena on antaa valmiudet tilanteen oi-
25086:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         keaan arviointiin onnettomuuspaikalla, hätäil-
25087:        siin liikenneturvallisuuden lisäämiseksi        moituksen tekoon, lisäonnettomuuksien estämi-
25088:        saattamalla ensiapukurssin ajokorttivaa-        seen ja välittömässä hengenvaarassa ( autopalo,
25089:        timuksiin?                                      suuret haavat ja murtumat, shokki) olevien pe-
25090:                                                        lastamiseen. Liikenneopettajat ovat saaneet pe-
25091:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           rusteellisen ensiapukoulutuksen ja he suosittele-
25092: vasti seuraavaa:                                       vat opetusosien yhteydessä laajemman ensiapu-
25093:                                                        koulutuksen vapaaehtoista hankkimista.
25094:    Liikenneturvallisuus kokonaisuudessaan on              Mitä tulee väitteeseen, että kaikki autokoulut
25095: kehittynyt saatujen ennakkotietojen mukaan             eivät opeta edes opetussuunnitelman mukaista
25096: suotuisasti myös tämän vuoden aikana. Men-             osiota, niin liikenneministeriö tai kuljettajaope-
25097: neen kesän erityispiirteenä oli kuitenkin muuta-       tuksen käytännön valvonnasta vastaava Ajoneu-
25098: mien dramaattisten, nuorten aiheuttamien useita        vohallintokeskus eivät ole saaneet samansuun-
25099: uhreja vaatineiden liikenneonnettomuuksien             taista palautetta tai havainneet opetuksen lai-
25100: kasautuma. Vaikka tilastojen perusteella nuor-         minlyöntejä.
25101: tenkaan liikennekuolemat eivät ole huolestutta-           Ensiapukoulutus kuuluu jo nykyisellään pa-
25102: vasti lisääntyneet, niin poikkeuksellisen rajujen      kollisena ns. raskaan kaluston (yhdistelmät ja
25103: onnettomuuksien määrä lyhyenä aikavälinä               linja-autot) kuljettajaopetukseen sekä erikois-
25104: saattaa oma ta oirearvoa nuorten kuljettajien tur-     tumiskoulutusohjelmiin kuten VAK/ADR (vaa-
25105: vallisuuden heikkenemisestä ja riskin kasvami-         rallisten aineiden kuljetus). Myös melkein kaikki
25106: sesta.                                                 aiemmin raskaan kaluston ajokortin saaneet
25107:     Hyväksytyissä sekä B- että C-luokan opetus-        ovat hankkineet ensiapukoulutuksen SPR:n
25108: suunnitelmissa korostetaan ensisijaisesti vaarati-     kursseilla.
25109: lanteiden välttämistä sekä ennakoivaa ja turval-          Liikenneministeriö on käynnistänyt selvityk-
25110: lista ajotapaa. Näin pyritään siihen, että liikenne-   sen, miten laajasti ensiapuopetus sisältyy Euroo-
25111: onnettomuus tai onnettomuuspaikalle joutumi-           pan eri maiden ensimmäisen ajokortin suoritta-
25112: nen olisi mahdollisimman harvinainen tapahtu-          miseen.
25113: ma varsinkin nuoren kuljettajan elämässä.                 Liikenneministeriö selvittää parhaillaan B-
25114:     Valmisteltaessa nykyistä vuonna 1989 voi-          opetussuunnitelman (henkilöauto) tarvittavaa
25115: maan tullutta opetussuunnitelmaa päädyttiin sii-       laajuutta, sisältöjä ja eri opetusosioiden merki-
25116: hen, ettei sinänsä tärkeiden ensiaputaitojen opet-     tystä. Selvitystyössä harkitaan myös onnetto-
25117: tamisen osuutta voitu lisätä. Kuljettajaopetuk-        muustilanteissa toimimisen ja ensiapuopetuksen
25118: sen vähimmäismäärät B-luokan ajokorttia var-           osuuden painoarvoa pyrittäessä turvalliseen lii-
25119: ten ( 20 tuntia luokkaopetusta ja 30 ajokertaa         kennekäyttäytymiseen ja onnettomuuksien seu-
25120: liikenteessä) päätettiin pitää ennallaan. Suomes-      rausten minimointiin. Tällä hetkellä liikennemi-
25121: sa on hyvin toimiva hälytysjärjestelmä ja valmius      nisteriössä ei kuitenkaan nähdä mahdollisena si-
25122: asiantuntevan avun saamiseen onnettomuuspai-           sällyttää SPR:n asiantuntijoiden edellyttämää
25123: kalle. Näin ollen pakolliseen ja jatkuvasti ajanta-    riittävän laajuista ( 4-16 tuntia) jatkuvasti yllä-
25124: salla pidettävään ns. jokamiesautoilijan ensiapu-      pidettävää ja näin käytännön tilanteissa hyödyl-
25125: koulutukseen ei ole nähty tarvetta.                    listä ensiapukurssia kuljettajaopetukseen.
25126: 
25127:      Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1996
25128: 
25129:                                                                  Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
25130:                                              KK 705/1996 vp                                                3
25131: 
25132: 
25133: 
25134:                                           Tili Riksdagens Talman
25135: 
25136:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-             Då de i motiveringen tili spörsmålet omnämn-
25137: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          da allvarliga trafikolyckorna dock är ett faktum
25138: lem av statsrådet översänt fOljande av riksdagsle-      kan man säga att en undervisningshelhet om hur
25139: damot Maija-Liisa Veteläinen undertecknade              man bör handla på en olycksplats ingår som
25140: spörsmål nr 705:                                        obligatorisk del och inte alls som rekommenda-
25141:                                                         tion i undervisningsplanen som följs vid bilsko-
25142:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för           lor. Målsättningen är att ge fårdigheter i att bedö-
25143:        att öka trafiksäkerheten genom att ta            ma situationen på olycksplatsen rätt, meddela
25144:        med en kurs i första hjälp i körkorts-           om nödsituation, förhindra övriga o1yckor och
25145:        kraven?                                          rädda de som befinner sig i omedelbar fara för Iiv
25146:                                                         (bilbrand, stora sår och benbrott, shock). Trafik-
25147:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           lärare har fått en gedigen utbildning i f6rsta hjäl-
25148: anföra följande:                                        pen och de rekommenderar i samband med un-
25149:                                                         dervisningsavsnittet att frivilligt skaffa sig breda-
25150:    Enligt preliminära uppgifter har trafiksäker-        re kunskaper i första hjälpen.
25151: heten som helhet utvecklats gynnsamt även un-               I fråga om påståendet att bilskolor inte ens
25152: der detta år. Som en speciell händelse under den        skulle förmedla kunskaper i dendel som motsva-
25153: gångna sommaren uppmärksammades dock en                 rar undervisningsplanen, så har varken trafikmi-
25154: anhopning av några dramatiska d~,dstrafik­              nisteriet eller F ordonsförvaltningscentralen, som
25155: olyckor som orsakats av ungdomar. A ven om              svarar för övervakningen av förarundervisning-
25156: man med stöd av statistiken kan konstatera att          en i praktiken, fått sådan feedback eller upp-
25157: inte heller antalet unga som dödats i trafiken har      märksammat försummelser i undervisningen.
25158: oroväckande ökat så kan antalet ovanligt våld-              Utbi1dning i första hjälpen hör numera obliga-
25159: samma olyckor under en kort tidsperiod ha bety-         toriskt tili förarundervisningen för s.k. tunga for-
25160: delse som symptom på en försämring av de unga           don (fordonskombinationer samt bussar) samt
25161: förares trafiksäkerhet och ökad risk.                   tili specialutbildningsprogram såsom vid TF Äl
25162:    I de godkända undervisningsplanerna för              ADR (transport av farliga ämnen). Ä ven så gott
25163: klass B och C understryks framför allt undvikan-        som alla som tidigare erhållit körkort för tunga
25164: de av risksituationer samt ett förutseende och          fordon har skaffat sig utbildning i första hjälpen
25165: säkert körsätt. På detta sätt strävar man efter att     på kurser som Finlands Röda Kors hållit.
25166: en trafikolycka eller det att man hamnar på en              Trafikministeriet har startat en utredning om i
25167: olycksplats vore en ytterst sällsynt händelse i en      hur stor omfattning undervisning i första hjälpen
25168: ung fOrares Iiv.                                        ingår i anskaffandet av första körkort i olika
25169:    Då man gjorde upp den nuvarande undervis-            Iänder i Europa.
25170: ningsplanen som trädde i kraft 1989 kom man                 Som bäst utreder trafikministeriet hur omfat-
25171: fram tili att ande1en undervisning i i och för sig      tande undervisningsplanen för k1ass B (person-
25172: viktiga fårdigheter i första hjälpen inte kunde         bil) skall vara, dess innehåll och betydelsen av
25173:  ökas. Det beslöts att bibehålla den nuvarande          olika undervisningsavsnitt. Vid utredningen vär-
25174:  minsta omfattningen förarundervisning för ett          deras vikten av åtgärder vid olyckor och under-
25175:  körkort i B-klass (20 timmar klassundervisning         visning i första hjälpen då syftet är säkert trafik-
25176:  och 30 körtillfållen i trafik). Vi har i Finland ett   beteende och minimering av olyckspåf6ljderna.
25177:  välfungerande alarmsystem och god expertbe-            För tillfållet anser dock trafikministeriet att det
25178:  redskap i fråga om att få hjälp på olycksplatsen.      inte är möjligt att inkludera en tillräckligt omfat-
25179:  Således har man inte ansett att det finns behov av     tande (4-16 timmar) och kontinuerligt f6rnyad
25180:  en obligatorisk och kontinuerlig uppdatering av        kurs i första hjälpen som kan utnyttjas i praktiska
25181:  undervisning i första hjälpen för privatbilister.      situationer och som förutsätts i förarundervis-
25182:                                                         ningen av experter vid Finlands Röda Kors.
25183:       Helsingfors den 1 november 1996
25184: 
25185:                                                                      Trafikminister Tuula Linnainmaa
25186:                                             KK 706/1996 vp
25187: 
25188: Kirjallinen kysymys 706
25189: 
25190: 
25191: 
25192: 
25193:                                    Ossi Korteniemi /kesk: Television näkyvyyden parantamisesta Pel-
25194:                                        lon kunnassa
25195: 
25196: 
25197:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
25198: 
25199:    Pellon kunnan Juoksengin ja Turtolan kylissä       että Suomen televisiolähetyksiä. Asiasta on oltu
25200: television näkyvyys on erittäin huono. Näky-          useita kertoja yhteydessä Yleisradioon, mutta
25201: vyyttä heikentävät alueen korkeat vaarat sen li-      parannusta tilanteeseen ei ole toistaiseksi saatu.
25202: säksi, että alue on muutenkin asemien katselu-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
25203: alueiden äärilaidalla. Asia voitaisiin korjata ra-    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25204: kentamalla alueelle alilähetin. Asialla on laajem-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25205: pi merkitys myös sen vuoksi, että Ruotsin puolel-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25206: la sijaitsevat Juoksengin ja Svansteinin kylät ovat
25207: myös samalla tavalla suomalaisten televisioka-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25208: navien ulottumattomissa tai näitten TV-kana-                 ryhtyä television näkyvyyden parantami-
25209: vien näkyvyys on heikko. Tornionlaaksossa ni-                seksi Pellon kunnan Juoksengin ja Turto-
25210: mittäin asukkaat seuraavat tiiviisti sekä Ruotsin            lan kylissä?
25211: 
25212:      Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1996
25213: 
25214:                                          Ossi Korteniemi /kesk
25215: 
25216: 
25217: 
25218: 
25219:  260017
25220: 2                                         KK 706/1996 vp
25221: 
25222: 
25223: 
25224: 
25225:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
25226: 
25227:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      huonon näkyvyyden piirissä on noin 140 talout-
25228: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       ta. Näkyvyyden parantamiseksi olisi alueille ra-
25229: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     kennettava kolme erillistä alilähetinasemaa. Ra-
25230: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ossi Kor-      kentamisessa ei voitaisi tukeutua jo olemassa ole-
25231: teniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       vaan infrastruktuuriin. Alilähettimistä keskeisin
25232: n:o 706:                                            olisi rakennettavaerittäin vaikeaan tiettömäänja
25233:                                                     sähköttömään tunturimaastoon. Tarvittavat
25234:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      mastokorkeudet ovat suuria, koska ympäröivä
25235:        ryhtyä television näkyvyyden parantami-      tunturimaasto on selvä este radiosignaalin etene-
25236:        seksi Pellon kunnan Juoksengin ja Turto-     miselle niin pääasemalta alilähettimene kuin ali-
25237:        lan kylissä?                                 lähettimeltä vastaanottajalle.
25238:                                                        Yleisradio Oy:n alustavan kustannusarvion
25239:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         mukaan näkyvyyden parantaminen em. alueilla
25240: taen seuraavaa:                                     maksaisi noin 2,5 miljoonaa markkaa. Yhtiön
25241:                                                     tekniikalle on vuosittain osoitettu noin 3 miljoo-
25242:    Vastuu Yleisradio Oy:n toiminnasta ei ole val-   nan markan määrärahat alilähettimien rakenta-
25243: tioneuvostolla, vaan yhtiön toiminnasta vastaa-     miseksi. Tällä hetkellä on tiedossa noin 40 huo-
25244: vat Yleisradio Oy:stä annetun lain (1380/1993)      non näkyvyyden aluetta, joilla useilla on yli 100
25245: mukaiset hallintoelimet. Yhtiön hallintoneuvos-     taloutta. Näin ollen Yleisradio Oy ei voi luvata
25246: ton tehtäviin kuuluu mm. pitää huolta, että eri-    kovin nopeata näkyvyysolosuhteiden parane-
25247: tyisesti julkisen palvelun ohjelmatoiminnan mu-     mista. Rakentamisjärjestystä valittaessa on ensi-
25248: kaiset tehtävät tulevat suoritetuiksi, ja päättää   sijaisena tavoitteena pidetty mahdollisimman
25249: yhtiön talousarviosta.                              suuren katsojamäärän näkyvyyden parantamis-
25250:    Yleisradio Oy:ltä saadun tiedon mukaan ky-       ta sijoitettua markkaa kohden. Vuotuisen mää-
25251: symyksessä mainitut huonon näkyvyyden alueet        rärahan turvin on toteutettu keskimäärin kuusi
25252: ovat yhtiön tiedossa ja alustavat suunnitelmat      alilähetintä tilanteessa, jossa rakentamisessa on
25253: näkyvyysolosuhteiden parantamiseksi ovat ole-       voitu nojautua olemassa olevaan infrastruktuu-
25254: massa. Pellon kunnan Juoksengin, Turtolan ja        riin. Esillä olevassa tapauksessa näin ei kuiten-
25255: niihin läheisesti liittyvän Ratasjärven kylissä     kaan ole mahdollista menetellä.
25256: 
25257:      Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1996
25258: 
25259:                                                              Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
25260:                                                 KK 706/1996 vp                                               3
25261: 
25262: 
25263: 
25264: 
25265:                                             Tili Riksdagens Talman
25266: 
25267:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           het. F ör att förbättra sebarheten skulle det vara
25268: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-             nödvändigt att bygga tre skilda slavsändarstatio-
25269: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags1e-         ner. Det är inte möjligt att bygga utgående från
25270: damot Ossi Korteniemi undertecknade spörsmå1               redan existerande infrastruktur. Den viktigaste
25271: nr 706:                                                    av slavsändarstationerna borde man bygga i syn-
25272:                                                            nerligen svår fjällterräng utan vägar och elektrici-
25273:            Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-            tet. Det skulle bli nödvändigt att bygga höga
25274:         ta för att förbättra sebarheten för televi-        master eftersom den omgivande fjällterrängen är
25275:         sion i bysamhällena Juoksenki och Turto-           ett klart hinder för radiosignalens förflyttning
25276:         la i Pello kommun?                                 både från huvudstationen tili slavsändarstatio-
25277:                                                            nen och från slavsändarstationen tili mottagaren.
25278:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt                Enligt Rundradion Ab:s preliminära kost-
25279: anföra fö1jande:                                           nadsberäkning kostar en s1avsändarstation ca
25280:                                                            2,5 miljoner mark. Årligen anvisas tekniken
25281:    Det är inte statsrådet som har ansvar för               inom bolaget ca 3 miljoner mark för byggande av
25282: Rundradion Ab:s verksamhet, utan de förvalt-               slavsändarstationer. För närvarande har man
25283: ningsorgan som nämns i 1agen om Rundradion                 kännedom om ca 40 områden med dålig sebarhet
25284: Ab (1380/1993). Bolagets förvaltningsråd har               och inom flera av dem finns det över 100 hushåll.
25285: bl.a. till uppgift att se tili att i synnerhet uppgifter   Följaktligen kan inte Rundradion Ab 1ova vä1-
25286: som hör tili den programverksamhet som bedrivs             digt snabb förbättring av sebarhetsituationen. 1
25287: i allmännyttigt syfte b1ir fullgjorda och att beslu-       valet av byggmål har man i första hand utgått
25288: ta om budgeten.                                            från att antalet tittare som erbjuds förbättrad
25289:     Enligt uppgifter från Rundradion Ab är de i            sebarhet skall vara så stort som möj1igt i re1ation
25290: spörsmå1et nämnda områdena med dålig sebar-                tili den summa som investerats. lnom ramen för
25291: het i bo1agets kännedom och preliminära planer             de årliga anslagen har man i medeltal byggt sex
25292: för att förbättra sebarhetsområdena existerar.             slavsändarstationer i sådana situationer då man
25293: Ungefår 140 hushåll i byarna Juoksenki och Tur-            har kunnat utnyttja existerande infrastruktur. 1
25294: tola samt den närbelägna byn Ratasjärvi i Pello            det fall som nu tagits upp är det dock inte möjligt
25295: kommun är belägna i området med dålig sebar-               att gå tili väga så.
25296: 
25297:       Helsingforsden 28 oktober 1996
25298: 
25299:                                                                         Trafikminister Tuula Linnainmaa
25300: 1
25301: 
25302: 1
25303: 
25304: 
25305: 
25306: 
25307:     1
25308: 
25309:     1
25310: 
25311: 
25312: 
25313: 
25314:         1
25315: 
25316:         1
25317:                                              KK 707/1996 vp
25318: 
25319: Kirjallinen kysymys 707
25320: 
25321: 
25322: 
25323: 
25324:                                     Klaus Bremer /r: Auton rekisteriotteen uudistustarpeesta
25325: 
25326: 
25327: 
25328:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
25329: 
25330:    Puuttumatta hallituksen vastauksessa kirjalli-      memmaksi vakuudeksi vielä poliisipäällikön au-
25331: seen kysymykseeni 554/1996 vp autonvuokraus-           toon sopivat avaimet kädessään.
25332: toiminnasta esitettyihin lukuisiin hämmästyttä-           Autoileva yleisö on jo kauan aiheellisesti ih-
25333: vää tietämättömyyttä paljastaviin yksityiskoh-         metellyt sitä, että Virossakin rekisteriote turvaa
25334: tiin - alan edunvalvontajärjestö antaa palaut-         auton omistusoikeuden paremmin kuin Suomes-
25335: teen niistä- puutun vain rekisteriotteeseen liit-      sa. Miksei Suomessakin rekisteriotetta voi tehdä
25336: tyviin Iiikuttaviin jälkeenjääneisyyksiin.             nykyaikaiseksi turvallisen muovikortin muotoon
25337:     Ilta-Sanomissa kerrottiin 3.1 0. aukeaman ju-      ja muualla pidettäväksi kuin "autossa aina ajossa
25338: tulla taas kerran, miten Ukrainassa itämafia va-       mukana"?
25339: rasti Suomessa rekisteröidyn uudenkarhean                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25340: Audi A4 -henkilöauton: ase omistajan ohimolle          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25341: ja nimi Juovutustodistukseen. Omistajaa tuskin         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25342: lohdutti ryöstäjien jälkitarjous, että auto oli os-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25343: tettavissa takaisin 15 000 dollarilla.
25344:     Hallituksella lienee tiedossa Itä-Suomessa sat-               Kauanko Hallitus aikoo lupauksensa
25345: tunut tapaus, jossa autohuijari löi vetoa poliisi-             mukaan "vielä selvittää rekisteriotteen
25346: päällikön kanssa siitä, että poliisin auto olisi au-           mukanapitämisvelvollisuuteen liittyvien
25347: tohuijarin nimissä muutamassa päivässä, vaikkei                säännösten muuttamismahdollisuuksia",
25348: huijari tiennyt poliisipäällikön auton merkkiä                 ja
25349: saati olinpaikkaa.                                                tuleeko Hallitus peräti jo samassa yh-
25350:     Ajoneuvohallintokeskuksen palvelevan puhe-                 teydessä korjaamaan suomalaisiin rekis-
25351: limen, paikallisen katsastuskonttorin ja autoliik-             teriotteisiin liittyvät muutkin jälkeenjää-
25352:  keen myötävaikutuksella huijarilla oli pari päi-              neisyydet toteuttamalla nykyajan tieto-
25353:  vää myöhemmin esittää rekisteri ote, joka todisti             tekniikan muovikorttiin tallennettavat
25354:  hänet poliisipäällikön auton omistajaksi, ja var-             mahdollisuudet?
25355: 
25356:      Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1996
25357: 
25358:                                              Klaus Bremer /r
25359: 
25360: 
25361: 
25362: 
25363: 260017
25364: 2                                          KK 707/1996 vp
25365: 
25366: 
25367: 
25368: 
25369:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
25370:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       menpiteet. Mikäli päädytään säännösten muut-
25371: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tamiseen, muutokset voidaan toteuttaa aikaisin-
25372: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      taan kevään 1997 aikana.
25373: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-         Ajoneuvon rekisteriotteeseen liittyvät toimen-
25374: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       piteet ovat kotimaisten pyrkimysten lisäksi mer-
25375: 707:                                                 kittävässä määrin riippuvaisia maamme kan-
25376:                                                      sainvälisistä velvoitteista ja kansainvälisestä yh-
25377:           Kauanko Hallitus aikoo lupauksensa         teistyöstä. Wienin tieliikennettä koskevan yleis-
25378:        mukaan "vielä selvittää rekisteriotteen       sopimuksen (SopS 30/1986) mukaan kansainvä-
25379:        mukanapitämisvelvollisuuteen liittyvien       lisessä liikenteessä olevan moottoriajoneuvon
25380:        säännösten muuttamismahdollisuuksia",         kuljettajalla tulee olla mukanaan todistus rekis-
25381:        ja                                            teröinnistä. Sopimuksessa määritellään vähim-
25382:           tuleeko Hallitus peräti jo samassa yh-     mäistiedot, jotka tällaiseen todistukseen tulee si-
25383:        teydessä korjaamaan suomalaisiin rekis-       sältyä.
25384:        teriotteisiin liittyvät muutkin jälkeenjää-      Euroopan komissio on käynnistänyt rekiste-
25385:        neisyydet toteuttamalla nykyajan tieto-       röintitodistusten harmonisointiin tähtäävän
25386:        tekniikan muovikorttiin tallennettavat        työn. Kesäkuussa 1996 komissio järjesti kokouk-
25387:        mahdollisuudet?                               sen, jossa käsiteltiin liikennepääosaston laatimaa
25388:                                                      ensimmäistä direktiiviluonnosta moottoriajo-
25389:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         neuvojen ja niiden perävaunujen rekisteröintiä
25390: vasti seuraavaa:                                     koskeviksi asiakirjoiksi. Pyrkimyksenä on tässä
25391:                                                      vaiheessa määritellä minimivaatimukset rekiste-
25392:    Hallitus on käynnistänyt ajoneuvon rekisteri-     röintitodistuksille. Yleisesti asiantuntijakokouk-
25393: otteen mukanapitämisvelvollisuuteen liittyvien       sessa suhtauduttiin myönteisesti rekisteröintito-
25394: säännösten muuttamismahdollisuuksien selvi-          distusten yhtenäistämiseen ED-valtioissa. Aloi-
25395: tyksen. Ajoneuvohallintokeskuksesta annetun          tettu kehittämistyö nähtiin mielekkääksi ja tar-
25396: lain (159211995) 2 §:n mukaan viraston tulee         koituksenmukaiseksi.         Direktiiviluonnokseen
25397: muun ohessa pitää tieliikenteen tietojärjestelmää    tehtiin kuitenkin perustavaa laatua olevia muu-
25398: ja vastata ajoneuvojen rekisteröinnistä. Ajoneu-     tosehdotuksia,ja osin jäsenvaltioiden asiantunti-
25399: vojen rekisteröinnistä annetun asetuksen (1598/      joiden näkemykset erosivat melkoisesti toisis-
25400: 1995) mukaan virasto myös vahvistaa asetusta         taan. Rekisteröintitodistus olisi paperinen. To-
25401: tarkemmin, mitä tietoja rekisteriotteeseen tulee.    distuksen turvallisuutta ylläpitävinä teknisinä
25402: Säännöksissä mainittujen tehtävien lisäksi Ajo-      menetelminä luonnoksessa mainitaan grafiikka,
25403: neuvohallintokeskuksen tulee suorittaa ne toi-       vesileima, loistepintainen kuituja loistepintainen
25404: meksiannot, jotka liikenneministeriö sille antaa.    painatus.
25405: Tähän viitaten ministeriö antoi elokuussa 1996           Ajoneuvojen rekisteröinnistä annetun asetuk-
25406: Ajoneuvohallintokeskukselle tehtäväksi selvit-       sen 30 §:n mukaan rekisteriote käsittää teknisen
25407: tää, voidaanko luopua ilman kuljettajaa vuokra-      osan, jossa on ajoneuvoa, sen omistajaa ja halti-
25408: tun ajoneuvon rekisteriotteen tai sen jäljennök-     jaa koskevia tietoja sekä ajoneuvon teknisiä tie-
25409: sen mukanapitämisvelvollisuudesta ja velvoittaa      toja,ja ilmoitusosan,joka on tarkoitettu muutos-
25410: pitämään mukana vuokrasopimus tai sen jäljen-        ilmoituksen tai rekisteristä poistamista koskevan
25411: nös. Selvityksen tulee toimeksiannon mukaan          ilmoituksen tekemistä varten. Mainitun asetuk-
25412: valmistua tämän vuoden loppuun mennessä.             sen 31 §:n mukaan viimeksi annetun rekisteriot-
25413: Ajoneuvohallintokeskus on ilmoittanut saavan-        teen tekninen osa on pidettävä mukana ajoneu-
25414: sa pyydetyn selvityksen valmiiksi asetetussa         voa liikenteessä käytettäessä ja vaadittaessa esi-
25415: määräajassa. Selvityksen tuloksista riippuen         tettävä valvovalle viranomaiselle. Perävaunua
25416: käynnistetään mahdollisesti tarvittavat jatkotoi-    tai vuokra-ajoneuvoa kuljetettaessa mukana on
25417:                                              KK 707/1996 vp                                             3
25418: 
25419: pidettävä joko rekisteriotteen tekninen osa tai        toittaa samantasoiseksi kuin koko rekisteröinti-
25420: enintään kuusi kuukautta aikaisemmin oikeaksi          järjestelmäja itse ajoneuvorekisteri. Rekisteröin-
25421: todistettu jäljennös. Rekisteriotetta on asetuk-       tijärjestelmää ei ole tehty aukottomaksi. Sitä voi
25422: senkin mukaan säilytettävä huolellisesti. Yleises-     paremminkin luonnehtia kompromissiksi. On
25423: ti suositellaan, että teknistäkään osaa ei säilytet-   pyritty saavuttamaan rekisterin käyttötarkoi-
25424: täisi ajoneuvossa, ilmoitusosasta puhumatta-           tukseen soveltuva oikeellisuustaso aiheuttamatta
25425: kaan.                                                  kohtuutonta vaivaa rekisteröinnistä vastuussa
25426:     Rekisteriotteen ilmoitusosaa käytetään rekis-      olevalle asiakkaalle ja aiheuttamatta kohtuutto-
25427: teriin tehtävissä muutosilmoituksissa täytettävä-      mia hallinnollisia kustannuksia, jotka viime kä-
25428: nä lomakkeena,johon tulee muun ohessa entisen          dessä koituisivat autoilijoiden maksettaviksi.
25429: ja uuden omistajan allekirjoitukset. Muutosil-             Rekisteröitäessä ajoneuvoa on ajoneuvon
25430: moitusten tekeminen vaatii nykyään, todennä-           omistajasta esitettävä asianmukainen kirjallinen
25431: köisestijatkossakin, paperilomakkeen,jota ei voi       selvitys. Ajoneuvon rekisteröinti ei luo omistus-
25432: korvata muovikortilla.                                 oikeutta omistajaksi merkitylle, mutta luo kyllä
25433:     Rekisteriotteen tekniseen osaan tehdään alku-      vahvan olettaman omistajasta. Vilpittömässä
25434: peräistietojen lisäksi merkintöjä katsastuksen         mielessä oleva luovutuksensaaja saattaa saada
25435: yhteydessä (hyväksymisleima, korjauskehotuk-           ns. saantosuojaa, jos hän ajoneuvoa ostaessaan
25436: set) ja poliisin toimesta liikennevalvonnassa          on luottanut ajoneuvorekisterin omistajatietoi-
25437: (huomautukset ja korjauskehotukset). Tekninen          hin,jotka myöhemmin osoittautuvat väärin mer-
25438: osa soveltuu useissa muissakin tilanteissa asiakir-    kityiksi tai jopa väärennetyiksi. Rikoslain voi-
25439: jaksi, joka osoittaa melkoisella varmuudella ajo-      maanpanoasetuksen (39/l889) II §:n mukaan
25440:  neuvon tekniset tiedot, omistajan ja haltijan.        omistaja, joka on menettänyt esineen esimerkiksi
25441: Tekninen osa sisältää myös tietoja, jotka vaikut-      ajoneuvon varkauden, ryöstön tai kiristyksen
25442:  tavat ajoneuvon käyttöön liikenteessä (mm. salli-     kautta, on kuitenkin oikeutettu saamaan esineen
25443:  tut rengaskoot). Teknisen osan nykyinen käyttö        takaisin ilman lunastusta myös vilpittömässä
25444:  edellyttäisi, mikäli siirryttäisin käyttämään muo-    mielessä olevalta kolmannelta.
25445:  vikorttia, lukulaitteita viranomaisten lisäksi            Hallitus katsoo, ettei tässä vaiheessa ole mah-
25446:  myös yksityisiltä. Lisäksi merkintöjen tekeminen      dollisuuksia siirtyä käyttämään muovikorttia re-
25447:  nykyisellä tavalla olisi mahdotonta.                  kisteriotteena. Kustannusten lisäksijärjestelmän
25448:     Ajoneuvojen rekisteröintijärjestelmän tulee        muuttaminen ja turvatason todellinen paranta-
25449:  olla sellainen, että se tarkoituksenmukaisella ta-    minen lisäisi byrokratiaa,ja kansalaisten lakisää-
25450:  valla palvelee pääasiallista käyttötarkoitustaan.     teisten velvollisuuksien täyttäminen vaikeutuisi.
25451:  Liikenteen tietojärjestelmästä annetun lain (819/     Ajoneuvojen rekisteröintijärjestelmän, rekisterin
25452:   I989) I §:n mukaanjärjestelmää pidetään liiken-      tietosisällön ja rekisteriotteen nykyinen turvalli-
25453:  neturvallisuuden edistämiseksi ja tieliikenteen       suustaso on tarkoituksenmukainen. Hallitus kui-
25454:  tietopalvelua varten. Ajoneuvorekisteriä käyte-       tenkin seuraa erityisesti tietotekniikan kehitystä
25455:  tään ensisijaisesti liikennevalvonnassa,joka puo-     ja toimii Euroopan unionissa siten, että rekiste-
25456:  lestaan edistää liikenneturvallisuutta.               röintiasiakirjoja koskevia säännöksiä valmistel-
25457:     Rekisteriote ja sen turvataso on hallituksen       taessa rikollisuuden ennalta ehkäisy otetaan kes-
25458:   näkemyksen mukaan tarkoituksenmukaista mi-           keisesti huomioon.
25459: 
25460:       Helsingissä 3I päivänä lokakuuta I996
25461: 
25462:                                                                Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
25463: 4                                           KK 707/1996 vp
25464: 
25465: 
25466: 
25467: 
25468:                                          Tili Riksdagens Talman
25469: 
25470:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       ligare åtgärder vidtas. Om utgången resulterar i
25471: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         ändringar av stadgandena, blir ändringarna möj-
25472: lem av statsrådet översänt fö1jande av riksdagsle-     1iga att förverk1igas tidigast under våren 1997.
25473: damot Klaus Bremer undertecknade spörsmå1 nr              Åtgärder som hör ihop med fordons register-
25474: 707:                                                   utdrag är utöver de nationella strävandena be-
25475:                                                        roende av vårt 1ands internationella sky1digheter
25476:           Hur länge ämnar Regeringen ännu              och internationellt samarbete. 1 enlighet med
25477:        "fortsätta utreda möjligheterna att ändra       Wienkonventionen om vägtrafik (FördrS 30/
25478:        stadgandena om skyldighet att medföra           1986) skall förare av motorfordon i internationell
25479:        registerutdrag", och                            trafik medföra intyg om registrering. 1 konven-
25480:           ämnar Regeringen kanske t.o.m. i det-        tionen definieras de uppgifter som åtminstone
25481:        ta sammanhang rätta till även andra sa-         skall framgå av ett sådant intyg.
25482:        ker beträffande finska registerutdrag som          Europeiska kommissionen har satt igång ett
25483:        släpar efter, och utnyttja de möjligheter       arbete vars må1 är att harmonisera registrerings-
25484:        den moderna informationstekniken er-            intygen. 1 juni 1996 ordnade kommissionen ett
25485:        bjuder genom införing av data på p1ast-         möte som behand1ade transportdirektoratets
25486:        kort?                                           första utkast till direktiv om dokument för regi-
25487:                                                        strering av motorfordon och deras släpvagnar. 1
25488:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        detta skede strävar man till att fastställa minimi-
25489: anföra fö1jande:                                       kraven för registreringsintyg. lnställningen till
25490:                                                        samordning av registreringsintygen i EU:s med-
25491:    Regeringen har påbörjat utredan~ möj-               lems1änder var allmänt positiv bland de sakkun-
25492: 1igheterna att ändra stadgandena som gäller sky1-      niga på mötet. Man ansåg att utvecklingen som
25493: digheten att medföra registerutdrag. En1igt 2 §        påbörjats var meningsfull och ändamå1sen1ig.
25494: lagen om F ordonsförvaltningscentralen (1592/          Man gjorde dock grund1iga ändringsförs1ag till
25495: 1995) har denna myndighet parallellt med andra         direktivutkastet och på vissa punkter ski1de sig de
25496: sky1digheter till uppgift att upprätthålla datasys-    olika med1emsstaternas sakkunnigåsikter avse-
25497: temet för vägtrafiken och svara för registreringen     värt från varandra. Registreringsintyget bör vara
25498: av fordon. 1 en1ighet med förordningen om re-          av papper. Vad gäller intygets säkerhetsaspekter
25499: gistrering av fordon (1598/1995) fastställer myn-      och de tekniska metoderna för att trygga dem
25500: digheten närmare än vad som görs i förordningen        nämner utkastet grafik, vattenstämpe1, yta av
25501: vi1ka uppgifter som skall införas i registerutdra-     g1änsande fiber och g1änsande yttryck.
25502: get. Utöver de uppgifter om vilka stadgas, skall          En1igt 30 § förordningen om registrering av
25503: F ordonsförva1tningscentra1en ha hand om de            fordon innehåller ett registerutdrag en teknisk
25504: uppdrag som trafikministeriet å1ägger myndig-          del med data om fordonet, ägaren och innehava-
25505: heten att sköta. Med hänvisning till detta gav         ren samt tekniska data och en anmälningsdel för
25506: trafikministeriet i augusti 1996 åt Fordonsför-        ändringsanmälan och a vregistrering a v fordonet.
25507: valtningscentra1en i uppgift att utreda om det är      En1igt 31 § i samma förordning skall den tekniska
25508: möj1igt att avstå från sky1digheten att medföra        de1en i det senast utfårdade registerutdraget med-
25509: registerutdrag eller kopia av sådant i fordon som      föras när fordonet används i trafiken och vid
25510: hyrts utan förare och i stället kräva att hyreskon-    uppmaning företes för sådan myndighet som
25511: trakt eller kopia av detta medförs. Utredningen        övervakar trafiken. Då en s1äpvagn eller ett hyrt
25512: skall en1igt avta1 b1i fårdig i år. En1igt uppgifter   fordon förs skall antingen registerutdragets tek-
25513: från Fordonsförvaltningscentra1en b1ir utred-          niska del eller en högst sex månader tidigare
25514: ningen fårdig inom given tid. Beroende på utred-       intygad kopia därav medföras. Registerutdraget
25515: ningens resultat är det möjligt att behövliga ytter-   skall också enligt förordningen förvaras om-
25516:                                              KK 707/1996 vp                                              5
25517: 
25518: sorgsfullt. I allmänhet rekommenderas att den          hela registreringssystemet och fordonsregistret.
25519: tekniska delen, för att inte tala om anmälningsde-     Registreringssystemet har inte byggts upp vat-
25520: len, inte alls skall förvaras i fordonet.              tentätt. Det kunde hellre karaktäriseras som en
25521:     När man gör ändringsanmälningar i registret        kompromiss. A vsikten har varit att skapa en
25522: används registerutdragets anmälningsdel som            rättsnivå som kan tillämpas på registrets syfte-
25523: blankett med den förre och nye ägarens under-          mål, utan att därigenom förorsaka oskäligt be-
25524: skrifter vid sidan om andra uppgifter. Ändrings-       svär åt de registreringsskyldiga kunderna och
25525: anmälan förutsätter nuförtiden, och troligen           utan att förorsaka oskäliga administrativa kost-
25526: ocksä i framtiden, att man använder en pappers-        nader som i sista hand skulle föranleda kostnader
25527: blankett som inte kan ersättas med plastkort.          för bilisterna.
25528:     I registerutdragets tekniska del görs anteck-         När ett fordon registreras skall en vederbörlig
25529: ningar om förutom basuppgifterna också om              skriftlig utredning över ägaren företes. Registre-
25530: uppgifter i samband med besiktningen (stämpel          ring av fordonet innebär inte att den som registre-
25531: på godkännande, uppmaning tili reparation) och         rats som ägare ges ägorätt, men registreringen är
25532: poliseos trafikövervakning (anmärkningar, upp-         ett starkt indicium på vem ägaren är. Mottagare
25533: maningar tili reparation). Den tekniska delen är       i god tro kan få s.k. vindikationsskydd om han i
25534: även i flera andra sammanhang lämplig som do-          samband med köp av fordon har litat på uppgif-
25535: kument med uppgifter som med största sannolik-         terna om ägare i fordonsregistret, vilka senare
25536:  het ger rätt data om fordonets tekniska egenska-      visar sig vara fel införda eller t.o.m. förfalskade.
25537:  per, ägare och innehavare. Den tekniska delen         Enligt II § förordningen om införande av straff-
25538:  innehåller också data som har betydelse för an-       lagen (39/I889) har ägare, som genom stöld, rån
25539:  vändandet av fordonet i trafiken (bl.a. tillåten      eller utpressning har förlorat föremåi som t.ex.
25540:  däckstorlek). I den omfattning den tekniska de-       ett fordon, rätt att återfå föremålet utan lösen av
25541:  len används idag, skulle övergången tili plastkort    tredje part som också handiat i god tro.
25542:  förutsätta att inte bara myndigheterna utan ock-         Regeringen anser att det i detta skede inte är
25543:  så privata instanser skulle vara tvungna att an-      möjligt att gå över tili att använda plastkort som
25544:  vända läsapparater. Dessutom skulle det bli           registerutdrag. Förutom att kostnaderna ökar
25545:  omöjligt att göra anteckningar enligt nuvarande       skulle övergången tili ett nytt system och höjan-
25546:  praxis.                                               det av säkerhetsnivån öka byråkratin och det
25547:      Registreringssystemet för fordon bör vara så-     skulle bli svårare för medborgarna att uppfylla
25548:  dant att det på ett ändamålsenligt sätt tjänar sitt   sina lagenliga skyldigheter. Den nuvarande sä-
25549:  huvudsyfte. I enlighet med l § lagen om datasys-      kerhetsnivån på registreringssystemet för for-
25550:  tem för vägtrafiken (819/1989) förs registret i       don, registrets datainnehåll och registerutdraget
25551:  avsikt att främja trafiksäkerheten och leverera       är ändamålsenlig. Regeringen fortsätter dock att
25552:  datatjänster inom vägtrafiken. Fordonsregistret       föija med utvecklingen speciellt inom datatekni-
25553:  används i första hand för trafikövervakning, vil-     ken och kommer att verka inom den Europeiska
25554:  ket för sin del främjar trafiksäkerheten.             unionen så att den centraia betydelsen av brotts-
25555:      Enligt regeringen är det ändamålsenligt om        förebyggande åtgärder beaktas i beredningen av
25556:   registerutdraget och den säkerhetsnivå man ge-       stadganden som behandlar registreringsdoku-
25557:   nom detta utdrag skapar, är på samma nivå som        ment.
25558: 
25559:       Helsingforsden 31 oktober I996
25560: 
25561:                                                                     Trafikminister Tuula Linnainmaa
25562:                                             KK 708/1996 vp
25563: 
25564: Skriftligt spörsmål 708
25565: 
25566: 
25567: 
25568: 
25569:                                    Gunnar Jansson /sv m.fl.: Om beaktande av Finlands tvåspråkighet
25570:                                       i EU-kommissionen
25571: 
25572: 
25573:                                         Tili Riksdagens Talman
25574: 
25575:    I Europeiska unionen, nedan EU, fanns det          nikationen mellan Helsingfors och Bryssel och
25576: bara två medlemsländer, som är officiellt två-        det är regeringens skyldighet att rätta tili sådana
25577: eller flerspråkiga. Det ena är Belgien och det        fel.
25578: andra är Finland. I vårt eget land har vi haft och        Inte kan det behövas större korrigeringar än
25579: har problem med myndighetsservice på svenska          att EU-kommissionen genomsyras av insikten
25580: språket. Inte ens i förhållande tili det enspråkigt   om att Finland är lika tvåspråkigt som Belgien,
25581: svenskspråkiga Åland fungerar alla myndigheter        som dessutom får service på tyska med tanke på
25582: med den snabbhet och exakthet, som borde ut-          dess tyskspråkiga minoritet. Lika naturligt som
25583: märka en tvåspråkig rättsstat.                        det är att kommunicera med Belgien på flera
25584:    Nu börjar samma tendenser dyka upp i EU-           språk skall det vara att göra det med Finland på
25585: kommissionens umgänge med Finland. Tjänste-           finska och svenska språken, ty som sagt, allt
25586: män i riksdagen har trots upprepade kontakter         svenskspråkigt materia! finns att tillgå på sven-
25587: med EG:s byrå för officiella publikationer i          ska språket av hänsyn tili Sverige och ofta tili och
25588: Luxemburg inte fått broschyrer på svenska. I          med tidigare än det finns på finska språket.
25589: kommissionens s.k. Europapass for barn finns              Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
25590: text bara på finska, detsamma gäller t.o.m. på ett    ordning 37 § lmom. riksdagsordningen föreskri-
25591: avbildat frimärke, för att nämna ett par exempel.     ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
25592:     Detta är både oacceptabelt och obegripligt.       fåljande spörsmål:
25593: Den svenskspråkiga befolkningen i Finland har
25594: rätt både enligt grundlagen i Finland och EU:s                  Vad har Regeringen gjort eller vilka
25595: grundlag tili service på sitt modersmål i EU-                åtgärder ämnar Regeringen vidta får att
25596: ärenden. Och detta kan ju inte vara svårt att                medvetenheten om Finlands tvåspråkiga
25597: ordna eftersom allt EU-material finns på svenska             status blir tiliräckligt klargjord i EU:s
25598: språket med tanke på Sveriges behov. Vi vet att              organ så att dessa tiligodoser Finlands
25599: EU :s språkservice gentemot Sverige fungerar                 bägge befolkningsgruppers språkliga be-
25600: utan problem. Alltså är det något fel på kommu-              hov på enahanda grunder?
25601:      Helsingfors den 15 oktober 1996
25602: 
25603:                      Gunnar Jansson /sv                        Eva Biaudet /sv
25604: 
25605: 
25606: 
25607: 
25608: 260017
25609: 2                                           KK 708/1996 vp
25610: 
25611: Kirjallinen kysymys 708                                                                       Suomennos
25612: 
25613: 
25614: 
25615: 
25616:                                    Gunnar Jansson /r ym.: Suomen kaksikielisyyden huomioon ottami-
25617:                                       sesta ED-komissiossa
25618: 
25619: 
25620:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
25621: 
25622:     Euroopan unionissa, jäljempänä ED :ssa, on        gelmitta. Siis jotain vikaa on Helsingin ja Brysse-
25623: vain kaksijäsenmaata,jotka ovat virallisesti kak-     lin välisessä viestinnässä, ja hallituksen velvolli-
25624: si- tai useampikielisiä. Toinen on Belgia ja toinen   suutena on korjata tällaiset viat.
25625: Suomi. Omassa maassamme meillä on ollut ja on            Sen suurempia korjauksia ei tarvitakaan, kuin
25626: ongelmia viranomaispalveluissa ruotsin kielellä.      että ED-komissio kautta linjan tiedostaa sen,
25627: Edes suhteessa yksistään ruotsinkieliseen Ahve-       että Suomi on yhtä kaksikielinen kuin Belgia,
25628: nanmaahan kaikki viranomaiset eivät toimi sillä       joka saa lisäksi saksankielisiä palveluja saksan-
25629: nopeudella ja täsmällisyydellä, jonka tulisi olla     kieliselle vähemmistölleen. Yhtä luontevaa kuin
25630: tunnusomaista kaksikieliselle oikeusvaltiolle.        kommunikoinnin Belgian kanssa useilla kielillä
25631:     Samanlaisia tendenssejä alkaa nyt esiintyä        tulee olla kommunikoinnin Suomen kanssa suo-
25632: ED-komission kanssakäymisessä Suomen kans-            men ja ruotsin kielellä, sillä kuten sanottu kaikki
25633: sa. Eduskunnan virkamiehet eivät ole toistuvista      ruotsinkielinen aineisto on saatavana ruotsin
25634: yhteyksistään EY:n virallisten julkaisujen toi-       kielellä Ruotsin tarpeet huomioon ottaen ja jopa
25635: mistoon Luxemburgissa saaneet esitteitä ruotsin       aikaisemmin kuin suomen kielellä.
25636: kielellä. Komission ns. Lasten Eurooppa -passis-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25637: sa on teksti ainoastaan suomen kielellä, sama         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
25638: koskee jopa kuvassa olevaa postimerkkiä, pari         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25639: esimerkkiä mainitakseni. Tätä ei voida hyväk-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25640: syä,ja tämä on käsittämätöntä. Suomen ruotsin-
25641: kielisellä väestöllä on sekä Suomen että ED:n                     Mitä Hallitus on tehnyt tai mihin toi-
25642: perustuslain mukaan oikeus palvelujen saami-                  menpiteisiin Hallitus aikoo ryhtyä teh-
25643: seen omalla äidinkielellään ED -asioissa. Tämän               däkseen Suomen kaksikielisen aseman
25644: järjestäminen ei voi olla vaikeaa, koska kaikki               riittävän selväksi ED :n toimielimissä si-
25645: ED-materiaali on olemassa ruotsinkielisenä                    ten, että ne huolehtivat Suomen molem-
25646: Ruotsin tarpeita ajatellen. Tiedämme ED:n                     pien väestöryhmien kielellisistä tarpeista
25647: Ruotsille tarjoaman kielipalvelun toimivan on-                yhdenvertaisin perustein?
25648: 
25649:      Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1996
25650: 
25651:                      Gunnar Jansson /r                         Eva Biaudet /r
25652:                                              KK 708/1996 vp                                             3
25653: 
25654: 
25655: 
25656: 
25657:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
25658: 
25659:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Tulkkauksen osalta eri yhteyksissä voidaan
25660: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          todeta se, että mikäli tulkkausta on ollut kaikilla
25661: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        muilla kielillä, on tulkkausta vaadittu myös suo-
25662: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Gunnar            meksija ruotsiksi. Tulkkaus on myös EU:n puo-
25663: Janssonin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-          lelta (Service Commun Interpretation et Confe-
25664: myksen n:o 708:                                        rences, SCIC, EU:n tulkkaus- ja konferenssipal-
25665:                                                        velu) näissä tilanteissa pyritty järjestämään -
25666:            Mitä Hallitus on tehnyt tai mihin toi-      aina tässä ei valitettavasti ole onnistuttu.
25667:        menpiteisiin Hallitus aikoo ryhtyä teh-            Kielten yhdenvertaisuudesta on pidetty kiinni
25668:        däkseen Suomen kaksikielisen aseman             mm. kun neuvosto on suunnitellut korjauksia
25669:        riittävän selväksi EU:n toimielimissä si-       tulkkitilojen laajentamiseksi. Tulkkaustilat ra-
25670:        ten, että ne huolehtivat Suomen molem-          kennetaan myös suomen-ja ruotsinkielisiä tulk-
25671:        pien väestöryhmien kielellisistä tarpeista      kauksia varten.
25672:        yhdenvertaisin perustein?                          Käytännössä kuitenkin edustaja Janssonin
25673:                                                        kysymyksessään viittaamalla tavalla asiakirjojen
25674:                                                        ja muun kirjallisen materiaalin eri kieliversioiden
25675:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           saatavuus ja tulkkausten laajuus vaihtelee. Toi-
25676: vasti seuraavaa:                                       saalta jo tehokkuusnäkökohdatkin tätä edellyt-
25677:                                                        tävät. Kaikkia välivaiheiden työasiakirjoja ei
25678:     Jäsenmaiden virallisten kielten tasavertaisuus     käännetä kaikille kielille.
25679: on kirjattu Rooman sopimuksen artiklassa 217 ja           Työasiakirjat ovat usein vain englannin- tai
25680: vuodelta 1958 peräisin olevassa asetuksessa 1/58       ranskankielisiä. Asioiden nopean etenemisen
25681: (ns. kieliasetus),jota on muutettu joka kerta kun      turvaamiseksi tämä on kaikkien jäsenmaiden
25682: yhteisö on laajentunut. Siten asetuksen 1/58 ar-       hyväksymä käytäntö. Käännöksiä voi näistäkin
25683: tiklojen 1, 4 ja 5 muutoksilla suomen ja ruotsin       työasiakirjoista luonnollisesti vaatia.
25684: kielistä on tullut unionin virallisia kieliä.             Tulkkausten osalta käytäntö vaihtelee kol-
25685:     Ministerineuvoston toiminnassa sääntö on,          mesta kielestä kaikkiin kieliin. Tulkkausta voi
25686: että neuvosto tekee päätöksiä ainoastaan asiakir-      tarvittaessa vaatia omalle kielelleen.
25687: joista, jotka on käännetty kaikille virallisille yh-      Ulkoasiainministeriön EU-sihteeristö pitää
25688: teisökielille. Periaatteesta voidaan poiketa vain      jatkuvasti yhteyttä neuvoston ja komission kieli-
25689: yksimielisesti.                                        asioista vastaaviin tahoihin.
25690:     Tästä periaatteesta Suomi on pitänyt kiinni.          Komissio ja neuvosto ovat koko ajan lisänneet
25691: Lähtökohtana on ollut ja on kielten tasavertai-        niin kääntäjä- kuin tulkkiresurssejaan. Komissio
25692: suus.                                                  mm. avasi Helsinkiin ja Tukholmaan erilliset
25693:     Mikäli asiakirjat- valmistelujen eri vaiheissa     käännösyksiköt
25694: - on käännetty kaikille muille samansuuruisille           Käännösten saatavuuden ja laadullisen tason
25695: yhteisökielille, käännökset myös suomeksi ja           osalta tilanne onkin parantunut. Suomi on mm.
25696:  ruotsiksi on yleensä saatu. Ellei ole saatu, kään-    kielivaraumin estänyt useiden päätösten etene-
25697:  nöksiä on johdonmukaisesti vaadittu. Ruotsin-         misen kieliversioiden puuttuessa tai käännösten
25698:  kieliset käännökset tulee saada samaan aikaan         ollessa puutteellisia, mikä on osaltaan nopeutta-
25699:  kuin suomenkieliset. Tunnetusti puheenjohtaja-        nut kääntäjien rekrytointia sekä käännösten laa-
25700:  kauden lopussa käännöstyöt ruuhkautuvat. Täl-         dun paranemista.
25701:  tä osin vaikeudet koskevat kaikkia kieliä.               Tulkkien osalta ongelma on ollut tulkkien
25702:     Koska neuvoston budjetista päättävät jäsen-        saatavuus. Suomesta ei ole löytynyt riittävästi
25703:  maat, voisi käännöstoiminta-jäsenmaiden niin          EU:n kriteerit täyttäviä tulkkeja. Tulkkien kou-
25704:  halutessa - tapahtua kokonaan toisenlaisissa          lutus ei tapahdu hetkessä, joten tulkkauksissa
25705:  olosuhteissa.                                         joudumme joustamaan vielä jonkin aikaa.
25706: 4                                           KK 708/1996 vp
25707: 
25708:     Ministerineuvostojen kokouksissa sekä ko-         mien kääntämisestä säilyy EU:n instituutioilla.
25709: kouksissa, joissa tulkkaus on kaikille muille kie-    Kuitenkin esim. Tanska liittää joskus viralliseen
25710: lille, tulkkaus pystytään jo nykyäänkin järjestä-     kirjeenvaihtoonsa epävirallisen ns. työkäännök-
25711: mään.                                                 sen asiakirjasta nopeuttaakseen asian etenemis-
25712:     EU:n kaikkien eri elimien kanssa voi asioida      tä. Epävirallisen luonteinen kirjeenvaihto hoide-
25713: sekä suomeksi että ruotsiksi. Kirjeenvaihtokieli      taan käytännössä engalanniksi tai ranskaksi,
25714: vaihtelee myös vanhojen jäsenmaiden kirjeen-          mikä nopeuttaa asioiden käsittelyä.
25715: vaihdossa.                                               Suomen kielipolitiikka suhteessa EU:n toimi-
25716:     Virallinen kirjeenvaihto (esimerkiksi hallituk-   elimiin oli aivan jäsenyytemme alkuvaiheessa
25717: sen tai ministerien nimissä EU :n elimiin lähetet-    joustavampaa, mutta on sittemmin selvästi tiu-
25718: tävät kirjeet, EU:n tiedonannot jäsenvaltioille,      kentunut ja olemme jo kuluvan vuoden alusta
25719: EU:n juridisiin menettelyihin liittyvä kirjeen-       edellyttäneet yksiselitteisesti vallitsevan kielten
25720: vaihto) käydään jäsenvaltioiden omilla kielillä.      yhdenvertaisuusperiaatteen tinkimätöntä nou-
25721: Omakielisen kirjeenvaihdon etuna on se, että          dattamista myös uusien jäsenmaiden kohdalla.
25722: käännösvastuu tärkeiden ja/tai vaikeiden ter-
25723:      Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1996
25724: 
25725:                                                            Eurooppa-ministeri,
25726:                                                            ulkomaankauppaministeri Ole Norrback
25727:                                               KK 708/1996 vp                                              5
25728: 
25729: 
25730: 
25731: 
25732:                                           Tili Riksdagens Talman
25733: 
25734:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-            Vad gäller tolkningen i olika sammanhang
25735: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-           kan det konstateras att om tolkning till alla andra
25736: lem av statsradet översänt följande av riksdags-         språk har funnits, har tolkning också krävts tili
25737: man Gunnar Jansson m.fl. undertecknade spörs-            finska och svenska. I dessa fall har man också
25738: mål nr 708:                                              från EU :s sida (Service Commun Interpretation
25739:                                                          et Conferences, SCIC, EU:s tolknings- och över-
25740:            Vad har Regeringen gjort eller vilka          sättningstjänst) försökt ordna med tolkning -
25741:         åtgärder ämnar Regeringen vidta för att          tyvärr har det inte alltid lyckats.
25742:         medvetenheten om Finlands tvåspråkiga               Jämställdheten mellan språken har hävdats
25743:         status blir tillräckligt klargjord i EU:s        bl.a. i samband med rådets planering av repara-
25744:         organ så att dessa tillgodoser Finlands          tioner för större tolkutrymmen. Faciliteter byggs
25745:         bägge befolkningsgruppers språkliga be-          också för tolkning till finska och svenska.
25746:         hov på enahanda grunder?                            Såsom riksdagsman Jansson visar i sitt spörs-
25747:                                                          mål har tiligången till olika språkversioner av
25748:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            handlingar och annat skriftligt material samt
25749: anföra följande:                                         tolkningsomfattningen varierat i praktiken. Re-
25750:                                                          dan effektivitetsaspekterna förutsätter detta.
25751:    Jämställdheten mellan medlemsländernas of-            Diskussionsunderlagen för samtliga mellanske-
25752: ficiella språk har inskrivits i artikel217 i Romför-     den översätts inte tili alla språk.
25753: draget och i förordning nr 1 från 1958 (språkför-           Diskussionsunderlagen finns ofta endast på
25754: ordningen), som ändrats varje gång gemenska-             engelska eller franska. Denna praxis har god-
25755: pen har utvidgats. Genom ändringar av artiklar-          känts av samtliga medlemsländer för att trygga
25756: na 1, 4 och 5 i förordningen 1/58 har finska och         att ärendena framskrider snabbt. Självfallet kan
25757: svenska blivit officiella språk inom unionen.            man kräva översättningar också av dessa papper.
25758:     F ör arbetet i ministerrådet finns en regel enligt      I fråga om tolkningen varierar praxis från tre
25759: viiken rådet endast fattar beslut om handlingar          språk till alla språk. Vid behov får man kräva
25760: som är översätta tili samtliga officiella gemen-         tolkning tili sitt eget språk.
25761: skapsspråk. Avvikelser från denna princip kan               Utrikesministeriets EU-sekretariat håller kon-
25762: endast göras med enhällighet                             tinuerlig kontakt med de instanser som svarar för
25763:     Finland har hållit fast vid denna princip. Vi har    språkfrågor i rådet och kommissionen.
25764: utgått och utgår från att språken är likvärdiga.            Kommissionen och rådet har hela tiden ökat
25765:     Om handlingarna under olika skeden av be-            sina resurser för såväl översättning som tolkning.
25766: redningen har översatts tili samtliga gemen-             Kommissionen har bl.a. öppnat särskilda över-
25767: skapsspråk med samma utbredning som finskan              sättningsenheter i Helsingfors och i Stockholm.
25768: och svenskan, har i regel översättningar också tili         I fråga om tiligången och kvaliteten på över-
25769: dessa språk kunnat erhållas. Om så inte varit            sättningarna har situationen blivit bättre. När
25770: fallet har man konsekvent fordrat översättning-          språkversioner saknats eller översättningarna
25771: ar. Översättningar tili svenska skall finnas till-       varit bristfålliga, har Finland bl.a. genom
25772: gängliga samtidigt med de finska översättningar-         "språkförbehåll" i många fall förhindrat att be-
25773: na. Det är känt att stockningar förekommer i             sluten gått vidare vilket för sin del har påskyndat
25774: översättningsarbetet i slutet av en ordförandepe-        rekryteringen av översättare samt ansträngning-
25775: riod. Dessa svårigheter gäller alla språk.               arna att förbättra översättningarnas kvalitet.
25776:     Eftersom det är medlemsländerna som beslu-              F ör tolkarnas del har problemet gällt tillgång-
25777: tar om rådets budget, kunde översättningsverk-           en på tolkar. I Finland har det inte funnits till-
25778: samheten, om medlemsländerna så önskar, ske              räckligt många tolkar som uppfyller EU-kriteri-
25779:  under alldeles andra förhållanden.                      erna. Utbildningen av tolkar sker inte på ett
25780: 6                                           KK 708/1996 vp
25781: 
25782: ögonblick, vilket betyder att vi blir tvungna att     eller svåra termer kvarstår hos EU:s institutio-
25783: visa smidighet i tolkningsfrågan ännu en tid.         ner. Men t.ex. Danmark bifogar ibland inofficiel-
25784:    Vid ministerrådets möten och vid möten med         la s.k. första översättningar till sin officiella kor-
25785: tolkning till alla andra språk kan tolkningen ord-    respondens för att ärendet skall framskrida snab-
25786: nas redan i dagens läge.                              bare. Brevväxling av inofficiell natur sköts i prak-
25787:    Det går att sköta ärenden med samtliga EU-         tiken på engelska eller franska, vilket påskyndar
25788: organ på såväl finska som svenska. Också för de       behandlingen.
25789: gamla medlemsländernas del växlar korrespon-             AHdeles i början av Finlands medlemskap var
25790: densspråket.                                          vår språkpolitik flexiblare i EU, men sedermera
25791:    Den officiella brevväxlingen (t.ex. regeringens    har den tydligt skärpts och redan från ingången
25792: eller ministrarnas skrivelser till EU-organen,        av detta år har vi entydigt förutsatt att den rådan-
25793: EU:s meddelanden till medlemsländerna, brev-          de principen om språkens lika värde skall efterle-
25794: växlingen inom EU :s juridiska förfaranden) sker      vas kategoriskt också för de nya medlemsländer-
25795: på medlemsstaternas egna språk. Fördelen med          nas del.
25796: detta är att översättningsansvaret för viktiga och/
25797: 
25798:      Helsingforsden 1 november 1996
25799: 
25800:                                                                Europaminister,
25801:                                                                utrikeshandelsminister Ole Norrback
25802:                                             KK 709/1996 vp
25803: 
25804: Kirjallinen kysymys 709
25805: 
25806: 
25807: 
25808: 
25809:                                    Klaus Bremer /r: Lastausaluetta osoittavan liikennemerkin tar-
25810:                                       peesta
25811: 
25812: 
25813:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
25814: 
25815:     Elinkeinoelämän kilpailukyky on kansalaisille     Urakkatyö ei lyö leiville, elinkeinoelämä kärsii ja
25816: ja kuluttajille toimeentulon perusedellytys. Elin-    sekä kunta että valtio menettävät kilpailukykyä
25817: keinoelämän toimeentulon perusedellytys on            ja rahaa.
25818: vuorostaan, että jakeluliikenne toimii sujuvastija       Ongelmien ratkaisuja ei tarvitse hakea Tuk-
25819: häiriöttömästi.                                       holmaa kauempaa. Siellä lastauspaikat on mer-
25820:     Suomalaisissa taajamissa se pääsääntöisesti ei    kitty erehtymättömän selvästi kirkkaanvärisellä
25821: toimi siten kuin sen pitäisi, mikä johtuu lastaus-    maalimerkinnällä kadun, jalkakäytävän, pihan
25822: paikkojen puuttumisesta ja olemassa olevien las-      ym. pintaan. Niitä on selkeästi tiheämmässä ja
25823: tauspaikkojen puutteellisesta merkinnästä.            enemmän kuin Suomen taajamissa. Varmem-
25824:     Sen seurauksena jakeluauton kuljettajan paik-     maksi vakuudeksi jakelukuljetusten sujumista
25825: koja on täyttämättäjoka puolella Suomea, koska        turvaa erityinen liikennemerkki "Lastzon", las-
25826:  1) työ on urakkatyötä, 2) lastauspaikkojen har-      tausalue.
25827: valukuisuuden takia raskaita taakkoja on kan-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
25828: nettava tai kärrättävä kohtuuttoman pitkiä mat-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25829: koja, 3) kaupunkien pysäköinninvalvonta sakot-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25830: taa ymmärtämättömästi, mikä koituu kuljetta-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25831: jien taloudelliseksi tappioksi ja 4) lastauspaikko-
25832: jen puutteellisen merkinnän vuoksi niille pysä-                  Tuleeko Hallitus toimimaan lastaus-
25833:  köidään enemmän tai vähemmän vahingossa yk-                  alueisiin liittyvien puutteiden korjaami-
25834:  sityisautoja,jotka hidastavat ja usein estävät ko-           seksi sekä lastausaluetta osoittavan lii-
25835:  konaan jakeluauton kuljettajan urakkatyötä.                  kennemerkin aikaansaamiseksi?
25836:      Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1996
25837: 
25838:                                             Klaus Bremer /r
25839: 
25840: 
25841: 
25842: 
25843: 260017
25844: 2                                             KK 709/1996 vp
25845: 
25846: 
25847: 
25848: 
25849:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
25850: 
25851:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           uusi liikennemerkki. Työryhmä oli yksimielisesti
25852: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            sillä kannalla, että merkitseminen voidaan hoi-
25853: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          taa nykyisillä, kansainvälisesti tunnetuilla mer-
25854: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-          keillä ja käyttäen tekstillistä lisäkilpeä. Tekstilli-
25855: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           sellä lisäkilvellä annettaisiin jakeluliikenteelle
25856: 709:                                                     poikkeus esim. pysäyttämiskiellosta. Jakelulii-
25857:                                                          kenne on lähes yksinomaan kotimaista, joten
25858:            Tuleeko Hallitus toimimaan lastaus-           käytännön kieliongelmia ei juuri synny.
25859:         alueisiin liittyvien puutteiden korjaami-            Kansainvälisissä sopimuksissa ei ole kuorman
25860:         seksi sekä lastausaluetta osoittavan lii-        purkamis- tai lastaamispaikkojen merkitsemi-
25861:         kennemerkin aikaansaamiseksi?                    seen tarkoitettua erityistä liikennemerkkiä.
25862:                                                          Ruotsissa on ollut käytössä merkki, joka vastaa
25863:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             meillä käytettyä taksin pysäyttämispaikkamerk-
25864: vasti seuraavaa:                                         kiä. Merkin yläosassa on teksti "Lastzon". Ruot-
25865:                                                          sissa tehdyt tutkimukset osoittavat kuitenkin,
25866:     Ajoneuvojen kuormaamisen ja kuorman pur-             että merkki on huonosti ymmärretty, ja ohjeet
25867: kamisen tulisi työ- ja liikenneturvallisuuden sekä       suosittelevat, että kuormaus- ja purkauspaikka
25868: liikenteen sujuvuuden kannalta tapahtua niille           osoitettaisiin pysäyttäminen kielletty -liikenne-
25869: erikseen varatuilla alueilla, jotka ovat muualla         merkillä ja tekstillisellä lisäkilvellä.
25870: kuin yleisillä teillä tai kaduilla. Tällaisiin ratkai-       Suomessa vuonna 1992 annetun tieliikenne-
25871: suihin on pyritty ja päästykin erityisesti uusilla       asetuksen (163/1992) mukaisesti keltaisen viivan
25872: asuntoalueilla sekä uusia kauppaliikkeitä ra-            käyttö kadun reunassa on entistä vapaampaa.
25873: kennettaessa. Ongelmia on erityisesti vanhoissa          Sillä voidaan epäselvissä tapauksissa selventää
25874: kaupunkikeskustoissa silloin, kun ajoneuvot              myös liikennemerkillä osoitettua pysäyttämis-
25875: joudutaan kuormaamaan ja purkamaan suoraan               tai pysäköintikieltoa.
25876: kadulta.                                                     Liikenneministeriö katsoo, että edellä maini-
25877:     Sopivien lastauspaikkojen varaaminen kuu-            tuilla keinoilla on jo nyt mahdollista tehostaa
25878: luu kunnallisen päätöksenteon piiriin. Lastaus-          ajoneuvojen kuormaamiseen tai kuorman pur-
25879: paikkojen merkitseruiskysymykset ovat tieliiken-         kamiseen tarkoitettujen paikkojen merkitsemis-
25880: nelainsäädännön alaa. Liikennemerkkejä koske-            tä. Kuntien asiana on toteuttaa tarvittavat liiken-
25881: vaa tieliikenneasetusta tarkistettiin viimeksi           nemerkkijärjestelyt Liikenneministeriö seuraa
25882: vuonna 1994. Asetusta valmisteleva työryhmä              myös tällä alalla tapahtuvaa kansainvälistä sekä
25883: kävi läpi yli 120 uutta liikennemerkkiehdotusta.         kotimaista kehitystä.
25884: Näihin sisältyi myös ns. jakeluruutua koskeva
25885: 
25886:      Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1996
25887: 
25888:                                                                              Liikenneministerin sijainen,
25889:                                                                                   ministeri Anneli Taina
25890:                                             KK 709/1996 vp                                              3
25891: 
25892: 
25893: 
25894: 
25895:                                         Tili Riksdagens Talman
25896: 
25897:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      tas med nuvarande, internationellt kända väg-
25898: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        märken jämte tilläggsskylt med text. Med den
25899: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-    textförsedda tilläggskylten kunde man göra un-
25900: damot Klaus Bremer undertecknade spörsmål nr          dantag beträffande distributionstrafiken t.ex. i
25901: 709:                                                  fräga om förbudet att stanna fordon. Distribu-
25902:                                                       tionstrafiken är nästan enbart inhemsk, så språk-
25903:           Kommer Regeringen att verka för att         problem torde inte uppstå.
25904:        förbättra de missförhållanden som råder           Internationella avtal känner inte tili något
25905:        på lastningsområdena och få tili stånd ett     vägmärke som skulle vara speciellt avsett för
25906:        trafikmärke som anger lastningsområde?         markering av omräde avsett för lastning och loss-
25907:                                                       ning av gods. I Sverige har man använt ett märke
25908:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       som motsvarar det hos oss använda vägmärket
25909: anföra följande:                                      som ger tilistånd att stanna och är avsett för
25910:                                                       taxibilar. Vägmärkets övre del är försedd med
25911:    Lastning och lossning av fordon borde från         texten "Lastzon". Enligt undersökningar gjorda i
25912: trafiksäkerhets- och trafiksmidighetssynpunkt         Sverige har det dock visat sig att man förstär
25913: ske på för detta ändamål anvisade områden vilka       märket dåligt och anvisningarna rekommende-
25914: inte är be1ägna pä allmänna vägar eller gator. Tili   rar att 1astnings- och lossningsplats borde anges
25915: dylika lösningar har man strävat och nätt goda        med ett märke som anger förbud att stanna jämte
25916: resultat speciellt pä nya bostadsområden samt i       textförsedd tilläggsskylt.
25917: samband med byggandet av nya affårer. Gamla              I enlighet med vägtrafikförordningen från år
25918: köpcentrum har visat sig speciellt problematiska      1992 (163/1992) är användningen av det gula
25919: när man är tvungen att utföra lastningen och          strecket i vägkanten friare än förut. Med det gula
25920: 1ossningen direkt från gatan.                         strecket är det ocksä möjligt att förtydliga förbu-
25921:    Det hör tili kommunerna att besluta om lämp-       den att stanna och parkera, vilka anges med hjälp
25922: liga platser för lastning. Frägor som gäller mar-     av vägmärken.
25923: kering av lastningsplatserna hör tili vägtrafiklag-      Trafikministeriet anser att det med ovan
25924: stiftningen. Vägtrafikförordningen som behand-        nämnda medel redan nu är möjligt att effektivera
25925: lar vägmärken ändrades senast 1994. Arbets-           markeringen av platser avsedda för lastning och
25926: gruppen som beredde ändringen av förordningen         lossning av fordon. Det är kommunernas sak att
25927: gick igenom sammanlagt över 120 nya förslag tili      förverkliga den nödvändiga skyltningen. Trafik-
25928: vägmärken. Tili dessa nya vägmärken hörde ock-        ministeriet följer med både den internationella
25929: så den s.k. distributionsrutan. Arbetsgruppen         och nationella utvecklingen också inom detta
25930: var enhällig i fråga om att markeringen kan skö-      område.
25931: 
25932:      Helsingfors den 8 november 1996
25933: 
25934:                                                                 Ställföreträdare för trafikministern,
25935:                                                                               minister Anneli Taina
25936:                                           KK 710/1996 vp
25937: 
25938: Kirjallinen kysymys 710
25939: 
25940: 
25941: 
25942: 
25943:                                  Tuija Pohjola /sd: Vuokratason nousun aiheuttamista ongelmista
25944: 
25945: 
25946: 
25947:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
25948: 
25949:    Vuokrasäännöstely purettiin toukokuussa          vuokranantajille. Hallitus on luvannut ohjelmas-
25950: 1995. Vapaarahoitteisten uusien vuokrasuhtei-       saan seurata vuokrasääntelyn purkamisen vai-
25951: den vuokrat ovat nousseet viime vuonna keski-       kutusta vuokralaisten asemaan ja vuokratasoon
25952: määrin 1,4 prosenttia, ja tänä vuonna nousu-        ja edelleen luvannut ryhtyä tarvittaessa tilanteen
25953: vauhti on ollut keskimäärin yli kolme prosenttia.   edellyttämiin toimiin huoneenvuokralain muut-
25954: Joillakin paikkakunnilla nousuvauhti on ollut       tamiseksi. Vuokrataso on useilla paikkakunnilla
25955: jopa kaksin- tai kolminkertainen. Vuokrat ovat      kohonnut niin korkeaksi, että hallituksen on ryh-
25956: nousseet keskimääräistä enemmän etenkin pää-        dyttävä ohjelmassaan lupaamiinsa tarvittaviin,
25957: kaupunkiseudulla ja suurissa kunnissa, joihin       tilanteen edellyttämiin toimiin.
25958: muuttoliike on voimistunut ja lisännyt vuokra-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
25959: lsuntokysyntää. Työttömien, opiskelijoiden ja       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25960: muiden pienituloisten kohdalla asumisen kallis-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25961: tuminen on erityisen tukalaa, eikä vuokra-asu-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25962: minen ole varteenotettava vaihtoehto, ellei vuok-
25963: ralainen saa asumistukea. Ensi vuoden budjettiin                Millä keinoilla ja millä aikataululla
25964: Jn tulossa 400 miljoonan markan lisäpanostus                 Hallitus aikoo puuttua vuokratason nou-
25965: yleiseen asumistukeen. Vuokrien kohotessa asu-               sun aiheuttamiin ongelmiin vuokra-
25966: mistuen lisäys ei tule helpottamaan vuokralais-              laisten asemassa?
25967: ten taloudellista tilannetta, vaan valuu suoraan
25968: 
25969:       Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1996
25970: 
25971:                                          Tuija Pohjola /sd
25972: 
25973: 
25974: 
25975: 
25976:  .60017
25977: 2                                           KK 710/1996 vp
25978: 
25979: 
25980: 
25981: 
25982:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
25983: 
25984:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kuin mihin on totuttu. Markkinoille on myös
25985: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tullut vuokra-asuntokantaa, joka laadultaan ja
25986: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       sijainniltaan on totuttua korkeatasoisempaa. On
25987: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuija Poh-       selvää, että uudet tilastot tuovat ja ovat tarkoite-
25988: jolan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        tutkin tuomaan nämä muutokset esiin. Eri vuo-
25989: 710:                                                  sien tilastoja vertailtaessa niiden rakenteelliset
25990:                                                       erot on kuitenkin syytä ottaa huomioon.
25991:           Millä keinoilla ja millä aikataululla           Tilastokeskuksen viime huhtikuussa kerää-
25992:        Hallitus aikoo puuttua vuokratason nou-        mien tietojen mukaan vuokra-asuntokanta on
25993:        sun aiheuttamiin ongelmiin vuokralais-         noin 650 000 asuntoa, joista vapaarahoitteisen
25994:        ten asemassa?                                  vuokranmäärityksen piirissä on hieman yli puo-
25995:                                                       let. Aravavuokranmääritykseen kuuluvaa asun-
25996:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tokantaa on siis vajaa puolet vuokra-asuntokan-
25997: vasti seuraavaa:                                      nasta. Sääntelyn purun aikana vapaarahoitteisen
25998:                                                       vuokra-asuntokannan nettolisäys on ollut noin
25999:    Kysymys liittyy 1.5.1995 voimaan tulleeseen        48 500 asuntoa.
26000: huoneenvuokralainsäädännön uudistamiseen ja               Vuokrat ovat sääntelyn purun aikana keski-
26001: asuinhuoneistojen vuokrien sääntelyn purkami-         määrin jonkin verran muuttuneet, mutta keski-
26002: seen ja sääntelyn purun vaikutuksiin vuokra-          vuokrien muutokset eivät sanottavasti poikkea
26003: markkinoillamme sekä vuokralaisen asemaan.            aravavuokra-asuntojen vuokrien muutoksista.
26004:    Huoneenvuokralainsäädännön uudistamisen            On edelleen paikkakuntia, joissa aravavuokra-
26005: yhteydessä vuokrasääntely purettiin kokonaan          asuntojen vuokrien nousut ovat olleet suurempia
26006: 1.5.1995 muiden asuinhuoneistojen vuokrasuh-          kuin vapaarahoitteisten ja päinvastoin. Myös
26007: teista kuin aravavuokra-asunnoista. Purkami-          ääripäät ovat kauempana kuin aikaisemmin, on
26008: nen toteutettiin asteittain. Purku aloitettiin jo     siis sekä kalliimpaa että halvempaa vuokra-asun-
26009: vuonna 1991 Pohjois-Suomesta ja laajennettiin         tokantaa kuin aikaisemmin. On myös alueita,
26010: 1.2.1992 koko maahan, mutta tällöin vain uusiin       joissa keskivuokrat ovat laskeneet. Vuokrista
26011: sopimussuhteisiin.                                    sopimisen vapauduttua vuokrat siten myös jous-
26012:    Sääntelyn purun vaikutuksia on koko ajan           tavat. Keskimääräinen vuokrataso on vuoden
26013: seurattu yhteistyössä Tilastokeskuksen kanssa         aikana huhtikuusta huhtikuuhun noussut noin
26014: sekä erillisin tutkimuksin että vuosittaisten huh-    3,6 %, mutta uusissa vuokrasuhteissa 3,1 %.
26015: tikuun vuokrien tilastoinuin yhteydessä. Viimei-      Uusissa sääntelystä vapaissa vuokrasuhteissa
26016: simmät tiedot on kerätty huhtikuulta 1996.            edellinen keskimääräinen vuosinousu oli l ,4 %.
26017: Vuokratiedustelujen tilastopohjaa on tänä aika-       Uusien vapaarahoitteisten vuokrasuhteiden
26018: na myös laajennettu. Asumistukea saavien vuok-        vuokrat ovat nousseet vuodesta 1992lähtien kes-
26019: rien kehitystä on erityisesti seurattu.               kimäärin noin 1,4% vuodessa, kun kuluttajahin-
26020:    Vuokratietojen tulostustapaa on myös kehi-         taindeksi on noussut samana aikana keskimäärin
26021: tetty siten, että saataisiin aikaisempaa laajemmin    noin 1,3 % vuodessa.
26022: tietää, miten vuokrat eri alueilla erityyppisissä         Asumistukea saavien vuokrien kehitys on
26023: asunnoissa vaihtelevat. Jo muutaman vuoden on         mahdollista selvittää kuukausittain lähes reaali-
26024: ollut tapana tulostaa vuokrien keskiarvojen li-       aikaisena. Kun tämän aineiston mukaan katso-
26025: säksi sekä ylä- että alakvartiilien keskiarvot sekä   taan kaikkien asumistukea saavien ruokakuntien
26026: vuokrat suuremmilla paikkakunnilla alueittain         vuokrien kehitystäjoulukuusta 1995 marraskuu-
26027: eriteltyinä.                                          hun 1996, voidaan todeta, että vapaarahoitteiset
26028:    Kun vuokran määräytymisestä voidaan ny-            vuokrat ovat keskimäärin noin kaksi markkaa
26029: kyisin aikaisempaa yksilöllisemmin sopia ottaen       neliöltä korkeampia kuin aravavuokrat, mutta
26030: huomioon osapuolten tekemä koko sopimus,              niin ovat asunnotkin keskimäärin kuusi neliötä
26031: vaihtelevat luonnollisesti vuokratkin enemmän         pienempiä. Pienemmän asunnon neliöt - jos
26032:                                           KK 710/1996 vp                                            3
26033: 
26034: tsunnot ovat muutoin samanarvoisia - ovat           markkinoilla tapahtunut monia myönteisiä
26035: rleensä kalliimpia kuin suuremman. Vuokrien         asioita. Tarjonta on kasvanut ja monipuolistu-
26036: wusu tänä aikana on ollut vapaarahoitteisten        nut vastaamaan kysyntää, tosin yksiöitä ja pien-
26037: )salta keskimäärin 60 penniä neliöltä eli noin      asuntoja saisi kysynnän huomioon ottaen ilmei-
26038: 1,6% ja aravavuokra-asuntojen osalta yksi           sesti olla enemmän. Hallitus on myös omalla
26039: narkka eli noin 2,8 %. Vapaarahoitteisten asun-     toiminnallaan pyrkinyt edistämään kohtuuhin-
26040:  ojen keskivuokrat neliöltä kuukaudessa ovat        taisen asuntotarjonnan kasvua. Ensi vuoden ta-
26041: riime syyskuusta marraskuulle hieman !aske-         lousarvioon on esitetty varat noin 20 000 arava-
26042: leet. Tämä johtunee opiskelijoiden paluusta         asunnon rakentamiseen. Näistä enin osa tulee
26043:  ruokramarkkinoille.                                olemaan vuokra- tai asumisoikeusasuntoja.
26044:    Kaikissa asumisen omistus- ja hallintamuo-       Vuokra-asumisen arvostus on myös muuttunut,
26045:  loissa on mahdollista saada asumistukea, jos       ja vuokralla asuminen koetaan hyväksyttäväksi
26046:  tsukkaan ruokakunnan tulot eivät riitä kohtuu-     asumismuodoksi siinä missä muutkin.
26047:  asoisen asunnon kohtuullisiin asumiskustan-           Hallitus seuraa edelleen niin vuokrien kehitys-
26048:  tuksiin. Asumistukeen osoitettujen määräraha-      tä kuin vuokrasuhteen ehtojen muutoksia vuok-
26049:  en lisä tarve, 400 miljoonaa markkaa, on tarpeen   ramarkkinoillaja niiden vaikutusta vuokralaisen
26050:  timenomaan niille,joiden tulot työttömyyden tai    asemaan. Tällä hetkellä hallintasuhdetta koske-
26051:  nuun syyn johdosta ovat laskeneet.                 vaan lainsäädäntöön ei ole tarvetta esittää muu-
26052:    Vuokrasääntelyn purun jälkeen on vuokra-         toksia.
26053: 
26054:      Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1996
26055: 
26056:                                                                        Ministeri Sinikka Mönkäre
26057: 4                                           KK 710/1996 vp
26058: 
26059: 
26060: 
26061: 
26062:                                         Tili Riksdagens Talman
26063: 
26064:    I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen        än vad vi är vana vid. På marknaden finns också
26065: föreskriver har Ni, Fru Talman, till vederböran-      sådana hyresbostäder vars kvalitet och läge lig-
26066: de medlem av statsrådet översänt följande av          ger på en högre nivå än den sedvanliga. Det är
26067: riksdagsman Tuija Pohjola undertecknade               klart att den nya statistiken visar och även är
26068: spörsmål nr 710:                                      avsedd att visa dessa förändringar. Vid jämförel-
26069:                                                       se mellan statistik för olika år är det i alla fall skäl
26070:           Med vilka medel och med vilken tidta-       att beakta de strukturella olikheterna i statistik-
26071:        bell ämnar Regeringen ingripa i de pro-        föringen.
26072:        blem i fråga om hyresgästernas ställning          Enligt de uppgifter som Statistikcentralen
26073:        som höjningen av hyresnivån orsakar?           samlade in i april är hyresbostadsbeståndet ca
26074:                                                       650 000 bostäder, av vilka något över hälften
26075:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         faller inom ramen för fritt finansierad hyresbe-
26076: anföra följande:                                      stämning. Detta innebär att det bostadsbestånd
26077:                                                       för vilket aravahyresbestämningen gäller omfat-
26078:    Spörsmålet anknyter till revideringen av           tar inemot hälften av hyresbostäderna. Efter att
26079: hyreslagstiftningen, som trädde i kraft 1.5.1995,     regleringen avvecklades har nettoökningen av de
26080: och till avvecklingen av hyresregleringen samt        fritt finansierade hyresbostäderna varit ca
26081: avvecklingens inverkan på vår hyresmarknad            48 500.
26082: och på hyresgästens ställning.                           Hyrorna har under den tid då regleringen av-
26083:    I samband med revideringen av hyreslagstift-       vecklades i genomsnitt ändrats något, men för-
26084: ningen avvecklades hyresregleringen i sin helhet      ändringen i de genomsnittliga hyrorna avvike1
26085: 1.5.1995 för alla hyresförhållanden som gällde        inte nämnvärt från hur aravahyrorna har föränd-
26086: andra bostadslägenheter än aravahyresbostäder.        rats. Det finns alltjämt orter där stegringen
26087: A vvecklingen genomfördes successivt. Den in-         hyrorna för aravahyresbostäder har varit störn
26088: leddes redan år 1991 i norra Finland och ut-          än för fritt finansierade bostäder, och tvärtom
26089: sträcktes 1.2.1992 till hela landet, dock bara i      Också de yttersta ändorna av skalan ligger längn
26090: fråga om nya hyresförhållanden.                       från varandra än tidigare, det finns alltså bådt
26091:    Verkningarna av att regleringen avvecklades        dyrare och billigare hyresbostäder än tidigare
26092: har hela tiden övervakats i samarbete med Statis-     Det finns också områden där den genomsnittlig[
26093: tikcentralen, både i form av separata undersök-       hyran har sjunkit. Efter att det blev möjligt at
26094: ningar och i samband med den årliga statistikfö-      fritt komma överens om hyran är hyrorna allts[
26095: ringen av hyrorna i april. De fårskaste uppgifter-    elastiska. Den genomsnittliga hyresnivån hm
26096: na insamlades i april 1996. Den statistiska basen     från april i fjol till april i år stigit med i genomsnit
26097: för insamlingen av hyresuppgifter har samtidigt       3,6 %, meni nya hyresförhållanden är stegringer
26098: breddats. Speciellt har hyresutvecklingen bland       3,1 %. I de nya hyresförhållanden som inte regle
26099: bostadsbidragstagarna ägnats uppmärksamhet.           ras var den föregående genomsnittliga årliga ök
26100:    Utmatningen av hyresuppgifterna har vidare         ningen 1,4 %. Hyrorna i nya fritt finansieradt
26101: utvecklats så att det blir möjligt att mer ingående   hyresförhållanden har sedan år 1992 ökat med
26102: än tidigare undersöka hur hyrorna för bostäder i      genomsnitt ca l ,4% om året, medan konsument
26103: olika områden varierar. Det har redan i några år      prisindex under samma tid i genomsnitt har stigi
26104: varit vanligt att man utöver medelvärdet för hy-      med ca 1,3% om året.
26105: rorna resultatkör medelvärdena både för de hög-           Utvecklingen av bostadsbidragstagarnas hy
26106: re och de lägre kvartilerna samt hyrorna på större    ror kan undersökas per månad så gott som
26107: orter enligt bostadsområden.                          realtid. Då vi på basis av detta materia! undersö
26108:    Eftersom det numera är möjligt att komma           ker utvecklingen av alla bostadsbidragstagand1
26109: överens om hyresbestämningen mer individuellt         hushålls hyror mellan december 1995 och novem
26110: än tidigare med beaktande av det avtal parterna       ber 1996, kan vi konstatera att de fritt finansiera
26111: ingår, varierar naturligtvis också hyrorna nu mer     de hyrorna i genomsnitt är ca två mark dyrare pe
26112:                                             KK 710/1996 vp                                               5
26113: 
26114: kvadratmeter än aravahyrorna, men också bo-              Efter avvecklingen av hyresregleringen har det
26115: städerna är då i genomsnitt sex kvadratmeter          skett åtskilligt positivt på hyresmarknaden. Ut-
26116: mindre. Om bostäderna i övrigt är likvärdiga, är      budet har ökat och blivit mångsidigare så att det
26117: hyrorna för mindre bostäder i allmänhet högre         motsvarar efterfrågan, men uppenbarligen borde
26118: än för stora. Hyresökningen har under denna tid       det med tanke på efterfrågan finnas fler enrum-
26119: för fritt finansierade bostäder legat på i genom-     mare och små bostäder. Regeringen har också
26120: snitt 60 penni per kvadratmeter, dvs. ca 1,6 %,       genom sina aktiviteter strävat efter att öka utbu-
26121: och för aravahyresbostäder på en mark, dvs. ca        det på bostäder tili skäligt pris. I nästa års budget
26122: 2,8 %. De genomsnittliga hyrorna per kvadrat-         äskas anslag för byggande av ca 20 000 aravabo-
26123: meter per månad för fritt finansierade hyresbo-       städer. Av dessa kommer största delen att vara
26124: städer har sjunkit något från september i fjol tili   hyresbostäder eller bostadsrättsbostäder. Nume-
26125: rwvember. Detta torde bero på att de studerande       ra är uppskattningen av hyresboende större, och
26126: Hervänt tili hyresmarknaden.                          att bo på hyra är ett acceptabelt sätt att bo, på
26127:     Det är möjligt att få bostadsbidrag för alla      samma sätt som andra boendeformer.
26128: typer av ägande och besittning av bostäder, om           Regeringen övervakar alltjämt både hyresut-
26129: lmshållets inkomster inte räcker tili boende på       vecklingen och ändringarna i hyresförhållande-
26130:  >kä1ig nivå tili skäliga boendekostnader. Till-      nas villkor på hyresmarknaden och hur de inver-
26131:  läggsbehovet av anslag för bostadsbidrag, 400        kar på hyresgästernas ställning. I detta nu före-
26132:  niljoner mark, behövs uttryckligen för sådana        ligger inte något behov av att ändra den lagstift-
26133:  vilkas inkomster har sjunkit på grund av arbets-     ning som gäller besittningsformerna.
26134:   öshet eller av något annat skäl.
26135: 
26136:      Helsingfors den 7 november 1996
26137: 
26138:                                                                            Minister Sinikka Mönkäre
26139:                                           KK 711/1996 vp
26140: 
26141: Kirjallinen kysymys 711
26142: 
26143: 
26144: 
26145: 
26146:                                   Tuija Pohjola /sd: Osa-aikalisän ja vuorotteluvapaan käytön laa-
26147:                                       jentamisesta
26148: 
26149: 
26150:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
26151: 
26152:    Vuorotteluvapaa- ja osa-aikalisäkokeilujen       töä, olisi pienten lasten vanhempien mahdolli-
26153: tarkoituksena on olla osaltaan vähentämässä         suudet näihin etuuksiin erityisesti otettava huo-
26154: työttömyyttä mutta samalla kohentaa työelä-         mioon. Pienten lasten vanhempien kohdalla vä-
26155: män laatua. Sekä osa-aikalisään että vuorottelu-    hintään vuoden kestävä työsuhde on liian suuri
26156: vapaaseen ovat oikeutettuja työntekijät, joiden     vaatimus osa-aikalisän tai vuorotteluvapaan
26157: työsuhde on kestänyt vähintään vuoden. Monet        saamiseen.
26158: pienten lasten vanhemmat olisivat valmiita jaka-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26159: maan työnsäjoko osa-aikalisän tai vuorotteluva-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26160: paan avulla, mutta vaadittava vähintään vuoden      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26161: kestänyt työsuhde ei ole täyttynyt, useimminjuu-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26162: ri vasta päättyneen vanhempainloman tai hoito-
26163: vapaan johdosta. Osa-aikalisä olisi erityisen so-                Miten Hallitus aikoo parantaa pienten
26164: piva jatko hoitovapaalta töihin palaaville pien-              lasten vanhempien mahdollisuuksia
26165: ten lasten vanhemmille. Mikäli todella halutaan               päästä osa-aikalisälle tai vuorotteluva-
26166: nostaa vuorotteluvapaan ja osa-aikalisän käyt-                paalle?
26167: 
26168:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1996
26169:                                           Tuija Pohjola /sd
26170: 
26171: 
26172: 
26173: 
26174:  260017
26175: 2                                           KK 711/1996 vp
26176: 
26177: 
26178: 
26179: 
26180:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
26181: 
26182:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       aikatyöhön siirtymisvaihetta edeltävästä vuoden
26183: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         määräajasta. Tästä syystä tukea ei ole myönnetty
26184: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-      työhön palaavalle henkilölle, joka on ollut poissa
26185: le jäsenelle kansanedustaja Tuija Pohjolan näin       työmarkkinoilta, vaikka hänellä olisi voimassa
26186: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 711:              oleva työsuhde johonkin työnantajaan.
26187:                                                          Osa-aikalisäjärjestelmän työssäoloehtoa sää-
26188:           Miten Hallitus aikoo parantaa pienten       dettäessä kiinnitettiin huomiota myös siihen, että
26189:        lasten vanhempien mahdollisuuksia              osa-aikalisän tarkoitus ja tavoite muuttuisivat,
26190:        päästä osa-aikalisälle tai vuorotteluva-       jos osa-aikalisällä korvattaisiin mahdollista an-
26191:        paalle?                                        sionmenetystä, joka aiheutuu esimerkiksi tar-
26192:                                                       peesta siirtyä lapsen hoidon järjestämiseksi äi-
26193:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tiysloman jälkeiseen osa-aikatyöhön. Tällöin
26194: vasti seuraavaa:                                      huomiota kiinnitettiin myös siihen, että äitiys- ja
26195:                                                       vanhempainloman jälkeinen osa-aikatyö lapsen
26196:    Osa-aikalisäjärjestelmä alkoi määräaikaisena       hoidon vuoksi on mahdollista järjestää työsopi-
26197: kokeiluna maaliskuussa 1994, ja se on voimassa        muslaissa säädetyn osittaisen hoitovapaan mu-
26198: kokeiluna kuluvan vuoden loppuun. Osa-aikali-         kaisesti.
26199: sän perustarkoituksena on edistää osa-aikatyö-           Laki vuorotteluvapaakokeilusta tuli voimaan
26200: hön siirtymistä työntekomahdollisuuksien ai-          1.1.1996. Kolmivuotisen vuorotteluvapaakokei-
26201: kaansaamiseksi työttömille.                           lun tarjoama mahdollisuus 90-359 kalenteri-
26202:    Työllisyysasetuksessa on osa-aikalisän myön-       päivän pituiseen vuorotteluvapaaseen on rajattu
26203: tämisen edellytykseksi säädetty, että kokoaika-       koskemaan vain kokoaikaisia työntekijöitä. Ko-
26204: työstä osa-aikatyöhön siirtyvä henkilö on työs-       keilun työvoimapoliittisena tarkoituksena on
26205: kennellyt välittömästi ennen osa-aikatyöhön siir-     antaa mahdollisuus toisaalta työssä oleville yllä-
26206: tymistä edeltäneiden 13 kuukauden aikana vä-          pitää työkuntoaan tai hankkia lisäkoulutusta, ja
26207: hintään 12 kuukautta kokoaikatyössä sen työn-         toisaalta työttömille kartuttaa työkokemusta.
26208: antajan palveluksessa, josta hän siirtyy osa-aika-    Vuorotteluvapaata edeltävään vuoden ajanjak-
26209: työhön. Käytännössä ko. säännöksen soveltami-         soon voi lain mukaan sisältyä yhteensä enintään
26210: nen sulkee viimeksi kuluneen vuoden aikana            30 päivän palkaton poissaolo, jos työntekijä on
26211: muun muassa äitiys- tai vanhempainlomalla,            ollut viimeisten 13 kuukauden aikana saman
26212: hoito- tai virkavapaalla olleen henkilön osa-ai-      työnantajan palveluksessa vähintään 12 kuu-
26213: kalisäjärjestelmän ulkopuolelle.                      kautta. Työssäoloedellytyksellä on rajoitettu
26214:     Osa-aikalisän myöntämisedellytyksiä säädet-       mahdollisuutta siirtyä vuorotteluvapaalle välit-
26215: täessä lähdettiin siitä, että osa-aikalisän avulla    tömästi muiden työntekijöiden käytettävissä ole-
26216: pyritään lisäämään nimenomaan työssä olevien          vien vapaajärjestelmien piiristä, koska kokeilun
26217: halukkuutta vapaaehtoiseen osa-aikatyöhön             yhtenä tärkeänä tavoitteena on tarjota nimen-
26218: siirtymiseen. Eräänä ongelmana kokeilun käyn-         omaan työssä oleville mahdollisuus pitempiai-
26219: nistämistä arvioitaessa oli se, miten osa-aikalisän   kaiseen vapaaseen ja työkyvystä huolehtimiseen.
26220: avulla saataisiin aikaan lisäystä osa-aikatyöhön      Vuoden työssäoloedellytyksen vuoksi ei siten esi-
26221: niin, ettei tuki kohdistuisi ilman tukeakin synty-    merkiksi lastenhoitovapaalta voi suoraan jäädä
26222: viin osa-aikatyösuhteisiin. Tämän vuoksi osa-         vuorotteluvapaalle.
26223: aikalisän myöntämisen lähtökohdaksi asetettiin,          Työministeriössä on vireillä työllisyysasetuk-
26224: että osa-aikalisää voidaan myöntää vain työ-          sen muutos osa-aikalisäjärjestelmän vakinaista-
26225: markkinoilla parhaillaan oleville työntekijöille,     IDiseksi vuoden 1997 alusta lukien. Osa-aikalisä-
26226: jotka ennen osa-aikalisäjärjestelyä ovat olleet       järjestelmän vakinaistamisen yhteydessä työmi-
26227: vakiintuneesti työmarkkinoilla. Koska tuki            nisteriö ehdottaa osa-aikalisää koskeviin työlli-
26228: myönnetään kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön              syysasetuksen säännöksiin myös mahdollisesti
26229: siirtyvälle työntekijälle, kysymys on myös osa-       sisällöllisiä muutoksia. Säännösvalmistelun yh-
26230:                                           KK 711/1996 vp                                           3
26231: 
26232: teydessä tullaan kiinnittämään huomiota osa-        seurataan erityisenä tutkimushankkeena. Työ-
26233: aikalisäjärjestelmästä saatuihin kokemuksiin        ministeriö saa ensimmäiset kokeilun seuranta-
26234: sekä ottamaan kokeilusta annettu kritiikki huo-     tutkimuksen tulokset jo marraskuun lopulla.
26235: mioon arvioitaessa osa-aikalisäsäännösten muu-      Tämän jälkeen työministeriön tarkoituksena on
26236: tostarvetta. Samassa yhteydessä on tarkoitus sel-   yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa sel-
26237: vittää, voidaanko osa-aikalisän myöntämisen         vittää kokeiluun mahdollisesti liittyviä ongelmia
26238: edellytyksiä muuttaa siten, että vuoden työssä-     sekä mahdollisia kehittämistarpeita kuluvan
26239: oloehdon sijasta osa-aikalisän myöntäminen si-      vuoden loppuun mennessä. Sitten on tarkoitus
26240: dottaisiin vuoden palvelussuhteeseen. Tällöin       päättää kokeiluun mahdollisesti tarvittavista
26241: myös hoitovapaalta töihin palaava henkilö voisi     muutoksista. Kokeilun toimivuutta arvioitaessa
26242: saada osa-aikalisää siirtyessään kokoaikatyöstä     tulevat tarkasteltaviksi myös vuorotteluvapaan
26243: osa-aikatyöhön.                                     edellytykset ja ehdot, kuten vuoden työssäolo-
26244:    Vuorotteluvapaasta saatavia kokemuksia           edellytys.
26245:      Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1996
26246: 
26247:                                                                   Työministeri Liisa Jaakonsaari
26248: 4                                            KK 711/1996 vp
26249: 
26250: 
26251: 
26252: 
26253:                                          Tili Riksdagens Talman
26254: 
26255:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             från heltids- till deltidsarbete, gäller frågan också
26256: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande             den tid om ett år som föregår övergången tili
26257: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-         deltidsarbetet. Av denna anledning har stödet
26258: dagsledamot Tuija Pohjola undertecknade                 inte beviljats sådana personer som efter att ha
26259: spörsmål nr 711:                                        varit borta från arbetsmarknaden återgår tili ar-
26260:                                                         bete, även om de har ett gällande arbetsförhållan-
26261:           På vilket sätt ämnar Regeringen för-          de tili någon arbetsgivare.
26262:        bättra småbarnsföräldrarnas möjligheter              Då stadgandet om ett arbetsvillkor för deltids-
26263:        att gå över till deltidstillägg eller alterne-   tiliäggssystemet bereddes fåste man sig också vid
26264:        ringsledighet?                                   att deltidstiliäggets syfte och mål skulle förändras
26265:                                                         om tillägget skulle kompensera eventuellt sådant
26266:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           inkomstbortfall som föran1eds av tili exempel
26267: anföra fö1jande:                                        behovet att efter moderskapsledigheten gå över
26268:                                                         tili deltidsarbete för att kunna ordna vården av
26269:     Systemet med deltidstiliägg inleddes i mars         ett barn. Uppmärksamheten fåstes då också vid
26270: 1994 som ett tidsbestämt försök och gäller fram         att sådant deltidsarbete efter moderskaps- och
26271: till slutet av innevarande år. Huvudsyftet med          föräldraledigheten som beror på vården av bar-
26272: deltidstiliägget är att främja övergången tili del-     net också kan ordnas som partiell vårdledighet
26273: tidsarbete för att skapa arbetsmöjligheter för ar-      enligt lagen om arbetsavtal.
26274: betslösa personer.                                          Lagen om försök med alterneringsledighet
26275:     I sysselsättningsförordningen stadgas att en        trädde i kraft 1.1.1996. Det treåriga försöket ger
26276: förutsättning för beviljande av deltidstillägg är       möjlighet tili en 90-359 dagar lång alternerings-
26277: att den person som övergår från heltids- tili del-      ledighet som har begränsats tili att gälla endast
26278: tidsarbete under de 13 månader som närmast              heltidsanställda arbetstagare. Ur arbetskraftspo-
26279: föregår övergången till deltidsarbete oavbrutet i       litisk synpunkt syftar försöket tili att å ena sidan
26280: minst 12 månader har arbetat som heltidsan-             ge sysselsatta personer möjlighet att upprätthålla
26281: ställd hos den arbetsgivare i vars tjänst han över-     sin arbetsförmåga eller skaffa tilläggsutbildning
26282: går till deltidsarbete. Tillämpning av detta stad-      och å andra sidan ge arbetslösa personer möjlig-
26283: gande betyder i praktiken att en person som varit       het tili ökad arbetserfarenhet. Den tidsperiod om
26284: på moderskaps- eller föräldraledighet, vårdledig-       ett år som föregår alterneringsledigheten kan
26285: het eller tjänstledighet under det år som närmast       omfatta en oavlönad frånvaro om sammanlagt
26286: föregick övergången till deltidsarbetet stängs ut-      högst 30 dagar, om arbetstagaren under de 13
26287: anför deltidstilläggssystemet.                          senaste månaderna har arbetat hos samma ar-
26288:     När stadgandet om förutsättningarna för be-         betsgivare i minst 12 månader. Genom detta ar-
26289: viljande av deltidstillägg bereddes utgick man          betsvilikor har möjligheten att övergå till alterne-
26290: från att genom deltidstillägg kunna öka i synner-       ringsledighet omedelbart efter andra former av
26291: het sysselsatta personers benägenhet att gå över        ledighet som arbetstagarna förfogar över begrän-
26292: till deltidsarbete. Vid bedömning av hur försöket       sats. Detta därför att ett av försökets syften ut-
26293: kommit i gång konstaterade man ett problem,             tryckligen varit att erbjuda sysselsatta personer
26294: nämligen hur man med hjälp av deltidstillägg kan        möjlighet till en längre ledighet och skötseln av
26295: öka möjligheterna till deltidsarbete utan att rikta     sin arbetsförmåga. På grund av arbetsvilikoret
26296: stödet tili sådana deltidsarbetsförhållanden som        om ett år är det således inte möjligt att övergå till
26297: skulle uppstå även utan stöd. Därför valdes som         alterneringsledighet exempelvis omedelbart efter
26298: utgångspunkt för beviljande av deltidstillägg att       barnvårdsledigheten.
26299: tillägget endast kan beviljas sådana personer i             Arbetsministeriet har under beredning en änd-
26300: arbetslivet som regelbundet varit på arbetsmark-        ring av sysselsättningsförordningen med syfte att
26301: naden före övergången tili deltidstiliägg. Efter-       permanenta systemet med deltidstillägg från bör-
26302: som stödet beviljas arbetstagare som går över           jan av år 1997. I samband med detta föreslår
26303:                                              KK 711/1996 vp                                             5
26304: 
26305: arbetsministeriet även eventuella innehållsmässi-         De erfarenheter man får av alterneringsledig-
26306: ga ändringar i sysselsättningsförordningens stad-      heten uppföljs i ett särskilt forskningsprojekt.
26307: ganden om deltidstillägg. När man bedömer be-          Arbetsministeriet får de första resultaten av den-
26308: hovet att ändra dessa stadganden kommer man            na uppföljande undersökning redan i slutet av
26309: att beakta de erfarenheter man fått av deltidstill-    november. Efter det skall arbetsministeriet i sam-
26310: läggssystemet samt den kritik som riktats mot          arbete med arbetsmarknadsorganisationerna
26311: försöket. I samband med detta har man för avsikt       före slutet av detta år utreda eventuella problem
26312: att utreda, om förutsättningarna för beviljande        och utvecklingsbehov i samband med försöket.
26313: av deltidstillägg kan ändras så att beviljandet av     Sedan har man för avsikt att fatta beslut om
26314: deltidstiilägg skulle göras beroende av ett anställ-   eventuella ändringar som behövs. När man bedö-
26315: ningsförhållande om ett år i stället för ett arbets-   mer hur försöket fungerar betraktar man också
26316: villkor om ett år som hittills. Då kunde också         f6rutsättningarna för beviljande av alternerings-
26317: personer som återgår tili arbete efter vårdledighe-    ledighet och dess villkor, till exempel arbetsvill-
26318: ten få deltidstillägg när de övergår från heltids-     koret om ett år.
26319: till deltidsarbete.
26320: 
26321:      Helsingforsden 13 november 1996
26322: 
26323:                                                                     Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
26324:                                            KK 712/1996 vp
26325: 
26326: Kirjallinen kysymys 712
26327: 
26328: 
26329: 
26330: 
26331:                                   Minna Karhunen /kok: Uimataidon lisäämisestä peruskoulun ta-
26332:                                      voitteisiin
26333: 
26334: 
26335:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
26336: 
26337:    Pohjoismaiden hengenpelastusliitto (NLF) on       ja varsinkin uimataito ovat välttämättömyyksiä.
26338: huolestunut kaikissa pohjoismaissa uintiin ja        Jos näiden opetuksessa säästäminenjohtaa huk-
26339: uinninopetukseen kohdistuvista säästötoimista.       kumiskuolemien lisääntymiseen, säästetään vää-
26340: Koululaisten uimahallikäyntejä ja uimataidon ja      rässä asiassa. Ihmishengen arvoa ei rahassa mita-
26341: hengenpelastuksen opetusta on vähennetty mo-         ta.
26342: nissa kunnissa heikkoon taloudelliseen tilaan ve-        Osa oppilaista varmastikin oppii uimaan jo
26343: doten. NLF:n mukaan säästötoimenpiteet näky-         ennen peruskoulua. Sama tuskin pätee hengen-
26344: vät lähitulevaisuudessa kasvavina hukkumislu-        pelastustaidon kohdalla moniinkaan. Peruskou-
26345: kuina.                                               lu tarjoaa tehokkaan ja tasapuolisen mahdolli-
26346:    Edelleen liitto on arvioinut, että koululaisten   suuden opettaa molemmat taidot koko ikäluo-
26347: uimahallikäyn tien vähentäminen ja uimahallien       kalle.
26348: aukioloaikojen supistaminen ovat kunnallisten            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
26349: voimavarojen tuhlausta. Päinvastainen toiminta       jestyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
26350: on vastaavasti niiden tehokasta käyttöä.             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26351:    NLF pitää peruskoulun uinninopetuksen seu-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26352: rantaa ja laadunvarmistusta erittäin tärkeinä.
26353: Tavoitteena tulee olla kaikkien uimataito.                     Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, jotta
26354:    Suomi on, kuten tiedetään, tuhansien järvien             peruskoulun tavoitteidenjoukkoon lisät-
26355: maa. Tällaisessa maassa, jossa useimmat joutu-              täisiin uimataito?
26356: vat tekemisiin veden kanssa, hengenpelastustaito
26357: 
26358:      Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1996
26359: 
26360:                                         Minna Karhunen /kok
26361: 
26362: 
26363: 
26364: 
26365: 260017
26366: 2                                            KK 712/1996 vp
26367: 
26368: 
26369: 
26370: 
26371:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
26372: 
26373:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa          kuntatunnit muodostavat opetussuunnitelmalli-
26374: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           sen perustan uimataidon opetukseen ja hengen-
26375: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         pelastustaitojen kehittämiseen. Tärkeä osa nyky-
26376: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Minna              päivää ja tulevaisuuden koululiikuntaa, tapah-
26377: Karhusen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           tuipa liikkuminen maalla tai vedessä, ovat lisäksi
26378: n:o 712:                                                erilaiset oppituntien ulkopuoliset liikuntatuo-
26379:                                                         kiot ja -tapahtumat sekä yhteistyö liikunta- ja
26380:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, jotta       muiden kansalaisjärjestöjen kanssa.
26381:         peruskoulun tavoitteidenjoukkoon lisät-            Opetussuunnitelman perusteiden taustana on
26382:         täisiin uimataito?                              valtioneuvoston vuonna 1993 vahvistama perus-
26383:                                                         koulun tuntijako, jossa liikuntaan ja terveyskas-
26384:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            vatukseen on varattu ala-asteella vähintään 12ja
26385: vasti seuraavaa:                                        yläasteella vähintään 6 viikkotuntia. Yläasteella
26386:                                                         uimataidon ja hengenpelastuksen opetusta ja
26387:    Uimataidon opetus ja hengenpelastustyö on            ohjausta voidaan toteuttaa myös valinnaisainee-
26388: osa peruskoulun liikunnan ja terveystiedon ope-         na. Valinnaisaineiden osuus voi olla kokonaisuu-
26389: tusta. Opetushallituksen vuonna 1994 vahvista-          tena enintään 20 viikkotuntia yläasteen aikana.
26390: mien opetussuunnitelman perusteiden mukaan                 Peruskoulun liikuntakasvatus sisältää uima-
26391: peruskoulun liikunnan opetuksen yhtenä tavoit-          taidon opetustavoitteet. Uimaan oppiminen ja
26392: teena on se, että oppilas oppii turvalliset liikunta-   hengenpelastustaito sekä ensiaputilanteista sel-
26393: tavat ja uima taidon, osaa toimia hengenpelastus-       viäminen ovat keskeisiä kansalaistaitoja. Perus-
26394: ja ensiaputilanteissa sekä liikkua turvallisesti        koulu antaa perustan uimataidolle ja hengenpe-
26395: maaliikenteessä ja vesillä. Vastaavasti opetus-         lastus- sekä ensiaputaitojen oppimiselle. Näiden
26396: suunnitelman perusteiden terveyskasvatusosuu-           taitojen syventämiselle on luotu edellytykset elin-
26397: dessa ovat yhtenä keskeisenä sisältönä turvalli-        ikäisen koulutuksen ja oppimisen periaatteen
26398: suuskasvatus sekä ensiapu- ja pelastustaitojen          mukaisesti kaikkia lapsen, nuoren ja aikuisen
26399: oppiminen.                                              elinympäristön tarjoamia mahdollisuuksia hy-
26400:    Koululiikunta on opetussuunnitelman mu-              väksi käyttäen.
26401: kaan muutakin kuin oppitunnit ja oppiaine. Lii-
26402: 
26403:      Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1996
26404: 
26405:                                                                 Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
26406:                                              KK 712/1996 vp                                             3
26407: 
26408: 
26409: 
26410: 
26411:                                           Tili Riksdagens Talman
26412: 
26413:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        grunden för simundervisningen och utvecklandet
26414: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          av livräddningsfårdigheter. Olika former av
26415: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        idrottsinslag och evenemang utanför lektionerna
26416: man Minna Karhunen undertecknade spörsmål               samt samarbete med andra idrottsintressenter
26417: nr 712:                                                 inom gymnastik utgör en viktig del av dagens och
26418:                                                         framtidens skolgymnastik, om den sedan gäller
26419:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för           att röra sig på land eller tili sjöss.
26420:        att simkunskap skall tas med i målen för            Grunderna för läroplanen baserar sig på den
26421:        grundskolan?                                     av statsrådet år 1993 fastställda timfördelningen
26422:                                                         i grundskolan, där det på lågstadiet reserverats
26423:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           minst 12 veckotimmar och på högstadiet minst 6
26424: anföra följande:                                        veckotimmar för gymnastik och hälsofostran. På
26425:                                                         högstadiet kan undervisningen och handledning-
26426:    Undervisning i simning och livräddning är en         en i simning och livräddning också ges inom
26427: del av undervisningen i gymnastik och hälsofost-        ramen för ett valfritt ämne. De valfria ämnenas
26428: ran i grundskolan. Enligt de grunder för läropla-       andel kan som helhet utgöra högst 20 veckotim-
26429: nen som utbildningsstyrelsen fastställde år 1994        mar under högstadiet.
26430: är ett av målen för gymnastikundervisningen i              Grundskolans gymnastikundervisning inne-
26431: grundskolan att eleven lär sig att röra sig på ett      håller mål för simkunskap. Sim- och livrädd-
26432: säkert sätt, lär sig simma, vet hur man handlar i       ningsfårdigheter samt förmåga att klara av första
26433: Iivräddnings- och första hjälpen-situationer samt       hjälpen-situationer är centrala medborgarfårdig-
26434: kan röra sig tryggt i trafiken tilllands och sjöss. I   heter. Grundskolan ger grunden för att eleverna
26435: det avsnitt i läroplansgrunderna som behandlar          skalllära sig simma och lära sig livräddning samt
26436: hälsofostran betonas säkerhetsfostran samt för-         första hjälpen. I enlighet med principen om livs-
26437: sta hjälpen och räddningsfårdigheter som ett vik-       lång utbildning och livslångt lärande har det ska-
26438: tigt innehåll.                            .             pats förutsättningar för att dessa fårdigheter
26439:    Enligt läroplanen är skolgymnastiken även            skall utvecklas och fördjupas med utnyttjande av
26440: något mer än lektioner och ett läroämne. Gym-           alla de möjligheter som barns, ungdomars och
26441: nastiktimmarna bildar den läroplansmässiga              vuxnas livsmiljö erbjuder.
26442: 
26443:      Helsingforsden 8 november 1996
26444: 
26445:                                                          Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
26446:                                             KK 713/1996 vp
26447: 
26448: Kirjallinen kysymys 713
26449: 
26450: 
26451: 
26452: 
26453:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Pääomatulon verotuksesta
26454: 
26455: 
26456: 
26457:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
26458: 
26459:    Osakeyhtiöön tehdystä sijoituksesta saatavas-      sen toimintaaja myös lisäävät työllistävää vaiku-
26460: ta osingosta maksetaan pääomaveroa. Pörssiyh-         tusta.
26461: tiöstä saatavan tuoton pääomavero on sama riip-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26462: pumatta omistuksen jakautumisesta tai yhtiön          tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
26463: varallisuuteen liittyvistä tekijöistä. Muussa osa-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26464: keyhtiössä ei ole näin. Jos sijoittaja omistaa yh-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26465: tiön osakkeista tietyn vähimmäismäärän (50%)
26466: tai yli, osa pääoman tuotosta lisätään pääomatu-                 Katsooko Hallitus, että nykyinen käy-
26467: lonsaajan henkilökohtaiseen tuloon ja tulee näin             täntö, jossa osa osakeyhtiön osinkotulos-
26468: ollen puhtaasti pääomatuloon verrattuna kor-                 ta lisätään verotuksessa osakkeenomista-
26469: keammin verotetuksi. Henkilökohtaiseen tuloon                jan henkilökohtaiseen tuloon silloin, kun
26470: lisättävä määrä riippuu yhtiön eräistä tekijöistä,           osakeomistus ylittää tietyn määrän yh-
26471: kuten nettovarallisuudesta.                                  tiön osakekannasta, on perusteltua, ja jos
26472:    Vaikka menettelylle on olemassa perustelun-               ei,
26473: sa, se katsotaan kuitenkin epäoikeudenmukai-                     aikooko Hallitus muuttaa asianomai-
26474: seksi sellaisten henkilöiden osalta, jotka haluavat          sia verolain säännöksiä siten, että tästä
26475: sijoittaa omaan yhtiöönsä ja näin edesauttavat               verotusmenettelystä luovuttaisiin?
26476: 
26477:      Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1996
26478: 
26479:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
26480: 
26481: 
26482: 
26483: 
26484: 260017
26485: 2                                         KK 713/1996 vp
26486: 
26487: 
26488: 
26489: 
26490:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
26491: 
26492:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      verotetaan 28 prosentin yhtiöverokannan mu-
26493: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       kaan.
26494: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        Jako pääoma- ja ansiotuloon tehdään osin
26495: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-      kaavamaisesti, mutta perusteiltaan se juontuu
26496: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       välittömästi eriytetyn tuloverojärjestelmän pe-
26497: n:o 713:                                            rusajatuksesta, jonka mukaan pääomatulona tu-
26498:                                                     lee verotettavaksi pääoman tuotto, kun taas muu
26499:            Katsooko Hallitus, että nykyinen käy-    tulo on ansiotuloa. Tämä ajatus on yleisenä läh-
26500:        täntö, jossa osa osakeyhtiön osinkotulos-    tökohtana muotoiltu tuloverolain 32 §:ssä, jonka
26501:        ta lisätään verotuksessa osakkeenomista-     mukaan pääomatuloa on omaisuuden tuotto,
26502:        jan henkilökohtaiseen tuloon silloin, kun    omaisuuden luovuttamisesta saatu voitto ja muu
26503:        osakeomistus ylittää tietyn määrän yh-       sellainen tulo, jota varallisuuden voidaan katsoa
26504:        tiön osakekannasta, on perusteltua, ja jos   kerryttäneen. Pääomatuloksi luetaan näin se osa
26505:        ei,                                          osingosta, joka voidaan katsoa yhtiöön sijoite-
26506:            aikooko Hallitus muuttaa asianomai-      tun pääoman tuotoksi. Loppuosan voidaan kat-
26507:        sia verolain säännöksiä siten, että tästä    soa olevan korvausta yrittäjän työpanoksesta.
26508:        verotusmenettelystä luovuttaisiin?           Omistusosuuden suuruus ei vaikuta yrittäjän ve-
26509:                                                     rotukselliseen asemaan niin kuin kysymyksessä
26510:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        esitetään, vaan verotus tapahtuu samalla tavalla
26511: vasti seuraavaa:                                    omistusosuudesta riippumatta.
26512:                                                        Kun järjestelmä otettiin Suomessa käyttöön
26513:    Muun osakeyhtiön kuin pörssiyhtiön jakama        vuonna 1993, korkotaso oli huomattavasti ny-
26514: osinko ja siihen liittyvä yhtiöveron hyvitys jae-   kyistä korkeampi. Tällöin katsottiin, että 15 pro-
26515: taan osakkeenomistajan verotuksessa pääoma-         senttia on riittävä sisältääkseen myös korvauk-
26516: ja ansiotuloksi. Tuloverolain 42 §:n mukaan pää-    sen omaan pääomaan liittyvästä suuremmasta
26517: omatuloksi katsotaan 15 prosenttia osakkaan         riskistä. Korkotason alennuttua nykyinen pää-
26518: omistamien osakkeiden yhteenlasketusta mate-        omatulo-osuus on korkea verrattuna muihin
26519: maattisesta arvosta. Osakkeen matemaattinen         Pohjoismaihin, joissa pääomatulona verotettava
26520: arvo lasketaanjakamalla yhtiön nettovarallisuus     prosenttiosuus on sidoksissa yleiseen korkota-
26521: ulkona olevien osakkeiden lukumäärällä. Lop-        soon ja laskenut korkotason laskemisen myötä.
26522: puosa osingosta katsotaan ansiotuloksi.             Toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa, kahdenkertai-
26523:    Pääomatulona verotettavaan osinkoon koh-         nen verotus poistetaan Suomessa kokonaan
26524: distuva vero on 28 prosenttia, joka vastaa yhtiö-   osinkojen verotuksessa. Tämän vuoksi osinkojen
26525: verokantaa. Ansiotulona verotettavan osan ve-       verorasitus ei yleensä kohoa kovin korkeaksi an-
26526: rokanta määräytyy osakkaan henkilökohtaisen         siotulona verotettavien osinkojen kohdallakaan.
26527: ansiotuloveroasteen mukaan. Koska yhtiön tu-           Omistajayrittäjän osingon jakaminen pää-
26528: loksestaan maksama vero hyvitetään osakkeen-        oma- ja ansiotuloon on välttämätöntä, koska
26529: omistajan maksettavaksi tulevasta verosta, osin-    normaalisti osa osingosta on sijoitukselle saatua
26530: gonsaaja ei maksa lainkaan veroa pääomatuloksi      tuottoaja osa on korvausta omistajan työpanok-
26531: luettavasta osingon määrästä. Ansiotuloksi luet-    sesta. Omistajayrittäjien osinkojen verottaminen
26532: tavan osingon osalta maksettavaksi jää osak-        kokonaan pääomatulona olisi mahdoton ratkai-
26533: kaan ansiotuloveroasteen ja pääomatulovero-         su, joka johtaisi koko yhteiskunnan perusteelli-
26534: kannan erotus. Jos osakkaan ansiotuloveroaste       seen osakeyhtiöitymiseenja progressiivisen vero-
26535: on alempi kuin pääomatuloverokanta, hyvitys         tuksen loppumiseen. Kysymyksessä esitetty me-
26536: ylittää osingosta suoritettavan veron määrän.       nettely osinkotulon lukemisesta kokonaan
26537: Pääoma- ja ansiotulojako kohdistuu vain yhtiös-     pääomatuloksi olisi sopusoinnussa järjestelmän
26538: tä jaettuun osinkoon, yhtiöön jätettyä voittoa      perusnäkökohtien kanssa passiivisijoittajien
26539:                                                 KK 713/1996 vp                                              3
26540: 
26541: osalta. Käytännössä näin useimmiten tapahtuu-              vuoksi osinkojen verottaminen ansiotulona pas-
26542: kin, koska osingonjako ei yleensä nouse yrityk-            siivisijoittajien kohdalla on niin vähäistä, ettei
26543: sessä niin suureksi, että pääomatulona verotetta-          sen korjaamiseksi ole syytä muuttaa verolainsää-
26544: va osuus ylittyisi passiivisijoittajien kohdalla.          däntöä monimutkaiseksi ja tulkintariitoja ai-
26545: Osakkaiden jakaminen omistajayrittäjiin ja pas-            heuttavaksi.
26546: siivisijoittajiin olisi kuitenkin hallinnollisesti erit-      Nykyinen osingonsaajien verotus on hyvin
26547: täin hankalaa ja hyvin tulkinnan varaista. Tällai-         kohtuullista sekä kansainvälisesti vertailtuna
26548: nenjako on aiheuttanut lukuisia tulkintariitoja ja         että verrattuna muiden tulonsaajaryhmien vero-
26549: oikeudenkäyntejä niissä maissa, joissa se on käy-          tukseen. Näin ollen hallitus pitää nykyistä osin-
26550: tössä. Suuren pääomatulo-osuuden sekä kah-                 gonsaajan verotusta perusteltuna eikä katso ole-
26551: denkertaisen verotuksen täydellisen poistamisen            van tarvetta järjestelmän muuttamiseen.
26552: 
26553:      Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1996
26554: 
26555:                                                                                       Ministeri Arja Alho
26556: 4                                          KK 713/1996 vp
26557: 
26558: 
26559: 
26560: 
26561:                                        Tili Riksdagens Talman
26562: 
26563:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     ster gäller endast den dividend bolaget delat ut,
26564: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       den vinst som lämnats kvar i bolaget beskattas
26565: lem av statsrädet översänt följande av riksdags-     enligt bolagsskattesatsen 28 %.
26566: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmäl nr           Indelningen i kapital- och förvärvsinkomster
26567: 713:                                                 görs delvis schablonmässigt, men ursprungligen
26568:                                                      bygger den direkt på grundtanken bakom det
26569:            Anser Regeringen att nuvarande prax-      differentierade inkomstskattesystemet, dvs. att
26570:        is, enligt viiken en del av ett aktiebolags   avkastningen på kapital skall beskattas som ka-
26571:        dividendinkomster vid beskattningen fo-       pitalinkomst medan annan inkomst är förvärvs-
26572:        gas till en aktieägares personliga inkomst    inkomst. Denna tanke har formulerats som en
26573:        när aktieinnehavet överstiger en viss del     allmän utgängspunkt i 32 § inkomstskattelagen,
26574:        av bolagets aktiestock, är befogad, och       enligt vilken kapitalinkomst är avkastning av
26575:        om inte,                                      egendom, vinst av egendomsöverlätelse och an-
26576:            ämnar Regeringen ändra ifrägavaran-       nan inkomst som kan anses ha influtit av egen-
26577:        de stadganden i skattelagen sä att detta      dom. Som kapitalinkomst räknas sålunda den
26578:        beskattningssystem frängäs?                   del av dividenden som kan betraktas som avkast-
26579:                                                      ning pä det kapital som investerats i bolaget.
26580:   Som svar på detta spörsmäl fär jag vördsamt        Återstoden kan betrakt<~;~ som ersättning för fö-
26581: anföra följande:                                     retagarens arbetsinsats. Agarandelens storlek in-
26582:                                                      verkar inte på företagarens skattemässiga ställ-
26583:    Dividend som andra aktiebolag än börsbolag        ning sä som det sägs i spörsmälet, utan beskatt-
26584: delar ut och gottgörelsen för bolagsskatt i sam-     ningen sker pä samma sätt oberoende av ägar-
26585: band därmed indelas vid beskattningen av en          andelen.
26586: aktieägare i kapital- och förvärvsinkomster. En-        När systemet togs i bruk i Finland 1993 var
26587: ligt 42 § inkomstskattelagen betraktas 15 % av       räntenivän betydligt högre än nu. Dä ansäg man
26588: det sammanräknade matematiska värdet pä en           att 15% var tillräckligt för att även omfatta er-
26589: delägares aktieinnehav som kapitalinkomst. En        sättning för den större risk som är förknippad
26590: akties matematiska värde räknas ut genom att         med eget kapital. Efter att räntenivån sjunkit är
26591: dividera bolagets nettoförmögenhet med antalet       den nuvarande kapitalinkomstandelen stor i
26592: aktier utanför bolaget. Återstoden av dividenden     jämförelse med de övriga nordiska länderna, i
26593: betraktas som förvärvsinkomst.                       vilka den procentandel som beskattas som kapi-
26594:    Skatten pä dividend som beskattas som kapi-       talinkomst är bunden vid den allmänna ränteni-
26595: talinkomst är 28 %, som motsvarar bolagsskatte-      vän och har sjunkit i takt med den sjunkande
26596: satsen. Skattesatsen för den del som beskattas       räntenivän. 1 motsats till vad som är fallet i exem-
26597: som förvärvsinkomst fastställs enligt delägarens     pelvis Sverige elimineras i Finland dubbelbe-
26598: personliga förvärvsinkomstskattegrad. Eftersom       skattning helt vid beskattningen av dividender.
26599: den skatt som bolaget betalar pä resultatet gott-    Därför blir dividendernas skattebörda i allmän-
26600: görs i den skatt aktieägaren päförs, betalar divi-   het inte alltför stor, inte ens när det gäller de
26601: dendtagaren ingen skatt alls pä det dividendbe-      dividender som beskattas som förvärvsinkom-
26602: lopp som betraktas som kapitalinkomst. Det som       ster.
26603: äterstår att betala vad gäller den dividend som         Det är nödvändigt att indela ägarföretagarens
26604: räknas som förvärvsinkomst är skillnaden mel-        dividend i kaptial- och förvärvsinkomster, efter-
26605: lan delägarens förvärvsinkomstskattegrad och         som en del av dividenden normalt är avkastning
26606: skattesatsen för kapitalinkomsten. Om deläga-        pä investering och en del ersättning för ägarens
26607: rens förvärvsinkomstskattegrad är lägre än skat-     arbetsinsats. En beskattning av ägarföretagarnas
26608: tesatsen för kapitalinkomsterna, överstiger gott-    dividender helt och hället som kapitalinkomst
26609: görelsen den skatt som skall betalas för dividen-    vore en omöjlig lösning. Det skulle leda till att
26610: den. Indelningen i kapital- och förvärvsinkom-       hela samhället omvandlades till aktiebolag och
26611:                                            KK 713/1996 vp                                              5
26612: 
26613: att den progressiva inkomstbeskattningen upp-        vänds. På grund av den stora kapitalinkomstan-
26614: hörde. Det förfarande som har föreslagits i spörs-   delen samt den fullständiga elimineringen av
26615: målet, att en dividendinkomst i sin helhet skall     dubbelbeskattning är beskattningen av dividen-
26616: räknas som kapitalinkomst harmonierar med            der som förvärvsinkomst så obetydlig vad gäller
26617: systemets utgångspunkter vad gäller de passiva       de passiva investerarna att detta inte ger anled-
26618: investerarna. Oftast sker detta även i praktiken,    ning tili att ändra skattelagstiftningen så att den
26619: eftersom företags dividendutdelning i allmänhet      blir besvärlig och ger upphov tiii tolkningstvister.
26620: inte blir så stor att den del som skall beskattas       Den nuvarande beskattningen av dividendta-
26621: som kapitalinkomst överskrids vad gäller de pas-     gare är mycket skälig såväl internationellt sett
26622: siva investerarna. En indelning av delägarna i       som jämfört med beskattningen av andra in-
26623: ägarföretagare och passiva investerare skulle        komsttagargrupper. Regeringen anser alltså att
26624: dock vara mycket besvärlig att administrera och      den nuvarande beskattningen av dividendtagare
26625: tiii stor del bli beroende av tolkning. En sådan     är motiverad och att det inte finns behov att
26626: indelning har gett upphov tili många tolknings-      ändra systemet.
26627: tvister och rättegångar i de Iänder där den an-
26628: 
26629:      Helsingforsden 12 november 1996
26630: 
26631:                                                                                  Minister Arja Alho
26632:                                              KK 714/1996 vp
26633: 
26634: Kirjallinen kysymys 714
26635: 
26636: 
26637: 
26638: 
26639:                                     Sulo Aitioniemi /kesk: Elintarvikkeiden hintojen kehityksestä ED-
26640:                                         Suomessa
26641: 
26642: 
26643:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
26644:    Suomalaisia houkuteltiin ED-jäsenyyteen                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
26645: muun muassa halventuvilla elintarvikkeiden hin-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26646: noilla. Niin aluksi kävikin, kun tuotantohintoja       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26647: alennettiin tavalla, johon ei sellaisenaan olisi ol-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26648: lut perusteita. Viittaan muun. m~ass~ ~ananmu­
26649: nien ja sianlihan tuotantoon Ja h~nt01h~n. . .                   Onko Hallitus havainnut, että elintar-
26650:    Jokainen, joka seuraa nyt ehntarvtketiskien                vikkeiden hinnat ovat pienessä ajassa
26651: hintoja, voi todeta, että keskimääräisesti elintar-           nousseet keskimääräisesti ED-jäsenyyttä
26652: vikkeiden hinnat ovat jauhoja lukuun ottamatta                edeltävälle tasolle, jopa korkeammiksi
26653: palanneet ED:ta edeltäväll~ tasolle, _jopa k_o~­              joitakin harvoja yksittäisiä poikkeuksia
26654: keammiksi. Silmänlumeekst saattaa JOku gnlh-                  lukuun ottamatta, ja
26655: pätkä tai Lundenin lihasäilyke olla vähän hal-                   miten Hallitus selittää tämän ja mitä se
26656: vempaa. Asiassa on käynyt juuri niin kuin arvel-              aikoo tehdä, jotta kansalaisille annetut
26657: tiin, ja elintarviketeollisuuden marina heikosta              elintarvikkeiden hintojen pysyvää alene-
26658: kannatuksesta ennustaa sitä, että lähitulevaisuu-             mista koskevat ED-lupaukset pysyvät
26659: dessa elintarvikkeiden hinnat edelleen nousevat.              voimassa?
26660:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1996
26661: 
26662:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
26663: 
26664: 
26665: 
26666: 
26667: 260017
26668: 2                                            KK 714/1996 vp
26669: 
26670: 
26671: 
26672: 
26673:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
26674: 
26675:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          syyskuu 1996 nousseet 1,1 prosenttia, mikä on
26676: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           0,2 prosenttiyksikköä enemmän kuin yleinen ku-
26677: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         luttajahintojen nousu. Tämä hintakehitys selit-
26678: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-          tyy kokonaisuudessaan hedelmien ja vihannes-
26679: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           ten hintojen nousulla, joka on ollut 12,7 prosent-
26680: n:o 714:                                                tia vuoden alusta. Tämän hyödykeryhmän
26681:                                                         hintakehityksen vaikutus elintarvikkeiden keski-
26682:           Onko Hallitus havainnut, että elintar-        määräiseen hintatasoon on ollut 1,8 prosent-
26683:        vikkeiden hinnat ovat pienessä ajassa            tiyksikköä. Hedelmien ja vihannesten hintoihin
26684:        nousseet keskimääräisesti ED-jäsenyyttä          vaikuttaa kausivaihtelu.
26685:        edeltävälle tasolle, jopa korkeammiksi
26686:        joitakin harvoja yksittäisiä poikkeuksia
26687:        lukuun ottamatta, ja                               Elintarvikkeiden hintakehitys tuoteryhmittäin.
26688:           miten Hallitus selittää tämän ja mitä se                Lähde: Kuluttajahintaindeksi.
26689:        aikoo tehdä, jotta kansalaisille annetut
26690:        elintarvikkeiden hintojen pysyvää alene-                                                       Vuoden alusta   Eri osaryhmien
26691:                                                                                                        syyskuuhun         vaikutus
26692:        mista koskevat ED-lupaukset pysyvät                                                                1996        elintarv. hinta-
26693:        voimassa?                                                                                                        kehitykseen
26694:                                                         Leipä- ja viljatuotteet ......... .             --0,7%          --0,1 'Yo
26695:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Liha .................................... .     -1,5%           --0.4%
26696: vasti seuraavaa:                                        Kala ................................... .       +3,6%           +0,1%
26697:                                                         Maito, juustot ja munat ..... .                  +0,2%            0,0%
26698:                                                         Rasvat ja öljyt .................... .           +0,4%            0,0%
26699:    Ennen ED-jäsenyyttä arvioitiin elintarvikkei-        Hedelmät ja vihannekset .... .                  +12,7%           +1,8%
26700: den hintojen laskevan ED-jäsenyyden toteudut-           Perunaja perunavalmisteet.                      -4,0%           --0,1%
26701: tua noin kymmenellä prosentilla. Kauppa- ja             Sokerivalmisteet ................. .             +1,4%            0,0%
26702: teollisuusministeriön johdolla kuluttajaviran-          Kahvi, tee ja kaakao .......... .              -10,6%           --0,3%
26703: omaiset toteuttivat hintaseurantaprojektin, jon-        Muut ravintoaineet ............ .                +0,5%            0,0%
26704: ka avulla pyrittiin varmistamaan, että elintarvik-      Ravinto .............................. .         +1,1%            +1,1%
26705: keiden hinnat todella laskisivat ennustetulla
26706: määrällä. Tämä tavoite saavutettiin ja jopa yli-           Laajoja kuluttajahintakeräilyjä ei ole kulutta-
26707: tettiin: elintarvikkeiden hinnat laskivat yli yhdel-    javiranomaisten toimesta jatkettu vuoden 1995
26708: lätoista prosentilla viime vuoden aikana.               jälkeen. Sen sijaan pienempiä hintaselvityksiä on
26709:    Elintarvikkeiden hinnat eivät ole staattisia.        tehty kuluttajaviraston ja lääninhallitusten
26710: Myös ED-jäsenyydessä työvoimakustannusten               yhteistyönä. Esimerkiksi liha- ja lihatuotteiden
26711: ja muiden kustannusten korotukset näkyvät hin-          hinnoista tehtiin toukokuussa hintatutkimus,
26712: tatasossa elintarvikkeidenkin osalta. Kulutta-          jossa todettiin hintojenjatkaneen laskua vuoden
26713: jahintojen kehitys riippuu elintarvikeraaka-ai-          1996 aikana. Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että
26714: neidenja valmiiden tuotteiden hintojen muutok-          ED -jäsenyydestä johtuva elintarvikkeiden alem-
26715: sista sekä kotimaisista tuotantokustannuksista.         pi hintataso on edelleen merkittävä. Niinpä ei
26716:    Kuluttajahintaindeksin tietojen mukaan elin-         voida puhua siitä, että hinnat olisivat palanneet
26717: tarvikkeiden hinnat ovat ajanjaksolla tammi-            jäsenyyttä edeltävälle tasolle.
26718: 
26719:      Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1996
26720: 
26721:                                                        Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
26722:                                           KK 714/1996 vp                                                                          3
26723: 
26724: 
26725: 
26726: 
26727:                                       Tili Riksdagens Talman
26728: 
26729:   1 det syfte 37 § 1 momo riksdagsordningen an-      0,2 procentenheter mer än den allmänna steg-
26730: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       ringen i konsumentprisernao Denna prisutveck-
26731: 1em av statsrådet översänt f6ljande av riksdags-     ling förklaras i sin helhet med stegringen av pri-
26732: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmå1 nr        serna på frukt och grönsaker, som har varit 12,7
26733: 714:                                                 procent från ingången av åreto Effekten av prisut-
26734:                                                      vecklingen i denna produktgrupp på den genom-
26735:           Har Regeringen observerat att 1ivs-        snittliga prisnivån på livsmedel har varit 1,8 pro-
26736:        medelspriserna i genomsnitt på en kort        centenheter. Priserna på frukt och grönsaker på-
26737:        tid har stigit till den nivå som föregick     verkas av säsongvariationernao
26738:        EU-medlemskapet och t.oomo högre, med
26739:        undantag för några få enskilda undantag,
26740:        och                                            Prisutvecklingen på livsmedel per produktgruppo
26741:           hur förklarar Regeringen detta och                    Källa: Konsumentprisindexo
26742:        vad har den för avsikt att göra för att de
26743:        EU-löften som gavs medborgarna om att                                                            Från årets Olika delgruppers
26744:                                                                                                           början     effekt på priso
26745:        Iivsmedelspriserna varaktigt skulle sjun-                                                     tili september   utvecklingen
26746:        ka fortsättningsvis skall gälla?                                                                    1996       på livsmedel
26747:                                                      Bröd- och spannmåls-
26748:                                                       produkter o•·············o··········             -0,7%           -0,1%
26749:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        Kött .................................. ..        -1,5%           -0,4%
26750: anföra följande:                                     Fisk .............................. 0 ••••••       +3,6%           +0,1%
26751:                                                      Mjölk, ost och ägg ............. .                 +0,2%            0,0%
26752:     Innan EU-medlemskapet blev verklighet be-        Fett och olja ....................... .            +0,4%            0,0%
26753: dömdes det att Iivsmedelspriserna skulle sjunka      Frukt och grönsaker            o ••••••••••       +12,7%           +1,8%
26754: med ca tio procent när EU-medlemskapet hade          Potatis och potatis-
26755:                                                        tillverkningar ···········o· ··o···             -4,0%           -0,1%
26756: genomförtso Under handels- och industriministe-      Sockertillverkningar ...         o ••••••••        +1,4%            0,0%
26757: riets Iedning realiserade konsumentmyndigheter-      Kaffe, te och kakao ..         0 •••• 0 •••••    -10,6%           -{),3%
26758: na ett prisuppföljningsprojekt, med hjälp av vil-    Övriga födoämnen .00o.. 0...... .                  +0,5%            0,0%
26759: ket man försökte försäkra sig om att Iivsmedels-     Livsmedel totalt ........... ··o····               +1,1%           +1,1%
26760: priserna verkligen skulle sjunka så mycket som
26761: prognosticeratso Detta mål har uppnåtts och
26762: t.oomo överskridits: Iivsmedelspriserna sjönk med        De omfattande insamlingarna av konsument-
26763: mer än elva procent i fjol.                          priser på åtgärd av konsumentmyndigheterna
26764:     Livsmedelspriserna är inte statiskao Också nu    har inte fortgått efter år 19950 Däremot har min-
26765: när vi är medlemmar i EU kan förhöjningar i          dre prisutredningar gjorts i samarbete mellan
26766: arbetskraftskostnaderna och övriga kostnader         konsumentverket och Iänsstyrelsernao Tili exem-
26767: ses även i prisnivån på livsmedel. Hur konsu-        pel över priserna på kött och köttprodukter gjor-
26768: mentpriserna utvecklas beror på ändringar i livs-    des i maj en prisundersökning, där det konstate-
26769: medlens råvarupriser och priserna på de fårdiga      rades att priserna hade fortsatt att sjunka under
26770: produkterna samt på de inhemska produktions-         år 19960 Allt som allt verkar det som om den Jägre
26771: kostnadernao                                         prisnivån på livsmedel tili följd av EU-medlem-
26772:     Enligt uppgifter ur konsumentprisindex har       skapet fortfarande är betydandeo Således kan
26773:  priserna på livsmedlen under perioden januari-      man inte tala om att priserna skulle ha återgått
26774:  september 1996 stigit med 1,1 procent, vilket är    tili den nivå de hade f6re medlemskapet i EUO
26775: 
26776:      Helsingfors den 7 november 1996
26777: 
26778:                                                     Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
26779:                                             KK 715/1996 vp
26780: 
26781: Kirjallinen kysymys 715
26782: 
26783: 
26784: 
26785: 
26786:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Kansalaisten äänestyspassiivisuudesta
26787: 
26788: 
26789: 
26790:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
26791: 
26792:    Kansalaiset ovat huolestuttavassa määrin           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26793: passivoituneet demokratian keskeisen oikeuden,        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26794: äänioikeuden, käyttämisessä. Tämän todistivat
26795: selkeästi käydyt euro-ja kunnallisvaalit. Tilanne               Onko Hallituksella käsitystä siitä, mis-
26796: on huolestuttava monessakin mielessä, erityisesti            tä johtuu kansalaisten kasvava passiivi-
26797: siksi, että ilmiö johtaa valtarakenteiden vääristy-          suus demokratian keskeisen tekijän, ääni-
26798: miseen, kuten jossain määrin on käynyt jo pide-              oikeuden, käyttämisessä, ja
26799: tyissä vaaleissa.                                               näkeekö Hallitus asian huolestuttava-
26800:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           na ja mitä se aikoo tehdä ongelman kor-
26801: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-              jaamiseksi?
26802: 
26803:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1996
26804: 
26805:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
26806: 
26807: 
26808: 
26809: 
26810: 260017
26811: 2                                          KK 715/1996 vp
26812: 
26813: 
26814: 
26815: 
26816:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
26817: 
26818:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Äänestäjien määrän lasku on näkynyt myös
26819: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        eduskuntavaaleissa: vuoden 1983 vaaleissa
26820: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      äänesti 81 % äänioikeutetuista, mutta vuoden
26821: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       1995 vaaleissa enää 71,9 %. Sen sijaan presiden-
26822: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        tinvaaleissa äänestysaktiivisuus on ollut korke-
26823: n:o 715:                                             aa: vuoden 1982 valitsijamiesvaaleista lukien ää-
26824:                                                      nestysprosentti on ollut selvästi yli 80. Vuonna
26825:           Onko Hallituksella käsitystä siitä, mis-   1994 toimitetun ED-kansanäänestyksen äänes-
26826:        tä johtuu kansalaisten kasvava passiivi-      tysprosentti oli 74.
26827:        suus demokratian keskeisen tekijän, ääni-        Näyttää siis siltä, että presidentinvaaleja lu-
26828:        oikeuden, käyttämisessä, ja                   kuun ottamatta äänestysaktiivisuus on laskussa.
26829:           näkeekö Hallitus asian huolestuttava-      Kuitep.kin Suomessa osanotto vaaleihin on help-
26830:        na ja mitä se aikoo tehdä ongelman kor-       poa. Aänestäjän ei tarvitse edeltä käsin varmis-
26831:        jaamiseksi?                                   taa pääsyään äänestämään, vaan kaikki äänioi-
26832:                                                      keutetut Suomen kansalaiset otetaan äänioikeus-
26833:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          rekisteriin automaattisesti viran puolesta. Vaa-
26834: taen seuraavaa:                                      leihin voidaan osallistuajoko ennakkoäänestyk-
26835:                                                      sessä (seitsemänä päivänä) ennen vaalipäivää tai
26836:    Lokakuussa toimitettujen kaksoisvaalien           vaaJitoimituksessa vaalipäivänä.
26837: äänestysprosentit olivat alhaisia, europarlament-       Aänestyshaluttomuuteen on aivan ilmeisesti
26838: tivaaleissa 60,3 ja kunnallisvaaleissa 61,1. Euro-   useita syitä: erityyppiset vaalit saattavat ruotivoi-
26839: parlamenttivaalien äänestysprosenttiin ei meillä     da äänestäjiä eri tavalla, samoin puoluekannan
26840: ole aikaisempaa vertailukohtaa. Yleiseurooppa-       epävarmuus, politiikan kiinnostamattomuus tai
26841: laisella tasolla suomalaisten äänestysaktiivisuus    tyytymättömyys politiikkaa ja poliitikkoja koh-
26842: oli hyvää keskitasoa. Äänestysprosentit vuonna       taan voivat vaikuttaa äänestysintoon. Myös kä-
26843: 1994 EU:njäsenvaltioissa toimitetuissa vaaleissa     sitys vaalien turhuudesta ja vaalimainonnan vä-
26844: vaihtelivat Portugalin ja Hollannin 35:stä Italian   häisyys näyttävät alentavan äänestysvilkkautta.
26845: 74:ään. Korkeat prosentit olivat myös Belgiassa,     Taloudellisella lamallakin voi olla vaikutusta,
26846: Luxemburgissa ja Kreikassa, mutta näissä val-        kuten myös vaaliväsymyksellä. Eräissä tutki-
26847: tioissa äänestäminen vaaleissa on pakollista.        muksissa on selvitetty, että äänestämättäjättävät
26848: Ruotsissa vuonna 1995 toimitettujen vaalien          ovat yleensä nuoria tai yhteiskunnasta jollakin
26849: äänestysprosentti oli vain 42. Tavoitteena voita-    tavalla syrjäytyneitä, esimerkiksi työttömiä. Tä-
26850: neenkin pitää, että suomalaisten äänestysvilk-       män osoitti myös äänestysaktiivisuus eri äänes-
26851: kaus seuraavissa europarlamenttivaaleissa, jotka     tysalueilla. Siitä, oliko samanaikaisesti toimite-
26852: pidetään kesäkuussa 1999, olisi vähintäänkin sa-     tuilla kaksilla vaaleilla vaikutusta äänestysaktii-
26853: maa luokkaa kuin lokakuun vaaleissa.                 visuuteen, ei tässä vaiheessa ole saatavissa tutkit-
26854:    Kunnallisvaalien osalta on aihetta erityiseen     tua tietoa.
26855: huoleen. Äänestysprosentti (61,1) oli Suomen            Äänestysaktiivisuutta lisäävinä tekijöinä voi-
26856: sodan jälkeisen historian toiseksi alhaisin. Vuo-    daan mainita äänestäjien käsitys vaalien merki-
26857: den 19.~5 kunnallisvaaleissa äänestysprosentti oli   tyksestä ja tärkeydestä, siis äänestäjien selkeä
26858: 53,9. Aänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa on      näkemys siitä, että he antavat äänensä oikeaksi
26859: laskenut selvästi vuoden 1980 vaaleista lukien:      pitämänsä asian puolesta ja että vaaleilla voi-
26860: vuonna 1980 äänesti 78,1 % äänioikeutetuista,        daan asioihin vaikuttaa. Tässä puolueiden ja eri
26861: vuonna 1992 70,9 %ja nyt siis 61,1 %. Pudotusta      kansalaisjärjestöjen panos on keskeisessä ase-
26862: tuli lähes 10 prosenttiyksikköä.                     massa. Puolueiden tulisi käydä selkeää, ymmär-
26863:                                           KK 715/1996 vp                                          3
26864: 
26865: rettävää ja asiapitoista poliittista keskustelua,   mus siihen, että juuri äänestämällä voidaan vai-
26866: jossa käsitellään äänestäjille tärkeitä asioita,    kuttaa, sekä omiin asioihin että myös koko yh-
26867: punnitaan eri vaihtoehtoja ja synnytetään uusia     teiskunnan kehittämiseen, tulee tällä tavoin pa-
26868: näkemyksiä. Tiedotusvälineiq~n tulisi viestittää    lauttaa.
26869: tätä keskustelua äänestäjille. Aänestäjän luotta-
26870: 
26871:      Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1996
26872: 
26873:                                                                   Oikeusministeri Kari Häkämies
26874: 4                                          KK 715/1996 vp
26875: 
26876: 
26877: 
26878: 
26879:                                        Tili Riksdagens Talman
26880: 
26881:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          röstningsprocenten varit klart högre än 80. Vid
26882: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande          EU-folkomröstningen 1994 var röstningspro-
26883: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      centen 74.
26884: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-            Det förefaller sålunda som om röstningsakti-
26885: mål nr 715:                                          viteten skulle bli allt mindre i alla andra vai än
26886:                                                      presidentvalet. Ändå är det 1ätt att delta i val i
26887:           Har Regeringen någon uppfattning           Finland. Väljarna behöver inte själva på förhand
26888:        om orsaken till medborgarnas växande          försäkra sig om att de tillåts rösta, utan alla
26889:        passivitet i fråga om utövandet av demo-      röstberättigade finska medborgare förs automa-
26890:        kratins viktigaste faktor, rösträtten och     tiskt på tjänstens vägnar in i rösträttsregistret. De
26891:           finner Regeringen saken oroväckande        kan delta antingen i förhandsröstningen (under
26892:        och vad ämnar den göra för att lösa pro-      sju dagar) före valdagen eller i valförrättningen
26893:        blemet?                                       på valdagen.
26894:                                                         Det finns uppenbarligen flera orsaker för det
26895:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt         bristande röstningsintresset: olika typer av vai
26896: följande:                                            kan motivera väljarna på olika sätt, likaså kan
26897:                                                      osäkerheten om partiståndpunkt, likgiltighet för
26898:    Röstningsprocenten vid dubbelvalet i oktober      politiken eller missnöje med politiken och politi-
26899: var låg, 60,3 i valet till Europaparlamentet och     kerna påverka röstningsivern. Också uppfatt-
26900: 61,1 i kommunalvalet. 1 fråga om valet till Euro-    ningen att valen är onödiga och den begränsade
26901: paparlamentet har vi inga tidigare röstningspro-     valreklamen för.~faller att inverka negativt på
26902: center att jämföra med. Ur en allmän europeisk       valdeltagandet. A ven den ekonomiska depressio-
26903: synpunkt är den finländska röstningsaktiviteten      n en kan inverka, liksom också valtrötthet. Vissa
26904: av god medelnivå. Röstningsprocenten vid 1994        undersökningar har visat att det i allmänhet är
26905: års vai i EU:s medlemsstater varierade mellan        unga människor och de som på något sätt har
26906: 35 % i Portugal och Holland och 74% i Italien.       hamnat utanför samhället, t.ex. arbetslösa, som
26907: Också i Belgien, Luxemburg och Grekland var          låter bli att rösta. Detta framgick också av röst-
26908: röstningsprocenten hög, meni dessa Iänder är det     ningsaktiviteten inom olika röstningsområden. 1
26909: obligatoriskt att rösta vid vai. Röstningsprocen-    viiken mån röstningsaktiviteten påverkades av
26910: ten vid valet i Sverige 1995 var endast 42. Målet    att två vai förrättades samtidigt finns det inte
26911: för nästa vai till Europaparlamentet, som hålls i    ännu i detta skede uppgifter om.
26912: juni 1999, kan väl anses vara att finländarnas           Faktorer som leder till ökad röstningsaktivitet
26913: valdeltagande skall vara a v minst samma klass       är väljarnas syn på valets betydelse och vikt, dvs.
26914: som vid oktobervalet.                                om väljarna har en klar uppfattning om att de ger
26915:    Kommunalvalet inger bekymmer. Röstnings-          sin röst för en sak som de finner riktig och att de
26916: procenten (61, 1) var den näst lägsta i Finland      genom valet kan påverka saker och ting. 1 detta
26917: sedan kriget. Vid 1945 års kommunalval var röst-     avseende kan partierna och medborgarorganisa-
26918: ningsprocenten 53,9. Valdeltagandet i kommu-         tionerna göra en central insats. Partierna bör föra
26919: nalvalet har gått klart nedåt sedan valet 1980: år   en klar, förståelig och saklig debatt, i viiken de tar
26920: 1980 röstade 78,1 % av de röstberättigade, 1992      upp frågor som är av betydelse för väljarna, väger
26921: 70,9 % och nu alltså 61,1 %. Nedgången var           olika alternativ mot varandra och kommer fram
26922: närmare 10 procentenheter.                           med nya synpunkter. Massmedierna bör förmed-
26923:    Minskningen i antalet väljare har synts också i   la denna debatt tili väljarna. Väljarnas förlitan på
26924: riksdagsvalet: vid 1983 års vai röstade 81 % av de   att de just genom att rösta kan påverka både sina
26925: röstberättigade men i 1995 års vai bara 71 ,9 %.     egna angelägenheter och hela samhällets utveck-
26926: Däremot har röstningsaktiviteten varit hög vid       ling måste på detta sätt återställas.
26927: presidentvalen: sedan elektorsvalet 1982 har
26928:      Helsingfors den 12 november 1996
26929: 
26930:                                                                      Justitieminister Kari Häkämies
26931:                                            KK 716/1996 vp
26932: 
26933: Kirjallinen kysymys 716
26934: 
26935: 
26936: 
26937: 
26938:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Kunnallisvaaliehdokkaan kotipaikan mää-
26939:                                       räytymisestä
26940: 
26941: 
26942:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
26943: 
26944:    Kunnallisvaaleissa ehdokkaana voi olla sellai-       Asiassa on esiintynyt epäterveitä piirteitä jo
26945: nen henkilö, joka on väestörekisterin mukaan         käytyjen kunnallisvaalien aikana, ja nämä ilmiöt
26946: kirjoilla kunnassa vaalivuonna elokuun viimeise-     voivat lisääntyä.
26947: nä päivänä. Ehdokkuus ei voimassa olevan tul-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
26948: kinnan mukaan edellytä edes sitä, että naimisissa    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26949: olevan henkilön perhe asuisi kyseisessä kunnas-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26950: sa. Tämä merkitsee käytännössä esimerkiksi sitä,     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26951: ettäjokujulkisuuden ääniharava voi asettua tiet-
26952: tyyn kuntaan kirjoille tuona ajankohtana, kerätä               Katsooko Hallitus oikeaksi muuttaa
26953: potin vaaleissa ryhmittymän hyväksi sekä sen                lainsäädäntöä niin, että vaalikelpoisuu-
26954: jälkeen muuttaa takaisin perheensä luo ja luovut-           den ehtona kunnallisvaaleissa on perhe-
26955: taa paikkansa varamiehelle. Käsitykseni mu-                 ym. suhteiden kannalta pysyväksi katsot-
26956: kaan väestörekisteriä koskevaa lainsäädäntöä                tava asuminen kunnassa jo sen vuoden
26957: tulkittiin niin, että kyseinen vaaliratsuna olemi-          alusta, jolloin kunnallisvaalit toteute-
26958: nen edellytti myös perheen muuttamista vaali-               taan?
26959: paikkakunnalle eli vakinaista asumista ja että
26960: tämä olotila oli olemassa jo vaalivuoden alussa.
26961: 
26962:      Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1996
26963: 
26964:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
26965: 
26966: 
26967: 
26968: 
26969: 260017
26970: 2                                         KK 716/1996 vp
26971: 
26972: 
26973: 
26974: 
26975:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
26976: 
26977:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kunnassa, jossa hänellä on kotikuntalaissa tar-
26978: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       koitettu kotikunta väestötietojärjestelmässä ole-
26979: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     vien tietojen mukaan 51. päivänä ennen vaalipäi-
26980: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-      vää, päivän päättyessä. Viime kunnallisvaaleissa
26981: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       tämä päivä oli 30.8.1996.
26982: n:o 716:                                               Kotikunnan määräytymisestä säädetään koti-
26983:                                                     kuntalaissa. Henkilön kotikunta on se kunta,
26984:           Katsooko Hallitus oikeaksi muuttaa        jossa hän asuu. Jos henkilöllä on käytössään
26985:        lainsäädäntöä niin, että vaalikelpoisuu-     useampia asuntoja tai jos hänellä ei ole käytös-
26986:        den ehtona kunnallisvaaleissa on perhe-      sään asuntoa lainkaan, hänen kotikuntansa on se
26987:        ym. suhteiden kannalta pysyväksi katsot-     kunta, jota hän perhesuhteidensa, toimeentulon-
26988:        tava asuminen kunnassa jo sen vuoden         sa tai muiden vastaavien seikkojen perusteella
26989:        alusta, jolloin kunnallisvaalit toteute-     itse pitää kotikuntanaanjajohon hänellä on edel-
26990:        taan?                                        lä mainittujen seikkojen perusteella kiinteä yh-
26991:                                                     teys.
26992:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Kotikuntalain eräänä tavoitteena on laajentaa
26993: vasti seuraavaa:                                    kansalaisten ja täällä laillisesti asuvien ulkomaa-
26994:                                                     laisten omia vaikutusmahdollisuuksia kotikun-
26995:    Kuntalaissa säädetään vaalikelpoisuuden          nan määräytymisessä. Tämä on laissa otettu
26996: yleisistä edellytyksistä kunnan luottamustoi-       huomioon asettamalla valintatilanteessa asian-
26997: meen. Nämä koskevat vaalikelpoisuutta valtuu-       omaisen omalle näkemykselle kotikunnastaan
26998: tetuksi ja myös kaikkiin muihin kunnan luotta-      ratkaiseva merkitys. Vaikutusmahdollisuuksien
26999: mustoimiin. Jotta henkilö on vaalikelpoinen         laajentamisen syynä oli se, että aikaisemman
27000: kunnan luottamustoimeen, hänellä tulee olla, sil-   väestökirjalainsäädännön kotipaikan määräyty-
27001: loin kun vaali toimitetaan, kotikuntalaissa tar-    mistä koskevien säännösten oli usein koettu ra-
27002: koitettuna kuntana kyseinen kunta eli kunta,        joittavan hallitusmuodon 7 §:ssä säädettyä, pe-
27003: jonka valtuustosta on kyse, ja äänioikeus jossa-    rusoikeuksiin kuuluvaa oleskelun ja asumisen
27004: kin kunnassa.                                       vapautta. Tältä osin kotikuntalakia ei ole syytä
27005:    Vaalikelpoisuutta on tarkasteltava yhdessä       muuttaa. Kuntalain vaalikelpoisuutta koskevia
27006: äänioikeutta koskevien säännösten kanssa. Kun-      säännöksiä ei myöskään ole tarpeen muuttaa
27007: nallisvaaleissa henkilö on äänioikeutettu siinä     kysyjän tarkoittamalla tavalla.
27008: 
27009:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1996
27010: 
27011:                                                                    Oikeusministeri Kari Häkämies
27012:                                            KK 716/1996 vp                                              3
27013: 
27014: 
27015: 
27016: 
27017:                                        Tili Riksdagens Talman
27018: 
27019:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     hemkommun, såsom den definieras i lagen om
27020: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       hemkommun. Vid det senaste kommunalvalet
27021: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     inträffade denna dag 30.8.1996.
27022: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr           1 lagen om hemkommun stadgas om hur hem-
27023: 716:                                                 kommunen bestäms. En persons hemkommun är
27024:                                                      den kommun där han bor. Om en person har isin
27025:           Anser Regeringen det rätt att ändra        användning flera bostäder eller ingen bostad alls,
27026:        lagstiftningen så att villkoret för valbar-   är hans hemkommun den kommun som han pä
27027:        het i kommunalvalet är att personen i         grund av sina familjeförhållanden, sin utkomst
27028:        fråga med avseende på familje- och andra      eller andra motsvarande omständigheter själv
27029:        förhållanden kan anses ha varit fast bo-      anser som sin hemkommun och tili viiken han
27030:        satt i kommunen ända från början av det       med hänsyn till de ovan nämnda omständighe-
27031:        år då kommunalvalet hålls?                    terna har fast anknytning.
27032:                                                         Ett av syftena med lagen om hemkommun är
27033:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt         att utvidga medborgarnas och här lagligt bosatta
27034: följande:                                            utlänningars päverkningsmöjligheter vid be-
27035:                                                      stämmandet av hemkommunen. Detta har beak-
27036:    1 kommunallagen stadgas om de allmänna för-       tats i lagen genom att vederbörande persons egen
27037: utsättningarna för valbarhet tili korumunala för-    uppfattning om viiken som är deras hemkom-
27038: troendeuppdrag. Dessa gäller valbarhet både tili     mun givits avgörande betydelse i en valsituation.
27039: fullmäktige och alla andra korumunala förtroen-      Orsaken tili att päverkningsmöjligheterna utvid-
27040: deuppdrag. För att någon skall vara valbartill ett   gades var att stadgandena om bestämmande av
27041: kommunalt förtroendeuppdrag, skall han, då           hemort i den tidigare lagstiftningen om befolk-
27042: valet förrättas, ha ifrågavarande kommun, dvs.       ningsböcker ofta hade ansetts begränsa rätten
27043: den kommun vars fullmäktige frägan gäller, som       enligt 7 § regeringsformen att fritt vistas och bo i
27044: sädan kommun som avses i lagen om hemkom-            landet, viiken hör tili de grundläggande rättighe-
27045: mun och rösträtt i nägon kommun.                     terna. Något skäl att i detta avseende ändra lagen
27046:    Valbarheten skall granskas tilisammans med        om hemkommun föreligger inte. lnte heller finns
27047: stadgandena om rösträtt. Vid kommunalval har         det något behov att ändra stadgandena om val-
27048: en person rösträtt i den kommun i viiken han         barhet i kommunallagen på det sätt som avses i
27049: enligt uppgifterna i befolkningsdatasystemet vid     spörsmålet.
27050: utgången a v den 51 dagen före valdagen hade sin
27051: 
27052:      Helsingforsden 6 november 1996
27053: 
27054:                                                                     Justitieminister Kari Häkämies
27055:                                            KK 717/1996 vp
27056: 
27057: Kirjallinen kysymys 717
27058: 
27059: 
27060: 
27061: 
27062:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: EU:Ita saatavaa rahoitusta koskevasta tiedo-
27063:                                       tuksesta
27064: 
27065: 
27066:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
27067: 
27068:    Suomessa näyttää vallitsevan ikuisuuskysy-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27069: mykseksi muodostuva kiista siitä, onko Suomi         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27070: nettomaksaja vaiko nettosaaja Euroopan unio-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27071: nissa. Täydellinen epäselvyys vallitsee kansan
27072: keskuudessa myös siitä, minkälaisiin projektei-                 Miten Hallitus aikoo informoida tietä-
27073: hin, millä ehdoilla ja millä omarahoitusosuudella           mättömyyden laaksossa vaeltavaa kan-
27074: on saatu EU-rahaa kuluneenjäsenyyden aikana.                saa rahavirtojen suhteesta Euroopan
27075: Vielä täydellisempi hämäryys on siitä, minkälai-            unionin ja Suomen välillä, ja
27076: siin projekteihin rahaa EU:n taholta olisi saata-               minkälaisiin merkittävämpiin kohtei-
27077: vissa, minkälaiset yhteisöt ovat kelvollisia sitä           siin rahaa EU:lta on saatuja millä ehdoil-
27078: hakemaan ja miten se tapahtuu.                              la, sekä
27079:    Asioiden kirkastamiseksi pitäisi tehdä jotakin.              minkälaisiin kohteisiin sitä on saata-
27080:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          vissaja kenen toimesta haettuna?
27081: 
27082:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1996
27083: 
27084:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
27085: 
27086: 
27087: 
27088: 
27089: 260017
27090: 2                                          KK 717/1996 vp
27091: 
27092: 
27093: 
27094: 
27095:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
27096: 
27097:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           ED maksaa yhteisen maatalouspolitiikan mu-
27098: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        kaisia tukia esimerkiksi vuonna 1996 noin 3 300
27099: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      milj. markkaa. Näitä tukia ovat muun muassa
27100: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       ED-tulotuki, maatalouden ympäristötuki sekä
27101: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        luopumis- ja pellonmetsitystuet. ED rahoittaa
27102: n:o 717:                                             tulotuen kokonaan, ympäristötuesta puolet sekä
27103:                                                      luopumis- ja pellonmetsitysohjelmista alle puo-
27104:             Miten Hallitus aikoo informoida tietä-   let. Tuet maksetaan viljelijöille, ja niitä säätelevät
27105:         mättömyyden laaksossa vaeltavaa kan-         erittäin tarkat ED-säädökset. Viljelijät tuntevat
27106:         saa rahavirtojen suhteesta Euroopan          ED-tuet hyvin.
27107:         unionin ja Suomen välillä, ja                    ED:n kokonaan rahoittamaan interventiotoi-
27108:             minkälaisiin merkittävämpiin kohtei-     mintaan (mm. elintarvikkeiden vientituki) käyte-
27109:         siin rahaa ED:lta on saatuja millä ehdoil-   tään vuonna 1996 arviolta 700 milj. markkaa.
27110:         la, sekä                                     Tukeen oikeutettuja ovat lähinnä elintarvike-
27111:             minkälaisiin kohteisiin sitä on saata-   teollisuus ja kauppa, jotka tietävät järjestelmän
27112:         vissa ja kenen toimesta haettuna?            hyödyntämismahdollisuudet hyvin.
27113:                                                          Suomi saa vuosina 1995-1999 ED:n rakenne-
27114:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         rahastoista       (Euroopan     aluekehitysrahasto
27115: vasti seuraavaa:                                     EAKR, Euroopan sosiaalirahasto ESR, Euroo-
27116:                                                      pan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tuki-
27117:    Valtiovarainministeriö julkaisi 27.9.1996 tie-    osasto EMOTR sekä kalatalouden ohjauksen
27118: dotteen koskien Suomen ja ED:n välisiä maksu-        rahoitusväline KOR) varoja alue- ja rakennepo-
27119: virtoja vuonna 1995. Suomi oli nettosaaja ED:lta     liittisiin tavoiteohjelmiin sekä yhteisöaloiteohjel-
27120: vuonna 1995. Valtion budjetin tulot olivat 5 500     miin ja pilottiprojekteihin yhteensä noin 10 mil-
27121: milj. markkaa. Budjetista maksettiin ED :lle 4 817   jardia markkaa, mikä on vuosittain keskimäärin
27122: milj. markkaa. Valtion budjetin nettotulo ED:lta     2 miljardia markkaa. Tavoitteittain koko kau-
27123: oli siten 683 milj. markkaa. Tiedossa olevat Suo-    della saatavat varat jakaantuvat seuraavasti:
27124: men kokonaistulot olivat 5 907 milj. markkaaja
27125: kokonaismenot 5 693 milj. markkaaja nettotulo
27126: siten 214 milj. markkaa.
27127: 
27128: tavoite 2                      (EAKR, ESR)                    1,06 mrd markkaa
27129: tavoitteet 3 ja 4              (ESR)                          1,99 mrd markkaa
27130: tavoite 5a                     (EMOTR, KOR)                   2,05 mrd markkaa
27131: tavoite 5b                     (kaikki rahastot)              1,13 mrd markkaa
27132: tavoite 6                      (kaikki rahastot)              2,67 mrd markkaa
27133: yhteisöaloitteet               (kaikki rahastot)              0,89 mrd markkaa
27134: pilottiprojektit               (kaikki rahastot)              0, 10 mrd markkaa
27135: 
27136:    Rahastovastuuministeriöinä Suomessa toimi-        kennepolitiikan toimeenpanosta vastaavat ne vi-
27137: vat sisäasiainministeriö (EAKR), työministeriö       ranomaiset, joiden toimivaltaan kyseessä olevat
27138: (ESR) ja maa- ja metsätalousministeriö               asiat kansallisen toimivallanjaon mukaisesti
27139: (EMOTR, KOR).                                        kuuluvat, eli se viranomainen, joka myöntää
27140:    Valtioneuvoston periaatepäätöksen 27.5.1994       kansallista rahoitusta oman hallinnonalansa
27141: mukaisesti rakennerahastojen ohjelmatyön hal-        hankkeille, myöntää myös ED-rahoituksen ja
27142: linnoimisessa eri hallinnonalojen välistä työnja-    osaa myös neuvoa parhaiten ED-rahoituksen
27143: koa ei muuteta. Suomessa yhteisen alue- ja ra-       hakemisen mahdollisuuksista.
27144:                                               KK717/1996vp                                               3
27145: 
27146:    EU :n alue- ja rakennepoliittisista tavoiteohjel-        Rahoituskelpoiset ESR-projektit valitaan ja
27147: mista maa- ja metsätalousministeriön hallinnon-         niistä päätetään pääsääntöisesti aluetasolla. Yhä
27148: ala osallistuu alueellisten 6- ja 5b-ohjelmien ja       useammin valinta tehdään kilpailuttamalla pro-
27149: yhteisöaloitteiden toteuttamiseen sekä lisäksi ta-      jektit avoimen haun kautta joko alueellisella tai
27150: voite 5a -toimenpiteiden toteuttamiseen erikseen        valtakunnallisella tasolla. ESR-rahoitusta on
27151: maatalouden ja kalatalouden osalta sekä pysy-           kuitenkin jatkuvasti haettavissa em. viranomai-
27152: vän luonnonhaitan korvaamista tarkoittavan              silta.
27153: LFA-ohjelman toteuttamiseen. Vuoden 1996 ta-                Euroopan sosiaalirahastoa koskevaa yleistä
27154: lousarviossa on Euroopan maatalousrahaston              tietoisuutta on lisätty erilaisten valtakunnallis-
27155: (EMOTR) varoja arvioitu saatavan näiden ra-             ten ja alueellisten tiedotus- ja mainoskampanjoi-
27156: hoittamiseen noin 700 milj. markkaa, mistä suu-         den, lehtien sekä muun materiaalituotannon
27157: rin osa eli noin 442 milj. markkaa on luonnon-          avulla. Tiedottamisen tehostamiseksi on luotu
27158: haittakorvauksia (yhteensä tuki 1 618 milj. mk)         oma ESR-tunnus, jota käytetään sekä valtakun-
27159: varten, mikä maksetaan viljelijöille EU:n hyväk-        nallisen, alueellisen että projektikohtaisen tie-
27160: symin perustein. Viljelijät tuntevat tukijärjestel-     dottamisen yhteydessä. Lisäksi ESR-rahoituk-
27161: män hyvin.                                              sen hakemiseksija menettelytapojen selventämi-
27162:    Alueellisissa ohjelmissa 6 ja 5b EMOTR:n ra-         seksi on työhallinnossa järjestetty useita koulu-
27163: hoitusta voidaan myöntää erilaisiin ohjelmien           tustilaisuuksia yhteistyössä eri hallinnonalojen
27164: tavoitteita tukeviin alueilta esitettyihin hankkei-     kanssa. Jokaisessa työvoimapiirissä on lisäksi
27165: siin. Maaseutuelinkeinopiirit ovat tiedottaneet         ESR -rahoituksella palkattu koordinaattori,
27166: näistä mahdollisuuksista alueilla esim. tiedotus-       joka mm. avustaa projektien toteuttajia sosiaali-
27167: ja koulutustilaisuuksia järjestämällä ja hakuop-        rahastoprojektien suunnittelemiseksija toteutta-
27168: paiden avulla. Tukijärjestelmien moninaisuuden          miseksi.
27169: takia tiedotusta on tarkoitus tehostaa.                     Tähän mennessä valtion talousarviossa olevia
27170:     Maatalouden rakennepoliittisia tukia (5a) on        ESR-määrärahoja on jaettu noin 1,3 mrd. mark-
27171: myönnetty viljelijöille vuodesta 1996 lukien            kaa. Tästä työministeriön osuus on noin 1 mrd.
27172:  EU:n hyväksymin perustein. Viljelijät tuntevat         markkaa. Projekteihin tarvittavat valtion rahoi-
27173: tukijärjestelmän hyvin. Myös kalatalouden ra-           tusosuudet on arvioitu em. hallinnonalojen
27174:  kennetukitoimenpiteistä on tiedotettu paljon.          omiin pääluokkiin ja momenteille. Esimerkiksi
27175:     Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tukea kana-         työministeriö on tähän mennessä jakanut omia
27176:  voidaan työvoiman koulutusta ja työllistymistä         kansallisia määrärahojaan ESR-projekteihin
27177:  parantaviin projekteihin erilaisten EU:n tavoite-      noin 1,3 mrd. markkaa. ESR -projekteihin tarvit-
27178:  ohjelmien (2, 3, 4, 5b ja 6), yhteisöaloiteohjelmien   tavasta kuntien ja yksityisen sektorin rahoituk-
27179:  sekä pilottiprojektien kautta. ESR-rahoitusta          sesta neuvotellaan projektikohtaisesti.
27180:  myöntävät kansallisten säädösten nojalla työmi-            Suomen valtio on saanut tähän mennessä
27181:  nisteriön lisäksi kauppa- ja teollisuusministeriön,    ESR:n maksuennakoita yhteensä 436,32 milj.
27182:  opetusministeriön, sisäasiainministeriön, maa-         markkaa. Uusia maksuennakoita arvioidaan
27183: ja metsätalousministeriön sekä sosiaali- ja ter-        vuoden 1996 aikana haettavan noin 450 milj.
27184:  veysministeriön hallinnonalat.                         markkaa.
27185:     ESR-rahoituksen saamisen ensimmäinen kri-               Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) on
27186:  teeri projektille on, että se sopii asianomaisen       Suomeen saatu tähän mennessä 336 milj. mark-
27187:  ohjelman kautta rahoitettavaksi ja että se nou-        kaa alueellisten tavoiteohjelmien ja yhteisöaloit-
27188:  dattaa EU:n ja kansallisia säädöksiä. Lisäksi          teiden toteuttamiseen. EAKR:n varoja voidaan
27189:  projektin mukaisilla toimenpiteillä tulee paran-       käyttää mm. investointeihin, jotka luovat uusia
27190:  taa työssä olevan tai työttömän henkilön osaa-         tai säilyttävät entisiä pysyviä työpaikkoja, infra-
27191:  mista ja työmarkkina-asemaa. Välillisesti pro-         struktuurihankkeisiin sekä paikallista aloitteelli-
27192:  jekteilla tulisi olla vaikutusta uusien työpaikko-     suutta ja alueen pk-yrityksiä tukeviin hankkei-
27193:  jen luomiseen sekä olemassa olevien säilyttämi-        siin. Potentiaalisia edunsaajia ovat esimerkiksi
27194:  seen. Hankkeen täytyy myös olla laadukas ja            pk-yritykset, yrittäjät, yhteisöt, kunnat, tutki-
27195:  tuottaa lisäarvoa perinteisiin kansallisiin toimen-    muslaitokset sekä oppilaitokset. Sisäasiainminis-
27196:  piteisiin nähden. ESR:n osarahoituksella voi-          teriö jakaa EAKR:n varoja niiden ministeriöiden
27197:  daan yksittäiselle henkilölle tarjota koulutusta,      käytettäväksi, joille on budjetoitu vastaava kan-
27198:  kuntoutusta, ohjausta, tukityötä, työharjoittelua      sallinen rahoitusosuus. Näitä ovat sisäasiainmi-
27199:  tai mahdollisuus oman yrityksen perustamiseen.         nisteriön lisäksi opetusministeriö, maa- ja metsä-
27200: 4                                           KK 717/1996vp
27201: 
27202: talousministeriö, liikenneministeriö, kauppa- ja       tehty yritykselle suunnattu erillinen rahoitus-
27203: teollisuusministeriö, sosiaali- ja terveysministe-     mahdollisuuksista kertova esite. ED-rahoituk-
27204: riö, työministeriö ja ympäristöministeriö.             sesta on tiedotettu yrityksille myös KTM yritys-
27205:    Sisäasiainministeriö siirtää omaa EAKR-ra-          palvelun asiakaslehden välityksellä ja lehti-il-
27206: hoitusosuuttaan aluekehitysviranomaisina toi-          moituksin. ESR:n rahoitusmahdollisuuksista on
27207: miville maakunnan liitoille, joilla on keskeinen       tiedotettu potentiaalisille projektiin osallistujille
27208: rooli ohjelmien toteuttamisessa. Ohjelmien to-         mm. erilaisten julkaisujen, lehtien, EU-liitteiden
27209: teuttaminen rakentuu ensi sijassa maakuntata-          ja infotilaisuuksien välityksellä. Lisäksi KTM on
27210: son päätöksentekoon ja seurantaan. Kussakin            ollut mukana toteuttamassa eri hallinnonalojen
27211: maakunnassa toteutetaan ao. maakunnan omaa             yhteisiä tiedotteita ja esitteitä.
27212: kehittämisohjelmaa kansalliset näkökohdat                  Suurelle yleisölle kohdistettu tiedotus on ollut
27213: huomioon ottaen.                                       erilaisten lehtiartikkeleiden ja tiedotteiden jul-
27214:    EU:n alueellisten ohjelmien tiedottamisessa         kaisemista. Tiedotus on sisältänyt sekä yleistä
27215: noudatetaan työnjakoa, jonka mukaan yleistie-          tietoa EU:n rahoitusmahdollisuuksista että tie-
27216: dottaminen alueohjelmista kuuluu sisäasiainmi-         toa EU :n osarahoittamilla hankkeilla aikaansaa-
27217: nisteriölle. Kukin ministeriö vastaa oman toimi-       duista vaikutuksista, mm. työpaikkavaikutuk-
27218: alansa tiedottamisesta. EU:n rakennerahastojen         sista. Tiedottamista tapahtuu sekä keskitetysti
27219: tuesta tiedotetaan myös suurelle yleisölle. Ohjel-     keskushallinnosta käsin että alueellisesti piiri-
27220: mista tiedotetaan tarkemmin alueilla, ja siellä        toimistojen toimesta. KTM yrityspalvelun piiri-
27221: tiedottamista koordinoi maakunnan yhteistyö-           toimistot antavat yrityksille myös henkilökoh-
27222: ryhmä. Yhteistyöryhmän tehtävänä on kertoa             taista ED-rahoitusta koskevaa neuvontaa.
27223: mahdollisille edunsaajille tukimahdollisuuksista           Valtion talousarvion ulkopuolelle tulleiden
27224: ja niihin liittyvästä hakumenettelystä sekä akti-      EU-tukien määrästä ei ole käytettävissä tietoja.
27225: voida maakunnan asukkaita osallistumaan alu-           Budjetin ulkopuolelle tulee esimerkiksi suoma-
27226: eelliseen kehittämiseen.                               laisten yritysten ja tutkimuslaitosten saamia tut-
27227:    Kauppa- ja teollisuusministeriö vastaa EU:n         kimus- ja kehittämistukia, koulutus-, nuoriso-
27228: rakennerahastojen rahoitusmahdollisuuksista            kulttuuri- ja sosiaalitukia, ympäristöpoliittisia
27229: tiedottamisesta yritystoiminnan osalta. KTM:n          tukia yms., joiden saajina ovat muut kuin valtion
27230: ja sen yrityspalvelun kohderyhmiä ovat ensisijai-      budjettitalouden piirissä olevat toimijat. On tie-
27231: sesti yritykset ja yrittäjäjärjestöt, elinkeinoasia-   dossa, että tällaisia tukia koskevia maksusitou-
27232: miehet, rahoituslaitokset sekä muut yritystoi-         muksia tehtiin vuoden 1995 aikana yhteensä noin
27233: minnan kannalta tärkeät sidosryhmät.                   640 miljoonan markan määrästä. Lisäksi suoma-
27234:     EAKR:n tuesta yrityksille on tiedotettu mm.        laiset yritykset ovat hyötyneet osallistuessaan
27235: yritystukia koskevissa lomakkeissa ja esitteissä       EU -hankkeisiin.
27236: sekä tukia koskevissa päätöksissä. Lisäksi on
27237:      Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1996
27238: 
27239:                                                                      Hallintoministeri Jouni Backman
27240:                                            KK 717/1996 vp                                            5
27241: 
27242: 
27243: 
27244: 
27245:                                        Tili Riksdagens Talman
27246: 
27247:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        Exempelvis 1996 betalar EU ca 3 300 milj. mk
27248: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       i stöd enligt den gemensamma jordbrukspoliti-
27249: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     ken. Sådana stöd är bl.a. EU:s inkomststöd, mil-
27250: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr        jöstöd för jordbruket samt avträdelsestöd och
27251: 717:                                                 stöd för beskogning av åker. EU finansierar hela
27252:                                                      inkomststödet, hälften av miljöstödet samt min-
27253:           Hur ämnar Regeringen informera dem         dre än hälften av avträdelse och åkerbeskog-
27254:        som trevar omkring i okunskapens mör-         ningsprogrammen. Stöden betalas tili odlarna
27255:        ker om hur det förhåller sig med penning-     och de regleras av mycket strikta EU-rättsakter.
27256:        tlödet mellan Europeiska unionen och          Odlarna känner mycket bra tili EU-stöden.
27257:        Finland, och för hurdana objekt av större        Tiliden av EU helt finansierade interventions-
27258:        betydelse har pengar erhållits från EU        verksamheten (bl.a. exportstöd för livsmedel)
27259:        och på vilka villkor och för vilka objekt     används 1996 uppskattningsvis 700 milj. mk. Be-
27260:        kan pengar erhållas och vem ansöker om        rättigade tili stöd är närmast livsmedelsindustrin
27261:        dem?                                          och handeln, vilka väl känner tili möjligheterna
27262:                                                      att utnyttja systemet.
27263:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Åren 1995-1999 får Finland ur EU:s struk-
27264: anföra följande:                                     turfonder (Europeiska regionala utvecklingsfon-
27265:                                                      den ERDF, Europeiska socialfonden ESF, Euro-
27266:    Finansministeriet offentliggjorde 27.9.1996       peiska utvecklings- och garantifonden för jord-
27267: ett meddelande beträffande betalningstlödet          bruket EUGFJ samt fonden för fiskets utveck-
27268: mellan Finland och EU 1995. Finland var netto-       ling FFU) ruedel för regional- och strukturpoli-
27269: bidragstagare av EU 1995. 1 statsbudgeten var        tiska målprogram samt gemenskapsinitiativpro-
27270: inkomsterna 5 500 milj. mk. Ur budgeten beta1a-      gram och pilotprojekt samman1agt ca 10 mrd. mk
27271: des 4 817 mi1j. mk tili EU. Nettoinkomsten från      vilket per år utgör i medeltal 2 mrd. mk. Per må1
27272: EU i budgeten var således 683 milj. mk. Enligt       fördelar sig de ruedel som fås för hela perioden
27273: vad man känner tili var Finlands totala inkom-       som följer:
27274: ster 5 907 milj. mk och de totala utgifterna 5 693
27275: milj. mk. Nettoinkomsten var således 214 milj.
27276: mk.
27277: mål2                           ERDF,ESF                   1,06 mrd. mk
27278: mål3 och 4                     ESF                        1,99 mrd. mk
27279: mål5a                          EUGFJ, FFU                 2,05 mrd. mk
27280: mål5b                          (alla fonder)              1,13 mrd. mk
27281: mål6                           (alla fonder)              2,67 mrd. mk
27282: gemenskapsinitiativ            (alla fonder)              0,89 mrd. mk
27283: pilotprojekt                   (alla fonder)              0,10 mrd. mk
27284: 
27285:    Som fondansvariga ministerier i Finland           och strukturpolitiken i Finland ansvarar de myn-
27286: fungerar inrikesministeriet (ERDF), arbetsmi-        digheter tili vilkas kompetens de ifrågavarande
27287: nisteriet (ESF) ochjord- och skogsbruksministe-      ärendena hör enligt den nationella kompetens-
27288: riet (EUGFJ, FFU).                                   fördelningen, dvs. den myndighet som beviljar
27289:    Enligt finansministeriets principbeslut 27.5.     nationell finansiering för projekt inom sitt för-
27290: 1994 ändras inte arbetsfördelningen mellan de        valtningsområde beviljar även EU-finansiering
27291: olika förvaltningsområdena vid administrering-       och kan ä ven bäst ge råd angående möjligheterna
27292: en av strukturfondernas programarbete. För           att söka EU-finansiering.
27293: verkställandet av den gemensamma regional-              Av EU :s regional- och strukturpolitiska mä!-
27294: 6                                             KK 717/1996 vp
27295: 
27296: program deltar jord- och skogsbruksministeriets          ning, rehabilitering, handledning, stödarbete, ar-
27297: förvaltningsområde i de regionala programmen 6           betspraktik eller möjlighet att starta ett eget före-
27298: och 5b samt i förverkligandet av gemenskapsini-          tag.
27299: tiativen, samt dessutom i vidtagandet av åtgär-             Finansieringsdugliga ESF-projekt väljs i regel
27300: derna för mål 5a, särskilt beträffande jordbruk          ut på regional nivå, där också beslut om dem
27301: och fiskeri, och fullföljandet av LF A-program-          fattas. Allt oftare sker valet så att projekten kon-
27302: met som avser kompensation för varaktiga na-             kurrensutsätts genom öppen ansökan an-
27303: turbetingade nackdelar. I budgeten för 1996 har          tingen på regional nivå eller riksnivå. ESF-finan-
27304: beräknats att ca 700 milj. mk fås ur Europeiska          siering kan dock fortgående sökas hos ovan
27305: jordbruksfonden (EUGFJ) för finansieringen av            nämnda myndigheter.
27306: dem. Av dessa ruedel är största del en, dvs. ca 442         Den allmänna vetskapen om Europeiska soci-
27307: milj. mk kompensation för naturbetingade nack-           alfonden har ökats med hjälp av olika rikstäck-
27308: delar (sammanlagt utgör bidraget 1 618 milj. mk)         ande och regionala informations- och reklam-
27309: viiken betalas jordbrukarna på de grunder EU             kampanjer, tidningar samt annan materialpro-
27310: godkänt. Jordbrukarna känner bidragssystemet             duktion. I syfte att effektivera informationen har
27311: väl.                                                     en egen ESF-beteckning skapats och den an-
27312:     I de regionala programmen 6 och 5b kan               vänds i samband med information såväl riksom-
27313: EUGFJ:s finansiering beviljas för olika av regio-        fattande, regionalt som i samband med olika
27314: nen föreslagna projekt som stöder programmens            projekt. Inom arbetsförvaltningen har många
27315: mål. Landsbygdsnäringsdistrikten har informe-            kurser ordnats i samarbete med olika förvalt-
27316: rat om dessa möjligheter i regionerna, exempelvis        ningsområden för att ansökningar om ESF-fi-
27317: genom informationsmöten och kurser samt ge-              nansiering skalllämnas och förfaringssätten för-
27318: nom att ge ut ansökningsguider. Avsikten är att          tydligas. I varje arbetskraftsdistrikt finns dess-
27319: effektivera informationen på grund av stödsys-           utom en koordinator som avlönats med ESF-
27320: temens mångfald.                                         finansiering och som bl.a. bistår dem som ge-
27321:     Strukturpolitiska stöd för jordbruket (5a) har       nomför projekten vid planeringen och genom-
27322: beviljats jordbrukarna allt sedan 1996 på grunder        förandet av socialfondsprojekt.
27323: som EU godkänt. Jordbrukarna känner väl tili                Hittills har ca 1,3 mrd. mk av de ESF-anslag
27324: stödsystemet. Mycket har även informerats om             som ingår i statsbudgeten fördelats. Av detta är
27325:  de strukturella stödåtgärderna för fiskeriet.           arbetsministeriets andel ca 1 mrd. mk. De statliga
27326:     Europeiska socialfondens (ESF) stöd kanali-          finansiella bidragen för projekten har beräknats
27327: seras via EU:s olika målprogram (2, 3, 4, 5b och         under de ovan nämnda förvaltningsområdenas
27328:  6), gemenskapsinitiativprogram samt pilotpro-           egna huvudtitlar och moment. Exempelvis ar-
27329: jekt tili projekt som förbättrar utbildningen och        betsministeriet har hittills fördelat ca 1,3 mrd. mk
27330:  sysselsättandet av arbetskraften. Med stöd av           egna nationella anslag tili ESF-projekt. Om den
27331:  nationella stadganden beviljas ESF-finansiering         finansiering som behövs från den korumunala
27332:  inte bara av arbetsministeriet utan också av han-       och privata sektorn fdr ESF-projekt förhandlas
27333:  dels- och industriministeriets, undervisningsmi-        projektvis.
27334:  nisteriets, inrikesministeriets, jord- och skogs-           Finska staten har hittills i ESF:s förskottsbe-
27335:  bruksministeriets samt social- och hälsovårdsmi-        talningar fått sammanlagt 436,32 milj. mk. Nya
27336:  nisteriets förvaltningsområden.                         förskottsbeta1ningar beräknas under 1996 bli
27337:     För att få ESF-finansiering är det första krite-     sökta tili ett belopp av 450 milj. mk.
27338:  riet för projektet att det är lämpligt att finansiera      Ur Europeiska regionala utveck1ingsfonden
27339:  genom programmet i fråga och att det iakttar            (ERDF) har till Finland hittills erhållits 336 milj.
27340:  EU:s rättsakter och nationelllagstiftning. De åt-       mk för fullföljandet av regionala målprogram
27341:  gärder som avses i projektet skall dessutom för-        och gemenskapsinitiativ. ERDF:s mede1 kan
27342:  bättra yrkesverksammas eller arbetslösas kun-           bl.a. användas för investeringar som skapar nya
27343:  nande och arbetsmarknadsställning. Indirekt             eller bibehåller tidigare bestående arbetsplatser,
27344:  skall projekten påverka skapandet av nya arbets-        för infrastrukturella projekt samt projekt som
27345:  platser samt bibehållandet av befintliga arbets-        stöder lokala intiativ och regionens små och me-
27346:  pla tser. Projektet skall också vara av hög kvalitet    delstora företag. Potentiella förmånstagare är ex-
27347:  och inbringa ett mervärde jämfört med traditio-         empelvis små- och medelstora företag, företaga-
27348:  nella nationella åtgärder. Genom ESF:s delfi-           re, sammanslutningar, kommuner, forskningsin-
27349:  nansiering kan en enskild person erbjudas utbild-       stitut samt läroanstalter. Inrikesministeriet för-
27350:                                              KK 717/1996 vp                                            7
27351: 
27352: delar ERDF:s medel att användas av de ministe-            Om ERDF:s stöd tili företag har informerats
27353: rier vilka budgeterat motsvarande nationella           på bl.a. de blanketter och broschyrer som gäller
27354: medfinansiering. Dessa är utom inrikesministe-         företagsstöd samt i de beslut som gällt stödet.
27355: riet även undervisningsministeriet, jord- och          Dessutom har en tili företagarna riktad separat
27356: skogsbruksministeriet, trafikministeriet, han-         broschyr gjorts som berättar om finansierings-
27357: dels- och industriministeriet, social- och hälso-      möjligheterna. Företag har även informerats om
27358: vårdsministeriet, arbetsministeriet och miljömi-       EU-finansieringen genom den kundtidning som
27359: nisteriet.                                             HIM:s företagstjänst publicerar och i tidningsan-
27360:     lnrikesministeriet överför sin egen ERDF-          nonser. Potentiella projektdeltagare har infor-
27361: medfinansiering tili de förbund på landskapsnivå       merats om ESF:s finansieringsmöjligheter bl.a.
27362: som fungerar som regionutvecklingsmyndighe-            via olika publikationer, tidningar, EU-bilagor
27363: ter och som har en central roll vid fullföljandet av   och informationsmöten. Dessutom har HIM del-
27364: programmen. Fullföljandet av programmen byg-           tagit i fårdigställandet av de olika förvaltnings-
27365: ger i första hand på beslutsfattande och uppfölj-      områdenas gemensamma informationsskrifter
27366: ning på landskapsnivå. 1 varje landskap fullföljs      och broschyrer.
27367: ifrågavarande landskaps eget utvecklingspro-              Informationen tili den breda allmänheten har
27368: gram med beaktande av nationella synpunkter.           bestått av olika tidningsartiklar och informa-
27369:     1 informationen om EU:s regionala program          tionsskrifter. Informationen har innehållit både
27370: iakttas en arbetsfördelning enligt viiken den all-     allmänna uppgifter om EU:s finansieringsmöj-
27371: männa informationen om de regionala program-           ligheter och uppgifter om hur projekt som fått
27372: men sköts av inrikesministeriet. Varje ministeri-      delfinansiering av EU har inverkat, bl.a. på ar-
27373: um ansvarar för informationen om sitt eget verk-       betsplatserna. lnformationen sker både centrali-
27374: samhetsområde. Om stöden ur EU:s struktur-             serat från centralförvaltningen och regionalt via
27375: fonder informeras även den breda allmänheten.          distriktsbyråerna.      Distriktsbyråerna    inom
27376: Om programmen informeras närmare inom                  HIM:s företagstjänst ger även företagen person-
27377: regionerna, där informationen koordineras av           liga råd som gäller EU-finansiering.
27378:  landskapets samarbetsgrupp. Samarbetsgrup-               Om de EU-stöd som erhållits utanför stats-
27379:  pens uppgift är att berätta för eventuella för-       budgeten finns inga tillgängliga uppgifter. Utan-
27380:  månstagare om stödmöjligheterna och det forfa-        för budgeten blir exempelvis de forsknings- och
27381:  ringssätt som ansluter sig tili ansökningarna         utvecklingsstöd som finska företag och forsk-
27382:  samt att aktivera landskapets invånare att deltai     ningsinstitut erhåller, utbildnings-, ungdoms-
27383:  den regionala utvecklingen.                           kultur- och socialstöd, miljöpolitiska stöd och
27384:      Handels- och industriministeriet ansvarar för     liknande stöd vilkas mottagare är sådana aktörer
27385:  informationen om de finansieringsmöjligheter          som inte omfattas av budgeten. Det är känt att
27386:  EU:s strukturfonder erbjuder vad gäller före-         betalningsförbindelser om gäller sådana stöd un-
27387:  tagsverksamhet. HIM:s målgrupper och mål-             der 1995 ingicks tili ett belopp av sammanlagt ca
27388:  grupperna för dess företagstjänst är i första hand    640 milj. mk. Dessutom har finländska företag
27389:  företag och företagarorganisationer, näringsom-       haft nytta av att deltai EU-projekt.
27390:  budsmän, finansiella institut samt andra intresse-
27391:  grupper som är viktiga med avseende på före-
27392:  tagsverksamheten.
27393:       Helsingfors den 13 november 1996
27394: 
27395:                                                                 Förvaltningsminister Jouni Backman
27396:                                            KK 718/1996 vp
27397: 
27398: Kirjallinen kysymys 718
27399: 
27400: 
27401: 
27402: 
27403:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Kehitysvammaisten koulutusta koskevista
27404:                                       ongelmista
27405: 
27406: 
27407:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
27408: 
27409:     Kehitysvammaisten koulutuksessa tehdään          voidaan opettaa kotonakin. Koulussa olisi tär-
27410: ns. harjaantumiskouluissa ansiokasta ja pitkä-       keätä opettaa kirjoittamista, lukemista, piirtä-
27411: jänteistä työtä oppilaiden kanssa. Eräistä ongel-    mistä jne., joiden opettaminen kotioloissa on
27412: mista kannetaan kuitenkin vammaisten vanhem-         usein hankalampaa kuin jokapäiväisten askarei-
27413: pien taholta perusteltua huolta.                     den opettaminen.
27414:     1. Kehitysvammaiset lapset pystyvät useassa         Nämä ovat siis murheita kehitysvammaisten
27415: tapauksessa kommunikoimaan vain viittomakie-         vanhempien näkökulmasta, ja kysynkin valtio-
27416: len avulla. Tätä koskevan opettajien ja avustajien   päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten:
27417: koulutuksen on kuitenkin todettu olevan riittä-
27418: mättömänä tasolla. Opettajille ei tätä koulutusta              Aikooko Hallitus selvittää kehitys-
27419: ilmeisesti anneta valmistumiseenjohtavassa kou-             vammaisten kouluissa vallitsevat viitto-
27420: lutuksessa. Avustajien osalta ongelmana taas on,            makielen osaamiseen liittyvät ongelmat
27421: että suuri osa heistä on kuuden kuukauden työl-             niin opettajien kuin avustajienkin osalta,
27422: listämiseen liittyvässä työsuhteessa, eikä heillä           sekä
27423: ole edes mahdollisuutta oppia viittomakieltä                   onko jokapäiväisten askareiden opet-
27424: tuona aikana. Opettaja ja avustajat sekä toisaalta          taminen ja toisaalta kirjoittamiseen, piir-
27425:  oppilaat jäävät näin kommunikoinnin osalta ko-             tämiseen ja lukemiseen liittyvien taitojen
27426:  vin etäiselle asteelle.                                    opettaminen oikeassa suhteessa, ja
27427:     2. Harjaantumiskouluissa kiinnitetään ope-                 jos epäkohtia havaitaan, minkälaisiin
27428:  tuksessa suurta huomiotajokapäiväisiin askarei-            toimenpiteisiin Hallitus aikoo ryhtyä nii-
27429:  siin, kuten pukeutumiseen, kengännauhojen si-              den korjaamiseksi?
27430:  tomiseen jne. Tämä on hyvä, mutta näitä asioita
27431:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1996
27432: 
27433:                                         Sulo Aittaniemi /kesk
27434: 
27435: 
27436: 
27437: 
27438: 260017
27439: 2                                          KK 718/1996 vp
27440: 
27441: 
27442: 
27443: 
27444:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
27445: 
27446:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kielen kehityksen kokonaisvaltainen viivästymi-
27447: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        nen sekä pieni käsite- ja sanavarasto. Kehitys-
27448: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      vammainen kommunikoi yleensä muutamilla
27449: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       viittomilla ja silloinkin, kun he muodostavat niis-
27450: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        tä lauseita, ne ovat korkeintaan kahden kolmen
27451: n:o 718:                                             sanan mittaisia. Lauseiden rakenne on äidinkie-
27452:                                                      len, ei viittomakielen, mukainen.
27453:           Aikooko Hallitus selvittää kehitys-           Harjaantumisopetukseen suuntautuvien eri-
27454:        vammaisten kouluissa vallitsevat viitto-      tyisluokanopettajien koulutuksessa perehdytään
27455:        makielen osaamiseen liittyvät ongelmat        opetusta täydentäviin kommunikaatiomenetel-
27456:        niin opettajien kuin avustajienkin osalta,    miin ja sovelletaan niitä käytäntöön harjoittelun
27457:        sekä                                          aikana. Virassa toimivat opettajat ja koulun-
27458:           onko jokapäiväisten askareiden opet-       käyntiavustajat saavat lisätietoja ja -taitoja jat-
27459:        taminen ja toisaalta kirjoittamiseen, piir-   ko- ja täydennyskoulutuksessa, jota järjestävät
27460:        tämiseen ja lukemiseen liittyvien taitojen    esimerkiksi kansanopistot, kansalaisopistot, ke-
27461:        opettaminen oikeassa suhteessa, ja            säyliopistot ja kuulovammaisten järjestöt. Vas-
27462:           jos epäkohtia havaitaan, minkälaisiin      tuu jatko- ja täydennyskoulutuksesta kuuluu
27463:        toimenpiteisiin Hallitus aikoo ryhtyä nii-    kunnille.
27464:        den korjaamiseksi?                               Edellä mainitun erityisopetusselvityksen poh-
27465:                                                      jalta opetushallitus on laatinut valtakunnallisen
27466:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         erityisopetuksen kehittämissuunnitelman. Suun-
27467: vasti seuraavaa:                                     nitelman mukaan opetushallitus muun muassa
27468:                                                      kehittää yhteistyössä opettajien täydennyskou-
27469:    Opetushallituksen tämän vuoden alussa jul-        lutuksesta huolehtivien tahojen kanssa erityis-
27470: kaiseman erityisopetuksen tilaa koskevan selvi-      opettajien pitkäkestoista täydennyskoulutusta ja
27471: tyksen mukaan lukuvuonna 1994---1995 sai             kouluttajakoulutusta,jonka tavoitteena on lisätä
27472: peruskoulussa yhteensä noin 3 100 oppilasta ke-      opetuksen menetelmällistä monipuolistamista.
27473: hitysvammaisille tarkoitettua harjaantumiso-         Tarkoituksena on kiinnittää erityistä huomiota
27474: petusta. Opetuksesta huolehti yhteensä 410           harjaantumisopetuksen opettajien täydennys-
27475: harjaantumisopetuksen erityisluokanopettajaa.        koulutukseen.
27476: Koulunkäyntiavustajia oli puolestaan 1 860,             Peruskoululain (476/1983) 3 §:n mukaan pe-
27477: joista 1 600 oli päätoimisia ja 250 sivutoimisia.    ruskoulun kasvatus ja opetus on järjestettävä
27478: Opettajat olivat, 24:ää lukuun ottamatta, muo-       oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti.
27479: dollisesti päteviä haitamaansa virkaan. Viitto-      Tehtäväänsä hoitaessaan peruskoulun on pyrit-
27480: makieltä osaavien opettajien ja avustajien mää-      tävä läheiseen yhteisymmärrykseen ja yhteistyö-
27481: rää ei ole valtakunnallisesti selvitetty.            hön kodin kanssa tukemalla kotia sen kasvatus-
27482:    Diagnosointitavasta riippuen noin 20---40         tehtävässä. Peruskouluasetuksen (718/1984)
27483: prosenttia harjaantumisopetuksen oppilaista on       40 §:n mukaan erityisopetuksessa on opetus ja
27484: eriasteisesti kuulovammaisia ja noin 20-30 pro-      tarvittaessa oppimäärät mukautettava oppilai-
27485: senttia puhevammaisia. Näiden oppilaiden ope-        den oppimisedellytysten mukaisesti. Opetuksen
27486: tus annetaan ja opetusta tuetaan käyttämällä vii-    ja oppimäärien mukauttamisen laatu ja laajuus
27487: tottua suomea, viitottua ruotsia, viittomia ja       määrätään opetushallituksen antamien valta-
27488: muita vaihtoehtoisia kommunikaatiomuotoja,           kunnallisten perusteiden pohjalta laadittavassa
27489: kuten Bliss-symboleja ja piktogrammeja tai joi-      koulun opetussuunnitelmassa. Tarvittaessa op-
27490: tain näistä.                                         pimäärät voidaan asettaa oppilaskohtaisesti op-
27491:    Hyvin harva harjaantumisopetusta saava op-        pilaalle laadittavassa henkilökohtaisessa opetus-
27492: pilas kykenee käyttämään varsinaista viittoma-       suunnitelmassa. Opetussuunnitelman tavoitteita
27493: kieltä. Tähän on syynä kehitysvammaisen lapsen       ja sisältöjä tarkistetaan jatkuvana toimintana
27494:                                               KK 718/1996 vp                                              3
27495: 
27496: oppilaiden edistymisen ja arvwmnissa saadun             Henkilökohtaisessa opetussuunnitelmassa il-
27497: palautteen perusteella. Opetussuunnitelmatyö-           maistaan ne eri oppiaineiden tavoitteet ja sisällöt,
27498: hön osallistuvat eri asiantuntijatahot ja oppilaan      joita on mahdollista ja tärkeää opettaa kullekin
27499: huoltajat.                                              oppilaalle. Tavoitteiden toteutumista seurataan
27500:     Harjaantumisopetusta saavista oppilaista            lukuvuoden aikana, ja oppilaan edistyessä hänel-
27501: vain harva oppii lukemaan ja kirjoittamaan.             le asetetaan uusia tavoitteita.
27502: Yleensä he oppivat vain tunnistamaan joitakin              Edellä todetun mukaisesti kysymyksessä tar-
27503: sanoja ja lukemaan niistä muodostettuja lyhyitä         koitettuja kehitysvammaisten opetukseen liitty-
27504: lauseita. Jokaiselle oppilaalle pyritään kuitenkin      viä asioita on viime aikoina selvitetty ja on ryh-
27505: opettamaan oman nimen (ainakin etunimi) kir-            dytty myös toimenpiteisiin opetuksen kehittämi-
27506: joittaminen ja mahdollisesti kotiosoite ja muut         seksi. Erityisopetuksessa opetuksen tavoitteet ja
27507: henkilötiedot. Kun edellytykset lukemisen ja kir-       sisältö määräytyvät puolestaan viime kädessä
27508: joittamisen oppimiseen ovat vähäiset, opetukses-        yksilöllisesti oppilaan vammaisuuden aste ja
27509: sa keskitytään oppilaan yksilölliset edellytykset       muut oppimisen edellytykset huomioon ottaen.
27510: ja valmiudet kuitenkin huomioon ottaen lähinnä          Hallitus seuraa erityisopetuksen tilaa ja ryhtyy
27511: niiden tärkeiden sanojen ja merkkien tunnistami-        tarvittaessa lisätoimenpiteisiin, mikäli opetuk-
27512: seen, joita he tarvitsevat lähiympäristössään, esi-     selle asetettuja tavoitteita ei saavuteta. Kysy-
27513: merkiksi posti, pankki, kauppojen nimet, WC ja          mykseen voisi tulla esimerkiksi täydennyskoulu-
27514:  tärkeimmät liikennemerkit.                             tukseen varattavien määrärahojen lisääminen
27515:     Peruskoulun oppiaineista, kuten ympäristö- ja       valtion talousarviossa tai valtakunnallisten ope-
27516: luonnontiedosta, biologiasta, maantiedosta, fy-         tussuunnitelman perusteiden tarkentaminen.
27517:  siikasta, kemiasta, uskonnosta, elämänkatso-           Erityisopetusta koskevaa lainsäädäntöä tarkas-
27518:  mustiedosta, historiasta ja yhteiskuntaopista,         tellaan puolestaan parhaillaan osana koulutuk-
27519:  muodostetaan harjaantumisopetuksessa koko-             sen lainsäädännön kokonaisuudistusta. Koko-
27520:  naisuuksia, jotka sisältävät oppilaan kannalta         naisuudistuksen sisältävä esitys on tarkoitus an-
27521:  elämänläheisiä ja käytännöllisiä tietoja ja taitoja.   taa eduskunnalle lähikuukausien aikana.
27522: 
27523:       Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1996
27524: 
27525:                                                                 Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
27526: 4                                           KK 718/1996 vp
27527: 
27528: 
27529: 
27530: 
27531:                                          Tili Riksdagens Talman
27532: 
27533:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       även då de bildar meningar av teeknen är de
27534: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-         högst på två tre ord. Meningsuppbyggnaden föl-
27535: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       jer modersmålets, inte teekenspråkets.
27536: man Sulo Aittoniemi underteeknade spörsmål nr             1 utbildningen av speeialklasslärare med in-
27537: 718:                                                   riktning på träningsundervisning bekantar man
27538:                                                        sig med kommunikationsmetoder som komplet-
27539:           Ämnar Regeringen utreda de problem           terar undervisningen oeh tillämpar dem prak-
27540:        i samband med kunskaperna i teeken-             tiskt under praktiktiden. Anställda lärare oeh
27541:        språk som finns i skolorna för utveek-          skolgångsbiträden får ytterligare kunskaper oeh
27542:        lingsstörda både bland lärare oeh assis-        fårdigheter inom fort- oeh vidareutbildning som
27543:        tenter, oeh                                     ordnas t.ex. av folkhögskolor, medborgarinsti-
27544:           är proportionen mellan undervisning-         tut, sommaruniversitet oeh organisationer för
27545:        en i dagliga göromål oeh å andra sidan i        hörselskadade. Ansvaret för fort- oeh vidareut-
27546:        fårdigheter som berör skrivning, teekning       bildningen ligger hos kommunerna.
27547:        oeh läsning den rätta oeh                          Utgående från den nämnda utredningen om
27548:           om missförhållanden observeras, vilka        speeialundervisningen har utbildningsstyrelsen
27549:        åtgärder ämnar Regeringen då vidta för          utarbetat en riksomfattande utveeklingsplan för
27550:        att rätta tili dem?                             speeialundervisningen. Enligt planen utveeklar
27551:                                                        utbildningsstyrelsen bl.a. i samverkan med de
27552:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          håll som har hand om fortbildningen av lärare
27553: anföra följande:                                       den långa fortbildningen av speeiallärare oeh den
27554:                                                        utbildning av utbildare vars mål är att göra un-
27555:    Enligt en utredning som utbildningsstyrelsen i      dervisningen mer mångsidig i fråga om metoder.
27556: början av året publieerade om situationen inom         A vsikten är att fåsta särskild uppmärksamhet på
27557: speeialundervisningen fiek inom grundskolan            fortbildningen av lärare inom träningsundervis-
27558: sammanlagt eirka 3 100 elever sådan träningsun-        ningen.
27559: dervisning som är avsedd för utveeklingsstörda.           Enligt 3 § grundskolelagen (476/1983) skall
27560: Undervisningen sköttes av sammanlagt 410 spe-          den fostran oeh undervisning som ges i grund-
27561: eialklasslärare för träningsundervisning. Antalet      skolan ordnas med beaktande av elevernas ålder
27562: skolgångsbiträden var 1 860, av vilka 1 600 i          oeh förutsättningar. Vid skötseln av sin uppgift
27563: huvudsyssla oeh 250 i bisyssla. Lärarna var, 24        skall grundskolan sträva efter ett nära samför-
27564: undantagna, formellt kompetenta för den tjänst         stånd oeh samarbete med hemmet genom att
27565: de skötte. Antalet lärare oeh biträden som kan         stöda hemmet i dess fostringsuppgift. Enligt 40 §
27566: teekenspråk har inte utretts på riksnivå.              grundskoleförordningen (718/1984) skall under-
27567:    Beroende på hur man diagnostiserar är eirka         visningen inom speeialundervisningen oeh vid
27568: 20--40 proeent av eleverna i träningsundervis-         behov lärokurserna anpassas efter elevernas in-
27569: ningen hörselskadade i olika grad oeh eirka 20-        lärningsförutsättningar. Nivån oeh omfattning-
27570: 30 proeent talskadade. Undervisningen av dessa         en på anpassningen av undervisningen oeh läro-
27571: elever ges oeh stöds genom teeknad finska, teek-       kurserna fastställs i skolans läroplan som upp-
27572: nad svenska, teeken oeh andra alternativa kom-         görs utgående från de riksomfattande grunder
27573: munikationsformer som Bliss-symboler oeh pik-          som utbildningsstyrelsen meddelar. Vid behov
27574: togram eller någon av dessa.                           kan lärokurserna bestämmas elevvis i en för
27575:    M yeket få elever som får träningsundervisning      eleven uppgjord individuellläroplan. Målen oeh
27576: kan använda något egentligt teekenspråk. Orsa-         innehållen i läroplanen justeras fortlöpande en-
27577: ken tili detta är det utveeklingstörda barnets i sin   ligt hur eleverna går framåt oeh enligt avväg-
27578: helhet fördröjda språkutveekling oeh Iilla be-         ningar vid bedömningen. 1 läroplansarbetet del-
27579: grepps- oeh ordförråd. Utveeklingsstörda kom-          tar olika sakkunniginstanser oeh elevens måls-
27580: munieerar i allmänhet med några få teeken oeh          man.
27581:                                            KK 718/1996 vp                                             5
27582: 
27583:    Av de elever som får träningsundervisning är       följs under läsåret och när eleven utvecklas får
27584: det bara ett fåtal som lär sig läsa och skriva. 1     han nya mål.
27585: regellär de sig bara känna igen några ord och läsa       Enligt vad som har konstaterats ovan har de
27586: korta meningar som bildats av orden. Man försö-       frågor i samband med undervisningen av utveck-
27587: ker likväl lära varje elev skriva sitt eget namn      Iingsstörda som avses i spörsmålet utretts den
27588: (åtminstone förnamnet) och eventuellt hem-            senaste tiden och åtgärder för att utveckla under-
27589: adressen och andra personuppgifter. När förut-        visningen har också vidtagits. Inom specialun-
27590: sättningarna att lära sig läsa och skriva är små,     dervisningen är det i sista hand graden av handi-
27591: koncentrerar man sig i undervisningen med beak-       kapp hos eleven som individuellt bestämmer un-
27592: tande av elevens individuella förutsättningar och     dervisningens mål och innehåll med beaktande
27593: fårdigheter närmast på igenkännande av sådana         av övriga förutsättningar för inlärning. Reger-
27594: viktiga ord och teeken som eleven behöver i sin       ingen bevakar situationen inom specialundervis-
27595: närmiljö, t.ex. posten, banken, butikernas namn,      ningen och vidtar när det finns behov ytterligare
27596: WC och de viktigaste trafikmärkena.                   åtgärder, om de mål som ställts för undervisning-
27597:    Av grundskolans läroämnen som miljö- och           en inte nås. Tänkbara åtgärder är t.ex. en ökning
27598: naturkunskap, biologi, geografi, fysik, kemi, reli-   av anslagen för fortbildning i statsbudgeten eller
27599: gion, livsåskådningskunskap, historia och sam-        en precisering av de riksomfattande läroplans-
27600: hällslära bildas i träningsundervisningen helhe-      grunderna. Lagstiftningen om specialundervis-
27601: ter som med tanke på eleven innehåller livsnära       ningen granskas som bäst som en del av totalrevi-
27602: och praktiska kunskaper och fårdigheter. 1 den        deringen av utbildningslagstiftningen. Proposi-
27603: individuella läroplanen skrivs de mål och inne-       tionen med förslag tili totalrevidering avses bli
27604: häll i olika läroämnen ut som det är möjligt och      avlåten tili riksdagen de närmaste månaderna.
27605: viktigt att lära respektive elev. Hur målen uppnås
27606:      Helsingfors den 12 november 1996
27607: 
27608:                                                        Undervisningsminister Olii-Pekka Heinonen
27609:                                               KK 719/1996 vp
27610: 
27611: Kirjallinen kysymys 719
27612: 
27613: 
27614: 
27615: 
27616:                                      Kimmo Kiljunen /sd: Musiikkioppilaitosten valtionosuuksienjaosta
27617: 
27618: 
27619: 
27620:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
27621: 
27622:     Opetusministeriö asettaa valtionosuuksia saa-        suuteen. Kuluvana syksynä on lisäksi tullut tieto
27623: ville musiikkiopistoille vaatimuksia ilman, että         siitä, että opetusministeriö myöntää 40 000 tun-
27624: resursseja annettaisiin tasapuolisesti näiden vaa-       tia kahdelle uudelle musiikkioppilaitokselle vuo-
27625: timusten täyttämiseksi. Opetushallituksen laati-         den 1997 alusta, vaikka entisetkin tuntijaot on
27626: missa opetussuunnitelmien perusteissa maini-             tehty siten, että kaikki laitokset eivät pysty toimi-
27627: taan yleisesti mm., että oppilaitoskohtainen so-         maan kilpailukykyisesti.
27628: listisen pääaineen viikoittainen opetusmäärä tu-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27629: lee järjestää siten, että se mahdollistaa tavoittei-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27630: den saavuttamisen, ja lisäksi, että yhteismusi-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27631: sointi sisältyy sekä perus- että musiikkiopistoas-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27632: teen oppimäärään. Tämä tarkoittaa sitä, että jo-
27633: kaisella solistisen aineen oppilaalla tulisi olla vii-              Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
27634: koittain yksityisopetustunti sekä ainakin kaksi                  musiikkioppilaitosten valtionapuperus-
27635: ryhmäopetustuntia.                                               teiden yhdenmukaistamiseksi ja julkista-
27636:     Näiden perusteiden täyttämisessä musiikki-                   miseksi, sekä
27637: oppilaitokset ovat eriarvoisessa asemassa, sillä                    miten Hallitus aikoo varmistaa, ettei-
27638: oppilasmäärältään samansuuruisille oppilaitok-                   vät uudet myönnettävät 40 000 opetus-
27639: sille annettavat valtionosuudet poikkeavat toisis-               tuntia vääristä musiikkioppilaitosten kil-
27640: taan. Tilanteen arvioimista vaikeuttaa se, että                  pailukykyä?
27641:  valtionosuuksien jakoperusteita ei anneta julki-
27642: 
27643:      Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1996
27644:                                             Kimmo Kiljunen /sd
27645: 
27646: 
27647: 
27648: 
27649:  260017
27650: 2                                          KK 719/1996 vp
27651: 
27652: 
27653: 
27654: 
27655:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
27656: 
27657:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sesti eniten opetusta antaneiden oppilaitosten yl-
27658: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        läpitäjille. Opetuksen määrä laskentavuonna pe-
27659: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      rustuu ylläpitäjän omaan ilmoitukseen. Yksityis-
27660: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kimmo           ten musiikkioppilaitosten ylläpitäjillä on ollut
27661: Kiljusen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        vuosittain mahdollisuus saada opetukseen yli-
27662: n:o 719:                                             määräistä valtionosuutta.
27663:                                                         Tuntimäärän ja määrärahan mitoituksessa
27664:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        vuodelle 1997 on otettu huomioon lisäävänä te-
27665:        musiikkioppilaitosten valtionosuuspe-         kijänä kahden uuden musiikkioppilaitoksen ot-
27666:        rusteiden yhdenmukaistamiseksi ja jul-        taminen lakisääteisen rahoituksen piiriin. Uusien
27667:        kistamiseksi, sekä                            oppilaitosten edellyttämää tuntimäärää ei vä-
27668:           miten Hallitus aikoo varmistaa, ettei-     hennetä entisten oppilaitosten laskennallisista
27669:        vät uudet myönnettävät 40 000 opetus-         tuntimääristä eikä niiden rahoituksesta.
27670:        tuntia vääristä musiikkioppilaitosten kil-       Valtionosuuksia koskeva vuosittainen päätös
27671:        pailukykyä?                                   on kaikkien oppilaitosten ylläpitäjien tiedossa.
27672:                                                      Uuden valtionosuusjärjestelmän tultua voimaan
27673:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         neuvoteltiin jakoperusteista kuntien keskusjär-
27674: vasti seuraavaa:                                     jestöjen kanssa. Jakoperusteista ja niiden vaihto-
27675:                                                      ehtoisista malleista on keskusteltu sittemmin
27676:    Nykyisessä valtionosuusjärjestelmässä val-        myös musiikin alan asiantuntijajärjestöjen edus-
27677: tionosuudet määräytyvät laskennallisesti, ja to-     tajien kanssa sekä toistuvasti yksittäisten oppi-
27678: dellisiin käyttökustannuksiin perustuvasta jär-      laitosten kanssa.
27679: jestelmästä on luovuttu. Musiikkioppilaitosten          Nykyinen laskennallinen valtionosuusjärjes-
27680: valtionosuuden laskennallisena perusteena on         telmä on toimintalainsäädännön kehittämisen
27681: opetustuntimäärä. Niiden enimmäismäärä vah-          rinnalla lisännyt musiikkioppilaitosten päätän-
27682: vistetaan vuosittain valtion talousarviossa. Ope-    tävaltaa. Ylläpitäjä laatii opetussuunnitelman
27683: tustunnin keskimääräinen markkamäärä laske-          opetushallituksen vahvistamien opetussuunni-
27684: taan erikseen ammatillista ja muuta koulutusta       telman perusteiden mukaisesti. Opetussuunnitel-
27685: vartenjakamalla joka neljäs vuosi maan kaikkien      man perusteet ovat varsin väljät eivätkä aseta
27686: musiikkioppilaitosten kustannukset opetustun-        rajoituksia erilaisten opetusjärjestelyjen käyttä-
27687: tien kokonaismäärällä. Valtionosuus on 57 pro-       miselle esimerkiksi yhteismusisoinnissa. Oppilai-
27688: senttia opetustuntien määrän ja yksikköhinnan        tos päättää myös siitä, kuinka suuri on kouluun
27689: tulosta. Eri toimintojen valtionosuudet laske-       otettavien oppilaiden määrä.
27690: taan erikseen, mutta ne maksetaan ylläpitäjälle         Musiikkioppilaitosjärjestelmämme on sekä
27691: kokonaisuutena. Opetusministeriö vahvistaa           alueelliselta kattavuudeltaan että laadultaan kor-
27692: vuosittain valtionosuuden laskemisen perustee-       keatasoinen. Laskennanisin perustein määräyty-
27693: na olevat musiikkioppilaitosten tuntimäärät yl-      vä valtionosuusjärjestelmä on kokonaisuutena
27694: läpitäjäkohtaisesti.                                 joustavat koulutusratkaisut mahdollistava ja jät-
27695:    Opetusministeriö on vuosittain vahvistanut        tää paikallisille arvostuksille aikaisempaa enem-
27696: valtionosuuden laskemisen perusteena olevat          män merkitystä. Opetusministeriön tarkoitukse-
27697: opetustuntien kokonaismäärät yleensä saman-          na on suorittaa musiikkioppilaitosten lakisääteis-
27698: suuruisiksi. Ylläpitäjäkohtaisia tunteja on kui-     ten ja harkinnanvaraisten valtionapujen riittä-
27699: tenkin vähennetty, jos toiminnan määrä on jää-       vyyttä ja niiden jakautumisen oikeudenmukai-
27700: nyt vahvistettua pienemmäksi. Näin on tapahtu-       suutta koskeva selvitys yhdessä alan asiantunti-
27701: nut muutaman oppilaitoksen osalta vuosittain.        joiden kanssa. Tässä yhteydessä arvioidaan sekä
27702: Jäljelle jäänyt tuntimäärä on jaettu prosentuaali-   jo toimintansa vakiinnuttaneiden musiikkioppi-
27703:                                            KK 719/1996 vp                                          3
27704: 
27705: laitosten että muiden oppilaitosten lisäresurssien   misen perusteisiin. Muutokset valmistellaan si-
27706: tarve. Ehdotuksen perusteella tehdään tarvitta-      ten, että ne voidaan ottaa huomioon jo vuoden
27707: vat muutokset nykyisiin valtionosuuksien jaka-       1998 talousarvion valmistelun yhteydessä.
27708:      Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1996
27709: 
27710:                                                             Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
27711: 4                                           KK 719/1996 vp
27712: 
27713: 
27714: 
27715: 
27716:                                          Tili Riksdagens Talman
27717: 
27718:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      sett. Undervisningens omfattning under beräk-
27719: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        ningsåret baserar sig på huvudmannens egen an-
27720: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      mälan. Huvudmän för privata musikläroanstal-
27721: man Kimmo Kiljunen undertecknade spörsmål             ter har årligen haft möjlighet att få extra statsan-
27722: nr 719:                                               del för undervisningen.
27723:                                                          Vid dimensioneringen av timantalet och ansla-
27724:             Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- get för år 1997 har man som ökande faktor beak-
27725:         ta för att förenhetliga och offentliggöra tat att två nya musikläroanstalter nu omfattas av
27726:         statsandelsgrunderna för musikläroan- lagstadgad finansiering. Det timantal som de nya
27727:         stalterna, samt                               läroanstalterna förutsätter minskar inte det kal-
27728:             hur ämnar Regeringen säkerställa att kylerade timantalet till de tidigare läroanstalter-
27729:          de nya 40 000 undervisningstimmar som na och minskar inte heller deras finansiering.
27730:          skall beviljas inte snedvrider musikläro-       Det årliga beslutet om statsandelar är något
27731:          anstalternas konkurrenskraft?                som huvudmännen för alla läroanstalter har kän-
27732:                                                       nedom om. När det nya statsandelssystemet hade
27733:    Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt trätt i kraft fördes förhandlingar om fördelnings-
27734: anföra följande:                                      grunderna med kommunernas centralorganisa-
27735:                                                       tioner. Diskussioner om fördelningsgrunderna
27736:    I det nuvarande statsandelssystemet bestäms och alternativa modeller till dem har senare förts
27737: statsandelarna kalkylmässigt. Det system som också med företrädare för sakkkunnigorganisa-
27738: baserar sig på verkliga driftskostnader har från- tioner på musikens område samt upprepade
27739: gåtts. Den kalkylerade statsandelsgrunden för gånger med de enskilda läroanstalterna.
27740: musikläroanstalterna är antalet undervisnings-           Det nuvarande kalkylmässiga statsandelssys-
27741: timmar. Maximiantalet undervisningstimmar temet har vid sidan av utvecklandet av lagstift-
27742: fastställs årligen i statsbudgeten. Det genom- · ningen om verksamheten ökat musikläroanstal-
27743: snittliga beloppet för en undervisningstimme be- ternas beslutanderätt. Huvudmannen utarbetar
27744: räknas särskilt för yrkesutbildning och annan en läroplan utgående från de grunder för läropla-
27745: utbildning vart fjärde år genom att kostnaderna nen som utbildningsstyrelsen fastställt. Läro-
27746: för alla musikläroanstalter i landet divideras med plansgrunderna ger ett visst spelrum och ställer
27747: det totala antalet undervisningstimmar. Statsan- inga begränsningar när det gäller att utnyttja
27748: delen är 57 procent av produkten av antalet un- olika undervisningsarrangemang t.ex. vid ge-
27749: dervisningstimmar och priset per enhet. Statsan- mensamt musicerande. Läroanstalten beslutar
27750: delarna för olika funktioner beräknas särskilt också om hur många elever som skall antas tili
27751: men betalas tili huvudmannen som en helhet. skolan.
27752: Undervisningsministeriet fastställer årligen för         Vårt musikläroanstaltssystem är högklassigt
27753: varje huvudman de timantal som skallläggas till både i fråga om regional täckning och kvalitet.
27754: grund för beräkning av statsandelen för musiklä- Statsandelssystemet, som bestäms enligt kalkyl-
27755: roanstalterna.                                        mässiga grunder, är som helhet sådant att det ger
27756:    Undervisningsministeriet har årligen fastställt rum för smidiga utbildningslösningar och lägger
27757: det totala antal undervisningstimmar som skall större vikt vid lokala värderingar. Undervis-
27758: läggas till grund för statsandelen och antalen har ningsministeriet har för avsikt att tilisammans
27759: då vanligen varit lika stora. Timmarna för en med sakkunniga i branschen göra en utredning
27760: enskild huvudman har dock minskats om verk- om hur väl musikläroanstalternas lagstadgade
27761: samhetens omfattning blivit mindre än vad som statsbidrag och de statsbidrag de får enligt pröv-
27762: fastställts. Detta har varit fallet vid några läroan- ning räcker tili och hur rättvist de fördelas. 1detta
27763: stalter varje år. Det återstående timantalet har sammanhang bedöms behovet av extra resurser
27764: fördelats till huvudmännen för de läroanstalter hos de musikläroanstalter som redan har etable-
27765: som meddelat mest undervisning procentuellt rad verksamhet och hos de andra läroanstal-
27766:                                            KK 719/1996 vp                                         5
27767: 
27768: terna. På basis av ett förslag görs behövliga änd-   kan beaktas redan i samband med beredningen
27769: ringar i de nuvara~~e grunderna för fördelning       av budgeten för 1998.
27770: av statsandelarna. Andringarna bereds så att de
27771: 
27772:      Helsingforsden 12 november 1996
27773: 
27774:                                                       Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
27775:                                             KK 720/1996 vp
27776: 
27777: Kirjallinen kysymys 720
27778: 
27779: 
27780: 
27781: 
27782:                                    Reino Paasilinna /sd ym.: Eteläisen Suomen kansainvälisen kilpailu-
27783:                                        kyvyn kehittämisestä
27784: 
27785: 
27786:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
27787: 
27788:    Eteläisellä Suomella on mahdollisuudet toi-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
27789: mia liiketoiminnan keskuksena itäisen ja läntisen     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27790: Euroopan risteyksessä. Idän ja lännen välinen
27791: liiketoiminta koskettaa koko eteläistä rannikko-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27792: seutua. Lännestä itään suuntautuvalle liiketoi-              ryhtyä, jotta Suomen eteläiselle rannik-
27793: minnalle erityisesti Helsingin seutu on varteen-             koseudulle luodaan yhtenäinen strategia,
27794: otettava investointien kohde ja lähellä idän uusia           jolla siitä luodaan kilpailijoista erottuva
27795: markkinoita. Idästä länteen pyrkiville yrityksille           myönteinen kuva ulkomaisten investoin-
27796: Suomi on lyhin tie Euroopan sisämarkkinoille.                tien kohteena, idän ja lännen välisen liike-
27797: Alueella on luotettava infrastruktuuri, tietämys-            toiminnan keskuksena sekä liikenne- ja
27798: tä ja kokemusta tuotannon, jakelun sekä tuonti-              jakeluväylänä?
27799: ja vientitoiminnan alalla.
27800:     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27801: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
27802: 
27803:      Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1996
27804: 
27805:           Reino Paasilinna /sd           Sinikka Hurskainen /sd         Valto Koski /sd
27806:           Matti Vähänäkki /sd            Tarja Kautto /sd               Lauri Metsämäki /sd
27807: 
27808: 
27809: 
27810: 
27811: 260017
27812: 2                                           KK 720/1996 vp
27813: 
27814: 
27815: 
27816: 
27817:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
27818: 
27819:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Itäisten markkinoiden avauduttua painopiste
27820: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         pohjoisessa Euroopassa on selkeästi siirtynyt
27821: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       itään, ja näin muotoutuneisiin markkinoihin
27822: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Reino            kuuluvat Pohjoismaiden lisäksi Venäjä ja Balti-
27823: Paasilinnan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-       an maat. Suomi on näiden markkinoiden keski-
27824: myksen n:o 720:                                       pisteessä ja sillä on erityisasema niiden kehityk-
27825:                                                       sessä. Alueen kasvava kulutuskysyntä ja hyö-
27826:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        dyntämättömät luonnonvarat kiinnostavat
27827:        ryhtyä, jotta Suomen eteläiselle rannik-       kansainvälisiä yrityksiä, joille Suomi ja sen
27828:        koseudulle luodaan yhtenäinen strategia,       alueet voivat toimia liiketoimintakeskuksena.
27829:        jolla siitä luodaan kilpailijoista erottuva    Maantieteellisen asemamme lisäksi maamme
27830:        myönteinen kuva ulkomaisten investoin-         korkea teknologinen taso kiinnostaa ulkomai-
27831:        tien kohteena, idän ja lännen välisen liike-   sia yrityksiä. Moderni ja tehokas yritysympäris-
27832:        toiminnan keskuksena sekä liikenne- ja         tö, hyvät kulkuyhteydet, osaava työvoima ja
27833:        jakeluväylänä?                                 kohtuullinen kustannustaso tukevat ajatusta lii-
27834:                                                       ketoimintakeskuksesta.
27835:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Luonnollisen lähtökohdan Suomen eteläisen
27836: vasti seuraavaa:                                      rannikkoseudun strategialle muodostavat kysei-
27837:                                                       sen alueen maakunnan liittojen omat kehittämis-
27838:     Alueiden kehittämisestä annetun lain (1135/       strategiat ja niiden liittyminen Suomen ja muun
27839: 1993) tavoitteena on edistää alueiden omaehtois-      Euroopan, erityisesti lähialueidemme, alueelli-
27840: ta kehittämistä ja tasapainoista alueellista kehi-    seen kehitykseen. Suomen eteläisen rannikko-
27841: tystä. Tältä pohjalta hallitus ohjelmansa mukai-      seudun yhtenäinen strategia muotoutuu ja toteu-
27842: sesti tukee monipuolistuvaa ja tasapainoista alu-     tuu luontevimmin alueen maakuntien yhteistyön
27843: eellista kehitystä, joka pohjautuu maan eri aluei-    myötä. Hallituksen tehtävänä on luoda edelly-
27844: den osaamisvahvuuksiin.                               tyksiä strategian toteuttamiselle sekä suunnata
27845:     Valtioneuvosto päätti 25.4.1996 alueiden ke-      toimenpiteitä strategian mukaisesti ottaen huo-
27846: hittämisestä annetun lain 4 §:n 1 momentin mu-        mioon maamme alueellinen kehittäminen koko-
27847: kaisista tavoiteohjelmista ja 6 §:n 3 momentin        naisuudessaan sekä käytettävissä olevat voima-
27848: mukaisista aluekehitysrahojen suuntaamisen            varat.
27849: yleisistä perusteista. Päätöksen mukaisesti maa-         Alueellisessa kehittämispolitiikassa hallitus
27850: kunnan liitoissa tarkistetaan vuonna 1994 val-        luonnollisesti ottaa huomioon maamme gate-
27851: mistuneita aluekehittämisohjelmia vuoden 1997         way-aseman idän ja lännen välillä. Tämä merkit-
27852: alusta lukien. Aluekehittämisohjelmissaan maa-        see yleisen gateway-strategian ja alueiden gate-
27853: kunnan liitot analysoivat alueensa erityispiirtei-    way-strategioiden kehittämisen ohella eri korri-
27854: tä, ongelmia ja tarpeita. Olemassa olevien ja         dorien toimintaedellytysten parantamista ja nii-
27855: tarkistettavien aluekehittämisohjelmien perus-        hin rajautuvien alueiden kehittämistä. Suomen
27856: teella suunnataan ja mitoitetaan kansallista          eteläinen rannikkoseutu muodostaa yhden tällai-
27857: aluepolitiikkaa, yhteensovitetaan kansallisia ja      sen käytävän yhdistäen mm. Pietarin ja Tukhol-
27858: EU:n alue- ja yhteisöaloiteohjelmia sekä val-         man alueet toisiinsa.
27859: mistellaan Suomen kannanottoja rakennerahas-             Valtioneuvoston 25.4.1996 tekemän päätök-
27860: touudistukseen. Mm. tarkistettavien aluekehit-        sen mukaisesti maan eri osissa kehitetään valta-
27861: tämisohjelmien pohjalta on mahdollista tukea          kunnanosa- ja maakuntakeskuksia, jotka vai-
27862: ja terävöittää alueiden gateway-strategioita.         kuttavat myönteisesti ympäröivän alueen kehi-
27863: Kevätistuntokauden 1997 alussa valtioneuvosto         tysedellytyksiin ja -mahdollisuuksiin. Lisäksi
27864: antaa eduskunnalle selonteon alueiden kehittä-        maakuntien yhteistoimintaa suuralueina edesau-
27865: misestä annetun lain tavoitteiden toteutumises-       tetaan. Suomen eteläisen rannikkoseudun osalta
27866: ta.                                                   tämä merkitsee Turku-, Helsinki- ja Kotka-kes-
27867:                                            KK 720/1996 vp                                              3
27868: 
27869: keisten alueiden sekä niitä yhdistävän nauhavyö-        - Kouvola-Kotka/Hamina-rataosaila pul-
27870: hykkeen kehittämistä.                                lonkaulana olevalle yksiraiteiselle väliile lnkeroi-
27871:     Tämän nauhavyökykkeen kehittäminen liit-         nen-Juurikorpi rakennetaan kaksoisraide.
27872: tyy oleellisesti Suomen Itämeren alueen strate-      Rata palvelee lähinnä teollisuuden raskaita kul-
27873: giaan, EU:n Itämeri -toimintaohjelmaan, EU:n         jetuksia Kotkan ja Haminan satamiin.
27874: TEN-ohjelman Pohjolan kolmioon, EU:n In-                -Helsinki-Vantaan lentoaseman keskitermi-
27875: terreg II A-ja II C -ohjelmiin sekä lähialueyh-      naalin ensimmäinen rakennusvaihe on juuri val-
27876: teistyöhön. Mm. kaikissa näissä yhteyksissä          mistunut ja otettu käyttöön.
27877: Suomen eteläisen rannikkoseudun asema ko-
27878: rostuu ulkomaisten investointien kohteena,               Vuonna 1997 käynnistyvät seuraavat merkit-
27879: idän ja lännen välisen liiketoiminnan alueena        tävät liikennehankkeet:
27880: sekä liikenne- ja jakeluväylänä. Monimuotoi-            - Valtatie 1: Paimio-Muurla-moottoritien
27881: nen Itämeren alueiden yhteistyö muodostuu            rakentaminen turvaa valtakunnallisen päätien
27882: yhä merkittävämmäksi myös Suomen eteläisen           liikennöitävyyden ja parantaa liikenneturvalli-
27883: rannikkoseudun kehityksen kannalta. Tämä             suutta.
27884: yhteistyö myös osaltaan muovaa ja toteuttaa             -Valtioneuvosto on antanut Ilmailulaitok-
27885: alueen strategiaa.                                   selle luvan ryhtyä toimiin Helsinki-Vantaan len-
27886:     Pohjolan kolmio on Suomen tärkein kansain-       tokentän kolmannen kiitotien rakentamiseksi.
27887:  välinen liikenneväylä. Sen hankkeet tukevat ete-    Ilmailulaitos käynnistää valmistelevat työt välit-
27888: läisen Suomen kehittämistä. Pohjolan kolmio si-      tömästi tähdäten kiitotien valmistumiseen vuon-
27889:  sältää Suomessa Turku-Helsinki-Vainikkala-          na 2003.
27890:  rautatien ja yhteydet suurimpiin satamiin, E 18        - Ilmailulaitos on päättänyt käynnistää Hel-
27891:  -tien, etelärannikon tärkeimmät satamat, Helsin-    sinki-Vantaan keskiterminaalin toisen rakennus-
27892:  ki-Vantaan lentokentän ja niitä tukevat toimin-     vaiheen. Terminaali valmistuu vuoden 1999 lop-
27893:  not. Pohjolan kolmio on määritelty yhdeksi          puun mennessä.
27894:  EU:n kannalta tärkeäksi liikennehankkeeksi.            Pohjolan kolmion liikennekäytävän hyväksi
27895:  Hanke on saanut EU:n rahoitusta, josta suurin       on tehty suhteellisesti enemmän työtä kuin mui-
27896:  osa on kohdistunut selvitystöihin ja investointi-   den liikennekäytävien. Tätä käytävää kehitetään
27897:  lainojen korkotukeen. Tänä vuonna saataneen         Suomen kansallisten voimavarojen rajoissa
27898:  EU:n rahoitustukea myös Pohjolan kolmion            unohtamatta kuitenkaan koko valtakunnan
27899:  suoriin ratainvestointeihin.                        muita liikennehankkeita.
27900:                                                          Edellisen hallituksen aikana ulkomaankaup-
27901:     Pohjolan kolmiolla on käynnissä lukuisia lii-    paministeri Salolainen asetti 4.8.1993 Gateway-
27902: kennehankkeita:                                      työryhmän, jonka tehtävänä oli täsmentää Suo-
27903:    - Valtatie 1: Turku-Paimio-moottoritien           men gateway-asemaaja sen tarjoamia mahdolli-
27904: rakentaminen valmistuu kokonaisuudessaan             suuksia, koordinoida gateway-aseman hyödyn-
27905: vuonna 1997.                                         tämistä Suomessa sekä tehdä ehdotuksia konk-
27906:    - Valtatie 7: Koskenkylä-Loviisa-mootto-          reettisista toimenpiteistä, joilla Suomen gate-
27907: riliikennetien rakentaminen on käynnistynyt          way-asemaa voitaisiin vahvistaa. Työryhmä luo-
27908: vuonna 1996.                                         vutti gateway-toimintaohjelmansa 2.6.1994. Toi-
27909:     - Helsinki-Turku-radan parantamistyöt            mintaohjelmaa laatimassa toimi kahdeksan ala-
27910: ovat loppuvaiheessa ja 200 km/h:n nopeuden           työryhmää, mm. gateway aluetasolla -ryhmä.
27911: käyttöön siirrytään vielä kuluvana vuonna.           Toimintaohjelma on osaltaan luonut pohjaa
27912:     - Helsinki-Riihimäki (-Tampere)-rata-            gateway-näkökohtien huomioon ottamiseksi eri
27913: osalla on meneillään radan rakenteiden ja turva-     ministeriöiden toiminnassa.
27914: laitteiden sekä kulunvalvonnan rakentaminen.            Gateway-työryhmän toimintaohjelman poh-
27915: Helsingin ja Riihimäen välinen osuus valmistuu       jalta mm. Suomen Ulkomaankauppaliitto suo-
27916: vuonna 2002.                                         rittaa merkittävää kehittämistyötä maamme ja
27917:     -Riihimäen ja Vainikkalan välillä on meneil-     sen eri alueiden gateway-aseman hyödyntämi-
27918: lään radan päällysrakenteen ja turvalaitteiden       seksi idän ja lännen välisen liiketoiminnan koh-
27919: uusimistäitä sekä kulunvalvonnan rakentamista.       teena. Tämä työ on käynnissä myös eteläisellä
27920: Lisäksi väliilä Vainikkala-Kouvola-Kotka/            rannikkoseudulla. Vastaavaa kehittämistyötä
27921: Hamina välillä on käynnissä tasoristeysten pois-     ulkomaisten investointien osalta tekee kauppa-
27922: totyöt.                                              ja teollisuusministeriön rahoittama Invest in
27923: 4                                         KK 720/1996 vp
27924: 
27925: Finland Bureau. Se tekee yhteistyötä alueellisten      Alueellisten toimistojen lisäksi on esimerkiksi
27926: investointien edistämistoimistojen kanssa, jotka    Turussa ja Kotkassa erilaisia muita organisaa-
27927: toimivat osittain valtion ja kuntien rahoituksel-   tioita (kehitysyhtiöitä tai projekteja), jotka myös
27928: la. Uudenmaan liitto on juuri perustanut työ-       houkuttelevat ulkomaisia yrityksiä alueelleen.
27929: ryhmän, joka miettii alueen markkinointistrate-     Hallitus ottaa huomioon myös näissä yhteyksis-
27930: giaa. Helsinki Metropolitan Development Cor-        sä saatavat tulokset eteläisen rannikkoseudun
27931: poration on Helsingin alueen toimisto, joka         strategian hyödyntämiseksi.
27932: pyrkii saamaan yhteistyötä nimenomaan Venä-
27933: jän kanssa.
27934: 
27935:      Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1996
27936: 
27937:                                                                 Hallintoministeri Jouni Backman
27938:                                            KK 720/1996 vp                                             5
27939: 
27940: 
27941: 
27942: 
27943:                                        Tili Riksdagens Talman
27944: 
27945:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     lämnar statsrådet en redogörelse tili riksdagen
27946: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       om hur målen i lagen om regional utveckling har
27947: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     uppnåtts.
27948: man Reino Paasilinna m.fl. undertecknade                 1 och med att östmarknaden har öppnats för
27949: spörsmål nr 720:                                     handel har tyngdpunkten i norra Europa klart
27950:                                                      förskjutits österut och till den marknad som bil-
27951:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       dats hör förutom de nordiska länderna bl.a.
27952:        ta för att det skapas en gemensam strategi    Ryssland och de baltiska staterna. Finland befin-
27953:        för Finlands södra kustområde genom           ner sig i mittpunkten av denna marknad och intar
27954:        viiken utländska investerare får en positiv   en särstälining i dess utveckling. Områdets väx-
27955:        bild av regionen som ett investeringsob-      ande efterfrågan på konsumtionsvaror och dess
27956:        jekt som skiljer sig från konkurrenterna,     outnyttjade naturtillgångar intresserar interna-
27957:        som ett centrum för affårsverksamheten        tionelia företag för vilka Finland och dess regio-
27958:        melian öst och väst samt som en trafik-       ner kan utgöra centrum för affårsverksamheten.
27959:        och distributionsled?                         Förutom det geografiska läget intresserar också
27960:                                                      vårt lands höga teknologiska standard utländska
27961:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        företag. En modern och effektiv företagsmiljö,
27962: anföra följande:                                     goda förbindelser, kunnig arbetskraft och en rim-
27963:                                                      lig kostnadsnivå stöder tanken på vårt land som
27964:    Syftet med lagen om regional utveckling           ett centrum för affårsverksamhet.
27965: (1135/1993) är att främja utvecklingen av landets        En naturlig utgångspunkt för strategin beträf-
27966: regioner genom deras egna initiativ och att balan-   fande det södra kustområdet är de utvecklings-
27967: sera den regionala utvecklingen. På denna grund      strategier regionens egna förbund på landskaps-
27968: stöder regeringen enligt sitt program en balanse-    nivå har utarbetat och en anslutning av dessa tili
27969: rad regional utveckling som tar sikte på större      den regionala utvecklingen i Finland och det
27970: mångsidighet och baserar sig på de olika regio-      övriga Europa, i synnerhet i våra närområden.
27971: nernas styrka i fråga om kunnande.                   En gemensam strategi för det södra kustområdet
27972:    Statsrådet beslutade den 25 april 1996 om         utformas och tillämpas naturligast genom att
27973: målprogram enligt 4 § 1 mom.lagen om regional        regionens landskapsförbund samarbetar. Reger-
27974: utveckling och om de alimänna grunderna för          ingens uppgift är att skapa förutsättningar för en
27975: inriktningen av regionutvecklingspengar enligt       tiliämpning av denna strategi samt att inrikta
27976: lagens 6 § 3 mom. 1överensstämmelse med beslu-       olika åtgärder enligt strategin med beaktande av
27977: tet gör förbunden på landskapsnivå fr.o.m. bör-      den regionala utvecklingen i landet som helhet
27978: jan av år 1997 en översyn av de regionala utveck-    och tili buds stående resurser.
27979: lingsprogram som fårdigstälides år 1994. 1 sina          Regeringen tar naturligtvis hänsyn tilllandets
27980: regionutvecklingsprogram analyserar förbunden        gateway-position melian öst och väst isin region-
27981: på landskapsnivå regionens särdrag, problem          utvecklingspolitik. Detta innebär vid sidan av
27982: och behov. På basis av redan existerande region-     utvecklande av den alimänna och de regionala
27983: utvecklingsprogram och de regionutvecklings-         gateway-strategierna förbättrande av verksam-
27984: program som skali ses över inriktas och dimen-       hetsbetingelserna för vissa korridorer och ut-
27985: sioneras den nationelia regionalpolitiken, sam-      vecklande av områden som gränsar tili dem. Fin-
27986: manjämkas nationelia program med EU:s regi-          lands södra kustområde utgör en sådan korridor
27987: on- och gemenskapsinitiativprogram samt be-          genom att det förenar bl.a. St Petersburgsområ-
27988: reds Finlands stäliningstaganden när det gälier      det och Stockholmsområdet.
27989: strukturfondsreformen. På basis av bl.a. de regi-        Enligt ett beslut som statsrådet fattade den 25
27990: onutvecklingsprogram som skali ses över är det       april 1996 skali riksdelscentra och landskaps-
27991: möjligt att stöda och förstärka regionernas gate-    centra utvecklas i landets olika delar. Dessa cen-
27992: way-strategier. 1 början av vårsessionen 1997        tra har en positiv inverkan på den omgivande
27993: 6                                           KK 720/1996 vp
27994: 
27995: regionens utvecklingsförutsättningar och ut-           kala pågår reparationer av överbyggnaden och
27996: vecklingsmöjligheter. Dessutom skall samarbete         säkerhetsanordningarna samt byggande av an-
27997: mellan landskapen i form av storområden be-            ordningar för tågkontroll. Dessutom avlägsnas
27998: främjas. För det södra kustområdets del innebär        plankorsningarna på sträckan Vainikkala-
27999: detta en utveckling av de regioner där Åbo, Hel-       Kouvola-Kotka/Fredrikshamn som bäst.
28000: singfors och Kotka är centralorter samt den               - På den enkelspåriga sträckan lngerois-
28001: randzon som förenar dem.                               Juurikorpi, som bildar en flaskhals på banavsnit-
28002:    Utvecklingen av denna randzon ansl):lter sig i      tet Kouvola-Kotka/Fredrikshamn, byggs ett
28003: väsentlig grad tili Finlands strategi för Ost.~rsjö­   dubbelspår. Banan betjänar närmast industrins
28004: området, EU:s verksamhetsprogram för Oster-            tunga transporter tili hamnarna i Kotka och
28005: sjön, EU:s TEN-program Nordiska triangeln,             Fredrikshamn.
28006: EU :s program Interreg II A och II C samt närom-          -Det första byggnadsskedet på centraltermi-
28007: rådessamarbetet. Bland annat i alla dessa sam-         nalen vid Helsingfors-Vanda flygplats har just
28008: manhang framhävs betydelsen av Finlands södra          blivit fårdigt och har tagits i bruk.
28009: kustområde som ett viktigt objekt för utländska
28010: investerare, som en region för affarsverksamhet            År 1997 inleds följande betydande trafikpro-
28011: mellan öst och väst samt som trafik- och distribu-     jekt:
28012: tionsled. Ett ~ångsidigt samarbete mellan regio-           - På huvudväg 1 säkerstälier byggandet av
28013: nerna kring Ostersjön blir allt viktigare också        motorväg på sträckan Pemar-Muurla trafiker-
28014: med hänsyn till utvecklingen i Finlands södra          barheten och samtidigt höjs trafiksäkerheten på
28015: kustområde. Detta samarbete formar och fuliföl-        rikshuvudleden.
28016: jer för sin del också regionens strategi.                  - Statsrådet har gett Luftfartsverket tilistånd
28017:    Nordiska triangeln är Finlands viktigaste in-       att vidta åtgärder i fråga om byggandet av en
28018: ternationella trafikled. Projekten i anslutning till   tredje landningsbana vid Helsingfors-Vanda
28019: den stöder utvecklingen av södra Finland. Nor-         flygfålt. Luftfartsverket inledde omedelbart det
28020: diska trian,geln omfattar i Finland järnvägs-          förberedande arbetet och siktar på att 1andnings-
28021: sträckan Aho-Helsingfors-Vainikkala och                banan skall vara fårdig år 2003.
28022: förbindelserna tili de större hamnarna, europa-            - Luftfartsverket har bes1utat inleda det an-
28023: väg 18, sydkustens viktigaste hamnar, Helsing-         dra skedet av byggandet av centralterminalen.
28024: fors-Vanda flygfålt och åtgärder som stöder            Terminalen fårdigstälis före utgången av år 1999.
28025: dessa. Nordiska triangeln har definierats som ett          Relativt sett har mera arbete satsats på att
28026: viktigt trafikprojekt från EU:s synpunkt sett.         främja trafikleden Nordiska triangeln än på an-
28027: Projektet har fått EU-finansiering som tili största    dra trafikleder. Denna trafikled utvecklas inom
28028: delen har hänfört sig tili utredningsarbeten och       ramen för Finlands nationella resurser utan att
28029: räntestöd för investeringslånen. 1 år torde Nord-      rikets övriga trafikprojekt för den skuli glöms
28030: iska triangeln få finansiellt stöd från EU också       bort.
28031: för direkta baninvesteringar.                              Under den förra regeringens mandatperiod
28032:                                                        tillsatte utrikeshandelsminister Salolainen den 4
28033:     Inom ramen för Nordiska triangeln pågår ett        augusti 1993 Gateway-arbetsgruppen, vars upp-
28034: stort antal trafikprojekt:                             gift var att precisera Finlands ställning i gateway-
28035:     - På huvudväg 1 fårdigställs motorvägen på         sammanhang och vilka möjligheter den erbjöd,
28036: sträckan Åbo-Pemar år 1997.                            att koordinera Finlands utnyttjande av sin gate-
28037:     - På huvudväg 7 inleddes byggandet av en           way-ställning och att framlägga förslag tili kon-
28038: motortrafikled på sträckan Forsby-Lovisa un-           kreta åtgärder som kunde stärka denna ställning.
28039: der 1996.                                              Arbetsgruppen (ramlade sitt åtgärdsprogram
28040:     - Reparationsarbetena på banavsnittet Hel-         den 2 juni 1994. Atta underordnade arbetsgrup-
28041: singfors-Åbo är i sitt slutskede och en övergång       per utarbetade åtgärdsprogrammet, bl.a. grup-
28042: tili en hastighet på 200 kmlh sker redan i år.         pen för gateway på regional nivå. Åtgärdspro-
28043:     - På banavsnittet Helsingfors-Riihimäki            grammet utgör tili en del grunden för beaktandet
28044: (-Tammerfors) pågår byggandet av bankon-               av gatewaysynpunkter i olika ministeriers verk-
28045: struktioner och säkerhetsansordningar samt an-         samhet.
28046: ordningar för tågkontroll. Avsnittet mellan Hel-           På basis av Gateway-arbetsgruppens åtgärds-
28047: singfors och Riihimäki blir fårdigt år 2002.           program utför bl.a. Finlands Utrikeshandelsför-
28048:     - På avsnittet mellan Riihimäki och Vainik-        bund ett betydande utvecklingsarbete då det gäl-
28049:                                            KK 720/1996 vp                                           7
28050: 
28051: ler att utnyttja den gateway-ställning vårt land     sinki Metropolitan Development Corporation
28052: och dess regioner intar i affårsverksamheten mel-    har ett kontor för Helsingforsregionen som strä-
28053: lan öst och väst. Detta arbete pågår också i fråga   var tili att etablera samarbete med i synnerhet
28054: om det södra kustområdet. Motsvarande utveck-        Ryssland.
28055: lingsarbete då det gäller utländska investeringar       Förutom de regionala enheterna finns olika
28056: utför Invest in Finland Bureau, som finansieras      andra organisationer (utvecklingsbolag eller pro-
28057: av handels- och industriministeriet. Denna byrå      jekt) i t.ex. Åbo och Kotka som också lockar
28058: samarbetar med de regionala enheter som be-          utländska företag tili sina regioner. Regeringen
28059: främjar investeringar och delvis är finansierade     tar även hänsyn tili hur resultaten av dessa för-
28060: av staten och kommunerna. Nylands förbund            bindelser kan gagna strategin för det södra kust-
28061: har nyligen tillsatt en arbetsgrupp som överväger    området.
28062: en strategi för marknadsföring av regionen. Hei-
28063: 
28064:      Helsingforsden 13 november 1996
28065: 
28066:                                                               Förvaltningsminister Jouni Backman
28067:                                               KK 721/1996 vp
28068: 
28069: Kirjallinen kysymys 721
28070: 
28071: 
28072: 
28073: 
28074:                                     Tarja Filatov /sd ym.: Täysi-ikäisen nuoren yhteiskunnallisista
28075:                                         oikeuksista
28076: 
28077: 
28078:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
28079: 
28080:    Suomen lain mukaan 18-vuotias nuori on täy-          kohtuuttomaan tilanteeseen ollessaan pakotettu
28081: si-ikäinen. Hän vastaa tekemisistään niin hyväs-        pyytämään elatusta vanhemmiltaan. Nuoren it-
28082: sä kuin pahassa. Rikosoikeudellisesti hän vastaa        senäisyydestä ei voida puhua.
28083: itse teoistaan. 18-vuotias saa äänestää kunnalli-          Luonnollisesti on väärin, että opiskelevan tai
28084: sissa ja valtiollisissa vaaleissa ja voi itse asettua   työharjoittelussa olevan ihmisen toimeentulo on
28085: ehdolle. Verotus kohtelee häntä samoin kuin             alhaisempi kuin jouten olevan. Mutta järjestel-
28086: varttuneempia kansalaisia, ja nuori voi tehdä           mä, jossa kannustavuuselementtiä käytetään pe-
28087: itsenäisiä taloudellisia sitoumuksia. Kaikki            rusteena ainoastaan nuorten etuuksia rajoitet-
28088: tämä, vaikka nuori asuisi vanhempiensa kanssa           taessa, asettaa suomalaiset iän perusteella eriar-
28089: samassa taloudessa.                                     voiseen asemaan.
28090:     Mutta silloin, kun täysi-ikäinen nuori tarvit-         Suomalainen sosiaaliturva on perinteisesti ol-
28091: see yhteiskunnan taloudellista tukea, hän ei ole        lut yksilön turvaa eikä perhesidonnaisia tuki-
28092: enää oikeutettu itsenäisiin etuuksiin, vaan van-        muotoja. Muun muassa naisten oikeutta omaan
28093: hempien huoltovelvollisuutta ollaan jatkamassa          rahaan on kautta aikojen perusteltu tasa-arvo-
28094:  opintojen rahoittamisen ohella myös viimesijai-        lähtökohdista ja itsenäisen elämän perusele-
28095: seen toimeentuloon.                                     menttinä.
28096:     Kannustinloukkutyöryhmän esitysten mu-                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28097:  kaan hallitus on laajentamassa vanhempien              tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
28098:  huoltovelvollisuutta myös kodin ulkopuolella           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
28099:  asuviin täysi-ikäisiin nuoriin. Aikuisista nuorista    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28100:  tulee siis taloudellisesti vanhemmistaan riippu-
28101:  vaisia.                                                          Onko Hallitus laajemminkin siirty-
28102:     Vanhemmat auttavat usein täysi-ikäisiä lap-                mässä keskieurooppalaiseen perhekes-
28103:  siaan vapaaehtoisesti, mikäli heillä on siihen ta-            keiseen sosiaaliturvajärjestelmään, ja
28104:  loudellisia mahdollisuuksia ja ihmissuhteet per-                 katsooko Hallitus, että täysi-ikäiset
28105:  heessä ovat kunnossa. Mikäli apu ei perustu va-               suomalaiset ovat keskenään tasavertai-
28106:  paaehtoisuuteen, itsenäisesti asuva nuori joutuu              sessa asemassa sosiaalietuuksiin nähden?
28107: 
28108:       Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1996
28109:                       Tarja Filatov /sd                          Pia Viitanen /sd
28110:                       Arja Ojala /sd                             Säde Tahvanainen /sd
28111: 
28112: 
28113: 
28114: 
28115:  260017
28116: 2                                           KK 721/1996 vp
28117: 
28118: 
28119: 
28120: 
28121:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
28122: 
28123:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kata tai joissa ne eivät ole yksilön tai perheen
28124: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tarpeeseen nähden riittäviä.
28125: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Kysymyksen siitä, ollaanko Suomessa nyt siir-
28126: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tarja Fila-       tymässä keskieurooppalaiseen perhekeskeiseen
28127: tovin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         sosiaaliturvajärjestelmään, on herättänyt ennen
28128: n:o 721:                                               kaikkea hallituksen esitys sosiaalihuoltolain
28129:                                                        muuttamisesta. Esitys tarkoittaa sitä, että ennen
28130:           Onko Hallitus laajemminkin siirty-           kuin toimeentulotukea maksetaan elatuksen
28131:        mässä keskieurooppalaiseen perhekes-            puutteeseen joutuneelle 18-20-vuotiaalle nuo-
28132:        keiseen sosiaaliturvajärjestelmään, ja          relle, on selvitettävä vanhempien mahdollisuudet
28133:           katsooko Hallitus, että täysi-ikäiset        avustaa nuorta taloudellisesti.
28134:        suomalaiset ovat keskenään tasavertai-             Muutos perustuu kannustinloukkutyöryh-
28135:        sessa asemassa sosiaalietuuksiin nähden?        män ehdotuksiin. Tuo työryhmä vertasi opiske-
28136:                                                        levien nuorten ja muiden nuorten tilannetta kes-
28137:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           kenään ja totesi, että nykyisin lapsen elatuksesta
28138: vasti seuraavaa:                                       annetun lain nojalla vanhemmat vastaavat opis-
28139:                                                        kelevan täysi-ikäisen nuoren koulutuskustan-
28140:    Suomalainen sosiaaliturva on koko väestön           nuksista. Työryhmän mukaan vanhempien täl-
28141: kattava kokonaisuus. Sosiaaliturvan kansainvä-         lainen vastuu tulee ulottaa myös muihin nuoriin.
28142: lisesti katsoen hyvä kattavuus on taattu ansiosi-      Työryhmä ehdotti toimeentulotuen saantiehto-
28143: donnaisia etuuksia täydentävillä vähimmäistur-         jen tarkistamista, jotta keskenään vaihtoehtoiset
28144: vaetuuksilla ja koko väestölle tarkoitetuilla yh-      tuet kannustavat nuoria opiskeluun ja työhar-
28145: teisillä sosiaali- ja terveyspalveluilla.              joitteluun.
28146:    Toimeentulon turvasta on säädetty myös                 Lakiesityksen mukaan tarkoituksena on, että
28147: perusoikeuksissa. Suomen Hallitusmuodon                vanhempien mahdollisuus nuoren avustamiseen
28148: 15 a §:n 2 momentin mukaan lailla taataan jokai-       selvitetään erikseen jokaisen toimeentulotukea
28149: selle oikeus perustoimeentulon turvaan työttö-         hakevan nuoren kohdalla ja avustamista edelly-
28150: myyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja van-            tetään vain, jos se katsotaan kohtuulliseksi. Toi-
28151: huuden aikana sekä lapsen syntymän ja huolta-          meentulotuki myönnetään aina, jos nuori ilman
28152: jan menetyksen perusteella. Kysymys on yksilö-         sitä jäisi vaille tarpeen mukaista toimeentuloa.
28153: kohtaisesta tiettyihin riskitilanteisiin liittyvästä   Vanhempien vastuusta puhuttaessa on huomat-
28154: toimeentulon turvasta. Säännös edellyttää, että        tava, että se koskee kustannuksia vain siltä osin
28155: lakitasoisin säännöksin taataan yksilön toimeen-       kuin ensisijaiset tukijärjestelmät, kuten opintotu-
28156: tulon turva kyseisissä tilanteissa.                    ki ja työttömyysturva, eivät ole riittäviä.
28157:     Pääsääntöisesti sosiaalivakuutuksen toimeen-          Käytännön näkökulmasta on nykyisin vaikea
28158: tuloturvaetuudet, kuten eläkkeet ja päiväraha-         ymmärtää, miksi vanhemmat vastaavat opiskeli-
28159: etuudet, määräytyvät vakuutetun henkilön               joiden, mutta eivät muiden täysi-ikäisten nuor-
28160: omien tulojen perusteella. Tarveharkintatilan-         ten kustannuksista. Opiskelevien ja muiden
28161: teissa otetaan kuitenkin huomioon tietyissä ti-        nuorten ja toisaalta heidän vanhempiensa yhden-
28162: lanteissa puolison tai perheen yhteiset tulot sekä     vertaisuus on tältä kannalta oikea lähtökohta.
28163: jossakin tapauksessa varallisuus.                      Laajempaa perhekeskeisyyttä ei sen sijaan ole
28164:    Toimeentulotuen vähimmäisturva on taattu            kannustinloukkutyössä suunniteltu.
28165: jokaiselle subjektiivisena oikeutena hallitusmuo-          Myös nuorten kannustaminen ottamaan
28166: don 15 a §:n 1 momentissa. Toimeentulotuki on          oman elämänsä ohjat omiin käsiinsä on hyvä ja
28167: yksi toimeentuloturvan muoto, joka turvaa tätä         tärkeä tavoite. Nuorten syrjäytyminen opinnois-
28168: oikeutta. Toimeentulotukea tarvitaan tilanteis-        ta ja työelämästä on vakava uhka, jonka voitta-
28169: sa, joita ensisijaiset sosiaaliturvaetuudet eivät      miseksi on tehtävä kaikki voitava. Viimesijaisella
28170:                                           KK 721/1996 vp                                           3
28171: 
28172: toimeentuloturvana eli toimeentulotuella ja sen        Kysymys siitä, uhkaisiko lakiesitykseen sisäl-
28173: myöntämiseen Iiittyvällä sosiaalityöllä voi olla    tyvä uusi, toimeentulotuen ehtoihin vaikuttava
28174: tärkeä sija syrjäytymisen estämisessä.              ikäraja hallitusmuodossa säädettyä yhdenvertai-
28175:    Nyt tarkasteltavana oleva sosiaalihuoltolain     suutta, on parhaillaan eduskunnan perustuslaki-
28176: muutos on yksi keino nuorten kannustamiseksi.       valiokunnan tutkittavana. Yhdenvertaisuuden
28177: Nuorten asian tulee olla muun muassa sosiaali- ja   arvioiminen on siten eduskunnan omissa käsissä.
28178: terveydenhuollon erityisenä huolena paikallista-    Eduskunnassa on samalla mahdollisuus tässä
28179: soita keskushallintoon-ja eduskunnankin pää-        yhteydessä laajemminkin käydä keskustelua ja
28180: töksentekoon asti. Valtioneuvosto on muun           tehdä linjauksia siitä, minkätaisin toimenpitein
28181: muassa uudessa valtakunnallisessa suunnitel-        nuoria parhaiten voitaisiin tukea.
28182: massa sosiaali-ja terveydenhuollonjärjestämises-
28183: tä painottanut nuorten tukemisen näkökulmaa.
28184: 
28185:      Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1996
28186: 
28187:                                                                  Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
28188: 4                                           KK 721/1996 vp
28189: 
28190: 
28191: 
28192: 
28193:                                          Tili Riksdagens Talman
28194: 
28195:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      nerna inte täcker eller inte är tillräckliga i förhål-
28196: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        lande tili individens eller familjens behov.
28197: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-          Frågan huruvida man i Finland håller på att
28198: man Tarja Filatov m.fl. undertecknade spörsmål        övergå till ett centraleuropeiskt familjecentrerat
28199: nr 721:                                               socialtrygghetssystem har väckts framför allt på
28200:                                                       grund av regeringens proposition med förslag till
28201:              Håller Regeringen på att i större om-    lag om ändring av socialvårdslagen. Propositio-
28202:           fattning införa ett centraleuropeiskt fa-   nen innebär att innan utkomststöd betalas tili en
28203:           miljecentrerat socialtrygghetssystem, och   person i åldern 18-20 år som inte kan klara sitt
28204:              anser Regeringen att de fullvuxna fin-   uppehälle, skall man utreda föräldrarnas möjlig-
28205:           ländarna är likställda med avseende på de   heter att understöda den unga personen ekono-
28206:           sociala förmånerna?                         miskt.
28207:                                                           Ändringen baserar sig på förslagen från ar-
28208:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         betsgruppen "Flitfållorna". Denna arbetsgrupp
28209: anföra följande:                                      jämförde situationen för ungdomar som studerar
28210:                                                       och andra ungdomar och konstaterade att för
28211:    Den sociala tryggheten i Finland utgör en hel-     närvarande ansvarar föräldrarna med stöd av
28212: het som omfattar hela befolkningen. Den sociala       lagen om underhåll för barn för en fullvuxen
28213: trygghetens internationellt sett goda täckning är     studerande ungdoms utbildningskostnader. En-
28214: tryggad genom minimiförmåner som komplette-           ligt arbetsgruppen bör föräldrarnas ansvar ut-
28215: rar de inkomstrelaterade förmånerna och gemen-        sträckas även till andra ungdomar. Arbetsgrup-
28216: sam social- och hälsovårdsservice som är avsedd       pen föreslog att villkoren för erhållande av ut-
28217: för hela befolkningen.                                komststöd skulle ses över, för att de sinsemellan
28218:    Utkomsten tryggas också inom ramen för de          alternativa stöden skall uppmuntra ungdomarna
28219: grundläggande rättigheterna. Enligt 15 a § 2          till studier och arbetspraktik.
28220: mom. Regeringsformen för Finland skall genom              Enligt propositionen är avsikten att föräldrar-
28221: lag var och en garanteras rätt att få sin grundläg-   nas möjlighet att understöda en ung person skall
28222: gande utkomst tryggad vid arbetslöshet, sjuk-         utredas särskilt i fråga om varje ung person som
28223: dom, arbetsoförmåga och under ålderdomen              ansöker om utkomststöd, och deras understöd
28224: samt vid barnafödsel och förlust av en försörjare.    skall förutsättas endast om det prövas skäligt.
28225: Här är det fråga om individuellt tryggande av         Utkomststöd beviljas alltid om den unga utan det
28226: utkomsten i anslutning till vissa risksituationer.    skulle bli utan den utkomst han behöver. När
28227: Bestämmelsen förutsätter att individens utkomst       man talar om föräldrarnas ansvar bör man lägga
28228: i dessa situationer tryggas genom bestämmelser        märke tili att det gäller endast de kostnader som
28229: på lagnivå.                                           de primära stödsystemen, t.ex. studiestöd och
28230:    1 regel bestäms socialförsäkringens utkomst-       utkomstskydd för arbetslösa, inte räcker tili för
28231: skyddsförmåner, såsom pensioner och dagpen-           att täcka.
28232: ningförmåner, på grundval av den försäkrades              Ur praktisk synvinkel är det numera svårt att
28233: egna inkomster. Vid behovsprövning beaktas            förstå varför föräldrarna skall ansvara för stude-
28234: dock i vissa situationer makens eller familjens       randes men inte för andra fullvuxna ungdomars
28235: gemensamma inkomster samt i vissa fall förmö-         kostnader. Likställdhet mellan studerande och
28236: genheten.                                             andra ungdomar och å andra sidan mellan deras
28237:    1 15 a § 1 mom. regeringsformen garanteras         föräldrar är den riktiga utgångspunkten i detta
28238: var och en subjektiv rätt tili minimiutkomststöd.     avseende. Någon större familjekoncentration
28239: Utkomststödet är en form av utkomstskydd som          har man däremot inte planerat i arbetsgruppen
28240: garanterar denna rätt. Utkomststöd behövs i si-       "Flitfållorna".
28241: tuationer där de primära socialtrygghetsförmå-            Att uppmuntra ungdomarna att ta sitt Iiv i
28242:                                               KK 721/1996 vp                                            5
28243: 
28244: egna händer är också det ett gott och viktigt mål.      nya riksomfattande planen för anordnandet av
28245: Att de unga hamnar att stå utanför studier och          social- och hälsovården betonat stödet tili de
28246: arbetsliv är ett allvarligt hot som man måste göra      unga.
28247: allt för att övervinna. Det utkomstskydd som                Frågan huruvida den nya åldersgräns i propo-
28248: kommer i sista hand, dvs. utkomststödet och det         sitionen som påverkar vilikoren för utkomststöd
28249: sociala arbetet i anslutning tili dess beviljande,      hotar likställdheten i regeringsformen undersöks
28250: kan spela en viktig roll när det gäller att förhindra   som bäst av riksdagens grundlagsutskott. Be-
28251: utslagning.                                             dömningen av likställdheten ligger således i riks-
28252:    Den ändring av socialvårdslagen som nu gran-         dagens egna händer. Riksdagen har samtidigt
28253: skas är ett sätt att sporra de unga. De ungas sak       möjlighet att i detta sammanhang även i vidare
28254: bör vara föremål för bl.a. social- och hälsovår-        mening diskutera och dra upp riktlinjer för vilka
28255: dens speciella omsorg allt från lokalnivå ända          slags åtgärder som är bäst lämpade att stöda de
28256: upp i centralförvaltningen- och ända tili riks-         unga.
28257: dagens beslutsfattande. Statsrådet har bl.a. i den
28258: 
28259:      Helsingforsden 18 november 1996
28260: 
28261:                                                                       Minister Terttu Huttu-Juntunen
28262:                     j
28263:                     j
28264:                    j
28265:                   j
28266:                  j
28267:                 j
28268:                j
28269:               j
28270:              j
28271:             j
28272:            j
28273:           j
28274:          j
28275:         j
28276:        j
28277:       j
28278:      j
28279:     j
28280:    j
28281:   j
28282:  j
28283: j
28284:                                             KK 722/1996 vp
28285: 
28286: Kirjallinen kysymys 722
28287: 
28288: 
28289: 
28290: 
28291:                                    Paula Kokkonen /kok ym.: Keskussotilassairaalan potilaille ja hen-
28292:                                       kilökunnalle aiheutuvan terveysvaaran poistamisesta
28293: 
28294: 
28295:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
28296: 
28297:    Maassamme tehtyjen puolustusvoimien sai-           tilanne sairaalassa, jossa oletetaan terveitten pa-
28298: raalatoimintaa koskevien selvitysten perusteella      rantavan sairaita ja potilaitten tulevan ulos pa-
28299: on ilmeistä, että Keskussotilassairaala Tilkka tu-    remmassa kunnossa kuin ovat olleet sairaalaan
28300: lee säilymään.                                        mennessään.
28301:    Tilkan kiinteistöt ovat erittäin heikossa kun-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
28302: nossa, mikä johtuu siitä, että kiinteistöjen sanee-   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
28303: raus on laiminlyöty. Pääosa sairaalakiinteistön       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
28304: L VIS-järjestelmästä on jo yli 60 vuotta vanhaa.      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28305: Se on teknisen elinkaarensa lopussa. Sairaalara-
28306: kennuksessa on runsaasti kosteusvaurioita ja osa               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28307: sen vesieristyksistä on vaurioitunut pahoin.                 ryhtyä Keskussotilassairaalan potilaille
28308: Tämä altistaa sekä henkilökunnan että potilaat               ja henkilökunnalle sairaalakiinteistön
28309: homeelle ym. sienille sekä mikrobeille ja on siten           huonosta kunnosta aiheutuvan terveys-
28310: ilmeinen terveysvaara. Tällainen on sietämätön               vaaran pikaiseksi poistamiseksi?
28311: 
28312:      Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1996
28313: 
28314:           Paula Kokkonen /kok            Tuija Nurmi /kok                Timo Ihamäki /kok
28315:           Klaus Bremer /r                Kari Kantalainen /kok           Markku Markkula /kok
28316:                                          Pehr Löv /r
28317: 
28318: 
28319: 
28320: 
28321: 260017
28322: 2                                         KK 722/1996 vp
28323: 
28324: 
28325: 
28326: 
28327:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
28328: 
28329:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tullaan määrittelemään edellä mainitussa ohjel-
28330: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       massa.
28331: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        Toiminnot suhteutetaan siten, että tehtävät
28332: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Paula          voidaan suorittaa olemassa olevissa tiloissa pe-
28333: Kokkosen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-        ruskorjauksen jälkeen.
28334: myksen n:o 722:                                        Puolustusministeriö on tietoinen Keskussoti-
28335:                                                     lassairaalan tilojen huonosta kunnosta. Mm.
28336:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      kosteus- ja homevaurioita havaittiin hallinnon-
28337:        ryhtyä Keskussotilassairaalan potilaille     alan rakennusten kosteusvaurioprojektin yhtey-
28338:        ja henkilökunnalle sairaalakiinteistön       dessä. Parhaillaan on käynnissä suunnittelu- ja
28339:        huonosta kunnosta aiheutuvan terveys-        korjaustöitä vaurioiden poistamiseksi.
28340:        vaaran pikaiseksi poistamiseksi?                Keskussotilassairaalan peruskorjaus on hal-
28341:                                                     linnonalan toiminta- ja taloussuunnitelmassa
28342:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        esitetty aloitettavaksi v. 1999.
28343: vasti seuraavaa:                                       Puolustusministeriö on kuitenkin käynnistä-
28344:                                                     nyt toimenpiteet hankkeen aikaistamiseksi siten,
28345:    Puolustushallinnossa on tehty selvityksiä puo-   että korjaustoimenpiteisiin saataisiin määrära-
28346: lustusvoimien terveydenhuollon ja sairaalatoi-      hoja luopumalla Tilkan laajentamiseen aikoi-
28347: minnan kehittämisestä. Tavoitteena on laatia        naan varatusta maa-alueesta.
28348: koko terveydenhuoltojärjestelmää koskeva ra-           Keskussotilassairaala on laatinut tilantarve-
28349: tionalisointi- ja kehittämisohjelma.                selvityksen, jonka perusteella laaditaan hanke-
28350:    Tehtyjen selvitysten perusteella on todettu,     suunnitelma kustannusarvioineen. Kustannus-
28351: että Keskussotilassairaala, Tilkka, tulee säily-    arvio on alustavan tarkastelun perusteella noin
28352: mään. Sen yksityiskohtaiset tehtävät ja resurssit   40Mmk.
28353: 
28354:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1996
28355: 
28356:                                                                  Puolustusministeri Anneli Taina
28357:                                            KK 722/1996 vp                                               3
28358: 
28359: 
28360: 
28361: 
28362:                                        Tili Riksdagens Talman
28363: 
28364:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Funktionerna ställs i relation tili att uppgifter-
28365: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          na bör kunna utföras i de existerande utrymmena
28366: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      efter saneringen.
28367: dagsman Paula Kokkonen m.tl. undertecknade              Försvarsministeriet har kännedom om att
28368: spörsmål nr 722:                                     Centralmilitärsjukhusets utrymmen är i dåligt
28369:                                                      skick, bl.a. upptäcktes fukt- och mögelskador i
28370:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       samband med fuktskadeprojektet för förvalt-
28371:        ta i syfte att skyndsamt eliminera de häl-    ningsområdets byggnader. Som bäst pågår pla-
28372:        sorisker som patienterna och personalen       nerings- och saneringsarbeten i syfte att eliminera
28373:        vid Centralmilitärsjukhuset är utsatta för    skadorna.
28374:        på grund av sjukhusfastighetens under-           1 förvaltningsområdets verksamhets- och eko-
28375:        måliga skick?                                 nomipian föreslås att saneringen av Centralmili-
28376:                                                      tärsjukhuset skall inledas år 1999.
28377:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Försvarsministeriet har dock inlett åtgärder i
28378: anföra följande:                                     syfte att tidigarelägga projektet på så sätt att
28379:                                                      anslag för saneringsåtgärderna skulle erhållas
28380:    Man har inom fårsvarsförvaltningen gjort ut-      genom att man avstår från det markområde som
28381: redningar i syfte att utveckla försvarsmaktens       på sin tid reserverades för Tilkkas utvidgning.
28382: hälsovård och sjukhus. Målet är att utarbeta ett        Centralmilitärsjukhuset har gjort en utredning
28383: rationaliserings- och utvecklingsprogram för         om utrymmesbehovet, och på grundval av den
28384: hela hälsovårdssystemet.                             utarbetas en projektplan jämte kostnadskalkyl.
28385:    På grundval av de utredningar som gjorts har      Kostnadskalkylen utgör enligt den preliminära
28386: man konstaterat att Centralmilitärsjukhuset,         bedömningen ca 40 mmk.
28387: Tilkka, kommer att bevaras. Sjukhusets uppgif-
28388: ter i detalj och dess resurser kommer att definie-
28389: ras i det ovan nämna programmet.
28390: 
28391:      Helsingforsden 6 november 1996
28392:                                                                      Försvarsminister Anneli Taina
28393:                                              KK 723/1996 vp
28394: 
28395: Kirjallinen kysymys 723
28396: 
28397: 
28398: 
28399: 
28400:                                     Paula Kokkonen /kok ym.: Potilaan tahdon kunnioittamisesta ter-
28401:                                        veydenhuollossa
28402: 
28403: 
28404:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
28405: 
28406:     Suomessa on johdonmukaisesti vahvistettu           dollisuuksien mukaan hoidettava yhteisymmär-
28407: potilaan itsemääräämisoikeutta ja potilaan ase-        ryksessä hänen kanssaan muulla lääketieteelli-
28408: maa ja oikeuksia koskevat säännökset on jopa           sesti hyväksyttävällä tavalla. Jos täysi-ikäinen
28409: kirjattu erilliseen lakiin. Kentältä kantautuu kui-    potilas ei esim. tajuttomuuden vuoksi pysty päät-
28410: tenkin jatkuvasti viestejä siitä, että potilaan tah-   tämään hoidostaan, hänen laillista edustajaansa
28411: toa ei kunnioiteta. Syyksi osoittautuu milloin         tai hänelle läheistä henkilöä on kuultava sen sel-
28412: tietämättömyys voimassa olevan lainsäädännön           vittämiseksi, millainen hoito parhaiten vastaisi
28413: sisällöstä, milloin abstrakti vastuun pelko.           potilaan tahtoa. Jos tästä ei voida saada selvitys-
28414:     Lääkärin keskeinen toimintaohje sisältyy ter-      tä, potilasta on hoidettava tavalla, jota voidaan
28415: veydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain          pitää hänen henkilökohtaisen etunsa mukaisena.
28416: (559/1994) 15 §:ään,johon on kirjattu terveyden-       Potilaan, ei siis hänen läheistensä, tahto on mää-
28417: huollon ammattihenkilöiden ammattieettiset             räävä.
28418: velvollisuudet. Mainittu lainkohta kuuluu seu-            Saman lain mukaan on kiireellisen hoidon tar-
28419: raavasti:                                              peessa olevalle potilaalle annettava hänen hen-
28420:     "Terveydenhuollon ammattihenkilön ammat-           keään tai terveyttään uhkaavan vaaran torjumi-
28421: titoiminnan päämääränä on terveyden ylläpitä-          seksi tarpeellinen hoito, vaikka potilaan tahdos-
28422: minen ja edistäminen, sairauksien ehkäiseminen         ta ei tajuttomuuden tai muun syyn vuoksi voi
28423: sekä sairaiden parantaminen ja heidän kärsimys-        saada selvitystä. Jos potilas on aikaisemmin va-
28424: tensä lievittäminen. Terveydenhuollon ammatti-         kaastija pätevästi ilmaissut hoitoa koskevan tah-
28425: henkilön on ammattitoiminnassaan sovellettava          tonsa, potilaalle ei saa antaa sellaista hoitoa, joka
28426: yleisesti hyväksyttyjä ja kokemusperäisiä perus-       on vastoin hänen tahtoaan.
28427: teltuja menettelytapoja koulutuksensa mukaises-           Seuraavassa on esimerkki siitä, miten tervey-
28428: ti, jota hänen on pyrittävä jatkuvasti täydentä-       denhuollon kentällä on toimittu potilaan tahdos-
28429: mään. Ammattitoiminnassaan terveydenhuol-              ta piittaamatta. Yli 30 vuotta sokeritautia sairas-
28430: lon ammattihenkilön tulee tasapuolisesti ottaa         tanut keski-ikäinen henkilö on läheistensä kerto-
28431: huomioon ammattitoiminnasta potilaalle koitu-          man mukaan kärsinyt viime vuosien aikana jat-
28432: va hyöty ja sen mahdolliset haitat. Terveyden-         kuvista sietämättömistä kivuista, joihin ei ole
28433: huollon ammattihenkilöllä on velvollisuus ottaa        ollut apua lääkkeistä. Psykiatrisessa konsultaa-
28434: huomioon, mitä potilaan oikeuksista säädetään.         tiossa on todettu, ettei potilaalla ole hoitoa vaati-
28435: Terveydenhuollon ammattihenkilön tulee aina            vaa psyykkistä tilaa. Hän oli puhunut rauhalli-
28436: antaa kiireellisen hoidon tarpeessa olevalle           sesti ja päättäväisesti elämänsä lopettamisesta ja
28437: apua."                                                 yrittänyt itsemurhaa jo aiemmin. Hän oli tuol-
28438:     Potilaan asemaa ja oikeuksia koskevassa lais-      loin tullut aikeessaan yllätetyksi, ja hänet oli vie-
28439:  sa (785/1992) on määritelty keskeiset potilaan        ty sairaalaan. Päästyään kotiin sairaalasta hän
28440:  hoitoon ja kohteluun liittyvät periaatteet. Lain      oli tehnyt hoitotestamentin, joka sisältää seuraa-
28441:  tarkoituksena on selkiinnyttääja vahvistaa poti-      vaa: "Täten minä määrään, että jos minä olen
28442:  laan oikeusturvaa sekä edistää luottamuksellisen      tajuttomana tai tiedostamattomassa tilassa ja
28443:  hoitosuhteen syntymistä moniarvoisessa ja tek-        jompaakumpaa tilaa on kestänyt yli 15 minuuttia
28444:  nistyvässä terveydenhuollossa.                        tai tuntemattoman ajan, mihinkään elvyttäviin
28445:     Potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä        toimenpiteisiin ei minun suhteeni saa ryhtyä."
28446:  hänen kanssaan. Jos potilas kieltäytyy tietystä          Asianomainen henkilö teki itsemurhayrityk-
28447:  hoidosta tai hoitotoimenpiteestä, häntä on mah-       sen jälleen noin puolen vuoden kuluttua viime
28448: 
28449: 260017
28450: 2                                            KK 723/1996 vp
28451: 
28452: kesäkuun alussa. Hänen puolisonsa löysi hänet           tään on useita kertoja valunut kyyneleitä. Hänel-
28453: kotoa tajuttomana, kutsui ambulanssin ja antoi          lä on ollut päiväkausia kestäneitä puuskutus-,
28454: hoitotestamentin ambulanssihenkilökunnalle il-          ahmimis-, päristely- ja puremisvaiheita, jolloin
28455: moittaen siirtävänsä täten vastuun sairaalalle.         hän on pureskellut kieltään, rystysiään ja vuode-
28456: Hoitoyksikössä, johon asianomainen vietiin, hä-         vaatteitaan. Hänellä on ollut epileptisiä koh-
28457: nelle annettiin happea ja glukoosia. Potilaalle         tauksia. Potilas voi olla pitkät ajat horroksessa,
28458: läheinen henkilö vetosi tuloksetta hoitohenkilö-        osittain kipulääkityksen johdosta, mutta silloin-
28459: kuntaan hoidon lopettamiseksi potilaan tahdon           kin hänet herätetään syömään. Hän näyttää tus-
28460: kunnioittamiseen vedoten. Potilas, joka oli taju-       kaiselta mm. ulostaessaan vaippoihinsa.
28461: ton, sai keuhkokuumeen.                                    On ymmärrettävää, ettei puoliso uskaltanut
28462:    Potilaalle annettiin antibioottihoito. Potilas       olla hälyttämättä ambulanssia potilaan yllättäes-
28463: siirrettiin kuudentena tajuttomuuspäivänä teho-         sään. Sen sijaan on vaikea ymmärtää, mihin ter-
28464: osastolta tavalliselle osastolle. Henkilökuntaan        veydenhuollon ammatinharjoittajat tämän poti-
28465: oli vedottu, ettei potilaalle asetettaisi tiputusta     laan kohdalla pyrkivät. Laki edellyttää potilaan
28466: eikä nenämahaletkua. Ne kuitenkin asetettiin.           kärsimysten lievittämistä. Se on yhdenvertainen
28467: Muutaman viikon kuluttua potilas siirrettiin ter-       periaate sairaan parantamisen kanssa. Laki edel-
28468: veyskeskuksen vuodeosastolle. Mukana oli lau-           lyttää potilaan tahdon kunnioittamista, jos siitä
28469: sunto: "Varsin vahvasti poikkeava EEG. Aivo-            on olemassa tieto. Hoitotestamenttia parempaa
28470: sähkötoiminta on pääosin vaimeaa hidasaalto-            instrumenttia ei meillä potilaan tahdon selvittä-
28471: aktiviteettia. Siinä ei havaita reaktioita ulkoisille   miseksi ole.
28472: ärsykkeille. Löydös sopii varsin vahva-asteiseen,          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28473: orgaaniseen aivokuoren vaurioon". Lisäksi lä-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
28474: hetteessä on maininta: "Potilaan kokonaistilan-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
28475: teessa ei ole odotettavissa suurta edistymistä.         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28476: Pyritään pääsemään letkuruokinnasta eroon."
28477:    Potilas on yhä elossa. Hän ei pysty puhumaan                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28478: eikä liikkumaan, ei edes itse kääntymään vuo-                  ryhtyä varmistaakseen, että terveyden-
28479: teessa. Hän syö, kun häntä syötetään, hänen kat-               huollon ammatinharjoittajat tuntevat
28480: seensa kohdistuu ja hän näyttää tuntevan lähei-                potilaan asemaa ja oikeuksia koskevan
28481: set ihmiset, mutta hän ei enää pysty ilmaisemaan               lain säännökset ja myös noudattavat niitä
28482: itseään eikä tahtoaan, ei edes kipua eikä janoa.               potilaan tahtoa kunnioittaen?
28483: Hänen otsansa rypistyy välillä ja hänen silmis-
28484: 
28485:      Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1996
28486: 
28487:           Paula Kokkonen /kok      Liisa Hyssälä /kesk          Pirkko Peltomo /sd
28488:           Maija Rask /sd           Hannes Manninen /kesk        Timo Ihamäki /kok
28489:           Jorma Huuhtanen /kesk    Jouko Skinnari /sd           Heikki Rinne /sd
28490:           Anne Knaapi /kok         Raimo Tiilikainen /r         Minna Karhunen /kok
28491:           Klaus Bremer /r          Kirsi Piha /kok              Kari Kantalainen /kok
28492:           Pekka Kuosmanen /kok     Heikki Koskinen /kok         Suvi Linden /kok
28493:                    Markku Markkula /kok                 Pehr Löv /r
28494:                                              KK 723/1996 vp                                              3
28495: 
28496: 
28497: 
28498: 
28499:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
28500: 
28501:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tään kentällä kunnioittamaan. Hoitava lääkäri
28502: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          vaikuttaa kuitenkin selvästi hoitopäätökseen ja
28503: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        hoitovaihtoehdon valintaan. Taustalla on edel-
28504: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Paula             leen autoritääristä hoitokulttuuria, mutta myös
28505: Kokkosen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-           se, että potilaan on usein vaikea muodostaa itsel-
28506: myksen n:o 723:                                        leen hoitomahdollisuuksista yhtä kokonaisval-
28507:                                                        taista näkemystä kuin lääkärillä on.
28508:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo             Haastateltavien mukaan potilaan vakaasti ja
28509:        ryhtyä varmistaakseen, että terveyden-          pätevästi ilmaisemaa tahtoa kieltäytyä hoitotoi-
28510:        huollon ammatinharjoittajat tuntevat            menpiteistä kunnioitetaan yleensä silloin, kun se
28511:        potilaan asemaa ja oikeuksia koskevan           on tiedossa. Hoitavan lääkärin asema on kuiten-
28512:        lain säännökset ja myös noudattavat niitä       kin käytännössä ongelmallinen, jos hoitotesta-
28513:        potilaan tahtoa kunnioittaen?                   mentin laatimisesta on kulunut useita vuosia eikä
28514:                                                        potilaan viimeaikaisen tahdon sisällöstä ole selvi-
28515:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tystä. Ongelmia saattaa syntyä myös silloin, kun
28516: vasti seuraavaa:                                       potilaan itsemääräämisoikeuden kunnioittami-
28517:                                                        nen merkitsee sitä, että terveydenhuollon am-
28518:     Suomi sääti ensimmäisena maana Euroopassa          mattihenkilön on jätettävä tekemättä se, mihin
28519: potilaan asemaaja oikeuksia koskevan lain. Suo-        hänen koulutuksensa on tähdännyt. Terveyden-
28520: men kolme ja puoli vuotta voimassa ollutta lakia       huoltohenkilöstön koulutuksessa ja ammattietii-
28521: pidetään edistyksellisenä, ja kiinnostus saman-        kassa on korostettu ja korostetaan elämän suoje-
28522: tyyppiseen lainsäädäntöön on kansainvälisesti          lemista, eikä tämän periaatteen suhde potilaan
28523: suuri. Potilaslain 6 §:ssä säädetään potilaan itse-    itsemääräämisoikeuteen ole vielä kaikille selvää.
28524: määräämisoikeudesta. Lain 8 §:ssä säädetään,               Potilaan itsemääräämisoikeus ja hänen tah-
28525: että jos potilas on aikaisemmin vakaasti ja päte-      tonsa kunnioittaminen konkretisoituu erityisesti
28526: västi ilmaissut hoitoa koskevan tahtonsa, ei hä-       Jehovan todistajan oikeuteen kieltäytyä veren-
28527: nelle saa antaa sellaista hoitoa, joka on vastoin      siirrosta. Myös Jehovan todistajien mukaan po-
28528: hänen tahtoaan.                                        tilaslaki on tuonut selvää parannusta aikuisten
28529:     Sosiaali- ja terveysministeriö organisoi syksyl-   vakaumuksen huomioon ottamisessa. Syksyllä
28530: lä 1995 selvityksen potilaslain toteutumisesta ja      1995lehdistössä keskusteltiin runsaasti kahdesta
28531: merkityksestä. Selvitystä varten haastateltiin ter-    Jehovan todistajasta, joille ei annettu verensiir-
28532: veydenhuollon ylimmänjohdon lääkäreitä, poti-          toa, mikä seikka saattoi myötävaikuttaa heidän
28533: lasasiamiehiä, ammattiliittojen ja potilasjärjestö-    kuolemaansa.
28534: jen edustajia sekä Jehovan todistajia. Haastatel-          Edellä kuvatun selvityksen johtopäätöksenä
28535: tavien yhteisen näkemyksen mukaan potilaslaki          oli, että lain muuttaminen käytännöksi myös tie-
28536:  on kolmivuotisen olemassaolonsa aikana jo vai-        donsaantia ja itsemääräämisoikeutta koskeviita
28537: kuttanut terveydenhuollon käytäntöön. Konk-            osiltaan edellyttää edelleen syventävää koulutus-
28538:  reettiset uudistukset, kuten potilasasiamiesjär-      ta sekä potilasasiamieskäytännön, Jaadunvar-
28539: jestelmä ja muistutusmenettely, on lain myötä          mennuksen ja hoitokäytäntöjen kehittämistä.
28540:  voitu toteuttaa. Sen sijaan useiden lain säännös-     Saattaa myös olla tarpeen täsmentää hoitotesta-
28541:  ten toteuttaminen edellyttää asenteiden ja hoito-     mentin muotoa ja voimassaoloaikaa sekä poti-
28542:  traditioiden muuttumista, ja tämä puolestaan          laan vakaasti ja pätevästi ilmaiseman tahdon
28543:  vaatii aikaa. Potilaan tiedonsaantia ja itsemää-      merkitystä ja todentamista eri tilanteissa. Koska
28544:  räämisoikeutta pidetään lain keskeisimpinä peri-      kaikkia lakiin sisältyviä mahdollisuuksia ei vielä
28545:  aatteina, ja niissä on lain voimassaoloaikana ta-     ole käytetty hyväksi, ei tällä hetkellä ole tarvetta
28546:  pahtuneesta parannuksesta huolimatta edelleen         lain muuttamiseen.
28547:  selvästi parantamisen varaa.                              Tietoa potilaslaista ja sen terveydenhuolto-
28548:      Haastateltujen mukaan potilaat käyttävät it-      henkilöstölle asettamista velvoitteista on vyöry-
28549:  semääräämisoikeuttaan, ja potilaan tahtoa pyri-       tetty kentälle potilasasiamiesten kautta. Aluksi
28550: 4                                            KK 723/1996 vp
28551: 
28552: koulutettiin pääasiassa potilasasiamiehiä, jotka       kuvastaa niitä vaikeuksia, joita potilaan vakaan
28553: tämän alkuvaiheen jälkeen ovat vuorostaan toi-         tahdon selvittämiseen ja hoitotestamentin nou-
28554: mineet henkilöstön, potilaiden, omaisten ja eri-       dattamiseen käytännössä saattaa sisältyä. Kan-
28555: laisten järjestöjen kouluttajina. Erilaista potilas-   sanedustajien kirjallisessa kysymyksessään anta-
28556: asiamiestoimintaan ja potilaslain velvoitteisiin       mien, kyseistä potilastapausta koskevien tietojen
28557: liittyvää koulutusta ja tiedotusta on nykyään          perusteella ei ole yksiselitteisesti selvää, että ter-
28558: melko paljon. Ei kuitenkaan ole tehty luotettavia      veydenhuoltohenkilöstö olisi toiminut väärin
28559: selvityksiä siitä, kuinka hyvin terveydenhuolto-       potilaan saaman akuuttihoidon osalta. Hätäti-
28560: henkilökunta tuntee ja on sisäistänyt lain asetta-     lanteessa jo hoitotestamentin oikeellisuuden ja
28561: mat velvoitteet.                                       sitä kautta potilaan vakaan tahdon arviointi
28562:     Sosiaali- ja terveysministeriö edellyttää Ter-     saattaa olla vaikeaa, ja siksi sosiaali- ja terveys-
28563: veydenhuollon oikeusturvakeskuksen vuoden              ministeriön näkemyksen mukaan näissä epäsel-
28564: 1997 tulostavoitteissa muun muassa yhteistyötä         vissä tapauksissa akuuttihoito tulisi antaa. Sen
28565: terveydenhuoltoalan oppilaitosten, ammattikor-         sijaan akuuttihoidon antamisen jälkeen on ter-
28566: keakoulujen ja tarvittaessa korkeakoulujen joh-        veydenhuoltohenkilöstön velvollisuus mahdolli-
28567: toryhmien kanssa, jotta koulutus takaisi riittävät     simman nopeasti selvittää, onko potilas aikai-
28568: valmiudet harjoittaa asianmukaisesti terveyden-        semmin vakaasti ja pätevästi ilmaissut hoitoa
28569: huollon ammatteja. Näissä neuvotteluissa ote-          koskevan tahtonsa, ja pidättäytyä hoidoista, jot-
28570: taan esille potilaslain tärkeä asema myös opetuk-      ka ovat vastoin hänen tahtoaan.
28571: sessa. Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen              Arvioitaessa potilaan vakaasti ja pätevästi ii-
28572: tavoitteeksi on asetettu myös sen selvittäminen,       maistua tahtoa nimenomaan itsemurhayrityksis-
28573: onko terveydenhuollossa tarvetta systemaatti-          sä on otettava huomioon, että tekohetkellä valta-
28574: seen jatkuvaan eettisten kysymysten selvittelyyn       osalla itsemurhaa yrittäneistä on mielentervey-
28575: ja jos, niin minkälaista.                              denhäiriö, ja vakavan yrityksen tehneistä viiden-
28576:     Terveydenhuollon vaihtelevien hoitokäytän-         neksellä on psykoottistasoinen häiriö. Tulevai-
28577: töjen takaa on todettu löytyvän epätarkoituk-          suuden mahdollista tarvetta varten laadittu hoi-
28578: senmukaisia hoitokäytäntöjä. Ilmiö ei rajoitu          totestamentti ja itsemurhayrityksen onnistumi-
28579: Suomeen vaan on yleismaailmallinen. Valtioneu-         sen varmistamiseksi laadittu hoitotestamentti ei-
28580: voston äskettäin hyväksymässä valtakunnalli-           vät myöskään ole sama asia. Esimerkiksi potilas-
28581: sessa suunnitelmassa sosiaali- ja terveydenhuol-       lain tarkoitusta selventävässä eduskunnan valio-
28582: lon järjestämisestä 1997-2000 on hoitokäytän-          kuntakuntakäsittelyssä korostettiin potilaan va-
28583: töjen muuttaminen tarkoituksenmukaisempaan             kaasti ilmaiseman tahdon merkitystä, mutta to-
28584: suuntaan otettu yhdeksi painopistealueeksi. So-        dettiin samalla, ettei se poista terveydenhuollon
28585: siaali- ja terveysministeriö kartoittaa parhaillaan    ammattihenkilöstön vastuuta hoidosta.
28586: maassamme meneillään olevaa hoitokäytäntöjen              Ensisijaisesti potilaslain toteutuminen tulee
28587: kehittämistyötä ja tulee kartoituksen perusteella      varmistaa yleisellä tasolla etukäteen. Jokaisella
28588: arvioimaan lähitulevaisuuden kehittämistarpei-         potilaalla on kuitenkin myös jälkikäteen mah-
28589: ta ja etenemistapoja. Sosiaali- ja terveysministe-     dollisuus selvittää hoitonsa asianmukaisuus ja
28590: riö tulee tukemaan hoitokäytäntöjen kehittämis-        potilaslain noudattaminen. Näitä mahdollisuuk-
28591: hankkeita. Ministeriö voi harkita esimerkiksi sel-     sia ovat potilasasiamiehen käyttäminen hoidon
28592: laisen hankkeen järjestämistä, jonka tarkoituk-        selvittelyssä, terveydenhuollon yksikön vastaa-
28593: sena olisi edistää hoitotestamenttien käyttöönot-      valle johtajalle tehty kirjallinen muistutus, kante-
28594: toa ja hoitotestamentissa vakaasti ilmaistun tah-      lu lääninhallitukseen tai Terveydenhuollon oi-
28595: don kunnioittamista.                                   keusturvakeskukseen, vahinkoilmoitus potilas-
28596:     Kansanedustajien käyttämässä esimerkkita-          vakuutusyhdistykselle tai vahingonkorvauskan-
28597: pauksessa ei potilaan hoitotestamentissaan ii-         ne oikeusistuimeen.
28598: maisemaa tahtoa noudatettu. Tapaus kuitenkin
28599: 
28600:      Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1996
28601: 
28602:                                                                       Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
28603:                                              KK 723/1996 vp                                               5
28604: 
28605: 
28606: 
28607: 
28608:                                           Tili Riksdagens Talman
28609: 
28610:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-             lntervjuerna visade att patienterna använder
28611: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-          sin självbestämmanderätt och pä fåltet försöker
28612: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-        man respektera patientens vilja. Den behandlan-
28613: man Paula Kokkonen m.fl. undertecknade                  de läkaren har likväl ett klart inflytande på vård-
28614: spörsmål nr 723:                                        beslutet och på valet av vårdalternativ. 1 bak-
28615:                                                         grunden finns fortfarande en auktoritär vårdkul-
28616:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         tur, men också det faktum att det ofta är svårt för
28617:         ta för att trygga att de som arbetar inom       patienten att bilda sig en lika heltäckande upp-
28618:         hälso- och sjukvården känner tili vad som       fattning om vårdmöjligheterna som vad läkaren
28619:         stadgas i lagen om patientens ställning         har.
28620:         och rättigheter och också följer stadgan-           Enligt de personer som intervjuats respekteras
28621:         dena med respekt för patientens vilja?          patientens bestämda, på ett giltigt sätt uttryckta
28622:                                                         vilja att undanbe sig vårdåtgärder i allmänhet i de
28623:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           fall då man känner tili patientens vilja. Den be-
28624: anföra följande:                                        handlande läkarens ställning är likväl problema-
28625:                                                         tisk i praktiken om flera år har förflutit sedan
28626:     Finland stiftade som första land i Europa en        vårdtestamentet uppgjordes och det inte finns
28627: lag om patientens ställning och rättigheter. Den-       någon klarhet i fråga om patientens vilja på sena-
28628: na lag som varit i kraft i tre och ett halvt år anses   re tid. Det kan uppstå problem också i sådana fall
28629: vara progressiv och intresset för lagstiftning av       då respekterandet av patientens självbestäm-
28630: denna typ är stort i utlandet. 1 6 § patientlagen       manderätt innebär att vårdpersonalen måste
28631: stadgas om patientens självbestämmanderätt.             lämna sådant ogjort som deras utbildning haft tili
28632: Enligt 8 § får patienten inte ges vård som strider      syfte. 1 vårdpersonalens utbildning och yrkesetik
28633: mot hans viljeförklaring om han tidigare på ett         har bevarandet av Iiv intagit en viktig plats och
28634: giltigt sätt har uttryckt sin bestämda vilja i fråga    gör det fortfarande, och hur denna princip skall
28635: om vården.                                              relateras tili patientens självbestämmanderätt är
28636:     Social- och hälsovårdsministeriet organisera-       ännu inte klart för alla.
28637: de hösten 1995 en utredning om i viiken utsträck-           Patientens självbestämmanderätt och respek-
28638: ning patientlagen hade genomförts och om dess           terandet av hansvilja konkretiseras särskilt när
28639: betydelse. För utredningen intervjuades läkare          det gäller rätten för Jehovas vittnen att säga nej
28640: inom hälso- och sjukvårdens högsta ledning, pa-         tili blodtransfusioner. Också Jehovas vittnen an-
28641: tientombudsmän, representanter för fackför-             ser att patientlagen har inneburit en klar förbätt-
28642: bund och patientorganisationer samt Jehovas             ring när det gäller att respektera vuxna männis-
28643: vittnen. Samtliga intervjuade ansåg att patientla-      kors övertygelse. Hösten 1995 fördes långa dis-
28644: gen redan under de tre år som den varit i kraft har     kussioner i tidningarna om två Jehovas vittnen
28645: påverkat praxis inom hälso- och sjukvården.             som man inte gav blodtransfusion, vilket eventu-
28646: Konkreta reformer såsom systemet med patient-           ellt var en bidragande orsak tili deras död.
28647: ombudsman och förfarandet med anmärkning                    Slutsatsen av den ovan anförda utredningen
28648: har kunnat genomföras i och med lagen. Där-             blev att ett genomförande av lagen i praktiken
28649: emot behövs en ändring av attityder och vårdtra-        också tili de delar som gäller rätt tili information
28650: ditioner för att flera av lagens stadganden skall       och självbestämmanderätt kräver ytterligare för-
28651:  bli genomförda i praktiken och det här kräver å        djupad utbildning samt ett utvecklande av syste-
28652:  sin sida tid. Patientens rätt tili information och     met med patientombudsman, kvalitetssäkringen
28653:  patientens självbestämmanderätt betraktas som          och vårdformerna. Det kan också finnas behov
28654:  lagens viktigaste principer och för deras vidkom-      att precisera vårdtestamentets form och giltig-
28655:  mande finns fortfarande ännu en hei del att för-       hetstid samt betydelsen av patientens bestämda
28656:  bättra, även om förbättringar har skett under          vilja som han på ett giltigt sätt uttryckt samt
28657:  lagens giltighetstid.                                  verifiering av denna vilja i olika situationer. Ef-
28658: 6                                             KK 723/1996 vp
28659: 
28660:  tersom man ännu inte har utnyttjat alla de möj-        testamenten och respekterandet av den bestämda
28661:  ligheter som lagen tillåter finns det inget behov      vilja som blivit uttryckt i ett vårdtestamente.
28662:  att för närvarande ändra lagen.                           1 det exempelfall som anförs av riksdagsmän-
28663:      lnformation om patientlagen och de förplik-        nen har man inte följt patientens vilja som blivit
28664:  telser som den medför för de anställda inom            uttryckt i ett vårdtestamente. Fallet ger i alla fall
28665:  hälso- och sjukvården har spritts ut på fåltet via     en bild av de svårigheter som kan vara förbundna
28666:  patientombudsmännen. Till att börja med utbil-         med att utreda patientens bestämda vilja och
28667:  dades patientombudsmän, som efter ett inledan-         följa vårdtestamentet i praktiken. De uppgifter
28668:  de skede isin tur har utbildat anställda, patienter,   som riksdagsmännen ger i spörsmålet beträffan-
28669:  anhöriga och olika organisationer. Det finns i         de en viss patient visar inte entydigt att vårdper-
28670:  dag rätt mycket utbildning och information som         sonalen har handlat fel när det gäller den akuta
28671:  gäller patientombudsmannaverksamheten och              vården. 1 ett nödfall kan det t.o.m. vara svårt att
28672:  de förpliktelser som patientlagen medför. Det          bedöma riktigheten i ett vårdtestamente och där-
28673:  har emellertid inte gjorts några tillförlitliga un-    med patientens bestämda vilja och därför anser
28674:  dersökningar om hur bra vårdpersonalen känner          social- och hälsovärdsministeriet att akutvärd
28675:  till och har omfattat de förpliktelser som lagen       bör ges i dylika oklara fall. Däremot är det vård-
28676:  ålägger.                                               personalens skyldighet att efter den akuta vården
28677:      Social- och hälsovårdsministeriet förutsätter i    sä fort som möjligt ta reda pä huruvida patienten
28678:  1997 års resultatmål för rättsskyddscentralen för      tidigare pä ett giltigt sätt uttryckt sin bestämda
28679:  hälsovården bl.a. samarbete med ledningsgrup-          vilja i fråga om vården och att avstå från sådan
28680:  per vid läroanstalter och yrkeshögskolor samt          vård som strider mot hans vilja.
28681:  vid behov högskolor inom hälso- och sjukvårds-            Vid bedömningen av patientens bestämda vil-
28682:  branschen, för att utbildningen skall garantera        ja, som han uttryckt på ett giltigt sätt, när det
28683:  en tillräcklig beredskap att utöva yrken inom          gälle:r uttryckligen självmordsförsök bör man
28684:  hälso- och sjukvärden pä ett behörigt sätt. 1 dessa    beakta att merparten av dem som försökt begå
28685:  förhandlingar tas patientlagens viktiga ställning      självmord vid tidpunkten för försöket har en
28686:  också i undervisningen upp. Ett annat mål som          psykisk störning och av dem som gjort ett allvar-
28687:  satts upp för rättsskyddscentralen för hälsovär-       ligt försök har en femtedel en störning som är på
28688:  den är att utreda huruvida det finns behov inom        psykosstadiet. Ett värdtestamente som uppgjorts
28689:  hälso- och sjukvården av ett systematiskt och          för eventuellt framtida behov och ett vårdtesta-
28690:  fortgående dryftande av etiska frägor, och om          mente uppgjort för att försäkra sig om att själv-
28691:  det finns ett sådant behov, på vilket sätt det skall   mordsförsöket lyckas är inte heller samma sak.
28692:  ske.                                                   T.ex. i den behandling i riksdagens utskott som
28693: · Man har upptäckt oändamålsenlig vårdpraxis            skulle klargöra patientlagens syfte framhölls be-
28694:  bland de varierande vårdpraxis som förekommer          tydelsen av patientens bestämda vilja, men samti-
28695:  inom hälso- och sjukvärden. Fenomenet begrän-          digt konstaterades att den inte fråntar de anställ-
28696:  sar sig inte till Finland utan är universellt. 1 den   da inom hälso- och sjukvärden deras ansvar för
28697:  riksomfattande planen för anordnande av social-        vården.
28698:  och hälsovården 1997-2000 som statsrädet nyli-            1 första hand bör man försäkra sig om att
28699:  gen godkände har en ändring av vårdpraxis i en         patientlagen genomförs på ett allmänt plan i för-
28700:  mera ändamålsenlig riktning upptagits som ett          väg. Varje patient har likväl en möjlighet att
28701:  prioritetsområde. Social- och hälsovårdsministe-       också i efterskott utreda ändamålsenligheten i
28702:  riet kartlägger som bäst det utvecklingsarbete i       den vård han fått och hur patientlagen efterlevts.
28703:  fråga om vårdpraxis som pågår i vårt land och          Dessa möjligheter består i att anlita patientom-
28704:  kommer utgående från kartläggningen att bedö-          budsmannen i arbetet med att utreda vården, en
28705:  ma utvecklingsbehoven inom den närmaste                skriftlig anmärkning till den ansvariga direktö-
28706:  framtiden och tillvägagängssätten. Social- och         ren för vårdenheten, klagan tilllänsstyrelsen eller
28707:  hälsovårdsministeriet kommer att understöda            rättsskyddscentralen för hälsovården, skadean-
28708:  utvecklingsprojekten i fräga om vårdpraxis. Mi-        mälan till patientförsäkringsföreningen eller ska-
28709:  nisteriet kan t.ex. överväga att ordna ett projekt     deståndsklagan till domstolen.
28710:  som syftar till att främja ibruktagandet av vård-
28711: 
28712:       Helsingforsden 12 november 1996
28713: 
28714:                                                                        Minister Terttu Huttu-Juntunen
28715:                                             KK 724/1996 vp
28716: 
28717: Kirjallinen kysymys 724
28718: 
28719: 
28720: 
28721: 
28722:                                    Esko Helle /vas: Suuntanumerorajojen muuttamisesta kuntarajojen
28723:                                        mukaisiksi
28724: 
28725: 
28726:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
28727: 
28728:    Suomen kaukopuhelunumerointi muutettiin            Iinnumeroita on kolmessa eri luettelossa. Enti-
28729: vastikään. Näyttää siltä, että tavoitteena on ollut   nen 914-alue on näetjaettu Riihimäen ja Hyvin-
28730: noudattaa suurin piirtein läänijakoa uusien, en-      kään luetteloihin, ja kuntamme eteläosan valta-
28731: tistä suurempien suuntanumeroalueiden luomi-          osa kuuluu Riihimäen luetteloon, mutta pieni
28732: sessa.                                                osa on sijoitettu Hyvinkään luetteloon.
28733:    Nyt kuitenkin samaan aikaan ollaan muutta-            Samantapaisia ihmeitä on tietääkseni muita-
28734: massa läänijakoa. Jatkuneekohan uudistus sitä         kin.
28735: seuraten?                                                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28736:    Vielä enemmän monet kansalaiset ovat ihme-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28737: telleet, miksei samalla poistettu kuntia jakavia      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28738: suuntanumerorajoja. Esimerkiksi kotikuntani           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28739: Janakkalan jakoi ja jakaa edelleen suuntanume-
28740: roraja. Pohjoisosa kuntaa kuului ennen 917-                       Aikooko Hallitus toimia siten, että
28741: alueeseen ja kuuluu nyt 03-joukkueeseen. Etelä-               kuntia jakavista suuntanumerorajoista
28742: osa oli ennen 914-perhettäja on nyt 019-sukua.                päästään eroon mahdollisimman nopeas-
28743:     Kaiken huippu on se, että Janakkalan puhe-                ti?
28744: 
28745:      Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1996
28746: 
28747:                                             Esko Helle /vas
28748: 
28749: 
28750: 
28751: 
28752: 260017
28753: 2                                           KK 724/1996 vp
28754: 
28755: 
28756: 
28757: 
28758:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
28759: 
28760:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        numeroteknisistä syistä ja poistettiin kokonaan
28761: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         lokakuussa 1996 tapahtuneen numerouudistuk-
28762: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       sen yhteydessä.
28763: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko Hel-            Telealuejako ei kaikkialla noudata kuntien
28764: teen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         rajoja. Liikenneministeriö on käsitellyt hake-
28765: 724:                                                  muksia telealuerajojen muuttamiseksi siten, että
28766:                                                       raja ei jakaisi kuntaa eri osiin. Hakemukset mi-
28767:          Aikooko Hallitus toimia siten, että          nisteriö on aina ratkaissut käyttäjien enemmis-
28768:        kuntia jakavista suuntanumerorajoista          tön tahdon mukaisesti. Lausuntoja on pyydetty
28769:        päästään eroon mahdollisimman nopeas-          muun muassa kunnilta ja kylätoimikunnilta.
28770:          .?
28771:        t l.                                           Aina enemmistön tahto ei ole vaatinut koko kun-
28772:                                                       nan kuulumista samaan telealueeseen. Tähän on
28773:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          vaikuttanut muun muassa kyseisen alueen asuk-
28774: vasti seuraavaa:                                      kaiden enemmistön puheluiden suuntautuminen
28775:                                                       pääasiassa muualle kuin kyseisen kunnan alueel-
28776:     Ennen 12 päivänä lokakuuta toteutettua            le. Myös haluttomuus vaihtaa puhelinnumeroita
28777: suuntanumerouudistusta Suomi jakaantui 78             on saattanut vaikuttaa käyttäjien mielipiteisiin.
28778: verkkoryhmään, jotka muodostivat pääosin lää-         Siirtyminen numerointialueelta toiseen merkit-
28779: ninrajoja seuraavat 13 suurempaa kokonaisuut-         see numeromuutoksia lähes poikkeuksetta.
28780: ta eli teleliikennealuetta, nykyisin telealuetta.         Telealuejako jakaa Janakkalan kunnan kah-
28781: Suuntanumerouudistuksen yhteydessä telealuei-         teen osaan, ja kunnan puhelinnumeroita julkais-
28782: den rajoja muutettiin neljän kunnan osalta. Pää-      taan kolmessa eri luettelossa. Syy siihen, että
28783: tös Elimäen, Kaavin, Puumalan ja Tuusulan siir-       Janakkalan numeroita on kolmessa eri luettelos-
28784: tämiseksi kokonaisuudessaan samalle telealueel-       sa, on kunnan alueen kuuluminen kolmen eri
28785: le ja siten samalle Suuntanumerolie tehtiin jo en-    telelaitoksen toimialueeseen. Tosin kaikki Ja-
28786: nen suuntanumerouudistusta, mutta varsinainen         nakkalan puhelinnumerot ovat löydettävissä
28787: muutos tapahtui suuntanumeromuutoksen yh-             Riihimäen Puhelin Oy:n julkaisemasta luettelos-
28788: teydessä. Toisaalta esimerkiksi Vilppulan kunta       ta.
28789: tai Tammisaaren kaupunki kuuluvat edelleen                Hämeen Puhelin Oy haki vuonna 1994 oikeut-
28790: kahteen telealueeseen, koska muutoshakemuk-           ta harjoittaa niin sanotulla oikojohdolla yhdys-
28791: sen kohteena olevien asukkaiden enemmistö ei          liikennettä toimialueeltaan viereiselle telealueel-
28792: kannattanut muutosta.                                 le. Hakemus perustui tuolloin voimassa olleeseen
28793:     Verkkoryhmien aluejako muodostettiin 1950-        teletoimintalain 8 §:n 3 momenttiin. Oikojohto-
28794: luvun alkupuolella tuon ajan siirto- ja välitystek-   puhelut olisivat olleet Hämeen Puhelin Oy:n niin
28795: niikan asettamien rajoitusten pohjalta ja silloisen   halutessa hinnoiteltavissa edullisemmiksi kuin
28796: yhteiskunnan aluerakennetta noudattavaksi.            kaukopuhelut, joiden tuolloin voimassa olleiden
28797: Käytettävissä oleva tekniikka sekä myös puhe-         säännösten ja määräysten mukaan tuli noudat-
28798: linliikenteen liikennesuunnat aiheuttivat sen,        taa kaukoteletoimintaa harjoittavien telelaitos-
28799: että verkkoryhmien rajat eivät aina noudattaneet      ten yleistä hinnastoa.
28800: kuntarajoja. Verkkoryhmä muodosti yhtenäisen              Oikojohtoyhteyden perustaminen merkitsee
28801: numerointialueen, ja paikallispuheluiksi luettiin     asiallisesti samaa kuin kaukoteletoiminnan har-
28802: vain verkkoryhmän sisällä tapahtuneet puhelut.        joittaminen. Siksi ministeriö katsoi, että telelai-
28803: Vuonna 1994 paikallispuheluiden kattavuutta           tokselle myönnetään oikeus telealueen rajan ylit-
28804: laajennettiin selvästi, jolloin paikallispuheluksi    tävään teletoimintaan vain kaukoteletoiminnan
28805: katsottiin myös verkkoryhmäalueen rajan ylittä-       toimilupahakemuksen perusteella. Ministeriön
28806: vät puhelut, jos ne tapahtuivat saman telealueen      oikeus myöntää oikojohtoyhteyksiä on sittem-
28807: sisällä. Näin verkkoryhmäjako säilyi ainoastaan       min poistettu teletoimintalaista. Ministeriö ei
28808:                                            KK 724/1996 vp                                             3
28809: 
28810: myöntänyt oikojohto-oikeutta Hämeen Puhelin             Kuntia jakavista suuntanumeroista ei viimei-
28811: Oy:n hakemuksen mukaisesti. Jotta Janakkalan         sessäkään numerouudistuksessa päästy täysin
28812: tai muidenkaan kuntien sisäisessä teletoiminnas-     eroon. Kaikille puhelimen käyttäjille kuntarajan
28813: sa ei tarvitsisi periä kaukopuhelumaksuja, liiken-   ja telealueen rajan yhdistäminen ei ole tärkeintä.
28814: neministeriö muutti kuitenkin telemaksujen ylei-     Liikenneministeriö on telealueratkaisuissaan
28815: sistä perusteista antamiaan määräyksiä. Mää-         noudattanut aina käyttäjien tahtoa, vaikka se
28816: räysten muutosten voimaan tultua eri telealuei-      jossakin tapauksessa merkitsee kunnan kuulu-
28817: siin kuuluvan kunnan sisäiset puhelut ovat olleet    mista kahteen telealueeseen. Mikäli Janakkalan
28818: hinnoiteltavissa vapaasti, eikä niiden ole tarvin-   kunnan asukkaat kunnan kaikissa osissa halua-
28819: nut noudattaa yleisiä hinnastoja. Kaukopuhelin-      vat kuulua samaan telealueeseen, liikenneminis-
28820: toimintaa harjoittavat telelaitokset ovat mää-       teriö on valmis siirtämään kunnan kokonaisuu-
28821: räysten muuttamisen jälkeen voineet hinnoitella      dessaanjoko Hämeen tai Uudenmaan telealuee-
28822: kunnan sisäiset puhelut vaikka paikallispuhelui-     seen.
28823: den hintaisiksi.
28824: 
28825:      Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1996
28826: 
28827:                                                                        Liikenneministerin sijaisena
28828:                                                                              ministeri Anneli Taina
28829: 4                                         KK 724/1996 vp
28830: 
28831: 
28832: 
28833: 
28834:                                       Tili Riksdagens Talman
28835: 
28836:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        lndelningen i teleområden följer inte kom-
28837: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-      mungränserna överallt. Trafikministeriet har be-
28838: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    handlat ansökningar om ändringar av gränserna
28839: man Esko Helle undertecknade spörsmål nr 724:       för teleområdena så att en sådan gräns inte delar
28840:                                                     en kommun. Ministeriet har alltid avgjort ansök-
28841:          Ämnar Regeringen se tili att riktnum-      ningarna enligt vad majoriteten av användarna
28842:        mer som delar kommuner avskaffas så          önskat. Utlåtanden har inbegärts från bl.a. kom-
28843:        snart som möjligt?                           muner och byaråd. Majoriteten har inte alltid
28844:                                                     krävt att hela kommunen skall höra till samma
28845:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       teleområde. Till detta har bidragit bl.a. att majo-
28846: anföra följande:                                    riteten av invånarna i området i huvudsak har
28847:                                                     ringt sina samtai till nummer utanför kommu-
28848:    Före den riktnummerreform som genomför-          nen. Också oviljan att byta telefonnummer har
28849: des den 12 oktober var Finland indelat i 78 nät-    kunnat inverka på invånarnas åsikter. En över-
28850: grupper. Dessa utgjorde 13 större helheter eller    gång från ett nummerområde till ett annat inne-
28851: teletrafikområden, de nuvarande teleområdena,       bär nära nog undantagslöst nummerbyten.
28852: som i stort sett fö1jde länsgränserna. 1 samband        lndelningen i teleområden delar Janakkala
28853: med riktnummerreformen ändrades teleområde-         kommun i två delar och kommunernas telefon-
28854: gränser i fyra kommuner. Beslutet att överföra i    nummer publiceras i tre olika kataloger. Orsaken
28855: sin helhet E1imä, Kaavi, Puumala och Tusby till     till att Janakkalas telefonnummer förekommer i
28856: det samma teleområdet och på så sätt till samma     tre olika kataloger är att kommunen ingår i tre
28857: riktnummer gjordes redan före riktnummerre-         olika teleinrättningars verksamhetsområden.
28858: formen, men den egentliga ändringen hände i         Alla telefonnummer i Janakkala publiceras emel-
28859: samband med riktnummerändringen. Å andra            lertid i Riihimäen Puhelin Oy:s katalog.
28860: sidan hör tili exempel Vilppula kommun och              Hämeen Puhelin Oy ansökte 1994 om rätt att
28861: Ekenäs stad fortfarande till två teleområden, ef-   via en s.k. tvärledning bedriva samtrafik från sitt
28862: tersom majoriteten av de invånare som var före-     verksamhetsområde tili ett intilliggande teleom-
28863: må1 för ändringsansökan inte understödde en         råde. Ansökan grundade sig på 8 § 3 mom. i den
28864: ändring.                                            då gällande tele1agen. Hämeen Puhelin Oy skulle
28865:    Områdesindelningen i nätgrupper utformades       om bolaget så önskade ha kunnat tillämpa en
28866: i början av 1950-talet utgående från de begräns-    förmånligare taxa för samtai via tvärledning än
28867: ningar som följde av den dåtida transmissions-      för fjärrsamtal. Enligt då gällande stadganden
28868: och förmedlingstekniken och enligt det dåtida       och bestämmelser skulle alla teleinrättningar
28869: samhällets regionala struktur. Den använda tek-     som bedrev fjärrte1everksamhet tillämpa en all-
28870: niken och också trafikriktningen av telefontrafi-   män taxa för fjärrsamtal.
28871: ken förorsakade att gränserna av nätgrupperna           Att upprätta en förbindelse via tvärledning
28872: inte alltid följde kommungränser. En nätgrupp       innebär objektivt sett detsamma som att bedriva
28873: utgjorde ett enhetligt område för numreringen av    fjärrteleverksamhet. Därför ansåg ministeriet att
28874: teletrafiken och endast samtai inom nätgruppen      en te1einrättning kan beviljas rätt att bedriva
28875: räknades som lokalsamtal. År 1994 utvidgades        televerksamhet över teleområdets gränser endast
28876: lokalsamtalstäckningen betydligt genom att ock-     på basis av en ansökan om koncession för fjärrte-
28877: så samtai över nätgruppsgränserna räknades till     leverksamhet. Ministeriets rätt att bevilja förbin-
28878: lokalsamtalen, såvida de ringdes till ett nummer    delser via en tvärledning har senare slopats i
28879: inom samma teleområde. Nätgruppsindelningen         telelagen. Ministeriet beviljade inte rätt till tvär-
28880: bibehölls enbart av nummertekniska skäl och         ledning i enlighet med Hämeen Puhelin Oy ansö-
28881: avskaffades helt i samband med den nummerre-        kan. För att det inte skall vara nödvändigt att
28882: form som genomfördes i oktober 1996.                uppbära fjärrsamtalsavgifter för den interna tele-
28883:                                               KK 724/1996 vp                                            5
28884: 
28885: trafiken inom Janakkala eller andra kommuner            helt avskaffa riktnummer som delar kommuner.
28886: ändrade trafikministeriet dock sina allmänna fö-        För alla telefonanvändare är inte det viktigaste
28887: reskrifter för teleavgifter. Efter att föreskrifterna   att förena kommungränsen och teleområdegrän-
28888: trätt i kraft är prissättningen av interna samtai       sen. Trafikministeriet har alltid i sina teleområ-
28889: inom kommuner som tillhör olika teleområden             debeslut följt viljan av användarna, även om det
28890: fri, och teleinrättningarna har inte behövt iaktta      i några fall har betytt att kommunen hör tili två
28891: allmänna taxor. Teleinrättningar som bedriver           teleområden. Ifall invånarna i alla delar av kom-
28892: fjärrteleverksamhet har efter ändringen av före-        munen Janakkala vill höra tili det samma teleom-
28893: skrifterna kunnat prissätta kommunens interna           rådet, är trafikministeriet redo att överföra kom-
28894: samtai t.o.m. enligt lokalsamtalsavgifter.              munen i sin helhet antigen tili Tavastlands eller
28895:     Den senaste riktnummerreformen kunde inte           Nylands teleområde.
28896:      Helsingforsden 7 november 1996
28897: 
28898:                                                                         Som vikarie av trafikminister
28899:                                                                                minister Anneli Taina
28900:                                              KK 725/1996 vp
28901: 
28902: Kirjallinen kysymys 725
28903: 
28904: 
28905: 
28906: 
28907:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Teleyritysten kilpailuttamisesta ja voiton-
28908:                                        jakokäytännöstä
28909: 
28910: 
28911:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
28912: 
28913:     Hallituksen esityksellä telemarkkinalaiksi ja       vuokrapuhelin. Osakkaan perusmaksu on alhai-
28914: laiksi telehallinnosta on selkeä pyrkimys kiihdyt-      sempi kuin muiden liittymämuotojen.
28915: tää kilpailua ajan hengen mukaisesti. Näin heti            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28916: kysymykseni alussa on todettava oma ja varmas-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28917: ti yleisempikin näkemys siitä, että kilpailuttami-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28918: nen yhteiskunnan eri aloilla on saavuttanut sai-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28919: raita piirteitä, joilla ei palvella enää mitään hyö-
28920: tynäkökohtia. Päinvastoin ilmiö liian pitkälle                    Onko Hallitukselle tullut mieleen, että
28921: vietynä on palvelujen ja toimintojen kannalta                  tietyllä tavalla sairaalloinen "kuoliaaksi
28922: haitallinen.                                                   kilpailuttaminen" saattaa esimerkiksi te-
28923:     Liikenneministeriö on lähettänyt telelaitoksel-            lepuolella kääntyä itseään vastaan aina-
28924: le kirjeen Dnro 2399/32/96, jonka toisessa, nume-              kin palvelutason heikkenemisenä ja
28925:  roilla 1 ja 2 merkityissä kohdissa, on tiedusteltu            eräänlaisina laskutuksen uusmuotoina,
28926: laitoksen arviota siitä, miten edellä tekstissäkin             kuten on käymässä pankkisektorilla,
28927:  tarkoitettu ja osin sairaaksi epäilty kilpailu on             sekä
28928:  kehittymässä laitoksen omalla toimialueella.                     miten Hallitus suhtautuu yhteisömuo-
28929: Tämä kohta on numeroitu kohdaksi 2. Kohta 1                    tona ja voitonjakokäytännön osalta sii-
28930:  taas koskee yhteisömuodon ja voitonjakokäy-                   hen, että eräissä telelaitoksissa käyttö-
28931:  tännön kehitystä. Viimeksi mainittu kysymys on                kustannukset määräytyvät sillä perus-
28932:  epämääräinen, mutta saattaa voitonjaon koh-                   teella, onko kyseessä osakas, omistusliit-
28933:  dalta kohdistua siihen, että eräissä telelaitoksissa          tymän haltija vaiko vuokrakäyttäjä, ja
28934:  puhelinliittymän käyttökustannukset nimen-                    vaatiiko Hallitus tähän muutoksia mai-
28935:  omaan perusmaksun osalta riippuvat siitä, onko                nitun voitonjakokäytännön muutosten
28936:  kyseessä omistusosake, omistusliittymä vaiko                  perusteella?
28937: 
28938:       Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1996
28939: 
28940:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
28941: 
28942: 
28943: 
28944: 
28945:  260017
28946: 2                                            KK 725/1996 vp
28947: 
28948: 
28949: 
28950: 
28951:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
28952: 
28953:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          lemarkkinalaiksi on varauduttu tähän. Lakiesi-
28954: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           tyksessä valtioneuvostolle ehdotetaan annetta-
28955: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         vaksi erityinen velvollisuus harjoittamanaan hal-
28956: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-          lintotoiminnalla huolehtia, että telemarkkina-
28957: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           lain 1 §:n mukaisia telepalveluita on kaikkien
28958: n:o 725:                                                saatavilla. Asianomaiselle ministeriölle jäisi
28959:                                                         mahdollisuus puuttua monin laissa tarkoitetuin
28960:           Onko Hallitukselle tullut mieleen, että       tavoin markkinoiden toimintaan, jos teleyritys-
28961:        tietyllä tavalla sairaalloinen "kuoliaaksi       ten kyky huolehtia perustehtävistään vaarantuu.
28962:        kilpailuttaminen" saattaa esimerkiksi te-           Telemarkkinalain mukaan valtioneuvosto
28963:        lepuolella kääntyä itseään vastaan aina-         huolehtisi siis siitä, että käyttäjällä on aina kilpai-
28964:        kin palvelutason heikkenemisenä ja               levia mahdollisuuksia televiestintään ja että hän
28965:        eräänlaisina laskutuksen uusmuotoina,            ei siten missään oloissa menettäisi telepalvelui-
28966:        kuten on käymässä pankkisektorilla,              taan. Sen sijaan pääsääntö on, että markkinata-
28967:        sekä                                             loudessa julkiselle vallalle ei kuulu huolehtia jon-
28968:           miten Hallitus suhtautuu yhteisömuo-          kin tietyn yrityksen menestyksestä. Vastuu tästä
28969:        tona ja voitonjakokäytännön osalta sii-          kuuluu yrityksille itselleen. Niiden tulee kehittää
28970:        hen, että eräissä telelaitoksissa käyttö-        muuttuvissa oloissa toimintaansa niin, että ne
28971:        kustannukset määräytyvät sillä perus-            kykenevät kannattavaan toimintaan. Jos yksi-
28972:        teella, onko kyseessä osakas, omistusliit-       kään telelaitos ei kykene tarjoamaan kansalaisil-
28973:        tymän haltija vaiko vuokrakäyttäjä, ja           le telepalveluita kohtuullisin ehdoin, on valtio-
28974:        vaatiiko Hallitus tähän muutoksia mai-           neuvoston asiana ryhtyä laissa tarkoitettuihin
28975:        nitun voitonjakokäytännön muutosten              toimenpiteisiin.
28976:        perusteella?                                         Hallituksen esityksessä telemarkkinalaiksi on
28977:                                                         varsin perusteellisesti käsitelty kysymystä keski-
28978:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            näisesti omistettujen teleyritysten voitonjako-
28979: vasti seuraavaa:                                        käytännön vaikutuksesta kilpailutilanteeseen.
28980:                                                             Liikenneministeriö on jo käynnistänyt halli-
28981:    Suomen telemarkkinoita on asteittain avattu          tuksen esityksessä mainitut jatkotoimenpiteet
28982: kilpailulle vuodesta 1988 lähtien. Tänä aikana          pyytämällä keskinäisesti omistetuilta telelaitok-
28983: toimenpiteiden vaikutuksia on seurattu tarkoin.         silta selvityksiä yritysten omassa piirissä tapah-
28984: Saatu tutkimustieto vahvistaa, että palvelutaso         tuvasta kehityksestä. Niin ikään on käynnistetty
28985: on parantunut ja hinnat ovat alentuneet. Tämä           keskustelut Euroopan yhteisöjen komission
28986: voidaan havaita myös kansainvälisistä vertailuis-       kanssa siitä, mitä vaikutuksia Euroopan yhteisö-
28987: ta,jotka osoittavat suomalaisen käyttäjän hyöty-        jen perustamissopimuksella ja kilpailulainsää-
28988: vän huomattavasti hyvästä palvelutasosta ja             dännöllä mahdollisesti on voitonjakokäytäntöi-
28989: edullisista hinnoista.                                  hin kilpailutilanteessa. Jo tässä vaiheessa voi-
28990:    Vaikka kilpailulle ei ole ollut lainsäädännölli-     daan pitää todennäköisenä, että komissio arvioi
28991: siä tai hallinnollisia esteitä enää vuosiin, kilpailu   ainakinjoitakin vaikutuksia olevan.
28992: erityisesti pienkäyttäjien paikallispalveluista on          Keskinäisesti omistettua teleyritystyyppiä ei
28993: lähtenyt liikkeelle hitaasti. Nyt tehdyt ja esitetyt    ole sinänsä syytä vastustaa. Sen sijaan ongelmia
28994: toimenpiteet pyrkivät edistämään kilpailua juuri        voi tulla silloin, kun käyttäjällä ei ole oikeutta
28995: tällä sektorilla.                                       saada tekemästään sijoituksesta hyötyä muulla
28996:    Kilpailun laajentuessa on syytä seurata, miten       tavoin kuin käyttämällä telelaitoksen palveluita.
28997: kilpailu vaikuttaa teleyritysten kykyyn suoriutua       Keskinäisesti omistettujen telelaitosten omassa
28998: velvollisuuksistaan. On mahdollista, että yhä           piirissä ja niiden omasta aloitteesta on vireillä
28999: kovenevan kilpailun oloissa ennen tuntematto-           vilkas keskustelu siitä, onko tämä yritystyyppi
29000: mia ongelmia syntyy. Hallituksen esityksessä te-        enää paras mahdollinen täysin avoimen kilpailun
29001:                                          KK 725/1996 vp                                              3
29002: 
29003: ,loissa. Hallituksen tarkoituksena on seurata      rusteellisen selvityksen kilpailutilanteesta ja kil-
29004: arkoin tätä kehitystä samoin kuin sitä, miten jo   pailun avaamiseksi vielä mahdollisesti tarvitta-
29005: ehdyt toimet vaikuttavat kilpailun kiihtymiseen.   vista toimenpiteistä. Hallitus ottaa kantaajatko-
29006: jikenneministeriö valmistelee ensi vuoden lop-     toimenpiteisiin viimeistään tämän selvityksen
29007: mun mennessä julkista keskustelua varten pe-       perusteella.
29008:     Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1996
29009: 
29010:                                                             Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
29011: 4                                           KK 725/1996 vp
29012: 
29013: 
29014: 
29015: 
29016:                                         Tili Riksdagens Talman
29017: 
29018:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      ingens proposition med förslag till telemarknads-
29019: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        lag har hänsyn tagits tili detta. 1 lagförslaget
29020: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      föreslås att det skall åligga statsrådet som en
29021: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr         särskild skyldighet att genom sin förvaltnings-
29022: 725:                                                  verksamhet sörja för att alla har tillgång tili tele-
29023:                                                       tjänster enligt 1 § telemarknadslagen. Vederbö-
29024:           Har Regeringen kommit att tänka på          rande ministerium skall ha möjlighet att på flera
29025:        att den i vissa avseenden sjukliga "kon-       olika sätt som nämns i lagen styra verksamheten
29026:        kurrensen tili döds" kan slå tillbaka t.ex.    på marknaden om teleföretagens förmåga att
29027:        inom telebranschen åtminstone i form av        sköta sina grundläggande uppgifter äventyras.
29028:        sämre service och som ett slags nya faktu-        Enligt telemarknadslagen skall alltså statsrå-
29029:        reringsformer, vilket håller på att ske        det sörja för att användarna alltid har tiligång till
29030:        inom banksektorn, och                          sinsemellan konkurrerande möjligheter tili tele-
29031:           hur förhåller sig Regeringen tili den       kommunikation och så att de under inga förhål-
29032:        samfundsform och praxis för vinstutdel-        landen går miste om sina teletjänster. Däremot är
29033:        ning enligt viiken vissa teleinrättningar      huvudregeln inom marknadsekonomin den att
29034:        bestämmer brukskostnaderna på grund-           det allmänna inte skall verka för att något särskilt
29035:        val av om användaren är delägare, inne-        företag når framgång. Ansvaret för framgång
29036:        har en ägaranslutning eller har en hyres-      vilar på företagen själva. De skall under skiftande
29037:        anslutning, och kräver Regeringen änd-         förhållanden utveckla sin verksamhet så att de
29038:        ring i detta utgående från ändringarna i       kan bedriva en lönsam verksamhet. Om ingen
29039:        fråga om praxis för vinstutdelning?            teleinrättning förmår erbjuda medborgarna tele-
29040:                                                       tjänster på rimliga villkor, är det statsrådets sak
29041:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         att vidta i lagen avsedda åtgärder.
29042: anföra följande:                                          1 regeringens proposition med förslag till tele-
29043:                                                       marknadslag behandlas frågan om viiken inver-
29044:    Telemarknaden i Finland har successivt öpp-        kan praxis för vinstutdelning i ömsesidigt ägda
29045: nats för en allt friare konkurrens med början år      teleföretag har på konkurrensläget rätt ingående.
29046: 1988. Under denna tid har effekterna av åtgär-           Trafikministeriet har redan inlett de fortsatta
29047: derna bevakats noggrant. De fakta som fram-           åtgärder som nämns i propositionen genom att
29048: kommit genom undersökningar bekräftar att ser-        begära utredningar från de ömsesidigt ägda tele-
29049: vicenivån har förbättrats och att priserna har        inrättningarna om utvecklingen inom den egna
29050: sjunkit. Detta kan observeras också på basis av       företagssektorn. Likaså har diskussioner inletts
29051: internationella jämförelser som visar att finländ-    med Europeiska gemenskapernas kommission
29052: ska användare kan dra ansenlig nytta av den           om vilka effekter fördraget om upprättande a"
29053: goq_a servicen och de förmånliga priserna.            Europeiska gemenskaperna och konkurrenslag-
29054:    Aven om det inte har funnits några lagliga eller   stiftningen eventuellt har på praxis för vinstut-
29055: förvaltningsmässiga hinder för konkurrensen på        delning i en konkurrenssituation. Redan i detta
29056: många år har den i synnerhet i fråga om lokala        skede kan det anses sannolikt att de enligt kom-
29057: tjänster för småkonsumenterna haft en långsam         mi~~ionens bedömning har vissa effekter.
29058: start. De åtgärder som nu vidtagits och föresla-         Omsesidigt ägda teleföretag borde som ty{:
29059: gits har till syfte att främja konkurrensen just      betraktat inte motarbetas i sig. Däremot kar
29060: inom denna sektor.                                    problem uppstå i sådana fall då användarna int~
29061:    Då konkurrensen breddas är det skäl att följa      har rätt att dra nytta av sin placering på anna1
29062: med på vilket sätt den inverkar på teleföretagens     sätt än genom att använda teleinrättningem
29063: förmåga att fullgöra sina skyldigheter. Det är        tjänster. lnom kretsen av ömsesidigt ägda telein-
29064: möjligt att hittills okända problem uppstår i de      rättningar och på deras eget initiativ pågår er
29065: allt hårdare konkurrensförhållandena. 1 reger-        livlig diskussion om huruvida denna typ av före·
29066:                                           KK 725/1996 vp                                            5
29067: 
29068: tag längre är den mest lämpade i förhållanden där   före utgången av nästa år en noggrann utredning
29069: en fri konkurrens råder. Regeringen har för av-     om konkurrensläget och eventuella vidare åtgär-
29070: sikt att noggrant följa med denna utveckling lik-   der som behövs för att ytter1igare öppna konkur-
29071: som också på vilket sätt redan vidtagna åtgärder    rensen. Regeringen tar i sista hand ställning tili
29072: stimulerar konkurrensen. Trafikministeriet för-     fortsatta åtgärder utgående från denna utred-
29073: bereder med tanke på den offentliga diskussionen    ning.
29074: 
29075:      Helsingfors den 1 november 1996
29076: 
29077:                                                                 Trafikminister Tuula Linnainmaa
29078:                                              KK 726/1996 vp
29079: 
29080: Kirjallinen kysymys 726
29081: 
29082: 
29083: 
29084: 
29085:                                     Kari Rajamäki /sd: Opintotuen myöntämisestä alle 17-vuotiaalle
29086:                                         keskiasteen opiskelijalle
29087: 
29088: 
29089:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
29090: 
29091:    Opintotukea ei myönnetä opiskelijalle, joka         sen hallituksen perusajatuksia on, että työnteon
29092: saa lapsilisää, eli on alle 17-vuotias. Kuitenkin on   ja opiskelun pitää aina olla kannattavaa. Opinto-
29093: varsin yleistä, että suoritettuaan peruskoulun         tuen maksaminen myös alle 17 -vuotiaalle mah-
29094: nuori voi saada keskiasteen opiskelupaikan             dollistaa opiskelun taloudellisesti, erityisesti
29095: muualta kuin kotipaikkakuunaltaan heti seuraa-         pienituloisimpienkin perheiden lapsille.
29096: vana syksynä. Yleensä nuoret täyttävät 16 vuotta          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
29097: samana vuonna, kun peruskoulu päättyy. Opin-           jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29098: totuen määräytymisperusteissa ja peruskoulun           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29099: päättäruisiässä on suuri väliinputoamisen mah-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29100: dollisuus. Lapsilisä ei korvaa opintotukea. Tämä
29101: on suuri ongelma erityisesti pienituloisissa per-               Aikooko Hallitus muuttaa opintotuen
29102: heissä, joilla ei ole mahdollisuutta rahoittaa las-           määräytymistä niin, että myös alle 17-
29103: ten opiskelua toisella paikkakunnalla. Yhteis-                vuotiaat keskiasteen opiskelijat voivat
29104: kuntamme perusarvoihin kuuluu yhtäläisten                     saada tukea opiskeluunsa?
29105: mahdollisuuksien tarjoaminen kaikille. Lippo-
29106: 
29107:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1996
29108: 
29109:                                            Kari Rajamäki /sd
29110: 
29111: 
29112: 
29113: 
29114: 260017
29115: 2                                         KK 726/1996 vp
29116: 
29117: 
29118: 
29119: 
29120:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
29121: 
29122:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      en tulot. Jos opiskelijan vanhempien puhtaiden
29123: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       ansio- ja pääomatulojen määrä on enintään 82
29124: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     000 markkaa vuodessa, vanhempien luona asu-
29125: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kari Raja-     van opintoraha voidaan korottaa enintään 380
29126: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       markkaan ja muualla kuin vanhempiensa luona
29127: 726:                                                asuvan enintään 580 markkaan kuukaudessa.
29128:                                                     Korotus pienenee asteittain siten, että kun tulot
29129:            Aikooko Hallitus muuttaa opintotuen      ylittävät 155 000 markkaa korotusta ei makseta.
29130:          määräytymistä niin, että myös alle 17-        Opintoraha on vanhempien luona asuvan
29131:          vuotiaat keskiasteen opiskelijat voivat    kohdalla aina alhaisempi kuin lapsilisä. Kun ote-
29132:          saada tukea opiskeluunsa?                  taan huomioon se, että opintotukea maksetaan
29133:                                                     vain opiskelukuukausilta, tilanne on sama myös
29134:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        muualla kuin vanhempiensa luona asuvan koh-
29135: vasti seuraavaa:                                    dalla silloinkin, kun tuki maksetaan vanhempien
29136:                                                     vähäisten tulojen vuoksi korotettuna.
29137:    Opintotukilain 10 §:n 2 momentin mukaan             Myös lapsilisää saava opiskeleva nuori on oi-
29138: opintorahaa ei myönnetä opiskelijalle, jonka ela-   keutettu opintotuen asumislisään, jos hän täyt-
29139: tusta varten maksetaan lapsilisälain mukaista       tää asumislisän myöntämisedellytykset. Opinto-
29140: lapsilisää. Käytäntö on ollut sama vuodesta 1986    lainan valtiontakaus voidaan myöntää lapsili-
29141: lähtien, jolloin lapsilisän maksuaikaa jatkettiin   sään oikeutetulle muualla kuin vanhempiensa
29142: 17 vuoden ikään asti. Rajoitus aiheutuu siitä,      luona asuvalle muussa oppilaitoksessa kuin lu-
29143: ettei ole katsottu tarkoituksenmukaiseksi myön-     kiossa opiskelevalle, jos hän omien ja vanhempi-
29144: tää tukea samanaikaisesti kahden järjestelmän       ensa tulojen perusteella olisi oikeutettu opintora-
29145: kautta.                                             haan.
29146:    Lapsilisän määrä on 1 päivästä heinäkuuta           Hallitus ei voi yhtyä kysyjän käsitykseen siitä,
29147: 1995lukien 535 markkaa kuukaudessa. Lapsilisä       että yhteiskunnan tuki olisi heikompi silloin, kun
29148: maksetaan korotettuna, jos lapsilisään oikeute-     opiskelijan elatusta varten maksetaan lapsilisää,
29149: tulla henkilöllä on useampia lapsia. Yksinhuolta-   ja että lapsilisäoja opintorahan nykyinen yhteen-
29150: jan lapsesta lapsilisä maksetaan korotettuna 200    sovitus erityisesti vaarantaisi kaikkien yhtäläistä
29151: markalla kuukaudessa.                               oikeutta opiskeluun. Opintotuen mitoituksen
29152:    Opintorahan määrä on 1 päivästä heinäkuuta       suurin ongelma on alle 20-vuotiaiden opintora-
29153: 1995 lukien 20 vuotta nuoremmalle, muualla          han alhainen taso. Tähän liittyen hallitus on vuo-
29154: kuin korkeakoulussa opiskelevalle opiskelijalle     den 1997 talousarvioesityksen yhteydessä anta-
29155: 130 markkaa kuukaudessa, jos opiskelija asuu        nut eduskunnalle esityksen opintotukilain muut-
29156: vanhempiensa luona, ja 230 markkaa kuukau-          tamisesta siten, että 19-vuotiaiden muualla kuin
29157: dessa, jos opiskelija asuu muualla. Opintorahaa     vanhempiensa luona asuvien opiskelijoiden
29158: maksetaan ainoastaan opiskelukuukausilta.           opintoraha korotettaisiin samalle tasolle 20
29159: Opintorahaa myönnettäessä otetaan muualla           vuotta täyttäneiden opintorahan kanssa 1.8.1997
29160: kuin korkeakoulussa opiskelevan alle 20-vuo-        lukien. 18-vuotiaiden opintorahaa on tarkoitus
29161: tiaan opiskelijan kohdalla huomioon vanhempi-       korottaa vastaavasti 1.8.1998 lukien.
29162: 
29163:        Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1996
29164: 
29165:                                                                         Ministeri Claes Ander~son
29166:                                              KK 726/1996 vp                                                 3
29167: 
29168: 
29169: 
29170: 
29171:                                           Tili Riksdagens Talman
29172: 
29173:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             månaden för en studerande som bor hos föräld-
29174: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             rarna och till högst 580 mark i månaden för en
29175: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         studerande som bor någon annanstans. Höjning-
29176: dagsman Kari Rajamäki undertecknade spörs-              en minskas gradvis så att ingen höjning betalas
29177: mål nr 726:                                             om inkomsterna överstiger 155 000 mark.
29178:                                                            För en studerande som bor hos sina föräldrar
29179:            Ämnar Regeringen ändra principerna           är studiepenningen alltid lägre än barnbidraget.
29180:         för bestämmande av studiestödet så att          Om man beaktar att studiestödet endast betalas
29181:         också studerande på mellanstadiet som är        för studiemånaderna är situationen densamma
29182:         yngre än 17 år kan få stöd för sina studier?    också för dem som inte bor hos föräldrarna, även
29183:                                                         i det fall att stödet betalas tili ett högre belopp på
29184:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt           grund av föräldrarnas låga inkomster.
29185: anföra följande:                                           En studerande som får barnbidrag är också
29186:                                                         berättigad tili studiestöd i form av bostadstillägg,
29187:    Enligt 10 § 2 mom. lagen om studiestöd bevil-        om han eller hon uppfyller villkoren för bevi1jan-
29188: jas studiepenning inte till studerande för vars         de av bostadstillägg. Statsborgen för studielån
29189: uppehälle betalas barnbidrag enligt barnbidrags-        kan också beviljas en till barnbidrag berättigad
29190: lagen. Denna praxis har följts sedan år 1986 då         person som studerar vid någon annan läroanstalt
29191: tiden för betalning av barnbidrag förlängdes tili       än gymnasium och bor någon annanstans än hos
29192: dess barnet fyller 17 år. Begränsningen kommer          föräldrarna, om han på basis av sina egna inkom-
29193: sig av att det inte ansetts ändamålsenligt att bevil-   ster eller föräldrarnas inkomster är berättigad tili
29194: ja stöd via två system samtidigt.                       studiepenning.
29195:     Fr.o.m. den 1 juli 1995 är barnbidraget 535            Regeringen kan inte hålla med spörsmå1sstä1-
29196:  mark i månaden. Barnbidraget betalas tili högre        laren om att samhällets stöd är svagare i det fall
29197:  belopp om den som är berättigad tili barnbidrag        då det betalas barnbidrag för en studerandes
29198:  har flera barn. Barnbidraget för barn tili ensam-      uppehälle och att den nuvarande sammanjämk-
29199:  försörjare betalas förhöjt med 200 mark i måna-        ningen av barnbidraget och studiepenningen sär-
29200:  den.                                                   skilt undergräver rätten ti111ika studiemöj1igheter
29201:     Fr.o.m. den 1juli 1995 är studiepenningen 130       för alla. Det största problemet vid dimensione-
29202:  mark i månaden för en studerande som är yngre          ringen av studiestödet är den 1åga nivån på stu-
29203:  än 20 år och studerar någon annanstans än vid          diepenningen för studerande under 20 år. 1 an-
29204:  högskola, om den studerande bor hos sina föräld-       slutning tili detta har regeringen i samband med
29205:  rar och 230 mark i månaden, om den studerande          budgetpropositionen för 1997 avlåtit en proposi-
29206:  bor någon annanstans. Studiepenningen betalas          tion tili riksdagen med förslag tili ändring av
29207:  endast för studiemånaderna. När studiepenning          lagen om studiestöd så att studiepenningen för
29208:  beviljas beaktas föräldrarnas inkomster när det        19-åriga studerande som bor någon annanstans
29209:  gäller en studerande under 20 år som studerar          än hos föräldrarna höjs tili samma nivå som för
29210:  någon annanstans än vid högskola. Om föräld-           studerande som fyllt 20 år fr.o.m. 1.8.1997. Av-
29211:  rarnas sammanlagda nettoförvärvs- och netto-           sikten är att studiepenningen för 18-åringar höjs
29212:  kapitalinkomster är högst 82 000 mark per år,          från 1.8.1998.
29213:  kan studiepenningen höjas tili högst 380 mark i
29214: 
29215:       Helsingforsden 8 november 1996
29216: 
29217:                                                                               Minister Claes Andersson
29218:                                              KK 727/1996 vp
29219: 
29220: Kirjallinen kysymys 727
29221: 
29222: 
29223: 
29224: 
29225:                                     Raimo Holopainen /sd: Vaikeasti vammaisten lasten koulunkäynnin
29226:                                        turvaamisesta
29227: 
29228: 
29229:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
29230: 
29231:     Lamavuosien aikana on kunnissa jouduttu            turvaa näiden heikko-osaisten lasten ja nuorten
29232: elämään tiukan talouden aikaa. Se on tiennyt           kohtuullisen tasavertaista huomion ottamista.
29233: jatkuvia säästöjä kaikilla sektoreilla. Esimerkiksi    Kouluaikana saatu oppi säästääjatkossa kuntien
29234: sosiaali- ja terveys- sekä sivistyspuolen vähenty-     menoja monella eri taholla.
29235: neet taloudelliset resurssit ovat aiheuttaneet mo-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
29236: nenlaisia haittavaikutuksia. Yksi näistä ongel-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29237: mista on, että esimerkiksi vaikeasti vammaisten        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29238: lasten koulunkäynti on useissa kunnissa vaikeu-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29239: tunut. Ryhmät ovat kasvaneet kohtuuttoman
29240: suuriksi, eikä tärkeitä kouluavustajia ole palkat-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29241: tu. Vaikeasti vammaisten lasten koulunkäynti on               ryhtyä vaikeasti vammaisten lasten kou-
29242: turvattava ja sitä varten osoitettava erilliset mää-          lunkäynnin turvaamiseksi ja erillisten
29243:  rärahat. Nyt on juuri valmisteilla kuntien val-              määrärahojen varaamiseksi tätä tarkoi-
29244:  tionosuuslainsäädännön uudistus. Kun erot eri                tusta varten, ja
29245:  kuntien vammaisten määrästä vaihtelevat suu-                    missä aikataulussa Hallitus aikoo ryh-
29246:  restikin, ei mikään yleinen kuntien valtionosuus             tyä näihin toimenpiteisiin?
29247: 
29248:      Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1996
29249:                                          Raimo Holopainen /sd
29250: 
29251: 
29252: 
29253: 
29254: 260017
29255: 2                                           KK 727/1996 vp
29256: 
29257: 
29258: 
29259: 
29260:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
29261: 
29262:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         koulun opetussuunnitelmassa. Tarvittaessa op-
29263: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          pimäärät voidaan asettaa oppilaskohtaisesti op-
29264: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        pilaalle laadittavassa henkilökohtaisessa opetus-
29265: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo             suunnitelmassa. Opetussuunnitelman tavoitteita
29266: Holopaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          ja sisältöjä tarkistetaan jatkuvana toimintana
29267: sen n:o 727:                                           oppilaiden edistymisen ja arvioinnissa saadun
29268:                                                        palautteen perusteella. Opetussuunnitelmatyö-
29269:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         hön osallistuvat eri asiantuntijatahot ja oppilaan
29270:        ryhtyä vaikeasti vammaisten lasten kou-         huoltajat.
29271:        lunkäynnin turvaamiseksi ja erillisten              Parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä on hal-
29272:        määrärahojen varaamiseksi tätä tarkoi-          lituksen esitys (HE 14911996 vp) kuntien valtion-
29273:        tusta varten, ja                                osuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi. Lisäksi
29274:           missä aikataulussa Hallitus aikoo ryh-       hallitus on antanut eduskunnalle esityksen (HE
29275:        tyä näihin toimenpiteisiin?                     159/1996 vp) laeiksi peruskoululain ja kehitys-
29276:                                                        vammaisten erityishuollosta annetun lain muut-
29277:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tamisesta, minkä tarkoituksena on vaikeimmin
29278: vasti seuraavaa:                                       kehitysvammaisten oppivelvollisuusikäisten las-
29279:                                                        ten opetuksen siirtäminen peruskoulussa annet-
29280:    Opetushallituksen tänä vuonna julkaiseman           tavaksi.
29281: selvityksen mukaan peruskoulun oppilaista 16%              Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusta koske-
29282: sai erityisopetusta. Valtaosa heistä oli muita kuin    vaa lakia esitetään muutettavaksi mm. siten, että
29283: vammaisia oppilaita. Harjaantumisopetuksessa           peruskoulun yksikköhintojen porrastusperusteet
29284: olevien oppilaiden määrä on kuitenkin viime            ehdotetaan siirrettäväksi kokonaisuudessaan ra-
29285: vuosina kasvanut voimakkaasti ilmeisesti siitä         hoituslakiinja sen nojalla annettuun asetukseen.
29286: syystä, että oppilaita on siirretty harjaantumis-      Peruskoululain 84 d §,jossa säädetään peruskou-
29287: opetukseen mukautetusta opetuksesta ja vai-            lun yksikköhintojen porrastusperusteena käytet-
29288: keimmin kehitysvammaisten opetuksesta. Luku-           tävän kunnan peruskoulujen rakennetta ja ope-
29289: vuonna 1994-1995 sai peruskoulussa kehitys-            tuksen järjestämistapaa kuvaavan tunnusluvun
29290: vammaisille tarkoitettua harjaantumisopetusta          laskemisesta, ehdotetaan samalla kumottavaksi.
29291: noin 3 100 oppilasta. Opetuksesta huolehti yh-         Pykäläehdotuksen mukaan peruskoulun yksik-
29292: teensä 410 erityisluokanopettajaa. Koulunkäyn-         köhintoja porrastettaisiin sen mukaan kuin ase-
29293: tiavustajia oli yhteensä 1 860,joista 1 600 oli pää-   tuksella säädetään, kouluverkon rakenteen, ns.
29294: toimisia. Opettajaa kohti oli näin ollen noin seit-    luokkamuotoista erityisopetusta saavien oppilai-
29295: semän lasta, ja avustajia riitti joka toiselle oppi-   den määrän ja kunnan asukastiheyden perusteel-
29296: laalle.                                                la.
29297:    Peruskoululain (476/1983) 3 §:n mukaan pe-              Asetuksella on tarkoitus säätää, että kunta-
29298: ruskoulun kasvatus ja opetus on järjestettävä          kohtaisia yksikköhintoja porrastetaan kunnan
29299: oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti.       tunnusluvun ja erityisen asukastiheyskertoimen
29300: Tehtäväänsä hoitaessaan peruskoulun on pyrit-          mukaan. Edellisen painoarvo olisi 40 prosenttia
29301: tävä läheiseen yhteisymmärrykseen ja yhteistyö-        ja jälkimmäisen 60 prosenttia. Tunnusluvun las-
29302: hön kodin kanssa tukemalla kotia sen kasvatus-         kemisessa otettaisiin huomioon kunnan koulu-
29303: tehtävässä. Peruskouluasetuksen (718/1984)             verkon rakenne ja järjestämistapa sekä erityis-
29304: 40 §:n mukaan erityisopetuksessa on opetus ja          opetusta saavien oppilaiden määrä. Kaikkien
29305: tarvittaessa oppimäärät mukautettava oppilai-          erityisopetukseen siirrettyjen oppilaiden osalta
29306: den oppimisedellytysten mukaisesti. Opetuksen          tehdään korotus, joka vaikuttaa tunnuslukuun.
29307: ja oppimäärien mukauttamisen laatu ja laajuus          Pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaiden osalta
29308: määrätään opetushallituksen antamien valta-            korotukset menevät suoraan yksikköhintaan ja
29309: kunnallisten perusteiden pohjalta laadittavassa        ne ovat kaksinkertaisia yksikköhintojen keski-
29310:                                          KK 727/1996 vp                                             3
29311: 
29312: naaratseen markkamäärään verrattuina. Vai-             Kuten edellä selostetusta ilmenee, mitään eril-
29313: ceimmin kehitysvammaisten oppilaiden osalta        lisiä määrärahoja ei varata vaikeasti vammaisten
29314: corotus on yli kaksinkertainen.                    lasten koulunkäyntiin. Opetustoimen rahoitus
29315:   Uusi kotikuntaosuuden laskeminen jakaa           perustuu oppilaskohtaisiin yksikköhintoihin,
29316: coko maassa kaikki opetuksen järjestämisestä       jotka pohjautuvat todellisiin kustannuksiin.
29317: Liheutuvat kustannukset kaikkien kuntien kes-      Edelleen kehitetyllä yksikköhinnan laskemista-
29318: een, jolloin yksittäisen kunnan poikkeuksellisen   valla päästään nyt varsin tarkkaan kuntakohtai-
29319: wrkeat erityisopetuksen kustannukset eivät jää     seen tulokseen, joka toteuttaa koulutuksen tasa-
29320: >elkästään kyseisen kunnan maksettaviksi.          arvoa ja ottaa huomioon erityisopetuksen tar-
29321: rämä on selvä parannus aikaisempaan käytän-        peet.
29322: öön. Kunnat voivat saada myös harkinnanva-
29323: aista korotusta yksikköhintoihin, jos kustan-
29324: mkset ovat korkeat jostakin erityisestä syystä.
29325:     Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1996
29326: 
29327:                                                            Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
29328: 4                                          KK 727/1996 vp
29329: 
29330: 
29331: 
29332: 
29333:                                        Tili Riksdagens Talman
29334: 
29335:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          kan lärokurserna bestämmas för enskilda eleveri
29336: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande          en för eleven uppgjord individuellläroplan. Mä-
29337: med1em av statsrådet översänt följande av riks-      len och innehållen i läroplanen justeras fortlö-
29338: dagsman Raimo Holopainen undertecknade               pande enligt hur eleven går framåt och enligt
29339: spörsmål nr 727:                                     avvägningar vid bedömningen. 1 läroplansarbe-
29340:                                                      tet deltar olika sakkunniginstanser och elevens
29341:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       målsman.
29342:        ta för att trygga skolgången för de gravt        Regeringens proposition (RP 14911996 rd)
29343:        handikappade barnen och för att särskil-      med förslag till statsandelslag för kommunerna
29344:        da anslag reserveras för detta ändamål,       och till denna lag anslutna lagar behandlas som
29345:        och                                           bäst i riksdagen. Dessutom har regeringen till
29346:           enligt viiken tidtabell kommer Reger-      riksdagen överlämnat en proposition (RP 159/
29347:        ingen att vidta åtgärderna?                   1996 rd) med förslag tilllag om ändring av lagen
29348:                                                      angående specialomsorger om utvecklingsstörda
29349:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        vars syfte är att undervisningen av de gravast
29350: anföra följande:                                     utvecklingsstörda barnen i läropliktsåldern skall
29351:                                                      överföras till grundskolan.
29352:    Enligt en utredning som utbildningsstyrelsen         Lagen om finansiering av undervisnings- och
29353: publicerade i år fick 16% av eleverna i grundsko-    kulturverksamhet föreslås bli ändrad bl.a. så att
29354: lan specialundervisning. Största del en av dem var   graderingsgrunderna för grundskolans priser per
29355: andra än handikappade. Antalet elever i trä-         enhet isin helhet flyttas till finansieringslagen och
29356: ningsundervisningen har likväl de senaste åren       förordningen med stöd av denna. Samtidigt före-
29357: ökat kraftigt uppenbarligen därför att elever har    slås att 84 d § grundskolelagen upphävs där det
29358: flyttats över till träningsundervisningen från den   stadgas om hur det nyckeltal som beskriver
29359: anpassade undervisningen och från undervis-          grundskolornas struktur och undervisningsar-
29360: ningen för de gravast utvecklingsstörda. Läsåret     rangemangen i en korumun och som används som
29361: 1994-1995 fick inom grundskolan cirka 3 100          grund för graderingen av priserna per enhet för
29362: elever sådan träningsundervisning som är avsedd      grundskolan. Enligt förslaget till ny paragraf
29363: för utvecklingsstörda. Undervisningen sköttes av     skall priserna enligt vad som bestäms genom för-
29364: sammanlagt 410 specialklasslärare. Antalet skol-     ordning graderas utgående från skolnätets struk-
29365: gångsbiträden var l 860, av vilka 1 600 i huvud-     tur, antalet elever som får s.k. specialundervisning
29366: syssla och 250 i bisyssla. Antalet barn per lärare   i klass och befolkningstätheten i kommunen.
29367: var alltså cirka sju och biträden fanns för varan-      Avsikten är att genom en förordning stadga
29368: nan elev.                                            att priserna per enhet i de enskilda kommunerna
29369:    Enligt 3 § grundskolelagen (47611983) skall       graderas enligt respektive kommuns nyckeltal
29370: den fostran och undervisning som ges i grundsko-     och en särskild invånartäthetskoefficient. Nyck-
29371: lan ordnas med beaktande på elevernas ålder och      eltalet föreslås bestämma 40 procent och in-
29372: förutsättningar. Vid skötseln av sin uppgift skall   vånartäthetskoefficienten 60 procent av priset.
29373: grundskolan sträva efter ett nära samförstånd        Vid beräkningen av nyckeltalet skall strukturen
29374: och samarbete med hemmet genom att stöda             på kommunens skolnät och undervisningsar-
29375: hemmet i dess fostringsuppgift. Enligt 40 § grund-   rangemangen samt antalet elever som får special-
29376: skoleförordningen (718/1984) skall undervis-         undervisning beaktas. För alla elever som över-
29377: ningen inom specialundervisningen och vid be-        förts till specialundervisningen görs en förhöj-
29378: hov lärokurserna anpassas efter elevernas inlär-     ning som inverkar på nyckeltalet. F ör elever med
29379: ningsförutsättningar. Nivån och omfattningen         förlängd läroplikt sätts förhöjningarna direkt till
29380: på anpassningen av undervisningen och lärokur-       priset per enhet och de är tvådubbla ijämförelse
29381: serna fastställs i skolans egen läroplan som upp-    med medeltalet för priserna per enhet uttryckt i
29382: görs utgående från de riksomfattande grunder         mark. För de gravast utvecklingsstördas vid-
29383: som utbildningsstyrelsen meddelar. Vid behov         kommande är höjningen mer än dubbel.
29384:                                          KK 727/1996 vp                                             5
29385: 
29386:    Detnya sättet att räkna hemkommunsandelen          Som det framgår av ovanstående redogörelse
29387: delar alla de kostnader i hela Jandet som föran-   reserveras inga egna anslag för de gravt handi-
29388: Ieds av undervisningsarrangemangen mellan alla     kappade barnens skolgång. Finansieringen av
29389: kommuner och det blir då inte bara den enskilda    undervisningsverksamheten grundar sig på pri-
29390: kommunen som måste stå för kostnaderna för         serna per enhet för de enskilda eleverna beräknat
29391: specialundervisningen när de är exeptionellt       utgående från faktiska kostnader. Genom det
29392: höga. Detta är en klar förbättring. Kommunerna     ytterligare utvecklade sättet att räkna ut priserna
29393: kan också få behovsprövad förhöjning av priser-    per enhet när man nu ett mycket exakt resultat
29394: na per enhet om kostnaderna är höga av någon       för varje kommun, vilket förverkligar jämlikhet i
29395: särskild anledning.                                utbildningen och beaktar specialundervisningens
29396:                                                    behov.
29397: 
29398:      Helsingforsden 14 november 1996
29399: 
29400:                                                     Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
29401:                                               KK 728/1996 vp
29402: 
29403: 
29404: Skriftligt spörsmål 728
29405: 
29406: 
29407: 
29408: 
29409:                                     Gunnar Jansson /sv m.fl.: Om utbetalningen av kommunala förtro-
29410:                                        endemannapensioner som engångsersättning
29411: 
29412: 
29413:                                          Tili Riksdagens Talman
29414: 
29415:    Delegationen för Kommunernas pensionsför-            het och skulle vilja välja själva om de får sin
29416: säkring har den 16 juni 1994 beslutat att pensio-       pension i rater eller som engångsersättning.
29417: nerna för kommunala förtroendevalda betalas                Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
29418: som engångsersättningar. Beslutet grundar sig på        ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
29419: lagen om upphävande av lagen om pension för             ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
29420: kommunala förtroendevalda (981/1992). Då                följande spörsmål:
29421: pensioner som tidigare betalts ut månatligen ka-
29422: pitaliseras och betalas ut som en engångsersätt-                 Är Regeringen medveten om oskälig-
29423: ning, får det allvarliga fåljder för beskattningen             heten i att pensioner utbetalas i enda rat
29424: av de samma på grund av progressiviteten i stats-              och
29425: beskattningen. En mottagare av pensionen lider                   vad ämnar Regeringen vidta för åtgär-
29426: därigenom en avsevärd förlust. Det är mycket                   der för att rätta tili dessa missförhållan-
29427: förståeligt att pensionsmottagare, som råkar ut                den?
29428: för det här, anser sig bli offer för en stor oskälig-
29429: 
29430:      Helsingforsden 24 oktober 1996
29431: 
29432:                       Gunnar Jansson /sv                        Ulla-Maj Wideroos /sv
29433: 
29434: 
29435: 
29436: 
29437: 260017
29438: 2                                         KK 728/1996 vp
29439: 
29440: Kirjallinen kysymys 728                                                                   Suomennos
29441: 
29442: 
29443: 
29444: 
29445:                                   Gunnar Jansson /r ym.: Kunnallisten luottamushenkilöiden eläkkei-
29446:                                      den maksamisesta kertakorvauksena
29447: 
29448: 
29449:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
29450: 
29451:    Kuntien eläkevakuutuksen valtuuskunta on         kohtuuttomuuden uhriksi ja haluaisivat itse
29452: päättänyt 16 päivänä kesäkuuta 1994, että kun-      päättää, haluavatko he eläkkeensä erissä vai ker-
29453: nallisten luottamushenkilöiden eläkkeet makse-      takorvauksena.
29454: taan kertakorvauksina. Päätös perustuu lakiin          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29455: kunnallisten luottamushenkilöiden eläkelain ku-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
29456: moamisesta (981/1992). Kun aikaisemmin kuu-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
29457: kausittain maksetut eläkkeet pääomitetaan ja        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29458: maksetaan kertakorvauksena, siitä aiheutuu va-
29459: kavia seurauksia niiden verotukselle valtionvero-             Onko Hallitus tietoinen eläkkeiden
29460: tuksen progressiivisuuden vuoksi. Eläkkeensaaja            yhdessä erässä maksamisesta aiheutuvas-
29461: kärsii näin ollen huomattavan tappion. On hyvin            ta kohtuuttomuudesta, ja
29462: ymmärrettävää, että tämän kohteeksi joutuvat                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29463: eläkkeensaajat katsovat joutuneensa suuren                 ryhtyä tämän epäkohdan korjaamiseksi?
29464: 
29465:      Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1996
29466: 
29467:                     Gunnar Jansson /r                        Ulla-Maj Wideroos /r
29468:                                            KK 728/1996 vp                                            3
29469: 
29470: 
29471: 
29472: 
29473:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
29474: 
29475:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa       sista on tammi-helmikuussa kuluvana vuonna
29476: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        maksetuista määristä kaikista suoritettu veron '
29477: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      ennakonpidätys 50 prosentin mukaan. Vasta
29478: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Gunnar          maaliskuun päätökset lähtivät niin ajoissa, että
29479: Janssonin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-        kertasuorituksensaajalla oli mahdollisuus hank-
29480: myksen n:o 728:                                      kia pienempi pidätysprosentti. Lopulliseen vero-
29481:                                                      tukseen tällä puutteena ei ole vaikutusta.
29482:           Onko Hallitus tietoinen eläkkeiden             Kertasuoritusmenettelyä voidaan myös ar-
29483:        yhdessä erässä maksamisesta aiheutuvas-       vostella sillä perusteella, että tällöin verotuksen
29484:        ta kohtuuttomuudesta, ja                      vaikutus lopullisesti käteen jäävään määrään on
29485:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       paljon korkeampi kuin eläke vähitellen makset-
29486:        ryhtyä tämän epäkohdan korjaamiseksi?         taessa.
29487:                                                          Tuloverolain 128 §:n mukaan vähintään
29488:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         15 000 markan suuruinen ansiotulo, joka on ker-
29489: vasti seuraavaa:                                     tynyt etu- tai jälkikäteen kahdelta tai useammal-
29490:                                                      ta verovuodelta ja joka on vähintään neljäsosa
29491:    Kunnallisten luottamushenkilöiden eläkelaki       asianomaisten verovuonna saamasta puhtaan
29492: kumottiin lailla 98l/l992, joka tuli voimaan         ansiotulon yhteismäärästä, voidaan tasata toi-
29493: l.l.l993. Lain mukaan ennen sen voimaantuloa         mittamalla erityinen tulontasaus. Tämä tarkoit-
29494: alkaneet eläkkeet tai osa niistä voidaan maksaa      taa sitä, että kertatulo jaetaan niin monen vuo-
29495: kertasuorituksena. Kumotun lain perusteella          den kohdalle kuin mihin se kohdistuu, kuitenkin
29496: karttuneet eläkkeet tai osa eläkkeistä voidaan       enintään viidelle. Vähintään 15 000 markan mää-
29497: maksaa kertakorvauksena myös ennen eläketa-          räisen kertasuorituksen saaja voi hakea lopulli-
29498: pahtumaa. Kertasuorituksen periaatteet tuli          seen veroansa edellä mainittua tulontasausta.
29499: vahvistaa eläkelaitoksen valtuuskunnassa. Val-       Verohallituksen mukaan tulontasausta olisipa-
29500: tuuskunta, paitsi hyväksyi esitetyt periaatteet,     rasta hakea vasta vuoden 1996lopussa. Eläkelai-
29501: valtuutti hallituksen huolehtimaan maksatuksen       tos antaa kertasuorituspäätöksen mukana tie-
29502: käytännön toimenpiteistä.                            don kaikille tulontasaukseen oikeutetuille tulon-
29503:     Maksut on suoritettu vuoden 1996 aikana          tasausmahdollisuudesta. Tasauksen merkitys on
29504: Postipankin välityksellä maksuosoituksin ja suo-     kuitenkin rajallinen.
29505: rituksista on peritty ennakonpidätys Verohalli-          Kertasuoritusperiaatteen hyväksymisen yh-
29506: tuksen päätöksen perusteella 50 prosentin suu-       teydessä on oltu tietoisia siitä, että menettelyyn
29507: ruisena, mikäli kertasuoritus on suurempi kuin       liittyy sen kaavamaisuuden seurauksena mah-
29508: 50 markkaa. Luottamushenkilöeläkkeiden ker-          dollisia yksityisiä ihmisiä erilaisen elämäntilan-
29509: tasuorittamista koskeva päätös koskee yhteensä       teen yms.johdosta eri tavoin kohtelevia tekijöitä,
29510: noin 258 500 henkilöä, joista jo eläkkeellä olevia   kuten esimerkiksi laskennallinen ikä ja sukupuo-
29511: on noin 16 500. Maksetuissa kertakorvauksissa        li. 1otkut ovat hyötyneet ratkaisusta ja joillekin
29512: on kysymys vastaisen eläkkeen suorittamisesta        se on merkinnyt ainakin laskennallisesti huo-
29513: kertamaksuna. Kertasuoritus määräytyy sosiaa-        nompaa lopputulosta. Kaiken kaikkiaan on kui-
29514: li- ja terveysministeriön vahvistaman laskenta-      tenkin kysymys laajemmin yhdessä erässä mak-
29515: hetkellä voimassa olevan lakisääteisten työeläk-     settavista korvauksista ja niiden verokohtelusta
29516: keiden kertasuorituksia koskevien perusteiden        ylipäänsä, mikä koskee muitakin kuin eri muo-
29517: tai sitä vastaavan järjestelmän mukaisesti.          dossa syntyneitä eläkkeitä. Tämän vuoksi ja kos-
29518:     Nimenomaan verotusta koskien on esitetyssä       ka nyt kyseessä olevan maksun osalta asiasta olisi
29519: kysymyksessä ollut ongelma kahtaanlainen: toi-       tullut päättää järjestelmän voimaantulon yhtey-
29520: saalta ennakonpidätykseen ja toisaalta verotuk-      dessä, katson, ettei asian tulisi antaa aihetta eril-
29521: sen jaksottamissäännöksiin liittyvä.                 listoimenpiteisiin.
29522:     Luottamushenkilöeläkkeiden kertasuorituk-
29523:      Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1996
29524: 
29525:                                                                           Ministeri Jouni Backman
29526: 4                                           KK 728/1996 vp
29527: 
29528: 
29529: 
29530: 
29531:                                         Tili Riksdagens Talman
29532: 
29533:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Särskilt i fråga om beskattningen är proble-
29534: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        men av två olika slag enligt det föreliggande
29535: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      spörsmålet, å ena sidan hänför de sig tili för-
29536: man Gunnar Jansson m.fl. undertecknade spörs-         skottsinnehållningen och å andra sidan till be-
29537: mål nr 728:                                           stämmelserna om periodisering av beskattning-
29538:                                                       en.
29539:           Är Regeringen medveten om oskälig-              1 fråga om de pensioner för förtroendevalda
29540:        heten i att pensioner utbetalas i en enda      som betalts i form av engångsprestationer har på
29541:        rat och                                        de belopp som betalts i januari-februari i år
29542:           vad ämnar Regeringen vidta för åtgär-       verkställts en förskottsinnehållning om 50%. Det
29543:        der för att rätta tili dessa missförhållan-    var först besluten för mars månad som skickades
29544:        den?                                           ut i så god tid att de som fick engångsprestationer
29545:                                                       hade möjlighet att få sin innehållningsprocent
29546:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         sänkt. Denna brist inverkar inte på den slutliga
29547: anföra följande:                                      beskattningen.
29548:                                                           Förfarandet med engångsprestationer kan
29549:    Lagen om pension för korumunala förtroen-          också kritiseras på den grund att beskattningens
29550: devalda upphävdes genom lagen 981/1992, som           inverkan på det nettobelopp som pensionstaga-
29551: trädde i kraft 1.1.1993. Enligt den kan sådana        ren då får blir avsevärt större än om pensionen
29552: pensioner som har börjat löpa innan lagen trädde      betalades ut successivt.
29553: i kraft eller en del av pensionerna betalas i form        Enligt 128 § inkomstskattelagen kan en för-
29554: av engångsprestationer. De pensioner som har          värvsinkomst om minst 15 000 mark, som skall
29555: tjänats in på grundval av den upphävda lagen          anses ha influtit i förskott eller efterskott för två
29556: eller en del av pensionerna kan betalas i form av     eller flera skatteår, och som utgör minst en fjär-
29557: engångsprestationer även före pensionsfallet.         dedel av det sammanlagda beloppet av ifrågava-
29558: Principerna för utbetalning av engångsprestatio-      rande persons nettoförvärvsinkomst under skat-
29559: ner skulle fastställas av delegationen för korumu-    teåret, utjämnas genom en särskild inkomstut-
29560: nala pensionsanstalten. Förutom att delegatio-        jämning. Detta innebär att engångsinkomsten
29561: nen godkände de föreslagna principerna, gav den       de1as upp på så många år som den hänför sig tili,
29562: styrelsen fullmakt att sköta de praktiska arrang-     dock på högst fem år. Den som får en engångser-
29563: emangen i fråga om utbetalningen.                     sättning om minst 15 000 mk kan ansöka om
29564:    Betalningarna har erlagts via Postbanken så-       nämnda inkomstutjämning i sin slutliga beskatt-
29565: som betalningsanvisningar under året 1996 och         ning. Enligt skattestyrelsen är det bäst att ansöka
29566: på dessa betalningar har enligt ett beslut av skat-   om inkomstutjämning först i s1utet av år 1996. 1
29567: testyrelsen verkställts en förskottsinnehållning      samband med bes1utet om engångsprestation in-
29568: om 50 % om engångsersättningen har överstigit         formerar pensionsanstalten alla som är berätti-
29569: 50 mk. Beslutet om utbetalning av pensioner för       gade till inkomstutjämning om denna möjlighet.
29570: förtroendevalda i form av engångsersättningar         Utjämningen har emellertid begränsad betydel-
29571: berör sammanlagt ca 258 500 personer, av vilka        se.
29572: ca 16 500 personer redan gått i pension. De en-           Alitsedan principen för engångsprestationer
29573: gångsersättningar som betalts ut har avsett fram-     godkändes har man vetat om att följden av det
29574: tida pensioner som betalts i form av engångsbe-       schablonmässiga förfarandet eventuellt kan vara
29575: talningar. Engångsersättningarna bestäms enligt       att vissa faktorer inverkar på olika sätt på de
29576: de av social- och hälsovårdsministeriet fastställ-    enskilda individerna beroende på livssituation
29577: da principer som vid beräkningstillfållet gäller      o.dyl., såsom kalkylerad ålder och kön. Vissa
29578: för betalning av lagstadgade arbetspensioner i        människor har haft nytta av denna lösning och
29579: form av engångsprestationer, eller enligt något       för andra har det åtminstone kalkylmässigt lett
29580: motsvarande system.                                   till ett sämre slutresultat. Frågeställningen gäller
29581:                                             KK 728/1996 vp                                            5
29582: 
29583: ju sist och s1ut1igen rent allmänt ersättningar som   ning som nu är aktuell borde ha fattats i samband
29584: beta1as i en enda rat och den skattemässiga be-       med att systemet trädde i kraft, anser jag att
29585: hand1ingen av dem, vi1ket också gäller andra          ärendet inte borde ge an1edning tili vidare åtgär-
29586: beta1ningar än o1ika former av pensioner. På          der.
29587: grund av detta och eftersom bes1ut om den beta1-
29588: 
29589:      He1singfors den 13 november 1996
29590: 
29591:                                                                             Minister Jouni Backman
29592: /
29593: 
29594: 
29595: 
29596: 
29597:                               j
29598:                              j
29599:                             j
29600:                            j
29601:                            j
29602:                           j
29603:                          j
29604:                        j
29605:                      j
29606:                     j
29607:                    j
29608:                    j
29609:                j
29610:                j
29611:               j
29612:            j
29613:           j
29614:        j
29615:       j
29616:       j
29617:      j
29618:     j
29619:                                            KK 729/1996 vp
29620: 
29621: Skriftligt spörsmål 729
29622: 
29623: 
29624: 
29625: 
29626:                                    Ulla-Maj Wideroos /sv: Om pantavgiften för returburkar
29627: 
29628: 
29629: 
29630:                                        Tili Riksdagens Talman
29631: 
29632:    Panten på 1 mark för ö1- och övriga returbur-     bedrägerier. Återvinningsbolaget föreslog 50
29633: kar har börjat 1eda till förfa1skningar. Streck-     penni, vilket motsvarar panten för små returflas-
29634: koderna som skall identifiera returburkar från       kor, men man gick in för 1 mark i hopp om att det
29635: övriga burkar har kopierats från finska burkar       skulle leda tili en högre återvinningsprocent.
29636: och Jimmats på burkar för Y.ilka det inte betalts       Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
29637: pant i samband med köpet. Annu är denna verk-        ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
29638: samhet inte omfattande men t.ex i Sverige, där       ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
29639: inga streckkoder används för att identifiera bur-    följande spörsmål:
29640: karna, förorsakar utländska burkar som returne-
29641: ras förluster i miljonbelopp för återvinningsbola-             Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
29642: get. Här i Finland kritiserades panten om 1 mark,           ta för att förhindra bedrägerier i samband
29643: redan i det skedet beslutet fattades, för att vara          med återvinning av returburkar?
29644: för hög på grund av att den kunde locka tili
29645: 
29646:      Helsingforsden 24 oktober 1996
29647: 
29648:                                        Ulla-Maj Wideroos /sv
29649: 
29650: 
29651: 
29652: 
29653:  260017
29654: 2                                            KK 729/1996 vp
29655: 
29656: Kirjallinen kysymys 729                                                                      Suomennos
29657: 
29658: 
29659: 
29660: 
29661:                                     Ulla-Maj Wideroos /r: Palautuspurkkien panttimaksusta
29662: 
29663: 
29664: 
29665:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
29666: 
29667:     Olut- ja muista palautuspurkeista maksettava       Uudelleenkäyttöyhtiö ehdotti 50:tä penniä, mikä
29668: yhden markan pantti on alkanut johtaa väären-          vastaa pienten palautuspullojen panttia, mutta
29669: nöksiin. Viivakoodeja, jotka tunnistavat palau-        lopputulos oli markan pantti siinä toivossa, että
29670: tuspurkit muista purkeista, on kopioitu suoma-         tämäjohtaisi korkeampaan uudelleenkäyttöpro-
29671: laisista purkeista ja liimattu purkkeihin, joista ei   senttiin.
29672: makseta panttia oston yhteydessä. Vielä tämä              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29673: toiminta ei ole laajaa, mutta esim. Ruotsissa,         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29674: jossa viivakoodeja ei käytetä purkkien tunnista-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29675: miseksi, aiheuttavat ulkomaiset palautettavat          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29676: purkit miljoonien tappiot uudelleenkäyttöyhtiöl-
29677: le. Täällä Suomessa arvosteltiin yhden markan                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29678: panttia jo päätöksentekovaiheessa liian suureksi              ryhtyä estääkseen petokset palautus-
29679: sen vuoksi, että se saattaisi houkutella petoksiin.           purkkien uudelleenkäytön yhteydessä?
29680: 
29681:      Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1996
29682: 
29683:                                           Ulla-Maj Wideroos /r
29684:                                           KK 729/1996 vp                                             3
29685: 
29686: 
29687: 
29688: 
29689:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
29690: 
29691:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      1998loppuun mennessä. Kierrätysjärjestelmä on
29692: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       toiminut vasta runsaat puoli vuotta, joten vielä ei
29693: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     ole mahdollista arvioida luotettavasti sitä, kuin-
29694: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ulla-Maj       ka korkeaksi palautusaste on vakiintumassa.
29695: Wideroosin näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          Väärennettyjen tölkkien osuus palautettujen
29696: sen n:o 729:                                        tölkkien kokonaismäärästä on saatujen tietojen
29697:                                                     mukaan noin 0,5 prosenttia. Väärennykset ai-
29698:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       heuttavat Suomen Palautuspakkaus Oy:n ylläpi-
29699:        ryhtyä estääkseen petokset palautus-         tämälle kierrätysjärjestelmälle noin viiden mil-
29700:        purkkien uudelleenkäytön yhteydessä?         joonan markan tappion vuodessa.
29701:                                                        Metallitölkkien palautuksessa esiintyneisiin
29702:                                                     väärinkäytöksiin on puututtu kaupan sisäisin
29703:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         valvontatoimin. Myös ympäristöministeriö on
29704: taen seuraavaa:                                     seurannut tarkoin tilanteen kehittymistä väärin-
29705:                                                     käytöksen osalta. Pantin suuruus on yksi väärin-
29706:    Ympäristöministeriö hyväksyi 9.11.1995 me-       käytöksiin houkuttelevista tekijöistä, mutta
29707: tallista valmistettujen juomatölkkien palautus-     panttia alentamalla väärinkäytöksistä ei oletetta-
29708: järjestelmän muun muassa ehdolla, että kierrä-      vasti päästäisi kokonaan eroon. Toisaalta pantin
29709: tysjärjestelmään kuuluvien päällysten pantin on     alennus mitä ilmeisimmin vähentäisi myös laillis-
29710: oltava vähintään yksi markka.                       ten palautustölkkien palautusta.
29711:    Yhden markan suuruiseen panttiin päädyttiin         Hallituksen saamien tietojen mukaan väärin-
29712: sen tähden, että tölkkien palautuksessa saavutet-   käytökset eivät ole yleistyneet siinä määrin, että
29713: taisiin 90 prosentin kierrätysaste mahdollisim-     sen vuoksi olisi vielä tässä vaiheessa tarvetta ar-
29714: man nopeasti, kuitenkin viimeistään vuoden          vioida pantin suuruutta uudelleen.
29715: 
29716:      Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1996
29717: 
29718:                                                               Ympäristöministeri Pekka Haavisto
29719: 4                                           KK 729/1996 vp
29720: 
29721: 
29722: 
29723: 
29724:                                          Tili Riksdagens Talman
29725: 
29726:   1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen          vidare omöjligt att på ett tillförlitligt sätt bedöma
29727: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande            på viiken nivå återvinningen kommer att stabili-
29728: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        seras.
29729: dagsman Ulla-Maj Wideroos undertecknade                    Enligt uppgift är de förfalskade burkarnas
29730: spörsmål nr 729:                                       andel av de återbördade omkring 0,5 procent.
29731:                                                        Förfa1skningar förorsakar det retursystem som
29732:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         bolaget Finlands Returpack (Suomen Palautus-
29733:        ta för att förhindra bedrägerier i samband      pakkaus Oy) driver en förlust på ca 0,5 miljoner
29734:        med återvinning av returburkar?                 mark i året.
29735:                                                            Det missbruk som kommit till synes vid åter-
29736:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          börden av metallburkar har åtgärdats inom han-
29737: anföra följande:                                       deln genom övervakning. Också miljöministeriet
29738:                                                        har noga följt med hur missbruket utvecklas.
29739:    Mi1jöministeriet godkände 9.11.1996 ett retur-      Pantens storlek är en av de faktorer som lockar
29740: system för dryckesburkar av metall, bland annat        till missbruk, men genom att sänka panten kom-
29741: på villkor att den pant som förpackingarna i           mer vi antagligen inte heller helt och hållet ifrån
29742: systemet är belagda med uppgår tili minst 1,00         sådant. Å andra sidan skulle en sänkning av
29743: mark.                                                  pantavgiften allde1es uppenbart också inverka på
29744:    Pantens stor1ek, en mark, togs som utgångs-         insamlingen av helt lagliga returburkar.
29745: punkt därför att man så snart som möjligt, dock            Enligt de uppgifter som regeringen fått har
29746: senast i slutet av 1998, ville nå en återvinnings-     missbruket inte blivit så allmänt att det på den
29747: grad på 90 procent. Retursystemet har bara             grunden i detta skede vore nödvändigt att omvär-
29748: fungerat ett drygt halvt år, och därför är det tills   dera viiken storlek pantavgiften skall ha.
29749: 
29750:      Helsingforsden 15 november 1996
29751: 
29752:                                                                         Miljöminister Pekka Haavisto
29753:                                            KK 730/1996 vp
29754: 
29755: Kirjallinen kysymys 730
29756: 
29757: 
29758: 
29759: 
29760:                                   Timo Ihamäki /kok: Pohjoismaisista ravitsemussuosituksista
29761: 
29762: 
29763: 
29764:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
29765: 
29766:     Liiallinen natriumin saanti ruoasta on suoma-        Suomessa on liiallinen natriumin saanti ollut
29767: laisten suurimpia terveysriskejä ja merkittävä syy   viime vuosina päivänpolttava terveyspuheenai-
29768: suomalaisten suureen verenpainetauti-, sepelval-     he. Voidaan arvioida, että jokainen suomalainen
29769: timotauti- ja aivohalvaussairastavuuteen. Nat-       tuntee natriumvaaran. Ihmetystä herättää, että
29770: riumin lähteitä ruoassa ovat ruokasuola ja eräät     pohjoismaista suositusta valmistelleet suomalai-
29771: teollisissa elintarvikkeissa käytetyt lisäaineet,    set edustajat hyväksyivät elintärkeän natriumin
29772: kuten natriumlaktaatti, natriumglutamaatti ja        suosituksen unohtamisen ko. suosituksesta ei-
29773: natriumin fosfaattiyhdisteet.                        vätkä esittäneet eriävää mielipidettä suosituksis-
29774:     Tämän vuoden kesäkuussa ilmestyi Pohjois-        ta päätettäessä. Tiettävästi suositusryhmän suo-
29775: maiden neuvoston julkaisu Pohjoismaiset ravit-       malaisasiantuntijat edustivat korkeinta mahdol-
29776: semussuositukset 1996. Suositukset ovat yhteis-      lista asiantuntemusta alallaan, olivat valtion vir-
29777: pohjoismaisen asiantuntijaryhmän laatimat ja         kamiehiä ja edustivat valtion ylläpitämää arvos-
29778: niiden laatimiseen ovat osallistuneet myös           tettua alan asiantuntijalaitosta.
29779: maamme edustajat.                                        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29780:     Suosituksissa näytetään tukeutuneen varsin       tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
29781:  paljon, ellei täysin, amerikkalaisen National Re-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29782: search Councilin tuottamaan RDA -suositukseen        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29783: Recommended Dietary Allowances, jota kaik-
29784:  kialla maailmassa noudatetaan.                                Onko Hallitus tietoinen, että pohjois-
29785:     Pohjoismaisessa suosituksessa ei ole kuiten-            mainen ravitsemussuositus ei sisällä nat-
29786:  kaan käsitelty eikä annettu suositusta natriumin           riuminsaantisuositusta, ja
29787:  saannista. RDA:ssa on asiaa koskeva hyvinkin                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29788:  tiukka suositus. Sen sijaan pohjoismaisessa suo-           ryhtyä, että natriumin saanti sisällytettäi-
29789:  situksessa on otettu kantaa kaliumin saantiin,             siin pohjoismaiseen ravitsemussuosituk-
29790:  mikä ei ole mikään ongelma terveen ihmisen ruo-            seen,ja
29791:  kavaliossa Suomessa eikä muuallakaan Skandi-                  miten Hallitus aikoo huolehtia siitä,
29792:  naviassa.                                                  ettei natrium unohdu kotimaisistakin ra-
29793:                                                             vitsemussuosituksista ja ravitsemuskan-
29794:                                                             nanotoista?
29795: 
29796:       Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1996
29797: 
29798:                                          Timo Ihamäki /kok
29799: 
29800: 
29801: 
29802: 
29803:  260017
29804: 2                                           KK 730/1996 vp
29805: 
29806: 
29807: 
29808: 
29809:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
29810: 
29811:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        suositusten lähtökohtana ovat pohjoismaiset
29812: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         olosuhteet sekä terveyden edistämisen ja hyvän
29813: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       ravitsemuksen turvaamisen kannalta ajankoh-
29814: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-        taiset ravinnon kehittämistarpeet.
29815: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o             Ravinnon natriumpitoisuutta, natriumin tar-
29816: 730:                                                  vetta ja suositeltavaa saantia on kyseisessä ehdo-
29817:                                                       tuksessa pohdittu neljän tekstisivun verran, ka-
29818:           Onko Hallitus tietoinen, että pohjois-      liumia vastaavasti puolta vähemmän. Natriumin
29819:        mainen ravitsemussuositus ei sisällä nat-      tarvearvion pohjana on nimenomaisesti nat-
29820:        riuminsaantisuositusta, ja                     riumin (suolan) ja kohonneen verenpaineen yh-
29821:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        teys. Natriumia koskeva saantisuositus on esitet-
29822:        ryhtyä, että natriumin saanti sisällytettäi-   ty ruoan suolapitoisuutena, kuten myös esimer-
29823:        siin pohjoismaiseen ravitsemussuosituk-        kiksi Maailman terveysjärjestö ja Yhdysvaltain
29824:        seen, ja                                       Kansallinen Tiedeneuvosto ja Yhdistyneen ku-
29825:           miten Hallitus aikoo huolehtia siitä,       ningaskunnan terveysministeriö ovat menetel-
29826:        ettei natrium unohdu kotimaisistakin ra-       leet.
29827:        vitsemussuosituksista ja ravitsemuskan-            Suosituksessa todetaan, että aikuisten suolan
29828:        nanotoista?                                    käytön rajoittamiselle 5 grammaan päivässä on
29829:                                                       vahva tuki. Myös lasten suolan käyttöä tulee
29830:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          ehdotuksen mukaisesti rajoittaa siten, että ruoan
29831: vasti seuraavaa:                                      suolapitoisuus on korkeintaan sama kuin aikui-
29832:                                                       silla, eli 0,5 grammaa megajoulea kohden.
29833:     Ravitsemussuositusten luonteeseen kuuluu,             Natriumia saadaan ruokasuolan ohella muis-
29834: että niitä tulee arvioida uudelleen tiedon lisään-    takin ruoassa luonnostaan olevista tai siihen lisä-
29835: tyessä väestön ja ryhmien ravinnontarpeesta ja        tyistä "suoloista". Käytännössä suosituksen esit-
29836: terveyden kehittymisestä. Ehdotus uudistetuiksi       täminen ruokasuolana on kuitenkin perusteltua,
29837: pohjoismaisiksi ravitsemussuosituksiksi esitel-       koska valtaosa natriumista saadaan nimen-
29838: tiin 6. Pohjoismaisessa ravitsemuskongressissa        omaan ruokaan lisätystä suolasta. Kansanter-
29839: kesäkuussa 1996. Ehdotuksen oli valmistellut          veyslaitoksen mukaan muiden natriumlähteiden
29840: projektiryhmä, jossa Suomen edustajana oli            osuus koko ruokavaliossa on noin 3 %, vaikka se
29841: Kansanterveyslaitoksen ravitsemusosaston joh-         joissakin yksittäisissä elintarvikkeissa voi olla
29842: taja. Projektiryhmän luonnos oli laajalti lausun-     selvästi tätä suurempi. Ravitsemussuositukset
29843: noilla ennen lopullisen ehdotuksen valmistumis-       kuitenkin tarkoittavat ravintoaineen turvallista
29844: ta. Ko. kongressinjälkeen ehdotusta valmistellut      ja suositeltavaa saantia koko ruokavaliossa pit-
29845: ryhmä teki vieläjoitakin pieniä korjauksia ehdo-      källä aikavälillä.
29846: tukseensa. Ehdotusta on sittemmin käsitelty Mi-           Valtion ravitsemusneuvottelukunta on hiljat-
29847: nisterineuvoston ravitsemuksen asiantuntijaryh-       tain päättänyt uudistaa vuoden 1987 kansalliset
29848: mässä, joka hyväksyi ehdotuksen muutoksitta           ravitsemussuositukset siten, että neuvottelukun-
29849: esiteltäväksi Ministerineuvoston elintarvikeasi-      ta valmistelee aikaisempien tyyliset suppeat, hel-
29850: ain virkamieskomitealle. Viimeksi mainittu hy-        posti sovellettavat ja käytettävät suomalaiset
29851: väksyi ehdotuksen 8.1 0.1996. Ehdotus on vielä        suositukset. Tämän työn tausta-aineistona käy-
29852: yhteistyöministerien asialistalla. Odotettavissa      tetään pohjoismaisia suosituksia meille soveltu-
29853: on, että Pohjoismaiset ravitsemussuositukset          vin osin. Niitä ei siis käännetäsuomenkielelle tai
29854: -julkaisu on valmis vuoden 1997 alussa.               oteta sellaisenaan käyttöön. Ravitsemusneuvot-
29855:     Projektiryhmä on valmistelutyössään pereh-        telukunta tulee valmistelutyössään arvioimaan
29856: tynyt laajalti uuteen tutkimustietoon, virallisiin    useita Suomen ravitsemuspolitiikan kannalta
29857: kansallisiin ja kansainvälisiin ravitsemussuosi-      kriittisiä kohtia pohjoismaisessa ehdotuksessa.
29858: tuksiin, ei yksinomaan amerikkalaisiin, sekä          Neuvottelukunnan uudet suositukset valmistu-
29859: asiantuntijaraportteihin. Ravintoainekohtaisten       nevat vuoden 1998 alussa.
29860:      Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1996
29861: 
29862:                                                                     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
29863:                                              KK 730/1996 vp                                                   3
29864: 
29865: 
29866: 
29867: 
29868:                                           Tili Riksdagens Talman
29869: 
29870:    1 det syfte 37 §1 mom. riksdagsordningen an-         punkten för de näringsämnesvisa rekommenda-
29871: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          tionerna är de nordiska förhållandena samt aktu-
29872: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        ella utveckiingsbehov beträffande näring med
29873: man Timo Ihamäki undertecknade spörsmål nr              hänseende till hälsofrämjande och tryggande av
29874: 730:                                                    god näring.
29875:                                                            Födans natriuminnehåll, behovet av natrium
29876:           Är Regeringen medveten om att den             och rekommenderad intagning har i ifrågavaran-
29877:        nordiska näringsrekommendationen inte            de förslag dryftats fyra sidor, kalium på motsva-
29878:        innehåller en rekommendation om intag-           rande sätt dubbelt mindre. Som grund för upp-
29879:        ning av natrium och                              skattningen av behovet av natrium är uttryckli-
29880:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         gen sambandet mellan natrium (sait) och högt
29881:        för att intagning av natrium skulle ingå i       blodtryck. Rekommendationen om intagning av
29882:        den nordiska näringsrekommendationen             natrium har framiagts som matens salthait som
29883:        och                                              också t.ex. Världshälsoorganisationen, Förenta
29884:           hur ämnar Regeringen ombesörja att            staternas nationella vetenskapsråd och Storbri-
29885:        natriumet inte heller glöms från inhemska        tanniens hälsovårdsministerium har gjort.
29886:        näringsrekommendationer och ställ-                  1 rekommendationen konstateras att det finns
29887:        ningstaganden om näring?                         ett starkt stöd för att begränsa vuxna människors
29888:                                                         användning av sait till 5 gram per dag. Också
29889:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           barnens användning av sait borde enligt förslaget
29890: anföra följande:                                        begränsas så att salthaiten i maten är högst den
29891:                                                         samma som för vuxna, dvs. 0,5 gram per mega-
29892:     I karaktären för näringsrekommendationer            joule.
29893: ingår att de skall uppskattas på nytt då informa-          Natrium fås vid sidan av matsalt också från
29894: tionen om näringsbehovet för befolkningen och           "saiter" som av naturen finns i maten eller har
29895: grupperna och hälsoutvecklingen ökar. Försla-           satts till den. 1 praktiken är framläggandet av en
29896: get till reviderad nordisk näringsrekommenda-           rekommendation om matsalt dock motiverad ef-
29897: tion framlades vid den 6:e nordiska näringskong-        tersom största deien av natriumet fås uttryckii-
29898: ressen i juni 1996. Förslaget hade beretts av en        gen av saltet i maten. Eniigt Foikhälsoinstitutet
29899: projektgrupp där Finlands representant var leda-        är de andra natriumkällornas andel i hela dieten
29900: ren för Folkhälsoinstitutets näringsavdelning.          ca 3 % fastän det i vissa enskilda livsmedel kan
29901: Projektgruppens utkast var på omfattande re-            vara klart större än detta. Näringsrekommenda-
29902: miss innan det slutgiltiga förslaget blev fårdigt.      tionerna avser docken trygg och rekommende-
29903: Den grupp som beredde förslaget gjorde efter den        rad intagning av näringsämnet i hela dieten på
29904: ifrågavarande kongressen ännu vissa små änd-            lång sikt.
29905: ringar av förslaget. Förslaget har sedermera be-           Statens näringsdelegation har nyiigen beslutat
29906: handlats i Ministerrådets sakkunniggrupp för            att förnya de nationella näringsrekommendatio-
29907: näring som godkände försiaget att föredras utan         nerna från I987 så att deiegationen bereder fin-
29908: ändringar för Ministerrådets tjänstemannakom-           ländska rekommendationer som är begränsade
29909: mitte för livsmedeisärenden. Den sist nämnda            och lätt tillämpbara och användbara. Som bak-
29910:  godkände försiaget 8.10.1996. Försiaget finns          grundsmateriai för detta arbete används nordis-
29911:  ännu på agendan för samarbetsministrarna. Det          ka rekommendationer tili för oss tillämpiiga de-
29912:  är att vänta att den nordiska publikationen om         Iar. De översätts alltså inte tili finska eller tas inte
29913:  näringsrekommendationer är fårdig i början av          som sådana i bruk. Näringsdelegationen kom-
29914:  I997.                                                  mer i sitt beredningsarbete att bedöma flera kri-
29915:     Projektgruppen har i sitt beredningsarbete på       tiska punkter beträffande Finiands näringspoii-
29916:  ett omfattande sätt satt sig in i nya uppgifter från   tik i det nordiska förslaget. Delegationen får san-
29917:  forskning, officiella nationella och internationei-    nolikt sina rekommendationer fårdiga i början av
29918:  la näringsrekommendationer, inte endast ameri-          1998.
29919:  kanska, samt sakkunnigrapporter. Utgångs-
29920: 
29921:       Helsingfors den 14 november 1996
29922: 
29923:                                                                         Minister Terttu Huttu-Juntunen
29924:                                             KK 731/1996 vp
29925: 
29926: Skriftligt spörsmål 731
29927: 
29928: 
29929: 
29930: 
29931:                                    Eva Biaudet /sv m.fl.: Om tryggad öppenvård för mentalvårdspa-
29932:                                       tienterna
29933: 
29934: 
29935:                                         Tili Riksdagens Talman
29936: 
29937:    Mentalvårdens situation i Finland i dag är         tienter som skrivits ut för öppen vård var onatur-
29938: oroväckande. Enligt Mirja Kallands utredning          ligt hög. Problemet ligger ofta däri att kommuner
29939: "Hyvin leikattu, huonosti ommeltu" har sparåt-        som tar emot patienter som skrivs ut för öppen
29940: gärderna mycket hårt drabbat de mest utsatta          vård inte alls är beredda och därigenom inte
29941: grupperna i vårt samhälle. Tili dessa hör särskilt    klarar av uppgiften. En utjämningsfond enligt
29942: mentalvårdspatienterna, som på många sätt är i        svensk modell där det finns resursers för mental-
29943: en annan ställning än andra sjuka. Som exempel        vårdens öppenvård kunde vara en lösning. Ur
29944: kan nämnas det faktum att vård som ges av             den skulle beviljas medel åt de kommuner som
29945: psykologer och psykoterapeuter inte ersätts från      särskilt satsar på den öppna vården.
29946: sjukförsäkringen. Ett stort problem i samman-            Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
29947: hanget är det att man samtidigt som man allt mer      ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
29948: har gått in för öppen vård har försökt spara på       ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
29949: institutionsvård utan att rikta resurser tili den     följande spörsmål:
29950: öppna vården för att möta den ökade efterfrå-
29951: gan. Ofta har sparåtgärderna vänt sig mot sig                   Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
29952: själva i och med att vården blir dyrare när den              ta för att starta en utjämningsfond för
29953: kopplas in i ett för sent skede. Kallands utredning          mentalvården och öka jämlikheten för
29954: pekade på att dödligheten bland mentalvårdspa-               mentalvårdspatienter?
29955: 
29956:      Helsingfors den 24 oktober 1996
29957: 
29958:           Eva Biaudet /sv            Henrik Lax /sv                    Margareta Pietikäinen /sv
29959:           Ulla-Maj Wideroos /sv      Ola Rosendahl /sv                 Klaus Bremer /sv
29960:                    Gunnar Jansson /sv                          Raimo Tiilikainen /sv
29961: 
29962: 
29963: 
29964: 
29965:  260017
29966: 2                                         KK 731/1996 vp
29967: 
29968: Kirjallinen kysymys 731                                                                    Suomennos
29969: 
29970: 
29971: 
29972: 
29973:                                   Eva Biaudet /r ym.: Mielenterveyspotilaiden avohoidon turvaami-
29974:                                      sesta
29975: 
29976: 
29977:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
29978: 
29979:     Mielenterveyshuollon tilanne Suomessa on        man suuri. Ongelmana on usein, että avohoitoon
29980: nykyään huolestuttava. Mirjam Kallandin selvi-      siirrettyjä potilaita vastaanottavat kunnat eivät
29981: tyksen "Hyvin leikattu, huonosti ommeltu" mu-       ole ollenkaan tähän valmiita eivätkä näin ollen
29982: kaan säästötoimet ovat kohdistuneet hyvin ras-      selviä tehtävästä. Yhtenä ratkaisuna voisi olla
29983: kaasti yhteiskunnassamme vaikeimmassa ase-          ruotsalaisen mallin mukainen tasaamisrahasto,
29984: massa oleviin ryhmiin. Näiden joukkoon kuulu-       jossa olisi resursseja mielenterveyshuollon avo-
29985: vat erityisesti mielenterveyspotilaat, jotka ovat   hoitoa varten. Rahastosta myönnettäisiin varoja
29986: monella tavalla eri asemassa kuin muut sairaat.     kunnille, jotka erityisesti panostavat avohoi-
29987: Esimerkkinä voidaan mainita, että sairausva-        toon.
29988: kuutus ei korvaa psykologien ja psykoterapeut-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29989: tien antamaa hoitoa. Suurena ongelmana tässä        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
29990: yhteydessä on, että avohoitoon yhä enemmän          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
29991: siirryttäessä on samanaikaisesti yritetty säästää   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29992: laitoshoidosta ohjaamatta resursseja avohoitoon
29993: lisääntyneen kysynnän tyydyttämiseksi. Usein                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29994: säästötoimet ovat kääntyneet itseään vastaan,              ryhtyä mielenterveyshuollon tasaamisra-
29995: koska hoito käy kalliimmaksi sen tullessa kuvaan           haston perustamiseksi ja mielenterveys-
29996: liian myöhäisessä vaiheessa. Kallandin selvitys            potilaiden yhdenvertaisuuden lisäämi-
29997: osoitti myös, että avohoitoon siirrettyjen mie-            seksi?
29998: lenterveyspotilaiden kuolleisuus oli luonnotto-
29999: 
30000:      Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1996
30001: 
30002:          Eva Biaudet /r             Henrik Lax /r                    Margareta Pietikäinen /r
30003:          Ulla-Maj Wideroos /r       Ola Rosendahl /r                 Klaus Bremer /r
30004:                   Gunnar Jansson /r                          Raimo Tiilikainen /r
30005:                                              KK 731/1996 vp                                              3
30006: 
30007: 
30008: 
30009: 
30010:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
30011: 
30012:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tystä kaikkien vuonna 1988 mielisairaalasta ulos-
30013: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          kirjoitettujen potilaiden kuolleisuudesta.
30014: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen            Turun ja Tampereen yliopistojen ja mielenter-
30015: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Eva               veyspotilaiden omaisjärjestön tekemässä tutki-
30016: Biaudet'n ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-          muksessa selvitettiin mielisairaaloista vuosina
30017: myksen n:o 731:                                         1982, 1986 ja 1990 kotiotettujen skitsofreenikko-
30018:                                                        jen selviytymistä kolmen vuoden ajalta. Tämän
30019:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         tutkimuksen mukaan suurin osa potilaista oli
30020:        ryhtyä mielenterveyshuollon tasaamisra-         avohoidossa, eikä hoitojärjestelmän ulkopuolel-
30021:        haston perustamiseksi ja mielenterveys-         le pudonnut vuonna 1990 sen useampi kuin
30022:        potilaiden yhdenvertaisuuden lisäämi-           vuonna 1982.
30023:        seksi?                                              Vastuu terveyspalvelujen järjestämisestä on
30024:                                                        kunnilla, joista useat ovat siirtäneet mielenter-
30025:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           veysavopalvelut erikoissairaanhoidosta perus-
30026: vasti seuraavaa:                                       palveluihin. Viime vuosina tehdyt selvitykset
30027:                                                        osoittavat, että mielenterveyspalvelut ovatjoilla-
30028:     Mielenterveyspalveluja on 1980-luvulta läh-        kin alueilla joutuneet muita suurempien säästö-
30029: tien pyritty kehittämään korostaen avohoitokes-        jen kohteeksi.
30030: keisyyttä, väestövastuista aluepsykiatriaa, eri            Kirjallisessa kysymyksessä on ratkaisumallik-
30031: toimijoiden yhteistyötä ja asiakaskeskeisyyttä.        si esitetty tasaamisrahastoa, josta myönnettäisiin
30032: Käytännössä tämä on merkinnyt tietoista psy-           varoja kunnille, jotka haluavat panostaa mielen-
30033: kiatristen sairaansijojen vähentämistä ja avo-         terveyshuollon avopalvelujen kehittämiseen. Tä-
30034: hoidon resurssien lisäämistä. Vuonna 1980 Suo-         mäkään malli ei kuitenkaan ole ongelmaton. Se
30035: messa oli 20 000, vuonna 1990 12 300 ja vuonna         saattaisi johtaa esimerkiksi siihen, että pienetkin
30036: 1996 noin 7 000 psykiatrista sairaansijaa. Avo-        kunnat yrittäisivät itse järjestää kaikki mielenter-
30037: hoitokäynnit ovat kolminkertaistuneet noin             veyspalvelut, mikä ei välttämättä olisi asiakkaan
30038: 450 OOO:sta 1 500 OOO:een. Avohoidon määrälli-         edun mukaista. Sosiaali- ja terveysministeriön
30039: nen kehittäminen on kuitenkin 1990-luvulla ollut       käsityksen mukaan on tärkeää panostaa myös jo
30040: vähäistä verrattuna laitoshoidon purkamiseen.          olemassa olevan erityisosaamisen kehittämiseen.
30041:     Ongelmallisena on nähty laitospotilaiden siir-     Tärkeää on myös taloudellista päätöksentekoa
30042: tämisessä avohoitoon se, että hoito-organisaa-         ohjaaviin arvoihin ja asenteisiin vaikuttaminen.
30043: tioiden väliset yhteydet eivät ole olleet riittäviä.   Tasaamisrahastomalli olisi myös ristiriidassa
30044: Yhteisesti laaditut hoitosuunnitelmat ovat jos-        vuonna 1993 voimaan tulleen valtionosuusuudis-
30045: kus olleet puutteellisia, ja potilaiden hoito on       tuksen kanssa.
30046:  katkennut siirron yhteydessä.                             Pääjohtaja Vappu Taipaleen viime keväänä
30047:     Mielisairaaloista uloskirjoitettujen potilaiden    tekemän "Mielekäs Elämä" -selvityksen pohjalta
30048:  kuolemanriskiä on tutkittu muun muassa Hel-           on käynnistymässä laaja-alaisia mielentervey-
30049:  singin kaupungin mielisairaaloista vuosina            teen ja sen edistämiseen ja hoitamiseen liittyviä
30050:  1987-1991 uloskirjoitettujen potilaiden osalta.       ohjelmia. Avopalvelujen kehittämisohjelma
30051:  Tutkija Mirjam Kalland on tutkinut samaa riskiä       edellyttää laajaa yhteistyötä useiden ministeriöi-
30052:  Vammalan sairaalan alueelta. Näistä tuloksista        den ja kuntien kesken. Ohjelman suunnitteluun
30053:  on kuitenkin vaikea tehdä johtopäätöksiä ni-          on tarkoitus ohjata sosiaali- ja terveysministe-
30054:  menomaan kotiottamisen vaikutuksesta kuollei-         riön tutkimus- ja kehittämistoiminnan määrära-
30055:  suuteen. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja ke-    hoja.
30056:  hittämiskeskuksessa tehdään parhaillaan selvi-
30057: 
30058:      Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1996
30059: 
30060:                                                                      Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
30061: 4                                           KK 731/1996 vp
30062: 
30063: 
30064: 
30065: 
30066:                                         Tili Riksdagens Talman
30067: 
30068:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           en utredning av dödligheten bland alla patienter
30069: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           som skrivits ut från mentalvårdssjukhus 1988.
30070: medlem av statsrådet översänt följande av riks-           1 en undersökning som utfördes av Åbo och
30071: dagsman Eva Biaudet m.fl. undertecknade spörs-        Tammerfors universitet samt mentalpatienternas
30072: målnr731:                                             anhörigorganisation utreddes hur åren 1982,
30073:                                                       1986 och 1990 utskrivna schizofrena patienter
30074:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        klarade sig under en treårsperiod. Enligt under-
30075:        ta för att starta en utjämningsfond för        sökningen vårdades största delen av patienterna
30076:        mentalvården och öka jämlikheten för           inom den öppna vården och 1990 var antalet
30077:        mental vårdspa tien ter?                       patienter som hamnat utanför vårdsystemet inte
30078:                                                       större än 1982.
30079:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             Ansvaret för ordnandet av hälsovårdsservice
30080: anföra följande:                                      bärs av kommunerna. Många av dem har över-
30081:                                                       fört mentalvårdsservicen från specialsjukvården
30082:     Allt sedan 1980-talet har man gått in för att     tili basservicen. De utredningar som gjorts de
30083: utveckla mentalvårdsservicen med särskild ton-        senaste åren visar att mentalvårdsservicen blivit
30084: vikt på öppen vård, befolkningsansvarig sektori-      föremål för större inbesparingar än andra servi-
30085: serad psykiatri, samarbete mellan olika aktörer       ceformer.
30086: och kundcentrering. 1 praktiken har detta betytt          1 det skriftliga spörsmålet har som modellös-
30087: en medveten minskning av psykiatriska bädd-           ning föreslagits en utjämningsfond ur viiken me-
30088: platser och en ökning av resurserna för öppen         del skulle beviljas kommuner som önskar satsa
30089: vård. År 1980 fanns det 20 000, år 1990 12 300 och    på utvecklandet av den öppna mentalvårdsservi-
30090: år 1996 ca 7 000 psykiatriska bäddplatser i Fin-      cen. lnte heller denna modell är dock problemfri.
30091: land. Besöken inom den öppna vården har trefal-       Den kan exempelvis leda tili att också små kom-
30092: digats från ca 450 000 tilli 500 000. På 1990-talet   muner försöker ordna alla mentalvårdstjänster
30093: har dock den öppna vården inte utvecklats vo-         själva, vilket inte nödvändigtvis skulle vara för-
30094: lymmässigt i samma takt som avvecklandet av           enligt med patientens intressen. Social- och häl-
30095: institutionsvården.                                   sovårdsministeriet anser att det vore viktigt att
30096:     Vid överföringen av patienter från sluten vård    också satsa på utvecklandet av det specialkun-
30097: tili öppen vård har man dock upplevt det som          nande som redan finns. Det är också viktigt att
30098: problematiskt att kontakterna mellan vårdorga-        påverka de väderingar och attityder som styr det
30099: nisationerna inte varit tillräckliga. De gemen-       ekonomiska beslutsfattandet. Modellen med ut-
30100: samt utarbetade vårdplanerna har ibland varit         jämningsfond skulle också strida mot den stats-
30101: bristfålliga och vården av patienterna har ibland     andelsreform som trädde i kraft 1993.
30102: avbrutits i samband med överföringen.                     Med utgångspunkt i utredningen "Mielekäs
30103:     Risken för dödsfall bland patienter som skri-     Elämä", som generaldirektör Vappu Taipale
30104: vits ut från mentalsjukhus har undersökts bl.a.       gjorde senaste vår, ligger många omfattande pro-
30105: beträffande patienter som skrivits ut från Hel-       gram i anslutning tili den mentala hälsan och
30106: singfors stads mentalsjukhus åren 1987-1991.          främjande och skötseln av den i startgroparna.
30107: Forskaren Mirjam Kalland har undersökt sam-           Programmet för utvecklande av den öppna servi-
30108: ma risk inom Vammala sjukhusdistrikt. Det är          cen kräver ett omfattande samarbete mellan
30109: dock svårt att dra några slutsatser av dessa resul-   många ministerier och kommuner. Avsikten är
30110: tat särskilt vad gäller utskrivningens inverkan på    att anslagen för social- och hälsovårdsministeri-
30111: dödligheten. Vid forsknings- och utvecklingscen-      ets forsknings- och utvecklingsverksamhet skall
30112: tralen för social- och hälsovården pågår som bäst     kanaliseras till planeringen av programmet.
30113: 
30114:      Helsingfors den 15 november 1996
30115: 
30116:                                                                     Minister Terttu Huttu-Juntunen
30117:                                              KK 732/1996 vp
30118: 
30119: Kirjallinen ky~ymys 732
30120: 
30121: 
30122: 
30123: 
30124:                                     Satu Hassi /vihr ym.: Eri paikkakunnilla asuvien puolisoiden vero-
30125:                                         tuksesta
30126: 
30127: 
30128:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
30129: 
30130:    Olimmepa huuli pyöreänä, kun saimme tietää,            Monet vaimoihmisetkin ovat nykyään eri-
30131: että puolisoiden asuessa eri paikkakunnilla vai-       koisammattilaisia, joiden verotuksessa on jos
30132: moa verotetaan miehen kotipaikkakunnalla.              jonkinlaista kiemuraa, muun muassa ansiotyön
30133:    Mokoma Hammurabin aikainen käytäntö on              aiheuttamien kustannusten arviointia. Kun on
30134: täysin käsittämätön kehittyneen tietotekniikan         monen vuoden aikana pikku hiljaa saanut oman
30135: aikana. Verottaja toki tarvitsee tietoja puolison      kotipaikkakuntansa verottajan ymmärtämään
30136: tuloista ja veroista. Muttajos bitit viuhuvat tieto-   asioita, on kohtuutontajoutua aloittamaan sama
30137: verkoissa valon nopeudella työnantajilta verot-        valistustyö uudestaan alusta.
30138: tajalle, niin miksi ihmeessä eri paikkakuntien ve-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30139: rovirastot eivät voisi käyttää samoja piuhoja kes-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
30140: kinäiseen kommunikointiin?                             kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
30141:    Käytäntö on myös perustuslakiin kirjattujen         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30142: tasa-arvoperiaatteiden sekä tasa-arvolain hen-
30143: gen vastainen. Mikäli vastoin käsitystämme löy-                  Onko Hallitus tietoinen puolisoiden
30144: tyy jokin perustelu sille, että puolisoita on vero-           verotuksessa vallitsevasta patriarkaalis-
30145: tettava samalla paikkakunnalla, miksi pariskun-               shovinistisesta käytännöstä, ja
30146: ta silloin ei edes saa valita, kumman kotipaikka-                mitä Hallitus aikoo tehdä verotuskäy-
30147: kunta verotuksen hoitaa? Saavatbao puolisot                   tännön korjaamiseksi lakeihin kirjattujen
30148: nykyisin valita itse esimerkiksi sukunimensä ja               tasa-arvon periaatteiden mukaiseksi?
30149: lastensa sukunimen.
30150:      Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1996
30151: 
30152:           Satu Hassi /vihr                Irina Krohn /vihr              Ulla Anttila /vihr
30153: 
30154: 
30155: 
30156: 
30157: 260017
30158: 2                                          KK 732/1996 vp
30159: 
30160: 
30161: 
30162: 
30163:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
30164: 
30165:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       esimerkiksi asunnosta ja yhteisiä tuloja esimer-
30166: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        kiksi yhtymästä, maatalousyrityksesta tai kiin-
30167: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      teistöstä. Näiden jakautuminen puolisoiden kes-
30168: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Satu Has-       ken tapahtuu kummankin puolison veroilmoi-
30169: sin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o     tuksessaan ilmoittaman tiedon nojalla. Muun
30170: 732:                                                 muassa tästä syystä puolisoiden veroilmoitukset
30171:                                                      on käsiteltävä yhdessä. Kysymys on yksinomaan
30172:           Onko Hallitus tietoinen puolisoiden        verotuksen teknisestä toimittamispaikasta. Ti-
30173:        verotuksessa vallitsevasta patriarkaalis-     lanne ei vaikuta veron määrään, vaan kunnallis-
30174:        shovinistisesta käytännöstä, ja               vero maksetaan kummankin puolison omaan
30175:           mitä Hallitus aikoo tehdä verotuskäy-      kotikuntaan ja kunnallisveroprosentti määräy-
30176:        tännön korjaamiseksi lakeihin kirjattujen     tyy kummankin puolison oman kotikunnan mu-
30177:        tasa-arvon periaatteiden mukaiseksi?          kaan.
30178:                                                         Verolainsäädännössä puolisoiden verotus on
30179:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tehty edellä kuvatulla tavalla joustavaksi lähinnä
30180: vasti seuraavaa:                                     puolisoiden etua silmällä pitäen. Vaikka puoli-
30181:                                                      soita voitaisiin verottaa eri paikoissa, on käytän-
30182:    Valtiovarainministeriö on pyytänyt asiasta        nön työskentelyn ja kokonaisuuden kannalta
30183: selvityksen verohallitukselta. Saadun selvityksen    eduksi, että verotus toimitetaan yhdessä. Erik-
30184: mukaan sinänsä verotuksen kannalta ei ole mer-       seen verottaminen aiheuttaisi tarpeettomia kyse-
30185: kitystä, toimitetaanko eri kunnissa asuvien puo-     lyitä verovelvolliselle ja turhaa asiakirjojen siirte-
30186: lisoiden verotus vaimon vai miehen kotikunnan        lyä paikasta toiseen. Tämä koskee myös muutok-
30187: lääninverovirastossa. Verotuksen toimittaruis-       senhakua lääninoikeuteen, jolloin on välttämä-
30188: paikka ei käytännön syistä voi määräytyä puoli-      töntä, että asiaa ratkaistaessa molempien puoli-
30189: soiden kulloinkin tekemän valinnan perusteella.      soiden verotusasiakirjat ovat lääninoikeuden
30190: Puolisoillakin voi olla eri näkemys asiaan. Valin-   käytettävissä. Verovelvollinen voi tarvittaessa
30191: ta lisää sekavuuttaja monimutkaisuutta verotus-      pyytää häntä koskevat verotusasiakirjat nähtä-
30192: menettelyyn. Tämän vuoksi on tarpeen, että lais-     väkseen. Jos ne eivät ole siinä verotoimistossa,
30193: sa on yksiselitteisesti määritelty verotuksen toi-   jossa hän asioi, asiakirjat tai niiden jäljennökset
30194: mittamispaikka. Kysymys tulee useimmiten esil-       toimitetaan pyynnöstä hänen nähtäväkseen.
30195: le avioliiton solmimisvuonna. Tämän jälkeen ti-          Valintaan verotuksen toimittamisesta miehen
30196: lanteet ovat yleensä poikkeuksellisia eivätkä        kotikunnan verotoimistossa lienee säädöstasolla
30197: puolisot yleensä ole kokeneet asiaa ongelmaksi.      aikanaan vaikuttanut se, että useimmissa tilan-
30198:     Puolisoiden verotus on erillisverotusta. Siinä   teissa mieheen on kohdistunut verotukseen liitty-
30199: on kuitenkin edelleen eräitä yhteisverotuksen        viä erityisiä selvitystarpeita. Puolisoiden verotus
30200: piirteitä, joiden vuoksi puolisot muodostavat ve-    on toimitettu miehen kotikunnassa erityisesti,
30201: rotuksen näkökulmasta yhden kokonaisuuden.           koska se helpottaa ja selkiinnyttää verotuksen
30202: Tällaisia asioita ovat esimerkiksi perheen mah-      toimittamista.
30203: dollisen rahoitusvajeen tutkiminen ja veronmak-         Tasa-arvovaltuutettu on ottanut miehen koti-
30204: sukyvyn alentumisen selvittäminen. Myös eräät        kuntaa koskevaan kysymykseen kantaa viimeksi
30205: pääoma- ja ansiotulosta tehtävät vähennykset         lokakuussa 1996 antamassaan lausunnossa. Sii-
30206: ovat osittain perhekohtaisia, kuten puolisoiden      nä on todettu, että tasa-arvolain tarkoituksena ei
30207: yhteiset lainat, alijäämähyvityksen enimmäis-        ole estää sukupuolten erilaista kohtelua vaan
30208: määrä ja lapsikorotukset sekä alijäämähyvityk-       epäedullinen ja epäoikeudenmukainen erilainen
30209: sen siirtäminen puolisolle. Niin ikään eläkeva-      kohtelu. Syrjinnän käsitteeseen kuuluu lausun-
30210: kuutusmaksut vähennetään sen puolison ansio-         non mukaan aina myös moraalinen ainesosa eli
30211: tuloista, joka on vaatinut vähennystä. Puolisoilla   sen arvioiminen, merkitseekö eri asemaan asetta-
30212: voi olla myös yhteisiä varoja ja yhteistä velkaa     minen samanaikaisesti huonompaa asemaa.
30213:                                              KK 732/1996 vp                                             3
30214: 
30215: Lausunnon mukaan "on myös huomattava, että             roehdotusmenettelyn vaiheittainen käyttöönot-
30216: jonkin menettelyn arvioiminen syrjiväksi riippuu       to keventää veroilmoituksen tekemistä, samalla
30217: sen aiheuttamista seuraamuksista. Toisin sanoen        kun verovelvollinen saa tiedot verotuksen loppu-
30218: ratkaisevia ovat tulokset, edut ja oikeudet, ei        tuloksesta entistä aikaisemmin. Eduskunnalle
30219: kohtelu sellaisenaan. Tasa-arvovaltuutettu on          tänä syksynä annettuun hallituksen esitykseen
30220: katsonut, että tasa-arvolaissa kiellettynä syrjin-     ennakkoperintälaiksi sekä eräiksi siihen liittyvik-
30221: tänä ei ole pidettävä menettelyä, jonka mukaan         si laeiksi sisältyy säännös, joka toteutuessaan
30222: vaimon veroilmoitus on annettava miehen koti-          mahdollistaa sen, että verovelvollisen pyynnöstä
30223: kuntaan, jos aviopuolisoilla on eri kotikun ta."       mikä tahansa lääninverovirasto voi määrätä ve-
30224:     Verotusmenettelyä on viime vuosina yksin-          rovelvollisen ennakonpidätysprosentin uudes-
30225: kertaistettu ja tällaisia muutoksia on tarkoitus       taan laissa säädetyin edellytyksin. Verotuksen
30226: jatkaa. Veroilmoituksen tekemisen helpottami-          toimittamispaikalla on edellä esitetyistä syistä ja
30227: seksi veroilmoituslomakkeet toimitetaan jokai-         verolainsäädännön kehittymisen johdosta tule-
30228: selle samassa taloudessa asuvalle verovelvollisel-     vaisuudessa entistä vähemmän merkitystä. Pal-
30229: le erikseen, vaikka sitä ei voida perustella kustan-   veluiden saatavuutta ja laatua tullaan jatkossa
30230:  nussyillä. Kummankin aviopuolison verotus ta-         yhä enemmän korostamaan. Samalla verovelvol-
30231:  pahtuu erikseen, ja toimitetusta verotuksesta lä-     lisen kannalta verotuksen teknisen toimittaruis-
30232:  hetetään kummallekin aviopuolisolle erikseen          paikan merkitys väheneeentisestään ja kysymyk-
30233:  verolippu ja selvitys verotuksen perusteista. Ve-     sessä esitetty ongelma korjaantunee tätä kautta.
30234: 
30235:      Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1996
30236: 
30237:                                                                  Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
30238: 4                                          KK 732/1996 vp
30239: 
30240: 
30241: 
30242: 
30243:                                        Tili Riksdagens Talman
30244: 
30245:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      så ha gemensamma tillgångar och skulder till
30246: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-       exempe1 på grund av bostad och gemensamma
30247: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-     inkomster till exempel från sammanslutning,
30248: man Satu Hassi m.fl. undertecknade spörsmå1 nr       jordbruksföretag elier fastighet. Dessadelas upp
30249: 732:                                                 melian makarna på grund av vad var och en av
30250:                                                      makarna har uppgett isin skattedeklaration. På
30251:           Är Regeringen medveten om den patri-       grund av bl. a. dessa skäl måste makarnas skatte-
30252:        arka1isk-chauvinistiska praxis som fö1js i    deklarationer behand1as tillsammans. Det är en-
30253:        fråga om beskattningen av makar, och          dast fråga om beskattningsorten i teknisk me-
30254:           vad ämnar Regeringen göra för att rät-     ning. Detta har ingen inverkan på skattebelop-
30255:        ta till beskattningspraxis så att den stäm-   pet, utan kommunalskatt betalas tili vardera
30256:        mer överens med de principer om jäm-          makens hemkommun och kommunalskattepro-
30257:        ställdhet som skrivits in i 1ag?              centen bestäms pä grund av vardera makens
30258:                                                      hemkommun.
30259:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt           1 skattelagstiftningen har beskattningen av
30260: anföra fö1jande:                                     makar gjorts på det sätt som ovan beskrivs smi-
30261:                                                      dig främst av hänsyn till makarnas intressen.
30262:     Finansministeriet har begärt en utredning i      Trots att det är möjligt att beskatta makarna pä
30263: ärendet av skattestyrelsen. En1igt utredningen är    olika orter, är det med tanke på det praktiska
30264: det med tanke på beskattningen i sig inte av         arbetet och helheten tili fördel att beskattningen
30265: någon betydelse om beskattningen av makar som        verkstälis på samma ställe. Om makarna beskat-
30266: är bosatta i o1ika kommuner verkställs vid 1äns-     tades separat skulle detta medföra onödiga för-
30267: skatteverket i hustruns eller i mannens hemkom-      frågningar tili den skattsky1dige och innebära att
30268: mun. Av praktiska skäl kan beskattningsorten         handlingar i onödan mäste skickas frän en ort till
30269: inte bestämmas på grund av makarnas val i varje      en annan. Detsamma gäller även sökande av
30270: enskilt fall. Makarna kan ha o1ika meningar i        ändring hos länsrätten, varvid det är nödvändigt
30271: ärendet. Valet skulle tillföra oreda och komplexi-   att länsrätten har tillgång till bäda makarnas
30272: tet i beskattningsförfarandet. Därför är det nöd-    beskattningshandlingar när ett ärende skali av-
30273: vändigt att det i lagen entydigt bestäms var be-     göras. Den skattskyldige kan vid behov be om att
30274: skattningen skall äga rum. Frågan kommer upp         få till påseende de beskattningshandlingar som
30275: oftast under äret för ingående av äktenskapet.       gäller honom. Om dessa beskattningshandlingar
30276: Därefter är sädana fali exceptionella och makar-     inte finns i den skattebyrå där han vanligen skö-
30277: na har i allmänhet inte erfarit frägan som vansk-    ter sina ange1ägenheter, tiliställs handlingarna
30278: lig.                                                 eller kopior av dem på begäran till hans påseen-
30279:     Makar särbeskattas. Särbeskattningen inne-       de.
30280: hålier dock fortfarande vissa sådana drag av             Valet av att beskattningen skali verkställas av
30281: sambeskattning som medför att makarna ur be-         skattebyrån i mannens hemkommun torde i ti-
30282: skattningssynvinkel behandlas som en helhet,         derna på författningsnivå ha påverkats av det
30283: t.ex. vid undersökning av en familjs eventuelia      faktum att det vanligtvis är beskattningen av
30284: finansieringsunderskott oc!"l utredning av nedsatt   mannen som kräver särskild utredning. Makar-
30285: skattebetalningsförmäga. Aven vissa avdrag från      nas beskattning har verkstälits i mannens hem-
30286: kapitalinkomst och förvärvsinkomst medges del-       kommun i synnerhet därför, att den underlättar
30287: vis per familj, t.ex. makarnas gemensamma 1ån,       och klargör verkställandet av beskattningen.
30288: underskottsgottgörelsens maximibelopp och                 Jämställdhetsombudsmannen har tagit ställ-
30289: barntilläggen samt överföringen av underskotts-      ning tili frågan om mannens hemkommun senast
30290: gottgörelse på make. Likaledes dras pensionsför-     i ett utlåtande av oktober 1996. Däri har konsta-
30291: säkringspremierna av från den makes förvärvs-        terats att jämställdhetslagen inte syftar tili att
30292: inkomster som yrkat avdrag. Makarna kan ock-         hindra olik behand1ing av könen, utan olik be-
30293:                                             KK 732/1996 vp                                             5
30294: 
30295: handling som är ofördelaktig och orättvis. I be-      ställda beskattningen och utredning över grun-
30296: greppet diskriminering ingår enligt utlåtandet        derna för beskattningen sänds separat tili varde-
30297: alltid också ett moraliskt element, dvs. att utvär-   ra maken. Det gradvisa ibruktagandet av skatte-
30298: dera om försättandet i olik ställning samtidigt       förslagförfarandet underlättar ifyllandet av skat-
30299: betyder ett sämre läge. Enligt utlåtandet "måste      tedeklaration samtidigt som den skattskyldige
30300: det också observeras, att utvärdering om något        tidigare än förut informeras om utgången av be-
30301: förfarande är diskriminerande beror på de konse-      skattningen. 1 regeringens proposition tili riksda-
30302: kvenser som förfarandet förorsakar. Med andra         gen med förslag tili lagar om förskottsuppbörd
30303: ord, avgörande är resultat, förmåner och rättig-      och om ändring av Jagar som har samband med
30304: heter, inte behandling i sig. Jämställdhetsom-        den som har överlämnats denna höst ingår en
30305: budsmannen har ansett, att man inte kan betrak-       bestämmelse, som när den blir verklighet, möjlig-
30306: ta som i jämställdhetslagen förbjuden diskrimi-       gör att på den skatteskyldiges begäran vilket
30307: nering ett förfarande enligt vilket hustruns skat-    länsskatteverk som helst kan fastställa på nytt
30308: tedeklaration måste lämnas in tili mannens hem-       den skatteskyldiges förskottsinnehållningspro-
30309: kommun, om makarna har skilda hemkommu-               cent under de i Jagen stadgade förutsättningarna.
30310: ner".                                                 På grund av ovan nämnda skäl och tili följd av
30311:     Beskattningsförfarandet har under de senaste      skattelagstiftningens utveckling kommer be-
30312: åren förenklats och avsikten är att sådana för-       skattningsorten i framtiden att ha allt mindre
30313: ändringar fortsätts. För att underlätta ifyllandet    betydelse. Tillgång på service och dess kvalitet
30314: av skattedeklaration sänds skattedeklarations-        kommer att betonas alltmer i framtiden. Samti-
30315: blanketter separat tili varje person inom samma       digt minskar för den skattskyldige betydelsen av
30316: hushåll, även om detta inte kan motiveras med         beskattningsorten i teknisk mening för den skatt-
30317: kostnadsskäl. Beskattning av vardera make äger        skyldige och det i spörsmålet framförda proble-
30318: rum separat och en skattesedel över den verk-         met torde härigenom rättas tili.
30319: 
30320:      Helsingforsden 15 november 1996
30321: 
30322:                                                                        Finansminister Sauli Niinistö
30323:                                                KK 733/1996 vp
30324: 
30325: Kirjallinen kysymys 733
30326: 
30327: 
30328: 
30329: 
30330:                                      Satu Hassi /vihr ym.: Toimenpiteistä perheväkivallan ennalta eh-
30331:                                          käisemiseksi
30332: 
30333: 
30334:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
30335: 
30336:     Naisiin kohdistuvista väkivaltarikoksista            voidaan estää, on tärkeää, että yhteiskunta roh-
30337: merkittävä osa on naisten avio- tai avopuolisoi-         kaisee pahoinpideltyjä naisia eroamaan.
30338: den sekä entisten partnerien tekemiä.                        Norjalaisten tutkimusten mukaan väkivaltai-
30339:     Marjo Liukkosen vuonna 1992 Lapin yliopis-           set puolisot eivät pysty muuttamaan käyttäyty-
30340: tossa tekemän tutkielman Tappava rakkaus mu-             mistään ilman terapiaa. Terapia on tarpeen myös
30341: kaan kaikista poliisin tietoon tulleista naisiin         väkivallan uhrille, jotta hän ei joutuisi uudestaan
30342: kohdistuvista väkivaltarikoksista oli vuonna             samanlaiseen tilanteeseen.
30343: 1988 avio- tai avopuolison tekemiä 19 %. Tör-                Parisuhdeväkivaltaa koskeva lainsäädäntö on
30344: keistä väkivaltarikoksista paljon suurempi osa           jonkin verran kehittynyt ja kehittymässä. Edelli-
30345: oli puolison tekemiä: pahoinpitelyistä 27 %, tör-        nen eduskunta sääti puolison raiskaamisen ri-
30346: keistä pahoinpitelyistä 41 % sekä tapaista ja            kokseksi. Lisäksi on vireillä väkivaltaisten entis-
30347: murhista peräti 49 %. Se, että puolisojen osuus          ten puolisoiden asettaminen oikeuden päätöksel-
30348: on suurempi törkeimmissä ja pienempi lievero-            lä vierailukieltoon.
30349: missä väkivallan teoissa, saattaa johtua siitä, että         Näiden toimien lisäksi perheväkivallan estä-
30350: lievempiä puolison tekemiä väkivaltarikoksia ei          miseksi on mahdollista tehdä muutakin. Marjo
30351: ilmoiteta poliisille. Tilastoista eivät näy myös-        Liukkosen tutkielma sisältää käyttökelpoisia
30352: kään entiset partnerit,joiden osuus ruotsalaisten        konkreettisia ehdotuksia.
30353: tutkimusten mukaan on merkittävä. Peräti 67 %                Äitiysneuvolaverkosto tarjoaa mahdollisuu-
30354: niistä miehistä,jotka Ruotsissa 1970-luvulla tap-        den riskitapausten seulomiseksi. Usein nimittäin
30355: poivat yli 15-vuotiaan naisen, oli uhrin partnerei-      naiseen kohdistuva väkivalta alkaa hänen odot-
30356: ta tai entisiä partnereita. Suomessa alle ja yli 15-     taessaan ensimmäistä lastaan. Teoksessaan Vä-
30357: vuotiaisiin naisiin kohdistuneita väkivallante-          kivalta avioliitossa Germain, Marttila, Polku-
30358:  koja ei ole erikseen tilastoitu.                        nen-Gartz ja Törnroth ehdottivat jo vuonna
30359:     Suomessa vuosittain 20--30 naista kuolee             1978, että äitiysneuvoloiden kaikille asiakkaille
30360:  "tappavan rakkauden" uhrina. Partnerin tappa-           rutiininomaisesti suorittamiin kyselyihin lisät-
30361:  minen on parisuhteessa esiintyvän väkivallan            täisiin alkoholinkäytön ym. tiedustelujen lisäksi
30362:  äärimmäinen muoto. Muu väkivalta on parisuh-            pahoinpitelyä koskevia kysymyksiä. Osa odot-
30363:  teissa huomattavasti yleisempää. Väkivalta ei           tavista äideistä tietenkin valehtelisi vastates-
30364:  kohdistu pelkästään naisiin, vaan myös lapsiin,         saan. Mutta jo tällaisten kysymysten esittämi-
30365:  sekä henkisesti että fyysisesti. Jo "pelkkä" äidin      nen äitiysneuvoloissa viestisi, että henkilökoh-
30366:  pahoinpiteleminen aiheuttaa lapsissa pelkoa.            taiselta, ainutkertaiselta ja musertavalta tuntuva
30367:  Mutta pahoinpitelevä puoliso on usein myös vä-          ongelma onkin monille yhteinen. Tämä jo sinäl-
30368:  kivaltainen isä, jopa insestiin syyllistyvä isä. Ras-   lään helpottaa siihen tarttumista. Menettely
30369:  kaana olevaan naiseen kohdistuva pahoinpitely           viestisi myös pahoinpiteleville miehille, että yh-
30370:  voi lisäksi suoraan vahingoittaa sikiötä.               teiskunta kontrolloi asiaa, millä voi olla hillitse-
30371:     Niin raskasta kuin väkivaltaisen puolison            vä vaikutus. Neuvolat voivat myös tiedottaa sii-
30372:  kanssa eläminen onkin, naisen on silti usein vai-       tä, miten sekä väkivallan uhri että väkivaltainen
30373:  kea omin voimin irtautua tällaisesta suhteesta.         puoliso voivat hakeutua terapiaan. Nämä toi-
30374:  Usein on kysymys mallioppimisesta eli siitä, että       met eivät maksaisi yhteiskunnalle käytännölli-
30375:  puolisot ovat oppineet väkivaltaisen parisuhteen        sesti katsoen mitään.
30376:  mallin jo lapsuuden perheessään. Jotta tällaisen            Myös turvakodeille voitaisiin antaa tehtäväk-
30377:  mallioppimisen jatkuminen sukupolvesta toiseen          si rohkaista väkivallan kohteeksi joutuneita nai-
30378: 
30379:  260017
30380: 2                                          KK 733/1996 vp
30381: 
30382: sia eroamaan sekä ohjata väkivallan tekijöitä                     Suunnitteleeko Hallitus äitiysneuvo-
30383: hakeutumaan terapiaan.                                         loiden ja turvakotien toiminnan kehittä-
30384:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-             mistä perheväkivallan kierteen katkaise-
30385: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme                   miseksi?
30386: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
30387: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30388: 
30389:      Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1996
30390: 
30391:     Satu Hassi /vihr                  Irina Krohn /vihr             Janina Andersson /vihr
30392:     Tuija Maaret Pykäläinen /vihr     Ulla Anttila /vihr            Paavo Nikula /vihr
30393:     Maria Kaisa Aula /kesk            Arto Bryggare /sd             Riitta Prusti /sd
30394:     Pirjo-Riitta Antvuori /kok        Erkki Pulliainen /vihr        Annika Lapintie /vas
30395:     Eila Rimmi /vas                   Outi Ojala /vas               Eva Biaudet /r
30396:     Säde Tahvanainen /sd              Tarja Filatov /sd             Margareta Pietikäinen /r
30397:                                              KK 733/1996 vp                                               3
30398: 
30399: 
30400: 
30401: 
30402:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
30403: 
30404:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          kehittämään mm. valtakunnallisilla projekteilla,
30405: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           esim. ITU-projektilla (perusterveydenhuollon
30406: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         ideointi-, tutkimus- ja uudistamisprojekti). Per-
30407: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Satu Has-          hevalmennuksessa pienryhmätoiminta on tutki-
30408: sin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        musten ja kokemusten mukaan osoittautunut
30409: 733:                                                    perheen sisäisiä ja ulkopuolisia suhteita kehittä-
30410:                                                         väksi ja turvallisuutta lisääväksi työmuodoksi.
30411:            Suunnitteleeko Hallitus äitiysneuvo-         Lapsen syntymänjälkeen perheet ovat olleet val-
30412:         loiden ja turvakotien toiminnan kehittä-        miita jatkamaan kokoontumisia joko lastenneu-
30413:         mistä perheväkivallan kierteen katkaise-        volatoimintana tai itseohjautuvina ryhminä.
30414:         miseksi?                                            Jotta väkivaltaiseen käyttäytymiseen taipu-
30415:                                                         vaiset riskiperheet ja perheen isät pystytään tun-
30416:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            nistamaan ja perheitä auttamaan, tulee täyden-
30417: vasti seuraavaa:                                        nyskoulutuksen ja työnohjauksen avulla entises-
30418:                                                         tään tehostaa henkilökunnan valmiuksia löytää
30419:     Perusterveydenhuollon ehkäisevät terveyden-         ja tukea näitä perheitä ja mahdollistaa resurssit
30420: huollon palvelut perhesuunnittelu sekä äitiys-          mm. perhevalmennuksen pienryhmätoimintaa
30421: neuvola- ja lastenneuvolatoiminta tavoittavat lä-       varten. Ellei perhevalmennuksia järjestetä tai ne
30422: hes kaikki perhettä suunnittelevat ja lasta odot-       pidetään luentomuotoisina, asiakkaiden omaa
30423: tavat perheet sekä lapsiperheet. Yhä suuremmas-         osallistumista ei pystytä aktivoimaan eikä per-
30424: sa määrin kehotetaan perhesuunnittelun vas-             heitä tutustuttamaan toisiinsa keskinäisen tuen
30425: taanotoille osallistumaan molempia puolisoita,          ja käyttäytymismallin omaksumiseksi.
30426: ja t~.etyssä määrin näin jo tapahtuukin.                    Perheväkivallasta aivan samoin kuin alkoho-
30427:     Aitiysneuvolan toimintaan kuuluvat oleellise-       linkäytöstä voidaan keskustella myös pienryh-
30428: na osana perhevalmennuskurssit, joita on koko           missä. Pahoinpitelyn tiedusteleminen äitiysneu-
30429: ajan kehitetty (STM:n kysely lääninhallitusten          volan rutiiniselvitysten yhteydessä vaatii asenne-
30430: kautta kunnille keväällä 1996). Perhevalmennus-         muutosta myös työntekijöiltä ja keskustelussa
30431: kursseille osallistuu isistä noin 80 %. Isät ovat       asian ottaminen esille on luottamusta ja suurta
30432: mukana keskimäärin 75 %:ssa synnytyksistä, eri          taitoa vaativa asia, jota helpottaisi rutiininomai-
30433: sairaaloissa isien osallistuminen vaihtelee             seksi tavaksi muotoutunut käytäntö. Jotta äiti
30434: 39 %:sta aina 90 %:iin. Myös lastenneuvolat ovat        odotusaikanaan tunnustaa tulleensa pahoinpi-
30435: muuttaneet toimintatapojaan perhekeskeisem-             dellyksi, vaaditaan todella luottamuksellista
30436: miksi, ja isät käyttävät lapsiaan lastenneuvolais-      vuorovaikutusta äitiysneuvolan työntekijän ja
30437: sa melko usein.                                         äidin välillä.
30438:     Tutkimusten ja kokemusten mukaan isän mu-               Turvakotitoimintaa on Suomessa noin 50
30439: kanaolo synnytyksissä, mitä edeltää aina perhe-         paikkakunnalla. Toimintaa järjestävät sekä kun-
30440:  valmennukseen osallistuminen, vaikuttaa myön-          nat että yksityiset järjestöt, kuten Ensi- ja turva-
30441: teisesti isän suhtautumiseen sekä lapseen että äi-      kotien liiton jäsenjärjestöt Ensi- ja turvakotien
30442:  tiin.                                                  liiton turvakodit ottavat ensisijaisesti lapsiper-
30443:      Koska isien osallistuminen äitiysneuvoloiden       heitä. Turvakodeissa apu keskittyy kriisivaihee-
30444:  toimintaan on näin kattavaa, on todennäköistä,         seen,jolloin vahvistetaan asiakkaan omia voima-
30445: että heidän joukossaan on myös niitä perheen-           varoja ja autetaan häntä selvittämään vaihtoeh-
30446:  isiä, jotka pahoinpitelevät vaimajaan ja lapsiaan      tonsa ja asettamaan omat tavoitteensa.
30447: joko henkisesti tai ruumiillisesti. Nämä poten-             Viime vuosina on alettu kiinnittää huomiota
30448:  tiaaliset riskiperheet tulisikin löytää jo odotusai-   uudenlaisen mieskuvan ja miesidentiteetin luo-
30449:  kana ja tehostaa vanhempien ohjausta ja pari-          miseen sekä väkivaltaisten miesten auttamiseen.
30450:  suhdeneuvontaa lastenneuvola-aikana.                   Raha-automaattiyhdistyksen voitonjakoa on
30451:      Perhevalmennuksen työmuotoja on pyritty            ohjattu mm. Ensi- ja turvakotien liiton Miesnä-
30452: 4                                            KK 733/1996 vp
30453: 
30454: kökulma perheväkivaltaan -projektiin (Jussi-           takohtaisten toimenpideohjelmien valmistelu
30455: projekti). Tavoitteena on löytää työtapoja perhe-      perheväkivaltaan liittyen.
30456: väkivallan katkaisemiseen, perhekeskeisen työn             Hallituksen yhtenä kehittämislinjana on suku-
30457: kehittämiseen, miehille suunnattujen palvelujen        puolten välisen tasa-arvon vahvistaminen. Halli-
30458: kehittämiseen ja perheväkivallan ennaltaehkäi-         tus onkin hyväksynyt tasa-arvo-ohjelman suun-
30459: syyn. Vastaavanlainen projekti on käynnissä            taviivat kesäkuussa 1996. Parastaikaa työskente-
30460: Naisten Apu Espoossa ry:n toimesta Espoossa            lee työryhmä, jonka tehtävänä on valmistella eh-
30461: (Lyömätön linja). Samoin järjestöjen hanke on          dotus hallituksen tasa-arvo-ohjelmaksi. Tämän
30462: Mobile-projekti,joka Jyväskylässäjärjestää ryh-        työryhmän työn yhtenä taustatyönä on tasa-ar-
30463: mäterapiaa kansainvälisesti tuloksekkailla me-         voasiain neuvottelukunnan väkivaltajaoston
30464: netelmillä. Turvakotien yhteyteen on suunnitteil-      laatima muistio, jossa väkivallan ehkäisyn toi-
30465: la myös uusia kehittämishankkeita perheväkival-        mintaohjelman keskeisiksi tavoitteiksi on asetet-
30466: tatilanteiden työstämiseksi. Järjestöjen yhteistoi-    tu väkivallan poistamista ja ehkäisemistä käsitte-
30467: mintana on myös käynnistetty rikosuhripäivys-          levien kansainvälisten ihmisoikeusjärjestöjen
30468: tys.                                                   asettamien tavoitteiden toteuttaminen Suomes-
30469:    Sosiaali- ja terveysministeriö on kuntiin koh-      sa, väkivallan poistamiseksi ja ehkäisemiseksi
30470: distuvassa ohjauksessaan kiinnittänyt huomiota         tehtävän työn integroiminen osaksi viranomais-
30471: väkivaltakysymyksiin. Valtakunnallisessa suun-         ten virkatyötä, väkivallan ehkäisyn sekä uhrien
30472: nitelmassa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestä-     ja tekijöiden hoidon organisointija koordinointi
30473: misestä vuosina 1997-2000 nostetaan esille             sekä yleiseen mielipiteeseen vaikuttaminen, jotta
30474: erityisesti naisiin, lapsiin ja vanhuksiin kohdistu-   väkivaltaa ei hyväksyttäisi. Hallituksen tasa-
30475: van väkivallan ehkäisy sekä väkivallan uhrien ja       arvo-ohjelman käsittelyn yhteydessä on tarkoi-
30476: tekijöiden tarvitsemien apu- ja hoitomenetelmien       tus päättää yksityiskohtaisemmin toimenpiteis-
30477: kehittäminen. Joissakin kunnissa on vireillä kun-      tä.
30478: 
30479:      Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1996
30480: 
30481:                                                                      Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
30482:                                             KK 733/1996 vp                                               5
30483: 
30484: 
30485: 
30486: 
30487:                                          Till Riksdagens Talman
30488: 
30489:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       det under den period familjerna besöker barna-
30490: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         rådgivningsbyräerna.
30491: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-          Arbetsformerna inom familjeförberedelsen
30492: man Satu Hassi m.fl. undertecknade spörsmål nr         har man försökt utveckla bl.a. genom rikstäck-
30493: 733:                                                   ande projekt, exempelvis ITUprojektet (projek-
30494:                                                        tet för ideproduktion, forskning och reformer
30495:           Planerar Regeringen att utveckla möd-        inom primärhälsovärden). Undersökningarna
30496:        rarådgivningsbyråernas och skyddshem-           och erfarenheterna har visat att när det gäller
30497:        mens verksamhet i syfte att bryta familje-      familjeförberedelse är verksamhet i små grupper
30498:        våldsspiralen?                                  en arbetsform som utvecklar familjens inre och
30499:                                                        yttre relationer och ökar tryggheten. Efter bar-
30500:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          nets födelse har familjerna varit redo att fortsätta
30501: anföra följande:                                       sammankomsterna i form av antingen barna-
30502:                                                        värdsrådgivningsbyräverksamhet eller självstyr-
30503:     Den förebyggande hälso- och sjukvårdsservi-        da grupper.
30504: cen, familjeplaneringen samt mödra- och barna-            För att det skall vara möjligt att identifiera
30505: rådgivningsbyråernas verksamhet inom primär-           sådana riskfamiljer och familjefåder som är be-
30506: hälsovärden når nästan alla som planerar att           nägna att ta tili väld och att hjälpa familjerna
30507: bilda familj, familjer som väntar barn och barn-       måste arbetstagarnas beredskap ytterligare ef-
30508: familjer. I allt större utsträckning uppmanas          fektiveras med hjälp av kompletterande utbild-
30509: båda makarna att komma tili familjeplanerings-         ning och handledning i arbetet så att de kan
30510: mottagningarna och i en viss grad gör de också         upptäcka dessa familjer och hjälpa dem. Dess-
30511: det redan.                                             utom mäste resurser avsättas för bl.a. familjeför-
30512:     Familjeförberedelsekurserna är ett väsentligt      beredelseverksamhet i smä grupper. Om familje-
30513: led i mödrarådgivningsbyråernas verksamhet             förberedelse inte ordnas eller om den ordnas i
30514: och de utvecklas hela tiden (SHM:s enkät tili          form av föreläsningar, kan klienternas eget delta-
30515: kommunerna via länsstyrelserna våren 1996). 1          gande inte aktiveras och familjerna kan inte hel-
30516: familjeförberedelsekurserna deltar ca 80% av           ler bekanta sig med varandra så att ett ömsesidigt
30517: papporna. 1 genomsnitt 75% av papporna är              stöd och beteendemönster uppstår.
30518: närvarande vid förlossningarna. 1 de olika sjuk-          I smä grupper är det möjligt att diskutera
30519: husen varierar närvaroprocenten frän 39 tili           familjevåld på samma sätt som alkoholbruk. Att
30520: t.o.m. 90. Också barnarådgivningsbyråernas             ställa frägor om familjevåld i samband med ru-
30521: verksamhetssätt har förändrats. Det har blivit         tinutredningar pä moderskapsrädgivningsbyrån
30522: mer familjecentrerat och papporna kommer rätt          kräver attitydförändringar även hos personalen
30523: ofta med barnen till barnarådgivningsbyråerna.         och att ta upp saken under ett samtai är något
30524:     Undersökningarna och erfarenheterna visar          som kräver förtroende och stor skicklighet och
30525: att pappans närvaro vid förlossningen, som alltid      som skulle underlättas ifall det blev praxis. För
30526: fåregås av deltagande i familjeförberedelse, in-       att modern under sin väntetid skall erkänna att
30527: verkar positivt på pappans fårhällande tili säväl      hon blivit misshandlad krävs en verkligen förtro-
30528: barnet som mamman.                                     endefull interaktion mellan moderskapsrådgiv-
30529:     Eftersom en så stor andel av papporna deltar i     ningsbyråns arbetstagare och modern.
30530: mödrarådgivningsbyråernas verksamhet, är det              Skyddshemsverksamhet finns på ca 50 orter i
30531: troligt att det bland dem även finns sådana fa-        Finland. Verksamheten ordnas av såväl kommu-
30532:  miljefåder som psykiskt eller fysiskt misshandlar     ner som privata organisationer, exempelvis med-
30533:  sin hustru och sina barn. Dessa potentiella riskfa-   lemsorganisationer i förbundet Ensi- ja turvako-
30534:  miljer borde man upptäcka redan under vänteti-        tien liitto. Förbundets skyddshem tar i första
30535:  den för att kunna effektivera handledningen av        hand emot barnfamiljer. I skyddshemmen kon-
30536:  föräldrarna och rädgivningen om parförhällan-         centreras hjälpen tili ett krisskede, då klientens
30537: 6                                             KK 733/1996 vp
30538: 
30539: egna resurser fastställs och hon eller han får hjälp     riktar sig mot framför allt kvinnor, barn och
30540: med att reda ut sina alternativ och sätta sina egna      åldringar samt utvecklandet av metoder för att ge
30541: mål.                                                     offren och förövarna den hjälp de behöver. 1vissa
30542:     Under de senaste åren har man börjat fåsta           kommuner pågår beredningen av kommunvisa
30543: uppmärksamhet vid skapandet av en ny mans-               åtgärdsprogram i anslutning tili fami1jevåld.
30544: bild och en ny manlig identitet och vid att hjälpa          En av regeringens utvecklingslinjer är att stär-
30545: våldsbenägna män. Vid fördelningen av Pen-               ka jämlikheten inellan könen. Regeringen god-
30546: ningautomatföreningens vinst har medel styrts            kände riktlinjerna för ett jämlikhetsprogram i
30547: tili bl.a. Ensi- ja turvakotien liittos projekt          juni 1996. En arbetsgrupp håller som bäst på att
30548: Miesnäkökulma perheväkivaltaan (projekt Jus-             bereda ett förslag med tanke på regeringens jäm-
30549: si). Målet har varit att finna sätt att bryta familje-   likhetsprogram. Ett av de arbeten som arbets-
30550: våldet, utveckla det familjecentrerade arbetet och       gruppen utgår ifrån är en promemoria som getts
30551: servicen tili män samt förebygga familjevåld. Ett        av våldsenheten vid delegationen för jämlikhets-
30552: motsvarande projekt är på gång i Esbo på initia-         ärenden. 1promemorian är de centrala målen för
30553: tiv av Naisten Apu Espoossa ry (Lyömätön lin-            verksamhetsprogrammet för förebyggande av
30554: ja). Organisationernas projekt är likaså Mobile-         våld att Finland skall uppnå de mål som satts av
30555: projektet som i Jyväskylä ordnar gruppterapi             de internationella organisationer för mänskliga
30556: enligt internationella resultatrika metoder. 1 an-       rättigheter som arbetar för eliminering och före-
30557: slutning tili skyddshemmen planeras som bäst             byggande av våld, att arbetet i syfte att eliminera
30558: också nya utvecklingsprojekt i syfte att bearbeta        och förebygga våld integreras i myndigheternas
30559: familjevåldssituationer. Som ett samarbete mel-          arbete, att det våldsförebyggande arbetet samt
30560: lan organisationerna har även jour för brottsof-         vården av offren och utövarna organiseras och
30561: fer startats.                                            koordineras samt att den allmänna attityden på-
30562:     Social- och hälsovårdsministeriet har i sina         verkas så att våld inte accepteras. A vsikten är att
30563: instruktioner tili kommunerna uppmärksammat              besluta om mer detaljerade åtgärder i samband
30564: våldsfrågor. 1 den riksomfattande planen för an-         med behandlingen a v regeringens jämlikhetspro-
30565: ordnande av social- och hälsovården åren 1997-           gram.
30566: 2000 tar man upp förebyggandet av det våld som
30567: 
30568:      Helsingforsden 11 november 1996
30569: 
30570:                                                                         Minister Terttu Huttu-Juntunen
30571:                                                 KK 734/1996 vp
30572: 
30573: Kirjallinen kysymys 734
30574: 
30575: 
30576: 
30577: 
30578:                                       Satu Hassi /vihr ym.: Psykoterapian järjestämisestä sotalapsille
30579: 
30580: 
30581: 
30582:                                            Eduskunnan Puhemiehelle
30583: 
30584:      Talvi- ja jatkosodan aikana Suomesta lähetet-         sa oleskelu jäisi lyhytaikaiseksi. Toisin kävi, jat-
30585: tiin Ruotsiin noin 70 000 lasta, joista pääosa oli         kosodan päätyttyä monet pieninä siirretyt sota-
30586: 2-7-vuotiaita. Sodan päätyttyä pääosa sotalap-             lapset olivat jo ehtineet viettää Ruotsissa suurim-
30587: sista palautettiin takaisin Suomeen.                       man osan siihenastista elämäänsä.
30588:      Tämä on massiivisin historiassa tunnettu las-            Monissa tapauksissa kaikki osapuolet olivat
30589: tensiirto. Siirrettyjen lasten lukumäärä, 70 000,          haluttomia lasten palauttamiseen. Lapset itse sa-
30590: on yhtä suuri kuin vuonna 1937 syntyneiden suo-            moin kuin heidän ruotsalaiset kasvattivanhem-
30591: malaisten ikäluokka.                                       pansa ja suomalaiset omat vanhemmat vastusti-
30592:      Lastensiirron järjestäjien motiivi oli epäile-        vat palauttamista. Lapset olivat ehtineet tottua ja
30593: mättä hyvä. Lapsia haluttiin siirtää suojaan               kiintyä uuteen perheeseen, oppineet uuden kielen
30594: pommituksilta. Suomessa oli elintarvikepula,               ja unohtaneet alkuperäisen äidinkielensä. Samal-
30595: Ruotsissa lapset saivat riittävästi ruokaa. Ruot-          Ia he olivat vieraantuneet vanhemmistaan ja sisa-
30596: sissa vallitsi kansan keskuudessa voimakas halu            ruksistaan, samoin kuin myös nämä heistä. Osa
30597: auttaa Suomea, suomalaisten lasten ottamisesta             perheistä oli alun perinkin lähettänyt lapsensa
30598: perheisiin hoidettavaksi tuli suosittu avustus-            pois omien perheongelmiensa helpottamiseksi.
30599: muoto. Vastaavasta toiminnasta oli Ruotsissa               Vuonna 1946 valtioneuvosto päätti kuitenkin,
30600: kokemuksia jo ensimmäisen maailmansodan                    että kaikki lastensiirtokomitean kautta terveinä
30601: ajalta, jolloin maahan oli myös tuotu yhteensä             Ruotsiin siirretyt lapset on palautettava koti-
30602:  toistakymmentätuhatta lasta sotaa käyvistä                maahan. Näin päätettiin huolimatta tehdystä sel-
30603:  maista. Nimitys "sotalapsi" on peräisin tältä ajal-       vityksestä, joka osoitti, että monet perheet eivät
30604:  ta. Suomessa ei haluttu torjua tätä auttamismuo-          halunneet lapsiaan takaisin. Kaiken kaikkiaan
30605:  toa muun muassa siksi, että pelättiin kieltäytymi-        noin 15 000 lastajäikin Ruotsiin pysyvästi.
30606:  sen vähentävän ruotsalaisten haluja muuhunkin                Sotalasten kokemuksista on kirjoitettu aina-
30607:  humanitaariseen a vustustoimintaan, esimerkiksi           kin kaksi kirjaa, Annu Edvardsenin Sotalapset
30608:  pakettien lähettämiseen suomalaisille kummi-              (1977) ja Pertti Kavenin 70 000 pientä kohtaloa
30609:  lapsille.                                                 (1985).
30610:      Jatkosodan alkuvaiheessa siirrettäviksi hy-              Sotalapset ovat nyt noin 60-vuotiaita. Joitakin
30611:  väksyttiin muun muassa sodassa kaatuneiden                vuosia sitten Suomessa perustettiin sotalapsiyh-
30612:  lapsia, pommituksissa vaurioituneiden kotien              distys heidän yhdyssiteekseen. Vireillä on myös
30613:  lapsia, invalidien lapsia sekä takaisin vallattujen       katto-organisaation perustaminen, joka kattaisi
30614:  karjalaisalueiden lapsia, koska katsottiin, että          molemmin puolin Pohjanlahtea asuvat sotalap-
30615:  karjalaisemännät eivät jälleenrakennustyön                set.
30616:  vuoksi voi hoitaa lapsiaan. Myöhemmin siirto-                Jo siirto tuntemattomaan Ruotsiin täyteen
30617:  perusteiksi hyväksyttiin vielä perheen monilapsi-         ahdetuissa laivoissa ja junissa on aikoinaan epäi-
30618:  suus, äidin raskaus ja se, että isä on rintamalla ja      lemättä ollut monille lapsille traumaattinen ko-
30619:  äiti ansiotyössä. Sadattuhannet lapset täyttivät          kemus. Mutta monille Suomeen palauttaminen
30620:   nämä kriteerit. Helmikuussa 1944 lapsia siirret-         oli vielä traumaattisempaa. Osaan lapsista nämä
30621:   tiin vielä turvaan Helsingin pommituksilta.              kokemukset eivät jättäneet pysyviä vaurioita.
30622:       Ajatus lastensiirroista syntyi jo talvisodan         Osa sotalapsista sen sijaan on saanut kantaa
30623:   puhjettua, mutta laajaksi toiminta levisi vasta          traumaattisten kokemusten seurauksia koko elä-
30624:  jatkosodan aikana. Jatkosodan alkuvaiheessa               mänsä, varsinkin ne, jotka eivät olleet tervetullei-
30625:   luultiin, että sodasta tulisi lyhyt ja lasten Ruotsis-   ta takaisin omien vanhempiensa luo. Heitä voi
30626:  260017
30627: 2                                           KK 734/1996 vp
30628: 
30629: perustellusti pitää psyykkisinä sotainvalideina.         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
30630: Sotalapsiyhdistys on pyrkinyt järjestämään tälle      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
30631: ryhmälle psykoterapiaa, mutta yhdistyksen voi-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
30632: mavarat ovat varsin rajoitetut. Monet eniten te-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30633: rapian tarpeessa olevat entiset sotalapset ovat
30634: myös niin köyhiä, että he eivät itse pysty terapiaa             Onko Hallitus tietoinen siitä, että
30635: kustantamaan.                                                kymmenilletuhansille sotalapsina Suo-
30636:    Olisikin tarpeen, että Suomen valtio tunnus-              mesta Ruotsiin ja takaisin siirretyille ih-
30637: taisi sotalapset erityisryhmäksi,joka on erityisen           misille aiheutui tästä heidän koko elä-
30638: hoidon ja yhteiskunnan erityisen tuen tarpeessa,             määnsä varjostavia traumaattisia koke-
30639: varsinkin kun heidän elämäänsä varjostaneet                  muksia, ja
30640: traumaattiset kokemukset ovat valtion virallisen                harkitseeko Hallitus erityisiä tukimuo-
30641: politiikan seurausta. Tuon politiikan tarkoitus              toja, jotta tämä sodan vuoksi erityisesti
30642: oli aikoinaan epäilemättä hyvä, mutta se perustui            kärsinyt ryhmä voisi saada tarvitsemaan-
30643: riittämättömään tietoon lasten psyykkisistä tar-             sa psykoterapiaa?
30644: peista.
30645: 
30646:      Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1996
30647: 
30648:           Satu Hassi /vihr             Eila Rimmi /vas                  Irina Krohn /vihr
30649:           Janina Andersson /vihr       Tuija Maaret Pykäläinen /vihr    Ulla Anttila /vihr
30650:           Paavo Nikula /vihr           Maria Kaisa Aula /kesk           Pirjo-Riitta Antvuori /kok
30651:           Erkki Pulliainen /vihr       Annika Lapintie /vas             Outi Ojala /vas
30652:           Eva Biaudet /r               Riitta Prusti /sd                Säde Tahvanainen /sd
30653:                                        Tarja Filatov /sd
30654:                                            KK 734/1996 vp                                                3
30655: 
30656: 
30657: 
30658: 
30659:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
30660: 
30661:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       noin 15 000 lasta ja Tanskaan noin 5 000 lasta.
30662: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        Useammat sijaisvanhemmat olisivat halunneet
30663: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      pitää lapset pysyvästi luonaan, mutta biologisten
30664: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Satu Has-       vanhempien halutessa lapsensa takaisin olojen
30665: sin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o     rauhoituttua he joutuivat luopumaan jo useita
30666: 734:                                                 vuosia luonaan asuneista lapsista. Myös lapsille,
30667:                                                      jotka olivat unohtaneet vanhempansa, kielensä
30668:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että        ja ankeammat olot, paluu takaisin kotimaahan
30669:        kymmenilletuhansille sotalapsina Suo-         oli usein vaikea kokemus ja sopeutuminen vei
30670:        mesta Ruotsiin ja takaisin siirretyille ih-   aikansa.
30671:        misille aiheutui tästä heidän koko elä-          Suomen sosiaaliministeriö oli keskeinen vi-
30672:        määnsä varjostavia traumaattisia koke-        ranomainen sotalasten siirroissa. Ministeriön
30673:        muksia,ja                                     asettama lastensiirtokomitea hoiti siirrot Ruot-
30674:           harkitseeko Hallitus erityisiä tukimuo-    siin ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto järjesti
30675:        toja, jotta tämä sodan vuoksi erityisesti     siirrot Tanskaan. Siirtojen tavoitteena oli saada
30676:        kärsinyt ryhmä voisi saada tarvitsemaan-      lapset pois sodan ja pommitusten jaloista sekä
30677:        sa psykoterapiaa?                             taata lapsille riittävä ravinto ja tarvittava sai-
30678:                                                      raanhoito. Sairaaksi luokiteltuja lapsia oli noin
30679:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         10% sotalapsista. Ruotsiin siirrettyjen lasten
30680: vasti seuraavaa:                                     kuolleisuus aleni selvästi. Suomessa vastaavan-
30681:                                                      ikäisten lasten kuolleisuus oli 13,3 promillea, kun
30682:     Sota ja siihen liittyvät tapahtumat jättävät     se vastaavasti Ruotsissa oli 2,1 promillea.
30683: 1ina jälkensä ihmisten mieliin. Sotakokeminen            Myös Suomen eduskunta otti kantaa sotalap-
30684: )n riippuvainen siitä, minkä ikäisenä joutuu mi-     sikysymykseen jo tuolloin mm. lasten adoptio-
30685: :äkin kokemaan, miten kauan ja miten läheisesti      asiassa. Syynä oli pelko lasten menettämisestä
30686: a millä tavalla. Lasten kohdalla sodan uhka,         lopullisesti Ruotsiin.
30687: )ommitukset, ainainen pelko, turvallisten ihmis-         Sotalapsikysymys yhdessä muiden sotaan liit-
30688: :en ja kodin jättäminen, evakkoon lähtö vaikut-      tyvien kokemusten kanssa on viime aikoina
30689: :avat eri tavalla riippuen lapsen iästä ja hänelle   päässyt avoimen keskustelun alkuun. Sotalapset
30690: 1ikaisemmin muodostuneesta perusturvallisuu-         ovat itse aktivoituneet kokoontumaan yhteen.
30691: iesta. Lasten kohdalla eroa vanhemmista, erityi-     Useille paikkakunnille on perustettu sotalapsi-
30692: ;esti äidistä pidetään lapselle traumaattisena ko-   yhdistyksiä. Yhdistystoiminta sinällään tarjoaa
30693: cemuksena, jonka seurauksena hänelle saattaa         mahdollisuuden muisteluihin, kokemusten vaih-
30694: cehittyä psyykkisiä häiriöitä myöhemmin elä-         toon ja ehkä kipeidenkin asioiden käsittelyyn
30695: nässä. Suomalaisten sotalasten selviytymistä         vertaisryhmässä.
30696: ~rosta vanhemmistaan on tutkinut mm. lasten-             Vuonna 1994 entisten sotalasten aloitteesta
30697:  Jsykiatri Eila Räsänen.                             käynnistyi tapahtumasarja, jonka tuloksena vie-
30698:     Kuten kirjallisesta kysymyksestäkin käy ilmi,    tettiin sotalapsiviikkoa elokuussa 1995. Sosiaali-
30699:  alvi- ja jatkosodan aikana vietiin Suomesta         ja terveysministeriö oli mukana viikon järjeste-
30700:  ~uotsiinja Tanskaan yli 70 000 lasta ilman van-     lyissä aktiivisten kansalaisten ja muiden viran-
30701:  Iempiaan. Alle 15-vuotiaiden lasten lukumäärä       omaisten kanssa.
30702:  r. 1940 Suomessa oli noin miljoona, joten sota-         Sotalapsiviikon aikana keskusteltiin paljon
30703:  apsien osuus oli n. 7 % Suomen lapsiluvusta.        mm. sotalapsikokemuksen merkityksestä myö-
30704:  :nsimmäiset lapset lähtivät joulukuussa 1939        hempää elämää ajatellen. Kokemukset ovat po-
30705:  ~aksi viikkoa talvisodan syttymisen jälkeen, ja     sitiivisia ja negatiivisia riippuen monista eri teki-
30706:  iirtoja tehtiin vielä vuonna 1945 muutama kuu-      jöistä mm. siitä, sijoitettiinko lapset perheisiin vai
30707:  ~ausi ennen sodan lopullista päättymistä Suo-       lastenkoteihin. Viittasin aluksi Eila Räsäsen tut-
30708:  nen osalta. Sotalapsia jäi pysyvästi Ruotsiin       kimukseen, jonka tuloksia myös käsiteltiin ko.
30709: 4                                           KK 734/1996 vp
30710: 
30711: viikolla ja jonka mukaan sotalapset olivat selvin-    tohenkilökunnan keskuudessa. Tämän alueen
30712: neet monia rajujakin elämänmuutoksia sisältä-         käsittelyä tarvitaan lääkäreiden, psykologien,
30713: neistä kokemuksistaan hyvin. Koulutuksen suh-         hoitohenkilökunnan ja sosiaalityöntekijöiden
30714: teen verrokkiryhmä oli onnistunut merkittävästi       sekä perus- että täydennyskoulutuksen yhteydes-
30715: paremmin kuin sotalapsiryhmä ja verrokkiryh-          sä. Jos perus- ja erikoissairaanhoito saadaan tie-
30716: mässä oli enemmän mm. yksityisyrittäjiä. So-          dostamaan nämä ihmisten taustalla olevat rasit-
30717: maattisesti vertailuryhmä oli sotalapsiryhmää         teet ja systemaattisesti asiantuntijoille annetaan
30718: sairaampi. Myös verrokkiryhmässä oli paljon so-       koulutuksen kautta valmiuksia hoitaa tätä prob-
30719: dankiroja kokeneita, kuten mm. evakkolapsia ja        lematiikkaa ei erillistä psykoterapioiden järjestä-
30720: pommituksia kokeneita. Ratkaisevaa oli, että so-      mistä nimenomaan sotalapsille tarvita. Valtio-
30721: talapsilla oli ollut positiivisiksi koettuja ihmis-   neuvosto on viimeisessä sosiaali- ja terveyden-
30722: suhteita ja selviytymisen kokemuksia. Toisaalta       huollon valtakunnallisessa suunnitelmassa anta-
30723: sotalapsiviikon aikana ja myös paikallisissa sota-    nut velvoitteita mm. syrjäytymisen ehkäisyyn.
30724: lapsiyhdistyksissä on tuotu esille raskaita koke-     Sotaan liittyvän problematiikan parempi tunnis-
30725: muksia, joita sotalapset katsovat kantavansa          taminen sosiaali- ja terveydenhuollossa voidaan
30726: koko elämänsä mukanaan.                               ottaa mukaan ensi vuonna, joka on itsenäisyy-
30727:    Negatiiviset sota- ja evakkolasten kokemuk-        temme 80-vuotisjuhlavuosi valmisteitavaan val-
30728: set samoin kuin sotaveteraanien psyykkiset rasit-     takunnalliseen suunnitelmaan.
30729: teet on entistä selvemmin tiedostettava myös hoi-
30730: 
30731:      Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1996
30732: 
30733:                                                                     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
30734:                                             KK 734/1996 vp                                               5
30735: 
30736: 
30737: 
30738: 
30739:                                          Tili Riksdagens Talman
30740: 
30741:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            giska föräldrarna ville ha tilihaka sina harn sedan
30742: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederhörande            förhållandena hlivit lugnare, måste fosterföräld-
30743: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-        rarna lämna ifrån sig de h~.rn som redan under
30744: dagsman Satu Hassi m fl. undertecknade spörs-          flera år hade hott hos dem. A ven för de harn som
30745: mål nr 734:                                            glömt sina hiologiska föräldrar, sitt språk och de
30746:                                                        svårare förhållandena hlev återkomsten tili hem-
30747:           Är Regeringen medveten om att tiotu-         landet ofta en svår upplevelse och anpassningen
30748:        sentals människor, vilka flyttades från         tog sin tid.
30749:        Finland tili Sverige och tilihaka som               När det gällde harnförflyttningarna var soci-
30750:        krigsharn, av detta fick traumatiska erfa-      alministeriet den centrala myndigheten i Finland.
30751:        renheter som har kastat sin skugga över         En harnförflyttningskommitte som tillsattes av
30752:        hela deras Iiv, och                             ministeriet skötte förflyttningarna tili Sverige,
30753:           överväger Regeringen särskilda stöd-         och Mannerheims Barnskyddsförhund skötte
30754:        former för att dessa människor som lidit        förflyttningarna tili Danmark. Syftet med för-
30755:        särskilt på grund av kriget skall få den        flyttningarna var att få hort harnen undan kriget
30756:        psykoterapi de hehöver?                         och homhningarna samt att garantera att de fick
30757:                                                        tillräckligt med mat och hehövlig sjukvård. Av
30758:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          krigsbarnen k1assificerades ca 10 % som sjuka. 1
30759: anföra följande:                                       fråga om de harn som fördes över tili Sverige
30760:                                                        sjönk dödligheten avsevärt. Dödligheten i fråga
30761:    Krig och händelser i anslutning tili krig lämnar    om harn i motsvarande ålder var i Finland 13,3
30762: alltid spår i människors medvetande. Krigserfa-        pr~~ille, då den i Sverige var 2,1 promille.
30763: renheterna påverkas av vad man varit med om                A ven den finska riksdagen tog ställning tili
30764: och vid viiken ålder, samt hur länge, hur nära och     frägan om krigsharn redan i det skede då det hl.a
30765: på vilket sätt man herörts. Barn påverkas, hero-       gällde adoption av harnen. Orsaken var rädsla
30766: ende på åldern och den grundtrygghet de tidigare       för att förlora harnen tili Sverige för alltid.
30767: upplevt, på olika sätt av krigshot, homhningar,            Frågan om krigsharnen, tillsammans med an-
30768: den alltid närvarande rädslan, separation från         dra erfarenheter i anslutning tili kriget, har under
30769: trygga människor och hem samt evakuering.              senare år lett tili en öppen diskussion. Krigshar-
30770: Man anser att det för ett harn är en traumatisk        nen har själva tagit initiativ tili sammankomster.
30771: upplevelse som kan leda tili psykiska störningar i     På flera orter har krigsharnsföreningar grundats.
30772: senare skeden av livet att skiljas från föräldrarna,   Föreningsverksamheten erhjuder en möjlighet
30773: i synnerhet från mamman. Bl.a harnpsykiater            att i en grupp där alla har liknande erfarenheter
30774: Eila Räsänen har undersökt hur finska krigsharn        prata om minnen, uthyta erfarenheter och t.o.m.
30775: klarat av att skiljas från sina föräldrar.             hehandla saker som eventuellt är smärtsamma.
30776:     Som det framgår av det skriftliga spörsmålet           Under 1994 inleddes på initiativ av tidigare
30777: förflyttades över 70 000 finska harn utan sina         krigsharn en händelseserie som ledde tili att en
30778: föräldrar tili Sverige och Danmarkunder vinter-        krigsharnsvecka firades i augusti 1995. Social-
30779: och fortsättningskriget. Antalet harn under 15 år      och hälsovårdsministeriet deltog i veckan till-
30780: var i Finland ca en miljon år 1940. Andelen            sammans med aktiva medhorgare och andra
30781: krigsharn var således 7 % av alla harn i Finland.      myndigheter.
30782:  De första harnen åkte i väg i decemher 1939, två          Under krigsharnsveckan diskuterade man
30783: veckor efter att vinterkriget hade hrutit ut, och      mycket hl.a. viiken hetydelse erfarenheten att ha
30784:  ännu 1945, några månader innan kriget helt var        varit krigsharn haft senare i livet. Erfarenheterna
30785:  över för Finlands del, fördes harn över. Av krigs-    har varit håde positiva och negativa heroende på
30786:  harnen hlev ca 15 000 kvar i Sverige och 5 000 i      många olika faktorer, hl.a. om harnen placerades
30787:  Danmark. De flesta fosterföräldrar hade velat         i familjer eller på harnhem. I hörjan av texten
30788:  hehålla harnen hos sig för gott, men då de hiolo-     hänvisade jag tili Eila Räsänens undersökning,
30789: 6                                          KK 734/1996 vp
30790: 
30791: vars resultat man även behandlade under krigs-        erfarenheter liksom också krigsveteranernas psy-
30792: barnsveckan. Enligt undersökningen hade krigs-        kiska belastning. lnom såväl grundutbildning
30793: barnen kommit väl över sina erfarenheter som          som fortbildning av läkare, psykologer, vårdper-
30794: inneburit många, också häftiga omställningar. 1       sonal och socialarbetare är det nödvändigt att
30795: fråga om utbildning hade jämförelsegruppen kla-       detta område tas upp. Om man inom bassjukvår-
30796: rat sig betydligt bättre än krigsbarnsgruppen och     den och den specialiserade sjukvården varseblir
30797: det fanns bl.a. fler privatföretagare i jämförelse-   denna belastning som finns i många människors
30798: gruppen. Somatiskt sett var jäl1).förelsegruppen      bakgrund och experterna via utbildning systema-
30799: sjukare än krigsbarnsgruppen. A ven i jämförel-       tiskt ges fårdigheter att behandla problematik av
30800: segruppen fanns många som i barndomen hade            det här slaget, behöver man inte ordna någon
30801: upplevt krigets förbarmelser, t.ex. evakuering        särskild psykoterapi uttryckligen för krigsbar-
30802: och bombningar. Det avgörande var om krigs-           nen.
30803: barnen hade haft sådana människorelationer               Statsrådet har i den senaste riksomfattande
30804: som de upplevt som positiva och erfarenheter av       planen för social- och hälsovården infört vissa
30805: att ha klarat sig. Under krigsbarnsveckan och         förpliktelser om bl.a. förebyggande av alienering.
30806: även i de lokala krigsbarnsföreningarna har tidi-     1 den riksomfattande plan som bereds för nästa
30807: gare krigsbarn emellertid också lyft fram svåra       år, då 80-årsjubileet med anledning av vår själv-
30808: erfarenheter som de anser sig bära med sig hela       ständighet firas, kan man ta med en större med-
30809: livet.                                                vetenhet inom social- och hälsovården om den
30810:    Även vårdpersonalen bör bli allt mer medve-        problematik kriget medfört.
30811: ten om krigs- och evakueringsbarnens negativa
30812: 
30813:      Helsingforsden 13 november 1996
30814: 
30815:                                                                     Minister Terttu Huttu-Juntunen
30816:                                             KK 735/1996 vp
30817: 
30818: ~irjallinen kysymys 735
30819: 
30820: 
30821: 
30822: 
30823:                                    Pekka Kuosmanen /kok ym.: Valtatie 6:n parantamisesta
30824: 
30825: 
30826: 
30827:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
30828: 
30829:     Tieyhteyksien kehittäminen Kaakkois-Suo-             Henkilövahinko-onnettomuusaste on välillä
30830: nen alueella on laahannut tarpeiden kehittymi-        Koskenkylä-Joeosuu 12-15, kun se on valta-
30831: .enjäljessä, mikä saattaa kasata esteitä myöntei-     tiellä keskimäärin 10. Onnettomuusriski onKos-
30832: elle taloudelliselle ja maakunnalliselle kehityk-     kenkylästä eteenpäin Itä-Uudenmaan puolella
30833: elle. Valtatie 6 on keskeinen tieyhteys, jota käy-    0,34, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa 0,26 ja
30834: etään yhä kasvavaissa määrin sekä henkilö- että       Pohjois-Karjalassa 0,15. Keskimääräisluku val-
30835: avaraliikenteessä.                                    tatiellä on 0, 16. Onnettomuusriskin ja tien palve-
30836:     Valtatie 6 on Kaakkois- ja Itä-Suomen tär-        lutason kannalta suurimmat puutteet kohdistu-
30837: :ein tieyhteys. On huomattava, että se on myös        vat tällä hetkellä väleille Koskenkylä-Kouvola
30838: naamme vetovoimaisin matkailutie. Se on kes-          ja Lappeenranta-Imatra sekä Joensuun ympä-
30839: :einen väylä Helsingistä aina Kajaaniin saakka        ristö. Suurin leveyspuute liikenteeseen nähden on
30840: :t kulkee useiden maakunnallisten keskusten -         välillä Kouvola-Koskenkylä.
30841:  :uten Kouvolan, Lappeenrannan ja Joensuun-              Tien onnettomuusriskit korostuvat erityisesti
30842:  :autta. Tien vuorokausiliikenne on merkittäviltä     kesäisin, kun runsas ja hidas maatalousliikenne
30843:  1sin yli 6 000 ajoneuvoa, josta raskaan liikenteen   sekä vilkas viikonloppuliikenne aiheuttavat huo-
30844:  1suus on tasaisesti noin 9-12% koko tiellä.          mattavaa ruuhkautumista. Nykyisen tien paran-
30845:     Tien kehittäminen on perusteltua myös kan-        taminen turvallisemmaksi ja sujuvammaksi edel-
30846:  ainvälisiä tarpeita ajatellen. Valtatie 6 on syytä   lyttää liittymäjärjestelyjä sekä tien leventämistä,
30847:  aada kokonaisuudessaan TEN-verkon piiriin.           oikaisuja ja tasauksia. Hanke on kuitenkin kus-
30848:  'ien kansainvälistä merkitystä kuvaa Suomen ja       tannuksiin nähden liiketaloudellisesti kannatta-
30849:  ~arjalan tasavallan välinen liikenne,joka tapah-     va. Pidemmän aikavälin tavoitteena on pidettävä
30850:  uu Niiralan, Uukuniemen, Imatran ja Lappeen-         moottoriliikennetien rakentamista välille Kos-
30851:  annan ylityspaikkojen kautta. Myös Parikkalan        kenkylä-Pukaro. Ensi vaiheessa ensiarvoisen
30852:  ajanylitystä edellyttävä tie on Suomen puolelta      tärkeä olisi kuitenkin välin Koskenkylä-Kou-
30853:   almis. Rajan ylittävä liikenne on aivan viime       vola perusparannus.
30854:   uosina kasvanut huomattavasti, ja tämän kas-           Valtatien turvallisuutta ja sujuvuutta voi-
30855:   un arvioidaan jatkuvan. Pitkällä aikavälillä tie    daan parantaa rakentamalla Lappeenrannan
30856:   modostaa jatkoyhteyden Via Baltica -tielle sekä     länsipuolella eritasoliittymät Selkäharjussa sekä
30857:   irkeän tieosuuden Etelä-Suomen ja luonnonva-        Lavolan ja Lappeenrannan teollisuustien koh-
30858:   ~iltaan rikkaan Arkangelin välillä.                 dalla. Imatran kohdalla ongelmien vähentämi-
30859:      Valtatie 6:n merkitystä korostaa sen vaikutus-   nen edellyttää myös eritasoliittymien rakenta-
30860:   lueelia oleva teollisuus ja elinkeinoelämä. Tien    mista. Pidempiaikaisena tavoitteena on pidettä-
30861:   aikutusalueella tuotetaan noin 39 % Suomen          vä moottoriväylän rakentamista Lappeenran-
30862:   aperiteollisuuden viennistä. Uimaharjun toteu-      nan ja Imatran välille. Joensuussa turvallisuu-
30863:   :tut ja Kaukaan investoinnit lisäävät edelleen      den ja sujuvuuden parantaminen edellyttää ke-
30864:   iennin määrää. Vientituotteet toimitetaan tietä     hätien eritasoliittymien ja toisen ajoradan ra-
30865:   itkin Kotkan ja Haminan suurien vientisata-         kentamista.
30866:   tien kautta edelleen ympäri maailmaa. Myös             Tarpeellisia toimenpiteitä voidaan pitää kii-
30867:   tkuisat raakapuukuljetukset asettavat tielle        reellisinä, jotta valtatie 6:n vaikutusalueen kehi-
30868:    uomattavan paljon vaatimuksia. Itä-Suomen          tystä voidaan vauhdittaa. Otettaessa alueen ja
30869:    wntivirta hoidetaan pääosin niin ikään valtatie    sen teollisuuden luonteet huomioon on liikenne-
30870:    :n kautta.                                         järjestelyillä huomattavan suuri merkitys.
30871: 
30872:  i0017
30873: 2                                       KK 735/1996 vp
30874: 
30875:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
30876: jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme          ryhtyä parantaakseen liikenneyhteyksiä
30877: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen             Kaakkois- ja Itä-Suomeen sekä erityisesti
30878: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:              valtatie 6:n sujuvuutta ja turvallisuutta?
30879: 
30880: 
30881:      Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1996
30882: 
30883:      Pekka Kuosmanen /kok            Erkki J. Partanen /sd         Paula Kokkonen /kok
30884:      Anne Knaapi /kok                Juha Karpio /kok              Jukka Tarkka /nuors
30885:      Markku Pohjola /sd              Jouko Jääskeläinen /skl       Henrik Lax /r
30886:      Matti Väistö /kesk              Mauri Salo /kesk              Juhani Alaranta /kesk
30887:      Vuokko Rehn /kesk               Martti Korhonen /vas          Kari Uotila /vas
30888:      Raimo Liikkanen /kesk           Pertti Virtanen /evir         Raimo Tiilikainen /r
30889:      Pentti Tiusanen /vas            Juha Korkeaoja /kesk          Kari Rajamäki /sd
30890:      Aino Suhola /kesk               Osmo Kurola /kok              Suvi Linden /kok
30891:      Mikko Pesälä /kesk              Kyösti Karjula /kesk          Risto Kuisma /sd
30892:      Johannes Leppänen /kesk         Sirkka-Liisa Anttila /kesk    Jaakko Laakso /vas
30893:      Ilkka Joenpalo /sd              Outi Ojala /vas               Eila Rimmi /vas
30894:      Klaus Bremer /r                 Ville Itälä /kok              Pirjo-Riitta Antvuori /kok
30895:      Esa Lahtela /sd                 Sakari Smeds /skl             Kirsi Piha /kok
30896:      Tauno Pehkonen /skl             Markku Koski /kesk            Esko Seppänen /vas
30897:      Kari Kantalainen /kok           Marjut Kaarilahti /kok        Veijo Puhjo /va-r
30898:      Raimo Holopainen /sd            Aulis Ranta-Muotio /kesk      Valto Koski /sd
30899:      Reijo Kallio /sd                Tuija Pohjola /sd             Ilkka Kanerva /kok
30900:      Iivo Polvi /vas                 Timo Laaksonen /vas           Matti Aura /kok
30901:      Armas Komi /kesk                Timo Kalli /kesk              Ola Rosendahl/r
30902:      Outi Siimes /kok                Heikki Koskinen /kok          Markku Markkula /kok
30903:      Jari Koskinen /kok              Eero Lämsä /kesk              Raimo Vistbacka /ps
30904:      Tuija Maaret Pykäläinen /vihr   Arto Bryggare /sd             Reijo Laitinen /sd
30905:      Marja-Leena Viljamaa /sd        Klaus Hellberg /sd            Kimmo Kiljunen /sd
30906:      Matti Vanhanen /kesk            Maija-Liisa Lindqvist /kesk   Paavo Nikula /vihr
30907:      Risto Penttilä /nuors           Päivi Räsänen /skl            Maija-Liisa Veteläinen /kesk
30908:      Reino Ojala /sd                 Pekka Leppänen /vas           Jorma Kukkonen /sd
30909:      Pia Viitanen /sd                Anssi Rauramo /kok            Mikko Kuoppa /va-r
30910:      Esko-Juhani Tennilä /va-r       Erkki Pulliainen /vihr        Seppo Kääriäinen /kesk
30911:      Tero Mölsä /kesk                Maija Rask /sd                Hannu Kemppainen /kesk
30912:      Kimmo Sasi /kok                 Sulo Aittoniemi /kesk         Tytti Isohookana-Asunmaa /k
30913:      Mikko Immonen /vas              Jorma Vokkolainen /vas        Kerttu TÖrnqvist /sd
30914:      Minna Karhunen /kok             Håkan Malm /r                 Matti Vähänäkki /sd
30915:      Marjaana Koskinen /sd           Riitta Prusti /sd             Säde Tahvanainen /sd
30916:      Timo Ihamäki /kok               Anneli Jäätteenmäki /kesk     Bjarne Kallis /skl
30917:      Pauli Saapunki /kesk            Kalevi Lamminen /kok          Martti Tiuri /kok
30918:                                      Esko Aho /kesk
30919:                                             KK 735/1996 vp                                             3
30920: 
30921: 
30922: 
30923: 
30924:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
30925: 
30926:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tannukset ovat noin 200 milj. mk (hankkeen
30927: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         hyötykustannussuhde on tielaitoksen mukaan
30928: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       1,1) ja hanke on mahdollista toteuttaa osina.
30929: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pekka            Esimerkiksi Lapinjärven kohdalle on vahvistettu
30930: Kuosmasen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-         suunnitelma, jonka kustannusarvio on 32 milj.
30931: myksen n:o 735:                                       mk. Myös Elimäen kohdalle on laadittu suun-
30932:                                                       nilleen samanhintainen suunnitelma ja viimeis-
30933:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         telyvaiheessa on useita muitakin osuuksia.
30934:        ryhtyä parantaakseen liikenneyhteyksiä             Välillä Kouvola-Lappeenranta nykyinen tie
30935:        Kaakkois- ja Itä-Suomeen sekä erityisesti      on varsin hyvätasoinen, eikä kiireellistä kehittä-
30936:        valtatie 6:n sujuvuutta ja turvallisuutta?     mistarvetta ole.
30937:                                                           Välillä Lappeenranta-Imatra tarvitaan tule-
30938:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          vaisuudessa moottoritie. Kiireellisimpiä hank-
30939: vasti seuraavaa:                                      keita ovat Lappeenrannan läntiset tiejärjestelyt
30940:                                                       (k.arvio 53 milj. mk), Lappeenrannan Teolli-
30941:      Pääpiirteissään liikenneministeriössä voidaan    suustien eritasoliittymä (20 milj. mk) sekä Jout-
30942: yhtyä kysymyksen perusteluissa esitettyyn valta-      senon Pulpin eritasoliittymä (vajaat 20 milj. mk).
30943: tien 6 tilannekuvaukseen ja parantamistarpee-         Näistä ovat suunnitelmat valmiina.
30944: seen. Kyse on kuitenkin tienpitoon käytettävissä          Onkamon (4 milj. mk) ja Kesälahden (7 milj.
30945: olevien kokonaismäärärahojen riittävyydestä ja        mk) liittymäjärjestelyt Pohjois-Karjalassa al-
30946: priorisoinnista eri kohteisiin. Yleisten teiden ke-   kanevat 1997 perustienpidon (mom. 31.24.21)
30947: hittämisen määrärahat (mom. 31.24. 77) ovat val-      rahoituksella.
30948: tion menojen karsiruispäätösten vuoksi pudon-             Myös Joensuussa on valtatiellä 6 kehittämis-
30949: neet viime vuosina yli 50 %:lla (n. 1,9 mrd. mar-     tarvetta. Siilaisten eritason (40 milj. mk) suunni-
30950: kasta vuonna 1992 n. 0,9 mrd. markkaan vuonna         telmat valmistuvat vuonna 1998, samoin Leh-
30951:  1996). Vaikka valtatiellä 6 on valmiina useita       mon eritason (20 milj. mk) Joensuun pohjoispuo-
30952: parantamissuunnitelmia, niiden toteutusta on          lella.
30953: jouduttu siirtämään tämän tieverkon kehittämi-            Liikenneministeriö on äskettäin asettanut työ-
30954: seen käytettävissä olevan rahoituksenjyrkän las-      ryhmän, jossa tielaitos on mukana ja joka valta-
30955: kun vuoksi.                                           tie valtatieltä- myös valtatien 6osalta- selvit-
30956:      Valtatiellä 6 valmistuu vuonna 1997 merkittä-    tää parantamistarpeen ja suunnittelutilanteen.
30957:  vänä kohteena Vuoksenniskan ohitus moottori-         Työryhmä tekee myös ehdotuksen parantamis-
30958:  tietasoisena. Uusia hankkeita kuutostielle ei lii-   hankkeiden toteuttamisjärjestyksestä huomioon
30959:  kenneministeriön tällä hetkellä vuoteen 1999         ottaen nykyisen tiemäärärahatilanteen. Työryh-
30960:  ulottuvaan Infra 2010 -ohjelmaan tai toiminta- ja    män selvitykset ja ehdotukset ovat käytettävissä,
30961:  taloussuunnitelmaan alussa mainituista määrä-        kun ensi keväänä päätetään tulevien vuosien
30962:  rahasyistä kuitenkaan sisälly. Esimerkiksi valta-    määrärahakehyksistä. Nämä kehykset ja edus-
30963:  tie 7 on itäliikenteen kasvun johdosta jouduttu      kunnan päätökset tiemäärärahoista lähivuosien
30964:  priorisoimaan tärkeämmäksi (toinen ajorata vä-       talousarvioissa sitten viime kädessä ratkaisevat
30965:  lille Porvoo-Koskenkyläja Haminan ohitus).           edellä mainittujen, valtatien 6 kiireellisimpien
30966:      Valtatiellä 6 välillä Koskenkylä-Kouvola on      parantamishankkeiden toteuttamisajankohdan.
30967:  tien parantamistarve selvä ja kiireellinen.             TEN-verkkoon valtatie 6 kuuluu vain Nuija-
30968:  Moottoriliikennetietavoitteestaon-toisin kuin        maalle asti. Valmistelussa oli EU:ssa Suomen
30969:  kysymyksessä esitetään- tarkoitus luopua, kos-       taholta esillä myös jatko Joensuuhun asti. Kun
30970:  ka liikennemäärien kehitys ei näytä sitä välttä-     EU:ssa oli samanaikaisesti hyväksytty TEN-
30971:  mättä vaativan. Nykyisen tien parantamiskus-         verkkoon Suomesta valtatiet 4 ja 5, ei siellä kat-
30972: 4                                           KK 735/1996 vp
30973: 
30974: sottu enää voitavan niiden lisäksi ottaa valtatietä   taessa voidaan valtatie 6 ottaa mukaan Suomen
30975: 6 mukaan. Seuraavan kerran TEN-verkkoa                tarkistusesitykseen.
30976: tarkistetaan EU:ssa vuonna 1999, jolloin tarvit-
30977: 
30978:      Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1996
30979: 
30980:                                                               Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
30981:                                              KK 735/1996 vp                                               5
30982: 
30983: 
30984: 
30985: 
30986:                                          Tili Riksdagens Talman
30987: 
30988:    J det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        eftersom utvecklingen av trafikmängder inte
30989: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          nödvändigtvis verkar kräva detta. Kostnaderna
30990: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        för förbättring av den nuvarande vägen är ca 200
30991: man Pekka Kuosmanen m.fl. undertecknade                 milj. mk (index för förhållandet mellan nytta och
30992: spörsmål nr 735:                                        kostnader är enligt vägverket 1,1) och det är
30993:                                                         möjligt att förverkliga projektet i delar. För de
30994:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         områden där vägen löper förbi Lappträsk finns
30995:        ta för att förbättra trafikförbindelserna        t.ex. en fastställd pian vars kostnadsberäkning
30996:        tili sydöstra och östra Finland samt speci-      uppgår tili 32 milj. mk. Också för Elimäkis del
30997:        ellt trafiksmidigheten och säkerheten på         finns en pian av ungefår samma prisklass och
30998:        riksväg 6?                                       planeringen för flera andra vägavsnitt är i slut-
30999:                                                         skedet.
31000:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt               Vägavsnittet Kouvola- Villmanstrand är för
31001: anföra följande:                                        närvarande i rätt så gott skick, och här finns inget
31002:                                                         skyndsamt behov för utveckling.
31003:     1 huvuddrag kan trafikministeriet hålla med             Vägavsnittet Villmanstrand-Imatra är i fram-
31004: beskrivningen av situationen på riksväg 6 och           tiden i behov av motorväg. Mera skyndsamma
31005: reparationsbehoven som tas upp i spörsmålets            projekt är vägarbetena väster om Vilimanstrand
31006: motiveringsdel. Men det är dock fråga om hur de         (kostn.beräkn. 53 milj. mk), den planskilda an-
31007: totala anslagen för väghållning skall räcka och         slutningen vid Teollisuustie i Villmanstrand (20
31008: hur olika mål prioriteras. Anslagen för utveck-         milj. mk) samt den planskilda anslutningen vid
31009: lande av allmänna vägar (mom. 31.24.77) har på          Joutseno Pulp (knappa 20 milj. mk). Det finns
31010: grund av beslut om indragningar i statsbudgeten         fårdiga planer för alla dessa.
31011: under de senaste åren minskat med över 50 %                Vägarbetena vid anslutningarna i Onkamo (4
31012: (från ca 1,9 miljarger mk år 1992 till ca 0,9 miljar-   milj. mk) och Kesälahti (7 milj. mk) i Norra
31013: der mk år 1996). Aven om det finns flera fårdiga        Karelen torde påbörjas 1997 med anslag för bas-
31014: förbättringsplaner för riksväg 6 har man varit          vägpållning (mom. 31.24.21).
31015: tvungen att skjuta fram förverkligandet av dem             Aven i Joensuu finns behov att utveckla riks-
31016: på grund av att den finansiering som funnits tili       väg 6. Planeringen av den planskilda korsningen
31017: förfogande för detta vägnät har skurits ner kraf-       i Siilainen (40 milj. mk) torde bli fårdiga 1998,
31018: tigt.                                                   likasom planeringen av den planskilda korsning-
31019:     Ett av de mera betydande byggmålen på riks-         en i Lehmo (20 milj. mk) norr om Joensuu.
31020: väg 6 ärVuoksenniska omfartsväg som byggs tili             Trafikministeriet har nyligen tilisatt en arbets-
31021: motorväg och blir fårdig år 1997. Andra nya             grupp där vägverket är med och vars uppgift är
31022: projekt på riksväg 6 finns för närvarande inte          att riksväg för riksväg- riksväg 6 inkluderad-
31023:  med i trafikministeriets lnfra 2010-program tili       undersöka behovet av förbättring och klargöra i
31024: år 1999 eller i verksamhets- och ekonomiplanen          vilket skede planeringen är. Arbetsgruppen kom-
31025:  på grund av de i början nämnda orsakerna be-           mer också att föreslå i viiken ordning förbätt-
31026:  träffande anslagen. Riksväg 7 har t.ex. på grund       ringsprojekten skall realiseras med beaktande av
31027:  av den växande östtrafiken ansetts viktigare och       den nuvarande väganslagssituationen. Arbets-
31028:  därför har man varit tvungen att prioritera den        gruppens utredningar och förslag kommer att
31029:  (en andra körfil mellan Borgå-Forsby och om-           finnas tili förfogande när man nästa vår beslutar
31030:  fartsväg i Fredrikshamn).                              om anslagsramen för de kommande åren. Denna
31031:      Vägavsnittet Forsby-Kouvola på riksväg 6 är        ram jämte riksdagens beslut om väganslag i den
31032:  i klart och akut behov av reparation. Avsikten är      närmaste årens budgetpropositioner avgör i sista
31033:  - i motsats tili vad som framförs i spörsmålet-        hand när ovan nämnda mest skyndsamma för-
31034:  att avstå från ambitionen att bygga en motorväg,       bättringsprojekt på riksväg 6 förverkligas.
31035: 6                                          KK 735/1996 vp
31036: 
31037:    Riksväg 6 är en del av TEN-nätet bara fram tili   till TEN-nätet ansåg man där att riksväg 6 inte
31038: Nuijamaa. När frågan behandlades i EU framla-        mera kunde tas med. TEN-nätet justeras inom
31039: de Finland att nätet skulle utsträckas ända till     EU nästa gång år 1999, då kan riksväg 6 tas med
31040: Joensuu. Eftersom man inom EU hade för Fin-          i Finlands förslag till justering.
31041: lands del godkänt riksväg 4 och 5 som hörande
31042: 
31043:      Helsingforsden 1 november 1996
31044: 
31045:                                                                  Trafikminister Tuula Linnainmaa
31046:                                              KK 736/1996 vp
31047: 
31048: Kirjallinen kysymys 736
31049: 
31050: 
31051: 
31052: 
31053:                                     Anne Huotari /vas ym.: Alueteattereiden avustamisesta
31054: 
31055: 
31056: 
31057:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
31058: 
31059:    Maassamme toimii kolme aktiivista alueteat-         atteritoimintaan. Näinä rahan niukkuuden ai-
31060: teria, yksi Kajaanissa, yksi Rovaniemellä ja yksi      koina saattaa tämäntapainen palvelujen tuotta-
31061: ruotsinkielinen teatteri. Alueteatterit tuottavat      minen toisia paikkakuntia varten aiheuttaa alue-
31062: taidenautintoja paikkakunnille, joilla muutoin         teattereille paineita. Siksi olisikin tärkeää, että
31063: on vähän kulttuuritarjontaa, ja niiden toimi-          alueteattereiden merkitys tunnustettaisiin ja ne
31064: alueilla on pitkät välimatkat. Alueteattereiden        olisi mainittu teatterilaissa ja siten niiden valtion-
31065: merkitys varsinkin harvaan asutuilla seuduilla         apu olisi turvattu.
31066: on merkittävä. Ongelmana on, että teatterilaissa          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31067: ei ole erikseen mainittu alueteattereita ja siten      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
31068: budjetissa ei ole korvamerkittyä rahaa tähän toi-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31069: mintaan, joten niiden rahoitus on joka vuosi var-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31070: mistettava budjetissa. Se aiheuttaa epävarmuut-
31071: ta ja estää pitempiaikaisen suunnittelun ja inves-                Mitä Hallitus aikoo tehdä alueteatte-
31072: toinnit. Lisäksi budjettivuosi ja teattereiden toi-            reiden toiminnan turvaamiseksi ja niiden
31073: mintakausi eivät käy käsikkäin, vaan päätökset                 pitkäjänteisen kehittämisen mahdollista-
31074: tehdään eri aikoihin. Paikkakunnat,joilla teatte-              miseksi?
31075: rit sijaitsevat, sijoittavat omaa rahoitusta aluete-
31076: 
31077:      Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1996
31078: 
31079:           Anne Huotari /vas               Maija Rask /sd                   Hannes Manninen /kesk
31080:           Maria Kaisa Aula /kesk          Hannu Takkula /kesk              Osmo Kurola /kok
31081:                                           Esko-Juhani Tennilä /va-r
31082: 
31083: 
31084: 
31085: 
31086:  260017
31087: 2                                            KK 736/1996 vp
31088: 
31089: 
31090: 
31091: 
31092:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
31093: 
31094:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Oulun lääniä ja Lapin lääniä kiersivät samana
31095: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          vuonna useat muut teatteriryhmät, esimerkiksi
31096: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-       Tanssiteatteri Raatikko 29 esityksellä, AHAA-
31097: le jäsenelle kansanedustaja Anne Huotarin ym.          teatteri 41 esityksellä, Turun Uusi Teatteri 31
31098: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 736:          esityksellä. Kuitenkin niiden valtionavustus val-
31099:                                                        takunnallisesti ja alueellisesti merkittävää työtä
31100:           Mitä Hallitus aikoo tehdä alueteatte-        varten oli tuonna vuonna kokonaisuudessaan
31101:        reiden toiminnan turvaamiseksi ja niiden        Raatikolla 580 000 mk, AHAA-teatterilla 50 000
31102:        pitkäjänteisen kehittämisen mahdollista-        mk ja Turun Uudella Teatterilla 80 000 mk.
31103:        miseksi?                                            Vuodelle 1997 valtakunnallisesti tai alueelli-
31104:                                                        sesti merkittäviksi teattereiksi on nimetty 24 teat-
31105:                                                        teria, edellyttäen että eduskunta hyväksyy ta-
31106:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           lousarvioesityksen ja vahvistaa budjettiin liitty-
31107: vasti seuraavaa:                                       vät lait. Melkoinen osa näistä teattereista on ti-
31108:                                                        heään maata kiertäviä lasten- ja nuortenteatte-
31109:    Teatteri- ja orkesterilaki (L 730/1992), joka       reita, erityisesti nukketeattereita, mutta myös
31110: tuli voimaan vuoden 1993 alusta, otti alusta pi-       tanssiteattereita ja aikuisväestölle esityksiään
31111: täen huomioon ja turvasi korkeamman valtion-           suuntaavia teattereita. Näiden teattereiden jou-
31112: osuuden valtakunnallisesti tai alueellisesti mer-      kossa on myös Kajaanin kaupunginteatteri-
31113: kittäville teattereille. Alkujaan tämä toteutettiin    Oulun läänin alueteatteri, joka on saamassa
31114: säätämällä näille teattereille mahdollisuus saada      950 000 mk ja Rovaniemen kaupunginteatteri-
31115: valtionosuus korkeampana prosenttiosuutena             Lapin läänin alueteatteri, joka on saamassa
31116: kuin niille kantokykyluokan mukaan muutoin             550 000 markkaa.
31117: kuuluisi. Kun lain antamien mahdollisuuksien               Valtion talousarvioehdotuksessa vuodelle
31118: toteuttaminen huomattiin kovin vaivaHoiseksi           1997 momentilla 29.90.52 (Veikkauksen ja raha-
31119: käytännössä, säädettiin lainmuutoksella (L             arpajaisten voittovarat taiteen tukemiseen) on
31120: 1277 /1994) 6 a §:n 2 momentti seuraavasti: "Ope-      osoitettu teattereille ja orkestereille myönnettä-
31121: tusministeriö voi valtion talousarvion rajoissa        västä rahoituslain mukaisesta määrärahasta
31122: päättää, että valtakunnallisesti tai alueellisesti     enintään 6 500 000 mk teatteri- ja orkesterilain
31123: merkittäville teattereille ja orkestereille myönne-    muuttamisesta annetun lain (1277/1994) 6 a §:n
31124: tään ylimääräistä valtionavustusta." Kun avus-         mukaiseen valtionavustuksen maksamiseen.
31125: tusprosentti oli muutettu kaikille muille teatte-      Määräraha oli vuonna 1996 5,5 milj. markkaa ja
31126: reille 37 prosentiksi, paitsi Tampereen Työväen        siis vuonna 1995 yhteensä 10 milj. markkaa. Kos-
31127: Teatterille ja Svenska Teaternille, poistettiin lain   ka em. määräraha supistui vuodesta 1995 vuo-
31128: 5 §:n 2 momentti (L 1460/1995) kokonaan, eli           teen 1996 melkein puolella, pohjoisten ja ruotsin-
31129: mahdollisuus saada valtionosuus korotettuna            kielisten alueteattereiden tukalaa asemaa korjat-
31130: prosenttina.                                           tiin ylimääräisillä henkilötyövuosilla.
31131:    Tilastojen mukaan vuonna 1995, jolloin em.              Opetusministeriö on pyrkinyt mahdollisuuk-
31132: ylimääräisen valtionavustuksen kokonaismäärä           siensa mukaan siihen, että kullekin lain piirissä
31133: oli 10 milj. markkaa, Kajaanin kaupunginteatte-        toimivalle teatterille korvataan toteutuneet hen-
31134: ri-Oulun läänin alueteatteri sai edellä mainittua      kilötyövuodet. Mikäli valtionosuuteen oikeutta-
31135: valtionavustusta 1,1 milj. markkaa ja järjesti 64      vien henkilötyövuosien lukumäärä ei nouse suu-
31136: esitystä kotikunnan ulkopuolella. Vastaavasti          remmaksi kuin toteutuneet henkilötyövuodet, ei
31137: Rovaniemen kaupunginteatteri sai avustusta             näytäjatkossa todennäköiseltä, että ylimääräisil-
31138: 830 000 mk ja järjesti 15 esitystä, Wasa Teater sai    lä henkilötyövuosilla korvataan esim. alueteatte-
31139: 850 000 markkaa ja järjesti 99 esitystä ja Åbo         ri toimintaa. Alueteatteritoimintaa edistetään ja
31140: Svenska Teater sai 920 000 markkaa ja järjesti 55      sen kehittäminen turvataan siten vain lain 6 a §:n
31141: esitystä (Teatterin Tiedotuskeskuksen tilastot).       mukaisella valtionavustuksella. Tuen tarve ja
31142:                                              KK 736/1996 vp                                           3
31143: 
31144: määrärahan pysyvyys valtion talousarviossa on          itse osoittavat omalta osaltaan kiinnostusta ja
31145: tunnustettu ja sisäiset jakosuhteet ovat tasoittu-     panostavat alueteatteritoimintaan.
31146: neet. Tämä edellyttää tietenkin sitä, että teatterit
31147: 
31148:      Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1996
31149: 
31150:                                                                  Kulttuuriministeri Claes Andersson
31151: 4                                           KK 736/1996 vp
31152: 
31153: 
31154: 
31155: 
31156:                                         Tili Riksdagens Talman
31157: 
31158:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           teatern Raatikko med 29 föreställningar,
31159: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande           AHAA-teatern med 41 föreställningar, Turun
31160: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       Uusi Teatteri med 31 föreställningar. Deras stats-
31161: dagsman Anne Huotari m.fl. undertecknade              understöd var likväl för detta riksomfattande
31162: spörsmål nr 736:                                      och regionalt betydelsefylla arbete isin helhet för
31163:                                                       Raatikko 580 000 mk, AHAA-teatern 50 000 mk
31164:           Vad ämnar Regeringen göra för att           och för Turun Uusi Teatteri 80 000 mk.
31165:        trygga regionteatrarnas verksamhet och             Som teatrar med stor riksomfattande eller re-
31166:        för att möjliggöra en utveckling av dem        gional betydelse har för 1997 utsetts 24 teatrar,
31167:        på lång sikt?                                  förutsatt att riksdagen godkänner budgetpropo-
31168:                                                       sitionen och de lagar som ansluter sig till den. En
31169:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ansenlig del av dessa teatrar är barn- och ung-
31170: anföra följande:                                      domsteatrar, särskilt dockteatrar, men också
31171:                                                       dansteatrar och teatrar med föreställningar för
31172:    Teater- och orkesterlagen (L 730/1992), som        den vuxna befolkningen, som ofta turnerar runt
31173: trädde i kraft vid ingången av 1993, beaktade och     om i landet. Bland dessa teatrar finns också
31174: säkrade genast från början en högre statsandel        stadsteatern i Kajana-regionalteatern i Uleå-
31175: för teatrar som är riksomfattande eller regionalt     borgs län - som förelås få 950 000 mk och
31176: betydelsefulla. Till en början förverkligades detta   stadsteatern i Rovaniemi-regionalteatern i Lapp-
31177: genom att teatrarna tillskrevs möjlighet att få       lands Iän- som föreslås få 550 000 mk.
31178: högre procentuell statsandel än vad de enligt             1statsbudgeten för 1997 har för utbetalning av
31179: kommunens bärkraftsklass skulle ha varit berät-       statsunderstöd enligt 6 a § lagen om ändring av
31180: tigade till. När man märkte att de möjligheter        teater- och orkesterlagen (1277/1994) under mo-
31181: lagen erbjöd var mycket svåra att genomföra i         ment 29.90.52 (Tippnings- och penninglotteri-
31182: praktiken, stadgades genom en lagändring (L           vinstmedel för främjande av konsten) anvisats
31183: 127711994) 6 a § 2 mom.: "U ndervisningsministe-      högst 6 500 000 mk av anslaget enligt finansie-
31184: riet kan inom ramen för statsbudgeten besluta att     ringslagen som beviljas teatrar och orkestrar.
31185: teatrar och orkestrar som har riksomfattande          Anslaget för 1996 var 5,5 milj. mk och för 1995
31186: eller regional betydelse beviljas extra statsunder-   alltså sammanlagt 10 milj. mk. När anslaget
31187: stöd." Eftersom understödsprocenten hade änd-         krympte med nästan hälften från 1995 tili 1996
31188: rats tili 37 för alla andra teatrar än Tampereen      korrigerades de nordliga och svenskspråkiga re-
31189: Työväen Teatteri och Svenska Teatern, slopades        gionteatrarnas trängda situation med extra års-
31190: 5 § 2 mom. (L 1460/1995) isin helhet, dvs. möjlig-    verken.
31191: heten att få högre statsandelsprocent.                    Undervisningsministeriets ambition har varit
31192:    Statistiken visar att stadsteatern i Kajana -      att alla teatrar som verkar inom lagens område i
31193: regionalteatern i Uleåborgs Iän- år 1995 när de       mån av möjlighet skall få ersättning för utförda
31194: extra statsunderstöden sammanlagt uppgick till        årsverken. Om antalet årsverken som berättigar
31195: 10 milj. mark, fick 1, 1 milj. mark i ovan nämnt      tili statsandel inte är större än antalet utförda
31196: statsunderstöd och ordnade 64 föreställningar         årsverken, verkar det i fortsättningen osannolikt
31197: utanför hemkommunen. Stadsteatern i Rovanie-          att t.ex. regionteaterverksamhet ersätts med ex-
31198: mi fick 830 000 mark i understöd och ordnade 15       tra årsverken. Regionteaterverksamheten främ-
31199: föreställningar, Wasa Teater fick 850 000 mark        jas och dess utveckling tryggas således bara med
31200: och ordnade 99 föreställningar och Åbo Svenska        statsandelar enligt 6 a §. Behovet av stöd och
31201: Teater fick 920 000 mark och ordnade 55 före-         anslagets beständighet i statsbudgeten är erkän-
31202: ställningar (Teaterinformationscentralens statis-     da och de interna fördelningsproportionerna har
31203: tik).                                                 utjämnats. Detta förutsätter givetvis att teatrar-
31204:    1 Uleåborgs och i Lapplands Iän turnerade          na själva för sin egen del visar intresse och satsar
31205: samma år många andra teatergrupper, t.ex. dans-       på regionteaterverksamhet.
31206: 
31207:      Helsingforsden 19 november 1996
31208: 
31209:                                                                     Kulturminister Claes Andersson
31210:                                            KK 737/1996 vp
31211: 
31212: Kirjallinen kysymys 737
31213: 
31214: 
31215: 
31216: 
31217:                                   Anne Huotari /vas: Sosiaaliturvamaksujen porrastamisesta
31218: 
31219: 
31220: 
31221:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
31222: 
31223:    Euroopan parlamentti on keskustellut työajan      turvamaksujen porrastamismalli työpäivän pi-
31224: lyhentämisestä työttömyyden vähentämisen kei-        tuuden mukaan voisi olla yksi ratkaisu verokiilan
31225: nona. Aiheesta on tehnyt mietinnön Ranskan           alentamiseen ja sitä kautta työllisyyden paranta-
31226: entinen pääministeri Michel Rocard. Mietinnös-       miseen.
31227: sä on ehdotettu mm. sosiaaliturvamaksujen por-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31228: rastamismallia työpäivän pituuden mukaan.            tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
31229: Työttömyys on ongelmana koko Euroopassa, ja          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31230: eri maissa on erityyppisiä ratkaisuja mm. työn       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31231: jakamisessa.
31232:    Suomen hallituksen tavoitteena on työttö-                   Onko työministeriössä mietitty, voisi-
31233: myyden puolittaminen. Työnjakaminen on aloi-                ko Michel Rocardin mietinnössä esitettyä
31234: tettu mm. osa-aikalisän, työnvuorottelunja mui-             työpäivän pituuteen perustuvaa sosiaali-
31235: den työaikakokeilujen kautta. Koko ajan tarvi-              turvamaksujen porrastamismallia sovel-
31236: taan kuitenkin uusia malleja. Siksi jo Euroopan             taa Suomessa?
31237: parlamentin työskentelyssä esille tullut Sosiaali-
31238: 
31239:      Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1996
31240: 
31241:                                           Anne Huotari /vas
31242: 
31243: 
31244: 
31245: 
31246:  260017
31247: 2                                         KK 737/1996 vp
31248: 
31249: 
31250: 
31251: 
31252:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
31253: 
31254:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      siten, että se riippuu tehtyjen poistojen ja makset-
31255: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       tujen palkkojen suhteesta. Poistoporrastuksella
31256: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     on pyritty mitoittamaan yrityksen pääomaval-
31257: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anne           taisuutta suhteessa palkkasummaan eli työvoi-
31258: Huotarin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       mavaltaisuuteen. Maksuluokasta riippuen yksi-
31259: n:o 737:                                            tyisen työnantajan kansaneläkevakuutumaksu
31260:                                                     on 2,40/ 4,00/ 4,90 prosenttia palkkasummasta.
31261:           Onko työministeriössä mietitty, voisi-    Sairausvakuutuksen maksu on 1,60 prosenttia
31262:        ko Michel Rocardin mietinnössäesitettyä      palkkasummasta. Yhteensä yksityisen sektorin
31263:        työpäivän pituuteen perustuvaa sosiaali-     työnantaja maksaa ensi vuonna sosiaaliturva-
31264:        turvamaksujen porrastaruismallia sovel-      maksua, porrastusluokasta riippuen, 4,00-6,50
31265:        taa Suomessa?                                prosenttia palkoista.
31266:                                                        Julkisen sektorin osalta maksuja ei ole porras-
31267:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tettu. Maksut vaihtelevat vastaavasti 4,75 pro-
31268: vasti seuraavaa:                                    sentista 10,8 prosenttiin.
31269:                                                        Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on
31270:     Huolimatta Suomen talouden elpymisestä          taas porrastettu yrityksen palkkasumman suu-
31271: työttömyysaste on pysynyt korkeana. Huolestut-      ruuden mukaan siten, että palkkasumman en-
31272: tavaa on erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden li-    simmäiseltä 5 miljoonalta markalta peritään
31273: sääntyminen ja ikääntyneiden kasvava osuus          alempaa, 1 %:n maksua, ja ylittävältä osalta kor-
31274: työttömistä. Samalla työssä olevien työpaine ja     keampaa, 4 %:n maksua.
31275: siitä johtuva uupuminen lisääntyy. Ongelmien           Työeläke-ja tapaturmavakuutusmaksut nou-
31276: ratkaisemiseksi tarvitaan useista keinoista muo-    dattavat vakuutusperiaatteen mukaista määräy-
31277: dostuva kokonaisuus, jolla edistetään työllisyyt-   tymistä, ja ne määräytyvät työntekijäkohtaisesti.
31278: tä yleensä, ylläpidetään ja parannetaan sekä           Sosiaaliturvassa on viime aikoina luotu useita
31279: työssä olevien että työttömien työkykyisyyttä,      ratkaisuja, joilla pyritään suosimaan työn jaka-
31280: tehostetaan sosiaaliturvan aktiivisuutta tukevia    mista. Vuorotteluvapaakokeilu on ollut voimas-
31281: ratkaisuja sekä pyritään rahoitusratkaisuihin,      sa tämän vuoden alusta. Osa-aikatyötä tuetaan
31282: jotka, rahoitusta vaarantamatta, tukevat työlli-    osa-aikalisän kautta. Myös osa-aikaeläkkeen
31283: syyttä.                                             käyttö on viime vuosina selvästi kasvanut, joskin
31284:     Yhtenä vaihtoehtona rahoituksen kautta edis-    sen käyttö on edelleen varsin pientä esimerkiksi
31285: tää työllisyyttä on ehdotettu sekä sosiaalivakuu-   Ruotsiin verrattuna.
31286: tusmaksujen yleistä alentamista että niiden por-        Rahoitusratkaisuissa mm. työttömyysvakuu-
31287: rastamista työllisyyttä suosivasti.                 tusmaksun porrastaruiselia on pyritty tukemaan
31288:     Työnantajamaksut ja verot ovat tasaisesti ko-   pk-yrityskenttää, koska useat selvitykset osoitta-
31289: honneet viime vuosikymmenien aikana ja samal-       vat, että suurin uustyöllistämispotentiaali löytyy
31290: la veropohjaa on laajennettu. Kaikkiaan työnan-     juuri pk-yritysten joukosta. Myös kansaneläke-
31291: tajan pakolliset sosiaalivakuutusmaksut ovat        vakuutusmaksujen nykyisellä porrastuksella on
31292: 22-42 prosenttia palkkasummasta. Työnantaja         pyritty suosimaan pienempiä yrityksiä ja vastaa-
31293: on velvollinen suorittamaan sosiaaliturvamaksu-     vasti suuremmat yritykset maksavat korkeam-
31294: na kansaneläkevakuutus- ja sairausvakuutus-         paa maksua.
31295: maksua. Lisäksi työnantajalta peritään työeläke-        Välillisten työvoimakustannusten vaikutusta
31296: vakuutusmaksua, tapaturmavakuutusmaksua,            työllisyyteen on viime aikoina selvitelty useissa
31297: työttömyysvakuutusmaksua ja työmarkkinaso-          tutkimuksissa. Tutkimusten mukaan yleinen
31298: pimuksiin perustuvaa ryhmähenkivakuutus-            maksujen alentaminen ei merkittävästi paranna
31299: maksua.                                             työllisyyttä, ja kun samalla otetaan huomioon
31300:     Kansaneläkevakuutusmaksun määrä yksityi-        sosiaalirahastojen korvaavan rahoituksen tarve,
31301: sen sektorin työnantajan osalta on porrastettu      kokonaisvaikutusta ei voi pitää hyvänä. Tutki-
31302:                                             KK 737/1996 vp                                            3
31303: 
31304: muksen Holm-Honkapohja-Koskela mukaan                 eläke-, sairaus- ja työttömyysvakuutusmaksujen
31305: sen sijaan maksujen sellainen porrastus, joka         määräytymisperusteet siten, että ne nykyistä pa-
31306: yleisesti alentaa työvoimakustannuksia, edistää       remmin tukevat työllisyyttä etenkin pieni- ja kes-
31307: työllisyyttä matalapalkka-aloilla. Siten porras-      kisuuren yritystoiminnan ja matala-palkka-alo-
31308: tus, joka perustuu palkkaan tai pääomavaltai-         jen osalta. Selvitysmies voi myös esittää muut
31309: suuteen, edistää työllisyyttä. Tutkimuksissa ei       työn kuluessa esille tulleet työllisyyttä edis-
31310: selvitelty maksujen porrastamista työajan mu-         tävät toimenpiteet. Työn määräaika päättyy
31311: kaan.                                                 31.1.1997.
31312:     Sosiaaliturvamaksujen muiden porrastaruis-           Sosiaaliturvamaksujen porrastamisen osalta
31313: tapojen osalta on todettava, että nykyiset rekiste-   on kiinnitettävä huomiota siihen, että porrasta-
31314: rit eivät sisällä tarvittavia tietoja maksujen por-   minen tulisi voida toteuttaa siten, että kokonais-
31315: rastamiseksi yksilötasolla palkan mukaan, hen-        maksutuotto säilyy samana, jolloin tietyn ryh-
31316: kilöluvun tai työajan perusteella.                    män maksujen alentaminen edellyttää muiden
31317:     Sosiaali- ja terveysministeriö on 24.9.1996       rahoittajien osuuden korottamista, elleivät alen-
31318: kutsunutjohtaja Risto Suomisen selvitysmiehek-        tuvat menot tuo alentamisvaraa. Hallitusohjel-
31319: si, jonka tehtävänä on selvittää mahdollisuus         man mukaan yritysten työn tekemiseen liittymät-
31320: uudistaa työsuhde- ja palkkatulorekisterit siten,     tömiä sosiaaliturvamaksuja poistetaan asteit-
31321: että ne mahdollistaisivat työnantajamaksujen          tain. Valtiontalouden sallimissa puitteissa alen-
31322: määräytymisperusteiden uudistamisen. Selvitys-        taruisvara tulee kohdentaa huolella työllisyyttä
31323: tehtävä sisältää myös toimeksiannon selvittää         suosivasti.
31324: mahdollisuudet uudistaa työnantajien kansan-
31325:      Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1996
31326: 
31327:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
31328: 4                                           KK 737/1996 vp
31329: 
31330: 
31331: 
31332: 
31333:                                         Tili Riksdagens Talman
31334: 
31335:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         För arbetsgivare inom den privata sektorn har
31336: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        folkpensionsavgiftens belopp graderats så att det
31337: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      är beroende av relationen mellan avskrivningar
31338: man Anne Huotari undertecknade spörsmål               som gjorts och löner som betalts. Genom av-
31339: nr 737:                                               skrivningsgraderingen har man försökt dimen-
31340:                                                       sionera företagets kapitalintensivitet i relation till
31341:           Har man vid arbetsministeriet reflekte-     lönebeloppet, dvs. arbetskraftsintensiviteten. Be-
31342:        rat över huruvida den på arbetsdagens          roende på avgiftsklassen är folkpensionsavgiften
31343:        längd baserade modell för gradering av         för en privat arbetsgivare 2,40/ 4,00/ 4,90%
31344:        socialskyddsavgifterna som presenterats i      av lönebeloppet. Sjukförsäkringsavgiften är
31345:        Michel Rocards betänkande kunde till-          1,60% av lönebeloppet. En arbetsgivare inom
31346:        lämpas i Finland?                              den privata sektorn betalar nästa år i social-
31347:                                                       skyddsavgift, beroende på graderingsklassen,
31348:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         sammanlagt 4,00-6,50% av lönerna.
31349: anföra följande:                                         lnom den offentliga sektorn har avgifterna
31350:                                                       inte graderats. Avgifterna varierar på motsva-
31351:    Trots att Finlands ekonomi har återhämtat sig      rande sätt mellan 4,75% och 10,8%.
31352: har arbetslöshetsgraden fortsatt att vara hög.           Arbetsgivarnas arbetslöshetsförsäkringspre-
31353: Det oroväckande är i synnerhet den ökade lång-        mie däremot har graderats enligt storleken på
31354: tidsarbetslösheten och den växande andelen äld-       företagets lönebelopp. För lönebeloppets första
31355: re bland de arbetlösa. Samtidigt ökar arbetsbe-       5 miljoner mark uppbärs en lägre avgift om 1 %
31356: lastningen för dem som arbetar och därmed även        och för den överstigande delen en högre avgift
31357: utmattningen. För att problemen skall kunna           om4%.
31358: lösas behövs en helhet bestående av många olika          Arbetspensionsförsäkrings- och olycksfalls-
31359: metoder genom vilka man kan främja sysselsätt-        försäkringspremierna räknas ut med iakttagande
31360: ningen i allmänhet, upprätthålla och förbättra        av försäkringsprincipen och bestäms separat för
31361: arbetsförmågan hos både arbetande och arbets-         varje arbetstagare.
31362: lösa, effektivera de lösningar som främjar ett           I fråga om socialskyddet har man under senare
31363: aktivt socialskydd samt få till stånd sådana finan-   tid tillämpat flera lösningar genom vilka man
31364: sieringslösningar som kan stöda sysselsättningen      försöker gynna en omfördelning av arbetet. Ett
31365: utan att dock äventyra finansieringen.                försök med alterneringsledighet inleddes i början
31366:    Som ett alternativ att genom finansiering          av innevarand~ år. Deltidsarbete stöds genom
31367: främja sysselsättningen har föreslagits både en       deltidstillägg. Aven deltidspensionerna har un-
31368: allmän sänkning av socialförsäkringsavgifterna        der senare år ökat betydligt, även om man i
31369: och en gradering av dem på ett sätt som främjar       Finland fortfarande utnyttjar deltidspension i
31370: sysselsättningen.                                     rätt liten utsträckning i jämförelse med t.ex.
31371:    Arbetsgivaravgifterna och skatterna har un-        Sverige.
31372: der de senaste årtiondena stigit i jämn takt och         I finansieringsbeslut har man bl.a. genom gra-
31373: samtidigt har skattebasen utvidgats. En arbetsgi-     dering av arbetslöshetsförsäkringspremien för-
31374: vares obligatoriska socialförsäkringsavgifter är      sökt understöda de små och medelstora företa-
31375: sammanlagt 22-42% av lönebeloppet. Arbets-            gen eftersom många utredningar visar att ut-
31376: givaren är skyldig att i socialskyddsavgift betala    tryckligen dessa företag har den största potentia-
31377: folkpensionsavgift och sjukförsäkringsavgift. Av      len när det gäller nysysselsättning. Även genom
31378: arbetsgivaren uppbärs dessutom arbetspensions-        den nuvarande graderingen av folkpensionsav-
31379: försäkringspremie,      olycksfallsförsäkringspre-    gifterna har man strävat efter att gynna mindre
31380: mie, arbetslöshetsförsäkringspremie och en pre-       företag, och de större företagen betalar i motsva-
31381: mie för grupplivförsäkring som är baserad på          rande grad en högre avgift.
31382: arbetsmar knadsavtal.                                    I ett flertal undersökningar under senare tid
31383:                                             KK 737/1996 vp                                               5
31384: 
31385: har de indirekta arbetskraftskostnadernas effekt        det av arbetsgivaravgifterna. Utredningsarbetet
31386: på sysselsättningen utretts. Enligt undersökning-       omfattar även en utredning av möjligheterna att
31387: arna förbättras sysselsättningen inte märkbart av       revidera grunderna för fastställande av arbetsgi-
31388: en allmän sänkning av avgifterna, och då man            varens folkpensionsavgift, sjukförsäkringsavgift
31389: samtidigt beaktar socialfondernas behov av er-          och arbetslöshetsförsäkringspremie så att de
31390: sättande finansiering kan helhetseffekten inte          bättre än för närvarande skall stöda sysselsätt-
31391: anses vara gynnsam. Enligt undersökningen               ningen i synnerhet när det gäller små och medel-
31392: Holm-Honkapohja-Koskela gynnas sysselsätt-              stora företags verksamhet och låglönebranscher.
31393: ningen i låglönebranscher däremot av en sådan           Utredningsmannen kan även presentera andra
31394: gradering av avgifterna som allmänt sänker ar-          sysselsättningsfrämjande åtgärder som kommit
31395: betskraftskostnaderna. Således främjar en grade-        fram under arbetets gång. Arbetet skall vara klart
31396: ring som baserar sig på lön eller kapitalintensivi-     den 31 januari 1997.
31397: tet sysselsättningen. 1 undersökningarna har en            När det gäller graderingen av socialskyddsav-
31398: gradering av avgifterna enligt arbetstid inte retts     gifterna bör det beaktas att graderingen skall
31399: ut.                                                     kunna genomföras så att den totala avkastningen
31400:     När det gäller andra sätt att gradera social-       av avgifterna förblir densamma. Detta innebär
31401: skyddsavgifterna bör man konstatera att de nu-          att om avgifterna för någon viss grupp sänks, är
31402: varande registren inte innehåller de uppgifter          det nödvändigt att höja de andra finansiärernas
31403: som behövs för individuell gradering av avgifter-       andel, såvida de sänkta utgifterna inte samtidigt
31404: na enligt lön, personantal eller arbetstid.             medför en sänkningsmån. Enligt regeringspro-
31405:     Social- och hälsovårdsministeriet har den 24        grammet skall de socialskyddsavgifter som inte
31406: september 1996 kallat direktör Risto Suominen           hänför sig tili arbetet inom företagen slopas grad-
31407: tili utredningsman. Hans uppgift är att utreda          vis. Sänkningsmånen bör, inom de ramar som
31408: möjligheten att revidera registren över arbetsför-      statsekonomin tillåter, inriktas med omsorg i sys-
31409: hållanden och löneinkomster så att de skall möj-        selsättningsfrämjande riktning.
31410: liggöra en ändring av grunderna för fastställan-
31411: 
31412:      Helsingfors den 19 november 1996
31413: 
31414:                                                       Social- och hälsovärdsminister Sinikka Mönkäre
31415:                                              KK 738/1996 vp
31416: 
31417: Kirjallinen kysymys 738
31418: 
31419: 
31420: 
31421: 
31422:                                   Pentti Tiusanen /vas ym.: Juomaveden fluoridipitoisuudesta
31423: 
31424: 
31425: 
31426:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
31427: 
31428:     Suomen maa- ja kallioperän erikoislaadun             Suuren valiokunnan kokouksessa 11. loka-
31429: johdosta Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Itä-           kuuta erityisavustaja Risto Aurola sosiaali- ja
31430: Uudenmaan ja Varsinais-Suomen alueella ta-            terveysministeriöstä totesi, etteivät kunnat ole
31431: lousveden fluoridipitoisuus on paikoin kansain-       ryhtyneet tarvittaviin toimiin fluoridiarvojen
31432: välisiä arvoja korkeammalla. Euroopan unionin         saamiseksi pysyvästi alle 1,5 milligramman litras-
31433: hyväksymä raja-arvo, 1,5 milligrammaa Iitrassa,       sa, ja vaati niihin ryhtymistä.
31434: ylittyy mm. Kaakkois-Suomessa. Tämän raja-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31435: arvon ylittävällä juomavedellä on katsottu ole-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
31436: van haitallisia vaikutuksia ihmisen hammaskiil-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31437: teeseen ja luukudokseen.                              jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31438:     Maassamme on vedenottamoita,joissa fluori-
31439: diraja, 1,5 milligrammaa litrassa, ylitetään tois-               Miten sosiaali- ja terveysministeriö on
31440:  tuvasti. Samoin suurissa tekopohjavesilaitoksis-             informoinut kuntiajuomaveden fluoridi-
31441:  sa, kuten Valkealan Utissa, tuotetaan vettä, jon-            arvoista, ja mitä valtiovalta on valmis te-
31442:  ka fluoridipitoisuus ylittää ajoittain raja-arvon            kemään tukeakseen fluoridin poiston
31443:  1,5 milligrammaa litrassa.                                   vaatimia kunnille aiheutuvia 50 miljoo-
31444:     Suomijoutuujatkuvasti raportoimaan talous-                nan markan investointeja- myös ED-
31445:  veden fluoridiarvojen ylityksestä. Ylitysten jat-            rahoituksen osalta?
31446:  kuessa Suomea odottaa Euroopan unionin ko-
31447:  mission taholta huomautus.
31448: 
31449:      Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1996
31450:                      Pentti Tiusanen /vas                        Matti Vähänäkki /sd
31451:                      Heikki Rinne /sd                            Veijo Puhjo /va-r
31452:                                             Matti Saarinen /sd
31453: 
31454: 
31455: 
31456: 
31457:  260017
31458: 2                                           KK 738/1996 vp
31459: 
31460: 
31461: 
31462: 
31463:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
31464: 
31465:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Yhteisölainsäädännön vaikutusta Suomen ve-
31466: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          silaitostoimintaan on käsitelty jo paljon ennen
31467: olette toimittanut valtioneuvoston asianomai-          ETA-sopimuksen solmimista lukuisissa sekä ve-
31468: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti        silaitos- että terveydensuojeluhenkilöstölle jär-
31469: Tiusasen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        jestetyissä koulutustilaisuuksissa ja aiheesta on
31470: sen n:o 738:                                           julkaistu kirjoituksia. Korkean fluoridipitoisuu-
31471:                                                        den aiheuttamat ongelmat ovat olleet näissä pal-
31472:           Miten sosiaali- ja terveysministeriö on      jon keskusteltu kysymys. Sosiaali- ja ter-
31473:        informoinut kuntiajuomaveden fluoridi-          veysministeriön kanta on jatkuvasti ollut, että
31474:        arvoista, ja mitä valtiovalta on valmis te-     vaatimusten mukaiseen vedenlaatuun on pääs-
31475:        kemään tukeakseen fluoridin poiston             tävä. Tarkoituksenmukaisimman kokonaisrat-
31476:        vaatimia kunnille aiheutuvia 50 miljoo-         kaisun hakeminen ja toteuttaminen voi kuiten-
31477:        nan markan investointeja - myös ED-             kin viedä aikaa, koska tilanne saattaa edellyttää
31478:        rahoituksen osalta?                             uusia vedenhankintajärjestelyjä niihin liittyvine
31479:                                                        vesioikeuskäsittelyineen ja maanhankintatar-
31480:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           peineen. Silloin kun tarkoituksenmukaisin rat-
31481: vasti seuraavaa:                                       kaisu on laitoskohtainen vedenkäsittely, sen
31482:                                                        suunnittelu ja toteutus vievät korkeintaan muu-
31483:    Kuten vastauksessani edustaja Tiusasen suul-        taman vuoden.
31484: liseen kysymykseen 19 päivänä lokakuuta 1995              Vesihuollon kehittämisen tavoitteena on
31485: olen todennut, Suomessa sallittu enimmäispitoi-        maassamme turvata kaikille asukkaille riittävästi
31486: suus vesilaitosten jakaman talousveden sisältä-        terveydellisesti moitteetonta talousvettä koh-
31487: mälle fluoridille on ollut 1970-luvulta lähtien 1,5    tuullisin kustannuksm. Erityisesti alueilla, joissa
31488: mg/1. Talousveden laatuvaatimukset julkaistiin         fluoridipitoisuus on huomattavan korkea, on
31489: vuoteen 1992 saakka lääkintöhallituksen yleis-         pyritty tukemaan sellaisia kuntien, vesihuolto-
31490: kirjeissä. Nykyiset laatuvaatimukset sisältyvät        osuuskuntienja yksittäisten kiinteistöjen omista-
31491: sosiaali- ja terveysministeriön 21 päivänä tammi-      jien esittämiä hankkeita, joissa talousveden laatu
31492: kuuta 1994 antamaan päätökseen talousveden             on ongelma.
31493: laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista,              Vesihuollon rahoitusta koskevat kysymykset
31494: joka päätös on julkaistu Suomen säädöskokoel-          kuuluvat maa- ja metsätalousministeriön toimi-
31495: massa numerolla 74/94.                                 alaan. Valtion talousarviossa on maa- ja metsä-
31496:    Talousveden laatuvaatimukset ovat tervey-           talousministeriön pääluokassa osoitettu vuosit-
31497: densuojelulain 21 §:n nojalla annettuja sitovia        tain rahoitustukea (avustukset, korkotukija val-
31498: määräyksiä, joiden noudattamisen valvonnasta           tion vesihuoltotyöt) vedenhankinnan edistämi-
31499: vastaavat kunnalliset terveydensuojeluviran-           seen. Tänä vuonna myös maakuntien yhteistyö-
31500: omaiset (terveydensuojelulaki 20 §). Talousveden       ryhmät ovat puoltaneet Euroopan aluekehitys-
31501: käsittelyä ja käyttöä koskevat määräykset antaa        rahaston tuella toteutettaviksi useita vesihuolto-
31502: myös kunnallinen terveydensuojeluviranomai-            hankkeita. Esimerkiksi Myrskyiässä toteutetaan
31503: nen edellä mainitun säännöksen nojalla.                EU :n tuella Rauhalan varavedenottamonja run-
31504:     Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut yh-   kovesijohdon rakentamishanke. Ministeriö on
31505: dessä Suomen Kuntaliiton ja vesi- ja viemärilai-       osoittanut vuosittain alueellisten ympäristökes-
31506: tosyhdistyksen kanssa ministeriön talousvesi-          kusten käyttöön määrärahoja myös vedenhan-
31507: päätöstä koskevan soveltamisoppaan, jonka ve-          kintaa tukeviin pohjavesiselvityksiin. Näitä käy-
31508: silaitoksille myönnettäviä poikkeuslupia käsitte-      tetään muun muassa uusien, vähemmän fluori-
31509: levässä kohdassa sanotaan: "Poikkeuslupaa ter-         dia sisältävien pohjavesiesiintymien käyttöön ot-
31510: veysperusteisten raja-arvojen ylittämiseen ei voi-     tamiseksi.
31511: da myöntää." Fluoridin raja-arvo kuuluu näihin.
31512: 
31513:      Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1996
31514: 
31515:                                                                      Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
31516:                                             KK 738/1996 vp                                                 3
31517: 
31518: 
31519: 
31520: 
31521:                                          Tili Riksdagens Talman
31522: 
31523:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Gemenskapslagstiftningens inverkan på vat-
31524: ger har Ni , Fru Ta1man, till vederbörande med-        tenverksverksamheten i Finland har behandlats
31525: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-       redan mycket före EES-avtalet slöts i talrika ut-
31526: man Pentti Tiusanen m.fl. undertecknade spörs-         bildningsevenemang både för personalen vid vat-
31527: mål nr 738:                                            tenverk och inom hälsoskyddet och om temat har
31528:                                                        publicerats skrivelser. De problem som förorsa-
31529:           Hur har social- och hälsovårdsministe-       kats av höga fluoridhalter har varit en fråga som
31530:        riet informerat kommunerna om dricks-           diskuterats mycket vid dessa tillfållen. Social-
31531:        vattnets fluoridvärden och vad är stats-        och hälsovårdsministeriets ståndpunkt har kon-
31532:        makten redo att göra för att understöda         tinuerligt varit att man måste uppnå en vatten-
31533:        de investeringar om 50 miljoner mark            kvalitet enligt kraven. Det kan dock ta tid att
31534:        som förorsakas kommunerna av avlägs-            finna och genomföra den ändamålsenligaste hel-
31535:        nandet av fluorid- även i fråga om EU-          hetslösningen eftersom situationen kan förutsät-
31536:        finansieringen?                                 ta nya vattenskaffningsarrangemang med an-
31537:                                                        knytande vattenrättighetsbehandlingar och
31538:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          landanskaffningsbehov. Då den mest ändamåls-
31539: anföra följande:                                       enliga lösningen är verkvis vattenbehandling tar
31540:                                                        planeringen och genomförandet av detta högst
31541:     Såsom jag konstaterade i mitt svar på riks-        ett par år i anspråk.
31542: dagsman Tiusanens muntliga spörsmål den 19                 Målet för utvecklandet av vattenförsörjningen
31543: oktober 1995 är den högsta tillåtna halten i Fin-      är att i vårt land till alla invånare trygga tillräck-
31544: land för det fluorid som finns i det hushållsvatten    ligt, hälsomässigt oklanderligt hushållsvatten tili
31545: som vattenverken distribuerar sedan 1970-talet         rimliga kostnader. Speciellt på områden där fluo-
31546: 1,5 mg/1. Kvalitetskraven på hushållsvatten pu-        ridhalten är betydande hög har man strävat att
31547: blicerades fram tili 1992 i medicinalstyrelsens        stöda sådana projekt som föreslagits av kommu-
31548: cirkulär. De nuvarande kvalitetskraven ingår i         ner, vattenförsörjningsandelslag och enskilda
31549: social- och hälsovårdsministeriets beslut av den       fastighetsägare på områden där hushållsvattnets
31550: 21 januari 1994 om kvalitetskrav på och kontroll-      kvalitet är ett problem.
31551: undersökning av hushållsvatten och beslutet har           Frågor som gäller finansieringen av vattenför-
31552: publicerats i Finlands författningssamling med         sörjningen hör tilljord- och skorgsbruksministe-
31553: numret 74/94.                                          riets förvaltningsomrade. 1 statsbudgeten har tili
31554:     Kvalitetskraven på hushållsvatten är bindan-       jord- och skogsbruksministeriets huvudtitel årli-
31555: de föreskrifter som meddelats med stöd av 21 §         gen anvisats finansieringsstöd (understöd, ränte-
31556: hälsoskyddslagen och för tillsynen över iaktta-        stöd och statens vattenförsörjningsarbeten) för
31557: gandet av dem ansvarar de kommunala hälso-             att främja vattenanskaffning. 1 år har även sam-
31558: skyddsmyndigheterna (20 § hälsoskyddslagen).           arbetsgrupperna för landskapen med stöd av
31559: De föreskrifter som gäller behandlingen och an-        Europeiska fonden för regional utveckling föror-
31560: vändningen av hushållsvatten ges även av de            dat att flera vattenförsörjningsprojekt genom-
31561: kommunala hälsoskyddsmyndigheterna med                 förs. T.ex. i Mörskom genomförs med EU:s stöd
31562: stöd av ovan nämnda bestämmelse.                       ett byggprojekt i Fredsby som gäller en reservvat-
31563:     Social- och hälsovårdsministeriet har tillsam-     tentäkt och en stamvattenledning. Ministeriet
31564:  mans med Finlands Kommunförbund och vat-              har årligen anvisat anslag till de regionala miljö-
31565:  ten- och avloppsverksföreningen publicerat en         centralernas förfogande också för grundvattens-
31566:  handbok om hur man tillämpar ministeriets be-         utredningar som understöder vattensanskaff-
31567:  slut om hushållsvatten och i den punkt som gäller     ning. Dessa används bl.a. för ibruktagning av
31568:  undantagstillstånd som beviljas till vattenverk       nya grundvattenförekomster som innehåller
31569:  sägs att undantagstillstånd för att överskrida häl-   mindre fluorid.
31570:  sogrundande gränsvärden inte kan beviljas.
31571:  Gränsvärden för fluorid hör till dessa.
31572: 
31573:    Helsingforsden 15 november 1996
31574:                                                                       Minister Terttu Huttu-Juntunen
31575:                                     j
31576:                                 j
31577:                                 j
31578:                             j
31579:                             j
31580:                         j
31581:                         j
31582:                     j
31583:                     j
31584:                 j
31585:                 j
31586:             j
31587:             j
31588:         j
31589:         j
31590:     j
31591:     j
31592: j
31593: j
31594:                                              KK 739/1996 vp
31595: 
31596: Kirjallinen kysymys 739
31597: 
31598: 
31599: 
31600: 
31601:                                     Risto Penttilä /nuors: Pysyvän oleskeluluvan saaneiden henkilöiden
31602:                                         syrjinnästä työmarkkinoilla
31603: 
31604: 
31605:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
31606: 
31607:    Suomen jäsenyys Euroopan unionissa on pa-           taan. Ilmailuhallituksen kanta ei muuttunut,
31608: rantanut unionin kansalaisten mahdollisuuksia          vaikka McCarronilla oli esittää sekä työnantaja
31609: tehdä työtä Suomessa. Samanlaista parannusta           että Iista oppilaista, jotka halusivat juuri hänen
31610: ei ole tapahtunut sellaisten EU:n ulkopuolelta         opetustaan.
31611: saapuneiden henkilöiden asemassa, joilla on py-           Mielestäni edellä kuvattu tapaus ilmentää
31612: syvä oleskelulupa Suomessa.                            protektionismia, jonka tarkoituksena on vai-
31613:    Lennonopettaja Timothy S. McCarronin ta-            keuttaa Suomessa pysyvästi asuvien EU:n ulko-
31614: paus kuvaa syrjintää, jota EU:n ulkopuolelta           puolelta tulleiden ihmisten mahdollisuuksia elät-
31615: tulleet henkilöt saavat kokea Suomen työmark-          tää itsensä omalla työllään.
31616: kinoilla. Timothy McCarron on Suomessa asuva              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31617: amerikkalainen lennonopettaja, jolla on pysyvä         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31618: oleskelulupa. Hän tiedusteli Ilmailulaitokselta,       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31619: mitä toimenpiteitä tarvittaisiin, jotta hän voisi      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31620: opettaa lentämistä Suomessa. Hänelle vastattiin,
31621: että vaikka hän läpäisisi kaikki tarvittavat testit,             Onko Hallitus tietoinen syrjinnästä,
31622: hänelle ei ilmeisesti myönnettäisi lupaa lennon-              joka työmarkkinoillamme kohdistuu sel-
31623: opetukseen Suomessa. Perusteena kirjeessä Gon-                laisiin henkilöihin, jotka ovat tulleet
31624: ka oli allekirjoittanut Reijo Lamberg Ilmailulai-             EU:n ulkopuolelta ja joilla on pysyvä
31625: toksesta) todettiin muun muassa, että opetuslu-               oleskelulupa, ja
31626: van antaminen ulkomaalaiselle olisi väärin työt-                 aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
31627: töminä olevia suomalaisia lennonopettajia koh-                siin tällaisen syrjinnän lopettamiseksi?
31628: 
31629:      Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1996
31630: 
31631:                                           Risto Penttilä /nuors
31632: 
31633: 
31634: 
31635: 
31636: 260017
31637: 2                                          KK 739/1996 vp
31638: 
31639: 
31640: 
31641: 
31642:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
31643: 
31644:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kohta). Hänellä on siten oikeus hankkia toimeen-
31645: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Rouva Pu-        tulonsa valitsemaliaan työllä eikä viranomainen
31646: hemies, toimittanut valtioneuvoston asianomai-        voi tätä oikeutta rajoittaa vetoamalla suomalais-
31647: selle jäsenelle kansanedustaja Risto Penttilän        ten työttömyyteen jollakin alalla tai yleensä työ-
31648: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 739:         markkinatilanteeseen. Suomessa asuva ulko-
31649:                                                       maalainen voi myös harjoittaa ammattia tai elin-
31650:           Onko Hallitus tietoinen syrjinnästä,        keinoa ilman erityistä ulkomaalaiselta edellytet-
31651:        joka työmarkkinoillamme kohdistuu sel-         tävää lupaa.
31652:        laisiin henkilöihin, jotka ovat tulleet            Rikoslain 11 luvun 9 §:ssä (578/1995) on syr-
31653:        EU:n ulkopuolelta ja joilla on pysyvä          jintää koskeva rangaistussäännös. Lain 47luvun
31654:        oleskelulupa, ja                               3 §:ssä kriminalisoidaan työsyrjintä. Työsyrjin-
31655:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        nästä tuomitaan sakkoon tai kuudeksi kuukau-
31656:        siin tällaisen syrjinnän lopettamiseksi?       deksi vankeuteen työnantaja tai tämän edustaja,
31657:                                                       joka työpaikasta ilmoittaessaan, työntekijää va-
31658:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          litessaan tai palvelussuhteen aikana- ilman pai-
31659: vasti seuraavan:                                      navaa, hyväksyttävää syytä- asettaa työnhaki-
31660:                                                       jan tai työntekijän epäedulliseen asemaan
31661:     Suomessa asuu vakinaisesti yli 70 000 ulko-           1) rodun, kansallisen tai etnisen alkuperän,
31662: maan kansalaista, eniten Venäjältä, Virosta ja        ihonvärin, kielen, sukupuolen, iän, perhesuhtei-
31663: Ruotsista. Euroopan unionin alueella kansalais-       den, sukupuolisen suuntautumisen tai terveyden-
31664: ten liikkuvuus on ollut yleisesti varsin vähäistä.    tilan taikka
31665: Tämä koskee myös Suomea lukuun ottamatta                  2) uskonnon, yhteiskunnallisen mielipiteen,
31666: Suomen ja Ruotsin välistä muuttoliikettä.             poliittisen tai ammatillisen toiminnan tai muun
31667:     Suomen Hallitusmuodon perusoikeudet (969/         näihin rinnastettavan seikan nojalla.
31668: 1995) ja kansainväliset ihmisoikeusvelvoitteet            Hallitus perusti 31.1.1996 rasimin ehkäisemi-
31669: kieltävät syrjinnän. Hallitusmuodon 5 §:n 2 mo-       seksi ministeri Claes Anderssoninjohdolla toimi-
31670: mentin mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttä-         van ministeriryhmän, jonka toimintaohjelmassa
31671: vää syytä asettaa eri asemaan sukupuolen, iän,        kiinnitetään huomiota muun muassa syrjinnän
31672: alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen,             ehkäisyyn työmarkkinoilla ja elinkeinotoimin-
31673: mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai         nassa. Hallitus on myös asettanut rasismin, muu-
31674: muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Pe-        kalaisvihan, antisemitismin ja niihin liittyvän su-
31675: rusoikeudet koskevat myös maassa asuvaa ulko-         vaitsemattomuuden vastaisen valtuuskunnan.
31676: maalaista lukuun ottamatta maahantuloa ja                 Sisäasiainministeriö asetti 18.10.1995 toimi-
31677: maassa oleskelua sekä äänioikeutta ja vaalikel-       kunnan laatimaan hallitukselle ulkomaalais- ja
31678: poisuutta koskevia rajoituksia.                       pakolaispoliittinen ohjelma. Toimikunta, jonka
31679:     Ulkomaalaisten maassa oleskelua ja työnte-        määräaika päättyy vuoden 1996 lopussa, tulee
31680: koa koskevat ulkomaalaislaki (378/1991) ja sen        loppumietinnössään käsittelemään myös ongel-
31681: nojalla annetut säännökset ja määräykset. Ulko-       mia, jotka liittyvät maahanmuuttajien asemaan
31682: maalaisella, joka aikoo Suomessa ryhtyä ansio-        työmarkkinoilla.
31683: työhön, on lähtökohtaisesti oltava työlupa (lain          Työministeriön yhteydessä toimiva pakolais-
31684: 24 §:n 1 momentti). Työministeriö on määräyk-         ja siirtolaisuusasiain neuvottelukunta käynnisti
31685: sissään (1/94, 18.2.1994) täsmentänyt työluvan        vuonna 1994 Suvaitsevaan Suomeen -toiminta-
31686: myöntämisen edellytyksiä, kuten työvoimapo-           ohjelman, jota vuonna 1995 toteutettiin yhteis-
31687: liittista harkintaa, jota käytettäessä on ensin ar-   työssä Euroopan neuvoston rasismin vastaisen
31688: vioitava maassa olevan työvoiman saatavuus ja         nuorisokampanjan kanssa. Ohjelmasta on rahoi-
31689: käytettävyys.                                         tettu erilaisia suvaitsevien asenteiden edistämi-
31690:     Pysyvän oleskeluluvan saanut ulkomaalainen        seen pyrkiviä projekteja, joissa on otettu huo-
31691: ei tarvitse työlupaa (lain 25 §:n 1 momentin 1        mioon myös työllisyysnäkökohtia. Vuonna 1996
31692:                                           KK 739/1996 vp                                            3
31693: 
31694: tuetaan muun muassa perusselvitystä rasististen     puutteellisesta suomen kielen taidosta tai siitä,
31695: ilmiöiden ja etnisen syrjinnän seurantajärjestel-   etteivät hänen pätevyytensä ja työmarkkinoiden
31696: mästä.                                              vaatimukset vastaa toisiaan. Osaltaan kysymys
31697:    Pakolais- ja siirtolaisuusasiain neuvottelu-     voi kuitenkin olla syrjinnästä työhön valikoitu-
31698: kunta on osallistunut myös Kansainvälisen työ-      misessa.
31699: järjestön ILO:n työelämän syrjintää käsittele-         Työministeriö asetti vuonna 1995 työryhmän
31700: vään kansainväliseen projektiin.                    selvittämään maahanmuuttajien työmarkkinoil-
31701:    Ulkomaalaisten työttömyysprosentti on ollut      le ja koulutukseen ohjaamista. Työllistymisen
31702: keskimääräistä korkeampi (keskimäärin noin          edistämiseksi on myös käynnistetty eri tahoilla
31703: 49 %). Joissakin maahanmuuttajaryhmissä työt-       projekteja.
31704: tömyys on voinut olla jopa 80-90 %. Osaltaan           Euroopan unionissa vuosi 1997 on rasismin
31705: kysymys voi olla esimerkiksi ulkomaalaisen          vastainen vuosi,jonka valmistelut on jo aloitettu.
31706: 
31707:      Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1996
31708: 
31709:                                                                    Työministeri Liisa Jaakonsaari
31710: 4                                            KK 739/1996 vp
31711: 
31712: 
31713: 
31714: 
31715:                                           Tili Riksdagens Talman
31716: 
31717:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        dersöka om det finns arbetskraft i landet och om
31718: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          den är tillgänglig.
31719: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-          En utlänning som har permanent uppehålls-
31720: damot Risto Penttilä undertecknade spörsmål nr          tillstånd behöver inte arbetstillstånd (lagens 25 §
31721: 739:                                                    1 mom. 1 punkten). Han har således rätt att
31722:                                                         skaffa sin utkomst genom sådant arbete han väl-
31723:            Är Regeringen medveten om den dis-           jer, och denna rätt kan en myndighet inte begrän-
31724:         kriminering som på arbetsmarknaden              sa genom att vädja till vare sig att det förekom-
31725:         riktas mot de personer med permanent            mer arbetslöshet bland finländare inom en viss
31726:         uppehållstillstånd som kommer från om-          bransch eller det allmänna arbetsmarknadsläget.
31727:         råden utanför Europeiska unionen, samt          En utlänning som är bosatt i Finland kan också
31728:            ämnar Regeringen vidta åtgärder för          idka yrke eller näring utan att behöva ett särskilt
31729:         att få slut på sådan diskriminering?            tillstånd som förutsätts av en utlänning.
31730:                                                             1 11 kap. 9 § straffiagen (578/1995) finns ett
31731:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           straffstadgande som gäller diskriminering. I 47
31732: anföra följande:                                        kap. 3 § kriminaliseras diskriminering i arbetsli-
31733:                                                         vet. För detta brott döms till böter eller fångelse i
31734:    1 Finland bor stadigvarande över 70 000 ut-          högst sex månader en arbetsgivare eller en före-
31735: ländska medborgare, de flesta från Ryssland,            trädare för denne som vid annonsering om en
31736: Estland och Sverige. lnom Europeiska unionen            arbetsplats, vid valet av arbetstagare eller under
31737: har medborgarnas rörlighet i allmänhet varit            ett anställningsförhållande - utan vägande och
31738: tämligen liten. Detta gäller också Finland, med         godtagbart skäl - försätter en arbetssökande
31739: undantag för flyttningsrörelsen mellan Finland          eller arbetstagare i en ofördelaktig ställning på
31740: och Sverige.                                            grund av
31741:    De grundläggande fri- och rättigheterna i Re-            1) ras, nationellt eller etniskt ursprung, hud-
31742: geringsformen för Finland (969/1995) och inter-         fårg, språk, kön, ålder, familjeförhållanden, sex-
31743: nationella människorättsförpliktelser förbjuder         uell inriktning eller hälsotillstånd eller på grund
31744: diskriminering. Enligt 5 § 2 mom. Regeringsfor-         av
31745: men får ingen utan godtagbart skäl ges en annan             2) religion, samhälleliga åsikter, politisk eller
31746: ställning på grund av kön, ålder, ursprung, språk,      facklig verksamhet eller någon annan därmed
31747: religion, övertygelse, åsikt, hälsotillstånd eller      jämförbar omständighet.
31748: handikapp eller av någon annan orsak som hän-               Regeringen tillsatte 31.1.1996 en minister-
31749: för sig till hans person. De grundläggande fri- och     grupp för förebyggande av rasism som arbetar
31750: rättigheterna gäller även utlänningar som är bo-        under ledning av minister Claes Andersson. 1
31751: satta i landet med undantag för begränsningar           dess verksamhetsprogram fåsts uppmärksamhet
31752: som gäller rätt att komma till och vistas i landet      bland annat vid förebyggande av diskriminering
31753: samt rösträtt och valbarhet.                            på arbetsmarknaden och i näringsverksamhet.
31754:    Utlänningars vistelse i landet och arbete regle-     Regeringen har även tillsatt en delegation mot
31755: ras i utlänningslagen (378/1991) och de stadgan-        rasism, främlingshat, antisemitism och övrig in-
31756: den och bestämmelser som utfårdats på basis av          tolerans.
31757: den. En utlänning som har för avsikt att börja              lnrikesministeriet tillsatte 18.10.1995 en kom-
31758: förvärvsarbeta i Finland skall i regel ha arbetstill-   mission med uppgift att utarbeta ett utlännings-
31759: stånd (24 § 1 mom.). Arbetsministeriet har i sin        och flyktingpolitiskt program för regeringen.
31760: föreskrift (1/94, 18.2.1994) preciserat förutsätt-      Kommissionen vars mandattid utgår i slutet av år
31761: ningarna för beviljande av arbetstillstånd, bl.a.        1996 kommer i sitt slutbetänkande att också be-
31762: när det gäller prövning på arbetskraftspolitiska        handla de problem som hänför sig till invandrar-
31763: grunder, som betyder att man vid bedömning av           nas ställning på arbetsmarknaden.
31764: behovet av utländsk arbetskraft först skall un-             Delegationen för flykting- och migrations-
31765:                                            KK 739/1996 vp                                             5
31766: 
31767: ärenden som finns i anslutning tili arbetsministe-   rit högre än den genomsnittliga (i medeltal ca
31768: riet inledde år 1994 verksamhetsprogrammet Su-       49 %). 1 vissa invandrargrupper har arbetslöshe-
31769: vaitsevaan Suomeen (På väg mot ett tolerant          ten kunnat stiga tili hela 80--90 %. Delvis kan
31770: Finland), som under år 1995 genomfördes i sam-       orsaken vara att en utlänning har bristfålliga
31771: arbete med Europarådets ungdomskampanj mot           kunskaper i finska eller att hans eller hennes
31772: rasism. Inom ramen för programmet har man            behörighet inte motsvarar de krav som arbets-
31773: finansierat olika projekt för främjande av tole-     marknaden ställer. 1 en del fall kan det emellertid
31774: ranta attityder, där också sysselsättningsaspekter   vara fråga om diskriminering vid anställning.
31775: har beaktats. Under år 1996 stöds bland annat en        Arbetsministeriet tillsatte år 1995 en arbets-
31776: grundläggande utredning som gäller uppföljning       grupp med uppgift att utreda vägledningen av
31777: av förekomsten av rasism och etnisk diskrimine-      invandrare tili arbetsmarknaden och utbildning.
31778: ring.                                                För att främja sysselsättningen har man också
31779:    Delegationen för flykting- och migrations-        satt i gång olika lokala och regionala projekt.
31780: ärenden har även deltagit i lnternationella ar-         Året 1997 har inom Europeiska unionen ut-
31781: betsorganisationen ILO:s internationella projekt     lysts tili Europaåret mot rasism, och förberedel-
31782: som gäller diskriminering i arbetslivet.             serna för året har redan inletts.
31783:    Utlänningarnas arbetslöshetsprocent har va-
31784: 
31785:      Helsingfors den 19 november 1996
31786: 
31787:                                                                   Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
31788:                                            KK 740/1996 vp
31789: 
31790: Kirjallinen kysymys 740
31791: 
31792: 
31793: 
31794: 
31795:                                   Jukka Tarkka /nuors ym.: Nuorten oikeudesta toimeentulotukeen
31796: 
31797: 
31798: 
31799:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
31800: 
31801:     Hallitus on antanut eduskunnalle tuloloukku-        Täysi-ikäisten kansalaisten toimeentulotuen
31802: työryhmän pohjalta esityksen sosiaalihuoltolain      rajoittamista voidaan pitää täysivaltaisten kan-
31803: muuttamisesta. Muutoksella rajoitetaan nuorten       salaisten perusoikeuksien loukkaamisena. Esitys
31804: oikeutta etuuksien itsenäiseen saamiseen ilman       hämärtää täysi-ikäisyytenä pidettyä 18 vuoden
31805: työhön perustuvaa oikeutta. Vastuuta täysi-          ikärajaaja tuo kestämättömin perustein esitetty-
31806: ikäisten nuorten sosiaaliturvasta siirretään nuor-   jä lisäporrastuksia jo nyt monimutkaiseen sosi-
31807: ten vanhemmille. Esityksessä ehdotetaan, että        aalilainsäädäntöömme. Päinvastoin kuin halli-
31808: vanhemmilla on velvollisuus avustaa 18-20-           tuksen esityksessä, täysi-ikäisyyden tulisi olla
31809: vuotiasta lastaan tarpeen mukaan toimeentulon        merkkipaalu, jolla nuorten itsenäisen elämän
31810: saamisessa.                                          aloittaminen, myös oikeus itsenäiseen toimeen-
31811:     Osa vanhemmista epäilemättä avustaa täysi-       tuloon, korostuu.
31812: ikäistä jälkikasvuaan jokapäiväisessä elämässä.         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31813: Aivan eri asia kuitenkin on velvoittaa lailla van-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
31814: hempia huolehtimaan täysi-ikäisistä lapsistaan.      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31815:  Käytännössä hallituksen esitys merkitsee sitä,      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31816: että 18-20-vuotiailla nuorilla ei ole oikeutta it-
31817:  senäiseen toimeentuloon, vaan sitä myönnet-                   Onko Hallitus tietoinen, kuinka mer-
31818:  täessä otetaan huomioon vanhempien tulot. Täl-             kittävästä ja periaatteellisesta linjaukses-
31819:  lainen riippuvuussuhde vanhempien tuloista                 ta sosiaalihuoltolain muutoksessa on ky-
31820:  myös täysi-ikäisyyden ikärajan saavuttamisen               symys, ja mitkä ovat muutoksen oletetut
31821: jälkeen ei kannusta nuoria itsenäisen elämän                hyödyt ja valtiontaloudelliset säästöt?
31822:  aloittamiseen, ja joissakin tapauksissa se jopa
31823:  vaikeuttaa sitä.
31824:    Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1996
31825: 
31826:                      Jukka Tarkka /nuors                             Risto Penttilä /nuors
31827: 
31828: 
31829: 
31830: 
31831:  260017
31832: 2                                           KK 740/1996 vp
31833: 
31834: 
31835: 
31836: 
31837:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
31838: 
31839:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        toimeentulotuen rutiininomaisen myöntämisen
31840: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         sijasta tutkittaisiin ensin vanhempien mahdolli-
31841: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       suudet avustaa nuorta. Tällä tavoin opiskelevien
31842: jäsenen vastattavaksi kansanedusta Jukka Tar-         ja muiden nuorten vanhemmat saatetaan saman-
31843: kan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          arvoiseen asemaan. Vastaavasti opiskelijoiden ja
31844: n:o 740:                                              muiden nuorten asema suhteessa vanhempiin
31845:                                                       yhdenmukaistuu. Tällöin vanhemmat luultavasti
31846:           Onko Hallitus tietoinen, kuinka mer-        entistä painokkaammin ohjaavat nuoria aktiivi-
31847:        kittävästä ja periaatteellisesta linjaukses-   sesti rakentamaan tulevaisuutensa perustaa eli
31848:        ta sosiaalihuoltolain muutoksessa on ky-       hankkimaan koulutusta tai työkokemusta eivät-
31849:        symys, ja mitkä ovat muutoksen oletetut        kä nuoret rutiininomaisesti heti 18 vuotta täytet-
31850:        hyödyt ja valtiontaloudelliset säästöt?        tyään tule sosiaalitoimiston asiakkaiksi. Kan-
31851:                                                       nustinloukkutyöryhmän ehdotuksiin liittyy
31852:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          myös alle 20-vuotiaiden opintotuen parantami-
31853: vasti seuraavaa:                                      nen.
31854:                                                          Hallitus on hyvin tietoinen siitä, että toimeen-
31855:    Lapsen elatuksesta annetun lain mukaan lap-        tulotukea koskevan muutoksen luonne on -
31856: sen oikeus saada elatusta vanhemmiltaan päät-         huolimatta nykyisestä epäsuhdasta opiskelevien
31857: tyy, kun hän täyttää 18 vuotta. Tämä on samalla       ja muiden nuorten ja heidän vanhempiensa ase-
31858: täysi-ikäisyysraja, kuten kysymyksessäkin tode-       massa - samalla periaatteellinen. Esitys on en-
31859: taan. Tähän ikärajaan liittyy monien yksilön itse-    simmäinen viimesijaisen toimeentuloturvaan
31860: näisten oikeuksien ja myös velvollisuuksien alka-     kuuluvan toimeentulotuen saaruisedellytyksiä
31861: minen. Toisaalta monet yksilön itsemääräämis-         koskeva muutos, jonka hallitus on antanut edus-
31862: valtaa sivuavat oikeudet on lainsäädännössä lii-      kunnan käsiteltäväksi uusien perusoikeussään-
31863: tetty tätä alempaan tai ylempään ikään. Esimer-       nösten voimassa ollessa. Hallituksen esityksessä
31864: kiksi jo 15-vuotias voi solmia työsopimuksen.         on pyritty varmistamaan, etteivät nuoret mis-
31865: Toisaalta vanhempien elatusvastuukaan ei ny-          sään tilanteessa muutoksen johdosta jää ilman
31866: kyisessä lainsäädännössä yksiselitteisesti pää-       yhteiskunnan viimesijaista turvaa, jos he eivät
31867: ty täysi-ikäisyyden alkamiseen. Lasten elatukses-     voi tarpeen mukaista tukea muulla tavoin saada.
31868: ta annetun lain mukaan vanhemmat vastaavat            Uudistuksessa ei siis mitään henkilöryhmää sul-
31869: lapsen koulutuksesta aiheutuvista kustannuksis-       jeta toimeentulotuen subjektiivisen oikeuden ul-
31870: ta myös sen jälkeen, kun lapsi on täyttänyt 18        kopuolelle. Myös vanhempien kyky nuoren
31871: vuotta, mikäli se harkitaan kohtuulliseksi. Oi-       avustamiseen tulee esityksen mukaan arvioida
31872: keuskäytännössä koulutuskustannuksiin kuulu-          kohtuuden mukaan niin, ettei heidän toimeentu-
31873: viksi on luettu myös koulutuksen aikaiset elin-       lonsa vaarannu. Käytännössä avustaruisvelvolli-
31874: kustannukset.                                         suus voidaan asettaa vain hyvin toimeentuleville
31875:    Vanhempien näkökulmasta katsottuna tilan-          vanhemmille. Hallitus on esityksen hyväksyes-
31876: ne nykyisin on siis se, ettäjos 18 vuotta täyttänyt   sään pitänyt suotavana, että asiasta perusoikeuk-
31877: nuori opiskelee, hänen vanhempansa voidaan            sien toteutumisen kannalta pyydetään perustus-
31878: velvoittaa elättämään häntä. Sen sijaanjos nuori      lakivaliokunnan lausunto. Tätä vastausta laadit-
31879: ei hakeudu opiskelemaan, hän huomattavasti            taessa tuota lausuntoa ei ole vielä saatu, mutta
31880: helpommin voi saada toimeentulotukea eikä             valiokunta on jo laajasti kuullut asiantuntijoita.
31881: vanhemmilla ole minkäänlaista taloudellista vas-         Antaessaan lakiesitystä hallitus ei ole pyrkinyt
31882: tuuta. Kannustinloukkutyöryhmän ajatus oli,           valtion- eikä kunnallistalouden säästöihin, vaan
31883: että toimeentulotuen saantiehtoja tulee tarkis-       asiaa on lähestytty kannustavuuden sekä van-
31884: taa, jotta keskenään vaihtoehtoiset tuet kannus-      hempienja nuorten yhdenvertaisuuden näkökul-
31885: tavat nuoria opiskeluun ja työharjoitteluun. Yh-      masta. Jonkin verran kuntien toimeentulotuki-
31886: deksi keinoksi tässä tilanteessa valittiin se, että   menot luultavasti muutoksen vuoksi alenisivat.
31887:                                              KK 740/1996 vp                                           3
31888: 
31889: Osittain tämä johtuisijo siitä, että nuoret aktivoi-   kyistä enemmän avustaisivat nuoria. Ne nuoret,
31890: tuisivat hankkimaan itse toimeentuloaan. Toi-          jotka tosiasiassa muutoinkin saisivat apua van-
31891: saalta hyvätuloiset vanhemmat ehkä vapaaehtoi-         hemmiltaan, eivät vastedes enää hakisi toimeen-
31892: sesti jo ilman sosiaalitoimiston kehotuksia ny-        tulotukea.
31893: 
31894:      Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1996
31895: 
31896:                                                                     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
31897: 4                                           KK 740/1996 vp
31898: 
31899: 
31900: 
31901: 
31902:                                          Tili Riksdagens Talman
31903: 
31904:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       utkomststöd först undersöka förä1drarnas möj-
31905: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         1igheter att understöda den unga. På detta sätt
31906: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       blir föräldrarna till studerande och andra ungdo-
31907: man Jukka Tarkka m.fl. undertecknade spörs-            mar likställda. På motsvarande sätt förenhetligas
31908: mål nr 740:                                            ställningen för studerande och andra ungdomar i
31909:                                                        förhållande till föräldrarna. Då kommer förä1d-
31910:           Är Regeringen medveten om viiken             rarna tro1igtvis att kraftfullare än tidigare försö-
31911:        betydande och principiell linjedragning         ka få de unga att aktivt 1ägga grunden till en egen
31912:        det är fråga om vid ändringen av social-        framtid, dvs. att skaffa sig utbi1dning eller ar-
31913:        vårdslagen och vilka fördelar och inbe-         betserfarenhet, och de unga inte blir rutinmässigt
31914:        sparingar i statsfinanserna antas ändring-      kunder vid socia1byrån genast när de fyllt 18 år.
31915:        en medföra?                                     Till förs1agen från arbetsgruppen "F1itfållorna"
31916:                                                        hör också att studiestödet för ungdomar under
31917:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          20 år bör förbättras.
31918: anföra följande:                                          Regeringen är mycket medveten om att änd-
31919:                                                        ringen av utkomststödet - trots det nuvarande
31920:     En1igt 1agen om underhåll för barn upphör          missförhållandet i fråga om studerandes och an-
31921: barnets rätt att få underhåll av förä1drarna när       dra ungdomars och deras förä1drars ställning -
31922: barnet fyller 18 år. Detta är samtidigt gränsen för    samtidigt är av principiell karaktär. Propositio-
31923: myndig å1der, vi1ket också konstateras i spörsmå-      nen är den första ändring av förutsättningarna
31924: let. Vid denna å1dersgräns inträder många av           för erhållande av utkomststöd, som hör till det
31925: individens sjä1vständiga rättigheter och sky1dig-      utkomstskydd som kommer i sista hand, som
31926: heter. Å andra sidan är många rättigheter som          regeringen har före1agt riksdagen sedan de nya
31927: tangerar individens sjä1vbestämmanderätt knut-         bestämmelserna om de grund1äggande fri- och
31928: na till en 1ägre eller högre å1der i 1agstiftningen.   rättigheterna trädde i kraft. I regeringens propo-
31929: T.ex. kan redan 15-åringar ingå arbetsavtal. Å         sition har man försökt se tili att de unga inte i
31930: andra sidan upphör inte förä1drarnas underhålls-       något läge b1ir utan samhällets sistahandsskydd
31931: ansvar entydigt i den nuvarande 1agstiftningen         på grund av ändringen, om de inte kan få det stöd
31932: när barnet når myndig å1der. En1igt 1agen om           de behöver pa något annat sätt. I reformen ute-
31933: underhåll för barn ansvarar förä1drarna för kost-      s1uts alltså ingen persongr~pp från den subjekti-
31934: naderna för barnets utbi1dning även efter att bar-     va rätten tili utkomststöd. Aven förä1drarnas för-
31935: net har fyllt 18 år, om detta prövas skä1igt. I        måga att understöda de unga skall en1igt proposi-
31936: rättspraxis har till utbi1dningskostnaderna även       tionen prövas utgående från vad som är skäligt,
31937: räknats 1evnadskostnaderna under utbi1dningsti-        så att inte deras utkomst äventyras. 1 praktiken
31938: den.                                                   kan understödssky1dighet åläggas endast förä1d-
31939:     Ur förä1drarnas synvinke1 sett är situationen      rar med god utkomst. När regeringen godkände
31940: för närvarande alltså den att om en ung person         propositionen ansåg man det önskvärt att grund-
31941: som har fyllt 18 år studerar, kan hans förä1drar       lagsutskottets ut1åtande inhämtas med avseende
31942: å1äggas att försörja honom. Om den unga perso-         på tillgodoseendet av de grund1äggande rättighe-
31943: nen däremot inte söker sig till studier, kan han       terna. När detta svar skrivs har detta ut1åtande
31944: mycket 1ättare få utkomststöd, och förä1drarna         ännu inte fattas, men utskottet har redan hört ett
31945: har inte något som helst ekonomiskt ansvar för         stort antal sakkunniga.
31946: honom. Tanken i arbetsgruppen "F1itfållorna"               Regeringen har inte efterstävat inbesparingar i
31947: var att villkoren för erhållande av utkomststöd        varken stats- eller kommuna1ekonomin med 1ag-
31948: bör ses över för att de sinsemellan a1ternativa        förs1aget, utan utgångspunkten har varit att
31949: stöden skall sporra ungdomarna tili studier och        sporra de unga och att göra föräldrarna samt
31950: arbetspraktik. I denna situation va1de man som         ungdomarna 1ikställda. I någon mån kommer
31951: en metod att i stället för att rutinmässigt bevi1ja    kommunernas utgifter för utkomststödet tro1i-
31952:                                           KK 740/1996 vp                                          5
31953: 
31954: gen att sjunka på grund av ändringen. Delvis        da sina ungdomar mera än för närvarande. De
31955: beror detta på att de upga aktiveras att själva     unga som i själva verket även annars skulle få
31956: söka sig sin utkomst. A andra sidan kommer          hjälp av sina föräldrar kommer inte längre att
31957: kanske föräldrar med goda inkomster även utan       söka utkomststöd.
31958: socialbyråns uppmaningar att frivilligt understö-
31959: 
31960:      Helsingforsden 18 november 1996
31961: 
31962:                                                                  Minister Terttu Huttu-Juntunen
31963:                                             KK 741/1996 vp
31964: 
31965: 
31966: Kirjallinen kysymys 741
31967: 
31968: 
31969: 
31970: 
31971:                                    Mikko Elo /sd: Kevyen liikenteen väylän rakentamisesta välille
31972:                                       Noormarkun ala-aste-Poikkeljärvi
31973: 
31974: 
31975:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
31976: 
31977:    Porin pohjoisen satamatien jatke välille              Anotun kevytväylän (Noormarkun ala-asteen
31978: Ämttöö-Poikkeljärvi valmistuu vuoden 1997             koulu-Poikkeljärvi) pituus on noin viisi kilo-
31979: aikana. Tämä tulee aiheuttamaan liikenteen li-        metriä, josta arviolta yksi kilometri Porin kau-
31980: säystä myös muilla alueen teillä. Suora jatke ra-     pungin alueella. Alueella asuu 104 perhettä, jois-
31981: kennettavalle tielle on vanha Vaasan tie 2701.        sa on 62 koululaista, 31 alle kouluikäistä ja 48 yli
31982: Tämä tie on kapea, erittäin mutkainen ja pahim-       60-vuotiasta.
31983: milta osaltaan valaisematon. Tien huonoimmal-            Kielteises.~ä vastauksessaan (7.8.1996) tielai-
31984: la ja mutkaisimmalla osuudella Noormarkun             tos toteaa Amttöö-Poikkeljärvi-osuuden hie-
31985: ala-aste-Poikkeljärvi ei ole myöskään kevyen          man lisäävän liikennettä vanhalla Vaasan tiellä.
31986: liikenteen väylää.                                    Kuitenkin Ämttöö-Poikkeljärvi-tien liikenne-
31987:     Kevytliikenneväylää Noormarkun kunta on           ennusteessa todetaan sanatarkasti seuraavaa:
31988: asukkaidensa pyynnöstä anonut jo kahteen ot-          "Huomattavaa on myös Noormarkun ja Poik-
31989: teeseen, mutta vastaus anomukseen on ollut kiel-      keljärven välisen maantien (2701) liikennemää-
31990: teinen. Ensimmäisen kerran Noormarkku anoi            rien voimakas kasvu, ellei satamatien osuutta
31991: kevyen liikenteen väylää osuudelle Noormarkun         Poikkeljärven ja valtatien 23 välillä toteuteta."
31992: ala-aste-Poikkeljärvi vuonna 1993 ja toisen ker-      Tästäjatkeesta ei tällä hetkellä ole olemassa edes
31993: ran tämän vuoden kesäkuussa. Sekä tielaitos että      alustavaakaan suunnitelmaa. Vaikka jatko-
31994: Noormarkun kunta ovat tehneet liikennelasken-         osuus toteutuisikin, se ei millään tavalla vähennä
31995: taa kyseisellä tieosuudella, mutta jostain käsittä-   kevytväylän tarvetta ko. alueella.
31996: mättömästä syystä kunnan ja tielaitoksen luvut           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
31997: eroavat melkoisesti toisistaan.                       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31998:     Tielaitos ilmoittaa tien leveydeksi 6,5 metriä.   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31999: Tämä pitänee sulana aikana paikkansa, mutta           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32000: lumen tultua tie kapenee huomattavasti. Van-
32001: huksille ja lapsille tien käyttäminen talvella on               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
32002: todellista uhkapeliä. Lumivailien takia tieltä ei             ryhtyä kevyen liikenteen väylän rakenta-
32003: pääse edes pois.                                              miseksi välille Noormarkun ala-aste-
32004:                                                               Poikkeljärvi?
32005:      Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1996
32006: 
32007:                                              Mikko Elo /sd
32008: 
32009: 
32010: 
32011: 
32012: 260017
32013: 2                                           KK 741/1996 vp
32014: 
32015: 
32016: 
32017: 
32018:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
32019: 
32020:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        mavaiheessa tehtiin. Esimerkiksi liikenne Meri-
32021: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         Parista valtatielle 23 opastetaan valtateiden 2ja 8
32022: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       kautta.
32023: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko               Maantiellä 2701 on jo noin 1,6 km pitkä ke-
32024: Elon näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         vyen liikenteen väylä Noormarkun keskustan ja
32025: 741:                                                  koulun välillä. Valtatien 8 (Poikkeljärvi) ja kou-
32026:                                                       lun välillä kevyen liikenteen väylää ei ole.
32027:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           Tielaitoksen Turun tiepiiri ei ole antanut
32028:        ryhtyä kevyen liikenteen väylän rakenta-       "kielteistä vastausta" kysymyksessä mainittuun
32029:        miseksi välille Noormarkun ala-aste-           väylähankkeeseen. Kyse on siitä, että vastaavia
32030:        Poikkeljärvi?                                  hankkeita on tiepiirissä niin runsaasti, että niiden
32031:                                                       toteutusperusteet ja toteuttamisjärjestys on tasa-
32032:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          puolisuuden ylläpitämiseksi huolellisesti arvioi-
32033: vasti seuraavaa:                                      tava. N oormarkun kunnan aloitteeseen 6.8.1996
32034:                                                       antamassaan vastauksessa Turun tiepiiri on lu-
32035:    EU:n rakennerahaston tuella käynnistynyt           vannut laatia vuonna 1997 toimenpideselvityk-
32036: Porin pohjoisen satamatien jatke valtatielle 8        sen väylän jatkamisesta Noormarkun koululta
32037: (Ämttöö-Poikkeljärvi) valmistuu liikenteelle          Poikkeljärven suuntaan. Mm. keväällä 1997 teh-
32038: vuonna 1998. Noormarkun ala-aste sijaitsee val-       tävien kevyen liikenteen lisälaskentojen tulosten
32039: tatien 8 itäpuolella, valtateitä 8 ja 23 yhdistävän   perusteella päätetään, mihin asti selvitys ulote-
32040: maantien 2701 varrella.                               taan. Selvityksestä pyydetään aikanaan mm.
32041:    Tielaitos ei nykyisin arvioi välin Ämttöö-         kunnan lausunto. Hankkeen ajoitus riippuu sel-
32042: Poikkeljärvi avauksen merkitystä maantien 2701        vityksen tuloksesta; teknisesti väylän suunnitte-
32043: kautta valtatielle 23 Suuntautuvalle liikenteelle     lun huomioon ottaen vuosi 1998 tai 1999 on
32044: aivan niin suureksi (200 kevyttä ja 50 raskasta       mahdollinen.
32045: ajoneuvoa vuorokaudessa) kuin yleissuunnitel-
32046: 
32047:      Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1996
32048: 
32049:                                                                 Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
32050:                                              KK 741/1996 vp                                               3
32051: 
32052: 
32053: 
32054: 
32055:                                          Tili Riksdagens Talman
32056: 
32057:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          På landsväg 2701 finns redan nu en ca 1,6 km
32058: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         lång trafikled för lätt trafik mellan Noormarkku
32059: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       centrum och skolan. Mellan riksväg 8 (Poikkel-
32060: man Mikko Elo undertecknade spörsmål nr 741:           järvi) och skolan finns ingen trafikled för lätt
32061:                                                        trafik.
32062:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-            Vägverkets vägdistrikt i Åbo har inte gett "ett
32063:        ta för att bygga en trafikled för lätt trafik   nekande svar" beträffande det i spörsmålet
32064:        mellan lågstadiet i Noormarkku och              nämnda trafikledsprojektet. Det är närmast frå-
32065:        Poikkeljärvi?                                   ga om att antalet motsvarande projekt är så stort
32066:                                                        inom distriktet att det är viktigt att noga avväga
32067:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          grunderna för och ordningen av förverkligandet
32068: anföra följande:                                       av projekten för att rättvisa skall råda. 1 sitt svar
32069:                                                        den 6.8.1996 på Noormarkku kommuns initiativ
32070:     Vägarbetet som påbörjats med stöd av EU :s         har vägdistriktet i Åbo lovat att 1997 ge en åt-
32071: strukturfond på förlängningen ~.V norra hamnvä-        gärdsutredning som gäller förlängning av trafik-
32072: gen i Björneborg till riksväg 8 (Amttö-Poikkel-        leden för lätt trafik från Noormarkku skola i
32073: järvi), kommer att bli fårdigt för trafik år 1998.     riktning mot Poikkeljärvi. 1 samband med bl.a.
32074: Noormarkku lågstadium är beläget öster om              resultaten av de tilläggskalkyleringar som gäller
32075: riksväg 8, på landsväg nr 2701 som förenar riks-       lätt trafik som görs våren 1997 besluts i viiken
32076: väg 8 och 23.                                          omfattningen utredningen kommer att göras. 1
32077:     Vägverket anser det inte längre vara a!)deles      sinom tid kommer man bl.a. att be kommunen ge
32078: lika viktigt att öppna vägavsnittet mellan Amttö       sitt utlåtande om utredningen. Viiken tidpunkten
32079:  och Poikkeljärvi via landsväg nr 2701 tili riksväg    för projektet blir beror på utredningens resultat;
32080: 23 (200 lätta och 50 tunga fordon per dygn) som        med beaktande av planen, är det tekniskt sett
32081:  när den allmänna planen gjordes upp. Trafiken         möjligt att räkna med 1998 eller 1999.
32082:  från t.ex. Meri-Pori tili riksväg 23 styrs nu via
32083:  riksväg 2 och 8.
32084: 
32085:      Helsingforsden 15 november 1996
32086: 
32087:                                                                     Trafikminister Tuula Linnainmaa
32088:                                             KK 742/1996 vp
32089: 
32090: Kirjallinen kysymys 742
32091: 
32092: 
32093: 
32094: 
32095:                                    Mikko Elo /sd: Kiikoisten kunnan kuulumisesta Satakuntaan
32096: 
32097: 
32098: 
32099:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
32100: 
32101:     Kiikoisten kunnanvaltuusto on kokoukses-             Edellä mainitun lisäksi voidaan todeta, että
32102: saan 11. joulukuuta 1995 päättänyt äänestyksen        Kiikoisten kunta on toiminut johdonmukaisesti
32103: jälkeen (1 0 puolesta, 7 vastaan), että Kiikoisten    siten, että sen piirihallinto olisi mahdollisimman
32104: kunta siirretään Pirkanmaan liitosta Satakunta-       yhteneväinen Satakunnan maakunnan aluejaon
32105: liittoon, jotta varmistettaisiin maa- ja metsäta-     kanssa.
32106: lousministeriön hallintovallan palvelut Satakun-         Valtion aluejakoneuvottelukunta on kuiten-
32107: nasta. Edelleen kunnanvaltuusto on kannan-            kin lausunnossaan päätynyt näkemykseen, että
32108: otossaan päättänyt, että Kiikoisten kunnan pai-       Kiikoisten kunnan tulisi vastoin Kiikoisten kun-
32109: kallishallinnon palvelut halutaan vastaisuudes-       nanvaltuuston päätöstä edelleen kuulua Pirkan-
32110: sakin saada Vammalasta. Kunnanvaltuuston              maan maakuntaan. Lausunnossaan aluejako-
32111: päätöksen mukaan Kiikoinen haluaa kuulua tu-          neuvottelukunta toteaa seuraavaa: "Kiikoisten
32112: levaisuudessakin Pirkanmaan sairaanhoitopii-          kunta kuuluu Vammalan pientalousalueeseen.
32113:  riin, ja sairaalapalvelut Satakunnasta saadaan       Vammalan alueen kunnat ovat myös laajassa
32114:  ostopalveluna.                                       yhteistoiminnassa keskenään. Toiminnallisesti
32115:     Kiikoisten kunnan asukkaiden asiointia ja         talousmaakunnan luonteeseen kuuluu, että se
32116:  palveluyhteyksiä, kuntien välistä yhteistoimin-      muodostuu pientalousalueista tai kuntien yhteis-
32117:  taa, elinkeinoelämän yhteyksiä sekä historiallista   toiminta-alueista. Kiikoisten kunnan sijoittami-
32118:  taustaa on selvitetty Tampereen yliopiston alue-     nen Satakunnan maakuntaan olisi vastoin tätä
32119:  tieteen laitoksen vuonna 1995 julkaisemassa tut-     periaatetta. Tämän vuoksi aluejakoneuvottelu-
32120:  kimuksessa "Ongelmana läänin raja - toimin-          kunta katsoo, että Kiikoisten kunnan tulee edel-
32121:  nallisetja hallinnolliset alueet Vammalan-Huit-      leen kuulua Pirkanmaan maakuntaan."
32122:  tisten seudulla".                                       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
32123:      Edellä mainittu tutkimus osoittaa Kiikoisten     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32124:  kunnan voimakkaat toiminnalliset, taloudelliset      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32125:  ja historialliset siteet Satakuntaan. Toimenpide-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32126:  ehdotuksena tutkimus esittää Kiikoisten harkit-
32127:  tavaksi siirtymistä Satakuntaliittoon seutukaa-                Aikooko Hallitus kunnioittaa Kiikois-
32128:  voitus-ja aluekehitystyössä.                                ten kunnanvaltuuston päätöstä, jonka
32129:                                                              mukaan Kiikoisten kunnan tulee kuulua
32130:                                                              Satakunnan maakuntaan?
32131: 
32132:       Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1996
32133: 
32134:                                              Mikko Elo /sd
32135: 
32136: 
32137: 
32138: 
32139:  260017
32140: 2                                           KK 742/1996 vp
32141: 
32142: 
32143: 
32144: 
32145:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
32146: 
32147:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Edellä todetut säännökset merkitsevät, että
32148: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         vaikka maakunnan liitto on periaatteessa niin
32149: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       sanottu vapaaehtoinen kuntayhtymä, kunnan on
32150: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko            oltava jäsenenä siinä maakunnan liitossa, joka
32151: Elon näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         toimii sillä seutukaava-alueella, johon kunta
32152: 742:                                                  kuuluu, ja että siitä eroaminen tai siirtyminen
32153:                                                       toiseen liittoon voi tapahtua vain yhteisymmär-
32154:           Aikooko Hallitus kunnioittaa Kiikois-       ryksessä valtion ja naapurikuntien kanssa.
32155:        ten kunnanvaltuuston päätöstä, jonka               Mitä asian luonteeseen tulee, on syytä todeta,
32156:        mukaan Kiikoisten kunnan tulee kuulua          että kun maakunnan liitto hoitaa lakisääteisiä
32157:        Satakunnan maakuntaan?                         aluekehitys-ja seutukaavoitustehtäviä, se toteut-
32158:                                                       taa sekä alueellisesti että toiminnallisesti perus-
32159:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kuntien intressejä laajempia tarkoituksia. Erityi-
32160: vasti seuraavaa:                                      sesti asia on näin silloin, kun liitto toimii alueke-
32161:                                                       hitysviranomaisena. Näistä syistä liittojen toimi-
32162:    Kysymyksen perustelutekstistä käy ilmi, että       alueiden muodostamasta maakuntajaosta on ol-
32163: tarkemmin ja konkreettisemmin ottaen siinä tar-       lut päätettävä ja sitä koskevista muutoksista tu-
32164: koitetaan Kiikoisten kunnan siirtymistä Pirkan-       lee päättää kuntien, seutukunnittaisten ja maa-
32165: maan liitosta Satakuntaliittoon.                      kunnittaisten kuntaryhmien ja valtionhallinnon
32166:    Maakunnan liiton alueellisen toimivallan pe-       alueellisia tarpeita yhteen sovittaen.
32167: rusteet määräytyvät toisaalta alueiden kehittä-           Kuten edellä on käynyt ilmi, maakunnan lii-
32168: misestä annetun lain (1135/1993) ja toisaalta ra-     ton toimialueen muodostamasta maakunnan
32169: kennuslain (370/1958) perusteella. Alueiden ke-       alueesta ja sitä koskevista muutoksista päätetään
32170: hittämisestä annetun lain 2 §:ssä on säädetty, että   toistaiseksi rakennuslaissa olevien säännöksien
32171: maakunnan liitto toimii ko. laissa tarkoitettuna      nojalla ja niissä säädettyjen perusteiden mukaan.
32172: aluekehitysviranomaisena rakennuslain 18 §:n 3        Kun maakunnan liiton tehtävät ovat yhtäältä
32173: momentissa tarkoitetulla alueella. Viimeksi mai-      poikkihallinnollisia ja toisaalta sille kuuluu teh-
32174: nitussa säännöksessä puolestaan on säädetty seu-      täviä eri hallinnonaloilta, olisi jatkossa syytä sel-
32175: tukaava-alueista ja niihin tehtävissä muutoksissa     vittää, pitäisikö sen toimialuetta ja alueen muu-
32176: noudatettavasta      päätöksentekomenettelystä.       toksia koskevat päätöksentekosäännökset sijoit-
32177: Muutoksista seutukaava-alueisiin päättää val-         taa yhden sektorin erityislain sijasta yleishallin-
32178: tioneuvosto kuntia ja lääninhallituksia kuultu-       nolliseen lainsäädäntöön. Samalla päätöksen-
32179: aan. Vielä on asiaan vaikuttavana lainsäännök-        teon perusteet voitaisiin muovata niin, että ne
32180: senä mainittava rakennuslain 19 §:n 1 momentti,       entistä paremmin vastaisivat olemassa olevien
32181: joka edellyttää, että kuntien on huolehdittava        liittojen luonnetta ja tehtäväalaa.
32182: seutukaavan laatimisesta ja muista seutukaavoi-
32183: tukseen kuuluvista tehtävistä jäsenenä seutukaa-
32184: voituksesta huolehtivassa kuntayhtymässä.
32185: 
32186:      Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1996
32187: 
32188:                                                                             Ministeri Jouni Backman
32189:                                            KK 742/1996 vp                                            3
32190: 
32191: 
32192: 
32193: 
32194:                                       Tili Riksdagens Talman
32195: 
32196:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     är verksamt inom det regionplaneområde som
32197: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       kommunen hör tili, och att utträde från ett för-
32198: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     bund eller övergång tili ett annat förbund endast
32199: man Mikko Elo undertecknade spörsmål nr 742:         kan ske i samförstånd med staten och grannkom-
32200:                                                      munerna.
32201:           Ämnar Regeringen respektera kom-              1 fråga om ärendets natur är det skäl att kon-
32202:        munfullmäktiges beslut i Kiikoinen enligt     statera att när ett förbund på landskapsnivå skö-
32203:        vilket kommunen skall höra tilllandska-       ter lagstadgade regionutvecklings- och region-
32204:        pet Satakunta?                                planläggningsuppgifter fyller det både på det re-
32205:                                                      gionala och funktionella planet sådana syften
32206:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        som har en större räckvidd än primärkommuner-
32207: anföra följande:                                     nas intressen. Situationen är dennai synnerhet då
32208:                                                      förbundet är en regional utvecklingsmyndighet.
32209:    Av motiveringen till spörsmålet framgår att på    På grund av detta har det varit nödvändigt att
32210: ett mer detaljerat och konkret pian avses i spörs-   besluta om landskapsindelningen som bildats av
32211: målet en övergång för Kiikoinens del från för-       förbundens verksamhetsområden samt är det
32212: bundet Pirkanmaan liitto till förbundet Satakun-     nödvändigt att besluta om ändringar i dessa ge-
32213: taliitto.                                            nom en samordning av de regionala behoven hos
32214:    Grunderna för den regionala kompetensen           kommunerna, hos kommungrupper som bildar
32215: inom förbunden på landskapsnivå bestäms med          ekonomiska regioner och hos kommungrupper
32216: stöd av dels lagen om regional utveckling (1135/     som bildar landskap samt hos statsförvaltningen.
32217: 1993), dels byggnadslagen (370/1958). 12 § lagen        Som det framgår av det som nämnts ovan
32218: om regional utveckling stadgas att förbunden på      fattas beslut om det landskapsområde som bildas
32219: landskapsnivå är i lagen avsedda regionala ut-       av verksamhetsområdet för ett förbund på Iand-
32220: vecklingsmyndigheter inom de områden som av-         skapsnivå samt om ändringar av ett sådant områ-
32221: ses i 18 § 3 mom. byggnadslagen. 1 det sistnämn-     de tills vidare med stöd av stadgandena i bygg-
32222: da lagrummet stadgas i sin tur om regionplane-       nadslagen och enligt de grunder som anges i
32223: områden och om de beslutsprocesser som skall         dessa. Eftersom de uppgifter som sköts av för-
32224: iakttas i samband med ändringar i dem. Om            bunden på Iandskapsnivå å ena sidan är tvärad-
32225: ändringar i regionplaneområden beslutar stats-       ministrativa och det å andra sidan ankommer på
32226: rådet efter att ha hört kommunerna och länssty-      förbunden att sköta uppgifter från de olika för-
32227: relserna. Ytterligare ett lagrum som bör nämnas      valtningsområdena, är det framöver skäl att reda
32228: och som är av betydelse i detta ärende är 19 § 1     ut om de stadganden om beslutsfattande som
32229: mom. byggnadslagen, enligt vilket kommunerna         gäller förbundens verksamhetsområden och änd-
32230: såsom medlemmar i en samkorumun som sköter           ringar i dessa bör överföras tilllagstiftningen om
32231: regionplaneringen skall sörja för att en region-     allmän förvaltning i stället för att de som för
32232: plan uppgörs samt sköta andra uppgifter som          närvarande ingår i en speciallag för en enda sek-
32233: hör till regionplanläggningen.                       tor. Samtidigt kunde grunderna för beslutsfat-
32234:     De stadganden som nämns ovan innebär att         tandet formas så att de bättre än hittilis motsva-
32235: fastän ett förbund på landskapsnivå i princip är     rar de befintliga förbundens beskaffenhet och
32236: en s.k. friviliig samkommun, skall en korumun        uppgiftsområden.
32237: vara medlem i det förbund på Iandskapsnivå som
32238: 
32239:      Helsingforsden 13 november 1996
32240: 
32241:                                                                          Minister Jouni Backman
32242:                                            KK 743/1996 vp
32243: 
32244: Kirjallinen kysymys 743
32245: 
32246: 
32247: 
32248: 
32249:                                   Mikko Elo /sd: Eläketurvan kartuttamisesta lyhytaikaisissa työsuh-
32250:                                      teissa
32251: 
32252: 
32253:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
32254: 
32255:     Syksyn 1995 tuloratkaisussa sovittiin, että      lelle jääneitä työsuhteita. Alle kuukauden kestä-
32256: Eläketurvakeskus laatii yhteistyössä työmarkki-      neitä ketjuuntumattomia työsuhteita oli 10 pro-
32257: naosapuolten ja työeläkelaitosten kanssa selvi-      sentilla ja palkkarajan alle jääneitä työsuhteita 2
32258: tyksen nykyisin työeläkevakuuttamista koske-         prosentilla palkansaajista. Ryhmät ovat osaksi
32259: vien säännösten ulkopuolelle jäävien palkkojen       päällekkäisiä. Käytännössä tämä merkitsee sitä,
32260: määrästä ja kohdentumisesta. Selvityksen perus-      että noin 250 000 palkansaajaa jäi vuonna 1995
32261: teella osapuolet neuvottelevat ja sopivat työelä-    eläketurvan ulkopuolelle. Näistä työeläketurvaa
32262: kevakuuttamisen rajausten mahdollisista muu-         kartuttamattomissa töissä olleista palkansaajista
32263: toksista. Uudistuksella ei puututa TEL- ja LEL-      61 prosenttia oli naisia ja 39 prosenttia miehiä.
32264: järjestelmien rakenteisiin. Neuvottelut käydään          Myös rahallisesti alle karenssirajojen jäänei-
32265: siten, että uudistus voidaan toteuttaa 1.1.1997      den työsuhteiden ansiot olivat melkoiset. Niinpä
32266: lukien. Tiiviin aikataulun vuoksi selvityksen te-    arviolta lähes miljardi markkaa oli vuonna 1995
32267: kemiseen varattiin aikaa vuoden 1996 huhtikuun       sellaisia ansioita, joista ei kertynyt eläketurvaa.
32268: loppuun saakka.                                          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
32269:     Työsuhteiset työt kuuluvat työntekijäin eläke-   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32270: lain TEL:n tai muiden vastaavien työntekijöitä       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32271:  tai virkamiehiä koskevien eläkelakien piiriin.      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32272: TEL:n mukaan vakuuttamisvelvollisuuden ul-
32273:  kopuolelle jäävät ainoastaan alle kuukauden                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
32274:  kestävät työsuhteet ja TEL:n mukaisen vähim-               ryhtyä vuoden 1995 tulopoliittisen rat-
32275:  mäisansiorajan alle jäävät työt (vuonna 1996               kaisun toteuttamiseksi siltä osin, kuin se
32276:  1 115 markkaa/kuukausi).                                   koskee työeläketurvan ulkopuolelle jää-
32277:     Pa1kansaajiin kuuluvista henkilöistä II pro-            viä työsuhteita, ja
32278:  sentilla oli vuonna 1995 työeläkevakuutuksen                  aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
32279:  karenssirajojen eli työn kestoa tai palkan määrää          kaikista lyhytkestoisistakin työsuhteista
32280:  koskevien ehtojen vuoksi vakuutuksen ulkopuo-              kertyy sekä eläketurvaa että vuosilomaa?
32281: 
32282:       Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1996
32283: 
32284:                                             Mikko Elo /sd
32285: 
32286: 
32287: 
32288: 
32289:  260017
32290: 2                                           KK 743/1996 vp
32291: 
32292: 
32293: 
32294: 
32295:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
32296: 
32297:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ketjutussäännöksen nojalla. Vuoden 1996 alusta
32298: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         työsuhde on kuulunut ketjutuksen vuoksi TEL:n
32299: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       piiriin, jos samalle työnantajalle tehdystä työstä
32300: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko            on kahden peräkkäisen kalenterikuukauden ai-
32301: Elon näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         kana maksettu molempina kuukausina vähin-
32302: 743:                                                  tään 1 115 markkaa. Vuoden 1996 alusta tuli
32303:                                                       voimaan myös säännös,jonka nojalla työsuhteen
32304:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        keinotekoinen pilkkominen lyhyiksi työsuhteiksi
32305:        ryhtyä vuoden 1995 tulopoliittisen rat-        ei estä katsomasta työsuhdetta TEL:n piiriin
32306:        kaisun toteuttamiseksi siltä osin, kuin se     kuuluvaksi.
32307:        koskee työeläketurvan ulkopuolelle jää-           Periaate, jonka mukaan kaikesta työstä kart-
32308:        viä työsuhteita, ja                            tuisi työeläkettä, on oikeansuuntainenja hoitaisi
32309:           aikooko Hallitus huolehtia siitä, että      lyhyisiin työsuhteisiin liittyvän eläketurvaongel-
32310:        kaikista lyhytkestoisistakin työsuhteista      man. Valitettavasti periaatteen täydellinen to-
32311:        kertyy sekä eläketurvaa että vuosilomaa?       teuttaminen johtaisi moniin muihin vaikeuksiin.
32312:                                                       Käytännössä lyhyiden töiden osalta on usein vai-
32313:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kea erottaa, onko työ tehty yrittäjänä vai palkan-
32314: vasti seuraavaa:                                      saajana. Myös työsuhteiden valvonta olisi pul-
32315:                                                       mallista, koska muutaman kymmenen tai sadan
32316:    Työeläketurvassa on alusta pitäen pyritty hoi-     markan palkkoja on mahdotonta valvoa riittä-
32317: tamaan eläketurvan karttuminen sekä lyhyistä          vän tehokkaasti. Lisäksi työsuhteita koskeva il-
32318: että pitkistä työsuhteista. Lyhytaikaisissa työ-      moitusliikenne laajenisi. Eläketurvakeskuksen
32319: suhteissa olevien työntekijäin eläkelaki Gäljem-      tutkimuksen mukaan vuositasolla lisäys olisi yli
32320: pänä LEL) säädettiin jo 1960-luvun alkupuolel-        puoli miljoonaa ilmoitettavaa työsuhdetta. Näis-
32321: la, kun työntekijäin eläkelain Gäljempänä TEL)        tä työsuhteista karttuisi työntekijää kohden elä-
32322: piiriin kuuluminen edellytti vähintään kuuden         kettä keskimäärin vain joitakin markkoja kuu-
32323: kuukauden pituista työsuhdetta. Myöhemmin             kaudessa. Tämän vuoksi on pyritty etsimään sel-
32324: myös TEL-työsuhteen kestovaatimusta on ly-            laista ratkaisua, joka olisi sekä työntekijän että
32325: hennetty asteittain. Vuodesta 1971 alkaen TEL:n       työeläketurvan hallinnon kannalta kohtuullinen
32326: piiriin on kuulunut vähintään kuukauden kestä-        ja tarkoituksenmukainen.
32327: nyt työsuhde. Vähimmäispalkkarajavaatimus on             Kysymyksessä viitataan Eläketurvakeskuk-
32328: vuoden 1996 indeksitasossa 1 115 markkaa kuu-         sen tutkimukseen, jonka mukaan vuonna 1995
32329: kaudessa.                                             alle kuukauden kestäneitä tai kuukausipaikal-
32330:     Lyhyiden työsuhteiden hoitamiseksi säädet-        taan alle 1 085 markan (vuoden 1995 indeksita-
32331: tiin myös eräiden työsuhteessa olevien taiteilijoi-   sossa) työsuhteita oli 250 000 henkilöllä. Tämä ei
32332: den ja toimittajien eläkelaki Gäljempänä Ta EL),      kuitenkaan merkitse sitä, että kaikki nämä hen-
32333: joka tuli voimaan vuoden 1986 alusta. LEL-työ-        kilöt olisivat jääneet vuonna 1995 työeläketur-
32334: suhteet, joissa työansiot yhteensä jäävät vuoden      van ulkopuolelle. Tutkimuksessa ei selvitetty
32335: 1996 indeksitasossa alle 3 520 markkaa vuodes-        sitä, kuinka suuri osa puheena olevista henkilöis-
32336: sa, eivät kartuta kysymyksessä olevalta vuodelta      tä oli muun ansiotoimintansa perusteella työelä-
32337: LEL-eläkettä. TaEL-työsuhteessa vastaava              keturvan piirissä. On kuitenkin selvää, että osa
32338: palkkaraja on 6 693 markkaa.                          näistä henkilöistä kuului työeläketurvan piiriin.
32339:     Työelämässä on käytetty hyväksi edellä mai-          Eläketurvakeskuksen tutkimuksen mukaan
32340: nittuja vakuuttamisvelvollisuuden rajoja työelä-      alle karenssirajojen jääneistä työsuhteista kertyi
32341: keturvan laiminlyömiseksi. Tämän vuoksi               vuonna 1995 palkkoja yhteensä 0,9 miljardia
32342: TEL:iin on otettu säännökset, joiden mukaan           markkaa. Tästä summasta yksityisten alojen
32343: kuukautta lyhyemmätkin TEL-työsuhteet oi-             osuus oli 0,6 miljardia markkaa, kuntien osuus
32344: keuttavat eläkkeeseen niin sanotun työsuhteiden       0,2 miljardia markkaa sekä valtion ja muiden
32345:                                              KK 743/1996 vp                                              3
32346: 
32347: julkisyhteisöjen osuus 0,1 miljardia markkaa.              Työsuhteeseen perustuvien eläketurvan ja
32348: Kaikista karenssirajojen ulkopuolisista töistä         vuosiloman karttuminen ovat kaksi eri asiaa.
32349: olisi vuonna 1995 karttunut kuukausieläkettä           Vuosilomaa koskevat asiat kuuluvat työministe-
32350: miehille keskimäärin 4,4 markkaa ja naisille 4,6       riön toimialaan. Kysymyksenjohdosta on todet-
32351: markkaa. Tutkimuksen 250 000 henkilöstä vain           tava kuitenkin, että vuodesta 1986 alkaen voi-
32352: noin kymmenesosalla eläketurvan ulkopuolelle           massa olleen vuosilomalain 3 §:n 3 momentin
32353: jäänyt eläkekertymä ylitti 10 markkaa kuukau-          mukaan vuosilomaa ansaittaessa täydeksi Io-
32354: dessa.                                                 manmääräytymiskuukaudeksi katsotaan sellai-
32355:     Kysymyksessä viitataan myös vuoden 1995            nen kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijä
32356: tulopoliittiseen ratkaisuun. Eläketurvakeskuk-         on ollut työnantajan työssa vähintään neljänä-
32357: sen tutkimuksen valmistuttua kaksi eri työryh-         toista päivänä. Täydeksi lomanmääräytymis-
32358: mää on selvittänyt sekä periaatteellisia että tekni-   kuukaudeksi katsotaan myös sellainen kuukausi,
32359: siä linjauksia lyhyiden työsuhteiden vakuuttami-       jossa työpäiviä on alle neljätoista, mutta työnte-
32360: seksi. Näiden työryhmien eli niin sanotun Puron        kijä on ollut saman työnantajan työssä vähintään
32361: neuvotteluryhmän ja Uimosen työryhmän työn             35 työtuntia. Siten lomaan oikeuttava palvelusai-
32362: tuloksena Puron neuvotteluryhmä, jossa osa-            ka määritellään vuosilomalaissa sekä työpäivien
32363: puolina ovat olleet työmarkkinajärjestöjen kes-        että työtuntien perusteella.
32364: kusjärjestöt ja Työeläkelaitosten Liiton edusta-           Edellä mainittua säännöstä muutettiin vuo-
32365: jat, pääsivät 6.11.1996 sopimukseen, jonka mu-         den 1995 tulopoliittisessa ratkaisussa sovitun
32366: kaan TEL-alojen alle kuukauden pituiset työsuh-        mukaisesti 1.6.1996 alkaen siten, että samalle
32367:  teet vakuutetaan vuoden 1998 alusta alkaen so-        työnantajalle saman kuukauden aikana eri työ-
32368: veltuvin osin yhdenmukaisesti LEL:n säännös-           suhteissa tehdyt työtunnit lasketaan yhteen niin
32369:  ten mukaisesti. Tällöin myös niin sanotut ketju-      sanottua 35 tunnin sääntöä sovellettaessa. Tulo-
32370:  tetut työsuhteet tulevat kuulumaan uuden järjes-      poliittiseen ratkaisuun liittyen työministeriön
32371:  telyn piiriin. Samalla sovittiin, että alle kuukau-   johdolla suoritettiin lisäksi selvitystyö epätyypii-
32372:  den TEL-työsuhteista peritään myös vakuutus-          Iisten työsuhteiden rakenteista ja yleisyydestä
32373:  maksu vuoden 1998 alusta alkaen.                      suhteessa vuosilomalain nykyisiin lomakorvaus-
32374:     Neuvotteluryhmä antoi jatkotoimenpiteinä           säännöksiin.
32375:  Uimosen työryhmän selvitettäväksi, voidaanko              Pelkästään vuosilomakorvaukseen oikeutetut
32376:  uuden järjestelyn toimeenpano toteuttaa esimer-       osa- ja määräaikaiset työntekijätjäävät voimassa
32377:  kiksi Esiintyvien taiteilijoiden eläkekassassa.       olevan vuosilomalain mukaan vaille vuosiloma-
32378:  Neuvotteluryhmän kannanoton mukaan uutta              oikeutta. Alle 35 tunnin työ kalenterikuukaudes-
32379: järjestelyä koskeva hallinto on järjestettävä siten,   sa ei toisaalta oikeuta edes vuosilomakorvauk-
32380:  että siihen osallistuvat sekä vakuutuksenottajien     seen. Työministeriössä valmistellaan kuitenkin
32381:  että vakuutettujen edustajat. Uimosen työryh-         parhaillaan hallituksen esitystä, joka parantaisi
32382:  män tulee muutenkin selvittää sopimuksen toi-         hallitusohjelman ja valtioneuvoston työllisyys-
32383:  meenpanon vaatimat yksityiskohdat ja valmis-          ohjelman tavoitteiden mukaisesti epätyypillisen
32384:  tella tarpeelliset Iainsäädännölliset muutosehdo-     työn turvaa muun muassa lyhytkestoista työtä
32385:  tukset vuoden 1997 toukokuun loppuun mennes-          koskevan vuosilomasääntelyn osalta. Tavoittee-
32386:  sä. Tämän työn pohjalta sosiaali- ja terveysmi-       na on ulottaa vuosilomakorvausoikeus sellaisiin
32387:  nisteriö ryhtyy tarvittaviin toimiin muutosten        työntekijöihin, jotka nykyisin jäävät vuosiloma-
32388:  voimaansaattamiseksi osapuolten sopimassa ai-         oikeuden ulkopuolelle.
32389:  kataulussa.
32390:      Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1996
32391: 
32392:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
32393: 4                                            KK 743/1996 vp
32394: 
32395: 
32396: 
32397: 
32398:                                         Tili Riksdagens Talman
32399: 
32400:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            ten att sammanlänka arbetsförhållanden. Från
32401: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande            ingången av 1996 har ett arbetsförhållande ge-
32402: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        nom denna möjlighet omfattats av APL om för
32403: dagsman Mikko Elo undertecknade spörsmål nr            arbete som utförts för samma arbetstagare under
32404: 743:                                                   två på varandra följande månader har betalts
32405:                                                        minst 1 115 mk bägge månaderna. Vid ingången
32406:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         av 1996 trädde även ett stadgande i kraft med
32407:        ta i syfte att genomföra den inkomstpoli-       stöd av vilket en konstgjord uppdelning av ett
32408:        tiska lösningen från 1995 till dendel den       arbetsförhållande i korta arbetsförhållanden inte
32409:        gäller anställningar som inte omfattas av       hindrar att arbetsförhållandet anses vara omfat-
32410:        arbetspensionsskyddet, och                      tat av APL.
32411:           ämnar Regeringen sörja för att såväl            Principen enligt viiken arbetspension skulle
32412:        pensionsskydd som semester intjänas             intjänas i alla arbetsförhållanden är inne på rätt
32413:        också i alla kortvariga arbetsförhållan-        väg och skulle lösa pensionsskyddsproblemet i
32414:        den?                                            anslutning till korta arbetsförhållanden. Tyvärr
32415:                                                        skulle det dock leda tili många andra svårigheter
32416:   Som svar pä detta spörsmål får jag vördsamt          ifall principen blev helt genomförd. När det gäl-
32417: anföra följande:                                       ler kortvariga arbetsförhållanden är det i prakti-
32418:                                                        ken ofta svårt att urskilja om nägon har utfört
32419:     När det gäller arbetspensionsskyddet har man       arbetet i egenskap av företagare eller löntagare.
32420: från första början försökt sörja för att pension       Det skulle även vara problematiskt att kontrolle-
32421: intjänas i såväl kortvariga som långvariga arbets-     ra arbetsförhållandena, eftersom löner på några
32422: förhällanden. Lagen om pension för arbetstagare        tior eller några hundra mark är omöjliga att
32423: i kortvariga arbetsförhållanden (nedan KAPL)           kontrollera tillräckligt effektivt. Dessutom skulle
32424: stiftades redan i början av 1960-talet, då det kräv-   den anmälningstrafik som gäller arbetsförhållan-
32425: des att ett arbetsförhållande skulle vara minst sex    den öka. Enligt Pensionsskyddscentralens under-
32426: månader för att omfattas av lagen om pension för       sökning skulle ökningen på årsnivä utgöra över
32427: arbetstagare (nedan APL). Senare har även kra-         en halv miljon anmälningspliktiga arbetsförhål-
32428: vet pä APL-arbetsförhallandets varaktighet             landen. 1 dessa arbetsförhållanden skulle den in-
32429: sänkts stegvis. Fr.o.m. 1971 har ett arbetsförhål-     tjänade pensionen per arbetstagare i genomsnitt
32430: lande som varat minst en mänad omfattats av            vara endast några mark i månaden. Därför har
32431: APL. Minimilönekravet utgör 1 115 mk i måna-           man försökt finna en lösning som är skälig och
32432: den enligt indexnivän 1996.                            ändamålsenlig frän såväl arbetstagarnas som ar-
32433:     För kortvariga arbetsförhållanden stiftades        betspensionsförvaltningens synpunkt.
32434: även lagen om pension för vissa konstnärer och             1 spörsmålet hänvisas tili Pensionsskyddscen-
32435: redaktörer i arbetsförhällande (nedan KoPL),           tralens undersökning, enligt viiken 250 000 per-
32436: som trädde i kraft vid ingängen a v 1986. 1sådana      soner 1995 hade haft anställningar som varat
32437: KAPL-arbetsförhållanden i vilka de sammanlag-          under en mänad eller en månadslön understeg
32438: da arbetsinkomsterna understiger 3 520 mk om           1 085 mk (enligt indexnivån 1995). Detta betyder
32439: året enligt indexnivån 1996 intjänas ingen             dock inte att alla dessa personer skulle ha gätt
32440: KAPL-pension för året i fråga. lnom KoPL är            miste om pensionsskydd 1995. Vid undersök-
32441: motsvarande lönegräns 6 693 mk.                        ningen utreddes inte hur många av personerna i
32442:     1 arbetslivet har ovan nämnda gränser för för-     fråga som omfattades av arbetspensionsskyddet
32443: säkringsskyldighet utnyttjats i syfte att kringgä      på grundval av ett annat förvärvsarbete. Det är
32444: arbetspensionsskyddet. Därför har i APL inta-          dock klart att en del av dessa personer omfatta-
32445: gits stadganden enligt vilka även APL-arbetsför-       des av pensionsskyddet.
32446: hållanden som är kortare än en månad berättigar           Enligt Pensionsskyddscentralens undersök-
32447: till pension med stöd av stadgandet om möjlighe-       ning utgjorde lönerna från sådana arbetsförhål-
32448:                                              KK 743/1996 vp                                               5
32449: 
32450: landen som understeg karensgränserna samman-             arbete vidtar social- och hälsovårdsministeriet
32451: lagt 0,9 mrd. mk år 1995. Av beloppet utgjorde de        nödvändiga åtgärder i syfte att införa ändringar-
32452: privata branschernas andel 0,6 mrd. mk, kommu-           na enligt den tidtabell parterna avtalet.
32453: nernas andel 0,2 mrd. mk samt statens och andra              lntjänande av pensionsskydd och semester på
32454: offentliga samfunds andel 0,1 mrd. mk. Av alla           grundval av arbetsförhållandet är två olika sa-
32455: arbeten utanför karensgränserna skulle männen            ker. Semesterfrågorna hör tili arbetsministeriets
32456: ha intjänat en genomsnittlig månadspension på            verksamhetsområde. Med anledning av spörs-
32457: 4,4 mk och kvinnorna 4,6 mk år 1995. Endast hos          målet skall dock framhållas att enligt 3 § 3 mom.
32458: en tiondedel av de 250 000 personer som under-           i den semesterlag som gällt fr.o.m. 1986 anses
32459: sökningen omfattade översteg den pension som             såsom full kvalifikationsmånad en sådan kalen-
32460: intjänats utanför pensionsskyddet lO mk i måna-          dermånad under viiken arbetstagaren varit i ar-
32461: den.                                                     bete hos arbetsgivaren minst fjorton dagar. Som
32462:     1 spörsmålet hänvisas även tili den inkomstpo-       full kvalifikationsmånad betraktas även en ka-
32463: litiska lösningen 1995. Efter att Pensionsskydds-        lendermånad under viiken arbetstagaren har va-
32464: centralens undersökning blivit klar har två olika        rit i arbete hos arbetsgivaren minst 35 arbetstim-
32465: arbetsgrupper utrett såväl de principiella som de        mar. Den tjänstetid som berättigar tili semester
32466: tekniska linjedragningarna när det gäller försäk-        fastställs således i semesterlagen på grundval av
32467: randet av korta arbetsförhållanden. Som ett re-          såväl arbetsdagar som arbetstimmar.
32468: sultat av det arbete dessa arbetsgrupper, dvs. Pu-           Ovan nämnda stadgande ändrades 1.6.1996 i
32469: ros förhandlingsgrupp och Uimonens arbets-               enlighet med vad som överenskommits i den in-
32470: grupp, hade utfört nådde Puros förhandlings-             komstpolitiska lösningen från 1995 så att det
32471: grupp, i viiken arbetsmarknadernas centralor-            antal timmar fördelade på flera arbetsförhållan-
32472: ganisationer och företrädare för Arbetspensions-         den som en arbetstagare under en och samma
32473: anstalternas Förbund varit parter, ett avtal             kalendermånad arbetat hos samma arbetsgivare
32474:  6.11.1996 enligt vilket APL-branschernas arbets-        sammanslås när den s.k. 35 timmars regeln tili-
32475:  förhållanden som understiger sex månader i tili-        lämpas. 1 samband med den inkomstpolitiska
32476:  1ämpliga de1ar försäkras enhetligt enligt KAPL-         lösningen utfördes under arbetsministeriets led-
32477:  stadgandena fr.o.m. ingången av 1998. Då kom-           ning dessutom ett utredningsarbete som gällde
32478:  mer även de sammanlänkade arbetsförhållan-              strukturen hos och den allmänna förekomsten av
32479:  dena att omfattas av det nya arrangemanget.             atypiska anställningar i relation tili de nuvarande
32480:  Samtidigt kom man överens om att fr.o.m. in-            semesterersättningsstadgandena i semesterlagen.
32481:  gången av 1998 skall försäkringspremie också                De deltids- och visstidsanställda som är berät-
32482:  uppbäras för APL-arbetsförhållanden som un-             tigade tili endast semesterersättning har inte rätt
32483:  derskrider en månad.                                    tili semester enligt den gällande semesterlagen. Å
32484:     Förhandlingsgruppen gav Uimonens arbets-             andra sidan ger ett arbete som underskrider 35
32485:  grupp i uppdrag att som ytterligare åtgärder reda       timmar per kalendermånad inte ens rätt tili se-
32486:  ut om det nya arrangemanget kan genomföras              mesterersättning. I arbetsministeriet bereds dock
32487:  exempelvis i Pensionskassan för utövande konst-         som bäst en regeringsproposition som i överens-
32488:  närer. Enligt förhandlingsgruppens ståndpunkt           stämmelse med målen för regeringsprogrammet
32489:  skall administreringen av det nya arrangemanget         och statsrådets sysselsättningsprogram skulle
32490:  ordnas så att däri deltar företrädare för såväl         förbättra skyddet i atypiska arbeten vad gäller
32491:  försäkringstagarna som de försäkrade. Uimo-             bl.a. semesterreglerna för kortvariga arbeten.
32492:  nens arbetsgrupp skall även annars utreda detal-        Målet är att utsträcka rätten tili semesterersätt-
32493:  jerna för fullgörandet av avtalet och bereda för-       ning att omfatta även sådana arbetstagare som
32494:  slag tili behövliga ändringar i lagstiftningen före     nu inte omfattas av rätten tili semester.
32495:  utgången av maj 1997. Med utgångspunkt i detta
32496: 
32497:       Helsingforsden 18 november 1996
32498: 
32499:                                                        Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
32500:                                          KK 744/1996 vp
32501: 
32502: Kirjallinen kysymys 744
32503: 
32504: 
32505: 
32506: 
32507:                                  Kari Kantalainen /kok ym.: Metsätaloutta tukevien organisaatioi-
32508:                                      den toimintaedellytyksistä
32509: 
32510: 
32511:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
32512: 
32513:    Yhteiskunnan kannalta metsillä on kaksi kes-    voimakkaasti, ja ne jäävät metsänomistajien ta-
32514: keistä tehtävää. Ne luovat pohjan taloudellemme    loudellisen aseman heikkenemisenjohdosta met-
32515: turvaamalla puuntuotannon ja tarjoavat kansa-      säkeskusten vastuulle. Metsätalouden organi-
32516: laisille monipuolisen, puhtaan metsäluonnon vir-   saatiot eivät nykyisillä määrärahoilla pysty vas-
32517: kistyskäyttöön. Metsien hoidolla ja metsäneu-      taamaan uusista metsälaeista koituviin velvoit-
32518: vonnalla on Suomessa poikkeuksellisen suuri yh-    teisiin.
32519: teiskunnallinen merkitys. Vientituloista 35 pro-      Metsänhoidon tason heikkeneminen vaaran-
32520: senttia tulee metsäteollisuudesta.                 taa Suomen maineen eurooppalaisten kulutta-
32521:    Metsäkeskusten tehtävänä on valvoa metsäla-     jien silmissä päämarkkina-alueellamme. Tämä
32522: kien noudattamista. Tämän lisäksi ne toteuttavat   haittaa koko Suomen kansantalouden elpymistä
32523: metsäluonnon tasaista ja kestävää käyttöä edis-    lamavuosien jälkeen.
32524: täviä projekteja. Metsäluonnon monimuotoi-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32525: suuden turvaaminen on nousemassa metsien           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
32526: uudistamisvelvoitteen rinnalle keskeiseksi met-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
32527: säkeskusten tehtäväksi. Samaan aikaan metsä-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32528: keskusten resursseja on kuitenkin vähennetty
32529: noin 35 prosentilla.                                         Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
32530:     Metsien kasvu on kääntynyt laskuun, ja met-           ryhtyä, jotta metsätalouden organisaa-
32531: sänhoitotöiden määrä on nykyisin noin 60 pro-             tiot pystyisivät vastaamaan uusista met-
32532: senttia tarpeesta. Rästitöiden määrä on kasvanut          sälaeista niille aiheutuvista tehtävistä?
32533: 
32534:      Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1996
32535: 
32536:          Kari Kantalainen /kok         Pekka Kuosmanen /kok          Ola Rosendahl /r
32537:          Tuija Nurmi /kok              Klaus Bremer /r               Markku Markkula /kok
32538:          Juha Karpio /kok              Anne Knaapi /kok              Jari Koskinen /kok
32539:          Timo Kalli /kesk              Armas Komi /kesk              Jukka Vihriälä /kesk
32540:          Osmo Kurola /kok              Heikki Koskinen /kok          Kari Uotila /vas
32541:          Eero Lämsä /kesk              Vuokko Rehn /kesk             Maija-Liisa Veteläinen /kesk
32542:          Timo Ihamäki /kok             Kirsti Ala-Harja /kok         Toimi Kankaanniemi /skl
32543:          Pertti Virtanen /evir         Hannu Takkula /kesk           Hannes Manninen /kesk
32544:                                        Riitta Korhonen /kok
32545: 
32546: 
32547: 
32548: 
32549: 260017
32550: 2                                         KK 744/1996 vp
32551: 
32552: 
32553: 
32554: 
32555:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
32556: 
32557:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Voidaan arvioida, että metsäkeskusten toi-
32558: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       mintaan esitetystä määrärahasta tullaan ensi
32559: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     vuonna käyttämään noin 15 miljoonaa markkaa
32560: Jasenen vastattavaksi kansanedustaja Kari           uusien metsälakien täytäntöönpanosta aiheutu-
32561: Kantalaisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-     viin lisätehtäviin. Kun valtion heikon taloudelli-
32562: myksen n:o 744:                                     sen tilanteen johdosta metsäkeskuksille tarkoi-
32563:                                                     tettua määrärahaa ei ole voitu esittää lisättäväk-
32564:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      si, joudutaan metsäkeskusten voimavaroja ensi
32565:        ryhtyä, jotta metsätalouden organisaa-       vuonna suuntaamaan uudelleen. Metsäkeskus-
32566:        tiot pystyisivät vastaamaan uusista met-     ten vuoden 1997 toiminnan tulosohjauksessa tul-
32567:        sälaeista niille aiheutuvista tehtävistä?    laan painottamaan uusien metsälakien täytän-
32568:                                                     töönpanoa sekä metsäsuunnittelua ja siihen liit-
32569:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tyvää neuvontaa. Metsäkeskukset joutuvat vas-
32570: vasti seuraavaa:                                    taavasti suuntaamaan nykyistä vähemmän voi-
32571:                                                     mavaroja metsätalouden muuhun edistämistoi-
32572:     Valtion heikon taloudellisen tilanteenjohdos-   mintaan.
32573: ta metsäkeskusten ja Metsätalouden kehittämis-          Mikäli uusien metsälakien täytäntöönpanon
32574: keskus Tapion toimintaan tarkoitettuja määrä-       edellyttämien voimavarojen täsmentyessä osoit-
32575: rahoja on jouduttu viime vuosina vähentämään.       tautuu, että metsäkeskusten määrärahat eivät ole
32576: Vuosina 1992-1996 määrärahat ovat vähenty-          pitkällä tähtäyksellä riittävät, tullaan tämä otta-
32577: neet nimellisesti 34 %. Ensi vuonna nämä määrä-     maan huomioon vuoden 1998 valtion talousar-
32578: rahat eivät enää merkittävästi laske, kun kestä-    vioesitystä laadittaessa.
32579: vän metsätalouden rahoituksesta annetun laki-           Hallitus katsoo, että kysymys ei tässä vaihees-
32580: esityksen edellyttämä määrärahojen siirtoesitys     sa anna hallituksen taholta aihetta enempiin toi-
32581: momentilta 30.86.42 (Valtionapu metsätalouden       menpiteisiin.
32582: edistämis- ja valvontaorganisaatioille) momen-
32583: tille 30.86.44 (Tuki puuntuotannon kestävyyden
32584: turvaamiseen) otetaan huomioon.
32585: 
32586:      Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1996
32587: 
32588:                                                      Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
32589:                                           KK 744/1996 vp                                              3
32590: 
32591: 
32592: 
32593: 
32594:                                        Tili Riksdagens Talman
32595: 
32596:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    för tryggande av virkesproduktionens uthållig-
32597: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-      het), beaktas.
32598: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       Man kan uppskatta att omkring 15 miljoner
32599: man Kari Kantalainen m.fl. undertecknade            mark av det föreslagna anslaget för skogscentra-
32600: spörsmål nr 744:                                    lernas verksamhet under nästa år kommer att
32601:                                                     användas tili nya uppgifter som verkställigheten
32602:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       av de nya skogslagarna förutsätter. Eftersom det
32603:        ta för att skogsbruksorganisationerna        med anledning av statens svaga ekonomiska
32604:        skall förmå sköta de uppgifter som åläggs    situation inte har varit möjligt att föreslå en höj-
32605:        dem i de nya skogslagarna?                   ning av anslaget för skogscentralerna blir det
32606:                                                     nödvändigt att omfördela skogscentralernas re-
32607:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       surser nästa år. 1 resultatstyrningen av skogscen-
32608: anföra följande:                                    tralernas verksamhet under 1997 kommer verk-
32609:                                                     ställigheten av de nya skogslagarna samt skogs-
32610:     På grund av statens svaga ekonomiska situa-     bruksplaneringen och den därtili anknutna råd-
32611: tion har det under de senaste åren varit nödvän-    givningen att betonas. Skogscentralerna måste
32612: digt att minska anslagen för skogscentralernas      på motsvarande sätt inrikta mindre resurser än
32613: och Skogsbrukets utvecklingscentral Tapios          nu på annat främjande av skogsbruket.
32614: verksamhet. Under 1992-1996 har det nominel-           Om det när de resurser som verkställigheten av
32615: la anslagsbeloppet gått ned med 34 %. Nästa år      de nya skogslagarna förutsätter preciseras visar
32616: kommer anslagen inte längre att sjunka betydligt    sig att skogscentralernas anslag inte är tillräckli-
32617: när den föreslagna anslagsöverföring som försla-    ga på lång sikt, kommer detta att beaktas vid
32618: get tilllag om finansiering av hållbart skogsbruk   uppgörandet av budgetpropositionen för 1998.
32619: förutsätter, från moment 30.86.42 (Statsbidrag         Regeringen anser att frågan i detta skede inte
32620: tili organisationer för främjande och övervak-      ger anledning tili ytterligare åtgärder från rege-
32621: ning av skogsbruk) tili moment 30.86.44 (Stöd       ringens sida.
32622: 
32623:      Helsingforsden 11 november 1996
32624: 
32625:                                                      Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
32626:                                              KK 745/1996 vp
32627: 
32628: 
32629: Kirjallinen kysymys 745
32630: 
32631: 
32632: 
32633: 
32634:                                     Risto Kuisma /sd: Työllistämistuen ehdoista
32635: 
32636: 
32637: 
32638:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
32639: 
32640:     Eräs nuori henkilö työskenteli työllistämis-        seen. Kun työntekijä pelkin teknisin syin sulje-
32641: tuella kouluavustajana vuoden 1996 keväällä.            taan työntekomahdollisuuksien ulkopuolelle, on
32642: Opettajan uraa suunnittelevalle nuorelle koulu-         turhautuminen selvää. Lisäksi myös työnantaja
32643: avustajan työ oli erittäin tervetullutta ja moti-       kärsii työn jo oppineen joutuessa kesken kaiken
32644: voivaa. Kun työt kesälomien ajaksi loppuivat,           jättämään työn. Työllistämistuetun työn lyhyttä
32645: sovittiin, että kouluavustajan työ jatkuisi syksyl-     kestoaikaa ei saisi enää toisarvoisin perustein
32646: lä. Aktiivinen nuori henkilö hakeutui kesäksi sii-      entisestään lyhentää.
32647: voustöihin, sillä hän ei halunnut viettää kesää            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32648:  toimettomana. Syksyn tultua paljastui, että kos-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32649:  k:a hän oli työskennellyt kesällä, ei hän voisi enää   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32650:  jatkaa kouluavustajana työllistämistuella.             nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32651:      Vaikka esitetyn esimerkin kaltaiset tilanteet
32652:  )Vat säädösten mukaisia, eivät ne silti ole tarkoi-               Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
32653:  :uksenmukaisia. Tämänkaltainen käytäntö on                     edistääkseen kansalaisten aktiivisuutta ja
32654:  )miaan johtamaan passiivisuuteen ja erityisesti                motivaatiota työllistämispolitiikassaan?
32655:  morten motivaation hiipumiseen ja syrjäytymi-
32656: 
32657:      Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1996
32658: 
32659:                                              Risto Kuisma /sd
32660: 
32661: 
32662: 
32663: 
32664:   )0017
32665: 2                                          KK 745/1996 vp
32666: 
32667: 
32668: 
32669: 
32670:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
32671: 
32672:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      ajanjakson, työvoimatoimistolla on työllisyys-
32673: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        asetuksen säännösten mukaan mahdollisuus
32674: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-     työllistää henkilö uudestaan tukityöhön, jos
32675: le jäsenelle kansanedustaja Risto Kuisman näin       työllistämistuen myöntämisen yleiset ja erityiset
32676: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 745:             edellytykset edelleen täyttyvät.
32677:                                                         Sen jälkeen kun henkilö on ollut työllisyys-
32678:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        määrärahoin työllistettynä 10 kuukauden enim-
32679:        edistääkseen kansalaisten aktiivisuutta ja    mäisajan yhden tai useamman henkilön palve-
32680:        motivaatiota työllistämispolitiikassaan?      luksessa, häntä ei voida osoittaa uudelleen työlli-
32681:                                                      syysmäärärahoin tuettuun työhön, ennen kuin
32682:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         hän on ollut viimeisten kuuden kuukauden aika-
32683: vasti seuraavaa:                                     na vähintään viisi kuukautta työttömänä työn-
32684:                                                      hakijana työvoimatoimistossa. Vaikeassa työt-
32685:    Työvoimatoimiston on pyrittävä työllistä-         tömyystilanteessa on ollut tarkoituksenmukaista
32686: mään työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautunut        asettaa tuen käytölle enimmäisaika ja edellytyk-
32687: henkilö ensisijaisesti työssäkäyntialueellaan        set sille, milloin henkilö voi uudestaan päästä
32688: avoimiksi ilmoitettuihin työpaikkoihin työvoi-       työllisyysmäärärahoin tuettuun työhön. Käytet-
32689: mapalvelujen avulla taikka ohjaamaan työtön          tävissä olevat tukimäärärahat eivät riitä siihen,
32690: työnhakija työnsaantia edistävään kulutukseen.       että samalla henkilöllä olisi jatkuvasti mahdolli-
32691:    Työllistämistukijärjestelmän yleisenä tavoit-     suus työllistyä työllisyysmäärärahoilla. Esimer-
32692: teena on, viimesijaisena keinona, edistää työttö-    kiksi pitkäaikaistyöttömistä työskentelee nykyi-
32693: män työmarkkinoille sijoittumista ja työmarkki-      sin työllisyysmäärärahoin tuetussa työssä joka
32694: noilla pysymistä sekä katkaista pitkään jatku-       neljäs.
32695: nutta työttömyyttä ja estää työmarkkinoilta syr-        Vuoden 1995 huhtikuussa voimaan tullut
32696: jäytymistä.                                          työllistämistukiuudistus muun muassa lisäsi työ-
32697:    Säädöksissä ei ole asetettu työllistämistuen      voimatoimistojen harkintavaltaa pitkäaikais-
32698: käyttämisen edellytykseksi henkilön työttömyy-       työttömyyden määrittelyn osalta. Tarkoituksena
32699: delle minimikestoa. Työllisyyslaissa ja asetukses-   on, ettei esimerkiksi lyhytaikainen työssä- tai
32700: sa on kuitenkin asetettu ne painopistealueet, joi-   koulutuksessaolo enää automaattisesti katkaisisi
32701: hin työllisyysmäärärahoja on kohdennettava.          pitkäaikaistyöttömyyden määrittelyä.
32702: Työllisyyslain 16 §:n mukaan työvoimaviran-             Muutos mahdollisti sen, että työvoimatoimis-
32703: omaisten on työllisyysmäärärahoin työllistäes-       to voi hakijan kokonaistilanteen huomioon ot-
32704: sään annettava etusija niille, joiden työnsaannin    taen harkita, onko henkilö rinnastettavissa yhtä-
32705: tarve on suurin. Työllisyysmäärärahoja kohdeu-       jaksoisesti 12 kuukautta työttömänä olleeseen
32706: netaan erityisesti nuorten, pitkäaikaistyöttömien    henkilöön.
32707: ja vajaakuntoisten työllistämiseen. Työvoima-        . Työvoimatoimi~to voi ~hteiströssä työn~aki­
32708: toimisto tutkii tapauskohtaised, v~ida~n!c8          p.n kan:;:;a scmamtella to~rr.~r..p;d~kokona~:mu­
32709: työllistämistukea myöntää ja onko tuen myöntä-       den, jossa tukityö voidaan yhdistää työttömän
32710: minen työvoimapoliittisesti tarkoituksenmu-          työllistymisedellytyksiä parantavaksi palveluko-
32711: kaista.                                              konaisuudeksi siten, että ty öttömälle järjestetään
32712:    Työllisyysasetuksen 22 a §:n mukaan työllistä-    työllistämistukeen yhdistettynä,joko ennen työl-
32713: mistukea voidaan myöntää kerrallaan enintään         listämistä tai sen jälkeen, koulutusta tai työllisty-
32714: 10 kuukauden ajaksi. Poikkeuksena on oppisopi-       mistä edistävää kuntoutusta. Suunniteltavan ko-
32715: mus, jossa työllistämistuki voidaan myöntää          konaisuuden tavoitteena on aktiivisesti edistää
32716: koko sopimuskauden ajaksi. Jos henkilö on esi-       työttömän työnhakijan palaamista työmarkki-
32717: merkiksi työskennellyt muutaman kuukauden            noille.
32718: työllistämistuella ja sen jälkeen hän työllistyy        Myös ensi vuoden alusta voimaan tulevan
32719: avoimilla työmarkkinoilla tai opiskelee lyhyen       työttömyysturvajärjestelmän kokonaisuudistuk-
32720:                                        KK 745/1996 vp                                            3
32721: 
32722: sen tavoitteena on muun muuassa työttömyys-         Hallitus on hallitusohjelmassaan sitoutunut
32723: turvan rakenteellinen muuttaminen siten, että    edistämään aktiivista työvoima politiikkaa. Edel-
32724: työn aktiivinen etsiminen ja lyhytaikaistenkin   lä selostetut uudistukset tukevat hallituksen lin-
32725: työsuhteiden tekeminen on kannattavaa. Saman-    jausta entistä aktiivisemman ja työvoimapoliitti-
32726: aikaisesti työttömyysturvan rakenteita koske-    selta vaikuttavuudeltaan mahdollisimman te-
32727: vien muutosten yhteydessä tullaan lisäämään      hokkaan työllistämispolitiikan toteuttamiseksi.
32728: työvoimapoliittisia aktiivitoimenpiteitä.
32729:     Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1996
32730: 
32731:                                                                 Työministeri Liisa Jaakonsaari
32732: 4                                           KK 745/1996 vp
32733: 
32734: 
32735: 
32736: 
32737:                                         Tili Riksdagens Talman
32738: 
32739:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      sättningsstöd i några månader, varefter han får
32740: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        arbete på den öppna arbetsmarknaden eller stu-
32741: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-    derar en kort tid, har arbetskraftsbyrån enligt
32742: damot Risto Kuisma undertecknade spörsmål nr          stadgandena i sysselsättningsförordningen möj-
32743: 745:                                                  lighet att sysselsätta honom på nytt i arbete som
32744:                                                       ordnats med sysselsättningsstöd, förutsatt att de
32745:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        allmänna och särskilda förutsättningarna för be-
32746:        ta för att genom sin sysselsättningspolitik    viljande av sysselsättningsstöd fortfarande upp-
32747:        främja medborgarnas aktivitet och moti-        fylls.
32748:        vation?                                           Efter det att en person har varit sysselsatt med
32749:                                                       hjälp av sysselsättningsanslag under maximiti-
32750:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         den på 10 månader hos en eller flera arbetsgivare,
32751: anföra följande:                                      kan han inte på nytt anvisas sådant arbete som
32752:                                                       stöds med sysselsättningsanslag förrän han un-
32753:    Arbetskraftsbyrån bör sträva efter att med         der de senaste sex månaderna har varit arbetslös
32754: hjälp av arbetskraftsservicen sysselsätta de ar-      arbetssökande vid en arbetskraftsbyrå i minst
32755: betslösa arbetssökandena i första hand på de          fem månader. 1 en situation då det råder en svår
32756: arbetsplatser inom pendlingsregionen som an-          arbetslöshet har det varit ändamålsenligt att ange
32757: mälts lediga eller anvisa dem till sådan utbildning   en viss maximitid för användningen av stödet och
32758: som främjar möjligheterna att få arbete.              ställa förutsättningar för när en person på nytt
32759:    Systemet med sysselsättningsstöd har som all-      har möjlighet att få ett arbete som stöds med
32760: mänt mål att, som sista utväg, främja den arbets-     sysselsättningsanslag. De disponibla stödansla-
32761: löses placering på arbetsmarknaden och kvarstå-       gen räcker inte tili för att samma person fortlö-
32762: ende i arbete samt att avbryta en långvarig ar-       pande skulle kunna ges möj1ighet tili sysselsätt-
32763: betslöshet och förebygga utslagning från arbets-      ning med hjälp av sysselsättningsanslag. Av de
32764: marknaden.                                            långtidsarbetslösa är numera var fjärde sysselsatt
32765:    1 stadgandena ställs inte som förutsättning för    i ett arbete som stöds med sysselsättningsanslag.
32766: användningen av sysselsättningsstöd någon mi-             Den sysselsättningsstödreform som trädde i
32767: nimitid som en persons arbetslöshet måste ha          kraft i april 1995 gav bl.a. arbetskraftsbyråerna
32768: varat. 1 sysselsättningslagen och -förordningen       större prövningsrätt vid definiering av 1ångtids-
32769: anges dock de tyngdpunktsområden som syssel-          arbets1ösheten. A vsikten är att till exempel ett
32770: sättningsans1agen skall inriktas på. Enligt 16 §      kortvarigt arbete eller en kortvarig utbildning
32771: sysselsättningslagen skall arbetskraftsmyndighe-      inte längre automatiskt skulle avbryta långtids-
32772: terna när de sysselsätter med hjälp av sysselsätt-    arbetslösheten.
32773: ningsanslag ge företräde åt dem vilkas behov av          Ändringen gjorde det möjligt för arbetskrafts-
32774: arbete är störst. Sysselsättningsanslagen inriktas    byrån att utgående från sökandens helhetssitua-
32775: i synnerhet på att sysselsätta unga, långtidsar-      tion överväga, om han kan jämföras med en
32776: betslösa och handikappade personer. Arbets-           person som utan avbrott varit arbetslös i 12 må-
32777: kraftsbyrån prövar i varje enskilt fall, om syssel-   nader.
32778: sättningsstöd kan beviljas och om det ur arbets-         Arbetskraftsbyrån kan i samarbete med ar-
32779: kraftspolitisk synpunkt är motiverat att bevilja      betssökanden planera en åtgärdshelhet, där sys-
32780: stödet.                                               selsättning med sysselsättningsstöd kan sam-
32781:    Enligt 22 a § sysselsättningsförordningen kan      manslås till en servicehelhet som förbättrar den
32782: sysselsättningsstöd beviljas för högst l 0 månader    arbets1öses förutsättningar för att finna arbete så
32783: åt gången. Ett undantag utgörs av läroavtalsut-       att den arbets1öse jämte sysselsättningsstödet,
32784: bildning, i fråga om viiken sysselsättningsstöd       antingen före eller efter sysse1sättandet, ordnas
32785: kan beviljas för hela avtalsperioden. Om en per-      utbildning eller rehabi1itering som främjar sysse1-
32786: son t.ex. har varit sysselsatt med hjälp av syssel-   sättandet. A vsikten med den p1anerade he1heten
32787:                                             KK 745/1996 vp                                                 5
32788: 
32789: är att aktivt främja den arbetslösa arbetssökan-      kommer man att öka antalet aktiva arbetskrafts-
32790: dens återinträde på arbetsmarknaden.                  politiska åtgärder.
32791:    Också den totalreform av systemet med ut-             Regeringen har i sitt regeringsprogram för-
32792: komstskydd för arbetslösa som träder i kraft i        bundit sig att främja den aktiva arbetskraftspoli-
32793: början av nästa år syftar tili bl.a. en strukturell   tiken. Ovan refererade reformer stöder regering-
32794: ändring av utkomstskyddet så att det blir lön-        ens linje som syftar tili att föra en allt aktivare och
32795: samt att aktivt söka efter arbete och ta emot         med tanke på de arbetskraftspolitiska verkning-
32796: också kortvariga arbetsförhållanden. Samtidigt        arna maximalt effektiv sysselsättningspolitik.
32797: med ändringarna i utkomstskyddets strukturer
32798: 
32799:      Helsingforsden 20 november 1996
32800: 
32801:                                                                     Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
32802:                          j
32803:                         j
32804:                        j
32805:                       j
32806:                      j
32807:                     j
32808:                    j
32809:                   j
32810:                  j
32811:                 j
32812:                j
32813:               j
32814:              j
32815:             j
32816:            j
32817:           j
32818:          j
32819:         j
32820:        j
32821:       j
32822:      j
32823:     j
32824:    j
32825:   j
32826:  j
32827: j
32828:                                             KK 746/1996 vp
32829: 
32830: Kirjallinen kysymys 746
32831: 
32832: 
32833: 
32834: 
32835:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Laboratorioiden toiminnan tehostamisesta
32836: 
32837: 
32838:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
32839: 
32840:    Suomessa on ollut ja on edelleenkin ylitiheä       ratoriot joutuvat syrjään ja myös yksityisten la-
32841: laboratorioverkosto, jonka tasokkuuden mutta          boratorioketjujen tietynlainen peesaaminen ja
32842: erityisesti tehokkuuden vaatimuksista voidaan         rahastus julkisten laboratorioiden vanavedessä
32843: olla monta mieltä. Ylitiheän laboratorioverkos-       loppuu.
32844: ton luulisi kiihdyttävän suoritteiden hintakilpai-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32845: lua, mutta kas kummaa, asia onkin toisin. Kun         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32846: Kela on vahvistanut julkisten laboratorioiden         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32847: taksat moninkertaisina todelliseen kustannusta-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32848: soon verrattuna, on tämä merkinnyt vielä sitä,
32849: että yksityiset laboratoriot ovat seuranneet hin-                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
32850: noittelussa julkisten laboratorioiden hintoja ja             siin ylitiheän julkisen laboratorioverkon
32851: muodostaneet laboratorioiden omistajille oikei-              purkamiseksi ja alan kilpailuttamiseksi
32852: ta rahasampoja.                                              riittävän kapasiteetin omaavien labora-
32853:    Ongelmasta päästään vain sillä, että päteviksi            torioiden kesken siten, että tutkintasuo-
32854: tunnettuja riittävän kapasiteetin omaavia labo-              ritteiden hinnat alenevat kohtuulliselle
32855: ratorioita kilpailutetaan ja näin etsitään todelli-          tasolle niin julkisissa kuin myös niiden
32856: nen hintataso, joka on myös veronmaksajain                   hinnoittelua seuraavissa yksityisissä la-
32857: kannalta edullinen. Toiminnallisesti heikot labo-            boratorioissa?
32858: 
32859:      Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1996
32860:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
32861: 
32862: 
32863: 
32864: 
32865: 260017
32866: 2                                           KK 746/1996 vp
32867: 
32868: 
32869: 
32870: 
32871:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
32872: 
32873:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tystä hinnasta. Yli taksan menevistä hinnoista
32874: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          korvaus suoritetaan taksan mukaisesta määräs-
32875: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        tä.
32876: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-             Kela ei korvaa julkisen palveluntuottajan tut-
32877: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          kimuksia tai hoitoja. Kela ei osallistu korvauk-
32878: n:o 746:                                               siin silloin, kun julkinen palveluntuottaja hank-
32879:                                                        kii tutkimukset tai hoidon yksityiseltä palvelun-
32880:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        tuottajalta. Kela ei myöskään korvaa yksityisen
32881:        siin ylitiheän julkisen laboratorioverkon       palveluntuottajan julkiselta sektorilta ostamia
32882:        purkamiseksi ja alan kilpailuttamiseksi         tutkimuksia tai hoitoja. Tämä on osaltaan saat-
32883:        riittävän kapasiteetin omaavien labora-         tanut synnyttää päällekkäisyyttä sekä labora-
32884:        torioiden kesken siten, että tutkintasuo-       torio- että röntgenlaitteiden määrässä joillakin
32885:        ritteiden hinnat alenevat kohtuulliselle        paikkakunnilla.
32886:        tasolle niin julkisissa kuin myös niiden            Kunnat ja kuntayhtymät vastaavat tuotta-
32887:        hinnoittelua seuraavissa yksityisissä la-       miensa laboratoriopalvelujen toimivuudesta ja
32888:        boratorioissa?                                  kustannuksista. Ne ovat alkaneet kiinnittää huo-
32889:                                                        miota laboratorio- ja röntgenlaitteiden alhaiseen
32890:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            käyttöasteeseen ja ylikapasiteettiin. Esimerkiksi
32891: taen seuraavaa:                                        Jyväskylässä sairaanhoitopiirin ja kaupungin
32892:                                                        terveyskeskuksen laboratoriotoiminta on yhdis-
32893:    Kansaneläkelaitos (Kela) vahvistaa vain yksi-       tynyt. Laboratoriotoimintojen yhdistämishanke
32894: tyisestä terveydenhuollosta annetussa laissa           on valmisteilla myös pääkaupunkiseudulla.
32895: (152/1990) tarkoitettujen palvelujen tuottajien            Sosiaali- ja terveysministeriö tukee edellä ku-
32896: taksat. Tutkimusten korvaamisen edellytyksenä          vattua rakennemuutostaja katsoo, että peruster-
32897: on, että tutkimukset ovat lääkärin määräämiä ja        veydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelu-
32898: ne on määrätty sairauden hoidon vuoksi tai ne          jen tuottajien tulisi kartoittaa alueittain väestön
32899: ovat tarpeellisia mahdollisen sairauden toteami-       tarpeita vastaavan laboratorio- ja röntgenlaittei-
32900: seksi.                                                 den yhteisen käytön mahdollisuudet viimeistään
32901:    Edellä mainitut ehdot täyttävien tutkimusten        silloin, kun laitteiden uusiminen tulee ajankoh-
32902: kustannuksista korvaus on 75% taksan mukai-            taiseksi. Laitteiden nykyistä parempi käyttöaste
32903: sesta määrästä 70 markan kiinteän omavastuun           purkaisi ylikapasiteettia ja alentaisi kustannuk-
32904: ylittävältä osalta. Jos peritty hinta alittaa saira-   sia palvelutasoa heikentämättä.
32905: usvakuutuksen taksan, korvaus suoritetaan peri-
32906:      Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1996
32907: 
32908:                                                                      Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
32909:                                                KK 746/1996 vp                                            3
32910: 
32911: 
32912: 
32913: 
32914:                                             Tili Riksdagens Talman
32915: 
32916:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-              FPA ersätter inte undersökningar eller be-
32917: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-            handlingar som utförs av en offentlig service-
32918: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-          producent. FPA deltar inte i ersättningen avun-
32919: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål                dersökningar eller behandlingar som en offentlig
32920: nr 746:                                                   serviceproducent har skaffat genom en privat
32921:                                                           serviceproducent. FPA ersätter inte heller under-
32922:              Ämnar Regeringen vidta åtgärder för          sökningar eller vårdåtgärder som en privat servi-
32923:           att lösa upp det alltf6r täta offentliga nät-   ceproducent har köpt av den offentliga sektorn.
32924:           verket av laboratorier och för att konkur-      Detta har till en del kunnat ge upphov till över-
32925:           rensutsätta branschen mellan de labora-         lappningar i fråga om såväl laboratorie- som
32926:           torier som har tillräcklig kapacitet så att     röntgenapparaternas antal på vissa orter.
32927:           priset på undersökningsprestationerna              Kommuner och samkommuner är ansvariga
32928:           sjunker tili en rimlig nivå såväl inom den      för att de laboratorietjänster de producerar är
32929:           offentliga sektorn som bland de privata         flexibla och för de kostnader de ger upphov tili.
32930:           laboratorier som följer dess prissättning?      Kommuner och samkommuner har också börjat
32931:                                                           fåsta uppmärksamhet vid det låga kapacitetsut-
32932:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt             nyttjandet och överkapaciteten i fråga om labo-
32933: anföra följande:                                          ratorie- och röntgenapparaterna. 1 t.ex. Jyväs-
32934:                                                           kylä har sjukvårdsdistriktet och laboratorieverk-
32935:    Folkpensionsanstalten (FPA) fastställer en-            samheten vid stadens hälsovårdscentral sam-
32936: dast taxorna för sådana serviceproducenter som            manslagits. Ett projekt för sammanslagningar av
32937: avses i lagen om privat hälso- och sjukvård (152/         laboratorieverksamheten förbereds också i hu-
32938: 1990). För att ersättning f6r undersökningar              vudstadsregionen.
32939: skall ges krävs att de är föreskrivna av läkare och          Social- och hälsovårdsministeriet stöder den
32940: att de har föreskrivits för vård a v sjukdom eller är     strukturomvandling som beskrivits ovan och an-
32941: nödvändiga för konstaterande av en eventuell              ser att producenterna av den grundläggande häl-
32942: sjukdom.                                                  sovårdens och specialsjukvårdens tjänster bör
32943:    Ersättningen för kostnaderna för undersök-             kartlägga möjligheterna tili ett gemensamt ut-
32944: ningar som uppfyller de villkor som nämns ovan            nyttjande av laboratorie- och röntgenapparater-
32945: är 75% tilidendel av beloppet enligt taxan som            na så att de motsvarar befolkningens behov i
32946: överstiger den fasta självriskandelen på 70 mk.           olika områden senasti det skede då det blir aktu-
32947: Om det uppburna priset understiger taxan enligt           ellt att förnya apparaturen. När kapacitetsut-
32948: sjukförsäkringen, betalas ersättningen på basis           nyttjandet blir bättre än för närvarande försvin-
32949: av det uppburna beloppet. 1 fråga om priser som           ner överkapaciteten och sjunker kostnaderna
32950: överstiger taxan utgår ersättning för beloppet            utan att servicenivån försämras.
32951: enligt taxan.
32952:      Helsingforsden 19 november 1996
32953: 
32954:                                                                         Minister Terttu Huttu-Juntunen
32955:                                              KK 747/1996 vp
32956: 
32957: 
32958: Kirjallinen kysymys 747
32959: 
32960: 
32961: 
32962: 
32963:                                     Reijo Kallio /sd: Rikoksen uhrien aseman parantamisesta
32964: 
32965: 
32966: 
32967:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
32968: 
32969:     Onko suomalaisten usko ja luottamus lakeihin       reilla pitäisi olla mahdollisuus esimerkiksi kor
32970: ja oikeuslaitokseen laskenut? Tämänsuuntaisia          vausten saamiseen kärsimistään todellisista va-
32971: tuloksia on erilaisissa kyselytutkimuksissa saatu.     hingoista. Uhrien asemaa voitaisiin parantaa
32972: Kansalaisten tyytymättömyys on kohdistunut             myös suojaamaila todistajien asema ja henkilö-
32973: erityisesti rikosten selvitysasteiden vähäisyyteen     tietojen Iuottamuksellisuus. Rikosten uhrienkin
32974: sekä rangaistusten alentamiseen. Tyytymättö-           aseman parantamisessa on kyse tasa-arvosta ja
32975: myys on kohdistunut siihen, että samaan aikaan         oikeusturvasta.
32976: rikoslain liberalisoinnin ja rangaistusaikojen            Lait ja niitä soveltava oikeuslaitos on luotu
32977: alentamisen kanssa rikoksen uhrien asema on            palvelemaan kansaa. Onnistuminen mitataan
32978: jäänyt huonompaan asemaan. Rikoksen uhrien             kansalaisten arvostuksenaja luottamuksena.
32979: asemaan ei ole tehty parannuksia, mieluummin-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32980:  kin päinvastoin.                                      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32981:     Sinänsä on hyvä ja perusteltua, että syytetyn ja   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32982:  rikoksentekijän oikeusturvaa on parannettu.           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32983:  Kyse on ihmisoikeuksista, niiden noudattamises-
32984:  ta, kuten sivistysvaltiolta voidaankin odottaa.                    Millä tavoin ja millä aikataululla Hal-
32985:  Tämä ei kuitenkaan saa merkitä sitä, että rikok-               litus aikoo parantaa rikosten uhrien ase-
32986:  sen uhrien asema jätetään täysin heitteille. Uh-               maa?
32987: 
32988:       Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1996
32989:                                              Reijo Kallio /sd
32990: 
32991: 
32992: 
32993: 
32994:  260017
32995: 2                                          KK 747/1996 vp
32996: 
32997: 
32998: 
32999: 
33000:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
33001: 
33002:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       la pidennettiin korvauksen hakemiselle säädet-
33003: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tyä määräaikaa ja poistettiin näin korvausjärjes-
33004: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      telmän merkittävä epäkohta.
33005: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Reijo Kal-         Oikeusministeriön asettama rikosvahinkotyö-
33006: lion kirjallisen kysymyksen n:o 747:                 ryhmä jätti mietintönsä kesäkuussa 1996. Työ-
33007:                                                      ryhmä ehdottaa korvausjärjestelmää edelleen
33008:            Millä tavoin ja millä aikataululla Hal-   laajennettavaksi, muun muassa niin, että rikok-
33009:        litus aikoo parantaa rikosten uhrien ase-     senjohdosta surmansa saaneen lähiomaisella oli-
33010:        maa?                                          si oikeus saada korvausta kuolemantapauksen
33011:                                                      aiheuttamasta kärsimyksestä. Tämän ehdotuk-
33012:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         sen jatkokäsittely on edelleen kesken.
33013: vasti seuraavaa:                                        Kaiken kaikkiaan voidaan sanoa, että rikok-
33014:                                                      sen uhrin kannalta keskeinen rikosvahinkojen
33015:    Toisin kuin kirjallisessa kysymyksessä anne-      korvausjärjestelmämme on kansainvälisestikin
33016: taan ymmärtää, rikoksen uhrin asemaa on lain-        katsottuna varsin kattava. Tällä hetkellä ehkä
33017: säädännöllä parannettu ja on tarkoitus jatkossa-     merkittävimpänä epäkohtana voidaan pitää kor-
33018: kin parantaa. Rikoksen uhrin aseman paranta-         vaushakemusten pitkiä käsittelyaikoja. Näitä on
33019: minen on kirjattu myös pääministeri Paavo Lip-       tarkoitus lisähenkilöstön avulla lyhentää.
33020: posen hallituksen ohjelmaan.                            Myös sovittelu parantaa uhrin mahdollisuuk-
33021:    Rikoksen uhrille merkittävän suojan tarjoaa       sia saada korvauksia rikoksentekijältä. Sovitte-
33022: vuonna 1973 säädetty laki rikosvahinkojen kor-       lun yhtenä tavoitteena on saada rikoksen uhrin ja
33023: vaamisesta valtion varoista. Tämä lainsäädäntö       tekijän välillä aikaan sopimus rikosvahinkojen
33024: on ollut tarpeen siksi, että rikoksentekijöillä ei   korvaamisesta. Sopimuksen syntyminen voi vai-
33025: yleensä ole varaa suorittaa heidän maksettavak-      kuttaa rikosasian oikeuskäsittelyyn, mikä lisää
33026: seen tuomittuja vahingonkorvauksia, ja ilman         rikoksentekijän halua korvata vahinko. Sopi-
33027: rikosvahinkojen korvausjärjestelmää rikosten         muksen vaikutus rikoksen oikeuskäsittelyyn eh-
33028: uhrit jäisivät lähes säännönmukaisesti ilman tuo-    dotetaan nimenomaisesti kirjattavaksi lakiin
33029: mioistuimen heille määräämiä korvauksia. Ri-         eduskunnan käsiteltävänä olevan nuorisoran-
33030: kosvahinkojen korvausjärjestelmää kehitettäes-       gaistusesityksen yhteydessä.
33031: sä lähtökohtana on ollut, että valtio ei voi ottaa      Vapaaehtoistyönä paljolti toteutettava, mutta
33032: vastatakseen kaikista rikosvahingoista, vaan että    julkisista varoista pääosin kustannettava rikos-
33033: korvausvastuun tulee rajoittua niihin rikosva-       uhripäivystys tarjoaa rikoksen uhreille puheli-
33034: hinkoihin, jotka ovat rikosten uhrien kannalta       messa sekä henkistä tukea että juridista ja muuta
33035: kohtalokkaimpia ja joita vastaan on vaikea etu-      neuvontaa. Rikosuhripäivystys toimii suunnitel-
33036: käteen suojautua. Tämän mukaisesti korvausjär-       mien mukaan vuoden 1997 alussa jo 150 paikka-
33037: jestelmän piiriin kuuluvatkin väkivaltarikosten      kunnalla.
33038: uhreille aiheutuneiden vahinkojen, kuten sai-           Rikoksia ehkäisemään ja näin suojaamaan
33039: raanhoito- ja muiden kulujen, ansionmenetyk-         uhriksi joutumiselta on tarkoitettu laki lähesty-
33040: sen sekä pysyvän vian ja haitan korvaaminen.         miskiellosta, jota koskevaa hallituksen esitystä
33041:    Rikosvahinkojen korvausjärjestelmää on mo-        valmistellaan ministeriössä paraikaa. Uhkaavas-
33042: neen otteeseen laajennettu. Vuoden 1991 alusta       ti käyttäytyvää henkilöä voitaisiin uuden lain
33043: lähtien vahingon kärsineellä on oikeus saada         mukaan kieltää ottamasta yhteyttä kiellon suo-
33044: korvaus myös kivusta ja särystä sekä esimerkiksi     jaamaan henkilöön.
33045: seksuaalirikoksissa myös henkisestä kärsimyk-           Eduskunnan käsiteltävänä olevaan hallituk-
33046: sestä samoin kuin oikeudenkäyntikuluista. Val-       sen esitykseen rikosasioiden oikeudenkäyntime-
33047: tion varoista suoritettavien korvausten määrät       nettelyn uudistamista alioikeuksissa koskevaksi
33048: ovat kasvaneet 1990-luvulla huomattavasti. Vii-      lainsäädännöksi sisältyy useita rikoksen uhrin
33049: me vuoden elokuun alussa voimaan tulleella lail-     asemaa parantavia ehdotuksia. Jo esitutkinnassa
33050:                                            KK 747/1996 vp                                           3
33051: 
33052: olisi tehokkaasti selvitettävä myös rikoksella ai-   seen erityinen oikeudenkäyntiavustaja, jonka
33053: heutettu vahinko ja saavutettu hyöty rikoksente-     palkkio maksettaisiin valtion varoista.
33054: kijän omaisuuden mahdollisen takavarikon tur-           Rikosasioiden oikeudenkäyntimenettelyn ko-
33055: vaamiseksi. Samoin olisi aina selvitettävä rikok-    konaisuudistuksella tavoitehava oikeudenkäyn-
33056: sen uhrin eli asianomistajan mahdolliset kor-        nin keskittäminen myös parantaa asianomista-
33057: vausvaatimukset. Myös korvausvaatimusten             jan asemaa sitä kautta, että tuomioistuinkäsitte-
33058: esittäminen tuomioistuimessa helpottuisi, sillä      lyn pitkittymisestä johtuvat haitat vähenisivät.
33059: asianomistaja voisi antaa selvien korvausten vaa-       Oikeusministeriössä aloitetaan todistajan ja
33060: timisen virallisen syyttäjän tehtäväksi.             muiden oikeudenkäytössä kuultavien henkilöi-
33061:    Niiden tilanteiden helpottamiseksi, joissa        den suojelua koskeva lainvalmistelu vuonna
33062: asianomistajan on asian selvittämiseksi saavutta-    1997. Työ pohjautuu Euroopan unionissaja Eu-
33063: va itse tuomioistuimeen, ehdotetaan, että väki-      roopan neuvostossa valmisteltuihin asiakirjoi-
33064: valta- ja seksuaalirikosten uhreilla olisi oikeus    hin.
33065: saada esitutkinnassaja oikeudenkäynnissä avuk-
33066: 
33067:      Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1996
33068: 
33069:                                                                    Oikeusministeri Kari Häkämies
33070: 4                                            KK 747/1996 vp
33071: 
33072: 
33073: 
33074: 
33075:                                           Ti/1 Riksdagens Talman
33076: 
33077:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            varigenom ett betydande missförhållande av-
33078: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande             hjälptes.
33079: medlem av statsrådet översänt följande av riks-             En brottsskadearbetsgrupp som justitieminis-
33080: dagsman Reijo Kallio undertecknade spörsmål             teriet hade tilisatt avgav sitt betänkande i juni
33081: nr 747:                                                 1996. Arbetsgruppen föreslår att ersättningssys-
33082:                                                         temet ytterligare skall utvidgas, bl.a. så att en
33083:            Hur och enligt viiken tidtabell ämnar        nära anhörig till någon som dött tili följd av ett
33084:         Regeringen förbättra brottsoffrens ställ-       brott skall ha rätt tili ersättning för det lidande
33085:         ning?                                           som dödsfallet förorsakar. Den fortsatta be-
33086:                                                         handlingen av detta förslag pågår alltjämt.
33087:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt                Sammanfattningsvis kan man säga att vårt
33088: följande:                                               system för ersättning av brottsskador, vilket är
33089:                                                         av central betydelse för brottsoffret, är synnerli-
33090:    I motsats till vad man i spörsmålet låter förstå     gen omfattande även internationellt sett. Den
33091: har brottsoffrens ställning förbättrats på lagstift-    största olägenheten i dag är väl de långa behand-
33092: ningsväg och avsikten är att framdeles ytterligare      lingstiderna för ersättningsansökningarna. Av-
33093: förbättra det. Förbättring av brottsoffrens ställ-      sikten är att dessa skall förkortas med hjälp av
33094: ning ingår även i statsminister Paavo Lipponens         utökad personal.
33095: regerings program.                                          Också medling förbättrar offrets möjligheter
33096:    Lagen om ersättning för brottsskador av stats-       att få ersättning av gärningsmannen. Ett av med-
33097: medel, som stiftades 1973, ger brottsoffren ett         lingens mål är att få till stånd en överenskommel-
33098: betydande stöd. Denna lagstiftning har varit            se mellan brottsoffret och gärningsmannen om
33099: nödvändig därför att de som begår brott i allmän-       ersättning av brottsskadorna. En överenskom-
33100: het inte har råd att betala de skadestånd som de        melse kan ha betydelse för den rättsliga behand-
33101: döms att erlägga och utan systemet för ersättning       lingen av brottmålet, vilket ökar g~rningsman­
33102: vid brottsskador skulle brottsoffren så gott som        nens intresse för att ersätta skadan. Overenskom-
33103: regelbundet gå miste om de ersättningar domsto-         melsens inverkan på den rättsliga behandlingen
33104: len tilldömer dem. När systemet för ersättning          av brottet föreslås uttryckligen bli intaget i lagen
33105: vid brottsskador utvecklades, utgick man från att       i samband med propositionen om ungdoms-
33106: staten inte kan åta sig att svara för alla brottsska-   straff, som är under behandling i riksdagen.
33107: dor, utan att skadeståndsansvaret skall begrän-             Brottsofferjouren, som i stor utsträckning
33108: sas till sådana brottsskador som ur brottsoffrens       upprätthålls på frivillig väg, men som bekostas
33109: synpunkt är mest ödesdigra och mot vilka det är         med offentliga medel, erbjuder brottsoffren tele-
33110: svårast att skydda sig på förhand. lnom ramen           fonledes både psykiskt stöd och juridisk och an-
33111: för ersättningssystemet faller i enlighet härmed        nan rådgivning. Enligt planerna kommer brotts-
33112: skador som åsamkats offer för våldsbrott, såsom         offerjouren att i början av 1997 fungera på upp
33113: sjukvårds- och andra utgifter, förlorad inkomst         tiliiSO orter.
33114: samt lyte och annat varaktigt men.                          På justitieministeriet bereds för närvarande en
33115:    Systemet för ersättning av brottsskador har          proposition med förslag tili en lag om besöksför-
33116: utvidgats flera gånger. Sedan början av 1991 har        bud, som har tili syfte att förebygga brott och
33117: den som lidit skada rätt tili ersättning också för      därigenom utgöra ett skydd mot att någon faller
33118: sveda och värk och, t.ex. vid sedlighetsbrott, ock-     offer för brott. Den som uppträder hotfullt skall
33119: så för psykiskt lidande. Dessutom ersätts rätte-        enligt den nya lagen kunna förbjudas att ta kon-
33120: gångskostnaderna. Beloppet av de ersättningar           takt med den som skyddas av förbudet.
33121: som betalas av statens medel har vuxit avsevärt             I riksdagen behandlas för närvarande reger-
33122: under 1990-talet. Genom en lag som trädde i             ingens proposition med förslag till lagstiftning
33123: kraft i början av augusti i fjol förlängdes den         om revision av rättegångsförfarandet i brottmål
33124: utsatta tiden inom viiken ersättning skall sökas,       i underrätterna, i viiken flera förslag till förbätt-
33125:                                             KK 747/1996 vp                                            5
33126: 
33127: ring av brottsoffrens ställning ingår. Genast vid     särskilt rättegångsbiträde för att bistå dem vid
33128: förundersökningen bör man för tryggande av            förundersökningen och rättegången. Biträdets
33129: eventuell kvarstad undersöka viiken skada som         arvode betalas av statens medel.
33130: tillfogats och viiken fördel som åtkommits ge-           Genom den koncentration av rättegången
33131: nom brottet. Också brottsoffrets, dvs. målsägan-      som utgör syftet med totalrevisionen av rätte-
33132: dens eventuella skadeståndsanspråk bör utredas.       gångsförfarandet i brottmål förbättras måls-
33133: Ä ven framställandet av skadeståndsanspråk i          ägandens ställning också därigenom att de oläg-
33134: domstolen underlättas, eftersom målsäganden           enheter som en utdragen domstolsbehandling för
33135: kan ålägga allmänna åklagaren att framställa ett      med sig minskar.
33136: klart skadeståndsanspråk.                                År 1997 inleder justitieministeriet beredningen
33137:     För att underlätta de situationer i vilka måls-   av en lag om skydd av vittnen och andra som
33138: äganden själv måste inställa sig för rätten för att   skall höras vid en rättegång. Arbetet grundar sig
33139: brottet skall kunna utredas föreslås att offren för   på handlingar som utarbetats inom Europeiska
33140: vålds- och sedlighetsbrott skall ha rätt tili ett     unionen och Europarådet.
33141: 
33142:      Helsingforsden 19 november 1996
33143: 
33144:                                                                      Justitieminister Kari Häkämies
33145:                                          KK 748/1996 vp
33146: 
33147: Kirjallinen kysymys 748
33148: 
33149: 
33150: 
33151: 
33152:                                  Kyösti Karjula /kesk: Toimenpiteistä yritystoiminnan lisäämiseksi
33153: 
33154: 
33155: 
33156:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
33157: 
33158:    Hallitusohjelman perustavoite on työttömyy-     ongelman ratkaiseminen vaatii erityistä läpimur-
33159: den puolittaminen. Asetetun tavoitteen toteutta-   toa työnantajariskin haluttavuuden merkittäväs-
33160: minen vaatii selvästi nykyistä määrätietoisempia   sä lisäämisessä. Maamme työttömyyden ydin on
33161: toimenpiteitä työnteon ja yrittämisen esteiden     yrittämisen riskiä ja vastuuta ottavien ihmisten
33162: purkamiseksi. Hallitusohjelmassa on erityiset      puute.
33163: odotukset kohdistettu työllistäviin pienyrityk-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33164: siin. Yrittäjyysvuosikymmen-hankkeen tavoit-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33165: teena on 100 000 uuden pienyrityksen nettolisäys   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33166: vuoteen 2005 mennessä.                             nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33167:    Suomen perustuslain mukaan kansalaisten
33168: työvoima on valtakunnan erikoisessa suojeluk-                Mitä Hallitus aikoo tehdä, että kansa-
33169: sessa. Nyt kuitenkin hallitusohjelma on palkan-           laisten valmius yrittäjäriskin ottamiseen
33170: saajayhteiskunnan hengen mukaisesti rajannut              ratkaisevasti paranee?
33171: suojeluun ainoastaan työntekijät. Työttömyys-
33172:      Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1996
33173:                                        Kyösti Karjula /kesk
33174: 
33175: 
33176: 
33177: 
33178:  260017
33179: 2                                           KK 748/1996 vp
33180: 
33181: 
33182: 
33183: 
33184:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
33185: 
33186:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        vät myös aikaville ja nuorille yrityksille suunni-
33187: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         teltua yrittäjävalmennusta ja erilaisia kehittämis-
33188: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       projekteja.Tämän lisäksi KTM yrityspalvelun
33189: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kyösti           toiruistoista annetaan pienten ja keskisuurten
33190: Karjulan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         yritysten tarpeisiin neuvontaa. Yleisneuvonnan
33191: n:o 748:                                              lisäksi KTM yrityspalvelu tarjoaa käyttöön mää-
33192:                                                       rämuotoisia valtakunnallisia palvelutuotteita:
33193:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, että kansa-      ProStart-ohjelmalla, joka auttaa yritysten perus-
33194:        laisten valmius yrittäjäriskin ottamiseen      tajaa arvioimaan yritysideansa elinkelpoisuu-
33195:        ratkaisevasti paranee?                         den, arvioidaan vuosittain yli 600 yritysideaa.
33196:                                                       Uusien yritysten toiminnan alkuvaihetta tuke-
33197:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          maan on lisäksi vuoden 1996 keväällä käynnis-
33198: vasti seuraavaa:                                      tetty uusi PostStart-ohjelma.
33199:                                                          Kera Oy:n toiminnassa yrittäjäriskinottamis-
33200:    Kansalaisten valmiuteen yrittäjäriskin otta-       valmiuden parantamiseen vaikuttavat Kera Oy:n
33201: miseen pyritään eri tavoin vaikuttamaan sitä pa-      riskilainat ja riskitakaukset, joita se myöntää il-
33202: rantavasti. Seuraavassa käsitellään asiaan liitty-    man turvaavaa vakuutta tai vakuutta vaatimat-
33203: vät hallinnossa vireillä olevat ja jo toteutetut      ta. Riskinotto on mahdollista valtion osittaisen
33204: toimenpiteet tai järjestelmät, jotka vaikuttavat      luottotappiokorvauksen johdosta. Lisäksi yhtiö
33205: tähän asiaan myönteisesti.                            tukee yrittämistä myöntämällä riskilainat edulli-
33206:    Yrittäjäriskin ottamista helpottavia jo vakiin-    sella korolla valtion korkotuen turvin. Yhtiöllä
33207: tuneesti käytössä olevia erityisrahoitusjärjestel-    on myös yritysten eri tarpeisiin erilaisia erityislai-
33208: miä ovat KTM:n yritystuet, Kera Oy:n riskilai-        noja (kehittämis-, ympäristö- ja perustamislai-
33209: nat ja riskitakaukset, VTK:n takaukset ja             nat), jotka ovat koroltaan edullisia.
33210: TEKESin tuotekehitysavustukset ja lainat. Li-             Kera Oy tukee yrittäjyyttä myös pääomasijoi-
33211: säksi valtio rahoittaa merkittävästi pääomasijoi-     tustoiminnalla tytäryhtiönsä Start Fund ofKera
33212: tustoimintaa pääomasijoitusyhtiö Suomen Teol-         Oy:n ja alueellisten pääomasijoitusosakkuusyh-
33213: lisuussijoitus Oy:n ja Kera Oy:n tytäryhtiö Start     tiöittensä välityksellä. Ne sijoittavat erityisesti
33214: Fund of Kera Oy:n kautta sekä alueellisten pää-       toimintansa alkuvaiheessa oleviin lupaavan tuo-
33215: omasijoitusyhtiöiden kautta.                          teidean omaaviin pk-yrityksiin oman pääoman
33216:    Kauppa- ja teollisuusministeriön tukia ovat        ehtoista rahaa. Lisäksi pk-yritysten omaa pää-
33217: kehitysalueen investointituki, pienyritystuki, pk-    omaa vahvistavaa pääomasijoitusrahoitusta
33218: yritysten kehittämistuki ja yritysympäristötuki       harjoittaa kauppa- ja teollisuusministeriön hal-
33219: sekä kansainvälistymistuki. Tukia myöntävät           linnonalalla Suomen Teollisuussijoitus Oy. Kera
33220: kauppa- ja teollisuusministeriön yrityspalvelun       Oy kehittää myös pk-yrityksiä yrityskohtaisella
33221: piiritoimistot sekä kauppa- ja teollis"uusministe-    neuvonnalla ja opastuksella. Yhtiön yrittäjille ja
33222: riö. Myös EV:n rakennerahastoista osarahoite-         aloittaville yrittäjille laatimia yritystoiminnan eri
33223: taan yhteistyössä EU:n kanssa laadittuihin            osa-alueita koskevia työkirjoja on yritysten ja
33224: alueellisiin tai valtakunnallisiin tavoiteohjelmiin   oppilaitosten ja muiden yhteisöjen käytössä yli
33225: kuuluvia yrityshankkeita. EU:n aluepoliittisilla      20 000 kpl. Kera Oy:n rahoitustoimintaan kuu-
33226: ohjelmilla (6, 5b, 2) vaikutettiin vuonna 1995        luu olennaisena piirteenä se, että eri tavoin pyri-
33227: noin 300 uuden yrityksen syntymiseen. Kuluva-         tään ennen rahoituspäätöksen tekemistä yritys-
33228: na vuonna on näissä ohjelmissa kesäkuun lop-          tutkimuksella varmistamaan, että yrityksellä on
33229: puun mennessä rahoitettu 360 uutta yritystä.          menestymisen edellytykset.
33230:    Aloittaneiden yritysten lukumäärä on nykyi-           Työministeriö myöntää yrittäjäksi ryhtyvälle
33231: sin vuositasolla noin 20 000, josta nettolisäystä     työttömälle starttitukea. Siihen on esitetty vuo-
33232: on 4 000-5 000 yritystä. Kauppa- ja teollisuus-       den 1997 talousarvioesityksessä 220 milj. mark-
33233: ministeriön yrityspalvelun piiritoimistot järjestä-   kaa. Maa- ja metsätalousministeriö tukee maa-
33234:                                                KK 748/1996 vp                                                3
33235: 
33236: seudun pienyritystoimintaa avustuksin ja lai-              kaus, sen piiriin kuuluvat nyt myös kauppa- ja
33237: noin; sen lisäksi EU :n rakenne- ja alueohjelmissa         kotitalouspalvelut Vuoden 1997 talousarvioesi-
33238: on lukuisia maaseutuyrittämiseen kohdistuvia               tyksen mukaisesti Kera Oy aloittaa uusien pien-
33239: osia, kuten Leader-yhteisöaloite.                          lainojen ja naisyrittäjälainojen myöntämisen pal-
33240:     Valtiontakuukeskus on tehostanut toimin-               velualoille. Näistä pienlainoista on merkittävä
33241: taansa pk-yritysten keskuudessa. Kesäkuun                  osa varattu naisyrittäjälainoiksi. Näillä uusilla
33242: 1996lopussa VTK:n kokonaisvastuut pk-yrityk-               rahoitusvälineillä voidaan merkittävästi helpot-
33243: sissä nousivat 4 000 milj. markkaan pk-asiakkai-           taa palvelualojen uusien yritysten ja vakuuspu-
33244: den lukumäärän oltua noin 2 100.                           lasta kärsivien, toimintaansa laajentavien palve-
33245:     VTK toteuttaa pk-takauksissaan riskinjaon              luyritysten asemaa.
33246: periaatetta siten, että yksityinen rahoitussektori            Yrittäjäriskiin ja sen ottamiseen liittyy lähei-
33247: on kantamassa tappioriskiä. Keväällä 1995                  sesti yrittäjyys. Yrittäjyyden hyväksi on käynnis-
33248: käynnistyi aloittaville yrityksille suunnattu start-       tynyt keväällä 1995 kauppa- ja teollisuusministe-
33249: titakaus, joka toimii riskinjaon periaatteella.            riön, työministeriön, opetusministeriön, opetus-
33250: Starttitakauksia on annettu 243 kpl, ja niillä on          hallituksen sekä Teollisuuden ja Työnantajain
33251: katettu 90 milj. markan luotot. VTK:n takaustoi-           Keskusliiton toimesta laajapohjainen hanke yrit-
33252: mintaa pk-yritysten suuntaan on jatkossa tarkoi-           täjyyden edistämiseksi. Hankkeeseen kuuluu yli
33253: tus edelleen yksinkertaistaa. Tavoitteena on jär-          100 erilaista tapahtumaa ja ala projektia, joita
33254: jestelmä,jossa pk-yrityksen luotonja siihen tule-          em. ministeriöt, järjestöt, oppilaitokset ja yrityk-
33255: van takauksen käsittely rahoittajapankissa ta-             set ovat käynnistäneet. Esimerkkeinä mainitta-
33256: pahtuisi samanaikaisesti.                                  koon aikavien yritysten käynnistysprojektit ja
33257:     Valtioneuvoston 2.5.1996 hyväksymässä pk-              kansainvälistymisprojektit yhteistyössä yritysten
33258: yrityspoliittisessa ohjelmassa on useita toimenpi-         kanssa. Yrittäjyysvuosikymmen kokoaa, antaa
33259: desuosituksia, jotka vaikuttavat yrittäjäriskin            resursseja ja tiedottaa yrittäjyyden kehittämistoi-
33260: ottamista edistävästi. Kyseisen valtioneuvoston            menpiteistä.
33261:  periaatepäätöksen mukaan pk-yritysten toimin-                Hankkeen yksi keskeisistä tavoitteista on yrit-
33262:  taympäristöä kehitetään hallintomenettelyjä yk-           täjyyden kehittäminen, johon pyritään rakenta-
33263:  sinkertaistamalla mm. yhdistämällä verotus- ja            malla edellytyksiä mm. omakohtaiselle yrittäjyy-
33264:  muita vastaavia maksusuorituksia sekä karsi-              delle sekä kehittämällä ja edistämällä uutta yri-
33265:  malla lupa- ja ilmoitusmenettelyjä. Näin voidaan          tystoimintaa. Huomiota kiinnitetään mm. yrittä-
33266:  vähentää yritystoimintaan liittyvää hallinnollis-         jyyden asenneilmapiirin kehittämiseen, jossa
33267:  ta varsinaisen yritystoiminnan ulkopuolista työ-          osatekijöinä on yrittäjän ammattitutkinnon, jo
33268:  tä, joka rasittaa erityisesti pieniä yrityksiä, joilla    peruskoulutustasolla alkavan yrittäjyyskoulu-
33269:  ei ole mahdollisuuksia palkata tähän erikois-             tuksen sekä muun yrittäjyyskoulutuksen aikaan-
33270:  tunutta henkilökuntaa. Toimenpiteet parantavat            saaminen. Yrittäjyyskoulutus on työvoimakou-
33271:  samalla hallinnollisia edellytyksiä yrittäjäksi           lutuksen tärkeimpiä aihealueita, johon käytän-
33272:  syntymiseen.                                              nössä voi liittyä mm. starttirahan myöntäminen.
33273:      Myös pk-yritysten aseman vahvistaminen ra-            Yrittäjyyskoulutus on osaltaan myös Euroopan
33274:  hoitusmarkkinoilla on tavoitteena. Tähän täh-             sosiaalirahaston rahoituksen piirissä.
33275:  tääviä toimenpidesuosituksia ovat ohjelmassa                 Kuten edellä esitetystä ilmenee, hallitus on
33276:  mm. pääomansijoitusmahdollisuuksia sekä pien-             monilla tavoin edistämässä kansalaisten edelly-
33277:  takausten ja -lainojen tarjonnan tehostamista             tyksiä yrittäjäriskin ottamiseen, ja näitä toimin-
33278:  koskevat toimenpiteet. Kera Oy:n rahoitustoi-             tamuotoja tehostetaan edelleen mm. ensi vuoden
33279:  minnassa on uutena välineenä otettu kuluvan               talousarviossa sekä muissa pk-yrityspoliittista
33280:   vuoden syyskuusta käyttöön palvelualojen ta-             ohjelmaa toteuttavissa toimenpiteissä.
33281: 
33282:       Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1996
33283: 
33284:                                                           Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
33285: 4                                           KK 748/1996 vp
33286: 
33287: 
33288: 
33289: 
33290:                                          Tili Riksdagens Talman
33291: 
33292:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       av detta antal är 4 000-5 000 företag. Distrikts-
33293: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-         byråerna för handels- och industriministeriets fö-
33294: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       retagstjänst ordnar också företagarhandledning
33295: man Kyösti Karjula undertecknade spörsmål nr           och olika utvecklingsprojekt som har planerats
33296: 748:                                                   för företag som etablerar verksamhet och för
33297:                                                        unga företag. Utöver detta ger HIM företags-
33298:           Vad har Regeringen för avsikt att göra       tjänsts byråer rådgivning enligt de små och de
33299:        för att medborgarnas beredskap att ta           medelstora företagens behov. Utöver den ali-
33300:        risken att bli företagare avsevärt skall för-   männa rådgivningen erbjuder HIM företags-
33301:        bättras?                                        tjänst formbundna riksomfattande servicepro-
33302:                                                        dukter: genom ProStart-programmet, som hjäl-
33303:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          per den som står i begrepp att grunda ett företag
33304: anföra följande:                                       att bedöma sin företagsides livsduglighet, utvär-
33305:                                                        deras årligen över 600 företagsideer. Dessutom
33306:    Medborgarnas beredskap att ta den risk det          inleddes våren 1996 ett nytt PostStart-program
33307: innebär att bli företagare strävar man på olika        för att stöda nya företag i begynnelseskedet av
33308: sätt efter att påverka i positiv riktning. 1 det       deras verksamhet.
33309: följande behandlas de åtgärder eller system som            Kera Ab:s risklån och riskgarantier, som bola-
33310: är aktuella eller som redan har vidtagits inom         get beviljar utan att kräva betryggande säkerhe-
33311: förvaltningen i denna sak.                             ter elier andra säkerheter, medverkar tili att för-
33312:    De specialfinansieringssystem som underlät-         bättra medborgarnas beredskap att ta den risk
33313: tar risken med företagandet och som redan har          det innebär att bli företagare. Denna risktagning
33314: etablerats i praktiken är HIM:s företagsstöd,          är möjlig till följd av att staten delvis ersätter
33315: Kera Ab:s risklån och riskgarantier, Statsgaran-       kreditförlusterna. Dessutom stöder bolaget före-
33316: ticentralens (SGC) garantier och TEKES' pro-           tagandet genom att bevilja risklån tili en förmån-
33317: duktutvecklingsbidrag och Iän. Dessutom finan-         lig ränta med stöd av statens räntestöd. Bolaget
33318: sierar staten i betydande grad kapitalplaceringar      har också olika slag av specialiän för företagens
33319: via kapitalplaceringsbolaget Finlands lndustri-        olika behov (utvecklings-, miljö- och etablerings-
33320: investering Ab och Kera Ab:s dotterbolag Start         lån) som tili sina räntor är förmån1iga.
33321: Fund of Kera Oy samt via regionala kapitalpla-             Kera Ab stöder företagandet också genom att
33322: ceringsbolag.                                          placera kapital som dess dotterbo1ag Start Fund
33323:    De stöd som handels- och industriministeriet        ofKera Oy:s och dess regionala kapitalplaceran-
33324: beviljar är investeringsstöd för utvecklingsområ-      de intressebolag förmedlar. De placerar framför
33325: det, småföretagsstöd, utvecklingsstöd för små          allt pengar på vilikor för eget kapital i sådana
33326: och medelstora företag och stöd för företags           SM-företag som står i begynnelseskedet av sin
33327: verksamhetsmiljö samt stöd för företags interna-       verksamhet och som har en lovande produktide.
33328: tionalisering. Stöden beviljas av distriktsbyråer-     Dessutom utövar Finlands lndustriinvestering
33329: na för handels- och industriministeriets företags-     Ab inom handels- och industriministeriets för-
33330: tjänst och av handels- och industriministeriet.        valtningsområde finansiering genom kapitalpla-
33331: Också delfinansiering från EU:s strukturfonder         ceringar som förstärker sm-företagens eget kapi-
33332: kan fås för företagsprojekt som har utarbetats i       tal. Kera Ab utvecklar också SM-företagen med
33333: samarbete med EU och som ingår i de regionala          rådgivning och handledning företagsvis. Före-
33334: elier riksomfattande målprogrammen. EU:s re-           tag, läroinrättningar och andra sammanslutning-
33335: gionpolitiska program (6, 5b, 2) medverkade år         ar har över 20 000 arbetsböcker tili sitt förfogan-
33336: 1995 tili uppkomsten av ca 300 nya företag. Tili       de som bolaget har utarbetat för företagare och
33337: utgången av juni i år har 360 nya företag finansie-    för sådana som står i begrepp att inleda företags-
33338: rats via dessa program.                                verksamhet. Dessa arbetsböcker gälier olika del-
33339:    Antalet företag som inleder verksamhet är i         områden av företagsverksamheten. 1 Kera Ab:s
33340: dagens läge på årsnivå ca 20 000. Nettoökningen        finansiering ingår som ett väsentligt drag att man
33341:                                               KK 748/1996 vp                                                5
33342: 
33343: på olika sätt strävar efter att genom en företags-       utbudet på smågarantier och smålån. 1Kera Ab:s
33344: analys försäkra sig om att ett företag har förut-        finansiering har som ett nytt instrument från
33345: sättningar att klara sig innan beslut om att finan-      september i år tagits i bruk garantier för service-
33346: siera det fattas.                                        sektorn, även handels- och hushållstjänster om-
33347:      Arbetsministeriet beviljar en arbetslös person      fattas nu av denna garanti. 1enlighet med budget-
33348: som står i begrepp att bli företagare startstöd.         propositionen för 1997 börjar Kera Ab bevilja
33349: För detta har i statsbudgetspropositionen för            nya smålån och kvinnoföretagarlån på service-
33350: 1997 föreslagits 220 miljoner mark. Jord- och            sektorn. Av dessa smålån har en betydande del
33351: skogsbruksministeriet stöder småföretag på               reserverats som kvinnoföretagarlån. Med dessa
33352: landsbygden med bidrag och lån; utöver detta             nya finansinstrument kan ställningen betydligt
33353: ingår i EU:s struktur- och regionprogram talrika         underlättas för nya företag på servicesektorn och
33354: delar som inriktar sig på företagandet på lands-         för tjänsteföretag som lider av bristen på säkerhe-
33355: bygden, t.ex. gemenskapsinitiativet Leader.              ter och som utvidgar sin verksamhet.
33356:      SGC har effektiverat sin verksamhet bland              Företagandet hänger nära samman med före-
33357: SM -företagen. Vid slutet av juni 1996 steg SGC:s        tagarrisken och med tagandet av den. Företagan-
33358: totalansvar i SM-fåretagen till4 000 milj. mk och        det tili fromma inleddes våren 1995 ett projekt pä
33359: antalet SM-kunder var ca 2 100.                          bred bas för främjande av företagandet pä åtgärd
33360:      SGC realiserar i sina SM-garantier riskfördel-      av handels- och industriministeriet, arbetsminis-
33361: ningsprincipen så att också den privata finans-          teriet, undervisningsministeriet, utbildningssty-
33362: sektorn bär risken för förluster. Våren 1995 togs        relsen samt industrins och arbetsgivarnas cen-
33363: en startgaranti i bruk som riktas tili företag som       tralförbund. I projektet ingår över 100 olika eve-
33364: håller på att etablera sin verksamhet och denna          nemang och underprojekt, som de ovan nämnda
33365: garanti fungerar enligt riskfördelningsprincipen.        ministerieroa samt organisationer, läroinrätt-
33366: 243 startgarantier har getts och med dem har             ningar och företag har inlett. Som exempel kan
33367: krediter för 90 milj. mk täckts. 1 fortsättningen är     nämnas startprojekt för företag som etablerar sig
33368: avsikten att fortsättningsvis förenkla SGC:s ga-         och internationaliseringsprojekt som realiseras i
33369:  rantiverksamhet som gäller SM-företagen. Målet          samarbete med företag. Under företagardecen-
33370:  är ett system där behandlingen av en kredit tili ett    niet sammanställs, ges resurser för och informe-
33371:  SM-företag och av garantin för denna sker sam-          ras om åtgärder för att utveckla företagandet.
33372:  tidigt i den finansierande banken.                         Ett av de centrala målen för projektet är att
33373:       1 det SM-företagspolitiska program som stats-      utveckla företagandet, vilket eftersträvas genom
33374:  rådet godkände 2.5.1996 finns flera rekommen-           att förutsättningar skapas bl.a. för personligt fö-
33375:  dationer tili åtgärder som främjar möjligheten att      retagande samt genom att ny företagsverksamhet
33376:  ta risken med att bli företagare. Enligt detta prin-    utvecklas och främjas. Uppmärksamhet fåsts
33377:  cipbeslut av statsrådet utvecklas verksamhets-          bl.a. vid utvecklandet av inställningen tili företa-
33378:  miljön för SM-företagen genom att förvaltnings-         gandet, där som delfaktorer ingår att åstadkom-
33379:  förfarandena förenklas bl.a. genom att beskatt-         ma en yrkesexamen för företagare, företagarut-
33380:  ningen och andra motsvarande betalningspresta-          bildning som inleds redan på grundutbildnings-
33381:  tioner sammankopplas samt genom att till-               nivån samt annan utbildning i företagande. Ut-
33382:  stånds- och anmälningsförfarandena gallras. På          bildning i företagande är ett av de viktigaste
33383:  detta sätt kan man minska det fårvaltningsarbete        temaområdena för arbetskraftsutbildningen,
33384:  som ansluter sig tili företagsverksamheten men          med viiken i praktiken kan sammanhänga bl.a.
33385:  som inget har att göra med egentlig företagsverk-       beviljande av startpeng. För utbildning i företag-
33386:  samhet. Det utgör en börda i synnerhet för små          ande kan finansiering frän europeiska socialfon-
33387:  företag som inte har möjligheter att avlöna perso-      den också fås.
33388:  nai som är specialiserad på dylikt arbete. Atgär-          Som framgår av ovanstående, främjar reger-
33389:  derna förbättrar samtidigt de förvaltningsmässi-        ingen på många sätt medborgarnas förutsätt-
33390:  ga förutsättningarna att bli företagare.                ningar att ta de risker det innebär att bli företaga-
33391:       Ett mål är också en starkare ställning för SM-     re och dessa verksamhetsformer effektiveras ock-
33392:   företagen på finansmarknaden. Rekommendera-            så i fortsättningen bl.a. i budgeten för nästa år
33393:   de åtgärder i programmet som syftar tili detta är      samt i övriga åtgärder som vidtas för att realisera
33394:   bl.a. sådana åtgärder som gäller möjligheterna         det SM-företagspolitiska programmet.
33395:   tili kapitalplaceringar samt en effektivering av
33396: 
33397:       Helsingsfors den 15 november 1996
33398: 
33399:                                                         Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
33400:                                            KK 749/1996 vp
33401: 
33402: Kirjallinen kysymys 749
33403: 
33404: 
33405: 
33406: 
33407:                                   Kyösti Karjula lkesk ym.: Maaseudun pienyritystoiminnan rahoi-
33408:                                      tustuesta
33409: 
33410: 
33411:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
33412: 
33413:    Perinteistä maataloutta koskeva sopeutus          tystoimintaa tukevien rahoitusratkaisujen käy-
33414: merkitsee useiden kymmenientuhansien maatilo-        tännön toimivuutta.
33415: jen tuotantotoiminnan loppumista seuraavan              Valitettavasti maatiloille uutta elinvoimaa
33416: vuosikymmenen aikana. Tämä merkitsee samal-          tuovan pienyritystoiminnan osalta (esimerkiksi
33417: lamerkittävää työpaikkojen katoamista maaseu-        pienet puunjalostusyritykset, maatilamatkailu,
33418: dulta.                                               käsityöpajat) ei ole tehty rahoituspäätöksiä koh-
33419:    Pienyrittäjyyden ja uusyritystoiminnan mer-       ta kahteen vuoteen.
33420: kitys on tunnustettu laajasti ratkaisevan tärkeäk-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
33421: si poistettaessa maamme erittäin vaikeaa työttö-     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
33422: myysongelmaa. Suomalainen maaseutuja perin-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
33423: teisen maatalouden perheyrittämisen perinne          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33424: tarjoavat monia mahdollisuuksia nykyajan tar-
33425: peisiin vastaavalle uusyritystoiminnalle. Maa-                 Mitä Hallitus aikoo tehdä maaseudun
33426:  seudun terveen rakenteen säilymisen kannalta on            pienyritystoiminnan rahoitustukipäätös-
33427: ensiarvoisen tärkeää, miten uuden pienyritystoi-            ten nopeuttamiseksi ja rahoitustuen kun-
33428:  minnan liikkeelle saamisessa onnistumme lähi-              toon saattamiseksi?
33429:  vuosina. Tämä vaatii myös maaseudun pienyri-
33430: 
33431:      Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1996
33432: 
33433:           Kyösti Karjula /kesk       Maija-Liisa Veteläinen /kesk      Mikko Pesälä /kesk
33434: 
33435: 
33436: 
33437: 
33438: 260017
33439: 2                                           KK 749/1996 vp
33440: 
33441: 
33442: 
33443:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
33444: 
33445:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         pa-ja teollisuusministeriölle kuuluva asia. Tuki-
33446: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          järjestelmät on parin kuukauden sisällä tarkoitus
33447: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        saada käyntiin. EU:n komission 141-ratkaisun
33448: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kyösti            yhteydessä hyväksymä maatilojen toiminnan
33449: Karjulan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-           monipuolistamistuki, joka noudattaa ns. vähä-
33450: myksen n:o 749:                                        merkityksellisen tuen eli de minimis -sääntöä,
33451:                                                        tullaan vastaavanlaisena ottamaan käyttöön
33452:           Mitä Hallitus aikoo tehdä maaseudun          myös 141-tukialueen ulkopuolella.
33453:        pienyritystoiminnan rahoitustukipäätös-            De minimis -säännön mukaista rahoitustukea
33454:        ten nopeuttamiseksi ja rahoitustuen kun-        voidaan myöntää maaseudun pien yrityksille, jot-
33455:        toon saattamiseksi?                             ka toimivat maatalouden ja elintarvikkeiden jat-
33456:                                                        kojalostuksen ulkopuolisilla toimialoilla. Siten
33457:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            se soveltuu erityisen hyvin maatiloille perustetta-
33458: taen seuraavaa:                                        vien pienten puunjalostusyritysten, maatilamat-
33459:                                                        kailun ja muiden todelliseen elinkeinojen moni-
33460:     Maaseudun pienyrityksille myönnetään ra-           puolistamiseen tähtäävien pienyritysten perusta-
33461: hoitustukea sekä kauppa- ja teollisuusministe-         miseen.
33462: riön että maa- ja metsätalousministeriön hallin-          Elintarvikesektorilla toimivien, de minimis
33463: nonalojen kautta. Maa- ja metsätalousministeriö        -tuen ulkopuolelle jäävien pienyritysten ja eri-
33464: vastaa maatiloilla ja alkutuotannon yhteydessä         koismaatalousyritysten rahoitustuen myöntämi-
33465: tapahtuvan pienyritystoiminnan rahoituksesta           nen voidaan käynnistää EU:n komission hyväk-
33466: silloin, kun yritys työllistää tilalla harjoitettava   syttyä tukijärjestelmän. Tämänhetkisten tietojen
33467: alkutuotanto mukaan lukien yrittäjäperheen ja          mukaan komission päätös saadaan vielä ennen
33468: muita henkilöitä enintään kolmea vuosityöpaik-         vuodenvaihdetta.
33469: kaa vastaavasti. Tätä suurempien yritysten ja              Maaseudun pienyritystoiminnan liikkeelle
33470: kokonaan maatilatalouden ulkopuolella toimivi-         saaminen ei ole riippuvainen yksin investoinneis-
33471: en yritysten rahoitustuesta vastaa kauppa- ja te-      ta ja niiden rahoitustuesta. Vähintäänkin yhtä
33472: ollisuusministeriö.                                    tärkeää on koulutus- ja kehittämistyöllä luoda
33473:     Kauppa- ja teollisuusministeriön osalta tuki-      edellytyksiä uudelle yritystoiminnalle. Tähän hy-
33474: päätökset tehdään KTM yrityspalvelun piiritoi-         vässä vauhdissa olevat EU :n alueohjelmat ja
33475: mistoissa. Pienyritystuki suuntautuu vahvasti          käynnistymisvaiheessa olevat Leader-ohjelmat
33476: maaseutualueille jo yritystukilainkin nojalla.         tarjoavat paljon uusia resursseja. Maaseudun
33477: Vuonna 1995 pienyritystukipäätöksiä tehtiin            pienyritystoiminnan liikkeelle saamisen onnistu-
33478: KTM yrityspalvelun piireissä kaikkiaan 1 254           misessa tärkeintä on suunnitella kehittämishank-
33479: kappaletta, ja se sitoi kansallista tai EU :n rahoi-   keet niin, että ensin luodaan pohjaa uudelle yri-
33480: tusta yhteensä 84,6 milj. markkaa. Tuen avulla         tystoiminnalle ja sen jälkeen vasta siirrytään to-
33481: arvioidaan synnytetyn yhteensä 1 963 työpaik-          teuttamaan yrityskohtaisia investointihankkei-
33482: kaa etupäässä maaseutualueille.                        ta. Tällöin perustettavien uusien yritysten menes-
33483:     Vuonna 1996 pienyritystukea on myönnetty           tymismahdollisuudet ovat koulutuksella aikaan-
33484: 1.1.-30.9. välisenä aikana yhteensä 480 hank-          saatujen parempien yrittäjävalmiuksien ja kehit-
33485: keeseen 33,5 milj. markan arvosta kansallista tai      tämistyön tuloksena syntyneiden markkinointi-
33486: EU:n rahoitusta. Uusia työpaikkoja arvioidaan          ja yhteistyöverkostojen ansiosta huomattavasti
33487: syntyneen 631.                                         paremmat kuin aikaisemmin vain investointeja
33488:     Maa- ja metsätalousministeriön rahoitustuki-       tukemalla synnytettyjen yritysten. Uusien maa-
33489: järjestelmä ei ole ollut käytössä ED-jäsenyyden        seutuyritysten jatkuva menestyminen on yhtä
33490: aikana. Rahoitustuen käyttöönottoa on viiväs-          tärkeää ellei tärkeämpää kuin syntyvien uusien
33491: tyttänyt tuen notifioinnin hitaus. Notifiointi on      yritysten lukumäärä.
33492: ministeriöiden välisen työnjaon mukaan kaup-
33493: 
33494:      Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1996
33495: 
33496:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
33497:                                                KK 749/1996 vp                                               3
33498: 
33499: 
33500:                                            Tili Riksdagens Talman
33501: 
33502:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              betsfördelningen melian ministerierna på han-
33503: anger har Ni, Fru Ta1man, med Er skrivelse till           dels- och industriministeriet. Avsikten är att
33504: vederbörande medlem av statsrådet översänt föl-           stödsystemen fås i gång inom ett par månader.
33505: jande av riksdagsman Kyösti Karjula m.fl. un-             Det stöd som EU-kommissionen godkände i
33506: dertecknade spörsmål nr 749:                              samband med 141-avgörandet och som syftar tili
33507:                                                           att göra verksamheten på gårdsbruksenheterna
33508:            Vad ämnar Regeringen göra för på-              mångsidigare och följer regeln om s.k. försum-
33509:         skyndande av beslut och tillrättastäliande        bart stöd, dvs. de minimis-regeln, kommer att tas
33510:         av sakerna i fråga om finansieringsstöd           i bruk även utanför 141-stödområdet.
33511:         för småföretag på landsbygden?                       Finansieringsstöd enligt de minimis-regeln
33512:                                                           kan beviljas de småföretag på landsbygden som
33513:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             är verksamma inom branscher utanför jordbru-
33514: anföra följande:                                          ket och vidareförädling av livsmedel. Stödet läm-
33515:                                                           par sig således särskilt bra för etablering av såda-
33516:     Småföretagen på landsbygden beviljas finan-           na små träförädlingsföretag, 1andsbygdsturism-
33517: sieringsstöd av både handels- och industriminis-          och andra småföretag på gårdsbruksenheterna
33518: teriets och jord- och skogsbruksministeriets för-         som verkligt syftar tili att göra näringarna mång-
33519: valtningsområde. Jord- och skogsbruksministe-             sidigare.
33520: riet svarar för finansieringen av småföretags-               Beviljandet av finansieringsstöd till småföre-
33521: verksamheten på gårdsbruksenheterna och i                 tag som blir utanför de minimis-stödet och som
33522: samband med primärproduktion när företaget,               är verksamma inom 1ivsmedelssektorn och till
33523: primärproduktionen inbegripen, utöver företa-             företag som bedriver specialjordbruk kan inle-
33524: garen jämte familjemedlemmar sysselsätter an-             das, när EU-kommissionen har godkänt stödsys-
33525: dra personer motsvarande högst tre årsarbets-             temet. Enligt uppgifterna för tillfåliet föreligger
33526: platser. Handels- och industriministeriet ansva-          kommissonens bes1ut före årsskiftet.
33527: rar för finansieringsstöd för större företag och             lgångsättning av småföretagsverksamheten
33528: företag som är verksamma utanför gårdsbruket.             på landsbygden är inte beroende av enbart inves-
33529:     För handels- och industriministeriets del fat-        teringar elier finansieringsstödet för dem. Det är
33530: tas stödbesluten av distriktsbyråerna för HIM:s           minst lika viktigt att genom utbildnings- och
33531: företagstjänst. Småföretagsstödet riktar sig              utvecklingsarbete skapa förutsättningar för ny
33532: starkt tilllandsbygdsområden redan med stöd av            företagsverksamhet. 1 detta erbjuder EU:s regio-
33533: lagen om företagsstöd. År 1995 fattades beslut            nala program som är väl i farten och Leader-
33534:  om småföretagsstöd av distrikten för HIM:s fö-           program som hålier på att startas rikligt med nya
33535:  retagstjänst inalles 1 254 stycken. Beloppet av          resurser. Det viktigaste när man försöker sätta
33536:  nationell eller EU-finansiering som var bunden i         fart på småföretagsverksamheten på landsbyg-
33537:  dessa beslut uppgick tili sammanlagt 84,6 miljo-         den är att planera utvecklingsprojekten så att
33538:  ner mark. Det uppskattas att sammanlagt 1 963            man först skapar förutsättningar för en ny före-
33539:  arbetsplatser skapades med hjälp av stödet när-          tagsverksamhet och först därefter börjar genom-
33540:  mast på landsbygden.                                     föra investeringsprojekt i detalj. Då har nya före-
33541:     År 1996 beviljades i småföretagsstöd under            tag som etableras tack vare marknadsförings-
33542:  tiden 1.1-30.9 nationeli elier EU-finansiering           och samarbetsnät som uppstår som resu1tat av
33543:  för sammanlagt 480 projekt tili ett värde av sam-        bättre företagarfårdigheter genom utbildning
33544:  manlagt 33,5 miljoner mark. Antalet nya arbets-          och utvecklingsarbete bättre möjligheter tili
33545:  p1atser som skapades uppskattas tili 631.                framgång än företag som tidigare grundades ge-
33546:     Jord- och skogsbruksmimisteriets finansie-            nom att bara bevilja stöd för investeringar. Att
33547:  ringsstödssystem har inte varit i bruk under EU-         nya företag på landsbygden har möjligheter tili
33548:  medlemskapet. lbruktagandet av finansierings-            fortsatt framgång är lika viktigt som antalet nya
33549:  stödet har blivit fördröjt tili följd av notificering-   företag, kanske t.o.m. viktigare.
33550:  ens tröghet. Notificeringen ankommer enligt ar-
33551: 
33552:       Helsingforsden 15 november 1996
33553: 
33554:                                                            Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
33555:                                            KK 750/1996 vp
33556: 
33557: Kirjallinen kysymys 750
33558: 
33559: 
33560: 
33561: 
33562:                                   Maija-Liisa Veteläinen /kesk ym.: Sairausvakuutuksen peruspäivä-
33563:                                      rahan leikkauksen vaikutuksista
33564: 
33565: 
33566:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
33567: 
33568:    Sairausvakuutuksen peruspäivärahan poista-            Sairausvakuutuksen peruspäivärahan leik-
33569: misen vaikutukset ovat nyt nähtävissä. Lyhytnä-      kausta säädettäessä väitettiin, ettei kukaan me-
33570: köisestä säästöstä kärsivät ennen muuta mielen-      netä mitään. Esimerkkinä oli laskettelumäessä
33571: terveysongelmaiset. Heiltä puuttuu usein työhis-     jalkansa loukannut kotirouva, jonka tulot eivät
33572: toria ja siihen liittyvät ansioon sidotut etuudet.   sairaudenjohdosta vähene. Ikävä kyllä kokemus
33573: Peruspäivärahan poistumisen vuoksi heidän            osoittaa, että katkonaisesti sairastavat tulotto-
33574: mahdollisuutensa selviytyä omien asioidensa          mat henkilöt ovat jääneet perusturvan ulkopuo-
33575: hoitamisessa on entisestäänkin heikentynyt. Ta-      lelle.
33576: loudellinen turvattomuus lisää ahdistusta ja tar-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
33577: vetta kalliiseen laitoshoitoon.                      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
33578:    Sairaaloiden sosiaalihoitajat ja muu henkilö-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
33579: kunta tuntevat parhaiten todellisen tilanteen,       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33580: koska he joutuvat potilaiden puolesta anomaan
33581: toimeentulotukea. Osa kunnan myöntämästä                       Aikooko Hallitus selvittää, mitä kus-
33582: toimeentulotuesta käytetään sairaalamaksuihin.              tannusvaikutuksia sairausvakuutuksen
33583: Kaikki tämä aiheuttaa inhimillisen kärsimyksen              peruspäivärahan leikkauksesta on aiheu-
33584: lisäksi ylimääräisiä kustannuksia niin kunnille             tunut, ja
33585: kuin valtiollekin. Kunnan myöntämä toimeentu-                  aikooko Hallitus korjata ilmenneet
33586: lotuki ei ole tarkoitettu korvaamaan sairausva-             epäkohdat?
33587: kuutuksen päivärahaa.
33588:      Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1996
33589:           Maija-Liisa Veteläinen lkesk     Aino Suhola lkesk           Pauli Saapunki /kesk
33590:           Sakari Smeds Iski                Riitta Prusti lsd           Hannu Takkula /kesk
33591:           Päivi Räsänen Iski               Vuokko Rehn /kesk           Anu Vehviläinen /kesk
33592: 
33593: 
33594: 
33595: 
33596: 260017
33597: 2                                          KK 750/1996 vp
33598: 
33599: 
33600: 
33601: 
33602:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
33603: 
33604:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       meentulon menetystä, jos sairastunut henkilö ei
33605: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        ennen sairastumistaan ole saanut toimeentu-
33606: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      loaan ansiotyöstä. Perusoikeusuudistus kuiten-
33607: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Maija-Lii-      kin edellytti, että sairausajan toimeentuloturvas-
33608: sa Veteläisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-    ta huolehditaan, jos työkyvyttömyys muodostuu
33609: myksen n:o 750:                                      pitkäaikaiseksi. Sen vuoksi sairausvakuutusla-
33610:                                                      kiin tuli tarveharkintainen enintään 60 markan
33611:           Aikooko Hallitus selvittää, mitä kus-      suuruinen sairauspäiväraha hallituksen esityk-
33612:        tannusvaikutuksia sairausvakuutuksen          sen sairauspäivärahajärjestelmän ja kuntoutuk-
33613:        peruspäivärahan leikkauksesta on aiheu-       sen uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi
33614:        tunut, ja                                     (HE 124/1995 vp) eduskuntakäsittelyn yhteydes-
33615:           aikooko Hallitus korjata ilmenneet         sä. Tarveharkintaista sairauspäivärahaa määrät-
33616:        epäkohdat?                                    täessä vakuutetun omista tuloista otetaan sai-
33617:                                                      rauspäivärahaa vähentävinä huomioon 1/25 ja
33618:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         puolison tuloista 1/50 kuukausitulojen 300 mark-
33619: vasti seuraavaa:                                     kaa ylittävästä osasta. Tuloina otetaan huo-
33620:                                                      mioon samat tulot kuin työmarkkinatuen tarve-
33621:    Sairauspäivärahan tarkoituksena on korvata        harkinnassa. Niissä tapauksissa, joissa sairastu-
33622: lyhytaikaisesta työkyvyttömyydestä aiheutuvaa        mista edeltää työttömyys, opiskelu tai kuntou-
33623: työansion menetystä. Vuoden 1996 alusta sai-         tuksessa olo, päiväraha määräytyy eräin edelly-
33624: rausvakuutuslain mukaista sairauspäivärahaa          tyksin aikaisemman työttömyys-, opiskelu- tai
33625: koskevat säännökset muuttuivat siten, että sai-      kuntoutusaikaisen etuuden perusteella. Sairaus-
33626: rauspäivärahalla korvataan vain menetettyä an-       päivärahan vähimmäismäärän poistuminen tai
33627: siota (1500/1995). Uudistus merkitsi luopumista      työtulon alarajan säätäminen ei koske äitiys-,
33628: sairausvakuutuksen päivärahan vähimmäismää-          isyys- ja vanhempainrahaa eikä erityishoitora-
33629: rästä. Vähimmäispäiväraha oli tullut erillisenä      haa, joiden vähimmäismääräksi on laissa sää-
33630: etuutena muutoin työtulojen perusteella määräy-      detty 60 markkaa päivältä.
33631: tyväänjärjestelmään. Sairausvakuutuslain 16 §:n          Eduskunta edellytti edellä mainittuun sairaus-
33632: 1 momentin mukaan päivärahaa ei makseta, jos         päivärahajärjestelmän ja kuntoutuksen uudista-
33633: sen määräämisen perusteeksi ei voida osoittaa        mista koskeneeseen hallituksen esitykseen anta-
33634: vähintään 5 000 markan suuruisia vuotuisia työ-      massaan vastauksessa, että hallitus seuraa lain-
33635: tuloja. Jos vuotuiset työtulot yltävät tähän mää-    säädännön vaikutuksia sairaiden ja kuntoutetta-
33636: rään, on päiväraha 11 markkaa 65 penniä päiväl-      vien asemaan sekä erityisesti tarveharkintaisen
33637: tä. Siinä tapauksessa, että vakuutetun sairaudes-    päivärahan toimivuutta ja ryhtyy tarvittaessa
33638: ta johtuva työkyvyttömyys kestää vähintään 60        toimenpiteisiin lainsäädännön muuttamiseksi.
33639: päivää ja päiväraha on hänen toimeentulonsa          Eduskunnan 14 päivänä toukokuuta 1996 hy-
33640: kannalta välttämätöntä, suoritetaan sairausva-       väksymä sairausvakuutuslain muutos (350/1996)
33641: kuutuslain 18 b §:n mukaisesti yli menevältä ajal-   korjasi erityishoitorahaa koskeneen epäkohdan.
33642: ta tarveharkintaista päivärahaa enintään 60          Kansaneläkelaitos on keväällä 1996 käynnistä-
33643: markkaa päivältä. Vastaavaa menettelyä saa-          nyt selvitystyön lainsäädännön vaikutuksista
33644: mattajääneiden ansiotulojen korvaamisesta sekä       sairaiden ja kuntoutettavien asemaan sekä erityi-
33645: vastaavaa tarveharkintaa sovelletaan kuntoutus-      sesti tarveharkintaisen päivärahan toimivuuteen.
33646: rahalain mukaiseen kuntoutusrahaan.                  Lain soveltamiseen tulevat vaikuttamaan myös
33647:    Sairausvakuutusuudistus perustui siihen so-       muutoksenhakuasteiden kannanotot. Sairaus-
33648: siaaliturvasta saatuun kokemukseen, ettei lyhyt-     päivärahaa koskee sairausvakuutuslain 30 §:n
33649: aikaisen sairauden aikana synny olennaista toi-      mukainen neljän kuukauden takautuva hakuai-
33650:                                              KK 750/1996 vp                                             3
33651: 
33652: ka. Lainmuutosten ensimmäisen soveltamisvuo-               Kirjallisessa kysymyksessä on aiheellisesti
33653: den ollessa vasta meneillään, ja ottaen huomioon        nostettu esiin mielenterveyspotilaiden asema.
33654: myös takautuvan hakuajan, ei asiasta tällä het-         Sairausvakuutusjärjestelmä turvaa sairastuneen
33655: kellä vielä ole saatavissa riittävän kattavia tietoja   henkilön toimeentulon säilymisen tietyn tasaise-
33656: johtopäätösten tekemiseksi. Tämänhetkisen tie-          na silloin, kun sairastumista edeltää työttömyys,
33657: don mukaan tarveharkintaista sairauspäivära-            opiskelu tai kuntoutuksessa olo taikka kun sai-
33658: haa on vuoden 1996 elokuun loppuun mennessä             raus jatkuu pitkään. Tästä myös seuraa, että sai-
33659: maksettu 330 henkilölle ja heistä suurin osa            rauspäivärahauudistuksen ei voida katsoa hei-
33660: (80 %) on saanut etuuden 60 markan suuruisena.          kentäneen mielenterveyspotilaiden asemaa. Mie-
33661: Tästä joukosta tehdyn otannan mukaan (n =               lenterveyspotilaiden asemaa tulisi ensi sijassa
33662: 237) saajista 61 %on ollut miehiä ja 31 %naisia.        pyrkiä parantamaan kuntoutuksen, asianmukai-
33663: Yli kolmannes saajista (37 %) on ollut alle 25-         sen hoidon ja työhön sijoituksen kautta.
33664: vuotiaitaja 55--64-vuotiaita 13%.
33665:      Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1996
33666: 
33667:                                                         Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
33668: 4                                           KK 750/1996 vp
33669: 
33670: 
33671: 
33672: 
33673:                                         Tili Riksdagens Talman
33674: 
33675:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      te dock att utkomsten tryggas under sjuktiden
33676: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        om arbetsoförmågan blir långvarig. Därför in-
33677: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      togs i sjukförsäkringslagen en behovsprövad
33678: man Maija-Liisa Veteläinen m.fl. undertecknade        sjukdagpenning på högst 60 mk i samband med
33679: spörsmål nr 750:                                      riksdagsbehandlingen av regeringens proposi-
33680:                                                       tion med förslag tilllagstiftning om revidering av
33681:           Ämnar Regeringen reda ut kostnadsef-        systemet med sjukdagpenning samt rehabilite-
33682:        fekterna av minskningen av sjukförsäk-         ring (RP 124/1995 rd). Vid fastställandet av be-
33683:        ringens grunddagpenning, och                   hovsprövad sjukdagpenning avdras från sjuk-
33684:           ämnar Regeringen avhjälpa de upp-           dagpenningen 1/25 av den försäkrades egna in-
33685:        komna missförhållandena?                       komster och 1/50 av dendel av makens månads-
33686:                                                       inkomster som överstiger 300 mark. Som inkom-
33687:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ster beaktas samma inkomster som vid behovs-
33688: anföra följande:                                      prövningen av arbetsmarknadsstödet. 1 sådana
33689:                                                       fall där insjuknandet föregås av arbetslöshet, stu-
33690:    Ändamålet med sjukdagpenningen är att er-          dier eller rehabilitering, bestäms dagpenningen
33691: sätta inkomstbortfall tili följd av kortvarig ar-     under vissa förutsättningar på grundval av för-
33692: betsoförmåga. Vid ingången av 1996 ändrades           månen under den föregående arbetslöshets-, stu-
33693: stadgandena om den i sjukförsäkringslagen av-         die- eller rehabiliteringstiden. Slopandet av sjuk-
33694: sedda sjukdagpenningen så att sjukdagpenning          dagpenningens minimibelopp eller stadgandet
33695: endast betalas som ersättning för inkomstbort-        om en nedre gräns för arbetsinkomsten gäller inte
33696: fall (1500/1995). Reformen betydde att sjukför-       moderskaps-, faderskaps- och föräldrapenning-
33697: säkringsdagpenningens minimibelopp slopades.          en och inte heller specialvårdspenningen, vilkas
33698: Minimidagpenningen hade kommit med som en             minimibelopp i lagen har stadgats tili 60 mk om
33699: separat förmån i ett system som annars baserade       dagen.
33700: sig på arbetsinkomsterna. Enligt 16 § 1 mom.             1sitt svar på regeringens proposition angående
33701: sjukförsäkrings1agen betalas inte dagpenning om       ovan nämnda reform av sjukdagpenningsyste-
33702: man inte som grund för fastställande av den kan       met och rehabiliteringen förutsatte riksdagen att
33703: redovisa en årsarbetsinkomst på minst 5 000 mk.       regeringen följer med lagstiftningens effekter på
33704: Om de år1iga arbetsinkomsterna stiger tili detta      de sjukas och på rehabiliteringsklienternas ställ-
33705: belopp är dagpenningen 11 mk 65 p per dag. Om         ning samt särskilt funktionsdugligheten hos den
33706: den försäkrades arbetsoförmåga tili följd av sjuk-    behovsprövade dagpenningen, och att regering-
33707: dom varar minst 60 dagar och dagpenningen är          en vid behov vidtar nödvändiga åtgärder för änd-
33708: nödvändig med tanke på utkomsten, betalas en-         ring av lagstiftningen. Den ändring av sjukför-
33709: ligt 18 b § sjukförsäkringslagen för sjuktiden där-   säkringslagen (350/1996) som regeringen god-
33710: efter en behovsprövad dagpenning som är högst         kände den 14 maj 1996 avhjälpte det missförhål-
33711: 60 mk om dagen. Motsvarande förfaringssätt            lande som gällde specialvårdspenningen. Våren
33712: vad gäller ersättning för inkomstbortfall samt        1996 inledde Folkpensionsanstalten ett utred-
33713: motsvarande behovsprövning tiliämpas på reha-         ningsarbete som gäller lagstiftningens effekt på
33714: biliteringspenningen enligt lagen om rehabilite-      de sjukas och på rehabiliteringsklienternas ställ-
33715: ringspennlng .                                        ning samt särskilt på funktionsdugligheten hos
33716:    Sjukförsäkringsreformen baserade sig på den        den behovsprövade dagpenningen. Besvärsin-
33717: erfarenhet man fått av socialskyddet, dvs. att det    stansernas ståndpunkter kommer också att in-
33718: under en kortvarig sjukdom inte uppstår något         verka på tiliämpningen av lagen. För sjukdag-
33719: väsentligt inkomstbortfall, om den insjuknade         penningen gäller fyra månaders retroaktiv an-
33720: inte före insjuknandet fått sin utkomst av för-       sökningstid enligt 30 § sjukförsäkringslagen. Ef-
33721: värvsarbete. Grundrättighetsreformen förutsat-        tersom detta år är det första då lagändringarna
33722:                                            KK 750/1996 vp                                              5
33723: 
33724: tillämpas och även tili följd av den retroaktiva          1 det skriftliga spörsmålet har mentalpatien-
33725: ansökningstiden, finns det ännu inte tiliräckligt      ternas ställning med fog tagits upp. Sjukförsäk-
33726: täckande uppgifter om saken for att några slut-        ringssystemet tryggar att den insjuknades ut-
33727: satser skall kunna dras. Enligt förhandenvarande       komst bibehålls på en viss nivå när insjuknandet
33728: uppgifter har behovsprövad sjukdagpenning              föregås av arbetslöshet, studier eller rehabilite-
33729: fram tili utgången av augusti 1996 betalts till330     ring eller om sjukdomen är långvarig. Därav föl-
33730: personer och av dem har största delen (80 %) fått      jer också att man inte kan anse att reformen av
33731: förmånen i storleken av 60 mk. Enligt sampling         sjukdagpenningen skulle ha försämrat mentalpa-
33732:                            =
33733: som gjorts bland dessa (!l 237) har 61 % varit         tienternas ställning. 1 första hand borde man
33734: män och 31% kvinnor. Over en tredjedel av för-         förbättra mentalpatienternas ställning genom re-
33735: månstagarna (37 %) har varit under 25 år och           habilitering och behörig vård samt genom att
33736:  l3 % har varit 55-64-åringar.                         erbjuda dem arbete.
33737: 
33738:      Helsingforsden 21 november 1996
33739: 
33740:                                                      Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkare
33741:                                           KK 751/1996 vp
33742: 
33743: Kirjallinen kysymys 751
33744: 
33745: 
33746: 
33747: 
33748:                                   Jouko Jääskeläinen /skl: Elokuvatarkastamon toiminnasta ja väki-
33749:                                      valta viihteen levittämisestä
33750: 
33751: 
33752:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
33753: 
33754:     Lehtitietojen mukaan tunnettu amerikkalai-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
33755: nen väkivaltafilmi on saanut elokuvatarkasta-       jestyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
33756: moita levittämisluvan.                              nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33757:     On ilmeistä, että raaka väkivalta aiheuttaa     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33758: kielteisiä vaikutuksia katsojassaanjaettä yleinen
33759: väkivallan ihannointi on omiaan lisäämään epä-                Onko elokuvatarkastamon tässä ta-
33760: terveitä ilmiöitä yhteiskunnassa. Levityksen               pauksessa omaksuma kanta viisas yhteis-
33761: taustalla on usein myös taloudellisen voiton saa-          kunnan kokonaisedun kannalta, ja
33762: listus. Näihin ilmiöihin viranomaisten, joihin                aikooko opetusministeriö selventää
33763: elokuvatarkastamo kuuluu, on reagoitava. Julki-            elokuvatarkastuksen periaatteita niin, et-
33764: suudessa olleista tiedoista voisi myös päätellä,           tei epäterveillä ilmiöillä pyritä taloudelli-
33765: että viranomaisten toiminnan mahdollisuudet                seen voittoon?
33766: ovat heikentyneet epäselvän säädöspohjan vuok-
33767: si.
33768:      Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1996
33769: 
33770:                                       Jouko Jääskeläinen /skl
33771: 
33772: 
33773: 
33774: 
33775:  260017
33776: 2                                           KK 751/1996 vp
33777: 
33778: 
33779: 
33780: 
33781:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
33782: 
33783:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         hyväksyä levitettäväksi, jos se on ilmeisesti lain
33784: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          vastainen, epäsiveellinen tai raaistava taikka on
33785: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        omiaan kauhua herättämällä tai muulla tavoin
33786: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jouko             vaikuttamaan mielenterveyttä vahingoittavasti.
33787: Jääskeläisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-           Mitä tulee elokuvien tarkastuksesta annetun
33788: sen n:o 751:                                           lain ja video- ja muiden kuvaohjelmien tarkas-
33789:                                                        tuksesta annetun lain soveltamiseen yksittäista-
33790:            Onko elokuvatarkastamon tässä ta-           pauksissa, kuuluu se Valtion elokuvatarkasta-
33791:        pauksessa omaksuma kanta viisas yhteis-         mon toimivaltaan. Valtion elokuvatarkastamo
33792:        kunnan kokonaisedun kannalta, ja                päättää itsenäisenä viranomaisena elokuvien ja
33793:           aikooko opetusministeriö selventää           ohjelmien esittämisestä ja levittämisestä. Sen
33794:        elokuvatarkastuksen periaatteita niin, et-      päätökseen saadaan hakea muutosta valittamal-
33795:        tei epäterveillä ilmiöillä pyritä taloudelli-   la valtion elokuvalautakunnalle (laki elokuvien
33796:        seen voittoon?                                  tarkastuksen toimittamisesta 300/1965, 5 §, laki
33797:                                                        video- ja muiden kuvaohjelmien tarkastamisesta
33798:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           697/1987, 13 §).
33799: vasti seuraavaa:                                          Hallitusmuodon uudessa sananvapaussään-
33800:                                                        nöksessä (10 §) vahvistettu ennakollisten estei-
33801:    Elokuvien ja muiden kuvaohjelmien tarkasta-         den kielto koskee myös elokuvien ja muiden ku-
33802: mista koskevat säännökset on annettu lailla elo-       vaohjelmien esittämistä ja levittämistä. Toisaalta
33803: kuvien tarkastuksesta (299/1965) ja lailla video-      lailla voidaan hallitusmuodon 10 §:ään sisälty-
33804: ja muiden kuvaohjelmien tarkastuksesta (697/           vän rajoituslausekkeen nojalla säätää kuvaohjel-
33805: 1987),jotka molemmat on säädetty perustuslain-         mia koskevia lasten suojelemiseksi välttämättö-
33806: säätämisjärjestyksessä poikkeuksiksi hallitus-         miä rajoituksia.
33807: muodon (94/1919) 10 §:n sananvapaussäännök-               Opetusministeriö on 23.8.1996 asettanut toi-
33808: sestä. Elokuvien tarkastuksesta annetun lain           mikunnan,jonka tehtävänä on toisaalta arvioida
33809: 3 §:ssä säädettyjen kieltoperusteiden mukaan           elokuvien ennakkotarkastuksen uudelleenjärjes-
33810: elokuvaa ei saa hyväksyä esitettäväksi muun            tämistarve ottamalla huomioon uudistetun halli-
33811: muassa silloin, jos se on sisällykseltään ilmeisesti   tusmuodon sananvapauslausuman vaatimukset
33812: lain tai hyvien tapojen vastainen tai jos elokuva      ja 24.8.1995 asetetun sananvapaustoimikunnan
33813: on epäsiveellinen tai raaistava taikka on omiaan       työn sekä kuvallisen viestinnän tarjonnan ja tek-
33814: kauhua herättämällä tai muulla tavoin vaikutta-        nologian kehityksen, sekä toisaalta tehdä esityk-
33815: maan mielenterveyttä vahingoittavasti. Myös vi-        set elokuvien ja muiden kuvaohjelmien ennakko-
33816: deo- ja muiden kuvaohjelmien tarkastamisesta           tarkastusta koskevan lainsäädännön kokonais-
33817: annettu laki sisältää kieltoperusteet ohjelman le-     uudistamiseksi erityisesti lasten suojelun kannal-
33818: vittämiselle. Lain 8 §:n mukaan ohjelmaa ei saa        ta. Toimikunnan määräaika päättyy 31.8.1997.
33819: 
33820:      Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1996
33821: 
33822:                                                                           Ministeri Claes Andersson
33823:                                             KK 751/1996 vp                                              3
33824: 
33825: 
33826: 
33827: 
33828:                                          Tili Riksdagens Talman
33829: 
33830:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        uppväcka skräck eller på annat sätt är ägnat att
33831: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-         inverka skadligt på den psykiska hälsan.
33832: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-          Vad gäller tiliämpningen av lagen om film-
33833: man Jouko Jääskeläinen undertecknade spörs-            granskning och lagen om granskning av video-
33834: mål nr 751:                                            program och andra bildprogram på enskilda fall,
33835:                                                        hör detta tili statens filmgranskningsbyrås befo-
33836:           Är den ståndpunkt som filmgransk-            genheter. Statens filmgranskningsbyrå beslutar
33837:        ningsbyrån har intagit i detta fali förnuf-     som självständig myndighet om förev~~ning och
33838:        tig med tanke på samhäliets helhetsintres-      spridning av filmer och program. Andring i
33839:        se, och                                         granskningsbyråns beslut får sökas genom be-
33840:           ämnar undervisningsministeriet klar-         svär hos statens filmnämnd (5 § lagen om förrät-
33841:        lägga principerna för filmgranskning, så        tande av filmgranskning 300/1965, 13 § lagen om
33842:        att osunda företeelser inte kan utnyttjas i     granskning av videoprogram och andra bildpro-
33843:        syfte att nå ekonomisk vinst?                   gram 697/1987).
33844:                                                           Förbudet att i förväg lägga hinder, som är
33845:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          fastställt i regeringsformens nya stadgande om
33846: anföra följande:                                       yttrandefrihet (10 §), gäller även förevisning och
33847:                                                        spridning av filmer och andra bildprogram. Å
33848:    Stadgandena om granskning av filmer och an-         andra sidan kan man med stöd av inskränknings-
33849: dra bildprogram har utfårdats genom lagen om           klausulen i 10 § regeringsformen stadga om be-
33850: filmgranskning (299/1965) och lagen om gransk-         gränsningar som är nödvändiga för att skydda
33851: ning av videoprogram och andra bildprogram             barn.
33852: (697/1987), som båda har stiftats i grundlagsord-         Undervisningsministeriet har den 23 augusti
33853: ning som undantag från tryckfrihetsstadgandet i        1996 tilisatt en kommitte vars uppgift är att å ena
33854: 10 § regeringsformen (94/1919). Enligt de för-         sidan bedöma behovet av att omorganisera för-
33855: budsgrunder som stadgas i 3 § lagen om film-           handsgranskningen av filmer så att vilikoren i det
33856: granskning får en film inte godkännas tili förevis-    som sägs om yttrandefrihet i den förnyade reger-
33857: ning bl.a. då den tili sitt innehåli uppenbart stri-   ingsformen och arbetet i kommitten för yttrande-
33858: der mot lag eller god sed eller om filmen är osed1ig   frihet, som tilisattes den 24 augusti 1995, samt
33859: eller förråande eller genom att uppväcka skräck        utvecklingen i den bildliga kommunikationen i
33860: eller på annat sätt är ägnad att skadligt inverka      fråga om utbud och teknologi beaktas, samt å
33861: på den psykiska hälsan. Också 1agen om gransk-         andra sidan att lägga fram förslag tili en totalre-
33862: ning av videoprogram och andra bildprogram             videring av lagstiftningen om förhandsgransk-
33863: innehåller förbudsgrunder för spridning av pro-        ning av filmer och andra bildprogram, särskilt
33864: gram. En1igt 8 § får ett program inte godkännas        med tanke på barnskyddet. Kommittens man-
33865: för spridning om det är uppenbart lagstridigt,         dattid sträcker sig tili den 31 augusti 1997.
33866: osedligt eller förråande eller om det genom att
33867: 
33868:      Helsingforsden 21 november 1996
33869: 
33870:                                                                             Minister Claes Andersson
33871:                                            KK 752/1996 vp
33872: 
33873: Kirjallinen kysymys 752
33874: 
33875: 
33876: 
33877: 
33878:                                    Jouko Jääskeläinen /skl: Väkivaltaelokuvien levittämisen suhteesta
33879:                                       perustuslakiin
33880: 
33881: 
33882:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
33883: 
33884:    Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan erää-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
33885: nä perusteluna pitkään levityskiellossa olleen fil-   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33886: min vapauttamiselle teatterilevitykseen on ollut      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33887: 1995 voimaan tulleen perustuslain muutos. Tätä        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33888: on perusteltu sillä, että uusi perusoikeuslainsää-
33889: däntö nimenomaisesti kieltäisi ennakkosensuu-                   Onko tulkinta siitä, että voimassa ole-
33890: rin.                                                         va perustuslaki sallisi minkä tahansa elo-
33891:    Tiedossani on, että väkivallan esittäminen                kuvallisen yms. tuotteen levittämisen sa-
33892: yleensä lisää väkivaltaa. Toisaalta raakojakin               nanvapauden nimissä oikea, ja
33893: kohtauksia sisältävissä video- ja elokuvatuotteis-              aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
33894: sa on usein takana sellaisia taloudellisia intres-           siin, jotta tällainen mahdollinen väärä
33895: sejä, että niiden nimissä ollaan valmiita säälimät-          tulkinta pikaisesti oikaistaisiin oikeus-
33896: tömästi riistämään yleisöltä rahat seurauksista              käytännössä tai tarvittaessa lakitasolla
33897: välittämättä.                                                esim. perustuslakien uudistushankkeen
33898:                                                              yhteydessä?
33899: 
33900:      Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1996
33901:                                         Jouko Jääskeläinen /skl
33902: 
33903: 
33904: 
33905: 
33906:  260017
33907: 2                                            KK 752/1996 vp
33908: 
33909: 
33910: 
33911: 
33912:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
33913: 
33914:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         maan mielenterveyttä vahingoittavasti. Myös vi-
33915: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          deo- ja muiden kuvaohjelmien tarkastamisesta
33916: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        annettu laki sisältää kieltoperusteet ohjelman le-
33917: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jouko             vittämiselle. Lain 8 §:n mukaan ohjelmaa ei saa
33918: Jääskeläisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        hyväksyä levitettäväksi, jos se on ilmeisesti lain
33919: sen n:o 752:                                           vastainen, epäsiveellinen tai raaistava taikka on
33920:                                                        omiaan kauhua herättämällä tai muulla tavoin
33921:            Onko tulkinta siitä, että voimassa ole-     vaikuttamaan mielenterveyttä vahingoittavasti.
33922:         va perustuslaki sallisi minkä tahansa elo-         Elokuvatarkastamon päätökseen elokuvien ja
33923:         kuvallisen yms. tuotteen levittämisen sa-      muiden kuvaohjelmien esittämistä ja levittämistä
33924:         nanvapauden nimissä oikea, ja                  koskevissa asioissa saadaan hakea muutosta va-
33925:            aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        littamalla valtion elokuvalautakunnalle (laki elo-
33926:         siin, jotta tällainen mahdollinen väärä        kuvien tarkastuksen toimittamisesta 300/1965,
33927:         tulkinta pikaisesti oikaistaisiin oikeus-      5 §, laki video- ja muiden kuvaohjelmien tarkas-
33928:         käytännössä tai tarvittaessa lakitasolla       tamisesta 69711987, 13 §).
33929:         esim. perustuslakien uudistushankkeen              Hallitusmuodon uudessa sananvapaussään-
33930:         yhteydessä?                                    nöksessä (10 §) vahvistettu ennakollisten estei-
33931:                                                        den kielto koskee myös elokuvien ja muiden ku-
33932:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           vaohjelmien esittämistä ja levittämistä. Toisaalta
33933: vasti seuraavaa:                                       lailla voidaan hallitusmuodon 10 §:ään sisälty-
33934:                                                        vän rajoituslausekkeen nojalla säätää kuvaohjel-
33935:    Elokuvien ja muiden kuvaohjelmien tarkasta-         mia koskevia lasten suojelemiseksi välttämättö-
33936: mista koskevat säännökset on annettu lailla elo-       miä rajoituksia.
33937: kuvien tarkastuksesta (299/1965) ja lailla video-          Opetusministeriö on 23.8.1996 asettanut toi-
33938: ja muiden kuvaohjelmien tarkastuksesta (697/           mikunnan, jonka tehtävänä on toisaalta arvioida
33939: 1987), jotka molemmat on säädetty perustuslain-        elokuvien ennakkotarkastuksen uudelleenjärjes-
33940: säätämisjärjestyksessä poikkeuksiksi hallitus-         tämistarve ottamalla huomioon uudistetun halli-
33941: muodon (94/1919)10 §:n sananvapaussäännök-             tusmuodon sananvapauslausuman vaatimukset
33942: sestä. Elokuvien tarkastuksesta annetun lain           ja 24.8.1995 asetetun sananvapaustoimikunnan
33943: 3 §:ssä säädettyjen kieltoperusteiden mukaan           työ sekä kuvallisen viestinnän tarjonnan ja tek-
33944: elokuvaa ei saa hyväksyä esitettäväksi muun            nologian kehitys, sekä toisaalta tehdä esitykset
33945: muassa silloin, jos se on sisällykseltään ilmeisesti   elokuvien ja muiden kuvaohjelmien ennakkotar-
33946: lain tai hyvien tapojen vastainen tai jos elokuva      kastusta koskevan lainsäädännön kokonais-
33947: on epäsiveellinen tai raaistava taikka on omiaan       uudistamiseksi erityisesti lasten suojelun kannal-
33948: kauhua herättämällä tai muulla tavoin vaikutta-        ta. Toimikunnan määräaika päättyy 31.8.1997.
33949: 
33950:      Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1996
33951: 
33952:                                                                            Ministeri Claes Andersson
33953:                                              KK 752/1996 vp                                             3
33954: 
33955: 
33956: 
33957: 
33958:                                          Tili Riksdagens Talman
33959: 
33960:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        gram. Enligt 8 § får ett program inte godkännas
33961: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-         för spridning om det är uppenbart lagstridigt,
33962: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-       osedligt eller förråande eller om det genom att
33963: man Jouko Jääskeläinen undertecknade spörs-            uppväcka skräck eller på annat sätt är ägnat att
33964: må1 nr 752:                                            inverka skadligt på den psykiska hälsan.
33965:                                                           Det är möjligt att söka ändring i filmgransk-
33966:           Är det en riktig tolkning att gällande       ningsbyråns beslut i ärenden som gäller förevis-
33967:        grundlag tillåter spridning av viiken film-     ning och spridning av filmer och andra bildpro-
33968:        eller annan motsvarande produkt som             gram. En ändring söks genom besvär hos statens
33969:        he1st i yttrandefrihetens namn, och             filmnämnd (5 § lagen om förrättande av film-
33970:           ämnar Regeringen vidta åtgärder så att       granskning 30011965, 13 § lagen om granskning
33971:        en sådan möjlig felto1kning snabbt korri-       av videoprogram och andra bildprogram 697/
33972:        geras i vår rättspraxis eller vid behov på      1987).
33973:        lagnivå, t.ex. i samband med revideringen          Förbudet att i förväg lägga hinder, som är
33974:        av grundlagarna?                                fastställt i regeringsformens nya stadgande om
33975:                                                        yttrandefrihet (10 §), gäller även förevisning och
33976:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          spridning av filmer och andra bildprogram. Å
33977: anföra följande:                                       andra sidan kan man med stöd av inskränknings-
33978:                                                        klausulen i 10 § regeringsformen stadga om be-
33979:    Stadgandena om granskning av filmer och an-         gränsningar som är nödvändiga för att skydda
33980: dra bildprogram har utfårdats genom lagen om           barn.
33981: filmgranskning (299/1965) och lagen om gransk-            Undervisningsministeriet har den 23 augusti
33982: ning av videoprogram och andra bildprogram             1996 tiiisatt en kommitte vars uppgift är att å ena
33983: (697/1987), som båda har stiftats i grundlagsord-      sidan bedöma behovet av att omorganisera för-
33984: ning som undantag från tryckfrihetsstadgandet i        handsgranskningen av filmer så att villkoren i det
33985: 10 § regeringsformen (94/1919). Enligt de för-         som sägs om yttrandefrihet i den förnyade reger-
33986: budsgrunder som stadgas i 3 § lagen om film-           ingsformen och arbetet i kommitten för yttrande-
33987: granskning får en film inte godkännas tili förevis-    frihet, som tillsattes den 24 augusti 1995, samt
33988: ning bl.a. då dentili sitt innehåll uppenbart stri-    utvecklingen i den bildliga kommunikationen i
33989: der mot lag eller god sed eller om filmen är osedlig   fråga om utbud och tekno1ogi beaktas, samt å
33990: eller förråande eller genom att uppväcka skräck        andra sidan att lägga fram förslag tili en totalre-
33991: eller på annat sätt är ägnad att skadligt inverka      videring av lagstiftningen om förhandsgransk-
33992: på den psykiska hälsan. Också lagen om gransk-         ning av filmer och andra bi1dprogram, särskilt
33993: ning av videoprogram och andra bildprogram             med tanke på barnskyddet. Kommittens man-
33994: innehåller förbudsgrunder för spridning av pro-        dattid sträcker sig tili den 31 augusti 1997.
33995: 
33996:      Helsingforsden 21 november 1996
33997: 
33998:                                                                             Minister Claes Andersson
33999:     1
34000:     1
34001: 
34002: 
34003: 
34004: 
34005: 1
34006: 1
34007:                                               KK 753/1996 vp
34008: 
34009: Kirjallinen kysymys 753
34010: 
34011:                                     Ossi Korteniemi /kesk: Telen yhtiöittämisen seurauksena työttö-
34012:                                          miksi jääneiden tukemisesta
34013: 
34014: 
34015:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
34016: 
34017:     Telen yhtiöittämisen seurauksena noin 2 900         meentuloa on valtiovallan taholta monin tavoin
34018: työntekijää jäi työttömäksi. Tästä määrästä noin        heikennetty, ja muutokset huonompaan suun-
34019: 2 600 pakotettiin ottamaan ns. kehittämisraha ja        taan jatkuvat edelleen. Tällä hetkellä yhä suu-
34020: noin 300 henkeä Tele irtisanoi taloudellisilla ja       rempi määrä Telen pitkäaikaisia, ikääntyneitä
34021: tuotannollisilla perusteilla. Irtisanomiset tapah-      työntekijöitä putoaa peruspäivärahalle tai jopa
34022: tuivat irtisanomisaikoja noudattamatta. Kehit-          kokonaan työttömyysturvan ulkopuolelle. Työ-
34023: tämisraha koostui puolestaan irtisanomisajan            elämästä ja koko yhteiskunnasta syrjäytymisen
34024: palkasta, lomakorvauksista ja erorahaa vastaa-          seurauksena monet ovat joutuneet henkiseen ja
34025: vasta summasta. Tätä summaa vastaavan mää-              taloudelliseen ahdinkoon, eräät alkoholisoitu-
34026: rän työntekijät olisivatjoka tapauksessa saaneet,       neet ja jotkut ovat ajautuneet jopa itsetuhoon.
34027: joten mistään ylimääräisestä korvauksesta siinä         Kaikesta tästä yhteiskunnalle aiheutuvia seu-
34028: ei ollut kysymys.                                       rauksia ja kokonaiskustannuksia on vaikea edes
34029:     Valtioneuvosto ja eduskunta ovat olleet pää-        arvioida.
34030: töksillään myötävaikuttamassa edellä esitettyyn            Työntekijöiden tasavertaisen ja oikeudenmu-
34031: henkilöstö kehitykseen, jonka seurauksena suuri         kaisen kohtelun saavuttamiseksi tulisi työsopi-
34032: joukko vuosikymmeniä, vanhimmat jopa yli 40             mussuhteisillakin olla oikeus lakkautuspalkkaan
34033: vuotta, valtiollista Teleä palvelleita henkilöitä       tai sitä vastaavaan järjestelmään. Vastoin omaa
34034:  siirrettiin työttömyyskortistoon. Ei voi olla oi-      syytään ja valtiovallan myötävaikutuksella työt-
34035: kein eikä millään lailla perusteltua, että valtion ja   tömiksi tehdyt ikääntyneet, pitkään valtiota pal-
34036:  sen omistaman liikelaitoksen pitkäaikaisia työn-       velleet työntekijät tulisi saattaa kunniakkaasti
34037:  tekijöitä kohdellaan yhtiöittämisen seurauksena        eläkkeelle. Mikäli lakkautuspalkan maksaminen
34038:  tällä tavoin. Saneeratut henkilöt asuvat pääosin       tai vastaavanjärjestelmän kehittäminen työsopi-
34039:  haja-asutusalueilla, missä uuden työn saanti on        mussuhteisille ei jostakin syystä ole mahdollista,
34040:  erityisen vaikeaa.                                     niin työntekijöiden toimeentulo tulisi kyetä tur-
34041:     Tele tuottaa osakeyhtiönä enemmän voittoa           vaamaan jollakin muulla tavoin vanhuuseläk-
34042:  kuin koskaan liikelaitoksena tai valtiollisena yh-     keelle pääsyyn saakka. Eräs keino olisi velvoittaa
34043:  tiönä ollessaan. Tässä valossa Telen irtisanoruis-     Tele entisenä työnantajana työllistämään van-
34044:  perusteet tuntuvat varsin omituisilta. Samaan ai-      hoja työntekijäitään määrävälein entisin palkka-
34045:  kaan kun Tele irtisanoo vanhoja työntekijöitään,       eduin vähintään 10 kuukauden ajaksi. Näin tur-
34046:  se palkkaa lisää uutta henkilöstöä. Tällä hetkellä     vattaisiin, että edes nykyisentasoinen ansiosi-
34047:  jo noinjoka kuudes työntekijä on palkattu Telen        donnainen työttömyysturva säilyisi. Jättiläismäi-
34048:  ulkopuolelta.                                          sesti voittoa tuottavalle yhtiölle se ei olisi mahdo-
34049:      Telen yhtiöittämisen seurauksena työsopi-          ton velvoite ainakaan silloin, jos valtio antaisi ko.
34050:  mussuhteiset henkilötjoutuivat eriarvoiseen ase-       tarkoitukseen erillisen määrärahan.
34051:  maan virkasuhteessa oleviin verrattuna. Virka-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
34052:  suhteisilla on mahdollisuus saada tietyin ehdoin       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34053:  lakkautuspalkkaa,jota taas työsopimussuhteiset         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34054:  eivät voi saada. Näin eriarvoisuus saneerattujen       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34055:   työntekijöiden kesken korostui. Niinpäjoku voi
34056:   saada lakkautuspalkan puolta lyhyemmän työ-                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
34057:   suhteen perusteella, kun taas toinen pitempään                ryhtyä Telen yhtiöittämisen seurauksena
34058:   palvellut joutui työttömyyskortistoon huomat-                 työttömiksi joutuneiden valtion entisten
34059:   tavasti heikorumille korvauksille.                            pitkäaikaisten työntekijöiden taloudelli-
34060:      Telen yhtiöittämisen jälkeen työttömien toi-               sen ja henkisen ahdingon lievittämiseksi?
34061: 
34062:       Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1996
34063: 
34064:                                           Ossi Korteniemi /kesk
34065:  260017
34066: 2                                            KK 753/1996 vp
34067: 
34068: 
34069: 
34070: 
34071:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
34072: 
34073:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Uudelleensijoitustoiminnan tukimuotoja ovat
34074: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          olleet:
34075: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           - henkilökohtainen tukipalvelu
34076: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ossi Kor-            - tukiryhmät
34077: teniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen             - urasuunnittelutuki
34078: n:o 753:                                                  - uuteen ammattiin valmentava koulutus ja
34079:                                                        täydennyskoulutus
34080:             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          - ulkopuoliset uudelleensijoittamispalvelut
34081:         ryhtyä Telen yhtiöittämisen seurauksena           - kehittämisraha
34082:         työttömiksi joutuneiden valtion entisten          - toisen työnantajan palvelukseensijoittu-
34083:         pitkäaikaisten työntekijöiden taloudel-        mistuki.
34084:         lisen ja henkisen ahdingon lievittämisek-          Posti-Telen sisällä uudelleensijoitustoimintaa
34085:         si?                                            rajoitti kaikkien toimialojen vähenevä henkilös-
34086:                                                        tötarve. Uusiin tehtäviin sijoittui Telessä kuiten-
34087:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           kin noin 500 henkilöä.
34088: vasti seuraavaa:                                           Yleinen taloudellinen tilanne rajoitti merkittä-
34089:                                                        västi talon ulkopuolelle sijoittumista. Lähes 100
34090:    Kilpailu teletoiminnassa alkoi jo 1980-luvulla      henkilöä onnistuttiin kuitenkin sijoittamaan ul-
34091: aluksi pääte laitteiden myynnin ja sitten datasiir-    kopuolisen työnantajan palvelukseen. Itsenäise-
34092: ron osalta. Valtioneuvosto teki periaatepäätök-        nä yrittäjänä esimerkiksi Telen asiakaspalvelu-
34093: sen 17.9.1992 kilpailun avaamisesta teletoimin-        toimintaa ryhtyi hoitamaan noin 60 henkilöä.
34094: nassa täysimittaisena 1.1.1994 lukien, jolloin             Kunkin henkilön oma halu uudelleensijoittu-
34095: Posti- ja telelaitos muutettiin valtion liikelaitok-   miseen tai -koulutukseen on ollut ratkaisevan
34096: sesta osakeyhtiöksi.                                   tärkeä. Jokaisen uudelleensijoitettavan käytettä-
34097:    Kilpailun avaaminen yhdessä telealan nopean         vissä ovat olleet eri tukimuodot, mutta niiden
34098: tuotantoteknologian ja tietoteknisen kehityksen        käyttäminen on ollut vapaaehtoista ja se on
34099: kanssa on vaikuttanut siten, että Telen toimialal-     edellyttänyt henkilöltä omaa aktiivisuutta. Kou-
34100: la on jäänyt runsaasti henkilöitä ilman työtä.         lutusta on ollut mahdollista saada lähes "mitta-
34101: Tuotantoteknologian muutosta kuvaa parhaiten           tilaustyönä".
34102: puhelinkeskusten kehittyminen käsivälitteisistä           Telestä kehittämisrahan tuella irtisanoutunut
34103: keskuksista sähkömekaanisiksi automaattikes-           henkilöstö vähensi merkittävimmin Telen henki-
34104: kuksiksi ja edelleen digitaalisiksi tietokoneohja-     lömäärää. Kehittämisraha, joka oli keskimäärin
34105: tuiksi keskuksiksi, jolloin tarvittava henkilötyö-     noin 110 000 markan suuruinen, maksettiin hen-
34106: panos on pudonnut murto-osaan aiemmasta.               kilölle, joka irtisanoutui Posti-Telen palvelukses-
34107:    Teknologian nopea kehitys ja kilpailun avau-        ta kehittyäkseen uuteen ammattiin. Sitä makset-
34108: tumisesta tehdyt päätökset aiheuttivat sen, ettei-     tiin noin 2 600 henkilölle, ja sitä oli mahdollista
34109: vät käytössä olleet keinot riittäneet henkilöstö-      saada vuoden 1992 loppuun saakka.
34110: määrän sopeuttamiseen ennen kilpailun avaa-                Posti-Telen henkilöstöpoliittisena linjana on
34111: mista. Tämän vuoksi Telessä käynnistettiin             jo kauan ollut, että pysyvän henkilöstön palve-
34112: 8.10.1992 YT -neuvottelut henkilöstömäärän             lussuhteen jatkuvuus turvataan niin pitkälle kuin
34113: vähentämiseksi l 0 288 henkilöstä noin 6 200 hen-      se on mahdollista. Tekninen kehitys ja kiristyvä
34114: kilöön vuoden l993loppuun mennessä.                    kilpailu ovat aiheuttaneet sen, ettei kaikille ole
34115:    Noin 40 päätoimista henkilöä on hoitanut            enää riittänyt työtä. Kilpailutilanteessa hinnat
34116: Telen uudelleensijoitustoimintaa yhteistyössä          laskevat ja volyymi jakaantuu eri teleyritysten
34117: muun muassa valtion työterveysasemien, Työ-            kesken.
34118: terveyslaitoksen, aikuiskoulutuskeskusten, Val-           Telestä irtisanottiin vuoden 1993 aikana noin
34119: tiokonttorin, Kansaneläkelaitoksen ja yksityis-        290 henkilöä, joiden työ oli vähentynyt talou-
34120: ten työnantajien kanssa.                               dellisista, tuotannollista tai niihin verrattavista
34121:                                             KK 753/1996 vp                                            3
34122: 
34123: syistä vähäistä suuremmassa määrin ja muutoin         ti henkilöstöresurssien tarvetta, varsinkin kun
34124: kuin tilapäisesti ja joita ei voitu ammattitai-       digitalisointi saadaan valmiiksi tämän vuoden
34125: toonsaja kykyynsä nähden kohtuudella sijoittaa        loppuun mennessä. Tämän vuoksi nykyiset hen-
34126: uudelleen tai kouluttaa uusiin tehtäviin. Irtisa-     kilöstöresurssit ja työvoimatarpeet eivät kohtaa
34127: nomisperusteet on todettu laillisiksi oikeuden-       alueellisesti. Toisaalta suurissa kaupungeissa on
34128: käynneissä. Samoin perustein irtisanottiin vuon-      henkilöstöpulaa. Esimerkiksi Helsingissä, Tu-
34129: na 1994 100 henkilöä ja vuonna 1995 100 henki-        russa, Tampereella, Lahdessa ja Hämeenlinnassa
34130: löä.                                                  on ollut avoinna tehtäviä, joihin on ollut vaikea
34131:    Suomen PT-konserni on seurannut vuosina            saada talon sisältä ammattitaitoisia hakijoita.
34132: 1992 ja 1993 Telestä lähteneiden henkilöiden si-      Työt on jouduttu suurelta osin tekemään muual-
34133: joittumista. Noin 1 600 henkilöä 3 200 lähtenees-     ta koruennetulla työvoimalla, mikä on nostanut
34134: tä henkilöstä on ilmoittautunut työttömäksi           kustannuksia kohtuuttomasti. Tilannetta on py-
34135: työnhakijaksi.                                        ritty korjaamaan muun muassa työaikajärjeste-
34136:    Työttömyyseläkettä koskevien säännösten            lyillä, asemapaikkamuutoksilla ja tehostetulla
34137: muututtua 1.1.1994 lukien on yhteistyössä             uudelleensijoitustoiminnalla. Koska työvoiman
34138: henkilöstöjärjestöjen kanssa selvitetty mahdolli-     tarve ja tarjonta eivät ole keskenään sopusoin-
34139: set väliinputoajat, ja heille on tarjottu lyhytai-    nussa, irtisanomistarvetta tullee esiintymään jat-
34140: kaista työsuhdetta, mikäli he ovat sitä itse halun-   kossakin.
34141: neet. Näin toimien heille on voitu turvata työttö-        Edellä olevasta vastauksestani ilmenee, että
34142: myyseläke aikanaan.                                   Telen kehittämisessä on pyritty noudattamaan
34143:    Teleen on rekrytoitu työvoimaa lähinnä pää-        hyvää ja kohtuullista henkilöstöpolitiikkaa ja
34144: kaupunkiseudulle tehtäviin, joihin ei ole löytynyt    myös huolehtimaan oikeudenmukaisista järjes-
34145: osaamista pysyvän henkilöstön eikä myöskään           telyistä silloin, kun työ on loppunut ja johtanut
34146: irtisanottujen joukosta. Tehtävät ovat olleet lisä-   työsuhteen päättymiseen. Samalla teletoiminnan
34147: arvopalveluissa, matkapuhelin- ja asiakaspal-         alueella on tarvetta ja kysyntää henkilökunnasta,
34148: velutehtävissä.                                       joka on kouluttautunut uusiin tietoyhteiskunnan
34149:    Vuosina 1992-1994 Teleen on rekrytoitu yh-         tehtäviin. Samalla teletoiminnan kehitys, kor-
34150: teensä alle 200 henkilöä ja vuosina 1995 ja 1996      keatasoiset palvelut ja hintatason lasku ovat
34151:  yhteensä vähän yli 500 henkilöä.                     muodostuneet yhdeksi tärkeäksi suomalaisen
34152:     Kilpailun avautuminen ja nopea eteneminen         yhteiskunnan kehitystekijäksi. Tämä heijastuu
34153:  ovat lisänneet Telen panostustarvetta alueellis-     positiivisesti elinkeinoelämän ja koko yhteiskun-
34154: ten puhelinlaitosten toiminta-alueilla ennen          nan toimintaan, myös työpaikkoja synnyttämäl-
34155:  kaikkea Etelä-Suomessa. Toisaalta teknologian        lä. Esimerkiksi teleklusterin osalta kokonaisuu-
34156:  kehitys ja tilaajamäärien kasvun taantuminen         tena tarkastellen työpaikkakehitys on selvästi
34157:  harvaan asutuilla seuduilla vähentävätjatkuvas-      positiivinen.
34158: 
34159:      Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1996
34160: 
34161:                                                                Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
34162: 4                                            KK 753/1996 vp
34163: 
34164: 
34165: 
34166: 
34167:                                          Tili Riksdagens Talman
34168: 
34169:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            kontoret, Folkpensionsanstalten och privata ar-
34170: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande            betsgivare.
34171: medlem av statsrådet översänt följande av riks-           Stödformer inom omplaceringen har varit föl-
34172: dagsledamot Ossi Korteniemi undertecknade              jande:
34173: spörsmål nr 753:                                          - personlig stödtjänst
34174:                                                           - stödgrupper
34175:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-           - stöd i karriärsplaneringen
34176:        ta för att lindra ekonomiska och andliga           - utbildning och fortbildning för nytt yrke
34177:        svårigheter för personer som tidigare va-          - utomstående omplaceringstjänster
34178:        rit i långvarig statlig anställning och nu-        - utvecklingspengar
34179:        mera är arbetslösa till följd av bolagise-         - stöd för omplacering hos annan arbetsgi-
34180:        ringen av Tele?                                 vare.
34181:                                                           lnom Post- och Televerket inskränktes ompla-
34182:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ceringarna p.g.a. att behovet av anställda min-
34183: anföra följande:                                       skade inom alla verksamhetsområden. Omkring
34184:                                                        500 personer omplacerades dock i nya uppdrag
34185:    Konkurrensen inom telesektorn inleddes för          inom Tele.
34186: teleterminalernas och dataöverföringens del re-           Den allmänna ekonomiska situationen be-
34187: dan i början av 1980-talet. Statsrådet fattade         gränsade i hög grad antalet omplacerade utanför
34188: 17.9.1992 principbeslut om att från och med            bolaget. Nästan 100 personer lyckades få anställ-
34189: 1.1.1994 helt öppna televerksamheten för kon-          ning hos utomstående arbetsgivare. Ca 60 perso-
34190: kurrens, då Post- och televerket ombildades från       ner började sköta Teles kundservice i egenskap
34191: affårsverk till aktiebolag.                            av privata företagare.
34192:    Utsättandet för konkurrens parallellt med den          Varje persons egna preferenser i fråga om om-
34193: snabba utvecklingen av produktionsteknologi            placering och omskolning har varit av avgörande
34194: och datateknik har bidragit till att ett stort antal   betydelse. Varje person som skall omplaceras har
34195: personer inom Teles verksamhetssektor har blivit       haft olika stödformer att ty sig tili, men det har
34196: utan arbete. Förändringen inom produktions-            varit frivilligt att använda dem och förutsatt ak-
34197: teknologin åskådliggörs bäst av telefoncentra-         tivitet från personens i fråga sida. Det har varit
34198: lernas manuelia samtalsförmedling som utveck-          möjligt att få nästan "skräddarsydd" undervis-
34199: lades tili en elektromekanisk automatcentral och       ning.
34200: vidare till en digital datorstyrd central, i viiken       Den andel av anställda vid Tele som sade upp
34201: personarbetsinsatsen har minskat tili en bråkdel       sig själva med stöd av utvecklingspengar minska-
34202: av vad den varit.                                      de på Teles personai i betydande grad. Utveck-
34203:    Den snabba teknologiska utvecklingen och            lingspengen, som i medeltal uppgick tili 110 000
34204: det beslut som fattats till följd av att sektorn       mark, betalades åt personer som sade upp sig
34205: öppnats för konkurrens ledde tili att de tilibuds-     från Posten-Tele för att utveckla sig för ett nytt
34206: stående medlen inte räckte tili för att anpassa de     yrke. Pengen betalades åt ca 2 600 personer och
34207: anställda före branschen öppnades för konkur-          det var möjligt att få dentili utgången av 1992.
34208: rens. Därför inledde man 8.10.1992 inom Tele              Posten-Tele har i sin personalpolitiska linje
34209: samarbetsförhandlingar om minskning av perso-          utgått från att arbetsavtalen för den stadigvaran-
34210: nalantai et från 10 288 tili ca 6 200 personer före    de personalen tryggas så länge som möjligt. Den
34211: utgången av år 1993.                                   tekniska utvecklingen och den allt hårdnande
34212:    Ungefår 40 anställda har som huvudsyssla            konkurrensen har dock medfört att det inte läng-
34213: skött om omplaceringarna inom Tele i samarbete         re finns tillräckligt med arbete för alla. 1 en kon-
34214: med arbetsplatshälsovården, lnstitutet för ar-         kurrensituation sjunker priserna och volymen
34215: betshygien, vuxenutbildningscentraler, Stats-          fördelas mellan olika teleföretag.
34216:                                             KK 753/1996 vp                                             5
34217: 
34218:     Ungefår 290 personer sades upp frän Tele är       ningsvis p.g.a. den teknologiska utvecklingen
34219: 1993. Dessa personers arbetsuppgifter hade oav-       och minskningen i abonnentsiffror i glesbygden,
34220: brutet och mera än andras uppgifter minskat av        speciellt när digitaliseringen genomförs före ut-
34221: ekonomiska orsaker och produktionsorsaker el-         gången av detta år. På grund av detta möts inte de
34222: ler andra orsaker jämförbara med dessa och det        nuvarande personalresurserna och arbetskrafts-
34223: var varken skäligt eller möjligt med beaktande av     behovet på regionalnivå. Å andra sidan räder det
34224: deras yrkesskicklighet--eller kunskaper att om-       Qersonalbrist i större städer. T.ex. i Helsingfors,
34225: skola dem för nya arbetsuppgifter. Grunderna          Äbo, Tammerfors, Lahtis och Tavastehus har
34226: för uppsägningarna har i rätten förklarats lagen-     det funnits lediga platser tili vilka det har varit
34227: liga. Pä samma grunder sades 100 personer upp         svärt att finna yrkeskunnigt folk inom bolaget.
34228: är 1994 och 100 personer är 1995.                     Man har varit tvungen att utföra uppgifterna
34229:     PT Finland Ab följde 1992 och 1993 med hur        med personai som kommenderats dit från annat
34230: de personer som lämnade Tele omplacerades. Ca         håll, vilket har höjt kostnaderna oskäligt. Man
34231:  1 600 av de 3 200 personer som lämnade Tele har      har försökt hjälpa upp situationen genom att
34232: anmält sig som arbetslösa arbetssökande.              bl.a. omorganisera arbetstiden, ändra statione-
34233:     Fr.o.m att stadgandena som behandlar arbets-      ringsorter och effektivera omplaceringsverksam-
34234: löshetspension ändrades fr.o.m. 1.1.1994 började      heten. Eftersom efterfrågan och behov av arbets-
34235: man i samarbete med personalorganisationer            kraft inte är sinsemellan i harmoni kommer be-
34236: söka fram möjliga förlorare och dessa har erbju-      hovet att säga upp människor att vara ett faktum
34237: dits tidsbundna arbetsavtal, om de själva har         också i fortsättningen.
34238: velat det. På detta sätt har man med tanke pä            Från mitt ovan framlagda svar framgär att
34239: framtiden kunnat trygga en arbetslöshetspension       man i utvecklandet av Tele har strävat efter god
34240: för dem.                                              och mättlig personalpolitik och att man också
34241:     Tili Tele, närmast i huvudstadsregionen, har      har försökt sköta omorganiseringen rättvist om
34242:  rekryterats arbetskraft för uppgifter tili vilka     arbetet har tagit slut och arbetsförhållandet upp-
34243:  man inte funnit arbetskraft varken bland den         hört. Samtidigt räder det inom telesektorn behov
34244:  stadigvarande personalen eller de uppsagda.          och efterfrägan på personal, som har skolats för
34245:  Uppgifterna har att göra med värdeförädlade          andra uppgifter i informationssamhället. Samti-
34246:  tjänster, mobiltelefoni och kundtjänst.              digt har utvecklingen inom telesektorn, högklas-
34247:     Under 1992-1994 har fårre än 200 personer         siga tjänster och sänkningar av prisnivän blivit en
34248:  rekryterats tiliTele och under åren 1995 och 1996    av de främsta utvecklingsfaktorerna inom det
34249:  sammanlagt Iitet fler än 500 personer.               finska samhället. Denna utveckling reflekteras i
34250:     1och med att Tele utsatts för en snabb konkur-    näringslivets och hela samhällets verksamheter,
34251:  renssituation har bolaget tvingats satsa på de       även genom nya arbetsplatser. Sett som helhet
34252:  regionala telefonrättningarnas verksamhetsom-        har arbetsplatsutvecklingen för teleklusterns del
34253:  råden, framför allt i södra Finland. Å andra sidan   varit klart positiv.
34254:  minskas behovet av personalresurser fortsätt-
34255: 
34256:      Helsingforsden 19 november 1996
34257: 
34258:                                                                   Trafikminister Tuula Linnainmaa
34259:                                            KK 754/1996 vp
34260: 
34261: Kirjallinen kysymys 754
34262: 
34263: 
34264: 
34265: 
34266:                                   Maija-Liisa Veteläinen /kesk: LF A-tuen kompensaatiopäätöksen
34267:                                      toimeenpanemisesta
34268: 
34269: 
34270:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
34271: 
34272:    Valtioneuvosto teki yleisistunnossaan 25.4.          Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pohjois-
34273: 1996 päätöksen "alueiden kehittämisestä anne-        Pohjanmaan ja Pohjois-Savon maakuntien ta-
34274: tun lain mukaisista tavoiteohjelmista ja aluekehi-   voite 6 -alueiden kehittämisohjelmien rahoitus
34275: tysrahojen suuntaamisen yleisistä perusteista.       turvataan kansallisista varoista. Yhteistyöryh-
34276: Päätöksellä suunnataan ja yhteensovitetaan alu-      mät käsittelevät vuosittain näiden varojen käyt-
34277: eellista kehittämistä vuonna 1996, ja se on perus-   tösuunnitelman ja toimittavat sen sisäasiainmi-
34278: ta alueelliselle kehittämiselle ja sitä koskevalle   nisteriöön, joka ensisijaisesti maa- ja metsäta-
34279: valmistelutyölle vuonna 1997. Päätös koskee          lousministeriön sekä työministeriön kanssa sopii
34280: sekä kansallista aluekehitystyötä että EU:n alu-     rahoituksen suuntaamisesta eri maakuntiin.
34281: eellisten ohjelmien toimeenpanoa ja uudista-         Kansallista rahoitusta arvioidaan tarvittavan
34282: mista."                                              kaudella 1996-1999 vuosittain noin 75 miljoo-
34283:    Päätöksen 4. kohdan Ajankohtainen kansalli-       naa markkaa, mikä ei aiheuta muutoksia vuoden
34284: nen aluepolitiikka osassa LFA-tuen kompensaatio      1996 talousarvion menoihin eikä vuosille 1997-
34285: valtioneuvosto totesi:                               1999 hyväksyttyihin menokehyksiin.
34286:     LFA-tuen eli maatalouden epäsuotuisten              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34287: alueiden luonnonhaittoja korvaavan tuen suuri        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34288: osuus tavoite 6 -ohjelman maakunnittaisesta ra-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34289: hoituskehyksestä on muodostunut ongelmaksi           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34290: erityisesti niissä maakunnissa, joissa vain osa on
34291: tavoite 6 -aluetta. Niissä maakunnissa ohjelmissa              Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
34292: suunnitellut kehittämistoimet uhkaavat jäädä                tynyt valtioneuvoston 25.4.1996 tekemän
34293: vähäisiksi. LF A-tuen rahoitus turvataan koko               LF A-tuen kompensaatiopäätöksen toi-
34294: tukialueelia osana maatalouden tukijärjestelyjä.            meenpanemiseksija tehokkaan aluekehi-
34295:  Muiden 5a-tyyppisten toimenpiteiden rahoituk-              tystyön edellytysten varmistamiseksi em.
34296:  sessa käytetään yhtenäisiä perusteita eri maa-             maakunnissa?
34297:  kunnissa.
34298: 
34299:      Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1996
34300: 
34301:                                      Maija-Liisa Veteläinen /kesk
34302: 
34303: 
34304: 
34305: 
34306: 260017
34307: 2                                          KK 754/1996 vp
34308: 
34309: 
34310: 
34311: 
34312:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
34313: 
34314:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       teistyöryhmät valmistelevat kompensaatio-oh-
34315: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        jelmat, minkä jälkeen sisäasiainministeriö neu-
34316: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      vottelee muiden ministeriöiden kanssa ohjelmien
34317: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Maija-Lii-      toteuttamisesta. Vuonna 1996 maa- ja metsäta-
34318: sa Veteläisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-     lousministeriö on tehnyt 45 miljoonan markan
34319: sen n:o 754:                                         suuruisen kompensaatiovarauksen momentille
34320:                                                      30.33.43. Vuoden 1997 talousarvioesityksessä on
34321:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-     vastaava 20 miljoonan markan varaus.
34322:        tynyt valtioneuvoston 25.4.1996 tekemän           Työministeriö on ottanut piireittäin käytävien
34323:        LFA-tuen kompensaatiopäätöksen toi-           tuloskeskustelujen yhdeksi kohteeksi kompen-
34324:        meenpanemiseksi ja tehokkaan aluekehi-        saation toteutumisen. Ministeriö on syksyn ku-
34325:        tystyön edellytysten varmistamiseksi em.      luessa sopinut menettelytavoista niissä piireissä,
34326:        maakunnissa?                                  joiden alueella kompensaatiota sovelletaan.
34327:                                                          Ministeriöt ja maakunnan liitot ovat käsitel-
34328:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         leet kompensaatio-ohjelmien sisältöä ja menette-
34329: vasti seuraavaa:                                     lytapoja. Ohjelmien hanke-esitykset ovat painot-
34330:                                                      tuneet maa- ja metsätalousministeriön sekä työ-
34331:     Valtioneuvoston 25.4.1996 tekemän LFA-           ministeriön hallinnonaloille, mutta mukana on
34332: tuen kompensaatiopäätöksen mukaan Keski-             myös huomattavan suuria ympäristöministeriön
34333: Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pohjois-Pohjan-            (erit. Pohjois-Pohjanmaa), opetusministeriön
34334: maan sekä Pohjois-Savon maakuntien tavoite 6         (erit. Keski-Pohjanmaa), kauppa- ja teollisuus-
34335: -alueiden kehittämisohjelmien rahoitus turva-        ministeriön sekä liikenneministeriön hanke-esi-
34336: taan kansallisista varoista. Päätöksen mukaan        tyksiä. Ohjelmat ovat kuitenkin olleet osittain
34337: maakuntien yhteistyöryhmät käsittelevät vuosit-      niin yleispiirteisiä, etteivät ministeriöt ole katso-
34338: tain varojen käyttösuunnitelman ja toimittavat       neet voivansa myöntää rahoitusta maakunnan
34339: sen sisäasiainministeriöön, joka ensisijaisesti      liitoille yleissuunnitelman perusteella vaan han-
34340: maa- ja metsätalousministeriön sekä työministe-      kekohtaisesti.
34341: riön kanssa sopii rahoituksen suuntaamisesta eri         Vuosien 1997-1999 osalta on sovittu, että
34342: maakuntiin. Kansallista rahoitusta arvioidaan        maakunnan liitot valmistelevat syyskuun 1996
34343: tarvittavan kaudella 1995-1999 vuosittain noin       loppuun mennessä hallinnonalakohtaiset suun-
34344: 75 miljoonaa markkaa, mikä ei aiheuta muutok-        nitelmat kompensaation käytöstä ja toimittavat
34345: sia vuoden 1996 talousarvion menoihin eikä vuo-      sisäasiainministeriöön rahoitustarvelaskelmat
34346: sille 1997-1999 hyväksyttyihin menokehyksiin.        koko kaudelta ministeriöittäin (vuodelta 1997
34347:     LF A-tuen kompensaatio valmistellaan usei-       hankkeiden tarkkuudella). Kompensaatio-ohjel-
34348: den eri osapuolien yhteistyönä. Kaikki tavoite 6     mien ongelmakohdiksi todettiin yhteismitatto-
34349: -ohjelmaa toteuttavat ministeriöt voivat tulla ky-   muus sekä epätarkat tiedot hankkeista ja rahoit-
34350: symykseen kompensaatiorahoittajina, ensisijai-       tajatahoista.
34351: sesti kuitenkin maa- ja metsätalousministeriö ja         Maakuntien ohjelmien valmistuminen on kes-
34352: työministeriö. Valmistelua koordinoi sisäasiain-     tänyt odotettua kauemmin, minkä johdosta toi-
34353: ministeriö. Maakuntatasolla kompensaatio-            meenpanon aloittamiseen ei oleollutedellytyksiä
34354: ohjelmat laaditaan maakunnan tavoite 6 -ohjel-       ennen marraskuuta 1996. Nykyisten ongelmien
34355: man yhteistyöryhmissä,joiden sihteeristöinä toi-     ratkaisemiseen tähtäävä yhteiskokous järjeste-
34356: mivat maakunnan liitot.                              tään niin, että ministeriöt voivat ottaa kompen-
34357:     Asianomaisten ministeriöiden ja maakunnan        saatioesitykset huomioon vuoden 1997 talousar-
34358: liittojen ensimmäinen valmistelukokous pidettiin     vion soveltamisessa.
34359: 27 .3.1996. Tällöin sovittiin, että maakuntien yh-
34360: 
34361:      Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1996
34362: 
34363:                                                                    Hallintoministeri Jouni Backman
34364:                                            KK 754/1996 vp                                             3
34365: 
34366: 
34367: 
34368:                                        Tili Riksdagens Talman
34369: 
34370:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      kom man överens om att 1andskapens samarbets-
34371: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       grupper bereder kompensationsprogrammen,
34372: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     varefter inrikesministeriet förhand1ar med de öv-
34373: man Maija-Liisa Veteläinen undertecknade             riga ministerierna om förverkligandet av dem.
34374: spörsmål nr 754:                                     Jord- och skogsbruksministeriet gjorde 1996 en
34375:                                                      kompensationsreservering på 45 mi1j. mk under
34376:           Vilka åtgärder har Regeringen vidtagit     moment 30.33.43. 1 budgetpropositionen för
34377:        för verkställande av statsrådets beslut av    1997 finnsen motsvarande reservering på 20 milj.
34378:        den 25 april 1996 om stöd för kompensa-       mk.
34379:        tion av varaktigt naturbetingade nackde-          Arbetsministeriet har som ett mål för de resu1-
34380:        lar och för säkerställande av förutsätt-      tatdiskussioner som har förts distriktsvis valt ge-
34381:        ningarna för ett effektivt regionutveck-      nomförandet av kompensation. Ministeriet har
34382:        lingsarbete i ovan nämnda landskap?           under hösten kommit överens om hur man skall
34383:                                                      gå tili väga i de distrikt där kompensationen
34384:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        tillämpas.
34385: anföra följande:                                         Ministerierna och förbunden på landskapsni-
34386:                                                      vå har behandlat innehållet och tillvägagångssät-
34387:    Enligt statsrådets beslut av den 25 april 1996    ten i kompensationsprogrammen. Förs1agen tili
34388: om stöd för kompensation av varaktigt betinga-       projekt inom ramen för programmen har kon-
34389: de nackdelar, nedan kompensationsbidrag, skall       centrerats tili jord- och skogsbruksministeriets
34390: finansieringen av utvecklingsprogramme!:l för        samt arbetsministeriets förvaltningsområden,
34391: mål 6-regionerna i landskapen Mellt?.rsta Oster-     men mycket omfattande förs1ag tiU projekt för
34392: botten, Mellersta Finland, Norra Osterbotten         miljöministeriet (särskilt Norra Osterbotten),
34393: samt Norra Savolax tryggas med nationella me-        undervisningsministeriet (särski1t Mellersta Ös-
34394: del. Enligt beslutet behandlar samarbetsgrupper-     terbotten), hande1s- och industriministeriet samt
34395: na för landskapen årligen dispositionsplanen för     trafikministeriet finns också med. Programmen
34396: medlen och planen tillställs inrikesministeriet,     har emellertid delvis varit så generella att minis-
34397: som tillsammans med i första hand jord- och          terierna inte har ansett sig kunna bevilja förbun-
34398: skogsbruksministeriet samt arbetsministeriet         den på 1andskapsnivå finansiering på grundval
34399: kommer överens om hur finansieringen skall för-      av den allmänna p1anen utan enbart separat för
34400: delas på de olika landskapen. Nationell finansie-    varje projekt.
34401: ring behövs uppskattningsvis tili ett belopp av ca       För åren 1997-1999 är det överenskommet
34402: 75 milj. mk årligen under perioden 1995-1999,        att förbunden på landskapsnivå före utgången av
34403: vilket inte medför några ändringar i utgifterna i    september 1996 bereder p1aner för varje förvalt-
34404: budgeten för 1996 och inte heller i de utgiftsra-    ningsområde i fråga om användningen av kom-
34405: mar som godkänts för åren 1997-1999.                 pensation och tillställer inrikesministeriet beräk-
34406:     Kompensationsbidraget bereds i samarbete         ningar över finansieringsbehovet för hela perio-
34407: med ett flertal olika parter. Alla ministerier som   den för varje ministerium (för 1997 med projekts
34408: fullföljer mål 6-programmet kan komma i fråga        noggrannhet). Problem som är förknippade med
34409: som kompensationsfinansiärer, i första hand          kompensationsprogrammen är att de inte går att
34410: dockjord- och skogsbruksministeriet och arbets-      jämföra med varandra och att de innehåller in-
34411:  ministeriet. Inrikesministeriet koordinerar be-     exakta uppgifter om projekt och finansiärer.
34412:  redningen. På landskapsnivå uppgörs kompen-             Färdigställandet av landskapens program har
34413:  sationsprogrammen av landskapets samarbets-         tagit längre tid än väntat och därför har det inte
34414:  grupper för mål 6-programmet och som sekreta-       funnits några förutsättningar för att påbörja
34415:  riat för dessa verkar förbunden på landskapsni-     verkställandet före november 1996. Det gemen-
34416:  vå.                                                 samma möte som syftar tili att lösa de nuvarande
34417:     Det första förberedande mötet för vederbö-       prob1emen ordnas så att ministerierna kan beak-
34418:  rande ministerier och förbund på landskapsnivå      ta förslagen tili kompensation vid tillämpningen
34419:  gick av stapeln den 27 mars 1996. Vid detta möte    av budgeten för 1997.
34420: 
34421:      Helsingforsden 22 november 1996
34422: 
34423:                                                               Förva1tningsminister Jouni Backman
34424:                                              KK 755/1996 vp
34425: 
34426: Kirjallinen kysymys 755
34427: 
34428: 
34429: 
34430: 
34431:                                     Anu Vehviläinen /kesk: Euroopan talous- ja rahaliittoon liittymistä
34432:                                        koskevasta päätöksenteosta
34433: 
34434: 
34435:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
34436: 
34437:     Sekä ennen Suomen kansanäänestystä Euroo-          nut EU:n talous- ja rahaunioniin. Pääministerin
34438: pan unionin jäsenyydestä että myös sen jälkeen         mukaan Suomen on pakko liittyä EMUun, mi-
34439: on kansalaisten annettu ymmärtää, että Suomi           käli Suomi haluaa olla EU:n jäsen. Sanatarkasti
34440: päättää erikseen Euroopan talous- ja rahaliiton        pääministeri sanoi 24.1 0. eduskunnassa: "Jos
34441: kolmanteen vaiheeseen liittymisestä. Niin edelli-      emme mene EMUun, me eroamme Euroopan
34442: nen hallitus kuin Lipposenkin hallitus ovat vies-      unionista."
34443: tittäneet, että EMUun liittyminen vaatii erillisen        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
34444: päätöksen.                                             jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34445:     Muun muassa pääministeri Paavo Lipposen            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34446: hallituksen ohjelmassa sanotaan: "Hallituksen          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34447: talouspolitiikka tähtää siihen, että Suomi täyttää
34448: Euroopan unionin talous- ja rahaliiton kriteerit,                Mikä on Hallituksen kanta päätöksen-
34449: jotta Suomi voi niin päätettäessä liittyä talous- ja          tekoprosessiin liittyen EMUn kolman-
34450: rahaliiton kolmanteen vaiheeseen sen käynnis-                 teen vaiheeseen,
34451: tyessä. Liittymisestä päätetään eduskunnassa                     mihin perustuu pääministerin käsitys
34452: hallituksen erillisen esityksen perusteella." Halli-          EU :sta eroamisesta, mikäli emme mene
34453: tusohjelma antaa ymmärtää, että EMU-päätös                    EMUun,ja
34454:  tehdään avoimelta pohjalta ja että eduskunnalla                 yhtyykö Hallitus pääministerin edus-
34455:  ::m aito valintatilanne päätöstä tehdessään.                 kunnassa esittämiin kannanottoihin Suo-
34456:     Nyt kuitenkin pääministeri Lipponen on tuo-               men eroamisesta Euroopan unionista,
34457:  rmt lokakuussa eduskuntakeskustelussa esille,                mikäli EMU-jäsenyys ei toteudu?
34458:  ~ttä Suomi olisijo ED-jäsenyyden myötä sitoutu-
34459: 
34460:      Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1996
34461: 
34462:                                          Anu Vehviläinen /kesk
34463: 
34464: 
34465: 
34466: 
34467:  :60017
34468: 2                                           KK 755/1996 vp
34469: 
34470: 
34471: 
34472: 
34473:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
34474: 
34475:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Kansallisesti EMUn kolmanteen vaiheeseen
34476: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         liittymisestä on esitetty erilaisia näkemyksiä.
34477: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       Eduskunta on vastauksessaan hallituksen esityk-
34478: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anu Veh-         seen Suomen liittymisestä Euroopan unioniin
34479: viläisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväk-
34480: n:o 755:                                              symisestä edellyttänyt, että Suomen mahdollises-
34481:                                                       ta liittymisestä rahaliiton kolmanteen vaiheeseen
34482:           Mikä on Hallituksen kanta päätöksen-        päätetään aikanaan eduskunnassa hallituksen
34483:        tekoprosessiin liittyen EMUn kolman-           erillisen esityksen perusteella, jolloin hallituksen
34484:        teen vaiheeseen,                               on arvioitava Suomen osallistumista mm. ulko-
34485:           mihin perustuu pääministerin käsitys        asiainvaliokunnan asiasta antamassa mietinnös-
34486:        EU:sta eroamisesta, mikäli emme mene           sä (UaVM 14/1994 vp) mainittujen seikkojen va-
34487:        EMUun,ja                                       lossa.
34488:           yhtyykö Hallitus pääministerin edus-            Valtiopäiväjärjestyksen 69 §:n 2 momentti
34489:        kunnassa esittämiin kannanottoihin Suo-        mahdollistaa sinänsä, että hallituksen esityksen
34490:        men eroamisesta Euroopan unionista,            muodossa pyydetään eduskunnan suostumusta
34491:        mikäli EMU-jäsenyys ei toteudu?                kansainväliseen velvoitteeseen sitoutumiselle
34492:                                                       sekä silloin, kun valtiosääntö suostumusta edel-
34493:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           lyttää, että silloin, kun hallitus pyytää suostu-
34494: taen seuraavaa:                                       musta omasta tahdostaan. Erillisen esityksen tar-
34495:                                                       vetta arvioitaessa voidaan katsoa, että eduskun-
34496:     Euroopan yhteisön perustaruissopimuksen ta-       ta on jo liittymissopimuksen voimaansaattamis-
34497: lous- ja rahaliittoa (EMU) koskevat määräykset        lain hyväksyessään voimaansaattanut perusta-
34498: on kirjoitettu sitovaan muotoon niin, että kolmas     ruissopimuksen EMUn kolmattakin vaihetta
34499: vaihe alkaa viimeistään 1.1.1999, jolloin vaadit-     koskevat määräykset. EMUn kolmanteen vai-
34500: tavat edellytykset täyttävät valtiot (lukuun otta-    heeseen siirtymiseen ei liity mitään uusia kansal-
34501: matta Isoa- Britanniaa ja Tanskaa, joilla on oi-      lista ratifiointia ja voimaansaattamista edellyttä-
34502: keus niin halutessaan jäädä kolmannen vaiheen         viä sopimusvelvoitteita, joille voitaisiin hankkia
34503: ulkopuolelle) siirtyvät yhteisen rahan käyttöön.      eduskunnan hyväksyntä. Erillinen uusi esitys ei
34504: Myös muut jäsenvaltiot siirtyvät kolmanteen           voi kohdistua jo voimaansaatettuihin sopimus-
34505: vaiheeseen, mutta jäävät poikkeusasemaan.             velvoitteisiin.
34506:     Oikeudellisesti arvioiden perustaruissopimus          Edellä mainittu tulkinta ei kuitenkaan ole ai-
34507: sisältää siis sellaisen menettelyn EMUn kolman-       noa mahdollinen. Eduskunta ja perustuslakiva-
34508: teen vaiheeseen siirtymiseksi, joka ei enää edelly-   liokunta ratkaisevat itse viime kädessä tulkinnan
34509: tä jäsenvaltion ilmoitusta osallistumisestaan kol-    oikeellisuuden. Hallitus on eri yhteyksissä ilmoit-
34510: manteen vaiheeseen. Muun muassa oikeuskiijal-         tanut, että Suomen osallistuminen EMUn kol-
34511: lisuudessa on katsottu, että jäsenvaltioilla, jotka   manteen vaiheeseen annetaan eduskunnan pää-
34512: täyttävät kolmanteen vaiheeseen siirtymisen           tettäväksi. Erillisen esityksen sijasta hallitus voisi
34513: edellytykset, on oikeudellinen velvollisuus osal-     antaa eduskunnalle tiedonannon, jossa eduskun-
34514: listua kolmanteen vaiheeseen. Perustaruissopi-        nan edellyttämällä tavalla esitetään arvio Suo-
34515: muksen erottamattomana osana olevan EMUn              men osallistumisesta euroalueeseen ja kolman-
34516: kolmanteen vaiheeseen siirtymistä koskevan            nen vaiheen edellyttämistä kotimaisista lainsää-
34517: pöytäkirjan (N:o 10) mukaan myös poikkeusase-         däntömuutoksista. Kuten hallitus on ilmoitta-
34518: maan jäävät valtiot ovat velvollisia noudatta-        nut, asia annetaan eduskunnan päätettäväksi
34519: maan yhteisön tahtoa siirtyä nopeasti kolman-         ennen sitä neuvoston kokousta, jossa komission
34520: teen vaiheeseen. Pöytäkirjan mukaan yksikään          ja Euroopan rahapoliittisen instituutin raport-
34521: jäsenvaltio ei saa estää yhteisön siirtymistä kol-    tien pohjalta päätetään EMUn kolmanteeen vai-
34522: manteen vaiheeseen.                                   heeseen osallistuvista jäsenvaltioista. Tämä ta-
34523:                                             KK 755/1996 vp                                             3
34524: 
34525: pahtuu Eurooppa-neuvoston Madridin kokouk-            kijärjestelmän perussääntöä koskevassa pöytä-
34526: sessa 15.-16.12.1995 hyväksymän siirtymä-             kirjassa (N:o 3) on useita määräyksiä, jotka ra-
34527: suunnitelman mukaan niin pian kuin on mahdol-         joittavat yhteisön toimielinten, erityisesti Euroo-
34528: lista vuonna 1998.                                    pan keskuspankin, toimivaltaa euroalueen ulko-
34529:    Jos Suomi täyttää edellytykset yhteiseen ra-       puolelle jääviinjäsenvaltioihin nähden. EY :ssä ei
34530: haan siirtymiseksi, mutta omasta tahdostaanjät-       ole vielä yksityiskohtaisesti päätetty, millainen
34531: tää osallistumatta EMUn kolmanteen vaihee-            tulee olemaan niiden valtioiden asema, jotka ei-
34532: seen, tämä merkitsee jättäytymistä yhteisön kes-      vät osallistu euroalueeseen. Perustamissopimuk-
34533: keisen toiminnan ulkopuolelle. Perustamissopi-        sen 109m artiklan mukaan euroalueen ulkopuo-
34534: mus ei sisällä mahdollisuutta, joka oikeuttaisi       lisen valtion on pidettävä valuuttakurssipolitiik-
34535: jäsenvaltion noudattamaan vain osaa sopimus-          kaansa yhteistä etua koskevana asiana. EMUn
34536: määräyksistä. Jättäytyessään yhteisön keskeisen       kolmatta vaihetta koskevissa suunnitelmissa,
34537: toiminnan ulkopuolelle Suomen mahdollisuudet          joista on tarkoitus päättää ensi vuonna, on lähtö-
34538: toimia täysitehoisesti unionissa heikkenisivät.       kohtana, että euroalueen ulkopuolella olevien
34539:     Mikäli Suomi ei täytä lähentymiskriteereitäja     jäsenvaltioiden on talouspolitiikassaan pidettävä
34540: sen vuoksi jää euroalueen ulkopuolelle, ei tämä       tavoitteena hintavakautta samoin kuin raha- ja
34541: kuitenkaan ole lopullista. Ainakin kerran kah-        budjettipoliittista vakautta. Euroalueen ulko-
34542:  dessa vuodessa tai Suomen pyynnöstä voi 109 k        puolisen valtion on tähdättävä samoihin tavoit-
34543:  artiklan 2 kohdan mukaisesti valtion tai hallitus-   teisiin kuin euroalueeseen osallistuvien valtioi-
34544:  ten päämiesten kokoonpanossa kokoontuva              denkin.
34545:  neuvosto päättää määräenemmistöllä kumota                Hallituksessa ei ole keskusteltu mahdollisuu-
34546:  Suomea koskevan poikkeuksen edellyttäen, että        desta Suomen eroamisesta Euroopan unionista,
34547:  Suomi täyttää vaadittavat edellytykset. Perusta-     mikäli Suomi ei osallistuisi EMUn kolmanteen
34548:  missopimuksessa ja sen Euroopan keskuspank-          vaiheeseen.
34549:      Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1996
34550: 
34551:                                                                 Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
34552: 4                                           KK 755/1996 vp
34553: 
34554: 
34555: 
34556: 
34557:                                          Tili Riksdagens Talman
34558: 
34559:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       har i sitt svar på regeringens proposition om
34560: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         godkännande av vissa bestämmelser i fördraget
34561: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       om Finlands anslutning tili Europeiska unionen
34562: man Anu Vehviläinen undertecknade spörsmål             förutsatt att riksdagen i sinom tid skall fatta
34563: nr 755:                                                beslut om Finlands eventuella anslutning tili den
34564:                                                        ekonomiska och monetära unionens tredje etapp
34565:           Viiken är Regeringens ståndpunkt i           på grundval av en särskild proposition av reger-
34566:        fråga om beslutsprocessen i anslutning tili     ingen, varvid regeringen blir tvungen att bedöma
34567:        EMU :s tredje etapp,                            Finlands anslutning bl.a. i ljuset av de fakta som
34568:           på vad baserar sig statsministerns upp-      nämnts i utrikesutskottets betänkande om saken
34569:        fattning om utträde ur EU ifall vi inte går     (UtUB 14/1994 rd).
34570:        med i EMU, och                                      Riksdagsordningens 69 § 2 mom. möjliggör i
34571:           håller Regeringen med statsministern i       och för sig att man i form av en regeringsproposi-
34572:        de ställningstaganden som han framfört i        tion anhåller om riksdagens samtycke tili att Fin-
34573:        riksdagen om Finlands utträde ur Euro-          land förbinder sig vid en internationell förpliktel-
34574:        peiska unionen ifall ett EMU-medlem-            se både då statsförfattningen kräver samtycke
34575:        skap inte blir verklighet?                      och då regeringen anhåller om samtycke av egen
34576:                                                        vilja. Då man bedömer behovet av en särskild
34577:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          proposition kan man anse att riksdagen redan då
34578: anföra följande:                                       den godkände lagen om ikraftträdande av anslut-
34579:                                                        ningsfördraget också genomförde bestämmelser-
34580:    Bestämmelser om den ekonomiska och mone-            Qa om EMU:s tredje etapp i Romfördraget.
34581: tära unionen (EMU) har skrivits ned i Romför-          Overgången tili EMU:s tredje etapp är inte för-
34582: draget i bindande form så att den tredje etappen       bunden med några nya avtalsförpliktelser som
34583: inleds senast den 1 januari 1999, då alla de stater    förutsätter nationell ratificering och ikraftträ-
34584: som uppfyller kriterierna (med undantag för            dande på det nationella planet, för vilka riksda-
34585: Storbritannien och Danmark, som har rätt om de         gens samtycke kunde inhämtas. En separat ny
34586: så vill att stanna utanför den tredje etappen)         proposition kan inte gälla avtalsf6rpliktelser som
34587: övergår tili en gemensam valu ta. Också de övriga      redan trätt i kraft.
34588: medlemsstaterna går in i den tredje etappen, men           Ovan nämnda tolkning är dock inte den enda
34589: förblir i en särställning.                             möjliga. Riksdagen och grundlagsutskottet av-
34590:    I juridiskt avseende innehåller Romfördraget        gör i sista hand själva viiken tolkning som är
34591: således ett sådant förfarande för övergången tili      riktig. Regeringen har i olika sammanhang med-
34592: EMU :s tredje etapp som inte längre förutsätter        delat att Finlands deltagande i EMU:s tredje
34593: att en medlemsstat skall anmäla sitt deltagande i      etapp kommer att överlämnas tili riksdagen för
34594: den tredje etappen. Bl.a. i den juridiska litteratu-   avgörande. 1 stället för en separat proposition
34595: ren har man ansett att medlemsstater som uppfyl-       kunde regeringen överlämna till riksdagen ett
34596: ler kraven på en övergång tili den tredje etappen      meddelande i vilket man på det sätt som riksda-
34597: har en juridisk skyldighet att delta i den. Enligt     gen förutsätter framlägger en bedömning om
34598: det protokoll om övergången tili EMU:s tredje          Finlands deltagande i euroområdet och om de
34599: etapp (Nr 10) som är en oskiljaktig del av Rom-        ändringar i vår nationella lagstiftning som är en
34600: fördraget är också de stater som blir i en särställ-   förutsättning för den tredje etappen. 1 likhet med
34601: ning skyldiga att följa gemenskapens vilja att         vad regeringen meddelat skall frågan hänskjutas
34602: snabbt övergå till den tredje etappen. Enligt pro-     tili riksdagen f6re det rådsmöte på vilket beslut
34603: tokollet får inte en enda medlemsstat hindra att       fattas utifrån kommissionens och Europeiska
34604: gemenskapen går in i den tredje etappen.               monetära institutets rapporter om de medlems-
34605:    1 Finland har man fört fram olika syner på en       stater som skall deltai EMU :s tredje etapp. Detta
34606: anslutning tili EMU:s tredje etapp. Riksdagen          sker enligt den övergångsplan som Europeiska
34607:                                               KK 755/1996 vp                                              5
34608: 
34609: rådet godkände på sitt möte i Madridden 15 och           Europeiska centralbankssystemet (Nr 3) finns
34610: 16 december 1995 så snart det är möjligt under           flera bestämmelser som begränsar behörigheten
34611: 1998.                                                    för gemenskapens institutioner, särskilt Euro-
34612:     Om Finland uppfyller kraven på en övergång           peiska centralbanken, med avseende på de med-
34613: tili gemensam valuta, men av egen vilja låter bli        lemsstater som blir utanför euroområdet. Något
34614: att del ta i EMU :s tredje etapp, betyder detta att vi   detaljerat beslut har ännu inte fattats inom EU i
34615: lämnar oss utanför en central verksamhet inom            fråga om viiken ställning de stater som inte deltar
34616: gemenskapen. Romfördraget innehåller inte nå-            i euroområdet skall inneha. Enligt artikell09 m i
34617: gon sådan möjlighet som ger en medlemsstat rätt          Romfördraget skall en stat utanför euroområdet
34618: att följa endast en del av avtalsbestämmelserna.         behandla sin valutapolitik som en fråga av ge-
34619: Om Finland lämnade sig utanför en centralverk-           mensamt intresse. 1 planerna angående EMU:s
34620: samhet inom gemenskapen skulle Finlands möj-             tredje etapp, om vilka det är meningen att beslut
34621: ligheter att arbeta med full effekt inom unionen         skall fattas under nästa år, utgår man ifrån att de
34622: försvagas.                                               medlemsstater som är utanför euroområdet i sin
34623:     Om Finland inte uppfyller konvergenskriteri-         ekonomiska politik skall eftersträva prisstabilitet
34624: erna och av den orsaken måste stanna utanför             liksom också penning- och budgetpolitisk stabili-
34625: euroområdet är detta likväl inte definivt. Minst         tet. En stat utanför euroområdet skall arbeta för
34626: en gång vartannat år eller på Finlands begäran           samma mål som de stater som deltar i euroområ-
34627: kan rådet, som skall sammanträda på stats- eller         det.
34628: regeringschefsnivå, i enlighet med artikel 109 k 2          Regeringen har inte diskuterat möjligheten att
34629: med kvalificerad majoritet besluta att upphäva           Finland skulle utträda ur Europeiska unionen i
34630: undantaget för Finlands del förutsatt att Finland        det fall att Finland inte deltar i EMU:s tredje
34631:  uppfyller de nödvändiga kriterierna. 1 Romför-          etapp.
34632: draget och det protokoll som gäller stadgan för
34633:       Helsingforsden 19 november 1996
34634: 
34635:                                                                           Finansminister Sauli Niinistö
34636:         1
34637: 
34638: 
34639:         1
34640: 
34641: 
34642: 
34643: 
34644:     1
34645: 
34646: 
34647:     1
34648: 
34649: 
34650: 
34651: 
34652: 1
34653: 
34654: 
34655: 1
34656:                                            KK 756/1996 vp
34657: 
34658: Kirjallinen kysymys 756
34659: 
34660: 
34661: 
34662: 
34663:                                   Anu Vehviläinen /kesk: Sisaruskorotusten poistamisen vaikutuksis-
34664:                                      ta opiskelijoiden toimeentuloon
34665: 
34666: 
34667:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
34668: 
34669:    Lipposen hallituksen esityksestä opintotukea      daan eri opiskelijaryhmien suhteellisen aseman
34670: leikattiin toukokuussa 1995. Tällöin muun            kehitystä sekä tarvittaessa tarkistetaan opintotu-
34671: muassa luovuttiin vanhempien tulojen perusteel-      keen mahdollisesti syntyneitä vinoutumia.
34672: Ia tapahtuvassa tarveharkinnassa opiskelevien           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34673: sisarusten huomioon ottamisesta Iieventävänä         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34674: tekijänä. Sisaruskorotusten poistamisen säästö-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34675: vaikutuksen valtion menoihin arvioitiin vuonna       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34676:  1995 olevan 10 miljoonaa markkaa ja vuonna
34677:  1996 20 miljoonaa markkaa.                                    Miten Hallitus on selvittänyt sisarus-
34678:     Sivistysvaliokunnan mietinnössä 511995 vp               korotusten poistamisen ja muiden opin-
34679: todetaan, että sisaruskorotusten poistaminen                totukileikkausten vaikutuksia opiskeli-
34680: vanhempien tulorajoista heikentää monilapsisis-             joiden toimeentuloon, ja
34681: ta perheistä tulevien opiskelijoiden toimeentu-                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
34682: loa. Kannanotossaan valiokunta edellytti, että              ryhtyä parantaakseen monilapsisista per-
34683:  muutoksen kielteiset vaikutukset tulee selvittää.          heistä tulevien opiskelijoiden toimeentu-
34684:  Edelleen valiokunta piti tärkeänä, että opintotu-          loa?
34685:  kileikkausten vaikutuksia seurataan ja arvioi-
34686: 
34687:      Helsingissä 3 1 päivänä lokakuuta 1996
34688: 
34689:                                         Anu Vehviläinen /kesk
34690: 
34691: 
34692: 
34693: 
34694:  260017
34695: 2                                           KK 756/1996 vp
34696: 
34697: 
34698: 
34699: 
34700:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
34701: 
34702:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         ta vanhempien tulojen perusteella toteutettavaa
34703: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tarveharkintaa lieventävänä tekijänä luovuttiin
34704: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        hallituksen säästöohjelman osana. Säästövaiku-
34705: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anu Veh-          tukseksi arvioitiin vuodessa noin 20 miljoonaa
34706: viläisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          markkaa.
34707: n:o 756:                                                  Opiskelijoita,joilla oli vanhempien tulorajois-
34708:                                                        sa huomioon otettavia sisaruksia, oli lukuvuon-
34709:           Miten Hallitus on selvittänyt sisarus-       na 1994-95 yhteensä 13 000, mikä on noin 12
34710:        korotusten poistamisen ja muiden opin-          prosenttia niistä opiskelijoista, joilla vanhempien
34711:        totukileikkausten vaikutuksia opiskeli-         tulot otettiin huomioon. 12 OOO:lla oli yksi sisa-
34712:        joiden toimeentuloon, ja                        rus, 788:lla sisaruksia oli kaksi ja vain 71 opiske-
34713:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         lijana tuloharkintaan vaikuttavia sisaruksia oli
34714:        ryhtyä parantaakseen monilapsisista per-        kolme tai useampia. Sisarukset ovat käytännössä
34715:        heistä tulevien opiskelijoiden toimeentu-       lieventäneet tarveharkintaa arviolta noin 10 000
34716:        loa?                                            opiskelijan kohdalla. Yhden opiskelevan sisa-
34717:                                                        ruksen vaikutus on lieventänyt tuloharkintaa si-
34718:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           ten, että lievennyksen vaikutus olisi kesän 1995
34719: vasti seuraavaa:                                       opintorahaleikkausten jälkeen ollut opintorahan
34720:                                                        suuruudesta riippuen enintään 30-125 markkaa
34721:     Opintotukiuudistus ulotettiin muualla kuin         kuukaudessa. Jos opiskelijana on useampia sisa-
34722: korkeakouluissa opiskeleviin syyslukukauden            ruksia, vaikutus olisi suurempi.
34723: alussa 1994. Näiden opiskelijoiden kohdalla säi-           Opetusministeriön arvion mukaan sisarusten
34724: lyi vanhempien tulojen perusteella tapahtuva tar-      huomioon ottamisesta luopuminen ei ole aiheut-
34725: veharkinta opintorahaa myönnettäessä, kun              tanut erityisen merkittäviä vaikutuksia. Opinto-
34726: opiskelija on alle 20-vuotias, ja asumislisää          tukipäätöksistä tehdyissä valituksissa on viime
34727: myönnettäessä, kun hän on alle 18-vuotias. Van-        lukuvuoden aikana saatettu vedota siihen, että
34728: hempien tuloja ei oteta huomioon, jos opiskelija       tarveharkinta edellisenä lukuvuonna oli lievem-
34729: on avioliitossa tai elatusvelvollinen. Sovelletta-     pää. On huomattava, että sisarukset otettiin van-
34730: vasta tulorajasta säädetään opintotukilaissa.          hempien tulojen perusteella tapahtuvassa tarve-
34731: Vanhempien tulot otetaan huomioon viimeksi             harkinnassa huomioon vain lukuvuonna 1994-
34732: toimitetun valtionverotuksen tietojen perusteel-       95. Monien opiskelijoiden kohdalla tarveharkin-
34733: la. Tuloraja on 162 000 markkaa vuodessa. Jo-          ta palasi samalle tasolle, jolla se oli ollut aiempina
34734: kainen tulorajan ylittävä täysi 4 000 markkaa          vuosina. Menettely, jolla opiskelevat sisarukset
34735: vähentää opintorahaaja asumislisää viidellä pro-       otettiin huomioon, oli myös hallinnollisesti han-
34736: sentilla. Lukuvuonna 1994-95 vanhempien tu-            kala ja hidasti osaltaan opintotukihakemusten
34737: lojen perusteella tapahtuvaa tarveharkintaa voi-       käsittelyä. Opetusministeriö katsoo, että pienten
34738: tiin lieventää opiskelijan pyynnöstä silloin, jos      tuensaajaryhmien erityiskohtelua parempi vaih-
34739: hakijalla oli opiskelevia sisaruksia, joille opinto-   toehto on pyrkiä nostamaan opintorahan tasoa
34740: tukea myönnettäessä vanhempien tulot otettiin          siten, että se paremmin turvaisi toimeentulon
34741: huomioon ja joista ei maksettu lapsilisää. Van-        opiskeluaikana. Eduskunnalle on annettu halli-
34742: hempien tuloista voitiin vähentää 20 000 mark-         tuksen esitys laiksi opintotukilain muuttamises-
34743: kaa jokaista tällaista sisarusta kohti. Sisarukset     ta, jonka mukaan 19 vuotta täyttäneet, muualla
34744: vaikuttivat myös opintorahan korotukseen, joka         kuin vanhempiensa luona asuvat opiskelijat ovat
34745: voidaan myöntää opiskelijalle, joka ei ole oikeu-      oikeutettuja täysimääräiseen opintorahaan, ja
34746: tettu 1 540 tai 1 270 markan opintorahaan, jos         vastaava uudistus on tarkoitus vuonna 1998
34747: vanhempien tulot ovat vähäiset.                        ulottaa 18-vuotiaisiin.
34748:     Opiskelevien sisarusten huomioon ottamises-
34749:      Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1996
34750: 
34751:                                                                              Ministeri Claes Andersson
34752:                                            KK 756/1996 vp                                               3
34753: 
34754: 
34755: 
34756: 
34757:                                        Tili Riksdagens Talman
34758: 
34759:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         Att man frångick möjligheten att beakta stude-
34760: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       rande syskon som en förmildrande faktor i be-
34761: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     hovsprövningar utifrån föräldrarnas inkomster
34762: man Anu Vehviläinen undertecknade spörsmål           var en del av regeringens sparprogram. Spareffek-
34763: nr 756:                                              ten uppskattades tili ca 20 miljoner mark per år.
34764:                                                          Läsåret 1994-95 fanns det sammanlagt
34765:           Hur har Regeringen utrett verkningar-      13 000 studerande med syskon att beakta i fråga
34766:        na av de slopade syskonförhöjningarna         om gränsen för föräldrarnas inkomst, vilket är ca
34767:        och andra nedskärningar i studiestödet        12 procent av alla studerande där föräldrarnas
34768:        på de studerandes utkomst, och                inkomster beaktades. 12 000 hade ett syskon, 788
34769:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      hade två syskon och bara 71 studerande hade tre
34770:        för att förbättra utkomsten för studeran-     eller flera syskon som påverkade den inkomstba-
34771:        de från familjer med många barn?              serade prövningen. 1 praktiken har behovspröv-
34772:                                                      ningen förmildrats av syskon i fråga om upp-
34773:   Som svar på detta spörsmål far jag vördsamt        skattningsvis ca 10 000 studerande. Inverkningen
34774: anföra följande:                                     av ett studerande syskon har förmildrat den in-
34775:                                                      komstbaserade prövningen så att inverkningen
34776:    Studiestödsreformen utsträcktes vid ingången      efter nedskärningarna i studiestödet sommaren
34777: av höstterminen 1994 tili studerande som stude-      1995 var 30-125 mark i månaden, beroende på
34778: rar i andra läroanstalter än högskolor. 1 fråga om   studiepenning0ns storlek. Om en studerande
34779: dessa studerande bibehölls behovsprövningen          hade flera syskon var effekten större.
34780: utifrån föräldrarnas inkomst vid beviljandet av          Enligt undervisningsministeriets bedömning
34781: studiepenning när studeranden är under 20 år         har verkningarna av att man frångick möjligheten
34782: och vid beviljandet av bostadstiliägg när stude-     att beakta syskon inte varit särskilt kännbara. 1
34783: randen är under 18 år. Föräldrarnas inkomster        besvär över studiestödsbes1ut har fjolårets milda-
34784: beaktas inte när studeranden är gift eller under-    re behovsprövning ibland åberopats under det
34785: hållskyldig. Om den inkomstgräns som skall tili-     senaste 1äsåret. Det bör observeras att syskon har
34786: lämpas stadgas i lagen om studiestöd. Föräldrar-     beaktats i behovsprövningen utgående från för-
34787: nas inkomster beaktas enligt uppgifterna i senast    äldrarnas inkomster bara läsåret 1994-95. Be-
34788: verkställda statsbeskattning. lnkomstgränsen är      hovsprövningen återgick för många studerandes
34789: 162 000 mark per år. Varje helt belopp av 4 000      vidkommande tili samma nivå där den 1egat under
34790: mark som överskrider inkomstgränsen minskar          tidigare år. Förfarandet där studerande syskon
34791: studiepenningen och bostadstillägget med fem         beaktades var också i administrativt hänseende
34792: procent. Läsåret 1994-95 kunde behovspröv-           tungrott och fördröjde på så sätt behandlingen av
34793: ningen utifrån föräldrarnas inkomster förmild-       studiestödsansökningar. Undervisningsministe-
34794: ras på begäran av studeranden om han eller hon       riet anser att ett bättre alternativ än särbehand1ing
34795: hade studerande syskon som beviljades studie-        a v små stödtagargrupper är att försöka höja nivån
34796: stöd med beaktande av föräldrarnas inkomster         på studiepenningen så att den bättre tryggar ut-
34797: och för vilka barnbidrag inte betalades. Från        komsten under studietiden. En regeringsproposi-
34798: föräldrarnas inkomster kunde avdras 20 000           tion med förs1ag tili ändring av lagen om studie-
34799: mark för varje sådant syskon. Syskonen inverka-      stöd har avlåtits tili riksdagen. Förs1aget är att
34800: de även på den högre studiepenningen som kan         studerande som har fyllt 19 år och bor någon
34801: beviljas studerande som inte är berättigade tili 1   annanstans än hos sina föräldrar skall ha rätt tili
34802: 540 eller 1 270 mark i studiepenning om föräld-      full studiepenning och att motsvarande reform
34803: rarnas inkomster är små.                             1998 skall omfatta 18-åringar.
34804: 
34805:      Helsingforsden 21 november 1996
34806: 
34807:                                                                            Minister Claes Andersson
34808:                                               KK 757/1996 vp
34809: 
34810: Kirjallinen kysymys 757
34811: 
34812: 
34813: 
34814: 
34815:                                     Minna Karhunen /kok: Autokoulujen vakuuksien poistamisesta
34816: 
34817: 
34818: 
34819:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
34820: 
34821:    Ajokorttiasetusta (7.9.1990/845) muutettiin          riön muistioissa siten, että autokouluyrittäjän
34822: autokoulutoiminnan harjoittamisen suhteen               laajentaessa toimintaansa toiseen kuntaan on
34823: 25.2.1994 asetuksella (167) mm. siten, että ajo-        kyse uudesta autokoulusta, jolle on asetettava
34824: korttiasetuksen 39 §:n 6 kohdan mukaan auto-            uudet vakuudet. Kaikki lääninhallitukset eivät
34825: koululuvan myöntämisen edellytyksenä on va-             ole noudattaneet muistiota tai ovat tulkinneet
34826: kuuden asettaminen. Aiemmin tätä ei oltu edelly-        sitä eri tavoin.
34827: tetty. Muutos on tältä osin johtanut moniin epä-            Kun kustannukset lisääntyvät näin, aiheutuu
34828: selvyyksiin.                                            siitä myös palvelujen saatavuusongelmia. Pie-
34829:    Autokoululupien myöntäminen ja em. va-               nempiin kuntiin ei ehkä kannata järjestää auto-
34830: kuusasia kuuluvat lääninhallitusten toimialaan.         koulupalveluja. Ongelma kärjistyy erityisesti
34831: Ministeriötasolla asiasta vastaa liikenneministe-       maaseudulla, jossa väkeä on vähän ja etäisyydet
34832: riö, jolla on oikeus antaa tarkempia määräyksiä         pitkiä.
34833: ajokorttiasetuksen soveltamisesta. Ministeriö ei            Jos yrittäjä joutuu jokaisesta kunnasta erik-
34834: kuitenkaan ole varsinaisesti näin tehnyt, vaan on       seen asettamaan vakuuden, voi vakuuksien mää-
34835: lähettänyt lääninhallituksiin muistiaita aiheesta.      rä nousta huomattavan korkeaksi, mikä johtaa
34836: On jäänyt epämääräiseksi, missä määrin läänin-          merkittävien provisio- ja korkomaksujen maksa-
34837: hallitusten tulisi niitä noudattaa ja missä määrin      miseen pankille. Pankki puolestaan haluaa pank-
34838: ne ovat niitä noudattaneet.                             kitakauksen vakuudeksi yrittäjältä vakuuden,
34839:     Asetuksen mukaan vakuuden määrä on                  mikä sitoo yrittäjän pääomaa. Näin yrittäjän
34840: 50 000 mk. Jos opetusta annetaan useammalla             pääoma ei ainakaan täydestä vakuutusarvostaan
34841: kuin kolmella autolla tai linja-autolla tai CE-         ole vapaa muiden lainojen vakuudeksi.
34842: luokan ajoneuvoyhdistelmällä, sen määrä on                  Vakuusasiaa mutkistaa edelleen se, että ns.
34843:  JOO 000 mk. Vakuuden päätarkoitus on osoit-            vanhat autokoulut eivät vakuutta joudu asetta-
34844: taa, että autokoululuvan hakijalla on riittävät         maan paitsi kasvattaessaan toimintaansa alueel-
34845: taloudelliset voimavarat. Vakuuden lajista ase-         lisesti tai opetuksen laajuuden suhteen. Eli vanha
34846:  tuksessa ei sen sijaan ole mainittu mitään. Käy-       ja uusi yrittäjä ovat eri asemassa.
34847:  tännössä ministeriö on muistiossaanja muutoin-             Monimutkainen lupalainsäädäntö lisää myös
34848:  kin edellyttänyt pankkitakausta. Ainakin               lääninhallituksissa tehtävää työtä ja siten myös
34849:  Uudenmaan lääninhallitus on noudattanut                kustannuksia. Mikäli muitakin vakuuksia kuin
34850:  muistiota ja hyväksynyt ainoastaan pankkita-           pankkitakauksia otetaan vastaan, mikä ilmeises-
34851:  kauksen, jonka sopimustekstin on laatinut lii-         ti on mahdollista tulkintaepäselvyyksien vuoksi,
34852:  kenneministeriö.                                       olisi seurauksena vakuusasioiden monenkirja-
34853:     Vakuudessa on ainajoku edunsaaja, muttajää          vuus lääninhallituksessa, mikä ei ole toivottavaa.
34854:  epäselväksi, keiden tässä tapauksessa tulisi oliaja        Vakuuksien vaatiminen autokouluilta on tar-
34855:  ketkä käytännössä ovat edunsaajia. Ajokortti-          peetonta, lupahallintoa hankaloittavaa sekä pal-
34856:  asetuksessa edunsaajista ei mainita mitään.            velutarjontaa kaventavaa. Juuri missään muussa
34857:  Myös vakuuden realisoimismahdollisuudet ovat           liiketoiminnassa ei tällaisia vakuuksia edellytetä.
34858:  epäselvät. On mahdollista, että edunsaaja voi          Poikkeuksina ovat matkatoimistot ja liikenteen-
34859:  joutua käymään läpi hyvinkin monimutkaisia             harjoittajat, joiden on välttämätöntä toimittaa
34860:  prosesseja, joiden kulut tulisivat suuriksi itse va-   tavara tai palvelu asiakkaalle. Liikenteenharjoit-
34861:  kuudesta saatavan summan jäädessä pieneksi.            tajienkin kohdalla on siirrytty tilintarkastajien
34862:     Ajokorttiasetusta on tulkittu liikenneministe-      antamiin varallisuuslausumiin.
34863: 
34864: 260017
34865: 2                                         KK 757/1996 vp
34866: 
34867:    Vakuuden poistaminen johtaisi lupaprosessin         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34868: keventymiseen, mahdollisten oikeudenkäyntien        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34869: vähenemiseen ja selkiytymiseen, ulosoton ongel-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34870: mien poistumiseen tältä osin, yrittäjien tasa-ar-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34871: voistumiseen, kilpailuasemien tervehtymiseen,
34872: yrittäjien kustannuksien vähenemiseen ja ajo-                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, jotta
34873: kortin hankkimisen halventumiseen.                         autokoululuvan myöntämisen edellytyk-
34874:                                                            sistä poistetaan vakuuden asettaminen?
34875:      Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1996
34876: 
34877:                                        Minna Karhunen /kok
34878:                                              KK 757/1996 vp                                             3
34879: 
34880: 
34881: 
34882: 
34883:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
34884: 
34885:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         sitä koskevat omat vaatimuksensa. Tämä siitä
34886: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          syystä, että kuten edellä on todettu, vakuuksien
34887: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        määrä on mitoitettu harjoitetun toiminnan pe-
34888: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Minna             rusteella. Menettely poikkeaa aikaisemmasta sii-
34889: Karhusen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          nä, että aiemmin autokoululupa oikeutti vain
34890: n:o 757:                                               yhden opetustilan pitämiseen. Autokoulutoi-
34891:                                                        minnassa on verrattain yleistä, että luvanhaltija
34892:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, jotta       itse toimii myös opetustoiminnasta vastaavana
34893:        autokoululuvan myöntämisen edellytyk-           johtajana. Opetustoiminnasta vastaavan johta-
34894:        sistä poistetaan vakuuden asettaminen?          jan tehtävä on tarkoitettu päätoimiseksi, jotta
34895:                                                        hän kykenisi vastaamaan opetustoiminnasta ja
34896:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           sen kehittämisestä ja myös itse osallistumaan
34897: vasti seuraavaa:                                       opetustoimintaan. Henkilön toimimista opetus-
34898:                                                        toiminnasta vastaavana johtajana useammassa
34899:    Autokoululuvan myöntämisen edellytyksistä           luvassa onkin tästä syystä rajoitettu.
34900: säädettiin tieliikennelain muutoksella (1 03/1994)         Uusilla vaatimuksilla ei voida taannehtivasti
34901: siirryttäessä lupien myöntämisessä tarveharkin-        vaikuttaa voimassa oleviin lupiin, jos toiminnas-
34902: nasta soveltuvuusharkintaan. Tarkemmat sään-           sa ei tapahdu muutoksia. Tämän johdosta va-
34903: nökset on annettu ajokorttiasetuksessa (167/           kuusvaatimukset eivät koske luvan uudistamis-
34904: 1994, 433/1996).                                       ta, vaan ainoastaan säännösten voimaantulon
34905:    Autokoululuvan myöntäminen edellyttää               jälkeen myönnettäviä lupia. Asetukseen sisälty-
34906: mm. hakijan vakavaraisuutta ja riittävien talou-       vät säännökset luvan myöntämisestä, uudistami-
34907: dellisten voimavarojen osoittamiseksi asetetta-        sestaja siitä, missäjärjestyksessä lupaan tehtävät
34908: vaa vakuutta. Vakuuksien asettamista koskeva           muutokset on käsiteltävä.
34909: vaatimus asetettiin varmistamaan hallittua siir-           Kysymyksessä on useampaan otteeseen mai-
34910: tymistä järjestelmästä toiseen, ja se vastaa tielii-   nittu liikenneministeriön muistio ja on esitetty
34911: kenteen alalla noudatettua käytäntöä vastaavas-        arvioita sen tarkoituksesta ja siitä, missä määrin
34912: sa tilanteessa. Asetukseen sisältyvät tarkemmat        lääninhallitusten tulisi sitä noudattaa. Edelleen
34913: säännökset mm. vakuuden asettamisesta, sen             siinä on todettu, ettei liikenneministeriö ole an-
34914: käyttötarkoituksesta, takaussitoumuksen voi-           tanut tarkempia määräyksiä asiassa, vaikka sillä
34915: massaoloajasta ja vakuuden vapauttamisesta.            olisi siihen valtuus. Tämän johdosta liikennemi-
34916: Säännöksen mukaan vakuus on asetettavissa              nisteriö toteaa, että säännökset autokoulutoi-
34917: vain pankin tai vakuutuslaitoksen antamana ta-         minnan harjoittamisen ja autokoululuvan
34918: kaussitoumuksena. Vaihtoehtoja tälle menette-          myöntämisen edellytyksistä, asiassa noudatetta-
34919: lylle ei ole. Vakuuksien käyttöönottoa perustel-       vasta menettelystä jne. sisältyvät jo ajokorttiase-
34920: tiin vuonna 1994 tarkoituksella turvata asiakkai-      tukseen. Edellä tarkoitetussa ja myös lääninhal-
34921: den saatavia mm. mahdollisessa konkurssita-            lituksille lähetetyssä muistiossa ei ole annettu
34922: pauksessa. Vakuudet määräytyvät toiminnan              lisämääräyksiä. Asetuksen perusteella ei epätie-
34923: laajuuden perusteella.                                 toisuutta voi syntyä mm. siitä, miten vakuus on
34924:     Lähtökohtana autokoulujärjestelmää uudis-          asetettava tai missä autokoululupa oikeuttaa
34925: tettaessa oli, että myönnetty autokoululupa oi-        toimimaan, koska niistä on nimenomaisesti il-
34926: keuttaa harjoittamaan toimintaa sen kunnan             man vaihtoehtoja säädetty. Sen johdosta, että
34927: alueella, jossa koulun opetustila sijaitsee. Sijain-   autokoulutoimintaa koskevassa säännöstössä
34928: tikunnasta edellytetään tehtäväksi merkintä lu-        tapahtui muutoksia heinäkuun alusta, liikenne-
34929: paan. Koululla voi olla useampiakin toimitiloja        ministeriö katsoi aiheelliseksi kokoavasti esittää
34930: saman kunnan alueella, mutta toisen kunnan             etenkin vakuuksien määräytymistä koskevat ja
34931: alueella toimiminen edellyttää uutta autokoulu-        säännöksiin jo sisältyvät periaatteet tavoitteena
34932: lupaa. Kukin lupa-asia käsitellään erillisenä, ja      käytännön yhtenäistäminen. Mikäli tämän avul-
34933: 4                                         KK 757/1996 vp
34934: 
34935: la ei voida vaikuttaa käytännön yhtenäistämi-       kaisina tai hallinnon kannalta epätarkoituksen-
34936: seen tai mikäli ajokorttiasetuksessa olevia sään-   mukaisina liikenneministeriö on tarvittaessa val-
34937: nöksiä pidetään riittämättöminä tai joiltakin       mis harkitsemaan niihin muutoksia tai niitä täs-
34938: osin luvanhaltijoiden kannalta epäoikeudenmu-       mentämään.
34939: 
34940:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1996
34941: 
34942:                                                              Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
34943:                                               KK 757/1996 vp                                                5
34944: 
34945: 
34946: 
34947: 
34948:                                           Tili Riksdagens Talman
34949: 
34950:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              hövs ett nytt biiskoietillstånd. Varje tillstånds-
34951: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande              ärende behandias separat och berörs av sina egna
34952: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          villkor. Orsaken därtill är att säkerheternas be-
34953: dagsman Minna Karhunen undertecknade                     Iopp, såsom ovan nämnts, har dimensionerats på
34954: spörsmål nr 757:                                         grundvai av verksamhetens omfattning. Förfa-
34955:                                                          randet avviker från det tidigare däri att ett bii-
34956:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder i             skoietillstånd tidigare berättigade tili utbiidning i
34957:         syfte att siopa kravet på ställande av sä-       endast en Iokaiitet. lnom biiskoieverksamheten
34958:         kerhet när det gäller beviljande av till-        är det rätt allmänt att tillståndshavaren sjäiv ock-
34959:         stånd att hålla biiskoia?                        så är ansvarig föreståndare för undervisnings-
34960:                                                          verksamheten. Uppgiften som ansvarig förestån-
34961:   Som svar på detta spörsmåi får jag vördsamt            dare för undervisningsverksamheten är avsedd
34962: anföra föijande:                                         att vara huvudsyssia för att denna föreståndare
34963:                                                          skall kunna ansvara för undervisningsverksam-
34964:    Stadganden om villkoren för tillstånd att hålla       heten och dess utveckiing och också sjäiv deita i
34965: biiskoia utfårdades genom en ändring (103/1994)          undervisningen. En och samma persons verk-
34966: av vägtrafiklagen samtidigt som man övergick             samhet som ansvarig föreståndare för undervis-
34967: från behovsprövning till Iämpiighetsprövning             ningsverksamheten i många tilistånd har därför
34968: vid beviijande av tillstånd. Närmare stadganden          begränsats.
34969: har utfårdats i körkortsförordningen (167/1994,             Beträffande tillstånd kan inte påverkas retro-
34970: 433/1996).                                               aktivt av nya villkor om inte verksamheten för-
34971:     Ett viilkor för att tillstånd att hålla biiskoia     ändras. Därför gäller villkoret som avser ställan-
34972: skall beviijas är att en säkerhet ställs för att visa    de av säkerhet inte förnyeise av tillstånd, utan
34973: att sökanden är solvent och har tillräckiiga eko-        endast tillstånd som beviijas efter att stadgande-
34974: nomiska resurser. Kravet på säkerheter ställdes          na trätt i kraft. 1 förordningen ingår stadganden
34975: för att säkra en kontrollerad övergång från ett          om beviijande och förnyande av tillstånd och om
34976: system till ett annat och det motsvarar den praxis       den ordning i viiken ändringarna i ett tillstånd
34977: som i motsvarande situationer iakttas inom väg-          skall behandias.
34978: trafikens område. 1 förordningen ingår närmare              1 spörsmåiet nämns trafikministeriets prome-
34979: stadganden om bl.a. ställande av säkerhet, säker-        moria upprepade gånger och uttaias omdömen
34980: hetens ändamåi, borgensförbindeisens giitighets-         om dess syfte och i viiken utsträckning Iänsstyrei-
34981: tid och när säkerheten kan frigöras. Eniigt stad-        serna borde föija den. Vidare sägs där att trafik-
34982: gandet kan säkerhet end!lst ställas som en bor-          ministeriet inte har meddeiat närmare föreskrif-
34983: gensförbindelse som har mgåtts av en bank eller          ter om saken trots att ministeriet har befogenhet
34984: ett försäkringsboiag. Det finns inga aiternativa         därtill. Med aniedning därav konstaterar minis-
34985:  förfaringssätt. A vsikten med säkerheterna eniigt       teriet att stadganden om bedrivande av biiskoie-
34986:  motiveringen 1994 var att trygga kundernas till-        verksamhet och villkoren f6r beviijande av bii-
34987:  godohavanden bl.a. vid en eventuell konkurs.            skoietillstånd, det förfarande som skall iakttas i
34988:  Säkerheterna bestäms utgående från verksamhe-           saken osv. redan ingår i körkortsförordningen. 1
34989:  tens omfattning.                                        den ovan avsedda och även till Iänsstyreiserna
34990:     Reformen av biiskoiesystemet utgick ifrån att        sända promemorian har inga nya föreskrifter
34991:  ett beviljat biiskoietillstånd berättigar till bedri-   meddeiats. På grundvai av förordningen kan det
34992:  vande av verksamhet inom den kommuns områ-              inte uppstå någon okiarhet om bl.a. hur en säker-
34993:  de där skoians utbiidningsiokaiiteter finns. För-       het skall ställas eller var verksamheten får bedri-
34994:  Iäggningskommunen skall antecknas i tillstån-           vas eniigt biiskoietillståndet, eftersom därom
34995:  det. En skoia kan ha många verksamhetsställen           finns uttryckiiga stadganden som saknar aiterna-
34996:  inom samma kommuns område, men för att vara             tiv. Med aniedning av att de regier som gäller
34997:  verksam inom en annan kommuns område be-                biiskoieverksamhet ändrades vid ingången av juii
34998: 6                                            KK 757/1996 vp
34999: 
35000: ansåg trafikministeriet att det var skäl att i ett     körkortsförordningen anses vara otillräckliga el-
35001: sammandrag återge särskilt de principer som gäl-       ler till någon del orättvisa med avseende på till-
35002: ler bestämmande av säkerheter och som redan            ståndshavarna eller oändamålsenliga med avse-
35003: ingår i stadgandena i syfte att förenhetliga praxis.   ende på förvaltningen är trafikministeriet vid be-
35004: Om det inte är möjligt att på så sätt påverka          hov redo att överväga ändringar i dem eller att
35005: förenhetligandet av praxis eller om stadgandena i      precisera dem.
35006: 
35007:      Helsingforsden 20 november 1996
35008: 
35009:                                                                    Trafikminister Tuula Linnainmaa
35010:                                             KK 758/1996 vp
35011: 
35012: Kirjallinen kysymys 758
35013: 
35014: 
35015: 
35016:                                    Irja Tuloneo /kok: Ennalta ehkäisevästä työstä terveydenhuollossa
35017: 
35018: 
35019: 
35020:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
35021: 
35022:     Kunnan sosiaali- ja terveydenhuollonjärjestä-        - Oppilashuoltoryhmät on osassa kouluja
35023: missä palveluissa tulee ottaa huomioon tervey-        lopetettu tai ne kokoontuvat satunnaisesti.
35024: delliset näkökohdat. Terveyden edistämisen tu-           - Äitiys- ja lastenneuvoloiden terveydenhoi-
35025: lee näkyä kunnallisessa päätöksenteossa. Ter-         tajien pitämä vanhempien ryhmätoiminta on
35026: veysvaikutusten arviointi tuleekin sisällyttää ter-   jouduttu lopettamaan. Nämä sosiaaliset kanssa-
35027: veyspäätösten valmisteluun.                           käymiset ja yhteiset kokemukset ovat usein olleet
35028:     Ennalta ehkäisevän työn perustana on ter-         erityisesti nuorille perheiiie tärkeitä ja rohkaise-
35029: veyskäsitteen ymmärtäminen. Ennalta ehkäisevä         via.
35030: työ on niin lyhyellä kuin pitkäHäkin ajanjaksona         - Äitiyshuollon valmennusryhmiä on lope-
35031: taloudellisin vaihtoehto, kun lapsiperheiden ja       tettu.
35032: yleensä väestön terveyttä ja hyvinvointia ylläpi-        - Perhekasvatustunteihin ja muihin valistus-
35033: detään.                                               tunteihin kouluissa ei terveydenhoitaja ehdi osal-
35034:     Kunnissa saatetaan unohtaa terveydenhuol-         listua.
35035: lon toimintojen priorisoinnin pääperiaate ennal-         - Terveydenhoitajat eivät ehdi käydä päivä-
35036: ta ehkäisevien toimintojen ja perusterveyden-         kodeissa.
35037: huollon ensisijaisuuden korostamisesta, koska            - Neuvoloiden määräaikaistarkastuksia on
35038: nämä toiminnot ovat tärkeitä niin yksittäisen         vähennetty ja niitä on pyritty korvaamaanjollain
35039: kuntalaisen, lapsiperheiden kuin koko väestön         kevyemmällä, esim. ryhmävastaanotoilla.
35040: kannalta.                                                -Koululaisille tehtäviä luokkakohtaisia ter-
35041:     Käytännön tasolla on valitettavasti tapahtu-      veystarkastuksia on vähennetty eikä korvaavaa
35042: nut niin, että taloudellisten vaikeuksien nimissä     ole tullut tilalle.
35043: juuri ennalta ehkäisevästä toiminnasta on leikat-        -Nuorten ja pitkäaikaistyöttömien sekä va-
35044: tu.                                                   jaakuntoisten työllistäminen on huonoa, mikä
35045:     Säästötoimenpiteiden vaikutus viime vuosina       heijastuu perheisiin.
35046: lapsiperheiden kohdalla on merkinnyt mm. seu-             Ennalta ehkäisevän työn merkitystä kaikessa
35047: raavaa:                                               terveydenhuollon toiminnassa ei voi kylliksi ko-
35048:     - Äitiys- ja lastenneuvoloiden terveydenhoi-      rostaa. Hätiköidysti tehdyt leikkaukset ennalta
35049:  tajilla on entistä vähemmän aikaa lasten ennalta     ehkäisevästä toiminnasta näkyvät jo nyt erityi-
35050:  ehkäisevään työhön, joiloin ongelmiin ei ehditä      sesti lasten ja nuorten pahoinvointina, kuten
35051:  puuttua ajoissa. Neuvonta ja ohjaus jää pinta-       päihteidenja huumeiden käytön lisääntymisenä,
35052:  puoliseksi, koska ei ole aikaa pohtia asioita pit-   levottomuutena ja koulupinnaamisena. Valitet-
35053:  käjänteisesti.                                       tavasti pahimmat ongelmat näkyvät vasta muu-
35054:     - Kotikäyntejä on jouduttu vähentämään.           tamien vuosien viiveellä.
35055:  Kotiolojen tunteminen on usein merkittävän tär-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35056:  keää ohjausta ja neuvontaa annettaessa.              tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35057:     - Koululaisten kontaktit terveydenhoitajiin       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35058:  ovat vähentyneet. Terveydenhoitaja on kouluilla      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35059:  satunnaisesti tavattavissa, koska hän tekee usein
35060:  ns.laaja-alaista työtä. Kankeasta ajanvaraussys-                 Mitä Hallitus aikoo tehdä ennalta eh-
35061:  teemistä ei ole koululaisille hyötyä.                         käisevän terveydenhuollon tärkeyden ko-
35062:                                                                rostamiseksi?
35063:      Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1996
35064: 
35065:                                            Irja Tuloneo /kok
35066: 260017
35067: 2                                           KK 758/1996 vp
35068: 
35069: 
35070: 
35071: 
35072:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
35073: 
35074:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ovat kansainvälisesti katsottuna erittäin vähäi-
35075: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         set. Samoin nuorten HIV -tartuntoja on toistai-
35076: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       seksi vain muutama. Hyvät tulokset ovat vuosi-
35077: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Irja Tulo-       kymmenien hyvän ja asiantuntevan työn aikaan-
35078: sen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 758:     saamia. Ehkäisevän terveydenhuollon palvelut
35079:                                                       ovat olleet kaikille tarkoitettuja, helposti saata-
35080:           Mitä Hallitus aikoo tehdä ennalta eh-       villa ja maksuttomia, niitä on käytetty kattavasti
35081:        käisevän terveydenhuollon tärkeyden ko-        ja niihin on luotettu.
35082:        rostamiseksi?                                     Suomen terveyspolitiikan pitkän aikavälin ta-
35083:                                                       voite- ja toimintaohjelma "Terveyttä kaikille
35084:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          vuoteen 2000" ja sitä täydentävä "Terveyttä kai-
35085: vasti seuraavaa:                                      kille - uudistettu yhteistyöohjelma" painotta-
35086:                                                       vat ehkäisevän terveydenhuollon ja terveyden
35087:    Äitiys- ja lastenneuvolatoiminta sekä koulu-       edistämisen merkitystä, palveluiden saatavuutta
35088: terveydenhuolto ovat olleet suomalai~~n ehkäi-        sekä väestön ja terveydenhuollon asiantuntijoi-
35089: sevän terveydenhuollon kulmakiviä. Aitiysneu-         den välitöntä vuorovaikutusta. Valtakunnallisis-
35090: volassa äidin terveydentilan ja sikiön kehityksen     sa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä
35091: seurannan lisäksi terveyskasvatus on keskeistä.       annetuissa suunnitelmissa on samoin korostettu
35092: Perhettä tuetaan omaksumaan terveelliset elä-         ehkäisevän sosiaali- ja terveyspolitiikan ja ter-
35093: mäntavat ja valmennetaan vanhemmuuteen niin           veyden edistäruistyön tärkeyttä.
35094: henkilökohtaisilla vastaanotoilla kuin perheval-         Sosiaali- ja terveysministeriössä on seurattu
35095: mennuskursseilla. Lastenneuvolassa jatketaan          viime vuosina huolestuneena ehkäisevään ter-
35096: työtä lapsen ja koko perheen terveyden ja hyvin-      veydenhuoltoon kohdistuvia supistuksia. Ehkäi-
35097: voinnin edistämiseksi ja vanhempia rohkaistaan        sevän työn palveluja on karsittu samaan aikaan
35098: ja tuetaan vanhemmuudessa. Kouluterveyden-            kun perheiden ongelmat - ja näin palvelujen
35099: huolto rakentuu lastenneuvolatyön tapaan lap-         tarve - ovat kasvaneet muun muassa työttö-
35100: sen ja nuoren fyysisen, psyykkisen, sosiaalisenja     myyden takia.
35101: henkisen kehityksen ja terveydentilan seuran-            Valtioneuvosto antoi 9. toukokuuta 1996
35102: taan ja riskien arviointiin määräaikaistarkastus-     eduskunnalle kertomuksen kansanterveyden ti-
35103: ten ja tarvittavien erityispalvelujen avulla.         lasta ja kehityksestä (Kansanterveyskertomus
35104:    Neuvolatyön ja kouluterveydenhuollon suun-          1996). Asiakirjassa esitetään terveyspolitiikan lä-
35105: nitelmallisella ja kaitavalla toiminnalla varmiste-   hiajan haasteita, joihin voidaan tarkoituksenmu-
35106: taan rokotussuojan syntyminen. Terveyskasva-          kaisesti ja tuloksellisesti vastata vain terveyden
35107: tus sisältyy oleellisena osana kaikkiin toimintoi-    edistäruistyötä ja ehkäisevää terveydenhuoltoa
35108: hin. Kouluterveydenhuolto on myös osa oppilas-        kehittäen ja toimien laajasti yhteistyössä muiden
35109: huoltoa ja arviointia sekä helposti saatavilla ole-   toimijoiden ja väestön kanssa.
35110: va tuki koulunkäyntiin, kasvuun ja ihmissuhtei-          Syyskuussa valtioneuvosto antoi myös valta-
35111: siin liittyvissä vaikeuksissa. Yksityisen oppilaan    kunnallisen suunnitelman sosiaali- ja terveyden-
35112: lisäksi kouluterveydenhuolto kohdistuu koko           huollon järjestämisestä vuosina 1997-2000.
35113: kouluyhteisöön, koulun fyysiseen ja sosiaaliseen      Suunnitelmassa jälleen korostetaan ehkäisevän
35114: ympäristöön ja ilmapiiriin.                           työn merkitystä. Kunnan johdon sitoutuminen
35115:    Suomi on ollut edelläkävijä ehkäisevän tervey-     kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin paranta-
35116: denhuollon palveluiden järjestämisessä ja niiden      miseen, sosiaali- ja terveyskysymysten ottaminen
35117: tuloksellisuudessa. Kansainväliset terveyden-         huomioon kaikessa suunnittelussa ja päätöksen-
35118: huollon asiantuntijat ovat käyneet vuosittain tu-     teossa sekä sosiaalisten ja terveydellisten vaiku-
35119: tustumassa näihin palveluihin, joiden tuloksena       tusten arviointi ovat keskeisiä painotuksia. Kun-
35120: äitiys- ja lapsikuolleisuus sekä esimerkiksi koulu-   takohtaisen hyvinvointisuunnitelman tekemistä
35121: tyttöjen raskaudet ja raskauden keskeytykset          suositetaan.
35122:                                              KK 758/1996 vp                                            3
35123: 
35124:    Suunnitelmassa on nyt - aikaisemmista               miinsä tulossopimuksiin sisällyttänyt terveyden
35125: suunnitelmista poiketen -esitetty myös lähiajan        edistämistä ja ehkäisevää terveyspolitiikkaa kos-
35126: kehittämisen painopisteet. Näistä ensimmäinen          kevat tavoitteet. Stakes on vuodesta 1997lähtien
35127: on lasten ja nuorten tasapainoisen kehityksen          lisäämässä panostaan kunnallisen ehkäisevän
35128: tukeminen ja syrjäytymisen ehkäisy. Kunnissa           sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämiseen.
35129: tulisi nyt todella panostaa tähän. Se merkitsee           Sosiaali- ja terveysministeriö- vaikka ei suo-
35130: riittäviä, hyvin toimivia ehkäisevän terveyden-        ranaisesti voikaan puuttua kuntien tekemiin
35131: huollon palveluita ja toimivaa yhteistyötä kaik-       säästöratkaisuihin - korostaa, että kunnilla on
35132: kien kunnassa lasten, nuorten ja heidän perheit-       kansanterveyslain (66/1972) mukaan velvolli-
35133: tensä parissa toimivien kesken.                        suus ylläpitää terveysneuvontaa sekä järjestää
35134:     Sosiaali- ja terveysministeriö on viime vuosina    ehkäiseviä terveyspalveluja. On myös kunnan
35135: tukenut kuntien terveyden edistäruistyötä ja eh-       oma etu, että ehkäisevät palvelut ovat riittävät,
35136: käisevän työn kehittämistä muun muassa Terve           helposti saatavilla ja niitä kehitetään jatkuvasti
35137: kunta ja Terve koulu -projekteissa sekä henkilös-      vastaamaan tämän päivän haasteisiin. Tervey-
35138: tön koulutuksen järjestämisessä. Kuntia on akti-       den edistäruistyöllä ja ehkäisevänä työllä voi-
35139: voitu ehkäisevään työhön myös tuottamalla tut-         daan estää monien vakavien- ja kunnalle myö-
35140:  kimus- ja seurantatietoa kuntien käyttöön sekä        hemmin kalliita kustannuksia aiheuttavien -
35141:  muulla tiedotustoiminnalla.                           ongelmien synty.
35142:     Sosiaali- ja terveysministeriö on lisäksi alais-
35143:  tensa laitosten ja lääninhallitusten kanssa teke-
35144:      Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1996
35145: 
35146:                                                                     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
35147: 4                                          KK 758/1996 vp
35148: 
35149: 
35150: 
35151: 
35152:                                        Tili Riksdagens Talman
35153: 
35154:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         t.ex. skolflickors graviditeter och aborter har en
35155: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          internationellt sett mycket ringa omfattning. Li-
35156: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      kaså finns det tillsvidare endast några HIV-be-
35157: dagsman Irja Tulonen undertecknade spörsmål          smittade bland de unga. De goda resultaten har
35158: nr 758:                                              föranletts av ett gott och sakkunnigt arbete under
35159:                                                      decenniernas lopp. Tjänsterna inom den förebyg-
35160:          Vad ämnar Regeringen göra för att           gande hälsovården har varit avsedda för alla,
35161:        betona viktigheten av den förebyggande        lättiligängliga och avgiftsfria, de har använts på
35162:        hälsovården?                                  ett täckande sätt och man har litat på dem.
35163:                                                         Det långsiktiga mål- och verksamhetspro-
35164:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        grammet för hälsovårdspolitiken i Finland "Häl-
35165: anföra följande:                                     sa för alla år 2000" och det reviderade samarbets-
35166:                                                      program som kompletterar det betonar betydel-
35167:    Mödra- och barnrådgivningsverksamheten            sen av den förebyggande hälsovården och främ-
35168: samt skolhälsovården har varit den finländska        jandet av hälsa, tiligången på tjänster samt den
35169: förebyggande hälsovårdens hörnstenar. 1 möd-         direkta växelverkan mellan befolkningen och de
35170: råradgivningen har förutom uppföljningen av          sakkunniga inom hälsovården. 1 de riksomfat-
35171: moderns hälsotillstånd och fostrets utveckling,      tande planerna för anordnande av social- och
35172: hälsofostran en central betydelse. Familjen stöds    hälsovården har man likaså betonat betydelsen
35173: att tillägna sig hälsosamma levnadsvanor och         av förebyggande social- och hälsovårdspolitik
35174: bereds för föräldraskap såväl på individuella        och främjande av hälsa.
35175: mottagningar som familjeträningskurser. 1 barn-         Vid social- och hälsovårdsministeriet har man
35176: rådgivningen fortsätts arbetet för att främja bar-   under de senaste åren bekymrat följt de inskränk-
35177: nets och familjens hälsa och väbefinnande och        ningar som drabbat den förebyggande social-
35178: föräldrarna uppmuntras och stöds i föräldraska-      och hälsovården. Tjänsterna inom det förebyg-
35179: pet. Skolhälsovården bygger som barnrådgiv-          gande arbetet har gallrats samtidigt som familjer-
35180: ningsarbetet på uppföljning av barnets och den       nas problem - och på detta sätt behovet av
35181: ungas fysiska, psykiska, sociala och andliga ut-     tjänster- har ökat bl.a. på grund av arbetslöshe-
35182: veckling och hälsotilistånd och uppskattning av      ten.
35183: riskerna med hjälp av tidsbundna undersökning-          Statsrådet gav en berättelse om situationen
35184: ar och de specialtjänster som behövs.                och utvecklingen för folkhälsan tili riksdagen den
35185:    Med rådgivningsarbetets och skolhälsovår-         9 maj 1996 (Folkhälsoberättelse 1996). 1 doku-
35186: dens planmässiga och täckande verksamhet sä-         mentet framläggs de utmaningar inom hälsovår-
35187: kerställs uppkomsten av ett vaccineringsskydd.       den inom den närmaste framtiden vilka man på
35188: Hälsofostran ingår som en väsentlig del i alla       ett ändamålsenligt och resultatfyllt sätt kan svara
35189: funktioner. Skolhälsovården är även en del av        på endast genom att utveckla arbetet för främ-
35190: elevvården, uppskattningen och lättillgängligt       jandet av hälsan och förebyggande hälsovård och
35191: stöd för svårigheter i anknytning tili skolgången,   genom att på ett omfattande sätt samarbeta med
35192: uppväxten och människorelationer. Skolhälso-         andra aktörer och befolkningen.
35193: vården inriktar sig förutom den enskilda eleven         1september gav statsrådet även den riksomfat-
35194: på hela skolsamfundet, skolans fysiska och soci-     tande planen för anordnande av social- och häl-
35195: ala omgivning och atmosfår.                          sovården 1997-2000. 1 planen betonas igen be-
35196:    Finland har varit en föregångare vid ordnan-      tydelsen av det förebyggande arbetet. Centrala
35197: det av tjänster inom den förebyggande hälsovår-      betoningar är att kommunens ledning förbinder
35198: den och resultatet av dem. Sakkunniga inom den       sig tili att förbättra kommuninvånarnas hälsa
35199: internationella hälsovården har årligen kommit       och välfård, beaktande av social- och hälsovårds-
35200: för att bekanta sig med dessa tjänster vilka har     frågor i allt planerande och beslutsfattande samt
35201: resulterat i att mödra- och barndödligheten samt     uppskattning av verkningarna beträffande soci-
35202:                                            KK 758/1996 vp                                             5
35203: 
35204: al- och hälsovården. Det rekommenderas att det           Social- och hälsovårdsministeriet har dess-
35205: görs korumunvisa välfårdsplaner.                     utom i de resultatavtal som det slutit med under-
35206:     1 planen har nu - avvikande från tidigare        lydande verk och länsstyrelser inkluderat mål
35207: planer- även framlagts tyngdpunkterna för ut-        som gäller främjande av hälsa och fOrebyggande
35208: vecklandet. Av dessa är den första stöd för barns    hälsovårdspolitik. Stakes kommer från 1997 att
35209: och ungdomars harmoniska utveckling och före-        öka satsningarna beträffande förebyggande
35210: byggande av åsidosatthet. 1 kommunerna borde         kommunal social- och hälsovårdspolitik.
35211: man nu verkligen satsa på detta. Det innebär             Social- och hälsovårdsministeriet betonar -
35212: tillräckliga, välfungerande tjänster inom den fö-    fastän det inte direkt kan ingripa i de sparbeslut
35213: rebyggande hälsovården och fungerande samar-         som kommunerna fattar- att kommunerna en-
35214: bete mellan alla dem som i kommunen arbetar          ligt folkhälsolagen (6611972) är skyldiga att upp-
35215: med barn, ungdomar och deras familjer.               rätthålla hälsorådgivning samt ordna förebyg-
35216:     Social- och hälsovårdsministeriet har under de   gande hälsovårdstjänster. Det är också tili kom-
35217: senaste åren understött kommunernas arbete för       munens fördel att de förebyggande tjänsterna är
35218: främjande av hälsa och utvecklandet av det före-     tillräckliga, lättillgängliga och att de kontinuer-
35219: byggande arbetet bl.a. i projekten Friska kom-       ligt utvecklas att motsvara dagens utmaningar.
35220: muner och Friska skolor samt vid ordnandet av        Med arbete som främjar hälsan och förebyggan-
35221: utbildning för personalen. Kommunerna har ak-        de arbete kan man förhindra uppkomsten av
35222: tiverats tili förebyggande arbete också genom att    många allvarliga problem- som senare förorsa-
35223: ställa forsknings- och uppföljningsmaterial samt     kar kommunen betydande kostnader.
35224: annat informationsmaterial tili deras förfogan-
35225: de.
35226:      Helsingforsden 21 november 1996
35227: 
35228:                                                                    Minister Terttu Huttu-Juntunen
35229:                                             KK 759/1996 vp
35230: 
35231: Kirjallinen kysymys 759
35232: 
35233: 
35234: 
35235: 
35236:                                    Irja Tuloneo /kok: Eettisen neuvoston perustamisesta terveyden- ja
35237:                                        sosiaalihuollon alaisille työpaikoille
35238: 
35239: 
35240:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
35241: 
35242:     Terveydenhuollon kustannussäästöt, teknis-        sä olla toimikunta, jossa asia voidaan hoitaa lop-
35243: tyneet hoitomuodot ja priorisointi potilaiden         puun.
35244: hoidossa ovat kaventaneet potilaiden eettisen ja         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35245: oikeudenmukaisen hoidon toteuttamista.                tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35246:     Kiireen, työpaineen ja yhteisen kielen puuttu-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35247: misen johdosta työpaikoilla saattaa syntyä vai-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35248: keita eettisiä ongelmatilanteita, joita yrityksistä
35249: huolimatta työyhteisössä ei pystytä tai haluta                     Mitä Hallitus aikoo tehdä, että tervey-
35250: selvittää. Asiaa selventää käytännön esimerkki:                den- ja sosiaalihuollon organisaatioihin
35251: Kuoleva potilas ja hänen omaisensa esittävät toi-              perustetaan eettinen neuvosto tai että ny-
35252: vomuksen, että raskaista, kipuja tuottavista toi-              kyiset eettiset toimikunnat laajentavat
35253: menpiteistä luovutaan. Hoitohenkilökunta tu-                   tehtäviään tutkimuslupien myöntämises-
35254: kee potilasta potilaan esittäessä toiveensa lääkä-             tä myös eettisten ongelmien käsittelyyn,
35255: rille. Kaikesta huolimatta toimenpiteet tehdään.               silloin kun niitä työyksiköissä ei pystytä
35256: Potilaan itsemääräämisoikeutta on loukattu.                    käsittelemään, ja että eettisen neuvoston/
35257: Esimerkiksi sairaanhoitajat haluavat keskustella               toimikunnan jäseniksi valittaisiin eri am-
35258: asiasta lääkärin kanssa, asian käsittelyyn ei suos-            mattiryhmien sekä poliittisten päättäjien
35259: tuta, ongelmaa ei tunnusteta. Eettinen ongelma                 edustajia, ja voidaanko ajatella, että asia
35260: jää selvittämättä ja hoitohenkilökunta ahdistuu.               vahvistettaisiin lainsäädännöllä?
35261:  Näiden tilanteiden selvittelyyn tulee työyhteisös-
35262: 
35263:      Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1996
35264: 
35265:                                            Irja Tuloneo /kok
35266: 
35267: 
35268: 
35269: 
35270: 260017
35271: 2                                          KK 759/1996 vp
35272: 
35273: 
35274: 
35275: 
35276:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
35277: 
35278:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Kysymyksessä esitetyssä esimerkissä kuole-
35279: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        van potilaan ja omaisten toivomusta tietyistä toi-
35280: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      menpiteistä luopumisesta ei noudatettu. Potilaan
35281: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Irja Tulo-      asemasta ja oikeuksista annetun lain mukaan
35282: sen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         potilaan kieltäytyessä tietystä hoidosta tai hoito-
35283: 759:                                                 toimenpiteestä häntä on mahdollisuuksien mu-
35284:                                                      kaan hoidettava yhteisymmärryksessä hänen
35285:            Mitä Hallitus aikoo tehdä, että tervey-   kanssaan muulla lääketieteellisesti hyväksyttä-
35286:        den- ja sosiaalihuollon organisaatioihin      vänä tavalla. Hoitoonsa tyytymätön potilas voi
35287:        perustetaan eettinen neuvosto tai että ny-    tehdä asiasta muistutuksen yksikön vastaavalle
35288:        kyiset eettiset toimikunnat laajentavat       johtajalle tai kantelun lääninhallitukselle tai Ter-
35289:        tehtäviään tutkimuslupien myöntämises-        veydenhuollon oikeusturvakeskukselle.
35290:        tä myös eettisten ongelmien käsittelyyn,         Sosiaali- ja terveysministeriön käsityksen mu-
35291:        silloin kun niitä työyksikössä ei pystytä     kaan esimerkkitapauksen ratkaiseminen ei si-
35292:        käsittelemään, ja että eettisen neuvoston/    nänsä vaadi eettisen toimikunnan käsittelyä,
35293:        toimikunnanjäseniksi valittaisiin eri am-     vaan kyse on potilaan itsemääräämisoikeudesta
35294:        mattiryhmien sekä poliittisten päättäjien     ja sen noudattamisesta. Eri asia kuitenkin on,
35295:        edustajia, ja voidaanko ajatella, että asia   että terveydenhuollon toimintayksiköissä voi
35296:        vahvistettaisiin lainsäädännöllä?             olla tarvetta nykyistä monipuolisempaan eettis-
35297:                                                      ten kysymysten käsittelyyn. Nykyiset eettiset toi-
35298:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         mikunnat toimivat vapaaehtoiselta pohjalta ja
35299: vasti seuraavaa:                                     käsittelevät useimmiten lähinnä tutkimuseettisiä
35300:                                                      kysymyksiä.
35301:    Terveydenhuollon ammattihenkilöistä anne-            Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että ih-
35302: tun lain 15 §:ssä on säädetty terveydenhuollon       miseen ja ihmisen alkioon ja sikiöön kohdistu-
35303: ammattihenkilöiden eettisistä velvollisuuksista.     vasta lääketieteellisestä tutkimuksesta on tar-
35304: Säännöksen mukaan terveydenhuollon ammat-            peen säätää lain tasolla. Asiasta on valmisteltu
35305: tihenkilön ammattitoiminnan päämääränä on            hallituksen esitystä sosiaali- ja terveysministe-
35306: terveyden ylläpitäminen ja edistäminen, sairauk-     riön asettaman työryhmän ehdotuksen pohjalta.
35307: sien ehkäiseminen sekä sairaiden parantaminen        Valmistelussa on ollut esillä myös valtakunnalli-
35308: ja heidän kärsimystensä lievittäminen. Tervey-       sen lääketieteen eettisiä kysymyksiä käsittelevän
35309: denhuollon ammattihenkilön on ammattitoi-            neuvottelukunnan perustaminen. Neuvottelu-
35310: minnassaan sovellettava yleisesti hyväksyttyjä ja    kunta voisi käsitellä lääketieteen eettisiä kysy-
35311: kokemusperäisiä perusteltuja menettelytapoja         myksiä periaatteelliselta kannalta ja antaa niistä
35312: koulutuksensa mukaisesti, jota hänen on pyrittä-     suosituksia.
35313: vä jatkuvasti täydentämään. Ammattitoimin-              Sosiaali- ja terveysministeriö ei pidä tarpeelli-
35314: nassaan terveydenhuollon ammattihenkilön tu-         sena sitä, että muiden kuin tutkimuseettisten ky-
35315: lee tasapuolisesti ottaa huomioon ammattitoi-        symysten käsittelystä työpaikkakohtaisissa eetti-
35316: minnasta potilaalle koituva hyöty ja sen mahdol-     sissä toimikunnissa säädettäisiin laissa. Tervey-
35317: liset haitat. Terveydenhuollon ammattihenkilöl-      denhuollon eettisiä kysymyksiä koskevan vuoro-
35318: lä on myös velvollisuus ottaa huomioon, mitä         puhelun edistäminen on kannatettavaa, mutta se
35319: potilaan oikeuksista säädetään. Potilaan hoidos-     toimii ministeriön käsityksen mukaan tarkoituk-
35320: ta terveydenhuollon toimintayksikössä päättää        senmukaisimmin perustuessaan vapaaehtoisuu-
35321: ylilääkäri tai hänen antamiensa ohjeiden mu-         teen.
35322: kaan muu lääkäri.
35323: 
35324:      Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1996
35325: 
35326:                                                                    Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
35327:                                             KK 759/1996 vp                                             3
35328: 
35329: 
35330: 
35331: 
35332:                                         Tili Riksdagens Talman
35333: 
35334:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         1exemplet i spörsmålet iakttogs inte den döen-
35335: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        de patientens och de anhörigas önskemål om att
35336: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      man skulle avstå från vissa åtgärder. Enligt lagen
35337: man Irja Tulonen undertecknade spörsmål nr            om patientens ställning och rättigheter skall en
35338: 759:                                                  viss vård eller behandling, om patienten vägrar ta
35339:                                                       emot den, i mån av möjlighet och i samförstånd
35340:            Vad ämnar Regeringen göra för att det      med honom ges på något annat sätt som är god-
35341:        i organisationerna inom hälso- och sjuk-       tagbart från medicinsk synpunkt. En patient som
35342:        vården samt socialvården tillsätts ett         är missnöjd med den hälso- och sjukvård som
35343:        etiskt råd eller att de nuvarande etiska       han har fått kan framställa en anmärkning till
35344:        kommitteerna utvidgar sina uppgifter           den chef som ansvarar för enheten i fråga eller
35345:        från att som nu bevilja undersöknings-         han kan anföra klagan hos länsstyrelsen eller
35346:        tillstånd tili att också behandla etiska       rättsskyddscentralen för hälsovården.
35347:        problem i de fall då arbetsenheten inte           Enligt social- och hälsovårdsministeriets upp-
35348:        förmår behandla dem, och att till med-         fattning kräver en lösning av exempelfallet inte i
35349:        lemmar av det etiska rådet/den etiska          sig att den etiska kommitten behandlar frågan,
35350:        kommitten skall väljas representanter för      utan det är fråga om patientens självbestämman-
35351:        olika yrkesgrupper samt representanter         derätt och iakttagande av den. En helt annan sak
35352:        för de politiska beslutsfattarna, och kun-     är dock att det vid verksamhetsenheterna för
35353:        de man tänka sig att frågan skulle faststäl-   hälso- och sjukvård kan finnas behov av en
35354:        las genom lagstiftning?                        mangsidigare behandling av etiska frågor än vad
35355:                                                       nu är fallet. De nuvarande etiska kommitteerna
35356:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         arbetar på frivillig basis och de behandlar allt
35357: anföra följande:                                      som oftast främst forskningsetiska frågor.
35358:                                                          Social- och hälsovårdsministeriet anser att det
35359:    1 15 § lagen om yrkesutbildade personer inom       är nödvändigt att på lagnivå stadga om sådan
35360: hälso- och sjukvården stadgas om etiska skyldig-      medicinsk forskning som hänför sig tili männis-
35361: heter för yrkesutbildade personer inom hälso-         kan och människoembryon och människofoster.
35362: och sjukvården. Enligt stadgandet är målet för        En regeringsproposition i anknytning till frågan
35363: yrkesutövningen i fråga om en yrkesutbildad per-      har beretts utgående från ett förslag av en arbets-
35364: son inom hälso- och sjukvården att upprätthålla       grupp som tillsattes av social- och hälsovårdsmi-
35365: och främja hälsan, förebygga sjukdomar samt           nisteriet. 1 samband med beredningen av propo-
35366: bota sjuka och lindra deras plågor. En yrkesutbil-    sitionen aktualiserades även inrättandet av en
35367: dad person inom hälso- och sjukvården skall isin      riksomfattande kommitte som behandlar etiska
35368: yrkesutövning tillämpa allmänt godtagna och           frågor inom medicinen. Kommitten kunde be-
35369: beprövade metoder enligt sin utbildning, som          handla etiska frågor inom medicinen från en
35370: han hela tiden skall försöka komplettera. 1 sam-      principiell synvinkel och utfårda rekommenda-
35371: band med yrkesutövningen skall en yrkesutbil-         tioner om dessa.
35372: dad person inom hälso- och sjukvården opartiskt          Social- och hälsovårdsministeriet anser att det
35373: beakta den nytta och de eventuella olägenheter        inte är nödvändigt att i lag stadga om behand-
35374: den medför för patienten. En yrkesutbildad per-       lingen av andra än forskningsetiska frågor inom
35375: son inom hälso- och sjukvården är skyldig att         arbetsplatsbestämda etiska kommitteer. Främ-
35376: beakta vad som stadgas om patientens rättighe-        jandet av en dialog som gäller etiska frågor inom
35377: ter. Vid en verksamhetsenhet för hälso- och sjuk-     hälso- och sjukvården bör understödas, men den
35378: vård bestämmer överläkaren eller en annan läka-       fungerar enligt ministeriets uppfattning ända-
35379: re enligt hans anvisningar om vården av en pa-        målsenligast om den grundar sig på frivillighet.
35380: tient.
35381:      Helsingforsden 21 november 1996
35382: 
35383:                                                                     Minister Terttu Huttu-Juntunen
35384:                                               KK 760/1996 vp
35385: 
35386: Kirjallinen kysymys 760
35387: 
35388: 
35389: 
35390: 
35391:                                      Hannu Kemppainen /kesk ym.: Oulujärven oikotietä koskevasta
35392:                                         YVA-selvityksestä
35393: 
35394: 
35395:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
35396: 
35397:    Oulujärven oikotien rakentamisella, joka ly-             Käsitellessään osayleiskaavaratkaisua Oulu-
35398: hentäisi matkaa Kajaanista Ouluun noin 25 kilo-          järven oikotien vaikutusalueelle Kajaanin kau-
35399: metrillä, on ollut vaikutusalueiden päättävissä          punginvaltuusto edellytti, että oikotiehankkees-
35400: elimissä lähes yksimielinen tuki. Hankkeesta teh-        ta tehdään ympäristöselvitys. Samoja kannanot-
35401: dyt liikennetaloudelliset selvitykset ovat osoitta-      toja on esitetty myös Kainuun liitosta. Alueiden
35402: neet tien rakentamisen kannatettavaksi.                  käyttöä suunniteltaessa ja päätettäessä pitäisi tie-
35403:    Kun Kainuun alueella yleinen taloudellinen            tää, onko hankkeen toteuttaminen ympäristö-
35404: kehitys on varsin huolestuttavaa, olisi tämän ko-        syistä mahdollista. On kohtuutonta, että mah-
35405: ko luokan hankkeen toteutumisella tärkeä psy-            dollisella tien vaikutusalueella maankäyttö-
35406: kologinen merkitys. Kainuun työttömyys on jo             ratkaisuja ei voida nyt tehdä.
35407: vuosia ollut maan korkein, ja parin viimeisen               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
35408: vuoden aikana se on edelleen vain kasvanut. Kai-         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
35409: nuu on Suomen maakunnista väestökehityksel-              kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
35410: tään muuttotappion takia huonoin. Koska oiko-            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35411: tie yleisesti parantaa maakunnan asemaa ja lii-
35412: kenneyhteyksiä, on sen toteuttaminen myös pe-                       Milloin Hallitus aikoo tehdä Oulujär-
35413: rusteltua. Matkan lyheneminen vähentää huo-                      ven oikotieasiassa YVA-selvityksen, jot-
35414: mattavasti autoliikenteen ympäristöpäästöjä.                     ta alueiden suunnittelussa ja käytössä
35415: Maisemahaittoja ja vaikutuksia Oulujärven vir-                   voidaan ottaa huomioon ympäristöselvi-
35416: tauksiin pystytään eliminoimaan hyvällä suun-                    tyksestä syntyvä näkemys sekä myöntei-
35417: nittelulla.                                                      sessä vaihtoehdossa päästä toteuttamaan
35418:    Ympäristöministeriö pudotti Oulujärven oi-                    tien vaikutusalueelle tärkeä ja kannatet-
35419: kotievarauksen Kainuun seutukaava 3 -ehdo-                       tava hanke?
35420: tuksesta perustellen sillä, että ympäristönäkö-
35421: kohtia selvittäviä asioita ei ollut liitetty tarpeeksi
35422: seutukaavaesitykseen.
35423: 
35424:       Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1996
35425:                       Hannu Kemppainen /kesk                      Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk
35426:                       Kari Myllyniemi /kesk                       Annikki Koistinen /kesk
35427: 
35428: 
35429: 
35430: 
35431: 260017
35432: 2                                        KK 760/1996 vp
35433: 
35434: 
35435: 
35436: 
35437:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
35438: 
35439:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     linjausvaihtoehtoja on kyllä tutkittu varsin pe-
35440: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      rusteellisesti 1980-luvulla.
35441: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       Tielaitos laatii YVA-lain mukaisia arviointeja
35442: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannu         periaatteessa vain sellaisista tiehankkeista, joi-
35443: Kemppaisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-     den toteutukseen tähtäävä suunnittelu on näkö-
35444: myksen n:o 760:                                    piirissä. Ympäristöministeriö ei ole hyväksynyt
35445:                                                    Oulujärven oikotietä Kainuun seutukaavaan,
35446:           Milloin Hallitus aikoo tehdä Oulujär-    niin kuin kysymyksen perusteluissa on todettu.
35447:        ven oikotieasiassa YV A-selvityksen, jot-   Tien puuttuessa kaavasta Tielaitoksella ei Oulu-
35448:        ta alueiden suunnittelussa ja käytössä      järven ylityksen osalta ole olemassa YVA-lain
35449:        voidaan ottaa huomioon ympäristöselvi-      tarkoittamassa mielessä tiehanketta, josta lain
35450:        tyksestä syntyvä näkemys sekä myöntei-      vaatima ympäristöselvitys voitaisiin tehdä. Mi-
35451:        sessä vaihtoehdossa päästä toteuttamaan     käli seutukaavaan halutaan tältä osin muutosta,
35452:        tien vaikutusalueelle tärkeä ja kannatet-   on siihen tähtäävä kaavaprosessi pantava vireille
35453:        tava hanke?                                 seutukaava-asiana maakunnan liitossa ja tehtä-
35454:                                                    vä kysymyksessä mainitut ympäristöselvitykset
35455:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       siinä yhteydessä.
35456: vasti seuraavaa:                                      Tielaitos voi antaa tarvittavien selvitysten
35457:                                                    teossa asiantuntija-apua sekä luovuttaa käytös-
35458:    Oulujärven oikotie eli valtatiehanke Petäjä-    sään olevaa aineistoa maakunnan liiton käyt-
35459: lahti-Kajaani ei sisälly vuoteen 2000 ulottuviin   töön, mutta Oulujärven oikotien puuttuessa seu-
35460: tienpidon ohjelmiin eikä myöskään seuraavaa        tukaavasta Tielaitos ei voi tehdä sitä koskevaa
35461: vuosikymmentä koskeviin alustaviin kaavailui-      YVA-selvitystäkään kysymyksessä tarkoitetulla
35462: hin. Hankkeen perusteita ja kyseeseen tulevia      tavalla.
35463: 
35464:      Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1996
35465: 
35466:                                                             Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
35467:                                             KK 760/1996 vp                                           3
35468: 
35469: 
35470: 
35471: 
35472:                                         Tili Riksdagens Talman
35473: 
35474:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       jektet samt ifrågakommande linjealternativ un-
35475: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        dersöktes nog rätt så grundligt på 1980-talet.
35476: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         Vägverket gör miljökonsekvensbedömningar
35477: man Hannu Kemppainen m.fl. undertecknade              bara i fråga om sådana projekt vilkas planering
35478: spörsmål nr 760:                                      siktar på ett nära förestående förverkligande.
35479:                                                       Miljöministeriet har inte godkänt Oulujärvi di-
35480:           När ämnar Regeringen i saken som            rektled i regionplanen för Kainuu, vilket konsta-
35481:        gäller Oulujärvi direktled göra en miljö-      teras i motiveringsdelen av spörsmålet. Eftersom
35482:        konsekvensbedömning, så att man i pla-         vägen inte finns med i planen har vägverket inte
35483:        neringen och utnyttjandet av områden           vad gäller Oulujärvi överfart något sådant pro-
35484:        kan beakta också en uppfattning som ba-        jekt som MKB-Iagen förutsätter av vilket en mil-
35485:        serar sig på miljökonsekvenser, och i fall     jökonsekvensbedömning kunde göras. Om änd-
35486:        beslutsalternativ i saken blir positivt kan    ring som gäller detta önskas i regionplanen måste
35487:        förverkliga projektet som utgående från        en planprocess på regionplanenivå sättas igång i
35488:        vägens verkningsområde är både viktigt         landskapsförbundet varvid de i spörsmålet
35489:        och lönande?                                   nämnda miljökonsekvensbedömningarna skall
35490:                                                       göras.
35491:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            Vägverket kan vid behov ge sakkunnighjälp
35492: anföra följande:                                      för utredningen och ställa tili landskapsförbun-
35493:                                                       dets förfogande materia!, men så länge som Ou-
35494:    Oulujärvi direktled, dvs. riksvägsprojektet Pe-    lujärvi direktled inte ingår i regionplanen kan
35495: täjälahti-Kajana ingår inte i väghållningspro-        vägverket inte heller göra en sådan miljökonse-
35496: grammen tili år 2000 och inte heller tili nästa tio   kvensbedömning som avses i spörsmålet.
35497: års preliminära planer. Motiveringarna för pro-
35498: 
35499:      Helsingforsden 19 november 1996
35500: 
35501:                                                                   Trafikminister Tuula Linnainmaa
35502:                                             KK 761/1996 vp
35503: 
35504: Kirjallinen kysymys 761
35505: 
35506: 
35507:                                    Kari Uotila /vas ym.: Työntekijöiden eläkemaksun huomioon otta-
35508:                                        misesta eläkeindeksejä ja sairausvakuutusmaksua määritel-
35509:                                        täessä
35510: 
35511:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
35512: 
35513:     Vuoden 1995 työeläke-esityksellään (HE 118/       deksit kertaalleen jäädytetään työntekijöiden
35514: 1995 vp) hallitus toteutti lainmuutoksen, jolla       eläkemaksun takia, on peräti kohtuutonta ja
35515: palkansaajien työeläkemaksun korotukset ote-          epäloogista perustella samojen eläkeläisten sel-
35516: taan vastaisuudessa huomioon pysyvästi eläk-          västi korkeampaa sairausvakuutusmaksutasoa
35517: keellä olevien työeläkeindeksejä leikkaavana.         uudestaan palkansaajan työeläkemaksulla.
35518: Tätä lainmuutosta ennen maksun huomioon ot-               Perustelujen hataruus johtaakin kysymään
35519: tamisesta indeksikorotusta vähentävästi vuosina       eläkkeensaajien korotetun sairausvakuutusmak-
35520: 1993-199 5 oli säädetty erillisillä laeilla. Näillä   sun osalta, miten perusteltua korotetun maksun
35521: erityislaeilla vuoden 1993 pistelukua leikattiin      perintä on nykyisen tasoisenaja kuinka todellista
35522: 1,5 prosenttiyksikköä ja vuoden 1995 pistelukua       tietoa ylipäätään on saatavissa nykyisin käytössä
35523: 0,5 prosenttiyksikköä. Vuonna 1994 indeksitar-        olevista ansiotasovertailuista kaikkien eri eläke-
35524: kistuksista luovuttiin kokonaan. Lisäksi erityis-     läisryhmienja toisaalta palkansaajien välillä. Jos
35525: lailla on TEL-indeksin kehityksestä vuosina           lähtökohtana pidetään työeläkemaksujen koro-
35526: 1993-1995leikattu yhteensä 3,3 prosenttiyksik-        tusten huomioon ottamista palkansaajien todel-
35527: köä, joista 2 prosenttiyksikköä tehtiin nimen-        lisessa tulonmuodostuksessa, pitäisi kai eläk-
35528: omaan työntekijöiden työeläkemaksun vuoksija          keensaajien tulonmuodostuksessa kyetä myös
35529: sen yli menevä 1,3 prosenttiyksikön suuruinen         vastaavasti täsmällisesti ottamaan huomioon eri-
35530: osa päätettiin lopullisesti olla patauttamatta        tyiset kustannustekijät (lääkkeiden sairausva-
35531: eläkkeensaajille.                                     kuutuskorvaus, erityyppiset laitoshoidon kus-
35532:     TEL-indeksin leikkaamisen perusteleminen          tannukset, erilaiset palvelumaksut yms. kustan-
35533: työssä käyvien työeläkemaksun korotuksilla on         nukset), jotka vääjäämättä vaikuttavat vanhus-
35534: ainakin määrättyyn rajaan saakka ja määrätyis-        väestön käytettävissä olevien tulojen tasoon.
35535: sä olosuhteissa (palkkataso ei nouse) hyväksyttä-     Vain tällaisen vertailun pohjalta voidaan aidosti
35536:  vissä, sillä onhan indeksiturvan lähtökohtana        arvioida eri väestöryhmien mahdollisuuksia ot-
35537:  palkka- ja kustannustason muutosten huomioon         taa osaa valtiontalouden tasapainottamistoi-
35538:  ottaminen myös siinä tilanteessa, jolloin palkka-    miin.
35539:  kehityksen puolella tulonmuodostus hidastuu.             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
35540:      Sen sijaan samaan perusteeseen nojaaminen        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
35541: eläkkeensaajien palkansaajia 3 prosenttiyksik-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
35542:  köä korkeamman sairausvakuutusmaksun pe-             jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35543:  rinnänjatkamiseksi- samalla kun palkansaajan
35544:  työeläkemaksun korotuksista on tullut pysyvä                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus on val-
35545:  eläkeläisten eläkkeiden indeksijäädytyksen pe-                mis ryhtymään eläkkeensaajien korote-
35546:  ruste - on jokseenkin nurinkurinen sosiaalipo-                tun sairausvakuutusmaksun asteittaisek-
35547:  liittinen perustelu (ks. ensin HE:n 118/1995 vp               si alentamiseksi, ja
35548:  perustelut, s. II ja sitten hallituksen esityksen                millä tavoin vanhusväestön käytettä-
35549:  sosiaaliturvamaksuista kuluvalle vuodelle HE                  vissä olevien eläketulojen reaalitasoa tuli-
35550:  103/1995 vp perustelut, s. 5 sekäjälleen HE:n 170/            si mitata, jotta arvioinnissa kyettäisiin
35551:  1996 vp sosiaaliturvamaksuista vuodelle 1997                  nykyistä huolellisemmin ottamaan huo-
35552:  perustelut, s. 2-3). Näissä eri leikkausten perus-            mioon myös vanhuuteen ja sairastavuu-
35553:  teluissa itse asiassa "sama kauppatavara" myy-                teen liittyvät erityiset kustannustekijät?
35554:  dään ikään kuin kahteen kertaan. Jos eläkein-
35555:      Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1996
35556: 
35557:                      Kari Uotila /vas                           Timo Laaksonen /vas
35558:                      Pekka Leppänen /vas                        Jarmo Wahlström /vas
35559:                                              Iivo Polvi /vas
35560:  260017
35561: 2                                            KK 761/1996 vp
35562: 
35563: 
35564: 
35565: 
35566:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
35567: 
35568:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         keindeksiin 65 vuotta täyttäneillä 0,06% ja muil-
35569: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          la 0,15 %.
35570: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           vilastakeskus julkaisee kuluttajahintaindek-
35571: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kari Uoti-        sistä myös väestöryhmittäisiä indeksejä. Tällöin
35572: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           hintakehitystä pyritään kuvaamaan siten, että
35573: n:o 761:                                               otetaan huomioon erot eri väestöryhmien kulu-
35574:                                                        tusrakenteessa. Erot eri väestöryhmien indeksien
35575:             Mihin toimenpiteisiin Hallitus on val-     kehityksessä ovat olleet varsin vähäisiä.
35576:         mis ryhtymään eläkkeensaajien korote-             Osana valtiontalouden tasapainottamistoimia
35577:         tun sairausvakuutusmaksun asteittaisek-        eläkkeensaajilta alettiin vuonna 1993 periä koro-
35578:         si alentamiseksi, ja                           tettua kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksua
35579:             millä tavoin vanhusväestön käytettä-       yhteensä 3 penniä veroäyriltä. Maksut ovat
35580:         vissä olevien eläketulojen reaalitasoa tuli-   enimmillään olleet yhteensä 4 penniä äyriltä. Täl-
35581:         si mitata, jotta arvioinnissa kyettäisiin      lä hetkellä peritään vain korotettua sairausva-
35582:         nykyistä huolellisemmin ottamaan huo-          kuutusmaksua 3 penniä äyriltä. Korotettujen
35583:         mioon myös vanhuuteen ja sairastavuu-          maksujen perimistä on perusteltu palkkatulosta
35584:         teen liittyvät erityiset kustannustekijät?     perittävillä työntekijäin eläkemaksulla ja pal-
35585:                                                        kansaajien työttömyysvakuutusmaksulla, joita
35586:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           ei peritä eläkkeensaajilta. Mainittujen maksujen
35587: vasti seuraavaa:                                       yhteismäärä on kasvanut vuoden 1993 tasosta
35588:                                                        3,2 %:sta vuoteen 1996 mennessä 5,8 %:iin. Mak-
35589:     Kysymyksen perusteluissa on todettu, että          sut ovat verotuksessa vähennyskelpoisia, joten
35590: eläkkeensaajilta perittävää korotettua sairausva-      niiden lopullinen ansiotuloja vähentävä vaikutus
35591: kuutusmaksua on perusteltu työntekijäin työelä-        riippuu palkansaajan veroprosentista. Enemmis-
35592: kemaksulla, vaikka eläkemaksu on pienentänyt           töllä palkansaajista veroprosenttijää alle 50 %:n,
35593: eläkkeiden indeksitarkistuksia. Eläkkeiden in-         ja heillä mainittujen maksujen maksurasitus on
35594: deksitarkistuksiin tarvittavia varoja ei rahastoi-     tällä hetkellä suurempi kuin eläkkeensaajien
35595: da, vaan indeksitarkistukset rahoitetaan vuosit-       korotetun sairausvakuutusmaksun maksurasi-
35596: tain eläkemaksuilla. Tästä syystä, jotta palkan-       tus.
35597: saajien ja eläkkeensaajien välinen tulotaso pysyi-        Kaikkien edellä mainittujen tulovaikutusten
35598: si sellaisessa suhteessa, että eläkkeellä olevat ei-   selvittäminen siten, että voitaisiin yksiselitteisesti
35599: vät saisi parempaa etua kuin työssä käyvät, on         tulkita palkansaajien ja eläkkeensaajien välisen
35600: säädetty, että työntekijäin eläkemaksun muutok-        tulonjaon kohtuullisuutta ja oikeudenmukai-
35601: set otetaan huomioon työeläkeindeksissä.               suutta, on vaikeaa. Entistä vaikeampaa vertailu
35602:    Vuodesta 1996 työntekijäin eläkemaksun vai-         on, jos mukaan otetaan vanhuuteen ja sairasta-
35603: kutuksesta työeläkeindeksiin on säädetty pysy-         vuuteen liittyvät erityiset kustannustekijät. Ky-
35604: vällä lailla. Samassa yhteydessä tehtiin pysyviksi     symyksen perustelui~sa on eläkkeensaajien lää-
35605: vuosina 1993-1995 osana säästötoimia toteute-          kekustannuksia, palvelumaksuja ja laitoshoidon
35606: tut työeläkeindeksin vähennykset. Työeläkein-          kustannuksia pidetty vertailukelpoisina palkan-
35607: deksiä laskettaessa eläkemaksun muutos vähen-          saajilta perittävien eläkemaksujen kustannusten
35608: netään ansiotason muutoksesta. Työntekijäin            kanssa. Lakisääteisiä eläkemaksuja ja työttö-
35609: eläkemaksun muutoksesta otetaan eläkkeensaa-           myysvakuutusmaksuja joutuvat kuitenkin mak-
35610: jien työeläkeindeksiä laskettaessa huomioon 65         samaan kaikki palkkatuloa saavat. Sen sijaan
35611: vuotta täyttäneillä 20 %ja muilla 50 %. Eläke-         esimerkiksi palvelumaksuja joutuvat maksa-
35612: maksun vuonna 1996 tapahtunutta nousua ei              maan vain ne eläkkeensaajat, jotka palveluja
35613: kuitenkaan oteta huomioon vuoden 1996 työelä-          käyttävät.
35614: keindeksissä. Mainittu eläkemaksun 0,3 prosent-           Eläkkeensaajien verotus on lähes kautta linjan
35615: tiyksikön nousu vaikuttaa vuoden 1997 työelä-          lievempää kuin palkansaajien verotus. Vertailus-
35616:                                             KK 761/1996 vp                                             3
35617: 
35618: sa ovat tällöin mukana verojen lisäksi myös sai-      huomattava, että myös eläkkeensaajaryhmässä
35619: rausvakuutusmaksu, eläkemaksu ja työttömyys-          terveyspalvelujen tarve vaihtelee huomattavasti.
35620: vakuutusmaksu. Vain eläkkeensaajien hyvätu-           Lääke- ja laitoshoidon kustannusten sekä palve-
35621: loisin neljännes maksaa hieman korkeampia ve-         lumaksujen korvaaminen sairausvakuutusmak-
35622: roja kuin palkansaajat vastaavansuuruisista tu-       sua alentamalla siten, että alennus kohdistuisi
35623: loista. Kyse on samalla eläkkeensaajista, jotka       koko eläkkeensaajaryhmään, ei olisi perusteltua
35624: ovat hyötyjiä sekä tuloveroasteikon kevennyk-         senkään vuoksi, että silloin pienituloisimmat
35625: sestä että sairausvakuutusmaksun porrastuksen         eläkkeensaajat, jotka eivät maksa sairausvakuu-
35626: alenemisesta vuonna 1997. Edelleen kyse on vä-        tusmaksua, jäisivät ilman tätä etua.
35627: estönosasta, joka on ollut kaikkein turvatuim-           Hallitusohjelman mukaisesti sairausvakuu-
35628: massa asemassa lamankin aikana. Verotuksen            tusmaksua alennetaan vuonna 1997 yhdellä pen-
35629: rakennetta pyritään hallitusohjelman mukaan           nillä 80 000 äyrin ylittävien tulojen osalta. Alen-
35630: muuttamaan työn tekemistä suosivaksi. Sen             nus koskee myös eläkkeensaajia. Myös valtion
35631: vuoksi on tarkoituksenmukaista, että tässä työt-      tuloveroasteikkoon tehdään vuonna 1997 eläk-
35632: tömyystilanteessa verotukselliset toimenpiteet        keensaajia koskevia lievennyksiä.
35633: on nyt kohdennetto etupäässä työssä käyvään              Parhaillaan kysymys eläkkeensaajilta perittä-
35634: väestöön.                                             vän korotetun sairausvakuutusmaksun määräs-
35635:    Eläkkeensaajaryhmä on perinteisesti ollut          tä on esillä eduskunnassa käsiteltäessä valtion
35636: suuri terveyspalvelujen käyttäjä, ja he saavat sai-   talousarvioesitystä vuodelle 1997. Sosiaali- ja
35637: rausvakuutusjärjestelmän kautta korvausta mat-        terveysvaliokunnan lausunnossa on otettu kan-
35638: kakustannuksiin ja lääkekustannuksiin. Väestön        taa maksun alennusmahdollisuuteen vuoden
35639: vanheneminen tulee osaltaan lisäämään lääke-          1998 alusta. Sosiaali- ja terveysministeriö tulee
35640: kustannuksia ja siten aiheuttamaan sairausva-         ottamaan tämän huomioon eläkkeensaajien sosi-
35641: kuutusmaksuun korotuspaineita. On kuitenkin           aaliturvan tasoa ja rahoitusta arvioitaessa.
35642:      Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1996
35643: 
35644:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
35645: 4                                          KK 761/1996 vp
35646: 
35647: 
35648: 
35649: 
35650:                                        Tili Riksdagens Talman
35651: 
35652:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     pensionsavgiften som inträffat 1996 beaktas
35653: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       dock inte vid beräkningen av 1996 års arbetspen-
35654: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     sionsindex. Den nämnda höjningen av pensions-
35655: man Kari Uotila m.fl. undertecknade spörsmål         avgiften med 0,3 procentenheter inverkar på
35656: nr 761:                                              1997 års arbetspensionsindex med 0,06% för 65
35657:                                                      år fyllda och 0,15 % för övriga.
35658:           Vilka åtgärder är Regeringen beredd           1 fråga om konsumentprisindex publicerar sta-
35659:        att vidta för att stegvis sänka den höjda     tistikcentralen även index befolkningsgruppvis.
35660:        sjukförsäkringspremien för pensionsta-        Syftet med detta är att ge en bild av prisutveck-
35661:        gare,                                         lingen på ett sådant sätt att skillnaderna i kon-
35662:           och på vilket sätt borde man mä ta den     sumtionsstrukturen hos olika befolkningsgrup-
35663:        reella nivån på de pensionsinkomster som      per beaktas. Skillnaderna i indexutvecklingen
35664:        står tili den äldre befolkningens förfogan-   mellan o1ika befolkningsgrupper har varit gan-
35665:        de för att man vid utvärderingen nog-         ska obetydliga.
35666:        grannare än nu skall kunna beakta de              Som ett led i balanseringen av statsekonomin
35667:        särskilda kostnadsfaktorer som hör sam-       började man år 1993 hos pensionstagarna uppbä-
35668:        man med ålderdom och sjukfrekvens?            ra en förhöjd folkpensions- och sjukförsäkrings-
35669:                                                      premie på 3 penni per skatteöre. Premierna har
35670:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        som högst uppgått till4 penni per skatteöre. För
35671: anföra följande:                                     närvarande uppbärs endast en höjd sjukförsäk-
35672:                                                      ringspremie på 3 penni per skatteöre. Uppbörden
35673:    1 motiveringen tili spörsmålet konstateras att    av den höjda premien har motiverats med arbets-
35674: den förhöjda sjukförsäkringspremien för pen-         tagares pensionsavgift och löntagares arbetslös-
35675: sionstagare har motiverats med arbetstagares         hetsförsäkringsavgift som uppbärs på 1önein-
35676: pensionsavgift, även om pensionsavgiften har         komst och som inte tas ut av pensionstagare. Det
35677: medfört minskade indexjusteringar av pensio-         sammanlagda beloppet av de nämnda avgifterna
35678: nerna. De ruedel som behövs för indexjuste-          har vuxit från 1993 års nivå på 3,2% till5,8% år
35679: ringarna fonderas inte, utan indexjusteringarna      1996. A vgifterna är avdragsgilla i beskattningen
35680: finansieras varje år med pensionsavgifter. Av        och den slutliga minskningen av förvärvsinkom-
35681: denna orsak har stadgats att ändringarna i ar-       sten är därför beroende av 1öntagarens skatte-
35682: betstagares pensionsavgift skall beaktas i arbets-   procent. Skatteprocenten för majoriteten av lön-
35683: pensionsindex för att det mellan löntagarnas och     tagarna understiger 50 %, och den belastning de
35684: pensionstagarnas inkomstnivå skall råda ett så-      nämnda avgifterna utgör för dem är för närva-
35685: dant förhållande att de som lyfter pension inte      rande större än den belastning den höjda sjukför-
35686: har större förmåner än de som arbetar.               säkringspremien utgör för pensionstagarna.
35687:    Fr.o.m. år 1996 har inverkan av arbetstagar-          Det är svårt att utreda alla de ovan nämnda
35688: nas pensionsavgift på arbetspensionsindex be-        faktorernas effekter på inkomsterna så att det
35689: stämts genom en permanent lag. Också de minsk-       vore möjligt att entydigt tolka rimligheten och
35690: ningar i arbetspensionsindex som under åren          rättvisan i inkomstfördelningen mellan löntagare
35691: 1993-1995 genomfördes som en del av sparåt-          och pensionstagare. Jämförelsen blir ännu mer
35692: gärderna gjordes i detta sammanhang permanen-        komplicerad om de särskilda kostnadsfaktorer
35693: ta. Vid uträkningen av arbetspensionsindex           som hör samman med ålderdom och sjukfrek-
35694: minskas förändringen i inkomstnivån med för-         vens tas med i beräkningen. 1 motiveringen tili
35695: ändringen i pensionsavgiften. Då pensionstagar-      spörsmålet har pensionstagarnas kostnader för
35696: nas arbetspensionsindex räknas ut beaktas 20 %       mediciner, service och anstaltvård betraktats
35697: av ändringen i arbetstagarens pensionsavgift då      som jämförbara med kostnaderna för de pen-
35698: det gäller dem som fyllt 65 år och 50 % av änd-      sionspremier som uppbärs av arbetstagarna. De
35699: ringen då det gäller de övriga. Den höjning av       lagstadgade pensionspremierna och arbetslös-
35700:                                               KK 761/1996 vp                                               5
35701: 
35702: hetsförsäkringsavgifterna måste emellertid beta-          mer att bidra tiii en ökning av läkemedelskostna-
35703: las av alla som har löneinkomster. Däremot beta-          derna och kommer därmed att ge upphov tiii ett
35704: las t.ex. serviceavgifter endast av de pensionsta-        tryck på en förhöjning av sjukförsäkringspremi-
35705: gare som utnyttjar någon form av service.                 en. Det bör dock beaktas att behovet av hälso-
35706:     Beskattningen av pensionstagarna är nästan            vårdstjänster varierar märkbart även inom pen-
35707: undantagslöst lindrigare än beskattningen av              sionstagargruppen. Det är inte heller motiverat
35708: löntagarna. I denna jämförelse ingår då, förutom          att ersätta kostnaderna för läkemedels- och an-
35709: skatt, sjukförsäkringspremier, pensionspremier            staltvård samt serviceavgifterna genom en sänk-
35710: och arbetslöshetsförsäkringsavgifter. Endast den          ning av sjukförsäkringspremien så att sänkning-
35711: fjärdedel av pensionstagarna som har de högsta            en skulle fördela sig på hela pensionstagargrup-
35712: inkomsterna betalar en aning högre skatt än lön-          pen därför att de pensionstagare med lägre in-
35713: tagare med lika stora inkomster. Det är samtidigt         komster som inte betalar någon sjukförsäkrings-
35714: fråga om sådana pensionstagare som kan dra                premie då skulle förlora denna förmån.
35715: nytta av både lättnaderna som gäller inkomst-                 Enligt regeringsprogrammet sänks sjukför-
35716: skatteskalorna och den nedsatta graderingen av            säkringspremien under 1997 med en penni för
35717: sjukförsäkringspremien år 1997. Det är vidare             inkomster som överstiger 80 000 skattegren.
35718: fråga om dendel av befolkningen som har inne-             Sänkningen gäller också pensionstagare. A ven
35719:  haft den allra tryggaste ställningen även under          då det gäller statens inkomstskatteskala genom-
35720: den ekonomiska recessionen. Regeringen syftar             förs 1997 vissa lättnader som gäller pensionsta-
35721: enligt regeringsprogrammet tili att ändra be-             gare.
35722:  skattningens struktur så att det lönar sig att arbe-         Frågan om beloppet av den höjda sjukförsäk-
35723:  ta. Därför är det i det rådande arbetslöshetsläget       ringspremie som skall tas ut av pensionstagare
35724:  ändamålsenligt att de beskattningsmässiga åt-            behandlas som bäst i riksdagen i samband med
35725:  gärderna i första hand riktar sig mot den arbetan-       budgetpropositionen för 1997. Social- och hälso-
35726:  de befolkningen.                                         vårdsutskottet har i sitt utlåtande tagit ställning
35727:      Pensionstagarna har traditionellt varit en           tili en eventuell sänkning av avgiften från ingång-
35728:  grupp som i hög grad använder sig av hälsovårds-         en av 1998. Social- och hälsovårdsministeriet
35729:  tjänster, och de får via sjukförsäkringssystemet         kommer att beakta detta vid bedömningen av
35730:  ersättning för sina resekostnader och läkeme-            nivån på pensionstagarnas socialskydd och dess
35731:  delskostnader. Den åldrande befolkningen kom-            finansiering.
35732: 
35733:       Helsingforsden 21 november 1996
35734: 
35735:                                                         Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
35736:                                               KK 762/1996 vp
35737: 
35738: Kirjallinen kysymys 762
35739: 
35740: 
35741: 
35742: 
35743:                                     Toimi Kankaanniemi /skl ym.: ED:sta eroamiseen liittyvän suunni-
35744:                                        telman laatimisesta
35745: 
35746: 
35747:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
35748: 
35749:     Viime maaliskuussa alkanut Euroopan unio-               Monilla tavoilla tapahtuva erittäin nopea ke-
35750: nin hallitusten välinen konferenssi (HVK) pyrkii        hitys ED:ssa johtaa jatkuvasti syvenevän liitto-
35751: uudistamaan ED:n päätöksentekoaja hallintoa.            valtion muodostumiseen. Poliittinen, taloudelli-
35752: Mikäli yksimielisyys neuvotteluissa löytyy, ED          nen ja jopa sotilaallinenkin valta keskittyy ja
35753: uudistuu lähivuosina merkittävällä tavalla.             etääntyy kansoista ja kansanvaltaisesta valvon-
35754:     Maastrichtin sopimus, johon Suomi kaikilta          nasta. Kehitys ei ole hyvin erilaisista kansoista
35755: osin, myös EMDn kolmanteen vaiheeseen liitty-           koostuvan Euroopan etujen mukaista. Maiden
35756: misen osalta, sitoutui ilman varaumia, on luon-         sisällä kehitystä uhkaa kansojen jakautuminen
35757: teeltaan unionisopimus. HVK:n tuloksena mah-            menestyviioja syrjäytyviin,jotka ovat usein työt-
35758: dollisesti syntyvä sopimus sen sijaan sisältää kes-     tömiä, köyhiä ja rapautuvan sosiaaliturvan va-
35759: keisiltä osin liittovaltiokehitystä merkitseviä         rassa eläviä. Kansan kahtiajakautumisesta on
35760: osia. Sitä voidaan perustellusti kutsua Iiittoval-      vakavia merkkejä lähes kaikissa ED-maissa,
35761: tiosopimukseksi. Erityisesti siirtyminen yhä            myös Suomessa.
35762: enemmän enemmistö- ja määräenemmistöpää-                    Suomen kansan enemmistö ei hyväksy ED:n
35763: töksiin sekä nykyisin III-pilariin eli hallitusten      liittovaltiokehitystä. Lähes kaikki poliittiset
35764: välisen yhteistyön piiriin kuuluvien asioiden siir-     puolueet ovat selkeästi ilmoittaneet mm. ED-
35765: täminen nykyistä laajemmin 1-pilariin eli yhteisö-      parlamenttivaalien edellä vaaliohjelmissaan, että
35766: asioiksi merkitsee Iiittovaltiokehitystä. Yhteisen      ne eivät hyväksy tätä kehitystä. Eduskunnan
35767: ulko- ja turvallisuuspolitiikan osalta siirtyminen      kanta on myös ollut selkeästi Iiittovaltiovastai-
35768: määräenemmistöpäätöksiin johtaa väistämättä             nen.
35769: kohti Iiittovaltiota.                                       Ruotsissa jopa nykymuotoisen ED :n jäsenyy-
35770:     Myös puolustuksen osalta kehitys ED:ssa             den vastustus on erittäin laajaa. Liittovaltiokehi-
35771: näyttäisi etenevän liittovaltiomuotoa merkitse-         tystä kannattaa tuskin kukaan.
35772: vään suuntaan.                                              Vahvat poliittiset ja taloudelliset voimat man-
35773:     Omalta osaltaan HVK:n rinnalla nopeasti ete-        ner-Euroopassa ajavat liittovaltiokehitystä, jo-
35774:  nevä Talous- ja rahaliitto EMDn kolmas vaihe,          ten se etenee kuvatulla tavalla hyvin nopeasti.
35775: joka merkitsee EMD-alueella yhteistä rahaa, yh-         Suomen eduskunnan eteen tulee todennäköisesti
35776:  teistä rahapolitiikkaa ja yhteisiä talouspolitiikan    HVK:n tuloksena syntyvän neuvottelutuloksen
35777:  linjauksia, keskittää raha- ja talouspoliittisen       käsittelyn yhteydessä kaksi vaihtoehtoa: joko
35778:  vallan syntyväliä EMD-alueella. Myös EMDn              eduskunta pyörtää aiemmat kantansa ja hyväk-
35779:  ulkopuolelle jäävien ED-maiden osalta laaditta-        syy liittovaltiokehitystä merkitsevän sopimuksen
35780:  vat pelisäännöt keskittävät valtaa yhteen paik-        tai hylkää sen, mikä merkinnee eroamista
35781:  kaan kansanvaltaisen valvonnan ulkopuolelle.           ED:sta. Sama tilanne on edessä Ruotsin ja Tans-
35782:  Tässä yhteydessä on esitetty vaatimuksia myös          kan valtiopäivillä. HVK-sopimus on ratkaisevan
35783:  tiiviin talous- ja työllisyyspolitiikan puolesta ED/   tärkeä linja valinta. Suomessa siitä pitäisi järjes-
35784:  EMD-alueella. Tämä merkitsee voimakasta ete-           tää kansanäänestys.
35785:  nemistä liittovaltiokehityksen tiellä.                     Kun johdonmukaisuus edellyttää, että Suo-
35786:      Schengen-sopimus poistaa siihen kuuluvien          messa, kuten todennäköisesti myös Ruotsissa ja
35787:  maiden väliltä sisärajat. Suomen kansallinen si-       ehkä Tanskassakin, torjutaan liittovaltio-ED,
35788:   nikantinen passi korvautuu ED:n punakantisella        tulisi hallituksen varautua toisen vaihtoehdon
35789:   passilla. Nämäkin toimet edistävät liittovaltioke-    varalta. Suomen hallituksen tulisi aloittaa viipy-
35790:   hitystä.                                              mättä neuvottelut Ruotsin ja ED:n ulkopuolella
35791: 
35792:  260017
35793: 2                                         KK 762/1996 vp
35794: 
35795: olevan Norjan kanssa yhteistyöstä, jolla nämä       valla. Myös huumeiden vastustamisessa ja vas-
35796: maat- mahdollisesti myös Tanska ja Islanti-         tuullisen alkoholipolitiikan suhteen voisimme
35797: turvaisivat taloudelliset ja muut etunsa EU:n ul-   toimia järkevällä tavalla EU :n ulkopuolella.
35798: kopuolella ja suhteessa EU :hun. Kunkin maan           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35799: itsenäisyyttä tulee kunnioittaa, mutta samalla      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
35800: tulee rakentaa vahva yhteistyö mm. energia-,        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
35801: ympäristö- ja työllisyyspolitiikassa. Maatalous-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35802: politiikassa voitaisiin näin palauttaa itsenäinen
35803: päätöksentekomme, mikä antaisi mahdollisuu-                   Aikooko Hallitus ryhtyä valmistele-
35804: den maaseudun elinvoimaisuuden parantami-                  maan suunnitelmaa Suomen EU:sta
35805: seen ja omavaraisen elintarvikehuollon turvaa-             eroamisen varalta, koska EU on kehitty-
35806: miseen. Kaiken kaikkiaan voitaisiin turvata nyt            mässä liittovaltioksi Suomen etujen vas-
35807: murtumassa oleva pohjoismainen hyvinvointi-                taisesti?
35808: yhteiskuntamalli ihmisarvoa kunnioittavalla ta-
35809:      Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1996
35810:                     Toimi Kankaanniemi /skl                  Tauno Pehkonen /skl
35811:                                           KK 762/1996 vp                                             3
35812: 
35813: 
35814: 
35815: 
35816:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
35817: 
35818:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      Suomessa eduskunta vaikuttaa valtioneuvoston
35819: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       HVK-kannanottoihin suuren valiokunnan ja ul-
35820: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     koasiainvaliokunnan kanssa käytävien keskuste-
35821: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Toimi          lujen sekä konferenssia koskevien mietintöjensä
35822: Kankaanniemen ym. näin kuuluvan kirjallisen         ja lausuntojensa (SuVL 211995 vp ja UaVM 7/
35823: kysymyksen n:o 762:                                 1996 vp) pohjalta. Suomen osalta lopullisesti
35824:                                                     neuvotteluissa saavutetun sopimustekstin hy-
35825:           Aikooko Hallitus ryhtyä valmistele-       väksyy eduskunta.
35826:        maan suunnitelmaa Suomen EU:sta                 Euroopan unioni on Suomelle väline tärkeinä
35827:        eroamisen varalta, koska EU on kehitty-      pidettävien asioiden ja tavoitteiden saavuttami-
35828:        mässä liittovaltioksi Suomen etujen vas-     sessa. On Suomen taloudellisten ja turvallisuus-
35829:        taisesti?                                    poliittisten etujen mukaista, että Euroopan unio-
35830:                                                     nia kehitetään vahvana itsenäisten valtioiden yh-
35831:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        teenliittymänä, jossa jäsenvaltiot ovat jakaneet
35832: vasti seuraavaa:                                    toimivaltaa käyttääkseen sitä yhdessä yhteisesti
35833:                                                     hyväksyttyjen päämäärien saavuttamiseksi. Pe-
35834:    Maastrichtissa solmitun Euroopan unionia         rinteisten taloudellisten ja turvallisuuspoliittis-
35835: koskevan sopimuksen (SEU) N artiklan mukaan         ten etujen turvaamisen lisäksi hallitus painottaa
35836: unionin perussopimuksia voidaan muuttaa jä-         myös unionin sosiaalisen ja ympäristöä koske-
35837: senvaltioiden yhteisellä sopimuksella. Sopimus      van ulottuvuuden kehittämistä.
35838: neuvotellaan erikseen koolle kutsuttavassa halli-      Valtioneuvosto ei näe tarvetta eikä syytä ryh-
35839: tusten välisessä konferenssissa (HVK). Muutok-      tyä valmistelemaan suunnitelmaa Suomen
35840: set tulevat voimaan, kun kaikki jäsenvaltiot ovat   EU:sta eroamisen varalta. Hallitusten välisessä
35841: ne ratifioineet valtiosääntönsä asettamien vaati-   konferenssissa hallitus keskittyy unionin kehittä-
35842: mustensa mukaisesti.                                miseen selonteossa esitettyjen peruslinjojen mu-
35843:    Valtioneuvoston selonteossa eduskunnalle         kaisesti. Suomen osalta lopullisesti neuvotteluis-
35844: 27.2.1996 (VNS 1/1996 vp) Suomen lähtökohdat        sa saavutetun sopimustekstin hyväksyy edus-
35845: ja tavoitteet Euroopan unionin vuoden 1996 hal-     kunta. Hallitusten välisen konferenssin lopputu-
35846: litusten välisessä konferenssissa- todetaan, että   loksen hylkääminen jossain jäsenvaltiossa ei joh-
35847: hallitus pitää valtiopäiväjärjestyksen mukaisesti   da kyseisen jäsenvaltion eroon unionista. Hyl-
35848: eduskunnan säännöllisesti informoituna konfe-       käämistapauksessa sopimusmuutokset jäävät te-
35849: renssin kulusta ja siellä tehtävistä päätöksistä.   kemättä.
35850: 
35851:      Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1996
35852:                                                          Eurooppa-ministeri,
35853:                                                          ulkomaankauppaministeri Ole Norrback
35854: 4                                            KK 762/1996 vp
35855: 
35856: 
35857: 
35858: 
35859:                                          Tili Riksdagens Talman
35860: 
35861:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       tas. 1 Finland påverkar riksdagen statsrådets
35862: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         IGC-ståndpunkter utifrån samtai som förs med
35863: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-       stora utskottet och utrikesutskottet samt genom
35864: man Toimi Kankaanniemi m.fl. undertecknade             betänkanden och utlåtanden som gäller konfe-
35865: spörsmål nr 762:                                       rensen (StoUU 211995 rd och UtUB 711996 rd).
35866:                                                        Den text som tas fram vid förhandlingarna god-
35867:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för          känns slutligt för Finlands del av riksdagen.
35868:        att inleda beredningen av en pian för Fin-         Europeiska unionen är ett redskap för Finland
35869:        lands utträde ur EU eftersom EU håller          för att uppnå resultat och mål som anses viktiga.
35870:        på att utvecklas till en förbundsstat i strid   Det är förenligt med Finlands ekonomiska och
35871:        med Finlands intressen?                         säkerhetspolitiska intressen att Europeiska unio-
35872:                                                        nen utvecklas som en stark sammanslutning av
35873:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          självständiga stater på viiken medlemsstaterna
35874: anföra följande:                                       har överfört behörighet för att tillsammans an-
35875:                                                        vända denna behörighet för att uppnå gemen-
35876:    Enligt artikel N i Maastrichtfördraget om Eu-       samt godkända mål. Utöver tryggandet av tradi-
35877: ropeiska unionen kan medlemsstaterna i samråd          tionella ekonomiska och säkerhetspolitiska in-
35878: komJ!la överens om ändringar av grundfördra-           tressen betonar regeringen också utvecklandet a v
35879: gen. Overenskommelsen arbetas fram vid en sär-         den sociala dimensionen och av miljöfrågor inom
35880: skilt sammankallad konferens med medlemssta-           uni onen.
35881: ternas regeringar (IGC). Ändringarna träder i             Statsrådet ser varken något behov eller någon
35882: kraft när de har ratificerats av samtliga medlems-     orsak att inleda förberedelser för ett finskt utträ-
35883: stater i överensstämmelse med deras konstitutio-       de ur EU. Vid regeringskonferensen koncentre-
35884: nella bestämmelser.                                    rar sig regeringen på utvecklandet av unionen
35885:    1 statsrådets redogörelse till riksdagen            enligt de grundprinciper som anförts i redogörel-
35886: 27.2.1996 (SRR 1/1996 rd)- Finlands utgångs-           sen. Den text som tas fram vid förhandlingarna
35887: punkter och målsättningar vid Europeiska unio-         godkänns slutligt för Finlands del av riksdagen.
35888: nens regeringskonferens år 1996 - konstateras          Att en medlemsstat förkastar slutresultatet av
35889: att i enlighet med riksdagsordningen skall reger-      regeringskonferensen leder inte tili att den med-
35890: ingen hålla riksdagen regelbundet informerad om        lemsstaten utträder ur unionen. Om slutresulta-
35891: konferensens förlopp och om de beslut som fat-         tet förkastas blir fördragsändringarna ogjorda.
35892: 
35893:      Helsingfors den 19 november 1996
35894: 
35895:                                                                 Europaminister,
35896:                                                                 utrikeshandelsminister Ole Norrback
35897:                                               KK 763/1996 vp
35898: 
35899: Kirjallinen kysymys 763
35900: 
35901: 
35902: 
35903: 
35904:                                     Päivi Räsänen /skl: Ulosottolain täytäntöönpanoon liittyvistä on-
35905:                                         gelmista
35906: 
35907: 
35908:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
35909: 
35910:    Viime aikoina on julkisuudessa käsitelty ta-         liittyvän tunnearvon vuoksi. Niiden realisoimi-
35911: pauksia, joissa ulosottopäätöstä toimeenpan-            sella tuskin edes on merkittävää vaikutusta vel-
35912: taessa on ulosmitattu mm. lasten leluja ja harras-      kojen maksulle.
35913: tusvälineitä, mm. suksia. Ulosottolain mukaan               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
35914: on velalliselle ja hänen perheelleenjätettävä tietyt    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35915: tarpeelliset ja välttämättömät tavarat. Toisaalta       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35916: pitäisi ulosmitattavilla tavaroilla olla rahallista     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35917: arvoa.
35918:    Tarpeellisuuden ja rahallisen arvon mittaami-                  Onko Hallitus tietoinen erityisesti lap-
35919: sessa voi olla vaikeata tehdä rajanvetoa, minkä                siin kohdistuvista ulosottolain käytän-
35920: takia ilmeisesti tarvittaisiin yhtenäistä ohjeistus-           nön toteutuksen kohtuuttomuuksista, ja
35921: ta. Erityisesti lasten leikki- ja harrastusvälineiden             aikooko se korjata epäkohdat riittä-
35922: ulosmittaaminen tuntuu kohtuuttomalta niihin                   vän selkeillä ohjeilla?
35923: 
35924:      Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1996
35925: 
35926:                                             Päivi Räsänen /skl
35927: 
35928: 
35929: 
35930: 
35931:  260017
35932: 2                                          KK 763/1996 vp
35933: 
35934: 
35935: 
35936: 
35937:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
35938: 
35939:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Oikeusministeriössä on valmisteilla ulosotto-
35940: mainitussa tarkoitetussa Te, Rouva Puhemies,         lain kokonaisuudistus. Siinä yhteydessä arvioi-
35941: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      daan myös erottamisetua koskevien säännösten
35942: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Rä-       uusimistarve, mm. se, pitäisikö lasten käytössä
35943: säsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       oleva omaisuus suojata nimenomaisella sään-
35944: 763:                                                 nöksellä.
35945:                                                         Yleensä ulosotossa erotettavan omaisuuden
35946:           Onko Hallitus tietoinen erityisesti lap-   soveltamiskäytäntö on ollut kohtuullista. Minis-
35947:        siin kohdistuvista ulosottolain käytän-       teriössä on kuitenkin kiinnitetty huomiota sii-
35948:        nön toteutuksen kohtuuttomuuksista, ja        hen, että joitakin ylilyöntejä on kiistatta tapahtu-
35949:           aikooko se korjata epäkohdat riittä-       nut. Ulosottomies lainkäyttöviranomaisena har-
35950:        vän selkeillä ohjeilla?                       kitsee itsenäisesti kysymyksen velallisen oikeu-
35951:                                                      desta erottaa omaisuutta. Oikeussuojakeinona
35952:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         velallisella on muutoksenhakuoikeus toimenpi-
35953: vasti seuraavaa:                                     teeseen. Oikeusministeriössä on kuitenkin tar-
35954:                                                      koitus 1 päivänä joulukuuta 1996 toteutuvan val-
35955:    Ulosottolain 4 luvun 5 §:ssä luetellaan omai-     tion paikallishallinnon uudistuksen voimaantu-
35956: suus, joka on erotettava ulosmittauksesta. Tämä,     lon jälkeen tammikuussa 1997 lähettää uusille
35957: velallisen ns. erottamisetua koskeva säännös on      ulosottomiehille kirje, jossa jo ennen tulevaa
35958: vuodelta 1932,joten sen sisältö ei vastaa nykyai-    lainsäädäntöuudistusta tullaan kiinnittämään
35959: kaa.                                                 huomiota hyvään ja yhtenäiseen ulosottotapaan
35960:                                                      näissä asioissa.
35961: 
35962:      Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1996
35963: 
35964:                                                                     Oikeusministeri Kari Häkämies
35965:                                          KK 763/1996 vp                                              3
35966: 
35967: 
35968: 
35969: 
35970:                                       Tili Riksdagens Talman
35971: 
35972:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        En totalrevision av utsökningslagen är under
35973: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-     beredning på justitieministeriet. 1 detta samman-
35974: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-   hang tas även behovet av revision av stadgande-
35975: man Päivi Räsänen undertecknade spörsmå1 nr        na om separationsrätten upp tili granskning, bl.a.
35976: 763:                                               diskuteras om barns egendom bör skyddas med
35977:                                                    ett uttryckligt stadgande.
35978:           Är Regeringen medveten om de orim-           1 allmänhet har tillämpningspraxis i fråga om
35979:        ligheter som i synnerhet barn utsätts för   egendom som skall undantas från utmätning va-
35980:        då utsökningslagen verkställs i praktiken   rit rimlig. Ministeriet har emellertid fåst upp-
35981:        och                                         märksamhet vid att vissa obestridliga överdrifter
35982:           ämnar den avhjälpa dessa missförhå1-     har förekommit. Utmätningsmannen avgör själv
35983:        landen genom klara direktiv?                isin egenskap av lagskipningsmyndighet frågan
35984:                                                    om gäldenärens rätt att undanta egendom. Det
35985:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      rättsskyddsmedel som står gä1denären tili buds är
35986: anföra följande:                                   hans rätt att söka ändring i åtgärden. Justitiemi-
35987:                                                    nisteriet har dock för avsikt att ijanuari 1997, när
35988:    1 4 kap. 5 § utsöknings1agen räknas den egen-   reformen av statens 1oka1förvaltning har genom-
35989: dom upp som skall undantas från utmätning.         forts, skicka de nya utmätningsmännen ett brev,
35990: Detta stadgande om gäldenärens s.k. separa-        i vilket redan före den kommande Iagstiftningsre-
35991: tionsrätt härstammar från 1932 och dess innehåll   visionen uppmärksamhet fåsts vid en god och
35992: motsvarar sålunda inte moderna förhållanden.       enhetlig utsökningssed i dessa ärenden.
35993: 
35994:      Helsingforsden 21 november 1996
35995: 
35996:                                                                   Justitieminister Kari Häkämies
35997:                                               KK 764/1996 vp
35998: 
35999: Kirjallinen kysymys 764
36000: 
36001: 
36002: 
36003: 
36004:                                     ·Jouko Jääskeläinen /skl ym.: EMO-jäsenyydestä aiheutuvien ongel-
36005:                                         mien selvittämisestä
36006: 
36007: 
36008:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
36009: 
36010:    Viimeisimmät tiedot ja analyysit mm. Englan-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
36011: nista kertovat, että valtiontalouksissa olevat elä-     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
36012: kevajeet tulevat monissa maissa ratkaisevasti           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
36013: vaikeuttamaan EMO-kriteereiden rehellistä ja            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36014: aitoa saavuttamista.
36015:    Julkisuudessa on ollut myös ulkomaita koske-                   Onko eläkevastuut eri kansantalouk-
36016: via tietoja siitä, että eläkevastuiden teknisilläjär-          sissa selvitetty ja rehellisesti laskettu mu-
36017: jestelyillä yritettäisiin parantaa niitä lukuja, jot-          kaan niihin lukuihin, jotka ratkaisevat
36018: ka ovat EMOn kolmannen vaiheen jäsenyyden                      EMOn kolmannen vaiheen jäsenyyden,
36019: kriteereinä.                                                   sekä
36020:    Lokakuun lopussa julkistettu ruotsalainen,                     miten Hallitus arvioi ruotsalaisen sel-
36021: maailman laajimmaksi arvioitu selvitys EMO-                    vityksen sisältöä ja sovellettavuutta myös
36022: jäsenyyden vaikutuksista kallistuu Ruotsin                     Suomeen?
36023: EMO-jäsenyyden osalta kielteiseen suuntaan.
36024: 
36025:      Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1996
36026: 
36027:           Jouko Jääskeläinen /skl          Tauno Pehkonen /skl            Erkki Pulliainen /vihr
36028: 
36029: 
36030: 
36031: 
36032: 260017
36033: 2                                           KK 764/1996 vp
36034: 
36035: 
36036: 
36037: 
36038:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
36039: 
36040:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Julkisen talouden velan osalta kriteerit koske-
36041: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          vat julkisen talouden bruttovelkaa, eivätkä ota
36042: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-       huomioon julkisen sektorin saatavia ja muuta
36043: le jäsenelle kansanedustaja Jouko Jääskeläisen         omaisuutta. Tähän ratkaisuun on päädytty mm.,
36044: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           koskajulkisten saatavien ja omaisuuden arvioin-
36045: 764:                                                   ti luotettavana ja kiistattomalla tavalla olisi hy-
36046:                                                        vin vaikeaa.
36047:           Onko eläkevastuut eri kansantalouk-              Samalla tavallajulkisen talouden velkakriteeri
36048:        sissa selvitetty ja rehellisesti laskettu mu-   jättää huomioon ottamatta ns. kattamattomat
36049:        kaan niihin lukuihin, jotka ratkaisevat         eläkevastuut. Näillä tarkoitetaan laskennallisia
36050:        EMUn kolmannen vaiheen jäsenyyden,              eläkemenoja, joihin on voimassa olevan lainsää-
36051:        sekä                                            dännön nojalla sitouduttu, siltä osin kuin eläk-
36052:           miten Hallitus arvioi ruotsalaisen sel-      keiden rahoitukseksi kerätyt rahastot eivät näitä
36053:        vityksen sisältöä ja sovellettavuutta myös      kata. Kattamattomien eläkevastuiden merkitys-
36054:        Suomeen?                                        tä on korostanut useimmille teollisuusmaille tyy-
36055:                                                        pillinen väestön vanheneminen.
36056:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-               ED-maiden välillä ei ole mitään eläkeharmo-
36057: vasti seuraavaa:                                       nisaatiota, vaan eläkejärjestelmä on nähty kysy-
36058:                                                        mykseksi, joka tulee ratkaista kansallisella tasol-
36059:     Kysymyksen ensimmäisessä osassa kysytään,          la. Siksi maiden eläkejärjestelmien erot ovat säi-
36060: miten eläkevastuut on otettu huomioon EMUn             lyneet suurina. Järjestelmät ovat yksityisiä, julki-
36061: lähentymiskriteerien täyttymistä arvioitaessa.         sia tai niiden välimuotoja. Joissain maissa eläk-
36062: Lähtökohtana on todettava, että EMUn toteut-           keisiin varaudutaan rahastoimalla, mutta ylivoi-
36063: tamisessa tärkeät lähentymiskriteerit tähtäävät        maisesti yleisin periaate on kuitenkin se, että
36064: siihen, että tuleva yhteinen raha olisi vakaana        eläkkeet rahoitetaan kunkin hetken eläkemak-
36065: pohjalla. Uusi raha ei voisi saavuttaa käyttäjien-     suilla. Suomen järjestelmä on julkinen, ja se pe-
36066: sä luottamusta, jos sen asemaa uhkaisivat raha-        rustuu osittaiseen rahastointiin. Järjestelmien
36067: liittoon osallistuvien maiden liian suuret julkisen    periaatteellisten eroavaisuuksien lisäksi on lukui-
36068: sektorin alijäämät. Siksi Maastrichtin sopimuk-        sia käytännön syitä, jotka vaikeuttavat maakoh-
36069: sessa on määritelty 3 prosentin raja julkisen ta-      taisia vertailuja. Tästä syystä on mahdotonta
36070: louden alijäämälle ja 60 prosentin raja julkiselle     löytää kiistatonta tapaa verrata maiden eläke-
36071: velalle. Muut kriteerit koskevat inflaatiota, kor-     vastuita.
36072: kotasoa ja valuuttakurssien vakautta. Julkisen             On huomattava, että eri maiden eläkevastui-
36073: sektorin velanottotarpeen pitäminen alhaisena          den laskeminen maanjulkiseen talouteen kohdis-
36074: olisi edullista ilman EMU-hankettakin, koska           tuvaksi saatavaksi on kiistanalaista. Esimerkiksi
36075: suuret julkiset alijäämät rahoitetaan samoista         Suomen eläkejärjestelmä perustuu lainsäädän-
36076: säästöistä kuin tuottavat investoinnitkin.             töön, jonka muuttamiseen Suomen eduskunnal-
36077:     Julkiseen talouteen lasketaan mukaan valtion       la on perustuslaillinen oikeus. Siksi on vähin-
36078: lisäksi paikallishallinto, Suomen tapauksessa siis     täänkin epäselvää, tulisiko Suomen eläkejärjes-
36079: kunnat ja kuntayhtymät, ja lakisääteiset sosiaali-     telmän mukaisia tulevia eläkkeitä laskea julkisen
36080: turvarahastot.                                         sektorin velan osaksi. Vastaaviin vaikeisiin peri-
36081:     Maastrichtin sopimuksen tarkoittamissa lä-         aatteellisiin ja samalla myös käytännöllisiin ky-
36082: hentymiskriteereissä julkisen talouden alijäämä        symyksiin jouduttaisiin vastaamaan myös mui-
36083: lasketaan vähentämällä kunkin vuoden tuloista          den maiden osalta, jos vastuut laskettaisiin mu-
36084: menot ilman rahoitustoimia. Alijäämään eivät           kaan EMU-velkaan.
36085: siis vaikuta esim. valtion lainananto ja muut fi-          Kattamattomat eläkevastuut eivät ole muka-
36086: nanssisijoitukset (osakkeiden ostot ja myynnit).       na EMUn velkakriteerissä, mutta niitä koskevia
36087: Julkisen sektorin sisäiset tulonsiirrot nettoutuvat    laskelmia ja tutkimuksia kuitenkin tarvitaan
36088: menettelyssä pois.                                     mm. siksi, että ne konkreettisella tavalla muis-
36089:                                               KK 764/1996 vp                                              3
36090: 
36091: tuttavat annetuista eläkelupauksista ja niiden              Kysymyksessä viitattu Englannissa käyty kes-
36092: kustannuksista.                                         kustelu perustui väärinkäsitykseen EMUn toi-
36093:      Laskelmia kattamattomista eläkevastuista on        minnasta. Keskustelussa esitettiin epäilys, että
36094: tehty useitakin viime vuosien aikana. Mm.               EMUn kolmanteen vaiheeseen liittyvät maat
36095: OECD julkaisi vähän aikaa sitten omat arvionsa          joutuisivat jakamaan toistensa eläkevastuut. Si-
36096: 20 OECD-maan eläkevastuista (Economics De-              ten tulevat eläkkeensä muita isoja EUnjäsenmai-
36097: partment: Working Papers No. 168: "Ageing               ta paremmin kattanut Englanti häviäisi. Ajatus
36098: Populations, Pension Systems and Government             on kuitenkin perusteeton, sillä eläkevastuiden,
36099: Budget: Simulations for 20 OECD Countries",             kuten muidenkin rahoitusvastuiden, siirto on
36100: Paris 1996). Laskelmat on tehty käyttäen samaa          Maastrichtin sopimuksen nojalla nimenomaan
36101: menetelmää kaikkiin maihin. On kuitenkin syytä          kielletty.
36102: pitää mielessä, että ne perustuvat useisiin oletta-        Suomen eläkejärjestelmä on vakaalla pohjal-
36103: muksiin koskien tulevaisuutta useita vuosikym-          la. Tämän vuoden alusta toteutetut muutokset
36104: meniä eteenpäin. Erityisen herkkiä laskelmien           järjestelmän toiminnassa takaavat, että eläkkeet
36105: lopputulokset ovat korolle, jolla tulevia eläke-        voidaan maksaa ilman eläkemaksujen nousemis-
36106: vastuita muutetaan nykyhetken rahaksi. Esimer-          ta sietämättömän korkeiksi. Järjestelmässä esiin-
36107: kiksi OECD:n selvityksen mukaan Suomen kat-             tyvä laskennallinen kattamaton vastuu johtuu
36108: tamattomat eläkevastuut vastaisivat lähes 2 vuo-        maamme väestörakenteesta. Suurten ikäluok-
36109:  den bruttokansantuotteen arvoa, kun diskontto-         kien siirtyessä eläkkeelle suhde työikäisen ja
36110: korkona käytetään 3 prosenttia. Kun diskontto-          eläkkeellä olevan väestön välillä on epäedullinen
36111:  korkona käytetään 5 prosenttia, kattamattomien         ja aiheuttaa paineita eläkemaksujen nousulle.
36112:  eläkevastuiden arvo jää selvästi alle yhden vuo-       Tämän jälkeen eläkkeelle siirtyvät sukupolvet
36113:  den bruttokansantuotteen arvon.                        pienenevät huomattavasti ja suhde työikäisen ja
36114:      Koska kattamattomat eläkevastuut eivät ole         eläkkeellä olevan väestön välillä alkaa muuttua
36115:  mukana EMUn velkakriteerissä, ne eivät luon-           edullisemmaksi. Valmisteilla olevat esitykset,
36116:  nollisestikaan ratkaise EMUn kolmannen vai-            jotka tähtäävät eläkerahastojen tuoton kasvatta-
36117:  heen jäsenyyttä. Suomen hallitus on kuitenkin          miseen, vaikuttavat toteutuessaan samaan suun-
36118:  mm. lähentymisohjelmassaan todennut, että              taan pienentämällä työeläkemaksun nousupai-
36119:  Suomen tulisi tavoitella vähintäänkin tasapai-         netta.
36120:  noista julkisen talouden budjettia. Mikäli eläke-          Kysymyksen toisessa osassa kysyttiin arviota
36121:  säästämistä lisättäisiin laskennallisen kattamat-      Ruotsissa laaditun EMU-selvityksen sisällöstä ja
36122:  toman eläkevastuun supistamiseksi, julkisen ta-        sovellettavuudesta myös Suomeen.
36123:  louden alijäämätavoitetta jouduttaisiin vastaa-            Ruotsissa on valmistunut professori Lars
36124:  vasti edelleen kiristämään ja tavoittelemaan sel-      Calmforsin johtaman komitean mietintö talous-
36125:  västi positiivista julkista taloutta keskipitkällä     ja rahaliiton vaikutuksista Ruotsin näkökulmas-
36126:  aikavälillä.                                           ta. Mietintö on ruotsalaisen komiteakäytännön
36127:      Kattamattomat eläkevastuut ovat pääasialli-        mukaisesti laaja ja siinä kootaan mahdollisim-
36128:  sesti kansallinen ongelma; kunkin EU:n jäsen-          man kattavasti yhteen talous- ja rahaliiton kan-
36129:  maan tulee ratkaista ongelmansa itsenäisesti.          nalta olennaiseksi katsottua tutkimustietoa.
36130:  Mikäli eläkesäästäminen on jossain maassa liian            Mietinnössä esitetään hyvin samankaltaisia
36131:  vähäistä, saattaa pitkällä aikavälillä syntyä tilan-   arvioita EMU-jäsenyyden hyöty- ja haittapuolis-
36132:  ne, jossa eläkejärjestelmän laskennallinen vaje        ta kuin suomalaisissakin selvityksissä on esitetty.
36133:  voi synnyttää epäluottamusta maan julkisen ta-         Vaikka komitea painottaakin EMUn hyöty- ja
36134:   louden rahoitusaseman kestävyyteen. Tämä voi-         haittapuolia koskevia arvioita eri tavalla kuin
36135:   si heijastua tämän maan kohoavina korkoina.           niitä suomalaisessa EMU-keskustelussa on pai-
36136:       Maastrichtin sopimuksen 104 b artikla on tar-     notettu, myös se suhtautuu periaatteessa myön-
36137:   koitettu estämään edellä kuvatun ongelman syn-        teisesti talous- ja rahaliittohankkeeseen. Komi-
36138:   tyä. Artiklan mukaan EU tai yksikään sen jäsen-       tea päätyy kuitenkin esittämään, että Ruotsin ei
36139:   valtioista ei saa vastata EU:n, toisen valtion tai    tulisi osallistua talous- ja rahaliittoon vielä vuo-
36140:   toisen maan minkään muun julkiseen sektoriin          den 1999 alusta. Muutamaa vuotta pidemmällä
36141:   lasketun instituution veloista. Sopimuksen nojal-     tähtäyksellä suhtautuminen Ruotsin osallistumi-
36142:   la Suomen valtiolla ei voi siten olla mitään vas-     seen nähdään kuitenkin huomattavasti myöntei-
36143:   tuuta muiden maiden kattamattomista eläkevas-         semmässä valossa.
36144:   tuista.                                                   Ruotsalaisen komitean EMU-jäsenyyden lyk-
36145: 4                                             KK 764/1996 vp
36146: 
36147: käämistä koskevaan kantaan on päädytty mm.                   Peisa, Paavo (toim.): "Euro-yhteinen raha",
36148: painottamalla voimakkaasti menetystä, joka ai-           Hki, Suomen Pankki, 1996.
36149: heutuu kansallisen itsenäisen rahapolitiikan                 Hjerppe, Reino: "ECU: Euroopan raha ja
36150: poistuessa. Suomalaisessa EMU-tutkimuksessa              Suomi", Hki, VATT, 1992.
36151: on taas korostettu niitä ongelmia, joihin on jou-            Hjerppe, Reino: "Rahaunionija Suomi", Hki,
36152: duttu muodollisesti itsenäisen, mutta tosiasialli-       VATT, 1994.
36153: sesti voimakkaasti kansainväliseen kehitykseen               EMU ja työllisyyspolitiikka, työpoliittinen
36154: sidoksissa olevan rahatalouden oloissa. Rahapo-          tutkimus, Hki, Työministeriö, 1995.
36155: liittinen itsenäisyys on jo nyt hyvin vähäistä, sillä        Arvioita EU:n sisämarkkinoiden ja EMUn
36156: rahapolitiikassa joudutaan keskittymään hinta-           kolmannen vaiheen vaikutuksista Suomen työ-
36157: ja valuuttavakauden puolustamiseen. Siksi raha-          markkinoihin, työpoliittinen tutkimus, Hki,
36158: politiikka ei juurikaan voi poiketa muissa maissa        Työministeriö, 1996.
36159: harjoitetusta. Pienet maat, kuten Suomi ja Ruot-             Kiander, Jaakko: "Teollisuuden ja työmark-
36160: si, ovat muodollisesta rahapoliittisesta itsenäi-        kinoiden sopeutuminen Euroopan talous- ja ra-
36161: syydestään joutuneet maksamaan mm. kor-                  haliittoon", Hki, Palkansaajien tutkimuslaitos,
36162: keamman korkotason muodossa.                              1996.
36163:     Ruotsin EMU-mietintö arvioi lisäksi, että de-            Heikkilä, Vesa: "Euroopan keskuspankkijär-
36164: valvointimahdollisuutta voidaan tarvita erään-           jestelmä Euroopan yhteisön talous- ja rahaliitos-
36165: laisena vakuutuksena poikkeuksellisten tilantei-         sa. Kansainvälis-julkisoikeudellinen analyysi",
36166: den varalta. Tästä, kuten muistakin "vakuutuk-           Turku, Eurooppa-Instituutti, 1993.
36167: sista", koituu kustannuksia. Sijoittajan kannalta            Suomen valmistautuminen EMU-jäsenyy-
36168: devalvaatiomahdollisuus näkyy devalvaatioris-            teen, Hki, ETLA, 1994.
36169: kinä, jolta on vaikea suojautua. Tämä taas hei-              Talous- ja rahaliitto EMU, Hki, SAK:n ta-
36170: jastuu mm. korkeampana korkotasona. Mietin-              louspoliittinen yksikkö, 1995.
36171: nön laatijat arvioivat ilmeisesti tämän ongelman             Hämäläinen, Timo: "Kansallisen talouspoli-
36172: vähäisemmäksi kuin Suomessa on arvioitu. Li-             tiikan mahdollisuudet Euroopan talous- ja raha-
36173: säksi on huomattava, että Ruotsi on liittyessään         liitossa", Hki, VATT, 1992.
36174: EU:n jäseneksi sitoutunut pitämään valuutta-                 Virta, Tuomo: "Euroopan talous- ja rahalii-
36175: kurssipolitiikkansa "yhteistä etua koskevana             ton jäsenyys Suomen kannalta", Vaasa, Vaasan
36176: asiana" (Maastrichtin sopimuksen 109m artik-             yliopisto, Kansantaloustieteen laitos, 1994.
36177: la). Suomen hallituksen arvion mukaan ei ole                 Lindholm, Christer: "EMU ja Suomen metsä-
36178: mitään syytä epäillä Ruotsin poikkeavan tästä            teollisuus", Turku, Eurooppa-Instituutti, 1995.
36179: sitoumuksesta. Komitean arvio devalvointimah-                Näkemyksiä EMUsta, (Lasse Aarnio, et al.),
36180: dollisuuden säilyttämisestä lienee täten perustee-       Hki, Ulkoasiainministeriö, Eurooppa-tiedotus,
36181: ton.                                                      1996.
36182:     Suomalainen EMU-tutkimus on sinänsä ollut                Suomalainen EMU-tutkimus ja -keskustelu
36183: hyvin laajaa ja sitä täydennetään jatkuvasti.            jatkuvat vilkkaina korkeakouluissa ja tutkimus-
36184: Kaikki ne teemat ja kysymykset, jotka ovat olleet        laitoksissa. Osa tästä tutkimuksesta perustuu
36185: esillä Ruotsin EMU-mietinnössä, on käsitelty             KTM:n rahoitukseen. Tutkimustietoon perustu-
36186: myös suomalaisessa tutkimuksessa. Tästä ovat             via yhteenvetoja laaditaan mm. Talousneuvos-
36187: osoituksena mm. seuraavassa listassa mainitut            tossa, Tulopoliittisessa selvitystoimikunnassa ja
36188: tutkimukset ja selvitykset. Lista ei ole tarkoitettu     professori Jukka Pekkarisen johtamassa työryh-
36189: täydelliseksi luetteloksi, sillä siitä on jätetty pois   mässä, jonka nimittämisestä pääministeri Lippo-
36190: esimerkiksi kaikki vieraskieliset tutkimukset.           nen on ilmoittanut. Tässä yhteydessä ruotsalai-
36191:     Talous- ja rahaliitto EMUn perustaminen ja           nen EMU-mietintö nousee esille muun ulkomai-
36192: toiminta, Hki, Valtiovarainministeriö, Kansan-           sen aineiston ohella.
36193: talousosasto, 1996.                                          EMU-jäsenyyttä koskevan tiedonannon tai
36194:     Talous- ja rahaliiton vaikutuksista Suomen           selonteon yhteydessä hallitus tulee esittämään
36195: talouteen, Hki, Valtiovarainministeriö, Kansan-          myös arvionsa jäsenyyden taloudellisista vaiku-
36196: talousosasto, 1996.                                      tuksista. Tämä arvio tulee perustumaan mm. teh-
36197:     Alajääskö, Pekka: "EMU ja talouden häiriö-           tyihin tutkimuksiin ja niistä laadittuihin yhteen-
36198: alttius", Hki, VATT, 1996.                               vetoihin.
36199: 
36200:      Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1996
36201: 
36202:                                                                    Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
36203:                                             KK 764/1996 vp                                             5
36204: 
36205: 
36206: 
36207: 
36208:                                         Tili Riksdagens Talman
36209: 
36210:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      (köp och försäljning av aktier). lnterna inkomst-
36211: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        överföringar i den offentliga sektorn nettas i för-
36212: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      farandet.
36213: man Jouko Jääskeläinen m.fl. undertecknade               1 fråga om den offentliga ekonomins skuld
36214: spörsmål nr 764:                                      gäller kriterierna den offentliga ekonomins brut-
36215:                                                       toskuld och den offentliga sektorns fordringar
36216:           Har pensionsansvaren utretts i de olika     och annan egendom beaktas inte. Man har stan-
36217:        samhällsekonomierna och på ett heder-          nat för denna lösning bl.a. för att en värdering av
36218:        ligt sätt räknats in i de siffror som avgör    offentliga fordringar och av egendom på ett till-
36219:        medlemskapet i EMU:s tredje etapp,             förlitligt och obestridligt sätt skulle vara mycket
36220:        samt                                           svårt.
36221:           hur bedömer Regeringen innehållet i            På samma sätt tar kriteriet som gäller den
36222:        den svenska utredningen och dess till-         offentliga ekonomins skuld inte hänsyn tili pen-
36223:        lämpbarhet också i Finland?                    sionsansvar som är utan täckning. Med dessa
36224:                                                       avses kalkylerade pensionsutgifter som man har
36225:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         förbundit sig till med stöd av gällande lagstift-
36226: anföra följande:                                      ning, tilidendel som fonderna för finansiering av
36227:                                                       pensionerna inte täcker dessa utgifter. Betydel-
36228:     1 spörsmålets första del frågas hur pensionsan-   sen av pensionsansvar utan täckning har fram-
36229: svaren har beaktats vid bedömningen av huruvi-        hävts av den åldrande befolkningen som är ty-
36230: da EMU:s konvergenskriterier uppfylls. För det        pisk för många industriländer.
36231: första bör vi konstatera att i genomförandet av          Mellan EU-länderna finns ingen pensionshar-
36232: EMU syftar de viktiga konvergenskriterierna tili      monisering, utan pensionssystemet har setts som
36233: att den framtida gemensamma valutan skall stå         en fråga som skall avgöras på det nationella pla-
36234: på en stabil grund. Den nya valutan skulle inte       net. Därför har skillnaderna mellan pensions-
36235: kunna vinna användarnas förtroende om dess            systemen förblivit stora. Systemen är av privat
36236: ställning var hotad av för stora underskott i den     eller offentlig karaktär, eller en mellanform av
36237: offentliga sektorn i de Iänder som deltar i den       dessa. 1 vissa Iänder förbereder man sig för pen-
36238: ekonomiska och monetära unionen. Därför fast-         sionerna med fondering, men den absolut vanli-
36239: ställs i Maastrichtfördraget en 3 procents gräns      gaste principen är likväl att pensionerna finansie-
36240: för underskottet i den offentliga sektorn och en      ras med pensionsavgifter vars storlek varierar
36241: <?.O procents gräns för den offentliga skulden.       under olika tidpunkter. Systemet i Finland är
36242: Ovriga kriterier gäller inflation, räntenivå och      offentligt och grundar sig på en delvis fondering.
36243: valutakursernas stabilitet. Att hålla lånebehovet     Utöver principiella skillnader i systemen finns
36244: i den offentliga sektorn litet vore fördelaktigt      det talrika praktiska skäl som gör det svårt att
36245: också utan EMU-projektet, eftersom stora of-          verkställa några jämförelser länderna emellan.
36246: fentliga underskott finansieras ur samma bespa-       Det är därför omöjligt att komma på något obe-
36247: ringar som produktiva investeringar.                  stridligt sätt på vilket ländernas pensionsansvar
36248:     Till den offentliga ekonomin räknas förutom       kunde jämföras.
36249: staten också lokalförvaltningen, i Finland såle-         Man bör notera att det är kontroversiellt att
36250: des kommuner och samkommuner, och de lag-             räkna pensionsansvaren i de olika länderna som
36251: stadgade socialskyddsfonderna.                        en fordran som tillkommer den offentliga ekono-
36252:     1 de konvergenskriterier som avses i Maa-         min. T.ex. pensionssystemet i Finland grundar
36253: strichtfördraget räknas underskottet i den offent-    sig på lagstiftning som Finlands riskdag har
36254: liga ekonomin genom att från inkomsterna under        grundlagsenlig rätt att ändra. Därför är det minst
36255: året avdras utgifterna utan några finansierings-      sagt oklart huruvida framtida pensioner i enlig-
36256: åtgärder. På underskottet inverkar således inte       het med vårt pensionssystem borde räknas som
36257: t.ex. statens långivning och andra investeringar      en del av skulden inom den offentliga sektorn.
36258: 6                                            KK 764/1996 vp
36259: 
36260: Motsvarande svåra principiella och samtidigt               Artikel 104 b i Maastrichtfördraget avser att
36261: också praktiska frågor skulle dyka upp och kräva       hindra att ett problem av ovan relaterat slag
36262: en lösning också i andra Iänder om man gick in         uppstår. Enligt artikeln får EU eller någon av
36263: för att räkna med ansvaren i EMU-skulden.              dess medlemsstater inte ansvara för någon annan
36264:    Pensionsansvar utan täckning finns inte med         till den offentliga sektorn hörande institutions
36265: bland EMU:s skuldkriterier, men kalkyler och           skulder inom EU, i en annan stat eller ett annat
36266: undersökningar om dessa behövs i alla fall bl.a.       land. Finska staten kan således inte enligt fördra-
36267: för att de på ett konkret sätt påminner om givna       get ha något ansvar för andra länders pensions-
36268: pensionslöften och kostnaderna för dem.                ansvar utan täckning.
36269:    Det har gjorts t.o.m. flera kalkyler av pen-            Den i England förda debatten som det hänvi-
36270: sionsansvar utan täckning under de senaste åren.       sas tili i spörsmålet utgick från ett missförstånd
36271: Bl.a. OECD publicerade nyligen sin egen bedöm-         om EMU:s verksamhet. I debatten framfördes
36272: ning av pensionsansvaren i 20 OECD-länder              misstankar om att de Iänder som ansluter sig tili
36273: (Economics Department: Working Papers No.              EMU:s tredje etapp skulle bli tvungna att dela
36274: 168: "Ageing Populations, Pension Systems and          varandras pensionsansvar. På så sätt skulle Eng-
36275: Government Budget: Simulations for 20 OECD             land som täckt framtida pensioner bättre än an-
36276: Countries", Paris 1996). Beräkningarna har             dra stora medlemsstater inom EU bli en förlora-
36277: gjorts med samma metodi alla länder. Det är i          re. Tanken saknar dock all grund eftersom
36278: alla fall skäl att komma ihåg att de baserar sig på    Maastrichtfördraget uttryckligen förbjuder en
36279: åtskilliga antaganden i fråga om framtiden för         överföring a v pensionsansvar och andra finansie-
36280: flera årtionden framåt. Speciellt känsliga är slut-    ringsansvar.
36281: summorna i kalkylerna för den ränta med viiken             Pensionssystemet i Finland vilar på en stabil
36282: framtida pensionsansvar ändras tili dagens peng-       grund. De ändringar i systemet som genomfördes
36283: ar. T.ex. OECD:s utredning visar att Finlands          vid ingången av detta år garanterar att pensioner
36284: pensionsansvar utan täckning nästan motsvarar          kan betalas utan att pensionsavgifterna stiger
36285: värdet av bruttonationalprodukten för 2 år, då         och blir outhärdligt höga. Det kalkylerade an-
36286: diskontoräntan antas vara 3 %. Om diskonto-            svar utan täckning som förekommer i systemet
36287: räntan antas vara 5% blir värdet av pensionsan-        beror på befolkningsstrukturen i vårt land. När
36288: svaren utan täckning klart mindre än värdet av         de stora årsklasserna går i pension är förhållan-
36289: bruttonationalprodukten under ett år.                  det mellan dem i arbetslivet och dem som pensio-
36290:    Eftersom pensionsansvar utan täckning inte          nerats ofördelaktig och det medför ett tryck att
36291: finns med bland EMU:s skuldkriterier, avgör de         höja pensionsavgifterna. De generationer som
36292: självfallet inte ett medlemskap i EMU :s tredje        därefter går i pension blir betydligt mindre och
36293: etapp. Finlands regering har emellertid bl.a. i sitt   förhållandet mellan dem i arbetslivet och dem
36294: konvergensprogram konstaterat att Finland bor-         som gått i pension börjar gå i en fördelaktigare
36295: de eftersträva att få en budget för den offentliga     riktning. De propositioner som är under bered-
36296: ekonomin som åtminstone är balanserad. Om              ning och som syftar till att öka pensionsfonder-
36297: man ökade pensionssparandet för att minska det         nas avkastning verkar, såvida de genomförs, i
36298: kalkylerade pensionsansvaret utan täckning,            samma riktning genom att de minskar trycket på
36299: skulle man bli tvungen att i motsvarande grad          en höjning av arbetspensionsavgiften.
36300: ytterligare strama åt målen i fråga om underskot-          1den andra delen av spörsmålet bad frågestäl-
36301: tet inom den offentliga ekonomin och att uppsät-       larna om en bedömning av innehållet i den EMU-
36302: ta som mål en klart positiv offentlig ekonomi på       utredning som har gjorts i Sverige och om dess
36303: medellång sikt.                                        tillämpbarhet också i Finland.
36304:    Pensionsansvaren utan täckning är i huvudsak            1 Sverige föreligger ett betänkande om den
36305: ett nationellt problem; varje medlemsland i EU         ekonomiska och monetära unionens verkningar
36306: bör lösa sitt problem på egen hand. Om pensions-       ur Sveriges synvinkel skrivet av en kommitte som
36307: sparandet i något land är på för låg nivå kan det      arbetat under professor Lars Calmfors ledning.
36308: på lång sikt uppstå en situation där det kalkylera-    Betänkandet är enligt svensk kommittepraxis
36309: de underskottet i pensionssystemet kan fram-           omfattande och det ger en så heltäckande bild
36310: bringa misstroende gentemot hållbarheten i fi-         som möjligt av all relevant forskning kring den
36311: nansieringsläget inom landets offentliga ekono-        ekonomiska och monetära unionen.
36312: mi. Det här kunde återspeglas i form av höjda              1 betänkandet framförs mycket likartade be-
36313: räntor i detta land.                                   dömningar om de positiva och negativa sidorna
36314:                                              KK 764/1996 vp                                            7
36315: 
36316: med ett EMU-medlemskap som de sq_m fram-               behandlats också i den finländska forskningen.
36317: förts i de finländska utredningarna. A ven om          Bl.a. de undersökningar och utredningar som
36318: kommitten betonar de goda och däliga sidorna           nämns i nedanstånde lista är ett bevis för detta.
36319: med EMU på ett annat sätt än vad man gjort i           Listan gör inga anspråk på att vara någon full-
36320: den finländska EMU-debatten, ställer den sig           ständig förteckning eftersom t.ex. alla undersök-
36321: också i princip positivt till planerna på att gå med   ningar på främmande spräk har utelämnats.
36322: i den ekonomiska och monetära unionen. Kom-                Talous- ja rahaliitto EMUn perustaminen ja
36323: mitten föreslår dock att Sverige inte borde deltai     toiminta, Hki, Valtiovarainministeriö, Kansan-
36324: den ekonomiska och monetära unionen ännu vid           talousosasto, 1996.
36325: ingången a v 1999. På några ärs sikt framstår              Talous- ja rahaliiton vaikutuksista Suomen
36326: Sveriges deltagande i EMU likväl i en betydligt        talouteen, Hki, Valtiovarainministeriö, Kansan-
36327: fördelaktigare dager.                                  talousosasto, 1996.
36328:     Den svenska kommitten har kommit fram till             Alajääskö, Pekka: "EMU ja talouden häiriö-
36329: en ståndpunkt som vill uppskjuta ett EMU-med-          alttius", Hki, VATT, 1996.
36330: lemskap bl.a. genom att kraftigt framhålla den             Peisa, Paavo (toim.): "Euro- yhteinen raha",
36331: förlust som Sverige lider dä den nationella själv-     Hki, Suomen Pankki, 1996.
36332: ständiga penningpolitiken försvinner. 1 den fin-           Hjerppe, Reino: "ECU: Euroopan raha ja
36333: ländska EMU-undersökningen har man åter                Suomi", Hki, VATT, 1992.
36334: framhävt de problem som man har hamnat i då                Hjerppe, Reino: "Rahaunionija Suomi", Hki,
36335: vårt finansiella läge är formellt självständigt men    VATT, 1994.
36336: i själva verket i hög grad bundet tili den interna-        EMU ja työllisyyspolitiikka, työpoliittinen
36337:  tionella utvecklingen. Den penningpolitiska           tutkimus, Hki, Työministeriö, 1995.
36338:  självständigheten är redan nu mycket liten efter-         Arvioita EU:n sisämarkkinoiden ja EMUn
36339:  som man i penningpolitiken måste koncentera sig       kolmannen vaiheen vaikutuksista Suomen työ-
36340:  på att försvara pris- och valutastabiliteten. Där-    markkinoihin, työpoliittinen tutkimus, Hki,
36341:  för kan penningpolitiken inte just avvika från den    Työministeriö, 1996.
36342:  politik som bedrivs i andra länder. Små länder,           Kiander, Jaakko: "Teollisuuden ja työmark-
36343:  såsom Finland och Sverige, har blivit tvungna att     kinoiden sopeutuminen Euroopan talous- ja
36344:  betala för sin formella penningpolitiska själv-       rahaliittoon", Hki, Palkansaajien tutkimuslai-
36345:  ständighet bl.a. i form av en högre räntenivå.        tos, 1996.
36346:      Det svenska EMU-betänkandet bedömer vi-               Heikkilä, Vesa: "Euroopan keskuspankkijär-
36347:  dare att man kan komma att behöva möjligheten         jestelmä Euroopan yhteisön talous- ja rahaliitos-
36348:  att devalvera som en slags borgen med tanke pä        sa. Kansainvälis-julkisoikeudellinen analyysi",
36349:  exceptionella situationer. Det här, liksom andra      Turku, Eurooppa-Instituutti, 1993.
36350:  "garantier", medför kostnader. Ur investerarens           Suomen valmistautuminen EMO-jäsenyy-
36351:  synvinkel framstår möjligheten att devalvera          teen, Hki, ETLA, 1994.
36352:   som en devalveringsrisk som det är svårt att skyd-       Talous- ja rahaliitto EMU, Hki, SAK:n
36353:   da sig emot. Det här igen återspeglas i form av      talouspoliittinen yksikkö, 1995.
36354:   bl.a. en högre räntenivå. De som skrivit betän-          Hämäläinen, Timo: "Kansallisen talouspoli-
36355:   kandet bedömer uppenbarligen det här proble-         tiikan mahdollisuudet Euroopan talous- ja raha-
36356:   met som mindre än vad man gjort i Finland. Man       liitossa", Hki, VATT, 1992.
36357:   bör dessutom notera att Sverige i och med sitt           Virta, Tuomo: "Euroopan talous- ja rahalii-
36358:   inträde i EU har förbundit sig att behandla sin      ton jäsenyys Suomen kannalta", Vaasa, Vaasan
36359:   valutapolitik "som en fräga av gemensamt intres-     yliopisto, Kansantaloustieteen laitos, 1994.
36360:   se" (artikell09 m i Maastrichtfördraget). Enligt         Lindholm, Christer: "EMU ja Suomen metsä-
36361:   den bedömning som Finlands regering gjort finns      teollisuus", Turku, Eurooppa-Instituutti, 1995.
36362:   det ingen orsak att tvivla på att Sverige kommer         Näkemyksiä EMUsta, (Lasse Aarnio, et al.),
36363:   att avvika från denna förpliktelse. Kommittens       Hki, Ulkoasiainministeriö, Eurooppa-tiedotus,
36364:   bedömning om att behålla devalveringsmöjlighe-        1996.
36365:   ten torde sålunda vara grundlös.                         Forskningen och debatten i Finland angäende
36366:      F orskningen kring EM U har i och för sig varit   EMU fortsätter livlig vid högskolor och forsk-
36367:   mycket omfattande i Finland och den komplette-       ningsanstalter. En del av denna forskning finan-
36368:   ras hela tiden. Alla de teman och frägor som har     sieras av HIM. Resumeer som grundar sig på
36369:   tagits upp i det svenska EMU-betänkandet har         forskningsresultat utarbetas bl.a. i det ekonomis-
36370: 8                                       KK 764/1996 vp
36371: 
36372: ka rådet, Utredningskommissionen för inkomst-        1 samband med meddelandet eller redogörel-
36373: politiska frågor och i en arbetsgrupp, vars ut-   sen om ett EMU-medlemskap kommer regering-
36374: nämnande statsminister Lipponen har aviserat      en också att framlägga sin bedömning om de
36375: och som arbetar under ledning av professor Juk-   ekonomiska verkningarna av ett medlemskap.
36376: ka Pekkarinen. 1 dessa sammanhang kommer det      Denna bedömning kommer att basera sig bl.a. på
36377: svenska EMU-betänkandet upp vid sidan av an-      de undersökningar som gjorts och på samman-
36378: nat utländskt material.                           fattningar av dessa undersökningar.
36379: 
36380:     Helsingfors den 27 november 1996
36381: 
36382:                                                                 Finansminister Sauli Niinistö
36383:                                             KK 765/1996 vp
36384: 
36385: Kirjallinen kysymys 765
36386: 
36387: 
36388: 
36389: 
36390:                                     Päivi Räsänen /skl ym.: Pääministerin kielenkäytöstä
36391: 
36392: 
36393: 
36394:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
36395: 
36396:    Pääministeri on viime päivinä käyttänyt edus-          Hallituksen ministerit ja aivan erityisesti pää-
36397: kunnan istunnossa sekä muussa julkisessa esiin-        ministeri ovat asemassa, jossa heidän jokaista
36398: tymisessä kristinuskon päähenkilön nimeä var-          sanaansa kuunnellaan varsin tarkkaan, ja myös
36399: sin kielteisessä mielessä, lähinnä kuvaamaan jo-       niitä sanontoja ja uussanoja, joita he käyttävät,
36400: tain sellaista, mikä politiikassa on kieroa ja epä-    aletaan herkästi viljellä yleisesti.
36401: miellyttävää.                                             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36402:    Monet kansalaiset ovat epätietoisia, mitä hän       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
36403: on tällä sanalla tarkoittanut. Monia tällainen         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
36404: kielenkäyttö on myös loukannut, koska päämi-           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36405: nisterin tälle nimelle antama merkitys ei lainkaan
36406: vastaa niitä mielikuvia, joita yleensä liitetään ky-             Onko Hallituksen mielestä kristinus-
36407: seiseen henkilöön.                                            kon päähenkilön nimen käyttäminen
36408:                                                               kielteisessä tarkoituksessa sopivaa?
36409: 
36410:      Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1996
36411:                      Päivi Räsänen /skl                         Sakari Smeds /skl
36412:                      Hannu Takkula /kesk                        Tauno Pehkonen /skl
36413: 
36414: 
36415: 
36416: 
36417: 260017
36418: 2                                       KK 765/1996 vp
36419: 
36420: 
36421: 
36422: 
36423:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
36424: 
36425:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    tai maailmanparantajan tavoin esiintymistä tai
36426: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,     hurskastelua. Kielitoimistosta saadun selvityk-
36427: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen   sen mukaan sanaa on käytetty jo ainakin
36428: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Rä-    1960-luvulta aikakaus- ja sanomalehdistössä ja
36429: säsen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen    mm. Kalle Päätalon ja Arvo Salon kirjoissa.
36430: n:o 765:                                              Sanan käyttöyhteys osoittaa, että sillä ei ole
36431:                                                   mitään tarkoitusta ottaa kantaa kristillisen tai
36432:           Onko Hallituksen mielestä kristinus-    muun uskonnon opillisiin kysymyksiin tai us-
36433:        kon päähenkilön nimen käyttäminen          kontokuntien toimintaan.
36434:        kielteisessä tarkoituksessa sopivaa?           Hallitus osaltaan haluaa edistää eduskunnas-
36435:                                                   sa käytävää ajankohtaista keskustelua niin, että
36436:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      kansalaisten on sitä mahdollisimman helppoa
36437: vasti seuraavaa:                                  seurata. Tällöin lienee syytä välttää liian yläkie-
36438:                                                   listä puheenpartta. Selvää kuitenkin on, että vii-
36439:   Suomen kielen perussanakirjan mukaan jee-       mekädessä eduskunnan työ- ja käyttäytymista-
36440: sustelulla tarkoitetaan arkikielessä tekopyhänä   voista päättää eduskunta itse.
36441: 
36442:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1996
36443:                                                                    Pääministeri Paavo Lipponen
36444:                                            KK 765/1996 vp                                             3
36445: 
36446: 
36447: 
36448: 
36449:                                        Tili Riksdagens Talman
36450: 
36451:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     uppgifter från språkbyrån användes ordet åt-
36452: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-       minstone redan på 1960-talet i tidningar och tid-
36453: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     skrifter och bl.a. Kalle Päätalo och Arvo Salo har
36454: man Päivi Räsänen m.fl. undertecknade spörs-         använt ordet i sina böcker.
36455: mål nr 765:                                             Ordets kontext visar att man med ordet inte
36456:                                                      avser att ta ställning tilllärofrågor inom kristen-
36457:          Anser Regeringen detvara lämpligt att       domen eller någon annan religion eller till tros-
36458:        namnet på kristendomens huvudperson           samfundens verksamhet.
36459:        används i en negativ bemärkelse?                 Regeringen vill å sin sida främja den diskus-
36460:                                                      sion som förs i riksdagen om aktuella frågor så
36461:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        att medborgarna så lätt som möjligt skall kunna
36462: anföra följande:                                     följa den. 1 detta syfte finns det säkert orsak att
36463:                                                      undvika ett alltför högtravande språkbruk. Det
36464:    Enligt ordboken Suomen kielen perussanakir-       är likväl klart att det i sista hand är riksdagen
36465: ja avses med det finska ordet jeesustelu i vardag-   själv som beslutar om de arbetssätt och beteende-
36466: 1igt språkbruk hyckleri eller att någon uppträder    mönster som skall gälla i riksdagen.
36467: skenheligt eller som världsförbättrare. Enligt
36468: 
36469:      Helsingfors den 20 november 1996
36470: 
36471:                                                                      Statsminister Paavo Lipponen
36472:                                            KK 766/1996 vp
36473: 
36474: Kirjallinen kysymys 766
36475: 
36476: 
36477: 
36478: 
36479:                                   Olavi Ala-Nissilä /kesk: Postipalvelujen turvaamisesta
36480: 
36481: 
36482: 
36483:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
36484: 
36485:    Posti on julkistanut uudet suunnitelmat posti-    jen varaan. Postipankilla on ollut tietty erityis-
36486: toimipaikkojen lakkauttamisesta ja siirtymisestä     asema valtion rahaliikenteen hoidossa. Tämän
36487: asiamiesposteihin. Suunnitelmien toteuttamisen       aseman perusteita on syytä nyt harkita.
36488: seurauksena on, että monet kunnatjäävät ilman           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
36489: varsinaista postitoimipaikkaa.                       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
36490:    Seutukunnittain tarkasteltuna postitoimi-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
36491: paikkojen karsinta jättää kohtuuttoman suuria        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36492: alueita ilman postitoimipaikkaa. Esimerkiksi
36493: Varsinais-Suomessa Loimaan seutukunnassa ja                    Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
36494: Vakka-Suomen seutukunnissa vain kolmeen                     seutukunnittain tarkasteltuna ei jää koh-
36495: kuntaan jäisi postitoimipaikka ja suurin osa kun-           tuuttoman suuria aukkoja postitoimi-
36496: nista jäisi asiamiespostin varaan. Näissä seutu-            paikkaverkostoon,
36497: kunnissa ja samoin Varsinais-Suomen saaristo-                  aikooko Hallitus puuttua tältä osin
36498: kunnissa tulee lähimpään postitoimipaikkaan                 esitettyihin suunnitelmiin, ja
36499: kohtuuttoman pitkä matka.                                      aikooko Hallitus harkita muuttuneen
36500:    Postipankin palvelujen poisvienti on ollut osa-          tilanteen johdosta Postipankin asemaa
36501: syy nyt tehtyihin suunnitelmiin. Monet kunnat               valtion rahaliikenteen hoidossa?
36502: jäävätkin nyt vain yhden pankkiryhmän palvelu-
36503: 
36504:      Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1996
36505: 
36506:                                        Olavi Ala-Nissilä /kesk
36507: 
36508: 
36509: 
36510: 
36511: 260017
36512: 2                                          KK 766/1996 vp
36513: 
36514: 
36515: 
36516: 
36517:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
36518: 
36519:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       konttoreita valittaessa, joissa tulevaisuudessakin
36520: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tarjotaan pankkipalveluita, on lähtökohtana pi-
36521: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      detty Postipankin liiketoimintaa pankkipalve-
36522: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Olavi Ala-      luissa vallitsevan kilpailutilanteen valossa. Myös
36523: Nissilän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        maantieteelliset seikat on pyritty ottamaan huo-
36524: n:o 766:                                             mioon.
36525:                                                         Pankkipalvelut muodostavat huomattavan
36526:            Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että    osan postikonttorien työstä. Niissä Lounais-
36527:        seutukunnittain tarkasteltuna ei jää koh-     Suomen kunnissa, joista Postin oma konttori
36528:        tuuttoman suuria aukkoja postitoimi-          poistuu, konttorien tehollinen postityömäärä
36529:        paikkaverkostoon,                             vaihtelee päivittäin 24 minuutista 48 minuuttiin.
36530:            aikooko Hallitus puuttua tältä osin       Yli puolessa konttoreista se jää alle kahden tun-
36531:        esitettyihin suunnitelmiin, ja                ninja missään näissä konttoreissa postityömäärä
36532:            aikooko Hallitus harkita muuttuneen       ei muodosta edes täyttä työpäivää. Näillä paik-
36533:        tilanteen johdosta Postipankin asemaa         kakunnilla on näin ollen tarkoituksenmukaista
36534:        valtion rahaliikenteen hoidossa?              tarjota postipalvelut asiamiehen välityksellä.
36535:                                                         Asiamiespostit ovat yleensä joko kauppojen,
36536:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kioskien tai huoltoasemien yhteydessä ja ne tar-
36537: vasti seuraavaa:                                     joavat yksityishenkilöille kaikki samat palvelut
36538:                                                      kuin omalla henkilökunnalla toimiva postikont-
36539:    Kysymyksessä tarkoitettua Lounais-Suomen          tori. Asiamiespostit ovat lisäksi avoinna iltaisin
36540: postitoimipaikkaverkostoa tarkasteltaessa voi-       ja viikonloppuisin toisin kuin omat postikont-
36541: daan todeta, että Lounais-Suomessa on poik-          torit. Niinpä asiamiespostien on huomattu
36542: keuksellisen paljon erittäin pieniä kuntia, joissa   vakiinnuttaneen asemansa oman alueensa pos-
36543: posti- ja pankkipalvelujen kysyntä on varsin vä-     teina. Samalla asiamiespostin saaminen tukee
36544: häistä. Koska Posti joutuu toimimaan liiketa-        esimerkiksi kyläkaupan taloudellisia toiminta-
36545: loudellisin periaattein ja ratkaisemaan postitoi-    edellytyksiä ja säilymistä.
36546: mipaikkaverkostonsa ensisijaisesti palvelujen           Postipalveluja ei ole mielekästä yhdistää esi-
36547: kysynnän mukaan, merkitsee tämä sitä, että pos-      merkiksijollakin seutukunnalla tiettyyn kuntaan
36548: titoimipaikkojen sijasta postipalvelut tarjotaan     siten, että siellä oleva postikonttori palvelisi usei-
36549: asiamiespostin välityksellä, jolloin ei myöskään     ta kuntia. Omalla paikkakunnalla sijaitseva asia-
36550: ole tarjolla Postipankin pankki palveluja.           miesposti on asiakkaalle yleensä parempi vaihto-
36551:    Viime vuosina pankkipalvelujen riippuvuus         ehto kuin kaukana toisella paikkakunnalla sijait-
36552: kiinteästä toimipaikasta on kuitenkin huomatta-      seva Postin oma konttori. Jokaisessa kunnassa
36553: vasti vähentynyt. Asiakas voi nykyään hoitaa         tarvitaankin yksi tai useampi riittävän lähellä
36554: pankkiasioitaan monin eri tavoin, joista mainit-     oleva posti, josta asiakkaat voivat noutaa saapu-
36555: takoon automaattinen maksupalvelu, kirjeitse         vat kuitattavat lähetyksensä ja jättää sinne pos-
36556: tapahtuva laskujen maksu, erilaiset pankki- ja       tinsa edelleen lähetettäväksi. Postiliikenteen
36557: maksukortit, päätepankki ja itsepalveluauto-         määrä ja palvelujen kysyntä vaikuttavat siihen,
36558: maatit.                                              jääkö paikkakunnalle Postin oma konttori vai
36559:    Postin palveluja ei postitoimintaverkoston        muutetaanko se asiamiespostiksi. Lisäksi on
36560: uudistuksen yhteydessä ole aikomus heikentää.        huomattava, että Posti on lisännyt niiden palve-
36561: Lähes jokaisen pankkipalveluista luopuvan toi-       lujen tarjontaa, jotka Postinjakeluverkon kautta
36562: mipaikan tilalle tulee joko omalla henkilökun-       saavuttavat suoraan asiakkaan hänen asuntoon-
36563: nalla toimiva postikonttori tai kuten Lounais-       sa tai liikkeeseensä.
36564: Suomessa useimmiten asiamiesposti. Niitä posti-
36565: 
36566:      Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1996
36567: 
36568:                                                                Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
36569:                                              KK 766/1996 vp                                              3
36570: 
36571: 
36572: 
36573: 
36574:                                          Till Riksdagens Ta/man
36575: 
36576:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        !et i sydvästra Finland. Vid valet av de postkon-
36577: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         tor som också i framtiden kommer att erbjuda
36578: lem av statsrädet översänt följande av riksdagsle-     banktjänster har utgångspunkten varit Post-
36579: damot Olavi Ala-Nissilä undertecknade spörs-           bankens affårsverksamhet i ljuset av konkurrens-
36580: mål nr 766:                                            situationen inom banktjänsterna. Man har också
36581:                                                        försökt beakta geografiska aspekter.
36582:           Ämnar Regeringen se tili att det från           En betydande del av postkontorens arbete be-
36583:        regional synpunkt inte blir oskäligt stora      står av banktjänster. I de kommuner i sydvästra
36584:        glapp i postnätverket, och                      Finland där Postens egna kontor upphör att ver-
36585:           ämnar Regeringen befatta sig med de          ka varierar kontorens effektiva postarbetstid
36586:        för denna verksamhet framlagda planer-          från 24 min. ti1148 min. 1över hälften av kontoren
36587:        na,och                                          förblir den under två timmar och i inget av dessa
36588:           ämnar Regeringen p.g.a. den ändrade          kontor utgör mängden postarbete ens en hei ar-
36589:        situationen ompröva Postbankens roll i          betsdag. På dessa orter är det följaktligen ända-
36590:        skötseln av den statliga penningtrafiken?       målsenligt att erbjuda postombudstjänster.
36591:                                                           Postombuden verkar i allmänhet i samband
36592:   Som svar pä detta spörsmål får jag vördsamt          med butiker, kiosker eller servicestationer och de
36593: anföra följande:                                       erbjuder åt privatpersoner alla sådana tjänster
36594:                                                        som postkontor med egen personai erbjuder.
36595:     När man betraktar det i spörsmålet avsedda         Postombudspunkterna är dessutom öppna på
36596: postnätverket i sydvästa Finland kan man kon-          kvällen och under veckosluten i motsats tili post-
36597: statera att det i sydvästra Finland finns exceptio-    kontoren. Följaktligen har man märkt att post-
36598: nellt många mycket små kommuner i vilka efter-         ombuden befåst sin ställning som postinrättning-
36599: frågan på post- och banktjänster är rätt så ringa.     ar på de orter där de verkar. Om en bybutik får
36600: Eftersom Posten är tvungen att fungera enligt          verka som postombud stärker detta dessutom
36601: affårsekonomiska principer och fatta beslut om         byhandelns verksamhetsförutsättningar och
36602: postnätverket i första hand på basis av efterfrå-      fortsatta bestånd.
36603: gan på tjänster, betyder detta att man erbjuder            Det är inte meningsfullt att sammanföra post-
36604: posttjänster per postombud i stället för postin-       tjänster tili en viss kommun så att postkontoret
36605: rättningar, varvid Postbankens postbanktjänster        där tjänar flera kommuner. Ett postombud som
36606: inte kan erbjudas.                                     verkar på hemorten är ett bättre alternativ än
36607:     Under senaste åren har banktjänsterna dock         Postens eget kontor beläget långt borta på en
36608: inte i lika hög grad som förut varit bundna till ett   annan ort. Det måste i varje kommun finnas en
36609: fast kontor. Kunden kan nuförtiden sköta sina          eller flera poster som är tillräckligt nära och från
36610: bankärenden på flera olika sätt, bl.a. kan vi näm-     vilka kundernakan hämta försändelser mot kvit-
36611: na automatisk banktjänst, betalning av räkning-        tens eller lämna in post för vidare sändning. Post-
36612: ar per brev. olika bank- och betalkort, datatermi-     trafikens omfattning och efterfrågan på tjänster
36613: nalbanken och självbetjäningsautomater.                är faktorer som påverkar det om Postens eget
36614:     Det är inte meningen att försämra postens          kontor blir kvar på orten eller om det ersätts med
36615: tjänster i samband med postnätverksreformen.           postombud. Beaktansvärt är dessutom att Pos-
36616:  Så gott som varje kontor som upphör med bank-         ten har utökat utbudet av sådana tjänster som via
36617:  tjänster ersätts av endera ett postkontor med         Postens distributionsnät når kunden direkt i hans
36618:  personai eller med postombud, vilket ofta är fal-     hem eller där han verkar.
36619: 
36620:       Helsingfors den 19 november 1996
36621: 
36622:                                                                     Trafikminister Tuula Linnainmaa
36623:                                             KK 767/1996 vp
36624: 
36625: Kirjallinen kysymys 767
36626: 
36627: 
36628: 
36629: 
36630:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Avustuksen myöntämisestä vähätuloisille
36631:                                        kodin kunnostukseen
36632: 
36633: 
36634:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
36635: 
36636:    Peruspäivärahalla elävillä pitkäaikaistyöttö-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
36637: millä sen paremmin kuin toimeentulotuen varas-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36638: sa elävillä ei ole mahdollisuuksia edes välttämät-
36639: tömään kodin kunnostukseen eikä välttämättö-                    Tulisiko Hallituksen mielestä harkita
36640: mien laitteiden hankkimiseen kotiinsa. Eräiden               sellaisen järjestelmän käyttöön ottamis-
36641: sosiaalialan työntekijöiden taholta on tullut aloi-          ta, jossa vähävaraisille pelkän peruspäi-
36642: te, jonka mukaan tulisi harkita jonkinasteisen               värahan tai toimeentulotuen varassa elä-
36643: kodinkunnostusrahan myöntämistä tällaisille                  ville kansalaisille säännöllisin, ehkä kol-
36644: henkilöille säännöllisin väliajoin, esimerkiksi              men vuoden väliajoin maksettaisiin jon-
36645: joka kolmas vuosi 5 000-10 000 markkaa. Kun-                 kinlaista kodinkunnostusrahaa esimer-
36646: nostusraha maksettaisiin Kelan toimesta siihen               kiksi 5 000-10 000 markan suuruisena
36647: oikeutetuille.                                               kodin välttämättömään kunnostamiseen
36648:     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          ja laitehankintoihin?
36649: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
36650: 
36651:      Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1996
36652:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
36653: 
36654: 
36655: 
36656: 
36657:  260017
36658: 2                                           KK 767/1996 vp
36659: 
36660: 
36661: 
36662: 
36663:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
36664: 
36665:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kin oletettavaa, että heidän riskinsä joutua pitkä-
36666: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         aikaisesti toimeentulotuen varaan on huomatta-
36667: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       van suuri. Kysymyksessä esitetty tilanne, jossa
36668: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        asunnon kunnostamiseen tai koti-irtaimiston
36669: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         hankkimiseen joudutaan hankkimaan toimeen-
36670: n:o 767:                                              tulotukea, ei liene vielä kovin yleinen. Kuitenkin
36671:                                                       kunnissa jouduttaneen yhä useammin vastaa-
36672:           Tulisiko Hallituksen mielestä harkita       maan tällaisiin ongelmiin.
36673:        sellaisen järjestelmän käyttöön ottamis-          Sosiaalihuoltolain mukainen toimeentulotuki
36674:        ta, jossa vähävaraisille pelkän peruspäi-      on tarveharkintainen viimesijaiseksi tarkoitettu
36675:        värahan tai toimeentulotuen varassa elä-       tukimuoto. Toimeentulotuen yleisistä perusteis-
36676:        ville kansalaisille säännöllisin, ehkä kol-    ta annetun valtioneuvoston päätöksen (988/
36677:        men vuoden väliajoin maksettaisiin jon-        1993) 4 §:n mukaan toimeentulotukea myönnet-
36678:        kinlaista kodinkunnostusrahaa esimer-          täessä voidaan harkinnanvaraisesti ottaa huo-
36679:        kiksi 5 000-10 000 markan suuruisena           mioon erilaisia henkilön tai perheen erityisistä
36680:        kodin välttämättömään kunnostamiseen           tarpeista tai olosuhteista johtuvia tarpeellisiksi
36681:        ja laitehankintoihin?                          harkittuja menoja. Sosiaali- ja terveysministe-
36682:                                                       riön julkaisemassa toimeentulotukioppaassa
36683:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          (STM 1994:2) on mainittu, että tällaisia menoja
36684: vasti seuraavaa:                                      voisivat olla mm. välttämättömät kodin irtaimis-
36685:                                                       ton hankkimisesta aiheutuvat menot.
36686:    Kysymyksessä tarkoitetulla tavalla pitkäai-           Asunnon korjaustöiden osalta ovat ensisijai-
36687: kaisesti toimeentulotukea saavien määrästä ei         sia asuntoviranomaisten myöntämät tukimuo-
36688: ole olemassa tilastotietoja. Valmisteilla olevan      dot. Oman asunnon välttämättömästä peruskor-
36689: vuoden 1995 toimeentulotukitilaston mukaan            jauksesta aiheutuneen velan korkomenot ote-
36690: suurin osa tuen saajista sai sitä edelleenkin ver-    taan pääsääntöisesti huomioon toimeentulotu-
36691: rattain vähän aikaa. Toimeentulotukea saaneista       kea myönnettäessä.
36692: kotitalouksista 23 prosenttia sai tukea ainoas-          Sosiaalihuoltolain 31 §:n perusteella kunta voi
36693: taan yhden kuukauden ajan vuonna 1995. Tukea          päättämiensä perusteiden mukaan myöntää eh-
36694: saaneista kotitalouksista puolestaan noin puolet      käisevää toimeentulotukea. Ehkäisevällä tuel-
36695: (49 %) oli sellaisia, jotka saivat tukea enintään     la pyritään riittävän ajoissa auttamaan henkilöä
36696: kolmen kuukauden ajan. Edelleen sellaisia koti-       tai perhettä selviytymään odotettavissa olevista
36697: talouksia, jotka olivat tuen piirissä vähintään 10    toimeentulo-ongelmista. Tällaisena tukitoimena
36698: kuukauden ajan, oli 20 prosenttia tuen saajista.      voi tulla kysymykseen mm. avustus vähävarai-
36699: Tällaisten kotitalouksien määrä oli vajaa 68 000      sen henkilön asunnon korjaustöihin.
36700: vuonna 1995. Sellaisten kotitalouksien määrä,            Kuntien sosiaaliviranomaisilla on edellä esite-
36701: jotka ovat tuen piirissä yhtäjaksoisesti esim. kol-   tyn perusteella erilaisia mahdollisuuksia tukea
36702: men vuoden ajan, on huomattavasti tätä alhai-         tarveharkintaan perustuen vähävaraisia pitkäai-
36703: sempi.                                                kaisasiakkaita. Sosiaali- ja terveysministeriö ei
36704:    Sellaisia työttömyysturvan peruspäivärahaa         siten pidä perusteltuna luoda erillistä, säännölli-
36705: tai työmarkkinatukea saavia,jotka ovat yhtäjak-       sin väliajoin toteutettavaa tukimuotoa ehdotet-
36706: soisesti saaneet näitä etuuksia vähintään kaksi       tuun tarkoitukseen. Ministeriö pyrkii kuitenkin
36707: vuotta, oli elokuussa 1996 noin 39 000. Vähin-        kuntiin suuntautuvassa ohjannassaan ottamaan
36708: tään kolme vuotta näitä etuuksia saaneita oli         huomioon kysymyksessä mainitut seikat ja kan-
36709: vajaat 8 000 elokuussa 1996.                          nustamaan kuntia käyttämään erilaisia keinoja
36710:    Pitkäaikaisesti työttömien elämäntilanteesta       pitkäaikaistyöttömien ja toimeentulotukiasiak-
36711: on edelleen suhteellisen vähän tietoa. On kuiten-     kaiden auttamiseksi.
36712:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1996
36713: 
36714:                                                                     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
36715:                                              KK 767/1996 vp                                               3
36716: 
36717: 
36718: 
36719: 
36720:                                          Tili Riksdagens Talman
36721: 
36722:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       sådan situation som nämnts i spörsmålet, att
36723: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-         utkomststöd måste begäras för iståndsättning av
36724: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-       bostad eller anskaffning av bohag, torde ännu
36725: ma Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmå1 nr           inte förekomma i större utsträckning. 1 kommu-
36726: 767:                                                   nerna torde man dock bli tvungen att allt oftare
36727:                                                        konfronteras med sådana problem.
36728:           Anser Regeringen att man borde över-             Utkomststödet enligt socialvårdslagen är en
36729:        väga att ta i bruk ett sådant system en1igt     stödform som baserar sig på behovsprövning och
36730:        vilket man tili mindre bemedlade med-           betalas ut sist. Enligt 4 § statsrådets beslut om de
36731:        borgare, som endast får grunddagpen-            allmänna grunderna för utkomststöd (988/1993)
36732:        ning eller utkomststöd, regelbundet, kan-       kan vid beviljande av utkomststöd i behövlig
36733:        ske vart tredje år skulle betala någon form     utsträckning beaktas utgifter som anses nödvän-
36734:        av reparationsbidrag, exempelvis 5 000-         diga på grund av personens eller familjens sär-
36735:        10 000 mk för nödvändig iståndsättning          ski1da behov eller förhållanden. 1 handboken
36736:        av hemmet och anskaffning av utrust-            Utkomststöd. Vägledning för dem som bevi1jar
36737:        ning?                                           utkomststöd (SHM:s handböcker 1994:2), som
36738:                                                        social- och hälsovårdsministeriet pub1icerat,
36739:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          nämns att sådana utgifter kunde vara bl.a. nöd-
36740: anföra följande:                                       vändiga utgifter för anskaffning av bohag.
36741:                                                            Vad gäller reparation av bostaden kommer de
36742:    Det finns inga statistiska uppgifter över hur       stödformer som beviljas av bostadsmyndigheter-
36743: många hushåll som på det sätt som avses i spörs-       na i första hand i fräga. Ränteutgifterna för en
36744: målet får utkomststöd under en lång tid. Enligt        skuld tili följd av nödvändig grundlig reparation
36745: den statistik över utkomststödet 1995 som håller       av den egna bostaden beaktas i regel när ut-
36746: på att utarbetas fick största delen av stödtagarna     komststöd beviljas.
36747: stödet fortfarande under en relativt kort tid. Av          Med stöd av 31 § socia1vårdslagen kan en
36748: de hushåll som betalades utkomststöd fick 23 %         kommun enligt de grunder som den fastställt
36749: stödet under endast en månad 1995. Av de stöd-         bevilja förebyggande utkomststöd. Avsikten
36750: tagande hushållen var däremot ca hälften (49 %)        med det förebyggande stödet är att i tillräckligt
36751: sådana som fick stöd under högst tre månader.          god tid hjälpa en person eller en familj att klara av
36752: Sådana hushåll som omfattades av stödet under          utkomstproblem som är att vänta. En sådan
36753: minst 10 månader utgjorde 20 % a v stödtagarna.        stödform som kan komma i fråga är bland annat
36754: Antalet sådana hushåll uppgick tili knappt             stöd för reparationsarbeten i en mindre bemed-
36755: 68 000 år 1995. Antalet hushåll som omfattas av        lad persons bostad.
36756: stödet kontinuerligt, exempelvis under tre år, är          Kommunernas socialmyndigheter har med
36757: betydligt mindre än så.                                stöd av det ovan anförda olika möjligheter att
36758:    Sådana hushåll som erhöll arbetslöshetsskyd-        efter behovsprövning stöda mindre bemedlade
36759: dets grunddagpenning eller arbetsmarknadsstöd          långvariga klienter. Social- och hälsovårdsminis-
36760: och som kontin uerligt fått dessa stöd under minst     teriet anser således inte att det är motiverat att
36761: två är uppgick tili ca 39 000 i augusti 1996. Såda-    skapa en särskild form av regelbundet stöd för
36762: na hushåll som fått dessa förmåner under minst         det föreslagna ändamålet. Ministeriet eftersträ-
36763: tre år uppgick tili knappt 8 000 i augusti 1996.       var dock att i sina instruktioner tili kommunerna
36764:    Om de långtidsarbetslösas livssituation finns       beakta de omständigheter som nämns i spörsmå-
36765: fortfarande rätt lite uppgifter. Det kan dock an-      let och att sporra kommunerna att använda olika
36766: tas att detfinnsen märkbar risk för att de skall bli   sätt att hjälpa långtidsarbetslösa och klienter
36767: beroende av utkomststöd under en lång tid. En          som får utkomststöd.
36768: 
36769:      Helsingforsden 20 november 1996
36770: 
36771:                                                                      Minister Terttu Huttu-Juntunen
36772:                                            KK 768/1996 vp
36773: 
36774: Kirjallinen kysymys 768
36775: 
36776: 
36777: 
36778: 
36779:                                   Mikko Immonen /vas: Avustuskassojen valvonnasta
36780: 
36781: 
36782: 
36783:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
36784: 
36785:     Monetjäsentensä turvaksi perustetut avustus-     teriö on laiminlyönyt avustuskassalain mukaisen
36786: kassat ovat viime vuosina ajautuneet taloudelli-     keskeisen valvontavelvollisuutensa eikä ole täyt-
36787: siin vaikeuksiin jäsenmääränsä vähenemisen,          tänyt niitä virkatoimille kohtuudella asetettavia
36788: kustannustason nousun ja muiden syiden joh-          vaatimuksia, joita vahingonkorvauslaissa tar-
36789: dosta. Monet kassat ovatjoutuneet lopettamaan        koitetaan.
36790: toimintansa. Useat ovat joutuneet suoritusti-           KKO:n edellä viitattu päätös oikeuttaa tulkit-
36791: laan. Näin kävi mm. postin henkilöstön Avustus-      semaan syntynyttä asiantilaa siten, että ministe-
36792: kassa Yhteisavun, jonka kassakokous päätti           riön laiminlyönnin ja kassanjäsenten taloudellis-
36793: 29.3.1990 asettaa suoritustilaan (Postimies 9/96).   ten menetysten osalta vallitsee selvä syy-yhteys.
36794:     Avustuskassan jäsenet ovat joutuneet koh-        Näin ollen valtiovalta on velvollinen korvaa-
36795: tuuttomasti kärsimään tilanteesta. He ovat jopa      maan kassan jäsenille aiheutuneen vahingon.
36796: vuosikymmenten ajan maksaneet kassamaksua,              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36797: joka oli aluksi pakollinen. Yhteisavun osalta        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
36798: pakkojäsenyys poistettiin vuonna 1981, mutta         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
36799: useat jäsenet jatkoivat maksamista luottaen val-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36800: tion valvontavastuun antamaan turvaan.
36801:     Korkein oikeus on jokin aika sitten tekemäs-               Onko Hallitus tietoinen, että sosiaali-
36802: sään päätöksessä joutunut toteamaan, että so-               ja terveysministeriö on laiminlyönyt
36803: siaali- ja terveysministeriö on laiminlyönyt mai-           Avustuskassa Yhteisavun valvonnan ol-
36804:  nitun Yhteisavun kassan taloudellisen kehityk-             len näin vastuussa kassan jäsenille aiheu-
36805: sen seurannan ja valvonnan, johon ministeriöllä             tuneesta vahingosta, ja jos on,
36806: on ollut sekä velvollisuus että mahdollisuus, sekä             mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
36807:  käytettävissään tarvittavaa asiantuntemusta.               ryhtyä korvausten maksamiseksi Avus-
36808:     Korkeimman oikeuden käsittelyssä olleen va-             tuskassa Yhteisavun ja mahdollisten
36809:  hingonkorvausvaatimuksen johdosta antamas-                 muiden siihen verrattavien avustuskasso-
36810:  saan päätöksessä KKO totesi lisäksi, että minis-           jen jäsenille?
36811: 
36812:       Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1996
36813:                                         Mikko Immonen /vas
36814: 
36815: 
36816: 
36817: 
36818:  260017
36819: 2                                          KK 768/1996 vp
36820: 
36821: 
36822: 
36823: 
36824:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
36825: 
36826:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Posti- ja telelaitoksen sekä Postipankin henki-
36827: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        lökunnan Avustuskassa Yhteisapu perustettiin
36828: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      vuonna 1946 yhdistämällä samassa piirissä toi-
36829: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko Im-       mineet avustuskassat ja avustusrenkaat. Vuosi-
36830: mosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       kymmenten ajan kassa maksoi kuolleen jäsenen
36831: 768:                                                 jälkeen hautausavustuksen ja erotapauksen jäl-
36832:                                                      keen eroavustuksen. Avustukset rahoitettiin ke-
36833:           Onko Hallitus tietoinen, että sosiaali-    räämällä jäljelle jääneiltä kassan jäseniltä kuole-
36834:        ja terveysministeriö on laiminlyönyt          mantapauksen jälkeen 1 markan 60 pennin ja
36835:        Avustuskassa Yhteisavun valvonnan ol-         erotapauksen jälkeen 1 markan 40 pennin suu-
36836:        len näin vastuussa kassan jäsenille aiheu-    ruinen tapausmaksu. Tapausmaksukannoilla
36837:        tuneesta vahingosta, ja jos on,               perittiin vuosittain se määrä, mikä tarvittiin
36838:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       avustusten suorittamiseen. Täysimääräinen hau-
36839:        ryhtyä korvausten maksamiseksi A vus-         tausavustus oli 2 000 markkaa ja eroavustus
36840:        tuskassa Yhteisavun ja mahdollisten           7 000 markkaa.
36841:        muiden siihen verrattavien avustuskasso-          Avustuskassa Yhteisapu oli avustuskassalain
36842:        jen jäsenille?                                (471/1942) alainen avustuskassa ja harjoitti jä-
36843:                                                      sentensä keskuudessa vapaaehtoista avustuskas-
36844:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         satoimintaa: sen perustamisesta, toiminnan jat-
36845: vasti seuraavaa:                                     kamisesta ja lopettamisesta päättivätjäsenet itse.
36846:                                                      Ulosmaksettu avustus rahoitettiin keräämällä
36847:    Kysymyksessä on viitattu korkeimman oikeu-        korvauksia varten maksu jäseniltä jälkikäteen.
36848: den tuomioon, jossa käsitellään Avustuskassa         Maksu oli pieni sen vuoksi, että siinä ei otettu
36849: Yhteisavunjäsenen vahingonkorvausvaatimusta          huomioon tulevia kuoleman- ja erotapauksia,
36850: valtiota vastaan. Vaatimuksensajäsen oli perus-      toisin sanoen niitä varten ei etukäteen kerätty
36851: tanut siihen, että hän ei ollut saanut avustusta     varauksia, rahastoja. Toiminta ei siis perustunut
36852: puretusta kassasta. Vaikka korkeimman oikeu-         maksuilla kerättyyn rahastoon, vaan siihen, että
36853: den tuomion perusteluissa eräiltä osin arvostel-     jäljelle jääneet jäsenet maksoivat kunakin vuon-
36854: laan ministeriön toimenpiteitä, korkein oikeus       na sattuneista kuoleman- ja erotapauksista tar-
36855: hylkäsi kanteen kaikilta osin ja vapautti valtion    vittavan suuruista tapausmaksua. Rahoitusjär-
36856: kaikesta korvausvelvollisuudesta. Korkein oi-        jestelmä oli jatkunut perustetussa Avustuskassa
36857: keus katsoi, ettei kassan toiminnan jatkamiselle     Yhteisavussa vastaavana kuin se oli ollut siihen
36858: enää ollut edellytyksiä 1980-luvun lopussa, mikä     sulautuneissa kassoissa ja renkaissa.
36859: korkeimman oikeuden mukaan oli pääosaltaan               Avustuskassa Yhteisavun jäsenet päättivät
36860: johtunut tekijöistä, joihin ei ministeriön toimen-   yksimielisesti kassankokouksessa 29 .3.1990, että
36861: pitein ollut mahdollista vaikuttaa, joskin pakko-    kassan toiminta lopetetaan. Päätös tehtiin lain ja
36862: jäsenyyden poistamisen hyväksyminen oli jou-         kassan sääntöjen mukaisesti. Kassan lakkautta-
36863: duttanut kielteistä kehitystä. Korkeimman            misesta päättäminen oli kassankokouksen asia.
36864: oikeuden mukaan ministeriön olisi kassan jäsen-      Kassan lakkauttamisen jälkeen luonnollisesti
36865: ten tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi tullut     kassassa jäseninä olleilla ei ollut oikeutta saada
36866: lopettaa kassan toiminta jo ennen kuin kassa         kassan sääntöjen tarkoittamaa avustusta muual-
36867: päätettiin asettaa suoritustilaan kassankokouk-      takaan. Avustusten saanti oli perustunut kassan
36868: sessa 29.3.1990. Korkein oikeus ei kuitenkaan        toiminnan jatkumiseen. Avustuskassalaki on tä-
36869: lausunut tuomiossaan siitä, että ministeriöllä ei    mänjälkeen kumottu ja toimintaa varten on sää-
36870: ollut oikeutta lakkauttaa kassan toimintaa niin      detty uusi laki.
36871: kauan kuin jäsenet päättivät suorittaa kassan            Vuoden 1993 alusta tuli voimaan uusi laki,
36872: sääntöjen mukaistajäsenmaksua kassalle kassan        vakuutuskassalaki (1164/1992). Sen nojalla on
36873: avustusten maksamista varten.                        edellytetty niiltä hautaus- ja eroavustuskassoilta,
36874:                                            KK 768/1996 vp                                            3
36875: 
36876: joiden rahoitusjärjestelmät eivät ole ottaneet       tutkimukseen perustuvan kassakohtaisen suun-
36877: huomioon tulevia vakuutustapahtumia tai ovat         nitelman vajauksen kattamiseksi. Kyseessä ole-
36878: ottaneet ne huomioon vain osittain, että kyseises-   vat kassat ovat joutuneet korottamaan maksuja
36879: tä rahoitustavasta aiheutunut vastuuvajaus on        tai pienentämään avustuksia.
36880: lain sailiman siirtymäajan kuluessa peitettävä.         Uuden lain tarkoituksena on siis lisätä kassa-
36881: Uuteen lakiin sisältyy 9 vuoden siirtymäaika ai-     ssa vakuutettujen etujen turvaavuutta.
36882: kanaan poikkeusluvan saaneille kassoille. Sääde-        Valtio ei ole vastuussa Avustuskassa Yhteis-
36883: tyistä siirtymäsäännöksistä seurasi, että nämä       avun entisille jäsenille kassan säännöissä kassan
36884: kassat saattoivatjatkaa vielä toimintaansa, vaik-    toiminta-aikana luvatuista avustuksista sen joh-
36885: kei niiden tulevaisuudessa suoritettavia vastuita    dosta, että kassa itse on kassankokouksessa
36886: ollut katettu. Voidakseen saada toiminnan siirty-    päättänyt purkaa kassan ja siis lopettaa sen toi-
36887: mäajan kuluessa uuden lain mukaiseksi kukin          minnan.
36888: kassa on joutunut laatimaan vakuutustekniseen
36889:      Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1996
36890: 
36891:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
36892: 4                                            KK 768/1996 vp
36893: 
36894: 
36895: 
36896: 
36897:                                          Tili Riksdagens Talman
36898: 
36899:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       sans verksamhet så länge med1emmarna bes1uta-
36900: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-         de fortsätta att enligt reg1erna er1ägga sina med-
36901: lem av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-       lemsavgifter tili kassan för utbetalning av under-
36902: man Mikko Immonen undertecknade spörsmå1               stöd.
36903: nr 768:                                                    Avustuskassa Yhteisapu, understödskassa för
36904:                                                        Post- och televerkets samt Postbankens persona1,
36905:           Är Regeringen medveten om att socia1-        grundades 1946 genom en sammans1agning av
36906:        och hä1sovårdsministeriet har försummat         alla understödskassor och understödsgrupper i
36907:        övervakningen av understödskassan Yh-           ;Samma distrikt. Under årtiondenas 1opp betala-
36908:        teisapu och därmed är ansvarig för den          de kassan begravningshjälp efter en avliden med-
36909:        skada som med1emmarna i kassan har              1em och avgångsunderstöd tili en medlem som
36910:        1idit, och om så är fallet,                     avgick från sitt arbete eller sin befattning. Un-
36911:           vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vidta        derstöden bekostades genom att man av kassans
36912:        för att ersättning skall beta1as ut tili med-   återstående med1emmar samlade in en avgift på 1
36913:        1emmarna i understödskassan Yhteisapu           mk och 60 p efter ett dödsfall och 1 mk och 40 p
36914:        och med1emmarna i eventuella andra med          då någon hade avgått. På detta sätt uppbars
36915:        den jämförbara understödskassor?                år1igen det belopp som behövdes för att betala
36916:                                                        understöden. Begravningshjä1pen uppgick tili
36917:                                                        sitt fulla be1opp tili 2 000 mk och avgångsunder-
36918:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt          stödet tili 7 000 mk.
36919: anföra fö1jande:                                           Avustuskassa Yhteisapu var en understöds-
36920:                                                        kassa som omfattades av 1agen om understöds-
36921:    1 spörsmå1et hänvisas tili högsta domsto1ens        kassor (471/1942) och bedrev friviliig under-
36922: dom som behand1ar det skadeståndsyrkande en             stödskasseverksamhet b1and sina medlemmar;
36923: med1em i understödskassan Avustuskassa Yh-             med1emmarna sjä1va bestämde över dess grun-
36924: teisapu har framställt gentemot staten. Sitt yr-       dande, dess fortsatta verksamhet och dess upp-
36925: kande hade med1emmen grundat på att hon inte           hörande. Det utbeta1da understödet finansiera-
36926: hade fått ut något understöd från den upp1östa         des genom att man i efterskott sam1ade in en
36927: kassan. A ven om det i motiveringen tili högsta        avgift av med1emmarna för att täcka ersättning-
36928: domsto1ens dom i någon mån framställs kritik           arna. Avgiften var 1iten av den anledningen att
36929: mot ministeriets åtgärder, förkastade högsta            framtida dödsfall och fall där någon avgår från
36930: domsto1en ta1an tili alla de1ar och befriade staten    sitt arbete inte beaktades på förhand. Man reser-
36931: från all skadeståndssky1dighet. Högsta domsto-         verade eller fonderade m.a.o. inte mede1 för såda-
36932: 1en ansåg att det i s1utet av 1980-ta1et inte 1ängre   na fall i förväg. Verksamheten grundade sig alltså
36933: fanns några förutsättningar för kassans fortsatta      inte på fonder som samlats in i form av avgifter,
36934: verksamhet, vi1ket en1igt högsta domsto1en tili        utan på det faktum att de återstående medlem-
36935: största delen berodde på faktorer som inte kunde       marna varje år betalade den sammanlagda avgift
36936: påverkas av de åtgärder ministeriet hade möj1ig-        varje dödsfall och avgång som inträffat under
36937: het att vidta, även om den negativa utveck1ingen       året gav upphov tili. Finansieringssystemet fort-
36938: hade påskyndats av att s1opandet av ob1igato-          gick på samma sätt i Avustuskassa Yhteisapu
36939: riskt med1emskap hade godkänts. En1igt högsta          som det hade gjort i de kassor och grupper som
36940: domsto1en borde ministeriet för att säkerställa en      uppgick i understödskassan.
36941: rättvis behand1ing av kassans med1emmar ha av-             Med1emmarna i Avustuskassa Yhteisapu be-
36942: s1utat kassans verksamhet redan innan bes1ut om         s1öt enhälligt vid sitt kassamöte den 29 mars 1990
36943: att försätta kassan i 1ikvidation fattades vid kas-     att kassan skulle upphöra med sin verksamhet.
36944: samötet den 29 mars 1990. Högsta domsto1en              Bes1utet fattades en1igt lagen och kassans stad-
36945: yttrade sig isin dom dock inte om det faktum att        gar. Beslutet att kassan skulle upphöra var ett
36946: ministeriet inte hade någon rätt att inställa kas-     ärende för kassamötet. Efter att kassan upphört
36947:                                            KK 768/1996 vp                                              5
36948: 
36949: hade de som varit medlemmar i kassan naturligt-        kunde fortsätta med sin verksamhet fastän det
36950: vis inte rätt att någon annanstans få de understöd     inte fanns täckning för de ansvarsbelopp kassor-
36951: som avsågs i kassans stadgar. Erhållandet av           na skulle betala i framtiden. För att få verksam-
36952: understöd hade grundat sig på att kassans verk-        heten att fungera enligt den nya lagen före över-
36953: samhet fortgick. Lagen om understödskassor har         gångstidens utgång har varje kassa tvingats att på
36954: därefter upphävts och en ny lag har stiftats för       basis av en försäkringsteknisk undersökning
36955: denna verksamhet.                                      göra upp en pian för hur underskottet i den egna
36956:    Vid ingången av 1993 trädde en ny lag, lagen        kassan skall täckas. De ifrågavarande kassoma
36957: om försäkringskassor (116411992), i kraft. Med         har tvingats höja avgifterna eller minska under-
36958: stöd av den har det förutsatts att de begravnings-     stöden.
36959: hjälps- och avgångsunderstödskassor vars finan-           Syftet med den nya lagen är således att öka
36960: sieringssystem inte har beaktat kommande f6r-          säkerheten för de i kassan forsäkrades förmåner.
36961: säkringsfall eller som beaktat dem endast delvis          Staten är inte ansvarig för de understöd som
36962: skall täcka det ansvarsunderskott det gamla sys-       enligt kassans stadgar utlovats de forna medlem-
36963: temet gett upphov tili under den övergångstid          marna i Avustuskassa Yhteisapu under dess
36964: som lagen tillåter. Den nya lagen omfattar en          verksamhetstid, eftersom kassan själv vid sitt
36965: övergångstid på 9 år för de kassor som i tiden         kassamöte beslutade att upplösa kassan och där-
36966: beviljades undantagstillstånd för verksamheten.        med avsluta dess verksamhet.
36967: Av övergångsstadgandena följde att dessa kassor
36968:      Helsingforsden 27 november 1996
36969: 
36970:                                                      Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
36971:                                            KK 769/1996 vp
36972: 
36973: Kirjallinen kysymys 769
36974: 
36975: 
36976: 
36977: 
36978:                                   Erkki Pulliainen /vihr: Pakkausjätteen kierrätyksestä
36979: 
36980: 
36981: 
36982:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
36983: 
36984:    Tuoreen lehtiuutisen (HS 31.1 0.1996) mukaan         Tässä tilanteessa on täysin välttämätöntä ryh-
36985: aaltopahvin kierrätykseen on tullut katko, kun       tyä lainsäädännöllisiin toimiin mahdollisimman
36986: sen suurin ostaja hankki muutaman tuhannen           pian. Valmistajat ja maahantuojat tulee velvoit-
36987: tonnin halpaerän Ruotsin markkinoilta. Tätä          taa huolehtimaan siitä, että pakkausjäte hyödyn-
36988: ennen aaltopahvin kierrätysprosentti oli ehtinyt     netään uudelleen. Näin on menetelty Ruotsissa-
36989: nousta 74:ään.                                       kin.
36990:    Tapaus osoittaa, kuten Helsingin Sanomatkin          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
36991: pääkirjoituksessaan toteaa, ettei yleishyödyllis-    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
36992: ten asioiden hoitoa voi jättää vapaan markkina-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
36993: talouden vastuuntunnon tai hyvän tahdon va-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36994: raan.
36995:     Nyt tarvitaan säädettyä velvoitetta kierrätyk-              Aikooko ympäristöministeri esitellä
36996: seen. Tämä on myös poliittisesti välttämätöntä,             Hallitukselle pikavauhtia lakiesityksen,
36997: sillä ympäristöministerin salkku on kierrätyk-              joka sisältää valmistajille ja maahantuo-
36998: seen aatteellisesti sitoutuneen Vihreä Liitto rp:n          jille velvoitteen huolehtia pakkausjätteen
36999: hallussa. Jo tähän mennessä koettu on osoitta-              hyödyntämisestä uudelleen, eli täydelli-
37000: nut, ettei nopean voiton tavoitteluun tottuneelta           sestä kierrätyksestä?
37001: talouselämältä ole hetkessä odotettavissa asen-
37002: noitumismuutosta. Turhat neuvottelut on syytä
37003: lopettaa.
37004: 
37005:      Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1996
37006: 
37007:                                         Erkki Pulliainen /vihr
37008: 
37009: 
37010: 
37011: 
37012: 260017
37013: 2                                         KK 769/1996 vp
37014: 
37015: 
37016: 
37017: 
37018:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
37019: 
37020:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     däntö,jonka avulla on tarkoitus saattaa voimaan
37021: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi
37022: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     (94/62/EY) pakkauksista ja pakkausjätteistä.
37023: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-     Asiaa koskeva työryhmän mietintö valmistui
37024: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o    30.5.1996. Mietinnöstä saatujen osittain ristirii-
37025: 769:                                                taisten lausuntojen perusteella ympäristöminis-
37026:                                                     teriössä jatketaan parhaillaan valmistelua. Tar-
37027:            Aikooko ympäristöministeriö esitellä     koituksena on saada uusi lainsäädäntö valtio-
37028:        Hallitukselle pikavauhtia lakiesityksen,     neuvoston esittelyyn mahdollisimman pian.
37029:        joka sisältää valmistajille ja maahantuo-       Säädösvalmistelussa selvitetään, miten jäte-
37030:        jille velvoitteen huolehtia pakkausjätteen   raaka-ainemarkkinat saadaan toimimaan siten,
37031:        hyödyntämisestä uudelleen, eli täydelli-     että asetettavat hyödyntämis- ja kierrätystavoit-
37032:        sestä kierrätyksestä?                        teet voidaan saavuttaa parhaalla mahdollisella
37033:                                                     tavalla. Tässä yhteydessä pakkausten valmista-
37034:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         jien, pakkaavan teollisuuden, maahantuojien ja
37035: taen seuraavaa:                                     kaupan vastuuta on tarkoitus lisätä. Samalla on
37036:                                                     tarkoitus selkiyttää eri tahojen vastuunjakoa.
37037:   Ympäristöministeriössä on valmisteilla pak-
37038: kauksia ja pakkausjätteitä koskeva uusi lainsää-
37039: 
37040:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1996
37041: 
37042:                                                               Ympäristöministeri Pekka Haavisto
37043:                                            KK 769/1996 vp                                           3
37044: 
37045: 
37046: 
37047: 
37048:                                        Tili Riksdagens Talman
37049: 
37050:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen       dets direktiv (94/62/EG) om förpackningar och
37051: föreskriver har Ni, Fru Ta1man, tili vederböran-     förpackningsavfall. Ett betänkande av den ar-
37052: de med1em av statsrådet översänt följande av         betsgrupp som berett ärendet förelåg 30.5.1996.
37053: riksdagsman Erkki Pulliainen undertecknade           På basis av de delvis motstridiga utlåtanden som
37054: spörsmål nr 769                                      kommit in om detta betänkande fortsätter miljö-
37055:                                                      ministeriet med beredningen. A vsikten är att så
37056:           A vser miljöministeriet att i ilfart för   snart som möjligt kunna förelägga statsrådet den
37057:        Regeringen lägga fram en proposition          nya Iagstiftningen.
37058:        som förpliktar tillverkare och importörer        1 samband med beredningen av lagstiftningen
37059:        att sörja för återvinningen av förpack-       görs en utredning av hur marknaden för avfalls-
37060:        ningsavfallet, dvs. för total återvinning?    råmaterial kan komma i gång så att målen för
37061:                                                      materialåtervinningen och en övriga återvinning-
37062:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        en kan nås på bästa tänkbara sätt. 1 detta sam-
37063: anföra följande:                                     manhang är avsikten att öka ansvaret för tillver-
37064:                                                      karna av förpackningar, fOrpackningsindustrin,
37065:    Vid ministeriet bereds som bäst ny lagstiftning   importörerna och handeln. Samtidigt skall an-
37066: om förpackningar och förpackningsavfall i syfte      svarsfördelningen mellan olika parter utredas.
37067: att implementera Europaparlamentets och rå-
37068: 
37069:      Helsingforsden 25 november 1996
37070: 
37071:                                                                     Miljöminister Pekka Haavisto
37072:                                                KK 770/1996 vp
37073: 
37074: Kirjallinen kysymys 770
37075: 
37076: 
37077: 
37078: 
37079:                                      Erkki Pulliainen /vihr: Geenimanipuloituihin elintarvikkeisiin liitty-
37080:                                         vistä ongelmista
37081: 
37082: 
37083:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
37084: 
37085:    Noin kuusi kymmenesosaa maailmanmarkki-                  Tuoteturvallisuudesta huolestuneet järjestöt
37086: noilla myytävästä soijasta on peräisin Yhdysval-         ovat käynnistäneet laajoja kampanjoita geeni-
37087: loista. Sielläsoijan tuotannossa käytetään geeni-        manipuloitujen tuotteiden markkinointia vas-
37088: manipulaatiota ja mm. eurooppalaisten ostajien           taan. Geenimanipuloitujen tuotteiden kieltämi-
37089: hämäämiseksi sekoitetaan keskenään geenima-              nen ja vaihtoehtoisesti pakkomerkintä geenima-
37090: nipuloituja ja geenimanipuloimattomia soija-             nipuloinoista ao. tuotteisiin on poliittisten päät-
37091: eriä.                                                    täjien käsissä.
37092:    Monet tutkijat ovat heränneet varoittamaan               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
37093: geenimanipulaation vaaroista. Viljelykasveihin           jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
37094: siirretyt geenit voivat siirtyä hyönteisten välityk-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
37095: sellä lähisukuisiin kasveihin, jotka voivat sitten       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37096: toimia myrkkyjä kestävinä ja tuhohyönteisiä sie-
37097: tävinä "superrikkakasveina".                                       Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
37098:    Geenimanipuloidut kasvitja niistä valmistetut                Yhdysvalloissa tuotetun geenimanipu-
37099: tuotteet voivat olla myös suorastaan haitallisia                loidun soijan maahantuonnin estämisek-
37100: ihmisille. Esimerkiksi brasilialaisesta pähkinäla-              si ja geenimanipuloituja elintarvikkeita
37101: jista soijaan siirretty geeni aiheutti allergiaoireita          sisältävien tuotteiden näyttäväksi pakko-
37102: soijatuotteiden syöjille. Tämä johti ko. kehittä-               merkitsemiseksi?
37103: mistyön lopettamiseen.
37104: 
37105:       Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1996
37106: 
37107:                                            Erkki Pulliainen /vihr
37108: 
37109: 
37110: 
37111: 
37112: 260017
37113: 2                                          KK 770/1996 vp
37114: 
37115: 
37116: 
37117: 
37118:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
37119: 
37120:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Suomessa geenitekniikan käyttöä valvoo so-
37121: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        siaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva
37122: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      geenitekniikan lautakunta. Valvonta perustuu
37123: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-      geenitekniikkalakiin (377/1995) ja -asetukseen
37124: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o     (821/1995), joilla on pantu täytäntöön Euroopan
37125: 770:                                                 unionin vastaavat geenitekniikan käyttöä koske-
37126:                                                      vat yleisdirektiivit (90/219/ETY ja 90/220/ETY).
37127:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        Hyväksymismenettelyssä varmistutaan geeni-
37128:        Yhdysvalloissa tuotetun geenimanipu-          tekniikan turvallisuudesta ihmiselle ja ympäris-
37129:        loidun soijan maahantuonnin estämisek-        tölle.
37130:        si ja geenimanipuloituja elintarvikkeita         Geenitekniikan lautakunta toimii kansallisena
37131:        sisältävien tuotteiden näyttäväksi pakko-     toimivaltaisena viranomaisena ja käsittelee myös
37132:        merkitsemiseksi?                              kaikki EU:sta tulevat asiat,jotka koskevat geeni-
37133:                                                      tekniikan turvallista käyttöä ja soveltamista.
37134:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         Lautakunta ei ota kantaa geenitekniikalla muun-
37135: vasti seuraavaa:                                     nettujen organismien (G M 0) kä yttösovelluksiin,
37136:                                                      joita valvotaan muun lainsäädännön avulla. Lau-
37137:    Perinteistä kasvien, eläinten ja mikrobien ja-    takunta ei ota myöskään kantaa sellaisten tuottei-
37138: lostusta on käytetty hyväksi elintarviketuotan-      den markkinoille saattamiseen, jotka on tuotettu
37139: nossa jo vuosikymmeniä. Uusien geenitekniikoi-       geenitekniikan avulla mutta eivät sisällä elävää
37140: den tavoite on sama, mutta muutokset voidaan         GMO:ta. Näitä tuotteita valvotaan muiden eri-
37141: tehdä hallitusti kohdentaen ne tiettyihin tuotan-    tyislakien, kuten elintarvikelain, kemikaalilain,
37142: tokasvien ja -eläinten ominaisuuksia sääteleviin     lääkelain tai torjunta-ainelain nojalla.
37143: geeneihin. Siirtogeenisiin kasveihin on siirretty       Suomessa myytävien elintarvikkeiden on täy-
37144: jotakin ominaisuutta koodaava geeni toisesta         tettävä elintarvikelain (361/1995) vaatimukset.
37145: kasvi- tai muusta eliölajista. Kansainvälisissä      Elintarvikelain mukaan terveydelle haitallisten
37146: kenttäkokeissa on lukuisia uusia siirtogeenisiä      elintarvikkeiden valmistus ja myynti on kiellet-
37147: kasveja, joista muutama on hyväksytty vapaa-         tyä. Uudelta elintarvikkeelta ei vaadita -uusia
37148: seen levitykseen ja saatettu markkinoille.           lisäaineita lukuun ottamatta- ennakkohyväk-
37149:    Yhdysvaltalaisen Monsanton kehittämä tor-         syntää ennen sen tuloa markkinoille. Elintarvi-
37150: junta-aineresistentti soijapapu on hyväksytty        kelaki säätää myös elintarvikkeiden pakkaus-
37151: Euroopan markkinoille 3.4.1996 yhteisödirektii-      merkinnöistä eikä kuluttajaa saa johtaa harhaan
37152: vin 90/220/ETY perusteella. Hyväksyntä kattaa        virheellisillä tai puutteellisilla merkinnöillä. Yh-
37153: kaikki EU:njäsenvaltiot, joten Suomi ei voi kiel-    teisölainsäädännössä on annettu yleiset sään-
37154: tää geenitekniikalla tuotetun soijan maahan-         nökset elintarvikkeiden pakkausmerkinnöistä ja
37155: tuontia ja myyntiä elintarvikkeeksi. Tarkista-       ne on pantu täytäntöön myös Suomen lainsää-
37156: mattomien tietojen mukaan markkinoilla oleva         däntöön. Nykyisten säädösten mukaan geeni-
37157: soija sisältää 1-2% geenitekniikalla muunnet-        tekniikalla tuotetuilta elintarvikkeilta ei vaadita
37158: tua soijaa. Viranomaisilla ei ole keinoja erottaa    erityismerkintöjä.
37159: geenitekniikalla muunnettua soijaa eikä vaatia          Geenitekniikkaa on Suomessa hyödynnetty
37160: sitä erikseen merkittäväksi. Normaalin maata-        elintarviketeollisuudessa toistaiseksi vain mikro-
37161: louskäytännön mukaisesti eri viljaerät varastoi-     bien kehittämien entsyymien tuotannossa, esi-
37162: daan niiden alkuperästä riippumatta yhteisiin sii-   merkkinä juustonjuoksete kymosiini. Entsyymit
37163: loihin. Perinteinen soijapapu ja geenitekniikalla    ovat identtisiä perinteisellä tavalla valmistettujen
37164: muunnettu soijapapu sekoittuvat näin ollen vii-      entsyymien kanssa eivätkä ne sisällä GMO:ta,
37165: meistään varastointivaiheessa, ellei tuotteiden      koska tuotantomikrobit on poistettu prosessin
37166: käsittelylle ole asetettu rajoituksia.               loppuvaiheessa. Eläviä geenitekniikalla muun-
37167:                                            KK 770/1996 vp                                              3
37168: 
37169: nettuja mikrobeja ei käytetä suomalaisessa elin-      syttäisiin tutkimus- ja kehittämisvaihe sekä
37170: tarviketeollisuudessa.                                markkinoille pääsy ympäristön osalta. Sen lisäk-
37171:    Euroopan yhteisössä valmistellaan uuselintar-      si tuotteiden hyväksynnästä elintarvikekäyttöön
37172: vikkeita (novel foods, engl.) koskevaa yhteisö-       ja niihin tehtävistä pakollisista pakkausmerkin-
37173: asetusta,jonka piiriin kuuluisivat myös geenitek-     nöistä säädettäisiin uuselintarvikeasetuksessa.
37174: niikalla tuotetut elintarvikkeet. Asetuksen mu-           Hallitus toteaa, että Suomi ei voi Euroopan
37175: kaan uuselintarvikkeiden turvallisuus varmistet-      unioninjäsenenä estää geenitekniikalla muunne-
37176: taisiin monivaiheisella ennakkohyväksymisme-          tuo soijan maahantuontia eikä nykytilanteessa
37177: nettelyllä. Jäsenmaiden kannanotoilla ja komis-       vaatia siihen erillisiä merkintöjä. Hallitus pitää
37178: sion elintarvikealan tiedekomitean arvioinoilla       siksi tärkeänä, että uuselintarvikeasetus saadaan
37179: tulisi olemaan keskeinen asema hyväksymisme-          voimaan mahdollisimman nopeasti. Asetuksen
37180: nettelyssä. Asetus sisältäisi myös yksityiskohtai-    nojalla kaikki geenitekniikan avulla tuotetut
37181: set vaatimukset uuselintarvikkeiden pakkaus-          uuselintarvikkeet (sekä GMO:ta sisältävät että
37182: merkinnöistä,joita voitaisiin tarvittaessa täyden-    GMO:ta sisältämättömät) joutuisivat nykyistä
37183: tää ja tarkentaa hyväksyruispäätöstä tehtäessä.       tiukempaan ennakkotarkastukseen ennen niiden
37184: Asetus on parhaillaan Euroopan parlamentin ja         hyväksymistä ihmisravinnoksi. Saman asetuksen
37185: neuvoston sovittelukomitean käsittelyssä, ja          nojalla uuselintarvikkeet olisi varustettava sel-
37186: päätöstä voidaan odottaa joulukuussa 1996.            keillä pakkausmerkinnöillä, joiden tarkoitukse-
37187:    Geenitekniikalla tuotetut elintarvikkeet jou-      na on ottaa huomioon kuluttajansuojan kannal-
37188: tuvat siis tulevaisuudessa kaksivaiheiseen hyväk-     ta merkitykselliset ravitsemukselliset, terveydel-
37189: syntään. Geenitekniikkalain perusteella hyväk-        liset ja eettiset näkökohdat.
37190:      Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1996
37191:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
37192: 4                                           KK 770/1996 vp
37193: 
37194: 
37195: 
37196: 
37197:                                         Tili Riksdagens Talman
37198: 
37199:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      niskt blandas således senast i lagringsskedet, om
37200: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        inga begränsningar har ställts för behandlingen
37201: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      av produkterna.
37202: man Erkki Pulliainen undertecknade skriftliga            1 Finland övervakas användningen av gentek-
37203: spörsmål nr 770:                                      nik av gentekniknämnden som är verksam i an-
37204:                                                       ~~utning till social- och hälsovårdsministeriet.
37205:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-       Overvakningen baserar sig på gentekniklagen
37206:        sikt att vidta för att förhindra importen      (377/1995) och genteknikförordningen (821/
37207:        av genmanipulerad soja, som har produ-         1995), genom vilka Europeiska unionens mot-
37208:        cerats i Förenta Staterna, och för att på      svarande allmänna direktiv om användningen av
37209:        ett synligt sätt tvångsmärka produkter         genteknik (90/219/EEG och 90/220/EEG) har
37210:        som innehåller genmanipulerade livs-           verkställts. Vid förfarandet för godkännande sä-
37211:        medel?                                         kerställs att gentekniken är säker för människan
37212:                                                       och miljön.
37213:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            Gentekniknämnden är nationell behörig myn-
37214: anföra följande:                                      dighet och behandlar också alla ärenden som
37215:                                                       kommer från EU och som gäller en säker an-
37216:    Redan i decennier har traditionell förädling av    vändning och tillämpning av gentekniken.
37217: växter, djur och mikrober utnyttjats i livsmedels-    Nämnden tar inte ställning tili brukstillämp-
37218: produktionen. Målet med de nya genteknikerna          ningarna av gentekniskt modifierade organismer
37219: är detsamma, men ändringarna kan göras kon-           (GMO), vilka övervakas med hjälp av annan
37220: trollerat och så att de inriktas på vissa gener som   lagstiftning. Nämnden tar inte heller ställning till
37221: reglerar egenskaper hos de växter och djur som        utsläppandet på marknaden av sådana produk-
37222: produceras. Till transgenetiska växter har en gen     ter som har producerats med hjälp av genteknik
37223: som kodar en viss egenskap överförts från en          men såsom inte innehåller levande GMO. Dessa
37224: annan växt- eller organismsort. 1 internationella     produkter övervakas med stöd av andra special-
37225: fåltexperiment ingår talrika nya transgenetiska       lagar såsom livsmedelslagen, kemikalielagen,
37226: växter, av vilka några har godkänts för fri sprid-    läkemedelslagen eller bekämpningsmedelslagen.
37227: ning och släppts ut på marknaden.                        De livsmedel som säljs i Finland skall uppfylla
37228:    En sojaböna, som är bekämpningsmedels-             kraven i livsmedelslagen (361/1995). Enligt den
37229: resistent och som har utvecklats av amerikanska       är det förbjudet att tillverka och sälja livsmedel
37230: Monsanto, har godkänts för den europeiska             som är skadliga för hälsan. Med undantag för
37231: marknaden utgående från gemenskapsdirektivet          nya tillsatsämnen krävs av ett nytt livsmedel inte
37232: 90/220/EEG av 3.4.1996. Godkännandet gäller           förhandsgodkännande innan det släpps ut på
37233: alla medlemsstater i EU, vilket gör att Finland       marknaden. Livsmedelslagen reglerar också på-
37234: inte kan förbjuda att soja som producerats med        skrifterna på livsmedelsförpackningar och kon-
37235: genteknik importeras och säljs som livsmedel.         sumenten får inte vilseledas genom felaktiga eller
37236: Enligt okontrollerade uppgifter innehåller sojan      bristfålliga märkningar. 1 gemenskapslagstift-
37237: på marknaden 1-2 % soja som är gentekniskt            ningen har allmänna regler getts för påskrifterna
37238: modifierad. Myndigheterna har inga metoder för        på livsmedelsförpackningar och de har också
37239: att skilja soja som är gentekniskt modifierad från    verkställts i den finska lagstiftningen. Enligt de
37240: annan soja eller för att kräva särskild märkning      nuvarande rättsakterna krävs inga speciella på-
37241: av den. Enligt normaljordbrukspraxis lagras oli-      skrifter i fråga om livsmedel som producerats
37242: ka spannmålspartier i gemensamma silor obero-         med genteknik.
37243: ende av deras ursprung. Den traditionella soja-          Här i Finland har gentekniken inom livsme-
37244: bönan och den sojaböna som modifierats gentek-        delsindustrin hittills utnyttjats endast vid pro-
37245:                                             KK 770/1996 vp                                               5
37246: 
37247: duktionen av enzymer med hjälp av mikrober,               De livsmedel som har producerats med gen-
37248: t.ex. ostlöpet kymosin. Enzymerna är identiska         teknik blir alltså i framtiden föremål för ett god-
37249: med de enzymer som har tillverkats på traditio-        kännande i två skeden. U tgående från genteknik-
37250: nellt sätt och de innehåller inga GMO, eftersom        lagen skall forsknings- och utvecklingsskedet
37251: produktionsmikroberna avlägsnas vid proces-            samt inträdet på marknaden vad gäller miljöhän-
37252: sens slutskede. Levande mikrober, som är gen-          syn godkännas. Dessutom skall i förordningen
37253: tekniskt modifierade, används inte i den finska        om nya livsmedel bestämmas om godkännande
37254: 1ivsmedelsindustrin.                                   av produkter som livsmedel och om obligatoris-
37255:     Inom Europeiska gemenskapen bereds som             ka påskrifter på förpackningarna tili dem.
37256: bäst en gemenskapsförordning om nya livsmedel             Regeringen konstaterar att Finland som med-
37257: (engl. novel foods) som skall omfatta också såda-      lem av Europeiska unionen inte kan förhindra
37258: na livsmedel som har producerats med hjälp av          importen av sådan soja som är gentekniskt modi-
37259: gentekniken. Enligt förordningen skall de nya          fierad och inte heller i dagens läge kräva särskilda
37260: livsmedlens säkerhet säkerställas genom ett för-       påskrifter på den. Regeringen anser att det därför
37261: farande i många skeden för förhandsgodkännan-          är viktigt att en förordning om nya livsmedel så
37262: de. Medlemsländernas ställningstaganden och            snabbt som möjligt kan träda i kraft. Med stöd av
37263: bedömningar från kommissionens vetenskaps-             förordningen blir alla nya livsmedel som har pro-
37264: kommitte för livsmedelsbranschen kommer att            ducerats med hjälp av gentekniken (både de som
37265: inta en central ställning i förfarandet för godkän-    innehåller GMO och de som inte innehåller
37266: nande. F örordningen skall också innehålla detal-      GMO) föremål för en strängare förhandskon-
37267: jerade krav i fråga om påskrifterna på nya livs-       troll än idag innan de godkänns som människo-
37268: medels förpackningar, vilka vid behov skall kun-       föda. Med stöd av samma förordning skall de nya
37269: na kompletteras och justeras när beslutet om           livsmedlen förses med klara förpackningspå-
37270: godkännande fattas. Förordningen behandlas             skrifter, med vilka avsikten är att beakta de nä-
37271:  som bäst av Europaparlamentets och rådets för-        ringsmässiga, hälsomässiga oc:< etiska aspekter
37272:  likningskommitte och beslut kan väntas i decem-       som är av betydelse med tanke på konsument-
37273:  ber 1996.                                             skyddet.
37274: 
37275:      Helsingforsden 22 november 1996
37276: 
37277:                                                       Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
37278:                                             KK 771/1996 vp
37279: 
37280: Kirjallinen kysymys 771
37281: 
37282: 
37283: 
37284: 
37285:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Läänikohtaisesta metsästysluvasta
37286: 
37287: 
37288: 
37289:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
37290: 
37291:    Läänikohtaista viehekalastuslupaa koskevan         tään tehokkaasti maan- ja metsästysoikeuden
37292: lakiehdotuksen tullessa hyväksytyksi astuttiin        omistajien toimesta.
37293: pitkä askel kansanvallan tiellä, jonka lähtökoh-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37294: tana on se, että myös niin vedettömät kuin maat-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
37295: tomatkin saavat kansalaiselle kuuluvat oikeudet       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
37296: saalistaa ja käyttää luonnonantimia.                  nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37297:    Edellisessä kappaleessa mainittujen maatto-
37298: mien osalta asia on edelleen korjaamatta muuten                 Aikooko Hallitus pian voimaan tule-
37299: paitsi ns. jokamiehenoikeuksien osalta. Metsäs-              van läänikohtaisen viehekalastusluvan
37300: tysviettiään toteuttamaan pyrkivän on vaikea                 ideologiaa seuraten toimia niin, että vas-
37301: saada sellaiseen lupaa metsästysoikeuden haiti-              taavanlainen lupamenettely toteutetaan
37302: joilta tai päästä sellaisen seuran jäseneksi, jonka          myös metsästyksen osalta, jolloin jokai-
37303: toimintana on metsästyksen harjoittaminen. Ns.               nen, myös maaton metsästäjä, voi har-
37304: vieraskortteja metsästysseurat myyvät jonkin                 joittaa harrastustaan lunastettuaan met-
37305: verran, mutta huikean korkeasta hinnasta.                    sästyskortin ja maksettuaan läänikohtai-
37306:  Maattomi en ihmisten pyrkimyksiä päästä osalli-             sen metsästysluvan, joka oikeuttaa va-
37307:  seksi luonnon riistasta metsästyksen kautta este-           paasti metsästämään läänin alueella?
37308: 
37309:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1996
37310:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
37311: 
37312: 
37313: 
37314: 
37315:  260017
37316: 2                                         KK 771/1996 vp
37317: 
37318: 
37319: 
37320: 
37321:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
37322: 
37323:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             nen, myös maaton metsästäjä, voi har-
37324: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,              joittaa harrastustaan lunastettuaan met-
37325: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen            sästyskortin ja maksettuaan läänikohtai-
37326: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-             sen metsästysluvan, joka oikeuttaa va-
37327: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen              paasti metsästämään läänin alueella?
37328: n:o 771:
37329:                                                       Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
37330:           Aikooko Hallitus pian voimaan tule-       vasti seuraavaa:
37331:        van läänikohtaisen viehekalastusluvan
37332:        ideologiaa seuraten toimia niin, että vas-     Hallituksella ei ole suunnitelmia metsästysoi-
37333:        taavanlainen lupamenettely toteutetaan       keuden irrottamiseksi maanomistuksesta.
37334:        myös metsästyksen osalta, jolloin jokai-
37335: 
37336:      Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1996
37337: 
37338:                                                      Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
37339:                                              KK 771/1996 vp                                              3
37340: 
37341: 
37342: 
37343: 
37344:                                          Tili Riksdagens Talman
37345: 
37346:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-              inklusive jägare utan marker, efter att ha
37347: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-                löst in sitt jaktkort och betalat det länsvi-
37348: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-              sa jakttillståndet som berättigar till fri
37349: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr                 jakt inom hela länet, kan utöva sitt intres-
37350: 771:                                                          se?
37351: 
37352:             Har Regeringen för avsikt att, följande      Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
37353:          den ideologi det länsvisa spinnfiskelovet     anföra följande:
37354:          representerar, verka för att ett motsva-
37355:          rande tillståndsförfarande verkställs ä ven      Regeringen har inte planer på att frigöra jakt-
37356:          för jaktens vidkommande, varvid envar,        rätten från markägandet.
37357: 
37358:        Helsingforsden 19 november 1996
37359: 
37360:                                                         Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
37361:                                            KK 772/1996 vp
37362: 
37363: Kirjallinen kysymys 772
37364: 
37365: 
37366: 
37367: 
37368:                                      Sulo Aittoniemi lkesk: Kotimaisten tuotteiden saatavuudesta
37369: 
37370: 
37371: 
37372:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
37373: 
37374:    Vuosikymmenet on mainostettu kotimaisia           jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
37375: tavaroita ja puhuttu niiden suosimisen puolesta.     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
37376: Viimeisin kampanja kehottaa ostamaan 30 mar-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37377: kalla viikossa kotimaista, ja sen arvellaan tuovan
37378: 30 000 uutta työpaikkaa.                                       Mistä Hallitus katsoo aiheutuvan sen,
37379:    Kun tarkastelee tavaratalojen hyllyjä, huo-              että yhä suurempi osa tavaratalojen tava-
37380: maa hämmästyksekseen, että kotimaisen suosi-                ratarjonnasta on ulkomaisia tuotteita, ja
37381: minen on perin vaikeaa. Elintarviketiskejä lu-                 pitääkö Hallitus tämän tosiasian poh-
37382: kuun ottamatta tarjolla on vain ulkomaista tava-            jalta suomalaista suosivia mainoskam-
37383: raa. Jopa kuusenhavut on tuotu Tanskasta, vaik-             panjoita turhinaja perusteettomina, sekä
37384: ka niitä on meillä yllin kyllin. Panee ajattele-               mitä Hallitus aikoo tehdä suomalaisen
37385: maan, mitä on tapahtunut ja mihin tämä johtaa.              tuotannon saamiseksi nykyistä parem-
37386:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-             min esille kauppojen tarjonnassa?
37387: 
37388:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1996
37389:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
37390: 
37391: 
37392: 
37393: 
37394:  260017
37395: 2                                           KK 772/1996 vp
37396: 
37397: 
37398: 
37399: 
37400:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
37401: 
37402:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         omaisilla ole mahdollisuutta eikä aihettakaan
37403: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          rajoittaa tuontitavaroiden saatavillaoloa. Mitä
37404: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        vähittäiskaupassa on kuluttajien saatavilla, on
37405: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         yksittäisten tukku- ja vähittäiskaupan yritysten
37406: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          päätettävissä.
37407: n:o 772:                                                  Kotimaisia tuotteita on hyvin saatavilla, sil-
37408:                                                        loin kun ne ovat laatunsa ja hintansa ja muiden
37409:           Mistä Hallitus katsoo aiheutuvan sen,        ominaisuuksien       puolesta     kilpailukykyisiä.
37410:        että yhä suurempi osa tavaratalojen             Useimmiten näin on asianlaita.
37411:        tavaratarjonnasta on ulkomaisia tuottei-           Suomalaisten tuotteiden menekin lisääntymi-
37412:        ta, ja                                          nen kotimaassa, mutta yhtä hyvin myös ulko-
37413:           pitääkö Hallitus tämän tosiasian poh-        mailla, on taloutemme, hyvinvointimme ja työUi-
37414:        jalta suomalaista suosivia mainoskam-           syytemme kannalta ensiarvoista. Siihen ei kui-
37415:        panjoita turhinaja perusteettomina, sekä        tenkaan päästä pakkotoimin eikä pyrkimällä
37416:           mitä Hallitus aikoo tehdä suomalaisen        poikkeamaan sopimusten ja terveen talouden
37417:        tuotannon saamiseksi nykyistä pa-               edellyttämästä toimintalinjasta.
37418:        remmin esille kauppojen tarjonnassa?               Suomalaista suosivat mainoskampanjat eivät
37419:                                                        ole turhia tai perusteettomia, sillä ne tähtäävät
37420:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           myönteiseen kehitykseen. Elinkeinoelämällä on
37421: vasti seuraavaa:                                       kaikki syyt ja oikeus edistää tällaista toimintaa.
37422:                                                        Toinen asia on sitten, että jo ETA-sopimuksen
37423:    Kulutustavaroiden tarjonta määräytyy pitkän         mukaan valtiovallan toimin ei voida suoraan ra-
37424: ajan kuluessa muotoutuneen tuotantorakenteen           hoittaa eikä tukea kotimaista suosivia ja siten
37425: tuloksena sekä toisaalta siitä kilpailutilanteesta,    ulkomaista alkuperää olevia tavaroita syrjiviä
37426: joka koti- ja ulkomaisten tavaroiden välillä kul-      kampanjoita.
37427: loinkin vallitsee. Suomalaisen tuotannon kilpai-          Suomalaisen tuotannon edistämistä tarkoitta-
37428: lukyky on oleellisesti kohentunut lamavuosien          vat kampanjat toteutetaan pääosin Suomalaisen
37429: heikommasta tilasta. Sen seurauksena vienti on         Työn Liiton ja vastaavan elintarvikkeisiin keskit-
37430: kasvanut tuontia nopeammin ja vaihtotase on            tyvän Hyvää Suomesta -organisaation toimesta.
37431: ylijäämäinen. Kulutushyödykkeiden valmistus            Niiden työ on hallituksen käsityksen mukaan
37432: ja tarjonta on tosin jossain määrin suhteellisesti     perusteltua, tehokasta ja tuloksellista, ja myös
37433: vähentynyt, mikä on osaltaan heikentänyt työlli-       kansainvälisten sopimustemme mukaista.
37434: syyttä, sillä vientienemmyyden turvaava teolli-           Suomalaiset tuotteet tulevat esille kauppojen
37435: suus on pääomavaltaisempaa.                            tarjonnassa sitä paremmin, mitä kilpailukykyi-
37436:    Kansainvälinen vaihdanta on jatkuvasti li-          sempiä ne ovat. Siihen puolestaan parhaiten aut-
37437: sääntynyt, millä on suotuisia vaikutuksia kaikille     taa sen talous- ja elinkeinopoliittisen linjan nou-
37438: osapuolille. Euroopan talousalueen ja sitten Eu-       dattaminen, joka jo on tuonut hyviä tuloksia
37439: roopan unioninjäsenyyden myötä sisämarkkinat           talouden kuntoon saattamisessa ja elinkeinora-
37440: ovat tulleet keskeiseksi osaksi talouttamme. Ta-       kenteen monipuolistamisessa.
37441: varoiden liikkuminen on vapaata, eikä viran-
37442: 
37443:      Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1996
37444: 
37445:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
37446:                                             KK 772/1996 vp                                               3
37447: 
37448: 
37449: 
37450: 
37451:                                         Tili Riksdagens Talman
37452: 
37453:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            na har varken skäl eller möjlighet tili att begränsa
37454: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande            tiligången på importerade varor. Vad som bjuds
37455: med1em av statsrådet översänt följande av riks-        ut tili konsumenterna inom minuthandeln får
37456: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-           enskilda företag inom parti- och minuthandeln
37457: mål nr 772:                                            fritt bestämma.
37458:                                                            Tillgången på inhemska produkter är god när
37459:           Vad anser Regeringen vara orsaken tili       de är konkurrenskraftiga i fråga om kvalitet, pris
37460:        att en allt större del av varuhusens varuut-    och andra egenskaper. Oftast förhåller det sig så.
37461:        bud består av utländska produkter, och              Att finländska produkter finner bättre åtgång
37462:           betraktar Regeringen utgående från           i hemlandet, men också utomlands, är ytterst
37463:        detta faktum de reklamkampanjer som             viktigt med tanke på ekonomin, välfården och
37464:        uppmanar oss att gynna finländska pro-          sysselsättnings1äget. Detta uppnås dock inte ge-
37465:        dukter som onödiga och omotiverade              nom tvångsåtgärder och inte heller genom att
37466:        samt                                            man försöker avvika från en handlingslinje som
37467:           vad tänker Regeringen göra föra att          ingångna avtal och sund ekonomi förutsätter.
37468:        den inhemska produktionen bättre skall              De reklamkampanjer som uppmanar oss att
37469:        framträda i affårernas varuutbud?               köpa finländska produkter är varken onödiga
37470:                                                        eller omotiverade, eftersom deras mål är att
37471:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          åstadkomma en positiv utveckling. Näringslivet
37472: anföra fö1jande:                                       har all orsak och rätt att främja sådan verksam-
37473:                                                        het. En annan sak däremot är att det redan i EES-
37474:    Utbudet av konsumtionsvaror utformas som            avtalet är fastställt att man genom statsmaktens
37475: ett resu1tat av en produktionsstruktur som             åtgärder inte direkt får finansiera eller stöda
37476: byggts upp under lång tid samt å andra sidan av        kampanjer som gynnar inhemska varor vilket
37477: de konkurrensförhållanden som råder mellan in-         samtidigt betyder att varor av utländskt ur-
37478: hemska och utländska varor vid den aktuella            sprung diskrimineras.
37479: tidpunkten. Den finländska produktionens kon-              De kampanjer som syftar tili att främja den
37480: kurrenskraft har väsentligt förbättrats efter bot-     fin1ändska produktionen genomförs huvudsakli-
37481: tennoteringen under depressionsåren. Tili följd        gen av Suomalaisen Työn Liitto (Förbundet för
37482: därav har exporten ökat snabbare än importen           Finländskt Arbete) och en motsvarande organi-
37483: och utbytesbalansen utvisar överskott. Visserli-       sation vid namn Hyvää Suomesta (Gott från
37484: gen har tiliverkningen och utbudet av konsum-          Finland) som koncentrerar sig på livsmedel. De-
37485: tionsnyttigheter relativt sett minskat något, vi1-     ras arbete är en1igt regeringen motiverat, effek-
37486: ket för sin del har försämrat sysselsättningsläget     tivt och resultatgivande och också överensstäm-
37487: eftersom den industri som säkerställer export-         mande med våra internationella avtal.
37488: överskottet är mera kapitalintensiv.                       Ju konkurrenskraftigare de inhemska produk-
37489:    Det internationella utbytet har ständigt ökat,      terna är desto bättre framträder de i affårernas
37490: vilket har positiva effekter för alla parters del.     urval. Tili detta bidrar man bäst genom att följa
37491: Anslutningen tili Europeiska ekonomiska sam-           den ekonomisk- och näringspolitiska linje som
37492: arbetsområdet och sedermera medlemskapet i             redan gett goda resultat i fråga om bringande av
37493:  Europeiska unionen har medverkat tili att den         ordning i ekonomin och diversifiering av närings-
37494: inre marknaden fått en central roll i vår ekonomi.     strukturen.
37495:  Det råder fri rörlighet för varor och myndigheter-
37496:      Helsingfors den 22 november 1996
37497: 
37498:                                                       Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
37499:                                              KK 773/1996 vp
37500: 
37501: [(irjallinen kysymys 773
37502: 
37503: 
37504: 
37505: 
37506:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Viljakkalassa sijaitsevan lnkulan siiian myy-
37507:                                        misestä yksityiselle yhtiölle
37508: 
37509: 
37510:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
37511: 
37512:    Pirkanmaan Viljakkalassa tielle 276 on raken-       sen toiminta sitten todellisuudessa yltäisi sillan
37513: lettu Inkulansalmen yli komea maantiesilta. Vie-       pitempiaikaiseen kunnossapitoon. On syytä ky-
37514: ·essä on vielä pystyssä vanha historiallinen kivi-     syä valtiovallan kantaa asiaan, ja siksi tieduste-
37515: .ilta, jonka säilyttämiseksi museosiltana olen         len valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin
37516: ehnyt töitä eduskuntakyselyin sekä neuvottele-         viitaten:
37517: nalla tielaitoksen ja Viljakkalan kunnan kanssa.
37518: (anhaa siltaa uhkaa nyt purkaminen, joka on                      Katsooko Hallitus, että käytöstä pois-
37519: nonen mielestä mieletöntä. Missään ei vanha ja                tettu lnkulan silta Pirkanmaan Viljakka-
37520:  tusi kohtaa niin vertailtavalla tavalla kuin Inku-           lassa voidaan myydä perustettavalle yh-
37521:  assa, jossa molemmat sillat ovat vierekkäin pa-              tiölle, jonka tarkoituksena on huolehtia
37522:  inkymmenen metrin välein.                                    sillan kunnosta, ja
37523:     Nyt liikkeellä on hanke kerätä osakkaita yh-                 minkälaisia vaatimuksia tällaisen yh-
37524:  iöön, joka ostaisi vanhan sillan tielaitokselta, ja          tiön toiminnalle ennalta halutaan aset-
37525:  iitä on jo tehty tarjouskin eli 100 markkaa. Täl-            taa?
37526:  ainen suojeluyhtiö olisi erinomainen ajatus, jos
37527: 
37528:      Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1996
37529: 
37530:                                           Sulo Aittaniemi /kesk
37531: 
37532: 
37533: 
37534: 
37535:   50017
37536: 2                                           KK 773/1996 vp
37537: 
37538: 
37539: 
37540: 
37541:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
37542: 
37543:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ty. Tarjouksentekijöille on vastattu, että tielaitos
37544: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         on valmis keskustelemaan sillan säilyttämisvaih-
37545: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       toehdosta sen jälkeen, kun vesioikeus on ratkais-
37546: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        sut lupahakemuksen.
37547: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen             Sillan säilyttämisen edellytyksenä on kuiten-
37548: n:o 773:                                              kin, että silta siirtyy paikallisin voimin hoidetta-
37549:                                                       vaksi. Uuden sillan rakentamisen johdosta on
37550:            Katsooko Hallitus, että käytöstä pois-     Pirkanmaan maanmittaustoimiston toimitusin-
37551:        tettu Inkulan silta Pirkanmaan Viljakka-       sinöörin johdolla meneillään yleisistä teistä anne-
37552:        lassa voidaan myydä perustettavalle yh-        tun lain mukainen tietoimitus. Tämän tietoimi-
37553:        tiölle, jonka tarkoituksena on huolehtia       tuksen yhteydessä ratkaistaan lakkaavan yleisen
37554:        sillan kunnosta, ja                            tien osalta myös yksityistielain mukaiset asiat.
37555:            minkälaisia vaatimuksia tällaisen yh-      Siinä yhteydessä saadaan selville tulevan yksi-
37556:        tiön toiminnalle ennalta halutaan aset-        tyistien osakkaiden kanta sillan säilyttämiseen.
37557:        taa?                                           Jos tiekunnan osakkaat ovat halukkaita otta-
37558:                                                       maan sillan tiekunnan hoidettavaksi, niin silta
37559:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          voidaanjättää yksityistien osaksi. Jos tiekunnan
37560: vasti seuraavaa:                                      osakkaat eivät halua siltaa vastuulleen, niin siinä
37561:                                                       vaiheessa voidaan harkita myös sillan myyntiä
37562:     Kyröskosken-Heittolan maantietä 276 on            perustettavalle yhtiölle. Jälkimmäisessä vaihto-
37563: parannettu Inkulansalmen kohdalla rakenta-            ehdossa yhtiö tulisi sillan omistajana myös yksi-
37564: malla salmen ylitse uusi maantiesilta. Vanhalle       tyistien osakkaaksi.
37565: sillalle johtavat tien osat ja silta lakkaavat ole-      Tielaitos ei kiirehdi purkamista siinäkään ta-
37566: masta yleisenä tienä yleisistä teistä annetun lain    pauksessa, että Länsi-Suomen vesioikeus myön-
37567: mukaisesti. Koska vanha silta ei ole yleisen tien     tää tielaitokselle Inkulan vanhan sillan purkulu-
37568: osa ja koska Viljakkalan kunta ei ole ollut halu-     van. Sillan säilyttämiseksi sillä kuitenkin täytyy
37569: kas ottamaan siltaa vastuulleen, Hämeen tiepiiri      olla tai sille löytyä uusi omistaja, joka kustan-
37570: on 6.8.1996 pyytänyt Länsi-Suomen vesioikeu-          nuksellaanjavastuullaan huolehtii sillan tulevas-
37571: delta lupaa vanhan sillan purkamiseen. Eräät          ta kunnossapidosta. Mahdollinen tuleva sillan
37572: perustettavan yhtiön lukuun toimivat yksityis-        omistaja vastaasillastamyös siten kuin vesistöön
37573: henkilöt ovat lähettäneet vanhaa siltaa koskevan      tehdyn rakennelman omistajan osalta on vesi-
37574: ostotarjouksen tielaitokselle sen jälkeen, kun lu-    laissa säädetty.
37575: pahakemus Länsi-Suomen vesioikeudelle oli teh-
37576: 
37577:      Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1996
37578: 
37579:                                                                 Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
37580:                                              KK 773/1996 vp                                             3
37581: 
37582: 
37583: 
37584: 
37585:                                          Tili Riksdagens Talman
37586: 
37587:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       redo att diskutera alternativet att bevara bron
37588: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         efter det att vattendomstolen redan hade fattat
37589: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       beslut beträffande tillståndsansökan.
37590: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr              En förutsättning för att bron bevaras är dock
37591: 773:                                                   att skötse1n av den övertas av 1oka1a krafter. Med
37592:                                                        an1edning av brobygget pågår en vägförrättning i
37593:            Anser Regeringen det vara möjligt att       enlighet med 1agen om alimänna vägar som ut-
37594:         sälja den ur användning tagna lnkula-          förs av vägförrättningsingenjören vid lantmäteri-
37595:         bron i Viljakkala i Birkaland tili ett fram-   byrån i Birkaland. För den indragna vägens del
37596:         tida bolag som har för avsikt att sköta om     träffas i anslutning till denna vägförrättning ock-
37597:         brons skick, och                               så avgöranden som gälier frågor om vilka stadgas
37598:            hurudana förhandskrav vill man stälia       i Jagen om enskilda vägar. 1 det sammanhanget
37599:         på ett sådant bolag?                           får man också reda på viiken åsikt delägarna i
37600:                                                        den kommande enskilda vägen har beträffande
37601:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          bevarandet av bron. Om delägarna i väglaget går
37602: anföra följande:                                       med på att bron övergår i väglagets skötsel kan
37603:                                                        bron bestå som en del av den enskilda vägen. Om
37604:     Vägavsnittet Kyröskoski-Heittola på lands-         delägarna i väglaget inte är villiga att påta sig
37605: väg 276 har vid Inkulansalmi förbättrats genom         ansvaret kan man i det skedet också överväga
37606: en ny Jandsvägsbro över sundet. 1 enlighet med         möjligheten att sälja bron tili bolaget som skali
37607: Jagen om alimänna vägar upphör vägarna som             grundas. 1 det senare alternativet skulie bolaget i
37608: Jeder tili den gamla bron samt själva bron att vara    egenskap av broägare också vara delägare av den
37609: allmänna vägar. Eftersom den gamla bron inte är        enskilda vägen.
37610: en del av en alimän väg och eftersom Viljakkala            Vägverket påskyndar inte rivning ens i sådant
37611: kommun inte har varit villig att ta bron på sitt       fali att västra Finlands vattendomstol beviljar
37612: ansvar, har vägdistriktet i Tavastland den             vägverket tilistånd att riva den gamla bron i
37613: 6.8.1996 hos vattendomstolen i västra Finland          lnkula. Om bron skali bevaras bör en ny ägare
37614: ansökt om tillstånd att riva den gamla bron.           dock komma fram, som bekostar och ansvarar
37615: Några privatpersoner som handlar för det fram-         för upprätthåliandet av bron i framtiden. Den
37616: tida bolagets räkning, har givit vägverket ett an-     möjliga broägaren har ansvar också för bron med
37617: bud efter det att ansökan om tillstånd redan           avseende på vad som i vattenlagen stadgas om
37618: tillstälits västra Finlands vattendomstol. An-         byggande i vattendrag.
37619: budsgivarna har informerats om att vägverket är
37620: 
37621:        Helsingforsden 19 november 1996
37622: 
37623:                                                                    Trafikminister Tuula Linnainmaa
37624:                                              KK 774/1996 vp
37625: 
37626: Kirjallinen kysymys 774
37627: 
37628: 
37629: 
37630: 
37631:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Matkailuelinkeinon kehittämisestä
37632: 
37633: 
37634: 
37635:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
37636: 
37637:    Monet maat elävät melkeinpä pelkästä turis-         lupukki napapiirin majalla. Loppu on ajelemista
37638: mista, vaikka luonnonolosuhteet niissä tarjoavat       suomaisemissa satoja kilometrejä.
37639: vain pelkkää kalliota, hiekkaa ja suolaista vettä.        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
37640: Suomessakin on vannottu matkailun nimiin vuo-          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
37641: sikymmenet ja uhrattu siihen suunnattomia sum-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
37642: mia. Silti tulos on ollut melkein plus miinus nolla,   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37643: vaikka meillä on järviä, vehmaita metsiä ja erä-
37644: maita. Viime kesä oli kaiken huippu: kun ajeli                    Minkälaisena Hallitus näkee Suomen
37645: Suomen Lapissa, ulkomainen turistiajoneuvo oli                matkailun kehityksen ulkomailta suun-
37646: harvinaisuus. Poiketessani Norjan tai Ruotsin                 tautuvan kiinnostuksen valossa, ja
37647: puolelle niitä oli tiet väärällään.                               mihin suuntaan turismin tarjoiluja tu-
37648:    Kysymys lienee siitä, että suomalaiset eivät               lisi kehittää, jotta ulkomaisten turistien
37649: osaa tarjota, niin sanotusti asettaa tyrkylle omia            virta Suomeen ei kokonaisuudessaan eh-
37650: turismin tuotteitaan. On vain moottorikelkka,                 tyisi venäläisiä lukuun ottamatta?
37651: jätkänkynttilä ja nälkiintynyt poro sekä yksijou-
37652: 
37653:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1996
37654:                                           Sulo Aittoniemi lkesk
37655: 
37656: 
37657: 
37658: 
37659:  260017
37660: 2                                         KK 774/1996 vp
37661: 
37662: 
37663: 
37664: 
37665:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
37666: 
37667:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       matkailu kasvanee tänä vuonna noin kolme
37668: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        prosenttia, mikä olikin asetettu tavoite.
37669: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Kauppa- ja teollisuusministeriölle viime ke-
37670: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       väänä jätetyssä selvitysmiesraportissa Suomen
37671: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        matkailustrategia vuoteen 2000 asetetaan ulko-
37672: n:o 774:                                             mailta Suomeen suuntautuvan matkailun kasvu-
37673:                                                      tavoitteeksi, että se kasvaa enemmän kuin Eu-
37674:            Minkälaisena Hallitus näkee Suomen        rooppaan suuntautunut matkailu keskimäärin.
37675:        matkailun kehityksen ulkomailta suun-         Tämä tarkoittaa yli kolmen prosentin vuotuista
37676:        tautuvan kiinnostuksen valossa, ja            kasvua. Tavoitteiden toteutuminen merkitsisi,
37677:            mihin suuntaan turismin tarjoiluja tu-    että vuonna 20 l 0
37678:        lisi kehittää, jotta ulkomaisten turistien        - kotimaanmatkailussa on 20 miljoonaa yö-
37679:        virta Suomeen ei kokonaisuudessaan eh-        pymistä
37680:        tyisi venäläisiä lukuun ottamatta?                - ulkomaisia yöpymisiä on 7 miljoonaa
37681:                                                          - kotimaanmatkailun arvo on 30 miljardia
37682:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         markkaa
37683: vasti seuraavaa:                                         - valuuttatuloa saadaan 15 mrd mk ja
37684:                                                          -matkailun suoranainen työllistävä vaikutus
37685:    Ulkomaisia matkailijoita käy Suomessa vuo-        on 125 000 henkilötyövuotta.
37686: sittain vajaat neljä miljoonaa. Vuonna 1995 he           Päämarkkinat ovat ja tulevat edelleenkin ole-
37687: tuottivat yhteensä 3,3 miljoonaa rekisteröityä       maan Ruotsi ja Saksa. Muutaman viime vuoden
37688: yöpymistä. Valuuttatuloja ulkomaiset matkaili-       aikana tapahtunut voimakas kasvu Venäjältä on
37689: jat jättivät viime vuonna Suomeen noin 7 500         nostanut myös sen erittäin merkittäväksi mark-
37690: miljoonaa markkaa. Kotimaanmatkailu mu-              kina-alueeksi. Venäjältä Suomeen saapuvat mat-
37691: kaan lukien matkailussa liikkuu vuositasolla         kailijat käyttävät hyvin monipuolisesti Suomen
37692: noin 24 miljardia markkaa. Matkailun kokonais-       matkailupalveluja ja saapuvat Suomeen myös
37693: tulo on noin 5 %bruttokansantuotteestamme.           varsinaisten sesonkien ulkopuolella, millä on
37694:     Matkailun työllistävä vaikutus on huomatta-      erittäin suuri merkitys mm. alan työllisyydelle.
37695: va. Käytännössä 300 000 henkilöä saa koko- tai           Matkailustrategiaamme kuuluu kehittää mat-
37696: osa-aikaisesti toimeentulonsa matkailusta. Yh-       kailua Suomen ainutlaatuisen luonnon ehdoilla.
37697: den miljardin lisäys matkailutulossa merkitsee       Tavoitteena on profiloida Suomi korkean laadun
37698: noin 4 000 uutta työpaikkaa.                         ja luontoa säästävän matkailun kärkimaana.
37699:     Kuluvana vuonna päästään ulkomaisten mat-        Kehitystrendit Euroopassa ja muualla maail-
37700: kailijoiden yöpymismäärissä -huonoista kesä-         massa kulkevat tähän suuntaan. Suomella on
37701: tuloksista huolimatta -lievästi kasvun puolelle.     kaikki mahdollisuudet hyvään menestykseen ki-
37702: Valuuttatulot sen sijaan kasvavat merkittävästi.     ristyvässä kilpailussa ulkomaisista matkailijois-
37703: Tänä vuonna kokonaisvaluuttatulo tulee ole-          ta.
37704: maan noin 7 800 miljoonaa markkaa. Kotimaan-
37705: 
37706:      Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1996
37707: 
37708:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
37709:                                             KK 774/1996 vp                                               3
37710: 
37711: 
37712: 
37713: 
37714:                                         Tili Riksdagens Talman
37715: 
37716:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           1 en utredningsmannarapport om den finska
37717: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         turismstrategin tili år 2000, som gavs tili handels-
37718: Iem av statsrådet översänt följande av riksdags-       och industriministeriet i våras ställs som tiliväxt-
37719: man Sulo Aittoniemi undertecknade skriftliga           mål för turismen från utlandet tili Finland att den
37720: spörsmål nr 774:                                       skall öka mera än turismen tili Europa i genom-
37721:                                                        snitt. Detta innebär en årlig tillväxt på mera än
37722:           H ur upplever Regeringen utvecklingen        tre procent. Om målen uppnås innebär det att år
37723:        inom den finska turismen i skenet av in-        2010
37724:        tresset från utlandet och                           - står den inhemska turismen för 20 miljoner
37725:           i viiken riktning borde turismutbudet        övernattningar
37726:        utvecklas för att strömmen av utländska             - står de utländska turisterna fOr 7 miljoner
37727:        turister tili Finland inte helt skall sina,     övernattningar
37728:        med undantag för ryssarna?                          - är värdet av den inhemska turismen 30
37729:                                                        miljarder mark
37730:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt              - erhålls 15 mi1jarder mark i valutainkom-
37731: anföra följande:                                       ster, och
37732:                                                            - är den direkta sysselsättande effekten av
37733:    Knappt fyra miljoner utländska turister besö-       turismen 125 000 årsverken.
37734: ker årligen Finland. År 1995 stod de för totalt 3,3        Huvudmarknaderna är och kommer fortsätt-
37735: miljoner registrerade övernattningar. 1 valutain-      ningsvis att vara Sverige och Tyskland. Den kraf-
37736: komster inbringade de utländska turisterna i fjol      tiga tiliväxt som skett i turismen från Ryssland
37737: ca 7 500 miljoner mark. När den inhemska turis-        under de senaste åren har gjort också detta Iand
37738: men räknas med omsätter turismen på årsnivå ca         tili en synnerligen betydelsefull marknad. De tu-
37739: 24 miljarder mark. Den totala inkomsten från           rister som kommer tili Finland från Ryssland
37740: turismen utgör ca 5 % av bruttonationalproduk-         använder sig mycket mångsidigt av de finska
37741: ten.                                                   turismtjänsterna och anländer tili Finland också
37742:    Den sysselsättande effekten av turismen är          utanför de egentliga säsongerna, vilket har en
37743: betydande. 1 praktiken får 300 000 personer på         mycket stor betydelse bl.a. för sysselsättningen i
37744: hei- eller deltid sin utkomst av den. En ökning på     branschen.
37745: en miljard i inkomsten från turismen innebär ca            1vår turismstrategi ingår att utveckla turismen
37746: 4 000 nya arbetsplatser.                               på den unika finska naturens villkor. Målet är att
37747:    Under detta år uppvisar de utländska turister-      profilera Finland som ett spjutspetsland då det
37748: nas övernattningar en liten tiliväxt, trots somma-     gäller turism som har hög kvalitet och sparar
37749: rens dåliga resultat. Valutainkomsterna däremot        naturen. Utvecklingstrenderna i Europa och på
37750: ökar betydligt. 1 år kommer de totala valutain-        annat håll i världen går i denna riktning. Finland
37751: komsterna att uppgå tili ca 7 800 miljoner mark.       har alla möjligheter tili god framgång i den allt
37752: Den inhemska turismen torde i år öka med ca tre        hårdare konkurrensen om utländska turister.
37753: procent, vilket även är det mål som uppställts.
37754: 
37755:      Helsingfors den 22 november 1996
37756: 
37757:                                                       Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
37758:                                             KK 775/1996 vp
37759: 
37760: Kirjallinen kysymys 775
37761: 
37762: 
37763: 
37764: 
37765:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Tilapäiseen asuntoon hankittavasta tele-
37766:                                        visioluvasta
37767: 
37768: 
37769:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
37770: 
37771:    Televisiolupa maksaa nykyään 900 markkaa           ns. vakinaisessa asunnossa. Mielestäni, jos ei nyt
37772: vuodessa, eikä mustavalkoinen televisio muo-          juuri kansanedustajan kohdalla, niin ainakin
37773: dosta nykyisin enää halvempaa maksuluokkaa.           yleisesti katsoen menettelytapa on väärä.
37774: Säännösten mukaan perheen kesäasunnalle ei               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37775: tarvitse lunastaa erillistä lupaa, vaikka televi-     tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
37776: siota katseltaisiin siellä samanaikaisesti kuin va-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
37777: kinaisessa asunnossa.                                 nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37778:    Ongelma on niillä, jotka joutuvat työnsä puo-
37779: lesta pitämään niin sanottua kakkosasuntoa esi-                 Tulisiko Hallituksen mielestä televi-
37780: merkiksi toisessa kaupungissa. Tyypillinen esi-              siolupien maksuvelvollisuutta muuttaa
37781: merkki on kansanedustaja, joka asuu Oulussa,                 niin, että televisiolupaa ei tarvitsisi lunas-
37782: mutta joutuu olemaan viikossa muutaman yön                   taa työn vuoksi tarvittavaa ns. kakkos-
37783: Helsingissä. Kesäaikana asunto on usein kuu-                 asuntoa varten, jos henkilöllä on olemas-
37784: kausikaupalla käyttämättä. Tällaisessa asemassa              sa televisiolupa varsinaisessa asunnossa,
37785: ovat toki monet muutkin kuin kansanedustajat.                tai että ainakin tämä kakkosasunnon
37786: Ongelma on se, että tällaisessa tilapäisasunnossa            lupa hinnoiteltaisiin alemman hintai-
37787: katseitavasta televisiosta joutuu maksamaan te-              seksi?
37788: levisioluvan, vaikka sellainen on maksettu myös
37789: 
37790:      Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1996
37791: 
37792:                                          Sulo Aittaniemi /kesk
37793: 
37794: 
37795: 
37796: 
37797:  260017
37798: 2                                            KK 775/1996 vp
37799: 
37800: 
37801: 
37802: 
37803:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
37804: 
37805:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              Telehallintokeskuksen radiolaitteista annetun
37806: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           asetuksen soveltamisesta antaman määräyksen
37807: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         (THK 1 C/92 M) 5 §:n mukaan tilapäisessä käyt-
37808: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-          töpaikassa kuten kesäasunnossa, yksityiskäytös-
37809: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           sä olevassa autossa ja asuntovaunussa käytettä-
37810: n:o 775:                                                vää televisiota varten ei tarvita televisiolupaa, jos
37811:                                                         perheellä on televisiolupa vakituisessa käyttöpai-
37812:           Tulisiko Hallituksen mielestä televi-         kassa käytettävää televisiota varten. Kun per-
37813:        siolupien maksuvelvollisuutta muuttaa            heellä on ns. kakkosasunto jonkun perheenjäse-
37814:        niin, että televisiolupaa ei tarvitsisi lunas-   nen toisella paikkakunnalla olevan työ- tai opis-
37815:        taa työn vuoksi tarvittavaa ns. kakkos-          kelupaikan takia, tulee sinne olla eri televisiolu-
37816:        asuntoa varten, jos henkilöllä on olemas-        pa. Tällaista oleskelua ei voida katsoa tilapäi-
37817:        sa televisiolupa varsinaisessa asunnossa,        seksi.
37818:        tai että ainakin tämä kakkosasunnon                  Ns. kakkosasunnon televisiolupa on edelleen
37819:        lupa hinnoiteltaisiin alemman hintai-            perusteltu. Vastaavanlainen tilanne on esimer-
37820:        seksi?                                           kiksi maksullisten tv-kanavien osalta. Nekin kat-
37821:                                                         selija saa käyttöönsä yhdellä maksulla vain yh-
37822:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             teen käyttöpaikkaan. Samoin sanomalehden saa
37823: taen seuraavaa:                                         yhdellä tilausmaksulla vain yhteen paikkaan.
37824:                                                         Kakkosasunnon luvan hinnoittelu alemman hin-
37825:    Radiolaitteista annetun asetuksen (859/1992)         taiseksi monimutkaistaisi perintäjärjestelmää.
37826: 5 §:n 1 momentin mukaan television käyttämi-            Televisiolupamaksu on noin 2,40 mk päivää koh-
37827: seen on oltava yksi televisiolupajokaista televisi-     ti laskettuna ja kansainvälisesti vertaillen se on
37828: ota kohti, jollei toisin ole säädetty. Perheen käy-     varsin edullinen. Televisioluvan voi myös irtisa-
37829: tössä olevien televisioiden osalta on säädetty sa-      noa esimerkiksi kesän ajaksi, jos televisio ei ole
37830: man pykälän 2 momentissa, että yksi lupa riittää        tuolloin käytössä. Käyttämättä jäänyt osa lupa-
37831: jokaista vakituista käyttöpaikkaa varten.               maksusta palautetaan tai se voidaan myös jättää
37832:                                                         odottamaan tulevaa tarvetta varten.
37833:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1996
37834: 
37835:                                                                   Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
37836:                                              KK 775/1996 vp                                              3
37837: 
37838: 
37839: 
37840: 
37841:                                           Till Riksdagens Talman
37842: 
37843:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        läggningar (THK 1 C/92 M) behövs ingen licens
37844: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          för användning av en televisionsapparat på en
37845: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-      tillfållig användningsplats som en sommarbo-
37846: damot Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål            stad, en bil i privat bruk eller en husvagn om
37847: nr 775:                                                 familjen har televisionslicens för en televisions-
37848:                                                         apparat som används på en permanent använd-
37849:           Borde betalningsskyldigheten beträf-          ningsplats. Om en familj har en s.k. andra lägen-
37850:        fande televisionslicenser enligt Regering-       het på annan ort p.g.a. arbetsplats eller studier,
37851:        ens åsikt ändras så att televisionslicens        skall separat televisionslicens skaffas. Dylik vis-
37852:        inte behöver inlösas för s.k. andra bostad,      telse uppfattas inte vara tillfållig.
37853:        som behövs p.g.a. arbete, om personen i              Det är således fortfarande motiverat att kräva
37854:        fråga har televisionslicens i sin ordinarie      televisionslicens för en s.k. andra lägenhet. Mot-
37855:        bostad, eller så att lieensen för den andra      svarande situation råder i fråga om t.ex. avgifts-
37856:        bostaden prissätts enligt ett lägre pris?        belagda tv-kanaler. Också i dessa fall kan tittarna
37857:                                                         mot betalning se på en kanal på en plats. Prenu-
37858:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           merationsavgiften för en dagstidning gäller ock-
37859: anföra följande:                                        så för endast en adress. Om televisionslicensen
37860:                                                         för andra lägenheter skulle prissättas enligt en
37861:    Enligt 5 § 1 mom. förordningen om radioan-           lägre prisnivå blir uppbärningssystemet kompli-
37862: läggningar (85.9/1992) skall för varje televisions-     cerat. Televisionslicensen är ca 2,40 mark per dag
37863: apparat finnas en televisionslicens, om inte något      och i internationell jämförelse är den rätt så för-
37864: annat stadgas. I fråga om televisionsapparater i        månlig. Det är också möjligt att säga upp televi-
37865: en familj stadgas i samma paragrafs 2 mom. att          sionlieensen för t.ex. sommaren om televisionen
37866: det skall finnas en televisionslicens för varje plats   inte används då. Den andel av televisionslicensen
37867: där en apparat är i permanent bruk.                     som inte använts återbärs, eller lämnas att vänta
37868:    Enligt 5 § teleförvaltningscentralens föreskift      på kommande behov.
37869: om tillämpning av förordningen om radioan-
37870:      Helsingforsden 20 november 1996
37871: 
37872:                                                                     Trafikminister Tuula Linnainmaa
37873: 1
37874: 
37875: 
37876: 
37877: 1
37878: 
37879: 
37880: 
37881:     1
37882: 
37883: 
37884: 
37885:     1
37886: 
37887: 
37888: 
37889:         1
37890: 
37891: 
37892: 
37893:         1
37894:                                              KK 776/1996 vp
37895: 
37896: Kirjallinen kysymys 776
37897: 
37898: 
37899: 
37900: 
37901:                                     Jaakko Laakso /vas ym.: Vantaan Korsossa sijaitsevan kansantalon
37902:                                        suojelusta
37903: 
37904: 
37905:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
37906: 
37907:     Vantaan Korsossa, alueen korkeimmalla              tyypillisellä kapealla ja pyöristetyllä helmipontti-
37908: mäellä, on välittömästi toisen maailmansodan           laudalla. Sisustus on säilynyt suurin piirtein alku-
37909: jälkeen pystytetty kansan talo, jota jo usean vuo-     peräisenä.
37910: den ajan on uhannut purkaminen.                            Mahdollisesta suojelupäätöksestä aiheutuu
37911:     Kansantalo on rakennettu saksalaisilta soti-       todennäköisesti yhteiskunnalle kustannuksia,
37912: lailta Suomeen jääneistä parakkielementeistä.          sillä mm. rakennuksen perustukset ovat kärsi-
37913: Korsolaiset kansandemokraattiset järjestöt pys-        neet vesivaurioita. Kansantalon suojeleminen
37914: tyttivät elementeistä talkootöinä kansantalon,         asemakaavan muutoksella saattaa lisäksi johtaa
37915: joka toimi vuosikymmeniä seudun tunnetuimpa-           korvauksiin tontin omistajalle.
37916: na tanssipaikkana työväenjärjestöjen tilaisuuk-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
37917: sien ohella.                                           jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
37918:     Uudenmaan lääninhallitus on määrännyt ta-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
37919: lon viime keväänä toimenpidekieltoon, mutta            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37920: omistaja haluaisi purkaa vanhan huvitalon ja
37921: rakentaa tilalle rivitalon.                                      Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
37922:     Asemakaavan mukaan Korson kansantalon                     siin, joiden avulla Korson kansantalo ra-
37923: tontille saa rakentaa noin 1 000 neliömetrin ko-              kennushistoriallisesti arvokkaana koh-
37924: koisen rivitalon. Kaavaa laadittaessa museovi-                teena voisi säilyä, ja
37925:  rasto arvioi talon ja piti rakennuksen säilyttämis-             onko Hallitus valmis tukemaan Van-
37926:  tä suotavana.                                                taan kaupunkia rakennuksen suojelusta
37927:     Talossa on suuri holvikattoinenjuhla- ja näyt-            ja kunnostamisesta mahdollisesti aiheu-
37928:  tämösali. Sisätilat on vuorattu rakennusajalle               tuvissa kuluissa?
37929: 
37930:       Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1996
37931: 
37932:           Jaakko Laakso /vas              Ulla Anttila /vihr              Kaarina Dromberg /kok
37933:           Tarja Kautto /sd                Kimmo Kiljunen /sd              Jouko Jääskeläinen /skl
37934: 
37935: 
37936: 
37937: 
37938:  260017
37939: 2                                           KK 776/1996 vp
37940: 
37941: 
37942: 
37943: 
37944:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
37945: 
37946:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Jos Korson kansantalo suojeliaan asemakaa-
37947: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         van muutoksella, Vantaan kaupungilla on oikeus
37948: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       rakennuslain 135 §:n mukaan saada valtion va-
37949: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jaakko           roista talousarvion rajoissa korvausta omistajal-
37950: Laakson ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        le maksamistaan suojelusta aiheutuvista kor-
37951: sen n:o 776:                                          vauksista.
37952:                                                          Ympäristökeskukset myöntävät sekä yksityi-
37953:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        selle hakijalle että kunnille avustusta rakennus-
37954:        siin, joiden avulla Korson kansantalo ra-      perinnön hoidosta aiheutuviin kustannuksiin.
37955:        kennushistoriallisesti arvokkaana koh-         Avustus on tarkoitettu kulttuurihistoriallisesti
37956:        teena voisi säilyä, ja                         arvokkaiden rakennusten säilymistä edistäviin
37957:           onko Hallitus valmis tukemaan Van-          rakenteellisiin, mutta ei käytön vaatimiin toi-
37958:        taan kaupunkia rakennuksen suojelusta          menpiteisiin.
37959:        ja kunnostamisesta mahdollisesti aiheu-           Opetusministeriö myöntää korjausavustuksia
37960:        tuvissa kuluissa?                              vanhojen seurantalojen korjaamista varten. Seu-
37961:                                                       rantalojen korjausavustuksilla on tarkoitus säi-
37962:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          lyttää, ylläpitää ja parantaa seurantalojen kult-
37963: vasti seuraavaa:                                      tuurihistoriallista arvoa, rakennusteknistä kun-
37964:                                                       toa ja toimivuutta. Avustuksilla tuetaan toimi-
37965:     Uudenmaan ympäristökeskus antoi Korson            vien yhdistysten omistamien kokoontumis- ja
37966: kansantalolle väliaikaisen toimenpidekiellon          toimintatilojen korjausta ja entistämistä. Avus-
37967: 15.11.1995 juuri sen selvittämiseksi, onko ja millä   tusta myönnettäessä kiinnitetään erityistä huo-
37968: perusteilla rakennus mahdollista säilyttää. Ym-       miota kokoontumistilojen tarpeellisuuteen
37969: päristökeskus antoi toimenpidekiellon saatuaan        alueen väestön sivistys-, harrastus- ym. vapaa-
37970: Vantaan ympäristövalvontalautakunnan ilmoi-           ajan kansalaistoiminnan kannalta.
37971: tuksen rakennuksen purkamisesta. Saadun tie-             Opetusministeriö onkin myöntänyt vuonna
37972: don mukaan rakennuksen omistaa As Oy Van-              1981 kansantalolle, joka tuolloin oli Korson
37973: taan Kisatie 7/Nuorisolomat ry.                       Kansantalo Oy:n omistuksessa, 15 000 markan
37974:     Jos ympäristökeskus päättää rakennuksen           valtionavustuksen kyseisestä määrärahasta.
37975: suojelemisesta rakennussuojelulain nojalla, pää-      Vastaisuudessakin talon omistaja voi hakea kun-
37976: tös alistetaan ympäristöministeriön vahvistetta-      nostamiseen avustusta seurantalojen korjaami-
37977: vaksi. Jos taas rakennuksen suojelu katsotaan         seen varatusta määrärahasta, mikäli talo on yllä-
37978: voitavan toteuttaa asemakaavalla rakennuslain         mainitussa käytössä ja se on yhdistyksen omis-
37979: mukaisesti, tai rakennusta ei katsota voitavan        tuksessa. Kunta ei voi saada avustusta.
37980: säilyttää rakennussuojelulain nojalla, asianosai-
37981: silla on oikeus valittaa päätöksestä ympäristömi-
37982: nisteriöön.
37983: 
37984:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1996
37985: 
37986:                                                                Ympäristöministeri Pekka Haavisto
37987:                                               KK 776/1996 vp                                            3
37988: 
37989: 
37990: 
37991: 
37992:                                           Tili Riksdagens Talman
37993: 
37994:   I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Om Folkets hus i Vanda skyddas genom en
37995: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             ändring av stadsplanen, har Vanda stad enligt
37996: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         135 § byggnadslagen rätt att av statens medel
37997: dagsman Jaakko Laakso m.fl. undertecknade               inom ramen för budgeten fä ersättning för vad
37998: spörsmål nr 776:                                        staden betalt ägaren i ersättning för de kostnader
37999:                                                         som skyddet orsakar honom.
38000:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder som              Miljöcentralerna beviljar såväl privata sökan-
38001:        gör att Folkets hus i Korso kan bevaras          de som kommunerna bidrag tili de kostnader
38002:        som ett byggnadshistoriskt värdefullt ob-        som vården av kulturarvet orsakar. Bidraget är
38003:        jekt och                                         avsett för strukturella åtgärder som främjar be-
38004:           är Regeringen redo att stöda Vanda            varandet av kulturhistoriskt värdefulla byggna-
38005:        stad med tanke på de kostnader som               der, men inte tili sådana åtgärder som bruket av
38006:        skyddet och iståndsättningen av byggna-          byggnaden påkallar.
38007:        den eventuellt orsakar?                             Undervisningsministeriet beviljar repara-
38008:                                                         tionsbidrag för reparation av gamla förenings-
38009:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           hus. Avsikten med reparationsbidragen för för-
38010: anföra följande:                                        eningshus är att bevara, vidmakthålla och för-
38011:                                                         bättra byggnadernas kulturhistoriska värde,
38012:    Nylands miljöcentral belade 15.11.1995 Fol-          byggnadstekniska skick och funktionalitet. Ge-
38013: kets hus i Korso med ett temporärt ätgärdsför-          nom dessa bidrag stöds reparation och restaure-
38014: bud uttryckligen för att det skulle bli möjligt att     ring av samlings- och verksamhetslokaler som
38015: undersöka om och på vilka grunder byggnaden             ägs av aktiva föreningar. Då bidraget beviljas,
38016: kan bevaras. Miljöcentralens åtgärdsförbud gavs         ägnas uppmärksamhet särskilt åt behovet av
38017: efter att Vanda miljötillsynsnämnd hade medde-          samlingslokaler med tanke på lokalbefolkning-
38018: lat att byggnaden kommer att rivas. Enligt upp-         ens kulturella intressen, hobbies och annan fri-
38019: gift är det bostadsaktiebolaget As Oy Vantaan           tidsverksamhet bland medborgarna.
38020: Kisatie 7/Nuorisolomat ry. som äger huset.                  Undervisningsministeriet beviljade år 1981 ett
38021:    Om miljöcentralen beslutar att huset skall           statsbidrag på 15 000 mark för ifrågavarande
38022: skyddas med stöd av byggnadsskyddslagen, un-            föreningshus, som dä ägdes av aktiebolaget Kor-
38023: derställs detta beslut miljöministeriet för faststäl-   son Kansantalo Oy. Byggnadens ägare kan också
38024: lelse. Om det å andra sidan anses att skyddet av        framgent ansöka om bidrag av de anslag som
38025: byggnaden kan förverkligas genom en stadsplan,          reserverats för reparation av föreningshus, om
38026: enligt byggnadslagen, eller om det anses att bygg-      byggnaden används så som ovan sägs och om
38027: naden inte kan bevaras, har berörda parter rätt         föreningen äger huset. Detta bidrag kan inte be-
38028: att anföra besvär över ett sådant beslut hos miljö-     viljas kommunen.
38029: ministeriet.
38030:      Helsingforsden 25 november 1996
38031: 
38032:                                                                        Miljöminister Pekka Haavisto
38033:                                            KK 777/1996 vp
38034: 
38035: Skriftligt spörsmål 777
38036: 
38037: 
38038: 
38039: 
38040:                                   Margareta Pietikäinen /sv: Om tryggad postservice
38041: 
38042: 
38043: 
38044:                                        Tili Riksdagens Talman
38045: 
38046:     Det har framkommit att posten igen har pla-      ofta uppstår. Det finns starka skäl att tvivla att en
38047: ner på att dra in postkontor. Som ett konkret        eventuell ombudsmannapost har en tiliräcklig
38048: exempel på olägenheten av det här kan man näm-       kapacitet att betjäna den kundmängden.
38049: na situationen i Sjundeå kommun. Sjundeå är en          Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
38050: inflyttningskommun med en jämn befolknings-          ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
38051: ökning. A vståndet från Sjundeå stationsområde       ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
38052: tili närmaste postkontor med fullständig betjä-      följande spörsmål:
38053: ning skulle bli långt om posten indras, tili Kyrk-
38054: slätt något under 20 kilometer och tili Lojo ca 20              Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
38055: kilometer. Postkontoret i Sjundeå besöks av ett              ta för att trygga postservicen?
38056: stort antal kunder, vilket bevisas av de köer som
38057: 
38058:      Helsingfors den 5 november 1996
38059: 
38060:                                       Margareta Pietikäinen /sv
38061: 
38062: 
38063: 
38064: 
38065: 260017
38066: 2                                           KK 777/1996 vp
38067: 
38068: Kirjallinen kysymys 777                                                                      Suomennos
38069: 
38070: 
38071: 
38072: 
38073:                                    Margareta Pietikäinen /r: Postipalvelujen turvaamisesta
38074: 
38075: 
38076:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
38077: 
38078:    On käynyt ilmi, että postilla on jälleen suunni-   vat usein pitkiksi muodostuvat jonot. On vahvat
38079: telmia postitoimipaikkojen lakkauttamisesta.          syyt epäillä, onko mahdollisella asiamiespostilla
38080: Konkreettisena esimerkkinä tästä aiheutuvasta         riittävää kapasiteettia tämän asiakasmäärän pal-
38081: haitasta voidaan mainita tilanne Siuntion kun-        velemiseen.
38082: nassa. Siuntio on muuttokunta, jonka väestö               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38083: kasvaa tasaisesti. Jos posti lakkautetaan, etäisyys   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
38084: Siuntion asema-alueelta lähimpään täyden pal-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
38085: velun postitoimipaikkaan muodostuu pitkäksi,          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38086: Kirkkonummelle hiukan alle 20 kilometriä ja
38087: Lohjalie noin 20 kilometriä. Siuntion postitoimi-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
38088: paikalla on suuri asiakasmäärä, minkä todista-               ryhtyä postipalvelujen turvaamiseksi?
38089: 
38090:      Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1996
38091: 
38092:                                        Margareta Pietikäinen lr
38093:                                            KK 777/1996 vp                                               3
38094: 
38095: 
38096: 
38097: 
38098:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
38099: 
38100:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kaisen pankkipalveluista luopuvan toimipaikan
38101: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tilalle tulee joko omalla henkilökunnalla toimiva
38102: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      postikonttori tai asiamiesposti. Niitä postikont-
38103: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Margareta       toreita valittaessa, joissa tulevaisuudessakin tar-
38104: Pietikäisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       jotaan pankkipalveluita, on lähtökohtana pidet-
38105: sen n:o 777:                                         ty Postipankin liiketoimintaa pankkipalveluissa
38106:                                                      vallitsevan kilpailutilanteen valossa. Myös
38107:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       m~antieteelliset seikat on pyritty ottamaan huo-
38108:        ryhtyä postipalvelujen turvaamiseksi?         mtoon.
38109:                                                          Asiamiespostit ovat yleensä joko kauppojen,
38110:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kioskien tai huoltoasemien yhteydessä ja ne tar-
38111: vasti seuraavaa:                                     joavat yksityishenkilöille kaikki samat palvelut
38112:                                                      kuin omalla henkilökunnalla toimiva posti-
38113:     Suomen Posti Oy turvaa postipalvelujen saa-      konttori. Asiakkaat voivat noutaa saapuneet
38114: tavuuden Suomen jokaisessa kunnassa. Palvelu-        postilähetyksensä sekä lähettää postia Suomeen
38115: piste on Postin oma konttori, ja jos paikkakun-      ja myös ulkomaille. Asiamiespostit ovat lisäksi
38116: nalla ei ole sellaista, palvelupiste toimii jonkin   avoinna iltaisin ja viikonloppuisin toisin kuin
38117: muun palveluyrityksen yhteydessä.                    Postin omat postikonttorit ja palvelevat täten
38118:     Postipankin pankkipalveluverkoston laajuu-       erityisesti asiakkaita, jotka käyvät työssä asuin-
38119: desta vastaa pankki. Viime vuosina pankkipal-        alueensa ulkopuolella. Niinpä asiamiespostien
38120: velujen riippuvuus kiinteästä toimipaika'sJa on      on huomattu vakiinnuttaneen asemansa oman
38121: kuitenkin huomattavasti vähentynyt. Asrnkas          alueensa posteina. Samalla asiamiespostin saa-
38122: voi nykyään hoitaa pankkiasioitaan monin eri         minen tukee esimerkiksi kyläkaupan taloudelli-
38123: tavoin, joista mainittakoon automaattinen ma~­       sia toimintaedellytyksiä ja säilymistä.
38124: supalvelu, kirjeitse tapahtuva laskujen maksljl,         Asiamiespostit pystyvät myös hoitamaan suu-
38125: erilaiset pankki- ja maksukortit, päätepankki jF     ria asiakasmääriä. Esimerkiksi Espoon Hauki-
38126: itsepalveluautomaatit.                           '   lahdesta, jossa on yli 2 000 taloutta, on saatu
38127:     Mitä tulee kysymyksessä tarkoitettuun Siun-      tässä suhteessa hyviä kokemuksia. Haukilahden
38128: tion postikonttoriin, todettakoon, että Postin       palvelupisteessa asioi postiasioissa päivittäin
38129: oman konttorin ylläpito ei ole siellä enää tarkoi-   keskimäärin noin 120 asiakasta. Tähän verrattu-
38130: tuksenmukaista pankkipalvelujen lopettamisen         na asiamiesposti toiminee Siuntiossa erinomai-
38131: jälkeen. Postikonttorissa tehtävästä työtä yli       sesti, koska siellä on alle 1 500 taloutta ja päivit-
38132: puolet on muodostunut pankkipalveluista. Pos-        täisiä asiakkaita postiasioissa käy kuutisenkym-
38133:  tin palveluja ei postitoimintaverkoston uudistuk-   mentä.
38134:  sen yhteydessä ole aikomus heikentää. Lähes jo-
38135: 
38136:      Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1996
38137: 
38138:                                                                Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
38139: 4                                          KK 777/1996 vp
38140: 
38141: 
38142: 
38143: 
38144:                                        Tili Riksdagens Talman
38145: 
38146:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     upphör med banktjänster ersätts av endera ett
38147: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-       postkontor med personai eller med postombud.
38148: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags1e-   Vid valet av de postkontor som också i framtiden
38149: damot Margareta Pietikäinen undertecknade            kommer att erbjuda banktjänster har utgångs-
38150: spörsmå1 nr 777:                                     punkten varit Postbankens affårsverksamhet i
38151:                                                      ljuset av konkurrenssituationen inom banktjäns-
38152:           Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-       terna. Man har också försökt beakta geografiska
38153:        ta för att trygga postservicen?               aspekter.
38154:                                                         Postombuden verkar i allmänhet i samband
38155:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt        med butiker, kiosker eller servicestationer och de
38156: anföra fö1jande:                                     erbjuder åt privatpersoner alla sådana tjänster
38157:                                                      som postkontor med egen personai erbjuder.
38158:    Åtkom1igheten av postservicen tryggas av          Kunderna kan hämta sina postförsändelser och
38159: Finlands Post Ab i alla kommuner i Finland.          sända post tili Finland och även tili utlandet.
38160: Tjänstepunkten är Postens eget kontor och om         Postombudspunkterna är dessutom öppna på
38161: ett kontor inte finns på orten, fungerar tjänste-    kvällen och under veckosluten i motsats till Pos-
38162: punkten i samband med något annat tjänsteföre-       tens egna postkontor och betjänar sålunda sär-
38163: tag.                                                 skilt de kunder somjobbar utanför den ort där de
38164:    För omfattningen av Postbankens banktjäns-        bor. Följaktligen har man märkt att postombu-
38165: tenät ansvarar banken. Under de senaste åren         den befåst sin ställning som postinrättningar på
38166: har banktjänsterna dock inte i lika hög grad som     de orter där de verkar. Om en bybutik får verka
38167: förut varit bundna till ett fast kontor. Kunden      som postombud stärker detta dessutom byhan-
38168: kan nuförtiden sköta sina bankärenden på flera       delns verksamhetsförutsättningar och fortsatta
38169: o1ika sätt, bl.a. kan vi nämna automatisk bank-      bestånd.
38170: tjänst, beta1ning av räkningar per brev, o1ika          Postombuden kan även ta hand om ett stort
38171: bank- och beta1kort, datatermina1banken och          antal kunder. Tili exempel från Gäddviken i
38172: självbetjäningsautomater.                            Esbo, där det finns över 2 000 hushåll, har man
38173:    Vad gäller Sjundeå postkontor, som avses i        fått goda erfarenheter i detta avseende. Service-
38174: spörsmålet, kan det konstateras att det inte läng-   punkten i Gäddvik besöks dagligen av i ruedeltai
38175: re är ändamålsenligt att Postens eget kontor upp-    cirka 120 kunder i postärenden. Jämfört med
38176: rätthålls där efter nedläggningen av banktjäns-      detta torde postombudet i Sjundeå fungera ut-
38177: terna. Över hä1ften av postkontorets arbete har      märkt, eftersom där finns mindre än 1 500 hus-
38178: bestått av banktjänster. Det är inte meningen att    håll och servicepunkten besöks dagligen av unge-
38179: försämra postens tjänster i samband med post-        får sextio kunder i postärenden.
38180: nätverksreformen. Så gott som varje kontor som
38181: 
38182:      Helsingforsden 27 november 1996
38183: 
38184:                                                                 Trafikminister Tuula Linnainmaa
38185:                                               KK 778/1996 vp
38186: 
38187: Kirjallinen kysymys 778
38188: 
38189: 
38190: 
38191: 
38192:                                      Klaus Bremer /r: Brysselin-matkojen lentohintojen alentamisesta
38193: 
38194: 
38195: 
38196:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
38197: 
38198:     EU:n "open skies" -politiikka on alkanut pur-        8 200 FIM (neljä päivää ennen matkaa lunaste-
38199: ra toden teolla. Sen seurauksena lentohinnat             tusta n. 6 300 FIM).
38200: ovat romahtaneet ei yksin Englannin Kanaalin                 Suomen valtion talousarvioesityksestä on
38201: ylilennoilla, vaan kaikkialla Euroopassa suurten         mahdotonta eritellä valtion lentolippukustan-
38202: asutuskeskusten välisillä reiteillä. Uusia keräily-      nuksia välillä Helsinki-Bryssel. Veronmaksa-
38203: ja syöttölentoyhtiöitä (regionals, commuter-,            jien kustaotamille lentomatkoille-samoin kuin
38204: feeder-airlines) on syntynyt kuin sieniä sateella.       Finnairin monopolia toistuvasti julkisesti ihme-
38205: Braathens on saanut yhdeksän päivittäistä vuo-           telleelle EU:n liikennekomissaarille Neil Kinno-
38206: roa Oslon ja Tukholman välillä. Virgin Express,          chille - avoin tarjouskilpailu eurooppalaisille
38207: Debon Air, Nordic Europeanja kymmenet muut               lentoyhtiöille Suomen valtion kustantamista len-
38208: ovat kahmaisseet merkittäviä markkinaosuuksia            noista Helsingin-Brysselin välillä voisi ilmeises-
38209: perioteisiltä valtionyhtiöiltä, ns. flag carriereilta.   ti alentaa ko. menojajopa yli 40 prosenttia! Vas-
38210:     Tanskan ulkoministeriö on jo "koelentänyt"           taavan hyödyn saisi samalla myös koko Suomen
38211: Virgin Expressin erikoistarjousta Kööpenhami-            kauppa ja elinkeinoelämä matkustustarpeeseen-
38212: nan-Brysselin reitillä. Houkuttimena on 40 mil-          sa Brysseliin, joten merkitys olisi kansallisesti
38213: joonan kruunun lentolippumaksun aleneminen               moninkertainen.
38214:  15 miljoonalla kruunulla.                                   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
38215:     Ruotsin valtio lienee 20.10.1996 tehnyt sopi-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
38216: muksen 1991 perustetun ruotsalaisen tilauslento-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
38217: yhtiön Nordic European Airlinesin kanssa keski-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38218: määrin 46 matkustajapaikan täyttämisestä päi-
38219: vittäin 29.10. alkaen lauantaita lukuun ottamat-
38220: ta reitillä Tukholma-Bryssel-Tukholma 140-
38221: paikkaisessa Boeing 737:ssä. Ruotsin valtio sääs-                  Mikä on valtion menoarvio vuodelle
38222:  tää yli 40 % lentolippujen hinnoista, joita se tä-             1997 lentomatkojen osalta Helsingin ja
38223:  hän saakka on maksanut SAS:lle ja Sabenalle.                   Brysselin välillä, ja
38224:     Nordic veiottaa business-luokassaan edesta-                    mitä Hallitus aikoo tehdä alentaak-
38225:  kaisesta Tukholman-Brysselin lennosta 6 900                    seen valtion lentolippukuluja em. reitillä
38226:  SEK (4 800 FIM) ja turistiluokassa 2 500 SEK                   markkinatalouden ja EU:n vapaan kil-
38227:  (1 700 FIM). Finnair veiottaa business-luokan                  pailun tarjoamilla menetelmillä?
38228:  edestakaisesta Helsingin-Brysselin lentolipusta
38229: 
38230:       Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1996
38231: 
38232:                                               Klaus Bremer /r
38233: 
38234: 
38235: 
38236: 
38237: 260017
38238: 2                                           KK 778/1996 vp
38239: 
38240: 
38241: 
38242: 
38243:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
38244: 
38245:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         rantamiseksi ja säästöjen aikaansaamiseksi val-
38246: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tiovarainministeriö on asettanut valtion matka-
38247: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        kustannusten alentamistyöryhmän. Työryhmäs-
38248: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-        sä on valtiovarainministeriön edustajien lisäksi
38249: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         jäseniä ulkoasiainministeriöstä ja kauppa- ja
38250: 778:                                                   teollisuusministeriöstä sekä pääesikunnasta.
38251:                                                        Työryhmä edustaa sopimuksia tehtäessä kaikkia
38252:             Mikä on valtion menoarvio vuodelle         valtion budjettitalouden piiriin kuuluvia virasto-
38253:          1997 lentomatkojen osalta Helsingin ja        ja ja laitoksia.
38254:          Brysselin välillä, ja                             Työryhmä on tarjouskilpailun perusteella val-
38255:             mitä Hallitus aikoo tehdä alentaak-        mistellut vuodelle 1996 valtiovarainministeriön
38256:          seen valtion lentolippukuluja em. reitillä    tekemät sopimukset lentoyhtiöiden (Finnair ja
38257:          markkinatalouden ja EU :n vapaan kil-         SAS) kanssa. Kyseisten sopimusten perusteella
38258:          pailun tarjoamilla menetelmillä?              ministeriöt sekä valtion virastot ja laitokset saa-
38259:                                                        vat sopimusten mukaiset ostohyvitykset.
38260:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-               Vuodeksi 1997 on tarkoitus tehdä vastaavan-
38261: vasti seuraavaa:                                       laisia sopimuksia. Rajoitettua hankintamenette-
38262:                                                        lyä käyttäen pyydettiin lentoyhtiöiltä osallistu-
38263:    Valtion talousarviota valmisteltaessa ministe-      ruisilmoituksia lentokuljetuspalveluja koske-
38264: riöissä ja valtiovarainministeriössä ei erikseen       vaan tarjouskilpailuun 16.10.1996 Suomen viral-
38265: selvitetä johonkin tiettyyn kohteeseen tehtäviä        liseen lehteen ja Euroopan yhteisöjen viralliseen
38266: matkoja varten varattavien matkakustannusten           lehteen lähetetyllä hankintailmoituksella. Kysei-
38267: määrää. Kyseiset menot sisältyvät kullekin mi-         sen menettelyn perusteella pyydettiin tarjouksia
38268: nisteriölle sekä virastolle ja laitokselle budjetoi-   Finnair Oy:ltä ja Scandinavian Airlines System
38269: taviin toimintamenoihin.                               SAS:lta.
38270:    Vuoden 1997 aikana Helsingin ja Brysselin               Valtion virkamatkamäärä yksissä korostetaan
38271: välillä tapahtuvien lentomatkojen kustannuksia         edullisimman matkustustavan käyttöä. Se on
38272: voidaan kuitenkin arvioida niiden tietojen perus-      aina pääsääntö. Ulkomaille tehdyillä virkamat-
38273: teella, joita valtion matkakustannusten alenta-        koilla onkin erityisesti lentokoneilla matkustetun
38274: ruistyöryhmä on saanut eri matkatoimistojen            osuuden osalta noudatettu hyvin matkustusmää-
38275: vuotta 1995 koskeneista raporteista. Niiden pe-        räyksiä. Matkatoimistojen raporttien mukaan
38276: rusteella voidaan arvioida, että ensi vuonna val-      vuonna 1995 ostetuista lentalipuista 80 prosent-
38277: tion virkamiehet ja työntekijät tekevät Brysseliin     tia oli erityishintaisia. Lentoyhtiöiltä saadut os-
38278: noin 6 000 edestakaista lentomatkaa. Näiden            tohyvitykset huomioon ottaen ministeriöiden
38279: matkojen arvioitu yhteishinta tulee olemaan            sekä muiden valtion virastojen ja laitosten kus-
38280: noin 36 miljoonaa markkaa, josta osan maksavat         tannukset niiden maksamista lentalipuista ovat
38281: lopullisesti Euroopan unionin toimielimet.             olleet vuonna 1995 noin 30 prosenttia normaali-
38282:    Valtion virkamatkapalvelujen ostoehtojen pa-        hintaisten lippujen hintoja alemmat.
38283: 
38284:        Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1996
38285: 
38286:                                                                  Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
38287:                                             KK 778/1996 vp                                             3
38288: 
38289: 
38290: 
38291: 
38292:                                         Till Riksdagens Talman
38293: 
38294:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      förbättra köpevillkoren och göra inbesparingar
38295: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        då det gäller statens tjänsteresor. 1arbetsgruppen
38296: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      ingår förutom finansministeriets representanter
38297: man Klaus Bremer undertecknade spörsmål nr            medlemmar från utrikesministeriet, handels- och
38298: 778:                                                  industriministeriet samt huvudstaben. När avtal
38299:                                                       ingås representerar arbetsgruppen alla ämbets-
38300:           H ur stor är statens utgiftsstat för 1997   verk och inrättningar som omfattas av statens
38301:        då det gäller flygresor mellan Helsingfors     budgetekonomi.
38302:        och Bryssel, och                                  Arbetsgruppen har på basis av en anbudstäv-
38303:           vad ämnar Regeringen göra för att           lan berett de avtal som finansministeriet ingått
38304:        sänka statens kostnader för flygresor på       med flygbolagen (Finnair och SAS) för år 1996.
38305:        denna rutt med hjälp av de metoder             På basis av dessa avtal får ministerierna samt
38306:        marknadsekonomin och den fria konkur-          statens ämbetsverk och inrättningar inköpsgott-
38307:        rensen inom EU erbjuder?                       görelse enligt avtalen.
38308:                                                          Avsikten är att motsvarande avtal skall ingås
38309:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         för år 1997. Vid ett selektivt upphandlingsförfa-
38310: anföra följande:                                      rande ombads flygbolagen anmäla sig till an-
38311:                                                       budsgivningen i en anbudstävlan som gäller luft-
38312:    Vid beredningen av statsbudgeten i mini-           trafiktjänster genom att svara på den upphand-
38313: sterierna och finansministeriet utreds inte separat   lingsannons som den 16 oktober 1996 ingick i
38314: de belopp som skall reserveras för kostnader för      Officiella tidningen i Finland och Europeiska
38315: resor tili bestämda resmål. De ifrågavarande ut-      gemenskapernas officiella tidning. På basis av
38316: gifterna ingår i de omkostnader som budgeteras        detta förfarande begärdes anbud från Finnair Oy
38317: för varje ministerium, ämbetsverk och inrätt-         och Scandinavian Airlines System SAS.
38318: ning.                                                    När det gäller statens förordnanden om tjäns-
38319:    Vad kostnaderna för flygresorna mellan Hel-        teresa betonas att det billigaste fårdsättet bör
38320: singfors och Bryssel kommer att uppgå tiii 1997       användas. Det är alltid huvudregeln. På de tjäns-
38321: kan ändå uppskattas utgående från de uppgifter        teresor som företagits utomlands har förordnan-
38322: som den arbetsgrupp för sänkande av statens           dena om tjänsteresa också i hög grad iakttagits, i
38323: resekostnader har fått på basis av de olika reseby-   synnerhet tili den del resorna gjorts med flyg.
38324: råernas rapporter för år 1995. Med stöd av dem        Enligt resebyråernas rapporter köptes 80% av
38325: kan man uppskatta att statens tjänstemän och          flygbiljetterna till specialpris 1995. Med beaktan-
38326: arbetstagare nästa år kommer att göra ca 6 000        de av de inköpsgottgörelser som erhållits av flyg-
38327: flygresor tur och retur tili Bryssel. Det samman-     bolagen blev de sammanlagda kostnaderna för
38328: lagda priset för dessa resor beräknas uppgå tili ca   de flygbiljetter ministerierna och övriga ämbets-
38329: 36 milj. mk, varav Europeiska unionens institu-       verk och inrättningar betalade 1995 ca 30 % lägre
38330: tioner kommer att betala en del.                      jämfört med kostnaderna för biljetter tili normal-
38331:    Finansministeriet har tillsatt en arbetsgrupp      pris.
38332: för sänkande av statens resekostnader för att
38333: 
38334:      Helsingforsden 28 november 1996
38335: 
38336:                                                                        Finansminister Sauli Niinistö
38337:                                               KK 779/1996 vp
38338: 
38339: Kirjallinen kysymys 779
38340: 
38341: 
38342: 
38343: 
38344:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Yrttiviljelyn ja yrttien keräämisen lisäämi-
38345:                                         sestä
38346: 
38347: 
38348:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
38349: 
38350:    Suomeen tuodaan ulkomailta yrttejä erilaisten           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38351: luonnontuotteiden valmistamiseen samoin kuin            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
38352: valmiita yrttivalmisteita. Kuitenkin Suomi on           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
38353: oikea yrttikasvillisuuden luvattu maa luonto-           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38354: pohjaltaan,ja toisaalta Suomessa on suuret mah-
38355: dollisuudet yrttiviljelyyn käyttämällä hyödyksi                   Katsooko Hallitus, että maassamme
38356: viljelyksestä poistettuja peltoja. Meistä voisi tulla          voitaisiin merkittävässä määrin lisätä yrt-
38357: yrttien ja yrttituotteiden merkittävä vientimaa                tien keräämistä ja viljelyä myös vientitar-
38358: työllistävine vaikutuksineen.                                  koituksessa ja työllisyyttä lisäävästi, sekä
38359:                                                                   minkälaisia piristysruiskeita Hallitus
38360:                                                                aikoo asian edistämiseksi antaa?
38361: 
38362:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1996
38363: 
38364:                                           Sulo Aittaniemi /kesk
38365: 
38366: 
38367: 
38368: 
38369: 260017
38370: 2                                           KK 779/1996 vp
38371: 
38372: 
38373: 
38374: 
38375:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
38376: 
38377:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        on yhä edelleen etelä- tai keskieurooppalaista
38378: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         alkuperää. Suomalaisten yrttien poiminta sa-
38379: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       moin kuin viljely on kuitenkin voimakkaasti li-
38380: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        sääntymässä ja alueellisella tasolla on jo saatavis-
38381: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         sa kotimaisia yrttituotteita paikallisten pienyrit-
38382: n:o 779:                                              täjien valmistamina.
38383:                                                           Tällä hetkellä maassamme toimii yli neljä-
38384:           Katsooko Hallitus, että maassamme           kymmentä yrtteihin keskittynyttä alueellista ja
38385:        voitaisiin merkittävässä määrin lisätä yrt-    valtakunnallista hanketta. Näistä kolmellakym-
38386:        tien keräämistä ja viljelyä myös vientitar-    menellä on ohjelmassaan myös luonnonyrtit. Vil-
38387:        koituksessa ja työllisyyttä lisäävästi, sekä   jellyissä yrteissä on keskitytty pitkälti viljelyn
38388:           minkälaisia piristysruiskeita Hallitus      laajentamiseen ja massatuotantoon. Luonnonyr-
38389:        aikoo asian edistämiseksi antaa?               teissä puolestaan tuotteidenjatkojalostus on voi-
38390:                                                       makkaasti esillä. Toisaalta tuotteiden yhteis-
38391:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           markkinointiin liittyvät asiat ovat vielä puutteel-
38392: taen seuraavaa:                                       lisesti hankkeissa esillä. Tosin massatuotteiden,
38393:                                                       esim. kuminan, markkinointiin ja vientiin on ole-
38394:    Viljellyt yrtit ja maustekasvit ovat olleet vuo-   massa jo omia erikoistuneita yrityksiä.
38395: sien ajan tutkimusten kohteena etsittäessä ilmas-         Maaseutuohjelmien tavoitteena on maaseu-
38396: to-oloihimme viljelyvarmoja lajeja ja lajikkeita.     dun taloudellisen toiminnan laajentaminen ja
38397: 1980-luvulla toiveikkaasti alkanut laajamittai-       luontaisten mahdollisuuksien hyödyntäminen.
38398: nen yrtti- ja rohdostutkimus liitettynä alan yri-     Ohjelmien toteutuspuolella tämä näkyy voimak-
38399: tystoimintaan jäi tavallaan puolitiehen. Tutki-       kaana panostuksena mm. yrttialaan. Tuloksien
38400: mustoiminta jatkui kylläkin omalla painollaan         saavuttamisen kannalta hallitus korostaa yhteis-
38401: maatalouden tutkimuskeskuksen alaisuudessa,           työn tärkeyttä yrttituotealalla. Viljelijöiden ja
38402: mutta yritystoiminta hiipui. Vasta ED-jäsenyys        pienyrittäjien verkostoituminen lisäisi työpaik-
38403: ja sen mukanaan tuoma aluerahoitus, tavoite 5b        koja alalla.
38404: ja tavoite 6 -ohjelmat, käynnistivät ns. toisen           Kuluvana vuonna yrttitutkimuksiin ja -hank-
38405: aallon. Viitenätoista vuotena saavutettu tutki-       keisiin käytetään maataloushallinnon varoja
38406: muksellinen taitotieto on nyt suureen tarpeeseen.     EU-osarahoitus mukaan lukien lähes 10 miljoo-
38407:    Suomen valoisassa kesässä kasvaneet aromik-        naa markkaa, mitä voidaan pitää melkoisena
38408: kaat mauste-, yrtti- ja rohdoskasvit ovat jo arvo     piristysruiskeena yrttialalle. Hallitus on luonut
38409: sinänsä. Lukuisat tutkimuksemme todistavat ne         toimillaan tälle rahoitukselle puitteet, mutta ke-
38410: eteläisiä kilpailijoitaan aromikkaammiksi. Tätä       hittämisvastuu on alueilla itsellään ja yrittäjillä
38411: etua ei vielä ole pystytty täysin hyödyntämään.       maaseutuohjelmien antamissa rajoissa.
38412: Suurin osa meillä kaupan olevista yrttituotteista
38413: 
38414:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1996
38415: 
38416:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
38417:                                            KK 779/1996 vp                                            3
38418: 
38419: 
38420: 
38421: 
38422:                                        Tili Riksdagens Talman
38423: 
38424:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     delen av alla örtprodukter som sä1js hos oss är
38425: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       fortfarande av syd- eller mellaneuropeiskt ur-
38426: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     sprung. Plockningen av finska örter liksom även
38427: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmäl nr        odlingen av dem håller dock på att öka kraftigt
38428: 779:                                                 och på regional nivå har vi redan tillgäng tili
38429:                                                      inhemska örtprodukter framställda av lokala
38430:            Anser Regeringen att man i värt land i    småföretagare.
38431:         nämnvärd utsträckning kunde öka od-             För närvarande verkar i vårt land mer än
38432:         lingen och insamlingen av örter också i      fyrtio regionala och riksomfattande projekt som
38433:         exportsyfte och så att sysselsättningen      är koncentrerade på örter. Av dessa har trettio
38434:         ökar, samt                                   vi1da örter på sitt program. 1 fråga om odlade
38435:            hurdana vitamininjektioner ämnar          örter har man koncentrerat sig på att utvidga
38436:         Regeringen ge för främjande av ärendet?      odlingen och på massproduktion. 1 fräga om
38437:                                                      vilda örter är en fortsatt förädling av produkter-
38438:   Som svar pä detta spörsmål får jag vördsamt        na mycket aktuell. De frågor som anknyter till en
38439: anföra följande:                                     gemensam marknadsföring av produkterna är
38440:                                                      dock bristfålligt behandlade inom projekten. Det
38441:    Odlade örter och kryddväxter har i åratal varit   finns emellertid redan företag som är specialise-
38442: föremål för undersökningar när man har försökt       rade pä marknadsföring och export av masspro-
38443: få fram odlingssäkra arter och sorter för våra       dukter, t.ex. kummin.
38444: klimatförhållanden. Den omfattande undersök-            Målet för landsbygdsprogrammen är att ut-
38445: ningen av ört- och medicinalväxter, som började      vidga den ekonomiska verksamheten på lands-
38446: Jovande på 1980-talet i anslutning tili företags-    bygden och utnyttja de naturliga förutsättning-
38447: verksamheten på området, kom pä sätt och vis         arna. När programmen förverkligas syns detta
38448: bara ha1vvägs. Undersökningsverksamheten             som en kraftig satsning pä bl.a. örtbranschen.
38449: fortsatte visserligen av egen kraft under Lantbru-   Regeringen framhäver betydelsen av samarbete
38450: kets forskningscentral, men företagsverksamhe-       inom örtproduktsbranschen för att man skall
38451: ten kom av sig. EU-medlemskapet och den regi-        uppnå resultat. Om odlarna och småföretagarna
38452: onfinansiering som hör samman med med1em-            bildade nätverk skulle detta öka antalet arbets-
38453: skapet, dvs. mål 5b- och mål 6-programmen,           platser i branschen.
38454: startade den s.k. andra vågen. Den undersök-            1 år används nästan 10 milj. mk, inklusive EU-
38455: ningsmässiga sakkunskap som uppnäddes under          delfinansiering, av Iantbruksförvaltningens me-
38456: femton är är nu tili stor nytta.                     del för örtundersökningar och örtprojekt, och
38457:    De aromatiska krydd-, ört- och medicinalväx-      det torde kunna betraktas som en avsevärd vita-
38458: ter som växer i den ljusa finska sommaren är ett     mininjektion för örtbranschen. Regeringen har
38459: värde redan i sig. Ett flertal av vära undersök-     med sina åtgärder skapat ramar för denna finan-
38460: ningar bevisar att de är mer aromatiska än deras     siering, men ansvaret för utvecklingen ligger hos
38461:  sydligare konkurrenter. Denna fördel har man        regionerna och företagarna inom de gränser som
38462:  ännu inte kunnat utnyttja tili fullo. Den största   landsbygdsprogrammen har dragit upp.
38463: 
38464:        Helsingforsden 25 november 1996
38465: 
38466:                                                       Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
38467:                                                                                             j
38468:                                                                                         j
38469:                                                                                     j
38470:                                                                                 j
38471:                                                                             j
38472:                                                                         j
38473:                                                                     j
38474:                                                                 j
38475:                                                             j
38476:                                                         j
38477:                                                     j
38478:                                                 j
38479:                                             j
38480:                                         j
38481:                                     j
38482:                                 j
38483:                             j
38484:                         j
38485:                     j
38486:                 j
38487:             j
38488:         j
38489:     j
38490: j
38491:                                            KK 780/1996 vp
38492: 
38493: Kirjallinen kysymys 780
38494: 
38495: 
38496: 
38497: 
38498:                                   Päivi Räsänen /skl ym.: Viinintuotantoa koskevien kiintiöiden aset-
38499:                                       tamisesta EU :ssa
38500: 
38501: 
38502:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
38503: 
38504:    Lasten ja nuorten alkoholinkäyttö on voimak-      neet johtuvat pitkälti viinin ylituotannosta. Kun
38505: kaassa kasvussa. Aivan tuoreet tutkimustiedot        maitokiintiöitä määrätään EU:n jäsenmaille,
38506: mm. Tampereelta osoittavat, että 10 prosenttia       miksei siis myös viinintuotannolle voitaisi mää-
38507: peruskouluikäisistä nuorista on vaarassa alko-       rätä riittävän tiukkoja tuotantokiintiöitä, onhan
38508: holisoitua. Tämä on pahempi tilanne kuin mis-        viini sitä paitsi luokiteltu elintarvikkeeksi.
38509: sään muussa ED-maassa.                                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38510:    Alkoholinkäytön määrä on suoraan verran-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
38511: nollinen sen hintaan ja saatavuuteen. Siksi alko-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
38512: holin vähittäismonopoli on säilytettävä. Suomen      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38513: tulisi Ruotsin tavoin pitäytyä tiukasti omaan lin-
38514: jaansa myös neuvoteltaessa EU:ssa verovapai-                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
38515: den matkustajatuomisten määrästä.                           siin, joilla rajoitetaan viinin ylituotantoa
38516:    Suomen ei tulisi neuvotteluissa tuontirajoituk-          EU :n alueella ja vaaditaan EU :!ta riittä-
38517: sista antautua myöskään viinintuontipaineiden               vän tiukat viinintuotantokiintiöt jäsen-
38518: edessä. Halvan eurooppalaisen viinin tuontipai-             mailleen viinin ylituotannon estämiseksi?
38519: 
38520:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1996
38521: 
38522:                      Päivi Räsänen /skl                       Hannu Takkula /kesk
38523: 
38524: 
38525: 
38526: 
38527:  260017
38528: 2                                           KK 780/1996 vp
38529: 
38530: 
38531: 
38532: 
38533:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
38534: 
38535:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        asiaa koskevan kirjelmän eduskunnalle 8. helmi-
38536: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         kuuta 1996. Uudistuksen tarkoituksena on vä-
38537: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       hentää viinin ylituotantoaja saattaa siten tuotan-
38538: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Rä-        to ja kulutus tasapainoon. Tavoitteena on rajoit-
38539: säsen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        taa yhteisön vuotuinen tuotanto 154 miljoonaan
38540: n:o 780:                                              hehtolitraan, mikä vastaa viinin kokonaiskäyt-
38541:                                                       töä EU:ssa. Tämän viitetuotannon pohjalta jo-
38542:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        kaiselle tuottajamaalle on jaettu oma tuotantota-
38543:        siin, joilla rajoitetaan viinin ylituotantoa   voitteensa, jonka yli menevä osa on toimitettava
38544:        EU:n alueella ja vaaditaan EU:lta riittä-      tislattavaksi.
38545:        vän tiukat viinintuotantokiintiöt jäsen-           Ehdotuksen mukaisesti tuotannon vähentä-
38546:        mailleen viinin ylituotannon estämiseksi?      miseen pyritään ensi sijassa monivuotisten,
38547:                                                       alueellisten ohjelmien avulla. Jäsenmaat voivat
38548:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           itse valita ohjelmissaan sovellettavat tuotannon
38549: taen seuraavaa:                                       rajoitustoimenpiteet kuten kasvuston raivaami-
38550:                                                       nen, rypäleiden korjaaminen ennen niiden kypsy-
38551:     Euroopan unionissa vnnm tuotantoa ohja-           mistä ja satotasoa nostavien viljelymenetelmien
38552: taan osana yhteistä maatalouspolitiikkaa ja siitä     käytön kieltäminen. Muita keinoja markkinata-
38553: päätetään maatalousneuvostossa. Viinin mark-          sapainon saavuttamiseksi ovat tislattavaksi tar-
38554: kinajärjestelmä käsittää tuotantoa, valmistusme-      koitetun viinin sisäänostohinnan laskeminen,
38555: netelmiä, hintajärjestelmää ja interventiota kos-     tuotteiden laadun parantaminen, menekin edis-
38556: kevia sääntöjä sekä muita markkinoiden terveh-        täminen, tilojen rekisteröinti- ja seurantajärjes-
38557: dyttämistoimenpiteitä, kolmansien maiden              telmän perustaminen sekä valvonnan tehostami-
38558: kanssa harjoitettavaa kauppaa sekä tuotteiden         nen.
38559: liikkumista ja markkinoille saattamista koskevia         Vaikka markkinajärjestelmän uudistaminen
38560: sääntöjä.                                             ei vielä ole toteutunut, on sektorilla kuitenkin
38561:     Euroopan unioni on maailman suurin viinin-        toteutettu tuotannon rajoittamistoimenpiteitä.
38562: tuottaja. Tuotanto kuitenkin vaihtelee vuosittain     Vuodesta 1988 alkaen tuottajille on myönnetty
38563: huomattavasti. Markkinointivuonna 1992/93             raivaustukea, mikä on vähentänyt viljelyssä ole-
38564: EU:n kokonaistuotanto oli 191 miljoonaa hehto-        vaa pinta-alaa noin 460 000 hehtaarilla koko-
38565: litraa, mutta seuraavina kolmena markkinointi-        naisalan ollessa 3 467 000 hehtaaria markkinoin-
38566: vuotena sato jäi lähinnä kuivuuden takia 150-         tivuonna 1993/94. Markkinajärjestelmän perus-
38567: 160 miljoonaan hehtolitraan vuosittain. Markki-       asetuksen (822/1987) artiklassa 6 on uusien kas-
38568: nointivuonna 1996/97 tuotannon odotetaan ole-         vustojen istuttaminen pääsääntöisesti kielletty.
38569: van yli 170 miljoonaa hehtolitraa. Yhteisön yli-      Viime keväänä neuvosto jatkoi istutuskieltoa tie-
38570: tuotanto menee pääasiassa tislaukseen.                tyin lievennyksin 31.8.1998 saakka.
38571:     Komissio on toimittanut ehdotuksensa viinin           Suomi on sekä neuvostossa että hallintokomi-
38572: markkinajärjestelmän uudistamiseksi neuvostol-        teassa aina kannattanut viinin tuotannon rajoit-
38573: le jo vuoden 1994 keväällä. Ehdotusta on käsitel-     tamista. Markkinasektorin uudistamiseen on
38574: ty neuvoston työryhmässä syksyllä 1994 ja ke-         valtioneuvoston kantana ollut, että Suomi suh-
38575: väällä 1996. Keskusteluissa ei saatu ratkaisua        tautuu siihen myönteisesti, etenkin kun se pitkäl-
38576: aikaan, joten reformin käsittelyä jatkettaneen        lä tähtäimellä vähentää ylituotantoaja EU:n va-
38577: keväällä 1997. Valtioneuvosto on toimittanut          rojen käyttöä tälle sektorille.
38578: 
38579:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1996
38580: 
38581:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
38582:                                            KK 780/1996 vp                                             3
38583: 
38584: 
38585: 
38586: 
38587:                                        Tili Riksdagens Talman
38588: 
38589:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     duktionen av vin och således tili balanserad pro-
38590: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse tili        duktion och konsumtion. Målet är att begränsa
38591: vederbörande medlem av statsrådet översänt föl-      gemenskapens vinproduktion så att den stannar
38592: jande av riksdagsman Päivi Räsänen m.fl. under-      vid 154 miljoner hektoliter, vilket motsvarar den
38593: tecknade spörsmål nr 780:                            totala förbrukningen av vin inom EU. På basis av
38594:                                                      denna referensproduktion har producentländer-
38595:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        na tilidelats vart sitt produktionsmål. Den del
38596:        begränsning av vinproduktionen inom           som överstiger detta mål skalllevereras för destil-
38597:        EU och för att EU skall kräva tillräckligt    lation.
38598:        strikta kvoter för vinproduktionen i med-        Enligt förslaget strävar man efter att minska
38599:        lemsländerna för hindrande av överpro-        produktioneo i första hand med hjälp av mång-
38600:        duktionen av vin?                             åriga, regionala program. Medlemsländerna kan
38601:                                                      själva välja de produktionsbegränsningsåtgärder
38602:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        som de tillämpar i sina program, såsom röjning
38603: anföra följande:                                     av växtbestånd, skördande av druvor innan de är
38604:                                                      mogna och förbud mot användnin,g av odlings-
38605:     Vinproduktionen inom Europeiska unionen          metoder som höjer skördenivån. Ovriga medel
38606: styrs som en del av den gemensammajordbruks-         för uppnående av marknadsbalansen är sänk-
38607: politiken och jordbruksrådet beslutar om den.        ning av inköpspriset på vin som är avsett för
38608: Marknadssystemet f6r vin omfattar regler som         destillation, förbättring av kvaliteten på produk-
38609: gäller produktion, tillverkningsmetoder, prissys-    ter, säljfrämjande åtgärder, upprättande av ett
38610: temet och intervention samt andra åtgärder för       registrerings- och kontrollsystem för företag
38611: sanering av marknaden, handeln med tredje land       samt effektiverad övervakning.
38612: samt produkternas rörlighet och marknadsfö-             Trots att reformen av marknadssystemet ännu
38613: ring.                                                inte har genomförts, har produktionsbegräns-
38614:     Europeiska unionen är den största vinprodu-      ningsåtgärder dock vidtagits inom sektorn. Från
38615: centen i världen. Produktioneo fluktuerar dock       och med år 1988 har producenterna beviljats
38616: betydligt årligen. Under regleringsåret 1992/93      röjningsstöd, vilket har minskat arealen i odling
38617: uppgick EU:s totala produktion till191 miljoner      med ca 460 000 hektar så att totalarealen regle-
38618: hektoliter, under de tre följande regleringsåren     ringsåret 1993/94 uppgick tili 3 467 000 hektar. I
38619: förblev skörden närmast tili följd av torkan vid     artikel 6 i basförordningen för marknadssyste-
38620:  150-160 miljoner hektoliter per år. Marknads-       met (822/1987) är planteringen av nya kulturer
38621: året 1996/97 väntas produktioneo överstiga 170       enligt huvudregeln förbjuden. I våras fortsatte
38622: miljoner hektoliter. Gemenskapens överskotts-        rådet giltighetstiden för planteringsförbudet med
38623: produktion går i huvudsak tili destillation.         vissa lindringartill den 31 augusti 1998.
38624:     Kommissionen har tiliställt rådet sitt förslag      Finland har både i rådet och i förvaltnings-
38625: för reformering av marknadssystemet för vin re-      kommitten alltid understött begränsning av vin-
38626: dan våren 1994. Förslaget har behandlats av en       produktionen. I fråga om reformering av mark-
38627: arbetsgrupp vid rådet hösten 1994 och våren          nadssektorn har statsrådets ståndpunkt varit att
38628:  1996. Diskussionerna ledde inte tili något avgö-    Finland förhåller sig positivt därtill, i synnerhet
38629:  rande, varför behandlingen av reformen torde        som den på lång sikt minskar överproduktionen
38630:  fortsättas våren 1997. Statsrådet har tillställt    och användningen av EU:s medel inom denna
38631:  riksdagen en skrivelse om saken den 8 februari      sektorn.
38632:  1996. Reformen syftar tili minskning av överpro-
38633: 
38634:      Helsingforsden 20 november 1996
38635: 
38636:                                                       Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
38637:                                              KK 781/1996 vp
38638: 
38639: Kirjallinen kysymys 781
38640: 
38641: 
38642: 
38643: 
38644:                                     Raimo Holopainen /sd: Verotuksen oikeudenmukaisuudesta
38645: 
38646: 
38647: 
38648:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
38649: 
38650:    Tuloverotus Suomessa on eurooppalaista kär-         ta sosiaalinen turvaverkko voitaisiin turvata tu-
38651: keä, mutta pääomaverotus siihen verrattuna var-        levaisuudessakin. Jatkossakin verotuksella koot-
38652: sin alhainen. Jo varsin pienistä tuloistaanjoutuu      tavilla rahoilla on suurin merkitys suomalaisen
38653: tavallinen palkansaaja, eläkeläinen ja jopa työ-       hyvinvointiyhteiskunnan turvaamisessa ja edel-
38654: tön maksamaan yli 30 %:n tuloveroja. Hiljattain        leen rakentamisessa. Kun kaikkia kansalaisia on
38655: julkaistut verotustiedot vuoden 1995 tuloista          kutsuttu hyvinvointiyhteiskunnan rakennustal-
38656: osoittavat, että kahdestakymmenestä Suomen             koisiin toivoen, että jokainen osallistuu työhön
38657: suurituloisimmasta yhdeksällätoista veropro-           taloudellisten resurssiensa mukaan, on aihetta
38658: sentti vaihtelee 25-32 %:n välillä. Tämähänjoh-        kysyä, onko verotuslainsäädäntö ajan tasalla vai
38659: tuu siitä, että yritysjohtajilla on mahdollisuus       onko se vahvemman kansalaisen puolella?
38660: ohjata valtaosa tuloistaan pääomaverotukseen,             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
38661: jonka verokanta on 28 %. Miten muuten olisi            jestyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
38662: mahdollista, että merkittävässä asemassa olevien       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
38663:  teollisuus- ym. johtajien kuukausitulot ovat          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38664:  4 500--7 000 mk kuukaudessa eli 50 000--
38665:  85 000 mk vuodessa, kun kokonaistulot kohoa-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
38666:  vat yli 14 miljoonan markan. Tämä ei tunnu                   ryhtyä verotuksellisen oikeudenmukai-
38667:  moraalisesti oikeudenmukaiselta eikä eri tulo-               suuden edistämiseksi ja sen estämiseksi,
38668:  muotoja saavien kansalaisten kannalta yhden-                 että suurituloisten palkkatuloja ohjataan
38669:  vertaiselta.                                                 pääomaverotuksen ja näin ollen kevyem-
38670:     Laman seurauksena on jouduttu käymään                     män verotuksen piiriin?
38671:  käsiksi varsin pienituloistenkin etuisuuksiin, jot-
38672:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1996
38673: 
38674:                                          Raimo Holopainen /sd
38675: 
38676: 
38677: 
38678: 
38679:  260017
38680: 2                                          KK 781/1996 vp
38681: 
38682: 
38683: 
38684: 
38685:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
38686: 
38687:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       nut hyvin. Myös veronsaajien kannalta pääoma-
38688: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tuloista ja yrityksistä kertyy verotuloja huomat-
38689: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tavasti enemmän kuin vanhanjärjestelmän aika-
38690: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo           na.
38691: Holopaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-           Pääomatuloa on tuloverolain 32 §:ssä muo-
38692: sen n:o 781:                                         toillun perusajatuksen mukaan omaisuuden
38693:                                                      tuotto, omaisuuden luovutuksesta saatu voitto ja
38694:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       muu sellainen tulo, jota varallisuuden voidaan
38695:        ryhtyä verotuksellisen oikeudenmukai-         katsoa kerryttäneen. Saman lainkohdan mukaan
38696:        suuden edistämiseksi ja sen estämiseksi,      pääomatuloa on muun ohessa pörssiyhtiöstä
38697:        että suurituloisten palkkatuloja ohjataan     saatu osinkotulo sekä muusta yhtiöstä kuin pörs-
38698:        pääomaverotuksen ja näin ollen kevyem-        siyhtiöstä saadun osingon pääomatulo-osuus.
38699:        män verotuksen piiriin?                       Kokonaan pääomatulona verotetaan näin ollen
38700:                                                      ainoastaan pörssiyhtiöstä saadun osingon tuot-
38701:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         to. Muun osakeyhtiön kuin pörssiyhtiönjakama
38702: vasti seuraavaa:                                     osinko ja siihen liittyvä yhtiöveron hyvitys jae-
38703:                                                      taan osakkeenomistajan verotuksessa pääoma-
38704:    Pääomatulojen verotus uudistettiin vuonna         ja ansiotuloksi. Pääomatuloksi katsotaan tulove-
38705: 1993. Ennen uudistusta pääomatulojen verokan-        rolain 42 §:n mukaan 15 prosenttia osakkaan
38706: ta oli usein nimellisesti korkeampi kuin nykyisin.   omistamien osakkeiden yhteenlasketusta mate-
38707: Järjestelmään liittyi kuitenkin lukuisia huojen-     maattisesta arvosta. Osakkeen matemaattinen
38708: nuksia, joiden vuoksi pääomatulojen verotus oli      arvo lasketaanjakamalla yhtiön nettovarallisuus
38709: ansiotulojen verotusta tiukempaa lähinnä näen-       ulkona olevien osakkeiden lukumäärällä. Lop-
38710: näisesti, eikä pääomatulojen verotuksen progres-     puosa osingosta katsotaan ansiotuloksi. Tarkoi-
38711: siivisuus ollut todellisuudessa tehokasta. Pää-      tuksena on verottaa pääomatulona vain se osa
38712: omatulojen verokohtelu vaihteli täydestä vero-       osingosta, joka voidaan katsoa sijoitukselle saa-
38713: vapaudesta yli 60 prosentin marginaaliverotuk-       duksi tuotoksi. Jos yhtiön nettovarallisuus on
38714: seen, mikä aiheutti voimavarojen kohdentumista       korkea, suurikin osinko voi tulla kokonaan vero-
38715: tiettyihin sijoituskohteisiin.                       tetuksi pääomatulona.
38716:     Erilaisten pääomatulojen verotuksen yhden-           Suuryritysten johtajista suurin osa saa kuiten-
38717: mukaistamisen lisäksi vuoden 1993 uudistuksen        kin tulonsa pääasiassa ansiotulona verotetta-
38718: tavoitteena oli kansainvälisesti kilpailukykyinen    vana palkkatulona. Myös niin sanotuista työsuh-
38719: pääomatuloverotus. Vapailla pääomamarkki-            deoptioista saatu etu on ansiotulona verotetta-
38720: noilla pääomat pakenevat helposti korkeita ni-       vaa tuloa. Palkkatulon korvaaminen osinkotu-
38721: mellisiä verokantoja ulkomaille. Suomen kilpai-      loilla on mahdollista vain sellaisille johtajille, jot-
38722: lukyvyn turvaamiseksi kansainvälisten inves-         ka omistavat yrityksen osakkeita. Suuret osinko-
38723: tointien saamisessa pidettiin tärkeänä, ettei pää-   tulot, joihin kysymyksessä viitataan, ovat näin
38724: omatulojen verotus ylitä olennaisesti kansainvä-     ollen mahdollisia vain yleensä keskisuurten tai
38725: listä tasoa. Sekä kansainväliset esimerkit että      suurten yritysten omistajayrittäjille, joita on lu-
38726: Suomen aikaisempi järjestelmä viittaavat siihen,     kumääräisesti vähän.
38727: että pääomatulojen kattava verottaminen Suo-             Osittain kaavamainen menettely osingon ja-
38728: men ansiotuloverotusta vastaavilla veroprosen-       kamisessa pääoma- ja ansiotuloon saattaa johtaa
38729: teilla ei ole realistinen ajatus.                    joissakin tapauksissa epäoikeudenmukaiselta
38730:     Laajaan veropohjaan ja suhteellisen matalaan     tuntuvaan lopputulokseen. Kun verotuksen ta-
38731: pääomatulojen ja yhtiöiden tasaveroprosenttiin       sapuolisuutta on pidettävä erittäin tärkeänä ta-
38732: perustuva järjestelmä on kokonaisuutena toimi-       voitteena, mahdollisten epäoikeudenmukai-
38733:                                             KK 781/1996 vp                                              3
38734: 
38735: suuksien pohjalta on syytä aina tarkastella järjes-      Vuoden 1993 uudistuksessa järjestelmän suu-
38736: telmää kriittisesti. Osinkotulona saadun pää-         rimmaksi ongelmaksi jäi ansiotulojen vero-
38737: omatulon verottaminen muita pääomatuloja an-          prosenttien ja pääomatuloverokannan välinen
38738: karammin syrjisi kuitenkin yrityksiä sijoitus-        suuri ero, joka voi kannustaa pyrkimyksiin
38739: kohteina ja vaikeuttaisi niiden oman pääoman          muuttaa ansiotuloja pääomatuloksi. Kuluvan
38740: ehtoisen rahoituksen saamista. Muiden säästä-         vaalikauden aikana pääomatuloverokantaa on
38741: ruismuotojen suosiminen välittömästi yrityksiin       nostettu kolmella prosenttiyksiköllä ja ansiotu-
38742: kohdistuvien sijoitusten sijasta ei ole omiaan        lojen verotusta on lähdetty merkittävästi alenta-
38743: edistämään kokonaistaloudellista kehitystä.           maan. Nämä toimenpiteet kaventavat tulolajien
38744: Pääomatuloverokannan yleinen nostaminen               verotuksen eroa. Ansiotulojen verokannan ja
38745: taas kannustaisi siirtämään pääomat maihin,           pääomatuloverokannan välisen eron kaventami-
38746: joissa verotus on lievempää. Ei ole selvää, että      nen olisi silti edelleen tarpeen. Tähän on etsittävä
38747: järjestelmän muuttaminen johtaisi pääomatu-           ratkaisua ansiotulojen verotuksen keventämises-
38748: loista saatavan verokertymän kasvuun, vaan tu-        tä. Suuret rakenteelliset muutokset yleisesti hy-
38749: loksena voisi olla pääomien kohdentuminen             vin toimivaan pääomatulojen verotukseen eivät
38750: uudella, todennäköisesti taloudellisesti epäedul-     ole aiheellisia.
38751: lisemmalla tavalla.
38752:      Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1996
38753: 
38754:                                                                                   Ministeri Arja Alho
38755: 4                                          KK 781/19% vp
38756: 
38757: 
38758: 
38759: 
38760:                                        Tili Riksdagens Talman
38761: 
38762:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     fungerat bra. Även från skattetagarnas synpunkt
38763: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       inflyter i skatteintäkter från kapitalinkomster
38764: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     och företag betydligt större belopp än då det
38765: man Raimo Holopainen undertecknade spörs-            gamla systemet tillämpades.
38766: mål nr 781:                                             Kapitalinkomst är enligt den grundtanke som
38767:                                                      anförs i 32 § inkomstskattelagen avkastning av
38768:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       egendom, vinst av egendomsöverlåtelse och an-
38769:        ta för att göra beskattningen rättvisare      nan inkomst som kan anses ha influtit av egen-
38770:        och förhindra att personer med höga in-       dom. Enligt samma lagrum är kapitalinkomst
38771:        komster styr sina löneinkomster så att de     bl.a. dividendinkomst från börsbolag samt kapi-
38772:        b1ir kapitalbeskattade och därmed lindri-     talinkomstandelen av dividend som erhållits från
38773:        gare beskattade?                              annat bolag än börsbolag. Sålunda är det endast
38774:                                                      avkastning av dividend från börsbolag som helt
38775:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        och hållet beskattas som kapitalinkomst. Divi-
38776: anföra följande:                                     dend från andra aktiebolag än börsbolag och
38777:                                                      gottgörelse för bolagsskatt i anslutning tili den
38778:    Beskattningen av kapitalinkomster revidera-       indelas i samband med beskattningen av aktie-
38779: des år 1993. Före reformen var skattesatsen för      ägare i kapital- och förvärvsinkomster. Som ka-
38780: kapitalinkomster ofta nominellt högre än för         pitalinkomst betraktas enligt 42 § inkomstskatte-
38781: närvarande. Systemet omfattade dock ett stort        lagen 15 % av det sammanlagda matematiska
38782: antal skattelättnader på grund av vilka beskatt-     värdet av en aktieägares aktier. Det matematiska
38783: ningen av kapitalinkomster främst skenbart var       värdet för en aktie räknas ut genom att bolagets
38784: strängare än beskattningen av förvärvsinkom-         nettoförmögenhet divideras med antalet aktier
38785: ster. Dessutom var progressiviteten i samband        utanför bolaget. Resten av dividenden betraktas
38786: med beskattningen av kapitalinkomster inte ef-       som förvärvsinkomst. Avsikten är att som kapi-
38787: fektiv i verkligheten. Den skattemässiga behand-     talinkomst beskatta endast dendel av dividenden
38788: lingen av kapitalinkomster varierade från full       som kan anses utgöra avkastning på investering-
38789: skattefrihet tili en marginalbeskattning på över     en. Om ett bolags nettoförmögenhet är hög kan
38790: 60 %, vilket innebar att resurserna riktades tili    även en stor dividend bli helt och hållet beskattad
38791: vissa investeringsobjekt.                            som kapitalinkomst.
38792:    Utöver att beskattningen av olika kapitalin-          Största delen av direktörerna för de stora före-
38793: komster samordnades hade man vid 1993 års            tagen får dock sin inkomst huvudsakligen som
38794: reform som mål att införa en internationellt kon-    löneinkomst som beskattas såsom förvärvsin-
38795: kurrenskraftig kapitalinkomstbeskattning. På         komst. Också den fördel som fås genom s.k.
38796: den fria kapitalmarknaden flyr kapitalen ofta        anställningsoptioner är sådan inkomst som be-
38797: undan höga nominella skattesatser tili utlandet. 1   skattas som förvärvsinkomst. Att ersätta lönein-
38798: syfte att trygga Finlands konkurrenskraft vid        komst med dividendinkomst är möjligt endast
38799: förvärv av internationella investeringar ansågs      för direktörer som äger aktier i bolaget. Sådana
38800: det viktigt att beskattningen av kapitalinkomster    stora dividendinkomster som åsyftas i spörsmå-
38801: inte är avsevärt högre än den internationella ni-    let är sålunda i allmänhet möjliga endast i fråga
38802: vån. Både internationella exempel och vårt förra     om personer i medelstora eller stora företag, när
38803: system antyder att en heltäckande kapitalin-         de samtidigt är både ägare och företagare. Dessa
38804: komstbeskattning med motsvarande skattepro-          är dock få tili antalet.
38805: center som de som tillämpas inom förvärvsin-             Det delvis schematiska förfarandet vid indel-
38806: komstbeskattningen inte är en realistisk tanke.      ningen av dividend i kapital- och förvärvsin-
38807:    Det system som grundar sig på en bred skatte-     komst kan i vissa fallleda tili ett slutresultat som
38808: bas ochen relativt låg ochjämn skatteprocent för     verkar orättvist. Eftersom en rättvis beskattning
38809: kapitalinkomster och företag har som helhet          skall betraktas som ett synnerligen viktigt mål är
38810:                                              KK 781/1996 vp                                            5
38811: 
38812: det utgående från eventuella orättvisor alltid skä1    skatteprocenten för förvärvsinkomster och skat-
38813: att granska systemet kritiskt. Om kapita1inkomst       tesatsen för kapita1inkomster, något som kan
38814: som erhållits som dividendinkomst beskattades          medföra en ökad strävan att omvand1a förvärvs-
38815: strängare än andra kapita1inkomster skulle det         inkomster tili kapita1inkomster. Under inneva-
38816: dock diskriminera företagen som investeringsob-        rande va1period har skattesatsen för kapita1in-
38817: jekt och försvåra deras möj1igheter tili finansie-     komster höjts med tre procentenheter samtidigt
38818: ring med eget kapital. Prioritering av andra inbe-     som man har gått in för betydande sänkningar i
38819: sparingsformer i stället för direkta investeringar i   beskattningen av förvärvsinkomster. Dessa åt-
38820: företag bidrar inte tili att främja den tota1ekono-    gärder minskar skilinaden mellan beskattningen
38821: miska utveck1ingen. En allmän höjning av skatte-       av o1ika inkomsts1ag. Det finns dock fortfarande
38822: satsen för kapita1inkomst skulle i sin tur sporra      ett behov av att minska skillnaden mellan skatte-
38823: tili överföring av kapita1 till1änder med en 1indri-   satsen för förvärvsinkomster och skattesatsen för
38824: gare beskattning. Det är inte k1art att en ändring     kapita1inkomster. Prob1emet måste man försöka
38825: av systemet skulle 1eda tili ökade skatteintäkter      1ösa genom att 1indra beskattningen av förvärvs-
38826: av kapita1inkomst, utan resu1tatet kan vara att        inkomster. Det finns ingen an1edning att genom-
38827:  kapita1en förde1as på ett nytt, sanno1ikt oförde1-    föra några större strukturella ändringar i den i
38828:  aktigare sätt.                                        övrigt ändamå1sen1igt fungerande beskattningen
38829:     Efter 1993 års revidering var det största pro-     av kapita1inkomster.
38830:  b1emet i systemet den stora skillnaden mellan
38831: 
38832:      Helsingforsden 28 november 1996
38833: 
38834:                                                                                   Minister Arja Alho
38835:                                           KK 782/1996 vp
38836: 
38837: Kirjallinen kysymys 782
38838: 
38839: 
38840: 
38841: 
38842:                                   Raimo Holopainen /sd: Urheiluseurojen toiminta-avustusten lisää-
38843:                                      misestä
38844: 
38845: 
38846:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
38847: 
38848:    Suomalaisissa urheiluseuroissa tehdään mit-         Laman seurauksena urheiluseurojen toimin-
38849: tava määrä vapaaehtoista taikootyötä lasten ja      ta-avustukset ovat huomattavasti pienentyneet,
38850: nuorten hyväksi. Yhteiskuntamme työnjako on,        vaikka niiden olisi pitänyt päinvastoin suureta.
38851: että kunnat ja valtio luovat edellytykset toimin-   Kuntien itsemääräämisoikeuden lisäännyttyä ei
38852: noille rakentamalla ja ylläpitämällä liikunta-      urheiluseuroille tarkoitettuja toiminta-avustuk-
38853: paikkoja ja suuntaamaila toiminta-avustuksia        sia ole täysimääräisinä ohjattu niiden toiminto-
38854: urheiluseurojen työhön. Varsinaisen toiminnan       jen tukemiseen. Tärkeää olisi, että ruohonjuuri-
38855: järjestävät urheiluseurat ja niissä toimivat kym-   tasoa vahvistettaisiin yhteiskunnan taholta koh-
38856: menettuhannet ohjaajat ja valmentajat sekä          deotamaila nykyistä enemmän varoja vapaaeh-
38857: muut vapaaehtoistyöntekijät. Ellei tätä hyvin       toistyöhön ja liikuntapaikkojen ylläpitämiseen
38858: toimivaa työnjakoa olisi, ei yhteiskunnalla olisi   sekä niiden rakentamiseen.
38859: varaa hoitaa näitä tehtäviä palkatulla henkilö-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
38860: kunnalla. Urheiluseuroissa tehtävä arvokas työ      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
38861: koituu koko yhteiskuntamme hyväksi terveem-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
38862: pinä kansalaisina ja myös positiivisena pr-toi-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38863: mintana kansainvälisillä kilpakentillä. Lapsena
38864: opitut liikunnalliset tottumukset edistävät van-              Mitä Hallitus aikoo tehdä ruohonjuu-
38865: hemmallakin iällä terveiden elämäntapojen vaa-             ritasolla eli urheiluseuroissa tehtävän va-
38866: limista,ja sehän on kansantaloudellisestikin mer-          paaehtoistyön jatkuvuuden edistämiseksi
38867: kittävän arvokas asia. Toki merkittävää vapaa-             ja sen varmistamiseksi, että valtion seura-
38868: ehtoistyötä tehdään myös mm. nuoriso- ja eläke-            toimintaan tarkoittamat tukimarkat tule-
38869: läisjärjestöissä.                                          vat nimenomaan urheiluseurojen käyt-
38870:                                                            töön?
38871:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1996
38872: 
38873:                                        Raimo Holopainen /sd
38874: 
38875: 
38876: 
38877: 
38878: 260017
38879: 2                                          KK 782/1996 vp
38880: 
38881: 
38882: 
38883: 
38884:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
38885: 
38886:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       edustaja Holopaisen mainitsema huoli urheilu-
38887: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        seurojen toimintamahdollisuuksista, ja ministe-
38888: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-     riö on omalta osaltaan ollut aloitteellinen, jotta
38889: le jäsenelle kansanedustaja Raimo Holopaisen         hallitusohjelman mainitsemia kansalaistoimin-
38890: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 782:        nan edellytyksiä voidaan paremmin turvata ja
38891:                                                      edistää.
38892:            Mitä Hallitus aikoo tehdä ruohonjuu-          Tässä tarkoituksessa hallituksen esityksessä
38893:        ritasolla eli urheiluseuroissa tehtävän va-   eduskunnalle kuntien valtionosuuslaiksi ja siihen
38894:        paaehtoistyön jatkuvuuden edistämiseksi       liittyviksi laeiksi esitetään liikuntalain muuttami-
38895:        ja sen varmistamiseksi, että valtion seura-   sen osalta, että "Kunnan tulee luoda edellytyksiä
38896:        toimintaan tarkoittamat tukimarkat tule-      liikunnalle edistämällä liikunta-alan paikallista
38897:        vat nimenomaan urheiluseurojen käyt-          ja alueellista yhteistyötä, tukemalla liikunnan
38898:        töön?                                         kansalaistoimintaa ja tarjoamalla liikuntapaik-
38899:                                                      koja sekä tarvittaessa itse järjestää liikuntatoi-
38900:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         mintaa ottaen huomioon myös liikunnan erityis-
38901: vasti seuraavaa:                                     ryhmien tarpeet."
38902:                                                          Samassa hallituksen esityksessä kiinnitetään
38903:    Pääministeri Paavo Lipposen hallituksen oh-       huomiota suoraan edustaja Holopaisen varsinai-
38904: jelmassa todetaan, että "Moniarvoisen ja uusiu-      seen kysymykseen. Esityksessä todetaan, että
38905: tuvan kulttuuritoiminnan edistämiseksi koroste-      "Valtionosuus tulee käyttää 5 §:n mukaiseen toi-
38906: taan kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-aikatoimin-      mintaan." Tämä muutos, eduskunnan niin pää-
38907: nassa vapaan kansalaistoiminnan edellytyksiä."       tettyä, takaa valtionosuuden suuntautumisen lii-
38908:    Opetusministeriössä on pantu merkille myös        kuntatoimintaan.
38909: 
38910:      Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1996
38911: 
38912:                                                                           Ministeri Claes Andersson
38913:                                            KK 782/1996 vp                                              3
38914: 
38915: 
38916: 
38917: 
38918:                                        Tili Riksdagens Talman
38919: 
38920:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     hetsbetingelser, som också riksdagsman Holo-
38921: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       painen uttrycker, har noterats vid undervisnings-
38922: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     ministeriet och ministeriet har för sin del tagit
38923: man Raimo Holopainen undertecknade spörs-            initiativ tili att de förutsättningar för medborgar-
38924: mål nr 782:                                          verksamhet som nämns i regeringsprogrammet
38925:                                                      bättre skall kunna tryggas och främjas.
38926:           Vad ämnar Regeringen göra för att              1 detta syfte föreslås i regeringens proposition
38927:        främja möjligheterna att fortsätta det fri-   tili riksdagen med förslag tilllag om statsandelar
38928:        villigarbete som görs på gräsrotsnivå,        tili kommunerna och lagar som har samband
38929:        dvs. i idrottsföreningarna, och för att       med den i fråga om ändringen av idrottslagen att
38930:        trygga att de stödsummor som är avsedda       "Kommunen skali skapa förutsättningar för
38931:        för föreningsverksamheten kommer just         idrotten genom att främja det lokala och regiona-
38932:        idrottsföreningarna tili användning?          la idrottssamarbetet, genom att stöda idrottslig
38933:                                                      medborgaraktivitet och genom att tillhandahålla
38934:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        idrottsanläggningar samt vid behov själv ordna
38935: anföra följande:                                     idrottsverksamhet och därvid även beakta grup-
38936:                                                      per med särskilda behov."
38937:   1 programmet för statsminister Paavo Lippo-            1 samma regeringsproposition uppmärksam-
38938: nens regering konstateras det "För främjandet av     mas direkt riksdagsman Holopainens egentliga
38939: en pluralistisk och förnybar kulturverksamhet        fråga. 1 propositionen konstateras att "Statsan-
38940: betonas inom kultur-, motions- och fritidsverk-      delen skali användas för verksamhet enligt 5 §."
38941: samheten förutsättningarna för en fri medbor-        Denna ändring, när riksdagen så har beslutat,
38942: garverksamhet".                                      garanterar att statsandelen tilldelas idrottsverk-
38943:    Bekymret över idrottsföreningarnas verksam-       samhet.
38944: 
38945:      Helsingforsden 28 november 1996
38946: 
38947:                                                                           Minister Claes Andersson
38948:                                           KK 783/1996 vp
38949: 
38950: Kirjallinen kysymys 783
38951: 
38952: 
38953: 
38954: 
38955:                                  Esa Lahtela /sd ym.: Hornet-hävittäjähankintojen vastakaupoista
38956: 
38957: 
38958: 
38959:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
38960: 
38961:    Kun Suomessa valmisteltiin puolustusvoi-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38962: mien hävittäjäkauppoja, valittavana oli useam-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
38963: pikin mahdollisuus, millaisia koneita hankitaan    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
38964: ja mistä. Suomi päätyi hankinnoissaan Hornetei-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38965: hin. Yksi merkittävä syy hankinnan perusteluis-
38966: sa - ainakin suurelle yleisölle asiaa markkinoi-              Onko Hallitus tietoinen, mikä on tilan-
38967: taessa - oli se, että hävittäjäkaupan vastapai-            ne Hornet-hävittäjäkauppojen vasta-
38968: noksi Suomi saisi vastaavan määrän Suomesta                kauppojen toteutumisen suhteen: kuinka
38969: toimitettavia vastakauppoja, jolloin saataisiin            paljon on toteutunut tai toteutumassa,
38970: suomalaisille työpaikkoja. Eri tahoilta on il-             sekä
38971: maantunut epäilyksiä siitä, että vastakaupat ei-              mitä Hallitus aikoo tehdä, että vasta-
38972: vät olisikaan toteutumassa siinä laajuudessa               kaupoista saataisiin mahdollisimman
38973:  kuin alun perin oli tarkoitus.                            suuri hyöty koko Suomen kansantalou-
38974:                                                            delle?
38975:      Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1996
38976: 
38977:           Esa Lahtela /sd               Marjaana Koskinen /sd         Tauno Pehkonen /skl
38978:           Tuija Nurmi /kok              Erkki J. Partanen /sd         Jukka Gustafsson /sd
38979:           Jouko Skinnari /sd            Tapio Karjalainen /sd         Klaus Heliberg /sd
38980:           Maija Rask /sd                Eila Rimmi /vas               Virpa Puisto /sd
38981:           Annikki Koistinen /kesk       Jukka Roos /sd                Heikki Rinne /sd
38982:           Raimo Mähönen /sd             Jari Koskinen /kok            Kari Rajamäki /sd
38983:           Raimo Holopainen /sd          Armas Komi /kesk              Jorma Kukkonen /sd
38984:           Säde Tahvanainen /sd          Matti Vähänäkki /sd           Matti Saarinen /sd
38985:           Pirkko Peltomo /sd            Risto Kuisma /sd              Marja-Leena Viljamaa /sd
38986:           Reijo Laitinen /sd            Pia Viitanen /sd              Pertti Virtanen /evir
38987:           Hannu Takkula /kesk           Vuokko Rehn /kesk             Maija-Liisa Veteläinen /kesk
38988:                      Mauri Salo /kesk                        Päivi Räsänen /skl
38989: 
38990: 
38991: 
38992: 
38993:  260017
38994: 2                                         KK 783/1996 vp
38995: 
38996: 
38997: 
38998: 
38999:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
39000: 
39001:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      le, talousvaliokunnalle, valtiovarainvaliokun-
39002: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       nan puolustus- ja turvallisuusjaostolle sekä edus-
39003: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     kuntaryhmien puheenjohtajille. Todettakoon li-
39004: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-     säksi, että valtiontilintarkastajat ovat seuranneet
39005: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        Hornet-kompensaatioiden toteutumista alusta
39006: n:o 783:                                            alkaen.
39007:                                                         Kun hävittäjähankintaa valmisteltiin, luotiin
39008:           Onko Hallitus tietoinen, mikä on tilan-   uudet kompensaatiosäännöt, jotka on myös lii-
39009:        ne Hornet-hävittäjäkauppojen vasta-          tetty osaksi Hornet-vastakauppasopimuksia.
39010:        kauppojen toteutumisen suhteen: kuinka       Uusilla säännöillä on pyritty ohjaamaan kom-
39011:        paljon on toteutunut tai toteutumassa,       pensaatioita sellaisiin liiketoimiin, joilla kom-
39012:        sekä                                         pensaatioista katsotaan saatavan paras mahdol-
39013:           mitä Hallitus aikoo tehdä, että vasta-    linen hyöty. Painopistealueiksi ovat muodostu-
39014:        kaupoista saataisiin mahdollisimman          neet teollisuustuotteiden vienti uusille markki-
39015:        suuri hyöty koko Suomen kansantalou-         noille tai uusille asiakkaille, teknologian siirto
39016:        delle?                                       Suomeen, investoinnit Suomeen sekä markki-
39017:                                                     nointiapu uusille markkinoille pyrittäessä. Pk-
39018:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        yritykset on otettu huomioon erityisen pk-kertoi-
39019: vasti seuraavaa:                                    men avulla. Nämä painopistealueet eivät ole
39020:                                                     muuttuneet Hornet-ohjelman aikana, eikä muu-
39021:    Hornet-hävittäjäkaupan       kompensaatioita     tostarpeita tässä suhteessa ole nytkään nähtävis-
39022: koskeva sopimus solmittiin toukokuussa 1992ja       sä.
39023: hävittäjäkauppaan liittyviä lisähankintoja kos-         Mainitut painopistealueet on valittu siten, että
39024: keva kompensaatiosopimus puolestaan tammi-          kompensaatio-ohjelman kautta toteutettavat lii-
39025: kuussa 1994. Sopimusten yhteenlasketun kom-         ketoimet edistäisivät suomalaisia taloudellisia
39026: pensaatiovelvoitteen tulee olla kokonaisuudes-      etuja myös pitemmällä aikavälillä. Esimerkiksi
39027: saan täytetty vuoteen 2005 mennessä. Kuluvan        uusien markkinoiden avaaminen tai uuden vien-
39028: kuukauden alussa hyväksytyiksi kirjattujen          tituotantoa palvelevan teknologian siirto suoma-
39029: kompensaatioiden summa oli noin 2,1 miljardia       laisiin yrityksiin ovat omiaan tukemaan Suomen
39030: US dollaria, eli noin 9,6 miljardia markkaa päi-    viennin kehittymistä myös kompensaatio-ohjel-
39031: vän kurssin mukaan. Saavutettu summa merkit-        man päättymisen jälkeen. Voimassa olevat kom-
39032: see sitä, että koko vastakauppavelvoitteesta on     pensaatiosäännöt ja nimetyt painopistealueet
39033: toteutunut jo noin 60 %, vaikka sopimusten mu-      muodostavat riittävät peruslähtökohdat onnis-
39034: kaisesta kokonaisajasta on kulunut vasta kol-       tuneelle kompensaatio-ohjelmalle. On kuitenkin
39035: mannes. Vastakaupat ovat siis toteutuneet sel-      muistettava, että kompensaatiokaupat ovat vii-
39036: västi sopimusten edellyttämää aikataulua no-        me kädessä yrityslähtöistä toimintaa; viran-
39037: peammin.                                            omaisten roolina on ensisijaisesti kauppojen hy-
39038:    Vastakauppojen toteutumista seurataan tar-       väksymiskäsittely. Kysymys on siitä, millaisia lii-
39039: kasti. Vastakauppahallintoa hoitava kompen-         ketoimia suomalaiset yritykset vastaostovelvol-
39040: saatiotoimikunta raportoi säännöllisesti toimin-    listen tuella saavat aikaan ja miten tehokkaasti
39041: nastaan kompensaatioasioiden ministeriryhmäl-       yritykset pystyvät käyttämään hyväkseen vasta-
39042: le (kauppa- ja teollisuusministeri, puolustusmi-    ostovelvollisten osaamista ja liikeyhteyksiä
39043: nisteri, Eurooppa-ministeri) sekä talouspoliitti-   omien tavoitteittensa edistämisessä.
39044: selle ministerivaliokunnalle. Myös eduskunnalle         Kauppojen hyväksymiskäsittelyssä pyritään
39045: on tiedotettu vastakauppojen etenemisestä: vii-     varmistamaan, että kyse on kompensaatiosään-
39046: meksi maaliskuussa 1996 jaettiin laaja muistio      töjen mukaisesta uudesta liiketoiminnasta, jonka
39047: Suomen kompensaatiojärjestelmästä ja Hornet-        syntymiseen vastaostovelvollisella on ollut olen-
39048: kompensaatiotilanteesta puolustusvaliokunnal-       nainen vaikutus. Kustakin kaupasta ja sen synty-
39049:                                              KK 783/1996 vp                                              3
39050: 
39051: prosessista pyydetään varsin yksityiskohtainen          tukseen ja ovat kaikkien yritysten tavoitettavis-
39052: selvitys sekä vastaostovelvolliselta että asian-        sa). Epäsuorista kompensaatioista 68 %on ollut
39053: omaiselta suomalaiselta yritykseltä.                    vientikauppoja, 17 % teknologian siirtoa, 10 %
39054:    Alussa mainitusta runsaan 2 miljardin dolla-         markkinointiapua ja 5% muuta. Pk-sektorin
39055: rin kompensaatiosummasta noin 0,4 mrd dolla-            osuus epäsuorista kompensaatioista on vaihdel-
39056: ria on ns. suoria kompensaatioita. Suorilla kom-        lut välillä 15-20%.
39057: pensaatioilla tarkoitetaan Hornet-hävittäjiin              Vientikaupat ovat odotetusti muodostaneet
39058: Suomessa tehtäviä kokoonpano- ja osavalmis-             kompensaatioiden rungon. Kuitenkin teknolo-
39059: tustöitä, jotka suoritetaan pääasiassa Finavitec        gian siirron osuus on tasaisesti kasvanut koko
39060: Oy:ssä. Suorilla kompensaatioilla on erityisesti        tähänastisen kompensaatioajan, ja panostusta
39061: puolustusvalmiuteen liittyvät perustelut, mutta         teknologiahankkeisiin jatketaan myös tästä
39062: osaltaan ne tukevat myös Finavitec Oy:n mah-            eteenpäin. Noin 80% markkinointiapukompen-
39063: dollisuuksia saada tilauksia vastaavantyyppisis-        saatioista liittyy pk-yritysten USA:n markkinoil-
39064: tä töistä myös uusilta ulkomaisilta asiakkailta.        le pääsyyn tähtääviin hankkeisiin. Hyviksi osoit-
39065:    Loput eli noin 1,7 mrd dollaria tähänastisesta       tautuneita pk-sektoria tukevia markkinointiapu-
39066: kompensaatiokertymästä on epäsuoria kompen-             projekteja tullaan myös jatkamaan, esimerkkinä
39067: saatioita Gotka siis eivät liity hävittäjien valmis-    NewYorkiin sijoitettu vienninedistämiskeskus.
39068: 
39069:      Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1996
39070: 
39071:                                                        Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
39072: 4                                            KK 783/1996 vp
39073: 
39074: 
39075: 
39076: 
39077:                                          Tili Riksdagens Talman
39078: 
39079:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       samt tili riksdagsgruppernas ordförande. Det
39080: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         kan dessutom konstateras att statsrevisorerna
39081: lem av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-       från första början har följt med hur Hornet-
39082: man Esa Lahtela m.fl. undertecknade skriftliga         kompensationerna realiseras.
39083: spörsmål nr 783:                                          När jaktplansanskaffningen bereddes, skapa-
39084:                                                        des nya kompensationsregler som också har fo-
39085:            Är Regeringen medveten om viiken si-        gats som en del tili avtalen om Hornet-motkö-
39086:         tuationen är i fråga om realiserandet av       pen. Med de nya reglerna har man eftersträvat att
39087:         motköpen i Hornet-jaktplansaffåren: hur        styra kompensationerna tili sådana affårstrans-
39088:         mycket har genomförts eller håller på att      aktioner där det anses att bästa möjliga nyttakan
39089:         genomföras samt                                fås av kompensationerna. Export av industripro-
39090:            vad har Regeringen för avsikt att göra      dukter tili nya marknader eller nya kunder, tek-
39091:         för att hela den finska samhällsekonomin       nologiöverföring tili Finland, investeringar i Fin-
39092:         skall ha så stor nytta som möjligt av mot-     land samt bistånd vid marknadsföringen när in-
39093:         köpen?                                         träde på nya marknader eftersträvas har blivit
39094:                                                        områden som prioriteras. De små och de medel-
39095:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          stora företagen har beaktats genom en särskild
39096: anföra följande:                                       SM-koefficient. Dessa prioritetsområden har
39097:                                                        inte ändrats under Hornet-programmets tid och
39098:     A vtalet om kompensationer för Hornet-jakt-        det finns inte heller nu några ändringsbehov i
39099: p1ansaffåren ingicks i maj 1992 och det kompen-        detta hänseende.
39100: sationsavtal som gäller tiliäggsanskaffningar i           De nämnda prioritetsområdena har valts så
39101: samband med jaktplansaffåren i januari 1994.           att de affårstransaktioner som skall genomföras
39102: Den sammanlagda kompensationsskyldigheten              via kompensationsprogrammet främjar finska
39103: av avta1en skall isin helhet vara uppfylld år 2005.    ekonomiska intressen också på längre sikt. Tili
39104: Vid ingången av denna månad utgjorde summan            exempel öppnandet av nya marknader eller över-
39105: av de kompensationer som registrerats som god-         föringen av ny teknologi som betjänar export-
39106: kända ca 2,1 miljarder US dollar, d.v.s. enligt        produktion tili finska företag är ägnade att stöda
39107: dagens kurs ca 9,6 miljarder mark. Den uppnåd-         utvecklingen inom den finska exporten också se-
39108: da summan innebär att ca 60% av hela motköps-          dan kompensationsprogrammet har upphört.
39109: skyldigheten redan har genomförts, fastän en-          Beträffande kompensationsregler och utnämnda
39110: dast en tredjedel av den totala tiden enligt avtalen   prioritetsområden bildar tillräckliga grundläg-
39111: har gått. Motköpen har således genomförts klart        gande utgångspunkter för ett lyckat kompensa-
39112: snabbare än den tidtabell som avtalen förutsät-        tionsprogram. Man bör dock komma ihåg att
39113: ter.                                                   kompensationsköpen i sista hand är verksamhet
39114:     Hur motköpen realiseras följer man noga            som utgår från företagen; myndigheternas roll är
39115: med. Kompensationskommissionen som sköter              i första hand att godkänna köpen. Det är fråga
39116: motköpsförvaltningen rapporterar regelbundet           om hurudana affårstransaktioner de finska före-
39117: tili en ministergrupp för kompensationsärenden         tagen får tili stånd med stöd av de motköpsskyl-
39118: (handels- och industriministern, försvarsminis-        diga och hur effektivt företagen kan utnyttja de
39119: tern, europaministern) samt tili det finanspolitis-    motköpsskyldigas kunnande och affårsförbin-
39120: ka ministerutskottet. Också riksdagen har infor-       delser för att främja sina egna mål.
39121: merats om hur motköpen framskrider: senast i              1 den behandling som gäller godkännande av
39122: mars 1996 delades en omfattande promemoria             köpen försöker man säkerställa att det är fråga
39123: om det finska kompensationssystemet och om             om ny företagsverksamhet i enlighet med kom-
39124: situationen i fråga om Hornet-kompensationer-          pensationsreglerna, vars uppkomst den 1,"!10t-
39125: na ut tili försvarsutskottet, ekonomiutskottet,        köpsskyldige har påverkat i väsentlig grad. Over
39126: statsutskottets försvars- och säkerhetssektion         varje köp och dess uppkomstprocess inbegärs en
39127:                                            KK 783/1996 vp                                             5
39128: 
39129: synnerligen detaljerad utredning både av den          och kan eftersträvas av alla företag). Av de indi-
39130: motköpsskyldige och av vederbörande finska fö-        rekta kompensationerna har 68 % varit export-
39131: retag.                                                transaktioner, 17% teknologiöverföring, 10%
39132:    Av den kompensationssumma på drygt 2 mil-          bistånd vid marknadsföring och 5% annat. SM-
39133: jarder dollar som nämns i början utgör ca 0,4         sektorns andel av de indirekta kompensationer-
39134: miljarder dollar s.k. direkta kompensationer.         na har varierat mellan 15 och 20 %.
39135: Med direkta kompensationer avses det monte-               Som man kunde förvänta sig har export-
39136: rings- och deltillverkningsarbete i fråga om Hor-     transaktionerna utgjort kompensationernas
39137: net-jaktplanen som görs i Finland och som hu-         stomme. Dock har teknologiöverföringens andel
39138: vudsakligen utförs hos Finavitec Oy. För de di-       vuxit jämnt under hela kompensationstiden hit-
39139: rekta kompensationerna finns det motiveringar         tills och satsningen på teknologiprojekt fortgår
39140: som i synnerhet sammanhänger med försvarsbe-          också efter detta. Ungefår 80% av de kompensa-
39141: redskapen, men för sin del stöder de också Fina-      tioner som gäller bistånd vid marknadsföring
39142: vitec Oy:s möjligheter att få beställningar på ar-    sammanhänger med projekt som siktar tili att
39143: beten av motsvarande slag också av nya utländ-        SM-företag skall kunna komma in på markna-
39144:  ska kunder.                                          den i USA. De projekt med bistånd vid mark-
39145:     Den resterande summan, ca 1, 7 miljarder dol-     nadsföringen som stöder SM-sektorn och som
39146: 1ar, av de kompensationer som hittills har ge-        visar sig vara bra kommer att fortgå, som ett
39147:  nomförts är indirekta kompensationer (som allt-      exempel kan nämnas den central för främjande
39148:  så inte anknyter tili tillverkningen av jaktplan     av export som har förlagts tili New York.
39149: 
39150:      Helsingforsden 19 november 1996
39151: 
39152:                                                      Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
39153:                                             KK 784/1996 vp
39154: 
39155: Kirjallinen kysymys 784
39156: 
39157: 
39158: 
39159: 
39160:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Vuonna 1926 syntyneiden oikeudesta rinta-
39161:                                        masotilastunnukseen
39162: 
39163: 
39164:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
39165: 
39166:    Koko kymmenvuotisen edustajakauteni ajan           ym. (myös allekirjoittanut) ovat jättäneet jälleen
39167: m käyty poliittista kiistelyä 1926 syntyneiden        asiaa koskevan lakialoitteen, jossa on ollut yli
39168: >ikeudesta rintamasotilastunnukseen. Rintama-         100 allekirjoittajaa. Asiasta ei sellaisenaan ole
39169: .otilastunnusta ei ole myönnetty, koska on kat-       kuulunut sen enempää muuta kuin huhuja, joi-
39170: .ottu, ettei tuo ikäluokka yleisesti ottanut osaa     den mukaan ministeriössä olisi asian tiimoilta
39171: oimintaan sota toimialueella. Myönteistä tulkin-      jotakin tapahtumassa.
39172: aa lienee haitannut se, että eräät veteraanijärjes-      Toivorikkaana vuonna 1926 syntyneiden puo-
39173: öt ovat katsoneet samaan perusteeseen nojaten,        lesta kysyn valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 mo-
39174: :ttei rintamasotilastunnusta ole syytä myöntää.       menttiin viitaten:
39175: ['ämä pieni mutta kiusallinen asia oli tarkoitus
39176: lmeisesti saattaa loppuun sillä, että asetuksen                 Onko Hallituksen piirissä olemassa
39177: nukaan rintamasotilastunnusta koskevat hake-                 suunnitelmia antaa eduskunnalle sellai-
39178: nukset olisi tullut jättää vuoden 1994 loppuun               nen esitys, jonka kautta 1926 syntyneet
39179:  nennessä.                                                   oikeutettaisiin rintamasotilastunnuksen
39180:    Vuonna 1995 kansanedustaja Virpa Puisto                   piiriin?
39181: 
39182:     Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1996
39183: 
39184:                                          Sulo Aittaniemi /kesk
39185: 
39186: 
39187: 
39188: 
39189:  50017
39190: 2                                           KK 784/1996 vp
39191: 
39192: 
39193: 
39194: 
39195:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
39196: 
39197:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        taruaveteraanitunnusten myöntämisen laajenta-
39198: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         miseen ja toisaalta tunnusten myöntämisen lo-
39199: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       pettamiseen. Huolimatta siitä, että työryhmä
39200: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        katsoi useiden henkilöryhmien panoksen olleen
39201: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         olennainen Suomen puolustustaistelussa, se ha-
39202: n:o 784:                                              lusi kuitenkin tunnustaa rintamalla taistelleille
39203:                                                       veteraaneille erityisaseman. Näillä henkilöillä on
39204:           Onko Hallituksen piirissä olemassa          jo oikeus tunnuksiin. Sen vuoksi työryhmä pää-
39205:        suunnitelmia antaa eduskunnalle sellai-        tyi esittämään, ettei tunnusten myöntämistä enää
39206:        nen esitys, jonka kautta 1926 syntyneet        laajenneta. Poikkeuksena olivat vain ne ulko-
39207:        oikeutettaisiin rintamasotilastunnuksen        maalaiset vapaaehtoiset, jotka todistettavasti
39208:        piiriin?                                       ovat osallistuneet taisteluihin. Viimeksi maini-
39209:                                                       tuille henkilöille on voitu myöntää ulkomaalai-
39210:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          sen rintamasotilastunnuksesta annetun asetuk-
39211: vasti seuraavaa:                                      sen mukaisesti rintamasotilastunnus (418/1992)
39212:                                                       sekä oikeus kuntoutukseen ja rintamarahaan.
39213:    Rintamasotilastunnusta koskevan asetuksen          Lisäksi työryhmä esitti, että rintamasotilas-, rin-
39214: (772/1969) mukaan rintamasotilaana tarkoite-          tamapalvelus- ja rintamatunnuksen myöntämi-
39215: taan henkilöä, joka on vuosien 1939-1945 so-          nen lopetetaan. Tämän mukaisesti on rintamave-
39216: tien aikana osallistunut puolustusvoimien jou-        teraanitunnusasetuksia muutettu siten, että tun-
39217: koissa varsinaisiin sotatoimiin reserviläisenä,       nusten myöntämisperusteita laajentamatta nii-
39218: nostomiehenä, vapaaehtoisena tai vakinaisessa         den myöntäminen on lopetettu vuoden 1994lo-
39219: palveluksessa olevana. Varsinaisiin sotatoimiin       pussa.
39220: osallistuneeksi katsotaan henkilö, joka todistet-         Kuten työryhmä totesi, Suomen sodat vuosina
39221: tavasti on osallistunut taisteluihin rintamavas-      1939-1945 olivat ns. totaalista sotaa,joka anka-
39222: tuussa olleen sotatoimiyhtymän joukoissa tahi         rasti koetteli koko kansaa. Monilla väestöryh-
39223: sen alueella taikka ilmatorjunta- tai rannikko-       millä on kiistatta ollut rintamaveteraanien ohella
39224: joukoissa, merivoimien alusyksiköissä tahi ilma-      olennainen merkitys siihen, että Suomi selvisi
39225: voimien lentoyksiköissä. Muissa tehtävissä sota-      sodista itsenäisenä valtakuntana. Tästä huoli-
39226: toimiyhtymän ulkopuolella palvelleita ei ole pi-      matta työryhmä katsoi, ettei muita ryhmiä tulisi
39227: detty sellaisina henkilöinä,jotka olisivat tunnuk-    rinnastaa rintamaveteraaneihin ja että olisi sel-
39228: seen oikeutettuja edellä lueteltujen sotatoimiyh-     västi tunnustettava rintamaveteraanien kanta-
39229: tymien joukko-osastoissa palvelleiden tapaan.         neen raskainta taakkaa maan puolustamisessa.
39230:    Ratkaisuissaan sotilasläänien esikunnat ovat       Jo nyt on rintamasotilastunnuksen saaneiden
39231: seuranneet esikunnan teettämää sotahistorian          keskuudessa esitetty erityisen taistelijalisän pe-
39232: laitoksen laatimaa luetteloa niistä joukko-osas-      rustamista erottamaan kaikkein kovimmissa pai-
39233: toista, joissa palvelleet katsotaan edellä mainitun   koissa olleita. Tällaiset paineet kasvaisivat edel-
39234: asetuksen mukaisiksi rintamasotilaiksi. Sillä sei-    leen. Taloudellisia mahdollisuuksia rintamavete-
39235: kalla, minä vuonna henkilö on syntynyt, ei ole        raanien erityisen sosiaaliturvan laajentamiseen ei
39236: rintamaveteraanitunnusten myöntämisen kan-            tällä hetkellä valtion taloudellisen tilanteen
39237: nalta merkitystä. Ratkaisevaa on vain se, onko        vuoksi Suomessa ole.
39238: henkilöllä edellä mainituissa asetuksissa tarkoi-         Sosiaali- ja terveysministeriössä kuitenkin val-
39239: tettua rintamapalvelusta vai ei.                      mistellaan toimia eräissä sotiin liittyneissä tehtä-
39240:    Sosiaali- ja terveysministeriön asettama rinta-    vissä palvelleiden henkilöiden kuntoutuksen jär-
39241: maveteraanitunnusten selvitystyöryhmä selvitti        jestämiseksi.
39242: muistiossaan (STM 1990/19) mahdollisuudet rin-
39243: 
39244:      Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1996
39245: 
39246:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
39247:                                              KK 784/1996 vp                                                3
39248: 
39249: 
39250: 
39251: 
39252:                                           Tili Riksdagens Talman
39253: 
39254:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          frontveterantecken och å andra sidan att upphö-
39255: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörandre med-           ra helt med beviljandet av tecken. Trots att ar-
39256: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-          betsgruppen ansåg att ett flertal persongrupper
39257: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr             hade gjort en väsentlig insats i vårt lands för-
39258: 784:                                                      svarsstrid ville den dock tillerkänna de veteraner
39259:                                                           som deltagit i strider vid fronten en specialställ-
39260:           Finns det inom Regeringen planer på             ning. Dessa personer har redan rätt tili tecken.
39261:        att till riksdagen avlåta en sådan proposi-        Därför valde arbetsgruppen att föreslå att man
39262:        tion som skulle berättiga personer födda           inte längre skall öka beviljandet av tecken. Ett
39263:        1926 att omfattas av systemet för front-           undantag utgjorde de utländska frivilliga som
39264:        mannatecken?                                       bevisligen har deltagit i striderna. De sist nämnda
39265:                                                           personerna har kunnat beviljas frontmannateck-
39266:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             en enligt förordningen om frontmannatecken för
39267: anföra följande:                                          utlänningar (41811992) samt rätt tili rehabilite-
39268:                                                           ring och frontpenning. Dessutom föreslog ar-
39269:     Enligt förordningen om frontmannatecken               betsgruppen att man upphör att bevilja front-
39270: (772/1969) avses med frontman en person som               manna-, fronttjänst- och fronttecken. 1 enlighet
39271: under krigen 1939-1945 deltagit i de egentliga            med detta har de förordningar som gäller front-
39272: krigshandlingarna inom försvarsväsendets trup-            veterantecken ändrats så att beviljandet av teek-
39273: per såsom reservist, lantvärnsman eller frivillig         en upphört vid utgången av 1994, utan att grun-
39274: eller i aktiv tjänst. 1 de egentliga krigshandlingar-     derna för beviljande av teeken har utvidgats.
39275: na anses den ha deltagit, som bevisligen tagit del           Såsom arbetsgruppen konstaterade var Fin-
39276: i strider inom trupper, hörande tili en operativ          lands krig åren 1939-1945 ett s.k. totalitärt krig,
39277: enhet med frontansvar eller inom dess område              som allvarligt prövade hela folket. Många be-
39278: eller i luftvärns- eller kusttrupper, inom sjöstrids-     folkningsgrupper har utan tvekan vid sidan om
39279: krafternas fartygsenheter eller inom luftstrids-          frontveteranerna haft en väsentlig betydelse för
39280: krafternas flygenheter. Personer som tjänstgjort i        att Finland klarade sig ur krigen som en själv-
39281: andra uppgifter utanför den operativa enheten             ständig stat. Trots detta ansåg arbetsgruppen att
39282: har inte ansetts vara berättigade tili tecknet på         andra grupper inte skall jämställas med frontve-
39283: samma sätt som ovan uppräknade personer som               teranerna och att man klart och tydligt bör er-
39284: tjänstgjort inom truppförband hörande tili ope-           känna att frontveteranerna bar den tyngsta bör-
39285:  rativa enheter.                                          dan i försvaret av vårt land. Redan nu har det
39286:     Staberna för militärlänen har i sina beslut följt     bland dem som fått frontmannatecknet föresla-
39287:  en av staben beställd och av anstalten för krigs-        gits inrättande av ett särskilt krigsmanstillägg,
39288:  historisk forskning uppgjord förteckning över de         som skall särskilja de personer som tjänstgjort på
39289:  truppförband i fråga om vilka de personer som            de aUra värsta platserna från andra. Trycket på
39290:  tjänstgjort i dessa anses vara frontsoldater enligt      dylika åtgärder skulle öka ytterligare. Några
39291:  nämnda förordning. Det har ingen betydelse för           ekonomiska möjligheter att utvidga det särskilda
39292:  beviljandet av frontveterantecken vilket år en           socialskyddet för frontveteraner finns för närva-
39293:  person är född. Det enda som har betydelse är om         rande inte på grund av den statsekonomiska si-
39294:  personen i fråga har sådan fronttjänst som avses         tuation i vårt land.
39295:  i nämnda förordningar.                                      Social- och hälsovardsministeriet bereder
39296:     Arbetsgruppen för utredning av frontveteran-          emellertid åtgärder för ordnande av rehabilite-
39297:  tecken, tillsatt av social- och hälsovårdsministe-       ring för sådana personer som har tjänstgjort i
39298:  riet, klarlade i sin promemoria (SHM 1990/19)            vissa uppgifter i samband med krigen.
39299:  möjligheterna att å ena sidan öka beviljandet av
39300: 
39301:    Helsingfors den 27 november 1996
39302: 
39303:                                                         Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
39304:                                          KK 785/1996 vp
39305: 
39306: Kirjallinen kysymys 785
39307: 
39308: 
39309: 
39310: 
39311:                                  Sulo Aittoniemi /kesk: Rauhanturvaajien tehtävien jatkumisesta
39312:                                      Bosniassa
39313: 
39314: 
39315:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
39316: 
39317:    Suomalaiselle rakennuspataljoonalle povail-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39318: Iaanjatkoaikaa vuodenvaihteenjälkeen Bosnias-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
39319: sa. Toiminta jatkuisi todennäköisesti normaalei-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
39320: na partiointitehtävinä. Miten pitkään joukkoja     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39321: Bosniassa tarvitaan, ei ole harmaata aavistusta.
39322:    Kokemukset rauhanturvatoiminnasta osoit-                   Onko Hallituksella realistista arviota
39323: tavat, että vuodeksi tai kahdeksi suunnitellun            siitä, miten pitkään Suomen rauhantur-
39324: komennuksen sijaan tehtävästä tulee vuosikym-             vaajien osallistuminen Bosnia-operaa-
39325: meniä kestävä. Näin on käynyt muun muassa                 tioon todellisuudessa tulee jatkumaan?
39326: Libanonissa ja Kyproksella.
39327:      Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1996
39328:                                       Sulo Aittoniemi /kesk
39329: 
39330: 
39331: 
39332: 
39333:  260017
39334: 2                                         KK 785/1996 vp
39335: 
39336: 
39337: 
39338: 
39339:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
39340: 
39341:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      seenjatko-operaatioonja tehnyt erilaisia vaihto-
39342: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       ehtoisia toimintasuunnitelmia.
39343: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        NA TOn neuvosto valitsi 18.11.1996 harkitta-
39344: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-      vina olleista vaihtoehdoista jatko-operaatiomal-
39345: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       lin, joka sisältää vihollisuuksien ennaltaehkäi-
39346: n:o 785:                                            syn, tilanteen vakauttamisen ja valikoivan tuen
39347:                                                     siviilitoimille. IFORiin osallistuvien maiden
39348:            Onko Hallituksella realistista arviota   kanssa neuvotellaan siitä, missä määrin ne voivat
39349:        siitä, miten pitkään Suomen rauhantur-       ja haluavat osallistua jatko-operaatioon. Poliitti-
39350:        vaajien osallistuminen Bosnia-operaa-        nen päätös jatkosta tehtäneen NATOn ulkomi-
39351:        tioon todellisuudessa tulee jatkumaan?       nisterikokouksessa 10.12.1996. NATOn lopulli-
39352:                                                     nen päätös operaation aloittamisesta tehdään
39353:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        sen jälkeen, kun YK:n turvallisuusneuvosto on
39354: vasti seuraavaa:                                    antanut operaatiolle valtuutuksen.
39355:                                                        Operaation pituudeksi on kaavailtu 12-18
39356:    Tasavallan presidentti päätti 22.12.1995 Suo-    kuukautta, mutta asia selviää lopullisesti vasta,
39357: men osallistumisesta Bosnia-Hertsegovinan rau-      kunYK:nturvallisuusneuvosto tekee päätöksen-
39358: hansopimuksen sotilaalliseen toimeenpanoon,         sä. Joukkojen vahvuutta suunnitellaan supistet-
39359: jonka toteuttajaksi Yhdistyneiden Kansakuntien      tavaksi operaation kestäessä.
39360: turvallisuusneuvosto oli valtuuttanut monikan-          Mikäli jatko-operaatio syntyy, kuten toden-
39361: sallisen toimeenpanojoukon (Implementation          näköiseltä näyttää, hallitus pitää tärkeänä Suo-
39362: Force, IFOR). YK:n turvallisuusneuvoston            men osallistumista siihen. Daytonin rauhansopi-
39363: IFORille antama valtuutus päättyy 20.12.1996.       muksen täytäntöönpanon valvomiseksi tarvi-
39364:    Sotilaallisen läsnäolon jatkamista Bosnia-       taan IFORin mandaatin päättymisenkin jälkeen
39365: Hertsegovinassa IFORin mandaatin päättymi-          rauhanturvajoukkoja. Tässä vaiheessa ei ole
39366: sen jälkeen pidetään kuitenkin välttämättömänä      mahdollista esittää tarkkaa arviota siitä, miten
39367: Bosnian kokonaistilanteen vakauden vuoksi.          pitkään Suomen rauhanturvaajien osallistumi-
39368: Pohjois-Atlantin puolustusliitto NATO on jo         nen Bosnia-operaatioon jatkuu siinä tapaukses-
39369: usean kuukauden ajan valmistautunut mahdolli-       sa, että Suomi osallistuu jatko-operaatioon.
39370: 
39371:      Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1996
39372: 
39373:                                                                Ulkoasiainministeri Tarja Halonen
39374:                                            KK 785/1996 vp                                              3
39375: 
39376: 
39377: 
39378: 
39379:                                        Till Riksdagens Talman
39380: 
39381:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        Av de föreslagna modellerna för bibehållen
39382: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       närvaro valde NATO-rådet 18.11.1996en modell
39383: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     som innebär att fientligheter förhindras på för-
39384: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr        hand, situationen stabiliseras och selektivt stöd
39385: 785:                                                 lämnas till de civila insatserna. Förhandlingar
39386:                                                      skall föras med IFOR-länderna om deras möjlig-
39387:          Har Regeringen någon realistisk be-         heter och vilja att delta i operationen i förläng-
39388:        dömning av hur länge de finska fredsbe-       ningen. Det politiska beslutet om fortsättningen
39389:        vararna de facto skall fortsätta att deltai   kommer antagligen att fattas vid NA TO:s utri-
39390:        operationen i Bosnien?                        kesministermöte 10.12.1996. Det slutliga
39391:                                                      NA TO-beslutet om inledande av operationen
39392:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        fattas sedan säkerhetsrådet har lämnat fullmakt
39393: anföra följande:                                     för operationen.
39394:                                                         Man räknar med att operationen skall räcka
39395:    Republikens president beslutade 22.12.1995        12-18 månader, mensaken klarnar slutligt först
39396: om Fin1ands deltagande i det mi1itära genomfö-       då säkerhetsrådet fattar sitt beslut. Enligt planer-
39397: randet av det bosniska fredsfördraget som För-       na kommer styrkorna att skäras ned under ope-
39398: enta Nationernas säkerhetsråd har bemyndigat         rationens gång.
39399: den multinationella insatsstyrkan IFOR (lmple-          Om det blir fråga om en fortsatt operation,
39400: mentation Force) att genomföra. IFOR:s full-         vilket verkar sannolikt, anser regeringen det vik-
39401: makt av FN:s säkerhetsråd löper ut 20.12.1996.       tigt att Finland deltar i den. Det behövs fredsbe-
39402:    Stabiliseringen av den bosniska situationen       varande trupper för att övervaka genomförandet
39403: som helhet anses dock kräva fortsatt militär när-    av fredsavtalet i Dayton också efter det att
39404: varo i Bosnien-Hercegovina efter det att IFOR-       IFOR-mandatet gått ut. I detta skede är det inte
39405: mandatet löpt ut. Nordatlantiska försvarsallian-     möjligt att lämna någon exakt bedömning av hur
39406: sen NATO har under flera månader förberett en        länge finska fredsbevarare kommer att delta i
39407: eventuell förlängning och har gjort upp olika        Bosnienoperationen i det fall att Finland deltar i
39408: alternativa handlingsplaner.                         förlängningen.
39409: 
39410:      Helsingforsden 21 november 1996
39411: 
39412:                                                                      Utrikesminister Tarja Halonen
39413:                                             KK 786/1996 vp
39414: 
39415: Skriftligt spörsmål 786
39416: 
39417: 
39418: 
39419: 
39420:                                    Margareta Pietikäinen /sv: Om finska elevers rätt att välja skola
39421:                                       utomlands
39422: 
39423: 
39424:                                         Tili Riksdagens Talman
39425: 
39426:    Grundskolelagens (47611983) 38 § stadgar om        Finland, Norge och Sverige om samarbete pä
39427: elevers rätt att välja skola pä annat spräk än sitt   utlandsundervisningens område har finska myn-
39428: eget modersmål. 1 praktiken innebär detta bl.a.       digheter vägrat utbetala statsunderstöd för elever
39429: att finskspråkiga barn har kunnat välja svensk        med finska som modersmäl som går i den svenska
39430: skola om skolan i fråga godkänt elevens ansö-         skolan. Den svenska skolan däremot anser att
39431: kan. Hur nämnda stadgande skall tillämpas på          dessa elever borde vara berättigade tili statsun-
39432: finska elever i skolor utomlands är osäkert efter-    derstöd frän Finland med hänvisning till Reger-
39433: som Iagen om utomlands verksam privat skola           ingsformen för Finland grundskolelagen och
39434: som motsvarar grundskolan (37911981) är en spe-       samma överenskommelse.
39435: ciallag som går före grundskole1agen, men hänvi-         Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
39436: sar tili den i tiliämp1iga de1ar vad gäller t.ex.     ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
39437: undervisningen. Frågeställningen har aktua1ise-       ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
39438: rats i och med prob1em i den finska sko1an i          följande spörsmäl:
39439: Fuengiro1a. Sko1an har ekonomiska problem
39440: och en del av skolans elever har flyttat tili den               Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
39441: svenska skolan på orten. Med motiveringen att                ta för att klargöra tolkningsproblemen av
39442: det finns en statsunderstödd finsk skola pä orten            Iagstadgandena och den nordiska över-
39443: och hänvisande tili överenskommelsen mellan                  enskommelsen?
39444: 
39445:      Helsingforsden 7 november 1996
39446: 
39447:                                        Margareta Pietikäinen /sv
39448: 
39449: 
39450: 
39451: 
39452: 260017
39453: 2                                          KK 786/1996 vp
39454: 
39455: Kirjallinen kysymys 786                                                                      Suomennos
39456: 
39457: 
39458: 
39459:                                   Margareta Pietikäinen /r: Suomenkielisten oppilaiden oikeudesta
39460:                                      koulun valitsemiseen ulkomailla
39461: 
39462:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
39463: 
39464:    Peruskoululain (476/1983) 38 §:ssä säädetään      ruotsalaista koulua käyvistä äidinkieleltään suo-
39465: oppilaiden oikeudesta muun kuin omakielisen          menkielisistä oppilaista perustellen asiaa sillä,
39466: koulun valitsemiseen. Käytännössä tämä merkit-       että paikkakunnalla on valtionapua saava suo-
39467: see sitä, että mm. suomenkieliset lapset ovat voi-   malainen koulu, ja viittaamalla Suomen, Norjan
39468: neet valita ruotsinkielisen koulun, jos kyseinen     ja Ruotsin väliseen sopimukseen yhteistyöstä ul-
39469: koulu on hyväksynyt oppilaan hakemuksen.             komaan opetuksen alalla. Ruotsalainen koulu
39470: Epäselvää on, miten kyseistä säännöstä on sovel-     puolestaan katsoo, että näillä oppilailla tulisi olla
39471: lettava ulkomailla toimivissa kouluissa oleviin      oikeus Suomesta maksettavaan valtionapuun
39472: suomalaisiin oppilaisiin, koska laki ulkomailla      viitaten Suomen Hallitusmuotoon, peruskoulu-
39473: toimivasta peruskoulua vastaavasta yksityiskou-      lakiin ja edellä mainittuun sopimukseen.
39474: lusta (379/1981) on erityislaki, joka menee perus-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39475: koululain edelle, mutta viittaa kuitenkin siihen     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
39476: soveltuvin osin esim. opetuksen osalta. Kysy-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
39477: myksenasettelun ovat tehneet ajankohtaiseksi         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39478: Fuengirolan suomalaisessa koulussa esiintyneet
39479: ongelmat. Koululla on taloudellisia ongelmia, ja                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
39480: osa koulun oppilaista on siirtynyt paikkakunnan              ryhtyä lain säännösten ja pohjoismaisen
39481: ruotsalaiseen kouluun. Suomen viranomaiset                   sopimuksen tulkintaongelmien selkeyt-
39482: ovat kieltäytyneet maksamasta valtionapua                    tämiseksi?
39483: 
39484:      Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1996
39485: 
39486:                                        Margareta Pietikäinen /r
39487:                                            KK 786/1996 vp                                                3
39488: 
39489: 
39490: 
39491: 
39492:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
39493: 
39494:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sellaisten kouluikäisten lasten osalta, joille ei voi-
39495: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        da tarjota koulupaikkaa suomalaisessa ulko-
39496: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      maankoulussa muttajoiden lähettyvillä olisi nor-
39497: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Margareta       jalainen tai ruotsalainen koulu. Kun Suomen liit-
39498: Pietikäisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       tymisestä mainittuun sopimukseen sittemmin
39499: sen n:o 786:                                         annettiin asianmukainen esitys eduskunnalle
39500:                                                      (HE 27/1983 vp), mainitaan esityksen perustelu-
39501:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       osassa, että liittymällä sopimukseen turvataan
39502:        ryhtyä lain säännösten ja pohjoismaisen       niille ulkomailla oleville suomalaisille oppivel-
39503:        sopimuksen tulkintaongelmien selkeyttä-       vollisille, joiden asuinpaikkakunnalla ei ole suo-
39504:        miseksi?                                      malaista ulkomaankoulua, paremmat mahdolli-
39505:                                                      suudet päästä muun sopimusvaltion kouluun.
39506:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Suomi ja Ruotsi ovat 27 päivänä kesäkuuta
39507: vasti seuraavaa:                                      1996 tehneet uuden sopimuksen yhteistyöstä ul-
39508:                                                      komaanopetuksen alalla. Sopimus on tullut voi-
39509:    Ulkomailla toimivasta peruskoulua vastaa-         maan 16 päivänä elokuuta 1996. Tähän sopi-
39510: vasta yksityiskoulusta annetun lain (379/1981) ja    mukseen on sisällytetty selkeä säännös siitä, että
39511: samannimisen asetuksen (380/1981) tavoitteena        sopimusta sovelletaan vain sillä edellytyksellä,
39512: on turvata suomalaisille oppilaille suomalaisen      että samalla paikkakunnalla ei ole valtion tuke-
39513: koulujärjestelmän mukainen peruskoulutus.            maa ulkomaankoulua, jossa opetus tapahtuu
39514: Hallituksen esityksessä eduskunnalle laiksi ulko-    oppilaan äidinkielellä.
39515: mailla toimivasta peruskoulua vastaavasta yksi-          Opetusministeriön käsityksen mukaan asiassa
39516: tyiskoulusta (HE 3/1981 vp) viitataan esityksen      ei näin ollen ole tulkintaongelmia. Lain ja sopi-
39517: perusteluosassa Norjan ja Ruotsin sopimukseen        musten perusteella Suomi turvaa suomalaisten
39518: yhteistyöstä ulkomaankoulujen osalta. Peruste-       oppivelvollisten lasten koulunkäynnin suomalai-
39519: luosassa todetaan, että Suomi voi sen jälkeen,       sen koulujärjestelmän mukaan oppilaiden äidin-
39520: kun Suomen ulkomaankoulujen asema on lailla          kielellä.
39521: järjestetty, harkita liittymistä tähän sopimukseen
39522: 
39523:      Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1996
39524: 
39525:                                                               Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
39526: 4                                           KK 786/1996 vp
39527: 
39528: 
39529: 
39530: 
39531:                                         Tili Riksdagens Talman
39532: 
39533:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       till denna överenskommelse beträffande sådana
39534: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-        barn i skolåldern som inte kan erbjudas skolplats
39535: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-      i en finländsk utlandsskola, men för vilka en
39536: man Margareta Pietikäinen undertecknade               närbelägen norsk eller svensk skola finns att till-
39537: spörsmå1 nr 786:                                      gå. När sedermera en proposition om Finlands
39538:                                                       anslutning till överenskommelsen (RP 27/1983
39539:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        rd) avläts till riksdagen nämndes i motivering-
39540:        ta för att klargöra to1kningsprob1emen av      arna att man genom att ansluta sig till överens-
39541:        lagstadgandena och den nordiska över-          kommelsen tillförsäkrar sådana finländska läro-
39542:        enskommelsen?                                  pliktiga barn som vistas utomlands och på vars
39543:                                                       bostadsort inte finns någon finländsk utlands-
39544:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         skola, bättre möjligheter att antas till en annan
39545: anföra följande:                                      fördragsslutande stats skola.
39546:                                                           Finland och Sverige har den 27 juni 1996 in-
39547:    Syftet med lagen om utomlands verksam pri-         gått en ny överenskommelse om samarbete på
39548: vat skola som motsvarar grundskolan (379/1981)        utlandsundervisningens område. Överenskom-
39549: och förordningen med samma namn (380/1981)            melsen trädde i kraft den 16 augusti 1996. Denna
39550: är att tillförsäkra finländska elever grundutbild-    överenskommelse innehåller en tydlig bestäm-
39551: ning enligt det finländska skolsystemet. 1 rege-      melse om att överenskommelsen skall tillämpas
39552: ringens proposition till riksdagen med förslag till   bara under förutsättning att det inte på samma
39553: lag om utomlands verksam privat skola som             ort finns en statsstödd utlandsskola med under-
39554: motsvarar grundskolan (RP 311981 rd) hänvisas i       visning pä elevens modersmål.
39555: motiveringsdelen till en överenskommelse mellan           Enligt undervisningsministeriets uppfattning
39556: Norge och Sverige om samarbete i fråga om             finns följaktligen inte nägra tolkningsproblem i
39557: utlandsskolor.                                        denna fräga. Enligt lag och överenskommelser
39558:    1 motiveringarna konstateras att Finland efter     tillförsäkrar Finland finländska barn i läroplikts-
39559: det att de finländska utlandsskolornas ställning      åldern skolgäng på elevernas modersmäl enligt
39560: reglerats genom lag kan överväga en anslutning        det finländska skolsystemet.
39561: 
39562:      Helsingforsden 2 december 1996
39563: 
39564:                                                        Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
39565:                                              KK 787/1996 vp
39566: 
39567: Kirjallinen kysymys 787
39568: 
39569: 
39570: 
39571: 
39572:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Valtionosuuksien muutosten vaikutuksista
39573:                                         Ikaalisten kaupungin talouteen
39574: 
39575: 
39576:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
39577: 
39578:    Ensi vuoden talousarviota tehdessään Ikaalis-       vat säästöt kohtuuttomasti koettelevat kuntien
39579: ten kaupunki on lehtitietojen mukaan joutunut          taloutta, ne asetetaan tapauskohtaisesti uuden
39580: varsin hankalan tilanteen eteen. Valtionavut           tarkastelun alle. On todennäköistä, että Ikaalis-
39581: kaupungille vähenevät vuonna 1997 peräti 18            ten kaupunki on nyt malliesimerkki tämäntyyp-
39582: miljoonan markan verran. Noinjoka kolmas val-          pisestä kehityksestä, ja siksi kysyn valtiopäivä-
39583: tionapumarkka jää kaupungilta saamatta, ja             järjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten:
39584: asukasta kohden laskettuna valtionosuus laskee
39585: 7 340 markasta 5 121 markkaan. Vähennys on 10                     Minkälaisiin toimenpiteisiin Hallitus
39586: prosenttia Ikaalisten kaupungin menoista. Kau-                aikoo ryhtyä silloin, kun valtionosuusjär-
39587: pungin ensi vuoden talousarvion pohjat menevät                jestelmässä tapahtuneet muutokset vaka-
39588: kokonaan uusiksi. Kun kaupunki on viime vuo-                  valla tavalla uhkaavat kunnan taloutta,
39589: sina ankarien säästötoimien kautta karsinut me-               ja
39590: nojaan, se joutuu uudelleen saman kuurin koh-                     koskevatko nämä toimenpiteet Ikaa-
39591: teeksi eikä voi sitä kestää.                                  listen kaupunkia, josta mitä ilmeisimmin
39592:     Hallitus on selkeästi luvannut, että sellaisissa          on tulossa tyypillinen esimerkki vakaviin
39593:  tapauksissa, joissa valtionosuuksissa toteutetta-            vaikeuksiin joutuneesta kunnasta?
39594: 
39595:      Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1996
39596:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
39597: 
39598: 
39599: 
39600: 
39601:  260017
39602: 2                                          KK 787/1996 vp
39603: 
39604: 
39605: 
39606: 
39607:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
39608: 
39609:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Ikaalisten suureen valtionosuuden vähenty-
39610: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        miseen opetustoimessa vaikuttaa se, että samalla
39611: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      kun vuoden alussa siirryttäisiin suoraan oppilai-
39612: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       toksen ylläpitäjälle maksettavaan valtionosuu-
39613: toniemen näin kuuluvan kysymyksen n:o 787:           teen eli ns. ylläpitäjämalliin, siirtyvät Ikaalisten
39614:                                                      kaupungin tänä vuonna ylläpitämät ammatilliset
39615:            Minkälaisiin toimenpiteisiin Hallitus     oppilaitokset -Ikaalisten kauppaoppilaitos ja
39616:        aikoo ryhtyä silloin, kun valtionosuusjär-    Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitos -
39617:        jestelmässä tapahtuneet muutokset vaka-       kuntayhtymän ylläpitämiksi l.l.l997lukien.
39618:        valla tavalla uhkaavat kunnan taloutta,           Kunnille myönnetään vuonna 1997 valtion-
39619:        ja                                            osuutta vain sen itse ylläpitämien oppilaitosten
39620:            koskevatko nämä toimenpiteet Ikaa-        laskennallisiin kustannuksiin, jolloin otetaan vä-
39621:        listen kaupunkia, josta mitä ilmeisimmin      hennyksenä huomioon kaikille kunnille asukasta
39622:        on tulossa tyypillinen esimerkki vakaviin     kohden laskettu yhtä suuri opetustoimen omara-
39623:        vaikeuksiin joutuneesta kunnasta?             hoitusosuus.
39624:                                                          Mainitusta opetustoimen järjestelmämuutok-
39625:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         sesta ja oppilaitosten siirtämisestä kuntayhty-
39626: vasti seuraavaa:                                     mälle johtuu, että vuosien 1996 ja 1997 valtion-
39627:                                                      osuudet eivät ole vertailukelpoisia, eikä niiden
39628:     Ikaalisten valtionosuudet vähenevät 18 mil-      perusteella voi tehdä johtopäätöksiä kunnan ra-
39629: joonaa markkaa vuodesta 1996 vuoteen 1997.           hoitusaseman kehityksestä.
39630: Näiden vuosien valtionosuudet eivät kuitenkaan           Ikaalisten valtionosuusmuutosten taloudellis-
39631: ole vertailukelpoisia: muutos ei kuvaa kaupun-       ta merkitystä arvioitaessa on otettava huomioon
39632: gin taloudellisessa asemassa tapahtuvaa muutos-      seuraavaa:
39633: ta.                                                      Uudessa ns. ylläpitäjämallissa poistuvat Ikaa-
39634:     Varsinaisten valtionosuusleikkausten lisäksi     listen muille oppilaitosten ylläpitäjille maksamat
39635: vuoden 1997 talousarvioon liittyen kuntien val-      kotikuntakorvaukset. Kaupunki ei toisaalta
39636: tionosuuksia vähennettäisiin kaikissa kunnissa       enää saa kotikuntakorvauksia mainituissa am-
39637: yhteensä noin 1,7 mrd mk. Vähennys perustuisi        mattioppilaitoksissa opiskelevista ulkokuntalai-
39638: siihen, että kuntien menot vähenevät vastaavasti     sista. Kunta ei myöskään saa enää itselleen val-
39639: mm. kuntien sosiaaliturvamaksujen alentamisen        tionosuutta niistä omista oppilaistaan, jotka
39640: ja kuntien kansaneläkkeiden asumistukien ra-         opiskelevat näissä oppilaitoksissa. Valtion-
39641: hoituksen poistumisen vuoksi ja eräiden muiden       osuuksien siirtyessä kokonaan ylläpitäjälle siir-
39642: uudistusten perusteella. Ikaalisten kaupungin        tyvät myös oppilaitosten menot kokonaisuudes-
39643: valtionosuuksien vähennyksistä selittyy näillä       saan kuntayhtymän rahoitettavaksi. Toisin sa-
39644: perusteilla 2,6 milj. markkaa, mikä on siis vasta-   noen sekä kaupungin menot että kaupungin tulot
39645: painona kaupungin menojen alentumiselle. Var-        pienenevät. Opetushallinnoita saadun laskelman
39646: sinainen valtionosuusleikkaus on sama kaikille       mukaan Ikaalisten opetustoimen nettotulot pie-
39647: kunnille, eli 491 mk/asukas, ja Ikaalisten kau-      nenevät 3,7 miljoonaa markkaa vuonna 1997.
39648: pungille, näin ollen 4 miljoonaa markkaa.            Näin ollen kaupungin taloudelliset menetykset
39649:     Ikaalisten valtionosuusmuutokset ovat poik-      ovat huomattavasti pienemmät kuin mitä val-
39650: keukselliset erityisesti opetustoimessa. Valtion-    tionosuuksien vähenemisen perusteella on pää-
39651: osuudet vähenevät noin 13 miljoonaa markkaa.         teltävissä.
39652: Muutos on huomattava, vaikka otetaan huo-                Kuntayhtymän menot ja tulot puolestaan
39653: mioon, että se sisältää myös opetustoimen 2,2        muodostuisivat likimain yhtä suuriksi, koska se
39654: miljoonan markan osuuden edellä mainituista          saisi täyden laskennallisten kustannusten mukai-
39655: valtionosuusvähennyksistä. Tämä opetustointa         sen rahoituksen valtiolta. Mahdollinen ylijäämä
39656: koskeva vähennys on kaikille kunnille 269 mk/        tuloutettaisiin ilmeisesti jäsenkunnille, tietty
39657: asukas.                                              osuus Ikaalisten kaupungille. Muutoin kuntayh-
39658:                                           KK 787/1996 vp                                            3
39659: 
39660: tymällä,johon edellä mainitut oppilaitokset kuu-    200 markkaan asukasta kohden vuonna 1997.
39661: luisivat, ei olisi välittömiä vaikutuksia kaupun-   Kun ennakkolaskelmien mukaan Ikaalisten kau-
39662: gin talouteen.                                      punki menettäisi valtionosuuksia 360 mk/asu-
39663:    Kaupungin taloutta heikentää se, että kunta-     kas, sille maksettaisiin siirtymätasaosta 1,3 mil-
39664: yhtymälle siirtyvien oppilaitosten tulot ovat ol-   joonaa markkaa eli 160 mk/asukas.
39665: leet suuremmat kuin menot, mikä ei uudessa jär-         Hallituksen esityksen mukaisesti kuntien har-
39666: jestelmässä hyödyttäisi enää kaupunkia. Kau-        kinnanvaraista valtionavustusta on valtion ta-
39667: pungille kokonaisuudessaan tulootettava ylijää-     lousarvioesityksessä korotettu 100 miljoonaan
39668: mä on tänä vuonna kaupungilta saadun tiedon         markkaan vuodelle 1997 ja avustusta on tarkoi-
39669: mukaan noin 2,2 miljoonaa markkaa. Menetys ei       tus myöntää kunnille, jotka valtionosuusjärjes-
39670: johdu valtionosuusjärjestelmän muutoksesta,         telmän vuoksi ja muista syistäjoutuvat taloudel-
39671: vaan ylläpitäjän vaihtumisesta.                     lisiin vaikeuksiin. Vuosille 1998 ja 1999 harkin-
39672:    Valtionosuusjärjestelmästä aiheutuvat val-       nanvaraisen valtionavun määrää on esitetty ko-
39673: tionosuuksien (opetustoimen osalta nettorahoi-      rotettavaksi 200 miljoonaan markkaan.
39674:  tuksen) muutokset rajataan siirtymätasauksin
39675: 
39676:      Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1996
39677:                                                                          Ministeri Jouni Backman
39678: 4                                           KK 787/1996 vp
39679: 
39680: 
39681: 
39682: 
39683:                                         Tili Riksdagens Talman
39684: 
39685:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           skärning som berör undervisningsväsendet är
39686: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           269 mk/invånare för alla kommuner.
39687: medlem av statsrådet översänt följande av riks-           Tili den stora nedskärningen i statsandelarna
39688: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-          inom undervisningsväsendet i lkalis bidrar det
39689: mål nr 787:                                           faktum att samtidigt som man i början av året
39690:                                                       skall övergå tili att betala statsandelarna direkt
39691:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        tili huvudmannen för en läroanstalt, dvs. tili en
39692:        ta då ändringarna i statsandelssystemet        s.k. huvudmannamodell, kommer de yrkesläro-
39693:        allvarligt hotar en kommuns ekonomi,           anstalter som i år upprätthålls av lkalis stad -
39694:        och                                            handelsläroanstalten och läroanstalten för hem-
39695:           gäller dessa åtgärder lkalis stad som       slöjd och konstindustri i lkalis- att upprätthål-
39696:        högst sannolikt kommer att bli ett typiskt     las av samkommunen räknat från 1.1.1997.
39697:        exempel på en kommun som råkar ut för              År 1997 kommer kommunerna att beviljas
39698:        allvarliga problem?                            statsandel endast för kalkylmässiga kostnader
39699:                                                       för sådana läroanstalter som de själva upprätt-
39700:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         håller. Såsom avdrag beaktas då den självfinan-
39701: anföra följande:                                      sieringsandel av undervisningsväsendet som räk-
39702:                                                       nas ut per invånare och som är lika stor för
39703:    Statsandelarna för lkalis kommer att minska        samtliga kommuner.
39704: med 18 milj. mk från år 1996 tili år 1997. Det går        Med anledning av nämnda ändring av syste-
39705: emellertid inte att jämföra statsandelarna för        met inom undervisningsväsendet och överföring-
39706: dessa år med varandra eftersom förändringen           en av läroanstalterna tili samkommunen går det
39707: inte avspeglar den förändring som kommer att          inte attjämföra statsandelarna för åren 1996 och
39708: ske i stadens ekonomi.                                1997 med varann. Det är likaså omöjligt att på
39709:    Utöver de egentliga nedskärningarna i stats-       basis av dessa statsandelar dra några slutsatser
39710: andelarna kommer kommunernas statsandelar             om hur kommunens finansiella situation utveck-
39711: att minska i samtliga kommuner med ca 1, 7 mrd.       las.
39712: mk sammanlagt i anslutning tili budgeten för              Vid bedömningen av den ekonomiska betydel-
39713: 1997. Detta baserar sig på att kommunernas ut-        se som de förändrade statsande1arna har haft för
39714: gifter kommer att minska på motsvarande sätt,         lkalis skall följande beaktas:
39715: bl.a. på grund av att deras socialskyddsavgifter          Enligt den nya s.k. huvudmannamodellen be-
39716: minskar och deras finansiering av bostadsbidrag       höver lkalis stad inte längre betala de övriga
39717: för dem som lyfter folkpension slopas och på          huvudmännen för läroanstalterna några ersätt-
39718: grund av en del andra reformer. 1 fråga om lkalis     ningar för att stadens invånare studerar där. Men
39719: stad kan 2,6 milj. mk av nedskärningarna i stats-     staden kommer de facto inte heller att få några
39720: andelarna förklaras på dessa grunder, vilket såle-    ersättningar för invånare från andra kommuner
39721: des utgör en motvikt tili att stadens utgifter min-   som studerar vid nämnda yrkesläroanstalter.
39722: skar. Den egentliga nedskärningen i statsande-        Kommunen får inte heller längre någon statsan-
39723: larna är lika stor för alla kommuner, dvs. 491 mk/    del för sina egna elever som studerar vid dessa
39724: invånare, och för lkalis stad kommer den följakt-     läroanstalter. Då statsandelarna isin helhet kom-
39725: ligen att bli 4 milj. mk.                             mer att betalas tili huvudmännen kommer också
39726:    Förändringarna i statsandelarna i lkalis är        läroanstalternas utgifter i sin helhet att finansie-
39727: exceptionella i synnerhet inom undervisningsvä-       ras av samkommunen. Med andra ord kan man
39728: sendet. Statsandelarna skärs ned med ca 13 milj.      säga att såväl stadens utgifter som inkomster
39729: mk. Förändringen är betydande även om man             minskar. Enligt en beräkning som erhållits av
39730: beaktar att den också omfattar undervisningsvä-       undervisningsförvaltningen kommer nettoin-
39731: sendets andel om 2,2 milj. mk av ovan nämnda          komsterna för undervisningsväsendet i lkalis
39732: nedskärningar av statsandelarna. Denna ned-           stad att minska med 3,7 milj. mk år 1997. Stadens
39733:                                               KK 787/1996 vp                                           5
39734: 
39735: ekonomiska förlust kommer således att vara be-          systemet utan på det att huvudmannen blir en
39736: tydligt mindre än vad man kunde anta på basis av        annan.
39737: nedskärningarna i statsandelarna.                          De förändringar i statsandelarna (nettofinan-
39738:    Samkommunens utgifter och inkomster kom-             sieringen i fråga om undervisningsväsendet) som
39739: mer att bli ungefår lika stora eftersom den kom-        beror på statsandelssystemet skali begränsas med
39740: mer att få statlig finansiering som helt och håliet     en övergångsutjämning till 200 mk per invånare
39741: motsvarar de kalkylmässiga kostnaderna. Ett             år 1997. Då lkalis stad enligt förhandsberäkning-
39742: eventuelit överskott kommer uppenbarligen att           ar kommer att gå miste om statsandelar för 360
39743: intäktföras tili medlemskommunerna, en viss an-         mk/invånare, kommer staden att få 1,3 milj. mk i
39744: del tili lkalis stad. 1 övrigt har samkommunen, tili    övergångsutjämning, dvs. 160 mk/invånare.
39745: viiken ovan nämnda läroanstalter kommer att                1 enlighet med regeringens proposition har
39746: höra, inga direkta effekter på stadens ekonomi.         kommunernas statsunderstöd enligt prövning
39747:    Stadens ekonomi försvagas av det faktum att          höjts i budgetpropositionen för år 1997 tili 100
39748: inkomsterna för de läroanstalter som övergår tili       milj. mk och avsikten är att understödet skali
39749: samkommunen har varit större än utgifterna,             beviljas sådana kommuner som råkar ut för eko-
39750: vilket staden inte kommer att ha någon nytta av i       nomiska svårigheter på grund av statsandelssys-
39751: det nya systemet. Enligt uppgift från staden            temet och andra orsaker. Det har föreslagits att
39752: kommer det överskott som i sin helhet skali in-         beloppet av statsunderstödet enligt prövning
39753: täktsföras tili staden att vara ca 2,2 milj. mk i år.   skall höjas tili 200 milj. mk för åren 1998 och
39754:  Förlusten beror inte på ändringen av statsandels-      1999.
39755: 
39756:       Helsingforsden 29 november 1996
39757: 
39758:                                                                              Minister Jouni Backman
39759:                                               KK 788/1996 vp
39760: 
39761: Kirjallinen kysymys 788
39762: 
39763: 
39764: 
39765: 
39766:                                      Mikko Pesälä /kesk ym.: Suomen ja Venäjän välisestä lähialueyh-
39767:                                           teistyöstä
39768: 
39769: 
39770:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
39771: 
39772:    Ulkoasiainministeriö päätti 13.6.1996 asettaa         Miten lähialueyhteistyön ministerivaliokunnan
39773: Suomen ja Venäjän välistä lähialueyhteistyötä            päätös lähialueyhteistyön toimintaohjelmasta
39774: varten neljä ulkoasiainministeriön johtamaa alu-         liittyy tähän? Toimintaohjelmaa koskevassa tie-
39775: eellista työryhmää ,joissa ei ole alue- ja paikallis-    dotteessa todetaan, että Suomen taloudellinen
39776: tason edustusta. Tämä on ristiriidassa lähialue-         tuki KIE-maille, Venäjälle ja muille IVY-maille
39777: yhteistyöstä 26.6.1992 annetun lain (644/1992)           olisi vuonna 1997 yhteensä 364 miljoonaa mark-
39778: tarkoituksen kanssa. Käytännön hankkeissa tar-           kaa,josta EU:n kautta rahoitetaan noin 144 mil-
39779: vitaan toimivaa aluetason valmistelua. Lain pe-          joonaa markkaa. Mistä ED-rahoituksesta tässä
39780: rusteluissa sanotaan, että lähialueyhteistyöllä          on kysymys?
39781: halutaan nimenomaan edistää kahdenvälistä yh-                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
39782: teistyötä alueellisella ja paikallisella tasolla, niin   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
39783: kuin Suomen ja Venäjän välisessä yhteistyösopi-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
39784: muksessa (20.1.1996) on sovittu. Sopimuksen 4.           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39785: artiklan mukaan Suomessa aluetason viranomai-
39786: silla tarkoitetaan lääninhallituksia, asianomaisia                 Miksi lähialueyhteistyön alueellisissa
39787: valtion piiriviranomaisia sekä kuntia ja kuntain-               työryhmissä ei ole alueellista edustusta ja
39788: liittoja eli nykyisiä kuntayhtymiä.                             miten aluetason valmistelu aiotaan hoi-
39789:     Alueellisen ja paikallisen tason työ on yhtä                taa käytännön hankkeissa,
39790: tärkeää lähialueyhteistyötä tukevien EU:n IN-                      miten INTERREG IIA -ohjelman ja
39791: TERREG IIA -ohjelman ja Venäjän TACIS-                          Venäjän TACIS-ohjelmien ns. crossbor-
39792: ohjelman toteuttamisessa, myös EU edellyttää                    der-kytkennän valmistelu ja rahoituspää-
39793: alueellista osallistumista ohjelmissaan. Olemme                 tökset on ajateltu organisoitavan alueta-
39794: huolissamme, miten em. ohjelmien yhteishank-                    solla, sekä
39795:  keissa ns. crossborder-kytkentä aiotaan hoitaa                    mistä varoista lähialueyhteistyön toi-
39796:  aluetason valmistelussa ja rahoituspäätöksissä.                mintaohjelmassa on kysymys?
39797: 
39798:    Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1996
39799: 
39800:            Mikko Pesälä /kesk        Raimo Liikkanen /kesk         Pekka Kuosmanen /kok
39801:            Matti Vähänäkki /sd       Pentti Tiusanen /vas         Valto Koski /sd
39802:                     Antero Kekkonen /sd                   Sakari Smeds /skl
39803: 
39804: 
39805: 
39806: 
39807: 260017
39808: 2                                          KK 788/1996 vp
39809: 
39810: 
39811: 
39812: 
39813:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
39814: 
39815:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ti 13.6.1996 Suomen ja Venäjän välisen lähialue-
39816: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        yhteistyön kehittämisryhmän alaisuuteen Suo-
39817: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      men puolella neljä ulkoasiainministeriön johta-
39818: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko Pe-       maa alueellista ryhmää. Näiden ryhmien ensisi-
39819: sälän ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       jaisena tehtävänä on kokonaisvaltaisten yhteis-
39820: n:o 788:                                             työohjelmien valmistelu ja niiden toteuttamisen
39821:                                                      seuranta neljän kohdealueen, Murmanskin
39822:           Miksi lähialueyhteistyön alueellisissa     alueen, Karjalan tasavallan, Leningradin alueen
39823:        työryhmissä ei ole alueellista edustusta ja   ja Pietarin kaupungin kanssa. Ryhmät ovat val-
39824:        miten aluetason valmistelu aiotaan hoi-       takunnantasoisia ja ne valmistelevat valtion ta-
39825:        taa käytännön hankkeissa,                     lousarvioon sisältyvillä varoilla toteutettavia yh-
39826:           miten INTERREG IIA -ohjelman ja            teistyöohjelmia Venäjän alueella. Ne asettavat
39827:        Venäjän TACIS-ohjelmien ns. crossbor-         aluekohtaiset prioriteetit yhteistyölle sekä osal-
39828:        der-kytkennän valmisteluja rahoituspää-       listuvat hankkeiden yksilöimiseen, valmisteluun
39829:        tökset on ajateltu organisoitavan alueta-     ja seurantaan.
39830:        solla, sekä                                       Alueellisia ryhmiä perustettaessa ulkoasiain-
39831:           mistä varoista lähialueyhteistyön toi-     ministeriön tarkoituksena oli nimenomaisesti
39832:        mintaohjelmassa on kysymys?                   toiminnan tehostaminen, tiedonkulun paranta-
39833:                                                      minen sekä kaikkien lähialueyhteistyössä muka-
39834:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         na olevien kokoaminen samaan ryhmään. Alu-
39835: vasti seuraavaa:                                     eellisissa ryhmissä on jäseninä sektoriministeriöi-
39836:                                                      den edustajat sekä pysyvinä asiantuntijoina koh-
39837:     Hallitus pitää erityisen tärkeänä kahdenvälis-   dealueesta riippuen joko alue- tai paikallistason
39838: ten suhteiden kehittämistä Venäjän kanssa.           edustus. Murmanskin alueen, Karjalan tasaval-
39839:     Vuodelta 1992 oleva hallitustenvälinen sopi-     lan ja Leningradin alueen ryhmissä pysyvinä
39840: mus yhteistyöstä Murmanskin alueella, Karjalan       asiantuntijoina ovat maakuntaliittojen edustajat
39841: tasavallassa, Pietarissa ja Leningradin alueella     ja Pietari-työryhmässä Helsingin ja Turun kau-
39842: luo oikeudelliset ja hallinnolliset puitteet Suo-    punkien sekä Suomen kuntaliiton edustajat. Ul-
39843: men ja Venäjän väliselle lähialueyhteistyölle.       koasiainministeriö voi lisäksi tarvittaessa kutsua
39844: Suomen lähialueyhteistyöllä tuetaan pyrkimyk-        kokouksiin muita asiantuntijoita, muun muassa
39845: siä demokratian ja markkinatalouden vakiinnut-       muiden läänien, muiden maakuntaliittojen sekä
39846: tamiseen sekä ympäristön parantamiseen Venä-         valtion laitosten edustajia. Ulkoasiainministeriö
39847: jän eri alueilla. Erityisen tärkeää on myös talou-   haluaa korostaa sitä, että kaikilla alueelliseen
39848: dellisen ja teollisen yhteistyön edellytysten pa-    ryhmään kutsutuilla on läsnäolo- ja puheoikeus
39849: rantaminen. Yhteistyöhankkeiden tarkoitukse-         sekä oikeus tehdä hanke- ja muita esityksiä.
39850: na on saada aikaan pysyviä kehitysvaikutuksia            Hallituksen lähialueministerivaliokunta oh-
39851: Venäjän alueella.                                    jaa ja seuraa lähialueyhteistyötä sekä luo sen
39852:     Suomi ja Venäjä ovat asettaneet hallitustenvä-   toimintalinjat Marraskuun alussa pidetyssä ko-
39853: lisen lähialueyhteistyön kehittämisryhmän, jon-      kouksessaan ministerivaliokunta hyväksyi lähi-
39854: ka tehtävänä on koordinoida yhteistyön toteu-        alueyhteistyön toimintaohjelman suuntaviivat
39855: tusta ja määritellä prioriteettialat. Suomen puo-    vuodelle 1997. Lähialueyhteistyöhön on esitetty
39856: lella kehittämisryhmän jäseninä ovat sektorimi-      Suomen valtion budjetissa yhteensä 220 miljoo-
39857: nisteriöt sekä neljän rajaläänin lääninhallitusten   naa markkaa vuonna 1997. Näistä 155 miljoonaa
39858: edustajat.                                           markkaa on sisällytetty ulkoasiainministeriön
39859:     Keskitettyyn määrärahajärjestelmään siirty-      pääluokkaan ns. keskitettyyn järjestelmään. Sek-
39860: misen vuoksi sekä uuden lähialueyhteistyön toi-      toriministeriöiden pääluokkiin jää edelleen lähi-
39861: mintastrategian tavoitteiden ja toimintaperiaat-     aluevaroja noin 64 miljoonaa markkaa, joista ne
39862: teiden toteuttamiseksi ulkoasiainministeriö aset-    päättävät itsenäisesti. Lisäksi Suomi osallistuu
39863:                                            KK 788/1996 vp                                              3
39864: 
39865: Euroopan unionin jäsenenä siirtymätalousmai-         alueohjelmalle varattiin EU:n budjetista määrä-
39866: den tukiohjelmiin Tacis- ja Phare-ohjelmien          raha. Vuoden 1997 Tacis/raja-alueohjelma on
39867: kautta. Suomen laskennallinen vuotuinen mak-         tarkoitus saada paremmin yhteensovitetuksi
39868: suosuus näihin ohjelmiin on n. 144 miljoonaa         sekä Interreg- että Phare-ohjelmien kanssa.
39869: markkaa. Näin ollen Keski- ja Itä-Euroopan              EU:n komissio on edellyttänyt Interreg-ohjel-
39870: maiden tukemiseen käytetään Suomen budjetti-         mien hyväksymispäätöksessään, että lnterreg- ja
39871: varoja vuonna 1997 yhteensä noin 364 miljoonaa       Tacis/raja-alueohjelmien yhteensovittamiseksi
39872: markkaa.                                             asetetaan pysyvät neuvoa-antavat komiteat.
39873:     Euroopan Unionin Interreg-ohjelmaa toteu-        Kansallista yhteensovittamisjärjestelmää luo-
39874: tetaan Suomen puolella, mutta hankkeilla tulee       taessa on otettava huomioon se, että komission
39875: olla myös rajoja ylittäviä vaikutuksia. Suomessa     mukaan Tacis/raja-alueohjelmaa ei ole tarkoitus
39876: on seitsemän Interreg-ohjelmaa, joista kolme         hajauttaa aluetasolle, vaan se tulee heijastele-
39877: suuntautuu Venäjään ulottuville raja-alueille.       maan kansallisia intressejä ja viranomaisten pri-
39878: EU:n Tacis-ohjelmaa toteutetaan Venäjän puo-         oriteetteja, erityisesti rajanylityspaikkojen osal-
39879: lella. Uuden Tacis-asetuksen mukaan Tacis/raja-      ta. Tähän vaikuttaa merkittävästi se, että Suo-
39880: alueohjelman hankkeita voidaan yhteensovittaa        men ja Venäjän välinen raja on myös EU:n ja
39881: Interreg-hankkeisiin. EU:n Interreg-varoja Suo-      Venäjän välinen raja.
39882: messa hallinnoivat maakuntaliitot. Tacis-varo-          Interreg- ja Tacis-ohjelmien yhteensovittami-
39883: jen yleisestä kohdentamisesta päättävät EU:njä-      senjärjestämistä koskeva keskustelu on Suomes-
39884: senmaat hallintokomitean kokouksissa Brysse-         sa vielä kesken. Eri viranomaiset ovat olleet yksi-
39885: lissä. EU:n komissio vastaa Tacis-varojen hallin-    mielisiä siitä, että uusia organisaatioita ei tulisi
39886: noinnista sekä hankkeita koskevista päätöksistä.     perustaa, vaan olisi hyödynnettävä nykyistä or-
39887:     Vuoden 1996 Tacis/raja-alueohjelma on juuri      ganisaatiorakennetta. Ulkoasiainministeriö pi-
39888: hyväksytty. Siinä ei kuitenkaan vielä voitu ottaa    tää tärkeänä kyseisten ohjelmien yhteensovitta-
39889:  huomioon yhteensovittamista lnterreg-hankkei-       mista parhaimmalla mahdollisella tavalla.
39890: den kanssa, koska Interreg-hankkeiden ohjel-
39891:  mointi oli jo käynnistetty ennen kuin Tacislraja-
39892:      Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1996
39893: 
39894:                                                           Eurooppa-ministeri,
39895:                                                           ulkomaankauppaministeri Ole Norrback
39896: 4                                           KK 788/1996 vp
39897: 
39898: 
39899: 
39900: 
39901:                                         Tili Riksdagens Talman
39902: 
39903:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Tili följd av övergången tili ett centralt an-
39904: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-        slagssystem och för att uppfylla målen och hand-
39905: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      lingsprinciperna i den nya strategin för närom-
39906: man Mikko Pesälä m.fl. undertecknade spörsmål         rådessamarbetet tillsatte utrikesministeriet
39907: nr 788:                                               13.6.1996 fyra regionala arbetsgrupper i Finland
39908:                                                       under utvecklingsgruppen för det finsk-ryska
39909:           Varför finns det ingen regional repre-      närområdessamarbetet. Arbetsgrupperna leds av
39910:        sentation i de regionala arbetsgrupperna       utrikesministeriet och deras främsta uppgift är
39911:        för närområdessamarbetet och på vilket         att utarbeta övergripande samarbetsprogram
39912:        sätt ämnar man sköta det regionala pla-        och följa genomförandet av dem i samråd med de
39913:        nets förberedelser av praktiska projekt,       fyra målområdena, Murmanskområdet, Repu-
39914:           hur är det tänkt att på det regionala       bliken Karelen, Leningradområdet och staden
39915:        planet organisera beredningen och finan-       S:t Petersburg. Arbetsgrupperna är tilisatta på
39916:        sieringsbesluten för INTERREG IIA-             riksplanet och de förbereder samarbetsprogram
39917:        programmets och de ryska T ACIS-pro-           som skall genomföras i Ryssland med medel som
39918:        grammens s.k. cross border-koppling,           ingår i statsbudgeten. Arbetsgrupperna priorite-
39919:        och                                            rar samarbetet enligt region och deltar i specifice-
39920:           vilka medel är det fråga om i närområ-      ringen, beredningen och uppföljningen av pro-
39921:        dessamarbetets handlingsprogram?               jekten.
39922:                                                           När de regionala grupperna bildades var utri-
39923:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         kesministeriets avsikt uttryckligen att effektivera
39924: anföra följande:                                      verksamheten, förbättra informationen samt att
39925:                                                       samla alla som deltar i närområdessamarbetet i
39926:    Regeringen anser det särskilt viktigt att ut-      samma grupp. 1 de regionala grupperna sitter
39927: veckla de bilaterala förbindelserna med Ryss-         företrädare för fackministerierna som medlem-
39928: land.                                                 mar och som permanenta sakkunniga sitter an-
39929:    Överenskommelsen av år 1992 mellan våra            tingen lokala eller regionala representanter, be-
39930: regeringar om samarbete i Murmanskområdet,            roende på målområdet. 1 grupperna för Mur-
39931: Repub1iken Karelen, S:t Petersburg och Lenin-         manskområdet, Republiken Karelen och Lenin-
39932: gradområdet anger den rättsliga och administra-       gradområdet deltar företrädare för landskaps-
39933: tiva ramen för närområdessamarbetet mellan            förbunden som permanenta sakkunniga och i S:t
39934: Finland och R yssland. Det finska närområdes-         Petersburg-gruppen deltar företrädare för Hel-
39935: samarbetet stöder strävandena att befåsta demo-       singfors stad, Abo stad och Finlands kommun-
39936: krati och marknadsekonomi samt att förbättra          förbund. Om det behövs kan utrikesministeriet
39937: miljön i olika ryska områden. Bättre villkor för      dessutom tili mötena inbjuda andra sakkunniga,
39938: det ekonomiska och industriella samarbetet är         bl.a. företrädare för andra Iän och andra land-
39939: också särskilt viktigt. Avsikten med samarbets-       skapsförbund och för statliga inrättningar. Utri-
39940: projekten är att åstadkomma bestående utveck-         kesministeriet önskar betona att alla som kallats
39941: lingseffekter i Ryssland.                             tili en regional grupp har närvaro- och yttrande-
39942:    Finland och Ryssland har tillsatt en mellan-       rätt samt rätt att göra framställningar om projekt
39943: statlig utvecklingsgrupp för närområdessamar-         m.m.
39944: betet, viiken har i uppdrag att samordna samar-           Regeringens ministerutskott för närområdes-
39945: betet och bestämma vilka områden som skall            samarbetet leder och följer närområdessamarbe-
39946: prioriteras. 1 arbetsgruppen representeras Fin-       tet och drar upp verksamhetslinjerna för samar-
39947: land av fackministerierna, som medlemmar, och         betet. Vid sitt möte i början av november antog
39948: av företrädare för länsstyrelserna i de fyra gräns-   ministerutskottet riktlinjerna för närområdes-
39949: länen.                                                samarbetets handlingsprogram 1997. 1 den fin-
39950:                                             KK 788/1996 vp                                             5
39951: 
39952: ska statsbudgeten har sammanlagt 220 milj. mk             Tacis/gränsområdesprogrammet 1996 har ny-
39953: anvisats för år 1997. Av dessa ingår 155 milj. mk     ligen godkänts. Det var dock inte möjligt att
39954: under utrikesministeriets huvudtitel under det        beakta samordningen med lnterreg-projekten i
39955: s.k. centrala systemet. Under fackministeriernas      detta program, eftersom programmeringen av
39956: huvudtitlar finns för närområdessamarbetet            lnterreg-projekten hade inletts innan pengar för
39957: fortfarande ca 64 milj. mk som dessa ministerier      Tacis/gränsområdesprogrammet reserverades i
39958: beslutar självständigt om. Dessutom deltar Fin-       EUbudgeten. Meningen är att Tacis/gränsområ-
39959: land i egenskap av medlem i Europeiska unionen        desprogrammet 1997 skall kunna anpassas bättre
39960: i stödprogrammen för länderna med övergångs-          tili såväl lnterreg- som Phareprogrammen.
39961: ekonomi genom Tacis- och Phare-programmen.                1 sitt beslut om godkännande av lnterreg-pro-
39962: Finlands kalkylerade bidrag tili dessa program är     grammen har EU-kommissionen forutsatt att
39963: ca 144 milj. mk per år. Detta betyder att 1997        permanenta rådgivande kommitteer skall tillsät-
39964: används sammanlagt ca 364 milj. mk finska bud-        tas för samordningen av lnterreg- och Tacis/
39965: getmedel för att stöda länderna i Central- och        gränsområdesprogrammen. Då det nationella
39966: Osteuropa.                                            samordningssystemet byggs upp bör hänsyn tas
39967:     Europeiska unionens lnterreg-program ge-          tili det faktum att kommissionen menar att Tacis/
39968: nomförs på den finska sidan, men projekten skall      gränsområdesprogrammet inte bör decentralise-
39969: också ha gränsöverskridande verkningar. 1 Fin-        ras tili regional niva, utan att systemet skall av-
39970: land finns sju lnterregprogram, av vilka tre gäller   spegla nationella intressen och myndighetsprio-
39971: gränsregioner som sträcker sig in i Ryssland.         riteringar, särskilt i fråga om gränsövergångs-
39972: EU:s Tacis-program genomförs på den ryska si-         ställen. Detta påverkas i hög grad av att gränsen
39973: dan. Enligt den nya Tacis-förordningen kan pro-       mellan Finland och Ryssland också utgör gräns
39974: jekt inom Tacis/gränsområdesprogrammet sam-           mellan EU och Ryssland.
39975:  ordnas med lnterreg-projekt. EU:s lnterreg-me-           Debatten om samordnandet av Interreg- och
39976:  del i Finland förvaltas av landskapsförbunden.       Tacisprogrammen har ännu inte slutförts i Fin-
39977:  Den allmänna styrningen av Tacisanslagen be-         land. Olika myndigheter har varit eniga om att
39978:  stäms av EU:s medlemsländer vid förvaltnings-        nya organisationer inte bör bildas utan att man i
39979:  kommittens möten i Bryssel. EU-kommissionen          stället skall utnyttja den nuvarande organisa-
39980:  svarar för förvaltningen av Tacis-medlen och för     tionsstrukturen. Utrikesministeriet anser det vik-
39981:  de beslut som gäller olika projekt.                  tigt att de aktuella programmen samordnas på
39982:                                                       bästa möjliga sätt.
39983:      Helsingfors den 21 november 1996
39984:                                                                Europaminister,
39985:                                                                utrikeshandelsminister Ole Norrback
39986:                                              KK 789/1996 vp
39987: 
39988: Kirjallinen kysymys 789
39989: 
39990: 
39991: 
39992: 
39993:                                     Jorma Vokkolainen /vas ym.: Työllisyysasetuksen mukaisesta tuki-
39994:                                        työllistämisestä
39995: 
39996: 
39997:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
39998: 
39999:     Julkisuudessa herätti laajaa huomiota Vaasan        suhdeturvan heikentämisen sijasta työttömien
40000: työvoimapiirin alueen kunnille lähettämä ja toi-        työnhakijoiden todellista työmarkkinakelpoi-
40001: mistopäällikkö Raimo Harjusen allekirjoittama           suutta (kilpailukykyisyyttä) tulisi parantaa pit-
40002: kirje (7 .1 0.1996), jossa kuntia kehotettiin pidät-    käjänteisesti koulutuksen ja tarkoituksenmukai-
40003: täytymään työllistämistukijaksojen pidentämi-           sen tukityöllistämisen kautta. Tällainen lähesty-
40004: sestä nykyisestä kuuden (6) kuukauden jaksosta          mistapa löytyy muun muassa työllisyysasetuksen
40005: kymmeneen kuukauteen. Kirjeen kehotus koh-               17 ja 18 §:n säännöksistä. Pakotetaanko työttö-
40006: distui nimenomaan kuntien omien työllisyysva-           mät villeille työmarkkinoille vai annetaanko heil-
40007: rojen käyttöön. Kirjeessä tätä vaatimusta perus-        le valmiudet kestävään työllistymiseen?
40008: teeliaan muun muassa sillä, että kuluvan vuoden             Silmiinpistävää Vaasan työvoimapiirin kir-
40009: keväällä eduskunnassa hyväksytyn työttömyys-            jeessä on se, että "Vaasan läänin työvoimapiirin
40010: turvalain "keskeisenä tavoitteena" oli työssäolo-       toimisto vetoaa alueensa kuntiin ja toivoo, ettei-
40011: ehdon ja tukityöllistämisen välisen yhteyden kat-       vät ne lähde muuttamaan tukityöllistämiskäy-
40012: kaiseminen.                                             täntöään edellä mainitulla tavalla". Vetoomus
40013:      Tämän tavoitteen lisäksi lainmuutoksella us-       on epäilemättä valtion viranomaiselta poikkeuk-
40014: kotaan voitavan "aktivoida" työttömiä hakeutu-          sellinen painostustoimenpide kuntien itsehallin-
40015: maan entistä enemmän koulutukseen ja tarjolla           toa kohtaan ja herättää epäilemään, ylittikö työ-
40016:  oleviin töihin (määräaikaiset ja epätyypilliset        voimapiiri mainitussa kirjeessä oman toimival-
40017:  työsuhteet). Jonkin verran ristiriitaiselta kuuJos-    tansa.
40018:  tavalla tavalla kirjeessä mainitaan, että samalla          Valtion talousarvion puitteissa ja työministe-
40019:  lainmuutoksella-jolla siis työssäoloehto piden-        riön ohjeiden mukaisesti valtion työhallinnossa
40020:  nettiin kymmeneen kuukauteen - tavoitellaan            tukityöllistämispäätöksiä tehdään edelleenkin
40021:  harmaan talouden vähentämistä ja työmarkki-            kuuden kuukauden pituisina. Työministeriön
40022:  noilta syrjäytymisen sekä työvoiman saneeraa-          ohjekirjeestä (11.9.1996 työvoimapiireille) käy-
40023:  misen työelämän ulkopuolelle ehkäisemistä.             dyssäjulkisessa keskustelussa työministeri (Liisa
40024:      Se, että työttömät siirtyvät "passiivisesta" an-   Jaakonsaari KU, yleisönosasto, 05.11.1996) on
40025:  siopäivärahallaolosta "aktiiviseen" alipalkat-         todennut muun muassa, että
40026:  tuun työhön, ei ainakaan välittömästi paranna              " ... kokonaan toinen asia on sitten kuntien
40027:  heidän asemaansa syrjäytymisen suhteen. Alipal-        kyky ja halu jatkaa omalla rahallaan tukityöllis-
40028:  katut työmarkkinat- niiden tavoitteleminen-            tämisjaksojen pituutta aina kymmeneen kuukau-
40029:  lisää marginalisoitumista työelämän sisällä.           teen saakka. Siihen työministeriö ei ole ottanut
40030:  Yleisesti kai hyväksytään se ajatus, että palk-        minkäänlaista kantaa eikä olisi voinutkaan ... "
40031:  kausrakenteidenja työsuhdeturvan eriyttäminen              Kun työministeriön linja asiassa on näin selvä,
40032:  korostaa naisten, nuorten ja vähän koulutettujen       tuntuu erikoiselta se, että ministeriö sallii kuiten-
40033:  lähtökohtaisesti heikompaa taloudellista ja so-        kin yhden alaisensa työvoimapiirin puuttuvan
40034:  siaalista asemaa, vaikka se tapahtuisikin "uuden-      kursailematta kuntien omien varojen käyttöön.
40035:  laisen työllistymisen" kautta. Pitkään jatkuva             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
40036:  työskentely alipalkatuissa ja vähäistä ammatti-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
40037:  taitoa vaativissa töissä on sangen epävarma "as-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
40038:   tinlauta" tulevien hyvien työelämävuosien pa-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40039:   remmin palkattuihin töihin. Palkkauksen ja työ-
40040: 
40041:  260017
40042: 2                                       KK 789/1996 vp
40043: 
40044:          Mihin toimenpiteisiin työministeriö              työllistämisvarojen käyttöön vaan edes-
40045:       on valmis ryhtymään, jotta työministe-              auttamaan työttömien koulutus- ja tuki-
40046:       riön hallinnon taholta ei enää vastaisuu-           työmahdollisuuksien luomista kunkin
40047:       dessa pyrittäisi lakiin perustumattomilla           yksilökohtaisten kykyjen ja tarpeiden
40048:       syillä puuttumaan kuntien omien tuki-               mukaan?
40049: 
40050:     Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1996
40051: 
40052:         Jorma Vokkolainen /vas        Anne Huotari /vas             Mikko Immonen /vas
40053:         Kari Uotila /vas              Eila Rimmi /vas               Heikki Rinne /sd
40054:                                             KK 789/1996 vp                                                 3
40055: 
40056: 
40057: 
40058:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
40059: 
40060:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       markkinoille palaamista ja työhön sijoittumista,
40061: mainitussa tarkoituksessa, Te, Rouva Puhemies,        ei taata ansiosidonnaisen työttömyysturvan uu-
40062: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-      sintamista. Siten tavoitteena on antaa työttömäl-
40063: le jäsenelle vastattavaksi kansanedustaja Jorma       le työkokemusta ja parantaa hänen mahdolli-
40064: Vokkolaisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-       suuksiaan sijoittua pysyvästi työmarkkinoille.
40065: myksen n:o 789:                                       Tukityön rinnalla ja/tai sijasta työtöntä kannus-
40066:                                                       tetaan ja autetaan hakeutumaan myös yleisille
40067:           Mihin toimenpiteisiin työministeriö         työmarkkinoille. Lisäksi on nimenomaan tarkoi-
40068:        on valmis ryhtymään, jotta työministe-         tus käyttää tukityön ja työvoimakoulutuksen
40069:        riön hallinnon taholta ei enää vastaisuu-      palvelukokonaisuuksia entistä tehokkaammin
40070:        dessa pyrittäisi lakiin perustumattomilla      työttömän työmarkkinoille sijoittumisen paran-
40071:        syillä puuttumaan kuntien omien tuki-          tamiseksi. Työvoimapoliittisten toimenpiteiden
40072:        työllistämisvarojen käyttöön vaan edes-        kohteena tulee ensi vuonnakin olemaan keski-
40073:        auttamaan työttömien koulutus- ja tuki-        määrin 122 500 henkilöä.
40074:        työmahdollisuuksien luomista kunkin               Edellä kerrotun perusteella toistan jo kirjalli-
40075:        yksilökohtaisten kykyjen ja tarpeiden          sessa kysymyksessäkin siteeratussa yleisönosas-
40076:        mukaan?                                        tokirjoituksessa mainitsemani seikat:
40077:                                                          Työministeriö on ohjeistanut paikallishallin-
40078:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          toaan siten, että valtion työllistämismääräraho-
40079: vasti seuraavaa:                                      jen osalta työllistämisjakson pituus pysyy pää-
40080:                                                       sääntöisesti kuutena kuukautena. Perusteluina
40081:    Työttömyysturvauudistuksen keskeinen tar-          tälle yleisohjeelle on esitetty paitsi valtion tulo- ja
40082: koitus on kannustaa työnhakijoita aktiivisuu-         menoarvioesitys myös seuraavaa: Jos tukityöllis-
40083: teen työnhaussa. Muutoksilla pyritään myös sii-       täminen yksityisillä päätöksillä muutetaan pää-
40084: hen, että lyhytaikaistenkin työsuhteiden vastaan-     sääntöisesti 10 kuukauden pituiseksi, viedään
40085: ottaminen on kannattavaa, koska niin sanotut          suurelta osin pohja pois hallituksen päättämiltä
40086: epätyypilliset työsuhteet ovat yleistyneet työ-       tavoitteilta, ja että työllistämisjaksoa ei saa jär-
40087: markkinoilla - halusimmepa sitä tai emme.             jestää 10 kuukauden pituiseksi tarkoituksessa,
40088: Uudistusten avulla on katsottu voitavan edistää       että tukityöllä turvataan ansiosidonnaisen työt-
40089: myös harmaan työn tulemista entistä enemmän           tömyyspäivärahan saanti.
40090: ilmi ja estää työttömyysturvajärjestelmän suun-          Työministerinä olen kannustanut kuntia työl-
40091: nitelmallista väärinkäyttöä. Viime mainittuja ta-     listämään kaikissa yhteyksissä, joissa se on ollut
40092: voitteita on pidetty tärkeinä nimenomaan työttö-      mahdollista. Ennen kaikkea olen esittänyt toi-
40093: myysturvajärjestelmän toimivuuden kannalta.           veen, että kunnat arvioisivat uudelleen työvoi-
40094: Uudistuksella on siten poistettu niitä epäkohtia,     man tarpeensa ja että ne palkkaisivat ihmisiä
40095: jotka passivoivat työnhakijoita ja siten tosiasial-   nimenomaan pysyviin palvelussuhteisiin,jos niil-
40096: lisesti rajoittivat työttömien mahdollisuutta pa-     lä kerran on käytettävissään määrärahoja työllis-
40097: rantaa työmarkkinakelpoisuuttaan, koska jär-          tämiseen. Kuntien haluun jatkaa omalla rahal-
40098: jestelmä ylläpiti määräaikaisia, tasan kuuden         Iaan tukityöllistämisjaksojen pituutta aina kym-
40099: kuukauden pituisia työsuhteita ja nosti etenkin       meneen kuukauteen saakka, eli tosiasiassa itse
40100: lyhyen työllistymisen kynnystä.                       ylläpitää työntekijöiden määräaikaisten työsuh-
40101:     Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on      teiden kierrätystä, työministeriö ei sen sijaan ole
40102: hallituksen esityksestä antamassaan mietinnössä       tehnyt minkäänlaisia ehdotuksia suuntaan tai
40103: (12/1996 vp) vielä toistanut kaikki edellä maini-     toiseen eikä niin ole tarkoituksenmukaista teh-
40104: tut tavoitteet.                                       däkään.
40105:    Työvoimapoliittisten toimenpiteiden kuten             Edellä kerrottu on saatettu myös työministe-
40106: esimerkiksi tukityön ja työvoimapoliittisen ai-       riön piiri- ja paikallishallinnon tietoon.
40107: kuiskoulutuksen tarkoituksena on edistää työ-
40108: 
40109:      Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1996
40110: 
40111:                                                                       Työministeri Liisa Jaakonsaari
40112: 4                                           KK 789/1996 vp
40113: 
40114: 
40115: 
40116:                                          Till Riksdagens Talman
40117:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       utkomstskyddet. Må1et är så1unda att ge den
40118: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         arbets1öse arbetserfarenhet och att förbättra den-
40119: lem av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-       nes möjligheter till en permanent placering på
40120: man Jorma Vokkolainen m.fl. undertecknade              arbetsmarknaden. Vid sidan av stödarbete och/
40121: spörsmål nr 789:                                       eller i stället för stödarbete uppmuntras och bi-
40122:                                                        stås den arbetslöse att söka sig också tili den
40123:           Vilka åtgärder är arbetsministeriet          öppna arbetsmarknaden. Därtill är det uttryckli-
40124:        redo att vidta för att arbetsministeriets       gen meningen att effektivare än förut använda
40125:        förvaltning inte längre framdeles på icke       den servicehelhet som stödarbetet och den ar-
40126:        lagenliga grunder skall försöka ingripa i       betskraftspolitiska vuxenutbildningen erbjuder
40127:        hur kommunernas egna medel för syssel-          för att förbättra placeringen av de arbetslösa på
40128:        sättningsstöd skall användas utan i stället     arbetsmarknaden. De arbetskraftspolitiska åt-
40129:        försöka främja skapandet av utbildnings-        gärderna kommer även nästa år att omfatta i
40130:        och stödarbetsmöjligheter för de arbets-        genomsnitt 122 500 personer.
40131:        lösa enligt var och ens individuelia förmå-         På grundval av det ovan nämnda upprepar jag
40132:        ga och behov?                                   de detaljer somjag nämnt i skrivelsen i allmänhe-
40133:                                                        tens spalt, viiken skrivelse redan citerats även i
40134:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          spörsmålet:
40135: anföra följande:                                           Arbetsministeriet har gett sin lokalförvaltning
40136:                                                        anvisningar om att sysselsättningsperiodens
40137:    Den främsta avsikten med reformen som gäl-          längd vad gäller de statliga sysselsättningsansla-
40138: ler utkomstskydd för arbetslösa är att uppmunt-        gen i regel förblir vid sex månader. Som motive-
40139: ra arbetssökandena till aktivitet då de söker arbe-    ring tili dessa allmänna anvisningar har man vid
40140: te. Ändringarna syftar också till att göra det         sidan av statens budgetproposition också fram-
40141: lönsamt att ta emot även kortvariga arbeten,           fört följande: lfall sysselsättningen med syssel-
40142: eftersom s.k. atypiska anställningsförhållanden        sättningsstöd genom enskilda beslut ändras till
40143: blivit alit allmännare på arbetsmarknaden -            att i regel omfatta 10 månader, undergräver man
40144: antingen vi vill det eller inte. Genom reformen        i stor utsträckning de mål som regeringen fastsla-
40145: har man också ansett sig kunna bidra tili att i        git och det faktum att sysselsättningsperioden
40146: ökad utsträckning avslöja grått arbete och för-        inte får göras 10 månader lång i syfte att genom
40147: hindra metodiskt missbruk av utkomstskydds-            stödarbete säkerställa beviljandet av inkomstre-
40148: systemet. De sistnämnda målen har ansetts vikti-       laterad arbetslöshetsdagpenning.
40149: ga uttryckligen med tanke på utkomstskyddssys-             Som arbetsminister har jag i alla sammanhang
40150: temets ändamålsenlighet. Genom reformen har            där det varit möjligt uppmuntrat kommunerna
40151: man sålunda avhjälpt de missförhållanden som           att erbjuda sysselsättning. Framför allt har jag
40152: passiverade arbetssökandena och därigenom i            framfört önskemålet att kommunerna skulle
40153: själva verket begränsade de arbetslösas möjlighet      omvärdera sitt behov av arbetskraft och att de
40154: att förbättra sin arbetsmarknadsduglighet, efter-      skulle erbjuda människor uttryckligen fast an-
40155: som systemet upprätthöll tidsbegränsade anstäli-       stälining, om de en gång har anslag för sysselsätt-
40156: ningsförhållanden som varade jämnt sex måna-           ning till sitt förfogande. Då det gäller kommuner-
40157: der och höjde tröskeln speciellt för kortvarig sys-    nas vilja att med egna medel förlänga stödsyssel-
40158: selsättning.                                           sättningsperioderna ända upp till tio månader
40159:    Riksdagens social- och hälsovårdsutskott har        dvs. att de facto själva upprätthålla rotationen av
40160: i sitt betänkande (1211996 rd) om regeringens          arbetstagarnas tidsbegränsade anställningsför-
40161: proposition ännu upprepat alla ovan nämnda             hålianden, har arbetsministeriet däremot inte
40162: mål.                                                   gjort några som helst förslag i en eller annan
40163:    De arbetskraftspolitiska åtgärderna, t.ex.          riktning, och det är inte heller ändamålsenligt att
40164: stödarbete och arbetskraftspolitisk vuxenutbild-       göra så.
40165: ning, syftar till att främja återinträdet på arbets-       Det ovan relaterade har också tillkännagetts
40166: marknaden och placeringen i arbete, inte till att      distrikts- och lokalförvaltningen.
40167: garantera ett förnyande av det inkomstrelaterade
40168: 
40169:      Helsingforsden 28 november 1996
40170: 
40171:                                                                     Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
40172:                                              KK 790/1996 vp
40173: 
40174: Kirjallinen kysymys 790
40175: 
40176: 
40177: 
40178: 
40179:                                     Risto Penttilä /nuors: Perustuslainmukaisuuden jälkivalvonnasta
40180: 
40181: 
40182: 
40183:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
40184: 
40185:     Suomessa lakien perustuslaillisuus tulkitaan       mistöllä tehdä sellaisen päätöksen, joka on pe-
40186: etukäteen eduskunnan perustuslakivalio kunnas-         rustuslain kanssa ristiriidassa.
40187: sa. Lakien perustuslainmukaisuuden jälkikont-             Kysymys perustuslakien jälkikontrollista saa
40188: rollia meillä ei ole laisinkaan. Tilanne on pulmal-    uutta ajankohtaisuutta perusoikeusuudistuksen
40189: linen kahdesta syystä. Ensimmäinen ongelma on          takia. Mielestäni on aiheellista kysyä, tarvitaan-
40190: nykyisen järjestelyn huono uskottavuus. Huono          ko Suomessa perusoikeuksien toteutumista ja la-
40191: uskottavuus on seurausta siitä, että samat kan-        kien perustuslainmukaisuuden jälkivalvontaa
40192: sanedustajat sekä säätävät lakeja että valvovat        varten jokin sellainen tuomioistuin, jossa yksit-
40193: niiden perustuslaillisuutta. Kysymys ei ole vilpit-    täinen kansalainen saattaisi vaatia perusoikeuk-
40194: tömyyden puutteesta vaan ristiriitaisesta järjeste-    siensa toteutumista omalta kohdaltaan ja jossa
40195: lystä. Vaikka perustuslakivaliokunnan jäsenet          voitaisiin tutkia suomalaisten lakien perustus-
40196: vilpittömästi pyrkisivät objektiivisuuteen arvioi-     lainmukaisuutta. Samassa hengessä voidaan ky-
40197: dessaan kysymystä siitä, onko hallituksen esitys       syä, onko meillä oikeusvaltiona varaa jättää pe-
40198: tai kansanedustajan lakialoite perustuslain mu-        rusoikeuksien tosiasiallinen toteutuminen pel-
40199: kainen, on todennäköistä, että heidän omat hen-        kästään kansainvälisten kontrollijärjestelmien
40200: kilökohtaiset tai heidän eduskuntaryhmiensä            tehtäväksi?
40201: poliittiset kannat vaikuttavat heidän työskente-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
40202: lyynsä perustuslakivaliokunnassa. Toinen ny-           jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
40203: kyiseen järjestelyyn liittyvä ongelma on se, että      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
40204: ennakkokontrollissa ei voida koskaan ottaa huo-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40205: mioon kaikkia eteen tulevia yksittäisiä tapauk-
40206:  sia. Näitä tapauksia varten tarvittaisiin perustus-             Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
40207:  laillisuudenjälkikontrollia. Kaiken kaikkiaan ti-            siin perustuslakien jälkivalvonnan var-
40208: lanteen pulmallisuutta lisää se, että perustuslaki-           mistamiseksi Suomessa?
40209:  valiokunta voi nykyisin yksinkertaisella enem-
40210: 
40211:      Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1996
40212: 
40213:                                           Risto Penttilä /nuors
40214: 
40215: 
40216: 
40217: 
40218: 260017
40219: 2                                            KK 790/1996 vp
40220: 
40221: 
40222: 
40223: 
40224:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
40225: 
40226:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         on selvitettävä. Tällöin on työryhmän mukaan
40227: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          ensisijaisesti arvioitava, tuleeko ja millä edelly-
40228: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        tyksillä yleisille tuomioistuimille antaa yksittäi-
40229: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Risto             sissä tapauksissa mahdollisuus jättää perustus-
40230: Penttilän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         lain kanssa ristiriidassa oleva lain säännös sovel-
40231: n:o 790:                                               tamatta. Työryhmä katsoi toisaalta, ettei erilli-
40232:                                                        sen valtiosääntötuomioistuimen perustamiseen
40233:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        ole riittäviä perusteita.
40234:         siin perustuslakien jälkivalvonnan var-           Torjuvaa kantaa erilliseen valtiosääntötuo-
40235:         mistamiseksi Suomessa?                         mioistuimeen perusteltiin muun muassa sillä,
40236:                                                        että valtiosääntötuomioistuin olisi huonosti so-
40237:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           vitettavissa suomalaiseen valtiosääntötraditioon
40238: vasti seuraavaa:                                       ja oikeuskulttuuriin. Lisäksi tällainen erityistuo-
40239:                                                        mioistuin saattaisi heikentää sekä eduskunnan
40240:    Valtioneuvosto on 18.1.1996 asettanut parla-        että ylimpien tuomioistuinten asemaa. Valtio-
40241: mentaarisen Perustuslaki 2000 -komitean laati-         sääntötuomioistuimelle ei Suomessa todennä-
40242: maan ehdotusta uudeksi, yhtenäiseksi Suomen            köisesti olisi myöskään osoitettavissa riittävästi
40243: perustuslaiksi, joka tulisi voimaan 1.3.2000. La-      tehtäviä. Useimmissa työryhmän mietinnöstä
40244: kien perustuslainmukaisuuden valvonnan järjes-         annetuissa eduskuntaryhmien sekä eri viran-
40245: täminen on yksi keskeinen valtiosääntö kysymys,        omaisten lausunnoissa yhdyttiin tältä osin työ-
40246: joka tulee ratkaistavaksi uutta perustuslakia laa-     ryhmän käsityksiin.
40247: dittaessa. Kysymystä on selvitetty viimeksi Pe-           Lakien perustuslainmukaisuuden jälkikont-
40248: rustuslaki 2000 -komitean työtä pohjustaneessa         rollin tarve tullaan siten selvittämään uuden, yh-
40249: asiantuntijoista koostuneessa Perustuslaki 2000        tenäisen Suomen Hallitusmuodon valmistelun
40250: -työryhmässä, joka jätti yhtenäisen perustuslain       yhteydessä Perustuslaki 2000 -työryhmän alusta-
40251: tarvetta ja siihen liittyviä keskeisiä valtiosääntö-   vien selvitysten pohjalta. Perustuslain kokonais-
40252: oikeudellisia ongelmia koskevan mietintönsä            uudistuksen ollessa parhaillaan parlamentaari-
40253: oikeusministeriölle 5.1.1996 (oikeusministeriön        sen komitean valmisteltavana hallitus ei pidä
40254: lainvalmisteluosaston julkaisu 8/1995).                tässä vaiheessa aiheellisena lakien perustuslain-
40255:    Perustuslaki 2000 -työryhmä katsoi, että uutta      mukaisuuden jälkivalvonnan irrottamista erillis-
40256: yhtenäistä perustuslakia laadittaessa lakien           tarkastelun kohteeksi.
40257: perustuslainmukaisuuden jälkivalvonnan tarve
40258: 
40259:      Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1996
40260: 
40261:                                                                       Oikeusministeri Kari Häkämies
40262:                                             KK 790/1996 vp                                             3
40263: 
40264: 
40265: 
40266: 
40267:                                         Tili Riksdagens Talman
40268: 
40269:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      lag görs upp. Enligt arbetsgruppen bör man här-
40270: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        vid i första hand göra en bedömning av om och
40271: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      under vilka förutsättningar de allmänna domsto-
40272: man Risto Penttilä undertecknade spörsmål nr          larna bör ges rätt att i enskilda fall låta bli att
40273: 790:                                                  tillämpa ett lagstadgande som strider mot grund-
40274:                                                       lagen. Arbetsgruppen ansåg å andra sidan att det
40275:           Ämnar Regeringen vidta ätgärder för         inte finns tillräckliga grunder för inrättandet av
40276:        att i Finland säkerställa efterhandsöver-      en särskild statsförfattningsdomstol.
40277:        vakningen av grundlagarna?                         Den avvisande inställningen tili en särskild
40278:                                                       statsförfattningsdomstol motiverades bl.a. med
40279:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         att det skulle vara svårt att inlämma en statsför-
40280: anföra följande:                                      fattningsdomstol i den finska statsförfattnings-
40281:                                                       traditionen och rättskulturen. Dessutom kunde
40282:    Statsrådet tillsatte den 18 januari 1996 den       en dylik specialdomstol försämra ställningen för
40283: parlamentariska Grundlagen 2000-kommitten             både riksdagen och de högsta domstolarna. 1
40284: för att göra upp ett förslag tili en ny enhetlig      Finland skulle man sannolikt heller inte kunna
40285: grundlag för Finland som avses träda i kraft          anvisa tillräckligt med uppgifter för en statsför-
40286: 1.3.2000. Ordnandet av övervakningen av lagars        fattningsdomstol. 1de flesta utlåtanden som riks-
40287: grundlagsenlighet utgör en central konstitutio-       dagsgrupperna samt olika myndigheter gav med
40288: nell fråga som skall avgöras när den nya grundla-     anledning av arbetsgruppens betänkande förena-
40289: gen utarbetas. Denna fråga har senast utretts i       de man sig tili denna del med arbetsgruppens
40290: den av sakkunniga bestående arbetsgruppen             uppfattningar.
40291: Grundlagen 2000, som förberedde Grundlagen                Behovet av efterhandskontroll av lagars
40292: 2000-kommittens arbete, och som avlät sitt be-        grundlagsenlighet kommer således att utredas i
40293: tänkande beträffande behovet av en enhetlig           samband med beredningen av en ny enhetlig Re-
40294: grundlag och de centrala konstitutionella proble-     geringsform för Finland utgående från Grundla-
40295: men i samband därmed tilljustitieministeriet den      gen 2000-arbetsgruppens preliminära utredning-
40296: 5 januari 1996 Gustitieministeriets lagbered-         ar. Dä en totalrevidering av grundlagen som bäst
40297: ningsavdelnings publikation 8/1995).                  bereds av en parlamentarisk kommitte finner re-
40298:     Grundlagen 2000-arbetsgruppen ansåg att be-       geringen inte i detta skede det ändamålsenligt att
40299: hovet av efterhandsövervakning av lagars grund-       göra efterhandsövervakningen av lagars grund-
40300:  lagsenlighet bör utredas när en ny enhetlig grund-   lagsenlighet tili föremål för en särskild översyn.
40301: 
40302:      Helsingfors den 21 november 1996
40303: 
40304:                                                                      Justitieminister Kari Häkämies
40305:                                              KK 791/1996 vp
40306: 
40307: Kirjallinen kysymys 791
40308: 
40309: 
40310: 
40311: 
40312:                                     Mikko Elo /sd ym.: Palvelualojen arvonlisäveron alentamisesta
40313: 
40314: 
40315: 
40316:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
40317: 
40318:    Arvonlisäveron käyttöönotolla vuonna 1994           ettei vierasta työvoimaa pystytä enää työllistä-
40319: oli välittömästi monia haitallisia vaikutuksia eri-    mään entisessä määrin. Työllistämistä helpottai-
40320: tyisesti palvelualojen työllisyyteen. Yrittäjillä ei   si mm. se, että välilliset työvoimakustannukset
40321: luonnollisesti ollut useimmissa tapauksissa muu-       voitaisiin vähentää tuloista ennen arvonlisäve-
40322: ta mahdollisuutta kuin lisätä arvonlisävero tuot-      ron määräämistä.
40323: teiden ja palveluiden hintoihin. Tämä tapahtui            Palvelualojen työllisyyden, kuten koko työlli-
40324: samaan aikaan, kun maassamme vallitsi ennen-           syyden, paraneminen merkitsisi lisää verotuloja
40325: näkemättömän syvä lama ja työttömyys nousi             valtiolle, vähentyneitä sosiaaliturvamenoja ja
40326: itsenäisyyden ajan korkeimpiin lukuihin.               itse asiassa arvonlisäveron alentaminen palvelu-
40327:    Erityisen voimakkaasti arvonlisäveron mää-          aloilla saattaisijohtaajopa valtion kokonaistulo-
40328: rääminen on vaikuttanut hotelli- ja ravintola-         jen lisääntymiseen.
40329: alaan sekä parturi-kampaamoalaan. Molemmat                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
40330: sektorit tarjoavat kansalaisille palveluja ja työl-    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
40331: listävät suomalaisia suuressa määrin. Nämä alat        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
40332: eivät myöskään automatisoi tai koneellista pal-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40333: velutuotantoa siten, että niillä korvattaisiin työ-
40334: voiman käyttöä. Kuitenkin molemmilla aloilla                     Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
40335: työttömyys on kasvanut voimakkaasti.                          siin palvelualojen työllisyyden paranta-
40336:     Myös valtiovallan määräämät välilliset työ-               miseksi alentamalla arvonlisäveroa eri-
40337: voimakustannukset ovat lisääntyneet merkittä-                 tyisesti hotelli- ja ravintola- sekä parturi-
40338: västi viime vuosina. Tämä on merkinnyt sitä,                  kampaamoaloilla?
40339:      Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1996
40340: 
40341:                      Mikko Elo /sd                              Timo Laaksonen /vas
40342:                      Jaakko Laakso /vas                         Jukka Gustafsson /sd
40343: 
40344: 
40345: 
40346: 
40347: 260017
40348: 2                                            KK 791/1996 vp
40349: 
40350: 
40351: 
40352: 
40353:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
40354: 
40355:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa             Arvonlisäverojärjestelmä soveltuu huonosti
40356: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          työvoimavaltaisen toiminnan tukemiseen. Tämä
40357: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        johtuu siitä, että arvonlisävero on luonteeltaan
40358: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko             kulutusvero, jonka tarkoituksena on kohdistua
40359: Elon ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          tasapuolisesti tavaroiden ja palveluiden kulutuk-
40360: n:o791:                                                seen riippumatta siitä, minkä kokoinen yritys
40361:                                                        tavaran tai palvelun tuottaa tai miten työvoima-
40362:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         valtaisesta tuotannosta on kysymys. Verotuen
40363:        siin palvelualojen työllisyyden paranta-        kohdistaminen työpanokseen lopputuotteen laa-
40364:        miseksi alentamalla arvonlisäveroa eri-         dun perusteella on ongelmallista.
40365:        tyisesti hotelli- ja ravintola- sekä parturi-       Arvonlisä verojärjestelmässä verovelvollisilla
40366:        kampaamoaloilla?                                yrityksillä on oikeus vähentää verollisten tuotan-
40367:                                                        topanosten hankintaan sisältyvä arvonlisävero.
40368:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Vähennysoikeuden tarkoituksena on estää vero-
40369: vasti seuraavaa:                                       tuksen kertaantuminen. Tämän vuoksi se koskee
40370:                                                        vain arvonlisäverollisia hankintoja. Arvonlisä-
40371:    Arvonlisäverolaki (1501/1993) tuli voimaan          verottomat hankinnat, kuten palkat tai välilliset
40372: vuoden 1994 kesäkuun alusta lukien. Lailla             työvoimakustannukset, ovat järjestelmän peri-
40373: laajennettiin liikevaihtoverotuksen veropohjaa         aatteiden mukaan vähennyskelvottomia, koska
40374: kattamaan myös palvelutoimialat. Uudistuksen           ne ovat osa sitä arvon lisää, josta vero on tarkoi-
40375: päätavoitteena oli poistaa tavarakeskeisen liike-      tettukin kannettavaksi.
40376: vaihtoverotuksen hyödykkeiden tuotantoon ja                Arvonlisäverotuksessa sovellettavan vero-
40377: kulutukseen aiheuttamat vääristymät sekä saat-         pohjan ja vähennysoikeuden laajuus sekä vero-
40378: taa tavarat ja palvelut saman verokohtelun alai-       kannat on säädelty Suomea sitovasti Euroopan
40379: seksi. Lisäksi uudistus oli tarpeen Euroopan           yhteisön kuudennessa arvonlisäverodirektiivissä
40380: unionin jäsenyyteen varautumiseksi. Unioni             (77/388/ETY). Direktiivin mukaan jäsenvaltiot
40381: edellyttää jäsenvaltioiltaan laajapohjaista arvon-     voivat soveltaa alennettua verokantaa muun
40382: lisäverojärjestelmää.                                  muassa elintarvikkeiden myyntiin mutta eivät
40383:    Arvonlisäverolain mukaan veroa suoritetaan          tarjoilupalveluihin. Vain sellaiset jäsenvaltiot,
40384: periaatteessa kaikesta liiketoiminnan muodossa         jotka ovat ennen vuotta 1991 soveltaneet alen-
40385: tapahtuvasta tavaran ja palvelun myynnistä.            nettua verokantaa tarjoilupalveluihin, saavat
40386: Vain eräät laissa luetellut palvelut ja tavarat on     siirtymäkautena jatkaa sen soveltamista. Direk-
40387: vapautettu verosta. Yleinen verokanta on 22 pro-       tiivin mukaan jäsenvaltiot eivät myöskään voi
40388: senttia, jota sovelletaan muun muassa ravintola-       soveltaa alennettua verokantaa parturi- tai kam-
40389: toimintaan sekä parturi- ja kampaamopalvelui-          paamopalveluihin.
40390: hin. Tiettyihin hyödykkeisiin sovelletaan alen-            Suomi ei voi kansallisin päätöksin supistaa
40391: nettuja 12 prosentin ja 6 prosentin verokantoja.       direktiivin mukaista veropohjaa, laajentaa vä-
40392: Esimerkiksi hotellien majoitustoimintaan sovel-        hennysoikeuksia tai soveltaa alennettuja vero-
40393: letaan 6 prosentin vero kantaa. Lisäksi elintarvik-    kantoja muihin kuin direktiivissä mainittuihin
40394: keisiin sovelletaan erityistä 17 prosentin vero-       tavaroihin ja palveluihin. Tämä edellyttäisi di-
40395: kantaa. Verovelvollisia ovat kaikki verollisia         rektiivin muutosta, joka vaatii komission esi-
40396: tavaroita ja palveluja liiketoiminnan muodossa         tystä ja kaikkien jäsenvaltioiden yksimielisyyttä.
40397: myyvät yritykset ja ammatinharjoittajat. Hallin-       Direktiivin muuttaminen tässä suhteessa on vai-
40398: nollisista syistä verosta on vapautettu vähäinen       keaa muun muassa sen vuoksi, että alennettujen
40399: toiminta, jonka vuosiliikevaihto ei ylitä 50 000       verokantojen soveltamisalan laajentaminen on
40400: markkaa.                                               vastoin yhteisön arvonlisäverotuksen yleisiä har-
40401:                                              KK 791/1996 vp                                               3
40402: 
40403: monisointipyrkimyksiä.        Vähennysoikeuksien          Hallitus pitää tärkeänä erityisesti palvelualo-
40404: laajentaminen verottorniin hankintoihin on li-         jen samoin kuin muiden työvoimavaltaisten
40405: säksi järjestelmän perusperiaatteiden vastaista.       pienyritysten aseman kehittämistä siten, että työ-
40406:    Hallitus selvittää parhaillaan, tulisiko arvonli-   paikkoja voitaisiin tällä sektorilla lisätä. Arvonli-
40407: säverotuksessa siirtyä järjestelmään, jossa nykyi-     säverotus on osa verokiilaongelmaa. Edelläesite-
40408: seen liikevaihtoverorajaan liittyvää sääntelyä         tyistä syistä mahdollisuudet tukea pienyrityksiä
40409: muutetaan siten, että alarajaan liitetään asteittai-   ja alentaa työllisyyskynnystä arvonlisäverotuk-
40410: nen veronhuojennus pienyrityksille rajan ylitty-       sen kautta kansallisin ratkaisuin ovat rajoitetut.
40411: misestä johtuvien vaikutusten lieventämiseksi.         Tämän vuoksi toimenpiteet on pyrittävä löytä-
40412: Reunaehtoina selvityksessä on kuitenkin otetta-        mään tuloverotuksen puolelta. Vuoden 1997 val-
40413: va huomioon yhteisölainsäädännön menettelylle          tion tulo- ja menoarvioesitykseen liittyen hallitus
40414: aiheuttamat rajoitukset, menettelyn valtionta-         onkin esittänyt tuloverotuksen yleistä lieven-
40415: loudelliset vaikutukset sekä menettelystä aiheu-       tämistä. Tämän lisäksi hallitus ehdottaa ensi
40416: tuvat hallinnolliset kustannukset sekä verohal-        vuodelle pienyritysten tuloverotuksen keventä-
40417: linnon että yritysten kannalta.                        mistä.
40418:      Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1996
40419:                                                                                    Ministeri Arja Alho
40420: 4                                           KK 791/1996 vp
40421: 
40422: 
40423: 
40424: 
40425:                                         Tili Riksdagens Talman
40426: 
40427:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      en konsumtionsskatt som syftar tili att allsidigt
40428: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        rikta sig tili konsumtionen av varor och tjänster,
40429: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      oberoende av storleken på det företag som pro-
40430: man Mikko Elo m.fl. undertecknade spörsmål nr         ducerar varan eller tjänsten och hur arbetskrafts-
40431: 791:                                                  intensiv produktionen är. Det är problematiskt
40432:                                                       att inrikta skattestödet på arbetsinsatsen på
40433:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         grundval av slutproduktens beskaffenhet.
40434:        att förbättra sysselsättningen inom ser-           Inom mervärdesskattesystemet har de skatt-
40435:        vicebranscherna genom att sänka mer-           skyldiga företagen rätt att dra av den mervär-
40436:        värdesskatten särskilt inom hotell- och        desskatt som ingår i anskaffningen av skatteplik-
40437:        restaurang- samt frisörsbranscherna?           tiga produktionsinsatser. Avsikten med avdrags-
40438:                                                       rätten är att hindra att skatten ackumuleras.
40439:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         Därför gäller rätten enbart sådana anskaffningar
40440: anföra följande:                                      där mervärdesskatt ingår. Anskaffningar där
40441:                                                       mervärdesskatt inte ingår, såsom löner eller indi-
40442:     Mervärdesskattelagen (150 111993) trädde i        rekta arbetskraftskostnader, är inte avdragsgilla
40443: kraft vid ingången av juni 1994. Genom lagen          enligt principerna för systemet, eftersom de utgör
40444: utsträcktes omsättningsbeskattningens skatte-         en del av det mervärde som skatteuppbörden
40445: bas att gälla också servicebranscherna. Refor-        gäller.
40446: mens främsta mål var att eliminera de snedvrid-           Omfattningen av den skattebas och den av-
40447: ningar som den varucentrerade omsättningsbe-          dragsrätt som skall tillämpas vid mervärdesbe-
40448: skattningen hade medfört i fråga om produktio-        skattningen samt skattesatserna regleras på ett
40449: nen och konsumtionen av förnödenheter samt att        för Finland bindande sätt i Europeiska gemen-
40450: underställa varor och tjänster samma behandling       skapens sjätte mervärdesskattedirektiv (77/388/
40451: i skattehänseende. Dessutom utgjorde reformen         EEG). Enligt direktivet kan medlemsstaterna
40452: ett led i förberedelserna inför medlemskapet i        tillämpa nedsatt skattesats på bl.a.livsmedelsför-
40453: Europeiska unionen. Unionen förutsätter att           säljning, men inte på serveringstjänster. Bara så-
40454: medlemsstaterna tillämpar ett bredbasigt mer-         dana medlemsstater som före 1991 har tillämpat
40455: värdesskattesystem.                                   en nedsatt skattesats på serveringstjänster får
40456:     Enligt mervärdesskattelagen betalas mervär-       fortsätta tillämpa denna under en övergångspe-
40457: desskatt i princip på all rörelsemässig försäljning   riod. Enligt direktivet kan medlemsstaterna inte
40458: av varor och tjänster. Bara vissa tjänster och        heller tillämpa nedsatt skattesats på frisörstjäns-
40459: varor som uppräknas i lagen är befriade från          ter.
40460: skatten. Den allmänna skattesatsen är 22 procent          Finland kan inte genom ett nationellt beslut
40461: och tillämpas bl.a. på restaurangverksamhet           inskränka den skattebas som bestäms i direkti-
40462: samt på frisörstjänster. På vissa förnödenheter       vet, utvidga avdragsrätten eller tillämpa nedsatta
40463: tillämpas nedsatta skattesatser om 12 och 6 pro-      skattesatser på annat än de varor och tjänster
40464: cent. Exempelvis tillämpas 6 procents skattesats      som nämns i direktivet. Detta skulle förutsätta en
40465: på hotellinkvarteringsrörelse. På livsmedel till-     direktivändring som kräver ett förslag från kom-
40466: lämpas dessutom en särskild skattesats om 17          missionen och enhällighet bland samtliga med-
40467: procent. Skattskyldiga är alla företag och yrkes-     lemsstater. Det är svårt att ändra direktivet i
40468: utövare som säljer skattepliktiga varor och tjäns-    detta avseende bl.a. därför att ett utvidgande av
40469: ter i form av rörelse. Av administrativa skäl är      tillämpningsområdet för nedsatta skattesatser
40470: verksamhet i liten skala (årsomsättningen under       strider mot de allmänna strävandena att harmo-
40471: 50 000 mk) befriad från skatt.                        nisera gemenskapens mervärdesbeskattning. Ett
40472:     Mervärdesskattesystemet lämpar sig illa för       utvidgande av avdragsrätten tili sådana anskaff-
40473: stödande av arbetskraftsintensiv verksamhet.          ningar som är skattefria går dessutom stick i stäv
40474: Det beror på att mervärdesskatten till sin natur är   mot systemets grundprinciper.
40475:                                             KK 791/1996 vp                                             5
40476: 
40477:    Regeringen utreder som bäst om man inom            servicebranschernas liksom också andra arbets-
40478: mervärdesbeskattningen borde övergå tli ett sys-      kraftsintensiva småföretags ställning utvecklas så
40479: tem där regleringen i anslutning till den nuvaran-    att det blir möjligt att utöka arbetsplatserna inom
40480: de omsättningsgränsen ändras så att den nedre         sektorn. Mervärdesbeskattningen utgör en del av
40481: gränsen kopplas till en successiv skattelättnad för   skattekilsproblemet. Av ovan nämnda skäl är
40482: småföretag för att lindra verkningarna av en          möjligheterna att genom nationella lösningar
40483: överskridning av gränsen. Vid utredningen bör         stöda småfOretag och sänka sysselsättnings-
40484: dock beaktas de begränsningar som gemen-              tröskeln via mervärdesbeskattningen begränsa-
40485: skapslagstiftningen ställer på förfarandet, de        de. DärfOr gäller det att försöka finna åtgärder på
40486: statsekonomiska effekterna av detta förfarande        inkomstskattesidan. 1 anslutning till budgetpro-
40487: samt de administrativa kostnaderna som förfa-         positionen för 1997 har regeringen föreslagit en
40488: randet föranleder både med tanke på skatteför-        allmän lindring av inkomstbeskattningen. Ut-
40489: valtningen och foretagen.                             över detta föreslår regeringen att inkomstbeskatt-
40490:    Regeringen anser det viktigt att i synnerhet       ningen i fråga om småföretag lindras nästa år.
40491: 
40492:      Helsingforsden 4 december 1996
40493: 
40494:                                                                                   Minister Arja Alho
40495:                                           KK 792/1996 vp
40496: 
40497: Kirjallinen kysymys 792
40498: 
40499: 
40500: 
40501: 
40502:                                   Pentti Tiusanen /vas: Irakin kurdialueilta tulevien turvapaikanhaki-
40503:                                      joiden kohtelusta
40504: 
40505: 
40506:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
40507: 
40508:    Kuluneen syksyn aikana Irakin kurdialueiden      auttaa omaisiaan ja ylipäätään saada heidän ti-
40509: olot ovat vaikeutuneet. Kurdien keskinäiset tais-   lanteensa selville. Suomen ulkoasiainhallinnolla
40510: telut, joihin liittyy myös ulkopuolisen vallan      lienee mahdollisuus myös tiedustella turvapai-
40511: intressi, ovat lisänneet alueen ongelmia ja vai-    kanhakijoiden omaisten tilannetta.
40512: keuttaneet tietoliikenneyhteyksien toimintaa en-        Edellä mainittuja turvapaikanhakijoita on
40513: tisestään.                                          seitsemän. Heidän henkilötietonsa ovat asiaa kä-
40514:    Suomessa on joukko Irakin kurdipakolaisia,       sittelevien virkamiesten tiedossa.
40515: jotka ovat viipyneet maassamme jo 8-12 kuu-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
40516: kautta, jotkut enemmänkin. Saadun tiedon mu-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
40517: kaan heidän turvapaikka-anomuksiaan ei ole          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
40518: vielä käsitelty.                                    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40519:    Suomessa olevien kurdien mahdollisuus saada
40520: tietoja Irakin kurdialueilla olevien omaistensa                Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
40521: kohtalosta on vaikeutunut. Heidän huolensa on               nopeuttaakseen Irakin kurdialueelta pe-
40522: ymmärrettävissä. Inhimillisesti onkin perustel-             räisin olevien pakolaisten turvapaikka-
40523: tua vaatia asianomaisten turvapaikkahakemus-                anomusten käsittelyä ja selvittääkseen
40524: ten käsittelyn nopeuttamista. Saatuaan päätök-              mainittujen seitsemän hakijan perheiden
40525: sen hakijat pystyvät arvioimaan, miten he voivat            tämänhetkistä tilannetta?
40526: 
40527:      Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1996
40528: 
40529:                                         Pentti Tiusanen /vas
40530: 
40531: 
40532: 
40533: 
40534: 260017
40535: 2                                           KK 792/1996 vp
40536: 
40537: 
40538: 
40539: 
40540:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
40541: 
40542:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        1996 aikana erityisesti tehostanut irakilaisten
40543: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         turvapaikanhakijoiden hakemusten käsittelyä ja
40544: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       ratkaisemista. Syyskuun alunjälkeen on marras-
40545: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu-      kuun puoliväliin mennessä ratkaistu jo 57 turva-
40546: sasen kirjallisen kysymyksen n:o 792:                 paikkahakemusta, jotka koskevat noin 70 hen-
40547:                                                       keä. Lähes kaikkien vuonna 1995 turvapaikkaa
40548:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy       hakeneiden irakilaisten hakemus on jo ratkaistu.
40549:        nopeuttaakseen Irakin kurdialueelta pe-            On kuitenkin huomattava, että eri kansalai-
40550:        räisin olevien pakolaisten turvapaikka-        suutta edustavien hakijoiden hakemukset on kä-
40551:        anomusten käsittelyä ja selvittääkseen         siteltävä asianmukaisesti oikeudenmukaisessa
40552:        mainittujen seitsemän hakijan perheiden        järjestyksessä ilman syrjintää. Hakemuksen jät-
40553:        tämänhetkistä tilannetta?                      tämishetki on käsittelyjärjestyksen osalta ratkai-
40554:                                                       seva. Yhtä kansalaisuutta ei voida asettaa etuoi-
40555:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          keutettuun asemaan muihin verrattuna, koska
40556: vasti seuraavaa:                                      tyypillistä turvapaikanhakijalle ylipäänsä on se,
40557:                                                       että sekä hakijan itsensä että hänen perheensä
40558:     Suomesta haki vuonna 1995 turvapaikkaa 78         tilanne on vaikea.
40559: irakilaista. Suurin osa näistä hakijoista on kurde-       Kun irakilaisten turvapaikanhakijoiden hake-
40560: ja, jotka ovat kotoisin Pohjois-Irakista. Vuonna      mukset on priorisoitu, se on tapahtunut osittain
40561: 1996 turvapaikkaa haki lokakuun loppuun men-          muiden turvapaikanhakijoiden kustannuksella,
40562: nessä 64 irakilaista.                                 mitä ei voi pitemmän päälle pitää asianmukaise-
40563:     Turvapaikkahakemusten käsittelyä ja ratkai-       na menettelynä. Marraskuun puolivälissä Ulko-
40564: semista hidastaa useassa tapauksessa se, että ha-     maalaisvirastossa oli vielä noin 60 vuonna 1994
40565: kijoiden henkilöllisyys on epäselvä. Monet haki-      vireille pantua ratkaisematonta muiden kuin ira-
40566: jat ovat ennen Suomen viranomaisille ilmoittau-       kilaisten turvapaikanhakijoiden hakemusta.
40567: tumistaan hävittäneet passinsa. Myös muut epä-            Turvapaikanhakijoiden kotimaahan jäänei-
40568: selvyydet voivat vaatia lisäselvitysten hankkimis-    den omaisten tilanteen selvittäminen sellaise-
40569: ta.                                                   naan ei ole lakiin perustuva ulkomaalaishallin-
40570:     Sisäasiainministeriö ja sen alainen Ulkomaa-      non virkatehtävä. Omaisten tilannetta selvite-
40571: laisvirasto ovat hyvin tietoisia Pohjois-Irakin ti-   tään siltä osin kuin se on mahdollista ja tarpeel-
40572: lanteesta. Sisäasiainministeriöitä saamiensa oh-      lista vireillä olevan hakemus- tai muun asian kä-
40573: jeiden mukaisesti on Ulkomaalaisvirasto syksyn        sittelyn kannalta.
40574: 
40575:      Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1996
40576: 
40577:                                                               Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
40578:                                             KK 792/1996 vp                                            3
40579: 
40580: 
40581: 
40582: 
40583:                                         Tili Riksdagens Talman
40584: 
40585:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      arna av de irakiska asylsökande. Sedan början av
40586: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        september och före mitten av november har 57
40587: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      asylansökningar som gäller cirka 70 personer
40588: man Pentti Tiusanen undertecknade spörsmål nr         redan avgjorts. Nästan alla irakier som ansökte
40589: 792:                                                  om asyl år 1995 har fått sina ansökningar avgjor-
40590:                                                       da.
40591:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-           Det må ändå noteras att ansökningarna av de
40592:        ta för att påskynda behandlingen av asyl-      sökande som representerar olika nationaliteter
40593:        ansökningarna av de flyktingar som             skall behandlas på ett lämpligt sätt och i rättvis
40594:        kommer från det kurdiska området i Irak        ordning utan diskriminering. Det som avgör be-
40595:        och för att utreda den nuvarande situatio-     handlingsordningen är den tidpunkt då ansök-
40596:        nen av de nämnda sju sökandenas famil-         ningen lämnats in. En nationalitet kan inte prio-
40597:        jer?                                           riteras jämfört med de andra, eftersom det över-
40598:                                                       huvudtaget är typiskt för asylsökande att situa-
40599:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt          tionen är svår, både när det gäller den sökande
40600: följande:                                             själv och dennes familj.
40601:                                                          Då ansökningarna av de irakiska asylsökande
40602:    År 1995 ansökte 78 irakier om asyl i Finland.      har prioriterats, har detta delvis hänt på bekost-
40603: Majoriteten av de sökande var kurder från Nord-       nad av de övriga asylsökande, vilket inte kan
40604: irak. År 1996 ansökte 64 irakier om asyl före         anses som ett lämpligt förfarande i det långa
40605: slutet av oktober.                                    loppet. I mitten av november hade Utlännings-
40606:    Behandlingen och avgörandet av asylansök-          verket fortfarande cirka 60 oavgjorda ansök-
40607: ningarna fördröjs i många fall av att identiteten     ningar som anhängiggjorts år 1994 och lämnats
40608: av de sökande är oklar. Många av de sökande har       in av andra asylsökande än de som kommer från
40609: förstört sina pass innan de har anmält sig tili       Irak.
40610: myndigheterna i Finland. Också övriga oklarhe-           Utredning av situationen för de anhöriga till
40611: ter kan kräva att tilläggsutredningar skaffas.        asylsökande som har stannat i sitt hemland är i
40612:    Inrikesministeriet och Utlänningsverket, som       och för sig inget lagberättigat tjänsteuppdrag
40613: är underställt inrikesministeriet, är fullt medvet-   som ankommer på utlänningsförvaltningen. Si-
40614: na om situationen i Nordirak. I enlighet med          tuationen för de anhöriga utreds tilidendel det är
40615: anvisningarna från inrikesministeriet har Utlän-      möjligt och nödvändigt med anledning av be-
40616: ningsverket under hösten 1996 särskilt effektive-     handlingen av ett anhängigt ansöknings- eller
40617: rat behandlingen och avgörandet av ansökning-         annat ärende.
40618: 
40619:      Helsingfors den 26 november 1996
40620: 
40621:                                                                   Inrikesminister Jan-Erik Enestam
40622:                                             KK 793/1996 vp
40623: 
40624: Kirjallinen kysymys 793
40625: 
40626: 
40627: 
40628: 
40629:                                    Pertti Paasio /sd: Kansalaisuushakemusten käsittelystä
40630: 
40631: 
40632: 
40633:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
40634: 
40635:    Kansalaisuuslain 4 §:n mukaan Suomessa vii-        Ulkomaalaisviraston sisäinen toiminnan järjes-
40636: den vuoden ajan asuneella ulkomaalaisella on          tely on johtanut siihen, että kansalaisuushake-
40637: eräin edellytyksin oikeus hakemuksesta saada          muksia käsittelevän yksikön henkilöstövoimava-
40638: Suomen kansalaisuus. Kansalaisuushakemus              rat ovat liian vähäiset ja samanaikaisesti esimer-
40639: osoitetaan Tasavallan Presidentille, mutta ennen      kiksi turvapaikkahakemuksia käsittelevien vir-
40640: päätöksentekoa asia valmistellaan sisäasiainmi-       kamiesten lukumäärä on mitoitettu paremmin-
40641: nisteriön Ulkomaalaisvirastossa. Kansalaisuu-         kin vastaamaan vuosikymmenen alun hakemus-
40642: den saamisen merkitystä hakijalle on vaikea yli-      määriin kuin nykyiseen, muutaman sadan haki-
40643: arvioida- se muuttaa maassa asuvan ulkomaa-           jan tasoon.
40644: laisen oikeudellisen aseman perustavan laatuisel-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40645: la tavalla ja on yksi tärkeimmistä suomalaiseen       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
40646: yhteiskuntaan ja kulttuuriin integroivista teki-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
40647: jöistä. Tästä syystä on perusteltua vaatia ja odot-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40648: taa, että asia käsitellään ripeästi ja ratkaistaan
40649: viipymättä.                                                        Mitä Hallitus aikoo tehdä lyhentääk-
40650:    Käytännössä kuitenkin kansalaisuusasioiden                   seen kansalaisuushakemusten käsittely-
40651: käsittely vie kohtuuttoman pitkän ajan. Yli kah-                aikoja?
40652: den vuoden käsittelyajat eivät ole epätavallisia.
40653: 
40654:      Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1996
40655: 
40656:                                             Pertti Paasio /sd
40657: 
40658: 
40659: 
40660: 
40661: 260017
40662: 2                                           KK 793/1996 vp
40663: 
40664: 
40665: 
40666: 
40667:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
40668: 
40669:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        määrä ulkomaalaiskeskuksessa vuonna 1989 oli
40670: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         40. Ulkomaalaisvirastossa on henkilöstöä nyt 93.
40671: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       Kansalaisuusasioita valmistelemaan on siirretty
40672: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pertti Paa-      lisää henkilöstöä. Tällä hetkellä kansalaisuus-
40673: sion kirjallisen kysymyksen n:o 793:                  asioita käsittelee 13 henkilöä, kun määrä vuonna
40674:                                                       1989 oli neljä.
40675:           Mitä Hallitus aikoo tehdä lyhentääk-            Ulkomaalaisviraston sisäisiä henkilöstön siir-
40676:        seen kansalaisuushakemusten käsittely-         tojamaahanmuutto-ja turvapaikka-asioiden kä-
40677:        aikoja?                                        sittelystä kansalaisuusasioihin ei ole voitu toteut-
40678:                                                       taa kovin laajasti. Yhden asiaryhmän käsittelyn
40679:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          nopeuttaminen johtaa muiden käsittelyn viiväs-
40680: vasti seuraavaa:                                      tymiseen. Sekä eduskunnan jäsenten tekemissä
40681:                                                       suullisissa ja kirjallisissa kysymyksissä että kan-
40682:     Hakemus Suomen kansalaisuuden saamiseksi          salaisjärjestöjen tahdonilmaisuissa on vaadittu
40683: jätetään paikallispoliisille, joka hankkii asiassa    sekä oleskelulupa-, turvapaikka- että kansalai-
40684: sosiaaliviranomaisten lausunnon henkilön toi-         suushakemusten käsittelyn nopeuttamista. Eri
40685: meentulosta ja toimittaa hakemuksen lausunton-        asiaryhmien käsittelystä on laadittu menettelyta-
40686: sa ja liitteiden kanssa Ulkomaalaisviraston val-      pojen uudistamista koskevia selvityksiä. Niiden
40687: misteltavaksi. Virasto hankkii kansalaisuuslain       pohjalta on kuluvana vuonna parannettu asioi-
40688: ja -asetuksen mukaiset lisäselvitykset ja toimittaa   den käsittelyn tuottavuutta noin 4 %.
40689: päätösehdotuksen sisäasiainministeriölle. Tasa-           Asiaryhmien asettaminen kiireellisyysjärjes-
40690: vallan presidentti ratkaisee hakemukset sisä-         tykseen vaatii toimintapoliittisia kannanottoja.
40691: asiainministeriön esittelystä.                        Sisäasiainministeriö on 18.10.1995 asettanut toi-
40692:     Kansalaisuushakemusten määrä on lisäänty-         mikunnan valmistelemaan hallitukselle ulko-
40693: nyt viime vuosina voimakkaasti. Vuonna 1996           maalais- ja pakolaispoliittista ohjelmaa. Toimi-
40694: hakemusten ennustetaan lisääntyvän edellisestä        kunnan määräaika päättyy vuoden 1996lopussa.
40695: vuodesta lähes 40 %. Hakemusten määrän kasvu          Hallituksen ohjelman valmistuttua voidaan teh-
40696: johtuu maassa pysyvästi asuvien ulkomaalaisten        dä tarvittavat ratkaisut, joihin kuuluvat myös
40697: määrän lisääntymisestä. Maahanmuuton lisäys           maahantuloa ja kansalaisuuden saamista koske-
40698: alkoi vuonna 1989, jolloin vuoden alussa Suo-         vien asioiden kiireellisyysjärjestystä koskevat
40699: messa asui 18 000 ulkomaalaista. Tällä hetkellä       priorisoinnit.
40700: Suomessa asuvia ulkomaalaisia on jo yli 73 000.           Sekä valtioneuvoston oikeuskansleri, sisä-
40701:     Kansalaisuuslain mukaan Suomen kansalai-          asiainministeriö että Ulkomaalaisvirasto ovat
40702: suuden saamisen yhtenä edellytyksenä on viiden        todenneet kansalaisuushakemusten käsittelyajat
40703: vuoden asuminen Suomessa. Siksi maahanmuut-           kohtuuttoman pitkiksi. Vireillä on kansalaisuus-
40704: to johtaa suhteellisesti samansuuruiseen kansa-       asetuksen muutos, jolla menettelyä yksinkertais-
40705: laisuushakemusten määrään noin viiden vuoden          tetaan. Myös kansalaisuuslain muutosta ja eräitä
40706: viiveellä. Ulkomaalaisvirastossa 31.10.1996 vi-       menettelytapauudistuksia valmistellaan. Lisäksi
40707: reillä olevien kansalaisuushakemusten määrä oli       valtionhallinnosta vapautuvia resursseja pyri-
40708: 4 559.                                                tään siirtämään Ulkomaalaisviraston käyttöön.
40709:     Ulkomaalaisasioiden käsittelyä Ulkomaalais-       Kaikkien näiden uudistusten tavoitteena on ly-
40710: virastossa ja sitä edeltäneessä sisäasiainministe-    hentää tuntuvasti kansalaisuushakemusten kä-
40711: riön ulkomaalaiskeskuksessa on edistetty mm.          sittelyaikoja.
40712: lisäämällä henkilöstövoimavaroja. Henkilöstön
40713:      Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1996
40714: 
40715:                                                                Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
40716:                                              KK 793/1996 vp                                              3
40717: 
40718: 
40719: 
40720: 
40721:                                           Tili Riksdagens Talman
40722: 
40723:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        Nu har Utlänningsverket 93 anställda. Fler per-
40724: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          soner har flyttats över tili beredningen av med-
40725: lem av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-        borgarskapsärenden. För tillfållet har 13 perso-
40726: man Pertti Paasio undertecknade spörsmå1 nr             ner hand om medborgarskapsärenden, medan
40727: 793:                                                    antalet var fyra år 1989.
40728:                                                            Intern överföring av personai vid Utlännings-
40729:           Vad ämnar Reringen göra för att för-          verket från behandlingen av invandrar- och asyl-
40730:         korta behandlingstiderna för medborgar-         frågorna tili medborgarskapsärendena har inte
40731:         skapsansökningar?                               kunnat genomföras i större omfattning. Om be-
40732:                                                         handlingen a v ärendena påskyndas inom en kate-
40733:    Som svar på spörsmå1et anför jag vördsamt            gori Ieder detta tili fördröjningar inom de övriga
40734: följande:                                               kategorierna. En snabbare behandling av an-
40735:                                                         sökningar om både uppehållstillstånd, asyl och
40736:    Ansökan om förvärv av finskt medborgarskap           medborgarskap har efterlysts både i de muntliga
40737: lämnas in tili den 1okala po1isen, som inhämtar         och skriftliga spörsmål som medlemmarna av
40738: ut1åtande i ärendet från den sociala myndigheten        riksdagen har gjort och i de icke-statliga organi-
40739: angående sökandens utkomst och tillställer an-          sationernas viljeförklaringar. Utredningar om
40740: sökningen jämte utlåtanden och bilagor Utlän-           nya förfaringssätt för behandlingen avolika ka-
40741: ningsverket för beredning. Utlänningsverket             tegorier av ärenden har gjorts. På grund av dessa
40742: skaffar ytterligare utredningar enligt medborgar-       har produktiviteten av behandlingen av ärende-
40743: skapslagen och -förordningen och tillställer be-        na förbättrats med cirka 4% under pågående år.
40744: slutförs1aget inrikesministeriet. Republikens pre-         Verksamhetspolitiska ställningstaganden be-
40745: sident avgör ansökningarna på föredragning av           hövs för att ställa olika kategorier i ordning på
40746: inrikesministeriet.                                     grund av ärendenas brådskande natur. Den 18
40747:     Antalet medborgarskapsansökningar har               oktober 1995 tillsatte inrikesministeriet en kom-
40748: ökat kraftigt under de senaste åren. År 1996            mission för att bereda ett utlännings- och flyk-
40749: väntas anta1et ansökningar öka med 40 % jäm-            tingpolitiskt program för regeringen. Kommis-
40750: fört med året innan. Anta1et ansökningar har            sionens mandatperiod går ut i slutet av 1996.
40751: ökat därför att antalet utlänningar som är fast         Sedan regeringens program har blivit fårdigt,
40752: bosatta i Finland har ökat. Invandringen började        kan de nödvändiga avgöranden träffas, inklusive
40753: öka år 1989 då 18 000 utlänningar bodde i Fin-          prioriteringarna angående ordningen på grund
40754: land i början av året. För tillfållet bor redan över    av ärendenas brådskande natur i fråga om inresa
40755: 73 000 utlänningar i Finland.                           tilllandet och förvärv av finskt medborgarskap.
40756:     Enligt medborgarskapslagen är en förutsätt-             Både statsrådets justitiekansler, inrikesminis-
40757: ning för förvärv av finskt medborgarskap att            teriet och Utlänningsverket har konstaterat att
40758:  person en i fråga har bott fem år i Finland. Därför    behandlingstiderna för medborgarskapsansök-
40759: Ieder invandringen tili ett relativt lika stort antal   ningarna är oskäligt långa. En ändring av med-
40760:  medborgarskapsansökningar med cirka fem års            borgarskapsförordningen i syfte att förenkla för-
40761:  dröjsmål. Antalet anhängiggjorda medborgar-            farandet är anhängig. Under beredning är också
40762:  skapsansökningar vid Utlänningsverket var              en ändring av medborgarskapslagen och vissa
40763:  4 559 den 31 oktober 1996.                             reformer av förfaringssätt. Dessutom försöker
40764:     Behandlingen av utlänningsärendena vid Ut-          man överföra tili Utlänningsverkets förfogande
40765:  länningsverket och vid inrikesministeriets utlän-      de resurser som blir disponibla inom statsförvalt-
40766:  ningscentral som var verkets företrädare har           ningen. Målet för alla dessa reformer är att känn-
40767:  ~älpts upp bl.a. genom att öka personalresurser.       bart förkorta behandlingstiderna för medborgar-
40768:  Ar 1989 hade utlänningscentralen 40 anställda.         skapsansökningar.
40769:       Helsingforsden 21 november 1996
40770: 
40771:                                                                     Inrikesminister Jan-Erik Enestam
40772:                                            KK 794/1996 vp
40773: 
40774: Kirjallinen kysymys 794
40775: 
40776: 
40777: 
40778: 
40779:                                   Klaus Bremer /r: Värimerkintöjen käytöstä liikenneturvallisuuden
40780:                                      parantamiseksi
40781: 
40782: 
40783:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
40784: 
40785:    Terävillä reunakivillä eristetyt keskikorok-      tämättömästi vaarasta hälyttävien maali- ja väri-
40786: keet ovat yleistyneet jalankulkijoiden turvaksi      merkintöjen sekä myös tienreunan heijastimien
40787: kaduilla ja maanteillä. Myös ajoradan kaven-         värien avaamiin mahdollisuuksiin.
40788: nuksia ja suunnanmuutoksia toteutetaan reuna-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
40789: kivien avulla- usein ilman ennalta varoittavaa       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
40790: liikennemerkkiä. Ajoneuvojen kuljettajille tuot-     nioittavasti    valtioneuvoston     asianomaisen
40791: taa vaikeuksia havaita näitä reunakiviä. Mootto-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40792: ripyöräilijälie ne ovat hengenvaarallisia. Autois-
40793: ta ne rikkovat renkaansyrjiä ja vanteita, ja lähes              Liikenisikö Hallitukselta rahkeita pa-
40794: aina ne vääntävät pyöränkulmia. Seuraukset                   tistaa liikenneministeriötä parantamaan
40795: ovat kalliita ja usein hengenvaarallisia.                    liikenneturvallisuutta maali- ja värimer-
40796:     Monasti liikennesuunnittelijakin on havain-              kintöjen tarjoamilla mahdollisuuksilla,ja
40797: nut vaaran. Usein näkee aurauskepeillä varoitet-                löytyisikö eväitä antaa valikoitujen
40798: tavan kuljettajia läpi kesäkauden tuhoisimmista              kuntien liikennesuunnittelusta vastaavil-
40799: reunakivistä.                                                le mahdollisuuksia kokeilla ja/tai itse
40800:     Nykyaikaiset maalit tarjoavat hyviä ratkaisu-            päättää tarkoituksenmukaisten maali- ja
40801: ja ongelmaan. Valitettavasti liikenneministeriö              värimerkintöjen käytöstä vastaavassa
40802: suhtautuu kovin tiukkapipoisesti ja ilmeisen tie-            tarkoituksessa?
40803: 
40804:       Helsingissä II päivänä marraskuuta 1996
40805:                                            Klaus Bremer lr
40806: 
40807: 
40808: 
40809: 
40810:  260017
40811: 2                                           KK 794/1996 vp
40812: 
40813: 
40814: 
40815: 
40816:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
40817: 
40818:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        voineet vaikuttaa joko kustannus- tai jopa kau-
40819: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         punkikuvalliset syyt. Syynä voi olla myös se, että
40820: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       jo ensimmäisten lumisateiden sattuessa tiemer-
40821: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-       kinnät peittyvät yhtenäisen valkoisen lumipeit-
40822: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        teen alle. Näissä olosuhteissa tapahtuvat useim-
40823: 794:                                                  mat korokkeisiin törmäykset. Tämän vuoksi ko-
40824:                                                       rokkeet vaativat tehokkaampaa merkitsemistä.
40825:            Liikenisikö Hallitukselta rahkeita pa-         Liikenteenjakajakorokkeet merkitään yleensä
40826:        tistaa liikenneministeriötä parantamaan        molempiin päihin sijoitetuilla sinivalkoisilla lii-
40827:        liikenneturvallisuutta maali- ja värimer-      kennemerkeillä, jotka on valmistettu erityisestä
40828:        kintöjen tarjoamilla mahdollisuuksilla,ja      valoa pimeässä heijastavasta materiaalista.
40829:           löytyisikö eväitä antaa valikoitujen        Merkki on mahdollista tehdä sisältä valaistuna.
40830:        kuntien liikennesuunnittelusta vastaavil-      Toukokuusta 1994 alkaen on liikenteenjakaja-
40831:        le mahdollisuuksia kokeilla ja/tai itse        liikennemerkkien pylväät lisäksi voitu varustaa
40832:        päättää tarkoituksenmukaisten maali- ja        laitteilla, joissa on heijastavia sinisiä ja valkoisia
40833:        värimerkintöjen käytöstä vastaavassa           raitoja. Liikenteenjakajakoroke voidaan edellä
40834:        tarkoituksessa?                                mainittujen merkkien lisäksi varustaa ns. reuna-
40835:                                                       paaluilla tai aurausmerkeillä. Usein korokkeilla
40836:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          on muitakin liikennemerkkejä, esimerkkeinä
40837: vasti seuraavaa:                                      suojatien merkit. Tehokas keino korokkeiden
40838:                                                       näkyvyyden parantamiseksi on tievalaistus.
40839:    Tieliikenneasetuksen ( 163/ 1992) 43 §:n mukai-        Aina ei syytä korokkeisiin törmääruisestä voi-
40840: sesti keltaista yhtenäistä reunamerkintää voi-        da etsiä tienpitäjän toimista. TienkäyttäjäHäkin
40841: daan käyttää liikenteenjakajakorokkeen reunas-        voidaan edellyttää huolellisuutta, varovaisuutta
40842: sa. Keltainen väri on varoitusvärinä tähän tar-       ja ennen kaikkea oikeaa tilannenopeutta.
40843: koitukseen mitä sopivin, kun otetaan huomioon             Liikenneministeriö katsoo, että edellä maini-
40844: erilaiset olosuhteet kuten päivänvalo, pimeä, tiel-   tuilla keinoilla on jo nyt mahdollista tehokkaasti
40845: lä osittain lunta jne. Tiemerkintöjen käyttö ei       ja turvallisesti merkitä liikenteenjakajakorok-
40846: kuitenkaan ole pakollista. Niiden käyttö jää tien-    keet. Kuntien asiana on toteuttaa tarvittavat tie-
40847: pitäjän harkintaan. Taajama-alueilla, joilla suu-     merkintä- ja liikennemerkkijärjestelyt. Jos kun-
40848: rin osa liikenteenjakajakorokkeista sijaitsee,        tien edustajat katsovat, että tarvitaan vieläkin
40849: tienpitäjänä yleensä on asianomainen kunta tai        tehokkaampia merkitsemistapoja, voivat kunnat
40850: kaupunki. Merkitseminen kuuluu näissä tapauk-         kääntyä liikenneministeriön puoleen tarvittavien
40851: sissa kunnallisen päätöksenteon piiriin. Monessa      kokeiluiden järjestämiseksi. Liikenneministeriö
40852: tapauksessa liikenteenjakajakorokkeen reuna on        seuraa myös tällä alalla tapahtuvaa kan-
40853: jätetty tiemerkinnällä osoittamatta. Tähän ovat       sainvälistä ja kotimaista kehitystä.
40854: 
40855:      Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1996
40856: 
40857:                                                                 Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
40858:                                               KK 794/1996 vp                                             3
40859: 
40860: 
40861: 
40862: 
40863:                                           Tili Riksdagens Talman
40864: 
40865:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        estetiska orsaker kan ha varit grund för detta. En
40866: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          annan orsak kan vara den att när den första snön
40867: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-      kommer täcks vägmarkeringarna under ett vitt
40868: damot Klaus Bremer undertecknade spörsmål nr            snötäcke. Under dylika omständigheter sker de
40869: 794:                                                    flesta sammanstötningarna med refuger. Därför
40870:                                                         behöver refugerna markeras effektivare.
40871:           Kunde Regeringen tänkas ha mod att               De trafikfördelande refugerna markeras i all-
40872:        påskynda trafikministeriet så att trafiksä-      mänhet med blåvita trafikmärken gjorda av ett
40873:        kerheten förbättras genom de möjligheter         specialmaterial som reflekterar ljus i mörkret och
40874:        användningen av målfårgs- och fårgmar-           de placeras i båda ändorna av refugen. Det är
40875:        keringar erbjuder, och                           möjligt att göra märket så att det lyses inifrån.
40876:           kan Regeringen tänkas som vägkost             Från och med maj 1994 har stolparna för trafik-
40877:        erbjuda de för trafikplanering ansvariga         märkena vid de trafikfördelande refugerna dess-
40878:        inom kommunerna möjligheten att göra             utom kunnat förses med apparater som har re-
40879:        försök/eller själv besluta om ändamålsen-        flekterande ränder i vitt och blått. Den trafikför-
40880:        ligt användande av målfårgs- och fårg-           delande refugen kan, förutom med de märken
40881:        markeringar i ovan nämnda syfte?                 som nämns ovan, förses med s.k. randpålar eller
40882:                                                         plogningsmärken. Refugerna har vanligtvis ock-
40883:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           så andra trafikmärken, t.ex. trafikmärket för
40884: anföra följande:                                        skyddsväg. Vägbelysning är ett effektivt sätt att
40885:                                                         förbättra refugernas synlighet.
40886:    Enligt 43 § vägtrafikförordningen (16311992)            Det är inte alltid väghållarens handlingar som
40887: kan en obruten gul kantmarkering användas på            är skulden tili att sammanstötningar med refuger
40888: kanten av en trafikfördelande refuge. Den gula          sker. Aven av väganvändaren skall man kunna
40889: fårgen är synnerligen lämplig som varningsfårg          kräva omsorg, försiktighet och framför allt en
40890: för detta ändamål om man beaktar olika slag av          hastighet som anpassats tili situationen.
40891: omständigheter som t.ex. dagsljus, mörker, det             Trafikministeriet anser att man redan nu med
40892: att vägen är delvis snötäckt o.s. v. Det är dock inte   ovan nämnda metoder kan effektivt och säkert
40893: obligatoriskt att använda vägmarkeringar. Väg-          markera trafikfördelande refuger. Det är kom-
40894: hållaren avgör huruvida han använder dem eller          munernas sak att förverkliga de behövliga ar-
40895: inte. 1 tätorter, där den största delen av de trafik-   rangemangen för vägmarkering och trafikmär-
40896: fördelande refugerna finns, är det vanligtvis ve-       ken. Om representanter för kommunerna anser
40897: derbörande kommun eller stad som är väghålla-           att det behövs ännu effektivare markeringssätt
40898: re. I sådana fall är markeringen en del av den          kan de vända sig tili trafikministeriet för att be-
40899: korumunala beslutsfattningen. I flera fall har          hövliga försök skall kunna ordnas. Trafikminis-
40900: kanten av trafikfördelande refuger ingen väg-           teriet följer med både den nationella och interna-
40901: markering. Kostnadsaspekter eller t.o.m. miljö-         tionella utveckling också inom denna sektor.
40902: 
40903:      Helsingforsden 3 december 1996
40904: 
40905:                                                                     Trafikminister Tuula Linnainmaa
40906:                                             KK 795/1996 vp
40907: 
40908: Kirjallinen kysymys 795
40909: 
40910: 
40911: 
40912: 
40913:                                    Jaakko Laakso /vas: Lietteenkäsittelylaitoksen sijoituksesta Num-
40914:                                       mi-Pusulassa
40915: 
40916: 
40917:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
40918: 
40919:    Nummi-Pusulan kunnan lietteenkäsittelylai-            Saukkolassa on syntynyt laaja kansalaisliike,
40920: tos aiotaan sijoittaa Saukkolaan, lähelle kunnan      jonka tavoitteena on saada kunnalliset päättäjät
40921: tiheimmin asuttua taajamaa.                           etsimään sinänsä välttämättömälle lieteasemalle
40922:    Asukkaat pelkäävät lietteenkäsittelylaitoksen      uusi ja asukkaiden kannalta parempi sijainti-
40923: tuovan terveydellisiä haittoja ja vahingoittavan      paikka.
40924: lähialueen arvokasta luonnonympäristöä, jota             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40925: käytetään virkistysalueena.                           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
40926:    Lieteasema on laitos, jossa kiinteistöjen loka-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
40927: kaivoista ajettava aines eroteliaan vedeksija kiin-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40928: toaineeksi. Lokakaivoista kertyvien asumisjät-
40929: teiden käsittely aiheuttaa mm. hajuhaittoja.                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
40930:    Ilmeisesti nykytekniikalla ja kohtuullisilla              ryhtyä taatakseen SaukkoJan asukkaille
40931: kustannuksilla suunniteltua laitosta ei saataisi             oikeuden vaikuttaa lieteaseman sijain-
40932: hajuttomaksi. Siksi laitoksen sijoittaminen asu-             tiin, ja
40933: tuksen läheisyyteen ei voi olla perusteltua.                     aikooko Hallitus pitää huolta siitä, et-
40934:    SaukkoJan lieteaseman sijaintipaikan valmis-              tei hajuhaittoja ja myös mahdollisia ter-
40935: telu on tapahtunut hyvin pitkälle kuntalaisilta              veydellisiä haittoja aiheuttavaa lietteen-
40936: salassa, vaikka kunnallislaki velvoittaa kuntaa              käsittelyasemaa sijoiteta asutuksen välit-
40937: tiedottamaan kuntalaisille myös keskeneräisistä              tömään läheisyyteen?
40938: asioista.
40939:       Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1996
40940: 
40941:                                           Jaakko Laakso /vas
40942: 
40943: 
40944: 
40945: 
40946:  260017
40947: 2                                           KK 795/1996 vp
40948: 
40949: 
40950: 
40951: 
40952:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
40953: 
40954:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        asianmukaista ja sille on haettu vaihtoehtoa. Uu-
40955: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         denmaan ympäristökeskus pitää lietteen käsitte-
40956: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       lyn järjestämistä kiireellisenä ja katsoo, että ase-
40957: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jaakko           malle määrätyt lupaehdot ovat asianmukaiset
40958: Laakson näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          eikä aseman sijoituspaikka ole sopimaton.
40959: n:o 795:                                                 Nummi-Pusulan kunta ei ole onnistunut
40960:                                                       hankkimaan lietteen vastaanottoasemalle muuta
40961:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       soveltuvaa paikkaa. Vastaanottoaseman sijainti
40962:        ryhtyä taatakseen Saukkolan asukkaille         lähellä asutusta ja tärkeää pohjavesialuetta on
40963:        oikeuden vaikuttaa lieteaseman sijain-         otettu huomioon aseman suunnittelussa. Lupa-
40964:        tiin, ja                                       ehdoissa on myös vaadittu, että lietteiden vas-
40965:            aikooko Hallitus pitää huolta siitä, et-   taanotto on toteutettava erityistä huolellisuutta
40966:        tei hajuhaittoja ja myös mahdollisia ter-      noudattaen. Liete tullaan käsittelemään umpi-
40967:        veydellisiä haittoja aiheuttavaa lietteen-     naisessa yksikössä, ja muodostuvat jätevedet on
40968:        käsittelyasemaa sijoiteta asutuksen välit-     viemäröity kunnanjätevedenpuhdistamolle. Ha-
40969:        tömään läheisyyteen?                           jut eliminoidaan parhaimmalla nykytekniikalla
40970:                                                       elijohtamalla poistoilma biologisen suodattimen
40971:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kautta.
40972: vasti seuraavaa:                                         Lähialueen asukkaille on järjestetty hankkees-
40973:                                                       ta tiedotustilaisuus 10.4.1996. Lisäksi ne, joiden
40974:    Nummi-Pusulan kunta on 18.9.1996 saanut            etua ja oikeutta asia koskee, ovat voineet vaikut-
40975: ympäristölupamenettelylain (735/1991) mukai-          taa päätökseen hakemalla siihen muutosta lää-
40976: sen luvan kyseisen sako- ja umpikaivolietteen         ninoikeudessa.
40977: vastaanotto- ja käsittelyaseman rakentamiseen.           Uudenmaan ympäristökeskus seuraa hank-
40978: Lupaviranomaisena toimi kunnan rakennuslau-           keen toteutumista ja voi tarvittaessa puuttua lai-
40979: takunta. Ympäristöluvasta on valitettu, eikä          toksesta johtuviin ympäristö haittoihin, jos han-
40980: lupa näin ollen ole lainvoimainen.                    ke sittemmin toteutetaan. Hallituksella ei näin
40981:    Kyseisen aseman rakentaminen olisi perustel-       ollen ole syytä puuttua kyseistä laitosta koske-
40982: tua sen vuoksi, että sako- ja umpikaivolietteiden     vaan normaaliin käsittelyjärjestykseen.
40983: käsittely kunnan kaatopaikalla on ollut epä-
40984: 
40985:      Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1996
40986: 
40987:                                                                 Ympäristöministeri Pekka Haavisto
40988:                                              KK 795/1996 vp                                             3
40989: 
40990: 
40991: 
40992: 
40993:                                          Till Riksdagens Talman
40994: 
40995:   I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen          slambrunnar, och man har sökt ett alternativ.
40996: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            Nylands miljöcentral anser att organisationen av
40997: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        slambehandlingen brådskar, att de tillståndsvill-
40998: dagsman Jaakko Laakso undertecknade spörs-             kor som stälits upp för slamverket är sakliga och
40999: mål nr 795:                                            att placeringen av anläggningen inte är olämplig.
41000:                                                            Nummi-Pusula kommun har inte lyckats ta
41001:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         fram något annat lämpligt stälie för placeringen
41002:        ta för att garantera invånarna i Saukko Ia      av slamverket. Det faktum att slamverket ligger
41003:        rätten att klaga över placeringen av slam-      nära både bosättningen och ett viktigt grundvat-
41004:        verket, och                                     tensområde har beaktats i planeringen av verket.
41005:           ämnar Regeringen se tili att slamverk,       Tiliståndsvillkoren förutsätter vidare att mottag-
41006:        som orsakar dålig lukt, inte placeras i         ningen av slammet sker specielit omsorgsfulit.
41007:        omedelbar närhet av bosättningen?               Slammet kommer att behandlas i en s1uten enhet,
41008:                                                        och det avloppsvatten som bildas där har letts tili
41009:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          kommunens reningsverk för avloppsvatten.
41010: anföra fö1jande:                                       Lukten elimineras med bästa moderna teknik,
41011:                                                        dvs. så att frånluften leds genom en bio1ogisk
41012:    Nummi-Pusula kommun har enligt lagen om             filteran1äggning.
41013: miljötillståndsförfarande (735/1991) den 18 sep-           För dem som bor i närheten ordnades den 10
41014: tember 1996 fått tilistånd att bygga den ovan          april 1996 en informationstillstälining. De vars
41015: avsedda mottagnings- och behandlingsstationen          rätt elier förmån berörs har kunnat påverka be-
41016: för slam från sedimenterings- och slambrunnar.         slutet genom att hos länsrätten ansöka om att det
41017: Tiliståndsmyndighet är kommunens byggnads-             ändras.
41018: nämnd. Det har anförts besvär över miljötillstån-          Nylands miljöcentral följer med hur projektet
41019: det, och detta innebär att det inte har Iaga kraft.    går vidare och kan vid behov ingripa i miljö-
41020:    Byggandet av ifrågavarande slamverk är moti-        olägenheter som anläggningen kan orsaka, om
41021: verat på grund av att kommunens avstjälpnings-         projektet förverkligas. Regeringen har alitså
41022: plats inte på ett tilifredsstäliande sätt har kunnat   ingen an1edning att ingripa i den normala hand-
41023: behandla slammet från sedimenterings- och              läggningen av detta ärende.
41024: 
41025:      Helsingforsden 4 december 1996
41026: 
41027:                                                                        Miljöminister Pekka Haavisto
41028:                                          KK 796/1996 vp
41029: 
41030: Kirjallinen kysymys 796
41031: 
41032: 
41033: 
41034: 
41035:                                  Jaakko Laakso /vas: Työttömien verotuksen kiristymisestä
41036: 
41037: 
41038: 
41039:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
41040: 
41041:    Työttömyysturvaa saavien verotus uhkaa          päivärahana saadut tulot jäävät ensi vuonna alle
41042: vuonna 1997 kiristyä, koska kunnallisverotuksen    60 000 markan. Veronkiristys koskee ensi sijassa
41043: msiotulovähennys muutetaan ns. kannustinvä-        pitkäaikaistyöttömiä ja rankaisee mm. pelkkää
41044: lennykseksi, joka jättää työttömät vähennysoi-     118 markan työmarkkinatukea ja peruspäivära-
41045: ceuden ulkopuolelle.                               haa saavia.
41046:    Kaikkein eniten kiristyy noin 40 000 markkaa       Lipposen hallitus on lisäksi -joko tieten tai
41047: modessa työttömyyspäivärahaa saavien työttö-       tahtomattaan - tuomassa verotukseen uuden
41048: nien verotus. He joutuvat ensi vuonna maksa-       epäsosiaalisen periaatteen; työttömyysturvan
41049: naan 263 markkaa tätä vuotta enemmän tulo-         varassa elävien tuloja aiotaan ensi vuonna verot-
41050: teroa. Veroaste kiristyy heidän kohdallaan noin    taa ankarammin kuin palkkatuloja.
41051: ),7 prosenttiyksikköä.                                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
41052:    Vaikka 263 markkaa ei monen mielestä ole        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
41053: ruodessa suuri summa, on kyse toimeentulovai-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
41054: ceuksissa muutenkin olevista työttömistä, joiden   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41055: .yöttömyysturvaetuuksiin kohdistuu muitakin
41056: eikkauksia. Useimmilla ei kerta kaikkiaan enää               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
41057: >Ie varaa verotuksen kiristymiseen.                       ryhtyä estääkseen työttömien verojen ki-
41058:    Työttömän verotus kiristyy, jos työttömyys-            ristymisen?
41059: 
41060:      Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1996
41061: 
41062:                                        Jaakko Laakso /vas
41063: 
41064: 
41065: 
41066: 
41067:  60017
41068: 2                                          KK 796/1996 vp
41069: 
41070: 
41071: 
41072: 
41073:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
41074: 
41075:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       lieventämällä palkkatulon ja päivärahan yhteen-
41076: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        sovitusta. Näiden työnteon edellytyksiä paranta-
41077: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      vien toimien rinnalla tuen antamaa tasoa ei ole
41078: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jaakko          jouduttu alentamaan kuin murto-osalla palkka-
41079: Laakson näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         tuloon kohdistuvien parannusten määrästä.
41080: n:o 796:                                                 Työttömyysturvan saajista nykyiselläänkin
41081:                                                      kolmella neljästä on myös palkka- tai yrittäjä-
41082:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      tuloja saman vuoden aikana. Heidän verotuk-
41083:        ryhtyä estääkseen työttömien verojen ki-      sensa kevenee työntekoa kannustavalla tavalla.
41084:        ristymisen?                                   Pelkkää työttömyysturvaa saavan verotus kiris-
41085:                                                      tyy enimmillään niin vähän (21 mk/kk), että hy-
41086:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         vinkin pienet lyhytaikaiset tai satunnaisetkin an-
41087: vasti seuraavaa:                                     siot riittävät ne monin verroin kattamaan. Tähän
41088:                                                      hallitus on pyrkinyt poistaessaan tilapäisen työl-
41089:    Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut lisää-        listymisen esteitä. Monissa tapauksissa tila-
41090: mään työnteon kannustimia yhteensovittamalla         päinen työllistyminen on toistaiseksi myös ainoi-
41091: verotusta ja tulonsiirtoja siten, että työnteko on   ta keinoja pysyvämmän työsuhteen löytämises-
41092: kannattavampaa kuin sosiaaliturvan varassa elä-      sä.
41093: minenja että työnteko aina parantaa taloudellis-         Voidaan sanoa, että periaatteessa kannusta-
41094: ta tilannetta. Nämä toimenpiteet muodostavat         vuuden lisääminen edellyttää sekä "keppiä että
41095: osan työttömyyden alentamiseen tähtäävistä toi-      porkkanaa". Verotuksen muutoksista puheen
41096: mista. Ansiotulojen ja työttömyysturvan vero-        ollen hallitus katsoo onnistuneensa käyttämään
41097: tuksen muutokset vuonna 1997 puolestaan ovat         lähes yksinomaan myönteisiä keinoja ja vain hy-
41098: osa kannustavuutta lisäävistä yhteensovitustoi-      vin vähäisessä määrin keppiä. Huomion kiinnit-
41099: mista.                                               täminen ainoastaan tähän jälkimmäiseen puo-
41100:    Kannustavuutta lisäävät rakenteelliset muu-       leen asiasta antaa kokonaistilanteesta vain osit-
41101: tokset on jouduttu valtion talouden vaikean ti-      taisen ja vinoutuneen kuvan. Hallitus katsoo toi-
41102: lanteen vuoksi toteuttamaan valtion menoja li-       mineensa verotukseen tehtäviä muutoksia ehdot-
41103: säämättä. Työn teon kannattavuutta on lisätty        taessaan tavalla, joka parantaa myös työttömien
41104: monin tavoin. Verotusratkaisujen lisäksi työnte-     edellytyksiä kohentaa elämäntilannettaan.
41105: koa työttömyysturvan ohella pyritään lisäämään
41106: 
41107:      Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1996
41108: 
41109:                                                                                 Ministeri Arja Alho
41110:                                            KK 796/1996 vp                                               3
41111: 
41112: 
41113: 
41114: 
41115:                                        Tili Riksdagens Talman
41116: 
41117:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     ning av löneinkomsten och dagpenningen. Sam-
41118: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       tidigt med dessa åtgärder som förbättrar förut-
41119: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     sättningarna att arbeta har stödnivån inte behövt
41120: man Jaakko Laakso undertecknade spörsmål nr          sänkas med mer än en bråkdel av beloppet av de
41121: 796:                                                 förbättringar som inriktar sig på löneinkomsten.
41122:                                                          Av dem som får utkomstskydd för arbetslösa
41123:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       har tre personer av fyra redan nu också löne- eller
41124:        ta för att förhindra att beskattningen av     företagarinkomster under samma år. Beskatt-
41125:        arbetslösa skärps?                            ningen av dessa personer mildras på ett sätt som
41126:                                                      ökar arbetsmotiveringen. Beskattningen av dem
41127:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        som får enbart utkomstskydd för arbetslösa
41128: anföra följande:                                     skärps, som mest så lite (21 mk/mån.) att till och
41129:                                                      med mycket små kortvariga eller tillfålliga in-
41130:    Regeringen har i sitt program förbundit sig att   komster är tillräckliga för att täcka denna förlust
41131: sporra arbetet genom att samordna beskattning-       många gånger om. Detta har varit regeringens
41132: en och inkomstöverföringarna så att det är lön-      mål när den avlägsnat hinder för tillfållig syssel-
41133: sammare att arbeta än att leva på socialskyddet      sättning. Tills vidare är tillfållig sysselsättning i
41134: och att den ekonomiska situationen alltid för-       många fall också ett av de få sätt som finns att
41135: bättras genom arbete. Dessa åtgärder utgör en        finna ett mer permanent arbetsförhållande.
41136: del av det som gjorts för att minska arbetslöshe-        Man kan säga att ökningen av motiveringen i
41137: ten. Den ändrade beskattningen av förvärvs-          princip förutsätter både "käpp och morot". På
41138: inkomsterna och utkomstskyddet för arbetslösa        tai om ändringarna i beskattningen anser reger-
41139: 1997 utgör åter ett led i det samordningsarbete      ingen att den lyckats använda nästan enbart po-
41140: som utförts för att öka arbetsmotiveringen.          sitiva metoder, medan käpp har använts i en
41141:    De strukturella förändringarna i syfte att öka    mycket liten utsträckning. Att uppmärksamma
41142: arbetsmotiveringen har man på grund av det           enbart den sistnämnda sidan ger endast en par-
41143: svåra statsekonomiska läget varit tvungen att        tiell och förvrängd helhetsbild av situationen.
41144: genomföra utan att öka statens utgifter. Man har     Regeringen anser att den, när den föreslagit änd-
41145: på många sätt gjort det lönsammare att arbeta.       ringar i beskattningen, förfarit på ett sätt som
41146: Utöver de beskattningsmässiga åtgärderna för-        stärker även de arbetslösas förutsättningar att
41147: söker man sporra arbete vid sidan av utkomst-        förbättra sin livssituation.
41148: skyddet för arbetslösa genom en mildare samord-
41149: 
41150:      Helsingfors den 4 december 1996
41151: 
41152:                                                                                   Minister Arja Alho
41153:                                          KK 797/1996 vp
41154: 
41155: Kirjallinen kysymys 797
41156: 
41157: 
41158: 
41159: 
41160:                                  Säde Tahvanainen /sd ym.: Ns. kannustusrahaa koskevasta enna-
41161:                                     konpidätyksestä
41162: 
41163: 
41164:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
41165: 
41166:    Pohjois-Karjalan     lääninverovirasto    on        Kun kannustus- ja kuntoutusrahoissa on ky-
41167: 10.10.1996 antanut ennakkopäätöksen, jonka         seessä hoidollinen, terapeuttinen elementti, on
41168: mukaan Honkalammen kuntayhtymän sosiaali-          selvää, ettei tämänkaltaisista kohtuullisiksi jää-
41169: huoltolain mukaiseen työtoimintaan osallistuvil-   vistä työtuloista tule toimittaa ennakonpidätys-
41170: le henkilöille maksamasta kannustusrahasta on      tä.
41171: toimitettava ennakonpidätys ennakkoperintä-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
41172: lain 6 §:n 1 kohdan perusteella.                   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
41173:    Kuitenkin Uudenmaan lääninverovirasto on        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
41174: katsonut 14.6.1996 antamassaan vuoden 1996         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41175: loppuun asti voimassa olevassa ennakkopäätök-
41176: sessään, että vastaavassa tilanteessa Niemikoti-             Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
41177: säätiön kuntoutuksellisesta työstä maksama                saattaakseen verottajan kuntoutustyöstä
41178: kuntoutusraha (uutteruusraha) ei ole ennakko-             maksettaviin korvauksiin liittyvän enna-
41179: perintälain 6 §:ssä tarkoitettu korvaus ja että           konpidätyskäytännön yhdenmukaiseksi
41180: mainitusta kuntoutusrahasta ei ole näin makset-           siten, ettei kannustus- tai kuntoutustyyp-
41181: tava ennakonpidätystä.                                    pisistä rahoista tulisi toimittaa ennakon-
41182:                                                           pidätystä?
41183:      Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1996
41184: 
41185:                     Säde Tahvanainen /sd                 Tuija Pohjola /sd
41186:                     Esa Lahtela /sd                      Raimo Holopainen /sd
41187:                                     Tapio Karjalainen /sd
41188: 
41189: 
41190: 
41191: 
41192: 260017
41193: 2                                          KK 797/1996 vp
41194: 
41195: 
41196: 
41197: 
41198:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
41199: 
41200:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       minen kaupungille, vaan työrajoitteisten kun-
41201: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        toutus ja yhteiskuntaan sopeuttaminen. Kau-
41202: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      pungin antamat etuudet, jotka eivät olleet ylittä-
41203: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Säde Tah-       neet toimeentulotuen rahallista määrää, eivät ol-
41204: vanaisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      leet etuuksien saajien tuloa, vaan niitä oli pidettä-
41205: sen n:o 797:                                         vä ehkäisevänä toimeentulotukena.
41206:                                                          Kysymyksen perusteluissa on viitattu kahteen
41207:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        eri lääninveroviraston antamaan ennakkopää-
41208:        saattaakseen verottajan kuntoutustyöstä       tökseen, joiden lopputulos on ollut ennakonpi-
41209:        maksettaviin korvauksiin liittyvän enna-      dätyksen toimittamisvelvollisuuden osalta erilai-
41210:        konpidätyskäytännön yhdenmukaiseksi           nen. Ennakkotiedot ovat koskeneet kuluvaa
41211:        siten, ettei kannustus- tai kuntoutustyyp-    vuotta. Eduskunnassa on parhaillaan käsiteltä-
41212:        pisistä rahoista tulisi toimittaa ennakon-    vänä hallituksen esitys uudeksi ennakkoperintä-
41213:        pidätystä?                                    laiksi,joka on tarkoitettu tulemaan voimaan ensi
41214:                                                      vuoden alusta lukien. Annetut ennakkotiedot ei-
41215:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         vät siten enää koskisi ensi vuonna maksettavia
41216: vasti seuraavaa:                                     suorituksia.
41217:                                                          Uuden ennakkoperintälain mukaan ennakon-
41218:    Oikeuskäytännössä on muutama tapaus, jois-        pidätys olisi ensisijainen ennakkoperinnän muo-
41219: sa on ollut kyse vammaisille tai vajaakuntoisille    to. Siten suorituksen maksajanolisi toimitettava
41220: maksetun ahkeruusrahan, kuntoutusrahan tai           ennakonpidätys veronalaisista suorituksista ku-
41221: vastaavan verotuksesta. Ahkeruusrahaa, jota          ten kysymyksessä tarkoitetuista kannustus- tai
41222: esimerkiksi vaikeavammaisten invalidien huol-        kuntoutustyyppisistä rahoista. Esityksen mu-
41223: tolaitokset maksavat hoito- tai virkistystar-        kaan verohallitus voisi rajoittaa erityisestä syystä
41224: koituksessa järjestetystä askartelusta, ei pidetty   ennakkoperintävelvollisuutta. Verohallituksella
41225: työn tekemisen perusteella maksettuna korvauk-       olisi mahdollisuus rajoittaa ennakonpidätys-
41226: sena eikä palkkana (KVL 1961/19). Myöskään           velvollisuutta sellaisten kuntien tai yleishyö-
41227: kaupungin suojatyöstä maksamaa korvausta ja          dyllisten yhteisöjen maksamien markkamääräi-
41228: nuorten työkodissa työkokeilusta maksettua           sesti vähäisten kehotusrahojen osalta, joiden
41229: kehotusrahaa ei ole pidetty palkkana. Näissä         tarkoituksena ei ole palkita työn tekemistä vaan
41230: ratkaisuissa ei ole ollut kyse tulon veronalaisuu-   tukea vammaisen tai vajaakuntoisen hoitoa,
41231: desta vaan siitä, onko suoritus palkkaa vai ei.      kuntoutusta sekä yhteiskuntaan sopeutumista.
41232: Vakiintuueesti suorituksia on verotuskäytännös-      Verohallituksen ilmoituksen mukaan siellä val-
41233: sä pidetty veronalaisina tuloina. KHO on jul-        mistellaan parhaillaan tämänsuuntaista päätös-
41234: kaisemattomassa päätöksessä (KHO 12.05.1989          tä. Siten ennakonpidätyskäytäntö yhdenmukais-
41235: T 1551) katsonut, että suojatyön järjestämisen       tuisi nykyisestä uuden ennakkoperintälain myö-
41236: tarkoituksena ei ollut työn tuloksen aikaansaa-      tä.
41237: 
41238:      Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1996
41239: 
41240:                                                                                  Ministeri Arja Alho
41241:                                              KK 797/1996 vp                                               3
41242: 
41243: 
41244: 
41245: 
41246:                                           Tili Riksdagens Talman
41247: 
41248:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        och anpassa dem tili samhället. De förmåner
41249: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          staden hade gett och som inte överskridit ut-
41250: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        komststödets belopp var inte förmånstagarnas
41251: man Säde Tahvanainen m.fl. undertecknade                inkomst, utan var att betrakta som förebyggande
41252: spörsmål nr 797:                                        utkomststöd.
41253:                                                            1motiveringen tili spörsmålet har hänvisats tili
41254:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         två olika förhandsbesked givna av länsskatte-
41255:        ta i syfte att förenhetliga skattetagarens       verk, i vilka slutresultatet beträffande skyldighe-
41256:        förskottsinnehållningspraxis i anslutning        ten att verkställa förskottsinnehållning har varit
41257:        till ersättningar för rehabiliteringsarbete      olika. Förhandsbeskeden har gällt detta år. 1
41258:        så att förskottsinnehållning inte skulle         riksdagen behandlas som bäst regeringens pro-
41259:        verkställas på penningar av typen moti-          position med förslag till en ny lag om förskotts-
41260:        vations- eller rehabiliteringspenning?           uppbörd som avses träda i kraft vid ingången av
41261:                                                         nästa år. De förhandsbesked som getts skulle
41262:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           således inte längre gälla prestationer som betalas
41263: anföra följande:                                        nästa år.
41264:                                                            Enligt den nya lagen om förskottsuppbörd
41265:    1 rättspraxis finns några fall där det varit fråga   skall förskottsinnehållning vara den primära for-
41266: om beskattning av flitpenning, rehabiliterings-         men av förskottsuppbörd. Den som betalar pre-
41267: penning eller motsvarande som betalts tili handi-       stationen skall således vara skyldig att verkställa
41268: kappade eller begränsat arbetsföra. Flitpenning         förskottsinnehållning på skattepliktiga presta-
41269: som exempelvis vårdinrättningar för gravt han-          tioner, exempelvis av den typ som de i spörsmålet
41270: dikappade invalider betalar för hobbyverk-              avsedda motivations- eller rehabiliteringspen-
41271: samhet i vård- eller rekreationssyfte ansågs inte       ningarna utgör. Enligt propositionen kunde
41272: vara ersättning eller lön som betalas på grundval       skattestyrelsen av särskilda skäl begränsa för-
41273: av utfört arbete (CSN 1961/19). Som lön ansågs          skottsuppbördsskyldigheten.         Skattestyrelsen
41274: inte heller den ersättning som staden betalar för       skall ha möjlighet att begränsa förskottsinnehåll-
41275: skyddat arbete och inte heller den flitpenning          ningsskyldigheten när det gäller sådana flitpen-
41276: som betalas för ungas arbetsprövning i ett arbets-      ningar på små belopp som kommuner eller all-
41277: hem. 1 dessa beslut har det inte varit fråga om         männyttiga samfund betalar och vilkas syfte
41278: huruvida inkomsten är skattepliktig utan huruvi-        inte är att ge lön för arbete utan stöda handikap-
41279: da prestationen utgör lön eller inte. Prestationer      pades eller begränsat arbetsföras vård, rehabili-
41280: har av hävd betraktats som skattepliktiga inkom-        tering samt anpassning till samhället. Enligt upp-
41281: ster i skattepraxis. HFD har i ett opublicerat          gift från skattestyrelsen bereds där som bäst be-
41282: beslut (HFD 12.05.1989 T 1551) ansett att avsik-        slut i denna riktning. På så sätt skulle förskottin-
41283: ten med arrangerandet av skyddat arbete inte har        nehållningspraxis förenhetligas i och med den
41284: varit att åstadkomma ett arbetsresultat för sta-        nya lagen om förskottsuppbörd.
41285: den, utan att rehabilitera arbetshandikappade
41286: 
41287:      Helsingforsden 4 december 1996
41288: 
41289:                                                                                     Minister Arja Alho
41290:                                               KK 798/1996 vp
41291: 
41292: Kirjallinen kysymys 798
41293: 
41294: 
41295: 
41296: 
41297:                                      Sulo Aittoniemi /kesk: Äänestysaktiivisuuden lisäämisestä
41298: 
41299: 
41300: 
41301:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
41302: 
41303:    Kaikki viisaus tulee kansalta ja erityisesti             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
41304: Tampereelta. Niin tässäkin tapauksessa kansan-           jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
41305: edustajan välittämänä.                                   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
41306:    Innostus osallistumisesta vaaleihin niin kun-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41307: nallisella kuin valtakunnallisella tasolla on osoit-
41308: tanut huolestuttavia laimenemisen merkkejä. Il-                    Miten Hallitus suhtautuu äänestysak-
41309: miö saattaa muodostua uhaksi kansanvallan ke-                   tiivisuutta nostavaan ideaan, jonka mu-
41310: hitykselle ja parlamentarismille. Asialle "tarttis              kaan niin valtiollisissa kuin kunnallisvaa-
41311: tehdä jotakin".                                                 leissakin arvottaisiin kaikkien äänestä-
41312:    Yksi keino olisi mahdollisuus arpoa jotakin                  neiden kesken tietty määrä veroista va-
41313: äänestäneiden kesken, niin kuin tapahtuu mark-                  paita vuosia, esimerkiksi yksi verovapaa
41314: kinoinnissa yleensäkin. Arpomisen kohde voisi                   vuosi kymmentätuhatta äänestänyttä
41315: olla esimerkiksi verovapaa vuosi, yksi verovapaa                kohti, ja jos Hallitus suhtautuu asiaan
41316: vuosi jokaista kymmentätuhatta äänestänyttä                     myönteisesti,
41317: kohti. Jos maassa olisi 3,5 miljoonaa äänestänyt-                  olisiko idea toteutettavissa jo seuraa-
41318: tä, se merkitsisi sitä, että 350 onnellista olisi seu-          vissa eduskuntavaaleissa ja mahdollisesti
41319: raavan vuoden vailla verokarhun kyhnäystä.                      presidentinvaaleissa?
41320: Kun Suomi on arpomisten luvattu maa, tulos
41321: olisi varmasti positiivinen ja pienillä kustannuk-
41322: silla.
41323: 
41324:      Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1996
41325: 
41326:                                            Sulo Aittoniemi /kesk
41327: 
41328: 
41329: 
41330: 
41331: 260017
41332: 2                                          KK 798/1996 vp
41333: 
41334: 
41335: 
41336: 
41337:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
41338: 
41339:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       täessä. Niiden tarkoitus on siten yksinomaan va-
41340: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        lita ao. toimielin, eli eduskunta, presidentti, val-
41341: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tuusto tai Euroopan parlamentti. Vaalit ovat vä-
41342: Jasenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo            littömät, suhteelliset ja salaiset ja niissä on kaikil-
41343: Aittaniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       la äänioikeutetuilla yleinen ja yhtäläinen äänioi-
41344: sen n:o 798:                                         keus.
41345:                                                          Äänestysaktiivisuus on viimeisimmissä edus-
41346:            Miten Hallitus suhtautuu äänestysak-      kuntavaaleissa ja kunnallisvaaleissa ollut laskus-
41347:        tiivisuutta nostavaan ideaan, jonka mu-       sa. Yhtenä syynä tähän on esitetty, ettäjoidenkin
41348:        kaan niin valtiollisissa kuin kunnallisvaa-   kansalaisten mielestä äänestämisellä ei voida
41349:        leissakin arvottaisiin kaikkien äänestä-      vaikuttaa asioihin. Demokraattisen järjestelmän
41350:        neiden kesken tietty määrä veroista va-       toimivuuden kannalta äänestysvilkkauden kas-
41351:        paita vuosia, esimerkiksi yksi verovapaa      vattaminen nykyisestä on ensiarvoisen tärkeää.
41352:        vuosi kymmentätuhatta äänestänyttä            Tämä tulee kuitenkin tehdä keinoilla, jotka sel-
41353:        kohti, ja jos Hallitus suhtautuu asiaan       keästi ja yksinomaan liittyvät kulloistenkin vaa-
41354:        myönteisesti,                                 lien asiasisältöön: puolueiden ja kansalaisjärjes-
41355:            olisiko idea toteutettavissa jo seuraa-   töjen asiana on -poliittista keskustelua käymäl-
41356:        vissa eduskuntavaaleissa ja mahdollisesti     lä- vaikuttaa äänestäjiin niin, että nämä luotta-
41357:        presidentinvaaleissa?                         vat äänestämisen vaikuttavuuteen.
41358:                                                          Kysyjän ehdottarua järjestelmä perustuisi sii-
41359:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          hen, että vaaleihin tuotaisiin aivan ylimääräinen,
41360: taen seuraavan:                                      niihin mitenkään liittymätön tekijä eli arpajaisiin
41361:                                                      verrattava mahdollisuus ':'.erovapaaseen vuoteen,
41362:    Suomen Hallitusmuodon 2 §:n mukaan valtio-        jos käy äänestämässä. Aänestämisen ja koko
41363: valta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa         vaalien tarkoitus saattaisikin saada aivan uuden
41364: valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Edus-          luonteen: äänestämässä ei enää käytäisi niinkään
41365: kuntaan kuuluu 200 kansanedustajaa, jotka vali-      sen vuoksi, että valitaan maalle eduskunta, presi-
41366: taan joka neljäs vuosi toimitettavilla vaaleilla.    dentti tai kunnalle valtuusto, vaan sen takia, että
41367: Suomen poliittinen demokratia on siten edus-         joku onnekas äänestäjä voisi saada itselleen
41368: tuksellista eli välillistä demokratiaa, jossa kan-   taloudellista etua eli verovapaan vuoden. Vaa-
41369: salaiset osallistuvat maan poliittiseen elämään      lien arvokkuudenkin kannalta ehdotettu järjes-
41370: valitsemalla vaaleilla jäsenet edustuselimeen eli    telmä olisi kyseenalainen.
41371: eduskuntaan.                                             Mainittakoon vielä, että Suomen voimassa
41372:    Hallitusmuodossa säädetään myös, että tasa-       oleva verolainsäädäntö ei tunne mahdollisuutta
41373: vallan presidentin valitsee Suomen kansa välittö-    arpoa verovelvollinen veroista vapaaksi. Lisäksi
41374: mällä vaalilla kuuden vuoden pituiseksi toimi-       kysyjän ehdottarua menettely saattaisi kansalai-
41375: kaudeksi. Kuntalain mukaan valtuuston jäsenet        set eriarvoiseen asemaan: verovapaan vuoden
41376: ja varajäsenet valitaan kunnallisvaaleissa neljäk-   "voittaja" saisi etuutensa siksi, että hän osallistui
41377: si kalenterivuodeksi. Europarlamenttivaalilain       vaaleihin ja oli onnekas. Muut äänestäneet, jotka
41378: mukaan Suomesta valitaan vaaleilla 16 edustajaa      samalla tavalla käyttivät poliittisia oikeuksiaan
41379: Euroopan parlamenttiin viiden vuoden pitui-          mutta jotka eivät olisi yhtä onnekkaita, jäisivät
41380: seksi toimikaudeksi.                                 ilman samaa etuutta.
41381:    Vaalit ovat olennaisessa asemassa valtiovallan        Edellä olevaan viitaten hallitus ei pidä ehdo-
41382: käyttöä ja kunnallista päätöksentekoa järjestet-     tusta toteuttamiskelpoisena.
41383: 
41384:      Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1996
41385: 
41386:                                                                      Oikeusministeri Kari Häkämies
41387:                                             KK 798/1996 vp                                                 3
41388: 
41389: 
41390: 
41391: 
41392:                                          Tili Riksdagens Talman
41393: 
41394:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       parlament. Valen är direkta, proportionerliga
41395: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         och hemliga och alla röstberättigade har allmän
41396: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       och lika rösträtt i dem.
41397: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr             1 de senaste riksdagsvalen och kommunalva-
41398: 798:                                                   len har röstningsaktiviteten visat en nedgående
41399:                                                        trend. Som en orsak tili det har framkastats att en
41400:           H ur ställer sig Regeringen till en sådan    del medborgare anser att man inte kan påverka
41401:        ide för att öka röstningsaktiviteten att        saker och ting genom att rösta. Med tanke på ett
41402:        både i statliga och kommunala vai ett           fungerande demokratiskt system är det syn-
41403:        visst antal skattefria år skulle lottas ut      nerligen viktigt att röstningsaktiviteten fås att
41404:        bland samtliga väljare, t.ex. ett skattefritt   stiga igen. Detta bör dock göras på ett sätt som
41405:        år per tiotusen väljare, och                    klart och uteslutande sammanhänger med sakin-
41406:           kunde iden, om Regeringen förhåller          nehållet i valet i fråga: det är partiernas och
41407:        sig positivt tili den, genomföras redan vid     medborgarorganisationernas uppgift att - ge-
41408:        nästa riksdagsval och eventuellt vid            nom politisk debatt - påverka väljarna så att
41409:        presidentvalet.                                 dessa tror på sin möjlighet att påverka genom att
41410:                                                        rösta.
41411:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt               Det system som föreslogs i spörsmålet grunda-
41412: följande:                                              de sig på att i valet skulle införas ett extra element
41413:                                                        utan någon som helst anknytning till valet, dvs.
41414:    Enligt 2 § Regeringsformen tillkommer stats-        genom att rösta kunde man genom ett slags lotte-
41415: makten i Finland folket, som företräds av dess till    ri ha möjlighet att få ett skattefritt år. Syftet med
41416: riksdag församlade representation. Till riksda-        röstandet och med hela valet kunde få en helt ny
41417: gen hör tvåhundra riksdagsmän, som väljs ge-           karaktär: väljarna skulle inte delta i röstningen
41418: nom vai, som förrättas vart fjärde år. Finlands        för att utse en riksdag eller president i Jandet eller
41419: politiska demokrati är sålunda en representativ,       en fullmäktigförsamling i kommunen utan för att
41420: dvs. indirekt demokrati, i viiken medborgarna          någon lyckosam väljare kunde få ekonomisk för-
41421: deltar i landets politiska Iiv genom att genom vai     del, ett skattefritt år. Redan med tanke på valens
41422: utse medlemmarna i det representativa organet,         värdighet vore det föreslagna systemet tvivelak-
41423: riksdagen.                                             tigt.
41424:    1 regeringsformen bestäms också att Finlands           Det kan ytterligare konstateras att den gällan-
41425: folk väljer republikens president genom direkt         de skattelagstiftningen i Finland inte känner tili
41426: vai för en mandatperiod på sex år. Enligt kom-         möjligheten att Iotta ut skattefrihet åt skattskyl-
41427: munallagen väljs fullmäktige och deras ersättare       diga. Dessutom skulle det föreslagna förfarandet
41428: genom kommunalval för fyra kalenderår. Enligt          försätta medborgarna i olika ställning: "vinna-
41429: lagen om vai tili Europaparlamentet väljs 16           ren" av det skattefria året skulle få sin förmån för
41430: förterädare för Finland i Europaparlamentet för        att han deltog i valet och hade tur. De övriga
41431: en mandatperiod på fem år.                             väljarna, som likaså utövade sina politiska rät-
41432:    Valen har en väsentlig ställning när utövandet      tigheter men inte hade lika mycket tur, skulle inte
41433: av statsmakten och det kommunala besluts-              få denna förmån.
41434: fattandet organiseras. Syftet med dem är sålunda           Med hänvisning tili ovanstående anser reger-
41435: enbart att välja vederbörande organ, dvs. riks-        ingen inte att förslaget är genomförbart.
41436: dag, president, fullmäktige eller Europa-
41437: 
41438:      Helsingfors den 27 november 1996
41439: 
41440:                                                                        Justitieminister Kari Häkämies
41441:                                              KK 799/1996 vp
41442: 
41443: Kirjallinen kysymys 799
41444: 
41445: 
41446: 
41447: 
41448:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Asianajajien toiminnan valvonnasta
41449: 
41450: 
41451: 
41452:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
41453: 
41454:    Asianajajien kohtuuttomasta laskutuksesta           mies saa sadan tonnin laskun ja tiedon siitä, että
41455: esimerkiksi konkurssipesien hoidon yhteydessä          juttu on hävitty.
41456: on tehty lukemattomia kyselyitä, samoin lasku-            Suomalainen yhteiskunta on tietynlaisen
41457: tuksesta maksuttoman oikeudenkäynnin yhtey-            asianajajamafian käsissä.
41458: dessä. Vastaukset ovat aina samanlaisia. Luva-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
41459: taan ryhtyä toimenpiteisiin, mutta erityisesti ko-     jestyksen 37 §:n I momenttiin viitaten esitän kun-
41460: rostetaan sitä, kuinka korkeissa käsissä on asian-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
41461: ajajien valvonta.                                      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41462:    Edellä mainittuihin asioihin ei ole saatu min-
41463: käänlaista korjausta. Ajan myötä on käynyt                       Aikooko Hallitus vihdoinkin ryhtyä
41464: myös selväksi, että asianajajat ja muut lakimiehet            toimenpiteisiin, joiden kautta suomalais-
41465: laskuttavat sellaisesta, jota ei ole tehtykään. Pa-           ten asianajajien laskutus ja työmoraali
41466: hinta tässä tapauksessa on, että säännöllisin vä-             saadaan vastaamaan asianajajaliiton
41467: liajoin ilmoitetaan päämiehelle jostakin toimen-              kauniisti laadituissa säännöissä ja lain-
41468: piteestä ja siitä, että taas on lisätty muutama               säädännössä vaadittua, yleisesti hyväk-
41469: tonni laskutukseen. Loppujen lopuksi käy sel-                 syttävää tasoa?
41470: ville, että mitään todellista ei ole tehtykään. Pää-
41471: 
41472:       Helsingissä II päivänä marraskuuta I996
41473: 
41474:                                           Sulo Aittaniemi /kesk
41475: 
41476: 
41477: 
41478: 
41479:  ~60017
41480: 2                                            KK 799/1996 vp
41481: 
41482: 
41483: 
41484: 
41485:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
41486: 
41487:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa        omaisen luona sekä muussakin toiminnassaan
41488: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          täyttävät velvollisuutensa. Asianajaja on velvol-
41489: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        linen antamaan hallitukselle tiedot, joita tätä val-
41490: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         vontaa varten tarvitaan.
41491: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen              Valtioneuvoston oikeuskanslerilla on oikeus
41492: n:o 799:                                               vaatia asianajajayhdistyksen hallitusta ryhty-
41493:                                                        mään toimenpiteisiin asianajajaa vastaan, jos
41494:            Aikooko Hallitus vihdoinkin ryhtyä          hän katsoo, että asianajaja laiminlyö velvollisuu-
41495:         toimenpiteisiin, joiden kautta suomalais-      tensa. Asianajajiin kohdistuvat kurinpitoasiat
41496:         ten asianajajien laskutus ja työmoraali        käsittelee liiton kurinpitolautakunta. Oikeus-
41497:         saadaan vastaamaan asianajajaliiton            kansleri voi valittaa liiton hallituksen ja kurinpi-
41498:         kauniisti laadituissa säännöissä ja lain-      tolautakunnan päätöksistä Helsingin hovi oikeu-
41499:         säädännössä vaadittua, yleisesti hyväk-        delle.
41500:         syttävää tasoa?                                    Asianajajien palkkioiden osalta on todettava,
41501:                                                        että yhteiskunnan tehtävänä ei yleensä ole puut-
41502:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tua yksityisten sopimussuhteiden palkkioperus-
41503: vasti seuraavaa:                                       teisiin, ellei asiaa ole riitautettu, jolloin palkkio-
41504:                                                        riidan ratkaisu jää viime kädessä tuomioistuimen
41505:     Asianajajan nimitystä saa käyttää lakimies,        tehtäväksi. Tilanne on toinen silloin, kun yhteis-
41506: joka on hyväksytty Suomen Asianajajaliiton jä-         kunnan varoista suoritetaan korvauksia avusta-
41507: seneksi. Asianajajaliitto on yhdistys, jonka sään-     jille esimerkiksi maksuttomasta oikeudenkäyn-
41508: nöt vahvistaa oikeusministeriö ja jonka jäsenis-       nistä annetun lain perusteella. Tällöin valtiolla
41509: tön toimintaa valvoo muun muassa valtioneu-            on velvollisuus ja oikeus puuttua palkkioiden
41510: voston oikeuskansleri. Asianajotoiminnassa tu-         määrään. Oikeusministeriö on näissä asioissa
41511: lee noudattaa myös liiton laatimia hyvää asian-        laatinut palkkiotaulukot, joita tuomioistuimet
41512: ajotapaa koskevia ohjeita.                             ovat velvollisia noudattamaan (OM:n määräys
41513:     Suomessa kansalaisten asioita hoitavat myös        19.12.1994 n:o 4329/33/94 OM)
41514: muut kuin asianajajat. Nämä joko ovat oikeus-              Suomen Asianajajaliiton vahvistamissa hyvää
41515: tieteellisen koulutuksen saaneita tai sitten eivät.    asianajotapaa koskevissa ohjeissa, joita liiton jä-
41516: Suomessa ei ole niin sanottua asianajajamono-          senet- asianajajat-ovat velvollisia noudatta-
41517: polia. Kansalaiset voivat siten itse valita asiamie-   maan, todetaan, että asianajajan palkkion tulee
41518: hensä tai avustajansa.                                 olla kohtuullinen sekä vahvistettujen palkkion-
41519:     Asianajajista annetussa laissa säädetään           määräämisperusteiden mukainen. Tapaohjeiden
41520: asianajajien kelpoisuusvaatimukset. Lisäksi lais-      23 §:n mukaan, jos päämies ei pidä laskua hyväk-
41521: sa säädetään, että asianajajan tulee rehellisesti ja   syttävänä, on asianajajan annettava päämiehel-
41522: tunnollisesti täyttää hänelle uskotut tehtävät         leen tieto siitä, miten tämä voi saattaa palkkiota
41523: sekä kaikessa toiminnassaan noudattaa hyvää            koskevan erimielisyyden asianajajaliiton halli-
41524: asianajajatapaa. Muita oikeudellisia asiointiteh-      tuksen välimiesmenettelyn ratkaistavaksi.
41525: täviä hoitavia varten ei ole säädetty vastaavia            Vuoteen 1992 saakka liitto antoi markkamää-
41526: säännöksiä.                                            räiset ohjeeiliset toimenpideveloitukset. Sellaisia
41527:     Ensisijaisesti asianajajien valvonta kuuluu        ei kuitenkaan enää saa kilpailulainsäädännön
41528: asianajajille itselleen. Käytäntö on tässä suhtees-    johdosta antaa.
41529: sa länsimaisen oikeusjärjestyksen mukainen ja              Oikeuspalveluiden tarjoaminen ja kansalais-
41530: turvaa siten asianajajakunnan itsenäisyyttä ja         ten avustaminen heidän oikeudellisissa asiois-
41531: riippumatonta asemaa hallinnosta ja poliittisista      saan on yksityistä ammatinharjoittamista. Alal-
41532: päätöksentekijöistä. Asianajajayhdistyksen hal-        la olevien työmoraalin valvominen lainsäädän-
41533: lituksen on valvottava mm., että asianajajat           nönisin keinoin on hankalaa. Koska kyse on va-
41534: esiintyessään tuomioistuimessa tai muun viran-         paasta kilpailusta, on laskutuksen perusteiden ja
41535:                                         KK 799/1996 vp                                        3
41536: 
41537: suuruuden määrittäminen vaikeaa ja jopa lain     perusteella. Oikeusministeriö seuraa maksutto-
41538: vastaista. Kuten edellä on todettu, tilanne on   man oikeudenkäynnin kustannuksia ja tarvitta-
41539: toinen silloin, kun palkkioita maksetaan esim.   essa muuttaa palkkioperusteita.
41540: maksuttomasia oikeudenkäynnistä annetun lain
41541: 
41542:     Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1996
41543: 
41544:                                                               Oikeusministeri Kari Häkämies
41545: 4                                           KK 799/1996 vp
41546: 
41547: 
41548: 
41549: 
41550:                                         Tili Riksdagens Talman
41551: 
41552:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      lämna styrelsen de uppgifter som behövs för den-
41553: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-        na tilisyn.
41554: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-         Justitiekanslern vid statsrådet har rätt att hos
41555: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr         advokatföreningens styrelse påkalla åtgärder
41556: 799:                                                  mot en advokat om han anser att denne försum-
41557:                                                       mar sina skyldigheter. Disciplinära åtgärder mot
41558:           Ämnar Regeringen äntligen vidta åt-         advokaterna behandlas av föreningens disciplin-
41559:        gärder genom vilka advokaternas fak-           nämnd. Justitiekanslern kan besvära sig över sty-
41560:        turering och arbetsmoral fås att motsvara      relsens och disciplinnämndens beslut hos Hel-
41561:        den allmänt godtagbara nivå som krävs i        singfors hovrätt.
41562:        advokatförbundets vackert uppgjorda               Beträffande advokaternas arvoden kan det
41563:        stadgar och i lagstiftningen?                  konstateras att det i allmänhet inte är samhällets
41564:                                                       uppgift att blanda sig i arvodesgrunderna för
41565:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt          privata avtalsförhållanden om inte saken har
41566: följande:                                             gjorts stridig, i vilket fall avgörandet av arvodes-
41567:                                                       tvisten i sista hand är domstolens uppgift. Situa-
41568:    Benämningen advokat får användas av en ju-         tionen är en annan då ersättning betalas tili biträ-
41569: rist som godkänts som medlem i Finlands Advo-         den av samhällets medel, t.ex. med stöd av lagen
41570: katförening. Advokatföreningen är en förening         om fri rättegång. 1 sådana fall är det statens
41571: vars stadgar fastställs av justitieministeriet och    skyldighet och rättighet att ta ställning tili
41572: vars medlemmars verksamhet övervakas av bl.a.         arvodesbeloppen. Justitieministeriet har gjort
41573: justitiekanslern vid statsrådet. 1 advokatverk-       upp arvodestabeller, som domstolarna är skyldi-
41574: samheten skall också föreningens stadgar om           ga att följa i sådana frågor. (JM:s föreskrift
41575: god advokatsed iakttas.                               19.12.1994 nr 4329/33/94 OM).
41576:    1 Finland sköts människornas angelägenheter           1 de anvisningar om god advokatsed som Fin-
41577: också av andra än advokater. Dessa andra kan          lands Advokatförening har fastställt och före-
41578: ha juridisk utbildning eller inte. Finland har inte   ningens medlemmar är skyldiga att iaktta kon-
41579: ett s.k. advokatmonopol. Man kan sålunda själv        stateras att advokatens arvode skall vara rimligt
41580: välja sitt ombud eller biträde.                       och följa fastställda grunder för bestämmande av
41581:    1 lagen om advokater stadgas om behörighets-       arvode. Enligt 23 § i sedeföreskrifterna skall ad-
41582: villkoren för advokater. Dessutom stadgas där         vokaten, om huvudmannen inte anser räkningen
41583: att advokaterna redbart och samvetsgrant skall        godtagbar, upplysa huvudmannen om hur han
41584: utföra dem anförtrodda uppdrag samt i all sin         kan hänskjuta meningsskiljaktigheten om arvo-
41585: verksamhet iaktta god advokatsed. Motsvaran-          dettili advokatföreningens styrelse för avgöran-
41586: de bestämmelser har inte stadgats för andra som       de genom skiljemannaförfarande.
41587: utfgr juridiska sakföraruppdrag.                         Fram tili år 1992 utfårdade föreningen norma-
41588:    Overvakningen av advokaterna hör i första          tiva anvisningar om storleken på åtgärdsdebite-
41589: hand tili advokaterna själva. Praxisen följer i       ringarna. Sådana får emellertid inte längre ges på
41590: detta avseende västerländsk rättsordning och          grund av konkurrenslagstiftningen.
41591: säkrar därigenom advokatkårens självständighet           Att erbjuda rättstjänster och bistånd åt män-
41592: och oavhängighet av förvaltningen och de poli-        niskor i deras juridiska angelägenheter är privat
41593: tiska beslutsfattarna. Advokatföreningens sty-        yrkesutövning. Det är svårt att med lagstift-
41594: relse skall bl.a. se tili att advokaterna uppfyller   ningsmedel övervaka arbetsmoralen hos dem
41595: sina förpliktelser då de uppträder inför domstol      som arbetar i branschen. Eftersom det är fråga
41596: eller någon annan myndighet samt även i sin           om fri konkurrens är det svårt och t.o.m.
41597: övriga verksamhet. En advokat är skyldig att          lagstridigt att bestämma grunderna för arvode-
41598:                                         KK 799/1996 vp                                           5
41599: 
41600: na och storleken på dem. Såsom tidigare           rättegång. Justitieministeriet följer med kostna-
41601: konstaterades är situationen en annan när arvo-   derna för fria rättegångar och ändrar vid behov
41602: den betalas t.ex. på grundval av lagen om fri     arvodesgrunderna.
41603: 
41604:     Helsingforsden 4 december 1996
41605: 
41606:                                                                 Justitieminister Kari Häkämies
41607:                                           KK 800/1996 vp
41608: 
41609: Kirjallinen kysymys 800
41610: 
41611: 
41612: 
41613: 
41614:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Asuntokauppaan liittyvän kuntokartoituk-
41615:                                       sen tarpeellisuudesta
41616: 
41617: 
41618:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
41619: 
41620:    Erityisesti viime aikoina mutta jo vuosikym-     kautta koko kauppa menettää merkityksensä.
41621: menien ajan on ollut tapauksia, joissa asunnon      Pieniä vikoja voidaan aina sovitella, mutta jos
41622: ostaja joutuu surkeasti petetyksi asuntoa ostaes-   koko asunto on asumiseen kelvoton, tilannetta
41623: saan. Pääosissa pettymyksen aiheuttajina ovat       on kaupanjälkeen enää vaikeata selvittää oikeu-
41624: olleet kosteus- ja homevauriot Ulkopuolisesti       dessakaan. Myyjä kun on saattanut panna rahat
41625: kunnossa olevan asunnon ostaessaan ostaja saat-     sellaiseen liivin taskuun, josta niitä ei löydetä.
41626: taa joutua surkeasti petetyksi, vaikka yrittääkin      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
41627: noudattaa normaalia huolellisuutta ja varovai-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
41628: suutta. Kun asiaa sitten käsitellään tuomiois-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
41629: tuimessa, saattaa lopputuloksena olla päätös,       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41630: jota keskivertoisella älyllä varustettu kansalai-
41631: nen ei voi ymmärtää. Tästä on ollut hyviä esi-                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
41632: merkkejä useissakin toimittaja Hannu Karpon                siin pakollisen kuntokartoituksen saami-
41633: ohjelmissa. Näin on, vaikka hienostuneissa pii-            seksi mukaan asuntokauppaan, mikä es-
41634: reissä ei ehkä pidetäkään Karpon ohjelmiin viit-           täisi sen, että ihmiset menettävät rahansa
41635: taamisesta.                                                ostaessaan asunnon, joka erityisesti kos-
41636:    Asiaan saataisiin jonkinlainen korjaus, jos             teus- tai homevaurion vuoksi tai muun
41637: asuntokaupan ehdoksi säädettäisiin kuntokar-               rakentamiseen liittyvän virheen johdosta
41638: toitus, jossa myytävän asunnon kunto todettai-             on asumiseen kelvoton?
41639: siin sellaisten yllätysten välttämiseksi, joiden
41640: 
41641:      Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1996
41642:                                        Sulo Aittoniemi /kesk
41643: 
41644: 
41645: 
41646: 
41647: 260017
41648: 2                                         KK 800/1996 vp
41649: 
41650: 
41651: 
41652: 
41653:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
41654: 
41655:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Asuntokauppalakiin sisältyy säännöksiä
41656: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       myös kymmenen vuoden virhevastuuajaksi ase-
41657: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     tettavasta vakuudesta. Vakuutta käytettäisiin ra-
41658: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-      kennusvirheiden korjaamiseen, jos virheestä vas-
41659: ioniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       tuussa oleva perustajaosakas on lopettanut
41660: n:o 800:                                            toimintansa tai joutunut konkurssiin. Vakuus-
41661:                                                     järjestelyjä koskevien säännösten voimaantuloa
41662:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      on kuitenkin jouduttu taloudellisista syistä lyk-
41663:        siin pakollisen kuntokartoituksen saami-     käämään. Oikeusministeriössä valmistellaan
41664:        seksi mukaan asuntokauppaan, mikä es-        asuntokauppalain muuttamista siten, että va-
41665:        täisi sen, että ihmiset menettävät rahansa   kuusjärjestelyt voidaan saattaa voimaan. Halli-
41666:        ostaessaan asunnon, joka erityisesti kos-    tuksen esitys voitaneen antaa eduskunnalle vuo-
41667:        teus- tai homevaurion vuoksi tai muun        den 1997 alkukuukausina. Esityksen tavoitteena
41668:        rakentamiseen liittyvän virheen johdosta     on turvata ostajan taloudellinen asema vakuuk-
41669:        on asumiseen kelvoton?                       sin vakavien rakennusvirheiden varalta. Näin
41670:                                                     rajattuna vakuudesta aiheutuvat kustannukset
41671:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       eivät muodostuisi asuntokaupan osapuolten
41672: vasti seuraavaa:                                    kannalta kohtuuttomiksi.
41673:                                                         Kysymyksessä on ehdotettu pakollisen kunto-
41674:    Asuntojen kauppaa koskeva lainsäädäntö on        kartoituksen säätämistä asuntokaupan ehdoksi.
41675: äskettäin uudistettu. Asunto-osakkeiden ja          Asunnon kunnon selvittäminen on epäilemättä
41676: -osuuksien kauppaan sovellettava asuntokaup-        ostajan edun mukaista etenkin vanhojen omako-
41677: palaki on ollut voimassa syyskuun 1995 alusta       titalojen kaupoissa. Tällainen kuntoselvitys tulisi
41678: lukien. Uusi maakaari, jossa säädetään muun         kuitenkin jättää asianosaisten oman harkinnan
41679: muassa asuinkiinteistöjen kaupasta, tulee voi-      ja tahdon varaan. Lakisääteisenä velvollisuutena
41680: maan vuoden 1997 alussa. Molemmissa laeissa         siihen liittyisi useita ongelmia.
41681: on säännöksiä, joiden tavoitteena on suojata os-        Vuosittain tehdään erään arvion mukaan
41682: tajaa rakennusvirheiden ja niiden seurausten,       140 000-150 000 kiinteistö- ja huoneistokaup-
41683: kuten kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamilta      paa. Kuntokartoitusvelvoite koskisi siten erit-
41684: taloudellisilta menetyksiltä.                       täin huomattavaa määrää sopimuksia, joista
41685:    Sekä asuntokauppalain että uuden maakaa-         kuitenkin vain vähäisessä osassa ilmenee epä-
41686: ren mukaan asunnon ostajalla on muun muassa         kohtia. Esimerkiksi kuluttajavalituslautakun-
41687: oikeus vaatia rakennusvirheen johdosta hyvitys-     taan, joka on syyskuun 1995 alusta lukien kä-
41688: tä paitsi omalta myyjäitään myös siltä elinkei-     sitellyt myös asuinkiinteistöjen ja -huoneistojen
41689: nonharjoittajalta, joka alun perin on rakentanut    kaupoista syntyviä riita-asioita, on kuluneen
41690: tai myynyt kyseisen huoneiston tai rakennuksen.     ensimmäisen käsittelyvuoden aikana, siis elo-
41691: Esimerkiksi asunto-osakeyhtiön perustaja-           kuun 1996 loppuun mennessä, saapunut vajaat
41692: osakas tai omakotitalon urakoitsija ovat kym-       50 asuntokauppa-asiaa. Lisäksi on muistettava,
41693: menen vuoden ajan vastuussa myymiensä tai ra-       että merkittävä osa asuntokaupoista tehdään
41694: kentamiensa asuntojen virheistä myös asunnon        yksityishenkilöiden kesken. Ehdotettu velvoite
41695: myöhemmille ostajille. Laajentamalla virhevas-      saattaa aiheuttaa heille huomattavia kus-
41696: tuuta tällä tavalla voidaan virheen seuraamukset    tannuksia ja hankalia muodollisuuksia. Olen-
41697: kanavoida suoraan sille elinkeinonharjoittajalle,   nainen kysymys on myös se, minkälaisia
41698: joka on virheen aiheuttanut. Asunnon ostajalla      seuraamuksia tulisi liittää velvoitteen laimin-
41699: on puolestaan mahdollisuus saada korvausta sil-     lyöntiin. Ilman sanktiota veivoitteelia ei ole
41700: loinkin, kun myöhempi myyjä, joka asunto-           merkitystä. Toisaalta sanktiot tuntuvat koh-
41701: kaupoissa usein on yksityishenkilö, ei kykene       tuuttomilta, jos asunto kuntokartoituksen lai-
41702: vastaamaan virheestä.                               minlyönnistä huolimatta osoittautuu hyvä-
41703:                                         KK 800/1996 vp                                         3
41704: 
41705: kuntoiseksi ja kaikin puolin ostajaa tyydyttä-    ehdotetun kaltaisia muutoksia. Ensin on syytä
41706: väksi.                                            seurata uuden lainsäädännön vaikutuksia
41707:   Hallitus katsoo, että asuntokauppalainsää-      käytännössä.
41708: däntöön ei tässä vaiheessa tarvita kysymyksessä
41709: 
41710:      Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1996
41711: 
41712:                                                                Oikeusministeri Kari Häkämies
41713: 4                                           KK 800/1996 vp
41714: 
41715: 
41716: 
41717: 
41718:                                          Tili Riksdagens Talman
41719: 
41720:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       för reparation av byggnadsfel, om den stiftande
41721: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-         delägare som är ansvarig för felet har upphört
41722: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       med sin verksamhet eller gått i konkurs. Av eko-
41723: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr          nomiska skäl har man dock blivit tvungen att
41724: 800:                                                   uppskjuta ikraftträdandet av bestämmelserna
41725:                                                        om säkerhet. På justitieministeriet bereds en
41726:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         ändring av lagen om bostadsköp, så att systemet
41727:         att införa en obligatorisk granskning av       med säkerheter skall kunna träda i kraft. Reger-
41728:         bostädernas skick vid bostadköp, vilket        ingens proposition kommer sannolikt att kunna
41729:         skulle hindra att köparna för1orar sina        överlämnas till riksdagen under de första måna-
41730:         pengar när de köper en bostad som i syn-       derna 1997. Syftet med propositionen är att ge-
41731:         nerhet på grund av fukt- och mögelska-         nom säkerheter trygga köparens ekonomiska si-
41732:         dor eller något annat byggnadsfel är           tuation i fall av allvarliga byggnadsfel. Kostna-
41733:         oduglig som bostad?                            derna för en på detta sätt begränsad säkerhet
41734:                                                        skulle inte bli oskäliga för parterna i ett bostads-
41735:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt           köp.
41736: följande:                                                  1 spörsmålet föreslås att en obligatorisk
41737:                                                        granskning av bostadens skick skall stadgas som
41738:    Lagstiftningen om bostadsköp har nyligen re-        villkor för bostadsköp. Det ligger otvivelaktigt i
41739: viderats. Lagen om bostadsköp, som tillämpas           köparens intresse att bostadens skick undersöks,
41740: på köp av bostadsaktier och bostadsandelar, har        i synnerhet i fråga om köp av gamla villor. Parter-
41741: varit i kraft sedan början av september 1995. Den      na bör dock själva få avgöra om en sådan gransk-
41742: nya jordabalken, i viiken ingår bestämmelser           ning skall utföras. Att göra den till en lagstadgad
41743: bl.a. om köp av bostadsfastigheter, träder i kraft     skyldighet skulle medföra flera problem.
41744: i början av 1997. Båda lagarna innehåller be-              Det årliga antalet fastighets- och bostadsköp
41745: stämmelser vilkas syfte är att skydda köparen          har uppskattats till 140 000-150 000. Skyldig-
41746: mot ekonomisk förlust till följd av byggnadsfel        heten att förrätta en granskning av fastighetens
41747: och följderna av dem, såsom fukt- och mögelska-        eller bostadens skick skulle sålunda gälla ett
41748: dor.                                                   mycket stort antal avtal, som emellertid endast i
41749:    Enligt både lagen om bostadsköp och den nya         liten utsträckning innehåller missförhållanden.
41750: jordabalken har en bostadsköpare bl.a. rätt att        T.ex. konsumentklagonämnden, som sedan bör-
41751: kräva gottgörelse på grund av byggnadsfel såväl        jan av september 1995 har behandlat också tvis-
41752: av den som sålt bostaden till honom som av den         ter i samband med köp av bostadsfastigheter
41753: näringsidkare som ursprungligen har byggt eller        och bostadslägenheter, har under det första året,
41754: sålt bostaden eller byggnaden. T.ex. en stiftande      dvs. fram till slutet av augusti 1996, mottagit
41755: delägare i ett bostadsaktiebolag eller en entrepre-    knappt 50 ärenden som har gällt bostadsköp.
41756: nör för en villa är under tio år ansvariga för fel i   Dessutom måste man komma ihåg att en bety-
41757: bostäder som de har sålt eller byggt även inför        dande del av bostadsköpen sker privatpersoner
41758: senare köpare av bostaden. Genom att på detta          emellan. Den föreslagna skyldigheten kan åsam-
41759: sätt utvidga ansvaret för fel kan följderna av felet   ka dem avsevärda kostnader och besvärliga
41760: kanaliseras direkt till den näringsidkare som har      formaliteter. Väsentlig i detta sammanhang är
41761: förorsakat det. Bostadsköparen har å sin sida          också frågan om vilka slags påföljder för-
41762: möjlighet att få ersättning även då en senare          summelse av skyldigheten skulle medföra~ Utan
41763: säljare, som i fråga om bostadsköp ofta är en          påföljder saknar skyldigheten betydelse. A and-
41764: privatperson, inte kan svara för felet.                ra sidan förefaller påföljderna oskäliga, om bo-
41765:    1 lagen om bostadsköp ingår också bestäm-           staden, trots att ingen granskning utförts, visar
41766: melser om säkerhet som skall ställas för en felan-     sig vara i gott skick och till alla delar tillfreds-
41767: svarsperiod på tio år. Säkerheten skall användas       ställa köparen.
41768:                                            KK 800/1996 vp                                               5
41769: 
41770:   Regeringen anser att det i detta skede inte        let är det skäl att först följa med den nya lagstift-
41771: behövs några sådana ändringar som föreslås i         ningens verkningar i praktiken.
41772: spörsmålet i Iagstiftningen om bostadsköp. I stäl-
41773: 
41774:      Helsingfors den 2 december 1996
41775: 
41776:                                                                     Justitieminister Kari Häkämies
41777: